Se pp o Sa m ul i. Epäselvää kuitenkin on, millainen. Le in on en UUTISET Kemeratyön jälki on mainettaan parempi ›› 2–3 Ruotsalaisministeri hakkaisi ja suojelisi ›› 6 Pohjoinen odottaa Kemijärven tehdasta ›› 9 Runkohinnoittelu hakee yhä muotoaan ›› 16–17 METSÄSTÄ Kevät on oivaa aikaa metsätöille ›› 18–19 HENKILÖ Teeriä on monenlaisia Arto Marjakangas on tohtoritason teeritutkija. ›› 20–21 Metsälaskuri ei korvaa tila-arviota ›› 22 Kokeilussa uusi leveätelainen kelkka ›› 29 PILKKEITÄ Palokärki näkyy ja kuuluu kevääseen ›› 32 Haavan kuoren väärinkäyttöä ›› 33 Männyt kasvavat maailman katolla ›› 38 VUOTTA Vesistön rantaan on hakkuussa jätettävä suojavyöhyke. Sivut 13–15 Paljonko jätetään kaistaa. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 12. HUHTIKUUTA 2018 • NRO 7 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI An tt i J. Nyt tieto on jalostunut uutuuskirjaksi
Työn avuksi kehitettiin metsämaiden hiililuokitus. Käytäväharvennuksen etuna oli hakkuukoneen ketterämpi ja tuottavampi työskentely. Ammattilaisten jäljiltä liian taajaksi jätetty taimikko tai nuori metsä on huonoa asiakaspalvelua”, Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen toteaa. Tarkennuksia on luvassa etenkin jatkuvan kasvatuksen käyttöön turvemailla. Nyt sekä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia on kertynyt enemmän, joten suosituksia on syytä tarkentaa. Syynä on osaltaan ollut korvausjärjestelmän toukokuussa tehty uudistus, Metsäkeskuksesta arvioidaan. Lähes Kemera yleensä laadukasta Taimikoiden ja nuorten metsien hoito sujuu vähin virhein. Nuoren metsän hoitokohteista 17 prosenttia todettiin niin virheellisiksi, ettei niille voitu ehtojen mukaisesti maksaa kemeratukea. ”Siellä missä puuston kasvu ja siten hiilen sitominen on nopeinta, keskitytään metsien tuottokykyyn. Vähimmin virhein suoriuduttiin Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Jatkuvan kasvatuksen suositukset päivitetään Jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon suositukset tarkistetaan ja täydennetään. Tuotanto nousi 324 000 tonniin, mikä on runsaat 50 000 tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Toinen lähes yhtä yleinen virhe oli kokonaan tekemättä jäänyt työ. Uudet suositukset toimittaa Tapio Oy, ja ne julkaistaan ensi vuonna. Se on liki kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Tarkastetuista varhaishoitokohteista virheellisesti toteutetuiksi todettiin vajaat kuusi prosenttia. Eniten korvausmäärät kasvoivat Keskija Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Keskimääräistä enemmän sekundaa tehtiin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Lisäksi poistettavat puut olivat suurempia kuin valikoivassa harvennuksessa, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. ”Laskennallinen kokonaiskulutus nousi aivan uusille lukemille eli 370 000 tonniin”, yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta toteaa.. Käytäväharvennus oli tuottavampaa Käytäväharvennuksesta on saatu lupaavia tuloksia. Kyseessä on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin tuotantomäärä. Siinä metsätalouden piirissä olevat kohteet jaetaan seitsemään luokkaan, joissa painotetaan joko hiilensidontaa tai -varastointia. Pääosan hakemuksista tekevät metsäpalvelun tarjoajat. Tukea tekemättömälle varhaishoidolle ”Monet metsänomistajat harventavat taimikoitaan varoen, mikä selittää osan näistä tapauksista. Työmaiden keskimääräinen koko oli reilu viisi hehtaaria. Vuosina 2015–2017 tarkastusmittauksia tehtiin yhteensä 3 180 hehtaarilla, joista kaksi kolmasosaa oli nuoren metsän hoitokohteita. Metsänomistajat voivat hakea kemerarahoitusta itse ja tehdä toteutusilmoituksen Metsäkeskukselle, kun työ on tehty. Alueelliset erot töiden laadussa ovat melkoisia. Valtion metsämaat hiililuokiteltiin Metsähallitus kehittää uutta metsänhoitomallia, joka hillitsee ilmastonmuutosta. Nykyiset jatkuvaa kasvatusta koskevat suositukset julkaistiin vuonna 2013, jolloin tutkittua tietoa ja kokemuksia asiasta oli niukalti. 12.4.2018 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S uomen metsäkeskus tarkastaa satunnaisella otannalla valittuja nuorten metsien ja taimikoiden varhaishoidon työmaita, joille on haettu valtion kemeratukea. Kahdeksasosa työkohteista ei täyttänyt kemeran ehtoja. Virheitä tuhansilla hehtaareilla Tarkastuksen kohteena olleen ajanTaimikon varhaishoito 1068 60 6 Nuoren metsän hoito 2012 359 17 Työmaat yhteensä 3180 419 13 virheellisesti toteutettu, ha virheellisiä, % tarkastetut yhteensä, ha Valtaosa kuitenkin laatutyötä Kemeratöiden laatu 2015–2018 Hirvivahinkokorvauksissa melkoinen nousu Tänä keväänä hirvivahinkokorvauksia maksetaan metsänomistajille yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Harvennustapaa kokeiltiin viime marraskuussa ensiharvennusmännikössä, ja se osoittautui tuottavammaksi kuin perinteinen valikoiva harvennus. Yleisin virhe oli liian vähäinen poistuma. ”Kun toteutusilmoituksen tekee ammattimainen toimija, on tekemättömän työn tehdyksi ilmoittamista vaikea ymmärtää”, Niskanen miettii. yhtä usein puuston keskiläpimitta oli liian korkea. Myös pelletin käyttö kasvoi. Pellettien käyttö ”aivan uusille lukemille” Puupellettien tuotanto kääntyi viime vuonna kasvuun muutaman vuoden alamäen jälkeen. Hitaamman kasvun alueilla ja erityiskohteissa painotetaan metsien terveyden ylläpitoa”, projektipäällikkö Ilkka Vaara Metsähallituksesta kertoo. Taimikoihin oli yleisesti jätetty puita liian taajaan. Maanomistajat hakivat viime vuonna korvauksia vilkkaasti etenkin loppuvuodesta. Yleisin virhe nuoren metsän hoitokohteilla oli liian vähäinen poistuma, eli poistettavia puita kaadettiin hehtaarilta liian vähän
Yksityismetsien pystykauppamäärät alkoivat kasvaa vuonna 2016. Parannusta edellisen vuoden suunnilleen saman suuruiseen mutta miinusmerkkiseen tulokseen kertyi 250 000 euroa. Tänä ja ensi vuonna kasvu jatkuu aiempaa loivempana. Tukeen oikeutetuilla ensiharvennuksilla puuston keskiläpimitta saa enintään 16 senttiä. Virheellisesti toteutetuksi todettiin noin 13 prosenttia tarkastetusta alasta. Nykytekniikalla tämän ei pitäisi olla vaikeaa.” Tavoitteena kunnon ensiharvennusmetsä ANNE HELENIUS H yvä taloustilanne ja investoinnit kasvattavat tuntuvasti metsäteollisuuden puunkäyttöä tänä vuonna, ennustaa Pellervon taloustutkimus. Alla oli neljän vuoden tappioputki. Kuusisahatavaran vientihinnan kohoaminen arvioidaan 2–3 prosentiksi. Reippaasta vientihintojen noususta huolimatta sahateollisuuden kannattavuus pysyy matalana puuraaka-aineen kallistuttua ja euron vahvistuttua suhteessa dollariin. "Markkinahakkuiden kasvuprosentti on vielä vähän kysymysmerkki, mutta alku on kuitenkin ollut hyvä", kertoo tutkimusjohtaja Paula Horne PTT:stä. Taimikon varhaishoitoa tuetaan, kun taimikon ala on vähintään hehtaari ja keskipituus hoidon jälkeen 0,7–3,0 metriä. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Kasvava inflaatio vaikuttaa puun hintaan erityisesti ensi vuonna. Finforelian liikevaihto laski edellisvuoden seitsemästä miljoonasta eurosta noin neljännesmiljoonan. 3 AJASSA / 12.4.2018 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. PTT arvioi mäntysahatavaran vientihinnan nousevan 8–9 prosenttia. Tuolloin metsäteollisuus käytti puuta 75,5 miljoonaa kuutiota. Salmisen mukaan tulosta saatiin parannettua keskittymällä tekemään oikeita töitä, jotka parantavat taimien laatua ja/tai firman menestystä. jakson 2015–2017 aikana toteutettiin yhteensä 64 000 kemerahanketta. PTT:n inflaatioennuste on tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Kuusitukkileimikoiden kysyntä jatkuu myös vahvana, mutta niiden kauppamäärät eivät enää voi suuremmin nousta, Horne sanoo. Yrjö Niskasen mukaan tavoitteen saavuttamista voi pitää myös mittarina metsänomistajan saaman asiakaspalvelun onnistumisesta. ”Luotamme siihen, että myös tämän vuoden tulos on plussalla ja voitto kasvaa viime vuodesta", osakas ja toimitusjohtaja Timo Salminen totesi. Metsäkeskuksen mukaan tarkastusmittausten perusteella ei pysty luotettavasti vertailemaan metsäorganisaatioiden työn laatua kemerakohteilla. Tänä vuonna erityisesti männyn hinta kasvaa lisääntyneen kysynnän vuoksi. Kuusija koivutukki kallistuvat hieman maltillisemmin, 2–4 prosenttia. Kasvua viime vuoteen verrattuna on 3–5 prosenttia. Finforelia katkaisi tappioputkensa. Markkinahakkuiden PTT ennakoi tänä vuonna kohoavan 64 miljoonaan kuutioon. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Puunkäyttö lähenee siten vuoden 2007 tasoa. Määrää voi pitää kohtuullisena. "Kiina alkaa tuoda mäntyä kuusen rinnalla. Puun kysyntä ja inflaatio nostavat hintaa Kysynnän kasvu näkyy nousevina puun hintoina. Kemeralain mukaisia töitä tehtiin 2015–2017 kaikkiaan 327 000 hehtaaria, joten rahoitusehtoja täyttämättömiä kohteita lienee kaikkiaan reilut 40 000 hehtaaria. Markkinahakkuut reippaassa kasvussa Lä hd e: Lu ke , PT T Kohti haamurajaa Kotimaa Tuonti Teollisuuden puunkäyttö, milj m /v 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 10 20 30 40 50 60 70 80 MIKKO RIIKILÄ Suomen suurin metsätaimia tuottava yhtiö Finforelia pinnisti tuloksensa plussalle 125 000 euron verran. Metsänuudistamisen ja nuoren metsän hoidon ensisijaisena tavoitteena on kasvuisa ja kannattavaan ensiharvennukseen riittävän järeäpuustoinen nuori kasvatusmetsä. Toki se on vielä pientä, mutta jos prosenttikasvu on samanlaista kuin kuusella aikoinaan, niin mäntysahatavaran myynti alkaa kasvaa vauhdilla", Horne arvioi. Harvennusleimikoiden lisääntyvä kysyntä nostaa tänä vuonna mäntykuidun keskihintaa 3–4 prosenttia ja kuusija koivukuidun 2–4 prosenttia. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Kemera yleensä laadukasta Nuoren metsän harvennuksella puuston keskiläpimitta on usein korkeampi kuin rahoitusehdoissa sallitaan. ”Olisi hyvää palvelua, että puukaupassa ja uudistamisessa avustanut metsäorganisaatio muistaisi tarjota metsänomistajalle varhaishoitoa ja taimikonhoitoa oikeaan aikaan. Kuvan harvennusta ei ole todettu virheelliseksi. PTT:n tuoreen arvion mukaan puunkäyttö kasvaa viimevuotiseen verrattuna 5–7 prosenttia, yhteensä 72,7 miljoonaan kuutioon. Taimia saa jäädä hehtaarille enintään 5 000 tainta hehtaarilla. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Kokonaan tekemättä on jäänyt pari prosenttia tehdyiksi ilmoitetuista kohteista, siis noin 6 500 hehtaaria. Erityisen hyvin kysyntä kasvaa mäntyleimikoissa. Mäntytukin nimellinen keskihinta kohoaa viimevuotiseen verrattuna 4–6 prosenttia. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Nuoren metsän hoitokohteille maksetaan kemeratukea, kun työmaan koko on vähintään kaksi hehtaaria ja hoidetun taimikon pituus yli kolme metriä. Tälle vuodelle liikevaihto kipuaa takaisin seitsemällä alkaviin lukemiin
Mittausase mien lukujen mukaan Suomen paksulumisimpia seutuja ovat Ilomantsin pohjoisosat. ”Kyllä tällainen metrinen hanki hidastaa moton etenemistä oleellisesti, mutta eteenpäin päästään, joskin hitaasti”, Venäläinen vakuuttaa. Lounais-Suomessa alkaa maa olla sulana, kun idässä Ari Venäläinen taistelee ennätyslumen kanssa. Käyntiinlähtö on sujunut hyvin, ja tehtaan imu ulottuu Norjaan asti. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, päätös tehtaan rakentamisesta tehdään tänä vuonna ja tuotanto voisi alkaa vuonna 2020. CHESTER C UUTINEN KEMIJÄRVEN biotuotetehtaan rahoitusjärjestelyistä vei hankkeen askelen lähemmäs toteutumista. 12.4.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Kuitupuun kysyntä kasvaa taas Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuoden päästä ja valta vaihtuu. Etelä-Ruotsissa Södran Värön sellutehtaalla juhlittiin viime syksynä laajennusta, joka kaksinkertaisti tehtaan tuotantokapasiteetin. Kesän kynnyksellä valmistuu vielä isompi investointi SCA:n Östrandin sellutehtaalla, joka sijaitsee Pohjanlahden rannalla. Suometsien omistajat lienevät ensimmäisiä kärsijöitä. En yllättyisi myöskään ojitusten muuttumisesta luvanvaraisiksi. Samasta syystä raja tukin ja kuidun välillä alkoi elää. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Pula nosti kuitupuun hintaa niin Norjassa kuin Latviassa. Ilmatieteen laitoksen Naarvan mittausasemalla oli maaliskuun lopulla lumen syvyys 117 senttiä ja Pötsönvaaran mittausasemalla 113 senttiä. Epävirallisissa mittauksissa on saatu lähemmäs puolentoistametrin lukemia lumen paksuudeksi. Etelä-Suomessa kuitupuun kysyntä paranee entisestään, kun Metsä Fibren Äänekosken tehdas pääsee täyteen vauhtiin. Jyväskylässä kuntavaaleissa ykköspuolueeksi noussut Vihreät vaati ensi töikseen avohakkuukieltoa kaupungin metsiin. Hän kertoo paksusta lumesta olevan haittaa, mutta myös hyötyä. Työssä on enolaisen Motourakointi Pikkarainen Oy:n yksi koneketju, ja moton puikoissa on Ari Venäläinen . Vihreät noussevat seuraavaan hallitukseen. En viivyttelisi turvemaiden tukkimetsien avohakkuitakaan. Hakkuun alla on peräti 70 hehtaarin harvennusleimikko, joukossa jokunen pieni avohakkuukuvio. Uudella laitoksella kuitupuun tarve kasvaa melkein yhtä paljon kuin Äänekoskella. SELLU ON OLLUT suhdanneherkkä tuote, mutta nyt hyvä suhdanne näyttää jääneen päälle. Kun samaan aikaan myös sahatavaran kysyntä jatkuu vilkkaana, metsänomistajille voi ennustaa hyvää loppuvuotta, koko Itämeren alueella. Poikkeuksellisen leuto sää jarrutti puunkorjuuta ja kuljetuksia koko Itämeren alueella, mutta erityisen pahasti Ruotsissa ja Baltiassa. Tehtaiden varastot ovat poikkeuksellisen pienet, joten kova kysyntä ulottuu yli rajojen ja pitää hinnat korkealla. SELLUBUUMI TUNTUU Pohjanlahden molemmin puolin, mikä vilkastuttaa puukauppaa laajalla alueella. Vastaava ei valtakunnassa vielä onnistune. Kunnostusojitukset pudonnevat tuettujen töiden listalta, vaikka kemeraa jatkettaisiinkin vuoden 2020 jälkeen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Miten onnistuu savotta tällaisten lumimäärien keskellä. Siitä piti ottaa selvää Repovaaran savotalla, joka sijaitsee vain kilometrin, kahden etäisyydellä Ilmatieteen laitoksen Pötsönvaaran virallisesta mittauspisteestä. Toden totta, John Deeren moto puskee hitaasti mutta varmasti eteenpäin, vaikka telat jauhavat edessään lunta, joka yltää niiden yläpinnoille asti. Viime talvi osoitti, että puuta ei ole helppo saada tehtaille, vaikka puukauppa sujuisi hyvin. MIKKO RIIKILÄ Touko tulee, oletko valmis?. Hanget korkeat nietokset AJANKOHTAINEN Alkukevään harvennuskoivikko löytyi Lounais-Suomesta. Saavuttamattomalta tuntunut havusellun hintaraja 1 000 dollaria tonnilta rikkoutui jo vuodenvaihteessa, ja hinta on jatkanut nousua. Eli siis, puuntuotannolle arvokkaissa suometsissä kannattaa viipymättä panna vireille kunnostusojitushanke, jos vedestä on vaivaa ja hommaan mielii valtion tukea. Uusi tehdas olisi erittäin tervetullut Pohjois-Suomeen, missä hakkuumahdollisuuksista jää käyttämättä miljoonia kuutiometrejä joka vuosi. ”Kun kasaa ajouralle latvukset, oksat ja poistettavat riukupuut, joista ei tule kuiAri Venäläinen hakkaa mäntyvaltaista harvennusleimikkoa yli metrisessä hangessa. Metsänomistajille se tarkoittaa kieltoja ja rajoituksia. Kesä tuskin tuo muutosta tilanteeseen. Isojen tuotannonlisäysten odotettiin kääntävän pitkäkuituisen sellun hinnan laskuun tänä vuonna, mutta toisin näyttää käyvän. Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA ARI KOMULAINEN, teksti ja kuva I tä-Suomessa eletään ennätysmäisen lumimäärän keskellä
