Metsälehti 6/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MAALISKUUTA 2019 • NRO 6 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Ehdokkailta tuki veronalennukselle ›› 2–3 Suomen raaka-aine kiinnostaa Kiinassa ›› 6–7 Suojavyöhykkeisiin toiveissa selvyyttä ›› 7 Tien puute ei ole puukaupan este ›› 12–13 METSÄSTÄ Malkoja, liisteitä ja varakkaita ›› 16–17 Bisnes vaihtui metsään ja kirjoihin ›› 18–19 Tuhka käyttö teihin helpottumassa ›› 20 PILKKEITÄ Suurriistan jahti kasvanut EU-aikana ›› 24 Lukija: Verotus ei ohjaa kannattavasti ›› 27 Keväinen sugipuu on Korean koivu ›› 30 Sa m i Ka rp pi ne n HENKILÖ Tästä on syytä tuntea ylpeyttä Hilkka Rantala aloittaa sarjan, jossa lukijat pääsevät kertomaan onnistumisen iloa tuottaneista asioista. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 28. Paljon on muuttunut neljässä vuodessa. Sivut 9–11 Metsän valinta H an nu H ut tu. ›› 23 Selvitimme metsän omistajien äänestys aikeet
Eniten käytettiin metsäteollisuuden sivutuotepuuta, yhteensä 11,5 miljoonaa kuutiota. Puun myyntitulot ovat pääomatuloa, josta maksetaan 30 000 euroon asti 30 prosentin veroa ja yli menevältä osalta 34 prosentin veroa, kun tuloista on ensin vähennetty viiden prosentin yrittäjävähennys. Tämä ero vaikuttaa havuja lehtipuiden väliseen kilpailuun. Jos keväästä tulee sateinen, tilanne voi hei kentyä. Avohakkuu-aloitteen nimien tarkastus käyntiin Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite etenee. Metsähakkeen poltto lisääntyi viime vuonna Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kasvu jatkui viime vuonna lämpöja voimalaitoksissa. Metsähaketta kului 7,5 miljoonaa kuutiota. Heistä reilu puolet olisi valmis alentamaan puun myyntitulojen verotusta. Ilmastonmuutos saattaa kurittaa männyntaimia Muutokset lumipeitteessä vaikuttavat eri tavoin havuja lehtipuihin, Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa todetaan. ”Näillä näkymin ei ole luvassa viime kevään kaltaista pahaa kelirikkoa vaan maantiet pystyttäneen pitämään liikennöitävässä kunnossa”, kertoo Väyläviraston tieliikennejohtaja Pekka Rajala . Haittoja voi pienentää siirtämällä hakkuutähteet tuoreeltaan tienvarteen ja työmaan suunnittelulla. Lisäksi se on poikinut keskustelua hakkuista, nyt myös jatkuva kasvatus on käsitteenä tuttu yhä useammalle, ympäristöjärjestöt arvioivat. LIINA KJELLBERG K iinteistövero ei ainakaan lähitulevaisuudessa ulotu metsiin, jos Metsälehden vaalikoneeseen vastanneet kansanedustajaehdokkaat ovat seuraavassa eduskunnassa. Kielteisimmin veroon suhtautuu keskusta. Myönteisimmin metsän kiinteistöveroon suhtautuvat sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto. Leppänen arvioi, että keskusta pyrkisi alentamaan puun myyntitulojen verotusta kasvattamalla yrittäjävähennystä. Ja mitä tapahtuisi jokamiehenoikeuksille ja muille metsien yhteiskunnalle tuottamille hyödyille?" Valmiutta kompromisseihin Metsälehden vaalikoneeseen vastasi kaikkiaan 755 ehdokasta. Sosiaalidemokraateista sitä kannattaa reilut 20 prosenttia, vasemmistoliitosta vajaat 30 prosenttia. Sosiaalidemokraatit saattavat Leppäsen mukaan olla metEhdokkailta ”ei” kiinteistöverolle Puun myyntitulojen verotusta olisi valmis alentamaan reilu puolet Metsälehden vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista. Metsän kiinteistövero ei saa juurikaan kannatusta miltään vaalikoneeseen vastanneelta puolueelta. LYHYET UUTISET 28.3.2019 / AJASSA 2 Hakkuutähteiden bakteerit kiusaavat maanmuokkaajia Syksyn ja talven korjuussa maahan jääneet hakkuutähteet sisältävät runsaasti bakteereita ja homeita, joista aiheutuu epäpuhtauksia ilmaan keväällä maanmuokkauksessa. Kokoomuksella taas on hänen mukaansa melko yleisellä tasolla ilmaistu tavoite, ettei yrittäjyyden ja omistamisen verotus kiristyisi. Vaalikonevastausten perusteella tuskin edes vasemmistohallitus lähtisi sitä toteuttamaan", hän sanoo. Verotuksen alentamista vastustavat vihreät, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit. "Kiinteistöjä verotetaan käyvän arvon perusteella, mutta mikä on metsän käypä arvo. Kokeissa pienistä männyn taimista vain ne, jotka olivat kokonaan lumen peitossa, lähtivät kasvuun normaalisti. Kelirikkoennuste: Maantiet pysynevät liikennöitävinä Tämän kevään kelirikosta tullee tavanomainen, Väylävirasto ennakoi. Sen sijaan ne taimet, jotka lumi peitti vain osin tai ei ollenkaan, kärsivät pahoja vaurioita. Leppäsen mukaan kiinteistövero olisi käytännössä hankala toteuttaa. Aloitteen takana olleet ympäristöjärjestöt ovat vieneet aloitteen allekirjoitukset Väestörekisterikeskukseen tarkastettaviksi. H ei kk i Sa uk ko m aa / Le ht ik uv a. Sosiaalidemokraateista noin kolmasosa olisi tosin valmis alentamaan verotusta. Allekirjoituksia kertyi yli 62 000 kappaletta. "Metsän kiinteistöveroa ovat pitäneet esillä erityisesti sosiaalidemokraatit. Hieskoivun taimien selviytymiseen lumipeite tai sen puuttuminen ei vaikuttanut. Selkeimmin verotuksen alentamisen kannalla ovat perussuomalaiset, tähtiliike, kokoomus ja keskusta. Puheiden tasolla kiinteistöverolla ehkä enemmän uhkaillaan kuin ollaan tosissaan sen kannalla. Kampanjan tavoitteena on lopettaa avohakkuut valtion mailla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jussi Leppänen arvioi, ettei kiinteistöveron ulottaminen metsiin nouse vaalikoneen vastausten perusteella esille tulevissa hallitusneuvotteluissa. Luonnonvarakeskuksen mukaan puupolttoaineita kului kaikkiaan runsaat 20 miljoonaa kiintokuutiota, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kiinteistöveron ulottaminen metsiin tuskin nousee esille tulevissa hallitusneuvotteluissa. Verotettaisiinko maapohjaa, puustoa odotusarvoineen vai kaikkia näitä. Työterveyslaitoksen mukaan epäpuhtauksien hengittämisestä voi aiheutua maanmuokkaajille ja istuttajille esimerkiksi kuumeilua ja hengityselinoireita. Tilanne on vaikein Lapissa ja Kaakkois-Suomessa, muualla maassa normaali
Pohjoisemmaksi siirryttäessä tilanne muuttuu ja satotaso heikkenee, maan keskiosissa ja varsinkin pohjoisessa kukinta on vähäistä. Myös ensi keväänä varisevan siemensadon ennakoidaan olevan heikohko. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Kuusen siemenviljelmille on odotettavissa hyvä sato, osaan jopa erinomainen. Ensi syksyn käpykeräykset täydentävätkin merkittävästi kuusen vähiin käyneitä siemenvarastoja. Toisaalta puolueen tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä omaisuuden verottamiseen. Tätä vastaan ovat vain vihreät, vasemmistoliitto ja rimaa hipoen ruotsalainen kansanpuolue. Kokonaisuutena norkkomäärän ei kuitenkaan ennakoida yltävän huippuvuosien tasolle. Kaikkein yksinkertaisinta olisi mahdollisimman neutraali ja kohtuulliseksi mielletty metsätalouden verotus." Vihreiden ja vasemmistoliiton kielteinen suhtautuminen taas selittyy Leppäsen mukaan sillä, että kumpikin puolue painottaa hakkuisiin kannustamisen sijaan hiilinielujen ja luonnonsuojelun lisäämistä.. . Luken mukaan keväällä 2021 Kuusen siemenpulaan luvassa helpotusta Luke: Koivu ja mänty kukkivat hyvin koko maassa, kuusen runsas kukinta rajautuu Etelä-Suomeen. Tänä keväänä variseva kuusen siemensato on kuitenkin heikko koko maassa. "Vaalikoneen perusteella sosiaalidemokraatit eivät helposti lähtisi alentamaan puun myyntitulojen verotusta, mutta osalle ehdokkaista se kuitenkin sopisi. Uusi suunnitelma on, että toinen kahdesta hienopaperikoneesta muutetaan valmistamaan kraftlaineria, jota käytetään aaltopahvin pintakartonkina, ja toinen suljetaan. Ero kukinnoissa selittyy viime kesäkuun säillä, jotka eivät pohjoisessa suosineet kuusen kukka-aiheiden syntyä. Fakta Verotus jakaa puolueita Puun myyntituloista perittävää 30 prosentin veroa tulisi alentaa Kiinteistöverotus tulisi ulottaa koskemaan myös metsää Valtion tehtävänä on verotuksen keinoin kannustaa metsänomistajia myymään puuta 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sosiaalidemokraatit Kristillisdemokraatit Tähtiliike Kokoomus Siniset Keskusta Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Kristillisdemokraatit Siniset Keskusta Kokoomus Tähtiliike Perussuomalaiset Keskusta Ruotsalainen kansanpuolue Tähtiliike Perussuomalaiset Kokoomus Kristillisdemokraatit Siniset Vihreät Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Puolueiden keskimääräinen suhtautuminen Metsälehden vaalikoneen metsäverotusta koskeviin väittämiin 49 eri mieltä (sitä enemmän mitä pienempi luku) 50 ei samaa eikä eri mieltä 51 100 samaa mieltä (sitä enemmän mitä isompi luku) Vihreät Vasemmistoliitto Sosiaalidemokraatit Vihreät Vasemmistoliitto Ruotsalainen kansanpuolue puolet sitä vastaan. Koivun odotetaan kukkivan tänä vuonna viime kevättä paremmin. Paperintuotanto jatkuu ainakin vuoden 2020 syksyyn saakka. Stora Enso supisti Oulun-suunnitelmaa voidaan odottaa ainakin määrällisesti hyvää siemensatoa, joten luontaisen uudistamisen edellytykset paranevat. Kraftlainerin ja ruskean sellun tuotanto alkaisi saman vuoden lopussa. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Mielipiteet vaihtelevat kuitenkin huomattavasti puolueiden sisällä. Ehdokkailta ”ei” kiinteistöverolle säverotuksen osalta valmiita kompromisseihin. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 28.3.2019 JUSSI COLLIN Kuusen kukinta on tänä keväänä runsasta Etelä-Suomessa, Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa. Tänä keväänä hedenorkkoja esiintyy runsaasti myös Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa edellisestä hyvästä kuusen käpysadosta on kulunut viisi vuotta ja Pohjois-Suomessa seitsemän vuotta. Puolueen vaaliohjelmassa halutaan pienituloisille veronalennuksia, ja suuri osa metsänomistajista kuuluu tähän ryhmään. fi/vaalikone. Leppäsen mukaan vastausten hajonta voi johtua siitä, että verotukselliset kannustimet voivat olla hyvin erilaisia ja muuttuvat herkästi pakotteiksi. Aiemmin oli esillä molempien koneiden muuttaminen kartonkikoneiksi. Oulun paperikoneet ovat 1990-luvulta ja niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on hiukan yli miljoona tonnia. Sieltä näkee, mitä mieltä ehdokkaat ovat paitsi verokysymyksistä myös muun muassa hakkuumäärien lisäämisestä, kemeratuista ja hirvikannan koosta. Kukintojen ero Eteläja Pohjois-Suomen välillä selittyy viime kesän säällä, joka ei pohjoisessa suosinut kukka-aiheiden syntymistä. "Näin kävi esimerkiksi pinta-alaverotuksen kanssa. Stora Enso tekee investointipäätöksen tämän vuosipuoliskon aikana meneillään olevien yt-neuvottelujen päätyttyä. Männyn siemensato paranee vasta 2021 Mänty kukkii tänä keväänä hyvin koko maassa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Kraftlainerikoneen kapasiteetiksi tulisi 450 000 tonnia ja sellutehtaan 530 000 tonnia. ”Eniten kukintoja ja niistä kesän aikana kehittyviä käpyjä tulee esiintymään Vaasa–Suonenjoki–Joensuu-linjan eteläpuolella”, arvioi tutkija Tatu Hokkanen Lukesta. Yhden koneen malli tarkoittaa myös puolta pienempiä investointikustannuksia eli noin 350 miljoonaa euroa. Esimerkiksi sosiaalidemokraateista puolet on väittämän puolella ja VAALIKONE KERTOO . 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Jos yhden kartonkikoneen suunnitelma toteutuu, niin havukuitupuun käyttö kasvaa puolella miljoonalla kuutiometrillä nykyisestä 1,9 miljoonasta kuutiometristä. Samalla sellutehdas muutetaan valmistamaan valkaistun havusellun sijasta ruskeaa, valkaisematonta sellua. Metsälehden vaalikone löytyy osoitteesta metsalehti. Yrittäjävähennyksestä ja metsälahjavähennyksestä puolue haluaa eroon." Verokannustimet jakavat Vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat kallistuvat hienoisesti sen kannalle, että valtion tulee verotuksen keinoin kannustaa metsänomistajia myymään puuta. Er kk i O ks an en / Lu ke MIKKO HÄYRYNEN Stora Enso on supistanut suunnitelmaansa Oulun paperitehtaan uudistamisesta. Männyn kehitys kukintavaiheesta siemenen varisemiseen vie kaksi vuotta. Tänä keväänä variseva siemensato on sen sijaan Pohjois-Suomessa keskinkertainen ja muualla maassa vaatimaton. Sekä koivun että männyn hyvää kukintaa selittää viime kesän lämpimät säät. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p
MIKKO HÄYRYNEN Joko aika muuttuu. Yksityismetsien hakkuut sen sijaan lisääntyisivät, ja todennäköisesti puuvirta Ruotsiin kasvaisi. Sen seurauksena Metsähallituksen mahdollisuudet toimittaa puuta tehtaille vähenisivät kuitenkin oleellisesti, mikä muuttaisi investoijien suunnitelmia. Missään muualla Itämeren alueella ero hakkuiden ja kestävien hakkuumahdollisuuksien välillä ei ole yhtä iso kuin meillä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Niihin liittyy kaunis ajatus, että metsä yhdistää ja touhu jatkuu perustajan viitoittamalla tavalla. VAALIEN ALLA on keskusteltu vilkkaasti siitä, kuinka paljon metsien hakkuita voidaan lisätä vai pitäisikö niitä jopa vähentää. Politiikka ei ole rationaalista järjenkäyttöä, vaan myös tunnetta. Pohjoisessa etenkin, mutta kulttuuri alkaa levitä myös Etelä-Suomeen.” Oman vaikeutensa osuuksien hinnanmääritykseen tuo, että isojenkaan yhteismetsien tilinpäätökset eivät ole samalla tavalla julkisia kuin osakeyhtiöiden. Ikuisena pidetty metsätalouden edistämisen eetos on pohjimmiltaan poliittinen päätös, ja politiikan heilurilla on yläkuolokohtansa. Eniten hakkuita on varaa kasvattaa pohjoisessa Suomessa, missä Stora Enso jo kertoi aikeestaan lisätä puun käyttöä. Yhteismetsä osuuksien kauppa käy Perheyhteismetsiä perustetaan, mutta tulevaisuudessa nähdään myös niiden fuusioita, yhteismetsien kattojärjestön puheenjohtaja uskoo. Hakkuurajoitteiden nouseminen poliittiseen keskusteluun kertoo, että metsistä voidaan haluta myös vähemmän. Ainutlaatuinen mahdollisuus. Fuusioita vielä nähdään Suurin osa perustettavista yhteismetsistä on perheyhteismetsiä, mikä on nuori ilmiö. Toinen vaikutus on, että vapailta markkinoilta yhteismetsäosuuksia harvoin saa alle 50 000 euron, mikä rajaa ostajia. Jos talouskäyttöön tulee rajoitteita, ne alkavat valtion mailta ja kaukaa metsänrajan tuntumasta. KAIKKEIN PARASTA ON, että Suomen metsien mahdollisuudet hyödynnetään kotimaassa. Tavallinen metsänomistaja voi nukkua yönsä hyvin vielä pitkään. Uudet biotuotetehtaat ovat järkevä sijoitus myös ilmastonmuutoksen torjumisen ja siihen varautumisen kannalta. Niinpä sellutehtaita suunnittelevien investoijien kartalla Suomen 10 miljoonan kuutiometrin käyttämätön mahdollisuus loistaa kirkkaan vihreänä. Sen sijaan moni ehdokas toivoo, että eduskunta voisi päättää hakkuista valtio mailla. Keskustelun kuluessa on tullut selväksi, että yksityisten metsänomistajien hakkuupäätöksiin poliitikkojen on vaikea vaikuttaa. 28.3.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Keväthangilla on vielä korkeat nietokset.” KALLE 62 Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA MIKKO HÄYRYNEN, teksti JANI MAHKONEN, kuva S uomen yhteismetsät ry:n puheenjohtaja Jarmo Poutiaisen mukaan yhteismetsäosuuksien kauppa on vilkastunut. EHDOKKAIDEN MIELIPITEET hakkuiden lisäyksestä vaihtelevat. Tehtaat tuottavat raaka-ainetta, jolla voidaan korvata esimerkiksi muovia ja sen lisäksi uusiutuvaa energiaa paljon yli oman tarpeen. Tähän tähtää avohakkuiden kieltämisestä tehty kansalaisaloite, jota uusi eduskunta pääsee käsittelemään ensi töikseen. ”Silti metsästysoikeuksilla on enenevässä määrin merkitystä. Naapurimaassa hakkuita on varaa kasvattaa kestävästi vain muutama miljoona kuutiometriä. ”Osuuksia on myytävänä netin markkinapaikoilla ja ostajia on jonoksi.” Vaikka yksittäisen osuuden arvo voi olla hyvinkin pieni, niin yhteismetsä on voinut säätää myytävien osuuksien määrälle minimikoon. AJANKOHTAINEN NIIN KAUAN KUIN metsäpolitiikka on tehty, metsien on haluttu antavan enemmän, etenkin taloutta. Sitä ei juurikaan puhuta, miten ainutlaatuisesta mahdollisuudesta on kyse. Ilmastoja ekologiaperustelujen takaa voi aistia muitakin syitä, mutta olisi liian helppoa tuomita vaikutteiden kumpuavan kademielestä. Lisääntyvät harvennushakkuut taas auttavat pitämään metsät hyvässä kasvukunnossa. Käytännössä se on johtanut siihen, että pienet osuudet vaihtavat omistajaa perinnönjakojen kautta tai yhteismetsä lunastaa ne pois. Kun edistäminen etenee, niin lisäedistämisen perusteleminen vaikeutuu. Tarkoitus ei ole kieltää hakkuita kokonaan, vaan ohjata metsien käsittelyä jatkuvaan kasvatukseen. Ruotsiin tuodaan puuta Norjasta ja Baltiasta, mutta myös näissä maissa metsiä halutaan käyttää entistä enemmän omiin tarpeisiin
Kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan tästä aiheutuu 3–4 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt joka vuosi. . . Luken selvityksen mukaan maankäyttösektorin rooli korostuu vuoden 2020 jälkeisessä ilmastopolitiikassa, koska metsäkadon päästöt ja metsityksellä aikaansaadut poistumat otetaan huomioon uudessa Lulucf-tilinpidossa täysimääräisesti – toisin kuin metsänielut. "Yhteismetsä on omistusmuoto, joka sopii kaikenvärisille puolueille." Jarmo Poutiainen Lahdesta on ollut yhteismetsän osakas 1980-luvun alkupuolelta saakka. 5 AJASSA / 28.3.2019 KOLUMNI Gallup Verkkokeskustelu Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. . Nämä kohentavat oman työn tulosta. 2010-luvulla motiivina lienee ensisijaisesti ilmastonmuutoksen hidastaminen ja raaka-ainettakin saataneen tämän toiminnan sivutuotteena tulevina vuosikymmeninä. JÄTKÄPÄTKÄ Kannattaa se, kun jättää puolet kuluista pois. Suomen yhteismetsäpäivät järjestetään Oulussa 4.-5. Parrun ja pikkutukin ottajia ei lähellä ole.” MENNINKÄINEN ”Jos on joutilasta aikaa, niin miksi ei kannattaisi. Kaksi muuta yhteismetsäjärjestöä ovat Eteläisen-Suomen Yhteismetsät ja Pohjois-Suomen Yhteismetsien yhdistys, joiden odotetaan fuusioituvan kattojärjestöön. Lisäksi oman työn arvo on verovapaata 125 kuutiota saakka. PIKKUTUKKI Yleensä hankintakaupassa kaikki puu menee kuidun hinnalla, koska parrua ei osteta hankintana ja muutama tukki pätkitään kuiduksi.” LASSE ”Tukit menee meillä tukkeina. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden ja lajien säilymisen kannalta arvokkaat kulttuuriympäristöt on syytä jättää metsittämättä, jottei uhanalaisten lajien lista edelleen pitenisi Suomessa. Taustalla ei ole jalostetun taimimateriaalin käyttö, mitä epäiltiin aiemmin tänä talvena lehdissä ja some-keskustelussa syyksi heikkenevään sahapuun laatuun. METSITYSTÄ ON HARRASTETTU meillä ennenkin. KUN NYT LÄHDETÄÄN innolla metsittämään seuraavan kerran, kannattaa olla tarkkana puulajivalinnassa, maaperän ravinteisuuden arvioinnissa ja metsätuhoriskien kartoituksessa. Se saa Poutiaisen puistauttamaan päätään. Pakettipeltojen metsityksestä ilmastotekoihin ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. ”Kysymys: paljonko tappiota tuli tehdessä 110 kiintoa hankintahakkuuta hintaan 33,5 € kiinto ja ajo maatalousfortsonilla – vertailukohteena pystykauppa, jossa kuidun hinta 15 €. YHTEISMETSÄ JÄRJESTÖT . SUOMESSAKIN HÄVITETÄÄN metsää uusien taajamien, teiden laajennusten ja peltojen tieltä. Matkakulut ja traktorin pääoma ja ylläpito. Oma palkka 12 €, jää vielä 6,5 €, josta ajo remontteineen ja polttoaineineen oli 400, teräketju ja polttoaineet yhteensä 100 €. "Jos laissa on porsaanreikä, niin joku sitä käyttää. Hankkeet politiikkasuositukset löytyvät osoitteesta tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=29701. . Nyt nuo pellot kasvavat kohisten, vaikka puun laatu ei ehkä aivan parasta olekaan ja rungot ovat usein kallellaan mikä mihinkin ilmansuuntaan. Käytännössä sukupaineet rajoittavat kaupankäyntiä eikä osuuksista välttämättä haeta aitoa markkinahintaa. Suomen yhteismetsät ry on perustettu kolmisen vuotta sitten yhteismetsien yhteiseksi kattojärjestöksi, koska MTK hyväksyy jäsenekseen vain yhden yhteismetsiä yhdistävän tahon. 62% Kyllä Ratkaisevatko puolueiden metsäkannat äänestämisesi. Tuolloin motiivina oli maatalouden ylituotannon rajoittaminen ja metsäteollisuuden raaka-ainetarpeen tyydyttäminen. Myös kannustimet on saatava kohdalleen, ja pahoin pelkään, että enemmän riittää työsarkaa maatalousmaahan kohdentuvien tukien raivaamisessa metsityksen tieltä kuin itse metsityksessä. Jos ostat uuden kärryn ja kuormaimen olemassa olevaan traktoriin ja teet vuodessa reilun sata mottia hankintaa, niin tappiota tulee, mutta paljonko, niin siihen ei kukaan osaa antaa oikeaa vastausta ilman tarkempia tietoja.” PIHKATAPPI ”Hankintapuun hinnasta vähennetään työn arvo (jää 21,50 esimerkissä) ja sitten muut kulut. Pienissä yhteismetsissä byrokratia voi alkuinnostuksen jälkeen tuntua raskaalta.” Isolla on enemmän puukaupallista neuvotteluvoimaa, mutta ihan mahdottoman isoiksi yhteismetsät tuskin kasvavat, sillä toisessa päässä on toiset pulmat. 80-luvulla Itä-Suomessa itsekin olin istuttamassa ojitusmätästetylle turvepellolle mäntyjä. Metsäkatoa kompensoivat maatalousmaiden metsittyminen ja aktiivinen metsitys. Fakta Jos osuudestaan haluaa luopua, niin osakaskunnalla on etuosto-oikeus, mutta muuten perheyhteismetsien osuuksia voi periaatteessa myydä suvun ulkopuolelle. Jos tuon Fordsonin hinnalla olisi aikoinaan ostanut metsää, sen arvo voisi olla 200k €, traktorin arvo nyt muutaman tonnin.” TOLOPAINEN ”Traktorin kulut kai tuossa se epävarmuustekijä on. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien raivaamista. Aika monella 50tai 60-luvulla syntyneellä on omakohtaisia kokemuksia pakettipeltojen metsittämisestä. Tämä johtuu suuresta kasvunopeudesta, jonka rehevä ja höttöinen kasvualusta on aiheuttanut. Metsitystä tehtiin vuosina 1970–2000 yhteensä noin 250 000 hehtaaria, mikä on aika lähellä sitä pintaalaa, joka voitaisiin metsittää. Aina pääsee tuntipalkoille olettaen, että tiedät mitä teet.” KIM1 ”Ensiharvennuksissa ja kakkosharvennuksissa hankintahakkuu kannattaa jotenkin. Asialle ei nyt vain voi mitään." Hän ei ole kuitenkaan erityisen huolestunut veroetujen säilymisestä. Jos suvun siteen heikkenevät, niin koko perheyhteismetsän tunnetason ideakin hämärtyy. Porsaan mentävä reikä Metsärahastoja on perustettu yhteismetsien pohjalle, jotta rahasto saa yhteismetsän veroedut. ”Se on ihan varmasti tulevaisuutta. Kun osakkaiden määrä kasvaa, niin myös hallintokustannukset kasvavat. Hankintakaupan tukkiosuus oli lähellä 50%. Onko kevään taimet jo hankittu. Muut seikatkin siihen vaikuttavat, esimerkiksi työnjälki ja se, että voi tehdä milloin haluaa.” METSÄNKASVATTAJA. huhtikuuta. Luonnonvarakeskuksen osana valtioneuvoston selvitysja tutkimustoimintaa toteuttama hanke ”Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA)” kokosi tietoa maankäytön muutosten syistä, mahdollisista maankäyttösektorin ilmastotoimista ja niiden vaikutuksista sekä ilmastotoimiin liittyvistä ohjauskeinoista. Vanhimmat siemenviljelyksiltä alkunsa saaneet taimet kun ovat noin 30-vuotiaita ja niistä ei suuremmin ole vielä tukkia saatu. Perheyhteismetsien fuusioista puhutaan, mutta vielä sellaista kehitystä ei ole näkynyt.
Kaikki suunnitteilla olevat tehdashankkeet eivät toteudu.” Sutinen muistuttaa myös, että vain suuret metsäfirmat pystyvät rahoittamaan investointejaan itse. Jos suunnitteilla olevissa tehtaissa tehdään läpimurtoja, on riskinä, että kiinalaiset patentoivat ne itselleen. Hänen mukaansa kiinalaisia kiinnostaa Suomessa kaksi asiaa: raaka-aine ja turvallinen toimintaympäristö. Kiinalaiset ovat kiinnostuneita oppimaan suomalaisilta erityisesti puunjalostuksesta ja ympäristönsuojelusta. Metsä kiinnostaa Sutinen on työskennellyt työja elinkeinoministeriössä parikymmentä vuotta. Sutisen mukaan Kiina investoi toimiviin talouksiin. Suomessa riskiä ei ole. Ainakaan julkisesti ne eivät ole kiinalaisia kiinnostaneet.” Suomalaiseen sahateollisuuteen kiinalaiset sen sijaan sijoittaisivat mielellään. Esimerkiksi Venäjä on yrittänyt houkutella kiinalaisia sijoittajia, mutta Venäjään liittyy Kiinan näkökulmasta liian suuri poliittinen riski. 28.3.2019 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva K iinalaisten into sijoittaa Suomen metsäteollisuuteen ei yllätä työja elinkeinoministeriön neuvottelevaa virkamiestä Reima Sutista . Suomen ja Kiinan metsäyhteistyötä Sutinen on ollut edistämässä neljä vuotta. ”Toisaalta myös suurten metsäyhtiöiden osakkeet ovat pörssissä kenen tahansa ostettavissa. Pakkausja pehmopapereiden tuotanto on Kiinassa kasvussa, joten varsinkin pitkäkuituisella havupuusellulla on kysyntää”, hän sanoo. Kiinan Puuta kuin Molokin kitaan Kiinalaiset hakevat suomalaiselta metsäteollisuudelta ensisijaisesti raaka-ainetta, eivät vaikutusvaltaa, arvioi Reima Sutinen. Se on kuitenkin toistaiseksi kaatunut siihen, etteivät sahat ole myytävinä. Se on aika pieni osa metsäteollisuuden tuotantokapasiteetista. Kiinalaiset ovat mukana Finnpulpin Kuopioon suunnittelemassa biotuotetehtaassa sekä KaiCellin Paltamoon, Boreal Biorefin Kemijärvelle ja Kaidi Finlandin Kemiin suunnittelemissa biojalostamoissa. Julkisuudessa on pohdittu, onko vaarana, että suomalaiset metsäteollisuusyritykset päätyvät kiinalaisomistukseen. Se on periaatteessa mahdollista, mutta käytännössä mahdotonta, sanoo Reima Sutinen. ”Kiina on kuin Molokin kita, se imee kaiken. Pienempien on hankittava rahoituksensa muualta. Merkittävämpi kiinalaisinvestointeihin liittyvä uhka on Sutisen mielestä kiinalaisten into hakea patentteja. Sutisen mielestä riskiä ei ole. HAASTATTELU. Hänen vastuullaan ovat bioenergiaa lukuun ottamatta kaikki ministeriön metsäasiat. ”Liian sinisilmäinen ei kannata olla, mutta nyt puhutaan investoinneista yhteen tai kahteen tuotantolaitokseen. ”Tämä on arvovaltapalvelua. Ruotsalaiset paukuttelevat henkseleitään, mutta suomalaiset kuuntelevat hiljaa eivätkä lähde neuvomaan.” Patentit uhkana Kiinalaisten into sijoittaa Suomeen on herättänyt myös huolta. ”Kiinalaiset myös pitävät suomalaisista – paljon enemmän kuin esimerkiksi ruotsalaisista. ”Liian sinisilmäinen ei kannata olla.” Kiinalaiset ovat kiinnostuneita ostamaan Suomesta myös metsää
Se pp o Sa m ul i situksissaan antamaan tarkkoja mittoja suojavyöhykkeen leveydelle. Oldén haluaa kuitenkin odottaa ryhmänsä muiden tulosten valmistumista ennen toimenpidesuosituksia. Sekavat pelisäännöt Oldénista erikoista on, että Metsäkeskuksen suosituksessa metsälakikohde eli puron lähiympäristö rinnastetaan suojavyöhykkeen leveydeksi. Tällä hetkellä Metsäkeskus suosittaa suojavyöhykkeen leveydeksi metsälakikohteilla valtapuun keskipituutta, joka on keskimäärin 20 metriä tai enemmän. 58-vuotias . Lisäksi alustavien tulosten mukaan poimintahakkuu olisi haitallinen kääpälajistolle ja pienilmastolle. ”Kuusentaimien syntymisistä tehdään jatkuvan kasvatuksen mallinnuksissa oletuksia, jotka eivät aina pohjaa kuusen tunnettuun lisääntymisbiologiaan”, Himanen toteaa. Jalostushyöty menetetään Himasen mukaan tutkimustuloksiin vaikuttavista taustaoletuksista tulisi kertoa nykyistä selvemmin. ”Oletukset kuusen taimettumisesta epärealistisia”. ”Henkilökohtaisesti minulle kelpaavat kaikki metsänkasvatusmenetelmät, jos vain uudistuminen toteutuu. työja elinkeinoministeriön (tem) neuvotteleva virkamies . . Joensuun yliopistossa, MTK:ssa ja UPM:llä . Hyvien siemenvuosien vaikutus taimien syntymiseen on juuri kuusella erityisen voimakas. Sekä Partanen että Oldén toivovat, että suojavyöhykkeiden rajausta selvennettäisiin metsälaissa. Riittävän leveiden suojavyöhykkeiden metsätaloudelle aiheuttamia kustannuksia voidaan kompensoida poimintahakkuilla. Neuvonnassa tietysti suosittelemme aina lain minimivaadetta laajemman vyöhykkeen huomioimista”, sanoo rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen . . Metsälaissa kuitenkin velvoitetaan säilyttämään pienilmasto puron lähiympäristössä. Nykyiset keskimäärin 15 metrin levyiset suojavyöhykkeet eivät tutkimuksen mukaan täytä metsälain velvoitetta säilyttää puronvarsien ominaispiirteet. ”Kasviyhteisöjen osalta näyttää siltä, että 30 metrin suojavyöhyke olisi riittävä eikä poimintahakkuista näissä ollut haittaa näin leveissä vyöhykkeissä”, summaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Oldén tutkimusryhmänsä tuloksia. Näin Suomen metsäkeskus ei pysty suoSuojavyöhykkeiden tulkinta on sekava Nykyiset suoja vyöhykkeet eivät turvaa metsälain määrittämien puronvarsien ominais piirteitä, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Lisäksi olisi syytä määritellä suojavyöhykkeille minimileveys”, tutkijatohtori Anna Oldén sanoo. Jos koko suojavyöhykettä nimitetään puron lähiympäristöksi, niin periaatteessa kaikki puronvarsihakkuut rikkovat metsälakia”, Oldén pohtii. 7 AJASSA / 28.3.2019 REIMA SUTINEN . Kuusella runsaita siemensatoja on harvoin. kiinnostunut sotahistoriasta Kuka. Metsälaki tai sen asetus eivät anna metrimääriä, kuinka laajalti lakikohteen lähiympäristöä tulisi varjella, jotta sen ominaispiirteet ja lajisto säilyisivät. Osassa jatkuvan kasvatuksen mallinnuksista on oletuksena, että kuusentaimia syntyy tasaisesti. Pohjois-Suomessa on jo kulunut seitsemän vuotta ilman kunnollista kuusen siemensatoa. Jos uudistuminen on epämääräisellä pohjalla, menetelmässä ollaan lähellä metsän ryöstöä.” Himasen puheenvuoron ”Taimia taivaasta” voi lukea Metsätieteen aikakauskirjan verkkosivuilta. Periaatteessa se on mahdollista, käytännössä mahdotonta. Metsätieteen aikakauskirjassa aiheesta kirjoittava Himanen kertoo, että kuusella on ollut Etelä-Suomessa 2000-luvulla neljä hyvää siemenvuotta. ”Hakkuun reunalle tulee reunavaikutusta, mutta siitä huolimatta tulkintasuosituksen rajausohjeen on ajateltu täyttävän metsälain minimivaateen, jota enempää emme lainvalvonnassa voi vaatia. kotoisin Hämeenlinnasta, asuu Vantaalla . ”Olisi parasta, jos metsälaissa määriteltäisiin tarkemmin, mitä tarkoitetaan puron lähiympäristöllä ja pienilmaston säilymisellä. Olisi aikamoinen homma lähteä ostamaan muutaman kymmenen hehtaarin plänttejä.” Kiinan ihmisoikeustilanne ei Sutisen mukaan nouse kauppaneuvotteluissa esille, vaikka sitä Suomessa arvostellaankin. Pohjoismaisia demokratioita on tässä maailmassa kovin vähän.” TIIA PUUKILA SUOJAVYÖHYKKEIDEN tulisi olla nykyistä leveämpiä, jotta metsälain velvoite turvata puronvarsien pienilmasto ja kasvuolot toteutuisi. . . Tähän tulokseen tultiin Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin puronvarsikohteiden suojavyöhykkeiden leveyden ja poimintahakkuiden vaikutusta lehtisammaliin ja putkilokasveihin. ”Lain tulkinta ja sanasto ovat ristiriidassa. ”Kiinalaiset voisivat ostaa metsää lähinnä metsäyhtiöiltä, sillä valtio ei myy metsiään ja yksityismetsät ovat liian monen omistajan hallussa. Tätä ei ole huomioitu riittävästi kuusen luontaisiin siemensatoihin perustavan jatkuvan kasvatuksen tutkimuksissa, sanoo Luonnonvarakeskuksen taimija siementutkija Katri Himanen . Hän muistuttaa, että nyt valmistuneen tutkimuksen aineisto on kerätty kaksi vuotta hakkuiden jälkeen eli voi olla, että lajistossa ilmenee vielä taannehtivia muutoksia. Näin siitä huolimatta, että niin metsien käytön kestävyyden kuin kannattavuuden ydinkysymys on, miten varmistetaan taimien syntyminen kaadettujen puiden tilalle. Suojavyöhykkeiden leveyden on aiemmin todettu vaihtelevan suuresti alueen ja suunnittelijan käsialan mukaan. Tämä liioittelevat luontaisen uudistumisen helppoutta. Metsäkeskusten yhdistyminen on tasannut alueellisia tulkintaeroja. Avohakkuu muuttaa viereisen metsänreunan pienilmastoa. ”Lain tulkinta ja sanasto ovat ristiriidassa.” VALTTERI SKYTTÄ PUUNTAIMIA ei synny metsään ellei ole siemeniä. Metsäkeskuksen mukaan tässä on kyse erosta metsälain tulkinnassa. . kaltaisissa maissa on tärkeää, että neuvotteluissa on mukana valtion virkamies.” Sutinen kertoo, että kiinalaiset kysyvät häneltä usein, voiko Suomesta ostaa metsää. . ”Henkilökohtaisesti se hieman vaivaa, mutta jos kauppasuhteita alettaisiin sen perusteella rajoittaa, saataisiin niitä rajoittaa pian muidenkin kanssa. ”Jos jatkuvan kasvatuksen ja viljelymetsätalouden vertailussa ei ole otettu kunnolla huomioon kuusen siemenvuosien vaihteluita tai jalostushyödyn menetystä, näyttö metsänkasvatusmenetelmän kannattavuudesta on puutteellista.” Metsien uudistumista tutkivasta Himasesta tuntuu hurjalta, että julkisuuteen on noussut viime aikoina varsin suoraviivaisia ohjeistuksia jatkuvasta kasvatuksesta esimerkiksi suometsissä, vaikka kuusentaimien luontaisesta syntymisestä on kohtuullisen vähän kokemusta ja tutkimusnäyttöä. Suojavyöhykkeiden leveydessä on epäselvyyttä. työskennellyt tem:ssä vuodesta 1995, sitä ennen mm. metsänhoitaja ja ekonomi . viljelee vapaa-ajallaan omenoita, marjoja ja papuja pienellä maatilalla Turengissa .
