Metsälehti 6/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 27. MAALISKUUTA 2014 • Nro 6 • WWW.METSALEHTI.FI Imatralaiset Eija ja Esko Kuittinen ovat ryhtyneet sijoittamaan metsään vanhuudenpäiviä varten. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Jobinpostia jatkuvasta kasvatuksesta ›› sivu 3 Puukauppa: Kelirikon aika ›› sivu 12 Riista: Metsäpeurasaalis romahti ›› sivu 24 Kirja: Luontokuvaajalegendan valitut otokset ›› sivu 27 Eläketurvaa kartuttamassa A ri N a k a ri
Sivu 22 4H-järjestö pisti rakenteen uusiksi Sivu 23 Laatuhinnoittelu tuottaisi arvotukkia ”Sahateollisuuden kannattaisi herätä laatuhinnoitteluun”, Tapio Laiho kirjoittaa. . Ajan mittaan siitä ei hyödy sen paremmin ostaja kuin myyjäkään. Viljeltyjen metsien etu ja haitta on hyvä kasvu. Hyvästä parempi hinta Metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyys poistuu ensi vuoden alussa. Metsäntutkimuslaitoksen laajassa tutkimusohjelmassa selvitettiin, mitä se tarkoittaa käytännössä. Samalla täytyy muistaa, että niiden todellinen voima perustuu yritysten osaavaan, sitoutuneeseen ja riittävään henkilöstöön. Sivut 4–5 Verkkolaskurista apu päätöksentekoon Sivu 6 ”Metsän hinnannousu onkin tilastokupla” Sivut 10–11 Näin uudistat turvemailla Sivut 14–15 Autoon pantiin puolet petäjäistä UPM:n ja Metropolia-ammattikorkeakoulun ”puuauto” pääsi parrasvaloihin Genevessä. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Näköpiirissä on kuitenkin iso muutos, kun ensi vuosikymmenellä huomattava määrä viljelymetsistä varttuu uudistushakkuuikään. Sivu 25 Laivat ja terva veivät Pohjanmaan metsät Sivu 26 Jo viikingeillä oli pähkinöitä eväänä Sivu 30 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Nyt hinnoittelu suosii suhteellisesti enemmän heikkoja leimikkoja. Yrittäjiä riittää, sillä yhdistysten lisäksi apajille pyrkivät erilaiset metsäpalveluyrittäjät, metsä. Tehokas keino on antaa puiden kasvaa, vaikka uusi metsälaki sallii hakkuut entistä nuoremmissa metsissä. Sivut 16–17 Alikasvoskuusilla ei paljon tee Sivu 19 Fixteri pakkaa rästit paaleiksi Sivu 20 Moottorisahasta seuraava Esa Kaiposen työkaveri on kauko-ohjattava Harveri D -hakkuukone. . Ongelma on, että nykyinen puukauppatapa ei kannusta laatukasvatukseen. Jatkossa tukit pitää osata ohjata oikeisiin käyttökohteisiin. Eikö yhteistyö kiinnosta. www.metsalehti.. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Koesahaukset osoittivat oikeaksi epäilyn, että kylväen ja istuttaen perustetuissa metsissä tukkien laatu on keskimäärin huonompi kuin luontaisesti syntyneissä metsissä. Niihin sopivaa raaka-ainetta saadaan luontaisesti syntyneistä metsistä, joita on yli puolet männiköistä. Hyvä uutinen on sekin, että ensimmäisinä hakkuisiin tulevat laadultaan kaikkein heikoimmat viljelymetsät. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Tukkien laatu ei kuitenkaan ole niin huono kuin oli pahimmillaan luultu. Puut ovat oksikkaampia eivätkä rungot ole niin suoria. Samasta syystä lustot ovat rungoissa leveitä, ja sydänpuuta niissä on vasta vähän. rmat ja entinen metsäkeskuksen metsäpalvelut eli Otso. Mikä hämmästyttävintä, yhteydenottojen määrä on ollut viime vuodet laskeva. Silloin metsänomistajilla – etenkin uusilla – on tuumauksen paikka: kenen kanssa yhteistyötä ryhtyisi tekemään. Parasta A-luokkaa tarvitaan vain kaikkein vaativimpiin tarkoituksiin. Voisi kuvitella, että toimijoiden olisi jo korkea aika ryhtyä houkuttelemaan uusia asiakkaita. PÄÄKIRJOITUS 27.3.2014 L ähes kaikki tukit korjataan nykyään luontaisesti syntyneistä metsistä. Myöhemmin leimikoiden taso paranee. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Niissä puut varttuvat tukin mittoihin paljon nopeammin kuin luontaisesti syntyneissä metsissä. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Mutta ilmeisesti ei. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Jo 1980-luvulla metsänjalostuksesta ja metsien kasvattamisesta tiedettiin paljon enemmän kuin viljelykauden alkaessa 1960-luvulla. Lintukotojen aihioita ”Kanttipuun keskeltä pistin pinoon – voi sitten kun vilu tulee niin nakata hällään. 2 METSÄLEHTI 6 • 2014 Kemeran leikkaukset rokottaisivat Lappia Jukka Aulan mukaan metsänhoidon tuilla on saatu pohjoisessa paljon aikaan. Metsänomistaja voi myös tehdä paljon tukkien laadun parantamiseksi. Siitä porukasta on pidettävä hyvää huolta nyt ja myös tulevina vuosina.” Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand METSÄSTÄ PILKKEITÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Laatu ja järeys kuitenkin kulkevat käsi kädessä. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Jos tukin jalostusarvo näkyisi selvemmin puun hinnassa, hyvästä rungosta saisi nykyistä paremman hinnan ja huonosta vähemmän euroja. MTK:n maaliskuussa tekemä kysely paljastaa, että palveluntarjoajat ovat ottaneet yhteyttä vain vajaaseen kolmannekseen metsänomistajista puukaupallisten palvelujen tiimoilta. Luontaisesti syntyneissä metsissä myös tukkipuun osuus on 10– 15 prosenttiyksikköä isompi. Haapapuu on hyvä materiaali.” Pitkät neulaset. JUSSI COLLIN Markkinoinnissa parannettavaa Kilpailukyky, pärjääminen ja Suomen vihreän kasvun menestys ovat tärkeitä sanoja
”Tasaikäisiä metsiä ennustavat mallit eivät kuvaa eri-ikäismetsien kehitystä. Taimet eivät aina kasva siellä, mistä iso puu seuraavassa hakkuussa kaadetaan.” Koealoilla puustoa oli uuden metsälain mukaista erirakenteisen metsän vähimmäismäärää runsaammin. Se kannattaa pitää mielessä, jos joku vaikkapa lupaa parempaa tuottoa metsällesi jatkuvan kasvatuksen hakkuita käyttäen. Eerikäisen mukaan tutkimuksen maastomittaukset valmistuivat 2011. ”Osa taimista oli hyväkasvuisia, mutta eri-ikäismetsässä ne jakautuvat epätasaisesti. Tulokset raportoitiin viipymättä, kun ne olivat valmistuneet.” Uuden metsälain valmistelussa tutkimuksen alustavat tulokset olivat käytettävissä, joten ei voida sanoa, että jatkuvan kasvatuksen hyväksyminen lainmukaiseksi metsänhoitomenetelmäksi olisi perustunut puutteelliseen tutkimustietoon.” Nykyiset mallit ylioptimistisia Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta on kinattu vuosia. Viime vuonna säädetyn uuden metsälain merkittävimpiä kohtia oli jatkuvan kasvatuksen hakkuiden virallinen laillistaminen. Tulokset on julkaistu kansainvälisessä Forest Ecosystems -julkaisusarjassa. Tutkijat arvioivat, että jatkuvan kasvatuksen metsään syntyvä kuusentaimi saavuttaa 1,3 metrin pituuden keskimäärin 60 vuodessa – istutettu kuusentaimi kasvaa tukkipuuksi nopeammin. Toisaalta voimakkaat hakkuut aiheuttaisivat heinittymistä, joka heikentää taimettumista varsinkin rehevillä kasvupaikoilla”, Eerikäinen arvioi. Jokainen saa kasvattaa metsäänsä kuten haluaa – sanovatpa vanhan liiton metsä-äijät mitä sanovat. Tutkijat selvittivät myös, kuinka moni yli kymmensenttinen taimi saavutti 1,3 metrin pituuden 15 vuoden seurantajakson aikana. Rajujen hakkuiden on myös todettu aiheuttavan tuotostappioita ja lisäävän myrskytuhoja. Sitä Jatkuva kasvatus ei juuri taimia kasvata Tutkimuksen mukaan jatkuvan kasvatuksen metsissä kuusentaimilla kestää 60 vuotta yltää 1,3-metrisiksi. Mitattua tietoa ensi kertaa Eerikäisen mukaan jatkuvan kasvatuksen onnistumiselle ja kannattavuudelle tärkeästä taimettumisesta ja taimien alkukehityksestä ei aiemmin ole ollut käytettävissä yhtä tarkkoja mittaustietoja. MIKKO RIIKILÄ Parempi myöhään KOMMENTTI on todisteltu tilastomatemaattisin, metsien kehitystä ennustavin mallein. Havainto tukee epäilyjä, että jatkuva kasvatus muuttaa metsät vähitellen puhtaiksi kuusikoiksi. Eerikäisen, Saksan ja Valkosen uusi tutkimus osoittaa, että lainsäätäjät tekivät ratkaisunsa puutteellisen tieteellisen näytön perusteella. Metsätieteen aikakauskirjassa (1/2013) julkaistussa artikkelissa Eerikäinen totesi tutkijakollegoidensa Jari Hynysen ja tutkija Risto Ojansuun kanssa, että kaikki käytössä olleiden mallien heikkoudet yliarvioivat eri-ikäismetsän tuottokykyä. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 6 • 2014 3 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva J atkuvan kasvatuksen koealoilla tehdyt mittaukset – lajissaan ensimmäiset – osoittavat, että kuusentaimien alkukehitys on erittäin hidasta. Tutkijat osoittivat, että meillä ei vielä ole tutkimustietoa, jonka perusteella perinteisen metsänhoidon ja jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta voitaisiin luotettavasti verrata. ”Aineiston tarkistus ja testaus ovat aika vievää puuhaa. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Kalle Eerikäinen, Timo Saksa ja Sauli Valkonen ovat analysoineet 15 vuoden aikana viiden vuoden välein toistettuja mittauksia taimien kehityksestä kuusivaltaisissa, poimintahakkuin käsitellyissä eri-ikäismetsissä. Hitainta oli pienten taimien kasvu. Jatkossa meillä on paremmat mahdollisuudet laatia malleja myös niille”, Eerikäinen lupaa. Turha tai merkityksetön tutkimus ei silti ole. ”Tällaista aikasarja-aineistoa ei aiemmin ole kerätty sen paremmin Suomessa kuin muuallakaan maailmassa.” Mittaukset osoittivat, että taimia syntyy jatkuvan kasvatuksen metsiin riittävästi. Viiden vuoden mittausjaksojen välillä edellisellä kertaa mitatuista kuusentaimista kuoli keskimäärin 17 prosenttia, koivuista 41 prosenttia ja männyistä 34 prosenttia. Ennuste taimien pituuskasvusta on määritelty mittausten perusteella laaditulla kasvumallilla. Eniten kuoli pieniä kuusenja koivuntaimia. Lisäksi poimintahakkuut edistävät lahottajansienten leviämistä. Päätös oli puhtaasti poliittinen, ja sellaisena oikeutettu. ”Nykyisillä malleilla tuotettuihin laskelmiin eri-ikäisen metsän kasvatuksen kannattavuudesta ja sen vertailusta tasaikäisen metsän kasvatukseen tulisi suhtautua varauksella”, tutkijat totesivat artikkelissaan.. Todellisuudessa uusillakaan tutkimustuloksilla ei olisi ollut vaikutusta lain sisältöön. Käytetyt mallit eivät perustu erirakenteisissa metsistä kerättyihin mittaustietoihin. ”Tämä hidasti taimien alkukehitystä. Jatkuvan kasvatuksen metsien taimien pituuskehitys todettiin Metsäntutkimuslaitoksen mittauksissa erittäin hitaaksi. Keskimäärin hitaan kasvun lisäksi ongelmana on taimien sijainti. Kuusia tähän mittaan ylsi vuosittain 30, koivuja kolme ja mäntyjä vähemmän kuin yksi hehtaaria kohti
. 4 METSÄLEHTI 6 • 2014 LYHYESTI Painopisteinä koulutus ja hyvinvointi Metsämiesten Säätiö on jakanut apurahoja 1,4 miljoonaan euron edestä, eli saman verran kuin viime vuonnakin. Puupolttoaineiden käyttö laski kaksi prosenttia ja maakaasun seitsemän prosenttia. Sen sijaan kivihiilen kulutus lisääntyi 17 prosenttia. HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuva J ohtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta sanoo suoraan, että kemeratuen heikennykset olisivat suuri takaisku Lapin metsätalouden kannattavuudelle. Koko metsäsektorin yhteiselle Metsä puhuu -hankkeen viimeiselle vuodelle myönnettiin 120 000 euroa. Toiseksi eniten tuotiin haketta, runsaat kolme miljoonaa kuutiota. Tauti nimittäin leviää vaivattomasti kaikkiin puuikäluokkiin eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa, Metsäntutkimuslaitokselta kerrotaan. Nyt asiaa on valmisteltu suppeassa piirissä, ja yhtiömallia on esitetty ainoana vaihtoehtona. Metsänhoitajat: Uudistus uusiksi Metsähallitusta koskevan lainsäädännön valmistelu tulisi aloittaa uudelleen, eri vaihtoehdot punniten ja asianosaiset osallistaen, Metsänhoitajaliitto katsoo. Tärkeätä on myös huolehtia siitä, ettei juurikääpä pääse tartuttamaan metsikköä hakkuiden yhteydessä. Eniten laski turpeen kulutus, peräti 25 prosenttia. Juurikääpä leviää kaikkiin ikäluokkiin Jos harkitsee eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta, kannattaa ensin varmistaa, ettei kasvupaikalla esiinny juurikääpää. Määrä nousi Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan edellisvuodesta 13 prosenttia. Puutavaralajeista eniten tuli koivukuitua, jonka tuontimäärä nousi neljänneksellä reiluun viiteen miljoonaan kuutioon. Rahanjaossa painotettiin metsäalan osaamisen edistämistä sekä alalla työskentelevien ihmisten hyvinvoinnin lisäämistä. Niiden osuus energiankokonaiskulutuksesta oli 24 prosenttia. Jos metsikkö tartunnan saa, ei taudin etenemistä voi estää. Metsäkulttuurin suurimman rahoituksen – yhteensä 100 000 euroa – sai Metsämuseo Lusto. Metsänhoitajaliiton mielestä kaavailtu metsätalouden yhtiöittäminen rikkoisi Metsähallituksen hyvän taloudellisen tuoton ja merkittävät yhteiskunnalliset hyödyt tuovan tuloksen. ”Erityisesti vajaatuottoisten metsien uudistamisen tuen lopettaminen tekisi ison loven lappilaisen metsänomistajan talouteen”, Aula toteaa. Tutkimuksen osalta tuettiin isosti professori Anne Toppisen Suomen metsäsektorin kilpailukykyä tutkivaa monivuotista hanketta, jolle myönnettiin tukea 112 000 euroa. Kemeratuen osuus on peräti neljännes lappilaisten yksityismetsänomistajien nettotulosta, kun Etelä-Suomessa tuen osuus jää muutamaan prosenttiin. Lista apurahansaajista löytyy verkko-osoitteesta www.mmsaatio.. Uusiutuvien kulutus laski Viime vuonna energian kokonaiskulutus jäi 373 terawattituntiin, mikä on Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin yksittäinen potti meni kuitenkin viestintään. Näihin käytetään yli puolet tämänvuotisesta tuesta. ”Tukkia riittää nykyisille jalostuslaitoksille ja kuitupuuta olisi uudenkin sellutehtaankin tarpeisiin”, Jukka Aula vakuuttaa.. Tuki ei ole Aulan mukaan hehtaaria kohden keskimäärin sen suurempi kuin etelässä, vaan itse asiassa neljänneksen pienempi, tukihehKemeraa jännitetään Lapissa Kemeratukien leikkaukset rokottaisivat pahiten Pohjois-Suomen metsänomistajia, Jukka Aula sanoo. Venäjän osuus tuonnista oli 8,3 miljoonaa kuutiota eli 73 prosenttia. Liitto myös muistuttaa, että muitakin vaihtoehtoja on kuin metsätalouden yhtiöittäminen. Jos tuen taso laskee merkittävästi, sillä on suuri vaikutus metsätalouteen. Tuonti nousi 11 miljoonaan kuutioon Suomeen tuotiin viime vuonna raakapuuta 11,4 miljoonaa kuutiota. Sen osoittaa vertailu luonnonvarojen hallinnan ja käytön järjestämisestä muissa Euroopan maissa. Laskusta huolimatta puupolttoaineet olivat yhä suurin energialähde. Kemeratuki on Aulan mukaan koko Pohjois-Suomen metsäta louden kulmakivi
Tulevaisuuden iso kuva on kuitenkin se, että talous ja työpaikat kietoutuvat puun vuosilustojen lailla uusiutuvan energian ympärille. Aulan mukaan tukkia riittää kaikille. Käytännössä kaikki kuntakeskukset ja suurimmat taajamat lämpiävät pääosin puuenergiaan perustuvalla kaukolämmöllä. Liikenteen polttoaineena fossiilinen öljy korvautuu uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä. taareita vain on enemmän. Liitto hallinnoi myös puukauppaa ja kiinteistövälitystä tekevää Lapin Metsämarkkinat Oy:tä. Pohjois-Suomen liittoa ei lakkauteta, vaan se jää toimimaan yhdistysten tukiorganisaatioksi ilman omaa henkilökuntaa. Liittymispäätökset tehdään tämän kevään aikana metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa. ”Kemijärvellä tullaan jalostamaan normaalitukin ohelle myös pientä ja lyhyttä puuta, joten osa tukkisumasta tulee puusta, joka menisi muuten kuitupuuksi”, Aula sanoo. Uusiutuvan energian käytön määrätietoinen edistäminen tuo maakuntaan alan yrityksiä, biojalostamoita, koneja laitevalmistajia sekä alan tutkijoita ja kehittäjiä. Yhtälailla häpeäksi on koko suomalainen energiapolitiikka, jonka ailahtelevuus on heikentänyt uusiutuvan energian kilpailukykyä. Pohjois-Karjalassa on vielä noin 7 500 kiinteistöä, joissa fossiilinen öljy toimii päälämmitysmuotona. Maakunnassa käytetystä energiasta yli kaksi kolmasosaa tuotetaan jo nyt uusiutuvilla. Viimeksi inventoidut nuoret metsät on perustettu nykyisillä uudistamismenetelmillä, kun taas 80-luvun alun nuoret metsät olivat luontaisesti syntyneitä. Tilastojen valossa Pohjois-Karjala on oikealla tiellä, ja jopa edellä aikataulua. K estävän kehityksen toimikunta kannustaa yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia tekemään niin sanottuja yhteiskuntasitoumuksia. › Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme täysiikäistä poikaa. Kemijärvi on tärkeä erityisesti Keskija Ylä-Lapin tukille. Turpeen kiristyneellä verotuksella oli kilpailusyistä suora kytkentä myös metsäenergian verotukseen, minkä vuoksi kivihiilen ja öljyn käyttö on ollut jopa edullisempaa. Puuenergian osuus kokonaisenergiankäytöstä on jo 51 prosenttia. Saha ja sellutehdas Kemijärvelle rakennettavat saha ja liimapuutehdas ovat herättäneet keskustelua tukin riittävyydestä Lapissa. Joku viisas voi kysyä, miksi käytetään kalliita uudistamismenetelmiä. Jos se katettaisiin vakuutuksilla, ei pohjoissuomalaisilta tarvitsisi viedä vajaatuottoisten metsien uudistamistukea. Aulan mukaan Pohjois-Suomen metsänomistajien etujen ajamisessa näkyvä rooli on jatkossa metsänhoitoyhdistyksillä, joiden toimintaa MTK:n alueorganisaatio tukee. Valtakunnan keskustelussa esillä ollut sellutehdas sopisi siten Pohjois-Suomeen. 1980-luvun alussa Lapin 21–40 vuotiaiden metsien keskikasvu oli noin kuutiometri vuodessa. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. Lämmitysöljyn ja liikennepolttoaineiden vuosikulunki on 280 miljoonaa euroa, joka valuu lähes kokonaan maakunnan ulkopuolelle – öljyntuottajille ja valtion verokirstuun. huhtikuuta. Metsänomistajien liitot poistuvat MTK-laisesta organisaatiosta ja toimihenkilöt siirtyvät MTK:n alueorganisaation palvelukseen. Tuloksia on tullut Aula kuvaa tuen merkitystä metsän uudistamisessa käteen jäävällä rahalla. Heipat fossiileille, myös Kolilla Jukka Aula › Syntynyt 1954 Tervolassa › Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton johtaja. . Erityisesti vajaatuottoisia uudistusaloja on paljon. Fossiilisen lämmitysöljyn osuus on enää noin viisi prosenttia. ”Kemeratuella on ollut merkittävä osuus siihen, että vanhoja vajaatuottoisia metsiä on muutettu tuottaviksi nuoriksi metsiksi”, kertoo Aula. Öljyä käytetään kuitenkin vielä kaukolämmön tuotannossa lähinnä kulutushuippujen tasaajana. Aulan mukana vaihtoehdot ovat vähissä. metriä hehtaarilla ja sekin vanhaa kuusikkoa, ei metsä muilla menetelmillä muuksi muutu. Organisaatiouudistuksen ratkaiseva käsittely on MTK:n valtuuskunnassa 23. Joensuussa viime syksynä aloittaneen pyrolyysilaitoksen tuotanto riittäisi kattamaan 10 000 omakotitalon öljyntarpeen, joten teknistä estettä muutokselle ei enää ole. Enemmän Aula on huolissaan siitä, mihin sahapuun hankinnan yhteydessä ja muuten markkinoille tuleva kuitupuu käytetään – tulevina vuosina sitä on tarjolla nykyistäkin enemmän. Pohjois-Karjalan maakunta on kirjauttanut omaksi sitoumuksekseen ”Heipat fossiileille”. Aiemmin kenttäpäällikkö ja toiminnanjohtaja Lapin ja Etelä-Savon vastaavissa liitoissa. Aluetaloudellisesti sitoumus on merkittävä. Metsähallitus on yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa laatinut selvityksiä puuenergiaan tai maalämpöön siirtymisestä, mutta pumagat ovat toistaiseksi jumittuneet ympäristöministeriön pöydille. Maakunnan omiin energialähteisiin siirtyminen antaa siis aluetalouteen potentiaalisesti jopa kymmenkertaisen kasvusysäyksen verrattuna EU:n aluetukeen. Suoraan uusiutuvaan energiaan liittyvää liikevaihtoa on jo nyt noin 161 miljoonaa euroa ja työpaikkoja yhteensä 1 350 henkilötyövuoden edestä. Metsänviljelyn onnistumisesta on sen sijaan selkeitä tuloksia. Jos puuta on 50–100 kuutio. Viimeisimmän inventoinnin mukaan keskikasvu on samanikäisissä metsissä jo yli neljä kuutiota. ”Kun otetaan mukaan luontainen puunhankinta-alue Pohjois-Ruotsia myöten, meiltä löytyisi raaka-ainetta uudelle sellutehtaalle, vaikka puuta tarvittaisiin noin viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa”, Aula lupaa. Eteläsuomalainen metsänomistaja saa päätehakkuusta uudistamiskulujen jälkeen keskimäärin 9 000 euroa hehtaarilta, Lapissa sama luku on 2 500 euroa. Uudessa organisaatiossa metsänhoitoyhdistykset liittyisivät suoraan MTK:n jäseniksi. ”Kemeratuella vanhoja vajaatuottoisia metsiä on muutettu tuottaviksi nuoriksi metsiksi.” Kun kantorahatulot ovat pienet, on tärkeää, että valtio tukee uudistamistöitä sekä taimikonhoitoa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että paljon puhutut EU:n aluetuet ovat Pohjois-Karjalassa 25–30 miljoonaa euroa vuodessa. Mäntytukin kantohinnan kasvanut hintaero Etelä-Suomeen verrattuna kertoo pikemminkin siitä, että kysyntää on nyt liian vähän. Sahapuun saatavuus ei Aulan mukaan ole ongelma. Edunvalvonta uusiksi Aulan omalla työpaikalla käydään parhaillaan neuvotteluja ensi vuodesta. Kaiken lisäksi metsänuudistamiseen tarkoitetusta tuesta suuri osa on viime vuosina mennyt Etelä-Suomen myrskytuhometsien uudistamiseen. Maakunnallisen ilmastoja energiaohjelman mukaan lämmitysenergiaksi fossiilista öljyä ei enää käytetä vuoden 2020 jälkeen. › Harrastaa metsänhoitoa ja kuntoilua. › Asuu Rovaniemellä. Suoranainen kansallishäpeä on, että Kolin kansallispuistossa sijaitseva hotellirakennus ja myös Luontokeskus Ukko lämpiävät edelleen fossiilisella öljyllä. 5 METSÄLEHTI 6 • 2014 PENTTI HYTTINEN KO LU M N I Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja
”Työkalu on tarkoitettu metsänomistajille, jotka pohtivat, kannattaako vanhahkoa metsää vielä hakata vai kasvattaa. Uusi laskentatyökalu auttaa uudistamisajankohdan ja -tavan valinnassa. Se antaa tietoa, miten eri toimenpiteet vaikuttavat euroihin, maisemaan ja metsänhoitoon”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kalle Vanhatalo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Esimerkiksi asuntovelalliselle työkalun laskema metsän kehitysennuste nykyhetkestä vuosikymmenen päähän on mielenkiintoinen. Tarvittavat tiedot löytyvät esimerkiksi metsäsuunnitelmasta. Metsänomistaja voi vapaasti määrittää metsäkuviolle tuotto-odotuksen nollasta yhdeksään prosenttiin. Se ei nosta yhtä hakkuutapaa ylitse muiden, mutta antaa eväitä sopivan menetelmän valintaan. Lähi-Tapiola palkitsee vuoden 4H-yrityksen 500 eurolla. 4H-yritys tarjoaa nuorelle turvallisen tavan kokeilla yrityksen perustamista ja yrittäjänä toimimista. J e n n i H e in o n e n. ”Tarkoitus on jatkaa yritystä mahdollisesti täysipäiväisenä työnä. Eurojen lisäksi ohjelma kuvailee hakkuutavan soveltuvuutta annetulla metsikkökuviolla. Pankkiin vai tukkisavottaan Ohjelmasta saa apua myös uudistushakkuiden ajoitukseen. Hän perusti yrityksensä 13-vuotiaana. Hän on asettanut puustolle kolmen prosentin tuotto-odotuksen ja pohtii, milloin kuvio kannattaisi hakata. Lisää 4H-järjestön kuulumisia sivulla 23. Jämsäläisellä metsänomistajalla on kaksi hehtaaria 80-vuotiasta kuusikkoa. Nyt julkaistava ohjelma ei ole vielä lopullisessa muodossaan. Eemeli Hursti perusti metsäpalveluyrityksensa samana päivänä kun täytti 13 vuotta. Työkalun avulla voi esimerkiksi vertailla, paljonko maisemaja luontoarvojen suosiminen päätehakkuussa verottaisi puukauppatuloja verrattuna tavalliseen avohakkuuseen. Siihen syötetään perustiedot kuvion koosta, maantieteellisestä sijainnista, kasvupaikasta sekä puustotunnukset. ”Ohjelman tarkoitus on herättää ajatuksia ja näyttää vaihtoehdot euroina.” Mikä on luonnonhoidon hinta. Se tapahtuu aikaisintaan ensi vuonna”, Vanhatalo kertoo. la pystyy haarukoimaan, milloin metsä kannattaa omien tavoitteiden mukaan uudistaa. Tällä hetkellä asiakkaita on kotikunta Ruoveden lisäksi Tampereella ja Kangasalla. Hurstin tavoitteena on laajentaa yrityksen toimintaa vuosittain. Vuonna 2013 4H-yrityksiä oli Suomessa 445 ja niiden yhteinen liikevaihto oli 281 472 euroa. rma on vuoden 4H-yritys. Vuoden 4H-yritys-kisa järjestettiin viidettä kertaa. Ohjelma Lihotanko vai hakkaanko. Luonnonhoito rokottaa puunmyyntituloja hieman alle tuhannesta eurosta vähän päälle tuhanteen euroon. 6 METSÄLEHTI 6 • 2014 on kehitetty rinta rinnan uusien metsänhoitosuositusten kanssa. ”Ohjelman tarkoituksena on herättää ajatuksia ja näyttää vaihtoehdot euroina”, Vanhatalo kertoo. Häntä kuitenkin arveluttaa, kuinka paljon luonnonhoidon suosiminen vaikuttaa hakkuutuloihin. Tapio jatkaa sen kehittämistä työkalun ylläpidosta vastaavan Suomen metsäkeskuksen kanssa. Ohjelma laskee hakkuutulot eri uudistamistavoille sekä ehdottaa suositusten mukaista metsänhoitoketjua. Valitsijaraati arvosti yrityksen pitkäjänteistä toimintaa ja nuoren yrittäjän kehittävää otetta. Metsäpalvelut nuoruuden innolla 16-vuotiaan Eemeli Hurstin metsäpalvelu. Maaja metsätalousministeriön rahoittamasta työstä on vastannut Tapio yhdessä metsän suunnitteluohjelmistoja tekevän Simosolin kanssa. Yhtiö muun muassa tekee ja myy polttopuita, hoitaa taimikoita ja kaataa pihapuita. Tuottovaadetta ja hakkuuajankohtaa muuttamalJUSSI COLLIN Valtakunnallisen Vuoden 4H-yritys-kilpailun on voittanut 16-vuotiaan Eemeli Hurstin yritys Eemelin Metsäpalvelut Ruovedeltä. Muun kurssituksen ja materiaalien ohella työkalun tehtävänä on jalkauttaa suositukset käytäntöön. Tulevaisuudessa aion panostaa asiakasmäärien kasvattamiseen sekä asiakaspalveluun, jonka haluan olevan aivan kymppiplus-luokkaa”, Hursti kertoo. Nuori mies on käytännön tekijä, joka on yrittäjyyden kautta löytänyt oman juttunsa, oppinut tekemällä”, kertoo kehityspäällikkö Juha Ruuska Suomen 4H-liitosta. Vaihtoehdot euroina Uusi laskentatyökalu on tarkoitettu yksittäisen metsäkuvion uudistamisvaihtoehtojen tarkasteluun. Uutta sovellusta pääsee julkaisun jälkeen kokeilemaan Suomen metsäkeskuksen ja Tapion verkkosivuilta. Toukokuun alussa julkaistava verkkosovellus voi auttaa päätöksenteossa. Pohdittavana on, tuottaako metsä pystyssä asuntolainan korkoja enemmän. Uudistamisvaihtoehtoina ovat kaikki uusien metsänhoitosuositusten mukaiset hakkuutavat tavanomaisesta avohakkuusta, luontoja maisemapainotteiseen uudistushakkuuseen sekä eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyyn. Verkkoselaimella käytettävä ilmainen laskentatyökalu kertoo, miten hakkuuajankohta ja uudistamistavan valinta vaikuttavat tuloihin. Sovelluksen työnimenä on ollut Metsän uudistaja, mutta lopullinen nimi on vielä auki. Hakkuuajankohta Hakkuutulot, tavanomainen avohakkuu Hakkuutulot, luonnonhoitoa painottava avohakkuu Heti 20 176€ 19 013€ 5 vuoden päästä 21 989€ 20 925€ 10 vuoden päästä 23 188€ 22 315€ Metsän uudistaja -ohjelman mukaan metsä kasvaa vielä hyvin ja sitä voi huoletta lihottaa vielä seuraavat kymmenen vuotta. Metsänomistaja harkitsee tavanomaisen avohakkuun sijaan luonnonhoitoa painottavaa avohakkuuta, jossa alueelle jätetään tavanomaista enemmän säästöpuita. TIIA PUUKILA M ietitkö, mitä varttuneelle metsäkuviolle pitäisi tehdä. ”On hyvin mahdollista, että ohjelma tullaan yhdistämään osittain Metsään.fi-palvelun kanssa. ”Eemeli on luonut pysyviä asiakassuhteita, tekee yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja on suunnitellut selkeästi yrityksensä jatkoa. 4H-yritys on 13–28-vuotiaan 4H-järjestön jäsenen perustama yritys. Tavoitteena on, ettei käyttäjän tarvitse syöttää käsin puustotietoja ohjelmaan
Vastaajapuoli eli UPM, Metsäliitto ja Stora Enso katsovat, että korvausasia pitää ratkaista jokaisen puukauppasopimuksen allekirjoituspäivän mukaisesti. 040 585 0005 Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. Vahingonkorvausvaateet vanhentuvat lyhimmillään kolmessa ja pisimmillään kymmenessä vuodessa. Ensivaiheessa haetaan ratkaisua vanhentumisaikoihin. Kanteen nostaminen katkaisee vanhentumisen. 8 METSÄLEHTI 6 • 2014 MIKKO HÄYRYNEN P uukauppakartellin oikeuskäsittely on alkanut Helsingin käräjäoikeudessa. Välituomio on luvassa huomenna perjantaina. 040 556 3807 Pohjois-Savo, EteläSavo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja yksityiset taimitarhat: Markku Kankkunen puh. 040 552 0508 Eteläja KeskiPohjanmaa, Österbotten: Hannu Niemelä puh. UPM ilmiantoi kartellin toukokuussa 2004 ja sai samalla ehdollisen suojan rangaistusmaksuilta, mutta ei korvauksilta. Kärkitapausten perusteella linjataan vanhenemisperusteet kaikille kanteille. Vanhentumattomien kanteiden käsittely jatkuu välittömästi, ja päätöksiä korvauksista odotetaan syksyllä. YHTEYSHENKILÖMME: SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. KYLVÄ HYVÄÄ Ensimmäinen kartellipäätös huomenna Kartellikäräjät alkoivat kiistalla vanhentumisajoista. Metsäyhtiöillä on intressi saada Metsähallituksen korvauskanne päätökseen nopeasti, sillä avoinna oleva riita-asia valtion omistamaa Metsähallitusta vastaan rajoittaa yhtiöiden mahdollisuuksia saada EU-tukia. J u ss i H e lt tu n e n / L e h ti k u v a. Tiukimman tulkinnan mukaan kaikki kanteet ovat vanhentuneet. ”Yksittäiset vaateet vaihtelevat parista tuhannesta yli 700 000 euroon.” Helsingin käräjäoikeus käsittelee parhaillaan Suomen oikeushistorian suurinta vahingonkorvausjuttua, puukauppakartellia. 0400 55 5099 Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, KaakkoisSuomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: Sakari Pönniö puh. Eteläiseen Suomeen suosittelemme jalostettuja männyn siemeniä, joilla taloudellinen tuotto on 20–30 % suurempi kuin metsikkösiementä käytettäessä. Kokonaisuudessaan puukauppakartelli on Suomen oikeushistorian suurin ja Euroopan tasolla huomattavan iso vahingonkorvausjuttu. Kantajapuoli eli Reijo Lahtosen kokoama Suuri savotta -kanneryhmä katsoo, että kartelli on ollut yksi yhtenäinen teko ja vanhentumisaika tulee laskea kartellin päättymisestä, jolloin kanteet eivät ole vanhentuneet. 0294 32 6000 | www.tapio.. Maakunnissa on menossa myös yksittäisiä korvauskanteita. Korvausvaatimukset ovat yhteensä noin 17 miljoonaa euroa ja yksittäiset vaateet vaihtelevat parista tuhannesta eurosta suurimpaan, yli 700 000 euroon. Stora Enso kiistää osallisuutensa. Kanteet on nostettu kahdessa osassa ja kymmenen vuoden vanhentumisajalla kaikki kanteet, jotka perustuvat ennen 20.12.2001 tai 10.5.2002 tehtyihin puukauppasopimuksiin, ovat vanhentuneet. Käräjäoikeus antaa vanhentumisesta välituomion 17 kärkitapauksen osalta 28. Joissakin tapauksissa haettu korvaus on varmuudella oikeudenkäyntikustannuksia pienempi. Metsähallituksen kanne käsitellään erikseen Suuressa savotassa on mukana noin 700 kantajaa, pääosin yksityisiä metsänomistajia. maaliskuuta. Metsähallituksen 159 miljoonan euron korvauskanne käsitellään eri juttuna. Metsäliitto on tunnustanut kartellin osittain ja saanut alennuksen rangaistusmaksuihin. TUOTTAVA METSÄ Hyvistä siemenistä kasvaa Lounais-Suomi, Södra skogsrevir, Satakunta ja Keski-Suomi: Jouko Paija puh
Istutetut puut yltävät samaan läpimittaan 20–50 vuotta aikaisemmin kuin luontaiset männyt. Erityisesti nopea kasvuvauhti näkyy istutetuissa mäntymetsissä. Viljavilla mailla ongelmana tosin on, löytyykö karsintakelpoisia mäntyjä riittävä määrä”, Verkasalo sanoi. Tästä syystä kylvöja istutusmänniköitä varttuu päätehakkuuikään laajassa mitassa vasta ensi vuosikymmenellä. ”Kun trendi näissä yhteydenotoissa on jatkuvasti huononemaan päin, niin ihmetyttää se, että toisaalta ollaan huolissaan puun markkinoille tulosta, mutta toisaalta ei yritetä millään tavalla aktivoida puun markkinoille tuloa”, tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta toteaa. Kun kysely tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006, yhteydenottoja oli saanut vielä joka toinen metsänomistaja, mutta nyt – kysely tehtiin maaliskuun alussa – siis vain vajaa kolmannes. MTK: Ostajat passiivisia Viljelypuu tulee 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 Lähde: Metla/VMI10 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojustai siemenpuusto Kylvö Istutus Luontainen Viljely Luontainen Mäntyvaltaisten metsien pinta-ala, km2 Kuusivaltaisten metsien pinta-ala, km2 Mäntyja kuusivaltaisten metsien pinta-alat puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomessa.. Luontaisesti syntyneissä männiköissä sitä on noin viidennes. MTK:ta kummastuttaa lähinnä metsäteollisuuden kovaääninen huoli puuntarjonnasta. ”Tämä antaa hyviä mahdollisuuksia ammattimaisille metsänomistajille. Hän ei tosin syytä aktiivisuuden puutteesta yksin metsäteollisuutta. Tutkimuksen mukaan se kannattaa myös viljavilla kasvupaikoilla, mihin karsintaa ei yleensä suositella. Luvassa parempaa laatua Pystykarsinta tiedetään tehokkaaksi keinoksi lisätä oksatonta tukkia. Siksi niiden puuaineessa on vähemmän sydänpuuta eikä se ole yhtä tiheää kuin luontaisesti syntyneissä puissa. Oma ongelmansa ovat liian rehevillä mailla kasvavat männiköt, joita on yllättävän paljon. Istutetuista männyistä tulee myös oksikkaita. 9 METSÄLEHTI 6 • 2014 w the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! U U U U U Uuuuuu jjjjjjääääälll www.agrimarket.fi ELIISA KALLIONIEMI Viljelytukit järeytyvät nopeasti, mutta niiden laatu on osoittautunut keskimäärin huonommaksi kuin luontaisesti syntyneiden tukkipuiden. ”Tilanne ei kuitenkaan ole niin paha kuin 1970-luvulla pelättiin”, totesi professori Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitoksen Puu-tutkimusohjelman loppuseminaarissa viime viikolla. Verkasalon mukaan parasta A-luokan tyvitukkia ei viljelymetsistä juurikaan löydy. 1960-luvun jälkeen siementen ja taimien laatu on parantunut huomattavasti. Tukkia myös kertyy vähemmän viljelymetsistä kuin luontaisesti syntyneistä metsistä, kun verrataan samanpaksuisia puita. Pystykarsinnasta on saatu lupaavia tuloksia. Myös kasvatusmenetelmät ovat kehittyneet, joten odotettavssa on parempilaatuisia tukkeja. ”Tutkimuksen haasteena on ennakoida, miten nykyisten nuorten viljelypuustojen laatu kehittyy.” Laatu laahaa viljelymetsissä Viljelymetsissä on vain vähän A-luokan tukkia. Jo nyt viljelytukkia saadaan harvennushakkuilta. MTK:n tuoreessa kyselyssä yli 70 prosenttia metsänomistajista kertoi, ettei heihin ole otettu yhteyttä puukaupallisiin palveluihin eli lähinnä puukauppoihin liittyen. Aktiivisuuden laskusta huolimatta kauppaa on kuitenkin käyty, alkuvuonnakin selvästi vuodentakaista enemmän. Suomessa metsien viljely yleistyi myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Kyselyssä puukaupallisen palvelun tarjoajilla tarkoitetaan muun muassa metsäteollisuutta ja metsänhoitoyhdistyksiä. Yhteydenottojen määrä on ollut laskeva. Luontaisesti syntyneillä männyillä tukkiosuus on 2–10 prosenttiyksikköä suurempi kuin kylvetyillä männyillä ja 10– 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin istutetuilla männyillä. ”Näistä ei kukaan erottunut edukseen”, Järvinen kertoo. Laadun ongelmat liittyvät sekä viljeltyihin kuusikoihin että männiköihin. JUSSI COLLIN Metsänomistajiin otetaan yhä harvemmin yhteyttä puukauppojen tiimoilta