RUOTSISSA JA NORJASSA ei ole perintöeikä lahjaveroa, ei myöskään monessa Keski-Euroopan maassa. KOLUMNI ”Pitääkö vanha sanonta paikkaansa, että polttopuu pitää kaataa ja halkoa kevättalvella, jolloin puussa on vähiten vettä. Ääritapauksessa pitää vaikka lopettaa lämmitys, mutta terveydellä ei saa leikkiä.” KORPITUVAN TANELI ”Isäukko aikoinaan opetti, että klapit pitää olla kasalla vappuun mennessä ja katon alla juhannuksena. Siis keskusta säilyttämisen puolella! Luin uutisen netistä, mistä sen vieläkin löytää. TALVEN AIKANA ON kerätty nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on perintöja lahjaveron poistaminen. tua, niin meno vähän helpottuu. Varallisuutta tarvitaan, jotta voidaan investoida, palkata työvoimaa ja toimia kilpailukykyisesti vallitsevassa markkinassa. Oli kyselty eduskuntapuolueiden kantaa perintöja lahjaveroon. Ilman paksua lumikerrosta näiden korjuu ei onnistuisi ollenkaan. Lumesta myös hyötyä Kokenut hakkukoneen kuljettaja näkee hyväkin puolia lumen paksuudessa. Linkki kulkee metsänomistajalta toiselle, yrittäjältä toiselle, varakkaalta toiselle. Muutaman sadan hehtaarin metsätilan perinnössä ja lahjassa ne eivät tunnu missään. ”Harvennettavissa kuviossa on paljon ojitettuja turvemaita, jotka ovat lumen alla täysin sulia, eli kantavaa routaa ei ole. Kiirastorstain Maaseudun Tulevaisuudessa hehkutettiin, kuinka keskustapuolue nauttii metsänomistajien varauksetonta luottamusta, suurinta kaikista puolueista. Oletko myymyt puuta runkohinnalla. Pari päivää sitten kaatelin ja niitä nostellessa tunsi ittensä vahvaksi.” OLA_PALLONIVEL ”Polttopuu pitää tosiaan kaataa ja halkoa kevättalvella. Uutisen mukaan, joka ei ollut aprillipila, perintö-ja lahjaveron poistamista kannattivat kokoomus, RKP ja Perussuomalaiset. Parhaita tähän olisivat kuuset, joista tulee enemmän oksaa ja tuuheita latvuksia, mutta tässä rämeellä kasvaa vain mäntyä.” Katseen kiertäessä harvennettavassa männikössä huomaa, että monesta puusta puuttuu latva tai runko on taittunut poikki alkutalven lumen raskaasta painosta. Jos tulee lähiaikoina ”hevosenkantohanki”, niin silloin alkaa jäädä pitkiä kantoja, koska hakkuupää ei uppoa teräshangen sisään kuten pehmeään putulumeen. Ei kai kukaan nykyisin polta alle vuoden kuivuneita polttopuita. Surullisinta on, kun perinnönjättäjä ilman rintaperillisiä kuolee ja haluaa jättää sukutilansa sisarentyttärelleen, joka saa osakseen kaksinkertaisen perintöveron, ja sama koskee lahjaa. Leimikon hakkuuta on arvion mukaan jäljellä vielä kolmisen viikkoa. Samalla myös puoliso ja alaikäisyysvähennyksiä on korotettu. Maaseudun Tulevaisuus on Suomen suurimpia päivälehtiä, ja se tunnetaan erityisesti maaseudun ja maaseutuyrittämisen puolustajana. Kaikkien yritysten sukupolvenvaihdoksissa nämä tosiasiat tuottavat suurta huolta, mutta erityisesti maaseutuyritysten kohdalla, joissa kyseessä on sukupolvien elämäntyö, elämänhistoria, kulttuurihistoria ja inhimilliset tunteet ja kärsimys. NÄMÄ NIPPELIVÄHENNYKSET ovat pelkkää kosmetiikkaa ja politiikkaa. Tärkeämpää on puiden pilkkominen keväällä ja laittaminen kuivumaan aurinkoiseen paikkaan. 5 AJASSA / 12.4.2018 RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Metsäja maaseutuyrittäjän paras ystävä keskustapuolue ei pysy linjassa ja ota selvää kantaa näin tärkeään asiaan. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Se on sitä pelin politiikkaa. MTV:n kympin uutisista korvaani osui 1. Tai hankitaan puhdasta puuta. Ne ovat meitä edullisemmassa asemassa, nuori polvi pystyy jatkamaan siitä, mihin vanha jäi, varallisuutta ei tarvitse lahjoittaa verottajalle. Onko se kuivinta nyt?” MOTTIMASA ”Kaatelin leppiä viikko sitten. Kirjoituksessa vihjattiin kiinteistöveroon, joka on toistaiseksi haudattu, mutta perintöverosta ei puhuttu mitään. Toki kesälläkin saa kuivaa rankaa rasiinkaadolla.” RANE2 ”Lieneekö tuolla kaatoajankohdalla niin väliä. JALKANEN ”Homeinen puu voi jollekin allergiselle olla hankala juttu. Kevään eteneminen näyttää, pysytäänkö leimikko hakkaamaan suunnitellusti – toiveessa on yöpakkasia ilman vesisateita – vai sulaako paksu lumimassa nopeasti ja saa aikaan ennätystulvat. Metsänomistajan ystävät Verkkokeskustelu: Milloin polttopuu pitää kaataa?. Keskustan puoluesihteeri selittelee, kuinka Sipilän hallitus on keventänyt perintöja lahjaverotusta veroasteikon kaikissa portaissa sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Silloin puu tuodaan suoraan tulipesään, eikä kuivatella sisällä. Ei sen takia, että siinä olisi valmiiksi vähän vettä, vaan siksi että silloin on edessä kaikkein tehokkain ajanjakso kuivata polttopuut. Kyllä olivat todella kevyen oloisia. Jos puut ovat pilkottuina kaksi kasvukautta ja ilmavassa muodostelmassa katon alla, ne ovat saavuttaneet sen ulkokuivuuden, jota kuivemmaksi ne eivät enää ulkoilmassa tule.” JÄTKÄ ”Jos liiteri ei olekaan tarpeeksi ilmava tai kesä on sateinen, saattavat puut homehtua. Myös perisuomalainen kateus muhii tässä maaseutuyrittäjän ystävässä, siksi meillä päin isommat tilat luottavat sinivalkoisiin väreihin, eivätkä vihreisiin onnenapiloihin. Varminta olisi aloittaa kuivatus ulkona, viimeistään heinäkuussa pitää kasa peittää tai siirtää puut katon alle.” A. 80% Ei Ari Venäläinen hakkaa mäntyvaltaista harvennusleimikkoa yli metrisessä hangessa. Koivuklapeja on hyvä kuivattaa ainakin kaksi vuotta puuvajassa.” TOLOPAINEN ”Sinällään kaatoajalla ei ole väliä. Kun ottaa huomioon muuten raskaan verotuksen Suomessa, pitkät etäisyydet, rapistuvan tieverkon ja luonnonolosuhteet, ei suomalaisen maaseutuyrittäjän tulevaisuus kovin houkuttelevalta näytä. Onhan kautta aikain sanottu, se pettää aina. Kesällä ovat painavampia.” HILUXMETSURI ”Samoin raita. Perintöja lahjaveron säilyttämisen puolella olivat keskusta, SDP, Vihreät, Vasemmisto, Sininen tulevaisuus ja kristillisdemokraatit. huhtikuuta haastattelu. Hakkuupää kyllä uppoaa pehmeään lumeen helposti, joten paksu lumimäärä ei sinänsä hidasta poistettavien runkojen käsittelyä, ainakaan vielä." "Lisäksi kuusikkovaltaisilla kuvioilla puiden juuristot säästyvät takuuvarmasti korjuuvaurioilta”, Venäläinen toteaa. Tarvittavat 50 000 nimeä on kertynyt kirkkaasti, ja lisää tulee koko ajan. Vasemmisto huutaa miljoonaperintöjen keveästä verotuksesta ja rikkaiden suosimisesta. Taisi olla oikeassa.” OKSAPUU Uusi kysymys: Aiotko kokeilla koneistutusta
Saksalaisia on yli 80 miljoonaa.” Ruotsi pyrkii uuden talouden ykköseksi Maaseutuministeri Sven-Erik Bucht kannattaa sekä suojelun että hakkuiden lisäämistä. Pohdittavana on myös, paljonko hakkuita voidaan lisätä nykyiseltä 85-90 miljoonan kuutiometrin tasolta. Suojelusta kiistaa Vielä ennen vaaleja maaseutuministeri aikoo saada valmiiksi Ruotsin ensimmäisen kansallisen metsäohjelman, jota on valmisteltu jo vuosikausia. . Bj ör n N or dq vi st HAASTATTELU Kuka. . Sven-Erik Bucht on suosittu poliitikko, joka esiintyy mielellään pohjoisen miehenä. Metsänomistajille talvi on tuonut korotuksia kuitupuun hintaan. . Keskellä puupulaa ja suojelukiistoja uutta biotuotetehdasta suunnitellut Domsjö ilmoitti jäädyttävänsä hankkeen. Pari on melko epäsuhtainen, kun sosiaalidemokraatit saivat viime vaaleissa äänistä 31 prosenttia ja ympäristöpuolue vain seitsemän. Seuraavat vaalit pidetään Ruotsissa ensi syyskuussa. maaseutuministeri 2014– . . valtiopäiväedustaja 2010– . Ottaa vähän aikaa, että löydämme yhteisymmärryksen”, Bucht sanoo. metsänomistaja . Bucht korostaa, että avainbiotooppien suojelun tekniikkaa vasta testataan. Hänen mielestään on tärkeää, että kohteiden ympäristöä ei suojella liian laajasti. Puupulan takia tehtaat ovat joutuneet jarruttamaan keskellä huippusuhdannetta. naimisissa, kolme lasta . Puhelinhaastattelu sujuu kätevästi meänkielellä ja suomeksi. ”Siitä on kaikkien puolueiden yhteisymmärrys, että metsiä pitää suojella lisää 150 000 hehtaaria.” Osana suojelutavoitetta metsähallitus kartoittaa parhaillaan avainbiotooppeja eli metsien arvokkaita luontokohteita. . Metsät kasvavat Ruotsissa yli 120 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Buchtin mielestä yhteistyö on tärkeää, koska molemmille metsä merkitsee niin paljon. Metsänomistajat ja metsäteollisuus pelkäävät, että sen seurauksena talousmetsiä siirtyy liikaa hakkuiden ulkopuolelle. SVEN-ERIK BUCHT . Samalla kun puun tarve on kasvanut, leuto ja märkä talvi on ollut puunkorjaajille painajaismainen. 12.4.2018 / AJASSA 6 ELIISA KALLIONIEMI S uomessa ensi viikolla vieraileva SvenErik Bucht on toiminut Stefan Löfvenin vähemmistöhallituksen maaseutuministerinä alusta lähtien eli vuodesta 2014. Bucht asuu itsekin maalla, Karungin kylässä Haaparannassa. harrastaa metsästystä ja kalastusta . Hänen mukaansa tuumaustauon syynä ei ole puupula vaan investoinnin rahoitus. Puupula nostaa hintoja Biotalous on hyvässä nousukiidossa myös Ruotsissa, missä metsäteollisuus on investoinut viime vuodet ennätyksellisen paljon. Valtion ei ole tarpeen edistää puuvirtaa metsistä tehtaille. Tärkeimpänä hallituksen metsäpoliittisena saavutuksena Bucht pitää päätöstä, jonka mukaan Ruotsi aikoo maailman ensimmäisenä maana luopua fossiilisista raaka-aineista. Metsät ja metsäteollisuus ovat myös hyviä työllistäjiä maaseudulle”, hän luettelee. ”En minä ole kuullut, että sitä olisi jäädytetty. Sitä haetaan varsinkin metsien suojelusta. ”Meillä on kaksi eri puoluetta hallituksessa ja on erilaisia näkemyksiä asioista. Kyllä projekti elää”, sanoo Bucht. voi parhaiten luonnon helmassa. . syntynyt 1954 . Hän edustaa sosiaalidemokraatteja, jotka muodostavat hallituksen yhdessä ympäristöpuolueen (Miljöpartiet) kanssa. Pienten yhteistyötä Ensi viikolla Bucht osallistuu Suomessa metsäkonferenssiin, joka järjestetään kiitokseksi Ruotsin 100-vuotiaalle Suomelle antamasta tutkimuslahjasta. . ”Mutta on selvä, että ennen kuin noin iso investointi tehdään, pitää varmistaa, että saadaan raaka-aine.” Puukaupan ministeri jättää markkinoiden käsiin. Seuraavaksi käynnistyy Sundsvallin lähellä SCA:n sellutehdas, joka lisää puunkäyttöä lähes yhtä paljon kuin Äänekosken biotuotetehdas. Takarajaksi on asetettu vuosi 2045. . asuu Haaparannassa . Silti yhteistyö on sujunut jo melkein koko vaalikauden. ”Biotalouteen liittyy paljon etuja. ”Me olemme aika pieniä maita. Meitä on 10 miljoonaa ja teitä alle kuusi. Pääsemme eroon öljystä, saamme paremman ympäristön ja metsät sitovat hiilidioksidia. Lisäksi hallitus on luvannut varata suojelukorvauksiin 250 miljoona kruunua, yli 24 miljoonaa euroa, vuodessa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Niin myös tässä arkistokuvassa
Voimaa on taatusti kaikkeen käyttöön! Alustan tekniikkaa suojaa metallinen pohjalevy. 8990 € +tk. Siinä on automaattinen 100 % neliveto, joka reagoi nopeasti ilman erillisiä kytkemisiä, mikäli sutimista tapahtuu. Polaris-sähkövinssi 519 € Sisältää: . Helsingin Messukeskukses sa Tervetuloa kaupoille osastolle 6A80. Takaboxi 249 € . PO LA R IS .F I SU M M ER PA CK POLARIS.FI ETUSI 1567 € Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. Monikäyttöperäkärry 799 €. SUMMER PACK . Tutustu, koeaja ja vertaa, huomaat miksi Sportsman on niin ylivoimainen. Maailman ostetuin mönkijämalli, moninkertainen testivoittaja, eikä ihme sillä sen laatu ja käyttöominaisuudet ovat alan ehdotonta eliittiä. YLIVOIMAISESTI MAAILMAN SUOSITUIN! SPORTSMAN 570 VALITSE ITSELLESI SOPIVA! Rekisteröity kahdelle Olemme mukana Kevätmessuilla 12.-15.4. KAIKKI SPORTSMAN 570 -MALLIT ON REKISTERÖITY KAHDELLE
Investointiemme ansiosta suomalaisen puun vuotuinen kysyntä kasvaa lähes kuudella miljoonalla kuutiometrillä. Tee nyt puukauppa kanssamme. Omistajajäsenenä saat kuitupuusta bonukset tuplana. *Kampanja voimassa takautuvasti sopimusasiakkaille hintatakuukauden 2018 ajan.. KUITUPUULLE BONUKSET TUPLANA Metsä Group on suomalaisten metsänomistajien oma yhtiö. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Kun teet puukaupan 1.3.–31.5.2018, voit saada bonusta jopa 2,8 euroa jokaista myymääsi kuitupuukuutiometriä kohti
Hakattavaa riittää Kasvu Poistuma Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lapissa, milj. Yhdistysten kautta viidesosa Pohjois-Suomen metsämarkkinat Oy välittää pääosan metsänhoitoyhdistysten puukaupoista. ”En usko, että mikään toimittaja jää puutoimitusten puskuriksi. Kumpulan mukaan Metsähallituksen hakkuumäärä on määritetty hakkuusuunnitteeseen, eikä sitä nosteta uuden tehtaan vuoksi. Toimitusjohtaja Tuukka Kataja uskoo, että Lapin yksityismetsien nykyiset 1,5 miljoonan kuutiometrin hakkuut kaksinkertaistuvat. Hän arvioi, että metsänhoitoyhdistysten kautta voisi mennä kuitupuun toimituksista viidesosa. Kemijärvelle kääntyvä puu on muiden tehtaiden toimituksista pois. Niiden toimitukset voivat yhdessä yltää 200 000 kuutiometriin. Palveluun sisältyy monipuoliset tausta kartta-aineistot sekä asiantunteva käytön tuki. Lapin osalta hakkuut pysyvät vajaassa 1,9 miljoonassa kuutiometrissä. Lä hd e: Lu ke TAPIO ForestKIT käyttäjiä ovat: • Metsäpalveluyrittäjät • Kaupungit ja kunnat • Yhteismetsät • Oppilaitokset • Metsäsijoittajat • Ammattimaiset metsänomistajat HELPPOKÄYTTÖISET TYÖKALUT METSÄAMMATTILAISELLE Maastokaudelle 2018 täysin uusi ForestKIT Go kaikille mobiililaitteille! OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Mikko Lumperoinen: mikko.lumperoinen@tapio.fi / 050 358 6020 tai Anssi Aalto: anssi.aalto@ tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 363 8269 www.tapio.fi/ forestkit Katso uusi esittelyvideo! Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT paikkatietoihin sidottujen sopimusten hallintaan • IPTIM laskentaohjelmisto metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen palvelu metsätiedon hakuun • KANTOON metsänomistajan mobiilisovellus METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkko sovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan ja metsäpalveluiden tuottamiseen. 9 AJASSA / 12.4.2018 MIKKO HÄYRYNEN K emijärven biojalostamo on lähellä toteutumista. Sisäänajovaiheen jälkeen puunkäyttö nousee 2,8 miljoonaan kuutiometriin, josta pari miljoonaa kuitupuuta ja loput sahahaketta. Pölkyn sahoilta tulee sahahaketta kaikkiaan noin puoli miljoonaa kuutiota. Henkisellä tasolla muutos on iso, kun suhteessa puunmyyntihaluihin siirrytään alikysynnästä ylikysyntään. m /v 19 66 19 71 19 76 19 81 19 86 19 94 19 99 20 04 20 09 20 14 2 4 6 8 10 12 14 Kemijärvi tuo Lappiin puupulan Yksityismetsien hakkuut saattavat tuplaantua. Lapin yli 13 miljoonan kuutiometrin hakkuusuunnitteesta hakataan tällä hetkellä puolet, ja uusi tehdas käyttää puolet teoreettisesta hakkuuvajeesta. Lapissa on viime vuosina hakattu mieluummin länsija eteläosissa.” Tarvittavasta puusta 400 000 kuutiometriä saadaan sahahakkeena tehtaan naapurista Keitele-konsernin sahalta. Käytännössä puuta tarjotaan vähemmän. Puunhankinnan organisaatiota ei ole julkistettu. ”Kemijärvi olisi Kuusamon sahan kannalta lähempänä, mutta Taivalkosken ja Kajaanin sahat katsovat jo länteen päin”, metsäpäällikkö Hannu Virranniemi sanoo. Rakentamisen on määrä alkaa kesällä ja tehtaan koeajojen vuoden 2020 puolivälissä. ”Onhan siinä valtion maat lähellä, joten tuntuisi ihmeelliseltä, jos puita pitäisi ajaa uuden tehtaan ohi vanhemmalle tehtaalle”, Metsähallituksen metsätalousyhtiön toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoo. Itä-Lapissa hakkuut nousevat lähelle täyskäyttöä ja metsäammattilaisten piirissä epäillään, että saadaanko kaikki puuta Lapista. Toimitusosoitteet ovat nyt Kemi, Oulu ja Pietarsaari. Yhdistyskentällä on näytön paikka, että Kemijärven puuhuolto saadaan hoidettua.” Hankinta-alueella on isoja yhteismetsiä, joiden kuitupuuvirrat kääntyvät Kemistä Kemijärvelle. Hankinta-alue on Koillismaan yläosat ja Keskija Itä-Lappi Ivalon korkeudelle saakka. Todennäköisesti puunhankinta nojaa toimitussopimuksiin Metsähallituksen, kahden sahayhtiön, metsänhoitoyhdistysten ja isojen yhteismetsien kanssa. Metsähallitus hakkaa lisää Arkijärjellä ajatellen Metsähallituksesta tulee suurin yksittäinen puuntoimittaja, mutta toimitussopimuksista ei ole lupa kertoa. Hän myöntää, että Itä-Lapissa puuta on jemmattu, ainakin vähän. TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta. ”Kyllä me säästetään siellä, missä hinta saattaa lähivuosina parantua. Kumpula ei kommentoi, tarkoittaako hän Kemiä. Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön.