Tulosten mukaan työnjäljessä on vielä kehitettävää. Otantatarkastusten perusteella varhaishoito oli laadukkainta Etelä-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Harkintatarkastuksissa kemeraehdot täytti 73 prosenttia pinta-alasta, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yleisin syy tuen epäämiseen oli liian tiheäksi jäänyt puusto sekä varhaisperkauksessa että nuoren metsän hoidossa. TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.. Nuoren metsän hoidossa tilanne oli hieman heikompi: otantatarkastuksissa 74 prosenttia täytti tukiehdot (78 prosenttia vuonna 2017) ja harkintaan perustuvissa tarkastuksissa vain 56 prosenttia (64 prosenttia vuonna 2017). 28.3.2019 / AJASSA 8 JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskus tarkasti viime vuonna maastossa 1 800 taimikon varhaishoidon tai nuoren metsän hoidon kemeratukikohdetta. Etujen määrä on rajattu. Liian tiheä puusto yleisin kemerahylkyjen syy Ehdokas yhä haussa. Yhteensä tarkastettua pinta-alaa kertyi runsaat 9 000 hehtaaria. www.metsalehti.fi/vaalikone Toimi nyt ja kysy tarjous! Kotimaiset KESLA-traktorin metsävarusteet ovat loistava työkalu niin metsätöihin kuin muihinkin tilan töihin. Heikointa työn jälki oli Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa. Otannalla valittujen varhaishoitokohteiden pinta-alasta 86 prosenttia täytti vaatimukset, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Nuoren metsän hoidossa ilmoitettujen mutta tekemättömien töiden määrä oli huolestuttavan suuri, Metsäkeskuksesta korostetaan. Hakemuksia hylättiin myös, kun tarkastuksessa huomattiin, ettei ilmoitettuja töitä ollutkaan tehty. Kun pyydät nyt tarjouksen KESLA-metsäperävaunusta ja/tai -kuormaimesta, saat lahjaksi tukkisakset sekä 500 € etusetelin, jonka voit hyödyntää tilauksen yhteydessä valikoituihin lisävarusteisiin. Lisätiedot myyjältäsi! MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com TARJOU KSEN PYYTÄ NEELLE TUKKISAKSET VARUS TE SETELI! 500 € Edut voimassa 31.5.2019 saakka. Metsän ammattilainen välittää
Keskusta kutistuu ennätys hakkuiden keskellä 23,4 % Kesk Kok Sdp Ps Vihr Vas Rkp Kd Sin Muut 18,6 % 16,4 % 13,1 % 12,9 % 4,5 % 4,5 % 2,9 % 1,6 % 2,2 % 5 10 15 20 25 Mitä puoluetta metsänomistajat aikovat äänestää eduskuntavaaleissa 2019 Keskusta on yhä suurin metsänomistajapuolue, mutta kannatus on romahtanut viime vaaleista. Eniten suosiotaan ovat kasvattaneet SDP ja vihreät. 9 AJASSA / 28.3.2019
Liikkuvia äänestäjiä Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitä puoluetta metsänomistajat äänestivät viime eduskuntavaaleissa. Perussuomalaisten metsänomistajaäänestäjiä on puolestaan vaihtamassa 10 20 30 40 50 Kesk Kok Sdp Ps Vihr Vas Rkp Kd Sin Muu 2011 2015 2019 % SDP ja vihreät kovimmat nousijat, hallitusvastuu ei paina kokoomusta Metsänomistajien äänestysaikomukset eduskuntavaaleissa 2011-2019 28.3.2019 / AJASSA 10. Poikkeuksen tekee perussuomalaiset, joka ei puhu ohjelmassaan metsistä, mutta toteaa ilmastopolitiikan nostavan suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja vaikeuttavan työpaikkojen pysymistä Suomessa", Westinen kertoo. "SDP:n ja vihreiden yhteenlaskettu kannatusosuus metsänomistajien keskuudessa on kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2015", Westinen toteaa. Suosio kasvuun oppositiossa Eniten suosiotaan metsänomistajien keskuudessa ovat lisänneet oppositiopuolueet SDP ja vihreät. Silloin vaalit menivät puolueelta penkin alle. Luonnonvarakeskus (Luke) ei tutki metsänomistajien äänestämiskäyttäytymistä esimerkiksi nyt käynnissä olevassa Metsänomistaja 2020 -suurtutkimuksessa, mutta metsänomistuksen muutostekijät tunnetaan. "Keskustaa vuoden 2015 vaaleissa äänestäneiden siirtyminen perussuomalaisten, vihreiden ja kokoomuksen äänestäjiksi noudattelee yleistä kaavaa. Puolueiden kannattaa siis kamppailla metsänomistajien äänistä loppuun asti – tänäkin keväänä. SDP on suurin puolue pienmetsänomistajien eli alle 5 hehtaaria metsää omistavien joukossa. Yksityismetsänomistajien omistamasta metsämaasta alle 20 prosenttia sijaitsee alle 20 hehtaarin suuruisilla metsätiloilla. E2-tutkimuksen vaalitutkija Jussi Westinen kiinnittää luvuissa huomiota siihen, että keskustan kannatus on metsänomistajien keskuudessa selvästi alle vuoden 2011 vaalien tason. Vaikka sosiaalidemokraattien suosio on metsänomistajien keskuudessa nousussa, viime vaaleissa SDP:tä äänestäneitä metsänomistajia on nyt myös suuntaamassa vihreiden leiriin. "Isot metsänomistajat ostavat koko ajan lisää metsää, jos hinta on kohdillaan. Toisaalta metsät ovat politisoituneet aivan uudella tavalla. Tosin kyseessä on nyt eri puolue kuin neljä vuotta sitten. Esimerkiksi hakkuista riittää edelleen kiisteltävää puolueiden kesken", Jussi Westinen arvioi. Metsänomistajat etääntyvät metsätilaltaan, maanviljelijä-metsänomistajien määrä vähenee ja metsäomistukset sekä pirstoutuvat että keskittyvät. Neljä vuotta sitten keskusta marssikin pääministeripuolueeksi. Voiko metsänomistajakunnan hidas rakennemuutos näkyä puoluekannatusmittauksissa. Kun metsähehtaarien määrä kipuaa yli 20 hehtaarin, keskusta nousee selvästi suosituimmaksi äänestysvaihtoehdoksi. Keskustan äänestäjiksi ennen edellisiä vaaleja ilmoittautuneita metsänomistajia on nyt siirtymässä erityisesti perussuomalaisten, vihreiden ja kokoomuksen kannattajiksi. "Metsänomistajista yhä suurempi osa asuu maaseudun sijaan taajamissa ja kaupungeissa. "Rakennemuutos merkitsee sitä, että metsäomistajissa on yhä enemmän niitä, joiden suhde metsiin on etäinen. Perussuomalaisista erkaantunut Sininen tulevaisuus keräsi Metsälehden kyselyssä marginaalisen 1,6 prosentin kannatuksen. Myös kokoomus on nostanut kannatustaan, eli hallitusvastuu ei näytä painavan sitä yhtä paljon kuin keskustaa. Metsä on joka tapauksessa huomattavasti kuumempi vaaliaihe kuin edellisten eduskuntavaalien alla. Lukema tekee keskustasta edelleen suosituimman metsänomistajapuoleen, mutta kannatus on puolittunut vuodesta 2015. Vasemmistopuolueisiin keskustasta siirrytään harvemmin", Westinen sanoo. Väestökehityksen myötä esimerkiksi toisen polven kaupunkilaismetsänomistajien määrä lisääntyy väistämättä. Metsälehden edellisten eduskuntavaalien alla tekemässä kyselyssä keskustaa ilmoitti äänestävänsä yli 46 prosenttia metsänomistajista. Se on ollut myös metsäpolitiikassa tavoitteena", sanoo Luken Harri Hänninen. SDP:n, kokoomuksen ja Sinisen tulevaisuuden kannattajiksi. Metsänomistajuus lienee monelle metsää omistavalle äänestäjälle suhteellisen pieni tekijä puoluetta ja ehdokasta valittaessa. Kokoomusta ilmoitti äänestävänsä yli 18, SDP:tä 16 ja vihreitä noin 13 prosenttia metsänomistajista. ”Vasemmisto puolueisiin keskustasta siirrytään harvemmin.” VALTTERI SKYTTÄ, teksti TUOMAS NIKULIN, kuvitus L ähes neljän vuoden hallitustaival ei ole tehnyt hyvää keskustan kannatukselle metsänomistajien keskuudessa. Metsänomistajista 41 prosenttia ei vielä osannut tai halunnut sanoa Metsälehden kyselyssä puoluekantaansa. Hehtaarimäärien perusteella katsottuna metsäomaisuus on keskittymässä ammattimaisten metsänomistajien käsiin. Sidos maaseutuun löystyy Kyselyssä selvitettiin, miten metsäomaisuuden määrä vaikuttaa puoluevalintaan. "Osin tämä voi johtua metsänomistamisen rakennemuutoksesta kahdeksan vuoden aikana, mutta ennen kaikkea taustalla on varmasti yleistä pettymystä keskustaan pääministerikauden aikana", Westinen sanoo. Metsälehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia metsänomistajista aikoo äänestää Juha Sipilän kipparoiman puoleen ehdokkaita huhtikuun eduskuntavaaleissa. Vahvat sidokset maaseutuun ovat löystyneet", sanoo Luken tutkija Harri Hänninen . Koska keskusta on suosituin puolue suurimmilla metsätiloilla, puolueen suosio on metsien pinta-alassa mitattuna yhä merkittävä. Metsä kuuma vaaliaihe Samalla, kun pienten metsätilojen lukumäärä kasvaa vauhdikkaimmin, metsäsijoittamisen yleistyminen keskittää metsähehtaarien omistusta. Kun maanviljelijä-metsänomistajien määrä laskee, eläkeläisten ja palkansaajien osuus metsänomistajista kasvaa. Perussuomalaisten kannatus on pysynyt samoissa 13 prosentin lukemissa kuin edellisessä vaalikyselyssä. "Puolueiden vaaliohjelmissa metsistä puhutaan jonkin verran erityisesti ilmastonmuutosja hiilinielukontekstissa
”Suomi on nähty hyvänä investointiympäristönä. ”Julkishallinto ja elinkeinoelämä voivat parantaa yhdessä metsätiedon hyödyntämistä.” Monimuotoisuus tyrkyllä kärkihankkeeksi KOMMENTTI Ajatteletko puita äänestyskopissa. Hakkuuennätykset ovat menneet kahtena viime vuotena uusiksi. METSÄN OMISTAJIEN PUOLUE KANTA KYSELY 2019 . Ei siitä ole kuin tovi, kun metsäteollisuuden investointeja ei ollut. . Siinä mielessä on tehty onnistunutta metsäpolitiikkaa”, Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini sanoo. Kannatuslukujen virhemarginaali on 3,3 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Toisaalta omistuksessa olevien hehtaarien määrä ei näytä vaikuttavan esimerkiksi vihreiden suosioon, sille puolue on kasvattamassa äänisaalistaan tasaisesti metsäomaisuuden koosta riippumatta. VIIME EDUSKUNTAVAALIEN alla keskusta oli selkeästi suosituin puolue kaikissa metsänomistusten kokoluokissa. Puulle on nyt kysyntää, mikä on hyvä asia. VALTTERI SKYTTÄ Suurin muutos metsissä on tapahtunut tällä vuosikymmenellä sen seurauksena, että metsäteollisuus on jälleen investoinut Suomeen. Suurmetsänomistajien kannatus jakautuu keskustalle, kokoomukselle ja perussuomalaisille. Kyselyyn osallistui 731 metsänomistajaa. Kuinka suuri merkitys metsällä lopulta on äänestyskopissa: painaako ehdokkaan valinnassa enemmän kanta hakkuumääriin vai soteen. . Kun metsien käyttö kasvaa, samassa tahdissa pitäisi kasvaa myös panostuksen monimuotoisuuden säilyttämiseen”, Eini sanoo. ”Se on varmasti asia, johon tarvitaan valtion panostuksia jatkossa. . Yli 100 metsähehtaaria omistavien joukko on selväpiirteisin. Toisaalta lisääntyneet hakkuumäärät lisäävät myös huolta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Vuoden 2014 metsälakiuudistuksen jäljiltä metsänomistajilla on nyt myös enemmän vaihtoehtoja, joilla omia metsiä voi hakata ja kasvattaa. Taloustutkimuksen toteuttama kysely tehtiin tammi–helmikuussa ennen hallituksen eroa. Tietoa voi käyttää niin metsätaloudessa kuin esimerkiksi luontomatkailussa. Digiloikka tarkoittaa, että tiedot metsien luontokohteista, hakkuumahdollisuuksista ja muista käyttömuodoista ovat entistä tarkemmin ja avoimemmin saatavilla. ”Muutos tapahtuu omaan tahtiinsa, mutta metsien käsittely on joka tapauksessa monipuolistunut.” Einin mukaan hallitus on pystynyt vaikuttamaan metsäalan kehitykseen kärkihankkeilla, jotka ovat vieneet eteenpäin etenkin metsäpuolen digiloikkaa. Hehtaareilla on väliä Puoluekanta metsäomaisuuden suuruuden mukaan 2019 Omistaa alle 5 hehtaaria Omistaa 5 20 hehtaaria Omistaa 21 50 hehtaaria Omistaa 51 100 hehtaaria Omistaa yli 100 hehtaaria Sin Muu Ps Vihr Kd Rkp Kesk Kok Vas Sdp 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 2015 11 AJASSA / 28.3.2019. Metsänomistajien puoluekannan muutos noudattaa jossain määrin yleistä politiikan kehityskulkua, eli puolueiden suosio kärsii hallitustaipaleesta ja nousee oppositiossa. Tämän vuoden puoluekantakyselyssä metsänomistajien suosimat puolueet vaihtelevat riippuen siitä, kuinka paljon metsänomistajalla on metsähehtaareja omistuksessaan. . . Metsäalalla on Einin mukaan varsin yksimielinen näkemys siitä, että Metso-metsiensuojeluohjelma toimii hyvin ja suojeluvarojen tasoa tulee nostaa
. Siinä voi olla aika monessa tiessä mukana", kertoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta. Katkonta ratkaisi TUORE PUUKAUPPA HARVENNUS: Puutavaralaji määrä kantohinta yhteensä m3 €/m3 € Mäntytukki 794 60,5 48 037 Mäntykuitu 218 20 4 360 Mäntyparru 100 24 2 400 Kuusitukki 585 60,5 35 393 Kuusikuitu 669 20 13 380 Kuusipikkutukki 51 26 1 326 Kuusiparru 300 24 7 200 Koivutukki 24 38 912 Koivukuitu 181 20 3 620 Yhteensä 2 922 116 628 TIIA PUUKILA P uukauppa polttelee mieltä, mutta tilalle ei johda tietä. Tieosakas: henkilö, jonka omistamalla kiinteistöllä oikeus käyttää tietä . Maastoon tieoikeuksia ei merkitä, ja yhdellä tilalla niitä voi olla useampia. Hintojen nousun osuus tuotosta oli 8,8 prosenttiyksikköä, puunmyyntitulojen osuus 4,3 prosenttiyksikköä, puuston nettokasvun arvon 0,5 prosenttiyksikköä ja puuntuoton tukien 0,1 prosenttiyksikköä. Tieoikeudet on voitu laatia hevoskorjuun aikana. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki, joiden tiloihin yksityistietoimituksella on vaikutusta. Yksikköhinnaltaan 3?000 euroa alhaisemman tarjouksen vei voittoon katkonta. Puukaupan sujuvuutta ja houkuttelevuutta kuitenkin parantaa, jos maanomistaja on jo ennen puun myyntiä perehtynyt tilansa tieoikeuksiin. Esimerkiksi Kemijoen varressa on sellaisia tiloja, joiden leveys on 60 metriä ja pituus viisi kilometriä. Yksityistietoimituksessa maanmittari arvioi kustannuksiltaan edullisimman reitin tien rakentamiselle ja tekee päätöksen tieoikeudesta. . Monesti järkeviä suuntia tielle tai ajouralla löytyy aika vähän", Nousiainen toteaa. Puu tuotti entistä enemmän. . Mikäli tieoikeuksissa on epäselvyyttä, puunostaja selvittää, mistä puut voidaan kuljettaa. Leimikossa on paljon pienirunkoista puuta ja alikasvoskuusta, joten lyhyiden tukinmittojen merkitys korostui. Puukauppasopimuksen yhteydessä käydään läpi, mistä puut kuljetetaan. Samaisesta kiinteistörekisteriotteesta selviävät tierasitteet eli muiden oikeudet kulkea kyseisen tilan kautta. Jos kukaan ei valita tieoikeudesta kuukauden kuluessa, se saa lain voiman. TERMISTÖ HALTUUN . Mikäli tieoikeuksia pitää muuttaa tai jostain syystä tieoikeudet puuttuvat tilalta kokonaan, pidetään yksityistietoimitus. . Käyttömaksu: maksu, jonka tiekunta voi periä esimerkiksi puunkuljetuksesta, mikäli metsänomistaja ei ole kyseisen tienosakas ”Maanmittari katsoo, onko valitukselle perusteita.” JUSSI COLLIN PUUNTUOTANNON sijoitustuotto nousi viime vuonna selvästi. Konekorjuun näkökulmasta kulkureitti saattaa olla järjetön. "Kun mennään Länsi-Suomeen ja noustaan Ouluun päin, tilat ovat aika haastavia metsätalouden kannalta. Tiealue: alue, jonka sisään tie runkoineen ja ojineen tulee mahtua . Tierasite: jonkun toisen kiinteistön oikeus kulkea kyseisen tilan kautta . . Puuntuotannon kokonaiskustannukset puolestaan alensivat tuottoa 0,6 prosenttiyksikköä. 28.3.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Viikko 2017 2018 2019 KOHDE: Avohakkuu metsäautotien varressa SIJAINTI: Pohjois-Karjala OSTAJA: Ulkomaalainen perheyritys HAKKUUKERTYMÄ: 2 922 m 3 LEIMIKON KOKO: 11,3 ha MUUTA: Tarjouksia tuli kolme. Sivutieoikeus: oikeus käyttää tietä, joka ei fyysisesti sijaitse kiinteistössä kiinni . Tiekunta: tieosakkaiden elin, joka vastaa yksityistien hallinnosta ja kunnossapidosta . Tarjouskilpailun voittaneella ostajalla on käytössään lyhimmät tukin mitat männyllä ja kuusella. . Yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos nousi 153 euroon, mikä on reaalisesti viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. . Tulos nousi myös lähelle kaikkien aikojen ennätystulosta vuodelta 2007 – euroissa se ylittyi jopa yhdeksällä eurolla, mutta rahanarvon muutoksen jälkeen vuoden 2007 tulos on 10 prosenttia suurempi. "Naapuri voi vastustaa tieoikeuden vetoa maidensa poikki, mutta maanmittari katsoo, onko valitukselle perusteita. Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan yksityismetsien reaalinen tuotto oli runsaat 13 prosenttia, mikä on tuplasti enemmän kuin edellisvuonna. Nousiainen muistuttaa, että on hyvä sopia naapurin kanssa puiden Puu kulkee, vaikk a tie uupuu Yleensä puunostaja sopii puunkuljetuksista tiettömältä metsätilalta, mutta oman tilan tieoikeuksista on hyvä olla perillä. Kiinteistörekisteriotteeseen on kirjattu jokaiselle metsätilalle tieoikeus eli oikeus kulkea ja kuljettaa puuta tiettyä reittiä pitkin. Nousuun vaikutti ennen muuta kantohintojen parantuminen. Sovi naapurin kanssa Jos tilalta ei ole tehty puukauppaa aikoihin eikä tieoikeuksia ole muutettu, saattaa tarkistaminen olla paikallaan. Tieoikeus: kiinteistölle myönnetty oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta kulkureittinä . Miten puut saadaan tienvarteen, selviää maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriotteesta. Metsäkiinteistöllä, joka ei ole kiinni fyysisesti metsätiessä, voi olla läheiseen tiehen sivutieoikeus