”Metsäsijoittajat ovatkin hylänneet Etelä-Suomen ja siirtyneet pohjoisemmaksi”, Ärölä toteaa. Pohjois-Ruotsi alkaa suunnilleen Jyväskylän tasalta. Pohjoisessa Ruotsissa hinnat ovat laskeneet 10–18 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten kauppamäärät olivat vielä parissa tuhannessa”, Väänänen toteaa. Noin 60 prosenttia metsätiloista ostetaan lisämaaksi mutta uusien, ensi kertaa metsämaata ostavien määrä on trendinä nousussa. aatioprosentin verran ja vähän päälle koko tämän vuosituhannen. Ruotsissa hintakupla. Metsässä inflaatiosuoja ja vähän päälle Metsämaan hinnat ovat kohonneet maltillisesti in. Hehtaarihintojen haitari on melkoinen eteläisimmän Suomen lähes 5 000 eurosta Lapin alle tuhanteen euroon. Etelässä kauppaa käydään keskimäärin 20 hehtaarin palstoista, mutta Kainuussa keskikoko on lähellä 50 hehtaaria. Kauppamäärät ovat kasvaneet koko maassa, mutta eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ja nimenomaan puuhapalstaa isommilla kokonaisuuksilla. Ruotsin markkina on samaa kokoa, koska siellä tehdään vähemmän kauppoja mutta isommista tiloista. Metsä tekee kauppansa Viime vuonna metsätilojen kauppamäärät kasvoivat, toisin kuin kaikkien muiden kiinteistölajien. Kuplasta saattaa olla paine vähenemässä, sillä lähes 15 vuotta jatkunut nousutrendi taittui vuonna 2012 ja suunta jatkuu. Hintakehitys on ollut ylöspäin erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, mikä saattaa selittyä sekä metsäsijoittajien kiinnostuksella että suometsien puustotilavuuden kasvulla. Eteläisessä Ruotsissa hinnat ovat nousseet, enimmillään Smoolannissa 14 prosenttia. ”Sama ilmiö näkyy myös siten, että yhteismetsään liittymisen kynnys on matalampi ja perinnöksi voidaan jättää yhteismetsäosuuksia”, Ärölä vertaa. Naapurissa metsäkiinteistöjen hintoja seurataan ensisijaisesti puuston runkotilavuuden perusteella. 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Lähde: Maanmittauslaitos Vähän in?aatiota enemmän Metsän hehtaarihinta Suomessa 2003–2013 €/ha Vuosi 2002 04 06 08 10 12 14 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Suomessa 2003–2013 €/ha Vuosi 4 Lähde: Temadag Fastighetsvärdering – Skog Ruotsissa nousu on taittunut Metsän kuutiohinta Ruotsissa 2002–2012 Vuosi €/m3 2002 04 06 08 10 12 Vuosi 2002 04 06 08 10 12 10 20 30 40 50 60 70 80 MYYDÄÄN K u v it u s A n n a B a c k. ”Ruotsin metsätilakauppojen kuutiometrihinnat nousivat kantohintoja korkeammiksi vuonna 2006 eivätkä ole vieläkään palanneet alapuolelle. Hintatiedot ovat Ruotsin suurimman maaja metsätalouskiinteistöjen välittäjän LRF Konsultin tilastoista. Johtaja Markus Helinin mukaan Pohjois-Ruotsissa metsämaan hinta reagoi herkästi sahatavaran suhdanteisiin. Alustavien tietojen mukaan Etelä-Ruotsissa metsämaan hinta laski viime vuonna 5–7 prosenttia ja Pohjois-Ruotsissa 10–15 prosenttia. Etelä-Ruotsissa keskihinta oli 9 226 euroa ja Pohjois-Ruotsissa 2 710 euroa. Pohjoisessa suot laskevat keskihintaa, mutta etelässä noste tulee joistakin metsätalouden ulkopuolisista arvoista. Tilastoinnissa eivät ole mukana sukulaiskaupat eivät kaupat, joissa on ollut mukana peltoa tai rakennuksia tai rakentamiseen kaavoitettuja alueita. nanssikriisiä edeltäneen vahvan suhdanteen aikana hinnat kohosivat siellä vahvimmin.” Ruotsissa myyjien keski-ikä oli 64 vuotta ja ostajien 51 vuotta. Suurimmat tilakaupat eivät tilastoidu puhtaina metsätiloina, koska niissä vääjäämättä on mukana muutakin. Henkinen sidos maahan heikentyy ja perintömaasta luopumisen kynnys madaltuu. Vuonna 2012 metsähehtaari maksoi Ruotsissa keskimäärin 6 270 euroa. Ruotsissa samalla maantieteellisellä tasolla metsämaa on puolet kalliimpaa ja kaiken järjen mukaan liian kallista. Koko Ruotsin metsätilakauppojen keskimääräinen kuutiohinta oli viime vuonna 41,43 euroa. Metsätilakaupoissa liikkui rahaa viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa. ”Kauppamäärien kasvu 4–5 prosentilla vuodessa on pitkän ajan trendi. Myös hehtaarihinnat olivat nousussa. Siinä on kuplan tuntua”, Ärölä pohtii. Väänänen ja Ärölä pohtivat, että metsätilakauppojen kasvun takana on jotain, mitä voi sanoa kulttuurin muuttumiseksi. maaliskuuta kurssilla. Hinnat vaihtelivat Etelä-Ruotsin 58,45 eurosta Pohjois-Ruotsin 27,54 euroon. Kruunuhinnat on muunnettu euroiksi 7. Metsäsijoittamisessa on turvasataman makua, sillä minkään muun omaisuuserän hintavaihtelut eivät ole yhtä loivaliikkeisiä. Hintatiedot ovat valtiolliselta metsävirastolta Skogsstyrelseniltä. 10 METSÄLEHTI 6 • 2014 MIKKO HÄYRYNEN Viime vuoden erityispiirre oli, että metsätilojen kauppamäärät nousivat, mutta kaikkien muiden kiinteistölajien kauppamäärät laskivat”, johtavat asiantuntijat Esa Ärölä ja Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta sanovat. Vertailua tosin sotkee, että Ruotsissa ei tilastoida puhtaita metsätiloja, vaan määritelmän mukaan ”metsävaltaisia maatalouskiinteistöjä”. Vuonna 2013 vapailla markkinoilla omistajaa vaihtoi 3 140 yli kahden hehtaarin ja 1 766 yli kymmenen hehtaarin metsätilaa. Kuusikymppisiltä viisikymppisille Viiden vuoden tarkastelussa Ruotsin hintakehitys näyttää toisenlaiselta. ”Ruotsin Lapissa metsämaan hinta on laskenut kolmanneksella huippuvuoden 2010 jälkeen, mutta
”Metsänomistajakunnan nuorentumiseen tämä ei kyllä johda. Myös hintataso on kohonnut pienpalstojen tasolle. Rahalle haetaan turvasatamaa Lasku johtuu tarjonnan kasvusta, kun metsäyhtiöt ja Metsähallitus myyvät hajapalstojaan kiihtyvään tahtiin. Samalla jaksolla kantohintataso on kohonnut yli kymmenen prosenttia. Vireiden taajamien lähistöllä metsien kysyntä on kovaa ja hinnat nousevat. Tilastohehtaarien kallistuminen kertoo vain sen, että myydyt tilat ovat aiempaa runsaspuustoisempia.” Vuonna 2010 Pirkanmaalla Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n välittämissä kaupoissa metsämaan hehtaarihinta oli 4 516 euroa. Metsiään myyvät perikunnat ja yhtymät. Viime vuonna hehtaarin maksoi hieman enemmän, mutta puuston kuutiohinta oli alentunut 38,5 euroon. Tavallisimmin myös tiloja ostavat ovat aika varttunutta väkeä.” Alueelliset hintaerot ovat kasvaneet. Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusan mukaan metsätilojen ostajakunta on viime vuosina ammattimaistunut.. Ostaja saa siis nyt selvästi enemmän vastinetta metsään sijoittamalleen eurolle. Metsä on usein vaihtoehto rahojen pitämiselle pankkitilillä.” Ostajakunta on entistä ammattimaisempaa. 11 METSÄLEHTI 6 • 2014 UUSIMAA Kpl: 58 K-a/ha: 10,6 €/ha: 4 885 Muutos: -8 % KOKO MAA Lukumäärä/kpl 3 140 Pinta-alan keskiarvo/ha 22,6 Mediaani €/ha 2 651 Mediaanin muutos 2012 4 % VARSINAIS-SUOMI Kpl: 119 K-a/ha: 12,0 €/ha: 4 846 Muutos: 25 % VARSINAIS-SUOMI Kpl: 119 K-a/ha: 12,0 €/ha: 4 846 Muutos: 25 % AHVENANMAA Kpl: 3 K-a/ha: 13 €/ha: 2 897 Muutos: Ei tietoa SATAKUNTA Kpl: 117 K-a/ha: 13,7 €/ha: 3 889 Muutos: 2 % KANTA-HÄME Kpl: 73 K-a/ha: 17,8 €/ha: 4 635 Muutos: 2 % PIRKANMAA Kpl: 199 K-a/ha: 17,0 €/ha: 3 733 Muutos: 3 % PÄIJÄT-HÄME Kpl: 64 K-a/ha: 17,4 €/ha: 4 505 Muutos: 6 % KYMENLAAKSO Kpl: 120 K-a/ha: 14,0 €/ha: 3 363 Muutos: -6 % ETELÄ-KARJALA Kpl: 123 K-a/ha: 16,9 €/ha: 3 620 Muutos: -3 % ETELÄ-SAVO Kpl: 209 K-a/ha: 22,6 €/ha: 3 463 Muutos: 1 % POHJOIS-SAVO Kpl: 237 K-a/ha: 21,4 €/ha: 2 773 Muutos: 5 % POHJOIS-KARJALA Kpl: 273 K-a/ha: 24,8 €/ha: 2 655 Muutos: -2 % ETELÄ-POHJANMAA Kpl: 284 K-a/ha: 15,6 €/ha: 2 203 Muutos: 7 % ETELÄ-POHJANMAA Kpl: 284 K-a/ha: 15,6 €/ha: 2 203 Muutos: 7 % POHJANMAA Kpl: 207 K-a/ha: 11,7 €/ha: 2 707 Muutos: 6 % KESKI-POHJANMAA Kpl: 60 K-a/ha: 13,5 €/ha: 1 990 Muutos: 13 % POHJOIS-POHJANMAA Kpl: 474 K-a/ha: 29,7 €/ha: 1 515 Muutos: 8 % KAINUU Kpl: 189 K-a/ha: 48,3 €/ha: 1 370 Muutos: 12 % LAPPI Kpl: 122 K-a/ha: 38,1 €/ha: 934 Muutos: -2 % Vain metsämaata sisältävien, rakentamattomien yli 2 hehtaarin kiinteistöjen kaupat maakunnittain 2013 KESKI-SUOMI Kpl: 209 K-a/ha: 22,2 €/ha: 2 653 Muutos: -7 % 6% 3% 7 % 8% 5% 1% 6% 25% 2% -8% -6% -3% -2% -2% -7% 2% 12% MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva ”Myytyjen metsäpalstojen todellinen hinta on laskenut koko 2010-luvun, vaikka virallinen tilasto osoittaa nousua”, sanoo Suomen Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa. Todellisuudessa ne eivät kerro metsän arvosta oikeastaan mitään, koska hinta määräytyy ensisijaisesti puuston perusteella. ”Hinnannousu on tilastoharha” Hehtaarihinnat eivät kerro totuutta, koska metsän hinnan määrää puuston määrä. Samalla pankkien kiristyneet vakuusvaateet pitävät rahattomat poissa markkinoilta. Niinpä puuntuottaja voikin tehdä löytöjä esimerkiksi pohjoisen Keski-Suomen metsistä. Myös iäkkäät metsänomistajat ovat alkaneet luopua tiloistaan, kun jatkajia ei omasta takaa löydy. ”Havainnollisin tunnusluku on puustolle tilakaupassa muodostuva kuutiohinta – ja se on laskenut viime vuodet. Näin isoista tiloista tulee enemmän ostotarjouksia kuin pienistä. Kaupattujen tilojen puuston kuutiohinta asettui 41,8 euroon. Maanmittauslaitoksen tilasto on harhainen, koska siihen kirjataan myytyjen metsätilojen hehtaarihintoja. Aiemmin pikkutilat olivat selvästi kalliimpia. ”Kauppa käy silti hyvin, koska moni etsii turvallista kohdetta varoilleen. Taantuvilla alueilla metsäkin on halvempaa
Siellä ostajia ei ole kovin monta, ja nyt odotellaan Keitele Groupin liimapuutehdasta. Etelämpänä mennään päivä kerrallaan. Hakkuutyömailla keskitytään nyt lähimpänä teitä sijaitseviin kohteisiin. Esimerkiksi Kemijärven seudulla kuukauden mittainen lauha jakso siirsi osan talvileimikoista ensi talvelle. Paikoitellen talvileimikoiden kauppa tyrehtyi ennen kuin kerkesi alkaakaan. Samaa kerrotaan Keskija Etelä-Suomesta. ”Riskirajoilla oltiin parin viikon ajan. Jängän takaa talteen Monin paikoin jännitetään, ehditäänkö taipaleiden takana talvella kaadetut puut kuskata kantavan tien varteen, ennen kuin on myöhäistä. ”Jos maastopohja pettää, korjuu keskeytetään heti. 12 METSÄLEHTI 6 • 2014 HANNA LEHTO-ISOKOSKI V arma kevään merkki on saapunut: kelirikko, joka tänä vuonna alkoi normaalia aikaisemmin. Oulun seudulla ei ole pitkään aikaan uskallettu korjata puuta soilta eikä penkkateiden varsilta. ”Sekä kuituettä tukkipuun hinta on kuin aivokuolleen käyrä”, hän sanoo. Kelirikkoleimikoita korjataan kohta Puun hinta pysynee tasaisena kuin aivokuolleen käyrä. Rekkoja on uponnut suohon. Kesäja kelirikkoleimikoita he toivovat”, Jari-Pekka Jumisko sanoo. Osa puunostajista on hankkinut niitä jo jonkin aikaa, mutta monin paikoin eletään välivaihetta. ”Ei ole valtavaa ryntäystä”, sanoo metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen. Kesäja kelirikkoleimikot ovat aina kalliimpia kuin talvileimikot, mutta hinta ei ole vaihdellut enempää kuin tähän aikaan vuodesta tavallisesti. Vetisemmät, alikasvoksen suojaamat paikat, ovat pysyneet sulina koko talven. Puukauppaa työkseen tekevät seuraavatkin nyt säätiedotuksia silmä ja korva tarkkana. UPM:n metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo odottaa etelän kelirikosta tavallista lyhyempää: ”Se on kaikkien etu. PUUKAUPPA M ik k o R ii k il ä. Myös kelirikkoleimikoiden sesonki käynnistyy. Harri Tasanen kiteyttää tilanteen. Nyt saadaan puut jängän takaa talteen.” Monin paikoin jännitetään, ehditäänkö talvella kaadetut puut kuljettaa kantavan tien varteen, ennen kuin on myöhäistä. Yhtiö etsii myös harvennusleimikoita. Tieverkosto pysyy paremmassa kunnossa.” Kovan maan puu kelpaa Puukauppa kuulostaa sujuvan hyvin suuressa osassa maata, vaikka poikkeuksiakin on kuten Itä-Lappi. Pohjanmaalla ja Perämeren alueella painotus on hieman toinen. ”Ensi kuun aikana tavara lähtee liikkeelle”, arvioi Tasasen kollega Mikko Harju mhy Oulun seudusta. Joillakin alueilla kevääksi suunniteltuja kelirikkoleimikoita on lyhyen talven vuoksi kaadettu jo syksyllä. Öisin ja aamupäivisin kuljetamme tukkeja rekoilla tienvarsivarastoista”, kertoo Metsä Groupin Jyväskylän hankintapiirin päällikkö Matti Rossi. Metsä Groupin Rossi ostaa sekä kuitupuuta että tukkia, josta listalla ykkösenä on tällä hetkellä on mäntytukki, toisena Suolahden vaneritehtaan käyttämä koivu ja kolmantena kuusi. ”Kysyntä on hiipunut ja ostajat valikoivat kohteet tarkkaan. Stora Enson ostopäällikkö Lauri Peteri on kiinnostunut etenkin kesäkorjuulle sopivasta koivukuidusta ja mäntytukista. Kovin kummallista hinnannousua ei edes odoteta. Aurinko aiheuttaa pintakelirikkoa: tien pinta saattaa olla liejuinen. Korpikuusikoissa, joissa ei ole alikasvosta, korjuu on tähän asti onnistunut jäätyneen maan ansiosta. Hämeessä ja Uudellamaalla UPM:n Hujo haluaa kaikkia puutavaralajeja, niin ikään kesäksi. Nyt saadaan puut jängän takaa talteen”, huokaisee helpotuksesta mhy Kemijärven toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko. Soittokierros eri puolille maata osoittaa, että kokonaisuutena puukauppaa käydään tasaiseen tahtiin ja hintataso on säilynyt vakaana. ”Riskirajoilla oltiin parin viikon ajan. Oulun seudulla kuitupuuta tarjotaan yli ostajien tarpeen, ja energiapuun menekkiä on laskenut lauha sää. ”Tukin hintaan tulee pikkuisen lisää, mutta en usko, että sahoilla on varaa ruveta revittelemään”, Mikko Harju kommentoi. Keski-Suomen teillä on ollut painorajoituksia jo muutaman viikon ajan. Maaliskuun puolivälin pakkaskausi pelastaa paljon. Hämeessä ja Uudellamaalla talvileimikoita on jouduttu valikoimaan
nousussa . 15,28 . Ensiharvennus 46,13 . 13,78 . 17,01 . 34,27 . nousussa . 56,21 . 35,23 . 20,46 . Uudistushakkuu 56,91 . 14,91 . 25,52 . Uudistushakkuu 57,88 . 20,20 . 29,57 . 13,96 . Uudistushakkuu 57,33 . 15,41 . nousussa . 14,55 . 14,17 . nousussa . 14,53 . 14,01 . Ensiharvennus 45,60 . 35,61 . 13,70 . 57,63 . 16,31 . Ensiharvennus 46,03 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,21 . 14,25 . 28,86 . 14,56 . 14,53 . 15,80 . Indeksistä poistetaan korkeimmat ja matalimmat hinnat. 17,58 . 52,19 . KAINUU-POHJANMAA . 46,81 . 57,00 . 32,46 . 44,55 . 45,04 . 57,07 . 29,45 . 30,03 . Ensiharvennus 46,19 . 45,73 . 17,61 . 37,60 . 26,69 . 40,04 . nousussa . Harvennushakkuu 49,27 . 57,33 . Yrityksen tavoitteena on luoda puulle kansallinen ja kansainvälinen indeksiperhe raakapuusta aina teollisiin lopputuotteisiin saakka.. 48,94 . Harvennushakkuu 48,39 . 14,48 . 37,75 . Harvennushakkuu 49,18 . 16,55 . 23,92 . 25,36 . 48,00 . 29,53 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 56,77 . 54,24 . 25,84 . 23,87 . 14,46 . 24,95 25,37 . 25,79 . KESKI-SUOMI . 41,70 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,38 . 13,03 . 13,08 . 13,85 . Ensiharvennus 47,85 . 14,38 . 29,81 . 18,41 . 13,51 . 37,59 . 13,51 . 15,98 . 16,56 . 15,55 . FOEXin indeksejä tarkennetaan käyttämällä alueittaisten ja puulajeittaisten määrien painotettua kolmen kuukauden liukuvaa keskiarvoa. 24,36 . Harvennushakkuu 49,83 . nousussa . 48,52 . 19,98 . Hankintahinnat 59,23 . nousussa . 14,52 . 27,77 . 43,53 . nousussa . 42,93 . 22,06 . 54,60 . 14,99 . 51,42 . Uudistushakkuu 52,75 . 15,55 . Uudistushakkuu 56,90 . FOEX Indexes Oy on tuottanut sellu-, paperija puupohjaisen bioenergian hintaindeksejä 18 vuoden ajan. 18,21 . 16,54 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. LAPPI . 48,89 . 28,70 . 54,94 . 31,91 . 36,19 . 18,47 . Hankintahinnat 57,68 . 10 20 30 40 50 60 70 80 Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–12, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1 ,2 1,5 FOEXilta omat kantohintaindeksit EERO SALA FOEX on alkanut julkaista tukkipuun ja kuitupuun maanlaajuisia kantohintaindeksejä. 42,21 . 17,60 . 24,84 . 16,55 . 15,71 . 14,40 . 44,31 . 58,17 . 49,60 . 56,18 . 15,93 . 11,55 . 17,89 . Harvennushakkuu 46,58 . Hankintahinnat 54,72 . 18,84 . 17,40 . Harvennushakkuu 45,18 . 41,74 . 15,87 . KOKO MAA . 17,32 . Indeksien kaupallinen käyttäminen edellyttää erillistä sopimusta. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,45 . 37,72 . 25,88 . SAVO-KARJALA . 36,87 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,47 . 48,67 . 13,45 . Harvennushakkuu 46,88 . 17,66 . Uudistushakkuu 57,85 . 28,28 . 40,89 . 18,17 . 45,53 . 15,56 . 29,59 . 17,31 . Hankintahinnat 57,15 . Indeksit perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen hintatilastoihin, jotka muuttuivat vuodenvaihteessa ilmaisiksi. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,41 . 15,76 . 15,21 . 17,41 . 12,62 . 22,53 . 17,91 . 14,50 . 29,54 . 57,36 . 15,10 . 29,93 . 24,76 . Ensiharvennus 46,13 . 16,91 . 54,42 . FOEXin maan kattavat kantohintaindeksit pohjautuvat samaan metsäkeskuksittaiseen aluejakoon kuin Metlankin. Hankintahinnat 56,77 . 18,10 . 15,74 . 45,09 . 13,98 . 21,21 . 45,33 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 556 973 Etelärannikko 13 394 Pohjanmaa 15 576 Lounais-Suomi 39 102 Häme-Uusimaa 50 090 Kaakkois-Suomi 40 795 Pirkanmaa 38 330 Etelä-Savo 91 070 Etelä-Pohjanmaa 43 575 Keski-Suomi 55 390 Pohjois-Savo 49 439 Pohjois-Karjala 46 074 Kainuu 22 726 Pohjois-Pohjanmaa 38 570 Lappi 12 838 Ostomäärät viikolla 12 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 17,50 . 23,07 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 24,35 . 46,30 . 14,23 . 17,48 . Alkuvaiheessa kohteina ovat alan suurimmat yritykset sekä metsänhoitoyhdistykset ja niiden kautta metsänomistajat. 17,20 . 14,50 . 18,08 . 29,95 . 17,70 . 46,16 . 27,04 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,84 . 12,86 . 56,88 . 29,44 . 56,18 . 29,93 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,70 . 18,74 . 13 METSÄLEHTI 6 • 2014 KYMI-SAVO . 55,56 . 16,14 . 55,07 . Uudistushakkuu 47,28 . 16,16 . 12,74 . 23,38 . 28,89 . 29,83 . 14,11 . 30,04 . 35,33 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo ETELÄ-SUOMI . Ensiharvennus 47,01 . 29,61 . 42,99 . 14,56 . 18,40 . 56,52 . 57,96 . 14,25 . ETELÄ-POHJANMAA . 24,37 . 14,30 . 18,55 . 28,62 . 16,78 . 15,56 . Harvennushakkuu 45,83 . Uudistushakkuu 58,73 . 47,04 . Hankintahinnat 54,91 . 14,09 . 15,00 . Hankintahinnat 57,29 . 17,71 . ”Tulevaisuudessa pyrimme saamaan käyttöömme myös metsänhoitoyhdistysten hintatiedot”, koordinaattori Tuomo Neuvonen FOEXista kertoo. 24,66 . 18,37 . 45,32 . 17,58 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,49 . 36,17 . 22,25 . 22,94 . 17,82 . Ensiharvennus 14,53 . 42,99 . 23,20 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Hankintahinnat 56,31
