Metsälehti 6/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 26–27 PYSÄHTYYKÖ TERÄKETJU. Löydät sovelluksesta esimerkiksi: • harvennusmallit kuvaajineen • relaskooppitaulukot • puun arvoja tilavuuslaskurit • metsänhoidon suositukset • PEFCja FSC-metsäserti?oinnin vaatimukset • monta muuta hyödyllistä ominaisuutta Uudistunutta TAPIO Maastotaulukot -sovellusta käytetään aina internetselaimella. Kokeilimme, miten viiltosuojahousut turvaavat moottorisahaajaa tositilanteessa. Myös o?ine-käyttö onnistuu. Niinpä sinulla on aina tuorein tieto takataskussasi. Osta sovellus Metsäkaupasta hintaan 19,90 €/vuosi. PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen TAPIO Maastotaulukot -sovellus kulkee mukanasi metsään. PERJANTAINA 1. Metsakauppa.?/maastotaulukot Tuorein tieto takataskussasi – lataa Maastotaulukot puhelimeesi 9265_.indd 3 9265_.indd 3 28.3.2022 12.34 28.3.2022 12.34. Älypuhelimella käytettävässä sovelluksessa on kaikki sama tieto kuin kierrekantisessa Maastotaulukot-kirjassa, ja vielä enemmän. NRO 6 . HUHTIKUUTA 2022 . Sovellusta päivitetään käyttäjien tarpeiden mukaisesti heti, kun ohjeistukset muuttuvat
vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Otto Riikilä oli mukana testaamassa viiltosuojahousujen antamaa turvaa. Lisäksi lähes puoli miljoonaa hehtaaria kiireellisiä taimikonhoitoja on varttunut nuoren kasvatusmetsän vaiheeseen. Puu korvaa, mutta puutakin korvataan Fredrikson korostaa, että pitemmällä aikavälillä energiapeli on mutkikkaampaa kuin yhden polttoaineen korvaaminen toisella. Kuva: Sami Karppinen Kokeilimme, miten viiltosuojahousut turvaavat moottorisahaajaa tositilanteessa. ”En epäile sekuntiakaan, etteikö korvaavaa määrää löydy kotimaasta.” Valtakunnan metsien inventointi osoittaa, että kiireellisiä ensiharvennuskohteita on 900 000 hehtaaria. Keskimäärin 50 kuutiota hehtaarilta tekee lähes 50 miljoonan kuutiometrin potentiaalin. Niiden käyttö on supistunut kymmenessä vuodessa yli miljoonasta vain 0,3 miljoonaan kuutiometriin. ”Luotan, että markkinat toimivat.” Seppo Samuli UUTISET Suomesta löytyy itähakkeelle korvaaja ›› 4–5 Muutakin kuin kuusta ja koivua ›› 10–13 METSÄSTÄ Perustaisinko arboretumin. Niinpä sinulla on aina tuorein tieto takataskussasi. ine-käyttö onnistuu. ”Teollisuus käyttää noin 70 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, energiateollisuus neljä miljoonaa, josta kaksi on ollut tuontia”, suhteuttaa toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä. ›› 20–21 Raivaaja tykkää yöpakkasista ›› 24 Kymenlaaksosta se kaikki alkoi ›› 30–31 PILKKEITÄ Kolvananuuro on geologian mekka ›› 32–33 Kiurusta onkin enemmän kuin kuukausi kesään ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. Myös o. Löydät sovelluksesta esimerkiksi: • harvennusmallit kuvaajineen • relaskooppitaulukot • puun arvoja tilavuuslaskurit • metsänhoidon suositukset • PEFCja FSC-metsäserti. Älypuhelimella käytettävässä sovelluksessa on kaikki sama tieto kuin kierrekantisessa Maastotaulukot-kirjassa, ja vielä enemmän. HUHTIKUUTA 2022 . Se on iso osa hakepolttoaineen kokonaiskäytöstä, mutta suhteessa kaikkeen kyse on pienestä määrästä. ”Luotan, että markkinat toimivat ja harvennusten runkopuuta menee polttoon aiempaa enemmän”, Fredrikson ennakoi. Niissä energiahakkuu olisi taimikonhoitoa järkevämpi ratkaisu. Osta sovellus Metsäkaupasta hintaan 19,90 €/vuosi. PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen TAPIO Maastotaulukot -sovellus kulkee mukanasi metsään. /maastotaulukot Tuorein tieto takataskussasi – lataa Maastotaulukot puhelimeesi Venäjältä tuotu 1,5 miljoonaa kuutiometriä polttohaketta on suuri määrä energiahakkeen kokonaiskäytöstä, mutta suhteellisen pieni määrä puunkäytön kokonaisuudessa. Sivut 26–27 PYSÄHTYYKÖ TERÄKETJU. Turpeennoston merkittävään kasvuun hän ei usko, koska päästöoikeuksien korkea hinta tekee turpeesta kalliin polttoaineen. NRO 6 . Kannot ovat lähes käyttämätön energiareservi. Sovellusta päivitetään käyttäjien tarpeiden mukaisesti heti, kun ohjeistukset muuttuvat. PERJANTAINA 1. ”Fossiiliset polttoaineet korvautuvat osittain puulla, mutta tapahtuu myös sähköistymistä, maalämmön käyttöönottoa VENÄJÄN ENERGIAHAKE KORVATTAVISSA Polttohaketta löytyy kotimaasta suhteellisen helposti, mutta ilmastotavoitteista joudutaan tinkimään. 9266_.indd 4 9266_.indd 4 28.3.2022 12.37 28.3.2022 12.37. AJANKOHTAINEN / UUTISET 1.4.2022 4 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN VENÄJÄLTÄ on tuotu puolitoista miljoonaa kuutiometriä energiahaketta. oinnin vaatimukset • monta muuta hyödyllistä ominaisuutta Uudistunutta TAPIO Maastotaulukot -sovellusta käytetään aina internetselaimella. Metsakauppa.. Ensiharvennusrästit voidaan hoitaa periaatteessa kolmella tavalla – energiaksi, ainespuuksi tai metsä varttuu joten kuten itsestään seuraavaan kehitysluokkaan
Haketta ja sivutuotteita on varastossa ja toimitusketjuissa tämän lämmityskauden tarpeisiin, mutta seuraavan kauden toimitukset ovat osittain auki.” Hankinnassa kaikki muuttuu, NYKYINEN kemeratuki kohteille, joilta kerätään pienpuuta, on 430 euroa hehtaarille. Etelä-Suomessa toimiva Hakevuori on maan suurimpia metsäenergiayhtiöitä. Mikäli niiden saatavuus heikkenee, kasvavat paineet metsähakkeen ja turpeen käytölle edelleen.” Korjuuta helppo lisätä ”Energiapuun korjuuta ja haketusta voidaan lisätä seuraavalle lämmityskaudelle 20 prosenttia nykyisestä 600 000 kiintokuutiosta, jos tilaukset tulevat huhtikuun loppuun mennessä”, Hakevuori Oy:n toimitusjohtaja Reijo Wuorio sanoo. m 3 1 2 3 4 5 6 7 8 Lähde: Luke Kokonaiskäyttö 19,3 milj. Vaikka tarvittava hakemäärä kotimaasta löytyisikin, niin Vainikka on huolissaan miten logistiset ketjut saadaan toimimaan riittävän nopeasti. ”Ilmastotavoitteiden suhteen oltiin hyvällä polulla, mutta lämpöhuollon toimitusvarmuuden nimissä otetaan vähän aikalisää”, valmiuspäällikkö Hille Hyytiä Energiateollisuudesta sanoo ja tarkoittaa turvetuotannon aloittamista uudestaan. Wuorio ei pidä energialeimikoiden ostamista ongelmallisena eikä hintapainetta ylöspäin erityisen suurena, sillä jo nyt energiapuun hinta on melkein kuitupuun hinnassa kiinni. ”Tilanne on muuttunut nopeasti ja tukijärjestelmät reagoivat hitaasti, koska muutokset edellyttävät EU-komission hyväksyntää.” Ministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta kannustejärjestelmää, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2024 alussa. ”Viime viikkoina keskusteluihin on noussut poistettavan puuston runkolukumäärän vaatimusten väljentäminen”, neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola maaja metsätalousministeriöstä sanoo. AJASSA 1.4.2022 Metsälehti.fi 5 VENÄJÄN ENERGIAHAKE KORVATTAVISSA ja energiatehokkuuden parantamista.” Vihreä siirtymä saa vauhtia sodasta ja energian kallistumisesta, mutta tämän vuosikymmenen jälkeen energiapuulle ei ole enää samalla tavalla kysyntää. ”Samalla tarkastellaan mahdollisuutta sisällyttää myös uuteen tukijärjestelmään nuoren metsän hoitotuki ja kannuste pienpuun keruuseen.” KEMERATUEN RUNKOLUVUN RAJAT TARKASTELUSSA mutta vielä ei nähdä, miten. Paine saada kotimaista metsähaketta nopeasti markkinoille on kova, vaikka ensi lämmityskautta pelastamaan se ei vielä ehdikään. Tämänkokoisella yrityksellä uusia hakkureita on aina tilauksessa ja kapasiteetti kasvaa, kun emme anna käytettyjä alta pois.” ”Haasteellinen homma” Imatran Lämpö Oy polttaa vuodessa noin 55 000 kuutiometriä haketta, josta viidennes on tullut Venäjältä. SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI 9266_.indd 5 9266_.indd 5 28.3.2022 12.37 28.3.2022 12.37. ”Vähentäminen alkaa kalleimmasta energiapuusta, joka on ensiharvennuspuuta.” Energiasiirtymälle aikalisä Lyhyellä aikavälillä Putinin sota hidastaa siirtymää fossiilisista uusiutuvaan energiaan. Tuonti tyrehtyi kymmenes maaliskuuta ja korvaavien määrien organisointi on pitänyt toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikan kiireisenä. ”Eniten kyse on organisaatiosta ja kalustosta. m 3 6,8 Kuori Metsähake* 7,6 *tuontihakkeen osuus 1,8 milj.m3, josta venäläistä 1,5 (arvio) Puru 2,2 Teollisuuden puutähdehake 1,3 Kierrätyspuu 1,0 Puupelletit ja -briketit 0,2 Muu kiinteä puupolttoaine 0,1 Metsähake suurin yksittäinen puupolttoaine Reijo Wuorio luottaa, että tarvittaessa kotimaisen energiahakkeen toimitusmääriä voidaan lisätä merkittävästi. ”Haasteellinen homma. Edellytyksenä on vähintään 1 500 rungon tai Pohjois-Suomessa tuhannen rungon hehtaaripoistuma. ”Hakkeen osittainen korvaaminen turpeella kiinnostaa, mutta päästöoikeuksien korkea hinta jarruttaa.” Kiinteiden puupolttoaineiden energiakäyttö lämpöja voimalaitoksissa 2020, milj. ”Metsäteollisuuden energiajakeiden saatavuus riippuu tulevista suhdanteista. Laki voi tulla voimaan aiemminkin, sillä komission hyväksymisprosessin kestoa ei pysty ennakoimaan. Vainikka ei arvioi hintavaikutuksia muuten kuin että niitä varmasti tulee eikä suunta ole alaspäin
Kun yhtälöön lisätään logistiikkaketjujen haasteet ja nopeasti kohonnut sellun, kierrätyspaperin sekä energian hinta, ovat paperin valmistajat olleet ongelmissa. KUKINNAT JÄÄVÄT KESKIMÄÄRÄISTÄ HEIKOMMIKSI Kuusi, mänty ja koivu kukkivat tänä vuonna keskimääräistä heikommin, Luonnonvarakeskus ennakoi. LYHYET Paperiliiton lakon seurauksena UPM:n paperintuotanto Jämsänkoskella on ollut seisoksissa vuoden alusta saakka. Työntekijöitä sahalla on parikymmentä. ”Paperin tuotantokapasiteettia on viime vuosina vähennetty paljon paitsi Suomesta myös muista maista. Sen sijaan ensi vuoden keväälle näyttäisi kehittyvän keskimääräistä runsaampi männyn siemensato ja näin hyvä tilaisuus luontaiselle uudistamiselle. ”Kohonneita tuotantokustannuksia on ollut pakko siirtää paperin hintoihin. Papereiden markkinahintaindeksit Euroopassa ovat nousseet kesästä lähtien. ”Tuotantopanosten hinnat tuskin lähtevät aivan lähitulevaisuudessa laskemaan. Tämän kevään heikko kukinta tietää heikohkoa siemensatoa keväälle 2024. Viime kuukaudet käyrät ovat kivunneet lähes pystysuoraan ylöspäin”, Maidell sanoo. Nopeaa helpotusta paperitilanteeseen ei liene luvassa. Luken arvion mukaan talvella Suomessa oli noin 109 000 valkohäntäpeuraa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan teimme päätöksen, että emme osta venäläistä paperia”, kertoo Sanoma Manu Oy:n lehtipainon johtaja Matti Käki. Hinnankorotuksista huolimatta paperin valmistamisen kannattavuus on ollut kehnoa. Myös logistiikkaketjujen ongelmien voi ennakoida jatkuvan”, arvioi PTT:n Maidell. Aloite voi tarkoittaa 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamista ja 1,5–1,8 miljardin euron kustannuksia Suomessa, Luken, Syken ja Metsähallituksen selvityksessä arvioidaan. Tällä haavaa lakon on ilmoitettu jatkuvan ainakin 16. ”Euroopassa tietyt paperitehtaat ovat joutuneet jopa seisauttamaan tuotantoaan korkean maakaasun hinnan vuoksi.” UPM:n tuotantoa kaivataan markkinoille Venäjältä on tuotu Suomeen sanomalehtipaperia, mutta pakotteiden seurauksena tuonti on käytännössä loppunut. Kanta pieneni kaikilla riistakeskusalueilla ja valtaosalla valkohäntäpeurajahtia harjoittavista hirvitalousalueista. 1.4.2022 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN PAPERIMARKKINOILLA pitkään jatkunut krooninen ylitarjonta on vaihtunut viimeisen vuoden aikana paperipulaan, joka koskee lähes kaikkia graafisia papereita. Kissakoskella sahataan pikkutukkia vuosittain noin 120 000 kuutiota. Koska ennallistamistarve on suuri, on työtä tehtävä myös suojelualueiden ulkopuolella. ”UPM:n Kaipolan tehtaan lakkauttamisen jälkeen useimmat suomalaiset painot ovat joutuneet käyttämään osin venäläistä paperia. Koska kuusen kukinta on heikkoa, jää ensi vuonna maahan variseva siemenmäärä vähäiseksi. VERSOWOOD OSTI PIKKUTUKKISAHAN Versowood on sopinut Hirvensalmella sijaitsevan Kissakosken sahan ostamisesta Veisto Oy:ltä. Epävarmuus paperin saatavuudesta on aiheuttanut ongelmia monille lehtitaloille. SA M I KA RP PI N EN AJASSA ENNALLISTETTAVAA YLI MILJOONA HEHTAARIA Euroopan komissio julkaisee elinympäristöjen ennallistamislakialoitteen todennäköisesti tänä keväänä. huhtikuuta asti. ”Aikakauslehtipapereiden hinnat ovat sen sijaan nousseet huimasti ja niiden saatavuudessa on epävarmuutta.” Kallioniemi sanoo, että paperitehtaat ovat alkaneet periä erillistä tonniperusteista energialisää, mikä on nostanut esimerkiksi Metsälehti Makasiinin painolaskua selvästi. VALKOHÄNTÄPEUROJEN MÄÄRÄ KÄÄNTYI LASKUUN Valkohäntäpeurakanta on kutistunut edellisvuodesta liki 10 prosenttia, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan. Etenkin soiden ennallistamisen sekä lehtojen ja harjumetsien hoidon tarve kohdistuu myös yksityisille metsätalousmaille. Peurojen määrä kääntyi nyt laskuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009. 9267_.indd 6 9267_.indd 6 28.3.2022 13.11 28.3.2022 13.11. Aikakauslehtipaperin hinta noussut huimasti Metsälehden päätoimittajan Eliisa Kallioniemen mukaan tämä Metsälehden tabloid-versio painetaan Stora Enson Anjalan tehtaalla valmistetulle erikoissanomalehtipaperille, jonka saatavuudessa ei vielä ole ollut ongelmia. Tarjonta on supistunut sen jälkeen, kun koronan myötä vähentynyt paperin käyttö alkoi elpyä vuoden 2020 lopulla. Männyn siemensato on tänä keväänä keskinkertainen. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on ilmoittanut vähentävänsä viikonloppunumeroidensa sivumäärää tilanteen tasapainottamiseksi. Paperista yhä suurempi puute Pitkittyvä lakko ja Venäjän-tuonnin loppuminen vaikeuttavat entisestään kotimaan paperimarkkinoiden tilannetta. Tällä hetkellä tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään”, taustoittaa Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Marjo Maidell. Käki arvioi, että toistaiseksi tilanne on paperin saatavuuden suhteen hallinnassa, mutta jos Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla pitkittyy, niin ongelmia voi tulla. ”Kauppa vahvistaa asemaamme puumarkkinoilla ja tehostaa sahausta muissa yksiköissämme sekä varmistaa pakkaustoimialan tarvitsemia raaka-aineita”, kertoo Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra
Eri vaihtoehdot ovat harkinnassa.” Toimenpiteet liittyvät urean saatavuuteen eikä lievennyksiin päädytä pelkästään kustannusnousun vuoksi. ”Se voi tarkoittaa käsittelyn aikavaatimusten tilapäistä lieventämistä. Yritys valmistaa ja myy ureapohjaista kantokäsittelyainetta. Turvemaita velvoite koskee, jos yli puolet puustosta on kuusta. Ministeriössä mietitäänkin varautumista tilanteeseen, että torjunta-ainetta ei saada riittävästi. Viimeinen edellisen vuoden toimituserä lähti asiakkaalle maaliskuun puolivälissä.” Torjunta-ajan lyhentäminen mahdollista Urean vaihtoehto on biologinen käsittely harmaaorvakka-valmisteella, mutta vähintään 90 prosenttia kantokäsittelystä on tehty urealla. KaiCell Fibersin tavoitteena on rakentaa valkaistua sellua ja bioenergiaa tuottava biotuotetehdas Paltamoon. Kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa. AJASSA 1.4.2022 Metsälehti.fi 7 MIKKO HÄYRYNEN VARAINHOITOYHTIÖ Taaleri Sijoitus Oy on tammikuun lopussa tehdyllä kaupalla ostanut 10,7 prosenttia KaiCell Fibers Oy:n osakekannasta. Kaupan arvoa ei ole julkistettu, ei myöskään myyjiä. ”Tässä vaiheessa on maksettu sisäänpääsymaksu ja siitä lähdetään, että tästä tulee kannattava sijoitus.” Jaakkolan mukaan Taaleri pyrkii auttamaan hanketta eteenpäin ja teollisen toimijan mukaantulo olisi oleellista. Kivennäismaalla torjuntavelvoite laukeaa, jos havupuustoa on vähintään puolet puuston tilavuudesta. Muista lähteistä saatavan urean hinta on kolminkertaistunut. Ureapula uhkaa juurikäävän torjuntaa Kantokäsittely on muuttumassa niin vaikeaksi, että juurikääväntorjunnan määräyksistä saatetaan tinkiä. Uusia toimituskanavia haemme jatkuvasti”, JL-Tuotteet Oy:n kaupallinen johtaja Jyri-Jukka Ääri toteaa. Puunkäyttö olisi 3,5 miljoonaa kuutiometriä havuja koivukuitupuuta sekä haketta. ”Sotatilanne on pysäyttänyt kokonaan aiemmat luotettavat tuontikanavat niin kantosuojaraaka-aineen kuin myös moottoriurean osalta. KaiCell Fibers Oy:n omistavat Kainuun Liitto ja suomalaiset sijoittajat. ”Korvaavien tuotteiden löytäminen täysimääräisesti voi olla vaikeaa lyhyellä aikavälillä”, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maaja metsätalousministeriöstä sanoo. Taalerin edustaja Timo Jaakkolan mukaan kaupassa ei puhuta valtavista rahoista. Lisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Siemenkeskus, puh. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI 9267_.indd 7 9267_.indd 7 28.3.2022 13.11 28.3.2022 13.11. Tehtaan on määrä tuottaa 600 000 tonnia valkaistua sellua ja merkittävästi bioenergiaa. Torjuntavelvoite koskee sekä harvennuksia että päätehakkuita. Taaleri mukaan Paltamon biotehdashankkeeseen MIKKO HÄYRYNEN Valtaosa juurikääpätorjunnan kantokäsittelystä on tehty Venäjältä tuodulla urealla, jonka tuonti on pysähtynyt. Hankkeen tämän hetken tilanne on, että Vaasan hallinto-oikeudelta odotetaan alkuvuoden aikana päätöstä ympäristöluvasta tehdyistä valituksista. SA M I KA RP PI N EN ”Tavoite on, että mahdolliset toimet eivät tarpeettomasti lisää metsien terveyteen liittyviä riskejä.” Juurikääpää on torjuttava toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana suunnilleen Kemi–Kuhmo-linjalle yltävällä riskialueella. ”Tällä hetkellä varastossamme ei ole yhtään erää toimitusvalmiina