300 metrin nyrkkisääntö Tilalle merkitty tieoikeus oikeuttaa tien rakentamiseen. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 22,57 Ensiharvennus s 42,01 . 18,56 s 21,10 s 18,54 s 25,65 s 29,85 Harvennushakkuu . 38,88 s 16,92 . 19,18 s 20,87 . 54,08 . 58,44 . 17,77 s 19,61 s 17,01 . Tiehankkeen vaikutusalueen tulee olla vähintään 35 hehtaaria. 61,12 s 51,82 . 59,18 . 57,21 . 43,62 s 13,29 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 58,16 . 17,95 s 16,96 . 60,45 . 51,06 s 38,44 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 54,52 s 37,45 s 17,01 . 31,92 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo LAPPI – puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 18,36 s 18,50 s 17,43 s 24,61 s 24,92 Ensiharvennus s 45,26 s 45,85 . 61,97 s 50,53 . 29,83 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 25,51 . 31,08 s nousussa . 16,53 . 28,32 . 60,64 . 60,65 . 16,68 . 31,16 . 44,05 . 46,10 s 31,03 s 32,89 s 31,87 s nousussa . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Puu kulkee, vaikk a tie uupuu Sa m i Ka rp pi ne n kuljetuksista tämän maiden kautta, vaikka tieoikeudet olisivat selvät. 56,31 s 17,60 . 13 AJASSA / 28.3.2019 s nousussa . 41,64 . Puukauppasopimuksessa sovitaan, kuka puunkuljetuksesta aiheutuvat mahdolliset tienkäyttömaksut maksaa. 57,90 . 28,51 Harvennushakkuu . Jos naapurin puolelta hakataan ajouran tieltä puita, puukauppatulot näistä puista tilitetään kyseisen tilan omistajalle. Tyypillinen uusi kemeratien arvolisäveroton hinta on noin 20 000–25 000 euroa kilometriltä. "Tällä hetkellä kemerarahoja on jäänyt käyttämättä eli, jos tiehankkeita saa nyt pystyyn, aika suurella todennäköisyydellä niille löytyy rahoitus", Nousiainen sanoo.. 59,31 s 45,19 . 17,07 . Uuden tien rakentamiseen on mahdollista saada kemeratukea edellyttäen, että kyseessä on useamman metsänomistajan yhteishanke. Tiekunnalla on mahdollista periä puunkuljetuksesta käyttömaksu, jos metsänomistaja ei ole kyseisen tienosakas. 31,86 . 61,17 s 63,08 s 43,35 . 55,03 . 31,03 s nousussa . 17,43 19,01 s 16,97 s . 20,90 s 19,76 . 24,65 . 62,45 s 47,42 s 19,71 s 20,82 s 19,18 . 23,97 s 26,74 Uudistushakkuu . 26,11 Uudistushakkuu . 22,82 . 61,38 . 18,77 s 16,90 . 18,38 . 57,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 61,73 . 57,74 s 20,60 . 13,59 Hankintahinnat . 46,53 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,80 s 59,83 s 35,06 s 17,74 s 17,38 s 25,71 Uudistushakkuu s 60,60 s 60,61 s 35,87 s 19,64 s 19,01 s 30,71 Harvennushakkuu s 50,14 s 49,88 s 32,09 s 16,24 s 15,87 s 21,74 Ensiharvennus Hankintahinnat . 62,42 s 48,46 . 64,27 s 51,36 s 20,52 . 18,66 s 28,02 Harvennushakkuu . 60,48 . 17,09 . 55,97 . 19,89 . 61,41 . 52,41 . 24,05 Ensiharvennus . 17,68 s 25,20 s 27,56 Uudistushakkuu s 62,76 . 28,21 . Tällä hehtaarimäärällä tuettua tietä voidaan rakentaa 500 metriä. "Jos keskimääräinen lähikuljetusmatka puunkorjuussa kasvaa yli 300 metriin, voi miettiä, onko jonkinlaista tieyhteyttä järkevä rakentaa", Nousiainen ohjeistaa. 30,89 . 62,87 . 60,48 s 49,22 s 31,64 . 13,64 . Tie nostaa kantohintoja useamman euron kuutiolta. 34,81 . 61,33 . 33,09 s nousussa . 60,90 s 44,69 . 55,76 . 18,89 s 17,34 . 17,61 s 16,21 s 22,86 s 23,41 Uudistushakkuu . 48,40 . 49,27 . 56,00 s 41,57 . 59,41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Mikäli tilalla on paljon hakattavaa, kannattaa pohtia tien rakentamista. 16,33 s 16,50 Ensiharvennus s 12,84 s 12,62 s 12,96 Hankintahinnat . 22,52 s 20,01 s 28,54 . 13,15 s 13,00 Hankintahinnat . 53,98 . 28,26 Harvennushakkuu s 49,59 . 33,92 . 55,72 s 37,47 s 17,79 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 26,44 Uudistushakkuu . 59,29 s 61,66 s 41,41 . Kuka naapuri on, selviää maanmittauslaitokselta. 12,94 Hankintahinnat s 61,84 . Muut rahoitusehdot selviävät metsäkeskukselta tai muilta metsäalan toimijoilta. 33,14 . 23,36 Uudistushakkuu . 48,68 s 16,32 s 15,47 s 22,50 Ensiharvennus s 13,47 s 12,78 Hankintahinnat . Metsäkeskus myöntää uuden tien rakentamiseen tukea eteläisessä Suomessa 30 prosenttia, keskisessä Suomessa 40 ja pohjoisessa 50 prosenttia kokonaiskustannuksista. 58,23 s 33,43 . 29,96 s 30,57 s nousussa . 59,72 . 13,87 . 13,84 . 12,76 Hankintahinnat . 32,57 . 56,27 . 11,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Olemassa olevan tieoikeuden käytöstä ei tarvitse maksaa. 18,98 s 19,42 s 18,80 s 25,57 s 26,02 Harvennushakkuu . 31,79 s nousussa . 31,03 . 16,04 s 22,39 s 21,86 Ensiharvennus s 12,59 . 17,40 s 16,29 s 22,70
Lehdettömään aikaan helpointa Onko väliä, mihin vuodenaikaan varhaisperkauksen tekee. Lopputulema on, että tulevassa tukkimetsässä kasvaa taloudellisesti vähempiarvoisempia puita. Silloin hirvituhot ovat todennäköisiä”, Timo Saksa sanoo. . Kuusitaimikko: kun kuuset noin metrin korkeita. Fakta Sa m i Ka rp pi ne n kauksen tarve tulee. Heti päätehakkuun jälkeen istutetussa kuusikossa aikaa kulunut tavallisesti 4–6 vuotta. Missään tapauksessa havupuutaimet eivät saa jäädä lehtipuuston alle”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa . . Raivaamaan kannattaa mennä jo keväällä tai alkukesästä, sillä lehtipuiden latvat venyvät kesän kasvukaudella entisestään havupuutaimien päälle. Lehtipuut ovat kasvamassa havupuiden päälle ja tiheä taimikko yltää jo yli navan korkeuden. Poistetaan (perataan) taimikosta kaikki havupuutaimien kasvua haittaavat lehtipuutaimet. raivauskerta. Metrin korkeus ohjemitta Saksan mukaan pääsääntö varhaisperkauksen ajankohdalle on, että raivaus tehdään silloin, kun havupuutaimet ovat noin metrin mittaisia. Ensimmäistä hoitoeli raivauskertaa kutsutaan varhaisperkaukseksi. . Ei ole. Havupuut voivat vaurioitua lehtipuiden puristuksessa tai pahimmillaan jopa kuolla. Männyt eivät saa jäädä lehtipuuston alle. Koska varhaisperkaus nopeuttaa kasvavien taimien kehitystä, se lyhentää aikaa, jolloin kuusija mäntytaimet ovat alttiita myyräja hirvituhoille. Jos eteläsuomalaista mäntytaimikkoa ei perata, jopa kolmannes männyistä voi tutkimuksen mukaan kuolla tai kärsiä pahoin kilpailevan lehtipuuston piiskauksesta. Istutuksesta tai kylvöstä 5–10 vuotta aikaa. Milloin taimikko tulee perata eli havupuiden kasvua haittaavat lehtipuut kaataa raivaussahalla. Mutta eri vuodenajoissa on omat hyötynsä ja heikkoutensa.. Esimerkiksi siemenpuiden alle syntyneissä mäntytaimikoissa perattavan lehtipuuston määrä on usein vähäinen, mutta toisaalta männiköissä on muita perkaukseen kannustavia tekijöitä. ”Hirvituhojen ehkäisemiseksi mäntytaimikotkin olisi hyvä perata. VARHAISPERKAUS . Jos lehtipuut ottavat taimikossa vallan, alle jääneiden kuusenja männyntaimien kasvu hidastuu. ”Optimaalisin aika varhaisperkaukselle on, kun lehtipuut ovat samankokoisia tai hieman suurempia kuin havupuutaimet. . Mitä karummaksi maaperä muuttuu, sitä tapauskohtaisemmaksi varhaisperÄlä aliarvioi perkaustarvetta Keväällä voi näyttää, ettei viisivuotias taimikko tarvitse vielä varhaisperkausta. Mäntytaimikko: kun männyt 0,5–1-metrisiä. . 14 28.3.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ A vohakkuisiin perustuvassa metsän kasvatuksessa on se ongelma, että lehtipuut kasvavat nuorena nopeammin kuin talousmetsän pääpuulajit mänty ja kuusi. Lehtipuiden valtaannousu estetään kaksivaiheisella taimikonhoidolla. Sitten puhkeavat lehdet – oletko edelleen aivan varma. On ehdottomasti varhaisperkauksen aika. ”Se pätee useimmissa taimikoissa.” Jos taimikkoa katselee huhti–toukokuussa ja lehtipuutaimet ovat samanpituisia saati pidempiä kuin havupuutaimet, tarve varhaisperkaukselle on ehdottomasti tänä vuonna. Haavantaimet kannattaa perata männiköistä pois myös sen vuoksi, että ne lisäävät männynversoruostetaudin riskiä. Taimikon 1
Sa m i Ka rp pi ne n Kuusentaimi on jo edellisenä kesänä jäänyt lehtipuiden varjoon. Kuusen vasta heräillessä parempiin kasvuolosuhteisiin kaadettujen lehtipuiden kannoista nousevat vesat saavuttavat sitä jo kovaa vauhtia. Mäntytaimikoissa voi myös jo olla paikallaan tiheiden kylvötuppaiden eli taimirykelmien harventaminen. Männyntaimien latvat alkavat kadota tiheikköön. 15 METSÄSTÄ / 28.3.2019 1. Tavallisesti täysperkaus Varhaisperkauksessa ei vielä kaadeta havupuuntaimia – paitsi selkeästi vialliset ja etukasvuiset puut. Päätavoitteena taimikonhoidossa on, että taimikon parhaimpien puiden kasvu jatkuu keskeytymättömänä. Kevät peittoaa raivausajankohtana syksyn, sillä ajankäyttö on silloin tehokkainta ja keväällä tehty raivaus on vesojen pituuskasvun kannalta parempi vaihtoehto kuin syksy. Oikeaan aikaan tehdyssä varhaisperkauksessa lehtipuusekoituksesta ei tarvitse vielä huolehtia. Vältyt turhalta raivaustyöltä. Varhaisperkaus sujuu keväällä jopa kolmanneksen nopeammin kuin kesällä. Tehty raivaus on monin verroin parempi kuin ei raivausta. Perkaa heti. Säästöpuuryhmiin ei kosketa, ei edes raivaussahalla. 5. Lehtipuuntaimien kaadossa ei kitsastella. Jätetään vain selkeisiin aukkopaikkoihin. Lehdessä olevia lehtipuuntaimia on hankala kaataa, ja pienet havupuutaimet erottuvat lehtien ja heinän seasta heikosti. Varhaisperkauksen viivyttely lisää taimien kasvuun kohdistuvia riskejä. Kevätraivauksen etuna on, että puulajit erottuvat hyvin lehdettömään aikaan. Työ on helpointa lehdettömään aikaan, mutta perata voi mihin vuodenaikaan tahansa. Lähteenä myös: Taimikonhoito, Metsäkustannus 2016 ”Hirvituhojen ehkäisemiseksi mäntytaimikotkin olisi hyvä perata.” Va lt te ri Sk yt tä Va ltt er i Sk yt tä. Havupuutaimien kehitys on voinut hidastua esimerkiksi hallavaurioista johtuen. Jos varhaisperkaus tehdään liian myöhään, lehtipuiden varjoon joutunut ja neulasensa varjo-olosuhteisiin vaihtanut kuusi elpyy kasvuun hitaasti. Varhaisperkauksessa taimikkoon jää aina lehtipuuaihioita, joista voidaan myöhemmässä taimikon harvennusvaiheessa säästää lehtipuusekoitusta”, Saksa kertoo. Viivyttely lisää riskejä Kesällä tehty varhaisperkaus hidastaa parhaiten kaadettujen lehtipuiden kannoista nousevien vesojen pituuskasvua. Vinkit varhaisperkaukseen VALTTERI SKYTTÄ Metsälehden talvella tekemässä taimikonhoitokyselyssä (Metsälehti 3/2019) ammattimetsurit varoittelivat, että varhaisperkauksia tehdään joskus liian aikaisin. Metsäpalveluna ostettu taimikon varhaisperkaus tehdään yleensä täysperkauksena. Reikäperkauksessa pystyyn jäävä lehtipuusto voi pitää kosteutta kurissa ja hillitä vesojen kasvua peratulla alueella. Raivaustyö on kuitenkin kesäkuumalla hikistä hommaa. Kesällä tehty varhaisperkaus voi viedä Luken tutkimusten mukaan kolmanneksen enemmän aikaa kuin keväällä tehty raivaus, mutta jos metsänomistajan kalenterissa lukee heinäkuun kohdalla varhaisperkaus, ilman muuta sahaamaan. Näin perkaustyö joudutaan toistamaan ennen viimeistä taimikonhoitokertaa eli jo useamman metrin mittaan kasvaneen taimikon harvennusta. 3. Vaikka keväällä näyttää, että lehtipuu ei vielä haittaa kuusentaimea, kesällä tilanne voi olla tämä. Jos havupuita ei kasva kosteassa painanteessa, säästä lehtipuut luontotiheiköksi. Koivun vesakkopuskat mataliksi aukoistakin. Varhaisperkaukseen voi saada valtion kemeratukea 160 euroa hehtaaria kohden. ”Lehtipuuta pitää aina jättää vähän taimikkoon, mutta varhaisperkauksessa lehtipuita ei tarvitse säästellä. 2. 4. Kaksinkertaista perkausta vielä huonompi vaihtoehto on kuitenkin, jos lehtipuuston päästää kasvamaan havupuutaimien päälle. Koivuntaimi on kaadettava hidastamasta kuusen kasvua. ”Jos taimikko kasvaa kosteassa maaperässä, lehtipuustoa on syntynyt paljon ja havupuiden kehitys ei ole ollut parasta mahdollista, perkauksen voi joutua tekemään toisen kerran”, Luonnonvarakeskuksen Timo Saksa sanoo. Taimikosta voi kaataa kaiken lehtipuun joko täysperkauksella tai sitten lehtipuita voi raivata vain noin metrin säteeltä havupuuntaimista niin sanotulla reikäperkauksella. Täysperkaus on kuitenkin riskittömämpi vaihtoehto etenkin silloin, jos taimikon kehitystä ei ole mahdollista seurata tiiviisti. Sa m i Ka rp pi ne n Perkaustyö on helpointa lehdettömään aikaan. Raivaussahalla tehty varhaisperkaus maksoi Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2017 keskimäärin 350 euroa hehtaarilta. Varhaisperkaus tänä vuonna. Perkaa nuori taimikko tänä vuonna, jos lehtipuut ovat jo keväällä havupuutaimien pituisia. ”Kun tekee varhaisperkauksen, myöhemmin tehtävän taimikon harvennuksen ajoitukseen jää enemmän pelivaraa”, Saksa muistuttaa. Ötököitäkin on
Kattomalat tehdään 10–15 sentin pak suisista riu’uista. Vitsasten tulisi olla varjossa kasvaneita, tiheäsyisiä näreitä. Hitaasti kasvanut kor pikuusi on parasta, mutta siltikään kos tealla maapohjalla riukuaidan ikä har voin on viittä vuotta kauempaa. Paanu kattokirkkoja on kolmisensataa, ja kaik kien katot pitää ajoittain uusia. Niihin käyte tään seinähirttä pienempää hirttä. Vanhankansan ajatellaan tunteneen puun. Hakemalla löytää, vielä Tämän jutun tekoon vaikutti konservaat toreiden pyyntö, koska oikeanlaisesta puusta on puutetta. Vuo liaiset on yleensä tehty kuusesta, jon ka kimmomoduuli on mäntyä parempi. Selvemmin sanottuna se tarkoittaa, että lumen painama kattohirsi oikenee en nalleen. Malat ja vuoliaiset Pajula näyttää, että malkakatto on raken nettu ilman ainuttakaan naulaa. Seurasaaren perinnerakennusten ylläpitoon etsitään entisvanhaista puuta. Paanukattoihin tarvitaan mäntyä, jossa on mahdollisimman paljon punaista eli sydänpuuta. Puhumattakaan hir sistä ja paanuista. Sellaisen kasvaminen kestää 200 vuodesta ylöspäin. Malkapuut ovat kuusta, koska pienessä männyssä ei ole sydänpuu ta. Riukuaitaan tarvitaan seipäiden lisäk si aidaksia eli halottuja kuusiriukuja se kä niitä aitaa pystyssä pönkkääviä riu kuja, joiden nimi on varakas. Aidaspuut voivat olla haapaa tai kuusta, seipäät ja varakkaat kuusta. Jotenkin tuttuja, mutta joiden sisältöä joutuu miettimään kuin vierasta kieltä käyttäessä. Aidanseipäinäkään ei voi käyttää aivan mitä tahansa, sillä hyötykasvuinen kuusi lahoaa nopeasti. Konservaattoreiden kyvyt ovat koetuk sella kohteissa, joiden rakennustaito on katkennut ja perimätietokin haihtunut. Vuoliaiset on helpompi ymmärtää, jos niitä kutsuu kattohirsiksi. Museoviraston restaurointiyksikön rakennuskonservaattorit Erkka Pajula ja Jani Puhakka pitävät huolta Helsin gin Seurasaaren ulkomuseoalueen raken nuksista. Mäntytukin tulisi olla paksuudeltaan 60–70 senttiä. Mistä puu malkoihin ja paanuihin. ”Vain parhaiten tehdyt rakennukset ovat säilyneet.” Paanussa tärkeintä on sydänpuuosuus ja pihkaisuus, Jani Puhakka näyttää. Tuulimyllyjen rakentamisesta ei tiedetty oikein mitään, mutta jossain sentään oli muistiinmerkintä, että siiven varsi teh tiin useita vuosia pystyssä kuivuneesta kuusesta ja siipilaudat haavasta. Lustojen tulisi olla tiheässä ja oksien harvassa. ”Nyt vielä hakemalla hakemalla löy tyy hyvääkin puuta, mutta mikä on tilan ne muutaman kymmenen vuoden kulut tua”, Pajula tiivistää huolen. Se on melkein kolme ker taa se, mitä nykyään pidetään hakkuu kypsyyden rajana. Aidat sidotaan kuusivitsaksilla ja niitä menee rajattomasti. Voihan se olla niin, mutta Pajulal la on toinenkin näkökulma. Yhteydenottoja kaivataan Konservaattoreiden sielua vääntää eten kin, että ylijäreiksi raakattuja tukkeja pää tyy hakkeeksi ja selluksi. ”Miten päästä sinne korjuuketjun vä liin, että upeat mäntytukit saataisiin hy vään käyttöön?” Puhakka miettii. Keskus telussa vilahtelee sanoja, joissa on raamatullista jykevyyttä ja su kupolvien sananparsiin jalostamaa ko kemusviisautta. Paanu kattojen korjaushankkeissa mietitään, pitäisikö siirtyä kapeampiin, 13sentti siin paanuihin, joihin puun hankkimi nen olisi helpompaa. Konservaattorit toivovat yhteydenot toja metsänomistajilta, joilla on tarjota puuta museorakennusten korjaamiseen korkeintaan parin tunnin ajomatkan pääs tä Helsingistä. Höttöinen mänty lahoaa nopeammin kuin kuusi. 16 28.3.2019 / METSÄSTÄ. ”Lehtipuuvitsas hapertuu nopeasti au ringossa, mutta kestää kyllä auringolta ja sateelta suojassa”, Pajula tietää. He kantavat myös huolta, mistä löytyy sellaista puuta kuin entisvanhaan. Konservaattoreiden kanssa pohdi taan, voisivatko yksityiset suojelualueet laajentaa tarkoitustaan ja sallia museo rakennusten korjaamisessa tarvittavien puiden poiminnan. ”Vain parhaiten tehdyt rakennukset ovat säilyneet.” Tuskin ennenkään on ollut helppoa löytää hyvää rakennuspuuta, vaan ne on etsitty isolta alueelta. Hinta ei ole kynnyskysymys, mutta yksityiselle metsänomistajalle vaikeinta voi olla, että Museovirasto ottaa vastaan vain verkkolaskuja. MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M alat, vuoliaiset, vitsakset, aidakset, liisteet ja varak kaat. Paanun mittaan katkaistusta mänty pölkystä pitäisi saada neljä 15 senttiä le veää paanua, jos järeys riittää. Räys täs koukku tai juurikoukku pitää räystäslank kua eli lammuskaidetta, johon kattomalat tukeutuvat. Vaikka Seurasaaren tarvitsemat määrät eivät ole suuren suuria, niin koko maan museorakennusten ja puukirkkojen yllä pito kysyy puuta isompia määriä