Paremmin kuivaneilla aloilla vallalla on yleensä seinäsammal, jonka keskellä pienet sirkkataimet pärjäävät huonosti. Luontaisen uudistamisen aloilla kunnostusojitus voi olla järkevää tehdä vasta muutamia vuosia uudistushakkuun jälkeen, kun alue on taimettunut. Vanhat ojitusalueet ovat ehtineet siihen kehitysvaiheeseen, että uudistaminen on taloudellisesti järkevää. Jos ojitus ei ole toiminut kunnolla ja uudistusalalla kasvaa rahkasammalta, kyseessä on usein hyvä taimettumisalusta. Laikutus sopii karuille turvemailMETSÄSTÄ METSÄNHOITO Luontainen uudistaminen on usein hyvä vaihtoehto turvemaiden uudistamiseen. Tuhka on hyvä lannoite Jos turvemaan uudistusala on tarpeen viljellä, maanmuokkaus on onnistumisen edellytys. Istutuksen vaihtoehto on männyn kylvö. ”Turvemaiden uudistamiskeinojen valintaa vaikeuttaa se, että eri vaihtoehtojen kannattavuuslaskelmia ei ole – tai ei ainakaan sellaisia, jotka perustuisivat todennettuihin kasvuja tuotosmittauksiin”, kertoo vanhempi tutkija Markku Saarinen Metsäntutkimuslaitokselta. ”Hyvää tulosta ei kuitenkaan voi taata, sillä olosuhteet ovat hyvin vaihtelevat”, Mikko Moilanen muistuttaa. Vaikka kokemukset ja tutkimustieto ovat hajanaisia, vaihtoehtojen kirjo on Saarisen mukaan itse asiassa monipuolisempi kuin kivennäismailla. Sen onnistuminen riippuu Moilasen mukaan itämisalustan kosteusvaihteluista sekä kevään ja alkukesän lämpötiloista. METSÄLEHTI 6 • 2014 14 HANNU JAUHIAINEN O jitettujen turvemaiden uudistaminen tulee monen metsänomistajan mailla ajankohtaiseksi lähivuosien tai -vuosikymmenten aikana. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvemmin istutus kannattaa. Kulut kuriin turvemailla Uudista luontaisesti M a rk k u S a a ri n e n / M e tl a. Kuivemmilla mailla kevyt maanpinnan muokkaus on usein tarpeen. Kylvöstä on saatu vaihtelevia kokemuksia, eikä sitä voi varauksettomasti suositella. Maaperän kosteudella on suuri merkitys. Metsänkasvatuksen kannalta tilanne on ristiriitainen. Moilasen mukaan kunnostusojituksen ajankohta askarruttaa tutkijoitakin. ”Luontaisesti syntyneen alikasvoksen ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusmahdollisuudet ovat ehkä paremmat kuin kivennäismailla”, Saarinen toteaa. Kustannuksia saa tietysti alennettua tekemällä itse istutustyöt.” Etelä-Suomen rehevillä turvemailla istutus voi olla perusteltu menetelmä, onhan metsien tuottokin vastaavien kangasmaiden luokkaa. Karut maat luontaisesti Luontainen uudistaminen on usein järkevä vaihtoehto turvemaiden uudistamiseen. Moilasen mukaan avohakkuu-mätästys-istutus-uudistamisketju toimii monella kohteella, mutta on kallis tapa uudistaa turvemaita. Kustannukset sekä uudistusalan ominaisuudet ratkaisevat turvemaan uudistamismenetelmän valinnan. Metlan vanhempi tutkija Mikko Moilanen kertoo, että turvemaiden uudistamisen olennaisin kysymys on se, miten saada aikaan tyydyttävä taimikko mahdollisimman pienin kustannuksin. Ilman muokkausta istutus voi onnistua koivusuojuspuuston alle. Hieman vetiset maat taimettuvat hyvin, mutta taimien kasvun vuoksi vesitalous olisi saatava kuntoon kunnostusojituksella. ”On harkittava tapauskohtaisesti, missä maanmuokkauksen ja istutuksen yhdistelmää kannattaa käyttää
Uusi metsä on mahdollista saada aikaan ylispuuhakkuulla, jos taimikko on kasvatuskelpoista. Ratkaisevin tekijä on maaperän ravinteisuus sekä hivenravinteiden määrä. Ykköstyypin kohteet ovat olleet puustoisia jo ojitushetkellä, ja ne ovat yleensä ohutturpeisia. Ravinnepuutosalueet voi olla järkevää lannoittaa jo uudistamisen yhteydessä. ”Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvemmin istutus kannattaa.” Mätästyksen yhteydessä tehdään tarvittaessa ojitus. Jos turvemaan päätehakkuupuustossa on ollut selkeitä ravinnepuutoksen oireita, ilmenevät samat ongelmat nopeasti myös uudessa taimikossa. Kemeratukea ei saa uudistusalojen terveyslannoituksiin. Karut varpuja osin puolukkaturvekankaat ovat selkeitä luontaisen uudistamisen kohteita. le, kuten varpuja puolukkaturvekankaille. Maanmuokkauksen yhteydessä voidaan myös tasata vanhojen ojien kaivumaita uusien taimien kasvupaikoiksi. Jätä metsän kasvatuksen kannalta epäonnistuneet ojitusalueet hakkuun jälkeen luonnontilaan. Metsänviljelyn ongelmana on runsas heinittyminen, jonka haittoja voidaan ehkäistä mätästyksellä. Hyödynnä alikasvos Muista taimikonhoito Mätästä ja istuta Vesitalous kuntoon M a rk k u S a a ri n e n / M e tl a M a rk k u S a a ri n e n / M e tl a M a rk k u S a a ri n e n / M e tl a J o rm a Is sa k a in e n / M e tl a. HANNU JAUHIAINEN Ojitusalueiden puuston määrä ja kasvu vaihtelevat paljon. Niiden puuston tuotto on sen verran alhainen, että metsänviljely kannattaa huonosti. Käytä luontaista uudistamista aina kun sen onnistuminen näyttää todennäköiseltä. Kakkostyypin turvemailla on siten runsaasti kasvupotentiaalia, jos ravinnetasapaino saadaan esimerkiksi terveyslannoituksella kuntoon. Monenlaisia turvemaita Rehevillä ojitusalueilla mätästys ja kuusen istutus on yleensä järkevin uudistamismenetelmä. Tuhkalla on myös suotuisa vaikutus. Tarkista kunnostusojituksen tarve maanmuokkausta suunnitellessasi. Ne ovat runsastyppisiä, mutta kaliumin ja fosforin puute aiheuttaa ravinteiden epätasapainoa. Rehevillä mustikkaja ruohoturvekankailla kuusta syntyy vanhan puuston alle alikasvoksena usein jo luonnostaan, etenkin jos puusto on koivutai mäntyvaltaista. Saat nopeasti uuden metsän mätästyksen ja istutuksen avulla. Turvemaalle syntynyttä alikasvosta ei kannata jättää käyttämättä hyväksi. Kevyttä maanmuokkausta ja kylvöä voit kokeilla karuilla alueilla. Kakkostyypin puolukkaturvekankaat voivat sopia myös istutuskohteiksi, ja kuusikin voi olla kasvatettava puulaji. Turvemaille syntyy usein paljon hieskoivun taimia, jolloin taimikon varhaishoito on tarpeen. Kaikissa turvekangastyypeissä erotetaan nykyisin Ija II-tyypit. Mätästystä voidaan käyttää puolukka-, mustikka-, ja ruohoturvekankailla, jolloin alueelle istutetaan mäntyä tai kuusta. Sarkojen keskellä on usein märempiä kohtia, joista vesi voidaan johtaa pääojiin. 15 METSÄLEHTI 6 • 2014 VINKIT TURVEMAIDEN UUDISTAMISEEN Hyödynnä päätehakkuumetsän alikasvos. Kääntömätästyksellä estetään mättään kuivuminen. Tuhkalannoitus on hyvä tehdä jo 10 vuotta ennen päätehakkuuta, jolloin se hyödyttää pitkävaikutteisena sekä uudistettavaa puustoa että tulevaa taimikkoa. Kakkostyypin turvekankaat ovat olleet aikoinaan paksuturpeisia ja nevamaisia vähäpuustoisia soita. Varputurvekankaat ovat karuimpia ja kasvavat yleensä vain mäntyjä. Ojitetut turvemaat jaetaan neljään päätyyppiin: varpu-, puolukka-, mustikkaja ruohoturvekankaisiin. Myös kasvatusta eri-ikäisrakenteisena metsänä voi kokeilla. Tuhka on erinomainen lannoite. Korpimailla voi kokeilla myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta, koska alueet ovat usein pieniä. Laikutusalat voidaan kylvää, mutta laikut eivät saa olla niin syviä, että niihin kertyy vettä. Ruohoturvekankaat ovat enimmäkseen kehittyneet rehevistä korvista, ja niillä kasvaa kuusia ja koivuja. Tarvittaessa voidaan kaivaa pieniä navero-ojia, vaikka vanhoihin ojiin ei koskettaisikaan
Biopolttoainetta aletaan ensi kesänä valmistaa teollisesti LappeenUPM RAFLATAC on maailman toiseksi suurin tarralaminaattien tuottaja. Niitä käytettiin lähinnä varaosien merkitsemiseen. Formista valmistetaan myös korkeatasoisia kaiuttimia. Vaneri on autoissa vanhastaan tuttu materiaali. ”Autoteollisuudessa idean kehittely tuotteeksi kestää huomattavasti pidempään.” Sopivissa kohteissa biokomposiitti on kustannuksiltaan kilpailukykyinen öljypohjaisten muovien kanssa. Biofore-auto kiinnosti autovalmistajia Genevessä. Se ei ole yllättävää, onhan UPM Euroopan suurin vanerinvalmistaja. että biokomposiitille avautuu nopeammin markkinoita esimerkiksi huonekalujen valmistuksessa ja kodintarvikkeissa. Koeajo osoitti, että mäntyöljystä heruu yhtä hyvää polttoainetta kuin mineraaliöljystäkin. Vuonna 2012 sen liikevaihto oli 1,2 miljardia euroa. atacin tarrat pääsivät sivurooliin konseptiautohankkeessa. Konseptiautolla ei vielä ole ajettu, mutta UPM ja VTT ovat testanneet BioVernoa 20 000 kilometrin verran upouusilla Volkswagen Golf 1,6-litraisilla turbodieseleillä. ”Sarjavalmisteisessa autossa biomateriaaleja voitaisiin käyttää enemmän. Materiaali on muovia lujempi ja jäykempi sekä myrkytön ja kierrätettävä. Vaikkapa kuorma-autojen lavoja on iät ajat tehty vanerista. Konseptiauton kaikkia muovisia pikkuosia ei ollut tarkoituksenmukaista tehdä puusta.” Puolet petäjäistä Muoviosat korvattiin UPM Formi -biokomposiitilla, jota valmistetaan sekoittamalla sellua ja polypropeenimuovia. Auton ulkonäkö ei anna vinkkejä puisista materiaaleista, mutta sisätiloissa lämpömuovailtava UPM Grada -vaneri pääsee esille. Konttinen ar vioi, että valmistuksessa käytetyistä materiaaleista noin 15 prosenttia on puuperäisiä. Konseptiauton myötä halusimme esitellä jo markkinoilla olevien biomateriaaliemme käyttömahdollisuuksia.” Ihan umpipuuta Biofore-auto ei ole – kampiakseli ei siis ole koivuhalosta veistetty. UPM Ra. Puukuitujen osuus materiaalissa voi enimmillään olla 50 prosenttia. 16 METSÄLEHTI 6 • 2014 UUSIEN MATERIAALIEN ansiosta autosta on saatu noin 150 kiloa tavallista kevyempi. PUUTA OVAT AUTOT NYT Ja rautaa se osaajien joukko, joka oli mukana UPM:n ja ammattikorkeakoulu Metropolian Biofore-auton kehittelyssä. Silti Konttinen uskoo,. ”Ammattikorkeakoulu Metropolia rakensi auton. UPM:n uusien liiketoimintojen johtaja Juuso Konttinen vakuuttaa, ettei metsäyhtiö silti tulevaisuudessakaan tähyä auton valmistajaksi. UPM toimitti autossa käytetyt biomateriaalit. MIKKO RIIKILÄ, teksti UPM, kuvat N eljä vuotta kestänyt kehitystyö huipentui, kun UPM:n ”puuauto” pääsi parrasvaloihin Geneven automessuilla. Turbodiesel tykkää mäntydieselistä Biofore-auton pikkuinen 1,2 litran turbodiesel hyrisee tyytyväisesti UPM:n BioVerno-dieselillä
senaan esimerkiksi lämmitykseen. Edelleen jalostaen siitä saadaan biopolttoainetta – biodieseliä – jolla esimerkiksi Gol. UPM Grada valmistetaan koivuvanerista muun muassa Lahden ja Säynätsalon vaneritehtailla. ”Kaikki mitä puusta valmistamme on Bioforea. Bioöljy sopii sellaiProjekti-insinööri Oscar Nissinen viimeistelee korin asennusta.. Tällöin viilut pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden ja materiaali taipuu. UPM GRADA –VANERIA käytetään matkustamon lattiassa, keskikonsolissa, mittariston kaarissa ja ovipaneeleissa. Bioöljyä voidaan tuottaa puuta kaasuttamalla. Parhaillaan kehitellään monia tekniikoita, joilla puusta voidaan valmistaa bioöljyä. n turbodiesel hyrähtää käyntiin. Raaka-aineena käytetään sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvää mäntyöljyä. Bio liittyy elolliseen luontoon. Määrä on vajaat viisi prosenttia Suomessa käytettävästä dieselpolttoaineesta. Mäntyöljyä syntyy sellunvalmistuksen sivutuotteena, joten biopolttoaineen tuotanto Lappeenrannassa ei suoraan lisää puun käyttöä. Samoin sivuhelmat, kojetaulun osat sekä ovien ja sisustan paneelit. AUTON KEULAN MASKI on UPM Formi –biokomposiittia. Muodot vakautuvat, kun vaneri jäähdytetään. Koko tuotanto Bioforea UPM on viime vuosina määrätietoisesti kehittänyt uusia puujalosteita. Esimerkiksi UPM kehittää yhdessä Fortumin ja Valmetin kanssa kaupallista ratkaisua puuperäisen polttoaineen valmistamiseksi bioöljystä. rannassa. SELLUTEHTAAN tuottamasta mäntyöljystä Lappeenrannassa jalostettu biopolttoaine, BioVerno, sopii nykyaikaisten dieselmoottoreiden polttoaineeksi. UPM Formia valmistetaan UPM Biocomposites –yksikössä Lahdessa. Fore puolestaan on englannin kielessä käytettävä sanan liiteosa, joka viittaa sekä metsään että edelläkävijyyteen. Konttisen mukaan Biofore on arkea jo nyt, ei mikään tulevaisuuden visio. Muotoiltavuuden salaisuus on liima, joka sulaa kun vaneri kuumennetaan 130 asteeseen. 17 METSÄLEHTI 6 • 2014 Muotoilija Juha Tuomola Metropoliasta on loihtinut modernin mutta samalla sympaattiselta näyttävän kaupunkiauton. Raaka-aine on uusiutuvaa ja tuotteet kierrätettäviä.” Sanan Biofore merkitys on kaksitahoinen. Tehtaan vuosituotanto on 100 000 tonnia
Sellaisen isäntä Esko Kuittinen on tehnyt itse, kuten koko saunankin, sillä hän on moniosaaja: levyseppähitsaaja, metsuri ja metsäkoneenkuljettaja. Ne eivät tosin Kuittisten elämää hidasta muutenkaan, sillä Esko tekee metsurintöitä ammatinharjoittajana. ”Ei tahdo mennä kaupaksi. Esimerkiksi Savonrannassa ja Tuupovaarassa pitäisi avata ojalinjat, kunhan löytyisi ostaja harvennuspuulle. Tuupovaarassa Kuittisten savotalla toimii kilpailija – majava. Kumpikin on maatalosta kotoisin ja tottunut metsään, mutta viitisen vuotta sitten pariskunta ryhtyi sijoittamaan siihen. Kohta löytyi puunmyyntituloille uusia sijoituskohteita: Outokummusta, Ilomantsista, Tuupovaarasta, Enonkoskelta, Savonrannasta. Ei kun tarjousta tekemään!” he kertovat kahvipöydäsSieltä se tili vielä kajahtaa Imatralaiset Eija ja Esko Kuittinen sijoittavat metsään vanhuuden varalle. Kaikki taidot yhdistämällä saadaan työtä pelkäämätön metsien mies, jolla onnekseen on samanhenkinen vaimo, Eija. Kuittiset pitäytyvät Pohjois-Karjalassa ja Savossa, sillä siellä metsä on halvempaa kuin asuinseudulla Etelä-Karjalassa. Eijalla on oma tilitoimisto, ja mikäpä paremmin sopisikaan, kun sukunimi on Kuittinen. Metsurina Esko osaa hyvin arvioida, paljonko kustakin paikasta kannattaa maksaa. Liperissä kun yhdistin tuhat kuutiota tukkia yhtä suureen harvennuspuuerään, syntyivät kaupat”, Esko kertoo. Sen tekemät padot saavat tuntuvaa vahinkoa aikaan, ja purkamiseen tarvitaan kaivinkone. Eiköhän tunnelma rupea löytymään”, isäntä ilakoi.. ”Ei tiedetä, että osan puunmyyntitulosta voi saada verovapaasti . ”Leveästä lankusta jysäytetään lauteet. ”Siinä se on semmoinen metsuri, että”, Esko tuskailee. sä pirtin uunin ääressä. Se onnistuu myös kaukana asutuksesta, kun on kunnollinen asuntovaunu. Eivät ahdista työajanseurantajärjestelmät eivätkä valvontakamerat. 18 METSÄLEHTI 6 • 2014 METSÄNOMISTAJA Turku Imatra HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti ARI NAKARI, kuvat I matralaisen omakotitalon pihassa tuoksuu maailman paras ilmanraikastaja – tuore puu – sillä pihalle on kohoamassa komea hirsisauna. Rakennustarpeiden käsittelyyn tarvitaan väkeviä värkkejä kuten parrunpyörityskoukku. Kuittiset odottavat toki sijoituksistaan tuottoja, mutta eivät he metsässä pelkän rahan takia viihdy. Ensin Esko peri lammenrantaa Kerimäeltä sekä 30 hehtaaria metsää kotiseudultaan Liperistä. Ammatti-ihmiseltä hoituvat helposti sekä omat että asiakkaiden metsäveroasiat. Vapaus vetää metsään Kuittiset tekevät itse metsätyöt. Sinne vetää vanha kunnon vapaus. Ensi kesänä Eija ja Esko Kuittinen kylpevät Eskon myrskykaadoista rakentamassa hirsisaunassa. ”Siitä vain vetokoukkuun kiinni ja yksiö mukaan”, Esko tuumaa. Tilalla on vajaat 20 hehtaaria päätehakkuuikäistä puustoa, mutta melkein kaikki muut palstat ovat nuoria kasvatusmetsiä. Runsaspuustoinen paikka kiinnosti muitakin. ”Samalla rahalla saa täältä kymmenen tai pohjoisempaa kaksitoista hehtaaria, noin keskimäärin”, Eija laskee. Sitten Kuittiset näkivät, että seudulla oli toinenkin palsta kaupan. Pariskunta nosti tarjouksen niin korkeaksi, että sai sen, vaikka joutuikin investoimaan metsäautotiehen. Nyt yhteisiä palstoja on kuusi ja pinta-alaa noin sadan hehtaarin verran. ”Että herranen aika, tuohan on meidän rajalla. Eija Kuittinen on huomannut, että harva metsänomistaja osaa oikeutensa. Ihmetellään, kun kerron, mitä kaikkea voi vähentää.” Hirsisaunoja myrskypuista Kuten tiedetään, metsänomistajan elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista eikä aina edes risuilla. Kerimäellä pariskunnalla on mökki ja Liperissä Eskon lapsuudenkoti. Se on tällä hetkellä ongelma