Huhtikuun alussa toimitusjohtajaksi ryhtynyt ekonomi Tuomas Korhonen korostaa markkinoinnin ja myynnin merkitystä yhtiön tulevien tavoitteiden saavuttamisessa. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. KATKONNASSA ON EROJA. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Ruovedellä 20 vuotta metsäkoneita valmistaneen Pro Silvan suurimmaksi omistajaksi on tullut pääomasijoittaja Mika Leppänen . ”Enin osa niistä on mennyt vientiin. Alueesi metsäasiantuntijan löydät osoitteesta: westas.fi. Hän kertoo, että As Agri Silva etsii yhteyksiensä kautta Pro Silvalle jälleenmyyjiä myös Venäjältä. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Luottamuksellinen yhteistyön lisäksi voit olla varma, että metsäsi korjataan aina tukinsaannon ehdoilla. 12.4.2018 / AJASSA 10 MIKKO RIIKILÄ T ela-alustaisista koneistaan tunnettu metsäkonevalmistaja Pro Silva tavoittelee kasvua entistä laajemmalla omistajapohjalla. Viime vuosina yhtiö on keskittynyt pehmeillä mailla ja toisaalta myös vuorten rinteillä toimimaan pystyviä tela-alustaisi hakkuuja ajokoneita. Pro Silva lavensi omistajapohjaansa Yhtiö pyrkii kaksinkertaistamaan tuotantonsa ja liikevaihtonsa. KUN HALUAT MAKSIMOIDA metsäsi tuoton, tee puukaupat Westaksen kanssa. ”Maailmanpolitiikan kiristyminen ei ole vaikeuttanut virolaisten ja venäläisten firmojen välisiä kauppasuhteita.” Hankalien maiden erikoiskone Pro Silvan vahvin tuote ovat olleet kevyehköt, mutta urakointikäyttöön riittävän tehokkaat hakkuukoneet. Yhtiön perustaja Lasse Karilainen vetäytyy yhtiön toimitusjohtajan tehtävistä hallituksen puheenjohtajaksi. Myös virolainen As Agri Silva on liittynyt yhtiön omistajiin. ”Tavoitteemme on, että 2020-luvun alkuvuosina Pro Silvan tuotantomäärä ja liikevaihto olisivat vähintään kaksinkertaistuneet nykytasolta.” Suuri rooli tavoitteiden saavuttamisessa on As Agri Silvan kanssa tehty jälleenmyyntisopimus Viroon. Muun muassa Hollanti ja Saksa ovat olleet kiinnostuneita niistä.” Suomessa Pro Silvan telakoneiden myynti on ollut takkuista. ”Olemme aiemminkin tehneet yhteistyötä Pro Silvan kanssa, mutta jatkossa kumppanuus tiivistyy”, toimitusjohtaja Meelis Luberg vakuuttaa. ”Niistä enintään 10 on poistunut käytöstä”, Karilainen kertoo. Karilainen omistaa edelleen lähes neljänneksen yhtiöstä. ”Ehkä nykyisistä metsäyhtiöistä riippumaton Kemijärven sellutehdas voi avata markkinoita meillekin”, Karilainen pohtii. Kahdenkymmenen vuoden aikana Pro Silvan koneita on valmistettu hieman yli 200
klo 08:00 – 30.4.2018 klo 15:00 Haku tehdään Opetushallituksen ylläpitämässä portaalissa www.opintopolku.fi Lisätietoja löydät koulutuksen toteuttavien ammattikorkeakoulujen nettisivuilta. Vuoden alusta taudin esiintymistä on seurattu tehostetusti Suomen lisäksi viidessä muussa EU-maassa. Kaupan jälkeen Finnharvestin kalustoon kuuluu 32 metsäkonetta. Tauti johtaa poikkeuksetta eläimen kuolemaan. 11 AJASSA / 12.4.2018 ANNE HELENIUS K uhmossa tammikuussa näivetystauti CWD:een kuolleen hirven taudin muotoa tutkitaan parhaillaan, Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kerrotaan. Muuntokoulutus on tarkoitettu insinöörin tai metsätalousinsinöörin opisto-, ammatillisen korkea-asteen, AMKtai DI-tutkinnon suorittaneille ja niille, joilla on suoritettuna vastaavista koulutusohjelmista vähintään 120 opintopistettä. Hakuaika: 13.3. Näivetystaudin leviämisen estämiseksi Norjassa jouduttiin ampumaan kokonainen kahdentuhannen tunturipeuran tokka, ja samalla estettiin muiden hirvieläinten liikkuminen alueella. Koulutus antaa monipuoliset valmiudet työskennellä kemiallisen ja mekaanisen puunjalostuksen, puutuoteteollisuuden ja prosessiteollisuuden parissa. Kuhmossa kuolleen hirven tauti tutkinnassa Suomen ensimmäinen hirvieläinten näivetystautitapaus saattaa olla taudin vähemmän leviävää muotoa, Evirasta arvioidaan. Hirvieläinten näivetystauti kuuluu prionitauteihin, ja se on sukua naudan BSE-taudille (ns. Sen sijaan Norjassa näivetystautiin kuolleiden kolmessa hirvessä ja saksanhirvessä tavatun taudin tarttuvuus tunnetaan erittäin huonosti, mutta ainakaan se ei ole erittäin tarttuvaksi tunnettua tunturipeurojen tautimuotoa. Kahdeksan veljeksen yrityksenäkin tunnettu Finnharvest sai kaupassa neljä koneketjua, jotka korjaavat puuta Iisalmen Sahat Oy:n lukuun. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja siinä hyödynnetään aktiivisesti verkko-opiskelun mahdollisuuksia. Näin yritysten toiminta on jatkunut meidän omistuksessamme”, selventää Finnharvest Oy:n toimitusjohtaja Otto Piironen . ”Tarkoituksemme ei ole kauppojen avulla vallata alueita muilta, vaan olemme ostaneet yrityksiä, joiden omistajat ovat halunneet jäädä eläkkeelle. mennessä, saat 250 euron etusetelin metsänhoitotöihin. Tutustu sähköiseen puukauppaan ja tee kaupat osoitteessa www.upmmetsa.fi/puukauppaverkossa Puukauppaa sinun TahTiisi UPM METSÄ. Tarkoituksena on selvittää, kantoiko hirvi taudin helposti leviävää muotoa vai tautikantaa, joka ei tartu sairastuneesta eläimestä toiseen. Finnharvest korjaa puuta UPM:lle, Keitele Groupille, sahayhtiö Binderholzille ja nyt myös Iisalmen Sahat Oy:lle. Syynä on Norjassa parin vuoden sisällä tunturipeuroista, hirvistä ja saksanhirvestä löytyneet näivetystautitapaukset. hullun lehmän tauti). Lisäksi yhtiö korjaa puuta Saksassa. "Norjalaiselle hirven taudille vaikuttaa tyypilliseltä, että sitä ainakin toistaiseksi on tavattu ainoastaan vanhoilla eläimillä, vähintään 13-vuotiailla. Kuhmosta kuolleena löydetty hirvi oli 15-vuotias lehmä, hyvin samanoloinen kuin ne norjalaiset hirvitapaukset", Oksanen sanoo. Kun teet puukaupan sähköisenä 30.4. Tutkimuksissa todettiin tunturipeurojen sairastaneen taudin nopeasti leviävää ja eläimestä toiseen tarttuvaa muotoa. Finnharvest laajenee yritysostoin MIKKO RIIKILÄ Kuopiossa päämajaansa pitävä metsäkoneyritys Finnharvest Oy on ostanut iisalmelaisen Koneyhtymä Randelin Oy:n. Tähän hankkeeseen olemme saaneet avustusta opetus-ja kulttuuriministeriöltä 250 €:n etuseteli metsänhoitotöihin! Tee puukauppaa missä ja milloin sinulle parhaiten sopii – vaivattomasti verkossa. Tämä mahdollistaa joustavan opiskelun asuinpaikasta riippumatta. Taudin tyypityksessä menee useita kuukausia, arvioi Eviran tutkimusprofessori Antti Oksanen . Kauppa on osa Finnharvestin pyrkimystä kasvattaa toimintaansa
TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.. Allergikkojen kannattaakin varautua hankalaan siitepölykauteen, Luonnonvarakeskus kehottaa. Se pp o Sa m ul i Heikko Heikohko Keskinkertainen Runsas Hyvin runsas sa heikko männyn siemensato. Etelässä luontainen uudistaminen on kuitenkin vaikeutumassa, sillä kahden seuraavan kevään siemensatojen ennakoidaan jäävän Etelä-Suomessa tämänkeväistä heikommiksi. Tänä keväänä on tosin odotettavissa vielä melko runsas siemensato Etelä-Suomeen ja osaan Keski-Suomea. Koivut aloittavat kukinnan yleensä toukokuun alussa. Nyt odotetaan jännityksellä, millainen kesästä tulee”, Hokkanen toteaa. Niinpä todennäköisyys hyvällä kukinnalle kasvaa, tutkija Tatu Hokkanen Lukesta arvioi. 12.4.2018 / AJASSA 12 JUSSI COLLIN T änä keväänä maahan variseva kuusen siemensato on heikohko koko maassa. Tämän kevään männyn emikukintojen odotetaan jäävän vaatimattomaksi. Luontainen uudistaminen vaikeutuu Myös männyn siemensadot ovat heikentymässä. ”Kun vain sääolot loksahtavat kohdalleen, niin sitten voi olla odotettavissa hyväkin sato. Koivuallergikoille tulossa hankala kevät Koivun hedenorkoja on tänä keväänä enemmän kuin kolmena edellisenä vuotena. Sen sijaan Pohjois-Suomeen ennakoidaan tavanomaista runsaampaa siemensatoa. Koivun siitepölyä alkaa levitä maahan kuitenkin jo sitä ennen, yleensä viimeistään huhtikuun puolivälissä, kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana. Myös Keski-Suomessa ensi kevään sadon ennakoidaan jäävän keskimääräiseksi tai sitä heikommaksi. Lä hd e: Lu ke Tänä keväänä on vielä odotettavissa runsas männyn siemensato, mutta seuraavia vuosina sadot heikkenevät. Pohjoisessa sato jää sen sijaan heikoksi. Se tarkoittaa, että keväällä 2020 on odotettavisSiemenistä edelleen pulaa Kuusen siemensato on huono, ja männynkin sadot heikkenevät tulevina vuosina. Kyseessä on jo neljäs peräkkäinen vuosi, kun kuusi kukkii huonosti Etelä-Suomessa. Lisäksi Luonnonvarakeskus (Luke) ennakoi kuusen kukkivan tänä keväänä erittäin heikosti, joten huvenneita kuusen siemenvarastoja ei päästä täydentämään syksyllä. Huippusatoja saadaan odottaa Kuusen (vasemmalla) ja männyn kukintaennusteet keväälle 2018 Metsän ammattilainen välittää
VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat. 13 AJASSA / 12.4.2018 S kavat suojakaistat Sulamisvedet virtaavat jälleen hakkuuaukoilta kohti suurempia vesistöjä. Tuhansien järvien maassa on myös yllättävän ohuelti tutkimustietoa siitä, miten hyvin suojavyöhykkeet käytännössä toimivat. Vesien rannoille säästetyt suojavyöhykkeet puskuroivat valumien vaikutuksia, mutta metsänomistajan on vaikea ottaa selvää suojakaistoja koskevasta sääntöviidakosta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Käytännössä niin pienvesien kuin järvien ja jokien rannoille säästetään suojakaistoja lain hengen, metsäsertifioinnin ja metsänhoidon suositusten perusteella. Piiraisen mukaan viiden metrin minimileveys ei aina riitä täyttämään suojavyöhykkeen tehtäviä. 12.4.2018 / AJASSA 14 esistön rantaan hakkuussa säästetty metsäkaistale eli suojavyöhyke vähentää puun kaadon ja metsämaan mylläyksen vaikutusta lähivesiin. Isoilla metsätoimijoilla, kuten Metsähalli”Suoja vyöhykkeet toimivat parhaiten, jos niiden leveyttä pystytään muuttamaan maaston muotojen mukaisesti.” Järven (oikealla) rantaan on jätetty 15 metriä leveä ja puustoinen suojavyöhyke. Tärkeää on, että vesistön rannalla on suojavyöhyke, jolla ei muokata maata, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sirpa Piirainen . Koska metsänomistajat kaatavat puunsa entistä harvemmin itse, heidän on hankala ymmärtää, miten rantametsiä kannattaa käsitellä. ”Esimerkiksi alueilla, joilta irtoaa maalajista johtuen herkemmin kiintoaineksia, muokkaamattoman suojavyöhykkeen tulee olla leveämpi. Maata ei muokata Metsälain puolesta hakkuiden rantametsät jakautuvat kahteen osaan: lain suojelemiin pienvesiin ja suurempiin vesistöihin, kuten järviin ja jokiin, joiden suojavyöhykkeistä laissa ei ole mainintaa. Vyöhykkeelle pitäisi jäädä myös puustoa”, Vesanto sanoo. Metsäalalla on käyty väittelyä siitä, minkälevyinen suojakaista riittää minkin vesistön turvaksi. Pienvesien varsilla puhutaan jopa 30 metrin kaistoista. ”Suojavyöhykkeet toimivat parhaiten, jos niiden leveyttä pystytään muuttamaan maaston muotojen mukaisesti.” Yksittäiset metrimäärät eivät ole Piiraisen mukaan hyviä mittareita suojavyöhykkeen toimivuudesta. Ei kovin selkeä vyyhti ainakaan ensisilmäyksellä. metsissä pitäisi pystyä paremmin tunnistamaan ne kohdat rannoilta, joille iso osa virtauksesta kohdistuu ja joihin tulisi jättää tavallista leveämpi suojavyöhyke. Suositukset vaihtelevat suuresti. Myös Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Timo Vesanto on sitä mieltä, että. Suojavyöhykkeiden leveydelle ei ole kuitenkaan määritelty metsälaissa metrimäärää. Rinteestä maa-aines valuu vesien mukana huomattavasti herkemmin kuin tasamaalta. Minimisuositus vyöhykkeille on 5 metriä. tuksella, on lisäksi omia ohjeistuksiaan suojakaistojen suhteen. Esimerkiksi PEFC-sertifikaatissa suojakaistan leveys on 5–10 metriä, FSC-sertifikaatissa 10–30 metriä riippuen vesistöstä, jonka rannalla hakkuu tehdään. Lisäksi suojavyöhykkeellä on tietysti vaikutusta maisemaan", Piirainen kertoo. Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset pienvedet – purot, norot, lähteet ja pikkulammet – ovat lain mukaan erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden ominaispiirteiden tulee säilyä hakkuissa. Tilannetta ei helpota se, että suojavyöhykkeiden taustalla on sekava joukko lain vaatimuksia, sertifiointia, suosituksia ja vakiintuneita hakkuukäytäntöjä. Lehtipuustoa ja tuulensietokykyä Vesistöjä on hyvä miettiä jokaisessa metKosteilla ranta-alueilla kasvaa usein luonnostaan lehtipuustoa, jota kannattaa suosia suojavyöhykkeillä. Jos hakkuu osuu kotijärven rantaan tai metsäpuron varrelle, huomiota kannattaa kiinnittää ainakin jyrkkiin rantarinteisiin, vetisiin metsänkohtiin, lehtipuustoon ja rantamaan säilymiseen rikkoutumattomana. "Suojavyöhykkeellä on monta tehtävää: rantapuusto säätelee valoa, varjoa ja veden lämpötilaa, puuston juuristo sitoo vesistön penkan maa-ainesta ja vyöhyke pidättää hakkuuaukolta valuvia ravinteita sekä kiintoaineita. Lisäksi etenkin pienvesien varsilla tulee säilyttää puuston varjostusvaikutus veteen ja suojata esimerkiksi vain puroissa viihtyvää lajistoa. Mitä jyrkempi rinne esimerkiksi purouoman reunalla on, sitä leveämpi suojavyöhyke tulisi jättää. Leveyttä tulee vaihdella Rannoilla, jotka eivät kuulu metsälain piiriin, suojavyöhykkeen minimisuositusleveys on viisi metriä
. Hakkuualan ja vesistön väliin säästettävä metsäkaistale. 1. Piiraisen mukaan hakkuissa kannattaa kiinnittää huomiota myös luontaisesti märkiin metsänkohtiin, kuten rinteiden alaosiin. . Pienvesien välitön lähiympäristö tulee säilyttää sellaisena, etteivät pienvesien ominaispiirteet muutu tai vaarannu. . . Puro on monimuotoisempi, jos jokin osa suojavyöhykkeestä on leveämpi", Piirainen sanoo. He eivät kuitenkaan välttämättä osaa yksilöidä, miten huomioiminen tulisi käytännössä tapahtua”, Vesanto sanoo. Vyöhykkeen leveys vaihtelee vesistön, maaston muotojen, maalajin ja vesien virtauksen mukaan. Suojavyöhykkeitä ei raivata, mikä säästää taimikonhoitajalta hankalan rantapöheikön raivauskustannukset. . Osa käytännöistä sallii puiden poimimisen suojavyöhykkeeltä hakkuussa. Lehtipuut myös pysyvät usein paremmin pystyssä kapeilla ja tuulille alttiilla vyöhykkeillä. MAISEMA: vaikuttaa rantanäkymään . Ruotsalaisilla ei ole metrimäärettä suojavyöhykkeelle. . Tietoa puuttuu esimerkiksi siitä, kuinka hyvin nykyisten ohjeiden levyiset suojakaistat pidättävät ravinteita ja mitä suojavyöhykkeen ominaisuuksille tapahtuu, kun sille jätetyt puut kaatuvat myrskytuulessa. ”Metsäalalle on muodostunut käytäntö, että puuston mittaa vastaava välitön lähiympäristö säilyttää lakikohteiden ominaispiirteet”, kertoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen . Metsälakiin kuuluvilla niin sanotun kymppipykälän kohteilla suojavyöhykkeet turvaavat erityisen tärkeiden elinympäristöjen eli purojen, norojen, lähteiden ja pikkulampien säilymisen. Metsäkeskuksen Timo Vesannon mukaan metsäalalla pyritään kouluttamaan ammattilaisia suojakaistojen jättämisestä muun muassa Monimetsä-hankkeessa. ”Mitä kapeammiksi mennään, sitä suurempi riski on, että pienvesien ominaispiirteet ovat vaarantuneet ja metsälakia on rikottu”, Partanen sanoo. 3. "Suojavyöhykkeen puustoa pitäisi harventaa jo harvennushakkuissa niin, että puut kestävät sitten paremmin tuulta, kun viereen ilmestyy hakkuuaukea", Luken Piirainen sanoo. . Metsänsä metsälakikohteet näkee Metsään.fi-palvelussa. Vaikka suojavyöhykkeiltä voi useiden suositusten mukaan poimia puustoa hakkuussa maanpintaa rikkomatta, vyöhykkeille kannattaa keskittää hakkuualan säästöpuut. Pienvesien varsilla voi lain mukaan tehdä pienimuotoisia poimintahakkuita. Tiedonlisäyksen tavoitteena on, että metsäneuvojat kertovat metsänomistajille aktiivisemmin vesiensuojelun vaihtoehdoista. Sille ei jätetä hakkuutähteitä. Suojavyöhykkeillä kannattaa suosia lehtipuustoa, sillä lehtipuukarikkeella on oma vaikutuksensa vesistöihin. sänhoidon vaiheessa taimikonraivauksesta päätehakkuuseen. Puuston mitta tarkoittaa 20 metrin levyistä tai sitä leveämpää kaistaa. Luonnontuhot saavat harvoin aikaan kapeana nauhana puronvartta kulkevaa metsäkaistaa. . ”Luonnollinen puronvarsi on usein polveileva mosaiikki. . Kannattaa miettiä, voisiko märän ja huonon puunkasvupaikan jättää suosiolla leveämmäksi suojavyöhykkeeksi." Tutkimukselle tarvetta Vaikka suojavyöhykesuositukset ja metsäsertifioinnin vaatimukset perustuvat tutkimukseen, vyöhykkeiden toimivuudesta on Piiraisen mukaan Suomen olosuhteissa ohuelti tutkimustietoa. 15 AJASSA / 12.4.2018 Laki suojaa pienvesiä SUOJAVYÖHYKE HAKKUISSA JA MAANMUOKKAUKSESSA . "Kostea painanne kertoo jo siitä, että metsäkoneelta jäisi paikkaan syvät ajourat. 2. VESIENSUOJELU: suojaa vesistöä hakkuualalta valuvilta ravinteilta ja kiintoaineilta . Ja maanpinnan rikkoutuminen on yksi merkittävistä veden virtauksiin vaikuttavista tekijöistä. Länsinaapurissa suositaan metsäisiä, lehtipuuvaltaisia suojakaistoja, joilta saa poimia puustoa. . Metsäkeskuksen vuoden 2016 tarkastuksissa pienvesien lakikohteille oli jätetty keskimäärin 14 metrin levyinen suojavyöhyke, joten joissakin tapauksissa rantoja hakataan käytäntöjä kapeammiksi. "Iso osa maanomistajista haluaa ottaa luonnon ja vedet huomioon omissa metsissään. MONIMUOTOISUUS: ylläpitää monimuotoisuutta ja suojelee erityisiä elinympäristöjä, kuten purovarsia . Suosituksena on vähintään 5 metriä. Pienvesien ympärillä kasvavia metsiä voi ehdottaa Metso-ohjelmaan, jonka korvaukset voivat pehmentää erikoiskohteiden talousvaikutuksia.. Luken Sirpa Piirainen muistuttaa, että suojakaistan leveyden tulisi vaihdella myös pienvesien rannoilla. Metsäkeskuksen ohje on, ettei poimintahakkuita tehtäisi, sillä se on varmempaa lain noudattamisen kannalta. Fakta Lammen rantaan takavuosina säästetyn kapean suojakaistan puut ovat kaatuneet tuulessa. Kun omaa tutkimusta on vähän, esimerkkiä kannattaa ottaa muista metsäisistä maista. Rinteiden alle tulisi säästää leveitä suojakaistoja runsaiden valumien johdosta. Suojakaistalla ei rikota maanpintaa eikä käytetä lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita
”Ilkeästi voisi sanoa, että jokainen runkohintakauppa on pois hintatilastoista”, johtaja Jari Yli-Talonen pohtii runkohinnan yleistymisen syitä. Haka-Woodista maan ainoa koivusaha ”Suurin riski on kuusikoiden lahovian arviointi." PUUKAUPPA. Tämänvuotinen tukinhankinta on sujunut suunnitellusti. SIJAINTI: Etelä-Suomi OSTAJA: Iso metsäintegraatti LEIMIKON KOKO: 7,7 ha KAUPAN KOKO: Toteutunut 2 293,1 m 3 MUUTA: Kuusella runkohinta, muut tavaralajeittain. ”Meillä runkohinta perustuu suoraan puutavaralajien hintoihin ja arvioituun tukkiprosenttiin.” Samasta syystä Torpo ei näe runkohintojen tilastoinnissa lisäarvoa. Tuotannosta puolet jalostetaan vähintään höylätyksi. Kuuset runkohinnalla Puutavaralaji määrä hinta myyntitulo m3 €/m3 € Kuusi runkoh. Markkinat ovat 90-prosenttisesti viennissä. Mutta ei meillä, vastaa ostaja. Haka-Wood aikoo pysyä kilpailussa mukana. Myyjien edustajan mukaan huippuhintoja piilotetaan, mutta ostajapuolelta asia kiistetään. On erikoistuttu ja investoitu, ja ainahan uusia investointeja pitää miettiä.” Haka-Wood hankkii vuodessa 45 000 kuutiometriä koivutukkia 200 kilometrin säteeltä. 12.4.2018 / AJASSA 16 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2016 2017 2018 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 KOHDE: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuuleimikko kahdella tilalla. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella Koskitukki ja Versowood ovat tarjonneet runkohintaa jo pitkään ja mukaan ovat liittyneet myös UPM ja Metsä Group. ”Ihan hyvältä näyttää. ”Korkeimmat kuusen runkohinnat meidän alueella ovat olleet yli 58 euroa. Lahoisuus laskee tukkiprosenttia Versowood on ostanut runkohinnalla kymmenisen vuotta. Leimikolla tarjottu kuuselle runkohinta. ”Venäjän ja Baltian sahat täyttävät markkinatilan.” Hakkaraisen mukaan koivusahatavaran kysyntä heiluu enemmän kuin havusahatavaran. Valtakirjakauppojen päätehakkuissa runkohinnoittelun osuus on jo kolmannes. 1 492,1 53,50 79 827 Kuusisellu 61,1 10,00 611 Mäntytukki 274,2 59,80 1 6397 Mäntykuitu 110,8 18,50 2 049,8 Koivutukki 92,1 49,00 4 512,9 Koivukuitu 236,3 18,00 4 739,4 Haapakuitu 26,5 11,00 292 Yhteensä 2 293,1 107 943 Kuutiometrin keskihinta 47,07 €/m 3 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN R unkohinnoittelussa rungon koko käyttöosalle on vain yksi kuutiohinta. Kotimainen koivusahaus on supistunut tiukan kilpailun vuoksi, eikä hän näe tilanteessa laajenemismahdollisuutta. Jos hinta olisi purettu tavaralajikaupaksi, kuusitukin hinnat olisivat parhaimmillaan yli seitsemän kymppiä.” Virallisessa puunhintojen seurannassa ei ole riviä runkohintakaupalle, mutta Yli-Talonen pitää sitä ehdottoman tarpeellisena. Haka-Woodin toimitusjohtaja Terho Hakkarainen sanoo, että ”me ollaan vielä hengissä”. MIKKO HÄYRYNEN VIITASAARELAISESTA Haka-Wood Oy:stä tuli tänä talvena maan ainoa koivusaha, kun Koskisen Oy lopetti koivusahauksen Hirvensalmen sahallaan. Osuus vaihtelee alueittain ja metsäpäällikkö Jussi Torpon mukaan on jo noussut tasolle, johon on noustakseen. Huippuhinnat voi piilottaa runkohintaan Sellaista tapahtuu, kuuluu kentältä. Torpo kiistää, että runkohinnoittelun ajatus olisi piilottaa korkeita tukinhintoja. Toteutuneiden tukkiprosenttien tarkastelu on osoittanut, että runkohintakaupassa maksetaan korkeimmat tukinhinnat. ”Nyt metsänomistaja ei löydä mistään tietoa, missä runkohinnoittelussa mennään.” Yhdistyksen nykytiedon mukaan Päijät-Hämeessä kuusen keskimääräinen runkohinta on 54,5 euroa. Kilpailutettu ja myyty metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. Tällöin tukin ja kuitupuun hinnat jäävät tilastoinnin ulkopuolelle. ”Suurin riski on kuusikoiden lahovian arviointi ja lahon osuus kasvaa mitä etelämmäs mennään.” Lahokuuset hinnoitellaan kuitupuuna, mutta isompi asia on, että lahoisuus vaikuttaa runkohinnoittelun ydinasiaan eli tukkiprosenttiin. Hakattu vuoden 2017 puolella. Lahokuuset hinnoiteltiin sellupuuna, lahoprosentti oli 4,1
45,29 s 18,60 s 19,33 s 17,82 s 24,69 Harvennushakkuu s 46,91 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 48,15 . ”Runkohinnoittelussa ostaja voi katkoa tukin niihin mittoihin kuin haluaa, ja vaikka tukkisaanto pienenisi, niin metsänomistaja ei häviä.” Kuitenkin runkohinnoittelun osuus on Pölkyllä vähentynyt noin viidennekseen. 15,48 s 22,27 Uudistushakkuu . 16,19 s 14,95 s 20,62 Ensiharvennus s 12,05 s 11,73 Hankintahinnat . 43,28 . Jos rinnakkain on tarjouksia runkohinnalla ja puutavaralajikaupalla, niin niiden vertailu on vaikeaa päätehakkuissakin. ”Emme voi sanoa, mikä tarjous on varmasti paras, mutta pystymme kertomaan firmoittain, että tämän järeyden leimikoista on aiemmin tullut tämän verran euroja kuutiolle.” Ostajan pitää olla hereillä Kuusamolainen Pölkky Oy oli ensimmäisiä runkohinnalla ostajia. 57,55 . 28,91 s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 15,71 s 16,52 s 15,07 s 21,32 s 21,51 Ensiharvennus . ”Jos ostaja arvioi sahapuun osuuden leimausselostetta pienemmäksi, silloin ei kannata runkohintaa tarjota. 16,15 s 17,73 . Mutta ostomiehen pitää olla hereillä.”. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 29,00 s 29,82 . 16,37 s 18,29 s 16,35 s 23,63 s 24,81 Uudistushakkuu s 61,74 s 63,53 s 44,18 s 18,08 s 19,39 s 18,02 s 26,03 s 26,46 Harvennushakkuu s 51,81 s 53,15 s 36,82 . Jos taas näyttää, että tarkalla katkonnalla sahapuun osuus saattaa kasvaa, niin silloin tarjotaan runkohintaa. 17,67 s 20,01 . 15,07 s 23,48 s 25,09 Uudistushakkuu . Metsäpäällikkö Hannu Virranniemi pitää runkohinnoittelua käyttökelpoisena, koska sahan tarvitsemat tukkimitat muuttuvat koko ajan. 27,30 s nousussa . 29,03 s 30,80 s 28,80 s nousussa . 17,81 s 27,11 Harvennushakkuu s 52,39 s 53,50 s 37,73 s 16,51 . Tukkiprosentin arviointi on arpomista, ja runkohinta saattaa johtaa järeyden tavoitteluun ja yläharvennukseen. Harvennuksissa hankala Ostajien kiinnostus on lähes yksinomaan päätehakkuissa. 16,79 s 25,98 . 58,13 . 23,62 s 25,05 Uudistushakkuu s 59,84 s 62,63 . 15,36 s 22,16 Ensiharvennus Hankintahinnat s 59,10 s 59,85 . 52,54 . 53,70 s 18,25 s 18,40 . 26,02 Harvennushakkuu . 20,86 . Harvennuksissa runkohinnoittelu on hankalaa ja riskipitoista sekä ostajalle että myyjälle. 17 AJASSA / 12.4.2018 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,53 s 27,84 s 27,51 s nousussa . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Huippuhinnat voi piilottaa runkohintaan Runkohinnoittelussa käyttöpuulle on vain yksi kuutiohinta, mutta sen laskeminen perustuu tukkija kuitupuun hintoihin ja niiden määrien suhteeseen. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 59,83 s 62,89 s 42,32 s 16,63 s 19,18 s 16,42 s 25,71 Uudistushakkuu s 61,38 s 63,81 s 43,51 . 58,76 s 60,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,39 s 62,23 s 47,05 s 17,46 s 18,71 s 16,41 s 23,52 Uudistushakkuu s 62,22 s 63,56 s 49,08 s 19,08 s 20,26 s 18,33 Harvennushakkuu s 53,15 s 52,63 s 40,33 s 17,06 s 17,19 s 16,02 s 22,85 Ensiharvennus s 12,99 s 12,87 s 12,43 Hankintahinnat s 59,95 s 60,22 s 48,98 . 16,05 s 16,34 . 17,04 s 15,66 Ensiharvennus s 13,11 s 13,09 Hankintahinnat s 60,24 s 60,73 s 45,66 s 29,05 s 30,89 s 29,64 s nousussa . 30,80 s 30,11 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 11–14 keskiarvo LAPPI PUUKAUPAN VÄHÄISYYDEN VUOKSI LAPIN TIEDOT PUUTTUVAT KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 59,51 s 62,55 s 42,32 . 46,63 . 54,41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Torpon mukaan runkohintaa kannattaa tarjota kohteista, joissa heidän katkontansa tuottaa myyjän arviota korkeamman tukkiprosentin. 20,19 Ensiharvennus Hankintahinnat s 54,73 . 45,41 s 18,44 s 19,65 s 17,79 . ”Mutta yhdistykselle on kertynyt valtava toteutuneiden hakkuiden vertailuaineisto”, Yli-Talonen kehaisee. 28,68 s 34,93 s 35,13 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 57,86 s 61,52 . 45,42 . 26,15 s 26,38 Harvennushakkuu s 50,05 s 51,59 s 38,09 . 14,07 s 13,38 . Se pp o Sa m ul i Runkohintaleimikot pitää aina arvioida paikan päällä. 52,41 s 15,75 s 16,92 . 56,13 s 59,58 . 45,54 . 37,13 s 15,54 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Virranniemi näkee syyksi, että joissakin metsänhoitoyhdistysten leimausselosteissa tukin määrä on arvioitu epärealistisen korkeaksi. 54,40 s 27,13 s 30,73 . 12,28 s 12,21 s 12,15 Hankintahinnat s 58,56 s 59,15 s 47,22 s 28,44 s 30,36 . 43,74 s 16,50 s 18,48 s 16,02 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 30,09
Kannoista tulee väkisin pitkiä, monelle ne saattavat sattua silmään kesän tullen. Tutkimustietoa pitkien kantojen haitallisuudesta ei liene olemassa. Metsänhoitokin sujuu jouhevasti varhaiskeväällä, kun lumi on poissa, ojat ehkä vielä jäässä ja kasvillisuus lakastuneena. Kaikkein upeinta – ja ehdottomasti tehokkainta – on, kun taimikkoa pääsee hoitamaan kunnon hankikannon aikaan. Länsirannikollakin on tänä vuonna nautittu selkeästä talvesta, mutta lunta rannikolla on kertynyt niin vähän, että ainakin ennakkoraivauksia on pystytty tekemään koko talven. Pakkolomille emme täällä ole joutuneet kahdeksaan vuoteen.” Raivuu kelejä koko talven METSÄNHOITO. Tutkija Karri Uotila Luonnonvarakeskuksesta ei pidä pitkiä raivauskantoja metsänhoidollisena ongelmana. 18 12.4.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ L ähdetään perusteista: Kevät on joka tapauksessa upeaa aikaa luonnossa liikkumiseen. Hankiaisille mielivien raivaajien kannattaa asettaa herätys varhaiselle. Hankiaisella ei myöskään tarvitse varoa kiviin sahaamista. Yöpakkasen jälkeen hanki on kovaa, mutta autuus loppuu samalla hetkellä, kun kenkä painuu auringon pehmittämän hangen läpi. ”Haitta on lähinnä esteettinen. Ju ha Si ni sa lo Metsuri Markku Manninen työskentelee Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsurina Eurajoella. Puhumattakaan siitä, että kesäisessä suometsässä hyttyset ja paarmat ja pahimmillaan vielä mäkärät ovat raivona sahurin kimpussa. ”Taimikoissa olisi täälläkin sen verran lunta, että raivaaminen olisi vaikeaa.” Raivaussahatöiden ohella Manninen on pari kuukautta hakkuilla. ”Tonttija puistohakkuita sekä pihapuiden kaatoja on riittänyt. Kantojen uudelleen vesomisessa ei käsittääkseni ole eroja, jotka johtuisivat niiden pituudesta.” Hän arvelee, että varhaisperRaivaus sahurin parasta aikaa Lähde raivaussahan kanssa metsään heti, kun lumet ovat sulaneet, tai nautiskele taimikonhoidosta napakalla hankikelillä. Kelejä ei toki voi ennustaa, mutta tilaisuudet kannattaa käyttää hyväksi. Lumen tasoittama tanner on esteetöntä maastoa raivaussahurille. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri Markku Manninen raivasi pihametsää Eurajoella viime viikolla. Lännessä lumesta ei enää ole haittaa. Urakkaluonteisesti puuta ei enää moottorisahoin tehdä, mutta erikoishakkuita on riittänyt talvikausiksi. Suurin etu tästä tulee vanhoilla soilla, joissa maasto kesäkelillä olisi upottavaa ja ojien katkomaa. Kaatosahaukset voi huoletta tyrkätä loivasti hangen sisään. Kantavan lumen aikaan kävelet esteiden yli
Syytä tähän ei ole saatu selville. Oikeaoppisesti viljellyillä uudistusaloilla heinäntorjuntaa ei yleensä tarvita. Uotila uskoo, että pitkät kannot törröttävät metsässä melko pitkään. Samasta syystä taimikoiden varhaisperkaukset kannattaa ajoittaa varhaiskevään lumettomaan aikaan. M ik ko Ri ik ilä kaadettujen lehtipuiden vesominen on selvästi vähäisempää kuin syksyllä lehtien putoamisen jälkeen kaadettujen. Tällöin edellisen vuoden heinäkasvusto on helppo perata pois esimerkiksi rautaharavalla. Taimet löytyvät helposti ja lehdetön vesakko on vaivatonta kaadettavaa. Hyödynnä hankikelit – todennäköisimmin pääset raivaamaan hankikelillä varhaisaamuna huhtikuisen yöpakkasen jälkeen. Vapaata tilaa saaneet taimet pääsevät aloittamaan uuden kasvukauden häiriöittä, joten seuraavana keväänä ne todennäköisesti jo pärjäävät omin avuin heinikon seassa. Tämä vaihe kannattaa käyttää hyväksi taimikoiden varhaishoidossa ja harventamisessa. Lisäksi lehdettömät puut kaatuvat helpommin. Heinittyneiden alojen pienetkin taimet löytyvät helposti, kun vanha heinä on lakastunutta. ”Lehdettömien puiden ilmanvastus on lehteviä puita vähäisempi. ”Nykyiset istutustaimet kasvavat niin nopeasti, että raivatun lehtipuuston uudelleen vesakoitumisesta ei taimille läheskään yhtä suurta haittaa kuin aiemmin.” Työ sujuu joutuin Uotilan mukaan raivaussahatyöskentely on lehdettömään aikaan kolmanneksen nopeampaa kuin keskikesällä. 2. Metsälehden metsätyöasiantuntija Risto Mykkänen to teaa työn paremman sujuvuuden johtuvan taimikossa vallitsevasta hyvästä näkyvyydestä. Ne eivät takerru lähipuihin yhtä herkästi kuin lehdessä olevat puut. Tämä helpottaa puiden kaatamista vastatuuleen”, Mykkänen sanoo. 1 2 3 4 5 6 7 8 Totaali Reikä Kevät Kesä Syksy Lähde: Luonnonvarakeskus Tehotyöaika, h/ha Paksumpaa puuta Noin viisi vuotta istutuksen jälkeen tehtävässä varhaisperkauksessa poistetaan kaikki taimia haittaava lehtipuusto. Yöpakkasen jälkeinen hankikanto on parasta metsätyöaikaa, mutta ei useinkaan kestä monta tuntia. Kevätvinkit kauksella hyvin pitkistä kannoista voisi olla haittaa, koska katkotuilla lehtipuilla olisi tällöin etumatkaa taimiin verrattuna. Aikaisimmillaan koivut puhkesivat lehteen huhtikuun 30. Runsaammasta vesakoitumisesta aiheutuva haitta on vähäisempi kuin työn nopeutumisen tuoma hyöty. Uotila muistuttaa, että vesakkoa syntyy aina jonkin verran taimikonhoidon ajankohdasta riippumatta. Vesojen kasvu ei ole suuri ongelma Osa metsäneuvojista on suositellut kevätraivauksien välttämistä, koska lehdettömään aikaan kaadetut lehtipuut vesovat voimakkaammin kuin kesällä kaadetut. ”Tutkimus tietoa pitkien kantojen haitallisuudesta ei ole.”. Lämpösumman karttuminen laukaisee puiden lehtien puhkeamisen. M ik ko Ri ik ilä Se pp o Sa m ul i Taimikoiden varhaisperkaus sujuu keväällä joutuin, kun näkyvyys taimikossa on hyvä. Todellisuudessa tätä liioitellaan. Keväällä ennen lehtien puhkeamista kaadettu lehtipuu vesoo selvästi vähemmän kuin syksyllä lehtien varisemisen jälkeen kaadettu. Lehdetön jakso jatkuu toukokuun puoliväliin. 1 2 3 4 5 6 7 8 Perkaamaton Varhaisperattu Karttula Jäppilä Kangasniemi Lähde: Luonnonvarakeskus Läpimitan kasvu, mm/vuosi 1. Kesällä työajan menekki on 35 prosenttia ja syksyllä 18 prosenttia suurempaa. Perkauksen on todettu kiihdyttävän kuusentaimien läpimitan kasvua jopa 30 prosenttia perkausta seuraavien vuosien aikana. 5. 3. Hankikelillä sahatuista pitkistä kannoista ei ole metsänhoidollista haittaa. 19 METSÄSTÄ / 12.4.2018 Tuloksekkainta keväällä Varhaisperkaus on tuottavinta keväällä. 4. päivänä 1921. Hänen mukaansa keväällä Heinikon saartamat istutustaimet löytyvät varmimmin keväällä, kun vanha heinä on lakastunut. Myöhäisin lehteen tulo oli vuonna 1867 kesäkuun 17 päivä. Raivaa ennen lehtien tuloa Hankikeleillä raivuulle pääsy on epävarmaa, mutta joka kevät lumi sulaa vähintään viikkoja ennen kuin pintakasvillisuus herää talven jäljiltä ja lehtipuut kasvattavat lehden. Vesomisen vuoksi ne säilyvät hengissä, eivätkä ala lahota. ”Keskikesällä kaadetut lehtipuut vesovat vähiten, mutta keväälläkään kaadettujen puiden vesakoituminen ei ole läheskään niin nopeaa, että perkauksen hyödy menetettäisiin”, Uotila kertoo
Kirjaa varten hän seurasi ja kuvasi teeriä pitkästä aikaa piilokojusta, edellisestä kojussa lymyilystä oli kulunut aikaa 23 vuotta. ”Kyllä se kieltämättä kirpaisi, kun tuttuja teerikanoja kuoli tutkimuksen aikana.” Pihapiiribongausta Kulunut talvi on ollut metsäkanalintujen kannalta erinomainen: lumen ja pakkasen ansiosta teeret ovat päässeet kaivautumaan hankeen, piiloon katseilta ja petonisäkkäiltä. ”Pari kertaa teeri kävi kojun katolla istumassa.” Soitimella on tiivis tunnelma, kun teerikukot yrittävät tehdä kanoihin vaikutuksen. ”Ruokaakin on ollut riittävästi, ja varsinkin urpusato on ollut hyvä”, sanoo heikon teerikannan elpymistä toivova Marjakangas. ”Se oli aivan mahtavaa! Tein 13 kuvauskeikkaa paikalliselle Kauhanevalle, ja lähdin sinne aina aamuyöstä. Aikakausi näkyi nimivalinnoissa. Persoonallisilla teerikanoilla oli nimetkin, jotka keksi Marjakankaan tutkimusapulaisen kouluikäinen tytär. Hiihtomatkaa kojulle oli puolitoista kilometriä, ja vedin pulkassa tavaraa, kameran jalustoineen ja muuta tarpeellista.” Soitimen seuraajan on syytä olla kellon kanssa tarkkana, sillä teerillä on selkeä aikataulu suhteessa auringonnousuun. Kärsivällisyys palkitaan, ja näin kävi Marjakankaallekin: ”Pari kertaa teeri kävi kojun katolla istumassa, se oli alle puolen metrin päässä minusta.” Teerikanat opettivat uutta Harva Suomessa tietää teeristä yhtä paljon kuin Arto Marjakangas. Todellista teerenpeliä Sue Ellen ja muut radioteeret opettivat biologi Arto Marjakankaalle uutta teerien käyttäytymisestä ja persoonallisuudesta. Kanalintuelämykset saivat jatkoa myöhemmin eräänä kevätaamuna, kun Marjakangas leivänpala eväänään piiloutui kotinsa lähellä olevaan latoon seuraamaan teerien peltosoidinta. Metsäkanalintuja käsittelevän kirjan tekeminen oli vuosi kausia Arto Marjakankaan suunnitelmissa. Intensiivinen seuranta osoitti sen, etteivät teeretkään ole samasta muotista valettuja tyhmiä kanalintuja. Kukkojen soidinreviirit ovat kooltaan vain kymmeniä tai satoja neliömetrejä ja ne ovat vieri vieressä. ”Jotkut olivat rauhallisia, toiset suorastaan aggressiivisia ja nappasivat sormesta kiinni”, Marjakangas muistelee. Eläkkeelle jäänti pari vuotta sitten antoi sykäyksen kirjoittamiseen.. Kiinnostus teeriin jatkui. 20 12.4.2018 / METSÄSTÄ ANNE HELENIUS, teksti ANTTI J. Piilokojussa on istuttava hiiskumatta ja kameran objektiivia liikuteltava hitaasti. Eroja oli niin temperamentissa kuin kyvyissäkin. Hän on ollut mukana muun muassa tutkimusprojektissa, jossa viiden vuoden ajan seurattiin radiolähettimellä merkittyjä teerikanoja. ”Siihen aikaan televisiossa pyöri Dallas, joten yhden teeren nimeksi tuli Sue Ellen .” Vaikka teeret voivat elää jopa seitsemänvuotiaiksi, noutaja tulee usein jo muutaman elinvuoden jälkeen. Hän muistelee, kuinka vielä 1990-luvulla Kauhanevalla saattoi näkyä jopa toistasadan teeren talviparvi. Biologiaa Oulun yliopistossa lukenut Marjakangas väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1987 teerien talviekologiasta. Vuodentakaisten kuvausten aikana Marjakangas laski samalla paikalla enimmillään 48 yksilöä. LEINONEN ja ARTO MARJAKANGAS, kuvat K aikki alkoi teeriparvesta runsas puolivuosisata sitten. Reissu ei ollut turha: paikalla soi arviolta viitisentoista kukkoa. Alakouluikäinen Arto Marjakangas oli isänsä kanssa latvalinnustamassa teeriä kotiseudullaan Ylivieskan Löytynnevalla, kun yhtäkkiä lumesta kahahti lentoon valtava määrä teeriä. Nyt hän on kirjoittanut Teerenelämää -kirjan (Metsäkustannus Oy, 2018), johon hän on koonnut kaiken osaamisensa teerien ja muiden metsäkanalintujen elämästä, elintavoista ja olosuhteista Suomessa