Rakennukset tehtiin ilman ainuttakaan metalliosaa. 17 METSÄSTÄ / 28.3.2019. Tuohimalkakatto oli pärekaton edeltäjä. Malat ovat kuusesta, joka on lahonkestävämpi kuin nuori mänty. Erkka Pajulan käsi juurikoukulla ja lammuskaiteella, johon malat tukeutuvat. Aitojen korjaaminen on jatkuvaa ja siihen tarvitaan seipäitä, riukuja, varakkaita ja vitsaksia. Karunan kirkon kellotapulin alaosan kattopaanut on uusittu hiljattain
Tukin kaatoon tai vaarallisille myrskytuhosavotoille hän ei mieli. Helpompi olisi ollut kysyä, mitä mies ei ole tehnyt – ainakin vastaus olisi ollut lyhyempi. ”Olin tiimissä, joka perusti Suolahteen kuusisorvilinjan. ”Miellän itseni pohjalaiseksi.” Ensimmäiseen työpaikkaansa Rauma Repolan Mäntyluodon telakan taloushallintoon hän pestautui 1981. Tarina täytyy aloittaa kauempaa. Pääosin urapolku kulki metalliteollisuudessa. Henriksson työskenteli vuosia myös Metsäliiton vaneriteollisuutta pyörittäneen Finnforestin talousjohdossa. Työhaastattelu sujui korkealla tasolla. ”Kaikki on kotiinpäin, mitä itse ehtii metsässä tehdä”, hän painottaa. Talousjohtajana monissa yrityksissä työskennellyt, laskentaekonomiksi kouluttautunut Henriksson paljastuu tarkan euron mieheksi. Silloin tulin tutuksi metsäväen kanssa.” Ammattilaisen työparina oppii Vuonna 2001 vaimon kotitilalla Ikaalisten Jyllissä tehtiin sukupolvenvaihdos. Ensivaiheessa tilaa hoidettiin etänä, mikä tarkoitti pitkiä ajomatkoja viikonlopun menoja paluuliikenteessä. Vuonna ”Sellaisia asioita ei kauppa korkeassa opita.” Anjala Jylli Ensimmäisen kirjansa Henriksson julkaisi vuonna 2013, sen jälkeen teoksia on valmistunut kaiken kaikkiaan 11.. Murhia ja metsänhoitoa Ralf Henriksson jätti bisnesmaailman ja muutti maalle. Sen jälkeen puuhaa on riittänyt niin metsän kuin kirjojen parissa. Vastuu tilasta siirtyi Henrikssonille ja hänen vaimolleen. Ekonomipariskunta oli uudenlaisen haasteen edessä, kun he saivat nimiinsä runsaat 80 hehtaaria metsää ja toistakymmentä hehtaaria peltoja. Nyt reilu kuusikymppinen Henriksson on syntyjään helsinkiläinen, mutta nuoruus ja opiskeluvuodet kuluivat Etelä-Pohjanmaalla. Kyselin, mitä mies on metsissään tehnyt. 18 28.3.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat S ähköpostittelin Ralf Henrikssonin kanssa ennen tapaamista. ”Tauno Matomäki palkkasi minut”, mies muistelee. Mutta palataan Henrikssonin metsämietteisiin tuonnempana. Ralf Henriksson työskentelee yleensä raivaussahalla, mutta tällä kertaa hän halusi esitellä sata vuotta vanhaa, kyläsepän tekemää vesuria
Eniten lannoitusvaikutusta on hyvälaatuisella puutuhkalla. Viime vuodet Henriksson on nauttinut itse maksamastaan eläkkeestä. Henriksson ei pyynnöstäni huolimat ta lupaa laittaa komisariotaan tutkimaan metsäpäällikön murhaa. PUHDASTA PUUTUHKAA saadaan sahoilta ja pienistä lämpölaitok sista, jotka eivät juuri käytä turvetta. Tee taimikon perustamistyöt ajallaan. 3. Puu ja turvetuhkan seoskin menettelee jotenkuten, mutta toimittajalta on syytä pyytää analyysitulokset ravinteista pettymyksen välttämiseksi. Älä viivyttele uuden taimikon heinäntorjunnassa ja raivauksessa – taimikko kiittää, kun sitä hoitaa säännöllisesti. Nimenomaan suometsät tarvitsevat tuhkaa. Ensim mäinen eräkirja, Halla hanhen hartioilla , julkaistiin 2013. Koeselostus kannattaa sisäistää. Trendi on laskeva, mutta ennusteiden mukaan käytön väheneminen tasaantuu maltillisesti ainakin vuosikymmeneksi. Kumma kyllä, lannoitetuhkan valmistajat ovat olleet kiinnostuneempia yhteistyöstä suurten laitosten kanssa, joiden polttoaineena saattaa olla runsaasti turvetta. Samaisen koivikon Henriksson on jo ehtinyt ensiharventaa. Karuimmilla mailla tuhkalannoitus saattaa jopa alentaa kasvua, mahdollisesti mikrobien innostuessa käyttämään typpivaroja lannoituksen vuoksi. Booria oli puutuhkassa 350 grammaa, turvetuhkassa 50. ”Kun ensimmäistä kertaa tein hankin tahakkuita, pestasin työparikseni am mattimetsurin, nyt jo edesmenneen Pau li Marjamäen. 5. . Oivalsin silloin, ettei kukaan ole tehnyt kansallispuistomaailmaan sijoittuvaa fik tiivistä teosta.” Dekkareitakin Henriksson on kirjoitta nut. Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen koe on poik keuksellisen hyvä osoitus mahdollisuuksista. Puutuhkalla ja turvetuhkalla on yhteistä vain yhdyssanan loppuosa. 19 METSÄSTÄ / 28.3.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Tutkimusten mukaan kivennäismaiden tuhkalannoitus on kasvun kannalta kutakuinkin hyödytöntä. . Suometsät tarvitsevat kasvaakseen puutuhkaa, ja sitä on runsaasti saatavilla. KOETTU KEINO LISÄTÄ turvemaan puuston kasvua on lannoittaa alue puutuhkalla. 2007 pariskunta muutti tilalle asumaan. Nyt maisemaa hallitsee Henrikssonin istuttama ja harventama nuori metsä. Niiden päähenkilö on norjalaissuo malainen komissario Kurt Karhuköngäs, joka tutkii muun muassa Kuusamoon si joittuvan uraanikaivoksen johtajan mur haa. Muutenkin mies on ylpeä hakkuusuorituksistaan. 1. ”Eräkirjoihin tallentuu oikeastaan oma jahtihistoriani.” Keväällä on tulossa huovismainen vei jaritarina Seitsemisen kansallispuiston mutanttijäniksestä. Laajimmin hänet tunnetaan eräkir joistaan, joista viimeisimmät on kustan tanut Karisto. Se on hyvä ja elinikäinen harrastuskin. 2. Finnforestin peruina hänel lä on yhä vahva yhteys Metsä Groupiin. Jäsenetusopimus on ollut meille hy vä, esimerkiksi hankintapuut menevät aina kaupaksi ongelmitta.” Eräkirjoissa oma jahtielämänkerta Työuransa aikana Henriksson sai suun nata kirjallisia intohimojaan vuosikerto musraporttien kankeiden tekstien tuot tamiseen. Kun tuhkaa kylvettiin 16 tonnia, puuta kasvoi 60 vuoden aikana 600 kuutiometriä. ”Meidän tila on ollut Metsäliiton yh teistyökumppani kolmannessa polves sa. Hakkuukoneen tuominen alle hehtaarin harvennustyömaalle kävisi tur han kalliiksi. Uusien turvetuotantolupien käsittely ja kenttien avaaminen on niin hidasta puuhaa, että ensi vuosikymmenen turvetuotantoalueet ovat jo käsittelyprosessissa. Tässä olisi selvä markkinarako osaaville yrittäjille. Se kertoo, että hän on on nistunut erottautumaan lukemattomista kilpailijoistaan. Vain fosforia oli samaa luokkaa, mutta turvetuhkan runsas rautamäärä heikentää sen liukoisuutta. . Tunne metsäpalstasi ja käy niillä usein. Kun metsänomistaja pohtii puuta kasvavien turvemaidensa käyttöä, on selvää, ettei turpeen energiakäyttö ole todennäköistä. . ENERGIATURVETTA KÄYTETÄÄN nykyisin runsas puolet siitä, mitä parhaina vuosina. Tuhkalajien erot eivät ole aina näin dramaattisia, mutta päätelmä on selvä. Magnesiumin vastaavat luvut olivat 42 ja 8 kiloa. Sen jälkeen kaunokirjal lisia teoksia on valmistunut 11, ja seuraa vatkin ovat jo työn alla. Tässäkin asiassa kannattaa luottaa mieluummin runsaisiin pohjois maisiin tutkimustuloksiin kuin hevosmiesten tietotoimistoon. Maalle muuton jälkeen on kirjoittanut kirjoja urakkametsurin tahdilla. . Se ei ollut ihan pie ni urakka.” Henriksson tekee omatoimisesti lä hinnä pienten metsikkökuvioiden har vennukset. ”Pyrin käyttämään kirjoittamiseen puolet päivästä, loppupäivän olen met sässä.” Kirjojen ideat työstyvät myös metsässä. Sellaisia asioita ei kauppakorkeassa opita.” Vanerimiehen valinta Henriksson muistelee, kuinka hän Finn forestin aikaan istutti rauduskoivikon anoppilan vanhalle peltomaalle. . ”Aihe olisi liian läheinen minulle.” 2000-luvun alussa tässä oli kuuden hehtaarin aukko. Tarkan euron miehenä Henriksson on kerännyt taimikoista harventamasnsa rungot energiapuuksi. Asia on varmaakin varmempi, jos kyseessä on matalaturpeinen suo, alue on pieni ja pohjamaalla on lohkareita vaatimassa paksua turvetuotannon lopettamisen jälkeistä turpeen paksuutta. Minimoi hintariskit myymällä puuta tasaisesti ja uudista vanhat kuusikot ajoissa välttääksesi tuholaiset. Eräässä Metsäntutkimuslaitoksen kokeessa tonnissa puutuhkaa oli kaliumia 120 kiloa, turvetuhkassa 2. Kyseessä oli puutuhka, ei voima laitosten turpeenpoltosta saatava turvetuhka. ”Raivatessa ehtiä kypsytellä työn alla olevia tarinoita ja keksiä niihin uusia nä kökulmia. . ”Kerran kaadoin ja korjasin 160 va neritukkipuuta ylispuuhakkuuna kuu sentaimikon päältä. Hän neuvoi puun kaatoa ja hakkuutekniikkaa. PALSTALLA HENRIKSSONIN VINKIT . Kun koivutuhkaa käytettiin 9 tonnia hehtaarille, tuotos oli 450 kuutiometriä. ”Vierailimme taannoin vaimon kans sa Hossan suositussa kansallispuistossa. . Puutuhkat suometsiin Puutuhka vaikuttaa sitä paremmin, mitä enemmän turpeessa on typpeä.. . Noin 60 vuoden aika lannoittamaton suo tuotti puuta 50 kuutiometriä. Puula jivalinta oli itsestään selvä, sillä vanerin raakaaineena rauduskoivu oli arvokasta. Tuhkat ovat hyvin erilaisia. 4. Minulla on aina pieni muisti kirja mukana, johon tallennan ajatukseni.” Nykyisellään Henriksson on oman met sänsä hoitamisen vahva osaaja, mutta al kuun tarvittiin opastajaa – tätä vinkkiä kannattaa muidenkin kokeilla. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa luopua turpeen polttamisesta niin nopeasti kuin jotkut haaveilevat. Perehdytä ja sitouta myös nuori polvi ajoissa metsänhoitoon. Jos vielä turpeessa on runsaasti liekoja muistona hyvin kasvaneen metsän ajasta, on kohtuullisen hyvä ajatus entistää suo siihen tilaan, jossa se oli turpeeseen hautautuneen runkopuun syntyaikaan. Nyt työ päivät täyttyvät kirjoittamisesta ja met sänhoitotöistä. Pitkällä aikavälillä turpeen energiakäyttö alenee edelleen, mutta maltillisesti
Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöja energiatekniikan opiskelijat tutustuivat tuhkatiehen Parkanossa. Tämän jälkeen tuhka jyrätiin tiiviiksi seitsemän tonnin painoisella jyrällä. ”Vuonna 2011 teimme Karstulaan Tuhkatie-hankkeen puitteissa metsätien, jossa hyödynsimme tuhkaa 18 koepätkällä eri muodoissa. Tie tuhkalle aukeamassa Uudistunut lainsäädäntö voi vauhdittaa tuhkan hyötykäyttöä metsäautoteiden rakentamisessa ja kunnostuksessa. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat P itkään on tiedetty, että tuhka parantaa merkittävästi metsätien kantavuutta. Määrästä arviolta 15 prosenttia hyödynnetään lannoitteena, joten raaka-ainetta riittäisi tienrakentamiseenkin. Tuhkan väri tiessä vaihtelee kuormakohtaisesti hieman tuhkan koostumuksen mukaan. Pintaan tulee 10 sentin murskekerros. Kolmivuotisen seurantajakson aikana selvisi, ettei tuhka aiheuta merkittäviä vaikutuksia ympäröivään pohjaveteen”, kertoo vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu Tapiosta. Parkanossa rakeistettu tuhka tiivistettiin seitsemän tonnisella jyrällä. Käytännön menetelmät testiin Käytännössä metsätiessä voidaan hyödyntää puun, turpeen tai kivihiilen poltossa syntynyttä tuhkaa. Päälle ajetaan vielä noin kymmenen sentin kerros mursketta”, selvitti tiehankkeen toteutuksesta vastaava suunnittelija Pertti Jokiniemi Otso-metsäpalveluista. Tämänkin vuoksi kaikilla osapuolilla on yhteinen intressi löytää tuhkalle uusia hyötykäyttökohteita.” Parhaillaan Tapio ja Lahden ammattikorkeakoulu toteuttavat hanketta, jonka tavoitteena on löytää toimivimmat käytännön menetelmät tuhkan hyödyntämiseen metsätienrakentamisessa. Tuhka on CE-merkitty, ja siitä käytetään nimitystä kevytkiviaines”, kertoo liiketoimintapäällikkö Jenni Nurmi Ecolanilta. Menetelmän yleistymistä on tähän saakka jarruttanut muun muassa tutkimustiedon puute tuhkan ympäristövaikutuksista. Tuhkapatjan päälle murske Uudenlaista menetelmää pilotoitiin maaliskuun puolivälissä Parkanossa, jossa rakennettiin 400 metriä uutta metsätietä tuhkaa hyödyntäen. ARVO-TUHKA -hankkeessa selvitetään toimivimpia työmenetelmiä. ”Tulokset ovat vaikuttaneet siihen, että vuoden 2018 alussa voimaan astunut asetus mahdollistaa tuhkan käytön metsäja muiden yksityisteiden rakentamisessa ilman lupamenettelyä.” Jos raskasmetallien pitoisuudet tuhkassa alittavat asetuksessa määritellyt raja-arvot, riittää, että asiasta tekee ilmoituksen ely-keskukselle. Samuli Joensuu ennakoi, että parhaassa tapauksessa raetuhkapatja parantaa tien kantavuutta sekä toimii suodatinkerroksessa salaojasoran tavoin pitäen tien kuivana. ”Tielle levitettiin kaivurin avulla noin neljänkymmenen sentin patja rakeistettua tuhkaa. Viime vuonna toistetut tutkimukset osoittivat, etteivät haitallisten raskasmetallien pitoisuudet olleet nousseet pohjavedessä pidemmälläkään aikavälillä. Maaliskuussa oli vuorossa tuhkan levitys jäätyneen tierungon ja suodatinkankaan päälle. 20 28.3.2019 / METSÄSTÄ. Joensuun mukaan Suomessa syntyy yksistään puuja turvetuhkaa vuosittain noin 600?000 tonnia. Tuhkan käyttämisestä metsätiessä ei ole vielä paljoa käytännön kokemusta. Tuhkatien kantavuus on puolestaan jopa parantunut alkuvaiheesta. ”Jos tuhka käsitellään jätteenä, joutuvat voimalaitokset maksamaan käsittelymaksua 70 euroa tonnilta. ”On mielenkiintoista nähdä, vähentääkö tuhka tien routimista tällä haastavalla savija silttipohjaisella maalla. ”Tällä hetkellä meillä on käynnissä myyntikampanja, jossa tuotantolaitoksemme pihassa kevytkiviaines maksaa asiakkaalle nolla euroa. ”Kaikilla on intressi löytää tuhkalle uusia käyttökohteita.” ”Täällä käytetty tuhka on kehitetty nimenomaan infrarakentamisen tarpeisiin. Yksi raetuhkan eduista on sen keveys. Tulevaisuudessakin materiaalin hinta pidetään kilpailukykyisenä, joten kuljetuskustannukset ovat ratkaisevassa roolissa kannattavuuden suhteen. Nykyisin kuljetus on järkevää noin 50 kilometrin etäisyyteen saakka”, Nurmi arvioi. Tien runko tehtiin savipohjaiselle maalle viime syksynä. Elokuussa teemme tiellä viralliset kantavuusmittaukset.” Kuljetuskustannukset kynnyskysymys Rakeistettu tuhka kuljetettiin paikalle noin 80 kilometrin päästä Nokialta Ecolan Oy:n tuotantolaitokselta. Kuutio raetuhkaa painaa noin tuhat kiloa, kun murske painaa 1 400–1 700 kiloa
Sen suositushinta on 300 euron tuolla puolen – mutta niin toki ovat kilpailevien valmistaPitoa ja kotimaista laatua Leveälestiset Sievin metsurinkengät kestävät vertailun suuren maailman merkkien kanssa. Kyllä, vähintään yhtä paljon kuin ruotsalaistai saksalaisvalmistajien saman hintaluokan kengät. Ihan kaikki samankaan hintaluokan turvakengät eivät ole tässä mielessä yhtä hyviä. . Moninkertaisesti viistetty kumikitkapohja ei pahemmin lipsunut jäiselläkään alustalla. Niistä uusin malli on AL GT Timber, joka on laadukas mutta myös kallis maihinnousukengän mallinen turvakenkä. Lesti on, kiitos kotimaisen valmistajan, leveä, mikä ilahduttanee monia Suomi-metsureita. Katso video Andersin kombikoneesta nettisivultamme. 7. . Sievi valmistaa myös moottorisahaukseen tarkoitettuja turvakenkiä. Tänä emme kokeilleet. Gore Texiä tai ei, kenkä kastuu lähes väkisin työpäivän aikana, kun kosteutta valuu kenkään varresta. Lisäksi pohjien luvataan kestävän 300 asteen kuumuudessa. SIEVI AL GT TIMBER . . . Ensimmäisenä ja miltei ainoana tulee mieleen jalkinevalmistaja Sievi, joka tekee laadukkaita, ympäri maailmaa myytäviä työkenkiä. Sievin metsurikenkien lesti on suomalaiseen jalkaan sopivan leveä. 2019 Oripäässä Kombikone kiinnostaa. Kun kengässä on tilaa, jalka pysyy lämpimänä – ohut villasukka riitti tammikuun 20 asteen pakkasillakin. www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet Okra-messuilla 3-6. Parhaiten kengät saa kuiviksi sähköisillä kenkien kuivureilla. Sievin kenkien vahvin valtti on pitävä kumikitkapohja. Korkeammassa lämmössä pintanahka alkaa kovettua. Ovatko kengät yli 300 euron hintansa väärtit. . hinta noin 340 euroa Plussat ja miinukset + Laadukkuus + Leveä lesti + Pohjan erinomainen pito – Nahkakengän hidas kuivuminen Fakta jien parhaiden kenkien hinnat. 21 METSÄSTÄ / 28.3.2019 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat S uomi ei ole kummoinen tekijä metsätyövarusteiden valmistajana. Kosteudelta nahkakengät on suojattu Gore Tex -kalvolla, kuten muutkin saman hintaluokan turvakengät. . Pitävä pohja on sieviläisten kenkien vahva valtti. Gore Tex -kalvo . Flex Stop -joustopohja . • Kuviotietojen keruu ja päivitys • Leimikkosuunnittelu • Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen • Monipuoliset paikkatietoaineistot maastotyön tukena OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! TEHOKKUUTTA MAASTOTYÖHÖN • Koealatoiminto • Mahdollisuus offline-työskentelyyn • Toimii selaimella sekä Androidja WIN10-sovelluksella Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön.. Nilkkaa tukeva Memory Foam -vaimennus . Koot 39-48 . Viiltosuojattu turvakenkä . Nahkakengän kuivaaminen on työlästä, koska valmistajan ohjeen mukaan kuivatuslämpötila saisi olla enintään 30 astetta