Mutta mikään ei viittaa siihen, että alikasvoskuusilla voisi olla asiaan mitään positiivista annettavaa. Vielä ei tiedetä, kiinnostuuko jälkikasvu metsätaloudesta, mutta Eskon kolmesta lapsesta yksi osoittaa merkkejä. Jos vain jaksaa nujuta metsässä, kyllä se tili sieltä joku päivä kajahtaa”, Esko uskoo. Esko aikoo kuskata ne kotipihaan Imatralle ja jatkaa hirsisaunojen ja -laavujen rakentamista aina myyntiin saakka. Harmillista, että kasvututkimuksia on vähän. Imatran seudulla myös kirjanpainaja kuivattaa puita. Niiden varaan ei voi jättää uudistamista. Jos metsikössä on maannousemaa, männikön alta kannattaa raivata kuusialikasvos mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Käsitepari alikasvos-ylikasvos sopii pelastaa unohdukselta. Se mikä sopii omia metsiään hoitavalle tunnolliselle hankintahakkaajalle, ei ehkä ole realistinen vaihtoehto etämetsänomistajalle, joka joutuu tilaamaan puuston käsittelyn kiireisiltä urakoitsijoilta. Mitä aiemmin raivaus tehdään, sitä halvempaa se on. 19 METSÄLEHTI 6 • 2014 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Keväällä pariskuntaa odottavat istutustyöt parilla palstalla. Maannousema uhkaa Ehdoton edellytys alikasvoskuusen säilyttämiselle on, ettei männyssä ole tyvitervastautia tai kuusessa maannousemasientä. Sitä karummilla mailla kiistaa ei varmaankaan synny, sen verran heikosti kuusi kasvaa myös mäntyjen poistamisen jälkeen. ”Niistä saa vielä lankkua vaikka liiterin korjaukseen. Pitää vain varoa puita, joihin myrsky on repinyt liian pitkälle ulottuvia halkeamia, sillä niistä ei kunnon hirsiä tule. Vakuutus maksoi korvaukset, mutta rungot makaavat metsässä. Puuntuottaja joutuu miettimään, pitäisikö hänen raivata kuuset pois vai käyttää ne hyväksi aikanaan, kun männikkö uudistetaan. Aika näyttää. Ylikasvos on termi, jota Vilho Pöntynen käytti tutkimuksessaan 1929 ja monet kollegat 1930-luvulla. ”Kuka tietää, onko meidän sukupolvellamme muuten vanhuudenturvaa. Mitä enemmän alikasvos haittaa puiden tyvien näkemistä, sitä enemmän syntyy korjuuvaurioita ja sitä pidemmät ovat kannot. Ennen he kävivät myös tanssimassa, mutta puuha rupesi kyllästyttämään: aina samat naamat ja samat soitot. Aikanaan metsikköä uudistettaessa joudutaan harkitsemaan järeitä toimia kuten avohakkuuta seuraavaa täydellistä kantojen nostoa, jotta tartuntavaara uuteen puusukupolveen saadaan minimoiduksi. Jos vaikka joutuu olkapääleikkaukseen yksityiselle, metsästä saa rahat. Ehkä on jo käytettävissä muitakin menetelmiä, joilla lahoriesan jatkumista voidaan merkittävästi vähentää. Eniten ratkaisu mietityttää kuivahkon kankaan heikommassa päässä. Jos kuusialikasvos jakautuu tasaisesti ja sen runkolukua on hehtaarilla yli 3 000 kappaletta, on mahdollista, että mäntypuuston hakkuun jälkeen säilyy riittävä määrä vaurioitumattomia kuusia. PA L STA L L A On kuitenkin ymmärrettävä, että alikasvoksen säilyttäminen heikentää männikön kahden tai kolmen harvennuksen onnistumista. Kuivahkoa kangasta viljavammissa männiköissä kuusialikasvoksen hyödyntämistä kannattaa harkita. S uomessa on luultavasti satojatuhansia hehtaareita männiköitä, joissa on kuusialikasvos. Ei ole järkeä yrittää kasvattaa kuusta, jota jo vaivaa maannousema tai johon se vuosien mittaan tarttuu. Myrskypuista on syntynyt myös nyt rakenteilla oleva sauna, vaikka sen tarpeet ovatkin tuttavan metsästä lähiseudulta. Kesällä puuhaan ei kannata ryhtyä, sillä silloin pihka lähmyää pinnassa ja saa sen näyttämään likaiselta. Avioliitto on kummankin toinen, ja molemmilla on aikuiset lapset. Polttopuiden teko ja taimikon hoito ovat samaa liikuntaa kuin tiukan aikataulutuksen vaativa kilpaurheilu”, hän puhelee. Myös pitkien koivuntaimien kanssa pärjätään, kun apuna on erityinen istutuslapio – isännän itsensä valmistama, totta kai. Metsäntutkimuslaitoksen Antti Isomäki raportoi 1979 talvikkityypin männikön 25 vuotta kestäneestä kokeesta, jossa männyn kasvun heikkeneminen kuusen vuoksi oli noin kuutiometri vuotta kohti. Koneellisessa harvennuksessa saadaan paras tulos ylikasvoksen kannalta, jos kuusialikasvosta ei ole heikentämässä näkyvyyttä. Esko Kuittinen on valmistanut itse istutuslapion, jolla hän saa koivuntaimet kätevästi vaikka tiukkaan savimaahan.. Esko rohkaisee muitakin metsänomistajia hyödyntämään kaadot. Eija on nyt 54-vuotias ja Esko 57. Eija ja Esko Kuittinen kuitenkin sijoittavat metsään eläkepäivien varalle ja ovat tarvittaessa valmiita myymään tilat. Osa menetetään kuusen säikähtäessä muuttuneita oloja. Puu täytyy noutaa metsästä nopeasti, ettei se ennätä sinistyä ja lahota.” Työ ja huvi samassa paketissa Kuittisten kaikki vapaa-aika kuluu metsässä. ”Herranen aika, tuohan on meidän rajalla. Hirret Esko Kuittinen vuolee aina pakkasella. Valistunut arvaus on, että kasvun aleneminen on suurin oloissa, joissa tiheä kuusialikasvos pitää maaperän kylmänä ja vähentää karikkeen hajottajien toimintaa. Männikön kuusialikasvos Männikön alikasvoskuuset ovat hajanaisina ryhminä ja keskittyneet mäntyjen tyvelle. ”Eikö ole viisaampaa tekemistä kuin juoksennella metsissä. Viime aikoina on havahduttu siihen, että alikasvoskuusi voi olla merkittävä tekijä sienen siirtämiselle seuraavaan sukupolveen. Jos kasvupaikka on niin karu, ettei kuusi pysty tuottamaan kasvupaikalla tukkipuuta merkittävästi ilman lannoitusta, yleisesti suositeltu ratkaisu on kuusen kaataminen lannoitteeksi raivaussahalla. Siksi lähtöpuustoa on oltava riittävästi alikasvosvaiheessa. Esko myös suunnisti aktiivisesti kilpaa, mutta sekin alkoi arveluttaa. Kuusi ei ole ilmainen luonnonanti, vaan sen ylläpitäminen männikön alla vähentää tämän ylikasvoksen kasvua. Ei kun tarjousta tekemään!” Kaiken lisäksi Seija-myrsky kaatoi Kuittisilta tukkipuuta
Yrittäjä Esko Rönkön mukaan pienpuun korjuu kannattaa, kun leimikolta kertyy vähintään 40– 50 kuutiota puuta hehtaarilta. Toimitusjohtaja Minna Lappalainen kertoo, että tilauskirjassa on ”muutamia” koneita. Kun metsänomistajat näkevät koneen töissä, he innostuvat itsekin ja viesti kiiri myös muille.” Myös kelirikkoajaksi työmaita näyttää riittävän. Rungon tilavuus on 20 litraa, kun puu on kymmenen metriä pitkä ja rinnankorkeudelta seitsemänsenttinen. rangan ja myös kokopuupaalien tienvarsihinta on parempi kuin kuitupuulla. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talosen mukaan energiapuun kysynnän vahvistuminen on piristänyt puumarkkinoita. Lisäksi metsänomistaja saa seitsemän euron kuutiokohtaisen kemeratuen, jos työmaa on tukikelpoinen. Yli puolen kuution paalien ajo tienvarteen maksaa noin puolet karsitun irtorangan ajosta. Metsähakkeen keskimääräinen tehdashinta v/m3 Kokopuu Ranka Fixteri-paali Energiapuuneuvoja Teppo Laine kertoo, että kaikki tukkia pienempi puu myydään nykyisin energiapuuksi.. Hirvien kaluamista haaparyhmistä ei tietysti synny arvometsää. Paaleja kertyy tasaiseen tahtiin ja ryteikkö seestyy kuusikoksi. Hän silmäilee tien varsia ammattilaisen silmin: ”Tuossakin olisi Fixteri-kohde, ja tuossa ja tuossa – kuten tuollakin...” Mies tietää mistä puhuu. ”Jos kelirikko alkaa, paalit saavat kuivua metsässä ja ajamme ne kesällä, kun maasto jälleen kantaa”, Rönkkö kertoo. Lisäksi paalattu puu kuivuu paremmin kuin ranka tai kokopuu. Koneen kotikenttää ovat nuoret koivikot sekä vesakon valtaan jääneet männyn ja kuusen istutusalat. Parhaillaan Rönkön kone pui viiden hehtaarin pusikoitunutta kuusenistutusalaa. Pärnulaiskuljettaja Riivo Lille saakin näyttää taitonsa. Myös pellonreunoilta ja lepikoituneilta hakamailta on löytynyt työmaata. ”Energiapuun lisääntyvä käyttö on tuonut perälaudan kuitupuun hinnoitteluun, koska kuituja energiapuun välillä on nyt aitoa kilpailua. Ja mikä hienointa, korjuu kannattaa ilman kemeraakin. Se sekä energiapuun kysynnän kasvu näyttävät vankentavan koneen kysyntää. Viime vuonna esitelty uusi malli tuplasi tuottavuuden. Myös paalien haketus oli halvempaa kuin kokopuun tai karsitun rangan. Kaikki tukkia pienempi puu menee energiapuuksi”, Laine selvittää. Reilu kymmenen vuotta markkinoilla olleita Fixtereitä on myyty vähän. Keväällä Fixteri lähtee esittelykierrokselle Ruotsiin. Eniten Fixteri-ketju kuroi kaulaa lähikuljetuksessa. Korjuumiesten ei tarvitse jännittää riittävätkö kelit paalien ajoon metsästä tienvarteen. 60 50 40 30 20 10 20 40 60 80 Poistuman keskitilavuus, dm3 Lähde: Pöyry Paalaus on edullisinta Pienpuun korjuun kustannukset, kun toimitusketjun kaikki vaiheet otetaan huomioon. ”Puun myynti kattaa korjuukulut, kun puiden keskikoko on 20–25 litraa. Pöyry totesi edullisimmaksi Pöyry totesi Fixterin kannattavimmaksi pienpuun korjuumenetelmäksi, kun koko toimitusketju hakkuusta voimalaitoksen hakesiiloon otetaan huomioon. Viime vuonna korjasimme ensi kertaa enemmän energiakuin kuitupuuta.” Hartolassa karsitun energiaHoitorästit paaleiksi Pienpuuta paalaava Fixteri pakkaa nuoren metsän hoitorästit paaleiksi. Paalainkone on urakoinut Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykselle puolisen vuotta. Maasto on jyrkän mäkistä, joten ajourien paikat ovat kortilla. Koneen kyky toimia tiheiköissä ilman ennakkoraivausta tuo lisäetua – jota Pöyryn vertailussa ei otettu huomioon. ”Viidakkorumpu toimi tehokkaasti. Runkojen joukkokäsittelyyn kykenevällä giljotiinikouralla varustettu Fixteri pystyy toimimaan raivaamattomilla leimikoilla. Kelirikkoajan sekava työmaa Fixterin työllistämisessä ei ole ollut ongelmia. ”Sen verran puuta kertyy yllättävänkin helposti nuorista metsistä.” ”Kuitupuuta ei ole myyty vuosiin” Päijät-Hämeessä energiapuulla on kova kysyntä. 20 METSÄLEHTI 6 • 2014 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat A jelemme energiapuuneuvoja Teppo Laineen kanssa Fixterin työmaalle Hartolassa. Seuraava kone toimitetaan Pohjois-Pohjanmaalle. ”Ei haittaa, vaikka sinne tänne jäisi harventamattomia paikkoja tuleviksi säästöpuuryhmiksi”, Laine miettii. ”Emme ole vuosiin myyneet kuitupuuta. Hartolan alueelta paalit ja karsittu rankapuu myydään Jyväskylän Energialle, joka käyttää vuosittain yli puoli miljoonaa kuutiota energiapuuta. Kantohintaa alkaa jäädä, kun paalattavien runkojen keskikoko on tätä suurempi. Tulosta parantaa sekin, ettei työmaita ei tarvitse raivata”, Laine kertoo. Giljotiinikourallaan paalainharvesteri selvittää ryteiköt, joiden kunnostus raivaussahalla maksaisi järkyttävän paljon ja perinteinen konehakkuu olisi kannattamatonta
Hinta esimerkiksi Sievishop-verkkokaupassa on 175 euroa. Star Rollerit ovat kevyet ja mukavat käyttää metsätöiden lisäksi vaikkapa koiran ulkoilutuslenkillä tai pilkkireissulla. Valittavana on kaksi lämmön tasoa. Proviter-verkkokaupasta hintaan 159 euroa. Tutustu myynnissä oleviin metsätiloihin, tontteihin ja eräkamppiin Täällä sijoituksesi kasvaa Ekologisesti ajattelevalle ihmiselle metsä on palkitsevin sijoituskohde. Metsä on suomalaisten arvostama vakaatuottoinen omaisuuslaji, jota on aina kunnioitettu myös lahjana ja annettu tulevaisuutta turvaavaksi perinnöksi seuraaville sukupolville. Pohjallisia saa mm. Star Rollereissa on jalan mukaan muovautuva nilkkasuoja ja pakkasella notkeana pysyvä pohja. Therma CELL -lämpöpohjalliset on varustettu pohjallisiin upotetuilla ladattavilla akuilla. Akut voi kytkeä lämpiämään erillisellä pienellä kaukosäätimellä. KärkiTurvakengät talvikäyttöön Sievin Star Roller -turvakengillä pärjää niin moottorikelkkasavotassa kuin pilkkireissulla. Kaukosäätimen avulla akkuja voi säästää. Suuremmalla teholla käyttöaika jäi noin kolmeen tuntiin. Sievin turvajalkineilla ei ole metsurikenkien turvaluokitusta, mutta kärkivahvistus sekä pohjan terässuojaus tuovat riittävän suojan askareisiin, joissa liikutellaan painavia tavaroita. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Talvikäyttöön tehty Sievin kotimainen turvakenkä Star Roller sopii monenlaisiin metsätöihin sekä ulkoiluun. Kokeiltavana ollut XL-koko sopi sellaisenaan 43-numeroiseen metsurikenkään. Nuppia pyörittämällä varren saa kiristymään tiiviisti säärtä vasten, eikä lumi ei mene kengän sisälle umpihangessakaan. Pohjallisista oli selvää apua, vaikkakin yli 20 asteen pakkasella lämmitysteho alkoi iltapäivällä heiketä. Metsä kasvaa ja tuottaa joka vuosi kestävää raaka-ainetta monipuolisiin tuotteisiin tai korkealaatuiseen huippudesigniin. Kokeilimme Star Roller -kenkiä alkutalven moottorikelkkaja mönkijäsavotoilla. Kaukosäätimellä lämmön voi kytkeä myös pois, joten lämmitystä voi käyttää vain silloin, kun se on tarpeen. Kenkien vuori pitää kylmän loitolla tavanomaisilla pakkaskeleillä. Lämpöä kenkiin KOKEILTUA vahvistus suojasi varpaat tukkisaksen otteesta irtoavien puiden osumilta. Thermo CELL -pohjallisia on saatavilla viittä eri kokoa, ja niitä voi leikkaamalla muokata omiin kenkiin sopiviksi. Valmistaja lupaa akkujen kestävän noin viisi tuntia alemmalla lämmöllä. Metsätöiden ohella lämpöpohjalliset sopivat esimerkiksi hirvitai jänispassimiesten käyttöön. Pohjalliset sopivat myös metsurikenkien lämmitykseen. Muut myyntiliikkeet löytyvät osoitteesta sievi.com.. Kokeilimme pohjallisia 4–6 tunnin puunkaatohommissa perinteisissä metsurin turvasaappaissa, joiden lämmöneristys ei ollut erityisen hyvä. Kun nuppia vedetään ulospäin, vaijeri löystyy. Sievin Jalkineen valmistamia Star Roller kenkiä on saatavilla normaalilestillä sekä XL-lestillä. Kengät ovat kevyet ja ketterät kun noustaan mönkijän tai moottorikelkan kyytiin ja sieltä pois puita kyytiin laittamaan. 21 METSÄLEHTI 6 • 2014 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Lämpöpohjalliset ovat mukavuudenhaluisen ulkonaliikkujan nykyaikaa. Pohjalliset pitää ottaa kengistä pois akkujen latausta varten, minkä jälkeen toimintavalmius kytketään päälle ja pohjalliset asetellaan takaisin kenkiin. Sievin Roller-malleissa on kätevä kiinnityssysteemi. Varren yläosassa on iso nuppi, jota pyörittämällä nauhojen virkaa toimittava ohut vaijeri kiristyy. Järjestelmä on niin mukava käyttää, että nauhojen kanssa ei enää mielisi värkkäillä. Koepohjallisissa lämpöä riitti suurin piirtein luvattu määrä. Kengän pohja pysyy joustavana myös pakkaskeleillä ja pito on hyvä. Muita talvikenkiä ei enää tarvita
Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvausvuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Hinta 32 € HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat ”Tämä on vähän niin kuin moottorisahasta seuraava”, luonnehtii utajärveläinen Esa Kaiponen Metsurin hakkuukone Harveri D pitää korjuuvauriot kurissa. Valmistaja teki kuitenkin konkurssin. ”Eihän nämä minun hommat ole kovin kannattavia olleet.” Esa Kaiponen seuraa ja ohjaa sivusta Harveri D -konetta sen liikkuessa ja kaataessa puita. Kone sinällään on toimiva, mutta hinta jäi turhan korkeaksi. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Harveria käytetään ohjaajan syliin ripustettavan ohjainyksikön avulla. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Uutuu s Uutuu s Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. metsakirjakauppa.. Ulottuvuutta puomilla on 3,2 metriä, saman verran kuin mönkijäkuormaimissa. Kovasti siis silläkin saa puuta korjata, jotta hankintahinta tulee katettua. ”Eihän nämä minun hommat nyt yleensäkään ole kovin kannattavia olleet”, Kaiponen kuittaa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. Hannu Hautala Metsän poika Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Käytetty hakkuukone olisi ollut vaihtoehto, mutta ongelmana on, että Kaiposen on hankala. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Uusi Harveri maksoi noin 150 000 euroa. Kaiposen työkaveri on Harveri D, pieni kauko-ohjattava hakkuukone, jossa on Keto Forstin hakkuupää. Kaiponen hankki oman Harverinsa käytettynä kolmisen vuotta sitten ja maksoi siitä vajaat satatuhatta euroa. tai asiakaspalvelustamme puh. Utajärveläinen Esa Kaiponen on tyytyväinen Harverinsa toimintaan. Harveria D:tä valmistettiin reilun vuosikymmenen ajan, mutta kangasalalainen valmistaja meni viime vuonna konkurssiin. 22 METSÄLEHTI 6 • 2014 työvälinettään. Siinä on kaikki tarpeelliset vivut koneen ja hakkuupään ohjaamista varten
