Maailmalla se on jo miljardibisnes. NRO 6 . TORSTAINA 7. Sivut 10–13 HIILEN HINTA PERJANTAINA 31. MAALISKUUTA 2023 . PERUSTETTU VUONNA 1933 9995_.indd 3 9995_.indd 3 25.3.2023 10.54 25.3.2023 10.54. LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Metsänomistajille kaupataan mahdollisuutta rahastaa hiilensidonnalla
NRO 6 . Niiden puu on perinteisesti hinnoiteltu kesäkohteita maltillisemmin. Vuotta aiemmin määrä oli kaksi miljoonaa kuutiometriä pienempi. PERUSTETTU VUONNA 1933 Jussi Parviainen (vas.) ja Matti Toivonen tarkastelevat metsän hiilensidontaa Hämeenkyrössä. NRO 18 Metsänomistajille kaupataan mahdollisuutta rahastaa hiilensidonnalla. AJANKOHTAINEN / UUTISET 31.3.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsäalan eläkevakuuttaja sijoitti parhaiten ›› 8–9 Mikä tekee hyvän puunostajan. Kuitupuiden hinnat ovat alkuvuonna nousseet, vaikka osto on pääasiassa kohdistunut talvileimikoihin. Maaliskuun puoliväliin mennessä puukauppaa oli Suomessa tehty yhteensä noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä. Sivut 10–13 HIILEN HINTA PERJANTAINA 31. Tätä vajetta yritetään nyt paikata kotimaasta. LOKAKUUTA 2021 . ”Kuitupuun hintakehitys on ollut poikkeuksellista. ”Suomesta puuttuu aiempaan verrattuna joka kuukausi ympäri vuoden 500 000 kuutiometriä tuontipuuta. Maailmalla se on jo miljardibisnes. ›› 14–15 METSÄSTÄ Uudista oikein ja selätä kuivuus ›› 20–21 Uutuustaimet kestävät kääpää ›› 24 Leppäveljekset eivät ole ilvekset ›› 30–31 PILKKEITÄ Metsäsanat ovat niitä vanhimpia ›› 32–33 Vuosikymmen metsäkampanjaa ›› 38–39 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. 9936_.indd 4 9936_.indd 4 25.3.2023 10.56 25.3.2023 10.56. Viidenkymmenen euron hinnat kuitupuulle ovat reaalisestikin 2000-luvun korkeimpia. Isommista eristä on maksettu osassa maata jo yli 50 euron kuutiohintoja. Hankintahinnat huippulukemissa Kuitupuun kysyntä näkyy selkeästi tienvarteen toimitettujen hankintaerien hinnoittelussa. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/22) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. Poikkeuksellista on, että hintojen nousu on jatkunut läpi talven. Vuoden 2008 suhKUITUPUU PUHKOO HINTAENNÄTYKSIÄ Kuitupuun hankintahinnoissa on ensimmäistä kertaa rikottu viidenkymmenen euron raja. Puukauppoja on myös tehty edellisvuotta enemmän, mutta tarvitsemme puuta silti koko ajan. Vaikutukset puunhankinnassa näkyvät tänä vuonna ensi kertaa konkreettisesti”, tiivistää MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala asian. MAALISKUUTA 2023 . Kiihtynyttä kuitupuukilpaa ja hintojen nousua selittää ennen kaikkea puuntuonnin tyrehtyminen Venäjältä, mutta myös yleinen hintojen nousu, eli inflaatio. (Kuva: Marjaana Malkamäki) SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA KUITUPUUN hinta on noussut Suomessa yli 35 prosenttia vuoden aikana. Puunkäyttömme kasvaa etenkin syksyllä starttaavan Kemin biotuotetehtaan myötä”, kuvailee Metsä Groupin puukaupasta vastaava johtaja Jani Riissanen
Signaaleja taloussuhdanteen heikkenemisestäkin on ilmassa. ”Toistaiseksi kaikilla puutavaralajeilla on kuitenkin hyvä kysyntä. Korkeimmat tilastohinnat hankintapuusta on kirjattu Kymi-Savon alueella, missä koivukuitupuun hankintahinta oli viikolla 11 keskimäärin jo 46,93 euroa kuutiolta. MTK:n Rintala uskoo, että kotimaasta on saatavissa puut kaikkien ostajien tarpeisiin. Sahatavaramarkkinoilla epävarmuutta on selluteollisuutta enemmän. kt KOMMENTTI 9936_.indd 5 9936_.indd 5 25.3.2023 10.56 25.3.2023 10.56. Lopulta puukaupan suunnan sanelee metsäteollisuustuotteiden kysyntä. Pystykaupoissakin kuitupuusta maksetaan nyt 2000-luvun korkeimpia hintoja myös reaalisesti. Tämä sataisi myös metsäteollisuuden laariin ja parantaisi metsäalan hyväksyttävyyttä yleisesti. Se tarkoittaisi työtä ja toimeentuloa, mutta ennen kaikkea uskoa metsänomistamisen tulevaisuuteen. Tilanne voi kannustaa jopa omatoimisiin hakkuisiin. Tukkipuun hintakehitys on ollut maltillisempaa kuin kuitupuun, mutta pystykaupoissa tukkien hinnat ovat nousseet alkuvuoden aikana parilla eurolla kuutiometriltä. Esimerkiksi mäntykuidun keskihinta oli 24,11 euroa kuutiolta viikolla 11. Itsekin suunnittelen puun myyntiä”, Riissanen paljastaa. ”Pääsiäisen aikaan terminaalien pitäisi olla täynnä, mutta omien havaintojeni mukaan näin ei tule olemaan tänä vuonna. MTK:n Rintala peilaa tilannetta puuvarastoihin. ”Metsänomistajien myyntihalukkuuden puutteen vuoksi ei Suomessa tehtaat ole vielä koskaan pysähtyneet. Sopimusasiakkaillemme rajaton hintatakuu tulee voimaan myös takautuvasti”, Riissanen kertoo. Puukaupassa voi tulla hyvin kummallinen kevät”, Rintala arvioi. SAMI KARPPINEN NOUSEEKO HINTATASO PYSYVÄSTI. Metsäyhtiöiden maksukyky on nyt huima, mutta tarjonta ei lisäänny loputtomasti rahallakaan. Vakiintuuko se tasolle, joka riittää ruokkimaan kotimaisen metsäteollisuuden. Toivoa sopii, että kuitupuulle löytyy uusi hintataso, joka palvelee pitkällä aikavälillä niin metsänomistajia kuin teollisuutta. ”Tarjoamme tämän vaihtoehdon, sillä haluamme siten purkaa tarvetta spekuloida sillä, nouseeko kuitupuun hinta vielä nykytasosta. Poikkeuksellisesti hintatakuu on huhtikuun loppuun saakka sopimusasiakkaille kuitupuiden ja runkohintakauppojen osalta rajaton, eli mahdollista kuutiokohtaista jälkitiliä ei ole euromääräisesti rajattu. Isompi kysymys on, että miten korjuuja kuljetuskapasiteetti saadaan riittämään.” KUITUPUU PUHKOO HINTAENNÄTYKSIÄ ”Puukaupassa voi tulla hyvin kummallinen kevät.” 30 33 36 39 42 45 Kuitupuun hankintahintojen kehittyminen viimeisen vuoden aikana 12/2022 11/2023 Lähde: Metsäteollisuus ry Koivukuitu Mäntykuitu Suunta kohti koillista €/m 3 KUITUPUUN vatupassilla suoraksi vedetty hintakäyrä on tullut vuosien varrella jo niin tutuksi, että oli vaikea uskoa koskaan kirjoittavansa uutista kuitupuun hinnan vauhdikkaasta noususta. Puukaupassa on nähty hetkellisiä hintapiikkejä ennenkin, mutta tällä kerralla taustasyyt ovat moninaisemmat kuin aiemmin. Eteläisessä osassa maata puuta on jouduttu korjaamaan keskitalvellakin suoraan tehtaiden nieluihin, eivätkä varastot ole täyttyneet toivotusti. Uskon, että keväällä käydään puukauppaa vilkkaasti. UUTISET 31.3.2023 Metsälehti.fi 3 dannehuipussa koivukuitupuun tilastohinta ylsi parhaimmillaan 35,88 euroon, mikä vastaa tammikuun 2023 rahassa 46,64 euroa. KymiSavon alueella myös mäntyja kuusikuitupuun tilastohinnat hankintakaupoissa ovat kivunneet yli 46 euron kuutiometriltä. Lisäksi puunostajien maksamat lisät tai bonukset eivät tilastoidu hintoihin. Puukaupan kummallinen kevät. Kuitupuun hinnan pysyvä tasokorotus olisikin paras ”virikeraha”, jota maaseudulle voi toivoa. Tilastot kertovat neljän edellisen viikon keskihinnan. Puun myyntiä harkitsevan metsänomistajan kannalta kiinnostavin kysymys on, kuinka kauan hintojen nousu jatkuu. Hinnat ovat Venäjän hyökkäyssodan seurauksena lopulta kipuamassa tasolle, joka lisännee puun tarjontaa aidosti. Kovasta puutarpeesta kielii Metsä Groupin kuitupuille räätälöimä hintatakuu. Koko maassa mäntykuitupuusta maksettiin hankintakaupoissa viikolla 11 keskimäärin 43,98 euroa kuutiolta
Näin metsäperinnön verotettava arvo olisi jäänyt alle puoleen avoimen metsävaratiedon perusteella lasketusta. Suunnilleen samaan tulokseen olisi päädytty myös muiden toimijoiden laskureilla. Sitä voi käyttää metsän arvon määrittämisessä esimerkiksi perintöverotuksessa. Metsäkeskuksen Metsään.fi-tietoa ei pidetä metsäsuunnitelmana. Tätä isommillakin tiloilla metsän arvo voidaan usein laskea keskihintoja perusteella. Niitä voi käyttää Etelä-Suomessa alle 15 hehtaarin tiloilla. Niin suureen kysynnän kasvuun ei ollut varauduttu”, kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö. LYHYET MÍKKO RIIKILÄ SATAKUNNASSA metsää omistava perhe antoi perunkirjoituksen OP-ryhmän tehtäväksi. “Todellisuudessa hirvivahinkoja on paljon enemmän kuin metsänomistajat hakevat niihin korvauksia. Tällöin keskihintoja ei voi käyttää. Tässä verohallinnon Kovalainen on samalla linjalla. Enintään viisi vuotta vanhan metsäsuunnitelman on annettava verottajan tiedoksi. Se on 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Esimerkiksi edellisen omistajan aikana tehtyjä isoja hakkuita ei olisi otettu huomioon.” KOMMENTTI Avoin metsävaratieto ei paljasta kaikkia puuston arvoon vaikuttavia tekijöitä. Avoimen metsävaratiedon onMetsänarvolaskelmat voivat yllättää perintöverotuksessa Verohallinnon arvostamisohjeiden keskihintojen käyttö metsän arvon määrittämisessä keventää metsäperinnöstä maksettavaa veroa runsaspuustoisilla tiloilla. Klapikauppa vilkastui Luonnonvarakeskus on selvittänyt vuosien 2021 ja 2022 klapikauppaa polttopuukauppiaille suunnatulla kyselyllä. 31.3.2023 4 Metsälehti.fi AJASSA ”Moni pahakin vahinko jää ilmoittamatta” Hirvivahinkokorvauksia maksetaan viime vuodelta yhteensä 740 000 euroa, Suomen metsäkeskus kertoo. Maakunta euroa/ha Uusimaa 5 600 Varsinais-Suomi 5 700 Satakunta 4 700 Ahvenanmaa 4 100 Keski-Suomi 4 100 Kanta-Häme 5 200 Pirkanmaa 5 200 Päijät-Häme 5 200 Kymenlaakso 4 400 Etelä-Karjala 4 600 Etelä-Savo 4 800 Pohjois-Karjala 3 800 Pohjois-Savo 3 800 Etelä-Pohjanmaa 3 200 Pohjanmaa 3 500 Keski-Pohjanmaa 2 600 Pohjois-Pohjanmaa 2 100 Kainuu 2 200 Lappi 1 400 gelmana on tarkkuuden vaihtelu. Verotusarvosta puolet pois Esimerkkitilalla verohallinnon määrittämä metsähehtaarin keskihinta oli 4 700 euroa (2022). Jos omaisuus koostuu vaikkapa pankkitalletuksista, asunto-osakkeesta, kesämökistä ja metsäpalstasta, tervepäinen kansalainen suoriutuu perunkirjoituksesta itsekin – herra Googlen avulla. MIKKO RIIKILÄ ISO ERO ETELÄSSÄ JA POHJOISESSA Verohallinnon arvostamisohjeessa on määritelty metsähehtaarin keskimääräinen hinta maakunnittain. Verottaja ei vaadi metsäarviota Aina metsää perivien edun mukaista ei ole teettää metsäarviota, eikä verottaja sellaista myöskään edellytä. Keskihinnat on laskettu kahden edellisen vuoden metsätilakauppojen perusteella. SA M I KA RP PI N EN 9937_.indd 6 9937_.indd 6 25.3.2023 11.00 25.3.2023 11.00. ”Lähtökohtana on, että metsän arvo määritellään metsänkäytön ja puuston mukaan, ei siis ar vion käyttötarkoituksen mukaan.” Kovalaisen mukaan perintöverotusta ei voi jälkikäteen oikaista vain koska metsän arvo on laskettu epäedullisin perustein. ”Esimerkiksi kuusikoiden lahovikaisuus alentaa puuston arvoa tavalla, jota metsävaratieto ei kerro”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Lounametsän tiiminvetäjä Tapani Holmijoki. Puunmyyntitulojen osuus tuotosta oli 3,7 prosenttiyksikköä ja puuston nettokasvun arvon 1,6 prosenttiyksikköä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa raja on 30 hehtaaria ja Lapissa 60 hehtaaria. Kyselyyn vastanneet myivät viime vuonna halkoja ja klapeja yhteensä 54 000 kuutiota, neljännes enemmän kuin edellisvuonna. ”Useampi vastaajista mainitsi, että kysyntää olisi ollut suuremmille määrille, mutta polttopuut loppuivat kesken. Metsän perijöille tämä olisi edullista, mutta OP-ryhmän metsäpalvelupäällikön Petri Kortejärven mukaan pankki tekee metsäarviot käyttötarkoituksesta riippumatta samalla laskutavalla. PERUNKIRJOITUKSEN VOI TEHDÄ ITSEKIN Perunkirjoitus tarkoittaa yksinkertaistettuna vainajan jääneen omaisuuden luettelointia ja arvottamista. Luontokadon suitsimiseksi lainsäädäntöä tulisi kehittää vahvistamalla sektorilakeja ja säätämällä kokonaan uusi luontolaki. Summa nousi vuodentakaisesta noin 40 000 euroa. Toisaalta arviosta aiheutuu kustannuksia ja runsaspuustoisten tilojen arvo kohoaa tällöinkin. Kantohintojen reaalisen muutoksen osuus oli 1,1 prosenttia. Yksityismetsien sijoitustuotto kutistui Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli viime vuonna 6 prosenttia, Luonnonvarakeskuksen ennakkotieto kertoo. Luontolaissa säädettäisiin suunnittelujärjestelmistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista. Korvauksia maksetaan 1 460 hehtaarilta, siinäkin hieman kasvua. Siihen voitaisiin esimerkiksi kirjata tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä. ”Muun selvityksen puuttuessa metsän arvo voidaan määrittää maakunnittaisten keskihintojen perusteella”, sanoo johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen. Puustoisen, 30 hehtaarin metsän arvoksi OP:n asiantuntijat laskivat avoimen metsävaratiedon perusteella noin 10 000 euroa hehtaarilta. Arvostamisohjeen keskihintoja kannattaa käyttää, kun metsän arvo ennakoidaan keskimääräistä korkeammaksi. Vaivanpalkka on hyvä, kun hinnoittelee sen säästyneinä pankin lakimiesten laskuina. Oikaisu on perusteltu vain, jos arvioinnissa on tehty selvä virhe. Maastossa puuston arvoa alentavat tekijät on helpompi havaita. Vähäpuisten tilojen arvo on edullista arvioida erikseen. Toisaalta se ei myöskään paljasta kaikkia puuston arvoon vaikuttavia tekijöitä. Selvitys: Nykyinen lainsäädäntö ei riitä Luontoa turvaavassa lainsäädännössä on useita rakenteellisia puutteita, Ympäristöministe riön tilaamassa selvityksessä todetaan. Vaihtoehdoksi veroverohallinto on määrittänyt metsille maakunnittaiset keskiarvohinnat, jotka on laskettu kahden edellisen vuoden metsätilakauppojen perusteella. Moni pahakin vahinko jää ilmoittamatta ja korvaukset hakematta”, sanoo Metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala tiedotteessa
Kyseessä on todellinen sankaritaimi. Lisää kasvua TAIMISANKARI Kun syntyy kuusentaimi, jossa juurikääpä leviää merkittävästi tavallista hitaammin, on helppo nähdä mitä se tarkoittaa terveelle tyvitukille – eli metsän tulevalle tuotolle ja hyvinvoinnille. Saat sen omaan metsääsi osoitteista tapio.fi ja finforelia.fi *Ei vaikutusta infektoitumiseen PaLAR3B 9996_.indd 2 9996_.indd 2 25.3.2023 11.13 25.3.2023 11.13. Vähentää juurikäävän etenemistä* Todellinen sankaritaimi
Vastuullisesta metsän käytöstä hyödyt sekä sinä että koko Suomi. Hyvinvointia Metsästä – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liity mukaan ja pyydä tarjous: metsagroup.com/hyvaametsasta Mitä muuta hyvää voisit omalla metsälläsi saada aikaan. Lisäksi tarkistamme marraskuussa, että olet saanut puillesi vuoden parhaan hinnan. Liisa ja Simo myivät 1500 mottia puuta MAINOS 9996_.indd 2 9996_.indd 2 25.3.2023 11.13 25.3.2023 11.13. Jäsenenä hyödyt muistakin eduista. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat 1.2.–30.4.2023 myymällesi puulle reilun bonuksen