Siinä tie tysti hylkeetkin kulkivat mukana.” Metsäkanalintuja bongatakseen Mar jakankaan ei tosin tarvitse lähteä pihapii riään kauemmaksi. ”Pyitähän meillä on ihan vakituiseen, metso toisinaan ja teeriä on lentänyt yli. Ikkunasta ja pihalta hän voi nähdä kaikkia muita kanalin tuja paitsi tunturimaisemissa asustavia kiirunoita. 21 METSÄSTÄ / 12.4.2018 Todellista teerenpeliä Huhtikuun lähestyessä puoltaväliään teerien soidin on aluillaan ympäri Suo men. Osittain se on pakon sanelemaa, sillä helmikuussa 2016 eläkkeelle jäänyt bio logi on nyt lupautunut 10 kuukauden työ projektiin päivittämään Itämeren hylje kannan hoitosuunnitelmaa. Jopa riekkoja olen nähnyt täällä.” Metsäkustannus on Metsälehden julkaisija. Kerran kiikarit unohtuivat kotiin, ja sillä kertaa näkösällä ollut harmaahaikara jäi tarkemmin tutkailematta.. Arto Marjakankaalla on retkillään mukanaan vähintään kiikarit ja useimmiten myös kamera. ”En ole aiemmin ollut hylkeiden kans sa tekemisissä, paitsi kun opetin riista ekologiaa Oulun yliopistossa. Tänä keväänä Marjakangas ei lähde aktiivisesti seuraamaan soidinta, vaan hän tyytyy yleisluontoisempaan retkeilyyn
Tiedot viiden vuoden takaa Osuuspankin metsäarvolaskuri määrittää puuston ja taimikoiden arvon, mutta ei maapohjien arvoa. Tietoja on päivitetty nykyhetkeen puuston kasvua kuvaavien mallien avulla. HINTA SISÄLTÄÄ Lennot ja lentokenttäkuljetukset, viisumikulut, verot ja muut viranomaismaksut, junamatkan ensimmäisessä luokassa, muut ohjelmassa mainitut retket pääsymaksuineen sekä majoituksen. Matkalla on suomalainen matkanjohtaja ja Metsälehden edustajana päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. Ne kuvaavat puustoltaan keskimääräisen metsän arvoa. Sikanen huomauttaa, ettei runsaspuustoisten tilojen arvoa ole järkevää todistella todellista pienemmäksi. Tällöin metsänomistaja ei merkittävästi kärsisi epätarkkuuksista”, Sikanen korostaa. Varo metsänarvonlaskureita Verkossa toimivat maksuttomat metsän arvon laskurit yliarvioivat usein tilan arvon. Useimmissa tapauksissa laskurit päätyvät perinteisin menetelmin laskettuja korkeampiin arvoihin. Kiinaan Matkalla pääset näkemään Kiinaa monipuolisesti alkaen Chongqingin miljoonakaupungista etelän vehreisiin vuorija jokimaisemiin. Tarkastelimme yhdeksän tilan arvoa. Suku polven vaihdoksissa tämä johtaa turhan korkeisiin veroihin. Korkeampi tilan arvo tarkoittaa enemmän perintötai lahjaveroa sukupolvenvaihdoksessa. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Matkanjärjestäjä huolehtii palvelupalkkioista, kantajamaksuista sekä paikallisoppaiden ja bussinkuljettajien juomarahoista. ”Arvio on pahasti yläkantissa, jos metsää on viime vuosina hakattu runsaasti. Vertailimme laskurien avulla laskettuja metsätilojen arvoja perinteisiin tila-arvioihin. Useimmissa tapauksissa ero oli samaa suunnilleen samaa luokkaa kuin summa-arviomenetelmällä tehtävä kokonaisarvon korjaus. Kun hakattavaa on paljon, tarjoaa kaupalla tehty sukupolvenvaihdos tilan jatkajille mittavat veroetuudet metsävähennyksinä. Esimerkiksi Osuuspankki ja Stora Enso korostavat laskurien tulosten suuntaa antavuutta ja varoittavat käyttämästä tuloksia sellaisenaan tilakaupoissa tai sukupolvenvaihdoksissa – verohallinto olisi voinut todeta saman. Vain muutama paikka jäljellä!. Lähtötietoina laskuri käyttää Luonnonvarakeskuksen (Luke) valtakunnan metsien inventointeja (VMI) varten keräämiä metsämittausja satelliittikuva-aineistoja. Vaihtoehtoisesti laskurissa voidaan käyttää lähtötietona VMI-tietoa ajantasaisempaa Metsään.fi-tietoa. Tila-arviota ei pakko teettää Verottaja ei edellytä tila-arvioiden teettämistä metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksen perusteeksi. Rankimmat yliarviot johtuvat siitä, että laskurien lähtötietona on vuonna 2013 kerätty metsätieto. Yhtä vaille kaikissa tapauksissa automaattilaskuri päätyi korkeampaan arvoon kuin tila-arvio. Jos muuta tietoa ei ole, tilan arvo voidaan määrittää verohallinnon perintöja lahjaverotusta varten laatimien varallisuuden arvostusohjeiden maakunnallisten ohjehintojen perusteella. Pienillä tiloilla arvioiden tarkkuus heikkenee. fi. ”Vähäpuustoisilla tiloilla metsän arvosta kannattaa laatia laskelma esimerkiksi metsäsuunnitelman tai Metsään.fi-tiedon perusteella. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 460 euroa. Vertailussa käytimme OP:n laskuria – lähinnä siksi, että se oli helpoimmin käyttöön otettavissa. Hakkuutietoja ei sen sijaan käytetä laskuriarvion tarkentamiseen. Ryhmän minimikoko 15. Laskuri ei tee summa-arvomenetelmässä käytettävää kokonaisarvon korjausta tilan arvosta. Tällöin arvio tarkentuu. Matkan voi varata myös verkkokaupasta, mistä löytyy tarkempi matkaohjelma sekä tietoa maksuaikataulusta ja peruutusehdoista: www.olympia.fi/metsalehden-lukijamatka-kiinaan. ”Laskurin arvio voisi olla käyttökelpoinen – hakkuutiedot päivittäen – jos verottaja hyväksyisi arviosta tehtävän 30 prosentin alennuksen. Matkalla on täysihoito eli hinta sisältää aamiaisen lisäksi kaksi kiinalaista ateriaa päivittäin sisältäen lasillisen olutta tai virvoitusjuomaa. Sen käyttö edellyttää, että metsänomistaja antaa Suomen metsäkeskukselle suostumuksen tietojen luovuttamiseen laskurin ylläpitäjälle. Tiedustelut ja ilmoittautumiset (09) 696 2770 tai olympia@olympia. Käymme myös tutustumassa Ponssen toimintaan Beihaissa. Korjaus alentaa metsän käypää arvoa 20–30 prosenttia. Osa lounaista on retkilounaita. Verotusta varten tehtävissä laskelmissa voi käyttää summa-arvomenetelmän mukaista, yleensä 30 prosentin kokonaisarvon alennusta puuston ja maapohjan arvosta”, Sikanen neuvoo. AINA EI LASKURI OSU KOHDALLEEN Metsänarvolaskurin ja tila-arvion antamien tulosten vertailu pala, ha arvo laskuri, euroa laskuri e/ha tila arvio, euroa tila arvio, e/ ha laskuri, m 3 /ha puusto arvio, m 3 /ha huom tila 1 9,2 36?600 3?978 8?200 891 115 12 iso hakkuu 2013 jälkeen tila 2 26,1 197?600 7?571 143?000 5?479 215 193 tila myytiin 2017 143?000 eurolla tila 3 30,7 128?000 4?169 155?000 5?049 138 130 tila-arvio kut 1?711 m 3 , laskuri kut 977 m 3 tila 4 8,2 24?200 2?951 13?600 1?659 109 78 ei hakkuita tila 5 26,9 51?200 1?903 39?711 1?476 86 72 ei hakkuita tila 6 6,9 18?088 2?621 15?600 2?261 83 63 ei hakkuita tila 7 78,7 422?479 5?368 350?000 4?447 169 153 ei hakkuita tila 8 27,9 138?380 4?960 84?578 3?031 157 95 iso hakkuu 2013 jälkeen tila 9 11,1 49?901 4?496 22?930 2?066 150 82 iso hakkuu 2013 jälkeen Pahimmin nettilaskurien tuottamat metsänarviot menevät harhaan, kun metsässä on lähivuosina tehty suuria hakkuita. Matkaohjelman löydät verkosta: www.olympia.fi/metsalehdenlukijamatka-kiinaan MIKKO RIIKILÄ, teksti VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija H elmikuun Metsälehdessä (3/18) kerrottiin verottajan hyväksyvän automaattilaskurien arviot esimerkiksi metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Matka ei sovellu liikuntajaroitteisille. Tulos on vähintään tyydyttävä isojen, järkiperäisesti hoidettujen tilojen puustosta. Tällaista arviota voisi tarjota pankille lainan vakuudeksi, mutta ei perintötai lahjaveron määrittelyyn”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen toteaa. ILMOITTAUTUMISET Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. 22 12.4.2018 / METSÄSTÄ METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA 27.10.–5.11.2018 MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 2 785 euroa, ja muille 2 860 euroa
OMISTAJAJÄSENILLE RAHANARVOISIA ETUJA Taulukosta näet, kuinka paljon omistajajäsenemme keskimäärin hyötyvät jäsenyydestään joka vuosi. Luvut ovat suuntaaantavia, ja ne perustuvat vuoden 2017 tietoihin. Taulukon luvut perustuvat jäsenen, jäsenetu sopimusasiakkaan ja metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaan tyypillisiin puunmyynti määriin sekä osuuspääomiin ja Pääomabonukseen keskimäärin sijoitettuihin euromääriin. Lue lisää jäseneduistamme: www.metsaforest.com Metsän pinta-ala 40 ha 100 ha 200 ha Puun myynti vuodessa 160 m 3 450 m 3 1 000 m 3 Osuuspääomat (perus-, Aja B-lisäosuudet) 7 700 € 20 000 € 30 000 € Vuosittaiset tuotot Puukaupan ja metsänhoidon bonus 54 € 423 € 1 680 € Osuuspääoman korko 389 € 1 053 € 1 592 € Pääomabonus — 267 € 594 € Vuosittaiset edut Puun hintatakuun tarkastus/sopimusasiakkaat — 315 € 700 € Jatkuvasti voimassa oleva metsäsuunnitelma — — 300 € Ajantasaiset metsävaratiedot — — 200 € Maksuton vuosisuunnitelma — — 500 € Metsäomaisuuden hoitosopimus, ei vuosi-/jäsenmaksua — — 200 € Kaikki edut yhteensä 443 € 2 058 € 5 766 € Edut, euroa per myyty puukiintokuutio 2,8 €/m 3 4,6 €/m 3 5,8 €/m 3 Edut, euroa per metsähehtaari 11,1 €/ha 20,6 €/ha 28,8 €/ha JÄSEN JÄSENETUSOPIMUSASIAKAS METSÄOMAISUUDEN HOITOSOPIMUSASIAKAS
Teemme eri vuoroja, joten näemme puolison kanssa oikeastaan vain viikonloppuisin.” Jos joku ei satu tietämään, mitä ruuhkavuodet tarkoittavat, käsite tuli tässä määritellyksi. ”Minä olen käytännössä metsäasiat tähän asti hoitanut. Sisko on sielultaan kaupunkilainen, mutta haluaa olla mukana omistamassa yhteistä perintömetsäämme.” Pohjalaista naisenergiaa Raisa Myllyniemellä riittää tarmoa. ”Onneksi ei ole Nurmoon kuin nelisenkymmentä kilometriä. Haastattelutilanne on tavallista vilkkaampi. Samoin töin hoituvat niin lapset, työt, metsät kuin melkoinen katras kotieläimiä. Jalasjärven alueella Kurikassa asuva Raisa Myllyniemi ja hänen Juha -puolisonsa tekevät vuorotyötä vuorotahtiin. Hän työskentelee elintarviketarkastajana Eviralla, työpaikka on Nurmon lihatehtaassa. Äiti-Raisa palasi aamuvuorosta iltapäivällä. Jotta kotija työkiireissä ei olisi kylliksi, Myllyniemi myös omistaa metsää yhdessä siskonsa kanssa. Sisällä odottaa Mikael , kaksi vee, syöttötuolissaan. Jenna, Masi-koira, äiti-Raisa ja Mikael nautiskelivat kevätauringosta.. Äiti, Raisa Myllyniemi , paljastaa, että Mikaelista tulee isoveli syksyllä. 24 12.4.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Jalasjärvi MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat P ihalla on vastassa pienen peuran kokoinen Masi-koira, joka onneksi suhtautuu vieraisiin ystävällisesti. Metsä on mieleinen paikka koko perheelle. Kun koulutaksi vielä tuo kuusivuotiaan sijaislapsen Mikon kotiin, on koko joukko koossa. Ikkunasta kurkkii nelivuotias Jenna -tyttö
Niin kauan kun männyllä on hyvä pituuskasvu, harvennus parantaa jätettyjen puiden selviytymismahdollisuuksia. Harvennuksissa voidaan ja on syytä poistaa pienikokoista puustoa paljon enemmän kuin seuraavana kymmenvuotiskautena kuolisi luontaisesti. Maatilalle ehdittiin tehdä sukupolvenvaihdos ennen isän poismenoa, mutta metsät tulivat perintönä. ”Metsätalous on mielestäni ollut hyvä sijoitus. Kun männyllä on hyviä siemenvuosia kohtalaisen tiheästi ja siementuotantoa edistää myös puun vaurioituminen metsäpalossa, olosuhteiden suosiessa syntyy tiheä taimikko. ”Saimme erinomaista opetusta ja kattavasti materiaalia. Vanhat Tapion harvennusmallit ovat edelleen arvokas ohje annettavaksi harvennushakkuusopimuksen liitteenä. Emme olisi halunneet hakata metsää, mutta emme toisaalta luopua maasta. Mitä pienempi mänty on suhteessa naapuripuihin, sitä todennäköisemmin se kuolee ja häviää luonnonpoistumana. Luonnonnormaaleita metsiä koskevan tiedon perusteella myöhästynyt harvennus voidaan tehdä, kun harvennusvoimakkuus pidetään alhaisena tuulija lumituhojen välttämiseksi. ”Tilallamme on kymmenen hehtaarin ikivanha paloala, jota ei ilmeisesti ole hakattu koskaan. Järeyskehityksessä maksetaan siitä, ettei harvennusta tehty aikanaan. Runkoluku alenee koko ajan, kun puita kuolee luontaisesti. 25 METSÄSTÄ / 12.4.2018 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Olen pienestä asti tiennyt, että haluan omistaa metsää ja peltoa. ”Ei metsä minulle mitenkään vieras ollut. Elävän latvuksen pituus kasvaa vähitellen, kun latvuksen alaosan oksien kuoleminen on vähäisempää kuin mitä uusia oksia syntyy latvuksen yläosaan. Kurssilla syntyi myös oivallus, että metsää voi suojella ilman, että valtio tulee ja lunastaa maat. Koira, monta saman näköistä mustaa kissaa ja kolme hevosta aitauksessa navetan takana. Jos luonto itse valitsee jäävät puut samalla alaharvennusperiaatteella, ollaan turvallisella tiellä. Ensimmäinen vuosi sumussa Metsänomistajaksi Myllyniemi tuli vuosikymmenen alussa, kun hänen isänsä kuoli. Haastattelun aikaan se kirmasi kilpaa Tampereen Teivossa. Ensimmäinen vuosi isän kuoleman jälkeen meni surren kuin sumussa. Aina jotkut puuyksilöt menestyvät paremmin kuin toiset ja kasvavat mahtipuiksi. Lyhytikäiset puulajit kuolisivat ennen mäntyä: poistetaan siis hieskoivua. Alueella on suuria kuusia ja valtavia muurahaiskekoja. Se antaa tasaista tuottoa, ja tarvittavat työt voi tehdä silloin kun itselle parhaiten sopii. Erityiskiitos metsäsanastosta, joka helpotti opetuksen ymmärtämistä”, Myllyniemi muistelee. Myös siskon mies lupautui apuun.” Metsään hän silti mielii, vaikka vähän kepeämpiin hommiin. Kiitos Metso-ohjelman, saimme korvauksen määräaikaisesta suojelusta.” Myllyniemi kehuu, että naismetsänomistajahanke antoi kattavan metsätiedon lisäksi rohkeutta tarttua metsänhoitoon oma-aloitteisesti. Alkuaan omistimme metsät neljän osakkaan yhtymänä. Siskoni oli alkuun empiväinen, mutta kun hän huomasi metsän tuottavan tulojakin, innostui hänkin siitä sijoituskohteena.” Omistajuuden alkutaipaleella metsäasiat eivät juuri käyneet mielessä. Olemme siskon ja myös mieheni kanssa katselleet uusia metsäpalstoja ostettavaksi.” ”Päätimme lopulta hoitaa homman itse.” Naismetsänomistajien kurssilta kertyi rautaisannos tietoa, jonka pohjalta Myllyniemi metsätalouttaan Myllyniemellä on kolme hevosta, joista yksi kiertää kilpaa kaviuria. Ratkaiseva askel oli, kun Myllyniemi löysi Suomen metsäkeskuksen naismetsänomistajille suunnatun koulutushankkeen. Kotipilttuussa viihtyvien hevosten lisäksi Myllyniemellä on lämminverinen ravuri, Millscape’s Devil, vapaasti käännettynä Myllyniemen Paholainen, joka kiertää kaviouria ihan tosimielellä. Ainakin hevosmiesten kirjanpidolla se näyttää onnistuvan, kun ylös kirjataan vain tulot, mutta menot saa autuaasti unohtaa.” Metsätaloudessaan Myllyniemi pärjää ilman hevosmiesten tilinpitoa. Hienoa, ettei männikkö muista vanhoja syntejä kolmanteen ja neljänteen omistajapolveen. Jos haluaa harventaa talousmetsien männiköitä kuten luonto sen tekisi, ohje on selvä. Perinteinen alaharvennus on luonnon tarjoama viisaus. Millscape’s Devil ja hevosmiesten kirjanpito Myllyniemi esittelee pihapiirin kotieläimiä. Harvennusvoimakkuudesta lausahti metsätieteilijä Erik Lönnroth jo sata vuotta sitten, ettei metsänhoitaja voi olla pelkkä ruumiiden kantaja. Lakirajaan luottaminen ei ole viisasta. Lahoutumisen ansiosta pienimmistä puista ei ole mitään jälkiä siinä vaiheessa, kun puiden keskikoko alkaa kiinnostaa sahamiehiä. Sittemmin metsiä on jaettu.” Raisa Myllyniemelle metsänomistajaksi ryhtyminen oli itsestään selvää. Luonnonmukainen harvennushakkuu Myöhästynyt männikön harvennus on parempi kuin ei mikään harvennus. Mutta vähitellen päästään varovaisin harvennuksin tilaan, joka tuottaa päätehakkuuseen järeitä runkoja. Tämän voi päätellä siitä, ettei Suomen oloissa juuri synny päätehakkuuikäistä männikköä, joka koostuisi pelkästään lukuisista pienikokoisista puista. ”Erityisen huolella olemme hoitaneet taimikkoa, jonka isä ennen poismenoaan ehti istuttaa.” Ensi kesäksi suunnitteilla on neljän hehtaarin taimikonhoitoprojekti. En ehkä itse pääse vauvavatsani kanssa raivaamaan, mutta mieheni on luvannut auttaa. Myöhemmin kuolleita suurempia puita näkyy keloina ja lahopuustona. Ilo oli molemminpuolinen. ”Hankin ravurin rahoittamaan ratsuhevosten ylläpitämistä. Olin taaperosta asti ollut isän mukana, kun hän teki metsätöitä. Metsä antaa edeltävän omistajapolven aikailusynnit anteeksi, joskin se vie aikaa. PALSTALLA METSÄPALOISSA SÄÄSTYY vanhoja mäntyjä, joilla on paksu kaarna ja joiden elävä latvus on korkealla ja saattaa säästyä metsäpalon kuumuudelta. Hevosista kaksi, hallavan harmaa puoliksi lämminverinen Carmelita ja kauniin ruskea Patu, ovat omia. ”Isä sairastui yllättäen. Kurssin vetäjät, Metsäkeskuksen Jouni Aila etunenässä, muistelevat, kuinka ahnaasti naisjoukko haki uutta oppia. Lukuisat pohjoismaiset tutkimukset jo 1800-luvulta alkaen ovat selvitelleet, miten tällaisten luonnonmetsien puusto kehittyy. ”Kyselimme jo tarjousta metsänhoitoyhdistykseltä, mutta päätimme lopulta hoitaa homman itse. Kuvan Patu on rauhallinen ratsuhevonen.. Mukana oli äitimme ja kolmas sisaruksemme. Hiljaisuuteen on hyvä päästä välillä rauhoittumaan. Niiden jaloissa pyörii hoitohevonen, Osku-poni, joka jonottaa kiltisti vuoroaan isompiensa jälkeen ruokakaukalolle ja kärkkyy tilaisuutta livahtaa aidan alitse kylille. Pienimmät puut kuolisivat, joten ne poistetaan harvennushakkuissa. Sellainen ei eteläpohjalaiseen luonteeseen istuisi, vaikka Myllyniemi haluaakin yhdistää luonnonsuojelua ja talousajattelua metsänsä hoidossa. Tiesin, että metsää pitäisi jotenkin hoitaa.” Kymmenen hehtaaria Metsoon Kurssilla metsätietoa karttui Myllyniemelle ja hänen kanssasisarilleen. Pitäisikö männikön myöhästynyt harvennus jättää kokonaan tekemättä ja odottaa päätehakkuuta. SUOMEN ONGELMANA ovat viivästyneet harvennukset, jotka ovat riukuunnuttaneet puita ja supistaneet eläviä latvuksia. Kun harvennushakkuissa jätetään kasvamaan nopeakasvuisimmat ja laadultaan parhaat puut, se on puuyksilöiden valinnan kannalta turvallinen luonnonvalintaa seuraava ohje
Keski-Suomessa vähintään 75 hehtaaria . 26 12.4.2018 / METSÄSTÄ MYEL tuo turvaa MYEL-työeläkevakuutus antaa lisätuloa metsänomistajan eläkepäiville ja vakuutusturvan nykyhetkeen. Esimerkiksi 50 metsähehtaarin keskisuomalaisen metsätilan omistajalle kertyy työtuloa hehtaarien mukaan 2 500 euroa, ja jos hän työskentelee tilalla 30 päivää, siitä tulee lisää 3 000 euroa. Ronkainen näkeekin Myelin tarjoaman sosiaaliturvan melkeinpä eläketurvaa tärkeämpänä keskivertometsänomistajalle. metsänomistaja työskentelee omassa metsässään. MYEL on periaatteessa pakollinen, jos metsää on Etelä-Suomessa vähintään 50 hehtaaria, Keski-Suomessa 75 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa 100 hehtaaria ja metsänomistaja työskentelee omassa metsässään. Alle 18-vuotiaille kannattaa ottaa tapaturvavakuutus sekä töihin että vapaa-ajalle. • 50 000 kuormainta. MYEL-turvaa saa, vaikka olisi esimerkiksi työnantajan puolelta vakuutettu, MYEL-päiväraha maksetaan muun korvauksen lisäksi. MYEL PAKOLLINEN, KUN . Se mahdollistaa nopean ja kattavan, tarvittaessa yksityislääkärin tarjoaman hoidon. Vakuutettuja voivat olla samoin perustein myös perheenjäsenet. Melan nettisivuilta löytyy lisätietoja MYEL-vakuutuksesta sekä laskureita, jolla voi laskea omasta metsästä kertyvän työtulon sekä vakuutusmaksujen suuruuden. Etelä-Suomessa metsää vähintään 50 hehtaaria . ”Koskaan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu, ja silloin on hyvä olla vakuutukset kunnossa”, sanoo Ronkainen. Mukaan lasketaan kasvullinen metsämaa. Ronkainen muistuttaakin, että MYEL-vakuutetun kannattaa aina olla yhteydessä myös omaa asiamieheen, vaikka työnantaja hoitaisi sairaslomaan liittyvät asiat. Metsähehtaarit muutetaan työtuloksi alueellisen kertoimen perusteella. Myös perheenjäsenille Metsänomistajan lisäksi voidaan vakuuttaa metsänomistawww.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. Asiamies Jarno Ronkainen kehottaa tutustumaan Melan nettisivujen laskureihin, joilla voi laskea alustavasti oman MYEL-vakuutuksen suuruuden. HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuva M aatalousyrittäjien eläkelaitos Mela tarjoaa metsänomistajille ja metsätalousyrittäjille eläkelain mukaisen työeläkevakuutuksen. Pienemmällekin tilalle vakuutuksen voi ottaa vapaa-ehtoisena. . Pohjois-Suomessa vähintään 100 hehtaaria . Noin 5 500 euron työtulosta kertyy vakuutusmaksuja noin 750 euroa vuodessa. Pakollisen MYEL-eläkemaksun voi myös vaihtoehtoisesti vähentää ansiotuloverotuksessa. MATA-tapaturmavakuutus maksaa noin 60 euroa ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus saman verran. Jos tämän suuruista MYEL-vakuutusta maksaa 20 vuotta, eläkkeen suurus on noin 150 euroa kuukaudessa. Vahingon sattuessa Asiamies Jarno Ronkainen Melan Rovaniemen toimistolta kertoo, että suurelle osalle MYEL-vakuutetuista metsänomistajista itse eläke on vain lisäturva. Yhtenä esimerkkinä MYELlin järkevyydestä Ronkainen pitää sitä, että lähes kaikki hänen tuntemansa metsää omistavat metsäammattilaiset ovat MYEL-vakuutettuja. . MYEL on lisäeläke niille, jotka jo ovat jonkin eläkevakuutuksen piirissä. • 35 000 metsäperävaunua. Työtulon määrä on 100 euroa työpäivältä. Kun ottaa vielä edullisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, harrastuksissakin tapahtuneet onnettomuudet on huomioitu. . Kaikki metsänomistajan MYEL-maksut, myös vapaaajan tapaturmavakuutusmaksu, ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. MATA-tapaturmavakuutus on kattava työtapaturmaja ammattitautivakuutus. Eläkevakuutusmaksun suuruus määräytyy metsähehtaarien sekä arvioidun työtulon mukaan. . • Markkinoiden laajin valikoima. Sen lisäksi tarjolla on tapaturmavakuutus sekä metsätöihin että vapaa-ajalle. MYEL-eläkettä kertyy jokaiselta työvuodelta 1,5–1,7 prosenttia eläkemaksun määrästä. Fakta jan puoliso, jos tämä työskentelee metsässä. Metsätalousyrittäjälle se voi olla ainoa eläkevakuutus. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto
SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI. • 400 cc. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi
Kattavampi suoja on tarjolla lisävarusteena. Istuin on kätevä kahden ajettaessa. Korkea vetopiste nostattaa kelkan keulaa kuormaa vedettäessä. Kelkka kulkee umpilumessakin vaivatta vähintään riittävää nopeutta – myös kahden ajettaessa. Ohuella, 1–2 kertaa ajetulla lumipinnalla pitää olla varovainen. . Titanin perä on nostettu korkealle, joten myös peräkoukku on ylhäällä. Tehokkaan moottorin vastapainona polttoainetta kuluu paljon. Normiasentoinen reen vetoaisa ei mahdu menemään vetosilmukkaanetokoukkua voi hieman lyhentää tai taivuttaa reen vetoaisaa hieman alaspäin. Kelkasta on tarjolla neljä eri varusteluvaihtoehtoa. Tehokas moottori Titanin kaksitahtimoottori on tehokas, ja hevosvoimia löytyy 156. Titanilla kannattaa ajella rauhallisesti alkutalven pehmeillä umpilumilla, sillä tielle osunut kanto tai kivi voi rikkoa jousitusta. . Korkeaharjainen matto syytää myös melkoisen lumiryöpyn taakse reessä istuvien päälle, koska peräpään roiskesuoja on liian lyhyt. Titan lähtee ärhäkkäästi liikkeelle umpisellakin, ja sillä voi vetää rekeä vaikeammissakin oloissa. Etupäässä ei ole koko keulan kattavaa puskuria, joten senkin vuoksi umpimetsässä kannattaa ajella varovaisesti. Boksi on helppo ottaa pois. Tehokas leveä telainen KOKEILTUA. Tästä voi seurata säädöntarvetta reen kiinnityksessä. Hinta: 14?490–16. Raskaatkin puukuormat liikahtavat ketterästi paikasta toiseen. Moottori: 2-tahti Polaris 795 cm 3 . Suuri tavaratila ja kätevä istuin Tavaratila on iso, ja siihen mahtuu monenlaista tavaraa. Monipuolinen mittaristo Titanin mittaristo on monitoiminen. Sen kainaloissa saisi olla hieman laajemmat jatkeet. Keskikulutus oli noin 30 litraa sadalla kilometrillä. Titanin mittaristo on monipuolinen. Kelkan telamaton harjakorkeus on nykysuuntauksen mukaisesti 46 millimetriä. Adventuressa on lisäksi irrotettava matkustajan istuin, pieni etupuskuri ja taustapeilit. Polttoainesäiliö: 53 litraa . . Jäykkyyttä on helppo säätää käyttötarkoituksen mukaan kolmiportaisella pikasäädöllä. 490 € + tehokas moottori + varustelu + tavaratila – bensankulutus – lyhyt roiskeläppä – kääntyvyys Fakta Raskasta kelkkaa on vaikea irrottaa sen jäädessä kiinni. Titanin kaasuvipu on kevyt käyttää, eikä rasita peukaloa pitkässäkään ajossa. Polariksen Titan-kelkka soveltuu puunajon lisäksi myös vapaa-ajan käyttöön. 29 METSÄSTÄ / 12.4.2018 HANNU JAUHIAINEN, teksti ja kuvat V uosi sitten keväällä markkinoille tullut Polaris Axys 800 Titan on moderni leveätelainen kelkka, joka ominaisuuksiensa puolesta sopii työkäytön lisäksi myös vapaa-ajan ajoon. Ajoimme kokeilun aikana noin 200 kilometriä, josta puolet puunajoa reen kanssa. Vaihtaminen sujuu pienessäkin vauhdissa ilman rutinoita. Siksi kannattaa hankkia lisävarusteena saatava vinssi. Titanissa on avara tavaratila. Telamatto: 508×3937×46 . Ero jäykimmän ja pehmeimmän säädön välillä on merkittävä. Vastasatanutta lunta pöllyää alareunasta ylös tuulisuojan taakse ja mittariston päälle. Adventuren tavaratilassa on matala reunus, kun taas muissa malleissa tavaratila on reunukseton. Titanissa on kaksi vaihdetta eteen ja pakki. . Titanin jousitus toimii neljällä kaasutoimisella iskunvaimentajalla. Rouheva matto rikkoo helposti pinnan liikkeelle lähdettäessä, ja kelkka putoaa astinlautojen varaan. . Puukuormia ajettaessa liikkeelle kannatti lähteä ykkösvaihteella, ja pidemmän tasaisen eli järven jään yli ajettaessa kakkosvaihde oli sopivin. POLARIS AXYS 800 TITAN . Koeajettavana olleesta perusmallista puuttuivat tastapeilit, jotka ovat tarpeelliset reen kanssa. Adventure-mallissa on suuri tavaraboksi, johon mahtui moottorisahan lisäksi muita tarvikkeita. Pitkien merkkivalo ja vaihteiden sijainti on merkitty samalla harmaalla värillä kuin muukin näyttö, eivätkä ne aina näy selvästi. Polaris Titan on tehokas menijä niin umpilumella kuin puunajossa. Kuivapaino: 275 kg . Valittavana on useampi eri näyttö, joissa saa omien mieltymysten mukaan suurimmalla näkyviin esimerkiksi kierrosluvun tai nopeuden. Tuulisuoja on kohtalainen. Metsälehden koeajettavana oli varustelluin Adventure-malli. Etupään jousituksen ja ohjauksen ripustus on vaurioaltis. Tämän vuoksi ohjattavuus reen kanssa ei ole paras mahdollinen. Siinä on istujalle käsikahvat sekä niiden lämmittimet, ja sen saa nopeasti irrotettua
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MeLe048 tai asiakaspalvelustamme, puh. Se auttaa niin kokenutta kuin satunnaista sahuria valitsemaan omaan käyttöön sopivimmat välineet. – metsään, taimikkoon ja pihapiiriin Kirja opastaa moottorija raivaussahan turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. 34€) Etu voimassa 30.4.2018 saakka Sahaamaan Huhtikuun kuukauden kirja. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Hinta 25€ (norm. Käytännölliset neuvot opastavat oikeaan työtekniikkaan ja kertovat, miten saha saadaan toimimaan häiriöttä. Kirja selvittää, miten velvollisuudet ja vastuut jakautuvat katujen varsilla, pihoissa ja naapurustossa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Puut, laki ja käytännöt Teos kokoaa käytännönläheisesti taajamapuuston käsittelyä koskevan lakitiedon ja hyvät käytännöt. Kirja huomioi uusien sahamallien sekä akkusahojen tuomat mahdollisuudet sahausja raivaustyöhön
Koneen laskentatehoa on lisätty Ponsse uudistaa Scorpioninsa Ponsse pistää uusiksi ehkä tunnetuimman tuotteensa, erikoisen näköisen Ponsse Scorpion -hakkuukoneen. VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta. Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Edellisellä vuosikymmenellä alkanut kansainvälistyminen näkyi varsinkin suuryhtiöiden investointipolitiikassa: kun vielä 90-luvun alussa valtaosa markoista jäi kotimaahan, suuntautui kymmenen vuotta myöhemmin pääosa panostuksista ulkomaille. Sa m i H el en iu s tuntuvasti. "Suomesta voisi hyvin kehittyä metsäklusterin globaali osaamiskeskus", hän lohdutti. Erillisiä pentueita arvioitiin vuonna 2017 olleen 201–232, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Valjaiden uudenlaisen rakenteen ansiosta sahurin rintakehä jää vapaaksi, mikä varmasti ilahduttaa naispuolisia raivaajia. Vuoden 2017 aikana tallennettiin 1 639 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi aikuinen ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. MIKÄ OLI LUKU VUONNA 2000. Vastaavasti kuluneet tai rikkoutuneet osat voidaan vaihtaa uusiin. Stihl Advance X-TREEm -valjaat lupaavat korkeatasoista ergonomiaa vaativimpienkin käyttäjien tarpeisiin. ”Hydraulijärjestelmiin on tehty parannuksia, jotka alentavat polttoaineen kulutusta. Uudistettu Scorpion esiteltäneen elokuussa Finn Metko -messuilla Jämsänkoskella. Myllykoski Oy oli juuri tehnyt päätöksen uuden sellutehtaan rakentamisesta Saksaan ja Stora Enso Belgiaan. Ne maksavat 149 euroa. EERO SALA SUOMEN karhukanta on loivassa kasvussa, kertoo Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio. Uutuusvaljaiden selkäosan pituus säätyy käyttäjän Stihliltä valjaat vaativaan käyttöön Uutuusraivausvaljaat tarjoavat säädettävyyttä ja hyvää ergonomiaa. Kone on jo tuotannossa, mutta emme ole markkinoineet sitä vielä”, Hammar totesi Skogenille. Lisäksi sahan painon jakautumista hartioille ja lantiolle voidaan jouhevasti säätää sahauksen aikana. Se taas hipoi lehden mukaan kestävän käytön rajaa, joten kasvu aiottiin toteuttaa puuntuontia lisäämällä. Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummelan mukaan tavoitteena on ollut tuoda uusinta tekniikkaa sekä Scorpioniin että Ponssen muihin koneisin. METSÄTEOLLISUUS TYÖLLISTÄÄ 41 000 HENKILÖÄ. Maailmassa on muitakin arvoja kuin pörssikurssit", Härmä sanoi haastattelussa. Silti metsäyhtiöiden toiminta epäilytti. MuualKarhujen määrä kasvussa Karhuja on entistä enemmän lähinnä Kaakkois-Suomessa. Kaikki valjaiden tekstiiliosat voidaan irrottaa ja pestä. Metsäteollisuus ry:n silloinen johtaja Pertti Laine tyynnytteli niitä, jota pelkäsivät metsäteollisuuden valuvan kokonaisuudessaan ulkomaille. Isänmaallinen vai kansainvälinen metsäteollisuus. Pentuehavaintojen määrä on lisääntynyt 52 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Vertailun vuoksi: Luonnonvarakeskus on arvioinut nykyisen kestävän hakkuumahdollisuuden olevan noin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa ja kasvavan vuoteen 2021 mennessä 86 miljoonaan kuutioon. Valjaiden selkäosan tuki on huomattavan leveä. Karhuja arvioidaan olevan 2 130–2 260 ennen alkaneen vuoden metsästyskautta. Lisätietoa karhukannan arvioinnista ja karhuhavainnoista löytyy Riistahavainnot.fi-sivuilta. Karhujen määrä on kasvanut lähinnä Kaakkois-Suomen riistakeskuksen alueella. Uutuusvaljaat ovat rakenteeltaan täysin toista maata kuin sahojen mukana toimitetut Stihlin vakiovaljaat. "Suomalaisilla firmoilla pitäisi kansainvälisyydestään huolimatta olla vielä sen verran isänmaallisuutta, että ne tunnustaisivat omat juurensa ja sen merkityksen, mikä Suomen metsillä on heille ollut. Kaukaa katsoen uusi kone näyttää samalta kuin nykyinenkin, vaikka muutoksia onkin tehty paljon." Nummelan mukaan Ponsse valmistelee myös muita uusien tuotteiden lanseerauksia tänä vuonna. Valjaat tulevat myyntiin kevään kuluessa. Lohjalainen metsänomistaja Antero Härmä ei kuitenkaan ollut erityisen huolestunut, vaikka oli Suomen EU-jäsenyyden myötä panostanut maatalouden sijaan metsänomistamiseen. ”Kyse on miltei uutuuskoneen esittelystä. ESITTELY mittojen mukaan. W ik im ed ia Co m m on s Meitä tassuttelee Suomessa reilusti kolmattatuhatta. Metsäliitto eli nykyinen Metsä Group puolestaan suunnitteli sellutehdasta Latviaan. Jo olemassa olleet tehtaat olivat nostamassa teollisuuden puunkäytön usealla miljoonalla kuutiometrillä yli 70 miljoonaan kuutioon vuodessa. Tallennetuista pentuehavainnoista arvioidaan erillisten pentueiden lukumäärä vertailemalla havaittujen pentujen lukumäärää, havaintojen keskinäisiä etäisyyksiä sekä havaintoihin liittyviä jälkien kokoja sekä ottamalla huomioon tutkimustieto karhun biologiasta. 1) 56 000 henkilöä X) 72 000 henkilöä 2) 118 000 henkilöä Oikea vastaus sivulla 37.. Advace X-Treem valjaat painavat 1,8 kiloa. Nyt saksalaisvalmistaja pyrkii vastaamaan kilpailijoiden haasteeseen tosissaan. 31 METSÄSTÄ / 12.4.2018 MIKKO RIIKILÄ R uotsalaisen metsäalan lehden Skogenin (2/18) haastattelema Ponssen Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtaja Carl-Henrik Hammar paljastaa, että Scorpionin kakkosversio on perinpohjin uudistettu. Myös kuljettajan työympäristöä on paranneltu. MIKKO RIIKILÄ STIHLIN tähänastiset raivausvaljaat eivät ole vetäneet vertoja Husqvarnan ja Dolmarin vastaaville. Uudistettu Ponsse Scorpion kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin nykyinen malli. Stihlin aiemmista valjasmalleista poiketen lonkkasuojus, johon saha ripustetaan, liikkuu vapaasti eteen ja taakse hihnassaan. Ripustinkoukku on huomattavan laajakaarinen, mikä helpottaa kiinnitystä. Metsäyhtiöiden investointihalukkuuteen vaikutti Metsälehden mukaan myös metsävarojen rajallisuus. la muutokset ovat paikallisia ja vähäisempiä. EERO SALA HUHTIKUUSSA 2001 Metsälehti murehti suomalaisen metsäteollisuuden murrosta
