MAALISKUUTA 2013 • Nro 6 • WWW.METSALEHTI.FI Lauri Kääriäinen rakentaa puutuotealan uutta nousua entisen paperitehtaan tiloissa. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 28. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Metsämaan kauppa hiljeni ›› sivu 3 Puukauppa: Korjuun jälkiä tarkistamassa ›› sivu 12 Kokeiltua: Uudet akkusahat testissä ›› sivut 22–23 Mitä nyt kuuluu?: Suunnitelma toteutui ›› sivu 26 Lähtöruudussa Ju ha M et so
Erimielisyys on ollut tiedossa jo viime kesästä, jolloin sekä ympäristöjärjestöt että ympäristöministeriö jättivät lakiesityksestä eriävän mielipiteen. Metsähakkeen tuen leikkaukset ja turpeen verokiristykset on lopetettava, ja pitemmällä aikavälillä kotimaisten polttoaineiden rasitteista olisi päästävä kokonaan eroon. Mielipiteitä MTK:n jäsenyydestä voi lukea keskustelupalstallamme osoitteessa www.metsalehti.. Osalle metsänomistajista etujärjestö, jossa ylintä valtaa käyttävät maatalousyrittäjät, on täysin vieras. Sivut 16–17 Hiihto vaihtui metsänhoitoon Sivut 18–19 Kasvihuoneet lämpiävät hakkeella Sivu 21 Supikoirat ovat haluttua riistaa Sivu 24 Haapa sopii hyvin ulkoseinään Sivu 25 Puuliiterin saa taajamaankin Sivu 25 Tulppaaneja oudossa paikassa Amerikassa kaikki on isompaa. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Kaikkien metsänomistajien järjestöksi yltääkseen sen on kuitenkin muututtava. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Metsänhoitoyhdistyslain valmistelu on vasta aluillaan, joten juuri nyt on oikea aika keskustella uudistuksista. Erityisesti edunvalvonta EU:ssa vaatii voimavaroja, joita löytyy vain MTK:n kaltaisesta isosta organisaatiosta. Metsähakkeen tuen olisi turvattava hakkeen kilpailukyky kivihiileen nähden myös taloustaantumassa ja alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla.” Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa kommentoi. Ilahduttavaa on ollut huomata, että molemmilla on halu kehittää toimintaansa vastaamaan metsänomista jien toiveita entistä paremmin. www.metsalehti.. PÄÄKIRJOITUS 28.3.2013 M aaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kertoi viime viikolla tavoitteestaan liittää metsänhoitoyhdistykset entistä tiiviimmin osaksi järjestöä. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. . AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Suunnitelman uutisointi nostatti vilkkaan keskustelun. Metsänomistajat päättävät itse suhteestaan metsänhoitoyhdistyksiin ja MTK:hon. Ympäristöministeri Ville Niinistö ilmoitti toissaviikolla, ettei tule lakia nykymuodossaan hyväksymään vaan aikoo keskustella asiasta vielä maaja metsätalousministerin kanssa. Potentiaalisia uusia jäseniä MTK näkee metsänomistajissa. Varteenotettavaa vaihtoehtoa MTK:lle on kuitenkin vaikea keksiä. Tähän MTK on ilmoittanut halukkuuttaan uudistamalla sääntöjään. Jo nyt järjestö ajaa kaikkien metsänomistajien asiaa, vaikka maatalousyrittäjien hallussa on vain neljännes yksityismetsien alasta. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Monelle metsänomistajalle sopii hyvin, että hänen etujaan valvoo metsänhoitoyhdistys ja valtakunnan tasolla MTK. Etsiskelin sopivaa kuvakulmaa saadakseni auringon säteet osumaan sopivasti jäämetsään.” Pahkatar Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Jostakin syystä kiistaa ei silti ole saatu ratkaistua. Järjestödemokratiassa valta on jäsenillä. JUSSI COLLIN Löytyykö sopu. Tässä numerossa metsänhoitoyhdistyksen aktiivijäsen kertoo ajatuksistaan sivuilla 18–19. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Jäämetsä ”Oltiin kylässä ja ikkunassa oli tämä jäätaideteos. Sivut 4–5 Harvennukset väärissä paikoissa Sivu 7 Puolustusvoimat pohtii metsiään Myyntiin saattaa tulla tuhansia hehtaareja. 2 METSÄLEHTI 6 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Tulppaanitkin kasvavat puussa. Tarkoituksena on kasvattaa järjestön jäsenmäärää, joka on maatalouden murroksen vuoksi ollut jo pitkään laskussa. Ympäristöväkeä ja Niinistöä kiusaavat ennen muuta erityisen tärkeät elinympäristöt. Sivu 8 Puutuotealaa vaivaa hajanaisuus Sivut 10–11 Männyn siemensato jäämässä heikoksi Lähivuodet eivät näytä suosivan männyn luontaista uudistamista, varsinkaan pohjoisessa. Sivut 14–15 Jättipuut uudistuvat tulen avulla Mammuttipetäjien hoitomenetelmistä väännettiin kättä Kaliforniassa. Alueelliset metsänomistajaliitot aiotaan lakkauttaa ja avata suora väylä jäseneksi. Puuntuottaja tarvitsee etujärjestön Lausuntokierrokselta juuri palannutta metsälakiesitystä joudutaan todennäköisesti rukkaamaan. . MTK istuu toimikunnissa, ottaa kantaa ja vaikuttaa kulisseissa niin Helsingissä kuin Brysselissäkin. Ei kun kamera esille ja kuvaamaan. Metsäjäseniä järjestöllä on joitain tuhansia. Toisin kuin vanhassa laissa, ne on lakiesityksessä määritelty pienialaisiksi ja taloudellisesti vähämerkityksellisiksi, minkä katsotaan heikentävän monimuotoisuutta. Kun metsänhoitoyhdistyslakia ollaan joka tapauksessa uudistamassa, on hyvä tilaisuus tarkastella edunvalvontaa muutenkin. Metsähallituksen tuottoa vahtimaan Heikki Savolainen on Metsähallituksen tuore metsänhoitojohtaja
Ne ovat kysytyimpiä ja niitä ostetaan moniin eri tarkoituksiin etenkin likellä kaupunkeja. Nuoret ostajat ovat harvinaisia”, kertoo toimitusjohtaja Teemu Saarinen PJT Forestista. Viime vuonna koko maassa tehtiin 2990 yli kahden hehtaarin metsätilakauppaa eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Poikkeus alaspäin oli 2009, jolloin taantuma pysäytti myös asuntomarkkinat. 5–10 hehtaarista piti maksaa 2 857 euroa, kun yli 10 hehtaarin tilan keskihinta jäi 2305 euroon hehtaarilta. Pohjois-Pohjanmaalla tilakauppoja tehtiin viime vuonna eniten, 461 kappaletta. ”Ajatuksena voi olla iso omakotitontti niin, ettei lähelle tule naapureita. ”Tällaiset asiat vaikuttavat. Metsän mediaanihinta maakunnittain Etelässä kalleinta Lähde: Maanmittauslaitos Lähde: Maanmittauslaitos, Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2012 Lukumäärä, kpl Hinnan keskiarvo, €/ha 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 2012 2010 2008 2006 2004 2002 2000 1998 1996 1994 1992 1990 1988 1986 1984 1982 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 Uu si m aa Va rs in ai sSu om i Sa ta ku nt a Ka nt aHä m e Pi rk an m aa Pä ijä tHä m e Ky m en la ak so Et el äKa rja la Et el äSa vo Po hj oi sSa vo Po hj oi sKa rja la Ke sk i-S uo m i Et el äPo hj an m aa Po hj an m aa Ke sk iPo hj an m aa Po hj oi sPo hj an m aa Ka in uu La pp i Ah ve na nm aa €/ha 2010 2011 2012 Metsätilakauppa vaimeni Metsämaan hinnannousu taittui ja kauppojen määrä laski. Metsän mediaanihinta kohosi viime vuonna 2550 euroon hehtaarilta, mikä tarkoittaa kolmen prosentin kasvua vuodessa. ”Etelässä metsän hintaan latautuu enemmän muita kuin puuntuottamiseen liittyviä arvoja. Koko maassa metsää välittävän yrityksen alkuvuosi on käynnistynyt lupaavasti. Joillakin alueilla kauppaa on toisaalta käyty niin vähän, että luotettavia päätelmiä ei voi tehdä.” Koko maassa arvokkaimpia olivat pienet palstat. Hintoja nostavat myös palstojen kaavoitusodotukset. Ärölä huomauttaa, että Kanta-Hämeen ja Uudenmaan hinnannousu perustuu pitkälti pieniin palstoihin. Silloin keskihinta laskee, sillä puusto muodostaa 80–90 prosenttia metsän hinnasta. Kauppoja on syntynyt enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten, mutta iso osa kohteista on mennyt samalle ostajalle. Ihmiset ovat varovaisia. Maakunnista Kanta-Hämeessä metsämaan hinta nousi eniten, peräti 25 prosenttia eli 4562 euroon. Puustoisimmat tilat menevät usein sukulaiskauppoina tai muina sukulaisluovutuksina, tai omistaja hakkaa ne ensin ja myy sitten palstan taimikkovaltaisena. Kallein metsähehtaarin keskihinta oli Uudellamaalla, 5303 euroa. aatio huomioituna reaalihinnat pysyivät siis ennallaan. Määrä nousi viidenneksen edellisvuodesta. Pohjois-Suomessa metsäkiinteistöjen kauppa onkin vilkastuYli kahden hehtaarin metsäkaupat 1982–2012 Suunnanmuutos vai hengähdystauko. Hyvänä kakkosena tuli Uusimaa 20 prosentilla. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 6 • 2013 3 HANNA LEHTO-ISOKOSKI M etsätilakauppojen määrä Suomessa kääntyi viime vuonna laskuun, mutta vertailuvuosi 2011 olikin tavallista vilkkaampi. Tarkkaa syytä tilastot eivät kerro, mutta todennäköinen tekijä on myytyjen tilojen puusto. Ilmiö näkyy voimakkaasti myös Etelä-Ruotsissa.” Seitsemässä maakunnassa keskihinnat laskivat. 2011 taas oli tavallista vilkkaampi vuosi, ja metsäkiinteistöjä myytiin yli 3000. Markkinat ovat silti kasvussa ja uskon, että menemme kolmella alkaviin lukuihin vuodessa.” Pusan mukaan kauppamääriä kasvattaa asennemuutos. ”Hän haluaa laajentaa metsätalouttaan. Vuodet eivät ole veljeksiä Suomen halvimmat metsähehtaarit puskevat puuta Lapissa, jossa mediaanihinta jäi 952 euroon. Luvut perustuvat Maanmittauslaitoksen tuoreeseen kauppahintatilastoon. Sitä ei jätetä väkisin perinnöksi jälkeläisille, joita se ei oikeasti kiinnosta.” Ikääntyvien omistajien tilojen lisäksi myyntiin päätyy usein yhteisomistuksessa olevia tiloja kuten kuolinpesiä ja yhtymiä. 2–5 hehtaarin kiinteistön mediaanihinta oli 3030 euroa hehtaarilta. In. Vuosien välillä kauppojen määrät vaihtelevat, minkä piikkiin menevät isotkin erot”, Ärölä sanoo. ”Etelässä hintaan latautuu muita kuin puuntuottamiseen liittyviä arvoja.”. Hän on huomannut, että koko 2000-luvun ajan on tavallisesti tehty noin 2450–2750 kauppaa vuodessa. Metsän lisäksi se näkyy esimerkiksi lomamökkikiinteistöjen myynnin hiipumisena”, kommentoi johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta. Reippaimmin, 16 prosenttia, ne putosivat Varsinais-Suomessa. Myös siellä palstat kallistuivat rivakasti – 22 prosenttia. nut: sieltä ostetaan, missä hinta on halvempi. ”Enää ei ole häpeä luopua metsäomaisuudesta. Ärölän mukaan pohjoisessa metsäpalstan hinta vastaa paremmin metsätaloudellista tuottoa kuin etelässä. Tyypillinen ostaja on 50–70-vuotias mies, jolla on metsää jo ennestään. Myyntiä ei enää hävetä Metsämaata välittävän Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa on myös seurannut metsämaan hintakehitystä pitkään. ”Viime vuosi normalisoi tilannetta, mitä odotinkin. ”Ilmeisesti laskun syynä on yleinen taloudellinen tilanne
Vuonna 2011 valtio kipusi lannoitusmäärissä teollisuuden ja yksityismetsien ohi. Liikevaihto nousi 380 miljoonaan euroon. › Ollut metsähallituksella töissä 1989 alkaen. ”Esimerkiksi kivennäismaiden metsien kasvatuksen osalta vanhoissa suosituksissa on paljon hyvää materiaalia, jota ei tarvitse muuttaa. › Perheessä vaimo ja kolme lasta. Puupolttoaineilla katettiin kokonaiskulutuksesta 23 prosenttia, mikä on prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Tavoitteena on muun muassa nostaa metsähakkeen käyttö 25 terawattituntiin vuonna 2020. Heikki Savolainen › 49-vuotias › Metsähallituksen metsänhoitojohtaja ja metsänhoitaja. Suositusten päivitys käynnistyi viime vuonna. Uusiutuvan energian käyttö nousi viime vuonna viisi prosenttia. Valtaosan tuloksesta tuotti metsätalous. Suunnittelutyö keskittyy jatkossa yhä enemmän toimihenkilöille, ja suunnittelussa siirrytään laserkeilatun metsävaratiedon käyttöön. Kuusi viime vuotta Länsi-Suomen aluejohtaja. Metsällä on iso rooli strategian linjauksissa. Pohja-Mykrä on laatinut yhdessä Sami Kurjen kanssa raportin susien salakaadoista. Päivityksellä pyritään varmistamaan, että vuodelle 2020 asetetut kansalliset tavoitteet saavutetaan. Ulkoa päin muutos ei näytä suurelta, mutta esimerkiksi urakoiden kilpailutus on selvästi terävöitynyt ja tehostunut. Mutta myös muilla liiketoiminnoilla oli merkittävä rooli, muun muassa tuulivoimahankkeiden kehitystoiminnalla ja kiinteistöjen myynnillä. Päämääränä on, että valtion 3,5 miljoonaa hehtaaria talousmetsää tuottaisivat mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Tuolloin lannoitetta levitettiin kaikkiaan runsaalle 17 500 hehtaarille. Myöskään väyläja ratamaksuja ei alennettu eikä otettu käyttöön dieselveron palautusjärjestelmää. ”Vuosi 2011 oli ennätyssuuri lannoitusvuosi. Toimintaa parannetaan ja työn laatu otetaan huomioon nykyistä tarkemmin. Vuoden alusta Savolaisen vastuulla on ollut johtaa metsänhoitotöiden ja tienrakennuksen toteutusta, teiden suunnittelua sekä urakoiden kilpailutusta. Vuonna 2012 määrä oli noin puolet siitä, ja tänä vuonna määräksi ennakoidaan 12 500 hehtaaria. Jalostusta siemenestä alkunsa saaneen puun tilavuuskasvu on jopa lähes kolmanneksen suurempi kuin metsikkösiemenestä itäneen. Teollisuus tyytymätön kehyksiin Hallituksen kehysriihessä päätettiin useista teollisuuden kilpailukykyä parantavista toimista. ”Kaikkien k annattaa kiinnittää huomiota metsänhoitotöiden suunnittelun ja toteutuksen laatuun. Metsällä suuri rooli energiastrategiassa Hallitus on päivittänyt Suomen pitkän aikavälin energiaja ilmastostrategian. Mutta sitten on asioita, jotka ovat täysin uusia, kuten eri-ikäisrakenteisten metsien kasvatus”, päivitystyötä vetävä Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta kertoo. Lisäksi edistetään metsäpohjaisen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi niin, että kivihiilen voimalakäyttö pääosin loppuu vuoteen 2025 mennessä. Tämä pitää tehdä siten, että valtion metsilleen asettama, jatkuvasti kohoava tuottotavoite saavutetaan. Tulokseen pitää päästä ilman, että metsätalouden ydintehtävä – monikäyttömetsien suunnittelu ja toteutus – kärsii. Tutkimus lyttää susipolitiikan Susipolitiikka on pahasti kriisissä, arvio projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä Ruralia-instituutista. 4 METSÄLEHTI 6 • 2013 LYHYESTI Vaihtoehdot painottuvat uusissa suosituksissa Uusia hyvän metsänhoidon suosituksia laaditaan tasatahtia metsälain uudistamisen kanssa. Siinä meidänkin pitää petrata.” Koneellistamiselta odotetaan harppausta Metsähallituksen metsätalouden uudelleen organisointi on sekin osa toiminnan tehostamista ja selkeyttämistä. Tämän vuoden tasolla koitamme pysyä”, Savolainen sanoo. Myös metsänhoitoja tienrakennustöiden toteutuksen sähköisen ohjauksen tulee kehittyä. Tulosta kertyi 115 miljoonaa euroa, mikä on 11 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. › Iltaisin ulkoilee koiran kanssa, pelaa jääpalloa ja suunnistaa. Metsähallitus on lisännyt puuston tuottoa jo vuosien ajan kasvatuslannoituksilla. Tämä on ehkä jäänyt puunhankinnan varjoon. TIIA PUUKILA, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva M etsähallituksen tuoreella metsänhoitojohtajalla Heikki Savolaisella on kädet täynnä töitä. Suurin puute kuitenkin on, ettei hallitus luvannut suoraa valtiontukea. › Syntynyt Haapavedellä, asuu Jyväskylässä. Metsähallitus muokkasi metsätalouden toimintansa uusiksi vuoden vaihteessa. Niiltä halutaan paras mahdollinen tuotto. Metsäteollisuus ry:lle kehysriihen ratkaisut eivät kuitenkaan riitä, esimerkiksi rikkidirektiivin kompensaatio jäi vaatimattomaksi. ”Pääoman tuotto tulisi olla viisi prosenttia taseen arvoon nähden, ja se on kyllä haastava tavoite. › Omistaa pieniä määriä metsää yhdessä sukulaisten kanssa.. Täytyy miettiä, millä keinoin kustannustehokkuutta parannetaan”, Savolainen sanoo. ”Tavoite on, että käytämme jalostushyödyltään parasta mahdollista alkuperää olevaa siementä sekä istutuksessa että kylvössä.” Metsien paremman kasvun ohella tulosta tavoitellaan tehokkaalla suunnittelulla. Samalla metsätiimien määrää kutistettiin 21:stä 15:een, ja esimiestyön määrää suorittaValtion tavoitteessa riittää tehtävää Metsälain uudistus ei Heikki Savolaisen mukaan muuta valtion talousmetsien käsittelyä. Uusiutuvat nousussa Energian kokonaiskulutus laski viime vuonna muutamalla prosentilla 1 367 petajouleen eli tuhanteen biljoonaan jouleen. Pohja-Mykrä katsoo, että susikannanhoidon tavoitteet pitäisi asettaa susialueiden asukkaiden näkökulmasta keskittymällä paikallisten ongelmien ratkaisuun. Toistaiseksi on jo selvitetty, millaisia muutoksia vanhoihin – vuosina 2006 ja 2007 laadittuihin – suosituksiin on syytä tehdä. Parempaa tuottoa jalostuksella Metsissä kustannustehokkuutta haetaan paremmasta kasvusta. Tilastokeskuksen mukaan energian kulutus väheni liikenteessä ja teollisuudessa kaksi prosenttia, mutta rakennusten lämmitysenergian käyttö kasvoi yli kuusi prosenttia. Lannoitteiden ohella puiden järeytymistä tehostetaan jalostuksella. Uudistuksessa metsätalouden prosessien aluejako muuttui kuudesta alueesta kolmeen: Etelä-Suomeen, Pohjanmaa-Kainuuseen ja Lappiin. Metsähallitus teki ennätyksen Metsähallitus teki viime vuonna ennätystuloksen. Hyvän metsänhoidon suositusten on määrä valmistua kuluvan vuoden lopulla. Sitä hoidetaan nykyään kolmen toiminnon, prosessin, kautta, joista yksi on Savolaisen luotsaama metsänhoito ja tierakennus
Metsätalousyrittäjyys, tai metsätalous tuotantoja palvelusuuntana, on varmaan käsitteenä sukua ammattimaiselle metsätalouden harjoittamiselle. M etsäalalla näyttää vallitsevan harras yksimielisyys siitä, että ammattimaista metsätalouden harjoittamista täytyy edistää. Sopimusyrittäjillä on istutuskoneita yksi Kainuussa ja kaksi Itä-Suomessa. Laadukkaita ja tehokkaita menetelmiä ovat mies taikka nainen ja pottiputki ja raivaussaha”, Savolainen sanoo. Entä koivunmahlan tuottaja. Tapiolla on jopa erityinen prenikka, taitomerkki, joka voidaan myöntää metsänomistajalle, joka on hoitanut metsiään poikkeuksellisen ammattimaisesti. . Saman tavoitteen perään huhuilevat myös MTK ja metsäteollisuus kannanotoissaan: metsien omistusta on ohjattava ammattimaisesti metsätaloutta harjoittaville, ja on tarjottava kannustimia ammattimaisen metsätalouden harjoittamiseksi. van työn ja johtoportaan välillä vähennettiin. Metsähallituksen metsänhoitojohtajan tehtävänä on huolehtia, että tavoite saavutetaan. Erityisen tärkeäksi asia tulee siinä tapauksessa, että kyseistä toimintaa harjoittavalle suunnataan yhteiskunnan tukea tai verohelpotuksia. ”Tällä hetkellä Metsähallitus noudattaa jo kumottua lakia liikelaitoksista. Miksi ammattimaisen metsätalouden määritelmä ylipäänsä sitten on tarpeen. Metsätalouteen sovellettuna tällainen määritelmä ei kuitenkaan taida toimia. -palvelu, joka esitteen mukaan on suunniteltu metsänomistajien tavanomaiseen käyttöön korostaen, ettei siinä ole otettu huomioon ammattimaista metsätalouden harjoittamista. No tietenkin siksi, että tietäisimme, mitä tarkkaan ottaen on tarpeen edistää. Myös valtion suhtautuminen metsätalouteen on muuttunut. Sitä paitsi hauska piirre tällaisessa määritelmässä olisi se, että kun ikää myöten muut ansioni ehtyvät, niin minusta tuleekin entistä vähemmillä ansioilla metsätalouden ammattilainen. Tulojen epätasaisen jakauman vuoksi esimerkiksi itse olisin ammattimainen metsätalouden harjoittaja ehkä kerran tai pari vuosikymmenessä. Näköpiirissä on, että tämän hallituskauden aikana syntyy ratkaisu Metsähallituksen lainsäädännöllisestä asemasta”, Savolainen sanoo. Valtio siirtynyt ostajasta myyjäksi Organisaation muutoksen avulla halutaan paitsi vastata omistajan nouseviin tulostavoitteisiin myös metsätalouden aseman muutokseen Metsähallituksessa. Myös metsänhoidon koneellistaminen on toiveissa. Maailman uusin ammatti Valtion tavoitteessa riittää tehtävää Kruunu hakee metsistään alati parempaa tulosta. Tällä hetkellä Metsähallituksen vuosittaisesta 14 000 hehtaarin istutusmäärästä muutama prosentti istutetaan koneellisesti. Verrokkitapaus löytyisi ehkä kalastuslaista, jonka mukaan ammattikalastajana pidetään henkilöä, joka harjoittaa kalastusta ja saa siitä sekä pyytämänsä saaliin jalostamisesta toimeentulonsa tai oleellisen osan siitä. Esimerkiksi maaja metsätalousministeriön asettama metsätilakoon ja rakenteen kehittämistyöryhmä lausui pari vuotta sitten, että ammattimaisen metsätalouden merkittävää lisääntymistä tulee tukea. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. Valtion varoja ei haluta sitoa metsiin.”. Vuosittain kaupaksi menee 10 000– 20 000 hehtaaria enemmän kuin ostetaan. Oma kysymyksensä on, mitä tuloja luetaan mukaan. Aikaisemmin suojeltavat metsätalousmaat korvattiin ostamalla tilalle uutta. Metsästystai mökinvuokraustulot. Rajaksi on asetettu 30 prosenttia kokonaistulojen yhteismäärästä. Nyt metsää ei enää hankita kuin tutkimusja maanpuolustustarpeisiin. Väki vähenee eläköitymisen kautta, ja metsäpalveluyrittäjien tekemä työmäärä on kasvanut. ”Odotamme istutuksen ja raivaustyön korvaavaa koneellista menetelmää, mutta suurta läpimurtoa ei vielä ole syntynyt. Mutta onko kukaan tullut määritelleeksi, mitä tuo ammattimainen metsätalouden harjoittaminen oikeastaan tarkoittaa. ”Tämä on selkeä merkki, ettei omistaja halua lisätä Metsähallituksen metsätalouden markkina-asemaa. Suojelukorvaukset. Metsätalouspuolella on edelleen töissä noin 850 henkilöä, joista omia metsureita runsas viisisataa. Henkilömäärä säilyi kuitenkin entisellään. 5 METSÄLEHTI 6 • 2013 PENTTI HYTTINEN KOLUMNI Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja. Valtio on muuttunut metsien ostajasta myyjäksi. Lohdullista toki on, että maailman vanhimmankin ammatin osalta on vielä monia määritelmällisiä epäselvyyksiä – keskustelua käydään esimerkiksi siitä, pitäisikö tuotteen ostaminen vai myyminen kieltää lailla. Ostoihin ei olisi varaakaan, sillä Metsähallituksen tuloksesta 95– 100 prosenttia tuloutetaan valtiolle. Voidaanko ammattimaiseksi metsätalou den harjoittajaksi lukea bisnesenkeli, joka sijoittaa yrityskaupoilla nettoamansa miljoonat metsäpalstoihin lisäeurojen kiilto silmissään. Esimerkiksi yhtiöittämistä on väläytetty yhtenä mahdollisuutena. Uuteen metsälakiin tämänkaltaisia rajoituksia ei onneksi näyttäisi olevan harkittavana. Joku siis rohkenee vielä edistää normaalia, ei-ammattimaista metsätalouttakin. Vieraalle tehdyt metsätyöt. Kiintoisa vastarannan kiiski muuten on Metsään.