Yhteistyötä eri metsäja neuvontaorganisaatioiden kesken hän kuvaa Etelä-Karjalassa hyväksi, vaikka liikoja resursseja ei kenelläkään ole. Lopulta valtio riensi apuun ja myönsi yli 600 miljoonaa markkaa työttömyystyömaiden perustamiseen. Samoihin aikoihin Metsälehti uutisoi länsinaapurin toisenlaisesta sankarista, käsin ukkometson vanginneesta metsätyömiehestä Ångermanlandissa. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Vuoksen yhdistyksen Pasi Vuorikoski on yksi heistä. ”Liiton kuudella aluejohtajalla on vastuita muun muassa metsäasioihin liittyvästä sidosryhmäyhteistyössä, alueellisista hankkeissa ja metsäserti. Heidän toimenkuvaansa tulee kuulumaan muun muassa 4H:n toimihenkilöiden opastamista ja kouluttamista metsäasioissa, metsätyökurssien organisoimista sekä paikallisten 4H-yhdistysten avustamista metsäpäivien järjestämisessä.” Pääpaino koulujen metsäpäivissä Monet nykyisistä yhdistysten toiminnanjohtajista ovat koulutukseltaan metsäalan ihmisiä. Hyvä korjuujälki Kaiponen laskee hakkuun kannattavuutta vähän eri kantilta kuin yleensä. 4H:n metsätoiminnalla on perinteitä 1920-luvulta asti. oinnissa. Harverissa on myös pieni kuormatila, mutta sitä Kaiponen käyttää harvoin. Vuonna 1996 alkanut työura Etelä-Karjalan maisemissa on pitänyt sisällään monenlaista metsäaiheista toimintaa. 1940-luvun loppupuolella puunvienti romahti ja metsätöiden väheneminen jätti kymmenettuhannet pyörittelemään peukaloitaan. Harverin kanssa tehdään töitä seisten, mutta haittapuolena on, että suojaava hytti puuttuu. Vuorikoski muistelee, ettei metsäpuiden taimien kasvattamista ole harrastettu alueella ainakaan 15 vuoteen. Ajourat harvassa Tämän talven ojitusalueen harvennussavotalla Kaiponen teki ensin 30 metriä leveiden sarkojen molempiin reunoihin ajourat. Niitä tarvittiin jokavuotisiin viljelytöihin, metsänparannuslain alaisiin uudistustöihin sekä vajaatuottolain nojalla aukeiksi hakattujen alojen metsittämiseen. Siinä näkee lasten kokeman riemun. Päätehakkuukohteet myydään pystykaupoilla. ” Mies pyöräili metsästä kotiin, kun ’ukko’ tupsahti lennosta tielle pyörän eteen. ”Luonnollisesti mahdollisuudet luonnossa ja metsissä liikkumiseen ovat taajamissa rajatummat. Ensimmäinen tavoite on kouluttaa uusien metsävastaavien verkosto. ”Lapset ja nuoret ovat käyneet metsäja luontokerhoissa, kasvattaneet metsäpuiden taimia, istuttaneet puita, tehneet taimikonhoitoa ja kilpailleet metsätaitokilpailuissa. UUTINE N VUONN A 1949 TIIA PUUKILA ” Työttömät! Keräilkää hyviä männynkäpyjä. Sen jälkeen hän harvensi saran keskiosan. Harverin avulla pinoon on kolmen talven aikana kertynyt kolmisentuhatta kuutiometriä. Aluetasolla työskentelee jatkossa noin 13 metsävastaavaa. Kaiponen on ollut Harveriinsa tyytyväinen ja uskoo, että sillä harvennetaan lähivuosina vielä monta tuhatta kuutiometriä puuta. Ajouran keskelle tehtäviltä haamu-uriltakin korjatut puut voi syöttää suoraan ajouran varteen traktorin kuormaimen ulottuville. ”Nykyisin korjuuvauriot tuntuvat olevan kovin yleisiä. Tällekin keväälle on jo yksi kauppa tehty. Yliajoa välttääkseen naapurimme hyppäsi pyörän satulasta ja koppasi ’ukon’ kainaloonsa ennen kuin se ehti saada riittävästi ilmaa siipiensä alle”, lehdessä kirjoitettiin. Järjestö pyrkii kuitenkin lisäämään toimintaansa myös taajamissa. Luulen että moni metsänomistaja haluaisi omat ensiharvennusleimikkonsa korjattavaksi tämmöisellä vehkeellä isojen koneiden sijaan.” Kaiponen työskenteli aikanaan metsurin hommissa Metsäntutkimuslaitoksella toistakymmentä vuotta. Kun ajouria tarvitaan vähemmän ja puuston voi jättää hieman normaalia tiheämmäksi, hän uskoo sen näkyvän seuraavien hakkuiden tilityksissä. Kymmenen miljoonaa markkaa eli nykyrahassa yli 420 000 euroa varattiin käpyjen keruuseen. Sen noin 70 000 nuorisojäsenestä asuu yhä lähes 60 prosenttia haja-asutusalueilla. Toiminnanjohtaja Vuorikoski toivoo järjestönsä metsätoimintojen kehittämisestä lisää pelimerkkejä käytännön toimintaan. Niistä maksetaan hyvin”, mainostettiin Metsälehden helmikuisessa numerossa vuonna 1949. Metsurin hommissa parhaina vuosina puuta meni nurin moottorisahalla noin tuhat kuutiometriä. Kaiponen korjaa itse vain ensiharvennuksia ja osin kasvatushakkuita. ”Vuosittain viemme 100–150 lasta metsään yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa. Samoilta sijoilta voi yleensä kaataa vain muutaman puun. Puut Kaiponen ajaa metsästä tienvarteen Valmetin maataloustraktorilla, jossa on Patun kuormainperäkärry. Kevättalvella kerättiin suurempi saalis kuin koskaan aikaisemmin. Näistä nuorista on kasvanut useita metsänomistajaja metsäammattilaissukupolvia.” 4H:n juuret ovat maaseudulla. 23 METSÄLEHTI 6 • 2014 tehdä töitä istualtaan. Käpysavottalaiset ahkeroivat ennätyksellisesti. Sekin organisoidaan pian uudelleen. ”Tällaisia paljaaksi hakattuja alueita on maan suomenkielisen alueen yksityismetsissä yhteensä 26 353 hehtaaria, ja valtio on sitoutunut huolehtimaan näiden alueiden metsittämisestä”, kertoi Tapion metsänparannustöiden tarkastaja, metsänhoitaja Antti Kaivola. Koulujen metsäpäiviä kysytään ahkerasti. Sen sijaan nuoret ovat olleet istuttamassa ja heinäämässä taimia sekä peranneet taimikoita pääasiassa vanhempiensa metsissä. Kuusenja männynsiemenistä oli huutava pula. MARTTI LINNA, teksti ja kuva 4H-järjestö uudisti vuoden vaihteessa organisaatiotaan, kun entisten 4H-piirien toiminta ja henkilöstö yhdistettiin 4H-liittoon. Töiden loputtua hän palasi pitämään kotitilaansa. Hakattavaa riittää omissa metsissä, joita on kaikkiaan parisataa hehtaaria. Harverin kuormaimen ulottuvuus on pieni, joten kone on ajettava lähes jokaisen puun lähelle. Huonojen siemenvuosien vuoksi siemenvarastot olivat huvenneet olemattomiin. Perinteinen lastenja nuortenjärjestö mylläsi rakenteensa uusiksi. ”Sarkojen päässä tai kuvioiden reunoilla voi olla tilanteita, joissa puut kannattaa hakata kyytiin ja tuoda paremman ajouran varteen”, Kaiponen kertoo. Työinnostus ei ole laantunut, ja nyt Kaiponen kaatelee omien metsien puita talviaikaan. ”Metsäasiat ovat olleet vahvasti mukana järjestömme toiminnassa koko sen historian ajan, aina 1920-luvulta lähtien”, sanoo kehityspäällikkö Juha Ruuska. Ydin säilyi entisellään.. Tavoitteena oli 22 000 hehtolitran käpysaalis, jonka keruun arveltiin työllistävän kuusisataa henkeä puoleksitoista kuukaudeksi. Nuorten metsäja luontoneuvonta on aina kuulunut vahvasti 4H:n toimintaan. Meillä vain tulevat resurssit vastaan.” Vuoksen yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 350 nuorisojäsentä. ”Koulujen metsäteemapäiviin kannattaa panostaa, sieltä saamme enemmän massaa tutustumaan alaan.” 4H pysyy metsässä Metsä tarjoaa työtä ja elämyksiä. Talkoolaiset pussittivat kaikkiaan 24 000 hehtolitraa käpyjä. Käytämme mahdollisuuksien mukaan lähimetsiä ja puistoja sekä sovellamme muita metsällisiä materiaaleja.” 4H käynnistelee kolmevuotista Metsäosaaja-hanketta
Silti tulijoita on riittänyt ulkomaita myöten. Metsästyksen loppumisesta huolimatta peurojen määrä on Kainuussa vähentynyt ollen tällä hetkellä noin 800 eläintä. Kainuussa metsäpeurojen metsästys loppui kokonaan 2003. K a a d o t keskittyivät edellä lueteltuihin pohjalaispitäjiin sekä Karstulan-Kyyjärven riistanhoitoyhdistyksen alueelle Keski-Suomeen. Samalla saalis tipahti ennätysvuoden 141 kaadosta 11 peuraan. Siten pyydettävät peurayksilöt voidaan valita tarkasti. Sarvet on pitänyt v a l o k u v a t a ja liittää kuva jokaisesta metsäpeurakaadosta riistakeskukselle tehtävään saalisilmoitukseen. Nyt nurin meni enää 11 peuraa. Suomenselällä jahti on hiipunut parhaimmissakin peurapitäjissä muutamaan kaatoon. Suomen kallein kaato Metsäpeuran metsästys kuulostaa ehkä helpolta ja toki se sitä joskus onkin, kun sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sitten hoksittiin ryhtyä myymään peurahirvaiden pyyntilupia muualta tuleville metsästäjille. Jahti pitää eläimet arkoina viljelyksillä. Pyynnin alkuaikoina peuroja kaatoivat lähinnä paikalliset metsästäjät arpaonnen suomana. Paikallisten ihmisten silmissä peura pysyy arvokkaaMetsäpeurajahti hiljeni Metsäpeurasaalis on romahtanut alle kymmenessä vuodessa yli 90 prosenttia. Suomenselällä se osuu usein marraskuun alkuun, jolloin peurat alkavat tokkautua talveksi. Siellä pysyy peuroilta piilossa, mutta näkee hyvin. Niinpä metsästysmuotona käytetään pelloilta vahtimista. Metsästys kohdistuu nuoriin, pienisarvisiin uroksiin. Myös metsästäjien motivaatio metsäpeurojen seurantaja suojelutyöhön säilyy metsästyksen myötä. Päälle tulevat metsästysja majoituskulut. Ensin pitää löytää viljelypellot, joilla tokat laiduntavat. Ennätyskaudelle 2006-07 lupia herui 148. Metsäpeurajahdin aloitusajankohdan nyrkkisääntönä on ”kun lumi tulee maahan”. Metsäpeuramailla kaupallinen jahti on yleisesti hyväksyttyä, kunhan metsästysseuroille kertyneitä varoja ohjataan myös maanomistajien ja paikallisen ihmisten hyväksi. Aika usein paras piilopaikka löytyy ladosta. Suurten, lisääntymisarvoltaan parhaiden hirvaiden kaatamista on rajoitettu. Muutamista kaupan olevista luvista maksetaan jopa 3 000 euroa, ylikin. Pyyntiluvat minimissä Metsästyksestä päättää nykyään Suomen riistakeskus, joka myöntää pyyntiluvat peurametsälle. Luvilla kaatui kuusi hirvasta, kolme vaadinta ja kaksi vasaa, mikä on 2000-luvun pohjat. Peltopyyntiä ladosta Suomenselällä metsäpeurojen metsästys keskittyy viljelymailla laiduntavien eläinten kaatamiseen. Alle kymmenessä vuodessa niiden määrä on vähentynyt lähes 90 prosenttia. Tätä nykyä Suomenselän tuhat peuraa asuttavat sakeimmin Halsuaa, Perhoa, Veteliä, Vimpeliä, Lappajärveä ja Alajärveä. Metsäpeuran metsästyksestä on muodostunut metsästysseuroille merkittävä vuotuinen tulonlähde. Peuranpyynnin suurin ongelma 2000-luvulla on ollut saaliin voimakas urospainotteisuus.. 24 METSÄLEHTI 6 • 2014 JERE MALINEN, teksti ja kuvat S ata vuotta sitten kadonneesta ja myöhemmin maahamme takaisin vaeltaneesta metsäpeurasta tuli jälleen riistaeläin vuonna 1993. Viime peuranpyyntikaudella kaadettiin Suomessa vain kuusi hirvasta. Silti on peuran etu, että metsästys jatkuu edes vähäisenä. Suomenselällä päästiin peurajahtiin vuonna 1998 Perhossa. Tammikuun lopussa päättyneellä peuranpyyntikaudella 2013–14 pyyntilupia oli käytössä enää 18. RIISTA Johtajahirvailla on mahtavat sarvet, ja metsästäjät ovat ampuneet mieluiten juuri niitä. P e u r a n metsästys on etsimistä ja odottamista. Sarvien piikkiluku ei saisi kohota yli 30:n. Metsästystä vaikeuttaa syys-lokakuun rykimä eli kiima, jolloin hirvaiden liha on käyttökelvotonta. Rotupuhtauden vaalimiseksi metsäpeuran ja poron risteymät pyrittiin poistamaan poroerotuksissa ja metsästämällä. Itsenäisen Suomen ensimmäiset lailliset peurat pyydettiin Kainuussa vuonna 1996. Niinpä sopivan eläimen etsiminen ja yhyttäminen saattaa viedä monta päivää. Viime vuosina ei ladoista ole tarvinnut peltopeuroja pahemmin vahtia. Viime vuosina metsästystä on kohdistettu nuoriin yksilöihin sekä vasoihin. Tällöin ne ovat jatkuvasti liikkeessä ja vaihtavat peltoa jopa päivittäin taipaleellaan talvilaidunmaille. Sitten asetutaan aamuhämärissä tai illan kähmyssä pellon reunaan passiin. Viimeisimmät rodunpuhdistusjahdit olivat Kainuussa talvella 2002–2003. Kysymyksessä on Suomen kallein riistaeläin. Pahimpina jahtikausina vuosituhannen alussa kolme neljästä saaliseläimestä oli aikuisia uroksia. Riistaviranomaiset ovatkin tietoisesti kiristäneet metsästystä peurakannan rakenteen oikaisemiseksi ja saattamiseksi uudestaan kasvu-uralle. Pohjanmaan riistanhoitopiiri myönsi luvan kuuden peuran metsästykselle maatalousvahinkojen kitkemiseksi. na erämaan eläimenä osana Suomenselän luontoa
Siksi värileikki näkyy vain osassa kovakuoriaisen pintaa. Jatkuvan kasvatuksen malleissa jo 25 sentin paksuuden saavuttaneet puut kaadetaan! Sahojen kannalta suositukset johtavat vikaan, mutta syy on sahateollisuudessa itsessään, koska se ei käytä tukkien laatuhinnoittelua. Interferenssi voi vahvistaa valoa tietystä suunnasta ja sammuttaa toisesta suunnasta katsottaessa. Sinisorsan siipipeili on lähes tasomainen ja näkyy siksi tasavärisenä, mutta pään kuperissa pinnoissa värit väikkyvät erilaisina. Jos sahapuista maksettaisiin jalostusarvon mukaan, metsänomistajain kannattaisi pidentää kiertoaikaa ja kasvattaa päätepuusto järeäksi. Ne jäävät Metsälehden tietoon. Ostetun suman mukana on aina tullut riittävästi arvotavaraa – näihin asti. Hyvän esimerkin valon t a i t t u m i s e n riippuvuudesta katseen suunnasta ja kalvon p a k s u u d e s t a tarjoaa veden pinnalle leviävä öljypisara, jonka väri vaihtelee katseen (valon) suunnan ja kalvon paksuuden mukaan. Lähde ja Laiho narahtivat vastineessaan myös yrittämään harhautusta VMI-tietojen avulla. Järeistä puustoista olisi hyötyä myös maisemalle, marjastajille ja metsien monimuotoisuudelle. Pari lainausta satavuotiaan metsänhoidon uudistajan merkityksestä: ”Suomen metsätaloushistorian merkittävin päätös on ollut siirtyminen harsintametsätaloudesta metsikkötalouteen.” ”Yli-Vakkurin aloitteesta lainvalvontaa yhtenäistettiin ja . Jatkossa sahoille tulee entistä vähemmän sellaisia tukkeja, joita sahaamalla voi tehdä hyvää tulosta. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Monet sahurit ovat todistaneet, että hyvälaatuisesta voi saada 2–3-kertaisen hinnan tusinatavaraan verrattuna. Lähde remahti nauruun kun Vielä Lähteelle ja Laiholle Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/ tai sähköpostiosoitteesi. Silloin osasin suusanallisestikin kuvata jatkuvan kasvatuksen johtavan vääjäämättä metsän hävitykseen. Kallista metsänviljelyäkin tarvittaisiin harvemmin. 1970ja 1980-lukujen puunhintasopimuksissa tukin laatu vaikutti selvästi hintaan: hinnastoissa oli laatulisät järeyden ja vähäoksaisuuden perusteella. Ilmeisesti heidän laskelmissaan pienet ja isot tukit ovat samanhintaisia. Valkovuokon kukissa ei ole valkoista ainetta, vaan väri syntyy valon heijastuessa solunseinistä. METSÄPILA Luonnossa – kasveissa ja eläimissä – on monenlaisia väriaineita, mutta kaikki värit eivät synny kemikaaleilla. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 6 • 2014 25 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Usein juuri valkoiset ja siniset värit sekä silkintai metallinkiilto syntyvät valoa heijastavista rakenteista. Kun uudistettavalla Isoista tukeista arvotavaraa LUKIJALTA Sekä kuvani että sanani (Metsälehti 3/2014) näyttivät tehonneen Erkki Lähteeseen ja Olavi Laihoon päätellen siitä, että he kielsivät luonnonlaitkin (Metsälehti 5/2012). Edellytämme, ettei kirjoitusta ole lähetetty muille tiedotusvälineille. tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. TAPIO LAIHO metsänhoitaja Jyväskylä LUKIJALTA Laudat ja lankut eivät ole keskenään samanarvoisia. Näin laadit lukijakirjoituksen kysyin, mistä viimeisenkin alikasvoskarahkan kaatamisen jälkeen uusi metsä sille kuviolle saataisiin. Perhosten siipisuomuissa, lintujen höyhenissä ja hyönteisten kitiinikuoressa erilaiset värejä synnyttävät rakenteet ovat yleisiä. Sahateollisuuden kannattaisi herätä laatuhinnoitteluun. Tutkijain mielestä metsän kasvattaminen järeäksi ei kannata, koska he laskevat kannattavuuden pääoman korkovaatimuksen perusteella. rmojen vuorineuvokset saatiin uskomaan hyvään metsänhoitoon, minkä johdosta yksityismetsälain vastaiset hakkuut vähenivät dramaattisesti.” ERKKI TIMONEN. Aivan toisenlainen tiedemies ja isänmaan rakentamisen suunnannäyttäjä on Liisa Saarenmaan esittelemä professori Paavo Yli-Vakkuri (Metsälehti 5/2014). metsällä ei ole enää järeysvaatimusta, on ilmeistä, että jatkossa hakataan nykyistä useammin pienikokoista tukkimetsää. ”No sitten tehdään raivaus ja metsän istutus aurattuun, muokattuun tai mätästettyyn maahan!” Sitähän minäkin. Tukin todellisen arvon mukainen hinnoittelu korjaisi pian myös metsänhoitosuosituksia pitemmän kiertoajan suuntaan. Värejä synnyttävät paksuudeltaan valon aallonpituuden luokkaa olevat kerrokset tai tiheään samanlaisina toistuvat nystyt, uurteet, kuidut tai harjanteet, joista valo heijastuu tai taittuu eri tavoin eri suuntiin. Arvokkaiden järeiden tukkien tulo sahoille uhkaa vähetä uuden metsälain ja uusien kasvatusmallien myötä. Arvokasta laatua saadaan yleensä järeimmistä tukeista. Minkähänlaisen kehitysja tutkimusmallin hedelmä on ”jokametsä”, jota varten ”puiden ikäja valtapituustietoja ei tarvita”. Osa väreistä on valon leikkiä kasvin tai eläimen rakenteissa, heijastuksia, taipumista ja interferenssiä. J o s p i n ta imee kaiken valon, se näkyy mustana; jos se taas heijastaa kaiken valon takaisin, se näkyy valkoisena. Heidän mainitsemansa kolmen ensimmäisen inventoinnin tiedot eivät suinkaan kertoneet ”kaikkien Suomen metsien olleen luonnonvaraisia”, vaan ne todistivat Edmund von Bergin 1850-luvun lausuman ”tuiki taitavista metsänhävittäjistä” oikeaksi. Jos rakenne on sellainen, että se heijastaa vain sinisen takaisin mutta imee muut aallonpituudet, se näkyy sinisenä. Eipä taida metsäkään olla tarpeellinen. Jos hieroo valkovuokon terälehtiä sormien välissä, väri katoaa ja sormiin jää vain vetistä nuhjua. Lähteen reaktio oli aivan sama jo 1970-luvulla, kun satuimme Nikkarilassa opetuksen lomassa kahdestaan samaan ruokapöytään. Metallinkiiltoa Pajun lehdellä laiduntavat lehtikuoriaiset hehkuvat kuin korukivet. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.
