Metsälehti 7/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

uusi metsä MeTsänoMisTaja tarhurin kiireet aLkavat Vakka, kuokka ja kloonitaimi 3494_.indd 1 01/04/15 10:35. HuHTIKUUTA • NUMERO 3/2015 • 9 € • www.METsAlEhTI.fI Tilakauppa piristyi alkuvuonna • Pikatestissä vänkäri • Näin teet leppätorven Vaalikone LisähakkuiLLa kannatusta TieT tukkirekan matkassa kuusen isTuTuksesTa 21 KYSYMYSTÄ Pentti ja Mirja oksa istuttivat visakoivua. M et sä le h ti M a ka sii n i 3/2 01 5 Te em a : vis a ko iv u n is Tu Tu s 9
09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Ruusunmarjat ja nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat. Hinta 22 € Majavan lammella Petri Nummi Majavan tekee erikoiseksi sen rakennuskyky, joka kestää vertailun ihmisen taitojen kanssa: majava laatii patoja muodostaakseen tulva-altaita, jotka palvelevat sitä ravinnonhankinnassa, ja kanavia, joissa se uittaa rakennustarvikkeensa. Majava luo myös oivan ympäristön lukuisille muille lajeille, niin kaloille ja sammakoille kuin sorsille ja lepakoillekin. Kuule villin luonnon kutsu. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. Majavan lammella kertoo tästä talttahampaisesta metsurista ja insinööristä sekä sen elämästä eri vuodenaikoina. Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Kämmeköiden kutsu esittelee Suomen alkuperäiset kämmekkälajit. Kämmeköiden kutsu Henry Väre Kämmeköiden suosion salaisuus on niiden kauneudessa, sillä muuta suoranaista hyötyä niistä ei ihmiselle ole. Hinta 34 € 3460_.indd 2 01/04/15 10:14. Hinta 32 € Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Näiden orkideoihin kuuluvien kasvien lumo on kuitenkin ollut niin voimakas, että se on ihastuttanut ja innostuttanut ihmisiä kasvattamaan kämmeköitä jo ainakin parin sadan vuoden ajan
38 TUTkIMUS: Kuusen jalostettu siemen vähissä 39 METSäläISEn allakka: Lippalakki turvanamme 40 METSäPErInTö: Luovutusvoiton vero voi yllättää 42 kySy PoIS: Aiheuttaako paju allergiaa. 45 TUoTEUUTUUkSIa: Uutuuskelkka keväthangille 46 TUkkIrEkan MaTkaSSa Suomen tiestön korjausvelka kasvaa, vaikka kuljetusten pitäisi lisääntyä. 16 MarkkInaT: Puun hinnat pysyvät ennallaan 18 Tilakauppa piristyi 18 Kuukauden puukauppa: Nopeaa toimintaa 19 VErkoSTa: Nouseeko kuidun hinta. metsälehti makasiini 20 46 SISÄLLYS NRO 3/7 9.4.2015 UUTISET 4 PääkIrjoITUS: Hyviä ehdokkaita 6 METSänoMISTaja: Lähitaimia Saimaan rannalta 12 Ehdokkaat valmiita lisähakkuisiin 14 Kuusta istutetaan liian reheville maille 15 METSäTyyPPI: Miten Stihl eroaa muista sahoista. 55 kolUMnI: Puumarkkina-palapeli ei pakolla valmistu lUonnoSTa 58 lUhTa: Uivelon kevät 62 TaPIonPöyTä: Pakurista terveysjuomaa 64 käSIn TEhTy: Lepikossa törähtää 67 EnnEn & nyT: Mutkamänty muistona 70 MakaSIInIkryPTo 72 PIlkkEET: Kevään oikkujen uhmaajat 74 TUoTE & TEkIjä: Vaneria näyttämölle SE PP O SA M U Li LA U r A N iS Si N EN 3 MAKASIINI 3 • 2015 MAKASIINI 3 • 2015 3461_.indd 3 01/04/15 19:10. TEEMa: VISakoIVUn ISTUTUS 20 yhTEInEn Urakka 30 rahaPUU: Onko harvennusrästejä. oMa METSä 32 METSänhoITo: 21 kysymystä kuusen istutuksesta 35 PIkaTESTI: Vänkärit koetuksella 36 PUUkaUPPakoUlU: Mitä tuli sovittua
Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Varsinkin ehdokkaiden kirjoittamista perusteluista huomaa, miten arvokkaana kansallisvarallisuutena metsiä pidetään. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Vastaajat toivovat myös lisää metsien suojelua. Myös suhtautuminen puunkäytön lisäämiseen on yllättävän yksimielistä. Toimittaja liina Kjellbergin reportaasi viime viljelykaudelta kertoo visakoivikon istuttamisesta. Niihin vastaamiseen kuluu aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kyselyjen kautta ehdokas saa mielipiteensä julki. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Ennakkoon sen voi tehdä jo nyt. Niiden korjausvelkaa valtiolla ei enää ole varaa kasvattaa. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Toimittaja Valtteri Skyttä kävi pohjoisella Pirkanmaalla katsomassa, miltä teiden kunto näyttää rekan nupista tarkasteltuna. 4 MAKASIINI 3 • 2015 3462_.indd 4 01/04/15 18:25. Matka metsästä sahalle alkaa sivulta 46. metsalehti.fi – ja kannattaa äänestää. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. V aalikoneista on tullut suosittua huvia vaalien alla. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Yksi perusedellytyksistä on, että maaseudun tiet ja sillat pidetään kunnossa. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Siksi valtion edellytetään jatkossakin tukevan metsänhoitotöitä ja metsäluonnon hoitoa. Vaalikoneen löydät Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www. Lähes kaikki arvioivat, että seuraavien neljän vuoden aikana metsien taloudellinen merkitys kasvaa. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Valtaosan mielestä hakkuita on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. Kiinnostus kertoo, että metsä koetaan taas tärkeäksi. Kansanedustajaehdokkaat ovat saaneet vastattavakseen sanomalehtien, televisiokanavien ja järjestöjen nettikyselyjä tällä kertaa enemmän kuin koskaan ennen. 09 315?49?844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammatti lehti 83. Äänestäjiä vaalikoneet kiinnostavat, ja moni tekee niiden perusteella valintansa. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695(lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g ELiiSA KALLioNiEMi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUS den mielipiteitä. Kannattaa käydä testaamassa ehdokkaiHyviä ehdokkaita PEFC/02-31-162 Kannen kuva lAuRA NISSINEN tässä nuMeROssa tuntuu jo tuulahdus keväästä. 09 315?49?803 Eero Sala p. Metsälehden ja Tapion metsäaiheinen vaalikone houkutteli lähes 700 ehdokasta vastaamaan. Osallistuminen oli ilahduttavan runsasta ottaen huomioon, että kysely koski melko suppeaa erityisalaa. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Kaikista kuljetuksista lähes 30 prosenttia liittyy tavalla tai toisella metsiin, ja syrjäseuduilla osuus on huomattavan iso. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Toivottavasti heistä monet pääsevät eduskuntaan, sillä biotalouden menestys vaatii tiukassa taloustilanteessa viisaita päätöksiä. Metsätalouteen suopeasti suhtautuvia ehdokkaita näyttää olevan tarjolla kaikissa puolueissa. Pakkokeinot tai verokeppi saavat hyvin vähän kannatusta. Sama näkyy myös ehdokkaiden vastauksista. Toisaalta kyselyyn vastanneet ehdokkaat kunnioittavat metsäomistajien oikeutta päättää omaisuudestaan
Kuvan ottanut Markku Luukkone n voitti toisen palkinnon Meto Häme-Uu simaan järjestäm ässä valtakunn allisessa valokuvak ilpailussa. maalisKUUssa Nuori koivikko paistattel ee kevätauringos sa maalisku un lopussa Mäntsäl ässä. 3463_.indd 5 01/04/15 15:43. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
METSÄNOMISTAJA Lähitaimia Saimaan rannaLta Kuusentaimet pilkistävät jo kevätauringon ohentaman lumihangen alta. Taimituottaja Hannu Karvisen kiireet alkavat muutaman viikon kuluttua. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä 6 MAKASIINI 3 • 2015 6 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 6 01/04/15 18:27
Ne myydään lähiseutujen metsänomistajille. Hannu Karvinen kasvattaa vuosittain reilut 150 000 tainta. 7 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 7 01/04/15 18:27
”Polvijärvellä järjestettiin kurssi taimien pientuotantoon. Osalle isoista metsänomistajista meni suuriakin taimieriä. ”Kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2008 alusta. Samana päivänä Suomesta tuli EU:n jäsen. Viime vuonna Karvinen joutui markkinoimaan kuusentaimensa itse, koska yhdistyksellä oli laarit täynnä isojen tarhojen taimia. ”Aluksi vähän huolestutti, mutta menekki oli yllättävän hyvää. Taimitarha sopi hyvin tukielinkeinoksi pientilalle, Hannu Karvinen pohtii. Niistä muistona on istutuslepikko omassa metsässä. ”Aloitin varovasti. 8 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 8 01/04/15 18:27. Lisäksi kasvussa on pieni määrä koivun ja lehtikuusen taimia. Hän etsi uusia tulonlähteitä tilanpidon tueksi. Kasvukeskukseksi seutua ei parhaalla tahdollakaan voi kehua. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia rauduskoivun taimia ja vähän visaa. Peltojen metsitykset vähenivät 2000-luvun alussa ja uudistamisessa alkoi kuusen valtakausi. ”Koivuntaimien kysyntä näyttää viriäMETSÄNOMISTAJA vän uudelleen. Karvinen sai kotitilansa isännyyden vanhemmiltaan vuoden 1995 alussa. Lopulta jo melkein toivoin, että kukaan ei enää soittaisi ja kyselisi taimia.” Hän vakuuttaa, että pienellä tuottajalla on tilaa markkinoilla, vaikka isot taimiyhtiöt kilpailevat raivokkaasti eikä taimien hinta ole noussut vuosiin. Sinipohjaisen tähtilipun alla vajaat kymmenen peltohehtaaria, pieni lypsykarja ja kolmekymmentä metsähehtaaria eivät tarjonneet kummoisia näköaloja. Syrjäisessä ex-pitäjässä miltei kaikki sijaitsee Saimaan rannalla, niin Karvisen tilakin. Niillä oli silloin kysyntää pellonmetsityksillä.” Muutaman vuoden kuluttua tarhan tuotantosuunta piti kääntää kuuselle. Osa metsänomistajista lienee kyllästynyt istuttamaan kuusta joka paikkaan. Kesällä väkimäärä kolminkertaistuu, kun kesäasukkaat kansoittavat Saimaan rannat. Nyt meitä on hieman alle tuhat. Siitäkin joukosta iso osa on eläkeläisiä”, Karvinen kertoo. Pohjois-Karjalan puolelle hän myy taimia myös suoraan metsänomistajille. Lehtikuusi on Karvisen mukaan kiinnostava puulaji: ”Se kasvaa metrin pituutta ja kaksi senttiä paksuutta vuodessa.” t aimituottaja Hannu Karvinen hoitaa maatilaansa ja taimitarhaansa Savonrannalla. Niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvun alkupuolella”, Karvinen muistelee. Maatalouden laajentaminenkaan ei olisi onnistunut. Pärjäämiseen Karvisella on yksinkertaiSavonrannalla on vain vähän peltoja ja niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvulla. ”Täällä on vähän peltoja. Silloin vakituisia asukkaita oli 1 200. Kirjanpainajatuhotkin saattavat pelottaa.” Varma myyntivaltti Karvinen myy pääosan taimistaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon välittämänä lähiseudun metsänomistajille. Kiteen maatalousopistossa agrologiksi opiskellut Karvinen päätti sinnitellä. Nykyisin Karvinen tuottaa vuosittain reilut 150 000 tainta, pääosin isoja kuusen paakkutaimia. Meitä oli siellä toistakymmentä. Nyt taidan olla joukosta ainoa, joka edelleen kasvattaa taimia.” Iso kuusipaakku ykköstuote Suomessa on arviolta parikymmentä paikallista taimituottajaa, jotka kasvattavat enintään pari miljoonaa tainta vuosittain. Takavuosina hän kasvatti myös tervalepän taimia. Kaikkiaan pientarhoilla tuotetaan runsaat kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain istutettavista reilusta 150 miljoonasta metsäpuun taimesta
ensiMMäisinä vuosina kasvaTin MuuTaMia kyMMeniä Tuhansia Rauduskoivun TaiMia ja vähän visaa.” Omalla taimitarhalla kasvaneet tervalepät viihtyvät vetisellä peltomaalla. ”aloiTin vaRovasTi. Savonranta 9 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 9 01/04/15 18:27
Haastattelua seuraavana päivänä sain Karviselta sähköpostia: ”Tänään sain myytyä loputkin tälle keväälle valmistuvat kuusentaimet”. Osa oli maallikon silmin katsoen pahannäköisesti laossa lumen alla. Lako ei tuottajaa huoleta. Parhaat koivulajikkeet kasvavat jopa 30 prosenttia maatiaispuita nopeammin ja tuottavat laadukkaampaa puuta. Se keventää neuvojien työtaakkaa ja säästää yhdistyksen kuluja.” Pääosa Karvisenkin taimista istutetaan keväällä ja alkukesästä. Jatkossa toimitukset siirtynevät enenevästi minun hoidettavakseni. Taimet ovat suojassa, vaikka kasteluvesi jäätyisi kuoreksi niiden ympärille.” Vieressä oleva Saimaa, tai tarkalleen ottaen Orivesi, on ehtymätön kasteluveden lähde. Lisäksi pystyn toimittamaan taimia sitä mukaa, kun istutukset etenevät. Isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kun paakku on niin tilava, etteivät juuret kierry sykkyrälle.” Laatu on hänen toinen valttinsa. ”Pienilmasto pysyy leutona pitkälle syksyyn.” Laatumetsää omista taimista Karvisen työvuosi jakautuu kolmeen. METSÄNOMISTAJA nen, varma resepti. Tämän vuoden alusta siirryimme osaksi maakunnallista Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoa.” Savonrannan yhdistyksen aikana Karvinen oli valtuustossa. ”Kasvatan kaikki kuuset ja koivut jalostetuista siemenalkuperistä. Keväällä kiireitä Vapun alla Hannu Karvinen virittelee ensi töikseen kasvihuoneen muovit talviteloilta paikalleen. Näin taimet eivät joudu viikkokaupalla odottamaan laatikoissa ennen istuttamista.” Karvisella on käytössään yksi muovihuone. Sutta ei lähde asiakkaille, kun kasvattaja lajittelee ja pakkaa taimet omin käsin. Lisäksi iso järviallas luo otolliset kasvuolosuhteet taimitarhalle. ”Maat ovat täällä reheviä. Metsäala on vuosien saatossa kasvanut noin sataan hehtaariin. Hannu Karvisen mukaan isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kunhan kasvatuspaakku on riittävän tilava. ”Kuivumisen estämiseksi sadetan taimikenttää. En ole kuitenkaan arvannut laittaa toista muovihuonetta tuotantoon, koska taimien menekistä ei ole ollut varmuutta.” Savo-Karjalan taimimarkkinoilla saattaa lähiaikoina avautua lisää tilaa pientuottajalle, kun valtion omistama Fin Forelia lopettaa Kerimäen, Tuusniemen ja Tohmajärven taimitarhat. ”Kun aloitin, meillä oli oma Savonrannan yhdistys. Ne pärjäävät heinikossa. Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin. Parikymmentä senttiä maan sisään ulottuva peltiaita pitää myyrät pois taimistosta. Ensin se sulautui Kerimäkeen. Taimi ehtii juurtua ennen talvea ja on valmiina kasvuun keväällä.” Maaliskuun puolivälissä melkoinen osa avomaalla talvehtineista taimista pilkisti jo lumen alta. Myös koivun ja kuusen kylvösesonki alkaa. Työhuipun loiventamiseksi muoviset paakkulokerikot on täytetty turpeella jo syksyllä. Isännät tykkäävät vankoista kuusentaimista. Savonrannalla yhdistyksen nimi on muuttunut taajaan. Kevät on siis Savonrannalla ihan mallillaan. Meilläpäin sopivia palstoja ei ole ollut sopuhintaan saatavilla.” Karvinen tukeutuu metsänhoidossa yhdistyksen apuun. Kuusella jalostushyöty on noin kymmenen prosenttia.” Metsään lähtevät taimet Karvinen pakkaa muovipusseihin. Sitten liityttiin Itä-Savon yhdistykseen. ”Ostin kaaret lopetetun taimitarhan jäämistöstä. 10 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 10 01/04/15 18:27. Keväällä kiirehditään taimien kanssa. ”Kylvän jokaiseen paakkuun yhden tai kaksi siementä. Samoihin aikoihin pitää aloittaa istutuksille lähetettävien taimien suojaaminen tukkimiehentäiltä. Toista varten ovat kaaret pellon reunassa pystytystä odottamassa, mutta lopullista investointipäätöstä ei vielä ole tehty. Näin voin täydentää tyhjäksi jäävät paakut siirtämällä taimia paakuista joihin on itänyt kaksi tainta.” Hän ostaa kuusen ja lehtikuusen siemenet Siemen Forelialta. ”Taimet lopettavat pituusja paksuuskasvunsa jo kesällä, mutta juuristo kasvaa lokakuulle asti. Lumesta paljastuneet taimet sen sijaan ovat keväällä vaarassa kuivua. ”Yhdistyksen neuvojat noutavat pääosan taimista. ”Olen ostanut lisää metsiä Liperin puolelta. Vesi uhkaa loppua versosta, kun auringon lämmittämät neulaset alkavat haihduttaa, mutta juuripaakku on vielä jäässä. Koivun siemenet tulevat Luonnonvarakeskukselta Haapastensyrjästä. ”Minulta saa samaan hintaan pikkuisen parempaa tavaraa kuin isoilta tuottajilta. Mies itse kannustaa ihmisiä syysistutuksiin. Kesä kuluu peltoja viljellen. Hän tuottaa taimia, joita metsänomistajat haluavat istuttaa
Kokenut oman metsänsä hoitaja ja metsätaitokisailija sai syksyllä savottaa aloitellessaan opetella uusia konsteja. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun on määrä tulla harventamaan varttunut, kertaalleen harvennettu kasvatusmetsäkuvio. ”Visakoivikon harventamisessa asiat piti ajatella kokonaan uudelleen. Näin energiapuulle tarjolla oleva seitsemän euroa kuutiolta jäi nyt saamatta. Puustossa on raudusta, visakoivikkoa ja huimasti kasvanutta lehtikuusikkoa. Hän sai myytyä puut naapurissa toimivalle lämpöyrittäjälle. Lisäksi myytävää kertyy runsaammin. 3464_.indd 11 01/04/15 18:27. Kaikki korjattu meni energiapuukasaan. Se on 90-luvun puolivälissä osin itse kasvatetuilla taimilla istutettua, melkoisen monimuotoista kasvatusmetsää. ”Yhdistyksellä on parrukauppa Sahakuution Kerimäen sahan kanssa. ”Hain tälle kuviolle kemeratukea jo taimikonhoitovaiheessa. Kuten Karvosen kasvattamat taimetkin, myös ne päätyvät käytettäväksi lähitienoolla. Yleensähän suurimmat puut jätetään ja alle jääneet kaadetaan. Se parantaa harvennusten kannattavuutta.” Kuitupuun kaupaksi saaminenkin on viime aikoina ollut lievästi sanoen vaikeaa Savonrannalla kuten muuallakin Suomessa. ”Puuta ainakin riittäisi yhdelle sellutehtaalle.” • lokakuussa, kun pelToTyöT on TehTy, Mies lähTee MeTsäTöihin. Esimerkiksi lehtikuuset eivät kelpaisi kuitupuuksi.” Tälle keväälle Karvisella on vireillä vielä toinen savotta. Parruksi kelpaa suunnilleen kuitupuun mitat täyttävä mänty, mutta kantohinta on reilusti parempi. Hän esittelee ylpeänä alkutalven harvennusleimikkoaan. Kuopion sellutehdashanke luo ainakin pientä toivoa. Sain silti tienvarsihintaa melkein saman kuin kuitupuusta. Nyt tilanne oli päinvastainen: isot visautumattomat koivut piti kaataa.” Rankapuuta kertyi roima pino. C M Y CM MY CY CMY K 113x297_final3.pdf 1 25.3.2015 13.47 ”Sen jälkeen järkeilin, että taimien tuottajana olen jäävi valvomaan metsänomistajien etua.” Metsänhoitotöiden lisäksi mies tekee nuorten metsien hakkuut itse
LIINA KJELLBERG MetSIStä voidaan hakata nykyistä enemmän puuta. Metsälehden ja Tapion vaalikone avattiin viime viikolla. Metsien nykyistä hakkuumäärää on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. 85 prosenttia vastanneista myöntäisi jatkossakin valtion tukea puuntuotantoon, 86 prosenttia 20 40 60 80 100 120 140 160 10 20 30 40 50 60 70 80 90 4. Valtaosa ehdokkaista on valmis lisäämään hakkuita, mutta avohakkuut jakavat mielipiteet. Vuonna 2008 ankeroinen löytyi Espanjan puolelta. 14. Edellisen kerran mäntyankeroisia löytyi puupakkauksista marraskuussa. Suojelu jakaa Suuri osa vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on sitä mieltä, että valtiolla tulee olla vahva rooli metsätaloudessa. Vielä suurempi osa ehdokkaista, 95 prosenttia, ennakoi metsien taloudellisen merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Puolukalle perso Ruotsi on ohittanut perinteisesti vientimaiden ykkössijaa pitäneen Saksan. Kaikista kansanedustajaehdokkaista vaalikoneeseen vastanneet kattavat noin kolmanneksen. UUTISET Lyhyesti Mustikkaa Kiinaan, tatteja Italiaan Suomalaisia metsämarjoja ja sieniä vietiin viime vuonna ulkomaille 24 miljoonan euron ja kymmenen miljoonan kilon edestä, tiedottaa Arktiset Aromit ry. eri mieltä 11% samaa mieltä 88% eri mieltä 53% samaa mieltä 44% 2% 16% 4% 4% 14% 3% 11% 12% 9% 8% 10% 10% 1% 1% 2% 4% 9% 16% 23% 29% 11% 3% Vastaajaa Vastaajaa Vaalikone auttaa löytämään metsäasioista samalla tavalla ajattelevan ehdokkaan. W ?o d zI M IE Rz W YS o cK I 12 MAKASIINI 3 • 2015 12 MAKASIINI 3 • 2015 3465_.indd 12 01/04/15 18:31. Pakastettua puolukkaa ja mustikkaa vietiin runsaat neljä miljoonaa kiloa kumpaistakin ja herkkutatteja 31 000 kiloa. Se sisältää kaikkiaan 16 metsäaiheista kysymystä. Euroopassa mäntyankeroisia todettiin vuonna 1999 Portugalin metsistä. Sitä esiintyy yleisimmin Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä. Vastanneista 83 kokee, ettei heillä ole erityistä metsäsuhdetta. ne etsii oman vaalipiirin alueelta ne ehdokkaat, jotka ajattelevat metsäasioista samalla tavalla. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 461 ilmoittaa olevansa metsien virkistyskäyttäjiä, 199 metsänomistajia, 62 puuntuottajia, 27 metsäalalla töissä ja 129 luonnonsuojelijoita. Avohakkuut pitäisi kieltää lailla. Mäntyankeroinen yritti taas Suomeen Evira on löytänyt Yhdysvalloista tuoduista puupakkauksista mäntyankeroisia, Maaseudun uutiset kertoo. Pitkälti tätä mieltä ovat Metsälehden ja Tapion vaalikoneeseen vastanneet lähes 700 kansanedustajaehdokasta. Kun käy vastaamassa kysymyksiin, vaalikoehdokkaat valmiita lisähakkuisiin Metsälehden ja Tapion vaalikoneeseen vastanneista selvä enemmistö on valmis lisäämään puun käyttöä mutta lähes puolet kieltäisi avohakkuut. ”Ehdottomasti ja välittömästi kymmenen miljoonaa kuutiota”, arvioi Keskustan ehdokas Jari Leppä. Mustikkaa vietiin eniten Kiinaan ja herkkutatteja Italiaan. Mäntyankeroinen on vaarallinen tuholainen, joka iskee havupuihin. Heistä 88 prosenttia kokee, että metsien nykyistä hakkuumäärää voi kasvattaa ekologisesti kestävästi
Etelä-Suomen suojelupinta-alaa lisäisi 56 prosenttia, kun taas 40 prosenttia on lisäystä vastaan. Tapion Metsänhoito ja metsävarat -yksikön johtaja Kalle Vanhatalo arvioi, että ehdokkaiden vastauksissa näkyy usko tulevaisuuteen. Hyvien osuus kasvoi, mutta tähän vaikutti lähinnä entistä suurempi sallittu vaurioitumisprosentti. Korjuun laatua heikensivät runsaat puustovauriot, liian voimakkaat harvennukset ja ylileveät ajourat. 17 Vuosina 2010–2014 Suomeen rakennettiin 584 siltaa. Talousmetsien hehtaarikohtaista puuntuotantoa on voitava lisätä, jotta hakkuumääriä voitaisiin selvästi nostaa ekologisesti kestävästi ja nykyisin hakkuupinta-aloin.” METSäBIoTALoudEN PRofESSoRI JYRKI KANGAS, HELSINGIN SANoMAT 30.3. HELSINGIN ENERGIA) ToIMITuSJoHTAJA PEKKA MANNINEN (KuVASSA) , KAuPPALEHTI 18.3. Lakia, joka kieltäisi avohakkuut, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia. Ylimääräistä veroa niille, jotka eivät halua myydä puuta, kannattaa sen sijaan vain 15 prosenttia. Se on Vanhatalosta silti yllättävää, että puuntuotannon tuet saavat kannatusta tiukentuvasta taloustilanteesta huolimatta. Hyvä kokonaisarvosana saavutettiin alle puolessa kohteista. ”Ei muunkaan omaisuuden myymättä jättämisestä sakoteta”, toteaa Vihreiden ehdokas Satu Hassi. ”Yksi tuotantolinja, joka hyödyntää raaka-ainetta Varkauden investointiprojektistamme, pystyisi palvelemaan nykyisiä ja tulevia markkinoiden tarpeita”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen. ”Ajan henki on, että valtion holhousta ja ohjailua ei enää haluta”, hän sanoo. 13 MAKASIINI 3 • 2015 13 MAKASIINI 3 • 2015 3465_.indd 13 01/04/15 18:31. ”Jokainen tehköön omaisuudellaan mitä haluaa”, kirjoittaa Perussuomalaisten ehdokas Reijo Lahtonen. ”Valtaosa vastanneista näkee metsien taloudellisen merkityksen suurena. Valtiolta tukea Millaisen kuvan vaalikone kaikkiaan antaa ehdokkaiden metsänäkemyksistä. Metsäntutkimuslaitokselle on käynyt kuten paljasjuuritaimille ja se on korvattu Luonnonvarakeskuksella.” VANHEMPI TuTKIJA MARJA PoTERI, TAIMIuuTISET 1/2015. metsäluonnon hoitoon. Metsälehden ja Tapion vaalikone löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi. Nyt biotalous ja metsäyhtiöiden uudet investoinnit näkyvät monissa kommenteissa”, hän sanoo. Apua etsintään Kenelle vaalikone on tarkoitettu. ”Metsien uudistaminen ja hoito vaatii tämäntyyppisiä tukia, mutta ne saadaan moninkerroin takaisin, kun metsät tulevat paremmin hyödynnettäviksi”, kirjoittaa Kokoomuksen ehdokas Timo Heinonen. ”Eurooppalaisittain Suomessa metsien suojelu on hyvällä mallilla. ”Silloin metsäalalla ei näyttänyt menevän kovin lujaa. Myyntitulojen verotusta laskisi 60 prosenttia vastanneista. Nykyinen käytäntö on mielestäni hyvä”, arvioi SDP:n ehdokas Raisa Kinnunen. Vanhatalon mukaan kaikille metsästä kiinnostuneille. Suomen metsäkeskuksen tarkastuksissa puolelta kohteista löytyi huomautettavaa. Viime vaalien alla kysymyksiin olisi vastattu eri tavalla. ”Metsäbiotalous ei ole kestävää, ellei metsien käyttö ole kestävää. Niistä puurakenteisia oli 17. Ehdokkaista 71 prosenttia on lisäksi sitä mieltä, että valtion tulisi verotuksella kannustaa metsänomistajia myymään puuta. Lakia, joka kieltäisi avohakkuut, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia. Toivosen mukaan vaalikone auttaa myös silloin, jos haluaa löytää tasaväkisiltä tuntuvista ehdokkaista itselleen sopivimman. energiapuun korjuun laatu ennallaan Energiapuun korjuun laatu ei viime vuonna parantunut, mutta ei huonontunutkaan. Yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa noin 50 työntekijän irtisanomiseen. ”Voi laittaa miettimään, jos esimerkiksi itse on vahvasti avohakkuiden puolella tai niitä vastaan, mutta sopivalta tuntunut ehdokas onkin aivan eri mieltä”, hän sanoo. Siitä, että suojelun pitää olla vapaaehtoista, on 70 prosenttia vastaajista samaa mieltä. Osa vaalikoneen kysymyksistä jakaa mielipiteet. Metsälehden päätoimittajan Eliisa Kallioniemen mielestä vastauksissa näkyy myös se, että valtion halutaan kannustavan ja tukevan mutta ei rankaisevan. Lisäksi he ovat aktiivisen metsäpolitiikan kannattajia, valtion rooli metsien hoidossa ja käytössä nähdään merkittävänä”, sanoo Tapion toimitusjohtaja Ritva Toivonen. Vaalikoneen avulla ei hänen mukaansa varsinaisesti ole tarkoitus etsiä itselleen sopivaa ehdokasta, vaan tarkistaa, mitä mieltä sopivalta tuntuvat ehdokkaat ovat metsäasioista. Stora enso sulkee tehtaan Pälkäneellä Stora Enso suunnittelee Pälkäneen puuelementtitehtaansa sulkemista ja tuotannon keskittämistä Hartolaan. ”Tukkia ei ole järkevää polttaa, mutta kaiken byrokratian jälkeen energiapuujaekin on jo niin kallista, että hankkeiden toteutuminen on entistä epävarmempaa.” HELENIN (ENT
”Siksikään en pidä kuusta puolukkaturvekankailla niin epäilyttävänä valintana kuin sen istuttamista kivennäismaiden puolukkakankaille.” Koivu voi hyvin sekapuuna Koivun uudistusalat ovat supistuneet 3 000 hehtaariin. Koivunviljelyä on hillinnyt tuhoherkkyys ja parikymmentä prosenttia havupuita alhaisempi tukin kantohinta. Lyhyesti Oulanka Euroopan top-kymppiin Brittilehti The Guardian on listannut oulangan kansallispuiston euroopan kymmenen parhaan kansallispuiston joukkoon. into tuottaa usein tepposen, niin nytkin. Mäntyä istutettiin liian reheville paikoille, vaikka suurin mäntyvillitys oli jo takana ja laatupuun kasvattamisen toivottomuus oli tiedossa. Lehden mukaan oulanka on upea vuodenajasta riippumatta. Karuilla kivennäismailla typen puute ja ajoittainen kuivuus rajoittavat enemmän kuusen kuin männyn kasvua, turvemailla näitä rajoitteita ei ole, ei ainakaan puolukkatyyppiä vastaavalla viljavuustasolla. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 1996 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 2010 -11 -12 -13 Kuusi jyrää Männyn suosio uudistamisessa on laskenut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, samalla kuusen suosio on noussut. Hehtaaria Lähde: Luke Kuusi Mänty Muut ”Kuusta suositaan etenkin siksi, että se on varma valinta”, Korhonen sanoo. Turvemaat ovat toista maata Kuusi on puolukkakankailla mäntyä huonompi vaihtoehto, mutta tilanne muuttuu turvemailla. Tuore inventointi VMI11 osoittaa männyn osuuden laskeneen 40 prosenttiin ja kuusen osuuden nousseen lähelle 60 prosenttia. ”Se onkin oikeastaan kaikki, mitä varmuudella voi sanoa tuotokseltaan puolukkakankaita vastaavien turvemaiden soveltuvuudesta kuuselle. Myös kiinteistöistä vastaava Laatumaa teki hyvän tuloksen. Kuusella ei juuri esiinny taimikkotuhoja. Saarisen mukaan kuusialikasvoksen vapauttaminen uudeksi puusukupolveksi on mielekkäämpi uudistustapa verrattuna avohakkuuseen, ojitusmätästykseen ja istutukseen männylle. Kuusta liian karuille maille Muutaman vuosikymmenen takainen mäntyinnostus on vaihtunut kuusi-innostukseksi. UUTISET Mikko Häyrynen 1980-luvun loppupuolella pienistä taimikoista 75 prosenttia oli mäntyä. Koivun uudistusalat olivat enimmillään 1990-luvun alussa 20 000 hehtaaria. Koivu ei kuitenkaan ole mihinkään katoamassa, sillä tilavuustarkastelun mukaan koivun määrä on kasvanut sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Metsätalouden liikevoitto parani, vaikka ainespuun myyntimäärä laski hieman vajaaseen kuuteen miljoonaan kuutiometriin. Liikevaihto laski 14 miljoonaa 360 miljoonaan euroon. M a rk ku Pi rT Ti M a a 14 MAKASIINI 3 • 2015 14 MAKASIINI 3 • 2015 3466_.indd 14 01/04/15 18:34. ”Koivua tulee luontaisesti sekapuustoksi ja sitä on etenkin hoitamattomissa taimikoissa. Hivenen kärjistäen voi sanoa, että siellä ne tulevaisuuden laatukoivut kasvavat”, Korhonen sanoo. Metsämaata myytiin ennätysmäärä. ”Herää epäilys, että onko menty toiseen äärilaitaan ja kuusta viljellään liian karuille kasvupaikoille”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Kari T. Hyvä kasvu hiipuu Tulevaisuudessa nähdään, että laihoilla mailla kuusen kasvu hiipuu. Puolukkaturvekankaiden sekametsissä on paljon kuusen luontaista alikasvosta. Tutkimustietoa ei ole”, Luken tutkija Markku Saarinen kertoo. Silloin myös metsitettiin peltoja runsaasti, mikä selittää osan mutta ei kaikkea koivubuumista. ”Karulla kasvupohjalla kuusi saattaa kasvaa ihan hyvin 20– 30 vuotta, mutta sitten kasvu hiipuu ja mänty menee kokonaiskasvussa edelle.” Puolukkatyyppi on yksiselitteisesti mäntymaata ja mustikkatyypin laihempi laitakin jo rajatapaus. Metsähallituksen tulos laski hieman Metsähallitus teki viime vuonna 114 miljoonan euron tuloksen, pari miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Vähät myyrätuhot ovat paikallisia ja pienialaisia, ja hallatuhot harvinaisia 1980-luvun jälkeen. ”Alikasvosta ei kannata jättää hyödyntämättä, vaikka kasvu jäisikin vähän männystä jälkeen koko kiertoajan mitassa.” Turvemaiden istutuksissa männyllä on laatuongelma puolukkaja mustikkaturvekankailla sekä ojitusalueille tyypilliset hirvituhojen riskit. The Guardian esitteli 10 eurooppalaista kansallispuistoa, joissa on uskomattomat maisemat ja luonto, mutta vähän kävijöitä verrattuna euroopan suosituimpiin luontokohteisiin. Tästä valtiolle tuloutetaan 110 miljoonaa euroa. Korhonen kysyy. Jutussa mukana olleita kansallispuistoja ei ollut laitettu paremmuusjärjestykseen
Suomen pienin valmistaja, viime vuonna latvialaisomistukseen siirtynyt Vammalan vaneritehdas on käynyt tämän vuoden kolmessa vuorossa viitenä päivä viikossa. Venäjälle on myyty suuri määrä moottorisahoja. Milloin siinä esitellyt teknologiat tulevat myytäviin sahamalleihin. Valmistamme tärkeimmät komponentit itse. Tehtaiden käyntiasteet ovat korkeat. Koivuvaneria tehdään jo kolmessa vuorossa Finanssikriisi rokotti vanerituotantoa ankarasti, mutta viime vuosina on päästy tasaiseen kasvuun. emme missään nimessä. Venäjä on isoin tuottaja ja koska heidän oma markkinansa on taantunut, niin he puskevat perusvaneria Eurooppaan”, Jalkanen kertoo. Miten Stihl eroaa muista sahoista. 3 Perustitte Suomeen tytäryhtiön ja yhteistyö Oy Elfving Ab:n kanssa loppui. ruplan arvon aleneminen nosti maahan vietyjen sahojen hintaa ja myynti väheni. 2 Vaikuttiko Ukrainan kriisi Stihlin liiketoimintaan. Pystyimme kuitenkin kasvattamaan myyntiä muilla markkina-alueilla. Meille myynti ja huolto ovat yhtä tärkeitä kuin itse sahat. Koskisen Oy:n vaneritehtaat käyvät kolmessa vuorossa osittain viikonloppunakin ja pinnoituskapasiteetti on lähes täyskäytössä. Järeässä Stihl MS 661 -sahassa käytetään aiempaa kevyemmiksi mitoitettuja rakenteita. olemme markkinajohtaja, isompi kuin Husqvarna. Lähde: Luke 100 200 300 400 500 600 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1000 m Mikko Häyrynen KOiVUVAnErillA menee paremmin kuin monella muulla metsäteollisuustuotteella. nyt oli sopiva hetki siirtää maahantuonti omalle tytäryhtiölle, kun elfvingin omistaja jäi eläkkeelle. nikolas Stihlin mukaan yhtiön sahat suunnitellaan kokonaisuuksina. Polttoaineen ruiskutusjärjestelmä tulee moottorisahoihin näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana. 6 Mikä sinun suosikkisahamallisi on. Ei näy tukin hinnassa Koivuvaneria käytetään etenkin lujuutta vaativissa kohteissa, kuten betonimuoteissa, kuljetusvälineiden lattioissa ja kaasutankkereissa. Olitteko tyytymättömiä Elfvingiin. ”Päämarkkinoilla Euroopassa on odottava tunnelma. Myös huonekaluja pakka?usteollisuus on merkittävä asiakas. Vientimäärät ovat nousseet vuosi vuodelta koko finanssikriisin jälkeisen ajan. Tuloslukuja emme julkista, mutta voin sanoa, että olemme tulokseen hyvin tyytyväisiä. Se on tämän vuosikymmenen pysynyt jokseenkin paikallaan. KuKa: tohtori nikolas Stihl, Stihlin hallituksen puheenjohtaja, yhtiön perustajan andreas Stihlin pojanpoika. Siihen kuuluvat myös laipat ja ketjut. Suomessa runsaimmin myydyistä malleista suosikkini on kevyt MS 201. MIKsI: pistäytyi Suomessa Stihlin uuden tytäryhtiön virallisissa avajaisissa. 4 Esittelitte äskettäin edistyksellisen Carbon Consept –prototyyppisahan. 5 Mikä erottaa Stihlin muista sahoista. ylsimme viime vuonna ennätykselliseen kolmen miljardin euron liikevaihtoon. Jos minun pitäisi hankkia vain yksi moottorisaha, se olisi ehdottomasti MS 201. Kuluttajille tutumpia ovat rakentamisen sisäverhoustuotteet eli näkyvät pinnat. erosimme ystävinä. niistä muodostuu paras käyttäjäkokemus. Kotimaan suurimman valmistajan Koskisen Oy:n vanerijohtaja Juha Jalkanen on silti maltillinen. osuutemme maailman moottorisahamarkkinoista on 32 prosenttia. kyllä. TekSTi Ja kuVa Mikko riikiLä Uuteen nousuun Koivuvanerin vienti on viime vuodet ollut tasaisessa nousussa, mutta huippuvuoden 2006 tasolle on vielä matkaa. erittäin hyvin. Suunnittelemme sahat kokonaisuuksina. Muita vanerin valmistajia ovat Metsä Wood ja UPM. osa ratkaisuista on jo käytössä. Koivuvaneri on erikoistuote, joten ylituotantoa ei synny hetkessä. mETSäTyyppI 1 Miten Stihlillä menee. Havuvaneri on hinnaltaan halvempi ja volyymiltaan suurempi, mutta markkinoiltaan syklisempi tuote. Koivuvanerin useita vuosia jatkunut hyvä veto ei ole tuntunut kotimaan koivutukin kantohinnassa. 15 MAKASIINI 3 • 2015 15 MAKASIINI 3 • 2015 3466_.indd 15 01/04/15 18:34. Euroopan koivuvanerimarkkinat ovat kasvaneet vakaasti 1,5-2 prosentin vuosivauhtia ja hinnat ovat vahvistuneet
Puuta aikoo myydä tämän vuoden aikana noin neljännes metsänomistajista. Tuntuvaan hinnannousuun ei metsänomistajien keskuudessa uskota lainkaan. Yleiskuva on Hornen mukaan kuitenkin metsänomistajien kannalta myönteinen. Kuitupuiden hintoihin ei ole tulossa juuri muutoksia. Myös metsänomistajien puunmyyntiaikomuksissa on kyselyn mukaan tapahtumassa muutos. Metsätaloutta painaa Hornen mukaan alas kotimaan heikko taloustilanne ja siitä seuraava metsätalouden tuotteiden huono kysyntä. Kuusen hintakehitys voi olla mäntyä heikompaa. 16 MAKASIINI 3 • 2015 16 MAKASIINI 3 • 2015 3467_.indd 16 01/04/15 18:36. MTK:n Metsätutka-kyselyn mukaan suurin osa metsänomistajista arvelee hintatason säilyvän ennallaan tai ei osaa ottaa asiaan kantaa. Puun hintojen junnaaminen selittyy sillä, että metsäteollisuuden puun käyttö ei tänä vuonna lisäänny. Vaikka metsätalous on saanut paljon myönteistä julkisuutta uusien investointihankkeiden ja innovaatioiden ansiosta, niiden vaikutus ei vielä näy käytännön metsätaloudessa. Vientimarkkinoilla paperin alamäki jatkuu, mutta vastapainoksi kartongin viennin kasvu jatkuu. Kyselyn luvut ovat suurin piirtein samaa tasoa vuoden 2014 kyselyn tulosten kanssa. Myyntiaikeet vähenivät Myös metsänomistajien odotukset tulevan vuoden puukauppatilanteesta ovat maltilliset. Puun tuonnissakaan ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia, tuonti painottuu edelleen koivukuituun. Myös sellun vientimäärien uskotaan kasvavan. Vajaa puolet metsänomistajista ilmoittaa, että ei varmasti myy puuta tämän vuoden aikana. Hannu JauHiainen ”Hyvän viime vuoden jälkeen vedetään vähän henkeä tulevaa kasvua odotellessa”, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne luonnehtii kuluvan vuoden näkymiä. Koivulla parhaat näkymät PTT ennusteen mukaan puun hinta pysyy kuluvana vuonna suurin piirtein viime vuoden tasolla. Viime vuosi oli hyvä ja samalla hyvällä tasolla jatketaan tänäkin vuonna. Koivutukin näkymät ovat parhaat ja hintataso voi hieman nousta. m ik ko ri ik il ä ki m m o br a n d T/ co m .P ic Tämä vuosi menee kasvua odotellessa, Paula Horne arvio. Noin viidennes uskoo hintatason lievään nousuun ja vajaa viidennes arvioi, että hintataso laskee hieman. Vientimarkkinoillakaan ei suurta muutosta ole odotettavissa. Metsänomistajien saamat kantorahatulot saattavat kokonaisuutena hieman supistua tänä vuonna. Määrä on edellisvuosien tasoa. Puun hinnannousuun uskovien määrä on kuitenkin hieman vähentynyt. Metsätalouden näkymät ovat hyvät, etenkin jos lukuja verrataan 2000-luvun keskimääräiseen kehitykseen. Varmasti tai luultavasti puuta myyvien osuus on hieman laskenut vuodesta 2014, mutta on kuitenkin suurempi kuin vuosien 2009–2013 kyselyissä. markkinat PTT: Hinnat pysyvät ennallaan Vaikka puun käytön ei tänä vuonna odoteta kasvavan, metsätalouden näkymät ovat hyvät, PTT:n Paula Horne ennakoi. Puuta tarvittaneen viimevuotiset 56 miljoonaa kuutiometriä. Sahatavaran vienti supistuu hieman. Ensi vuonna olisi sen sijaan odotettavissa pientä parannusta. Ensi vuonna kysyntä hieman kasvaa. Vientihinnoissa on vastaava kehitys
luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 55,36 . ... Harvennushakkuu 50,09 . Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 2/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 10 20 30 40 50 60 300000 600000 900000 1 200 000 1 500 000 m ik ko ri ik il ä kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 17,44 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,77 . uudistushakkuu 47,30 . 41,73 . 16,98 . 17,16 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 45,95 . 51,28 . Harvennushakkuu 45,35 . ... 16,88 . 43,28 . 43,37 . Harvennushakkuu ... 14,71 . 14,30 . 15,82 . 41,51 . 46,94 . 13,07 . ... 15,89 . 13,44 . Harvennushakkuu 47,37 . 13,68 . 15,40 . 14,21 . ... ... 38,15 . 14,40 . 13,04 . 46,93 . 52,63 . ... 18,39 . ... ensiharvennus 44,77 . 16,62 . 18,33 . ... ... 55,71 . 14,37 . 46,29 . 14,70 . ... 12,35 . 14,66 . 54,22 . 15,59 . 16,78 . 16,12 . 16,61 . ... 15,22 . ensiharvennus ... Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 3 • 2015 17 MAKASIINI 3 • 2015 3467_.indd 17 01/04/15 18:36. 15,09 . 13,58 . 45,17 . ... 14,87 . 14,39 . 17,36 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 15,75 . ... Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,92 . 16,99 . uudistushakkuu 58,17 . uudistushakkuu 53,69 . 16,13 . 53,70 . 14,40 . 43,40 . 14,82 . ... 12,93 . 15,05 . 52,59 . 16,03 . 44,09 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,88 . 53,73 . 16,63 . uudistushakkuu 56,39 . 14,93 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. ... 14,68 . 11,96 . 17,33 . uudistushakkuu 56,50 . ensiharvennus 45,21 . 14,74 . 54,84 . 17,36 . 17,74 . uudistushakkuu 57,21 . 14,75 . 15,28 . 48,09 . 14,54 . 13,99 . 16,93 . 14,64 . 50,07 . Harvennushakkuu 47,92 . ensiharvennus 45,84 . 12,86 . 17,59 . nousussa . 54,78 . 14,47 . 13,61 . 18,00 . 16,58 . ensiharvennus 45,25 . Harvennushakkuu 48,27 . 37,94 . 33,62 . 17,95 . 15,13 . 15,00 . uudistushakkuu 56,72 . ... 54,40 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 14,12 . 44,90 . ... ensiharvennus 41,58 . 15,49 . 15,47 . 16,87 . 47,87 . 15,86 . ensiharvennus 46,07 . ... Harvennushakkuu 48,60 . 15,68 . 43,73 . Harvennushakkuu 49,38 . 10,30 . 40,06 . 55,49 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,99 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,34 . 18,36 . 15,83 . 45,82 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,26 . 14,85 . 17,30 . 17,39 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,59 . 55,08 . 54,48 . 15,02 . 14,42 . Raakapuun kantohinnat huhtikuussa viikolla 13 . ... 14,92 . 17,48 . indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. ensiharvennus 46,31 . 14,72 . 14,14 . 17,32 . 43,72 . 13,48 . 17,50 . 16,76 . uudistushakkuu 55,43 . 42,83 . 45,41 . ... 41,91 . 41,06 . 14,31 . 14,67
Puuta kertyi lopulta 2 045 kuutiometriä, eli hieman leimaustietoja enemmän.Hakkuu paljasti, miten kiireellistä päätehakkuukohteiden uudistaminen oli. tilakauppa piristyi *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on myynnissä 33 hehtaarin tila, jonka myyntiesitteessä todetaan, että maastotarkastusta ei ole tehty ja että arvio perustuu 2011 laadittuun arvioon, johon on päivitetty hakkuut ja uudistamistyöt. 90 48 PystykauPPa Pohjois-savossa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 160,3 54,0 Mäntypylväs 23,5 66,0 Mäntykuitu 49,3 16,5 Kuusitukki 1 237,4 55,0 Kuusipikkutukki 33,5 30,0 Kuusikuitu 201,8 17,0 Sellukuitu 172,2 7,0 Erikoiskoivutukki 9,7 80,0 Koivutukki 23,5 45,0 Koivukuitu 115,9 19,0 Haapakuitu 0,2 9,0 Energiapuu 18,7 5,0 Yhteensä 2 046 m 3 88 850 euroa markkinat Kuukauden puukauppa HannU JaUHiainEn MetsänoMistaja oli teettänyt paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä metsäsuunnitelman Pohjois-Savossa sijaitsevalle tilalleen. Eniten kauppoja on tehty Kainuussa ja Lapissa. näin uudistusala ei jää kesäksi heinittymään vaan tuottaa heti uutta metsää. Yhdistys teki helmikuussa tuoreen suunnitelman perusteella leimikon, jonka pinta-ala oli yhteensä 9,8 hehtaaria. ”Eniten tarjontaa on Kainuussa, missä UPM markkinoi uusia kohteitaan. Pääosa oli kesäkorjuukelpoista avohakkuuta kahdessa eri kuviossa. Lisäksi leimikkoon kuului ylispuiden poistoa 3,7 hehtaarin alalla. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän yhteensä 1 913 kuutiometriä. Tarjousten vertailussa päädyttiin siihen, että pääosa leimikosta myydään parhaan kuusitukin hinnan tarjonneelle sahalle. Lahovikaista ja pystyyn kuivunutta kuusta kertyi lähes 200 kuutiometriä. alkuvuonna niitä on myyty yhteensä noin 8 000 hehtaaria. Sen pohjalta alettiin suunnitella myös puukauppoja. Pohjois-Karjalassa keskipuusto on korkein eli 118 kuutiometriä hehtaarilla. Puun korjuusta vastasi sahan yrittäjä, vaikka osa puista menikin eri ostajille. Tarjo?uksia tuli neljä – kaksi koski koko leimikkoa, yksi pelkästään pylväitä ja yksi vain koivuja. Se on lähes sata enemmän kuin vuosi aiemmin. Myydyt Metsätilat 1.1.–31.3.2015 Maakunta kaupan myyty keskiala hakkuupuusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 3 2 25 Satakunta 6 5 14 Häme-Uusimaa 11 6 17 Etelä-Karjala 3 2 19 Kymenlaakso 10 9 20 Pirkanmaa 15 11 32 39 5 91 23 3 274 36 0,9 Etelä-Savo 25 16 33 39 6 83 30 2 975 36 0,78 Eja K-Pohjanmaa 16 17 31 32 9 69 21 2 079 30 0,82 Keski-Suomi 19 16 32 34 10 98 32 3 248 33 0,83 Pohjois-Savo 17 16 35 35 10 93 34 2 971 32 Pohjois-Karjala 31 26 49 21 9 118 31 3 384 29 Kainuu 90 37 79 11 4 102 24 2 086 20 P-Pohjanmaa 34 27 51 14 9 86 14 1 589 18 0,94 Lappi 14 31 42 19 12 65 13 1 151 18 0,78 Koko maa 294 221 44 muutos ed. Myös tehtyjen kauppojen määrä – 221 kappaletta – on viimevuotista enemmän, Hannu Liljeroosin ylläpitämä tilakauppojen seuranta osoittaa. nopeaa toimintaa MiKKo HäYrYnEn alkuvuonna myyntiin on tullut vajaat 300 vähintään kymmenen hehtaarin metsätilaa. ”Tällaisessa tapauksessa ostaja voi kohdata yllätyksiä”, Liljeroos varoittaa. Myös Etelä-Savossa on tavallista vilkkaampaa”, Liljeroos sanoo. Uudistusalat muokataan yhdistyksen toimesta heti keväällä ja uudet taimet istutetaan saman tien. UPM:n isot sijoittajakohteet eivät ole taulukossa mukana. Maaliskuussa yksityishenkilö osti Puolangalta noin 1 500 hehtaarin tilan 1,5 miljoonalla eurolla. Tämä kuvio edellytti talvikorjuuta. v. 18 MAKASIINI 3 • 2015 3469_.indd 18 01/04/15 19:08. Siellä on myös korkein hehtaarihinta, 3 384 euroa. Liljeroos on laskenut keskipuuston ja muita tunnuslukuja niistä maakunnista, joissa on tehty vähintään kymmenen kauppaa. Maaliskuun loppuun mennessä myytyjen metsätilojen pinta-ala on noin 9 700 hehtaaria, josta noin puolet on UPM:n ja Metsähallituksen maita. Puut korjattiin maaliskuun puolivälissä. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen puunostajilta helmikuun lopulla. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa on ollut hiljaist. Kaikista kohteista ei ole tuoreita kuviotietoja. Pylväät ja koivut myytiin erikseen niistä tarjouksen tehneille yhtiöille
vastauksia 93 19 MAKASIINI 3 • 2015 3470_.indd 19 31/03/15 16:35. Ilman uusia tehtaita tilanne olisi vielä huonompi.” tIMPPa ”Ei ainakaan kuitupuun reaalihinta tule nousemaan. ”En usko kuin nimelliseen hinnan nousuun, ehkä euron pari. luulen, että hinta voi laskea. www.halkOliiteri.cOm nouseeko kuidun hinta. Prosenteissa tietysti tällainenkin nousu saattaa teollisuuden silmissä tuntua suurelta. Mikäs on myydessä, kun on hölmöläisiä, jotka ovat valmiita tuottamaan tappiolla heille raaka-ainetta sellunkeittoon.” horjuMaton ”Minä en usko, että hinta nousee, hankintahinnat ehkä hieman mutta eivät merkittävästi. uusi kysymys: oletko saanut korvauksia hirvituhoista. Kunhan kuitupuun hinnanlasku ensiksi päättyisi.” MEtsäKuPsa ”ajatellaan positiivisesti. tärkeämpää lienee, että markkinoille tarjottava kuitupuu menee kaupaksi ja tehokas metsänkasvatus saa jatkua.” MEtsurI-MotoKusKI ”Ei ihme, että esimerkiksi uPM myy metsiään. Eihän se ole kuin 1,5–3 euroa.” PIhKataPPI ”selluntuotannossa on siirrytty ylituotantotilanteeseen, joka voi jatkua hinnanlaskuineen pitkään.” Puun taKaa ”Puun hinta on pitänyt olosuhteisiin nähden aika hyvin pintansa verrattuna moneen muuhun tuotteeseen tai raaka-aineeseen. www.nOrdicfOrestresearch.Org Etsitkö klapikoneen vuokraajaa tai kaipaatko tietoa polttopuusta, varastoinnista ja puulla lämmittämisestä. täältä löytyy. Ei ole rapoisat näkymät niillä, jotka odottavat hinnan nousevan.” KuItuPuun Kasvattaja ”uskoisin, että nousee 10– 20 prosenttia viiden vuoden kuluessa. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup ”tässä on näytille muutama sata kuutiota ylispuina poistettuja koivuja (enemmän kuin 500 mutta vähemmän kuin 1 000). vertailuun voi ottaa esimerkiksi arkisen kodintekniikan.” suorIttava Porras ”säädökset, uhkalait ja kiristyspolitiikka tulevat sanelemaan massapuun hinnan niin, että yhtiöt tulevat saamaan miljardivoittonsa ja metsänmyyjä hänelle kuuluvan häpeäviitan.” Kantona ”Ei sen tarvitse noustakaan. 20 40 60 80 100 Kyllä 31 % Ei 69 % kasvatatko visakoivua. www.gtk.fi/tietOpalvelut/karttapalvelut Pohjoismaisen neuvoston alainen yhteistyöelin esittelee sivuillaan jäsenmaiden metsäntutkimusta. Kyllä sellumiehet osaavat laskea, eivätkä he nosta ehdoin tahdoin omia kustannuksiaan.” KorPItuvan tanElI ”venäjän metsät kasvavat hyvää kyytiä. onneksi sai tehdä viisimetristä rankaa.” suorIttava Porras Talviharvennuksen anTia Maankamara-karttasovelluksella voi alustavasti arvioida metsänuudistamiskohteen soveltuvuutta vaikka männyn kylvöön. laitoksia suunnitellaan nykyisellä raaka-aineen hinnalla.” tErvahauta METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. uudet sellutehtaat ja kuitupuun hinta mietityttävät verkossa. Kuitupuun kysyntä venäjällä tuskin lisääntyy, niin johonkin se puusuma tulvii
Teema: visakoivun isTuTus 20 MAKASIINI 3 • 2015 20 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 20 31/03/15 16:47. Pentti Oksa käyttää kuokkaa, Mirja Oksa painaa taimen tiiviisti maahan
Nyt istutettavana on visakoivua, johon pariskunta päätyi sekä puun erikoisuuden että taloudellisen arvon takia. Kun Mirja ja Pentti Oksa suuntaavat istutusalalle, luottoistuttaja naapurista liittyy seuraan. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT LAURA NISSINEN 21 MAKASIINI 3 • 2015 21 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 21 31/03/15 16:47
Monta kertaa. Istuttajat saavat tyytyä kuokkiin. Vaikka on viljelyssä ollut välipäiviäkin, tällaisia sateisempia päiviä”, Mirja Oksa kertoo. Tärkeintä melkein olikin, että pääsi metsään kahville. Naisten kädenjälki näkyy myös istutusalan viereisellä kuviolla. Taimet ovat niin sanottuja mikrolisätty22 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 22 31/03/15 16:47. Toukokuinen aamupäivä on Pukkilassa Uudellamaalla viileä ja pilvinen, mutta sääennusteen lupaama sade antaa ainakin toistaiseksi odottaa itseään. ”No, se on sitten viraton”, sanoo Kirsti Mäkelä. Puolet työn alla olevasta istutusalasta on jo istutettu rauduskoivulle. ”Kirsti on meidän luottoistuttajamme. ”Ei mahdu, ei mahdu”, toteaa Mirja Oksa naapurinsa Kirsti Mäkelän tuomasta pottiputkesta. Naiset ovat istuttaneet yhdessä aiemminkin. Siellä kasvaa vuoden ikäinen kuusentaimikko. Kolmikko nostaa taimipussit autosta ja naiset alkavat tottuneesti suunnitella päivän istutusurakkaa. Kuin rauduskoivua istuttaisi Nyt istutettavana on 500 visakoivun tainta. Taimien juuripaakut ovat niin isoja, etteivät ne mahdu pottiputken läpi. Olemme hoitaneet monet metsänistutukset naisissa, sillä istutusaika osuu samaan kohtaan toukotöiden kanssa. Ja kauempana soratien toisella puolella nelivuotias kuusentaimikko. ”Viimeksi meillä oli kahvitkin mukana. Teema: visakoivun isTuTus N aapurin rouva odottaa jo istutusalalla, kun Mirja ja Pentti Oksan visakoivun taimilla lastattu auto kääntyy alaa reunustavalle soratielle. Kun tätä juttua vuosi sitten tehtiin, on edellisestä istutusrupeamasta vain viikko. Paransimme samalla maailmaa”, Kirsti Mäkelä sanoo. Aina, kun miehet ovat olleet peltotöissä
”Metsänhoitoyhdistyksestä neuvoivat, että taimia kannattaa laittaa istutusalalle sekaisin. Mirja ja Pentti Oksa istuttavat Pertunmaalta, Kirsti Mäkelä Kuhmoisista kotoisin olevia taimia. ”Taimien väliin saa jäädä ainakin viisi metriä. Taimisuojia istuttajat laittavat myyrien varalta. Pentti Oksa iskee kuokan kohtisuoraan mättääseen ja vetää maata sen verran pois, että Mirja Oksa saa taimen maahan. Naiset päättävät edetä istutusalalla kahdessa rivissä. Puolet taimista on peräisin Pertunmaalla, puolet Kuhmoisissa kasvaneesta emopuusta. VISAKoIVUN ISTUTUS EI JUURI ERoA RAUdUSKoIVUN ISTUTUKSESTA. Myyristä ei juurikaan ole Naapurukset Kirsti Mäkelä ja Mirja Oksa ovat hoitaneet monet metsänistutukset yhdessä. Jos tulee jokin tenkkapoo, toiset taimet saattavat pärjätä paremmin kuin toiset. Niiden taudintai pakkasenkestävyys voi esimerkiksi olla parempi”, Mirja Oksa kertoo. Kuokka sopii isopaakkuisten visakoivun taimien istutukseen. Kirsti Mäkelä nostaa taimet ämpäriin ja suuntaa ämpäri, kuokka ja taimisuojat käsissään istutusalalle, Mirja Oksa taiteilee taimivakan pitkine visakoivun taimineen olalleen ja nappaa käteen tornillisen taimisuojia. Ensimmäinen taimi seisoo suorana mättäällään ja pariskunta suuntaa seuraavalle mättäälle. jä kloonitaimia eli tietystä emopuusta kloonaamalla tuotettuja taimia. Näitähän ei koskaan harvenneta”, Mirja Oksa sanoo. Pentti työntää kuokalla maata taimen ympärille ja Mirja tiivistää saappaankärjellään maan taimen ympäriltä ja pujottaa lopuksi taimen ympärille sinisen taimisuojan. Pukkila 23 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 23 31/03/15 16:47. Pentti Oksa ottaa käteensä kuokan. Tai oikeastaan sitä seuraavalle, sillä istutusalalle on tehty maanmuokkauksessa enemmän mättäitä kuin istuttajilla on taimia. Visakoivun kloonitaimet ovat kalliita, joten niitä ei kannata istuttaa niin tiuhaan, että niitä joutuisi harventamaan. Oksat maksoivat taimistaan arvonlisäveroineen 2,13 euroa kappaleelta, kun samaan aikaan esimerkiksi kuusen kaksivuotiaiden keskipaakkutaimien arvonlisäverollinen hinta oli 0,33 euroa. Visakoivun istutus ei juuri eroa rauduskoivun istutuksesta
Sinisten taimisuojien ympäröimät taimet löytyvät hyvin vesakon ja muun kasvillisuuden joukosta. Hirviäkään alueella ei perinteisesti ole ollut, mutta Kirsti Mäkelä tietää kertoa, että tänä keväänä istutusalan läheisyydessä on nähty hirvi. Oksilla on kokemusta molemmista puulajeista. Jos tulee poimimaan marjoja, huomaa luultavasti palaavansa kotiin tyhjän marja-astian kanssa, kun onkin innostunut raivaamaan taimia esiin”, Mirja Oksa sanoo. › Ei oma lajinsa vaan muunnos. Siniset taimisuojat suojaavat taimia myyriltä mutta helpottavat myös taimien löytämistä. Ne olivat niin lahoja, ettei niistä saanut kuin polttopuuta”, Mirja Oksa sanoo. 24 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 24 31/03/15 16:47. Kloonitaimista kaikki visoja Istutusurakka etenee tottuneesti ja pian istutusalalla näkyy kaksi riviä sinisiä taimisuojia. Vajaan hehtaarin suuruisen istutusalan paikalla kasvoi ennen kuusivaltainen havupuumetsikkö. › Kasvaa Suomessa luontaisesti maan eteläja keskiosissa. Ajatus visakoivun istuttamisesta tuli metsänhoitoyhdistyksestä. Mirja Oksan mukaan taimisuojista onkin hyötyä paitsi myyrätuhojen torjunnassa myös tulevissa taimikonhoitotöissä. › Kasvaa luontaisesti Pohjoisja Itä-Euroopassa. Paikallinen metsäneuvoja ehdotti, että paikalle istutettaisiin jotain erikoispuulajia, lehtikuusta tai visakoivua. Lehdettömät visakoivun taimet eivät maisemasta juuri erotu. › Viljelyyn tarjolla siemenja kloonitaimia. Se olisi ikänsä puolesta ollut vielä kasvatuskelpoinen, mutta osa puista alkoi olla niin lahoja, että pariskunta päätti hakata koko metsikön. ”Ensin tänne tulee metsämansikkaa, sitten vadelmaa. ”Se käveli tietä pitkin. ”Sen jälkeen, kun viereinen kuusikko hakattiin, alkoivat hakkuuaukon reunassa kasvavat kuuset kaatuilla. Istutuskuokka isketään kohtisuoraan mättääseen ja maata vedetään sen verran pois, että taimen saa maahan. Toivottavasti ei tule tänne”, hän sanoo. Teema: visakoivun isTuTus ollut alueen taimikoissa riesaa, mutta kalliiden taimien kanssa ei kannata ottaa riskiä. Hieman kauempana istutusalasta kasvaa 18 vuoden ikäinen visakoivikko, sen takana 20 vuoden ikäinen lehtikuusikTaimi pysyy suorassa, kun maa sen ympärillä tiivistetään saappaankärjellä. Visakoivu › Lähes aina rauduskoivu. Taimen ympärille työnnetään kuokalla maata
”Se oli sellainen kokeilu. Siementaimista visakoivuja on 60–70 prosenttia, kloonitaimista kaikki. Visakoivu on perinteisiin puulajeihin verrattuna työläs kasvattaa. Puolentoista hehtaarin suuruiseen visakoivikkoon Oksat istuttivat aikoinaan sekä visakoivun siementaimia että kloonitaimia. 25 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 25 31/03/15 16:48. Etsimme lehdistä tietoa visakoivun kasvatuksesta ja Pentti kävi metsänhoitoyhdistyksen kurssillakin. Pariskunta on ollut tyytyväinen visakoivikkoonsa, joten he päättivät istuttaa visakoivua uudelleen. Oksattomasta sorvivisasta voi saada jopa viisi euroa kilolta eli noin 4 500 euroa kuutiometriltä ja oksaisesta oksavisasta 50 senttiä kilolta eli noin 450 euroa kuutiometriltä. Joistain puista näkee vasta sahattaessa, mitä visaa ne ovat,” Mirja Oksa sanoo. Kloonitaimet pariskunta valitsi siksi, että he halusivat varmistaa, että kaikki taimet ovat visakoivua. On mielenkiintoista seurata, kun puihin alkaa tulla muhkuroita. ”Kai siinä on taustalla kiinnostus erikoisuuksiin. Visaakin on niin monta lajia: paukuravisaa, kaulavisaa ja vaikka mitä. Työläs kasvattaa Erikoisuuden lisäksi Oksia kiehtoo visakoivussa siitä saatavat hakkuutulot. Mirja ja Pentti Oksaa edessä oleva työmäärä ei kuitenkaan hirvitä, sillä karsintaa on tullut harjoiteltua 18-vuotiaassa visakoivikossa. Visakoivuista pitää heti istutuksen jälkeisinä vuosina ryhtyä karsimaan oksia, sillä muuten niistä tulee monihaaraisia, paksuoksaisia ja lyhyitä. Saa nähdä, olemmeko hoitaneet visakoivikkoa oikein”, Mirja Oksa sanoo. ”ENSIN TäNNE TULEE mETSämANSIKKAA, SITTEN VAdELmAA.” ko. Tienesteille ei tosin pääse helposti. Lisäksi visakoivun kiertoaika on perinteisiin kuuseen, mäntyyn ja koivuun verrattuna lyhyt, Etelä-Suomessa päätehakkuun aika on puuston ollessa 40–50 vuoden ikäinen
”Tämä ei ole suorittamista, vaan enemmänkin ajanvietettä. Isäntä karsii ylempiä oksia oksasahalla ja minä alempia pitkävartisilla oksasaksilla”, Mirja Oksa sanoo. Sen näkee sitten, kun ne tulevat lehteen”, mirja oksa sanoo. 26 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 26 31/03/15 16:48. Kalliit visakoivun taimet kannattaa suojata myyriltä. Kun Mirja ja Pentti Oksa viime syksynä kävivät taimikossa, näyttivät taimet kuitenkin voivan hyvin. ”Toivottavasti lapset jatkavat ainakin metsien hoitoa. Tavoitteena on saada taimet päivän aikana maahan, mutta turhaa kiirettä ei pidetä. Pian ämpäri ja taimivakka kuitenkin tyhjenevät ja kolmikko seisahtuu katsomaan työnsä jälkeä. Mutta jos lapset vaikka innostuisivat näistä visakoivuista”, Mirja Oksa sanoo. Toiveissa hyvä kasvu LIINA KJELLBERG Tärkeintä on saada taimi suoraan. Taustalla alkaa käki kukkua. Taimet pitää saada ajallaan maahan, mutta emme mieti, kuinka monta taimea tunnissa tulee istutettua”, Mirja Oksa sanoo. Mutta on työssä omat raskautensakin. Teema: visakoivun isTuTus ”Pystykarsinta sujuu liiankin näppärästi, tulee otettua liikaa oksia pois. Tuloja Oksat eivät usko visakoivikoistaan enää itse saavansa. Käy ajanvietteestä Kirsti Mäkelä on ehtinyt muutaman mättään Mirja ja Pentti Oksaa edemmäs ja huikkaa takana tuleville, että edessäpäin näkyvät jo viikko sitten istutetut rauduskoivun taimet. Lisäksi taimia tuli istutusalalle sen verran tiuhaan, että niiden väliin ei tarvitse istuttaa mitään. Sukupolvenvaihdos on hiljalleen hiipinyt pariskunnan mieleen. Kuusen taimet vähentäisivät visakoivujen kasvutilaa, jolloin visakoivuihin ei tulisi niin herkästi haaroja ja paksuja oksia. Lapset ovat maailmalla, mutta tulevat silloin tällöin omien lapsiensa kanssa auttamaan metsätöissä. Voi olla, että tämä on viimeinen istutus, jonka teemme itse”, Mirja Oksa pohtii. Hän arvioi, että taimikkoa tuskin tarvitsee vielä tänä vuonna heinätä. Se ei ole niin sidottu säihin ja aikatauluun kuin maatalous”, Mirja Oksa sanoo. Kolmikko päättää istuttaa ämpärissä ja taimivakassa jäljellä olevat taimet ja lähteä sen jälkeen kahville. ”Kaikkihan meidän istuttamista taimista ovat lähteneet hyvin kasvamaan”, Mirja Oksa huomauttaa. Istutusalalla käy kylmä viima, joten kovin pitkään kolmikko ei viihdy paikoillaan. Ja mikseivät lähtisi, kun tässä on niin hyvä maaperä”, Kirsti Mäkelä sanoo. ”Se on sitten kesä”, istuttajat toteavat ja lähtevät kulkemaan kohti autoja. Pellot ovat nyt kolmatta vuotta vuokralla mutta metsänhoitotyöt pariskunta tekee itse. Ainakin kesällä taimet tuntuivat kuitenkin olevan hyvissä voimissa, vaikka kesä oli kuiva. Mirja ja Pentti Oksa ovat isännöineet tilaa vuodesta 1975 ja Pentti Oksan suvussa se on kulkenut 1920-luvulta lähtien. Tilaan kuuluu vajaat 50 hehtaaria peltoa ja noin 70 hehtaaria metsää. ”Ikä alkaa tulla vastaan, joten pitää ehkä harkita metsänhoitotöiden teettämistä. Toivotaan, että taimet lähtevät keväälläkin hyvin kasvuun. Helpompaa se on kuin istuttaminen. ”PySTyKARSINTA SUJUU LIIANKIN NäPPäRäSTI, TULEE oTETTUA LIIKAA oKSIA PoIS.” maaliskuun 2015 alussa visakoivun taimet ovat Pukkilassa vielä lumen peitossa. ”Tämä on niin mielenkiintoista, kun voi seurata, miten taimet lähtevät kasvamaan. ”Se tehdään keskikesällä ja silloin on yleensä kuumimmat kelit.” Pariskunta suunnittelee istuttavansa istutusalan tyhjiksi jääviin mättäisiin kuusen taimia. ”Lehdet olivat tosin silloin jo varisseet pois. ”Sikäli tässä iässä on jo aivan sama, mitä puulajia istuttaa. Alkaa olla aika kääntyä takaisinpäin
Mirja ja Pentti Oksa ovat istuttaneet visakoivua ennenkin. 27 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 27 31/03/15 16:48. Istutusalan lähettyvillä kasvaa 18 vuoden ikäinen visakoivikko
Moni istuttaa visakoivua suurten hakkuutulojen toivossa. Sopiva määrä kloonitaimia hehtaarille on Soutamon mukaan 400 kappaletta. • Jos istuttaa samalle alalle sekä visakoivun klooniettä siementaimia, on sopiva istutustiheys 1600 tainta hehtaarilla. Visakoivun taimet tulee istuttaa muokattuun maahan. Maalajin tulisi olla hietaa tai hietamoreenia ja kasvupaikka saisi viettää lämpimään ilmansuuntaan. Joka toiselle riville Merkkien selitykset = Kloonitaimi 400 kpl/ha = Siementaimi 1200 kpl/ha 2,5 m 2,5 m 5 m 5 m Lähde: Visakoivun kasvatus ja käyttö /Metsäkustannus 28 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 28 31/03/15 16:48. Kun kloonitaimet istutetaan joka toiseen riviin siten, että joka toinen taimi on kloonitaimi, voidaan päätehakkuupuusto kasvattaa kloonitaimista. Taimi tulee istutviitseliään valinta Visakoivun istutus sujuu pitkälti kuin minkä tahansa puulajin istutus, mutta istutuksen jälkeen työtä riittää joka vuodelle. Ne helpottavat myös taimien löytämistä, ja erivärisillä taimisuojilla voi erottaa siemenja kloonitaimet toisistaan. Kloonivisojen seassa kasvatetaan usein myös rauduskoivua, mutta se alkaa varjostaa visakoivuja jo kymmenessä vuodessa, Soutamo kertoo. Visakoivun taimet ovat kuitenkin kalliita ja tienesteille pääseminen vaatii työtä. Näin juuripaakku ei kuivu ennen taimen juurtumista. Taimien kokonaismääräksi tulee silloin 1 600 tainta hehtaarilla ja istutusväliksi 2,5 metriä. Jos vastauksia ei löydy, on syytä harkita toista puulajia, kertoo visakoivuun perehtynyt Mynnilän Arboretumin perustaja Ensio Soutamo. ”Visakoivu sopii tuoreille ja lehtomaisille kankaille. Maanmuokkaus pitää pintakasvillisuuden kurissa mutta helpottaa myös istutustyötä. Kloonitaimia ei Soutamon mukaan kannata istuttaa Pietarsaari–Joensuu-linjan pohjoispuolelle, sillä kaikki kloonitaimien emopuut ovat Etelä-Suomesta. Silloin maa on lämpimimmillään ja jos kosteutta riittää, taimet juurtuvat nopeasti. Tärkeintä on huolehtia siitä, että taimien juuripaakut pysyvät kosteina kuljetuksen, välivarastoinnin ja istutuksen aikana. Siementaimia kalliimpia kloonitaimia ei kannata istuttaa niin paljon, että niitä joutuisi myöhemmin harventamaan. Pohjaveden vaivaamilla alueilla visakoivu ei viihdy.” Muokattuun maahan Visakoivun taimet tulee tilata hyvissä ajoin, viimeistään istutusta edeltävänä syksynä. taa niin syvälle mättääseen, että juuripaakun päälle tulee vähintään 2–3 senttimetriä maata ja taimen juuret yltävät kivennäismaahan. Jos kyseessä on pieni visakoivikko, voi hirvituhoja kuitenkin torjua karkotteilla ja aitaamalla taimet. Valtaosa visakoivuista istutetaan keväällä, mutta Soutamon mukaan myös kesä ja syksy ovat hyvää istutusaikaa. Mätästetyllä uudistusalalla taimet istutetaan keskelle mätästä. Visakoivu viihtyy parhaiten Suomen eteläosissa, mutta siementaimet pärjäävät ravinteikkailla kasvupaikoilla Pohjois-Suomessakin. Kloonitaimista vain Juankoskelta löydetystä emopuusta kloonatut menestyvät Kainuuta myöten. Kloonitaimia istutetaan hehtaarille 400, siementaimia 1200. Visakoivikon perustamiseen on tarjolla siementaimia ja kloonitaimia. Niitä tulee Soutamon mukaan istuttaa hehtaarille 1 600– 2 000 kappaletta, jotta harvennuksissa voidaan poistaa visautumattomia yksilöitä. Kun eri alkuperää olevat kloonitaimet vielä istutetaan uudistusalalle sekaisin, ei alalle synny suuria aukkoja, vaikka jotain alkuperää olevat taimet kuolisivatkin. ”Visakoivun taimet ovat niin arvokkaita, että oman onnensa nojaan jätettäviksi niitä ei kannata istuttaa”, Soutamo sanoo. Kun kloonitaimet istutetaan joka toiseen riviin siten, että joka toinen taimi on kloonitaimi, voidaan päätehakkuupuusto kasvattaa kloonitaimista. Joulukuusta sekaan Halutessaan visakoivikon voi perustaa myös pelkillä siementaimilla. Sama koskee kuusta, mutta esimerkiksi joulukuusia voi visakoivujen seassa kasvattaa huoletta. Jos jokavuotiseen karsimiseen riittää aikaa ja intoa, voi Soutamon mukaan ryhtyä miettimään kasvupaikan sopivuutta. ”Metlan kokeiden mukaan paras kesäistutusaika on kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Istutusaika tulisikin valita sateiden mukaan”, Soutamo sanoo. Siementaimista 60–70 prosenttia on visakoivuja, kloonitaimista kaikki. Soutamon mukaan hyvä lopputulos syntyy, kun hehtaarille istutetaan 1 200 siementainta ja 400 kloonitainta. Teema: visakoivun isTuTus TEKSTI LIINA KJELLBERG J os suunnittelee visakoivun istutusta, kannattaa heti aluksi selvittää kaksi asiaa: kuka visakoivikon hoitaa ja onko maaperä visakoivulle sopiva. Tärkeintä on saada taimi suoraan. Visakoivujen oksia pitää karsia vuosittain heti istutusvuotta seuraavasta kesästä lähtien, ettei rungoista tule monihaaraisia ja paksuoksaisia. Kloonitaimista Soutamo kehottaa hankkimaan jopa neljää alkuperää olevia taimia, sillä kloonitaimien kestävyys vaihtelee. Useampaa alkuperää Visakoivun taimet voi istuttaa joko kuokalla tai riittävän suurella pottiputkella. Alueille, joilla liikkuu paljon hirviä, ei visakoivua kannata juuri istuttaa. Niiden lisäksi uudistusalalle kannattaa istuttaa esimerkiksi siementaimia, sillä liian väljässä kasvavista taimista tulee oksaisia. Myyrätuhoja voi puolestaan ehkäistä laittamalla taimien ympärille myyräsuojat
Ecopulp Taimitassu hengittää, vilkastuttaa pieneliötoimintaa sekä tasaa kosteusvaihteluita. Ecopulp Taimitassu voidaan myös asentaa jo edellisinä vuosina istutettuihin taimiin. Uusi Ecopulp Taimitassu sisältää esilannoituksen, 10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Tällä varmistetaan taimen lähtö istutuksen jälkeen sekä pyritään parantamaan sen kasvua alkuvaiheessa Taimitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus. Uudistunut Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu torjuu tehokkaasti heinän taimen ympärillä, sen ensimmäisinä vuosina, säästäen paljon vaivaa, aikaa ja rahaa. 09 35056150 Tarmet Oy info@tarmet.fi www.tarmet.fi Ecopulp Taimitassu täyttää KEMERA-rahoituksen tukiehdot Tuotteen, läpimitta 400mm paino n. Yhteydenotot ja myynti: Puh. Kotimaisen, puukuidusta valmistetun Taimisuojan hajoamisaika on 3-5 vuotta. 100 g 3471_.indd 29 31/03/15 16:48
Erityisen suosittua on keskustelu ensiharvennusten lisäämisestä sekä suometsien kasvavista harvennustarpeista. H avaintoni taitaa olla oikea, harvennushakkuiden pinta-ala ei tule enää kasvamaan merkittävästi. Vanha sääntö ei kuitenkaan toimi enää. Ne lisäävät tuotantoa, kun kuitupuulle ja sahalta tulevalle hakkeelle tulee lisää kysyntää ja tukin hinta hieman laskee. 30 MAKASIINI 3 • 2015 3552_.indd 30 31/03/15 17:49. Muutos on ollut raju, määrällisesti se tarkoittaa noin kymmentä miljoonaa kuitupuukuutiota joka vuosi. Se tulee laskemaan. Piti kaivaa kirjahyllystä Metsäntutkimuslaitoksen Metsätilastollinen vuosikirja esiin. Seuraavaksi alkaa kasvaa pääOnko harvennusrästejä. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Todellisuudessa iso osa kasvavista hakkuumääristä tulee lisääntyviltä päätehakkuilta. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC Sahatavaran maailmanmarkkinoita me suomalaiset emme kykene sotkemaan. Tukin osuus kokonaishakkuista kääntyy uudelleen kasvuun. Vaikka ensiharvennusten pinta-ala kasvaisi 20 000 hehtaaria vuosittain, tulisi siitä vain noin miljoona kuutiota puuta. Kun käytännössä 1960-luvulla siirryttiin harsinnasta jaksolliseen metsänkasvatukseen, harvennuspinta-alat ja erityisesti harvennuksilta tulevan puun määrä oli aika vähäinen. Nyt olemme tulleet tilanteeseen, jossa harvennusikäisten metsien määrä ja hakkupoistuma on suuri. Kehityskulku on ollut looginen. tehakkuiden määrä. Viimeisinä vuosina on hakattu kuitupuuta noin 30 prosenttia enemmän kuin tukkia. Se on looginen jatko nykyisten hyvien harvennusmetsien tullessa päätehakkuukokoisiksi. Se on looginen jatko nykyisten hyvien harvennusmetsien tullessa päätehakkuukokoisiksi. M aastossa liikkuessani en ole havainnut rästiytyneiden harvennuskohteiden määrän lisääntymistä. Taidamme tuottaa pari kolme prosenttia kaikesta maailman sahatavarasta. Seuraavaksi alkaa kasvaa päätehakkuiden määrä. Vanha sääntö oli, että Suomessa hakataan vuosittain suunnilleen yhtä paljon tukkia ja kuitupuuta. Nykyisin yksityismetsien kiertoaika on yli sata vuotta. O nneksi yksityiset sahat ovat ketteriä. O n ollut mielenkiintoista seurata keskustelua siitä, mistä laajeneville sellutehtaille tulee puuta. Ensiharvennusten määrä ei tule olennaisesti kasvamaan nykyisestä. Kun 1990-luvulla tehtiin harvennushakkuita noin 250 000 hehtaaria vuosittain, tehdään niitä nykyisin noin 500 000 hehtaaria. Se on outoa, koska niistä käydään julkisuudessa keskustelua vähän väliä. Soiden harvennushakkuiden lisääminen ei taida olla yhdenkään puunkorjaajan haave. Samalla keskimääräinen hakkuukertymä hehtaaria kohti kasvaa ja siitä on yhä isompi osa tukkia. Hakkuupoistuma toki jatkaa kasvuaan, koska puustoa on harvennettavilla kohteilla yhä enemmän. Lähes kaikki puhuvat harvennushakkuiden lisäämisestä. Kuitupuun osuus kokonaishakkuista voi muutaman vuoden vielä kasvaa, mutta sitten vanha sääntö alkaa taas toimia
Sivu 42 ku va M ik ko Ri ik il ä 3547_.indd 31 31/03/15 17:49. pikatesti Vääntöä korjuuseen sivu 35 OMA METSÄ Metsänhoito 21 kysymystä kuusen istuttamisesta Sivu 32 puukauppakoulu Mitä kaupassa sovitaan Sivu 36 tutkiMus Laatusiemenet vähissä Sivu 38 allakka Lippalakki turvanamme Sivu 39 perintöMetsä Luovutusvoitosta yllätysvero Sivu 40 kysy pois Aiheuttaako paju allergiaa
Yleisimmin käytetyt kuusentaimet maksavat noin 0,18– 0,25 euroa kappaleelta ilman arvonlisäveroa. Yleensä kannattaa käyttää 1–1,5-vuotiaita taimia, ne lähtevät parhaiten kasvamaan. Pienissä taimissa paakun koko on sopiva suhteessa taimen pituuteen. 2 Voiko kuusta uudistaa luontaisesti. Kuusentaimia syntyy sopivilla kasvupaikoilla varttuneen puuston alle, jos se on harvennettu ja maaperä on taimettumisaltis. Esimerkiksi koivikot taimettuvat helposti kuuselle. 11 Miksi uudistusalat muokataan. Alikasvostaimien pitäisi olla terveitä ja hyväkasvuisia, jotta niitä voidaan hyödyntää uuden metsän perustamisessa. Siis sellaisiin metsiin, joissa kasvaa mustikkaa tai muita ruohokasveja. Pienaukot ja pienialaiset kaistalehakkuut voivat sopivissa paikoissa tuottaa kuusentaimikon. Kuusen taimien sopiva istutusmäärä on metsänhoitosuositusten mukaan 1 600-1 800 kappaletta hehtaarille. Kuusenistutukseen on tarjolla eri-ikäisiä ja erikokoisia paakkutaimia. Pieni osa on syntynyt luontaisesti joko itsestään tai sopivien hakkuiden avustuksella. Varjossa kasvaneet taimet eivät myöskään menesty hakkuuaukolla kovin hyvin. Vaikka kuusentaimi on kasvanut puolen metrin mittaiseksi, siitä ei välttämättä kehity koskaan tukkipuuta. Istutustaimet eivät kuusen istutuksesta Kuusikot perustetaan tyypillisesti istuttamalla. 4 Kelpaavatko kaikki taimet uuden metsän perustaksi. 7 Mikä sopii minnekin. Jos varttunut puusto voidaan korjata ilman merkittäviä taimivaurioita, kuusentaimikko saadaan syntymään luontaisesti. Varttuneen puuston alle syntyneet kuusen taimet voivat olla kitukasvuisia tai hyvinkin vanhoja. 3 Voiko alikasvoskuusia hyödyntää. Kuusen luontaista uudistamista on Pohjois-Suomessa tehty suojuspuuhakkuin, mutta tulokset eivät ole olleet kovin hyviä. Muutoinkin tanakka ja lyhyt taimi menestyy useimmiten paremmin kuin pitkä ja hontelo. Lapissa kuusta kannattaa kasvattaa vain rehevimmillä kasvupaikoilla. 10 Voiko kuusta kylvää. Kuusikon alikasvostaimet saattavat olla lahovikaisia jo nuorena. TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT Hannu JauHiainen, Mikko Riikilä 32 MAKASIINI 3 • 2015 32 MAKASIINI 3 • 2015 3543_.indd 32 31/03/15 18:34. Kuusen kasvupaikat ovat reheviä ja uudistusaloille kasvaa runsaasti pintakasvillisuutta. Istutus on aloittelevallekin metsänomistajalle sopivaa puuhaa. Kuusen siemeniä voi kylvää männyn siementen seassa esimerkiksi hirvituhoalttiille maille. Täystiheän taimikon syntyminen on epävarmaa. Isot taimet saattavat olla turhan hyväkasvuisia taimitarhavaiheessa, jolloin paakku on liian pieni suhteessa taimen pituuteen. METSÄNHOITO 1 Miten kuusentaimikko perustetaan. 5 Minkälaiselle kasvupaikalle kuusi sopii. Pienimmät taimet ovat 1-vuotiaita, sen lisäksi on tarjolla 1,5-, 2ja jonkin verran myös 3-vuotiaita taimia. Kolmivuotiaita tanakkavartisia taimia käytetään lähinnä pellonmetsitysalueilla. 6 Millaisia taimia on tarjolla. Mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä huonompi taimien jatkokehitys on. Kuusi sopii reheville maille, joita ovat lehtomaiset ja tuoreet kankaat. Kuusentaimia saattaa syntyä alispuustoksi melko karuillakin mailla. Hirvituhoalttiilla aloilla kuusia voidaan istuttaa sekapuustoksi myös kuivilla kankailla. Perinteisesti isoja taimia on istutettu rehevimmille ja helpoiten heinittyville maille ja pienempiä muualle. Jos kuusentaimia on kuusikossa, ne tuhoutuvat yleensä korjuussa. Kuusen kylvöä ei suositella, koska sen onnistuminen on hyvin epävarmaa. Taimilaji on valittava tapauskohtaisesti. Valtaosa kuusentaimikoista on perustettu istuttamalla. 8 Paljonko taimet maksavat. 9 Paljonko hehtaarille istutetaan
Hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. Siinä kaivinkoneella tehdään taimille sopivia mättäitä. Taimet pitää varastoida ennen istutusta niin, että juuripaakut eivät pääse kuivamaan. Kuusen taimia voidaan istuttaa keväällä, kun maaperä on lämmennyt riittävästi. Pelkkä istutustyö maksaa keskimäärin 400 euroa hehtaarilta. Vaikka ne pysyisivätkin hengissä, taimet jurovat eivätkä lähde kunnolla kasvuun. Kuusen uudistusaloille suositellaan mätästystä. Rehevimmillä mailla koivu tai lehtikuusi voi olla kuusta parempi vaihtoehto. Olisi hyvä, jos istutuspaikan vieressä on vesipaikka. Ammattilainen voi istuttaa hehtaarin eli noin 1 800 tainta yhden pitkän työpäivän aikana. pärjää muokkaamattomassa maassa. Aloittelijalle 500 tainta päivässä on hyvä tulos. Osa toimijoista tarjoaa kokonaispaketteja, joihin kuuluu Tavallisin uudistamismenetelmä kuuselle on 1,5-vuotiaiden paakkutaimien istutus laikkumättäisiin. Jos taimet on istutettu huolimattomasti, kuiva sää voi olla uhka taimille. Hintaan vaikuttaa maanmuokkaustapa ja taimilaji. 13 Milloin istutetaan. Yöpakkasten kovettamaan maahan taimia ei kannata laittaa. Istutusaikaan vaikuttaa uudistusalan sijainti ja jonkin verran myös maanmuokkaustapa. Uudistusalalle voi saada taimet 1 000-1 700 euron hehtaarihintaan. Kosteissa notkelmissa käytetään ojitusmätästystä. 33 MAKASIINI 3 • 2015 33 MAKASIINI 3 • 2015 3543_.indd 33 31/03/15 18:34. Niiden taimet selviävät nopeammin kilpailevasta heinikosta. Taimien istutus sopii hyvin aloittelevankin metsänomistajan työksi. 15 Kauanko hehtaarin taimikon istuttamiseen menee. 16 Mitä istutuksen teetättäminen maksaa. Myös keväthalla voi vaurioittaa taimia. Heinien lisäksi tukkimiehentäit sekä ravintokilpailu ovat taimien uhkana. Siinä kaivetaan pieniä ojia ja niiden maista tehdään mättäitä. Jos ei ole ennen istuttanut taimia, kannattaa pyytää opastus taimien toimittajalta, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä. Suositeltavaa on istuttaa kuusen taimet syvälle mättääseen siten, että juuret yltävät lähelle mättääksi käännetyn kivennäismaan alla olevaa kunttaa. Taimia voidaan istuttaa myös kesällä ja syksyllä, kunhan taimet on käsitelty istutusaikaan sopiviksi. Heinittyminen on seuraavien kesien mahdollinen uhka. 17 Mitä uhkia taimilla on. Sen pohjalle kertyy yleensä vettä, jolla voi kastella taimet. 14 Kannattaako istuttaa itse. maanmuokkaus, taimet ja istutus ja usein vielä takuu ensimmäiselle kasvukaudelle. Jos sellaista ei ole, kannattaa maanmuokkauksen yhteydessä kaivaa pieni kuoppa varastopaikan lähelle. Tukkimiehentäit voivat vioittaa taimia huonosti muokatulla uudistusalalla, jossa on tuoreita hakkuutähteitä. Koivun ja lehtikuusen riesana ovat kuitenkin hirvet. 12 Mikä maanmuokkaus sopii kuusentaimille
0294 32 6000 www.tapio.fi /siemenkeskus siemenkeskus@tapio.fi KASVAA TUOTTAVA METSÄ KYLVÄ HYVÄÄ! Tilaa Tapion jalostettua siemenviljelyssiementä Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty Kuusta syntyy usein harvennetun lehtipuuston alle, jolloin uusi kuusimetsä voidaan perustaa ylispuut poistamalla. Myös tukkimiehentäin aiheuttamat tuhot ovat ensimmäisenä kesänä näkyvissä. Varhaisperkauksessa poistetaan tyypillisesti kaikki havupuun taimia pidempi lehtipuusto. Silloin paljastuvat heti esimerkiksi taimien käsittelyssä tai istutuksessa tehdyt virheet ja niiden mahdolliset seuraamukset. 20 Tarvitaanko heinäystä. Etenkin rehevillä mailla sekä peltojen metsitysalueilla kuusentaimikko joutuu nopeasti pintakasvillisuuden valtaan. Se pitäisi kuitenkin tehdä pian ensimmäisen istutuksen jälkeen, seuraavana syksynä tai viimeistään seuraavana keväänä. 21 Milloin varhaisperkaus tulisi tehdä. 34 MAKASIINI 3 • 2015 34 MAKASIINI 3 • 2015 3543_.indd 34 31/03/15 18:34. Seurauksena on tukahtuminen seuraavan kesän kasvuston alle. Kastikat, horsmat ja metsävadelmat saattavat muodostaa niin tiiviin kasvuston, että kuusentaimet tukahtuvat valon puutteeseen. alan lehtipuusto on kasvanut 1-2 metrin mittaiseksi ja on kuusen taimikkoa selvästi pidempää. Kun uudistusala heinittyy, eivät täydennystaimet menesty kovin hyvin. 18 Milloin taimikko pitää tarkastaa ensimmäisen kerran. Aukkopaikkoihin voi myöhemmin istuttaa rauduskoivuja. Varhaishoito kannattaa tehdä mieluummin vuoden etuajassa kuin vuoden myöhässä. Pintakasvillisuus taittuu lumen painosta maahan, jolloin hennot kuusentaimet voivat vääntyä vinoon eivätkä välttämättä enää oikene. Varhaisperkaus on hyvä tehdä silloin, kun uudistusMETSÄNHOITO Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana TAPIO SILVA Oy SIEMENKESKUS Torholantie 33 12100 Oitti puh. Jos taimia kuolee ensimmäisinä vuosina huomattava määrä, eikä korvaavia luontaisia taimia ole syntynyt tarpeeksi, täydennysistutus voi olla tarpeen. Muutaman vuoden päästä on enää vaikea sanoa, mihin taimet ovat kuolleet. Taimikon tulisi olla sopivan pientä, jotta korjuuvauriot jäävät vähäisiksi. Taimien kehitystä on hyvä käydä katsomassa jo ensimmäisenä kesänä. 19 Milloin taimikkoa on täydennettävä. Etelä-Suomessa sopiva varhaisperkausaika on yleensä viisi vuotta istutuksen jälkeen
TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä asianTunTija seppo sysMäläinen F iskars on kasvattanut WoodXpert-tuoteperhettään kahdella uudella kaatovänkärillä. Kaatosuuntaa vasten nojaavaa puuta ei tahtonut saada jaloilla ponnistaen kallistettua riittävästi, jotta puu olisi lähtenyt kaatumaan. Uusia niksejä Fiskarsin esitteessä on pari uutta niksiä vänkärin käyttöön. Pölliä vetämään tarvitaan kaksi ihmistä. Loivempi kulma auttaisi Vänkärin lapaosa ei työnny sahausrakoon yhtä helposti kuin Fiskarsin vanhan vänkärin. Se on hieman lyhyempi kuin Fiskarsin vanha vänkäri. Tämä on iso parannus. 35 MAKASIINI 3 • 2015 3475_.indd 35 31/03/15 17:05. Vänkärin varsi palvelee katkottavan pöllin alla telana, joka korottaa rungon maasta ja helpottaa sahausta. pikatesti Uutta rautaa kaatomiehille niinkin valmista tuotetta kuin kaatovänkäriä voi näköjään kehitellä. Nostokoukun kärki tarraa puuhun monin verroin pitävämmin kuin kiinteä, syntymätylsä vänkärikoukku. Syyksi epäilimme vänkärin lapaosan kiilamaisuutta. Plussat +pikakiinnitettävä vänkärikoukku +pitkävartisen vänkärin nostovoima +uudet niksit vänkärin käyttöön Miinukset -pitkävartisen vänkärin pieni nostovara -lapaosan paksuus -huomiovärin vähäisyys Pitkävartisen vänkärin varren pää kohoaa korkealle, kun se on asennettu sahausrakoon. Vänkärin varressa on lenkki, johon saa kytkettyä WoodXpert-sarjan nostokoukun tai pinotavarasakset. Vipuvartta siis riittää isonkin puun kaatamiseen. Siniharmaa putkivarsi hukkuu helposti lumihankeen. Koholla olevaan varteen tarttuen on helppo nostaa selkä suorana. Vanhojen vänkärien koukut tapaavat aina heilua väärään asentoon, kun puu pitäisi kaataa. Varsi toimii sankana, joka varassa puu riippuu. Toisaalta nostovara jaloilla ponnistettaessa jää vähäiseksi. Runkojen kääntelyyn ja konkeloiden laukaisuun tarkoitettu kiinteä vänkärikoukku on korvattu uudella idealla. Tätä varten pölli pyöräytetään koukun avulla niin, että varsi kääntyy rungon alle. Vipuvoima kasvaa, kun vänkärin lapa on vain osin puun sisällä. M-malli on 70-senttinen. Fiskarsin nostokoukku pikakiinnittyy vänkärin varteen. Lisää nostovaraa saa, kun menee kyykkyyn, tukee varren hartiaa vasten ja ponnistaa jaloilla. M-malli painaa 2,3 kiloa ja L 2,8 kiloa. Varren pään kädensijassa on Fiskarsin kirveistä tuttu oranssi muotoilu. Vaarana on, että lapa painuu yläpuoliseen puuhun, jolloin runko ei lähde kallistumaan. Pitkävartisessa vänkärissä varsija lapaosan välinen kulma saisi olla loivempi kuin lyhytvartisessa. Nostokoukku pikakiinnittyy vänkäriin vaivattomasti. Varsi toimii myös pöllien vetolaitteena, kun varteen kiinnitetään Fiskarsin pinotavarasakset ja kiinnityslenkki siirretään varren keskiosaan. L-mallin pituus on 115 senttiä. Kun lapakulma on sama, sahausrakoon työnnetyn pitkävartisen vänkärin varren pää asettuu korkeammalle kuin lyhytvartisen. Huomioväri saisi jatkua pidemmällekin varteen. Ensi silmäyksellä huomio kiinnittyy varsiin, jotka ovat kupeiltaan litistettyä teräsputkea. Koetyömaalla käytettiin moottorisahaa, jossa oli tavanomainen 325-jaollinen, 1,5 millin paksuisin vetolenkein varustettu teräketju
Käytännössä tällaiseen tilanteeseen joudutaan harvoin. Tämä sitoo myös myyjää, joka on allekirjoittanut sopimuksen. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä T ämä saattaa yllättää ainakin aloittelijan: Pystykaupassa ei tarkalleen ottaen myydä puuta. Kauppakirjassa on maininta korjuuajasta sekä päivämäärästä, johon mennessä puut on mitattava. Usein sopimuksien ehdoissa todetaan, että korjuuaikaa voidaan jatkaa enimmillään vuodella. Siinä ostaja maksaa oikeudestaan korjata sovitut puut. Tavallisimmin korjuuajaksi sovitaan kaksi vuotta kaupantekopäivästä. Pystykauppa on metsänhakkuusopimus. Sopimukseen kirjataan määräaika, johon mennessä hakkuu on tehtävä – puhutaan korjuuajasta. Kuin vakuudeton luotto Puukauppa vastaa vakuudettoman luoton Mitä tuli sovittua Metsänomistajan kannattaa harkita, millaisin ehdoin ja kenen kanssa puukauppa on järkevä tehdä. Puun ostaja maksaa siis oikeudesta korjata sovitut puut. Jos tällaista mainintaa ei ole, ostajat pyrkivät neuvottelemaan jatkoaikaa korjuulle. Ostaja on velvollinen maksamaan metsänhakkuusopimuksessa mainitun kauppahinnan myyjälle, vaikka osa leimikosta jää korjaamatta. Huonojen korjuukelien vuoksi talvella hakattavia leimikoita ei läheskään aina ehditä korjata määräajassa. Kaupankohteena on hakkuuoikeus, jonka mukaan ostaja saa hakata myyjän metsää kauppakirjassa määritellyin ehdoin. PuukauPPakoulu 3/8 36 MAKASIINI 3 • 2015 3476_.indd 36 31/03/15 17:08. Myyjän ja ostajan allekirjoittama asiakirja ei olekaan muodoltaan kauppakirja vaan metsänhakkuusopimus
Sanasto PuukauPPaSoPiMuS (= metsänhakkuusopimus): asiakirja, jossa myyjä maksua vastaan luovuttaa ostajalle hakkuuoikeuden määriteltyyn leimikkoon. Jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 4: korjuun valvonta Makasiini 5: Puukaupan päättäminen Makasiini 6: Puukaupan juridiikka Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: erimielisyyksien ratkominen 37 MAKASIINI 3 • 2015 3476_.indd 37 31/03/15 17:08. Varsinkin energiapuuta korjattaessa kaupan lisäehdoissa kannattaa sopia myös varastopaikan käytöstä. Vakavaraisten ostajien kaupoissa tavallisimmat luovutusehdot ovat ”mitattaessa” tai ”kaadettaessa”. Maksuaikataulun kanssa on syytä olla tarkkana, jos samalla kaupalla myydään arvokas, kesällä korjattava päätehakkuukuvio ja talvella korjattava harvennus. Metsälehti Makasiinin Puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. Pienten puunjalostajien ja puuta välittävien yrittäjien kanssa tilanne voi olla toinen. Ostajan vararikossa puun myyjällä on suuri vaara menettää metsärahat. Tätä sovelletaan esimerkiksi Pohjois-Suomessa, jossa pystykauppojenkin kuitupuueriä saatetaan mitata vasta tehtaalla. Se on käytännössä usein mahdotonta. Yleensä omistus siirtyy puita kaadettaessa tai mitattaessa. Ennakon suuruus on tavallisesti 20–30 prosenttia arvioidusta kauppahinnasta. ennakkomaksuista sovittava ostajan kanssa erikseen. antamista. Myyjän erityistoiveet hakkuutavasta – esimerkiksi yläharvennus, jatkuva kasvatus tai harvennuksen voimakkuus – on syytä kirjata kaupan lisäehtoihin. Jos maksut jäävät rästiin, pois viedyt puut voi saada takaisin vain, jos pystyy yksilöimään oman puueränsä. Ehto ”kaadettaessa” tarkoittaa, että omistusoikeus puuhun siirtyy heti, kun runko irtoaa kannolta. Ennakkomaksua voi saada, mutta se täytyy itse neuvotella. Epävarmojen ostajien kanssa on syytä kieltää puiden kaukokuljetus hakkuun aikana. Tällaisissa kaupoissa kannattaa sopia, että kauppahintaa tilitetään sitä mukaan, kun puita on korjattu. arkikielessä puhutaan pystykaupasta. Tuntemattomien ja maksukyvyltään epäilyttävien ostajien kanssa luovutusehdoksi on syytä määritellä ”maksettaessa”. Välimaksuja ei yleensä käytetä, ellei niistä erikseen sovita. Pelkkä ”maksettaessa” ehto ei turvaa myyjän saatavia, jos puut kuljetetaan pois. Se maksetaan yleensä 1–2 kuukauden kuluttua kaupan allekirjoittamisesta. Puiden omistusoikeus siirtyy ostajalle yleensä ennen kuin niitä on maksettu. Pääosa kauppahinnasta maksetaan vasta, kun koko leimikko on korjattu, vaikka suuri osa puista on hakattu pian kaupanteon jälkeen. Tällöin puut pysyvät metsässä tai tienvarressa myyjän omaisuutena, kunnes rahat ovat myyjän tilillä. Hakkuusopimuksessa määritellään, milloin omistusoikeus siirtyy ostajalle. Luotettavaksi tiedettyjen ostajien kanssa tämän sallimisesta ei koidu ongelmaa. Loppukauppahinta maksetaan 1–2 kuukauden kuluttua hakkuun päättymisestä. Käytännössä näillä ei ole eroa, kun puut mitataan hakkuukoneen mittalaitteella. Kannattaa siis harkita, kenen kanssa ja millaisin ehdoin puukauppa on järkevä tehdä. Ehto ”mitattaessa” tarkoittaa, että puun omistusoikeus siirtyy ostajalle sitä mukaa kun kone karsii ja katkoo puut ja mittaa samalla rungon. EnnakkoMakSu: osa kauppahinnasta, yleensä 20–30 prosenttia voidaan maksaa tavallisesti 1–2 kuukauden kuluessa puukaupan sopimisesta. Isojen metsäyhtiöiden ja vakavaraisten sahojen puukaupoissa luottotappioiden riski on pieni. PankkitakauS: ostajan pankissa asettama vakuus maksamattomalle kauppahinnalle. Vaihtoehtoisesti myyjä voi vaatia ostajalta pankkitakauksen puukauppasaataville, jos hän epäilee ostajan maksukykyä. Metsänhakkuusopimuksen ”muut sopimusehdot” kohdassa sovitaan, saako puutavaraa kuljettaa tehtaalle hakkuun aikana. LuovutuSEHto: Puukauppasopimuksessa määritellään, milloin puut ja niiden omistusoikeus siirtyvät ostajalle. Monelle myyjälle on ikävä yllätys, jos loputon kantokasa seisoo aukon laidassa vuosikausia. Muista maksuaikataulu Puukauppojen maksuaikataulut vaihtelevat ostajakohtaisesti. korjuuaika: Puukauppasopimuksessa määritelty aika, jonka kuluessa ostajalla on oikeus hakata sovittu leimikko. Metsänhakkuusopimuksessa määritellään, milloin puut luovutetaan ja omistusoikeus siirtyy ostajalle. Omat toiveet lisäehtoihin Yleensä hakkuusopimuksen valmiissa ehdoissa todetaan esimerkiksi, että hakkuussa noudatetaan metsänhoitosuosituksia. Pahimmillaan voi käydä niin, että kesäleimikko hakataan heti, mutta talvikohteen korjuu viipyy pari vuotta
38 MAKASIINI 3 • 2015 38 MAKASIINI 3 • 2015 3551_.indd 38 31/03/15 17:14. Lääkkeen kehittely kestää yleensä 10–20 vuotta. Huippua odotellessa Huippuvuodet harvassa Mänty Kuusi Kpl/m Lähde: Luke Vanha aineisto kertoo siemensadon vaihtelusta. Ku vA : FR Ed RI K Lä H N N ER KK I O KS A N EN /L u KE . Ensi vuosi sen sijaan suosii männyn luontaista uudistamista: Eteläja Keski-Suomeen odotetaan keskimääräistä runsaampaa siemensatoa. Pohjoiseen mentäessä käpyjen määrä laskee ja siemensato on suuressa osassa Keskija Pohjois-Suomea heikohko. Luken tutkija Tatu Hokkanen muistuttaa, että siemensatoennusteet on tehty talousmetsille, joten tilanne ei siemenviljelyksillä välttämättä ole sama. Kuusella oli hyvä siemenvuosi viimeksi vuonna 2012. Näin marjasato voidaan ottaa osaksi metsäsuunnittelua. Siementä pohjoiseen Talousmetsien siemensatoihin on vaikea vaikuttaa mutta siemenviljelyksillä se onnistuu. Suuntaa ennusteet sielläkin kuitenkin antavat. Ensi keväästä näyttää Eteläja Keski-Suomessa tulevan katovuosi, Ylä-Lapissa siemensato voi sen sijaan olla pitkästä aikaa jopa runsas. ”Lisäksi meillä on liian vähän kuusen siemenviljelyksiä. Näkö kuntoon suomännyllä Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat löytäneet lupaavia lääkeaihioita suomännyn juurisienistä ja rungon sisäoksista. Mallit kertovat, kuinka eri metsänkäsittelytoimenpiteet vaikuttavat satoihin. Suomännyn juuresta voi lisäksi kehittyä joko silmän pintaa hoitava lääke tai pakkauksissa käytettävä härskiintymistä estävä tuote. Metsikkösiementä riittää vielä, mutta siemenviljelyksiltä kerätty siemen alkaa taimitarhoilla paikoin loppua. Marjat mukaan metsänhoitoon Harvennushakkuut lisäävät puolukan ja mustikan satoa. Viime syksynä siementä saatiin talteen noin vuoden tarvetta vastaava määrä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Markku Nygren. Lisäksi Lukessa tutkitaan parhaillaan, miten siementen itävyyttä taimitarhoilla voidaan parantaa. Taimituotantoon käytetään ensisijaisesti jalostettua siemenviljelyssiementä, sillä se on laadukkaampaa kuin metsikkösiemen. Luken siemensatoennusteiden mukaan kuusen siemensato on Eteläja Keski-Suomessa tänä keväänä melko runsas mutta Pohjois-Suomessa heikko. TEKSTI LIINA KJELLBERG KuuseN jalostetun siemenen varastot ovat hupenemassa. TUTKITTUA Männyn siementä keskinkertaisesti Männyn siemensato on Etelä-Suomessa tänä keväänä keskinkertainen, selviää Luonnonvarakeskuksen siemensatoennusteista. ”Kuusella oli hyvä siemensato viimeksi vuonna 2012. Siemenviljelyksiltä kerättiin silloin vajaat 3 000 kiloa siementä eli noin kahden vuoden tarve. Tilanne paranee, kun kasvamassa olevat uudet viljelykset tulevat tuotantoikään”, Nygren sanoo. Avohakkuut puolestaan romahduttavat mustikkasadot, mutta puolukkaa kasvaa myös uudistusaloilla. Pohjoisessa sato on muuta maata heikompi mutta parempi kuin tänä vuonna. Itä-Suomen yliopistossa väittelevä Marjut Turtiainen on kehittänyt malleja mustikkaja puolukkasatojen ennustamiseen erilaisissa metsiköissä. Kuusten kukintaa edistetään esimerkiksi ruiskuttamalla varterunkoihin gibberelliini-hormonia. Se lisää Nygre?nin mukaan siemensatoa merkittävästi, jos kukintaolosuhteet ovat muuten hyvät. Endofyyttisienestä voi löytyä lääke silmänpohjan ikärappeuman sekä tulehdusperäisen nivelrikon ja nivelreuman hoitoon. Kuusen siemenviljelyssiemenestä on kuitenkin toistuvasti pulaa, sillä kuusella on runsaita siemenvuosia vain kerran pari kymmenessä vuodessa. Keväällä 2017 siemensato lienee koko maassa keskinkertainen tai sitä heikompi. Tammelassa Kanta-Hämeessä sijaitseva kuusen siemenviljelys on perustettu vuonna 1964
J uuri ne, jotka sahaavat vähän, ovat suurimmassa vaarassa. Olen monesti heille turvavarusteista saarnannut. Alusmyssy on tarpeen pakkaskelillä. Veivattava kaadonsuuntaaja on kallis, mutta oiva peli. Varustevyöstäni nappaan vasempaan käteen pinotavarasakset ja oikeaan käteen nostokoukun. Ne eivät ole mitään siistejä pikkunirhaumia. Monet ovat iäkkäitä, kankeita kavereita, joiden työnteko on kopeloa ja taitamatonta. Nykyään voi samalla kuunnella radiota. Kantaminen sujuu niillä sopivalla korkeudella, ja niistä on iso apu pöllin kääntelyssä yli niskojensa. Lähes puu kuin puu antautuu sen edessä ja kaatuu juuri tarkoitettuun suuntaan. Moottorisahojen pärinää kuuluukin muutamasta suunnasta pitkän hiljai?selon jälkeen. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsurin jalkineiden pohjat ovat melko pitävät niin jäätiköllä kuin sammalikossakin. Päähän laitetaan kunnon kypärä silmikkoineen ja kuulosuojaimineen. Niiden avulla ei tarvitse kumartua syvään, kun tarraa pölliin kiinni. Selkäkään ei paljastu kumarrellessa. Käsiin on investoitu uudet kiinalaiset nyppyhanskat. Nilkan nyrjähdys voidaan välttää niiden tukevuuden ansiosta. P arhaat metsäkelit polttopuusavottaa ja lautatukkien tekoa varten ovat nyt. Turvahousuina käytän avohaalarimallia, joissa suojaus ylettyy reiden juureen asti. Maassa saattaa olla risu, monttu tai kivennupula, johon sahuri horjahtaa väärällä hetkellä. Puseron rintataskussa on paikka kännykälle, joka on hyvä henkivakuutus vahingon sattuessa. Ote pitää, kunhan muistaa teroittaa ottimien kärjet. S aha aiheuttaa vahinkoa harvakseltaan, kompastelu paljon useammin. Jännitteinen oksa tai vesa voi ponnahduttaa terän, tai hetken herpaannus voi päästää sahan takapotkuun. Meikäläistä hirvittää. Jalassa käytän itse talvisin saappaita ja sulan maan aikana turvamaihareita. Eikä vänkärilläkään saa puuta aina kaatumaan vasten tuulta tai oksiston painoa. Tämä puolestaan helpottaa merkittävästi karsintaa ja pöllien kasausta, eli rasitusta. Ammattiväki sentään osaa jo itsensä suojata, mutta harrastajametsurit aiheuttavat harmaita hiuksia. Jos jollakin on varaa hankkia moottorisaha, pitäisi olla kyllä varaa hankkia kunnon asusteet. Pakkasella kintaat sisätumppuineen ovat hyvät, räntäsateella kumirouhepintaiset pitävät kädet kuivina pisimpään. Metsurinpusero on huomiovärinen, ja sen selkälippa uittaa veden takamuksen yli. Kokemus on poissa, samoin tekniikka ja ymmärrys ergonomiasta ja turvallisesta sahankäytöstä. Tomerat isäntämiehet ja vetreät mökkiläiset siellä sahojaan soittelevat. Eräänkin kerran olen saunonut vanhojen metsäjätkien kanssa ja nähnyt moottorisahan raatelemia raajoja. Yleisin vastaus on ollut, että minähän sahaan niin vähän, ettei kannata kalliita kamppeita hankkia. Päässä on lippalakki ja risat kuulosuojaimet, jalassa pitkävartiset Kontiot ja kehoa verhoaa sininen kokohaalari. Sahanterä on sen verran housujani ja saappaitani sipaissut, että tiedän, ettei satavarmaa sahuria olekaan. Meikäläinen on käynyt koulut ja sahannut reilut 35 vuotta aktiivisesti, enkä ilman täyttä turvavarustusta metsään mene. Turvakäsineitä on käytössäni monet, vuorilliset ja vuorittomat sormikasmallit ovat suosikkejani. Tu u li kk i Si RO lA Puun kaadossa vänkäri on hyvä apu, mutta liikaa ponnistamalla saa selän kipeäksi. Selkä ja kädet väsyvät kaikilla metsureilla, mutta venähdykset ja isommat vaivat voidaan ehkäistä oikeilla työtekniikoilla ja hyvillä apuvälineillä. Lippalakki turvanamme Turvaa terveytesi – turvavarusteilla – hyvillä apuvälineillä – työmaan suunnittelulla MAKASIINI 3 • 2015 39 MAKASIINI 3 • 2015 3478_.indd 39 31/03/15 17:17
Verorasitus yhteensä olisi ollut perintöveron verran eli 2 800 euroa sisarta kohden. Voitto lasketaan vähentämällä saadusta kauppahinnasta tietyt, tuloverolaissa säädetyt vähennykset. Käytä metsävähennystä harkiten Muutetaan esimerkin tilannetta niin, että sisaret perivät kaksi tilaa. Näin saadusta summasta maksetaan luovutusvoiton veroa pääomatulojen veroasteen mukaan joko 30 tai 33 prosenttia. Jos on aikeissa myydä perintömetsän muulle kuin lähiomaiselle, ei kannata säästää perintöverotuksessa. Verorasitus yhteensä perinnöstä ja kaupasta on 4 035 euroa kummallekin sisarelle. Sen jälkeen kuolinpesä myy tilan B uskoen, että veroseuraamuksia ei tule, koska kauppahinta on sama kuin perintöverotusarvo. Esimerkki kuvaa, miten paljon kevyempää lähiomaisten perintöverotus on verrattuna luovutusvoiton verotukseen. Edellä kuvatun 30 hehtaarin puustoisen tilan A ohella heille tulee 20 hehtaarin taimikkovaltainen tila B. Jos kauppa suunnitellaan huolellisesti, perintömetsän myyjä voi minimoida verorasituksen, kuten seuraavat esimerkit kertovat. Luovutusvoiton verotuksessa perintömetsän hankintameno on aina perintöverotuksessa käytetty arvo. Ohjeen mukaan arvo on 2 900 euroa hehtaarilta, jolloin 30 hehtaarin tilan arvoksi perintöverotuksessa tulee 87 000 euroa. Kaupasta kertyy luovutusvoittoa 13 000 euroa (100 000 – 87 000), josta kuolinpesä maksaa luovutusvoiton veroa 3 900 euroa (30 prosenttia). Sisaret haluavat minimoida perintöveron. Älä aliarvota metsää Kaksi sisarta perii Leppävirralla sijaitsevan metsätilan. Pieleen menee! Kuolinpesä on myyntihetkellä jakamaton, joten sisar ei voi yksin myydä metsäaluetta, vaan hän tosiasiassa myy kuolinpesäosuutensa. Esimerkissä ei ole otettu huomioon vähennyserinä myynnin kuluja eikä perusparannusmenoja. Kuolinpesälle siirtyy perinnön mukana käytettävissä oleva metsävähennysoikeus 25 000 euroa. Perintöverotuksessa tilan A arvoksi katsottiin 87 000 euroa ja tilan B 58 000 euroa. Älä myy kuolinpesän osuuksia Ajatellaanpa, että esimerkin sisarista toinen myy osuutensa perintömetsästä pojalleen uskoen, että lähiomaisten välinen kauppa on luovutusvoiton verosta vapaa. Kuolinpesäosuus on irtainta omaisuutta, eikä sen myynti oikeuta luovutusvoiton verovapauteen. Ostajalle ei myöskään synny kuolinpesäosuuden kaupasta metsävähennysoikeutta. Molemmilla tiloilla on metsävähennysoikeus, koska perinnönjättäjä oli ostanut ne vuoden 1992 jälkeen. Sisarten muodostama kuolinpesä myy perintötilan ja saa siitä kauppahintana 100 000 euroa. Sen jälkeen sisar voi myydä murto-osansa yhteisestä metsästä verottomasti kiinteänä omaisuutena edellyttäen, että ostajana on lähiomainen ja vaadittu omistusaika täyttyy. Sisaret myyvät tilalta A reippaasti puuta ja käyttävät metsävähennyksen kokonaan. Perintöverotukseen voi hakea Verohallinnosta oikaisua viiden vuoden kuluessa perintöverotuksen toimittamista seuraavan vuoden alusta. Luovutusvoitto voi yLLättää Perintämetsää myytäessä on syytä olla tarkkana, sillä kauppa saattaa poikia yllättävän suuren luovutusvoittoveron. Ennen osuuden myyntiä sisarten tulisikin tehdä kuolinpesän jako, jolloin muodostuu murto-osainen yhteisomistussuhde eli yhtymä. perintömetsä P erintömetsän myynnistä maksetaan luovutusvoiton veroa. Tästä kumpikin sisar maksaa perinnönjättäjän lapsena I veroluokassa perintöveroa 2 085 euroa (alle 5 prosenttia). Lisäksi luovutusvoittoon ja luovutustappioon lisätään verovelvollisen käyttämä metsävähennys, jos myyty alue oli metsävähennykseen oikeutettu. Perintövero määräytyy perintöja lahjaverolain 14 pykälässä olevan taulukon mukaan. Jos sisaret olisivat käyttäneet perunkirjoituksessa metsän todellista käypää arvoa – tila-arvion mukaan 100 000 euroa – ei kaupassa olisi syntynyt luovutusvoiton veroa. Tilalla ei ole metsäsuunnitelmaa eikä tila-arviota ole tehty, niinpä metsän arvo määritetään perukirjaan Verohallinnon arvostusohjeen mukaisena niin sanottuna taulukkoarvona. 40 MAKASIINI 3 • 2015 3479_.indd 40 31/03/15 18:14
Vaihtoehtoisesti voidaan vähennyksenä käyttää hankintameno-olettamaa. Tilan B kauppahinta on siis 58 000 euroa. Aikaraja on tärkeää huomata, jos luovutusvoiton verotus toteutuu hankintameno-olettamaa käyttäen. Jos käytetään hankintameno-olettamaa, ei kauppahinnasta vähennetä myynnin kuluja eikä perusparannusmenojen poistamatonta menojäännöstä. VeroTeTTaVan luoVuTusVoiTon muodosTuminen Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa 3) harjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osuuden taikka sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä ja saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti; 4) kiinteää omaisuutta valtiolle tai valtion liikelaitokselle luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi. irtainta omaisuutta Kuolinpesäosuus : Perintöosuuden mukainen osuus jakamattomaan kuolinpesään kuuluvasta varallisuudesta. Kaupassa syntyy luovutusvoittoa euroa. Määräala : Rajoiltaan määritelty osa kiinteistöstä (metsätilasta). Hankintameno-olettama on kauppahinnasta 20 prosenttia tai, jos myyjä on omistanut metsän vähintään 10 vuotta, 40 prosenttia. kiinteistönvälittäjän palkkio ja kulut) 4 200 € Luovutusvoitto 4 800 € + Lisätään myyjän käyttämä metsävähennys 25 000 € Verotettava luovutusvoitto 29 800 € Vaihtoehto 2 Kauppahinta 100 000 € Hankintameno-olettama (20 % tai 40 %) 40 000 € (eli tässä 40 %) + Mahdollinen käytetyn metsävähennyksen lisäys 25 000 € Verotettava luovutusvoitto 85 000 € Luovutusvoiton vero 30 % x 29 800 € = 8 940 € (vero lasketaan edullisimman vaihtoehdon mukaan). Kauppahinnasta voidaan vähentää hankintameno, tieja ojahankkeiden poistamatta oleva menojäännös ja myynnin kulut. Määräosa : Rajoiltaan määrittelemätön murto-osainen osuus kiinteistöstä (yhtymäosuus). Vero määrätään verovelvolliselle edullisemman laskentavaihtoehdon mukaan. SaNaSto Pieleen menee! Metsävähennyksen käyttöä kun ei seurata tilakohtaisesti vaan verovelvolliskohtaisesti. Mutta koska tila B oli oikeutettu metsävähennykseen, lisätään luovutusvoittoon kuolinpesän käyttämä metsävähennys. Tarkista omistusaika Luovutusvoittoa verotettaessa tarkistetaan aina, tuottaisiko hankintameno-olettaman käyttäminen vero-velvolliselle edullisemman lopputuloksen kuin todellinen hankintameno. Yhteismetsäosuus : Kiinteistöön kuuluva, osuusluvun mukainen osuus yhteismetsänä toimivasta kiinteistöjen yhteisestä alueesta. Kiinteää omaisuutta Metsätila : Itsenäinen kiinteistö, jolla harjoitetaan metsätaloutta. Järjestyksen olisi pitänyt olla toinen. Näin ollen verotettavaa luovutusvoittoa kertyykin 25 000 euroa, josta kuolinpesä maksaa veroa 7 500 euroa (30 prosenttia). Metsävähennykseen oikeutettujen metsien luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään käytetty metsävähennys, enintään 60 prosenttia myydyn metsän hankintamenosta. Tilan myyjän täytyy tehdä ilmoitus luovutusvoitosta erillisellä verolaskelmalla, joka tehdään Verohallinnon lomakkeelle 9. Nämä on siis itse merkittävä luovutusvoiton veroilmoitukseen (lomake 9). Metsätilaan kuuluu rajattu maaalue, sillä kasvava puusto ja osuudet yhteisiin alueisiin. Vaihtoehto 1 Kauppahinta 100 000 € -Hankintameno 87 000 € -Perusparannusmenojen poistamatta oleva menojäännös (tieja ojitushankkeet) 4 000 € Myynnin kulut (esim. tuloverolaki 48 §, Verovapaat luovutusvoitot a N N a ba cK 41 MAKASIINI 3 • 2015 3479_.indd 41 31/03/15 18:14. Käytetty metsävähennys tulee kuitenkin lisättäväksi, jos metsä kuuluu metsävähennyksen piiriin. Eli ensin myydään tila B ja vasta sen jälkeen tehdään tilan A hakkuut ja käytetään metsävähennys
Erityisen herkkiä tartunnalle ovat lähellä kantoja kituuttavat, heikkokuntoiset alikasvokset. Lehtikuusi ja kontortamänty ovat erityisen alttiita kuusen juurikäävälle. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Viljelyssä ainoa varma keino on vaihtaa puulaji koivuun, haapaan tai mäntyyn. Ehtiikö kuusi kärsiä lahosta, jos tekee juurikäävän saastuttamaan paikkaan laikkutai kääntömätästyksen, istuttaa pottikuusta ja kiertoaika jää alle 60 vuoteen. Tee metsikössä myöhemmin vain yksi talviharvennus ja lyhennä kasvatuksen kiertoaikaa. Puuston varttuessa ongelma vähenee. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Onkohan kaasutin limettynyt, kun oli viimesyksyiset bensat vielä tankissa. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Älä lannoita lahon vaivaamaa kuusikkoa typellä. KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Juurikääpä säilyy kuusen kannossa ja juuristossa yli neljä vuosikymmentä. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Juurikääpä säilyy kannoissa ja juuristoissa yli neljä vuosikymmentä. Jos kaikesta huolimatta haluat kasvattaa kuusta, tee näin: Raivaa aluksi kuusialikasvos ja kannot sekä mätästä uudistusala. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Runsas lehtipuusekoitus vähentää lahotartuntaa jonkin verran. Alikasvoksen vapauttaminen parantaa taimien kasvua, mutta nopeuttaa lahon leviämistä. ER KK I O KS A N EN /L u KE 42 MAKASIINI 3 • 2015 3480_.indd 42 31/03/15 17:25. Eihän tuo ehtinyt seistä talviteloilla kuin kolmisen kuukautta. Tänä aikana se ehtii saastuttaa eläviä puita juuriyhteyksien ja itiöiden kautta. Aloittelin kevätraivuita, mutta saha ei ottanut kierroksia entiseen malliin. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Uhkaako laho. Älä istuta kuusta kahta metriä lähemmäs lahokantoja, vaan käytä koivua. Mikäli lahoa on vain siellä täällä, uudistaminen kuusivaltaiseksi sekametsäksi voi onnistua. KARI MIELIKÄINEN Mikä sahaa vaivaa. Jos huomattava osa uudistettavan kuusikon puista on lahoja, en itse ryhtyisi uhkapeliin. Saman tekee lahon metsikön lannoitus. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Kun kaasun kääntää auki, niin kone alkaa lievästi röpeltää eikä ota kierroksia yhtä pirteästi kuin ennen. Kokeilun päätuomarina toimii useimmiten seuraava metsänomistajapolvi, joka kiittää tai kiroaa isän tai isoisän tekemiset. Pienkoneiden asiantuntija. Kuusen laho tarttuu myös mäntyyn tappaen yksittäisiä taimia. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Puulajivaihdon ongelmat ovat hirvi ja männylle liian viljava kasvupaikka
Jos kipinä ei muodostu joka sytytyskerralla keskija sivuelektrodin väliin, kone käy epätasaisesti, eikä ota riittävästi kierroksia. Kysyjän tapauksessa en lähtisi ensimmäisenä kaasuttimen kimppuun, koska kone on lähtenyt pyörimään ja käynyt todennäköisesti myös joutokäyntiä. Samoin voikukka, jos kulkee keltaisena kukkivan niityn poikki. Jouduin ottamaan sen hankintaa varten velkaa. Varsinainen allergia syntyy, kun ihmisen puolustusjärjestelmä herkistyy jollekin aineelle, esimerkiksi siitepölyn proteiineille. Lepän ja koivun siitepöly tuntuu nenässä, mutta miksi ei koskaan puhuta pajuallergiasta tai varsinkaan mäntyallergiasta. Siitepölyallergia ei johdu siitepölyn mekaanisesta ärsytyksestä. Kysyjä epäilee kaasuttimen ”limettymistä”. Sama pätee useimpiin havupuihin. Allergia on siis elimistön yliampuva puolustusreaktio, jossa elimistön omat toimet aiheuttavat enemmän kiusaa kuin itse reaktion aiheuttaja. Kun hyönteiset kuljettavat siitepölyn suoraan heteiden ponsista emin luotille, kasvi selviytyy paljon vähäisemmällä siitepölymäärällä. Ilmansuodatin on myös pidettävä puhtaana. Sen arvosta voidaan tehdä metsävähennyksiä metsästä myöhemmin kertyvistä pääomatuloista. Normaalisti torjunta jää paikalliseksi. Tulppa, vaikka se on edellisellä käyttökerralla toiminut, on voinut hapettua. 1800-luvun lopussa siitepölyallergia, jota silloin sanottiin heinäkuumeeksi, oli niin harvinainen, että allergioita tutkiva tiedemies löysi vain muutamia kymmeniä potilaita. Tulppa voi myös kosteissa olosuhteissa lakata toimimasta. Siitähän lähtee siitepölyä valtavasti! Kyllä pajuillekin voi olla allerginen, itse asiassa monet koivulle ja lepälle allergiset henkilöt ovat allergisia myös pajujen siitepölyille. Pahimmat allergioiden aiheuttajat ovat tuulipölytteisiä kasveja, jotka päästävät ilmaan suunnattomia siitepölymääriä pölytyksen varmistamiseksi. Polttoaine vanhenee – parhaaseen tulokseen pääsee täyttämällä tankki tuoreella seosbensiinillä. Lainanottoon ja lyhennyksiin Sh u TT ER ST O cK Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi liittyvät kulut voidaan vähentää vuosimenoina. 43 MAKASIINI 3 • 2015 3480_.indd 43 31/03/15 17:25. Poikkeuksia ovat muun muassa Japanin tärkein havupuu sugi ja eräät katajat. Siitäkin ilmaan joutuu vain pieni osa, esimerkiksi ne hiukkaset, jotka karisevat lennon aikana mehiläisen karvapeitteestä. Tarkistaisin aluksi äänenvaimentimessa olevan kipinäverkon, jos sellainen sahassa on. SEPPO VuOKKO Männyn siitepöly ei ole erityisen ärsyttävää. Koneet toimivat yleensä paremmin, jos niitä käytetään ilman käyttökatkoja. uutta tulppaa hankittaessa on syytä tarkistaa, että se on oikeanlainen kyseiseen koneeseen. Männyn siitepöly on paksuseinäinen ja itää limakalvolla laiskasti. Keuhkojen limakalvolle joutunut siitepöly itää ja sen kuoressa olevat proteiinit liukenevat limakalvoon. Elimistön puolustusjärjestelmä tulkitsee vieraat proteiinit uhaksi. Sen proteiinit eivät myöskään ole erityisen ärsyttäviä. Yhdessä koivun tai lepän hedenorkossa valmistuu ja vapautuu ilmaan 4–5 miljoonaa siitepölyhiukkasta, kun hyönteispölytteinen kasvi tuottaa kukassaan vain muutamia tuhansia tai kymmeniä tuhansia siitepölyhiukkasia – eivätkä ne päädy ilmaan kuin sattumoisin. hANNu JAuhIAINEN Aiheuttaako paju allergiaa. Kipinäverkko on saattanut olla jo osittain tukossa edellisellä sahauskerralla. Verkko on voinut tukkeutua lisää hapettumalla käyttökatkon aikana, joten kaasut eivät pääse vaihtumaan koneessa suunnitellulla tavalla. LEO SAASTAMOINEN Miten menot vähennetään. Miten erilaiset menot vähennetään metsäverotuksessa. Olennainen ero on siitepölyjen määrissä: pajujen siitepölyä on normaalisti ilmassa vain murto-osa lepän, koivun tai pähkinäpensaan pölystä. Ostin pienen metsätilan. Vain osa ihmisistä sairastuu allergioihin, mutta allergiat ovat yleistyneet suuresti viimeisen sadan vuoden aikana. Nyt sama määrä löytyy jo yhdestä koulusta! Lapsuus maalla ja eläinten keskellä suojaa ihmistä allergioilta. hyönteispölytteisetkin kasvit voivat aiheuttaa allergioita, jos siitepölyä joutuu ilmaan poikke?uksellisen paljon. ”Röpeltäminen” viittaa vahvasti epätasaiseen sytytykseen. Sen jälkeen vähäinenkin määrä aiheuttaa elimistössä tulehduksenkaltaisen reaktion. Kaikki metsätilan hankintaan liittyvät menot lasketaan yhteen ja tästä summasta lasketaan metsävähennyspohja. Auringonkukka, rypsi tai hedelmäpuutkin voivat aiheuttaa allergioita seuduilla, joilla on laajoja yhtenäisiä viljelmiä. Osa allergiaa aiheuttavista aineista on peräisin kasveista, jotkut eläimistä tai sienistä, osa on ihmisen valmistamia teollisia tuotteita. Metsälainan korot verottaja kirjaa valmiiksi esitäytetylle 1-lomakkeelle pääomatulojen vähennykseksi. Kysyjän tapauksessa oli vain muutaman kuukauden katko. Vaikka kone on edellisellä käyttökerralla toiminut moitteettomasti, se ei välttämättä käyttökatkon jälkeen enää toimikaan
Jonkun yhteismetsän osakkaista pitäisikin pystyä hoitamaan valtakirjalla yhteismetsän kirjanpito ja tarvittava työnjohto. Koska omistamanne tila kostuu taimistoista ja nuorista kasvatusmetsistä, on lahjoitus neljälle lapsen lapselle ja hallintaoikeuden pidätys itselle 15 vuodeksi järkevä vaihtoehto. Jos yhteismetsän hallintopalvelut joudutaan ostamaan, hallinnointikulut saattavat nousta korkeaksi tuloihin verrattuna. Viidentoista vuoden kuluttua tilojen arvo on ainakin kaksinkertaistunut. Näin jokaiselle lapsenlapselle voidaan lahjakirjalla lahjoittaa yhden haamutilan omistusoikeus ja samanarvoinen osuus yhteismetsästä. VÄINÖ SIKANEN Mikä neuvoksi. Pohjois-Pohjanmaalla 130 hehtaarin kokoisen metsätilan tuotto voi jäädä alhaiseksi. On haettava selvennyslainhuuto. Myöhemmin tila jaettiin kahtia, jolloin toisesta puolesta muodostettiin uusi tila, jolle LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Kysymys kuuluu: onko tämän alkuperäisen tilan lainhuuto pätevä, vaikka siitä on lohkaistu puolet pois ja toinen sisarus ei ole enää omistajana. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 helsinki haettiin lainhuuto. Onko muuta tapaa siirtää metsät lapsenlapsille siten, että metsät säilyvät suvullani hamaan tulevaisuuteen. VÄINÖ SIKANEN www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.agrimarket.fi Annons 230 x146mm.indd 1 2013-02-11 15:14:58 3480_.indd 44 31/03/15 17:25. Tilojen omistuksesta ei sukupolvenvaihdoksessa voi millään keinolla säätää hamaan tulevaisuuteen. Tämän arvonnousun saavat lapsenlapsenne ilman perintöveroja. Yhteismetsän säännöissä voidaan todeta, että yhteismetsällä on etuosto-oikeus ulkopuolisille luovutettaviin osuuksiin. Sisarukset lunastivat perikunnalta yhteisesti metsäalan, jolle hakivat myös yhteisesti lainhuudon. Haluaisin metsäni jäävän neljälle lastenlapselleni ja olen ajatellut perustaa yhteismetsän, jonka sitten lahjoitan heille pidättäen itselleni hallintaoikeuden. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Jos päädytte perustamaan yhteismetsän, kannattaa luoda neljä haamutilaa ja antaa niille tasasuuruiset osuudet yhteismetsästä. Vai pitääkö sille hakea uusi lainhuuto. Minulla on Pohjois-Pohjanmaalla noin 130 hehtaaria metsää, pääosin taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää. Yhteismetsä vai joku muu tapa. Yhteismetsä on hallinnollisesti raskaanpuoleinen. Tämäkään ei velvoita yhteismetsää käyttämään etuosto-oikeuttaan. hallintaoikeuden saaja voi olla myös teidän lapsenne. Kun tilalla ei ole suuria hakkuumahdollisuuksia, hallintaoikeuden pidätys tai sen antaminen ensimmäiselle sukupolvelle on ainoa vaihtoehto saada lahjavero kohtuulliseksi
www.uittoKalusto.fi Yhteydenpitoon Samsungin Galaxy Xcover 3 toimii vaativissakin olosuhteissa. Hinta 159 euroa. Hinta 14 990 euroa. Evääksi Ponssen Savotta-Eväs on moderni kalakukko, joka sisältää savulohta ja pekonia ruiskuoressa. Neljä purkkia yhteensä 24,50 euroa. Hinta 249 euroa. Puhelin on suojattu vedeltä ja pölyltä. Metsätöihin Haix Protector Forest -metsurijalkineet ovat kevyet, Gore-Tex-kalvolla päällystetyt turvakengät. Kelkka sopii raskaaseen työkäyttöön. Hinta 14 990 euroa. www.lintuvaruste.fi Hangelle Lynxin uutuus ensi talven lumille on 49 Ranger 900 ACE. www.brplynx.com Metsäajoon Yamahan jykevin työkelkka RS Viking Professional II on uudistunut. Hinta 289 euroa. Lähin tarkennusetäisyys on 0,5 metriä. www.samsung.com/fi Tarkkailuun Pentax Papilio 6,5x21 on monikäyttöinen ja kevyt kiikari, joka soveltuu sekä hyönteisten että lintujen tarkkailuun. www.yamaHa-motor.fi 45 MAKASIINI 3 • 2015 3550_.indd 45 31/03/15 18:32. www.savotanpuoti.fi TuoTeuuTuuksia palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Siinä on perusrangeria isompi nelitahtimoottori
TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT seppo samuli 46 MAKASIINI 3 • 2015 46 MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 46 31/03/15 17:32. Heikoimmalta näyttää asvaltoitujen pikkuteiden ja siltojen tulevaisuus. tukkirekan matkassa Tie murenee Tukkien alTa Suomen tiet rapautuvat samalla kun metsistä pitäisi saada tehtaille entistä enemmän puuta
Reikäinen asvalttitie pitää kuskin hereillä. 47 MAKASIINI 3 • 2015 47 MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 47 31/03/15 17:32. Tie murenee Tukkien alTa Kuljetusliike Lammisen rekkaa ajava Jouko Huhtinen vie puuta Vilppulan sahalle
Työryhmän loppuraportti oli karu. Sitä on parannettu puoleen väliin asti viime vuonna, mutta sitten rahat loppuivat kesken”, Lamminen sanoo. Jos loppukevät menee niin, että aurinko paistaa ja on tuulisia ilmoja, tiet kuivavat ja kantavuus säilyy”, Lamminen pohtii. Lamminen on itse ilta-ajovuorossa, joten aamulla lähtevää tukkikuormaa kuljettaa hänen pitkäaikaisin kuljettajansa Jouko Huhtinen. ”Kohta näette, missä kunnossa päällystetty tie on. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin Suomen väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. ”Tilanne vuodelle 2015 on surkea Ruovedellä. Bussipysäkille kuormausreissun ajaksi jätetty perävaunu lii”Jos loppukeVäT menee niin, eTTä aurinko paisTaa Ja on Tuulisia ilmoJa, TieT kuiVaVaT Ja kanTaVuus säilyy.” Huonokuntoisimpia päällystettyjä pikkuteitä uhkaa rouhiminen takaisin sorateiksi. Miljardi paikattavana Puut on tarkoitus kuljettaa Metsä Woodin sahalle Vilppulaan. Suomen väylillä on tällä hetkellä korjausvelkaa 2,4 miljardia euroa. 48 MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 48 31/03/15 17:32. Kelirikkoennuste huono Hannu Lamminen on Metsäalan Kuljetusyrittäjien puheenjohtaja ja kuuluu paikalliseen tietyöryhmään. Työryhmän mukaan valtion täytyy myöntää vuosittain vähintään 150 miljoonaa euroa lisärahaa teille, radoille ja vesiväylille, jotta korjausvelan kasvu saadaan pysäytettyä ja velka vähenemään. Tilanteesta on tehty laskelmiakin. Saha kaipaa sahattavaa, joten Lammisen rekka lähtee liikkeelle mäenrinteen puupinolta. Teillä on runsaasti korjausvelkaa, koska valtio on myöntänyt tienpitoon liian vähän rahaa. tukkirekan matkassa P uunkuljettaja Hannu Lamminen seisoo varsin tyytyväisenä mäen rinteessä. ”Näytti, että kelit loppuvat justiinsa, mutta jonkinlainen takatalvi auttoi asiaa. Suomen teiden, rataverkon ja vesiväylien korjausvelan määrää selvitti viime vuonna eduskunnan asettama parlamentaarinen työryhmä. Maalaisjärjellä ajateltuna tien pitäisi muuttua sitä paremmaksi, mitä kauemmas metsätiestä ja mäensyrjästä päästään. Tierahat ovat todella alhaalla. Korjausmäärät jäävät täällä vähäisiksi.” Mutta ei auta itku puumarkkinoilla. Tieverkon osuus velasta on hieman päälle miljardi euroa. Vaikka routaisella metsäautotiellä vielä hymyilyttää, loppumatkasta ei ole odotettavissa yhtä ruusuista taivalta. Puunkuljetusten kannalta pelottavan aikaisin alkaneesta keväästä huolimatta routaa on riittänyt metsäteillä Ruovedellä Pirkanmaalla. Teillä liikkujien käytetyin kirosana on kuitenkin tällä hetkellä ”alempi päällystetty tieverkko” eli asvaltoidut pikkutiet. Taival ison tien varteen sujuu ongelmitta. Lamminen heittää sidontaliinan tukkikuorman yli ja auto alkaa olla lähtövalmis. Hannu Lammisen mukaan kelirikkoa voi esiintyä nykyisin keväisin, syksyisin ja myös talvisin. Lisärahoituksen ansiosta korjausvelkaa olisi 12 vuoden kuluttua enää 1,9 miljardia euroa. Tukkirekan kuorma on saatu täyteen, ja metsäautotien pinta ei pettänyt kuormausta tasapainottavien metallisten sivutukien alla. Niin, Suomen tiet ovat yhtä velkaisia kuin valtiokin. Kuorma viedään poikkeuksellisesti kahden miehen voimin, jotta toimittajan kysymykset eivät häiritse liikaa itse kuljettajaa. Takatalvi yskähtelee taivaalta hieman lunta ja räntää hakkuuaukon reunaan. Sidontaliina kiinni ja kuorma on valmis
Lähteet: Liikennevirasto, Parlamentaarisen työryhmän raportti 2014 ja PTT 49 MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 49 31/03/15 17:32. Näistä pääteitä on noin 13 300 kilometriä. › Liikenneverkko tarvitsee 150 miljoonaa euroa lisärahaa vuosittain, jotta korjausvelan kasvu valtion väylillä saataisiin pysäytettyä ja vähenemään asteittain. › Noin kaksi kolmasosaa maanteistä on päällystettyjä. 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Huonokuntoiset päällystetyt tiet 2005-2019 Ennustettu kehitys, huonokuntoisten lisäys kohdistuu lähes yksinomaan vähäliikenteisille teille Km Tuhannet kilometrit › Suomessa on noin 78 000 kilometriä valtion maanteitä. › Raskaanliikenteen kuljettajien tyytymättömyys päällystettyjen teiden kuntoon on noussut vuosina 2010–2014 vajaasta 40 prosentista vajaaseen 60 prosenttiin. › Korjausvelka vuonna 2027: lisärahalla 1,9 miljardia euroa tai nykymenolla 3,7 miljardia euroa. › Valtion teiden, ratojen ja vesiväylien korjausvelkaa on tällä hetkellä 2,4 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on hieman päälle miljardi euroa. › Moottoriteitä Suomessa on 765 kilometriä. › Yksityisteitä Suomessa on noin 350 000 kilometriä
Reikiä ja halkeamia on myös vilkasliikenteisillä pääteillä. Kuorma heilahtelee paikoin voimakkaasti routaheittojen muuttaessa yhtäkkiä tienpinnan kaltevuutta. Kaiken lisäksi Pirkanmaalle on ennustettu täksi kevääksi pahinta kelirikkoa seitsemään vuoteen. Pirkanmaan ely-keskuksen tienpidon asiantuntija Ossi Saarinen kertoo, että vuosittain korjattavien yleisten sorateiden osuus on pudonnut Pirkanmaalla viidessä vuodessa lähemmäs 30 kilometristä 8 kilometriin. Sitten silmäkin sen havaitsee. Täynnä reikiä Ensin alkaa kuulua jyrinää. tukkirekan matkassa tetään takaisin vetoautoon, ja täysi kuusitukkikuorma jatkaa matkaa. Toistaiseksi Suomen maaperä kuitenkin jäätyy talvisin, ja kärsineitä tienpintoja on paikkailtava useaan otteeseen. Lämpötilat ovat sahanneet Tampereen korkeudella tänä talvena nollan asteen molemmin puolin ja taivaalta on satanut vettä kaikissa olomuodoissa. Tieylläpidon auto ajaa ohi. Osassa rei’istä on vettä pohjalla. Rahat pääteille Tukkirekka kääntyy Ruovedeltä kohti Vilppulaa. Aika ratkaisee Vaikka Vilppulaan matkalla olevan rekan meno hidastuu rapautuneella asvalttitiellä, korjausvelka voi tuoda puukuljetuksille vielä suurempia ”kun TienpinTa puhkeaa, kosTeus pääsee pohJaan Ja Tien rakenTeisiin. Huonoimmalta ennuste näyttää sorateillä Pohjois-Pirkanmaalla, jossa Ruovesikin sijaitsee. Asvalttitie on täynnä isoja reikiä. Nyt ollaan korjatulla asvalttitieosuudella. Kuopaisemalla näkee asvaltin alta paistavan sorapohjan. ”Suurin osa rahasta menee pääteiden ylläpitoon. Syynä on tierahojen väheneminen. Korjattu tieosuus loppuu puolimatkassa Ruovedeltä Vilppulaan. Tien pinnassa ei juuri näy roudan tuomia heittoja, joten uusi rekannuppi vetää tukkeja jyräten eteenpäin. koko Tie alkaa haJoTa.” Ruovesi Vilppula PIRKANMAA Ruovesi 344 Linnanperäntie Tolpantie Sahantie Ajomatka 33 km Ruovesi Painorajoitetuista silloista aiheutuvat kiertotiet lisäävät puunkuljetuskustannuksia 50 MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 50 31/03/15 17:32. Hannu Lammisen mukaan matka on edennyt tähän asti yllättävän helposti, sillä Ruoveden savipohjainen maa on altis kelirikkovaurioille ja voisi tarjota kuoppaisempaa kyytiä. ”Kun tienpinta puhkeaa, kosteus pääsee pohjaan ja tien rakenteisiin. ”Henkilöautolla jos ajaa liian kovaa näihin kuoppiin, niin remonttiin menee”, Lamminen sanoo. Koko tie alkaa hajota”, Hannu Lamminen pelkää. Tierahaa riittäisi paremmin korjausvelan poistoon, jos ei olisi routaa. ”Tässä on automaattivaihteet, joten ajaminen on helppoa”, kuljettaja Jouko Huhtinen sanoo. ”Helpot kelirikkokeväät ja puuhuollon erillisrahoituksella viime vuosina tehdyt kelirikkokorjaukset ovat tähän saakka pitäneet tiet tyydyttävässä kunnossa”, Saarinen sanoo. Pysähdymme katsomaan tienpintaa lähempää. Painava tukkirekka pääsee kyllä halki rikkoutuneen tienpinnan, mutta jousituksiin ja renkaisiin kuoppainen asvalttitie silti käy. Korjausvelka kasvaa vuosittain päällystetyillä teillä 3–5 miljoonaa euroa, ja velasta suurin osa kohdistuu juuri alemmalle päällystetyllä tieverkolle”, kertoo Saarinen. Reikiä on käyty paikkailemassa, mutta tonnien painoiset rekat murentavat paikkoja saman tien. Saarisen mukaan pienten asvalttiteiden kunto heikkenee etenkin vähäliikenteisillä tieosuuksilla, sillä niitä joudutaan parantamaan vain paikkaamalla
51 MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 51 31/03/15 17:32. Hannu Lamminen näyttää, miten reikien pikapaikkaukset murenevat raskaiden tukkikuormien voimasta. Päällysteen tarkoitus on suojata tien runkoa
Teiden pitää kantaa yhä enemmän täysiä puukuormia, jos tehdassuunnitelmat toteutuvat. ”Puunkuljetuksessa työvoimakustannukset saattavat olla noin 40 prosenttia liikevaihdosta, joten on selvä, että aika ratkaisee. Se on hyvä, sillä kiertoteiden aiheuttama lisäkuljetusaika tulee puunkuljetusyrittäjille kalliiksi. Tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan teiden ja siltojen painorajoitukset lisäävät metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia enemmän kuin tienpinnan huono kunto. Koillismaan teillä taas on vähemmän painorajoitteita, mutta kiertoreitit ovat pidempiä”, kertoo PTT:n ekonomisti Valtteri Härmälä. 52 MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 52 31/03/15 17:32. Ruovedellä ei onneksi ole montaa painorajoitettua siltaa, Lamminen sanoo. ”Esimerkiksi Rauman seudulla painorajoitettuja siltoja on paljon, mutta tieverkosto on toisaalta niin tiheä, että kiertotiet eivät muodostu pitkiksi. Mitä kauemmin menee aikaa, sitä enemmän kuljetus maksaa.” Lammisen kanssa samaa mieltä on Pellervon taloustutkimus (PTT). Härmälä muistuttaa, että yksityisautoilijat ja ammattikuskit saattavat olla eri mieltä siitä, mikä asia Rekkojen painot nousevat hiljalleen kohti sallittua 76 tonnin ylärajaa myös metsäalalla. Painorajoituksista johtuva kiertoteiden käyttö vaikeuttaa tukkirekkojen matkaa eri tavalla eri puolilla Suomea. Jos näin käy, puurekkojen täytyy kiertää painorajoitetut tiet tai ajaa keveämmillä kuormilla kelirikkoaikaan. Suurempien tonnimäärien vaikutus tienpintaan ei välttämättä ole dramaattinen, sillä paino jakautuu moniakselisissa rekoissa tasaisemmin. Ely-keskus on ennustanut Pirkanmaallakin, että kelirikosta johtuvat painorajoitukset lisääntyvät tulevaisuudessa. tukkirekan matkassa kustannuksia toista kautta: siltojen kunto huononee
Rata on tärkeä asia, mutta se ei ole tullut ilmaiseksi. • 53 MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 53 31/03/15 17:32. Taimia tukkien tilalle Hannu Lamminen on ajanut tukkirekkaa työkseen kohta 40 vuoden ajan. Rekkojen koot kasvavat Palataan vielä hetkeksi Ruovedelle. ”Jos painonkorotuksista meinataan saada hyöty irti, teiden pitää olla kunnossa.” Jättirekat, sellua suoltavat puuahmatit ja rapautuvat tiet. Valtiolla on oma osuutensa sen rahoituksesta. Entistä suurempia tonnimääriä kuljettaviin tukkirekkoihin pitäisi mahtua suunniteltujen tehdasinvestointien tarvitsema lisäpuumäärä. Pääkaupunkiseudulla on laajennettu myös metroverkostoa länteen Espooseen. Pääkaupunkiseudulla on riemuittu jo jonkin aikaa kesällä avautuvasta uudesta Kehäradasta. ”Tie menee vuosikymmeniä ajassa taaksepäin, jos sen pinta vaihtuu soraksi.” Huonontuvien teiden pitäisi silti kantaa entistä isompia puukuormia. Jos teitä ei saada parempaan kuntoon, puuta voi olla vaikeampi saada tarvittava määrä ulos metsistä, ja kuljetuskustannukset voivat nousta yrittäjien kipurajalle. Se olisi ollut miljardin hanke ja Suomen tiestön ylläpitoon laitetaan rahaa nyt alle miljardi. Viimeksi on tehty useamman hehtaarin kuusenistutusurakka. Lammisen mukaan tähän on paineita myös monella Ruoveden pikkutiellä. Perimmiltään kyse on myös tielläliikkujien turvallisuudesta. Hannu Lammisella on karkeasti arvioiden takana noin neljä miljoonaa ajokilometriä. Tierahojen vähyydestä on vielä yksi seuraus: pieniä asvalttija sirotepintateitä muutetaan takaisin sorateiksi. Alue on vankkaa ja perinteistä metsäteollisuusseutua. Vastakkainasettelu on selvä: kasvavien kaupunkien, etenkin pääkaupunkiseudun, liikenne on viime vuosina niellyt valtavasti rahaa. ”Melkein voisin väittää, ettei Ruovedellä ole sellaista tietä, jota en ole kulkenut.” Lamminen omistaa yhteismetsää veljiensä kanssa, joten elämä ei ole pelkkää puunkorjuuta. Suomen teiden kunnossa on pahiten pielessä. ”Kun vie puuta työkseen pois metsästä, niin sitä täytyy istuttaa kanssa. Puuta liikkuu myös rautatiekuljetuksin esimerkiksi Pietarsaaren sellutehtaalle”, Hannu Lamminen kertoo. Rahoja pitää saada suunnattua tänne.” Tieliikenteeltä kerätään Lammisen mukaan rahaa noin 7 miljardia euroa joka vuosi, joten sitä pitäisi palauttaa enemmän takaisin. Rekkojen yläpainoraja nousi pari vuotta sitten 76 tonniin. Lammisen uuden rekannupin perässä oleva perävaunu on menossa vaihtoon, sillä akseleita ja tonneja pitää saada lisää. ”Rahaa ei ole laittaa joka paikkaan. Teiden kunto ei ole vielä tällä hetkellä toivoton, mutta tilanteen huononemisen seuraukset voivat olla arvaamattomat. ”Metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ja puun tuleva lisätarve on saanut monet kuljetusyrittäjät vaihtamaan isompaan kalustoon. Pitää miettiä, missä korjaukselle on suurin tarve ja missä siitä on eniten hyötyä.” Kaupunki vastaan maaseutu Ruovedeltä lähtenyt puukuorma saapuu Vilppulan sahan portille niin kuin monta kertaa aiemmin. ”Näin haja-asutusalueen miehenä minusta on tärkeää, että Pisararata-hanke jätettiin pöydälle. Jokin yhtälössä ei täsmää. Valtion hupenevalla rahakirstulla haluaisi kuitenkin vierailla myös moni muu kuin Vilppulan sahalle johtava ruoveteläinen pikkutie. Hannu Lammisella on selvä mielipide siitä, mihin liikennerahat tulee jatkossa laittaa. ”Ruovesi on hyvä paikka omistaa metsää. Lähellä on isoja sahoja ja paperiteollisuutta. Pysyy omatunto puhtaana”, rekkamies sanoo ja nauraa. Hänen isänsä Mikko Lamminen perusti perheen puunkuljetusyrityksen Ruovedelle vuonna 1952. Korotus on otettava käyttöön”, Lamminen sanoo. Kehäradan myötä Suomi kuroo kiinni vuosikymmenien takamatkan muihin sivistysvaltioihin verrattuna: Helsinki-Vantaan lentoasemalle pääsee vihdoin junalla. Sallittujen tonnimäärien täyteen Jouko Huhtinen on tyytyväinen uuteen automaattivaihteiseen vetoautoon hyödyntämiseen painostavat myös metsäyhtiöt, jotka ovat jo alkaneet ottaa massamittauudistuksen huomioon tarjoamissaan kuljetushinnoissa, Lamminen kertoo. Kaupunkien lisääntyvän ihmismassan pitää päästä töihin, mutta toisaalta rahaa pitää saada liikkeelle metsistä halki laajan pikkutieverkon
lähdetään kohti Bratislavaa. Paluu joko kävellen tai hissillä. Lento Helsingistä Wieniin, josta jatkamme linja-autolla Slovakiaan ja Zvolenin kaupunkiin, minne majoitutaan. Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa/henkilö. Tiistaina 22.9. tutustutaan Slovakian Tatra-vuoristossa oleviin metsätuhoalueisiin. Lauantaina 26.9. aamupäivällä vierailemme läheisellä Forest Park -metsäalueella. lähdemme metsäretkelle, jonka aikana tutustutaan metsäammattilaisen johdolla Slovakian upeisiin vuoristometsiin, niiden hoitoon ja puunkorjuuseen. Perjantaina 25.9. MATKAOHJELMA Metsäleh den lukijama tka 2015 3548_.indd 54 31/03/15 18:24. kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalle kello 15. Paluulento Wienistä Helsinkiin, Helsinkiin saavumme kello 14.40. Maanantaina 21.9. Illalla on vuorossa yhteinen päätösillallinen. Häneltä saa myös lisätietoja matkasta. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 190 euroa. Iltapäivällä vieraillaan metsämuseossa, jossa esitellään maan metsäteollisuuden kehitystä. Illaksi saavutaan Bratislavaan, jossa tutustutaan oppaan johdolla kaupunkiin. Näemme, mitä myrskyt ja tuhohyönteiset voivat saada aikaan. Iltapäivällä noustaan kabiinihissillä vuoren huipulle, mistä on hienot näköalat ympäristöön. Lisätietoja matkasta: Metsälehden ja Trio Travelsin nettisivuilla osoitteissa www.metsalehti.fi ja www.triotravels.fi Matkan hinta Matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 455 euroa/henkilö. Torstaina 24.9. Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään Slovakiaan Tatran vuoristomaisemiin 21.9.–26.9.2015 Lähde Slovakiaan Ilmoittautumiset: Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy, missä Päivi Lindgrén ottaa vastaan ilmoittautumisia 15.6. Hinta ei sisällä matkavakuutusta eikä palveluja, joita ei ole mainittu ohjelmassa. Iltapäivän ohjelma on vapaa, jolloin on mahdollisuus tutustua omatoimisesti Bratislavan kaupunkiin. Matkan varrella pysähdytään Topol’?iankyssä, jossa elää visenttejä puistomaisessa ympäristössä. Keskiviikkona 23.9. Puhelin 020 756 8615, sähköposti paivi.lindgren@triotravels.fi. lähdemme paluumatkalle kello 8. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, kolme lounasta ja kaksi illallista, kuljetukset ja vierailut. mennessä
Kannen kuva on valmistumassa sitten, kun puun kysyntä kasvaa ja valtiovalta tekee omat kannustavat päätöksensä. Korottamalla metsävähennys 95 prosenttiin lisääntyy aktiivisuus puumarkkinoilla ja luovutusvoittoverovapaus kannustaisi passiivisia metsänomistajia myymään tilansa aktiivisille. Sadattuhannet metsänomistajat ovat valmiita puun käytön lisäämiseen. Kärsimättömät rakentajat laittavat kannen kiinni ja katsovat kansikuvaa toivoen jonkun muun rakentavan kokonaisuuden. Puumarkkinoiden palapeli vaatii kokonaisuuden tarkastelua. Palakasasta on vaikea päättää, mistä aloittaa. Palat ovat vääntyilleet ja osa kuvapinnasta on haljennut. Näkyvissä on kaunis kuva, mutta palat ovat sekaisin pöydällä. Paketin kannessa on kaunis kuva, mutta kannen alta löytyy sekamelska. kannustavalle, muun yritystoiminnan tasolle tekemällä elinkeinotoiminnan tulosta yrittäjävähennys. Kohtuuttoman korkea pääomavero saataisiin Puumarkkinapalapeli ei pakkokeinoilla valmistu Korjausvelka on suunnaton, metsän ja tehtaan välissä on hurjasti heikkokuntoisia teitä ja siltoja. Puun saamisessa tehtaalle ja lisääntyvässä kotimaisen puun käytössä on täysin sama logiikka. Kuvaa täydentäisi vielä metsätilarakenteen kehittäminen. T ällä hetkellä tuntuu, että palapelin palat ovat osittain kastuneet. Loppujen lopuksi, kun tajuaa tehneensä virheen, harmittaa vietävästi. Palapeli ei valmistu ilman kannattavuuden mahdollistavaa elinkeinotoiminnan verotusta. Nykyisen estävyyden asemasta kaavoitusta voidaan ohjata metsien käyttöä edistävään suuntaan. Hyvällä metsänhoidolla metsiemme kasvua pystytään edelleen lisäämään. S eurasin lasten palapelin rakentamista. Palojen suoristaminen ei ole helppoa. H yvä tapa palapelissä on rakentaa reunat ensin. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n metsälinjan elinkeinopäällikkö 55 MAKASIINI 3 • 2015 55 MAKASIINI 3 • 2015 3519_.indd 55 31/03/15 17:45. Metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan. Yksi iso osanen on lisääntyneet maankäytön rajoitukset. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. KOLUMNI Suomessa kehykset ovat jo valmiina. Esimerkiksi metsäteollisuuden esittämillä metsätilamaksuilla tai ennakkoveroilla olisi sama lopputulos kuin jos yrittäisi tunkea palapelin palaa väärään paikkaan: Pala ei millään asetu paikoilleen, reunat irvistävät. Tiet ovat vääntyilleet ja pinnat halkeilleet. Lisäksi monimuotoisuuden turvaaminen vapaaehtoisilla keinoilla esimerkiksi soilla on välttämätön osa palapeliä. Kehittämällä metsätalousyrittäjille toimiva sukupolvenvaihdosjärjestelmä luodaan palapeliin yksi keskeinen maisemakuva. Puun riittävyyspala löytyi jo. Sama tilanne on meidän tieverkostossamme. Korjausvelka on suunnaton, metsän ja tehtaan välissä on hurjasti heikkokuntoisia teitä ja siltoja. Puumarkkinoiden kehittämisessä tai palapelissä lopputulos ei valmistu pakkokeinoilla. Palapelissä on useita verotusta koskevia palasia. K eskeinen pala, puun käytön lisäys, tuo metsänomistajille mahdollisuuden hyödyntää metsiään aiempaa enemmän. Kehyksen valmistuessa onnistuu myös sisällön rakentaminen. Harmistusta lisää vielä se, että väärä valinta esti myös muun kokonaisuuden rakentamisen. Toiset puolestaan kumoavat palat pöydälle ja lähtevät rakentamaan. Lopputulos rakentuu pala kerrallaan, oikotietä ei ole. Tärkeä palanen on myös ajallaan tehdyt metsähoitotyöt
Kestotilaajan hinta 39 € (norm 49 €) Peltor G2000-kypäräyhdistelmä FM radiolla Tehokas samanaikainen pään-, kasvojenja kuulonsuojaus. Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Paino 1,84-3,0 kg/pari, varren korkeus 21 cm. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (Numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Pitkän tuotekehityksen tuloksena pottiputkien materiaalit, työmenetelmät sekä käyttömukavuus on hiottu huippuunsa. Finputki 5 istutusputki 50-55 DP 99 € (norm114 €) Finputki 6 istutusputki 63 DP 105 € (norm 115 €) Finputki 7 istutusputki 75DP 115 € (norm 125 €) Finvakka XL Pro hihnasarjalla Olalla kannettava, ergonomisesti muotoiltu taimivakka Finvakka XL Pro on suunniteltu irtotaimien kuljettamiseen istutuksen yhteydessä. Paketin sisältö: suojakypärä G2000NUV, verkkovisiiri V4C, radiokuulonsuojain HRXS7P3E -01 MP3 liitännällä ja niskasuojain GR3C. Kestotilaajan hinta 219 € (norm. Suosittelemme numeroa isompaa kokoa. Toimitusaika 2-5 vuorokautta tilauksen saapumisesta. Muista lisätä tilauksen yhteydessä kommenttikenttään Metsälehden kestotilaajan asiakasnumerosi. Goretex-kalvo takaa toimivuuden myös kosteissa olosuhteissa. Tarjoukset ovat voimassa 24.5.2015 asti. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Meindl Woodwalker Pro nahkaturvakengät Standardin EN345 T2 (sahausluokka 1) mukainen CE-hyväksytty nahkaturvakenkä vaativaan käyttöön. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. alv. 24% Toimituskulut Posti 6,90 €. Finputki istutusputki on avainlipputuote, joka kertoo käyttäjänsä arvostavan kotimaista osaamista ja työn laatua. Ottakaa minuun yhteyttä. Istutusputkessa on uusi pidempi kahva ja aikaisempaa vahvempi poljinkulma. Taimivakan hihnasarjassa on olkapehmusteet. 259 €) Finputki istutusputki Laitilalaisen VEME Oy:n 20 vuoden kokemuksella valmistamat laadukkaat Finputki istutusputket on tarkoitettu puiden paakkutaimien istuttamiseen. ________kpl Finputki 5 istutusputki: 99 € ________kpl Finputki 6 istutusputki: 105 € ________kpl Finputki 7 istutusputki: 115 € ________kpl Finvakka XL Pro: 39 € ________kpl Peltor G2000-kypäräyhdistelmä: 99 € _______ kpl koko______Meindl Woodwalker Pro 139 € Hinnat sis. Koot 38-51. Uusi FINPUTKI on valmistettu 100% Suomessa. Huipputuotteet Kestotilaajan Kaupasta. Lisätietoja Metsälehden asiakaspalvelusta puh. MFS-rakenteen ansiosta (Memory-Foam-System) kenkä muotoutuu yksilöllisesti käyttäjän jalan mukaan. Kestotilaajan hinta 99 € (norm. Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Olen Metsälehden kestotilaaja. 111,90 €) 3544_.indd 56 31/03/15 17:47. Materiaali on vahvaa muovia. Yhteistyökumppani Uittokalusto Oy. Tilaukset tällä kupongilla tai verkkokaupasta www.uittokalusto.fi/metsalehti
Taimivakan hihnasarjassa on olkapehmusteet. Muista lisätä tilauksen yhteydessä kommenttikenttään Metsälehden kestotilaajan asiakasnumerosi. Tarjoukset ovat voimassa 24.5.2015 asti. Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Olen Metsälehden kestotilaaja. alv. 259 €) Finputki istutusputki Laitilalaisen VEME Oy:n 20 vuoden kokemuksella valmistamat laadukkaat Finputki istutusputket on tarkoitettu puiden paakkutaimien istuttamiseen. Ottakaa minuun yhteyttä. Tilaukset tällä kupongilla tai verkkokaupasta www.uittokalusto.fi/metsalehti. Istutusputkessa on uusi pidempi kahva ja aikaisempaa vahvempi poljinkulma. Kestotilaajan hinta 219 € (norm. Materiaali on vahvaa muovia. 24% Toimituskulut Posti 6,90 €. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Paketin sisältö: suojakypärä G2000NUV, verkkovisiiri V4C, radiokuulonsuojain HRXS7P3E -01 MP3 liitännällä ja niskasuojain GR3C. Suosittelemme numeroa isompaa kokoa. ________kpl Finputki 5 istutusputki: 99 € ________kpl Finputki 6 istutusputki: 105 € ________kpl Finputki 7 istutusputki: 115 € ________kpl Finvakka XL Pro: 39 € ________kpl Peltor G2000-kypäräyhdistelmä: 99 € _______ kpl koko______Meindl Woodwalker Pro 139 € Hinnat sis. MFS-rakenteen ansiosta (Memory-Foam-System) kenkä muotoutuu yksilöllisesti käyttäjän jalan mukaan. Goretex-kalvo takaa toimivuuden myös kosteissa olosuhteissa. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (Numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Meindl Woodwalker Pro nahkaturvakengät Standardin EN345 T2 (sahausluokka 1) mukainen CE-hyväksytty nahkaturvakenkä vaativaan käyttöön. Paino 1,84-3,0 kg/pari, varren korkeus 21 cm. Huipputuotteet Kestotilaajan Kaupasta. Kestotilaajan hinta 99 € (norm. Koot 38-51. Kestotilaajan hinta 39 € (norm 49 €) Peltor G2000-kypäräyhdistelmä FM radiolla Tehokas samanaikainen pään-, kasvojenja kuulonsuojaus. Pitkän tuotekehityksen tuloksena pottiputkien materiaalit, työmenetelmät sekä käyttömukavuus on hiottu huippuunsa. Finputki istutusputki on avainlipputuote, joka kertoo käyttäjänsä arvostavan kotimaista osaamista ja työn laatua. Lisätietoja Metsälehden asiakaspalvelusta puh. Finputki 5 istutusputki 50-55 DP 99 € (norm114 €) Finputki 6 istutusputki 63 DP 105 € (norm 115 €) Finputki 7 istutusputki 75DP 115 € (norm 125 €) Finvakka XL Pro hihnasarjalla Olalla kannettava, ergonomisesti muotoiltu taimivakka Finvakka XL Pro on suunniteltu irtotaimien kuljettamiseen istutuksen yhteydessä. 111,90 €) 3544_.indd 57 31/03/15 17:47. Toimitusaika 2-5 vuorokautta tilauksen saapumisesta. Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Uusi FINPUTKI on valmistettu 100% Suomessa. Yhteistyökumppani Uittokalusto Oy
luhta Uivelon kevät Koskeloista ei yleensä pidetä, mutta uivelolla on kiehtovan, aran ja harvinaisen linnun maine. Ahtaassa kevätsulassa pieni ja kiltinnäköinen uivelo selviytyy kärhämistä muiden vesilintujen kanssa. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 58 MAKASIINI 3 • 2015 3493_.indd 58 31/03/15 17:44
Jäälle noustuaan uivelot venyvät pystyiksi ja pitkulaisiksi. 59 MAKASIINI 3 • 2015 3493_.indd 59 31/03/15 17:44
Uivelot kuuluvat sukeltajasorsiin, koskeloihin, joiden jalat sijaitsevat takana lähellä pyrstöä. Rapistuneitten uiveloja telkänuuttujen tilalle väsättiin tuhansia uusia linnunpönttöjä, jotka saivat molempien lajien pesimäkannat nousuun. Yrjö Kokko pelasti uivelon maineen. Etualan sulassa ui kaksi pientä vesilintua. Vuonna 1958 ilmestyneessä Ungelon torpassa hän kuvasi kevätsulassa lipuvaa uiveloa, lappilaisittain ungeloa, ”kuin savolaispojan leppäpuusta vuolema joutsen”. Yleensä koskeloista ei pidetä. Nyt pyöreät pallukat venyvät aivan toiseen muotoon. Ne seisovat jäällä pystyinä ja pitkänomaisina ja näyttävät kuin eri lajilta. luhta K iiltelevä jääkansi peittää ison järven ja takana kohoaa luminen Ounastunturi. En tiedä milloin ja miksi savolaispojat veistivät leppäjoutsenia, mutta hyvin se kuvaa uivelokoiraan olemusta. Kirjailija Yrjö Kokko koki minun tavallani. Molemmat suosivat samanlaisia pesäonkaloita tai pönttöjä. Jos pöntöistä on pulaa, samaan pesueeseen voi tupsahtaa molempien laji?en munia ja kesän tullen nähdään myös sekapoikueita. 60 MAKASIINI 3 • 2015 3493_.indd 60 31/03/15 17:44. Nykyiset uivelotihentymät sijaitsevat Inarissa Inarijärven ympäristössä, Keski-Lapin aapasoilla ja Kuusamossa. Kokon kirjat kilpailivat myyntiluvuista Mika Valtarin ja Väinö Linnan kanssa hyvällä menestyksellä, ungelokirjaakin myytiin yli satatuhatta kappaletta. Kalamies saattaa myös kadehtia päätoimista kalansyöjää, vaikka todellisia vahinkoja syntyy vain luonnonravintolammikoissa ja muissa pikkukalojen kasvatusaltaissa. Ungelon torppa vaikutti Uivelo on muita koskeloita pienempi ja maineeltaan arka, harvinainen ja kiehtova lintu. Toinen on melkein valkoinen ja näyttää palikkamaiselta leikkilinnulta. Nyt parimäärä on noussut puoleentoista tuhanteen. Uivelo ja telkkä eivät ole alun alkuaan lähisukulaisia, mutta niiltä löytyy hämmästyttävän paljon yhteisiä geenejä. Isoja tukkakoskelo ovat luvallisia riistavesilintuja, mutta niiden liha haisee kalalle, eikä koskeloa tarjota juhla-ateriana. Vähän myöhemmin lintupariskunta kapuaa vedestä jäälle. Ungelon torpan ilmestyessä kotimainen uivelokanta arvioitiin korkeintaan sadaksi pariksi
61 MAKASIINI 3 • 2015 3493_.indd 61 31/03/15 17:44. Tilaa on niukasti ja lemmenmenojen ohella kaikki linnut riitelevät. Kuvaan jäälle nousseen uiveloparin vain muutaman kilometrin päässä Kokkojen mökistä, ja tietyssä mielessä kuvaustyö myös jatkuu samaan malliin. Uiveloitten lisäksi pikku sulassa ui joutsenpari ja vaihteleva määrä telkkiä sekä isokoskeloita. Ne eivät väistä joutsenta ja mustasukkainen uros ajaa jäältä naaraan lähelle asettuneen isokoskelon, joka on sitä ainakin kolme kertaa kookkaampi. Vaikka uivelo on rauhoitettu, usein lokakuuhun asti korpilammillaan viipyviä uivelonaaraita ammutaan pikkusorsina. Urostelkkä sukeltaa syvälle veteen, nousee valkoisen kosijan takana pintavesiin ja nipistää nokkansa jonnekin arkaan ja tärkeään paikkaan. Uivelokoiras on väritykseltään kuin telkän negatiivi ja toisinpäin. Arvattavasti pesiminen ja poikasten hoito on vaarallisempaa kuin herrojen joutilas kesä. TiLaa on niukasTi ja Lemmenmenojen oheLLa kaikki LinnuT riiTeLeväT. Kylmänä kevätaamuna uivelot seisovat yön synnyttämällä jääriitteellä kuusamolaisella harjulammella. Hannu Hautala lienee Kokon lisäksi ainoa luontokuvaaja, jonka kaikki suomalaiset tietävät. Tällä kertaa telkän ja uivelon perimä ei sekoitu. Telkät ovat isompia ja tanakampia kuin uivelot ja ärhentelevät sekä uiveloille että toisilleen. Uiveloparvessa on selvästi vähemmän naaraita kuin uroksia. Isokoskeloitten parvella on oma mielipide kevätsulan kalastusoikeuksista. Samalla tavoinhan eurooppalaisilla on sukupuuttoon kuolleen neandertalinihmisen geenejä. Uivelokoiraan pään väritys on kuin telkän negatiivi, ja silloin tällöin lajit risteytyvät keskenään. Hyvässä lykyssä uivelokoiraan lempi kelpaa telkälle ja lajit risteytyvät. Se on komea kotos, jota oman kuvaustelttani rinnalla voisi hyvin kutsua uivelotorpaksi. Ounasjärveltä Kuusamoon Ungelon torppa on kirjan lisäksi myös todellinen pystyssä seisova rakennus Enontekiöllä Ounasjärven niemessä ja edelleen Kokon jälkeläisten hallinnassa. Jonkun vispilänkaupan seurauksena istun muutama päivä myöhemmin Hautalan ja Petteri Törmäsen uivelokojussa kuusamolaisen lammen rannassa. Telkät ahdistelevat uiveloita, uivelokoiraat toisiaan ja joutsenten mielestä sula kuuluu vain heille. Niinpä puolisoa vaille jäänyt uivelokoiras kokeilee vietellä telkkärouvan. Pelkään uivelon jäävän pienimpänä alakynteen, mutta aikuiset urokset pitävät puoliaan oman lajin lisäksi kaikkia muitakin vastaan. Yleensä risteytymät eivät lisäänny, mutta joskus käy toisin. Uivelo juoksee siivilleen, kaartaa pari kertaa rantasulan yli ja laskeutuu sen äärimmäiselle reunalle
62 MAKASIINI 3 • 2015 3492_.indd 62 31/03/15 17:38. tapion pöytä Mustaa kuin kahvi TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Marja Grönroos Terveellinen pakurijuoma on mustaa kuin kahvi ja sopiikin hyvin sen korvikkeeksi
Pakuri on riittoisaa. Maidon kanssa juotuna se muistutti mietoa kahvia. Nyt se on noussut superfoodiksi, joka tepsii moniin vaivoihin. Pakuri on tuttu monille pula-ajan kokeneille ikäihmisille. Pula-aikana pakurijuoma ei ollut huono vaihtoehto kahvinkorvikkeeksi, varmasti parempi kuin moneen kertaan keitetyt kahvinporot ja niistä tehty sumppi. Pakuri irrotetaan puun kyljestä keväällä tai syksyllä, jolloin se ei ole liian kuiva ja kova. Nyt pakurikääpää saa Eviran luvalla käyttää esimerkiksi ravintolisissä, teessä ja mausteissa, mutta sitä ei saa mainostaa terveystuotteena. Pula-ajan kahvia Sota-aikana sotilaat tekivät korsukahvia, joka sisälsi koivunkääpää. Evira kielsi muutama vuosi sitten pakurin käytön, mutta joutui pyörtämään päätöksensä. Pakuria voi käyttää pieninä palasina tai sen voi raastaa hienoksi raastimella tai jauhaa kahvimyllyssä. Siellä se tunnetaan ”yrttien kuninkaana”. Löysin kaupasta pakurijauhetta ja kokeilin, minkälaista juomaa siitä tulee. Itse asiassa se oli jopa terveellinen juoma varsinkin korsuissa oleskeleville sotilaille. Lisäksi pakuri sisältää monia hivenaineita ja mineraaleja, muun muassa kaliumia, kasvisteroleja, kromia, magnesiumia, melaniinia, rautaa ja sinkkiä. Pakuri on koivun rungossa oleva musta halkeileva kasvannainen. Pakuri on luonnonvarainen sieni, joten jokamiehenoikeus ei varsinaisesti kiellä sen poimimista. Sen väitetään vahvistavan immuunipuolustusta, alentavan tulehdusreaktioita, helpottavan stressiä, vähentävän väsymystä ja tasaavan verensokeria. He eivät silloin pakurin terveellisyydestä tosin tienneet. Antioksidantit poistavat elimistöstä tulehduksia aiheuttavia vapaita radikaaleja. Jos pakuri on kosteaa, palaset voi kuivata homehtumisen välttämiseksi vaikka lämpöpatterin päällä tai uunissa 50 asteen lämmössä vuorokauden tai kaksi. Pieni palanen riittää useampaan mukilliseen ja useaan käyttökertaan. Hain ensin kesämökin ympäristöstä koivuja, joissa olisi pakuria. Säilytä kuivattu pakuri paperipussissa kuivassa paikassa. Pakurijuomaa voi valmistaa kuten haudutettua teetä tai pannutai suodatinkahvia. Terveysväittämät perustuvat siihen, että pakuri on erittäin vahva antioksidantti. Käytettyä pakurin palaa tai jauhetta kannattaa säilyttää jääkaapissa. Toisaalta väriä ja makua irtoaa sitä paremmin, mitä kauemmin sitä keittää. Koska sen irrottamiseen voi tarvita sahaa tai puukkoa, kannattaa keräilystä keskustella ensin maanomistajan kanssa. Pakurissa on yli 200 ainetta, jotka voivat vaikuttaa ihmiseen terveellisesti. Pakuria esiintyy pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Siperiasta Kanadaan lehtipuissa, varsinkin koivuissa. anna juoman uuttua 12 tuntia. Haudutetun juoman voi siivilöidä. Yllättävän hyvää – se oli mustaa kuin kahvi, ei puuttunut kuin kahvin tuoksu. Pakuria on käytetty Aasiassa ja varsinkin Kiinassa jo 2 000 vuoden ajan ylläpitämään terveyttä ja pidentämään ikää. Se on puun rungossa oleva musta, halkeileva kasvannainen, joka vaurioittaa puuta ja lopulta lahottaa sen. Pakuria myydään jauheena, pussiteenä ja uutteena. Vanhat pakurit voi käyttää uudelleen seuraavalla kerralla. Juomaa valmistettaessa pakuria ei kannata keittää liian kauan, jotteivät antioksidantit häviä. Se valittiin vuonna 2013 vuoden rohdoskasviksi. 63 MAKASIINI 3 • 2015 3492_.indd 63 31/03/15 17:38. Vahva antioksidantti Suomessa pakurin käyttö on viime vuosina yleistynyt, kun tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa sen terveellisyydestä. Älä keittää liikaa Aloin etsiä pakurikääpää luonnosta. P akurikääpä (Inonotus obliquus ) ei oikeastaan ole kääpä, vaan lahottajasieni. Pakurijuoma Pakuria voi uuttaa itse näin: keitä termoskannullinen vettä ja anna jäähtyä 15 minuuttia, lisää pakurijauhetta 5 teelusikkaa litraa kohden. Myös Venäjällä pakuri on kuulunut perinteiseen kansanlääkintään. Lopulta löysin pakurin omakotitalomme pihalta eräästä koivusta, josta olin vuosia valuttanut mahlaa
TeksTi ja kuva Markus TuorMaa M ielikuva paimenesta ja tuohitorvesta on tuttu useimmille suomalaisille. Lepikossa törähtää Pehmeä-ääninen leppätorvi kannattaa tehdä keväällä, kun puun kuori irtoaa vaivattomasti. Nykykansanmuusikko ja -taiteilija Minna Hokka lupautui näyttämään, miten leppätorvi tehdään. Nykyään tuskin kukaan raaskii tervaleppää kuoria pystyyn kuivumaan, joten torventekijä saattaa joutua hiukan etsiskelemään löytääkseen riittävän paksun harmaalepän. ”Tärkeintä on olla oikeaan aikaan liikkeellä puukon ja nylkimen kanssa, muuten hauras kuori katkeaa jo kuorta irrotettaessa. Vaikka tuohen irrotus vahingoittaa koivua, se jää eloon, mutta leppä sen sijaan kuolee. Silloin kuori irtoaa vaivatta suurina kappaleina tai pitkinä nauhoina. Hänen mielestään lepän pehmeys tuo työhön omat haasteensa. Pitää käydä silloin tällöin lepikossa kokeilemassa, josko kuori jo irtoaisi.” Yhtenäisestä nauhasta Keväällä ja alkukesällä puun ja kuoren välissä oleva jälsikerros muuttuu liukkaaksi. Paimenet kiersivät soittimia koivun lisäksi myös muidenkin puiden kuorista, esimerkiksi lepästä. Torveen sopivat yhtä hyvin niin harmaakuin tervaleppäkin. Leppäja tuohitorvet kierretään yhtenäisestä kuorinauhasta. Leppätorvea varten kuorisuikale irrotetaan runkoa ruuvimaisesti kiertäen. käsin tehty 64 MAKASIINI 3 • 2015 3491_.indd 64 31/03/15 18:27. Lepän kuori irrotetaan koko paksuudeltaan, kun taas tuohta irrotettaessa jätetään kova ja taipumaton sisäkuori puuhun. Syy lepän käyttöön saattoi olla se, että pienten paimenpoikien puukko pystyi pehmeään lepänkuoreen paremmin kuin tuoheen, vanhoja puhallussoittimia tutkinut Timo Leisiö arvelee. Sopivaa ajankohtaa joutuu haeskelemaan. Parimetrinen suikale kierretään torven muotoon ja lukitaan paikalleen tikulla
Puhalluspään halkaisija on suunnilleen senttimetrin ja alapään vaaksan verran, joskus enemmänkin. koirasin eli pihti on puoliksi halkaistu puutikku, jonka puoliskot vuollaan ohuemmiksi. Signaalit olivat useimmiten saman sävelen rytmillistä toistoa. Esiintymistorveni on vajaa puolimetrinen ja saan sillä soitettua ’Kulkurin iltatähden’ oikein kaihoisasti.” Lepän kuori on tuoreena taipuisaa ja helposti käsiteltävää, mutta kuivuttuaan se kovettuu ja käpristyy. Etelämpänä on käytetty lehmuksen kuorta. Kun leppätorven päättelee vasta sen jälkeen lopulliseen muotonsa, se kestää hellävaraisessa käytössä lähes yhtä kauan kuin tuohitorvi.” Pärryyttelyä Museoihin talletettujen leppätorvien pituudet vaihtelevat puolesta metristä reiluun metriin. Leppätorvilla tiedetään soitetun myös melodioita. Jos puhalluspään reuna tuntuu liian terävältä, torveen voi tehdä muutaman sentin mittaisen puisen suukappaleen, jossa on suunnilleen lyijykynän vahvuinen reikä. Kun puhalluspään reunan vielä pyöristää ja kovertaa kuppimaiseksi, on soitto mukavampaa. 65 MAKASIINI 3 • 2015 3491_.indd 65 31/03/15 18:27. Lepänkuoresta kierretty kaikusuppilo sopii monenlaisen soittimen pohjaksi. Musiikillinen soitto lienee kuitenkin ollut harvinaista. ”Ohuemman rungon kuori ei ole vielä tarpeeksi vahvaa. Tikkuneula on torven läpi työnnettävä, päistään teroitettu tikku. Leppätorven muoto riippuu kuoren paksuudesta ja kuorisuikaleen leveydestä. ”Koen leppätorven äänen pehmeän samettisena ja lempeänä. 1. säyläin taivutetaan ja työnnetään reikiinsä. Paimenpoikien tiedetään ennen kilpailleen keskenään siitä, kuka saa tehtyä pisimmän. suikaleen loppupään voi kiinnittää paikalleen erilaisin tavoin. Leppäja tuohitorvia käytettiin vielä viime vuosisadalla myös kevätaamun rituaalisessa soitossa, jonka tarkoitus oli suojata karja ja viljelykset kaikilta vaaroilta tulevan kesän aikana. Kuoren saa irti halutun muotoisena kappaleena, kun piirtää ensin puukolla nauhan ääriviivat spiraalimaisesti runkoon. Aukkoa peittämään asetetaan tuohesta tai katajasta valmistettu ohut, nuijapäinen lehdykkä, joka sidotaan narulla kappaleen varteen. Terää on painettava voimakkaasti, jotta se leikkaa kuoren irti puuainekseen saakka. ohuesta kuoresta syntyy akustisesti käyttökelpoisempi kapea torvi, paksusta voimakkaasti levenevä torvi. siellä leppätorven nimenä on toto tai tötö. Hokka arvelee sen johtuvan materiaalista. Puhallettaessa aukkoa vasten värähtelevä lehdykkä synnyttää äänen. säyläin on ollut käytössä etenkin etelä-savossa ja karjalankannaksella. Kuoren irtoamisen ajalla on monta nimeä, kuten lunkan aika, jällenteon aika ja mäihän aika. Suomesta on yksittäisiä tietoja kuusen-, haavan-, pihlajanja tuomenkuoresta tehdyistä torvista. säyläin on ohut, taipuisa oksanpätkä, jota varten tehdään puukolla reiät suikaleen loppupään molemmin puolin. 3. ”Kuoren haurauden vuoksi käyräksi taivuttaminen onnistuu vain taitavalta rakentajalta.” Lepän kuoresta tehtyä torvea soitettiin useimmiten ilman erillistä suukappaletta trumpetin tapaan: puhalluspää asetetaan tiukasti suun eteen ja yhteenpuristettuja huulia pärisytellään toisiaan vasten voimakkaasti puhaltaen. Keväällä ja alkukesällä lepän ja muidenkin puulajien kuori irtoaa helposti. 2. Puun rungon paksuus vaikuttaa kuoren paksuuteen. Tikkuneulan käyttöalueella leppätorvea kutsutaan nimenomaan torveksi. Eri säveliä saadaan sormiaukkojen avulla, nyrkkiä soittimen sisällä liikuttelemalla, huuliotteen muutoksilla tai ihan vain puhalluspainetta muuttamalla. koirasin puristaa kuorisuikaleen loppupään tiukasti edellistä kierrosta vasten. Hokka on keksinyt keinon, jolla soittimesta saa pitkäikäisemmän. Soitto oli petojen pelottelua, karjan kutsuntaa ja paimenten yhteydenpitoa. Toisaalta ei kannata valita liian järe?ää puuta, sillä paksusta kuoresta tehty megafonimainen torvi on musiikillisesti huono.” Muitakin puulajeja voi kokeilla. ”Ahkerasti torvea soittaessa keskivartalon lihaksisto saa kunnon treeniä säveliä tapaillessa: mitä enemmän painetta, sitä korkeampi ääni”, Hokka kuvailee. sitä varten tehdään puukonkärjellä kartion alaosaan vastakkain pienet reiät. Pelottelua ja kaihontunteita Paimenen oli tärkeintä saada soittimellaan aikaan mahdollisimman voimakas ääni. Leppätorvi onkin tehtävä valmiiksi saman tien, toisin kuin tuohitorvi. Hokan leppätorven ääniala on noin oktaavi. se on yleisin leppätorven kiinnitystapa. Minna Hokan mukaan sopiva rungon halkaisija on vähintään 20 senttiä. Tuohitorvi on ääneltään sitä piukeampi. ”Torven voi antaa kuivua, jolloin kuori kutistuu, ja kiristää sitten kierteet uudelleen. Muodoltaan leppätorvi tehtiin usein melko suoraksi kartioksi. Vaihtelun vuoksi voi kokeilla rakentaa vaikka klarinettitorven, jolloin suukappaleen reuna vuollaan viistoksi. samassa torvessa voi olla tarvittaessa useitakin tikkuneuloja. Lepän kuori käpristyy kuivuessaan, joten leppätorvea säilytettiin yleensä kosteana vaikkapa vesisaaviin tai rantaveteen upotettuna. suomessa käytetyt kiinnitystavat ja leppätorven nimitykset eroavat toisistaan alueellisesti. Eri puuyksilöillä kuoren irtoaminen voi vaihdella, joten irrottamista kannattaa kokeilla useammasta lepästä. Lepän punainen mahla värjää kuorta irrotettaessa kädet punaruskeiksi
7. kuorisuokale irtoaa lusan eli puusta vuollun, talttamaisen nylkimen avulla. kun kiertämistä jatketaan tiukasti suunnilleen puolikkaan nauhanleveyttä kerrallaan edeten, torvi rakentuu vahvaksi. 8. Hokka aloittaa kiertämisen oksanpätkän ympärille. kuori irrotetaan ylhäältä alaspäin. Lopetustapoja on muitakin, kuten piirroksesta näkyy. suikaleen alkupään saa helpoiten nostettua irti rungosta puukon terällä. 4. Torvi sidotaan tekemällä puukolla reiät kuorisuikaleen lopetuspään molemmin puolin ja työntämällä reikiin päistään teroitettu taipuisa oksanpätkä eli säyläin. Minna Hokka aloittaa kuoren irrotuksen tekemällä puukolla lepän ympäri ruuvimaisesti kiertävän syvän viillon. Lopuksi Hokka kiskaisee aloituskohdan sisällä olleen kepin irti. Yhtenäisenä suikaleen pituus saisi olla vähintään kaksi metriä, mielellään enemmänkin. 3. Näin torveen muodostuu pyöreä suuaukko. 66 MAKASIINI 3 • 2015 3491_.indd 66 31/03/15 18:27. Hokka puhdistaa työn ohessa kuoren jäkälistä ja roskista puukolla kaapimalla. aloituksen kohdalla kuorisuikaleesta voi tehdä kapeamman, noin 3 senttiä leveän, mutta muuten noin 5–10 senttiä leveän. 5. aloituskohdasta tulee torven puhalluspää. 6. 2. kuori on saatava irti ehjänä noin metrin matkalta. 9. ennen kiertämistä Hokka ohentaa puukolla suikaleen aloituspäätä kuoren sisäpinnasta kymmenen senttimetrin verran. 1 4 7 2 5 8 3 6 9 käsin tehty 1
Jouni Hautamäen setä säästi vänkkyrän männyn maisemapuuksi hakkuuaukon reunaan. Paikallinen metsäteknikko leimasi Etelä-Pohjanmaalla Jurvassa kasvavan männyn aikanaan kaadettavaksi, mutta Hautamäen setä säästi erikoisen puun. Puun juurelle on haudattu Hautamäen sedän ajokoira, joka pääsi irti ja jäi auton alle maantiellä jänistä jahdatessaan. Itsellenikin kipinä metsätöihin tuli jo pienenä, kun isän mukana kuljin.” Männyntaimikon maapohja on Hautamä?en mukaan kovaa kangasta, mutta kauempana alue muuttuu nevaksi. Mutkamänty muistona erikoinen mänty säästyi valvomaan omin käsin kylvetyn taimikon kasvua. ”Isä on hoitanut hyvin metsiä ja raivannut männyntaimikkoa. On se sellainen vän?kkyrä, ettei siitä olisi paljon pino kasvanut. Puut ovat kasvaneet lisää kuvanottohetkestä. ”Suolla on tullut käytyä teerijahdissa.” Viime joulun kuusenhakureissulla Hautamäki ehti tarkkailla kohta 30-vuotiaan männikön tilaa. Hautamäen omistukseen siirtynyt männyntaimikko kasvaa kohti ensiharvennusta. ”Hyvä kun jätettiin. Vanhemmassa kuvassa männyntaimista näkyy vain pieni latvatupsu lumen yläpuolella, tuoreempi kuva kertoo tasaisesti kasvavasta taimikosta. maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Saa pysyä niin kauan kuin tuulessa kestää.” Vanhemmassa kuvassa männyn edessä näkyy puuristi. ”Setä oli poikamies ja koira hänelle tärkeä kaveri”, Hautamäki kertoo. Kohti ensiharvennusta Jouni Hautamäki kylvi mutkamännyn takana näkyvän aukon isänsä ja sisarustensa kanssa 1980-luvun lopulla. lähetä ne meille metsälehteen. Sen kokoista alkaa olla, että pian tulee jo paperipuuta. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Sedältä Hautamäen vanhemmille ja sitä kautta hänelle itselleen päätyneestä alueesta on pidetty huolta. 2012 ENNEN & NYT TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT Jouni HauTamäki J ouni Hautamäki vastaa puhelimeen moottorisahan varresta. 67 MAKASIINI 3 • 2015 3520_.indd 67 31/03/15 17:41. liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. ”Taimikko on hyvässä kasvukunnossa. kuvat voi lähettää osoitteeseen metsälehti makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Ensiharvennus on kohta ajankohtainen.” 1993 onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Eteläpohjalainen metsuriyrittäjä on kaatamassa puita pieneltä ojitusalueen osalta, jonne metsäkonetta ei kannata viedä. Sedän metsät ovat nyt siirtyneet Jouni Hautamä?en haltuun. Yksi tällainen maamerkkipuu on omalta tilalta löytyvä mutkamänty, joka näkyy Hautamäen Metsälehdelle lähettämissä kuvissa. Sitä ei kaadeta. Hän tykkää yhä metsätöistä, vaikka ikää on jo kovasti. Vaikka kokenut metsätyömies on nähnyt elämänsä aikana paljon puita, metsän erikoisuudet kiinnostavat yhä häntä
Katkeamiskohta oli muuten lahonnut, mutta pohjoisen puolella oli 5–7 sentin levyinen tuore elämän lanka, jolla puu oli saanut kasvuvoiman. Tietoja tehtävästä ja haku www.kuntarekry.fi tai http://www.edusampo.fi/avoimet_tyopaikat. Siinä kirjoitetaan, että jos tekee kaupat suoraan metsäyhtiön kanssa, niin kilpailevia tarjouksia ei ole. Sijaista palkattaessa etusijalla ovat sellaiset työja elinkeinotoimistossa työttöminä olevat nuoret tai korkeakoulutai ammattitutkinnon äskettäin suorittaneet henkilöt tai pitkäaikaistyöttömät, joiden ammattitaito arvioidaan riittäväksi haettuun tehtävään. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Siihen oli syntynyt tiheä taimisto. Sopimus velvoittaa vain kysymään tarjoukseen. kaIkkI huhtikuun loppuun mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Myrsky oli silloin kaatanut puun noin kahden metrin korkeudelta. Sanoin motokuskille, että jättää puun pystyyn, kaadan sen itse ja teen siitä puutarhakalusteita. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Kainuun ja Kokonsaaren metsien tapahtumat olivat hyviä arjen tapahtumia.” Palautetta viime numerosta 68 MAKASIINI 3 • 2015 3545_.indd 68 01/04/15 18:48. Mistä pidit. Sairastumisen vuoksi kävin palstalla seuraavan kerran vasta 2–3 vuoden kuluttua, ja huomasin ihmeen tapahtuneen. Samalla tuli muistiini ihmeellinen ilmiö metsässä vuosituhannen vaihteesta, kun pystyyn kuivanut 3. kehitysluokan mänty heräsi eloon. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. MARTTI LIIMATTA Ihmeellinen ilmiö MIkä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Hakemukset 23.4.2015 klo 15.00 mennessä Kuntarekryn kautta. ”Kiitokset todella hyvästä lehdestä! Luen sen joka kerta melko tarkkaan ja eipä haittaisi vaikka Metsälehti Makasiini ilmestyisi puolet tiuhemmassa tahdissa :) Tässä numerossa huomiota kiinnitti yksi kummallisuus jutussa ”Kenen tarjous on paras”. 020 496 8210, hannu.laitinen@edusampo.fi. Arvonnassa palkinnon voittivat: Anja Lyytinen Joutsa, Veli Pekka Rissanen Varpaisjärvi, Matti Ryynänen Kelvä, Kaija Tiainen Uukuniemi, Veijo Vainoniemi Kärjenniemi. pilkkeitä Tuntiopettaja (ammatilliset aineet, metsäalan pt., metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelma) Saimaan ammattiopisto hakee vuorotteluvapaan sijaiseksi ajalle 1.8.2015 30.6.2016 ammatillisten aineiden tuntiopettajaa, jonka tehtävänä on ammatinopetus metsäalan perustutkinnossa, metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmassa Ruokolahden toimipisteessä. Sampo 2 x 175_makasiini 30.3.2015 13.12 Sivu 1 palvelukseen halutaan lukijalta lukijalta Joku lukija kysyi viime numerossa vinkkiä kantojen lahottamisen nopeuttamiseksi. VoIt vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Seuraavaan käyntiin palstalla meni 5–6 vuotta. Palkinnoiksi arvomme Fiskarsin järeät raivaussakset. Puu oli siementänyt ympäriltään ainakin hehtaarin. Minulla muistui mieleen, kun olin tätini miehen kanssa savotassa 1950-luvun lopulla, hän kertoi hävittäneensä kannot mökkitontilta poraamalla niihin reiät ja panneensa niihin rikkihappoliuosta. Kysyn aina kilpailevat tarjoukset muiltakin firmoilta ja näin ollen ostaja ei ole aina sama firma.” ”Olipa mukava uppoutua monialayrittäjien tarinoihin. Raivaussaksilla katkeaa jopa 55-millinen oksa. Neulaset olivat jo aivan ruskeat ja päivän puolelta kuorikin jo irronnut. Lisätietoja koulutuspäällikkö Hannu Laitinen, p. Itse olen erään metsäfirman sopimusasiakas, mutta sopimuspaperissa ei ole kohtaa, mikä estää kilpailuttamisen. VIIMe numeron suosituin juttu oli teemakokonaisuus ”Riskit haltuun”. Puu oli täysin eläjän näköinen
Haemme myös operaatioesimiestä vastaamaan puun korjuun ja metsänhoidon tehtävistä Seinäjoen hankintapiirin alueella. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Edellytykset: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Metsälehden helmikuun tilaajapalkinto on arvottu. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Johtoryhmä koostuu Otson uuden organisaatioja johtamismallin mukaisesti liiketoimintaa ohjaavien prosessien operaatiopäälliköistä sekä kolmen toiminta-alueen alue-esimiehistä. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Työ alueorganisaatioiden rakentamiseksi jatkuu osana uuden toimintamallin käyttöönottoa. Haemme nyt metsäasiantuntijoita vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Seinäjoen hankintapiirille toimialueena Soini ja Lehtimäki sekä Jyväskylän hankintapiirille toimialueena Padasjoki. palvelukseen halutaan nimityksiä kilpailu oikaisu Otso Otso Metsäpalveluille on nimitetty uusi johtoryhmä. Oikea nimi on Anna Rakemaa. Helmikuun tilaajapalkinto Puolangalle Suomen metsäkeskuksen metsäjohtajan etunimi oli edellisessä Metsälehdessä kirjoitettu väärin. Palkinnon eli iPadin voitti Markku Haapalainen Puolangalta. Metsäalan asiantuntijjoita puunhakinnan monipuolisiin tehtäviin. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Johtoryhmän jäsenet raportoivat suoraan liiketoimintajohtaja Kari Lundellille . Metsäalan asiantuntijoita puunhankinnan monipuolisiin tehtäviin. Johtoryhmään on nimitetty Kari Lundell (Liiketoimintajohtaja), Sanna Kilpeläinen (Talous, HR, IT), Mika Nousiainen (Tuotanto), Seija Rantonen (Myynti, markkinointi ja viestintä), Ukko Bamberg (Alue-esimies, Etelä-Suomi), Jouni Partanen (Alue-esimies, Keski-Suomi), Pauli Juntunen (Alue-esimies Pohjois-Suomi). LISÄTIEDOT JA HAKU 17.4.2015 MENNESSÄ: metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Seinäjoen hankintapiirin tehtävä on määräaikainen alkaen heinäkuussa 2015 ja päättyen syksyllä 2017. Tehtävä on määräaikainen alkaen kesäkuussa 2015 ja kestäen vuoden loppuun 2016. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. 69 MAKASIINI 3 • 2015 3545_.indd 69 01/04/15 18:48
RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 70 MAKASIINI 3 • 2015 3489_.indd 70 01/04/15 19:04
21 B, 00100 Helsinki. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. 85 VUOTTA 15.4. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. Huhtikuun alussa aloittaneeseen hallitukseen on nimitetty Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen (puheenjohtaja), vesihallintojohtaja Kai Kaatra maaja metsätalousministeriöstä (varapuheenjohtaja) ja jäseniksi ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä, metsänhoitaja Pertti Itkonen Metsähallituksen henkilöstön edustajana, elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi Lapin liitosta, hallituksen jäsen Tuija Soanjärvi Affectolta ja toimialajohtaja Anne Ilola Sitosta. ja metsät. MAKASIINIKRyPTO 3 Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Riitta Kemppainen, Hyrynsalmi, Seppo Lipponen, Porvoo ja Jorma Marjamäki, Tampere. maisteri, Dipl. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Metsähallitus Valtioneuvosto on nimittänyt Metsähallitukselle uuden hallituksen. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Tuula Leikas, maat. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. NIMITyKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 23.4. Timo Olkkonen, Hartola 24.4. Betriebswirt, Järvenpää 60 VUOTTA 23.4. Jyrki Mantere, metsänhoitaja, Keuruu (matkoilla) 50 VUOTTA 14.4. Jari Haapasalo, Metsänhoitoyhdistys Muhoksen hallituksen puheenjohtaja, Muhos 18.4. 2015 ??/?. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. ja metsät. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Juhani Peltola, maat. maisteri, Mikkeli Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHDEn OSOITELIPUKKEESTA Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu 3489_.indd 71 01/04/15 19:04. 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net
k. Cajander totesi työn valmistuttua, että sinä aikana, jona yhtiöllä on ollut metsänhoitaja, metsien hoito on suoritettu hyvin eikä ylihakkuita ole tehty. Luulisi, että kasvien ja vaihtolämpöisten eläinten kannattaisi vielä pysytellä lepotilassa. Cajanderilta Helsingin yliopistosta arvion yhtiön omien metsien tilasta. muistele, kuinka suuri huomioarvo kukkivilla pajuilla on loskaisessa metsässä ja kuvittele sitten kukinta juhannukseen: kuka silloin pajut huomaisi. iL Ja ko iV is To /s u o m en m eT sä sT Ys m u se o StoRa enso metsä juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Juhlavuosi päättyy museon uuden aseosaston avajaisiin marraskuussa. niin valtaosa lajeista tekeekin, mutta on koko joukko lajeja, jotka uhmaavat huhtikuun säiden vihoitteluja. Vuosien aikana museossa on vieraillut 350 000 kävijää, keskimäärin 14 000 vuodessa. RiiHimäellä toimiva suomen metsästysmuseo juhlii tänä vuonna 25-vuotispäiviään. sama koskee kukissa käyviä hyönteisiä. metsänhoidon professorin raportti oli rauhoittava. ne juovat mettä, tahriutuvat siitepölyyn ja kapakkaa vaihtaessaan pölyttävät raidan kukat. Juhlavuoden näyttelytarjonta on aktiivista – luvassa on kaksi uutta näyttelyä ja uusi osastokin avataan. kevätkukat tarjoavat runsaan ravintovaran niille, jotka eivät piittaa takatalven uhasta. raita ja kiiltopaju kukkivat, ja kukissa kuhisee hyönteisiä, myös yöllä. metsätalous on parhaita koko maassa. päivä. puuta käytettiin suomessa 1910-luvulla noin 30 miljoonaa kuutiometriä, josta kotimainen teollisuus jalosti reilun kolmanneksen. syynä on kilpailu resursseista ja ruuhka-aikojen välttely. osasto esittelee suomalaisen asevalmistuksen historiaa. mutta mikä saa niin monet lajit uhmaamaan kevätsäitä. Yksi yleisimmistä lajeista on tunnusraitayökkönen, nimen tarkentava osa viittaa siiven kevään oikkujen uhmaajat Tunnusraitayökkönen lepäilee päivän ajan suojaväriinsä luottaen männyn rungolla ja odottaa öisten mesipitojen alkua. mustaan kuvioon. raitayökköset ovat saaneet nimensäkin siitä että viihtyvät niin hyvin raidan kapakassa. metsästysmuseolla juhlavuosi Suomen Metsästysmuseo on esitellyt metsästyksen historiaa Riihimäellä jo 25 vuotta. Jotta aikuinen ehtisi mukaan raidan mesipitoihin, se valmistuu jo syksyllä, mutta jää kotelon sisään odottamaan kevään tuloa. Jo tuolloin kannettiin huolta puun riittävyydestä ja metsien hakkuukestävyydestä. Vuoden päänäyttely esittelee Seppo Polameren erätaidetta. polameri tunnetaan kirjojen kuvituksista, eräaiheisesta graafikasta sekä Luonnontieteellisen museon dioraamoista. pilkkeitä TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen HuHtikuu on vaarallista aikaa! Lämpötilat voivat vaihdella päivän reilusta kymmenestä lämpöasteesta liki kahdenkymmenen asteen pakkasiin. kesällä monen kukan mesi on juotu jo kohta auringon noustua ja myöhäinen vieras saa kiertää medettömältä kukalta toiselle. Yhtiön johto pyysi a. Yhtiön kaukainen edeltäjä W.Gutzeit & Co teki tiettävästi ensimmäisen tukkikaupan jo vuonna 1871, mutta puunhankinnasta vastaava osasto mainitaan ensimmäistä kertaa yhtiökokouksen pöytäkirjassa vuonna 1915. metsästysmuseo avattiin riihimäellä kesäkuussa 1990. näyttely avautuu huhtikuun 23. Lokakuussa avattava suden paluu -näyttely esittelee suomalaista susihistoriaa ja tarjoaa myös eväitä susikeskusteluun. näin kevään ensimmäinen lämmin päivä riittää aikuistumiseen: pieni ponnistus ja kotelo murtuu, kömpiminen ulos, siipien oikaisu ja kuivattelu – ja perhonen on valmis lentoon. Lähde: enson tähtikronikka 1872–1997 Huolta metsistä 100 vuotta 72 MAKASIINI 3 • 2015 3487_.indd 72 01/04/15 18:49
Millaisella autolla pärjää Metsäteillä. Teema PuukauPPakoulu 4/8 Näin korjuuta voi valvoa Ensi numerossa metsälehti makasiini 4/15 ilmestyy 21.5. seuraava metsälehti ilmestyy 23.4. ku va a n n a ba ck 73 MAKASIINI 3 • 2015 3486_.indd 73 01/04/15 18:49
Se murenee joka paikkaan. Siinä on hyvä tuntuma ja sen työstäminen on mukavaa. Lavasteiden valmistajan työ alkaa sillä, että lavastaja esittelee lavasteiden piirustukset ja pienoismallin. Jos pöydällä aikoo hyppiä kymmenen ihmistä, pitää siihen kuitenkin lisätä metallirunko. Pääosin lavasteet tehdään kuitenkin vanerista. Nyt työn alla ovat Billy Elliot -musikaalin lavasteet. Massiivipuuta ei juuri käytetä, sillä lavasteiden pitää olla kevyitä. Materiaaleista styroksi on inhokkini. Vanja-eno-näytelmän halot hakattiin lavastamossa. Lavasteiden teko on suurpiirteisempää. Se, miten vapaat kädet lavasteiden valmistajat saavat, riippuu projektista. Musikaalin ensi-ilta on elokuussa, mutta lavasteiden teko aloitettiin jo helmikuussa. Työskentelen Helsingin Kaupunginteatterissa lavasteiden valmistajana. Vaneria näyttämölle Jenni Nissinen rakentaa lavasteita Helsingin Kaupunginteatterin esityksiin. Billy Elliot -musikaalissakin käytettävä tiiliseinä syntyy muotin päälle prässätystä telttapatjasta. Mieluiten käytän puuta. Ihan kaikkea ei tehdä itse, Ikeaakin käytetään. Ehkä puussa kiehtoo myös se, että se on materiaaleista tutuin: olen koulutukseltani puuartesaani. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ”TeaTTerissa puusepän tarvikkeisiin kuuluvat niin styroksi, kennopahvi kuin eristelevykin. Lavastamossa on kaikkiaan 20 vakituista työntekijää, meitä puuseppiä on kuusi. Opiskellessani nautin huonekalujen teosta, mutta siinä tarkkuus on millimetrin kymmenesosissa. Ja onhan teatteri myös aina vähän jännittävää.” Helsingin Kaupunginteatterin Billy Elliot -musikaalin lavastuksen ovat suunnitelleet Jani Uljas ja Jari Ijäs. Työn kohokohta on, kun lavastus saatetaan ensi-iltakuntoon. 74 MAKASIINI 3 • 2015 74 MAKASIINI 3 • 2015 3485_.indd 74 01/04/15 18:50. Lavasteiden tekoon on aikaa parista viikosta puoleen vuoteen. Käyn välillä harjoituksissa katsomassa, miten lavasteet toimivat. Lavasteiden koko ja toimivuus määräävät paljon, mutta käytettävät materiaalit saa yleensä valita itse. Jenni Nissinen pitelee käsissään vanerista valmistettua tiiliseinän muottia
Hinta 32,30 € Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Runsaasti kuvitettuun kirjaan on koottu käytännössä koetellut opit ja niksit, jotka auttavat pitämään sahan sekä sahurin kunnossa. Tarjous on voimassa 9.–30.4.2015. Oppaasta löytyvät selkeät ohjeet sahan päivittäiseen huoltoon ja oikeaan työtekniikkaan. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta 38,40 € Kestotilaajan erikoishinta 20 € Kestotilaajan koodi verkkokauppaan on KESTO04. Raivaamaan Mikko Riikilä, Risto Mykkänen Kirja on tehty opastamaan niin aloittelijoita kuin vähän kokeneem piakin raivaussahan käyttöön ja taimikonhoitoon eli kasvatettavien puiden valitsemiseen lähtökohdiltaan erilaisissa taimikoissa. 20 € Kestotilaajan erikoishinta Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehi tykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eriikäis rakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perus teisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Kasvua tiedossa. Hinta 42 € 3484_.indd 75 01/04/15 10:15. Syötä tilaus numerosi Yritys/Koulu kenttään, tarkistamme sen perusteella oikeuden kestotilaajan etuun
www.stihl.. Erinomainen hinta-laatusuhde. 30,1 cm³, 1,3 kW / 1,8 hv Sh. 499,00 € UUTUU S! UUTUU S! STIHL Teknistä etumatkaa Metsalehti_Makasiini_2015_04_09.indd 1 30.3.2015 13:11:03 3483_.indd 76 01/04/15 10:39. 399,00 € MS 193 C-E 459,Kevyt uutuusmalli, paino vain 3,5 kg! Taloudellinen 2-MIX moottori sekä ErgoStart kevytkäynnistys. 35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv Sh. MS 201 C-M 699,Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä ei säätöjä. 849,00 € MS 211 359,Tehokas moottorisaha vaativammalle käyttäjälle. Taloudellinen 2-MIX moottori. Metallirunko. 35,2 cm³, 1,7 kW / 2,3 hv Sh