Tutustu tarkemmin tähän ja muihin hyödyllisiin vinkkeihin osoitteessa sonera.. Sonera Sopiva Yritys 500 -paketti • 500 min puhetta • 500 viestiä • Netti jopa 7 Mbit/s • Käyttö pohjolassa ja Baltiassa €/kk 14 00 ALV % 232€ Samsung Galaxy Xcover 2 ALV % (24 kk sop.) SONERALTA TYÖELÄMÄÄN VINKKEJÄ sonera.. Hinnat alv 0%. /vinkit, samalla voit kertoa oman vinkkisi ja voittaa älypuhelimen! Hanki täältä: sonera.. Tiesitkö, että on olemassa älypuhelin, joka kestää kovempaakin työtä. 49 % kaipaa vinkkejä älypuhelimen työkäyttöön. /yritysverkkokauppa • Sonera Kaupasta tai Soneran Yrityskauppiailta • 0800 134134 Vain yritysasiakkaille. /vinkit
Uudistuksen myötä myös osa valtaojista määritellään puroiksi, eli ne ovat samalla vesistöjä. Noro on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on pienempi kuin 10 neliökilometriä eikä siinä jatkuvasti virtaa vettä eikä kalojen kulku ole merkittävässä määrin mahdollista. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella tutkitaan purojen tilanne. Joeksi katsottiin lähinnä sellainen vettä virtaava uoma, jossa saattoi liikkua soutuveneellä myös kuivan kauden aikaan. Lakuudistus toi muutoksia myös kunnostusojituksiin. pykälässä erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat purot, jotka ovat luonnontilaisia tai sen kaltaisia. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä voivat olla vain puronvarret. Kantorahatulojen menetyksenä se tarkoittaa lähes puolen miljardin euron pottia. Tehtyjen hakkuiden määrän metsäkeskus arvioi saamiensa metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Kolmannes tarvittavista ensiharvennuksista jäi viime vuonna tekemättä. Valuma-alueen koon tuli olla myös vähintään 200 neliökilometriä. Jos puro katsotaan joeksi, eivät metsälain määräykset enää koske sitä. Se on kuitenkin laiha lohtu. Osa puroista muuttui joiksi Muutos vaikuttaa metsälain soveltamiseen. Joeksi määritellään virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue on suurempi kuin 100 neliökilometriä eli 10000 hehtaaria. Silti nuoriin metsiin kasautui rästejä järkyttävä määrä. ”Kolmannes tarvittavista ensiharvennuksia jäi viime vuonna tekemättä. Niistä kasvatushakkuita oli 575000 hehtaaria ja päätehakkuita 150000 hehtaaria. Määritelmien perustana on valuma-alue. Vähäisistä ojituksista ei tarvitse ilmoittaa. Puroksi voidaan katsoa pienemmänkin valuma-alueen vesistö, jos uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kalojen kulku on mahdollista. Tämä vesistö on 10–100 neliömetrin valuma-alueellaan uuden vesilain määritelmän mukaan puro. Se edellyttäisi kuitupuun käyttömahdollisuuksien lisäämistä. Metsäkeskuksen mukaan päätehakkuita olisi voitu tehdä 50000 hehtaaria toteutunutta enemmän. Sen mukaan Suomen metsiä harvennettiin viime vuonna tarvetta vastaava määrä. Vettä sisältävät alueet määritellään vesistöihin, joita ovat järvet, lammet, joet, purot ja muut luonnolliset vesialueet sekä tekojärvet. Harvennusten tarve määritellään Metsäntutkimuslaitoksen tekemän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) perusteella. Viime vuoden ensiharvennusrästit ovat samaa suuruusluokkaa kuin metsien vuotuinen uudistamispinta-ala. Lähde: Suomen metsäkeskus Kolmannes rästissä -36 351 – -35 000 Hehtaaria -34999 – -10 000 -9 999 – -7500 -7499 – -3 500 -3 499 – 1–5000 Toteutuneiden ja tarvittavien ensiharvennusten erotus Tummempi väri = vähemmän rästejä. Periaatteessa metsäkeskuksen alkuperäinen tiedote oli oikeassa. Yhteensä rästejä kertyi 135000 hehtaaria. Pienemmät virtaavan veden uomat olivat puroja. Nyt vesilaissa on tarkemmat määritelmät kaikille virtaaville vesille. Harvennuksia todellakin tehdään tarvetta vastaava määrä, 575000 hehtaaria vuodessa. Hostikan mukaan ensiharvennusten ajallaan tekeminen vauhdittaa metsien arvokasvua, mikä tarkoittaa nopeasti kypsyvää ja arvokasta tukkisatoa. ”Varttuneita metsiä harvennetaan koko maassa enemmän kuin VMI:ssä suositellaan. ”Metsänomistamisen kannattavuus riippuu suurelta osin tukin hakkuumahdollisuuksien hyväksi käyttämisestä.” Metsänkäyttöilmoitusten mukaan hakkuusuunnitelmia tehtiin viime vuonna 725000 hehtaarille. Osa suurimmista puroista muuttuu siis joiksi, koska valuma-alueen koko puolittuu. Ilmoitukseksi riittää kemeran edellyttämä vesiensuojelusuunnitelma. Johtava esittelijä Heikki Vähätalo Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan alueyksiköstä kertoo, että vesilain muutoksilla on jonkin verran vaikutusta metsälain tulkintaan. Väittämä suututti metsänomistajien etujärjestön, joka on kampanjoinut ensiharvennusten vauhdittamiseksi. 7 METSÄLEHTI 6 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M etsäkeskus julkaisi jokin aika sitten yllättävän tiedotteen. Varsinkin Lapissa ero on merkittävä. Samalla kuitupuun hakkuumahdollisuuksia jäi käyttämättä viiden miljoonan kuutiometrin verran Hostikka kertoo, että harvennukset kohdistuvat suurelta osin varttuneisiin metsiin. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Puron ja joen määritys oli vanhassa metsälaissa tulkinnanvarainen. Huonoin tilanne on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Rannikolla, joissa 40 Väärät metsät harvennetaan Harvennushakkuita tehtiin tavoitteita vastaavasti. Niistä pitää nyt tehdä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukseen. Puro puolestaan on virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue on yli 10 neliökilometriä eli 1000 hehtaaria. Joenvarsi ei ole lakikohde Metsälain 10. Sen sijaan norot, ojat ja lähteet eivät ole vesistöjä. Samalla metsänomistajilta jäi käyttämättä noin kymmenen miljoonan kuution hakkuumahdollisuudet. Jos puron status on muuttunut joeksi, metsälain rajoitteet eivät koske sen rantametsiä. Melkoinen osa harvennuksista kohdistunee uudistuskypsyyden saavuttaneisiin metsiin”, Hostikka arvioi. Voimassaolevia ympäristötukisopimuksia ei Vähätalon mukaan ryhdytä muuttamaan, vaikka korvauksia maksettaisiinkin nyt joiksi määriteltävien vesistöjen rantojen suojelusta. 500 miljoonaa euroa jäi metsiin Myös uudistamishakkuita jäi viime vuonna tekemättä lähes valtavasti. prosenttia ensiharvennuksista jäi rästiin”, selvittää metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka
Toistuva tai muuten runsas tartunta johtaa latvan pensastumiseen. Sääolosuhteet lienevät olleet parhaan pituuskasvun aikana sopivan kostean lämpimät. olleet erittäin hyviä massiivisen lisääntymisen paikkoja sirokokkisienelle, joka syystä tai toisesta kykeni tartuttamaan kuusen kasvaimia kesällä 2011. Samalla on voinut syntyä erikoisia luontoarvoja, joita Metsähallituksen luontopalvelut pitänevät jatkossa yllä. Sieni (Sirococcus strobilinus ) tartuttaa kuusen kehittyviä kasvaimia ja etenkin latvakasvainta. Ilmiötä kutsutaan koukkulatvataudiksi. Rykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Taneli Uosukainen kertoo, että Metsähallituksen omistama varuskunnan ampumarata-alue raivataan räjähtämättömistä ampumatarvikkeista tämän vuoden aikana. Koukkulatvatauti on Pohjois-Suomessa uusi ilmiö. Maahan joutuneet kävyt ovat Sieni hyppäsi latvakasvaimeen Koukkulatvaiset kuuset ovat yleistyneet pohjoisessa. Maita vapautuu armeijan käytöstä jo tänä vuonna ja ensi vuonna. Sieni lisääntyy kuolleella versolla. ”Lakkautettavien varuskuntien alueet ovat tästä määrästä joitakin tuhansia hehtaareja”, Pekka Perttilä sanoo. Sirokokin aiheuttama kuolio on kääntänyt kuusen kasvaimen koukulle. Palvelupäällikkö Pekka Perttilä kertoo, että puolustusvoimille on vuokrattu tällä hetkellä noin 265000 hehtaaria Metsähallituksen maita. Sieni tappaa kehittyvän kasvaimen yhdeltä puolelta, jolloin puu puolustautuu pihkaamalla alueen. Samalla sotaväeltä vapautuu tuhansia hehtaareita harjoitus alueita muuhun käyttöön. alueilla on voitu harjoittaa metsätaloutta normaalisti, mutta ampuma-alueiden maalialueet ovat olleet kokonaan suljettuja.” Perttilän mukaan on selvitettävä tapauskohtaisesti, mitä puolustusvoimien käytöstä vapautuvilla hehtaareilla tullaan jatkossa tekemään. Paikallisesti hehtaareilla voi olla isokin merkitys. Sen myötä lakkautetaan viisi joukko-osastoa eli Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella, Ilmavoi mien teknillinen koulu Jämsässä, Pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen rykmentti Lahdessa ja Lentosotakoulu Kauhavalla. Kunhan metsät on tehty turvallisiksi kulkea, ne ovat kuin mitä tahansa talousmetsiä.” Keuruulla sijaitsevan Pioneerirykmentin toiminta lakkaa vuoden 2014 lopulla. ”Vaikka Pioneerirykmentti lakkautetaan, saattaa alueiden käyttö harjoituksissa vielä jatkua Puolustusvoimien toimesta. Sinänsä sirokokin tiedetään tartuttavan kuusten kasvaimia etelämpänä ja mm. Sirokokkisieni kuusen keväisillä kävyillä. Joskus sirokokkitartunnat on liitetty samanaikaiseen kuusensuopursuruosteen esiintymiseen. Ilmiön taustalla lienee erittäin runsas kukinta ja käpysato kesällä 2010. taimitarhalla. Sotilaita saatetaan silti nähdä jatkossakin Keuruun metsissä. Tautiepidemia jatkui hivenen taantuen viime kesänä. Lämpösumman perusteella vuosi 2011 on ollut 2000-luvun lämpimin. Juoksuhaudat umpeen ”Vapautumassa on isompia ja pienempiä alueita. Kuusi korvaa koukkulatvakasvaimen terveellä sivukasvaimella. Suurimpia yhtenäisiä vuokra-alueita ovat muun muassa Rovajärvi Lapissa, Vuosanka Kainuussa sekä Niinisalon varuskuntaa Satakunnassa ympäröivät harjoitusalueet. Siitä ei ole vielä olemassa lopullista ratkaisua.” RISTO JALKANEN teksti ja kuvat Sirokokki-niminen sieni lisääntyy maahan pudonneiden kuusten käpyjen suomuilla. Lakkautettavien varuskuntien ampuma-alueilla on harjoitettu poikkeuksellista ”metsätaloutta” ampumalla ja räjäyttelemällä. Vuosina 2011 ja 2012 pohjoisessa olikin paljon ruostetta. Pihka lopulta tukkii kasvaimen johtojänteet samalla, kun kasvain kääntyy koron puolelta alaspäin. Kirjoittaja on Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija.. 8 METSÄLEHTI 6 • 2013 MARTTI LINNA, teksti ja kuva P uolustusvoimat käynnisti viime vuonna rauhanajan suurimman organisaatiouudistuksensa. Koukkulatvatautia esiintyi kuitenkin runsaasti myös sellaisissa puissa, joissa ei ollut ruostetta lainkaan. Puolustusvoimat harjoittelee sodassa vaadittavia taitoja niin yksityismailla kuin julkisten yhteisöjenkin omistamissa metsissä. ”Niillä on harjoitettu metsätaloutta siinä määrin, kuin se on ollut mahdollista. Suurin harjoitusja ampuma-alueiden maanomistaja on Metsähallitus. Esimerkiksi suojaArmeijan metsää ehkä myyntiin Puolustusvoimilta on vapautumassa tuhansia hehtaareja metsämaata. Tarvittavat puhdistusja raivaustyöt pyritään tekemään ennen sitä. Harjoitusalueella sijaitsevat linnoituslaitteet, poterot ja juoksuhaudat maisemoidaan ennen kuin alueet luovutetaan takaisin omistajalleen. Seurauksena latvakasvain kääntyy sivulle tai tyypillisesti koukkumaisesti alaspäin. Onnettomuudeksi valtaisat käpylintuparvet söivät siemenet ja pudottelivat kävyt ennen aikojaan maahan syyskesältä 2010 alkaen. Hän ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, etteikö osaa maista voitaisi myydä yksityiseen omistukseen. Pysyvimmin latvankehitystä häiritsee ravinteiden epäsuhta. Kuusen latvakasvaimia rokottavat monet muutkin tekijät kuten niin ikään kasvaimia käyristävä kuusentuomiruoste, (kuusen) versosurma, talven kylmyys, kevätahava ja kuusenversokoi. Liitän koukkulatvataudin kuitenkin siihen pitkään luetteloon, johon kokoan ajan ilmiöitä muuttuvassa ympäristössä. Kesällä 2011 tämä koko maassa yleinen sieni pongahti yllättäen ja voimallisesti kuusten latvakasvaimiin Pohjois-Suomessa kuusen metsänrajalta Oulujoelle ja Kainuuseen. Myynti on yksi mahdollisuus, paljon riippuu metsien sijainnista suhteessa Metsähallituksen muuhun tilusrakenteeseen
9 METSÄLEHTI 6 • 2013 Member of In cooperation with Koko maailman metsämessut Elmia Wood 2013 edustajat Suomessa: Kävijät: Aapo Palonen (suomi) Puh. Me tsä no mi sta ja – SIN Ä PÄ ÄT ÄT . Rotstop® on tuote luonnonmukaiseen juurikäävän torjuntaan. 5-8 JUUNI 2013 Metsas · Uudised · Kohtumised · Masinad · Demod · Tehnoloogia · Bioenergia · Majandus www.elmiawood.com Pysyttele ajan tasalla Facebook.com/elmiawood @elmiawood Rekisteröidy uutiskirjeitämme varten ENEMMÄNtoimintaa tekniset innovaatiot tulevat aina ensimmäisinä. Aivan yksiselitteistä ei ole suurtenkaan yhteismetsien arvon määritys. Gunilla Holmberg (suomi, svenska) Puh. Koulutuspaketin ensimmäiset tilaisuudet on jo pidetty, ja niissä on käsitelty metsätilojen ostamista ja markkinoita sekä alueiden liittämistä yhteismetsään osuuksia vastaan. Puurakentamisen professuuri lahjoituksena. Monet onnistuvat toteuttamaan ideansa, ja ne esitellään ensimmäisenä ElmiaWoodissa. Alueella toimii sekä suuria, ammattilaisvoimin hoidettuja yhteismetsiä että pieniä, muutaman tuhannen hehtaarin yhteismetsiä, joita hoidetaan yleensä ulkopuolisen ammattiavun turvin. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät -hanke tarjoaa koulutusta kaikkien näiden yhteismetsien toiminnasta vastaaville. Yhteismetsiin on yleensä halukkaita liittyjiä, mutta pelkästään yhteismetsän arvon määrittäminen ja sen suhteuttaminen liitettävän tilan arvoon voi etenkin pienissä yhteismetsissä tuottaa ongelmia. ”Puurakentamisen professuuri on jo maamme uusiutuvien luonnonvarojen tehokkaan hyödyntämisen kannalta merkittävä kansallinen edistysaskel. Yhteismetsien toimintaa tehostetaan Kouvolan kaupunki, Suomen Metsäsäätiö ja MTK:n säätiö ovat lahjoittaneet Aalto-yliopistolle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa puurakennetekniikan professuurin perustamista varten. Käytä ympäristöystävällistä Rotstopia huoletta myös kaikkien vesistöjen äärellä, ilman rehevöitymisvaaraa. Skandinaaviset metsäurakoitsijat ja metsänomistajat ovat luovia ongelmanratkaisijoita. HANNU JAUHIAINEN Pohjois-Suomen yhteismetsien toimintaa pyritään tehostamaan projektiluontoisen koulutuksen avulla. Tarkempia tietoja koulutuksesta saa osoitteesta www.yhteismetsat.. Koulutukseen toivotaan eten kin yhteismetsien toimitsijoita, hoitokuntien jäseniä sekä puheenjohtajia ja toimihenkilöitä. Kahden seuraavan vuoden aikana järjestettävä koulutus on tarkoitettu lähinnä yhteismetsien hallinnossa toimiville. 0400 479252, aapo.palonen@apmetsa.. Muutaman viime vuoden aikana on myös syntynyt yhteismetsiä, jotka ovat kooltaan muutamia satoja hehtaareita. . M B E OLETHAN vesist ö jen yst ä v ä . Puun ominaisuuksien tehokkaassa hyödyntämisessä olemme vasta alkutaipaleella”, sanoo professori Juha Paavola Aalto-yliopistosta. 040 7554113, gunilla.holmberg@taimet.. ElmiaWood-messuilla uutuudet syntyvät ja saavat voimaa kasvaa ja kehittyä. Lue lisää: www.rotstop.. Kevään aikana paneudutaan vielä yhteismetsien hallintoon ja liiketoimintaan
Pajala näkee paperitehtaan teollisessa perinnössä paljon hyvää. Puurakentamisenkin tilanne perustuu paljolti odotuksiin hyvästä huomisesta. loihin lisättävistä puukerroksista puhutaan, mutta yhtäkään ei ole toteutettu. Viime vuonna perustettu Wood Prime on sitä, mistä juhlapuheissa puhutaan; hiipuvan paperin sijoille nousee uutta, pienempää mutta monipuolisempaa puunjalostusta. Haalaripukuiset asentajat laittavat Wood Prime Oy:n tuotantolinjaa kuntoon UPM:n Voikkaan tehtaan entisessä paperivarastossa. Puukerrostaloasuntoja on rakennettuna noin 650 ja kaavoitukseen on tulossa yli 7500 asuntoa. Samalla hän kuitenkin jatkaa, että puutuotteiden tilanne puolestaan on äärimmäisen hankala. Ruotsissa puurunkoisilla kerrostaloilla on kahdenkymmenen. Omistajat ovat sijoittaneet Wood Primeen kärsivällistä rahaa. Rakennuselementtejä valmistavan Wood Primen uutta tuotantolin jaa viimeistellään kuntoon Voikkaan paperitehtaan vanhassa paperivarastossa. Kotimaa ensin, maailma sitten Tilauskantaa on mukavasti, sillä vain aniharva yritys pystyy laajentamaan jo toisena elinvuotenaan. Etujärjestöomistajien kannalta sijoitus tuottaa, jos Wood Primen esimerkki näyttää, että liiketoiminta tuottaa ja alalle tulee uusia yrityksiä, mikä tarkoittaa lisää työpaikkoja ja puun käyttöä. ”Yksinkertaisella tuotantolaitteistolla voidaan tehdä lukematon määrä erilaisia puuelementtejä. 10 METSÄLEHTI 6 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA METSO, kuvat P uukerrostalojen edistämisessä pullat ovat uunissa todella hyvin, hankkeita on valtavasti”, kehittämispäällikkö Markku Karjalainen työvoimaja elinkeinoministeriöstä sanoo. ”Kun suunnitteluun ja työnjohtoon jatkokoulutetaan 30 osaajaa vuodessa viiden vuoden ajan, niin päästään teräsrakentamisen tasolle.” Pääseekö Suomi puusta pitkälle. Puurakentamisesta puhutaan lämpimästi ja sillä on kiistattomia etuja, joiden perusteella puuratkaisuilla tulisi olla isompi markkinaosuus, mutta tavoitteet muuttuvat todeksi hitaasti eivätkä aina ollenkaan. ”Maailmanvalloittaminen on tietysti hienoa, mutta kotimaan rakentamisen mahdollisuuksia on paljon käyttämättä”, Pajala sanoo. Toimitusjohtaja Jari Pajala viittilöi, että tuolta tuodaan sahatavaraa sisään ja tuolta piti hallin ovea korottaa, jotta valmiit rakennuselementit mahtuvat ulos. Haaste onkin, että miten otetaan markkinat.” Puun ote pitää pientaloja kesämökkirakentamisessa, mutta niitä isommissa kohteissa tilanne on kuten Wood Primellä – toiveikkaasti alulla. Osakkaina ovat Sitra, MTK, Puuliitto, Finnveran aloitusrahasto Vera sekä rakennusliike Rasto Oy, ja henkilöomistajina Pajalan lisäksi Ari Martonen ja Risto Kauppila. Betonikerrostaloja on saneerattu puisilla julkisivuelementeillä parissa kohteessa, mutta esimerkiksi elementtikerrostaPuuelementtilinja syntyy vanhaan paperihalliin ”Ala on hajanainen, yritykset pieniä, koulutus tilanne kriisissä eikä ala kiinnosta nuoria.” Vanhojen tiiliseinien sisällä tapahtuu. Osaaminen on puurakentamisen pullonkaula edelleen. Pajala ei puhu viennistä, vaan että ensin pitää ottaa kotimaan markkinoilta se, mitä on betonija teräsrakentamiselle hävitty. ”Ala on hajanainen, yritykset pieniä, koulutustilanne kriisissä eikä ala kiinnosta nuoria.” Puutuoteteollisuus on laaja käsite, jolla yleensä tarkoitetaan kaikkea sahatavaran ja viilun jatkojalostusta. Puukerrostalojen rakentamisessa eletään läpimurron kynnyksellä, mutta muuta puutuotevalmistusta vaivaa pienuus ja hajanaisuus. ”Ihmiset ovat tottuneet käymään tehtaassa töissä, eikä kaksivuorotyö ole mörkö.” Uskoa ja odotuksia Pajala myöntää peittelemättä, että Wood Primen teknologia ei ole lähelläkään rakettitiedettä. Kaavoittaminen tarkoittaa rakentamismahdollisuutta, ja mahdollisuuden käyttäminen riippuu rakennuttajista ja rakennusyhtiöistä