Hyönteiset voivat myös oppia toisiltaan uusia taitoja.” Monimuotoisuus valttia Suomen metsissä tuhoja on viime vuosina tehnyt kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjanpainaja. Kirjanpainajan tuhojen ennakoidaan lisääntyvän, kun kuumat ja kuivat kesät ja myrskyja lumituhot yleistyvät. Joillain tämän kaarnakuoriaisryhmän lajeista on samankaltaista työnjakoa kuin muurahaisilla – on esimerkiksi yksilöitä, jotka ovat erikoistuneet hoitamaan jälkeläisiä ja yksilöitä, jotka kuskaavat purua pois toukkakäytävistä”, kertoo Helsingin yliopiston metsäentomologian apulaisprofessori Carita Lindstedt-Kareksela. Mäntypistiäiset ovat Lindstedt-Karekselan mukaan sosiaalisia varsinkin toukkina. Kirjanpainajat viestivät toisilleen kemiallisten houkutinaineiden eli feromonien avulla ja voivat joukolla hyökätessään tappaa terveitäkin puita. Mäntypistiäiset ovat hyvä tutkimuskohde, kun selvitetään, millaiset olosuhteet suosivat yhteistyötä. ”On huomattu, että hyönteisillä esimerkiksi jälkeläisten vanhemmiltaan saama hoiva voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti niiden ominaisuudet kehittyvät. Vapaamatkustajat antavat muiden tehdä työn, jatkavat syömistään ja kasvavat nopeammin”, Lindstedt-Kareksela kertoo. Kaarnakuoriaiset tekevät yhteistyötä jopa muiden lajien kanssa. ”Ilmastonmuutoksen edetessä ja keskilämpötilojen noustessa myös sään ääri-ilmiöt ja vaihte9268_.indd 8 9268_.indd 8 28.3.2022 13.14 28.3.2022 13.14. Apulaisprofessorina viime syksynä aloittanut Lindstedt-Kareksela on erikoistunut hyönteisten petopuolustukseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Ne kasvavat hitaammin, jos ne joutuvat puolustautumaan paljon. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös vapaamatkustajia. 1.4.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT MITÄ yhteistä on kaarnakuoriaisilla ja mäntypistiäisillä. Sen lisäksi, että ne ovat merkittäviä puiden tuhohyönteisiä, niillä molemmilla on vilkas sosiaalinen elämä. ”Ryhmäpuolustus on toukille HYÖNTEISTEN TULKKI Hyönteisten sosiaalinen käyttäytyminen voi vaikuttaa niiden mahdollisuuksiin levittäytyä uusille alueille, kertoo Carita Lindstedt-Kareksela. ”Kaarnakuoriaisiin kuuluu esimerkiksi ambrosiasienen kanssa symbioosissa eläviä lajeja. Lindstedt-Karekselan mukaan hyönteisten sosiaalisten suhteiden tunteminen on kuitenkin tärkeää myös arvioitaessa, miten nopeasti tuhohyönteiset pystyvät levittäytymään ja sopeutumaan uusille alueille tai uusiin elinympäristöihin. Ne ruokailevat ryhmissä ja nostavat pedon tai loispistiäisen havaitessaan yhteistuumin päänsä ylös ja puhaltavat suustaan pihkaista puolustusnestettä. ”Hyönteiset voivat oppia toisiltaan uusia taitoja.” kallista. Sitä, miten nopeasti tämä tapahtuu, on Lindstedt-Karekselan mukaan vaikea arvioida. Tällä hetkellä tutkittavana ovat mäntypistiäiset. Metsäentomologia on tieteenala, joka tutkii metsässä eläviä hyönteisiä
Ruuan hinta tulee todennäköisesti tuplautumaan tänä vuonna. ”Sitä on tutkittu hyvin vähän. 1.4.2022 Metsälehti.fi 9 lu yleistyvät. Puunhintojen pitää olla korkeammat. Suomessa puun hinta on ollut maailman halvinta. Hyöty tulee siitä, että kaikki munat eivät ole samassa korissa. Helsingin yliopiston metsäentomologian apulaisprofessori . 9268_.indd 9 9268_.indd 9 28.3.2022 13.14 28.3.2022 13.14. Sen jälkeen voidaan miettiä, voitaisiinko näihin tekijöihin vaikuttaa metsänhoidollisilla toimenpiteillä tai metsänjalostuksella.” AJASSA KUKA. Kaikki Suomen puuntuottajat yhtykää. Tai puut voi jättää metsään sitomaan hiiltä. En edes usko metsäyhtiöillä olevan mitään sovittua ostokartellia. Edellisen ostokartellin tunnustaneet eivät saaneet oikeudessa tuomiota, eikä heidän tarvinnut korvata saamaan hyötyä kartellin uhreille. Siis sellainen joka pitäisi vain meidän puolta. Jopa puunostaja ovat ihmetelleet miksi puusta ei tarvitse maksaa enempää. Ostajat voisivat maksaa vuonna 2022 kuidusta tienlaidassa 50 euroa ja tukista päälle 100 euroa ilman ongelmia. Kun sopimus on mennyt, niin metsänomistajatkin voivat ryhtyä ajamaan omaa etuaan. Tutkittavaa riittää Lindstedt-Kareksela on tyytyväinen suomalaiseen hyönteistutkimukseen, mutta toivoo, että tuhohyönteisten perinnöllistä muuntelua tutkittaisiin vielä lisää. TAPOJA EI OLE TAPANA muuttaa. Paras keino tuhohyönteisiä vastaan on Lindstedt-Karekselan mukaan luonnon monimuotoisuus. Ei tarvitse olla, kun porukka myy puuta tienlaitaan, kuitua 30:n ja tukkia 60 euron hinnoilla, kuten on ollu tapana. ”Esimerkiksi se, että metsässä on paljon eri puulajeja ja monen ikäisiä puita, suojaa pitkälti miltä tahansa tuhohyönteiseltä. Asiakkaiden on pakko ostaa puuta jatkuvasti. Lisää tietoa kaivataan myös siitä, mitkä tekijät estävät tuhohyönteisten joukkoesiintymisten synnyn. Vain yksi on nousijoiden joukosta poissa. Metsäteollisuus ei ole ollut innokas jakamaan metsärahoja myöskään puut metsästä korjaaville koneyrittäjille. Asiakkaat eivät voi tuoda puuta ulkomailta halvemmalla. Tulee vain tappiota. Metsäteollisuus rikkoi tämän sopimuksen. Jos uusille alueille levittäytymisen kannalta tärkeissä ominaisuuksissa ei ole perinnöllistä vaihtelua, tuhohyönteiset eivät pysty niin tehokkaasti sopeutumaan esimerkiksi talveen tai uusiin ravintokasveihin”, hän sanoo. Se voi estää tuhohyönteisten runsastumisen epidemiaksi asti. ”Se, että tutkitaan vain hyönteisiä, ei vielä kerro kovinkaan paljon. Harrastaa partiota, ulkoliikuntaa ja joogaa Carita Lindstedt-Kareksela tutkii mikroskoopin avulla pilkkumäntypistiäisen kotelokoppaa. Kotoisin Pälkäneeltä, asuu Hämeenlinnassa . Hellekesien jälkeen voi tulla muutama viileämpi kesä, joten tarkkoja ennusteita on vaikea antaa.” Kirjanpainajien lisäksi Lindstedt-Kareksela olisi huolissaan erilaisista vieraslajeista, jotka voivat kulkeutua Suomeen esimerkiksi ulkomailta tuotavan puutavaran mukana. Perheessä mies, kaksi lasta ja koira . Olisipa meillä puuntuottajilla jokin yhteinen edunvalvontajärjestö. Virossa tukki maksaa päälle satasen. KAIKEN MUUN HINNAT ovat jo nousseet – jos puun hinta ei nouse niin sen reaalihinta laskee. Sahatavaran hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi, ja sellun hinta on pitänyt pintansa. Tänä vuonna summa nousee todennäköisesti 700 miljoonaan. 42 vuotta . Velkarahoitetut metsäkoneet lähtevät kuitenkin käyntiin aamuisin, elleivät asiakkaat ole ilmoittaneet, että korjuiden pitää mennä nyt seis. Koneyrittäjät ovat tehneet viime vuodet tappiota, ja polttoaineen hinnan noustua ei nykyisillä korjuuhinnoilla edes kannattaisi käynnistää koneita. Valtio kuittasi viime vuonna päälle 400 miljoonaa hiilikaupasta. Kahvin hinta on näyttänyt suunnan. Meillä ei ole muuta menetettävää kuin heikko puunhinta. Suomessa on ollut yhteiskuntasopimus: puuta myydään halvalla, jotta täällä olisi metsäteollisuutta, joka maksaa mitä voi. Tukinhintaa siellä ei näy. Samalla pitää tutkia tuhohyönteisten petojen käyttäytymistä ja sitä, mikä tekee joistain puuyksilöistä vastustuskykyisempiä kuin toisista. Rahoille on varmasti jotakin hyvää käyttöä. TEHTAITA EI KANNATTAISI siirtää muualle vaikka puusta maksettaisiin kohtuullista hintaa. Mekin joudumme myymään puumme tuohon hintaan. Tuhon sattuessa jää aina jotain jäljelle.” Mitä monimuotoisempi metsä on, sitä enemmän siellä on Lindstedt-Karekselan mukaan myös tuhohyönteisten luontaisia vihollisia. Carita Lindstedt-Kareksela toivoo, että tuhohyönteisten perinnöllistä muuntelua tutkittaisiin lisää. PUUNTUOTTAJAN MANIFESTI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA CARITA LINDSTEDTKAREKSELA . Nykyisellä hiilisidontahinnalla metsään jätetyn kuution arvo on päälle 80 euroa. Yhden pienen myyjän on mahdotonta kapinoida hintoja vastaan. Metsänomistajat ovat hukanneet taskulaskimet ja lahjoittavat puunsa teollisuudelle. Venäjältäkään ei saa puuta halvalla, jos ollenkaan. Puunhintakehityksestä ei ole luvassa edes akateemista tutkimusta. Vaikka sahatavanranvientihinta hipoo pilviä, ei puusta makseta enempää. Mahdollisia seurattavia tulevaisuuden tuhonaiheuttajia ovat myös metsistämme jo löytyvät havununna, mäntykehrääjä ja mäntymittari. Polttoaineen ja lannoitteiden hinnat ovat lähteneet laukkaamaan kohti uusia tasojaan. Opiskellut Jyväskylän yliopistossa ja tehnyt tutkimustyötä Jyväskylän ja Cambridgen yliopistoissa . KOLUMNI PITKÄN INFLAATIOTTOMAN KAUDEN jälkeen olemme saaneet vieraaksemme rahan arvon heikkenemisen. Toivon sydämestäni jaksamista yrittäjille. Ilman mitään kuluja
1.4.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA KUUSEN YLIVALTAA VASTAAN Tulevien metsien terveys, tuottavuus ja monimuotoisuus kiittävät, jos kuusen viljelyä saadaan hillittyä. Se edellyttää hirvikannan leikkaamista, siemenen saatavuuden parantamista, tuotannon kehittämistä ja mahdollisesti sertifioinnin ja metsälain viilaamista. 9284_.indd 10 9284_.indd 10 28.3.2022 13.27 28.3.2022 13.27
Samalla männyn kylvöja istutusmäärät ovat pudonneet. Nykyisellä 80 00 0–100 000 hirven talvikannalla vuosittainen tuhoala pysyy 200 000 – 300 000 hehtaarissa. Taimitarhalla valmistaudutaan alkavaan istutuskauteen ja maalis-huhtikuussa kylvetään vuosina 2023 ja 2024 metsäviljelyyn lähtevät taimet. Suurin syy kuusen suosimiseen on korkea hirvieläinkanta. ”Lehtipuuta menee joka vuosi enemmän. Kuivuus ja roudan puute altistavat kuuset seurannaistuhoille, kuten kirjanpainajalle, juurikäävälle ja tuulituhoille. Muuttuva ilmasto kuitenkin kurjistaa kuusen oltavat Etelä-Suomessa. ”Synkin tilanne on Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä, jossa viljelypintalasta 75 –80 prosenttia on kuusella”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Seppo Ruotsalainen. Nyt senkin viljelymäärät näyttävät hieman piristyneen. Viimeiset vuodet taimitarhalla on tuotettu kuusen, männyn ja rauduskoivun lisäksi tervaleppää ja tammea. Hirville maistuvaa koivua ja mäntyä ei yksinkertaisesti uskalleta viljellä. Sertifioinnit tulevat vastaan Viimeiset pari vuotta Luken tutkijat ovat selvittäneet Tiia Puukila ”Kaikelle, mitä pystymme tekemään, on koti aika äkkiä.” 9284_.indd 11 9284_.indd 11 28.3.2022 13.27 28.3.2022 13.27. Toistaiseksi parinkymmenen vuoden aikana istutetut kuuset ovat vielä nuoria ja elinvoimaisia. ”Pahalta näyttää, koska jo nykyilmastossa kuusella on ongelmia”, Ruotsalainen toteaa. UPM:n taimitarhapäällikön Anne Immosen lähettämässä kuvassa näyttäisi, että metsäyhtiön omistama Joroisten taimitarha nukkuu vielä talviuntaan. Erityisesti liian kuiville maille istutetut kuuset ovat pulassa, mutta myös nyt suositeltavat paikat voivat muuttua kuuselle sopimattomiksi. Ensi vuodelle tilauksessa on ennätysmäärä lehtipuun taimia. Etelän tikittävä aikapommi Kuusen osuus viljelymäärissä on noussut runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa reilusta 30 prosentista yli 50 prosenttiin. Kuusibuumi on johtanut 2000-luvulla puulajiston yksipuolistumisen ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen Etelä-Suomessa. Edelleen kuusi kuitenkin on suosituin. Todellisuudessa muovihuoneiden sisällä on jo täysi tohina. Ruotsalainen rinnastaa kuusen runsaat istutusmäärät aikapommiin. 1.4.2022 Metsälehti.fi 11 AJASSA TIIA PUUKILA K K asvihuoneita ympäröi maaliskuun lopulla paksu lumikerros. Pitkään metsänviljelyssä kuusen jalkoihin jäivät lehtipuut, mutta myös mänty. Merkittävintä lasku on ollut rauduskoivulla, jonka viljelyala on pudonnut runsaasta kymmenestä prosentista vaatimattomaan kolmeen prosenttiin. Nyt minulla on sellainen tunne, että kaikelle, mitä pystymme tekemään, on koti aika äkkiä”, Immonen iloitsee
Sinne pitää saada puusto, joka sitoo hiilidioksidia mahdollisimman äkkiä”, Viiri toteaa. 9284_.indd 12 9284_.indd 12 28.3.2022 13.27 28.3.2022 13.27. Tärkeää on helppous. Ne ehkä juuri ja juuri sallivat sen, mutta eivät suosi”, arvioi raportin päävastuullisena toiminut Ruotsalainen. Lisäksi monimuotoisuuden edistämishankkeisiin on istutettu pienet määrät Joroisten taimitarhalla tuotettua tammea ja tervaleppää. Lehtipuuta suositaan raivauksissa, harvennuksilla ja tulevasta kesästä lähtien kuusta istutetaan entistä harvempaan, jotta luontaisella koivulla on paremmin tilaa täydentää puulajistoa. Hieskoivulle tarvetta Hieskoivua pystytään hyödyntämään rauduskoivun tavoin, mutta metsälaki ei puolla sen käyttöä ”Jo nykyilmastossa kuusella on ongelmia.” Metsätammi 1 Metsätammi 2 Hybridihaapa Douglaskuusi Tervaleppä Kontortamänty Hieskoivu Rauduskoivu Kuusi Mänty Lehtikuusi Istutuskustannus, €/ha 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Suojaustyö, €/ha Taimisuojat, €/ha Täydentävä puulaji, istutustyö, €/ha Täydentävä puulaji, taimet, €/ha Puulaji, istutustyö, €/ha Puulaji, taimet, €/ha Muokkaus, €/ha Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Harvemmin käytetty kallis pääpuulajina kuin turvemailla ja ongelmakohteilla. ”Jos tammea halutaan lisää, tarvitaan lisää siemenviljelyspinta-alaa sekä varastointitiloja terhoille”, Himanen summaa. Taimitarhapäällikkö Anne Immonen on tehnyt viime vuodet tosissaan töitä lehtipuiden eteen niin sosiaalisessa mediassa tiedottaen kuin tuotantoa kehittäen. ”Ekologisesti siihen parhaiten soveltuva laji märemmillä kohteilla on hieskoivu.” Siementen saatavuus jarruna UPM on sitoutunut lisäämään lehtipuun osuutta rehevillä kohteilla runsaasta kymmenestä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Luken erikoistutkija Karri Uotila paneutui eri puulajien istutuskustannuksiin osana puulajivalikoiman monipuolistamista esittelevää raporttia. Myös tammella on yksi siemenviljelys sekä yksi siemenviljelykseksi ristitty geenivarakokoelma. Niiden uudistaminen maksaa keskimäärin 1 200 euroa hehtaarilta taimineen ja maanmuokkauksineen. Samoilla linjoilla on UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. AJASSA 1.4.2022 12 Metsälehti.fi PÄÄPUULAJEILLAMME kuusella, männyllä ja koivulla uudistamisketjun kustannukset tiedetään hyvin. Käden käänteessä uuden puulajin tuotantoa ei siis polkaista käyntiin. Myös käyttöönotto metsänviljelyssä vaatii aikansa. Douglaskuusi kestää kuivuutta kuusta paremmin, mutta sille kelpaavat vain ravinteikkaat kasvupaikat, eikä sertifiointi suhtaudu douglaskuuseen sen suopeammin kuin kontortamäntyyn. Siemenviljelmiä ei ole, eikä laajoja metsiä voida perustaa nykyisten pienimuotoisten keräysmetsiköiden avulla . Silti suojaustarve nostaa hybridihaavan ja tammen kustannukset yli kipurajan. ”Suomessa on se ongelma, että meillä on turvetuotantoalueet metsitettävänä ja jatkossa turvepeltoja, kun niiden viljelystä ruvetaan luopumaan. Myös siementen saatavuus on ongelma. Tammenterhojen saatavuudesta puolestaan antaa suuntaa Himasen tekemä laskelma: tammen siemenviljelysten tähän asti suurin tuottama sato riittäisi kahdentoista hehtaarin kylvöön. Vuosien opettelu Puulajivalikoiman monipuolistaminen lähtee siementen riittävyydestä, vaatii hirvikannan kuriin laittamista, mutta myös osaamista ja ymmärrystä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki tammen taimet suojataan, toisessa vain 200 tainta saa suojan ja siten säästetään suojauskustannuksissa. Raportin lajeista eniten Suomessa on viljelty siperianlehtikuusta, joka lukeutuu viljelyja esiintymishistoriansa perusteella kotimaisten puulajien joukkoon. Siinä käydään läpi kaikkiaan 25 puulajia, joista seitsemän esitellään potentiaalisena kuusen selättäjänä. Tammen ja tervalepän laajempi tuotanto on vaatinut useamman vuoden opettelua. Vanhan siemenviljelyksen siemenet on käytetty loppuun. Näiden puulajien kohdalla siementen saatavuus on rajoittanut taimituotantoa. Tervalepällä on Suomessa kaksi siemenviljelystä, jotka alkuun tuottivat siementä hyvin niukasti. ”Kuulin juuri, että lehtikuusta on nyt kyselty. Tammella kustannusvertailussa oli mukana kaksi uudistamisvaihtoehtoa, joista kummassakin hehtaarille istutetaan 2 000 kuusen tainta ja 1 000 tammen tainta. Siemenet pitäisi myös kerätä tiettynä viikkona, jotta ne ovat tuleentuneita, mutta eivät ole varisseet”, yksi raportin kirjoittajista, erikoistutkija Katri Himanen Lukelta kertoo. Myös taimien hinnat vähän käytetyillä puulajeilla ovat kovat, mutta laajempi taimituotanto luultavasti painaisi niitä alas. Katri Himanen Lukelta tunnistaa ongelman. Myös douglaskuusella käyttöä rajoittaa siementen saatavuus. Jotain niukkuudesta kertoo, että yhtenä vuotena Joroisten taimitarhalle ostettiin tervaleppäsiemenviljelyksen koko sato, kaikkiaan kahdeksan grammaa siementä. Kontortamännyn kohdalla tulee kuitenkin sertifioinnit vastaan. Uudistamiskustannuksiin vaikuttavat istutustiheys, maanmuokkaus, tainten hinta sekä suojaustarve. ”Meillä ei ole tällä hetkellä kuin metsikkökeräysreitti sille. Tavoitteena on parantaa talousmetsien monimuotoisuutta pienen askelin. ”Jos uudistamiskustannuksissa mennään pitkälti päälle 2 000 euroa hehtaarilla, on vaikea puutuotannollisesti suositella tällaisen puulajin istuttamista. Tervalepän ja tammen ohella mahdollisuuksia nykyistä laajempaan viljelyyn tutkijat katsovat olevan hieskoivulla, siperianlehtikuusella, hybridihaavalla, douglaskuusella sekä kontortamännyllä. 