Metsälehden mobiili on uskomattoman helppokäyttöinen. Tiedot perustuvat dosentti Seppo Vehkamäen (1943–2011) ennen kuolemaansa keräämään aineistoon. Saaristolaivaston luoja Fredrik Henrik af Chapman inventoi Suomen ja Pohjanmaan metsät vuonna 1758. www.metsälehti.?/mobiili Lataa ilmainen näytenumero osoitteesta www.metsälehti.?/mobiili 3 600 kuutiota puuta, josta vain osa päätyi lopulta laivaan. ERKKI ANNILA Kirjoittaja on metsänsuojelun emeritusprofessori. Laivat olivat melko pieniä, vetoisuudeltaan vain runsaat 500 kuutiometriä. Esimerkiksi Lapualla oli vain kymmenkunta taloa, jossa puuta oli yli oman tarpeen. Tervanpolton painopiste siirtyi yhä enemmän Pohjanmaalle, ja laivoja tarvittiin entistä enemmän tervan kuljetukseen. Pohjanmaan metsäkato ei kuitenkaan ollut mikään paikallinen ilmiö, vaan se oli seurausta pitkästä, vuosisatoja kestäneestä eurooppalaisesta kehityksestä. Tämä johti siihen, että tukkipuumänniköt hävisivät vähitellen, kun uusi puusukupolvi hakattiin jo ensiharvennusvaiheessa. Esimerkiksi Pietarsaaressa rakennettiin 1850-luvun puoliväliin mennessä yli 600 laivaa. Yhtä tervatynnyriä (125 litraa) kohti tarvittiin 100–150 nuorta puuta, isompia vähemmän. Se on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja aina valmiina siellä missä sinäkin. Ja kätevä. Tervanpoltto herätti mielenkiintoa myös tieteellisissä piireissä. Hyvin pyyhkii. Tervanpoltto siirtyi Pohjanmaalle Terva eurooppalaisiin laivoihin saatiin 1600-luvulle saakka pääasiassa Keski-Euroopasta. Puulaivojen rakentaminen ja tervakauppa alkoivat hiipua 1800-luvun puolivälistä lähtien, kun laivoja alettiin maailmalla rakentaa yhä enemmän raudasta. Kuva on piirretty ennen vuotta 1747. Pohjanmaalla ensimmäinen merkintä laivanrakennuksesta on Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539. Vuosisadan loppuun mennessä Pohjanmaan tervan vienti tyrehtyi lähes kokonaan. Tällaisen laivan rakentamiseen tarvittiin noin Kun pohjalaiset metsänsä hävittivät Laivanrakennus ja tervanpoltto toivat 1700ja 1800-luvuilla vaurautta Pohjanmaalle – metsien kustannuksella. Eric Juvelius väitteli tohtoriksi tervanpoltosta Pohjanmaalla jo vuonna 1747. Kolmas suuri puunkäyttäjä oli sahateollisuus. Yhtä alusta kohti tarvittiin 15–20 hehtaaria metsää riippuen tietysti tukkipuiden koosta ja määrästä. M u se o v ir a st o. Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun tienoilla lähimmät tukkimetsät olivat jopa sadan kilometrin päässä rannikosta, harvaan asutulla Suomenselällä. Tervaa saatiin eniten nuorista, 30–40-vuotisista männyistä, jopa kaksi kertaa enemmän kuin 70-vuotiaista. Yksityismetsissä tilanne oli vieläkin huonompi. Valtamerialusten suojaamiseen tarvittiin lisäksi sotalaivastoja. Tukeista ei kannata puhua, niitä laahataan paikalle jo pitkähköjä aikoja peninkulmien takaa.” Laivanrakennuksen ja tervanpolton loppumisesta seurasi yleinen työttömyys, joka purkautui muuttoliikkeenä varsinkin Amerikkaan 1800-luvun viimeisenä ja 1900-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Suurimpana syynä tähän on totuttu pitämään kaskeamista ja niistä usein alkaneita metsäpaloja. Ja ajantasainen. Foinikialaiset olivat ensimmäisiä, jotka alkoivat rakentaa merikelpoisia aluksia, joilla he purjehtivat 1000 vuotta ennen ajanlaskun alkua aina Atlantin valtamerelle asti. 26 METSÄLEHTI 6 • 2014 Noin 150 vuotta sitten Suomen metsät olivat hyvin huonossa kunnossa. Aluksi laivat tehtiin kirveellä ja piilulla työstetystä puutavarasta, myöhemmin sahatavarasta. TUTKIJALTA Kirjan kuvitusta varten tehty kuparikaiverrus kuvaa tervanpolttoa Pohjanmaalla. Espanjan ”voittamattoman armadan” rakentamiseen 1500-luvun lopulla tarvittiin yli miljoona kuutiometriä puuta. Ja ajankohtainen. Tervaa vietiin Pohjanmaalta 1700-luvun loppupuolella 10 000 –20 000 tynnyriä ja 1800-luvun alkupuoliskolla jopa yli satatuhatta tynnyriä vuodessa. Tilannetta kuvaa Lapuan nimismiehen kertomus vuodelta 1861: ”Metsätuotteita on vähän ja heikkolaatuisia siitä johtuen, että rahvas viime vuosina metsäpalojen tehokkaasti tukemana on tuhonnut suuren osan isommista kasvavista puista. Tämän jälkeen tervakauppa siirtyi yhä enemmän Ruotsiin ja ennen kaikkea valtakunnan itäosaan Suomeen. Laivanrakennus alkoi Pohjanmaalla nopeasti vilkastua 1700-luvun puolivälistä lähtien. Vasta harsintajulkilausuma 1948 sai aikaan todellisen muutoksen ja metsävarat alkoivat nopeasti kasvaa Pohjanmaallakin. Vaikka kestävän metsätalouden periaatteet ymmärrettiinkin jo 1800-luvun lopulla, metsissä harjoitettiin harsintaja poimintahakkuita pitkälle 1900-luvulle. Ja tarpeellinen. Ensimmäiset piirustuksiin perustuvat laivat rakennettiin Pohjanmaalla vasta 1700-luvun puolivälissä. Aivan uusi aikakausi laivanrakennuksessa ja merenkulussa alkoi uuden ajan alussa suurten löytöretkien seurauksena. Pohjanmaalta muuttajia oli joinakin vuosina kolme-neljä kertaa enemmän kuin muualta Suomesta. Kruununmetsissäkin vielä vuosisadan lopussa nuoria metsiä oli reilusti yli puolet kehitysluokista. Muualla maassa tämä pitääkin paikkansa mutta Pohjanmaalla, missä metsät soveltuivat huonosti kaskeamiseen, tärkeimpinä syinä olivat laivanrakennus ja siihen olennaisesti liittyvä tervanpoltto. Heitä seurasivat kreikkalaiset ja roomalaiset. Pula jopa polttopuusta 1800-luvun puoliväliin tultaessa Pohjanmaan metsät oli hakattu niin tarkkaan, että suurimpien kaupunkien ympäristöissä oli pula jopa polttopuusta. Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen vesiyhteydet Saimaan vesistöalueelta Suomenlahdelle katkesivat ja tervakauppa tyrehtyi siellä lähes kokonaan. Pinta-alatarve tynnyriä kohti oli 3–5 aaria
Kuvamateriaalia Metsän pojan kokoamista varten on siis riittänyt. www.metsämaailma.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN KIRJA ”Metson soidin on ikiaikainen, kiehtova kevätaamun näytelmä. 120 sivua. Lisätietoja tehtävästä saa osoitteesta www.upm.com/ura tai metsäasiakaspäälliköiltä: Jaakko Iso-Markku (Rauma) p. Värinegatiiveja Hautala lienee valottanut vähemmän. 50-luvun lopulta näihin päiviin asti ulottuva kuva-arkisto sisältänee varovasti arvioiden reilusti yli miljoona yksittäistä kuvaa. Metsäkustannus 2014. Metsän pojassa Hautala onnistuu erinomaisesti. 0405566729, Ahti Luukkonen (Heinola), p. lmiä. Esipuhe Mikko Lamminpää. 1970-luvulla luontokuvaajan synonyymi oli Hannu Hautala ja Novo. Lähetä hakemuksesi 3.4.2014 mennessä osoitteessa www.upm.com/ura JOIN THE BIOFORE COMPANY! Puunhankinta ja metsätalous vastaa UPM:n puuraaka-aineen hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista. Tiedot kiinnostavat etenkin muita kuvaajia. 0408330354, Juho Honkela (Maalahti/Vaasa ja Soini/Alajärvi) p. exin pikakahvaan kiinnitetty Leitzin 400 tai 560 millimetrin teleobjktiivi. Mielestäni Metsän pojan paras kuva on oheinen otos vuodelta 2002, jossa soivan ukkometson nokasta nousee höyry keväiseen pakkasilmaan. 27 METSÄLEHTI 6 • 2014 Hannu Hautala: Metsän poika. Eikä jälki etenkään mustavalkokuvissa ole huono, päinvastoin – vaikka linssien nanopinnoitteista tai optiikoiden af-tarkennuksista ei silloin tiedetty vielä mitään. Kuvista ja niistä kertovista teksteistä muodostuu kokonaisuus, joka kantaa kirjan loppuun asti. Välillä se intoutuu koko sarjaan. Hautalan otokset ovat perinteisiä . Kokonaisuus kantaa Teoksen loppusivuilta löytyy kattava luettelo kirjan kuvien julkaisuja teknisistä tiedoista, Hautalan kuvauskalustosta ja julkaistuista kirjoista. Lisäksi vastaamme sekä yhtiön että sopimuskumppaneidemme metsien hoidosta. Tarjoamme asiakaspalveluhenkiselle puukaupan ja palveluiden myynnin ammattilaiselle kiinnostavan tehtäväkentän ja mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. ARI KOMULAINEN Puolen vuosisadan kuvat “Hannu Hautala on parille sukupolvelle luontokuvaajia esikuva, johtotähti ja kateuden aihe.” Yhtiössämme työskentelee globaalisti noin 21 000 henkilöä ja palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. UPM – The Biofore Company – www.upm.com Puunhankinta ja metsätalous hakee Raumalle, Savonlinnaan, Maalahteen/Vaasaan, Soiniin/Alajärvelle ja Heinolaan Metsäasiakasvastaavia vastaamaan metsänomistajien asiakasja neuvontapalveluista puukauppaan ja metsäpalveluiden myyntiin liittyvissä tehtävissä sekä uusasiakashankintaan liittyvistä markkinointitoimenpiteistä. 0400250405. Luontokuvauksen mestari ei ole ottanut käyttöönsä digitaalista kamerajärjestelmää ja on siten luontokuvaajista kenties viimeinen mohikaani, joka käyttää vielä . Hannu Hautalahan on ollut jo parille sukupolvelle luontokuvaajia esikuva, johtotähti ja menestyksen myötä myös kateuden aihe. Metsän poikaan Hautala on valinnut vuodesta 1966 alkaen yhden ruudun vuosittain aina vuoteen 2014 asti ja kirjoittanut hautalamaiseen tyyliinsä kuhunkin kuvatekstin. Hinta 32 euroa. Suurin työ lienee ollut – kuten aiemmissakin Hautalan työstämissä yli 50 julkaistussa kirjassa – lopullisten kirjaan päätyneiden painokuvien valinta. Hannu Hautala on kaikilla mittareilla mitattuna eniten suomalaista luontoa kuvannut valokuvaaja. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tätä voi havainnollistaa vaikkapa Metsän pojan vuoden 1983 kuukkelikuvalla, kun vertaa painotyötä Kuukkelin maa -kirjan (vuodelta 1984) aloitusaukeaman samaan kuvaan. lmiruutuja – mustavalkonegaa ja väridiaa. 0400353353, pe 28.3 klo 13–16 ja 1.4. Hionnan aikana hengitys purkaantuu ilmaan huuruna. Kuten Lamminpää kirjoittaa, Metsän poika on elämäkerta, luontovalokuvauksen historiakatsaus ja suomalaisen luonnonsuojelun tarina. Valokuvakirja elää tai kaatuu kuvien ja tekstien mukana – kokonaisuus ratkaisee lopputuloksen. Tyyni aamu, vastavalo – valokuvaajan sormi yrittää tavoittaa jokaisen hiontasarjan uloshenkäyksen.”. Yhtiön tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosan hankimme Suomesta yksityismetsänomistajilta, joille tarjoamme myös monipuolisia metsänhoitoja asiantuntijapalveluja. Metso näpyttelee harvakseltaan. Tekstit ovat suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, joten kirja soveltuu hyvin vaikkapa lahjaksi niin länteen kuin itään. Osa kirjaan valituista otoksista on tuttuja Hautalan aiemmista teoksista, mutta mukana on myös aiemmin julkaisemattomia ruutuja. Eikä kuvateksti jää kuvaa huonommaksi, kuten jokainen voi itse lukea. klo 8:30–11:30, Kari Väisänen (Savonlinna) p. Hautalan monesti käyttämä lause ”onni on ahkeran veli” pätee häneen itseensä täysin. Vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. Vanhin ikikukko kiertelee soitimen keskellä näyttäen hallitsevan sitä. Toukokuun pakkasyö valkenee huikaisevan kirkkaaseen valoon. Kirjan esipuheesta vastaa Mikko Lamminpää, joka tekstissään luotaa Hannu Hautalan uraa ja sen merkitystä luontovalokuvauksessa ja luonnonsuojelussa. Pientä moitetta voi antaa kuvien säätämisestä: kovin on tummaa ja tukkoista monessa otoksessa. Näillä optiikoilla on kuvattu myös moni kirjaan päätynyt 70-luvun kuva
Tiedusteluihin vastaa tj. Välittömiä ensiharvennustarpeita lähes 40 ha alalla. 6 ha, ensiharvennustöitä 2015-2018 n.11 ha. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Tyrjänsaari 108,7 ha. 39.000 € /tarjous. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Uusi kysymys: Aiotko istuttaa koivua. Taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30 %, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. Tie halkaisee tilan. 125.000 €. Mh. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 33,53 ha. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. ”Ilmastopaneelin työ on haastavaa ja vastuullista. Saimaan Kesamossa metsäisellä ja jylhällä kalliotontilla rantarakennuspaikka, johon rakennettu jo sähköistetty saunamökki, huvimaja/kesäkeittiö, varasto ja ekovessa. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Palvelemme yli 4000 metsänomistajaa kolmen kunnan ja kuuden vanhan pitäjän alueella. Kiinteistö rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. 125.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Arvostamme yksityismetsätalouden ja puukaupan tuntemusta. Taimikonhoitotöitä lähivuosina n. 20 %. Järvenrantaa n. 7 km, Varkauteen n. Puusto n. 87 % kivennäismaata, pintaalasta lähes 70 % varttunutta kasvatusmetsää tai uudistuskypsää metsää. 51 ha. Oivallinen sijoitusmetsä tee tarjous! 138.000 €. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. rakennuspaikka, rak.oikeus 150 m 2 . 491.000€. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA KOULUTUSTA MYYDÄÄN minä 2.0 MAMK = SUOMEN PARAS Metsäopetusta maastossa, luokassa ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä. Runsaspuustoinen metsätila erinomaisella saavutettavuudella. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. an maisteri Pasi Somari. Lammen rannalle poikkeamisluvalla lomarakennuspaikka. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Rantasalmelle n. www.mamk.. Puusto n. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. 53.000 €. 040 510 8085 METSÄTILA, Kuhmo, Lammasperä 192,50 ha. Sijainti Kesälahden Purujärvellä, Ruokkeenniemessä. Ilmastopaneelin tehtävänä on edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastoasioissa. 1.650 m 3 . Rantametsäkiinteistö, puusto n. Tila 2 palstassa Kallunginahossa ja ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Suojainen lahti, joka avautuu lounaaseen. . 93.000 €. 040 7069 166 www.mhy.fi POHJOIS-KARJALA ILMOITA METSÄLEHDESSÄ ILMOITUSMYYNTI Jarmo Rautapuro p. Puustomäärä noin 3300 m 3 , josta tukkipuuta n. 48.000 €. Kohteen metsät ovat pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Palsta rajoittuu Koitajokeen n. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK), 240 OP Hae nyt! Yhteishaku 3.3.–1.4.2014 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala toimii Pohjois-Karjalan alueella. METSÄTILA, Ranua 36 ha. 1.350 m 3 , joka kovassa kasvukunnossa. METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. Sijainti Savonlinna-Varkaus -tien varrella. 450 m, ei rantarakennusoikeutta. 73.000 €. Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.. Hänen vastuullaan on yhtön koko myynnin ja markkinoinnin johtaminen. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Tiedotamme työhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/jarvilakia. Yhtiön aiempi markkinointijohtaja Kimmo Hakola siirtyy samalla osa-aikaeläkkeen myötä markkinointipäälliköksi vastuullaan yritysmarkkinointi. loso. 29 METSÄLEHTI 6 • 2014 28 METSÄLEHTI 6 • 2014 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. Arvostamme oma-aloitteisuutta asiakashankinnassa, vuorovaikutteisia palvelutaitoja sekä kokemusta metsänhoitotöistä ja puukaupasta. METSÄTILA, Savonlinna, Vuokala 26,78 ha. Yhdistys on maakunnan yksi merkittävimmistä metsätalouden toimijoista ja tarjoaa jäsenilleen laadukkaita ja monipuolisia palveluita. MÄÄRÄALA, Ranua, Asmunti. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin (amk) tai vastaavaa koulutusta, aktiivista ja tavoitteellista otetta työtehtäviin sekä asiakaspalveluosaamista. Jani Puronvarsi 0400 164 311. Kattava metsäautotieverkosto. Runsaspuustoinen määräala, kokonaispuusto n. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 302.500 €. Osaamisen perustana hyvät työelämäyhteydet. Kok.rak.oikeus 200 k-m 2 . 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Palkkaus METO/YT TES. Uimaharjun taajamaan n.18,5 km. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy JÄRVILAKIA Metsänhoitoyhdistys JärviLakia on Kauhavan, Lappajärven ja Vimpelin alueen metsällinen toimija. 13.680 m 3 . 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Paneelin uudeksi puheenjohtajaksi nimitettiin ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Jatkuvaliikenteinen lossi ja talvella jäätie. 700 m 3 , Pitkäjärven rantaviivaa n. Onnistuessaan se voi auttaa päättäjiä tekemään viisaita ratkaisuja, joissa ilmastonmuutoksen hillintä samalla edistää Suomen talouden kilpailukykyä”, Ollikainen linjaa. METSÄTILA, Salla, hautajärvi 40 ha. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. Kohde remonttitaitoiselle Ranuanjoen jokitörmällä. Autotie perille. 1,5 km matkalta. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Heinola, Lusi 7,74 ha. 40.000 €. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. UPM Bonvesta -metsätila. METSÄTILA/LOMAPAIKKA, Savonlinna, Kesamonsaari 6 ha. Lammen eteläpäässä kaavanmuk. Kokonaispuusto n. 050 464 6500. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Huom! Keitele Forest on ilmoittanut rakentavansa Kemijärvelle uuden sahan ja liimapuutehtaan. 300 m. Kohteessa remontoitava hirsinen asuinrakennus esim. 3,2 km. 70 % ja lehtomaista kangasta n. 58.000€/tarjous METSÄPALSTA, Kemijärvi, Isokylä 33 ha. Hakemukset 11.4.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen marja.vartiainen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa kenttäpäällikkö Mika Lappalainen puh. Nyt haemme METSÄASIANTUNTIJAA Valtimon alueelle vastaamaan metsänomistajien palvelutuotannosta. kesäasunnoksi, lisäksi muita, purkukuntoisia talousrakennuksia. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Lisäksi Somari vastaa edelleen kirjojen myynnistä ja markkinoinnista. Rajoittuu pitkältä sivulta tiehen, joka talvisinkin aurattu. 09 315 49 803 Eero Sala p. Päivitä osaamisesi uudelle tasolle Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Varttunutta kasvatusmetsää kehitysluokkajakaumasta 50 %, tuoretta kangasta n. Hakemukset 22.4.2014 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys JärviLakia, Nikolaintie 10, 62200 Kauhava tai sähköpostitse, jani.puronvarsi@mhyjarvilakia.fi. 159 m 3 /ha. 35 km. Teerikankaan palsta n. 050 331 4137 jarmo.rautapuro@metsalehti.. 2300 m 3 , nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, taimikoita. Tämä tullee lisäämään puun kysyntää alueella merkittävästi. Rajoittuu Palajärven rantaan, johon mahdollista saada paikka veneelle ja laiturille. www.kiinteistomaailma.?/1122019. Hakemuksia ei palauteta. Ollikainen vetämään ilmastopaneelia Somari Hakola Vastaajia 136. 17.240 m 3 eli peräti n. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Haemme 1-2 METSÄASIANTUNTIJAA toimimaan Lappajärven ja Kauhavan talousalueelle. huhtikuuta alkaen . Ympäristöministeriö on asettanut Ilmastopaneelin toiselle toimikaudelle vuoden 2015 loppuun. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 20 40 60 80 100 Ei 40% Kyllä 60% GALLUP Savcor Forest Projektipäällikköä T Metsäkustannus Oy Metsäkustannus Oy:n markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty 1. 0500 278 011 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Kuurnankatu 3 b 80100 JOENSUU puh. Hyvät tieyhteydet. NIMITYKSET Oletko aloittanut kevään metsänhoitotyöt. Hyvä metsäautotie tilan läpi, puustoa 1445 m 3 + taimikot. ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Katja Raninen p. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 11. Rantametsätila, Ylärauvanlammen rantaa n. 18 km Kuhmon keskustasta. 3500 m 3 , rantaviivaa n. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta, myynninja markkinoinnin osaamista sekä kykyä sitoutua tulosvastuulliseen ja muuttuvaan mhy toimintaympäristöön. UPM-Bonvesta metsätila. 1000 m 3 . Lähetä nimitysuutisesi Metsälehteen osoitteeseen toimitus@metsalehti.. Hyvät tieyhteydet, eri kehitysvaiheessa olevia metsiä n
20 %. Hyvät tieyhteydet, eri kehitysvaiheessa olevia metsiä n. Kok.rak.oikeus 200 k-m 2 . 1000 m 3 . Palkkaus METO/YT TES. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Puustomäärä noin 3300 m 3 , josta tukkipuuta n. Jatkuvaliikenteinen lossi ja talvella jäätie. MÄÄRÄALA, Ranua, Asmunti. 48.000 €. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 700 m 3 , Pitkäjärven rantaviivaa n. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy JÄRVILAKIA Metsänhoitoyhdistys JärviLakia on Kauhavan, Lappajärven ja Vimpelin alueen metsällinen toimija. Tila 2 palstassa Kallunginahossa ja ylimmäisen Ahmalammen rannalla. METSÄTILA, Savonlinna, Vuokala 26,78 ha. Runsaspuustoinen määräala, kokonaispuusto n. ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Katja Raninen p. Sijainti Kesälahden Purujärvellä, Ruokkeenniemessä. 7 km, Varkauteen n. 302.500 €. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 53.000 €. www.kiinteistomaailma.?/1122019. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Taimikonhoitotöitä lähivuosina n. Kohde remonttitaitoiselle Ranuanjoen jokitörmällä. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kiinteistö rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 11. Palsta rajoittuu Koitajokeen n. Rantametsätila, Ylärauvanlammen rantaa n. 3500 m 3 , rantaviivaa n. METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Heinola, Lusi 7,74 ha. Oivallinen sijoitusmetsä tee tarjous! 138.000 €. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 73.000 €. Palvelemme yli 4000 metsänomistajaa kolmen kunnan ja kuuden vanhan pitäjän alueella. Taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30 %, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 2300 m 3 , nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, taimikoita. Varttunutta kasvatusmetsää kehitysluokkajakaumasta 50 %, tuoretta kangasta n. Hyvä metsäautotie tilan läpi, puustoa 1445 m 3 + taimikot. Arvostamme oma-aloitteisuutta asiakashankinnassa, vuorovaikutteisia palvelutaitoja sekä kokemusta metsänhoitotöistä ja puukaupasta. 300 m. Puusto n. UPM Bonvesta -metsätila. Nyt haemme METSÄASIANTUNTIJAA Valtimon alueelle vastaamaan metsänomistajien palvelutuotannosta. 40.000 €. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 050 464 6500. 6 ha, ensiharvennustöitä 2015-2018 n.11 ha. Tiedusteluihin vastaa tj. 125.000 €. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. 13.680 m 3 . Tämä tullee lisäämään puun kysyntää alueella merkittävästi. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv PALVELUKSEEN HALUTAAN TAPAHTUMIA MYYDÄÄN Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala toimii Pohjois-Karjalan alueella. Sijainti Savonlinna-Varkaus -tien varrella. Kohteessa remontoitava hirsinen asuinrakennus esim. kesäasunnoksi, lisäksi muita, purkukuntoisia talousrakennuksia. 39.000 € /tarjous. Arvostamme yksityismetsätalouden ja puukaupan tuntemusta. 1.350 m 3 , joka kovassa kasvukunnossa. Suojainen lahti, joka avautuu lounaaseen. Kohteen metsät ovat pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. 040 7069 166 www.mhy.fi POHJOIS-KARJALA. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 040 510 8085 METSÄTILA, Kuhmo, Lammasperä 192,50 ha. rakennuspaikka, rak.oikeus 150 m 2 . Hakemukset 22.4.2014 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys JärviLakia, Nikolaintie 10, 62200 Kauhava tai sähköpostitse, jani.puronvarsi@mhyjarvilakia.fi. Hakemukset 11.4.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen marja.vartiainen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa kenttäpäällikkö Mika Lappalainen puh. Saimaan Kesamossa metsäisellä ja jylhällä kalliotontilla rantarakennuspaikka, johon rakennettu jo sähköistetty saunamökki, huvimaja/kesäkeittiö, varasto ja ekovessa. 09 315 49 803 Eero Sala p. Jani Puronvarsi 0400 164 311. Teerikankaan palsta n. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta, myynninja markkinoinnin osaamista sekä kykyä sitoutua tulosvastuulliseen ja muuttuvaan mhy toimintaympäristöön. Yhdistys on maakunnan yksi merkittävimmistä metsätalouden toimijoista ja tarjoaa jäsenilleen laadukkaita ja monipuolisia palveluita. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 93.000 €. Rantasalmelle n. Lammen rannalle poikkeamisluvalla lomarakennuspaikka. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 3,2 km. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Mh. 18 km Kuhmon keskustasta. Haemme 1-2 METSÄASIANTUNTIJAA toimimaan Lappajärven ja Kauhavan talousalueelle. 35 km. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Tyrjänsaari 108,7 ha. Lammen eteläpäässä kaavanmuk. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. Runsaspuustoinen metsätila erinomaisella saavutettavuudella. 17.240 m 3 eli peräti n. Välittömiä ensiharvennustarpeita lähes 40 ha alalla. Uimaharjun taajamaan n.18,5 km. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 33,53 ha. Tiedotamme työhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/jarvilakia. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin (amk) tai vastaavaa koulutusta, aktiivista ja tavoitteellista otetta työtehtäviin sekä asiakaspalveluosaamista. Tie halkaisee tilan. 58.000€/tarjous METSÄPALSTA, Kemijärvi, Isokylä 33 ha. METSÄTILA, Ranua 36 ha. UPM-Bonvesta metsätila. 450 m, ei rantarakennusoikeutta. Järvenrantaa n. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 159 m 3 /ha. METSÄTILA/LOMAPAIKKA, Savonlinna, Kesamonsaari 6 ha. 1,5 km matkalta. 29 METSÄLEHTI 6 • 2014 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Kokonaispuusto n. METSÄTILA, Salla, hautajärvi 40 ha. Hakemuksia ei palauteta. 125.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Autotie perille. Hyvät tieyhteydet. 491.000€. Kattava metsäautotieverkosto. Puusto n. Rantametsäkiinteistö, puusto n. 87 % kivennäismaata, pintaalasta lähes 70 % varttunutta kasvatusmetsää tai uudistuskypsää metsää. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Rajoittuu pitkältä sivulta tiehen, joka talvisinkin aurattu. 70 % ja lehtomaista kangasta n. Rajoittuu Palajärven rantaan, johon mahdollista saada paikka veneelle ja laiturille. 0500 278 011 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Kuurnankatu 3 b 80100 JOENSUU puh. 51 ha. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 1.650 m 3 . Huom! Keitele Forest on ilmoittanut rakentavansa Kemijärvelle uuden sahan ja liimapuutehtaan
Kannattavuutta on helppo parantaa käyttämällä hakkuumahdollisuudet täysimääräisesti hyväksi. Sveitsiläiset johtavatkin hasselpähkinän syöntitilastoa yli kahden kilon vuosikulutuksella henkeä kohden. Amerikan Oregonissakin on innostuttu euroopanpähkinäpensaan viljelystä. Kannattavuuslaskennassa matematiikka on jokseenkin simppeliä, ihan liiankin simppeliä taloustieteilijöiden mielestä. Piru asuu yksityiskohdissa – laskentamalleissa on pakosta pantu mutkat niin suoriksi, etteivät ne vastaa karua todellisuutta. Ruokarauhaa rikkoessa Pähkinäntuotantoon jalostettuja lajikkeita on lukuisia. Pähkinäpensaita kasvavalla saarella Laatokan ja Nevajoen rantamaisemissa solmittiin rauhaa Ruotsin itärajasta lähes 700 vuotta sitten. Jo ennen sitä muinaissuomalaiset arvostivat pyhien pähkinäpuulehtojen tyyneyttä. Kyseisen kasvin oksat notkuvat parhaillaan keltaisten siitepölyä tuottavien hedenorkkojen painosta. Hyvin hoidettuina niiden rankabiomassan vuosituotanto lähenteli viittä kuutiometriä hehtaarilla. Pähkinä oli Euroopassa tärkeä ravintokasvi etenkin ennen viljoja. Viiden vuoden jälkeen pähkinäsato voi olla tuhansia kiloja vuodessa hehtaaria kohden. Englannissa viljelmän perustamiskustannukset vaihtelevat kymmenentuhannen euron molemmin puolin. Pähkinänmurskaamisen haasteellisuus on muuntunut myös kielikuviin. 30 METSÄLEHTI 6 • 2014 tulevat muut tuotantomaat kuten Italia ja Espanja. Tulos on osapuilleen 80 euroa hehtaaria kohti. Sammalrunkoiset pähkinäpuuvaltaiset alueet Skotlannin länsirannikon tyrskyisissä rantamaisemissa ovat saaneet lempinimen ”kelttiläinen sademetsä”. Sen käytölle vuoden alussa voimaan tullut uusi metsälaki antaa entistä enemmän liikkumavaraa. Ensimmäisten puiden joukossa kukintansa aloittanut leppä ei kuitenkaan ole ainoa syypää allergisiin reaktioihin. Mephisto on paholainen, jolle tohtori Faustus on myynyt sielunsa saadakseen vastineeksi rajattoman tiedon sekä yliluonnollisia kykyjä maallisen elämänsä ajaksi. Taloustieteilijät haluaisivat laskea kannattavuutta monimutkaisemmin optimoimalla kiertoaikaa: metH armaata, kallis ystävä, on kaikki teoria ja vihreää elämän kultainen puu”, toteaa Mephisto Goethen näytelmässä Faust. Leppää muistuttava monirunkoinen puu tai pensas aiheuttaa joillekin kaikkein voimakkaimmat allergiaoireet. Metsänhoitotöistä ei kannata ihan hirveästi tinkiä, jotta myös tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet tulisivat turvatuiksi. Hasselpähkinän syötävä sydän on kovan kuoren alla. Rauhan ikävystyttämät viikingit taas hyödynsivät pensaiden merivedenkestävää tuotantoa oivana matkamuonana seikkailuja hakiessaan. Metsätalouden kannattavuus lasketaan vähentämällä kantorahatuloista metsänhoidon kustannukset, ynnäämällä erotukseen julkinen tuki ja jakamalla näin saatu summa hehtaareilla. Se pysyttelee yleensä alle kymmenmetrisenä, mutta voi saavuttaa korkeampiakin mittoja. Käytännössä tosin huomattava osa tuotannosta päätyi karjan ja hirvieläinten vatsoihin. Pähkinä on ravintolähteenä tunnettu kasvualueellaan läpi Euroopan aina Länsi-Aasian ja Pohjois-Afrikan maisemiin saakka. Vihreä on elämän kultainen puu. Tarvittavat kaavat näyttävät vähän ikäviltä, ja rajuja ovat myös perusolettamukset, kuten esimerkiksi se, että metsänomistajalla olisi kaiken aikaa täydellinen tieto markkinoista, jotka nekin toimisivat kaiken aikaa täydellisesti. Puhtaasti matemaattisesti ajatellen metsätalouden kannattavuutta voitaisiin parantaa kasvattamalla kantorahatuloja, pienentämällä metsänhoidon menoja tai suurentamalla julkista tukea. Henkilökohtaisesti käytän kuoren rikkomiseen, pähkinänsärkijän puut tuessa, vasaraa. Pähkinäpensas vesoo herkästi, ja joillakin metsänviljelyalueilla taimikonhoito on varsin haasteellista. Ihminen on mutustellut sen tuottamia hasselpähkinöitä vuosituhansia kilvan oravien ja pähkinähakki-lintujen. Julkinen tuki kannattaa ottaa vastaan, kun sitä on tarjolla. Tällaisia verraten kummallisia ajatuksia tuli mieleeni pohdiskellessani metsätalouden kannattavuutElämän kultainen puu HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat Viime viikkoina ainakin eteläsuomalaiset ovat aivastelleet kevään siitepölykauden avajaisten merkeissä. Tshaikovskin Pähkinänsärkijä-baletin alkuperäisessä tarinassa puunuken leuat jumittuvat liian kovaan pähkinään. Brittein saarilla kasvoi parhaimmillaan toistakymmentä tuhatta hehtaaria pähkinäpensaspöheikköjä. Eräs suklaatehdas tosin markkinoi hasselpähkinä-tuotettaan Sveitsinpähkinänä. Päätöksentekoon tarvitaan siis edelleenkin tervettä järkeä. Maailman mittakaavassa neljä hasselpähkinää viidestä tuotetaan Turkissa ja kaukana perässä Pähkinä purtavaksi ”Sveitsiläiset johtavat hasselpähkinän syöntitilastoa yli kahden kilon vuosikulutuksella.” Etelä-Ruotsin pähkinäpensaiden oksat notkuvat parhaillaan keltaisten hedenorkkojen painosta.. LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. RA KA S PÄ I VÄ K I R JA sä on hakattava, kun sen suhteellisen arvon kasvu on yhtä suuri kuin korko. Englanninkielisissä maissa puhutaan käsitteestä ”kova pähkinä särjettäväksi” – raavaat suomalaiset puhuvat suoraan ”pähkinän puremisesta”. Puhtaat luontaiset pähkinäpuumetsiköt ovat usein vaikuttava näky. Koivukasvien heimoon kuuluva euroopanpähkinäpensas ( Corylus avellana) on kalkkipitoisten maiden suosija. Voitaisiinhan kannattavuus laskea tilakohtaisestikin, mutta metsäpolitiikan vaikuttavuuden seurannassa laskennan kohteena on koko valtakunta ja valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu 120 euroa hehtaarille. ta, joka siis on olla jollottanut melko heikoissa lukemissa ties kuinka monta vuotta. Sen katveessa on solmittu rauhansopimuksia tai muuten vain rauhoituttu. Samainen pensas on vuosituhansia tarjonnut myös arvokasta ravintoa sekä ihmisille että eläimille. Toisaalta vesametsätalouttakin on pähkinällä harrastettu
Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 6”. huhtikuuta. Palkinnot metsäristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Mikko Mattila, Helsinki, Maija Similä, Rovaniemi ja Oiva Touhunen, Pohja. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 10.4. 09 315 49 840. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 31 METSÄLEHTI 6 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Metsävähennys tuloutuu luovutusvoitoksi . Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Miltä metsät näyttävät vuonna 2050. . Kesätöissä istutustyömaalla . Kuusen pihkaa valuttamaan Metsälehti Makasiini ilmestyy 10. Nyt on klapien teon aika . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. METSÄRISTIKKO 6 Metsäristikko 3, oikea ratkaisu. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
Hinta 48 € Kirja ilmestyy 5.4.2014 Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito. Hinta 32 € Valtakunnan metsien inventoinnit – Suomen metsiä mittaamassa Reija Haapanen Suomessa toteutettiin vuosina 1921–1924 yksi maailman ensimmäisistä systemaattiseen otantaan perustuvista valtakunnan metsien inventoinneista (VMI). Vaikka suurimman osan säädöksistä saa ajantasaisina verkosta, kokemus on osoittanut, että painetulle julkaisullekin on tarvetta. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsänhoitotoimenpiteistä sekä talousmetsien luonnonja ympäristönhoidosta. Teoksen ensimmäiseen lukuun on koottu tärkeimpiä lainopillisen tiedon hakuohjeita. Verkkoa kannattaa käyttää tämän julkaisun ohessa. Tuloksena oli luotettava, numeraalisesti ilmaistu kuva Suomen metsävaroista. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Hinta 38 € Metsäalan säädökset Matti Kiviniemi (toim.) Julkaisun tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään helposti tärkeimmät metsätalouden lait, asetukset ja muut normit ajantasaisina. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Kirja esittelee toteutetut inventoinnit ja kuvaa VMI-instituution kehittymistä. Hinta 42 € Uutuus Uutuus Kevään kirjauutuuksia Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Hyvän metsänhoidon suositukset – Metsänhoito esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä. Projektipäällikkö kertoo tästä muutoksesta yhden miehen elämäntarinan kautta. Ossi Kokkosen elämä ja pitkä ja monivaiheinen ura on kuin Suomen 1900-luvun historian läpileikkaus. tai asiakaspalvelustamme, puh. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Projektipäällikkö Ossi Kokkonen ja Jyrki Koulumies Metsäteollisuus on 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla mullistunut ja ollut olennainen osa suomalaisen talouselämän menestystarinaa