Ari Martonen esittää, että kehityssuunnan kääntämiseksi puualalle tulisi perustaa toimialarahasto. prosentin osuus, kun se lahden tällä puolen on vasta prosentin oraalla. ”Markkinat eivät ole mihinkään hävinneet, mutta vienti on pudonnut, joten mikään muu ei ole hävinnyt kuin oma kilpailukykymme.” Kun edistäminenkään ei auta, niin jäljelle jää vain toivo, että jostakin nousee se kuviakumartamaton, joka sytyttää uuden Rovion. Martonen tiivistää Suomen puutuotealan ongelman vääränlaiseen päähän ja kapeisiin hartioihin. Suurilla yhtiöillä puutuotteet ovat jääneet lehtolapsen rooliin.” Martonen muistuttaa, että kuiduttava metsäteollisuus on iso ainoastaan Suomessa. K im m o B ra nd t. Martosella on varaa olla suorapuheinen, sillä hän on entinen Finnforestin toimitusjohtaja, nykyinen puurakentamisen ja puutuotealan yrittäjä ja yritysten osakas. Suomeen on syntynyt pelialan klusteri ilman isoja edistämistoimia, mutta puutuoteklusteri ei ota syntyäkseen edistämälläkään. ”Puutuotealan klusteri ei toimi kunnolla”, alan asiantuntija myöntää nimettömänä. Wood Primen kaltaisia yrityksiä tarvitaan todella monta ennen kuin ne alkavat tuntua tukin kysynnässä. Puunjalostuksessa puhutaan viennin nimeeen, mutta Wood Primen toimitusjohtaja Jari Pajala korostaa, että puurakentamisella on paljon voitettavaa kotimaan markkinoillakin. 11 METSÄLEHTI 6 • 2013 Pääseekö Suomi puusta pitkälle. ”Puuelementtiin on paljon helpompi tehdä asennuksia kuin betonielementtiin.” Pajala laskee, että koska yhteen puutaloon tai asuntoon menee noin 20 kuutiota sahatavaraa, niin Wood Primen puunkäyttö nousee joihinkin tuhansiin kuutiometreihin. Pienillä yhtiöillä on yleensä kaksi ongelmaa; ne ovat taseeltaan liian heikkoja eivätkä ne pysty tarjoamaan laajaa tuotevalikoimaa. Kun muut Pohjoismaat ovat ottaneet osansa puutuotealan nopeasta kasvusta, niin Suomi on saanut vain murusia. ”Suomalaisella teollisuudella olisi tarjota keveämpiä ja kantavampia rakentamisen ratkaisuja, koska viilupohjainen tuotanto on hyvin kehittynyttä. Maailman pääsääntö on, että puutuoteteollisuus on liikevaihdoltaan huomattavasti kuiduttavaa teollisuutta suurempaa touhua. ”Puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen tarvitaan rahasto kuten kaivannaisteollisuuteen. Vääränlainen pää tarkoittaa, että Suomessa metsäteollisuutta tehdään kuiduttavan teollisuuden ehdoilla. Suomi sanoo elävänsä metsästä, mutta metsäteollisuuden piiriin kuuluvassa liiketoiminnassa on järkyttäviä puutteita, Ari Martonen lataa. ”Ne eivät enää juurikaan kasva, mutta sahatavaran menekin vaihtelut ovat hirvittäviä”, Martonen sanoo. MIKKO HÄYRYNEN Perinteidensä vanki KOMMENTTI Vanhojen tiiliseinien sisällä tapahtuu. Martonen jaksaa kuitenkin uskoa, sillä vahvuuksiakin löytyy. Rakennuselementtejä valmistavan Wood Primen uutta tuotantolin jaa viimeistellään kuntoon Voikkaan paperitehtaan vanhassa paperivarastossa. Muista Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta se lähes puuttuu.” Alan kehittämiseksi Martonen ehdottaa erityistä toimialarahastoa, jonka toimeenpanijana olisi valtio ja johon sijoittajiksi tulisivat eläkevakuutusyhtiöt, alan järjestöt ja normaalit riskisijoittajat. Se edistäisi suomalaista työtä ja teollisuutta suomalaisella riskipääomalla.” Vääränlainen pää ja kapeat hartiat Puutuotealan moninaisuus on rikkaus, mutta ala saattaa olla perinteidensä vanki. Pajala haluaisi puhua teollisesta rakentamisesta, jossa käytetään puisia komponentteja, ja joka oikeastaan tekee rakentamisestakin asentamista. Isoilla metsäyhtiöillä olisi riittävästi hartioita Euroopan markkinoilla pärjäämiseen, mutta Martosen mukaan todellinen tahto puuttuu. Suomalaisyhtiöt toimivat edelleen lähinnä sahatavarassa ja sen jalosteissa, toisaalta levytuotteissa. Hartioiden kapeus on, että hajanaiselta ja pienyritysvaltaiselta puutuotekentältä puuttuu kilpailuvoima. ”Meillä on ajatusluutuma, että kaiken täytyy pyöriä ison kuiduttavan teollisuuden ympärillä
Satunnaisotannalla valitut kohteet edustavat kuitenkin vain murto-osaa kaikista harvennusleimikoista, sillä Keski-Suomessa tehtiin metsänkäyttöilmoituksia kasvatushakkuista yli 44 000 hehtaarin alalta. Metsäkeskus varmistaa, että työt toteutetaan suositusten ja lakien mukaan. Mittausta jatketaan tarkemmin mikäli on syytä epäillä, että metsälain edellytykset eivät täyty.” Kemppaisen leimikolla asiat ovat kunnossa, vaikka kokoojauralta löytyy muutamia painumia ja ajokoneen aiheuttamia runkovaurioita. Nykyiselle korjuukalustolle määritelmä on todella tiukka. ”Jos yhteistä näkemystä ei löydy tai kyseessä on epäilty metsälain rikkomus, niin silloin on syytä ottaa yhteyttä metsäkeskukseen”, Siekkinen sanoo. Ajourien leveys on 4,4 metriä ja uraväli 22 metriä. Maastovaurio todetaan, jos koealalle osuva painuma on yli kymmenen senttiä syvä. Hyvän arvion sai 59 prosenttia kohteista. Linjalle sijoitetut 5–10 ympyräkoealaa antavat tarvittavat tiedot tasalaatuisessa metsässä. ”Jos männikön ensiharvennuksen runkoluku Välija Etelä-Suomessa putoaa alle 12 metrin valtapituudella 700–800 runkoon, niin harvennusvoimakkuus on ollut liian raju.” Jos korjuujälki ei tyydytä, metsänomistajan kannattaa keskustella hakkuuoikeuden haltijan kanssa. Märkää maaliskuussakin Suurin osa huomautuksista ja virheellisistä tuloksista johtui Keski-Suomessa maastovaurioista. Kaikkea tarkastuksista saatava numerotietokaan ei kerro, sillä erot korjuujäljessä voivat olla suositusten sisälläkin suuria. Puuston arvokasvu pääsee vauhtiin, eikä tarvitse harventaa ihan heti uudelleen” Kun metsä on harvennettu lähelle suositusten alarajaa, on puusto näkymältään tasaista ja omistajankin silmää miellyttävä. Mutta kaikkea numerot eivät kerro. ”Kesäkausi oli vetinen ja kun korjuu pyörii ympäri vuoden, ei vaurioilta ole voitu välttyä.” Ongelma ei ole poistunut täysin talvellakaan, sillä vettä uhkuva maa on monin paikoin sula. Jos vaurioita on kohteella merkittävä määrä, ne kyllä näkyvät tuloksissakin”, Siekkinen vakuuttaa. ”Painumien osuudeksi tuli mittauksessa yksi prosentti. ”Yli 50 hehtaarin leimikolta tarkastettavaksi valikoitui 3,1 hehtaarin kuvio. Juha Siekkinen muistuttaa, että omistaja on lopulta paras asiantuntija metsässään. Kuviolta mitataan pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta.. ”Hyväksi kohde luokitellaan, mikäli jäävä puusto on tiheydeltään harvennusmallien mukainen, ajouraväli vähintään 19 metriä, uran leveys enintään 4,6 metriä ja puustotai maastovaurioita on korkeintaan neljä prosenttia. Asiakas aina oikeassa. Hyvää korjuujälkeä metsänomistajan on myös helpompi vaatia kuin lisäeuroja kuitumoteille. ”Hyvältä tämä minun silmääni näyttää, mutta en ole ehkä paras asiantuntija antamaan jäljestä lausuntoa”, arvioi Kemppainen. ”Tyypillinen jäävän puuston tiheys, joka osuu suositusten alarajalle. Runkovaurioita ei koealoille osunut. Huomautettavaa tulee, mikäli suositukset eivät täyty ja virheelliseksi kohde luokitellaan, jos lakirajoja rikotaan”, Siekkinen kuvailee. Millintarkkaa maastotyötä Metsäkeskuksen suorittama korjuujäljen maastotarkastus tarjoaa tarkkaa dataa hakkuun onnistumisesta. ”Läheskään kaikki metsänomistajat eivät käy seuraamassa leimikkonsa korjuuta tai jälkikäteen arvioimassa työjälkeä”, toteaa metsäneuvoja Juha Siekkinen Suomen metsäkeskuksesta. 12 METSÄLEHTI 6 • 2013 PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva H arvennushakkuiden korjuujäljentarkastukset kuuluvat Metsäkeskuksen lakisääteisiin tehtäviin. Viime vuonna metsäkeskus tarkasti Keski-Suomessa 25 harvennuskohdetta ja yhtä monta energiapuunkorjuukohdetta, joiden pinta-ala oli yhteensä 129 hehtaaria. Jäävän puuston pohjapinta-alaksi mittaus osoittaa 16 neliötä hehtaarilla, runkoluvuksi 440 ja valtapituudeksi 17,5 metriä. Ilmiö oli nähtävissä myös pihtiputaalaisen metsänomistajan Timo Kemppaisen harvennusleimikolla, jolla Siekkinen teki korjuujäljentarkastuksen poikkeuksellisesti talviaikaan. ”Korjuujäljen tasaisuus tai se, kuinka puuvalinta on onnistunut, ei numeroista selviä.” Siekkinen neuvoo metsänomistajia kiinnittämään huomiota etenkin urapainumiin ja jäävän puuston määrään. Kokonaisarvosteluksi voidaan antaa hyvä. ”Läheskään kaikki eivät käy arvioimassa korjuun jälkeä.” Metsänomistaja Timo Kemppainen seuraa metsäkeskuksen metsäneuvoja Juha Siekkisen tekemää korjuujäljentarkastusta. Metsänomistajankin kannattaa olla kiinnostunut korjuun laadusta, sillä harvennusjälki muodostaa leijonanosan tulevaisuuden puukauppatilistä
. . . . . nousussa . . . . . . . Havutukkien hinnat ovat viime viikkoina hieman laskeneet. . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . nousussa . Harvennushakkuu . . . . . . . nousussa . . nousussa . . . . . Hankintahinnat . . . Hankintahinnat . . Päätehakkuissa havutukeista maksettiin keskimäärin 56 euroa kuutiometriltä. . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . ETELÄ-POHJANMAA . . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . Lähes kaikkien puutavaralajien koko maan keskikantohinnat nousivat hieman. . . Ensiharvennus . . . . Kesäkorjuukelpoisista leimikoista maksetaan yleensä talvileimikoita enemmän, koska korjuu on halvempaa. . . . . . Ensiharvennus . . . . . . 13 METSÄLEHTI 6 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 12 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . . . . . . . . . . . . . . Vuoden alusta nousua on tukkien kuutiometrihintoihin kertynyt keskimäärin reilu euro. . Hankintahinnat . . . . HANNU JAUHIAINEN Kantohintojen nousu jatkui myös viikolla 12. . . . . nousussa . . . . . Harvennushakkuu . Kuitupuun hinnannousu on ollut maltillisempaa. Harvennushakkuu . . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. KYMI-SAVO . . . Hankintahinnat . . Harvennushakkuu . . . . . Uudistushakkuu . . . Hankintahinnat . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. . . . Uudistushakkuu . . . Hankintahinnat . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Ensiharvennus . . . . Uudistushakkuu . Vain kuusipikkutukin keskihinta laski. Ensiharvennus . . nousussa . . KESKI-SUOMI . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . Uudistushakkuu . Hankintahinnat . . SAVO-KARJALA . . . Uudistushakkuu . . . . . . Hankintahinnat . . nousussa . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Viime viikolla ostettiin puuta Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan noin 400000 kuutiometriä. . . . . Puun hinta jatkaa nousua Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–12, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . LAPPI . . . . . . Harvennushakkuu . Uudistushakkuu . . . . . . . KOKO MAA . . . . Harvennushakkuu . . Ensiharvennus . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Harvennushakkuu . . KAINUU-POHJANMAA . . . . . Kuitupuun hintataso on lievässä nousussa, samoin koivutukin hinta. . . . Uudistushakkuu . . . . Ensiharvennus . Ostomäärä on vuoden alhaisin, mutta ei poikkea kovin paljon maaliskuun alkupuolen ostomääristä. . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . nousussa . . . . Kantohintojen nousu selittyy pääosin sillä, että kesäleimikoiden osuus ostetusta puusta on kasvanut. . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . Kasvatushakkuissa havutukin hinta jäi 48 euroon. . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. . . Ensiharvennus . . Ensiharvennus . . . . . . . Hankintahintojen kehitys on ollut epäyhtenäinen
Perinteisen siemenpuuhakkuun sijaan voidaan tehdä normaali avohakkuu. Sen sijaan kuusen ja koivun luontaisesta uudistamisesta ei ole kovin hyviä kokemuksia. Lähivuosien tilanne kannattaa tarkistaa Metsäntutkimuslaitoksen siemensatoennustekartoista. Tänä keväänä männyn siementä Mäntyä luontaisesti harkiten Männyn luontaisen uudistamisen tilanne on lähivuodet huono, sillä siemensadot jäävät heikoiksi etenkin Pohjois-Suomessa. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 6 • 2013 14 METSÄNHOITO HANNU JAUHIAINEN L uontaista uudistamista käytetään lähinnä mäntymailla. Oman alueen siemenennuste on syytä ottaa huomioon hakkuita ja maanmuokkausta suunnitellessa. Uudistusalalle voidaan jättää joitakin siemenpuita jättöpuiksi. Muokkaus hukkaan Ensi kesänä tehtävä siemenpuualan muokkaus menee Pohjois-Suomessa todennäköisesti suurelta osin hukkaan, koska uudistusalan männyt eivät tuota siementä pariin vuoteen. Hyödynnä hyvä siemenvuosi. ”Muokkaus pitäisi ajoittaa hyvää siemensatoa edeltävään kesään tai mieluiten syksyyn.” saadaan vielä jonkin verran myös Lapissa, mutta seuraavat vuodet näyttävät huonoilta. Rehevillä mailla siemensyntyiset taimet jäävät heinikon varjoon ja taimettuminen on epävarmaa. Otollisia alueita on eniten Pohjois-Suomessa ja varsinkin Lapissa. Muokatun maan taimettumiskelpoisuus heikkenee nopeasti, joten muokkaus pitäisi ajoittaa hyvää siemensatoa edeltävään kesään tai mieluiten syksyyn. Omatoiminen metsänomistaja kylvää helposti pienet uudistusalat. Karut mäntymaat sopivat kuitenkin hyvin luontaiseen uudistamiseen. Kylvöä kannattaa harkita. Jos luontaiseen uudistamiseen tähtäävä hakkuu on vielä tekemättä ja hakkuu toteutetaan kesän aikana, hakkuutavan muutosta kannattaa harkita. Luontaista uudistamista pyritään käyttämään siellä mahdollisimman paljon senkin vuoksi, ettei metsänviljely ole karuilla mailla kovin kannattavaa. Kylvö on helppoa. Er kk i O ks an en. Luontaisen uudistamisen hakkuut ja maan muokkaus kannattaa ajoittaa hyvää siemen satoa edeltävään kesään. Jos muokkaus tehdään ensi kesänä, uudistusala kannattaa kylvää. Pahaksi onneksi siemensatojen vaihtelu on suurinta juuri siellä, missä luontaista uudistamista olisi järkevää tehdä
