Metsälehti 7/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

metsänomIstaja PolttoPuiden teosta Pikatesti KännyKäsTä relasKooppi kesätyö 17 000 Taimen uraKKa metsäsuomi 2050 uHKana puun yliTuoTanTo pikkupaakut maahan yksivuotisina • siemensadosta huono • Krim tuntuu kannollakin KYSYMYSTÄ Te em a : is Tu TT a m a a n 10. HuHTiKuuTa • numero 3/2014 • 9 € • www.meTsaleHTi.Fi M eT SÄ le h Ti M a Ka Sii n i 3/2 01 4 2346_.indd 1 3.4.2014 21.03. Intoa riittää Kaisa Kortteen ja Timo Fagerin viikonloput kuluvat metsätöissä
KiiNTeÄÄN TaKuuHiNTaaN. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.fi aloiTuKselle aiKaTauluTaKuu. loPPuTuloKselle laaTuTaKuu. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. 2347_.indd 2 4.4.2014 9.13. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. Jämpti TM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. Tilaa JÄMPTiMeTsÄNuuDisTaMisPaKeTTi PuuKauPaN yHTeyDessÄ. Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa
28 rahaPUU: Hoidettu metsätie on ilo oMa Metsä 30 Metsänhoito: 18 kysymystä polttopuiden teosta 33 Pikatesti: Älypuhelimella mittamaan 34 Metsänhoidon PerUsteet: Relaskooppi tutuksi 36 tUtkiMUs: Saasteet vähenivät 37 Metsäläisen allakka: Nyt on kuorima-aika 38 MetsäPerintö: Vähennys tuloutuu veroksi 40 kysy Pois: Milloin kannattaa kylvää. metsälehti makasiini 30 56 6 SISÄLLYS NRO 3/7 10.4.2014 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Hyviä eväitä kasvupakettiin 6 MetsänoMistaja: Maalla on mukavaa 12 VastaiskUa Viritellään Reijo Lahtosen vetämä Savottaryhmä valmistautuu valittamaan kartellipäätöksestä. 60 kolUMni: Energiapolitiikan kelirikko 62 taPionPöydältä : Enemmän kalaa 64 käsin tehty: Voitele pihkalla 70 MakasiinikryPto 72 Pilkkeet: Jäkälä maistuu mamulle 74 tUote & tekijä: Intohimona intarsia Jo RM a Lu H ta SE PP o Sa M u LI a N N a Ba CK 3 MAKASIINI 3 • 2014 3 MAKASIINI 3 • 2014 2348_.indd 3 4.4.2014 19.57. 14 VUodessa tarhalta Metsään 15 MetsätyyPPi: Mikä on metsän vaikein eläin, Hannu Hautala. 16 Markkinat: Hiljalleen parempaan päin 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Perintöverot kuitataan puulla 19 Verkosta: Suositellaanko suosituksia teeMa: istUttaMaan 20 toisenlainen kesätyö Jere Periniva rehki kolme viikkoa helteessä ja istutti 17 000 männyntainta. 44 tUoteUUtUUdet: Puut kyytiin pokaralla 46 kohti PUiseVia aikoja: Puun ylituotanto uhkaa 2050 lUonnosta 56 lUhta: Hirveitä ääniä yössä Pöllön rääkäisy voi pelästyttää kevätyössä
Myös paikallinen saha olisi valmis lisäämään tuotantoaan, jos se vain on mahdollista tehdä kilpailukyisesti. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. CLT-levyä voitaisiin käyttää Kajaaniin suunnitellussa puusairaalassa. Yhteydet muualle maailmaan ovat tärkeitä ja siihenkin Kuhmon seminaarissa löytyi uusi avaus: rautatie Jäämerelle lyhentäisi sahatavaran matkaa Kiinaan huomattavasti. Mikko Riikilä taas pohtii, miltä metsissä näyttää silloin, kun tämän kevään taimikot ovat ensiharvennusiässä. 09 315?49?807 Hanna lehto-isokoski Tiia Puukila p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. Sen jälkeen puun energiakäyttö sentään on lisääntynyt. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs ta. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammattilehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. Myös tasavertaiset edellytykset osallistua energiantuotantoon parantaisivat sahojen kilpailukykyä. Metsät kasvavat paljon enemmän kuin puuta käytetään. Kuhmon kaupungissa uusiutuvan energian osuus on noussut jo 63 prosenttiin, mikä lienee maailman ennätys. Puun käytön edistämiseksi kunnat voivat tehdä paljon, mutta siihen tarvitaan myös valtiota. Sahalla odotettiin kehysriihestä pientä kädenojennusta vientiteollisuudelle. Tässä numerossa virittäydymme pian alkavaan viljelykauteen. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Hannu Jauhiainen selvittää, miten palkataan nuori istuttamaan taimia. Ensimmäiseksi hallitukselta odotetaan viisasta energiapolitiikkaa, joka vauhdittaisi Suomen irtautumista fossiilisista polttoaineista. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. Kuhmossa oli koolla iso joukko metsänomistajia ja metsäammattilaisia miettimässä, miten metsistä voitaisiin saada vielä lisää. vuosikerta, perustettu 1933. Levystä voi rakentaa myös vaikkapa tuulivoimalan torneja, kuten Saksassa on tehty. 09 315?49?803 Eero sala p. Hajautettu tuotanto, paikallisuus ja ekologisuus ovat entistä ajankohtaisempia, ja kaikkiin niihin metsä ja puu sopivat hyvin. aikakauslehtien liiton jäsenlehti issN 0355-0893 makasiinin levikki: 36?084 (lt/12) painopaikka paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 3 • 2014 2349_.indd 4 4.4.2014 19.58. Esimerkiksi huojennus polttoaineveroon olisi kaukana itärajalla ollut tervetullut kannustin kasvuun. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Esimerkiksi Espoon Nuuksioon rakennetussa luontokeskus Haltiassa on itävaltalaista puuta. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Seminaariväelle esiteltiin, miten Kainuun metsien varaan olisi pelkästään hakkeen tuotannossa mahdollista synnyttää tuhat uutta työpaikkaa ja 8,5 miljoonan euron puunmyyntitulot. Kajaanin paperitehtaan lakkauttaminen 2008 jätti maakuntaan ison aukon. Kainuussa on sama tilanne kuin muuallakin Suomessa. Varsinkin puisiin kerrostaloihin sopiva tuote on jo Suomessa tuttu, mutta tähän asti sitä on tuotu ulkomailHyviä eväitä kasvupakettiin PEFC/02-31-162 Kannen kuva seppo saMuli Metsäkustannus Oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?842 ansa seppälä p. Biotaloudella on hyvät näkymät niin Kainuussa kuin muissakin Suomen maakunnissa. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. S amaan aikaan, kun ministerit esittelivät kehysriihen saavutuksia Helsingissä, kainuulaiset hahmottelivat omaa kasvupakettiaan. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Sitä ei kuitenkaan saatu, päinvastoin veroa kiristettiin. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Sahatavaran jatkojalostuksesta hyvä uutinen on kuhmolainen yritys, joka ryhtyy kesällä valmistamaan ristiinlaminoitua puulevyä (CLT). Maakunnan häpeäpilkkuja ovat Kajaanissa palava kivihiili ja joukko öljykattiloita
HuHtikuussa Aprillipäivä oli aurinkoine n, mutta tuulinen Eurajoen Pinkjärven vaellusreiti llä. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KuvA MiKA Linho 2625_.indd 5 4.4.2014 20.00. Kun katsoi metsässä ympärillee n, näki myös tuulen mahtavan voiman: kaikkialla oli tuulen kaatamia puita, juurakot pystyssä
METSÄNOMISTAJA METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 3 • 2014 6 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 6 4.4.2014 20.02
Toista kotitalouden hakesiiloa ei lähempää keskustaa löydy, ainakaan monta. Moottorisaha tuli valmistujaislahjaksi, raivaussaha äitienpäivänä. Metsänhoidon mausteena pitää olla vähän erikoisempaa. Siellä myös opetettiin kaikkea, esimerkiksi tunnistamaan harvinainen lapinsirppisammal”, Kaisa kertoo. Viikko toisensa jälkeen, ympäri vuoden. ”Ihan pienesti ei kannata näpertää, vaan erikoispuita pitää olla semmoinen ala, että sitä tulee rekkakuorma. Hirvikanta on nyt alhaalla, joten aika taimikokeiluille on otollinen. Haketta arvioidaan palavan 50 irtokuutiometriä vuodessa. Hakelämmityksen investointi on 35 000 euroa, joten takaisinmaksuaika on kymmenisen vuotta. Öljystä hakelämmistykseen Into näkyy Tampereella saakka, missä omakotitaloa muutetaan parhaillaan hak?elämmitykselle. ”Seuraavaksi pitäisi opetella käyttämään kuormainta, mutta metsään en lähde ajamaan.” Vähän erikoisempaa On aikainen kevät ja pellolla kauriiden ruokintapaikan luona ruokailee joutsenpari. Ulkopuolinen hakkuri hakettaa, muuten kaikki tehdään itse. Yksittäisiä runkoja olisi vaikea kaupittaa.” He, jotka istutettavat taimet sitten tukkipuina kaupittavat eli pariskunnan lapset, ovat nyt nelija seitsenvuotiaita. ”Ennen metsurikurssia en ymmärtänyt metsänhoidosta juuri mitään, mutta nyt riittää intoa.” Hankinnat ovat viimeiset pari vuotta liittyneet metsään. ”Puhutaan, että metsäkauris söisi kuusentaimia, mutta meillä ei ole ensimmäistäkään havaintoa”, Kaisan puoliso Timo Fager toteaa. ”Laskettiin, että hakelämmityksen kustannukset ovat neljäsosa nykyisestä neljän tuhannen euron öljylaskusta, eli säästöä tulee kolme tuhatta euroa”, Timo kertoo. Alkuperäisen hankinnan ja sukupolvenvaihdoksen jälkeen on tehty neljä muuta tilakauppaa ja metsäpinta-ala on kasvanut nykyiseen 101 hehtaariin. Kolme traktorikuormaa vuodessa. Kaisan vanhemmat ostivat maatilan rakennuksineen Kuohenmaan kylältä vuonna 1996. TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT seppo saMuli I nnostus polttaa rintaa, samoin tuore todistus, että Kaisa Korte on metsuri ja metsäpalveluiden tuottaja. Tervaleppää on luontaisestikin, samoin lehmusta. Sitä ei monessa paikkaa kasva, mutta Kaisalla on oma esiintymä. Omistuksen myötä tuli myös innostus. ”Siellä sai tehdä kaikkea, kuten ajaa hakkuukonetta. Maalla on Mukavaa Kaupungin kotkotukset saavat jäädä, kun Kaisa Korte ja Timo Fager suuntaavat viikonlopuksi metsätöihin Kangasalle, kolme peninkulmaa Tampereelta. Visakoivua on jo, seuraavaksi suunnitellaan tervaleppää ja lehtikuusta, ehkä saarneakin. Into vei metsurikurssille Kuruun, joka vaati kahden vuoden illat ja viikonloput, mutta antoi paljon. 7 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 7 4.4.2014 20.03. Metsäkauriit pärjäsivät vähälumisena talvena hyvin ilman ruokintaakin. Metsäkärryllä ajetaan tavara kasalle ja viljakärryllä hake kaupunkiin
Moottorisaha tuli valmistujaislahjaksi ja harvennusten koivut alkavat jalostua… 8 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 8 4.4.2014 20.05. METSÄNOMISTAJA iTse TeHdään MiTä eHdiTään, lopuT TilaTaan MeTsänHoiToyHdisTyksesTä Tai kylälTä
Ne harvatkin tarjolla olevat palstat ovat aika tyhjäksi hakattuja. Halutaan sidettä maahan, ehkä mukana on ripaus jotain isänmaallistakin. Silloin ei kuitenkaan ajatella vaadittua työmäärää eikä sitä, että palkaksi jää usein vain työn ilo. Koivutavara ajetaan klapikoneen ja kuivurin läpi henkilöauton kipattavaan kärryyn ja myydään Tampereelle pihaan toimitettuna. Hinta alkaa irrota puuston arvosta, varsinkin pienemmillä tiloilla.” Mutta tunne sanoo, että metsää kannattaa silti ostaa. Uuden polven metsänomistukselle on ominaista myös se, että elanto ei ole hankintaja klapikauppojen varassa. ”Aiempi sukupolvi koki metsätyöt raskaina, uusi polvi osaa käyttää palveluita ja niitä on tarjolla.” Vaikka yrittäisi olla kuinka sukkela, niin vatukko ja heinikko ovat aina nopeampia. Timo sanoo kävelleensä läpi monta ja monenlaista palstaa. Hinnat ovat kuitenkin karanneet Tampereen lähistöllä. Osasta on tehty tarjous, osasta ei. Metsää ei ole peritty vaivaksi, vaan sitä on hankittu iloksi. Metsän hinta karannut Metsäalan kasvattaminen on pariskunnan toiveena. Jos koko toimeentulo haluttaisiin ottaa metsästä, niin alaa pitäisi olla muutama sata hehtaaria enemmän. Hän on catering-alalla. Molemmilla on kauluspaitatyö Tampereella. Metsätilojen tarjonnassa on muutaman vuoden ollut hiljaisempaa ja hinnat ovat nousseet. Vuosittain tutustumisen arvoisia kohteita on pari kolme. Kaisa ja Timo tuntevat myös ennakkoasenteen, että maaja metsätalous olisi hyvinkin tuottoisaa ja mikäs se on perityllä omaisuudella. Timo harmittelee, että klapikauppaa riivaa harmaa talous, kuititon kauppa. Kait me ollaan sitä uudenlaista metsänomistajapolvea, Timo pohtii. ”Nykyinen hintataso on liian kova. Verollisen klapin oikea kuutiohinta on vähintään 60 euroa, mutta jotkut myyvät 35 eurolla. Uuden polven omistajia Kaisa ja Timo pohtivat, että kai he ovat sellaista uudenlaista metsänomistajapolvea. Työpaikallakin kehtaa sanoa, että olin taas koko viikonlopun metsässä eikä Kaisa koe, että siinä olisi itsekorostusta. Kaisalle ja Timolle töiden teettäminen ei ole kehtaamiskysymys: itse tehdään mitä ehditään, loput tilataan metsänhoitoyhdistyksestä tai kylältä. Metsänomistamisessa on paljon muutakin kuin taskulaskimen antamat tuottoprosentit. 9 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 9 4.4.2014 20.06. Hakkuutähteitä, raivauspuuta, pellonreunojen siivoamista. ”Missä esimerkiksi asuntosijoitusKangasala …klapeiksi, jotka myydään kaupunkiin, pihaan toimitettuna. Naisvaltaisen työyhteisön palaute on ollut myönteistä – pidetään hienona, että joku opiskelee työn ohessa jotain ihan muuta. Maapohjat ovat lehtomaisen reheviä, joten haketettavaa riittää. ”Tuntuu, että kun osakemarkkina menee epävakaaksi, niin silloin halutaan sijoittaa metsään”, Timo pohtii
Mutta miksi kaikki vaiva. Toinen suuntaus on, että maatilat keräävät palstoja. Ympäri vuoden, säähän katsomatta. Jos harvennuksessa on tullut kolhuja, niin puustossa saattaa olla lahoa ylhäälläkin. Lumessakin kahlaten – Kaisa vetää vinssiä, Timo istuu traktorissa ja käyttää kouraa. Siihen saakka metsästysoikeudet nostavat tilojen hintoja.” Kun ruvetaan puhumaan isommista, vähintään 30 hehtaarin tiloista ja yli 70 000 euron hinnoista, niin puuhapalstojen ostajat eivät ole enää nostamassa hintaa. ”Monella metsästysseuralla saattaa jäseneksi pääsemisen ehtona olla 20 hehtaaria metsää. 10 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 10 4.4.2014 20.08. ”On aivan ihana mennä raivaussahan kanssa metsään, viikonloppu toisensa jälkeen. Kuulosuojaimet päähän ja radio auki. Metsästys kuin golf Innokkaana metsästäjänä Timo vertaa harrastustaan golfiin: oikeus harrastaa edellyttää tai lähes edellyttää omistusta, joko metsän tai golf-osakkeen. Ja voi olla, että tulevat hoitotyöt on arvioitu alakanttiin. METSÄNOMISTAJA ten tuotto alkaa, niin siihen metsän tuotto loppuu.” Timon kokemuksen mukaan tarjottujen tilojen puustoarviot ovat hyvin kohdallaan, mutta laatutekijöissä on heittoa. Muovinauha suojaa visakoivut hirviltä ja kauriilta. Jos itse hoitaa, niin 20 kilometriä on säällinen etäisyys.” Säästä riippumatta Perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Oman jännitteensä tuo sekin, että kylällä on kilpailua samoista palstoista. Saa olla omissa oloissaan ja näkee, että saa jotain aikaiseksi.” Mieli seestyy, lapset ovat joko mukana tai hyvässä hoidossa isovanhemmilla. ”Hyvä pala kannattaa ostaa kauem?paakin. Metsänhoidossakin pitää olla maustetta. Mistään ei jää paitsi, kaupungin kotkotuksia on ehtinyt koluta aikansa. Siksi, koska maalla on mukavaa, Kaisa vastaa
0205 64 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! räjähtävää kasvuvoimaa – Kasvua, laatua ja monimuotoisuutta! 2598_.indd 11 4.4.2014 20.10. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy Puh
Kantajat tuomittiin korvaamaan vastapuolen, siis metsäyhtiöiden oikeuden12 MAKASIINI 3 • 2014 12 MAKASIINI 3 • 2014 2599_.indd 12 4.4.2014 20.04. Jos käräjäoikeuden tuomio Vastaiskua valmistellaan Helsingin käräjäoikeus katsoi metsänomistajien vaatimukset vahingonkorvauksista vanhentuneeksi raakapuukartellioikeudenkäynnissä. ”Tämä johtaa siihen, että oikeuden saaminen riippuu rahasta.” Maksettavaa savottaryhmäläisille kertyy joka tapauksessa melkoisesti. Oikeuden ratkaisun mukaan vaatimukset olisi siis pitänyt esittää vuoteen 2009 mennessä. Ryhmä hajotettiin Helsingin käräjäoikeuden parin viikon takainen ratkaisu koski 13 tapausta, jotka oikeus oli valinnut metsänomistajien noin 650 kanteen joukosta. Kantorahatuloja roimasti lisää Yksityismetsänomistajien kantorahatulot kasvoivat viime vuonna 16 prosenttia vuodesta 2012. Vastapuoli eli metsäyhtiöt saavat vastata niihin yhdessä. Hakijat katsovat, että korva?usten vanheneminen alkoi vasta vuonna 2010, kun markkinaoikeus tuomitsi Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n syyllistyneen lainvastaiseen yhteistyöhön raakapuumarkkinoilla. Savotta-ryhmän vetäjän, muuramelaisen Reijo Lahtosen mukaan kyse ei ole epäröinnistä. käyntikulut, joita Lahtosen mukaan on jo tähän mennessä kertynyt kolmisen miljoonaa euroa. Vahingonkorvaukset on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun asia on tullut kantajan tietoon. Vanhenemispäätöksestä valittaminen maksaa yli 26 000 euroa jokaista osallista kohti. Kantajat pyysivät Helsingin käräjäoikeudelta lisäaikaa ilmaista tyytymättömyys oikeuden päätökseen. Nyt Savotta-ryhmä kerää voimia valittamiseen. Poimintatuloja luonnonmarjoista kertyi yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. TeKSTi jA KuVA MiKKo RiiKiLä OiKeuden päätöksen mukaan raakapuukartelli tuli yleiseen tietoon jo vuonna 2004, kun UPM tunnusti kielletyn hintayhteistyön ja kilpailuvirasto tiedotti asiasta. Jatkoaikaa haettiin, koska valittaminen maksaa hänen mukaansa noin 350 000 euroa. UUTISET Lyhyesti Viime vuosi oli hyvä marjavuosi Puolukkaa tuli viime vuonna myyntiin ennätysmäärä, mustikkaakin kerättiin runsaasti ja lakkasato oli monen vuoden jälkeen paikoin erittäin runsas. Liiketulos nousi 80 eurosta 96 euroon hehtaarilta, kertovat Metsäntutkimuslaitoksen ennakkotiedot. Kaikki hakkuut huomioiden kantorahatulot nousivat 12 prosenttia 1,9 miljardiin euroon. Lisäaikaa haettiin, jotta käsittelyn taloudellinen puoli voidaan varmistaa.” Hän paheksuu korvauskanteiden siivuttamista pieniin ryppäisiin. Herkkutattia tuli sienistä myyntiin eniten, mutta senkin sato oli vain keskinkertainen.Puolukan myyntimäärä kohosi 10,7 miljoonaan kiloon. Sen sijaan luonnonsienisato oli keskimääräistä heikompi. Viimeisten kymmenen vuoden keskiarvosta jäätiin viime vuonna kahdeksan prosenttia. Alla oli kuitenkin laimea puukauppavuosi 2012. ”Nämä 13 metsänomistajaa ovat joutumassa kohtuuttomaan tilanteeseen. ”Olisi ollut kohtuullista, että molemmat osapuolet olisi tuomittu maksamaan oikeudenkäyntikulunsa, varsinkin, kun vastaajat on tuomittu lainvastaisesta yhteistyöstä.” Hän oudoksuu myös, että korvauskanteet käsitellään yksitellen. jää ylemmissä oikeusasteissa voimaan, päättyvät yksityisten metsänomistajien kartellikäräjät alkuunsa. Käräjäoikeus päätyi ratkaisuun 2–1 menneen äänestyksen perusteella
Niistä kolmessa – asfaltti-, autovaraosaja vetyperoksidikartellissa – vanhenemisen katsottiin alkavan markkinaoikeuden päätöksestä. Tuloksesta maksetaan 120 miljoonaa euroa valtiolle. ”Työtämme on leimannut hyvin vahva paikallisten asukkaiden kuuleminen. Viestintäjohtaja Juha Mäkinen uskoo, että Metsähallituksella on yksityisiä paremmat edellytykset menestyä kanteessaan. ”Ja sanottakoon nyt tässäkin vielä kertaalleen, ettei Jyrki Kankaan ero Metsähallituksen pääjohtajan tehtävistä johtunut kartelliasiasta, kuten julkisuudessa on väitetty.” 13 MAKASIINI 3 • 2014 13 MAKASIINI 3 • 2014 2599_.indd 13 4.4.2014 20.05. Asioista on sovittu tyyliin ´siirretään hakkuut ensi viikolle, koska porot kulkevat juuri nyt sitä kautta´.” ALuejoHTAjA KiRSi-MARjA KoRHoNeN MeTSäHALLiTuKSeSTA SuoMeN KuVALeHdeSSä 28.3. Hänen mukaansa Metsähallituksen korvauskanne tulee käsittelyyn kesällä. Kunhan ratayhteydet jäämerelle saadaan auki, Pohjoisesta Suomesta on suora yhteys Koillisväylän kautta Kiinaan.” KAiNuuN SANoMieN PääKiRjoiTuS SeLLuTeHTAASTA 28.3. Metsäsäätiö rahoitti viime vuonna metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita 1,32 miljoonalla eurolla. Lahtonen kuitenkin kiistää tällaiset epäilyt. Korvausvaatimus ilman viivästyskorkoja on yli 150 miljoonaa euroa. Metsähallitus esti vanhenemisen Yksityisten metsänomistajien ryhmän lisäksi myös Metsähallitus perää kartelliyhtiöiltä korvauksia vilpillisestä puukaupasta. Kartellikorvauksia peräävän Savottaryhmän vetäjä Reijo Lahtonen uskoo yhä oikeuden voittoon, vaikka käräjien avauserä päättyikin metsänomistajien tappioon. ”Puukaupoilla alkanut yhteistyö jatkuu siis edelleen.” Sellaistakin on arveltu, että Savotta-ryhmällä olisi ulkopuolisia taloudellisia tukijoita. ”Mekin oletimme, että korvausasian vanheneminen alkaisi markkinaoikeuden päätöksestä 2010. ”Myös logistiikka tukee Pohjois-Suomen tehdasta. ”Haluamme puskea Suomen nykyajan tarpeisiin vastaavan, puhtaan ja kotimaisen energian polulle.” GReeNPeAceN uuSi SuoMeN MAAjoHTAjA SiNi HARKKi NiMiTYSTiedoTTeeSSAAN 31.3. Puukauppojen yhteydessä perittävä vapaaehtoinen menekinedistämismaksu on Suomen Metsäsäätiön pääasiallinen rahoituslähde. Metsähallitus myi ainespuuta kuusi miljoonaa kuutiota ja metsätalousmaata 9 000 hehtaaria. Lisäystä vuodesta 2012 kertyi 3,3 miljoonaa euroa. Metsäsäätiölle ennätysmaksut Lähes 40 000 metsänomistajaa maksoi viime vuoden puukaupastaan menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Summa on Metsäsäätiön historian toiseksi suurin. ”Valtiolle osinkoa maksavista yhtiöistä ja liikelaitoksista Metsähallitus on yksi parhaista”, toimitusjohtaja Jussi Kumpula toteaa. Vain metsäkartellissa oikeus päätti vanhenemisen alkaneen Kilpailuviraston ensimmäisestä tiedotteesta”, Mäkinen kummastelee. Ryhdyimme silti jo 2006 ja 2007 vanhenemisen katkaisutoimiin oikeudessa siltä varalta, että vanheneminen alkaisikin jo vuodesta 2004.” Metsähallituksessakin ihmetellään Helsingin käräjäoikeuden parin viikon takaisen vanhenemisratkaisun huteria perusteita. ”Helsingin käräjäoikeus on käsitellyt neljää kartellikorva?usten vanhenemisasiaa. Varoja maksuista kertyi yhteensä 1,98 miljoonaa euroa. +8 Viime vuonna yksityismetsistä hakattiin noin 44 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Metsähallitukselle huipputulos Metsähallituksen liikevaihto laski viime vuonna, mutta tulos parani ennätykseen, 118 miljoonaan euroon
Ainakin pikkupaakkuiset kuusentaimet pitäisi istuttaa jo yksivuotisina, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkija Jouni Partanen. 1 700 työntekijän Luonnonvarakeskus yhdistää Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsäntutkimuslaitoksen sekä Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen. Kuvassa vasemmalla yksivuotinen pikkupaakku, keskellä 1-1,5-vuotias keski-paakku ja oikealla 1,5-2-vuotias isopaakku. ”Myytti kaksivuotisuudesta voitaisiin jo unohtaa. Keskuksen pääpaikka sijoitetaan Helsingin Viikkiin. Metsäntutkimus puolestaan jakautuu Vantaan Tikkurilaan, Joensuuhun ja Ouluun. Mellanå Plantin kasvattamista kuusen paakkutaimista taas noin 60 prosenttia on keskipaakkuisia ja noin 20 prosenttia pikkupaakkuisia. Samoilla linjoilla on Fin Forelian tuotantojohtaja Jukka Nerg. Taimituotanto ja maanmuokkaus ovat kehittyneet niin, että entistä enemmän pärjätään yksivuotisilla taimilla. Fin Forelian kasvattamista kuusen paakkutaimista reilut 70 prosenttia on keskipaakkuisia ja vajaat 20 prosenttia pikkupaakkuisia. koita ovatkin. Myös taimien juuriston koko kasvoi suhteessa verson kokoon, mikä nopeuttaa taimien kasvua istutuksen jälkeen. Varsinkin pikkupaakkuisten kuusentaimien juuristo saattaa ahtautua liikaa, jos taimia kasvattaa kaksi vuotta taimitarhalla.” Ahtautunut juuristo ei kasva paakusta ulos eikä siten pysty ottamaan maasta riittävästi vettä ja ravinteita. Lyhyesti Kemerasäännöt kiristyvät Tulevaisuudessa kaikilta kemeratuella rahoitettavilta töiltä vaaditaan ennakkosuunnitelma ja rahoituspäätös. Luonnonvarakeskukselle päätoimipaikat Ensi vuonna toimintansa aloittavan Luonnonvarakeskuksen päätoimipaikat sijoittuvat pääkaupunkiseudulle, Jokioisiin, Joensuuhun ja Ouluun. sänistutukseen käytettävistä kuusen paakkutaimista on Partasen mukaan keskipaakkuisia, mutta pikkupaakkuisiakin taimia istutetaan jonkin verran. Partanenkin suosittelee istutuksiin keskipaakkuista kuusentaimea. Pikkupaakkuinen taimikin on mahdollinen, kunhan se on kasvanut taimitarhalla vain vuoden.” Pituus ei takaa laatua Isopaakkuisten taimien käyttö ei Partasen mukaan ole kustannustehokasta, vaikka ne tanaUUTISET LIINA KJELLBERG PidemPi kasvatusaika taimitarhalla ei välttämättä paranna kuusen paakkutaimien kasvuedellytyksiä. Näin esimerkiksi taimikonhoidon tukea ei enää voi hakea työn valmistumisen jälkeen, kaavailee kemeralain uudistamista pohtinut työryhmä. Varsinkaan pikkupaakkuisia taimia ei kannata kasvattaa taimitarhalla vuotta kauemmin. Tutkimuksessa verrattiin pikkupaakkuisten, keskipaakkuisten ja isopaakkuisten kuusentaimien kasvua niiden ensimmäisen kasvukauden ajan. ”Mitä pienempi taimen juuripaakku on, sitä aiemmin juurilta loppuu kasvutila. Mitä suurempi juuripaakku taimilla oli, sitä tanakammiksi eli tyveltään pituuteen nähden paksummiksi ne kasvoivat. Ennakkosuunnittelun pakollisuus johtuu valmisteilla olevista valtion tuen suuntaviivoista. ”Keskipaakussa tila riittää vähän pidempään kuin pikkupaakussa, mutta kylvöajankohdasta riippuen keskipaakkuisetkin kuusentaimet ovat istutuskelpoisia yksivuotisina”, Partanen kertoo. Tämä heikentää istutetun taimen pituuskasvua. Mitä pidempi taimi on, sitä vaikeampi juurten on saada maasta riittävästi vettä ja ravinteita kasvua varten. Tällä hetkellä valtaosa metVuodessa tarhalta metsään Yksivuotinen kuusen paakkutaimi lähtee istutuksen jälkeen hanakasti kasvuun. Niiden juuristokehitys on kaksivuotisia taimia nopeampaa, joten ne pärjäävät vallan hyvin.” Elinvoima paakusta Partanen on mukana Metlan tuoreessa tutkimuksessa, joka vahvistaa, että kuusen paakkutaimet ovat sitä elinvoimaisempia, mitä suuremmat juuripaakut niillä on. Metsänomistajat ovat Partasen mukaan perinteisesti suosineet pitkiä taimia, sillä niiden ajatellaan pärjäävän heinille. ”Keskipaakkuisen taimen juuret eivät ole ahtautuneet vielä liikaa, mutta pitävät paakun kuitenkin kasassa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan alueella noin puolet tänä keväänä istutettavista kuusen paakkutaimista on keskipaakkuisia ja noin puolet pikkupaakkuisia. Pituus ei kuitenkaan välttämättä kerro elinvoimasta. ER KK I O KS A N EN /M ET LA 14 MAKASIINI 3 • 2014 14 MAKASIINI 3 • 2014 2600_.indd 14 4.4.2014 20.07. Suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että tuettava työ on tarkoituksenmukaista. Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon ja Järvi-Savon alueilla taas istutetaan valtaosin keskipaakkuisia taimia
Se on kaikista eniten sitoutunut kuuseen ja pesä on kuusen oksan alapuolella. Vanhat metsät ovat vähentyneet, mutta nuoriinkin metsiin muodostuu kuvaajalle mielenkiintoisia aiheita. Keski-Suomessa sato on heikko ja Lapissa sitäkin heikompi. 2 mikä eläin on vaikein kuvata. Kohtuullisesti. MIKKO HäYRYNEN Kuvio 2013/1998 Mäntytukki 16 % Kuusitukki + 3 % Koivutukki 37 Mäntykuitupuu 29 % Kuusikuitupuu 44 % Koivukuitupuu 30 % Kaikki keskimäärin -17 % Muutos, % Lähde: Metsäntutkimuslaitos Puu on halventunut Lähde: Metsäntutkimuslaitos Reaalisten kantohintojen muutokset koko maassa keskimäärin 2013/1998. Mitä: Kuorma-autonasentaja, vuodesta 1970 Suomen ensimmäinen päätoiminen luontokuvaaja. Mikä on metsän vaikein eläin. Kuusen siemensadosta näyttää tämän kevään kukinnan perusteella tulevan melko runsas ensi vuonna ainakin Eteläja Keski-Suomessa. KuKa: Luontokuvaaja, eläkeläinen Hannu Hautala, 72. ”Kevään runsaan kukinnan sivuseuraamus on se, että siitepölyallergikoille on tiedossa ongelmia”, kertoo Hokkanen. Luontokuvaajien ja metsästäjien suhde on joskus kriittinen. Teeren soitimen kuvaamisen sanotaan vaikuttavan poikastuottoon, toiselta kuvaamista haittaa, jos ihmiseen tottunut valokuvamalli-majava ammutaan. 15 MAKASIINI 3 • 2014 15 MAKASIINI 3 • 2014 2600_.indd 15 4.4.2014 20.08. Kuusen tilanne on vielä huonompi. Muutin Kuusamoon vuonna 1978. Olen nähnyt miten naavat ovat lyhentyneet ja taas pidentyneet, joten ilmanlaatu on parantunut. Männyn siemensatoa voidaan kukka-aiheiden perusteella ennustaa keväälle 2016. Ensi vuonna paranee Männyn ensi vuoden kevään siemensato näyttää Hokkasen mukaan korkeintaan keskinkertaiselta Etelä-Suomessa. Linnuista vaikeita ovat herkät pesänhylkääjät huuhkaja, laulurastas ja sepelkyyhky. 1656 % 20 40 60 80 100 alle 20 ha 52 % 20-49 ha 30,5 % 50-99 ha 12,6 % yli 100 ha 4,7 % -50 -40 -30 -20 -10 10 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Kaikki keskimäärin Muutos, % HANNU JAUHIAINEN mäNNyN tämän kevään siemensato jää Etelä-Suomessa korkeintaan keskinkertaiseksi tai sitä heikommaksi, tutkija Tatu Hokkanen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo. Lapintiaisen kanta on mystisesti vähentynyt, ilmeisesti laji on sitoutunut vanhoihin mäntymetsiin. Pohjois-Suomessa sato jäänee ensi vuonnakin huonoksi. Tein päätöksen, että elän kuvaamalla. Lisäksi luontokuvaaja tarvitsee kielitaitoa. ”Tänä kesänä ei ole paljon toiveita siitä, että kuusen taimia syntyisi uudistusaloille tai muuallekaan metsään”, Hokkanen toteaa. Kuvausharrastusta voi kehittää työn ohessa, mutta tyhjätaskun on vaikea päästä alkuun ja pärjätä kilpailussa. 5 Valkoselkätikalla menee paremmin, mutta tekeekö metsätalous uusia valkoselkätikkoja. Elämän parasta aikaa on kuvauskojussa vietetyt hetket. Nisäkkäistä ehdottomasti susi, jonka rinnalla karhu ja ahma ovat tyhmiä. Hannu Hautala on julkaissut yli 50 luontokuvakirjaa, uusimpana Metsän poika. mETSäTyyppI 1 miten metsä voi. 3 Vaikuttavin kuvasi. Niinpä männyn luontaisen uudistamisen alat kannattaa hakata ensi talvena ja muokata kesällä 2015, jolloin siemenet satavat muokattuun maahan keväällä 2016. MiKsi: Pahinkin räntäpäivä luonnossa on parempi kuin päivä auton alla. Ehdottomasti koulu, sillä ensiksi pitää olla ammatti. Kokonaisuudessaan luontokuvat ovat vaikuttaneet asenteisiin, mutta sitä on vaikea mitata. 6 Onko luontokuvauksesta tullut elinkeinotoimintaa ilman isoja ristiriitoja. Kuusitukkia lukuun ottamatta kaikkien puutavaralajien reaalinen kantohinta on laskenut 15 viime vuoden aikana. Metlan kokoaman aineiston perusteella näyttää siltä, että kahden vuoden päästä koko maahan saadaan runsas männyn siemensato, Hokkanen kertoo. Pohjoisempana sato jää huonoksi. Koivun siementen rippeillä eläviä urpiaisia ei ole näkynyt, koska vanha siementä ei ole. Mutta kaikista vaikein on varpunen. Kevään siemensato on niukka Männyn ja kuusen siemeniä on tulossa heikosti, mutta koivu kukkii hyvin. On kuitenkin mahdollista, että Etelä-Suomeen tulisi kohtalaisen hyvä siemensato. Tämän talven siementilanne näkyy myös luonnossa siemeniä syövien lintujen esiintymisessä. 4 Neuvosi nuorille – kamera vai koulu. Sen sijaan koivu näyttää kukkivan tänä keväänä erittäin hyvin ja loppukesästä on tiedossa runsas siemensato. Koko maahan on odotettavissa erittäin huono siemensato. Käpylintuja on ollut tänä talvena todella vähän, etenkin Lapissa. Uraani on vaikuttanut eniten Parittelevat kotkat vuodelta 1972, joka valittiin Vuoden lehtikuvaksi. Jos kaikki pohjoisen metsät muutettaisiin männiköiksi, niin hippiäinen katoaisi
Selluvienti kasvoi viime vuonna yli 12 prosenttia ja vahva kasvu jatkuu. Jos Krimin tilanne johtaa kauppapakotteisiin ja jos tuontipuuvirta supistuu, niin vaje korvataan osaksi kotimaasta. Paperikoneita yhä liikaa Maailmantalouden paraneminen parantaa myös metsäteollisuuden näkymiä. Kotimaan paperintuotantoon PTT ennustaa tälle vuodelle 3–5 prosentin ja ensi vuodelle 4–6 prosentin laskua. Puumarkkinat Hakkuut 1–3 % 0–3 % Puukaupat 1–4 % 1–3 % Kantohinnat (nimellishinnat) tukki 1–3 % 2–4 % kuitu 0–2 % 0–2 % Kantorahatulot 2–4 % 1–3 % Puun tuonti 1–3 % 1–3 % Vientimarkkinat Paperi määrä -5– -3 % -6– -4% hinta -2– -1 % 0–2% Kartonki määrä 1–2 % 1–3 % hinta 1–3 % 1–3 % Massa, pääosin sellua määrä 4–6 % 5–7 % hinta 2–4 % -6– -3 % Sahatavara määrä 3–4 % 4–6 % hinta 2–3 % 3–4 % PTT ennustaa: 2014 2015 ki M M o br a n d t/ co M .P ic 16 MAKASIINI 3 • 2014 16 MAKASIINI 3 • 2014 2601_.indd 16 4.4.2014 20.51. ”Koivukuitupuuta ja -haketta ei kuitenkaan pystytä täysin korvaamaan”, tutkimusjohtaja Paula Horne huomauttaa. Veromuutos tuo kuitenkin epävarmuutta puumarkkinoille sentin kynnys laskee ensi vuonna 40 000 eurosta 30 000 euroon. Myös vientihintojen odotetaan säilyvän korkeana, mutta lisäkapasiteetti taittaa nousun ennemmin tai myöhemmin. Venäjä on toinen epävarmuustekijä. Tuotteiden tilanne on kuten ennenkin, tuttu eriytyminen jatkuu: paperin tuotanto ja vienti vähenee, mutta sahatavaran, sellun ja kartongin vienti kasvaa. Sahatavaran vienti on jo ylittänyt eurokriisiä edeltäneen, vuoden 2007 tason, eikä markkinoilla ole näkyvissä heikkenemisen merkkejä. PTT ennakoi sulkemisten jatkuvan myös Suomessa, mikä saattaa kääntää paperien hinnat nousuun. ”Tällä vuosikymmenellä kasvualat ovat korvanneet paperin supistumista ja metsäteollisuuden kokonaisvienti on hienoisesti kasvanut”, metsäekonomisti Matleena Kniivilä sanoo. Kehysriihessä sovittu pääomaverotuksen muutos tuo puukauppaan verosuunnitteluelementin. Jos samanaikaisesti tuontipuuvirta tukkeutuisi ja venäläisen sahatavaran vienti vaikeutuisi, niin yhteisvaikutuksena olisi supersykli: kotimaan puuta kysyttäisiin enemmän sekä tuontipuun korvaajana että sahatavaralle avautuvan menekin kautta. Muutos ei kuitenkaan anna selvää viestiä puukauppojen ajoittamisesta tälle tai ensi vuodelle, Paula Horne sanoo. Kantarahasumman odotetaan kasvavan kahden kolmen prosentin vuositahtia ja yltävän ensi vuonna 1,7 miljardiin euroon. Hallitus päätti kehysriihessä, että pääomatulon suuremman veroprohiljalleen parempaan päin Metsäalan hyvä suhdanne jatkuu, jos maailma ei ihan sekaisin mene, Pellervon taloustutkimus ennustaa. Keskimääräinen vientihinta laskee, sillä paperikoneita on Euroopassa yhä liikaa. Venäjän tuontipuun osuus on 13 prosenttia metsäteollisuuden puunkäytöstä. Suunnittelu ei ole helppoa, sillä myyjän tulisi ennustaa oikein sekä kantohinnat että inflaatio. markkinat Mikko Häyrynen Kantohinnoissa on siirrytty vakaan kehityksen vaiheeseen. Päätös tuo verosuunnittelun ja sen mukana epävarmuuden puumarkkinoille, etenkin teollisuuden hamuamiin, isoihin puukauppoihin. Yksityismetsien hakkuumääriin ei odoteta suurta muutosta – tänä ja ensi vuonna mennään 45 miljoonan kuutiometrin tahtia, mikä on rahtusen viimevuotista enemmän. Epävarmuutta Venäjästä Historia on osoittanut, että veromuutokset eivät ole puukaupalle hyväksi, mutta sellainen on taas edessä. Ylimenevän osan veroa nostetaan prosentilla 33 prosenttiin. Ensi vuodelle PTT ennustaa tukkipuun hintaan 2–4 prosentin korotusta. Kun 2000-luvun alkuvuosina heilunta saattoi olla kymmeniä prosentteja, niin nyt vuosimuutokset ovat inflaatio ja vähän päälle. Puukauppa käy vilkkaana ja ylittänee hakkuumäärät miljoonalla kuutiometrillä, joten ostajien pystyvarannot kasvavat. Tänä vuonna tukin keskihinta nousee lievästi, inflaation verran, joten reaalihinta pysyttelee viime vuoden tasolla
45,81 . 56,98 . 14,11 . 49,05 . ensiharvennus 48,26 . Harvennushakkuu 46,91 . 17,62 . ... 18,74 . 14,16 . 46,39 . 17,66 . 40,77 . 15,94 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,30 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 13,56 . 37,30 . 14,63 . 17,69 . 42,35 . ... .. Uudistushakkuu 58,32 . Uudistushakkuu 57,83 . 37,87 . 49,93 . 57,05 . 16,05 . 16,93 . 13,33 . ... 17,54 . 14,84 . 53,94 . 14,51 . ... Harvennushakkuu 48,59 . 14,60 . 14,17 . 18,71 . ensiharvennus 46,87 . Uudistushakkuu 56,72 . 43,06 . 14,78 . Harvennushakkuu 48,52 . 15,19 . ... 17,51 . 56,36 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,25 . Uudistushakkuu 57,13 . 16,23 . Harvennushakkuu 49,94 . 15,69 . 14,30 . ... 12,78 . 15,74 . 13,71 . 18,61 . 14,25 . 33,39 . 46,01 . 57,02 . 41,26 . 43,56 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,71 . 14,46 . ensiharvennus 45,77 . 48,32 . 15,24 . 49,53 . 18,13 . 13,67 . 18,38 . 44,13 . 56,47 . 18,50 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,29 . 37,55 . 14,25 . ... 56,18 . 54,76 . 14,58 . 16,32 . 42,72 . ... ensiharvennus 46,23 . 48,15 . Raakapuun kantohinnat huhtikuussa viikolla 13 . Harvennushakkuu 46,10 . 57,52 . ensiharvennus 46,52 . 39,95 . 17,86 . 17,27 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 15,55 . 45,60 . 11,71 . 52,68 . 41,76 . ... 14,53 . Uudistushakkuu 57,98 . ... 18,40 . 15,07 . 37,48 . 17,68 . ... 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 3 • 2014 17 MAKASIINI 3 • 2014 2601_.indd 17 4.4.2014 20.52. 16,05 . 15,05 . 13,33 . 17,94 . 55,22 . ... 16,58 . 15,76 . 15,55 . 47,07 . ... Harvennushakkuu 46,59 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. ensiharvennus 47,82 . 14,60 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 10 20 30 40 50 60 70 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2/2014 1/2013 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Uudistushakkuu 57,51 . 17,46 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,68 . 15,30 . Uudistushakkuu 48,45 . 14,45 . 13,53 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 16,96 . 16,72 . ... 14,46 . 55,46 . 18,28 . 18,01 . 17,66 . 14,72 . 17,11 . 17,43 . 15,95 . 17,14 . 17,36 . 57,92 . 37,36 . 13,78 . 56,75 . nousussa . 14,80 . 18,01 . 13,21 . Uudistushakkuu 53,09 . ensiharvennus 47,38 . 48,99 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 16,07 . 15,11 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,52 . 18,33 . 16,57 . 14,07 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,60 . 13,25 . 18,43 . 15,69 . 18,44 . 14,15 . 15,05 . 16,61 . 13,94 . 42,88 . ensiharvennus ... 14,43 . Harvennushakkuu 46,32 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,34 . 46,87 . ... Harvennushakkuu 49,60 . 17,02 . 14,65
Kissanpäivien pelätään olevan nyt ohitse, sillä Kaukoidän merirahdeissa on hintapaineita. Saudi-arabiassa viime vuoden hyvä veto tyrehtyi vierastyöläisten karkotukseen, mikä vei rakennuksilta työvoiman. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen kahdeksalta puunostajalta. Sen vuoksi konttirahtia Kiinasta Pietariin liikkuu vähemmän, samoin palautettavia kontteja takaisin Kiinaan. Ruplan halventuminen luo Venäjälle kilpailuetua, mutta esteenä ovat surkeat metsätiet ja monet yleiset pulmat. Yhdistys katsoi metsästä sopivan hakkuukohteen. Metsänomistaja kääntyi puukaupassa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Siinä koko ainespuuosuudesta maksetaan sama hinta. Osa tarjouksista perustui havupuiden runkohinnoitteluun. PystykauPPa keski-suomessa Kelirikkoleimikko Kesäleimikko Puutavaralaji m3 €/m3 m3 €/m3 Mäntyrunko 269 55,95 196 54,45 Kuusirunko 732 54,00 586 52,50 Koivutukki 24 49,00 10 48,00 Koivukuitu 54 18,00 21 18,00 Yhteensä 1 892 m3 99 021 euroa markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen KesKisuomalainen metsänomistaja teki elämänsä ensimmäisen puukaupan hiljakkoin perimältään tilalta. Kaupat tehtiin tämän ostajan kanssa. Palautettavat kontit on täytetty jollakin, vaikka suomalaisella sahatavaralla. Leuto talvi on vaikeuttanut raakapuun kuljetuksia eikä Venäjän sahoilla ole ollut enempää tukkeja sahattavaksi. Saksassa maan oma tuotanto on pystynyt vastaamaan kysynnän kasvuun, mutta ison-Britannian veto tuntuu Suomessa saakka. Mikäli tulevissa presidentinvaaleissa valtaan äänestetään odotetusti entinen puolustusvoimien komentaja, niin sen odotetaan olevan hyväksi sekä poliittiselle vakaudelle että taloudelle. Japanissa korotettiin huhtikuun alussa alv-veroa muistuttavaa kulutusveroa. Venäjän sahatavaravienti eurooppaan on suunnilleen Suomen tasoa, kolmisen miljoonaa kuutiometriä. Viennin arvo 2013, Mrd € Lankut nousussa Muutos % edelliseen vuoteen 1 2 3 4 5 6 7 8 Polttoaineet Päällystetty paperi RST-Teräslevyt Sahatavara Sellu Päällystämätön paperi Sähkömuuntajat Lääketieteen koneet Turkikset Koneet ja laitteet Lääkkeet Lähde: Tullitilasto 10.4 % -3,5 % -5,3 % 14,7 % 1,37 % -6,1 % -2,1% -1,3 % 25 % -22,7% -6,3 % Metsäteollisuuden tuotteilla on vahva asema Suomen 10 tärkeimmän vientituotteen joukossa. Kiina on varsin hintatietoinen ostaja ja sinne on mennyt etenkin kuusisahatavaran halvempia laatuja ja sivulautoja. Venäjän talous on alamaissa, rupla halventunut ja venäläisten ostovoima huvennut. Karvalankkutai hiekkamaiksi kutsuttu Pohjois-afrikka vetää hyvin mäntytavaraa. Veturina on egypti, joka poliittisesta epävakaudestaan huolimatta on pystynyt Kylmä henkäys Krimiltä vakauttamaan talouttaan. Kelirikkokohde korjataan lähiaikoina, loppuosa leimikosta kesällä. Hakkuutähteet myydään erikseen paikalliselle lämpölaitokselle. Muutos kiihdytti sahatavaran menekkiä korotuksen alla, mutta tyrehdytti sen jälkeen. Yhdysvalloissa rakennetaan vilkkaasti, mutta se ei ole ainakaan vielä muuttanut maailmanmarkkinoita, sillä Pohjois-amerikassa voidaan lisätä tuotantoa avaamalla suljettuja sahoja. Perintöverot kuitataan puukaupoilla MiKKO HäYRYnen Krimin kriisi tuntuu kylmänä henkäyksenä kuusisahatavaran viennissä, mutta vaikutusketju on mutkikas. Parhaan tarjouksen tehnyt saha hinnoitteli kesäja kelirikkokohteet erikseen. Ostajista vain neljä jätti tarjouksen, mikä kuvastanee sitä, että ostajilla ei ollut suurta puuntarvetta. Lahopuu hinnoitellaan kuitenkin erikseen. Hakkuualueesta osa oli korjattavissa hyvän tien ansiosta myös kelirikkoaikaan ja osa normaalisti kesäaikaan. Hakkuusuunnitelma sisälsi päätehakkuita noin kuusi hehtaaria. Ostaja voi katkoa rungot haluamallaan tavalla. Perityn tilan metsät olivat pääosin hakkaamattomia ja vanhoja. 18 MAKASIINI 3 • 2014 18 MAKASIINI 3 • 2014 2624_.indd 18 4.4.2014 20.09. niiden vientimäärien kasvattaminen on muutenkin vaikeaa, sillä koko tukkia ei voi sahata pelkästään sivulaudoiksi, vaan niitä tulee sahaussumasta tietty osuus. Korjuussa kertyvä lahokuitu jää myyjälle. Lahokuitu, jota tulee arviolta 50–100 kuutiometriä, myydään yhdistyksen välityksellä lähikaupungin energialaitokselle. Rahaa tarvittiin perintöverojen maksuun. Tarjousten vertailussa parhaaksi katsottiin suuren sahan tarjous, joka perustui runkohintaan. Lahopuusta jää kantohintaa noin 15 euroa kuutiometriltä. normaalina talvena tilanne olisi ollut toinen. Konttirahti on ollut halvempaa Kiinaan kuin etelä-eurooppaan. euroopan rakentaminen on parhaassa vauhdissa Saksassa ja isossa-Britanniassa
METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko istuttaa koivua. Sertitkin sen jo velvoittaa.” MiiSu ”Myymällä jatkuvaa kasvatusta metsänomistajille, jotka eivät halua maisemallisista syistä myydä metsää, saadaan puuta liikkeelle. Jatkuvaa kasvatusta oli ohjeistettu mielestäni hyvin, ehkä varovasti?” N-MErKKi ”Minulla kun sattuu olemaan yhdellä kuviolla onkivapatehdas, niin löysin siihenkin käsittelyohjeita. useammin toistuvilla harvennuksilla saadaan syntymään paljon lahoa kuusen alikasvostaimikkoon.” aMMaTTi raiVOOJa ”Lukaisin itse noita neuvoja vähän varautuneena odottaen vanhaa mantraa siitä, miten ilmaista materiaalia pitäisi tuottaa savupiipputeollisuudelle. Tätä pyrkimystä myös valtaosan suosituksen laatijoista on kaiketi katsottava edustavan.” rEiMa raNTa ”Suositukset perustuvat liikaa menneeseen ja nykyajan tilanteeseen. www.facebook.com/1001tapaatykatametsasta ”Odotuksen jälkeen Tapion hyvän metsänhoidon ohjeet julkaistiin ilmaisena nettiversiona. www.luontoon.fi/Harrastukset/vapaaeHtoistoiminta Susialueiden asukkaille avoin keskutelufoorumi susikannan hoidosta. Vähintään ympäristöasiat ja työturvallisuus kerrataan aina, oli uutta tai ei. Enemmän pitäisi tuoda esiin näkemyksiä, miten arvioidaan Suomen metsätaloustuotteiden kysynnän, kustannusten ja puuntuotantomahdollisuuksien ja -menetelmien muuttuvan seuraavien vuosikymmeni?en aikana.” MaaLaiS-SEppO ”Kiinnostava esimerkki oli vertailu kuusikon yläja alaharvennuksen välillä. 19 MAKASIINI 3 • 2014 19 MAKASIINI 3 • 2014 2602_.indd 19 3.4.2014 21.04. Löytyy varmaan muutakin mukavaa, kun malttaa lukea kokonaan.” HiLuxMETSuri ”Vanhan metsälain hyvin selkeä tavoite oli liiketalo?udellisen kannattavuuden ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Metso-ohjelma on myös Facebookissa. No heti ei tuo mantra lyönyt silmille, joten voin tutkia ohjeita lisää, josko niistä jotain viisauttakin löytyisi.” KaNTOONa Suositellaanko suosituksia. Esimerkin mukaan yläharvennus olisi selvästi kannattavampi.” TiMppa ”Metsänhoitokauden alussa firmassa käydään läpi metsurin työhön vaikuttavat tärkeät muutokset hyvän metsänhoidon suosituksista. 20 40 Vastaajia 125 60 80 100 Kyllä 45 % Ei 55 % uusi kysymys: Väheneekö puuntuonti Venäjältä. Verkkokeskustelijat arvioivat Tapion uusia metsänhoito-ohjeita. sudenHoitosuunnitelma.fi Hallitus aikoo laajentaa Etelä-Suomen metsiensuojelualueita. ”Jäällä hiihtäessäni huomasin rannalla erikoisen männynlatvan.” HESSu NAAmioitu tutkA Kiinnostaako vapaaehtoistoiminta kansallispuistoissa ensi kesänä
Teema: isTuTTamaan KESÄTYÖ 20 MAKASIINI 3 • 2014 20 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 20 3.4.2014 21.08
TeksTi ja kuvaT Hannu jauHiainen KESÄTYÖ TOISENLAINEN 21 MAKASIINI 3 • 2014 21 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 21 3.4.2014 21.10. Kolme viikkoa itikoita, hellettä ja 17 000 männyntainta. Siinä oli Jere Perinivan viime kesän urakka
”Siitä oli päivän päätteeksi helppo katsoa, montako laatikkoa päivän aikana tuli istutettua. Käytännön järjestelyistä vastasi metsäneuvoja Pekka Saukko. Oman työn etenemistä Periniva seurasi taimilaatikoita laskemalla. Metsäneuvoja Saukon toive oli kuitenkin, että taimet ovat maassa ennen juhannusta. Onneksi uudistusala oli rinteessä, joten tuulisina päivinä työskentely oli miellyttävää. Hyttyskarkotteilla oli käyttöä. Niitä tuli kolmessa erässä viikon välein rovaniemeläiseltä taimitarhalta. Itikat ja helle kiusana Alkuun työmaalla kiusasivat toukokuun lopun helteet. Työtä hän teki aamuja iltapäivällä, välissä pistäydyttiin kotona syömässä. Vaikka Perinivalla oli jonkin verran aikaisempaa kokemusta taimien istuttamisesta, reippaaseen työ22 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 22 3.4.2014 21.13. Toisella viikolla työt alkoivat kuitenkin jo sujua. Yhdistys työnantajana Perinivan työnantaja, töiden järjestäjä ja niihin opastaja oli Rovaniemen metsänhoitoyhdistys, jonka eteläsuomalainen metsänomistaja oli valtuuttanut hoitamaan istutuksen. Helteiden jälkeen tulivat itikat, joita parveili välistä melkoinen määrä istuttajan ympärillä. Sillä saattoi jopa ajaa loppumatkan talvitiepohjaa pitkin aivan uudistusalan reunalle. Taimilaatikot jaettiin valmiiksi kunkin kuvion reunalle. Niinpä kotikylän läheltä tarjolla ollut seitsemän hehtaarin istutusurakka sopi nuoren miehen suunnitelmiin hyvin. Urakka oli iso, kaikkiaan mäntytaimia oli 17 000. Taimien kuljetuksesta huolehti paikallinen metsätilallinen mönkijällään. 18-vuotias Periniva opiskelee Lapin ammattiopiston rakennuspuolella, mutta oman alan töitä ei vielä viime kesäksi löytynyt. Omaan tahtiin Istutus on itsenäistä urakkatyötä, joten Periniva saattoi määritellä työKt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Perinivan TavoiTTeena oli isTuTTaa viisi laaTikollisTa eli noin TuHaT TainTa Päivässä. Koska uudistuskohde kostui useasta kuviosta, Saukko oli laskenut etukäteen kullekin kuviolle menevän taimimäärän. Perinivan tavoitteena oli istuttaa viisi laatikollista eli noin tuhat tainta päivässä. Kun seuraavana päivänä jatkoi kirjaamista, laatikkomäärät pysyivät muistissa”, Periniva kertoo. tahtinsa itse. Myös aikainen lähtö työmaalle tuotti nuorelle miehelle aluksi vaikeuksia. Työmaa sijaitsi muutaman kilometrin päässä kotoa, joten sinne oli nopea ajaa omalla skootterilla. Silloin sää lämpeni Rovaniemelläkin lähes hellelukemiin. Iltapäivällä piti senkin vuoksi käydä hetki huilaamassa. Hän kirjasi tussilla juoksevan numeron uuden taimilaatikon kylkeen. Teema: isTuTTamaan R ovaniemeläisen Jere Perinivan istutusurakka alkoi viime keväänä jo toukokuun puolella
”Aurausalue oli helpoin ja nopein istuttaa”, Periniva muistelee. Jos isolla alueella oli tarvetta kääntyä kesken takaisin, kääntöpaikka merkittiin kuitunauhalla. Yksi vaihtoeh23 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 23 3.4.2014 21.15. Näin istutusala oli helppo pitää järjestyksessä isollakin kuviolla. Etenkin erilaiset muokkausalueet toivat omat haasteensa. Istutuksen vaikeus riippui muokkaustavasta. tahtiin pääseminen vaati opettelua. Jere Pereniva pääsi kokeilemaan myös taimien kuljetusta mömkijällä. Takaisin tultiin viereistä vakoa myöten. Laikutusalue vaikein Ojitusmätästysaloilla ojat toimivat hyvinä kiintopisteinä. Istutustyö eteni aurausvakojen mukaan
Tiheyden seuranta oli tarpeellista, Periniva toteaa. Laikutusalue oli myös varsin kivistä, mikä vaikeutti osaltaan istuttamista. Kaikkein vaikein istutettava oli laikutusalue. 2629_.indd 24 3.4.2014 21.17. Reilun kolmen viikon istutusurakastaan Periniva sai palkkaa vajaat 1500 euroa. Loppuosa jäi säästöön ajokortin hankintaa varten. Aurausalueen taksa oli noin 7 senttiä taimelta ja laikutus ja mätästysalojen noin 8 senttiä taimelta. Parin laatikon jälkeen piti muistaa mitata muutama koealan ja tarkistaa, että istutustiheys on sopiva. Pieni ala piti täydentää jälkeenpäin.” Kolmen viikon urakka Periniva teki työtä urakkapalkalla työehtosopimuksen taksojen mukaisesti. Istutus alkoi sujua muutaman päivän totuttelun jälkeen. Kun taimilaatikossa oli 205 tainta, yhden laatikollisen istuttamisesta tienasi noin 16 euroa. Laikutetulla alalla oli vaikea erottaa sitä, mikä on jo istutettu. Jos mätästyksen yhteydessä ei ollut kaivettu ojia tai alue oli laikutettu, istutetun ja istuttamattoman alueen erottaminen oli hankalaa. Toinen tapa oli edetä edestakaisin ojien välistä aluetta. Väliin saattoikin jäädä istuttamattomia laikkuja. Taksataulukko on lisineen kohtuullisen mutkikas, esimerkiksi eri tavoin muokatuille aloille ja erikokoisille taimille on omat taksansa. Teema: isTuTTamaan to oli istuttaa ensin ojanvarret ja sitten keskikohta. ”Alkuun taimia tuli etenkin auwww.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.agrimarket.fi Annons 230 x146mm.indd 1 2013-02-11 15:14:58 rausaloille liian harvaan. Yhdistys neuvoi Perinivaa tarkkailemaan taimien istutustiheyttä heti alusta lähtien. Perinivan työmaalla oli aurattua, mätästettyä sekä jonkin verran myös laikutettua uudistusalaa. ”Onneksi sitä oli vain hehtaarin verran”, Periniva toteaa. Osan tienesteistään nuorukainen käytti muun muassa uuden puhelimen hankintaan. Mittausta varten oli neljän metrin onkivapa. Aikaa siihen kului yleensä reilu tunti
Työpäivillä merkitystä 18 vuotta täyttäneelle kesätyöntekijälle on otettava työeläkevakuutus TyEL, jos ansiot ovat vähintään 56,55 euroa kuukaudessa. Jos kyse on oman lapsen palkkauksesta ja metsänomistaja-työnantaja on MYEL-vakuutettu, hän voi vakuuttaa perheenjäsenensä Melassa eli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa. Palkanmaksua varten tarvitaan työntekijän henkilöja pankkitiedot sekä verokortti. Tapaturmavakuutuksen prosenttiosuus palkkasummasta riippuu työn luonteesta ja vakuutusyhtiöstä. 120 euroa ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin 0,067 % palkkasummasta -vähimmäismaksu esim. Taimet urakkapalkalla Taimenistutusta tehdään yleensä urakkatyönä, jossa korvaus maksetaan istutetun taimimäärän mukaan. Oman lapsen palkkauskulut voi vähentää vain, jos lapsi on vähintään 15-vuotias. Tällöin korvauksista vastaa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Koska taimet tulevat usein metsänhoitoyhdistyksen kautta, sieltä voi kysyä, mikä on sopiva korvaustaso. Istutustaksa on yleensä 7–15 senttiä kappaleelta. Työehtosopimuksessa on monenlaista apumäärettä taksan laskemista varten. Jos työntekijä on enintään 15-vuotias, hänen palkkaukseensa ei liity muita sivukuluja kuin mahdollinen tapaturmavakuutusmaksu. Kulut vähennyskelpoisia Metsänomistaja voi vähentää metsätöiden palkkauskulut verotuksessa. Työntekijän iällä ei ole merkitystä vakuutusvelvollisuuteen. 10 euroa TyöTTömyySvaKuuTuSmaKSu Työnantajan osuus 0,75 % palkkasummasta Palkansaajan osuus 0,50 % palkkasummasta jostain muusta vakuutusyhtiöstä. Vakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä. Jos metsänomistaja-työnantaja on MYEL-vakuutettu, hän voi vakuuttaa omat lapsensa Melassa. Käytössä on yleensä myös vähimmäismaksu, esimerkiksi 120 euroa. Kesätyön palkanmaksun voi hoitaa Verohallinnon Palkka.fi -palvelun kautta. Omatoimisen palkanmaksajan on tehtävä vuosi-ilmoitus Verohallinnolle seuraavan vuoden alussa. Oman lapsen palkkaaminen on yksinkertaisinta. Lakisääteinen tapaturmavakuutus ei koske samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä. Palkkaustaso on määritelty Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa. Jos 12 työpäivän vaatimus ei täyty, työntekijä on silti vakuutettu. Asiaa mutkistavat ennen muuta palkan sivukulut: työeläkevakuutus, sosiaaliturvamaksu, tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutusmaksu. Sosiaaliturvamaksua on maksettava, jos työntekijä on vähintään 16-vuotias. Kesätöistä palkan maksaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Jos työnantajan pitää ottaa tapaturmavakuutus, hänen on maksettava myös työttömyysvakuutusmaksua, mikäli työntekijä on vähintään 17-vuotias. 25 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 25 3.4.2014 21.17. Vakuutus on otettava tapaturmavakuutusyhtiöstä. Nuorten tulot jäävät useimmiten niin pieniksi, ettei tuloista mene veroa. Kesätyöntekijän maksu jää tyypillisesti enintään vähimmäismaksun suuruiseksi. Tarvittavat ilmoitukset lähtevät palvelusta automaattisesti oikeaan aikaan Verohallintoon sekä työeläkeyhtiöille. Palvelu laskee annettujen tietojen perusteella ennakonpidätyksen, sotumaksun, työeläkemaksun sekä työttömyysvakuutusmaksun. Niihin ei tarvitse paneutua, kunhan taksa vastaa suurin piirtein sopimuksen tasoa. Palkan sivukulut TyEL maKSuT Työnantajan osuus 18,65 % palkkasummasta Työntekijän osuus 5,55 % palkkasummasta SaIraSvaKuuTuSmaKSu Työnantajan osuus 2,14 % palkkasummasta Palkansaajan osuus 2,16 % palkkasummasta TaPaTurmavaKuuTuSmaKSu 0,1-7 % palkkasummasta -vähimmäismaksu esim. Virallinen palkanmaksu on silloin edullinen, sillä palkan sivukulut ovat yleensä pienemmät kuin palkkauskulun vähennyksen veroetu metsäverotuksessa. Esimerkiksi oman alle 18-vuotiaan lapsen tekemän taimenistutuksen palkan lisäkuluna on yleensä vain sosiaaliturvamaksu. Se, mitä kuluja työnantaja joutuu maksamaan, riippuu työntekijän iästä ja suhteesta työnantajaan. Tapaturmavakuutus on otettava, jos työnantaja teettää töitä vuoden aikana yli 12 työpäivää. Palkka.fi auttaa Palkanmaksun yhteydessä työnantaja pidättää työntekijän palkasta mahdollisen ennakonpidätyksen sekä työntekijän osuuden sotu-, työeläkeja työttömyysvakuutusmaksusta. www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.agrimarket.fi Annons 230 x146mm.indd 1 2013-02-11 15:14:58 TeksTi Hannu jauHiainen N uorten palkkaaminen kesällä metsätöihin on kannatettavaa. Heille voi toki ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen myös Sivukulut selviksi istutus on nuorille sopivaa kesätyötä, mutta palkanmaksu vaatii perehtymistä
Taimet kannattaa välivarastoida sellaiseen paikkaan, missä on vettä lähistöllä. Työ saattaa olla etenkin tytöille raskasta. Taimet tulisi saada maahan mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun ne on tuotu taimitarhalta metsään. auraamalla muokatulla alueella istutettaville taimille on runsaasti istutuspaikkoja. oman metsän istutustyössä 4–5 laatikkoa päivässä on hyvä tulos nuorelle istuttajalle. sopiva istutuskohta on palteen ja vaon keskikohdan välissä tasaisella pientareella. etelä-suomessa kuusentaimet istutetaan hieman syvempään pidempileukaisen pottiputken avulla. Taimet kannattaa asetella taimivakkaan tiiviisti. Työn kulku kannattaa suunnitella niin, että taimet loppuvat varastopaikalle palatessa. niitä ei siis vain mätkitä sinne tänne tietyn välimatkan päähän toisistaan. jos näin käy, taimi kuivuu lämpimällä säällä päivässä. käsissä kannattaa pitää hyvät hansikkaat, muuten pottiputkikäsi menee helposti rakoille. Taimia ei kuitenkaan pidä laittaa jyrkkien reunojen viereen, ei yläeikä alapuolelle. vakkaan mahtuu noin sata tainta, joten kahden sadan taimen pahvilaatikollisen istuttaa kahdella täytöllä. sen jälkeen on hyvä asettaa itselleen päivätavoite: montako laatikkoa pitää päivän aikana istuttaa. vyöryvän mättään reunalle ei tainta pidä istuttaa. jos kunnon piennarta ei ole, taimia voi laittaa tasatun palteen päälle. näin taimi tulee tukevammin maahan. Mätästysaloilla taimet laitetaan mättäisiin, joko yksi keskelle tai kaksi mättään reunoille. Taimia voi laittaa jonkin verran vinosti päällekkäin, jolloin kaksi laatikollista saa mahtuman kolmeen vakalliseen. kovassa maassa taimet jäävät helposti liian pintaan. 26 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 26 3.4.2014 21.18. jos taimia on tarpeen laittaa useita samaan laikkuun, tulisi niiden väli olla vähintään metri Pottiputki painetaan niin syvälle maahan kuin se menee. jos taimet ovat pakastettuja, tulee varmistaa, että paakut ovat kunnolla sulaneet ennen istutusta. Taimi kuivuu niissäkin nopeasti. ensimmäisen istutuspäivän voi totutella. Taimien paakku pitää peitellä huolellisesti ja tiivistää maa kengän kärjellä niin, ettei paakun ympärille jää ilmaa. jos kivennäismaata on näkyvillä, sinne voi laittaa taimen, mikäli muokattua aluetta ei ole lähellä. jos mätäs on jäänyt muurahaispesämäisesti koholle, sen keskikohtaa on hyvä tasata jalalla ennen taimen istuttamista. Taimia voi säilyttää myös pihapiirissä ja viedä päivän istutusmäärän kasteltuna metsään. jalkaan voi laittaa kumisaappaat, jos uudistusala on märkä. alkuun riittää 2–3 laatikkoakin. Taimet pakataan vakkaan yksitellen, jotta niiden juuret eivät ole kiinni naapuripaakussa. Yleensä ojanpohjilla tai vastaavissa paikoissa on keväällä vettä. lämpimällä ilmalla taimilaatikot kuivuvat muutamassa päivässä. Teema: isTuTTamaan Taimia istutettaessa on ensimmäiseksi huolehdittava siitä, että taimet pysyvät taimitarhalta tuonnin jälkeen kosteina. samalla kannattaa ajatella kokonaisuutta – eli missä ajassa urakka pitäisi saada valmiiksi. näin vältetään turhaa kulkemista. Paakussa on sopiva kosteus, kun sitä puristettaessa tippuu hieman vettä. näin istutat 1 Pidä taimet kosteina 2 Jaa istutusala lohkoihin 3 Valitse hyvä kasvupaikka 4 Peittele paakku TeksTi Hannu jauHiainen asianTunTija Pekka saukko isommat uudistusalat kannattaa jakaa etukäteen sopiviin lohkoihin kuitunauhalla. Huterien risukasojen päälle tehtyihin mättäisiin tai palteisiin ei kannata istuttaa. Palkkatyössä noudatetaan työantajan ohjeistusta työajoissa. Taimelle pitää joka kerta löytää suotuisa kasvupaikka. Taimi tulee oikeaan syvyyteen, kun paakun päälle tulee noin kaksi senttiä maata. jos paakun ulkopuolelle ulottuu pitkiä juuria, ne voi katkaista. nauhaa on hyvä pitää mukana taskussa, jotta voi merkitä maastoon kohdan, jossa taimet loppuivat. Palteen pitää olla tiivis, hakkuutähteiden päälle jäänyt maa kuivuu nopeasti. Muuten tukevat vaelluskengät ovat mukavat. laikutusaloilla valitaan taimelle sopiva kivetön kasvupaikka. Muokkaamattomaan maahan ei taimia kannata laittaa
Metsalehti_Makasiini_2014_04_10.indd 1 3/24/2014 10:56:47 AM 2630_.indd 27 3.4.2014 21.13. MSE 170 C-BQ 259,Sh. 415 € Mukavuusvar usteltu mökkisaha! 31,8 cm 3 1,5 kW / 2,0 hv 4,6 kg 35 cm teräketjun pikakiristys ErgoStart kevytkäynnistys. TESTIVOITTA JA! (Suomela 1/2013) Tarjous voimassa 30.4.2014 asti. 299 € UUTUUS sähkösaha! MS 181 C-BE 379,Sh. MSA 160 C-BQ 595,Sh. myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. Mökkikaveriksi STIHL! 230 V 1,7 kW 4,3 kg 14,4 m/s 35 cm QuickStop Super ketjujarru teräketjun pikakiristys liitäntäjohto 4 m. 678,40 € 3,2 kg 30 cm 36 V 4,5 Ah AL 100 laturi QuickStop Super ketjujarru teräketjun pikakiristys
Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC Minun on vaikea ymmärtää, miksi omistajat antavat metsäteidensä mennä pilalle huonon hoidon ja saituuden takia. Silppuri heittää heinän ja murskatut risut tieltä ja reunalta metsään. Metsäteiden rakentaminen on kallista, hoito halpaa ja perusparannus kallista. Kerran vuodessa heinäkuussa ajetaan niittosilppurilla tie läpi. Silloin vesi virtaa sateella suoraan ojaan ja tien runko pysyy kuivana ja kantavana. K uinka usein metsätie pitää lanata. Ota lapio ja tutki, paljonko soraa on tien laidalla. Kaivinkone etenee tien nopeasti läpi, kun ongelmakohdat on ennakolta merkitty. H yvin hoidettu metsätie on ilo omistajalleen ja muille metsässä töitä tekeville. Samalla kaivinkoneen käynnillä kannattaa tällaiset pikkuongelmat korjata. Hoidettu metsätie on ilo Yllättävän monet tiekunnat ja maanomistajat antavat arvokkaan tieomaisuutensa rapautua laiskuuttaan, välinpitämättömyyttään tai saituuttaan. Kun vesi ei pääse tieltä pois, tiehen tulee kuoppia ja mäessä vesi kuljettaa soraa alaspäin. Usein lanaajalta saa vastauksen, että tiellä ei ole soraa mitä lanata. Kun tie on mennyt oikein huonoon kuntoon, sille yleensä tehdään tajuttoman kallis peruskunnostus. Onnittelut hyvin hoidettujen metsäteiden omistajille ja kiitokset niistä vastaaville toimitsijoille. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Tien pinnan pitää olla niin pyöreä, että tavallinen etutai takavetoinen perheauto ei ajettaessa aivan ota kiinni pohjasta, eikä reunapalletta saa olla. 28 MAKASIINI 3 • 2014 28 MAKASIINI 3 • 2014 2606_.indd 28 3.4.2014 21.12. Liian monet lanaajat levittävät lanalla soran pois tieltä, kun sora pitäisi saada reunalta takaisin tiessä oleviin uriin. M illoin metsätien muoto on oikea. Vanhalla metsätiellä kääntöpaikka tai liittymä saattaa olla nykyaikaisille puutavara-autoille liian ahdas. Tien muodon pitää toki silloinkin olla kunnossa. J okainen meistä ajaa sekä hyvin että huonosti hoidettuja metsäteitä. Mutta siihenhän saa vähän valtion tukea… Jos reunapalle oli pahasti heinittynyt, pitää yleensä ajattaa uutta soraa ohut kerros lanauksen jälkeen. A jat omistamaasi metsätietä ja huomaat sen muuttuneen hiljalleen kaukaloksi, jossa tien reunalla on soravalli. Useimmiten ongelmasta selviää vetämällä lanalla soraa takaisin tien reunalta ja tekemällä tiehen oikean muodon. Jos tunnistat ongelman, vaihda kiireesti lanaajaa tai opasta häntä toimimaan oikein. Tavallista kunnossapitoa on myös roudan nostamien kivien poistaminen tierungosta ja sivuojan tai laskuojan avaaminen, jos rumpuputki uhkaa tukkeutua. Nykyisin kannattaa yleensä käyttää kalliomursketta, se on hieman kalliimpaa, mutta pysyy tiessä paremmin ”kiinni”. Jos liikennettä on vähän ja tie on karulla maalla, voi lanausväli olla muutaman vuoden. Edellä mainitsin pintamateriaaliksi soran. Omilla teillä käytän vain mursketta, yleensä kalliomursketta. Oikein rehevällä maalla olevaa metsäautotietä, jolla on vähän liikennettä, voi hoitaa myös niittosilppurilla. Jos metsätiellä on paljon liikennettä, joutuu tien lanaamaan parikin kertaa vuodessa. Kuitenkin yllättävän monet tiekunnat ja maanomistajat antavat arvokkaan tieomaisuutensa rapautua laiskuuttaan, välinpitämättömyyttään tai saituuttaan. Hiekkaa ei metsätielle ajeta: se ei kanna, pölisee vain pois. Hyvin hoidettuna tie kestää ikuisesti. Vika on useimmiten lanaajassa tai mahdollisesti liian keveässä ja huonossa lanassa
Kirveelle töitä Kevät on paras aika polttopuiden pilkkomiseen Sivu 30 OMA METSÄ Metsänhoidon perusteet relaskooppi tutuksi Sivu 34 tutKiMus saasteet vähenivät Sivu 36 AllAKKA riukujen kuorinta on mukavaa ja tarpeellista Sivu 37 ku vA TO n i kn u u Ti lA piKAtesti älypuhelimella mittaamaan Sivu 33 Metsäperintö vähennys tuloutuu veroksi Sivu 38 Kysy pois Milloin kannattaa kylvää. Sivu 40 2622_.indd 29 3.4.2014 21.15
METSÄNHOITO 18 TEOSTA KYSYMYSTÄ POLTTOPUIDEN 30 MAKASIINI 3 • 2014 30 MAKASIINI 3 • 2014 2623_.indd 30 3.4.2014 21.15
10 Miten puut halkaistaan. Pienet määrät ovat pelkkä nautinto. Jos rankoja varastoi, niistä pitää poistaa kuorta, jotta ne kuivuvat paremmin. Saunaja takkapuut voivat olla keskikokoisia tai isoja. Omaksi iloksi tietysti voi tehdä pikkupuitakin. Kaikistahan nyt polttopuita saa. Jos on henkilöauto ja peräkärry, polttopuut tehdään sellaisessa paikassa, johon niillä pääsee – esimerkiksi hyvällä varastopaikalla. 5–10 senttiä paksut puut halkaistaan kahteen osaan, yli 10-senttiset neljään osaan. Juhannuksen jälkeen puut eivät enää kovin hyvin kuivu, mutta yli vuoden vanha polttopuu on varmasti kuivaa. Suuruusluokka ratkaisee. Kevät on paras, sillä silloin ilman kosteus on vähäinen. Pannuhuoneiden lämpökeskuksiin 50–60-senttiset puut ovat yleensä sopivia. 4 Minkälaiset puut metsänomistajan kannattaa hyödyntää pilkkeiksi. 3 Mikä on sopiva aika polttopuusavotalle. Itse otan puuta sellaisista pienistä kulmista, peltojen ja teiKevät on paras vuodenaika polttopuusavotalle. Uunipuu on 50-senttistä tai jopa metristä. Kun pilkkeet käyvät kaupaksi hyvin ja vikkelään, tehdään kuitupuustakin klapeja. Vanhanaikaisen lämmitystavan mukaan uunissa poltetaan koivua, koska sen lämpöarvo on hyvä. Myös puhtaalla leppäklapilla on kysyntää, samoin sekaklapilla, jossa on kaikkia puulajeja. En ole koneuskovainen. 11 Pärjääkö kirveellä. Jos tekee sata kuutiometriä polttopuita, on järkevää tilata hakkuukone metsään. Itse ajattelen, että läpimitan pitäisi olla latvasta 4–5 senttimetriä, ainakin jos polttopuuta tekee paljon. Savusaunaan se antaa mukavan tuoksun eikä nokea. Motomiehelle voi kuitenkin ehdottaa, että hän pui puun latvaan saakka. Pannuhuoneeseen tai maatilan lämpökeskukseen käy sekaklapi. Isot yrittäjät käyttävät sitä koko ajan. Pieniä kuutiomääriä varten riittää kirves ja vesuri. Kaikenlaisia klapikoneitakin on olemassa, aina pieniin tehtaisiin asti. Leppä ei myöskään lämpiä yhtä voimakkaasti kuin koivu. 2 Käytetäänkö eri puulajeista tehtyjä pilkkeitä eri tarkoituksiin. 31 MAKASIINI 3 • 2014 31 MAKASIINI 3 • 2014 2623_.indd 31 3.4.2014 21.15. Riippuu tulisijasta. Itse pidän mukavimpana koivua, ja niin tekee asiakkaistakin 70–80 prosenttia. Yksikään hakkuukone ei sitä paitsi lähde keikalle niin vähäisen määrän takia. Hakkuutähteistä en ole juuri klapeja valmistanut. 9 Minkä pituisiksi polttopuut pilkotaan. 8 Missä rangat pilkotaan. Leppää käytetään esimerkiksi savustukseen, loimutukseen ja takkapuuna. Riippuu käyttötarkoituksesta. Meillä tehdään 33-senttisestä noin metrin mittaiseen. 6 Milloin kuitupuun mitat täyttävä puu kannattaa tehdä klapeiksi. Jos hän päästää latvat karsintateristä läpi ajouran sivulle, niistä voi tehdä polttopuita. Läpimitaltaan alle viisisenttisille puille riittää aisaaminen: kuori vesurilla pois, jotta puu kuivuu. Takkapuulle sopiva pituus on 33 senttiä. Yleensä niitä ei tarvitse halkoa. Klapit varastoidaan maasta koholle. Se on hermolepoa. Yleispätevää sääntöä ei ole. Rangat täytyy myös suojata ja kohottaa maasta aluspuiden avulla. 5 Minkäkokoisista puista klapit tehdään. Jos taas hakkaa muutaman motin omaan käyttöön, moottorisaha riittää. Siitä tulee kauniita pilkkeitä, jotka eivät räisky. Pienempiä puita ei kannata käsitellä: tulee turhan iso työ kilowattituntia kohti. 7 Milloin puut kaadetaan käsipelillä ja milloin koneella. Vappuun mennessä kun tekee ja varastoi, syksyllä saattaa jo polttaa. Jos pilkottavaa ei ole paljon, kirveelläkin pärjää. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KuvAT ANNA bAcK den reunoilta, jotka eivät liity selvästi metsikkökuvioon ja leimikkoon. Päälle tarvitaan katos. Jos klapit tulevat puuhellaan, niistä tehdään pienempiä. Puoliammattilaiset käyttävät kuitupuun kokoista puuta. Minä teen puut ajouran varressa pyöreiksi pölleiksi ja kuljetan ne traktorilla kotiin pilkottaviksi. Kuitupuusta saa rahan heti, kun sen on myynyt yhtiölle. Yli 15 senttiä paksut pilkotaan kuuteen tai kahdeksaan osaan. 1 Mistä puulajeista klapit eli pilkkeet kannattaa tehdä, metsätalousyrittäjä Jarmo Sirola. Pelkän polttopuun takia ei kannata kalustoa hankkia. Klapikauppaa varten puu täytyy ensin pilkkoa, usein kuivattaa ja sitten vielä odottaa ostajaa. Mikään ei ole hienompaa kuin pilkkoa polttopuita kirvespölkyn päällä ulkona aurinkoisena kevätpäivänä. Pari kertaa viikossa koivu korvataan kuitenkin kuusella tai männyllä, jotta tuohesta hormiin syntyvä noki palaisi pois. Riippuu kuljetuskalustosta, missä rangat kannattaa käsitellä klapeiksi
Yleensä asiakas haluaa polttopuunsa kuivana. 13 Kuinka polttopuut kuivataan ja säilytetään. Siellä pitää olla kohotettu, raoilla oleva lattia, jotta ilma kiertää kasan alla. 16 Voiko lahoa puuta polttaa. 14 Mitä tapahtuu, jos polttaa kosteaa puuta. 17 Mitä on otettava huomioon, jos haluaa myydä polttopuuta, bioenergiaasiantuntija Juha Hiitelä Suomen metsäkeskuksesta. Tärkein sääntö kuuluu, että maasta koholle ja ilmava katto päälle heti paikalla. Yleisin mitta on irtomotti eli heittomotti. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.fi www.forestum.fi JOS kalauTTaa kaHTa klapIa yHTEEN Ja kuuluu kIlaHTava ÄÄNI, puu ON TarpEEkSI kuIvaa. 18 Miten polttopuun määrä mitataan asiakkaalle. Voi. Niitä tarvitaan kiloon vähemmän. Myös ötököiden syömät puut palavat. Kilossa puuta on yhtä suuri lämpöarvo, olipa se mitä puulajia hyvänsä. Jos kosteita puita käyttää usein, hormit nokeentuvat pilalle. Jos myy isompia määriä, hankkiutuu alv-rekisteriin. Paljon näkee kattopelleistä tehtyjä keveitä katoksia. Se riippuu painosta. Pidä sormet ja jalat pois laitteesta. Jos pinoa ei kata, työ menee hukkaan. Kyllä lahosta puusta lämpöä lähtee, kun jaksaa polttaa. Myyjä kirjoittaa kuitin ja ilmoittaa myynnin omassa veroilmoituksessaan. Sillä on samat mitat, mutta puu on pinossa. Pressu suoraan puukasan päällä ei käy. Kosteuden pitää olla alle 20 prosenttia puun painosta. Moottorisahan kanssa täytyy olla kaikki turvavarusteet: viiltohousut, kypärä, turvasaappaat. METSÄNHOITO 12 Miten puut pilkotaan turvallisesti. Verotusasioiden on oltava kunnossa. H Ar rI H ÄM ÄL ÄI N EN 32 MAKASIINI 3 • 2014 32 MAKASIINI 3 • 2014 2623_.indd 32 3.4.2014 21.16. Kirveellä kun tekee, täytyy myös olla suojaavat housut ja saappaat. Se on muuten arvotonta ja siis joutilasta poltettavaksi. Liiteri on yleisin paikka. 15 Millä puulla on paras lämpöarvo. Sellaisia näkee valitettavan usein. Sammuta kone aina, kun sitä on korjattava, kohennettava tai siivottava. Pitää saada päälle ilmatilaa. Tuulikaatojahan on pitkin metsää. Mitä nopeammin klapit kuivataan, sitä parempaa polttopuuta syntyy – vältetään home ja laho. Taivasalla jos säilyttää, tarvitaan kevytrakenteinen katos. Halkojen pilkkominen on vaarallista touhua, teki käsin tai koneella. Jotkut myyvät puuta jo energiasisällön perusteella, mutta tapaa ei vielä yleisesti käytetä. Klapikoneelle on käyttöä, kun pilkottavaa on enemmän. Siinä klapit on heitelty sekaisin kasaan, jonka tilavuus on metri kertaa metri kertaa metri. Klapikoneen kanssa on noudatettava käyttöohjetta! Kuulosuojainta ja silmäsuojainta on käytettävä ehdottomasti. Jos kalauttaa kahta klapia yhteen ja kuuluu kilahtava ääni, puu on tarpeeksi kuivaa. Aurinkoinen ja tuulinen paikka on paras. Metsäkeskuksen Halkoliiteri.com-verkkopalvelusta löytyy polttopuun mittaja laatuvaatimuksia, joista voi ottaa oppia. Lämpöarvo hupenee, eikä puu kuivu kunnolla. Toinen yksikkö on pinomotti. Myyrätuhot mahdollisia taimikoissa tänä vuonna! tarkkaile ja torju Tilaa uusi ilmainen tuote-oppaamme — runsaasti tuotteita taimien suojaukseen Kysy myös huippu-tarjouksia myyräkauluksista! Forestum Oy Raitamaantie 8 A, 00420 HELSINKI p. Jos puu on tulisijassa kosteaa, osa sen lämpöarvosta hupenee kuivumiseen. Koivu, tammi, pihlaja ovat painavia
Jos kantohinnat syötetään sovelluksen lähtötiedoksi, se laskee myös metsikön kantoraha-arvon. Tukkiprosentti määritellään puuston kehitysluokan perusteella. Kiintoisa laite, tosin muutamin varauksin. Kalibrointi avautuu menu-näppäimellä, kun relaskooppi on käyttövalmiudessa. Galaxyn suhruinen näyttö ja tärisevä kuva tekivät pohjapinta-alojen mittauksesta epämääräistä. Uudet mittaukset tarkentavat puustotietoja. Arvioiden tarkentamiseksi kalibroimme relaskoopin. Puun pituus ilmestyy näytölle ja se pitää siirtää käsin kuviotiedostoon. Sovellus toimii älypuhelimen kameralla. Mittaustoiminto avautuu puhelimen menu-näppäimellä, kun sovelluksessa näkyy puiden keskipituuden määritysvalikko. Puuston tilavuus tulostuu puulajeittain. Sovelluksen laskemat puustoarviot olivat liki kaksinkertaisia todelliseen verrattuna. Ja kun pohjapinta-ala sattuu kohdalleen, puustoarviotkin osuvat oikeaan. Kalibrointi oli helppo tehdä, mutta se ei ratkaissut ongelmaa. Ennen uuden kuvion mittausta annetaan kuvion nimi, pinta-ala ja kehitysluokka. Galaxy Xcoverilla mittaus oli epämääräistä. Sovellus käyttää relaskooppikerrointa kaksi, joten pohjapinta-ala on kaksi kertaa koealalle tulevien puiden määrä. Sovellusta kokeillessamme merkitsimme kuvion alaksi aina hehtaarin, jotta tuloksen oikeaan osuvuutta oli helpompi arvioida. Mittaustulos ilmoitetaan kuvioittain. Relaskooppihahlona on punareunainen avotähtäin ja kellanvihreät pystysuuntaiset apulinjat. Puiden pituuden mittaus oli tosin vaikea tehdä tarkasti kummallakin puhelimella. Ammattikäyttöön sovelluksesta ei ole, mutta hyvällä kameralla varustettuun Android-puhelimeen sen voi ladata, vaikka vain uteliaisuudesta. Kokeilimme sovellusta halpasarjan Samsung Galaxy XCover 2:lla ja laadukkaammalla Sonyn älypuhelimella. 33 MAKASIINI 3 • 2014 2623_.indd 33 3.4.2014 21.16. Sitten näytöllä näkyvä kohdistin suunnataan puun tyveen ja lopuksi latvaan. Kokeilu osoitti, että sovellus voi toimia – ei tosin Galaxy Xcoverilla. Älypuhelimella mittaamaan Relasphone-sovellus muuttaa älypuhelimen metsän mittauslaitteeksi. Puhelimen satelliittipaikannin määrittää koealojen paikkatiedot. Relasphone on maksuton sovellus, eikä sen kehittelyyn ole käytetty mittavia panoksia. Pohjapinta-ala mitataan kiertämällä samoilta jalansijoilta täysi ympyrä. Laadukas näyttökuva ja kuvanvakain helpottivat relaskoopin käyttöä. Pituus voidaan myös mitata Relasphonella. Se on helpointa arvioida tai mitata hypsometrillä. VTT:n Relasphone-älypuhelinsovellus mittaa puuston pohjapinta-alan puhelimen kameran avulla. Kuviolta voidaan mitata haluttu määrä koealoja. pIkaTESTI + Maksuttomuus + Helppokäyttöisyys + Puustotietojen ja metsän arvon laskenta – Relaskoopin käyttö vakaimettomalla kameralla – Ylimalkaiset käyttöohjeet – Puun pituuden mittauksen epämääräisyys TEKSTI jA KuvA MIKKO RIIKILä ASIANTuNTIjA TApANI KORHONEN V TT:n kehittämä Relasphone sisältää kaikki metsän mittaajan työkalut: relaskoopin, relaskooppitaulukot ja hypsometrin. Sonyyn ladattuna Relasphone toimi hyvin. Voi myös olla, ettei Relasphone ole täysin yhteensopiva Galaxyn Xcoverin kanssa. Sonylla koealojen mitta?us ei ole nopeampaa kuin tavallisella relaskoopilla, mutta sovellus tallentaa mittaustiedot ja laskee puuston tilavuuden ja kantoraha-arvon kuvioittain. Mittauksen aluksi määritellään etäisyys puusta. Kuvanvakain tarpeen Relasphone toimii vain Android-käyttöjärjestelmässä. Sitä on ladattu noin 400 kertaa. Hahlon täyttävät puut tallennetaan klikkaamalla näytöllä olevista painikkeista puulajeittain. Mittaa myös pituuden Pohjapinta-alan mittauksen jälkeen määritellään puuston keskipituus
Samalla lasketaan, montako hahlon täyttävää puuta kertyy. Puusto mitataan kiertämällä samoilta jalansijoilta täysi kierros. METSÄNHOIdON pEruSTEET Mikko Riikilä P uuston pohjapinta-ala on metsänmittaamisen peruskäsitteitä. Ei kannata miettiä, miten tämä on mahdollista. RelaskooPPi tutuksi Ei kannata hämmentyä, kun ammattilaiset alkavat metsässä puhua neliöistä – kuutiot heitä yleensä silloinkin kiinnostavat. Puiden määrä on yhtä kuin puuston pohjapinta-ala. Käytännössä puuston pohjapinta-ala mitataan relaskoopilla. keksijä oli itävaltalainen, sittemmin maailmankuulu metsätiedemies, Walter Bitterlich . Pohjapinta-alaa laskettaessa mukaan luetaan kaikki hahlon täyttävät puut (oikealla) sekä joka toinen tarkalleen hahlon levyisistä puista (keskellä). Vaikka relaskooppi onkin yksinkertainen, teoria sen takana on kohtalaisen konstikasta geometriaa. Tarkalleen hahlon levyisistä puista mukaan lasketaan joka toinen. Pohjapinta-alan yksikkö on neliömetrejä hehtaarilla. Sen perusteella voidaan määrittää sekä puuston määrä että harvennustarve. Relaskooppi Metsätieteilijät oivalsivat puuston pohjapinta-alan havainnollisuuden 1940–50-luvuilla. Hahloa täyttämättömiä puita ei lasketa mukaan (vasemmalla) Täyttyykö hahlo. Samoihin aikoihin keksittiin relaskooppi, jolla pohjapinta-ala voidaan mitata helposti. Periaatteessa pohjapinta-alan voisi siis määrittää kaatamalla kaikki puut hehtaarin alalta 1,3 metrin korkeudelta, mitata kannot ja laskea niiden pinta-ala. kun hahlon leveys on 1,3 senttiä ja varren pituus 65 senttiä, jokainen hahlon täyttävä runko edustaa yhden neliömetrin puustopohjapinta-alaa hehtaarilla. Hienon kuuloisesta nimestään huolimatta relaskooppi on äärimmäisen yksinkertainen laite, jossa on määrämittainen varsi ja sen päässä hahlo. Neliömetrien määrä tarkoittaa hehtaarin alalla kasvavien runkojen yhteenlaskettua poikkileikkauspinta-alaa 1,3 metrin korkeudelta. M ik ko Ri ik il Ä 34 MAKASIINI 3 • 2014 34 MAKASIINI 3 • 2014 2628_.indd 34 3.4.2014 21.20
Jos pohjapinta-ala sattuu kahden ylimmän käyrän väliin, harvennus on suositeltavaa. Tällöin puuston pohjapinta-alan tulisi harvennuksen jälkeen asettua toiseksi alimmalle käyrälle. 35 MAKASIINI 3 • 2014 35 MAKASIINI 3 • 2014 2628_.indd 35 3.4.2014 21.22. Pohjapinta-aloihin perustuvat harvennusmallit toimivat parhaiten varttuneissa kasvatusmetsissä. lisätiedoksi tarvitaan metsikön kasvupaikkatyyppi. Harvennusmalli Puuston lakisääteinen vähimmäismäärä harmaalla 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 10 12 14 16 18 20 22 Pohjapinta-ala, m /ha Valtapituus, metriä Harvennusta suositellaan Pohjapinta-ala harvennuksen jälkeen ES= Eteläinen Suomi KS= Keskinen Suomi Lähde: Tapion metsänhoitosuositukset Puuston tilavuus Puuston pohjapinta-alat mitataan metsikkökuvioittain. Helpointa on valita silmävaraisesti pituudeltaan metsikön keskimittaa edustava puu ja arvioida sen pituus. Myös ne löytyvät internetistä esimerkiksi Tapion uusien metsänhoitosuositusten liiteosasta (www.tapio.fi). Eri-ikäismetsissä puuston pohjapinta-alaa voidaan kuitenkin alentaa voimakkaammin. kun kaikki nämä tiedetään, harvennustarve selviää harvennusmalleista. Valtapituus tarkoittaa metsän suurimpien puiden mittaa. Jos pohjapinta-ala jää toisen käyrän alapuolelle, harvennuksella ei ole kiirettä. Alimpana Tapion harvennusmallissa on kuvattu lakirajat, joiden alapuolelle tasarakenteisen puuston pohjapinta-alaa ei saa pudottaa. Harvennustarve kasvatusmetsän harvennustarpeen arvioimiseksi on puuston pohjapinta-alan lisäksi selvitettävä puuston valtapituus. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi Puuston pohjapintaala mitataan relaskoopilla. Taulukko löytyy esimerkiksi internetistä. Pohjapinta-alan avulla voidaan määrittää puuston tilavuus (m3/ha), lisätiedoksi tarvitaan puuston keskipituus. Puuston tilavuus löytyy relaskooppitaulukosta, kun tiedät puuston pohjapinta-alan ja keskipituuden. Harvennusmallin vaaka-akselilla on puuston valtapituus ja pystyakselilla pohjapinta-ala. Ylitiheinä kasvavat metsät ja suometsät on syytä harventaa keskimääräistä varovaisemmin. luotettavan tuloksen varmistamiseksi mittaus on syytä tehdä muutamasta edustavasta kohdasta eri puolilta kuviota. Ne siis kuvaavat tavoiteltavaa harvennusvoimakkuutta. Harvennuksen jälkeen puuston pohjapinta-alan pitäisi sattua kahden alimmaisen käyrän väliin. Ajourien vaikutus on otettu huomioon tavoitepohjapinta-aloissa. Ensiharvennuksilla jäävän puuston runkoluku on havainnollisempi tunnus. Tällöin puuston pohjapinta-ala voidaan harvennuksissa alentaa alimmalle käyrän tasolle. Esimerkiksi pystykarsituissa männiköissä ja sekametsissä suositellaan voimakkaita harvennuksia. Mallissa on neljä käyrää. Jos pohjapinta-ala ylittää ylimmän käyrän, metsä pitäisi harventaa heti
Viive johtuu siitä, että hakkuutähteiden korjuu heikentää metsien merkitystä hiilinieluna. ”Epäsuhdalla voi olla merkittäviä vaikutuksia ilmastopolitiikkaan”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anna Repo. Pitkäaikaiseen tutkimukseen ovat osallistuneet muun muassa Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Metsäntutkimuslaitos. Suuri osa uusista lajeista on löydetty suojelualueilta Lapista. Hakkuutähde-energiaa on käytettävä 60–80 vuotta ennen kuin 60 prosentin raja saavutetaan. Myös puunhankinnan kausivaihteluja ja kuljetusmääriä pitäisi tasata. Lämpötilan nousu on lyhentänyt Valkea-Kotisen järven jääpeitteistä aikaa kahdenkymmenen vuoden aikana noin kuukauden. Näistä neljä on uusia myös Euroopalle. Vuoden keskilämpötila on kohonnut 50 vuoden aikana noin 0,4 astetta vuosikymmenessä. Valkea-Kotisen järven ja sen lähiympäristön tilaa on seurattu 25 vuotta. Tärkein yksittäinen haaste on tieverkoston rapautuminen. Päästöjen vähentymisen ansiosta Valkea-Kotisen järvi on toipumassa happamoitumisesta ja useiden raskasmetallien pitoisuudet ovat pienentyneet. Happamoittava rikkilaskeuma on vähentynyt alueella jopa 70 prosenttia 80-luvun lopulta lähtien, myös myrkyllisten raskasmetallien laskeuma on pienentynyt. Er kk i O kS a N EN /M ET La 36 MAKASIINI 3 • 2014 36 MAKASIINI 3 • 2014 2607_.indd 36 3.4.2014 21.22. Kuskit ja tiet avaintekijät Teiden kunnon parantaminen hyödyttäisi eniten puun kaukokuljetuksia. Tällä ajanjaksolla ilmansaasteiden laskeumat ovat vähentyneet ja ympäristön tila on parantunut. Samalla järven pintakerroksen lämpötila on noussut ja valuma-alueelta huuhtoutuvan orgaanisen aineen määrä on lisääntynyt. Teiden ylläpito vaatii lisäpanostuksia, jotta kuljetuskaluston painoa ja korkeutta voidaan lisätä. Palsaja aapasoiden kuivuminen on vaara erityisesti punakuirille ja jänkäsirriäiselle. Risuenergia ei riitä EU:lle Vaikka hakkuutähteistä tuotettu energia leikkaa kasvihuonekaasupäästöjä, vähennykset jäävät tuoreen tutkimuksen mukaan pienemmiksi kuin EU:n kaavailema 60 prosentin raja. ”Sääsket kertovat alueiden luontoarvoista ja elinympäristöjen tilasta siinä missä paremmin tunnetut kovakuoriaiset ja perhoset. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos voi lisätä maaperään vuosikymmenten saatossa varastoituneiden epäpuhtauksien huuhtoutumista vesistöihin. Muita ongelmia ovat polttoaineen hinta ja ammattitaitoisten kuljettajien saatavuus, selviää Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Tämän seurauksena vuotuiset sademäärät kasvavat ja sateet painottuvat talveen. saasteet vähenivät, lämpeneminen uhkaa ilmastomuutos uhkaa lintuja Tuoreen tutkimuksen mukaan pohjoisten lintulajien asuinalue on supistunut yli neljänneksen 40 vuodessa. Pohjoisten metsien linnut – kuten taviokuurna (kuvassa) – ovat vaarassa hävitä ilmaston lämpenemisen vuoksi, koska siirtymisen pohjoisemmaksi estää Jäämeri. Kahdenkymmenen vuoden päästä lämpötilan arvioidaan olevan Hämeessä 1–2 astetta korkeampi kuin vertailujaksolla 1971–2000. Metsänrajan nousu puolestaan uhkaa tunturikankaiden lajeja, kuten kiirunaa ja keräkurmitsaa. TUTKITTUA HaNNU JaUHiaiNEN YmpäRistötUtKijat ovat seuranneet Hämeenlinnan Evolla sijaitsevan Valkea-Kotisen järven ja sen lähiympäristön tilaa 25 vuoden ajan. Ongelmana vain on, ettei sääskien harrastajia ja asiantuntijoita juuri ole”, kertoo suojelubiologi Jukka Salmela Metsähallituksesta. 60 uutta sienisääskeä Suomen lajisto on lisääntynyt kertaheitolla 64 uudella sienisääskilajilla. Ilmastonmuutos tuo kuitenkin uusia uhkia. Ilmakehän typpilaskeuma ei sen sijaan ole vähentynyt vastaavalla tavalla
Kolmijalkaisessa kuorimapukissa on päällä reikiä, joista sopivalla korkeudella olevaan sujautetaan tappi, kun puu on kuorimakorkeudella. Männyn kuori on oivallista perunamaan kuohkeuttajaksi tai rikkaruohojen kasvua estäväksi katteeksi juurikasmaan riviväleihin tai pensaiden juurille. Oksantynkään tökätessään petkele työntää kevyttä rankaa edellään, jolloin työ takkuaa. Itse tykkään kuoria suunnilleen navan tasalla olevaa puuta. Kuorittava puu on jossain vaiheessa käännettävä toisin päin tai asetettava kuorimapukkien varaan loppumatkan kuorimisen ajaksi. Käsin ei kannata puita ilmassa kannatella, se leikki loppuu piakkoin jännetupen tulehdukseen. Kuten muissakin töissä, terävät ja huolletut työkalut helpottavat ja nopeuttavat myös kuorintatyötä. Onnistuuhan se noinkin, kunhan rangassa ei ole paljoa paksuja oksantynkiä. Myös terän upottaminen veteen tauon ajaksi auttaa puhdistuksessa. J otkut haluavat kuoria petkeleellä maassa kuorikasan päällä lepäävää rankaa. Kun puu on kohdillaan, niin eipä muuta kuin kuorimarautaa työntämään ja välillä vetämäänkin. Terään juuttuneen pihkan saa pois öljykylvyllä tai raaputtamalla. Entisinä aikoina, kun puita kuorittiin koneellisesti teiden T oisinaan on päivä, jolloin voi tehdä mitä huvittaa. Kovasimen sipaisu muutaman kerran päivässä kuuluu asiaan. K uoritut puut asetetaan kuivumaan koholle maasta. Toinen tappi laitetaan alapuolelle varmistuksekNyt on kuorima-aika Nauti keväästä: kuori riukuja rakenna niistä pihan koristus tee kuorista korvasienipaikka 37 MAKASIINI 3 • 2014 37 MAKASIINI 3 • 2014 2593_.indd 37 3.4.2014 21.22. Kauniina kevätpäivänä, lintujen visertäessä, yksi mukavimmista hommista on tolppien ja riukujen kuorinta. Niin kirveellä kuin vesurillakin on helpompi ja vähemmän energiaa kuluttava tapa lyödä alaspäin. Juhannukseen mennessä puut tulee peittää tai viedä suojaan. TU U LI KK I SI RO LA varsien lanssipaikoilla, ne olivat parin vuoden päästä parhaita korvasienipaikkoja. Tolppa asetetaan kädellä tukien hakotukin päälle pystyyn, sitten isketään tai juoksutetaan kirveellä puun pintaa pitkin kuori pois. Kerrosten väliin laitetaan poikittain välirimat tai samanvahvuiset riu´ut, jotta kuiva kevätilma pääsisi hyvin viilettämään puiden välissä. Talvella kaadetut ja moottorisahalla karsitut rangat luopuvat tähän aikaan kuoristaan vaivatta. Nämä ovat kuitenkin painavia ja pysyvät kiltisti aloillaan. Heikko-oksaisia riukuja tai latohirsiä kuorin kuorimaeli vuoluraudalla siten, että kuorittava puu nostetaan tai vieritetään kahden kuorimapukin päälle. si. Työ on tarpeellistakin – kesän ja syksyn mittaan tarvitaan kuorittuja värkkejä mitä moninaisimpiin tarkoituksiin, enimmät pihapiirien ja puutarhojen rakennelmiin. Tiivis kasa homehtuu helposti. Kuusen kuoresta voi perustaa vaikka korvasienien puoliviljelyalueen. Jos työ myöhästyy, kuori kuivuu ja tarttuu tiukemmin kiinni runkoon. Oksankohta katkeaa ja kuoriutuu helpoiten, kun työskentelysuunta on tyvestä latvaan päin. Meikäläinen käyttää kuorintaan tapauksesta riippuen kaarevaa kuorimarautaa, vesuria tai kirvestä. Alun perin varrellista petkelettä on käytetty hakkuutyömailla tukkien ja propsien kuorintaan. Jos pölli on painava, sen saa mukavasti paikoilleen, kun nostaa vuoron perään pöllin kumpaakin päätä, yksi reikäväli kerrallaan. A itatolppien, seipäiden ja oksaisempien riukujen kuorinnassa on iso apu polvenkorkuisesta hakotukista eli halkelupöllistä, joka on isohko pyöreä tyvilumppi tai muu joutilas pöllinpätkä. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Työmaalle kertyy komea kerros kuorta, joka kannattaa hyödyntää
Luovutusvoittoa syntyisi, jos tilan edelleenmyyntihinta olisi korkeampi tai metsävähennystä olisi käytetty enemmän. Hän myy tilan. Yksi omistaja, yksi tila Oletaan, että omistaja on ostanut metsätilan vuoden 1993 jälkeen. Näin laskelma menee nollille, joten kaupasta ei muodostu luovutusvoittoa tai -tappiota. Metsävähennystä voi olla 60 prosenttia metsävähennyspohjasta. Kauppahinnaksi oletetaan 25 000 euroa. Osa tilasta myydään Metsävähennyksen tuloutus käy mutkikkaammaksi, jos esimerkkitilan omistaja myy puolet tilastaan määräalana ulkopuoliselle ostajalle. Näin ollen luopujan omistusaikanaan käyttämät metsävähennykset eivät tule luovutusvoittoveron piiriin. Kauppahinnan lisäksi metsävähennyspohjaan lasketaan kaupan välittömät kulut. Lisäksi verotettavaan luovutusvoittoon lisätään – tuloutetaan – myyjän käyttämä metsävähennys, 60 000 euroa. 38 MAKASIINI 3 • 2014 2597_.indd 38 3.4.2014 21.22. Metsävähennyspohjan muodostavat vuonna 1993 ja sen jälkeen vastikkeellisesti hankitut metsätilat. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen JoS MÄÄRÄala MyydÄÄN PElToTaI RakENNuSMaakSI, METSÄvÄhENNySTÄ EI TulouTETa luovuTuSvoITTooN. Mutta kun tila myydään, se muuttuu ahnaaksi velipuoleksi. Tilan hankintahinta, joka sisältää kaupasta aiheutuneet kulut, oli 110 000 euroa. Määräalan hankintahintana voidaan luovutusvoittoveroa laskettaessa käyttää puolta koko tilan hankintahinnasta, siis 55 000 VähEnnys tuloutuu VEroksi Metsävähennys on mukava velipoika tilan omistusaikana. Omistaja on myynyt puuta 100 000 euron edestä. Lähisukulaisten väliset metsätilojen kaupat on yleensä vapautettu luovutusvoiton verosta. Luovutusvoittoveroa laskettaessa myyntihinnasta vähennetään ensin hankintahinta (50 000–110 000 euroa), joten tappiota kertyy 60 000 euroa. Myyntituloista hän on tehnyt 60 000 euron metsävähennyksen. Kauppahinta on 50 000 euroa. Näin metsänomistaja voi käyttää metsävähennystä enintään 66 000 euroa. Ennen tilakauppaa käyttämätöntä metsävähennystä oli jäljellä 6 000 euroa. Tila myydään kokonaisena ulkopuoliselle, eli kyse ei ole sukupolvenvaihdoskaupasta. METSÄPERINTÖ E dellisessä Metsälehti Makasiinissa (2/2014) kerroimme, kuinka metsävähennys muodostuu ja miten se keventää puun myyntitulojen verotusta. Nyt kerromme, miten metsävähennys käyttäytyy ja vaikuttaa luovutusvoittoon, kun tila vaihtaa omistajaa
käytetty metsävähennys tuloutetaan osaksi verotettavaa luovutusvoittoa, kun metsävähennyspohjaan kuuluva tila myydään. Metsävähennyspohja putoaa 55 000 euroon ja metsävähennysoikeus puolittuu 33 000 euroon. Yhteisomistettujen tilojen – kuten yhtymät ja aviopuolisot – metsänvähennys on y-tunnuskohtainen. Näin käytetty metsävähennys tuloutuisi ja siitä myyjälle jäävä osa pienenisi. Ilman metsävähennyksen tuloutusta luovutusvoittoa ei synny, jos hän on omistanut tilaa vähintään vuoden ja yhden päivän ajan. ”Tällöin hänelle jäisi käytettävää metsävähennystä kuten ulkopuolisille myytäessäkin.” Lahjatilan vähennys Kun lahjaksi saatu tai peritty metsätila myydään ja tilalla on edellisen omistajan aikana muodostunutta, uudelle omistajalle siirtynyttä metsävähennystä, uuden omistajan aikana käytetty metsävähennys tuloutuu kokonaan osaksi luovutusvoittoa. Laskelma käy mutkikkaaksi, jos tiloja on useita. Kaupan jälkeen metsänomistajalle jää metsävähennystä käytettäväksi 30 000 euroa – siis saman verran kuin ennen tilakauppaa. Metsänomistaja oli käyttänyt metsävähennystä 100 000 euroa, joten tilakauppaa tehtäessä metsävähennystä oli jäljellä 20 000 euroa. Metsävähennys . Käytettyä metsävähennystä tuloutetaan luovutusvoittoon 60 prosenttia myydyn tilan hankintahinnasta, siis 60 000 euroa. Metsävähennys on pääsääntöisesti omistajakohtainen. Kaupan jälkeen siitä vähennetään tuloutettu metsävähennys (33 000 euroa), joten käytetyn metsävähennyksen määrä supistuu 27 000 euroon. Niistä muodostui metsävähennyspohjaa yhteensä 200 000 euroa, joten metsänomistaja voi käyttää metsävähennystä enimmillään 120 000 euroa (200 000 euroa x 0,6). . Lähisukulaiset kärsivät Jos kauppa tehdään lähisukulaisten kesken, tilanne muuttuu epäreiluksi, Sikanen huomauttaa. Lahjatilan mukana siirtyi edelliseltä omistajalta käyttämätöntä metsävähennystä 20 000 euroa. Käytettävän metsävähennyksen määrä pysyy tilakaupasta huolimatta ennallaan. Aina ei tulouteta Käytettyä metsävähennystä ei tulouteta, kun myydään ennen vuotta 1993 ostettuja tiloja. Kaupan jälkeen metsänomistajalle jäävän tilan metsävähennysoikeus on 60 000 euroa, eli 60 prosenttia omistukseen jäävän tilan hankintahinnasta. ”Luovutusvoittoon lisättävä käytetyn metsävähennyksen määrä voi olla enintään myydystä metsästä aikanaan saadun metsävähennysoikeuden suuruinen”, Sikanen kertoo. Tuloutettava määrä on 60 prosenttia myytävän määräalan hankintahinnasta, eli 33 000 euroa (55 000 euroa x 0,6). Veronalaiseen luovutusvoittoon tuloutetaan lisäksi metsävähennys. Myös käytetyn metsävähennyksen määrä alenee. Toisen tilan omistaja on ostanut. Edesmenneen perinnönantajan tai lahjoittajan käyttämää metsävähennystä ei tulouteta, kun jälkipolvi myy tilan. Toinen tiloista myydään Seuraavaksi tarkastelemme, mitä tapahtuu, kun metsänomistajalla on kaksi tilaa ja hän myy niistä toisen. Metsävähennyksiä hän on käyttänyt 50 000 euroa. Ennen määräalan kauppaa metsänomistaja oli käyttänyt metsävähennystä 60 000 euroa. ”Tämä on epäkohta”, Sikanen toteaa. Sen hän voi käyttää tulevissa puukaupoissaan. . Tämän takia käytetyn metsävähennyksen määrä pysyy kaupan jälkeen ennallaan, vaikka metsävähennysoikeus puolittuu, kun toinen tila on myyty. Käyttämättömät metsävähennykset siirtyvät yhteismetsälle. Metsävähennuspohjan muodostavat vuonna 1993 ja sen jälkeen hankitut metsätilat. Vaikka tilan arvo lahjaverotuksessa oli 100 000 euroa, käytettyä metsävähennystä tuloutetaan verotettavaksi luovutusvoitoksi vain lahjoituksessa siirtyneen metsävähennyksen verran, siis 20 000 euroa. Metsävähennyksen enimmäismäärä on 60 prosenttia metsävähennyspohjasta . Kummankin tilan hankintahinta oli 100 000 euroa. Tällöin kaupasta syntyy luovutustappiota 30 000 euroa (25 000–55 000 euroa). Verotettavaa luovutusvoittoa myyjälle kertyy näin ollen 3 000 euroa (tuloutettu metsävähennys 33 000 euroa – luovutustappio 30 000 euroa). Tila myydään 100 000 eurolla. Metsävähennys ei tietysti tuloudu silloinkaan, kun myyjä ei omistusaikanaan ole käyttänyt sitä. Käytettyä metsävähennystä ei tulouteta myöskään, kun tila liitetään yhteismetsään ja vastineeksi saadaan yhteismetsän osuuksia. niiden kauppahinnan lisäksi metsävähennyspohjaan lasketaan kaupan välittömät kulut, kuten varainsiirtovero. Siitä myyjä maksaa luovutusvoittoveron. . Kaupan jälkeen metsänomistajalla on metsävähennystä käytettävissään 20 000 euroa (60 000–40 000 euroa). Näin myyjä ei tilan myynnin jälkeen enää voi tehdä metsävähennystä, koska metsänvähennysoikeus puolittui 60 000 euroon, mutta käytetyn metsävähennyksen määrä on edelleen 100 000 euroa. Myöskään sukupolvenvaihdoskaupoissa käytetty metsävähennys ei tuloudu. Lähisukulaisten väliset kaupat on vapautettu luovutusvoittoverotuksesta, joten myöskään käytettyä metsävähennystä ei tulouteta luovutusvoittoon. Sen hankintahinta kuluineen oli 100 000 euroa, joten ostos kartutti omistajan metsävähennystä 60 000 eurolla. ”Luonnollisesti silloinkaan metsävähennystä ei tulouteta luovutusvoittoon, jos metsävähennys on jo aiemmin tuloutettu kokonaan”, Sikanen lisää. Ilman metsävähennyksen tuloutusta myynnistä ei muodostuisi verotettavaa luovutusvoittoa. 39 MAKASIINI 3 • 2014 2597_.indd 39 3.4.2014 21.22. Yhteensä metsänomistajalla on siis käytettävissään metsävähennystä 80 000 euroa. euroa. Oletetaan, että omistajalla on kaksi tilaa. Näin metsänomistajalla on kaupan jälkeen käytettävissään 6 000 euroa metsävähennystä (metsävähennysoikeus 33 000 euroa – käytetty metsävähennys 27 000 euroa). ”Jos määräala myydään peltotai rakennusmaaksi, metsävähennystä ei tulouteta luovutusvoittoon”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen huomauttaa. Luovutusvoitoksi tuloutettu 60 000 euroa vähennetään ennen kauppaa käytetyn metsävähennyksen määrästä (100 000 euroa), joten jäljelle jää 40 000 euroa. Hänen mielestään luovutusvoittoverolaskelma tulisi sukulaiskaupoissakin tehdä loppuun asti, jolloin vapautus verosta tulisi vasta sen jälkeen. Toinen tila on saatu lahjana ja sen arvo lahjaverotuksessa oli 100 000 euroa. Metsänomistaja myy lahjaksi saamansa tilan 100 000 eurolla
Jos tila vaihtaa omistajaa lahjaluonteisella kaupalla, siirtyy lahjan osuus poistamattomasta menojäännöksestä uudelle omistajalle. Alkukesän kuivuus saattaa kuitenkin katkaista sirkkataimien elämänlangan jo alkumetreillä. Poista moottorin suojakotelo ja käynnistinlaite. Milloin kannattaa kylvää. Kuusi varistaa siemenensä maalis-huhtikuussa hangen pinnalle, josta ne kulkevat tuulen mukana joskus pitkiäkin matkoja. HANNU JAUHIAINEN Mitä sahalle pitäisi tehdä. Siirtyykö se minun verotukseen. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Sen metsäteistä on jonkin verran poistamatonta menojäännöstä. Lahjana saadun metsäkiinteistön poistamattomat metsätieja ojitusmenojäännökset siirtyvät lahjan saajalle. Toisaalta keväällä syntyvät taimet ehtivät juurtua ja vahvistua kestämään seuraavan talven koettelemukset. Vaihda sytytystulppa. Vanhempani lahjoittavat minulle metsätilan. Jos putki on päältä kostea, se todennäköisesti vuotaa, joten se on vaihdettava. Tarkista polttoaineputken kunto tankin ulkopuoliselta osalta. Männyn kylvössä on syytä välttää pieniä kuvioita ja puolukkatyyppiä rehevämpiä kasvupaikkoja. Tarkista, että käynnistinlaite toimii moitteettomasti ja käynnistinnaru on ehjä. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Jos sahassa on paperisuodatin, uusi se. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Näin hento sirkkataimi ehtii juurtua ja vahvistua ennen alkukesän kuivakautta. Pienet taimet tuhoutuvat helposti reunametsän ja rehevän aluskasvillisuuden varjostukseen. Aloita sahan huolto ulkopuolisella puhdistuksella. Poikkeuksellisen lämpiminä syksyinä syntyvät taimet tuhoutuvat useimmiten ensi pakkasiin. Tuulisemmilla avomailla viihtyvä mänty lennättää siemenensä muutamaa viikkoa myöhemmin suoraan maahan. Eli huollot on tekemättä. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Kovin varhainen konekylvö ei välttämättä paranna uudistamistulosta. Nopeasti lämpenevä kevät käynnistää itämisen lumen sulamisvesien turvin. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Mitä nyt kannattaa tehdä, kun lähden taas pääsiäislomalla taimikon kimppuun. Vaihda samalla polttonestesuodatin tankista. Teetin syksyllä pienen aukon, johon on tarkoitus kylvää maanmuokkauksen yhteydessä männynsiemeniä touko-kesäkuun vaihteessa. Kevään tullessa koivu itää puulajeistamme ensimmäisenä ilman lämpötilan noustessa +10 asteeseen. Myös havupuun siemenet kaipaavat itääkseen lämpöä ja kosteutta. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Puhdista sylinterin jäähdytysrivat ja käynnistinlaitteen ilmanottoaukot. Kuivina kesinä mänty ja kuusi itävät usein vasta heinä-elokuussa, jolloin sademäärä ylittää haihdunnan. Oikeaa kylvöajankohtaa kannattaa kysyä puilta. Puhdista äänenvaimentimen kipinäsuoja tarvittaessa. Se saattaa päinvastoin altistaa satunnaisen lämpöaallon idättämät sirkkataimet kuivumiselle. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Tyhjennä polttoainetankki varsinkin, jos et ole käyttänyt pienkonebensiiniä. Raivaussaha unohtui syksyllä varastoon sille mallille, kun se viimeiseltä reissulta tullessa jäi. Pese ilmanpuhdistin astianpesuaineella. Tarkista, että hallintalaitteet toimivat eli kaasuläppä avautuu täysin, puolikaasu menee päälle, rikastinläppä sulkeutuu ja avautuu täysin sekä pysäytin toimii. laKiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Jos sahassa on kaasuttimelle tulevan ilman esilämmitys, tarkista, 40 MAKASIINI 3 • 2014 40 MAKASIINI 3 • 2014 2621_.indd 40 3.4.2014 21.24. KARI MIELIKÄINEN Siirtyykö menojäännös verotukseeni. Poistot tekee omistuksen muutosvuodelta se, joka omistaa kiinteistön vuoden lopussa. Onko se tänä vuonna liian myöhään, kun maa on täällä Forssan seudulla ollut jo pitkään paljaana. Koivu kylvää syyskesällä miljoonia siemeniä, joista valtaosa vaipuu horrokseen talven ajaksi. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset
Jos metsänomistaja laiminlyö laissa säädetyn velvollisuuden, jonka seurauksena toisen metsänomistajan puustoa kuolee yli 20 kiintokuutiometriä tai kasvu vähenee yli 10 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden enintään viiden vuoden aikana, on hän velvollinen korvaamaan vahingon. Toisaalta katkenneet puut muuttuvat kirjanpainajille sopimattomiksi nopeammin. Silloin ne rungot, joihin kirjanpainajat ovat iskeytyneet, on helppo havaita ja tunnistaa. KATI HEPOKORPI Kuinka pitkään urea vaikuttaa. Sisarusjälkeläistöjä voi tulla puihin pääparveilun jälkeenkin. Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajan poistamaan metsästä myrskyn tai muun luonnontuhon vahingoittamat havupuut, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Järkevintä on kartoittaa tilanne kesäkuun puolivälissä. Jos ääni on särähtävä, vaihda terä. Kannattaako lannoitus uusia, jos se on tehty ensiharvennuksen jälkeen tuoreella kankaalla. 41 MAKASIINI 3 • 2014 41 MAKASIINI 3 • 2014 2621_.indd 41 3.4.2014 21.24. Ne puut, joissa on kirjanpainajan syömäkuvioita, on kuorittava. Jos kyse on ympäristötukialueesta, on muistettava, että toimenpiteistä on ensin sovittava metsäkeskuksen kanssa. Eino-myrskyn jäljiltä metsiin jäi hajalleen runsaasti yksittäisiä kookkaita kuusirunkoja, joiden korjuu ei ole mahdollista. Urea on ainoa typpilannoite, joka voi osittain haihtua. Näin saadaan kirjanpainajan kantaa pienennettyä. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki että se on ilman lämpötilaa vastaavassa asennossa. Mitä on tuottamisperusteinen ja mitä ovat laissa säädetyt toimenpiteet. Jos puissa ei ole kirjanpainajaa, ei tarvitse tehdä mitään. LEO SAASTAMOINEN Mitä myrskypuille pitäisi tehdä. Kuinka pitkä lannoitusvaikutus on urealla (310 kg/ha). Mitä niille pitäisi tehdä, jotta kirjanpainajille ei syntyisi potentiaalisia lisääntymispaikkoja. Niinpä on syytä tehdä toinen tarkastus heinäkuun loppupuolella. Laissa säädetyillä toimenpiteillä vastauksessa viitattiin vahingoittuneiden puiden korjaamiseen pois lakirajan ylittävältä osalta. Teroituksen jälkeen laita terään ohut öljykerros ruostumisen ehkäisemiseksi. Velvollisuus syntyy, kun metsässä on vahingoittuneita tyviläpimitaltaan yli 10-senttisiä kuusia enemmän kuin 10 tai mäntyjä enemmän kuin 20 kiintokuutiometriä hehtaaria kohti. Teko tai tekemättä jättäminen on tuottamuksellista, jos tekijän olisi tullut toimia toisin. Tällöin jäljelle jääneiden toukkien kehitys epäonnistuu lopun kuoren kuivuessa. Katkenneet kuuset ovat alttiimpia kirjanpainajan iskeytymiselle alkukesällä kuin juuriyhteytensä säilyttäneet, joilla on vielä puolustuskykyä jäljellä. Urea sopii kivennäismaiden männiköiden lannoitukseen. Koekäytä ja säädä saha ennen taimikon kimppuun menoa. Totea terän eheys napauttamalla terää viilanpäällä. Koteloita kasattaessa tarkista, että kaikki näkyvillä olevat ruuvit ja mutterit ovat kiinni. Täydelliseen jälkeen ei tarvitse päästä: riittää, että puoletkin kuoresta on kaistoittain poistettu etenkin rungon yläpuolelta. Kevään kuivissa ja tuulisissa olosuhteissa haihtumistappio voi olla jopa 30– A N N A BA cK Metsiin jääneet tuulenkaadot on hyvä kartoittaa pari kertaa kesässä. Lakirajat ylittävä osuus puista on korjattava pois. Kirjanpainajalle vielä sopivissa puissa on vaalea, tuore nila, lisääntymiseen jo kelvottomaksi käyneissä puissa nila on muuttunut ruskehtavaksi. Kyseiseen lauseeseen on tullut kirjoitusvirhe, oikea termi on tuottamusperusteinen. Vastauksessa todetaan: ”Korvausvelvollisuus tuhon leviämisestä on tuottamisperusteinen ja edellyttää laissa säädettyjen toimenpiteiden laiminlyöntiä”. Millä lannoitteella. Jos ensilannoitus on lisännyt kasvua, niin toinenkin lannoituskerta antaa hyvän tuloksen. Sovita valjaat ja totea niiden kunto. Tarkista ja lisää tarvittaessa voitelurasvaa kulmavaihteeseen. Mihin vuodenaikaan lannoite on paras levittää. Juuriyhteytensä säilyttäneitä kuusia täytyisi pitää silmällä vielä seuraavana kesänä. JUHA SIITONEN & SEPPO NEUVONEN METSÄNTUTKIMUSLAITOS Mitä ”tuottamisperusteinen” tarkoittaa. Urean, kuten muidenkin typpilannoitteiden, vaikutusaika on männiköissä 6–8 vuotta ja kuusikoissa 8–10 vuotta. Kuusivaltaisissa metsissä kannattaa käyttää monipuolisempaa Metsän NP1:stä. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Viime Makasiinissa (2/2014) oli kysymys liittyen myrskytuhoon ympäristötukialueella ja metsänomistajan mahdolliseen korvausvelvollisuuteen, jos alueelta leviää naapurin metsään hyönteistuho. Tuottamuksella tarkoitetaan yleisimmin lähinnä huolimattomuutta. Talven aikana mahdollisesti terään tullut ruoste kannattaa poistaa hienolla hiekkapaperilla. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys
Se on lahossa lehtipuussa elävä kupusieni, joka on yleinen koko maassa. Jääkö metsävähennyspohja silloin hyödyntämättä. Urea ei sisällä typen lisäksi mitään muita ravinteita. Sisarusten omistama yhtymä, joka sisälsi maatilan rakennukset, lähipeltoa ja erillisen metsäpalstan, purettiin. Mikähän on tämä maamunan näköinen sieni, joka kasvaa laholla puulla. Vai kannattaisiko minun tehdä pienehkö hakkuu metsävähennyksen käyttämiseksi. Ryhmätuhkelo käy töihin, kun toiset sienet ovat jo pehmittäneet puun. Muodostaako halkomislasku metsävähennyspohjaa. Urean käyttö metsänlannoitukseen on vähentynyt 70ja 80-luvuilta reippaasti. Se on korvautunut Suomensalpietarilla ja Metsän NP1:llä. Puukauppa kannattaa tehdä tilakaupan jälkeen. Minulle siitä tuli metsäpalsta. Myöskään halkomiskuluista ei muodostu oikeutta metsävähennykseen. Puussa on hyvä suojaus, terveeseen puuhun pystyvät vain harvat sienilajit. Olen aikeissa siirtää palstan lapsilleni kaupalla, koska palstalla on hakkuumahdollisuutta. Teille on maksettu tasinkoa, kun yhtymä purettiin. SEPPO VUOKKO Ryhmätuhkelo on koko maassa yleinen, lahossa lehtipuussa elävä kupusieni. Kuvassa on ryhmätuhkelo. TU O M O M O IS IO M Ä KI 2621_.indd 42 3.4.2014 21.25. Metsäpalstan arvo oli alle kolmannes yhtymän arvosta, joten sain siihen tasinkoa. Näin ollen ette ole oikeutettu metsävähennykseen. Tämän takia urean paras levitysaika on syksy. ”Hedelmättömän maan” ryhmätuhkelo ylittää samaan tapaan kuin mesisienikin – rihmastojänteillä, yhteen kietoutuneiden sienirihmojen kimpulla, joka sietää kuivuutta paremmin kuin erilliset rihmat. Se elää rihmastona melko pienissäkin karikkeen risuissa, mutta itiöemiä syntyy vain siellä, missä ruokaa on enemmän, kuten lahoissa kannoissa. PETRI KORTEJÄRVI YARA SUOMI Saako halkomisesta metsävähennystä. Joskus sen tapaa lahoavalta kuuseltakin. Osuuteni halkomislaskusta oli noin 6 000 euroa. Metsän NP1:seen tai Suomensalpietariin verrattuna ureaa täytyy typpimääräksi laskettuna käyttää 20 prosenttia enemmän saman lannoitusvaikutuksen saamiseksi. Ryhmätuhkelon rihmastokimput ovat valkoisia ja hennompia kuin mesisienen mustanruskeat ”kengännauhat”. Kun myytte lapsille tilan, he saavat kauppahinnasta kaupan kuluista muodostuvan metsävähennyksen. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 40 prosenttia. VÄINÖ SIKANEN Mikä sieni. Puun lahottaminen on ryhmätyötä, jossa sieni toisensa jälkeen jatkaa edeltäjiensä aloittamaa työtä. Elinympäristöksi sopivaa puuta on metsän pohjassa hajallaan siellä täällä
100 g 2631_.indd 43 4.4.2014 9.05. Kotimaisen, puukuidusta valmistetun Taimisuojan hajoamisaika on 3-5 vuotta. Uusi Ecopulp Taimitassu sisältää esilannoituksen, 10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu hengittää, vilkastuttaa pieneliötoimintaa sekä tasaa kosteusvaihteluita. Uudistunut Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu torjuu tehokkaasti heinän taimen ympärillä, sen ensimmäisinä vuosina, säästäen paljon vaivaa, aikaa ja rahaa. Ecopulp Taimitassu voidaan myös asentaa jo edellisinä vuosina istutettuihin taimiin. 09 35056150 Tarmet Oy info@tarmet.fi www.tarmet.fi Ecopulp Taimitassu täyttää KEMERA-rahoituksen tukiehdot Tuotteen, läpimitta 400mm paino n. Yhteydenotot ja myynti: Puh. Tällä varmistetaan taimen lähtö istutuksen jälkeen sekä pyritään parantamaan sen kasvua alkuvaiheessa Taimitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus
www.greencare.fi Komposiittia terassille UPM ProFi Floor on kierrätyskuidusta ja muovista valmistettu laatta, joka sopii terasseille ja parvekkeille. www.Versodesign.fi Kuiviketta huussiin Täysin uusittu kotimainen Puucee SuperI -kuivike sopii ympärivuotiseen käyttöön niin kuivikekäymälässä, perinteisessä puuceessä kuin kompostoituvassa käymälässäkin. www.HuHtamaKi.fi Uusi pärekori Verso Designin pärekorit on valmistettu kaksinkertaisesta koivupäreestä. Käytetyt astiat voi laittaa kierrätykseen tai polttaa vaikka saunan uunissa. Aspen sisältää huomattavasti vähemmän luonnolle haitallisia aineita kuin normaali bensiini. Paino vain 310 grammaa. TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. www.uPmProfi.com/fi 44 MAKASIINI 3 • 2014 44 MAKASIINI 3 • 2014 2609_.indd 44 3.4.2014 21.26. Kolmen kilon pakkaus maksaa 17 euroa. Hinta noin 40 euroa. www.asPen.se/fi Väriä kesäpöytään Huhtamäen kotimaisilla Matildasarjan kartonkituotteilla kattaa kesäpöydän. 25-senttiä korkea kori huopakahvoilla maksaa noin 60 euroa. Hinta 15 990 euroa. www.fisKars.fi Kovaan työkäyttöön Lynx Yeti 900 ACE -moottorikelkka on 60 senttimetrin telalla ja isolla uudella nelitahtimoottori varustettu työjuhta. Hinta on noin 12 euroa kappale. www.brPlynx.com Puhtaampaa bensaa Aspen 4 -alkylaattibensiini käy nelitahtikoneisiin, kuten mönkijöihin. Kahvikuppipakkaus (20 kpl) maksaa noin 2,7 euroa, sama määrä lautasia noin 2 euroa. Viiden litran kanisteri maksaa noin 21 euroa. Puut kyytiin Fiskars WoodXpert Pokara XA2 on kätevä työkalu puiden siirtelyyn
2610_.indd 45 3.4.2014 21.27
vuonna 2050 Kohti puisevia aiKoja 46 MAKASIINI 3 • 2014 46 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 46 3.4.2014 19.34
TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä kuviTus anna back 47 MAKASIINI 3 • 2014 47 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 47 3.4.2014 19.34. Vuonna 2050 kärsimme joko puun ylituotannosta tai sitten biotalous on siivittänyt metsätalouden ennätysvauhtiin
vuonna 2050 M etsämaailmassa 35 vuotta ei ole kummoinenkaan harppaus, vaikka tulevaisuus aina näyttää kaukaiselta. Varhaisperkaukset ovat taas ajankohtaisia. Tällä kertaa metsänomistajia patistellaan perkauksiin kuusentaimikoissa. Nykyiset maanmuokkausmenetelmät pitänevät jatkossakin pintansa. Laadukkaat paakkutaimet lähtevät eri malliin kasvuun kuin 1980-luvun surkeat paljasjuuritaimet. Myös taimet ovat toista kuin silloin. Silloinkin ensiharventaja uskalsi kaataa ison, oksikkaan männyn – ei se piirimetsälautakuntakaan ihan joka paikkaan ehtinyt eikä ehkä olisi välittänytkään. Hakkuukoneet olivat harvinaisuuksia, joita tultiin katsomaan matkojen takaa. Jos lähihistorian perusteella pitäisi ennustaa, tulevien 35 vuoden muutokset metsissä ja metsien hoidossa saattavat jäädä vähäisiksi, jos puun kysyntä suhteessa hakkuumahdollisuuksiin pysyy edes lähellä nykytasoa. Aukoille ei säästöpuita jätetty, mitä nyt jokunen kelo jäi kaatamatta. Mäntyä kourukuokalla Moni seikka oli paljon nykyistä huonommalla tolalla. Silloin ne olivat verohuojennuksien ehtona. Tekniikka osataan jo, mutta korkeat taimien tuotantokustannukset ovat jarruttaneet kehitystä. 48 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 48 3.4.2014 19.35. Metsänhoidon toimintatavat eivät 35 vuotta sitten paljonkaan poikenneet nykyisistä. Jatkuvatoimisia istutuskoneita kehitellään parhaillaan. Juuri muuta ei sitten istutettukaan. Ajan hahmottaminen helpottuu, kun katsoo taaksepäin. Ei siis ihme, että reheville maille syntyi räkämänniköitä, joiden onneton laatu varmistettiin rajuilla varhaisperkauksilla. Sellaisia näemme jo paljon ennen vuotta 2050. Esimerkiksi istutustiheydet, taimikoiden hoidon ja harvennushakkuiden periaatteet olivat jokseenkin samat kuin nyt. Istutusaloilla ähersimme paljasjuurisia, känttyräisiä männyntaimia risukossa suikertaviin äesvakoihin kourukuokalla, kämmenpohjat rakoilla. Silloinkin moni meistä istutti taimia ja raivaussahaili taimikoita. Jatkossa parhaat ominaisuudet voidaan siirtää taimiin monistamalla alkioita. Nykyisin metsänviljely osataan paremmin kuin 35 vuotta sitten. Teknologia on tietysti muuttunut, mutta sekin vain osin: Moottorija raivaussahat eivät noin asiallisesti ottaen nykyisistä poikenneet. 35 vuotta sitten elettiin 1970–80-lukujen vaihdetta
Metsätilasto ei kerro vuoden 1980 tilannetta, mutta vuonna 1970 – siis vanhaan hyvään aikaan – rinnan tasalta yli 30-senttistä puustoa oli 216 miljoonaa kuutiota. Torjunta-aineiden lentoruiskutusten perään ei kukaan enää haikaile, mutta taimikonhoidon koneita mietitään monella taholla. Perimmiltään kyse on rahasta. Eniten oli lisääntynyt isojen kuusien määrä. Vanhat, yli satavuotiaat metsät ovat vähentyneet, 35 vuodessa niiden ala on huvennut neljänneksen. Silti talousmetsistä reilut kolme miljoonaa hehtaaria on yhä yli satavuotiaita. Taimien tuotanto siirtyy uuteen aikakauteen. Ratkaiseva edistysaskel on vielä ottamatta, mutta 35 vuodessa insinööri ehtii keksiä yhtä ja toista. Vuoden 1980 metsät hakattu Tätä muistikuvamme eivät kerro, mutta 35 vuotta sitten metsämme olivat selvästi vähäpuisempia kuin nyt. Niidenkin määrä lisääntyy, jos talousmetsät jäävät pahasti vajaakäyttöön. Lisäys ei kuulosta ihmeelliseltä. Silti puuta on nyt yli neljännes enemmän. Huippukasvuisia kloonitaimia kyllä saisi, kunhan riittävän moni olisi valmis maksamaan taimistaan vähintään tuplahinnan nykyisiin verrattuna. Koivulla tämä on osattu meilläkin jo kauan ja maailmalla tuotetaan vuosittain kymmeniä miljoonia havupuun taimia monistaen. Taimikonhoitoon ei 1980-luvun alussa tarvittu koneita, tai no, lentokoneethan oli jo keksitty. Puustot järeytyvät jatkossa sitä voimakkaammin, mitä enemmän metsien kasvu ylittää puun käytön. Hirviongelman ratkaisuun 35 vuotta on tietysti aivan liian lyhyt aika. 49 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 49 3.4.2014 19.35. Koivun, lehtikuusen ja hybridihaavan viljely ei lisäänny, elleivät metsänjalostajat pysty kehittämään hirville maistumattomia taimilajikkeita – niitäkin on tutkittu. Parhaat perimät siirtyvät taimiin monistamalla – siis kloonaten alkioita. Toisin kuin moni luulee, nykymetsissä on enemmän isoja puita kuin takavuosina. Silloin puuta oli keskimäärin 90 kuutiometriä, nyt 114 kuutiota hehtaarilla. Vuoteen 2012 järeän puuston määrä oli kaksinkertaistunut. Vaikuttavuus kuitenkin korostuu, kun tietää, että 35 vuodessa on hakattu enemmän kuin vuoden 1980 koko puuvaranto. Valtakunnan puuvarannoksi muutettuina vastaavat luvut olivat silloin 1,7 miljardia kuutiota ja nyt 2,3 miljardia kuutiota, josta 90 prosenttia on talousmetsissä. Liikaa puuta vuonna 2050 Puuvarannon kehityksen ennustaminen on perimmiltään helppoa – Toisin kuin Moni luulee, nykyMeTsissä on eneMMän isoja puiTa kuin Takavuosina
”Kaikki tarvittava ainespuu saataisiin päätehakkuilta. 0400 55 5099 Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: Sakari Pönniö puh. Laho, myrskyt ja kirjanpainaja korjaisivat ison osan sadosta. 040 556 3807 Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja yksityiset taimitarhat: Markku Kankkunen puh. Jättimäiseksi turpoava puuvaranto merkitsisi, että iso osa vuosikymmenien metsänhoitopanoksista mätänisi metsiin. Periaatteessa hakkuita voitaisiin lisätä tätäkin enemmän, mutta kestävyysvaatimus asettaa yllättävän rajoitteen. Silloiset päätehakkuumetsät ovat kasvussa kuten valtaosa puuvarannostakin. Globaalit megatrendit Tutkijat laskevat, että hakkuita voitaisiin kestävästi lisätä nykytasolta noin 20 miljoonaa kuutiota. Ainoa tuntematon tekijä on tulevien hakkuiden määrä. YHTEYSHENKILÖMME Eteläja Keski-Pohjanmaa, Österbotten: Hannu Niemelä puh. Esimerkki metsäarvioinnin professori Yrjö Ilvessalo ennusti jo 1920-luvulla, paljonko Suomen metsien kasvua voidaan tehokkaan hoidon ansiosta kohottaa. Lisäksi eri ikävaiheessa olevien metsien kasvu tunnetaan tarkoin. 0294 32 6000 | www.tapio.. 2613_.indd 50 3.4.2014 19.38. Lisäyksellä ruokkisi esimerkiksi neljä uutta sellutehdasta. Etelä-Suomessa on niin paljon hakkuukypsiä metsiä, että tukkia voitaisiin hakata reilusti ehdotettua enemmän, mutta jatkossa tätä tasoa ei pystyttäisi ylläpitämään”, selvittää tutkija Olli Salminen Metsäntutkimuslaitokselta. ”Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan nousu lisäävät nykytiedon mukaan puuston kasvua, mutta samalla luonnonpoistumaa aiheuttavat tuhot lisääntyvät”, perustelee erikoistutkija Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitokselta. Siinä tapauksessa jo nyt ennätyksellinen puuvaranto, reilut kaksi miljardia kuutiometriä, karttuu puolitoistakertaiseksi. Niinpä tulevia metsävaroja on haarukoitava erilaisten puunkäyttöennusteiden mukaan. Se tosin edellyttää kattavan tehokasta metsänhoitoa. Harvennusten kaupaksi saaminen olisi hyvin vaikeaa”, ennustaa MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. ”Hakkuut eivät saa alentaa tulevia hakkuumääriä, tukin määrää tai kantorahatuloja. 040 552 0508 Hyvistä siemenistä kasvaa KYLVÄ HYVÄÄ valtaosa laskelman muuttujista tunnetaan. Kasvuisien metsien ylläpitäminen edellyttää nykyistä runsaampia Globaalit megatrendit osoittavat kohti uusiutuvaa energiaa, se yhdessä uusiutumattomien luonnonvarojen niukkenemisen kanssa luo edellytyksiä metsätalouden menestykselle. Se on enemmän kuin nykyisin runsaspuustoisimman maakunnan eli etelärannikon keskimääräinen puusto. Olemme oikeasti vaikeuksissa, jos hakkuut jämähtävät viime vuosien reilun 50 miljoonan kuutiometrin tasolle. vuonna 2050 SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. Ylipuiseva 2050-luku olisi myös puun myyjän painajainen. Tutkija ei pidä niitä tarpeellisina. Nykytutkijoille ei olekaan temppu eikä mikään laskea, paljonko puuvarannot kasvavat seuraavien 35 vuoden aikana. Ennusteissa ei ole korjauskertoimia ennakoimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta. Hän osui arviossaan lähelle nykyistä metsien kasvua ja hakkuumahdollisuuksia. 040 585 0005 Lounais-Suomi, Södra skogsrevir, Satakunta ja Keski-Suomi: Jouko Paija puh. Jokaisella metsähehtaarilla Hangosta Inariin olisi keskimäärin 175 kuutiometriä puuta
Vuonna 2050 metsät ovat nykyisten omistajien perillisillä. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon puuta 35 vuoden kuluttua käytetään, mutta Metsäntutkimuslaitoksen tuore raportti ”Megatrendit muuttavat metsäalaa” henkii optimismia. ”Professori Seppo Kellomäen tekemien laskelmien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan nousu lisää pääpuulajiemme kasvua 20–40 prosenttia”, Hynynen toteaa. ”Puuhuollolle ei ole ongelma, vaikka 15 prosenttia metsistä jää kokonaan talouskäytön ulkopuolelle, jos loput hoidetaan parhaiden käytäntöjen mukaan. 0400 55 5099 Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: Sakari Pönniö puh. 35 vuotta sitten vuotuiset hakkuut olivat keskimäärin 40 miljoonaa kuutiota, nyt ollaan reilut kymmenen miljoonaa kuutiota korkeammalla. Kaikki eivät myy tai hoida metsiään. Metsänomistusrakenteen muutos jyrkentänee metsänhoidon tason vaihteluita. Puunkäyttöennusteillekin voi hakea suuntaa lähihistoriasta. Hoidetut metsät kasvavat paremmin kuin koskaan. Globaaleja megatrendejä ovat vä?estön kasvu, ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkeneminen ja energian tarpeen kasvu. Aikamatka metsä-Suomeen 2050 ei ehkä tarjoaisi järisyttäviä yllätyksiä. Nykyisin talousmetsistä neljännes on ollut hakkuiden ulottumattomissa yli 30 vuotta. Samat puu51 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 51 3.4.2014 19.38. Ne kaikki suosivat uusiutuviin luonnonvaroihin tukeutuvaa biotaloutta. Hoitamattomia puustoja näkyy nykyistä enemmän. Toisaalta, suurimpien kestävien hakkuumahdollisuuksien tavoittelu ei ole järjellinen saati vapaaseen markkinatalouteen ja yksityiseen omistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän vallitessa edes mahdollinen tavoite. 040 556 3807 Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja yksityiset taimitarhat: Markku Kankkunen puh. Jo nyt Etelä-Amerikassa käydään rajankäyntiä maatalousmaan ja puuplantaasien välillä. 040 552 0508 Hyvistä siemenistä kasvaa KYLVÄ HYVÄÄ oleMMe oikeasTi vaikeuksissa, jos hakkuuT jäMähTäväT viiMe vuosien Reilun 50 Miljoonan kuuTioMeTRin Tasolle. 040 585 0005 Lounais-Suomi, Södra skogsrevir, Satakunta ja Keski-Suomi: Jouko Paija puh. Ei siksi, että ruoan tuotanto olisi jotenkin ylevämpää, vaan siksi, että se on kannattavampaa kuin sellupuun kasvatus. Aktiivisille puuntuottajille vuosi 2050 voi nykytiedon mukaan olla otollista aikaa. Se julkaistiin viime vuonna Metsätieteen aikakauskirjassa (4/2013) Megatrendit tarkoittavat kehityksen suuria linjoja. He ovat valtaosin kaupungeissa syntynyttä väkeä eikä monellakaan heistä ole sidettä metsiin. Metsät ovat puisevampia. Vajaakäyttö jää pysyväksi Kotimaisen puunkäytön loivasta kasvusta huolimatta metsien käyttö jää kauas suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuuksista – yli 80 miljoonan kuution vuositasosta. hakkuita. Näin uusi sellutehdas olisi satsaus myös metsien terveyteen ja metsätalouden perusteiden turvaamiseen – metsänhoito tuskin innostaa, jos iso osa puusta jää metsään. 0294 32 6000 | www.tapio.. Pitkällä aikavälillä se merkitsee tuotantokoneiston rapistumista, mutta ehkäpä viimeistä näytöstä ei vielä ole näytelty. On todennäköisempää, että passiivisten omistajien osuus kasvaa kuin pienenee, varsinkin, kun metsänomistajien maksuton neuvonta näyttää tulleen tiensä päähän. Myyntikynnys madaltuu, kun tunnesidettä metsään ei ole. Tasaisen vauhdin taulukolla vuonna 2050 hakataan yli 60 miljoonan kuutiometriä vuosittain. Silti erot olisivat ensisilmäyksellä pieniä, eiväthän erot nykyisten ja vuoden 1980 metsienkään välillä huomattavia ole. Ostajia löytyy, jos puuntuotanto kannattaa. Se ei lopultakaan ole kovin paha juttu. Se tarkoittaa vääjäämättä puun kysynnän kasvua – peltobiomassat menevät parempiin suihin. Todellisuudessa tämä on jo tapahtunut. Osa varmasti hoitaa tai hoidattaa metsänsä, jos metsätalous kannattaa. Niiden avulla voidaan tarkastella mahdollisia tulevan toimintaympäristön muutoksia. Parhaat viljelysmaat varataan agribisnekselle. SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. Kuusimetsiä entistä enemmän Miltä metsät näyttävät 2050. Pohjoisen puuntuottajia ilahduttanee, että eteläisten puuplantaasien kasvun rajat lähenevät. YHTEYSHENKILÖMME Eteläja Keski-Pohjanmaa, Österbotten: Hannu Niemelä puh. Ehkäpä metsäpalstoja myös myydään nykyistä enemmän. Se on samalla edullisin tapa suojella metsäluontoa”, Metlan erikoistutkija Heikki Smolander sanoo. Osa metsistä syrjäytyy metsätalo?udesta. Toinen juttu on, että viime vuodet Suomen metsäteollisuuteen on investoitu poistoja vähemmän. Haluttomia ei tarvitse patistella metsiään hoitamaan
Meillä on jalostettuja siemenalkuperiä, jotka lupaavat useita kymmeniä prosentteja maatiaispuita parempaa kasvua. ”Hyötyjiä ovat olleet pääosin lajit, jotka luonnonmetsissä esiintyisivät paloja myrskytuhoalueilla, eivät niinkään vanhojen metsien lajisto.” Tämä on tunnustettu myös uusimmassa, vuonna 2010 julkaistussa uhanalaisten lajien luettelossa: ”Esimerkiksi säästöpuuhaapojen jättämisen on jo havaittu vaikuttaneen niin, että joidenkin aiemmin silmällä pidettävien ja eräiden uhanalaistenkin lajien luokitusta on voitu laskea jopa elinvoimaiseksi”, raportissa todetaan. Hakkuualoille 1990-luvulta asti jätettyjen säästöpuiden ekologinen arvo kasvaa koko ajan. Näin käy melkein varmasti, koska tälläkin hetkellä vain kolmannes taimikoista hoidetaan. Myös metsänviljely osataan paremmin kuin koskaan. 1990-luvulta alkaen istutetut kuusikot vallitsevat metsämaisemaa. ”Parhaiden käytäntöjen ja arkitodellisuuden ero on järkyttävän suuri. Osa nykyisistä ja tulevista kuusenistutusaloista rehottaa hieskoivu-leppätiheikköinä. Ne ovat metsäeliöille arvokasta elinympäristöä. Vuosisadan puolivälin tienoilla suuri osa säästöpuista on sulkeutuneiden talousmetsien ympäröimiä jättipuina, osa on kuolleita tai jo maahan kaatuneina lahopuita. Hoitamatta jääviin, yhä runsaspuustoisemmaksi käyviin metsiin lahoaa yhä enemmän puuta ja vanhenevia puustoja jää hakkaamatta. lajit ja samat vaihtelevasti hoidetut metsät odottaisivat aikamatkailijaa. Hänen mukaansa säästöpuiden ekologista arvoa voidaan lisätä suosimalla haapoja ja muita järeitä puita ja keskittämällä säästöpuut ryhmiin. Osa niistä on nykysilmin katsoen hirmuisen kasvuisia, mallikkaasti hoidettuja istutusmetsiä, melkein plantaaseja. Niiden määräkin alkaa olla merkittävä, vuosittain metsään jätetään satoja tuhansia kuutioita uusia säästöpuita. Metsien alttius tuhoille kasvaa, kun puustot vanhenevat ja laho lisääntyy. Tulos jää silti saavuttamatta, kun taimikoiden hoito lyödään laimin”, Smolander kiteyttää. Myös lakikohteiden puustot vanhenevat ja alkavat lahota, mikä sekin tuo lisää vanhan metsän piirteitä talousmetsiin. Luontoparatiisi. vuonna 2050 osa nykyisisTä ja TulevisTa kuusenisTuTusaloisTa RehoTTaa hieskoivu-leppäTiheikköinä. Toisaalta saavutettuja hyötyjä pitää verrata tilanteeseen, jossa olisi 20 viimeisintä vuotta harjoitettu metsätaloutta, jossa ei jätetä ollenkaan säästöpuita.” Säästöpuiden lisäksi metsälaki on rajannut yli 100 000 hehtaaria talousmetsien arvokkaita elinympäristöjä hakkuiden ulottumattomiin. On vaikea nähdä, miten kehitys jatkossa käännettäisiin parempaan. Talousmetsät ovat vuonna 2050 monimuotoisempia kuin nykyisin ellei uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen luo aivan ennennäkemätöntä nostetta metsätalouteen. 52 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 52 3.4.2014 19.39. Myrskyjen ennustetaan yleistyvän, kun ilmasto lämpenee. ”Siinä vaiheessa myös varsinaiset vanhan metsän lajit hyötyvät säästöpuista”, Siitonen ennustaa. Yhä isompi osa tuulenkaadoista ja kuolleista puista jää korjaamatta. Tutkija Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitokselta tuntee metsien eliöt ja niiden elinolosuhteet. ”Kaikki keinot, joilla säästöpuiden määrää voitaisiin lisätä, lisäävät suoraan niiden ekologista vaikuttavuutta. Hänen mukaansa säästöpuut ovat jo lisänneet merkittävästi monimuotoisuutta ja vahvistaneet monien uhanalaistenkin lajien kantoja
Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. 2608_.indd 53 4.4.2014 9.07. Yllättävän hyvää tuottoa Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Annamme niille laatuja puhtaustakuun
Kestotilaajan etuhinta: 98 € Ovh: 115 € Finputki 4 (45 mm): 97 € (Ovh: 114 €) Finputki 6 (63 mm): 102 € (Ovh: 116 €) Finputki 7 (75 mm): 113 € (Ovh: 125 €) M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Hinnat sis. Pitkän tuotekehityksen tuloksena istutusputkien materiaalit, työmenetelmät sekä käyttömukavuus on hiottu huippuunsa! FINPUTKI on avainlipputuote, joka kertoo käyttäjänsä arvostavan kotimaista osaamista ja työn laatua. Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Olen Metsälehden kestotilaaja. Kestotilaajan etuhinta: 9,90 € Ovh: 14,90 € Finputki 5 (50-55 mm) Laitilalaisen VEME Oy:n 20 vuoden kokemuksella valmistamat laadukkaat istutusputket on tarkoitettu kovaan käyttöön. paikoissa, joissa ei ole vesipistettä tai pyyheliinaa. Ottakaa minuun yhteyttä. Metsäkustannus Oy, puh. 24% Toimituskulut alk. Kestotilaajan etuhinta: 36 € Ovh: 49 € Skogma kanto valjaat + taimi säkit Tukevat ja ergonomiset kantovaljaat avojuuristen ja paakkutaimien kuljettamiseen. Materiaali on vahvaa muovia. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 119 € Oramouss vedetön käsienpesuvaahto Käsienpesuvaahto sopii käytettäväksi istutusja huoltotöissä, koneiden korjaamisessa tms. _______kpl Finputki 4: 97 € _______kpl Finputki 5: 98 € _______kpl Finputki 6: 102 € _______kpl Finputki 7: 113 € _______kpl Taimivakka: 36 € _______kpl VMT-taimivakka: 99 € _______kpl Skogma kantovaljaat + taimisäkit: 99 € _______kpl Oramouss käsienpesuvaahto: 9,90 € VMT-taimivakka Täysin uudenlainen taimivakka, jonka kehitystyön tähtäimessä on ollut ammatti-istuttajien ergonomiavaatimukset. 5,90 € Kestotilaajan kaupasta välineet metsänuudistamiseen Tarjous voimassa 31.5.2014 saakka. 09 315 49 840 Yhteistyössä Uittokalusto Oy puh. alv. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 119 € Finvakka XL Pro Olalla kannettava, ergonomisesti muotoiltu taimivakka on suunniteltu irtotaimien kuljettamiseen istutuksen yhteydessä. 015 5550 402 2615_.indd 54 3.4.2014 21.30. Taimivakan hihnasarjassa on olkapehmusteet. Paketissa valjaat + 2 kpl taimisäkkejä
5,90 € Kestotilaajan kaupasta välineet metsänuudistamiseen Tarjous voimassa 31.5.2014 saakka. Paketissa valjaat + 2 kpl taimisäkkejä. paikoissa, joissa ei ole vesipistettä tai pyyheliinaa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Olen Metsälehden kestotilaaja. alv. Metsäkustannus Oy, puh. _______kpl Finputki 4: 97 € _______kpl Finputki 5: 98 € _______kpl Finputki 6: 102 € _______kpl Finputki 7: 113 € _______kpl Taimivakka: 36 € _______kpl VMT-taimivakka: 99 € _______kpl Skogma kantovaljaat + taimisäkit: 99 € _______kpl Oramouss käsienpesuvaahto: 9,90 € VMT-taimivakka Täysin uudenlainen taimivakka, jonka kehitystyön tähtäimessä on ollut ammatti-istuttajien ergonomiavaatimukset. 015 5550 402 2615_.indd 55 3.4.2014 21.30. Taimivakan hihnasarjassa on olkapehmusteet. Kestotilaajan etuhinta: 36 € Ovh: 49 € Skogma kanto valjaat + taimi säkit Tukevat ja ergonomiset kantovaljaat avojuuristen ja paakkutaimien kuljettamiseen. Kestotilaajan etuhinta: 98 € Ovh: 115 € Finputki 4 (45 mm): 97 € (Ovh: 114 €) Finputki 6 (63 mm): 102 € (Ovh: 116 €) Finputki 7 (75 mm): 113 € (Ovh: 125 €) M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Hinnat sis. Pitkän tuotekehityksen tuloksena istutusputkien materiaalit, työmenetelmät sekä käyttömukavuus on hiottu huippuunsa! FINPUTKI on avainlipputuote, joka kertoo käyttäjänsä arvostavan kotimaista osaamista ja työn laatua. Materiaali on vahvaa muovia. 09 315 49 840 Yhteistyössä Uittokalusto Oy puh. Ottakaa minuun yhteyttä. 24% Toimituskulut alk. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 119 € Finvakka XL Pro Olalla kannettava, ergonomisesti muotoiltu taimivakka on suunniteltu irtotaimien kuljettamiseen istutuksen yhteydessä. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 119 € Oramouss vedetön käsienpesuvaahto Käsienpesuvaahto sopii käytettäväksi istutusja huoltotöissä, koneiden korjaamisessa tms. Kestotilaajan etuhinta: 9,90 € Ovh: 14,90 € Finputki 5 (50-55 mm) Laitilalaisen VEME Oy:n 20 vuoden kokemuksella valmistamat laadukkaat istutusputket on tarkoitettu kovaan käyttöön. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen
Sen jälkeen ei kuulunut eikä näkynyt mitään. Sama ääni iskeytyi korviin uudelleen eikä sen jälkeen uni tärpännyt. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa v iisikymmentä vuotta sitten kaksi pikkupoikaa istui nuotion loisteessa laavulla. Myöhemmin taivas kirkastui, tähdet tulivat näkyviin ja hiekkaharjulta kuului rääkyvää valitusta: -R-räyh! -R-räyh! Hirveitä ääniä yössä 56 MAKASIINI 3 • 2014 2565_.indd 56 3.4.2014 21.33. Tuli hiipui, kuusien siluetit mustuivat mustaa taivasta vasten. Oltiin niin syvällä metsässä kuin huhtikuun loskassa oli mahdollista päästä. Ilta pimeni ja viimeisen hiillosmakkaran jälkeen halpa lumppumakuupussi alkoi houkuttaa. -NJÄTS! Metsässä paukahti vihlovan kova, yhtäkkinen ja hiukan nasaali huudahdus. Pohdittiin kuiskaillen äänen aiheuttajaa: rosvo, susi, kummitus! Vähän myöhemmin nuotiosta näkyi enää pieni hehkuva hiili. Kevätyön viheltäjä on karhua todennäköisemmin punatulkun kokoinen pöllö. LUHTA Kun iltanuotio hiipuu, laavulla yöpyjä voi kuulla äkillisen karjaisun tai pitkän selittämättömän pulinan
57 MAKASIINI 3 • 2014 2565_.indd 57 3.4.2014 21.34. Kiilusilmät ovat maantieteestä riippuen yleensä kauriita tai poroja. Kaksi silmäparia loistavat kuin pienet lamput nuotion valopiirin rajalla. Karhut ja muut metsänpedot eivät Suomessa syö laavulla nukkuvia ihmisiä
Parhaan pöllövaelluksen aikaan tein syksyn ainoan laavuretken, ja täysikuun valossa huomasin helmipöllön pudottautuvan puun latvasta ja koukkaavan kuuman tuhkan yli. Lapinpöllö huhuilee kevätyönä hyvin pöllömäisesti. Metsämyyrän tuonut isäpöllö suutahti rouvalleen ja päästi tutun huudon. Rääkyvän haukun aikaansaivat kiimaiset ketut, useimmat möröt ja kummitukset olivat isoja tai pieniä pöllöjä. Jonkun tutkimuksen mukaan pöllöt aistivat silmillään infranpunavaloa eli käytännössä lämpöä. Kadotin kauan sitten kiehtovan ja elämään sisältöä tuovan kyvyn pelätä pimeää. LUHTA • Pikkulinnun kokoisen varpuspöllön iltavihellystä luullaan toistuvasti karhuksi. Tuo yhtäkkinen huuto jäi vaille vastausta, kunnes pari vuosikymmentä myöhemmin näin äänen aiheuttajan. Helmipöllön arvoitus Kuten lukija arvaa, toisella noista pojista oli minun nimeni. Lapinpöllö huhuilee kevätyönä hyvin pöllömäisesti. 58 MAKASIINI 3 • 2014 2565_.indd 58 3.4.2014 21.36. Vähän joka kulmalle yltävä metsätieverkosto hävitti tunteen turvattomuudesta metsän armoilla. Huuto oli älähdys pettymyksestä ja säikähdyksestä, koska lämpö ei ollut syötävää vaan väistettävä vaara. Tässä näkökulmassa maailmakin kulki aivan vikasuuntaan. Muutamassa vuodessa öisen metsän äänet tulivat tutuksi. Viidessä vuosikymmenessä liikenteen meteli kasvoi moninkertaiseksi, ja metsän yöäänet vastaavasti vaientuivat yhä hennommiksi. Viime syksynä Lapin ja Venäjän helmipöllöt vaelsivat Suomen poikki. Valokuvasin helmipöllöperhettä pohjoisen valoisassa kesäyössä. Laavuyöt muuttuvat Luontokuvaajan töissä jouduin tavan takaa askartelemaan käytännöllisten ongelmien kanssa pilkkopimeässä metsässä
Kaupunkihuuhkajien kumea huhuilu hukkuu taustameluun, mutta syvällä metsässä ison pöllön kevätäänet säväyttävät. huuTo oLi äLähdys peTTymyksesTä ja säikähdyksesTä, koska Lämpö ei oLLuT syöTävää vaan väisTeTTävä vaara. Illan pimetessä varpuspöllö aloittaa vihellyssarjalla, joka voi päättyä huikeaan kirkumiseen. Tänä keväänä pimeässä metsässä pulisee hiiripöllöjä. Huuhkajan kumea HUU-U kajahti nuoruudessani kuin kovaäänisestä, mutta viime vuosina tupsukorvat ovat siirtyneet yhä selvemmin kaupunkien ja liikenteen naapureiksi. Nykyään laavuretket onnistuvat vaivattomasti, sillä Metsähallituksen luontopalvelut, monet kunnat ja kylätoimikunnat ja muutkin tahot ovat rakentaneet Suomeen tuhansia hirsilaavuja. Isot pöllöt, viiruja lapinpöllö, huhuavat juuri niin kuin pöllöiltä voi odottaa. En tiedä, mistä mesikämmenen maine viheltelijänä on peräisin, mutta epäilen Aleksis Kiven veljeksiä. Jossain lähellä kökötti se minunkin kulkupelini, jolla pääsin ihmisten ilmoille. Tuota ululaa – pitkää katkeamatonta pulputusta – kuulee alkukevään tyyninä öinä. Ihmisten juttuja kuunnellessa huomaa, että tuhansia varpuspöllöjä on määritetty karhuksi. Tosielämän karhut öhisevät, tuhisevat ja mörisevät. Hiiripöllön tieteellinen nimi, surnia ulula , viittaa sen soidinääneen. Oivallisena unensaamisharjoituksena metsässä yöpyjälle haluan vielä kerrata, että karhuja on juuri nyt Eteläja Länsi-Suomessa enemmän kuin moneen sataan vuoteen. Hiiripöllöjen ohella pimeydessä voivat melskata ja huhuilla kaikki kotimaiset pöllöt. Kaikki saavat käyttää niitä vapaasti, yleensä niissä on myös kuivaa polttopuuta. Sen voi sekoittaa helmipöllön lemmenlauluun, sointuvaan puputukseen. Vaikka kevätöinen metsä ei ole yhtä pelottava kuin ennen, useimmat kokevat sen kiehtovana ja salaperäisenä. Eteläiseen Suomeen vaelsi talveksi tuhansia hiiripöllöjä, joista monet jäävät pesimään. Hiiripöllö pulisee nyt Vaikka helmipöllön säikäytys jäisi kokematta, tänä keväänä kuulee suurella varmuudella harvinaista pöllönääntä. Ja huhtikuussa ne kömpivät talvipesistä. Helmipöllön säkeet tulevat kuitenkin lyhyinä noin kuuden tavun sarjoina ja rytmi on selvästi verkkaisempi. 59 MAKASIINI 3 • 2014 2565_.indd 59 3.4.2014 21.38. Niiden vastakohtana varp uspöllö on tuskin punatulkun kokoinen, ja sen kevätlaulukin on samanlainen vihellys kuin punatulkun kutsuääni. Taustameteli hiljentää niitäkin. Normaalivuosina hiiripöllö on Lapin ja Koillismaan asukki. Joissain oloissa viirupöllö tuo mieleen haukkuvan koiran
E nergiapolitiikassamme on samanlainen tilanne. Pian ministeri säpsähtää hereille, huono talvi oli tehnyt yllättäviä kuoppia pikitiehen. Mitä lähemmäs puun juurta päästään, sitä selkeämmin näkyy energiapolitiikan epäonnistuminen. Metsätien varressa muutama metsuri yrittää viittoa ministeriä palaamaan takaisin. Energiapolitiikassa tämä hetki oli silloin, kun kotimaisen energian kilpailukykyä lähdettiin heikentämään turpeen ja puun asemaan puuttumalla. Päätöksen ansiosta metsähakkeenkaan kilpailukyky ei enää heikkene. Maailma on hyvin erinäköinen kuin Helsingistä lähdettäessä. Tie on kurainen, urat renkaiden alla ovat syviä. Moottoritielle lähdettiin ajamaan täydellä vauhdilla, ottamatta selvää, millaisia olosuhteita matkan varrella oli. ”No tälle tielle lähdettiin, tätä tietä jatketaan”, toteaa hän kuljettajalle. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC 60 MAKASIINI 3 • 2014 60 MAKASIINI 3 • 2014 2605_.indd 60 3.4.2014 21.32. Kovasti oli kuitenkin yliampuvaa väittää, että päätös parantaisi metsäenergian asemaa. Alitajunnassaan hän tajuaa tehneensä ison virheen. Toivottavasti päättäjämme ymmärtävät palata lähtöpisteeseen ja valita toisen reitin. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. Aiemmilla linjauksilla metsäenergialiiketoiminta oli jo ajettu ahdinkoon ja vaikeuksien korjaaminen olisi vaatinut edellisvuosien päätöksien perumista. ”Eipä tässä mitään, aina sitä pari kuoppaa kestetään”, toteaa ministeri. Koko suomalainen energiapolitiikka muistuttaakin reitinvalintaa kelirikkoaikana… …M inisteri kaukana maaseudulta vallan kabineteissa katsoo auringonpaistetta ja monikaistaisia moottoriteitä. Ministeri alkaa jo epäillä reitin Energiapolitiikan kelirikko Yhden kerran tehtyä virhettä kutsutaan vahingoksi, useamman kerran samaa toistettaessa kyseessä on jo typeryys. Metsät ja suot pursuavat kotimaista raaka-ainetta. On syytä palata lähtöpisteeseen eli siihen hetkeen, kun ensimmäistäkään virhettä ei ollut vielä tehty. Kelirikkotiellä hajoaa auto, energiapolitiikassa pelissä on Suomen talous. Kaukaa katsottuna tavoitteet ovat hyviä – kuopat ja upottava tie eivät ole näkyvissä. Ministeri käskee rohkeasti valitsemaan reitin navigaattorista. Lopulta auto painuu syvälle mutaan ja moottori leikkaa kiinni. Kotimaisen energiaan panostamalla vaihtotaseemme paranisi miljardeilla, jotka tällä hetkellä menevät ulkomaisiin fossiilisten polttoaineiden tuottajien taskuihin. Auton jousitus kestää, vaikka onkin koetuksella. Tie vie yhä kauemmas pääkaupungista. Kelirikkoaika loppuu melko pian. Energiakeskustelumme on ollut viime vuosina surkuhupaisaa. Musta ministeriauto lähtee liikkeelle, kyyti on tasaista – ei huolenhäivää – uni tulee takapenkillä silmään. Vielä siinä vaiheessa, kun joka puolella viitottiin kääntymään takaisin, ei käännöstä tehty. ”Näyttää hyvältä, pitäisiköhän lähteä maakuntamatkalle”, hän toteaa. Ei riitä myöskään paluu paikkaan, jossa eteenpäin pääsi vielä juuri ja juuri. Silloin voimme olla jo kaukana edessäpäin tai pahimmassa tapauksessa uudemmalla autolla entistä syvemmällä samassa liejussa. Yhden kerran tehtyä virhettä kutsutaan vahingoksi, useamman kerran samaa toistettaessa kyseessä on jo typeryys. KOLUMNI hessään ymmärtänyt, että tätä tietä pitkin ei pääse eteenpäin. järkevyyttä. Ärtyneenä ministeri kuitenkin käskee painaa lisää kaasua. Isommalla maalaistiellä kyyti on suurten kuoppien takia jo aika rajua. ”Ei tässä mitään, lyödään moottoriin vähän kierroksia, niin kyllä tästä selvitään”, ministeri toteaa. Ei haittaa, vaikka reitti sisältää sorateitä. Silti kivihiilen käyttö kasvaa ja energiayrittäjät ovat vaikeuksissa, valtion taloudesta puhumattakaan. Suomen hallitus ei vielä kehysriiT urveveron tulevan korotuksen peruminen valtion kehysriihessä oli hyvä päätös. Ministeri hieman jo ärtyy ikävästä yllätyksestä, mutta käskee kuljettajaa painamaan kaasua. Kun auto on rikki, ei riitä peruutus siihen kohtaan, missä auto hajosi. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Navigaattori ohjaa auton vielä pienemmälle metsätielle
2611_.indd 61 3.4.2014 21.33. MetsänoMistaja päättää kantokäsittelystä Lue lisää Rotstopista ja osallistu kilpailuun www.rotstop.fi Metsänomista jana vaadin hakkuiden yhteydessä kantokäsittely ä metsääni, jotta puita lahottava juurikääpä pysyy aisoissa. AIKA JA PAIKKA: kantokäsittelyoHjeis tUs ALLEKIRJOIT US: Kuka päättää sinun metsässäsi tehtävistä metsänhoitotöistä. Haluan, että kantokäsittely tehdään täysin luonnonmuka isella Rotstop-kanto käsittelyainee lla, joka on turvallinen myös vesistöille. Ota ohjakset omiin käsiisi ja vaadi metsässäsi luonnonmukaista kantokäsittelyä juurikäävän torjuntaan alla olevalla lomakkeella
sekoita täytteen ainekset ja kaada vuokaan. Kotimaisen kalan käyttö on vähentynyt reippaasti. Kasvatettu kala sisältää vain vähän ympäristömyrkkyjä, mutta ei juuri lainkaan D-vitamiinia. Jos teet kalapiiraan juhlapöytään, käytä mielikuvitusta sen koristelussa. Näiden on osoitettu vähentävän sydänja verisuonitautien riskiä. voit jättää osan taikinasta koristeluun. tapion pöytä V uoden parasta kalastusaikaa on kevät. jos voitaikina on levyinä, kostuta levyn toinen reuna vedellä ja yhdistä levyt limittäin. Nyt keväällä sitä kannattaa hyödyntää leivonnaisissakin. Kala käy leivonnaisiin Luonnonkalaa kannattaa ostaa aina silloin, kun sitä on hyvin tarjolla. Vuosina 1999–2011 kotimaisen kalan kulutus laski 6 kilosta alle 4 kiloon henkilöä kohden, mutta tuontikalan nousi 6 kilosta 11 kiloon henkilöltä. Tee palmikoita piiraan reunan ympäri tai pieniä kaloja päälle. keitä munat, kuori ja pilko. Oheinen kalapiiras on mukailtu varsinaissuomalaisesta maakuntaruoasta Turun linnan silakkapiirakasta. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Kahdesti viikossa Viranomaiset suosittelevat kalan syönnin lisäämistä. kaaviloi molemmat pyöreäksi. Niitä liikaa syömällä voi kuitenkin altistua terveydelle haitallisille dioksiineille ja PCB-yhdisteille. Kun madesesonki on loppu, jatkuu kevätkalastus siian, kuhan, hauen, lahnan ja silakan pyynnillä huhtikuusta touko-kesäkuuhun. Kalapiiraan taikinaksi käy hiivataikina tai jos pakastimeen on jäänyt joulun jäljiltä voitaikinaa, voit yhdistä kalat ja voitaikinakätkön. kaada kuumaa lientä piirakan päälle. KaStiKe 1,5 dl kalalientä 100 g voisulaa 1 rkl tilliä kiehauta kalaliemen ainekset keskenään. kuori ja pilko sipulit. Varsinkin kotimaisen kalan kulutusta pitäisi lisätä. Voit tehdä pieniä kalanmallisia pasteijoita, isompia piiraita tai perinteisiä kalakukkoja. 62 MAKASIINI 3 • 2014 2594_.indd 62 3.4.2014 21.38. Made kutee jo alkuvuodesta tammi-maaliskuussa. Paista 200 asteessa noin tunti tai kunnes piiras on sisältä kypsä. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. laita toinen taikinan puolikas vuoan päälle ja voitele munalla. Suositusten mukaisen vuorokausiannoksen saa noin 150 grammasta rasvaista kalaa. Rasvaisia kaloja ja haukia silloin tällöin, muuta kalaa useammin. Se on sitä paitsi erinomaista lähiruokaa. KalapiiraS 0,75 dl ohrasuurimoita 4 kovaksi keitettyä munaa 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 500 g ruodotonta luonnonkalaa 500 g valmista voitaikinaa 2 rkl tilliä 2 tl suolaa valkopippuria munaa voiteluun laita ohrasuurimot 3 desilitraan vettä likoamaan yön yli ja keitä seuraavana päivänä liotusvedessään noin 30 minuuttia. Muut löytävät luonnonkalaa markettien kalatiskiltä, kauppahalleista ja toreilta. EnEmmän kalaa TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Keväällä luonnonkalaa on parhaiten tarjolla. Sitä voi käyttää vaikka leivonnaisissa. Piiraan täytteeksi käy ohrasuurimoiden sijasta riisi. Silloin monet kalat tulevat kutemaan lämpimämpiin mataliin vesiin. Vaikka viranomaiset ovat monin tavoin yrittäneet rajoittaa harrastajakalastajien kalanpyyntiä, nämä saavat kuitenkin monipuolisesti kalaa ruokavalikoimiinsa. Se on erityisen hyvä omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalaa saadaan loppukeväällä pohjoisessa vielä jäiden päältä, mutta etelässä heti jäiden lähdön jälkeen avovedestä verkoilla, rysillä ynnä muilla pyyntivälineillä. Kalaleivonnaiset ovat terveellisiä vaihtoehtoja sokeroiduille leivonnaisille ja sopivat vaikka pääsiäispöytään. Isosta hauesta voi saada tavanomaista suurempia määriä elohopeaa. leikkaa kala suikaleiksi. voitele irtopohjavuoka ja asettele taikinan toinen puolikas vuoan pohjalle ja sivuille. jaa taikina kahteen osaan. Joitakin kaloja, kuten ahventa, saa erilaisilla pyyntivälineillä ympäri vuoden. Näitä rasvaisia kaloja ovat Itämerestä pyydetty lohi, taimen ja silakka
tämä näyttävä kalapiiras sai ryhtyä elokuvatähdeksi keväällä 2014 ja esittää 1600-luvun yläluokan ruokaa Mika Kaurismäen kuningatar Kristiinasta kertovassa elokuvassa Girl King. 63 MAKASIINI 3 • 2014 2594_.indd 63 3.4.2014 21.40
Kemianteollisuuden tarpeisiin männyn pihka on suuremman tärpättipitoisuutensa vuoksi arvokkaampaa kuin kuusen pihka. Kevääseen 1919 mennessä pihkaa oli saatu kerättyä Helsingin satamaan yli miljoona kiloa, vaikka varsinainen pihkan valutus oli ilmeisesti jäänyt lähinnä kokeilujen varaan. Nykyään pihkan valutus voisi sopia alueille, jotka on tarkoitus jättää pystyyn monimuotoisuuden suojelemiseksi. Sota-aikana pihkaa tarvittiin – ikävä kyllä haavavoiteen sijasta – myös ammusten valmistamiseen. Pihkasta saatiin paperin liima-ainetta, kittiä, lakkaa, vernissaa, koneöljyjä ja tärpättiä. Voiteen valmistus kasvaa, ja pihkaa tarvitaan yhä enemmän. Vaihtelevien olojen vuoksi pihkaa ei kuitenkaan saatu vietyä ulkomaille. Niinpä kokeilin Vesterisen oppaan neuvomana pihkan valutusta. käsin TEHTY Voitele pihkalla TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa Pihkan valutus on Suomessa huonosti tunnettu taito. Perinteisesti Suomessa on kerätty pihkaa lähinnä kotitarpeiksi tai pienimuotoiseen kaupankäyntiin. Myös vuonna 1918 mietittiin, miten pihkaa saisi koottua enemmän. Aiheesta on julkaistu muutama opinnäytetyö. Luonnolle pienistä lahovioista kun on pikemminkin hyötyä kuin haittaa. Pihkavoidetta voi säilyttää vaikka lasipurkissa. Pihka jäi satamaan Pihkaa on kerätty Suomessa lähinnä puiden haavoista, jotka ovat syntyneet joko luonnonolosuhteiden takia tai sattumalta ihmisen toiminnan vuoksi. Mutta ehkä Vesterisen opeista voisi olla hyötyä nykyaikana, kun ikiaikainen pihkavoide kiinnostaa taas. Pihkaa kerättiin uudelleen 1940-luvun alussa, kun jälleen oli pula-aika. Kuusenpihkan juoksuttaminen puusta on työläämpää kuin männynpihkan. Siinä on terveen kudoksen kasvua edistäviä yhdisteitä, lignaaneja, joita muissa pihkoissa ei ole. Mustalipeä ei kelpaa voiteen valmistukseen, sillä pihka on saatava voiteeseen mahdollisimman luonnollisena ja puhtaana. Kuusenpihka nimittäin jähmettyy nopeammin kuin männynpihka. Etenkin sodan runtelemista metsistä pihkaa oli paljon kerättävissä. Samalla pihkan keruu on alkanut metsissämme uudestaan vuosikymmenien tauon jälkeen. Sotien päätyttyä pihkan keruu tai valutus eivät kuitenkaan jääneet metsän käytön muodoiksi Suomessa. Silloin valtion Pihkaja Tervakonttori julkaisi Emil Vesterisen kirjoittaman oppaan pihkan valutuksesta. Emil Vesterinen suosittelikin valutettavaksi vain sellaisia puita, jotka aiotaan kaataa lähitulevaisuudessa. Kiinnostusta järjestelmälliseen keruuseen oli lähinnä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaan. Monessa muussa maassa pihkan keruu on järjestelmällisempää. k uusenpihkasta valmistettavan haavavoiteen teho on hiljattain osoitettu lääketieteellisesti. Esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeet tai valtion mailla alue-ekologiset käytävät voisivat olla sopivia valutuskohteita. Valutuksen riskit Kuusi on herkkä sienitaudeille ja lahovioille, joten valutus aiheuttaa aina riskin puun terveydelle ja puuaineksen laadulle. Kuusesta vai männystä. Puihin tehdään varta vasten viiltoja, joita pitkin pihkaa valutetaan. Lopulta valtio joutui myymään sen tappiota kärsien kotimaassa toimivalle hartsitehtaalle. Kemianteollisuuden käyttämät pihka-aineet saatiin erotettua selluteollisuuden sivutuotteesta mustalipeästä paljon halvemmalla. Haavoja parantavan pihkavoiteen ansiosta sille on taas kysyntää. 64 MAKASIINI 3 • 2014 2592_.indd 64 4.4.2014 9.02. Nykyisin, kun pihkan kysyntä on kasvanut, Suomessakin on kokeiltu pihkan valuttamista puita tarkoituksella haavoittamalla. Pihkavoiteen valmistamiseen käytetään sen sijaan kuusen haavapihkaa. Tuolloin valtio edisti pihkan keruuta, jotta pihkalla voitaisiin vastikekaupassa hankkia ulkomailta esimerkiksi elintarvikkeita. Tähän vaikuttaa ainakin sen vähäinen tärpättipitoisuus
Entisinä aikoina voiteen reseptit kulkivat suullisena perimätietona eteenpäin, mutta tällä hetkellä internet tuntuu hoitavan samaa tehtävää. valuvan pihkan määrä vaihtelee suuresti eri kuusiyksilöiden välillä. Nykyisin monet käyttävät itse tehtyihin voiteisiin kasviöljyjä, kuten rypsi-, pellavatai oliiviöljyä. Alla pidellään keräyspussia, johon pihkakokkareet tipahtelevat. Luonnonhaavoissa taas on usein vuosikymmeniä vanhaa kivikovaa pihkaa, jonka irrottaminen on työlästä. Itse tein voidetta sekoittamalla pihkaan rypsiöljyä. Huonomman juoksevuutensa vuoksi kuuselle on kehitelty menetelmä, jossa runkoon tehdään muutaman sentin levyinen pystysuora ura. Vaikka maailmansotien aikaan männynpihkaa arvostettiin enemmän, löytyy Vesterisen oppaasta onneksi myös neuvoja kuusen pihkan valutukseen. Toisista taas pihkaa valuu vähän. Tästä urasta pihka kaavitaan sopivalla työkalulla. Pihka valuu viiksiä pitkin keskusuraan ja sitä pitkin uran alapäässä olevaan keräysastiaan. 65 MAKASIINI 3 • 2014 2592_.indd 65 4.4.2014 9.03. Pihkavoide valmistetaan sekoittamalla pihkaa ja jotakin rasvaa tai öljyä, joka tekee voiteesta helpommin levittyvää. Perusperiaate kaikissa ohjeissa on sama. Yleensä tuuheista ja voimakaskasvuisista kuusista valuu enemmän pihkaa kuin hidaskasvuisista kuusista, joilla neulasmassaa on vähemmän. kerätyn kuusenpihkan joukkoon jää aina roskia, joten pihka on puhdistettava myöhemmin esimerkiksi haavavoidetta valmistettaessa. Pihka kertyy uraan ja jää sen koko pituudelle. Apteekeissa myytävässä Abilar-pihkavoiteessa pihka on sekoitettu lääkinnälliseen käyttöön tarkoitettuun salvapohjaan. Netti on nimittäin pullollaan erilaisia pihkavoiteen valmistusohjeita. valutusuran pihka on helppo kaapia talteen, sillä se on pehmeää. Sekoita oma voide Pihkavoidetta voi nykyisin ostaa apteekista, mutta sitä voi tehdä myös itse. Vanhoissa pihkavoideohjeissa käytetään vastaavasti esimerkiksi suolatonta voita tai paistinrasvaa. Tuuheiden kuusten välillä on kuitenkin ainakin omassa pihkametsässäni ollut suuria eroja – joistakin valuu paljon ja joistakin vain vähän pihkaa. Männystä pihkaa juoksutetaan kalanruotokuviolla, jonka keskusurasta lähtee molemmille sivuille pienempiä uria, viiksiä. joistakin puista voi valua pihkaa jo yhden kauden aikana niin paljon, että valutusura tulee lähes täyteen
kankaan vapaaksi jäävä reuna käännetään oksan yli ja ommellaan kiinni. Narusta taas syntyy keruupussin suora etureuna. kun pihka sulaa, se sekoittuu helposti öljyyn. jos oksan pituus on noin 90 senttiä, siihen riittää noin 60 x 45 sentin kangaspala. Toisaalta pihka säilyy hyvin, joten keräämisen voi tehdä myöhemminkin. valutusuran voi tehdä lähes maanpinnasta niin korkealle kuin ylettää. irrotin pihkan taltalla. käsin TEHTY Pihkankeräyspussiin tarvitaan kuusenoksa ja pala kangasta. 2 keväällä ja alkukesästä kuorisuikale irtoaa helposti vetämällä veitsellä tehtyjä viiltoja pitkin. sitä voi kerätä siis jo syksyllä. 4 Pihka putoilee keruupussiin ja vierii sen pohjakoloon. Pihkankeruupussi 1 viilsin mattoveitsellä noin 2,5–3 senttiä leveän uran molemmat reunat kuoreen. 6 siivilöin seoksen kuumana sideharsokankaan läpi. suora etureuna joustaa ja mukautuu rungon pyöreyttä vasten. Pussin laaja pinta-ala kerää putoilevat pihkakokkareet tehokkaasti ja ne kerääntyvät pussiin muodostuvaan syvennykseen. kankaan vastakkainen syrjä taitetaan keskeltä kaksinkerroin ja syrjän puolikaat ommellaan toisiinsa. kankaan pitempään syrjään ommellaan narukuja. roskat jäävät kankaaseen. Tikapuiden avulla pihkaa voi valuttaa jopa useiden metrien korkeudelta. 5 Lämmitin kattilassa suunnilleen yhtä paljon pihkaa ja rypsiöljyä. seoksen jäähdyttyä voide on valmista haavaan siveltäväksi. kun kuusenoksan taivuttaa puolikaareksi ja sitoo oksan päät narukujassa olevan narun päillä yhteen, syntyy oksasta keruupussin kaareva reuna. Narun päitä varten kujaan tehdään aukot noin 5 sentin päähän kankaan reunoista. 3 Pihka erittyy kasvukauden aikana. 1 3 5 2 4 6 66 MAKASIINI 3 • 2014 2592_.indd 66 4.4.2014 9.04
Perjantaina ohjelmassa on etelä-tirolin pääkaupunki Bolzano. mennessä puhelinnumerossa 020 756 8614 tai sähköpostilla toini.palosaari@ triotravels.fi. Päivän lopuksi tutustumme omenanviljelyyn, josta Val di nonin laakso on kuuluisa. trio travelsin palvelumaksu 15 euroa/ henkilö. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 110 euroa. illallinen hotellissa. Parin tunnin mittaisen kävelykierroksen jälkeen on vapaata aikaa tehdä ostoksia ja vierailla museossa katsomassa jäätiköltä löytynyttä Ötzi-miehen muumiota. lähdemme aamiaisen jälkeen kohti Münchenin lentokenttää. illallinen hotellilla. lisätietoa Matkasta: Metsälehden ja Trio Travelsin internet-sivuilla osoitteissa www.metsalehti.fi ja www.triotravels.fi. Hinta ei sisällä matkavakuutusta eikä palveluja, joita ei ole mainittu ohjelmassa. torstaina käymme katsomassa paikallisia metsiä ja puunjalostusta hiihtokisoista tutun Val di Fiemmen alueella, missä syömme myös yhteisen lounaan. LukijamatkaLLe Tiroliin Metsälehden seuraava lukijamatka tehdään Pohjois-Italiaan Trentinon vuoristomaisemiin 29.9.–4.10.2014 Matkan hinta Matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 595 euroa/henkilö. Lento Milanoon, mistä matka jatkuu linja-autolla kohti Val di nonin laaksoa ja kylpylähotelli Malascoa. Lauantaina 4.10. tiistaina vierailemme paikallisella sahalla ja lounaan jälkeen teemme metsäretken. MatkaohjelMa Maanantaina 29.9. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat, kuljetukset ja vierailut. trentino milano BolZano 2614_.indd 67 4.4.2014 20.24. Matkalla lounas ja hotellilla illallinen. KesKiViiKKona aamupäivän teemana on metsäopetus. Matkalla lounas. Lounaan jälkeen perehdymme vuoristoalueiden metsien hoitoon. Paluumatkalla poikkeamme maistelemaan etelä-tirolin viinejä. Lento laskeutuu Helsinkiin kello 22.05. kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello 6. ilMoittautuMiset Vastuullinen matkanjärjestäjä on trio travels oy, missä toini Palosaari ottaa ilmoittautumisia vastaan 16.6
Hakatun puutavaran korjuun lisäksi merkittävien tuulituhojen oikea-aikainen korjuu on suojaako laki tuholaisilta. Eljaksen musikaalisuus ja ilmiömäinen sanamuisti tekivät hänestä illanistujaisten keskipisteen niin laulun kuin runonlausunnan saralla. Esimerkiksi viime kesänä 700 astepäivän lämpösumma, joka voi riittää jälkeläispolven kuoriutumisen alkamiseen, saavutettiin eteläisen Suomen lisäksi Etelä-Savossa ja osassa Pohjois-Savoa 7. Tavallista lämpimämmän tai aikaisemman kesän sattuessa suosittelemmekin säädöksiä nopeampaa puutavaran poisvientiä metsistä. Eljas Pohtila oli luonteeltaan mutkaton ja helposti lähestyttävä Lapin mies, joka sanoi, mitä ajatteli. Pohtilan aika Metlan ylijohtajana merkitsi metsäntutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääntymistä tutkimuksen tasosta tinkimättä. elokuuta mennessä. Veri veti hänet pian takaisin Lappiin, jossa hän toimi Metsäntutkimuslaitoksen tutkijana ja Rovaniemen tutkimusaseman johtajana. Eljas Pohtila oli tieteellisesti utelias ja laajasti sivistynyt tiedemies, jonka intohimona oli keskustelu ja väittely asiapohjalta. Kulunut talvi on ollut sääoloiltaan poikkeuksellisen vähäluminen ja kevät voi tulla hyönteistenkin kannalta huomattavasti etuajassa. tutkijoilta tutkimaan auringon aktiivisuuden vaikutusta ilmaston muutoksiin. Metsälain 10 pykälässä tarkoitetulla erityisen tärkeällä elinympäristöllä ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella maanomistaja voi kuitenkin jättää alueelle vahingoittuneita puita enemmän kuin metsätuholain säädösten mukaan on sallittu. Alle hehtaarin kokoisissa metsiköissä sovelletaan edellä mainittua mottirajaa riippumatta metsikön pinta-alasta. Kirjallisuuden ohella hänen mieluisia harrastuksiaan olivat kalastus ja metsästys. Pohtila oli aktiivinen monissa järjestöissä, toimikunnissa ja työryhmissä. Pohtila kirjoitti ylioppilaaksi Paimion lukiosta vuonna 1963. heinäkuuta ja pohjoisessa 15. Voimakkaampi parveilu vaatii kuitenkin 18–20 asteen lämpötiloja. Varusmiespalveluksen jälkeen hän siirtyi opiskelemaan metsätieteitä Helsingin yliopistoon. KARI MIELIKÄINEN MIKKO HYPPÖNEN JORMA VIERULA Kirjoittajat ovat Eljas Pohtilan ystäviä ja työtovereita MetsäntutkiMuksen ja metsäalan merkittävä suomalainen vaikuttaja, professori, ylijohtaja Eljas Pohtila kuoli Jorvin sairaalassa 10.3.2014. Vajaan kahden vuoden kuluttua tästä hänet nimitettiin Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajaksi. Erityisen mieleenpainuva tapaus oli osallistuminen 16-vuotiaana koulupoikana Tuntsan suurpalon sammutukseen kesällä 1960. Hän oli syntynyt porotilallisen poikana Sallan Salmivaarassa. Kirjanpainajan ja muiden kaarnakuoriaisten lisääntymisen hillitsemiseksi edellisenä talvikautena kaadettu kuusipuutavara on kuljetettava pois hakkuupaikalta ja välivarastosta eteläisessä Suomessa 15. heinäkuuta eli jo viikkoa ennen aikaisinta määräaikaa. Ensimmäiset yksilöt alkavat lentää, kun lämpösummaa on kertynyt noin 50 astepäivää ja päivän maksimilämpötila ylittää 16 astetta. Tämän vuoden alussa voimaan astuneen uuden metsätuholain tavoitteena on auttaa pitämään pahimpien tuhohyönteisten kannat riittävän alhaisina. SEPPO NEUVONEN & OLLI-PEKKA TIKKANEN METSÄNTUTKIMUSLAITOS Varsinkin jos alkukesä on lämmin, tuore puutavara kannattaa viedä metsästä hyvissä ajoin ennen määräaikoja, tutkijat neuvovat. Lapin kausi päättyi vuonna 1987, jolloin Pohtila siirtyi Metsätehon toimitusjohtajaksi Helsinkiin. Hän siirtyi vuonna 1980 Lapin piirimetsälautakunnan päämetsänhoitajaksi tarttuen jämerästi pohjoisten metsien hoidon ongelmiin. 1.8.1943–10.3.2014 68 MAKASIINI 3 • 2014 2616_.indd 68 4.4.2014 20.25. Pohtila ymmärsi varsin pian sen, että paraskin tutkimustieto on arvotonta, ellei se vaikuta käytännön toimintaan. Tällöin maanomistajan tulee ilmoittaa vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä Suomen metsäkeskukselle. Hänen laaja työkokemuksensa, väittelytaitonsa ja terävä kynänsä muodostivat yhdistelmän, jota ystävät ihailivat ja vastustajat inhosivat tai pelkäsivät. Lapsuuden kokemukset antoivat Pohtilalle perspektiiviä suhtautumisessa luontoon, elämään ja erilaisiin ihmisiin. Pohtila valmistui metsänhoitajaksi 1968 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1977. Voidaankin kysyä, kuinka hyvin metsätuholaisten torjuntaa koskevat säädökset ja niiden päivämäärärajat toimivat tällaisessa tilanteessa. Säädetyt päivämäärärajat ovat kompromissi, eivätkä ne nykyilmastossa riitä täysin estämään uuden kirjanpainajasukupolven aikuistumista. Hän johti myös vuonna 1996 toiminutta metsälakityöryhmää. Isompien tuoreiden tuulituhojen osuessa omalle kohdalle puiden omistaja on velvollinen poistamaan 10 mottia ylittävän osan vahingoittuneista puista, jos metsikössä on hehtaaria kohden enemmän kuin 10 kiintokuutiometriä vahingoittuneita tyviläpimitaltaan yli 10-senttisiä kuusipuita. Hän oli aina pienen ihmisen puolella kasvotonta byrokratiaa vastaan. Tässä virassa hän ehti toimia päivälleen 15 vuotta ennen siirtymistään eläkkeelle 1.11.2003. Pohtilan intohimoinen tutkimustyö keskittyi aluksi Lapin metsien uudistamiseen. Männyn siemenvuosien ja kasvun jaksollisuus ajoi hänet eljas Pohtila kirjanPainaja-aikuiset poistuvat keväällä maassa kuusen tyvellä olevista talvehtimispaikoistaan. Kuluneen talvikauden myrskyt aiheuttivat laajalti Eteläja Keski-Suomessa hajallaan olevia pieniä tuulenkaatoaloja. Pohtilan johtajakaudella Lapin vajaatuottoisia kuusikoita hakattiin ja uudistettiin laajasti erityislain turvin. Hän toimi muun muassa Lapin Luonnonsuojelupiirin ja Suomen Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtajana. Työuransa Eljas Pohtila aloitti Helsingin yliopistossa. kirjanpainajatuhojen torjunnan menestyksen edellytys. Pohtila oli tutkimuksessaan vuosikymmeniä aikaansa edellä julkaistessaan aiheesta kansainvälisen raportin jo vuonna 1980. Tavoitteisiin pyrittiin toteuttamalla laajoja tutkimusohjelmia, lisäämällä professorien ja erikoistutkijoiden määrää sekä järjestämällä metsäntutkijoiden maailmankongressi Tampereella vuonna 1995. Sotilasarvoltaan Pohtila oli kapteeni. Suomen metsäkeskus ja Metla seuraavat tulevan kevään edistymistä kirjanpainajien kannalta ja tiedottavat parveilun alkamisesta internetissä. heinäkuuta, Keski-Suomessa 24. Hyvässä muistissa olivat vielä kylmän 1960-luvun epäonnistumiset Lapin metsien uudistamisessa
ViiMe nuMerossa eniten ääniä sai metsälakiuudistusta esitellyt artikkeli ”Uusiksi meni”. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikein laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kaksi Fiskarsin WoodXpert kahden käden vesuria XA23. paLkiNtO 69 MAKASIINI 3 • 2014 2616_.indd 69 4.4.2014 20.27. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään viimeistään 27.4.2014 sähköpostilla jouni.tiainen@mhy.fi tai osoitteella Mhy MäntySaimaa, Kievarintie 7, 54800 Savitaipale. Arvonnassa onni suosi Raija Piispasta Hollolasta , Tapio Rintasta Virolahdelta ja Arma Rissasta Juuasta. Asiakkaanamme on n. Näytenumeron voi käydä ilmaiseksi lataamassa Applen kaupasta tai Google Playsta. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jouni Tiainen, puh. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Yhden palkinnon arvo on 69,90 euroa. Mikä oli Mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Haemme TOIMINNANJOHTAJAA johtamaan ja kehittämään metsänhoitoyhdistystä edellisen toiminnanjohtajan siirtyessä muihin tehtäviin. Arvostamme ihmissuhdetaitoja, taloushallinnon tuntemusta, markkinointihenkisyyttä, sekä LKVosaamista. 5 000 metsänomistajaa, jotka omistavat metsämaata n. 150 000 ha. Vastausaikaa on huhtikuun loppuun asti. MHY Mänty Saimaa 2x120_92mm 31.3.2014 9.57 Sivu 1 työpaikat Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.. 040-7087500. Mistä pidit. Metsälehteä voi nyt lukea myös tablettitietokoneelta. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 19. Hakemuksia ei palauteta. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. 0400-158369 ja hallituksen puheenjohtaja Sari Lantta, puh. MÄNTY-SAIMAA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa toimii Mikkelin kaupungin (Ristiina ja Suomenniemi) sekä Mäntyharjun ja Savitaipaleen kuntien alueella. Maaliskuun iPadin voitti Kari Tiusanen. www.metsälehti.?/mobiili Maaliskuun iPad Kangasniemelle Metsälehden tilaajien kesken arvotaan tänä vuonna seitsemän tablettitietokonetta
KRYPTO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 70 MAKASIINI 3 • 2014 2619_.indd 70 4.4.2014 20.14
Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 2619_.indd 71 4.4.2014 20.15. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVIÄ Suomen Metsäyhdistys Metsänhoitaja Anders Portin, 55, on valittu Suomen Metsäyhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tällä hetkellä Portin työskentelee liiketoiminnan kehitystyössä sekä metsäpolitiikan ja sertifioinnin johtavana asiantuntijana konsultointiyhtiö Indufor Oy:ssä. 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Jussi Tuovinen, Uusyrityskeskus, Jyväskylä, yritysneuvoja, Kuopio (perhepiirissä) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. 2014 – ??/?. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Metsäteollisuus ry:ssä metsäja ympäristöasioiden johtajana sekä maaja metsätalousministeriössä metsäosaston kansainvälisten metsäasioiNIMITYKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 24.4. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. MAKASIINIKRYPTO 3 Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Hannu Kunnas, Luumäki, Kari Niskanen, Kerava ja Pekka Vuorela, Huttula Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Greenpeace Greenpeacen metsäkampanjoista tunnetuksi tullut Sini Harkki on nimitetty ympäristöjärjestön Suomen maajohtajaksi. Hän on työskennellyt Metsäyhdistyksessä vuodesta 1991. Pasi Närvänen, Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen valtuuston jäsen, Urjala 21.4. Harkin vastuulla on Greenpeacen kampanjointi Suomessa ja suomalaisjäsenten osallistuminen maailmanlaajuisiin kampanjoihin. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. 21 B, 00100 Helsinki. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Portin aloittaa tehtävässä elokuun alussa. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu den yksikön päällikkönä. Metsäyhdistyksen nykyinen toiminnanjohtaja Juhani Karvonen jää eläkkeelle syyskuun alussa. 50 VUOTTA 18.4. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek
samoin sammalen ja jäkälän keruu. on lajeja, joiden aikuisia näkee aivan helposti, mutta toukkia löytää vain tarkoin hakemalla. Kerkät kuuluvat maanomistajalle Kuusenkerkkiä voi kerätä salaattiin, mutta vain maanomistajan luvalla. TEKsTi sEPPo VuoKKo KuVa JorMa PEiPoNEN Useilla hyönteisillä – ja aivan erityisesti perhosilla – aikuisten ja toukkien elinympäristöt ovat erilaiset. Lyijykeltasiiven toukka syö jäkäliä, ainakin sormipaisukarvetta ja kalliokarvetta. Lyijykeltasiipi – kuten muutkin keltasiivet – ovat melko pieniä, koisamaisia perhosia, joihin kiinnittää huomiota vain silloin, kun niitä on runsaasti. Eläviä puita ei jokamiehenoikeuksien mukaan sen sijaan saa vahingoittaa, ja esimerkiksi oksien, kuoren tai käpyjen ottaminen elävistä puista vaatii maanomistajan luvan. Lyijykeltasiipi on melko uusi tulokas luonnossamme, siis mamu. ”sitten on näitä spesialiteetteja, kuten pihlajanmarja ja katajanmarja. LiiNa KJELLbErg Keväinen metsä tarjoaa hyviä raaka-aineita villiyrteistä ja villivihanneksista innostuneille: käenkaalia, maitohorsmaa, kuusenkerkkiä, pakurikääpää. Pihassa ei toukille sopivaa elinpaikkaa ole, mutta ei aikuisten tarvinnut kaukaa tulla. Pakurikäävän irrottaminen kuitenkin vahingoittaa puuta ja on siksi jokamiehenoikeuksissa kiellettyä. Luonnonvaraisten kasvien keruu ei kuitenkaan aina ole kaikkien oikeus. Useimmilla suvun lajeilla siivet ovat keltaiset, mutta lyijykeltasiivellä ja harmokeltasiivellä etusiivet ovat päältä harmaat. Elinaluettaan laajentavalle lajille on usein tyypillistä, että sillä on välillä massaesiintymiä: se on hyvin runsas yhtenä vuonna ja painuu sitten taas huomaamattomuuteen. Nyt se on maan eteläosissa yleinen ja tavattavissa ainakin Pohjois-Karjalassa asti. Kääpien keruuseen ei tarvita maanomistajan lupaa, kunhan ei vahingoita puita. pilkkeitä mukaan se suosisi lämpimiä ympäristöjä, joten kuusten oksien jäkäliä se syönee metsiköitten eteläreunoilla, missä lämpöä riittää. sama koskee kuusenkerkkiä. Jos lajin elintavat ovat tuntemattomat, tarkoittaa se sitä, etteivät tutkijatkaan ole niitä toukkia vielä löytäneet. Käytäntö on hänen mukaansa kuitenkin ollut, että pihlajanmarjoja ja katajanmarjoja saa kerätä. Entä saako metsästä siirtää esimerkiksi käenkaaleja kasvamaan kotipihan yrttitarhaan. Marjojahan saa poimia, mutta pihlajanmarja on myös osa puuta ja katajanmarja onkin käpy”, Tuunanen kertoo. Ensimmäiset yksilöt päätyivät kokoelmiin eteläisiltä rannikkoseuduilta 1800-luvulla. Kiikutin sadevesiastioihin hukkuneita yksilöitä työhuoneelle, missä määritin lajin kirjojen avulla. Jokamiehenoikeuksien mukaan rauhoittamattomia kukkia, metsämarjoja, sieniä ja maahan pudonneita oksia, käpyjä ja terhoja voi kerätä siellä, missä liikkuminenkin on sallittua, kertoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Pekka Tuunanen. Tuunasen mukaan siitä on mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta käytännössä muutaman kasviyksilön voi ottaa. Ti M o N iE M iM iN EN /K u Va Li iT Er i 72 MAKASIINI 3 • 2014 2620_.indd 72 4.4.2014 20.16. Joidenkin tietojen Jäkälä maistuu mamulle Aikuinen lyijykeltasiipi lepäilee korrella. Massaesiintymien aikana osa yksilöistä lähtee uusia elinalueita etsimään, silloin osa seikkailijoista voi päätyä nurkan sadevesipyttyyn. Kalliokarpeen kasvupaikat ovat paahteisia kivensyrjiä. Meillä niitä ilmaantui talon seinustoille kesällä 2010 niin runsaasti, ettei niitä voinut olla huomaamatta
Teema taiMikko kuntoon Kaikki, mitä raivaajan on syytä tietää M ik ko ri ik il ä 73 MAKASIINI 3 • 2014 2617_.indd 73 4.4.2014 20.19. huhtikuuta. toukokuuta. Seuraava Metsälehti ilmestyy 24. ensi numerossa seuraava Metsälehti Makasiini ilMestyy 22
esimerkiksi koskikara muotoutuu koivusta ja kirsikkapuusta, jota tummennan kuumentamalla. siitä on nyt hyötyä, kun valmistan samaa mallia useita kappaleita. Leikkaan askarteluveitsellä puuviiluista kuvioita, jotka upotan pohjaviiluun. seuraavaksi pitäisi käydä katsomassa tuttavan luumupuuta. Hirveen käytän harmahtavampaa pähkinäpuuta. En halua pehmolelun tai sarjakuvaeläimen näköisiä hahmoja.” 74 MAKASIINI 3 • 2014 74 MAKASIINI 3 • 2014 2596_.indd 74 4.4.2014 20.22. Kirsi Laitinen suunnittelee itse eläinkuviot. ryhdyin harrastamaan intarsiaa ensimmäisellä äitiyslomallani, koska halusin näpertää jotakin. koivu, visakoivu ja mänty ovat kotimaista alkuperää, muut puulajit tulevat yleensä euroopasta tai Pohjois-amerikasta. suosikkejani ovat kuitenkin linnut, joita seuraan kesämökillämme orivedellä. TUOTE & TEKIJÄ TeksTi Hanna LeHTo-isokoski kuvaT Maria Grönroos ”Olen puuseppä ja valmistan esineitä, joita koristaa intarsiaupotus. käsin tekemällä jokaisesta tulee kuitenkin omanlaisensa. Materiaalin keräsin aluksi työpaikkani roskiksesta – työskentelin siihen aikaa puusepäntehtaassa, jossa viilutin julkisten tilojen kalusteita kuten pankkien tiskejä. värjättyjä viiluja en käytä. Tarjotin maksaa satakunta euroa, tulitikkurasian pidike parikymppiä. karhuun tulee kirsikkapuuviilua. PuusePäntehtaassa opin tekemään sarjatyötä. sillä tavalla jää enemmän aikaa yksittäiskappaleille kuten tarjottimille.” Lisätietoja: www.kimalainen.fi IntohImona IntarsIa Puuseppä kirsi Laitinen leikkaa viilusta lintuja ja metsäneläimiä. kymmenen vuotta sitten perustin oman yrityksen, kimalaisen. ”Varon, ettei niistä tule liian söpöjä. Yksi runko on parhaillaan kuivumassa sahattuna. Tarjottimien reunoihin sopii omenapuu, joka on tummempaa ja tiiviimpää kuin koivu. Yhteen lintuun voi käyttää vaikka miten monta eriväristä viilua, mutta teen kuvista aika selkeäpiirteisiä. Materiaalin hankin Hollolan viilusta ja laminaatista, josta voin ostaa pieniäkin määriä kerralla. syntyy shakkilautoja, tarjottimia, tulitikkulaatikon pidikkeitä ja rasioita. KuviOt piirrän itse, ja suurin osa niistä on suomalaisia eläinhahmoja. Hiljattain rustasin kahdessa päivässä sata ahventa. verstas sijaitsee kotonani Paraisilla. käytän esineisiin myös kokopuuta
Hinta 24 € Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Vaikka suurimman osan säädöksistä saa ajantasaisina verkosta, kokemus on osoittanut, että painetulle julkaisullekin on tarvetta. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Hinta 32 € Hannu Hautala Metsän poika 2604_.indd 75 4.4.2014 9.14. Metsä eväät on kirja ulkoilijalle, retkeilijälle tai omatoimiselle metsänomistajalle. Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Kirja esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämis keskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä. Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvaus vuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Teoksen ensimmäiseen lukuun on koottu tärkeimpiä lainopillisen tiedon hakuohjeita. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsänhoitotoimenpiteistä sekä talous metsien luonnonja ympäristönhoidosta. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Verkkoa kannattaa käyttää tämän julkaisun ohessa. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Kevään kirjauutuuksia Uutuus Uutuus Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Hyvillä eväillä metsä on aikuiselle motivoiva paikka arjen hyötyliikuntaan ja työmaa voi kamppailla tasavertaisesti nuoren elämässä muiden vapaa-ajanviettopaikkojen kanssa. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Hinta 48 € Metsäalan säädökset Matti Kiviniemi (toim.) Julkaisun tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään helposti tärkeimmät metsätalouden lait, asetukset ja muut normit ajantasaisina. Hinta 42 € Metsäeväät Leena Juurikkala-Ketola Metsässä voidaan syödä yhtä hyvin kuin muulloinkin
AD061_555_545_230x277_FI.indd 1 2014-02-19 11:54 2603_.indd 76 4.4.2014 9.15. husqvarna.fi Copyright © 2014 Husqvarna AB (publ). 840 € Täysosuma metsänhoitoon. Eron huomaa puhtaasta voimasta. HUSQVARNA 545FX 45,7 cm³, 2,2 kW, 9 000 kierr./min, 8,3 kg, X-Torq ® , LowVib ® , Balance XT ™ . Kaikki oikeudet pidätetään. Hyvä esimerkki ovat ammattimaiseen metsänhoitoon suunnitellut raivaussahamme. Husqvarnalle mikään ei ole täysin mahdotonta tai edes vaikeaa. Olemme auttaneet ihmisiä kesyttämään luontoa jo yli 50 vuoden ajan tarjoamalla innovatiivista tekniikkaa ja älykkäitä ratkaisuja