Metsälehti 7/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄNOMISTAJA UUSI METSÄ KOLMEN TAIMIKON TARINAT Uudelle uralle 4154_.indd 1 7.4.2016 17.25. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 6 TE EM A : U U SI M ET SÄ 14. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2016 • 9 € • WWW.METSALEHTI.FI Metsävaratietojen saatavuus laajenee • Tilakauppaa käyty alkuvuonna vilkkaasti LUONNONHOITO AINA EI TARVITSE OJITTAA KÄSIN TEHTY NÄIN VUOLET PAJUPILLIN VILLE KOPRA SAHAUSTA KOLMANNESSA POLVESSA UUDISTAMISESTA 16 KYSYMYSTÄ Matti Tiusanen ryhtyi puuntuottajaksi
Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi tai tutustu palveluun metsaforest.com. Tämän lisäksi saat metsävakuutuksen ja vakuuden siitä, että taimikko on luovutushetkellä keskimäärin 1,3 metriä, huippukuntoinen ja tiheys tavoitteen mukainen. 4155_.indd 2 7.4.2016 17.24. Palvelu sisältää maanmuokkauksen, taimet ja niiden istutuksen, uudistamisraportin, tarvittaessa täydennysviljelyn ja varhaishoidon takuuhintaan. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Taimiturvapalvelusta 30€ HEHTAARIALENNUS (alv %) METSÄ GROUP. Tarjouksena 30 euron hehtaarialennus uusiin 31.5.2016 mennessä tehtyihin tilauksiin. Tämä, jos mikä on helppoa, riskitöntä ja tuottavaa metsäomaisuuden hoitoa. METSÄNI, OTETAANKO TAIMITURVA KASVUSI TURVAKSI. Palvelu on tarkoitettu Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille. Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien
METSÄ NYT Kevään riemu virtaa huhtikuun 6. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Rojahtanut kuusivanhus on yksi metsän arvokkaimmista yksilöistä, se tarjoaa suojan lukuisille uhanalaisille kääville ja kovakuoriaisille. KUVA: SANNI SEPPO 4156_.indd 3 8.4.2016 19.42. päivä vanhassa kuusikossa Kivinokan luonnonsuojelualueella Helsingissä
50 Nuori patruuna Ville Kopra 58 Helmiä tehtaalta 63 KOLUMNI: Marssivatko seuraavaksi metsänomistajat. 50 Versowood on kasvanut Ville Kopran johdolla vauhdikkaasti. 14 Laiton puu syynissä 15 Kuusen kävyt käyvät vähiin 16 MARKKINAT: Pääskyjä odotellessa 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Sähköisen sähäkkä kauppa 18 Metsän myynti piristyi alkuvuonna 21 VERKOSTA: Jakaa vai pantata. s. 2016 SE PP O SA M U LI RA U N O TR Ä SK EL IN 4 MAKASIINI 3 • 2016 4157_.indd 4 8.4.2016 20.29. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI Teema Uusi metsä 22 Kolmen taimikon tarina 32 RAHAPUU: Hyvä metsänomistaja Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 16 kysymystä uudistamisesta 38 LUONNONHOITOKOULU: Älä oijta turhaan 41 PIKATESTI: Lämmintä kuppiin 42 TUTKIMUS: Virukset apuun 44 PERINTÖMETSÄ: Hallintaoikeudesta eroon 46 KYSY POIS: Onko pöllöstä myyrävahdiksi. 48 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tee itse puutaidetta Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: 100 miljoonaa taimikoihin 6 METSÄNOMISTAJA: Matti Tiusanen ryhtyi puuntuottajaksi 12 UUTISET: Metsätietoa avoimesti verkkoon 13 METSÄTYYPPI: Millaista Tapiota tarvitaan. s. Antti Favén maalasi Gösta Serlachiuksesta 1939 maisemamuotokuvan, jossa näkyvät sekä tehdas että maailmanmarkkinat. 58 NRO 3 14.4
Siellä on teille myös uusi pyyntö. Kuka ties jo pian metsissä ryhdytään kasvattamaan täsmäpuuta uusiin käyttökohteisiin. 72 Mainettaan parempi hauki 72 KÄSIN TEHTY: Soita kevät käyntiin 78 RISTIKKO 80 PILKKEET: Miten itikka lentää. Poimimme kokoelmaan yhden tarinan kultakin vuosikymmeneltä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii tutkijoilta huomiota edelleen myös metsien alkutaipaleeseen. 64 s. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus METSÄLEHDEN vuosikerrat ovat ehtymätön ideoiden lähde. Siksi on tärkeää, että taimet ja siemenet ovat laadukkaita sekä menetelmät varmoja ja kustannustehokkaita. SE PP O LU H TA M A RK U S TU O RM A A RA U N O TR Ä SK EL IN 5 MAKASIINI 3 • 2016 4157_.indd 5 8.4.2016 20.29. Taimikoiden perustaminen koettelee metsänomistajien kukkaroa ylivoimaisesti eniten. Tällä kertaa luimme vanhoja juttuja metsien uudistamisesta kolmelta viime vuosikymmeneltä. Niiden tutkimiseen on panostettu, ja tulokset alkavat näkyä. Metsän alkuvaihe on vaatinut paljon työtä, mutta nyt nuoret puustot kerryttävät kuutioita hyvää vauhtia. Kysymykset ja vastaukset löydät sivuilta 34–37. 100 MILJOONAA TAIMIKOIHIN Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen Luonnosta 64 LUHTA: Pesäpaikka haussa 68 ENNEN & NYT: Kaivukuopasta keitaaksi 70 TAPION PÖYTÄ: s. Juttuja lukiessa oli mielenkiintoista huomata, miten paljon uudistamisen menetelmät ovat muuttuneet lyhyessä ajassa. Muun muassa koneellinen istuttaminen ja taimikonhoito tulevat yleistymään. 82 TUOTE & TEKIJÄ: Pärekori tehdään männystä Piekana on Lapin pahtojen yleisin petolintu. 50 s. Luonnonvarakeskuksessa on hahmoteltu, että metsien kasvu olisi mahdollista nostaa nykyisestä reilusta sadasta miljoonasta 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Parantamisen varaa on edelleen, ja kehitys jatkuu. Kiitos kaikille hyvistä kysymyksistä! Valitsimme niistä kiinnostavimmat tähän lehteen, ja palaamme loppuihin kysymyksiin myöhemmissä numeroissa. Vanhin kohteista on peltotaimikko vuodelta 1989. Arvonnan tulos selviää sivulta 80. Viime vuosina maanmuokkaukseen, istuttamiseen ja kylvöön on kulunut vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. PYYSIMME viime numerossa teitä lukijoita lähettämään meille metsänuudistamiseen liittyviä kysymyksiä. Saimmekin niitä runsaasti. Kaikki kolme tapausta kertovat kasvun ihmeestä. Valitsimme niistä kolme ja kävimme katsomassa, mitä jutuissa haastatelluille metsänomistajille ja heidän taimikoilleen nyt kuuluu. Vaikka uudistaminen ei olisikaan onnistunut siten, kuin oli tarkoitus, tilan on täyttänyt sankka metsä
METSÄNOMISTAJA ”TÄMÄ RIITTÄÄ MINULLE” Kun äänekoskelainen Matti Tiusasen lopetti insinöörin työt ja ryhtyi puuntuottajaksi, loksahtivat elämänarvot paremmin kohdalleen. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 6 MAKASIINI 3 • 2016 6 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 6 8.4.2016 19.51
7 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 7 8.4.2016 19.51
”Mielestäni Suomessa voisi nykyistä tehokkaammin keskittää hyvät pellot aktiivisille maataloustuottajille. Muutimme tänne asumaan Tampereelta 1980-luvun puolivälissä. Hiljattain 60 vuotta täyttäneellä miehellä on riittänyt talon pihapiirissä tekemistä muutenkin, sillä tuli tuhosi viime keväänä Tiusasen 500-neliöisen konehallin. Itse olen kotoisin Anttolasta. toja. 8 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 8 8.4.2016 19.51. ”Tämä on Pirkko-vaimoni kotitila. Tuvan ikkunasta pilkistää yksi Suomen lukuisista Pyhäjärvistä, joka on myös kuuluisa lintujärvi. Samassa rytäkässä paloi traktori ja käytännössä kaikki työkalut. Puuntuottajan Pajeroon on kertynyt lähes miljoona kilometriä. Halttusen kantatilaan kuuluu 108 hehtaaria metsää ja 22 hehtaaria pelMatti Tiusasen metsätilat sijaitsevat noin kymmenen kilometrin säteellä Halttusen talosta. Ehkä valtiolta löytyisi jälleen työkaluja asian edistämiseen.” Vuosi sitten palossa tuhoutuneen konehallin tilalle on jo noussut uudet rakennukset. ”Palossa menehtyi myös yksi koira, mutta kaksi sain pelastetuksi. K aksi jämtlanninpystykorvaa ja norjanharmaahirvikoira Kepa pitävät huolen siitä, että Halttusen talon pihapiiriin Sumiaisten Viitakylällä ei saavuta yllättäen. Osa pelloista on vuokrattu lampurille, Tiusaset viljelevät viljaa enää pienimuotoisesti. ”Kepa on vasta kymmenkuinen, ja minulle on tulossa toinenkin harmaan pentu. Silloin saman katon alla asui vielä väkeä neljässä sukupolvessa”, Tiusanen muistelee. Toiveissa olisi saada kasvatettua vielä yksi hyvä hirvikoira, jolle voisi teettää pennut”, kenneltoimintaa harrastava isäntä Matti Tiusanen juttelee. Nyt tilalle on noussut kaksi uutta rakennusta, jotka alkavat olla viimeistelyä vaille valmiita. Onneksi tuuli oli poispäin asuinrakennuksista, muutoin olisi voinut mennä talokin.” Metsätaloudesta päätulonlähde Halttusen talo sijaitsee metsien ja peltojen keskellä, seitsemäntoista kilometrin päässä nykyisin Äänekoskeen kuuluvan Sumiaisten keskustasta. Huonot pellot olisi järkevintä metsittää
”Metsänomistajalta vaaditaan aktiivista panosta, jos metsästä mielii saada tuloja.” Männikön uudistaminen kylvämällä auttaa hirvituhoa vastaan. 9 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 9 8.4.2016 19.51. Kun tavaraa on paljon, voi kuormasta vähän syödäkin
”Metsätalous on ollut tilan päätulonlähde. Sen sijaan tärkeää on aloittaa metsän hankinta riittävän nuorena. Tällä paikalla suola on tehnyt jo kauppansa. Tiusasen tiloilla keskimääräinen vuosittainen hakkuusuunnite on noin 1 000 kuutiometriä. Minulla on vanha Valmetin hakkuukone, mutta sen ylläpito on kallista ja olen harkinnut siitä luopumista. ”Painopiste on nuorten kasvatusmetsien harvennuksissa. Se kannustaa metsänhoitoon. Aina löytyy kohteita, jotka vaativat toimenpiteitä. Tosin Kuopion sellutehdashanke hieman askarruttaa. Miehen mielestä pitäisi puhua ennemmin puuntuottajista kuin metsänomistajista. Metsiin Tiusaset ovat sen sijaan panostaneet suunnitelmallisesti. Saadut tulot on sijoitettava mahdollisimman järkevästi elämiseen, lainojen lyhentämiseen, uusien tilojen hankintaan sekä tuotantopanoksiin. Metsänomistajalta vaaditaan aktiivista panosta, jos metsästä mielii saada tuloja.” ”Aloittaessa tuntui, että sata metsähehtaaria tarjoaa itselle toimeentulon, mutta enää se ei riitä.” Matti Tiusanen sanoo taimikoidensa säästyneen pahoilta hirvituhoilta, vaikka hän on sijoittanut nuolukiviä mäntytaimikoiden äärellekin. Nautin työnteosta metsässä ja viihdyn luonnossa koirien kanssa muutenkin.” Puuta myytävä tasaisesti Tiusanen painottaa, että toimeentulon saaminen metsästä edellyttää jatkuvaa työtä. Kaupunkina Äänekoski elää investointien ansiosta uuden nousukauden aikaa.” Myös muualta Suomesta kantautuvat metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ovat tervetulleita. Puuntuottajana pärjäämisen edellytys on, että puuta myydään tasaisesti. Myyn puut pääasiassa pystykaupalla.” Äänekosken seudulla puuntuottajien motivaatiota on nostattanut Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentaminen paikkakunnalle. ”On selvää, että puu käy jatkossa kaupaksi. Hinta tuskin ainakaan laskee. ”Eihän kukaan puhu lehmänomistajistakaan vaan maataloustuottajista. ”Luottavatkohan sijoittajat tyhjästä käyntiin polkaistavan tehtaan kannattavuuteen ja puuhuollon varmuuteen. Sii10 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 10 8.4.2016 19.51. Metsiin panostaminen on ollut mielestäni oikea ratkaisu. Tiusanen on seurannut historiallista projektia myös Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sekä Metsä Groupin piiritoimikunnan jäsenen rooleissa. Tehdas olisi myös melko lähellä Äänekoskea.” Nuorena omistajaksi Matti Tiusanen kannustaa metsästä kiinnostuneita nuoria harkitsemaan puuntuottajan ammattia. Hän korostaa, ettei heti tarvitse hankkia satojen hehtaarien metsäomaisuutta. Metsätiloja on nyt 14, ja metsäpinta-ala on kohonnut yhteensä 322 hehtaariin
Saaliksi tuli kolme kuhaa sekä haukia ja mateita. Naapurit ovat harvassa, eikä täältä löydy esimerkiksi pienille lapsille leikkikavereita. ”Kun istui määrätyssä toimistopömpelissä päivät pitkät, niin lopulta väkisin tuli mieleen, että voisihan sitä ihminen muutakin tehdä.” Muutoksen myötä tulotaso on pudonnut, mutta se ei haittaa, sillä elämänarvot ovat nyt paremmassa järjestyksessä. Yritysmaailmassa on elettävä enemmän hetkessä.” Yritystoiminta ei kuitenkaan ole täysin jäänyt. Talvisin teen myös traktoriurakointia.” Eläkkeelle saati toimettomaksi Tiusanen ei ole ihan heti jäämässä. Lisäksi itselläni on BioMat11 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 11 8.4.2016 19.52. Yhden tilan omistamme jo yhdessä pojan kanssa yhtymänä.” Matti Tiusanen (vas.) on seurannut Äänekosken biotuotetehdashanketta Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtajan paikalta. Tällä hetkellä hän on osakkaana Sumergia Oy:ssä, joka vastaa Sumiaisten lämpölaitoksen ylläpidosta ja raaka-ainehuollosta. Puun hinnat eivät ole nousseet missään vaiheessa samaa tahtia kuin muut kustannukset. ”Ostamme ja korjaamme energiapuuta, jota kuluu vuosittain noin 1 000 kiintokuutiota. ”Saan metsästä toimeentuloni pitkäjänteisellä työllä ja se riittää minulle. ”Maaseutu on autioitunut vauhdilla. Tiusanen nimittäin lukeutuu ihmisiin, joilla aikaa ja virtaa riittää moneen. Sukupolvenvaihdosta Halttusen talossa ei ole vielä tarkemmin pohdittu, mutta ainakin yhdellä neljästä lapsesta on kiinnostusta metsätalouteen. Vapaa-ajalla häntä työllistävät muun muassa Keski-Suomen Osuuspankin edustajisto, Kennelpiirin hallitus, Lions-toiminta sekä Sumiaisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan tehtävät. ti-niminen yritys, joka hakettaa Sumergian hankkimat puut. ”Aloittaessa tuntui, että sata metsähehtaaria tarjoaa itselle toimeentulon, mutta enää se ei riitä. tä, kun Tiusanen yhdessä Pirkko-vaimonsa kanssa sai Halttusen kantatilan omistukseensa, tulee ensi vuonna kuluneeksi kolmekymmentä vuotta. Koneenrakennusinsinöörin koulutuksen saanut mies ehti olla mukana useammassa hydrauliikka-alan yrityksessä ennen siirtymistään päätoimiseksi puuntuottajaksi vuonna 2006. Työ on itsenäistä ja välillä yksinäistä. Jos kaikki työt tekisi itse, niin nykyisellä pinta-alalla työllistäisi itsensä täysipäiväisesti.” Tiusasen mielestä puuntuottaja voi nykyään hyvin asua kaupungissa, mutta metsässä pitää viihtyä itsekseen. Hirvijahtiin ja kalallekin mies vakuuttaa ehtivänsä usein. ”Ehkä yhtymämuotoinen malli voisi olla meidän tapauksessa toimivin. ”Eilen kävimme Keiteleellä kokemassa talviverkot. Korpeen ei kannata uutta taloa rakentaa, mutta mielestäni metsäyrittäjyys ei edellytä tilalla asumista”. Viime lokakuussa Jyrki Katainen ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan muurasivat tehtaan peruskiven. Kalassa on pysytty hyvin.” n Arvot uuteen järjestykseen Matti Tiusasella on pitkä kokemus yrittäjyydestä myös metsätalouden ulkopuolelta
Metsäkeskuksen Lahden toimipisteessä tilannetta esitteli metsäneuvoja Leena Kalin. Lopputulos on se, että metsävaratietoa on tulossa verkkoon kenen tahansa saataville. ”Uudistuksen lähtökohtana on henkilötiedoista erotetun, AJASSA Metsätietoa avoimesti verkkoon Metsistä kerätyn tiedon saatavuus vapautuu, mutta metsänomistajilla ei ole syytä huoleen, Metsäkeskuksesta vakuutetaan. Tämän takaa metsätietolain uudistus, jota valmistellaan parhaillaan maaja metsätalousministeriössä. 12 MAKASIINI 3 • 2016 12 MAKASIINI 3 • 2016 4257_.indd 12 8.4.2016 19.37. Nykyisin metsää koskeva ympäristötietopyyntö pitää perustella, kun sitä kysyy Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä ja tietoa luovutetaan Metsänomistaja näkee metsänsä tietoja Metsään.fisivustolla. pelkän metsävaratiedon jakelu nykyistä vapaammin. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA JUHA TANHUA EUROOPAN UNIONI ja Suomen hallitus ovat panneet pyörät pyörimään niin, että Suomen metsistä kerätty metsätieto tulee saataville nykyistä vapaammin. Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajilla ei ole syytä huoleen, sillä henkilötietolain säädökset on otettava yhä huomioon, kun metsävaratietoja ja yhteystietoja yhdistellään. Lakimuutokseen on kaksi syytä, joista toinen on pakko. EU-säädös vaatii Ensimmäinen syy metsätietolain muutokseen on EU:n ympäristödirektiivi. Metsäkeskuksen toimistoissa kuka tahansa voi pyytää nähtäväksi kenen tahansa metsävaratiedot. Kyselijä voi kirjoittaa tiedot ylös, mutta tietoja ei voi tulostaa tai kuvata. Se nostaisi merkittävästi julkisin varoin kerätyn tiedon hyödyntämisastetta ja lisäisi uusien palvelujen tarjontaa metsänomistajille”, sanoo metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta
› Metsätiedolla tarkoitetaan kaikkea tietoa metsäalueesta, kuten mitä metsäalueella kasvaa, kuka sen omistaa ja mitä ilmoituksia tai hakemuksia metsään liittyen on tehty. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. METSÄTIETO JA METSÄVARATIETO › Suomen metsäkeskus kerää tietoa yksityisten henkilöiden tai tahojen omistamista metsistä. Metsäala on käynyt läpi suuren muutoksen. › Metsävaratietoa ovat muun muassa puuston määrä, metsäluontokohteet sekä talousmetsään liittyvät toimenpide-ehdotukset eli metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet. Millaista Tapiota tarvitaan. 13 MAKASIINI 3 • 2016 13 MAKASIINI 3 • 2016 4257_.indd 13 8.4.2016 19.37. Metsäkeskukselta voi jo nyt pyytää metsänomistajien yhteystietoja metsätaloutta koskevaan suoramarkkinointiin. ”Kannattaa muistaa, että jo nykylainsäädäntö mahdollistaa sen, että menemällä Metsäkeskuksen toimistolle voi pyytää nähtäväksi kenen tahansa metsävaratiedot”, Riissanen sanoo. Markkinointimielessä metsänomistajien yhteystietoja voi hakea esimerkiksi koneliike, joka myy mönkijöitä metsätalouskäyttöön. Tämän hetken aikataulun mukaan hallitus antaa esityksen uudesta metsätietolaista kesätai elokuussa ja lakimuutos tulee voimaan vuoden 2017 alusta. 4 Omistatko metsää. Tapion kannalta myös digitalisaatio avaa uusia ulottuvuuksia. Mitä: Harrastaa metsästystä, golfia ja jääkiekkoa. Direktiivin mukaan julkiset ympäristötiedot on kuitenkin luovutettava ilman perusteluvaatimusta, joten lakia on pakko muuttaa. Sellubisnes pelittää hyvin ja tehdasinvestoinnit tuovat puulle kysyntää. ”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsävaratiedot voisivat olla saatavilla avoimesti internetissä”, kertoo ylitarkastaja Niina Riissanen maaja metsätalousministeriöstä. Metsävaratietojen täydelliseen sähköiseen luovutukseen tulee edelleen olla metsänomistajan suostumus. 3 Miltä metsäalalla näyttää. Metsäkeskuksen tietojärjestelmissä oleva metsävaratieto on direktiivin mukaista ympäristöä kuvaavaa tietoa. Metsien kestävää ja vastuullista käyttöä edistävää Tapiota. Yhteystiedot luovutetaan perusteluita vastaan, jos metsänomistaja ei ole erikseen kieltänyt suoramarkkinointia. Esimerkkinä ovat jo nyt Paikkatietoikkuna.fi-sivustolla vapaasti näkyvät metsien valtakunnalliset inventointitulokset. Tapiolla on takanaan yli satavuotinen historia mutta kaupallisena yhtiönä se on toiminut vasta runsaan vuoden. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on osa Tapio-konsernia. Kyllä, Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Mistä: Työskennellyt aiemmin OP-ryhmän maaja metsätalousasiakasliiketoiminnasta vastaavana johtajana ja PTT:n tutkimusjohtajana. Lakiin ollaan lisäämässä muutama uusi hakuvaihtoehto, joilla palveluitaan markkinoivat voivat etsiä sopivien metsänomistajien yhteystietoja. ”Yksi vaihtoehto avoimelle metsävaratiedolle on Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun tehtävä uusi avoin osio. Ratkaisuja etsitään yhdessä metsäalan etujärjestöjen kanssa. ”Tällä hetkellä on voinut hakea esimerkiksi Kokkolassa asuvien naismetsänomistajien yhteystiedot. Mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kukaan ei enää puhu auringonlaskun alasta. Tiedot jo nyt nähtävillä Vapaasti esillä oleva metsävaratieto voisi olla niin sanottu hilatai kuvioverkko, jossa näkyy metsätietoa muttei maanomistajien yhteystietoja. 2 Millaista Tapiota nyt tarvitaan. Lisää hakuvaihtoehtoja Toinen syy metsätietolain muutokseen ovat hallitusohjelman linjaukset. Metsätyyppi henkilörekisteristä. Aion saada valmiiksi 3,5 hehtaarin suuruisen taimikonhoitourakan ennen kuin työt Tapiossa toukokuussa alkavat, mutta 13 000 taimen istuttaminen täytynee aikataulusyistä teettää osittain ammattilaisilla. Hallituksen Puu liikkeelle -kärkihankkeessa tavoitteena on metsävaratietojen tehokkaampi hyödyntäminen. › Metsävaratieto koskee vain metsän ja maapohjan ominaisuuksia, ei esimerkiksi sitä, kuka metsän omistajaa. Sikäli kyseessä on uusi alku. Käytännössä se tarkoittaa Tapiota, joka tarjoaa hyödyllisiä tuotteita ja palveluita metsätalouden toimijoille ministeriöistä metsänomistajiin kaikilla liiketoiminta-alueillaan: konsultoinnissa, tuotteistetuissa asiantuntijapalveluissa, mediassa ja metsäpuiden siementuotannossa. Tapiolla on edessään uusi alku, arvioi yhtiön vastavalittu toimitusjohtaja Panu Kallio. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA KIMMO BRANDT / COMPIC Kuka: Tapio Oy:n toimitusjohtaja Panu Kallio. Metsään.fi-sivuston metsänomistajanäkymässä voisi yhä nähdä 1 Mitä odotat työltä Tapiossa. Jatkossa voisi saada yhteystiedot Kokkolassa asuville naismetsänomistajille, joiden metsässä kasvaa esimerkiksi koivua”, Riissanen kertoo. oman metsätilansa tiedot, jotka säilyvät edelleen salaisina”, Riissanen sanoo. Riissanen korostaa, että lakimuutoksen selvittely on yhä kesken eikä poliittisia päätöksiä ole tehty