Koivun kukinnassa saavutetaan kaksi ääripäätä perättäisinä vuosina: viime keväänä koivun kukinta oli lähes ennätysmäisen runsasta. Vain Keski-Lapissa ja Pohjois-Suomen itäosissa siemensato jää muuta maata vähäisemmäksi. Jos päädyt uudistamaan metsän luontaisesti, ota huomioon lähivuosien siemensatoennuste. Hankalasti korjattavalle alueelle ei kannata tehdä muutaman hehtaarin siemenpuualoja. Sisämaassa sato ei ole aivan niin hyvä. Jos muokkaus tehdään heti keväällä, alue voidaan kylvää koneella muokkauksen yhteydessä. Sen sijaan Keski-Suomen länsiosissa, Pohjanmaalla, Kainuussa ja erityisesti Lapin itäosissa siemensato on jäämässä vaatimattomaksi. Etelä-Suomessa maanmuokkaus kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti uudistushakkuun jälkeen, koska muuten alueelle alkaa nopeasti kehittyä vesakkoa. Muokkausta voi siirtää. Muokkausta voi lykätä Jos muokkaus jää loppukesään, kannattaa harkita muokkauksen siirtämistä seuraavaan kevääseen, jolloin voidaan tehdä konekylvö. Myöhemmät muokkausalat kylvetään ensi keväänä. Luontainen uudistaminen vai kylvö. Myös sateisella ja kylmällä viime kesällä on oma vaikutuksensa tämän kevään kukintaan. Huono kukinta tietää myös huonoa siemensatoa loppukesäksi. Koivulla ja muillakin puilla käy yleensä niin, että runsaan sadon jälkeen tulee katovuosi. Niiden korjuu on kustannussyistä hyvä liittää lähialueen metsän hakkuuseen. Huonon siemensadon vuoksi männyn luontaisen uudistamisen edellytykset ovat Pohjois-Suomessa huonot. Männyn siemensato on etelässä runsas, mutta heikkenee pohjoiseen mentäessä. Paras siemensato saadaan Kainuun-Pohjanmaan alueella sekä osin Itä-Suomessa ja lounaisrannikolla. Tällöin kylvö tehdään yleensä keväällä. Lapissa on saatu hyviä kokemuksia myös aivan loppusyksyn kylvöistä, jolloin ei ole enää pelkoa siemenen itämisestä. Kahteen peräkkäiseen satoon ei puilla riitä resursseja. Ensi vuoden siemensadon ennustetaan olevan Eteläja Itä-Suomessa keskinkertainen. Sen jälkeen alue muokataan normaalisti. Päätehakkuu ja kylvö on silloin järkevin tapa uudistaa metsä. Männyn siemensatoa voidaan ennustaa myös tuleville vuosille. Koivun luontaista uudistamista tehdään vähän, ja havupuiden uudistusaloille koivua syntyy luonnostaan usein aivan liikaakin. HANNU HAUHIAINEN Metsäntutkimuslaitoksen siemensatoennusteen mukaan männyn käpyjä on tällä hetkellä paikoitellen runsaasti, mutta osassa maata käpyjä ei ole juuri ollenkaan. Muokkaa ennen hyvää siemensatoa. 15 METSÄLEHTI 6 • 2013 Vinkkejä männyn luontaiseen uudistamiseen Selvitä luontaisen uudistamisen edellytykset maaperän ja puuston suhteen. Tällä on suuri merkitys metsänomistajien kannalta, sillä Pohjois-Suomessa männyn luontaisen uudistamisen osuus on suuri. Kuusella hyvä sato Kuusissa on nyt runsaasti käpyjä, jotka varistavat siemeniään keväthangille. Jos hakkuut on jo tehty, täksi kesäksi suunniteltua maanmuokkausta voi olla järkevää siirtää kahdella vuodella. Kukkasilmujen perusteella vuoden 2015 kevään siemensadosta on tulossa Etelä-Suomeen enintään keskinkertainen ja muualle maahan heikko. Aivan kuten koivulla, myös kuusella hyvää satoa seuraa yleensä vaatimaton kukinta. Männyllä vaihteleva sato Jos luontaisen uudistamisen hakkuu on tehty, maanmuokkausta voi harkinnan mukaan lykätä 1–2 vuodella. Metsänomistajien kannalta koivun huonosta siemensadosta ei välttämättä ole kovin suurta haittaa. Suunnittele valmiiksi myös tuleva siemenpuiden poisto. Metsäsuunnitelmassa on yleensä tarpeelliset tiedot. Loppukesän muokkausten yhteydessä ei kylvö onnistu. Sääolot eivät suosineet kukka-aiheiden muodostumista. Jos kyse on pienestä uudistusalasta, sen voi myös kylvää käsin, etenkin jos metsänomistaja tekeesen itse. Pohjois-Suomen karuilla luontaisen uudistamisen mailla vesakoitumisesta ei yleensä ole vaivaa, joten muokkaus ja uudistamistyöt voidaan tehdä vielä monta vuotta uudistushakkuun jälkeenkin. Silmujen perusteella tehdyn arvion mukaan vain pieni osa kuusista kukkii. Niin tapahtuu tänäkin keväänä. Koivun kukinta on tänä keväänä erittäin heikkoa koko maassa. Niinpä vuoden kuluttua, keväällä 2014, kuusen siemensato on hyvin heikko koko maassa. Mieti vaihtoehdot. 2013 2014 2015 Lähde: Metla Männnyn siemensatoennusteet keväille 2013–2015 < 50 Siemeniä kpl/m Ennustemalleihin ja silmuanalyyseihin perustuen Ennustemalleihin ja käpyjen lukumäärään perustuen Ennustemalleihin ja pikkukäpyjen lukumäärään perustuen 51–100 101–150 151–250 > 250 H an nu Ja uh ia in en. Eniten männyn siementä saadaan etelärannikolla sekä Järvi-Savon alueella. Tällä hetkellä tosin ei ole edes valistuneita arvauksia vuoden 2016 kevään siemensadosta. Myös niiden yhdistelmää voi käyttää. Jos halutaan pitäytyä luontaisessa uudistamisessa, hakkuita voidaan siirtää vuodella
Mammuttipetäjät ovat kuuluisia paitsi koostaan myös pitkästä eliniästään. Metsäpalot elintärkeitä uudistumiselle Mammuttipetäjien Akilleen kantapää on taimettuminen. Toimivat hoitokeinot löytyivät vasta kon?iktien kautta. Giant Forest, Sequoia Kings Canyon National Park. 16 METSÄLEHTI 6 • 2013 K orkealla Sierra Nevadan vuoriston länsirinteillä kasvavat mammuttipetäjät ovat maailmaluokan nähtävyyksiä. Taimet jäävät henkiin vain suotuisissa oloissa, parhaiten silloin kun metsäpaloa seuraa jakso kosteita kasvukausia. Elintärkeä uudistumisprosessi on kuitenkin vaarantunut metsäpalojen torjunnan seurauksena. PETRI KETO-TOKOI, teksti ja kuvat Kyljestään palanut mammuttipetäjä. Sequoia Kings Canyon National Park. Giant Forest, Sequoia Kings Canyon National Park. Täysikasvuiset puut elävät usein yli 2000-vuotiaiksi, poikkeusyksilöt jopa yli 3000 vuoden ikäisiksi. Jättiläispuiden rinnalla järeätkin harmaapihdat, sokerimännyt ja oregonintuoksusetrit näyttävät keskenkasvuisilta. Mammuttipetäjä on nimensä mukainen. Puujättien 30–60 senttiä paksu, huonosti palava kuori. Mammuttipetäjät hyötyvät metsäpaloista myös siksi että ne kestävät tulta paremmin kuin niiden kilpailijat. Valtavat punaruskeat rungot kohoavat korkeuksiin kuin taivasta kannattelemaan tehdyt pylväät. Mammutti petäjän taimia, jotka ovat syntyneet vanhan metsän ennallistamis polton seurauksena. Vain onnistunut lisääntyminen takaa jätMAMMUTTI PETÄJIÄ HOIDETAAN TULELLA Metsäpalojen torjunta tyrehdytti jättiläispuiden uudistumisen. Pitkäkin elämä on kuitenkin rajallinen. Ne siemenet, jotka sattuvat putoamaan maanpinnan huokosiin ja peittyvät hieman, saavat hyvät lähtökuopat tulevaisuuteen. Mammuttipetäjiä onkin usein luonnehdittu ikuisiksi ja ajattomiksi, lähes kuolemattomiksi. Vuosittain miljoonat vierailijat käyvät ihailemassa näitä luonnon ihmeitä Yosemiten ja Sequoia Kings Canyonin kansallispuistossa Kaliforniassa. tiläispuiden suvun säilymisen. Metsäpalo paljastaa kivennäismaata ja tekee sen pinnasta huokoista ja murenevaa. Siementuotanto on runsas, mutta siemenet ovat hyvin pieniä. Vanhat puut vain kiihdyttävät kasvuaan metsäpalojen raivattua niille elintilaa
”Poltot muuttivat puiden ulkonäköä. Lähes vuosisadan jatkunut metsäMAMMUTTI PETÄJIÄ HOIDETAAN TULELLA ”Poltot muuttivat puiden ulkonäköä. Nykyiset mammuttipetäjämetsiköt kasvavat hajallaan Sierra NeJääkaudet hävittivät sukulaiset Euroopasta Mammuttipetäjämetsä on poltettu uudistumisen edistämiseksi ja palavan aineksen määrän vähentämiseksi. Pitkäikäiset puujättiläiset ovatkin selviytyneet hengissä useista sadoista metsäpaloista. Metsäpalo tutkijat Anthony Caprio ja Thomas Swetnam esittelevät mammutti petäjästä otettua ikäkairan ”lastua”, jota on käytetty metsä palo historian selvittämiseen. Forest Servicen hakkuutoiminta ajautui ankaraan kon. Samalla metsiin on kertynyt palavaa ainesta niin paljon, että metsäpalon syttyessä isotkin mammuttipetäjät ovat vaarassa kuolla voimakkaissa latvapaloissa. Kritiikkiä tuli myös savun epämiellyttävistä ja terveydelle haitallisista vaikutuksista”, muistelee Sequoia Kings Canyonin kansallispuiston ekologi MaryBeth Keifer. Pitkien neuvottelujen tuloksena mammuttipetäjämetsät poistettiin kaupallisten hakkuiden piiristä. Mammuttipetäjän taimikoita ja nuoria metsiä pidettiin heikkoina korvikkeina menetetyille vanhan metsän monilajisille ekosysteemeille. Hyvällä suunnittelulla polttojen haittoja on pystytty myös vähentämään. palojen torjunta on muuttanut mammuttipetäjämetsiköiden luonnetta dramaattisesti. Toimivien ja hyväksyttävien hoitomenetelmien kehittäminen on vaatinut paljon aikaa, tutkimustyötä ja sovittelua eri tahojen näkemysten välillä. Etenkin voimakkaammin palaneet kohdat taimettuivat hyvin, kun kivennäismaata paljastui ja latvustoon syntyi valoisa aukko. Maakulojen lieskat eivät yllä täysikasvuisten puiden oksiin ja latvustoon saakka. Ja mikä tärkeintä, mammuttipetäjän taimet kasvavat jälleen Sierra Nevadan länsirinteillä turvaten jättiläispuiden suvun jatkuvuuden. Hoitotoimet herättivät kritiikkiä Näiden ongelmien ratkaisemiseksi suojelualueiden metsiköitä alettiin 1980-luvulta lähtien hoitaa toistuvilla poltoilla. Euroopassa punapuiden sukulaisia kasvoi vielä vajaat kolme miljoonaa vuotta sitten. Pohjois-Amerikassa vuorijonot kulkevat kuitenkin etelä-pohjoissuunnassa, eivätkä muodosta yhtä pahoja esteitä puulajien vaelluksille. iktiin luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Jääkausien aiheuttamat rajut ilmastonvaihtelut hävittivät ne Euroopasta. Kävijät pitivät hiiltyneitä puita rumina. He halusivat rakastamiensa mammuttipetäjien säilyvän sellaisina kuin he olivat tottuneet ne näkemään ja joiden edessä heidät oli valokuvattu lapsena. Kehitys on edennyt kon. Näiden kolmen puulajin esiintymät ovat vähäinen jäänne punapuiden suvun hallitsemasta laajasta metsävyöhykkeestä, joka levittäytyi halki Euraasian ja Pohjois-Amerikan mantereiden 20–50 miljoonaa vuotta sitten. iktien kautta, mutta sen lopputuloksena on saavutettu tilanne, joka on eri osapuolten kannalta hyväksyttävä. Jokaiselle metsikölle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, jossa määritellään keinot mammuttipetäjien uudistumisen edistämiseksi ja palavan aineksen määrän vähentämiseksi. Niiden lisäksi voidaan käyttää hallitusti hyväksi luontaisia metsäpaloja. 17 METSÄLEHTI 6 • 2013 suojaa runkoa palovammoilta. Kävijät pitivät niitä rumina.” Mammuttipetäjällä on vain kaksi sukulaista, punapuu Kalifornian rannikolla ja kiinanpunapuu Kiinassa. Ensisijaisena keinona ovat säännöllisesti toistettavat luonnonhoidolliset kulotukset. Mammutti petäjän taimia, jotka ovat syntyneet vanhan metsän ennallistamis polton seurauksena. Hakkuutoimenpiteet kohdistuvat nuorempiin ja pienempiin puihin, eivät vanhoihin puuyksilöihin. Sierra Club ja Save the Redwoods League pitivät mammuttipetäjämetsiköiden uudistamista pelkkänä tekosyynä vanhojen luonnonmetsien hakkuille. Niissä oli runsaasti taimia ja nuoria puita. Myös luonnonhoidollisia hakkuita käytetään tarvittaessa hyväksi puuston rakenteen ennallistamiseksi, latvapalojen riskin vähentämiseksi ja polttotoimenpiteiden valmistelussa. 1980-luvulla U.S. Vuonna 2000 presidentti Bill Clinton sinetöi ratkaisun perustamalla mammuttipetäjikköjen ympärille 133000 hehtaarin laajuisen Giant Sequoia National Monumentin. Sequoia Kings Canyon National Park. Vielä kovempia kiistoja käytiin niiden mammuttipetäjikköjen käsittelystä, jotka sijaitsevat liittovaltion talousmetsissä. Myös puuaines on pihkatonta eikä pala kovin hyvin. Itä-länsisuuntaiset vuorijonot estivät niiden vetäytymistä kohti etelää. 100 km KALIFORNIA Sequoian kansallispuisto Yosemiten kansallispuisto Nevada Los Angeles San Diego San Francisco Las Vegas Ei pisin, ei levein, mutta silti suurin 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 metriä Punapuu 116 m 84 m 35 m Mammuttipetäjä Meksikonsuosypressi vadan länsirinteillä 25 kilometriä leveällä ja 400 kilometriä pitkällä vyöhykkeellä. Pihtojen ja tuijien määrä on lisääntynyt. Kansallispuistojen vierailijat esittivät kuitenkin kovaa kritiikkiä. Kirjoittaja on on metsänhoitaja ja metsäekologian lehtori Tampereen ammattikorkeakoulussa.. Nykyään kaikki 65 mammuttipetäjämetsikköä on suojeltu ja suunnitelmallisen hoidon piirissä. Sequoia Kings Canyon National Park. Kansallispuistoissa on tehty paljon valistustyötä sen eteen, että suuri yleisö suhtautuisi hyväksyvämmin luonnonhoidollisiin kulotuksiin ja ymmärtäisi niiden merkityksen. Vanhoja puita ei hakata Oikeudenkäynnit pysäyttivät Forest Servicen hakkuut 10 vuoden ajaksi. 1900-luvun aikana mammuttipetäjän taimia syntyi hyvin vähän. Forest Service teki näissä metsissä avohakkuita, joissa vain vanhat, suuret mammuttipetäjät jätettiin säästöpuiksi siementämään uutta sukupolvea. Varjostuksen vuoksi jättiläispuiden uudistuminen on tyrehtynyt. Usein toistuvat lievät metsäpalot pitivät yllä harvaa ja aukkoista metsän rakennetta, jossa mammuttipetäjät uudistuivat hyvin. 1800-luvulla mammuttipetäjiköitä kuvattiin avariksi ja harvapuustoisiksi. Poltto raivaa tilaa vanhojen veteraanipuiden kasvulle ja uudistumiselle, mutta monet kansallispuistossa kävijät eivät pidä siitä, että poltot hiillyttävät mammuttipetäjien pinnat ja muuttavat metsien ulkonäköä
Lehtikuusimetsä on talvella alaston mutta pukeutuu keväällä heleänvihreään. Talon ympärillä metsää kasvaa reilut 80 hehtaaria, mutta yhteensä Kotilaisella on metsähehtaareja noin 300. Isäntä on itse hankkinut joka ainoan. Marraskuussa Ape haukkui SM-mittelöissä toisen sijan. ”Ajattelin, että alan ammattiurheilijaksi, lajina maaja metsätalous. 63-vuotias Kotilainen sekä asuu että työskentelee omassa metsässään Asikkalan Kalkkisissa. Tarjonta pitää saada niin houkuttelevaksi, että pärjäämme”, Kotilainen sanoo. Yhdistykset nykyaikaan Metsänhoitoyhdistyksen managerointi tarkoittaa käytännössä sitä, että toimistossa tehdään Kotilaisen paperityöt ja veroilmoitukset. Siitä Kotilainen on juuri tehnyt kaupat – mittamiesten perävalot melkein näkyvät vielä. Toisesta, jo valmiista pinosta tehdään koivuja kuusikuitua. Sponsorina on ollut Osuuspankki ja managerina metsänhoitoyhdistys.” Ennen kuin keskittyi pelkkään metsätalouteen, Kotilainen viljeli 20 vuotta maata Nastolassa. Kalkkisista 1997 ostamaansa tilaa hän oli alusta lähtien katsellut sillä silmällä, ja kaksi vuotta sitten haave toteutui: isäntä sai uuden talon valmiiksi ja muutti sinne. Isäntä itse keskittyy fyysiseen suoritukseen maastossa. Kotilainen toimii myös Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen valtuutettuna. Koska kolmesta lapsesta kukaan ei halunnut jatkaa tilanpitoa ja EU-jäsenyys olisi vaatinut vielä laajentamista, hän myi pellot kokonaan pois. tulee myös kysyttävää luonnonhoitokohteista. ”Moottorisahan velaksi ostin ja siitä lähdin.” Nuorena miehenä Kotilainen paitsi teki metsurintöitä myös hiihti kilpaa, samoihin aikoihin kuin Juha Mieto. Joskus hänellä Urheilulajina metsätalous Asikkalalainen Pekka Kotilainen vaihtoi nuoruuden hiihto harrastuksen metsänhoitoon. Urheilu kiehtoi, mutta koska Mieto oli parempi, Kotilainen päätti keskittyä muihin asioihin. Nyt häntä huolestuttaa metsänhoitoyhdistysten tulevaisuus. ”Kyse on siitä, riittävätkö palvelujen laatu ja monipuolisuus kilpailussa metsäteollisuuden tarjoamia metsänhoitopalveluja vastaan. Nyt häntä askarruttaa, miten yhdistyksille käy, kun valmisteilla oleva laki muuttaa jäsenyyden vapaaehtoiseksi. Pekka Kotilainen saisi ammattilaisena todennäköisesti vapautuksen mhy:n jäsenyydestä, mutta hän on aina halunnut olla mukana aatteen takia. 18 METSÄLEHTI 6 • 2013 METSÄNOMISTAJA HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuvat P ekka Kotilaisen tupaan kantautuu ajokoneen jyrinä: tuttu kuljettaja ajaa puuta metsästä tienvarteen, josta se lähtee energialaitokselle. Kun yhdistyksiä aikoinaan perustettiin, metsänomistajakunnasTurku Asikkala ”Metsänomistajilla on vain yksi ja ainoa oma järjestö.”. Katoavatko jäsenet. Hyvinvoivat kuusikot ja koivikot levittäytyvät heti olohuoneen ikkunasta, ja niiden takaa pilkottaa jään peittämä Ruotsalainen. Pekka Kotilaisen jämtlanninpystykorvat Ape ja Elmo ovat menestyneet hyvin hirvenhaukkukilpailuissa
Ne haluaisivat isännän matkaan metsäajelulle, mutta joutuvat tällä kertaa talonvahdeiksi. Työn sujumista ja lopputulosta ajatellen tärkein hyvän taimen tuntomerkki on juuripaakku, joka ei murennu käsittelyssä ja jonka sisällä on runsaasti haaroittunut, elävien juurenkärkien luonnehtima juuristo. Kannattaa olla siinä jäsenenä, eikä antaa omaisuuden hallintaa vieraalle.” Palvelut ja omistajat yhteen Jotta etämetsänomistajat kääntyisivät jatkossakin metsänhoitoyhdistyksen puoleen, heidät ja palvelut on saatava yhteen. ”Nyt on sellaista kuppikuntaisuutta, että tämä on meidän yhdistyksen reviiriä ja pysy sinä poissa. Kuka tietää, vaikka poika jonakin päivänä jatkaisi vaarin elämäntyötä! Ensimmäinen kuva Onnista otettiin palstalla, kun poika ja kuusentaimet olivat samanmittaisia. Pohjoismaissa on tehty paljon tutkimusta, voidaanko jo pienestä taimesta päätellä, miten se kasvaa isompana taimena ja nuorena puuna. Populaatioita ajatellen tulokset ovat kuitenkin selkeitä. Tehostamisen varaa on: huonosti tehtyä taimien kasvatusta esiintyy luvattoman paljon. Kotilainen on sitä mieltä, että omistajan pitää pystyä hoitamaan asiansa siellä, missä asuukin. Jos se olisi onnistunut, tiheä juuristo ulottuisi pohjaan saakka ja pitäisi taimipaakun ehjänä. Noin 200 kiintokuutiometriä puuta odottaa kuljetusta energialaitokselle. Nykytekniikalla se ei olisi mikään ongelma. Mutta jos tekee hoitosopimuksen metsäyh tiön kanssa, pystyy hoitamaan asiat lähikonttorissa, vaikka metsä olisi kuinka kaukana. Jopa tiedot metsästä ovat vain paikallisella yhdistyksellä. ”Kaupunkilaismetsänomistajalle MTK on outo ja etäinen asia. Metsänsiimeksen talossa on metsäinen porrasharja. Pitkällä aikavälillä kaikki töppöilyt maksaa kuitenkin taimien ostaja. Jos neliömetriä kohti ahnehditaan liian monen taimen kasvattamista, viljelyvarmuus alkaa kärsiä. Paikallistietä saa maasturilla ajaa melko kauan niin, että ainakin toisella puolella on Kotilaisen metsää. Meidän on pystyttävä samaan.” Toinen kynnyskysymys koskee metsänhoitoyhdistyksen imagoa. Nuoruudessaan huonojen taimien käyttöön sisältyy riskiä. Nyt heidän määränsä vähenee suhteessa etämetsänomistajiin, jotka asuvat kaupungeissa ja perivät metsänsä. Moni ei voisi kuvitellakaan liittyvänsä siihen millään tavalla.” Itsensä kaltaisille omistajille, jotka elävät metsiensä tuotosta, Kotilainen toivoo yhdistyksiltä juuri edunvalvonta-apua. Toistakymmentä vuotta sitten metsitetyt pellot puskevat hanakasti. 