Lannoitus nosti vuosikasvun pari kuutiota korkeammaksi seuraavien 12 vuoden ajaksi. Tuloksena on tietoa puuston kasvusta ja rakenteesta. Vuonna 1990 perustetun metsikön vuosikasvu on viiden viime vuoden aikana ollut yli 27 kuutiota. Siinä aletaan jo mennä lähelle etelän eukapeltojen kasvulukuja. Vieläkin kuusikoitakin huimempia kasvulukuja Peurala mittasi viljavalle korpimaalle istutetusta lehtikuusikosta. Mittaukset lupaavat lisää hakkuumahdollisuuksia ja hiilinieluja, kun sadat tuhannet hehtaarit istutuskuusikoita varttuvat parhaaseen kasvuunsa. Metsäammattilaisena ja aktiivisena metsätaitokilpailujen kävijänä Reino Peurala tietää, kuinka metsä mitataan. Ensiharvennuksen jälkeen puusto on vuosittain kasvanut keskimäärin 22 kuutiota hehtaarilla – olipa se lannoitettu tai ei. 22 28.3.2019 / METSÄSTÄ Mitattua dataa Kannattaako koivikkoa lannoittaa. Peurala on myös harrastanut omien metsiensä mittaamista. Hoidettu 65-vuotias männikkö kasvoi Keuruun puolukkatyypillä luomuna 5,9 kuutiota hehtaarilla vuodessa. Vuonna 1969 istutettu kuusikko hakattiin viime syksynä. Huomionarvoisia – tai ehkä melkein sensaatiomaisia – sen sijaan ovat kuusikoiden vuosikasvut. Näin metsä kasvaa Keuruulla Männikkö, kylvetty 1954, VT, HARVENNUS 2009/10, EI LANNOITUSTA mittaus kevät 2006 syksy 2009 kevät 2010 syksy 2012 syksy 2013 kevät 2018 runkoja/ha 608 608 439 439 439 439 puumäärä, m 3 /ha 179,8 201,5 160,2 169,1 189,6 209,3 Keskiläpimitta, cm 21,8 23 23,8 24,4 25 25,6 keskikasvu 2006–2018 5,9 m 3 /ha/v Sama männikkö, LANNOITUS 2003 mittaus kevät 2006 syksy 2009 kevät 2010 syksy 2012 syksy 2013 kevät 2018 runkoja/ha 750 750 552 552 552 552 puumäärä, m 3 /ha 177,4 214,2 170,1 192,3 203,5 227,2 Keskiläpimitta, cm 19,8 21,5 22 23 23,1 23,9 keskikasvu 2006–2018 7,8 m 3 /ha/v Kuusi, istutus 1969, OMT / pelto, LANNOITUS 2003 mittaus kevät 2003 kevät 2006 syksy 2010 syksy 2012 syksy 2013 syksy 2018 runkoja/ha 655 655 655 655 655 655 pohjap.ala, m 2 /ha 19,7 24,8 33 34,3 34,9 42,9 puumäärä, m 3 /ha 140,6 210,9 343,8 380,2 386,7 493,7 Keskiläpimitta, cm 20,2 22,7 26 27 27,2 29,7 keskikasvu 2003–2018 22,1 m 3 /ha/v Sama kuusikko, EI LANNOITUSTA mittaus kevät 2006 syksy 2010 syksy 2012 syksy 2013 syksy 2018 runkoja/ha 616 616 616 616 616 pohjap.ala, m 2 /ha 24,7 32,3 34,9 35,2 43,2 puumäärä, m 3 /ha 211,8 339,4 377,3 380,5 500 Keskiläpimitta, cm 23,1 27,3 27,5 27,6 31,2 keskikasvu 2006–2018 22,2 m 3 /ha/v MIKKO RIIKILÄ,teksti ja kuva K euruulla asuva Reino Peurala kouluttautui aikanaan metsäteknikoksi, oli töissä firmoilla ja päätyi metsätalousyrittäjäksi hoitamaan omia metsiään, joita kertyi elinkeinoksi asti. Parhaat kasvut huimalla tasolla Lehtomaiselle kankaalle istutetuissa kuusikoissa ja peltoon istutetuissa koivikoissa lannoitus ei mittausten mukaan tuottanut minkäänlaista lisäkasvua. Toistuvasti lannoitetta saanut puusto kasvoi keskimäärin puolitoista kuutiota enemmän kuin kertaalleen lannoitettu. Varttuneissa kasvatusmänniköissä tehdyt mittaukset tukevat yleistä käsitystä typpilannoituksen hyödyistä. Silloin niihin karttuu kuutioita, ja samalla ne ahmivat ilmakehästä hiilidioksidia ennätystahtiin. ”Tämä on pienialainen, kahden ojan väliselle saralle istutettu metsikkö, joten kasvulukuun kannattaa suhtautua pienellä varauksella”, Peurala kuitenkin toppuuttelee.. ”Koealat ovat pinta-alaltaan muutaman aarin kokoisia. Siitä on turha kinastella Reino Peuralan kanssa – hänellä on lyödä pöytään lukuja. Ensimmäisiä koealoja hän perusti 1990-luvun lopulla, ja kaikkiaan niitä on kertynyt parisen kymmentä. Peuralan viimeisin mittaustulos piti yhtä hakkuukoneen mitan kanssa: hehtaarilta lähti puuta 500 kuutiota. Koesarja ei ole tieteellisen kattava, mutta tulokset ovat sitäkin selkeämpiä ja järkeenkäypiä. Nyt suuri osa metsistä on jo siirretty seuraavalle sukupolvelle. Koealoja Peurala on perustanut kotimaisten puulajien metsien lisäksi istuttamiinsa lehtikuusikoihin. Toisella kohteella Peurala mittasi, kuinka paljon paremmin kaksi kertaa lannoitettu männikkö kasvoi verrattuna kerran lannoitettuun. Lisää puuta kertyi siis noin 24 kuutiota, ja keuruulaisella mäntykankaalla lisämotit ovat valtaosin tukkia. Mittaan puut aina itse ja pyrin pitämään mittaussuunnan aina samana, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia.” Lannoitus lihottaa männiköitä Tehokkaaseen puuntuotantoon pyrkivä Peurala on koealoillaan testannut, kuinka lannoitus vaikuttaa erilaisissa metsissä. Tuoreimmat mittaukset ovat tämän vuoden helmikuulta
Vielä vuonna 1966 metsänviljely epäonnistui harmittavan usein huonolaatuisten tainten, virheellisen istuttamisen ja työn ohjaajan puutteellisten tietojen vuoksi. Minulle tämä on aina ollut kotimetsä.” Vuosien vieriessä rehevällä lehtomaisella kankaalla Kivijärven rantamaisemissa kasvavat kuuset ja männyt ovat venyneet järeiksi tukkipuiksi. Männynistutukset jätettäkööt ammattilaisille Hilkka Rantala kasvattaa kotitilansa pihapiirin metsää peitteisenä. ”Tulen tänne lähes päivittäin rentoutumaan työpäivän hälinän jälkeen. Paikoitellen nuoria kuusia on jo varttumassa. Uskon, että jatkuva kasvatus on siihen soveltuvissa kohteissa hiilinielun kannalta järkevä ratkaisu. Tänä päivänä metsänomistajat voivat huoletta istuttaa itse. Ne pyrittiin kuitenkin minimoimaan jättämällä tuulille alttiimmat reunat tiheämmäksi.” Monta näkökulmaa Ympäristöasioista kiinnostunut Rantala pohtii ratkaisuja metsässään monesta näkökulmasta. Vaikka metsästä poistettiin järeitä puita, jää jäljelle laadukas puusto, joka varastoi ja kasvaessaan sitoo hiiltä.” Jäljet maaliskuisella hangella kertovat, että metsässä viihtyvät edelleen myös lukuisat eläimet. Kerro siitä meille lyhyesti sähköpostitse osoitteella lukijoilta@metsalehti.fi. ”Tämä on kotimetsä paitsi minulle, myös oraville, ketuille, hirville, peuroille, ilveksille ja linnuille. Toisaalta täällä on valoa ja tilaa, jotta uusi puusukupolvi voi kehittyä. ”Mietin asioita paitsi kukkaron, myös maiseman, ilmaston ja eläinten kannalta. "Syksyisin tästä on liikkunut myös karhu.” MITÄ HALUAT ESITELLÄ. ”Hän ehdotti avohakkuuta, mutta itse halusin säilyttää maiseman metsäisenä. Syksyisin tästä on liikkunut myös karhu.” Saarijärvellä Biotalousinstituutissa projektitiedottajana työskentelevälle Rantalalle kotimetsä on myös rauhoittumisen paikka. TÄSTÄ OLEN YLPEÄ Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. ”Puusto oli kohtalaisen avaraa taimikkoa ja lehmät laidunsivat alueella kesät. Siksi päätimme tehdä kuviolle hakkuun, jonka tavoitteena on saada metsä uudistumaan luontaisesti, sekä kehittää metsän rakennetta jatkuvalle kasvatukselle sopivaksi.” Hakkuu toteutettiin koneellisesti tammikuussa, ja Rantala on todella tyytyväinen lopputulokseen. Myös panostus puuntuotantoon näkyy. Osaamattomissa käsissä ne saattoivat kuivahtaa. Käynnissä oli toinen metsätalouden rahoitusohjelma eli Mera II, jonka tavoitteena oli puutuotannon lisääminen valtion varoin. Onko sinulla metsässäsi kohde, jonka haluaisit esitellä Metsälehden lukijoille. Olen tästä metsästä todella iloinen ja ylpeä.” Sarjassa metsänomistajat esittelevät kohteita, joista he kokevat tavalla tai toisella onnistumisen iloa. Ratkaisuun vaikuttaa myös ilmastonäkökulma.. Tuolloin arvosteltiin, että tainten tuotannossa oli panostettu laadun sijaan alhaiseen hintaan. 23 METSÄSTÄ / 28.3.2019 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva K ivijärveläinen metsänomistaja Hilkka Rantala muistaa hyvin millainen hänen kotitalonsa laitamilla sijaitseva metsä oli 1970-luvulla. ”Metsä säilyi metsän näköisenä. Rantala pohti viime syksynä yhdessä tutun metsäammattilaisen kanssa, miten metsää kannattaisi käsitellä. . . Vuosina 1964–1970 vastaava luku oli 57,2 miljoonaa kuutiota. Oli jaettava metsänomistajille itsenäisesti toteutettavia töitä. Pelättiin, että yksityismetsätalouden 1960-luvun alun lupaava kasvu tyssäisi pulaan työnjohdosta. Rytilahti Metsälehdessä vuonna 1966. Puuston vuotuinen kasvu oli vuosina 2014–2017 tehdyn valtakunnan metsien inventoinnin mukaan huikeat 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä voi olla esimerkiksi kannattavaksi osoittautunut investointi, metsänhoidon ansiosta positiivisesti yllättänyt kasvu, tai esimerkiksi kohde, jonka olet rajannut metsätalouden ulkopuolelle. Vieressä kasvaa isäni aikoinaan istuttama lehtikuusikko, jonka ansiosta tälläkin kuviolla kasvaa seassa lehtikuusia.” ”Ymmärrän, että menetelmään liittyy riskejä esimerkiksi tuulituhojen suhteen. Metsänviljelypinta-alat olivat sitä luokkaa, että pitäjistä loppuivat t yö j o h t a j a t j a -valvojat. Taimet ovat laadukkaita ja niiden maahan iskemistä avittaa 1960-70-lukujen vaihteessa keksitty pottiputki. Myös uudistusalueiden raivaukset, pienialaiset laikutukset sekä männynkylvöt katsottiin metsänomistajille sopiviksi töiksi. Metsälehden sivuilta TIIA PUUKILA ”AINOASTAAN VILJELYTÖISTÄ erittäin paljon perillä olevat ja huolelliset metsänomistajat voivat männynistututusta omatoimisesti suorittaa." Näin linjaa Leppävirran metsänhoitoyhdistyksen pääneuvoja, metsäteknikko K. Männynistutus ei näihin lukeutunut kuin harvoille valituille, sillä herkät paljasjuuriset taimet kaipasivat erityistä huolenpitoa. Kotimetsä saa uudistua luontaisesti Hilkka Rantala halusi säilyttää maiseman metsäisenä. "Luullakseni kuusen istutus sopii parhaiten varsinaisista viljelytöistä metsänomistajien suoritettavaksi" , Rytilahti arvioi kirjoituksessaan
la. Karhusaalis on yli kaksinkertaistunut EU:n myötä (2 500 vs. 1 000). Vuosisaalis kolkuttelee jo 1000 kaatoa, kun 1980ja -90 -luvuilla epätarkasti tilastoitu saalis keikkui muutamassa kymmenessä siassa. Metsäpeura on palannut riistaeläimeksi ja kannan vahvistamiseksi meneillään on uusia palautusistutuksia. Vertailtatessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen (aiemmin RKTL ja MKJ) keräämiä saalistilastoja ennen EU-jäsenyyttä (1971–1994) ja EU:n aikakaudella (1995– 2018), huomataan häkellyttävä tulos: Suurpetoja ja sorkkaeläimiä metsästetään enemmän kuin koskaan. Vuosituhannen alku suurpetojen Suupedot ovat tästä oiva esimerkki. Tuhatkertainen kaurissaalis 2000-luku on ollut suurpetojen ohella myös muun suurriistapyynnin kulta-aikaa. EU:n myötävaikutuksella ilvessaalis on viisinkertaistunut ja karhusaalis yli kaksinkertaistunut. Metsäpeura on maailman suomalaisinta suurriistaa. Hirviä on kaadettu EU-vuosina 1,2 miljoonaa, suhteellisesti enemmän kuin koskaan ennen. Koskaan aiemmin Suomessa ei ole pyydetty niin paljon suurriistaa kuin nykyään! EU:n myötävaikutuksella ilvessaalis on viisinkertaistunut ja karhusaalis yli kaksinkertaistunut. 24 28.3.2019 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat N uotiopuheissa kuulee usein väitettävän, kuinka EU:n myötä tiukentunut lupabyrokratia ja ”Brysselin pykälät” ovat näivettäneet suomalaista metsästyskulttuuria. Viimeisten 24 vuoden aikana Suomesta on kellautettu lähes 70 000 metsäkaurista, kun sitä enne saalis oli noin 50 kaatoa. Vedessä viihtyville nisäkkäillekin viime vuosikymmenet ovat olleet jyrkkää nousukautta. Kun kannat ovat kasvaneet ja levittäytyneet läpi Suomen, on pyyntiä voitu suunnitelmallisesti lisätä”, Sauli Härkönen sanoo. Hän on seurannut muutosta näköalapaikalla työskenneltyään aiemmin maaja metsätalousministeriössä metsästysviranomaisena ja nykyään Suomen riistakeskuksessa julkisten hallintotehtävien päällikkönä. 2000-luvun riistasaalistilastot paljastavat leimakirveen lyövän tyhjää. Edes metsästyksen vapautuminen pinta-alarajoituksista ja pyyntiluvista ei sysännyt kaurista alhoon, kuten uumoiltiin. Peuroja on kumautettu puoli miljoonaa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin ennen unioinia. ”EU-jäsenyyden alkuvuosina vähälukuisten suurpetojen metsästys oli tiukemmin rajoitettua. Majavasaalis on yli kolminkertaistunut, Itämereltä lähes sukupuuttoon kadonneesta harmaahylkeestä on tullut arkiriistaa ja itämerennorpan luvanvarainen metsästys ottaa ensiaskeleita.. ”Ne ovat olleet EU:n suuntaan uskottavia dokumentteja siitä, että Suomi huolehtii suurriistastaan.” Myös kestävä metsästys on kuulunut tärkeänä osana kannanhoitosuunnitelmiin. Tosin sudenkin osalta lajin painopiste on muuttunut vauhdilla, sillä susijahteihin on päästy Etelä-Suomessakin seuduilla, missä viimeksi on kaadettu hukkia 1800-luvulla. 500). Manner-Suomessa kauriinpyynti alkoi vuonna 1991 kahdella Lapista tehdyllä kaadolSuuren riistan Suomi Suomi on kuulunut EU:hun 24 vuotta. Vielä useammin metsästäjät ovat päässeet ilvesjahtiin, sillä saalismäärä on peräti viisinkertaistunut EU:n aikakaudella! Susisaalis sitä vastoin on pysytellyt samansuuruisena (500 vs. Eniten ovat kuitenkin EU-aikana runsastuneet metsäkauris ja valkohäntäpeura. Härkönen korostaa vuonna 2005 ministeriössä aloitettujen valtakunnallisten kannanhoitosuunnitelmien merkitystä. Saalistakaan ei kuulemma saada enää niin kuin ennen. Sorkkariistasta villisika on tuorein valloittaja
Alueen kirjanpainajakantakin vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ja laajamittaisesti kirjanpainajat puihin iskeytyvät. Miksi puut karistavat lehtensä talveksi. Kirjanpainajan iskeymistä puista kuori irtoaa tyypillisesti isoina laattoina laajoilta alueilta. Kuvassa Pähkinäpensaan juuri puhjenneita lehtiä. LUKIJAKYSYMYS velvoittaa vahingoitt u n e i d e n kuusten korjaamiseen, jos hehtaaria kohden on enemmän kuin 10 kiintokuutiometriä puita, joiden tyviläpimitta on yli 10 senttiä. Ensiharvennuksen jälkeen runkoluku on noin 850 – 900 hehtaarilla, keskipiOnnistuneesti metsitetty pelto ”Myrsky kaatoi viime kesäkuun alussa minulta isoja kuusia, jotka jäivät korjaamatta. Metsätuholaki Iskeekö kirjanpainaja. suoja-aineita ja eri kasvilajeilla kullakin omanlaisensa sekoitus myrkyistä ja haitta-aineista, ei mikään eläin voi haitatta syödä kaikkia kasveja. Osa lehdistä syödään, osa kuolee taudinaiheuttajien hyökkäyksiin ennen aikojaan. Vihreät lehvät olisivat hirville ja muille kasvinsyöjille paljon houkuttavampia kuin kaljut oksat. Metsänomistaja voi halutessaan jättää enemmän kuin 10 kuutiota korjaamatta Natura-alueella tai metsälain 10:nnen pykälän kohteella, mutta tästä on ilmoitettava metsäkeskukselle. Lehtien varustaminen pakkasta ja kuivumista vastaan vaatisi paljon tukevamman rakenteen kuin kesävihantien lehtien teko. Kun vertailtiin erilaisten lehtien tehokkuutta, yllättävä tulos oli, että riippumatta lehtien koosta, muodosta ja kestävyydestä niiden elinaikanaan sitoman energian määrä pinta-alayksikköä kohden oli suurin piirtein sama! Viime kädessä eläimet taitavat kääntää kisan kesän kestävien lehtien eduksi. Lehdet eivät ole ikuisia edes talvivihannoilla kasveilla. Kun joka kasvilla on kymmeniä erilaisia KYYJÄRVEN KUMPULASSA Takalan tilalla metsitettiin pellot 1991. Riippuu siitä, kuinka paljon toimivia juuriyhteyksiä on jäljellä, miten nopeasti puun kunto heikkenee ja kirjanpainajat siihen pystyvät iskeytymään. Jos kaatuneita kuusia ei ole yli kymmentä kuutiota, niin neuvoisin kuorimaan puut osittain, jos metsänomistaja haluaa luoda lisääntymisalustoja lahopuulajeille. Kuori alkaa irrota, kun kirjanpainajan toukat ovat syöneet siitä kaiken mehevän nilan. Kaikki rungot ovat putkisuoria. Kaikki kasvit erittävät suojakseen aineita, jotka ovat eläimille haitallisia tai jopa suorastan myrkyllisiä. 25 PILKKEITÄ / 28.3.2019 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA METSÄPILA Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Pelastuisiko maailma ilmastomuutoksesta, jos kaikki suomen pellot metsitettäisi samalla tehokkuudella. Lumen yläpuolella talvehtivien kasvien uhkana on pakkasen lisäksi kuivuminen. Metsäkeskuksen on seurattava alueita, joille vahingoittuneita puita jätetään. OSMO MÄKELÄ Ti ia Puu k i la. Jos vanhat lehdet eläisivät yli talven, voisi yhteyttämisen alkaa aikaisemmin keväällä. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoren kuvauksesta ”kuori on ruskeaa, mutta mehevää” ei voi päätellä, joko hyönteiset ovat iskeytyneet nilan alle vai ei. Myöhemmin heinää torjuttiin mekaanisesti käsityönä useana kesänä. Lämpimän kesän jäljiltä meillä on ennätysmäärä kirjanpainajia talvehtimassa lumen alla ja odottamassa uutta kevättä, parveilua ja puihin iskeytymistä. Varsinkin Etelä-Suomessa varttuneita kuusikoita on syytä tarkkailla, ettei kirjanpainajatuho pääse yllättämään. Talvisia tuhoja vastaan täytyy varustautua jo kesällä ja siksi suoja-aineissa ei voi säästellä. Aurapalteet tiivistettiin traktorilla. Talvi on ankaraa aikaa kasveillekin. Puiden korjaamisen vaihtoehtona on esimerkiksi kuoriminen. Kesällä kasvit pystyvät valmistamaan lisää haitta-aineita, jos niiden kimppuun käydään. Istutusmenetelmän ja työn laadusta näkyy, ettei lenkoja tyvestä kallistuneita runkoja ole. Partalaisen pellolle istutettiin paljasjuuriset isot 2+2-kuusen taimet. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Monesta eri syystä lehtien yhteyttämisteho heikkenee niiden ikääntyessä. Lehtipuun vesakon perkaus tehtiin kolmesti. Eri kasvilajeissa aineet ovat erilaisia ja eri kasviyksilöissä niitä on eri määriä. Niinhän monet ruohot mansikasta lähtien tekevät. Täytyy muistaa, että metsänomistaja on vahingonkorvausvelvollinen, jos tuho leviää toisen maanomistajan metsään sen seurauksena, että on jättänyt omat tuulenkaadot korjaamatta. Kun puu pukeutuu vihreään vain kesäksi, se voi rakentaa suurempia, mutta silti ohuempia lehtiä. HELI VIIRI erikoistutkija Luonnonvarakeskus tuus 14 metriä, keskipaksuus 19 senttiä, pohjapinta-ala 19 neliömetriä ja puuston määrä 140–150 kuutiota hehtaarilla. Juuriyhteydet takaavat sen, että puu pystyy puolustautumaan, vaikka osittain heikentyneenä. epidemiarajan. Taimet istutettiin keväällä vanhalla kuopankeskelle työmenetelmällä, jossa juuret hajoitetaan levälleen kuoppaan. Kertakäyttöinen lehti on paljon halvempi valmistaa kuin talven kestävä. Haluaisin jättää puut lahoamaan ja lisäämään metsäni monimuotoisuutta, jos riskiä ei ole.” MYRSKYN KAATAMAT PUUT harvoin kuolevat heti, koska niillä on vielä eläviä juuriyhteyksiä jäljellä. Talven kestävien ja eläinten hyökkäykset torjuvien lehtien valmistaminen vaatisi niin paljon energiaa ja rakennusaineita, että koivulle on edullisempaa pudottaa lehtensä kuin yrittää pitää latvus vihreänä yli talven. Vaikka kirjanpainajat eivät olisi viime kesänä iskeytyneet puihin, vaara ei ole suinkaan ohi. Jokaisen metsänomistajan kannattaa seurata metsien kuntoa aktiivisesti pitkin kesää. Viime kesän aikana niihin ei iskenyt kirjanpainajia. Viime kesä oli kirjanpainajan lisääntymiselle ihanteellinen ja kirjanpainajakanta on monin paikoin Etelä-Suomessa korkea ja ylittänyt ns. Jos kaatuneessa puussa on vielä vihreitä neulasia jäljellä, kuolemisprosessi on vasta alkamassa. Talvella lehtevä latvus keräisi luntakin, joten oksistonkin olisi oltava huomattavasti vankempi. Onko vaarana, että kirjanpainajat ensi kesänä iskevät kuusiini. Miksi lehdet kestävät vain yhden kesän. Sitten tarkkaillaan tilannetta, leviääkö ensi kesänä ympäröiviin puihin kirjanpainajia ja reagoidaan siihen tarvittaessa. Nyt kuori on ruskeaa, mutta mehevää. Kuusen neulaset voivat säilyä puussa pisimmillään kymmenkunta vuotta, männyn neulaset karisevat kolmantena kesänään. LUULISI, ETTÄ UUSIEN LEHTIEN rakentaminen on puulle suuri rasite. Edellisenä syksynä pelto aurattiin kaksi palletta rinnan. Tällöin kirjanpainajat voivat iskeytyä jopa terveisin pystypuihin, ei pelkästään pinotavaraan ja muuten heikentyneisiin puihin. Vieläkö metsätuholaki velvoittaa kuusten korjaamiseen. Puun kasvaessa vanhat lehdet jäävät nuorempiensa varjoon. Heinää torjuttiin istutus kesänä kemiallisesti
Lisäksi 15 prosentin menovaraus on mitättömän pieni suhteessa nykyisiin metsänuudistamis ja -hoitokuluihin. Nykyinen metsäverotus ei kuitenkaan tue isompaa korjuukokonaisuutta ja siten 10–15 vuoden välein tapahtuvia puunmyyntejä. Olen hieman kerettiläisenä tarkkailijana huomannut, että viljelykuuset haarautuvat yllättävän usein ja korkealta: 4–5 metriä aika yleinen korkeus. Toinen verotuksellinen tekijä, joka ei koske ainoastaan puunmyyntiä vaan pääomatuloja yleensä, on pääomatulojen verotuksen nousu 30 000 euron ylimenevältä osalta 30:stä 34 prosenttiin. Jos puukauppaa tehdään yli neljän tai kuuden vuoden välein ja kun menovaraus on joka tapauksessa tuloutettava kokonaan viimeistään sen viimeisenä vuotena, jää edellisen ja seuraavan puunmyynnin väliin useita vuosia, jolloin puunmyyntituloja ei ole. Metsätilaperinnön osalta tilanne voi olla, että omaisuus ei ole enää sama kuin ensimmäisen perinnönjaon aikaan. Tässä tapauksessa perintöoikeus on vanhentunut eikä löytynyt testamentti vaikuta perinnönjakoon. Perin metsätilan vuonna 2008 normaalin perimisjärjestyksen mukaisesti. Miksi tehdä tappiota tarkoituksella. Kilpailua niiden välillä ei ole, mitä nyt joku luontaisesti syntynyt koivu yrittää haastaa riitaa. Nykyisellään tämä ideologia kohtaa kuitenkin ristiriidan metsäverotuksessa, kun keskimääräinen metsätilan koko on nyt noin 30 hehtaaria. Uskoisin sen huonommaksi kuin nykyisin. helmikuuta artikkeli kuusisahatavaran laadun heikkenemisestä. Testamentissa voi kuitenkin olla määräyksiä, joiden mukaan aikajänne lasketaan muusta kuin testamentin laatijan kuolemasta. Pääsääntö on se, että jos kukaan ei ole vaatinut perintöoikeuttaan kymmenen vuoden kuluessa, se vanhenee. Näin ollen tämäkin verotuselementti ohjaa veroja minimoivaa metsänomistajaa pieniin hakkuualoihin. Ensisijaisesti pyritään saada aikaan sopimus uudesta jaosta ja omaisuuden palauttamisesta. Se tietää vain tyvitukkia. Kuusi sietää ylitiheyttä erinomaisen hyvin. Kohtuutonta palautusvelvollisuutta voidaan sovitella. Voidaanko esimerkiksi metsätilan arvo ensimmäisen perinnönjaon hetkellä palauttaa rahana kuolinpesälle. Mikäli testamentti löytyy ennen kymmenen vuoden määräajan kulumista, testamentinsaajalla on oikeus vaatia testamentin mukaista perintöosuutta. Tämä ominaisuus olisi hyödynnettävissä myös sahateollisuudessa. ”Lannoitus lisää puuta nopeasti”, sanoo eräs paikkansapitävä mainos. Silloin laatukasvatuksen eväät syödään niiltä oikopäätä, ja lopullisesti. Tässä lahonäytteet ja todennäköiset lahonaiheuttajat. Kuvioittaisen metsätalouden harjoittamisen perusideologina on, että yhden metsätilan sisällä kuviorakenne sisältää kaikissa ikäluokissa olevaa metsää, jolloin metsänomistaja voi tehdä puukauppaa säännöllisin väliajoin ja saada siten tasaisesti tuloja metsätaloudesta. Nyt testamentti on kuitenkin löytynyt. LUKIJALTA LUKIJALTA OIKAISU Verinahakka Maitotahra Lahohytynupikka ja mesisieni Kuusenjuurikääpä METSÄLEHDEN LUKIJALLE on jäänyt epäselväksi se, paikataanko MTK:n jäsenmaksu-uudistuksella järjestön kassavirtaa siltä osin kuin maatilojen määrä Suomessa vähenee. Doping-aineiden tuuppaamista varhaisnuorison suihin olisi kuitenkin visusti vältettävä. Asian voi kääntää myös toisinpäin, lyhyt menovarausaika johtaa pieniin korjuukokonaisuuksiin, jotta tuloja saadaan säännöllisesti ja kuluja voidaan vähentää täysimääräisesti. Toki isomman korjuukokonaisuuden voi muodostaa harvennusja päätehakkuukuvioita sopivasti yhteen hakkuukertaan yhdistämällä. Isompi korjuukokonaisuus houkuttelee useampia puunostajia tekemään tarjouksia ja luultavasti metsänomistajakin saisi hieman korkeampaa kantohintaa isomman kokonaiskertymän vuoksi. Pohdiskelin, onko jalostus viety liian pitkälle. Kasvu on liian nopeaa. Hyväpuustoisella päätehakkuulla 30 000 euroa saadaan kasaan parhaimmillaan jo alle kahden hehtaarin alalta. Verotuksen toimintaperiaatteet on laadittu aikaan, jolloin metsätalouden harjoittamisen mittakaava ja kannattavuus on ollut erilainen. Tähän väliin historiaa: kun raivaussahakausi alkoi 1973 ja olin nuorena miehenä kaksipäiväisellä raivaussahan käyttökurssilla, virallinen ohjeistut kehotti harventamaan männyntaimikot niin reippaasti, ettei harvennushakkuita tarvitsisi ollenkaan tehdä. Tuolloin ei löytynyt lainvoimaista testamenttia. Verotuksellisena lääkkeenä kannattavampaan metsätalouteen olisi siis suurempi menovarauksen määrä pidemmällä tuloutusajalla, esimerkiksi menovaraus 30–50 prosenttia ja tuloutusaika 10–15 vuotta, sekä yli 30 000 euron pääomatulojen verotuksen nousun poistaminen. Tällaisissa tilanteissa yritetään löytää sopu, miten omaisuus palautetaan kuolinpesälle uudelleen jaettavaksi. ASKO AHONEN Korkeakoski. Sittenkin se pieni vuosiluston paksuus on vientisahatavaramme kilpailuvaltti, samoin kotimaisen puurakentamisen. Tuloksessa on kuitenkin ”silkkoa sisällä”, kuten vanha sananparsi toteaa. Esimerkiksi jos testamentin ensisaaja menettää oikeutensa vanhentumisen takia, testamentissa määrätyn toissijaissaajan oikeus alkaa vanhentua siitä hetkestä, kun ensisijaisen saajan oikeus vanhentui. Jos perinnönjaon oikaisu ei synny sovussa sovitellen, voidaan asiaa hoitamaan hakea pesänselvittäjä. On ehkä harvinaisempaa, mutta mahdollista, että aukon tekeminen loppuu siihen, kun metsää on hakattu 30 000 euron edestä metsänomistajan tilille. Mäntyä jutussa ei käsitelty, mutta sen osalta laadun kohentamiseksi olisi paljon enemmän tehtävää, ja helposti. Niiden vuosittainen kuutiokasvu hakkaa mennen tullen muut yrittäjät. Tilalta on voitu tehdä esimerkiksi puukauppaa tai metsätilan hoitoon on saatettu käyttää rahaa. Kaupunkilainen, vihreitä tai kokoomusta äänestävä akavalainen naismetsänomistaja voisi olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen, mutta haluaako hän ideologisesti olla MTK:n jäsen. Tai sitten korjuuta tehdään vuodenvaihteen molemmin puolin samalla hakkuulla, jotta vuosittainen 30 000 euron raja ei ylity. Suuri vuosiluston paksuus on aina sahatavaran arvoa alentava tekijä. LÄHTÖKOHTAISESTI TESTAMENTTI on voimassa kymmenen vuotta testamentin laatijan kuolemasta. Metsät siis kasvavat hyvin, mutta mikä on kuusen ja männyn sahapuulaatu tulevaisuudessa. HEIKKI OVASKAINEN etämetsänomistaja, Espoo Metsäverotus ohjaa pieniin korjuukokonaisuuksiin Lahokuvat pielessä METSÄLEHDEN 4/2019 tutkija-artikkelissa "Tyvilaho vallannut lisäalaa" olivat kuvat ja kuvatekstit menneet sekaisin. Menovarauksen maksimimäärä on vain 15 prosenttia puukauppatulosta. Mätästetyille alueille istutetut kuusentaimet kasvavat niin harvassa, että ehkä kymmenvuotiaina ne voivat oksillaan moikata naapuriaan. Sitten asia on ideologinen. Oman asuinympäristöni karut mäntykankaat kertovat valitettavasti silmilleni, että laatukasvatus on metsäpalstojen omistajille tuiki tuntematon käsite. Meneekö perinnönjako uusiksi. Vastausta varten on haastateltu metsäperintöasioiden asiantuntija Väinö Sikasta sekä johtavaa verojuristia Juha Koposta Veronmaksajain keskusliitosta. LUKIJAKYSYMYS MTK:n jäsenmaksuuudistus arveluttaa raisia on mielestäni paljon vähemmän. Kuusen luonnontaimissa kaksihaaLaatu ja määrä tukkanuottasilla NÄIN VUOSITTAISEN metsäverotuksen toimittamisen jälkeen herää ajatuksia verotuksen ohjaavasta vaikutuksesta. Tunnetusti pienet käsittelykuviot eivät ole ostajien suosiossa, ainakaan puhtaat ensiharvennukset, pienen kertymän ja korjuukoneiden tiuhan siirtämisen palstalta toiselle vuoksi. Näin ollen lyhyt menovarausaika voi passivoida metsänomistajia metsien hoidossa, kun metsien hoidosta aiheutuvia kuluja ei voi nollatulovuosina vähentää täysimääräisesti. Käyttämätön menovaraus on kuitenkin ilmoitettava veroilmoituksessa tuloksi viimeistään neljän vuoden kuluttua sen tekemisestä Etelä-Suomessa ja kuuden vuoden kuluttua Oulun ja Lapin lääneissä. Tulevaisuus kuusen osalta on vielä huonompi, kun nykyajan kloonatut paakkutaimet aikanaan varttuvat tukkipuunkokoon. Perinnönjako uusiksi. Kuusi uudistuu myös luontaisesti hyvin, oikeastaan liiankin hyvin. Meneekö metsänomistajien rahoja maatalouspuolen palkkoihin jatkossa. Jotta kuvioittaista metsätaloutta voidaan harjoittaa 30 hehtaarin tilakoolla, tulee metsätila jakaa kooltaan melko pieniin käsittelykuvioihin, jotta metsää on kaikissa kasvuvaiheissa tasaisen puunmyynnin takaamiseksi. Seuraavassa muutama epäkohta, jotka kaipaisivat päivitystä. Mikäli perinnönjako ja perinnönjakosopimus joudutaan tekemään uudelleen, myös perintöverotusta tulee oikaista. Vieläkin laatuja määräajattelu ovat tukkanuottasilla, joten tilanne ei ole miksikään muuttunut. Metsänomistaja saa tehdä puukauppatuloista menovarauksen eli siirtää puukauppatuloista osan tuloutettavaksi seuraavina vuosina. Perintöverotusta on mahdollista korjata jälkikäteen 10 vuoden ajan vainajan kuolemasta. Metsäverotuksella voidaan ohjata metsätaloutta metsänomistajan kannalta kannattamattomiin suuntiin. Näin ollen luonnollisena tavoitteena on saada aikaiseksi isompia korjuukokonaisuuksia yhdeltä tilalta. 27 PILKKEITÄ / 28.3.2019 AAMULEHDESSÄ oli 11. Tällöin on tehtävä perinnönjaon oikaisu ja perinnön saaneet joutuvat palauttamaan liikaa saamansa osuuden uudelleen jaettavaksi. "Metsälehden tilaaja maaseudulta" Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä
Tasaisella ja suojaisella rantatontilla on peräti noin 300 metriä Ristijärven rantaviivaa. 69.000 €. Mahdollisuus ostaa myös koko metsätila (10,739 ha), tai reilumman kokoinen tontti, joka hinnoitellaan erikseen. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa Raplan kunnassa 490 ha. 159.000 €. Määräalalla on vaatimaton (purkukuntoinen) noin 18 m 2 kokoinen kesämökki / rantasauna, joka toimii rakentamisen aikaisena tukikohtana. Hp. Alue on raivaamaton, joten osaan siitä voisi soveltua yläharvennus/jatkuvan kasvatuksen menetelmä. Tieyhteys aivan vieressä. Rannalla on laituri ja tontilla on grilli/kesäkeittiö sekä talousrakennus. Loistava mahdollisuus esimerkiksi veneilijälle hankkia tukikohta Suomen kolmanneksi suurimmasta sisävesisaaresta. Rakennuspaikalla järeä mäntypuusto, kovapohjainen rinnetontti soveltuu hyvin rakentamiseen. Huvilan hirret siirretty puretusta hirsitalosta ja päärakennus rakennettu vuonna 1970. Yli puolet pinta-alasta uudistettavissa/ harvennettavissa. 4,5 km päässä Lohikoskelta, kirkasvetisen Pienen Siikajärven rannalla. Ranta melko matala / loivasti syvenevä. 22 km, Riihimäki n. Tontin takaosa on istutettua koivikkoa. Mökki on rakennettu 1970. Yläkerrassa tilava aula, makuuhuone, vaatehuone, molemmissa kerroksissa omat wc:t. 1973 rakennettu kesämökki, n. 38 km, Mäntsälä n. 050 464 6500 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Rajoittuu hyvään metsäautotiehen n. Kohde myydään määräalana. oikeus 150 m 2 . Hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Mökissä tupa, keittiönurkkaus ja makuualkovi, erillinen rantasauna, omaa hiekkapohjaista rantaa reilut 65 m. Kokonaispuusto n. Molemmilla paikoilla RA rak. 45 km, Helsinki n. Tontille hyvä tieyhteys ja sähköliittymä. Kovapohjainen ranta. Tilalla on puustoa n. 103.000 € LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Kiviapaja 0,2 ha. VAPAA-AJAN TONTTI, Puumala Puumalan Hurissalossa, Saimaan Lietveden vesistöön kuuluva noin 8000 m 2 rantatontti. Rakennusoikeus 200 k-m 2 . Hp. Lisäksi kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. 900 m 3 . 2012, joten peruskorjaustarvetta ei tiedossa. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. METSÄTILA, Mäntsälä, Sulkava 37,06 ha. Ostaja pohtikoon, onko ko. Tie perille, joten mökin rakentaminen on helpompaa kuin tiettömällä tontilla. LOMA-ASUNTO, Savonlinna Haukiveden Selkälahden rannassa on tämä noin 1,5 hehtaarin kokoinen määräalatontti, jonka ilmansuunta on länteen / luoteeseen. 6100 m 3 . Tie ja sähkö tonttien läheisyydessä. Tila rajoittuu Pihlajaveteen. 050 436 9700 METSÄTILA/RAKENNUSPAIKAT, Punkaharju, Saukonsaari Kaksi yleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa (á 3000 m 2 ) Raiviojärven rannassa Savonlinnan Punkaharjulla. 55.000 €. Etelärantatontilla pyöröhirrestä v. Mh. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. rakennus vielä remontoitavassa kunnossa. 800 m matkalta. 3,6 milj. Tarjouskaupan lähtöhinta on 35.000 €. Hp. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna Massiivihirsinen, tyylikäs ja vanhanajan moderni, kerrosalaltaan 179 m 2 huvilakokonaisuus luonnonkauniilla paikalla lähellä Savonlinnan palveluja. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 2-kerroksisen talon alakerrassa on olohuone, 2 makuuhuonetta, keittiö, sauna, pesuhuone ja pukuhuone, josta on käynti osittain katetulle terassille. Rakennuksen kaikki massiiviset peruskorjaukset tehty v. rak.paikat 80.000 €. 18.4.2019. €. Hp. Kohde sijaitsee tien päässä metsässä ja naapureita ei ole häiritsevän lähellä. 10 km:n päässä Punkaharjun taajamasta. Kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää (mä/ko) on 6,2 ha ja mä taimikkoa 4,5 ha. 25 km, Lahti n. rakennuspaikat 20.000 €/kpl tai koko tila, sis. Hp. 250.000 €/tarjous viim. Rakennusoikeutta jäljellä reilusti, kokonaisrak.oikeus kaavan mukaan 200 k-m 2 . OMAKOTITALO, Punkaharju, Hiukkajoki 1.477 ha. Kohde myydään noin hehtaarin määräalalla. Tilava omakotitalo ja tontti maaseudun rauhassa, n. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa MÖTESKALLELSE KOKOUSKUTSU. Avaralla pihalla on entinen navettarakennus, josta voit muokata työtai harrastetiloja, soveltuu myös hevostalliksi tai pieneläimille, nykyisellään toimii varastotilana. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Mh. Etäisyyksiä: Kärkölä n. 85 km. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria 36, 36 + 40 m 3 , yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). 28 28.3.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN KOKOUKSIA Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjous Tuomo Vuoriselta p