Määrä on ennätyksellisen suuri, koska tänä vuonna kausiveroilmoituslomakkeita ei enää lähetetty postitse. Puolukkaa tuli myyntiin lähes 10 miljoonaa kiloa. Parhaillaan on valmistumassa useita arviointiraportteja puutavara-asetuksesta sekä laajemmasta laittomien hakkuiden vastaisesta FLEGT-ohjelmasta. Tällöin mukaan tulee myös elintarviketuotantoon ja ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä.” Hollanti rankaisi Puutavara on laitonta, jos se on hakattu tai myyty vastoin alkuperämaansa lakeja. Ilmoituksen voi tehdä vaikka Verotili-palvelussa. Esimerkiksi laittomat hakkuut, veropetokset ja asiakirjojen väärentäminen voivat estää puutavaran tuonnin Euroopan unioniin. Puolet koko sadosta poimittiin Itä-Suomessa. Mustikkaa kerättiin myyntiin yhteensä 7,2 miljoonaa kiloa – yli miljoonan kilon parannus edellisvuoteen. AJASSA neuvoston Hollannin puheenjohtajakaudella määritellään suuntaviivat asetuksen kehittämiseksi. Kotimaassa on vältetty luomasta uutta byrokratiaa. Edellinen arvio on vuodelta 2008, jolloin 368 luontotyypistä enemmän tai vähemmän uhanalaiseksi arvioitiin noin puolet eli 188. Jos ilmoitusta ei anneta, määrätään verot maksettavaksi arvioesityksen mukaisesti. Uhanalaisuusarviointi valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Kausiveroilmoitus unohtui monelta Verohallinto on lähettänyt arvioesitykset 36 000 sellaiselle maaja metsätaloudenharjoittajalle, jotka eivät ilmoittaneet arvonlisäverollista toimintaansa helmikuun loppuun mennessä. Asetus koskee myös EU-maiden välillä käytävää puukauppaa ja EU:ssa tuotetun puun laillisuutta. Otaksun, että isoja korjausesityksiä ei ole tulossa”, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maaja metsätalousministeriöstä sanoo. Puutavara-asetus kieltää laittoman puun ja siitä jalostettujen tuotteiden tuonnin Euroopan unioniin. Mustikasta ennätyssato Viime vuonna saatiin ennätyksellinen mustikkasato ja erittäin hyvä puolukkasato. ”Mahdollisesti painotus siirtyy kestävään maankäyttöön, mikä on huomattavasti laajempi kokonaisuus. Puutavara-asetuksen pääkohde on ollut trooppinen puu. Suurin osa metsänomistajista ei kohtaa puutavara-asetusta koskaan. 14 MAKASIINI 3 • 2016 14 MAKASIINI 3 • 2016 4258_.indd 14 8.4.2016 19.37. Suomessa laittoman puun tuonnista ei ole rangaistu, mutta joitakin korjauskehotuksia on annettu. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Lakkaa kypsyi vain keskinkertaisesti, ja sienisato oli heikko, kertoo Maaseutuvirasto. Torniaisen mukaan eräät FLEGT-ohjelman toimenpiteet, kuten konfliktialueiden puun ja rahanpesun kysymykset, eivät ole edenneet. ”Kokemukset puutavara-asetuksen toimeenpanosta ovat vielä vähäisiä. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus. Alkuperän valvonta voi olla vaikeaa, koska puutavara saattaa tulla markkinoille pitkän välittäjäketjun kautta. Uhanalaisuudet uuteen arvioon Suomen luontotyyppien uhanalaisuus arvioidaan taas. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Puutavara-asetus keskittynee jatkossa enemmän maankäyttöön. Valvonta hoidetaan lähinnä metsänkäyttöilmoituksen ja puunmyyntitodistuksen kautta. Parhaat puolukkamaastot olivat Länsi-Suomen alueella. Maankäytön muutokset, esimerkiksi metsien raivaus maatalouteen, ovat keskeisiä metsäkadon aiheuttajia. Lyhyesti MIKKO HÄYRYNEN KOLME vuotta sitten voimaan tullut EU:n puutavara-asetus on otettu välitarkasteluun. EU:n paino trooppisen puun kaupassa on vähentynyt, samoin laittomien hakkuiden osuus metsäkadon aiheuttajana. Nykyään keskeisiä metsäkadon aiheuttajia ovat metsien raivaus maatalouskäyttöön sekä energian kuten palmuöljyn tuotantoon. Hollanti rankaisi maaliskuun alussa maahantuojaa, joka oli tuonut laitonta puutavaraa Kamerunista. Meneillään olevalla EU:n Laiton puu syynissä EU:n puutavara-asetus päivitetään, mutta suuria muutoksia ei odoteta. Tällä kertaa arvioitavia luontotyyppejä on 430
Väärin varustetulla kalustolla ei pehmeille maille ole mitään asiaa.” Metsätehon erikoistutkija Asko Poikela, TerveMetsä 1/2016. Tänä vuonna kuusen siemensato jää jokseenkin olemattomaksi koko maassa, ennakoi Luonnonvarakeskus (Luke). VALTTERI SKYTTÄ KUUSEN supistuviin siemenvarastoihin ei saada kahteen vuoteen juuri helpotusta. Metsäteollisuus osallistuu Luonnonvarakeskuksen hankkeeseen turvemaiden kestävän käytön kehittämiseksi. Ennätysmännyn pituus on 46,6 metriä, joten se lyö pisimmän tunnetun suomalaismännyn kuudella metrillä. W IK IM ED IA CO M M O N S SH U TT ER ST O CK IM AG ES VI SU A A LI N EN VI ES TI N TÄ TO IM IS TO S Kuusen kävyt käyvät vähiin Kuusen siemensato jää tänä ja ensi vuonna heikoksi. ”Yhdessä koivussa voi olla yli 10 000 norkkoa ja jokaisessa niistä voi arvioiden mukaan syntyä jopa viisi miljoonaa siitepölyhiukkasta.” Turun yliopiston Aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto, Suomen luonto 3/2016. Heikkojen siemensatojen vaikutukset tuntuvat pian taimituotannossa. +1,2 Kantohintojen reaalinen taso oli helmikuussa 1,2 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2015 keskimäärin. Lahopuun lisäämiseksi talousmetsissä laaditaan uusi toimintaohje. Keväällä 2018 joudutaan käyttämään joillakin alueilla metsikkösiementä, jos sadot eivät parane.” Männyntaimia runsaasti Männyn siementen osalta tilanne on kuusta parempi. Lähde: Luonnonvarakeskus 15 MAKASIINI 3 • 2016 15 MAKASIINI 3 • 2016 4258_.indd 15 8.4.2016 19.37. Hankintahinnoissa ero oli + 3,3 prosenttia. Kuusen siemeniä on odotettavissa vähän myös ensi vuonna, sillä kukinta jää heikoksi tänä keväänä. Jos omistat näillä seuduilla mäntymetsän, joka on vastikään hakattu siemenpuuaukoksi, kannattaa hymyillä. Kuusen siemensatoennuste keväälle 2016 käpyjen lukumäärään perustuen. Alkukesän 2015 kylmyys teki hallaa uusille kukka-aiheille, joiden tämän kevään kukinnoista ensi vuoden siemenet kehittyvät. Pohjois-Suomessa kylmä sää syö hyvän siemenvuoden tuomaa taimettumista, mutta Eteläja Keski-Suomessa männyntaimia pitäisi syntyä runsaasti. Männyn alustava siemensatoennuste keväälle 2017 ennustemalleihin ja pikkukäpyjen lukumäärään perustuen. Kaakkois-Suomeen, Kainuuseen ja Pohjanmaalle on tiedossa jopa runsaasti männynsiemeniä, ja muuallakin siemensato on keskinkertainen tai sitä parempi. ”Kirves on paras biodiversiteetin lisäysväline.” Professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksen tilaisuudessa 4.4. Kuusen alustava siemensatoennuste keväälle 2017ennustemalleihin ja silmuanalyyseihin perustuen. Metsäteollisuus ympäristötalkoisiin Metsäteollisuus ry käynnistää koko metsäalan yhteisen viisivuotisen ympäristöohjelman, joka koostuu joukosta tutkimusja kehityshankkeita. ”Paikan maaperässä on vettä ja ravintoaineita lähes täydellisessä suhteessa”, kertoo Andres Sepp meikäläisen Metsäkeskuksen virolaisesta vastineesta. ”Yrittäjien konekanta on parantunut. Käpyjä on runsaammin ainoastaan Lapin pohjoisosassa, Pohjanlahden saaristossa ja paikoin rannikolla. Sanottua Ennätysmänty löytyi Virosta Kaakkois-Virossa sijaitsevasta Ootsipalusta on löytynyt maailman korkein tunnettu mänty (Pinus sylvestris ), kertoo Yle-Nyheter. Siemenpuumäntyjen omistajilla on sen sijaan aihetta hymyyn. Leudot talvet ovat erotelleet jyvät akanoista. ”Tämän kevään kuusen kylvöihin riittää vielä jalostettua siemenviljelyssiementä, ensi keväänäkin kohtuullisesti. Kuusi 2017 Kuusi 2016 Lä hd e: Lu ke Kuusella lähes katovuosia, männyn siemenpuuaukoilla aihetta jopa juhlaan < 50 Siemeniä kpl/m 51–150 151–250 251–600 > 600 < 50 Siemeniä kpl/m 51–100 101–150 151–250 > 250 Mänty 2016 Mänty 2017 Männyn siemensatoennuste keväälle 2016 käpyjen lukumäärään perustuen. Nyt tarvittaisiin kaksi lämmintä kesää, sanoo taimiyhtiö Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. Mukana on myös ympäristötukimalli, joka yhdistäisi vapaaehtoisen metsiensuojelun ja puukaupan. Keväällä 2017 männyn siemensadosta odotetaan keskinkertaista tai hieman sitä heikompaa
54,24 . 38,64 . Raakapuun kantohinnat viikolla 13 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,47 . 15,30 . 55,44 . 16,64 . 47,83 . 14,55 . Uudistushakkuu 54,85 . 17,54 . ”Leimikoita olisi kohtalaisesti tarjolla, mutta tämänhetkisin hintatarjouksin kauppa ei laajalti käynnisty”, ennakoi metsäasiantuntija Mauri Säisä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta. 42,71 . 10,47 . 56,37 . laajentamassa osingonjakoaan puun myyjille. 52,87 . Harvennushakkuu 49,13 . Ensiharvennus 11,97 . 17,51 . 16,21 . 43,09 . 15,36 . 55,05 . 10,24 . 15,31 . 55,10 . Harvennushakkuu 48,20 . 36,81 . Hänen mukaansa Stora Enso hinnoittelee Varkauden uudelle viilutehtaalle hankittavan järeän kuusitukin normitukkia paremmin. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,82 . MTK:n metsäosaston kenttäjohtaja Timo Leskinen asettelee sanansa varoen, kun puhe kääntyy kantohintojen kehitykseen lähitulevaisuudessa. nousussa . Harvennushakkuu 46,74 . 18,75 . 53,29 . Harvennushakkuu Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ JUURI nyt puumarkkinat eivät viestittele nousevan biotalouden ajasta. 15,04 . Kilpailulaillisista syistä puuntuottajien etumies ei voi ennustaa tulevia hintoja, mutta toteaa: ”Viime vuosina puukauppa on kohonnut ennätystasolle toukokuussa ja alkukesästä.” Todennäköisesti niin käy tänäkin vuonna. 14,48 . ”Tärkein mäntysahatavaran Timo Karjalainen tuo kuusitukkeja vaneritehtaalle. 40,53 . 55,94 . 15,08 . 36,64 . Ensiharvennus 11,26 . Uudistushakkuu 56,70 . 15,11 . 18,08 . Uudistushakkuu 55,15 . 16,29 . 16,78 . 11,55 . 16,87 . 16,82 . 15,22 . 48,19 . 18,21 . 14,44 . 16 MAKASIINI 3 • 2016 16 MAKASIINI 3 • 2016 4259_.indd 16 8.4.2016 19.34. 16,93 . . Kevään lämmetessä ahdistukset unohtunevat. 15,14 . Ennätyksellisistä talvihakkuista huolimatta ostajat tähyilevät kelirikkoja kesäleimikoihin, joilta puu saadaan rapaisillakin keleillä jalostukseen. 17,10 . laskussa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,19 . Pylväsleimikot kiinnostavat ostajia, mutta niiden merkitys on vähäinen.” Kuusi edellä tukkikauppaan Kuusitukin suosituimmuus johtuu sahatavaran vientimarkkinoiden muutoksista. Ensiharvennus 35,78 . Samaan aikaan ensiharvennuskuidun hinta kyntää syvällä. 17,23 . Puukauppa on laiskaa eivätkä metsäyhtiöt tämänhetkisten kantohintatarjousten perusteella näytä olevan Pääskysiä odotellessa Puukauppa viriää kevään lämmetessä, jos vanhat merkit pitävät kutinsa. Puunostajien viimeaikaiset toimintatavatkaan eivät ole olleet omiaan viekoittelemaan metsänomistajia puukaupoille. 13,87 . 14,85 . Uudistushakkuu 55,12 . 17,88 . ”Mäntytukki ei ole yhtä haluttua kuin kuusi. 44,21 . 46,88 . 14,95 . 11,23 . 16,17 . 10,90 . 11,30 . Puumaksujen deadlinet paukkuvat ja tukkien mittoja vängätään ylöspäin. 15,46 . 41,43 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,19 . Viime viikolla puita ajettiin pikiteiden varsille siirretyistä varastoista. 42 . Ostajien ykkössuosikkeja ovat järeät kuusileimikot sekä kesällä harvennettavat mäntyja koivukuitupuuta antavat kohteet
Hakkuut aloitettiin tammikuun alussa ja savotta valmisSähköisen sähäkkä kauppa tui kuun lopulla. Kulu vähennettiin puukaupan ennakoista, joten työstä ei lähetetty erikseen laskua metsänomistajalle. 14,77 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 36,21 . 52,96 . Hänen mukaansa Luvialla on kelirikkoleimikoita varannossa sen verran, että korjuu saadaan käyntiin, mutta lisää tarvitaan nopeasti. Harvennettavaa oli 18 hehtaaria, josta 8 hehtaaria ensiharvennusta, loput varttuneen kasvatusmetsän harvennusta. Tämäntalvinen puukauppa sovittiin jo edellistä puukauppaa pääteltäessä. 47,3 . Harvennushakkuu 46,67 . Ensiharvennukselta puuta kertyi 370 kuutiota ja varttuneesta metsästä 860 kuutiota, josta tukkia 160 kuutiota. Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 44,83 . 42,85 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 17,23 . 15,39 . 49,07 . 39,35 . Sen jälkeen homma eteni nopeasti. 10,95 . 18,35 . 17,05 . 15,69 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 17,04 . 16,57 . Kiinan vienti on kasvanut, ja se vetää pelkästään kuusta”, selvittää Luvian sahan metsäpäällikkö Heikki Vuorinen. Ostaja tunsi kohteen hyvin, joten puukauppa tehtiin sähköisesti viime joulukuussa. 14,97 . 13,50 . 15,18 . 54,08 . 40,78 . MIKKO RIIKILÄ KESKISUOMALAISELLA metsänomistajalla on Metsä Groupin kanssa sopimus metsien hoidosta. Kuusen sahaus on viime ajat kannattanut hieman paremmin kuin männyn”, kertoo metsäpäällikkö Kari Wuolijoki. 10,18 . 14,43 . Korjuu onnistui vain talvella. Uudistushakkuu 45,62 . TALVILEIMIKON TULOS (ensiharvennusta 8 hehtaaria, varttunutta harvennusta 10 hehtaaria) Ensiharvennus Varttunut harvennus kertymä, m3 Kantohinta, €/m3 kertymä, m3 Kantohinta, €/m3 tulo, € Mäntytukki 130 44 5 720 Mäntypikkutukki 80 21 1 680 Mäntykuitu 190 10 250 16 4 000 Kuusitukki 10 45 450 Kuusikuitu 10 10 50 15 750 Koivutukki 10 34 340 Koivukuitu 160 10 290 16 4 640 Haapakuitu 10 5 40 7 280 Tulot yhteensä 3 650 € 17 860 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,85 . Ensiharvennus 34,88 . Harvennushakkuu 45,08 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Puukaupparahat metsänomistaja sai tililleen helmikuun lopulla. Puukauppatulot 21 510 € + kemeratuki (6ha x 450 €) 2 700 € ennakkoraivaus (6 ha x 300 €) 1 800 € = verotettava tulo 22 410 €. 34,46 . Ensiharvennus 13,23 . 53,81 . 41,52 . 12,11 . 17,40 . Uudistushakkuu 55,08 . Ilman aktiivista ostotyötä puu ei liikkuisi.” Wuolijoki myöntää, että tukin hintanoteeraukset ovat alentuneet parin vuoden takaisesta, mutta niin on sahatavarankin hinta. 17,67 . 15,35 . 16,83 . 54,98 . ”Kemijärvellä ja Alavudella sahaamme mäntyä. 9,84 . ”Vaikka hakkuumahdollisuuksia on runsaasti, on luontainen puuntarjonta niukkaa. Viimeiset pinot ajettiin puutavaralansseilta helmikuun puolivälissä. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,03 . Yhtiö teetti työn vuoden lopulla. 17,45 . 13,47 . 15,22 . Uudistushakkuu 54,77 . ”Sahatavaran vientihinta on laskenut suhteessa enemmän kuin kantohinnat.” 17 MAKASIINI 3 • 2016 17 MAKASIINI 3 • 2016 4259_.indd 17 8.4.2016 19.34. 12,34 . 10,81 . 50,69 . Alhainen tukkiprosentti johtui siitä, että puusto oli kasvanut pitkään ylitiheänä. 14,39 . 17,12 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,31 . 41,54 . Hän toivoo puuntarjonnan vahvistumista. Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 15,62 . Keiteleellä käytämme sekä mäntyä että kuusta. Sisä-Suomen suursahuri Keitele Timber hakee sekä mäntyettä kuusileimikoita. 15,33 . 13,36 . Vuorinen korostaa, että vaikka kuusileimikot ovat sahurien ostoslistan kärjessä, mäntyäkin kannattaa kaupaksi tarjota. 14,01 . 15,88 . markkina Pohjois-Afrikassa tökkii. Uudistushakkuu 51,14 . Osa ensiharvennettavasta alasta piti ennakkoraivata. Tiedot kerätään viikoittain. 14,89 . 44,43 . 11,28 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Harvennushakkuu 43,32
MIKKO HÄYRYNEN VUODEN ensimmäinen neljännes on ollut metsätilamarkkinoilla selvästi viime vuotta vilkkaampi, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Tosin metsämaata tilalla on ainoastaan 18 hehtaaria. Sen sijaan kuntien ja kaupunkien myyntiaktiivisuus näyttää jatkuvan. Selvä kakkonen on UPM:n Bonvesta, jonka osuus on reilu neljäsosa. Sen kohteet ovat pieniä ja hajallaan Keskija Pohjois-Suomessa. Liljeroos on huomannut, että esimerkiksi osa myyjistä sisällyttää metsämaan kehitysluokkiin virheellisesti myös kituja joutomaat. Kainuuta myydään Yli puolet tarjonnasta sijoittuu Pohjanmaan maakuntiin ja Kainuuseen. Kaupan on ollut 145 hehtaarin suuruinen tila, josta hintapyyntö on 26 500 euroa. Hukkapuu puuttuu Metsätilakauppoja tehtäessä on syytä olla tarkka. Tarjontaa on kautta maan, mutta etenkin Keminmaa, Pieksämäki ja Savonranta ovat olleet myyntilaidalla. Metsän myynti piristyi alkuvuonna Tarjontaa on nyt viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Näiden kauppojen yhteissumma oli noin 6,4 miljoonaa euroa. nuussa, sekä pinta-alalla että lukumäärällä mitaten. Hinnat näyttävät nousevan korkeiksi”, Liljeroos toteaa. Tarjontaa on viidennes viime vuotta enemmän. Maaliskuussa uusia tiloja tuli myyntiin yli sata. Lapissa myyty eniten nuoria metsiä, Etelä ja Keski-Pohjanmaallakin yllättävän paljon. Taustalla on metsäyhtiö UPM:n vetäytyminen maakunnasta – yhtiön puunjalostuslaitokset on jo myyty, nyt myydään metsiä. 18 MAKASIINI 3 • 2016 4290_.indd 18 8.4.2016 19.33. Eteläja Keski-Suomessa on myyntikohteita vähän. Noin puolet myytävien tilojen tarjonnasta on metsänhoitoyhdistystaustaisella, yksityisiä metsätiloja välittävällä Metsätilat.fi-sivustolla. Älypuhelimen karttaselain, joka näyttää tilarajat, helpottaa tilan löytämistä. Keski-Suomen kerroin yllättävän alhainen puukaupan odotuksiin nähden. Metsärahastot aktiivisia OP-Metsänomistajaja United Bankers -rahastot ostivat maaliskuussa useita suuria tiloja. Hehtaarihinnaksi tulee vain 183 euroa. Erikoisin myytävä tila on Siikalatvalla. ”Metsätiloja myydään myös pakkohuutokaupoilla. AJASSA Kauppaa käydään eniten Kainuussa. Siellä kauppojen keskikoko on selvästi pienempi kuin Kainuussa ja kauppaa tehdään pääosin yksityisten maanomistajien maista. Eniten kauppaa käydään KaiMETSÄTILAKAUPAT 1.1.– 31.3.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 7 6 106 Satakunta 9 4 125 Häme-Uusimaa 6 8 195 Etelä-Karjala 8 5 86 Kymenlaakso 4 1 12 Pirkanmaa 15 9 386 Etelä-Savo 16 11 302 21 8 108 33 3 616 33 0,81 Eja K-Pohjanmaa 44 32 745 33 8 83 19 2 453 30 0,92 Keski-Suomi 6 24 984 26 9 107 27 3 261 30 0,77 Pohjois-Savo 21 17 1 027 24 13 118 30 3 369 29 Pohjois-Karjala 37 31 1 211 29 11 109 34 3 250 30 Kainuu 79 59 5 455 14 6 100 23 2 152 21 Pohjois-Pohjanmaa 75 44 1 907 26 6 76 21 1 681 22 0,88 Lappi 28 25 1 251 35 9 57 13 996 17 0,78 Koko maa 355 276 13 792 Lisäys maaliskuussa 109 79 4 624 *Toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Tilakauppa ottaa vauhtia, kun lumet sulavat. Omistajaa on vaihtanut lähes 60 tilaa ja 5 500 hehtaaria. Kakkosena tulee PohjoisPohjanmaa. Metsähallitus on vähentänyt maanmyyntejään. Liljeroosin seurannassa on nyt yhteensä 355 myyntiin laitettua metsätilaa. Hukkapuustolla tarkoitetaan kuitupuumittaa pienempää puustoa, elävää tai kuollutta, joka relaskooppiarvioinnissa vääjäämättä tulee laskettua mukaan. Yleistä on myös se, että ilmoitetusta kokonaispuuston määrästä puuttuu hukkapuun eli myyntikelvottoman puuston osuus. Myyjänä oli useimmiten UPM, mutta ostettujen joukossa oli useita yksityistilojakin eri puolilta Väli-Suomea. Omistajaa on vaihtanut lähes 14 000 hehtaaria. Kauppoja on allekirjoitettu 276 kappaletta eli 55 enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Nuorissa kasvatusmetsissä hukkapuuston osuus saattaa olla kymmenenkin prosenttia
Omistajuus kuuluu kaikille. TOISET NÄKEVÄT TÄSSÄ metsää ME NÄEMME JATKUVAA tuottoa Taaleri Metsä on pääomarahasto, joka sijoittaa metsiin. Löydä oma tapasi: taaleri.com Taaleri Varainhoito Oy, Kluuvikatu 3, 00100 Helsinki, Y-tunnus 2080113-9 4260_.indd 19 7.4.2016 17.04. Tällä hetkellä omistuksessamme on 22 000 hehtaaria metsää. Sijoittajana sinun ei tarvitse huolehtia mistään, me pidämme huolen metsänhoidosta, puunmyynnistä ja oikea-aikaisesta hakkuusta
Ohjaukseen reagoivat BI-LED-ajovalot, lämmitetyt ohjauspyörä, takaistuimet sekä sähkösäätöinen kuljettajanistuin*… Uudistuneessa Foresterissa on paljon mihin ihastua, kuten laadukkaat materiaalit ja uusi design. 33.567,74 € Autoveroton hinta alk. 4286_.indd 20 7.4.2016 17.07. Kulutus 6,9 l/100 km (EU-yhd.) CO 2 -päästöt 160 g/km. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. * Vakiona XS-mallista lähtien. Toimituskulut 600 €. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Testaa koeajolla! Subaru Suomi SUBARU FORESTER Hinnat alk. Ennallaan ovat legendaarinen symmetrinen neliveto, jämäkkä ajettavuus myös moottoritienopeuksissa sekä boxer-moottorin muhkea vääntö. Kokonaishinta 33.567,74 €. Arvioitu autovero 8.692,74 €. Kuvan auto erikoisvarustein. OHJAUKSEEN REAGOIVAT BI-LED-AJOVALOT TAKAISTUINTEN JA OHJAUSPYÖRÄN LÄMMITYS NYT! Laakkonen ESPOO SUOMENOJA Myynti 010 214 7642 Laakkonen HERTTONIEMI Myynti 010 214 8120 Laakkonen JOENSUU Myynti 010 309 2332 Laakkonen JYVÄSKYLÄ Myynti 010 214 8488 Laakkonen KOUVOLA Myynti 010 217 0542 Laakkonen LAHTI Myynti 010 214 7406 Laakkonen PORVOO Myynti 010 214 7014 Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. 24.275,00 €. subaru_finland UUDISTUNUT FORESTER KIRKKAAMMIN SILMIN. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance
Voisiko katselun rajata (tai onko jo rajattu) niin, että metsänomistaja voisi antaa tietoon pääsyn niille ammattilaisille, joille haluaa?” A. Sain nimittäin Metsäkeskukselta monikymmensivuisen nipun karttoja, joihin oli merkitty kuvioittain hoitotoimenpiteitä ja hakkuutarpeita. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Tämä kulottaja oli niin innokas että aloitti, kun maa oli vielä osittain lumen peitossa. Ja kaikesta päätellen kiinnostaa.” JEES H-VALTA ”Jos metsävaratiedot haluttaisiin saada ajan tasalle, pitäisi metsänomistajille maksaa palkkio omien tietojen päivittämisestä.” PUUN TAKAA ”Eipä muustakaan varallisuudesta jaeta kovin tarkkaa tietoa, ellei sitä ole todella paljon tai se ole yritystoimintaan kuuluvaa.” KUUSESSA OLLAAN ”Maattomathan ovat eniten kiinnostuneita, ainakin pienissä yhteisöissä. 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 32 % 68 % Kyllä Ei Va st aa jia 17 1 21 MAKASIINI 3 • 2016 21 MAKASIINI 3 • 2016 4262_.indd 21 7.4.2016 17.41. Olipa metsät naapureiden tiedossa tai ei, niin ainakin kuvitellaan jos ei tiedetä.” HARRASTELIJA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. ”On täysin käsittämätöntä, että metsävaratietoja pitäisi pitää piilossa. Tiedoista yli puolet on virheellisiä.” KOIVUNKAATAJA ”Annan luvan ja tulen vaikka esittelemään, jos jotakuta kiinnostaa. www.metsonpolku.fi Seuraa, miten kemeravarojen käyttö edistyy vuoden mittaan. Minä toivotan kaikki alasta kiinnostuneet tahot milloin vain tutustumaan metsiini.” POTIFAR ”Tärkeimmät luvut voi julkaista sanomalehdessä ilmaisilmoituksella, jos on tarvetta.” PUUKI ”Yhtäältä perisuomalainen kateus, toisaalta käyttörajoitusten pelko estävät julkistamisen. Uusi kysymys: Oletko käyttänyt Metsään.fi-palvelua. Toisaalta, passiivinen metsänomistaja melko varmasti pysyisi passiivisena.” BURL ”En kyllä tunnista mitään etua siitä, että joku ulkopuolinen saisi luvan katsella meidän metsävaratietoja.” TIMPPA ”Mistä ne ostomiehet tietää, kenelle pitäisi soittaa ja kenellä passiivisella olisi kiireellistä hakattavaa, jos näitä ei avata?” AMMATTI RAIVOOJA ”Taidanpa pantata ’tiedot’. www.metsakeskus.fi/kemera-varaseuranta Jakaa vai pantata. Metsävaratietojen julkisuus jakoi mielipiteet verkossa. JALKANEN ”Jalkasen esittämä ajatus rajoitetusta tiedonjulkistamisesta on hyvä. VERKOSSA Gallup Aiotko istuttaa taimia tänä keväänä. yle.fi/aihe/miljoona-linnunponttoa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson sivut uudistuivat. Etuna on, että leviämisen vaara on erittäin pieni, kun lumi rajoittaa monin paikoin tulta.” LISBETTI KULOTTAJA AJOISSA ASIALLA Osallistu Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan ja rekisteröi oma pönttösi
TAIMIKON TARINA 22 MAKASIINI 3 • 2016 22 MAKASIINI 3 • 2016 4224_.indd 22 7.4.2016 17.51. Seuraavassa selviää, mitä kolmelle aiemmin esitellylle taimikolle on vuosien varrella tapahtunut. TEEMA: UUSI METSÄ Olemme esitelleet Metsälehdessä keväisin metsänomistajien uudistamisponnisteluja: on käyty istutustyömailla, selostettu uudistusmenetelmiä ja kuultu omistajien kokemuksia ja toiveita
23 MAKASIINI 3 • 2016 23 MAKASIINI 3 • 2016 4224_.indd 23 7.4.2016 17.51. TAIMIKON TARINA Juhani Hännisen vuonna 2000 avojuuritaimilla istuttama kuusikko on varttunut vauhdilla. Puut täyttävät monin paikoin jo kuitupuun mitat
TEEMA: UUSI METSÄ 24 MAKASIINI 3 • 2016 4224_.indd 24 7.4.2016 17.51
Nykyään Hänniset ovat käytännön sanelemana siirtyneet käyttämään kennotaimia avojuuristen sijaan. Viime kesänä he istuttivat yhteensä 10 000 kuusentainta. 25 MAKASIINI 3 • 2016 4224_.indd 25 7.4.2016 17.51. ”Istutimme Annen kanssa laikkuihin seuraavana keväänä 2 000 avojuurista kuusentainta hehtaarille. Jutussa Juhani Hänninen vannoi kaivurilaikutuksen ja paljasjuuristen kuusentaimien nimiin, koska uudistamisvaiheessa säästetyt markat ja hikipisarat voivat koitua rehevillä mailla taimikon kohtaloksi. Hännisten vuonna 2000 perustama taimikko kuitenkin osoittaa, että isäntäparin menetelmät ovat toimineet. Nyt kun eletään vuotta 2016, käytöstä ovat poistuneet niin markka kuin avojuuriset taimet. ”Pieni kennotaimi vaatii laadukkaan ja ilmavan mättään, jotta se lähtee hyvin kasvuun. Hakkuun jälkeen kuvio laikutettiin kaivurilla. Senkin olemme huomanneet, että taimien laadussa on merkittäviä eroja esimerkiksi tykkylumen keston suhteen. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Juhani Hännisen istutusurakasta kerrottiin vuonna 1999. Karumpiin kohtiin kylvimme lisäksi hieman männynsiementä.” Taimien istuttaminen kuokalla oli työlästä, mutta se kannatti. Halvin ei aina ole paras.” Kuusikko kuustoistavuotias Anne ja Juhani Hännisen vuonna 2000 istuttama taimikko on venynyt jo yli kahdeksan metrin mittaan. ”Avojuurikuusi on ihan varma ratkaisu. Hänniset olivat huomanneet, että rehevilläkin mailla tuolloin yleisesti käytetty äestys ei aina tuottanut toivottua tulosta uudistamisessa. Parhailta paikoilta puuta kertyi yli 400 kuutiota hehtaarilta, mikä on näille pohjoisen Keski-Suomen kasvupaikoille hyvin”, Juhani Hänninen muistelee. Avojuuritaimi ei vaadi heinäystä Vuonna 1999 Hännisten metsään tehtiin kolmen hehtaarin laajuinen päätehakkuu. Vankat taimet lähtivät hyvin kasvuun, eikä niitä tarvinnut käydä heinäämässä, vaikka alue on rehevyydeltään paikoin lehtomaista kangasta”, Hänninen kertoo. ”Kuviolla oli hyvä tukkimetsä. Anne ja Juhani Hännisen elämisen markat” otsikoi Metsälehti karstulalaisesta metsänomistajapariskunnasta kertovan juttunsa kuumana kesänä 1999
Luontaisesti metsään on tullut myös koivua. TEEMA: UUSI METSÄ Hirvet riesana männiköissä Vuonna 2004 Hänniset tekivät taimikkoonsa ensimmäisen varhaisperkauksen ja vuonna 2008 alue käytiin raivaussahan kanssa läpi toistamiseen. Suurimmat kuuset täyttävät helposti kuitupuun mitat, männyt ovat hieman pienempiä. ”Mutta sitä en usko, että kasvava puunkäyttö tulisi näkymään parempina kuitupuun hintoina. Keittiö retkellä tarjoaa monipuolisen valikoiman eväsvaihtoehtoja, joita voi esivalmistella ennen retkelle lähtöä ja viimeistellä ruokailupaikalla. Hinta 34 € Suomen matelijat ja sammakkoeläimet Antti Koli Kirja on selkeä opas matelijoiden ja sammakkoeläinten Suomessa esiintyviin lajeihin, niiden tunnistamiseen ja elämäntapoihin. Havainnolliset ja näyttävät valokuvat tekevät lajien tunnistamisesta helppoa. ” Hirvet ovat katkoneet ja syöneet mäntyjä tälläkin kuviolla. Niiden vuoksi olemme joutuneet täydennysistuttamaan monia alueita ja viljelemään kuusta puolukkatyypin maalle”, itsekin hirvenmetsästystä harrastava Hänninen harmittelee. Karkote toimi kolmen vuoden ajan, kun sitä levitti joka syksy uudestaan. Laatimalla pihapiiriisi selkeät perusrakenteet ja valitsemalla oikeat kasvit voit päästää puutarhan asettumaan mökkipihaasi sekä nauttia vapaa-ajan ympäristöstäsi rauhasta ja kauneudesta vähällä vaivalla. Sen jälkeen hirvet tottuvat siihen, eikä tehoa enää ole.” Kuitupuusta ylitarjontaa Vajaan kymmenen vuoden kuluttua taimikossa päästäneen tekemään ensiharvennus. Hinta 42 € Metsäkasvit pelikortit Korttipakan valokuvissa esitellään metsiemme kasveja. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Se on metsätalousyrittäjän kannalta iso ongelma, sillä meilläkin on talvikorjuuta vaativia turvemaakohteita paljon.” Jatkossa kuitupuun kysynnän voisi olettaa paranevan, sillä Hännisten metsistä matkaa Äänekoskella ensi vuonna käynnistyvän uuden jättimäisen sellukattilan juurelle kertyy 55 kilometriä. Lisäksi harvennustukin laatuvaatimukset näyttävät kiristyvän jatkuvasti, koska lyhyitä mittoja ei hyödynnetä”, Hänninen toteaa. Kirjan noin kolmensadan lajin tunnistamista helpottavat laadukkaat valokuvat. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Seuraava toimenpide on ennakkoraivaus noin viiden vuoden kuluttua. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. ”Ennen harvennusta kuvio on vielä ennakkoraivattava tarvittavin osin”, Juhani Hänninen arvioi. Kevään uutuudet Kaunis mökkipiha Taina Koivunen ja Elina Regårdh Haluaisitko kesämökkisi pihan olevan kaunis, luonnollinen ja helppohoitoinen. Hinta 7,50 € Keittiö retkellä Sami ja Kasper Garam Retkieväiden ei tarvitse olla pelkkää makkaraa ja voileipiä. Hinta 34 € Metsäkasvio Henry Väre ja Jukka Laine Kirja esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. ”Avojuurikuusi on ihan varma ratkaisu.” Hännisten kuusikko on raivattu kahteen otteeseen. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Yleensä männyt saavat tuta hirven turpavärkin taimien yltäessä reilun metrin mittaan. Kaunis mökkipiha opastaa monimuotoisen ja maisemaan sopivan pihapiirin luomisessa. Näiden ruokien valmistaminen ei jää kiinni ainakaan keittotaidosta, raaka-aineen saatavuudesta tai valmistusvälineiden hankaluudesta – ja silti ruuissa on oma koukkunsa ja ideansa kullekin retkelle. ”Puiden suojaamiseen olemme kokeilleet hajusaippuoita ja hirvikarkotteita. Vuonna 1999 Alatalon tilan isäntä ennakoi Metsälehden haastattelussa, että ”kuitupuun hinta laskee vielä merkittävästi”. Nyt kuudentoista vuoden ikään ehtinyt taimikko huitelee noin kahdeksan metrin valtapituudessa. Hinta 34 € 26 MAKASIINI 3 • 2016 4224_.indd 26 7.4.2016 17.51. Korteissa on lajien suomen-, ruotsinja englanninkielinen sekä tieteellinen nimi. Uudistusja taimikonhoitotöihin käytetyistä kuluista ensiharvennuksella kuitataan vasta murto-osa. ”Etenkin talviharvennusleimikoita on vaikea saada kaupaksi. Mukana on tietoa näiden herpeiksi kutsuttujen lajien biologiasta ja tarkkailemisesta. Pelaamalla kasvit on helppo oppia tunnistamaan. Ennustus on ollut vahvasti oikean suuntainen, sillä kuitupuun reaalihinta on luisunut jatkuvasti alaspäin
Pelaamalla kasvit on helppo oppia tunnistamaan. Kevään uutuudet Kaunis mökkipiha Taina Koivunen ja Elina Regårdh Haluaisitko kesämökkisi pihan olevan kaunis, luonnollinen ja helppohoitoinen. Kaunis mökkipiha opastaa monimuotoisen ja maisemaan sopivan pihapiirin luomisessa. Hinta 34 € 4224_.indd 27 7.4.2016 17.51. Näiden ruokien valmistaminen ei jää kiinni ainakaan keittotaidosta, raaka-aineen saatavuudesta tai valmistusvälineiden hankaluudesta – ja silti ruuissa on oma koukkunsa ja ideansa kullekin retkelle. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Havainnolliset ja näyttävät valokuvat tekevät lajien tunnistamisesta helppoa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Mukana on tietoa näiden herpeiksi kutsuttujen lajien biologiasta ja tarkkailemisesta. Kirjan noin kolmensadan lajin tunnistamista helpottavat laadukkaat valokuvat. Hinta 7,50 € Keittiö retkellä Sami ja Kasper Garam Retkieväiden ei tarvitse olla pelkkää makkaraa ja voileipiä. Korteissa on lajien suomen-, ruotsinja englanninkielinen sekä tieteellinen nimi. Hinta 34 € Suomen matelijat ja sammakkoeläimet Antti Koli Kirja on selkeä opas matelijoiden ja sammakkoeläinten Suomessa esiintyviin lajeihin, niiden tunnistamiseen ja elämäntapoihin. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Keittiö retkellä tarjoaa monipuolisen valikoiman eväsvaihtoehtoja, joita voi esivalmistella ennen retkelle lähtöä ja viimeistellä ruokailupaikalla. Hinta 42 € Metsäkasvit pelikortit Korttipakan valokuvissa esitellään metsiemme kasveja. Hinta 34 € Metsäkasvio Henry Väre ja Jukka Laine Kirja esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. Laatimalla pihapiiriisi selkeät perusrakenteet ja valitsemalla oikeat kasvit voit päästää puutarhan asettumaan mökkipihaasi sekä nauttia vapaa-ajan ympäristöstäsi rauhasta ja kauneudesta vähällä vaivalla
Kuuset ovat pituudeltaan parista metristä ylöspäin. TEEMA: UUSI METSÄ Viime kesänä kuusentaimikko oli 12-vuotias. Lehtipuut kasvavat nopeammin, joten edessä on raivaus eli myöhempi taimikonhoito. 28 MAKASIINI 3 • 2016 4224_.indd 28 7.4.2016 17.51
29 MAKASIINI 3 • 2016 4224_.indd 29 7.4.2016 17.51. Hänelle onkin selvää, ettei metsäomistus ole pelkkä kultakaivos. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ läs ja kesti kuusi päivää, reilun kymmenen vuoden takainen päiväkirja kertoo mukavasta puuhailusta keväisessä luonnossa. Sipilän metsät ovat tällä hetkellä pääasiassa taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. ”Kuuset lähtivät hyvin kasvuun, mutta tein alueelle seuraavana vuonna täydennysistutuksia myyrätuhojen vuoksi. ”Taivas oli joinain päivinä täynnä hanhia”, Sipilä muistelee. Riitta Sipilän istutuspäiväkirja julkaistiin vuonna 2004. Sipilän ja Juvakan istutusurakan kuvaus oli tuore kertomus siitä, miten tavallinen metsänomistaja onnistuu saamaan uuden puusukupolven kasvuun. Hänelle on kert ynyt 2000-luvulla reilusti istutuskokemusta. Puunmyyntituloista menevien verojen jälkeen on muistettava, että kaadettu metsä pitää saada uudistettua ja taimisekä raivauskulut katettua. Kaadettujen tai kaatuneiden puiden tilalla Sipilä kertoo istuttaneensa yhteensä noin parisenkymmentä tuhatta tainta. Seuraava toimenpide nyt 13-vuotiaassa taimikossa on perusteellinen taimikonhoito. V uonna 2003 metsänomistaja Riitta Sipilä istutti ystävänsä Marjatta Juvakan kanssa yli 4 300 kuusentainta itäsuomalaiselle hakkuuaukealle. ”Älä raada, tee rauhassa, nauti työstä, varaa aikaa, aseta järkevät istutustavoitteet ja tee hyvät eväät”, Sipilä neuvoo. ”Naismetsänomistajuus nosti silloin päätään. Tänä keväänä taimia istuttavien kannattaa kokeilla, vieläkö luonnon merkit ovat samoja kuin 2000-luvun alussa. ”Täällä on avokallioita ja jyrkänteitä. Luonto, vuodenaikojen seuraaminen ja linnut ovat tärkeä osa metsänomistamista. Taimikko on myös kerran raivattu”, Riitta Sipilä kertoo. Sipilän metsät sijaitsevat mäkisessä maastossa, ja myrskyt ovat kaataneet puita rinnemetsistä. 73-vuotias Sipilä ei aio enää käyttää raivaussahaa, mutta muutama vuosi sitten istutetuissa taimikoissa riittää yhä kevyempää heinäystyötä kuusentaimien ympärillä. Parikkalassa sijaitsevalla kahden ja puolen hehtaarin uudistusalalla kasvaa nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin, reilusti yli naisentai miehenmittainen taimikko. Kirjanpainaja on vieraillut myös ja kuivattanut kuusia, joita alueen puut pääasiassa ovat. Parivaljakon urakasta kirjoittama päiväkirja julkaistiin seuraavana keväänä Metsälehti Makasiinissa. Silloin Sipilä ja Juvakka havaitsivat, että jos käki kukkuu aamulla, päivällä ei sada. Menetelmä ja yhteistyö toimivat niin hyvin, että parivaljakko on istuttanut yhdessä useampia alueita. Nautinto tiivistyy eväiden syöntiin ja kahvitaukoihin, jolloin on aikaa tarkkailla ympäröivää luontoa. Sipilä kulki edellä istutusputken kanssa asettamassa taimet, Juvakka tiivisti maan niiden ympärillä sekä toi uusia taimia. Taivas täynnä hanhia Vaikka istutusurakka oli työRaivauksen tarpeessa Riitta Sipilällä on riittänyt 2000-luvulla metsätöitä. Taimikon varhaishoidosta huolimatta lehtipuut ovat nousseet hyväkuntoisten kuusten kilpailijoiksi. Taimien kantaminen on kovaa työtä, kun edessä on puolen kilometrin rinne.” Taimien kantamisessa istutuspaikoille Sipilä on saanut apua neljältä lapseltaan silloin, kun he ovat muualta Suomesta ehtineet Parikkalaan. Nähtävää riitti, sillä kevät on muuttolintujen aikaa. Siihen kiinnitettiin huomiota ja järjestettiin muun muassa naisten metsänhoitopäiviä”, Sipilä kertoo. Hän on istuttanut päätehakkuissa ja luonnontuhoissa kaatuneiden puiden tilalla parikymmentä tuhatta tainta. Käki kertoo sään 2000-luvun alussa oli hieman harvinaisempaa nähdä nainen perinteisissä metsämiehen puuhissa kuin nykyään. Tee rauhassa ja nauti Kuusia istuttaessa Sipilän ja Juvakan tavoite oli saada taimet maahan, mutta ei otsa kurtussa
Järeä mätästys Myrskyrannat istuttivat vuonna 1989 pelloilleen rauduskoivuja. Toisaalta perhe oli päättänyt vaihtaa pienviljelyn enemmän lupauksia antavaan koneurakointiin. Pääosin ne ovat kasvaneet hyvin – parhaat tyvet ovat läpimitaltaan yli parikymmensenttisiä – mutta rungot ovat lyhyitä sekä levottoman mutkaisia ja oksikkaita. Sen jälkeen metsitysala pieneni, koska viljelijöiden tulot muodostuivat paljolti pinta-alaperusteisista tuista. Istutuksen ja materiaalikustannusten lisäksi maataloustuotannosta luopuville maksettiin tuhansien markkojen palkkiot metsityksen jälkeisinä vuosina. Tukkia niistä ei juuri saada. Vuosien 1945 ja 1995 välisenä aikana sekä peltojen metsitystä että metsien raivaamista pelloksi on tuettu valtion varoin, ajoittain molempia tukia on maksettu samaan aikaankin. Satakunnassa menetelmä oli siihen aikaan arkirutiinia, ensimmäiset mätästykset tehtiin jo 1970-luvun puolella. Polttopuuta varmasti otamme tästä jatkossa”, kaavailee Tarja Kotiranta. Ponnisteluista huolimatta koivut eivät ole menestyneet kovinkaan mallikkaasti. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ PELTOJEN metsitys oli 1980ja 1990-lukujen vaihteessa vilkkaimmillaan ja tahti kiihtyi, mitä lähemmäs Suomen EU-jäsenyys tuli. Vuonna 2000 Tarja ja Ari Kotiranta ostivat tilan talouskeskuksen ja noin viisi hehtaaria talon lähimetsää. Ajatusta vanhojen viljelymaiden metsittämisestä ei ollut ihan helppo sulattaa. Peltoja metsälle ja metsää pelloksi Koivujen istutuksesta pellolle kerrottiin vuonna 1989. Ojamaat kauhottiin isoiksi mättäiksi peltosaroille. ”Emme ole tehneet koivikolle mitään. Loput metsitetystä pellosta siirtyi lähistöllä toimivalle maatalousyrittäjälle. Myös maat muokattiin esimerkillisesti. Polttopuuta tästä otetaan, omistaja Tarja Kotiranta arvelee. TEEMA: UUSI METSÄ K eväällä 1989 kävin katsomassa kuinka Myrskyrannan viljelijäperhe metsitti edellisten sukupolvien raivaamia peltoja Siikaisten Otamolla. Valtaosa istutetuista koivuista on yhä elossa. Nyt ne luovat vihannan metsänreunan pihapiirille. Sieltä saatiin myyntipuutakin”, Kotiranta kertoo. Osalle Kotirantojen omistuksessa olevista pelloista istutettiin mäntyjä. Tila vaihtoi 1990-luvulla omistajaa pariinkin kertaan ja paikat menivät hunningolle. Tunnelma oli hieman ristiriitainen. Toisen maailmasodan ja EU-jäsenyyden välisenä aikana peltoja metsitettiin ja metsiä raivattiin pelloksi suunnilleen yhtä suuri määrä. Työ tehtiin parhaan opin mukaan. Heillä on riittänyt roppakaupalla töitä talon ja pihapiirin kunnostamisessa, mutta pihapiiri on nyt siisti ja viihtyisä. n Ei tullut tukkia Parhaiden oppien mukaan istutetut koivut ovat viihtyneet suopellossa kehnosti. Maaperä on erittäin rehevää, suoperäistä ja lähteistä. 30 MAKASIINI 3 • 2016 4224_.indd 30 7.4.2016 17.51. Peltoalue ojitettiin järeästi: veto-ojat ovat yhä niin syviä, ettei niitä ihan huvikseen ylitä. Ne ovat kasvaneet vinhaan tahtiin mutta ovat aika oksikkaita. Ankarasta muokkauksesta huolimatta koivut eivät siellä ole olleet kotikentällään. EU-jäsenyyden aikana metsiä on jälleen raivattu pelloiksi tuhansia hehtaareita, koska suuret karjatilat tarvitsevat runsaasti peltomaata lannan levittämiseen ja tietysti myös rehun tuotantoon. Sitten tapahtui kaikenlaista. Ja tulostakin tuli. Kaupassa Kotirantojen omistukseen siirtyi muutama hehtaari Myrskyrantojen aikanaan metsittämiä peltoja. Ennen EU-jäsenyyden aikaa peltojen metsitystä tuettiin avokätisesti. Suunnitelmat olivat valmiina. ”Männikkö on kertaalleen harvennettu. He ovat kaivattaneet myös tekolammen ja sen rannalle on valmistumassa sauna
Vuonna 1989 istutettu rauduskoivikko on kasvanut hyvin, mutta useimmat koivut ovat huonolaatuisia. 31 MAKASIINI 3 • 2016 4224_.indd 31 7.4.2016 17.51. Kuvassa metsän nykyinen omistaja Tarja Kotiranta
Aloitetaan hakkuuehdotuksista, koska ne mainittiin ensin. Miksi Suomen metsäkeskus lähettää tällaisia laadultaan ala-arvoisia kirjeitä. Kuviolla on tukkikokoinen puusto, joka on harvennettu motolla kaksi kertaa, siinä on nyt noin 500 runkoa hehtaarilla. Olen ehkä hiukan ilkeä, mutta epäilen, että metsäkeskukselle, ja sitä kautta veronmaksajille, kalliiksi tullut Metsään.fi-palvelu ei ole saavuttanut alkuunkaan sille alun perin asetettuja tavoitteita. Voisi olettaa, että siellä on osaamista ja tietoihin voi luottaa. Vain yhdellä kuviolla ehdotus on osunut oikein. He saattavat ottaa nämä kirjeet ihan vakavasti. Neljäs kuvio, johon taimikko pitäisi perustaa, osuu jo paremmin. Niitä kirjeessä ei ehdoteta tehtäväksi. RAHAPUU 32 MAKASIINI 3 • 2016 32 MAKASIINI 3 • 2016 4263_.indd 32 7.4.2016 17.23. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Kaksi viereistä harvennushakkuuseen ehdotettua kuviota on istutettu männylle 36 vuotta sitten. Myös niitä, jotka tekevät työnsä hyvin. Yhdellä kuvioista on noin 75-vuotias kuusikko, jossa puuta on noin 600 kuutiometriä hehtaarilla. Se tekee metsänomistajia koskevia viranomaispäätöksiä. Se sentään piti paikkansa. Suomen metsäkeskuksen julkiset palvelut on valtion rahoittama toiminto. Se on noin puolen hehtaarin suokuvio, jolla on harvennustarve. Ongelmana on, ettei yhtäkään puunostajaa kiinnosta yksi puolen hehtaarin talviharvennuskohde. M iksi ”vaahtoan” näin paljon yhdestä ainoasta kirjeestä. tettu neljälle kuviolle. Harvennushakkuuseen ehdotetuista kuvioista isoin on istutettu koivulle 26 vuotta sitten. Toivomme, että työehdotukset ja kartat auttavat sinua metsien hoitoa koskevissa päätöksistä. Kolmannella kuviolla on todellisuudessa kaksi kuviota, jossa toisessa on reilu parimetrinen täystiheä kuusentaimikko ja toinen puolikas on muuten vastaava, mutta taimikko on vasta hieman vajaa metrin mittainen. Niistä kolme on aivan liian pienikokoisia ensiharvennukseen. Minä osaan nakata ne suoraan paperinkeräykseen. N eljälle kuviolle on ehdotettu ensiharvennusta. Kirje koski yhtä tilaa, jossa toimenpiteitä ehdotettiin kahdelletoista kuviolle. Se on surullista, koska se leimaa koko organisaatiota. Mutta osa kartalle merkittyä uudistusalaa on aivan tavallista varttunutta noin 50-vuotiasta kuusikkoa. Ne on harvennettu motolla kaksi kertaa ja niissä on nyt noin 650 runkoa hehtaarilla. Samassa kirjeessä todetaan, että metsävaratiedon kerääminen on taimikoiden osalta vielä osittain kesken, joten hoitotyöehdotus saattaa puuttua joiltakin kuviolta. Missään tapauksessa kuviota ei saa enää harventaa. Yhdellä kuviolla ensiharvennuksen voisi tehdä, mutta silläkään ei ole harvennustarvetta muutamaan vuoteen. Toinen bluffaa ja toinen maksaa sinisilmäisenä laskun. Tilalla on kaksi merkittävän kokoista kuviota, jossa taimikon perkauksen optimaalisin ajankohta on tulevana kesänä. Näet myös tiedot mahdollisista luontokohteista. Tulosneuvotteluissa maaja metsätalousministeriön kanssa on luvattu antaa neuvontaa ja ajantasaisia tietoja metsänomistajille. Jos tavoitteena on hyvä ja taloudellisesti kannattava metsänhoito, seuraava hakkuu on päätehakkuu. Viranomaispäätöksiä tekevän organisaation keskeisinä arvoina pitäisi O hessa on tuoretta tietoa metsästäsi. Siitä osa hakattiin alkusyksyllä aukoksi ja se pitääkin uudistaa. Valitettavasti laadultaan aivan yhtä onnettomia Suomen metsäkeskuksen julkisten palveluiden lähettämiä kirjeitä on tullut meille ennenkin. Nyt näistä ei toteutunut yksikään. Kyse ei ollut yksityisen firman markkinointikirjeestä, vaan Suomen valtion rahoittaman Suomen metsäkeskuksen kirjeestä metsätalousyrittäjälle. Ongelma on siinä, että Suomessa on myös sellaisia metsäomistajia, jotka eivät tunne metsäänsä ja metsänhoitoa kovin hyvin. Taimikon perustamista on ehdoHyvä metsänomistaja Vain yhdellä kuviolla ehdotus on osunut oikein. Karttoihin on merkitty kohteet, joille suositellaan hakkuita tai metsänhoitotöitä lähivuosien aikana. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC mielestäni olla ammattiosaaminen, luotettavuus ja korkea moraali. Toisella on noin 50-vuotias kuusikko, jossa puuta on noin 300 kuutiometriä hehtaarilla
OMA METSÄ METSÄNHOITO 16 kysymystä uudistamisesta Sivu 34 LUONNONHOITOKOULU Älä ojita turhaan Sivu 38 PIKATESTI Termoksen lämmössä Sivu 41 TUTKIMUS Juurikääpää vastaan uusilla konsteilla Sivu 42 PERINTÖMETSÄ Hallintaoikeudesta eroon Sivu 44 KYSY POIS Kannattaako pöllönpönttöjä ripustaa. Sivu 46 ALLAKKA Ryhdy puutaiteilijaksi Sivu 48 KU VA : M IK KO RI IK IL Ä 4264_.indd 33 7.4.2016 17.15
Tiiviillä savimaillakaan lehtikuusen kasvatus ei onnistu. 11 Miten paljon istutuksen hintaan vaikuttaa se, istuttaako itse vai teettääkö istutuksen ammattilaisella. Lehtikuusen kasvatuksessa kannattaakin pyrkiä siihen, ettei hakkuissa tarvitse poistaa kuitupuun kokoisia lehtikuusia. Siitä maksetaan suunnilleen saman verran kuin vanerikoivusta. Sen teho perustuu epämiellyttävään hajuun ja makuun. Lehtikuusia istutetaan hehtaarille 400–600 kappaletta ja sekapuuksi istutetaan kuusta tai koivua. Metsänhoitoyhdistys Kainuun alueella istutuksen teettäminen maksaa ilman arvonlisäveroa noin 360 euroa hehtaarilta. Rousteongelmia voi vähentää tekemällä maanmuokkauksessa matalat mättäät, jolloin taimen juuripaakku saadaan mättään sisällä olevaan humuskerrokseen. Myös lehtipuut voidaan suojata Tricolla, mutta ne tulee ruiskuttaa myös kesällä, sillä hirvet syövät lehtipuita kesälläkin. Se on nuorena nopeakasvuinen ja siitä saa nopeasti energiapuuta, mutta jo 40-vuotiaana se on usein lahovikainen. Hirvikarkotteita on markkinoilla yksi, lampaanrasvasta eristetty Trico. Routivat hienojakoiset maat tulee istuttaa keväällä, jotta taimet ehtivät juurtua hyvin ensimmäisen kasvukauden aikana. 14 Miten taimet voi suojata hirviltä. Lehtikuusen kasvatus vaatii aktiivisen metsänomistajan. Sen verran tienaa, jos istuttaa itse. Lehtikuusikuitu ei mielellään käytetä sellun valmistuksessa. 10 Olen harkinnut harmaatai tervaleppää lahon kuusikon tilalle. tää. Tämä onnistuu, kun kasvattaa lehtikuuset sekametsässä. Elukat syövät männyt, koivut ja haavat. Taimet ruiskutetaan talvella ennen lumen tuloa. Tervaleppätukki on arvokasta. A N TE RO A A LT O N EN 36 MAKASIINI 3 • 2016 4288_.indd 36 7.4.2016 18.19. Tervalepän kasvupaikkoja ovat rannat, purojen ja jokien varret, tulvamaat ja kosteat pellot. Männyn kylvöistä noin 80 prosenttia tehdään maanmuokkauksen yhteydessä koneella. Myös istutustiheyden kasvattaminen lisää tuhoilta säästyvien puiden määrää, sillä hirvien syömien taimien määrä ei nouse samassa tahdissa lisääntyneen taimimäärän kanssa. Parhaiten se kasvaa lehtomaisilla kankailla ja keskimääräistä viljavammilla tuoreilla kankailla. Hirvituhoja voi ehkäistä karkotteiden ja mekaanisten suojien avulla mutta myös taimikonhoidolla. Lehtikuusi viihtyy erityisesti rinnemailla, mutta seisovaa vettä se ei siedä. Kyseessä on jyrkkä luoteisrinne tuoreella kankaalla. Tervaleppä on kuitenkin rehevien ja kosteiden paikkojen puulaji, joten se ei välttämättä viihdy tuoreella kankaalla sijaitsevassa jyrkässä rinteessä. Lehtikuusi on kivennäismaiden puulaji. Hirvet aiheuttavat tuhoja varsinkin männyntaimikoissa, joten siellä tulee huolehtia siitä, etteivät lehtipuut kasva mäntyjä korkeammiksi. Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella istutuksen teettäminen maksaa taimimäärästä ja istutusalan maapohjasta riippuen ilman arvonlisäveroa 300–400 euroa hehtaarilta. Luonnonvarakeskus Luken tutkimusten mukaan Trico suojaa taimia tehokkaasti. Lehtikuusten annetaan järeytyä tukkipuun kokoisiksi ja harvennushakkuissa poistetaan lähinnä sekapuita. Onko lepällä kysyntää vai meneekö energiapuuksi. Harmaaleppä ei sen sijaan ole ensisijainen vaihtoehto millään kasvupaikalla. Jos haluaa saada laadukasta puuta, täytyy lehtikuusia pystykarsia ja harventaa lehtikuusikot ajallaan. Männyntaimien suojaukseen myytävät mekaaniset suojat kieTervaleppä on rehevien ja kosteiden paikkojen puulaji. Trico ruiskutetaan suojattavien taimien latvaosiin. Jos kuusikossa on runsaasti juurikäävän lahottamia puita, ei kuusen kasvatus ole enää taloudellisesti järkevää, sillä juurikääpä siirtyy vanhojen puiden juurista lähellä kasvaviin taimiin melko nopeasti. Kylvöä käytetään uudistamismenetelmänä lähinnä männyllä. Pienet erilliset kuviot ja kiviset kohteet kylvetään usein käsin. 13 Mitä voi tehdä, ettei routa nosta pieniä taimia ylös maasta. Yksi vaihtoehto on vaihtaa kuuset koivuun mahdollisista hirvi-, myyräja jänistuhoista huolimatta. Siinä tapauksessa taimet kannattaa suojata esimerkiksi runkosuojien avulla. 12 Tehdäänkö kylvöjä vielä käsin
Silloin myös harvennushakkuuta voidaan viivyttää ja jättää aikanaan tehtävässä harvennuksessa riittävästi haihduttavaa puustoa. Lietekuopat . Äestys, laikutus sekä kääntöja laikkumätästys eivät juuri kuormita vesistöjä. Myöskään laskuojia ei yleensä pidä avata. Turhien ojitusten välttäminen . Ojavesien pintavalutus Metsätalouden vesistökuormitus on suurimmillaan latvavesistöillä. Vaikka puustoa olisi runsaasti, niin esimerkiksi laaja valuma-alue korostaa ojituksen tarvetta. Hyvä alku kuorman keventämiseksi on oikein ajoitettu puunkorjuu. Haittoja voidaan vähentää laskeutusaltailla, lietekuopilla ja kaivukatkoilla. Mätästysaloilla tulisi tehdä samanlaiset vesiensuojelutoimet kuin ojitusalueillakin. Samat rajat pätevät myös ojitetuilla kivennäismailla, tiiviit savija hiesumaat pois lukien. Syvistä ojista haittaa Kuusivaltaisia, hyväkasvuisia korpisoita ei yleensä tarvitse kunnostusojittaa kiertoajan kuluessa. Päätehakkuulla tarkkana Päätehakkuu ja maanmuokkaus kuormittavat aina lähivesistöjä. LUONNONHOITOKOULU Älä ojita turhaan Tepsivintä vesien suojelua on turhien kunnostusojituksien välttäminen. Naveroja ojitusmätästys ovat sen sijaan ongelmallisia, mutta toisaalta välttämättömiä vedenvaivaamien maiden metsänviljelyaloilla. Vesistöille ihanteellista olisi kasvattaa turvemaiden metsät jatkuvasti peitteisinä joko varttuneen puuston alle syntynyttä alikasvosta hyödyksi käyttäen tai jatkuvan kasvatuksen menetelmällä Metsäntutkijat selvittävät parhaillaan, riittääkö jatkuvan kasvatuksen hakkuin käsitellyn korpikuusikon haihdutus pitämään pohjavedenpinnan alhaalla, vaikka puuston määrää alennetaan voimakkaasti. Riittävät suojakaistat . Pohjoisessa raja oli 150 kuutiota. P uun tuotannolle on ojitettu noin viisi miljoonaa hehtaaria soita ja veden vaivaamia metsämaita. Karuimmat kohteet kannattaa jättää kunnostusojittamatta. Tutkimusten mukaan se on usein mahdollista. Etelä-Suomessa puuntuotanto voi kannattaa, pohjoisessa ei. Oikea kaivuja muokkaussyvyys . Raja kulkee suopursun ja kanervan vallitsemilla varputurvekankailla. Mitä vähemmän koneet rikkovat maanpintaa, sitä vähemmän kiintoainetta hakkuualalta lähtee. Tammukkapuron tuntumassa kannattaa olla tarkkana. Tämä tarkoittaa veden virtaamat katkaisevia kaivukatkoja, lietekuoppia ja laskeutusaltaita. 120 kuutiota haihduttaa riittävästi Metsäntutkimuslaitoksen eli nykyisen Luonnonvarakeskuksen mukaan Etelä-Suomessa 120 kuution hehtaaripuusto haihduttaa niin, että pohjavesi pysyy 30–40 sentin syvyydessä eikä ojitusta tarvita. Tällöin ojia on kunnostettava, jos puuntuotantoa halutaan jatkaa. Erityisesti koivu ja myös kuusi haihduttavat mäntyä tehokkaammin, joten niillä vähäisempikin hehtaaripuusto riittänee. Hakkuutähteiden korjuu rajoittaa päätehakkuun jälkeistä ravinteiden huuhtoutumista. Laskeutusaltaat . Joskus pelkkä niskaojien avaaminen voi riittää. Kunnossa olevia ojia ei pidä varmuuden vuoksi kaivaa uudestaan. Myös kasvuisat mäntyvaltaiset turvemaiden metsät voivat selvitä ilman kiertoajan kuluessa tehtäviä ojituksia. Tämän välttämiseksi taimikonhoitoa voidaan lykätä lähemmäs 10 metrin pituusvaihetta. Ojien kaivukatkot . Todennäköisimmin kunnostusojitus joudutaan tekemään ensiharvennuksen jälkeen, jos puuston määrää alenee liiaksi. Maastosta riippuen 60–110 senttiä riittää metsäojien syvyydeksi. Tutkitut kohteet olivat mäntyvaltaisia puolukkaturvekankaita. Se onnistuu monesti ilman, että puuntuotanto taantuu. SH U TT ER ST O CK IM AG ES 38 MAKASIINI 3 • 2016 4266_.indd 38 7.4.2016 17.13. Ojitukset aiheuttavat kuitenkin kiintoaineja ravinnevalumia, jotka kuormittavat erityisesti latvavesistöjä. Hakkuukypsyyttä lähentelevät metsät kunnostusojitetaan vasta päätehakkuun jälkeen. Kantoja ei kuitenkaan pidä nostaa vesistöjen tuntumassa tai pohjavesialueilla. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ Kunnostusojituksen vesiensuojelukeinoja: . Periaatteessa vanhat ojitusalueet pitäisi kiireesti kunnostusojittaa. Karut turvemaat voi jättää soistumaan, kun niiltä on korjattu ainespuut. Ojat kaivetaan tyypillisesti liian syviksi, mikä vaikeuttaa alueella liikkumista ja pintavalutuskenttien käyttöä. Myös rahkasammalen yleistyminen on merkki uudelleen alkaneesta soistumisesta. Silti tehokkainta vesien suojelua on turhien ojitusten tekemättä jättäminen
Jatkossa pureudumme seuraaviin aiheisiin: Makasiini 4: Suojavyöhykkeiden käsittely Makasiini 5: Lahopuut Makasiini 6: Riistametsänhoito Makasiini 7: Karut suot Makasiini 8: Luontokohteiden tunnistaminen Osa 3 Kunnostus ojitusTurvemaiden päätehakkuut ja ojitusmätästys kuormittavat vesistöjä rankasti. KU VA : M IK KO RI IK IL Ä 39 MAKASIINI 3 • 2016 4266_.indd 39 7.4.2016 17.13. Tämän vuoksi ojiin on tehtävä kaivukatkoja, lietekuoppia ja laskeutusaltaita. Metsälehti Makasiinin talousmetsien luonnonhoitoa esittelevä sarja jatkuu koko vuoden
4267_.indd 40 7.4.2016 17.19
Airamin termoksessa vesi oli kuuden tunnin jälkeen noin 75 asteen lämpöistä, Asaklittin termoksessa kahdeksan tunnin jälkeen noin 69 asteen lämpöistä ja Primuksen termoksessa seitsemän tunnin jälkeen noin 57 asteen lämpöistä. PRIMUS + väri + yksinkertainen rakenne lämmönpitävyys PIKATESTI Hinta ei välttämättä kerro, miten hyvin ruokatermos pitää keiton lämpimänä. Sisäkorkissa on aukko ruokien ja juomien kaatamiseen. Muutoin annostelu sujui kaikista termoksista. Veden lämpötila mitattiin elektronisella paistomittarilla Airamin termoksesta kuuden, Asaklittin termoksesta kahdeksan ja Primuksen termoksesta seitsemän tunnin kuluttua. Suljetut termokset laitettiin neliasteiseen jääkaappiin. Asaklittin kannesta löytyy pieni lautanen. Mukaan metsään otettiin ylimääräinen lusikka makkaranja perunanpalojen kalasteluun termoksista. Lämmintä kuppiin TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT HEIKKI HURME 1. Molemmissa termoksissa on kantokahvat. Metsälehti testasi kolmen eri valmistajan ruokatermokset: Airamin, Asaklittin ja Primuksen. Annostelu sujuu Metsäretkeä varten tehty makkarakeitto oli helppo laittaa kaikkiin termoksiin. Primuksen termoksen ulkomuoto on pelkistetympi. Pienestä koostaan huolimatta niiltä voi tarvittaessa syödä. Termoksia esilämmitettiin hanakuumalla vedellä viisi minuuttia, jonka jälkeen ne täytettiin kiehuvalla vedellä. Termoksia täyttäessäni tosin oivalsin, että sosekeitto olisi ollut parempi vaihtoehto. Asaklittin ruokatermoksen tuoteseloste lupaa ruuan pysyvän lämpimänä kahdeksan tuntia, Primuksen kertoo ruuan olevan seitsemän tunnin jälkeen 70 asteen lämpöistä. Termokset testattiin Airamin ohjeiden mukaan. AIRAM + lämmönpitävyys + kantokahva + ulkokannen sisällä pieni lautanen sisäkorkki hankala kiertää kiinni 3. Lieriön muotoinen termos suljetaan leveällä kierrekorkilla. 41 MAKASIINI 3 • 2016 4268_.indd 41 7.4.2016 17.58. ASAKLITT + lämmönpitävyys + ulkokannen sisällä pieni lautanen kantokahvasta ei saa kunnon otetta 2. Ulkomuodoltaan Airamin ja Asaklittin termokset ovat pitkälti samanlaiset. Airamin ja Asaklittin termoksien ulkokansista löytyvät lautaset yllättivät myönteisesti. Vertailussa eroja Airamin ruokatermoksen tuoteseloste kehottaa testaamaan termoksen ennen käyttöä. Jos esilämmitettyyn termokseen kaadettu kiehuva vesi on kuuden tunnin kuluttua yli 70 asteen lämpöistä, on termos kunnossa. Airamin ja Asaklittin termokset lunastivat kotitestauksessa lupauksensa, Primuksen ei. 1. Primuksen termos taas on sen verran pieni, että siitä voi melkein syödä suoraan. 3. L ämmin ruoka kruunaa metsässä vietetyn päivän. 2. Molemmat suljetaan kierrettävällä sisäkorkilla, ja päälle laitetaan kuppimainen ulkokansi. Airamin litran vetoinen ruokatermos maksoi Anttilassa 24,99 euroa, Asaklittin 0,8 litran ruokatermos Clas Ohlsonilla 19,99 euroa ja Primuksen 0,55 litran ruokatermos Partioaitassa 29,95 euroa. Lisäksi molempien ulkokansista löytyy irrotettava lautanen. Myös värimaailma on omanlaisensa: termosta saa keltaisena, punaisena, sinisenä ja mustana
”Tällä perusteella ennallistamista voidaan pitää onnistuneena”, toteaa kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta. Samaten hiirihaukka karttaa samoista pesistä ja ravinnosta kilpailevia viiruja lapinpöllöjä. Oikeanpuoleisessa kuvassa on vasemmalla virukseton juurikääpä ja oikealla pulkkosieni. JA N I SU U A TUTKITTUA Kuoriaisten kertomaa Helsingin keskuspuistossa sijaitsevan Haltialan metsän ennallistaminen on ollut menestys, kovakuoriaisten seuranta osoittaa. Näyttää siltä, että se erittää juurikäävän kasvua estäviä yhdisteitä”, sanoo Luken erikoistutkija Taina Pennanen. Yllä olevassa kuvassa on vasemmalla virukselle altistettu juurikääpä ja oikealla pulkkosieni. Tähän asti kuusen pahimman lahottajasienen torjunta on perustunut ennaltaehkäisyyn, mutta Luonnonvarakeskus Lukessa etsitään keinoja torjua juurikääpää sellaisilla paikoilla, joille se on jo levinnyt. Kovakuoriaislajiston perusselvitys tehtiin vuonna 2005. Jotta tällaisia puuyksilöitä löydettäisiin, on juurikääpää hyvin kestäneiden puuyksilöiden jälkeläisiä kerätty istutettavaksi sienen valtaamille kasvupaikoille. Luonnonvarakeskuksessa etsitään uusia keinoja juurikäävän torjuntaan. Juurikääpä pärjää huonommin kilpailussa pulkkosientä vastaan, jos se on altistettu HetPV3-ec1virukselle. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JARKKO HANTULA/LUKE JUURIKÄÄVÄN torjuntaan haetaan apua niin viruksista, mykorritsasienistä kuin juurikäävälle vastustuskykyisistä puuyksilöistäkin. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana seuranta toteutettiin vuosittain ja sen jälkeen vuonna 2015. Hiirihaukka välttää kanahaukkaa, joka kilpailee sen kanssa pesäpaikoista ja toisinaan myös saalistaa sitä. VIRUKSET APUUN Hiirihaukka ei pärjää Jo ennestään uhanalainen hiirihaukka uhkaa jäädä häviölle metsäpetolintujen välisessä kilpailussa elintilasta ja ravinnosta, Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkimuksesta selviää. ”Yksi näistä viruksista on aiheuttanut juurikäävälle laboratorio-oloissa niin pahan taudin, että sienen kasvu on lähes pysähtynyt”, kertoo Luken professori Jarkko Hantula. Hantulan mukaan jotkin puuyksilöt pystyvät vastustamaan juurikääpää muita paremmin. Viruksista lupaavimmalta näyttää toisilleen läheisten virusten ryhmä, josta ensimmäisenä löytyi virus HetPV3-ec1. Alueen kovakuoriaislajiston monimuotoisuus on kymmenen vuoden aikana kasvanut, eivätkä haitalliset kaarnakuoriaiset ole lisääntyneet liian voimakkaasti. Vanhat metsät ovat kuitenkin vähenemässä. Lukessa tehdyssä kokeessa juurikääpä ei pystynyt tappamaan sellaisia taimia, joiden kanssa sieni oli muodostanut sienijuuria. ”Sitä, mihin kotelosienen vaikutus perustuu, ei tiedetä. Laboratorio-oloissa hyviksi havaitut menetelmät täytyy testata luonnossa. Juurikäävän torjunnassa on paljon mahdollisuuksia, mutta siihen, että uusia torjuntamenetelmiä saadaan käyttöön, menee Hantulan mukaan aikaa. Mykorritsasienistä, joiden kanssa puut muodostavat molempia osapuolia hyödyttäviä sienijuuria, lupaavimmalta vaikuttaa Meliniomyces bicolor -kotelosieni. Se voi viedä kymmeniä vuosia. Nämä kaikki neljä petolintulajia elävät varttuneissa metsissä, joiden suurempi osuus auttaisi kutakin lajia löytämään itselleen elintilaa. 42 MAKASIINI 3 • 2016 42 MAKASIINI 3 • 2016 4269_.indd 42 7.4.2016 17.21
Lounaan jälkeen tutustumme Skotlannin alkuperäisiin metsiin, joita on jäljellä enää vain vähän. Muille kuin kestotilaajille hinta on 1 570 euroa. 10 000 hehtaarin kokoisella tilalla harjoitetaan metsätalouden lisäksi myös maaja kalataloutta sekä matkailua. n Hinta ei sisällä palvelurahoja eli tippejä eikä matkavakuutusta. Lukijamatka Skotlantiin n Matkan hinta: Metsälehden kestotilaajat saavat matkan hinnasta 75 euron alennuksen. TORSTAI 29.9. Perillä ohjelmassa on kaupunkikierros, jonka jälkeen majoitumme historiallisessa keskustassa sijaitsevaan hotelliin. Lounaan jälkeen käymme legendaarisen Loch Ness -järven rannalla katsomassa Urquhartin linnan raunioita ja järven historiasta kertovaa näyttelyä. Loppupäivä on omistettu viskille. Suora lento Edinburghiin lähtee Helsingistä kello 8.30. Loppupäivä on vapaata aikaa. n Matkan metsäasiantuntijana on Metsälehti Makasiinin pitkäaikainen avustaja, emeritusprofessori Kari Mielikäinen ja matkan johtajana päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. n Yhden hengen huoneen lisämaksu on kaikille 225 euroa ja Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa hengeltä. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. Tutustumme siihen Glenmorangien tislaamossa, jonka historia ulottuu kauas 1800-luvulle. Perillä tapaamme paikallisen metsäasiantuntijan ja vierailemme sahalla sekä metsäkoululla. Aamiaisen jälkeen lähdemme paluumatkalle kohti Edinburghia. n Ilmoittautumiset ja tiedustelut: puhelimitse 020 756 8610 tai sähköpostilla irene.hiltula@ triotravels.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Ltd Oy. MAANANTAINA 3.10. Heille matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 495 euroa. voimassa olleen valuuttakurssin mukaan. Varhaisen aamiaisen jälkeen suuntaamme lentokentälle, mistä suora lento lähtee kello 9.50 ja on perillä Helsingissä kello 14.40. Matkalla syödään lounas. Näet kiinnostavia metsiä ja pääset katsomaan, kuinka viskiä tislataan. Edinburgh Glasgow SKOTLANTI ENGLANTI Loch Ness Inverness 50 km Kestotilaajan etu 75 euroa! skotlanti.indd 1 7.4.2016 18.08 4270_.indd 43 7.4.2016 18.08. PERJANTAI 30.9. Lentoasemalta matkaamme suoraan Ylämaiden pääkaupunkiin Invernessiin. Aamupäivällä vierailemme hakkuutyömaalla. Matkalla syömme lounaan. n Hinta sisältää matkat, majoituksen, ohjelmassa mainitut lounaat, vierailut sekä oppaan palvelut. n Hinta on laskettu 23.2. LAUANTAINA 1.10. Päivän päätteeksi majoitumme keskustan hotelliin. SUNNUNTAINA 2.10. Lisätietoja matkasta löytyy osoitteista www.triotravels.fi ja www.metsalehti.fi 29.9.–3.10.2016 Lähde Metsälehden mukana Ylämaiden jylhiin maisemiin. Kurssitarkastus tehdään kuluttajaviranomaisten ohjeiden mukaisesti kuusi viikkoa ennen matkaa. Aamiaisen jälkeen lähdemme käymään metsätilalla
Silloin luopumista ei enää kuitenkaan pidetä perinnöstä luopumisena ja hallintaoikeuden saaja voi joutua maksamaan lahjaveroa. Kun Kauko kuoli, olisi Kaisa saanut testamentin nojalla hallintaoikeuden eliniäkseen koko jäämistöön. Luopumisen ajoituksessa kannattaa olla tarkkana. Luovu ennen perunkirjoitusta Edellä kuvatussa esimerkissä oleellista on puolisoiden keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Silloin huomataan hallintaoikeuden pidättämisen aiheuttamat rajoitukset. Leski voi päättää, ottaako hän testamentilla määrätyn omaisuuden ja oikeuden vastaan. Muuta Kauko ei ollut testamentilla määrännyt. Perintökaaren mukaan leskellä on aina oikeus pitää jäämistö hallussaan. Hallintaoikeudesta luopuminen Jos metsän hallintaoikeus on pidätetty vain lahjaveron tai kauppahinnan alentamiseksi, voidaan tulla nopeasti toisiin ajatuksiin. Se antaa leskelle niin vahvan suojan, että perilliset eivät voi jakaa jäämistöä hallintaoikeuden kestäessä. TEKSTI PIRJO HAVIA PERINTÖMETSÄ 44 MAKASIINI 3 • 2016 4226_.indd 44 7.4.2016 17.08. Leski voi myöhemmin myös myydä hallintaoikeuden omistajalle. Kun jonkin aikaa on kulunut, omistajalle tulee usein halu tai jopa tarve ryhtyä toimimaan omistamassaan metsässä. Vain Kaisalla olisi ollut oikeus tehdä hakkuita, tosin ainoastaan tuoton verran. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti, mutta kaupanvahvistajaa ei tarvita, koska hallintaoikeus ei ole kiinteää omaisuutta. Tämä niin sanottu heikko hallinta-oikeus kuitenkin raukeaa, jos perilliset haluavat jakaa jäämistön. Sen voi lahjoittaa tai myydä omistajalle. P uolisoilla Kauko ja Kaisa oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Käytännössä lesket harvoin käyttävät metsän osalta tätä heikkoa hallintaoikeuttaan. HALLINTAOIKEUDESTA EROON Leski voi luopua testamentilla saamastaan metsän hallintaoikeudesta. Perilliset olisivat jääneet passiivisen kuolinpesän rooliin odottamaan hallintaoikeuden päättymistä. Ei hätää – myös pidätetystä hallintaoikeudesta voi luopua. Käytännössä Kaisan ilmoitus tarkoittaa sitä, että hänen hallintaansa jää koko muu jäämistö, mutta ei metsätilaa. Jäämistöön kuului muun ohella 80 hehtaaria metsää, jota Kauko eläessään hoiti ja jonka hän yksin omisti. Leski voi vielä perunkirjoituksen jälkeenkin luopua hallintaoikeudesta. Jos Kaisa ei olisi perunkirjoitukseen mennessä luopunut metsän osalta testamentista, hänelle olisi tullut valta hallita metsäomaisuutta yksin. Kaisan ratkaisun ansiosta perikunta voi nyt yhdessä päättää metsänhoidosta ja hakkuista ja jakaa osakkaille metsätuloa. Kaisa oli kuitenkin kaukaa viisas ja luopui metsän osalta testamentista ilmoittamalla asiasta kirjallisesti perunkirjoituksessa. Kun Kaisa osittain luopui testamentilla saamastaan hallintaoikeudesta, siirtyi hallintaoikeus siltä osin vainajan lakisääteisille perillisille ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia. Näin vältetään lahjavero, mutta leskelle saattaa tulla luovutusvoiton veroseuraamus. Sen osalta hallintaoikeus siirtyy Kaukon perikunnalle. Perikunnalle siirtyy muutenkin Kaukon omaisuus Kaisalle jääviä muun omaisuuden hallintaoikeuksia lukuun ottamatta
Jos muut tulot ilman metsätuloja riittävät turvaamaan hallintaoikeuden haltijalle viimeisten vuosien hyvän hoidon, kannattaa edunvalvontavalIlmoitus testamentista osittain luopumiseksi Vainaja Kauko Kalevi Kuusinen, henkilötunnus, kuollut 1.3.2016 Yleistestamentinsaaja Leski Kaisa Kaarina Kuusinen, henkilötunnus, osoite Ilmoitus Ilmoitan, etten ota vastaan 2.1.2010 tekemäämme keskinäiseen hallintaoikeustestamenttiin perustuvana saantona hallintaoikeutta, joka kohdistuu Seinäjoella sijaitsevaan Kuusela-nimiseen tilaan, kiinteistötunnus 743-212-3-17. Koska hallintaoikeus on irtainta omaisuutta, sen kauppaa ei koske lähiomaisten välisen kaupan luovutusvoiton verovapaus. Tässä voi toimia ratkaisuna valtakirja ja edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutus tehdään vastaisen varalle ja se astuu voimaan vasta, kun ei itse todistettavasti kykene hoitamaan asioitaan. Se maksaa 385 euroa, jos asia ei vaadi Verohallinnossa laajaa selvitystyötä. Vaihtoehtoisesti hankintameno-olettama on 40 tai 20 prosenttia kauppahinnasta. päivänä huhtikuuta 2016 Kaisa Kuusinen Todistavat Aino Anneli Koivunen Heikki Helmeri Mänty toimistosihteeri rakennusmestari asuinpaikkakunta asuinpaikkakunta henkilötunnus henkilötunnus tuutuksessa antaa valtuutetulle oikeus luopua valtuuttajan puolesta hallintaoikeudesta. Tästä menee lahjaveroa 1 470 euroa, jos omistajia on yksi ja hän on I-veroluokkaan kuuluva lähiomainen. Valtakirjan sisältö kannattaa yksilöidä tarkasti ja sopia myös valtakirjalla asioita hoitavan palkkiosta ja kulukorvauksista. Kaupasta voi seurata luovutusvoiton verotus luopujalle, jos kauppahinta on suurempi kuin hankintameno. Lahjana omistajalle siirtyvän hallintaoikeuden arvo on 4 x 5 000 euroa eli 20 000 euroa. Kerroin löytyy perintöja lahjaverolain 10. Valtakirjalla apua Metsätuloilla voi olla tärkeä merkitys hallintaoikeuden haltijalle, eikä hallintaoikeudesta luopuminen siksi ole aina järkevää. Seinäjoella 15. pykälästä. Hallintaoikeuksien myynnin luovutusvoiton verotuksesta ei ole niin kattavaa oikeuskäytäntöä, että siitä uskaltaisin enempää tässä lausua. ESIMERKKI: 82-vuotias hallintaoikeuden aiemmin eliniäksi pidättänyt luopuu hallintaoikeudestaan. Metsän tuotoksi katsotaan viisi prosenttia metsän arvosta, jos muuta ei osoiteta. Jos hallintaoikeudesta luopumisen veroseuraamukset askarruttavat, suosittelen hakemaan Verohallinnolta ennakkoratkaisua. Omistajan on tehtävä tästä lahjaveroilmoitus. 45 MAKASIINI 3 • 2016 4226_.indd 45 7.4.2016 17.08. Hallintaoikeuden hankintamenoksi katsotaan arvo, joka sillä oli silloin, kun se pidätettiin tai saatiin. Valtakirjan metsien hoidon, hakkuiden ja muiden asioiden järjestämiseksi voi antaa milloin tahansa luotettavaksi katsomalleen taholle, vaikka hallintaoikeuden alaisen metsän omistajalle. Kirjauksen voi tehdä esimerkiksi näin: ”Valtuutan valtuutetun Katri Kuusisen myymään Kouvolassa sijaitsevan Kuusela-kiinteistön hallintaoikeuden kiinteistön omistajalle tai yhteisomistajille omistusosuuksien suhteessa alimmasta lahjaverovapaasta kauppahinnasta.” Laajasisältöisen valtakirjan ja edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijoiden apua. Jos luovutaan sellaisesta hallintaoikeudesta, jonka arvo on aiemmassa metsän luovutuksessa tai perintösaannossa otettu huomioon veroseuraamusta pienentävänä, kannattaa varautua veroseuraamuksiin. Metsän arvoksi katsotaan 100 000 euroa, jolloin sen tuotoksi katsotaan 5 000 euroa. Mikäli luovutaan elinikäisestä hallintaoikeudesta ja lahjoitetaan se omistajalle, hallintaoikeuden arvo lasketaan kertomalla metsän tuotto lahjoittajan ikäkertoimella. Jos hallintaoikeudesta luopumisen veroseuraamukset askarruttavat, suosittelen hakemaan Verohallinnolta ennakkoratkaisua. Hallintaoikeuden haltijan omien voimien heikentyessä tai metsäasioihin kohdistuvan mielenkiinnon hiipuessa kannattaa kuitenkin järjestää metsänhoito ja hakkuut niin, että tulot eivät pääse hiipumaan eikä puusto rapistumaan
Olemme toteuttaneet tilusvaihdon omalla metsätilallamme ja sen yhteydessä maksaneet vaihPöllöistä on apua myyrävahteina, joten pöllönpönttöjä kannattaa ripustaa. Jos hehtaarilla on 2 000 myyrää ja pedot syövät niistä 100, se ei vähennä taimistotuhoja. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Isompaa vesimyyrää, joka saattaa olla kiusana peltomaitten ja kosteitten rantamaitten metsittäjille, vainoavat suopöllö, viirupöllö ja huuhkaja. Onko pöllöstä myyrävahdiksi. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. RI IT TA KI VI JÄ RV I 46 MAKASIINI 3 • 2016 46 MAKASIINI 3 • 2016 4227_.indd 46 7.4.2016 17.06. Pöllöistä hanakimpia metsäja peltomyyrän saalistajia ovat varpuspöllö, sarvipöllö ja helmipöllö, etelärannikon tuntumassa niitä saalistaa myös lehtopöllö. Myös kettu ja supikoira tekevät arvokasta työtä taimikkovahteina. Myyräkannat ovat huipussaan 4–5 vuoden välein, joten useimpina vuosina pedoilla on merkitystä tuhojen vähentäjinä. Asiaa selventää kuvitteellinen esimerkki. Kannattaako taimikon laidalle ripustaa pöllönpönttöjä siinä toivossa, että taimet säästyisivät myyrien tuholta. Silloin kun myyräkannat ovat heikot tai vasta nousemassa, petojen vaikutus on suurimmillaan. Pöntöt auttavat varpus-, helmi-, lehtoja viirupöllöä – muut lajit eivät pöntöistä perusta. Myyrien torjunnassa apuna ovat myös suohaukat ja tuulihaukka sekä pienpedot lumikko ja kärppä. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Pönttöjä kannattaa siis ripustaa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Muista kuitenkin, että koska isot pöllöt saalistavat myös pienempiä lajeja, saman taimikon laitaan ei pidä laittaa pönttöjä erikokoisille pöllöille! SEPPO VUOKKO Miten korvaus vähennetään. Petojen suoraa vaikutusta myyräkantoihin on hankala tutkia. Pienkoneiden asiantuntija. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Kun hehtaarilla on sata myyrää ja pöllöperhe syö sata myyrää, tuhot jäävät mitättömiksi. Kun myyräkannat ovat huipussaan, pedoilla ei ole juuri merkitystä taimien suojelijoina. Suuri osa petolinnuista poistuu metsästä talven ajaksi, mutta nisäkäspedot pyytävät myyriä silloinkin
Saha lähtee käyntiin, mutta saa liikaa polttonestettä, joka ei höyrysty. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Polttonestejärjestelmän painemittaus on hyvä aloitus vianetsinnässä. Koivun varhaiset hakkuutulot nostavat taloustuloksen jopa puolitoistakertaiseksi puhtaan kuusikon kasvatukseen verrattuna, jos laskelmissa käytetään neljän prosentin korkoa. Painemittauksessa selviää mahdollinen neulaventtiilin vuoto ja polttonesteputken eheys. Vastaaminen pelkän kuvan perusteella on vaikeaa, elleivät puuston tiheys, pituus ja koivulaji ole tiedossa. Koivu ja kuusi eivät mahdu kasvamaan ensiharvennukseen saakka täystiheinä, vaan ylispuustoa täytyy harventaa. Jos oletetaan, että kuvan kuuset ovat 3–4 metrin ja koivut yli 10 metrin mittaisia, harventaisin koivikon yllämainittuun tiheyteen poistamalla kaikki puut, joista ei tule myöhemmin vaneria. Yhtään lankkua ei kuitenkaan saa poikki. Kysyjän kuvauksen perusteella ongelma on sahan polttonestejärjestelmässä – saha saa liikaa polttonestettä. Samalla jättäisin noin puolet koivuista kasvamaan edelleen järeiksi sahatai vaneripuiksi. Pesussa saadaan poistettua hapettumat kaikista kaasuttimen kanavista. Arvioni mukaan koivut ovat uudistuneet ensin ja kuuset hieman myöhemmin. Kuvan koivut ovat kasvaneet sen verran runsaassa valossa, että ruskotäpläkärpäset ovat päässeet jättämään merkkinsä koivuihin. Jos on, niin huollossa on syytä tarkistuttaa järjestelmän toimivuus. Viidentoista euron hintaista koivukuitua ei kannata kasvattaa kuusitukin kustannuksella. Milloin koivut hakataan. Jos kuuset olisivat hieman pidempiä, osa koivuista voisi kehittyä varjostuksen ansiosta huippulaatuisiksi vientityviksi. Helpoin ja varmin kasvatusmenetelmä on luonnollisesti kaikkien koivuylispuiden poistaminen lähivuosina pääosin kuitupuuna. Kuinka maksettu korvaussumma vähennetään metsäverotuksessa. Stihl 201 -sahassani on käyntihäiriö. Entinen pelto on metsittynyt hyvin koivulle ja kuuselle (kuvassa). VÄINÖ SIKANEN Miksei saha käy. LEO SAASTAMOINEN Kolmisenkymmentä vuotta sittxen kynnnökselle jäänyt pelto on metsittynyt hyvin. Vähennys tehdään metsävähennyksenä. Runsaan vuosikymmenen päästä tekisin kuusikon varhaisen, voimakkaan ensiharvennuksen. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki dettavien alueiden välisestä arvoerosta korvauksena tilusvaihdon toiselle osapuolelle 5 000 euroa. Syitä voi olla useita. Poistona, vuosimenona vai metsävähennyksenä. Liika polttoneste jää kampikammioon. Kysymyksestä ei selviä, onko sahassa M-Tronic-moottorinohjausjärjestelmä. Korjaamossa kaasuttimelle tehdään ultraäänipesu ja polttonestejärjestelmään tarvittava huolto. Yksi todennäköinen vian aiheuttaja on kaasuttimen neulaventtiilin takertelu. Tila on ostettu vuonna 1997. Koivut tuottavat ensimmäisinä vuosikymmeninä ”ylimääräistä” puuta 2–3 kertaa niin paljoin kuin kuuset koivujen varjossa menettävät. Sen jälkeen ei lähde mitenkään käyntiin samana päivänä. KARI MIELIKÄINEN Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi 47 MAKASIINI 3 • 2016 47 MAKASIINI 3 • 2016 4227_.indd 47 7.4.2016 17.06. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Järjestelmän tehtävänä on muun muassa määrittää koneelle oikea polttonestemäärä kaikissa käyttötilanteissa. Tutkimusten mukaan 500–800 koivua hehtaarilla tekee kuusen häiriöttömän kasvun mahdolliseksi. Vaikka kuuset näyttävät kasvavan tällä hetkellä hyvin, ne eivät mahdu kasvamaan ensiharvennukseen saakka näin tiheässä koivikossa. Kannattaisiko ottaa jo koivut pois vai odottaa kuusikon ensimmäistä harvennusta. Kaasutin on hapettunut, mikä estää venttiilin normaalitoiminnan. Saha herää kylmänä ryyppy päällä 4–5 nykäisyllä ja käy puolikaasulla vähän aikaa. Kuusentaimikon päällä kannattaa kasvattaa rauduskoivua, jos metsänomistajalla riittää viitseliäisyyttä ja taitoa puunkorjuuseen. Jos kaasuttimessa esiintyy hapettumisesta johtuvia oireita, kannattaa viedä saha asianmukaiseen korjaamoon. Kone käynnistyy vasta polttonesteen haihduttua kampikammiosta
Oksankäkkyröitä, pahkoja ja niintäkin on kyselty taidetarkoituksessa. Lastensairaalalle on hankittu taiteilija Hirvimäeltä Kalajuttu-niminen puuveistos hintaan 20 000 euroa. N yt kun on loistavat ulkoiluja metsäretkikelit, voisit seuraavalla reissullasi omille tiluksillesi tuoda uutta taidetta kotiisi tai pihamaalle. Hienoin itse näkemäni pino oli sellainen, jossa eri puulajien värivivahteita, klapien kokoeroja ja klapin poikittaisia asetuksia hyödyntäen oli pinoon saatu upeita kuvioita. TU U LI KK I SI RO LA koita näyteikkunan somistukseen ja tervaskannon kappaleita sisustukseen. Aioin polttaa ne leivinuunissa, mutta taidanpa lähteä taidekaupoille… Mielissäni olen siitä, että niin moni on nyt löytänyt oman sisäisen taiteilijansa tai alkanut nähdä metsässä uusia ulottuvuuksia. Mikä minä olen Kiiskeä arvostelemaan – olen vain iloinen, kun omassa halkopinossani on Lahna ja Silakka ja Matikka. Eikä aikaakaan, kun kansan syvät rivit innostuivat tekemään vaihtoehtoisia puuteoksia tälle kutsumanimeltään Kiiskitai Puu-Kiiski-taideteokselle. Olen esimerkiksi myynyt juuraS urkuhupaisella tavalla puinen taide pomppasi taas pinnalle. Kymppitonnien tilistä on turha uneksia, mutta kyllä taideaihioita ja teosten raaka-aineita ostetaankin. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Viimeksi sain kaupaksi tuohia, havuja ja kuitupöllin eräälle kuvataiteilijalle, joka käyttää niitä osana isompaa teostaan Helsingin suunnalla. Vähällä vaivalla saattaa syntyä hieno tilataideteos, josta on iloa itselle ja ohikulkijoille pitkälle syksyyn tai jopa seuraaviin vuosiin. Kun ne polttopuut joka tapauksessa tehdään ja ehkä pinotaan, voisi ylimääräisen varttitunnin käyttää taiteelliseen asetteluun. Joskus keväisin on kuvakilpailu, jossa etsitään hienointa klapipinoa. Pienellä veistolla tai fiksaukselTee itse puutaidetta Avaa silmäsi metsässä ja näe merenneito taulu seinälle tilateos pihaan METSÄLÄISEN ALLAKKA 48 MAKASIINI 3 • 2016 48 MAKASIINI 3 • 2016 4225_.indd 48 7.4.2016 17.21. Metsässä on valmiina monenlaista käkkyrää ja väkkyrää, jotka ihan sinällään vetävät vertoja monelle viralliselle taideteokselle. Hän tutki ja katseli sitä huolella ja totesi, että sen sisällä asuu merenneito. Joutilaista pölleistä on pinoamalla tehty myös meluja näkövallia, joka saattaisi toimia hyönteisten ja lintujen aarrearkkuna. Tyhmänä tietysti möläytin, että ”missähän tässä se taide on”, jolloin joku henkilökunnasta vinkkasi, että sinähän olet juuri nyt sen taiteen sisällä. Ja mikä hienointa, tällaiset puutaideteokset eivät maksa juuri mitään, vähän vaivaa vain. la saa kannoista, juurakoista tai pölleistä silmäniloa ja mielenvirkeyttä pitkäksi aikaa. Kerran esittelin taiteilijalle lenkoa, kieroa ja oksaista parin metrin tukinpätkää. Itse koin valaistuksen aikoinaan taidemuseossa, jossa oli esillä seinän viereen pinottuja tavallisia klapeja. Jos sahautat sirkkelissä lautaa, pintakasasta on mahdollista löytää hieno taulu tai oksankohdasta onnittelukortin aihio. Tangokuningas Raiski tempaisi oitis moottorisahallaan ”ahvenan”, jonka hinnaksi ilmoitti piruuttaan 19 800 euroa. T uulikaadoista tai tonttipuista voi rakentaa ympäristötaidetta, joka samalla voisi palvella sekä aikuisten levähdyspaikkana että omien lasten leikkilinnoituksena. Lisäksi lukuisia haukia ja muita puuveistoksia on luvattu lahjoittaa ilmaiseksi sairaalan aulaan. Hylkyyn tai kuitupinoon joutuvat lumpit voivat olla aarteita
1.999,Kiehtova Amerikka 26/9, 10/10 alk. 959,Budapest 4 yötä, su-to lähdöt 4.9.-23.10. 889,4271_.indd 49 7.4.2016 17.22. mennes sä Kiertomatkat Pohjois-Kreikan aarteet 5/9, 10/10 alk. 1.499,Aistikas Andalusia 18/9, 2/10 alk. ® www.okmatkat.fi/perhe TILAA ESITE! ETU 100 €/hlö varaa 30.4. 669,Dublin 4 yötä, su-to lähdöt 4.9.-23.10. alk. 839,Wien 3 yötä, to-su lähdöt 1.9.-20.10. alk. alk. 1.299,Romanttinen Itävalta 15/9, 13/10 alk. 1.299,Unkari – kuin silloin ennen 4/9, 2/10 alk. 1.699,Hurmaava Kaakkois-Englanti 8/9 alk. Valitse Suomen laajimmasta valikoimasta Valitse Suomen laajimmasta valikoimasta KAUPUNKI LOMAT OHJELMALLISET Varaa syksyn lomasi 30.4. 1.999,Kauneinta Italiaa ja Sveitsin Alppeja 17/9 alk. alk. 669,Rooma 4 yötä, su-to lähdöt 4.9.-23.10. 3.199,Uutuus Uutuus Krakova 4 yötä, su-to lähdöt 4.9.-23.10. mennessä! VARAA LOMASI NYT: (09) 2510 2050 arkisin klo 9–17 Emme peri palvelumaksua www.okmatkat.. alk. alk. 659,Praha 4 yötä, su-to lähdöt 4.9.-23.10. 1.499,Uskomaton Kaukasia 4/9 alk
Voisi luulla, että työmäärä ja vastuu näkyvät naamasta, mutta mies on hyväkuntoisen ja rennon oloinen. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI ”Vastuun tiedostaa, mutta en ole sitä koskaan pelännyt. Vähä vapaa-aika menee perheen kanssa touhutessa. Vastuulla on 750 ihmisen työpaikka, 350 miljoonan euron liikevaihto, yli kolmen miljoonan kuutiometrin puunhankinta. NUORI PATRUUNA ”Olemme aina uskaltaneet sanoa sen, mitä olemme ajatelleet. Kopra arvioi, että viikkotunteja tulee kaksinverroin normaalityöaikaan nähden. Haastattelun aikana ekaluokkalainen kilauttaa isälle pari kertaa. KOPRA N iukasti alle nelikymppinen Ville Kopra on ollut johtamassa kymmenen vuotta Versowoodia, maan suurinta yksityistä puunjalostusyhtiötä. Luotan omiin kykyihini, kyllä tässä pärjätään.” Työasiat ovat joskus vieneet yöunet, mutta kun töiden vuoksi on perusväsy, niin yleensä uni maistuu. Nuorempi poika ei vielä käytä puhelinta. 50 MAKASIINI 3 • 2016 4272_.indd 50 8.4.2016 19.11. Joskus olisi ollut parempi, ettei olisi uskallettu”, Versowoodin Ville Kopra sanoo. Kopra ei kuitenkaan käy kiistämään, että kantaa vastuuta, jonka koko välillä hirvittää
Toimialan suola on, että voi nauttia tuloksista, jos niitä joskus tulee”, Ville Kopra toteaa. ”Saha-ala vaatii masokistin luonnetta ja vahvoja vatsahappoja. 51 MAKASIINI 3 • 2016 4272_.indd 51 8.4.2016 19.11
Sahanpurua oli joka paikassa, konkreettisesti ja henkisesti.” Kotisahalla oli kivaa Ville Kopra muistaa Korkeakosken kotisahanaan, jossa oli paljon kivaa. Vierumäelle ajaa reilussa tunnissa. Uusi sahalaitos tuhoutuu. Hän ehti perustaa yhtiömuotoisen Korkea52 MAKASIINI 3 • 2016 4272_.indd 52 8.4.2016 19.11. Tuotanto kymmenkertaistuu yli 100 000 kuutiometriin. Mukana perhe ja yksi lehmä. Hän ei muista nuoruudestaan suhtautumista, että ”toi on toi”. Hän laajensi sen teolliseen mittaan, suivaantui ja myi pois vuonna 1988 ja osti vuonna 1990 Vierumäen Teollisuus Oy:n, nykyisen Versowoodin. ”Isällä sahaaminen on ollut samaan aikaan työ, perhe ja harrastus. 1964 Teodor Kopra kuolee. 1956 Keijo Kopra aloittaa sahauransa kansakoulusta pääsrtyään. 1977 Ville Kopra syntyy. ”Se nyt vaan on mitä on. Viikonloppuisin isän kanssa ruokapöydässä ei puhuttu muusta kuin työstä, äidin kenssa keskusteltiin muut asiat. 1960 Teodor Kopra perustaa Juupajoelle Korkeakosken sahan. Sahanpurua aina ja kaikkialla Ville Koprasta ja Versowoodista ei voi puhua eikä kirjoittaa ilman, että käsitellään hänen taustaansa. Harjoittaa sirkkelisahausta. 1988 Koprat myyvät Korkeakosken ja Nikkarilan sahat Yhtyneet Paperitehtaat Oy:lle 90 miljoonalla markalla, nykyrahassa noin 24,5 miljoonaa euroa. 1975 Uusi sahalaitos valmistuu. Kotiin hän pyrkii ehtimään kuudeksi, mutta asioiden hoito jatkuu vielä yhdeksästä puoleenyöhön, kun lapset on saatu nukkumaan, ja viikonloput päälle. Viikonloput siivottiin sahalla ja rymyttiin muuten vain veljen ja serkkujen kanssa.” Kopra koki poikkeuksellisen kasvuympäristönsä plusmerkkisenä, sillä se antoi mahdollisuuksia. 1981 Tulipalo. Äkkivääränäkin tunnettu isä Keijo Kopra joutui Tenho-veljensä kanssa ottamaan sahan vastuulleen nuorena. Elvistellä ei saanut ja kasvatuksessa oli vahva työnteon eetos. Isoisä Teodor Kopra tuli evakkona Kannakselta Juupajoelle mukanaan perheensä ja yksi lehmä, sahasi sirkkelillä ja tähtäsi isommaksi. Tuotanto muutamia tuhansia kuutiometrejä. Olen yrittänyt olla hirveästi ajattelematta.” Sellainen vaikutus asialla saattoi olla, että kun Kopra tuli Helsinkiin ja kauppakorkeakouluun, niin hän piti tarkoituksella matalaa profiilia maakunnan poikana, ettei joutuisi taustansa vuoksi huomion kohteeksi. ”Asuttiin sahan vieressä. Pojat Keijo (22 vuotta) ja Tenho jatkavat ja laajentavat sahausta. Korkeakosken kylä eli sahan ympärillä ja Kopra eli lapsuutensa alueellisen talousvaikuttajan poikana. 1973 Pekka Kopra syntyy. Tutussa kaveriporukassa taustalla ei ollut väliä. Hän ei kuitenkaan kokenut sitä mitenkään erikoisena, sillä elintasokaan ei ollut erityinen. 1985 Ostetaan Nikkarilan saha Pieksämäeltä. taa majoja, ja että sai ajaa kuplavolkkarilla rallia sahan kentillä. Verotietojen julkistuksissa hänen nimensä on korkealla. 1983 Sahaustoiminta käynnistyy uudestaan. Kohtalona sahaus Perheyritysten kehityskaarta on kuvattu usein kolmen p:n säännöllä – Kopra asuu Itä-Helsingissä, josta lähtee töihin seitsemän aikoihin. Kuten sen, että oli lautoja, joista raken”Isällä sahaaminen on ollut samaan aikaan työ, perhe ja harrastus.” 1945 Teodor Kopran Valkjärveltä alkanut evakkotaival päättyy Juupajoelle. kosken sahan muutamaa vuotta ennen kuolemaansa
”En tiedä yhtään perheyritystä, jossa olisi kovin seesteistä. ”Olemme aina uskaltaneet sanoa sen, mitä olemme ajatelleet. ”Motivaatio on tärkeämpää kuin euro tai kaksi tuntipalkassa. Hänen aikanaan tyyli on muuttunut, vaikka entisellekin tyylille oli järkisyyt. Kantohinnat eivät näytä olevan laskussa. Tiukka pitää olla Kopriin liittyy maine, että heiltä saattaa tulla hyvinkin suoria lausuntoja. mutta se on koulutetumpaa ja tehtävät vaativampia. Yleensä se jää yhteen kertaan jos siihenkään. On vaikea eritellä, miksi joissakin perheyrityksissä oikeanlaisen asenteen siirto sukupolvelta toiselle onnistuu useammin kuin kerran. ”En tiedä yhtään perheyritystä, jossa olisi kovin seesteistä.” perustaja, perijä, perikato. Joskus olisi ollut parempi, että ei olisi uskallettu.” Kopra korostaa, että tiukka pitää olla, mutta perkeleellä johtaminen ei ole tätä päivää. Perheyhtiöiden sukupolvenvaihdokset eivät ole koskaan kauhean helppoja”, Kopra toteaa menemättä asiassa syvemmälle. Jos joku ei tykännyt meiningistä, niin uusia tulijoita riitti. 53 MAKASIINI 3 • 2016 4272_.indd 53 8.4.2016 19.11. Hänen ja vanhemman Pekka-veljensä lähtökohdat sahauksen jatkamiselle olivat hyvät. Ville Kopra myöntää, että hän ja veljensä ovat molemmat perineet isänsä voimakkaan tahdon. Nyt henkilöstöä on vähemmän, Kopran mukaan sahatavaramarkkina näyttää nyt vähän paremmalta, mutta se koskee kuusta ja on Kiina-vetoista. Vanhaan kovaan aikaan sahalla oli paljon väkeä. Kopra ei ole koskaan käynyt kohtaloaan vastaan. Kasvu on pakottanut myös suunnitelmallisuuteen, markkinoiden analysointiin ja pitkäjänteisyyteen asiakassuhteissa. Veljekset pitävät etäisyyttä, mutta Pekka on edelleen Versowoodin toinen omistaja ja hallituksen jäsen. Pekka oli Versowoodissa useita vuosia, mutta osti sitten Lounais-Suomesta Raunion ja Pihlavan sahat ja perusti Westaksen. Kopra on sahuri kolmannessa polvessa, mutta hänen kohdallaan sääntö ei näyttäisi pätevän. Ihmisten pitää tuntea, että on mukava tulla töihin.” Edellinen sukupolvi johti tuntemalla sahan joka nurkan. Nyt kokoluokka on sellainen, että johtaminen perustuu pakostakin raportointiin
Lippua ei voi vaihtaa muihin etuihin. Olemmekin ylpeinä pääyhteistyökumppani Lahden MM-kisoissa 2017. Siksi jaamme kisapääsylippuja metsänomistajille, jotka tekevät suoraan Stora Enson kanssa vähintään 300 m 3 kesäkorjuukelpoisen pystykaupan. Lisätietoa saat paikalliselta Stora Enson metsäasiantuntijalta. Puukaupalla hiihdon MM-kisoihin Jaossa 1 000 pääsylippua! Stora Enson juuret ovat pohjoisen metsissä, joissa on hiihdetty iät ajat. Elämässä mukana – Stora Enso Kampanja-aika 14.3.–30.6.2016. Jos teet vähintään 500 m 3 kaupan, saat kaksi lippua. Nopeimmilla on mahdollisuus valita lippu haluamallensa päivälle. 2 lippua/asiakas. Max. Haluamme hiihtojuhlaan mukaan myös metsäasiakkaamme. 4272_.indd 54 8.4.2016 19.11. Lippuja on jaossa rajoitetusti
”Pörssilistautumista ei ole suljettu pois, vaikka sellaista ei suunnitellakaan.” ”Kun omavaraisuus nousee 35 prosenttiin, niin on pelivaraa isompiinkin investointeihin.” Kopra arvioi, että 400 miljoonan euron liikevaihto saavutetaan muutaman vuoden sisällä nykyisillä laitoksilla. 1990 Kopran perhe ostaa Vierumäen Teollisuus Oy:n Eino Kollin perheeltä. Itävaltalainen Binderholtz rantautui juuri Suomeen. Haluamme hiihtojuhlaan mukaan myös metsäasiakkaamme. Nopeimmilla on mahdollisuus valita lippu haluamallensa päivälle. 4272_.indd 55 8.4.2016 19.11. Kovia yrittäjiä on muitakin ja hän haluaa olla paras siinä porukassa. ”Pörssilistautumista ei ole suljettu pois, vaikka sellaista ei suunnitellakaan.” Kopra suostuu jossittelemaan, että toteutuessaan listautuminen olisi Ponsse-tyyppinen ratkaisu, jossa perheen vahva omistus säilyy. Saksalainen Cordes on muutaman vuoden nuorempi yritys, mutta lähes kolme kertaa suurempi. 1999 Ville Kopra aloittaa opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa 2000-luku Ostetaan useita puupakkauksia valmistavia yrityksiä. Moni vanha perheyritys on syystä tai toisesta lähtenyt tai joutunut pelistä pois ja uusia on noussut kukoistukseen. Viljam Partanen ja Mauno Länsipuro olivat perustaneet sahan Vierumäelle vuonna 1946, Kollille se oli siirtynyt vuonna 1953. Kokonsa puolesta Versowood voisi olla pörssiyritys, mutta pörssiin menemiseen pitäisi olla selvä syy. Viiteryhmä eurooppalaistuu Kopra pohtii, että yhtiön kasvun myötä hänen viiteryhmänsä on osin muuttunut. 2 lippua/asiakas. Siksi jaamme kisapääsylippuja metsänomistajille, jotka tekevät suoraan Stora Enson kanssa vähintään 300 m 3 kesäkorjuukelpoisen pystykaupan. Elämässä mukana – Stora Enso Kampanja-aika 14.3.–30.6.2016. Kopra suorittaa varusmiespalveluksen, sotilasarvo alikersantti. Kopra katsoo sahan kuitenkin sopivan Versowoodille erinomaisesti Äänekosken sellutehtaan vuoksi. Ruotsin suurin yksityinen sahayritys Vida on vähän Versowoodia suurempi. Tuotanto lähes kaksinkertaistuu. Muutaman sadantuhannen kuution tuotanto voidaan aina viskata johonkin.” Johtoon alle kolmekymppisenä Ville Kopra tuli ison sahayhtiön johtajaksi alle kolmikymppisenä neljä vuotta vanhemman veljensä kanssa merkittävän isän jälkeen. Sellaisessa lähtötilanteessa odotukset ovat kovia ja siipien kantavuutta seurataan. Maksuviivästykset hoidettu Sahausta pidetään kannattavana, jos liikevaihdosta jää kymmenen proVuonna 2006 talous lähti lapasesta ja tukin hinta nousi lähes 80 euroon. Olemmekin ylpeinä pääyhteistyökumppani Lahden MM-kisoissa 2017. 1997 Otavan saha Mikkelistä ostetaan Vierumäen Teollisuus Oy:n tytäryhtiöksi. Max. 2005 Ville Kopra valmistuu ekonomiksi. Lippua ei voi vaihtaa muihin etuihin. 2014 Hankasalmen saha ostetaan Vapolta. Lippuja on jaossa rajoitetusti. 2006 Sukupolvenvaihdos. 1998 Ville Kopra ylioppilaaksi. Jos teet vähintään 500 m 3 kaupan, saat kaksi lippua. Lisätietoa saat paikalliselta Stora Enson metsäasiantuntijalta. 2013 Pekka Kopra perustaa Westaksen ja jää pois Versowoodista, mutta jatkaa hallituksen jäsenenä. Pörssiin vaiko ei. Sitten tultiin alas, mutta jäätiin kympin lähtöhintaa korkeammalle. 2007 Ville Kopra aviosäätyyn. Kopran aloittaessa liikevaihto oli 175 miljoonaa. Kymmenessä vuodessa liikevaihto on tuplaantunut, mutta Versowood on tehnyt hyvän tuloksen viimeksi vuonna 2007. Kopra uskoo sen nousevan suhteellisen ripeästi. 2004 Paloheimo Wood Riihimäeltä ostetaan. Kasvuloikka ja siihen tarvittava rahoitus voisi olla sellainen, mutta nykytilanteessa Kopra ei näe siihen tarvetta. Hankasalmen sahan osto pari vuotta sitten vei omavaraisuusasteen alas. Listautuminen tulisi vakavam55 MAKASIINI 3 • 2016 Puukaupalla hiihdon MM-kisoihin Jaossa 1 000 pääsylippua! Stora Enson juuret ovat pohjoisen metsissä, joissa on hiihdetty iät ajat. Aiemmin hän vertasi omaa perhettään ja sen pärjäämistä suomalaisiin sahasukuihin. Tällä haavaa tilanne on niin päin, että raha etsii kohdetta. paan harkintaan, jos investointirahan saaminen markkinoilta vaikeutuisi tai kallistuisi. ”Elämä voisi olla helpompaa, jos olisi vain yksi saha. Ville Kopra ottaa johtaakseen konsernin ja Pekka Kopra sen suurimman tulosyksikön eli Vierumäen sahan. Uusiksi vertailukohdiksi ovat tulleet Itävallan, Saksan ja Ruotsin perheyritykset. 2004 Konsernin nimeksi tulee Versowood. ”Osto ajoittui mäntysahatavaran hyvään suhdanteeseen, mutta suhdanne oli ohi puolen vuoden kuluttua kaupasta.” Nyt omavaraisuus on noussut välttävän yläpuolelle 30 prosentin tuntumaan
alv. Talven aikana on tihkunut vahvistettuja huhuja, että yksityisten sahojen puukauppatilityksissä on ollut viivästyksiä. 84,50 €) Peltor G500 raivauspaketti 3M Peltor G500 on uusi yhdistelmäsuojain sisältää Peltor Optime I -kuulonsuojaimet ja niihin yhdistetyn kasvonsuojaimen. Hihoissa neppari ja tamppi lyhentämistä varten. Valitse sinulle sopiva tuotteen toimitustapa. ”Tämä on johtanut siihen, että puukaupat tehdään yhä enemmän vain ja pelkästään tukkipuun hinnan perusteella.” ”Sahurit ovat profiloituneet kitisijän rooliin. Tällä hetkellä sahatavaramarkkina näyttää hieman paremmalta, Kopra toteaa. Kopra myöntää, että huhuille on katetta, mutta viimeisetkin viivästykset on hoidettu kevään aikana. 56,60 €) Bahco 5,1m teles kooppivarsi + Bahco oksasaha 3-osainen. Minua se pikkuisen harmittaa.” Puun hinnasta Kopra suostuu kuitenkin valittamaan: tukkipuun ja kuitupuun hintasuhde menee sahojen kannalta huonoon suuntaan. Matka markkinoille on toki pitkä, mutta vettä pitkin edullinen. Kestotilaajan hinta 69 € (norm. ”Joskus joutuu painimaan, että saa omat rahat maailmalta.” Kiina on suurin vientimaa, mutta kiinalaiset ovat välillä hitaanlaisia maksajia. Kuiduttava puunjalostus on keskittynyttä ja kuitupuun hinta laskevalla uralla, vaikka sellusta saa hyvän hinnan. Pitkä resori pitää lian poissa hanskasta. Kuusitavaralla sellaisia vuosia on ollut harvoin, männynsahauksessa vähän useammin. Terän käyttöpituus 330 mm. 84,90 €.) HUOM! Toimitus ainoastaan Matkahuollon noutopakettina. Alaosa hengittävää 100 % PES-neulosta, yläosa hengittävää ja vettähylkivää 100 % PES mikrokuitukangasta. Vetoketjukaulus. Kokonaispituus 5,1 m ja kasattuna 2,08 m. Otavan saha Mikkelissä erikoistuu kuuseen, kuten Riihimäen saha on jo tehnyt. Tällä hetkellä sahalla on varastoa, tukkia ja lähteviä tuotteita, 65 miljoonan euron arvosta. Oksasahan kokonaispituus on 570 mm ja paino 420 g. Kestotilaajan hinta 44 € (norm. __________ kpl koko _________ ForestShield työpusero: 69 € __________ kpl Bahco oksasaha ja teleskooppivarsi 84,90 € __________ kpl Peltor G500 raivauspaketti: 44 € __________ kpl koko _________ Arbortec AT-800 14,90 € Huipputuotteet Kestotilaajan kaupasta. Kun mennään niin kuin juna, niin joskus päivä näkyy tunnelin päässä.” 56 MAKASIINI 3 • 2016 4272_.indd 56 8.4.2016 19.11. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Egyptissä pankkijärjestelmän muutos hidastutti maksuja. Yleiset taloudelliset ongelmat ovat näkyneet monessa markkinassa maksuviiveinä. ”Mutta se koskee kuusta ja on Kiina-vetoista.” Yritysostot taitolaji Versowoodilla on neljä sahaa, jotka sijaitsevat sadan kilometrin säteellä Vierumäeltä. Kestotilaajan hinta 14,90 € (norm. Sahayrityksiä on sen sijaan paljon ja tukkipuu on pitänyt hintatasonsa eikä laskua ole näkyvissä. ”Luotan omaan tekemiseeni, organisaationi ja markkinatalouteen. Muista lisätä verkkotilauksen yhteydessä Metsälehden kesto tilaajan asiakasnumerosi huomautuksia-kenttään saadaksesi tuotteet etuhintaan. Kaksi rintataskua. Tarjoukset ovat voimassa 30.5.2016 asti. ”Sahurit ovat profiloituneet kitisijän rooliin. Versowood on laajentunut yritysostoilla ja ostettujen yritysten haltuunotto on taitolaji. Kestotilaajan hinta 84,90 € (Teleskooppivarren ostajalle oksasaha kaupan päälle arvo 29,90 €, varsi norm. Bahcon oksasahalla leikkaat oksat näppärästi ja helposti. Kopra uskoo sen tuovan logistisia hyötyjä. 24% Lisätietoja ja kokotaulukot www.uittokalusto.fi. Paino 1575 g. 5C verkkovisiiri. Hankasalmi on siirtymässä mäntysahaksi. Minua se pikkuisen harmittaa.” Hankasalmen sahan irrottaminen Vaposta ja sulauttaminen konsernin osaksi on Kopran mielestä mennyt hyvin. raivaussahaajille. Pienemmällä käyttökatteella oleminen on kituuttamista. Mahdollista yhdistää myös Peltor suojalasit. Tulevien ja lähtevien toimitusten pitäisi liikkua kuten kellon rattaiden, mutta joskus kassavirrassa on nytkähdyksiä, saatavien viivästyksiä, jotka tuntuvat koko ketjussa. Kyllä kiitos, tilaan: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Olen Metsälehden kestotilaaja. Yhteistyökumppani Uittokalusto Oy. Valitse toimitustapa: Matkahuolto nouto 5,90€ Posti Economy 6,90€ senttia käyttökatetta. Puuhuolto voi olla markkinoiden varassa eikä metsäomaisuutta tarvitse hankkia omaan omistukseen. Koot S-XXL. Erinomainen tuote esim. ”Riihimäellä oli enemmän taipumusta pitäytyä vanhassa, arvonsa tuntevassa Paloheimo-kulttuurissa.” Tukin hinta ei näytä laskevan Sahayrittäjät valittavat usein olosuhteita, mutta moni asia on kuitenkin hyvin. Piuhat entiseen pitää katkaista ja yhdistää uuteen konserniin mahdollisimman nopeasti. Toiminnalle on yleinen ymmärrys ja hyväksyntä. Säädettävä pääpanta, joka on myös käytettävissä ilman kuulonsuojaimia. Vierumäellä sahataan mäntyä ja kuusta. 21,40 €) Hinnat sis. Koukkupäisellä iskuterällä viimeistelet leikkuun siististi. Versowoodinkin nimi on mainittu. Neljä kokoa 8-11. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus ForestShield kevyt työpusero Hengittävä ja kevyt työpusero lämpimille ilmoille. Arbortec AT-800 turvasormikkaat Mukavat perusmalliset turvasormikkaat, joiden kämmenpuolella laadukasta nahkaa ja kämmenselän puolella hyvin hengittävää, vettä hylkivää nailonia. Kestotilaajan Kauppa Tilaukset verkkokaupasta www.uittokalusto.fi/metsalehti tai tällä kupongilla. Ottakaa minuun yhteyttä. Viiltosuoja vasemmassa kädessä EN 381-7 luokka (16 m/s)
Kyllä kiitos, tilaan: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Olen Metsälehden kestotilaaja. 84,50 €) Peltor G500 raivauspaketti 3M Peltor G500 on uusi yhdistelmäsuojain sisältää Peltor Optime I -kuulonsuojaimet ja niihin yhdistetyn kasvonsuojaimen. Alaosa hengittävää 100 % PES-neulosta, yläosa hengittävää ja vettähylkivää 100 % PES mikrokuitukangasta. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. 24% Lisätietoja ja kokotaulukot www.uittokalusto.fi. Vetoketjukaulus. Mahdollista yhdistää myös Peltor suojalasit. Viiltosuoja vasemmassa kädessä EN 381-7 luokka (16 m/s). 5C verkkovisiiri. Pitkä resori pitää lian poissa hanskasta. 21,40 €) Hinnat sis. Neljä kokoa 8-11. Kestotilaajan hinta 69 € (norm. Tarjoukset ovat voimassa 30.5.2016 asti. Erinomainen tuote esim. Kestotilaajan hinta 14,90 € (norm. Koukkupäisellä iskuterällä viimeistelet leikkuun siististi. Oksasahan kokonaispituus on 570 mm ja paino 420 g. alv. 56,60 €) Bahco 5,1m teles kooppivarsi + Bahco oksasaha 3-osainen. Kaksi rintataskua. Säädettävä pääpanta, joka on myös käytettävissä ilman kuulonsuojaimia. Kestotilaajan hinta 84,90 € (Teleskooppivarren ostajalle oksasaha kaupan päälle arvo 29,90 €, varsi norm. __________ kpl koko _________ ForestShield työpusero: 69 € __________ kpl Bahco oksasaha ja teleskooppivarsi 84,90 € __________ kpl Peltor G500 raivauspaketti: 44 € __________ kpl koko _________ Arbortec AT-800 14,90 € Huipputuotteet Kestotilaajan kaupasta. Valitse toimitustapa: Matkahuolto nouto 5,90€ Posti Economy 6,90€ 4272_.indd 57 8.4.2016 19.11. Muista lisätä verkkotilauksen yhteydessä Metsälehden kesto tilaajan asiakasnumerosi huomautuksia-kenttään saadaksesi tuotteet etuhintaan. Ottakaa minuun yhteyttä. Hihoissa neppari ja tamppi lyhentämistä varten. Koot S-XXL. Kokonaispituus 5,1 m ja kasattuna 2,08 m. Terän käyttöpituus 330 mm. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus ForestShield kevyt työpusero Hengittävä ja kevyt työpusero lämpimille ilmoille. Yhteistyökumppani Uittokalusto Oy. Arbortec AT-800 turvasormikkaat Mukavat perusmalliset turvasormikkaat, joiden kämmenpuolella laadukasta nahkaa ja kämmenselän puolella hyvin hengittävää, vettä hylkivää nailonia. Bahcon oksasahalla leikkaat oksat näppärästi ja helposti. raivaussahaajille. Kestotilaajan Kauppa Tilaukset verkkokaupasta www.uittokalusto.fi/metsalehti tai tällä kupongilla. 84,90 €.) HUOM! Toimitus ainoastaan Matkahuollon noutopakettina. Paino 1575 g. Kestotilaajan hinta 44 € (norm. Valitse sinulle sopiva tuotteen toimitustapa
Vuonna 2006 konsernin taideteoksista 700 siirrettiin UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiölle. Juhlanäyttelyssä on esillä 64 teosta 40 taiteilijalta. METSÄKULTTUURI H ugo Simberg on nykyään arvostettu taiteilija, mutta matkatessaan Kuusankoskelle 1800-luvun lopulla hän oli vasta nuori maalari, jonka kuvamaailmaa pidettiin vähän erikoisena, muista poikkeavana. HELMIÄ TEHTAALTA TEKSTI ELIISA KALLIONIEMI KUVA LEENA LOUHIVAARA M AT IA S U U SI KY LÄ 58 MAKASIINI 3 • 2016 4274_.indd 58 8.4.2016 19.32. Kokoelma sisälsi Kymiyhtiön lisäksi muun muassa Yhtyneille Paperitehtaille, Rauma-Repolalle, Schaumanille, Kajaanille ja Kaukaalle hankittua taidetta. Simbergin Aarnikotka (1899) ja pari tuhatta muuta taideteosta päätyi sittemmin lukuisten yrityskauppojen ja fuusioiden jälkeen nykyisen UPM-Kymmenen haltuun. Parhaillaan säätiö juhlii 10-vuotista taivaltaan laajalla näyttelyllä ”Keräilyn lumoa ja taiteen verkostoja” Villa Gyllenbergissä Helsingissä. Arvokkain taulu Saksasta Näyttelytilaan ripustetut työt valitsi näyttelyn kuraattori, kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Anna-Maria Wiljanen. UPM:lle on kertynyt mittava taidekokoelma, jonka huippuja on esillä Helsingin Kuusisaaressa. Valinta oli vaikea, koska kokoelman teoksia ei ole hankitMetsäpatruunat olivat aikansa merkittäviä taiteentukijoita. Kymiyhtiön toimitusjohtaja, kauppaneuvos Ernst Dahlström halusi kuitenkin antaa tilaisuuden sen ajan nykytaiteilijalle ja tilasi häneltä yhtiön ensimmäisen liikemerkin
Viereinen sivu: Elin DanielssonGambogin Tyttö ja kissat taulu vuodelta 1892 kuvaa näyttelyssä keräilyn lumoa. ”Toisaalta juuri kokoelman fragmentaarisuus tekee siitä niin lumoavan. UPM:lle on kertynyt mittava taidekokoelma, jonka huippuja on esillä Helsingin Kuusisaaressa. ”Täältä löytyy aineksia vaikka saippuaoopperaan.” Esillä on myös keskieurooppalaista nykytaidetta niin kutsutusta Heindl-kokoelmasta, joka päätyi UPM:lle yritysoston myötä vuonna 2001 ja sittemmin UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiölle. Teos hankittiin kokoelmaan 1979. Wiljanen löysi näyttelyn kokoavaksi teemaksi taiteen verkostot, joita hän käsitteli pari vuotta sitten valmistuneessa väitöskirjassaan. tu minkään erityisen suunnitelman mukaan. Niistä vaikuttavin on juuri Hugo Simbergin Aarnikotka. Pentti Sammallahden valokuva Kuusanniemi on tilaustyö vuodelta 2001. ”Työ oli 26-vuotiaalle taiteilijalle melkoinen voimanponnistus ja näytön paikka”, kertoo Wiljanen. Punaisen langan hahmottaminen vaatii uuden näkökulma löytämistä, mikä haastaa tutkimaan kokoelmaa eri työkaluja käyttäen”, Wiljanen kertoo. Suuri osa näyttelyn teoksista tai taiteilijoista liittyy toisiinsa, kuka aihevalintojen, taidesuuntauksen, opettaja-oppilas-suhteen tai – rakkauden kautta. Nuoren Hugon läpimurto Metsäpatruunat olivat aikansa tärkeitä mesenaatteja. Näyttelyssä on paljon heidän tilaamiaan töitä. Metsäpatruunat olivat aikansa merkittäviä taiteentukijoita. RA U N O TR Ä SK EL IN 59 MAKASIINI 3 • 2016 4274_.indd 59 8.4.2016 19.32. Siihen kuuluu myös näyttelyn arvokkain teos Sigmar Polken Schere (Sakset) vuodelta 1976. Kuusaalaiset kutsuivat Simbergin Aarnikotkaa tuttavallisesti ”harakaksi”
Tehtaan sininen hetki Yritysjohtajat teettivät varsinkin 1900-luvun alkupuolella muotokuvia paitsi itsestään myös tehtaistaan. ”Jos Simberg olisi täällä, hän olisi varmasti onnellinen siitä, että Aarnikotka on jäänyt elämään ja lentää nyt UPM-Kymmene Oyj:n logona ympäri maailmaa.” Simberg käytti työssään uutta tekniikkaa, grafiikkaa, jonka hän oli oppinut Axel Gallénin ateljeessa Ruovedellä. Näistä kuvista Anna-Mari Wiljasen suosikki on Belgiassa syntyneen, mutta sittemmin Suomeen muuttaneen Alfred William Finchin Öinen tehdasnäkymä Kuusankoskelta (1910-luku). saakka. Kuvan auto erikoisvarustein. Se koristi Kymiyhtiöiden juhla-adressia, joka luovutettiin toimitusjohtaja Dahlströmille 1901, kun yritys täytti 25 vuotta. Taiteilija teki myös 17-osaisen etsaussarjan. Albert William Finchiä innoitti uusi keksintö, tehtaaseen saatu sähkövalo. Adressi kuuluu nykyään Turun taidemuseon kokoelmiin, mutta on esillä näyttelyssä. Tutustu uuteen Ford Rangeriin: ford.fi * Kantavuus jopa 1 155 kg, vetopaino 3 500 kg, kahluusyvyys 800 mm, vääntö jopa 470 Nm. Pariisin kautta metsään Kultakauden taiteilijat kuvasivat paljon luontoa ja myös tehtaita mielellään luonnon keskellä, mikä on tyypillistä juuri suomalaisille taiteilijoille. Mene minne haluat, tee mitä tahdot. Uuden Ford Ranger -malliston CO2-päästöt 191-234 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,1-8,7 l/100 km. Ford Finland Logoa on muutettu kahdeksan kertaa, mutta se on edelleen käytössä. Uusi Ford Ranger on entistäkin suorituskykyisempi. ja 25.5. Nouseva höyry ja ikkunoista veteen piirtyvä sähkövalo tuovat teokseen lähes runollista tunnelmaa”, hän kuvaa. Sieltä palattuaan he näkivät kotimaan maiseman, puut ja metsät uusin silmin.” Näyttely osoittaa, miten monesta näkökulmasta metsän voi nähdä. UUSI FORD RANGER 4WD Vaikuttava ja tehokas. ”Tehdasrakennukset rytmittyvät hienosti takana näkyvään maisemaan, siniseen hetkeen. Näyttelyyn liittyy kaksi Anna-Maria Wiljasen luentoa 27.4. Anna-Maria Wiljanen esittelee Ahti Lavosen töitä, joista oikeanpuoleinen on tuotu näyttelyyn UPM:n pääkonttorin aulasta. Uudet tuotantolaitokset symboloivat tekniikan läpimurtoa ja edistystä. Taulut maalattiin ulkona, jotta värit olisivat mahdollisimman totuudenmukaisia. Keräilyn lumoa ja taiteen verkostoja -näyttely on avoinna Villa Gyllenbergissä Helsingin Kuusisaaressa 22.6. Uusi Ford Ranger alkaen 34.505,04 € (autoveroton hinta 29.420 € + arvioitu autovero 4.485,04 € CO2-päästöillä 191 g/km, sis.toim.kulut 600 €). * Uusien teknologioiden avulla varmistetaan erinomaiset ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuus ja turvallisuus. Anna-Maria Wiljanen katsoo sitä itse sekä taidehistorioitsijana että metsänomistajana. Uusi Ford Ranger selviää kaikista tilanteista. RA U N O TR Ä SK EL IN 60 MAKASIINI 3 • 2016 4274_.indd 60 8.4.2016 19.32. Metsäteollisuus eli vahvaa nousukautta. ”Silloin oli tapana, että taiteilijat hankkivat peruskoulutuksensa esimerkiksi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja lähtivät sitten Pariisiin
Uusi Ford Ranger on entistäkin suorituskykyisempi. UUSI FORD RANGER 4WD Vaikuttava ja tehokas. Tutustu uuteen Ford Rangeriin: ford.fi * Kantavuus jopa 1 155 kg, vetopaino 3 500 kg, kahluusyvyys 800 mm, vääntö jopa 470 Nm. Kuvan auto erikoisvarustein. Uusi Ford Ranger selviää kaikista tilanteista. Uusi Ford Ranger alkaen 34.505,04 € (autoveroton hinta 29.420 € + arvioitu autovero 4.485,04 € CO2-päästöillä 191 g/km, sis.toim.kulut 600 €). Mene minne haluat, tee mitä tahdot. Ford Finland 4274_.indd 61 8.4.2016 19.32. * Uusien teknologioiden avulla varmistetaan erinomaiset ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuus ja turvallisuus. Uuden Ford Ranger -malliston CO2-päästöt 191-234 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,1-8,7 l/100 km
Lukijaetu: Tarjoamme Metsälehden lukijoillle seuraavan tilauksen toimituskulutta kotimaahan. Hinnat alkaen 22 euroa. Etukoodi on voimassa 31.5.2016 asti. Yhtiön omistaa Suomen valtio. Tilaa juhlaraha kokoelmaasi, lahjaksi tai muistoksi. Tutustu ja tilaa juhlaja erikoisrahoja sekä rahasarjoja verkkokaupasta www.suomenrahapaja.fi, asiakaspalvelusta puh. Syötä etukoodi RGRCHL59 verkkokauppaan tilausvaiheessa. Kokoelmaan, lahjaksi ja muistoksi suomenrahapaja.fi 4275_.indd 62 8.4.2016 14.03. 09 8943 4343 (puh. Suomen Rahapajan juhlaraha viestii sataprosenttisesti suomalaisuudesta Suomen Rahapaja -konserni on euroalueen vahvin rahapaja ja yksi maailman suurimmista kolikkoviejistä. Suomen Rahapajan juhlarahat ovat suomalaisen ammattitaidon työnäytteitä, joista on säädetty Suomen valtionvarainministeriön asetuksella. Juhlarahat: Jean Sibelius, 2015; Tapio Wirkkala, 2015; Karl Fazer ja suomalaisuus Rahariipuksessa, 2016; Eino Leino, 2016. hinta pvm/mpm) tai jälleenmyyjiltä
Metsänomistajien ärsyyntyneisyyttä ovat lisänneet myös julkisuudessa esitellyt ajatukset muutoksista tukkipuun läpimitoissa. M etsänomistajille on annettu paljon lupauksia hyvästä tulevaisuudesta. Käytännön toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi on varmasti luvassa. Älkää enempää ärsyttäkö metsänomistajia. Viime vuonna yksityismetsien liiketulos heikkeni, puuta oli välillä mahdotonta saada kaupaksi. Olisi käytännössä katastrofi, jos valmistelussa oleva huojennus rajattaisiin koskemaan vain pientä osaa metsätiloista. Metsänomistajat ihmettelevät, milloin puheet biotaloudesta muuttuvat parantuvaksi metsätalouden kannattavuudeksi ja lisääntyväksi puun kysynnäksi. Tuoreessa kyselyssä yli 80 prosenttia metsänomistajista kertoi, että tietojen saamisen tulee perustua metMarssivatko seuraavaksi metsänomistajat. Jos aktiivisten metsätalousyrittäjien määrää halutaan lisätä, on metsätalouden elinkeinoedellytykset laitettava kuntoon. Tässä työssä tarvitaan tilannetajua niin poliitikoilta kuin metsäteollisuudeltakin. Viesti meni hyvin perille. Tuore Metsätutka-kysely antoi mielenkiintoista tietoa siitä, kuka on passivoitunut. Puutahan metsänomistajilta saa, kun sitä yrittää ostaa. Puumarkkinoilla on jatkuva ylitarjontatilanne ja puun ostajat ovat voineet lopettaa aktiivisen puun oston. Päättäjille ja toimijoille annan yhM aaliskuisena perjantaina Helsinki koki jotain ennennäkemätöntä: noin 800 traktoria vyöryi Senaatintorille tavoitteenaan herättää yhteiskunta ymmärtämään maatalouden ahdinko. Jatkuvilla kuitupuun halpuuttamiskampanjoilla biotalousyhteiskuntaa ei kuitenkaan rakenneta. Vielä vuonna 2010 vastaava luku oli 44 prosenttia. den ohjeen. Tietojen avaaminen romuttaisi markkinaluottamusta huomattavasti. Lisäksi julkisuudessa heilutellaan ties minkälaisia toimenpiteitä passiivisten metsänomistajien herättelemiseksi. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät maaseudulla ahdingossa ole ainoastaan viljelijät. Todellisuus on ollut kovin erilaista. Kymmenenkin hehtaarin metsäomistajia tarvitaan, jos puun käyttö lisääntyy hurjasti. Raaka-ainetta metsissä riittää. Puheiden on nyt aika muuttua teoiksi. KOLUMNI KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Viljelijät marssivat maaliskuussa. Kannattavuus on heikentynyt, kartellikäräjiä on käyty, päätäntävaltaa omaisuudesta kyseenalaistetaan. Metsäenergian käytön lisääminen onkin viime aikoina ollut työn ja tuskan takana. Jos teollisuus on sitä mieltä, että avoimempi tieto parantaa markkinoiden toimivuutta, niin kovasti odotan, millaisilla avauksilla teollisuus aikoo omia tietojaan avata. 63 MAKASIINI 3 • 2016 63 MAKASIINI 3 • 2016 4228_.indd 63 8.4.2016 19.50. Erittäin erikoiseksi tilanteen tekee se, että tämä passivoitunut metsäteollisuus samaan aikaan vaatii kaikkia Metsäkeskuksen hallussa olevia metsänomistajan omaisuustietoja vapaasti saataville – siis ilman metsänomistajan suostumusta. Sitä halutaan tuoda markkinoille. Pinta-alarajoja tärkeämpää olisi varmistaa se, että huojennusta pääsee hyödyntämään oikeasti aktiivinen metsänomistaja. Heidän varassaan on tulevan biotalousyhteiskunnan perusta, uusiutuva raaka-aine. N äyttää yllättäen siltä, että metsänomistajat ovat aktivoituneet liikaakin. Teollisuuden aktiivisuus oli romahtanut. Ainoastaan 22 prosenttiin metsänomistajista oli oltu yhteydessä ja tarjottu puukauppapalveluita. K uten maanviljelijät ovat metsänomistajatkin olleet kärsivällisiä. Lähiajat näyttävät, ovatko seuraavaksi barrikadeilla metsänomistajat. Ensimmäisenä kuntoon voitaisiin laittaa hallitusohjelmassa linjattu metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus. sänomistajan lupaan. Kymmenenkin hehtaarin metsäomistajia tarvitaan, jos puun käyttö lisääntyy hurjasti. Muistissa ovat myös metsähakkeen käyttöä vaikeuttaneet pykälämuutokset
Myyrien ja sopuleitten yltäkylläisyys oli romahtanut varhain keväällä, ja ketut yrittivät selvitä etsimällä suihinsa jokaisen linnunpesän ja poikasen. Voisi kuvitella, ettei vahvan ja teräväkyntisen petolinnun tarvitse pelätä minkkiä tai kettua. Havaitsin, että isoihin vesirimmiköihin tihentyi todellisia lintukaupunkeja, vaikka ympäröivät puuttomat ja rimmettömät rahkanevat olivat melkein linnuttomia. En nähnyt enkä kuullut tavallisimpiakaan tunturilintuja. Metsässä lintujen turvana ja piilona ovat puut, mutta avomaalla on vaikeampaa. Millä ne elävät, mitä ne löytävät suolta syödäkseen. Muutaman aarin kokoiset kirkasvetiset lampareet päilyivät vieri vieressä, niiden välissä luikersi korkeita rahkakaartoja ja vedestä työntyi luvuttomasti pieniä ja isompia mättäitä. Ne hakivat ruokansa peninkulmien päästä kalasatamista ja niihin aikoihin ylen anteliailta kaatopaikoilta. 64 MAKASIINI 3 • 2016 4201_.indd 64 8.4.2016 19.49. Haukka suolla Neljäkymmentä vuotta myöhemmin kuljin keväisellä tunturiylängöllä, joka vaikutti täysin kuolleelta. Suomessa niitä löytää sekä Saanan kaltaisten tuntureitten idänpuoleisilta rinteiltä että jokilaaksojen rotkoista. Vähitellen selvisi, ettei lokeilla ollut suon ravintokierron kanssa mitään tekemistä. Puuttomassa tunturissa pesät munitaan suojattomaan maahan. Kokoonsa nähden jykevin ja lihaksikkain suomalainen lintu, muuttohaukka, pesii sekä kallionjyrkänteillä että suorimmiköissä eikä nimeksikään missään muualla. Ihmettelin kymmeniä mekastavia harmaalokkeja, joiden pesät sijaitsivat kaikkein vaikeapääsyisimmillä mätäskumpareilla. Haukkojen pesimäaika on kuitenkin pitkä ja saaliinpyynnissä viivytään kauan ja kaukana poikasista. Veden ja huojuvan maan labyrintti on hankala yhdistelmä kaikille nelijalkaisille pikkupedoille. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA V uonna 1968 rämmin ensimmäistä kertaa etelänpohjalaisen keidassuon keskustaan. Pian selvisi, että avotunturissakin on yksi turvallinen ympäristö. LUHTA PESÄPAIKKA HAUSSA Avomailla pesiville linnuille on Suomessa kaksi ympäristöä, joissa pesue on turvassa nelijalkaisilta pikkupedoilta: pystysuora kallioseinä ja suon vesirimmikkö. Lokit olivat vallanneet suorimmet pelkän turvallisuuden vuoksi. Sitä vastoin kiikarini löysivät pelottomia ja kapin vaivaamilta näyttäviä kettuja, jotka tutkivat kivi kiveltä ja mätäs mättäältä koko maapinta-alan. Jyrkänteen kieleke ja suorimmen mätäs ovat siltä osin samanlaisia, että niille pääsee vain lentävä lintu. Sorsat ja kahlaajat saivat allikoista myös ravintonsa, mutta kaakkureille niiden ainoa merkitys oli turva ketuilta ja muilta pedoilta. Lapinmies kutsuu pystysuoraa kallioseinää pahdaksi
Pystysuora kallioseinä on mieluinen pesäpaikka sekä pikkuhaukoille että isolle maakotkalle. Tuulihaukka pesii tunturin jyrkänteessä hyvinä myyrävuosina. Jyrkänteen kieleke ja suorimmen mätäs ovat siltä osin samanlaisia, että niille pääsee vain lentävä lintu. 65 MAKASIINI 3 • 2016 4201_.indd 65 8.4.2016 19.49
Jos haukka ei olisi hyväksynyt näin poikkeuksellista ympäristöä, valtavat alat hyviä saalismaita Pohjanmaan pelloilla ja lintujärvillä tai Keski-Lapin aapasoilla olisi jäänyt hyödyntämättä. 66 MAKASIINI 3 • 2016 4201_.indd 66 8.4.2016 19.49. Kahlaajat ja sorsat tiivistyvät suoallikoissa suorastaan lintukaupungeiksi. Tropiikista tundralle levinnyt muuttohaukka on muualla maailmassa kalliopahtojen pesijä. ikäisiin haukkoihin. Suomessa muuttohaukat palasivat Pohjois-Suomen soille ja Tunturi-Lapin jyrkänteille, mutta eivät etelään, jossa ravintona olisivat peltolinnut. Pesä jyrkänteellä Kevon kanjoni Utsjoella on huiAapasuon rimmet ja pounikot tarjoavat suosirrille sekä ravinnon että turvan. Turmion syyksi paljastuivat DDT ja muut uudet tuholaismyrkyt, jotka kerääntyivät saalislintujen kautta pitkäKaakkuri kasvattaa pesueensa kalattomassa suorimmessä, mutta kalastaa ruokansa lähimmältä isolta järveltä. Metsän sisällä sen syöksyt olisivat liian nopeita ja suoraviivaisia. Monessa suurkaupungissa elää runsas pulu-, sorsaja lokkikanta, silloin muuttohaukka voi valita pilvenpiirtäjän parvekkeen vuorenseinän kielekkeeksi. Tämä johtuu joko peltolintujen vähentymisestä tai siitä, että ne ovat edelleen liian myrkyllisiä. Muuttohaukka saalistaa lentäviä lintuja avoimessa tilassa. Kuusikymmentä vuotta sitten muuttohaukat hävisivät lyhyessä ajassa käytännössä koko Euroopasta. Suolla pesiminen on pelkästään suomalaisten muuttohaukkojen keksintö. Kun myrkyt kiellettiin, haukkakanta elpyi kolmessa vuosikymmenessä. Se osaa kuitenkin sopeutua
Tällä kertaa en kuitenkaan kerro ikiomista kokemuksistani, sillä kanjoni on luonnonpuistossa ja keväällä ehdottomassa kulkukiellossa. Muuttohaukka on levinnyt koko maailmaan tropiikista tundralle. Sata vuotta sitten huuhkajaa vainottiin, nykyään monet huuhkajavuoret ovat suosittuja retkija näköalapaikkoja. 67 MAKASIINI 3 • 2016 4201_.indd 67 8.4.2016 19.49. Vain Suomessa ne pesivät suopursujen keskellä rahkaisilla suomättäillä. Ainakin maalaishuuhkajilla ihmispelko ohjaa ketunpelkoa enemmän pesäpaikan valintaa. Suomessa varsin vaatimattomiin paikkoihin muniva valkoposkihanhi on Venäjällä jyrkännepesijä. kea pystyseinäinen rotkolaakso loivapiirteisen puuttoman ylängön keskellä. rastaan runsaita. Vaikka kaksi saman lajin haukkaparia pesii lähellä toisiaan, niiden sadan neliökilometrin saalistusreviirit sijaitsevat vastakkaisilla suunnilla. Myyrävuosina piekanat ja tuulihaukat ovat suoKeidassuon rimpilabyrintti on yhdessä suhteessa samanlainen kuin pysty vuorenseinä: sinne pääsee vain lentävä lintu. Norjan lintuvuorien pahdoilla voi metelöidä kymmeniä tuhansia ruokkilintuja. Norjan rannikolla ja Venäjän tundran jokitörmillä pystysuoria seinämiä on paljon enemmän. Parhaimmillaan seinämille pesiytyy tunturija muuttohaukkoja, korppeja ja maakotkia. Huuhkaja puolestaan on hylännyt rotkot ja jyrkänteet ja siirtynyt pesimään arkiseen metsään pienten siirtolohkareitten tai myrskyn kaatamien juurakoitten suojaan. Tuollainen petolintutihentymä paljastaa pesäpaikoiksi soveltuvien jyrkänteiden niukkuuden
Vesi vaihtuu kymmensenttisten muoviputkien kautta. Rantasipi ja tavi ovat todenneet altaan sopivaksi elinpaikaksi ja perustaneet sinne pesueensa useana kesänä. TEKSTI JA KUVAT PERTTI KAMULA V ähäjärvisellä Pohjois-Pohjanmaalla lapsille on vain vähän pulikointimahdollisuuksia. Lähetä ne meille Metsälehteen. Nykyään ojitusalueille kaivetaan laajoja lietteen laskeutusaltaita. Kaivupenkat ovat laskeutuneet ja luonto on tehnyt maisemointityönsä. Turvetta kaivettiin useita satoja kuutioita, alta paljastui vaalea hiekka. Uusia asukkaita Uimarit ovat jo varttuneet aikuisikään ja vesileikit ovat jääneet. Männyt ja kuuset ovat taimettuneet luontaisesti. Altaalla on pituutta uima-altaan verran, 25 metriä. Siellä viihtyvät monenlaiset korennot, malluaiset ja vesimittarit, sääskistä ja paarmoista puhumattakaan. Alla oli vaaleaa hiekkaa, joten lopputulos oli erinomainen uima-allas rantahietikoineen. Allas kaivettiin paksuturpeiselle karulle kitumaalle vuonna 1998. Kaivumaihin istutettiin rauduskoivuja, jotka ovat kasvaneet pituutta metrin vuodessa. 1998 2015 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Niinpä päätin kaivattaa hankkimalleni metsäpalstalle Utajärvelle altaan lasten vesileikkejä varten. Varttunut metsä on alkanut varjostaa allasta, joten enää siellä ei juuri voi auringossa paistatella. ENNEN& NYT 68 MAKASIINI 3 • 2016 4276_.indd 68 8.4.2016 19.48. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Kaivumaat ovat tiivistyneet ja saaneet pintakasvillisuutta, joten lammikkoa voisi jo luulla luonnontilaiseksi. Tekolammen muuttumista rumasta kaivukuopasta melkeinpä keitaaksi on ollut ilo seurata kohta parin vuosikymmenen ajan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Sekä tuloettä lähtöputki voidaan sulkea ja tarvittaessa allas voidaan laskea tyhjäksi. Urakoitsija veloitti kaivuusta 2 000 markkaa. Kaivukuopasta keitaaksi Lasten vesileikkejä varten kaivettu allas on muuttunut parissakymmenessä vuodessa lähes luonnontilaiseksi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Onpa altaassa jokunen hauki ja ahvenkin saanut uiskennella siirtoistutettuna. Turvetta oli syvemmällä reunalla pari metriä ja matalammalla puolella puolisen metriä. Niistä voisi saada pienellä vaivalla samankaltaisia virkistäviä keitaita metsäluontoa monipuolistamaan
Sen maussa on tavallista enemmän potkua, tomaattia, papua ja paahdettua chiliä ja savupaprikaa. Uusi Täyteläinen tomaatti-jauhelihakeitto on keravalainen ratkaisu kunnollisesta keitosta haaveilevalle. Kun soppa voi olla kunnon ruokaa. Pieni keravalainen soppatykki 4277_.indd 69 8.4.2016 14.04. Sitä ihan parasta osaa fileestä. Lohikeitossa on runsaasti kalaa. LOHIKEITTO 300 g TOMAATTI-JAUHELIHAKEITTO 300 g kokkikartano.fi / Jutellaan FB:ssa. Ja jauheliha on Snellmanilta niin kuin aina. Ja niin kuin monessa muussakin meidän sopassa, tässäkin on Valio kermaa. KASVISSOSEKEITTO 300 g KANA-KOOKOSKEITTO 300 g TOMAATTI-VUOHENJUUSTOKEITTO 300 g PINAATTIKEITTO 300 g PARSAKEITTO 300 g METSÄSIENIKEITTO 300 g NE RUOKAISAMMAT SOPAT. Maista vaikka, ihan niitä kaikkia
Yhteistä ohjeille on kalafileiden leivitys munalla ja korppujauhoilla sekä kuorrutus juustoraasteella. Hauki on kuitenkin mainettaan parempi kala. Mainettaan PAREMPI TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Juustolla kuorrutettu Homburgin hauki on perinteikäs sunnuntairuoka. Se ei ole kovin valikoiva ruoan suhteen – oikeastaan kaikki, mikä vedessä liikkuu, voi päätyä hauen kitaan. Hauki on paikallinen kala, ja paikallinen ravinto vaikuttaa sen makuun. Homburg-niminen kaupunki sijaitsee läntisessä Saksassa Saarbrückenin lähellä, ruokaa on kutsuttu myös Hampurin haueksi. Kalastus alkaa huhtikuussa Hauki on Suomen yleisimpiä saaliskaloja. Se viihtyy muutenkin parhaiten paikoissa, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta, joiden seassa voi vaania saalista. Hauen kutupaikkoja ovat matalat kaislikkorannat ja lahdet. Hauki à la Homburg on klassikkoruoka isoäidin ajoilta. Hauen rasvapitoisuus on pieni, vain 1,1 prosenttia. Tilanne on kuitenkin kohentunut 2000-luvulta alkaen, kun rakkolevä on palannut vesistöihin. Muun muassa kalaruokien ystävä Mannerheim ei haukea syönyt vaan piti sitä pelkkänä rantarosvona. Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa, sitä arvostetaan ja se voi olla jopa lohta kalliimpaa. Syyksi on arveltu rakkolevän häviämistä veden saastumisen takia, mikä vähensi hauen kutupaikkoja ja hauenpoikasten suojapaikkoja. Pienistä kaloista voi tehdä esimerkiksi kalapullia tai mureketta, jolloin ruodot jauhautuvat. Valkuaisaineita siinä on 19,5 grammaa sadassa grammassa, kalsiumia 22 milligrammaa ja niasiinia 4 milligrammaa. Haukea voi kalastaa koko avovesikauden ajan eri pyyntivälineillä ja myös talvella pilkkimällä tai iskukoukuilla. Kalastuskausi jatkuu joulukuulle. Resepti löytyy muun muassa Koskimies-Somersalon Keittotaito-kirjasta ja Liimataisen Parasta koriruokaa -kirjasta. Eteläja Keski-Suomen järvialueella hauen kalastussesonki kestää toukokuun alkupuolelta marraskuulle, Pohjois-Suomessa kesäkuusta lokakuulle. 70 MAKASIINI 3 • 2016 4278_.indd 70 8.4.2016 19.47. TAPION PÖYTÄ H auki (Esox lucius) on melko ruotoinen, kuivahko ja meillä niin yleinen, että monet pitävät sitä arkisena. Hauesta saa monenlaista ruokaa pannussa tai uunissa paistamalla tai keittämällä. Onpa haukea jopa kylmäsavustettu. Iso hauki tarvitsee kolmekymmentä kiloa ravintokalaa kasvaakseen yhden kilon. Ruokaa pidettiin arkiruokaa parempana ja sitä tehtiin usein sunnuntaiksi. Vähärasvaisena kalana se säilyy pakastettuna jopa kuusi kuukautta. Etelärannikolla kalastuskausi alkaa jäiden lähdön jälkeen huhtikuussa, kun hauen kutu alkaa. Haukikannat taantuivat voimakkaasti Suomen rannikkoalueilla, ulkosaaristossa, Ahvenanmaalla ja Ruotsin puolella 1970-luvun jälkeen. Sitä löytyy lähes kaikista vesistöistä Itämeren rannikolta, sisämaan järvistä ja monista joista. Kudun jälkeen hauki on aktiivinen ja käy helposti pyydyksiin
Sekoita sula voi ja keltuainen ja voitele fileet seoksella. 71 MAKASIINI 3 • 2016 4278_.indd 71 8.4.2016 19.47. Vispaa kerma omassa kulhossa. Tarjoa vaniljajäätelön kera. Vatkaa keltuaiset tomusokerin kanssa kuohkeaksi. Kaada jäädyke lautaselle ja koristele marjoilla. Vatkaa valkuaiset sokerin kanssa omassa kulhossa kiinteäksi. HAUKI À LA HOMBURG 600 g haukifileitä 1/2 sitruunan mehu 1 tl suolaa 1/2 tl valkopippuria 2 rkl sulatettua voita 1 keltuainen 0,5 dl korppujauhoja (tai seesaminsiemeniä) 1–1,5 dl juustoraastetta 2 dl ruokakermaa (1 dl valkoviiniä) Laita kalafileet voideltuun uunivuokaan, mausta sitruunan mehulla, suolalla sekä pippurilla ja anna vetäytyä hetken. METSÄMARJAJÄÄDYKE 1 l metsämarjoja 0,5 dl hunajaa 2 munankeltuaista 0,5 dl tomusokeria 2 munanvalkuaista 2 rkl sokeria 2 dl kuohukermaa Murskaa marjat ja sekoita hunajan kanssa. Tarjoa keitettyjen perunoiden tai perunalumen kanssa. Kaada kerma vuokaan ja voitele sillä fileitä muutaman kerran. Kaada seos kuivakakkuvuokaan, peitä vuoka ja pane pakastimeen vähintään neljäksi tunniksi. Kypsennä 200 asteessa 20–30 minuuttia. Sekoita marjamurska ja keltuaisvaahto, lisää kermavaahto ja lopuksi varovasti valkuaisvaahto. Lisää lopuksi viini. Hauki à la Homburg on keväistä pyhäruokaa parhaimmillaan. Ripottele fileiden päälle korppujauhoja ja juustoraastetta
KÄSIN TEHTY Soi, soi soropilli, jos et soi niin soraja taikka seppä tulloo sirpin kanssa, leikkaa sulta kaulan poikki. kansanruno, Vahviala KUUSI PIHLAJA TUOMI LEPPÄ HAAPA RAITA KOIVU 72 MAKASIINI 3 • 2016 4158_.indd 72 8.4.2016 19.47
RAITA Mäntähuilu Osiorunkoinen sormiaukollinen huilu Sointupilli PAJU K un kasvukausi alkaa, puun ja kuoren välissä oleva jälsikerros muuttuu liukkaaksi. Ja kun pilli on valmis, siitä ei välttämättä lähde kuin pihahdus. Voit tehdä pillin melkein mistä vain puulajista. Valmistuspuulajista riippumatta pillejä on silti usein kutsuttu pajupilleiksi. Pillejä on tehty ainakin koivusta, raidasta, pihlajasta, tuomesta ja haavasta. Paras syntyy kuitenkin pajusta ja tietenkin keväällä. Voit irrottaa kuoren oksasta varovasti ehjänä putkena, ja näin pääset tekemään pajupillin. Katri Valan runossa Pajupilli runon kertoja samaistuu pajupensaaseen, josta maailman kapinallinen henki taittaa oksan tehdäkseen siitä pajupillin. Kimpaantuminen auttaa, sillä maahan paiskattaessa huilu vihdoin ”helisee”. Miksi juuri paju on antanut pajupillille nimen. Niinikuitujensa vuoksi pajun kuori on sitkeää ja se kestää hyvin irti vetämisen. Pajupillirunoutta ovat kirjoittaneet myös runoilijat. Sillä olisi soitettu kevät alkaneeksi. Jos teet pillejä eri puulajeista, tutustut erilaisiin kuoriin ääntä kuuntelemalTEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA 73 MAKASIINI 3 • 2016 4158_.indd 73 8.4.2016 19.47. Silloin kuori irtoaa helposti. Paju on siten luontevin puulaji ikivanhaan kevään tulon soittorituaaliin. Esimerkiksi lepän kuoren kanssa täytyy olla varovaisempi. Mutta voi runo luvata kapallisen kaurojakin, jos pilli onnistuu. Pajupilliä tehtäessä lausutaan loitsumainen runo, joka alkaa useimmiten ”soi, soi soropilli...” On arveltu, että pajupillillä olisi vuosituhansia vanha rituaalinen merkitys. Pillejä eri puista Miksi oksa taitetaan pilliä varten juuri pajupensaasta. Esimerkiksi Larin Kyöstin runossa Tein minä pajusta hilpeän huilun huiluntekijä kimpaantuu soimattomalle pajupillilleen ja heittää sen lopulta maahan. Silloin kuori löystyy ja irtoaa puun pinnasta. Vanhoissa kansanomaisissa runoissa pilliä usein uhataan. Runo tuntuu kysyvän, onko pillin ilmoille päästämä sävel lähtöisin pillintekijästä vai pajusta. Koputtele kuorta Pajupillin tekeminen on yksinkertaista, mutta aina se ei onnistu. Pillin tekijät ovat huomanneet, että pajusta kuori irtoaa keväällä ensimmäisenä. Jos teet tämän työvaiheen huolellisesti, voi kuori irrota ehjänä. SOITA KEVÄT KÄYNTIIN Pajupillin voi tehdä melkein mistä puusta vain. Sen täytyy olla jossain mielessä paras pillin aines. Pajupillin valmistusruno luetaan juuri tämän kriittisen vaiheen aikana. Jos se ei soi, siltä katkaistaan kaula tai tapahtuu muuta ikävää. Ennen kuin väännät kuoren irti, koputtele sitä puukonpäällä. Kuori vaikuttaa myös ääneen: pajupillin ääni on puhtaampi kuin leppäpillin. Toisaalta lepästä voit tehdä pillin myöhemmin, vielä elokuussakin. Kuori voi revetä, vaikka irrottaisit sitä kuinka varovasti
la. Vuole pillit oksan samaan päähän, mutta eri puolille ja tee niihin erikokoiset ilmakammiot. Tällaiseen huiluun on mahdollista tehdä sormiaukkoja. Puhalluspään tulpasta vuollaan yhdeltä sivulta puuta pois, jotta pilliin muodostuu ilmakanava. Kun puhallat pilliin, syntyy sointu, jossa kaksi erikorkuista ääntä yhtyvät. Heru, heru heimari, käy, käy käymäri, soi, soi soimari, kitkasen kielesi katkasen kaulasi, kuuman kiven vällihin. Lopuksi kuoriputki asetetaan takaisin sen päälle. Ensin pillin pää viistotaan ja siihen vuollaan särmäaukko (s) Kuori vedetään irti k-kirjaimen kohdalta saakka. Siihen, että pyypilli tehdään kuusenoksasta, on vaikuttanut ainakin se, että kuusesta kuori lähtee mihin vuodenaikaan tahansa. Puhalluspäätä ei voi kaksipuolisuuden vuoksi viistota, vaan se jätetään suoraksi. Kuoriputken kumpaankin päähän voidaan myös asettaa erillinen tulppa (3). Pillit tehdään puun vastakkaisille puolille. Taitava tekijä voi vuolla jopa kolme tai neljäkin pilliä samaan oksaan. Mäntähuilussa (4) kuoriputken sisälle tehdään mäntä, jota liikuttelemalla äänen korkeutta voi säätää. Kohdassa 1 on halkileikkauksena yksinkertainen pajupilli, jollaisen teko selostetaan myös valokuvasarjassa. Esimerkiksi kimpiastiaa koossa pitävää vannetta voidaan kutsua astian pajuksi. Myös särmäaukon koko vaikuttaa ääneen: mitä laajempi särmäaukko, sitä matalampi on pillin ääni. Sointupilli (2) tehdään muuten samoin, mutta siihen vuollaan kaksi pilliä samaan runkoon. Yksinkertainen keino tehdä eriäänisiä pajupillejä on vuolla joihinkin suurempi ja joihinkin pienempi ilmatila. Siinä kuoriputken sisälle jäävä osa eli pillin runko on yhtä puuta. Pyyt myös elelevät mielellään kuusikoissa, joten sopiva materiaali on ollut käden ulottuvilla. Notkea ja ohut pajunvesa on tähänkin tarkoitukseen sopiva puu. Talvella kuorta hiukan sulateltiin suussa ennen irrottamista. Pillin voi haluttaessa jättää pitkänkin kepin päähän. kansanruno, Kaustinen Lähde: Timo Leisiö: Suomen ja Karjalan vanhakantaiset torvija pillisoittimet, Kansanmusiikki-instituutti 1983 Soi, soi soropilli jos et soi niin soraja kapan annan kauroja helmallisen herneitä kansanruno, Virolahti PAJUPILLEJÄ voi tehdä monenlaisia. Pillin ääneen saat värisevyyttä, kun laitat ilmakammion sisälle pienen kiven, vuollun puupallo tai herneen. Pyypilli on pienikokoinen, vain 3–5 senttiä pitkä, sillä on matkittu pyyn piiskuttavaa ääntä. Aivan vähäpätöinen puu paju ei ole, sillä se on pajupillin lisäksi nimennyt muutakin. Paksummasta oksasta tehtyyn pilliin voit tehdä helposti suuren ilmatilan, jolloin pillin äänestä tulee matalampi. Havupuusta tehtyjä pillejä ei ole kuitenkaan nimetty pajun mukaan. SH U TT ER ST O CK IM AG ES 74 MAKASIINI 3 • 2016 4158_.indd 74 8.4.2016 19.47. Kaksi pilliä samaan oksaan Pajupilliä tehdessä tulee miettineeksi, miten pillin ääneen voisi vaikuttaa. Pillin runko muotoillaan vuolemalla siihen ilmatila eli poraus ja ilmakanava. Sointuvan äänen pajupillistä saat, kun vuolet kaksi pilliä samaan oksaan. Kuusenoksasta tehdyllä pillillä metsästäjät ovat houkutelleet pyitä, ja se on saanut nimekseen pyypilli tai pyypiisku. Omasta mielestäni esimerkiksi pihlajasta tehdyssä pillissä on pajun tavoin varsin puhdas ääni. Perinteisessä puuntyöstössä esine tai sen osa voi saada nimensä sopivimman puulajin mukaan, vaikka tarkoitukseen käytettäisiin tarpeen vaatiessa muitakin puulajeja
3. Kuoren koputtelu puukon kahvalla huolellisesti eri puolilta helpottaa sen irtoamista. 9. 2. Särmäaukko vuollaan kahdella toisensa kohtaavalla viillolla. Työnsin lopuksi kuoriputken takaisin runkopuun päälle. 7. Pillin sisään jäävään puuhun vuollaan poraus eli ilmatila ja ilmakanava. 5. Vuolin aluksi puhalluspään viistoksi. Kuori irrotetaan tähän kohtaan saakka. 4. Onnistuttaessa kuori irtoaa ehjänä ”putkena”. Kun oksanpätkän puolia vääntää käsissään eri suuntiin, kuuluu pian pieni napsahdus ja kuori irtoaa. Puhalluspääksi valitaan oksanpätkästä ohuempi latvapää. 3. Särmäaukon vuolun jättämä pieni lovi toimii nyt merkkinä runkopuussa ilmatilan ja ilmakanavan rajakohdasta. 6. 8. 4. 7. 5. 2. 9. Näin kuori ei rikkoudu irti vedettäessä, koska latvapään muoto on suippeneva. Kiersin puukolla viillon oksanpätkän ympäri. 8. Katso piirroksen S-kohdasta mallia. 1. 6. 75 MAKASIINI 3 • 2016 4158_.indd 75 8.4.2016 19.47. 1. Ilmakanava tehdään vuolemalla runkopuun päästä kaarevuutta hiukan pois
KWF esittelee metsäkonealan uutuuksia ja trendejä. 2 1 6 m e n n e s s ä o s o i t t e e s s a : metsagroup . Ja kun Baijerissa ollaan, messuvieraat herkuttelevat makkaralla ja oluella. Se järjestetään neljän vuoden välein eri puolilla Saksaa, tällä kertaa baijerilaisessa Rodingin pikkukaupungissa. Kaikkialla Euroopassa suosiotaan kasvattanut puuenergia on laajasti esillä myös tämänkertaisessa näyttelyssä. L i s ä t i e d o t j a h a k u 2 4 . A i e m p i k o k e m u s v a st a a v i st a t e h t ä v i st ä k a t so t a a n e d u k si . S e n l i i k e t o i m i n t a a l u e e t o v a t M e t s ä T i s s u e , M e t s ä B o a r d , M e t s ä F i b r e , M e t s ä W o o d s e k ä M e t s ä F o r e s t. järjestettävällä reissulla pääset tutustumaan KWF-messuihin, joka on tämän vuoden metsätapahtumista Euroopan laajin. E dellytämme: E d e l l y t ä m m e h a k i j o i l t a t e h t ä v ä ä n so v e l t u v a a k o u l u t u st a , h y v i ä v u o r o v a i k u t u st a i t o j a se k ä k y k y ä i t se n ä i se e n j a t u l o k se l l i se e n t y ö h ö n . M e t sä l i i t t o O su u sk u n t a a n k u u l u u n o i n 1 1 6 m e t sä n o m i st a j a a , j o t k a o m i st a v a t y h t e e n sä l ä h e s p u o l e t S u o m e n y k si t y i sm e t si st ä . S e v a st a a M e t sä G r o u p i n p u u n h a n k i n n a st a j a t a r j o a a e m o y h t i ö M e t sä l i i t t o O su u sk u n n a n o m i st a j a j ä se n i l l e k a t t a v a t p u u k a u p a n se k ä m e t sä n j a l u o n n o n h o i d o n p a l v e l u t . Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Lindgrén, Trio Travels, puhelin 020 756 8615 tai sales@triotravels.fi Vielä mahtuu messumatkalle Polku omaan metsään metsälehti.fi Metsäkirja 76 MAKASIINI 3 • 2016 4279_.indd 76 8.4.2016 19.46. K o n s e r n i l l a o n t o i m i n t a a n o i n 3 m a a s s a . KWF-Tagung on maailman suurin metsäalan messutapahtuma. PILKKEITÄ M e t s ä a la n a m m a t t ila in e n p u u n h a n k in n a n m o n ip u o lis iin t e h t ä v iin . com M e t s ä G r o u p o n b i o t a l o u d e n e d e l l ä k ä v i j ä . 8.–11.6. V u o d e n 2 1 5 l i i k e v a i h t o o l i 5 m i l j a r d i a e u r o a j a h e n k i l ö s t ö ä n o i n 9 6 . PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHDEN kesän lukijamatkalle on vielä paikkoja vapaana. H a e m m e m e t sä a si a n t u n t i j a a v a st a a m a a n p u u k a u p p a j a m e t sä p a l v e l u i d e n m y y n n i st ä K u o p i o n h a n k i n t a p i i r i l l e t o i m i a l u e e n a R a u t a l a m p i . A r v o st a m m e so v e l t u v a a a l a n o sa a m i st a j a a k t i i v i st a m a r k k i n o i n t i j a p a l v e l u h e n k i sy y t t ä . 4 . Mak e the most of Metsä F orest M e t sä F o r e st o n m a r k k i n a j o h t a j a p u u k a u p a ssa j a m e t sä e n e r g i a ssa S u o m e ssa
Tehtävä edellyttää valmiutta vaihteleviin työaikoihin, koska tiedonvälitystilaisuuksia järjestetään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Työ alkaa 16.5.2016 tai sopimuksen mukaan. Edellytämme hakijoilta vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta sekä hyvää kirjallista ja suullista viestintäja vuorovaikutustaitoa. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsäalalta ja viestinnästä sekä yleistä metsätalouden tuntemusta. klo 16.00 mennessä sähköpostilla maunu.kilpivaara @mhy.fi. Tehtävä on määräaikainen ja hankkeen kesto on kaksi vuotta. 040 7766 212 tai petri.pajunen@mhy.fi Metsänomistajat MHY Etelä-Savo 2x185_93,5mm 31.3.2016 11.30 Sivu 1 KUUSAMO Metsänhoitoyhdistys Kuusamo toimii täyden palvelun periaatteella 3050 jäsenmetsänomistajalle. Toimessa menestyminen vaatii aktiivista otetta työntekoon, positiivista asennetta, palveluhenkisyyttä ja yhteistyökykyä. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee toimialueensa 14 500 metsänomistajaa yhdeksän kunnan alueella. Palveluksessamme on 65 toimihenkilöä. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara 0505938185 Metsänomistajat MHY Kuusamo 2x110_93,5mm 6.4.2016 11.09 Sivu 1 PALVELUKSEEN HALUTAAN Katso lisää työpaikkoja osoitteesta www.metsalehti.fi/ Metsalehti/Tyopaikat/ 77 MAKASIINI 3 • 2016 4279_.indd 77 8.4.2016 19.46. Liikevaihtomme on 3,4 milj euroa ja palveluksessamme on 11 toimihenkilöä Etsimme joukkoomme myyntihenkistä METSÄASIANTUNTIJAA Tehtävänäsi on palvella alueella jäsenmetsänomistajia ja myydä heille kaikki metsäpalvelut. Työllistämme yrittäjiä ja metsureita lisäksi noin 150 htv. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Palveluvalikoimamme kattaa kaikki perinteiset metsäpalvelut puukaupasta tienrakennukseen ja metsänlannoitukseen. Hakemukset pyydämme toimittamaan 18.4. Raportoit hankkeen suunnitelmista ja tuloksista säännöllisesti hankkeen ohjausryhmälle. Lisätietoja www.mhy.fi/etelasavo Haemme METSÄASIANTUNTIJAA HANKEVETÄJÄN TEHTÄVÄÄN Työtehtäviisi kuuluvat ”Metsävaratiedon ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa” -hankkeeseen liittyvien tiedonvälitystilaisuuksien suunnittelu ja toteutus yhdessä yhteistyökumppanien kanssa Etelä-Savon maakunnan alueella sekä hankkeen hallinnointiin liittyvät tehtävät. pajunen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa johtaja Petri Pajunen p. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 25.4.2016 mennessä sähköpostitse petri. Edellytämme hakijoilta korkeakoulututkintoa
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO 78 MAKASIINI 3 • 2016 4280_.indd 78 8.4.2016 19.45
Kolehmainen on työskennellyt aiemmin muun muassa Metsähallituksessa ja Tapiossa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. ja metsät. Tehtävä on perhevapaan sijaisuus. Pajupojat Oy – Willow Partners MMK, metsänhoitaja Ilmo Kolehmainen on kutsuttu partneriksi Pajupojat Oy – Willow Partners:iin. Veikko Väisänen, Suomen metsäkeskus, metsäneuvoja, Heinola Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kolehmainen vastaa yhtiössä liiketoiminnan kehittämisestä. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. NIMITYKSET Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 28.4. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Myllymaa on kokenut lehtiosaaja. 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu 4280_.indd 79 8.4.2016 19.45. 2016 ??/?. 70 VUOTTA 30.4. Sähköposti: paivi. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Metsäkustannus Metsälehden levikkimyynnin myyntipäälliköksi ajalle 4.4.2016– 30.4.2017 on nimitetty Pasi Myllymaa. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. maisteri, Helsinki (matkoilla) 60 VUOTTA 26.4. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. 2016 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Hän on työskennellyt aiemmin myynnin ja markkinoinnin tehtävissä muun muassa Viini-lehdessä, Popmediassa ja Image-kustannuksessa. MAKASIINIKRYPTO 3 Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Eero Karjalainen, Oulu, Martti Rautiainen, Kajaani ja Unto Timonen, Valtimo. 21 B, 00100 Helsinki. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Finn Sumelius, metsänhoitaja, maat. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Hän toimi ennestään yhtiön hallituksen puheenjohtajana
Mieluusti lukisimme myös teidän lukijoiden vinkkejä siitä, mitä ei kannata tehdä. Kaksisiipiäisillä (muun muassa sääsket ja kärpäset) toinen siipipari on kehittynyt nuijamaisiksi väristimiksi, jotka toimivat hiukan samaan tapaan kuin gyroskooppi lentokoneissa. Miten itikka lentää. Palkinnoksi arvomme Husqvarnan Technical-kypärän, joka on suunniteltu vaativaan käyttöön, mutta on silti kevyt. AINA ei kaikki mene niin kuin on suunniteltu. KAIKKI 22. Yllätyksiä tulee myös metsänomistajille, kuten kaikille luonnon kanssa työskenteleville. Nyt päätimme ryhtyä toimeen. Tavallisen postin osoite on Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Nopeasti edestakaisin värähtelevät nuijat vakauttavat lennon ja kertovat hermostolle pienetkin asennon tai nopeuden muutokset. toukokuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Samalla voit kertoa, mistä tämän lehden jutusta pidit eniten. 80 MAKASIINI 3 • 2016 4281_.indd 80 8.4.2016 19.45. Hyönteisen tai linnun lento on kuin soutamista ilmassa. Eihän se onnistunut, sillä hyönteisten ja lintujen lento perustuu liikkuviin siipiin ja toisenlaiseen fysiikkaan kuin kiinteäsiipisen lentokoneen. Hyönteisten lentoa tutkitaan innokkaasti muun muassa siksi, että sen pohjalta voisi kehittää pieniä lentäviä robotteja. Meiltä on usein toivottu juttua epäonnistumisista ja siitä, miten virheitä voisi välttää. Sudenkorento voi säätää kunkin siiven asentoa erikseen ja pystyy siten nopeisiin suunnan muutoksiin. Palkinnon voitti tällä kertaa Hannu Uitto. Vaikka hyönteisten lento ei ole enää täysin fyysikoiden ulottumattomissa, siihen liittyy vielä paljon tutkittavaa. Käsitys pohjautuu ehkä kahden ranskalaisen eläintieteilijän, Antoine Magnan ja André Saint-Laguen, yritykseen tulkita kimalaisen lentoa vuonna 1934 silloisen aerodynamiikan tiedoilla. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Vaaksiainen ei lentotaidollaan häikäise, mutta paljastaa yhden kärpästen huikean lentotaidon salaisuuksista: taaemmasta siipiparista syntyneet nuijamaiset väristimet. Menikö metsään. Vuodet vaihtelevat, tuholaiset kiusaavat, mutta joskus syy löytyy ihan itsestä. Miten neuvoisit metsänomistajaa, joka on nyt samanlaisessa tilanteessa. Pyörteet synnyttävät nosteen, joka pitää lentäjän ilmassa. Lentävillä hyönteisillä ei ole tätä virtausvastustukseltaan kahden erilaisen kerroksen antamaa etua. PILKKEITÄ TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN TIEDE on todistanut, ettei kimalainen voi lentää! Näin kuulee vieläkin joskus sanottavan. Soutaja näkee, kuinka airojen liike synnyttää veteen pyörteitä. Viime numeron suosituin juttu oli ”Hyvän metsän tuntomerkit”. Soutaja hyödyntää veden ja ilman suurta tiheyseroa ja vie airot etuasentoon vähän vastusta synnyttävän ilman kautta. Eri hyönteiset käyttävät toisistaan poikkeavia lentotapoja – ajatellaan vaikkapa kovakuoriaista ja kärpästä (vain kaksi siipeä käytössä), päiväperhosen lepattelua tai sudenkorennon syöksähtelyä. Liikkeen eri vaiheissa siipikulma on erilainen ilmavirtaan nähden niin, etteivät edestakaiset liikkeet kumoa toistensa vaikutusta. Samalla tavoin syntyy pyörteitä ylös ja alas liikkuvan siiven etuja takareunaan. Siipi ei kuitenkaan liiku pelkästään ylös ja alas, vaan siiven kärki piirtää ellipsin tai kuun sirpin muotoisen kuvion, ja tämä liike vie eläintä eteenpäin. Kertomus voi liittyä metsänhoitoon, työvälineisiin, metsätilan sukupolvenvaihdokseen, puukauppaan jne. Kaikki vinkit ovat tervetulleita! VOIT vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Kypärä maksaa noin 130 euroa. Minkä asian itse tekisit toisin
09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 84. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 28.4. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. M IK KO RI IK IL Ä METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. LUONNONHOITOKOULU: Suojavyöhykkeiden käsittely Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 4/16 ILMESTYY 26.5. 4282_.indd 81 8.4.2016 19.44. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 Raivaamaan Kuinka sujuu päivä raivaussahan varressa. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?873 050 389 0590 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?849 040 723?1613 Pasi Myllymaa p. 09 315?49?803 Eero Sala p
TUOTE JA TEKIJÄ Alpo Ahokas on tehnyt pärekoreja yli 50 vuoden ajan. Suomalaiset ostavat pärekoreja tavallisimmin juuri sienija marjakoreiksi tai polttopuiden kantokoreiksi. Isä oli puuseppä, ja äidin suvussa enomiehet tekivät koreja. Vaimo leikkaa päreet ja tekee pohjat, minä viimeistelen. Olemme tehneet vaimon kanssa koreja sarjatyönä. Paras päremänty on tiheäsyinen ja suora. Mutta esimerkiksi polttopuiden kantoon tehty pärekori kestää vuosia, jos halkoja ei heittele koriin voimalla. Minulla on takkapuiden kantoon tarkoitettu pärekori kestänyt 40 vuotta. Liottamisen jälkeen päreet taivutellaan koriksi ja koriin lisätään sanka eli vitsas. Pärekoreja on monenkokoisia eri käyttötarkoituksiin. Päreitä liotetaan yön yli vedessä ennen taittelua. Pärekorien valmistus on sukuperintöä Karjalasta. Nykyään teen itse pääasiassa keskikokoisia sienija marjakoreja. Korien markkinahinnat liikkuvat 20–60 eurossa. Muita aineita kuin vettä ei käytetä. Siellä turistit ostavat 80 prosenttia koreista. Mäntypäre on oksatonta, se taipuu muttei taitu helposti. Pärekorit tehdään männystä. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ ”OLEN tehnyt pärekoreja lapsesta asti, yli 50 vuotta. Materiaalia saan huonekaluteollisuuden ylijäämäpuusta. Hyvienkin päreiden taipumisessa on eroja, joten oikeat päreet tulee osata valita oikeaan kohtaan koria. Yhdestä mäntytukista voisi periaatteessa saada 2 000 pärekoria. Sangat kuluvat nopeimmin.” PÄREKORI TEHDÄÄN MÄNNYSTÄ Pärekoriin laitetaan usein sieniä, marjoja tai polttopuita, kertoo korintekijä Alpo Ahokas. 82 MAKASIINI 3 • 2016 82 MAKASIINI 3 • 2016 4283_.indd 82 8.4.2016 19.31. Olemme myyneet vaimon kanssa koreja Helsingin Kauppatorilla yli 20 vuoden ajan. Kotimaisia pärekorien tekijöitä on minun lisäkseni jäljellä enää muutama. Teen koreja koneleikatuista päreistä, joiden paksuus on noin 1,3 milliä. Jos halpakauppaketjusta ostettu kori ei ole kestänyt, ihmiset epäilevät, ettei perinteisenä käsityönäkään tehty pärekori kestä. Puutuotteet kiinnostavat etenkin japanilaisia nuoria naisia. Torikaupan sesonki on toukokuusta syyskuun loppuun sekä joulun alla. Kori on mäntyä, sanka rottinkia. Sienikorin teko liotetuista päreistä vie viitisen minuuttia
www.hotelhaven.fi Unioninkatu 17, 00130 Helsinki +358 9 68242840 sales@hotelhaven.fi YOUR HOME YOUR PLACE 4284_.indd 83 7.4.2016 17.24
UUDISTUNEET STIHL SUOSIKIT! MUISTA MYÖS! YMPÄR ISTÖYS TÄVÄLL ISET POLTTO AINEET VALMII T KÄYTET TÄVÄKS I 2-TAHT IJA 4-TAHT IMOOTT OREISS A YÖ M M M M M M M Tarjoukset voimassa 30.04.2016 asti 50,2 cm 3 3,0 kW / 4,1 hv 4,9 kg 32 cm • Metallirunko • M-tronic moottorinohjaus • Sh. www.stihl.. 899,00 € KAMPA NJA MS 261 C-M 699,KAMPA NJA MS 362 C-M 799,UUDISTUNEET SUOSIKIT MS 261 C-M & MS 362 C-M • Entistäkin kevyemmät • • Uudelleen muotoillut • • Parannetuin hallintaominaisuuksin • • Koneet myydään aina koottuina ja koekäytettyinä • • Koneen luovutuksen yhteydessä annetaan aina myös käyttöopastus • • Saat opastusta juuri Sinulle sopivan laitteen valinnassa • • Huolto ja korjaus järjestyy aina • • Korjaus tapahtuu alkuperäisiä varaosia käyttäen • Löydä lähin erikoiskauppiaasi www.stihl.. 799,00 € 59,0 cm 3 3,5 kW / 4,8 hv 5,6 kg 37 cm • Metallirunko • M-tronic moottorinohjaus • Sh. Aina koottuna ja koekäytettynä! & ERIKOISKAUPPIAASI Metsalehti_Makasiini_2016_04_14.indd 1 21.3.2016 14:35:28 4285_.indd 84 7.4.2016 17.24