19 METSÄLEHTI 6 • 2013 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Hänellä on myös traktorit ja moto omasta takaa. Kotilainen korostaa, että metsänhoitoyhdistysten täytyy tarjota jotakin kaikille eri omistajaryhmille. Ruotsin malli on hyvä. Olisi yksi organisaatio, jolla olisi toimistoja eri puolilla, eivätkä jäsenet olisi mustasukkaisia toisilleen. Vastaan tulee talven ankeuttama lehtikuusimetsä. Mutta jos taimen huonous keväällä perustuu geneettiseen heikkouteen, myös jatkossa H uonoja metsäpuiden taimitarhoja on kahdenlaisia taimien hylkäämistä ajatellen. Raaka ammattilainen voi ottaa satunnaisesti tarjotusta erästä kymmenkunta tainta ja ravistella niitä yksitellen. Jos jää epäselväksi, kenen vastuulle jäi taimien kastelu pitkänä viikonloppuna, voi lopputulos olla kallis taimitarhan omistajalle. Urakoitsijoilla on kiire, eikä motivaatio toisen metsässä ole yhtä hyvä kuin omassa.” Talon edessä aitauksessa haukkuu kaksi jämtlanninpystykorvaa, Ape ja Elmo. Hyvässä taimessa on hyvä juuripaakku Valtaosa taimista istutetaan nykyisin istutusputkea käyttäen. ”Meidät pitäisi noteerata oikeasti yrittäjiksi, sillä tämä on meidän toimeentulomme, tehdas ja työpaikka. nen, joka ei vie lainkaan hylättyjä taimia kaatopaikalle tai polttouuniin. ”Nyt kuuset kurkottavat kolme kertaa Onnia korkeammalle”, isoisä myhäilee. Varhaistestaus ei voi olla tarkkaa ja toteutua joka yksilön kohdalla. Verotus ja sukupolvenvaihdos ovat meillä vai keampia kuin siellä.” Iloa lehtikuusimetsästä Kotilaisen pihan kupeessa telakaivuri odottaa kesää ja tientekoa. Nyt palvelut ovat yhtä kaukana omistajasta kuin palstakin. Kotilainen uskoo, että kaupunkilaisen olisi helpompi asioida sen kanssa, jos sillä olisi vetoava nimi. Syksyllä se on keltainen, mystisen näköinen.” Yksi Kotilaisen metsistä on nimetty kymmenvuotiaan tyttärenpojan mukaan Onnin palstaksi. Keväällä lumien sulamisen jälkeen voi vain ihmetellä myyrien pohjatonta ruokahalua. ”Vasta silloin syntyy joukkovoima. Metsänomistajilla on vain yksi ja ainoa oma järjestö. Epäonnistumisen syyt vaihtelevat tavanomaisista suorastaan uskomattomiin. ta suurin osa oli maatilallisia. Mikään taimitarha ei voi tuottaa pelkkää priimaa, ja se mitä sekundalle tehdään, on taimien ostajan kannalta tärkeä kysymys. Toinen tyyppi huonoista taimitarhoista on sellaiHyvästä taimesta kannattaa maksaa Pian on taas käsillä aika, jolloin taimien laatuun on otettava kantaa. Ja jos taimet ovat liian pitkiä tyviläpimittaan ja kasvatusaikaan nähden, kannattaa kysellä, millaisessa tiheydessä taimia on kasvatettu. Tekevälle voi sattua kaikenlaista. Jos juuripaakku hajoaa kaikista, voi olla suhteellisen varma, ettei kastelu ole onnistunut taimitarhalla kasvatuksen aikana. Moton hän hankki kymmenisen vuotta sitten, kun ei enää pystynyt hoitamaan kaikkea käsivoimin. ”Välillä teetin työt, mutta jälki ei tyydyttänyt. Taimien ostajan kannattaa kysellä, mihin keväällä hylätyt monilatvaiset, pensastuvat, kituvat, kääpiökasvuiset, oudon kalpeat, sienitautien runtelemat ja koneiden silppuamat taimet joutuvat. Jos täysin satunnaiset syyt ovat vaikuttaneet huonouteen, aikanaan taimi voi kasvaa mainiosti. Suuret epäonnistumiset liittyvät erilaisiin tuhoihin, esimerkiksi siihen, että syksyllä tehty taimien suojaus myyriä vastaan pettää täydellisesti: teräsverkkoon jäi houkuttelevia aukkoja. Hento, pitkä taimi ei kestä edes pientä hallaa, auringonpaahteesta puhumattakaan. mutta myös sen pitäisi uudistua. Alueella etenkin kallioiden reunat ovat hyvin reheviä, kun ravinteet valuvat alas puille. Itse hän on yrittänyt keksiä sellaista. ”Miltä kuulostaisi Metsänomistajat Suomi?” Etujärjestönä voisi toimia MTK, koivua. Jos taimitarhan pitäjä myhäilee, että yhden kasvukauden lisäkasvatus tekee niistä mainiosti myyntikelpoisia syysistutuksiin ja seuraavan kevään istutuksiin, kannattaa valpastua. PALSTALLA jäytäviin tauteihin ja muihin vastaaviin syihin, ei ole reilua yrittää peittää huonoutta jatkokasvatuksella. Välttämättä huonon taimen parantelu edelleen kasvattamalla ei ole kohtalokasta taimen tulevan kehityksen kannalta. Se on kokeilu, samoin serbiankuusikko ja visakoivikko. Huonoista taimista ei kannata maksaa täyttä hintaa, sen verran hitaampaa on rikkoutuvien paakkujen käsittely istutuksessa. ”Keväällä se vihertää hienosti. Yksi muoto huonoutta ilmenee siten, että taimitarha kuljettaa kaatopaikalle joka vuosi mittavia määriä epäkelpoja taimia. Lehtikuusikosta on mukava seurata vuodenaikojen vaihtelua
Ja sinä saat lahjaksi upean 80-vuotisjuhlakirjan. 1. 4. Metsälehden tilausmaksun voit vähentää verotuksessa. Kun yleinen taloudellinen epävarmuus kasvaa, Metsälehden ajankohtaisesta asiantuntijuudesta on entistä enemmän hyötyä. Jaa iloa palkintotilauksella. Hyvä kestotilaajamme Metsälehden 80-vuotisjuhla on niin iloinen asia, että nyt kutsumme mukaan juhlimaan myös ystäviemme ystävät. Ystäväsi saa nyt Metsälehden ja Makasiinin mahtavan juhlatarjouksen sinun kauttasi kestotilaajamme. Metsälehti auttaa sinua kantamaan vastuusi omaisuudestasi ja hyötymään ja nauttimaan metsästäsi enemmän. Jo yksi Metsälehden numero maksaa takaisin koko vuoden tilauksen tiedoillaan ja vinkeillään. Kestotilaus on iloinen asia, puolin ja toisin. Niin maailma muuttuu, mutta metsässä kaikki on hyvin! Juhlakirja (arvo 48 euroa) postitetaan toukokuussa. Polku omaan metsään www.metsalehti.. Metsälehti on kuin saha, korvaamaton työväline metsänomistajalle. 2. Kiitos menneestä ja tulevasta. 80-vuotisjuhlakirja on hauska ja upea palkintosi Hannu Virtasen rakastetut pilakuvat nyt kirjoissa ja kansissa vuosien varrelta. 50 % 50 % 4 kk tutustumistarjous touko-elokuu puoleen hintaan 20 euroa + tilauksen hankkijalle 80-vuotisjuhlakirja Palkintotilaus on helppo juttu Tilauksen voi lähettää meille tilauskupongilla, Sähköpostilla tilaukset@metsalehti.. Kestotilaajallemme kuluva vuosi on pelkkää juhlaa. Lehti sulle, kirja mulle. 5. Jaa iloa palkintotilauksella. Me haluamme muistaa sinua koko vuoden. 3. Miksi ihmeessä ystäväsi kannattaa tilata Metsälehti. (muista mainita myös tilausnumerosi) tai soittamalla asiakaspalveluun 09-315 49 840
Suuria ongelmia ei hakkeen kanssa ole vielä ollut, mutta maakaasulla edelleen lämpenevät Kolsilan kasvihuoneet teettävät silti vähemmän töitä. Kaasun hinta Salaattia ja suomalaista haketta Hakelämmitys korvasi maakaasun kymenlaaksolaisilla kasvihuoneilla. ”Kun poltimme öljyä, Nesteen ja Teboilin ihmiset kävivät alvariinsa kylässä.” Pousin kasvihuoneissa kasvatetaan miljoonia ruukullisia erilaisia salaatteja joka vuosi. ”Eikä haketoimittajiakaan ole ilmaantunut jonoksi asti. Maakaasuun verrattuna kasvihuoneiden lämmittäminen hakkeella on paljon työläämpää. Niin ei ole enää: hakelämmitys on jo kilpailukykyinen vaihtoehto esimerkiksi kasvihuonetuotannossa. Pousin uutta lämmitysjärjestelmää alettiin miettiä keväällä 2011. Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Asiakasnumero (lehden osoitekentästä) Uusi tilaaja Suosittelija T I L A U S K O R T T I Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Lehti sulle, kirja mulle. Kolsilassa tilanne on edelleen sama – mutta Tikkamäen kasvihuoneiden noin 17 000 neliötä ovat lämmenneet joulukuun alusta saakka hakkeella. ”Märkä syksy ja meidän kuvain nousi niin kovaksi, ettei sillä pärjännyt enää kilpailijoille.” Kotimainen kasvihuonetuotanto on viime vuosina supistunut voimakkaasti. Ensio Pousi sanoo, että kaikki heidän yrityksensä kilpailijat ovat viime vuosina siirtyneet jonkin muun polttoaineen kuin maakaasun käyttäjiksi. Puutarhalla on jo huomattu, että siiloon saadun hakkeen laatu on vaihdellut huomattavasti. Työntekijöitä on noin kolmekymmentä. Talven kovimmilla pakkasilla haketta kului noin sata kuutiota vuorokaudessa. Ruukkusalaattien, maustekasvien ja kesäkukkien kasvattamisesta ja myymisestä syntyy reilun neljän miljoonan euron vuotuinen liikevaihto. Uuteen laakasiiloon mahtuu kerrallaan 250 kuutiota haketta. Kasvihuoneiden lämmityksessä vuotuinen kuormitusvaihtelu on suurta. Perheyritys omistaa nykyisin kasvihuoneita Kolsilan lisäksi neljän kilometrin päässä Tikkamäessä. Säätösysteemin toimivuus testataan varsinaisesti kesällä, jolloin lisälämmitystä tarvitaan vain muutamina aamuyön tunteina. Niin tätä on laskettu, että märälläkin hakkeella lämmityskustannukset putoavat puoleen maakaasun käyttöön verrattuna.”. Edvart Pousi osti pientilan silloisen Vehkalahden Kolsilan kylästä vuonna 1939. ”Se oli niin helppo polttoaine, tuli putkea pitkin ja vaati vain polttimon huoltamisen kerran vuodessa. Laitoksen Ruotsalaiset kattilantekijät kävivät antamassa Jari Rämälle kuuden tunnin tehokoulutuksen uusien laitteiden käyttöön. Pohjanmaan puutarhoilla palaa usein turve ja muualla Länsi-Suomessa esimerkiksi viljantuotannosta syntyvä pölyja muu jäte. Suosittelija saa lahjaksi juhlakirjan (arvo 48 euroa). Laitetoimittajaksi valikoitui kuortanelainen JL Metals Oy ja lämmityspannuksi ruotsalaisvalmisteinen kahden megawatin Järnforsin kattila. Ensio Pousi ja laitteiden huollosta vastaava Jari Rämä sanovat siiloa minimikokoiseksi. Niinpä hakkeella lämmitetty vesi jaetaan kasvihuoneiden vesikiertojärjestelmään lämpöakkuna toimivan 500 000 litran vesisäiliön kautta. Haminassa ruukkusalaatteja ja maustekasveja tuottavan Pousin Puutarha Oy:n juuret juontavat aikaan ennen sotia. Saman vuoden elokuussa päästiin jo hakemaan rakennuslupia. Hän aloitti vihannesten sekä taimien ja kesäkukkien tuottamisen avomaalla ja savukanavalämmitteisissä kasteissa. Pousin kasvihuoneet ehtivät lämmetä parisenkymmentä vuotta venäläisellä maakaasulla. ”Ei täällä ole muuta saatavana kuin haketta, turvetuotanto on liian kaukana. Kukaan ei oikein tiennyt, paljonko haketta tarvittaisiin korvaamaan maakaasua”, sanoo Ensio Pousi. Silloin kun poltimme vielä öljyä, niin Nesteen ja Teboilin ihmiset kävivät alvariinsa kylässä.” Puulla puolet halvempaa Hakkeen toimittajaksi lupautui eräs paikallinen, entuudestaan tuttu kuljetusliike. ”Laitetoimittajat ovat hoitaneet työnsä hyvin. Lähettäkää Metsälehti ja Metsälehti Makasiini uudelle tilaajallenne 4 kk tutustumistarjouksena (touko-elokuu) puoleen hintaan 20 euroa. Ei tunkua hakekauppiaista ”Kaasusta oli kyllä sääli luopua”, sanoo Tikkamäen tuotannosta vastaava Ensio Pousi, Edvart Pousin pojanpoika. lutus taisi yllättää hakkeen toimittajat”, Ensio Pousi arvelee. Vaihtoehdot uudeksi polttoaineeksi olivat vähissä. 21 METSÄLEHTI 6 • 2013 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat I tärajan takaa putkea pitkin Suomeen virtaava maakaasu oli pitkään paha kilpailija kotimaiselle puuenergialle siellä, minne putkistot yltävät. Ystävän tilauskortti Mele 140x100.indd 1 19.3.2013 21.52 mallia haminalaiset kävivät katsomassa saman alan yrityksissä eri puolilla Suomea. Reilussa 70 vuodessa Edvart Pousin aloittama tuotanto on laajentunut voimakkaasti. Kasvihuoneiden lämpötila pidetään ympäri vuoden ja vuorokauden 19–22 asteessa. Joka päivä on varattava vähintään tunti aikaa tuhkien poistamiseen ja hakkeen siirtelyyn
Lisävarusteena on tarjolla 4,5 ampeeritunnin akku. Husqvarnan QC 330 -laturilla akun lataus kestää valmistajan mukaan puoli tuntia. Ajatuksena on, että sahalla voi helposti sahata myös yhdellä kädellä. ”Köysien varassa keikkuen on etu, ettei sahaa tarvitse nykiä narusta käymään.” Metsälehti kokeili uusimmat akkukäyttöiset moottorisahat: Husqvarna 436 LI:n, Husqvarna T536 Li XP:n sekä Stihl MSA 200:n. Stihl MSA 200 on varustettu 36-volttisella, viiden ampeeritunnin akulla. Sahat akkuineen olivat olosuhteiden pakosta edellisen yön autossa, mikä saattoi heikentää niiden tehoa hieman. Vakioakulla sahan käyttöajaksi ilmoitetaan 35 minuuttia. Lisäksi akun ja sahan välinen johto haittaa sahan käsittelyä. Käsiteltävyydessä suuria eroja Huohvanainen aloitti akkusahojen tarkastuksen sahojen käytettävyydestä. En ole ikinä tykännyt yläkahvallisista sahoista.” Käsiteltävyydeltään hän luonnehtikin parhaiksi Husqvarnan 436 Li:n ja Stihlin MSA200:n Husqvarnalla on mallistos. Stihlin pikalaturin luvataan lataavan akun täyteen 70 minuutissa. Akkujen riittävyys puoleksi tunniksi pätee työssä, jossa sahauksessa on taukoja. Niinpä veimme akkusahamme kokeneen arboristin Kauko Huohvanaisen – alias Puutohtorin – tarkastukseen. Kakkosnelonen katkesi terhakammin kuin käsisahalla, mutta eipä juuri muuta. Jatkuvassa rankojen pätkimisessä akut tyhjenevät nopeammin. Stihliin on tarjolla myös järeä, valjaissa kannettava reppuakku, josta riittää virtaa monen tunnin työskentelyyn. ”Tavalliseen takakahvalliseen sahaan saa jämerämmän otteen ja sahaus vaikeissakin asennoissa on paremmin hallittavissa. Pakkasta oli aamulla 15 astetta. 22 METSÄLEHTI 6 • 2013 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat KAUKO HUOHVANAINEN ja RISTO MYKKÄNEN, asiantuntijat E sittelimme akkukäyttöisten moottorisahojen ensimmäisen polven pari vuotta sitten (Metsälehti 21/2011). Akun varauskapasiteetti on suurempi kuin Huskun vakioakuissa, mutta kaksi akkua eivät todennäköisimmin riittäisi Akkusahojen uusi sukupolvi Uudet akkusahat haastavat kevyimmät polttomoottorisahat – eivät vielä tehoillaan, mutta käyttömukavuudellaan ja vaivattomuudellaan. Akut kovilla Kokeilu tehtiin maaliskuun alkupuolella. Akut kannattaa ladata ja säilyttää lämpimässä. Akkusahoille on alkanut vähitellen löytyä käyttäjiä. Korkealla köysien varassa keikkuen on iso etu, kun sahaa ei tarvitse nykiä narusta käymään. Silloin vehkeet olivat aika heiveröisiä. Pystypuita katkovien puunhoitajien käytössä akkusahat ovat saaneet suosiota. Reppuakun hinta on 995 euroa ja paino seitsemän kiloa. Työkäyttöön akkusahoja ovat hankkineet lähinnä arboristit – puunhoitajat, jotka katkovat pystypuita latvasta alkaen. Niissä riitti haastetta puutohtorillekin. Taajamissa äänettömyys on valtti polttopuiden teossa tai puistotöissä. ”Olen itsekin harkinnut akkusahan hankkimista”, hän kertoi. Suuremmasta varauskapasiteetista huolimatta akun käyttöajaksi luvataan sama 35 minuuttia kuin Husqvarnankin akuille. Laitteet ovat käyttökelpoisia, mutta yhä pienitehoisia ja hintavia. Nyt saimme kokeiltavaksi akkusahojen uusimmat mallit: tehokkaat Husqvarna T536 Li Xp:n ja Stihl MSA 200:n sekä enemmän mökkikäyttöön tarkoitetun Husqvarna 436 Li:n. Siitä emme innostuneet. Huohvanaisen työmaana oli kuopiolaisen omakotitalon ahdas piha, josta piti kaataa järeä pihlaja ja monihaaraiseksi pensastunut iso koivu. Yläkahvasahassa ”takakahva” on rungon päällä heti etukahvan takana. Erityisesti puunhoitajien käyttöön suunniteltu yläkahvalla varustettu Husqvarna T536 Li XP ei häntä yllättäen innostanut. Käynnistinnarun nykimiseen tuskastuneen seniorisahurit ovat ihastuneet napista starttaavaan sahaan. Näin esimerkiksi arboristi saattaisi työmaallaan pärjätä kahdella akulla, jos käytössä on sähköpistoke akkujen lataukseen. Husqvarnojen 36 voltin vakioakun kapasiteetti on kolme ampeerituntia. puutohtorin tarpeisiin