2 000 EUROA KIPURAJA mahdollisia puulajeja, joilla riippuvuutta kuusen viljelystä saataisiin pienennettyä. Oikean reseptin löytyminen voi viedä kolme, jopa viisi vuotta. ”Näistä ainoastaan kontortamänty on sellainen, jolle käy karut mäntymaat ja kuusimaista se karumpi puolisko. Himanen näkee, että uudelle hieskoivun siemenviljelykselle olisi tilausta. Immonen puhuu kasvatusreseptistä. Laajamittaisen metsätalouden käytössä vain lehtikuusi ja kontortamänty ovat vertailun perusteella kilpailukykyisiä vaihtoehtoja pääpuulajeille”, Uotila summasi maaliskuussa pidetyssä Luken webinaarissa. Vähemmän käytettyjen puulajien kohdalla tilanne on toinen. Tuotekehityksen ansiosta Joroisissa kasvatettu tervaleppä sujahtaa maahan samalla pottiputkella kuin kuusi ja koivu. Ehkä kiinnostus kotimaista lehtikuusta kohtaan on kasvamassa”, Ruotsalainen pohtii. Nyt tervalepän siementä on kuitenkin hyvin varastossa. Osalla turvetuotantoalueista on turpeen nosto jäänyt pahasti kesken ja paksu turvekerros. Tulokset on koottu maaliskuussa julkaistuun raporttiin Puulajivalikoiman monipuolistaminen metsänviljelyssä
Tammi on työläs ja kasvatusta verrataan visakoivuun. 1. Kontortamänty + sopii kuusen kuivemmille kasvupaikoille + nopeakasvuinen + maistuu hirvelle mäntyä huonommin altis myyrä-, lumija myrskytuhoille sekä juurikäävälle oksikas, huonolaatuinen ja päätyy usein selluksi. 3. Välttämättä edes varhaisperkausta ei tarvita. 2. Aitaus tekee hybrihaavasta kalliin. Kontortamänty on altis myyrätuhoille eikä sovi pellon metsitykseen. Männylle on kysyntää ja nykyisessä maailman tilanteessa kotimainen rauduskoivu otettaisiin markkinoilla avosylin vastaan. Hieskoivu + raaka-aineelle kysyntää + maistuu rauduskoivua huonommin hirville + sopisi turvetuotantoalueiden metsitykseen + kasvaa hyvin kasvupaikan märissä kohdissa laatu ja tukkisaanto rauduskoivua huonompaa 3. Douglaskuusi vaatii ravinteikkaan kasvupaikan ja valoa. Muutaman vuoden suojaushirviltä ja meillä on puu, joka on päätehakkuuiässä siinä vaiheessa, kun väärälle paikalle eksyneen kuusen kasvu tyrehtyy eikä toista tukkia tule. Hybridihaapa + hyväkasvuinen onnistuessaan vaatii paljon työtä ja suojauksen vuoksi kallis raportin seitsemästä puulajista tammen ohelle arin hirvi-, jänisja myyrätuhoille KOMMENTTI SE PP O SA M UL I SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M UL I W IK IM ED IA CO M M O N S M IK KO H ÄY RY N EN PE RT TI H AR ST EL A TI IA PU UK IL A 1. Meillä saattaa sittenkin olla toivoa, kiitos metsänjalostuksen. 4. Rauduskoivu on puulajeistamme pisimmälle jalostettu, mutta kovin paljon koivun jalostuksen hyödyistä en silti ole saanut tieteellisistä julkaisuista lukea. Douglaskuusi + kestää kuusta paremmin kuivuutta Suomessa laatuongelmia tarkka kasvupaikan suhteen 6. Hieskoivu toimii vaikeasti metsitettävillä kohteilla. Mänty Kuusi Rauduskoivu Muut Kuusibuumin juuret 1990-luvulla Pientä notkahdusta lukuun ottamatta kuusen valtakausi on jatkunut 2000-luvun alkupuolelta aina 2020-luvulle asti. Nyt kuulin UPM:n metsänhoidon kehityspäälliköltä Heli Viiriltä, että kolmannen polven jalostettu rauduskoivu kasvaa vuodessa yli heinien ja 3 –4 vuodessa hirvien ulottumattomiin. 7. Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Viljelyosuus, % 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Viljelyvuosi 60 50 40 30 20 10 9284_.indd 13 9284_.indd 13 28.3.2022 13.27 28.3.2022 13.27. 5. + monimuotoisuudelle tärkeä monet kasvupaikat pienialaisia ja suojeltuja 2. AJASSA 1.4.2022 Metsälehti.fi 13 KUTEN Luken tutkijat linjaavat, kaikkein helpointa olisi korvata kuusi sopivilla kasvupaikoilla männyllä tai rauduskoivulla. Siperianlehtikuusi viihtyy ravinteikkailla, tuoreilla kasvupaikoilla. Tervaleppä + raaka-aineelle tarvetta, tuodaan nykyään Baltiasta. 7. Siperianlehtikuusi + harvinaisemmista eniten viljelty + kestävä tuulituhoja vastaan pieniläpimittaisella harvennuspuulle huonosti kysyntää 5. TIIA PUUKILA ONKO MEILLÄ SITTENKIN TOIVOA. Tervaleppä sopii monia muita puulajeja kosteammille kasvupaikoille. 6. Tammi + puutavaralla käyttöä rakennusja puusepän puuna + monimuotoisuudelle tärkeä koivua arempi tuholaisille, työläs ja kallis 4
Koivukuitupuuta kertyy Suomessa etenkin talviharvennusleimikoilta, mikä osaltaan vaikeuttaa koivun hakkuiden merkittävää lisäämistä kotimaassa. 9285_.indd 14 9285_.indd 14 28.3.2022 13.40 28.3.2022 13.40. ”Toimme viime vuonna Venäjältä yhteensä noin 2,7 miljoonaa kuutiota puuta, josta noin pari miljoonaa kuutiota oli koivukuitua”, kertoo Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen. Isoista metsäyhtiöistä eniten venäläistä koivukuitua ovat käyttäneet UPM ja Stora Enso. takunnallisesti tarkasteltuna koivukuituvarat ovat jo nyt lähes täyskäytössä. UPM:n tilannetta on alkuvuodesta kotimaassa tasapainottanut Paperiliiton lakko, jonka seurauksena yhtiön kuitupuuta jalostavat laitokset ovat seisoneet. m 3 6,8 Kuori Metsähake* 7,6 Puru 2,2 Teollisuuden puutähdehake 1,3 Kierrätyspuu 1,0 Puupelletit ja -briketit 0,2 Muu kiinteä puupolttoaine 0,1 5% 8% 9% 47% Lehtihake Muut Koivukuitupuu Havuhake 28% Lähde: Metsäteollisuus ry Lähes puolet koivukuitua Viime vuonna tuotiin puuraaka-ainetta Venäjältä yhteensä 9,3 milj. Erityisen kipeästi tilanne vaikuttaa koivukuitupuuhun, jota tuotiin Venäjältä viime vuonna noin 4,4 miljoonaa kuutiometriä. Määrä vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen metsäja energiateollisuuden puunkulutuksesta. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Suomessa suurin ylläpidettävissä oleva koivukuitupuun vuosittainen hakkuukertymä on noin 8,5 miljoonaa kuutiota. Kestävä hakkuumäärä tulee vastaan Vaikka Suomen metsissä on runsaasti koivua, ei se käytännössä yksin riitä korvaamaan Venäjän tuontia. m 3 . Vuonna 2020 metsäteollisuus hankki Suomesta koivukuitupuuta hieman vajaat kahdeksan miljoonaa kuutiota. Isot metsäyhtiöt UPM, Metsä Group ja Stora Enso ovat ilmoittaneet lopettavansa puun tuonnin sekä keskeyttävänsä tuotantonsa Venäjällä. Pakotteiden seurauksena puun tuonti tyssäsi nopeasti, joskaan ei täysin yllättäen. Kotimainen koivu ei riitä korvaamaan Venäjän tyrehtynyttä tuontia. Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan yhtiö on tuonut Venäjältä puuta yhteensä noin miljoona kuutiota, josta suurin osa on ollut koivukuitua ja sahahaketta. UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo yhtiön tuoneen Venäjältä niin ikään noin kaksi miljoonaa kuutiota koivukuitupuuta. PEFCettä FSC-metsäsertifiointijärjestelmät ovat luokitelleet venäläisen ja valkovenäläisen puun konfliktipuuksi ja sulkeneet sen siten sertifiointijärjestel mien ulkopuolelle. AJASSA / PUUKAUPPA 1.4.2022 14 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA VENÄJÄLTÄ tuotiin Suomeen puuta viime vuonna kaikkiaan 9,3 miljoonaa kuutiometriä. ”Tilastojen valossa kotimaan Tukit Havukuitupuu 3% Kiinteiden puupolttoaineiden energiakäyttö lämpöja voimalaitoksissa 2020, miljoonaa m 3 Kokonaiskäyttö 19,3 milj. Se tarkoittaa, että valMITÄ VENÄJÄN KOIVUKUIDUN TILALLE. Yhtiöiden katseet kääntyvät koko Itämeren altaan alueelle. Samoihin laskelmiin viittaa myös UPM:n Brander
”Teollisuudella on nyt poikkeuk sellisen hyvä puustamaksukyky”, Rintala huomauttaa. Turpeen käytön vähenemisen seurauksena myös energiapuun kysyntä on Suomessa kasvanut, joka voi osaltaan lisätä hintapaineita kuitupuuta kohtaan. ”Lisäksi Euroopan markkinoilta puuttuu nyt kymmenen miljoonaa kuutiota sahatavaraa, joka on aiemmin tuotu Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Metsäjohtajilla onkin nyt poikkeuksellisen hyvä syy toivoa metsänomistajilta aktiivisuutta harvennusleimikoiden myyntiin. Tilanteen seurauksena havutukin tienvarsihinnat ovat Baltiassa ja Saksassa jo kolminumeroisia.” Myös sellun ja kartongin hinnat ovat korkealla tasolla, ja painopapereiden hintakäyrä osoittaa vahvasti ylöspäin. Tasainen markkina voisi kehittää puunhintaa positiivisesti pidempään.” ”Puukaupassa on nyt myyjän markkinat” Maan kattavin markkinapaikka. UPM hankkii koivua Baltian maista, muttei Ruotsista. ”Meillä on vahva organisaatio Suomessa sekä Itämeren alueella ja täten mahdollisuudet korvata Venäjän tuontipuu muilta alueilta. ”Siksi metsänomistajan ei kannata hätäillä puukaupan kanssa. Lisäksi meillä on Ruotsissa ja Baltiassa vahva puunhankintaorganisaatio. Koivukuitu korjataan usein sekapuuna talvikorjuuta edellyttäviltä harvennusleimikoilta, mikä rajoittaa osaltaan sen saatavuutta. Esimerkiksi viime vuonna tukin nouseva hintakehitys katkesi alkukesän puunmyyntipiikkiin. Samoille apajille tähyää Jumppasen mukaan myös Metsä Group. Koivu talvikohteilla Käytännössä koivukuidun ostoja on vaikea lisätä kotimaassa merkittävästi, mutta muitakin haasteita on. Meille korvaaminen on haasteellisinta koivutukin osalta, koska hyvälaatuista koivutukkia kasvaa lähinnä Suomessa ja Venäjällä”, Jumppanen toteaa. Maksukykyä on kymppejä kuutiolta nykyistä enemmän”, Rintala näkee. ”Pyrimme korvaamaan puuttuvaa puumäärää Suomesta ja tarvittaessa Ruotsista, jossa meillä on omia metsiä runsaasti. Osan koivukuidusta voimme korvata havukuitupuulla”, Stora Enson Partanen sanoo. SAMI KARPPINEN VENÄJÄN Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena Venäjälle asetetut pakotteet tulevat vaikuttamaan puukauppaan ja lopputuotemarkkinaan monella tavalla. Esimerkiksi UPM ilmoittikin Paperiliiton lakosta huolimatta kasvattavansa puuvarastojaan ja hyödyntävänsä lopputalven korjuukelit. Koivukuitupuuta on perinteisesti hakattu paljon etenkin Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. MTK:n kenttäpäällikön Pauli Rintalan mukaan sahatavaran hinnat ovat jo maaliskuussa kivunneet Yhdysvalloissa samoihin huippuhintoihin, joissa ne olivat viime kesänä. Olemme jo aiemmin pyrkineet lisäämään koivun hankintaa kotimaasta ja Suomi on nytkin ensisijainen paikka, josta koivua pyrimme ostamaan.” Kotimaan lisäksi kaikki yhtiöt kertovat kääntävänsä katseensa koko Itämeren altaan alueelle. Vaikka maailmanpolitiikan myllerrykset ovat nyt vaikeasti ennakoitavissa, on näkymä puumarkkinoilla Rintalan mukaan vielä toistaiseksi erittäin positiivinen. Pallo puunostajalle Metsänomistajat seuraavat nyt poikkeuksellisella mielenkiinnolla sitä, missä määrin teollisuuden kova puuntarve ja maksukyky heijastuvat kantohintoihin Suomessa. ”Lyhyellä aikavälillä korjuuja kuljetuskalusto on todennäköisesti suurin pullonkaula”, arvioi Stora Enson Partanen. Metsänomistajan kannattaa heittää pallo ostajalle ja asettaa puilleen kantohinta. ”Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin puukaupassa on myyjän markkinat. AJASSA 1.4.2022 ”Kotimaan metsistä on haastavaa hankkia merkittävästi enemmän koivukuitupuuta.” metsistä on haastavaa hankkia merkittävästi enemmän koivukuitupuuta. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9285_.indd 15 9285_.indd 15 28.3.2022 13.40 28.3.2022 13.40
19,60 s 22,46 s 20,04 s 28,50 s .. 36,51 . Uudistushakkuu 59,19 s 58,05 . 28,68 . 64,61 . 17,39 s .. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 13,44 . Hankintahinnat 64,55 . s nousussa . .. 61,74 . 13,29 s .. 18,77 s 19,78 . s nousussa . .. 53,25 . Harvennushakkuu 55,75 s 57,95 s 37,61 s 17,82 s 18,28 s 17,50 . .. .. .. .. 17,54 s 16,68 s 23,62 s 23,81 s Ensiharvennus .. 20,82 . 18,40 s 27,03 s .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 51,59 s 32,58 . 18,09 . .. .. 26,77 . .. .. s nousussa . Hankintahinnat 63,76 . 50,09 s 18,68 s 20,70 s 18,26 s 26,07 s 28,40 s Uudistushakkuu 65,86 . 13,39 s 13,84 s 13,38 . 27,21 s 26,18 . .. Leimikolle on kesäkelpoinen metsäautotie. .. 64,02 . 18,74 s 29,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,25 . 19,12 s 18,08 s 17,06 . 16,17 s 23,62 . .. Hankintahinnat .. Hankintahinnat 63,33 . 39,84 s 17,01 . 16,53 s 18,64 s 15,38 s 22,70 . 52,73 . .. .. 64,75 . 65,93 . Ensiharvennus .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,45 . Leimikolle on kesäkelpoinen metsäautotie. 17,63 s 26,87 . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 19,98 s 19,70 s 19,89 s 26,70 s 28,86 s Harvennushakkuu 52,71 . 33,12 s .. .. .. Hankintahinnat 58,16 s 63,39 s .. 23,54 . 44,33 s 20,59 s 21,42 s 19,87 s 28,48 . .. .. .. 66,64 . Leimikko myytiin maaliskuun puolivälissä yksityiselle sahalle, jonka tarjouksessa hintataso oli kokonaisvaltaisesti parempi kuin muissa tarjouksissa. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 8-11 keskiarvo s nousussa . .. .. .. .. Harvennushakkuu .. 47,88 . 29,66 s Harvennushakkuu 56,98 s 56,27 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. 55,46 . 13,52 s 19,34 s 18,64 s Hankintahinnat 62,24 . 16,84 s 14,60 . Uudistushakkuu 64,01 . 32,42 s .. .. Päätehakkuu Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Mäntytukki 30 69,5 2085 Mäntypikkutukki 5 28 140 Mäntykuitu 40 20 800 Kuusitukki 640 70 44 800 Kuusipikkutukki 20 31 620 Kuusikuitu 165 25 4125 Koivutukki 20 43 860 Koivukuitu 30 20 600 Yhteensä 960 54 030 Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 17,51 s .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 14,99 s 13,32 s 20,17 s 20,40 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuusi tarjousta kuusikosta Leimikko: Noin neljä hehtaaria kuusikon päätehakkuuta. 57,41 s 37,96 s 17,49 s 17,15 . Ensiharvennus .. .. 69,90 . .. 23,54 s Ensiharvennus 41,03 s 41,37 s .. 13,79 . .. Ensiharvennus .. .. 67,29 . Hankintahinnat 59,84 s 61,19 s 48,79 s 32,43 s 32,87 s 32,44 s .. .. 20,03 s 17,40 . 28,35 . Uudistushakkuu 66,32 s 68,42 s 45,47 . .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. 32,43 . .. 27,03 . 17,04 . 32,28 s .. 22,94 s 23,09 s Ensiharvennus .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 15,03 s 13,62 . .. .. .. .. .. 