09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Arviot mahlasadoista kuitenkin vaihtelevat suuresti, eikä tutkittua tietoa mahlasatoihin vaikuttavista tekijöistä ole, joten Luonnonvarakeskus (Luke) ryhtyy selvittämään asiaa. Tutkimukseen osallistuvat metsänomistajat perustavat mahlakoealan omaan koivikkoonsa. Edellytyksenä osallistumiselle on, että koivikko on pinta-alaltaan vähintään puoli hehtaaria. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Koealalla on vierailtava vuolaimpaan mahla-aikaan noin joka toinen päivä. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 1200 kpl. Säätiö jakaa vuosittain sijoitustoimintansa tuottoa apurahoin ja stipendein 1,6 milj. 050 598 9920. Tarjoamme näköalapaikan metsäalan kehittämiseen haastavassa ja vastuullisessa tehtävässä, hyvien työkavereiden tuen sekä viihtyisän työskentely-ympäristön Helsingin Munkkivuoressa. Hakemus ja ansioluettelo sähköpostitse 10.4.2019 mennessä pasi.seppala@mhy.fi Lisätiedot: Pasi Seppälä 0400295576 Metsänomistajat MHY Kittilä 2 x 100_92mm 20.3.2019 13.52 Sivu 1 Tunnet metsäalan hyvin ja sinulla on jo aiemmista tehtävistäsi näyttöjä tavoitteellisesta ja tuloksekkaasta toiminnasta. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back Tuomas Nikulin Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kisaamassa oli 150 osallistujaa. Säätiöstä kummasteltiin, että hakemuksia ei tullut lainkaan kahdelle ilmoitetulle erityispainotualueelle. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. euroa. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Hän tulee toimimaan yhdistyksen moninaisessa tehtäväkentässä metsäasiantuntijana. Hieman yli puolet hakemuksista sai rahoitusta. Potti on noin 100 000 euroa suurempi kuin viime vuosina. Haemme joukkoomme METSÄTOIMIHENKILÖÄ vakituiseen työsuhteeseen. Arvostamme laaja-alaista viestinnän, markkinoinnin ja varainhankinnankokemusta,yhteistyökykyäjasosiaalisiataitoja. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. mmsaatio.fi Metsämiesten Säätiö on 1948 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Apurahahakemuksia Säätiölle tuli tällä kertaa yhteensä 246 kappaletta, yhteensä noin 4,6 miljoonan euron edestä. 09 315?49?803 Eero Sala p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. Arvostamme Mhy tuntemusta, korjuun ja puukaupan taitoja, tieisännöinnin ja rakentamisen tuntemista sekä toimistotaitoja. Seppo Hurri ESMU, 428 pistettä 3) Esko Taipalus, EPMU, 419 4) Pekka Noponen, JYMY, 418 Pikakilpailu: 1) Mikko Saarinen JYMY, 399 2) Pekka Linjala KUMU, 395 3) Ari Martikainen JYMY, 386 Taitosarja 1) Kari Hänninen KUMU, 229 pistettä 2) Matti Vitikainen, ESMU, 227, 3) Veikko Heikkinen PPMU, 227 Metsämestaruus ratkesi pisteellä JUSSI COLLIN METSÄMIESTEN Säätiö jakaa tänä vuonna apurahoja yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Luke aloittaa mahlatutkimuksen KITTILÄ Metsänhoitoyhdistys Kittilä toimii Kittilän kunnan alueella jäsentensä asialla. Eniten apurahaa – 413 000 euroa – myönnettiin osaamiseen liittyviin hankkeisiin (yhteensä 41 eri hanketta), hyvinvointiin liittyvät hankkeet (7 eri hanketta) saivat 381 000 euroa. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu 29 PILKKEITÄ / 28.3.2019 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄAMMATTILAISTEN metsätaidon talvikisojen mestaruuden vei Pohjois-Karjalan Raino Valtonen pisteen erolla. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Lisätietoja: toimitusjohtaja Ilari Pirttilä, p. Näiltä alueilta toivotaan myös metsänomistajia mukaan tutkimukseen. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Talvi-SM-kisat järjestettiin Hartolassa ja Joutsassa. Jaetut apurahat kohdistuivat nyt ensi kertaa säätiön uudistetun strategian mukaisille painopistealueille. Metsämiesten Säätiö kasvatti apurahapottiaan JUSSI COLLIN MAHLAN VALUTUS on lisääntynyt viime vuosina. Lista yli 1 500 euron apurahan saajista löytyy Säätiön verkkosivuilta. Laajennamme työyhteisöämme hakemalla uutta KEHITYSPÄÄLLIKKÖÄ. ”Luke kutsuu metsänomistajia osallistumaan kansalaishavainnointiin perustuvaan mahlatutkimukseen. Tehtävänäsi on • kehittääSäätiönvarainhankintaa, • vastata Säätiön viestinnästä ja markkinoinnista, • kehittää Säätiön toimintaa ja metsäalaa ulkoisin tutkimuksin ja selvityksin, • vastata Säätiön stipendeistä ja pienemmistä apurahahankkeista sekä • huolehtia palvelupäällikön kanssa työyhteisön arjen sujuvuudesta. Yksityismetsien pinta-ala on 220 000 ha ja metsänomistajia n. Mahlakausi alkaa huhti-toukokuussa ja kestää kolmesta neljään viikkoa kevään säistä riippuen. Koealalta mitataan kevään aikana mahlasato kolmesta erikokoisesta koivusta, Luke toimittaa tarvittavat välineet (holkit, letkut ja ämpärit) sekä ohjeet. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Nämä olivat alan koulutukseen hakeutuvien nuorten mielikuvat ja arvot ja niiden vastaavuus työelämän tuleviin tarpeisiin sekä markkinoinnin ja vetovoiman lisäämisen panokset metsäja muilla aloilla. Metsäkulttuurissa suurimman rahoituksen sai Suomen Metsämuseo Lusto, jonka eri hankkeiden kokonaisrahoitus on 115 000 euroa. Myös pronssi ratkesi pisteellä. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan 12.4.2019mennessäosoitteeseen ilari.pirttila@mmsaatio.fi. Edellytämme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta, asiakaspalvelua, sitoutumista ja tuloksellisuutta. Lajeina ovat yleinen sarja, pikakilpailu ja taitokilpailu. Suurimman rahoituksen (200?000 euroa) sai Säätiön synnyttämä ja rahoittama Metsäalan Johtamisakatemia, josta vastaa Metsäteho. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaan. Talvikisoissa mitataan kilpailijoiden paremmuutta metsän arvioimisessa ja hiihdossa. Yleinen sarja: 1) Raino Valtonen, PKMU, 429 pistettä 2). Tunnettuuteen liittyviä hankkeita (14 eri hanketta) tuetaan 225 000 eurolla, näiden joukossa on muun muassa Suomi on metsäläinen -tv-sarjan kansainvälinen versio. Sen yhdistäminen puuntuotantoon tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden lisätä metsästä saatavia tuloja. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Luke kerää tänä keväänä tietoja koivun mahlasadoista Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimus toteutetaan kevään 2019 aikana”, kertoo tutkija Mikko Kurttila Lukesta
fi. Vuosittain metsiä uudistetaan vajaalla prosentilla pinta-alasta. Sugipuunuun on väitetty saavuttaneen lähes stadionintornin korkeuden. Se tarkoittaa että jokaiselle uudistusalalle tulee yli kaksi kertaa enemmän nuoria puita kuin sieltä vanhoja hakattiin. Jos metsien hakkuut jatkuvasti jäävät pienemmiksi kuin niiden kasvu, mikä on ollut vallitseva olotila viimeiset kuusikymmentä vuotta, metsät vanhenevat ja lopulta niille käy niin kuin Rooman pinjoille. ESKO PAKKANEN, metsänhoitaja, Helsinki 70 VUOTTA 4.4. Uusia puita istutetaan kaadettujen tilalle, mutta kuten Peter Loewe kirjoittaa, niiden kasvuun menee ihmisikä. Niemi on työskennellyt muun muassa maaja metsätalousministeriössä, MTK:ssa ja tutkijana. Kansalaisia ja antiikin aarteita suojellakseen Rooman kaupunkin on ryhtynyt varotoimenpiteisiin. Majesteettiset mitat saavuttavan sugin pistäväkärkiset neulasmaiset lehdet ovat lyhyitä, jopa puolta lyhyempiä kuin metsäkuusella (Picea abies ). Tammi-huhtikuussa Japanin kaduilla liikkuu runsaasti kansalaisia, jotka käyttävät hengitysmaskeja vähentääkseen sugipuiden siitepölyaltistusta. Puut ovat kuitenkin tulleet elinkaarensa päähän, kuten puut samalla tavoin kuolevaisina kuin kaikki muukin elollinen tapaavat tehdä. Jälkiviisaasti voisi sanoa, että uusia pinjoja olisi kannattanut istuttaa pitkin matkaa. Punarunkoinen puu muistuttaa kauempaa katsellen hieman Kalifornian punapuuta. posti huidella useassa metrissä. Kiinassa sitä on viljelty jo niin pitkään, että puu luetaan siellä luontaisiin lajeihin. 30 28.3.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET 75 VUOTTA 14.4. Puinen rakennus on pystytetty 600-luvun alussa, ja sen puuosat ovat aloittaneet kasvunsa satoja vuosia – jopa toista tuhatta vuotta sitä ennen. METSÄTEOLLISUUS RY Metsäteollisuus ry:n uudeksi metsäjohtajaksi on nimitetty metsänhoitaja, fil. HIENOA, ETTÄ ROOMALAISET ovat alkaneet uudistaa sielukkaita pinjojaan. Puiden vanheneminen ja kuolema eivät ole juolahtaneet roomalaisten mieleen ennen kuin tämä sinänsä pienimuotoinen katastrofi on sylissä. Tapauksella on liityntäpintaa Suomessa parhaillaan käytävään keskusteluun metsien hiilinieluista. Japanin ja Suomen ulkopuolella punarunkoista sugia kutsutaan hieman vääristyneesti japaninsetriksi (englanniksi ”Japanese cedar”). Vanhimpien puuyksilöiden ikämäärityksissä on tosin huomattavia – jopa tuhansien vuosien – eroja. Italian fasistihallitus istutti ne vajaat sata vuotta sitten. Kuten koivu suomalaisille, on sugi japanilaisille lähes kansallissymbolin asemassa useissa maakuntahallinnon prefektuureissa ja kaupungeissa. Hän siirtyy tehtävään eduskunnan puhemiehen erityisavustajan pallilta. Rungon paksuus voi helSiitepölyallergiaa sugipuista Sugin pistäväkärkiset neulasmaiset lehdet ovat jopa puolta lyhyempiä kuin metsäkuusella. Nuoretkin puut tuottavat iloa ihmisille, joten kokonaista ihmisikää ei tarvitse roomalaistenkaan uusia pinjoja odottaa. KARI VALTONEN, metsänhoitaja, maat. Myös korealaiset kärvistelevät enenevässä määrin siitepölyn kourissa. KAROLIINA NIEMI . Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kaksituhatta pinjaa on jo kaadettu, ja lähes yhtä monella on sama kohtalo edessä. Määrätietoinen metsänuudistaminen on myös kestävän metsätalouden tärkein toimenpide. maisteri, Helsinki (matkoilla) 14.4. Rakennuspuuna sugi on kevytrakenteista mutta äärimmäisen lahonkestävää. Maan kansalaisia allergisoiva puulaji vain on toinen, ja sitä kasvatetaan runsain mitoin ympäri saarivaltakuntaa. ILMASTOKESKUSTELUN HUIKEIN argumentti kuuluu että kun puu kaadetaan, pitää odottaa sata vuotta ennen kuin sen tilalle saadaan uusi. Kestävää puurakentamista ja aivastelua Sugia on käytetty maailman vanhimpiin puurakennuksiin kuuluvassa japanilaisessa H?ry?-ji-temppelissä. Säätiön omistuksessa on 60 vuokra-asuntoa Helsingissä ja Espoossa. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ Metsämiesten Säätiössä vuonna 2012 hallintoassistenttina aloittanut MMM AIJA JÄRNSTEDT on nimitetty palvelupäälliköksi erityisvastuualueinaan säätiön omistuksessa olevat vuokra-asunnot sekä taloushallinto. Opettaja minussa vaatii valistamaan huolestuneita kansalaisia, niin ärsyttävää kuin se monen mielestä saattaa ollakin. Kasvitieteessä setrit kuuluvat kuitenkin täysin eri havupuuheimoon; mäntykasveihin. ja metsät. ja metsät. Puu on rehevällä maalla hyvin nopeakasvuinen. Sypressikasveihin kuuluva sugi taas on sukunsa ainoa lajiedustaja. LUIN PETER LOEWEN kolumnin suurella mielenkiinnolla siksi, että se niin konkreettisesti kuvaa, miten käy kun puut päästetään vanhentumaan eikä uusia istuteta tilalle. Pitkään elää sugipuukin: luotettavapohjaiset ikäarviot liikkuvat pääsääntöisesti tuhannen ja kahdentuhannen vuoden välillä. Niinpä! Pinjat eivät ole suinkaan ikivanhoja. Puun on väitetty saavuttaneen suurimmillaan lähes stadionintornin korkeuden, mutta normimitat ovat pääsääntöisesti Aulangon näkötornin ja Pispalan haulitornin väliltä. Jättiläiskokoisiksi kasvaneet mäntyjen sukuun kuuluvat puut kaatuilevat omia aikojaan ja vaarantavat jalankulkijoiden turvallisuuden. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. kandidaatti, Oulu (ei vastaanottoa) RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Luonnonsuojelijat ja puunhalaajat surevat puiden kaatamista. tri. Suomessa on edelleen tiukka metsälaki, joka vaatii että päätehakkuun jälkeen uudistusalalle pitää perustaa täystiheä uusi puusto. Väite perustuu valitettavan kehnoon ajatteluun. Rooman pinjat Tietoja palstalle voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat SIINÄ MISSÄ ARVIOLTA viitisentoista prosenttia suomalaisista kärsii keväisin puiden siitepölyallergiasta, on vastaava luku Japanissa puolta korkeampi. Hän siirtyy tehtävään järjestön EU:n metsäasioiden päällikön paikalta. Hakkuita halutaan rajoittaa metsien hiilivaraston kasvattamiseksi. Silloin ei tarvitsisi odottaa ihmisikää, vaan uusia pinjasukupolvia syntyisi kaiken aikaa ja samalla kaupunkipuiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyys olisi turvattu. TAPIO KYTÖVUORI, maat. Elävän puun kuorta vaurioitettaessa punertava pihkaja resiinivuoto hukuttaa tai tyrehdyttää helposti puun kimppuun iskeytyvien hyönteisten tai sienten etenemismahdollisuudet. Puu on alun perin kotoisin Japanista, mutta sitä viljellään Aasiasta Eurooppaan aina Azoreita myöten. Ikävintä on tietenkin, jos kaikkien puiden tai metsien annetaan päätyä elinkaarensa päähän samanaikaisesti. Paikallisesti mittavien metsitysten seurauksena sugista on tullut saaren pääpuulaji – ja samalla saarella asuvien yli puolen miljoonan asukkaan merkittävin hengitysallergeeni.. Metsänhoitaja TIINA RYTILÄ-BROERE nimitettiin järjestön edunvalvontapäälliköksi. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti. Lisäksi hän vastaa säätiön omista tapahtumista sekä osallistumisista toimialan tapahtumiin. Tätä nykyä lähes puolet Japanin istutusmetsistä ja viidesosa metsäpinta-alasta on sugia. Toisen maailmansodan jälkeen alkaneissa mittavissa metsitysprojekteissa käytettiin runsaasti sugeja. NUORTEVA ROOMAA KORISTAVAT PINJAT uhkaavat kuolla, kertoo Hufvudstadsbladetin Italian-kirjeenvaihtaja Peter Loewe. Puita kasvaa tasangoilta vuoriseuduille, kivuten Kiinassa jopa kahden ja puolen kilometrin korkeuteen saakka. Suomalaiset tuntevat puun nimeltä sugi tai sugipuu (Cryptomeria japonica ). Muutama vuosikymmen sitten Etelä-Korean Jejun saarelle sugipuita istutettiin innostuneesti suojaamaan muun muassa mandariiniviljelyksiä tuulelta
Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 28.3.2019 METSÄRISTIKKO 6 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 11. • Näin tunnistat metsätuhot • Läskipyörillä pitkin hankia Be nj am Pö nt in en • Metsäkauriin olemus huokuu keveyttä • Ehdokkaat Metsälehden vaalikoneessa • Eurooppa lämpiää puulla TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 11.4.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 6”. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Koska saan rahat puukaupasta. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PALKINNOT Metsäkryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Mauri Kynsijärvi, Kokkola, Markku Ollikainen, Neuvoton ja Marketta Rantala, Tampere. HUHTIKUUTA. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. net. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsäkrypto 3, oikea ratkaisu
Kirjassa kerrotaan yrittämisen arjesta, niin metsässä kuin kirjoituspöydän ääressä. Työssään metsäasiantuntijana ja metsäkiinteistön välittäjänä Hannonen on kokenut haastavana sen, että niin vanhempi kuin jatkavakin polvi vetoaa usein nuorten haastavaan elämänvaiheeseen ja kokee su kupolvenvaihdoksen siksi olevan mahdoton. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE0419 tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Huhtikuun kuukauden kirja Kirja kuvaa tuoreella tapaa nuoren perheen aktii vista metsätalousyrittämistä. Pää töksentekoa ja valintoja ohjaa aito yrittäjyys ja kan nattavuuden tavoite. Hinta 25€ (norm. Omalla esimerkillään hän kertoo, että halutessaan metsäyrit tämiseen voi ryhtyä elämäntilanteesta riippumatta ja siihen voi yhdistää muun elämän. 32€) Etu voimassa 30.4.2019 asti Metsäyrittäjänä. Metsänomistaja Timo Hannonen (s. 1977) kertoo avoimesti, kuinka hän vaimonsa kanssa on hankkinut heille sopivia metsä tiloja ja miten niitä hoidetaan mielekkäästi yhdessä palkkatyön ohessa ja perheen ruuhkavuosissa