Nämä siis ovat täysin epävirallisia arvioita. Akkusahat ovat mukavia käyttää. Niinpä Stihlin akkusaha leikkaakin puuta yhtä tehokkaasti kuin Husqvarnan isompi malli. Tässäkin suhteessa ne ovat aika tasaveroiset. Mitä isompaa vetopyörää käytetään, sitä suurempi ketjunopeus saavutetaan. › Akun hinta 220 euroa (tehokkaampi BLi 160 279 euroa) › Terävarustus • laippa 12 tuumaa • ketjujako 3/8 mini • ketju-ura 1,1 milliä › Sahan paino 3,6 kiloa* (ilman terälaitetta) › Suositushinta 930 € Husqvarna 436 Li Harrastekäyttöön, esimerkiksi mökkiläisille tarkoitettu takakahvallinen akkusaha. Rasittava säännöstely lopetettiin seitsemän vuoden kuluttua, mutta lyhyen tauon jälkeen se haluttiin takaisin. Jos siihen hankkii toisen akun, Husqvarnojen hintaero jää sataan euroon. Lisäksi vajaatuottoiset metsät puhdistuivat. Mallistossa on tarjolla myös takakahvallinen, ominaisuuksiltaan vastaava malli Husqvarna 536 Li XP. ”Kun polttopuun kokonaistarve on maassamme huomattavasti kasvanut, ei liene pelkoa siitä, että sitä hakattaisiin liikaa. Halkolaki nurin Husqvarna T536 Li XP Puunhoitajille tarkoitettu yläkahvallinen akkusaha. Sekuntimetrit eivät todellisuudessa kuvaa sahojen leikkuutehoa. › AP 180 litium-ioni akku • Kapasiteetti 5 Ah • Jännite 36 V › Akun käyttöaika 35 min › Latausaika 3 tuntia/ AL-300-pikalaturilla 70 min › Akun hinta noin 200 € › Pikalaturin hinta 88 € › Terävarustus • Laippa 30 cm • Ketjujako 1/4 • Ketju-uran leveys 1,1 mm › Hinta 695 € Mittaustulokset Husqvarna T536 Li XP Stihl MSA 200 Husqvarna 436 Li Stihl MS 192 Sahausteho (3 kiekkoa 15 sentin koivurangasta) 26 sekuntia 27 sekuntia 32 sekuntia 23 sekuntia Akun kesto (jatkuva sahaus 20 cm koivukiekkoja) 6 min 7 min 45 s 7 min 10 s saan myös takakahvallinen malli 536 Li Xp, joka suorituskyvyltään on samanlainen kuin T536-malli. Kahdella akulla sen hinta kohoaa hyvin lähelle kalliimpaa Huskua. ”Vauhtia kevään halkotöihin!” kiritti myös polttopuutoimikunta. Arvio on karkea, mutta suuntaa antava. Näppärä. Vilhula vetosi radiossa metsänomistajiin: vapaaehtoisuus velvoitti turvaamaan polttopuun jatkuvaa tuotantoa. Sahan mukana seuraa yksi AP 180 -akku sekä vakiolaturi. Suurempi Husqvarna maksaa kahdella akulla 930 euroa. Se katkoi kiekot akkusahoja nopeammin. Sirisevä käyntiääni ei käy korviin, joten kuulonsuojaimia ei tarvita. Pienemmän Husqvarnan ketjunopeus on 15 sekuntimetriä ja Stihlin 12,5 sekuntimetriä. Vertailusahana käytimme Stihlin sylinteritilavuudeltaan 35 kuutiosenttimetrin moottorilla varustettua MS 192C -polttomoottorisahaa. Pienempi Husku ähräsi katkaisussa noin viidennestä pidemmän ajan. Se selvisi, kun sahasimme koesahoilla kiekkoja noin 15 sentin koivurangasta. Hyvä käsiteltävyys. Jo kevättalvella 1948 eduskunta käsitteli uutta halkolakiehdotusta, sillä polttopuuta tuli markkinoille aivan liian vähän. Yritimme haarukoida tehoja kaavalla: teho on virta kertaa jännite. Samalla hävitään vääntövoimassa, eli terää ei kestä painaa puuhun. Sahojen tehoero huomioon ottaen isompi, takakahvallinen akku-Husku on houkutteleva valinta. Pelkkä puhuminen ei nyt auttanut, sillä sanat eivät asuntoja lämmittäneet. Jos kaikki hakkaisivat 1–2 mottia hehtaaria kohti, tavoitteesta selvittäisiin. 23 METSÄLEHTI 6 • 2013 UUTINEN VUONNA 1948 HANNA LEHTO-ISOKOSKI Puu oli sota-aikana ja pitkään sen jälkeen elintärkeä energianlähde, josta valtiovalta huolehti. Husqvarna ilmoittaa 536-mallin ketjunopeudeksi 20 metriä sekunnissa, siis jopa enemmän kuin saman merkin sähäkässä 50 kuutiosenttimetrin ammattisahassa. Ketjun nopeus riippuu ketjun vetopyörän kehästä. Stihl MSA 200 leikkasi jäätynyttä, isoa pihlajaa yllättävänkin hyvin.. Toimikunta patisti lukijoita myymään puuta oma-aloitteisesti: ”Velvoitejärjestelyjen suunnitelmiin kuuluu periaate, että vapaaehtoisesti tehdyt kaupat lasketaan myyjän hyväksi velvoitteita myöhemmin määrättäessä.” Lopulta maan hallitus peruutti lakiehdotuksen – tuotiinhan maailmalta avuksi koksia ja kivihiiltä. Moottoritehot mystiikkaa Valmistajat eivät ilmoita akkusahojensa moottoritehoja. Kysymys oli kuitenkin niin kiperä, että maatalousministeri T.N. Ne eivät pyöritä teollisuuden pyöriä, eivät kehitä sähkövoimaa, eivät lisää vientiä, eivät poista työttömyyden uhkaa” , korosti polttopuutoimikunta Metsälehdessä julkaisemassaan ilmoituksessa. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Maaliskuun lopussa hakkuukauden tavoitteesta puuttui vielä seitsemän miljoonaa pinokuutiometriä. Verrokkisahana käytetyn Stihl MS 192:n hinta on 400 euron hujakoilla. Sahan mukana tulee yksi BLi 110 akku. › Akun kapasiteetti 3 Ah › Akun jännite 36 V › Akun paino 1,2 kiloa › Akun latausaika 80%/100%: 25–35 minuuttia › Akun käyttöaika (valmistajan ilmoitus) 35 min. Hyvä käsiteltävyys. Ei tilanne silti toivoton ollut. Kesällä 1940 metsänomistajat velvoitettiinkin lailla myymään polttopuuta yleiseen kulutukseen. Näppärä, helppokäyttöinen saha. Pienemmän hinta on yhdellä akulla 600 euroa. › Terävarustus sama kuin Husqvarna 536:ssä › Teräketjun pikakiristys › Sahan paino 3,7 kg* (ilman terälaitetta) › Suositushinta 600 € Stihl MSA 200 Takakahvallinen, työkäyttöönkin sopiva akkusaha. Lisäksi sähkömoottori käy tärisemättä ilman tärinänvaimennusta, mikä tekee sahoista kevyitä. ”Ne eivät vedä junia. Pienemmän Huskun pyöreästi kilowatti. Sahan mukana tulee kaksi BLi 110 litium-ioni akkua. Ominaisuuksiltaan isompaa Husqvarnaa vastaava Stihl MSA 200 maksaa yhdellä akulla 695 euroa. Sitä paitsi omistaja hyötyi polttopuusavotasta, koska siitä tuli rahaa ja säännöstelyn uhka väistyi. Polttopuun hankinnassakin on metsänomistajien noudatettava metsänhoidollisia näkökohtia ”, Metsälehti siteerasi. Stihlin ja tehokkaamman Husqvarnan teho on suuruusluokkaa 1,1–1,2 kilowattia. Tehoiltaan akkusahat vastaavat pienimpiä polttomoottorisahoja
Samoille kulmille käy myös metsämiehen askel. Toki supillekin on rauha suotu. Suomessa metsästetään vuosittain lähes 200 000 supikoiraa. Pilkkireissun päätteeksi Pirskanen vie särjet rantakaislikkoon. Muuten ne valuvat helposti auringon vauhdittamina loukunrei’istä ulos. Tämänkin lammen ranta-alueella pesii kesäisin paljon vesilintuja ja lokkeja”, Pirskanen painottaa. ”Miehen korkeudella tuulessa heiluvat kalat haisevat ruovikon keskeltä kauas. Vaikka se ei olekaan hääppöinen saalistaja, supi syö kaikkea eteensä osuvaa. Niistä monen matka suuntautuu rannalle. Jos loukkua kantaisi kädessä, se takertuisi koko ajan ruokoihin. Metsämies nostaa supiloukun päänsä päälle kuin afrikkalainen kantaja. 24 METSÄLEHTI 6 • 2013 JERE MALINEN, teksti ja kuvat R antasalmelainen Ari-Pekka Pirskanen on innokas kalaja metsämies. Rantamaisemassa on pari kolme ottipaikkaa, jonne perinteinen metalliverkosta valmistettu supiloukku kannattaa kiikuttaa. RIISTA Kaislikossa suhisee supimies Supikoirat heräilevät hapuilevasta talviunestaan maaliskuussa. Elävänä pyytävä loukkuhan pitää tarkastaa kerran päivässä”, Pirskanen tuumii ja mittailee katseella sopivaa paikkaa Vehkalammen rannasta. Keväisin hän yhdistää harrastukset. ”Loukunpitopaikaksi kannattaa valita sivullisten katseilta suojainen, mutta helpon matkan päässä oleva pyyntipaikka. Supikoira on Suomen runsaslukuisin yleispeto. Veneen alle tai saunamökin seinustalle viritetyn loukun saa säältä suojaan. Sitten alkaa tapahtua kummia. Ne ovat metsäjäniksen ohella yleisintä karvariistaa. Pirskanen katkoo puukolla kuivuneita järviruokoja ja tökkii niihin särkiä killumaan. Pentueellisten naaraiden metsästys on kielletty touko-heinäkuussa. Sieltä supit tekevät yöllisiä ruokaretkiään”, Pirskanen tietää kokemuksesta. ”Veden äärellä luonnollisin vaihtoehto on tietysti kala.” Kalat kannattaa tarjoilla loukun perille laitetusta syöttipussissa tai syöttipediltä. ”Kevätsupi kääriytyy mieluusti päiväksi kerälle järviruovikon suhisevaan huomaan. Silloin kokeminen ja syöttien täydennys onnistuvat muiden töiden ohella. ”Linnut eivät löydä kaloja niin helposti, jos vain viskoisin ne jäälle”, Pirskanen paljastaa. Rantaremmin rantakalailta Moni talviunilta herännyt supikoira viettää keväänsä rannoilla helpon ruoan toivossa. Ne tutuimmat ovat rantarakennusten pihapiiri ja venevalkamat. ”Käytännössä silloin ei pyydetä ollenkaan”, metsämies myöntää eläinten lisääntymisrauhan olevan paikallaan myös supikoirille.. Syöttipediksi kelpaa vaikka maitopurkin puolikas. Innokas kesämökkeilijä, veneenrapsuttaja tai pilkkijä piilottaa loukkunsa työmaastoon. Lemahtava tuoksu houkuttelee supikoiria.” ”Niitähän minä pyydän”, erämies täsmentää. Niin monta kertaa hän on jäljittänyt supeja järviruokoviidakkoon. ”Erityisen ongelmallinen se on maassa pesiville linnuille. Mutta miksi kaloja ylipäänsä kylvetään pitkin rantoja. Lisäksi supikoira on Aasiasta kotoisin oleva vieraslaji, joihin lainsäädäntö suhtautuu nihkeästi. Sekin houkuttelee huumaavalla happaman hajullaan. Syötiksi Pirskanen suosittelee mitä tahansa lihaa. Hän korostaa, että pienpetojen passiivinen pyynti kannattaa yhdistää päivän muihin töihin. Kesällä kiellettyä Erämiehellä on selkeä näkemys, miksi hän metsästää supikoiria. Se kolmas, mutta harvinaisempi loukunpaikka on sakean rantakasvillisuuden seassa. Se kuuluu samaan kategoriaan jättiukonputken kanssa: hävitettävä tavattaessa. ”Kevätsupi kääriytyy mieluusti kerälle järviruovikon suhisevaan huomaan.” Ari-Pekka Pirskanen näyttää mallisuorituksen, kuinka supiloukkua kannetaan tiheässä järviruovikossa. Ne lepäilevät lumen ja jään taittamien ruokojen alle syntyneissä holveissa
Haapa rakennuspuuna Haapa on monissa kohteissa hyvää rakennuspuuta, vaikka sen käyttö on vähäistä. Jos rakentamisoikeutta ei ole jäljellä, niin toimenpideluvalla voidaan rakentaa avonaisempi versio. Kun polttopuumetsä on matkan päässä, ei puusouvia voi ajoittaa parhaaseen kevätahavaan, vaan puita tuodaan mökkireissuilta milloin sattuu ja yleensä pitkinä rankoina. Vajan alla on mursketta ja salaojitus, joka on yhdistetty asuintalon salaojitukseen. Usein tyvestä pilaantunut puu on kuitenkin täysin tervettä jo metrin parin korkeudelta ylöspäin. Tässä tapauksessa tarvittiin rakentamisoikeutta ja rakennuslupa. Eläimet, joiden silmät ovat pään sivuilla, eivät muodosta etäisyyden arviointiin riittävää stereokuvaa. Se ei liene hybridihaapaa, ja joukossa on joitain järeitäkin puita. Haapa kuten muutkin lehtipuut voidaan kaataa mihin vuodenaikaan vain ja sahata laudoiksi ja lankuiksi heti tuoreena. Ajattelin teettää umpiverannan ulkoseinät niistä. Katon kaltevuus on 12 astetta. Teknisiä tietoja: puuvajan pituus 4,6, leveys 2,2 ja etuseinän korkeus 2,2 metriä, ja tilavuus noin 20 kuutiometriä. Lahottajien pilaamaa haapaa ei luonnollisesti rakentamiseen tule käyttää, mutta laholta säilynyt on mielestäni verrattoman hyvää rakennuspuuta. Metsässäni on kuvio, joka sijaitsee pellon laidalla. Silti en näkisi siihen mitään estettä varsinkaan, jos rakennuksen räystäsrakenteet suojaavat seinää hyvin, eikä puurakenne ylety lähelle maanpintaa. Ilman käsittelyä haapalauta harmaantuu ajan kanssa kauniin väriseksi. erilaisen kuvansa. Se on kooltaan kaksi hehtaaria ja iältään noin 90-vuotiasta. Rasiin kaato heinä-kesäkuussa on suositeltavaa. Kasvava haapa on hyvin altis erilaisille hyönteistuhoille, kääville ja sienitaudeille. Olen aikonut remontoida asuinrakennustani siten, että teetän terassin paikalle umpiverannan puusta. Talonteosta jää aina tavaraa yli, joten materiaalikustannukset olivat hyvinkin kohtuulliset. Haapa lahoaa nopeasti kosteana ollessaan, mutta kuivana ja suojattuna se kestää lahoa hyvin. Perustus ei saa elää, vaikka rakennuksella on pituutta ja ajoittain myös painoa, joten rakentamispaikan tulee olla routimaton tai perustusten tarpeeksi syvällä. Haapaa käytetään harvoin ulkoseinien vuoraukseen, vaikka se sopii siihen hyvin. Pilariharkkojen alla on valetut anturat. Myös puuveneitä on rakennettu haapalaudoista. Hyppyhämähäkki yllättää saaliinsa loikkaamalla sen kimppuun usean sentin päästä. Usein ne liikuttavat päätään sivusuunnassa edestakaisin pystyäkseen arvioimaan kohteen etäisyyden. Perustuksella on korkeutta sen verran, että kissa pystyy juoksemaan alta, joten pohjan tuulettuminen on varmaa. Kuvassa uutta ja vanhaa haapapintaa. Talojen rakennuspuuna haapaa käytetään yleisesti hirsirakenteissa ja paneloinneissa. Kuivemmasta puusta saatu sahatavarakaan ei vetele siinä määrin kuin tuoreemmasta sahattu Sahatavara on juuri kieroutumisen vuoksi syytä taapeloida tiukasti, mutta ilmavasti. Periaatteessa hämähäkki voisi mitata etäisyyden stereonäöllä kuten ihminenkin – mutta yksisilmäinen hämähäkki hyppää yhtä tarkasti kuin sokaisematonkin! Japanilainen Takashi Nakata työryhmineen selvitti hämähäkin salaisuuden. Ihminen näkee maiseman kolmiulotteisena, koska kumpikin silmä muodostaa oman, hiukan Hyppäävä hämähäkki Hyppyhämähäkki saalistaa myös pystyillä pinnoilla, jolloin se sitoo ennen hyppyä seitin turvaköydekseen. Tyvilaho on myös yleistä tyvitukin pilaajana. Kuviolla kasvaa myös haapaa. Silmien rakenne on omalaatuinen: valoa havaitsevat solut ovat päällekkäin neljänä kerroksena. Myös saunan sisustus ja laudepuuna haapa on hyväksi todettu. Kuljetuksen kannalta talvi olisi paras. Lahokestävyydestä kielivät jopa satojen vuosien ikäiset tervatut kirkkojen paanukatot. Vaja hengittää sekä seinänrakojen että harvan lattian kautta. LUKIJAKYSYMYS . Polttopuita voi kuivattaa ylivuotisiksi siten, että vaja ladotaan täyteen ja vuorovuosina toinen puoli poltetaan tyhjäksi ja täytetään. Tässä ratkaisussa on yhdistetty puuvaja ja huvimaja. Mikä olisi sopiva puiden kaatoaika. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 6 • 2013 25 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Menetelmä on sama, jota käytetään joidenkin digitaalikameroiden automaattisessa tarkennuksessa, mutta aiemmin luonnosta tuntematon. Silmän linssi muodostaa vihreästä valosta terävän kuvan vain alempaan solukerrokseen; ylemmässä kuva on epätarkka, tuhruinen. Miten hämähäkki arvioi etäisyyden ennen hyppyään. Mitä märempiä puita vajaan laittaa, sitä harvempi ladonta. Terveiden puiden tunnusmerkkeinä taas pidetään vihertävää tasaista kuorta, hyvää kasvua ja korkealle rungossa ulottuvaa tummalaakajäkäläkasvustoa (Physica ciliata ) (Lähde: Metsätieteiden laitos Anne Matilainen). Kuvat piirsi puhtaaksi tuttavapiirin rakennusinsinööri, ja naapurilta kysyttiin kirjallinen suostumus. Hypyn pituuskin on hyvä saavutus muutaman millin mittaiselta eläimeltä, vaikka ei sillä eläinkunnan mestaruussarjaan päästäkään. OSMO PERÄLÄ O sm o Pe rä lä Mikko Häyrynen. Ulkoa päin puuta katsottaessa mahdollisesti lahon paljastavia tunnusmerkkejä ovat mm. Pilkottuja puita kannattaa pitää ulkona niin kauan kuin syyspäivä jaksaa kuivattaa. Hämähäkillä silmiä riittää: suoraan eteenpäin katsoo kaksi suurta silmää, niiden ulkopuolella on toiset kaksi silmää ja päälaella vielä kaksi ylöspäin suuntautunutta silmää. Ilmeisesti juuri lahoamisen pelko on pitänyt lehtipuiden käytön ulkovuorauksissa lähes olemattomana. VINKKI Lähes kaikissa uusissa omakotitaloissa on tulisija, mutta taajamissa polttopuiden varastoimista sanotaan hankalaksi. Kaksi ylintä havaitsevat ultravioletin valon, kaksi alinta ovat herkkiä vihreälle valolle – ja juuri ne ovat tärkeitä etäisyyden arvioinnissa. Ulkoseinien vuoraukseen haapaa ei juurikaan käytetä, vaikka se siihen tarkoitukseen mielestäni sopii erinomaisesti siinä kuin hirsirakenteisiinkin. korot, vanhat kuivuneet oksantyngät, tummanharmaa ja epätasainen kuori sekä haaraisuus. Sen sijaan hypyn tarkkuus on hämmästyttävä: ellei saalis ole ollut huippunopea, hämähäkki saa ateriansa. Sähkölämmitystä täydentävällä takanpoltolla puita kuluu talTaajamatontin puuliiteri Puuliiteri voi parhaimmillaan olla enemmän kun pelkkä polttopuiden kuivana pito paikka. Haapapuun käyttämistä rakennuspuuna puoltaa sen keveys, hyvä lahosuojan imukyky, kaunis vaalea väri ja kellastumiskestävyys. Kasan päällimmäiset, pintakuivat puut siirretään vajaan, missä kuivuminen jatkuu kokonaisen kalenterivuoden eikä homehtumisvaaraa ole. Hämähäkki mittaakin etäisyyden kohteeseen vertaamalla näitä kahta kuvaa. MIKKO HÄYRYNEN suojattavissa niin lahosuoja-aineilla kuin maaleillakin. Onhan haapa huokoisena puuna Kestääkö haapa ulkoseinässä. K aikki hämähäkit eivät saalista verkoilla. Yleisimpiä lienevät runkohaapsanen (Sarperda carcharias ), äkämähaapsanen (Sarperda populne a) ja iso haavanlehtikuoriainen (Chrysomela populi ). vessa puoli vajallista. Kuinka hyvin haapa sopii ulkoseinään. Isäntä sai projektista vaihtelua toimistotöille, ja nuorison suosima huvimaja toi pihan peränurkkaan uutta eloa. Entä tuhohyönteiset ja sienet. Syksyllä tuotujen puiden kuivattaminen on hidasta, mutta ei mahdotonta. Ennen lumia puu on jo 30 prosenttia keveämpää ja tasaisen kuivumisen ansiosta se ei ole halkeillutkaan
”Kävin minä pyrkimässä metsätieteelliseenkin, mutta en päässyt. Jokainen suomalainen löytää metsästä oman aarteensa. Metsätalousinsinööriksi valmistuminen vuonna 2008 ei lopulta tuntunut yhtään hassummalta. Pilkkikisoissakin tulee käytyä, vaikka pilkinnän suosio onkin vähenMITÄ NYT KUULUU. Luontoon liittyvät ammatit olivat jo etusijalla. Metsänhoitajan tai kalabiologin opinnot kiinnostivat jo harrastustenkin myötä. Ei tuo nyt enää yhtään harmita, vaikka minusta ei metsänhoitajaa tullutkaan”, Säynäjäkangas kertoo. Toimialueena ovat Kemijärven eteläja länsiosat. Metsähallitus aloitteli silloin riistan elinympäristöjen hoitoja, johon kuului muun muassa riekkosoiden ennallistamista. 26 METSÄLEHTI 6 • 2013 Ryhdy metsänhaltijaksi, oman aarteen vaalijaksi. Toimeliaan nuorukaisen harrastuksiin kuului myös 4H-toiminta, josta tunnustuksena hänelle oli juuri myönnetty valtakunnallinen 4H-stipendi. tynyt kilpailumielessä. Työpaikka on nyt kotikunnan metsänhoitoyhdistyksessä. Projektin päätyttyä Säynäjäkangas pääsi metsäkeskukseen suunnittelijaksi, ensin Keminmaalle ja sitten työpaikka siirtyi kotiseudulle Kemijärvelle. Yhdelle metsä tarjoaa henkisen hyvinvoinnin tyyssijan, toiselle taloudellisen tulonlähteen, kun taas kolmannelle se suo satoisat antimensa. ”Yhdistykseen oli mukava tulla, kun olin opiskeluaikaan ollut jo kolmena kesänä harjoittelijana täällä”, kertoo Säynäjäkangas. Toive toteutui Kemijärveläisnuorukainen haaveili metsäalasta. Vuoden 2011 lopulla Säynäjäkangas aloitti sitten nykyisessä työpaikassaan, alueneuvojana Kemijärven metsänhoitoyhdistyksessä. Metsä on turvallinen, arvoaan jatkuvasti kasvattava ja taatusti kotimainen sijoitus, joka palkitsee omistajansa monin tavoin – sukupolvelta toiselle. Säynäjäkankaan vapaa-aika kuluu edelleen metsästyksen ja kalastuksen parissa. Kirjoitusten jälkeen Säynäjäkangas kävi armeijan ja opiskelupaikkakin löytyi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. – omasta metsästä Arjen aarteita Tutustu myynnissä oleviin metsätiloihin, tontteihin ja eräkämppiin: HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Tuolloin juuri ja juuri täysi-ikäisestä Henrik Säynäjäkankaasta kertoneen jutun (Metsälehti 4/2002) ilmestymisen aikoihin ylioppilaskirjoitukset olivat vielä edessä, ja nuori mies saattoi vain haaveilla opinnoista ja tulevasta työurasta. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. ”Ei tuo enää yhtään harmita, vaikkei minusta metsänhoitajaa tullutkaan.”. 4H-toiminta on jäänyt nuoremmille. Leimikoiden teko sekä puunkorjuun suunnittelu ja valvonta ovat alueneuvoja Henrik Säynäjäkankaan kevätalvisia töitä. Opintojen jälkeen Säynäjäkangas pääsi vähäksi aikaa Metsähallituksen projektitöihin. Metsästys ja perhokalastus sekä pilkkiminen olivat osa Säynäjäkankaan vapaa-aikaa. Harrastukset ovat säilyneet
Metsä puhuu -hanke juhlisti viimeviikkoista maailman metsien päivää käynnistämällä Halaa puuta -valokuvauskilpailun. Pienaukot taimettuvat hyvin Pohjoisen rehevissä korvissa lupaavia tuloksia kuusen luontaisesta uudistamisesta on saatu pienaukkohakkuulla. Kasvamaan jätetään viitisensataa runkoa hehtaarille. ”Minä kyllä viljelisin hakatun ja muokatun alan enkä jäisi odottelemaan.” Kaistalehakkuu on kuitenkin harkitsemisen arvoinen kivikkoisilla mutta viljavilla rinteillä, joissa muokkaus ja istutus eivät onnistu. Metsäntutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Sauli Valkosen mukaan mahdollisuudet ovat hyvät, jos alikasvos on jo olemassa. Finanssivalvonnan suosituksen mukaisesti kutsussa ilmoitetaan myös tilintarkastajiksi esitettävät henkilöt: Tilintarkastajiksi esitetään KHT Paula Pasanen ja hänen varahenkilökseen KPMG Oy Ab sekä KHT Saila Lähdekorpi ja hänen varahenkilökseen KHT Marcus Tötterman. Jouko Juurikkalan kuva lumisesta hieskoivikosta on otettu 20 vuotta aiemmin kuin Seppo Samulin kuva kuusikosta samalta paikalta. metsapuhuu.. Monenlaista työtä Nykyisessä työssään Säynäjäkangas kertoo viihtyvänsä oikein hyvin. Viljavilla hallanaroilla kasvupaikoilla kuusikon uudistaminen onnistuu, kun hyödynnetään luontaista taimiainesta. 27 METSÄLEHTI 6 • 2013 TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Kutsu kaikille Nikkarilasta valmistuneille metsätoimihenkilöille Sata vuotta metsäopetusta muuttaa Nikkarilasta Mikkeliin. Kuusen luontainen uudistaminen onnistuu parhaiten aloilla, joissa on jo entuudestaan merkkejä taimettumisesta. ”Kuusen luontainen uudistaminen vaatii enemmän paneutumista, viitseliäisyyttä ja taitoa kuin kuusen viljely”, Hyppönen sanoo. Seuraa hyviä siemenvuosia Päätös luontaisesta uudistamisesta pitää tehdä hyvissä ajoin ennen päätehakkuuta. Kuusi on sitkeä ja jatkaa kasvua, kun se on saanut varjoneulasensa vaihdettua valoneulasiin. Kun koetta jatketaan selviää, miten taimet kasvavat ja vaikuttaako aukon koko taimien kasvuunlähtöön. ”Täällä suunnittelu on esimerkiksi Keminmaahan verrattuna helppoa, koska kuviot ovat yleensä suuria ja puusto mäntyvaltaista.” Toukokuun lopulla alkavat viljelytyöt. Kuusen luontainen uudistaminen saattaa kuitenkin lisääntyä metsälain uudistuessa ja metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuessa. Kesällä tehdään tilakäyntejä ja laaditaan tila-arvioita monenlaisiin tarkoituksiin. Työmatkaa kertyy yli 80 kilometriä. Tuoreessa tutkimuksessa aukot taimettuivat hyvin ilman maanmuokkausta noin kolmessa vuodessa. Suojuspuuhakkuuta ei käytännössä juuri suosita, koska sitä pidetään monivaiheisena ja kivennäismailla epävarmana menetelmänä. Omaa metsääkin Säynäjäkangas on hankkinut parikymmentä hehtaaria, kun sukutilasta aikoinaan lohkaistu tila tuli myyntiin. Kat so lisä ä mam k.fi! KOKOUSKUTSU Eläkekassa Verson varsinainen kassankokous pidetään keskiviikkona 17.4.2013 klo 13.00 Ravintola Tekniskassa, osoite Eerikinkatu 2, 6. Hakuaika mti-koulutukseen jatkuu 3.4. Sama paikka 20 vuotta myöhemmin. Metsä kyllä uudistuu, mutta missä ajassa. Hyppönen selvittää sitä parhaillaan Metsäntutkimuslaitoksen monivuotisessa hankkeessa yhdessä alan muiden tutkijoiden kanssa. Juurikäävän vaivaamilla aloilla luontaisen kuusialikasvoksen hyödyntäminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska suurella todennäköisyydellä laho on levinnyt myös taimiin. ”Kolmesataa on aika paljon, mieluummin hakataan harvemmaksi. Hieskoivujen alla syntyneestä kuusialikasvoksesta kasvoi kahdessakymmenessä vuodessa terve kuusikko. Lauantaina 8.6. Viljavilla eroosioherkillä rinteillä on vaarana, että muokattuun maaHyödynnä luontainen alikasvos. Kilpailuun voi osallistua halaamalla tällaista puuta tai muuten metsään tiiviisti liittyvää asiaa tai esinettä, ottamalla kuvan halauksesta ja lähettämällä sen kilpailuun. Jos kuusen taimia putkahtelee kasvatettavan puuston alle ja kasvupaikka on kuuselle sopiva, luontainen uudistaminen voi onnistuakin. On opittava tekemällä ja kokeilemalla. OIKAISU GALLUP Kuusen luontaisesta uudistamisesta kertovassa artikkelissa (Metsälehti 5/2013) kaksi kuvaa oli vaihtanut paikkaa. TIIA PUUKILA H yvän metsänhoidon suositukset eivät puolla kuusen luontaista uudistamista kuin poikkeustapauksissa. Mikäli alalle syntyy elinvoimainen kuusialikasvos, tehdään varsinainen suojuspuuhakkuu, jossa säästetään sadasta kolmeensataan laadukkainta puuta hehtaarille. Hyppönen ei ole vakuuttunut menetelmän toimivuudesta. Helsingissä 21.2.2013 HALLITUS Osakkaiden ja jäsenten yksilöidyt ja päivätyt valtakirjat on toimitettava eläkekassan toimistoon tarkastettaviksi viisi päivää ennen kokousta. Suojuspuuhakkuu onnistuu parhaiten tuoreen kankaan tai mieluiten lehtomaisen kankaan sekametsissä, joissa on kuusen lisäksi koivua ja/tai mäntyä. Rehevien maiden muokatuilla avohakkuualoilla heinittyminen on todellinen ongelma, jolta luontaista uudistamista hyödyntämällä voidaan välttyä. Kuvat ovat peräisin kirjasta Juurikkalan 500 mottia . Varmin menetelmä kuusen uudistamiseen on istuttaminen. Se pitää aina ajoittaa samaan aikaan hyvien siemenvuosien kanssa. Kuusi on kuitenkin sitkeä. Avohakkuuvaihtoehto olisi huomattavasti tätä kalliimpi ja työläämpi. Tule mukaan muistelemaan opiskeluaikoja Nikkarilassa! Perjantaina 7.6. Keskellä on ajoura, jonka avulla ylispuut kuljetettiin pois alalta. Etelässä niitä osuu kohdalle kahdesta kolmeen kertaan kymmenessä vuodessa ja pohjoisessa vielä harvemmin. Lopputuloksena voi syntyä aukkoinen taimikko tai pahimmassa tapauksessa odottelusta huolimatta uudistaminen ei onnistu laisinkaan. Kuusi uudistuu parhaiten muiden puulajien alle”, Hyppönen sanoo. Kemijärvellä aluevastaavan toimenkuvaan kuuluvat kaikki oman alueen työt. Uudista hyvän siemensadon aikaan. ”Sellaisia metsänhoitosuosituksia kuin tasaikäispuolella ei voida tehdä vielä pitkiin aikoihin”, Valkonen sanoo. Kuvat väärin päin Metsälehti 4/2002 METSÄSTÄ 15 METSÄLEHTI 5 • 2013 METSÄLEHTI 5 • 2013 14 METSÄNHOITO Päätä luontaisesta uudistamisesta hyvissä ajoin ennen päätehakkuuta, ja ajoita se hyvän siemensadon aikaan. metsalehti.. Kilpailun aikana valitaan joka kuukauden lopussa parhaat kuvat ja lopuksi yleisöäänestyksellä näistä parhaista kuvista voittaja. retkeilemme metsäkohteilla. Esimerkiksi rehevillä ojitetuilla turvemailla hieskoivikon alle syntyy usein kuusialikasvos. Halaa puuta ja ota kuva Oletko MTK:n jäsen. Parhaiten taimettuvat kosteailla kasvupaikoilla, kuten turvemailla. Kaistalehakkuuksi nimetyssä menetelmässä metsään hakataan alle viidenkymmenen metrin levyinen kaistale, jonka molemmilla reunoilla on siemennyskykyisiä kuusia. Silloin siellä ei ole niin ahdasta ja valoa tulee enemmän.” Kun suojuspuiden alle on syntynyt riittävästi kuusen taimia, tehdään viivyttelemättä ylispuuhakkuu ja vapautetaan taimikko. Kuvia voi lähettää 17. Paras tulos, jos taimia valmiiksi. Paras tulos saavutetaan, jos alueella on jo valmiiksi merkkejä taimettumisesta. Jäsenen, joka aikoo henkilökohtaisesti käyttää kokouksessa äänivaltaansa, on ilmoitettava osallistumisestaan (sähköpostilla elakeverso@elakeverso.fi tai puhelimella 020 198 5987) edellä olevaan ajankohtaan mennessä. Aukko vaatisi raivauksen, voimakkaan maanmuokkauksen ja istutuksen lisäksi tehokkaan heinäämisen. Siinä metsään hakataan halkaisijaltaan 10–25 metrisiä ympyränmuotoisia aukkoja. Siinä kuusen taimikko yritetään saada syntymään alalle jätettävien suojuspuiden alle. Myös hitauteen on syytä varautua. Yhdistys on aloittanut myös metsäsuunnitelmien teon. On kuitenkin tapauksia, joissa kuusen luontainen uudistaminen on varteen otettava vaihtoehto viljelylle. Se on menetelmänä hidas ja epävarma sekä vaatii taitoa. Säynäjäkangas asuu nykyään Rovaniemellä, koska avovaimo Heidi opiskelee siellä. ”Kuusen luontainen uudistaminen vaatii paneutumista, viitseliäisyyttä ja taitoa.” Vinkkejä kuusen luontaiseen uudistamiseen Kuusentaimet saattavat aluksi säikähtää ja juroa, kun ylispuut poistetaan. PS. ”Jos alikasvosreserviä halutaan ylläpitää ja kehittää, metsä on hakattava harvaksi. Moottorikelkalla työkohteille pääsee nopeasti. ”Mäntyä ja/tai koivua pitäisi olViitseliäiden laji Kuusen luontaisella uudistamisella on huono maine, osin syystäkin. 20 40 60 80 100 Kyllä 30% Ei 70%. Kilpailussa toivotaan etenkin nuorilta vastausta kysymykseen ”mikä on lempipuusi?” Onko se isoäidiltä peritty keinutuoli, Japanista tuliaisena tuotu sarjakuvakirja, viulu vai takapihalle istuttamasi kataja. Vuosittaisista hakkuista viisitoista prosenttia on luontaisen uudistamisen hakkuita. marraskuuta asti. Niitä riittää korjattavaksi Kemijärvelläkin kaikille puunostajille. Menetelmä on harkinnan arvoinen etenkin rehevillä, herkästi heinittyvillä ja hallanaroilla kasvupaikoilla, esimerkiksi korpinorkoissa. Älä säikähdä, jos ylispuuston alta vapautettu taimikko juroo muutaman vuoden. ”Jos kuusen taimikko on syntynyt valmiiksi, on kannattavaa ja kustannustehokasta metsänhoitoa hyödyntää se, vaikka vähän harvempanakin”, sanoo erikoistutkija Mikko Hyppönen Metsäntutkimuslaitokselta. Taimia syntyy, mutta vielä ei pystytä sanomaan mitään taimikoiden myöhemmästä kehityksestä”, sanoo erikoistutkija Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitokselta. Kevään hankikeleillä on sopiva aika tehdä syrjäisten metsäpalstojen suunnitelmia. Suojuspuusto suojaa hallalta Etenkin Pohjois-Suomessa kuusen luontaisen uudistamisen päämenetelmänä pidetään suojuspuuhakkuuta. Yhdistyksen korjuu on keskittynyt nuoren metsän kunnostuskohteisiin ja ensiharvennuksiin. Voittaja julkistetaan ensi joulukuussa Rovaniemellä vietettävän Euroopan metsäviikon aikana. Kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen 24 §:ssä mainitut varsinaiselle kassankokoukselle kuuluvat asiat. Hyppönen ei kuitenkaan halua vielä tuomita sitä, koska tutkimustietoa menetelmän toimivuudesta on vähän. Kun kuitupuun mittoihin yltänyt hieskoivikko hakataan, kuusialikasvoksesta syntyy ilman lisäkuluja uusi puusukupolvi. Jotta taimien syntyä saadaan vauhditettua, metsikkö voidaan väljentää ennen varsinaista suojuspuuhakkuuta. Eri-ikäismetsissä opitaan tekemällä han istutetut taimet huuhtouvat sateen mukana. Työ on itsenäistä, eikä kellokorteista tarvitse välittää. Lisätietoja ohjelmasta, ruokailusta ja ilmoittautumisesta: mamk.fi/Nikkarilan_lahtojuhlat tai 040 8266 050 / Maria. Tutkimusten mukaan alikasvos kuitenkin säilyy kasvatuskelpoisena, jos sitä hakkuussa varotaan. Rehevillä, herkästi heinittyvillä ja hallanaroilla aloilla kuusen luontainen uudistaminen on varteen otettava vaihtoehto viljelylle. la jopa puolet suojuspuumäärästä. Miten kuusen luontainen uudistaminen jatkuvassa kasvatuksessa onnistuu. Kuusen luontaiselle uudistamiselle sopivia siemenvuosia on 3–4 vuoden välein. Näistä suurin osa on tähdännyt männyn luontaiseen uudistamiseen. Luontaisesti syntynyt elinkelpoinen alikasvos kannattaa kuitenkin hyödyntää. Parhaimmat edellytykset onnistuneelle kuusen luontaiselle uudistamiselle on aloilla, joissa on jo valmiiksi merkkejä taimettumisesta. ”Kutakuinkin kaikki minun kurssikaverini ovat saaneet työpaikan metsäalalta, vaikka tilanne silloin kun valmistuimme näyttikin vähän huonolta.” Metsäalan työpaikat tuntuvat vähenevän, mutta toisaalta eläköitymisen myötä työpaikkoja tulee auki koko ajan. ”Pienaukkomenetelmä tuntuu tuottavan runsaasti taimiainesta korvissa. Hankintahakkuita Säynäjäkangas ei aio kuitenkaan ryhtyä tekemään, vaan jättää suunnitteilla olevat ensiharvennukset koneille. Saunat ovat lämpiminä kumpanakin iltana. Hyödynnä luontaisesti syntynyt terve alikasvos, jos kasvupaikka on kuuselle sopiva. Suojuspuiden korjuu vaatii ammattitaitoa. kurkistetaan historiaan, pidetään huutokauppa ja iltamat. Työmaita tarjotaan tilanteen mukaan myös metsäkoulun koneille, jotta opiskelijat pääsevät harjoittelemaan oikeita metsätöitä. . Noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta tehtävässä harvennuksessa poistetaan pääasiassa kuusta. Siihen ei kukaan pysty tällä hetkellä vastaamaan. Monesti rehevillä aloilla hieskoivikon alle syntyy luontainen kuusialikasvos. Kemijärven yhdistys työllistää noin parikymmentä opiskelijaa ja koululaista. ”Eiköhän odoteta, että saadaan tutkimustuloksia, ja tehdään sen jälkeen ratkaisu menetelmän käyttökelpoisuudesta.” Kaistaleita kivikkoisille rinteille Pienialaisia kaistaleita voidaan kangasja turvemailla uudistaa reunametsän siemennystä hyödyntäen. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävinä 10.4.2013 alkaen eläkekassan toimistossa Fredrikinkatu 45 A toimiston aukioloaikoina. Kuusen eri-ikäiskasvatuksessa pitää hakata ainakin alle kymmenen pohjapinta-alan.” Rehevillä aloilla reipas harvennus kuitenkin tietää hillitöntä heinittymistä etenkin pienaukoissa. krs, 00100 Helsinki. Metsäntutkimuslaitoksen jatkuvan kasvatuksen kokeet ovat iältään vasta parikymppisiä. Säynäjäkangas uskoo, että metsäalalta löytyy tulevaisuudessa töitä niillekin, jotka nyt miettivät uranvalintaa. Lisätietoja kilpailuun osallistumisesta ja säännöt löytyvät verkko-osoitteesta www. Kuusentaimikko tuhoutuu tarpeettomasti, jos ajouria ei suunnittele tarkoin. Asiakirjojen jäljennökset lähetetään osakkaille ennen kokouspäivää. Taimikonhoitotyöt ovat siten tuttuja omastakin takaa. Kangasmailla kaistale kannattaa muokata äestämällä tai laikuttamalla. Korjuupalvelun käytössä on seitsemän koneketjua, joista osa tekee töitä myös Kemijärven yhteismetsän savotoilla. saakka. Istutusurakkaa kestää yleensä noin kolme viikkoa
Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Jänterän nuoruusvuosia leimasi sota. Ennen eläkkeelle siirtymistään 1983 hän toimitti Tapion 75-vuotisjuhlajulkaisun Toimintaa ja tuloksia . Lisätietoja tehtävästä antaa piiripäällikkö Arto Back, puh. 050 598 7529. Hän oli kiinnostunut myös sukututkimuksesta ja osallistui sotainvalidien järjestötoimintaan. Arvostamme markkinointihenkisyyttä, oma-aloitteisuutta, reipasta otetta asiakaspalvelussa sekä kykyä toimia tiimin jäsenenä. Tehtävä on määräaikainen vuorotteluvapaasijaisuus, joka on tarkoitus täyttää kesäkuun 2013 aikana kestäen vuoden. Lisätietoja: Pasi Pakkala P. 09 315 49 847 | jarmo.rautapuro@metsakustannus.fi Me t s ä l e h dessä pitkän uran tehnyt metsänhoitaja Aarne Jänterä kuoli 19. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni. Kokemus tieja ojatehtävistä sekä mhy kentästä luetaan eduksi. Tapion metsänhoitajana hän aloitti 1947. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1941 ja valmistui metsänhoitajaksi 1946. Hakemukset 22.4.2013 mennessä osoitteeseen kari.salo@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Kari Salo 040-7360681 www.mhy.fi/siikalakeus MHY Siikalakeus 4x64mm_Taitto 1 22.3.2013 11.00 Sivu 1 ILMOITA METSÄLEHDESSÄ Jarmo Rautapuro | p. maaliskuuta alkaen kustannustoimittajaksi kirjankustannukseen. ”Pirkanmaalla jatketaan kulttuuriperintökohteiden adoptointia Skotlannista peräisin olevaa toimintatapaa kehittämällä, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eveliina Nygren kertoo. Samana vuonna Tapion johtajaksi valittiin N.A.Osara, joka käynnisti neuvontaorganisaatiossa monia uudistuksia. Hakemukset, joita ei palauteta, pyydämme lähettämään 19.4.2013 klo 16.00 mennessä joko sähköpostilla harri.huupponen@mhy.fi tai postitse Mhy Itä-Savo, Olavinkatu 23 A 5, 57130 Savonlinna, kuoreen merkintä ”Tieja oja-asiantuntija”. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. MHY Siikalakeus hakee alueasiantuntijaa Siikalatvan kunnan/Pyhännän kunnan alueelle. maaliskuuta. 044-5550481 tai Mhy Metsä-Savon tj Petri Pajunen p. Kerro itsestäsi ja osaamisestasi. Aarne Jänterän työsaraksi tuli keskeinen valistustyön väline Metsälehti, jonka toimitussihteerinä hän toimi 1947–1966, toimituspäällikkönä 1967–1977 ja päätoimittajana 1977–1982. Palkkaus YT / Metotyöehtosopimuksen mukaan. Hän oli syntynyt 29. Toimipaikkana tulee jatkossa olemaan Pyhäntä. Ideakilpailu poiki hyvän sadon. Aarne Jänterän harrastuksissa luonto oli tärkeällä sijalla. yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sekä palveluliiketoiminnan YAMK-tarjonnasta. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi SIIKALAKEUS Mhy Siikalakeus toimii seitsemän kunnan alueella. Pää toimittaja Aarne Jänterä KUOLLUT NIMITYKSET METSÄKUSTANNUS OY Filoso. Jätä hakemuksesi 11.4.2013 mennessä osoitteessa www.metsagroup.fi/tyopaikat. Paikka täytetään 15.5.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. Metsähallituksen Ready for Labour of Love -ideakisa tuotti kolmisenkymmentä uutta ideaa vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen kansallispuistoissa, suojeluja retkeily alueilla. Paikka täytetään alkukesällä 2013 tai sopimuksen mukaan. Metsänomistajajäseniä meillä on 4650 ja yhdistyksen palveluksessa on 20 toimihenkilöä. 040-7766212 MHY Itä-Savo 2x100_92mm 20.3.2013 9.51 Sivu 1 Valittavana opintoja aiempaa laajemmasta valikoimasta mm. Osa ideoista toteutetaan jo tänä vuonna. an maisteri Ilpo Jäppinen, 41, on nimitetty 11. Jäppisellä on pitkä kokemus eri tehtävistä kustannusalalla, viimeksi Gummerus Kustannus Oy:stä. ITÄ-SAVO Haemme Tieja Oja-asiantuntijaa Toimialueena on Mhy Metsä-Savon ja Mhy Itä-Savon alue, jossa yhteensä metsänomistajia 8587 jäsentä ja heillä 290 092 hehtaaria metsää. Sijoituspaikka voi olla sopimuksen mukaan joko Rantasalmi tai Savonlinna. syyskuuta 1922 Laukaassa. Lisätietoja Mhy Itä-Savon tj Harri Huupponen p. 28 METSÄLEHTI 6 • 2013 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA METSÄASIANTUNTIJA ETSIMME JOUKKOOMME PUUKAUPPAJA METSÄPAVELUIDEN AMMATTILAISTA Haemme Viitasaaren hankintapiirille metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden myynnistä toimialueena Äänekoski. Edellytämme metsäalan koulutusta, sitoutumishalua, tuloshakuisuutta ja yhteistyökykyä
Kolmesta lähekkäisestä palstasta kostuva määrä ala, kokonaispuusto n. Haemme Ruokolahdelle asiakaspalveluhenkistä ALUE-ESIMIESTÄ Alue-esimiehen tehtäviin kuuluu metsänomistajille tarjottavien palveluiden suunnittelu ja toteutus alueellaan. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 14.500 € OKT/LOMAMÖKKI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . 699.000 €. Puustoa n. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 23 km, Enoon 25 km. Venerannasta n. METSÄPALSTA, Kuopio, Haminanlahti 15,369 ha. Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Soita ja pyydä suullinen lupa käyntiä varten. MHY Etelä-Karjala 2x120_92mm 18.3.2013 10.01 Sivu 1 KLAPISÄKIT Edullisesti netistä ! Hyvä valikoima isoja ja pieniä kotiin toimitettuna! www.säkkikauppa.. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. METSÄPALSTA, Kitee, Kalattoma 22,44 ha. Neljännes metsämaan pinta-alasta on uudistuskypsää metsikköä. 21500 m 3 . Soveltuu sijaintinsa puolesta lmm. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 92.000 € METSÄPALSTA, Sotkamo, Korholanmäki 15,35 ha. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 151 000 (KMT/12) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Tietoa metsästä. rakennukset, valmiit vesija sähköliittymät. osoitettu yleiskaavan muutoksella matkailupalv.alueeksi. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. majoitustilojen rakentamisen. 09 315 49 847 050 331 4137 Internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. Ilomantsin taajamaan n. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Hosiossa Simojen rannalla, vuokratontilla sijaitseva 3h+k v.1993 rakennettu talo, joka soveltuu hyvin myös vapaa-ajan kohteeksi. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. Hyvässä tuottokunnossa oleva tila rajavyöhykkeellä. m3/v. Yksityismetsien hakkuu-suunnite on 1,6 milj. 2500 m 3 . ostaa vuokra-alue. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Kontiolahti, Puso 286,8 ha. 27400 m 3 . matkailupalveluiden tuottamiseen, 0,5 km päässä suuri caravanalue. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv ETELÄ-KARJALA Mhy Etelä-Karjalan toimialue käsittää Lappeenrannan, Imatran, Lemin, Ruoko-lahden, Rautjärven, Parikkalan ja Taipalsaaren kunnat. Paikkaa täytettäessä arvostamme erityisesti • aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä • kykyä itsenäiseen tuloshakuiseen työskentelyyn • sitoutumista pitkäjänteiseen työhön toimialueellaan Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 12.4.2013 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: markku.vaario@mhy.fi Tiedusteluihin vastaa toiminnanjohtaja Markku Vaario 020 413 4841. Simojoen läh. Määräala, saavutettavuus erinomainen: rajoittuu valtion teihin ja palstalla runsaasti metsäautoteitä. 540.000 €. sijaitseva kiinteistö, purkukunt. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Kaksi vierekkäistä lomarakennuspaikkaa Simojärven ja Auralammin väliseltä jokiosuudelta, hyvien kalastusvesien sekä metsästysja marjastusmaiden läheisyydestä. Sijoituspaikka on Ruokolahden toimisto. Upea saarikiinteistö Pohjois-Kallavedellä. Tokrajärven rantaa n. 95.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Erinomainen metsäharrastajan palsta! 41.700 €. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi n. 62,7 ha. 09 315 49 841, 0400 913 822 ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTOT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 500 m:n matka mantereen venerannasta, jäätie kulkee saaren vierestä. 1660 m 3 , myös välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. Mahd. 129.000 €. Koivuvaltainen kokonaispuusto on n. Metsäkiinteistö Sotkamossa, noin 20 km taajamasta Kajaanin suuntaan. neuvotella suuremmastakin määräalasta joen ranta-alueelta. Määräala noin 24 km kaupungin keskustasta Nurmeksen suuntaan. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Toimi on aluksi määräaikainen, mutta se tullaan vakinaistamaan myöhemmin. 09 315 49 803 Eero Sala p. Vain n. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 29 METSÄLEHTI 6 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Tie tulee keskelle palstaa. 57.000 €. 26.000 € LOMATONTTI, Simo, Simojoki 4000 m 2 . Rakennusoikeutta 320m 2 , joka mahdollistaa esim. Myydään kokonaisuutena noin 5000 m 2 :n määräalana. Huom! Rajavyöhykkeellä liikkuminen vaatii luvan. 4010 m 3 , metsämaasta 42 % on varttunutta kasvatusmetsää. 580 m, lammenrantaa 250 m. 09 315 49 849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Yhdistyksellä on 8.200 jäsentä ja he omistavat metsää 216.000 hehtaaria. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Tokrajärvi 228,6 ha. 040-9310300,14500 Iittala. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 31. Kok.puusto n. Puusto 2000 m 3 , pääos.nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. www.metsakustannus.. Kohde on suhteellisen nopeasti tuottava metsäsijoituskohde, joka sisältää myös virkistysarvoja. Varasto/halkoliiteri, autotalli, leikkimökki sekä aitta. 27 km Kuopioon. Mahd. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Yleiskaavassa 3 rantarak.paikkaa etelään aukeavalla rannalla. Kiint. Kokonaispuusto n. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. LOMATONTTI, Ranua, Simojoki 5000 m 2
Tapio Sivonen, ylimetsänhoitaja, Suonenjoki 80 VUOTTA 5.4. Rahan kotipesä tulee olemaan uusi tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan rahoitusohjelma, suomalaiselta nimeltään Horisontti 2020. Halkaisijaltaan tulitikkuaskin kokoiset näyttävät kukat keikkuvat parhaimmillaan yli 50 metrin korkeudella. Viime vuosina tulppaanipuiden kirva on levinnyt uutena tulokaslajina myös Eurooppaan ja Aasiaan autoilijoiden harmiksi. klo 14 Metla Vantaa) 70 VUOTTA 3.4. Tulppaanipuu on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista ja on alueen suurikokoisimpia lehtipuita. Oma kokoukseni liittyi EU:n tutkimusja innovaatiopolitiikkaan siltä osin kuin se sivuaa maataloutta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Omassa kokouksessani jaettiin lista hanke-ehdotuksista, joita jäsenmaat olivat komissiolle ehdottaneet. Alkutalven kukat ovat peräisin kasvihuoneista, myöhemmin enimmäkseen Alankomaiden pelloilta. Erityisesti suuret jäsenmaat ovat kuitenkin jo vahvasti liikkeellä. Jukka Ouni, metsänhoitaja, Vantaa (matkoilla) 60 VUOTTA 11.4. Kaikki eivät välttämättä ole iloisia tulppaanipuiden hyönteisalivuokralaisista: eräs tulppanipuuhun erikoistunut kirvalaji ruokailee lehtien alapinnoilla erittäen sokerista mesikastetta allakulkijoiden ja alle pysäköityjen autojen päälle. Erkki Pietikäinen, logistiikkapäällikkö, metsänhoitaja, Lahti 5.4. Jopa kaupasta ostettuja kirvoja syöviä leppäkerttuja on kokeiltu huonolla menestyksellä. Tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera ) on saanut nimensä kukkasipuli-kaimaansa muistuttavista oranssinkeltaisista kukistaan. Matti Eini, metsänhoitaja, Jyväskylä 11.4. Jos päätöksiin haluaa oman puumerkkinsä, kannattaa olla aikaisin liikkeellä – mielellään jo siinä vaiheessa, kun koko asiaa ei vielä ole virallisesti olemassakaan. Tulppaanipuuta käytetään edelleen mm. Selväksi tuli kuitenkin jo se, ettei rahaa riitä kaikkiin listalla oleviin hankkeisiin, ja siksi jäsenmaita pyydettiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa poimimaan listalta tärkeimmät. Jouni Kaitila, Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän valtuuston jäsen, Laitila Merkkipäiväpalsta on avoin kaikille lukijoille. Eurooppaan innokkaat kasvienmetsästäjät toivat puun 1600-luvulla. Kukaan ei vielä osaa tarkalleen sanoa, kuinka paljon rahaa tähän sinänsä hyvään asiaan liikenee. Samoista puista muinaiset intiaanit veistelivät kanoottejaan ja uudisasukkaat huonekalujaan. urkupillien rakenteissa ja kuuluisissa Steinway & Sons -konsertti?yygeleissä. 30 METSÄLEHTI 6 • 2013 MERKKIPÄIVÄT LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Tulppaanipuu on hyönteispölytteinen, ja kukat tuottavat kohtuullisen paljon mettä. Näissä pohjoloissa metsäpalojen torjunta, peltometsätalous ja ilmastonmuutos suhteessa metsään, viiniin ja hedelmäpuihin eivät kuitenkaan välttämättä ole metsäpolitiikan keskiössä. Matti Palo, professori, Helsinki (seminaari 5.4. RAKAS PÄIVÄKIRJA 85 VUOTTA 2.4. Joitakin tunturikoivun kokoisia yksilöitä kasvaa puutarhakasveina eteläisimmässä Suomessakin. Etelä-Euroopan edustajien korviin oli kuulunut huhuja jopa 75 prosentin suuruisesta leikkauksesta, mutta sitä eivät komission herrat vahvistaneet. Puun vahapintaiset lehdet näyttävät hieman typistetyiltä vaahteranlehdiltä, joista kärjet on leikattu pois. Jäsenmaille eli rahoittajille ei ole vielä vilautettukaan suunnitelmia ohjelman ensimmäisestä työohjelmasta, jota koskevat tekstit aikanaan ratkaisevat, minkälaisiin asioihin tutkijat ja muut kehittäjät voivat rahoitusta hakea. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Saksalaiset olivat keksineet tehdä ehdotuksen työryhmästä, joka ryhtyisi tekemään biotalousjalostamoista totta. Kuoriuutetta on keitelty kansanlääketieteessä muun muassa kuumeeseen ja reumaan. Onneksi tie Horisontti 2020 -ohjelman työohjelmiin käy monen putken kautta. Selkeänä tavoitteena on jalostaa Euroopan runsaista metsävaroista selluntuotannon sivuvirtoja hyväksikäyttämällä korkean lisäarvon tuotteita. Hätääntyneet kanadalaiset autonomistajat neuvovat suihkuttelemaan tulppaanipuita saippualiuoksella, jotta kirvat kaikkoaisivat. Nähtäväksi jää, menikö juna meidän osaltamme jo vai vieläkö kyytiin pääsee. Suomesta ei ollut listalla yhtään hanketta. Kokouksessa alakynteen jäänyt italialaisrouva jaksoi puolustaa oljen merkitystä raaka-aineena koko junamatkan Brysselistä lentokentälle. Niin on asian laita myös yllä mainitun neljän miljardin euron suhteen. Ranska, Saksa ja Espanja olivat tehtailleet hanke-ehdotuksia ahkerasti, pienemmistä maista Ruotsi, Hollanti ja Belgia olivat olleet aloitteellisia. Lehdet värisevät haavan tapaan tuulessa ja ovat syksyisin komean keltaisia. Heikki Kärki, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan valtuuston jäsen, Tornio 50 VUOTTA 1.4. Siitäpä metakka syntyi: akselilla Saksa–Italia ei kokouksen kuluessa päästy yhteisymmärrykseen, pitääkö biojalostamoiden voida käyttää myös peltobiomassoja. Mehiläistarhurit ovatkin tyytyväisiä kukkivien tulppaanipuiden aiheuttamaan hunajasadon lisäykseen. Hyönteisten suosikki Amerikassa tulppaanipuulla on metsätaloudellista merkitystä sahaja sellupuuna. Tulppaaneja puiden oksilla ”Tulppaanipuun kuoriuutetta on keitelty kuumeeseen ja reumaan.” Tulppaanipuun vahapintaiset lehdet näyttävät typistetyiltä vaahteranlehdiltä. Listatut hanke-ehdotukset olivat pääosin maatalouspainotteisia, mutta oli niiden joukkoon löytänyt tiensä kolme metsähankettakin. Poppeleille tai tulppaaneille puu ei kuitenkaan ole mitään sukua, vaan kuuluu magnoliakasvien heimoon. Keskija Etelä-Euroopassa tulppaanipuita kasvatetaan paikoin runsaasti, useimmiten koristepuina. Tulppaanipuu on saanut nimensä oranssinkeltaisista kukistaan.. Amerikassa, missä kaikki on suurempaa, ”tulppaaneja” kasvaa myös puissa. O lin sattumoisin samaan aikaan Brysselissä, kun siellä käytiin hikisiä neuvotteluja maataloustukiaisista. Antti Kuvaja, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon valtuuston jäsen, Varkaus 13.4. Amerikkalaiset kutsuvat tulppaanipuuta myös ”keltapoppeliksi” tai ”kanoottipuuksi”. EU-vaikuttaminen on oma tieteen ja vähän taiteenkin lajinsa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. EU:n tutkimuspolitiikassa maatalous on laaja käsite, joka imaisee sisälleen niin metsät kuin kalatkin, mikä on ehkä hyvä asia, sillä suunta on kaiken kaikkiaan pois siiloista kohti kokonaisvaltaisempaa ajattelua. Kokonaisvaltainen ajattelutapa on nimetty biotaloudeksi, ja komissio on suuressa viisaudessaan suunnitellut, että vuonna 2014 alkavalla seitsenvuotiskaudella biotalouden tutkimukseen ja kehittämiRahanjakoa Brysselin malliin HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Pääsiäisen kynnyksellä keltaiset tulppaanit koristavat monien kotien kukkamaljakoita. Markku Haataja, Metsänhoitoyhdistys Savotan metsuri, Vieremä 9.4. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Puuta kasvatetaan yleisesti myös katujen varsilla, puistoissa ja pihapuutarhoissa. Eino Pitkänen, Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski ry:n valtuuston jäsen, Taivalkoski (juhlat perhepiirissä) 75 VUOTTA 6.4. Ihailtavaa sinnikkyyttä, joista meidän suomalaisten pitäisi varmaan ottaa oppia! seen voitaisiin laittaa runsaat neljä miljardia euroa EU-kansalaisten yhteisestä kukkarosta. Ilmiö on tuttu suomalaisillakin lehmuskujilla kuumina kesäpäivinä
Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Metsäristikko 3, oikea ratkaisu. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot metsäristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Marja-Leena Isohanni, Kokkola, Raija Juvonen, Rovaniemi ja Markku Karjalainen, Laukaa. 09 315 49 840. Istutusasennot kuntoon . 31 METSÄLEHTI 6 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. huhtikuuta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Mitä puukipsillä tehdään. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 6”. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. METSÄRISTIKKO 6 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 11.4. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Kevät on kylvön aikaa . . Riekko viihtyy suolla . Lehmuksesta matonkuteet Metsälehti Makasiini ilmestyy 11. Tuhansien taimien istutusurakka . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
saakka. Hinta nyt 38 € norm. Hinta nyt 34 € – norm. 40,40 € 34 34 Nyt Nyt euroa euroa Uudistettu painos! Uudistettu painos! 36 36 Nyt Nyt euroa euroa Tilaa parhaat kevätkirjat nyt edulliseen hintaan. Hinta nyt 34 € norm. Kirja avaa luonnon moninaisuutta ja innostaa rantaretkille. Kirjassa on mukana DVD. Kasvio esittelee loistavin valokuvin 440 rantojemme lajia ja alalajia. Syötä verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi KEVAT_2013. Mukana kirjan aineistoa syventävä CD-ROM. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Erinomainen maastokäsikirja metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Suomen rantakasvio Henry Väre Jokaisen mökkiläisen, veneilijän ja kasviharrastajan käsikirja merenja järvirantojen kasvillisuudesta. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Kirja tarjoaa tietoa uudenlaisista hoitomalleista. 38,40 € Metsä maisemassa suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Havainnollinen maisemasuunnittelun työkalupakki, jonka avulla yhteisen maiseman hoito helpottuu. tai asiakaspalvelustamme, puh. Kevättä kohti mennään! Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri Metsätyypit-opas esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen uutta tutkimustietoa käytäntöön. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Hinta nyt 36 € – norm. 42,40 € 35 35 Nyt Nyt euroa euroa 34 34 Nyt Nyt euroa euroa 38 38 Nyt Nyt euroa euroa Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. 38,40 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Kirjat Mele 4-13.indd 1 21.3.2013 23.16. 48,50 € Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Tarjoukset ovat voimassa 10.5. Hinta nyt 35 € norm. 42 € Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen ja Penttilä Kirjassa esitellään suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Hinta nyt 37 € – norm. Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm