Metsälehti 7/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄNOMISTAJA KOTIOVELTA MUSTIKKAAN LUONTO SUKSILLA TULVASUOLLE 13. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI 4878_.indd 1 7.4.2017 11.59. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 7 TE EM A : U U D IS TA M IN EN Puunkorjuu ennätystahdissa • Metsänhoidon kemerahaku avautuu ENSIHARVENNUKSESTA 19 KYSYMYSTÄ UUDISTAMINEN KYLVÖ VAATII KÄRSIVÄLLISYYTTÄ UTELIAS KEHITTÄJÄ Anne Immosen tavoitteena on huipputaimi TAIMIKONHOITO TÄYSVAI REIKÄPERKAUS
Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. METSÄ GROUP. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. MG Metsälehti makasiini 2 2017 puukauppa.indd 1 13.2.2017 11:52:38 4879_.indd 2 7.4.2017 11.59
METSÄ NYT Kävin koiran kanssa lenkillä keskiviikkona (5.4.) Kouvolassa Korialla. Koira katosi joksikin aikaa omiin touhuihinsa, itse ajauduin vahvasti sammaloituneeseen vanhaan metsään. Sitä ihmetellessä vierähtikin tovi. KUVA: JUKKA RASIMUS 4924_.indd 3 7.4.2017 11.08. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Teema Uudistaminen 22 Männikön lupaava alku 34 RAHAPUU: Suojellaan metsiä Oma metsä 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä ensiharvennuksesta 40 PIKATESTI: Metsäoppia verkosta 42 TAIMIKONHOITOKOULU: Lehtipuut pois 44 TUTKIMUS: Luvassa tyvekkäämpiä puita 45 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Erikoispuita merten takaa 46 PERINTÖMETSÄ: Perheettömän perintö 48 KYSY POIS: Miksi kuusi tuuhettui. 6 4 MAKASIINI 3 • 2017 4 MAKASIINI 3 • 2017 4881_.indd 4 7.4.2017 11.48. 14 PTT: Sahamarkkinoilla lämpenee 15 Hiilinielun sijainti selville 16 MARKKINAT: Ennätykset murskaksi 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Rajarikko poiki pystykaupan 18 Asutus vaikuttaa tilan hintaan 21 VERKOSTA: Mikä autioitti maaseudun. 52 Taimituottajan pitää olla utelias 59 KOLUMNI: Höpinäkiintiö täyttyi SE PP O SA M U LI Matti Viialainen on metsätöissä kuin kotonaan. s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 3 13.4.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hiiltä sitomaan 6 Melkein kuin olohuoneessa 12 UUTISET: Kemerahaku aukeaa taas 13 METSÄTYYPPI: Milloin puut aloittavat kasvunsa
Pellettejä varten metsää ei hakata. Ne puristetaan sahanpurusta, kutterilastusta ja muista sahoilla syntyvistä sivutuotteista. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Kimmo Metsälä s. Uusia sertifiointikriteerejä noudattaen kasvamaan jää entistä enemmän säästöpuita. Niiden seuraksi tulee taimia, jotka vähitellen alkavat sitoa hiiltä. Tukkihakkuun seurauksena hiilinielu toki häviää tai ainakin pienenee. Niinpä hehtaarin aukolta kertyy nykyään paljon isompi pino kuin 50 vuotta sitten. Liina Kjellberg puolestaan tapasi taimitarhan johtajan, joka omalta osaltaan huolehtii siitä, että tulevaisuuden metsät kasvavat entistä enemmän puuta. Valtteri Skyttä kävi seuraamassa, kuinka huonosti kasvaneen kuusikon tilalle kylvettiin männikkö. Metsänomistajan paras ilmastoteko on hoitaa metsää hyvin: uudistaa aukot nopeasti, kasvattaa taimikot täystiheinä ja huolehtia harvennuksista. Juttu alkaa sivulta 52. Silti metsien kasvua on mahdollista vielä lisätä. Suomalainen kestävä metsätalous ja metsien valtava hiilinielu ovat maailmassa ainutlaatuisia. Sivulta 22 alkava juttu sisältää paljon mielenkiintoista tietoa kylvöstä ja siemenistä. 74 s. Tässä numerossa paneudumme uuden metsän alkuun. Muutenkin valtaosa puuperäisestä energiasta saadaan puunjalostuksen sivuvirroista kuten sellunkeiton jäteliemestä. HIILTÄ SITOMAAN 5 MAKASIINI 3 • 2017 4881_.indd 5 7.4.2017 11.48. Niihin varastoituu hiiltä pitkäksi aikaa. Ihmeellisintä on, että samalla kun metsistä hakataan uusiutuvaa raaka-ainetta, hiilinielua voidaan kasvattaa vielä isommaksi. Metsään syntyy aukko, mutta hakatusta puusta saadaan sahatavaraa, josta tehdään muun muassa puurakennuksia. 60 Luonnosta 60 LUHTA: Kevätretki tulvasuolle 64 TAPION PÖYTÄ: Kuha tekee juhlan 67 ENNEN & NYT: Kasvu vei maiseman 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Muumioita suolla 74 TUOTE & TEKIJÄ: Keinuvuus löytyy kokeilemalla JO RM A LU H TA EL SE KY H Ä LÄ ”ON SINÄNSÄ HYVÄ, että Helsinki korvaa kivihiiltä pelleteillä, mutta kuinka paljon sitä varten pitää hakata metsää aukoksi, ja mitä se merkitsee ilmastolle?” Tämä keskustelutilaisuudessa esitetty kysymys on ymmärrettävä. Energiapuuta on monenlaista, ja kun tarkasteluun otetaan myös metsien hiilitase, pellettejä voi olla vaikea sijoittaa osaksi kokonaisuutta. Metsissä kasvaa jo nyt paljon enemmän puuta kuin muutama vuosikymmen sitten. Kaikkia runkoja ei aukoltakaan hakata
6 MAKASIINI 3 • 2017 6 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 6 7.4.2017 11.41. METSÄNOMISTAJA Matti Viialaisen metsästä löytyy monensorttisia kuvioita, myös vanhaa kuusikkoa
Joko metsätöissä, hirvijahdissa tai koiran kanssa kävelyllä. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI 7 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 7 7.4.2017 11.41. MELKEIN KUIN OLOHUONE Maakuntajohtaja Matti Viialaisen vapaa-aika kuluu metsässä
Ympärillä on rauhoitettu vanha kuusikko. Vähemmän tunnettua sen sijaan on, että laulun esikuvan – Nestori Reposen – naapurissa Puumalan Lintusalon saaressa on myös Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Matti Viialaisen koti. Iän myötä sahaamisesta on kuitenkin tullut raskaampaa. ”Aiemmin hirviä oli enemmän, mutta nyt kun luvat ovat lisääntyneet, hirvituhot ovat olleet aika satunnaisia”, kertoo itsekin aktiivinen Saariston Erän hirvimies. Tällä hetkellä vesominen ja pienet hoitotyöt ovat ne, joista tykkään eniten.” Istutustöihin Viialaisen ei ole osallistunut, sillä niitä tilalla ei ole juurikaan tarvinnut tehdä. ”Meillä on omalla kylällä traktorija motomiehiä, joten tuulenkaadot saa yleensä pois metsästä. Siitä on syyttäminen Saimaan seliltä puhaltavia myrskytuulia. Pahin kato Lintusalossa kävi 1970-luvulla, jolloin metsää kaatui kankaallinen. Metsätöihin Viialainen tottui jo pienestä pojasta pitäen. Vaikka Saimaan rantaan saakka ulottuva metsä on valtaosin mäntyä, se on Viialaisen mukaan viime vuosina välttynyt suuremmilta hirvituhoilta. Onneksi kylästä löytyy myös kotitarvesaha, jotta kaadot saa sahattua”, Viialainen kertoo. Kun puu kaatuu, niin siinä tarvitaan vähän taitoakin. ”Etelä-Savossa metsä tunnetusti kasvaa niin hyvin, ettei sen uudistumisesta ole tarvinnut kantaa murhetta.” Tietoa ja apua riittää Viialaisen metsästä löytyy kaikensorttisia kuvioita. Metsä on uudistunut suurimmaksi osaksi luontaisesti. ”Keräsin käpyjä, raivasin ja seurasin hakkuita. Puro juoksee puolen kilometrin alueella ja laskee Lappalainen-lahteen. Hyötyä on ollut myös metsäsuunnitelmasta, jonka Viialainen hankki ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Rantametsässä kaikilta luonnontuhoilta ei kuitenkaan voi välttyä. Sen jälkeenkin puhurit ovat pitäneet huolen siitä, että tuulenkaatoja on vuosittain vähintään viidestä viiteentoista tukkia. Nykyisin kiireinen maakuntajohtaja yrittää ehtiä tehdä metsätöitä viikonloppuisin ja lomilla, mutta omien sanojensa mukaan niitä tulee tehtyä liian vähän. LisäkPuumala 1. Matti Viialaisen ylpeydenaihe on kesällä tähän männikköiseen rantamaisemaan avautuva kolmekilometrinen hyvinvointipolku. Kierrettiin saarissa kuorimassa propseja niin paljon, että siinä kehittyi ruista ranteeseen”, Viialainen muistelee. Takavuosina muun muassa SAK:n apulaisjohtajana toiminut Viialainen asuu siellä nykyisin vaimonsa Riitan kanssa pienellä maatilalla, jonka hän peri ottovanhemmiltaan. ”Vaikka metsää ei ole tämän enempää, niin kyllä sillä on taloudellista merkitystä.” S aimaan saaressa pikkuinen torppa, istuu portailla Nestori Miikkulainen, alkaa yksi tunnetuimmista Junnu Vainion kappaleista. On nuorta ja hakkuukypsää metsikköä, pari vanhaa koivikoksi muuttunutta suopeltoa ja luontokohteeksi rauhoitettu puroalue. ”Moottorisahatyö on aiemmin ollut mieleisintä. 2. Kesällä tienasin taskurahoja propseja kuorimalla. Esimerkiksi taannoisen parin hehtaarin raivaustyön Viialainen tilasi yhdistykseltä, joka ”tekikin hyvän työn”. Raivaussahaa ei ole, sillä pienemmät raivaukset onnistuvat moottorisahalla tai vesurilla. 1. Tilaan kuuluu reilut 20 hehtaaria metsää Saimaan rantamaisemissa. 2. Naapureiden ja kylänmiehen avun lisäksi Viialainen luottaa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tukeen ja palveluihin. 8 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 8 7.4.2017 11.42
Itse en koskaan uskonut metsäalan auringonlaskuun.” Miksi. Metsärahoilla on esimerkiksi investoitu taloon ja hankittu autoja. 4. Matti Viialaisen lapsuuden tärkeä muisto on vanha kuusi, joka nykyisin kohoaa 36 metrin korkeuteen. Raskasta mutta palkitsevaa. Imatralla, Joutsenossa ja Lappeenrannassa ovat meneillään yli 100 miljoonan euron investoinnit. Nestorinrannan pihapiiri. ”Meiltä pääsee pellon laidasta puolukkaan ja mustikkaan, ja sieniä löytyy myös hyvin. ”Katselen, että tuota pitäisi vähän laittaa ja tuota taas korjata”, Viialainen kuvailee. Metsä on melkein olohuone.” Metsä on Viialaiselle nykyään läheisempi asia kuin vaikkapa 10 vuotta sitten, jolloin hän vielä asui ja työskenteli Helsingissä. Hirvestyksen lisäksi hän lenkittää koiraansa luontopolulla, ja kesällä sekä syksyllä metsä on antoisa ruoka-aitta. Matti Viialaisen mieleisimmät metsätyöt hoituvat moottorisahan avulla. Mitäs muuta me tehdään kuin jalostetaan omaa raaka-ainettamme.” Alan nykyinen vire ilahduttaa Viialaista suuresti. Aurinko ei laskenutkaan Maakuntajohtajana Viialainen on ollut aitiopaikalla seuraamassa, millainen vaikutus metsäteollisuuden vauhdikkaalla alamäellä ja uudella nousulla on ollut puunjalostuksen vahvimpaan alueeseen Etelä-Karjalaan. si hän kiittelee Suomen metsäkeskuksen tuottamaa Metsään.fi-palvelua. Samalla hän kiittelee jälleen Lintusalon kylän hyvää yhteishenkeä ja naapuriapua, joka on aina tarpeen tullen käytettävissä. Toisaalta nyt kun koti on Lintusalossa ja metsä alkaa pellon takaa, niin sitä tulee tarkasteltua kriittisemmin. ”Vielä 2010-luvun taitteessa oli sitä mielialaa, että aurinko laskee, mutta eihän se laskenut. Niin tyhmäksi suomalainen ei tule, etteikö se osaisi metsää hyödyntää. ”Siksi, että metsä on uusiutuva luonnonvara. Kuinka järkevää metsänomistaminen on taloudellisesti. ”Metsäalan tietoa on nykyään runsaasti saatavilla, eli tiedonhankinta on lähinnä omasta aktiivisuudesta kiinni.” Rahaa ja aineetonta hyvää Apua ja tietoa on siis riittämiin, mutta entä rahapuoli. ”Vaikka metsää ei ole tämän enempää, niin kyllä sillä on taloudellista merkitystä. Vanhassa kivinavetassa on nykyisin majoitusvieraita varten tehty kahvila. Jos vapaa-aikaa on, niin se tulee aika tavalla vietettyä metsässä. 4. 9 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 9 7.4.2017 11.42. Onhan se muutamasta tonnista kymppitonniinkin ihan merkittävä raha.” Rahallisen merkityksen ohella Viialainen arvostaa metsän tuottamia aineettomia arvoja. 3. 3
”Keväällä me voimme melkein antaa norppatakuun. 4911_.indd 10 7.4.2017 11.42. ”Niin tyhmäksi suomalainen ei tule, etteikö se osaisi metsää hyödyntää.” Viikonloppuidylliä. Se on rumannäköistä, eikä siellä voi edes luontoihminen liikkua, kun siellä on risukkoa ja rangat poikittain.” Viialaisen mukaan metsänomistajakuntaa pitäisi herätellä ja aktivoida hoitamaan metsiään. ”Raivaus on investointi, joka varmasti tuottaa 10–20 vuoden tähtäimellä.” Norppia näköpiirissä Palataan vielä Nestorinrantaan, jossa Viialaisen Riitta-vaimo pyörittää pientä matkailuyritystään. Olihan naapurin Nestorillakin laulun mukaan oma viiksekäs norppakaveri. Tarjolla on bed and breakfast -tyylistä majoitusta sekä kalastusja luontomatkailua. Tulevana kesänä Nestorinrannassa avautuu kolmen kilometrin pituinen hyvinvointipolku, joka kiipeää pitkin puronvartta näköalapaikalle kallion päälle. Sieltä varmaan voisi kiikareilla tähytä Saimaan kivillä makoilevia norppia. Ja syksyllä kun kalamies lähtee verkoille, niin norpat tulevat käytännössä mukaan.” Suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan, kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan, Junnu Vainio suri laulussaan. ”Äänekosken biotehtaan myötä kilpailu puutavarasta kiristyy. Espanjanvesikoira Aru houkuttelee Matti ja Riitta Viialaista metsälenkille. Meillä on Venäjä vieressä, josta on hieno mahdollisuus saada puuta kohtuullisin kuljetuskustannuksin. Maakunnan oma hakkuumäärä alkaa olla tapissaan, joten katse on käännettävä naapurimaakuntien ja rajanaapurin puoleen. Viime vuonna yöpymisiä oli parituhatta, ja vieraista puolet oli ulkomaalaisia, lähinnä venäläisiä. Myös Etelä-Savo on meille suuri puuaitta.” Tuleva puupula on yksi syy siihen, miksi Viialainen harmittelee hoitamattomia metsiä, joiden potentiaalista ei hyödy kukaan. Ihan turhaan. ”Kanta on selvästi lisääntynyt viimeisten 10–15 vuoden aikana”, piakkoin norppalaskentaan osallistuva Saimaan saaren alkuperäisasukas Viialainen lohduttaa. Heille on erityisen tärkeää, että luonto marjaja sienimaastoineen on lähellä. ”Sitä ei ole kiva katsella, kun tuolla maakunnissa ajelee. Kun touko-kesäkuussa aurinkoisella tyynellä säällä lähtee katselemaan, niin yli 50 prosentin mahdollisuus on nähdä norppa
11 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 11 7.4.2017 11.42. ”Niin tyhmäksi suomalainen ei tule, etteikö se osaisi metsää hyödyntää.” Tätä maisemaa Saimaan selille tähyili aikoinaan myös Vanhoja poikia viiksekkäitä -laulun Nestori Miikkulainen
Aikataulusta emme täysin voi etukäteen mennä takuuseen” totesi maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen viime viikolla. Jatkossa kemeratukea ei makseta rahastoille, jotka sijoittavat metsiin. Laki vahvistettiin presidentin esittelyssä viime viikolla. ”Näin asia todennäköisesti etenee. Tähän asti rahastojen asema on ollut epäselvä. Toteutusaika lyhenee vuoteen Uudistettu kemeralaki ja -asetus sisältävät muutamia uudistuksia. päivänä. Tällä tietämää nuorten metsien hoidon kemeratukien haku avataan huhtikuun 20. 12 MAKASIINI 3 • 2017 12 MAKASIINI 3 • 2017 4926_.indd 12 7.4.2017 11.24. Hoitotyöstä on sovittu jo metsänomistajan kanssa, ja hakemus lähtee heti, kun haku aukeaa. Täällä olisi kemeratuelle tarvetta, arvioi metsäneuvoja Markus Laivamaa Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksestä. Myös uutta kemeralakia täsmentävä valtioneuvoston asetus valmistui pääsiäisen alusviikolla. Aiemmin toteutusaikaa päätöksen jälkeen oli kaksi kalenterivuotta. SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M U LI Metsäneuvos Marja HilskaAaltosen mukaan kemeravaroja on varattu tälle vuodelle enemmän kuin viime vuonna käytettiin. Metsänhoitoyhdistys KeskiAJASSA Kemerahaku aukeaa taas Jatkossa entistä pienemmät puut lasketaan tukiperusteissa määriteltyyn vähimmäispoistumaan. Varhaishoidon ja nuoren metsän hoitohankkeet on toteutettava 12 kuukaudessa siitä, kun Metsäkeskus on tehnyt päätöksen tuen myöntämisestä. Lyhentynyt toteutusaika helpottaa hankkeiden rahoittamista. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ EDUSKUNTA hyväksyi kestävän metsätalouden rahoituslain, eli kemeran, muutoksen toisessa käsittelyssään maaliskuun lopulla
Miksi: Puiden vuosirytmin tunteminen auttaa ymmärtämään puiden sopeutumista ilmastoon ja ilmastonmuutokseen. Summa saattaa Marja Hilska-Aaltosen mukaan kasvaa vielä noin kahdeksalla miljoonalla eurolla, jos viime vuonna käyttämättä jääneet varat saadaan siirretyksi tänä vuonna käytettäviksi. Pohjois-Suomessa riittää, kun kaadettavia puita on tuhat hehtaarilla. Pituusja paksuuskasvu käynnistyvät samoihin aikoihin. Lämpösummavaatimus vaihtelee kuitenkin huomattavasti puuyksilöiden, metsiköiden ja puulajin eri alkuperien välillä. Tällaisissa tilanteissa hakemukset jouduttaneen tekemään uudelleen, kun tukipäätös on vanhentunut”, Pentinpuro toteaa. Havupuiden paksuuskasvu päättyy heinä-elokuussa, koivun elokuun alkupuolella. Männyn pituuskasvu päättyy kesä-heinäkuussa, koivun voi jatkua pitkälle elokuuhun. Tuen saamiseksi on nuoresta metsästä kaadettava hehtaarilta vähintään 1 500 kaksisenttistä tai isompaa puuta. Läpimitta kahteen senttiin Uutta on myös se, että pienpuun korjuutukea ei myönnetä kohteille, joille on haettu taimikon varhaishoidon tukea, mutta joiden puusto osoittautuu toteutusvaiheessa sen verran järeäksi, että kohde täyttää nuoren metsän hoitotuen ehdot. Juurten kasvu ajoittuu keskija loppukesään. Yhteishankkeiden kokoamista ei ole rajoitettu maantieteellisesti. Hoitotuki maksetaan nuoren metsän hoitotukena. 4 Missä järjestyksessä puun eri osat aloittavat kasvunsa. Pääpuulajeistamme mänty herää kasvuun ensimmäisenä, kertoo erikoistutkija Anneli Viherä-Aarnio. Mitä: Perehtynyt koivun biologiaan, puiden vuosirytmiin ja ilmastoon sopeutumiseen sekä nopeakasvuisiin lehtipuihin. ”Nuoren metsän hoitotukea saavilla ensiharvennuksilla korjuuajat venyvät usein vuotta pidemmiksi esimerkiksi huonojen korjuukelien vuoksi. MITÄ UUTTA KEMERASSA › kemeratukea ei makseta rahastoille › varhaishoidon ja nuoren metsän hoitohankkeet on toteutettava 12 kuukaudessa tuen myöntämisestä › nuoren metsän hoidossa poistumaan luetaan mukaan kaikki kantoläpimitaltaan vähintään kaksisenttiset puut › Pienpuun korjuutukea ei makseta, jos tuki on varhaisperkaukselle, mutta kohde täyttääkin nuoren metsän tunnusmerkit. 13 MAKASIINI 3 • 2017 13 MAKASIINI 3 • 2017 4926_.indd 13 7.4.2017 11.24. Puut aloittavat kasvunsa, kun lämpösumma (d.d) kohoaa riittävän korkeaksi. Esimerkiksi koivun lehteen tulo on aikaistunut sadan vuoden aikana noin kahdeksalla päivällä. Tukisäädöstö sallii myös useiden metsänomistajien yhteishankkeet. Kasvuun lähtö vaihtelee sen mukaan, miten lämmin kevät on. Kuusen pituuskasvu päättyy männyn jälkeen mutta ennen koivua. Lämpösummaa kerryttävät ne päivät, joina vuorokauden keskilämpötila nousee yli tietyn kynnysarvon (usein viisi astetta). Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro ennakoi, että vuoden toteutusaika teettää hankkeiden suunnittelijoille ylimääräistä työtä. Aiemmin vähimmäiskantoläpimitta oli kolme senttiä. 2 Mikä käynnistää puiden kasvun. Koivulla lämpösummavaatimus on Etelä-Suomessa vähintään 30 d.d, männyllä vähemmän ja kuusella selvästi enemmän. Mänty heräilee kasvuun jo ennen koivua, kuusi vasta touko-kesäkuussa. Samaan hakemukseen voidaan liittää tukiehdot täyttäviä, vähintään puolen hehtaarin taimikkokuvioita eri tiloilta. Tällöin hankkeet saataisiin varmemmin toteutettua vuoden määräajassa. Yhteisvoimin tukea pienillekin aloille Kemeratukea maksetaan vähintään yhden hehtaarin varhaishoitohankkeille ja yli kahden hehtaarin nuoren metsän hoitohankkeille. Periaatteessa vaikkapa puolen hehtaarin taimikko Raumalta ja puolentoista hehtaarin taimikko Lieksasta voivat muodostaa kemeratukeen oikeutetun nuoren metsän hoitohankkeen. Milloin puut aloittavat kasvunsa. Hankkeeseen voidaan liittää useita pinta-alaltaan vähintään puolen hehtaarin taimikkokuvioita. Pohjois-Suomessa puiden kasvu käynnistyy pari viikkoa myöhemmin. Jatkossa poistumaan luetaan mukaan kaikki kantoläpimitaltaan vähintään kaksisenttiset puut. Metsätyyppi 1 Mihin aikaan keväästä puut aloittavat kasvunsa. Nuoren metsän hoitotuen vähimmäisedellytyksiä on lievennetty. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA ERKKI OKSANEN Kuka: Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Anneli Viherä-Aarnio. Tukieuroja riittämiin tarjolla Tälle vuodelle kemeravaroja on käytettävissä 56 miljoonaa euroa. Se on neljä miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna kemeratukiin käytetty määrä. 5 Milloin puut lopettavat kasvunsa. Näkyy. Koivu tulee Etelä-Suomessa lehteen keskimäärin toukokuun alkupuolella. 3 Näkyykö ilmastonmuutos puiden kasvuun lähdössä. Tuen saa nuoren metsän perustein, mutta pienpuun korjuutukea ei makseta. Hänen mukaansa nuoren metsän hoitotuki olisi pitänyt rajata kaupallisesti kannattamattomien kohteiden hoitoon
Ahkerimmin ensiharvennuksia tehtiin Hämeessä ja Uudellamaalla, laiskimmin Länsi-Suomessa. Keväällä 2018 on luvassa runsas männyn siemensato Etelä-Suomeen. Ensiharvennuksia lisää rästissä Tämän kevään aikana variseva kuusen siemensato on heikko koko maassa, kertoo Luonnonvarakeskus. ”Seurauksia on vaikea laskea, mutta eurooppalaiselle sahatavaralle avautuu vientimarkkinoita. Hänen mukaansa mäntytavaSahamarkkina lämpenee Voimistuva kysyntä nostaa kantohintoja tänä vuonna, PTT ennustaa. ”Vaikka molempien havutukkien hinnat ovat ylöspäin, niin kuusija mäntytukin hintaero säilyy. Sähköisen pyyntilupahakemuksen on oltava perillä viimeistään 2. Vientimarkkinat ovat jo muutaman vuoden olleet nousussa ja kotimaan omakotirakentaminen näyttää vihdoin heräävän. Pohjois-Amerikassa ollaan menossa kohti rajattua kauppasotaa, sillä Yhdysvallat syyttää Kanadaa sahateollisuuden tukemisesta ja aikoo korottaa tullimaksuja. ”Biojalostamoinvestoinnit lisäävät erityisesti mäntyja koivukuidun kysyntää, ja niitä saadaan ensiharvennuksista”, sanoo elinkeinojohtaja Anssi Niskanen Metsäkeskuksesta. Vaarana on, että sahurit polttavat suhdanteen pohjaan. Vaikutusketju yltää Suomeen saakka.” Kanada vähentänee sahausSahauksessa on tapana olla monien laihojen vuosien jälkeen lyhyitä, parempia aikoja. Samoissa sahausmäärissä oltiin viimeksi finanssikriisiä edeltävinä vuosina. Mäntytukilla hinnannousu on lievempää eikä ylikuumenemisen riskiä ole, koska Äänekosken uusi biojalostamo tarvitsee mäntykuitua. Brexitin vaikutukset näyttävät jäävän pieniksi. Nyt ollaan ainakin määrällisesti menossa siihen suuntaan. ”Suurin juttu on Kiina ja sen nopeasti kasvava huonekaluteollisuus, mikä vauhdittaa kuusitavaran vientiä”, Hietala toteaa. Äänekoski nostaa mäntykuidun kysyntää ja hintaa, ja männyn hakkuut painottuvat harvennuksiin. ”Puun hinnat nousevat tänä vuonna, mutta etenkin kuusitukilla on vaarana, että nousu perustuu epärealistisiin odotuksiin”, PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne näkee. Suuressa osassa maata ensiharvennusta tehtiin vain puolet tavoitellusta, kertoo Suomen metsäkeskus. Valopilkkujakin on, esimerkiksi Egyptissä dollarivarannot ovat korkealla, mikä luo pohjaa rajoitteiden poistamiselle. Erityisesti suurissa yhteisluvissa aikaa vievä hakemuskartan piirtäminen käsin jää pois. PTT:n ennusteen mukaan viime vuonna tehty sahatavaran vientiennätys rikotaan tänä ja ensi vuonna. Se laittaa myös mäntytukkia liikkeelle. Hirvilupien haku sähköiseksi Ensiharvennusrästit kasvoivat entisestään viime vuonna. Myös luvan hakeminen helpottuu, kun lupa-alue määritetään ja hakemuksen tiedot lisätään tietokoneella. Eniten käpyjä esiintyy Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. M IK KO H ÄY RY N EN 14 MAKASIINI 3 • 2017 14 MAKASIINI 3 • 2017 4927_.indd 14 7.4.2017 11.23. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän mäntymarkkinoilla on poliittista, maksuliikenteeseen liittyvää epävarmuutta. Suhdanne on kuitenkin helppo polttaa pohjaan. Kuusikuitupuulla ei ole nousupainetta muuten kuin kuusitukin hinnannousun lievänä seurauksena. Myös kuusen kukinta on enimmäkseen heikohkoa. AJASSA ran vienti Kiinaan kasvaa myös, mutta lievemmin. Siksi luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuut pitäisi tehdä viimeistään loppusyksyllä. Luvan voi hakea edelleen myös paperilomakkeella. toukokuuta. Ylikuumenemisen riski Sahojen kannattavuutta ei vieläkään voi sanoa hyväksi, mutta käyntiasteet ovat nousemassa terveelle tasolle. ”Mäntytavarallakin on pohjat nähty ja jonkinlaisia hinnankorotuksia saataneen.” Pohjois-Amerikassa kohti kauppasotaa Euroopassa rakentaminen kasvaa parin prosentin vuosivauhdilla. Lyhyesti Hirvieläinten pyyntiluvat haetaan ensimmäistä kertaa sähköisesti, mikä nopeuttaa hakemusten käsittelyä. Kuusitavaran vientinäkymät ovat sen verran selkeämmät”, Horne sanoo. Kuusensiementen pula pahenee MIKKO HÄYRYNEN SAHATAVARAN tilanne näyttää nyt kohtalaisen hyvältä, Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti Jyri Hietala arvioi. taan ja etsii uusia markkinoita Kiinasta, mikä saattaa heikentää eurooppalaisen tavaran vientiä. Kokonaisuudessaan sahausmäärät nousevat tänä vuonna viidellä prosentilla lähelle 12 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu jatkuu ensi vuonna. Männyn siemensatokin on keskinkertaista heikompi
Saatavia on myös metsänhoitoyhdistyksillä ja korjuuja kuljetusyrittäjillä. Suurimmat yksittäisten metsänomistajien saatavat ovat useita kymmeniä tuhansia euroja. Lähde: VTT, Helsingin yliopisto 0–200 t/km /vuosi 200–400 t/km /v. Ne tehdään vuosikymmeniksi tai vuosisadoiksi. Kun satelliittiaineisto yhdistetään ilmastotietoihin, saadaan karttoja hiilen sitoutumisesta. Metsien nettotuotantoennuste 2016 Sanottua Haukiputaalla Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Shinshowa Finland -sahayhtiö on jättänyt konkurssihakemuksen ja sen toiminta on pysähtynyt. Arviointimenetelmää ovat kehittäneet muun muassa teknologian tutkimuskeskus VTT ja Helsingin yliopisto. Pienille kaupunkitonteille suunniteltu vaja on mahdollista rakentaa itse, mutta sen voi tilata myös valmiina tai materiaalipakettina. Viertiön mallia pidettiin hyvänä sateensuojana klapeille. ”Pesinnät ovat onnistuneet Helsingissä hyvin, joten nuoret ovat vallanneet uusia metsäalueita itselleen.” Biologi Esa Lammi pääkaupungin liito-oravista, Kirkko ja kaupunki 30.3. 600–800 t/km /v. Metsien sitoman ja vapauttaman hiilimäärän tarkka maantieteellinen arviointi on mahdollista eurooppalaisten Sentinel-satelliittien ottamien kuvien avulla. Lähde: Arktiset Aromit ry 15,8 15 MAKASIINI 3 • 2017 15 MAKASIINI 3 • 2017 4927_.indd 15 7.4.2017 11.23. Edellinen ennätys oli vuodelta 2015, jolloin marjoja vietiin 12,4 miljoonaa kiloa. Pensas/varpu Avoin turvemaa Viljelysmaa Vesi Vihreän värin voimakkuus kuvastaa hiilen sitoutumisen määrää vuoden aikana. Hiilensidonnan paikallista vaihtelua selittää eniten lämpötila. Nyt voittoisasta puuvajasta on valmistunut prototyyppi. 400–600 t/km /v. Jos puiden latvusto on sulkeutunut, laaja lehtija neulaspinta-ala saa valoa ja pystyy sitomaan hiiltä”, kertoo metsänhoitotieteen professori Annikki Mäkelä Helsingin yliopistosta. Metsäalue voi myös olla hiilen lähde, jos metsämaaperä päästää hiiltä takaisin ilmakehään enemmän kuin puusto hiiltä sitoo. ”Yleensä hiiltä päästävät metsät ovat joko todella vanhoja metsiä, vaurioituneita metsiä tai nuoria taimikoita.” Hiilinielut kartalle Satelliittiaineistoja ja ilmastotietoja yhdistämällä syntyy karttoja hiilen sitoutumisesta. ”Paljon hiiltä sitova metsä on täystiheä. fi-sivuilta. Piirustukset löytyvät www.urbaanipuuvaja. ”Kuivaa klapeja kuin pyykkiä, ilmavasti, aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa, suojassa sateelta sekä irti maasta, jottei kosteus tule sitä kautta.” Projektipäällikkö Veli-Pekka Kauppinen, Metsään-lehti1/2017 VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN metsien hiilinielut ja -lähteet voidaan jatkossa paikantaa jopa kymmenen metrin tarkkuudella. Klapivaja sopii stadiinkin ”Rakennukset ovat aivan ylivertaisia hiilivarastoja. Puun osuutta rakentamisessa täytyy lisätä.” Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Helsingin Sanomat 27.3. Vilkkaimman korjuukauden lopulle ajoittuvan konkurssin vuoksi huomattava määrä puunmyyjiä on vaarassa menettää puukaupparahansa. 2016 metsämarjojen viennissä saavutettiin uusi ennätys, 15,8 miljoonaa kiloa. Shinshowa-saha konkurssiin Jaakko Viertiö voitti viime vuonna Aalto-yliopiston opiskelijoille tarkoitetun kilpailun urbaanin puuvajan suunnittelusta. Metsän kykyyn sitoa hiiltä vaikuttavat puuston määrä, ikä ja lehtipinta-ala. Hiilen vapautuminen metsämaaperästä ei ole mukana
16,12?. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa on alkuvuoden aikaan korjattu puuta enemmän koskaan vastaavalla jaksolla. nousussa. 11,52 . 40,17 . Helmikuussakin keskiverto ylitettiin viidenneksellä. 17,7?. Jopa mäntykuitupuun kantohintakäyrä on sojottanut yläviistoon joulukuusta alkaen. 45,66?. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,13?. 14,93* Ensiharvennus 12,26* 12,26* AJASSA Puumarkkinat Ennätykset murskaksi alkuvuonna Jopa mäntykuitupuun kantohinta on kääntynyt nousu-uralle. 18,11?. Ensiharvennus 12,17?. 15,99?. 17,23?. Hän urakoi sekä Kangasniemen-Pieksämäen metsänhoitoyhdistykselle että Harvestialle. 15,66?. Valtion ja metsäRaakapuun kantohinnat viikolla 13 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,51 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,42 . 18,06* Harvennushakkuu 46,67* 46,72* 15,26 . 43,38?. 38,03 . 41,01 . 57,69?. Ennätystahtiin käynyt puunkorjuu lupaa hyvää jatkolle. 57,93?. 18,68?. Ensiharvennus 12,46?. 15,93 . 15,68?. 44,32 . 57,67?. Uudistushakkuu 57,53?. 14,41?. Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen kertoo, että hakkuumäärien kasvu keskittyy yksityismetsiin. 15,38?. 55,68* 36,27* 16,67 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,35 . 12,17?. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ VIIME vuosien investoinnit puunjalostukseen alkavat näkyä myös metsissä. 36,56 . 58,62?. 14,34?. Uudistushakkuu 55,99 . 15,22 . Yksityismetsien puukauppamäärä on joka viikko alkuvuoden aikana ollut suurempi kuin vastaavalla viikolla viime vuonna. Puunkorjaajat ovat viime kuukauden mättäneet puita ennätystahtiin. 15,85?. 17,22?. Uudistushakkuu 57,06?. ???. 48,18?. 16,7* Uudistushakkuu 56,05* 56,26* 18,47?. 15,42?. Harvennushakkuu 48,76 . ”Puun kysyntä on kasvanut jo pari vuotta, kun Pietarsaaren ja Oulun tehtaat ovat lisän16 MAKASIINI 3 • 2017 16 MAKASIINI 3 • 2017 4923_.indd 16 7.4.2017 11.10. 11,59?. ??. 41,93?. Tammikuun luku oli kolmanneksen suurempi kuin kymmenen edellistammikuun keskiarvo. Hakkuukoneet ovat viime ajat mättäneet puuta nurin kellon ympäri. Valtakunnallinen keskihinta on kohonnut yli 70 senttiä. 50,27 . 11,66 . Konehongan moto kiirehti talvileimikkoa kuntoon maaliskuun lopulla Kangasniemellä. 14,79?. Yhdistyksissä optimismia Metsänhoitoyhdistyksissä tulevaisuutta arvioidaan toiveikkain sävyin. 16,87?. Talven aikana ei taukoja ole tarvinnut pitää”, kertoo koneyrittäjä Jarno Oksanen Kangasniemeltä. 17,57?. 56,76?. Harvennushakkuu 49,66 . 15,38?. ”Vauhti on kiintynyt viime syksystä alkaen. 11,42 . Tammikuussa hakattiin 6,4 ja helmikuussa 6,3 miljoonaa kuutiometriä. 37,1 . 58,67?. 17,55?. 16,79 . Ensiharvennus 40,54?. 49,14 . Harvennushakkuu 47,38?. 17,87?. 15,32?. 11,43?. 16,26?. 12,02?. 18,71?. Alkuvuoden ostot ovat vain reilu kolmannes korjatusta puumäärästä, joten teollisuuden leimikkovarannot hupenevat, mikä vahvistanee ostotarpeita. yhtiöiden metsien hakkuut ovat keskimääräisellä tasolla. 19,12?. Oksasen kertoma kuvaa hyvin tilannetta. Kauppakin käy Myös puukauppaa on käyty tahtiin, johon aiemmin on ylletty vain vuoden 2007 supersuhdanteessa
Jossain vaiheessa metsänomistaja totesikin, että saattaisi metsässä olla muutakin hakattavaa kuin ne rajan varresta kaadetut puut. 16,03 . 42,78 . 15,21?. Asian käsittely sujui hyvässä hengessä. 51,08 . Myös Kangasniemen-Pieksämäen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Kallio kiittelee hyvää puukauppatilannetta. Näin edellytykset myös ensi kauden talvileimikkokauppaan ovat hyvät.” MIKKO RIIKILÄ METSÄYHTIÖN maaliskuinen hakkuu itäisessä Keski-Suomessa lipesi karvan verran naapurin puolelle, josta kaadettiin puolenkymmentä kuutiota puuta. 13,02 . 16,88?. ?. Harvennuskohde oli taajaa koivikkoa, jonka alle oli synRajarikko poiki pystykaupan Harvennus (2,5 ha) määrä, m3 kantohinta, e/m3 yhteensä, euroa kuusitukki 38 47 1 786 kuusikuitu 60 15 900 koivutukki 7 35 245 koivukuitu 160 14 2 240 Uuditushakkuu (0,3 ha) Kuusitukki 96 56 5 376 Kuusikuitu 28 17 476 Koivukuitu 5 17 85 Yhteensä 11 108 euroa tynyt lupaava kuusentaimikko. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51 . Harvennushakkuu 45,4?. 16,9?. 58,06 . 16,43 . Harvennushakkuu 47,51 . Ostomies rajasi kahden ja puolen hehtaarin harvennusleimikon ja kolmanneshehtaarin järeäpuista päätehakkuuta. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 55,38 . Uudistushakkuu 54,55 . Harvennushakkuu 45,51?. Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 0,12 0,6 0,2 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 17,55 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 14,14?. 36,12 . Keväisen korjuuajankohdan vuoksi metsäkuljetusmatkaa jatkettiin parilla sadalla metrillä, ja puut ajettiin kelirikkoaikaan ajokelpoisen tien varteen. neet puunkäyttöään. 41,01?. 13,93?. 17,61 . 43,28 . 12,71?. 15,9 . 14,72?. Vahingossa hakatut rajapuut yhdistettiin samaan kauppaan. Niiltä sijoilta lähdettiin metsään. 14,84?. Yöpakkasten ansiosta korjuu sujui maaliskuun lopulla murheitta ja kuusentaimikko säilyi vaurioitumattomana. 14,93 . Rautakosken mukaan myös mäntytukin kysyntä on alueella ollut vähintään kohtalaista. Puun kysyntänäkymät Varkauden ja Äänekosken uusien kuitupuuta ahmivien laitosten puolivälissä ovat erinomaiset. 18,93?. 16,59?. Ostomies otti viipymättä yhteyttä vahinkoa kärsineeseen. 17,88 . Ostaja ja myyjä sopivat, että leimikko hakataan heti, kun naapuripalsta on saatu valmiiksi. 15,72?. Samalla sahat ovat lisänneet tukin ostojaan. Tiedot kerätään viikoittain. 15,58 . Kohde oli talvella korjattava. Ensiharvennus 12,07* 11,85* Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,78 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Äänekosken vaikutukset eivät vielä näy puukaupassa, mutta jatkossa nekin vauhdittanevat täkäläisiä puumarkkinoita”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan toiminnanjohtaja Juha Rautakoski. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 48,53 34,13?. 57,26 . 15,94?. 15,61 . 40,75 . Uudistushakkuu 52,57 . Ensiharvennus 11,66?. 54,02 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. ”Kuusitukin tarve on niin kova, että talvihakkuut jatkuvat niin pitkään kuin suinkin ja jatkuvat heti, kun kelirikkoleimikoille päästään.” Kallion mukaan metsänomistajat ovat teettäneet puun myyntisuunnitelmia ennätystahtiin ja alueen hakkuumahdollisuudet ovat täyskäytössä. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,07 . 11,01?. 18,87 . 45,38?. 52,01 . Uudistushakkuu 56,9 . Yhdistys toimii Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. 17 MAKASIINI 3 • 2017 17 MAKASIINI 3 • 2017 4923_.indd 17 7.4.2017 11.10. ”Hyvin sujuneen talvikorjuun ansiosta metsäyhtiöille ei juuri jää hakkaamattomia talvileimikoita. 18,16?. Hakkuussa kertynyt puumäärä ylitti leimikkoa rajattaessa tehdyn ennakkoarvion, joten myyjälle kertyi myyntituloja tuhansia euroja odotettua enemmän. 17,82 . 17,52 . 42,62?. 14,93
Etelä-Suomessa sisäisiä eroja on Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Häme-Uusimaalla. Eteläpuolella metsät ovat puustoisempia ja järeämpiä ja hintataso ominaisuuserot huomioidenkin korkeampi. ”Pohjois-Satakunnassa metsien ominaisuudet ovat paremmat, mutta eteläpuolella on väkirikkaita kuntia, mikä selittää osan hintaerosta. Kauppasummaa ei kerrottu. Stora Enso on edelleenkin Tornatorin suurin omistaja. AJASSA TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAN hinta voi maakunnan toisella laidalla olla alhaisempi, vaikka metsän ominaisuudet ovat paremmat. Tornatorin toimitusjohtaja Sixten Sunabacka työskenteli UPM:n metsäjohtajana vuosina 2005–2010. Ainoastaan Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa tekevät poikkeuksen, mutta ero ei ole iso. Asetelma on mielenkiintoinen, sillä tavallaan UPM myi metsäomaisuutta kilpailijalleen, joka puolestaan sitoutui myymään puuta takaisin. Hintatasossa ei ainakaan vielä näy mainittavia muutoksia. 18 MAKASIINI 3 • 2017 18 MAKASIINI 3 • 2017 4925_.indd 18 7.4.2017 11.22. Tosin seurannassa ei ole mukana pienimpiä, alle kymmenen hehtaarin tiloja. Ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa on havaittavissa pientä nousua. Muissa Keski-Suomen maakunnissa ei sisäisiä hintaeroja juuri ole. Maakuntien eteläosien hintataso on pohjoisosia korkeampi, vaikka otetaan huomioon puuston erot. Markkinat METSÄTILAKAUPAT 1.1.31.3.2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 5 4 83 Satakunta 9 4 79 Häme-Uusimaa 19 13 306 32 10 113 36 4 969 44 1,07 Etelä-Karjala 13 6 120 Kymenlaakso 8 2 31 Pirkanmaa 15 15 300 30 14 102 32 4 179 41 0,93 Etelä-Savo 12 15 344 28 11 127 39 4 477 35 0,85 Eja K-Pohjanmaa 42 37 831 29 15 91 25 2 586 28 0,89 Keski-Suomi 20 27 766 30 14 112 33 3 833 34 0,88 Pohjois-Savo 18 26 1 073 31 13 104 32 3 487 33 Pohjois-Karjala 21 25 697 27 15 116 31 3 309 29 Kainuu 41 49 3 798 19 4 90 23 2 032 23 Pohjois-Pohjanmaa 60 33 2 244 19 6 85 14 1 644 19 0,86 Lappi 8 20 1 482 29 12 61 13 963 16 Koko maa 291 276 12 154 1.1.-31.3.2016 355 276 1 3792 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Tornator syntyi, kun Stora Enson metsät yhtiöitettiin. Kainuussa ja Lapissa sisäistä hintaeroa ei ole. Näihin johtopäätöksiin Hannu Liljeroos on päätynyt kolme vuotta jatkuneen hintaseurantansa perusteella. Asutus vaikuttaa hintaan Osassa maakunnista metsätilojen hinnat vaihtelevat maakunnan sisällä reippaasti. Liljeroosin aineiston perusteella myydyt tilat ovat keskimääräistä vähäpuustoisempia. Maaliskuussa tilamarkkinoiden uutinen oli, että Tornator osti UPM:ltä 23 000 hehtaaria pääasiassa Pohjois-Karjalassa sijaitsevia metsiä. Samalla sovittiin, että Tornator myy vuosittain huomattavan määrän puuta UPM:n Itä-Suomen tehtaille. Hehtaarihinnat ovat samantasoisia sekä isoissa että pienissä kaupoissa. Ainoastaan Kuopiossa metsätilat ovat vähän kalliimpia kuin muualla Pohjois-Savossa. Häme–Uusimaalla metsä kalleinta kaikilla mittareilla. Kauppamäärät samalla tasolla. Selvä ero löytyy myös Keski-Suomen maakunnasta. Myös väestön varakkuudella ja maatalousja metsämaan suhteella saattaa olla vaikutusta”, Liljeroos pohtii. Pohjois-Karjalassa jättikauppa Metsätilamarkkinoiden alkuvuosi on ollut tarjonnan osalta hiljainen, mutta kauppoja on tehty täsmälleen viime vuotta vastaava määrä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla hintataso nousee tasaisesti Koillismaalta kohti eteläosan kuntia. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Hintataso pysynyt vakaana Kolmen vuoden aineisto osoittaa, että metsätilojen hintataso on pysynyt vakaana. Seurannan mukaan metsätilakaupoissa ei juuri tunneta tukkualennusta. Kainuu kauppamäärien kärjessä. Pohjanmaan maakunnat seuraavina. Asutus vaikuttaa hintoihin enemmän kuin jalostuslaitosten sijainti. Tarjonta viime vuotta pienempää
C M Y CM MY CY CMY K 1s-pottiputki_final.pdf 1 4.4.2017 13.21 4920_.indd 19 6.4.2017 17.09
4912_.indd 20 6.4.2017 17.08
20 40 60 80 100 En 29 % Kyllä 71 % Uusi kysymys: Aiotko kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Todella lystiä on ollut, kaikki palvelut vieressä. JALKANEN ”Valitettavasti myös metsien arvo seuraa nykyistä kehitystä. Maatalouden koneellistuminen, tilakoon kasvu ja vähemmän työvoimaa vaativat viljelymenetelmät. Kahdeksanpyöräiset koneet pienoisine pintapaineineen liikkuisivat keveästi pelloilla vetäen ja kantaen isompiakin koneita tilanteessa kuin tilanteessa.” JÄTKÄ ”Jätkä ei ilmeisesti ole koskaan nykyisillä työkoneilla peltohommia tehnyt. Kalliiksi tulee, mutta harrastus maksaa.” TOLOPAINEN Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Oletko tehnyt itse ensiharvennuksia. ”Ulkoillessani näin mielenkiintoisen lehtikuusipinon. Nollaraja siirtyy kohti etelää ja jalostuslaitoksia.” VISAKALLIO ”Naisvaltaisten alojen työpaikkojen puute. Verkkokeskustelijat pohtivat kaupungistumisen syitä. ”Miksi maaseutu autioitui. Maakunnat täynnä yksinäisiä poikamiehiä, joille on jotain työtä silloin tällöin.” KUUSESSA OLLAAN ”Maaseudulla täytyy olla todella sitoutunut parisuhde ja perhe-elämä, jotta itse tilalla yhteistyö onnistuu. Osa oli lahoa ja joutunut kuitukasaan.” Pahkatar VANHAA LEHTIKUUSTA PINOSSA Siitepölytilanteen seuraaminen on taas ajankohtaista varsinkin allergikoilla. Uudet työpaikat syntyvät maaseudullekin nykyisin usein palveluihin.” A. 56 va st aa ja a 21 MAKASIINI 3 • 2017 21 MAKASIINI 3 • 2017 4922_.indd 21 6.4.2017 17.10. norkko.fi Kauniita puita löytyy muualtakin kuin Suomesta. Usein toinen käykin muualla töissä. Ei siellä ole kyllä muita näkynyt. Suomessa perheet on onnistuttu hajottamaan.” HARRASTELIJA ”Niin mekin muutimme kaupunkiin maalta, ihan mukavuudesta. Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maaja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla.” LAURI VAARA ”Miksi viedä metsään huonosti sopivia maataloustraktoreita sinne rikottavaksi, kun voisimme tehdä juuri päinvastoin: tuodaan metsätraktorit peltotöihin. www.youtube.com/watch?v=fGrH8HrKFkQ Mikä autioitti maaseudun. Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. fi.newsner.com/tassa-on-14-maailman-kauneintapuuta 40 vuotta täyttänyt metsäurakoitsija Metsä-Multia vie aikamatkalle. No joo, mutta sarkasmia oli kommenttisi varmaan.” SITOLKKA ”Kyllä traktorilla saa metsästä omia puita ajaa, toistaiseksi ei kukaan ole tullut kieltämään. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Tukeilla näyttää olevan pitkä ikä takana. Myös metsätalouden koneellistuminen on yksi merkittävä tekijä.” WILLIAM MUNNY ”Rakennemuutos: maatalousyhteiskunnasta teollistumisen kautta palveluyhteiskuntaan. Maalla kauppareissu oli yhteensä 60 kilometriä.” ARTO ”Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen
TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ LUPAAVA 22 MAKASIINI 3 • 2017 22 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 22 6.4.2017 17.00. Kouvolalaisella aukolla päädyttiiin kylvökoneeseen. UUDISTAMINEN alku Kuusimetsä synnytetään lähes aina istuttamalla, mutta männyntaimikon luomiseen on kolme vaihtoehtoa
alku Mänty (Pinus sylvestris L.), noin kaksi kuukautta siementen kylvön jälkeen kouvolalaisella hakkuuaukealla. Jos kaikki sujuu nappiin, vuonna 2016 syntynyt taimi on kasvanut täysimittaiseksi tukkipuuksi 2070-luvun loppuun mennessä. 23 MAKASIINI 3 • 2017 23 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 23 6.4.2017 17.00
Kierros kierrokselta rinki pienenee kohti aukean keskustaa. Toisaalta tuli ei olisi lainkaan vieras alkusysäys männikölle. Punainen kone tekee peräänsä kaksi vakoa, joihin se sylkee männynsiemeniä. Jos koneen metalliset äekset kolahtavat sopivasti kiveen ja synnyttävät kipinän, seurauksena voi olla metsäpalo. 24 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 24 6.4.2017 17.00. Koska niin metsäpalojen kuin ihmisen ohjaamien kulotusten määrä on nykyisin vähäinen, tuli on korvattu mäntymetsissä kolmella keinolla: kylvöllä, istutuksella ja siemenpuilla eli luontaisella uudistamisella. ”Kulo voi syttyä etenkin, jos tuulee puuskittain. ”Tämä alue on helppo. Joka kolmas männikkö syntyy siis kylvämällä kuten kouvolalaisella hakkuuaukealla. Paras kylvöaika on vapusta juhannukseen Etelä-Suomessa. Ei ole liikaa kiviä”, Hänninen toteaa. Kivisyyden ohella konekylvön esteenä voi olla kuivuus. Hän on auttanut uutta kansallismaisemaa alkuun metsäkoneilla 1970-luvulta lähtien . Luonnontilassa mäntymetsä uudistuu usein metsäpalon seurauksena. Kaakkoissuomalaisella karulla aukealla on nimittäin vielä pitkä matka siihen, että männynsiemenistä kasvaa näkymä, joka vastaa mielikuvaa kansallismaisemasta. Tai no, ehkä toukokuinen auringonpaiste antaa mielikuvitukselle hieman liikaa vauhtia. Siemeniä ei näe, mutta niiden pitäisi putoilla paljastuneeseen kosteaan metsämaahan. Kouvolassa sijaitsevan 1,3 hehtaarin aukon muokkaus ja kylvö vie koneelta muutaman tunnin. Kun yksi kierros aukon ympäri tulee täyteen, kone aloittaa uuden ringin vanhan jälkensä vierestä. Veikko Hänninen kylvi mäntyä toukokuussa 2016 Kouvolassa. Maastopalo vaarana Jyrisevää kylvökonetta ohjaa Veikko Hänninen. Kylvökoneen työskentelyä seuratessa voi jo miltei kuvitella rinteeseen nousevien männynrunkojen rivistön. K ylvökone möyryää pitkin keväisen hakkuuaukean reunoja. Yhdeltä kylvöalalta sammutin jo nuotion ja lähdin pois, ettei maasto syttyisi”, Hänninen kertoo. Kasvupaikka ratkaisee Kaikki kolme uudistusmenetelmää ovat suurin piirtein yhtä suosittuja
”Liian rehevillä paikoilla männyn kylvö ei kannata.” 25 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 25 6.4.2017 17.00
”Puunkäyttötarvetta 40 vuoden päästä ei tiedetä, ja kuusi on altis tuhoille. Huonokuntoisten kuusten tarina sinetöityi 2010-luvun kuumina kesinä, kun kirjanpainajien armeijat saapuivat parveilemaan puiden liepeille. Heleniuksen mukaan päätehakkuussa poistettu puusto kuvaa usein metsäalueen sopivuutta kylvöön. Rouste kylvöalan peikkona Männikön uudistamiseen pitää osata valita sopivin tapa. Karuilla mailla kuusikon puuntuotos jää selvästi männikköä huonommaksi. Liian rehevillä paikoilla männyn kylvö ei kannata”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pekka Helenius. Rouste eli pintarouta on yksi kylvötaimikon suurimmista uhkaajista ensimmäisinä ”Jos poistettava puusto on ollut järeää, se viittaa viljavaan ja männyn kylvölle sopimattomaan kasvupaikkaan.” Kylvöä ei yleensä kannata valita uudistamismenetelmäksi, jos päätehakkuussa hehtaarilta kertyy puuta yli 250 kuutiota. ”Toisaalta taimikoiden hoitamattomuus johtaa siihen, että kaikista metsistä ei tule puhtaita yhden puulajin metsiä, vaan niihin jää enemmän tai vähemmän lehtipuusekoitusta”, Huuskonen kertoo. ”Tärkein asia kylvön onnistumisessa on se, että ollaan oikealla kasvupaikalla. Se johtuu pääasiassa roustetuhoista, joista istutustaimet eivät kärsi niin paljon kuin pienet kylvötaimet”, kertoo Luken Pekka Helenius. Luken tutkijan Saija Huuskosen mukaan kuusettumisen seurauksena kasvaa riski, että metsämailla laitetaan munat liiaksi yhteen koriin. Karkea ja lajittunut pintamaa sekä poronjäkäläja kanervakasvustot kielivät kylvölMetsäkoneiden parissa 1970-luvulta lähtien työskennelleen Veikko Hännisen ura alkoi 1970-luvulla metsäaurausten parissa, viimeiset vuodet hän on toiminut metsänviljelijänä eli ajanut kylvökonetta. Aiemman puuston järeyden lisäksi kylvön onnistumismahdollisuuksista kertovat pintamaan laatu ja pintakasvillisuus. Kun metsää kylvetään Suomessa, kyseessä on lähes joka kerta männyn kylvö. Kaadettujen kuusten kohtalo osoittaa, kuinka tärkeä puu mänty on Suomen metsille: ilman mäntyä karuimmat metsämaatilkut tuottaisivat paljon heikommin puuta kuin nyt. Mäntyä aiempaa vähemmän Kouvolalaiselle aukolle kylvettyjen männynsiementen tieltä hakattiin kuivuudesta kärsinyt kuusikko. Jopa niin paljon, että sitä olisi vara lisätä sille sopivilla kasvupaikoilla. Kylvö sopii parhaiten kuiville ja kuivahkoille kangasmaille sekä puolukkaja varputurvekankaille. ”On paljon reheviä ja hienojakoisia mäntymaita, joilla ei päästä kylvöllä tai luontaisella uudistamisella hyvään tulokseen. 26 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 26 6.4.2017 17.00. Vaikka Kouvolassa kuusten tilalle kasvaa mäntyjä, valtakunnallisesti on siirrytty kuusen valtakaudelle: yli puolelle hakkuuaukoista istutetaan kuusta. Laaja puulajien kirjo metsissä on riskittömämpi vaihtoehto kuin yhden puulajin suosiminen.” Rehevien maiden lisäksi kuusta istutetaan männyn hirvituhoriskin vuoksi entistä karummille maille. Yhtenäinen kasvusto kerrosja seinäsammalta sen sijaan tarkoittaa usein sitä, että alue ei sovi kylvölle. le sopivasta alueesta. Männyn kylvö on karujen metsämaiden uudistamismenetelmä. Karuimmilla ja kivikkoisilla mailla männikön luontainen uudistaminen on hyvä vaihtoehto, rehevämmillä mailla männyntaimien istutus. Istutus on vähentynyt runsaasti
”Puunkäyttötarvetta 40 vuoden päähän ei tiedetä.” 27 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 27 6.4.2017 17.00. Lautasten yläpuolella olevista putkensuista kone sylkee paineilman avulla männynsiemeniä kylvövakoon. Kylvökoneen perässä on kaksi suurta lautasta, äestä, jotka raapivat rikki kuivahkon rinnemaan pinnan
Toisaalta siemenpuiden käyttäminen voi olla ainoa vaihtoehto esimerkiksi erittäin kivisillä seuduilla, kun kylvökoneella toimiminen on mahdotonta. Etelä-Suomessa 60 prosenttia männynsiemenistä varisee toukokuussa, parikymmentä prosenttia kesäkuussa”, Helenius kertoo. Vapusta juhannukseen Veikko Hännisen Kouvolassa ohjaama kylvökone jylläsi siemenet maahan viime vuoden toukokuussa. ”Jos täystiheä männikkö harvennetaan kerralla niin, että jäljellä jää 50 siemenmäntyä, puut eivät tahdo pysyä pystyssä. Kouvolalaisella hakkuuaukealla tavoitteena oli, että kylvämään päästäisiin keväällä mahdollisimman nopeasti lumien sulettua ja maan lämmettyä. 28 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 28 6.4.2017 17.00. Siementä kuluu noin 300 grammaa hehtaaria kohden. Kun ne korjataan, syntyy taimivaurioita”, Helenius neuvoo. Kouvolaisen hakkuualan kylvämiseen käytettiin ensimmäisen sukupolven jalostettua männynsiementä. Luontaisen uudistamisen onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua. vuosina. Viimeisessä harvennushakkuussa kannattaa jo miettiä tulevaa siemenpuuhakkuuta ja tehdä harvennus normaalia voimakkaampana”, Helenius kertoo. Siemenpuut eivät tee autuaiksi Männyn kylvö ja luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla ovat osittain vaihtoehtoisia menetelmiä. Vähälukuiset koneet paahtavat täysilSiemenet siirtyvät koneen päällä olevasta säiliöstä paineilmalla putkia pitkin muokkausjälkeen. Paras aika kylvölle on vapun ja juhannuksen välissä, keskikesällä olosuhteet muuttuvat liian kuiviksi. Konekylvön ongelmana on sesongin lyhyys. ”Käytännössä kylvöaika on sama, kuin milloin mänty varistaa siemenensä luonnossa. ”Yleensä siemenpuut unohtuvat pystyyn liian pitkäksi aikaa. Taimi, jolla on juuret ilmassa, kuivaa ja kuolee. Luontaiseen uudistamisen verrattuna kylvö tuottaa tasaisempia taimikoita ja metsänalku saadaan nopeammin aikaiseksi. Sadetta saa olla, mutta ei liian kovaa. ”Maakosteus on toukokuussa parhaimmillaan siementen itämiselle. Virtaava vesi voi viedä siemenet mennessään”, kertoo metsäasiantuntija Harri Niskanen Stora Ensolta. Siemensäiliössä on tunnistin, joka kertoo, jos paineilmaputkessa ei liiku siemeniä kohti kylvövakoa. Uudistamista siemenpuiden avulla pidetään kylvöä edullisempana, mutta siemenpuualoillakin maanmuokkaus on käytännössä välttämätöntä. Hän järjesti Kouvolan aukon kylvötyöt. Rouste tarkoittaa tilannetta, jossa pakkanen jäädyttää hienojakoisen, märän maan syksyllä tai keväällä ja nostaa siemenistä itäneet pienet taimet ilmaan. Lisäksi siemenpuiden poistaminen myöhemmin vaatii tarkkaa ajoitusta
Hyönteisten puutteessa on kuitenkin huono puolensa. Puita lahottavaan ja tappavaan sieneen ei ole parannuskeinoa. Juurikäävän leviämistä ehkäisevä huolellinen kantokäsittely on tärkeää, sillä kesähakkuiden määrä ei ole vähenemässä. Jalostetusta siemenestä kasvavan kuivahkon kankaan männikön voi myös odottaa tuottavan vuodessa kuution enemmän puuta hehtaaria kohden kuin metsikkösiemenestä syntyneen männikön. Stora Enson metsäneuvojan Harri Niskasen mukaan rouste on yksi kylvösiemenistä nousevien pikkutaimien pahimmista uhista. ”Koska siemenet jäävät usein maanmuokkausjälkeen näkyviin, peippo käy ne siitä äkkiä poimimassa”, Helenius kertoo. Raaseporilaista Kouvolaan Veikko Hänninen kylvi kouvolalaiselle hakkuuaukealle ensimmäisen sukupolven jalostettua männynsiementä. Nälkäinen peippo osingoilla Kylvöalaa on mukava katsella toukokuussa aukon laidalla, sillä hyönteisiä ei juuri ole metsässä kiusana. lä, mutta silti siementen saaminen maahan ennen keskikesän kuivuutta on kovan työn takana. Mäntyä vaivaaviin tauteihin tulee siis suhtautua vakavasti. Männyn konekylvöön kehitetään keinoa peittää siemenet hallitusti, kertoo Luken Pekka Helenius. Rousteen kuivattamat taimet maatuvat usein niin nopeasti, että kylvön onnistumisesta on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Usein kylvöjä siirtyy seuraavan kevään kylvökaudelle. Männikkö voisi siis olla päätehakkuukypsä noin 60-vuotiaana 2070-luvulla. Linnut ovat nälkäisiä pitkän muuttomatkan jälkeen, ja hyönteisiä ei vielä ole ruoaksi. Kouvolaan kylvetyn jalostetun siemenen pitäisi lyhentää metsän kiertoaikaa 5–10 vuodella verrattuna tavalliseen metsikkösiemeneen. ”Vaikka ensimmäisenä syksynä löytyy taimia, rouste saattaa pyyhkiä tyhjäksi isoja aloja.” Rouste on uhkana myös Salpausselän hiekkaharjun läheisyydessä sijaitsevalla kouvolalaisella kylvöalalla. Siemenet olivat purkin perusteella peräisin Raaseporissa sijaitsevalta siemenviljelykseltä. Jos vanhassa männikössä on laajalti juurikääpää, sitä on myös paikalle kasvavassa uudessa taimikossa. Toinen siementuottaja on Siemen Forelia. Peipot muuttavat keväällä samaan aikaan kuin männynsiemeniä kylvetään. Viljelyksen omistaa Tapio Silva, toinen Suomen kahdesta jalostettujen puidensiementen tuottajasta. Kantokäsittely muistettava KARUILLE metsämaille ei löydy Suomen oloissa yhtä hyvin tuottavaa puulajia kuin mänty. Syönnin ohella männynsiementen suurimpia tuhonaiheuttajia ovat kuivuus ja rouste. ”Puuta pitäisi kertyä metsän kiertoajassa normaalin rekkakuorman verran enemLU KE / ER KK I O KS A N EN 29 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 29 6.4.2017 17.00. Pohjois-Suomessa kylvökauden lyhyyden tuomaa ongelmaa helpottaa se, että siellä onnistuvat loka–marraskuussa tehtävät syyskylvöt. ”Sitten raavitaan päätä, että ei näy taimia, missä vika”, Stora Enson Harri Niskanen sanoo. Juurikääpäsienen eli maannouseman leviäminen uhkaa männiköitä
män kuin paikallisella siemenellä kylvettynä. Käsinkylvöllä pääsee parhaimmillaan 4897_.indd 30 6.4.2017 17.00. Ei aukkoja taimikkoon Ensimmäiset jatkuvatoimiset kylvökoneet otettiin käyttöön 1980-luvun puolen välin jälkeen. ”Maanmuokkausjälki on kosteimmillaan ja parhaimmillaan heti muokkauksen jälkeen. Sen jälkeen konekylvön suosio on noussut voimakkaasti. Metsänomistajakunnan muutos voi vähentää omatoimisten käsinkylväjien määrää. ”Kasvun lisääntyminen jalostuksen ansiosta tarkoittaa sitä, että harvennukset tulevat männiköissä aikaisemmin vastaan ja ne kannattaa tehdä melko voimakkaina”, Niemelä kertoo. Jalostettua männynsiementä on tällä hetkellä hyvin saatavilla etelässä Oulunjärven leveysasteille asti, Pohjois-Suomessa turvaudutaan osin metsikkösiemeneen. Jalostetun siemenen hinta on 50–100 euroa enemmän hehtaarilta kuin metsikkösiemenen, mutta tuloja tulee hehtaaria kohden vähintään 1 000 euroa enemmän kiertoajassa”, Tapio Silvan metsäpäällikkö Hannu Niemelä kertoo. Hän muistuttaa, että jalostetun siemenen tuomien hyötyjen toteutumiseksi taimikkoa ja metsää tulee hoitaa suositusten mukaisesti. ”Valtio ja metsäyhtiöt kylvävät lähes hyviin tuloksiin, mutta käsin ei jaksa kylvää kovin suurta alaa. Käytännössä on lähes sama, ripotteleeko siemenet kone vai ihminen, jos koKuusi ohitti männyn vuonna 2005 Puulajien viljelyalat vuosina 1996–2014, ha Lä hd e: Lu ke n til as to pa lve lu 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12 -14 Mänty Kuusi Muut puulajit kaikki kylvönsä koneella, yksityiset metsänomistajat puolet käsin, puolet koneella”, Luken Pekka Helenius kertoo
”Keskimäärin vain kymmenisen prosenttia siemenistä kehittyy vakiintuneiksi taimiksi asti. ”Sentti on ihanteellinen määrä maata siementen peittoon, kolme senttiä on jo liikaa.” Toisaalta kesinä, jolloin siementen itämiselle on suotuisat olosuhteet, kylvöaloille syntyy liikaa taimia. Konekylvö alensi kylvökustannuksia ja poisti käsinkylvämällä syntyneisiin tiheisiin taimituppaisiin liittyneitä ongelmia. Lehtipuiden vesat alkavat haitata mäntyjen kasvua, kun istutusmännyt ovat metrin ja kylvömännyt vajaan puolen metrin mittaisia. Kouvolan kylvökohteella käytetty metsä-äes on Heleniuksen mukaan pikku hiljaa väistyvää tekniikkaa. Onnistuneen kylvön seurauksena mäntytaimikkoon ei jää aukkoja ja tiheässä kasvavista taimista kehittyy myöhemmin laadukasta puuta. netelmillä siementen hukkaosuus on suuri. Tämä lisää taimikonhoitotarvetta. Hirvituhoalueilla kylvö on hyvä uudistustapa, sillä se tuottaa enemmän taimia kuin istutus tai luontainen uudistaminen. Kun männyt ovat 2–3-metrisiä, koivut eivät enää saa niitä kiinni. Tulevaisuudessa todennäköisin kylvökone on jatkuvatoiminen laikutuskone eli laikkuri, johon parhaillaan Männynsiemeniä ei paljaalla silmällä erota kylvövaosta. Varaa hirvituhojen varalle neen perässä pitää kerran kulkea heti kylvämässä”, Helenius sanoo. KOUVOLALAISELLA kylvöalalle kuljettaessa näkyy hirvenpapanoita ja tuhoutuneita männyn latvoja. Tiheät kylvömänniköt voivat kestää taimiaikaisia hirvituhoja istutusja siemenpuualoja paremmin. Jos istutat männyntaimia, tilanne voi olla se, että kun pääset taimien kanssa palstan päähän, hirvi on jo toisessa päässä syömässä”, Stora Enson metsäasiantuntija Harri Niskanen sanoo. ”Kylvötaimikko kestää paremmin tuhoja. Mäntyjä nopeammin kasvavien lehtipuiden raivaaminen on myös tärkeä keino hirvituhojen pienentämiseen. Hirven sorkka oli katkaista männyn elämän alkuunsa. ”Kun kylvössä käytettävää siemenmäärää pystytään vähentämään, hyvä itämisvuosi ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia.” Laikkuri kehityskohteena Konekylvön kokonaiskustannukset ovat tällä hetkellä 400–450 euroa hehtaarilta. Sopivan ohut maakerros siementen päällä kaksinkertaistaa kylvösiementen taimettumisen. ”Siemenet muodostavat konekylvön kustannuksista noin 40 prosenttia ja maanmuokkaus saman verran. Ihanteellista on, jos siemenet peittyvät ohuella maakerroksella. Se on tuhlaamista”, Helenius sanoo. Taimien istutus maksaa reilusti toista tuhatta, joten kylvön hinta on hehtaarilla noin kolmannes istutuksen hinnasta. Suurin osa menee hukkaan Kylvön tärkein kehityskohde on tällä hetkellä kylvettyjen siementen hallittu peittäminen, ja sitä kautta kylvettävän siemenmäärän säästäminen. Nykyisillä kylvömeKouvolan kylvöalan reunalle oli kesän aikana kasvanut kylvötulosta haittavaa pintakasvillisuutta. Leikkaukset siemenkustannuksissa leikkaisivat selvästi myös kokonaiskustannuksia”, Helenius sanoo. Kylvössä suurin edistysaskel on tähän mennessä ollut juuri maanmuokkauksen ja siementen kylvämisen yhdistäminen. Tiheissä kylvötaimikoissa hirven syömän männyn tilalle on helpompi säästää toinen taimi kasvamaan. Ensimmäisellä raivauskerralla eli varhaisperkauksessa männiköstä voi huoletta poistaa kaikki lehtipuut, sillä ne ottavat männyt myöhemmin kasvussa kiinni ja metsään syntyy tavoiteltava sekapuusto. Tuoreen tutkimuksen mukaan mäntytaimikoissa kasvavat lehtipuut lisäävät taimikon hirvituhoja, jos lehtipuut ovat mäntyjä pidempiä ja kasvavat aivan niiden vieressä. 31 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 31 6.4.2017 17.00
Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy ja Tapio Silva ovat osa Tapio-konsernia. kehitetään siementen peittämisen mahdollistavaa kylvömuokkausterää. Siemeniä ja sirkkataimia syövät pikkulinnut, myyrät, hiiret, muurahaiset, maakiitäjäiset ja etanat. vinteikas humus on pakko raapaista pois itämisen turvaamiseksi ja taimelle jää vähän ravinteita käyttöön. Istutustaimikot on syytä käydä läpi jo ensimmäisen kasvukauden jälkeen. ”Mäntymetsän syntyminen on pitkäveteistä hommaa. Etenkin sateisina kesinä männyntaimia tuhoaa haapaa väli-isäntänään käyttävä männynversoruoste. ”Osa taimista jää henkiin, mutta taimien juuristo on vaurioitunut ja kasvu hidastuu”, Luken Helenius kertoo. Toinen kasvua hidastava tekijä on rouste. Männikön alku oli siis – ainakin toistaiseksi – lupaava. ”Siinä saattaa äkkiä iskeä tunne, että tämä on mennyt pieleen ja täytyy tilata seuraavalle keväälle istutustaimet. Polvistuminen kuitenkin kannattaa. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsänomistajan on odotettava useampi vuosi, että näkee kylvön lopullisen tuloksen”, kylvökoneenkuljettaja Veikko Hänninen sanoo. Hitaus johtuu osittain siitä, että äesvaon tai laikun teossa raEnsimmäinen kasvukausi ei vielä kerro kylvön onnistumisesta. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kannattaa katsella ainakin pari vuotta, näkyykö taimia”, Helenius neuvoo. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 32 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 32 6.4.2017 17.00. Laikutuskoneet pystyvät tekemään kylvössä ja istutuksessa käytettäviä laikkuja ja mättäitä samalla koneella. Jos taimi syntyy, ensimmäisen elinvuoden voi katkaista syksyllä taimen kuivattava pintarouta eli rouste. Kun konttaa nenä maassa, huomaa pienet taimet, joita on paikoin runsaasti. Siemeniä katoaa parempiin suihin heti ensimmäisenä kesänä. Jos ensimmäisenä syksynä käy kylvöaukolla, taimia ei välttämättä löydä. ”Äkeitä käytetään edelleen paljon Pohjois-Suomessa. Kuivuus on haittana niin itämiselle kuin nuorille taimille. Pitkä tie puuksi VAIN puolet ensimmäisenä syksynä elossa olevista männyntaimista on elossa, kun kylvöstä on kulunut 10 vuotta. Tänä keväänä tehtävää kylvöä kannattaa arvioida esimerkiksi syksyllä 2020. Kylvötaimikoiden kasvuun lähtö voi siis tuntua yhtä hitaalta kuin perinteisen dieselkoneen kiihtyminen. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Koneet ovat kestävää rautaa, joten ne ajetaan loppuun.” Onnistuminen ei näy heti Kun uudistuksesta on kulunut kolme kesää, taimimäärä ja täydennysistutustarve kannattaa tarkastaa kylvötaimikoissa ja siemenpuumänniköissä. Kun kouvolalaisella kylvöaukealla kävelee heinäkuun lopussa, kaksi kuukautta kylvön jälkeen, paikalla ei näy ensisilmäyksellä mitään. Myös sade-eroosio estää männyntaimien syntyä
Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 4897_.indd 33 6.4.2017 17.00
Metsästäjät tekevät taimikonhoidossa ja harvennushakkuita edeltävissä alustan raivauksissa riistalle suojapaikkoja. Metso-rahoituksella. K un ihminen haluaa suojella maiseman, hän usein haluaa katsella rinteeltä tai vaaran laelta aukeavaa näkymää. Se on kallis, hidas ja byrokraattinen, varsinkin tonttipuissa ja tontin rajalta. Mielestäni tuhannen hehtaarin kokoinen uusi kansallispuisto ei olisi iso. Maisematyölupavaatimus johtaa usein isoihin kertahakkuisiin ja metsien pusikoitumiseen. Todellisuudessa monesti käy paljon huonommin. Perinteisin on ns. täydellinen suojelu, eli metsäalueella lopetetaan kaikki ihmisen puustoon ja maaperään vaikuttava toiminta. Vasta I hmiset suhtautuvat metsiin monilla eri tavoilla. Yksityismailla suojelua on pienehköillä täsmäkohteilla hoidettu ns. Se saattaa olla hyvä tapa lisätä nopeammin lahopuun määrää. Hyvä niin. Kuluu kuitenkin vuosikymmeniä siihen, että nykyisin elävät säästöpuut muuttuvat lahopuiksi. K aavoituksella kunnat haluavat usein pitää metsät viehättävinä paikkoina, joissa ihmiset voivat liikkua ja viehättyä maisemasta. Kun kunta tai valtio hankkii virkistyskäyttöön alueita, jossa on kauniit maisemat, ne antavat maisemien peittyä tiheään puustoon ja pusikkoon. Usein kohteet sijaitsevat vaihettumisvyöhykkeellä, esimerkiksi suon ja kankaan raja-alueella. Varmaan siksi olen mielestäni aika rento tyyppi. Kolmelle omistamalleni tilalle esitettiin soiden lakisääteistä suojelua. Toisaalta tavoitteena saattaa olla upea näkymä rakennuksen terassilta taikka ikkunasta järvelle. Merkittävällä osalle kaavoitetuista yksityismaista tarvitaan kunnalta maisematyölupa. He osaavat asian, motivaatio on korkea ja alan lehdistä saa neuvoja. Yhdelle tärkeää on talouskäyttö, toiselle lintujen katselu, kolmannelle metsästys ja neljännelle vaeltaminen: erilaisia suhtautumistapoja on loputtoman monta. Valtio on leikannut tätä luonnonsuojeluun tarkoitettua rahoitusta harmittavan voimakkaasti. Harmittavana esimerkkinä on Puijo Kuopiossa, jossa olisi upeat maisemat, mutta nyt siellä saa katsoa sakeaa metsää. joka päättää luvasta, saattaa tuntea metsien muuttumista ja kehittymistä huonosti. Tarinan mukaan jo puolen tunnin oleskelu metsässä rentouttaa merkittävästi. Pohdin erilaisia tapoja suojella metsää. Se ei varmaankaan ollut aluetta kaavoitettaessa tavoite. Ongelma syntyi, kun kuolleet puut kerättiin polttopuuksi. RAHAPUU 34 MAKASIINI 3 • 2017 34 MAKASIINI 3 • 2017 4913_.indd 34 6.4.2017 16.27. Hyvin hoidettuja maisemakohteita löytyy, ja lähes aina ne ovat matkailukeskuksia ja majoitusliikkeitä. Metsäliiton hakkuissa, metsänomistajan luvalla, muutamia puita katkaistaan korkeammalta. Rajaukset olivat huomattavasti parempia kuin aikanaan Natura-ohjelmassa, mutta vieläkään resurssit eivät ilmeisesti ole riittäneet maastokäynteihin, vaan rajaukset on tehty mukavasti sisätyönä. Laajoja yhtenäisiä suojelualueita tuskin enää perustetaan. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC kahdeksankymmentäluvulla kuolleiden puiden kerääminen polttopuuksi alkoi nopeasti vähentyä. Virkamies, Suojellaan metsiä Laajoja yhtenäisiä suojelualueita tuskin enää perustetaan. Soidensuojeluun ehdotettiin vuonna 2014 merkittävästi uusia alueita, mutta hanke on nyt pysähtynyt. Se on hyvä, koska monet sienet, käävät ja kuoriaiset elävät järeässä lahopuussa. M etsien sertifiointi toi mukanaan lähes kaikkiin Suomessa tehtäviin päätehakkuisiin säästöpuut
OMA METSÄ METSÄNHOITO Paljonko ensiharvennuksessa tulee puuta. Sivu 48 KU VA : M IK KO RI IK IL Ä 4914_.indd 35 6.4.2017 12.07. Sivu 36 PIKATESTI Metsäoppia verkosta Sivu 40 TAIMIKONHOITOKOULU Perkaus parantaa kasvua Sivu 42 TUTKIMUS Puiden runkojen muoto muuttui Sivu 44 ALLAKKA Erikoispuuta merten takaa Sivu 45 METSÄPERINTÖ Kun ei ole perillisiä Sivu 46 KYSY POIS Miksi kuusi tuuhettui
Puuston jatkokehityksen kannalta ensiharvennus on tärkein harvennushakkuu. Riittävän aikaisin, jotta puusto on elinvoimaista ja reagoi harvennukseen lisäämällä paksuuskasvuaan. Ensiharvennus ei saa viivästyä niin, että latvukset supistuvat liikaa. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KYSYMYSTÄ pituudessa. Männyllä elävää latvusta tulee olla 40 prosenttia ja kuusella 50 prosenttia puun pituudesta. Käytännössä puuston tiheys, koko ja elinvoimaisuus määrittelevät parhaan ajoituksen. 2 Milloin taimikonhoito muuttuu ensiharvennukseksi. Ensiharvennus on tasaikäisen metsikön kasvatuksessa ensimmäinen myyntipuuta tuottava hakkuu. Riukuuntuminen lisää merkittävästi lumituhoriskiä myös harvennuksen jälkeen. Kemeratyölaji nuoren metsän hoito sijoittuu taimikonhoidon ja ensiharvennuksen väliin. 36 MAKASIINI 3 • 2017 36 MAKASIINI 3 • 2017 4902_.indd 36 6.4.2017 12.05. Tärkein kriteeri on puuston valtapituus. Taimikonhoidossa ei synny myytävää ainespuuta. 1 Mitä ensiharvennus tarkoittaa. Puusto siis riukuuntuu, ja tukkipuun tuotos jää pienemmäksi. Metsikkö kasvaa enemmän, mutta huonompaa. Jos taimikonhoito on tekemättä ja puusto on tiheää, tulee ensiharvennus tehdä aiemmin, jo 10–11 metrissä. 4 Milloin ensiharvennus pitää viimeistään tehdä. Toisaalta riittävän myöhään, jotta puusto on järeytynyt myyntikelpoiseksi ja harvennus on taloudellisesti kannattava. Harvennusmallit auttavat ajankohdan määrityksessä. 5 Mitä tapahtuu, jos ensiharvennusta ei tehdä. Kun taimikonhoito on tehty ajallaan, voidaan ensiharvennus tehdä 14–17 metrin ENSIHARVENNUKSESTA Vaikka ensiharvennus ei paljon tuota, sitä ei kannata jättää tekemättä. Ensiharvennuksessa poistetaan noin puolet runkoluvusta ja kasvatettaviksi valitaan paraslaatuiset rungot. Ensiharvennus tehdään Etelä-Suomessa puuston ollessa noin 30–40-vuotiasta ja Pohjois-Suomessa 10–20 vuotta myöhemmin. 3 Mikä on ensiharvennuksen paras ajoitus. Järeytyminen hidastuu, mutta pituuskasvu pysyy jokseenkin samana
Rauduskoivikkoon suositellaan voimakasta harvennusta 13–15 metrin valtapituusvaiheessa. Mikäli taimikonhoito on tehty oikeaan aikaan ja oikeaan tiheyteen, myös pikkutukkia voi kertyä pieniä määriä. Osalla leimikoista kerätään pelkästään kuitupuuta, osalla sekä kuituettä energiapuuta ja osalla kaikki hakataan energiapuuksi. Jos rauduskoivu on kasvanut liian tiheässä ja latvus supistunut, puun elpyminen on hidasta. Kuusi reagoi voimakkaasti harvennukseen, eli se lisää kasvuaan harvennuksen jälkeen. 7 Miten koivikko ensiharvennetaan. Puulajista riippumatta kasvamaan jätetään hyvälaatuiset ja elinvoimaiset puut. Männikössä liian voimakkaat harvennukset aiheuttavat tuotostappioita. 8 Paljonko ensiharvennuksessa pitää jättää pystypuustoa. Männiköissä suositellaan jätettäväksi 1 000–1 200 runkoa hehtaarille, riippuen hakkuun ajoituksesta, kuusikoissa 900– 1 000 ja rauduskoivikoissa 700– 800 runkoa. Kuusi sietää tiheää kasvatusasentoa ja reagoi voimakkaasti harvennukseen parantamalla kasvuaan. Jos taimikonhoito on tehty, niin ensiharvennus ajoittuu suunnilleen samaan valtapituuteen. 9 Paljonko ja millaista puuta ensiharvennukselta tulee. 10 Onko ensiharvennusleimikon myynti vaikeaa. Kuusi on varjoa sietävä puulaji, joka sopeutuu mäntyä ja lehtipuita paremmin tiheään kasvatusasentoon. Parantunut näkyvyys vähentää korjuuvaurioiden riskiä. Ensiharvennuskertymän jakautuminen kuitupuuksi ja energiapuuksi on aina leimikkoja kysyntäkohtaista. Kertymä on 40–70 kuutiota hehtaarilla riippuen mihin tiheyteen taimikonhoito tehty – taimikonhoito pienentää kertymää mutta lisää puuston järeyttä. Viljelty rauduskoivikko kasvaa nuoruusvaiheessa nopeasti ja ensiharvennuksen ajoituksessa pelivaraa on vain muutamia vuosia. 6 Onko kuusikon ja männikön ensiharvennuksessa eroa. Hieskoivikot kasvatetaan tiheämpinä, koska ne eivät lisää kasvuaan harvennuksen jälkeen yhtä hyvin kuin rauduskoivikot. Tiheän metsikön ensiharvennus joudutaan tekemään aikaisemmin, silloin kertymä voi olla pelkästään pieniläpimittaista energiapuuta. Etenkin kesäaikaiset ensiharvennukset tulisi ennakkoraivata. Pelivaraa on vain muutamia vuosia. 37 MAKASIINI 3 • 2017 37 MAKASIINI 3 • 2017 4902_.indd 37 6.4.2017 12.06. VaiAU KE A M A N KU VA T: LU KE / ER KK I O KS A N EN Ensiharvennuksilta ei juuri kerry tukkipuuta, mutta harvennus tekee tilaa tulevien tukkipuiden kasvulle. Puunostajat eivät mielellään korosta asiaa, mutta käytännössä ensiharvennus ei kiinnosta yhtä lailla kuin päätehakkuut. Rauduskoivikossa ensiharvennuksen ajoittaminen on tarkinta. Kuusikkoa voidaan harventaa voimakkaammin
12 Pitääkö ensiharvennusleimikko ennakkoraivata. Polaris-sähkövinssi 519 € . LU KE / ER KK I O KS A N EN Suometsien kesäharvennukset ovat mahdollisia jos kalusto on leveätelaista. Kuljetuskaluston ei tarvitse olla järeää. Ennakkoraivatuilla kohteilla kuljettajalla on esteetön näkymä poistettaviin puihin ja hän pystyy valitsemaan parhaat, kasvamaan jätettävät puuyksilöt. Forest-peräkärry 799 € . Forest-peräkärry 799 € Forest-peräkärry 799 € . 9290 € +tk. keimpia ovat vain talvella korjattavat ja pelkästään ensiharvennusta sisältävät leimikot, ne voivat jäädä joskus ilman ostajaa. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. Pienirunkoisen puun korjuu onnistuu hyvin miestyönäkin ja osaava moottorisahamies saa työlleen riittävän korvauksen pystyhinnan ja hankintahinnan erotuksena. Valitettavasti raivaus jää monesti kustannussyistä tekemättä. Useimmiten pitäisi, sillä runsas alikasvos haittaa hakkuukoneen työskentelyä ja lisää vaurioriskiä. POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 4902_.indd 38 6.4.2017 12.06. SUMMER PACK ETUSI 1318 € . Eritoten kesäaikaiset ensiharvennukset, joissa on paljon lehtipuuvesakkoa, pitäisi ehdottomasti raivata. Parantunut näkyvyys vähentää tehokkaasti korjuuvaurioita. Hoidetun, järeää ainespuuta sisältävän kohteen myyminen on helpompaa kuin hoitamattoman ensiharvennusleimikon. Hankintahakkuu kannattaa nimenomaan ensiharvennuksilla. Kantavuus testataan käännöksissä. 13 Paljonko ensiharvennukselta tulee kantorahaa. 11 Kannattaako ensiharvennuksen korjuu hankintakauppana. Ostajien kiinnostus lisääntyy, jos metsikkö on raivattu ennakolta ja jos voi tarjota samaan kauppaan myös päätehakkuun. Moottorikelkka, mönkijä tai maataloustraktori sekä reki tai kärry riittää hyvin
Jos taimikonhoidosta on huolehdittu, niin puusto on ensiharvennuksessa järeytynyt kuitupuukokoon. Lisäksi nuorissa puissa kuori on ohut, jolloin pienetkin kolhut voivat aiheuttaa vaurioita. Koneyrittäjän näkökulmasta ensiharvennus on taloudellisesti järkevää, mikäli korjattavan puuston runkokoko on keskimäärin vähintään 80 litraa. Polaris-sähkövinssi 519 € . Suometsissä kalusto pitää varustaa leveämmillä teloilla kantavuuden parantamiseksi ja korjuu-urat voidaan hakata kivennäismaita leveämmäksi. 14 Kummasta saa paremman kokonaishinnan, energiavai ainespuuhakkuusta. 15 Millainen korjuukalusto sopii ensiharvennuksiin. POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 4902_.indd 39 6.4.2017 12.06. Hoidetuissa metsissä ja maastoltaan helpoissa olosuhteissa korjuukalustolla ei ole oleellista merkitystä. 19 Millaiseen ensiharvennusleimikkoon koneyrittäjän ylipäätään kannattaa koneensa viedä. Koneiden siirrot pieneltä leimikolta toiselle heikentävät kannattavuutta merkittävästi. 9290 € +tk. Forest-peräkärry 799 € . Tosin niissäkään kannattavuus ei yllä myöhempien harvennusten ja päätehakkuiden tasolle. Kantorahatulojen osuus koko kiertoajan hakkuutuloista on pieni, koska tukkipuuta ensiharvennukselta ei tule. Juttua varten on haastateltu erikoistutkija Saija Huuskosta Luonnonvarakeskuksesta, kehittämispäällikkö Timo Makkosta Koneyrittäjien liitosta sekä metsäneuvoja Henri Turtista Iin metsänhoitoyhdistyksestä. 18 Ovatko ensiharvennukset koneyrittäjälle haluttuja ja kannattavia. Ennakkoraivaus helpottaa kuljettajan työtä oleellisesti ja parantaa työn laatua. Yleensä ainespuuhakkuusta. Forest-peräkärry 799 € Forest-peräkärry 799 € . www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. Tällöin puuston valtapituus on esimerkiksi 12 metriä ja rinnankorkeusläpimitta 13 senttimetriä. Vauriot tulevat kasvatettaviin puihin vuosikymmeniä ennen päätehakkuuta ja vaurioista edenneet lahottajasienet ehtivät lahottaa puita pitkän aikaa. SUMMER PACK ETUSI 1318 € . Kantorahatuloa kertyy 400– 800 euroa hehtaarilta puuston järeydestä ja kertymästä riippuen. Koska nuori metsikkö on suhteellisen tiheä, niin myös riski vaurioille on suurempi. Harvennukset vaativat kuljettajalta erityistä keskittymistä, jotta lopputulos on laadukas. Ajallaan taimikkovaiheessa hoidetut, ennakkoraivatut ja mahdollisimman järeät ensiharvennusmetsät ovat metsäkoneyrittäjän näkökulmasta parhaita. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. Hankalissa maasto-oloissa korjuuvaurioiden riski kasvaa, jos toimitaan järeällä kalustolla. 16 Ovatko ensiharvennukset alttiita korjuuvaurioille. 17 Onko ensiharvennus vaikeaa metsäkoneen kuljettajan kannalta. Ensiharvennuksen merkitys onkin ennemmin metsänhoidollinen kuin taloudellinen. Kuljettajan kannalta ensiharvennus on vaativampaa eikä niin tuottoisaa kuin päätehakkuu, mutta myös vaihtelevampaa. Joissakin kohteissa energiapuuhakkuu on ainoa vaihtoehto vähäisen ainespuukertymän vuoksi
Nämä ovat: Tila tutuksi, Raha kutsuu, Lisää tuottoa, Rahaa metsään ja Puukaupoille. Minun teki mieli purnata opettajalle esimerkiksi siitä, että kurssilla laskettiin marjojen ja sienten poiminta mukaan metsätalouden tulonlähteisiin. Kirjoittaja on puuntuottaja ja koneenrakentaja. Aloittelijalle kurssi ei tarjoa vastaavaa elämystä kuin kokeneemmalle metsäsijoittajalle. Verkkokurssilla kukaan ei vastaa kysymyksiin ja valitukset kaikuvat vain oman kodin seinille. Kurssimaksuun investoinnin kannattavuus riippuu PLUSSAT JA MIINUKSET siitä, löytyykö verkkokurssilta riittävästi oman metsätalouden kannattavuutta parantavia keinoja. Kurssi on metsätalouden ammattilaisten käsialaa. Teoriaperusteiden opettamisen lisäksi verkkokurssilla testataan oppilaan tietotasoa kysymyksillä. Metsänomistajalle ajokone, hakkuukone tai combikone Esittelyt keväällä 2017: • Pro Forest -messut Haapavedellä 5-6.5 • Demopäivä Muurame Isolahti 7.6 • Farmari-messut Seinäjoki 14-17.6 40 MAKASIINI 3 • 2017 4899_.indd 40 6.4.2017 12.00. Tapion verkkokurssi metsätalouden kannattavuudesta vei mukanaan, mutta herätti myös kysymyksiä. Verkossa vaikea purnata Opettajan pitämiin luentoihin verrattuna verkkokurssien etuna on riippumattomuus ajasta ja paikasta. Sen talousajattelussa minua kuitenkin vaivasi erityisesti riskin käsitteen sivuuttaminen. Kannattava metsätalousverkkokurssilla on tekstin lisäksi muun muassa ääntä ja tehtäviä. Asiat kuitenkin kiinnostivat. Parhaimmillaan kurssi onnistui kaappaamaan minut mukaansa ja sai lykkäämään nukkumaanmenoa aina yhden sivun kerrallaan kohti liian lyhyitä yöunia. Ovatko marjat tuloa. Metsänomistajalle ajokone ja h ak k u u ko ne... Kurssille pääsee aina silloin, kun itselle sopii niin korvesta kuin kaupungin kuiskeesta. Mielestäni metsämarjat voi laskea metsänomistamisen tuloiksi vasta sitten, kun ne voi myydä pystykaupalla halukkaille. Kurssi on jaettu viiteen pääosioon. Oppilaalla oletetaan olevan kohtuulliset lähtötiedot aiheesta. Taloudellisessa toiminnassa riski ja tuotto kävelevät aina käsi kädessä. Verkkokurssin hinta on 145 euroa. Niihin verrattuna etenkin kirjat voivat tuntua menneeltä maailmalta, sillä verkkokurssit sisältävät kuvien ja tekstin lisäksi myös ääntä, videoita, tehtäviä ja pelihenkisiä animaatioita. KANNATTAVA METSÄTALOUS -KURSSI + Ajasta ja paikasta riippumaton + Metsäammattilaisten tekemä + Keskittyy nimen mukaisesti talouteen Vähän teoriaoppia sisällön keskittyessä kysymyksiin Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Tapion julkaiseman Kannattava metsätalous -kurssin sisältö on suunnattu edistyneille metsänomistajille, tarkoitus on syventää metsänkasvatukseen liittyviä taloustaitoja. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus on osa Tapio-konsernia. PIKATESTI PEKKA SYVÄNEN M etsäkirjat ja opettajien vetämät metsäkurssit ovat saaneet verkkokursseista kilpailijan. Opettajan vetämän kurssin etuna taas on se, että oppilas voi kysyä opettajalta kaipaamilleen kohdille lisätietoa ja purnata opettajan väittämiä vastaan. Kurssilla verrattiin erilaisia sijoituksia keskenään teoreettisen kannattavuuden pohjalta olettaen kaiken menevän hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Ja koska opettaja kysyy jokaisen kysymyksen aina juuri sinulta, kurssilla ei voi vain nuokkua mukana sivuja selaten. Sekin on todettava, että käytetty metsäsanasto oli ajoittain vaikeaselkoista
C M Y CM MY CY CMY K 2s-kuvasto_final.pdf 1 4.4.2017 13.20 4915_.indd 41 6.4.2017 11.58
Perkauksen tarve on hyvä tarkistaa keväällä. Nro 1: Termit Nro 2: Välineet ja kustannukset Nro 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. Muutaman vuoden päästä parannus on miltei samansuuruinen taimien pituuskasvussa. Ajoitus tärkeää Kun kylvöstä tai taimien istuttamisesta on kulunut 4–8 vuotta, on ensimmäisen varsinaisen raivauskerran eli varhaisperkauksen aika. raivauskerta Nro 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Nro 8: Erikoistapaukset Lue edellinen osa: www.metsalehti.fi 42 MAKASIINI 3 • 2017 4917_.indd 42 6.4.2017 12.30. Kesän aikana lehtipuut venyvät kasvussa havupuiden ohi ja alkavat haitata näiden kasvua. Täysvai reikäperkaus. Heinääminen tarkoittaa taimien kanssa valosta, vedestä ja ravinteista kilpailevien heinien, vadelmapuskien, horsmien ja ruohojen poistamista taimien päältä. Hirvet viihtyvät myös lehtipuiden alle varjoon jääneiden mäntyjen kimpussa.” Jos varhaisperkausta ei tee, havupuutaimien kasvu kärsii ja osa taimista voi kuolla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Karri Uotilan mukaan lehtipuuston tuoma kilpailu on usein voimakkaampaa kuusitaimikoissa, mutta mäntytaimet ovat kuusia herkempiä lehtipuuston kilpailulle. raivauskerta Nro 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Nro 5: Jätettävän puun valinta Nro 6: Taimikon 2. Taimikon varhaishoidon kemeratuki on 160 euroa hehtaarilta. Lehtipuut pois Varhaishoidon laiminlyönti voi johtaa siihen, että kasvatettavista taimista vain osa selviytyy. Varhaisperkauksen yhteydessä arvioidaan vastaavasti taimikon harvennuksen ajankohta”, neuvoo asiantuntija Kalle Vanhatalo Tapiosta. Reikäperkaus, jossa lehtipuusto poistetaan metrin säteeltä havupuutaimien ympäriltä, voi säästää työtä perkausvaiheessa, mutta tuoda sitä myöhemmin lisää. Kasvu voi hidastua. ”Metsikön tietoihin kannattaa merkitä jo istuttaessa tai kylväessä, milloin viljelytulos on tarkastettava ja milloin taimikko olisi varhaisperattava. Taimikon voi perata joko täystai reikäperkauksella. Kemiallinen pintakasvillisuuden torjunta on harvinaisempaa. Kesällä täyteen lehteen puhjenneessa taimikossa raivaustyö on kuitenkin hankalaa. Koivun vesakkopuskat tulee ehdottomasti poistaa. Kun metsänomistaja on varmistanut, että pieniä puunalkuja kasvaa taimikossa tasaisesti, hän voi hengähtää muutamaksi vuodeksi. Samoin kosteikkopainanteet tai ojanvarret, jos niissä ei kasva tuotantopuustoa. Näin hoitotöihin tulee lähdettyä ajoissa. Perkauksessa tulee jättää raivaamatta säästöpuuryhmät, riistatiheiköt ja kallionyppylät. Varhaisperkauksessa kaadetut lehtipuut vesovat eli niiden kannoista nousee uusia vesoja tavoittamaan havupuutaimien pituuskasvua. Täysperkaus on helppoa, siinä ei juuri tarvitse miettiä: lehtipuita ei pidä säästellä kuin taimikon selviin aukkopaikkoihin. Lehtipuuvesojen pituuskasvu on heikompaa, jos perkaustyön tekee keskikesällä. Istutustaimikko on syytä tarkistaa tuhoutuneiden taimien varalta istutusta seuraavana syksynä tai keväänä, kylvetyt ja luontaisesti uudistetut taimikot kolmannen kasvukesän jälkeen. Kasvu paranee Varhaisperkaus lisää kasvatettavien havupuiden paksuuskasvua lähes välittömästi 20–30 prosenttia. Jos kuusten tai mäntyjen lähellä kasvavat lehtipuut ovat kasvukauden alussa samanpituisia kuin havupuut, perkaamaan kannattaa mennä saman tien. Täysperkauksesta huolimatta havupuiden sekaan ehtii vielä kasvaa suositeltava lehtipuusekoitus. Kasvillisuutta taitetaan tavallisesti saappaalla polkemalla tai työkalulla, esimerkiksi vesurilla tai viikatteella. Työn raskauden ja hyötyjen kannalta optimaalisinta perkausaikaa on kenties toukokuu. Taimikoiden vuosittainen hoitoaikataulu kannattaa kirjata ylös metsäsuunnitelmaan tai omaan muistioon. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. Ajoitus on tärkeää: jos perkausta siirtää esimerkiksi kuusitaimikossa vuodella, työmäärä lisääntyy lähes 10 prosenttia. TAIMIKONHOITOKOULU OSA3: VARHAISPERKAUS VARHAISPERKAUS eli havupuutaimikoiden ensimmäinen raivauskerta Kaadetaan 0,5–1-metristen kuusien ja mäntyjen ympäriltä lehtipuustoa Ajoitus tärkeä. Lehtipuut kasvavat jo muutamassa kesässä ohi havupuista ja alkavat haitata kuusten ja mäntyjen kasvua. ”Vaikka lehtipuuta ei usein kasva karuilla kasvupaikoilla niin paljoa, kilpailu vedestä on kovaa mäntyjen ja lehtipuiden välillä. Taimien kehitystä on kuitenkin käytävä seuraamassa, ja etenkin rehevien kasvupaikkojen taimikoissa voi joutua torjumaan pintakasvillisuutta heinäämällä. Perkaus myös vähentää havupuiden laatuvaurioita, kun mäntyjen ja kuusten latvat eivät jää niitä suurempien lehtipuutaimien piiskattaviksi. Taimikon aukkopaikkoihinkaan ei tule jättää havupuita pidempiä lehtipuuntaimia. VALTTERI SKYTTÄ T aimikonhoidon ensimmäisiin vuosiin kuuluu kolme asiaa: täydennysistutukset tuhoutuneiden taimien tilalle, pintakasvillisuuden torjuminen taimien ympäriltä ja taimikon varhaisperkaus
Taimikoiden tarkistus talven jäljiltä. . Hyvä aika varhaisperata vesojen pituuskasvun kannalta, mutta suuret lehdet, pintakasvillisuus, helle ja paarmat haittaavat raivaamista. Elävä latvus vähintään 50 prosenttia taimen pituudesta. Kuivat ja kuivahkot kankaat: männyt 3-5-metrisiä. Tärkeintä on, että heinästä kärsivillä aloilla ylipäänsä käy heinäämässä kerran vuodessa. Etenkin tiheiden mäntytaimikoiden harvennus, jotta taimet vahvistuvat kesällä kestämään seuraavan talven lumikuormaa. Yli 5-metristen männiköiden harvennus ytimennävertäjäriskin vuoksi. Lehdelliseen aikaan kaadettujen lehtipuiden kannoista nousevien vesojen pituuskasvu jää pienemmäksi kuin syksyllä tehdyissä perkauksissa. Vuodet 6– 10 Koivutaimikon harvennus, rauduskoivut 4-5-metrisiä, 1600 runkoa hehtaarille. SYYSTALVI Syys-lokakuu . Keväällä istutettujen taimikoiden tarkistus täydennysistutustarpeen varalta. Mäntyja kuusitaimikoiden harvennusta lumitilanteen salliessa. Taimikoiden varhaisperkaus. Vuodet 10– 14 Kuusitaimikoiden harvennus, kuuset 3-4-metrisiä, 1 800-2 000 runkoa hehtaarille. 4917_.indd 43 6.4.2017 12.30. Mäntyjen pituus alle 5 metriä: näin ei vaaraa ytimennävertäjän lisääntymisestä. Loka-joulukuu Suurimpien mäntyja kuusitaimikoiden harvennus. Taimikonhoidon aikataulu Suositus taimikonhoidon vuosirytmiksi, jos taimien kasvu sujuu ongelmitta ja uudistaminen (maanmuokkaus, istutus/kylvö) tehdään heti päätehakkuun jälkeen. V U O S I TA S O Vuodet 5– 8 Mäntytaimikoiden varhaisperkaus tarpeen mukaan, männyt 0,5-1 metrin mittaisia. Riski juurikäävän leviämiseen pieni. Erittäin tiheissä, yli 5 000 tainta sisältävissä mäntytaimikoissa harvennus, kun männyt 3-4-metrisiä tiheyteen 2 500-3 000 tainta hehtaarilla. Tuoreet kankaat: männyt 5-7-metrisiä. . Korkeintaan havupuiden mittaisia lehtipuita sekaan 10-20%. Heinäystä voi tehdä joko keväällä, kesällä tai syksyllä. K U U K A U S IT A S O Vuodet 20+ Laadukasta kasvua kohti ensiharvennusta Vuosi Laadukas maanmuokkaus, kuusen istutus, männyn istutus tai kylvö, rauduskoivun istutus V uosi 0,5– 1 Istutustaimikkojen tarkistus + täydennysistutukset V uodet 0,5– 3 Heinäys tarpeen mukaan (etenkin hyvin rehevät kasvupaikat) Vuosi 3 Kylvöja siemenpuutaimikoiden tarkistus + täydennysistutukset Vuodet 4 -6 Kuusitaimikoiden varhaisperkaus, kuuset noin metrin mittaisia. KEVÄT Huhti-toukokuu . . . . Pienten taimikoiden heinäys. Taimikonhoidon ei ole havaittu lisäävän juurikääpää, mutta silti varmin aika raivata paksupuisia taimikoita on, kun yölämpötila on alle astetta ja päivälämpötila alle +5 astetta. Heinäkuu . KESÄ Touko-elokuu . Koivutaimikoita voi harventaa vuodenajasta riippumatta. V uodet 10–2 5 Mäntytaimikoiden harvennus. Juurikäävän leviämisen riski pieni. KEVÄTTALVI Tammi-huhtikuu . Tiheys 2 000-2 200 runkoa hehtaarille. Korkeintaan havupuiden mittaisia lehtipuita sekaan 10%. Kasvupaikka ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat ajankohtaan
Alavirtsatievaivoja ehkäisevällä ja hoitavalla kuusiuutteella luulisi olevan menekkiä, sillä jopa 90 prosentilla yli 80-vuotiaista miehistä on eturauhasvaivoja. ”Kukaan ei tiedä miksi. Lapissa puut ovat pysyneet entisenmuotoisina, mutta siitä etelään runkomuoto on huonontunut eli tyvet ovat paksuuntuneet. Ilmassa on monia kysymyksiä, joihin tutkimuksen tulisi vastata”, erikoistutkija Helena Henttonen sanoo Yksi tutkittava hypoteesi on, että puiden paksuuskasvu on parantunut tyveltä enemmän kuin rungon yläosista. Pitkät lehtipuut houkuttavat hirviä SH U TT ER ST O CK IM AG ES 44 MAKASIINI 3 • 2017 44 MAKASIINI 3 • 2017 4921_.indd 44 6.4.2017 11.55. Uusimpana on tullut laserkeilaus. Turkulainen lääkekehitysyhtiö Montisera on patentoinut kuusen sahanpurusta tehdyn uutteen, jota voidaan käyttää terveyttä edistävänä ainesosana elintarvikkeissa ja ravintolisissä. Ensimmäiset kasvumallit olivat 1930-luvun mittauksiin perustuvat ns. Sahanpurusta apu eturauhaselle Hirvelle mieluisin elinympäristö näyttää olevan metsämaisema, jossa taimikot sijaitsevat varttuneiden metsien lomassa, Ari Nikulan väitöskirjassa todetaan. Muutos koskee sekä mäntyä, kuusta että koivua. Mahdollisesti nyt lähestytään Keski-Eurooppaa tässäkin asiassa.” LUVASSA TYVEKKÄÄMPIÄ PUITA TUTKITTUA Laserkeilauksen pistepilvestä tunnistetaan yksittäiset puut tietokonemalleilla. 1960-luvun lopun aineistoihin perustuvat Laasasenahon mallit osoittivat puiden lievästi hoikentuneen. Malleja on muutettava, sillä tämän vuosikymmenen alussa tehdyn Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) perusteella runkomuodot ovat muuttuneet. Baltiassa rungot ovat kartiomaisempia. LU KE Puiden runkomuodot muuttuvat huonompaan suuntaan. Nyt on menossa kehitys toiseen suuntaan. Kun runko on kartiomaisempi, pienenee sahaussaanto. Nikula selvitti hirvien suosimat metsätyypit, taimikot ja muut elinympäristöt sekä syitä, minkä vuoksi yksittäinen puu valikoituu hirven ravinnoksi. ”Suomessa on vanhastaan ollut hyvänmalliset männyt. Mäntytaimikoissa kasvavat lehtipuut lisäsivät hirvituhoja, mutta vain silloin, kun lehtipuut olivat mäntyjä pidempiä ja kasvoivat aivan niiden vieressä. Ilvessalon mallit. Kuumavesiuutolla saatavan kuusen hemiselluloosan on eläinkokeissa jo osoitettu helpottavan alavirtsatieoireita. Kukaan ei tiedä miksi. Muiden lehtipuiden poistaminen taimikoista ei näytä olevan tarpeellista. Ihmisillä testit alkavat vuoden 2018 aikana. Keilauksessa saadaan kolmiulotteinen kuva puustosta ja runkojen läpimitat eri korkeuksilta. Muutos on huomattava etenkin Lounais-Suomessa ja vanhoilla ojitusalueilla. Runkomuodot ovat muuttuneet aiemminkin. Runkomuodot eurooppalaistuvat Tilavuusmallit päivitetään toisaalta runkomuodon muutosten, toisaalta arviointiteknologian tarpeiden vuoksi. MIKKO HÄYRYNEN LUONNONVARAKESKUS päivittää parhaillaan nykyisiä, 1960-luvun lopun mittauksiin perustuvia puiden tilavuusmalleja. Tämä liittyy ilmeisesti hirven kannalta sopivaan ravinnon ja suojan vaihteluun. Tilavuusmallien avulla puun tilavuus voidaan määrittää pelkästään pituuden perusteella. Runkomuotojen muutos tuskin vaikuttaa relaskooppitaulukoihin, mutta Henttonen uskoo, että metsien kokonaiskasvun arviointiin tulee hienosäätöä. Läpimittojen perusteella lasketaan runkotilavuus. ”Ikääntyvän väestön sairauksien yleistymisen seurauksena uusille luonnollisille lääkeaineille on kasvava kysyntä”, toteaa kehittämisjohtaja Heikki Vuorikoski . Henttonen pitää mahdollisena, että Suomessa on alkamassa kehitys, jossa mäntyjen runkomuoto muuttuu yleiseurooppalaisesti paksutyvisemmäksi. Tulokset ovat yllättäneet tutkijat
Olen touhunnut erikoispuiden kanssa aktiivisesti parikymmentä vuotta, mutta en tänä aikana ole montaa ostajaa ulkolaisille puulajeille löytänyt. Saha tuuppaa vaivatta rekkakuormallisen tukkia tänä aikana. Arvelen, että mänty, kuusi tai koivukaan ei Suomesta hevillä lopu. Pysyviä tukinostajia ei tietääkseni ole, joku satunnaisen erän voi kokeilla. Kuka nämä ostaa. Seuraavissa harvennuksissa tuleekin jo tukkia ja päätehakkuussa paljonkin. Jokaisella kotimaisella puulajilla on oma tarkoituksensa ja vuosisataiset perinteet niiden käytöstä. Onneksi nykyään energiapuuksi kelpaa kaikki. Leppä kelpaa niin paneeliksi kuin saunanlauteeksikin. TU U LI KK I SI RO LA ti yksinkertaista ole. Douglaskuusessa on magiaa, sehän muuttuu sahauksessa punertavaksi puutavaraksi nimeltään Oregonin mänty. Mediakin toitottaa jatkuvasti monimuotoisuudesta. Ja luonto kiittää. Omia puulajeja riittää aina tulevaisuudessakin. Tunnustan auliisti, ettei niidenkään markkinoinI stutuskausi lähestyy ja seuraavan kauden maanmuokkaukset alkavat. Ruoho on aina vihreämpää aidan takana. METSÄLÄISEN ALLAKKA Käytä itse haapaa saunassa leppää seinässä pihlajaa pikkuesineissä 45 MAKASIINI 3 • 2017 45 MAKASIINI 3 • 2017 4901_.indd 45 6.4.2017 11.54. Sellufirma saattaa hieman halvemmalla hinnalla ostaa aarteesi kuitupuuksi. Haavasta saa hienoa hirttä ja vaaleata lankkua. Kyllä pienelläkin toimijalla jokin raja on. Tiedän jopa muutaman tapauksen, joissa komeita tukkimetsiä on päätynyt sellukattilaan tai uuniin. Niissä on usein rautaakin. Kotimaisuus taitaa muutenkin olla nousussa. Isot toimijat ovat muutenkin erikoistukeista ulkona. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Tammi kasvaa täälläkin komeasti, ei sitäkään tarvitsisi tulevaisuudessa ulkoa tuoda. Miksikö. K elloni ääni muuttuu, kun palataan kotimaan kamaralle. Lehtikuusia on kasvanut Suomessa kauan, tunnetuimmat rajantakaisessa Raivolassa. Erikoispuuta merten takaa. Näiden tukkien latvaläpimitan pitää olla lähes samaa luokkaa. Kaikenmoiset kestävyysja lujuusominaisuudet ovat näillä puulajeilla arvoitus täällä meidän voimakkaasti vaihtelevassa ilmastossamme. Pihlajan sydänpuu on kuin mahonkia, raidan punertavan ruskea sisin hivelee silmää. Omalla esimerkillä ja vähemmistöpuulajien käytöllä tämäkin ala nousee. Määrät ovat pieniä, mutta saatavuus on taattu, kun niitä metsiin pukkaa ihan itsestään. Vaan saunoissa ei enää apassia käytetä, mahonkikin vähenee ryöstöhakkuiden talttumisen myötä. Ja keksipä joku hieno tuote, tee ja markkinoi – sitten puuraaka-ainetta ei enää tahdo saadakaan, sen verran harvoin ja satunnaisesti tällaisia erikoisleimikoita tulee myyntiin. Toisaalta paria pihapuuta ei kannata työmaalle raahata. Tuntuu niitä olevan nytkin ylenpalttisesti, koska kauppa ei aina käy vilkkaasti. Ei kukaan puuseppä tai rakentaja halua riskeerata oudolla materiaalilla. Pienimmän sahauserän on riitettävä ruokatunnista kahvituntiin, ei teriä kesken vaihdella. Pihdoissa on kauneutta ja pysyvät neulaset, joulukuusiksi myymättä jääneistä serbiankuusista voi kuvitella saavan tukkia. Jospa työ meneekin hukkaan. Raha loppuu kesken ison erän oston. Ruotsissa kasvaa hienoja kontortamänniköitä. Vähemmistöpuulajeista ei ylitarjontaa taida tulla. Metsänomistajan ajatuksiin saattaa juolahtaa kokeilla jotakin erikoista ja mahdollisesti tuottavampaa puulajia kuin vakiot kuuset ja männyt. H innakkaamman istutuksen ja huolellisten taimikonhoitojen ja erilaisten sopeutumisvaivojen jälkeen koittaa ensiharvennus
46 MAKASIINI 3 • 2017 4883_.indd 46 6.4.2017 11.53. Muuten ne menevät valtiolle. Tahto esille testamentilla Testamentin tarkoitus on osoittaa henkilön tahto juuri sellaisena kuin se oli. Esimerkki 1 Anne ja Kari ovat asuneet yhdessä jo kaksikymmentä vuotta. Avopuoliso ei peri Haavoittuvimmassa asemassa läheisistä lienee avopuoliso, jolla ei ole perintökaaren suomaa perintöoikeutta. Hän oli heistä varakkaampi, koska hänen perheessään oli tehty metsätilan sukupolvenvaihdos. Naapurin Sirpa on auttanut häntä arjen toimissa jo monien vuosien ajan. Valtio valitsee päältä, kun kuolleen henkilön jäämistöstä päätetään. Se antaa mahdollisuuden päättää, kenelle tai minkä asian hyväksi omaisuus kuoleman jälkeen menee. Valtiokonttori katsoi hänen olevan riittävän läheinen henkilö, jotta Annen omaisuutta voidaan valtiolta hänelle palauttaa. Hän sai asunnon kokonaan omistukseensa sekä Annen rahavarat, auton ja muun irtaimiston. Annen omaisuus siirtyi valtiolle. Esimerkki 2 Yksin asuva Aino on kauan sitten kuolleiden vanhempiensa ainut lapsi. Aino sairastui vakavasti kaksi vuotta sitten. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. Eli mikäli valtio ei näe tarpeelliseksi varata metsiä omaan käyttöönsä, omistajaksi tulee yleensä niiden sijaintikunta. Tätä isommista kuolinpesistä päättää valtioneuvosto. Metsät hän määräsi naapurin Sirpalle, häPERHEETTÖMÄN PERINTÖ Jos lakisääteisiä perillisiä ei ole, voi testamentilla määrätä, kenelle perintömetsät siirtyvät. Koska lakisääteisiä perillisiä ei ollut, mutta hyviä ystäviä sitäkin enemmän, hän päätti kiittää ystäviään testamentin muodossa. Anne menehtyy yllättäen kevätjäillä. Metsät Valtiokonttori luovutti niiden sijaintikunnalle Lieksalle. Valtiokonttori vastaa kaikkien valtiolle siirtyneiden, alle 750 000 euron arvoisten kuolinpesien jakamisesta. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Onneksi Kari sai asiantuntevaa apua ja laati Valtiokonttorille hakemuksen omaisuuden siirtämisestä hänelle. Hän peri aikoinaan 130 hehtaaria metsää, jota paikallinen metsäalan toimija on hoitanut hänen puolestaan. Siinä hänelle ainoana lapsena oli siirtynyt 240 hehtaaria metsää Pohjois-Karjalassa. Asiaan voi kuitenkin vaikuttaa testamentilla. On myös yleistä, että omaisuutta siirretään joko sille kunnalle, jossa kuollut henkilö viimeksi asui tai kiinteän omaisuuden osalta sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee. Aino vammautui vuosia sitten autokolarissa. Lakisääteisiä perillisiä ovat (tässä järjestyksessä): rintaperilliset eli lapset ja lastenlapset (1), puoliso, jos pariskunta oli naimisissa, eikä perittävällä ollut rintaperillisiä (2), vanhemmat (3), sisarukset ja näiden lapset (4), isovanhemmat (5) ja tädit, sedät sekä enot (6). Silloin hän alkoi ajatella, miten hänen metsilleen ja muulle omaisuudelleen tulee käymään hänen kuoltuaan. Yli 200 suomalaisen jäämistö päätyy vuosittain kuoleman jälkeen valtiolle. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Yhdessä he ovat tehneet monta mukavaa retkeä erilaisiin tapahtumiin. P erintökaari-niminen laki määrittelee, ketkä voivat periä kuolleen henkilön omaisuuden. Karille jäi vain puolet yhteisestä asunnosta ja sen velasta. Koska he eivät olleet Karin kanssa naimissa, ei Kari voinut häntä periä. Jos halutaan omalla omaisuudella tukea avopuolisoa, on laadittava testamentti hänen hyväkseen tai siirrettävä hänelle omaisuutta jo elinaikana. On tärkeätä, että testamentin tekijä osaa kuvata tahtonsa oikein ja laatia asiakirjan oikeassa muodossa. Pankkinsa juristin avustamana hän laati testamentin. Annella ei ollut elossa lakisääteisiä perillisiä. Omaisuus voidaan hakemuksesta jakaa kokonaan tai osittain henkilölle, joka oli kuolleelle erityisen läheinen. Yhteisellä päätöksellä he eivät ole hankkineet lapsia. Jollei tämän listan mukaisia perillisiä ole, saa valtio jäämistön. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio
Lisäksi hän päätti antaa verottomia rahaja esinelahjoja tietyille läheisille ihmisille vielä elinaikanaan. Usea olemassa oleva säätiö tarjoaa tähän mahdollisuuden ja auttaa myös testamentin laatimisessa. Testamentti annetaan tiedoksi Suomen Kulttuurirahastolle. Hyväntekeväisyyteen säätiön kautta Jos haluaa, että omaisuus siirtyy tiettyyn tarkoitukseen kohdistuvaan hyväntekeväisyyteen, on yksinkertaisinta ja helpointa määrätä omaisuus testamentilla suoraan haluamalleen järjestölle tai muulle hyväntekeväisyyttä toteuttavalle taholle. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. PERHEETTÖMÄN PERINTÖ nen miehelleen ja heidän lapsilleen. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Rahaston varoja hän määrää vuosittain käytettäväksi metsähistorian ja riistanhoidon tutkimukseen, opetukseen ja julkaisutoimintaan. Esimerkki 3 Reijo on innokkaasti kasvattanut metsäomaisuuttaan ja hoitanut metsiään huolella. Testamentissaan hän määräsi, että hänen kaikesta omaisuudestaan, metsät mukaan lukien, perustetaan Suomen Kulttuurirahastoon hänen nimeään kantava nimikkorahasto. Rahastosta se jakaa testamentilla siirtyneen omaisuuden vuosituottoa vastaavan summan vuosittain hakemusten perusteella Reijon määräämiin tarkoituksiin. Säätiöllä on oltava hyödyllinen tarkoitus, joka on kuvattava testamentissa. Kun koko perhe nimetään saajiksi, säästetään heille aikanaan tulevassa perintöverotuksessa. Ainut sisar kuoli lapsettomana jo kauan sitten, joten sukulaisiakaan ei ole nurkissa pyörinyt. Tällainen testamenttimääräys käsitellään ensin tuomioistuimessa. Sieltä se siirtyy patenttija rekisterihallitukselle. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Talon ja tontin hän määräsi paikalliselle kesäteatteriyhdistykselle, irtaimiston, rahavarat ja talletukset paikalliselle Marttayhdistykselle. Seuraavassa Makasiinissa paneudun tarkemmin testamentin laatimiseen. Kuoleman jälkeen tulee ilmi, että hän oli laatinut testamentin, jonka oli antanut pankille säilytettäväksi. Hän on harrastanut metsästystä sekä metsähistoriaa ja ollut kantava voima niin metsästysseurassa kuin paikallisessa museotoiminnassa. 4883_.indd 47 6.4.2017 11.53. Nyt hän tietää, kenelle hänen omaisuutensa tuottaa iloa hänen kuolemansa jälkeen. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Säätiön perustamista yksinkertaisempaa on määrätä testamentilla oman nimikkorahaston perustamisesta. Muutoin hän on elellyt vaatimattomasti eikä ole kumppaniakaan mökkiinsä kaivannut. Perinnönjättäjä voi halutessaan määrätä testamentilla myös säätiön perustamisesta ja säätiöön siirrettävästä omaisuudesta. Kun se saa lainvoiman, Suomen Kulttuurirahasto perustaa Reijo Inkisen rahaston. Tässä artikkelissa mainitut henkilöt ja esimerkit ovat kuvitteellisia. Ei hän ole liioin huudellut usean miljoonan omaisuudestaan. Reijo nukkuu pois 91-vuotiaana. Suositeltavaa on myös määrätä henkilö, joka tulee huolehtimaan säätiön perustamisesta
Käsittelin tuuhean kasvun ja tuulenpesiä aiheuttavia mutaatioita perusteellisemmin pari vuotta sitten joulukuussa (Makasiini 8/2014). Siis puolet tämän puun jälkeläisistäkin saa saman tuuhean kasvun aiheuttavan mutaation. Jos mutaatio tapahtuisi oksan kärjessä, vain oksan LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Kun mutaatio tapahtuu kärkisolussa, kaikki siitä kehittyvät solut sisältävät saman muutoksen eli koko latvus muuttuu. Haapa kestää lahottajia ja onttoutta aika hyvin, ehkä se tässä suhteessa on jossakin vaahteran ja muiden jalopuiden välissä. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Somaattisen mutaation vaikutus riippuu siitä, missä kasvin osassa se tapahtuu. Mutaatiota voi tapahtua missä hyvänsä solun jakautumisessa. Puut ovat lähellä rakenKuusen kasvutavan muutos johtuu latvakasvaimen kärkiso TO IV O M U LA RI YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. Aivan terveen näköinen puu voi siis katketa myrskyssä! Koivun osalta ei voi tehdä viisitai kymmenvuotissuunnitelmaa, vaan kunto on arvioitava vuosittain. SEPPO VUOKKO Milloin pihakoivu pitää kaataa. Vaahterassa runko heikkenee nopeammin kuin muissa jalopuissa. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. Sukusolujen mutaatiot vaikuttavat koko kasviin tai eläimeen. Pienkoneiden asiantuntija. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. Mistä johtuu, että kuusen kasvutapa on muuttunut yhtäkkiä kuvassa näkyvällä tavalla. Kärjen kasvuvyöhykkeen solut ovat kantasoluja, joista kehittyvät kaikki latvuksen solutyypit: puuaineksen putkisolut, tylppysolut, pihkatiehyet, kuoren solut, nilan kuidut ja siiviläputket, neulaset, kukinnot ja hedelmät. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Parhaiten sen tekee ammattitaitoinen arboristi. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Laho heikentää aina puuta. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. kasvutapa muuttuisi. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Käävät ja halkeamat osoittavat, että sienet tekevät jo tuhojaan puun rungossa. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE ! 48 MAKASIINI 3 • 2017 48 MAKASIINI 3 • 2017 4903_.indd 48 6.4.2017 11.48. Parempi on kaataa rakennuksia uhkaavat puut vaikka muutama vuosi liian aikaisin kuin voivotella katolle kaatunutta runkoa pätkiessä ”että olisi pitänyt jo viime kesänä”. Muutamissa pihamme koivuissa ja haavoissa on pakkasen aiheuttamia halkeamia ja kääpiäkin. Miksi kuusi tuuhettui. Rauduskoivu on arvaamattomampi. Jaloissa lehtipuissa – erityisesti tammessa, saarnessa, lehmuksessa ja jalavassa – pintapuun erittämät aineet pitävät lahottajan kurissa ja puu voi elää onttona satoja vuosia. Kaikki perimältään muuttuneesta solusta syntyvät uudet solut sisältävät saman mutaation. Syynä kasvutavan muutokseen on latvakasvaimen kärkisolussa tapahtunut muutos. Laho voi jossakin kohdassa edetä kuoreen asti ilman, että se näkyy päällepäin. Milloin puu on niin pahasti vaurioitunut, että se pitää kaataa ennen kuin myrsky kellistää sen. Puun rungon tarkan kunnon voi tarkistaa puututkalla. nuksia. Niin kauan kuin lahoa on vain ytimessä ja rungon pintasolukko on ainakin muutaman sentin vahvuudelta tervettä, runko on tukeva. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Saha pitää käynnistää viimeistään silloin, kun ylimmät oksat alkavat kuolla ja lehvästö näyttää harvalta
Mikäli latvan haarat ovat yhtä vahvoja, kannattaa korjaus aloittaa valitsemalla paras oksa latvaksi ja typistämällä muita haaroja. Onko siitä hyötyä. Rungonmyötäisesti karsittava puu kuivattaa ja kylestää haavapinnan nopeasti eikä päästä lahottajasieniä puun sisään. Joskus koivut voivat kasvaa kaksitai monilatvaisiksi. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. Taimivaiheessa haarautuvien koivujen hoitoon sopii visakoivujen leikkauksessa käytettävät menetelmät. Olen itse joutunut leikkaamaan koivujen sivuoksia ensimmäisinä kesinä kirvojen kurittaessa taimen päärankaa. Typistettyyn oksaan kannattaa jättää lehtiä, jotta se ei kuole ja levitä lahoa ennen lopullista poistamistaan. Jos näin käy, peli ei ole vielä menetetty. Kiemurtelevan kasvutapansa vuoksi koivut ovat taimivaiheessa usein hieman mutkaisia. Ajattelin leikata toisen latvan pois, ettei puu haaroitu. Puut löytävät yleensä latvansa ja suoristavat runkonsa paksuuden lisääntyessä. Koivuissa tutkaus pitää ulottaa useiden metrien korkeuteen, sillä heikoin paikka ei aina ole lähellä tyveä. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE ! 4903_.indd 49 6.4.2017 11.48. Koivu on ns. Hyönteiset tai isommat eläimet, kylmyys, kuivuus, ravinne-epätasapaino ja perimä ovat yleisimpiä syitä. Päärangan vahvistuttua typistetyt haarat voidaan poistaa seuraavana kesänä kokonaan. Joissakin taimissa on latvasilmu kuollut istutuksen jälkeen ja taimi haarautunut. haarajatkoinen puu, joka ei kasva pituutta kärkisilmuista vaan alempana olevista hankasilmuista. Kasvaako näistä vielä suora tyvitukki vai tekeekö puu mutkan nykyisen latvan kohdalle. Sivuoksia voidaan poistaa ohileikkaavilla oksasaksilla turvallisimmin keskellä kesää. Viime keväänä istutimme koivuntaimia. Taimivaiheessa haarautuvien puiden hoitoon sopivat visakoivujen leikkauksessa käytettävät menetelmät. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. Jos koivujen haarautumisen syynä on boorinYRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. SEPPO VUOKKO Mitä voin tehdä haarautuneille taimille
Lahjoituksessa saatte metsälahjavähennyksen, jos olette yksin lahjansaajana. Kaupassa ei ole eroavuutta, oletteko te yksin tai miehenne kanssa yhdessä ostajana, jos tila tulee teidän yhteisomistukseenne. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Uutuus Kaunis mökkipiha Taina Koivunen ja Elina Regårdh Haluaisitko kesämökkisi pihan olevan kaunis, luonnollinen ja helppohoitoinen. Voiko vahingonkorvauksen tai mahdollisen vakuutuskorvauksen omavastuun vähentää metsäverotuksessa metsätalouden kuluna. Leikkuuhampaan ylikuumeneminen on vältettävissä käyttämällä pientä syöttöä. Yhteislahjassa puolison kanssa veroluokka on 1 ja lahjavero sama, mutta ette saa metsälahjavähennystä. Erillislahjoina saatte kumpikin metsälahjavähennyksen, mutta puolison veroluokka on 2. Laatimalla pihapiiriisi selkeät perusrakenteet ja valitsemalla oikeat kasvit voit päästää puutarhan asettumaan mökkipihaasi sekä nauttia vapaa-ajan ympäristöstäsi rauhasta ja kauneudesta vähällä vaivalla. Äitini on luovuttamassa sukupolvenvaihdoksella alle sadan hehtaarin metsätilaa. Olisiko sähköisestä teroittimesta apua. Lahjanantajien osuudet verotetaan lahjansaajilta erillislahjoina. Kauppakirjassa on mainittava, että metsätila tulee teidän yhteisomistukseen. Metsätalouden verotuksessa ei ole vahingonkorvauksiin liittyen selviä säädöksiä tai ohjeita. Koska kysymyksessä on hiomalaikka, tulee laikan korkeutta ja muotoa tarkkailla työn aikana. HANNU JAUHIAINEN Kahden tilan lahjavero. Leikkuuhampaat voi polttaa pilalle. Metsälahjavähennyslain valmistelijat ovat oppineet metsävähennyksen virheistä. Kauppahinta on oltava näin saadusta arvosta yli 75 prosenttia. Jos lahjoitatte molemmat tilat samanaikaisesti samalle henkilölle, niin luovutusta verotetaan tilojen osalta yhtenä lahjana. Kannattaako hallintaoikeuden pidätys. Näiden laitteiden hintahaarukka on 20–500 euroa. Pitääkö ketju lukita ja vapauttaa joka hampaalle vai onko jotakin automatiikkaa auttamassa ketjun siirtelyssä. 34€) Etu voimassa 30.4.2017 saakka Lantakirja Opas puutarhan maanalaiseen elämään Tina Råman Mitä kaikkea puutarhan kasvit tarvitsevat kukoistaakseen. Näin on vältetty monta metsävähennyksen ongelmaa. Hintahaarukasta voi jo päätellä, että laitteiden ominaisuuksissa ja varusteluissa on eroja. KARI MIELIKÄINEN Auttaako sähköinen teroitin. puutos, ei saksista ole pysyvää apua. Sopivaa maaperää, lämpöä, valoa, ilmaa – ja ravintoa. Millaisia verovaikutuksia eri vaihtoehdoilla (kauppa ja lahjoitus) on. VÄINÖ SIKANEN Miten vahingonkorvaus vähennetään. Jos tuottoprosentti on suurempi kuin viisi, niin alennus on vielä suurempi. Sisarukset omistavat kahden eri kuolinpesän metsätilat. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Hiottaessa syntyy kipinöintiä, joten työskenneltäessä on otettava huomioon paloturvallisuus unohtamatta henkilökohtaisia suojaimia. Teroituskulman säätö löytyy varmaan kaikista laitteista. On kertynyt tylsiä ketjuja. Kaikissa myytävänä olevissa laitteissa ei ole myöskään säätöhampaan alennusmahdollisuutta. Joidenkin valmistajien laitevalikoimissa on mekaaninen terän siirtelymekanismi sekä automaattinen terän kiristäjä. LEO SAASTAMOINEN Sukupolvenvaihdoksen veroista. Terää voi joutua kierrättämään useampaan kertaan, jos hampaiden vaurio on paha. Lantakirja on perusteellinen ja kattava opas jokaiselle puutarhurille, joka haluaa ymmärtää kasviensa elämää juuria myöten. Varma ja nopeavaikutteinen lääke on nestemäinen boorilannos (Bortrac), jonka levitys ruiskulla on nopeaa, kevyttä ja edullista. Kaunis mökkipiha opastaa monimuotoisen ja maisemaan sopivan pihapiirin luomisessa. Ajoimme hakerankaa metsästä ja laanipaikalla kuormain osui vahingossa puhelinjohtoihin, jotka irtosivat. Teroituslaite on hyvä apuväline oikein käytettynä, jos kunnostaa pahoin vaurioitunutta ketjua. Huojennus annetaan nyt puhtaasta tulosta ja esimerkiksi yhteislahjat on rajattu metsälahjavähennyksestä pois. Teroituksen jälkeen on tarkistettava säätöhampaan korkeus ja madallettava tarvittaessa. Hallintaoikeuden pidätys 10 vuodeksi laskee tilan arvoa vähintään 33,5 prosenttia. VÄINÖ SIKANEN Huhtikuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele04 tai asiakaspalvelustamme, puh . Parhaimmillaan alennus voi olla 70–80 prosenttia. Leikkuuhampaan pituudet saadaan myös yhtä pitkiksi. Yhteislahjat on suljettu pois metsälahjavähennyksestä. Terveyslannoitukseen on saatavissa myös kemeratukea, mutta pienempien kiireellisten kohteiden lannoitus on ehdottoman kannattavaa ilman sitäkin. Useimmissa laitteissa terä on siirrettävä ja lukittava käsin jokaisen hampaan kohdalla. Samoin verotetaan perintöä. Teroituslaitteella saa viilauskulman samansuuruiseksi terän molemmilta puolin. Jos asiaa tarkastellaan oikeudenmukaisuuden kannalta, metsätalouden töissä aiheutuneista vahingoista maksetut korvaukset voisivat olla joko kokonaan tai vakuutusyhtiön korvatessa vahingon omavastuun osalta vähennyskelpoisia metsätalouden verotuksessa. Pitäisikö miehenikin olla kaupassa mukana. Hinta 20€ (norm. Puhelinyhtiö lähetti korjauksesta 1 100 euron laskun. Kauppa on äidillenne luovutusvoittoverosta vapaa, jos hän on omistanut tilan yli kymmenen vuotta. Edellytyksenä on tietenkin se, että säädöt pysyvät kohdallaan koko teroituksen ajan. Kysymyksestä päätellen kysyjä tarkoittaa hiomalaikkatyyppistä laitetta. Hehtaarikustannus on verotus huomioon ottaen reilusti alta satasen, mutta vaikutus tulevaan tukkisatoon pikemminkin tonneja. On kuitenkin muistettava, että tällöin teillä ei ole kymmeneen vuoteen puunmyyntioikeutta. Nyt tiloilla on erillisverotus. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi 50 MAKASIINI 3 • 2017 4903_.indd 50 6.4.2017 11.48. Kesämökki on monelle suomalaiselle virkistäytymisen ja rentoutumisen paikka. Jos tilat lahjoitetaan tai jätetään perinnöksi, määräytyykö verotus molemmilta tiloilta erikseen vai yhteisesti. Sinistyneeseen leikkuuhampaaseen viila ei enää kunnolla pysty
Kesämökki on monelle suomalaiselle virkistäytymisen ja rentoutumisen paikka. Kaunis mökkipiha opastaa monimuotoisen ja maisemaan sopivan pihapiirin luomisessa. Laatimalla pihapiiriisi selkeät perusrakenteet ja valitsemalla oikeat kasvit voit päästää puutarhan asettumaan mökkipihaasi sekä nauttia vapaa-ajan ympäristöstäsi rauhasta ja kauneudesta vähällä vaivalla. Huhtikuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele04 tai asiakaspalvelustamme, puh . Lantakirja on perusteellinen ja kattava opas jokaiselle puutarhurille, joka haluaa ymmärtää kasviensa elämää juuria myöten. Sopivaa maaperää, lämpöä, valoa, ilmaa – ja ravintoa. 4903_.indd 51 6.4.2017 11.48. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Uutuus Kaunis mökkipiha Taina Koivunen ja Elina Regårdh Haluaisitko kesämökkisi pihan olevan kaunis, luonnollinen ja helppohoitoinen. 34€) Etu voimassa 30.4.2017 saakka Lantakirja Opas puutarhan maanalaiseen elämään Tina Råman Mitä kaikkea puutarhan kasvit tarvitsevat kukoistaakseen. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Hinta 20€ (norm
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT PETTERI KIVIMÄKI UTELIAS 52 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 52 6.4.2017 11.46. Tavoitteena UPM:n Joroisten taimitarhalla ovat entistä paremmat taimet. VAIKUTTAJA PITÄÄ OLLA Anne Immonen on innokas taimituotannon kehittäjä
KT 53 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 53 6.4.2017 11.46
Hän työskenteli metsäalan opintoja edeltäneen kesän Joroisten taimitarhalla. Kylvö tehdään minuutin tarkkuudella, jotta se saadaan oikeassa ajassa läpi”, kertoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen. Joroisten taimitarhalla tuotetaan vuo54 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 54 6.4.2017 11.46. sittain noin 20 miljoonaa metsäpuun tainta. Kasvihuoneet ammottavat tyhjyyttään, ja ulkosalla talven viettäneitä taimia peittää vielä lumikerros. Taimet olivat avojuurisia, työtä tehtiin kylmässä ja tuulessa, iltaisin hiekka vain tippui hiuksista”, hän kertoo. ”Kukaan ei moneen vuoteen tuntunut Maaliskuun loppuviikkojen vesisade saa asfaltin kiiltämään UPM:n taimitarhalla Joroisissa Etelä-Savossa. ”Se oli niin karvas kokemus, että olin varma, etten enää koskaan tulisi tänne. Kasvihuoneet täyttyvät yksi toisensa jälkeen kasvuaan aloittelevista taimikennostoista. Taimituotantoa käsiteltiin opinnoissa vain vähän, mutta ajatus taimien merkityksestä metsän jatkokehitykselle kiehtoi. Aika tuntuu seisovan. Metsäisessä keskustelussa unohtuu herkästi, miten tärkeitä päätöksiä uudistamisvaiheessa tehdään.” Immonen valmistui vuonna 1991, laman pohjalle. Laman pohjalle Joroisten taimitarha perustettiin 1980-luvulla. Nikkarilan metsäopistossa suoritetut metsätalousinsinöörin opinnot saivat kuitenkin toisiin ajatuksiin. Marraskuussa aloitetut huoltotyöt on saatu valmiiksi ja yksivuotisten kuusen-, männynja koivuntaimien kylvö on täydessä vauhdissa. Niistä valtaosa menee kumppanuusasiakkaille. Samalta vuosikymmeneltä on Immosen ensikosketus taimituotantoon. ”Kun kylvökone alkaa laulaa, pitää huoltotyöt ja kylvösuunnitelmat olla tehty. ”Minua kiinnosti kaikki se, mikä tapahtuu ennen harvennushakkuita: siemenja taimituotanto, metsänjalostus ja metsänuudistaminen. Tämän Metsälehden ilmestyessä tilanne on toinen – huhtikuun puolivälissä taimitarhalla eletään minuuttiaikataulussa
Joroisten taimitarhalla Immonen aloitti vuonna 2002. Siksi kylvöt käynnistetään joka vuosi maalis-huhtikuun vaihteessa. Valo-olosuhteet ovat pysyneet samanlaisina, samoin taimien kasvurytmi. Paljasjuurisista taimista on siirrytty kovissa muovikennostoissa kasvatettaviin paakkutaimiin, ja automatiikka ja robotiikka ovat jalkautuneet taimitarhoille. Kuusella hyviä siemenvuosia on niin harvoin, että jalostettu kuusen siemenviljelyssiemen loppuu usein kesken. Lisäksi kesäkaste tulee yhä aiemmin kesäkuussa, joten kosteus viipyy kasvustoissa pidempään. tarvitsevan metsäalan opiskelijoita mihinkään. Osa siemenestä saadaan omilta siemenviljelyksiltä, mutta valtaosa ostetaan siementuottajilta. Tuotannossa ollaan tekemisissä elävän materiaalin kanssa, joten yllättäviä tilanteita tulee väistämättä eteen. Immonen arvioi, että itsenäisten päätösten tekeminen edellyttää taimitarhalla nykyään noin kolmen vuoden työkokemusta. Metsätalousinsinöörin opintojen jälkeen hän suoritti vielä markkinoinnin tradenomin tutkinnon, koska markkinointia ja myyntiä käsiteltiin metsäalan opinnoissa hänen mielestään liian vähän. Vaikka taimituotanto on koneellistunut, on siinä Immosen mukaan yhä käsityön maku. Jalostettua siementä Joroisten taimitarhalla käytetään pääosin siemenviljelyksiltä kerättyä jalostettua siementä. Talvet ovat lämmenneet ja säiden vaihtelu muuttunut rajummaksi. ”Työntekijöiden määrä on vähentynyt tuotantomääriin nähden. Myös ilmastonmuutos näkyy taimitarhoilla. Kaikki raskaat työvaiheet tehdään nykyisin koneilla.” Myös sellaisten töiden määrä, joista selviää lyhyellä perehdytyksellä, on vähentynyt. Tietyt biologiset lainalaisuudet ovat sen sijaan säilyneet muuttumattomina. Ajattelin, että ehkä töitä saa helpommin, jos hallitsee jonkin erikoisalan”, Immonen muistelee. Ennen työntekijöitä oli toista sataa, nyt muutamia kymmeniä. Käsityön maku Taimituotanto on Immosen mukaan muuttunut vajaassa parissakymmenessä vuodessa paljon. ”Männynja koivuntaimista kaikki on ”Minua kiinnosti kaikki se, mikä tapahtuu ennen harvennushakkuita.” 55 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 55 6.4.2017 11.46
Hän näkisi mielellään koivun ja männyn viljelymäärien kasvavan. Puulajisuhteiden vääristyminen on kuitenkin surullista. Tutkimus yhdistää Immonen on innokas taimituotannon uudistaja. Taimituottajalla pitää olla kehittyvä, utelias mieli. Se on Immosen mielestä sääli. Hänen mukaansa kuusen siemenviljelysten tuotantokyky arvioitiin aikoinaan väärin. Joroisten taimitarha on tehnyt yhteistyötä varsinkin Luken kanssa, mutta myös korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tai sitten metsänomistajille pitää alkaa maksaa hirvikannan ylläpitämisestä.” Puulaji tulisi Immosen mukaan pystyä valitsemaan kasvupaikan mukaan. Valtaosa Joroisten taimitarhalla tuotetuista taimista on kuusentaimia. Männyllä kasvunlisäys on siemenviljelyssiemenen jalostusasteesta riippuen 12–25 prosenttia. Mikä innostaa yhteistyöhön. ”Siitä minulle maksetaan, että kehitän toimintaa.” 56 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 56 6.4.2017 11.46. ”Siitä minulle maksetaan, että kehitän toimintaa. Meillä on kolme arvokasta puulajia. Metsätutkijoiden voimavarat ja aktiivisuus Taimet kasvatetaan muovikennostoissa. Hirvikanta alas Tyhjän kasvihuoneen lattialla näkyy jälkiä, joista voi arvioida, miten taimikennostot on viime vuonna kasvihuoneeseen aseteltu. kylvetty siemenviljelyssiemenestä, mutta kuusentaimien kylvöihin sitä ei ole saatavilla riittävästi”, Immonen sanoo. Niitä pitäisi käyttää monipuolisesti.” Miten Immonen ratkaisisi tilanteen. Juurikäävän valtaamissa kuusikoissa puulajin vaihtaminen koivuun on ainoa järkevä vaihtoehto. Männyn kasvupaikat ovat liian karuja kuuselle, mikä näkyy puustosta kiertoajan kuluessa saatavissa tuloissa. Siemenviljelysten ennakoitiin tuottavan enemmän siementä kuin ne todellisuudessa tuottavat. ”Ymmärrän toki, ettei koivun ja männyn kasvatus kiinnosta, jos hirvet syövät taimet sitä mukaa, kun niitä istuttaa. ”Mutta menneitä on turha muistella. Aina tutkimus ei johda mihinkään konkreettiseen, mutta silti siitä saa uusia näkökulmia ja ideoita.” Viime vuosina yhteistyö Luken kanssa on kuitenkin vähentynyt. Muutamia kennostoja on kasattu kasvihuoneen seinustoille odottamaan kylvön alkamista. Nyt on mietittävä, miten tästä mennään eteenpäin. ”Parhaina vuosina olen ollut mukana kymmenessä tutkimuksessa, nyt yhdessä. ”Hirvikanta pitää saada sellaiselle tasolle, ettei se vaikuta metsänuudistamispäätöksiin. Nyt kun puun käytön ennakoidaan lisääntyvän, jalostuksella on suuri merkitys.” Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan jalostetun siemenen käyttö lisää kuusen tilavuuskasvua kymmenisen prosenttia, koivun 25–30 prosenttia
Uusin kokeilu on pikkolomänty. Pikkolomännyn juuripaakku sen sijaan on versoon nähden hieman suurempi kuin tavallisen yksivuotiaan männyntaimen. Tämänhetkinen tutkimushanke käsittelee kuusen kasvullista lisäystä. Joroisten taimitarha ja Luke ovat kehittäneet yhdessä muun muassa keinoja tuottaa taimia läpi kasvukauden ja ennaltaehkäistä taimituhoja. metsätalousinsinööri ja markkinoinnin tradenomi . Yhteistyön tuloksena on syntynyt myös kesällä lehdellisenä istutettava koivun pikkutaimi. Tutkimus ja tuotekehitys vaativat aikaa.” Pikkolomänty testissä Immosen mukaan Joroisten taimitarhalla on vireillä koko ajan myös ”omia pieniä värkkyitä”. Tutkimuslaitos syntyi pari vuotta sitten, kun Metsäntutkimuslaitos, Maaja elintarviketalouden tutkimuslaitos, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus yhdistyivät. Hyvän perustutkimuksen hyöty jakautuu kaikille, mutta se vaatii yhteiskunnallista panostusta. Immonen testaa Joroisten taimitarhan uutuudet mahdollisuuksien mukaan lapsuudenkotinsa metsissä Leppävirralla Pohjois-Savossa. Immonen toivoo, että puun käyttömäärien kasvu saisi Lukenkin panostamaan enemmän metsänuudistamisen tutkimukseen. Tänä vuonna kylvetään toinen koe-erä, ja tuotantoon pikkolomännyt tulevat näillä näkymin ensi vuonna. Viimeksi kokeilussa olivat koivun pikkutaimet. kotoisin Leppävirralta Pohjois-Savosta . raivausvarustus, kolmioterä, siimapää ja -suoja Metsurin kypäräsetti 39 € 695 € 345FR (rajoitettu erä) 3 Myös verkkokaupastamme! 57 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 57 6.4.2017 11.46. UPM:n Joroisten taimitarhan taimitarhapäällikkö . perheessä puoliso ja 12-vuotias poika . Niiden istutus onnistuu pienemmällä pottiputkella ja niitä mahtuu taimivakkaan enemmän. Nyt ei kuitenkaan olisi varaa menettää aikaa.” Immonen arvioi, ettei Luke ole vielä löytänyt omaa rooliaan. Metsäntutkimuksessa ei ole pikavoittoja. työskennellyt Leppävirran metsänhoitoyhdistyksessä, Stora Ensolla ja Taimitapiossa . Se vastaa kasvatusajaltaan yksivuotista männyntainta, mutta on kooltaan pienempi. Se tuo rohkeutta päätöksentekoon. ”Biotalous ei pyöri, jos perusrakenteet eivät ole kunnossa. Lisäksi pikkolomännyn hinta on halvempi, joten niistä raaskii istuttaa enemmän.” Ensimmäinen koe-erä pikkolomäntyjä kylvettiin viime keväänä. vapaa-aika kuluu omissa metsissä sekä kuvanveiston ja grafiikan parissa siemenjakone.com SIEMEN JA KONE Tammiston kauppatie 26, Vantaa Ristipellontie 21, Helsinki Ark. tuntuvat laskeneen. Sen toivotaan nopeuttavan jalostuskiertoa, parantavan metsien terveyttä ja mahdollistavan erityisominaisuuksien lisäämisen taimiin. Tieteellistä pohjaa niillä ei ole, mutta niiden avulla saadaan riittävästi tietoa taimitarhan päätöksenteon tueksi. Uusimpia suunnitelmiaan Immonen ei halua paljastaa, mutta hän korostaa, että Anne Immosen työhuonetta koristaa malja täynnä männynsiemeniä. ”Pikkolomäntyjä on kevyempi istuttaa kuin tavallisia yksivuotisia männyntaimia. 8-17, la 9-13 345FR 46 cm 2,1kW sis. Anne Immonen
Immosen mukaan suurempi kuin he itse ehkä tajuavatkaan. Monella taimitarhalla on takanaan vaikeita vuosia. Yhteinenillanvietto(sovitaanmyöh.) 29.10. Suomessa taimituotantoa pidetään liiaksi itsestäänselvyytenä.” Immosen mukaan esimerkiksi taimituotannon koneellistaminen on Ruotsissa Suomea pidemmällä. Uutuuttaan kiiltävä halli otetaan käyttöön kevään aikana, kun kesällä istutettavia taimia aletaan pakata asiakkaille. Pamplona Lentoklo13.50Frankfurtinkautta Bilbaoon,jonnesaavummeklo18.10. MA | Matkustuspäivä. Metsänuudistaminen pitää nähdä investointina, ei kuluna”, Immonen sanoo. 25.10. Investoinneista huolimatta taimitarhoilla voisi Immosen mukaan mennä paremminkin. Ongelmana on myös se, että metsänjalostuksen tuloksia ei ole osattu kertoa euroissa. Hänen mukaansa taimituottajien tilanne on Ruotsissa muutenkin parempi kuin Suomessa. Silloin harhaudutaan väärille poluille. Asiantuntijaoppaanamme on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. ”Kun ajatellaan taimia, hinta on pikemminkin sivukuriositeetti. ”Metsänjalostuksen tulokset eivät jalkaudu metsiin ilman taimituottajia. 23.10. MATKAOHJELMA MATKAKOHDE Pohjois-Espanja MATKAN AJANKOHTA 23.–29.10.(ma–su) MATKAN HINTA 1650€jaetussa2-hengenhuoneessa 1930€1-hengenhuoneessa Matkan hintaan sisältyyLufthansanlennotHki-Frankfurt-Bilbao-München-Hki• majoitushyvätasoisissakeskustahotelleissaaamiaisella•ohjelmassamainitut kuljetukset,ateriatjapääsymaksut•suomalaisenasiantuntijamatkanjohtajan palvelutkokomatkanajan•toimistokulutjaverot VARAUKSET 20.6. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä metsänjalostuksen vaikutuksista on alkanut tulla laskelmia: jalostetun viljelymateriaalin käyttö lisää puuston kasvua 11 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja puustosta saatavia kantorahatuloja 350 miljoonaa euroa vuodessa. BussikuljetusPamplonaan,jossamajoittuminen.Yhteinenillallinen. Ensi syksynä siellä pakataan talven ajaksi pakkasvarastoon meneviä taimia. tavoitteena ovat entistä paremmat taimet ja entistä kustannustehokkaampi taimituotanto. LA | Bilbao Opastettukiertoajelu Bilbaossajaomakustanteinenvierailu Guggenheim-museossaYhteinenpäätöslounasjavapaaaikaaesim.ostoksiin. Hänen mielestään taimituottajien tulisi nykyistä selvemmin kertoa, millainen merkitys metsänjalostuksella ja metsänviljelymateriaalin valinnalla on. Metsäteollisuus omistaa Ruotsissa enemmän metsiä ja taimitarhoja kuin Suomessa, joten taimiin panostetaan enemmän. Hinta sivuasia Anne Immonen avaa hiljan valmistuneen hallirakennuksen oven ja astuu sisään. 27.10. 24.10. Tervetuloa tutustumaan Baskimaan luontoon, metsäja maatalouteen sekä paikalliskulttuuriin. Matka täynnä sisältöä 4884_.indd 58 6.4.2017 11.46. 26.10. Taimista maksetaan Suomessa selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. TO | Rioja: Logroño VierailuSierra deCebollerankansallispuistoon.Matka jatkuukohtiLogroñoa.LounasjaviinitilavierailuRiojanviinialueella.Majoittuminen. MENNESSÄ puh. SU | Kotimatka Kuljetuslentoasemallajalentoklo11.45Müncheninkautta Helsinkiin,jonnesaavummeklo18.45. Varsinkin, kun päälle tulevat vielä puun laadun ja viljelyvarmuuden parantuminen.” ”Kun ajatellaan taimia, hinta on pikemminkin sivukuriositeetti.” Metsäja luontomatka Baskimaalle 23.–29.10. Taimien laadussa suomalaiset pärjäävät hänen mukaansa kuitenkin hyvin. ”Tämän luulisi puhuttelevan myös metsänomistajia ja metsäalan ammattilaisia. 28.10. TI | Pamplona, Zaragoza Kaupunkikierroskävellenkuuluisanhärkäjuoksun reittiä.Lähtövuoristoontutustumaan alueenpyökkimetsiin.Lounas.Matka jatkuuZaragozaan,jossamajoittuminenja kävelykierros. Saamme nauttia myös espanjalaisesta ruuasta ja juomasta. 09 466 300 tai ilmoittautumiset@ kontiki.fi www.kontiki.fi Pidätämmeoikeudetmuutoksiin.VastuullinenmatkanjärjestäjäonkotimainenOyKon-TikiToursLtd. KE | Zaragoza, Soria Päivänaikana tutustutaanjokivarrenviljeltyihinpoppelimetsiköihinjavuoristonmäntymetsäalueellePinussilvestris.Lounas.Illaksi saavummeSoriaan,jossamajoittuminen. Taimet vaikuttavat merkittävästi metsänuudistamisen onnistumiseen ja metsästä kiertoajan kuluessa saataviin tuottoihin.” Metsänomistajien ja monien metsäalan ammattilaistenkin tietämys taimista on Immosen mukaan melko huono. Usein puhutaan siitä, miten monta senttiä taimet maksavat. ”Metsänviljelymateriaalista ollaan Ruotsissa kiinnostuneempia, sen merkitys ymmärretään paremmin. PE | Bilbao Tutustumineneukalyptuksenkasvatukseenjamäntymetsiköidenhoitoon–Pinusradiata.Lounasja majoittuminenBilbaoon. Tiedolle tarvetta Miten suuri merkitys taimituottajilla on metsätaloudessa
Samalla metsänomistajat sijoittavat vapaaehtoisesti miljoonia monimuotoisuuteen. Heidän mukaansa Ruotsin ja Suomen pitäisi asettaa yhteiseksi tavoitteeksi lisätä metsien kasvua, hakkuita ja puuvarantoja. tuksella on saatu aikaan yli 300 miljoonan investoinnit. Tukkipuukin jää metsään ilman metsänHöpinäkiintiö täyttyi Suomessa käytävän keskustelun voisi ristiä metsätrumpismiksi. H öpinänä voi myös pitää EU:ssa samasta teemasta käytävää keskustelua. Metsäteollisuuden huoli puun loppumisesta on hieman vähentynyt. Leikkauslistalla olivat kuitenkin myös maaseudun yritystuet. Tästä pullasta ei voi noukkia rusinoita. Sahan käydessä saa nopeasti kuvan siitä, mitä on se konkreettinen työ, jota metsänomistajat tekevät ilmaston eteen päivittäin. EK haluaa aivan aiheesta lisätä rahoitusta yritysten innovaatiotoimintaan. Maatalouspuolella brasilialainen antibioottibroileri oli rankattu yhtä hyväksi kuin kotimainen lähellä ja puhtaasti tuotettu. Elinkeinoelämän keskusliitto puolestaan osoitti tietämättömyytensä maaseudun yritysten kehittämistä. asiantuntijoita metsään sahan kanssa selvittämään, miten metsä kasvaa ja hiili sitoutuu. hoidollisia hakkuita. Greenpeace ei tälläkään kertaa pettänyt, kun se talvella käytti hakkuista ennen ja jälkeen kuvia. Taas pitäisi viedä ns. Toki höpinä siitä, että joku muu käyttäisi heille varatut puut, nostaa vähän väliä päätään. Missä kohtaa ilmastohaitta tulee ja missä kohtaa hiili häviää. Tämän selkeästi poliittispainotteisen paperin julkaisseen tutkijaporukan kannattaisi höpinän asemasta tarttua raivaustai moottorisahaan. Mielenkiintoisin palaute tuli suoraan metsästä. Biotalouden on kuitenkin syytä mennä eteenpäin, putsataan vain tuuletin välillä. O nneksi professorit Kauppi ja Lundmark kirjoittivat toisensuuntaisen, myös metsänomistajan ymmärrettävissä olevan näkemyksen. Erityisesti kunnostautui joukko suomalaisia tutkijoita, joiden julkilausuman mukaan metsien käytön lisääminen on turmiollista ilmastolle. Toivoa sopii, että julki tulisi entistä enemmän myös Kaupin ja Lundmarkin kaltaisia analyysejä. Kuvat vain olivat eri kohteilta ja eri vuosikymmeniltä. Sen verran paksua tavaraa on viime aikoina lentänyt tuulettimeen, luotettavinakin pidetyiltä tahoilta. Jos metsät museoitaisiin, romahtaisi Suomen biotalous sekä pian myös metsien kasvu, samalla hiilen sitoutuminen ilmakehästä kääntyisi laskuun. Ulostulo ihmetytti niin asiantuntijoita kuin metsänomistajiakin. Päivä metsäneuvojan matkassa voisi avata silmiä. Seuraus voi olla, että kemerasta myönnettävät rahat loppuvat alta aikayksikön, kun ne valuvat teollisuuden vaatimille kuitupuukohteille. Pahimmillaan Suomen metsien luonnontieteellinen kasvihuonepäästöjen sitominen kääntyy päästölähteeksi. KOLUMNI 59 MAKASIINI 3 • 2017 59 MAKASIINI 3 • 2017 4904_.indd 59 6.4.2017 11.43. Parissa vuodessa 70 miljoonan euron rahoiO lenkohan ainoa, jonka kiintiö vaihtoehtoisista totuuksista alkaa olla täynnä. Metsätaloudessa syytettiin, ettei metsänomistajille tarjota neuvonnassa vaihtoehtoja. Nämä tuet ovat ainoita käytännön työkaluja, joilla vaikkapa metsäsektorin yritykset saavat vauhtia kasvuun ja kehittämiseen. Suomessa käytävän keskustelun voisi ristiä metsä-trumpismiksi, totuuden jälkeiseksi ajaksi. P ahinta näissä yllä olevissa tapauksissa on se, ettei voi olla varma, onko kyse tietämättömyydestä vai tarkoitushakuisesta harhaanjohtamisesta. Metsurit pyörittävät peukalojaan ja kuitupuu jää käsiin. Tästä on pitkälti kiittäminen metsäammattilaisia. Professorien kirjoituksesta käy selvästi ilmi, että tutkijoiden sekä luontojärjestöjen ajama hakkuiden rajoittaminen olisi turmiollista ilmaston kannalta. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Metsäomistaja soitti sahauksen tankkaustauolla ja kertoi, että hänen aikoinaan hakattua metsää harvennetaan jälleen ja metsätöiden ansiosta metsä tuottaa tukkipuuta teollisuuden käyttöön. Tietoisuus monimuotoisuudesta on metsänomistajien keskuudessa lisääntynyt huomattavasti. WWF on myös kunnostautunut omilla selvityksillään
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 60 MAKASIINI 3 • 2017 4882_.indd 60 6.4.2017 11.38. Ihminenkin voi yrittää niiden keskelle, mutta siitä saattaa tulla kylmä ja märkä reissu. LUHTA KEVÄTRETKI TULVASUOLLE Linnut mekastavat tulvivalla aapasuolla
61 MAKASIINI 3 • 2017 4882_.indd 61 6.4.2017 11.38. KEVÄTRETKI TULVASUOLLE Martimo-oja kevättulvan alkaessa. Sulaveden alta pilkottaa hiihtämistä auttava jäinen pohja
Ilma maistuu melkein kesältä. Vaikka alavimmat rimmet ja virtapaikat ovat jo vesillä, sopivasti kaarrellen selviän neljän Perämeren pohjukka ohjaa koilliseen muuttavat hanhet Martimojärven soidensuojelualueelle, jossa ne levähtävät jään ja tulvaveden rajalla. Lasten vartuttua olisin ollut uudelleen vapaa tuollaisiin hullutuksiin, mutta mieli oli muuttunut. Lumien sulaessa ja jokien paisuessa keväinen suoerämaa kasvoi tavoittamattomaksi. 62 MAKASIINI 3 • 2017 4882_.indd 62 6.4.2017 11.38. Kiristelen louekankaan suojaksi ja levitän tavarani, mutta tulia en tee. Voin ylittää lainehtivia rimpiä, sillä veden läpi häilyy tukeva jääpohja. kilometrin matkasta kuin mistä tahansa hiihtoretkestä. Kurjet astelevat tulvaojan laidalla ja kajauttavat tämän tästä raikuvan keväthuudon. Kevättalven hankiaiskeleillä suksenladut risteilivät pitkin ja poikin soidensuojelualuetta. Vesirimmet paisuvat, lumen ala supistuu ja tummanruskeat mättäät näyttävät kasvavan korkeutta. Nukahdan lapinpöllön soidinpuuskutukseen ja herään kurjenhuutoihin ja aamupäivän aurinkoon. On totta, että muutamat Floridan rämeet ovat tuhatkertaisesti maineikkaampia, mutta epäilen sen johtuvan vain Amerikan poikien markkinointitaidosta. Kotiovelta katsoen se on lähin suuri suoalue. En halua säikyttää savulla ja paukkeella etelästä palanneita kurkia, hanhia ja joutsenia. Kauimmaisenkin lapinkorven tavoitti keskikesällä pistämällä tien päässä saappaat jalkaan ja repun selkään. Monoinani ovat kumisaappaat ja suksilla mittaa liki kolme metriä. Teltta tulvan rajaan Aurinkokeli vaihtuu tuiskuksi, kunnes illalla kirkastuu uudelleen. Kelien loppuminen tai jatkuminen riippuu kuitenkin välineistä. Huhtikuisen yöpimeän lähestyessä paarustan kamppeineni yli lumen, jään, tulvaveden ja mustien mättäiden mosaiikin. Näissä mielihaluissa suon kevättulvalla oli tärkeä rooli. Martimojärven soidensuojelualue Simossa tuntui nyt mainiolta kevätretken kohteelta. Hiihtokelien jälkeen Illan hämärtyessä luisuttelen ahkio perässäni parin hehtaarin metsäsaareen. Tasan neljäkymmentä vuotta sitten vietin kokonaisen kuukauden kevättulvan vankina Sodankylän Koitelaiskairassa. Puran laavun, pakkaan tavarat pulkkaan ja jätän päällimmäiseksi käärön, jossa on pieni kupoliteltta. Minua viehätti kaikki, mikä oli syrjäisintä, hylätyintä ja unohdetuinta. Hylkään suunnitelmat toisesta telttailupäivästä ja alan koota kamppeitani. N uoruusvuosina halusin löytää Suomen luonnosta paikkoja ja hetkiä, joita likimain kukaan toinen ihminen ei ollut kokenut. Kaiken lisäksi sisimmäksi jäävä Martimoaapa voisi kilpailla tämän planeetan hienoimman suon tittelistä. Muutaman sadan metrin päässä toinen kurkipari vastaa omalla reviirillään. Nyt en vuorenvarmasti löydä toista hiihtoniiloa. Vaikka hienot tai poikkeukselliset kevätelämykset kelpasivat vielä, halusin väistää vaaratilanteet ja kurjan olon. Juuri tähän säähän olen suunnitellut tuloni. Sen keskellä luikertava Martimo-oja kerää tulvavesiä neljältä aapasuolta
Hylkään suunnitelmat toisesta telttailupäivästä ja alan koota kamppeitani. Toinen pariskunta löytyy kiikareilla. Se juoksee pitkin vettä ja jäätä, hakkaa siivillään, mekastaa täyttä kurkkua ja ajaa lajitoverit lentoon. Välillä kilkutan ja kalkatan taikakalua, oikeaa poronkelloa, jonka toivon harhauttavan liikkumiseni loiskeet ja rahinat kuulevia lintuja. Niinpä herääminenkin venyy puoleen päivään. Alavirralla kaksi kurkiparia isottelee elinpiirin rajasta, vastakkaisella suunnalla puolenkymmentä metsähanhea lipuu hiljalleen lähemmäksi. Suunnistan Metsähallituksen laavulle tulentekoon. Uni ei ala siltä istumalta, sillä kameran, jalustan, keittimen, veden ja ruokien, makuupussin ja retkipatjan sovittaminen sykkyräpimeässä kolmen hengen telttaan ei Tuittupää joutsenherra ajaa toisen joutsenparin ja muutkin linnut tiehensä. Kun joutsenherra palaa pesän ja puolison luo, hanhet tulevat takaisin, nyt paljon lähemmäksi telttaani. Ne kunnostavat pesämätästä puolen kilometrin päässä vesirimmessä. Huhtikuun lämpöaalto sulattaa rämeen lumihanget puita kasvavaksi järveksi. Martimo-ojan laidalla erottuu määränpää, pieni metsätupsu. Kahlaamisen aikana käy selväksi, että nyt on vihoviimeinen hetki matkata suksilla ja pulkalla. Häiriköivä joutsen Telttani seinissä on tähystysja kuvausaukkoja. Illalla tuiskuttaa räntää, joka pelkistyy silkaksi vesisateeksi ennen pimeää. Vuoraan teltan naamioverkolla ja ryömin sisälle. Puran teltan, lastaan pulkan ja lähden hiihtämään yli tulvarimmen. Joutsenet heräävät, sukivat itseään ja heiluttelevat valkoisia siipiä. Matkassani ei ole kunnon sadevaatteita ja saappaatkin hörppäävät jäistä tulvavettä. Sen puron puolelta löytyy tasainen jääalusta teltalleni. Aivan ensimmäisenä keksin nukkuvan joutsenparin piilopaikkani sivussa. Yö on tarkalleen puolessa. ole ihan pikku juttu. Veden ja sohjon rajassa kahlaa muutama kuovi. Sateessa ja pimeässä paikka vaikuttaa epäystävälliseltä. Sää vaihtelee nopeassa rytmissä. Koska kiukkua riittää, se vihoittelee myös kuoveille ja hanhiparvelle lennättäen ne kauas kuivalle rahkasuolle. Se juoksee itsensä läkähdyksiin ja palaa pesäkummulle paljon säyseämpänä. Kuulen kurkiparin hiljaista kurinaa ja vilkuilen huolestuneena pulkkaa, joka ui veneenä perässäni rimpien yli. Tulvavesi tavoittaa vähä vähältä teltan pohjan tason ja jatkaa nousua. 63 MAKASIINI 3 • 2017 4882_.indd 63 6.4.2017 11.38. Yhtäkkisesti paikalle syöksyy häirikkö, pesivän joutsenparin uros. Litimärkänä jatkan vesihiihtoa ilman taukoa autotielle asti. Jos viivyttelen, voi tulla niitä vastoinkäymisiä ja kurja olo, jotka eivät ollenkaan kuulu retkiini
64 MAKASIINI 3 • 2017 4905_.indd 64 6.4.2017 11.39. TAPION PÖYTÄ KUHA TEKEE juhlan Ravunpyrstöt sopivat paistetun kuhan pariksi
Jäätelöä jo 1700-luvulla Lammas on kuulunut varsinkin juutalaisten pääsiäisruokaperinteeseen, sillä he juhlivat pääsiäisen aikaan Egyptin orjuudesta vapautumista. Keski-Euroopassa lampaanliha ilmaantui kristittyjen pääsiäispöytään 600-luvulla. Suomessa pääsiäislammas on tullut tutuksi vasta viime vuosikymmeninä ja se on vieläkin harvinainen. Yhdistä ainekset, laita vuokaan ja jäädytä seuraavaan päivään. Lisää loraus viiniä. Mämmiä siveltiin päretikulla leivän päälle. Se on vihossa ”Kutsuruokaa” otsikon alla. E. Daniel Juslenius mainitsee kirjassaan Aboa vetus et nova vuodelta 1700 mämmin, ”joka on väriltään mustahkoa, harvinaisen makeaa ja sitä syödään pääsiäisenä”. Oheinen jäätynyt kerma on presidentti P. Muita pääsiäisruokia olivat mämmi, munat, uunijuusto, verimakkarat ja vasikanpaisti. Paistettu kuha ravunpyrstöjen kera on juhlaruokaa, joka sopii mainiosti pääsiäispöytään. Varsinkin pitkänä perjantaina on syöty kalaa, jopa lipeäkalaa, vaikka se on ollut perinteinen jouluruoka. Vadelmainen jäätynyt kerma on raikas jälkiruoka, joka maistuu kotitekoiselta jäätelöltä. Laita kalat ja kastike tarjoiluastiaan ja koristele tillillä. Mausta korppujauhot suolalla ja pippurilla ja kierittele kuhafileet siinä. Tyhjistä aitoista kertovat sananlaskut Pääsiäisenä pää ja kontti, helluntaina hännäntrontti tai Keyrinä kelläin (kaikilla), jouluna jollain, pääsiäisenä päätaloissa (vain varakkaimmissa taloissa oli keväällä ruokaa). Svinhufvudin puolison Ellenin reseptivihkosesta vähän mukailtuna. Mämmi on suomalaisten ikivanha herkku, padassa imellytetty ruispuuro. Teollisesti jäätelöä on tehty vuodesta 1934 lähtien. Ortodoksien pääsiäisherkkuja ovat olleet rahkaruoka pasha ja pääsiäisleipä kulitsa. Jäätelö oli vielä 1950-luvulla harvinainen ja juhlava jälkiruoka, eikä sitä syöty niin usein kuin nykyään. Katolisena aikana siitä tuli nimenomaan pitkäperjantain paastoruokaa, sillä se oli niin pyhä päivä, ettei silloin saanut tehdä tulta hellaan, vaan syötiin vain kylmiä ruokia. Mikäli ruoka-aineita oli, pääsiäisenä syötiin samoja juhlaruokia kuin muulloinkin, esimerkiksi Lehmänpäätä pääsiäissä. Paista kalat voissa kypsiksi. KUHA TEKEE juhlan TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Pitkänä perjantaina tarjotaan perinteisesti kalaa, mutta mämmin sijasta herkullista kotijäätelöä. 65 MAKASIINI 3 • 2017 4905_.indd 65 6.4.2017 11.39. JÄÄTYNYT KERMA 0,75 l kermaa 2 dl vadelmia 1 tl vaniljasokeria 0,5 dl sokeria tai hunajaa 100 g mantelia 50 g raakakaakaota tai tummaa suklaata vadelmia ja mantelimurskaa koristeeksi Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää sokeri, vadelmat ja mantelit ja suklaa murskattuna. Sitä valmistettiin kotona joko hangessa jäädyttämällä tai jäätelökoneessa. Pisin paastojakso oli laskiaisena alkanut 40 päivän paasto, joka päättyi niin, että vasta pääsiäispäivänä sai syödä lihaa. Kuumenna ravunpyrstöt nopeasti pannulla. Niinpä juhlapöytään tuotiin sitä, mitä aitoista löytyi. Pakasteravut olivat harvinaisia vielä 1970-luvullakin, niitä tuli kauppoihin vasta, kun pakastekaapit yleistyivät. Vaikka reformaation jälkeen kirkko ei vaatinut enää paastoamista, ruokataloudessamme on säilynyt perinteitä katolisen uskon ajoilta. Tällainen on esimerkiksi paastoaminen eli lihan ja maitotuotteiden välttäminen. JUHLAKUHAA RAVUNPYRSTÖJEN KERA 4 fileetä kuhaa tai muuta kotimaista kalaa voita paistamiseen 1–2 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 dl ruiskorppujauhoja ravunpyrstöjä KASTIKE 1 dl kalalientä 1 dl kermaa 1 tl kurkumaa loraus valkoviiniä tai vermuttia tilliä koristeeksi Kiehauta kastikkeen kalaliemi ja kerma ja mausta kurkumalla, suolaa ei tarvita, jos käytät valmista kalalientä. Ei mämmiä tosin syöty sokerin ja maidon tai kerman kera, niin kuin nykyään, sillä maito ja kermakin olivat paaston aikana kiellettyjä. Anna hautua sen aikaa, kun paistat kuhafileet. Jäätelö tuli suomalaisten ruokavalikoimiin jo 1700-luvulla. Näitä ruokia tarjottiin presidenttiparin arvovieraille. K un Suomessa elettiin omavaraistaloutta ja ruokavarastojen piti riittää seuraavaan satokauteen eli syksyyn saakka, olivat pääsiäisen aikoihin keväällä jo monet ruoka-aineet loppuneet. Paastopäivinä vain kala, vihannekset ja leipä olivat sallittuja
soj_metsälehti_230x297_5mmb.indd 1 13/03/2017 10.16 4908_.indd 66 6.4.2017 11.41
Taimikuva on vuodelta 1991 ja harvennuskuva viime vuodelta. Ensiharvennuksen aika koitti, kun kylvöstä ehti kulua 29 vuotta. Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Tällä tavalla pyrimme kasvattamaan taimikon mahdollisimman tiheänä ja nopeuttamaan oksien kuolemista ja puiden karsiutumista. Pakkaskelillä työtämme haittasi se, että puut tarttuivat kaatovaiheessa herkästi oksistaan toisiinsa. Hakkuun teimme miestyönä viime vuoden lopulla. 67 MAKASIINI 3 • 2017 4898_.indd 67 6.4.2017 11.42. Tätä työtä piti tehdä useampana kesänä. Taimikon harvennuksen jälkeen tuppaisiin jäi tilanteesta riippuen yksi tai useampia taimia. Tutkimusten mukaan jalostetun siemenen ansiosta kylvömännikön kasvu nopeutuu ja laatu paranee. Siemenistä varttui varsin nopeasti laadukas mäntymetsä. 1991 2016 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. kannalta kuitenkin liian rehevää, ja heinittyminen uhkasi tukahduttaa pienet taimet. TEKSTI JA KUVAT HANNU LINDROOS S e oli toukokuuta 1987, kun kylvimme edellisen syksyn hakkuualan. Olen kirjannut muistiinpanoihini, että käytimme siemenviljelmältä kerättyä luokan A2 siementä. Maapohja oli kylvön Kasvu vei maiseman Laatusiemen ja hyvä hoito poikivat kelpo metsän. Pienenä sivujuonteena voi vielä mainita hakkuutyössä esiintyneen ongelman. Kylväjä veti kivennäismaahan kepillä viirun, asetti siemenet vakoon ja peitti ne ohuesti maalla. Siinä ei auttanut muu kuin heinän mekaaninen torjunta. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Elinvoimaisimmat pois Työ palkitsi tekijänsä. Poistettavien puiden valinnassa suosimme elinvoimaisimpia eli parhaan latvuksen omaavia runkoja, koska varsinaisia laatuvikoja puissa oli vähän. Kuokkiminen oli helteisessä säässä hikistä hommaa. ENNEN & NYT Rehevään maahan kylvetty männikkö ehti ensiharvennusikään 29 vuodessa. Kylvömenetelmänä oli viirukylvö. Hain männyn siemenet Virtain metsänhoitoyhdistyksen toimistolta. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Kylvötuppaat harvennettiin aikanaan vesurilla, jotta ei olisi vioitettu kasvatettavia puita. Kylvötyön teimme vanhanaikaisesti eli edellä kaksi henkilöä kuokki laikut ja perässä kulki kylväjä. Siemenet olivat pullossa ja annostelu sujui kierrekorkin reiän läpi. Usean kesän vesuriurakka Kylvökset itivät hyvin. Siinä sitten koitettiin runkoa kiertämällä tai tyveä vierittämällä laukoa syntyneitä konkeloita. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi
Metsieitä ottamaan ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Kuvien yhteyteen toivotaan muutaman lauseen kuvauksia omasta metsäsuhteesta. Lisätietoa kampanjasta löytyy Luston internetsivuilta osoitteesta www.lusto. Lähetä vastauksesi postitse osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Oletko kokeillut jotain muuta kuin rauduskoivua. KESÄLLÄ ilmestyvässä Metsälehti Makasiinissa aiheemme on lehtipuut. Lähetä meille kysymyksesi tai kommenttisi viimeistään vappuna. Kyseessä on Luston Suhteessa metsään -kampanja, joka haastaa pohtimaan ja vahvistamaan omaa suhdettaan metsään. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Klikkaa Vastaa lukijakyselyyn -lausetta. Metsieiden lisäksi omaa metsäsuhdettaan voi pohtia Luston näyttelyissä tai metsäisten tapahtumien yhteyteen pystytettävissä metsäsuhdeklinikoissa. Kerro samalla, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. näyttelypäällikön Reetta Karhunkorvan mukaan tavoitteena on saada Luston kuvakokoelmiin lisää nykymetsäsuhdetta kuvaavia kuvia. Palkinnoiksi arvomme noin sadan euron arvoisen pottiputken. Luston vt. Minkälaisia kokemuksia sinulla on niiden kasvattamisesta. Metsämuseo Lusto innostaa nyt ottamaan sellaisia – kuvia itsestä tekemässä jotain mieluista tai arkipäiväistä metsässä. Kampanja on osa Suomen satavuotisjuhlan ohjelmaa. Entä onko mielessäsi jokin lehtipuihin liittyvä kysymys, johon toivot saavasi jutussa vastauksen. Kerro lehtipuistasi! JOKO metsie on tuttu termi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan Ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. MISTÄ PIDIT. fi/tapahtuma/suhteessa-metsaan-kampanja/. Kaikki 3.5. 5390€ 4909_.indd 68 6.4.2017 17.08. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi
Palveluksessamme on kuusi toimihenkilöä. 69 MAKASIINI 3 • 2017 4909_.indd 69 6.4.2017 17.08. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Toiminnanjohtaja huolehtii laadukkaan ja tehokkaan henkilöstöja talousjohtamisen toteutumisesta, sidosryhmäsuhteiden hoidosta sekä yhdis tyksen sopimusneuvotteluista. Lisätietoja tehtävästä antavat MPS-Yhtiöiden puolesta kehitysjohtaja Elina Koskela puh. euroa. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tarjoaa ammattitaitoista palvelua metsän omistamiseen ja sen hyödyntämiseen liittyvissä asioissa. Arvostamme aktiivista ja tavoitteellista työtehtävien hoitoa, myyntija markkinointihenkisyyttä sekä yhteistyötaitoa. klo 15–17 puh. Kirjan avulla lukija saa vastaukset askarruttaviin yksityiskohtiin, mutta myös muodostaa kokonaisnäkemyksen jatkuvasta kasvatuksesta. Kirja vastaa käytännön kysymyksiin, joita metsäntutkijoille on esitetty vuosien varrella menetelmiä kehitettäessä. Kirjalliset hakemukset 28.4.2017 mennessä osoitteella Mhy Ylä-Kainuu, Keskuskatu 3 A 13, 89600 Suomussalmi, tai sähköpostilla kari.paavilainen @mhy.fi. Hakemuksia emme palauta. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä on yli satavuotias. Lounametsä ry:n liikevaihto on noin 13 milj. Sauli Valkonen Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää metsän jatkuvasta kasvatuksesta, on koottu kirjan sataan kysymykseen ja vastaukseen. 0500 665918 (sekä nykyinen) eläkkeelle jäävä johtaja Harri Tasanen puh. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Kari Paavilainen 0500-296448 metsänhoitoyhdistys MHY ylä-kainuu 2x130 Makasiini_Makasiini 29.3.2017 10.09 Sivu 1 vastaamaan yli 8000 metsänomistajajäsenelle tarjottavista palveluista, johtamaan omaa organisaatiota sekä alihankintaverkostoa sekä vastaamaan LounaPuu Oy:n toiminnasta. Haemme Hyrynsalmelle METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi, myynti, suunnittelu ja toteutuksen valvonta sekä metsänomistajien neuvonta ja koulutus. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry:lle haetaan Toiminnanjohtajaa Lue lisää tehtävästä osoitteessa www.mps.fi. Lounametsässä on liittyneinä alun perin 20 pitäjäyhdistystä. Vuoden 2014 alusta Mhy Länsimetsän ja Lounametsän liityttyä yhteen alueeseen kuuluu 21 kuntaa Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. 0500 560 544. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Jäseniä yhdistyksellä on 2200 ja heillä on noin 170 000 hehtaaria metsää. 5390€ YLÄ-KAINUU Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuu toimii Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien alueella. Hinta 35 € Metsän jatkuvasta kasvatuksesta Uutuus PALVELUKSEEN HALUTAAN ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. Mhy Lounametsä työllistää noin 30 toimihenkilön lisäksi suoraan tai välillisesti yli 30 metsuria / yrittäjämetsuria, sekä yli 100 koneja autourakoitsijaa kuljettajineen. Kaikkiaan Mhy Lounametsä työllistää lähes 200 henkilöä. tai 20.4. 040 192 6466 ja Metsänhoitoyhdistyksen puolesta hallituksen puheenjohtaja Timo Junnila 19. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINIKRYPTO 70 MAKASIINI 3 • 2017 4916_.indd 70 6.4.2017 17.06
Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 60 VUOTTA 25.4. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Hän aloitti työt huhtikuun alussa. Piia Hukki, maat. 44-vuotiaalla Partasella on 15 vuoden kokemus puunhankinnasta. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. ja metsät. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. 2017 alkaen (23 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 69 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 76 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 80 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Tapani Kaila, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän varavaltuutettu, Laitila 50 VUOTTA 23.4. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. MERKKIPÄIVÄT Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 27.4.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. huhtikuuta. Päijänteen metsänhoitoyhdistys Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu metsätalousinsinööri Petri Takalo. NIMITYKSET Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu 4916_.indd 71 6.4.2017 17.06. Partanen seuraa Jorma Länsitaloa, joka siirtyi äskettäin johtamaan konsernin puunhankintaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltiassa. maisteri, Lahti (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. 2017 alkaen Metsäkustannus maksaa postimaksun Maistraatinportti 4 A Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERO Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Veli-Matti Häjänen, Hyllykallio, Pekka Jukkala, Karstula ja Hannu Kaija, Lappila. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. MAKASIINIKRYPTO 3 Stora Enso Stora Enson uudeksi metsäjohtajaksi vastaamaan Suomen puunhankinnasta on nimitetty Janne Partanen. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. 37-vuotias Takalo on työskennellyt Päijänteen yhdistyksessä yhdeksän vuoden ajan eri tehtävissä, viimeksi hän vastasi korjuupalvelun autokuljetuksista. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Hän aloittaa tehtävässä 18. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Hän on viimeksi työskennellyt Stora Enson Suomen puunhankinnan viestintäja asiakkuusjohtajana
Kuivalainen tapasi paljon ihmisiä ja löysi monenlaisia näkökulmia metsään. Paineen muutos laukaisee satoja tai tuhansia itiökoteloita yhtäaikaisesti ja ilmoille Muumioita suolla Karpalonmuumiopikari kasvattaa sievän pikarinsa edellisvuotisesta muumioituneesta karpalosta. Pikareita voi yrittää etsiä keväällä puiden alle jääneistä muumio-omenoista. Jos sellaisen jalan kaivaa varovasti esiin, huomaa sen kasvavan muumioituneesta karpalosta. Muumiopikareita tunnetaan muutamia kymmeniä lajeja, Suomesta kymmenkunta. Jos itiökotelot aukeaisivat yksi kerrallaan, eivät itiöt nousisi paria milliä korkeammalle, mutta tuhansien itiökoteloiden yhtaikainen toiminta nostaa pilven useiden senttien korkeudelle. PARI viikkoa sitten sai elokuvateattereissa ensi-iltansa Anu Kuivalaisen elokuva Sielunmetsä. Luonnonvaraisena murattia ei ole Suomesta löydetty. Niiden elämänkierto on suurin piirtein samanlainen kuin karpalonmuumiopikarin. Sienet vaivaavat kanervakasveja, karpalon ohella puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa, variksenmarjaa, suopursua ja liekovarpiota sekä ruusukasveista pihlajaa, orapihlajaa, tuomea, tuomipihlajaa, luumua, kirsikkaa ja omenaa. Surutyönään hän ryhtyi kuvaamaan suomalaisten metsäsuhdetta. Elokuva ei osoittele eikä tuomitse. Siementen ja mehevän mallon sijalla on sienen nöyhtämäistä rihmastoa. Kun terveet karpalot alkavat saada punaväriä, muuttuvat karpalonmuumiopikarin saastuttamat marjat keltaisiksi tai punaisen ja keltaisen kirjaviksi. Puolitoistatuntinen dokumentti sai alkunsa, kun ohjaajan menetti avohakkuussa oman mökkimaisemansa Pohjois-Karjalassa. TALVET ovat leudontuneet niin paljon, että muratti pystyy talvehtimaan Ahvenanmaalla myös ilman lumen suojaa. Keväällä muumioituneesta marjasta kasvaa siro pikari, joka on taas valmiina saastuttamaan tulevan marjasadon. Näkökulmia metsään ja sieni käyttää ravinnokseen karpalon omien siementen varalle tuoman ravinnon. Tutuin on omenan muumiotaudin aiheuttaja, omenanmuumiopikari, jonka suvuttomat itiöpahkat muodostavat pilaantuvien omenoiden pinnalle samankeskisiä kehiä. Kun sadepisara osuu sienen maljaan, se imeytyy nopeasti itiökoteloiden väliseen rihmastoon. Muratti talvehtii SH U TT ER ST O CK IM AG ES 72 MAKASIINI 3 • 2017 4919_.indd 72 6.4.2017 17.05. Pian se alkaa lakastua, mutta samalla sen pinnalle syntyy suvuttomia itiöitä. Elokuvaan päätyi 11 päähenkilöä, muiden mukana luonnonsuojelija, metsästäjä, karjakko ja entinen Venäjän erikoisjoukkojen sotilas. Kullakin marjalajilla on oma sienikiusansa. Syksyn ja talven aikana marja kuivuu ja kovettuu. Jos sellaisia päätyy karpalon kukkaan, ne kasvattavat rihmastonsa sen emiöön TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN KARPALOKASVUSTON keskeltä voi varhain alkukesästä löytää siroja maljoja. Karpalon nuorille lehdille osuneet itiöt tunkeutuvat lehden sisään ja kasvattavat rihmastonsa läpi vuosikasvaimen. Metsänomistajia edustavat Niina Meskus Varkaudesta sekä helsinkiläiset Leena Juurikkala-Ketola ja Jyrki Ketola, joka on myös Metsälehti Makasiinin kolumnisti. Päällimmäisenä mieleen jää luonnon kauneus ja suomalaisten ainutlaatuinen suhde metsään. PILKKEET tuprahtaa suoranainen pilvi itiöitä. Puulajiharrastajien Sorbifolia-lehti kertoo, että köynnös on nähty luikertelevan useiden puiden rungoilla aina 8–9 metrin korkeuteen asti
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. vuosikerta, perustettu 1933. PEFC-sertifioitu 4928_.indd 73 6.4.2017 17.04. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. KU VA A N TT I SI PI LÄ Uudet tekijät Mitä nuoret metsäammattilaiset alasta ajattelevat. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 27.4. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. TAIMIKONHOITOKOULU: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito PERINTÖMETSÄ: Näin teet testamentin Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 4/17 ILMESTYY 26.5. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p
Keinuvuus riippuu kolmesta tekijästä: keinun ja istujan painopisteestä sekä näiden kombinaatiosta. Teen sellaisia keinutuoleja, joista itse pidän. Monesti hyvä keinuvuus tulee kokeilun avulla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Esimerkiksi perinteisessä keinutuolissa on noin 40 liitosta. Eimi-keinutuoleja valmistuu vuosittain parituhatta ja ne ovat myynnissä useimmissa huonekaluliikkeissä. Jokainen keinu on yksilö. Eino-isä perusti Eimi Kalusteen huhtikuussa 1963 ja aloitti keinutuolien tekemisen hieman myöhemmin. Ostan materiaalin pääosin Padasjoelta, niin hyvää koivua kuin rahalla saa. Suurin osa keinutuolin valmistuksesta on ihan käsityötä: höyläämistä, sahaamista, poraamista, hiontaa, pintakäsittelyä ja kasaamista. Sanoin heille, että pohtikaa mieluummin sitä, miltä se näyttää, sillä kyllä minä saan sen keinumaan. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT ELSE KYHÄLÄ ”EN edes muista, milloin tein ensimmäisen keinutuolini. Keinutuoleja ostetaan edelleen syntymäpäiväja eläkkeellejääntilahjoiksi, perheenlisäyksen kunniaksi ja lapsenhoitoa varten. Keinutuoleja voisi jatkossa mennä vaikkapa kouluihin, yritysten neuvotteluhuoneisiin ja julkisiin tiloihin.” KEINUVUUS LÖYTYY KOKEILEMALLA Hannu Tuukkasen luotsaama Eimi Kaluste on Suomen suurin keinutuolivalmistaja. TUOTE JA TEKIJÄ Suurin osa keinutuolin valmistusprosessista on hiomista, kasaamista ja pintakäsittelyä, Hannu Tuukkanen kertoo. Yrityksessä on tällä hetkellä viisi työntekijää, itse osallistun edelleen kaikkiin työvaiheisiin suunnittelusta kokoamiseen. 74 MAKASIINI 3 • 2017 74 MAKASIINI 3 • 2017 4918_.indd 74 6.4.2017 17.03. Nykyään hyvää materiaalia saa helposti, sillä kotimainen huonekaluteollisuus on pidemmän aikaa ollut suurissa vaikeuksissa, ja koivun kysyntä on laskenut. Hyvä keinutuoli on sellainen, jossa on mukava istua. Kaikki seitsemän eri keinutuolimallia valmistetaan koivusta, koska se on materiaalina vahva, helposti työstettävä, läheltä hankittavissa ja vieläpä hyvännäköinenkin. Nyt kehittelen asiakaskuntaa, jotka eivät itse vielä tiedä olevansa tulevia asiakkaita. Perinteisiä asiakkaita ovat olleet myös sairaaloiden synnytysosastot. Erään mallin suunnittelijat pohtivat sitä, miten se keinuu. Lisäksi tuotantoa on helpottanut se, että käytämme vain yhtä puulajia
Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. Aloitamme Seattlesta, ajamme vuorten yli Keski-Washingtoniin, jatkamme Oregonin metsäkohteille ja suomalaissiirtolaisten Astoriaan. Matkalla vierailu metsäteollisuuslaitoksessa. Vierailemme Tyynenmeren anteja pursuavassa kauppahallissa ja Seattle Tower -näkötornissa. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. SUNNUNTAI 17.9. Ostoskeskus Westfield Southcenter Mall. Iltapäivä pohjoismaisessa perinnekeskuksessa suomalaisen seurakunnan vieraina. Kotimatka alkaa iltapäivällä, välilasku Reykjavikissa ja Suomeen saavumme sunnuntaina klo 13.50. Illalla amerikansuomalaisten vieraina, paikkana Astorian Suomi Hall. Lennämme Reykjavikin kautta Seattleen, jonne saavumme paikallista aikaa klo 16.00. Ja paljon muuta. Verottaja hyväksyy vähennyksen harkintansa mukaan . Picnic-lounas Tillamook Forest –keskuksessa, patikkaretki vanhan metsän alueella Tyynenmeren rannikolla. Jatkamme Kaskadi-vuorten yli kohti Ellensburgia. Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.fi ja www.metsalehti.fi Lukijam atka 16.9.–24 .9.2017 Kestotilaajan etu 75 € 4907_.indd 75 7.4.2017 12.01. Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. KESKIVIIKKO 20.9. Laskutus kahdessa erässä: Ennakkoja varausmaksu 250 EUR/ hlö noin 10 vrk ilmoittautumisesta. K ohti Astoriaa, länsirannikon suomalaiskaupunkia. Tutustumme puunkorjuuyritykseen ja metsätyökohteeseen. Portland ja metsätietokeskus World Forestry Centre. Kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta ja tutustumme näyttelyyn. Trio Travelsin palvelumaksu 15 EUR/ hlö ennakkomaksun yhteydessä. Iltapäivällä Columbia-joen laakso ja kuvankauniit Multnomahin kaksoisputoukset. Loppumaksu noin 45 vrk ennen lähtöä. Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. HINTA SISÄLTÄÄ: • Edestakaiset reittilennot turistiluokassa Helsinki-Keflavik-Seattle (ruumaan menevää matkatavaraa 23 kg sekä käsimatkatavaraa 8 kg) • ESTA-sähköisen matkustusluvan USA:han • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut kohteessa koko matkan ajan • Ohjelman mukaiset kuljetukset kohteessa • Majoituksen *** -tason hotellissa amerikkalaisella aamupalalla • Puolihoidon (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) • Matkaohjelmassa mainitut vierailut sisäänpääsymaksuineen • Lentokenttämaksut HINTA EI SISÄLLÄ: • Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme jo matkan ennakkomaksun maksamisen jälkeen • Muita ohjelmassa mainitsemattomia palveluja MAKSUT JA MAKSUAIKATAULU: Matkan hinta: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3980 € / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €) Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 € / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 € / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Toppenishissa vierailu Yakama-heimon kulttuurikeskuksessa. Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! LAUANTAI 16.9.2017 Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 13.30. Metsänomistajilla on vero-vähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Kilpailuja kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. MAANANTAI 18.9. TORSTAI 21.9. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä. Iltapäivä vapaata aikaa Astoriassa. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. A merikansuomalainen opas esittelee Wild Horse –tuulivoimapuistoa. 045-1242005 TAI info@kontiki.fi www.triotravels.fi Paikkoja on rajoitetusti ja ne myydään varausjärjestyksessä. PERJANTAI 22.9. Ajamme Columbia-joen pohjoisrantaa Seattleen vievälle valtatielle. Tutustumme Seattleen. LAUANTAI 23.9. TIISTAI 19.9
URAKKA HOIDETTU, KIITOS KAVERI! www.stihl.. • Modernit ja kulutusta kestävät vaatteet • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Kampanja 259,Sh. 298,FUNCTION ERGO turvavaatepaketti 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg / 4,0 kg 30 cm/ 35 cm Kampanja 699,Sh. Metsalehti_Makasiini_2017_04_13.indd 1 29.3.2017 12:45:18 4906_.indd 76 7.4.2017 12.03. 799,Metallirunko M-Tronic moottorinohjaus MS 201 C-M moottorisaha Tarjoukset voimassa 30.4.2017 asti