Metsälehti 7/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HUHTIKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 1213_.indd 1 4.4.2013 17.13. Muista venytellä Taukojumppa auttaa istuttajaa UUSI METSÄ KYLVÖSTÄ UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ KÄSIN TEHTY LEHMUKSESTA MATONKUTEET METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA Männyntaimilla on kysyntää • Nyt haetaan kelirikkoleimikoita • Riekoille löytyi uusi koti KYSYMYSTÄ TE EM A : U U SI M ET SÄ
Varma valinta! • Aikataulutakuu • Hintatakuu • Laatutakuu 1214_.indd 2 4.4.2013 17.53. Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Stora Enso Jämpti vauhdittaa metsäsi uuteen alkuun puukaupan jälkeen. Jämpti-palvelupaketti sisältää maaperälle sopivan maanmuokkauksen, puun taimet sekä istutustyön. Kysy Jämptistä puukaupan yhteydessä! Tarkemmat tiedot Jämpti-paketeista osoitteessa www.storaensometsa.fi tai kysy lisää numerosta 09 8860 2102. Saat työn ja taimet päivän hintaan, vaikka työ toteutettaisiin myöhemmin
55 koluMni: Milloin metsänomistajat mielletään yrittäjiksi. 12 uutiset: Tunturikoivut hämmentävät ilmastotutkimusta 14 Yksivuotias haastaa kaksivuotiaan 15 MetsätyyPPi: Vähenevätkö hirvituhot. 4 Pääkirjoitus: Metsiin lisää monimuotoisuutta 6 MetsänoMistaja: PuuhaMies Metsät pitävät rovaniemeläisen Seppo Koivurannan kiireisenä. 42 tutkiMus: Ruosteet kuusen kimpussa 43 Metsäläisen allakka: Työtä valittavaksi asti 44 tuotePalsta: Rajat näkyviin 46 uutta Metsästä: innoVaatio Antti Pärssisen kehittämä puukipsi valloittaa kipsausmarkkinoita. 60 ennen ja nyt: Männikkö ikkunassa 62 taPionPöydältä: Mainettaan parempi lahna 64 käsin tehty: Lehmuksesta matonkuteet 72 Pilkkeet: Männyn nimikkolude 74 tuote & tekijä: Leipä puutapeista metsälehti makasiini 6 20 46 sisäLLYs 7 nro 3/ 11.4.2013 SePPo SAMuLi JuhA oLLiLA ARi KoMuLAiNeN 3 MAKASIINI 3 • 2013 1215_.indd 3 5.4.2013 17.26. 16 Markkinat: Nyt haetaan kelirikkoleimikoita 18 kuukauden PuukauPPa: Talvikohde ehti kevään korjuuseen 19 Verkossa: Millä ehdoilla MTK:hon. 27 Muista taukojumppa 32 rahaPuu: Vakuuksista pulma nuorille Oma meTsä 34 Metsänhoito: 17 kysymystä kylvöstä 37 Moottorisahakoulu: Pidä saha puhtaana 38 MetsäPerintö: Kullanarvoiset peltotilkut 40 kysy Pois: Miten suojaan koivikon. 56 luhta: Vieläkö riekkoa naurattaa. Teema: UUsi meTsä 20 yksi Mies ja 43 000 tainta Metsäpalveluyrittäjä Risto Kiiskinen suunnittelee istutusurakkansa huolellisesti
Sen lisäksi koivua tarvitaan maannousemasienen saastuttamiin metsiin sekä parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja kaunistamaan maisemaa. Maaja metsätalousministeriön teettämä esitys on lausuntokierroksella, joka päättyy kuun lopussa. PEFC/02-31-162 Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Siemenistä syntyy tiheä taimikko, mikä pienentää hirvituhoriskiä. 09 315?49?849 040 835 6479 asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna lehto-isokoski p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Kävimme katsomassa, miten ammattilainen selviää 40?000 taimen urakastaan. Tarkkoja lukuja esimerkiksi tavoitellusta hirvikannan koosta hoitosuunnitelma ei sisällä. Eniten tilauksia on kuusentaimista. Parhaillaan laaditaan myös valtakunnallista hirvikantojen hoitosuunnitelmaa. Toinen vaihtoehto on kokeilla koivun kylvämistä. Jos kevääksi ei riitä taimia, kannattaa tiedustella kesäistutuksiin sopivia koivuja. Taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun jopa heinäkuun helteellä. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. P aksu hanki peittää vielä istutusaloja, mutta taimitarhoilla valmistaudutaan jo viljelykauteen. Kauppaa tehdään runsaasta 140 miljoonasta taimesta. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. vuosikerta, perustettu 1933. Tämän kevään yllättäjä on koivu, jonka taimet on monelta tarhalta myyty loppuun. Selvitimme myös, kuinka me muut voisimme käyttää pottiputkea niin, että selkä kestää ja käsivarret eivät kipeydy. Kuusen lisääminen ei ole pitkän päälle kestävää metsätaloutta. Kuusen osuus istutuksista on kasvanut jo melkein 70 prosenttiin. Uutinen se silti on, sillä pitkään aikaan metsiin ei ole hirvituhojen pelossa uskallettu istuttaa lehtipuita juuri lainkaan. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Koivuntaimipulaa onkin selitetty hirvien vähenemisellä. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 4 MAKASIINI 3 • 2013 1216_.indd 4 5.4.2013 17.28. Uudistukset toivottavasti johtavat hirvituhojen vähenemiseen ja koivunviljelyn uuteen nousuun. Luottamusta herättävät myös uudistuneet puitteet, joissa hirvikantaa jatkossa säädellään. On monta syytä, miksi koivun osuutta istutuksista tulisi kasvattaa. Metsästyslain muutoksen myötä metsänomistajat saavat entistä paremmin äänensä kuuluviin, kun päätetään kaatoluvista. 09 315?49?844 metsätaloudellinen ammattilehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?841 0400 913 822 ILMOItusMyyntI Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo Rautapuro p. Jalostuksen ansiosta nykyisistä koivuntaimista kasvaa noMetsiin lisää monimuotoisuutta tässä nuMeROssa paneudumme etenkin istuttajan varusteisiin ja työn ergonomiaan. Koivun kasvatusmenetelmät ovat myös kehittyneet. Alun perinkin koivuntaimia oli tarjolla vähän, joten isosta ryntäyksestä ei ole kyse. Siihen on kuitenkin kirjattu tärkeitä tavoitteita, kuten hirvien määrän arviointimenetelmien kehittäminen ja lupakäytännön joustavuus. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 36?084 (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuva JANNE ulVINEN peasti laadukasta raaka-ainetta, joka sopii arvokkaisiin tuotteisiin kuten erikoisvanereihin ja huonekaluihin
huhtikuuta . Auringon nousu Kontiolahd ella 3. Yöpakkase t ja päivällä lämmin auringonpa iste ovat tavallisia. HUHTIKUUSSA Huhtikuun alkupuolell a aurinko nousee jo kuuden jälkeen ja päivä pitenee. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva Henrikki Hetemaa 1217_.indd 5 5.4.2013 17.28
TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA metSänomiStaja 6 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 6 5.4.2013 17.31. Metsä pitää rovaniemeläisen Seppo Koivurannan kiireisenä. PUUHAMIES Metsänhoitoa, polttopuuntekoa, klapikauppaa ja hankintatöitä
7 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 7 5.4.2013 17.31
Ylimääräiset myydään klapeina piensäkeissä Rovaniemelle. ”Taisin olla noin kuuden vanha, kun ensimmäisen kerran olin pöllinparkkuulla tuossa jokitörmän puulanssilla. Sukupolvenvaihdosta vauhditti syksyllä 1982 riehunut Mauri-myrsky. Jo paikallisen Sinetän peruskoulun rehtorina toimiessaan metsät ja pienimuotoinen peltoviljely kuuluivat miehen arkeen. Myrsky kuitenkin vei Koivurannan isältä innon metsänomistukseen ja seuraavana vuonna tehtiinkin sukupolvenvaihdos. Metsänomistus ei käynnistynyt suotuisissa merkeissä. Mutta nyt maasto on tasoittunut niin, että muokkausjälkeä on vaikea havaita.” Poikasena metsätöihin Samalla joentakaisella palstalla alkoi Koivurannan oma metsämiesura. ”Ei aurausjälki alkuun hyvältä näyttänyt. Mutta onneksi metsä kasvaa Napapiirin pohjoispuolellakin. R ovaniemen pohjoispuolella Ounasjokivarressa asuva Seppo Koivuranta on puuhamies sanan varsinaisessa merkityksessä. Koivuranta osti yhdessä vaimonsa kanssa kotitilan maat itselleen. Nyt 67-vuotiaana hän kuuluu siihen ikäpolveen, joka aloitti metsätyöt jo kouluikäisenä. ”Rehtorin työ oli vähän kuin elämäntapa ja työpäivät venyivät helposti kymmentuntisiksi, joten kovin paljoa aikaa muuhun ei silloin jäänyt”, kertoo Koivuranta. Viime kesänä tuhoalueen 30-vuotiaissa viljelymetsissä tehtiin ensiharvennus. Apuna olivat toki kirjastovirkailijana edelleen työskentelevä vaimo Virve sekä kotoa jo pois muuttaneet pojat Juha-Pekka, Jouni ja Janne. Sellupuut piti 50-luvulla kuoria käsin, ennen kuin ne laitettiin uittoon.” Vähän isompana, noin 15-vuotiaana nuori metsätyömies pääsi pöllinajoon hevosella. Tilan äärelle, Sinetän kylän tuntumaan on rakennettu Koivurantojen omakotitalo. Lopuista tehtiin polttopuita. ”Sen verran raskasta työ oli, että mielessä kävi ajatus, että ei minusta isona ainakaan metsuria tule.” Koneilla käyttöä Koivurantojen perheessä ei ole kuitenkaan maltettu pysyä poissa metsästä. Seppo ja Virve Koivuranta aikovat tehdä kevään istutustyöt yhdessä. Vuonna 1985 iski Manta-myrsky, joka kaatoi lisää metsää, tosin lähinnä vain edellisen myrskyn jäljiltä pystyyn jääneitä puita. Se on hyvä tukikohta metsätöille, sillä pihapiirissä on tilaa metsäja maatalouskoneille. Se kaatoi Ounasjoen itäpuolella sijaitsevalta Koivurantojen tilan lisämaapalstalta puuta noin 3?000 kuutiometriä. Hirvistäkään ei ollut merkittävää haittaa silloin, kun taimikko oli nuorta. Koivuranta on tehnyt jonkin verran puuMETSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 8 5.4.2013 17.31. Vuosittainen urakka on polttopuiden hankinta, puuta kuluu tilalla noin 20 kuutiometriä vuodessa. Noin 170 hehtaarin tilalla riittää tekemistä. ”Melko ryteiköltä se näytti”, Koivuranta muistelee myrskyn runtelemaa metsää. Nyt eläkeläisenä metsätöihin on paremmin aikaa. Kun metsää oli Lapissa nurin miljoonia kuutiometrejä, ei puun myyminen ollut helppoa. Myrskyn jälkeen Koivurantojen maaja metsätila on ostettu Sepon vanhemmilta. Ostaja kuitenkin löytyi ja puut saatiin pääosin korjattua. Vaimo ja pojatkin ovat olleet mukana, niin istutuksilla kuin taimikonhoitotöissä. Palstalle joen taakse oli noin tunnin ajo, päivässä ehti ajaa isän kaatamia puita kolmisen kuormaa. Puuston kasvua ja kehitystä on edesauttanut se, että taimikonhoitotyöt on tehty ajallaan
Jos jotain useamman tuhannen euron laitetta tarvitaan vain muutama tunti vuodessa, sitä ei kannata yksin ostaa.” Istutustyö kevään urakka Täksi kevääksi on luvassa noin 6?000 taimen istutusurakka. ”Kävin jo viime kesänä sitä katsomassa ja paikoitellen taimet olivat hävinneet. Ennen kuormainperäkärryä Koivurannalla oli käytössä juontokoura. Viimeisin hankinta on kuormaimella varustettu maataloustraktorin metsäperäkärry. Puunajoon on hankittu maataloustraktori, mönkijä ja moottorikelkka tarvittavine lisävarusteineen. Traktoria tarvitaan maataloudessakin. Perustyökalu on kantokoukku, johon isäntä on itse hitsaillut lisärautaa, jotta yhden muokkausjäljen sijasta saadaan aikaan kaksi. Siellä puut siirrettiin kuormasta juontokouralla traktorin peräkärryyn, jolla ne kuljetettiin parikymmentä kilometriä joen toisella puolella olevan asuintalon pihaan. Myös Koivurantojen tilan ojitusalueet on Seppo Koivuranta ja Metsäliiton metsäasiantuntija Tapani Niemimuukko tutkivat tämän vuoden harvennusleimikoiden paikkaa metsäsuunnitelmasta. Koivurannat ovat pitkään viljelleet perunaa lähikaupassa myytäväksi. Edellisenä vuonna täällä oli runsaasti myyriä”, Koivuranta kertoo. Ojien yli pääsee trukkilavoja apuna käyttäen ja pehmeillä mailla voi liikkua kesäaikaan.” Hankalimpien paikkojen puunajossa on käytetty myös moottorikelkkaa. 9 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 9 5.4.2013 17.31. ”Sen verran raSkaSta työ oli, että mieleSSä kävi ajatuS, että ei minuSta iSona ainakaan metSuria tule.” Sinettä ta hankintakaupalla myytäväksi. Maataloustraktorilla Koivuranta on tehnyt metsässä pienialaisia maanmuokkauksia. ”Mönkijä on hyvä apuväline etenkin ojitusalueiden pienpuun korjuussa. Ennen istutuksia on tarkoitus inventoida vuonna 2011 istutettu uudistusala. Lisämaapalstan lähiympäristöön on tulossa paikallisen metsätalousyrittäjän suunnittelema kunnostusojitushanke. Se ostettiin poikkeuksellisesti uutena, muut koneet on yleensä hankittu käytettynä. Ojitusalueilta rasiin kaadetut rangat ajettiin ensin mönkijällä kuivemmalle maalle. ”Maatalouden koneita, kuten auroja ja äkeitä, on yleensä hankittu läheisen naapurin kanssa yhteisesti
”Ei minulla ole yhdistyksen suhteen mitään moitittavaa. Siitä tämä lähti.” Puukaupoista Koivuranta neuvottelee vuosittain metsäasiantuntija Tapani Niemimuukon kanssa. Myös metsänhoitoyhdistyksen palveluja on käytetty. Tullemme pysymään jäsenenä jatkossakin.” Suhde Metsäliittoon on kuitenkin syventynyt niin, että Koivuranta on nykyään yhtiön sopimusasiakas. Sopimusasiakkaaksi Vaikka myrskyt tuhosivat aikoinaan kertarysäyksellä ison osan tilan hyvistä kasvatusmetsistä, riittää puuta myyntiinkin. ”Melkein joka vuosi tulee tehtyä puukauppoja. tarkoitus kunnostaa. ”Tämä on osoittautunut tässä vaiheessa toimivammaksi, vähän kuin olisi omalääkäri. Leimikoita katsellessa mietitään samalla metsänhoitotarpeita. metSänomiStaja 10 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 10 5.4.2013 17.31. ”Ajattelen niin, että on yhtiönkin etu, että meidän metsämme kasvavat hyvin, jolloin siellä on ostettavaa laadukasta puuta.” Koivurannan metsäsuunnitelma on yhtiön tietojärjestelmässä ja hän pääsee sitä katsomaan verkossa. Näin harvennuskuvioiden jäävästä puustosta saadaan entistä tarkempi tieto. Samalla tehdään pätkä pienartietä, jotta ojitusalueella on helpompi liikkua. ”Kiertelin metsiä tutun puunostajan kanssa, ja lähes joka kerta opin näkemään metsääni vähän uudelle tavalla. Metsäliitto hoitaa ne metsään liittyvät asiat, joita en itse pysty tekemään tai joissa asiantuntemukseni ei riitä.” Parisen vuotta sitten hankittu metsäperäkärry kuormaimineen on helpottanut hankintapuun korjuuta. Ainakin sen verran, että saadaan kulut katettua”, kertoo Koivuranta. Joskus on kyllä muillekin ostajille tullut puuta myytyä. Suunnitelman päivitykset hän on jättänyt firman miehille. Tänä vuonna järjestelmään saadaan lisäksi hakkuukoneenkuljettajien tekemien koealamittausten tiedot. Hakkuutiedot tulevat suoraan yhtiöltä, metsänomistaja voi puolestaan ilmoittaa itse tekemistään taimikonhoitotöistä tai muista muutoksista. Koivuranta on ollut Metsäliiton asiakas koko metsänomistuskautensa, kuten isänsäkin. Päivitykset tehdään yleensä vuoden vaihteessa
1231_.indd 11 5.4.2013 17.32
Todennäköisin selitys löytyy kuitenkin ilmastosta. Koivun lehdet ovat pätevä mittari kevään säille, koska lämpösumma sanelee lehtien puhkeamisen aikataulun. Marjoista kertyi yhteensä 25,3 miljoonaa euroa. Hänen havaintosarjansa on pitkäaikaisin, mitä Pohjois-Suomessa on kerätty. Fenologinen seuranta alkoi 1990-luvun jälkipuoliskolla. Sienisato sen sijaan jäi säiden vuoksi heikoksi. Selvää suuntaa vaihtelulla ei ole 1970-luvulta alkaen kuitenkaan nähtävissä. Järvisen mielestä enimmillään muutaman kymmenen vuoden havaintojaksojen perusteella ei ole järkeä yrittää päätellä ilmastonmuutoksen suuntaa. Hänen mielestään ilmastonmuutosta ennustettiinkin koivun lehdistä takavuosina kevein perustein. ”1920-luvulla uutisoitiin ilmaston kylmenemisestä, 1930ja 40-luvuilla lämpenemisestä. Havainto kertoo ilmaston muutoksen mutkikkuudesta. Sitten taas 1970-luvun lopulle asti puhuttiin kylmenemisestä. Ekologiset, merijääja muut pohjoista luontoa koskevat seurannat alkoivat 1970-luPIR KK O SII KA MÄ KI TE RO SI VU LA / RO D EO MAKASIINI • MAKASIINI • 1220_.indd 12 5.4.2013 17.33. Sen mukaan Utsjoen Kevolla lehtien puhkeaminen on varhentunut 1990-luvun lopulta. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KILPISJÄRVEN biologisen aseman johtaja, professori Antero Järvinen on seurannut koivujen lehteentuloa vuodesta 1973 alkaen. Ilmiö voi johtaa ennalta-arvaamattomiin muutoksiin luonnossa, sillä myyrät ovat elintärkeitä niitä saalistaville pedoille sekä ravintokasveille. Järvisen havainnot kertovat lehteentulon suuresta vuosittaisesta vaihtelusta. Seurannan ensimmäisten kymmenen vuoden aikana lehtien puhkeaminen aikaistui. Järvisen ja Kubinin havaintojen ristiriitaisuus selittynee seurantajaksojen erilaisuudella. Ristiriitaisia havaintoja Metsäntutkimuslaitos on yhdessä eri yliopistojen kanssa ylläpitämässään fenologisessa seurantaverkostossa seurannut Kilpisjärven tunturikoivut hämmentävät Hiirenkorvat ovat viime vuosina ilmaantuneet Kilpisjärven koivuihin myöhemmin kuin taka vuosina. Yli puolet marjasadosta kerättiin Itä-Suomesta. Syy muutokseen on vielä hämärän peitossa. koivun lehtien puhkeamisajankohtia professori Eero Kubinin johdolla. Lakan poimijat ansaitsivat 1,4 miljoonaa euroa. Vaikka vaihteluväli on aiempaa pienempi, vaihtelut ovat edelleen säännöllisiä. Havainto nostettiin esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Lakkasato on ollut heikko monta vuotta. UUTISET Lyhyesti Luonnonmarjoista saatiin ennätystulot Viime vuonna kerättiin mustikkaa ja puolukkaa myyntiin ennätysmäärä, mistä kertyi myös kaikkien aikojen tienesti. Myyrien kantojen vaihtelu vähentynyt Myyrien kannat vaihtelevat koko Euroopassa paljon vähemmän kuin kaksi vuosikymmentä sitten, kertoo kansainvälinen tutkimus. Toisaalta fenologisen seurannan mukaan etelärannikolla koivujen lehteentulo on siirtynyt 1990-luvun jälkipuoliskoa myöhäisempään ajankohtaan. Tämä niin sanottu trendi hävisi kuitenkin kokonaan vuoteen 2012 mennessä.” Järvinen huomauttaa, että ”iloista tosiasiaa” eli luonnon palautumisesta ennalleen ei ole uutisoitu. Mustikasta saatiin 12,2 miljoonaa ja puolukasta 11,6 miljoonaa euroa. ”Lapin laajuinen koivuseuranta alkoi 1997
On selvä, että monimuotoisuus lisääntyy, kun käsittelytavat muuttuvat ja metsänomistajat saavat enemmän vapauksia. Metsälaki on eri asia kuin luonnonsuojelulaki. Levyistä rakentamisen ja kertakäyttöhuonekalujen aika on ohi.” LOPEN RAKENNUSPUUN TOIMITUSJOHTAJA TOMMI KURKI, KAUPPALEHTI OPTIO / . ”Loogista olisi päätellä, että pohjoisen merijään supistuminen aiheuttaisi pyörteen heikentymisen.” Alestalo ennustaa kasvihuoneilmiön nostavan lämpötiloja kuluvan vuosisadan aikana. ”Näyttää siltä, että oikean puun arvostus on nousussa kaikkialla. Muistutuskirjeet viimeisen kerran Tuhannet metsänomistajat ovat jälleen saaneet metsäkeskukselta kirjeen, jossa muistutetaan metsänuudistamisvelvollisuudesta ja perustamisilmoituksen tekemisestä. Ensi vuonna niitä ei todennäköisesti enää lähetetä, koska uudistuvassa metsälaissa erillistä taimikonperustamisilmoitusta ei enää tarvitse tehdä. 30. Sattumalta samaan aikaan alkoi viimeisin lämmin jakso.” Järvisen mielestä mikään ei tähän mennessä ole todistanut, että ilmastonmuutoksessa olisi mukana mitään ihmisen aiheuttamaa. 5. 15. . 1. Säästöt kohdistuvat kemeratukeen, pienpuun energiatukeen ja Metso-ohjelman toteutukseen. 20. Napapyörteen heikentymisen syytä ei tiedetä. Uudistamisvelvoite säilyy, mutta sitä ei enää valvota perustamisilmoitusten avulla. Jo viime vuoden kehysriihessä hallitus päätti 28 miljoonan euron vuosittaisista säästöistä. ”Lähivuosina jopa poikkeuksellisen kylmät talvet ovat mahdollisia.” Lähde: Antero Järvinen Trendi hävisi Tunturikoivun lehtiminen Kilpisjärvellä 1973–2012 1973 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2012 1. Kyseessä olivat viimeiset paimenkirjeet. Ensisijainen selitys kylmälle keväälle on napa-alueella vallitsevan napapyörteen heikentyminen, joka avaa arktiselle ilmamassalle tien etelään. Hän huomauttaa, että luonnosta löytyy myös merkkejä, jotka kertovat keväiden aikaistumisesta. Metsätalouden tukiin lisäleikkaus Kuuden puolueen hallitus päätti toissa viikolla pidetyssä kehysriihessään leikata viisi miljoonaa euroa lisää metsätalouden tuista seuraavan neljän vuoden aikana. Hän myöntää, että ilmastonmuutoksen seuraaminen lyhyiden havaintojaksojen perusteella on konstikasta, koska luonnon omat vaihtelut hämmentävät muutoksen suuntaa. vuosi päivämäärä TOUKOKUU KESÄ MAKASIINI • MAKASIINI • 1220_.indd 13 5.4.2013 17.33. 10. Tämä pitäisi ymmärtää, vaikka olisi käynyt kiertokoulun ja väärinpäin.” MAA JA METSÄTALOUSMI NISTERI JARI KOSKINEN, HEL SINGIN SANOMAT . Pitkä sykli liittynee Pohjois-Atlantilla tapahtuviin muutoksiin, mutta niiden syistä ei ole kuin arvailuja.” Samalla tapaa selittämättömäksi jää Alestalon mukaan tämän kevään kirpeiden pakkasöiden perimmäinen syy. ”On esitetty hypoteesi, että ilmastoon vaikuttaa 60–70 vuoden sykli. . Nyt tukileikkaukset nousevat vuoteen 2017 mennessä 33 miljoonaan euroon. 1990ja 2000-luvun vaihteessa oli lämpimiä vuosia, mutta viime vuosina Etelä-Suomessakin on saatu nauttia tai kärsiä runsaslumisista ja kylmistä talvista. vun lopulla. Meillä on loppujen lopuksi melko heikot riistakannat.” SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON TOIMINNANJOHTAJA PANU HIIDENMIES, METSÄSTÄJÄ / . vuotta sitten koivuissa oli viimeksi yhtä vähän hedenorkkoja kuin tänä keväänä. ”Luonnon on tarjottava muitakin elämyksiä kuin maisemia. Pätevä ”markkerilaji” on esimerkiksi haarapääsky, jonka muutto on aikaistunut muutamilla päivillä. Näin 1930-luku oli lämmin ja vasta nyt on menty sen aikaisten lämpötilojen yli. ”Ainakin toistaiseksi luontaiset vaihtelut selittävät kaikki havaitut muutokset.” 60 vuoden sykli Toisin kuin Järvinen, johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteenlaitokselta ei kyseenalaista ihmisen osuutta ilmastonmuutoksessa. 25. Nopeaa ilmaston leudontumista hänkään ei silti uskalla luvata
Hyvin muokatussa maassa pärjää myös vuoden ikäinen taimi – ainakin, jos kasvupaikka ei ole rehevimmästä päästä. Koivuntaimet on myyty loppuun ja mäntykin on paikoin viety käsistä. Kuusta saa vielä kevään istutuksiin. Taimien lopullisiin hintoihin vaikuttavat monet seikat, kuten taimen koko, ikä, pakkaus materiaali ja kappalemäärä. Hinnoissa on eroa TIIA PUUKILA Tulevana istutuskautena maahan isketään entistä enemmän myös yksivuotiaita kuusen keskipaakkutaimia. Tästä syystä istutusmäärät ovat vielä tänä keväänä alhaisemmalla tasolla kuin neljä, viisi vuotta sitten”, kertoo toimitusjohtaja Reijo Linna Pohjan Taimi Oy:stä. Olemme kehittäneet kesätaimien kasvatusta useamman vuoden ja kokemukset ovat olleet hyviä”, sanoo Taimitapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen. Taimeksi valittiin kaksivuotias kuusen keskipaakku. Fin Forelialla on muutaman vuoden ajan kasvatettu taimet suoraan asiakkaalle. Taimien myyntimäärissä ja hinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pohjoisessa osuus on pienempi”, sanoo Fin Forelian tuotantojohtaja Jukka Nerg. Siemenpula ohi Suurin osa tänä keväänä istutettavista kuusentaimista on kasvatettu metsikkösiemenestä. 3?000 TainTa Länsi-Suomi Yht. Myös mänty ja koivu yllättivät. Haluttuja ovat etenkin männyn pikkupaakut”, kertoo Mellanå Plantin toimitusjohtaja Rainer Bodman. Metsälehti soitti seitsemälle metsänhoitoyhdistykselle eri puolilla Suomea ja kysyi, kuinka paljon maksaa 3?000 kuusentainta puolentoista hehtaarin istutusalalle. Kysynnän siirtymiselle on myös liiketaloudellinen selitys. ”Vaikka jalostamaton siemen on halvempaa, taimen kasvattaminen siitä voi tulla kalliimmaksi kuin jalostetusta siemenestä kasvattaminen, Rainet Bodman toteaa. Ensi keväänä tähän tulee muutos. Kpl. Ainostaan Fin Forelia kertoo siemenviljelyssiemenestä kasvatetun taimen olevan hieman perustaimea hintavampi. ”Mattimyöhäisetkin saattavat ehtiä tehdä tilauksen, jos heti ilmoittavat. Edullisimmillaan puolentoista hehtaarin taimet maksoivat 570 euroa ja kalleimmillaan 720 euroa. Männyllä on sama tilanne. Viime kesän kuusen hyvä siemensato paikkaa jalostetun siemenen pulaa muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Taimen arvonlisäverottomat kappalehinnat vaihtelivat 0,19 euron ja 0,24 euron välillä. Siemenviljelyssiemenestä alkunsa saaneen puun tilavuuskasvu voi olla jopa kymmeniä prosentteja metsikkösiemenestä kasvanutta parempi. Taimien hinnoissa käytetty siemen ei juuri näy. ”Tämän kevään Keskija Etelä-Suomen taimitarhakylvöissä kuusen jalostetun siemenen osuus on liki 90 prosenttia. ”Avohakkuumäärät ovat pudonneet. Selvisi, että hinnoissa on eroja. Kaksivuotias kuusen keskipaakku on edelleen kysytyin, mutta yksivuotiaan kilpakumppanin suosion kasvua siivittää maanmuokkausmenetelmien kehittyminen. PE n TT I A LA n Ko / KU vA LI IT Er I 14 MAKASIINI 3 • 2013 14 MAKASIINI 3 • 2013 1221_.indd 14 5.4.2013 17.39. Ylimääräisiä taimia ei juuri tuoteta, sillä taimien kasvatus alkaa vasta kauppakirjan allekirjoituksesta. Yhdistys 1 570 € 0,19 € Yhdistys 2 720 € 0,24 € Yhdistys 3 720 € 0,24 € Itä-Suomi Yhdistys 4 621 € 0,21 € Yhdistys 5 690 € 0,23 € Pohjois-Suomi Yhdistys 6 600 € 0,20 € Yhdistys 7* 450 € 0,15 € *Hinnat kuusen 1-vuotiaalle keskipaakulle Hinnat ovat esimerkkejä. Ainoastaan pohjoisessa taimien kysyntä on hieman kevättä 2012 hiljaisempaa. Sama tilanne on muillakin taimituottajilla. Fin Forelia ja Taimitapio paikkaavat taimipulaa kasvattamalla tilauksien mukaan koivuntaimia tulevan kesän istutuksiin. ”Välittäjien, jotka ostavat taimia, on helpompi ennakoida taimien menekki 14 kuukautta ennen istutuskautta kuin 26 kuukautta ennen istutuskautta”, Fin Forelian toimitusjohtaja Juha Hotti kertoo. Kuusta saa vielä alkavan kevään istutuksiin, mutta koivun ja männyn kysyntä on yllättänyt taimitarhat. ”Koivulla on kysyntää enemmän kuin meillä on tarjota taimia. Kuusen jalostettu siemenviljelyssiemen on ollut pitkään kortilla huonojen siemenvuosien takia. Hintaa tärkeämpää on, että taimi soveltuu kasvupaikalle ja on laadukas. Lisäksi yksivuotiaan muutamia senttejä kaksivuotiasta edullisempi kappalehinta houkuttelee. Halvimmat taimet sai Pohjois-Suomesta ja kalleimmat Länsi-Suomesta. Koivuja vielä kesäksi Taimituottajien mukaan alkava istutuskevät on vilkkaudeltaan verrattavissa viime vuoTaimeT 1,5 hehTaarille, yhT. UUTISET teen. Jalostettua siementä käytetään niin paljon Yksivuotias haastaa kaksivuotiaan Kuusen kaksivuotias keskipaakkutaimi on saanut kilpailijakseen yksivuotiaan kuusentaimen. kuin sitä saadaan
miTÄ: vetänyt oulun alueella riistaneuvoston tilaisuuksia, joissa on käsitelty hirvikannan säätelyä. Hirvikanta on laskenut koko Suomessa tavoitetasolle, joillakin alueilla on menty liiankin alas. Metsänomistajilla ja metsästäjillä on usein erilaisia näkemyksiä hirvien määrästä. Lausuntoja kertyi noin 50 kappaletta. Laki esimerkiksi mahdollistaa enintään 0,3 hehtaarin pienaukkojen tekemisen ilman uudistamisvelvoitetta. 15 MAKASIINI 3 • 2013 15 MAKASIINI 3 • 2013 1221_.indd 15 5.4.2013 17.39. Tapio esittää rajaksi 20 prosenttia, koska ojitusalueiden puusto on usein luontaisesti syntynyttä ja eri-ikäisrakenteista. Hirvituhot ovat vähentyneet reippaasti ja tulevat joillakin alueilla vähentymään nykyisestäkin. Maaja metsätalousministeriö nimittää alueelliset riistaneuvostot ja niissä on kymmenen jäsentä. Mutta jos on hirviä, niin on myös hirvituhoja. Hirvikanta tuottaa sekä aineellista että aineetonta hyvinvointia ja sitä tulee hyödyntää kestävästi. Yhden metsänomistajan palstalle kohdistuessaan vahinko voi olla huomattava. Niiden tulisi edelleen olla pienialaisia. Hirvikannan tavoitekoosta ei mielestäni ole jyrkkiä mielipide-eroja. Tapio esittääkin, että säädöksiä muutetaan niin, ettei toistuvien pienaukkojen teko samalle alueelle ole sallittua. Kokoonpanoon kuuluu kuusi metsästäjätaustaista jäsentä sekä maakuntaliiton, ely-keskuksen, metsäkeskuksen ja metsänomistajajärjestön edustajat. Välialueille pitää jättää riittävä puusto, mutta vähimmäisvaatimukset voidaan kiertää tekemällä lyhyen ajan sisällä toinen hakkuu välialueille. miKSi: Aktiivipalveluksen jälkeen riistahallinnon asiat alkoivat kiinnostaa enemmän, metsästysharrastus alkoi 15-vuotiaana. Lyhyesti voisi vastata, että ei ole. riistaneuvosto vahvistaa tavoitteet neuvottelujen perusteella. MTK haluaa kuitenkin täsmennyksiä virkistyskäyttöön otettujen metsien sekä tuhoalueiden metsien käsittelyyn. Lisäksi MTK toivoo muutoksia metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrittelyyn. 4 vähenevätkö hirvituhot. Nykyisen lain ja lakiluonnoksenkin mukaan pieniläpimittaisen puuston hakkuusta ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta. Tavoitteiden toteutumista seurataan riistaneuvoston järjestämissä sidosryhmäneuvotteluissa vuosittain. Ministeriö nimittää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan metsästäjätaustaisista jäsenistä. Pienikin hirvilauma voi tehdä pahaa jälkeä mäntytaimikossa. Metsäalan toimijoiden lisäksi näkemyksensä kertoivat muun muassa luontojärjestöt, muutamat kaupungit ja yksityishenkilöt. Järjestö tarkentaisi myös pienaukkojen tekoa koskevia säädöksiä sekä korjuuvaurioita koskevaa ohjeistusta. 2 Keitä riistaneuvostossa on. mETSäTyyppI 1 Miten riistaneuvosto vaikuttaa hirvikantaan. Hakkuuhan voi jäädä tekemättä, mikä aiheuttaa turhia kyselyjä. 3 Onko hirvikannan tavoitekoosta jyrkkiä mielipide-eroja. neuvotteluissa määritellään hoitotavoitteet hirvitalousalueittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Myös MTK pitää lakiesitystä pääosin hyvänä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on pääosin tyytyväinen uudistukseen mutta täsmentäisi joitain vaikeasti tulkittavia yksityiskohtia. Hoitosuunnitelman tavoitteena on, että hirvikanta säilyy elinvoimaisena, rakenteeltaan tasapainoisena ja aiempaa vakaampana. Tapio haluaa, että metsänkäyttöilmoituksen lisäksi myös puunkorjuun ajankohta tulisi ilmoittaa Suomen metsäkeskukselle. Suurimmat erimielisyydet syntyvät lähinnä hirvivahingoista. Tapion mielestä tämä poikkeus tulisi poistaa, koska uuden lain myötä pienikokoisen puuston uudistushakkuu on mahdollista. Lakiesityksen mukaan kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla ojitetuilla turvemailla 10 prosenttia alhaisempi kuin kivennäismailla. risto Hanhineva on vetänyt sidosryhmien kuulemis tilaisuuksia hirvikannasta oulun alueella. KUKa: risto Hanhineva, yliluutnantti evp, oulun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja. viilattavaa löytyi Sekä Tapio että MTK ovat tyytyväisiä metsälakiesitykseen mutta toivovat tarkennuksia. Vähenevätkö tuhot. Alueelliset riistaneuvostot kutsuvat toimikautensa alussa hirvikannan hoitoon liittyvät intressitahot neuvotteluun. Metsäkorteja muurainkorvet tulisi jättää pois metsälakikohteiden luettelosta. 5 Onko hirviä koskaan sopivasti. TEKSTI MIKKo HäYrYnEn Kuvio 1,3 miljardia tainta Suomen metsiin Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2012 Kymmenessä vuodessa istutettiin lähes miljoona hehtaaria Miljoonaa tainta Istutusala 1000 ha/v Kotimainen 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Tuonti 50 100 150 200 50 100 150 200 HAnnU JAUHIAInEn MeTsälaKiesiTYKsen lausuntokierros päättyi maaliskuun lopulla
Niistä on pulaa, kuten aina tähän aikaan. Vain Pohjois-Suomessa sahojen ja tehtaiden lopettaminen on heikentänyt puun käyttöä.” Puun hinnat ja ostomäärät ovat syksystä alkaen pysyneet historiallisen vakaina ja nousujohteisina. Hän toivoo myös toimia puumarkkinoiden kehittämiseksi. Sellutehtaat ja sahat nielevät puuta reippaaseen tahtiin. ”Kelirikkoleimikoilla on pääosin hyvä kysyntä. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvoja Juha Leppänen arvioi puuston määrää Konneveden kunnan metsään tekemällään, ensi kesänä korjattavalla leimikolla. Erityisesti sahurit ovat innolla kyselleet sekä leimikoita että toimituspuuta.” Viinikan mukaan tukkipuun hinta on alkuvuoden aikana ollut talvileimikoilla jopa odotettua parempi. Kysyntä on siirtynyt kelirikkoja kesäleimikoihin. Tästä syystä hän ei usko, että kantohinnat kohoaisivat nopeasti, kun ostot siirtyvät kelirikkoleimikoihin. MTK:n metsälinjan tutkimusjohtaja Erno Järvinen arvioi, ettei talvikaudella hakattu puu ruoki puunjalostajien tarpeita pitkään. Hän arvioi puun kysynnän ja hinnan pysyvän lähikuukauden hyvällä tasolla. Se on helpottanut myös Euroopan sahatavaramarkkinoita. Tarvitsemme kriittistä keskustelua sahateollisuuden ja aktiivisen metsätalouden toimintaympäristön kehittämiseksi. Esimerkiksi mäntylankun viejille tärkeän Pohjois-Afrikan epävarmuus saattaa tuoda nopeita käänteitä puun kysyntään. Sahurit ostoaikeissa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan vt. Tarjolla oleva seitsemän euron kuutiotuki nostaa energialeimikoista saatavaa tuloa merkittävästi.” Markkinoita kehitettävä Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu luonnehtii tilannetta hieman normaalia paremmaksi. Aika on käymässä vähiin.” nyt haetaan kelirikkoleimikoita Puunostajat ovat suunnanneet katseensa kelirikko kaudella korjattaviin leimikoihin. ”Pohjois-Amerikassa rakentaminen ja sahatavaran kysyntä ovat virinneet. toiminnanjohtaja Tapio Viinikka ennustaa vilkkaita lähiviikkoja. Sopivien kelirikkokohteiden lisäksi Viinikka neuvoo metsänomistajia tutkimaan, vieläkö heillä on harventamattomia nuoria metsiä. ”Puun tarjonta on jatkunut hyvänä, kuten kysyntäkin. Tällä hetkellä mäntyja kuusileimikot kiinnostavat sahureita tasavertaisesti. Sahat eivät tuotantoaan jarruttele, joten puuta kuluu. ”En minä mitään metsätilamaksua ole patenttiratkaisuna esittämässä. 16 MAKASIINI 3 • 2013 1222_.indd 16 5.4.2013 18.05. Hän toivoo, että puuntarjonta viriäisi nopeasti. markkinat TeksTi ja kuva Mikko Riikilä Puunkorjaajien talvikiireet alkavat roudan sulaessa hellittää. ”Mänty oli alkuvuodesta halutumpaa, mutta kuusen menekki on viime aikoina parantunut.” Joensuun mukaan talvikauden kohtalaisen hyvä puuntarjonta on viime viikkoina hiipunut. ”Energiapuun korjuutukea maksetaan tämän vuoden loppuun asti. Myös havusellu ja kartongit vetävät hyvin.” Vientimarkkinoiden ennustettavuus on tosin huono ja riskit melkoiset. Järvinen ennustaa vakauden jatkuvan. Tammi-maaliskuussa puuta myytiin 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Puunostajat sen sijaan saavat pidentää päiviään
40,09 . 53,56 . 18,07 . ... 15,62 . 41,46 . 15,42 . ensiharvennus 40,72 . 47,84 . 16,80 . 42,63 . 46,77 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,26 . ... 18,36 . 41,93 . 45,23 . ensiharvennus 45,81 . silloin vallinneille eri puuta varalajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. ensiharvennus 46,13 . uudistushakkuu 57,47 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,09 . indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. uudistushakkuu 56,86 . 18,64 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,69 . 14,33 . 18,76 . Harvennushakkuu 48,83 . 15,18 . 39,52 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Harvennushakkuu 46,15 . ... 48,51 . 15,23 . 14,35 . 17,48 . ... 55,65 . 17,06 . Harvennushakkuu 49,96 . ... 45,99 . 14,21 . 15,74 . 52,43 . uudistushakkuu 56,45 . ... ensiharvennus 46,46 . 16,33 . 16,01 . ensiharvennus 46,76 . 14,96 . 14,61 . 14,13 . 19,36 . 14,79 . Harvennushakkuu 48,06 . 14,24 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,99 . uudistushakkuu 57,32 . 15,77 . 16,08 . 18,51 . 17,75 . uudistushakkuu 56,47 . 17,07 . 56,56 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 19,51 . 46,10 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,47 . ... 11,96 . ... 15,96 . 13,66 . 17,85 . 13,73 . 54,35 . 17,55 . 14,07 . 13,98 . 48,36 . 16,29 . 15,74 . 17,16 . ensiharvennus 45,50 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 51,62 . 55,43 . Harvennushakkuu 48,22 . 14,11 . ... 18,26 . 17,33 . 16,67 . 14,61 . 56,51 . 14,77 . 16,88 . ... 38,79 . nousussa . 14,52 . 17,18 . ensiharvennus 46,91 . 13,80 . 45,99 . 54,32 . 14,13 . Harvennushakkuu ... 41,17 . 15,72 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,93 . 14,42 . 18,17 . 43,16 . 39,09 . 17,25 . 19,57 . 17,60 . 15,07 . kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 12,81 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 13,98 . 15,81 . 47,34 . 15,45 . uudistushakkuu 53,99 . Harvennushakkuu 46,65 . ... 44,51 . 13,74 . 13,77 . 17,92 . 32,86 . 15,50 . 14,93 . uudistushakkuu 56,17 . 15,87 . 41,84 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,55 . 18,02 . 16,87 . 16,14 . 18,31 . ... 15,22 . Harvennushakkuu 47,45 . 45,86 . 15,62 . ensiharvennus 47,97 . 48,03 . ... 49,44 . 14,03 . 43,40 . 19,16 . ... indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–13/2013 2011 2012 429 411 m Kantohintojen kehitys 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 3/2012 1/2013 5 7 9 11 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 17 MAKASIINI 3 • 2013 1222_.indd 17 5.4.2013 18.05. 14,15 . 14,85 . raakapuun kantohinnat maaliskuussa viikolla 13 . 17,79 . 17,07 . 56,20 . ... 14,73 . 18,85 . 17,70 . ... 16,53 . 57,51 . 14,49 . uudistushakkuu 48,09 . 18,48 . ... 55,22 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,61 . 43,41 . 56,16 . 15,14 . 49,52 . ... 14,72 . 13,27 . 55,17 . ... 14,59
Muut maanosat pystyvät vastaamaan kysyntäänsä itse. Maailman suurimmat pylvästuottajat löytyvät Pohjois-amerikasta, Chilestä, etelä-afrikasta, australiasta ja uudesta-Seelannista. koivut korjataan loppukesän aikana. Tehtyjen tarjouksien hinnoissa ei ollut suuria eroja, ostajien tukkikatkontakin oli yhdistyksen seurannan mukaan melko samanlaista. Havutukkien kuutiometrihinnat vaihtelivat 55,50–58,50 euron välillä. Leimikon puut korjattiin maaliskuussa. ”ruotsissa sama keskustelu käytiin 7–8 vuotta sitten, mutta siellä on palattu takaisin ilmajohtorakentamiseen”, toimitusjohtaja Ari Mononen sanoo. Myyjä halusi leimikon vielä tämän kevään korjuuseen. Vaikka Lähi-idän ja Pohjois-afrikan kysyntä on elpynyt, niin kauppa on edelleen pysähdyksissä Syyriaan ja Jemeniin. Haavat sekä koivut jätettiin pystyyn. afrikassa kohdataan paikallista ja etenkin eteläafrikkalaista tuotantoa. Osa ostajista ei pystalvikohde ehti kevään korjuuseen MikkO HäYrYnen LuMija myrskytuhojen aiheuttamat sähkökatkot ovat lisänneet Suomessa kiinnostusta maakaapelointiin, pylväsvalmistajien mielestä liikaakin. Suomalaiset valmistajat kilpailevat lähinnä muista Pohjoismaista, keski-euroopasta ja Venäjältä tulevan tuotannon kanssa. 18 MAKASIINI 3 • 2013 1223_.indd 18 5.4.2013 17.35. Sen verran tukkien hinnoissa kuitenkin oli eroa, että paras tarjous ja puiden ostaja löytyi. ne metsänomistaja myy erikseen viilukoivun ostajalle. PystykAuPPA PohJois-sAvossA Puutavaralaji Määrä m3 Hinta €/m3 Mäntytukki 111,32 58,50 Kuusitukki 704,35 58,50 Mäntykuitu 49,45 19,50 Kuusikuitu 299,35 19,50 Lahokuusi 8,71 10,00 Yhteensä 1 173 m3 54?605 euroa tynyt lupaamaan korjuuta täksi talveksi, eikä sen vuoksi jättänyt tarjousta. Myytäväksi tuli reilun viiden hehtaarin uudistusala sekä vajaan hehtaarin harvennuskuvio. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän reilut tuhat kuutiometriä. koivukuitupuut jäävät metsänomistajalle polttopuuksi. Vierimetsien hoito vaikuttaa paljon.” kotimaan pylvästuotannon kaksi suurta ovat joensuulainen iivari Mononen Oy ja lähinnä Vierumäellä toimiva sahayhtiö Versowood Oy, joilla on omat kyllästämöt. koivutukkia alueelle jäi noin 100 kuutiometriä. isossa-Britanniassa ryhdytään rakentamaan 1?500 kilometrin mittaista tietoliikennekaapelia ilmajohtona”, tehdaspäällikkö Juha Nummela Versowoodista kertoo. Pieni puumäärä saadaan pois metsästä tilusteitä pitkin kesäaikaankin. Pienen harvennuskuvion puut hinnoiteltiin päätehakkuun mukaan. Tällä hetkellä tilanne on hyvän ja huonon väliltä. Suomen pylvästuotannosta valtaosa menee vientiin, kotimaan osuus on 10–20 prosenttia. Tuotanto on valtaosin vientiä, kotimaan osuus on 10–20 prosenttia. markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen MetsänoMistaja heräsi puukauppojen tekoon tammikuussa. Lisäksi on kymmenkunta pienempää toimijaa, jotka vievät enimmäkseen kyllästämättömiä raakapylväitä euroopan kyllästämöille. Hakkuusuunnitelman teon ja puukaupan kilpailutuksen hän jätti metsänhoitoyhdistyksen huoleksi. Pylväillä on kolmenlaiset markkinat: tasainen eurooppa, arabikeväästä toipuva Lähi-itä ja Pohjois-afrikka, kolmantena olisi Saharan eteläpuolinen afrikka, jossa on tarvetta, mutta niukasti pääomia. ”Myönteisiäkin uutisia on. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen ostajilta, joista neljä keskisuurta sahaa jätti tarjouksen. Pylvästuotantoa ei tilastoida, Maakaapelointi nakertaa pylväiden menekkiä mutta toimijat arvioivat, että kyse on noin sadan miljoonan euron toimialasta. Joissakin maissa kysyntä saattaa olla vilkkaampaa, joissakin vaisumpaa. ”Suomessakin löydetään keinoja saada säävarma verkko myös ilmarakenteilla. euroopassa kysyntä on tasaista, sillä sähköverkkoja uusitaan säännöllisesti vuosittain. Tällöin koivutukista saa noin 20 euroa enemmän kuutiometriltä kuin ison leimikon mukana myytäessä. Pylväiden markkinatilanne elää omaa elämäänsä irrallaan sahatavaramarkkinoista
WWW.HANNUONLINE.COM/ /HIRSILATOA RAKENTAMASSA.HTML Perustiedot muuttolintujen seuraamiseen. ”Näinkin voi käydä, onneksi ei ollut käsi sisällä. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Oletko nähnyt suurpetoja tai niiden jälkiä. Eiköhän oikea marssijärjestys olisi, että metsänomistajat miettisivät, miten nykyisin puuttumaton edunvalvonta tulisi järjestää ja miettiä vaihtoehtoja todellisilla syillä.” SANTTU ”Olen ollut tyytyväinen ja ylpeä siitä, että oma metsänhoitoyhdistykseni ei kuulu mihinkään metsänomistajien liittoon. Kun joku sanoi, ettei rupea makMillä ehdoilla MTK:hon. samaan kahta maksua, niin saattaa mennä jatkossa kertalinttuulla molemmat.” KORPITUVAN TANELI ”Jos metsänomistajat pääsevät paremmin vaikuttamaan uudessa systeemissä paikallisvaaleissa valittujen valtuutettujen kautta, sekä mhyettä MTK-toiminta vastaa tulevaisuudessa koko metsänomistajakunnan tarpeita.” A. WWW.BIRDLIFE.FI/LINTUHARRASTUS/ VUODENKIERTO.SHTML ”MTK:ssa näyttää päätetyn, mihin metsänomistajat kuuluvat. Mahdollistahan on sekin, että lopputulos on ihan hyvä, kun mhyjäsenyyskin tulee vapaaehtoiseksi.” GLA ”Lyömäaseita löytyy MTK:llakin, kun vain saadaan riittävän jämäkkä johto ja suuri nuppiluku. JALKANEN 20 40 60 80 100 EI 37 % KYLLÄ 63 % MAKASIINI • MAKASIINI • 1224_.indd 19 4.4.2013 17.54. WWW.OPENMETSA.FI Näin syntyi puuliiteri omista puista ja omin voimin ekohengessä käsityönä. MTK:n pakkojäsenyys ei kuulosta hyvältä, joten koko kuviota joutuu harkitsemaan uudelleen, jos ehdotus toteutuisi.” PÄIJÄNTEEN TYTTÖ ”Vallataan MTK! Pelkkiä maatalousyrittäjiä on ilmeisesti paljon vähemmän kuin metsätalousyrittäjiä.” AUKUSTI ”Katsotaan ensin valmis ehdotus. Metsänhoitoyhdistysten jäsenyys MTK:ssa herätti keskustelua Metsälehden verkkosivuilla. Sahattavat pöllit olivat jäässä ja pöytäkin liukas.Työnsin taaksepäin pölliä, joka nipisti rukkasen pöytään kiinni ja vei sen terään asti kuvan näyttämin seurauksin.” HESSU SIRKKELIN TEKOSIA Open eli avoin opettajan tai ihan kenen tahansa metsäoppimisen portaali. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. Maidon kaataminen maahan ei taida Valiota paljon hätkäyttää, mutta puun myynnin lopettaminen vaikka kuukaudeksi saattaisi lisätä sahojen ja teollisuuden neuvotteluhaluja!” HARRASTELIJA ”Etäja kaupunkilaismetsänomistajalle MTK on jäänyt värittömäksi järjestöksi, joka ei ole kaltaisilleni metsänomistajille juuri korvaansa lotkauttanut.” TUKKI ”Nyt kun mhy ja MTK mahdollisesti lähentyvät toisiaan, niin näen siinä mahdollisuuden.
Teema: UUSI meTSÄ 20 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 20 4.4.2013 17.56
Metsäpalveluyrittäjä Risto Kiiskinen tietää, miten työssä onnistutaan. TeksTi ja kuvaT ari komulainen 43?000 tainta 21 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 21 4.4.2013 17.56. Yksi mies ja Tuhansien taimien istutusurakka vaatii huolellista suunnittelua ja hyvää kuntoa
Tarkka suunnittelu vähentää turhaa kävelyä ja taimien kantamista. Myöskään taimien kantoon ei uhrattu turhaan aikaa. ”Istutustyön edetessä poistin aina nauhan, kun sata tainta oli otettu istutettavaksi. Merkkikepillä ja kuitunauhoilla merkittiin, kuinka monta sataa tainta oli eri paikkoihin viety. Näin taimet eivät jääneet aukoille kuivamaan, lisäksi aikaa vievä taimien kastelu jäi pois. Onneksi erinomaiset säät suosivat työtä. Suunnittele hyvin Taimimäärän lisäksi myös urakan istutusalat olivat mittavia. ”Innostus työhön säilyi hyvänä koko ajan. ”Istutettavat kuviot sijaitsivat sopivasti tässä lähettyvillä. Taimet tulivat läheiseltä taimitarhalta 10?000 taimen erissä. Isossa urakassa huolellinen valmistautuminen on erityisen tärkeätä. Näin pysyin helposti selvillä eri paikkojen taimitilanteesta.” Innostuksen vallassa Kiiskinen aloitti istutusurakkansa toukokuun toisella viikolla ja työtä riitti kesäkuun alkuun. Ennen tällaisen urakan aloittamista kannattaa istahtaa kuviokarttojen ääreen ja suunnitella esimerkiksi se, miten taimet istutettavalle kuviolle jaetaan. ”Näin toimien keho sai tarvitsemansa huilipäivän puuduttavasta ja yksipuolisesta työstä”, Kiiskinen kertoo. Teema: UUSI meTSÄ 22 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 22 4.4.2013 17.56. Se antaa voimia.” Istutusrupeaman aikana oppi näkemään hyvän ja huonon maanmuokkauksen eron. Taimien tilaamisen Kiiskinen sovitti työn etenemisen mukaan. Kun ammattilainen tekee istutustyötä kuukauden, voi maahan sujahtaa yli kymmenkertaisesti taimia. Sadepäiviä oli vain muutama ja työtä haittaavat itikat ja mäkärät ilmaantuivat vasta urakan viimeisinä päivinä. Yhden erän istuttamiseen kului noin viikko. Näinä viikkoina hän keskittyi vain istutukseen, muita töitä ei urakan ajalle otettu. Jaoin taimet istutettavalle kuviolle suunnitelman mukaan traktorilla, joten taimipussien kantelu aukolla jäi pois.” Taimimäärien seurantaan Kiiskinen kehitti oman systeemin. eille tavallisille metsänomistajille keväinen istutusurakka tarkoittaa muutamia tuhansia taimia. Aloitteleva mätästäjä yrittää Kiiskisen mukaan kaapia huonossa paikassa kauhalla istutusmättääksi soveltuvaa maata Taimet jaettiin hakkuaukoille traktorilla ennakko suunnitelman mukaisesti. Työrytmi oli tiivis: neljä päivää istutustyötä, 7–8 tuntia ja suunnilleen 2?000 tainta päivässä, sen jälkeen lepopäivä. Lieksassa metsäja luontopalveluyritys Eko-Ripeä pyörittävän Ris to Kiiskisen viime kevään istutusurakassa taimia laitettiin maahan 43?000 kappaletta. ”Pidän tätä taimien jaon suunnittelua ehdottoman tärkeänä istutustyön onnistumiselle”, Kiiskinen kertoo. Pinta-alaltaan suurin istutettava aukko oli peräti 22 hehtaaria
”innosTus Työhön säilyi hyvänä koko ajan. 23 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 23 4.4.2013 17.56. Istuttaminen on helppoa hakkuuaukoille, joissa maanmuokkaus on tehty hyvin. se anTaa voimia.” Tämä toistui Risto Kiiskisen käsissä viime keväänä 43?000 kertaa. Kaikki istutettavat taimet olivat kuusta. Tässä tapauksessa mätästys kaivurilla
Tämä kannattaa ehdottomasti opetella, jos tekee paljon istutustyötä.” Eikä pidä unohtaa työpäivän jälkeistä palautumista ja lihashuoltoa. Huippuhiihtäjällä on hyvä vinkki pottiputken käsittelyyn. ”Näin vältytään samalta ilmiöltä, joka tunnetaan toimistotyöntekijöiden keskuudessa hiirikätenä. Nuoruudessa hän hiihti Suomen mestariksi, viime vuosina hän on harrastanut umpihankihiihtoa, josta irtosi joukkuekisan maailmanmestaruus vuonna 2007. Kokenut kuski taas tekee huonoon paikkaan mättään vain sinne, minne sen saa, eli harvempaan. LenTästä mättäästä on nuoren kaksivuotiaan kuusentaimen hyvä lähteä kasvuun. Muista palautuminen Kiiskisellä on huippu-urheilutausta. Putken liikuttelussa kannattaa ottaa käyttöön käden rentoutusvaihe, kuten oikeaoppisessa murtomaahiihdossa tehdään. ”Nämä liikuntamuodot avaavat kummasti tukkoisia lihaksia ja parantavat niiden hermotusta. Risto käyttää istutustyössä kenkinä metsurin saappaita huomattavasti keveämpiä suunnistus kenkiä. Teema: UUSI meTSÄ 24 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 24 4.4.2013 17.56. Kun maasto paranee, niin mättäitä tehdään hieman tiheämpään. Kiiskiselle tähän löytyy apua omalta pihalta, jossa majailee tyttären estrelanvuoristokoira Leevi. Myös melonta kuului silloin tällöin ohjelmaan. ”Tällaisen ammattilaiskonekuskin mätästysjälkeen on ilo istuttaa.” Onneksi istutustyön kannalta huonoimmat kohteet osuivat työn alkupäiviin, Kiiskinen toteaa. Aktiivisena koirana se vaatii päivittäistä lenkkeilyä, niinpä Kiiskinen otti tavaksi tehdä viiden kilometrin palauttavan lenkin päivän päätteeksi. Kun pottiputkea siirretään istutuspaikasta toiseen, rentoutetaan liikkeen aikana käden lihakset. ”kevyellä poTTipuTkella TyöskenTely olisi paljon nykyisTä miellyTTävämpää.” ympäriinsä, muttei silti saa sopivaa aikaiseksi. Ne istuvat hyvin jalkaan ja ovat riittävän jäykkäpohjaiset hakkuu murrokossa liikkumiseen
Vaikka sadekuuro kastelisi vaatteet, ne kuivuvat nopeasti, eivätkä märkinäkään muodosta kosteita möykkyjä päälle.” Jalkoihin laitetaan suunnistuskengät. Keväinen ilmapyörre, tuulispää, nostattaa kuivan pellon pinnasta pölyä ilmaan, kun Kiiskinen vaihtaa istutuskohdetta. Myös työvaatetusta kannattaa miettiä. Esimerkiksi teräksinen pottiputki voitaisiin valmistaa kevyemmästä materiaalista, vaikkapa alumiinista ja titaanista. ”Kevyellä pottiputkella työskentely olisi paljon nykyistä miellyttävämpää.” Myös taimivakat kaipaavat kehittelyä ergonomisempaan suuntaan. Se on ilmava ja hengittävä. Toiveena kevyempi putki Istutusvälineissä ja vaatetuksessa Kiiskinen näkee vielä runsaasti kehitettävää. Jos vakat olisivat paremmin muotoiltuja, niin täysien taimivakkojen paino jakautuisi paremmin, jolloin niiden aiheuttama rasitus pienenisi huomattavasti. ”Jäykällä, mutta pitävällä pohjalla varustetulla ja keveällä suunnistuskengällä on helppo liikkua mätästysalueella.” 25 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 25 4.4.2013 17.56. ”Itse olen näitä pikkuhiljaa kehitellyt parempaan suuntaan”, Kiiskinen kertoo. kin lisäksi tein lihashuoltona venyttelyä.” Lenkkeilyn ja venyttelyn ansiosta Kiiskinen uskoo työkyvyn säilyvän parempana paitsi istutustyössä niin myös ylipäätään tulevina vuosina. ”Itse suosin tähän työhön kosteutta siirtävän alusasun päällä kevyttä suunnistusasua. Metsurien käyttämät puserot, housut ja kengät ovat Kiiskisen mielestä istutustyöhön liian tiiviit, järeät ja raskaat
Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälki-takuu. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Annamme niille laatuja puhtaustakuun. Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta. Valitse Yara, maan parhaaksi. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi 1225_.indd 26 4.4.2013 17.56. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin
2. Istutusputkessa saisi olla kaksi kahvaa, jotta toinen käsi pääsee välillä vähemmällä. Tauko ei pidennä työaikaa kovinkaan paljon vaan takaa, ettei urakka tyssää alkuunsa. . 1. Minimi on kolme litraa päivässä. Syödä kannattaa pieniä annoksia usein, ettei verensokeri laske. Ei tee hyvää istuttaa yhtäkkiä paljon taimia yksin. Päällimmäiseksi tulevat tuulenpitävät takki ja housut. T aimien istuttaminen metsässä kuormittaa sellaisia lihasryhmiä, joita siistiin sisätyöhön tottunut ei tiedä edes olevan. Jalkaan laitetaan nilkkaa tukevat kengät, ja pää suojataan lippiksellä. Älä unohda loppuvenytyksiä! 27 MAKASIINI 3 • 2013 Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta. Alin vaatekerros johtaa iholta pois kosteuden, jonka seuraava kerros imee. Metsään on aina parasta ottaa yhtä hyvin varustautunut kaveri mukaan ja mieluiten useampi. Metsurien opettaja Risto Mykkänen näyttää mallia. Samasta syystä hansikkaiden pitää istua kunnolla. Toista liikkeitä kolmesta viiteen kertaa. Tuo taimet kuitenkin riittävän lähelle istutuspaikkaa. Taimivakoissa on hyvät ja huonot puolensa. Pidä istuttamisen lomassa taukoja ja tee lyhyitä, 5–10 sekunnin venytyksiä. Pyöräilytai pelihanskat ovat hyvät, sillä niissä ei ole kämmenpuolella saumaa, joka tekee rakon ennen kuin huomaakaan. Kun käyttää pienempää vakkaa, jota joutuu täyttämään usein, saa automaattisesti elvyttävää liikuntaa. Villa on hyvä kosteusimuri. Mitä tottumattomampi tai vanhempi istuttaja on, sitä useammin täytyy levähtää. Hihna painaa ikävästi oikean käden olkaa mutta jakaa toisaalta painoa olalle ja lantiolle. Pelkkä vyöhön kiinnitetty vakka taas rasittaa alaselkää mutta ei olkaa. 3. Ruokaa ja juomaa riittävästi Vaatteiden lisäksi istuttaja valitsee muut varusteet huolellisesti. Siksi työn jaksottaminen on tärkeää: pieni, vaikka vain minuutin mittainen tauko pidetään vähintään varttitunnin välein. . TeksTi hanna lehTo-isokoski kuvaT janne ulvinen teellä täytyy juoda paljon. Tuottoa jopa 20 % Lannoitus on turvallista Lannoittaminen on ilmastoteko Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi Teema: UUSI meTSÄ 1225_.indd 27 4.4.2013 17.56. Vaatteita kerroksittain Heti alkuunsa pitää saada lihakset lämpimiksi. Käsineiden täytyy olla taipuisat. Niitä torjuvat venytysliikkeet, joita tehdään työn lomassa eikä vasta sitten, kun jo pakottaa. Tee näin . Lämmitä aluksi lihakset ja tehosta verenkiertoa vaikkapa hiihtoliikkeellä, jota toistat useina sarjoina 3–5 minuutin ajan. Nestehukka vie voimat, joten helmUisTa TaUkOjUmPPa Tauot, venyttely ja oikeat työasennot helpottavat kevään istutusurakkaa. Sormikkaat suojaavat myös torjunta-aineelta, jolla pottitaimet on käsitelty. Koska ääreisverenkierrosta täytyy huolehtia, varsinkin kylmällä säällä puetaan kunnon käsineet ja suojataan ranteet. Liikkumisen lisäksi siinä auttaa oikea vaatetus. Kotikonsteilla saa oivallisen istutusjuoman, kun sekoittaa litraan vettä ruokalusikallisen sokeria ja teelusikallisen suolaa. Koska istuttaminen sisältää jatkuvia, yläraajoja rasittavia toistoja, äkkinäinen viikonloppumetsuri saa helposti tenniskyynärpään oireita. Juttua varten on haastateltu metsurityön opettaja Risto Mykkästä Toivalan metsäoppilaitoksesta sekä työfysioterapeutti Sirpa Rauas Huuhtasta ja asiantuntija Kari Ojasta Työterveyslaitokselta. Parasta on pukea useita kerroksia, jolloin niiden väliin jää ilmaa lämpöä eristämään mutta ei tule hiki. myös lopuksi sopii lihaksia rentouttava hiihtoliike
Säästyy aikaa. Istutus Valitse mieluiten putki, jossa on kaksi kädensijaa. Vain yhdestä kahvasta pitelemällä kipeytyy käsi. Istuttaja myös seisoo niin, että paino jakautuu jaloille epätasaisesti. Polje mätäs tiiviiksi kummallakin jalalla. Seiso tasapainoisesti kummallakin jalalla, ettei toinen polvi rasitu. Korvatulpista ei ole haittaa, myös radio korvilla auttaa. Älä koskaan paina putkea kädellä. Ranne taipuu väärin ja voimankäyttö jää tehottomaksi. Selkä pysyy suorana, samoin ranteet ja kädet. Putkessa on myös meluhaitta, sillä kilahdus tuntuu ilkeältä parin sadan kerran jälkeen. Hermot ovat kämmenessä lähellä pintaa. Taimea ei jätetä liian pintaan. Putken nostaminen hartioiden yläpuolella käy raskaaksi. Sopiva korkeus on hartialinja. Se on hyvin herkkä ja paineelle arka paikka. Selkä väsyy nopeasti, jos sitä pitää liian kaukana. EI NÄIN EI NÄIN EI NÄIN EI NÄIN EI NÄIN Teema: UUSI meTSÄ 28 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 28 4.4.2013 17.56. Älä pelkää istutusputkea. Jos tiivistät vain toisella jalalla, tukijalka väsyy. Kairaa putki kahdella kädellä riittävän syvälle. Pidä putkea mahdollisimman lähellä vartaloa ja mieluummin molemmista kahvoista kuin yhdestä. Mitä enemmän tulee vaihtelevia liikkeitä, sitä parempi. Uusi taimi kannattaa laittaa putkeen jo seuraavalle mättäälle kävellessä
Kiertoa voit tehostaa ottamalla toisella kädellä kiinni kepakosta. Niska ja hartianseutu rentoutuvat. Saat venytettyä myös niska lihaksia, kun annat pään painua rentona. Kuuntele omaa vointiasi äläkä yritä enempää kuin oikeasti jaksat. Ota kepakosta kiinni, kierrä kyynärvartta peukalon johtaessa liikettä alakautta niin, että kämmen kääntyy ylöspäin. Pidä hartiat rentoina. Käsi nojaa vakkaan ranne rentona. Jalka polven päällä venyttää isoa pakaralihasta. Ranteen ojentajia voit venyttää laittamalla sormet nyrkkiin ja taivuttamalla rannetta kämmenen puolelle. Tehosta venytystä toisen käden avulla. 29 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 29 4.4.2013 17.56. Ei tule staattista jännitystä kuten kannattelusta. Kepakon avulla voit venyttää ranteen ojentajia. Olkapäitä pyöritellään työn lomassa, kävellessä, taimia hakiessa tai muuten vain kymmenen minuutin välein. Ajurin asento pari kertaa tunnissa lepuuttaa selkää. Taukojumppa Aina puolikkaan vakallisen jälkeen eli noin 15 minuutin välein kannattaa pitää tauko. Silloin on hyvä venytellä kepakon avulla
Saat venytettyä polvenkoukistajia. Tee lopuksi vielä rentoa hiihtoliikettä. Saat venytettyä lonkankoukistajaa. Polvi ei saa mennä varpaiden yli, ettei se rasitu. Ota rungosta kiinni ja työnnä rintaa eteen. 30 MAKASIINI 3 • 2013 Teema: UUSI meTSÄ 1225_.indd 30 4.4.2013 17.56. Loppuvenyttelyt Metsä toimii myös kuntosalina: pitkät selkälihakset venyvät hyvin, kun ottaa kuusen oksista kiinni. Koukista etummaista polvea ja paina takimmaisen jalan nivustaivetta alaspäin. Pidä jalat lähellä toisiaan. Haaraasento on tärkeä. Tue molemmat kämmenet runkoon. Kierrä ylävartaloa puusta poispäin. Ota tukea pottiputkesta ja venytä etureittä. Nosta jalka kannolle, koukista nilkkaa ja kallistu hiukan eteenpäin. Laita takamus mahdollisimman alas ja pyöristä yläselkä. Vaihda jalkaa. Vaihtelemalla kyynärpään korkeutta venytys kohdistuu rintalihaksen eri osiin
09 35056150 Tarmet Oy info@tarmet.fi www.tarmet.fi Ecopulp Taimitassu täyttää KEMERA-rahoituksen tukiehdot Tuotteen, läpimitta 400mm paino n. Kotimaisen, puukuidusta valmistetun Taimisuojan hajoamisaika on 3-5 vuotta. Yhteydenotot ja myynti: Puh. Ecopulp Taimitassu voidaan myös asentaa jo edellisinä vuosina istutettuihin taimiin. Ecopulp Taimitassu hengittää, vilkastuttaa pieneliötoimintaa sekä tasaa kosteusvaihteluita. 100 g 1219_.indd 31 4.4.2013 17.58. Uusi Ecopulp Taimitassu sisältää esilannoituksen, 10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Uudistunut Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu torjuu tehokkaasti heinän taimen ympärillä, sen ensimmäisinä vuosina, säästäen paljon vaivaa, aikaa ja rahaa. Tällä varmistetaan taimen lähtö istutuksen jälkeen sekä pyritään parantamaan sen kasvua alkuvaiheessa Taimitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus
komalla tila sisarusten kesken. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC muutoksilla, vaan mieluummin parannettaisiin rahoituksen saantia. Nyt nuorille yrittäjille on nousemassa seinä pystyyn vakuuksien kautta. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Toinen, tosin hieman huonompi vaihtoehto olisi, että kiinteistön omistajan suostumuksella metsäkäyttöilmoitus toimitetaan lainanantajalle. Samankaltainen rakenne on myös metsälakiehdotuksen pykälässä 7. Nuorena meillä ei ollut varaa ostaa asuntoa, kun kaikki rahat sitoutuivat tilojen hankintaan. Se on ongelma sellaisille lainanhakijoille, joilla ei ole antaa lainoille muita vakuuksia, esimerkiksi omaa asuntoa tai kesämökkiä. Julkisuudessa siitä on yritetty tehdä vähäpätöinen pankkien ongelma. Ai niin. Ongelma ei ollut pankin, vaan nuoren, jonka tavoitteena on tulla metsätalousyrittäjäksi. Nyt nuorille ”maannälkäisille” ammattilaisille on käymässä vakuuksien puutteen vuoksi heikosti. J uhlapuheissa metsäalalle kaivataan lisää aitoja metsätalousyrittäjiä, jotka hoitavat metsiään hyvin ja hyödyntävät hakkuumahdollisuudet tarkasti. Virkailija jo vähän varoittelee, että vakuus ei riitä, mutta lupaa selvittää asiaa. Laki kuitenkin mahdollisti maan ostamisen kunnilta ja niiltä ostinkin ensimmäiset tilani. Silloin lainanantaja voisi paremmin valvoa, että velallinen toimii siten, kun velkakirjassa on sovittu. T oivon, että nuorien metsätalousyrittäjien rahoituksen saantia ei vaikeuteta lakiT ulevan uuden metsälain seurauksena metsätilojen vakuusarvot tulevat putoamaan merkittävästi. Nuorena metsätalousyrittäjänä minulla oli ongelmana maanhankintalaki, ei niinkään lainan saanti. MAKASIINI • 1232_.indd 32 4.4.2013 17.14. Ei ollut antaa asuntoa metsälainojen vakuudeksi. Nuori metsäammattilainen, joka on säästänyt rahaa hankkiakseen ensimmäisen oman metsätilansa, menee pankkivirkailijan luokse tekemään lainahakemusta metsätilan ostamiseksi. Arvata saattaa, kuinka epäoikeudenmukaisena koin tilanteen. Tämä siksi, että laina luettaisiin korkeariskiseksi. Se on jo luvattu toteuttaa hallituksen esityksessä (HE 214/96) eduskunnalle, maakaaren muutoksen yhteydessä. Pankkivirkailija kysyy: ”Mitä olisi lainan vakuudeksi?” ”Omarahoituksen lisäksi metsätila”, vastaa nuori. Se parantaisi lainansaantimahdollisuuksia, lisäisi metsän vakuusarvoa ja alentaisi korkomarginaalia. Se ongelma on toki helpommin ratkottavissa lohVakuuksista pulma nuorille Saattaa harmittaa, kun joku minun kaltaiseni pullea setä ostaa myynnissä olevan tilan ”ihan vain huvikseen”. M etsälain muuttuessa pitäisi jollakin tavalla palauttaa vuonna 1996 maakaaren muutoksen yhteydessä poistettu metsäkiinnitys. Samoihin ongelmiin voidaan törmätä perinnönjaon yhteydessä, jossa metsästä kiinnostuneella osakkaalla ei ole vakuuksia lainalle, jolla hän ostaisi sisarusten osuuden. Ei, se ei ole ongelma pankeille. Jälkimmäistä mallia ei tarvitsisi edes ministeriössä paljon pohtia. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Silloin laki käytännössä esti nuorta metsätalousinsinööriä ostamasta metsätiloja, lähialueen maanviljelijöillä ja maaseutuelinkeinopiirillä oli aina etuosto-oikeus tilakaupoissa. Mikäli pankki jostain käsittämättömästä syystä myöntäisi luoton, lainan korkomarginaali olisi tolkuttoman korkea pankkien tulevien vakavaraisuussäädösten ja pankkiveron takia. Saattaa harmittaa, kun joku minun kaltaiseni pullea setä ostaa myynnissä olevan tilan ”ihan vain huvikseen”. Mutta kun ostimme asunnon, asuntolainan vakuutena oli metsätiloja. Kielteinen lainapäätös tulee parissa päivässä
TIPPA ÖLJYÄ Sahan huollon perusteet sivu 37 METSÄNHOITO 17 kysymystä kylvöstä sivu 34 OMA METSÄ METSÄPERINTÖ Pelto keventää perintöveroa sivu 38 KYSY POIS Miten suojaan koivikon. sivu 40 TUTKIMUS Ruoste kiusaa kuusta sivu 42 ALLAKKA Nyt riittää tekemistä sivu 43 M IK KO RI IK IL Ä 1233_.indd 33 4.4.2013 17.52
METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ KYLVÖSTÄ Kylvämällä saa helposti tiheän taimikon ja laadukasta puuta, kun työn tekee oikein. Kylvä aina alkukesästä ja vältä reheviä kohteita, neuvoo tutkija Pekka Helenius Metsäntutkimuslaitokselta. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI Konekylvössä siemenet pääsevät tuoreeseen muokkausjälkeen. 17 34 MAKASIINI 3 • 2013 1234_.indd 34 4.4.2013 18.00
Se onnistuu helposti kylvämällä, mutta niin ison taimimäärän istuttaminen käy kalliiksi. Se täytyy muokata, jotta siemen pääsee kosketuksiin kivennäismaan vesivarojen kanssa. Monesti vielä myrsky ehtii kaataa osan ennen korjuuta. Vanha sääntö kuuluu, että vapusta juhannukseen. Metsään täytyy myös viedä harvesteri ja kuormaustraktori uudelleen, jotta saadaan siemenpuut pois. Männyn kasvatuksessa tiheys on tärkeää, jotta puun laadusta tulee hyvä. Siemen on samalla tavalla elävä kasvinosa kuin taimikin. Syyskylvö onnistuukin yleensä paremmin Pohjoiskuin Etelä-Suomessa. 10 Mistä saa kunnon siemeniä. Oikeaan aikaan tehty käsinkylvö saattaa johtaa yhtä hyvään lopputulokseen, mutta kannatan konekylvöä. Silloin maa on vielä kosteaa mutta jo riittävän lämmintä siementen itää. Luontainen vaatii riittävästi puustoa, joka kykenee siementämään, ja satojen määrä ja laatu vaihtelevat eri vuosina. Se määrää pitkälti lopputuloksen. 5 Milloin kannattaa valita muu uudistamistapa. Kosteus on tärkeää! Käytännössä joudutaan kylvämään pidempään kuin olisi järkevää. 6 Paljonko kylväminen maksaa. Siemeniä voi ostaa suoraan tuottajilta, esimerkiksi Siemen Forelialta ja Siemen-Tapiolta. Taimikon sopiva perustamistiheys on vähintään 3?000 taimea hehtaarilla. Ehkä hyvin karuihin tai kivikkoisiin kohteisiin, joilla puuntuotanto kannattaa heikosti. Siementen pitää tietysti myös soveltua alkuperänsä puolesta alueelle. Kivennäismaan pinta paljastetaan kevyesti, yleensä metsä-äkeellä, laikkurilla tai kaivinkoneella. Konekylvö tekee noin 40– 50 euroa hehtaarilta ja käsinkylvö arviolta 100 euroa. Luontainen uudistaminen on hieman kylvämistä edullisempaa, mutta kylvämällä tulee yleensä parempi tulos. Muokkaus parantaa taimettumista. Se ei luontaisessa uudistamisessa onnistu. Itävyyttä voi tosin kompensoida tiettyyn pisteeseen saakka sillä, että kylvää enemmän. Vain karuimmat kohdat voivat taimettua ilman muokkausta. Suosittelen kylvöä lämpimästi, mutta kohteen valinta on kriittinen asia. Luontaisessa uudistamisessa siemenpuut sitovat pääomaa, kun ne seisovat uudistusalalla useita vuosia. Myöhemmin kesällä tulos heikkenee kuivuuden takia. Tärkeää on, että itävyys on korkea. 8 Milloin on sopiva kylvöaika. 9 Kannattaako syksyllä kylvää. Ensin kuitenkin yrittäisin kevätkylvöä. Ero johtuu osaksi kulttuurista – siitä, mihin on totuttu. Seuraavana päivänä sataisi lumi, joka pysyisi kevääseen asti, eikä lämpö nousisi välillä plussan puolelle. 12 Miten maapohja valmistellaan. 13 Käsin vai koneella. Siksi rehevät kasvupaikat ovat hankalia. Silloin uudistaminen menee helposti uusiksi. Tarkoitus on, että se itäisi vasta seuraavana keväänä. Kuusta ja koivua kylvetään myös pieniä määriä, mutta tulokset ovat epävarmoja. Joskus edullisuus houkuttelee kylvämään reheviä kohteita, jotka pitäisi istuttaa. Kuivahkoille ja kuiville kankaille, joiden maalaji on keskikarkea tai karkea. Ravinnetasoltaan niitä vastaaville turvekankaille voi myös kylvää. Vuonna 2011 männyn kylvön osuus kaikista uudistamismenetelmistä oli 20 prosenttia. Suurin piirtein saman verran kuin sitä uudistetaan luontaisesti, noin 20?000– 25?000 hehtaaria vuodessa. 11 Miten siemeniä säilytetään. Maanmuokkaus maksaa myös hieman alle 200 euroa hehtaarilta. Jalostetulla saa suuremman tilavuuskasvun ja parempilaatuista puuta. Paras aika on mielestäni toukokuun kahden viimeisen ja kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana, pohjoisessa hieman myöhemmin. Kaikissa myyntierissä on tiedot siementen ominaisuuksista. Istuttamiseen verrattuna kylvön hinta jää reilusti alle puoleen tai jopa kolmannekseen. 4 Mitkä ovat kylvämisen edut muihin menetelmiin verrattuna. 7 Onko se kallista vai halpaa muihin menetelmiin verrattuna. Tarkan hinnan määrää itävyys. 1 Minkälaisiin paikkoihin kylvö sopii. Nämä tekijät kaventavat kylvön ja luontaisen uudistamisen hintaeroa. Myös metsänhoitoyhdistyksestä ja metsäyhtiöiltä voi kysellä. Esimerkiksi jääkaapissa hyvin suljetussa astiassa, jossa ne pysyvät kuivina. Siemenet maksavat vajaat 200 euroa hehtaaria kohti. Melkein kaikki kylvöt tehdään männynsiemenillä, koska männyt menestyvät juuri kuivilla kankailla. 2 Mitä puulajeja uudistetaan kylvämällä. Kylvömaita on paljon mutta sopivia urakoitsijoita vähän. Metsätraktoriin 35 MAKASIINI 3 • 2013 1234_.indd 35 4.4.2013 18.00. Taimikot ovat tasaisempia, ja tarvittaessa voidaan vaihtaa puulajia ja käyttää jalostettua siementä. Parasta olisi, kun siemenet saisi maahan juuri ennen lumentuloa. Mutta milloin kannattaisi valita luontainen uudistaminen kylvön sijasta. Ruotsissa se oli alle viisi prosenttia. Syyskylvöstä on ristiriitaisia tuloksia, mutta uskallan sanoa, että vielä syyskuussa ei kannata kylvää missään päin Suomea. 3 Paljonko Suomessa kylvetään metsää. Kylvämällä syntyvät sirkkataimet ovat ensimmäisinä vuosina niin pieniä, etteivät ne kykene kilpailemaan pintakasvillisuuden kanssa. Kevätkylvössä siemenen täytyy itää mahdollisimman nopeasti, mutta syksyllä siemen ei saa itää eikä jäätyä. Kolmas iso asia on se, ovatko siemenet jalostettuja vai jalostamattomia. Sen voi tappaa helposti ennen kylvöä varastoimalla sitä korkeassa lämpötilassa ja kosteassa paikassa. Niissä on yleensä vielä hienojakoinen maalaji, jolloin vaarana on rouste: kivennäismaan pintaan muodostuu jäätä, joka nostaa sirkkataimet ylös, kun ne ovat vielä huonosti juurtuneita. Reheville alueille, kuten tuoreille kankaille ja hienojakoisille kuivahkoille kankaille, on viisainta istuttaa taimet
Tarvitaan myös osaava koneenkuljettaja. Muokkausjälki on aina tuore ja siksi yleensä kostea. Metsä on turvallinen, arvoaan jatkuvasti kasvattava ja taatusti kotimainen sijoitus, joka palkitsee omistajansa monin tavoin – sukupolvelta toiselle. Koneella kylvetyt siemenet eivät yleensä peity ennen seuraavaa sadetta, joka liikuttaa niitä ja maata. Viikossa se kuivahtaa jo liikaa. Jos itävyys on hyvä, yli 95 prosenttia, riittää 300 grammaa hehtaarille eli piripintaan kaadettu puolen litran oluttuopillinen. VASTA TOISENA SYKSYNÄ PYSTYY SANOMAAN, ONNISTUIKO UUDISTAMINEN. Sade onkin tärkeä apu. Ryhdy metsänhaltijaksi, oman aarteen vaalijaksi. Kaikki muokatut kohdat tulevat varmasti kylvettyä, siemen menee paremmin kivennäismaan rakoihin ja saattaa peittyäkin. Valtio ja metsäyhtiöt tekevät kylvötöistä 90 prosenttia koneella. 14 Miten saadaan oikea määrä siemeniä maahan. Toisaalta siemenet voivat kasautua voimakkaan sateen mukana alavampaan kohtaan muokkausjäljessä. Kylvetään liian reheviin kohteisiin. Jokainen suomalainen löytää metsästä oman aarteensa. En olisi kauhean huolissani, jos kylvökesän jälkeen ei vielä löydy riittävästi taimia, sillä ne ovat siinä vaiheessa pieniä. Kaiken lisäksi männyn taimet vaihtavat syksyllä värinsä punertaviksi tai rusehtaviksi. Sopiva annos jää helposti peukalon ja etusormen kärjen väliin, mutta siemeniä ei saa puristaa liian lujaa. Aina ei kylvölaite toimi kunnolla tai ajankohta on väärä. 15 Peitetäänkö siemenet. Itäminen onnistuu paremmin. Toinen syy on se, että maata muokataan liian voimakkaasti ja siemenet peittyvät liikaa. METSÄNHOITO kiinnitettävä äes tai laikkuri muokkaa maan. Kaikki itämisominaisuudet heikkenevät, mitä syvemmälle kivennäismaahan mennään. Kylvöalustan pitäisi olla kohtuutasainen, jolloin sateen aiheuttamasta eroosiosta ei tule suurta vaaraa. Kevyt peittäminen parantaa lopputulosta merkittävästi mutta on vaikeaa. Varsinkin voimakkaasti muokatuilla kohteilla vaarana on, että maata menee siementen päälle liikaa, eivätkä idut jaksa ponnistaa paksun kerroksen läpi. 17 Koska selviää, onnistuiko. Kertauksen vuoksi: kohdevalinta. Myös siementen käsittelyn ja varastoinnin kanssa saa olla tarkkana. Käsin kylvössä se onnistuu vaikka haravalla. Keskimäärin joka kymmenes itämiskykyinen siemen tuottaa taimen, joka lopulta jää eloon. – omasta metsästä Arjen aarteita Tutustu myynnissä oleviin Metsähallituksen metsätiloihin, tontteihin ja eräkämppiin: 1234_.indd 36 4.4.2013 18.00. Metsänomistajat kylvävät enemmän käsin. 16 Mikä voi mennä pieleen. Koneella menee oikea määrä, kun kylvölaite on hyvin kalibroitu ja säädetty. Vasta toisena syksynä pystyy suuntaa antavasti sanomaan, onnistuiko uudistaminen. Käsinkylvössä siemenet pitää saada mahdollisimman nopeasti muokkausjälkeen. Yhteen kylvölaikkuun tai metrille äestysvakoa täytyisi saada 10–20 siementä, itävyyden mukaan. Käsin kylväjä tekee kylvöpullon korkkiin reikiä ja katsoo, paljonko siemeniä tulee kertaravistuksella ulos. Yhdelle metsä tarjoaa henkisen hyvinvoinnin tyyssijan, toiselle taloudellisen tulonlähteen, kun taas kolmannelle se suo satoisat antimensa. Siinä on noin 50?000– 70?000 siementä, joista yleensä syntyy riittävästi taimia
Varmista ensin, ettei ket jujarru ole päällä. Varmista, että käyn nistinlaitteen alle jäävät sähköjohdot ovat niille tarkoitetussa urassa, kun kiinnität käynnistimen takaisin paikalleen. Vaihda tarvittaessa. Jos saha käy huonosti, puhdista ilman suodin ja katso, onko tulppa nokinen tai karstoittunut. Ketjuuralla ja voiteluaukossa olevan lian Pidä saha puhtaana vältyt monilta ongelmilta, jos huollat sahaasi säännöllisesti. 37 MAKASIINI 3 • 2013 1235_.indd 37 4.4.2013 17.15. Poista terälaipan viisteet lattaviilalla. Irrota moottorin suojakotelo ja sen jälkeen ilmansuodin kaasuttimesta. mottorisahakoulu osa 3 TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä Sahamerkistä riippumatta huollot ovat suunnilleen samanlaisia. Voitele säännöllisesti Käynnistinlaite kannattaa jatkuvassa käy tössä puhdistaa ja voidella viikoittain. Aseta laippa pöydän reunalle ja viilaa lat taviilalla reunoja noin 45 asteen kulmassa. Tärkeimmät huoltotoimet on helppo oppia. Jos saha ei silti jaksa käydä tyhjäkäyntiä, voit kokeilla tyhjäkäyntinopeuden säätöruu vin – sellainen useimmissa uusissakin sa hoissa on – kiristämistä. Jos se ei auta, kytkin on vioittunut ja saha pitää viedä huoltoon. Puhdista vauhtipyörän tuuletusrivat puu tikulla. Irrota terälaite. Puhdista säännöllisesti myös terälaipan ketjuura ja öljynsyöttöaukko. voi kaapia pienellä meisselillä. Jarru vapautuu, kun ve dät takapotkusuojaa kohti etukahvaa. Kierrä te räketjun kiristysruuvia vastapäivään, jotta ketju löystyy. Jos saha käy tyhjäkäyntiä niin korkein kierroksin, että terä pyörii, tyhjäkäyntino peuden säätöruuvia voi avata hieman. Voi tele käynnistinjousi ohuella öljyllä tai esi merkiksi CRC:llä. Löy sää laippaa piteleviä muttereita. Suoti men voi pestä astianpesuaineella. Kaavi lika pois puutikulla. Vauhtipyörän kehällä olevien tar tuntakynsien jousiin kan nattaa tipauttaa vähän öljyä. Se lisää tyhjäkäyn nin kierroksia. Jos suodin on kaksiosainen, irrota puoliskot toi sistaan ja tutki, onko suodin likainen. Puhdista pu rukotelon sisäosat puutikulla. Tärkein huolto on ilmansuotimen puh distaminen. Mallikohtaiset oh jeet löytyvät käyttöohjekirjasta – se kannat taa pitää tallessa. Samalla kannattaa poistaa terälaipan reunoille muodostuneet metalliviisteet. Uusien saha mallien kaasuttimia ei voi säätää, eikä se yleen sä myöskään ratkaise on gelmia. Puhdista ennen säätöä Perinteisesti sahan huo noa tyhjäkäyntiä tai lais kaa kiihtyvyyttä on koe tettu lääkitä kaasutin ta säätäen. Irrota käynnistin moottorista ja puhdis ta tuuletusrivat puutikulla. Jatkuvassa käytössä ilmansuodin puhdis tetaan parin kolmen päivän välein. Avaa sen jälkeen terää pitele vät mutterit, nyt voit irrottaa purukotelon suojuksen ja terälaiteen. Likainen ilmansuodin aiheuttaa käynti häiriöitä ja lisää polttoaineen kulutusta. Voitele samalla narupyörän akseli hitusella vaseliinia. Varo, ettei jousi purkau du kasetistaan. Puhdista samalla sylinterin jäähdytys ripojen välit. Purukotelon alle kertyvä lika kannattaa poistaa säännöllisesti. Käytä käsineitä
Lisäksi tilalla voi olla metsää vaikka satoja hehtaareita”, Sikanen selvittää. Jos tilalla metsän lisäksi on viisi hehtaaria peltoa, alenee vero 7?400 euroon, siis noin 15 prosenttiin. jos tämä ei toimi, toivon verottajalta vastinetta seuraavaan Metsälehti Makasiiniin… MIKKO RIIKILÄ si, kunhan viljely tapahtuu uuden omistajan nimissä. samalla hän välttyy valtaosalta lahjaveroa, joka olisi pitänyt maksaa, jos koivikkoa ei olisi hakattu tai hakkuualalle olisi istutettu puuntaimet. entäpä jos isä hakkauttaa koivikon ja antaa metsäyhtiön nostaa kannot. Hän arvelee, että esimerkiksi tehokkaasti viljellyllä marjatilalla tätä pienempikin peltoala riittäisi verohuojennukseen. on siis oltava omatoiminen, kas näin: Metsänomistaja istutti tilansa pellot koivulle 1970-luvulla. Metsän verot maksetaan kerralla. Pellot ovat luopujan aikana voineet olla koko ajan vuokrattuina. sitten raivio vuokrataan naapurille. Sillä, kuka niitä viljelee, ei ole merkitystä. Viljelyä jatkettava Kiinnostavaa siis on, milloin metsätila voidaan sukupolvenvaihdoksessa tulkita maatilaksi. ”Korkein hallinto-oikeus on ottanut sen kannan, että pienikin, 3–4 hehtaaria, peltoala täyttää maatilan tunnusmerkit. Verotettavaksi siitä luetaan 40 prosenttia. Sukupolvenvaihdoksessa se voi tuoda muhkean huojennuksen perintötai lahjaveroon. ”Vaatimus perintöverolain pykälien 55 ja 56 mukaisten verohuojennusten soveltamisesta on tehtävä perintötai lahjaveroilmoituksessa”, Sikanen neuvoo. Peltojen vuokraamista ulkopuoliselle ei katsota jatkajan viljelyksi.” Jatkajalta ei vaadita maatalousalan opintoja tai muuta muodollista osaamista. Jos metsä on osa maatilaa, sen arvona käytetään varallisuusarvoa, joka on noin puolet käyvästä arvosta. Pelko hirmuisesta lahjaverosta on kuitenkin jäädyttänyt ajatukset sukupolvenvaihdoksesta. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkajan on viljeltävä peltoja vähintään viisi vuotta. Tukioikeudet voivat jäädä peltoja vuokranneelle. METSÄPERINTÖ M aatiloille tarjolla olevat, perintöja lahjaverolain pykälien 55 ja 56 mukaiset verohuojennukset ovat sukupolvenvaihdoksissa merkittäviä. Esimerkiksi sadan hehtaarin eteläsavolaisella metsätilalla veroero on merkittävä. Käypä arvo kohoaa helposti 3?000–5?000 euroon hehtaarilta. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen Kommentti Kas näin se käy… Valtiovalta on kykenemätön edistämään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Älä tyri tätä! Huojennusta on vaadittava oma-aloitteisesti, kun tilalla tehdään sukupolvenvaihdos. Peltojen on oltava viljelyksessä, kun sukupolvenvaihdokseen ryhdytään. On suotavaa, että jatkaja aloittaa viljelyn seuraavan satokauden alussa tai ainakin seuraavana vuonna. Lisäksi maatilan perintötai lahjaveron maksuun voi hakea viisi vuotta maksuaikaa. Pari vuotta myöhemmin isä lahjoittaa muhkean metsätilan tyttärelleen, joka alkaa viljellä myös peltoja. Puhtaan metsäpalstan perintöja lahjaverotuksessa perusteena käytetään käypää arvoa, joka muodostuu puuston ja maapohjan arvosta. ”Peltoja voi viljellä itse. Tämä kyntää maan ja alkaa viljellä uudispeltoa. isännän vanhentuessa koivikko on varttunut komeaksi tukkimetsäksi. Jos saaja ei ole rintaperillinen, verohyöty kaksinkertaistuu”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen kertoo. Vaihtoehtoisesti työt voi antaa urakoitsijan tai naapurin tehtäväkKullan arvoiset peltotilKut Muutama hehtaari peltoa muuttaa metsäpalstan maatilaksi. Veropäätöksen jälkeen huo38 MAKASIINI 3 • 2013 1236_.indd 38 4.4.2013 18.02. omistaja olisi valmis luovuttamaan tilan tomeralle tyttärelleen. ”Jos perii tai saa vanhemmiltaan sadan hehtaarin metsätilan, perintötai lahjaveroa menee 51?000 euroa. Myöskään EU-tukien saaminen ei ole verohuojennuksen edellytys
Osa tiloista voi sijaita jopa eri kunnissa, tosin varauksin. Kun maatilasta omistajan kuollessa muodostuu kuolinpesä, pykälän 55 mukaisen huojennuksen saavat vain ne osakkaat, jotka jatkavan maatalouden harjoittamista. Uusi metsälakihan sallii minkä tahansa kokoisen puuston avohakkuut. Ennakkoratkaisusta huolimatta verohuojennusta on vielä erikseen vaadittava perintötai lahjaveroilmoituksessa. Tällöin perintöveron huojennus koskee kaikkia osakkaita, kunhan tilaa viljellään yhtymän nimissä.” 1236_.indd 39 4.4.2013 18.02. Viljeltyinä ne saattavat tuottaa arvoltaan kymmenien tuhansien eurojen verohuojennukset”, Sikanen toteaa. Harkinnanarvoista on myös esimerkiksi vuosikymmeniä sitten metsitettyjen pakettipeltojen raivaaminen uudelleen pelloksi ja niiden ottaminen viljelyyn. Viiden vuoden kuluttua loput pellot siirrettiin jatkajan omistukseen. Sikanen korostaa, että perintöja lahjaverolain 55. Tässä kohtaa unohduksen hinta nousee helposti kymmeniin tuhansiin euroihin eikä virhettä voi oikaista – tätä ei siis kannata tyriä. Pellot olivat vuokralla. Sikanen kertoo esimerkin Keski-Suomesta: Maatilalla oli peltoa 40 hehtaaria ja metsää useita satoja hehtaareita. ”Muutaman hehtaarin peltotilkkuja ei kannata eikä olisi kannattanut metsittää ennen sukupolvenvaihdosta. jennusta ei enää voi vaatia. Hänen mukaansa molemmissa luovutuksissa sekä luopujan että saajan pitää olla sama. Metsä takaisin pelloksi Huojennuksen saa tilakokonaisuudelle, joka luovutetaan jatkajalle. Pääosa pelloista jäi määräalana isälle. Hänen mukaansa sukupolvenvaihdokseen valmistautuvan ison metsätilan omistajan kannattaisi ostaa peltoa tai maatila, johon liittyy muutama hehtaari peltoa. pykälän mukaista huojennusta haettaessa verottajalta kannattaa aina pyytää ennakkoratkaisu. Sukupolvenvaihdoksen ensimmäisessä vaiheessa isä luovutti viisi hehtaaria peltoa ja tilan kaikki metsät tyttärelleen, jonka nimissä viiden hehtaarin peltoa alettiin viljellä. Riittää, että jollain luovutettavista tiloista on riittävä määrä peltoa. Hyöty olisi kustannuksiin nähden erittäin suuri, Sikanen korostaa. ”Verottajan ennakkoratkaisun mukaan pykälän 55 mukaista verotuskohtelua sovellettiin sekä ensimmäisen että toisen vaiheen luovutuksiin”, Sikanen kertoo. ”Verottaja on antanut kielteisiä ennakkopäätöksiä huojennusta hakeneille, kun maatila sijaitsee Etelä-Savossa ja omistajalla on ollut metsätila myös Pohjois-Suomessa”, Sikanen kertoo. ”En tiedä, onko kukaan tehnyt näin, mutta nähdäkseni verolaista olisi vaikea löytää perustetta, jolla huojennuksen voisi evätä, kunhan muut edellytykset täyttyvät. Viiden vuoden jälkeen uudispellon voi vuokrata tai vaikka metsittää uudelleen.” Peltojen metsityssuunnitelmat kannattaa sukupolvenvaihdosten edellä jäädyttää. Kaikki ennakkoratkaisupyynnöt on osoitettava Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon Ouluun. ”Tämän vuoksi kuolinpesät kannattaa muuttaa verotusyhtymiksi. Pyydä ennakkoratkaisu Maatilan sukupolvenvaihdos voidaan tehdä kahdessa vaiheessa