Pesän rakentamisessa koiras on aktiivinen osapuoli, naaras käy paikalla vaan pistäytymässä ja ”hyväksymässä” työn jäljet. Pysyäkseen terveinä ja tuottavina metsämme tarvitsevat monimuotoisuutta. Uusi pesä joka vuosi Palokärjet rakentavat uuden kolopesän vuosittain, jos vain on tarjolla riittävän suuria puita. Olen ollut todistamassa, kun naakka ja käpytikka saivat äkkilähdön palokärjen reviiriltä. Siihen kuuluvat kaikki ötökät, linnut ja nisäkkäät. Sinitiaista musta tikka ei noteerannut lainkaan. Näinkin suurelle linnulle haudonta-aika on melko lyhyt, vain parisen viikkoa. Sinitiaiset olivat alkaneet sisustaa sitä itselleen sopivaksi. Niiden rakennuspuuhat eivät jää keneltäkään huomaamatta – eivätkä kuulematta. ”Naaras pistäytyy paikalla vain hyväksymässä työn jäljet.” Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Voisiko sittenkin vanhan kansan metsänhoito, jatkuva kasvatus, olla ratkaisu moniin ongelmiin. Tällaisessa tiedottamisessa on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Pesäkoloa kovertamassa Palokärjen keväiset rakennuspuuhat näkyvät – ja varsinkin kuuluvat. Palokärki munii kolmesta kuuteen munaa huhtikuun puolenvälin tietämissä. Kolon aukko muotoutuu tarkoituksellisesti tismalleen pisaran muotoiseksi. Se suosii erityisesti havumetsiä, mutta pesii myös lehtimetsissä, isoissa puistoissa ja villiintyneissä puutarhoissa.. Vähälumiset talvet helpottavat lintuja löytämään muurahaiskekoja. Vihaisin pään heilautuksin se viskelee lastuja nokallisen kerrallaan kauaksi puusta. Palokärkimetsän voi löytää luontoa tarkkailemalla. Pesän syvetessä hiljalleen lintu keskeyttää työnsä vähän väliä tyhjentääkseen pesän pohjalle kertyneet lastut. Erityisesti talviaikaan nykyaikainen metsätalous avohakkuineen heikentää muurahaisten elinmahdollisuuksia, ja sitä kautta välillisesti vähentää myös palokärkien selviytymismahdollisuuksia. Maasta voikin löytää suuret määrät noin 10–15 senttimetrin mittaisia lastuja. Muutkin koloista kiinnostuneet tulevat paikalle. Aukon muoto estää sadevesien valumisen koloon. 32 12.4.2018 / PILKKEITÄ LUONNOSTA BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuva O len seurannut keväisin yhden jos toisenkin palokärjen pesänrakennuspuuhia niiden kovertaessa pesäkolojaan. Keväällä kuultavat ”kui-kui-kui-kui” -soidinäänet lupaavat hyvää suvun jatkumiselle. Ne ääntelevät toisilleen, takovat puuta ja rummuttavat reviiriään tiedoksi kaikille. Se aloitti oman rakentamisensa tyhjäämällä pesän sinitiaisten sinne aiemmin kantamasta pesämateriaalista. Lintu takoo puuta tarkkaa työtä tehden. Suurten puiden katoamisen myötä kanta on harventunut. Etelä-Pohjanmaalla palokärjet aloittavat pesänrakennuksen maaliskuun loppupuolella. Parhaiten se viihtyisi vanhoissa hongikoissa ja sekametsissä, mutta on nykyään sopeutunut myös ihmisten naapurustoon. Rakennusvaihe kestää vähintään pari viikkoa. Avohakkuut huolena Palokärki on Suomessa yleinen, mutta melko harvalukuinen. Viime keväänä seurasin tapahtumia erään haapapuun ympärillä. Ne kävivät katsastamassa ylempänä puussa olevaa palokärjen keskeneräistä koloa, mutta tiesivät kolon varatuksi, ja olisihan pesä pikkulinnulle ollut aivan liian suurikin. Iso musta lintu elää läpi vuoden omalla, jopa 30 neliökilometrin reviirillään. Muurahaisravintoon erikoistunut iso lintu tarvitsee elääkseen laajat metsäalueet ja riittävästi vanhoja metsiä. ”Kry-kry-kry” -lentoäänen kuuluessa, tai muutamia sekunteja kestävän rummutusäänen kaikuessa, voi päätellä linnun olevan lähialueella. Reilun kolmen metrin korkeudella puussa oli vanha käpytikan kolo. Sinitiaiset joutuivat luovuttamaan jo aiemmin varaamansa pesäpaikan. Paikalle ilmaantui samoin aikein kottarainen. Toukokuun viimeisellä viikolla poikaset jo jättävät pesäkolon, mutta emot jatkavat pesueen ruokkimista vielä senkin jälkeen usean viikon ajan
Hinta 34 euroa. Kirja on ajankohtainen myös metsätalouden näkökulmasta. Jotta hän olisi siihen kokeilluissaan osunut, on hänen täytynyt testata satoja erilaisia kasveja. Jäkälät ja sammalet ovat otelleen selkärangattomien kasvinSekopäät haavan kuorta raapimassa Omistan metsää yhdessä vaimon kanssa. Pitää kö siellä käyttää virallista asiamiestä vai voiko itse arvioida jonkin kuvion, joka omasta mielestä osuisi tuohon ar voon. Ihminen käyttää monien kukkakasvien puolustusaineita nautintoaineina (kahvin kofeiini, kaakaon theobromiini), mausteina (kanelin, tillin ja oreganon tuoksuvat yhdisteet) tai lääkkeinä (salisyylihappo). Filosofioiden keskinäisten suhteiden ymmärtämistä helpottaa pallomeren koordinaatisto, jonka ääripäitä ovat vahva valtio/heikko valtio ja aineettomat arvot/ aineelliset arvot. Siihen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta ja kysymyskin on entistä moniulotteisempi maapallon väestön nopean kasvun, luonnonvarojen ehtymisen, ilmastonmuutoksen ja globaalin markkinatalouden takia. Pertti Jos lahjoitatte määräalan, niin voitte hinnoittelussa käyttää verottajan maakunnallisia keskihintoja tai metsäammattilaisen tekemää tila-arviota. ”Oikeudenmukaisuuden ongelma” on tärkeä kirja, jonka toivoisi päätyvän mahdollisimman monen päättäjän iltalukemiseksi. Määräalan lahjoituksesta tulee maksettavaksi erottamiskulut vähintään 1 010 euroa, kaupanvahvistajan palkkio 120 euroa ja lainhuudatus 119 euroa. Kuka määrittää, minkä kokoisen pläntin sillä hinnalla voi antaa. Kaikki kasvit valmistavat syöjiensä torjumiseksi haitta-aineita, joista jotkut ovat ihmiselle myrkyllisiä hyvinkin pieninä määrinä. Huumehörhöjen kiinnostuksen kohteena ovat aineet, jotka vaikuttavat keskushermostoon kuten kokapensaan kokaiini tai unikon opiaatit – nekin tärkeitä lääkkeinä.. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia syöjien kanssa satoja miljoonia vuosia ennen kuin nisäkkäät ilmestyivät. Sen tie dän, että 4 999 euron edestä saa mo lemmat lahjoittaa kolmen vuoden vä lein. Lahjoitus voidaan tehdä myös tilan murtolukuosasta, jolloin tilasta muodostuu verotusyhtymä. Kuinka virallinen ”kauppakirja” verottomas ta lahjasta kannattaa tehdä. Täytyykö tällaisesta lahjasta kui Kuinka siirtää metsää lapsille. tenkin ilmoittaa verottajalle. Kuori ja sen alla oleva jälsikerros on eri juttu. Ihmiselämän suuria kysymyksiä on, kuinka kohdella lajitovereita oikeudenmukaisesti. Haapasuomu sammalta ja tummaruskeista vanhan haavan kuorella vanhassa kuusikossa. Kun lahjoitetaan murtolukuosa, ei tule erottamiskuluja. Häyryn tutkimusryhmä tulee tekemään filosofisen analyysin metsäbiotalouden voittajista ja häviäjistä maaja metsätalousministeriön rahoituksella tänä vuonna käynnistyvässä hankkeessa. Monipuoliset artikkelit avaavat silmiä sille, millaisten arvoasetelmien pohjalta me yksilöinä ja yhteiskuntana päätöksiä teemme. 33 PILKKEITÄ / 12.4.2018 LUKIJAKYSYMYS KIRJAT METSÄPILA Ti m o To iv an en Huumeveikkojen ehtymätöntä seikkailumieltä osoittaa, että joku on keksinyt päänsä sekoittajaksi haavan kuorella kasvavan pienen maksasammalen, haapasuomusammalen. Suosittelen käymään asiantuntijan kanssa mahdolliset vaihtoehdot sukupolvenvaihdokseen. Kasvinsyöjänisäkkäät käyttävät hajuaistiaan ruoan laatua arvioidessaan. 343 sivua. Gaudeamus 2018. Lisäksi sitä voi suositella niille yhteiskunnallista asioista kiinnostuneille, jotka haluavat kurkistaa päätöksenteon taustalla oleviin arvoasetelmiin. VÄINÖ SIKANEN Matti Häyry, Tuija Takala ja Johanna Ahola-Launonen (toim.): Oikeudenmukaisuuden ongelma. Kiinteän omaisuuden lahjoituksesta on tehtävä lahjaveroilmoitus verottajalle, vaikka lahjan arvo olisi alle 5 000 euroa. Toisten innoittamana haavan pinnalta vihreätä nöyhtää kerännyt totesi tavaran ihan kelvottomaksi – mitä lie sammalta sitten kerännytkään. Pallomeren Oikeuden mukaisuuden pallomeri avulla voidaan arvioida, millaisella yhteiskuntasopimuksella tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja osallisuus voidaan turvata tai kääntäen millaiseen yhteiskuntasopimukseen päädytään valtion roolista ja arvojen aineellisuuden asteesta riippuen. LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Luovutuksesta on laadittava lahjakirja, jonka kaupanvahvistaja vahvistaa. Etelä-Savossa metsän aluehinta on 3900 euroa/hehtaari. Verovapaa lahja voisi olla 1,28 hehtaaria/lahja. Kolmas oli valmis pitämään haavankeltajäkälää oikeana suomusammaleena – oli hänen mielestään samannäköistä, vaikkakin vähän oudon väristä. Matti Häyryn artikkelissa ”Sopimuksellinen oikeudenmukaisuus ja sen vaihtoehdot” käydään läpi erilaisia filosofioita, joita tarkastellaan ”pallomeressä”. Niiden puolustusaineet ovat niin tehokkaita, että ani harva nisäkäs syö sammalta tai jäkälää, eikä minkään nisäkkään ei kannata ruveta jälttämään puun kuoren ohutta kasvipeitettä. Miten tämä käytännössä tapahtuu. Aalto-yliopiston käytännön filosofian professori Matti Häyryn ja hänen tutkimusryhmänsä toimittama ja Gaudeamuksen kustantama kirja ”Oikeudenmukaisuuden ongelma ” valottaa, millä tavoin erilaiset oletukset ihmisluonnosta, arvoista ja yhteiskunnasta määrittävät käsityksiä oikeudenmukaisuudesta. Toisellakin lailla huumeveikkojen ääliömäistä seikkailumieltä osoittaa eräällä nettipalstalla käyty keskustelu. Harvoin teidän esittämä malli on edullisin. Uusien biopohjaisten arvoketjujen tuottama lisäarvo pitäisi voida jakaa oikeudenmukaisesti arvoketjun kullekin lenkille alkutuotanto mukaan luettuna. Ajatuksissa on, että sitä lah joitettaisiin pikkuhiljaa lapsille. EU:n tavoitteena on, että eläisimme hiilineutraalissa yhteiskunnassa vuonna 2050. Puun rungon pienten sammalten ja jäkälien myrkyt on suunnattu varmaan erityisesti nilviäisiä ja niveljalkaisia – siis hyönteisiä ja siiroja – vastaan. Niinpä jäniksille kaadetun haavan latvaoksistosta syömättä olivat jääneet ne kohdat, joissa kasvoi haavankeltajäkälää. Noissa kokeiluissa voi käydä huonostikin. Toinen taas ihmetteli, onko haavan kuoren harmaa nukka samaa tavaraa
Puut uitettiin perille vuoristopuroa pitkin patojen avulla. tien varressa 105 euroa kuutiometriltä. n a a k u m n e s k u m i p o s a k s e i v il Y : t e s k y t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . Nyt tavoitteena on palauttaa kuusten joukkoon pyökkiä ja muita puulajeja, koska sekametsät kestävät parhaiten myrskyjä. Metsäpeuroja lisää Suomenselällä Kainuussa laskenta jouduttiin keskeyttämään vaikeiden olosuhteiden takia. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. 35 PILKKEITÄ / 12.4.2018 PALVELUKSEEN HALUTAAN ELIISA KALLIONIEMI, teksti ja kuvat Ihminen on muokannut Euroopan metsiä monin tavoin. Vuoden 2017 liikevaihto oli 5,0 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 9 100. Siitä solmittiin Euroopassa ensimmäinen valtioiden välinen sopimus. Peurat ovat osittain siirtyneet avoimilta jäkäläkankailta kuusikoihin syömään luppoa ja naavaa. Thomas Zanker esitteli Metsälehden lukijamatkalaisille yli 900 metrin korkeudessa kasvavaa metsää. JUSSI COLLIN Suomenselän talvehtimisalueella on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 1 450–1 500 metsäpeuraa, mikä pari sataa enemmän kuin vuonna 2015. ”Kuluvan talven paksu ja kovaksi kerrostunut lumi selvästi vaikeuttaa peurojen normaalia jäkälän kaivamista. ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 8 1 2 . Sotkamon, Kuhmon ja jopa Nurmeksen alueen kuusikoissa hajallaan ruokailevia peuroja ei saatu laskettua luotettavasti, joten Kainuun metsäpeurakannan arviointi siirtyy ensi talveen. n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . Viime viikolla joukko Metsälehden lukijoita tutustui erikoiseen metsään, jonka historiaa on vahvasti ohjannut vuorisuolan tuotanto. Lähes viidesosa Suomenselän metsäpeurakannasta on vasoja. Lisäksi ne ovat myös liikehtineet talven mittaan normaalia enemmän”, kertoo Luken tutkija Antti Paasivaara . Hän mittaa malliksi yhden kuusen. Vuodessa puuta korjataan noin 40 000 kuutiometriä, josta puolet joudutaan vinssaamaan tien varteen. Laskenta tehtiin helmikuun loppupuolella erinomaisissa olosuhteissa: lunta oli normaalisti, mikä auttoi jälkien havainnoinnissa. n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . ä ö li k n e h 5 8 n i o n ä ä t s il l ö y t e s a j , a o r u e a i d r a jl i m 6 , 1 il o 7 1 2 a n n o u v o t h i a v e k ii l n it s e r o F n u l u O ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H i a t s u n n a K a ll o i o v ä s s ä v ä t h e t a n a k k i a p o t s i m i o T .i p m a l o h o T a j i v e i S a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h . Metsä on erityinen myös siksi, että se kasvaa saksalaisessa hoidossa Itävallan puolella. Taimien latvat joudutaan suojaamaan, kunnes ne noin seitsemän vuoden kuluttua ovat kasvaneet turvaan saksanhirviltä. Uitto on päättynyt jo aikaa sitten. 2 2 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . Sekametsä kestää myrskyn Metsätalousjohtaja Thomas Zanker esittelee komeaa kuusikkoa, josta kolmen vuoden välein poimitaan arvokkaita runkoja. Vuorisuolaa valmistetaan liuotusmenetelmällä, jossa veden haihduttamiseen kului ennen paljon polttopuuta. ”Metsästyksen hallinnointi on työssä kaikkein haastavinta.” Taimia syöviä saksanhirviä, gemssejä ja metsäkauriita elää metsissä monin verroin tiheämmässä kuin Suomessa on hirviä. Sopimus uusittiin viimeksi toisen maailmansodan jälkeen, joten Baijerin valtionmetsiä hallinnoivalla organisaatiolla on edelleen 18?500 hehtaarin etäpalsta Itävallan puolella. p u o r g a s t e m Metsä Group on biotalouden edelläkävijä. 4 . Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.. ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m . Noin 500 euron arvoinen puu.” Parhaista tukeista maksetaan Pyökki palaa alppimetsään Metsälehden lukija matkalaiset ihailivat 500 euron arvoisia kuusia Itävallassa. ”38 metriä ja runsaat neljä kuutiometriä. Vasojen osuus kannasta on noussut 18 prosenttiin. Kun saksalaisen Bad Reichenhallin suolakaupungin ympäriltä metsät alkoivat huveta, tehtailijat saivat oikeuden hakata puuta naapurivaltakunnan puolelta. a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 4 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p ä s t e M . W ik im ed ia Co m m on s a j a a s o n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . Sen sijaan Kainuussa laskenta jouduttiin keskeyttämään vaikeiden olosuhteiden takia. Napoleonin sotien jälkeen suolantuottajien energiapuuvarannot jäivät rajan taakse Itävaltaan, mutta satoja vuosia jatkunut metsien käyttöoikeus säilyi. Koska pyökki kellui huonosti ja paloi suolatehtaalla liian kuumalla liekillä, metsät ohjattiin kasvamaan kuusta
044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Digitaalisten ratkaisujen asiantuntija Tehtävän kuvaus Haemme uuteen kehitystiimimme innovatiivista asiantuntijaa tuottamaan metsäbiotalouden digitaalisia palveluita ja tuotteita. Haetko uutta työntekijää. Tarjoamme Mielenkiintoisen, monipuolisen ja haastavan työn innostavassa työyhteisössä ja nopeasti kehittyvässä toimintaympäristössä. Puusto järeähköä kasvatusmetsää tai uudistuskypsää metsää. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy, tytäryhtiöt Tapio Silva Oy ja Metsäkustannus Oy. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, osuuden suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jako, 34.000 € manttaalia kohden). 8 ha) metsämaan pinta-alasta huolimatta noin 1.500 m 3 eli lähes 190 m 3 /ha. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, mutta myös n. RANTATONTTI, Punkaharju, Särkilahti 0,9 ha. Mh.79.000 €/tontti. 30 km. 390 m 3 + vuosien 2015, 2016 ja 2017 kasvu. Toimipaikka Tapio-konsernin toimisto, joka sijaitsee Helsingin LänsiPasilassa. Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjous Tuomo Vuoriselta p. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Luonnonkauniit näköalat Saimaalle ja rauhallinen ympäristö. Vesimatka mantereesta n. 15.4.2018. Peltojen osuudelle jyvittyy kiinteistön laskennallisesta rakennusoikeudesta yksi rakennuspaikka ja loput jää metsän osuudelle. 1995. 18.000€ / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. Arvostamme erinomaisia IT-taitoja, osaamista metsien inventoinnista ja suunnittelusta, paikkatieto-osaamista, kokemusta palvelumuotoilusta sekä käytännön metsätalouden tuntemusta. Hp. Rakennusoikeutta 250 k-m 2 . Hp. 6.766 m 3 . Tällöin pellot myydään määräalana ja niistä jää pienet siivut metsän osuuteen mahdollistamaan rakennuspaikkaa ja tietä. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Juva 8,2 ha. Pääosa tilaa noin 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. Niemen kärjessä sijaitseva määräala n. Monipuolisen tehtävän painopisteenä on asiakaslähtöinen tuotekehitys ja palvelutuotanto. Työssä yhdistyvät metsäja luontotiedon Big Data, metsien kestävä käyttö ja uudet teknologiat. metsät 330.000 € / tarjous (kiinteistö) METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. Hp. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. 200 m 3 . peltoa (vuokrattu satokauden 2018 loppuun) ja loput metsää. 0,8 ha on vuokrattu/viljelty. Etäisyys Puumalan palveluista vain noin 10 km. Tuotamme asiakaslähtöisiä palveluita ja ratkaisuja laajan ja vahvan osaamisemme pohjalta. 445.000 € / tarjous viim. 5 ha suota. Mahdollista myydä myös osissa, esim. 650 m 3 . 69.000 € ASUINKIINTEISTÖ, Kerimäki Rauvanniemessä noin 1,5km Puruveden rannasta maalaistalon vanha pihapiiri rakennuksineen. Lohjan keskustaan alle 10 km ja Helsinkiin n. Pihapiirissä vanha hirsiaitta ja navettarakennus, jossa autotalli, ulkosauna ja liiteri. 4 km päässä Enonkosken taajamasta. 8 ha omaa vesialuetta. 170 m², on vuodelta 1900, pesuja saunatilat käsittävä laajennusosa on rakennettu v. 79.000 €. Oikea luku on 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Työsuhde on vakituinen ja edut kilpailukykyiset. N. Toimintaamme sisältyy metsäbiotalouden konsultointi, digitaaliset ratkaisut, lehdenja kirjankustannus sekä metsäpuiden siementuotanto. Hp. Hyvä metsäautotie tilan läpi. 80luvulla rakennettu noin 80 m 2 konehalli, navetta, autotalli, aitta ja päärakennus. 78.000 €/tarjous viim. 5698 m 3 , nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 436 9700 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ASUINKIINTEISTÖ, Enonkoski Viehättävä peltomaiseman ympäröimä koti n. Kiinteistö rajoittuu Talpelantiehen. Kokonaispuusto n. 1.653 m 3 . Kok.puusto n. 050 464 6500 MÄÄRÄALA, Iitti, Vuolenkoski 24,5 ha. Alkuperäinen hirsiosa, n. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha. Runsaspuustoinen metsä, mahdollisuudet nopeasti suuriin hakkuisiin. Hp. Odotuksemme valittavalta Odotamme tehtävään valittavalta soveltuvaa korkeakoulututkintoa, osaamista metsäja luontotiedon käsittelystä, tietojärjestelmistä sekä kokemusta tuoteja palvelu-kehityksestä. oikeus 150 k-m²/paikka. Hakeminen ja lisätietoja Jos uskot olevasi etsimämme asiantuntija, lähetä hakemus palkkatoiveineen osoitteeseen tapio@tapio.fi viimeistään torstaina 26.4.2018. Metsät hyvässä kasvukunnossa ja tuottavat polttopuun lisäksi myös puunmyyntituloja lähivuosina. Puruvedelle matkaa n. Sopii vaikka kesäpaikaksi, harrastuskiinteistöksi tai vakituiseen asumiseen! N. TONTTI, Puumala Puumalan Ryhälässä kaksi AO-tonttia pientalon rakentamiseen ranta-asemakaava-alueella. Puuston määrä pienehköstä (n. Kahdesta palstasta koostuva määräala. 6 ha metsää, jossa puustoa n. METSÄTILA, Kuusamo 16,35 ha. Maapohjat 3,8 ha OMT, 16,5 ha MT, 3,4 ha VT, 0,6 ha Kitu ja 0,2 Jouto. 0,5 ha on hinnaltaan 89.000 €, Kirveslahden rannalla sijaitseva määräala n. Kaksi upeaa rantarakennuspaikkaa Punkaharjun Särkilahdessa, Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. 10 ha tukioik. pellot ja metsä erillään. Hp. Hyvin saavutettavissa oleva kahden tilan muodostama kokonaisuus Sulkavantien varressa Juvalla. 65 km. Kiinteistössä n. 36 12.4.2018 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN OIKAISU Liian tiheä hirvikanta Viime Metsälehden (6/2018) pääkirjoituksessa kirjoitettiin ministeri Jari Lepän patistavan hirvitalousalueita pitämään hirvikannan korkeintaan 3,5 yksilössä hehtaarilla. Päärakennuksessa 3 huonetta, sali, keittiö, sauna, kylpyhuone/wc. Liitä mukaan CV:si. 12.000 €. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella ja Saimaan vesireiteille pääset täältä suoraan. Työn aloitus Työ alkaa sopimuksen mukaan. Tapio 2x220_92mm 3.4.2018 11.52 Sivu 1. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. pellot n. Hp.179.000 € / tarjous, tarjouksen voi tehdä myös ilman yhteismetsäosuuksia. 15.4.2018 METSÄKIINTEISTÖ, Lohja, Talpela 64,72 ha. Kirjoita viestin otsikoksi Työhakemus, asiantuntija. Kiinteistön peltoalue n. Meillä on erityinen rooli tehokkaan ja kestävän metsien hyödyntämisen kehittämisessä sekä metsien käytön talousja politiikkakysymyksissä. Toisella tilalla sähköistetty ja ikäisekseen hyväkuntoinen asuinrakennus sekä vanha navetta ja pihasauna. Mh. Metsään.fi palvelun mukaan puustoa n. Lohjan kaupungilta saadun tiedon mukaan kiinteistöllä lienee ”muutama” rakennuspaikka. Toimi nopeasti – näin puustoisia tiloja tarjotaan harvoin! Mh. Tontit sijaitsevat Ryhäläntien tuntumassa järeän männikkömetsän suojassa, omaa Saimaan rantaviivaa molemmilla tonteilla noin 65 m. Metsätila Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. 9,85 ha 115.000€ / tarjous (määräala). Pääasiassa taimikoita ja kasvatusmetsiä, kokonaispuumäärä n. 040 5829676. Runsaat hakkuumahdollisuudet. 0,9 ha on hinnaltaan 79.000 €. 10 km, Savonlinnasta n. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Hp 120 000 €. Odotamme hakijalta aktiivisuutta, luovuutta, tiimityökykyä, asiakaslähtöisyyttä sekä hyviä vuorovaikutusja esiintymistaitoja. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. TAPIO on metsiin perustuvan biotalouden huippuasiantuntija. Metsässä 19.4.2020 päättyvä ympäristötukisopimus kuvioilla 138, 140, 146, 147 ja 150. Nauti omakotiasumisesta ja Saimaan vesistön monipuolisista mahdollisuuksista näissä upeissa maisemissa. Rak.paikat vapaa-ajanasunnoille, rak. Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Olli Äijälä, p. Kuusamon kaupungilta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. 1 km. Rakennukset ikäisekseen nätissä kunnossa ja huollettu aina tarpeen mukaan, kiinteistöllä mm
Samalla muutut myös itse. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 86. Palveluksessamme on 32 toimihenkilöä. Meillä eteläisintä Suomea lukuun ottamatta talvet ovat pitkiä ja lumisia. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Pääasiallisia työtehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla sekä metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Lisäksi kasvillisuus on siellä monipuolisempaa ja rehevämpää kuin pohjoisempana. Laaja tutkimus aiheesta olisi enemmän kuin tarpeen. Lue lisää ja hae tehtäviä osoitteessa www.storaenso.com/careers/ Tavoitteemme on korvata uusiutumattomat materiaalit innovoimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja, jotka perustuvat puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin. Siedettävät hirvitiheydet pitäisi porrastaa nykyistä voimakkaammin maantieteellisen sijainnin perusteella. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?803 Eero Sala p. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Voinee myös kysyä, onko hirvimiesten pyrkimys riistatalouden nimissä muuttaa kaikki askeleensa ja liikahduksensa rahaksi ja koko yhteiskuntaa hyödyttäväksi toiminnaksi perusteltua. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Haapoja jättäisin mielelläni taimikoihin muutamia sinne tänne syksyiseksi kaunistukseksi ja luonnon monimuotoisuutta turvaamaan, mutta kokemukseni mukaan haapojen kasvattaminen on nykyisin lähes mahdotonta. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Tunnistitko itsesi. Toimipaikkana Siilinjärven toimisto. storaenso.com/careers POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Lisätietoja antaa johtaja Pekka Sahlman puh. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. SEPPO SILVENNOINEN Mikkeli Haavat ja pihlajat lisäävät hirvituhoja Tule muuttamaan maailmaa. Onko näivetystauti jo nurkan takana. Kokeeksi olen joskus jättänyt taimikoihin yksittäisiä pihlajia ja haapoja tai pieniä lehtipuuryhmiä sillä seurauksella, että hirvet ovat syöneet ja raiskanneet ne totaalisesti ja täydentäneet ruokavaliotaan männyntaimilla. Metsätalouden harjoittajalle kaikki ylitiheästä hirvikannasta aiheutuvat toimenpiteet ja ongelmat ovat kustannuksia ja heikentävät siten kannattavuutta. Tuhot jakaantuvat tasaisemmin ja jäävät myös pienialaisemmiksi. Päätoimistomme on Kuopiossa. Liity joukkoomme. Vastaus VUOTTA METSÄLEHTI PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA Heikki Smolander kritisoi Metsälehden 6/2018 lukijapalstalla varsin osuvasti tutkimustulosten perusteella Metsästäjä-lehdessä ollutta hirvijuttua. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 137 000 (KMT/17) Painopaikka Punamusta, Joensuu 37 PILKKEITÄ / 12.4.2018 X) Metsäteollisuus työllisti vuonna 2000 suoraan 72 000 henkilöä. Perkaamattomat, lehtipuuta runsaasti sisältävät taimikot ovat haluttuja kohteita, ja monesti ne syödäänkin tarkkaan ennen kuin lähdetään mahaan asti ulottuvassa hangessa etsimään seuraava kohdetta. Puhtaaksi peratut mäntytaimikot ovat sen sijaan säästyneet hirvituhoilta melko hyvin. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Hirvet eivät siellä laumaudu samassa määrin kuin pohjoisempana eikä niillä ole tarvetta vaeltaa pitkiä matkoja talvilaitumille. Talviravintoa on näin ollen runsaasti tarjolla. Myöskään omat kokemukseni 50 vuoden ajalta eivot tue jutun käsityksiä hirvien ruokailukäyttäytymisestä. Etelä-Ruotsin talvi on lyhyt, lumeton tai vähäluminen. Metsästäjä-lehden mukaan mäntytaimikoissa pitäisi suosia hirville hyvin maistuvia lehtipuita, jolloin hirvet karttaisivat männyntaimilla herkuttelua eivätkä myöskään hakeutuisi puhtaisiin taimikoihin. Työssä menestyminen vaatii hyviä ammatillisia taitoja puukaupassa, sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. Stora Enso on uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali-, puurakennuselementtija paperiratkaisujen johtava maailmanlaajuinen toimittaja, jolla on noin 26 000 työntekijää 35 maassa. Samaisessa Metsästäjä-lehdessä esitetyn hirvitiheyskartan ja edellä esitettyjen seikkojen perusteella on perusteltua pitää nykyistä hirvikantaa luonnon monimuotoisuuden, yhteiskunnan sietokyvyn ja puhumattakaan järkevän metsätalouden kannalta liian suurena. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta ja riittävää työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Muuttamalla maailmaa muutamme myös itseämme: kehitämme uusiutuvien materiaalien asiantuntemustamme täyttääksemme asiakkaittemme tarpeita ja ratkaistaksemme monia nykypäivän raaka-aineisiin liittyviä haasteita. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 22.4.2018 mennessä sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@mhy.fi. On täysin luonnollista, että ne hakeutuvat sellaisille alueille, joilla on tarjolla suojaa ja monipuolista ravintoa. Näitä riistatiheikköjä en enää suosi, vaan perkaan varsinkin mäntytaimikot puhtaaksi. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Saatat olla etsimämme henkilö, jos olet myyntihenkinen metsäammattilainen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 0400-378286. Vai käykö niin, että luonto alkaa itse karsia liiaksi paisuvaa kantaa. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Metsäasiantuntija Haemme nyt neljää metsäasiantuntijaa vakituisiin työsuhteisiin: Etelä-Suomen hankinta-alueelle, Mikkelin tiimiin, Juvan toimipisteeseen Etelä-Suomen hankinta-alueelle, Kouvolan tiimiin, Kotkan toimipisteeseen Itä-Suomen hankinta-alueelle, Joensuun tiimiin, Enon toimipisteeseen Itä-Suomen hankinta-alueelle, Kiteen tiimiin, Kiteen toimipisteeseen Metsäasiantuntijana työtehtäviisi kuuluvat oston suunnittelu, puukaupan ja metsäpalveluiden markkinointi, metsäneuvonta, puukaupan teko ja metsäpalveluiden myynti. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Pohjoisen ankarampi luonto ja hirvien käyttäytyminen näissä oloissa pitäisi ottaa paremmin huomioon tavoitetiheyksiä määriteltäessä. Metsänomistajat MHY Pohjois-Savo 2x150_92mm 3.4.2018 10.29 Sivu 1. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA vastaamaan palveluidemme markkinoinnista sekä tuottamisesta Siilinjärvellä. Hirvet laumautuvat ja ovat taipuvaisia vaeltamaan talvilaitumille. You are the opportunity. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p
Bhutanin kuninkaan aatoksiin perustuvan onnellisuusindeksin (Gross National Happiness) mukaan maan metsäpinta-alan on ylitettävä 60 prosenttia, jotta kansa pysyisi onnellisena. Hänen esimerkkiään noudattaen uskaltauduin testin ääreen ja vastailin kiltisti ja rehellisesti kaikkiin kysymyksiin sen enempää kaunistelematta kuin rationalisoimattakaan. Itseeni kolahtivat erityisesti näkemykset, joiden mukaan metsäsuhdetta kannattaisi tiedustella rekrytointitilanteessa. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Vuotta aiemmin maan satahenkinen metsitystiimi rikkoi virallisen Guinnesin puunistutuksen nopeusennätyksen istuttamalla 49 672 tainta tunnissa. Lähtökohtaisestihan tuloksen pitää olla totta perustuuhan se suureen aineistoon, joka on analysoitu yhteiskunnallistieteellisin tutkimusmenetelmin. Myös bhutanintai himalajanmänty ovat maailmalla käytettyjä nimiä. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Englanninkielisissä maissa kyynelmäntyä kutsutaan usein ”sinimännyksi” sinivihreiden, jopa parikymmensenttisten neulastensa takia. Kyynelmänty (Pinus wallichiana ) on saanut latinankielisen nimensä tanskalaisen kasvitieteilijän ja kirurgin Nathaniel Wallichin (1786–1854) mukaan. Mihin maailma on menossa. 38 12.4.2018 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT 90 VUOTTA 17.4. Onnellisten maiden männyt Metsävaltio Suomi on YK:n tuoreen listauksen mukaan maailman onnellisin maa. Bhutan julistautui äskettäin myös maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maaksi ja vie pieniä määriä käsintehtyä paperia jopa Ruotsiin. KAIVELIN METSÄSUHTEIDEN taustamateriaalia vähän syvemmältäkin ja päädyin julkaisuun nimeltään ”Metsäsuhteiden kenttä”. Jospa maailma olisikin menossa siihen suuntaan. ja metsät. ja metsät. maisteri, Helsinki 50 VUOTTA 16.4. maisteri, Helsinki (matkoilla) RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. tohtori, Espoo HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva KORKEALLA Himalajan vuoristossa Afganistanista Nepaliin kasvaa mäntylaji, jonka oksankärkien neulastupot roikkuvat kuin Jukolan veljesten hapsottavat hiuskuontalot. KALLE HÄRKÖNEN, maat. Puun taimimateriaali pääsi hiljattain Bhutanissa osaksi Guinnesin ennätystenkirjaa. Tällä hetkellä maan metsäisyyslukema on Suomen 72 prosentin tuntumassa. Olin ollut testin olemassaolosta tietoinen jo jonkin aikaa, mutta en ollut aikeissa tehdä sitä ennen kuin eräs ystäväni kertoi testanneensa itsensä ja saaneensa tuloksen, jonka ei pitäisi ketään hämmästyttää. HEIKKI TUOVINEN, maat. Osasyynä viimeksi mainittuun saattaa olla neulasten nopea vaihtuvuus: puussa on kerrallaan vain yksi tai alun toista neulasvuosikertaa. Sivustolta kysyttiin myös, mikä on metsäsuhteeni symboli. Parisen vuotta sitten Bhutanin kuningasparin esikoisprinssin syntymän ja maan metsävision innoittamina arviolta 82 000 Bhutanin kotitaloutta istutti juhlatalkoissa yli satatuhatta puuta. Bhutan on saman listan sijalla 97, mutta pienen Kiinan ja Intian välisen metsävaltion tavoitteet ovat korkealla. No, tuotapa sietää miettiä. Nähtäväksi jää, aikooko Suomi yrittää rikkoa Bhutanin puunistutustuloksia omilla talkoillaan. "Mihin maailman on menossa", hän kysyi. Vähän ensin hämmästyin, mutta ystäväni suorastaan tyrmistyi ja selvästi epäili ettei moinen suhde voine olla kovinkaan vahva pohja virkamiehelle. Testituloksen aiheuttama reaktio jäi sen verran vaivaamaan mieltäni, että palasin testisivustolle ja luin vähän tarkemmin, millainen oma epäilyttävä metsäsuhteeni oikein on. ERKKI LIPAS, maat. Sillä on tärkeä osa Himalajan vuoristovaltioiden metsätaloudessa erityisesti sahatavarana, rakennuspuuna ja eroosion torjunnassa. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Kyynelmänty kuuluu viisineulasmäntyihin. Herneenkokoiset siemenet kelpaavat ravinnoksi monille eläimille, kuten makakiapinoille ja liito-oraville. Arvaan, että työttömyys olisi ollut osani, mikäli esteettisromanttinen metsäsuhteeni olisi tullut aiemmin esille. ESTEETTISROMANTTISELLE metsäsuhteelle olisi ollut monta kelvollista vaihtoehtoa, kuten hyödyntävä tai tiedollinen ja tieteellinen. Vähän hurjalta tuntui sekin, että passiivinen, penseä tai välinpitämätön metsäsuhde arvioitiin kulttuurisesti kestämättömäksi. Kotiseuduillaan puu voi saavuttaa yli 50 metrin pituuden – hurjimmat esitetyt epäviralliset lukemat ovat Helsingin stadionintornin luokkaa. Mies keräsi ja kuvaili kasveja etupäässä Intiassa, ja Euroopan ensimmäiset kyynelmäntyistutukset tehtiin hänen lähettämillään siemenillä. Kunhan lumet sulavat. Osa puista oli kyynelmäntyjä, joka on Bhutanin havumetsien yksi pääpuulajeista. Puu majailee vuorenrinteillä yhden ja reilun neljän kilometrin korkeusvälillä ja pitää Himalajan havupuiden epävirallista korkeusvaihtelun sietokyvyn menestymisennätystä. 80 VUOTTA 23.4. Muiden ihmisten näkemyksiä kunnioittava metsäsuhde voisi johtaa nykyistä hedelmällisempään vuoropuheluun metsäalan ja muun yhteiskunnan välillä. NUORTEVA SUOMALAISTEN METSÄSUHTEET ovat nyt tapetilla, ja netistä löytyy jopa testi, jonka avulla voi selvittää oman suhteensa. Onnelliset bhutaninmännyt Kyynelmnnyt neulastupot roikkuvat kuin Jukolan veljesten hiukset. Rehellisesti tunnustan, että se on kirja. Kyynelmäntyä pidetään yllättävän taudinkestävänä valkomännyn tervasrosoa vastaan, eivätkä ilman epäpuhtaudetkaan liiemmin hetkauta puun elinvoimaa. Korkeimmilla kasvupaikoillaan kyynelmänty tosin muistuttaa ulkoasultaan kääpiövuorimäntypensasta. "Bhutan julistautui maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maaksi.". Paljon hyvää ja kaunista siihen kuuluu, kuten luonnon kauneuden arvostaminen. Siellä metsäalan toimijat kertoivat näkemyksistään, jotka osoittautuivat yllättävän ankariksi. Mutta on siinä sellaistakin, mitä en omalla kohdallani tunne todeksi. Huonompiakin vaihtoehtoja on toki olemassa, kuten esimerkiksi pelokas ja vihamielinen ja sitten aivan neutraali vaihtoehto: välinpitämätön. Metsä ei ole minulle pyhättö, enkä käy surujani kertomassa metsälle, jos kohta en myöskään ilojani. Ja kas, ruudulle pläjähti tulos, joka kertoi metsäsuhteeni olevan esteettisromanttinen. Puun kävyt voivat pisimmillään ylittää raavaan suomalaismiehen kengänpituuden. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Siitä päätellen suvaitsevaisuus erilaisia mielipiteitä kohtaan ei metsäalalla ole suuren suuri, ja siinä saattaisi olla myös yksi tämän ansiokkaan harjoituksen opetus. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. ja metsät
OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 7”. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti • Millainen on istutuskoneen jälki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PALKINNOT metsäristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Antero Hiilesvuo, Nousiainen, Raija Juvonen, Saarenkylä ja Vuokko Tuomi, Jaala. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Verkostoidu ja opiskele! • Halpa maasturi metsänomistajalle TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 26.4.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsäristikko 4, oikea ratkaisu. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . HUHTIKUUTA. • Näin teet tuohivirsut • Kurkitanssi Viiankiaavalla Se pp o Sa m ul i • Metsä vaikuttaa opintoetuihin • Metsänomistajaksi. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 39 PILKKEITÄ / 12.4.2018 METSÄRISTIKKO 7 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 26. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840
Ammattilaiset voivat käyttää Kuutiota myös oman metsäjärjestelmänsä kautta. Kuutiossa voi kilpailuttaa puukaupat joko suoraan itse tai käyttämällä asiantuntija palveluita. Kuutiosta hyötyvät kaikki. Kuutio toimii kaikilla päätelaitteilla, niin tietokoneilla kuin mobiilisti. Kuution kehittämisestä vastaa Suomen Puukauppa Oy, jonka omistajina ovat lähes kaikki merkittävät metsäalan toimijat. . SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajille maksuton, kaikille avoin digitaalinen puu kaupan markkinapaikka, joka tekee puukaupasta vaivatonta. Kuutiossa metsänomistajan käytössä ovat omat metsävaratiedot sekä halutessaan oma sähköinen metsäsuunnitelma. Palvelussa on mukana yksityisiä metsänomistajia, ammattimaisia metsänomistajia, palveluntarjoajia ja noin 80 puun ostaja organisaatiota, jotka kattavat yli 95 prosenttia Suomen puunostovolyymista. 20180110_metsalehti-printti_260x380_toPrint.indd 1 10.1.2018 15.23. Kuutiossa on mukana kaikki Suomen merkittävimmät puunostajat. Sen avulla puu pysyy liikkeessä ja sille saadaan oikea hinta. Rekisteröidy käyttäjäksi osoitteessa Kuutio.