21,20 s 18,13 s 26,30 s .. .. 15,28 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . Leimikko myytiin maaliskuun puolivälissä yksityiselle sahalle, jonka tarjouksessa hintataso oli kokonaisvaltaisesti parempi kuin muissa tarjouksissa. .. 63,71 . Hankintahinnat 60,85 s 57,55 s .. 51,89 s 20,39 s 22,26 s 19,89 s 28,47 . .. Harvennushakkuu 53,89 . .. Ensiharvennus .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,21 . 24,70 s 24,59 . .. .. Myös katkontaan pohjautuva vertailu vaikutti parhaalta kyseisen sahan kohdalla. .. .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Harvennushakkuu 50,49 . 17,79 . 17,83 s 16,45 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 29,85 . .. .. 26,40 s Uudistushakkuu 65,66 s 67,91 . .. .. .. .. 45,52 s 17,85 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,37 s 54,67 s .. .. 31,99 s .. 16,89 s .. .. .. 44,08 s 18,31 s 18,89 s 17,89 . .. .. Päätehakkuu Puutavaralaji määrä m3 kantohinta €/m3 myyntitulo € Mäntytukki 30 69,5 2085 Mäntypikkutukki 5 28 140 Mäntykuitu 40 20 800 Kuusitukki 640 70 44 800 Kuusipikkutukki 20 31 620 Kuusikuitu 165 25 4125 Koivutukki 20 43 860 Koivukuitu 30 20 600 Yhteensä 960 54 030 Kuusi tarjousta kuusikosta 9285_.indd 16 9285_.indd 16 28.3.2022 13.41 28.3.2022 13.41. 14,72 s 14,18 . .. 33,66 s 32,28 . Sijainti: Keski-Suomi Hakkuukertymä: 950 kuutiometriä Ostaja: Yksityinen saha Muuta: Leimikkoon tuli tavanomaista enemmän tarjouksia, peräti kuusi kappaletta. .. 12,99 s .. .. .. 18,19 s 17,30 s 24,64 . .. 33,31 s 32,79 . Uudistushakkuu 62,15 . .. .. Myös katkontaan pohjautuva vertailu vaikutti parhaalta kyseisen sahan kohdalla. .. 23,00 . .. .. 25,80 s Uudistushakkuu 62,94 s 65,14 s 46,28 . .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA Leimikko: Noin neljä hehtaaria kuusikon päätehakkuuta. .. Harvennushakkuu 52,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,77 s 55,03 . 29,50 . .. 65,56 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,00 s 67,48 s 43,25 . .. . .. 32,96 . 31,44 . 25,13 s 25,72 s Ensiharvennus 38,83 s 40,33 s .. .. 66,91 s 47,52 s 19,57 s 21,53 s 19,44 s 28,12 . 24,91 s Uudistushakkuu 54,68 s 56,62 s .. 16,96 . Uudistushakkuu .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,55 . 14,18 . 37,07 . 33,23 . .. 42,35 s 18,36 s 19,99 s 17,77 s 24,74 . 32,42 s .. Harvennushakkuu 48,92 s 48,26 s .. 51,10 s 32,38 s 35,57 . 38,58 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,82 . .. Harvennushakkuu 55,61 . 1.4.2022 16 Metsälehti.fi AJASSA s nousussa . 15,36 . Hankintahinnat 60,59 s .. .. Sijainti: Keski-Suomi Hakkuukertymä: 950 kuutiometriä Ostaja: Yksityinen saha Muuta: Leimikkoon tuli tavanomaista enemmän tarjouksia, peräti kuusi kappaletta. .. s nousussa . .. .. 25,12 . 49,44 s 32,34 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 63,46 s 44,26 . 20,66
9285_.indd 17 9285_.indd 17 28.3.2022 13.41 28.3.2022 13.41. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. YaraSuna ™ CINIS+ Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. , ja BOREA , ja YaraSuna ™ HORUS , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.. /metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ -kierrätyslannoitteet Uudet Uudet -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Ya Ya Y raSuna ™ -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Y Uudet Uudet Uudet YaraSuna ™ , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. /leipaleveammaksi. , ja YaraSuna ™ BOREA , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen
Sittemmin kuusi nousi ykköspuulajiksi. Metsiimme tulee vuosittain lähes 2 000 kausityöntekijää ulkomailta. PUIDEN SUOSIO on vaihdellut. Viime aikoina on kiinnitetty paljon huomiota metsäluonnon monipuolistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Sen myötä sekametsät ja lehtipuut, etenkin koivu, ovat nousseet uuteen arvoon. Pystyvätkö suomalaiset metsäoppilaitokset kouluttamaan riittävästi motivoituneita metsureita ja metsäkoneenkuljettajia, karkaavatko uudistamiskustannukset kohtuuttomiksi ja onko toiminta metsänomistajien ja asiakkaiden silmissä hyväksyttävää. Valtion mailla puolet metsänhoitotöistä tehdään ulkomaisella työvoimalla. Työvoimaa alalle saadaan ainoastaan vuosia kestävällä ja ajan hermoilla elävällä työllä lasten ja nuorten parissa. Lisäksi koivuraaka-aineelle näyttää riittävän kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. huhtikuuta alkaen. Sen sijaan jatkuva kasvatus, jota tarjotaan ratkaisuksi metsäluonnon tilan parantamiseksi, sopii tähän tarkoitukseen huonosti. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. K ansainväliset kriisit ja vihreä siirtymä korostavat huoltovarmuuden turvaamista. Vaikka metsätalouden kriitikot haluaisivat mitä, luonnon lakeja ei voi muuttaa. Siinä kannattaa hyödyntää suomalaista osaamista ja työvoimaa, kirjoittaa johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. www.metsalehti.fi/blogit SE PP O SA M U LI 9271_.indd 18 9271_.indd 18 28.3.2022 13.46 28.3.2022 13.46. Puulajiaiheinen blogisarja jatkuu 1. Koivu on kaikkein pisimmälle jalostettu puulaji, ja sille sopivia kasvupaikkoja on paljon. Helmikuun 24. Keväällä 2020 maailmanlaajuinen koronapandemia esti työvoiman vapaan liikkumisen. TILAA KOIVULLE KESKUSTELU METSIEN KÄSITTELYSTÄ käy kuumana, mutta on myös asioita, joihin sekä suojelijat että puuntuottajat ovat tyytyväisiä. Sitä on viljelty monen mielestä jo liikaa ja sellaisillekin paikoille, jotka ovat kuuselle liian karuja. Vaihtoehtoja männylle, kuuselle ja koivulle on tutkittu ja kokeiltu, mutta käytännön metsätaloudessa ne eivät ole yleistyneet. AVOHAKKUISIIN PERUSTUVASSA viljelymetsätaloudessa koivua voidaan lisätä puhtaina metsiköinä ja sekapuuna. Koivunkasvatuksen soisikin lisääntyvän. Kevään ensimmäisessä osassa erikoistutkija Anneli Viherä-Aarnio kirjoittaa visakoivusta. Yksi niistä ovat metsien puulajit. Sota heijastuu energiakriisin, raaka-aineiden saatavuuden, pakolaisten sekä ostovoiman heikkenemisen kautta koko maailmaan. Etelä-Suomessa myös yksityisten mailla istutuksista ja taimikonhoidosta tehdään paikoin neljännes ulkomaalaisten työntekijöiden avulla. Konetyön osuus sekä istutuksista että taimikonhoidosta on alle kaksi prosenttia. Joka neljännellä hirvitalousalueella sorkkaeläimiä on asetettuun tavoitteeseen nähden liikaa. Toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa, meillä metsätalous perustuu lähes yksinomaan kotimaisiin puulajeihin. Kannattaa ottaa oppia ympäristöja kansalaisjärjestöistä, jotka tekevät ymKUKA UUDISTAA METSÄMME. Viljelymetsätalouden alkuvuosikymmeninä istutettiin ja kylvettiin paljon männiköitä. Koivu vaatii valoa, eikä se sen vuoksi pääse juurikaan uudistumaan jatkuvan kasvatuksen metsiköissä. itäinen naapurimme hyökkäsi Ukrainaan aiheuttaen siellä valtavan inhimillisen kärsimyksen ja aineellisen tuhon. Ukrainalaisten mahdollinen poisjäänti olisi erityisen vahingollista suomalaisille maatiloille, mutta myös metsissä on totuttu kuulemaan ukrainan kieltä. METSÄNVILJELYN jatkuminen tulevaisuudessa kilpistyy kolmeen tekijään. Kone ei ole kotiutunut suomalaisten istutusja taimikonhoitotyömaille. 1.4.2022 18 Metsälehti.fi YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS METSÄPILA AJASSA / MIELIPIDE TI M O TO IV A N EN METSÄNHOIDON huoltovarmuus on joutunut koetukselle jo toisen kerran kahden vuoden aikana. Silti tekemistä on yhä. Maailmanlaajuinen kriisi vaikuttaa pitemmällä aikavälillä myös Suomen metsänhoitoon. Pahin este koivun kasvatukselle on ollut iso hirvikanta, jota on jo vähän saatu pienennettyä. Siihen tärkein syy on, että meillä on omasta takaa kolme erinomaista ja moneen käyttöön sopivaa pääpuulajia
Hyödynnetään siinä suomalaista osaamista ja työvoimaa. Silti tilakauppa on edelleen monella tavalla takamatkalla suhteessa lähinnä verrannolliseen kansankapitalismin muotoon, asuntokauppaan. Pyysin korjuupalvelulta tarjousta, siinä männyn laatutyvi oli 65€/kuutio ja normitukki selvästi vähemmän.” Panu ”Onko sillä merkitystä näissä maiden välisissä hintavertailuissa, että mittausmenetelmät poikkeavat puhumattakaan katkontatavoista?”Tomperi ”Kaikki varmasti odottavat, että puun hinnat nousevat myös Suomessa, koska Venäjän tuonti loppuu ja energiapuuta ostetaan yhä enemmän. Isot remontit ovat asunnon myyntitiedoissa ja vaikutus hintaan menee jotenkin kaavamaisesti. Seurannan ansiosta hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys on ottanut jättiharppauksen. Ajourat vievät ensiharvennuksessa viidenneksen metsäalasta, jos hakkuukoneet eivät yllättäen tee kehitysloikkaa. Erityisesti Kaakkois-Viro on hyvää metsätalousaluetta.” Visakallio ”Kysyin männyn laatutyven ostajalta hintaa viime kesänä (Suomessa). Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Tämä on tehdashinta, mutta kohtuullisella etäisyydellä sahasta kantohinta on noin 115 euroa. Viljelyyn menee noin yhdeksän prosenttia kuusikon päätehakkuutuloista. MARKKU REMES Kirjoittaja työskentelee johtavana metsänhoidon asiantuntijana Suomen metsäkeskuksessa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Samoista lapsista ja nuorista kasvavat myös tulevaisuuden metsäalan osaajat. Esimerkiksi kolmen metsäpalveluita tarjoavan nuoren naisen yrityksen, Metsuritrio Oy:n, videoklipit ovat saaneet myös muita nuoria kiinnostumaan alasta. Esimerkiksi putkiremontti ja metsätien kunnostus ovat samanluonteisia, muutaman kymmenen vuoden välein toistuvia ylläpitoinvestointeja. Virossa mä-tukin laatu on lisäksi keskimäärin heikompi kuin Suomessa.” Puuki ”Virostakin löytyy yhtä hyviä männiköitä kuin Suomesta. Kaivurimätästyksen hinta on noin 450 euroa hehtaarilta. Toivottavasti nyt koivutukin mitat ja hinta paranisivat täälläkin.” Tikkula ”Pitää löytää hyvälle puulle aina vain parempi hinta. Urakoitsijat ovat kertoneet jo pitkään työn heikosta kannattavuudesta. Nyt menee kaikki yhtälailla bulkkiin, ikävä kyllä. Istutustyön taksoja ei voida laskea, jos työ tehdään laadukkaasti. Metsätiloissa ei vastaavaa remonttivaikutusta voi nähdä. kohtuullinen myyntihinta näihin meikälaisiin 55–60 euron halpuutuksiin verrattuna. uudet puunhinnat. Eikö Venäjä ole iso koivuvanerin tuottaja. Metsissä käytännön työtä tekevät nuoret ihmiset toimivat myös parhaina koukuttajina alalle. Soveltuvilla kohteilla jatkuvatoimisilla mätästyslaitteilla saadaan muokkauskustannuksia alennettua jopa puoleen. VILJELYN kustannuksia voidaan laskea ainakin 10–20 prosenttia, jos uudistusaloilla jätetään käsittelyn ulkopuolelle pienialaiset vaikeasti uudistettavat kohdat. 125€/ kuutio oli tehdashinta ja kertoivat, että mhy toimittaa heille. 1.4.2022 Metsälehti.fi 19 AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI LUKIJAKUVA TOIMITTAJALTA IS M O PE KK A RI N EN / LH ET IK U VA päristövaikuttamista jo päiväkodeissa ja kouluissa. Monen metsänomistajan mielestä kustannukset ovat jo liian korkeat, mutta paine kustannusten nousuun on edelleen suuri. ”Löysin hakkuu työ maaltamme tuulen pesän, joka on kuin kukka vihko.” KUUSIKKO 9271_.indd 19 9271_.indd 19 28.3.2022 13.46 28.3.2022 13.46. Nyt jos koskaan pitää kilpailuttaa leimikot loppuun asti.” Apli ”Miten käy koivutukin. Energian hinnan viimeaikainen hurja nousu siirtyy väistämättä muokkaustaksoihin, jos yrittäjä aikoo olla alalla pitempään. Metsänviljely rehevällä kasvupaikalla maksaa eteläisessä Suomessa istuttamalla perustaen noin 1 400 euroa hehtaarilta. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. MIKKO HÄYRYNEN Asuntokaupasta mallia ”Paksuhko jääkuori isoissa haapapuissa tänä talvena.” METSÄ-MASA ”Forestex Tartu julkaisi 21.2. Eiväthän ne meren rannikoilla ole sielläkään, vaan sisämaassa. METSÄLEHTI julkaisee metsätilojen hintaseurantaa, jota sanomme perustellusti maan parhaaksi, sekä esittelee tuoreita tilakauppoja. Asuntoesittelyissä välittäjä vastaa kysymyksiin, jolloin kaikilla ostajilla on sama tieto. Huoltovarmuuden turvaaminen korostuu vihreän siirtymän ja kansainvälisten kriisien aikakaudella myös metsänuudistamisen osalta. Metsätilojen esittelyistä en ole kuullut, eikä kaikilla välittäjillä olisi siihen osaamistakaan. Tänä keväänä istutettavalla uudistusalalla tehdään ensiharvennus puulajista riippuen 15–30 vuoden kuluttua. Jäisi 100 € kuutiolta, joka olisi suht. Kunnon hinta kunnon puulle.” Lauri Oinonen Verkkokeskustelu: Tukin hinta Virossa. Taimitarhojenkaan ei kannata kilpailuttaa itseään hengiltä. Storan Imaveren saha maksaa mäntytukista 130 euroa kuutio. Suomalainen metsänomistaja saa vain murusia tästä.” TTL ”3:lla kympillä saisi jo mä-tukin kulkeutumaan melko pitkästi. Suurin kustannuspaine on kuitenkin maanmuokkauksen hinnoissa. Lisäksi paikkatiedon tarkalla hyödyntämisellä voitaisiin ennakoida tulevat ajourat, jotka jäisivät ainakin osittain uudistamisvaiheessa käsittelyn ulkopuolelle
Selvästi vedenvaivaamia paikkoja hän kehottaa kuitenkin välttämään. Arboretum eli puulajipuisto on alue, jolla kasvaa kotimaisia ja ulkomaisia puulajeja ja niiden erikoismuotoja. Se ilmestyy tänä keväänä. Elina Saarikosken arboretumissa kasvaa muun muassa liuskalehtinen visakoivu. Näin neuvoo Elina Saarikoski arboretumin perustamisesta kiinnostuneita. Monenlaisille paikoille Arboretumin voi Saarikosken mukaan perustaa melkein mihin vain, missä on sopivat edellytykset puiden kasvulle. Parhaiten arboretum sopii sellaiselle paikalle, joka on kasvuolosuhteiltaan mahdollisimman vaihteleva. Suuren arboretumin perustaminen vaatii paljon aikaa, rahaa ja viitsimistä”, hän sanoo. EL SE K YH Ä LÄ Taimet kannattaa tukea ja suojata hirvija jäniseläimiltä sekä jyrsijöiltä. EL IN A SA A RI KO SK I 9282_.indd 20 9282_.indd 20 28.3.2022 13.51 28.3.2022 13.51. Puolen hehtaarin suuruisessa arboretumissa kasvaa kolmisenkymmentä eri puulajia. ”Arboretum voi olla suuri ja metsää muistuttava tai pieni omalle takapihalle tai mökkitontille perustettu”, hän sanoo. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 1.4.2022 20 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG PIENESTÄ liikkeelle. Saarikoski kiinnostui kotimaisista ja ulkomaisista puulajeista ja niiden erikoismuodoista opiskellessaan metsätalousinsinööriksi. Oman arboretuminsa hän on perustanut kotitilalleen Ilmajoelle Etelä-Pohjanmaalle. ”Se, mitä arboretumiltaan haluaa, vaikuttaa tilantarpeeseen. Sellaisen voi Saarikosken mukaan perustaa kuka tahansa, jolta löytyy kokeilunhalua ja tilaa istutuksille. Takapihan ja mökkitontin lisäksi arboretumin voi perustaa esimerkiksi pienille tai suuremmille peltotai metsäkaistaleille. Saarikoski on kirjoittanut arboretumin perustamisesta myös kirjan. Isoiksi kasvavat puut tarvitsevat enemmän tilaa, pienemmät mahtuvat pienellekin alueelle”, TOISENLAINEN PUULAJIVALIKOIMA Arboretumin perustamiseen tarvitaan kokeilumieltä ja pienempi tai suurempi tila istutuksille. ”Pienestä on helpoin aloittaa