Metsäenergia säilynee pitkään varalämmönlähteenä”, kommentoi Satu Hassi (vihr.) Hassin mielestä vero tarvitaan suurille, yli 20 megawatin laitoksille. Metsälehti kysyi maaja metsätalousvaliokunnan jäseniltä, tulisiko metsäenergialle asettaa vero, joka vähentäisi puun polttoa. Vaalipäivä on 2.4. Metsäenergialle asetettava vero kohdistuisi myös metsäteollisuuden sivuvirtoihin, joista osan kohdalla polttaminen Metsäenergia jakaa puolueet Eduskuntavaalien alla osa puolueista on kertonut haluavansa kokonaan luopua energiantuotannosta polttamalla. ”Kaukolämmön tuotannossa on syytä edetä kohti muita kuin polttoon perustuvia lämmön tuotantotapoja. ”Toivoaksemme markkinoilla näkyvä hinnan nousu ja kannusteet pistävät myös ensiharvennusrästien hoitoon vipinää. Maaja metsätalousvaliokunnan jäsenistä Jari Myllykosken (vas.) mielestä ainespuun energiakäytölle olisi hyvä asettaa tiukempi kriteeristö, mutta metsienhoidon kannalta on järkevää käyttää jonkin verran biomassaa myös uusiutuvana energiana. Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet ovat näin myös helpommin saavutettavissa”, totesi Janne Heikkinen (kok.). ”Markkinat ohjaavat puun käyttöä, eli metsänomistaja päättää mistä hän saa puulleen parhaimman tuoton. Perussuomalaiset vaatii ilmastoja energiohjelmassaan, että myös turve pidetään edelleen mukana energiantuotannossa. Metsäenergia säilyy vielä pitkään SDP tavoitteena on vaaliohjelman mukaan ennen pitkää luopua polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta, mutta siirtymäaikana tulisi käyttää uusiutuvia ja biopohjaisia polttoaineita. Myös maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Anne Kalmari (kesk.) uskoo, että markkinat pitävät huolen siitä, että ainespuu ei ohjaudu poltoon. Myöskään puun poltolle ei pidä asettaa lisää veroja, vastasi Metsälehdelle maaja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Ritva Elomaa (ps.). Turpeen käytön alasajon jatkamista vaatii puolestaan vasemmistoliitto. Ensi sunnuntaina vedetään suuntaviivoja myös seuraavien vuosien metsäpolitiikalle. 31.3.2023 AJASSA AINO ÄSSÄMÄKI USEAT puolueet ovat nostaneet vaaliohjelmissaan esiin energiaomavaraisuuden vahvistamisen tulevalla halltiuskaudella. Harvennusrästit kuntoon Keskustan vaaliohjelmassa vaaditaan, että bioenergian verotusta ei tule laajentaa. Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 2. Rästejähän on edelleen lähes miljoona hehtaaria”, Kalmari huomauttaa. H EI KK I SA U KK O M A A on lähtökohtaisesti sopiva käyttötarkoitus. Keinot energiaomavaraisuuden vahvistamiseen ovat kuitenkin puolueita erottava tekijä. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9937_.indd 7 9937_.indd 7 25.3.2023 11.01 25.3.2023 11.01. huhtikuuta. Moni valiokunnan jäsen suhtautui veroon kielteisesti. Vastaavaa rajausta on Suomessa on ehdottanut myös ilmastopaneeli. Maan kattavin markkinapaikka. Myös vihreät vaatii fossiilisista ja turpeesta luopumista
Metsäomaisuuden arvo on VERSO KÄÄRI PARHAAT TUOTOT Metsäalan eläkekassan toimitusjohtajan Pasi Strömbergin mielestä koko eläkejärjestelmä hyötyisi nykyistä pitkäjänteisemmästä ajattelusta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoille Verso sijoittaa indeksirahastojen kautta, kuten lähes kaikki eläkevakuuttajat. On todella tärkeää, että tuotot ovat jatkossa sellaisia, että niitä voidaan käyttää eläkkeiden maksamiseen ilman, että tarvitsee syödä pääomaa.” Näin pääomia säästyy myös tuleville sukupolville. ”Olemme aika tavallisten ihmisten eläkekassa.” noin 13 miljoonaa, mikä tarkoittaa reilua kahtatuhatta hehtaaria Mäntsälän ja Sotkamon välillä. Verso on joka tapauksessa pyrkinyt rakentamaan salkun, joka toimii pitkällä aikavälillä. ”Korkojen nousu oli todella iso ja nopea liike, joka yllätti varmasti kaikki sijoittajat. Samanlaista ajattelua kaipaa Strömbergin mielestä koko eläkevakuutusjärjestelmä. Verson tapa sijoittaa metsiin suoraan eikä esimerkiksi metsärahastojen kautta on myös työeläkekentässä poikkeuksellinen. Toisaalta se on luontevaa, koska Verson metsiä hoitavat metsänhoitoyhdistykset, jotka taas ovat yksi eläkekassan osakkaista. ”Meihin eniten vaikuttava asia on yleinen epävarmuus markkinoilla.” Metsä ja kiinteistöt ovat olleet jo pitkään hyvin pärjääviä sijoituksia, sanoo Eläkekassa Verson toimitusjohtaja Pasi Strömberg. Sitä kyllä odotettiin, mutta ehkä odotuksissa oli pidempiaikainen, maltillisempi siirtymä ja paluu normaaliin nollakoroista.” Yhdestä vuodesta ei silti kannata tehdä liikaa johtopäätöksiä. Verso oli ainut työeläkevakuuttaja Suomessa, joka päätyi tuloksessaan plussalle. Kiinteistöja metsäsijoitukset ovat pääasiassa Suomessa, mutta osakemarkkinoilla Versokin toimii globaalisti. Suurimpiin työeläkeyhtiöihin, esimerkiksi Varmaan ja Ilmariseen, verrattuna Verso on toki pieni. ”Tulevaisuudessa yhä suurempi osa eläkkeistä maksetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Verso pesi isompansa sijoituksilla, joista kohtalaisen suuri osa on kiinteistöjä ja metsää. Jättien sijoitusvarallisuuden arvo mitataan kymmenissä miljardeissa, kun se Versolla on kolmisensataa miljoonaa. Yhdysvaltalaisen SVBpankin kaatuminen ja sveitsiläisen Credit Suissen ongelmat heijastuvat myös pohjoismaisiin eläkevakuuttajiin. 9938_.indd 8 9938_.indd 8 25.3.2023 11.12 25.3.2023 11.12. AJASSA / HAASTATTELU 31.3.2023 8 Metsälehti.fi TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVA SEPPO SAMULI ”ON METSÄALAN DNA:ssa, että kvartaali on pikemminkin 25 vuotta”, sanoo Pasi Strömberg, metsäalan Eläkekassa Verson toimitusjohtaja. Suora sijoitus metsään Viime vuonna kaikkien sijoittajien toimintaympäristö mullistui. Kärsivällinen sijoitusstrategia oli ainakin viime vuonne tuottoisa
Tutustuminen metsänomistajiin, metsureihin, yrittäjiin, puun ostajiin, traktorimiehiin ja tiekuntien puheenjohtajiin on varmasti ollut sujuvaa. ”Olemme aika tavallisten ihmisten eläkekassa.” Keskimääräinen maksettu vanhuuseläke vuonna 2022 oli noin 1 695 euroa kuukaudessa. SIJOITUSVARALLISUUDEN arvo on 327 miljoonaa. UUSI REKRYTOINTI ON työnantajalle aina iso investointi, ja kun sopivan henkilön on löytänyt, hänestä kannattaa pitää kiinni. Kyllähän minä ne metsäopiston käyneenä kasvavina puina erotin, mutta en pinossa! TUNTUI SIIS HYVÄLTÄ kuulla, miten omassa metsänhoitoyhdistyksessäni hoidettiin seuraajan perehdyttäminen 40 vuotta palvelleen metsäasiantuntijan jäädessä eläkkeelle: vahdinvaihto toteutettiin kolmen kuukauden pituisena yhtäaikaisena työssäolojaksona. Tiukkojen tietosuojasäännösten takia kirjallista materiaalia esimerkiksi tiekuntien suhtautumisesta puutavarakuljetuksiin ei voi olla, mutta pitäjän teitä yhdessä ajellessa tuokin tieto siirtyy luontevasti. Sekin on valtavan iso oppi, kun huomaa, miten ei ainakaan kannata töitään tehdä. ”Helpoin tapa parantaa järjestelmää on tarkastella sijoittamiseen liittyviä sääntöjä.” Sijoittamisen tuottojen pitäisi olla vieläkin parempia, vaikka osakeriskin osuutta on jo aiemmin lisätty. Toki syntyvyys haastaa edelleen eläkejärjestelmää”, arvioi Strömberg. Tarjoamalla mahdollisuuden aloittaa työsuhde kokeneen kollegan kanssa päästään hyvään alkuun. Ymmärrettiin että kokemuksen kautta karttunut hiljainen tieto on arvokasta. Eläke-etuuksien heikentämisestä ja maksujen korottamisesta on vaikea päästä sopuun ja tuloksena voi olla laiha kompromissi. Olen ikuisesti kiitollinen ensimmäisen vakituisen työpaikkani kollegoilleni, jotka jaksoivat opastaa noviisia käytännön asioissa ja auttoivat pahimpien kuprujen yli. Mutta miten silloin toimitaan, jos tiedon siirtäjä välittääkin urautunutta ajattelua, huonoja menettelytapoja ja tylyä suhtautumista asiakkaisiin. Miten muokataan ketunkurarinne. Uskallan luottaa nuorten ammattilaisten terävyyteen huomata negatiiviset ja toimimattomat asiat. Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan 2017 ja sitä edellinen 2005. Arvosanat olivat kiitettävät, mutta käytännön taitoni liki olemattomat. On sekä asiakkaiden että työnantajan etu, että hyvät käytännöt jatkuvat. Kaikki nuo ovat ihan selkeitä asioita sille kaverille, joka on vuosikausia hoitanut omaa aluettaan, mutta uudelle toimihenkilölle kaikki on outoa ja selvitettävää. VAKUUTETTUJA ovat esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten, Suomen metsäkeskuksen ja Tapion työntekijät. Mistä löytyy kunnollisen kääntöpaikan avaava auramies. Tavallisten ihmisten kassa Kansainvälisessä arvioinnissa Suomen eläkejärjestelmä on saanut hyviä arvioita. Metsäteknologian muistiinpanojeni viimeinen otsikko oli ollut ”Hakkuu rekeen auttaen” eli jopa osa tiedoistani oli 1960-luvulta. Sellaisia ei Verson vakuutuskannassa ole. KUKA FAKTA KUKA KUKA VERSO KÄÄRI PARHAAT TUOTOT ELÄKEKASSA VERSO PERUSTETTU 1949 nimellä Eläke-Tapio. ”Eliniän pidentyessä on ymmärrettävää, että eläkeikä nousee. En väheksy metsäoppilaitoksessa saatuja oppeja, mutta ikinä siellä ei voida opiskella kaikkien tilanteiden erityispiirteitä. AJASSA KOLUMNI TIINA LIETZÉN KIRJOITTAJA ON SUOMUSJÄRVELÄINEN METSÄTALOUSYRITTÄJÄ. Asia on joka tapauksessa ennen kaikkea työmarkkinajärjestöjen käsissä. Estääkö hirvikanta tällä paikalla koivunviljelyn. 31.3.2023 Metsälehti.fi 9 SAIN 39 VUOTTA SITTEN käteeni metsäteknikon tutkintotodistuksen. Ja mitä se ketunkura muuten on. Suuremmilla työpaikoilla voi olla mahdollista jopa kierrättää tulijaa: yksi taitaa niksit asiakkaiden kohtaamiseen ja toisella on vahvuutena ohjelmisto-osaaminen. VAKUUTETUISTA eläkeläisiä runsas 3 000, työelämässä noin 2500 henkilöä ELÄKKEITÄ Verso maksoi 53 miljoonaa euroa. Polttaako auringon valo taimet, jos kuusikon päältä hakataan suojuspuut kerralla pois. PASI STRÖMBERG ELÄKEKASSA Verson toimitusjohtaja 49-vuotias FILOSOFIAN maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti, sjoitusanalyytikon CEFA-tutkinto ASUU Helsingissä PERHEESEEN kuuluu vaimo, 3 lasta ja koira HARRASTAA uintia, lenkkeilyä ja hiihtoa HILJAISEN TIEDON SIIRTÄMINEN ”Sekin on valtavan iso oppi, kun huomaa, miten ei ainakaan kannata töitään tehdä.” 9938_.indd 9 9938_.indd 9 25.3.2023 11.12 25.3.2023 11.12. Kun asiakaspalvelutyötä on tehnyt samassa paikassa jopa kolmatta sukupolvea palvellen ja kaikkien mitattavissa olevien numeroiden perusteella myös tehokkaasti, silloin tavassa tehdä töitä täytyy olla paljon hyvää. Ja kyllä, vasta Elimäen hankintapinojen äärellä minulle opetettiin, miten kuusija mäntytukin päästä voi tunnistaa puulajin. Eduskuntavaalien alla on liikkunut huhuja seuraavan hallituksen mahdollisesti toteuttamasta eläkeuudistuksesta. Jättieläkkeisiin Strömberg ei ota kantaa
Tämä metsä täyttää ehdot. Hiilensidontaa metsänomistajilta ostavan Green Carbonin toimitusjohtaja Matti Toivonen sekä Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jussi Parviainen tarkastelevat metsää hyväksyvästi. Suomessa hiilensidonnan markkinat vasta orastavat, mutta maailman puhutaan jo miljardiluokan bisneksestä. Metsänomistajille tämä tarjoaa mahdollisuuden tienata hiilensidonnalla. Yksi merkittävä ongelmakin löytyy. HIILENSIDONNAN YMPÄRILLÄ PYÖRII MILJARDIBISNES Yrityksillä on palava halu hyvittää toimintansa aiheuttamia päästöjä. 9939_.indd 10 9939_.indd 10 25.3.2023 11.21 25.3.2023 11.21. Olemme saapuneet Hämeenkyröön katsomaan esimerkkiä hiilikauppaan soveltuvasta metsästä eli kohteesta, jonka metsänomistaja voisi valjastaa hiilensidontaan ja saisi siitä korvausta. 31.3.2023 10 Metsälehti.fi AJASSA TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT K evättalvisessa ilta-auringossa paistatteleva noin 65-vuotias männikkö on harvennettu, rungot suoria ja latvukset elinvoimaisia
Viime vuonna kivennäismaiden kasvatuslannoitteiden heikko saatavuus jarrutti palvelun käyttöönottoa. Nyt lannoitteita saa jälleen ja hinnatkin ovat hieman tippuneet ja hiilipalvelun markkinointi on aloitettu toden teolla. Yhdistyksen jäsenistä kaikki pohjaavat tällä hetkellä toimintansa metsien kykyyn sitoa ja varastoida hiilidioksidia. Näistä suurin osa on Green Carbonin tapaan mukana puolitoista vuotta sitten perustetussa Hiilensidonta ry:ssä. Metsän kasvu on jo hiipunut parhaista vuosista, mutta lannoittamalla se saataisiin elpymään ja samalla metsä sitoisi nykytilaa enemmän hiiltä. Tämä kuivahkolla kankaalla kasvava metsä kuitenkin kelpaa, sillä sen päätehakkuuseen on vielä aikaa, toteavat Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jussi Parviainen (vas.) ja Green Carbonin toimitusjohtaja Matti Toivonen. Tuoreen kankaan metsäksi 65-vuotias männikkö olisi jo turhan iäkäs kohde hiilikauppaan. Metsien sitoma hiili on kysyttyä kauppatavaraa, kun yritykset ja kuluttajat haluavat vapaaehtoisesHIILENSIDONNAN YMPÄRILLÄ PYÖRII MILJARDIBISNES Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviaisella on metsiä mukana hiilikaupassa. Metsänhoitoyhdistyksien viime vuonna lanseeraama hiilipalvelu on yksi esimerkki metsänomistajan mahdollisuudesta tienata hiilensidonnalla. 31.3.2023 Metsälehti.fi 11 AJASSA Kuivahkon kankaan männikkö on hoidettu, seuraavaan harvennukseen on vielä ainakin kymmenen vuotta, eikä päätehakkuun aika koita hetkeen. Metsänhoitoyhdistykset pyörittävät palvelua yhdessä Green Carbonin kanssa. ”Mitkä ovat järkevimpiä kohteita lannoittaa, ne ovat järkevimpiä kohteita hiilipalveluun”, Parviainen summaa. 9939_.indd 11 9939_.indd 11 25.3.2023 11.21 25.3.2023 11.21. Markkina nojaa metsiin Suomessa on parikymmentä vapailla hiilensidontamarkkinoilla toimivaa yritystä. Siinä metsä lannoitetaan ja lannoituksen aikaan saamasta lisäkasvusta maksetaan metsänomistajalle vuosikorvaus
Puhutaan satakertaisista tai isommistakin kasvuluvuista”, Toivonen kertoo. Lannoitus jää metsänomistajan maksettavaksi. Tällä hetkellä lannoitus helikopterilevityksenä kustantaa kangasmailla noin 400–500 euroa ja turvemailla arviolta 600 euroa hehtaarilta. ”Ollaan varsin alkuvaiheessa. AJASSA 31.3.2023 12 Metsälehti.fi HIILIMARKKINOILLA MUKANA OLEVIA YRITYKSIÄ: Skoggi Green Carbon NGS Finland ZertiForest Hiilinielun tuottajat istutapuita.fi Havulatva Puuni Reforest Rakeistus ti hyvittää toimistaan aiheutuvia päästöjä. Suomen metsien hiilensidonta on jo mukana valtion päästötavoitteiden saavuttamisessa. Ideana on, että päästöjä vähennetään niin paljon kuin pystytään omaa toimintaa muuttamalla. Tämä ei kategorisesti sulje yrityksiä markkinoilta, mutta paljon jää kysyntää tyydyttämättä, kun ei pystytä tarjoamaan hiilineutraaliu”Kaikkien ennusteiden mukaan markkina tulee kasvamaan moninkertaisesti.” Terve latvus kertoo, että lannoittamalla kasvu elpyy. Mahdollista on myös metsittää alue, joka ei luontaisesti tehokkaasti metsity tai pidentää kiertoaikaa ja siten ylläpitää puustoon sitoutunutta hiilivarastoa Suomen suurimpiin hiilensidontamarkkinoilla toimiviin yrityksiin lukeutuva Green Carbon käyttää menetelmänä metsälannoitusta. Suomalaisista metsistä ostettu hiilensidonta on ilmastoteko, josta yritys voi viestiä osallistumisena ilmastotalkoisiin kohti hiilineutraalia Suomea. Kangasmailla sopimukset ovat viisivuotisia ja turvemailla kymmenvuotisia. Tämä käy selväksi maaja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön helmikuussa julkaisemasta oppaasta vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Mitä ei ole mahdollista vähentää, sen eteen tehdään ilmastotekoja. Mikäli yritys haluaa ostaa hiilensidontaa omien päästöjensä hyvittämiseen ja markkinoida tekoa askeleena kohti omaa hiilineutraaliuttaan, ei se Suomen metsistä onnistu. Suomen metsien markkinapotentiaaliin liittyy kuitenkin yksi suuri ongelma: kaksoislaskenta. Lannoituksen aikaan saamasta hiilensidonnasta maksetaan vuosittain korvaus. 9939_.indd 12 9939_.indd 12 25.3.2023 11.21 25.3.2023 11.21. Metsänomistajille tämä tarjoaa mahdollisuuksia tienata hiilensidonnalla. EU:n laajuinen ongelma Hiilensidonta ry:n puheenjohtajanakin toimiva Matti Toivonen arvioi, että tällä hetkellä suomalaisia metsiä on mukana hiilikaupassa noin 6 000 hehtaaria. Kaikki ennusteet kotimaassa ja varsinkin globaalisti ennustavat, että markkina tulee kasvamaan moninkertaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vuosittainen korvaus sidonnasta Hiilikauppaan osallistuminen edellyttää, että hiilensidonnasta tehdään sopimus markkinoilla olevan yrityksen kanssa ja metsään kohdistetaan toimenpide, jonka seurauksena metsä kasvaa nykyistä enemmän. Puusto on laadukasta ja hoidettua ja varastoi hiiltä vielä sahatavaranakin. ”Yrityksissä on talkoohenkeä ja vahva ympäristöeetos. Green Carbonin Matti Toivonen innostui hiilensidonnasta katseltuaan suomalaista metsäpeittoa lentokoneen ikkunasta. Koko sopimiskauden yhteen laskettu korvaussumma vaihtelee noin 100 –120 euron välillä per hehtaari. Heille myös ilmastoteot ovat yksi tärkeä instrumentti. Puusto sopii hiilikauppaan, sillä rungon läpimitta rinnankorkeudelta on alle 20 senttiä eikä päätehakkuu koita hetkeen