LEO SAASTAMOINEN Katoaako mesimarja. Koivujen suojaukseen olen itse käyttänyt hirvikarkotteita, jotka tepsivät myös jäniksiin. 40 MAKASIINI 3 • 2013 1237_.indd 40 4.4.2013 18.06. Miksi mesimarjaa näkee enää niin harvoin. Uhkaako se hävitä kokonaan. Pyrkisin myös huolehtimaan siitä, ettei koivikossa tai sen läheisyydessä ole hirviä houkuttelevaa suojaavaa pusikkoa. tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Öljykalvo on myös puutteellinen, jos kone on säädetty liian laihalle polttoaineilmaseokselle. Kaataisin henkiin jääneille jäniksille haavat ensi talvena kaukana taimikostani. Vaikka kone on säädetty oikealle kierrosnopeudelle normaalikuormituksessa, sahattaessa tylsällä terällä tai pienellä kuormituksella esimerkiksi hirsityömaalla, kone ottaa ylikierroksia. Raskas ja monivaiheinen reseptini sopii parhaiten työtä pelkäämättömälle pienmetsänomistajalle. Luontoystävällisen Tricon vaikuttavana aineosana on munuaisrasva. Kuinka suojaisin tulevana talvena koivuntaimet. KOnEEt Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Ääripäässä karsta irtoaa ja vaurioittaa sylinteriä sekä mäntää. Laiha polttoaineilmaseos nostaa kierrokset ylikierroksille esimerkiksi karsittaessa. Omenapuita ja visakoivuja voi suojata verkoilla, tuomen oksilla ja tuoksukarkotteilla. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Hankaluuksilla tarkoitetaan varmaankin koneen kiinnileikkautumista. Puutumatonta latvaa ja lehtiä on syytä varoa. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Tänä talvena ristiturvat ovat hyppineet istutettujen koivujeni välistä ja napostelleet metsän reunassa kasvavien varttuneiden lehtipuiden alaoksia. Koska kysyjällä ei ole ollut ongelmia sahan kanssa, voidaan todeta, että edellä mainitut tekijät ovat kunnossa. Toisin sanoen kiinnileikkautuminen ei välttämättä johdu siitä, onko käytetty 2,5vai 2-prosenttista polttoaineseosta. Kiinnileikkautuminen johtuu männän ja sylinterin välisen voitelukalvon puutteellisuudesta. Tämä on seurausta liian pienestä öljymäärästä, tai sitten kone käy kuumana likaisen jäähdytysjärjestelmän takia. Aine sopii männyn ohella myös koivulle kesällä ja alkusyksystä. LUOntO Seppo Vuokko Filosofi an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Olen tähän asti sekoittanut moottorisahan bensiiniin kaksi prosenttia Husqvarnan omaa synteettistä öljyä. Lienevätkö syynä metsänjalostajien kehittämät, pahanmakuiset taimet, joissa on paljon hartsinystyröitä ja papyriferihappoa. Tällöin voitelukalvo jää puutteelliseksi. Onko hän oikeassa. Liiallinen öljymäärä taas aiheuttaa koneen männänrenkaiden jumittumista, laakereiden pikeentymistä, koneen kuumenemista karstan hehkumisen seurauksena, pakoputken tukkeutumista ja tulpan karstoittumista. LaKIasIat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. MEtsänHOItO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Alueelta kaadettujen haapojen latvat innoittivat kaikki seudun jänikset bileisiin. Aion taas pitkästä aikaa istuttaa koivuja teettämääni hehtaarin aukkoon. Verijauhetta ja eri mausteita sisältävät tuoksupussit ja muut poppakonstit eivät hintansa vuoksi sovi metsään. MEtsäVEROtUs Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Huoltomiehen mielestä öljyä pitäisi ehdottomasti olla 2,5 prosenttia, muuten tulee hankaluuksia. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miten suojaan koivikon. Mesimarja on puoliavointen kosteitten maitten kuten rantaluhtien, puronvarsien ja rehevien korpien KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Suosittelen koneen merkistä ja mallista riippumatta noudattamaan valmistajan ja maahantuojan ohjeita polttonesteen ja öljyn suhteen. Paras keino myyrien torjuntaan ovat suojaputket, jotka ovat liian matalia jäniksille. Kysymyksessä ovat useimmin sahan huoltoon tai käyttöön liittyvät tekijät. Kemiallisten hajusteiden ohella turvautuisin syksyllä omaan tai naapurin haulikkoon. MEtsätILan sUKUPOLVEnVaIHDOs Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. KARI MIELIKÄINEN Mikä on oikea sekoitussuhde. Jänikset eivät ole yhtä paha uhka taimikoille kuin hirvi ja myyrä. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.
Jos metsäkäyttöä on yli puolet ajoista, ei mönkijän liittämiselle metsätalouden kalustoon ole estettä. Siellä kyllä saa olla tarkkana lajinmäärityksen kanssa, sillä kaikkein rehevimmät kasvustot ovat mesilillukkaa, mesimarjan ja lillukan risteymää. Voitte myös lohkaisuttaa osuutenne tilasta itsellenne. Jos naapuri on satojen metrien päässä, eivät hyönteiset tuo siitepölyä, eikä marjoja kehity. Jos myytte osuutenne sisarellenne, niin myynnistä ei mene luovutusvoittoveroa, koska olette omistanut osuutenne yli kymmenen vuotta. Voitte myydä vapaasti omistamanne murtolukuosan. Se kukkii kantalajejaan komeammin, mutta ei yleensä tee marjoja. VÄINÖ SIKANEN Miten mönkijä huomioidaan verotuksessa. Mesimarjan kukissa on sekä heteet että emit, mutta oma siitepöly ei hedelmöitä siemenaihetta. Ohjeet annetaan vuoden vaihteessa koskemaan aina kuluneen vuoden verotusta. Syy niukkaan marjomiseen ja samalla heikkoon leviämiskykyyn on sopivan kumppanin puute. Olen ostamassa mönkijän metsäkäyttöön. Ovatko verovähennysohjeet muuttuneet. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi Syy mesimarjan heikkoon leviämiseen on sopivan kumppanin puute. Jos metsäkäyttö jää alle puoleen, mönkijää ei voida liittää kalustoon. Mesimarja on harvinaistunut maan eteläja keskiosissa. Sen metsäkäytön kulut voidaan silti vähentää todellisten kulujen mukaan. Saatte itse määrätä kauppahinnan. Viime vuotta koskevissa ohjeissa mönkijää koskeva ohjeistus muuttui hieman edellisvuodesta, mutta on nyt samansisältöinen kuin muutama vuosi aikaisemmin. Hankintahinnan ja vuosikulujen arvonlisäveroista voi molemmissa tapauksissa vähentää metsäkäyttöä vastaavan osuuden. Tämä on sopiva menettely silloin, kun mönkijällä on paljon yksityiskäyttöä. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Se on heikko kilpailija, joka tukahtuu helposti suurempiensa alle, mutta toisaalta myös tehokas levittäytyjä: maanalaisten rönsyjen avulla se muodostaa suuriakin kasvustoja. Koko laikku voi olla samaa yksilöä. Koivut, kuuset, pajut, mesiangervot, kastikat ja järviruoko valtasivat entiset niityt, ja mesimarja menehtyi isompiensa varjossa. Niitto ja karja pitivät kasvipeitteen matalana, ja mesimarja kasvoi, kukki ja antoi satoa. Teillä on myös oikeus pyytää maanmittaustoimistoa suorittamaan teidän osuutenne erottaminen halkomismenettelynä. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki kasvi. Kun niittytalous vähitellen viime vuosisadalla hiipui, mesimarjan kasvupaikat umpeutuivat. Jos laaditte jakosopimuksen yhdessä muiden yhtymän osakkaiden kanssa, niin lainhuudatuksen jälkeen maanmittaustoimisto suorittaa teidän saamanne määräalan lohkaisun, jolloin teille muodostuu oma rekisteritila. Vaihtoehtoisesti mönkijän kulut voidaan vähentää tuntikustannuksina. Tämä edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielistä päätöstä. Viime vuoden ohjetaksa oli 14 euroa käyttötunnilta. JO RM A PE IP O N EN 41 MAKASIINI 3 • 2013 1237_.indd 41 4.4.2013 18.06. Kalliin ennakkopäätöksen hakemisen sijaan mönkijällä kannattaa tehdä hankintavuonna ja sitä seuraavana vuonna niin paljon metsätöitä, että sen metsätalouskäytöstä ei synny epäselvyyksiä. Kun mönkijä kuuluu kalustoon, hankintahinta voidaan vähentää verotuksessa 25 prosentin vuosipoistoin. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Pieniä kasvustoja säilyi joissakin valoisammilla ojanpenkoilla ja metsän aukkopaikoissa. Etelässä mesimarjan aikaisempi yleisyys oli ihmisen ansiota, ja ihminen on syynä sen nykyiseen niukkuuteenkin, ainakin välillisesti. HANNU JAUHIAINEN Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa on selvitetty mönkijöiden verotuskohtelua. Kun metsäyhtymä tuli sisarusten kanssa perustettua, niin kysyisin, miten siitä pääsee eroon. Ostimme isältämme metsätilan vuonna 2000. Siellä mesimarja kukkii, mutta jää usein marjattomaksi. Pohjoisessa, missä metsät ovat harvempia ja metsän pohja valoisampi, mesimarja on yhä yleinen. Toisilla yhtymän osakkailla ei ole etuosto-oikeutta. Pitäisikö hakea verottajalta ennakkopäätös siitä, hyväksytäänkö mönkijä metsätalouden kalustoon. Vanhakantaisen maatalouden aikana maat, jotka eivät soveltuneet viljan viljelyyn, olivat laitumina, niittyinä tai hakamaina niin luhdatkin. Siihen ei tarvita toisten osakkaiden suostumusta. Käyttö ratkaisee, voiko mönkijä kuulua metsätalouden kalustoon. SEPPO VUOKKO Miten yhtymästä eroon
Metsäntutkimuslaitoksen mukaan virkistyskäyttöä edistävät metsänhoitotoimet tuottavat yhteiskunnalle 28–48 miljoonan euron edestä hyötyä vuodessa. sutta saanut pannan Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL on pannoittanut yksitoista sutta helmi-maaliskuussa. Tartunnat ovat kuitenkin yleistyneet. Näin kävi viime talvena myös joulukuusiviljelmillä. Jos ruostetta on useana vuonna peräkkäin, taimikon kehitys taantuu ja puuston kunto heikkenee. Osa kuusensuopursuruosteen viime kesänä tartuttamista neulasista on jo karissut keskitalvella. Tartunnan seurauksena neulaset muuttuvat vahvan keltaisista ruskeiksi ja lopulta karisevat. Syynä on toinen ruostesieni: kuusenneulasruoste. Pesien suojelu toimii Petolintuja pystytään suojelemaan tehokkaasti ottamalla metsänomistajat mukaan suojelutyöhön. Yhä useammissa on kuitenkin keltaisia poikkivöitä ja poikkivöissä kehittyviä itiöpesäkkeitä. Tartunnalta säästyneiden neulasten pitäisi olla nyt vihreitä. TEKSTI JA KUVAT RISTO JALKANEN KUUSENSUOPURSURUOSTE levisi poikkeuksellisen ärhäkäästi viime kesänä. Aikaisemmin kuusenneulasruostetta on tavattu silloin tällöin Etelä-Suomessa, mutta pohjoisen kuusikoissa se on ollut harvinainen. Tulokset perustuvat noin neljääntuhanteen haastatteluun. Kumpikin tarttuu uusiin neulasiin ja lisääntyy niissä. Erona on, että kuusenneulasruosteen oireet ilmenevät suopursuruosteen oireita myöhemmin syyskesällä. Metsätalouden tuotot puolestaan vähenevät Metsähallituksen mukaan samalla vain 10–13 miljoonalla eurolla vuosittain. Lintuharrastajat pelkäävät usein petolintuvainoa ja pysyvät vaiti löytämistään pesistä. Seurantapannoituksilla kerätään tietoa susien liikkeistä ja reviirien koosta. Kuusenneulasruosteen tartuttamia neulasia. Kuusensuopursuruoste ja kuusenneulasruoste ovat oireiltaan samankaltaisia. Ruosteesta toiseen Vielä kiinni olevat kuusensuopursuruosteiset neulaset irtoavat herkästi keväthangelle oksaa kopauttamalla. Nykyinen kokosuositus hylkää kasvatustiheyteen nähden liian hontelot taimierät, mutta ei hylkää suoranaisesti liian ohuita taimia. Se jatkaa neulasten kellastuttamista kohti kesää mentäessä. Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimuksen mukaan lähes kaikki maanomistajat ovat halukkaita säästämään vapaaehtoisesti petolintujen pesäpuut sekä suojapuita hakkuilta. H A N N U H U TT U M IK KO RI IK IL Ä 1238_.indd 42 4.4.2013 17.17. Sekä kuusensuopursuruoste että kuusenneulasruoste aiheuttavat lähinnä kasvutappiota. Tiedon puutteen vuoksi pesäpuita kaatuu paljon päätehakkuissa. Tietoja käytetään susikantojen arvioinnissa ja susipuhelin-palvelussa. Virkistyskäyttö lyö leiville Virkistyskäytön huomioiminen valtion talousmetsien hoidossa kannattaa. Pitkä kasvatusaika ahtauttaa paakkutainten juuristoa ja voi heikentää kasvuun lähtöä istutuksen jälkeen. Ainakin sateinen viime kesä oli sienen kannalta otollinen. Kainuussa ja Pohjois-Savossa pannoitukset jatkuvat vielä. Näihin vaikuttavat kasvatustiheyden lisäksi kasvatusaika. TUTKITTUA Tanakkuus laadun mittariksi Kuusen paakkutainten kokosuosituksissa tulisi pituuden ohella huomioida läpimitta tai tanakkuus eli läpimitan suhde pituuteen, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa todetaan. Syytä kuusenneulasruosteen pohjoisen valloitukselle voi vain arvailla. Keuruulla seurantapannan sai kaksi, Kuhmossa seitsemän ja Sotkamossa kaksi sutta. Sieni kellastutti kuusenneulasia Oulu–Kajaani-linjan pohjoispuolelta kuusen metsänrajalle saakka
Jos heti sahaa tyven, saattaa puu haljeta äkisti, ja sahuris ta tulee hampaaton. Luontaisesti syntyneitä puun alkuja löytyy. Vanhat ojanpenkat täyttyvät hel posti läpipääsemättömäksi viida koksi. kin. TU U LI KK I SI RO LA ka kivipyykin tai rajalinjan sijainti. Pyykeille ja viisarikiville voi viedä oranssin aurausviitan tai muo vipullon, niin tulevina aikoina raja löytyy helpommin. Tal ven alta on paljastunut monta rästiin jäänyttä askaretta, ja aika on muu tenkin otollinen monille metsätöille. Matalissa ojissa pystyy ehkä kävelemään jään tai hankikan non päällä. Hirvi jahdin passipaikaksi, kärpälle kolok si tai oman aivoituksen muistomer kiksi. Mättäiden luiskiin pi tää astua varoen. Myyntihakkuiden loppusilauksen ennättää vielä hoitaa. Huolellisempi kaveri käyttää raivaveistä, raivaussaksia ja sekatöörejä. Polttopuiden teon kultaaika on tässä hetkessä. Omat sirkke li ja hirsitukit saa vielä kaadettua, jos pitää kiirettä. Lintujen sirkutusta ja lirkutusta on tarjolla joka suunnasta. Nyt on helpoin aika varmentaa rajat ja uusia merkkikepit. Osa pikkupuista kaartuu ojan päälle, katkaistaessa ne myös kaatu vat sinne. Meikäläinen tekee jokaiselle uudis tusalueelle ainakin yhden ajoreitin. Jännitteisyyttä saa näin jaetuksi, ei kä tarvitse työntää nokkaansa kaa ripuun lähelle. Ne voi merkata kepil lä tai laudanpätkällä, jos aikoo tulla kesällä ruohontorjuntaan. Jäinen maa kantaa saapasta, lämpötila on hikityölle sopiva. Saattaapa löytyä kohta, johon teetetään kaivurilla kivikasa. Vartin kun jaksaa oksia sahailla, niin sen jälkeen taak seen katsoessa hyvä hetki on taattu. Raivattava puusto on so pivalla korkeudella ja sen heittely helppoa. Hienompaa työtä on vaikea löytää. Upot tavat pulverihanget, pak kaspäivät ja oksilta niskaan ryöpsähtävät lumet ovat poissa. Varhainen reikäperkaus luontuu joutuisasti. Näkyvyys on paras mahdollinen, samoin kuljet tavuus. M äntyjen pystykarsintaan ehtii vielä muutamaksi viikoksi. Puiden ajo pitää tehdä pian tai ai nakin varmistaa, että pohja kantaa. Suurpiirteisempi luonne tekee työn raivaussahalla, ehkä sahan te rään on liitetty koukkumainen tai mensuoja. Yksin ei tarvitse työmaalla olla. Näiden kanssa voi sa malla katkoa havupuiden kaksois rungot ja kilpalatvat. Joskus pienikin asia vaivaa, vaik N yt on valinnanvaraa. Eivät kiusaa itikat, ei haittaa lehvästö eikä ruohikko. Aurinko paistaa, muuttolinnut pa laavat ja työ sujuu kuin tanssi. Nyt saattaa olla oivallinen aika siivota ojat. Raivaussahalla onnistuu myös tu levien hakkuiden ennakkoraivaus Työtä valittavaksi asti Valitse mieleisin kevättyösi polttopuiden teko ojanpenkkojen raivaus pilvien paimennus 43 MAKASIINI 3 • 2013 1239_.indd 43 4.4.2013 17.19. H akkuualueella on helppo kulkea ja suunnitella tu levat ojan ja tienpaikat. Varoa kuitenkin pitää – jal ka saattaa pudota virtapaikoissa hei kon jään läpi. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Kaadan kaartuneet puut yleen sä kahteen kertaan. Sammalikon alla piilee anso ja, kun sulanut pinta lepäilee jäisen maan päällä. Talvella sotketut tai käytetyt ajourat voivat olla viikkoja pidempään ajet tavissa kuin pitelemätön maa. Pienet taimet ovat hyvin esil lä. Jos ahertaa päivän tai muutaman, jää jälkeen maisema, joka ilahduttaa vuosikymmeniä. Ensin vyötärön korkeudelta ja vasta sitten tyveltä. Märät kohdat ojitetaan tai tehdään lampi
Tarjolla on kolme eri pohjavaihtoehtoa. Mustikkapurkki maksaa noin 9,80 euroa ja puolukka noin 7,20 euroa. Hinta 47 euroa. Hinta noin 82 euroa. WWW.MERKKITANKO.FI Vielä hiihtämään Kotimaiset Peltosen Metsä-sukset kantavat syvässäkin lumessa. Marjoja jauheena Berryfect-marjajauheet on valmistettu kuivatuista marjoista. WWW.PELTONENSKI.FI Umpihankeen Pitkätelaisella Polaris Indy 550 Voyager 144 ES -uutuuskelkalla pärjää umpilumessa, voimaa riittää myös kevyempään reenvetoon. Se sopii vaikka moottorikelkan varustukseksi hätätilanteita varten. Pituudet 210–270 senttiä ja hinnat 270–320 euroa. WWW.SIEVI.COM TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.. WWW. WWW.POLARIS.FI Valoa metsäretkille Olight S10 -minitaskulampussa on 320 lumenin valoteho. WWW.NORDICVITALITY.FI Siisti bensakannu Tu Jug -bensakanisterilla tankkaat moottorikelkan ja mönkijän siististi ilman trattia. Tuotteissa ei ole lisäaineita. Hinta 9990 euroa. Tilavuus 20 litraa, hinta 80 euroa. Kevyet turvakengät Alumiinikärjellä varustetut Sievin Rival S2 -turvajalkineet sopivat keveisiin metsätöihinkin. . Merkkitanko raja-kyltillä maksaa 23–40 euroa kiinnitysvaihtoehdosta riippuen. WWW.TASKULAMPUT.FI 1292_.indd 44 4.4.2013 18.08. MX.FI Rajat näkyviin LR-Merkkitangon rajamerkit sopivat esimerkiksi rajapyykkien ja kaivonkansien merkitsemiseen
1287_.indd 45 4.4.2013 18.09
Puukipsiä valmistavan Onbonen koulutuspäällikkö Sanna Hokkanen asettelee lämpimän puukipsilevyn Pärssisen kyynärvarrelle ja muotoilee levyn käden ympärille. uutta metsästä 46 MAKASIINI 3 • 2013 1291_.indd 46 4.4.2013 18.11. Huoneeseen leviää veistoluokan tuoksu. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI Xxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxx xxxxx xx xxxxxxxx A ntti Pärssinen lämmittää puukipsilevyn 60 asteeseen erikoisuunissa. Käden kipsaus on valmis. INNOV AATIO Erikoishakkeesta ja muovista valmistettu puukipsi on tuore suomalais keksintö, jolle haetaan sijaa kansainvälisiltä kipsaus tuotemarkkinoilta. Pärssinen ei ole kättään kuitenkaan rikkonut, vaan hän esittelee kehittämäänsä tuotetta toimittajalle. Parissa minuutissa levy on jäähtynyt ja kovettunut muotoonsa
INNOV AATIO Xxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxx xxxxx xx xxxxxxxx 47 MAKASIINI 3 • 2013 1291_.indd 47 4.4.2013 18.11
Siellä kipsaaja on arvostettu ammatti.” Maailmanlaajuisesti kipsaustuotteilla on noin puolen miljardin euron markkinat. Pärssisen työhuoneen seinällä on kartta, jossa nuppineulat osoittavat kaupunkeja, joissa puukipsi on otettu käyttöön. Neuloja on Islantia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa. ”On tutkijan unelma, että oman tutkimuksen tuloksia voi kehittää edelleen yrityksessä. Maailmalla ei kukaan ihmettele, että puupohjainen tuote tulee Suomesta. Puolen miljardin markkinat Uusi lastoitusmateriaali valtaa markkinoita perinteiseltä lasikuituja kalkkikipsaukselta. Terveysalalla on nähty, että pienikin yritys voi päästä kansainvälisille markkinoille. ”Seuraavaksi vuorossa on Hollanti. ”Kolmanneksen markkinaosuus Pohjoisja Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa näyttää mahdolliselta”, Pärssinen toteaa. SilUUTTA METSÄSTÄ 48 MAKASIINI 3 • 2013 1291_.indd 48 4.4.2013 18.11. Lupaava yliopistoura vaihtui ensiaskeliaan ottavan yrityksen osakkuuteen. Kun tietää tuotteen alusta loppuun ja näkee, että siitä tykätään, niin mitä muuta voi enää työltä toivoa”, Pärssinen toteaa. Puukipsikään ei itse asiassa ole kipsiä, vaan biohajoavaa muovia, johon on sekoitettu pienirakeista haketta. Se on Pärssisen tutkijanuran konkreettinen tuotos, joka vei kemian tohtorin mennessään. Säkillinen haketta, kiitos Ensimmäinen idea puukipsistä syntyi suurin piirtein vuonna 2005
Gunilla Holmberg (suomi, svenska) Puh. 040 7554113, gunilla.holmberg@taimet.. 5-8 JUUNI 2013 Metsas · Uudised · Kohtumised · Masinad · Demod · Tehnoloogia · Bioenergia · Majandus www.elmiawood.com Pysyttele ajan tasalla Facebook.com/elmiawood @elmiawood Rekisteröidy uutiskirjeitämme varten ENEMMÄNtoimintaa tekniset innovaatiot tulevat aina ensimmäisinä. Gunilla Holmberg (suomi, svenska) Puh. 5-8 JUUNI 2013 Metsas · Uudised · Kohtumised · Masinad · Demod · Tehnoloogia · Bioenergia · Majandus www.elmiawood.com Pysyttele ajan tasalla Facebook.com/elmiawood @elmiawood Rekisteröidy uutiskirjeitämme varten ENEMMÄNtoimintaa tekniset innovaatiot tulevat aina ensimmäisinä. Sopiva kuitenkin löytyi. Member of In cooperation with Koko maailman metsämessut Elmia Wood 2013 edustajat Suomessa: Kävijät: Aapo Palonen (suomi) Puh. ElmiaWood-messuilla uutuudet syntyvät ja saavat voimaa kasvaa ja kehittyä. 0400 479252, aapo.palonen@apmetsa.. 040 7554113, gunilla.holmberg@taimet.. Monet onnistuvat toteuttamaan ideansa, ja ne esitellään ensimmäisenä ElmiaWoodissa. Lopulta päädyttiin oksattomasta kuusesta ja haavasta tehtyyn hakkeeseen. loin puukipsi alkoi kehittyä päätutkimuksen sivujuonteena, yhdenlaisena harrastuksena, Pärssinen muistelee. Member of In cooperation with Koko maailman metsämessut Elmia Wood 2013 edustajat Suomessa: Kävijät: Aapo Palonen (suomi) Puh. Skandinaaviset metsäurakoitsijat ja metsänomistajat ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Skandinaaviset metsäurakoitsijat ja metsänomistajat ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Puukipsin hake on palakooltaan 1–3 millimetrin haapaa ja kuusta. 1291_.indd 49 4.4.2013 18.11. Sekoitettavan täyteaineen piti olla halpaa, tasalaatuista, kevyttä ja riittävän kovaa. ElmiaWood-messuilla uutuudet syntyvät ja saavat voimaa kasvaa ja kehittyä. 49 MAKASIINI 3 • 2013 Member of In cooperation with Koko maailman metsämessut Elmia Wood 2013 edustajat Suomessa: Kävijät: Aapo Palonen (suomi) Puh. 0400 479252, aapo.palonen@apmetsa.. 040 7554113, gunilla.holmberg@taimet.. Skandinaaviset metsäurakoitsijat ja metsänomistajat ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Monet onnistuvat toteuttamaan ideansa, ja ne esitellään ensimmäisenä ElmiaWoodissa. Monet onnistuvat toteuttamaan ideansa, ja ne esitellään ensimmäisenä ElmiaWoodissa. 0400 479252, aapo.palonen@apmetsa.. Gunilla Holmberg (suomi, svenska) Puh. Muoveja, jotka muuttuvat muotoiltaviksi 60 asteessa, on vähän. Seuraavaksi kokeiltiin erilaisia täytemateriaaleja, muun muassa sellua. ElmiaWood-messuilla uutuudet syntyvät ja saavat voimaa kasvaa ja kehittyä. 5-8 JUUNI 2013 Metsas · Uudised · Kohtumised · Masinad · Demod · Tehnoloogia · Bioenergia · Majandus www.elmiawood.com Pysyttele ajan tasalla Facebook.com/elmiawood @elmiawood Rekisteröidy uutiskirjeitämme varten ENEMMÄNtoimintaa tekniset innovaatiot tulevat aina ensimmäisinä. Ensiksi etsittiin oikeanlaista sitkeää muovia
Kipsin puuseos poistaa muovin huonot puolet. Jaa iloa palkintotilauksella. Jaa iloa palkintotilauksella. Jos solut kuolevat, niin tuotetta ei saa käyttää terveydenhoidossa. Puukipsissä ei saa olla tikun tikkua. Särkyneen raajan kipsaaminen voi kuulostaa yksioikoiselta, mutta keskusteluissa vilahtaa, että saman asian voi tehdä monella tavalla. ”Tutulle ortopedille käytiin näyttämässä, miten lämmitetty materiaali kovettuu. Airola sanoo nähneensä monta lupaavaa tuoteaihiota, jotka ovat vieläkin kaupallistamatta. Valmiit kipsilevyt ovat siististi pinossa. ”Mutta se on pienen yrityksen elämää. Lämmin puukipsilevy muotoutuu kipsattavan raajan muotoihin. Kun ei ole nälkää, niin ei ole riskinottohaluakaan. Sellaisesta, jonka vuoksi ollaan valmiita panttaamaan asunto ja auto. Näkymät ovat, että tällä tilikaudella toiminta nousee voitolliseksi. Pohdimme Pärssisen ja Airolan kanssa innovaation olemusta: Onko siinä kyse rahasta vai selittämättömästä innostuksesta johonkin uuteen. ”Innovaatio ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan oivallusten ketju”, Pärssinen sanoo. Ilman täyteainetta puukipsi olisi muovia, joka lämmitettäessä valuisi ja jäähtyessään jäisi kupruille. ”TUTTU ORTOPEDI INNOSTUI JA SANOI, ETTÄ TÄMÄHÄN ON KUIN KIPSAUKSEEN SUUNNITELTU.” Hake ei ole sahan muhakasasta kauhaistua sivutuotetta, vaan juuri tätä tarkoitusta varten pyöreästä puusta haketettua. Hakkeen valmistusmäärät ovat pieniä, joten tuotanto ei sopinut isojen yhtiöiden pirtaan. Ensimmäinen asiakas oli kissa eläinklinikalta. Puukipsin edut liittyvät sekä kipsattavan että myös kipsaajan terveyteen. Kuuset ja haavat haketetaan Suomessa. Mutta usein se, jolla olisi osaamista kehittää innovaatiota, istuu jo vihreällä oksalla yliopistolla tai isossa yrityksessä. Terveydenhoitoalan tuotteeksi kehitysaika oli todella lyhyt. Puu johtaa lämpöä heikosti, joten puuseoksen ansiosta puukipsi ei polta iholla kuten samanlämpöinen muovi tai vesi tekisi. Molemmilla herroilla on yrityksessä omaa rahaa pelissä. Tarkka osoite on kuitenkin liikesalaisuus, samoin kuin puukipsilastojen valmistuspaikka. Puukipsi muotoutuu raajojen yksilöllisiin muotoihin, se on myrkytöntä eikä sotke kipsaushuonetta. Siitä on seulottu pois kaikki, mikä pölisee eli alle millin kokoiset rakeet, samoin kolmea millimetriä suuremmat palat. Eri mailla on erilaisia käytäntöjä, ja niitä pitää lähestyä eri tavalla. Tekesin rahoituksella oli myötävaikutuksensa Onbonen alkuvaiheessa, mutta puukipsi olisi kehitetty tuotteeksi asti joka tapauksessa, innostuksen voimalla. Ei ole sellaista hommaa, mihin ei joudu osallistumaan.” Innovaation olemus Metsäteollisuuden innovaatiohankkeisiin on laitettu melkoinen summa rahaa ja tulokset ovat edelleen lupaavia odotuksia. Antti Pärssinen on puolestaan yhtiön tutkimuspäällikkö. Airola tosin pohtii, että kun teippaa ulkomaille lähteviä näytelaatikoita, niin mielessä saattaa käydä, että onko tämä nyt ihan koulutusta vastaavaa työtä. Kipsauksessa on eroja Puukipsiä valmistava Onbone Oy perustettiin loppuvuonna 2008. 50 % 50 % 4 kk tutustumistarjous touko-elokuu puoleen hintaan 20 euroa + tilauksen hankkijalle 80-vuotisjuhlakirja Palkintotilaus on helppo juttu 80-vuotisjuhlakirja on hauska ja upea palkintosi Tilauksen voi lähettää meille tilauskupongilla, Sähköpostilla tilaukset@metsalehti.fi (muista mainita myös tilausnumerosi) tai soittamalla asiakaspalveluun 09-315 49 840. Markkinoiminen on samalla myös uuden työtavan opettamista. Lämmitys 60 asteeseen muuttaa puukipsin muotoiltavaksi. Kissa ensimmäinen asiakas Puukipsiä kehitettiin kipsin korvaajaksi heti alusta alkaen. Koska kyse on kliinisestä tuotteesta, niin öljytai kemikaalijäämiä ei saa olla. Miksi ihmeessä ystäväsi kannattaa tilata Metsälehti. Hake on testattu soluviljelmillä. Tuote kiinnosti pääomasijoittajia, joten rahoituksen saaminen oli helppoa, vaikka lamavuonna pääomasijoituksia tehtiin vähän, yhtiön tuotekehitysjohtaja Karri Airola kertoo. Mukaan on tullut tuotteistamisen ja markkinoinnin taitajia. Osa potentiaalisista uusista yrityksistä jää syntymättä, koska oikeanlainen UUTTA METSÄSTÄ MAKASIINI • Polku omaan metsään www.metsalehti.fi Lehti sulle, kirja mulle. Pärssinen muistelee skaalaeroa: kun hän meni pellettitehtaalle ostamaan säkillistä purua, niin kysyttiin, että montako rekallista laitetaan. Neljässä vuodessa Onbone Oy on kasvanut seitsenhenkiseksi ja toimisto on keskellä Helsinkiä. Hyvä kestotilaajamme 1291_.indd 50 4.4.2013 18.34. Hän innostui ja sanoi, että tämähän on kuin kipsaukseen suunniteltu.” Parin tiiviin kehittämisvuoden jälkeen ensimmäinen tuote tuotiin markkinoille vuonna 2010
5. Me haluamme muistaa sinua koko vuoden. 3. Metsälehti auttaa sinua kantamaan vastuusi omaisuudestasi ja hyötymään ja nauttimaan metsästäsi enemmän. 2. 50 % 50 % 4 kk tutustumistarjous touko-elokuu puoleen hintaan 20 euroa + tilauksen hankkijalle 80-vuotisjuhlakirja Palkintotilaus on helppo juttu Metsälehden 80-vuotisjuhla on niin iloinen asia, että nyt kutsumme mukaan juhlimaan myös ystäviemme ystävät. Tilauksen voi lähettää meille tilauskupongilla, Sähköpostilla tilaukset@metsalehti.fi (muista mainita myös tilausnumerosi) tai soittamalla asiakaspalveluun 09-315 49 840. 80-vuotisjuhlakirja on hauska ja upea palkintosi Hannu Virtasen rakastetut pilakuvat nyt kirjoissa ja kansissa vuosien varrelta. Jo yksi Metsälehden numero maksaa takaisin koko vuoden tilauksen tiedoillaan ja vinkeillään. Niin maailma muuttuu, mutta metsässä kaikki on hyvin! vo 48 euroa) etaan toukokuussa. 51 MAKASIINI 3 • 2013 Polku omaan metsään www.metsalehti.fi Lehti sulle, kirja mulle. Jaa iloa palkintotilauksella. Ystäväsi saa nyt Metsälehden ja Makasiinin mahtavan juhlatarjouksen sinun kauttasi kestotilaajamme. Ja sinä saat lahjaksi upean 80-vuotisjuhlakirjan. Kestotilaus on iloinen asia, puolin ja toisin. Metsälehden tilausmaksun voit vähentää verotuksessa. 1. Kun yleinen taloudellinen epävarmuus kasvaa, Metsälehden ajankohtaisesta asiantuntijuudesta on entistä enemmän hyötyä. Hyvä kestotilaajamme 1291_.indd 51 4.4.2013 18.11. Kiitos menneestä ja tulevasta. Kestotilaajallemme kuluva vuosi on pelkkää juhlaa. Jaa iloa palkintotilauksella. Metsälehti on kuin saha, korvaamaton työväline metsänomistajalle. Miksi ihmeessä ystäväsi kannattaa tilata Metsälehti. 4
Käyttömäärät ovat joitain tonneja, mutta jos hehtaarin puunkasvusta saa miljoonan liikevaihdon, kukapa sitä ei haluaisi. Innovaation kuolemanlaakso on silloin, kun todella tarvitaan rahaa: tutkimuksen ja kaupallistamisen välissä, Pärssinen pohtii. ”Silloin tarvitaan kaukokatseisia rahoittajia, jotka näkevät innovaation arvon. Materiaalilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia, mutta muiden sovellusten kehittäminen ei ole helppoa. Esittelyjä tarvitaan kuitenkin vielä monta, ennen kuin maailma on valloitettu. Kipsaus sujui tottuneesti, kuten pitääkin. Valtiota ei voi vetää mukaan joka ikiseen paikkaan, mutta isoilla metsäyhtiöillä on rahaa tuotekehitykseen.” Tulevaisuus on ”ehkä” Puukipsissä jalostusarvo on korkea – puun arvo monikymmenkertaistuu, mutta volyymituotteesta ei ole kyse nyt ja tuskin koskaan. Uuden innovaation kehittämiseen ja kaupallistamiseen tarvitaan todellista hengen paloa. Muovikomponentti ei ole halpa, joten se ei sovi kohteisiin, missä materiaalia menee suuria määriä. ”Valtiota ei Voi Vetää mukaan joka ikiseen paikkaan, mutta isoilla metsä yhtiöillä on rahaa tuote kehitykseen.” vetäjä puuttuu. Tai ehkä Onbone valloittaa maailman ja ehkä joku tulee ja ostaa. Xylitol keksittiin Suomessa, mutta suomalaista siinä on jäljellä enää mielikuva. Pärssinen uskoo, että kilpailevia kopiotuotteita ei tule ihan heti markkinoille, sillä tuotekehitys on kaikille yhtä vaikeaa. Näkymät ovat luonteeltaan ”ehkä”. Mutta ehkä joku, jolla on idea ja into, perustaa tytäryhtiön. UUTTA METSÄSTÄ 52 MAKASIINI 3 • 2013 1291_.indd 52 4.4.2013 18.11. Miten käy tulevaisuudessa. Ja harvalla on sellaisen palon polttoainetta rajattomasti, yleensä yksi tai korkeintaan muutama iso ponnistus vie mehut. ”Mutta yhteistyöstä kieltäytyminen vain ruokkii kilpailijoiden syntymistä”, Pärssinen pohtii. Antti Pärssisen innovaatio on valmiina valloittamaan maailmaa. Onbonen konttorilla puukipsi poistetaan Pärssisen kädestä kuvauksen päätteeksi
M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tuotteet ovat välitysmyynnissä, ne toimittaa ja laskuttaa Tarmet Oy noin viikon kuluessa tilauksesta. Niin maailma muuttuu, mutta metsässä kaikki on hyvin! Kestotilaajalle -30% • a nyt 33,60 euroa (Ovh. _____ kpl Pottiputki 55 mm, 110 euroa/kpl _____ kpl Taimivakka, 45 euroa/kpl _____ kpl Kevyttaimivakka, 30 euroa/kpl _____ kpl Pottiputki 55 mm + Taimivakka, 145 euroa/kpl _____ kpl Pottiputki 55 mm + Kevyttaimivakka, 135 euroa/kpl _____ kpl Juhlakirja 33,60 euroa/kpl 80-vuotisjuhlakirja, Kolme iloista rosvoa Hannu Virtasen rakastetut pilakuvat nyt kirjoissa ja kansissa vuosien varrelta. Olen Metsälehden kestotilaaja. 50 euroa) 1250_.indd 53 4.4.2013 18.12. 09 315 49 840. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Tilaa huipputuotteet Kestotilaajan kaupasta. Hinnat sisältävät rahdin ja alv:n 24%. Pitkien leukojen ansiosta taimi menee palteen läpi tarpeeksi syvälle. • Hinta nyt 45 euroa (Ovh. Ergonomisesti muotoiltu taimia. Tarjoukset voimassa 28.6.2013 asti. 125 euroa) Taimivakka Taimivakkaan mahtuu koosta riippuen 100-200 tainta. Lisätietoja puh. Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. • a nyt 30 euroa (Ovh. Mukana pehmustettu 100 mm leveä vyötäröhihna, a voidaan vaivattomasti irrottaa. Ottakaa minuun yhteyttä. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen Olen Metsälehden kestotilaaja. Lisäkahva sisältyy hintaan. 48 euroa) Kevyttaimivakka Metsälehden testivoittaja. 35 euroa) Pottiputki Pottiputki 55 mm soveltuu yleisimpien paakkutaimen istuttamiseen. • Hinta nyt 110 euroa (Ovh
Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn tuloksista. Kaistat purojen pelastus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden hyväksi. Vaikka metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin pienvesistöille. On vain luonnollista, että Euroopan metsäisin maa näyttää suuntaa maailman metsänhoidolle. Suomen Metsäkeskus seuraa yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille”, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija Kalle Vanhatalo kertoo. Koljosen mielestä Rotstop edustaa oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa. euron tappiot • Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion Kemera-varoin • Juurikäävän torjuntamenetelmistä (kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille • Lue lisää Rotstopista osoitteesta www.rotstop.fi Y ksi suomalaisen metsänhoidon periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Itämeren takia on hienoa, jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia vaihtoehtoja”, Koljonen toivoo. Ohjelmajohtaja Marja Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa virta ja virroista meri – suomalaisten tapauksessa Itämeri. Typetöntä lahontorjuntaa Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet vahvasti läsnä suomalaisessa metsätaloudessa jo pitkään. Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta, metsälannoitukset sekä uudistushakkuut. ”Metsien pysyminen kunnossa on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Kantokäsittely on toki pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta. Esimerkiksi juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa. Täysin typetön ja luonnon omiin mekanismeihin luottava Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole vesistörajoituksia. 50 milj. ”Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi. Myös Rostopin valmistaja Verdera on lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. ILMOITUS Vesistöystävällinen metsätalous on valinta ROTSTOP hiilijalanjälki 1,35 kg/liuostonni UREA hiilijalanjälki 1 200 kg/liuostonni • Metsien hoidon ja käytön kestävyys on yksi maaja metsätalousministeriön laatiman Kansallisen metsäohjelman missioista • Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa metsien voimakkaan kasvun • Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä aiheuttaa vuosittain n. Rotstop SC metsien hoitoon ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS 1246_.indd 54 4.4.2013 18.13. Näin varmistetaan, että metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä Itämeren suojeluun
Nyt tätä ymmärrystä ei tunnu löytyvän. MARKO MÄKI HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. Seuraavassa lauseessa kuitenkin todetaan, että tavoitteiden saavuttamista hankaloitetaan leikkaamalla metsätaloudelta 33 miljoonaa euroa vuodessa. M aaliskuun lopussa Suomen hallitus väänsi jälleen valtiontalouden kehyksistä ja tarvittavista sopeuttamistoimenpiteistä. Oikeilla kannustimilla lisättäisiin metsätalousyrittäjien investointimahdollisuuksia. sessä oli linjaus, jonka mukaan metsiin perustuviin elinkeinojen kannattavuuden parantamista jatketaan kansallisen metsäohjelman (KMO) mukaan. Näiden tarkoituksena on erityisesti investointeihin kannustaminen. Hallitukselta puuttui edelleen rohkeus edistää maallemme tärkeän metsätalousyrittäjyyden edellytyksiä. Metsänomistajia pelottaneet metsätilamaksu ja kiinteistövero kaatuivat, eikä lisärasitteita tullut. KOLUMNI N ähtäväksi jää, onko kehysriihen jälkeen investointeja luvassa, koska metsäteollisuudelle suunnattiin runsaasti verohuojennuksia. Aivan aluksi pitäisi oivaltaa, että metsänomistajat ovat myös yrittäjiä. Rakennustarvikkeet veroremonttiin ovat olemassa. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.. /kolumnit. Metsillä on maallemme niin paljon tarjottavaa, että niihin kannattaa panostaa. Lisäksi kuilu metsätalousyrittäjien pääomaverotuksen sekä muun yritysverotuksen välillä kasvoi. Heillä yritysmuotojen välinen veroneutraalisuus on saavutettu yhdistelmämallilla, jonka kasvurahastossa (expansionsfond) voisi olla meille opittavaa. Esimerkiksi valtion talouden kannalta tutkitusti positiivinen metsätalousyrittäjien sukupolvenvaihdoshuojennus jäi kehysriihessä jälleen toteutumatta. Y rittäjyyden verotuksen ei pitäisi olla niin riippuvaista yritysmuodosta kuin se nykyisin on. KMO:n toteuttamiseksi lisätarve olisi vähintään leikkauksen luokkaa. Hyvin ristiriitaista kehyspäätökMilloin metsänomistajat mielletään yrittäjiksi. Puun käyttöä on syytä lisätä. Pelkästään tuontienergian korvaaminen kotimaisilla polttoaineilla laittaisi kauppataseemme kerralla kuntoon. Ilman investointeja ei yrittäjyyttä pystytä kehittämään. Lopulta kehysriihi ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Metsät tarjoavat paljon mahdollisuuksia maamme tulevaisuudelle. Puuta markkinoilta kyllä löytyy. Metsänomistajat ottivat teollisuuden huojennukset ilolla vastaan, nyt vain odotellaan uusia puuta käyttäviä laitoksia. Vaikutus valtion talouteen olisi vähintään samaa luokkaa kuin suurten vientiyritystemme. Ei ole millään tavoin metsätalousyrittäjyyttä edistävää, jos verotus on pitkälti toistakymmentä prosenttia kireämpää kuin muilla yrityksillä. O n vaikea ymmärtää, miksi metsätalousyrittäjyyden toimintaedellytyksiä ei haluta edistää. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MAKASIINI • MAKASIINI • 1245_.indd 55 4.4.2013 17.20. Metsätalousyrittäjyys ei eroa muusta yrittäjyydestä investointitarpeissa. Silti etukäteen puhuttiin lähinnä sanktioista ja veronkiristykistä, vaikka oikealla politiikalla koko yhteiskuntamme voitaisiin rakentaa uusiutuvien luonnonvarojen varaan. Metsätalouden sukupolvenvaihdoshuojennusten lisäksi metsätilakauppaa olisi hyvä edistää metsävähennyksen laajentamisella sekä metsätilojen luovutusvoittoverohuojennuksella. On vaikea ymmärtää, miksi metsä talousyrittäjyyden toimintaedellytyksiä ei haluta edistää. Lääkkeet metsätalouden edellytysten parantamiseen ovat tiedossa. Verouudistuksessa kannattaisi katsoa myös mallia Ruotsista. Metsänomistajat valmistautuivat kehysriiheen ristiriitaisin tunnelmin. Pääomatulojen verotusta voitaisiin nopeasti huojentaa säätämällä tulot vain osittain verollisiksi. Ei tullut kyllä mitään muutakaan. Muiden yritysten toimintaedellytyksiä kyllä parannettiin esimerkiksi yhteisöveron alentamisella. Maaja metsätalousministeriön sekä valtiovarainministeriön olisi syytä lähteä nopeasti miettimään kokonaisremonttia metsätalouden edellytysten parantamiseksi
VIELÄKÖ RIEKKOA NAURATTAA. Soiden ennallistaminen on helpottanut riekon elämää. Entisöity suo voi olla riekolle jopa aidosti luonnontilaista suota mieluisampi elinpaikka. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA luhta 56 MAKASIINI 3 • 2013 1286_.indd 56 4.4.2013 17.22
Huhtikuisen metsäriekon tuntee ruskeasta päästä ja kaulasta, muu ruumis on vielä talvivalkoinen. VIELÄKÖ RIEKKOA NAURATTAA. 57 MAKASIINI 3 • 2013 1286_.indd 57 4.4.2013 17.22. Välissä kulkee näkymätön rajalinja. Riekkokukot päkättävät ja seisovat pystyinä vastakkain
luhta 58 MAKASIINI 3 • 2013 1286_.indd 58 4.4.2013 17.22. Syksyllä riekot saivat valkoisen talvipuvun liian aikaisin ja keväällä ne pitivät sitä liian kauan. Sen naukuvaa njiu-njiu-njiu -ääntä ei aivan oikopäätä yhdistä riekkoon. Suomalaiset metsäriekot ovat erikoinen poikkeus riekon levinneisyydessä. Ennen yhtenäinen levinneisyys sirpaloitui hajanaisiksi erillisparviksi, jotka eivät kohtaa toisiaan. Metsäriekko puolestaan piileksii ja päräyttää naurunsa vain pimeässä tai syvässä hämärässä. Tuntuririekko tähystelee näköalakivellä ja voi metelöidä soidinmenojaan ja reviirikahinoitaan vaaleassa kevätyössä tai keskellä kirkasta päivää. Tunturi-Lapin riekkokanta puolestaan säilyi. Elinympäristön huonontuminen johti romahdukseen kuitenkin vasta vuosikymmenten viiveellä. Vaikka metsäriekot sopeuttavat jokaisen käytöspiirteensä kanahaukan uhan varalle, ne joutuvat kanahaukan saaliiksi suhteellisesti helpommin kuin metso tai teeri. Pian puoliyön jälkeen koillistaivaalla saattoi aavistaa ensimmäisen aamunkajon. Teeren ja jopa metson sanotaan laulavan, mutta riekon ääni on käreä ja remakka. Vuosituhansia onnistunut piileskely vainoajien silmiltä ja kynsiltä ei enää sujunut, koska valkoinen lintu mustasta maasta oli liian helppo havaita. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin Pohjanmaan, Satakunnan ja koko eteläisen Suomen riekkoja ei paljon naurata. Riekko onkin tundran asukas, joka viihtyy äärimmäisellä metsärajalla ja sen pohjoispuolella. Metsä-Suomen riekkojen perivihollisena vaanii kanahaukka, joka tuntureilta puuttuu. Pehmeillä tai aroilla turvemailla Metsähallitus ennallistaa riekkosoita lapiotalkoina. Naarasriekko ehtii melkein täysruskeaksi hyvissä ajoin ennen munintaa. men takamailla. Tällä tavoin sekä riekko että kanahaukka ovat selvinneet tuhannet vuodet jopa Varsinais-SuoKoKeilun tulos oli myönteisesti dramaattinen: palautetuista soista tuli hetKessä seutuKunnan paras rieKKopaiKKa. Työvoima löytyy luonnonsuojelujärjestöjen vapaaehtoisista. Riekon suku katosi Etelä-Suomesta likimain viimeiseen lintuun. -Väh, -väh! -Vä-vä-vä-väh-vähväh! -Kopeuk-kopeuk-kopeuk! Riekot väkättivät joka suunnalla lähellä ja kaukana. M uistan nuoruudestani huhtikuun yön eteläpohjalaisella suolla. Kanahaukka ajoi ahtaalle Vaikka tunturin ja metsän riekot näyttävät aivan samanlaisilta, niiden käytös eroaa sananmukaisesti kuin yö ja päivä. Runsassoisessa Suomessa riekot löysivät tundran kaltaisen elinpiirin avosoilta ja niiden laidoilta. Se nauraa, kiroilee ja laskee kopeekkojaan. Syksyjen myöhästyminen ja keväiden aikaistuminen vaikeuttivat entisestään etelän riekkojen elämää. Välillä kuulin pehmeän niukumisen: -Njiu-njiu-njiu! Riekkorouva innosti valittuaan hyvin naisellisena. Metsäriekkojen alamäki alkoi 1960-luvun soiden ojituksista
Ja ihmisen korviin riekkoa naurattaa joka lennollaan. Kokeilun tulos oli myönteisesti dramaattinen: palautetuista soista tuli hetkessä seutukunnan paras Tuntuririekot elävät näkyvinä ja kuuluvina, sillä niiden ei tarvitse varautua kanahaukan saalistukseen. Myöhemmin Metsähallitus entisöi likimain jokaisen suojelualueisiin liitetyn suo-ojikon. Huhtikuun yöhämyssä myös metsäriekko uskaltaa metelöidä. Entisöity suo on osoittautunut riekoille luonnonsoita mieluisemmaksi elinpiiriksi. riekkopaikka. Samat koneet soveltuivat toisien ojien tukkimiseen ja toisien perkaamiseen. Ojat tukittiin ja ylimääräinen puusto korjattiin kuitupuuksi. Se on itsetietoinen ja varma komeudestaan. Soidinaikaan riekkokukkoa naurattaa. Kun vaarojen metsitys onnistui, riekkoparvet hiipuivat. Kumppani löytyy omin avuin Metsähallituksen eräsuunnittelija Timo Eskola haluaisi luoda ennallistetuista ja luonnonsoista verkostoja tai käytäviä. Koillismaan suurten sotakorvaussavottojen seurauksena vaaroille syntyi vesaikkoista tekotundraa, joilla etelän kaupunkien kanakoirametsästäjät kulkivat riekkometsällä. 59 MAKASIINI 3 • 2013 1286_.indd 59 4.4.2013 17.22. Reviirin rajalla kaksi koirasta seisoo korkeina vastakkain runsaan metrin etäisyydellä. Vuosituhannen vaihteessa Kihniöllä kokeiltiin tällaisten ojikkojen entisöimistä riekkomaiksi. Edestakaisen möyrinnän tuloksena ennallistetuilta soilta löytyy enemmän vesaikkoa ja suojapiiloja kuin luonnonsoilta. Suo turmeltui suona, mutta ei kehittynyt kannattavasti puuta tuottavaksi metsäksi. Ennallistettu suo kelpaa Metsäntutkijoiden nykykäsityksen mukaan soiden ojitusvyöryssä kuivattiin melkoinen pinta-ala liian karuja avosoita. Pehmeämmillä turvemailla tarvittiin lapiotalkoot yhteistyössä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Niiden kautta sinne tänne eristäytyneet riekkoparit ja -parvet voisivat löytää yhteyden toisiinsa. Ne eivät tappele vaan päkättävät kuin pässit. Poikasravinto – hyönteiset ja hämähäkkieläimet – elpyvät nopeasti pohjaveden noustessa. Useimmiten soidin on edestakaista lentelyä kymmenen hehtaarin kevätreviirillä. Vähän aiemmin ihmistoimet loivat tahattomastikin riekkoparatiiseja. Jossain taustalla kuuluu kutsuva niukuminen. Pohjois-Pohjanmaalla liian karuja ojikkoja ryhdyttiin entisöimään myös kunnostusojitusten yhteydessä. Mutta harvassakin kannassa jokainen lintu löytää keväällä kumppanin ihan omin avuin
Kun tilan maat aikanaan jaettiin, Hannulle jäi 24 hehtaaria metsää, veljelle ja sisarelle omat osuudet. Vuonna 2003 Vauhkonen harvensi niitä ensimmäisen kerran hankintakauppana. 1985 ENNEN & NYT Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. ”Maisemastakin tuli kauniimpi, kun kuivista oksista päästiin. Sitä ennen paikassa olivat laiduntaneet eläimet, viimeisinä vuosina yksi lehmä ja hevonen. Onneksi mäntyjen viereen sentään istutettiin koivikko. Oksattomat rungot näyttivät hyviltä ilta-auringossa.” Männyt kasvoivat yhä niin vauhdikkaasti, että Vauhkosen piti 2007 harventaa metsää uudelleen. Se Vauhkosta hieman harmittaa, että pellolle tuli istutettua nimenomaan mäntyä, mutta niin oli siihen aikaan tapana tehdä. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Ei sekään silti itsestään menestynyt. Lumi on tehnyt tuhojaan.” Kuusi olisi pärjännyt ravinteikkaassa maassa paremmin, ja koivut tekisivät pihapiiristä valoisamman. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT HANNU VAUHKONEN N aarajärvisen Hannu Vauhkosen kotitilan pellot olivat pieniä ja kivisiä: yhden mölikän kun maasta nosti, jo nousi toinen vastaan. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Avaran maiseman tilalla kasvavat nyt männyt. Sitten oli vuorossa pystykarsinta, jonka tuloksiin isäntä on tyytyväinen. ”Nyt männyillä on tilaa kasvaa, mutta niiden jälkeen vaihdan puulajia. Kamera tallensi yläkerran ikkunasta sekä pelaajat että taustalla kasvavan taimikon. ”Risukkoahan siitä syntyi, oksaisia puita. Männikön alle on jo syntynyt melkoinen kuusikko.” 2012 Männikköä ei enää viime vuonna tunnistanut samaksi pelloksi, jonka kupeessa pelattiin sulkapalloa 1985. ”Aikanaan peltotöitä riitti meille koululaisillekin syksyyn asti. Sitten isäntä jättää parhaat yksilöt odottamaan päätehakkuuta. Lähetä ne meille Metsälehteen. Alla kasvaa kuusikko Toistaiseksi on kuitenkin elettävä mäntyjen kanssa. ”Hoitotöitä on riittänyt tähän päivään asti”, Vauhkonen toteaa, sillä entinen pelto ei ole hänen ainoa metsäpalstansa. Myöhemmin, kun pelto puski jo mäntyä, Männikkö ikkunassa Pellolle istutettu metsä muutti Vauhkosten piha piirin Naarajärvellä. Jossakin vaiheessa täytyy tehdä vielä yksi harvennus. Kukaan lapsista ei halunnut jatkaa tilaa, ja pellot metsitettiin. Vuosikasvun vahvuus oli senttimetrin luokkaa mutta puuaines heikkoa. MAKASIINI • 1290_.indd 60 4.4.2013 17.23. Toiveissa on tukkipuuta. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Illalla pääsimme rantasaunaan kylpemään. Vuonna 1980 perhe istutti männyntaimia muun muassa 1,5 hehtaarin alalle pihan tuntumaan. oli joskus aikaa pelata sulkapalloa kesävieraiden kanssa. Se oli kuin palkinto”, Vauhkonen muistelee
Palkinnoksi arvomme viisi Lapuan Kankureiden pyyhepakettia. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Paketti sisältää kaksi keittiöpyyhettä. Kaikki 29. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.. YKSIN Y SSÄ Hakkuukoneen kuljettajaa yksinäisempää työtä tuskin on ollut kuin entisaikojen majakanvartijoilla. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT ARI KOMULAINEN Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. . TEEMA: PUUNKORJUU MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.agrimarket.fi Annons 230 x146mm.indd 1 2013-02-11 15:14:58 1289_.indd 61 4.4.2013 18.13. Arpaonni suosi tällä kertaa Rauli Vuorenniemeä Kuopiosta ja Jussi Moisasta Paltamosta. Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. huhtikuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Silti monien odotukset kohdistuvat pimeydessä puurtavaan osaajaan. MISTÄ PIDIT. Kiitos kaikille palautteesta! MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli. VIIME NUMERON artikkeleista eniten ääniä sai puunkorjuusta kertonut artikkeli ”Yksin yössä”
MAINETTAAN TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Graavilahna on erinomaista särvintä leivän päällä. PAREMPI TAPIONPÖYDÄLTÄ MAKASIINI • 1251_.indd 62 4.4.2013 17.24
S ärkikalojen heimoon kuuluva lahna on litteä ja korkea kala. Lahnaa säilöttiin puupyttyihin suolan kanssa, jolloin niiden suolaantuminen kesti useita viikkoja ja ne säilyivät kauan. Suomessa vapaa-ajankalastajien vuotuinen lahnasaalis on yli 2000 tonnia. Lahna on kuitenkin mainettaan parempi ja varsin maukas ruokakala. Kastele paketti. Nykyään suositaan graavisuolausta. Tavallisesti lahna on noin kilon painoinen. Ripottele mausteet kalan pinnalle ja astian pohjalle. Laita paketti hiillokselle ja anna kypsyä kummaltakin puolelta noin 20–25 minuuttia kalan koosta riippuen. Leikkaa kalasta ohuita viipaleita. Kilon painoiseksi lahna tulee 10–15 vuoden ikäisenä, sukukypsäksi 7–11 vuoden ikäisenä. Tästä johtuu veden sameneminen. Voit myös siivuttaa kalan jo ennen suolaamista, jolloin kala on syöntikelpoista hieman aikaisemmin. Kiuruvedellä pappi kuulutti kirkossa lahnankudun alkamisesta. Lahnaa on karsastettu sen takia, että se voi saada joissakin vesissä mudan makua. Nuorena se on väriltään hopeinen, vanhemmiten kuparinvärinen ja tumma. PAPERISSA KYPSENNETTY LAHNA KILON LAHNA RKL KARKEAA SUOLAA Perkaa ja suomusta lahna. Paperiin kääritty ja takassa kypsennetty lahna on miedosti savunmakuinen ja mehevä. Sitä pyydetään kotitarpeiksi useimmiten suurisilmäisellä verkolla, rysällä, katiskalla ja mato-ongella. Lahnan kutuaikoja onkin nimetty samanaikaisten ilmiöiden, muun muassa nimipäivien mukaan – vanha kansa puhui Eskilin lahnasta. Kääri lopuksi pari sanomalehtikerrosta kalan ympärille. Suolalahna oli aiemmin suosittu arkiruokana. Lahnan kutu oli ennen vanhaan tärkeä tapahtuma. Se kasvaa harvoin yli viisikiloiseksi, mutta onpa Vesijärveltä Hollolasta saatu vuonna 1912 ennätyslahna, joka painoi 11,5 kiloa. Järvikalassa saattaa olla lapamadon toukkia, joita suola ei tapa, joten kala pitää pakastaa. Sisä-Suomessa otettiin mato-ongelman takia ennen vanhaan vuosittain pakollinen matokuuri. Laita kalan puolikkaat päällekkäin astiaan ja anna suolaantua seuraavaan päivään. Kun puhutaan lahnavesistä, tarkoitetaan sitä, että parvissa liikkuva lahna etenee hitaasti pitkin pohjaa etsien mudasta ruokaa ja samalla jokainen vesikasvi revitään irti. Kääri kalan ympärille ensin kerros voipaperia, sitten sanomalehteä ja vielä kerros voipaperia. PAREMPI MAKASIINI • 1251_.indd 63 4.4.2013 17.24. Tuoretta lahnaa on kypsytetty myös paperiin käärittynä takassa. Kuhankeittäjää sanottiin lahnalinnuksi tai patakielaksi, sillä se lauloi sillä rannalla, missä lahna oli kutemassa. Hiero suola kalan ympärille ja sisään. Lahna on maukas ruokakala, joka sopii niin savustettavaksi kuin suolattavaksikin. Lahna kutee sameissa ruovikkoisissa vesissä jaksoittain touko-kesäkuussa, kun vesi on lämmennyt 15-asteiseksi. GRAAVILAHNA KILON LAHNA , RKL KARKEAA SUOLAA TL SOKERIA VALKOPIPPURIA TILLIÄ Perkaa ja suomusta lahna. Veden sameneminen ja pohjakasvien pintaan nousu ovatkin kalastajille varma merkki lähettyvillä ruokailevasta lahnaparvesta. Lahna on pitkäikäinen ja suhteellisen hidaskasvuinen, kasvua kertyy vain 3–4 senttiä vuodessa. Suomessa parhaat lahnakannat elävät Eteläja Keski-Suomen järvissä sekä matalissa merenlahdissa rannikkoalueella ja saaristossa. Poista selkäruoto ja isommat ruodot. Yli kilon painoisten lahnojen rasvapitoisuus on 4–10 prosenttia ja ne soveltuvat hyvin savu-, uunitai suolakaloiksi. Verkolla, rysällä tai ongella Lahna on yleinen saaliskala
Hyvällä säällä niintä voi kuivattaa myös ulkona, esimerkiksi aidan Mato nkuteet lehM uksesta KÄSIN TEHTY 64 MAKASIINI 3 • 2013 1252_.indd 64 4.4.2013 17.26. Liota tarpeen mukaan Puun kuori irrotetaan pitkinä soiroina ja niihin jätetään kaarna kiinni. Menneiden aikojen liiankin ahkeran niinenkiskonnan vuoksi metsälehmus on kuitenkin valitettavan harvinainen metsissämme. Jotkin muutkin puulajit kelpaavat. k eväällä puun nesteet alkavat liikkua ja puun ja kuoren välissä oleva jälsikerros kasvaa. Lehmuksen eli niinipuun kuoresta voi erottaa liottamalla ohuita ja sileitä niinisiivuja, joita voi käyttää monenlaisiin tarpeisiin. Kuoret voi laittaa esimerkiksi järveen, ojaan tai muuhun veteen likoamaan. Kesällä liotusajaksi riittää pari kuukautta. Tällä on merkityksensä luonnonmateriaalien keräilijälle, sillä keväällä ja vielä alkukesästäkin puiden kuori lähtee helposti irti. Esimerkiksi jalavan kuoresta saa helposti niintä, myös katajalla on ohut niinikerros. Eräänä syksynä panin lehmuksenkuoria puroon likoamaan ja nostin ne vasta kevättalvella jäiden lähdettyä. Silloin niinikuidut hajoavat, eikä niitä voi käyttää. Siksi liossa olevia kuoria on aika ajoin hyvä käydä katsomassa. Eri puulajeilla on eripituinen liotusaika. Kuivatin niinet ilmavasti puuvajassa orrelle ripustettuna. Kylmässä vedessä koko talven kestänyt liotusaika ei ollut liikaa. Niini irtosi hienoina, paperinohuina siivuina. Jos kuoret sitoo ensin nipuiksi ja panee nippujen päälle kiviä painoksi, ne pysyvät vedessä paikallaan. Liotusajan pituuteen vaikuttavat sekä lämpötila että liotettavien kuorten paksuus. Nykyisin niinipuun kuorta voi kerätä esimerkiksi kaupungeista kaadetuista puistolehmuksista. Esimerkiksi katajan ohuet kuoret ylilikoavat nopeasti
Sisimmät kerrokset sen sijaan eivät ole vielä ehtineet repeillä, vaan ne ovat ehjiä ja sileitä. Jälsi eli kasvukerros kasvaa puuta sisäänpäin ja sisäkuorta eli nilaa ulospäin. Tuntuu kuin pehmeä tuoksu muistuttaisi lehmuksen puuaineksen pehmeydestä ja miellyttävyydestä. Jalavan niini on tummempaa kuin lehmuksen niini. Puun kasvaessa rungon ympärysmitta vähitellen lisääntyy. Värivaihtelua sain mattooni vuorottelemalla jalavasta ja lehmuksesta liottamiani niiniä. Kestävä matonkude Perinteisesti hienompaa niintä on käytetty mattoihin ja karkeammasta on tehty köysiä. Karkeaa ja pehmeää Perinteisesti nuorten lehmusten niintä on arvostettu enemmän kuin vanhojen puiden, sillä nuorten puiden niintä pidetään sileämpänä. Niintä on mahdollista käyttää myös liottamattomana esimerkiksi korintekoon. Niinimatossa loimet ovat pellavatai hamppulankaa ja kuteet niintä. Kuivatut niinet on kostutettava uudestaan ennen punontaa. Itse en ole huomannut puun iän vaikuttavan niinen laatuun. Niinimattoja on kudottu ainakin Etelä-Karjalassa Vuoksen varren lehtokeskittymien tienoilla. Lehmusniinellä vanhat kerrokset ovat kuin pienisilmäistä pitsimäistä verkkoa, mutta jalavalla niini repeilee enemmänkin erillisiksi suoniksi. Tällöin vanhemmat niinikerrokset repeilevät verkkomaisiksi ja karkeiksi. Nuorimpia ovat puuaineksen lähellä olevat kerrokset, vanhat kerrokset ovat taas heti kaarnan alla. Oikein käsitelty lehmusniini tuoksuu erityisen hyvältä. Mato nkuteet lehM uksesta Lehmuksen kuoresta saa ohuita ja pehmeitä niinisiivuja, joista voi kutoa kestävän maton. Perinteisesti mattoihin onkin tehty värjättyjä raitoja tai muita kuvioita. kuvassa on puistolehmuksen liotettuja niiniä. Tosin niinipuut eivät entisinä aikoina välttämättä ehtineet kovin suuriksi edes kasvaa, ennen kuin ne jo kaadettiin. Ne ovat ehjiä ja sileitä. Nuoremmat niinikerrokset ovat kuitenkin vanhoja sileämpiä. 65 MAKASIINI 3 • 2013 1252_.indd 65 4.4.2013 17.26. Siellä on ollut saatavilla tarpeeksi niinipuita. Niinimattoon saa väriä jalavasta ja lehmuksesta liotetuilla niinisuikaleilla. vanhassa ja paksussa puussa on enemmän niinikerroksia kuin nuoressa ja ohuessa puussa. Vanhat niinikerrokset repeilevät eri tavalla puulajista riippuen. oikeassa reunassa taas on nuoria, puuaineksen lähellä olleita niinikerroksia. Niintä voi värjätä sekä luonnonväreillä että kaupasta saatavilla väreillä. Myös muualta Suomesta on jonkin verran tietoja niinimaton kudonnasta. Oman mattoni kudoin räsymaton tapaan. Niinikuituja sisältävillä puulajeilla niinet ovat juuri nilakerroksessa. Niini on ilmeisen kestävää matonkudetta, sillä vanhoissa niinimatoissa loimet ovat saattaneet jo kulua poikki, mutta niinikuteet ovat vielä aivan ehjiä. Ulkona auringonvalo voi kuitenkin tummentaa niinisuikaleita. TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa päällä. vasemmassa reunassa on lähellä kaarnaa olleita vanhempia niinikerroksia, jotka ovat repeilleet verkkomaisiksi puun paksuuskasvun vuoksi. Niini on kuoressa puun vuosilustoja muistuttavina kerroksina. Etenkin Etelä-Karjalasta on säilynyt erittäin taidokkaasti kuvioituja mattoja. Tällaisesta niinenkäytöstä kerrottiin viime keväänä Metsälehti Makasiinissa 3/2012
Piirroksessa näkyy lehmuksen kuoren poikkileikkaus. Niinikerros on repeillyt etenkin kaarnan lähellä. 5 jos niinet ovat tarpeeksi pitkiä, ne voi kieputtaa sukkulalle ja pujottaa sen avulla loimien väliin. siksi silein niini on juuri puun lähellä, kaarnan läheltä saadaan karkeampaa niintä. 1 kuorten liottua tarpeeksi vaaleat niinisuikaleet irtoavat tummasta kaarnasta. Niinimatto 1 2 3 4 5 6 7 8 KÄSIN TEHTY 66 MAKASIINI 3 • 2013 1252_.indd 66 4.4.2013 17.26. keväällä ja alkukesästä kuori irtoaa hyvin puuta myöten. kostuttamalla niiniä hiukan maton saa kudottua tiiviimmäksi. Näin maton pinnasta tulee tasaisempi. 6 Lyhyet niinisuikaleet on pujotettava mattoon käsin. 8 Loimilankojen päät sidotaan lopuksi tiukasti kiinni. 2 vedessä niinet on helppo erotella ohuiksi kerroksiksi. 7 Hapsottavat niinenpäät voi leikata saksilla pois. 4 Niinisuikaleiden päät kannattaa leikata viistoiksi ennen kutomista mattoon. 3 Niinet kannattaa kuivata hyvin tuulettuvassa tilassa esimerkiksi orrelle ripustettuina
Konejuttumme kertoo moottori sahoista, joista ensimmäiset ovat van hempia kuin Metsälehti. Siitä voit verrata, miten sahasi poikkeaa vuosikymmenten takaisista malleista. 050 331 4137 1293_.indd 67 5.4.2013 17.36. www.metsakustannus.fi/mediatiedot Anna ilmoituksen puhua puolestasi Ilmoita Metsälehti Makasiinissa toukokuun juhlanumerossa Lukijakunta on erittäin uskollista. Metsälehti on ilmestynyt 80 vuotta. Niistä kannattaa ottaa hyöty! Metsälehden ja Makasiinin huomio arvot ovat keskimäärin huikeat 75 % (IRO Research 2011). Ilmoitukset mielletään sisällöiksi. Makasiini 10/IV ilmestyy 23.5.2013, deadline 7.5.2013 jarmo.rautapuro@metsakustannus.fi • puh. Merkkivuoden kunniaksi selvitämme, miten metsien hoito on muuttunut vuosi kymmenten kuluessa. He tietävät, että jokainen numero sisältää rahanar voisia vinkkejä ja tietoja. Suurin osa tilaajista on kestotilaajia. Ne koetaan hyödyllisiksi ja ne luetaan tarkasti. Husqvarnan ilmoitus (ML 2/2013) Juhlanumeron teema on metsänhoito. Metsälehdellä on 190 000 lukijaa
Metsälain muutosesityksessä eri-ikäisrakenteinen metsienkäsittely pienaukkohakkuineen rinnastetaan kasvatushakkuisiin. Tämä tarkoittanee sitä, että tasaikäisrakenteinen metsätalous lähtee nollatilanteesta ja eri-ikäismetsätalous MAKASIINI • 1254_.indd 68 5.4.2013 17.37. Tällä laskelmalla on perusteltu, että eri-ikäisrakenteinen metsätalous on kannattavampaa kuin tasaikäisrakenteinen metsänkäsittely. Kirjoittajat mainitsevat että ”jos halutaan verrata tasaja eri-ikäismetsätaloutta, on verrattava optimoitua tasaikäismetsätaloutta optimoituun eri-ikäismetsätalouteen”. 2013 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄT HALTUUN Paikkatietojärjestelmät-erikoistumisopinnot on suunniteltu täydennyskoulutukseksi luonnonvara-alan ammattilaisille. Erikoistumisopinnot ovat lukuvuoden mittaisia, laajuudeltaan 30 opintopistettä. Lakimuutos aivan oikein lisää metsänomistajan valinnanvapautta metsiensä käsittelyssä, mutta myös vastuuta. Ihmeteltävää on, että mitään kritiikkiä ei ole ilmaantunut Suomessa, metsäntutkimuksen huippumaassa. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna, lähijaksoja 2-3 päivää kuukaudessa. Metsäorganisaatioiden täytyy pystyä neuvomaan metsänomistajaa eri vaihtoehtojen suhteen. Metsän uudistamisen velvoite, kestävyyden käsite, kuitenkin säilyy olipa metsänkasvatusmenetelmä mikä tahansa. Tällöin esimerkiksi paljaan maan ja eri-ikäisen metsän optimipuuston välinen vertailu ei riitä. Tässä asiassa, edellä sanottua toistaen, tarvitsemme metsäntutkijoiden apua, laskelmia. Keskustelun avaamiseksi ja pohdintaa varten olen tehnyt muutamia esimerkkilaskelmia perustuen eri-ikäiskäsittelyssä Pukkalan esittämiin puuntuotoslaskelmiin ja tasaikäiskäsittelyssä Metsäntutkimuslaitoksen Motti-ohjelmaan. On selvää, että heti tehtävät metsän uudistamisen ja hoidon kustannukset painavat tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kannattavuutta alas, kun toinen menetelmä lähtee heti poimintahakkuun tuloista 15 vuoden välein toistuen ja olettaen, että metsä uudistuu aina luontaisesti ilman kustannuksia. Voit myös halutessasi edetä järjestelmien suunnitteluun ja alan yritystoimintaan asti. 6.5. Tämän tapaiset vertailulaskelmat ovat oikeastaan metsäntutkijoiden alaa, jolloin ehkä todistusvoimaa löytyy enemmän. Teoreettisesti asetelma voi olla perusteltu, mutta onko se käytännössä tasapuolinen. Koulutusta ja neuvontaa varten täytyy olla välineitä, joilla tuodaan avoimesti esille olemassa olevan puuston eri käsittelyvaihtoehtoja kannattavuuslaskelmineen ja todennäköisine riskeineen, monimuotoisuutta unohtamatta. jatkuvan kasvatuksen) kannattavuusvertailuja tasaikäisrakenteiseen metsienkäsittelyyn verrattuna. En missään nimessä vastusta eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta, on hyvä, että vaihtoehtoja on ja ehkäpä negatiiviset paineetkin purkautuvat metsätaloutta kohtaan. Käytännön elämässä metsänomistajalla on metsiköissään erilaisissa kehitysvaiheissa olevaa puustoa. Eikö menetelmiä pitäisi verrata samoista lähtökohdista, samansuuruisesta puustosta tai paljaasta maasta alkaen. KLAPISÄKIT Edullisesti netistä ! Hyvä valikoima isoja ja pieniä kotiin toimitettuna! www.säkkikauppa.fi 040-9310300,14500 Iittala KOULUTUSTA MYYDÄÄN optimipuustosta. Mielestäni tutkijoiden pitäisi viimeistään nyt tehdä näitä vertailulaskelmia. ELJAS HEIKKINEN Tarvitaan avoimuutta, ei tarkoitushakuisuutta TIMO PUKKALA, Erkki Lähde ja Olavi Laiho kirjoittivat vastineen (Metsälehti 5/2013) kaksi numeroa aikaisemmin ilmestyneeseen Mikko Riikilän tekemään kirjoitukseen, jossa kyseenalaistin eri-ikäisrakenteisen metsätalouden (ns. Yllätyksekseni esimerkiksi nuoren kasvatusmetsän tilavuudeltaan yhtä suuren puuston käsittely oli kolmen prosentin korolla tasaikäisrakenteisessa käsittelyssä kannattavampaa kuin eri-ikäisessä käsittelyssä. Vastineen kirjoittajat katsovat kuitenkin, että ”yksittäisten käsittelyohjelmien vertailulla, jollainen Metsälehdessäkin oli, ei ole todistusvoimaa”. Tosin erot ovat pieniä. Timo Pukkalan laskelmat lähtevät tasaikäisrakenteisessa metsätaloudessa paljaasta maasta ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous optimaalisesta eri-ikäisestä puustosta. Opinnot suoritettuasi osaat käyttää paikkatietojärjestelmiä laajasti, syvällisesti ja analyyttisesti. Lisäksi esityksessä uudistushakkuun läpimittaja ikäkriteerit poistetaan, jolloin metsikön voi uudistaa missä kehitysvaiheessa tahansa. LUKIJOILTA www.karelia.fi/erikoistumisopinnot HAE OPINTOIHIN 15.4
50 milj. 0400 236 145 hakee OULUN SEUTU Metsänhoitoyhdistys Oulun Seutu toimii Oulun, Kempeleen ja Hailuodon kuntien alueella. 0500-372506 tai tj. Iisalmen Sahat Oy on v. 09 315 49 847 MAKASIINI • 1254_.indd 69 5.4.2013 17.37. Liikevaihtomme on n. Tarjoamme sinulle positiivisen työilmapiirin lisäksi monipuolisen, haasteellisen, sekä vastuullisen ja itsenäisen työnkuvan. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 30.04.2013 mennessä osoitteeseen: Petri Hämäläinen, Iisalmen Sahat Oy, PL 136, 74101 Iisalmi tai sähköpostilla osoitteeseen petri.hamalainen@ipowood.fi. 750 000 m3 pääsääntöisesti Pohjois-Savon alueelta. Paikka täytetään 1.8.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. IPO Wood 2x140mm_92mm 26.3.2013 11.10 Sivu 1 Humuspehtoori Oy METSÄALAN OSAAJAA bioenergian tuotannon kehitystyöhön. Hankimme puuta vuosittain n. Tehtävässä tarvitaan hyvä metsäalan koulutus ja metsäkoneiden käyttökokemusta. 60. Petri Hämäläinen p. Ilmoita Metsälehti Makasiinissa Jarmo Rautapuro, p. haemme palvelukseemme ALUE-ESIMIESTÄ PUUN OSTOON Toimenkuva muodostuu puunhankinnan eritehtävistä painottuen ostotoimintaan. Yhdistykseemme kuuluu 1500 metsänomistajaa jotka omistavat metsää noin 60 000 hehtaaria. Moderni vuonna 2001 valmistunut tuotantolaitoksemme sijaitsee Iisalmessa. 1922 perustettu, yksityinen sahalaitos. Lisätietoja: Reino Mantsinen, puh. Tehtävään valittavalta odotamme: metsätalousteknikon tai -insinöörin koulutusta muutaman vuoden työkokemusta vastaavassa tehtävässä hyviä ihmissuhdetaitoja ja positiivista asennetta käytännönläheistä ja tuloshakuista työotetta kykyä itsenäiseen työskentelyyn Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Veikko Jauhiainen p. euroa ja henkilöstövahvuutemme n. Palveluksessamme on viisi toimihenkilöä. Hakemukset 30.4.2013 mennessä osoitteeseen mikko.harju@mhy.fi tai Metsänhoitoyhdistys Oulun Seutu, Isokatu 70, 90120 Oulu. Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Mikko Harju puh 040-7197640 ja puheenjohtaja Juha Sipola 040-3556853. Palkkaus YT / Meto – työehtosopimuksen mukainen. Toimialueena joko Valtimo, Nurmes, Rautavaara tai Nilsiä, Juankoski, Siilinjärvi, Tuusniemi. MHY Oulun seutu 2x120_92mm 3.4.2013 10.09 Sivu 1 PALVELUKSEEN HALUTAAN Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.. Toimi on aluksi määräaikainen, mutta se tullaan vakinaistamaan myöhemmin. Pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä muihin tehtäviin haemme Oulun toimipisteeseen Metsäneuvojaa Edellytämme hakijalta markkinointihenkisyyttä, omaaloitteisuutta, kokemusta kunnostusojitus toiminnasta, puukaupasta ja korjuupalvelusta. 044-530 2221
KRYPTO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 70 MAKASIINI 3 • 2013 1255_.indd 70 5.4.2013 17.40
onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. maisteri, Kirkkonummi (kahvipannu lämmin klo 14.30–16 MTK:ssa Venlassa, Simonkatu 6) 28.4. Jari Räisänen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, Askainen Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MeRKKIPäIvIä Metsäkustannus Ulla Ylikangas on nimitetty palvelupäälliköksi Metsäkustannuksen asiakaspalvelussa 1.4.2013 alkaen. Palsta on avoin kaikille lukijoille. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. ja metsät. 1255_.indd 71 5.4.2013 17.40. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIKRYPTO 3 Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Marjatta Honkanen, Luopioinen, Marja-Maija Laakso, jyväskylä ja Martti Markkula, Renko. Markus Lassheikki, kehitysjohtaja, maat. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. tohtori, Espoo 50 VUOTTA 21.4. Erkki Lipas, maat. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIoSoITE LÄHIoSoITE PoSTInUMERo PoSTIToIMIPAIKKA PoSTInUMERo PoSTIToIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjoITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMERonI LEHdEn oSoITELIPUKKEESTA 75 VUOTTA 23.4. Juha Lahtinen, Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen hallituksen varajäsen, Padasjoki (matkoilla) 25.4. NIMITYKSIä Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 25.4. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. ja metsät. UPM-Kymmene Björn Wahlroos valittiin uudelleen UPM-Kymmene oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi ja Berndt Brunow varapuheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa, joka pidettiin viime viikolla varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. 2013 – ??/?
pilkkeitä Syksyn lukijamatka matkaa länteen, Yhdysvaltojen länsirannikon kolmeen osavaltioon. painos 2011). Helens -tulivuori, Tyynenmeren rannat, Oregonin metsätaloutta ja Kalifornian punapuumetsiä, amerikansuomalaisuutta eilen ja tänään, viinitarhoja ja tietysti San Franciscon Golden Gate -silta. Seuraa Metsälehden ilmoittelua, tarkempi matkaohjelma julkaistaan toukokuun Metsälehti Makasiinissa. Metsälehden oppaana on Mikko Häyrynen. on pientä ja vähän isompaa, harmaata ja räikeän kirjavaa, maalla ja vedessä, petoja ja kasvinsyöjiä. Hetken selailun jälkeen nimi on selvillä: mäntylude! Samalla saa käsityksen ludelajistomme monipuolisuudesta: 513 lajia. Pitkällä kärsällään mäntylude imee nesteitä männystä. Syksyllä jo aikuisikään ehtineet luteet siirtyvät metsämaahan karikkeen joukkoon, missä lumipeite pitää lämpötilan siedettävänä koko talven. ei muuta kuin kaivetaan esiin Teemu Rintalan ja Veikko Rinteen kirja Suomen luteet (2. Koko kesän mäntyluteet ovat piilossa korkealla puiden latvuksissa. Luteet kuuluvat nivelkärsäisiin yhdessä kaskaitten kanssa. Sen voi nähdä keväällä, kun se kömpii maan suojasta ravintopuuhunsa. – la 12.10.2013 Tervetuloa mukaan! Metsälehden lukijaMatka SeattleSta San FranciScoon sä vatsaa vasten niin, ettei se haittaa liikkumista. Se lienee silti metsänkasvattajan kannalta täysin harmiton otus, toisin kuin peltolude ja punalatikka. Varaa jo matkapäivät kalenteriisi! ke 2.10. Perhosilla imukärsä on siististi rullalla silloin kun ne eivät käytä sitä, mutta luteitten imukärsässä on nivel. TeKSTi SePPo VuoKKo KuVA JorMA PeiPonen KaarnanrusKea isohko lude ryömimässä männyn rungolla huhti-toukokuun vaihteessa. 1256_.indd 72 5.4.2013 17.41. Mäntyludetta näkee harvoin, mutta se saattaa olla yleisempi kuin luulemmekaan. ne voivatkin taivuttaa kärsänMännyn nimikkolude Mäntylude on viettänyt talven karikkeen suojassa ja kiipeää nyt omaan valtakuntaansa männyn vehreään latvukseen. Kahden miljoonakaupungin väliin mahtuu paljon; Kaskadien jylhä vuorijono ja Mt. Alkukesästä se viettää siellä häitään, ja niin syntyy uusi ludepolvi
SEuraava METSÄlEHTI MakaSIINI IlMESTyy 23. ensi numerossa METSÄNHOITO teema Miten metsäopit ovat muuttuneet 80 vuoden aikana. huhtikuuta. N IS u la 73 MAKASIINI 3 • 2013 1257_.indd 73 5.4.2013 17.41. Seuraava Metsälehti ilmestyy 25. TOukOkuuTa. lu ST O / M ET SÄ H a ll IT u kS EN kO kO El M a / P
Isäkin on puuseppä ja valmistaa keinutuoleja viereisessä hallissa. Minulla oli jo ollut mielessä, että pitäisi keksiä jotakin omaa. Asiakkaitani ovat kotimaiset huonekaluteollisuuden yritykset, ja yksittäisiä eriä menee Saksaan saakka. Neuvottelimme hinnasta pitkään, mutta lopulta kaupat syntyivät. Vieraan töistä täytyy päästä pois, aina. Poratappi on ollut sata vuotta samannäköinen. Koivutapin vahvuus on 6-16 millimetriä. Kun kalusteyrityksillä on myyntikampanjoita, sen näkee täällä. Olin töissä kylpyhuonekalustetehtaalla ja käytin konetta, joka asensi puutappeja komponentteihin. Poratappien valmistuksen aloitin viime syyskuussa. Työnjohtaja soitti toimittajalle, ja selvisi, että hän oli lopettanut tuotannon. Tarvitaan viittä konetta, ennen kuin tapit ovat pussissa. Alkuvuonna koivua on kulunut 10–12 kuution kuukausivauhtia. Välillä saatan tehdä viikon ympäripyöreitä päiviä, ja sitten on viikko hiljaisempaa. 74 MAKASIINI 3 • 2013 1258_.indd 74 5.4.2013 17.42. ”Niille piti rakentaa uusi halli, kun ne vaativat tilaa 300 neliömetriä”, Artturi Kankeri kertoo. Jos huonekaluja ei osteta, ei mene tappejakaan. Kerran olivat tapit vähissä. Kehitänkin parhaillani tappia, jossa on liima valmiina.” LEIPÄ PUUTAPEISTA Nuori puuseppä Artturi Kankeri pystyy valmistamaan miljoona poratappia päivässä. Nyt keinutuolia käyttää kaksivuotias tyttäreni. Isä sahasi vaikeimmat kohdat, mutta minä kasasin, hioin ja lakkasin. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT HARRI JOENSUU ”TEEN PORATAPPEJA perheyrityksessämme Nakkilassa. Laudan pitää olla tuuma kertaa kolme, puusepänkuivaa ja hyvälaatuista. Materiaalina käytän koivua, joka on liitoksissa tarpeeksi kovaa ja kestävää. PYSTYISIN valmistamaan miljoona tappia päivässä, mikä kattaisi koko Suomen poratappitarpeen, mutta tällä hetkellä määrä jää noin 400 000:een. Pakko sitäkin on jalostaa. Suvussamme kaikki yrittävät. Tapit ovat pieniä mutta valmistuskoneet isoja. Kukaan ei messuilla uskonut, mutta kyllä se minun tekemäni oli. Poratappeja eli pyörötappeja eli puutappeja – mitenkä vain – tarvitaan puuosien liitoksiin. Ilman niitä eivät pöydät ja sohvat pysy kovin kauan kasassa. Itse tein ensimmäisen keinutuolini kuusivuotiaana. VALMISTUIN PUUSEPÄKSI 2008, ja seuraavaksi täytän 24 vuotta. En ehdi pitkästyä. Koneet olivat myynnissä, ja seuraavana päivänä ajoimme isän kanssa katsomaan niitä. Pituutta voi säätää millimetrin välein. Työssä on niin monta vaihetta, että teen aina yhden päivän yhtä
saakka. Kirja tarjoaa tietoa uudenlaisista hoitomalleista. 42 € Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen ja Penttilä Saarinen ja P Saarinen ja P Kirjassa esitellään suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. 42,40 € 1259_.indd 75 4.4.2013 18.19. Hinta nyt 34 € – norm. 48,50 € Suomen puut ja pensaat Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. metsakirjakauppa.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Kevättyöt jo mielessä. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Kasvio esittelee loistavin valokuvin 440 rantojemme lajia ja alalajia. Erinomainen maastokäsikirja metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Kirja avaa luonnon moninaisuutta ja innostaa rantaretkille. Hinta nyt 36 € – norm. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 40,40 € 35 35 Nyt Nyt euroa euroa 34 34 Nyt Nyt euroa euroa 38 38 Nyt Nyt euroa euroa Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri Reinikainen ja T Reinikainen ja T Metsätyypit-opas esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen uutta tutkimustietoa käytäntöön. 38,40 € Metsä maisemassa suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Havainnollinen maisemasuunnittelun työkalupakki, jonka avulla yhteisen maiseman hoito helpottuu. Tilaa parhaat kevätkirjat nyt edulliseen hintaan. Mukana kirjan aineistoa syventävä CD-ROM. Tarjoukset ovat voimassa 10.5. Kirjassa on mukana DVD. Hinta nyt 38 € norm. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Syötä verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi KEVAT_2013. Hinta nyt 35 € norm. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. 38,40 € Metsänuudistaminen Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Hinta nyt 37 € – norm. Hinta nyt 34 € norm. Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.fi 34 34 Nyt Nyt euroa euroa Uudistettu painos! Uudistettu painos! 36 36 Nyt Nyt euroa euroa Suomen rantakasvio Henry Väre Jokaisen mökkiläisen, veneilijän ja kasviharrastajan käsikirja merenja järvirantojen kasvillisuudesta
Sinulla on työtehtävä, ja meillä on siihen ratkaisu. All rights reserved. Tuloksena on valikoima tehokkaita ja ergonomisia koneita – täynnä innovatiivista tekniikkaa ja nerokkaita ominaisuuksia. husqvarna.fi Copyright © 2013 Husqvarna AB (publ). Husqvarnan avulla selviät erilaisten töiden haasteista ja pystyt testaamaan mahdottomuuden rajoja. / metsa AD061_H_F_555_545_230x277_FI.indd 1 2013-03-19 09:54 1260_.indd 76 4.4.2013 18.20. HUSQVARNA 545 FX / FXT 45,7 cm³, 2,2 kW, 13 500 v/min, 8,1 / 8,3 kg, X-Torq ® , Smart Start ® , LowVib ® . Hinnat alkaen 840 €. Mahdottomilta tuntuvat tehtävät ovat olleet haasteemme jo yli 50 vuoden ajan. Skannaa QR-koodi tai käy osoitteessa husqvarna.. Kampanja jatkuu 30.4.2013 saakka tai niin kauan kuin varastoa riittää