Tästä on iloa jälkipolvillekin.” Lisätietoa arboretumin perustamisesta saa Elina Saarikosken tänä keväänä ilmestyvästä kirjasta Astiataimi istutetaan niin, että juuripaakun pinta jää maanpinnan tasolle. Se, onko maanmuokkaus tarpeen ennen istutusta, riippuu istutuspaikasta – samoin heinäntorjunnan tarve. 9282_.indd 21 9282_.indd 21 28.3.2022 13.51 28.3.2022 13.51. Omaan arboretumiinsa Saarikoski on istuttanut lehtipuiden lisäksi havupuita, sillä ne pysyvät vihreinä talvellakin. Myös osa arboretumeista myy taimia. Puulajit eroavat toisistaan muun muassa siinä, miten paljon valoa, ravinteita ja kosteutta ne tarvitsevat. Paakkutaimen juuripaakun päälle saa sen sijaan tulla muutaman sentin multakerros. Lehtipuille annetaan keväällä kevätlannoitetta, happaman maan kasveille havuja rodolannoitetta. Syyslannoite on kaikille sama. Havupuista on lisäksi saatavilla runsaasti erikokoisia, -muotoisia ja -värisiä vaihtoehtoja. Saarikosken mukaan menestymisvyöhykettä ei tosin kannata tuijottaa liian sokeasti. Taimen tuotantomaa selviää taimeen kiinnitetystä lapusta. Molempia taimityyppejä voi istuttaa koko sulan maan ajan. ”Kyllä tähän rahaa saa menemään, mutta kaikki harrastukset maksavat. Suomen oloissa talvenkestäviksi testatut taimet tunnistaa FinE-tunnuksesta. EL SE K YH Ä LÄ hirvija jäniseläimiltä sekä jyrsijöiltä. Se, millaiset puulajit arboretumiin sopivat, riippuu pitkälti siitä, missä päin Suomea ollaan. Iloa jälkipolvillekin Arboretumiin sopivia taimia voi ostaa taimitarhoilta ja puutarhamyymälöistä. Istutuskuoppaan laitetaan puulajista riippuen joko happaman maan kasveille tarkoitettua multaa tai kalkittua puutarhamultaa. Astiataimi istutetaan niin, että juuripaakun pinta jää maanpinnan tasolle. Suomessa maa on pääosin hapanta, mutta happamuutta voi jossain määrin vähentää levittämällä kalkkia tai täyttämällä istutuskuopan kalkkipitoisella mullalla. ”Ammattilaiset istuttavat paljon syksyllä, sillä silloin taimia ei tarvitse juurikaan kastella. Esimerkiksi douglaskuusi menestyy Suomessa siemenalkuperästä riippuen vyöhykkeeltä yksi vyöhykkeelle kuusi eli suunnilleen Rovaniemen ja Suomussalmen välisen linjan korkeudelle asti. Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen, joista eteläisin, eli vyöhyke yksi, on jaettu vielä kahteen alavyöhykkeeseen. Arat lajit kannattaa kuitenkin istuttaa keväällä, jotta ne ehtivät juurtua”, Saarikoski sanoo. Esimerkiksi douglaskuusta voi suojaisilla paikoilla kasvattaa myös vyöhykkeellä seitsemän. Istuta huolella ja tue suuremmat taimet. Suojaa taimet tuhonaiheuttajilta. Lisäksi puulajeissa on sekä happaman maan lajeja että kalkinsuosijoita. Juuripaakun ympärillä olevaa kangasta ei tarvitse poistaa, mutta se tulee avata juurenniskan ympäriltä. Tarkista puulajien kasvupaikkavaatimukset. JOS haluaa pelata varman päälle, kannattaa arboretumiinsa valita joko suomalaisten puulajien taimia tai sellaisia ulkomaisten puulajien taimia, jotka on joko kasvatettu Suomessa tai jotka ovat peräisin Suomen ilmasto-oloja vastaavilta alueilta. ALKUPERÄLLÄ ON MERKITYSTÄ Saarikoski sanoo. EL IN A SA A RI KO SK I Perusta oma arboretum. Suosi menestymisvyöhykkeen puulajeja. Kuvassa istutettavana on japaninlehtikuusen taimi. Varsinkin istutuksen jälkeisinä vuosina taimia kannattaa lannoittaa. Varsinkin isommat taimet kannattaa istutuksen jälkeen tukea. Puulajien valinnassa tulee kiinnittää huomiota myös puulajien lajikohtaisiin vaatimuksiin. Myös istutuspaikan ominaisuudet vaikuttavat puulajin menestymiseen. Kirjan kustantaja on Tapio. Lehtipuiden taimet ovat yleensä ruukussa kasvatettuja astiataimia, havupuita myydään sekä astiaettä paakkutaimina. Tällaisia alueita on Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Aasian itäosissa, kertoo Elina Saarikoski. METSÄSTÄ 1.4.2022 Metsälehti.fi 21 ”Kyllä tähän rahaa saa menemään.” ARBORETUMIN PERUSTAJALLE Aloita pienestä arboretumista. Taimet kannattaa myös suojata VINKIT Douglaskuusi viihtyy suuressa osassa Suomea. Taimi ja istutuskuoppa kastellaan hyvin ennen istutusta, ja kastelusta tulee huolehtia myös istutuksen jälkeen. Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin. Havuissa valinnan varaa Arboretumin on tarkoitus näyttää hyvältä kaikkina vuodenaikoina, joten Saarikoski neuvoo miettimään, arvostaako esimerkiksi talvella puulajien vihreyttä, rungon muotoa vai esimerkiksi käpyjä tai marjoja. Miten kalliiksi arboretum tulee, se riippuu Saarikosken mukaan niin alueen koosta kuin istutettavaksi valittavista taimista. Kastele ja lannoita tarpeen mukaan
Ohtosen tilan päärakennus lämpiää muutenkin puulla. Pertti Ohtosesta tuli metsänomistaja sukupolvenvaihdoksen myötä 1980-luvulla. Tänä keväänä on tarkoitus levittää noin 10 hehtaarille 90 tonnia tuhkaa. “Karjan hoito on sen verran sitovaa työtä, että nostan hattua kaikille, jotka sitä vielä tekevät”, sanoo Seija Ohtonen. Tilan parsinavetassa oli ennen karjaa, mutta Ohtoset luopuivat siitä vuonna 2014. Noin 10 hehtaarilla Ohtoset kokeilevat jatkuvaa kasvatusta, ja ala kasvaa pikku hiljaa. Sen jälkeen hän on ostanut lisää metsää vaimonsa Seijan kanssa. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 1.4.2022 22 Metsälehti.fi MARIA KARUVUORI, TEKSTI JA KUVAT TUPAKEITTIÖSSÄ on suuri leivinuuni. Sen jälkeen Pertti ja Seija ovat vielä ostaneet metsää, ja sitä on nyt yhteensä noin 250 hehtaaria. Uutta metsää työmaaksi Ohtosten tila sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Kuhmon keskustasta Tämä ei ole vielä perukkaa, vaan kuhmolaisella mittapuulla esikaupunkialuetta. Viimeksi Ohtosten metsää on lannoitettu helikopterilla viime syksynä, noin 22 hehtaaria. Pelloista suurin osa on vuokralla. Yleinen kustannusten nousu hirvittää Ohtosia hieman, ja Ukrainan tilanne on vielä pahentanut asiaa. “Semmoinen työmaa ostettiin itsellemme”, sanoo Pertti. Ensi kesänä metsäpalsta pitäisi ojittaa, ja sinne tehdään myös uusi tie. Taivalkoski KUHMO 9283_.indd 22 9283_.indd 22 28.3.2022 13.53 28.3.2022 13.53. Niillä lämpiävät keskuslämmitysuuni ja tupakeittiön leivinuuni. “Tilasimme pari viikkoa sitten KARJA LÄHTI, MUTTA METSÄT JÄIVÄT Pertti ja Seija Ohtonen pitävät sukutilaa Kuhmon keskustan tuntumassa. Suurin osa metsästä on perinteisesti hoidettua. Seija ja Pertti Ohtonen polttavat siinä talvisin pienen pesällisen joka päivä, sillä se pitää lämmön tasaisena. Nykyisin lehmien paikalla säilytetään jämäpilkkeitä eli pärtöjä, joita ei viitsi laittaa myytäväksi. Viimeksi hankittu alue oli ollut heikolla hoidolla, ja siellä on nyt tehty paljon töitä. Nykyisin tilalla asuvat Kola-koira sekä kissaveljekset Rosvo ja Roope. Merkittävin osa tilan tuotosta tulee metsistä. Metsä on merkittävä toimeentulon lähde, mutta Ohtoset ovat kokeilleet myös suojelua. Ohtosilla on puolisen hehtaaria maisemapeltoa, jolla kasvaa muun muassa auringonkukkaa ja hunajakukkaa. Ostetuilla tiloilla ja palstoilla on paljon nuorta metsää, joka ei vielä tuota mitään. Se oli ennen lannoitteiden hintojen kallistumista. Maat siirtyivät sukupolvenvaihdoksella Pertti Ohtoselle vuonna 1983
Hyväkin sopimus on huono, jos sen noudattamista ei valvota. Pertti on kasvanut tilalla ja sen jatkaminen oli alusta asti selviö. Nykyään otan vettä, keksejä ja hedelmiä ja olen ehkä neljä tuntia.” Toistaiseksi Ohtosten lapsia ei ole tilan jatkaminen kiinnostanut. Toimitusaikakin venyy moneen viikkoon”, Pertti sanoo. “Jos me nostaisimme pilkkeen hintaa suhteessa polttoaineeseen, niin minusta tuntuu että kukaan ei sitä ostaisi sen jälkeen.” Toimeentulo monesta lähteestä Kainuussa puun hinta on hieman maan keskiarvoa matalampi. Pilkkeitä meni viime vuonna kaupaksi noin 450 heittokuutiota, yrityksille myytävää puuta noin tuhat kiintokuutiota. Kahdeksan vuoden ajan Ohtoset ovat tehneet Kuhmon keskustassa käsilumitöitä yrittäjinä. Kallioon voidaan louhia kapea kaivanto, johon kaapeli sijoitetaan. Lumen katkomat puut saivat jäädä metsään ekopökkelöiksi. Perkauksessa voi olla tarpeen nostella maakiviä, jolloin kauhan kärki on uhkaavan lähellä kaapelia. Seija on kouluttautunut pitemmälle, yo-merkonomiksi ulkomaankaupan linjalta. Sellaisia näkee Kainuussa paljon. Korvauk silla saatiin lyhennettyä konevelkaa ja uuden metsän hankkimiseen otettua lainaa. Kaapeloinnit ovat niin tärkeitä asioita, että ne on käsiteltävä tiekunnan kokouksessa. Kohtuullisen hyvä sopimuspohja sähkön maakaapeleille löytyy tietoverkosta laittamalla hakufraasiksi ”Sopimus sähköverkkojen sijoittamisesta”. Ei voida ajatellakaan, että kaapelin asentamisen luvan antaisi puhelinkeskustelussa joku toimitsijamies tai tien suurosakas. Kaksi vanhinta poikaa ovat kyllä olleet nuorempana metsähommissa, ja vanhimman kanssa rakennettiin yhdessä tuulitunneli halkojen kuivattamista varten. Tila ei onneksi ole Ohtosille ainoa tulonlähde. SÄHKÖKAAPELIN SOPIVIN PAIKKA on tienhoidon kannalta tien sivuojan ulkoluiska. Pilkkeitä myydään tilalta suoraan ostajille. “Aikaisemmin otin metsälle mukaan kahvit ja eväät ja viivyin ainakin kuusi tuntia. Tiekunnan kannattaa miettiä kahdesti ennen suostumista. Pyytäjinä ovat olleet sähkönjakeluyhtiöt ja tietoverkkojen asentajat. 9283_.indd 23 9283_.indd 23 28.3.2022 13.54 28.3.2022 13.54. Yksityistien tiealue ei ole tiekunnan omaisuutta, vaan se kuuluu jollekin maanomistajalle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat lisääntyneet pyynnöt, joissa halutaan käyttää tiealuetta maakaapeleiden sijoittamiseen. Kallion päälle voidaan valaa betonisuoja ja raudoittaa se pituussuunnassa. He saivat vakuutusyhtiöltä vahingoista minimikorvauksen pelkän ilmoituksen perusteella. On tehtävä kirjallinen sopimus. Ja kuka vastaa perkauksessa teleyhteyden katkeamisesta, jos valokaapeli on sijoitettu ojan pohjalle. METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Nämä kalliit suojausmenetelmät ovat niin harvinaisia, ettei moni urakoitsija muista ikinä niitä tehneensä. Lunta Kainuussa riittää, ja neljän vuoden takainen paha tykkylumitalvi teki tuhoja Ohtostenkin metsissä. 1.4.2022 Metsälehti.fi 23 TÄHÄN AIKAAN VUODESTA tiekunnat ovat perinteisesti pitäneet vuosikokouksiaan, joissa talousasioiden lisäksi käsitellään merkittäviä kannanottoja ja ohjeistetaan käytännön asioiden hoitajia kuten hoitokuntia ja toimitsijamiehiä. Tilalle ei vielä jatkajaa Pertti kertoo, että iän myötä hän on laiskistunut metsätöissä, vaikka nauttiikin niistä edelleen. Hän on käynyt maamieskoulun. “Puun myynnin veroton hinta oli noin 50 000 euroa, ja se on ollut sitä luokkaa muinakin vuosina”, Pertti kertoo. “Vaikka en minä niitä töitä ole tehnyt. Tiekunnan kokous on juuri oikea paikka käsitellä näitä asioita. Siitä voidaan poiketa esimerkiksi kallion vuoksi. Ulko-ovea vartioiva karhuveistos on saatu lahjaksi. “Juuri luin lehdestä, että sahatavaran hinta on moninkertaistunut, mutta puun hinta ei paljoa muutu.” Ohtoset myyvät kuituja tukkipuuta esimerkiksi Metsäkontiolle, joka välittää puuta muun muassa Kuhmo Oy:lle. Tämä alue on kuitenkin täynnä puiden juuria, ojasta nostettuja kiviä ja ties mitä. Yleinen ohje on, että kaapeli on sijoitettava vähintään 70 senttimetrin syvyyteen. MAAKAAPELOINNIN SOPIMUKSET KUNTOON ”Semmoinen työmaa ostettiin itsellemme.” polttoainetta, ja sen jälkeen hinta on noussut valtavasti. Alan oppikirjat tuntevat tällöin tehokkaita kaapelin suojausmenetelmiä. Seija on ollut palkkatöissä melkein koko ajan, ja Pertti on ollut kolme vuotta postin varhaisjakelussa SLP Kustannuksen palveluksessa. Ohtoset kokeilevat jatkuvaa kasvatusta 10 hehtaarin alalla. Kaapelisopimuksessa kannattaa olla ehto, että sähköyhtiön kustannuksella palkataan ulkopuolinen asennuksen valvoja. He ovat myös suojelleet metsää Metso-ohjelman ja Suomi 100 -juhlavuoden luontolahjakampanjan kautta. Kymmenen vuotta sitten Ohtoset myös suojelivat kymmenen hehtaaria tilan vanhaa metsää Metso-ohjelman kautta. Miten aika ajoin tehtävä ojan perkaus hoituu, jos samassa kaivannossa on voimavirtakaapeli. Olen viime vuosina ollut leipomolla, päiväkodilla ja hotellilla siivoamassa ja laittamassa aamiaista.” Seija myös avustaa tilallisia keväisin EU-tukihakemusten täyttämisessä. Kaikki neljä ovat töissä omilla tahoillaan. Siksi sähköyhtiöt yrittävät usein sopia, että ne saisivat sijoittaa kaapelin sivuojan pohjalle, jolloin kaapelin asentaminen on halpaa. Pertti Ohtonen ei usko, että Venäjän tuonnin loppuminen nostaa sitä merkittävästi. Sen on laatinut Tieyhdistys
Tehokkain vuodenaika raivata pienimpiä taimikoita, kun lehtipuut eivät vielä ole lehdessä eikä muukaan kasvillisuus haittaa metsätyötä. raivauskerta). Onko pitkistä kannoista haittaa. raivaus kannattaa säästää aikaan, kun hanki on jo matalammalla. Hyvällä hankikannolla metsässä on helppo liikkua, tosin lumiken kien avustuksella. Varhaisperkauksessa kaadetaan lähinnä lehtipuustoa, joista jäisi hankiraivauksessa pitkät kannot. Pienissä kannoissa juurikäävän tarttumisriski on toki vähäisempi kuin tukkipuiden kannoissa, mutta männyntai kuusentaimia kaataessa lahottajasienelle syntyy joka tapauksessa tarttumapintoja. Hankikelillä kannattaa tehdä taimikon toista raivausta eli taimikon harvennusta. Tärkein hankiraivausta puoltava tekijä on se, että yöpakkasten aikaan ilmassa on huomattavasti vähemmän puita lahottavan juurikääpäsienen itiöitä. 1.4.2022 24 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVAT KEVÄÄN hankikeli on sopiva aika aloittaa taimikoiden raivaus. Heidän kannattaa kuitenkin kysyä itseltään: otatko metsääsi mieluummin hetkeksi pitkät kannot vai pysyvästi puita lahottavan ja tappavan juurikäävän. KEVÄÄN TAIMIKONHOITOAIKATAULU Maalis-huhtikuussa: +10-vuotiaiden taimikoiden harvennus (taimikon 2. Käsittelynesteen kantaminen toisi lisätaakkaa jo muutenkin raskaaseen raivaustyöhön, ja kantokäsittelystä koituva lisätyö kuormittaisi raivuun jo valmiiksi korkeita kustannuksia. Mäntytaimikon raivaus keväällä ei siis lisää merkittäväsi ytimennävertäjätuhojen todennäköisyyttä. Hirvien hampailta männyntaimet alkavat olla turvassa 4–5 metrin pituusvaiheessa. Ytimennävertäjä ei riski Havupuita on yleensä kaadettaRaivaus lumikengät jalassa on yllättävän sujuvaa, jos vain hanki kantaa riittävästi. Juttu varten on haastateltu myös Luken Timo Saksaa ja Markus Meliniä. Vaihtoehdot vähissä Havupuiden kannot käsitellään juurikäävän vuoksi hakkuissa kantokäsittelyaineella, mutta taimikonraivauksessa syntyy niin paljon kantoja, että niiden käsitteleminen on huomattavasti vaikeampaa. viksi eniten mäntytaimikoissa, joten hankiraivaus sopii etenkin järeämpien mäntytaimikoiden harvennukseen. Etelä-Suomessa raivaaja voi siirtyä hankien huvetessa järeämmistä taimikoista pienten taimikoiden varhaisperkaukseen, sillä huhti-toukokuu on siihen erityisen kannattavaa aikaa. Pakkaskeli on raivaajan helpoin turva. Moni tätä juttua lukeva älähtää heti hankiraivauksessa syntyvien pitkien kantojen haittaavan liikkumista metsässä kesällä ja jättävän maiseman rumaksi. Keväällä raivatessa metsässä on hyvä näkyvyys. Pitkistä kannoista vesovat lehtipuut saavuttaisivat havupuuntaimet nopeammin pituuskasvussa, ja toinen raivaus olisi tehtävä aikaisemmin. Raivauksessa kaatuu myös havupuita, joten pakkaskeli pienentää juurikäävän leviämisriskiä. ”Raivaustyö on nopeaa. Taimikon harvennusvaiheessa pitkistä kannoista ei enää koidu haittaa jäävälle puustolle. Vesominenkaan ei ole kovin voimakasta loppukeväällä tai alkukesästä tehdyn raivauksen jäljiltä”, Luken tutkija Karri Uotila kertoo. raivauskerta). Havupuiden kaataminen ilman kantokäsittelyä on riskialtista, kun vuorokauden keskilämpötila on noussut pysyvästi yli +5 asteen. Raivaussahaan ei ole tiedossa erityisen toimivaa lisälaitetta, jolla kantokäsittelyainetta saisi levitettyä helposti puunkaadon yhteydessä. METSÄSTÄ 9272_.indd 24 9272_.indd 24 28.3.2022 14.01 28.3.2022 14.01. Huhti-toukokuussa: 4–6-vuotiaiden taimikoiden varhaisperkaus (taimikon 1. Pakkaskelillä kaadetun havupuun kanto ehtii kuivahtaa ennen kuin juurikääpäriski taas nousee kevään säiden lämmetessä. Varhaisperkaus eli taimikon ensimmäinen Raivauskausi alkoi jo Järeiden havupuutaimikoiden raivaus kannattaa tehdä juurikääpäriskin minimoimiseksi pakkasella. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan kaadettu mäntypuusto aiheuttaa hyönteistuhoriskiä vasta, kun metsään jääviä riskipuita on yli 50 kuutiota hehtaarilla. Siksi pakkaskeli on raivaajan helpoin turva. Lehtipuissa ei ole lehtiä eikä maassa vihreää kasvillisuutta, joten näkyvyys on hyvä. Juurikääpä leviää puiden juuristoissa, mutta sen itiöt tarttuvat myös tuoreisiin kantopintoihin. Yöpakkasten jäljiltä tehtävä hankiraivaus on kannattavaa useammasta syystä
KEVÄTKAMPAN JA CFMOTO.FI EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI CFORCE 625 lyhyt malli SÄÄSTÄ NYT 800 EUROA! 8 690 € (Normaalihinta 9 490€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle CFORCE 625 pitkä malli SÄÄSTÄ NYT 800 EUROA! 8 990 € (Normaalihinta 9 790€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle 625 MALLIEN OMINAISUUDET: • Neliveto • 60 km/h • 580 cc moottori • Elektroninen tasauspyörästön lukko • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona • Runsas vakiovarustelu ja monipuolinen valikoima lisävarusteita Kampanjahinta voimassa 30.4.2022 saakka. CFORCE 450L EFI EPS SÄÄSTÄ NYT 400 EUROA! 6 990 € (Normaalihinta 7 390€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle Meiltä saat myös markkinoiden parhaan takuun: vuotta ilman kilometritai tuntirajaa! 9272_.indd 25 9272_.indd 25 28.3.2022 14.01 28.3.2022 14.01. 450L EPS MALLIN OMINAISUUDET: • Neliveto • 40/60 km/h • 400 cc moottori • Elektroninen tasauspyörästön lukko • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona • Runsas vakiovarustelu ja monipuolinen valikoima lisävarusteita Kampanjahinta voimassa 30.4.2022 saakka