MILJARDIEN KASVAVA MARKKINA ”KUKA perkele lupasi metsät valtiolle?” Näin kummasteli Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP:n kehittämispäällikkö Harri Huupponen, kun haastattelin häntä hiilensidontajuttuuni. Nyt sekä metsänomistaja että ilmasto voittivat. Markkinaa siivittävät yritysten lupaukset saavuttaa hiilineutraalius eli nollapäästöt. Nyt varaana on, että yrityksien hiilimarkkinoille syytämät rahavirrat valuvat kaukomaille. Tämä tarkoittaa, että yhden metsähehtaarin sitoman hiilen arvo myytynä on liki 24 euroa vuodessa. Yritysten tekemien vapaaehtoisten hiilineutraaliussitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti ja päästöjen kumoamiseen käytetään miljardeja dollareita. Päätös valjastaa kaikki metsät, yksityismetsät mukaan lukien, valtioiden hiilinieluiksi juontaa juurensa EU:n 2030 ja 2050 ilmastotavoitteista, jotka ovat unionin määritelty panos Pariisin ilmastosopimukseen. Suomessa luotettavasti sidottu hiilidioksidi olisi kysytty vientija osaamistuote. Se, että tukee Suomea Suomen tavoitteen saavuttamisessa, on kuitenkin kunnianhimoista, sillä Suomen 2035 tavoite on Pariisin sopimuksen 1,5 asteen mukainen”, Heikkonen toteaa. Green Garbonin kanssa tehtyyn sopimukseen sisällytettiin kaikkiaan 18 hehtaaria noin 50–57-vuotiasta pohjoispohjalaista metsää. Tämä edellyttää, että yritykset maksavat hiilidioksidin poistamisesta ilmakehästä eli juuri siitä, mihin metsät esimerkiksi pystyvät. Päätös männikön liittämisestä hiilikauppaan jää metsänomistajalle. ”Tiedän, että markkinatoimijat sanovat, että heille ne eivät ole yhtä arvokkaita. Kansainvälisen vapaaehtoisen hiilimarkkinan arvo oli viime vuonna lähes kaksi miljardia euroa ja vuonna 2030 markkinan kooksi arvioidaan runsaat 46 miljardia euroa. Ajatuksena oli, että Suomen ilmastotalkoisiin osallistuminen koettaisiin yhtä arvokkaana kuin yrityksen omien päästöjen kumoaminen. Hiilensidonnasta on tullut aito markkinatuote. TIIA PUUKILA VALTIO TULI JA OMI teen tarvittavaa tuotetta”, summaa Hiilensidonta ry:n pääsihteeri Kimmo Collander. Hiilisopimukseen on kirjattu, että koko sopimusalalla lannoitus tuottaa lisäkasvua yhteensä 42 kuutiota vuodessa ja sitoo saman verran hiilidioksiditonneja. Tämä edellyttää, että ostajat voivat luottaa markkinoilta ostamaansa hiilensidontaan. Lisää selkeyttä sidottujen hiilidioksidiyksiköiden käyttöön toivotaan EU-tasoisesta sertifioinnista. 9939_.indd 13 9939_.indd 13 25.3.2023 11.21 25.3.2023 11.21. Nyt metsät on lannoitettu ja kasvu elpynyt. Koko sopimuskauden aikana hiilensidonnasta kertyy karkeasti arvioituna tuloja noin 2 000 euroa. ”Hiilisopimukseen kanssa ihmettelen, jos lannoitusinvestoinnin tuotto nykyisillä lannoitushinnoilla ei olisi yli kymmenen prosenttia”, Parviainen laskeskelee. Käteen voi jäädä tyhjä arpa. Räjähtävää kasvua luvassa vuonna 2022 2 miljardia dollaria Kansainvälisen vapaaehtoisen hiilimarkkinan arvo (1 dollari on 0,93 euroa): vuonna 2050 jopa 1000 miljardia dollaria vuonna 2030 50 miljardia dollaria Lähde: Compensaten vastuullisuusjohtaja Niklas Kaskealan esitys seminaarissa Vauhtia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille/ UNPRI report An investor guide to NET’s and the importance of land use 2021 VUONNA 2022 sidottua hiilidioksidia myytiin Suomessa runsaalla 800 000 eurolla ja loppuvuodesta yksi sidottu hiilidioksiditonni maksoi lähes 12 euroa, selviää Pellervon taloustutkimuksen tuoreesta tilastosta. On aika jättää hämeenkyröläinen männikkö ja suunnata autolle. ”Siinä meillä on vaikuttamisen paikka ja tehdään vaikuttamistyötä. Se voisi olla instrumentti tämän pattitilanteen ratkaisemiseksi”, Heikkonen jatkaa. Metsänomistajilta ei silti kysytty, voiko valtio omia yksityismetsien hiilensidonnan itselleen maksamatta siitä mitään. Ongelma on koko EU:n laajuinen. Metsänhoitoyhdistyksen Jussi Parviaisella on kokemusta hiilisopimuksesta omasta takaa. Maailmalla sidotun hiilidioksiditonnin hinnat ovat liikkuneet viime aikoina sadassa dollarissa eli noin 93 eurossa, joskin luku ei ole täysin verrannollinen kotimaan hintoihin. Hiilensidontatoimille ja ilmastoteoille on tällä hetkellä kova halu ja tarve. Parviainen ja hänen veljensä solmivat metsäyhtymäänsä toissa vuonna sopimuksen hiilensidonnasta. Kunnianhimoista toimintaa Johtava asiantuntija Lotta Heikkonen maaja metsätalousministeriöstä ymmärtää ongelman. KOMMENTTI Hiilisopimus kertoo, että Jussi Parviaisen metsäyhtymän metsien lannoitus lisää sopimuskauden ajan kasvua yli 2,5 kuutiota hehtaarilta vuodessa. Euroopan komissio antoi asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista marraskuun lopulla ja neuvottelut ovat käynnissä. Ministeriöiden laatiman oppaan linjaamista ilmastoteoista toivottiin apua kaksoislaskennan ongelmaan. Näin suuren pinta-alan lannoitus oli arvokas investointi ja lannoitusala olisi ilman hiilensidontasopimusta jäänyt nykyistä pienemmäksi. Juttua varten on haastateltu myös Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n kehittämispäällikkö Harri Huupposta, hyödynnetty Hiilensidonta ry:n maaliskuisen seminaarin Vauhtia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille esityksiä sekä käytetty lähteenä maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemaa Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Voin allekirjoittaa kommentin. Tuottoa jopa kymmenen prosenttia Aurinko alkaa laskea ja pakkanen kiristyy. AJASSA 31.3.2023 Metsälehti.fi 13 Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden ennustetaan kasvavan jopa suuremmiksi kuin tämän päivän fossiilimarkkinan. Näin siitä huolimatta, että riski tulla huijatuksi kansainvälisillä löyhästi säädellyillä hiilimarkkinoilla on suuri
”Puun kasvanut kysyntä näkyy täälläkin. Luottamuskauppaa Vaikka puukaupoissa liikkuu ai na raha, ei se ole läheskään aina kaikkein ratkaisevin tekijä sopi muksen syntymisessä. Aika nopeasti syntyy kuva siitä, että päästäänkö asioissa sa malle aaltopituudelle.” Ostaja voi olla persoonaltaan yhtä hyvin räväkkä, lupsakka tai 9940_.indd 14 9940_.indd 14 25.3.2023 11.24 25.3.2023 11.24. Yhä useampi ostaja on entistä aktiivisemmin liikkeellä. Vaikka ostajalla olisi pöydässä eniten rahaa, voi kaupat jäädä syntymättä, jos ke miat eivät metsänomistajan kans sa kohtaa. Pennanenkin myön tää, että soittoja on viime aikoina tullut muualtakin kuin metsän omistajilta. Näkökulman voi kääntää toisinkin päin. Kun luottamus on ansaittu, ei rahasta välttämättä edes juuri puhuta kaupanteon yhteydessä. ”Jollekin asi akkaalle käy rei paskin huumori ja jollekin toiselle taas ei ollen kaan. Se on metsäalalla varsin poik keuksellista. ”Jollekin asiakkaalle käy reipaskin huumori, toiselle taas ei ollenkaan.” Noin 10–20 prosenttia Metsä Groupin metsäasiantuntija Jarkko Pennasen (vas.) ostamasta puusta on hankintapuuta. Pennanen on ostanut puuta jo 24 vuoden ajan saman työnanta jan palveluksessa. ”Puukaupat tehdään edelleen pääasiassa kasvokkain ja puut myydään mielellään tutulle hen kilölle”, tiivistää Meto Metsäalan Asiantuntijat ry:n neuvottelu päällikkö Markku Varis. ”Puukauppa perustuu usein pitkäaikaisten asiakassuhteiden myötä syntyneeseen luottamuk seen. PUUKAUPPA & TALOUS 31.3.2023 14 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA KILPAILU kotimaisesta puus ta on kiihtynyt kuluneen vuoden aikana poikkeuksellisella taval la. Puun kiivas kysyntä ilmenee myös siten, että alan osaajista kilpaillaan työnantajien kesken. Pennanen kävi vastaanottamassa metsätalousyrittäjä Jukka Tossavaisen sykeharvesterilla tekemät koivukuitupuut. Tämän tiedos tavat metsäyhtiötkin, jotka Ve näjän tuontipuuvirran katkettua ovat vahvistaneet kotimaan orga nisaatioitaan ja palkanneet uut ta työvoimaa puunhankintaan. Mutta tästä luottamuksesta on pi dettävä myös kiinni, ja maksetta LUOTTAMUS ON PARAS LIIMA PUUKAUPASSA Paikallisen puunostajan persoona ja ammattitaito ovat tärkeässä roolissa, kun kisa puumarkkinoilla kiihtyy. ”Minä tykkään työstäni Met sä Groupissa ja jos se minusta on kiinni, niin tämä on eläkevirka ni”, kuittaa 49vuotias Pennanen utelut työtarjouksista. Yksi tällaisista ”tutuista hen kilöistä”, joille metsänomistajat mielellään puitaan myyvät, on Metsä Groupin Pielavedellä toi miva metsäasiantuntija Jarkko Pennanen. va aina puista niin hyvä hinta kuin mahdollista”, Pennanen korostaa. Vaikka puukaupat voidaan tä nä päivänä tehdä verkonkin väli tyksellä, ei pitäjästä paikan päältä löytyvää puunostajaa korvaa edel leenkään mikään. Puunostajan tärkeintä pää omaa ovatkin so siaaliset taidot ja ihmistuntemus. Toisaalta puun tarjontakin on hyvää ja metsänomistajan näkö kulmasta hinnat hyvällä tasolla, joten kauppaa on tehty paljon”, Pennanen kuvailee
Hankintahinnat 70,76 s 71,82 . Hankintahinnat 74,18 s 72,70 . .. Puunhankinta on joukkuelaji, mutta jos jotain me nee pieleen, niin kuin muuttu vissa olosuhteissa väistämättä joskus käy, on puunostaja se, jo ka hoitaa asian selvittelyn. 18,28 s .. .. Kun ehtii itse kertomaan met sänomistajalle tai vaikka nu rin ajetun mökkitien käyttäjäl le epäonnistumisesta, niin asia on aina helpompi hoitaa. Hankintahinnat 73,65 s 74,00 s 59,11 s 43,01 s 44,31 s 43,38 s .. Hankintahinnat 69,96 . Hankintahinnat 68,83 . s nousussa . 70,67 . .. Ensiharvennus 45,88 s 45,06 . 18,75 s .. 19,71 s 26,69 s .. 18,50 s 19,55 s 19,57 s .. 58,33 . .. 44,51 s .. 18,78 s .. 18,41 18,85 . Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 42,89 s 41,90 s 43,26 s .. 44,73 s .. 31,23 s Uudistushakkuu 72,55 s 72,39 s 41,27 . 44,89 s 44,94 s .. 21,71 s 20,72 . .. 24,82 s 25,94 s 25,21 s .. 2021 2023 2022 .. 67,80 s 44,99 s 25,14 . 29,04 . Ensiharvennus .. 22,92 s 30,22 s .. .. Harvennushakkuu 55,04 s 55,27 s .. 24,34 s 24,70 s 23,16 . .. 31,59 s Uudistushakkuu 75,51 s 76,04 s 58,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,01 s 70,72 s .. Hyvin hoidettu reklamaatio mahdol listaa asiakassuhteen jatkumi sen, tai voi jopa vahvistaa sitä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,46 s 76,16 s 51,02 s 24,11 s 26,37 . Hankintahinnat .. .. 20,05 s 27,12 26,29 . .. Ensiharvennus .. .. Hankintahinnat 62,07 s 62,41 s .. 27,70 s 29,83 s 26,89 s 34,98 s 35,32 s Harvennushakkuu 61,13 s 60,76 s .. Hankintahinnat 72,27 . 24,14 s 30,16 . 58,28 . .. .. 44,17 s 44,04 . Harvennushakkuu 67,11 s 66,33 s 48,90 s 25,33 s 25,11 s 25,84 s .. .. .. .. .. .. 18,47 s .. .. 27,43 s Ensiharvennus .. 25,27 s 27,85 s 25,07 s 32,55 s 33,89 s Uudistushakkuu 70,95 s 72,37 s .. .. .. .. .. 24,76 s 29,71 s 32,21 s Uudistushakkuu 75,16 s 77,16 s 53,85 s 24,67 s 27,86 s 26,90 s .. 17,89 s .. ”Pitää olla oma itsensä ja us kaltaa katsoa ihmisiä suoraan sil miin. Uudistushakkuu 64,66 s 66,39 s .. 18,31 s 25,25 s .. s nousussa . .. AJASSA 31.3.2023 Metsälehti.fi 15 s nousussa . 26,40 s 27,41 s 27,14 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,88 s 74,36 s 52,31 s 24,11 s 25,85 s 24,67 s 30,28 s 31,79 s Uudistushakkuu 73,64 s 75,67 s 55,07 s 25,91 s 27,42 s 26,54 s 33,17 s 33,50 s Harvennushakkuu 63,11 s 64,84 s 46,60 s 23,79 s 24,52 s 24,28 s 28,84 s 29,09 . .. 25,16 s 23,83 s 23,79 s 31,34 s 30,59 Harvennushakkuu 58,64 . 23,14 s 27,30 . 67,35 . .. .. .. 59,34 . 22,25 s 22,31 s 21,11 s 27,93 . 33,97 s Harvennushakkuu 67,42 s 67,54 s 45,57 s 24,65 s 24,99 s 24,92 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,57 s 74,93 s 55,18 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 630 409 Puukauppamäärä vko 11 hillitty, mutta hyviä puunostajia yhdistää aito halu palvella asi akasta mahdollisimman hyvin. 64,80 . .. .. 24,84 s 24,72 s 25,52 s 30,82 . .. 25,52 s 32,72 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 32,06 s Uudistushakkuu 72,53 s 73,98 s 56,31 s 26,22 s 26,35 s 27,03 s 32,69 s 34,19 s Harvennushakkuu 62,25 s 62,81 . 32,55 s Harvennushakkuu 58,77 s 59,81 s 40,21 s 23,30 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,28 . 25,38 s 30,16 . .. .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. .. 18,55 s .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,56 s 64,02 s .. .. 18,10 s .. 46,10 s 46,19 s 46,93 s .. 21,16 s .. .. .. 67,69 s .. .. Ensiharvennus .. .. .. 42,36 s 41,51 s 42,18 s .. 17,90 . .. Ensiharvennus 44,39 s 47,68 s .. .. .. 73,63 s .. Jonkun verran asiakkaan ratkaisuja voi ohjail lakin, kunhan pystyy perustele maan näkemyksensä mahdolli simman hyvin”, sanoo Pennanen. .. 19,19 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. s nousussa . .. 30,94 s 31,09 s Ensiharvennus .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 25,17 . 47,15 s 24,62 s 24,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,76 s 76,46 s 50,99 s 25,23 s 26,80 s 25,92 s 31,78 s 32,16 s Uudistushakkuu 76,33 s 77,49 s 53,85 s 26,70 s 28,00 s 27,78 s 35,32 s 34,89 s Harvennushakkuu 66,29 . .. ”Kun joku asia menee pie leen, pitää itse olla aktiivinen. .. .. 28,58 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 30,06 . 25,80 s 30,34 s 29,36 . 45,15 s .. ”Asiakkaan tarpeita on kuun neltava tarkasti. 18,07 s 18,72 s 18,38 s .. .. Uudistushakkuu 68,34 . .. .. 25,76 s .. Tämä on hieno työ, jossa saa tutustua monenlaisiin ihmi siin ja suunnitella itse vapaasti oman ajankäyttönsä.” 9940_.indd 15 9940_.indd 15 25.3.2023 11.24 25.3.2023 11.24. 17,91 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,08 s 71,20 s 41,08 s 24,07 . 43,98 s 44,59 s 44,84 s 47,92 s 47,12 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 8-11 keskiarvo s nousussa . s nousussa . Hankintahinnat 60,95 s 61,48 s .. Puunostajan onnistumisella on suuri merkitys myös paikal listen yrittäjien työllisyyteen. 20,37 s .. Reklamaatiokin voi olla mahdollisuus Julkisuuteen yhtiöt eivät osta jiensa puumääriä kerro, mutta uskottavien arvioiden mukaan Pennasen vuosittain ostamat puu määrät vastaavat kahden tai jopa kolmen keskivertoostajan pinoa. .. Ensiharvennus .. 61,91 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,42 s 72,24 s 53,24 . Maaliskuun loppupuolella Pen nasen ostamia leimikoita kor jaa metsässä peräti seitsemän korjuuketjua. Puhu malla on kaikkiin tapauksiin löy detty ratkaisu.” Nyt työuraansa aloitteleville puunostajille Pennanen antaa kin maanläheisen vinkin puu kaupoilla pärjäämiseen. 68,57 . Ensiharvennus .. 24,55 s .. 44,78
Toisaalta työvoiman ky syntä mahdollistaa nyt mo nelle ammattilaiselle oman näköisen urakehityksen. Syyksi arveltiin leimikon mäntytukkivaltaisuutta, sillä kuusitukin veto on markkinoilla ollut mäntyä parempi. ”Joku voi vaihtaa ostolta logistiikkapuolelle ja päin vastoin. Tukkien hintaero oli ostajien välillä jopa kuusi euroa kuutiometriltä. Hintaja katkontavertailun perusteella leimikko myytiin sahalle, jonka tarjouksessa oli myös parhaat yksikköhinnat. Tämä tukee jo käyn nissä olevien ja päätettyjen investointien toteuttamista ja yhtiön kasvuun tähtäävän strategian toimeenpanoa.” Koskisen rakentaa par haillaan uutta puunjalos tusyksikköä Järvelään. ”Työnantajat voisivat myös kannustaa entistä aktiivisem min työurien pidentämiseen.” Metsäalan työmarkkinat vetävät paremmin kuin pitkään aikaan Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maaliskuun puolivälissä kaupat 3,3 hehtaarin laajuisesta avohakkuusta. 300 € lisäbonus 9940_.indd 16 9940_.indd 16 25.3.2023 11.24 25.3.2023 11.24. Lai toksen rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan ja se otetaan käyttöön kesän ai kana. Uutena UPM Kasvu -kumppanina saat 300 € lisäbonuksen kampanjan aikana sovitusta puukaupasta.* TEE PUUKAUPAT JA RYHDY KUMPPANIKSI TEHDÄÄN PUUKAUPAT upmmetsa.fi/ryhdy-kumppaniksi *Etu koskee metsänomistajia, jotka ryhtyvät UPM Kasvu -kumppaniksi ja sopivat yli 300 m 3 :n puukaupat kampanja-aikana 6.3.–30.4.2023. ”Lähinnä kaksikieliselle rannikkoalueelle on paikoin ollut haasteita löytää molem mat kotimaiset kielet hallit sevia ihmisiä.” Toimihenkilöt yhä sitoutuneita Vaikka puunhankinnassa vaihdetaan nyt työpaikkoja tavallista useammin, näkee Varis metsäalan toimihenki löt edelleen hyvin sitoutunei na työnantajiinsa. ”Puunostaja ei ole enää pelkkä ostaja. 31.3.2023 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS JUSSI COLLIN SAHAja levykonserni Koskisen teki viime vuon na ennätystuloksen. UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi Tee puukaupat ja varmista kestävä, monimuotoinen ja tuottava metsä sinulle ja tuleville sukupolville. Pitää myös osa ta myydä monenlaisia palve luita metsänhoidosta sijoitus mahdollisuuksiin.” Variksen mukaan puun ostajia on löytynyt yhtiöiden palvelukseen varsin hyvin, vaikka kysyntä on ollut suurta. Vuosi 2022 oli kokonai suudessaan yhtiön histo rian paras, toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoo tiedot teessa. Raakaainetilanne kuiten kin koivun osalta oli kireä. Leimikko vaatii ennakkoraivausta ja kohde korjattaneen pian ennakkoraivauksen jälkeen. Kaksi tarjouksista tuli sahoilta ja yksi isolta metsäyhtiöltä. “Ennätystulos vahvistaa edelleen yhtiön omavarai suutta ja rahoituksellista asemaa. Meto Metsäalan Asiantuntijat ry:n neuvotte lupäällikkö Markku Varis sanoo, että työnantajat ar vostavat alan koulutuksen lisäksi työkokemusta, halua sitoutua sekä kykyä sopeu tua erilaisiin tilanteisiin ja tehtäviin. Leimikosta pyydettiin tarjouksia yhdeksältä ostajalta, mutta hieman yllättäen tarjouksia saatiin vain kolme. Koskisen mukaan saha tavaran kysyntä heikkeni edelleen, kun markkinoiden epävarmuus lisääntyi. Hakkuutähteet eivät sisältyneet kauppaan. Sijainti: Etelä-Pohjanmaa Ostaja: Saha Hakkuukertymä: 540 kuutiota (arvio) Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 223 m 3 76,5 17 059,50 Mäntypikkutukki 20 38 760 Mäntykuitu 90 28 2 520 Kuusitukki 119 78,5 9341,50 Kuusipikkutukki 10 38 380 Kuusikuitu 55 28 1 540 Kuusi laho 5 18 90,00 Koivukuitu 18 28 504,00 Yhteensä 540 32 195 TUORE PUUKAUPPA Puunostajilla on nyt kysyntää. Kesäaukko kaupaksi kelpo hinnoin Leimikko: Mäntytukkivaltainen 3,3 hehtaarin kesäkorjuukelpoinen päätehakkuuleimikko. Kuvio rajoittuu pikitiehen, mutta varastopaikan vuoksi leimikkoa ei luokiteltu kelirikkovaan kesäkorjuukelpoiseksi. Liike voitto nousi 58 miljoonaan euroon. Lii kevaihtoa kertyi liki 320 miljoonaa euroa, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tyypillistä on myös, että työmahdollisuuksien avautuessa hakeudutaan per heen kanssa takaisin koti seudulle.” Työnantajien kannattaisi Variksen mukaan panostaa uudessa tilanteessa kokenei den puunostajien osaamisen ja tiedon siirtämiseen uusille toimihenkilöille. Koskiselle historian paras tulosvuosi SAMI KARPPINEN METSÄTEOLLISUUS rekrytoi uusia puunostajia nyt enemmän kuin vuosi kymmeniin. Uusi yksikkö nostaa konsernin sahateollisuuden tuotantokapasiteetin ny kyisestä 300 000 kuutiosta 400 000 kuutioon. Sen sijaan levyteollisuuden tuot teiden, etenkin koivuvane rin, kysyntä säilyi vahvana
Taimivakka hihnasarjalla 39 , 90 TriLink Teräketjut 10 , 90 alk. UUTUUS: Norwood hirsihöylä LX 26 UUTUUS! Pottiputki istutusputki 124 , 90 alk. 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. UUTUUS! BSP Hardhead kaatokiilat 20 , 90 alk. tukin halkaisija 69 cm OS27 HETI toimitukseen! Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,4 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 5,5 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot OS27 www.uittokalusto.. » Kolme eri kokoa 7,5” / 10” / 12” » Kaksi eri malli Solid / Spiked 9940_.indd 17 9940_.indd 17 25.3.2023 11.24 25.3.2023 11.24. METSÄTARVIKKEET METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS Jo yli 100 vuotta tarvikkeita ammattilaisilta ammattilaisille Suosittu monikäyttöinen siirrettävä sahalaitos hinnat OS27 alk: 4790,00 FRONTIER OS27 Max
KESKI-EUROOPPAAN JA RUOTSIIN verrattuna olemme päässeet vähällä, mutta meilläkin hakattiin viime vuonna metsää noin 6 000 hehtaaria hyönteistuhojen vuoksi. Onhan rakentaminen vähentynyt niin meillä kuin muualla Euroopassa. Poliittinen toimintaympäristö näyttää metsätalouden toimijoille synkältä, kirjoittaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto. Päästökaupan laajeneminen tulevina vuosina sekä tieettä meriliikenteeseen ja biokomponentin samanaikainen lisääminen polttoaineeseen kurittavat tämänhetkisen tiedon valossa suomalaista teollisuutta kovalla kädellä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Jos kuusten juurille ilmestyy ruskeaa purua, on puut kiireesti korjattava pois metsästä. Ainakin aihetta käsitellyt juttu ”Suunta muuttuu” oli viime viikolla kaikkein suosituin artikkeli osoitteessa www.metsalehti.fi . VIIDEN MILLIN MARKKINAHÄIRIKKÖ SA H AT EO LL IS U U S RY 9941_.indd 18 9941_.indd 18 25.3.2023 11.26 25.3.2023 11.26. Maankäyttösektoria riepotellaan esimerkiksi hakkuumääristä, nieluista ja monimuotoisuudesta. ”Mikäs sen parempi paikka lukea Metsälehteä, kuin omassa metsässä nuotiotulilla.” PUU-PEKKA KUUSITUKIN HINTA lähestyy viime vuoden huippulukuja. POIKKEUSAJAT NÄYTTÄVÄT jatkuvan. Viime kesä oli Keski-Euroopassa kuuma, minkä muistamme uutiskuvista, joissa näkyi kuivuneita jokiuomia. Nyt monet sahat ovat tukkipulan vuoksi joutuneet lopettamaan, ja markkinoille on tullut tilaa eurooppalaiselle sahatavaralle. Ne kärsivät stressistä ja ovat alttiina uusille tuhoille. Pitkällä aikavälillä voi vahvistaa kuusikoiden elinvoimaisuutta noudattamalla vanhaa viisautta: oikea puulaji oikealle kasvupaikalle. Kirjanpainajatuhot ovat vähentäneet laatusahatavaran tuotantoa Keski-Euroopassa. Inflaatio huomioon ottaen taso ei ole erityisen korkea, mutta yllättävä se on. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE ALKAJAISIKSI – METSÄPOLITIIKKA on hyvin epävarmoissa kantimissa. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Tiestö on myös monin paikoin hälyttävässä kunnossa, mutta julkisen talouden kriisin keskellä on vaikea nähdä merkittävää kohennusta teiden tilaan, oikeastaan päinvastoin. Metsäalan olisi haasteiden edessä terävoitettävä edunvalvontaansa, Tino Aalto pohtii. Metsänomistajien kannattaa varautua seuraamaan tilannetta ilmojen lämmettyä toukokuussa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Viime viikolla Saksassa julkaistu raportti metsien tilasta osoittaa, että kesä oli rankka myös puille. Näin on käynyt jo aiemmin Pohjois-Amerikassa, missä hyönteistuhot aluksi lisäsivät hakkuita Kanadassa. Niin ikään Ruotsissa kirjanpainajat ovat tappaneet viiden viime vuoden kuluessa 30 miljoonaa kuutiometriä puuta. 31.3.2023 18 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Siinä todetut riskit tulee myös uuden hallituksen ottaa huomioon kaikessa metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Vain joka viides puu on raportin mukaan luokiteltu täysin terveeksi. Jokohan kuusen ylivalta taimikaupassa taittuu. Brysselin puolella jättimäinen virkakoneisto puskee monenlaisia ja varsin epäselviä aloitteita kansalliseen pöytään, jonka lisäksi valtion metsät isännättömänä ja emännättömänä nähdään erilaisten poliittisten toiveiden mahdollisena täyttäjänä. Sille on löytynyt ostajia myös Kiinasta, koska tuonti Venäjältä on jäänyt odotettua pienemmäksi. Viiden millimetrin mittainen kuoriainen on jo tähän mennessä aiheuttanut Euroopan metsäisimmässä maassa ennennäkemättömän metsien uudistamisurakan. Logistiikka puolestaan on kustannusnousupaineiden puristuksessa. PITÄISIKÖHÄN PERUSTAA METSÄALLIANSSI. Myös suomalaista tapaa hoitaa metsiä kritisoidaan. Korkea hintataso ei johdukaan sahatavaran kulutuksen kasvusta, vaan sitä selittävät uudet ilmiöt markkinoilla. Luonnonvarakeskus on viisaasti ryhtynyt laatimaan jo nyt varautumissuunnitelmaa tuhojen laajentumisen varalta
Sen alittava tulkitaan kiinteistöksi, josta on maksettava veroa. SUURTEN HAASTEIDEN ja suoranaisten vaikeuksien keskellä on hyvä pohtia, miten myrskyn keskellä selviää. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP M IIK A TI A IN EN JUSSI COLLIN Uusi kysymys: Oletko tehnyt hakkuita kirjanpainajan takia. Vertailukohtaa voisi hakea esimerkiksi kiinteistöja rakentamispuolen KIRA-foorumista, jossa on mukana 15 alan toimijaa. Negatiivisessa valossa asian on nostanut hiljattain esiin Ilmastopaneeli. Viimeksi 160 € maksoi, joten kahdessa vuodessa 1,9 ha tuo kulun takaisin. Onhan metsäsektorilla jo monessa asiassa perinteitä yhteistyöstä. “Paljonko maksaisitte istuttamattomasta, juuri hakatusta aukosta. Metsätalouden parissa toimivien järjestöjen olisi mielestäni hyvä pohtia, pitääkö yhteistyötä tiivistää ja töitä tehdä johdonmukaisemmin yhdessä metsätalouden toimeliaisuuden sekä teollisuuden kilpailukyvyn puolesta. Lisää pitää tehdä ja nopeasti. KUN EDELLÄ OLEVIA muutamia nostoja pohtii, voi todeta, ettei toimintaympäristö ole kenties koskaan sotien jälkeisenä aikana näyttänyt yhtä hankalalta ja epäselvältä. Siinähän voi olla 400 m3 puuta 20 vuoden päästä. Kiitosten sijasta luvassa voi olla keppiä, sillä isommille puuta käyttäville laitoksille on ehdotettu uutta puunpolttoveroa. Mitä aukon hintaan tulee, kaksi tonnia kyllä kannattaa oman maan sisästä maksaa mielestäni. Rahat pöytään, taimet ja boorit yms. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 90% ei 10% Elinkeinopolitiikan rattaissa rahisee esimerkiksi uusiutuvan eli bioenergian hyväksyttävyys osana energiapalettia. Tässä Suomessa ollaan kuitenkin etunojassa, sillä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö energiantuotannossa on vähentynyt jopa ennakoitua nopeammin. Teollisuuden näkökulmasta päätöksenteon tulisi olla mahdollisimman ennustettavaa, jotta syntyisi kvartaalia pidempi ymmärrys siitä, mitä asioita on tulossa. Sanoi silloin, että keskihinta hakatulle aukolla P-Karjala/Savo-alueella pyörii jo 1 500 €/ha paikkeilla.” Itämaan ihme “Tuosta voi joku maksaa hyvinkin 6 k € tai jopa enemmän (jos on itsenäinen tila ja tieoikeus). Kunhan on vaan jotain metsää yli sen 2 ha, niin voi hakea vapautusta kiinteistöverotuksesta näiden pikkukiinteistöjen osalta.” Ukkopekka Verkkokeskustelu: Miten paljon aukosta maksaisit. Tarkemmat pohdinnat vaativat aikaa, paljon tapaamisia ja ajatustenvaihtoa, haasteiden ratkaisua sekä luottamuksen rakentamista kasvotusten. Mutta ei se tilakohtainen raja ole. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Samanaikaisesti puurakentamista edistetään edelleen vain taskurahoilla ja puurakentaminen edistyy valtakunnan tasolla joskus ja jouluna. Mieti, paljollako olisit vastaavan omasi myymään, siitä se hinta alkaa hahmottua.” Metsäkupsa “Vaari sanoi, että sitä kannattaa ostaa, mitä ei enää valmisteta eli maata. Raportti perää muutoksia etenkin energiatuotantoon. Pohjois-Savo, rehevää kivennäismaata.” Nuakka “Vaikka 3 000. Toivon tämän kirjoituksen kuitenkin herättelevän alan toimijoissa ajatuksia siitä, olisiko tällaisella allianssille tilausta tulevaisuudessa. Kaikkea ei kannata keksiä alusta alkaen itse. Jos siellä olisi myyntikelpoista multaa, niin sillähän voisi hieman tienatakin. 2 000–3 000 € on varmaan se hinta, mitä itse maksaisin.” Apli “1 500 € ylöspäin. Kiinteistöverokin voi yllättää. Eipä paljoa kannata maksaa.” MaalaisSeppo “Jos kaupan kohde on erillinen tila, ei tule ehkä lohkomiskuluja. Tuskin lohkomattomanakaan alle 5 k € saat, jos jokin taajama on 10 km etäisyydellä.” Metät kunnossa! “Kysymyksessä on aloittajan omien maiden sisällä oleva entinen pelto. Ja siitä eteenpäin arvonnousu vasta kiihtyykin. MIKÄ OLISI MINUN vastaukseni otsikon kysymykseen. Yhteistyömuoto voisi olla virallisemmin Metsäallianssin kaltainen yhteisö, joka tekisi tiiviistä yhteistyötä esimerkiksi yhteisten eduskuntavaaliviestinnän ja muun edunvalvontatoiminnan saralla. Uskoakseni yhteistyöllä on mahdollista parantaa uudella tavalla edunvalvontaa. Musta vuori katoaa 9941_.indd 19 9941_.indd 19 25.3.2023 11.26 25.3.2023 11.26. KIRA-foorumi julkaisee neljän vuoden välein tavoitteita toimintaympäristöön liittyen sekä yhdessä tehtyä hyvinkin kattavaa analyysiä rakennetun omaisuuden tilasta. Lainhuuto ja kaupan kulut. Tämä on näkynyt kuitupuun lisääntyneenä kysyntänä ja hintojen nousuna. Toinen, harmaampi hakevuori on ilmestynyt Vuosaaren, jossa uusi biolämpölaitos on tuottanut joulukuusta lähtien kaukolämpöä. 2 ha, omien maiden sisällä, vanhaa peltoa. Tässä mennä kesänä sattui paikalle mhy:n tila-arvion tekijä, kun istuttelin omia metsiä. Samanaikaisesti olisi suuria asioita ratkaistavana: ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, ympäristön ja monimuotoisuuden haasteet, maakuntien hiljenevät kylät ja julkisen talouden kriisiytyminen. Vahva ehkä. Musta vuori on kutistunut ja häviää kohta kokonaan, sillä voimalan toiminta päättyy aprillipäivänä. Energiayhtiöille etunoja ei ehkä kannattanut. Hyvä esimerkki on Helsingin kaupunkikuvaa pitkään koristanut hiilivuori Hanasaaressa. Luontaisia toimijoita löytyy varmasti koko metsätalouden arvoketjusta sen alkulähteiltä vientisatamiin. 31.3.2023 Metsälehti.fi 19 IPCC:N tuore ilmastoraportti muistutti karuista faktoista: vaikka paljon on tehty ja ilmastotoimien kunnianhimo on kasvanut, nykyiset ja suunnitellut toimet eivät riitä tavoiteltuun lämpenemisen hillintään. Kehitys ilahduttaa myös metsänomistajia, sillä kivihiiltä korvaavaa polttoainetta Vuosaareen ja muihin biovoimaloihin haetaan ennen muuta metsistä. Parempihan on mielestäni se, että ovat jo valmiiksi erillään.” Jätkä “Jos tila on alle 2 ha, niin täällä tuppaa kunta kiinteistöveron periä, 150 euroa osapuilleen, siksi olen yhdistämisiä tehnyt. Mielestäni näihin kaikkiin ongelmiin metsätoimijat pystyvät tarjoamaan kestäviä ratkaisuja. Kannoistakin saisi rahaa.” Visakallio “2 ha on tosiaan verottajalla rajana kiinteistöverolle. TINO AALTO KIRJOITTAJA ON SAHATEOLLISUUS RY:N TOIMITUSJOHTAJA. i Vaikuttavatko puolueiden metsäkannat äänestämiseesi. Tilojen yhdistäminen maksaa varmaan jotain, mutta vähemmän.” A.Jalkanen “Miksi pitäisi tilat yhdistää. Nyt tämä hyväksi havaittu ajatus ennustettavuudesta on varsin kaukainen haave – valitettavasti. maahan.” Hämis “Taitaa olla Pohjois-Savossa 400 mottia 20 vuodessa melko kova tavoite millä tahansa puulajilla.” Nostokoukku “Lohkomiskulut 1 500
Jos taimi jää mättään päällä olevaan kivennäismaahan, humuskerros katkaisee veden tulon alhaalta päin. ”Sen voi tarkistaa normaalilla viiden sentin tulitikulla. Maanmuokkauksessa keskeistä laatu. Pottiputki voidaan tarvittaessa säätää istuttamaan eri syvyyksiin. Sitä ennen on kuitenkin paljon tehtävissä taimituhojen estämiseksi. Kun taimet ovat maassa, voi enää vain toivoa parasta. Karkeilla maalajeilla kuivuusriski on suurempi, ja niille varmempi valinta on mänty. Luoranen on tutkinut samana tai edellisenä kesänä istutettujen taimikoiden selviytymistä poikkeuksellisista sääoloista. 9942_.indd 20 9942_.indd 20 25.3.2023 11.30 25.3.2023 11.30. Se on riski taimikoille. Sopusuhtainen taimi selviytyy kuivuudesta paremmin kuin pitkä taimi, jossa on runsaasti haihduttavaa neulaspintaa. Mätästys on ylivoimaisesti yleisin maanmuokkaustapa. Huolellisesti toteutettu maanmuokkaus on olennainen osa uudistustöiden onnistumista erityisesti, jos odotettavissa on kuivuutta. Laikkuja naveromättäissä humuskerros voi olla paksumpi kuin kääntömättäissä. Lämpötilan vaihtelu ja tuulisuus voimistaa ilmiötä. Kesäkuivuus taas alkaa vaikuttaa taimiin, kun se kestää yli kolme viikkoa. Kovin korkeassa mättäässä taimet eivät saa vettä maaperästä, vaan ne ovat sadeveden varassa. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 31.3.2023 20 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT’ ON ennustettu, että kesät muuttuvat kuivemmiksi ja talvet oikukkaammiksi, kun ilmastonmuutos etenee. Mutta se ei haittaa, vaikka taimi oliKUIVUUTTA VASTAAN TAISTELLAAN ENNAKKOON Kun sääolot muuttuvat oikukkaammiksi, hutiloinnista uudistustöissä jää entistä useammin kiinni. Kaikki lähtee kasvupaikasta Viime aikoina metsänomistajia on usein muistutettu siitä, että kuusta ei tule istuttaa liian kuivalle kasvupaikalle. Aurinko lämmittää taimia, mutta maa on jäässä joten taimet eivät saa vettä. Mättäisiin ei saa jäädä kiviä tai hakkuutähteitä, jotka katkaisevat vedennousun alhaalta päin. Tuon kaltaisia säitä on nähty viime vuosina. Paakun pinnalle olisi jäätävä viitisen senttiä maata. Ahavatuhot syntyvät, kun lunta on maalis-huhtikuussa vähän. Taimen mittasuhteilla on väliä. ”Kaikki nämä ilmiöt on sellaisia, joita on ennustettu ilmastonmuutoksen myötä tulevan”, sanoo erikoistutkija Jaana Luoranen Luonnonvarakeskuksesta
Pakkasvarastoitujenkin taimien kanssa on oltava tarkkana. Lähes kaikilta kohteilta löytyi jonkinlaisia kuivuustuhoja. Pottiputken istutussyvyyttä on mahdollista säätää. Elokuussa istutetut taimet ehtivät varmimmin juurtua ennen talven tuloa. Se ei kuitenkaan välttämättä johtunut suoraan kuivuudesta vaan siitä, että taimien kasvukausi jäi liian lyhyeksi. Kaikkien taimien pakkauspäivä ja pakkasvarastosta ottopäivät kannattaa aina tarkistaa taimilaatikosta tai taimien mukana tulevasta selosteesta. Niillä on vielä varhaiskevät. Pakkasvarastoidut taimet pärjäävät paremmin, koska taimet ovat pakkasvarastossa ja suljetussa pahvilaatikossa lepotilassa. Pakkasvarastossa taimet ovat lepotilassa ja niiden on istutuksen jälkeen ehdittävä puhkaista silmut, kasvaa ja muodostaa uudet päätesilmut seuraavaa kasvukautta varten sekä karaistuttava talven pakkasiin. SYKSYLLÄ JUURTUMINEN VOI JÄÄDÄ KESKEN TEE NÄIN Avokennot ovat paras pakkaustapa kasvussa oleville taimille. Tässäkin auttaa se, että taimet eivät vietä pitkiä aikoja välivarastossa. Pakkasvarastoitujen taimien välivarastointiaika riippuu lämpötilasta. Niinpä ahavaja kuivuustuhot ovat yleisempiä syksyllä istutetuissa taimikoissa. Taimien säilytykseen käytetyt pahvilaatikot kehitettiin pakkasvarastoiduille taimille, jotka istutetaan keväällä. Kuumana päivänä taimet saattavat kuivahtaa vielä istutusvakassa. ”Tämä on riski”, Luoranen sanoo painokkaasti. Juuri ennen istutusta paakusta pitäisi vielä pystyä tiristämään muutama pisara vettä. Kun taimet sulavat, niitä on kohdeltava kuten kasvussa olevia taimia: laatikoiden kannet on avattava ja taimia kasteltava. Lieviä kuivuustuhoja paljon Luorasen kuivuustutkimus perustuu istutuskohteisiin, jotka sijaitsivat eri puolilla eteläistä Suomea. METSÄSTÄ 31.3.2023 Metsälehti.fi 21 KUIVAN KESÄN ISTUTTAJAN MUISTILISTA HUOLEHDI taimet maahan heti, kun saat ne käsiisi TARKISTA maalaji: ei kuusta karkeille maille SÄÄDÄ pottiputki niin, että taimi tulee riittävän syvälle MUISTA kastella taimia KUUMANA päivänä suojaa taimet kuivumiselta vielä vakassa si syvemmällä”, sanoo Luoranen. 9942_.indd 21 9942_.indd 21 25.3.2023 11.30 25.3.2023 11.30. Kuivahtanutta paakkua on hankala saada enää kasteltua riittävästi. Kuivuudelle alttiit paikat kannattaakin istuttaa keväällä. ”Kasvussa olevia taimia ei voi pitää pahvilaatikoissa kasvukauden aikana muutamaa päivää pidempään.” Laatikon pimeys vaikuttaa taimiin heti. Silloin paakun kosteus on sopiva. Jalalla tiivistäminen taimen ympäriltä ei siis ole ollenkaan merkityksetön työvaihe tai taikauskoinen onnenpotku. Tällä on vaikutusta seuraavan kevään ja kesän ahavaja kuivuustuhoihin sekä taimien toipumiseen tuhoista. Viidessä plusasteessa taimet sulavat noin viikossa. Paakun päällä pitäisi olla vähintään viisi senttiä maata. Istutuksessa on tärkeää, että taimen juuristo asettuu heti tiiviisti maata vasten. Muista kastella Avokennossa olevien taimien kanssa taas on pidettävä huolta kastelusta. Pahvilaatikot sopivat parhaiten lepotilaisille taimille, jotka on otettu pakkasvarastosta. SYKSYLLÄ istutetuilla taimilla on vähemmän aikaa kasvattaa juuria ennen talven tuloa kuin keväällä istutetuilla. Pakkasvarastoidut, keväällä istutettavaksi tarkoitetut taimet on siis saatava maahan viimeistään juhannuksena. Jos taimen ympärille jää ilmaa, juuret eivät pääse käsiksi maaperässä olevaan veteen. Pahiten olivat tuhoutuneet heinäkuussa uudistetut kohteet, joiden pakkasvarastoituja taimia oli välivarastoitu jopa kolme viikkoa suljetussa pahvilaatikossa. Laatikko on kuitenkin yleistynyt myös ulkona varastoitujen kesäja syysistutustaimien pakkauksena. Taimirallissa nopeus todella ratkaisee Edellä mainitut kohdat ovat nykyisin hyvin hallinnassa, mutta Luorasen tutkimusten perusteella puutteita on taimien käsittelyssä ennen istutusta. Selvää on, että pidemmillä juurilla on mahdollista saada vettä syvemmältä maaperästä. Keväällä istutettujen taimien juuret saattavat talven tullessa olla jopa 30–40 sentin pituiset, mutta varsinkin myöhään syksyllä istutetut taimet ovat ehtineet hädin tuskin alkaa kasvattaa juuria ennen pakkasia
Hallamäen mukaan hömätiaiset tekevät aina uuden pesäkolon, joten vanhat kolot jäävät muille kolopesijöille. Tarkemmin katsoessa metsästä löytyy kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti metristä kahteen ylettyviä lehtipuupökkelöitä. Tulokset näkyvät ja kuuluvat. Visiitti Hallamäen metsään luokin uskoa sittemmin hakkuutyömailla yleisesti käyttöön otetun menetelmän käytännön merkitykseen. Uran varrella vahvistui ajatus siitä, että monimuotoisuutta ja lintujen elinolosuhteita on vaalittava nimenomaan talousmetsissä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 31.3.2023 22 Metsälehti.fi KUHMOINEN SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT TIAISTEN kuoro kiihdyttää ääntelyään, kun Arto Hallamäki kurkkii miehen mittaisen koivupökkelön kyljestä löytyvään koloon. ”Olen 1990-luvulta alkaen tehnyt raivaussahatöiden yhteydesTEKOPÖKKELÖIDEN PIONEERI Arto Hallamäki on hoitanut nuoria metsiä ”hömötiaiset edellä” jo kolmekymmentä vuotta. ”Muistelen lintukirjasta lukeneeni, että tuolloin Suomessa oli hömötiaisia noin 2,2, miljoonaa paria. Työurallaan metsätoimihenkilönä Hallamäki sai seurata metsiä ja niiden muutosta läheltä. Pienikin puu toimii pökkelönä Hallamäen kiinnostus lintujen seuraamiseen juontaa juurensa osin jo kouluikään, jolloin hän kavereineen pääsi lintujen rengastusta harrastaneen opettajan miehen mukana linturetkille. Koivu ei ole pökkelöitynyt luonnostaan, vaan Hallamäki on edesauttanut lahoamista kaulaamalla koivun kymmenkunta vuotta sitten, jonka jälkeen koivu on kuollut ja katkennut. Itse jätän perkausvaiheessa sinne tänne etukasvuisia lehtipuita, joista saa 9943_.indd 22 9943_.indd 22 25.3.2023 11.32 25.3.2023 11.32. Arto Hallamäen kymmenisen vuotta sitten kaulaamassa koivussa on jo kertaalleen ollut hömätiaisen pesä. sä tekopökkelöitä katkaisemalla puut sahalla sopivalta korkeudelta.” Työn tulokset ovat maaliskuun auringossa konkreettisesti nähtävissä ja kuultavissa, sillä miehen ympärillä pyrähtelee tiaisparvi, jossa on hömötiaisten lisäksi sinija talitiaisia. Nykyään kanta taitaa olla 400 000:n luokkaa ja laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.” Ensimmäiset pökkelöt linnuille Hallamäki teki jo 1980-luvulla metsurikurssilla, kun hän nosteli ojalinjahakkuusta jääneitä koivupölkkyjä nojalleen pystypuita vasten lahoamaan. ”Hömötiaisten hyväksi voi tehdä pieniä tekoja jo varhaisperkausvaiheesta lähtien. ”Ilmeisesti joku on jo suunnitellut tätä jälleen pesäkolokseen, kun linnut noin kiihtyvät. Tässä on aiemmin pesinyt hömötiainen”, Hallamäki tietää. ”Lepät lahoavat pesäkolon tekoon sopiviksi pökkelöiksi noin kuudessa ja koivu kahdeksassa vuodessa.” Hallamäen metsä on päällisin puolin hyvin normaalin näköistä hiljattain ensiharvennettua kuusivaltaista kasvatusmetsää Kuhmoisissa
Vain metsäalan toimijoilla ja metsänomistajilla on näitä keinoja mahdollisuus toteuttaa”, Hallamäki huomauttaa. Nyt aikaa on ollut omien ja sukulaisten metsäpalstojen hoitoon Kuhmoisissa ja Orivedellä. Vähäluminen talvi on suosinut ennakkoraivaajaa. Metsäntutkijat innostuivat kalansilmäobjektiiveista, joiden kuvakulma on lähes 180 astetta. Se on laajimpaan aineistoon perustuva pohjoismainen analyysi siitä, mitä vaikutuksia on metsikön pääpuulajilla metsikön valoilmastoon ja sitä kautta muun muassa kenttäkerroksen kasvillisuuteen. Niinpä. Männiköiden valoilmastossa pienet kuuset ovat säilyneet elivoimaisina, jos maa on kohtalaisen viljavaa. Syy on se, että huomattava osa auringon säteilystä tulee vinosti. Vanhoilla männyillä varjostava latvus on lyhyt, kuusella pitkä, jopa maahan asti. Mutta sillä tavallahan luonto toimii.” Kuntoilua lumisessa metsässä Orivedellä asuva Hallamäki eläköityi vuonna 2020 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkasta metsäasiantuntijan tehtävästä. ”Olen löytänyt hömötiaisen pesän 8–9 sentin paksuisesta koivusta.” HALLAMÄEN VINKIT PÖKKELÖIDEN TEKOON RAIVAUSSAHALLA Sopiva läpimitta 10–15 senttiä Pituudeksi riittää 1–2 metriä Koivu ja leppä parhaat puulajit Jätä pökkelön ympärille suojapuustoa Huomioi kaikissa metsänhoidon vaiheissa, se tuo jatkuvuutta jo muutaman vuoden päästä taimikon harvennusvaiheessa katkaistua pökkelön linnuille.” Tiaiset pystyvät tekemään pesäkolonsa yllättävän ohueen puuhun. Tulosten mukaan puulaji vaikuttaa erityisen paljon varpuihin kuten mustikkaan. ”Työajoilta jäi mieleen monen metsänomistajan tuumailut siitä, että ´kyllä se poika sitten aikanaan käy hoitamassa metsän kuntoon´. Oma ikä unohtuu helposti, kun katse on jo metsän tulevissakin hoitoja hakkuutoimenpiteissä. Samalla on syntynyt lisää tekopökkelöitä” Metsänhoito pitää miehen niin fyysisesti kuin henkisestikin hyvässä kunnossa. Jos poistettava puulaji on kuusi, pimeydessä sinnitelleiden pienten kuusien toipuminen on hidasta. Kamera kannon päähän, suuntaus kohti taivaanlakea ja räps, kuvasta saatiin tieto valon määrästä metsikössä. ”Havupuista tehdyt pökkelöt eivät yleensä pehmene, vaan saattavat keloutua entistä kovemmiksi.” ”Ei keneltäkään pois” Hallamäki näkee tekopökkelöt halpana ja helppona tapana lisätä lintujen – ja siinä samassa monien muidenkin lajien – viihtyvyyttä talousmetsissä. Tämän tästä tiaiset pyrähtelevät nokkimaan kääpiä kasvavia pökkelöitä. Järeäpuustoisissa kuusikoissa löytyy kyllä lajirikkautta kuten erilaisia sammalia ja ikivanhoja jäänteitä aiemmista maankäyttömuodoista, mutta runsaasta mustikkakasvillisuudesta riippuvat hyönteiset ja nisäkkäät ovat kuusikoissa heikoilla. ”Lunta ei ole ollut kovin paljoa, joten olen talven aikana tehnyt seitsemän hehtaaria ennakkoraivaustakin. ”Lehtipuupökkelöiden jättäminen ei vie ketään konkurssiin, mutta linnuille niistä voi olla paljon iloa. Mustikan peittävyys on männiköissä aivan toista luokkaa kuin kuusikoissa runsaamman valon määrän vuoksi. ”Käpytikka tosin on pikkulinnuille myös vihollinen, kun se tyhjentää niiden pesiä. Tutkijat eivät olleet kiinnostuneita luontaisesta uudistumisesta. Niillä oli kätevä mitata metsikön saamaa valoa. Lahopuut ovat kiinnostaneet myös käpytikkoja, joiden verstaina monet pökkelöt ovat selvästi palvelleet. Edesmennyt tutkija Jussi Kuusipalo raportoi jo 1980-luvulla, että jos puustoa on esimerkiksi 250 kuutiometriä hehtaarilla, männikkö on paljon valoisampi kuin kuusikko. ”Kun aurinko lämmittää puiden pintaa, niin kuoren alla voi alkaa liikkumaan hämähäkkejä tai muita hyönteisiä, joita tintit syövät”, Hallamäki sanoo. MÄNNIKÖT KARUIKSI KUUSIKOIKSI. Muutama vuosi sitten (2019) ilmestyi ruotsalaistutkijoiden vertaisarvioitu tutkimus ”Tree species impact on understory vegetation” , joka löytyy tietoverkosta. Pesäpaikkojen lisäksi pökkelöt tarjoavat pikkulinnuille ravintoa. Ylispuumäntyjen poistaminen on ylispuuhakkuuta, ei jatkuvaa kasvatusta. Erot puulajien välillä ovat erityisen suuria keväällä ja syksyllä. JATKUVAN KASVATUKSEN mahdollisuuksista saa väärän kuvan, jos mänty-ylispuuston poistamisen jälkeen seurataan, miten kuusialikasvos toipuu ja tehdään siitä päätelmiä jatkuvasta kasvatuksesta. ”Olen löytänyt hömötiaisen pesän 8–9 sentin paksuisesta koivusta.” Raivaussahalla parhaat pökkelöt syntyvät Hallamäen mukaan 10–13-senttisistä lehtipuista. Tällöin maan pinnan saaman säteilyn kannalta on ratkaisevaa latvuksen pituus eikä latvuksen leveys. 31.3.2023 Metsälehti.fi 23 KOHTUUHINTAISET järjestelmäkamerat yleistyivät 1970-luvulla. Samalla syntyi uusia tekopökkelöitä. Muista tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että kuusialikasvokset ovat yleisimpiä ja elinvoimaisimpia männiköissä, ei kuusikoissa. METSÄSTÄ YLÄKERTA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Arto Hallamäki ennätti raivata sydäntalvella seitsemän hehtaarin alan. 9943_.indd 23 9943_.indd 23 25.3.2023 11.32 25.3.2023 11.32. Metsänhoitoon kannattaa kuitenkin panostaa juuri silloin kun metsä sitä vaatii.” Koivupökkelö pehmenee pesimäkuntoon noin kahdeksassa vuodessa. Nykyisin on toki tarkempiakin laitteita
Toinen vanhemmista voi siis olla mikä tahansa siemenviljelmän ulkopuolinenkin kuusi. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan juurikääpä etenee noin kolmanneksen hitaammin puissa, joissa mainittu ominaisuus on. Riittävä määrä klooneja Tapion kasvuliiketoiminnan kehittämispäällikkö Juha Ruuska oli helpottunut, kun Tapion jo 60 vuotta sitten perustetulta siemenviljelmältä löytyi tarpeeksi emopuita, joissa oli PaLar3BB-alleeJalostuksella juurikääpää vastaan Tapio ja Fin Forelia onnistuivat kasvattamaan kuusentaimia, joissa juurikäävän pitäisi edetä lähes kolmanneksen tavallista hitaammin. Jotta puiden perimä ei yksipuolistuisi liikaa, niillä on oltava riittävä määrä keskenään erilaisia vanhempia. JU H A RU U SK A li. Fin Forelian verkkokaupassa Taimisankariksi nimetyn uutuustuotteen hinta on 1,60 euroa kappaleelta ja Tapion verkkokaupassa 90 kappaleen laatikon hinta on hiukan alle 134 euroa. Siemenviljelyksiltä löytyi kuusi keskenään erilaista kloonia, joiden siemeniä uutuustaimiin voitiin käyttää. ”Siemenet ovat vapaapölytteisiä, mikä toki monipuolistaa perimää”, Ruuska huomauttaa. Alleelit ovat geenien vaihtoehtoisia muotoja. Lähtökohtana ovat olleet Tapion siemenviljelyksiltä löydetyt kuuset, joiden siemenistä on ollut mahdollista kasvattaa juurikäävälle puolustuskykyisiä taimia. Juurikäävän tarttumista se ei kuitenkaan estä. 9944_.indd 24 9944_.indd 24 25.3.2023 11.34 25.3.2023 11.34. Tutkija Jaanika Edesin mukaan on mahdollista, että kuusella on muitakin geenejä, jotka vaikuttavat juurikäävän puolustuskykyyn. Keksintö perustuu ruotsalaisiin tutkimuksiin, joissa on havaittu, että PaLar3B-alleelin omaavat kuuset ovat muita vastutuskykyisempiä juurikäävälle. Kalliit tutkimukset ja useiden asiantuntijoiden vuosien työ tuotti sittenkin tulosta. Ruokaviraston piti hyväksyä Tapion hanke. Suomen tutkimukset valmistumassa Asiaa tutkitaan parasta aikaa myös Suomessa. Tästä biologian oppimäärän vielä muistavat voivat päätellä, että puolustuskyky juurikääpää vastaan on vallitseva ominaisuus, jonka periytymiseen riittää yksi ominaisuutta kantava vanhempi. Sellainen on havupuille tyypillistä”, sanoo Edesi. METSÄSTÄ 31.3.2023 24 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI SUOMESSA on kehitetty uudenlainen kuusentaimi, jossa juurikääpä leviää hitaammin kuin tavallisissa taimissa. Vertailun vuoksi: tavallisen kuusen taimen hinta Fin Forelialla on 81 senttiä, mutta toisaalta kaksivuotias douglaskuusi maksaa kaksi euroa kappaleelta. Se oli oikeastaan pienin mahdollinen määrä, joista voitiin perustaa niin sanottu perusaineisto taimituotannon aloittamiseksi. ”Mehän emme tienneet, olisiko niitä yhtään”, Ruuska sanoo. Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen kertoo, että Taimisankari-taimista kiinnostuneita on ollut, mutta taimia on vielä saatavilla. Tämän kevään istutuksiin tällaisia taimia on tarjolla 260 000. Se tarkoittaa sitä, että siemenviljelmillä kasvavat puut pölyttyvät vapaasti ympäristön puista. ”Se on monimutkainen, laaja ja haasteellinen. Edesi myös arvioi, että geenit, jotka auttavat puita puolustautumaan juurikäävän aiheuttamaa lahoa vastaan, ovat sellaisia, jotka vahvistavat muutenkin puun puolustuskykyä. Kuusen perimä tunnetaan, mutta silti siitä tiedetään hyvin paljon vähemmän kuin esimerkiksi ihmisen perimästä. ”Mehän emme tienneet, olisiko niitä yhtään.” Juurikäävälle vastuskykyisemmät uutustaimet on kasvatettu Saarijärvellä Fin Forelian taimitarhalla
• Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. Miksi valita YaraSuna-lannoite. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. METSÄSTÄ Lisätietoja: yara.. /yarasuna yara.. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. /metsa Ota yhteyttä: yara.. Kierrätettävä pakkaus Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet Kierrätettävä Turvalliset raaka-aineet 9944_.indd 25 9944_.indd 25 25.3.2023 11.34 25.3.2023 11.34. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. /yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa
ARGENTIINA BRASILIA URUGUAY Atlantin valtameri Montevideo 80 km Fray Bentos (UPM) Paso de los Toros (UPM ) Montes del Plata Metsälehti kertoi isä ja tytär Bocagesta vuonna 2006. Siihen vaikuttavat muun muassa metsän etäisyys tehtaalta ja maaperän laatu. ”Karjatalouden kannattavuus metsään verrattuna oli todella heikko ja se oli työlästä ja hankalaa, kun isälle tuli ikää tuli lisää. ta-ala kasvaa edelleen ja maakauppa käy vilkkaana. mitä minä muistan”, Uwe Sedelmayor pyörittelee. Myös lisääntyneet metsäpalot mietityttivät. Silloin 800 hehtaarin tilasta 400 hehtaaria oli istutusmetsää ja toinen 400 karjatalouden käytössä. Sopimukset pyritään solmimaan yleensä kahden kiertoajan (18–20 vuotta) mittaisiksi, mutta kovan kilpailun vuoksi myös yhden kiertoajan sopimuksia tarjotaan. Vientiyhtiöt ostavat niinikään puuta ja luovat kilpailua, ja niillä on tarjota erilaisia sopimusmalleja metsien hoitoon”, kertoo vientiyhtiö FAS:n toimitusjohtaja Nelson Ledesma. 9997_.indd 26 9997_.indd 26 25.3.2023 11.36 25.3.2023 11.36. Faroppa haluaa korostaa, että istutusmetsien lisäksi myös ekologisesti tärkeiden luonnonmetsien pinta-ala on kasvanut voimakkaasti. Siinä maanomistaja vuokraa maansa yhtiölle, joka vastaa metsien hoidosta ja hakkuista sekä maksaa maanomistajalle vuokraa pinta-alan mukaan. Se puolestaan vähentää metsäpaloriskiä. Tienvarsimainosten mukaan UPM:lla on noin 900 sopimusta. Niinpä päätimme luopua karjataloudesta ja metsittää loputkin alueet. ”Ainoana maana Latinalaisessa Amerikassa”, hän toteaa ilmeisen tyytyväisenä. Suomaisyhtiöillä suuria omistuksia Suomalaiset sellujätit omistavat Uruguayssa merkittäviä määriä istutusmetsiä: UMP noin 250 000 hehtaaria ja Stora Enso yhdessä chileläisen Araucon kanssa noin 150 000 hehtaaria. Maassa on kaikkiaan noin 1,15 miljoonaa hehtaaria istutusmetsiä, joten tilaa riittää myös muille toimijoille: pienemmille metsäyhtiöille, rahastoille, operaattoreille ja tavallisille yksityisille metsänomistajille. Myös sisäisesti on mahdollisuus parantaa huomattavasti, koska maassa on vielä vanhoja heikkolaatuisia plantaaseja”, pohtii Uruguayn johtava metsäviranomainen Carlos Faroppa. ”Me hoidamme itse kaiken: istutukset, metsänhoidon ja alueiden valvonnan. Yksityismetsänomistajienkin puusta kilpaillaan. Tämä kuivuus todella huolestuttaa, se on pahin Puuta uudelle sellutehtaalle Uruguayssa istutusmetsien ala kasvaa. Viime aikoina globuluksen kanssa on ollut saniteettiongelmia, joten nyt joudumme miettimään muita eukalyptuslajeja. UPM ja Montes del Plata ostavat puuta ja tarjoavat fomento-sopimuksia omilla alueillaan ja kilpailevat keskenään. Vuosina 2010–2015 Bocaget päättivät vähitellen tehdä ns. Uwe Sedelmayorin perhe omistaa 2 000 hehtaaria metsää Montevideon koillispuolella. ”En halua spekuloida kasvun rajoilla, mutta istuttamatonta metsämaata on yhä jäljellä. Sopimukset ovat luottamuksellisia, mutta yleinen käsitys on, että vuosivuokra on luokkaa 150 euroa hehtaarilta. Puusta kilpaillaan ”Yksityisillä metsänomistajilla on paljon vaihtoehtoja. METSÄSTÄ 31.3.2023 26 Metsälehti.fi PEKKA MUUTTOMAA METSÄLEHTI tapasi vuonna 2006 Montevideossa asuvan Daniel Bocagen ja tämän tyttären Inesin näiden metsätilalla Duraznossa, lähellä kohta käynnistettävää UMP2-sellutehdasta. Erittäin hyväkasvuista eucalyptus grandis -plantaasia Duraznossa lähellä UPM:n uutta sellutehdasta. UPM:n tarjosi meille helpon ja läpinäkyvän mallin”, toteaa nyt tilan asioita hoitava Ines Bocage. Puuta myytiin usean metsänomistajan yhteisellä pystykaupalla UPM:n silloin omistamalle Tile Forestalille. Uruguayn istutusmetsien pinInes Bocagella on metsäalan koulutus, joten hänen näkemyksensä alasta ovat painavia. fomento-sopimuksen UPM:n kanssa. Lisäksi hänellä on jonkin verran karjaa, joka laiduntaa metsäalueilla ja pitää pintakasvillisuuden kurissa. Koska Sedelmayorilla on alan koulutus, hän on vastannut tilan metsien hoidosta yli 25 vuotta. Esimerkiksi eläkerahoja sijoitetaan paljon metsään, ja Uruguay nähdään houkuttelevana sijoituskohteena
30 päivän alin hinta 23,95 € TAIMIVAKKA 40,NORM. Nopea ja luotettava käynnistyminen. Valmistettu Suomessa. Nopeasti paljastui, että laitteemme on kiinalainen kopio Idahossa valmistettavasta Timberline Chainsaw Sharpener -yhtiön valmistamasta työkalusta. Siististi alumiinista valmistettu kapistus, joka kiinnittyi laippaan ruuveilla. tehokas 2,3 kW moottori. 30 päivän alin hinta 429,00 €. ISTUTUSPUTKI SISU KOOT 5 JA 6 90,NORM. 9?€ /kk* Maksa erissä alk. 26???€ /kk* TARKISTA MYYMÄLÄKOHTAINEN SAATAVUUS HANKKIJA.FI. Aito amerikkalainen versio olisi maksanut 125 dollaria ilman postikuluja, mutta sen voinee olettaa myös toimivan. PIENKONEBENSIINI 2-TAHTI JA 4-TAHTI 5 L 20 80 NORM. Sisältää lisäkahvan. 25€ /kk* Maksa erissä alk. 49,95 | VEMVAKKA Kestävät metalliset soljet ja kiinnikkeet. 45,95 | SK562412 Teräsverkkovisiiri. Toiseen suuntaan avautuvat hampaat pystyi viilamaan, mutta toisen puolen hampaille ei konstia löytynyt. Polkimessa luistoa estävä karhennus. 489,00 | EH15461276 Automaattinen puolikaasu sekä EasyStart-kevytkäynnistys. Leuan saranapinnassa 70 % suurempi kulumapinta. 30 päivän alin hinta 659,00 €. Kiinalainen teroituskone näyttää asialliselta. 429,00 | EH15464206 Yksi markkinoiden kevyimmistä sahoista. Amerikkalaiset varoittavat sivuillaan myös laitteen kiinalaisista halvoista kopioista – syystä. Magnesiumrunko. 30 päivän alin hinta 449,00 €. 30 päivän alin hinta 239,00 €. Kopio amerikkalaisesta Sitten alkoivatkin ongelmat. Kokeilun lopputuloksena todettakoon, että kaikilta olisi säästynyt aikaa ja luonnonvaroja, mikäli kiinalainen kopiopaja ei olisi lähettänyt meille tuotetta lainkaan, vaan ainoastaan ryöstänyt rahamme. Ohjeet olivat pienellä paperilapulla huonolla englannilla sekä kiinalla, jonka oikeinkirjoitukseen emme ota kantaa. Kertalyhennyksen suuruus esimerkkilaskelmalla 179,50 €. * 36 kk sopimus. Kuluttajasuojalain mukainen luottohinta 1079,99 €. Hetken huokailun jälkeen kävi selväksi, että kynttä kiristävästä ruuvista loppuu säätövara kesken, eikä ketjua saa kiristettyä riittävästi Kokeilu kapsahti kiinalaiseen kopioon Kiinasta saa halvalla teräketjun teroituslaitteen, jolla ei tee juuri mitään. Noin kolmen viikon odotteluaika sai jo epäilemään, ettei tuotetta ole tulossakaan, mutta toisin kävi. Kehno kokemus kannusti jatkamaan googlaamista. EasyStart-kevytkäynnistys. 9998_.indd 27 9998_.indd 27 25.3.2023 11.42 25.3.2023 11.42. Laitteen mukana tullut kammella pyöritettävä timanttipyöröviila vaikutti laadultaan heikolta ja viilausjälki rujolta. PARHAAT TARJOUKSET KASVUSTA KATKAISUUN! ECHO CS-4310SX 595,NORM. Maksa erissä alk. Luotonmyöntäjä on Svea Bank AB filial i Finland, Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki. Erämaksun tyypillistä käyttöä kuvaava luotto 1000 €, maksuaika 6 kk. 23,95 | AS2TFRT005N54/AS4T005N54 Puhdas palaminen, vähemmän karstaa. Eri kokoisten ketjujen kokeilu ei tuonut mainittavaa muutosta ongelmaan. Mukavat kuulonsuojaimet, SNR-arvo: 23 dB. Se herättää kysymyksen, miksei kopoiointia olisi samalla vaivalla voinut tehdä kunnolla. KOKEILTUA YUKON KYPÄRÄSETTI 3-OSAINEN, OREGON 39 95 NORM. 659,00 | EH12465200 Kevyt ja tasapainoinen moottorisaha. 114,90 | VEM201155S/ VEM201163S Pitkä kahva, vahva leuka. 699,00 | EH12459265 Ammatilaiselle ja paljon sahaavalle. Luottokustannukset yhteensä 58,99 € (avausmaksu €, korko 19,95 % ja kuukausikulu 3 €), todellinen vuosikorko 29,25 %. Laitteessa on peukaloruuvilla liikkuva ”kynsi”, jonka on tarkoitus estää teräketjua liikkumasta, kun hammasta teroitetaan. Laippaan kiinnitettävän laitteen avulla sahan ketjun saisi ”jopa muutamassa sekunnissa” teräväksi ilman, että laitetta tarvitsee irrottaa välillä laipasta. Komposiittirunko. ECHO CS-501SX 649,NORM. TARJOUKSET VOIMASSA 31.3 -15.4.2023. Paino 4 kg. 30 päivän alin hinta 39,95 €. 239,00 | EH15450251 Automaattinen puolikaasu sekä EasyStartkevytkäynnistys. Lähetystietojen perusteella tuote toimitetaan Kiinasta. ECHO CS-2511WES 390,NORM. Siistin oloinen alumiini”jigi” tuli lopulta pienessä pahvilaatikossa, vailla mitään viittauksia valmistajaan. ECHO CS-4510ES 449,NORM. Hyvä ja halpa, joten miksikäs ei postikuluineen 35 dollarin kapistusta kannattaisi kokeilla. 16???€ /kk* Maksa erissä alk. METSÄSTÄ 31.3.2023 SAMI KARPPINEN SOSIAALISESSA mediassa sattui silmään video, jossa esiteltiin kätevältä vaikuttavaa moottorisahan teräketjun teroituslaitetta. 19?€ /kk* ECHO CS-310ES 225,NORM. Laitteen myi dene.co-verkkokauppa, joka vaikuttaa erikoistuneen liikelahjoihin ja muuhun pieneen tilpehööriin. 30 päivän alin hinta 49,95 €. Tuote itsessään näytti siltä miltä pitikin. SA M I KA RP PI N EN ”Kaikilta olisi säästynyt aikaa ja luonnonvaroja, jos kiinalainen kopiopaja olisi vain ryöstänyt rahamme.” viilaa vasten. Maksa erissä alk. 30 päivän alin hinta 699,00 €
METSÄSTÄ 31.3.2023 28 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) teettämä varautumissuunnitelma laajojen kirjanpainajatuhojen varalta alkaa olla valmis. Tapio luovuttaa suunnitelman Lukelle huhtikuun alussa, minkä jälkeen Luke jatkaa sen työstämistä ja neuvottelee sen jatkokäytöstä maaja metsätalousministeriön ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Siellä, missä tuhoja ei ole aiemmin ollut, ne saattavat kuitenkin yllättää”, hän sanoo. Kuutti mainitsee yhtenä pullonkaulana myös metsäalan asennoitumisen. ”Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntäminen nousee suunnitelmassa selvästi esiin. ”Ruotsista puuttuvat meidän 600 000 yksityismetsänomistajaa. EU rahoittaa työtä. Varautumissuunnitelmaan on listattu paitsi lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä myös havaittuja pullonkauloja. ”Metsäala tarvitsisi vähän ravistelua.” MALLIA RUOTSISTA Varautumissuunnitelman teossa on otettu mallia Ruotsissa vuosina 2018–2020 käynnissä olleesta Stoppa borrarna -projektista. Metsäala tarvitsisi vähän ravistelua. Muita pullonkauloja ovat tiedon ja koulutuksen puute sekä laajan tuhon yhteydessä myös työvoiman saatavuus. Kaukokartoitus apuna Myös alkavien kirjanpainajaesiintymien löytämiseen liittyy haasteita. Tapiolla teetettyyn suunnitelmaan on koottu niin keinoja ehkäistä kirjanpainajatuhoja kuin varautua niihin. Yliojan mukaan tällä hetkellä ei esimerkiksi ole olemassa suunnitelmaa siitä, miten työvoimaa koordinoitaisiin tai miten tuhopuut varastoitaisiin laajan kirjanpainajatuhon sattuessa. Erilaisia menetelmiä tutkitaan ja niitä tarjoavia yrityksiä syntyy koko ajan, mutta kaikkiaan kenttä on vasta muotoutumassa”, Ylioja sanoo. Muuten asiat etenevät vasta sitten, kun uhka konkretisoituu.” Toiveissa riskikartta Tapio on järjestänyt varautumissuunnitelman teon yhteydessä työpajoja, joihin on kutsuttu edustajia metsäja ympäristöalan Uusi suunnitelma kirjanpainajaa vastaan Kirjanpainajatuhojen torjunnan pullonkauloja ovat muun muassa metsiemme kuusettuminen ja metsäalan asenteet. ”Haasteena on, että tuhoriskit ymmärrettäisiin väärin. Yliojan mielestä kartta olisi tarpeellinen mutta ei ongelmaton. Ne voisivat esimerkiksi vaikuttaa metsätilojen arvoihin.” Nyt valmistuva varautumissuunnitelma ei ole Suomen virallinen varautumissuunnitelma, vaan ehdotus, jonka pohjalta varsinaista varautumissuunnitelmaa voidaan ryhtyä tekemään. Yksi suunnitelman tavoitteista onkin selkiyttää sitä, mikä eri organisaatioiden rooli on kirjanpainajatuhoihin varautumisen eri vaiheissa. Siellä yritykset omistavat laajoja metsäalueita, joten toimenpiteitä on helpompi tehdä.” Kirjanpainaja on varttuneiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen. ”Kyseessä on laaja selvitys Suomen valmiustilasta ja siitä, mitä kaikkea pitäisi kehittää ja parantaa tulevaisuutta ajatellen”, kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja. Luken tutkija Tiina Ylioja muistuttaa kuitenkin, että yhteistyön lähtökohdat ovat Ruotsissa ja Suomessa erilaiset. Projektin tavoitteena oli saada Eteläja Keski-Ruotsin kirjanpainajatuhot kuriin metsäalan viranomaisten, yritysten ja organisaatioiden yhteistyön avulla. Varautumissuunnitelman tekoon osallistunut Tapion metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti toteaa, että myös viestintään pitää panostaa, jotta metsänomistajat tunnistaisivat alkavat kirjanpainajatuhot. TI IA PU U KI LA 9945_.indd 28 9945_.indd 28 25.3.2023 11.41 25.3.2023 11.41. ”Moni kokee, että laajojen kirjanpainajatuhojen uhka ei ole Suomessa vielä ajankohtainen. organisaatioista. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. ”Kuusen viljelyä pitäisi saada hillittyä varsinkin Etelä-Suomessa, ja lehtipuustoa olisi lisättävä myös maisematasolla – sorkkaeläimistä huolimatta”, Ylioja sanoo. Työpajoissa on noussut esiin toive päivittyvästä riskikartasta, joka kertoisi, miten kirjanpainajatuhojen riski vaihtelee eri vuosina eri puolella Suomea. ”Kaakkois-Suomessa, mihin kirjanpainajatuhot ovat pitkään keskittyneet, metsänomistajat ja ammattilaiset ovat valveutuneita. Jos niitä on paljon, ne voivat tappaa myös elinvoimaisia kuusia. Yksi merkittävimmistä pullonkauloista on metsiemme puulajivalikoima
Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. METSÄSTÄ Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito. Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 9945_.indd 29 9945_.indd 29 25.3.2023 11.41 25.3.2023 11.41. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa
Polttopuuksi se kelpaa, koska se ei kipinöi, ja savukalalle se antaa katajan tavoin oikeat aromit. Väärävartisia viikatteita Harmaalepän runsas levinneisyys on varma merkki entisaikojen kaskeamisesta. Harmaaleppä lahoaa helposERILAISET PUUVELJEKSET Suomessa kasvaa kahta leppälajia, joiden maineet ovat kuin yö ja päivä. W IK IM ED IA CO M M O N S Harmaaleppä puistopuuna Oriveden kirkonkylällä vuonna 1955. ”Ripuli paranee, kun juo lepän urvuista keitettyä vettä.” (Saarijärvi) Tervaleppiä puron reunalla 1920–1930. Se menestyy parhaiten rehevillä mailla, mutta sen voi löytää monenlaisilta kasvupaikoilta. Puu elää keskimäärin 50 vuotta, mutta kasvattaa runsaasti juurija tyvivesoja. Suomessa niistä kasvavat luonnonvaraisena vain harmaaja tervaleppä, joihin suhtaudutaan täysin eri tavoin. Hattulan Pyhän ristin kirkon puuveistos on tervaleppää. Harmaalepän puuainesta voisi käyttää melko moneen tarkoitukseen, esimerkiksi sisustuspaneeleiksi ja saunanlauteiksi. LU ST O Tervalepän tummanvihreät ja kiiltävät lehdet tuntuvat käsin kosketellen vähän tahmeilta. KA LL E RA U TA N EN , LU ST O Liedon mestarin Neitsyt Maria vuosilta 1340–1350. Perimätiedon mukaan leppää käytettiin väärävartisten viikatteenvarsien aineena, ja jonkin verran sitä on käytetty myös huonekaluihin. METSÄSTÄ 31.3.2023 30 Metsälehti.fi TUULA VUOLLE-SELKI K OIVUKASVIEN heimoon kuuluvia leppiä tunnetaan noin 30 lajia. Puun nimen voi katsoa viittaavan sekä sen harmaaseen kuoreen että lehtiin, joiden alapuoli on hopeanvärisen nukan peittämä. Ei ole siis ihme, että harmaaleppä tunnetaan aina tunturien metsärajalle asti. Siinä missä tervalepän työstettävyyttä ja vedenkestävyyttä arvostetaan, harmaaleppää on pidetty lähes rikkakasvina. M U SE O VI RA ST O 9946_.indd 30 9946_.indd 30 25.3.2023 11.43 25.3.2023 11.43. LU ST O Pahkoja harmaalepässä. Myös savusaunan lämmityspuuna leppä on verraton. Niiden avulla se kutsumatta ilmestyy kaikkialle, missä sillä on jonkinlaiset kasvun edellytykset. Turha kumpikaan ei silti ole. Kaksikosta yleisempi on harmaaleppä. Harmaaleppä tuottaa runsaasti pieniä siemeniä. Hirville lepän lehdet eivät maistu, joten hallankestävää ja nopeakasvuista harmaaleppää voidaan käyttää kuusitaimikoiden verhopuuna. Harmaaleppä on nopeakasvuisin luonnonvarainen puumme aina 35 ikävuoteen asti
Kuura on peittänyt lepän oksat. Se kasvaa kosteilla paikoilla, kuten rannoilla, ajoittain tulvan vallassa olevissa metsiköissä ja ravinteisten soitten reunamilla. Tervaleppä käy moneen Tervalepästä voi sorvata vaneria huonekaluihin sekä sahata paneelia seiniin ja kattoihin. Vaikka leppäpuu ei huonon lahonkestävyytensä vuoksi sovellu ulkokäyttöön, se on kuitenkin vedenalaisessa käytössä kovaa ja kestävää. Tervaleppä on yleinen Eteläja Keski-Suomessa aina Kokkolan korkeudelle asti. Tervaleppä on niin kevyttä ja pehmeätä, että se kelpaa lasija valuteollisuuden puumuoteiksi. Tervaleppä onkin nykyään hyvin kysyttyä. METSÄSTÄ 31.3.2023 Metsälehti.fi 31 ERILAISET PUUVELJEKSET Suomessa kasvaa kahta leppälajia, joiden maineet ovat kuin yö ja päivä. M U SE O VI RA ST O / BO N IN VO N VO LK ER 9946_.indd 31 9946_.indd 31 25.3.2023 11.43 25.3.2023 11.43. Harmaaleppä on Suomen lepistä yleisempi. Puu on kevyttä, ja niinpä sitä on käytetty keihäiden materiaalina – siitä sanonta “lentää kuin leppäkeihäs”. Selluteollisuus kelpuuttaa nuoren tervalepän raaka-aineekseen. Sen lehtiä on käytetty myös haavojen hoitamiseen. Hyvällä kasvupaikalla tervaleppä voi kasvaa järeäksi tukkipuuksi ja huomattavasti harmaaleppää vanhemmaksi. Tervaleppä taas arvossa Tervalepän nimi viitannee siihen, että sen isot, tummanvihreät ja kiiltävät lehdet tuntuvat käsin kosketellen vähän tahmeilta, varsinkin nuorina. Siitä voi veistää erilaisia käyttöesineitä. Sen kävyissä on selvä perä, kun taas harmaalepän kävyt ovat perättömiä. Venetsian kaupunki on rakennettu osaksi tervaleppäpaalujen varaan. Tervaleppää on Suomessa alettu viime aikoina uudelleen arvostaa puulajina. Tervalepän kuori käykin parkitukseen ja värjättäessä se tuottaa kauniin punaruskean sävyn lankoihin. Turha kumpikaan ei silti ole. WIKIMEDIA COMMONS ti eikä ole lujaa, joten sen käyttö puutöissä on jäänyt vähiin. Puuaines, joka kaadettaessa on vaaleata, muuttuu pian ilman ja valon vaikutuksesta kauniin punertavaksi. Useimmiten lepät ovat kauniin suorarunkoisia ja puuaines muuttuu kaadettuna punertavaksi – leppä onkin tarkoittanut itämerensuomalaisissa kielissä myös verta. Monin paikoin on rauhoitettu tervaleppäkorpia ja -lehtoja, joissa lepän seuralaisina on harvinaisia ja vaateliaita lajeja
/ Kartografia: Dipl.-Geogr. Samaa alkuperää olevia sanoja on samojedikielissä asti. . Länsisaamelaiset kielet Keskisaamelaiset kielet Itäsaamelaiset kielet Unkari Mansi / Voguli Hanti / Ostjakki UGRILAISET KIELET . . . . . . Nenetsi Enetsi Nganasani Selkuppi POHJOISSAMOJEDILAISET KIELET ETELÄSAMOJEDILAISET KIELET Hahmottelu: Dr. . ”Sanaa, josta metsä olisi aikoinaan lainattu, vastaa nykyliettuassa puuta ja metsää tarkoittava sana medis ja nykylatviassa metsää ja metsikköä tarkoittava mežs.” Tuttuja puita Uralin takanakin Koivu, kuusi, pihlaja ja tuomi kuuluvat vanhimpaan sanastokerrostumaan. . Ihsan Y?lmaz Bayraktarl. . . . . . . phil. . . . . Kantauralista periytyviä suomalais-ugrilaisia ja samojedikieliä kuvaisi paremmin kaksihaarainen puu. ”Kaikki ne tarkoittavat joko kasvavaa puuta tai sitten puuainetta, samojedikielissä myös metsää.” Sen sijaan metsä tunnetaan vain itämerensuomalaisissa kielissä, ja se voi olla lainasana balttilaisista kielistä. . . . . ”Se ei ole aivan niin vanha kuin kuusi, mutta kyllä petäjälläkin on sukulaissanoja aina komissa ja udmurtissa asti.” Mänty on todennäköisesti johdettu sanasta mäntä, joka on tarkoittanut myös pienen männyn latvasta tehtyä hierintä, jolla on hämmennetty puuroa tai sekoitettu taikinaa. PILKKEET 31.3.2023 32 Metsälehti.fi HISTORIA MIKKO HÄYRYNEN ”MONI metsäsana on perua useamman tuhannen vuoden takaa”, erityisasiantuntija Kirsti Aapala Kotimaisten kielten keskuksesta kertoo. . Männyn vanhempi nimitys on petäjä, joka kuuluu myös vanhoihin perintösanoihin. . . Hieskoivun alkuosa kuuluu samaan sanaperheeseen kuin hiki. . . On huomattu, että hieskoivun oksista ei saa . . . . . . Suomi Karjala Vepsä Inkeroinen Viro Vatja Liivi . . . . Merkityksetkin ovat samoja, tosin pihlajan ja tuomen kaukaiset vastineet voivat viitata myös näiden puiden marjoihin. Koivulajeissa hikeä ja rautaa Koivulajien nimeämistarve on kielitieteellisesti nuori ilmiö. Kielten sukulaisuuksia esitetään usein puuna tai pensaana. ”Se osoittaa, että uralilaisen kantakielen puhujat kuutisen tuhatta vuotta sitten ovat eläneet metsäisessä ympäristössä.” Kantauralista polveutuvat kaikki uralilaiset kielet, joihin kuuluvat suomalais-ugrilaiset ja samojedikielet. . KAIKUJA KAUKAA Metsässä vanhinta ovat uralilaisesta kantakielestä periytyvät sanat. ”Nimen on arveltu viittaavan siihen, että hieskoivu kasvaa kosteammalla, hikevämmällä maalla kuin rauduskoivu.” Murteissa hieskoivua on kutsuttu hikikoivuksi, hikiäiseksi tai hikiäiskoivuksi. Esimerkiksi sana puu kuuluu vanhimpaan sanastokerrostumaan ja sillä on vastineita samojedikielissä asti. *sana on rekonstruoitu SH U TT ER ST O CK IM AG ES 9947_.indd 32 9947_.indd 32 25.3.2023 11.46 25.3.2023 11.46. . FP PERMILÄISET KIELET F SUOMALAIS UGRILAISET KIELET S SAMOJEDIKIELET ITÄMERENSUOMALAISET KIELET SAAMELAISKIELET Komi (syrjääni) Komipermjakki Udmurtti / Votjakki Mari / Tšremissi Mordva VOLGALAISET KIELET URALILAISET KIELET . Maximilian Dörrbecker Alkuperäistä karttaa muokattu rajaamalla Kuusi varsinaiskarjala: kuuši livvinkarjala: kuuzi lyydi: k?ž, k?š, k??, k?zi vatja: k?si karjala: kuusi viro: kuusk pohjoissaame: guossa mordva: kuz komi: koz hanti: kol kantaurali: *kowse Petäjä varsinaiskarjala: pedäjä livvinkarjala: pedäi lyydi: pedai karjala: petäjä viro: pedajas vepsä: pedai vatja: petäjä liivi: pied?g pohjoissaame: beahci ersämordva: pitše komi: požem kantaurali: *pe?ä SN1 SS1 . .
HYÖNTEISHOTELLEJA MOTOLLA Lehtikantojäärän ulostuloaukkoja hakkuuaukolla tekopökkelon tuohessa valmiina ottamaan vastaan uudet asukkaat. METSÄN KÄTKÖISSÄ kunnollista saunavastaa, sillä lehdet liimautuvat märkään ihoon. Vieraita hotelliin riittää vielä sittenkin, kun pökkelö on kaatunut maahan. ”Vastineita on muissa läheisissä itämerensuomalaisissa kielissä ja oletettiin, että sukulaissanoja on myös etäisemmissä sukukielissä, mutta nykyisin on ehdotettu, että haapa voisi olla lainaa jostakin jo kadonneesta kielestä.” Kankaalla ja suolla Metsä on muutakin kuin puita, se on elämisen ympäristö. Pihapiirin hyönteishotelleja vastaaviksi kolopesijöiden asuinpaikoiksi tekopökkelöt muuttuvat, kun ensimmäiset puuta syöneet koppiaiset aikuistuvat, poistuvat puusta ja jättävät kuoreen houkuttelevan aukon. PILKKEET 31.3.2023 Metsälehti.fi 33 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Kuivaa metsämaata tarkoittava kangas saattaa olla germaaninen lainasana, jonka lähtökohtana on kulkemista merkitsevä verbijuuri. Asukkaiksi tulee erilaisia selkärangattomia kolopesijöitä kuten erakkomehiläisiä ja petopistiäisiä, jotka varastoivat jälkikasvulleen ruokaa koloon. Nuorempia kuin uralilaiset Leppä, tammi, vaahtera ja saarni ovat varsin vanhoja nimityksiä, joilla on vastineita joissakin itämerensuomalaisissa kielissä sekä jonkin verran kaukaisemmissa sukukielissä mordvassa ja marissa. Katajalla on samaa alkuperää olevia nimityksiä kaikissa lähisukukielissä, kuten karjalassa, vepsässä ja virossa, mutta kaukaisempia sukulaisia ei ole varmasti osoitettu. Sana suo tunnetaan kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. On ehdotettu, että se saattaisi olla vanha laina slaavilaisista kielistä. Kaarnakuoriaisten pinnallisilla käytävillä ei taida olla niin suurta kysyntää, mutta sarvijäärien ja jalokuoriasten toukkien kaivertamat tunnelit ovat haluttuja hyönteisten asuntomarkkinoilla. Näihin pihapiirien rakennelmiin verrattuna motokuskin toiminta on suorastaan teollista. Jokaiselle uudistusalan hehtaarille jätetään useita tekopökkelöitä, jotka toimivat hyönteisten asuinpaikkoina vuosikymmeniä. Ensimmäisenä kesänä niihin kiirehtivät munimaan erityisesti kaarnakuoriaiset, mutta myös tuoretta kuollutta puuta kaivertavat sarvijäärät ja jalokuoriaiset. KAMALA LUONTO SH U TT ER ST O CK IM AG ES 9947_.indd 33 9947_.indd 33 25.3.2023 11.46 25.3.2023 11.46. Puun syöjien aikuistuessa pintaan tulee yhä uusia luolastoja niille kolopesijöille, jotka eivät itse syö puuta. Suomen murteissa katajasta käytetään myös muotoja kataa, katas ja katava. Joidenkin nimien alkuperä on hieman hämärä, kuten haapa. Niitä väijyvät kultapistiäiset ja muut loiset, jotka varastavat ruokavaraston omien jälkeläistensä käyttöön. Jalava tunnetaan useissa muissakin itämerensuomalaisissa kielissä, kuten vepsässä ja virossa. Pökkelö saa uusia asukkaita joka vuosi, mutta lajisto muuttuu lahoamisen edetessä. Rauduskoivun alkuosa on sukua rauta-sanalle ja viitannee puuaineksen lujuuteen. Myös paju tunnetaan muissa itämerensuomalaisissa kielissä ja samassa merkityksessä, mutta sen pitemmälle taustaa ei varmasti tiedetä. Kangas olisi siis alun perin tarkoittanut kulkureittiä tai kulkukelpoista maastoa. Mahdollisesti sanalla on sukulaisia myös etäisemmissä sukukielissä, mutta yhdistämisessä on äännehistoriallisia ongelmia. Murteissa on käytetty myös nimityksiä raudaskoivu, rautakoivu tai rautiaiskoivu. ”Kyseiset udmurtin, komin, mansin, hantin, unkarin ja samojedikielten sanat tarkoittavat lampea tai pientä järveä.” ”Kyllä petäjälläkin on sukulaissanoja aina komissa ja udmurtissa asti.” MONI LUONNONYSTÄVÄ askartelee pihalleen hyönteishotelleja puusta ja korsista. Montakohan tuhatta hyönteistä yhdessä tekopökkelössä ehtii kehittyä ennen kuin se on täysin maatunut. Lehmuksella on vastineita lyydissä, vepsässä ja virossa. Eliöryhmät ovat samoja kuin pihojen hyönteishotelleissa, mutta lajisto on osaksi erilainen ja kolojen määrä aivan toista luokkaa
Suomessa on nyt yli 800 rekisteröityä Solis traktoria 9948_.indd 34 9948_.indd 34 25.3.2023 11.49 25.3.2023 11.49. 34 Metsälehti.fi Solis Suomi 050 470 8264 info@solis.fi Solis.fi Vaihda mönkijäsi Solis traktoriin Tutustu valikoimaan: Solis.fi
Metsäasiantuntijana vastaat laajasta tehtäväkentästä, esim. Puukaupan ja metsänhoitotöiden suunnittelu sekä toteutus kuuluu myös tehtäviisi. Maailman pelastamiseksi on oltava tehokas. Aihe on metsänomistajalle tärkeä, koska ensiharvennuksen pitäisi olla metsänhoidollinen toimenpide, joka varmistaa metsän hyvinvoinnin, hyvän tukkisaannon ja parhaan taloudellisen tuloksen metsän kiertoajalla. Lisäksi hakkuista tulisi saada raportti siitä, kuinka sopimuksessa luvatut asiat toteutuivat. TYÖTEHTÄVÄT Ajokortti on tehtävän hoitamisessa välttämätön. Viimeksi hän on pelastanut talteen kansalaisliikkeiden historiaa, jota on vuosien varrella kertynyt pahvilaatikoittain. Kansainvälisten projektien ohella Isomäki on osallistunut myös kotimaisiin suojelukampanjoihin kuten Kessistä tutuksi tulleeseen Erämaaliikkeeseen. MARKO RASILAINEN PUUMIEHET ry:n uudeksi puheenjohtajaksi on valittu professori Erkki Verkasalo. asiakkaidemme metsätilojen hallinnoinnista, metsäsuunnittelusta ja hankittavien myyntikohteiden metsävaratietojen maastotarkastuksista. Sieltä voi hakea Puumiesartikkelien nimet ja avainsanat koko lehden historian ajalta eli 67 vuodelta. Ensiharvennukset laadukkaina hoitotoimenpiteinä ovat ensiarvoisen tärkeitä niin metsäteollisuudelle, metsänomistajille kuin ympäristöllekin. 300 sivua. Paljonko maksetaan, kenelle maksetaan ja mistä maksetaan. Tämä vaatisi monen asian muuttumista: hakkuusopimuksen pitäisi määrittää tarkemmin hakkuutapa, hakkuu tulisi tehdä oikea-aikaisesti, koneiden tulisi olla riittävän pieniä, nimettyjen kuskien käytön tulisi olla mahdollista. Sosiaalisen median Isomäki näkee johtaneen seurusteluun vain samanmielisten kanssa, mikä ei ole hyvä, jos tavoitteena on muuttaa maailmaa. Isomäen työ alkoi kehitysyhteistyövarojen puolesta kampanjoineessa prosenttiliikkeessä 1980-luvulla ja on sen jälkeen jatkunut kymmenissä hankkeissa. Vuosikokouksessa julkaistiin myös yhdistyksen Puumies-lehden tietokanta. 31.3.2023 Metsälehti.fi 35 PILKKEET Risto Isomäki: Maailmanparantajan muistelmat. Kaikille avoin tietokanta löytyy osoitteesta puumieslehti.fi/ puumies-arkisto/ . Toivottavasti omaat myös kokemusta ja kiinnostusta metsätilakaupasta, LKV-pätevyydestä on hyötyä. Kustantajan hinta 29.90. Suomalaisittain pienellä rahalla saa aikaan esimerkiksi rokotuskampanjan, jolla voi pelastaa valtavan määrän ihmishenkiä kehitysmaissa. Kolmas vaikuttava tekijä on raha. KIRJAILIJA ja kansalaisjärjestöaktiivi Risto Isomäki päätti jo nuorena keskittää tarmonsa hankkeisiin, joilla on mahdollisimman suuri vaikutus. Niin ikään meillä suot ovat avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta verrattuna Amazonin tai Borneon soihin niiden merkitys on maapallon kannalta pieni. Internet on mullistanut myös kansalaisaktivismin. Isomäki on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset voidaan vielä välttää, mutta nyt on toimittava tehokkaasti. Toisin on Amazonin sademetsissä. Hän toimii metsäja puutuoteteknologian tutkimusprofessorina Luonnonvarakeskuksessa. Osa kirjoittajan ideoista on erikoisia ja lennokkaita, eivätkä kaikki ole hänen kanssaan jokaisesta samaa mieltä. Solis Suomi 050 470 8264 info@solis.fi Solis.fi Vaihda mönkijäsi Solis traktoriin Tutustu valikoimaan: Solis.fi. Toinen oleellinen tekijä hakkuulaadussa on hakkuuyrittäjien konekanta. Vaikka Suomesta hävitettäisiin kaikki lajit, mikään niistä ei hävisi maapallolta lopullisesti. Koska intressit ovat yhtenevät, uskon metsäalan toimijoiden saavat aikaan holistisia muutoksia jotka takaavat laadukkaat ensiharvennukset. Erilaisista kampanjoista kertoessaan Isomäki kuvaa hyvin aikojen muutosta. Pikainen soittokierros minun alueeni kolmen ison metsätoimijan ostajille osoitti, että vain yhden toimijan hakkuuyrittäjällä oli keskikokoinen 13 Hakkuiden laatutakuu tonnin Ponsse Elk -ajokone, muilla ajokoneet olivat isompia yleiskoneita. Verkasalo Puumiesten johtoon HAE MEILLE METSÄASIANTUNTIJAKSI AARI Metsä Oy & Conifer Consulting Oy etsivät asiakaspalveluhenkistä metsäasiantuntijaa Järvi-Suomen alueelta toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Hakkuiden laatuun vaikuttavista asioista ensimmäinen on hakkuusopimus, jossa pitäisi määritellä mitä hakataan ja miten. Raportissa todettiin ettei yksikään tarkastusmitatuista 86 kuviosta täyttänyt metsänhoidon suosituksia suurista hakkuupoistumista ja ylileveistä ajourista johtuen. Nyt kun metsänomistaja ei voi määrittää jäävää runkolukua eikä ajokoneen kokoa, fokus menee kuidun kuutiohinnan maksimointiin. Minulle viisi euroa pienempi kuutiohinta ensiharvennuksillta olisi ok, mikäli saisin takuut erinomaisesta hakkuujäljestä. Myin 2021–2022 ensiharvennusleimikoita kahdelle isolle toimijalle ja kolmanneltakin sain sopimusluonnoksen. Suomessa on nyt yli 800 rekisteröityä Solis traktoria 9948_.indd 35 9948_.indd 35 25.3.2023 11.49 25.3.2023 11.49. Yhdelläkään ei ollut sopimuksessa kohtaa, jossa olisi määritelty jäävän puuston määrä, ajourien leveys, hakkuukalusto tai hakkuun erityisohjeet. Into Kustannus 2023. Vastaavasti hakkuuyrittäjä maksimoi kertymää ja ajotehokkuutta, koska taksoitus on määräsidonnainen. Tarkemmat tiedot työpaikasta: aarimetsa.?/rekry Lähetä hakemus ja CV 14.4.2023 mennessä osoitteeseen rekrytointi@aarimetsa.?. Tuloksena on kokeneen kirjailijan kiinnostavasti kirjoittama Maailmanparantajan muistelmat. Työsi on itsenäistä ja hyvin monipuolista, mutta olet tiimipelaaja ja tiiviisti yhteydessä muuhun tiimiin. ELIISA KALLIONIEMI Aktivismin historiaa PALVELUKSEEN HALUTAAN KIRJAT LUKIJALTA METSÄKESKUS julkisti joulukuussa selvityksen metsien ensiharvennuksista Keski-Suomessa. Meillä luonto on jääkauden jäljiltä nuorta. Väheksymättä Suomen luonnon suojelua, hän näkee kiireellisintä tehtävää muualla
LUKIJAKYSYMYS Kämmen jäljen vieressä osoittaa, että kyseessä on kookas eläin. OMAKOTITALO, PARIKKALA, Kukkulantie 54 80 m 2 , tontti 4830 m 2 . + parveke, pihasauna, tontilla myös 1900-luvun alusta peräisin oleva asuinrak. 029 432 6111 Sami Karppinen p. METSÄTILA, PARIKKALA, Maironiemi 6,684 ha. 029 432 6110 Tiia Puukila p. hirsitalo, tupak + mh + avoin yläk. Kuusivaltaista puustoa n. Hp. Hp. Mikä eläin ne on jättänyt?” LUKIJA ENOSTA JOENSUUSTA JÄLKIEN tunnistaminen valokuvien perusteella voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Runsaspuust. Yksittäisen jäljen kuvassa oli mittakaavana ihmisen käsi, josta pääsin hieman jyvälle jäljen koosta. 1900 m 3 . Säätiölle tuli apurahahakemuksia yhteensä 239 kappaletta ja apurahaa haettiin yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. E-tod. METSÄMIESTEN Säätiö jakaa tänä vuonna apurahaa jälleen 1,7 miljoonaa euroa erilaisiin metsäalaa tukeviin hankkeisiin. Toinen seikka, joka puoltaa ilvestä on se, että lukijan kuvaileman mukaan metsässä pienet jäljet olivat poikenneet suuremman jäljiltä muun muassa kuusten alla ja mutkitelleet kulkusuuntaan nähden. Kyseessä on siis kookas eläin, joka rajaa mahdollisuudet kolmeen alueella esiintyvään eläimeen: ilves, susi ja suurikokoinen koirarotu. perustettu 1933 MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, KITEE, Kiteenkyläntie 15,041 ha. Jäljen pituus (mitattuna keskimmäisten varpaiden kärjestä polkuanturan takalaitaan) oli noin yhdeksän senttiä ja jäljen leveys (ulommaisten varpaiden ulkolaidasta toiseen) noin 7,5 –8 senttiä. V. 09 315 49 844 Sari Enderle p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Tulossa. Tämä seikka kääntää havainnon ilvesemoksi pentuineen. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 800 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Jälkijonot hiihtouralla kertovat useamman eläimen olleen liikkeellä ryhmässä. 55.000 €. ja varastotilana toimiva navetta, Parikkalan keskustaan n. www.metsat.fi. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Kokonaispuusto n. tila, joka rajoittuu Selänteentiehen ja Pienen Rautjärven rantaan, 1 RA -rak.paikka. Lukija oli lähettänyt lehteen kaksi kuvaa, joista toinen lähikuva yksittäisestä jäljestä ja toinen useista jälkijonoista hiihtouralla. Lisätiedot ks. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 1500 m 3 . 1991 valm. Uudistuskypsää metsää voidaan käsitellä myös kasvatushakkuulla. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. Summa on samansuuruinen kuin viime vuonnakin. TARJOUKSET 31.3.2023 mennessä sähköpostitse veijo.laukkanen@metsat.fi. KAI-EERIK NYHOLM RIISTASUUNNITTELIJA SUOMEN RIISTAKESKUS POHJOIS-KARJALA Kuka kulki metsässä. Tähän aikaan vuodesta ilvesemolla on silmin havaittavasti suurempi jälki kuin pennuillaan. Lehtomaista kangasta, maastoltaan loivasti kumpuilevaa rinnemaata. Normaalisti koiraeläimillä keskimmäiset varpaat ovat rinnakkain. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 96 000 €. 2200 m 3 , josta uudistuskypsää n. vuosikerta. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ”Olin hiihtämässä ja vastaani tuli mielenkiintoisia jälkiä lumessa. Yksittäinen ilveksen jälki voi muistuttaa erehdyttävästi suden jälkeä ja päinvastoin. Metsämiesten Säätiöltä tukea 1,7 miljoonaa euroa 9949_.indd 36 9949_.indd 36 25.3.2023 11.54 25.3.2023 11.54. Hoidettuja varttuneita taimikoita (30 %), nuorta (35 %) ja varttunutta (35 %) kasvatusmetsää pääosin rehevillä kasvupohjilla. Rahoituksella käynnistetään esimerkiksi selvitys Metsäalan EU-akatemiasta, tutkitaan ratkaisuja alan työvoimapulaan ja kehitetään metsäkoulutuksen laatua. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Alan tunnettuutta kohennetaan esimerkiksi rahoittamalla nuorille suunnatun Me Metsäläiset -tiktok-kanavaa ja Metsälehden verkkosivuiltakin löytyvää Ihan metsässä -podcastia. Molemmilla lajeilla matkaravi voi olla helminauhamaisen suoraa. Ladun kaartuessa jäljet suuntaavat metsään. 5 km, 6-tielle 1,5 km. Lisäksi rahoitetaan Metsämuseo Luston peruskorjausta. Nyt myönnetty rahoitus kattaa 37 prosenttia haun yhteissummasta. Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä saadut tarjoukset. 49.000 €. 31.3.2023 36 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Suurempia rahoituskohteita on tänä vuonna noin 140. Sudella taasen jälkien kokoerot aikuisten ja pentujen välillä on huomattavasti vaikeampi erottaa silmämääräisesti. Suuremmat jäljet kulkevat helminauhamaisesti suoraan, mutta vastaavat pienemmät jäljet mutkittelevat. Ilveksellä taas ne ovat kissaeläimille tyypillisesti keskenään hieman epäsymmetrisesti. TARJOUKSET 21.4.2023 klo 16 mennessä joko sähköpostitse veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Joillakin suuremmilla koiraroduilla jälki muistuttaa kooltaan ja muodoltaan erittäin paljon sutta. Tämä on juuri tyypillistä käytöstä ilvekselle, kun taas sudella reitin valinta kulkusuuntaan nähden on huomattavasti suoraviivaisempaa. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Hp. Siitä tehdään jo kolmas tuotantokausi. Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä saadut tarjoukset. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma.) p. Lukijan kertoman mukaan ryhmässä oli ollut isokokoinen jälki ja sitten selvästi pienempiä samanlaisia jälkiä
PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. tai p. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . 9949_.indd 37 9949_.indd 37 25.3.2023 11.54 25.3.2023 11.54. TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 14.4.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. PALKINNOT metsäristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Risto Eronen, Juva, Terttu Kemppainen, Takalo ja Juho Rautio, Laikko. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 6”. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 31.3.2023 Metsälehti.fi 37 PILKKEET METSÄKRYPTO 6 METSÄRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero:
31.3.2023 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ” TÄMÄ on minun lemppari.” Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjaa vetävä Venla Kaplas näyttää tietokoneen ruudun välityksellä aavistuksen läpikuultavaa vaaleaa harsomaista putkea. Metsäteollisuuden yrityksillä heräsi tarve viestiä alan mahdollisuuksista nuorille, tuleville osaajille. Kaplaksen mieleen viime vuoden kiertueelta ovat painuneet aidosti kiinnostuneet nuoret. Viime vuodesta lähtien mukaan ovat voineet ilmoittautua myös lukiot. Näistä oppilaat tykkäävät ja koulut pitävät”, Lotta Heikkinen kertoo. Mukaan koulukiertueelle lähtee uusia metsäisiä innovaatioita sisältävä tuotesalkku. Sen Metsäteollisuus ry:n asiantuntija Kaplas sekä viestintäasiantuntija Lotta Heikkinen nappaavat mukaansa lähtiessään kertomaan metsäalasta kahdeksasluokkalaisille. Monesti kouluun saapuva lähettiläs on itse lähtöisin samalta koulupaikkakunnalta tai sen lähistöltä. He ovat viitanneet, kysyneet ja osallistuneet.” Mahdollisuuksia ja puisia makkarankuoria Pyöreitä täyttävä Mahdollisuuksien metsä -koulukampanja viestii nuorille metsäalasta. Ne ovat pidettyjä ja tärkeitä tarinoita tuoda ja viedä. Koulukampanja sai alkunsa jo 2010-luvun alussa metsäalaa vaivanneesta työvoimapulasta. Siansuolen korvaava tuote on yksi kymmenen vuotta täyttävän koulukampanjan tuotesalkun tuotteista. Kyseessä on koululaisiakin hämmästyttävä puupohjainen makkarankuori. ”Yleensä puhutaan, että kasiluokkalaiset eivät välttämättä kuuntele tai heitä ei kiinnosta. Kymmenessä vuodessa kampanja on tavoittanut arviolta 250 000 yläasteikäistä. Kaplas on mukana toistamiseen. Tavoitteemme on lisätä tietoisuutta ja herättää nuoret pohtimaan, voisiko tässä olla heille uramahdollisuus”, Kaplas kertoo. Heikkinen lähtee tänä vuonna ensimmäistä kertaa metsälähettilääksi. Tänä vuonna mukana on yli 260 koulua ja satakunta lähettilästä. Kaikkiaan maalis-toukokuussa järjestettävään kiertueeseen osallistuu kouluja 132 eri paikkakunnalta. ”Tämä on todella kehittyvä ala. Viestintäasiantuntija Lotta Heikkinen (vas.) ja osaamisen ja vetovoiman asiantuntija Venla Kaplas Metsäteollisuus ry:stä vetävät Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjaa sekä toimivat tänä vuonna itsekin metsälähettiläinä. Metsäteollisuus ry:n koordinoiman kampanjan tarkoituksena on viestiä nuorille bioja kiertotaloudesta, metsäteollisuuden työmahdollisuuksista sekä erilaisista koulutusja urapoluista alalle. Jaettuja kokemuksia Kampanjassa kouluilla metsälähettiläinä vierailevat metsäalojen eri ammattilaiset työntekijöistä johtajiin. Haluamme korostaa uusia tuotteita, innovaatioita ja koulutusmahdollisuuksia. Suomen metsäyhdistyksen tuottama salkku esittelee, mitä kaikkea puusta voidaan valmistaa. Se puhuttelee nuoria. ”Metsäalan työntekijät saavat itse kertoa omista kokemuksistaan. 10 VUOTTA NUORILLE METSÄSTÄ ”Mahdollisuuksien metsä – Suomen suurin työpaikka” on kahdeksasluokkalaisille ja lukiolaisille suunnattu koulukampanja Tavoittaa vuosittain 20 000 –25 000 nuorta Viestii metsäalan mahdollisuuksista, koulutuksesta ja innovaatioista Hanketta toteuttavat Metsäteollisuus ry sekä Suomen Metsäyhdistys yhdessä metsäteollisuusyritysten ja Puunjalostusinsinöörit ry:n kanssa FAKTA 9950_.indd 38 9950_.indd 38 25.3.2023 11.56 25.3.2023 11.56. Kuitenkin jokaisella vierailulla on ollut oppilaita, jotka oikeasti ovat olleet kiinnostuneita
HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KEVÄÄN korvilla maalis-huhtikuun vaihteessa kukkii Lontoon Kew Gardenin kasvitieteellisessä puutarhassa eräs kiinalainen päärynäpuu muuten vielä lehdettömässä puussa. 9950_.indd 39 9950_.indd 39 25.3.2023 11.57 25.3.2023 11.57. Viime vuonna maa tuotti päärynöitä noin 18 miljoonaa tonnia, kolme kertaa enemmän kuin muu maailma yhteensä. Valkopäärynä on luontaisesti kotoisin Kiinan pohjoisosista, mutta sitä viljellään läpi keskisen Kiinan aina maan itärannikolle saakka. Näin kysyi Metsälehti maaliskuun lopussa vuonna 1933. Puu kuvattiin tieteelle viime vuosisadan alussa, ja se on nimetty sinologi eli kiinantutkija Emil Bretschneiderin mukaan. Lajilla on maassa yli 500 vuoden viljelyhistoria. Siinä sivussa hän uutterasti tutki myös alueen kasveja, joista kirjoitti useita teoksia ja lähetti kasvinäytteitään muun muassa Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Jos siis jollain seudulla on paperipuulla hyvä kysyntä mutta haloilla heikko, on ilman muuta selviö, että hakattavat puut mahdollisimman tarkkaan valmistetaan paperipuiksi” , Metsälehti opasti. Puuta voidaan lisätä siemenistä, toisin kuin monia eurooppalaisia kaupallisia päärynälajikkeita, joita lisätään vain pistokkaista ja varttamalla. ”KANNATTAA KÄYDÄ TARKISTAMASSA metsien kunto. Koska vertailun tekeminen on vaikeaa, isäntä uskoo myyjää ja tekee kaupan tietämättä, onko se hänelle edullinen vai ei. Toisin sanoen aivan samalla tavalla kuin nyt, myös tuolloin pohdittiin, kannattaako puu myydä kuiduksi vai energiapuuksi. KIINALAINEN VALKOPÄÄRYNÄPUU Valkopäärynä voi parhaimmillaan kasvaa 15-metriseksi. HALOIKSI vai paperipuiksiko. Erään arvion mukaan tuotanto Kiinassa on yli neljä miljoonaa tonnia vuodessa. ”Sanottakoon heti aluksi, että on yksi tekijä, joka ratkaisevasti määrää hakkautettavan tavaran laadun, ja se on: menekkisuhteet. Mies syntyi nykyisen Latvian alueella ja työskenteli 1800-luvun lopulla lähetystölääkärinä Pekingissä vajaat parikymmentä vuotta. Hirvet vaurioittavat taimikkojen lisäksi myös järeämpää puustoa.” Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Twitterissä 21.3. Päärynäpuun vaaleankellertävää puuainesta käytetään muun muassa huonekalujen, soitinten, työkalujen varsien ja keittiövälineiden valmistamiseen. Muodoltaan valkopäärynän soikeahko hedelmä muistuttaa eurooppalaista ja Suomessakin viljeltävää kaimaansa (P. Kiina on maailman suurin päärynäntuottaja. Pakkasta valkopäärynäpuu kestää yli kahdenkymmenen asteen verran. Eri tilanne oli niillä seuduilla, joilla kysyntää niin kuitukuin energiapuulle. Halkoja vai paperipuuta. Lisäksi sitä on istutettu muun muassa Japaniin, Keski-Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Siellä isäntä joutuu vaikean pulman eteen, kun ”paperipuun ostaja saapuu ja sanoa pölläyttää isännälle, että tottahan sinun, hyvä mies, kannattaa myydä kuusikkosi paperipuuksi, kun saat 15 markkaa enemmän kuutiometristä kuin haloista”. Valkopäärynä voi parhaimmillaan kasvaa 15-metriseksi, mutta jää tyypillisesti alle kymmenen metrin pituiseksi. Valkopäärynää viljellään Kiinassa laajasti, mutta sen tuotanto-osuudesta muihin päärynälajeihin verrattuna ei ole tarkkoja tilastoja. Päärynätuotannon mahtivaltio Kiinanvalkopäärynä luokitellaan nykyään omaksi lajikseen lähes 80 päärynäpuulajin joukossa, joskin sitä pidetään myös useamman lajin risteymänä eli hybridinä. Sen pienikokoisia, läpimitaltaan vain pari-kolmisenttisiä hedelmiä pidetään erityisen herkullisina. Puu kasvaa usein kuivahkoilla ja viileissä rinnemaastoissa sadasta metristä aina kahden kilometrin korkeuteen saakka. Yli satavuotiaalla puulla (Pyrus bretschneideri ) ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta maailmalla lajia kutsutaan kiinanvalkopäärynäksi (Chines white pear ) tai pelkästään valkopäärynäksi. Vaaleahkot kukat ovat hyönteispölytteisiä ja niihin kehittyvät valkeasävyiset hedelmät kypsyvät Kiinassa elo-syyskuussa. Tämä kiinanvalkopäärynä kukki keväisessä Lontoossa. communis ), joka tosin on kooltaan puolta suurempi kuin valkopäärynä. 31.3.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 14.4.2023 NÄIN TARKASTAT TAIMIKON METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933
Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi sekä PIN-koodisi äänestyslipusta. klo 23.59. 9951_.indd 40 9951_.indd 40 25.3.2023 11.17 25.3.2023 11.17. klo 16.00 mennessä. Numero ilmenee oman vaalipiirisi ehdokaslistasta. Sähköinen äänestysaika päättyy 14.4. Ota huomioon postin kulun vaatima aika. Äänestyslipulla: kirjoita äänestyslipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokkaan numero, jota haluat äänestää. Äänestyslipun on oltava perillä 14.4. Irrota äänestyslippu ja sulje se taittamatta palautuskuoreen. Lisätietoja: Metsavaalit.fi Hyvä Metsän omistajajäsen, äänestä Metsäliitto Osuuskunnan edustajistovaaleissa 22.3.–14.4.2023 Olet saanut postitse äänestyslipukkeen ja ohjeen sähköiseen äänestämiseen. Käytä äänesi ja päätä, kuka edustaa sinua Metsäliitto Osuuskunnan edustajistossa. Äänestysohjeet sähköisesti: äänestä osoitteessa www.metsavaalit.fi/aanesta. Kuka pitää huolta Metsästäsi