Täyttä kaasua viiltosuojaan Aluksi ”testireidelle” – vaahtomuovilla vuoratulle kymmensenttiselle puupaalulle – puettiin Husqvarnan Functional-turvahousut. Lisäksi jalkaan sahaukset ovat yleensä epähuomiossa tapahtuvia painalluksia sahan Viiltosuojat eivät turvaa täydellisesti Vaikka viiltosuojahousut eivät ääritilanteissa pysäytä tehokkaimpien moottorisahojen ketjua riittävän nopeasti, niiden antama suoja on yleensä riittävä. Tehokkaammin suojaavien sahausluokan kaksi (ketjunopeus 24 metriä sekunnissa) Functional-housujen kestävyyttä koeteltiin painamalla täysillä kierroksilla käyneen Stihlin terä turvahousujen lahkeeseen. Arvioimme syyksi, että lahkeen viiltosuoja peitti vain reiden etuosan. Stihlin teräketju sen sijaan puhkoi suojausluokka ykkösen viiltosuojan. Jälki näytti yllättäen selvästi pahemmalta kuin ykkösluokan housujen läpi sahauksessa. Yleisimmin käytettävien turvahousujen luvataan pysäyttävän 20 metrin sekuntinopeudella liikkuvan teräketjun. Kun terä osuu viiltosuojaan, kuteet tempautuvat ketjun mukana tukkien sahan kytkimen ja vetopyörän. Molempien ketjunopeus on selvästi suurempi kuin 20 metriä sekunnissa. Ensimmäinen havaintomme oli huojentava. Täydellä kaasulla iskeneen Husqvarnan ketju pysähtyi niin nopeasti, että puolet viiltosuojakerroksista jäi ehjiksi. Teräketju pysähtyy sekunnin murto-osassa, kun viiltosuojakude tempautuu sahan kytkimeen. Tosin läpisahauksen jälki näytti lähinnä raapaisulta vaahtomuovin pinnassa. Valtaosa sahoista on heikkotehoisempia kuin kokeilussa käyttämämme. Katso video osoitteessa metsalehti.fi 9273_.indd 26 9273_.indd 26 28.3.2022 14.04 28.3.2022 14.04. Housujen suojausluokka oli 1 (ketjunopeus 20 metriä sekunnissa). Tavallisesta poiketen housujen viiltosuoja ulottui koko lahkeen ympärille. Suojakude tukkii moottorisahan kytkimen ja terälaipan kärjen tehokkaasti. Kun terä osuu housun pintaan, lahje pyörähtää aavistuksen ja ketju yltää puraisemaan myös takareiden puolelta. Ketju läpäisi tälläkin kertaa kaikki viiltosuojat. METSÄSTÄ 1.4.2022 26 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT TURVAHOUSUJEN suojaavuus perustuu kerroksittaisiin viiltosuojakankaisiin, joissa on koko lahkeen mittaisia kuteita. Tällöin ketjun pitäisi pysähtyä ennen kuin terä yltää jalkaan. Kokeilimme viiltosuojien toimivuutta keskikokoisella Husqvarna 550 XGP:llä ja markkinoiden tehokkaimpiin lukeutuvalla Stihl MS 500i:llä. Suurin osa turvahousuista on luokkaa 1, joka pysäyttää 20 sekuntimetrin nopeudella liikkuvan teräketjun. Havainnoistamme huolimatta turvahousujen antama suoja on yleensä riittävä. Vahingosta olisi siis selvitty vammoitta
Housut kannattaa siis pestä säännöllisesti. SUOJAAVUSLUOKAT . Sisuksiinsa viiltosuojakuitua ahmineen sahan kytkimen puhdistaminen osoittautui työlääksi, Otto Riikilä huomasi. Jutun on kirjoittanut toimittaja Liina Kjellberg. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9273_.indd 27 9273_.indd 27 28.3.2022 14.04 28.3.2022 14.04. Luokitusnopeutta etenevä ketju ei saa läpäistä suojausta. Myös suojaustandardi on ilmoitettu. Vuoden jutuksi ammattija järjestömediassa ylsi metsästä ja musiikista kertonut artikkeli Tukkijoelta Osaran aukeille, joka ilmestyi joulukuun Metsälehti Makasiinissa. Täydellä kaasulla sahan terä voi osua jalkaan lähinnä sahurin kompastuessa, kun käsi huomaamatta puristuu takakahvaan ja kaasuliipaisimelle. käydessä vajain kierroksin, joten suojaus on riittävä. Valtaosa markkinoilla olevista turvahousuista kuuluu tähän luokkaan. . Nykyisin käytössä oleva standardi on EN/ISO 11393, mutta myynnissä on vielä aiemman EN 381-5:n mukaisia tuotteita. Metsälehti palkittiin PESE, MUTTA ÄLÄ PARSI . A-suojaus: Viiltosuojaus kattaa housujen etuosan ja yltää viisi senttiä sivusaumojen yli. Sip Perthus Flash 3 SUOJAHOUSUTYYPIT . Viiltosuojausluokka 1: Suoja 20 metriä sekunnissa ketjunopeudella. Rikkisahattujen viiltosuojahousuja paikattaessa ompeleet eivät saa yltää viiltosuojaan eikä housuja saa korjata liimaamalla. . Halpakin housu antaa suojaa Turvahousujen suojausluokitus perustuu EU-alueella niin sanottujen ”ilmoitettujen laitosten” testauksiin. Sami Karppinen FAKTA VINKKI UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Husqvarna Class 2 Pfanner Gladiator II Stihl Dynamic Sip 1SQT . C-suojaus: Viiltosuojaus ulottuu lahkeiden ympäri. Suomessa suojaimia testaavan SGS Fimkon vanhempi asiantuntija Erja Tammela kertoo, että myös virallisissa testeissä housujen suojaavuutta koetellaan eri suunnista tehtävillä sahauksilla. Tammelan mukaan kaikki Suomessa myytävät turvahousut ovat vaatimusten mukaisia. Viiltosuojaluokka 3: Suoja 28 metriä sekunnissa ketjunopeudella. Pinttyneen pihkaisten tai likaisten housujen suojaus ei ole puhtaiden veroinen. METSÄSTÄ 1.4.2022 Metsälehti.fi 27 PALKINTO ELIISA KALLIOMIEMI METSÄLEHTI voitti Edit 2021-kilpailussa sekä Vuoden juttu että Vuoden uudistaja -palkinnot. . Toimittaja Sami Karppinen, jonka käsialaa on suurin osa Metsälehden videoista, valittiin Vuoden uudistajaksi aikakausmediassa. ”Toimittaja on pystynyt osoittamaan miten pienikin lehti voi kustannustehokkaasti monipuolistaa tarjontaansa ja palvella digitaalisten kana vien avulla lukijoita sekä saavuttaa uutta yleisöä”, perusteli tuomaristo valintaansa. Suojaan voi luottaa, jos housuissa on sahausluokkaa kuvaava tunnus ja CE-merkintä. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. ”Halvimmatkin turvahousut antavat luvatun suojan.” Tammelan mukaan myös tunnetuista verkkokaupoista ostettavat turvahousut antavat riittävän suojan. ”Syvälle menevä tarina kevyestä aiheesta tarjoilee ammattilehden lukijoille uuden näkökulman metsän merkitykseen”, kiitteli tuomaristo. Edit-kilpailun järjestää Aikakausmedia. Korkeampi hinta tuo lisää käyttömukavuutta, mutta ei välttämättä lisää suojaa. Palkittuun työryhmään kuuluivat myös jutun ulkoasusta vastannut AD Anna Back, toimitussihteeri Jussi Collin ja valokuvaaja Seppo Samuli. . Viiltosuojaluokka 2: Suoja 24 metriä sekunnissa ketjunopeudella. Pahasti sahan runtelemat turvahousut on vaihdettava uusiin
pirteäksi jo ensimmäisillä tankillisilla. Paino ilman terää on yli kymmenen kiloa ja työkunnossa noin 12 kiloa. Tavallista suuremman ja raskaamman terän vuoksi työskentely sujuu parhaiten, kun moottoria ei lasketa tyhjäkäynnille vaan terä saa pyöriä koko ajan melko korkein kierroksin. Moottorin sylinteritilavuus on 57 kuutiosenttiä ja teho 2,8 kilowattia. Metsäterä on läpimitaltaan 25 senttiä. Lisäksi saha osoittautui yllättävänkin hyväksi käsitellä. Saha oli odotettua helpompi käsiteltävä, vaikka sen runkoputki on hieman pidempi kuin muissa metsäraivureissa. 1.4.2022 METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT UUTUUS-STIHL FS 561 on raivuriksi jyhkeä. Voimaraivurin terän läpimitta on 25 senttiä, rinnalla 20-senttinen normiterä. Stihlin X-TREEm-valjaat jakavat painon hartioille ja lantiolle tasaisesti, joten ison sahan painon kanssa pärjää. Keskiverto metsänomistajan sahaksi tätä ei ilkeäisi suositella, mutta voimaa vaativissa urakkatöissä raskaan sarjan saksalaiskone voi puoltaa paikkaansa. Sahan erinomainen tasapaino kompensoi raskaan runkoputken ja terälaitteen massaa. Toistakymmentä senttiä paksutkin puut katkeavat tunnottomasti. Siitä on vain silmänräpäys huippukierroksille. Läpimitaltaan 25-senttisen Woodcut-terän akselireikä on 20-millinen, joten sahaan voi halutessaan asentaa myös muita teriä. Toistaalta 25-senttinen terä ei sovi pienempiin raivaussahoihin, ellei turvallisuusohjeiden vastaisesti irrota sektorisuojaa. Stihlin pienemmistä malleista poiketen FS 561:n KOKEILTUA METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! rotstop.fi uittokalusto.fi 9275_.indd 28 9275_.indd 28 28.3.2022 12.29 28.3.2022 12.29. Sekin enemmän kuin muissa myynnissä olevissa sahoissa. Elektronisen M-tronic-moottorinohjausjärjestelmän ryydittämä moottori osoittautui yllättävän Nyt riittää muskeleita Stihlin uusi tehoraivuri päihittää kilpailijansa raa´alla voimalla
Saha toimi lumisissakin pakkaskeleissä. STIHL FS 561 Teho 2,8 kW 2-mix/m-tronic -moottori Tilavuus: 57,1 cm 3 Raivausterä: WoodCut, lpm 250 mm / 26 mm akseli Polttoainesäiliön tilavuus 0,99 litraa Kokonaispituus: 176 cm VALJAAT STIHL ADVANCE T-REEM Paino 10,2 kg Suositushinta 1338 e Plussat ja miinukset + teho + hyvä tasapaino + erinomaiset valjaat – kahvalämmityksen puute Varttuneen taimikon raivaus ei tarjonnut kunnon vastusta isolle Stihlille. kulmavaihde on varustettu voiteluaineen täyttöaukolla. Tuntui, että kahvojen oteväli olisi voinut olla hieman leveämpikin, jotta sahaa olisi saanut hallittua paremmin.” Tavallisesti mies sahaa pykälää pienemmällä, Stihlin FS 490 -sahalla. RAHA KASVAA PUUSSA rahakasvaapuussa.fi Katso alueesi puunostaja ja jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa rahakasvaapuussa.fi 9275_.indd 29 9275_.indd 29 28.3.2022 12.29 28.3.2022 12.29. Olitpa metsänomistajana kokenut konkari tai suoraan pystymetsästä, me haluamme tehdä kanssasi kaupat suoraviivaisesti ja helposti – siis puu meille, rahat sinulle. Koesahaus osoitti ison raivurin hyvän käsiteltävyyden, mutta sahan rouhea leikkuuteho ei vielä tällaisella kohteella päässyt oikeuksiinsa. Metsäkuutio Oy:n metsuri Pekka Aarnio kokeili sahaa joulun seudun haastavissa lumiolosuhteissa. Vapo ostaa ensiharvennuksia ja nuoren metsän hoitokohteita alueellasi 31.5.2022 asti, järkevään hintaan. Vasemmalla Husqvarna 545 Autotune. Hän olisi valmis vaihtamaan isompaan, mutta yhdellä edellytyksellä. Kahvojen lämmityksellä varustettua mallia ei ole tarjolla. Järeimmille raivauskohteille Koesahasimme Stihliä ennakkoraivauksessa, jossa poistettiin pääosin 5–10-senttisiä runkoja. Hän piti sahasta. ”Kolmisen hehtaaria kaikkiaan sahasin isolla Stihlillä. ”Kahvalämmitys tähän pitäisi saada.” Katso video osoitteessa metsalehti.fi Ainakin, jos olet metsänomistaja ja toimit nopeasti. 1.4.2022 METSÄSTÄ Otto Riikilä näyttää, kuinka Stihlin FS 561:n runkoputki on pidempi kuin muissa metsäraivureissa. Ei minkäänlaisia käyntiongelmia eikä kaasuvaijerikaan jäätynyt
Inkeroisten kartonkitehtaan ”pinkkatytöt” Elsa Hykkyrä (vas.), Hilja Laine, Aino Hohti, Hilma Heinonen, Katri Lindström ja Aili Virtanen vuonna 1919. Siinä syitä, miksi Kymijoen varteen kannatti 150 vuotta sitten ryhtyä rakentamaan metsäteollisuuden tuotantolaitoksia. Tehdas kosken partaalla. Inkeroisten kartonkitehdas vuoden 1895 jäljennöskuvassa I. Kymijoen koskien valtaaminen tehdaskäyttöön rakensi perustan Kymenlaakson nousulle Suomen metsäteollisuuden voimakkaimmaksi keskukseksi. Kotkan satama vei tuotteet merille ja tuore Riihimäki-Pietari-rautatie oli vientiväylä itään Venäjälle. ”Joki, metsät, rautatiet ja meri”, Kymenlaakson museon intendentti Marja Salmijärvi luettelee. Schauman. Stora Enso/Elka 9274_.indd 30 9274_.indd 30 28.3.2022 14.09 28.3.2022 14.09. Solin ja J. Kuva: Stora Enso/ Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elka. Höyryn käyttö sahauksessa sallittiin, veroja helpotettiin ja puuta sai halvalla nälkävuosien takia. Raaka-ainetta metsistä, energiaa koskista Suurta Kymijokea myöten pystyttiin uittamaan puita Päijänteeltä asti eli halpaa raaka-ainetta oli saatavissa hyvin laajalta alueelta sisämaasta. Termillä tarkoitettiin todennäköisesti kartonkituotannon pakkauspään työntekijöitä. Kymijoen varteen Kaakkois-Suomeen perustettiin samana vuonna puuhiomoja ja saha peräti neljälle paikkakunnalle: Verlaan, Kuusankoskelle, Inkeroisiin ja Kotkaan. Joesta saatiin vettä, sitä myöten uitettiin puut ja koski valjastettiin energiantuotantoon. Puiden lisäksi joki toi energiaa koskien partaille rakennettuihin tehdassaleihin. Modernin metsäteollisuuden synnyn taustalla olivat myös kasvava tuotteiden kysyntä maailmanmarkkinoilla ja lainsäädännön muutokset. Kymenlaakso sijaitsi muutenkin keskeisellä paikalla. METSÄTEOLLISUUDEN JOKILAAKSO Kymijokivarsi nousi 150 vuotta sitten modernin metsäteollisuuden voimakkaimmaksi keskukseksi, kun teollisuusmiehet lunastivat paperitehtailleen paikat koskien rannoilta. ”Ratkaiseva tekijä oli se, että Kymijoessa pystyttiin uittamaan puita. Inhan matkakirjasta Suomi kuvissa. Aikaisemmin metsiä oli haluttu Suomessa säästää, mutta metsien käyttö ja sahaus vapautettiin 1850-luvulla alkaneissa uudistuksissa. K. Uittoväylät perattiin ja tuli päätös, mitä joenhaaraa pitkin mennään”, Salmijärvi kertoo. 1.4.2022 METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ VUOSI 1872 oli niin Kymenlaakson kuin suomalaisen metsäteollisuuden kannalta merkittävä. Enso-Gutzeit/E lka Inkeroisten kartonkitehtaan johtoporrasta vuonna 1937, A. Stora Enso/Elka Lautatarhamiehiä tyypillisine kantotyynyineen Norjan Sahalla Kotkassa
Verlan pahvitehdas suljettiin vuonna 1964, mutta paikka toimii nykyisin tehdasmuseona ja on ainutlaatuisena ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä teollisuusmiljöönä Unescon maailmanperintökohde. Lähde: Metsäteollisuuden maa, osa 1 Kymenlaaksossa järjestetään 150-vuotiaan metsäteolMies uittaa tukkeja kohti Norjan sahaa vuonna 1949. Vuoden 1872 suurta suosiota laitosten perustamisvuonna Kymenlaaksossa selittänee kilpailu. 9274_.indd 31 9274_.indd 31 28.3.2022 14.09 28.3.2022 14.09. Vuoden 1872 tehdaspaikat ovat yhä käytössä. 1800-luvun lopun talouspyörteissä moni ensimmäisistä metsäteollisuusyrityksistä kaatui, mutta moderni teollisuuden ala oli jo juurtunut Suomeen, ja tehtaat jatkoivat omistajavaihdosten jälkeen pyörimistään. Kotimaisissa tehdasmiehissä oli mukana ylimmästä virkamieskunnasta ja upseeristosta ponnistaneita yrittäjiä. En so -G ut ze it/ El ka Puut uivat Kymijoen suulle asti. ”Suomi oli houkutteleva paikka. Pääomaa ja rohkeita investoijia Tehtaita ja sahoja ei olisi tietysti syntynyt ilman teollisuusmiehiä ja rahaa. Esimerkiksi Kotkaan vuonna 1872 perustetun Norjan sahan nimitys tuli siitä, että sahan perustaja ja ensimmäinen omistaja oli norjalainen Hans Gutzeit ja sahalla työskenteli aluksi norjalaisia. Nykyisin paikalla toimii Kotkamillsin saha. Taidemuseo Poikilossa Kouvolassa on esillä metsäaiheinen näyttely. Kymijokivarressa heillä oli uskoa uuden menetelmän eli puuhiokkeen menestykseen paperinvalmistuksessa, kun lumpun saatavuus paperin raaka-aineena heikkeni. Lisätietoa: kymenlaaksonihme.fi, kymark.fi 150 VUOTTA METSÄTEOLLISUUTTA VUONNA 1872 Kymenlaakson Verlaan perustettiin puuhiomo, Kuusankoskelle kaksi puuhiomoa ja paperitehdasta, Inkeroisiin puuhiomo ja Kotkaan höyrysaha. Kuusankoskella on UPM:n selluja paperitehdas, Inkeroisissa Stora Enson paperija kartonkitehdas ja Kotkassa Kotkamillsin saha ja kartonkisekä paperitehdas. 1.4.2022 METSÄSTÄ Enso-Gutzeit/Elka METSÄTEOLLISUUDEN JOKILAAKSO ”Aluksi Venäjälle sai viedä metsäteollisuuden tuotteita tullitta.” ”Aluksi Venäjälle sai viedä metsäteollisuuden tuotteita tullitta”, Salmijärvi kertoo. Tukkeja nostetaan vedestä maalle Norjan sahan edustalla Kotkassa vuonna 1952. Kyseiset metsäteollisuuden laitokset eivät olleet ensimmäisiä laatujaan Suomessa, mutta ne olivat sinetti modernin puunjalostusteollisuuden syntymiselle Pohjolaan. Kouvola Kymenlaaksoon vuonna 1872 perustetut metsäteollisuuden tuotantolaitokset Verla (puuhiomo, myöhemmin pahvitehdas) Kuusankoski* (kaksi puuhiomoa ja paperitehdasta) Inkeroinen* (puuhiomo, myöhemmin kartonkitehdas) Kotka* (Norjan saha) *=toiminnassa myös nykypäivänä E18 15 Kym ijok i 10 km lisuuden kunniaksi tapahtumia tänä vuonna. Merikeskus Vellamossa avautuu toukokuussa Kymenlaakson metsäteollisuutta käsittelevä Puun vuoro -näyttely. Tuotto oli hyvä, mutta alkupanokset olivat kovat”, Salmijärvi kertoo. Esimerkiksi Kuusankoskella eri tehdashankkeet julkistettiin joen vastakkaisille rannoille. Oman tehtaan paikka haluttiin varmistaa jokivarresta. Investoijat olivat peräisin niin kotimaasta kuin ulkomailta
Olemme oikeassa lintujen keskittymässä, monin tavoin poikkeuksellisella Kolvanan uuron luonnonsuojelualueella PohjoisKarjalan Kontiolahdella, Joensuun ja Kolin välimaas toissa. Kolmen kilometrin käytävä Alueen rikas eläin ja kasvila jisto juontaa juurensa erikoiseen rotkolaaksoon ja sen ympärille syntyneeseen mikroilmastoon sekä vaihtelevaan maastoon. Kolvananuuron jyrkimmillä seinämillä kasvavat männyt hämmästyttävät juurtumiskyvyillään. Rotkolaakson pohjalla kulkevan puron kuulee pulputtavan hangen alla kalliolohkareiden välissä. Ero keskimääräiseen, 100–200 lintupariin, tuntuu juuri nyt uskottavalta, kun tikkojen rummutuksen lisäksi ilman täyttää pienempien visertäjien äänekäs konsertti. Korviin kantautuu kolmen eri tikan rummutusta yhtä ai kaa. Kapealta alueelta löytyy niin karuja lampia, luonnontilaisia lehtoja, soita, kallioseinämiä kuin tavan omaisempaakin metsää. Rytmin perusteella lajeja kin on useampia. RETKEILY 9276_.indd 32 9276_.indd 32 28.3.2022 16.02 28.3.2022 16.02. Louhikkoisella rotkon pohjalla ja reunamilla kulkeva viiden kilometrin rengasreitti on sulan maan aikaan hidaskulkuinen LUMILAAKSO TÄYNNÄ LUONTOA Kolvananuuron rotkolaakso Pohjois-Karjalassa on hieno lintukeskittymä ja geologisen historiansa ansiosta ainutkertainen retkikohde. 1.4.2022 32 Metsälehti.fi PILKKEET HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT TÄLLAISTA on harvoin tarjol la. Kalliojyrkänteiden reunus tama rotkokäytävä jatkuu yli kolme kilometriä. Luonnonsuojelualueen hoito ja käyttösuunnitelmaan on kirjattu, että täällä pesii jopa 480 lintuparia neliökilometrillä
Paksun lumen ja lohkareiden alla pulputtaa puro. Metrin paksuisella keväthangella kulku lumikenkien kanssa on kesäiseen kävelyyn verrattuna oikeinkin helppoa. Ympärillämme on kiviai nesta miljardien vuosien takaa. Kolin jälkeen kakkonen Erikoinen luontokohde tunne taan naapurustossa kyllä nimeltä, mutta moni pohjois karjalainenkaan ei ole käynyt sitä itse kokemassa. Matarakiitäjän toukka kaivautuu maahan kote loitumaan. Miinus verot 30 prosenttia, tietysti. Hyönteisillä suuret kannanvaihtelut ovat yleisiä. Laakso ei sijoitu suurten matkailijavirtojen varrelle – kuutostieltä ajomatkaa kertyy sorateitä pitkin reilu kymmenen kilometriä. Kun huomioimme vakanssien ylimiehityksen, kaikki vapaapäivät, lisät, lomat, vakuutukset, eläkeedut, saunalisät, työterveyshoidon, työvaatteet, jne, jokaisen paperimiehen kustannus metsäsektorille on 50–100 euroa /tunti. Onko reilua. Tavallisesti niitä näkee monin verroin enemmän kuin matarakiitäjän toukkia. Kun sen muutti toukkaa hehtaarilla arvoksi, siinä rinteessä olisi ollut noin 700–800 toukkaa. Tässä se ruokailee vadelmalla. Vaikka toukkia oli nyt todella paljon, se ei vält tämättä tarkoita sitä, että ensi kesänä näkisi paljon aikuisiakin. Puolen tunnin kävelyn jälkeen ollaan jo lähellä rotkon ydintä. Työ on metsätöihin verrattuna siistiä sisätyötä. Matarakiitäjän toukalla on hyvä suojaväritys! Horsmakiitäjä, toinen horsmaa syövä laji, pysyt teli liki näkymättömissä. Matarakiitäjän toukkia näin satametrisen saunapolun varrella horsmissa 14. olla, että suurin osa toukista on loisittuja ja keväällä niistä kuoriutuu pistiäisiä tai kärpäsiä. Jokainen näistä paperitehtaan napinpainajista siis syö 100–500 kaunista koivua tunnissa. Paperimiehelle maksetaan 20–40 euroa tunnilta. METSÄN KÄTKÖISSÄ KESÄLLÄ 2021 kotikulmillani Savitaipaleen Kauliolla oli poikkeuksellisen runsaasti heinähukan ja matarakiitäjän toukkia. Päivittäin näimme useita matarakiitäjän toukkia, mutta emme ainut takaan horsmakiitäjän toukkaa. Kevätau rinko paistaa rotkon suuntai sesti, jyrkiltä seinämiltä kuuluu tasaista veden ja lumisohjon tippumista. Heinähukka talvehtii toukkana ja koteloituu vasta ensi keväänä. Nykyiset muotonsa rotko, pohjoiskarjalaisittain uuro, sai viimeisimmän jääkauden aikana, kun sulamisvedet puhdistivat kiviaineksesta täyttyneen laakson. Vielä paremmin näköjään pulskistuvat paperiliiton pomot, joiden tuottavuus metsäsektorille lienee samaa luokkaa kirjanpainajien kanssa. Kesän aikana näin vain kaksi horsmakiitäjän toukkaa. Se katosi välillä lähes kokonaan, mutta on viime kesinä jälleen ollut yksi runsaimmista päiväper hosista. Tekee 25 vuotta työtä ennen ensiharvennusta, ensimmäistä tiliä. ARVATKAAPA, paljonko kauniista koivusta, ty veltä miehen reiden paksuisesta, metsänomistaja saa myydessään sen. Kummankaan lajin aikuisia ei montaa kertaa nähty, sillä ne liikkuvat pääasiassa hämärissä. Hyvä esimerkki on kaikille tuttu nokkosperhonen. Laakso syntyi 1,8–1,9 miljardia vuotta sitten, kun kallioperään vuoren poimutuksen myötä kasvaneet jännitykset laukesivat. Puuta kohti kokonaistyömäärä pienellä tilalla lienee varttitunnista tuntiin. Geologiaa tuntevalle kohde on vieläkin vaikuttavampi. ANTTI KIVENNIEMI METSURI, KTM Metsämies ja paperimies LUKIJALTA ja vaativa. 25 vuotta kasvatetusta puusta maksetaan siis 20–40 senttiä brutto. Kiire on kadonnut. Kiintokuutiosta maksetaan metsänomistajalle 12 euroa. Sanotaan, että Kolvananuuro on ainoa paikka Suomessa, jossa on voitu varmuudella todeta kallioiden kerrostuneen muinaisen jääkauden aikana noin 2,5 miljardia vuotta sitten. Voi HEINÄHUKAN JA MATARAKIITÄJÄN KESÄ Heinähukan toukalle kelpaavat monet kasvit. Vierek käiset kalliopatjat irtosivat ja liikkuivat kilometrin pari. Vesilammi koita näkyy paikoin nytkin, mutta kun rotkoon viipyillen saapuva kesä yltää tännekin, voi kulkija pysähtyä puron varrelle ja syöttää iholta läiskimiään itikoita suvan tokohdissa odottaville, sormen mittaisille mutukaloille. Aikoinaan sanomalehti Karja laisen lukijaäänestyksessä Kolva nanuuro sijoittui Kolin jälkeen toiseksi, kun kansalaiset äänes tivät PohjoisKarjalan suurimpia ihmeitä. Ensiharvennuskoivu on tilavuudeltaan 20–30 litraa, joten niitä menee yhteen kuutioon 30–50 kappaletta. Arvio on varmaan alakanttiin, sillä tuskin näin edes kaikkia polunvarren toukkia. Arviot ovat vaihdelleet kah destakymmenestä kahteensataan euroon. Juuri nyt laakson pohjalla aika tuntuu pysähtyvän. Ja korjuumiehelle vielä vähemmän. Paikalle asti vaivautuneiden mieleen kohde kuitenkin jää. Niitä tuntui olevan kaikkialla, jopa maantiellä ja pihanurmella. Metsänomistaja muokkaa maan, ostaa taimet, istuttaa, etsii taimet heinästä monena syksynä, istuttaa uudelleen, raivaa 2–3 kertaa koko alan ja siinä valitsee parhaat puut kasvuun. Miljardien vuosien tulos Monelle Kolvananuuron rotko laakso on erityinen paikka maise mien ja luonnon moninaisuuden ansiosta. Kallio lohkojen reunoilla mureni. Ylempää vyöryy aika ajoin pieniä lumimassoja laakson pohjaa kohti. 9276_.indd 33 9276_.indd 33 28.3.2022 16.02 28.3.2022 16.02. Itse Kolvananuuro on lyhyt pätkä pitempää, kymmenien kilo metrien murroslaaksoa. Poikkeuksellisen runsauden vahvistivat havainnot uudistusalalla, jota olemme Jorma Peiposen kanssa seuranneet jo kolmena kesänä. Heinähukan toukkiakin näki aina silloin tällöin pitkin kesää, mutta todellinen toukkien runsaus paljastui syksyllä, kun ne lähtivät etsimään talveh timispaikkaa. Kun toukkia on paljon, on loistenkin ollut helppo löytää elinpaikka jälkeläiselleen. Molempien lajien aikuiset kuoriutuvat jo toukokuun lopulla. 1.4.2022 Metsälehti.fi 33 PILKKEET SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA
Vaihtoehtoisesti silmut voidaan tunnistaa myös röntgenkuvauksella. Koska männyllä silmussa on aina myös kasvupiste, lasketaan silmussa olevien emikukka-aiheiden määrä, joka on yleisimmin nollasta neljään. Hakemukset ansioluetteloineen 24.04.2022 mennessä osoitteeseen rekrytointi@luviansaha.fi Lisätietoja tehtävästä antaa metsäjohtaja Juho Honkela juho.honkela@luviansaha.fi tai 020 779 1158. Siemensatoja on seurattu yhtäjaksoisesti vieläkin kauemmin – havainnointi käynnistyi Metsäntutkimuslaitoksella jo vuonna 1979. Viennin osuus toiminnastamme on 85 prosenttia, sen kohdistuessa 34 eri maahan. Ennusteen tärkein tehtävä on tukea metsien luontaiseen uudistamiseen liittyvien toimenpiteiden ajoitusta sekä metsäpuiden siemenhuoltoa. Edellytämme aiempaa vahvaa kokemusta ja näyttöjä korjuuja kuljetustehtävien hallinnasta. Tehtävän aloittaminen sopimuksen mukaan. Kuusella silmut luokitellaan emikukkatai kasvusilmuiksi, hedesilmujen sijaitessa yleensä alempana oksassa. Luvian Saha Oy on yksi Suomen suurimmista ja vakavaraisimmista yksityisistä sahatavaran ja jatkojalosteiden tuottajista. Kuusen ja männyn kukintaennuste perustuu talvella laboratoriossa tehtävään silmuanalyysiin, missä päätehakkuilta kerättyjen näyteoksien kärkisilmuja preparoidaan ja tutkitaan mikroskoopilla. Lopuksi lasketaan kukkasilmujen osuus tutkituista silmuista. Paikka täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. Tehtävässäsi raportoit yhtiön metsäjohtajalle. Lähde: Luonnonvarakeskus 250 19 94 19 98 20 02 20 06 20 10 20 14 20 18 20 22 1000 m 3 Koivun kukintaja samalla siemensatoennuste tehdään laskemalla hedenorkkojen määrä tarkkailumetsiköissä syksyllä TOIMINTAMME KASVAESSA, HAEMME AKTIIVISEEN JOUKKOOMME Korjuuja kuljetuspäällikköä Toimintamme vakaasti kasvaessa haemme metsäosastollemme korjuuja kuljetuspäällikköä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tehtävässäsi vastaat puunhankintamme ainespuun operatiivisesta määrähallinnasta ja ohjaamisesta, korjuuja kuljetusoperaatioista yhteistyössä hankintaorganisaatiomme kanssa, korjuuja kuljetusresursseista sekä näihin liittyvistä yrittäjäsopimuksista. Tuleva työpisteesi sijaitsee Luvialla. PILKKEET 1.4.2022 34 Metsälehti.fi TUTKIJALTA PEKKA HELENIUS LUONNONVARAKESKUS julkaisi maaliskuussa järjestyksessään jo 29. Lisäksi lasketaan näyteoksissa olevien pikkukäpyjen määrä. Toiminnastamme lisätietoa osoitteessa: luviansaha.fi JATKAMME PUUN ELÄMÄÄ 9277_.indd 34 9277_.indd 34 28.3.2022 16.06 28.3.2022 16.06. Pohjois-Suomessa käpyjen laskennasta vastaa Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia Oy. Ketteränä ja luotettavana toimijana pyrimme olemaan edelläkävijöitä ja esikuvia koko toimialalle. Jokaisessa tarkkailumetsikössä on 50 numeroitua puuta. Vertaamalla tuloksia kertyneisiin aikasarjoihin, saadaan selville tulevan kesän kukintarunsaus, sekä suuntaa antavasti myös vuoden päästä varisevan kuusen siemenen ja seuraavan kahden vuoden aikana varisevan männyn siemenen määrä. SILMUANALYYSILLÄ saatu arvio siemensadosta varmistetaan laskemalla loppukesällä käpyjen määrä tätä tarkoitusta varten perustetuista siemensadon tarkkailumetsiköistä, joita on yli 200 ympäri maata. kukintaja siemensatoennusteen männylle, kuuselle ja koivulle (katso sivu 6). Kokemus aiemmista yrittäjäsopimusvastuista luetaan eduksesi Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työtehtävän, modernit työkalut, kehittämishaluisen ja olennaiseen keskittyvän työyhteisön sekä tehtävän vaativuutta vastaavan palkkauksen. henkilöiden viikkojen työpanos niin maastossa, laboratoriossa kuin toimistossakin. Ennusteen taustalla on useiden Kahvinporoistako kukinta ennustetaan. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Melkoista vaihtelua Männyn emikukka-aiheiden silmukohtainen lukumäärä koko maassa vuosina 1994–2022. Liikevaihtomme on yli 100 M€ ja henkilökuntaa yhtiössämme on 125. Toistaiseksi laskenta on tehty maasta käsin kiikarilla, mutta suunnitelmissa on testata ilmasta tapahtuvaa havainnointia
Loistavaa. Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakka ry toimii Puolangan, Utajärven sekä Vaalan kunnan alueella. Metsäosastomme toimisto sijaitsee Iisalmella. Toimialueenasi on koko hankinta-alueemme Pohjois-Savossa ja osin myös Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tarjoamme sinulle positiivisen työilmapiirin lisäksi monipuolisen, haasteellisen, sekä vastuullisen ja itsenäisen työn. KATI KONTINEN JOHTAVA ASIANTUNTIJA, TAPIO Vastaus Veli-Jussi Jalkaselle lehtien varisemisen jälkeen. 57 milj. Lisätietoa tehtävistä antaa metsäjohtaja Jussi Torpo puh. Tänä vuonna suositukset ajantasaistetaan suometsien hoidon ja vesiensuojelun osalta. Tuotantolaitoksemme sijaitsee Iisalmen Peltosalmella. 040 516 4660 ja Korjuuja kuljetusesimies Mikko Pötsönen p. Materiaalipankkiin on koottu suometsäosaajan verkkokurssien sisältöä tukevia oppaita ja tausta-aineistoa, joiden avulla voi laajemmin perehtyä suometsiin ja niiden kestävään käyttöön. Tehtävään valittavalta odotamme: – metsätalousteknikon tai -insinöörin koulutusta – muutaman vuoden työkokemusta vastaavassa tehtävässä – hyviä ihmissuhdetaitoja ja positiivista asennetta – käytännönläheistä ja tuloshakuista työotetta – kykyä itsenäiseen työskentelyyn Lisätietoja antavat Toimitusjohtaja Jaakko Keronen p. Ennusteet löytyvät osoitteesta luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/luonnonvaraseurannat. Verkkokursseilla käsitellään keskeisimmät asiat suometsistä kasvupaikkoina, puuston käsittelystä, luonnonhoidosta, vesija ravinnetaloudesta sekä ojituksen ja metsänkasvatuksen vaikutuksista. Olemme metsäalan vastuullinen edelläkävijä, joka uskoo siihen, että menestyvän yrityksen tekevät onnelliset työntekijät. Luonteeltasi olet työtä pelkäämätön, muuttuviin tilanteisiin sopeutuva ja haasteista innostuva. Kukintaja siemensatoaikasarjojen venähdettyä jo kymmenien vuosien pituisiksi ne ovat alkaneet kiinnostaa myös puiden kasvu ja tuotos-, ilmastonmuutosja metsätuhotutkijoita sekä populaatioekologeja eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Aiempi työkokemuksesi puunhankinnan parissa on suureksi eduksi. Aikaisempi kokemus metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Aineisto koostuu verkkokursseista ja materiaalipankista. Kuusen käpysatotietoja on hyödynnetty esimerkiksi oravien kannanvaihtelua koskevassa tutkimuksessa. Tämä tuo muutoksia myös suometsäosaajan verkkokursseihin. 0500-339 277 Tarjoamme sinulle kilpailukykyisen palkan, ensiluokkaisen työporukan ja vakituisen työn kansainvälisessä ja vakaasti kasvavassa suomalaisessa perheyrityksessä. Koivun kukintaennusteella on myös oma vaikutuksensa apteekkien asiakasmääriin huhti-toukokuussa. 045 111 1004. Lähetä hakemuksesi kotisivujemme kautta versowood.fi 22.4.2022 mennessä. Verkkokurssit tukeutuvat pitkälti metsänhoidon suosituksiin. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme perjantaihin 8.4.2022 mennessä osoitteella jukka.kauppinen@mhy.fi Lisätietoja työtehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jukka Kauppinen puh. euroa ja henkilöstövahvuutemme 58. PILKKEET 1.4.2022 Metsälehti.fi 35 LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Erkki Oksanen / Luke VELI-JUSSI Jalkanen kritisoi lukijakirjoituksessaan Tapion Suometsäosaaja-sivustoa (Makasiini 2/2022). Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukainen/palkkatoivomus. Töissä tulevilla sukupolvilla Haemme palvelukseemme, KORJUUJA KULJETUSESIMIESTÄ Toimenkuva muodostuu puunkorjuun ja -kuljetuksen eri tehtävistä. 0440 167 100. 1922 perustettu, yksityinen sahalaitos. Iisalmen Sahat Oy on v. Liikevaihtomme on n. Pidätkö merkityksellisestä työstä ja mahtavista työkavereista. Kirjoittaja on Luonnon varakeskuksen tutkija. Olet ahkera, yhteistyökykyinen, viihdyt perinteisessä metsämiesporukassa sekä osaat hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa. Meillä on noin 2000 jäsentä ja 11 toimihenkilöä. Sivusto aukaistiin helmikuussa, ja sen tarkoituksena on olla suometsien rakenteeseen ja käsittelyyn sekä ojituksen ja metsänkasvatuksen ympäristövaikutuksiin perehdyttävä metsäammattilaisten itseopiskeluaineisto. Liikevaihtomme on lähes 650 M€ ja työllistämme kolmellatoista paikkakunnalla noin 850 henkilöä. Hankimme puuta vuosittain n. MHY Rokua 2 x 120_95 22.3.2022 11.16 Sivu 1 9277_.indd 35 9277_.indd 35 28.3.2022 16.06 28.3.2022 16.06. Suosittelemmekin tutustumaan materiaalipankin aineistoihin, moneen kysymykseen saa sieltä tarkempia vastauksia. Haemme METSÄNEUVOJAA vakituiseen työsuhteeseen Puolangalle. Lue meistä lisää: www.versowood.fi Osaaminen Koulutukseltasi olet metsätalousinsinööri tai muun vastaavan metsäalan koulutuksen käynyt. Työtehtäviisi tulee kuulumaan puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. Tykkäätkö mukavasta toimeentulosta ja varmoista työllisyysnäkymistä. Hae Versowoodin metsäasiantuntijaksi Joutsa-Pertunmaa -alueelle! Oletko etsimämme METSÄASIANTUNTIJA. Vastuut Tehtävänäsi on osallistua puun ostoon ja muihin puunhankinnan tehtäviin seuraavilla hankinta-alueilla: • Joutsa • Pertunmaa versowood.fi Versowood on Suomen suurin mekaanista puunjalostusta harjoittava perheyritys, joka on tehnyt luotettavaa puukauppaa jo vuodesta 1946. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 10.4.2022 mennessä sähköpostilla osoitteeseen mikko.potsonen@ipowood.fi. 750 000 m 3 pääsääntöisesti Pohjois-Savon alueelta
Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Huvudinnehållet i förslaget är att uppdatera reglerna för att motsvara den lagstiftning som ändrades 1.1.2022. Tilalla v. Hp. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 12 m 2 . Vapautuu nopeasti. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Mikkolanniemi 19,838 ha. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. 2021, raportti välittäjältä. Etäisyys Helsingistä n. 1 rantakavan muk. Ulkovarastossa venevaja, puuliiteri, työkaluvarasto sekä Biolan-wc. 139.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä Parikkalassa. RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . Lisäksi käsitellään kassan hallituksen esitys sääntöjen muuttamisesta. Yk: iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa runsaasti. 3500 m 2 nurmikkotontti, rannan ilmansuunta etelään ja länteen. 85 km. Tilinpäätöstä ja sääntömuutosta koskevat asiakirjat ovat nähtävinä 14.4.2022 alkaen eläkekassan toimistossa Kalevankatu 13 toimiston aukioloaikoina. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Hyvä tieyhteys, tila sijaitsee Mustanlahdentien varrella. Kokonaispuusto n. 975 m 3 . Till revisor föreslås val av KPMG Oy Ab. Esityksen pääasiallinen sisältö on kassan sääntöjen päivittäminen vastaamaan 1.1.2022 muuttunutta lainsäädäntöä. 30.000 €. Vid mötet behandlas de ärenden som nämns i 24 § i kassans stadgar för ordinarie kassamöte. Hintanäkemys 89 000 €, TARJOUKSET 14.4.2022 klo 16 mennessä, veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Helsingfors den 2 februari 2022 STYRELSEN Delägarnas och medlemmarnas detaljerade och daterade fullmakter bör sändas fem dagar före mötet, dvs. Talouskeskus vuokrattu toukokuun, pellot kasvukauden 2022 loppuun saakka. Mötesrepresentanterna kan delta i mötet via distansförbindelse. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. 2012 jälkeen peruskorj. Mökit rakennettu vuosina 1978 ja 2013. 1947 rakennettu 1,5-kerroksisen omakotitalo, 2-kerroksinen aittarakennus, pihasauna ja iso navettarakennus, jossa mm. 110 000 €. 25 km, Lahdesta n. 029 432 a6114 Kauppak. www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Kesälahti, Villala 14,43 ha. Dessutom behandlas styrelsens förslag till revision av stadgarna. Reheviä kasvupohjia 83 % ja kuivahkoa kangasta 17 %. 12.30 på Restaurang Tekniska, Eriksgatan 2, 6:e våningen, 00100 Helsingfors. Jäsenen, joka aikoo henkilökohtaisesti käyttää kokouksessa äänivaltaansa, on ilmoitettava osallistumisestaan osoitteeseen elakeverso@elakeverso.fi edellä olevaan ajankohtaan mennessä. Hp. Kasvupaikat reheviä, puustoisimmilla kuvioilla puuta yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2-kehitysluokan taimikkoja. Pinta-alasta 0,36 ha vesialuetta. 115.000 €. MÖTESKALLELSE Eläkekassa Versos ordinarie kassamöte hålls den 21 april 2022 kl. Metsämaan kasvupohjat rehevät, puustoa noin 1400 m 3 . Hyvin hoidettu talouskeskus: v. Metsämaata n. perustettu 1933 1.4.2022 36 Metsälehti.fi KOKOUS MYYDÄÄN KOKOUSKUTSU E läkekassa Verson varsinainen kassankokous pidetään 21.4.2022 klo 12.30 Ravintola Tekniskassa, osoite Eerikinkatu 2, 6. Bokslutshandlingarna och styrelsens förslag till ändring av stadgarna finns till påseende under tjänstetid vid pensionskassans byrå, Kalevagatan 13, från och med den 14 april 2022. vuosikerta. rintamamiestyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. 1500 m 3 , peltoa n. krs, 00100 Helsinki. Myydään määräalana, metsämaan pa noin 37 ha. 029 432 6108 Eero Sala p. Tilaa on isommallekin perheelle. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Kuusivaltainen kokonaispuusto noin 7000 m 3 , tukkia on noin 47 %. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Heti päätehakattavissa 5 ha. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Hp. Mökkiin tulee kylmä ja lämmin vesi. Kohteeseen sisältyy 4 RA-rantarakennuspaikkaa, rak.oikeutta 150 m 2 / rakennuspaikka. Tilintarkastajaksi esitetään valittavaksi KPMG Oy Ab. Hp. Hp. 3,8 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 9278_.indd 36 9278_.indd 36 28.3.2022 16.07 28.3.2022 16.07. 115.000 €. Mökeissä sähkölämmitys, saunaja päämökissä takat. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Päärakennuksen ak: mh, tupa, keittiö, kh. 1969 valmistunut, peruskorjattava omakotitalo kerrosalaltaan 120 m 2 , sekä navettarakennus. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Kokoukseen voi osallistua etäyhteyksin. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. VAPAA-AJAN ASUNTO, Enonkoski, Simanala Saarijärven rannalla Enonkosken Kotkuinniemessä siistikuntoinen loma-asuntojen kokonaisuus. Medlem som personligen har för avsikt att utöva sin rösträtt vid mötet bör meddela om sitt deltagande till byrån elakeverso@elakeverso.fi även fem dagar före mötet. Hp. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 50 m. Puustoa noin 2100 m 3 . 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Nukkuma-aitta n. rakennuspaikka. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. Lämmitys sähköllä ja 5 tulisijalla. före den 16 april 2022 till pensionskassans byrå för granskning. 50 km ja Tampereelta n. Metsää noin 7,82 ha ja tukikelpoisia peltoja noin 10,17 ha. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 464 6500 METSÄTILA, Loviisa, Keipsalo 6,066 ha. V. Hp. Kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen 24 §:ssä mainitut varsinaiselle kassankokoukselle kuuluvat asiat. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä n. Kaksi merenrantakiinteistöä. 38.000 €/tarjous. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Helsingissä 2.2.2022 HALLITUS Yksilöidyt ja päivätyt valtakirjat on toimitettava eläkekassan toimistoon tarkastettaviksi viisi päivää ennen kokousta eli 16.4.2022 mennessä. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. runsaasti varastotilaa. Tilalla on taimikoita 7,3 ha ja entisiä peltoja, joiden puusto pääosin ojien varsilla, noin 1,6 ha. 125 km, Hämeenlinnasta n. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. Päärakennuksessa kuntotarkastus ja homekoirakartoitus v. Polttopuuta ja pientä harrastemetsää omasta takaa
PILKKEET 1.4.2022 Metsälehti.fi 37 METSÄRISTIKKO 6 METSÄRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . PALKINNOT metsäristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Reijo Mattila, Pietilä, Eino Ojakaski, Juva ja Ella Peltonen, Kitee. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 6. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. METSÄRISTIKKO 6 9278_.indd 37 9278_.indd 37 28.3.2022 16.07 28.3.2022 16.07. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 13.4.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. tai p. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan
Vuodesta 1994 se on kantanut nimeä kevätseuranta. Alkukevät on yleensä enemmän lintujen bongailuaikaa ja muut lajit tulevat vähän myöhemmin ilmojen lämmetessä”, Heikkinen arvioi. Tällaisissa tutkimuksissa vuosikymmenten havainnot kevään tulosta ja lajeista ja niiden ilmaantumisesta ovat todella tärkeässä osassa”, Heikkinen toteaa. Luontoliiton kevätseurantakoordinaattori Saara Heikkinen luettelee, mistä lajeista on jo tullut havaintoja. Tänä vuonna teemana on perinnemaisemat. ”Ilmastonmuutos on aika pinnalla, samoin biodiversiteettikato. päivä helmikuuta. Luontoliiton järjestämässä kevätseurannassa kerätään ensihavaintoja lajeista. Vaikka Luontoliitto on lasten ja nuorten ympäristöjärjestö, seurannan tarkoitus on innostaa kaiken ikäisiä havainnoimaan kevättä ja kevään tuloa. Keväisin järjestetään joka vuosi samaan aikaan lisäksi kahdeksan seurantaviikonloppua. Lorua pitäisi ehkä hieman muokata”, Heikkinen hymähtää. Havainnoista voi ilmoittaa osoitteessa kevatseuranta.fi 9279_.indd 38 9279_.indd 38 28.3.2022 16.08 28.3.2022 16.08. Tällä hetkellä kevään etenemistä kannattaa seurata rannikkoalueilla ja peltojen pälvipaikoilla. Vakiolajien ohella mukana on vuosittain vaihtuvia teemalajeja. Viimeinen seurantaviikonloppu on kesäkuun alussa. Yksin Luontoliiton vastuulla toiminta on ollut 1970-luvun lopulta. Vuorokauden keskilämpötila ei ole noussut plussan puolella vielä etelässäkään. Vuosittain havaintoja kertyy noin 10 000 –15 000, ja määrä on kasvussa. Vuosikymmenten aikana kevään tulo on jonkin verran aikaistunut. Kiurujen laululentoja ja töyhtöhyyppien liverrystä voi kuulla pälvipaikoilla. . Saara Heikkinen aloitti kevätseurannan koordinaattorina helmikuun puolivälissä ja osallistui tänä keväänä ensimmäisen kerran kevätseurantaan ilmoittamalla ensihavaintonsa laulujoutsenesta. . Kesä ei ihan vielä maaliskuussa tule. Laulujoutsenet saapuvat sulien vesien äärelle, ja lumen alta paljastuneilla pelloilla viihtyvät kiurut, töyhtöhyypät ja kottaraiset. Kevätseurannan juuret ulottuvat aina 1950-luvulle, jolloin Suomen tiedeseura yhdessä Luontoliiton kanssa aloitti keräämään luontoharrastajilta kevään tuloon liittyviä havaintoja. Havainnot Luontoliitto toimittaa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen. . ”Mustarastaat laulavat iltaja aamuhämärissä tällä hetkellä todella kauniisti. ”Kuu kiurusta kesään ja ensimmäinen kiuruhavainto on tänä vuonna itse asiassa jo 19. Hyvällä tuurilla voi kuulla myös peipon ja kottaraisen juttelelua. Kaikkiaan maaliskuun loppuun mennessä lajien ensihavaintoja on ilmoitettu Luontoliitolle lähes 700. . PILKKEET 1.4.2022 38 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN FAKTA TIIA PUUKILA, TEKSTI MARIA GRÖNROOS, KUVA LAULUJOUTSEN, nokkosperhonen, sinivuokko, kyy. ”Vähän ollaan muutamiin edellisiin keväisiin verrattuna jäljessä. Vanhaan loruun ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään” ei ole enää täysin uskominen. Tänä vuonna ilmoituksissa näkyvät yöpakkaset ja talven runsaat nietokset. Kiurun kevätlentoa ja naurulokin naurua Luontoliiton kevätseurantaan ilmoitetaan vuosittain tuhansia havaintoja kevään edistymisestä. Kun kevät tästä vielä vähän etenee, naurulokki alkaa vähitellen naureskelemaan.” Kuu kiurusta kesään, vai ei sittenkään. Vilkkaimmillaan lintujen kevätmuutto on huhtikuun puolivälin jälkeen, mutta jo nyt luonnon äänimaailma lupaa kevättä. . HAVAINTOJA KEVÄÄSTÄ
EY:stä metsämahti 9279_.indd 39 9279_.indd 39 28.3.2022 16.09 28.3.2022 16.09. Fossiililöytöjen perusteella katsuralajeja on ollut useita. Karamellipuu kuusta Euroopassa katsurat eivät kasva juuri omenapuuta suuremmiksi, mutta Japanissa jopa 40-metrisiksi. huhtikuuta. Etenkin syksyisin kun puu varistaa lehtensä, ne tuoksuvat tulkitsijasta riippuen karamellille, vaahterasiirapille tai paahdetulle sokerille. ”Suomen metsistä riittäisi neljän hehtaarin palsta jokaiselle kansalaiselle. Puu on suhteellisen nopeakasvuinen ja Japanissa suurimmat katsurat ovat yli 40-metrisiä. Kevytrakenteinen puuaines tarjoaa kelpo materiaalia ainakin huonekaluja rakennuspuuksi, puupaneeleihin sekä toisinaan myös suosittujen Go-pelilautojen materiaaliksi. Puu onkin aikojen saatossa kirvoittanut sananikkareita ja tarinankertojia luomaan huikeita kertomuksia. Ei 41% Kyllä 59% GALLUP SITAATTI ”VIIKON SISÄÄN o n pyydetty neuvoja ja apua metsäasioissa Ruotsista, Kanadasta ja Norjasta. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kokemuksemme ovat erilaiset.” Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen Twitterissä 23.3. Pikkulehtikatsuran lehdet muistuttavat hieman pieniä lumpeenlehtiä. Legendan variaatioita on soviteltu myös japanilaiseen ja korealaiseen mytologiaan. Aina välillä – ”kerran kuussa” – kuu ehtii kuitenkin paistaa hetken varjoista vapaana. Lehden laskelmien mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyys kaksinkertaistaisi Euroopan yhteisön kasvullisen metsämaan alan. Paikalliset tutkijat julkaisivat hiljattain tutkimuksen, jossa löysivät yhden ainoan katsuran latvustosta liudan epifyyttisiä putkilokasvilajeja. Tuli mieleen taannoinen Hesarinkin esiin nostama Timo Pukkalan väite, että suomalaisella metsäosaamisella on maailmalla huono maine. Japanin lauhkeassa ilmastossa puut voivat toimia myös kasvualustana muille kasvilajeille. Puun koristeellista latvusrakennetta herttamaisen pyöreine lehtineen pidetään itäaasialaisessa kulttuurissa jopa runollisen viehätysvoimaisena. Ennen ihmistä puu oli huomattavasti laajemmalle levittäytynyt. Lisäksi yhteisöstä tulisi paperin ja sahatavaran tuotannossa lähes omavarainen. Paljonko puusta maksetaan muualla. Eräs suosittu muinaiskiinalainen legenda on tarina kuussa asustelevasta miehestä, katsura otokosta, jonka puunhoidolliset toimenpiteet oksaleikkureineen aiheuttavat kuun eri vaiheiden ilmenemisen. Nykyään lajeja koko heimossa on enää kaksi jäljellä. Puu on suosittu puistopuu Japanissa, Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja paikoin jopa Suomessa. Saksassa puuta kutsutaan japanilaiseksi kakkupuuksi. EY-ihmisen metsänautinta rajoittuu kymmeneen aariin” , lehti vertasi. ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Nostaako Venäjän hyökkäys Ukrainaan puun hintaa. Puun alkuperäisenä kotikontuna pidetään Kiinaa, Koreaa ja Japania. Tarinan mukaan jättimäisen puun latvus varjostaa kuun pintaa ja vaikka mies kuinka pontevasti karsii sen oksia, kasvavat ne aina uudelleen takaisin. Puun latvuksen katsottiin tarjoavan ekologista suojapaikkaa yli kolmasosalle löytämistään lajeista ja turvaavan niiden kasvurauhaa maan tasolla vaanivilta nälkäisiltä kauriseläimiltä. Pikkulehtikatsuran lehdet muistuttavat hieman minikokoisia lumpeenlehtiä. ”SUOMI ja Ruotsi tekisivät EY:stä metsämahdin” , otsikoi Metsälehti huhtikuussa 1992. i Aiotko istuttaa nykyistä enemmän koivua ja mäntyä. PILKKEET 1.4.2022 Metsälehti.fi 39 NUORTEVA METSÄLEHTI 30 VUOTTA SITTEN Seuraava Metsälehti ilmestyy 13. Kauristurvallinen latvus Rauduskoivun tapaan on katsurallakin oma riippamuotonsa. Suomessa puun nimi on katsura tai pikkulehtikatsura (Cercidiphyllum japonicum ), joskaan kovin pieniä lehdet eivät ole. Mielellään olen auttanut. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ITÄ-AASIAN merenpuoleisilta alueilta on kotoisin hattarantuoksuinen ja tuuhealatvuksinen lehtipuu. Euroopassa puut jäävät usein omenapuun mittoihin. Lähes neljäkymmenmetrinen koepuu, rungonpaksuudeltaan hirven pituutta suurempi, ei tosin ollut aivan pienimmästä päästä. Nimestään huolimatta puun suurimmat lehdet saattavat olla läpimitaltaan lähes kymmensenttisiä ja keskimäärin enemmän haavanlehtien kokoluokkaa
9280_.indd 40 9280_.indd 40 28.3.2022 16.10 28.3.2022 16.10. Pyydä tarjous paikalliselta metsäasiantuntijaltamme! Yhteystiedot löydät osoitteessa www.metsaforest.com/otayhteytta. Tarjous koskee vain Metsä Groupin omistajajäsenten uusia tilauksia, jotka toteutetaan vuoden 2022 aikana. Kun tilaat matriisihinnoitellun varhaisperkauksen tai taimikonharvennuksen Metsä Groupilta 15.6.2022 mennessä, saat siitä alennusta 25 euroa per hehtaari. Taimikonhoitoon sijoittaminen kannattaa: yhden euron panostus tuottaa keskimäärin kolme euroa. Tilaa taimikonhoito 15.6.2022 mennessä ja saat alennusta 25 €/ha! Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, jonka puusto sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä