alv 24% 8990,Polaris Sportsman 570 4x4 traktori kotimaisella Ultratec tukkikärryllä! 2-rekisteröity!. HUHTIKUUTA 2019 • NRO 7 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Tarjolla laadukkaita taimia ›› 2–3 Sahateollisuus pestasi julkivihreän ›› 4-5 Kelirikosta tulossa tavallista kesympi ›› 8 Puolueet eri mieltä avohakkuista ›› 10-11 METSÄSTÄ Kirjanpainajia ennätysmäärä ›› 14-15 Metsäkauris on lehtojen herkkusuu ›› 16-17 Kelkkasavotta kuuluu talveen ›› 18-19 Hirvituhot selville laskurilla ›› 23 PILKKEITÄ Keväthanki kutsuu läskipyöräilijää ›› 24 Tuplasti kasvua lannoituksella ›› 29 Jättikäpypalmu on elävä fossiili ›› 30 Pölkyn uusi toimitusjohtaja Petteri Virranniemi johtaa Suomen kolmanneksi suurinta sahayritystä. Sivu 6 Pölkyssä vaihtui valta Pölkyssä vaihtui valta Uskomaton supertarjous! Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Myynti: Huolto: Aukioloajat: ark 9-17, la 10-14 0400 981914 040 3515354 Nyt vain Säästä 1370€! sh hinta 10 360€ sis. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 11
Taimitarhoilla on myös ehditty varautua tilanteeseen. Viime talvena lumi runteli kymmenkertaisen määrän metsiä – silloin tuho oli ankarinta Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Laitos toimii pyrolyysimenetelmällä ja käyttää raaka-aineena biomassaa, muun muassa sahanpurua, latvuksia ja ensiharvennuspuuta. Ainoastaan kuusta on vielä saatavilla”, Suhonen sanoo. Meiltä saa tämän kevään istutuksiin vielä kuusta ja koiIstutusmäärät kasvussa Taimitoimituksiin ennakoidaan tänä vuonna kymmenen prosentin kasvua. Lumituhojen määrä kutistui Suomen metsäkeskukselle on lähetetty tänä keväänä yhteensä noin 4 200 hehtaarin verran metsänkäyttöilmoituksia lumen murtamien metsien hakkuita varten. Kaupallisen toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2020 aikana. Ennustamme vastaavaa kasvua myös vuodelle 2020. Pieksämäellä toimivan Partaharjun puutarhan toimitusjohtaja Hanna Suhonen sanoo niin ikään taimien kysynnän kasvavan viiveellä. Palvelun avulla tilan markkina-arvon, eli mitä vastaavista on maksettu, saa selville verkossa pelkän kiinteistötunnuksen avulla. ”Ajantasaisten tietojen ilmoittaminen on myös edellytys valtion yksityistieavustuksen saamiselle”, sanoo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen tieja oja-asiantuntija Erkki Jalkanen . Laitoksen rahoitus on varmistunut, ja yhtiön hallitus on tehnyt päätöksen tuotantolaitoksen tilaamisesta. Koska kokonaislisäys jakaantuu useammalle vuodelle, ei suurta kertahyppäystä taimitoimituksissa tapahdu”, arvioi Fin Forelian myyntijohtaja Esko Ikäheimonen . ”Jos asiakkaidemme suunnitelmat toteutuvat, on tuotantomme tältä vuodelta käytännössä myyty. Digiroadiin on ilmoitettava vähintään tietä koskevat painorajoitukset, ajokiellot sekä mahdolliset liikennemerkkien lisäkilvet. ”Meiltä on saatavilla vielä tällekin keväälle tietyille alueille sekä kuusen, männyn että rauduskoivun taimia”, Ikäheimonen toteaa. ”Esimerkiksi maanmuokkausten aikataulut rajoittavat istutuksia, eikä kaikkia hakattuja kohteita saada heti viljelyyn.” Partaharjun puutarha on investoinut taimituotantoon vahvasti ja tuottaa tänä vuonna noin 33 miljoonaa metsäpuun taimea. Pääosa pelleteistä menee lämpöja voimalaitoksille. Kysyntä jatkuu Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Petri Takalon mukaan kasvaneet hakkuumäärät konkretisoituvat metsänomistajien taimitilauksissa parin seuraavan vuoden aikana. ”Tätä aiempi tuotantoennätys, 373 000 tonnia, on kymmenen vuoden takaa vuodelta 2008”, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Lukesta. Etenkin hakkuutähteiden metsäkuljetuksen aikataulut tuovat uudistamisketjuun haasteita. Tänä talvena kovimmassa kurimuksessa ovat olleet Keski-Suomen metsät, jonne kohdistuu lähes puolet kaikista lumituhometsien metsänkäyttöilmoituksista. LYHYET UUTISET 11.4.2019 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsänistutuksiin tarvitaan tänä vuonna laskennallisesti lähes 30 miljoonaa taimea enemmän kuin viime vuonna. ”Koko maan taimitarve kasvaa jonkin verran. Maksullinen palvelu perustuu kolmeen toisiaan täydentävään menetelmään: metsän summa-arvoon, tuottoarvoon sekä markkina-arvoon. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan se on liki viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna ja suurin määrä kautta aikojen. Investoinnin arvo on noin 25 miljoonaa euroa. Avohakkuista tehtiin metsänkäyttöilmoituksia lähes 170 000 hehtaarin alueelta, mikä on noin 22 000 hehtaaria enemmän kuin vuotta aiemmin. Puupelleteillä huippuvuosi Suomen puupellettituotanto kohosi viime vuonna 385 000 tonniin. Ajantasaisen markkina-aineiston lisäksi arviossa hyödynnetään Metsäkeskuksen Metsään.fi-aineistoa.. Väylävirasto kokoaa tietoa yksityisteistä Vuoden alussa voimaan tullut yksityistielaki velvoittaa tiekunnat ilmoittamaan yksityisteiden tiedot Väyläviraston ylläpitämään kansalliseen tieja katuverkon tietojärjestelmään Digiroadiin. Näin rajua nousua tämän kevään taimitoimituksissa ei kuitenkaan nähdä, vaan määriin odotetaan noin kymmenen prosentin kasvua. Ruminta jälki on ollut Multialla, jossa lumituhohakkuita on ilmoitettu 870 hehtaaria. Taustalla on viime vuoden ennätyksellisen suuri hakkuumäärä. ”Tänä keväänä toimitusmäärämme kasvavat noin kymmenen prosenttia. Uusi palvelu metsän arvonmääritykseen Metsätalouden tietojärjestelmien asiantuntija Simosol Oy on julkaissut Metsä ja puut -verkkopalvelun, jolla metsänomistajat voivat arvioida metsänsä arvoa. Lieksan bioöljytehtaalle rahoitus Green Fuel Nordicin suunnitelma rakentaa Lieksaan biöljylaitos etenee
”Muokkauksia ja istutuksia jouduttiin paikoin rajoittamaan kuivuuden takia, joten nämä kohteet lisäävät tämän kevätkauden töitä”, sanoo metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala Metsä Groupista. . Olemme koekasvattaneet pakkasvarastoituja taimia ja näyttää siltä, että niiden kasvuunlähtö on hyvä”, kuvailee Fin Forelian Ikäheimonen. Tähän tulokseen tultiin Euroopan metsäinstituutin Efi:n pitämässä seminaarissa Prahassa Tšekissä viime viikolla. "Suomessa on kerta kaikkiaan saatava hirvija peurakannat aisoihin, jotta koivua voidaan viljellä parhailla kasvupaikoilla ja sekapuustona", Viiri painottaa. Pystykaupoissa pudotusta tulee PTT:n mukaan 13–14 prosenttia viime vuoden määristä, mutta ensi vuonna pysytellään samalla tasolla tai kauppa hieman kasvaa suunniteltujen investointien ansiosta. Seminaarissa julkaistu Efi:n kaarnakuoriaisraportti kehottaa panostamaan häiriöistä nykyistä paremmin toipuvien metsien kasvattamiseen. Hakkuumäärän ennakoidaan kuitenkin laskevan – tänä vuonna 64 miljoonaan kuutioon ja ensi vuonna 63 miljoonaan kuutioon. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Viime kesän lämpö suosi taimien kasvua taimitarhoilla. . PTT: Hinnat laskevat, hakkuut vähenevät LASKU LOIVENEE ENSI VUONNA Puunhintojen ja puukauppamäärien muutokset vuoteen 2018 verrattuna. Mäntyja koivukuidun kysyntä laskee vähemmän kuin muiden puutavaralajien. Tilannetta on kuitenkin seurattava ja tarvittaessa lainsäädäntöä päivitettävä. Sellun kysynnän odotetaan ylläpitävän kuitupuun kysyntää, mutta sahaus laskee, mikä vähentää tukin kysyntää. Kaarnakuoriaistuhot ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosina muun muassa Itävallassa, Sloveniassa, Tšekissä, Kroatiassa ja Saksassa. Mänty on käytännössä loppuunmyyty, sillä alueellamme männyn istutuksen osuus on ollut kasvussa.” Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemi kertoo yhtiön toimittamien taimimäärien kasvaneen ”merkittävästi”. Seurauksena on, että puukauppa hiljenee. ”Vaikutukset taimitoimituksiin näkyvät vahvemmin parin seuraavan vuoden aikana. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 11.4.2019 Istutusmäärät kasvussa TAIMIKAUPOILLE EHTII VIELÄ . Hakkuiden supistumista teollisuus paikkaa kertyneillä varastoilla ja tuontipuulla. Tuhojen ennustetaan pahimmassa tapauksessa jopa kaksinkertaistuvan ensi kesänä. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Tšekissä kirjanpainaja tappoi viime kesänä yli vuotuisen hakkuumäärän verran puita. Puuvarastot pullistelevat, joten sanitaatiohakkuut ja tuhojen torjunta eivät onnistu. Ainoastaan männyntaimista on eteläisessä Suomessa paikoin pulaa. Mäntytukin nimellinen vuotuinen keskihinta laskee viime vuoden keskihinnasta yhdestä kolmeen prosenttia, kuusija koivutukin hieman enemmän. . Kirjanpainaja sotkenut Euroopan puumarkkinat. Kirjanpainaja on sotkenut paikalliset puumarkkinat. Suomessa hyönteistuhoja ehkäisevä metsätuholaki on toiminut tähän asti hyvin, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri , yksi Efi:n kaarnakuoriaisraportin kirjoittajista. Fakta vua. 2019 2020 Tukkien nimellishinnat 2–3 % 0–3 % Kuitupuun nimellishinnat 0–1 % 2–5 % Yksityismetsien puukauppa 13–14 % 0–3 % Lähde: PTT TIIA PUUKILA E uroopan kirjanpainajatuhot eivät enää ole torjuttavissa. Olemme panostaneet yhdessä taimitarhojen kanssa logistisiin ratkaisuihin, jotta voimme parantaa ketjun kustannustehokkuutta.” Taimet laadukkaita Metsänomistajat voivat tänä keväänä odottaa taimilta korkeaa laatua. JUSSI COLLIN M etsäteollisuus käytti viime vuonna yli 72 miljoonaa kuutiota puuta. Ensi vuonna vientinäkymien elpyminen ja inflaatio nostavat nimellishintoja muutaman prosentin. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Yksittäisinä lämpiminä kesinä kirjanpainajat ovat ehtineet kuoriutua ennen lain asettamia vahingoittuneen puun poistopäivämääriä. Taimitarhat ovat ehtineet varautua kysynnän kasvuun, koska tilaukset jakautuvat useammalle vuodelle. ”Kesän 2018 lämmin sää mahdollisti taimien hyvän kasvun, kun kastelu oli helposti hallittavissa. Koska tuhojen torjunta hakkuin ei enää ole monin paikoin mahdollista, on keskityttävä metsien sopeuttamiseen. Metsäpuiden taimia on vielä hyvin saatavilla niin metsäyhtiöiltä kuin metsänhoitoyhdistyksiltä, vaikka useat toimijat ennakoivat toimittavansa tänä keväänä ennätysmäärän taimia. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Mikäli kuusibuumi jatkuu, ongelmat metsien terveydessä ovat seuraavan sadan vuoden aikana taattuja. Kuitupuun hinnoissa lasku on maltillisempaa: mäntykuidun hinta pysyttelee viimevuotisella tasolla ja koivuja kuusikuidun hinnat laskevat hieman viime vuodesta. Metsässä viime kesän kuumuus sen sijaan vaikeutti viljelytöitä. Myös puun hintoihin povataan laskua. Kauppojen ennakoidaankin kohdistuvan entistä enemmän harvennusleimikoihin. Tänä ja ensi vuonna käyttö pysyttelee lähes samalla tasolla, arvioi Pellervon taloustutkimus (PTT) kevään metsäalan ennusteessaan. Tuhoihin varautuminen tarkoittaa muun muassa metsikkötasoa laaja-alaisempaa metsien suunnittelua, sekametsiä puhtaiden kuusikoiden sijaan sekä kansainvälistä yhteistyötä
Hehtaarimäärä olisi vielä isompi, jos valtion budjetissa olisi ollut enemmän rahaa suojelualueiden suunnitteluun ja maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Uuden tekniikan ansiosta on mahdollista paitsi säästää kustannuksia myös vahvistaa metsänomistajien omaa päätösvaltaa. Uutinen paljastui perättömäksi. Viime vuonna rahaa oli käytössä jo vähän edellisvuotta runsaammin. 1970-luvulla koimme saman, vaikka ideologia olikin toinen. Saimme myös lukea, että pieni jääkausi alkoi eurooppalaisten vallattua Etelä-Amerikan. Metsien suojeluun tarvitaan uusia keinoja. Vapaaehtoinen suojelu tehostuu entisestään, kun metsänomistajat tietävät oman metsänsä ekologisesti arvokkaat kohteet ja voivat harkintansa mukaan tarjota niitä suojeluun. ”Tämä on totta, selluteollisuus ja sahat Sahateollisuus pestasi vihreän vastuullisuusosaajan Anniina Kostilainen ei kannata hakkuiden vähentämistä, mutta määrittäisi rajan puun käytön lisäämiselle. Hän on muun muassa ollut ehdolla eduskuntavaaleissa. Äskettäin itseään arvostava maakuntalehti ”paljasti”, että ulkomaalainen yhtiö valmistelee malmin etsintää Leivonmäen kansallispuistosta. Nykyisin ympäristöväittämät ovat usein totta todistamattakin. Mahtoikohan sekään ihan totta olla. ”En pysty suoraviivaisesti kannattamaan vihreiden tavoitetta vähentää hakkuita nykytasosta, kun siitä ei ole pystytty käymään tasapainoista keskustelua kaikista kestävyyden näkökulmista tarkasteltuna.” Kostilainen huomauttaa, että hakkuumäärien nostaminen yli 80 miljoonan kuution ei välttämättä ole kestävää, kun myös metsien käytön ekologiset reunaehdot, sosiaalinen kestävyys ja tekninen toteutettavuus huomioidaan. Sahurillahan pitää olla paikka, jonne myydä hakkeet. Siitä huolimatta tulevan hallituksen on lisättävä suojelun määrärahoja huomattavasti, jotta Metso-ohjelman tavoite saavutetaan vuoteen 2025 asetettuun määräaikaan mennessä. MIKKO RIIKILÄ Ympäristö on uusi Neuvostoliitto ”Lahoa” GLA Lukijakuva Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tähän paikkatieto avaa mullistavia mahdollisuuksia. METSO-OHJELMA ON OSOITTAUTUNUT hyväksi keinoksi säästää metsäluonnon arvokkaimmat kohteet. Pelkästään viime vuonna vapaaehtoisen Metso-suojeluohjelman kautta uusia suojelualueita perustettiin yli 4 000 hehtaaria. Ei valmistellut, lehti taisi mennä vihreiden vaalivipuun. 11.4.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MIKKO RIIKILÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva S ahateollisuus ry:n uusi yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen on ensimmäinen julkivihreä näkyvässä tehtävässä metsäsektorilla. Tällaista tapahtuu, kun ideologia tulee osaksi journalismia – totta on se, mitä ”oikein ajattelevat” sanovat. ”Taustani ei tarkoita, että sahateollisuus olisi siirtymässä FSC-sertifiointiin. Vaatimusta kieltää avohakkuut hän pitää vääränä lähestymistapana, koska siinä pyritään rajoittamaan yhtä käsittelymenetelmää, ei tavoittelemaan vaikkapa monimuotoisuuden lisäämistä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. Sen yritykset ratkaisevat markkinoidensa perusteella. Entä uudet sellutehdashankkeet. Silloin erityisesti Yle todisteli, kuinka auvoista oli elo Moskovan viihtyisässä lähiössä hitsari Ivanin ja lääkäriäiti Tatjanan perheessä. Joskus järeät, luontoa muuttavat toimet auttavat uhanalaisia lajeja kaikkein parhaiten. Metso-ohjelman suojelupinta-alat putosivat muutamassa vuodessa lähes puoleen tasolta, jolla ne olivat vielä vuosikymmenen alussa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. TALVELLA uutisoitiin, että hyönteiset kuolevat sadassa vuodessa sukupuuttoon. VAALIEN ALLA NIIN ehdokkaat kuin äänestäjät vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että metsiä pitää suojella nykyistä enemmän. Niinpä myös Sipilän hallitus joutui tinkimään siitä. Asia kiinnostaa myös metsänomistajia. Suojelun ei tarvitse olla pelkästään säästämistä. Esimerkiksi kulotettu avohakkuuala voi olla luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon arvokkaampi suojelukohde kuin samalla paikalla kasvanut tavallinen talousmetsä. fi. Mutta toki minulla on osaamista, jos joku jäsenistämme on kiinnostunut FSC-sertifioinnista.” Entä kannattaako Kostilainen vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston metsäpoliittisia avauksia: hakkuumäärien vähentämistä, valtion maiden avohakkuukieltoa ja ympäristölupamenettelyyn lisättävää ”myrkkypilleriä” tulevien selluhankkeiden torppaamiseksi. Jatkossa metsien suojeluun tarvitaan kuitenkin uusia, kustannustehokkaita keinoja sekä entistä enemmän aluetason suunnittelua, jotta suojelukohteista muodostuu laadukas verkosto. Aiemmin Kostilainen työskenteli Suomen FSC:n pääsihteerinä. MYÖS UUSIA suojelun keinoja kannattaa kehittää ennakkoluulottomasti. Metsien suojelu on työlästä ja kallista
. Pienten yhteismetsien osalta pieni riski liittyy jälkimarkkinaan. Osuuksia voi olla hankala myydä ulkopuolisille, joten markkinahintaan vaikuttaa se, mitä toiset osakkaat ovat valmiita maksamaan. Löytyykö osakkaiden keskuudessa halukkuutta pyörittää pakollista byrokratiaa tilinpitoineen, kun nykyisestä sukupolvesta aika jättää. Hyvä metsänhoito auttaa tuhoihin." METSÄKUPSA "Omilla tiluksilla tilanne huomattavasti parempi kuin viime vuonna. Anniina Kostilaisen mukaan sahateollisuuden on aika kääntää katseensa kohti ympäröivää yhteiskuntaa.. Eri suuruinen joukko sijoittajia on pistänyt rahansa yhteen, rahoilla on ostettu metsää ja metsistä on perustettu yhteismetsä. Jo nykyisin sellutehtaille joudutaan välillä ajamaan tukkia kuitupuun saatavuusongelmien takia. Kuusikoissa latvoja siellä täällä alhaalla, mutta ei mitään laajamittaista. Lisäksi valtaosa toimialan rahavirroista päätyy yksityisille metsänomistajille ympäri Suomen.” YHTEISMETSIÄ perustetaan koko ajan lisää, ja entisten pinta-ala kasvaa. Mitä tehdä, jos perheen tai suvun yhteismetsässä syntyy eripuraa tai joku osakas haluaa realisoida omistuksensa. Kaikki metsäni ovat 130–150 metriä merenpinnasta, joten luntakin oli tullut. Pieniä yhteismetsiä perustettaessa olisi hyvä pitää mielessä myös tulevat vuosikymmenet. Puhtaissa männiköissä latvat kestivät. Eniten vahinkoja kärsivät männiköt. Yhteismetsien suosio kasvussa "Lumituhoja näyttää tulleen tänä talvena melkoisesti. Eniten oli katkenneita tukkikoon kuusia. perustettu vuonna 1945 tarvitsevat toisiaan. Onko metsässäsi ollut hyönteistai sienituhoja. Uutena ilmiönä tulivat silloin suvun yhteismetsät, joita perustettiin perheen tai suvun omistuksessa olleista metsistä. sahateollisuuden etujärjestö . Osaan on päässyt tai pääsee edelleen mukaan rahasijoituksen lisäksi myös liittämällä omat metsänsä perustettuun yhteismetsään. Lainsäädäntöä ollaan tosin kehittämässä siihen suuntaan, että olemassa olevan yhteismetsän voisi liittää myös toiseen yhteismetsään nykyistä helpommin. Toivon silti kriittistä keskustelua tulevista investoinneista. Niiden tunnetuksi tekemisessä Kostilaisella riittää työsarkaa. Korjattavan puumäärän arvio on tässä vaiheessa 100–200 mottia." VISAKALLO "Ei näyttäisi tulleen lainkaan. 58% Kyllä Joko tämän kevään taimet on hankittu. yli 30 jäsenyritystä . Omistajuus on paikallista ja sitoutunutta. Kostilaista on kuvattu vastuullisuusosaajaksi. UUTTA POTKUA yhteismetsät saivat 2000-luvun lainsäädännön uudistuksen jälkeen, kun uusien yhteismetsien perustamista helpotettiin. Yhteismetsillä on pitkä historia. Koivuja oli aika paljon luokilla, niistäkin osa tukkikokoa. . Kirjoittaja on Lapin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja. . Esimerkiksi Kemijärven ja Kuusamon osuuksia on myyty hintaan, joka tuo vuosittain noin kahden prosentin verottoman tuoton mahdollisen arvonnousun lisäksi. Paikka Etelä-Savo." JPJULKU "Oulun eteläisessä ei vahinkoja, tuulista ja kuivaa lunta ennen suojasäätä." LASSE "Itselläni suurimmat tuhot tulivat sekametsän mäntyihin. Kostilainen ottaa esimerkiksi sosiaalisen vastuullisuuden. Etenkin isojen yhteismetsien osakkaaksi pääsee myös vapailla markkinoilla myytävien yhteismetsäosuuksien kautta. Mäntyjen tuhot näyttivät vähäisimmiltä. Pohjois-Karjala." ATE "Lumituho on luonnon keino harventaa liian tiheitä metsiköitä. Metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti tämä ei oikein käy, joten on viisaampaa harventaa metsiköt ajoissa." BURL "Hyvin vähän Keski-Suomessa, muutamia yksittäisiä puita, saavat jäädä lahopuuksi. Metsiä hoidetaan ammattitaitoisesti, ja yhteismetsät jakavat yleensä vuosittain tuottoa. Lisäksi on lukuisia pienempiä, yleensä muutaman tuhannen hehtaarin suuruisia yhteismetsiä, joita on perustettu muun muassa asutustilallisille lisämaiksi. Yhteismetsä on koettu turvalliseksi ja käytännölliseksi tavaksi metsäomaisuuden hallinnassa. Näin siis Etelä-Savossa." MENNINKÄINEN "Omissa metsissä, joita olen pääsyt katsomaan, tuhot yksittäisiä puita. Johonkin pitää vetää raja puun käytön lisäämiselle.” Ei vastakkainasettelulle Kostiaisen tehtävä on sahurien etujärjestössä uusi. Lisäksi yhteismetsien joukkoon on tullut muutamia niin sanottuja sijoittajien yhteismetsiä. Mitä vastuullisuus tarkoittaa sahateollisuudessa. Joukossa on hyvinkin suuria yhteismetsiä Kuusamon ja Sallan tyyliin. Yksi kolmisen vuotta sitten ensiharvennettu männikkö jää melko aukkoiseksi, kun katkoja tuli jo vuosi sitten ja nyt on taas 50 runkoa poikki." HATELO Verkkokeskustelu: Tuliko lumituhoja. ”Itsenäinen sahateollisuus perustuu perheyrityksiin. Osa sijoittajien yhteismetsistä on suljetumpia ja vain muutaman osakkaan hallinnassa. YHTEISMETSÄN osakkuus on suhteellisen riskitön tapa omaisuuden hoitoon. Osa yhteismetsistä on jo nyt tullut niin sanotusti tiensä päähän, ja niitä ollaan purkamassa esimerkiksi myymällä metsät. Hänen mielestään nimitys osoittaa alan oivaltaneen, että katse on käännettävä kohti ympäröivää yhteiskuntaa. Suurin osa niistä on perustettu sotien jälkeen. Nykyisessä työssäni olen tottunut etsimään kompromisseja erilaisiin näkemyksiin.” Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa sahateollisuudella on tarjota ratkaisuja, mutta niistä ei juuri tiedetä alan ulkopuolella. Pahimmilla alueilla 5–10 kuutiota hehtaarilla. 5 AJASSA / 11.4.2019 FAKTA HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja KOLUMNI Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Yritykset työllistävät tuhansia ihmisiä maakunnissa. Korkeus merenpinnasta 220– 270 metriä. Tosin tukkipuista latva on pudonnut, siinä missä kuitukokoisista. Vain pienehkö osa yhteismetsistä ottaa uusia osakkaita. Muutaman koivun käyn tekemässä saunapuiksi, kun ovat lähellä tietä." APLI "P-Karjalassa tuhoja harmitukseen asti, mutta metsävakuutuksen minimikorvausraja ei taida täyttyä. Osuuksien myynti ja käyvän hinnan määrittäminen voi olla ongelmallista myös joissain pienehköissä perinteisissä yhteismetsissä. SAHATEOLLISUUS RY . Nämä yhteismetsät ovat kooltaan tyypillisesti muutamia satoja hehtaareita. Suojakeli puhdisti puhtaat koivikot, niin ne säästyivät. ”Ala ei tarvitse yhtään lisää vastakkainasettelua. Näitä ovat lähinnä isot yhteismetsät sekä edellä mainitut kaksi sijoittajien yhteismetsää
Virranniemi sanoo kuitenkin nukkuvansa yönsä hyvin, ja aikaa löytyy myös liikuntaharrastuksille ja lohenkalastukselle Utsjoen mökillä. Sahayritys Pölkky Oy:n toimitusjohtajana setänsä jälkeen viime marraskuussa aloittanut Petteri Virranniemi sanoo kuitenkin, että heillä vaihto sujui lopulta hyvin ja varsin nopeasti. Uusi toimitusjohtaja Petteri Virranniemi haluaa nostaa Koillismaan puun jalostusastetta. Uudelta johtajalta odotetaan mainetekoja, mutta Virranniemi on sanoissaan varovainen eikä lupaa äkkiliikkeitä. Henkisellä tasolla valmistautumisaikaa oli kymmenisen vuotta, mutta asia oli silti ilmeisen iso ja herkkä sekä luopuvalle että jatkavalle. Toimintaa on Kuusamossa, Kajaanissa, Taivalkoskella ja Oulussa, liikevaihtoa 180 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 420. Istutusmetsistä tulevan puun osuus on kasvussa, ja se poikkeaa luontaisesti syntyneestä puusta niin paljon, että sahauksessa se lajitellaan erilleen, sille on erilainen jatkojalostus ja voisipa sille olla eri kantohintakin. Virranniemen mielestä se ei näy koko painollaan tukin kantohinnoissa, joiden tulisi olla selvästi alemmat kuin etelässä. Virranniemi ei liity joukkoon, sillä hän ei halua vaikuttaa julkisuuden, vaan alan yhteisen edunvalvonnan kautta. 11.4.2019 / AJASSA 6 KUKA. ”Sahauksessa ei enää haeta suurta kasvua, mutta se tuppaa kasvamaan silti.” Kajaanissa on alkamassa kasvuinvestointi, jossa sahan laitteet pannaan kokonaan uusiksi ja tukin käyttö kaksinkertaistuu 800 000 kuutiometriin. Kahden ison yrityskaupan, UPM:n Kajaanin sahan ja Lappipaneli Oy:n, jälkeen jalostetun tavaran osuus myynnistä laski puolesta 25 prosenttiin, ja se pitäisi saada nousemaan. Pölkystä on kasvanut maan kolmanneksi suurin sahaaja Versowoodin ja Keiteleen jälkeen. Myönteistä on, että Koillismaalla riittää puuta ja metsänomistajilla myyntihaluja. Pölkyn toimistossa on puolentusinaa Virranniemi-nimistä, vaikkakaan kaikki eivät ole omistajia. Kiirettä pitää, kun on kaksi alle kouluikäistä lasta ja joskus toinen vanhemmista lähtee Helsinkiin samalla koneella, jolla toinen tulee. Laajempaa vertailupohjaa antaa se, että hän on väitellyt innovaatiojohtamisesta. Hallituksen kahdeksasta jäsenestä kaksi on suvun ulkopuolisia asiantuntijoita. "Laajassa kuvassa tuskin sen kummempi kuin mitä perheyrityksissä ylipäätään." Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä myllättiin yhtiön hallitusta ja omistusta. Olemuksesta välittyy varmuus, että tämän on tiennyt ja näin se nyt vain on. Virranniemen isoisä aloitti sirkkelillä. Työt tulevat kotiin tai koti tulee töihin, sillä Virranniemen puoliso on toiminut Pölkyn henkilöstöjohtajana viisi vuotta. . vaimo ja kaksi lasta . puutekniikan insinööri, yhteiskuntatieteiden maisteri . Nyt ollaan vaiheessa, jossa operatiivisessa toiminnassa on serkkuja ja niitä serkun ja pikkuserkun väliltä olevia. Kahdenlaista tukkia Koillismaalta on matkaa maailmanmarkkinoille. . Virranniemi uskoo, että menestyksen taustalla on heti alussa asetettu tavoite mennä vientimarkkinoille ja jalostaa puu pitkälle. PETTERI VIRRANNIEMI . Sama pätee edelleen. Petteri Virranniemellä on 20 prosentin omistus, ja lopun omistavat viisi muuta suvun jäsentä. Sirkkelisahureita on ollut Suomenmaan joka kylällä, mutta vain muutama on onnistunut kasvamaan teolliseen mittakaavaan. Seuraavalle polvelle Pölkyn johdossa tehtiin viime syksynä pitkään valmisteltu sukupolvenvaihdos. Serkkuja ja seuraavia Kuusamolaisten suurperheiden sanotaan pitävän yhtä. työskennellyt Pölkky Oy:ssä eri tehtävissä vuodesta 1997 . . Pölkky Oy:n toimitusjohtaja . Pölkky on jäsenenä sekä Metsäteollisuus ry:ssä että yksityisten sahojen Sahateollisuus ry:ssä. MIKKO HÄYRYNEN, teksti PAAVO HAMUNEN, kuva P erheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyy mielikuva, että saattavat olla vaikeita. . . harrastaa liikuntaa, kalastusta ja metsästystä HAASTATTELU Petteri Virranniemi luotsaa Suomen kolmanneksi suurinta sahayritystä ja on Pölkyn historian neljäs toimitusjohtaja.. Lisää jatkojalostusta Vaikka Koillismaata ei tunneta vanhoista rahasuvuista, Virranniemessä on jo vanhan rahan rauhallisuutta. Järjestöjen tavoitteet eivät aina ole yksi yhteen, sillä sahojen kannalta Metsäteollisuus ry:ssä valta on integraattiyhtiöillä ja järjestö puhuu koko teollisuuden puolesta, vaikka sillä ei ole sahayritysten enemmistön valtakirjaa. Joiltakin sahajohtajilta on totuttu kuulemaan, että valtion pitäisi sitä ja valtion pitäisi tätä. Ajatukset ovat kannattavuuden parantamisessa ja jalostusasteen nostossa. 42-vuotias .
Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. Kuitupuun kysyntä näyttää jatkuvankin hyvänä, mutta tukkimarkkinoilla on hieman ylitarjonnan merkkejä.” Koneet pysähdyksissä etelässä Eteläja Lounais-Suomessa sekä Hämeessä kelirikkokausi on parhaillaan käynnissä. WWW.KONE-GLANS.FI GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Aurinkokeräimet ovat ns. Flyktmanin ohjelmassa oli ajaa mäntytukkeja parinkymmenen kilometrin päässä päällystetyn tien varressa sijaitsevaan Metsä Groupin terminaaliin. Kuitupuulla kysyntää Pohjois-Suomessa puukuljetukset ovat rullanneet talviteiltä hyvin näihin päiviin asti. Minulla on sellainen tuntuma, että kelirikkokausi jää kuitenkin lyhyeksi.” Sepän mukaan kuitupuun hyvä kysyntä on näkynyt myös Rovaniemen korkeudella. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. ”Jos säät lämpenevät ennusteiden mukaisesti, pehmenevät tiet varmasti nopeasti. ”Kelirikko on tavallista aikaisemmassa, mutta sateettomien kelien ansiosta teiden pinnat näyttäisivät kuivuvan mukavasti. Myös syksy oli kuiva, joten ennakoisin kelirikon menevän tavanomaista nopeammin ohi”, arvioi kuljetuspäällikkö Marko Yläjärvi Metsä Groupilta. ”Meillä on koneet käytännössä pysähdyksissä Uudellamaalla ja Hämeessä. Osa toimijoista suuntasi rohkeasti uusille talvitieleimikoille vielä viime viikolla. Nyt ajetaan vielä mahdollisuuksien mukaan tukkeja pois metsäteiltä ennen kelirikon alkua.” Keskisessä Suomessa kelirikosta odotetaan selkeästi helpompaa kuin vuosi sitten, jolloin liikennöintiä jouduttiin rajoittamaan valtionkin teillä. Tukit matkasivat Metsä Groupin terminaaliin Kangashäkkiin. Alemman ja keskitason tieverkkojen kuntoon on joka tapauksessa jatkossa panostettava vahvasti sujuvan puuhuollon varmistamiseksi.” Keskivertoa kesympi kelirikko Talven puukuljetuksia urakoidaan KeskiSuomessa yöpakkasten avulla. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. ”Ilman näitä yöpakkasia ei tälle tielle olisi enää mitään asiaa, sillä aurinko pehmittää tienpinnan liejuksi päivän aikana”, totesi puutavara-autonkuljettaja Tero Flyktman . 52 cm Puristusvoima 7 T Moottori 2,2 kW / 230 V Vuoden takuu HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T 52 KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P,L,K): 250x190x207 cm eli n. Seppä ennakoi kelirikosta lyhyttä mutta totaalista. ”Kosteus haihtunee teistä ja maastosta nopeasti hyvien kelien ansiosta. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. Pohjoisessa talvikelejä riittänee ainakin pääsiäiseen saakka, etelässä kelirikkokausi on jo alkanut. Pinta-ala lähes 4 m ! Lisäksi pakettiin kuuluu 300 L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö 1995 € Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa Nelitahtimoottori Briggs & Stratton Series 750EX, 161 CC Säädettävä työkorkeus ja harjojen nopeus Harjaussuunta säädettävä Käyttöaisojen korkeuden pikasäätö 5 nopeutta eteen Työleveys 100 cm 990 € Pihat siistiksi nopeasti ja vaivatta! HARJAKONE GLANSPOWER SSG701 B&S MOOTTORILLA Kaupan päälle metsurikypärä ja kombikannu! 259 € Moottori 39,0 cm Teho 2,5 HV / 1,8 kW Laipan pituus 16" / 41 cm Microlite Paino 4,2 kg Kahden vuoden takuu MOOTTORISAHA OLEO MAC GS410CX 399 € Moottori 51.7 cm Teho 3,4 HP 2.5 kW Vakioterälaite 41 cm/16" Puolipuristin takaa kevyen käynnistyksen Paino 5,4 kg Kahden vuoden takuu MOOTTORISAHA OLEO MAC GS520 Kaupan päälle tukeva alusta! 219 € Pöllinpituus max. Tero Flyktman pääsi viime viikolla tekemään mäntytukkikuormaa aamupakkasen turvin Uuraisilla KeskiSuomessa. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. ”Viime viikolla alkoi näkyä ensimmäisiä merkkejä kelirikosta, mutta kovien yöpakkasten ansiosta puita ajetaan edelleen talviteiltäkin”, kuvailee korjuuesimies Joni Seppä Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä. Jatkamme korjuuta uusilla leimikoilla toukokuun alussa”, kertoo aluepäällikkö Pauli Otava Versowoodilta. 11.4.2019 / AJASSA 8 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva A amuvarhainen metsäautotie rapisi Uuraisilla, kun Mikko Flyktman Oy:n puutavara-auto kaartoi mäntytukkipinon viereen viime viikolla. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli VAKIONA! Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupan päälle! 295 € PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Briggs & Stratton Series 950 moottori 7 HV / 208 CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Erinomainen muokkausjälki Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € Helposti eroon sammaleesta! 399 € Moottori Briggs & Stratton Series 450 Teräsrunko, työleveys 42 cm Patentoitu, luotettava voimansiirtojärjestelmä Sisältää 45 L keräyspussin EUROSYSTEMS SC42 SAMMALEENPOISTAJA. Myös Otava ennakoi kelirikkokaudesta helpompaa kuin vuosi sitten. ”On todella arvokas asia, että talvileimikoita on päästy korjaamaan ilman rajoituksia ja purkamaan näin harvennusrästejä. ”Painorajoituslappuja on jo ilmestynyt metsäautoteille Keski-Suomessa
Se on seitsemän miljoonaa euroa enemmän kuin varojen viimevuotinen käyttö. 050 475 8686. 9 AJASSA / 11.4.2019 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M etsänhoitoon ja metsäteiden rakentamiseen on tänä vuonna käytettävissä 56 miljoonaa euroa kemeravaroja. Töiden markkinointia metsänomistajille on lisätty. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Toimi nyt ja kysy tarjous! Kotimaiset KESLA-traktorin metsävarusteet ovat loistava työkalu niin metsätöihin kuin muihinkin tilan töihin. Toiseksi syyksi arvellaan metsänomistajien omatoimisuuden vähenemistä. Alkuvuoden aikana sopimuksia ja esityksiä taimikonhoitotöistä on tehty runsaasti”, kertoo toiminnanjohtaja Petri Pajunen metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Vuonna 2013 valtion tukirahaa käytettiin yksityismetsissä yli 60 miljoonaa euroa, viime vuonna enää vajaat 50 miljoonaa euroa. Liity sisäpiiriimme ja ylläty helppoudesta. Metsän ammattilainen välittää. Etujen määrä on rajattu. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kertoo, että yhtiö on varautunut tänä vuonna 10–15 prosentin kasvuun metsänhoitotöissä. Mielestäni tämä on näytön paikka metsätaloudelle.” Metsänhoitotöiden määrät nousuun Tänä vuonna varsinkin taimikoiden varhaishoitoa markkinoidaan metsänomistajille entistä tarmokkaammin. Olemme palveluksessa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtajan Jari Yli-Talosen mukaan kemeratyöt lisääntyivät voimakkaasti jo viime vuonna. Uskon, että kemeravarojen käyttöä saadaan lisättyä. Lisääntyneestä puunkäytöstä ja kantohintojen noususta huolimatta metsänomistajien into metsänhoitotöihin vähenee vuosi vuodelta. Lisäksi palveluita tarjotaan entistä aktiivisemmin metsänomistajille. ”Taimikonhoitojen ja nuoren metsän hoitojen tavoitteet ovat nousevia, ja töitä markkinoidaan aktiivisesti. Ostamassa tai myymässä. Osin kemeravarojen käyttöä on vähentänyt metsänuudistamisen tuen lopettaminen. ”Raivaussahatöiden puolella ennakoimme kasvua. Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemen viesti on samansisältöinen. Lisätiedot myyjältäsi! MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com TARJOU KSEN PYYTÄ NEELLE TUKKISAKSET VARUS TE SETELI! 500 € Edut voimassa 31.5.2019 saakka. Vauhtia kemeratöihin Metsäalan toimijat uskovat metsänhoitotöiden lisääntyvän tänä vuonna. Hän arvelee työmäärien pysyvän viime vuoden tasolla. Kun pyydät nyt tarjouksen KESLA-metsäperävaunusta ja/tai -kuormaimesta, saat lahjaksi tukkisakset sekä 500 € etusetelin, jonka voit hyödyntää tilauksen yhteydessä valikoituihin lisävarusteisiin. Ojaja tiepuolella työmäärät ovat pysyneet vakaina, enkä odota suurta kasvua.” Myös UPM:n tuotepäällikkö Elise Hovi kertoo, että taimikonhoitopalveluiden markkinointia tehostetaan ja arvelee, että kemeravarojen käyttö lisääntyy. ”Tavoitteemme on nostaa erityisesti varhaisperkauksen määriä. Käy tutustumassa ja pyydä tarjous. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Suomen metsäkeskus ar vioi, että 80 prosenttia kemeravaroista käytetään taimikoiden varhaishoitoon ja nuorten metsien hoitoon. HELPOIN TIE TILAKAUPPAAN METSÄTILAT | MAATILAT | TONTIT | LOMA-ASUNNOT | ASUNNOT www.hehtaari.fi | p. Ota yhteyttä! H A HEHTAARI.FI HEHTAARI.FI ON UUSI AKTIIVINEN KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄ Varmista kohteellesi paras näkyvyys
Lieneekö suurta kiistaa vuosituhannen alussa aiheuttaneen Natura-suojeluohjelman muisto jo hävinnyt ehdokkaiden mielistä. Valtion mailla tehtävien avohakkuiden kieltämisen luulisi kiinnostavan erityisesti pohjoissuomalaisia kansanedustajaehdokkaita, sillä suurin osa valtion metsistä sijaitsee pohjoisessa. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Avohakkuut pitäisi kieltää valtion metsissä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kesk Kok Kd Ps Rkp Sin Sdp Tl Vas Vihr 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Etelä-Suomen metsistä on suojeltu noin viisi prosenttia. Vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat lisäisivät suojeltujen eteläsuomalaismetsien pinta-alaa. Lisää suojelualueita Ehdokkailta kysyttiin vaalikoneessa metsien suojelusta kahdella tavalla: tulisiko Etelä-Suomen metsiä suojella lisää ja onko metsien vapaaehtoinen suojelu ainut tie onneen. Vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta muut puolueet taipuvat vähintään lievästi siihen suuntaan, että metsien suojelua on jatkettava vapaaehtoisin keinoin. Vasemmistoliiton Lapin ja Oulun ehdokkaat poikkeavat avohakkuukysymyksessä selvästi puolueen muusta linjasta, sillä he eivät ole yhtä vahvasti avohakkuukiellon puolella kuin puolueen ehdokkaat muualla Suomessa. Samoilla linjoilla ovat perussuomalaiset. Suojelupinta-alaa tulisi lisätä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kesk Kok Kd Ps Rkp Sin Sdp Tl Vas Vihr Taulukoista näkyy puolueiden keskimääräinen suhtautuminen Metsälehden vaalikoneen väittämiin 0–49 eri mieltä (sitä enemmän, mitä pienempi luku) 50 ei samaa eikä eri mieltä 51–100 samaa mieltä (sitä enemmän, mitä isompi luku). Kaikkiaan ehdokkaiden enemmistö kallistuu suojeluhehtaarien kasvattamisen puolelle. Vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista vihreiden ehdokkaat kannattavat avohakkuiden kieltämistä valtion metsissä, kun taas keskustan ehdokkaat ovat lähes yhtä ehdottomasti avohakkuukieltoa vastaan. Avohakkuiden kieltämisen puoleen kallistuvat myös vasemmistoliitto, tähtiliike sekä lievästi myös sosiaalidemokraatit. Pakottamiseksi mielletyn Naturan jälkeen aloitettu vapaaehtoinen Metso-metsiensuojeluohjelma on saanut suitsutusta niin metsäteollisuudelta kuin luontojärjestöiltä. Tuotantotuelle vihreää valoa näyttävät myös muut puolueet, mutta vihreiden riveissä tuen kannatus on lievintä. VALTTERI SKYTTÄ Tukieuroja tarjolla Puuntuotantoon, kuten taimikoiden raivaukseen, tarkoitettua kemeratukea kannattavat vahvimmin keskusta ja siniset. Vihreät ja vasemmistoliitto olisivat valmiita jyräämään suojelupäätöksiä läpi ilman metsänomistajien suostumusta. Lisäksi metsänomistajat voivat saada vapaaehtoisesta metsien Metso-suojelusta korvausta muuta kautta. Siniset, perussuomalaiset ja kokoomus ovat lievästi sitä mieltä, että lisäsuojelu olisi turhaa hommaa. 11.4.2019 / AJASSA 10 Avohakkuista erimielisyyttä Metsien avohakkuut jakavat mielipiteitä Metsälehden vaalikoneessa. Keskustan ehdokkaat Lapissa ja Oulussa eivät kieltäisi avohakkuita missään tapauksessa. Keskustan ohella avohakkuukieltoa vastaan ovat kokoomus, perussuomalaiset, siniset ja ruotsalainen kansanpuolue. Valtio maksaa tällä hetkellä metsänomistajille kemeratukea niin puuntuotantoon kuin metsäluonnon huomioimiseen. Vielä selkeämpi yksimielisyys puolueiden kesken vallitsee siitä, että valtion tulee maksaa metsänomistajille tukea metsäluonnon huomioimiseen, kuten lehtokohteiden suojeluun. Myös sosiaalidemokraattien ehdokkaat ovat lisäsuojelun kannalla. Innokkaimpia luontotuen kannattajia ovat vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat, mutta samoilla linjoilla on myös muun muassa keskusta. Lisää suojelualueita haluavat lähes kaikki puolueet. Avohakkuu jakaa mielipiteet Hakkuumääriä rajoittaisivat vihreät ja vasemmistoliitto, selviää Metsälehden vaalikoneesta
14 metsäaiheista kysymystä . Muut puolueet eivät juuri sano juuta eivätkä jaata hiilikorvauksista. . Ilmastonmuutoksen torjumiseksi asetettavat hakkuurajoitukset eivät myöskään saa vaalikoneessa kannatusta kansan syvistä riveistä. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Suomen metsien hakkuita tulee rajoittaa Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kesk Kok Kd Ps Rkp Sin Sdp Tl Vas Vihr 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Valtion tulee maksaa metsänomistajalle korvaus päätehakkuun myöhentämisestä, jotta metsien hiilivarasto kasvaa Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kesk Kok Kd Ps Rkp Sin Sdp Tl Vas Vihr Le ht ik uv a / M ar tt i Ka in ul ai ne n. Ilmastoperusteista hakkuiden rajoittamista eivät pidä olennaisena etenkään keskusta, perussuomalaiset, kokoomus ja siniset. Mikään puolue ei tosin ole sitäkään mieltä, että valtion tulisi täysin jättää puuttumatta metsätilojen rakenteeseen. Mikään puolue ei näe, että valtion tulisi ottaa erityistä roolia metsätilakoon suurentamisessa. Ainoastaan vihreät ja vasemmistoliitto ovat sitä mieltä, että hirviä on jo nykyisin sopiva määrä. Selkeää hirvikannan koon kasvattamista ei tue yksikään puolue. Harva rajoittaisi hakkuumääriä Vihreät ja vasemmistoliitto ovat valmiita maksamaan metsänomistajille korvaus ta siitä, että metsiä pidetään pystyssä hiilivarastoina nykyistä pidempään. Yli 40-vuotiaat ehdokkaat ovat sitä mieltä, että hakkuita ei tule rajoittaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ei liene yllätys, että he ovat myös muita valmiimpia pienentämään puustotuhoja aiheuttavaa hirvikantaa. . Metsänomistajat erottuvat muusta joukosta Kansanedustajaehdokkaat, jotka ilmoittivat omistavansa metsää, eivät ole yhtä valmiita kieltämään avohakkuita valtion metsissä kuin muut ehdokkaat. . Päinvastoin etenkin vihreät, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit ovat selkeästi sitä mieltä, että jokamiehenoikeudet tulee säilyttää kaikin tavoin vapaina. Vaalikonetta käyttäneiden kansalaisten mielipiteet näyttävät eroavan ehdokkaiden näkemyksistä erityisesti avohakkuiden ja hakkuurajoitusten osalta. Raha kasvaa puissa Enemmistö vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista uskoo, että metsien taloudellinen merkitys kasvaa entisestään lähivuosina. Metsälehden vaalikoneessa puolueen ehdokkaat eivät ota vahvasti kantaa siihen, onko nykyinen hakkuutaso sopiva ilmastotoimien kannalta. Lisäksi metsien lisäsuojelun tulisi kansalaisten mielestä perustua vapaaehtoisuuteen vahvemmin kuin ehdokkaiden mielestä. Metsää omistavat ehdokkaat eivät myöskään ole sitä mieltä, että hakkuita tulisi rajoittaa Suomessa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nuoremman polven ehdokkaat haluavat säilyttää jokamiehenoikeudet vapaina eli eivät kannata niiden rajoittamista kaupallisen käytön osalta. Alle 40-vuotiaat ehdokkaat ovat selvästi sitä mieltä, että metsien suojelupinta-alaa tulee kasvattaa Etelä-Suomessa. Myös suurin osa muista puolueista kallistuu hirvikannan leikkaamisen puolella. 755 kansanedustajaehdokkaan vastaukset Fakta Ei rajoituksia jokamiehenoikeuksiin Yksikään puolue ei lähtisi rajoittamaan jokamiehenoikeuksien, kuten marjanpoiminnan, kaupallista hyödyntämistä. Löytyy osoitteesta metsalehti.fi/vaalikone . Mitä kansa on mieltä. Päätehakkuiden myöhentäminen valtion tuella ja metsien hiilivaraston kasvattaminen saavat myös lievästi enemmän kannatusta alle 40-vuotiailta ehdokkailta. Huhtikuun alkuun mennessä Metsälehden vaalikoneesta omaa edustajaehdokasta oli etsinyt noin 1 500 äänestäjää. Tilakoko ei huoleta Kädenlämpöisimmät vastaukset vaalikoneeseen saatiin kysymällä ehdokkailta, onko valtion rooli tärkeä metsätilojen koon kasvattamisessa. Ikä vaikuttaa näkemyksiin METSÄLEHDEN VAALIKONE . Nuoret ehdokkaat jättävät kysymyksen avoimeksi, eli eivät ole suoraan rajoittamassa hakkuita mutta eivät pidä ilmastosyistä johtuvaa hakkuiden rajoittamisesta mahdottomanakaan keinona. Metsää omistavat kansanedustajaehdokkaat kannattavat tiukemmin metsänomistajien vapaaehtoisuutta suojeluasioissa. Ennakkosuosikin paikkaa gallupkyselyissä pitävät sosiaalidemokraatit ovat olleet julkisuudessa tulisilla hiilillä, kun puolueelta on kysytty ilmastonmuutoksesta ja hakkuumääristä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hakkuita Suomessa rajoittaisivat vain vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat. Hirvikanta kuriin Suurinta tukea hirvivahinkojen kanssa taisteluun metsänomistajat saavat kokoomuksesta, jonka ehdokkaat vähentäisivät hirvien määrää. Äänestäjät ovat sitä mieltä, että avohakkuita ei tule kieltää valtion metsissä, kun ehdokkaiden lievä enemmistö kallistuu vastauk sissaan kiellon kannalle. 11 AJASSA / 11.4.2019 VALTTERI SKYTTÄ Eri-ikäiset kansanedustajaehdokkaat suhtautuvat eri tavalla metsien suojeluun, metsien hiilivaraston kasvattamiseen ja jokamiehenoikeuksiin, selviää Metsälehden vaalikoneesta. Nyt Etelä-Suomen metsäpinta-alasta on suojelussa alle viisi prosenttia
Puukaupan etumaksukäytännöt vaihtelevat. Voittaneen tarjouksen etuja olivat katkonta sekä parrun ja kuidun yksikköhinnat. Puunostajan kannalta asian tekee kuitenkin hankalaksi se, että jos julkisesti lupaa tietynsuuruisen ennakon, kaikki puunmyyjät tahtovat vähintään sen. Hintaerot ovat pieniä. Jos verotettava metsätulo nousee yli 30 000 euron, mikä on korkeamman pääomaveron raja, puukauppatulojen jakaminen kahdelle vuodelle on hyvää verosuunnittelua. Lisäksi voittajalla oli käytössään lyhyemmät tukkimitat. Enemmän saa, jos osaa pyytää. Kuukausi allekirjoituksesta maksettava ennakko on yleensä kymmenen prosenttia”, toteaa Keitele Groupin metsäjohtaja Kari Wuolijoki . Hyvää verosuunnittelua Ennakoilla on sitä suurempi merkitys, mitä suurempi leimikko on. Isoilla yhtiöillä on rahkeita maksaa ennakoita, kun taas sahayhtiöiden käytännöt ovat kirjavia. Joillakin on varaa, joillakin taas puskuri on ohut ja tukinostot maksetaan lähes suoraan lankunmyynnin tulorahoituksesta. Ruotsilla on kruunun matalan kurssin vuoksi kilpailuetua vientimarkkinoilla, mutta raakapuun tuonnissa matalasta kurssista on haittaa. Syykin on ilmeinen: sahojen taloustilanteet vaihtelevat. Pärstäkerroin on ruma sana, mutta ennakkomaksut ovat tapauskohtaisia. Keitele käyttää pitempää korjuuaikaa hanSaisinko ennakkoa. Kahden vuoden korjuuaika on sopimusten vakiintunut käytäntö. Heikoimmillaan häiriöaltis tilanne voi johtaa siihen, että jopa sovittu lopputilitys viivästyy. Sellaisesta kertoi eräs, jonka perusteluna oli, että rahat tarvitaan seuraavan metsätilan ostoon ja puukaupan tarjouspyyntö lähtee ennen kuin muste paperissa on kuivunut. 11.4.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN P uukaupan ennakkomaksujen käytäntö vaihtelee, ja asia on ylipäätään sellainen, jolla ostajat eivät halua kilpailla. Tukin vienti on vähentynyt ja kuitupuun osuus on jo huomattavasti isompi”, kertoo metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajan toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja. Jos perustelut ovat järkeenkäyvät, ennakko voi olla jopa 80 prosenttia. AVOHAKKUU Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 226 57 12 882 Mäntykuitu 84 22 1 848 Mäntyparru 27 26 702 Kuusitukki 146 58,50 8 541 Kuusikuitu 57 22 1 254 Kuusiparru 24 26 624 Koivutukki 1 44 44 Koivukuitu 1 18,50 18,50 Yhteensä 731 25 913,50 Katkonta ja mitat 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Viikko 2017 2018 2019. ”Neuvottelukysymyksiä. Joustavuus on osa hyvää asiakassuhdetta. Pohjois-Ruotsissa on kuluneiden kymmenen vuoden aikana lopettanut useita sahoja. Rajakauppa käy KOHDE: Avohakkuu ja harvennus metsäautotien varressa, kesäkorjuu SIJAINTI: Etelä-Pohjanmaa OSTAJA: Saha HAKKUUKERTYMÄ: 731 m 3 LEIMIKON KOKO: 3,3 ha, josta 2,2 ha avohakkuuta ja 1,1 ha harvennusta MUUTA: Tarjouksia tuli kaksi. Korjuuaika on kaksi tai kolme vuotta. Enemmän saa, jos osaa pyytää. ”Rajakauppaa tehdään molempiin suuntiin, ja on mahdotonta sanoa, kumpaan suuntaan enemmän”, Ekonoja sanoo. MIKKO HÄYRYNEN ”RUOTSIIN MENEE puuta samaan tahtiin kuin ennenkin, mutta suhteet ovat muuttuneet. Kalixissa sijaitseva, parhaimmillaan 200 000 tukkikuutiota käyttänyt saha suljetaan kesällä. Ruotsalaisyhtiöillä ei ole Suomen puolella suoraa puunhankintaa, vaan kaupat tehdään yhdistysten valtakirjakauppoina tai yhdistysten yhteisen puukauppayhtiön Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n kautta
32,01 . 13,53 Hankintahinnat . 58,45 . 39,02 s 17,22 s 17,70 s 16,51 s 22,65 s 22,74 Ensiharvennus s 43,14 . 30,57 . 30,79 s nousussa . 53,95 . 17,81 . 31,39 s nousussa . 52,44 . 54,00 s 54,95 . 41,91 . 57,08 s 20,74 s 21,01 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 40,63 s 17,31 s 18,54 s 17,13 . ”Normaalisti on mahdollista saada pieni ennakko, mutta kilpailusyistä en voi sitä tarkkaan avata”, sanoo Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen . 55,66 s 17,78 s 18,87 s 16,83 s 25,34 s 26,61 Uudistushakkuu s 57,66 . 23,22 Ensiharvennus s 13,18 s 12,30 s 13,38 Hankintahinnat . 57,70 . Puukaupan ennakkomaksut ovat neuvottelukysymyksiä, joihin vaikuttavat sekä asiakassuhde että ostajan liikkumatila.. 47,57 s 44,94 s 15,86 s 14,12 s 22,01 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Ennakko voi enimmillään olla 80 prosenttia, ja puunmyyjä saa rahat viiden päivän kuluttua puukaupan teosta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 31,03 s 32,53 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,45 s 61,96 . 58,39 . 54,01 . 21,17 Ensiharvennus s 13,86 s 13,43 s 12,83 Hankintahinnat . Kyse on pankin myöntämästä lainasta, jonka vakuutena ovat tulevat puukaupparahat. 60,18 . 60,50 . 13 AJASSA / 11.4.2019 s nousussa . 32,10 s 31,91 s nousussa . 23,17 Uudistushakkuu . 61,69 . Kustannus metsänomistajalle on parin sadan euron kiinteä osa ja kolmen kuukauden euriboriin sidottu korko. 29,63 . 33,23 . 43,99 s 17,67 s 19,18 . Mahdollista on sopia niin, että jos talvikohteen korjuu siirtyy tulevalle kaudelle, maksetaan toinen ennakko eli välitilitys. 30,81 s 30,91 . 43,14 s 16,73 . 19,93 s 34,53 s 33,11 Harvennushakkuu s 55,98 s 56,08 s 42,00 s 19,04 s 18,69 s 17,66 s 25,18 s 25,55 Ensiharvennus s 45,73 s 13,98 s 14,24 . 46,73 s 19,94 s 21,03 . 43,8 . 17,36 s 16,12 . " Ennakoilla on sitä suurempi merkitys, mitä suurempi leimikko on." Sa m i Ka rp pi ne n Rahat ensin ja puut sitten, vaiko puut ensin ja rahat sitten. 60,99 . 27,07 Harvennushakkuu . 16,62 . 22,00 . 17,07 Uudistushakkuu . 62,22 . 13,07 Hankintahinnat . 57,48 . Metsä Groupin käytäntö on, että loppumaksu suoritetaan kuukauden kuluttua mittaustodistuksen tekopäivästä. 59,10 s 58,13 . 48,42 s 19,19 s 20,35 . 60,30 s 19,74 Harvennushakkuu s 50,67 s 50,39 s 33,18 s 16,55 s 16,02 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,69 s 56,08 . 33,44 . 32,48 s 30,94 s nousussa . 37,04 . 56,86 s 57,21 s 46,17 . 60,42 . 21,94 Ensiharvennus s 12,98 Hankintahinnat . 19,11 s 28,22 s 28,06 Harvennushakkuu s 49,38 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 18,31 Harvennushakkuu . 17,80 . 30,21 s nousussa . 59,69 . 63,55 s 51,50 s 21,81 s 23,20 . Ennakko voi olla isompi, jos puunmyyjä sijoittaa sen takaisin Metsä Groupin osuuksiin. Sahayhtiöillä vastaavaa ennakkomahdollisuutta ei tiettävästi ole. 18,75 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,93 s 60,54 . 60,92 s 47,00 . 18,17 . 59,38 . 17,62 s 16,37 . Lopputilitys tulee 45 päivää loppumittauksen jälkeen, ja joskus suoritetaan myös välimaksu. 21,26 . 48,11 . 13,19 . 60,53 s 50,78 s 31,66 . 60,43 . 17,69 s 18,25 . 58,40 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,34 . Merkitys pienentynyt Stora Enson ostopäällikkö Matti Hentunen sanoo, että ennakot ovat yksi osa puukauppaneuvotteluja, mutta niiden painoarvo on pienentynyt. Ennakkoa lainaksi Isompia ennakoita varten UPM, Stora Enso ja Metsä Group tarjoavat rahoituspalvelua, jossa metsänomistaja ikään kuin ostaa puukaupparahansa etukäteen. 17,27 Uudistushakkuu . 59,38 s 35,55 . 24,57 Uudistushakkuu s 61,52 s 62,24 s 43,41 s 18,59 s 20,08 s 18,58 s 26,81 . 31,52 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 11–14 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 55,34 . 59,85 . 54,64 . 18,97 s 28,10 s 28,23 Harvennushakkuu . 46,33 s 19,42 s 20,20 s 19,13 s 25,91 Harvennushakkuu s 49,58 . 23,09 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,06 Ensiharvennus . 62,19 . 13,06 s 18,85 s 18,71 Hankintahinnat . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi kalan kuljetusmatkan päässä olevilla talvileimikoilla. 42,83 s 33,98 s 13,48 . Tarjoomissa on pientä eroa, mutta peruskuvio on sama. 48,74 s 16,42 s 15,95 s 15,45 s 22,63 . 50,86 s 38,78 . 51,78 s 48,41 s 17,59 s 15,91 s 23,66 Uudistushakkuu s 53,03 s 49,35 s 19,85 s 17,94 s 25,26 Harvennushakkuu . 60,17 . 31,15 s 37,62 s 36,81 s nousussa . 59,95 . 17,57 s 26,29 s 28,94 Uudistushakkuu . 16,94 s 24,52 s 25,80 Uudistushakkuu . 37,18 s 17,53 s 16,94 s 17,13 s 22,86 . ”Ehkä se johtuu siitä, että kun on ollut kova hakkuutahti ja leimikot on korjattu nopeasti, ennakoilla ei ole niin suurta merkitystä.” Stora Ensolla ennakko maksetaan yleensä kuukauden kuluttua puukaupan allekirjoituksesta. 61,33 s 61,17 s 46,83 s 30,95 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 19,95
Tulevan kasvukauden tilanteen määrittelevät pitkälti sääolot. Viime kesänä tuhot jäivät vähäisiksi, mutta yksittäisiä tapauksia havaittiin jopa Salpausselän pohjoispuolella Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Pahimmissa paikoissa, joissa tartuntamateriaalia on runsaasti vanhoissa kannoissa, seuraava kuusisukupolvi on jo nuorena laho. Jos kevät on lämmin, kuusikoiden omistajien kannattaa touko-kesäkuun vaihteessa tarkkailla kuustensa runkoja. Kirjanpainajat iskeytyvät helposti tuulenkaatoihin ja lumenmurtoihin, joten niiden korjuun kanssa ei kannata ensi kesänä vitkutella. Etenkin aurinkoisten avohakkuualojen reunapuut ovat usein jo valmiiksi kuivuuden heikentämiä ja siten kirjanpainajille otollisia. Koskaan aiemmin kirjanpainajia ei ole ollut heinäkuussa enemmän kuin toukokuussa, mutta viime kesänä näin oli. Yr jö N is ka ne n. Tyvilahoa on vaikea havaita maastossa. Tarkkaa lukua, kuinka suuren osan metsätalouden tuloksesta juurikääpä lahottaa, ei tiedetä. Näin puista voi vielä saada normaalin hinnan. Kun kuusten kuori irtoaa ja syömäjäljet paljastuvat, kirjanpainajat ovat jo lähteneet puista eikä vahingoittuneiden runkojen poistolla ole enää kiire. Jos paikalla on pitkään kasvatettu kuusta, juurikäävän aiheuttaman tyvilahon riski kasvaa. Kirjanpainaja iskeytyy kuusten kuoren alle tuoreeseen nilakerrokseen ja tappaa pahimmillaan tukkikokoisia kuusia laajoilta alueilta. Vasta lahon edettyä mantopuuhun ja korkealle runkoon se alkaa näkyä pyöreälatTunnista tuho Ruskea puru kuusen tyvellä kielii kirjanpainajasta, tuulessa kaatunut runko juurikäävästä. Kirjanpainajien kanta vahvistui viime kesänä ennätyslukemiin, vaikka niitä oli kylmän vuoden 2017 jäljiltä metsissä vähän. Juurikäävän pahinta tuhoaluetta ovat rannikko ja eteläisin Suomi. "Tuulenkaadot metsikön sisällä viittaavat siihen, että juuristo on laho, ja usein se on juurikäävän lahottama", kertoo tutkija Tuula Piri Lukesta. Pienet, halkaisijaltaan noin millimetrin mittaiset reiät sekä hieno ruskea puru kaarnan välissä ja puun tyvellä kielivät kirjanpainajasta. "Meillä on lumen alla karikkeessa talvehtimassa todennäköisesti kaikkien aikojen suurin kirjanpainajakanta", kertoo erikoistutkija Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Jos tuhoja on useassa rungossa, koko kuvio kannattaa yrittää saada hakkuuseen mahdollisimman pian. Miljoonien eurojen lahottaja Tuulen kaatamat kuuset sopivat kirjanpainajien suvun jatkamiseen, mutta saattavat kertoa myös kuusenjuurikäävästä. Viime vuonna kirjanpainajat kuoriutuivat jo paria viikkoa ennen metsätuholain asettamia poistopäivämääriä. Juurikääpä lahottaa kuusen juuria ja runkopuuta. Puusta irronnut kuori ja rungolla näkyvät syömäjäljet puolestaan kertovat, että kirjanpainajat ovat jo lähteneet puusta eikä hakkuilla ole kiire. Arviot vuosittaisista tappioista nousevat runsaaseen 50 miljoonaan euroon, jopa sen yli. 14 11.4.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA K uusikoiden omistajien kannattaa varautua tänä vuonna kirjanpainajatuhoihin
Tervasroson tunnistaa teiden varsilla kasvavien mäntyjen ruskettuneista oksista. Jos voisi laittaa koivua eikä tarvitsisi ajatella hirvituhoja, varmasti aika pian saataisiin juurikääpätuhot pienenemään huomattavasti", Piri toteaa. Viime vuonna uutta tautia oli vähän. Tervasroson itiöinnissä ja leviämisessä on vuotuista vaihtelua ja sitä on vaikea ennustaa. Jokainen metsässä käynti kasvattaa lahon riskiä. Tervasroso alentaa tukkipuun määrää ja laatua sekä männyn kasvua. "Hirvikanta on valtava riesa metsätaloudelle. Tarkista taimikot ja arvioi täydennysistutuksen tarve 4. Nuorteva muistuttaa kuitenkin, että kuiva ja lämmin viime kesä säästi metsät sienituhoilta, mutta oli suosiollinen tuhohyönteisille. Pahimmillaan sairastunut puu kelpaa enää polttopuuksi, ja metsikkö saatetaan joutua uudistamaan ennenaikaisesti. "Tuhot olivat viime vuonna hieman vähäisempiä kuin aiemmin", kertoo Metsätuhot 2018 -raporttia koostava tutkija Heikki Nuorteva Lukesta. 15 METSÄSTÄ / 11.4.2019 vaisuutena, neulasten harsuuntumisena ja rungon pihkavuotona. Taudin tunnusmerkkejä ovat lisäksi pihkaiset mustat runkokorot sekä kesä-heinäkuussa rungolle ja oksiin ilmestyvät oranssinvalkeat helmi-itiöpussit. Myös maastossa vaikeasti erotettava juurikääpä on Luken tuhotutkijoiden mukaan yksi pahimmista tuholaisistamme. Huolehdi, että vahingoittuneet puut ja puutavara kuljetetaan hyvissä ajoin metsästä pois 3. Toukkia täynnä oleva mänty voi näyttää surkealta, mutta harvoin kuolee, sillä ruskomäntypistiäinen säästää uusimman neulaskerran. Pohjoisten männiköiden riesa Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa nuorten männiköiden riesana on jo useamman vuosikymmenen ollut tervasroso. Tervasrosoa tavataan kaikkialla Suomessa, mutta nuorissa männiköissä tautia on erityisesti maan pohjoisosissa. 1. Paras lääke tyvilahoon olisi puulajin vaihto koivuun tai mäntyyn, mutta se ei usein ole mahdollista. Viime kesän inventoinneissa laajempia tuhoepidemioita ei löytynyt. Juttua varten on haastateltu myös tutkija Seppo Nevalaista Lukesta sekä asiantuntija Yrjö Niskasta Suomen metsäkeskuksesta. Varmin merkki tyvilahosta ovat juurikäävän itiöemät sekä keskeltä lahonneet kannot. Parhaiten tyvilahoa ehkäisevät talvihakkuut, kantokäsittely sekä taimikonraivauksen tekeminen pakkasella. Yksi tervasroson tunnusmerkki on tumma pihkainen koro. Harjaantuneet silmät löytävät elokuussa kasvien lehtien alapinnoilta karvamaisia talvi-itiöpesäkkeitä. Tarvittaessa pahasti sairastuneissa männiköissä kannattaa lyhentää kiertoaikaa ja hyödyntää kuusialikasvos. Myös myyrätuhoja saattaa paljastua paksun lumen alta. Vaihtoehdoksi jää puulajin vaihto. Kestovaivana rakennettujen alueiden ja puuvarastojen läheisyydessä kasvavissa männiköissä ovat ytimennävertäjät. Tarkista mahdolliset lumenmurrot ja tuulenkaadot 2. Kaikkien tautia levittävien kasvien hävittäminen on mahdotonta. Sitä levittää etenkin sienen kasvien kautta mäntyyn leviävä muoto, jota on vaikea torjua. Vinkit kevääseen TIIA PUUKILA Hirvi, lumi, tuuli ja tervasroso ovat vuodesta toiseen yleisimpiä ja taloudellisesti merkittävimpiä tuhonaiheuttajiamme, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemistä valtakunnan metsien inventoinneista. Kuiva ja lämmin kesä oli todennäköisesti männylle suosiollinen, mutta ei niinkään sienen leviämiselle", arvioi erikoistutkija Juha Kaitera Lukesta. Vanhoista puista sieni kuivattaa latvan. Taimikoissa tukkimiehentäi on vakiovieras. Lisää hyönteistuhoja. "Vuonna 2017 uutta tautia näkyi vanhoilla alueilla. Kun lämpötila nousee pariinkymmeneen asteeseen, tarkkaile kuusikoita kirjanpainajien varalta Ju ha Ka ite ra Ti ia Pu uk ila Juurikäävän aiheuttamaa tyvilahoa on vaikea havaita maastossa, mutta tuulenkaato paljastaa lahon. Mäntyjen kasvaimia ontoiksi kaivertavat ytimennävertäjät aiheuttavat vuosittain arviolta yhden keskikokoisen paperitehtaan puuntarvetta vastaavat kasvutappiot. Mäntyjä Yyterissä kurittavien tähtikudospistiäisten ja Pohjanmaalla männynneulasia syövien ruskomäntypistiäisten ennustetaan lisääntyvän. Männystä mäntyyn leviävää sienen muotoa voi torjua poistamalla sairaat puut hakkuiden yhteydessä. Kokonaisuudessaan Suomen metsät ovat Nuortevan mukaan kuitenkin verrattain, jopa merkittävän, terveitä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Tu ul a Pi ri Ruskomäntypistiäinen aiheuttaa kasvutappioita syömällä männyn neulasia. Mikäli juurikääpä on jo iskenyt, vahinkoa voi pienentää vähentämällä hakkuukertoja. Esimerkiksi metsämaitikat sekä kymmenet muut kasvilajit toimivat taudin väli-isäntinä. Epidemiaksi yltynyt sienen levittämä tauti jyllää noin 10 000 hehtaarin alueella Kittilässä, Tornionjokilaaksossa, Kemijoen itäja eteläpuolella sekä esimerkiksi Pudasjärven alueella
Kauriit lähestyivät navakassa sivutuulessa tien suuntaisesti. 16 11.4.2019 / METSÄSTÄ BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuvat M etsäkauris on mielestäni yksi kauneimmista eläimistämme. Metsäkauris on hirvieläimistämme suurin herkkusuu. Näin kevään kynnyksellä palautui mieleeni eräs talvinen tapaaminen kauriitten kanssa. Pian kauriit huomasivat auton ja suuntasivat kulkunsa pellon kautta läheiseen koivikkoon. Tuuli piiskasi helmikuista lakeutta tasoittaen tien ja ojat tasaiseksi kentäksi. Metsäkauriin mieluisimpia elinympäristöjä ovat rehevät lehtomaat ja jokilaaksot. Ahvenanmaalla omakotiasujat ovat joutuneet aitaamaan piha-alueitaan pitääkseen kauriit poissa puutarhoistaan. Niiden sorkat painuivat syvälle paksuun lumeen – siron jalan askel on kuin keihäänpisto hankeen. Sen ruokalistalle kuuluvat mehevimmät heinät ja hedelmät. Laji on vallannut uusia asuinalueita Lappia lukuun ottamatta koko Suomesta. Viime vuosikymmenten aikana metsäkauriitten määrä on kuitenkin voimakkaasti kasvanut maassamme. Se ei kelpuuta ravinnokseen puisevia oksia muiden hirvieläinten tapaan, ei edes talvella. Saman ovat huomanneet tarpeelliseksi myös asukkaat Suomen Lapissa porojen vuoksi. Sen siro olemus huokuu keveyttä ja liikkumisen vapautta. Sammutin auton ja jäin odottamaan. Runsaslumiset talvet ovatkin haaste pienimmille hirvieläimillemme. Paikka paikoin oli pysähdyttävä tarkistamaan tien paikkaa. Lumituiskun seasta ilmestyi kolme metsäkaurista. Kauriilla on niin sanottu viivästynyt sikiön kehitys. ”Mustikalla on merkittävä osa metsäkauriin talviravinnossa.”. Lehtojen herkkusuu Ruotsin metsäkauriskanta on moninkertainen Suomen kantaan verrattuna. Parittelun jälkeen Lumen armoilla Metsäkauriit ovat viime vuosikymmeninä levittäytyneet lähes koko Suomeen. Pitkin tien linjaa näin lähestyvän epämääräisiä hahmoja. Metsäkauriin kiima-aika on keskikesällä, kun se muilla hirvieläimillä on syksyllä. Kesäaikaan kauriit saattavat vierailla pihapiireissä harventaen pihojen kukkapenkkejä ja kasvimaita. Avasin auton oven ja aloin kuvata. Talviravinnossa merkittävä osa on mustikalla, jonka varpuja se kaivaa kuusikoitten vähälumisilta alustoilta. Lumiset talvet ovat niille kuitenkin haastavia
Sen esiintymisaluetta alkaa jo olla enemmän Länsi-Suomi kuin Itä-Suomi. Kauriitten määrän lisääntyminen on myös lisännyt liikenneonnettomuuksia ja tuonut niiden elinalueille lisää saalistavia petoja. Pikkunisäkkäiden ja petolintujen välinen vuorovaikutus tunnetaan jo entuudestaan hyvin. Teki mieleni lähteä hiippailemaan kohti autoa. Metsäkauriin ohella valkohäntäkauriskanta on lisääntynyt räjähdysmäisesti etenkin Eteläja Lounais-Suomessa. Myyräesiintymien huippuvuosina pesiviä pöllöjä on moninkertainen määrä verrattuna huonoon myyrävuoteen. Ihmisen toiminnasta huolimatta luonnossa vallitsee jonkinlainen tasapaino. Suomessa on kolme kaurislajia. Metsäkauriitten yleistyminen on lisännyt niiden aiheuttamia liikenneonnettomuuksia. Peura-nimitys viittaa harhaanjohtavasti poroon ja metsäpeuraan, joita kauriit eivät ole. Talviruokinta on lisännyt kauriitten selviytymismahdollisuuksia. Miksi siis sudet eivät tulisi kauriitten perässä hyville ruoka-apajille. Peuran soisikin poistuvan käytöstä ja kauriin yleistyvän puhekielessä. Kolmen neljän vuoden välein toistuvat myyrähuiput houkuttelevat siivekkäitä petoja. Metsäkaurisnaaras voi synnyttää jopa kolme vasaa kerrallaan. Pohjolan talvet ovat ankaria lumeen sopeutumattomalle kauriille. Ilman talviruokintaa metsäkauriskantamme saattaisi olla paljon pienempi.. 17 METSÄSTÄ / 11.4.2019 hedelmöittynyt munasolu jää lepotilaan ja kiinnittyy kohtuun vasta vuodenvaihteen tienoilla. Auringonlaskun aikoihin kuulin tuon karmivan karjunnan, ja vähäisestä kokemuksesta metsäkauriin suhteen olin aivan varmasti kuulevinani karhun ääntelyn. Parin kuukauden ikäisinä vasat alkavat seurata emoaan, ja samanaikaisesti emo alkaa hiljalleen vieroittaa niitä. Ne ovat pitäneet hirvikantamme terveenä vuosituhansien ajan poistamalla heikoimmat ja sairaat yksilöt lisääntyvästä populaatiosta. Toimisiko se myös kauriitten kanssa. Metsäkauris, valkohäntäkauris eli entinen valkohäntäpeura ja täpläkauris eli entinen kuusipeura. Emo piilottaa vasansa rehevään kasvustoon ja käy imettämässä niitä ensimmäisten viikkojen ajan. Karhuksikin luultu Tuota pientä hirvieläintämme metsäkaurista katsellessa tuntuu uskomattomalta ajatella, että kesäyössä raikuva karjunta lähtee niin pienen ja siron eläimen kurkusta. Erityisesti susi on levittäytynyt uusille elinalueille. Vasat syntyvät kukkeimpaan kesään viiden kuukauden kantoajan jälkeen. Muistan tilanteen vuosituhannen vaihteesta, kun olin kuvaamassa kehrääjää Eurajoella. Saamieni ohjeiden mukaan tulin metsään illansuussa. Kauris vai peura
Kolme kuutiota on hyvä tulos, jos puut sekä hakkaa että juontaa kelkkapelissä pinolle – ajomatkaakin on satoja metrejä. 18 11.4.2019 / METSÄSTÄ Anjala Juuka MIKKO RIIKILÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuvat M oottorikelkka puikkelehtii tyhjä reki perässään mutkaista reittiä kohti Vehkavaaran lakea. Oli muuten upeaa puuta. Hakkuussa hanki sen sijaan teettää lisätyötä. Huolella hoidetut nuoret metsät näyttävät kevätauringossa kauniilla tavalla siisteiltä, kun nuoret männyt on tyvitukin mitalta karsittu. ”Rinteessä ajoreitit on suunniteltava serpentiinimäisiksi. Takavuosina Martikainen korjasi tukkejakin siemenpuualoilta, mutta viime vuosina hän on tehnyt lähinnä kuituja polttopuusavotoita. Hän taitaa olla myös viimeisiä pystykarsinnan aktiivisia harrastajia. Pystykaupat mies on päättänyt jättää seuraavalle sukupolvelle. Vielä tarkempi paikannus sijoittaa meidät Martikaisen Kallen hakkuupalstalle. Pystykaupat hän jättää seuraavalle sukupolvelle. Kerran viikossa pitää käydä verkot kokemassa.” Pari viime vuotta mies piti taukoa hankintakaupoista, kun kuitupuun tienvarsihinta painui miltei 27 euron huitteille. Hän kertoo esimerkin vanhan kaskimaan uudistusalaltaan. ”Nämä moottorikelkkasavotat ovat ihan mukavia, mutta palkka pitää tulla muualta.” Työtä riittää Ensimmäiset kelkkasavottansa Martikainen teki 1980-luvulla. Noin kahden hehtaarin aukolta sain kerätä tukkirunkojen tyvileikkoja parin talven polttopuiksi riittävän määrän.” Lajinsa viimeisiä Martikainen myöntää, ettei tunne muita, jotka vielä ajaisivat puita kelkkapelillä. Rajavartijan töistä vuosia sitten eläkkeelle jäänyt mies työskentelee eleettömän rauhallisesti. Mutta tänä vuonna homma taas maistui, kun kuitupuun hinta kipusi kelvolliselle 33 euron tasolle. Lunta on huhtikuun toisena päivänä vielä reilut 60 senttiä, ja hanki kantaa. Uran kaltevissa kohdissa hankea pitää pengertää tasaiseksi niin, ettei lastattu puureki kaadu.” Kelkkamiehen päiväurakka jää maltilliseksi. Vaaran rinteellä lapiota saa käyttää säästelemättä myös kelkkareitin pohjustamiseen. Parempaa keliä moottorikelkalla ajamiseen ei voisi toivoa. Muutaman vuoden takainen päätehakkuu harmittaa vieläkin. Toinen puoli menee myyntiin. Siemenet taisivat olla pellonsyrjän petäjistä, kun taimet alkoivat okKelkkasavotan konkari Kuituja polttopuusavotat kuuluvat Kalle Martikaisen talveen. Ollaan Juuassa Pohjois-Karjalassa, tarkemmin sanoen kiviuuneistaan kuulussa Nunnanlahdessa. Martikainen lapioi kiirehtimättä, mutta monttu koivun tyvellä syvenee silti joutuisasti. Pelkästä ajanvietteestä ei Martikaisen pystykarsintainnostuksessa ole kyse. METSÄNOMISTAJA. ”Vähän päivässä, paljon viikossa”, Martikainen muistuttaa vanhasta viisaudesta. Sillä taksalla ei kehdannut Lynxiä panna tulille. ”Kyllä siinä riittää työtä koko talveksi, kun ei metsään kuitenkaan ihan joka päivä ehdi. Moottorikelkalla Kalle Martikainen kuljettaa kerrallaan noin kuution kuorman. Kymmenen päivän savotoinnin jälkeen pinossa on 30 kiintokuutiometriä polttopuuta. Keskimääräinen urakka on 50–70 kuutiota talvessa. ”Siitä kaadettiin koivikko pois. Tilalle kylvettiin mäntyä. Silloin puureen veturina oli Winha-merkkinen moottorikelkka, ja edes peruutusvaihteen puuttuminen ei haitannut menoa. Lapiointiin kuluu enemmän aikaa kuin moottorisahaukseen, mutta ilman lapiointia kannot jäisivät kiusallisen pitkiksi. Omatoimisesti taimikoitaan hoitavan miehen metsässä kuuset, koivut ja männyt kasvavat sulassa sovussa, eivätkä turhat vesakot rumenna maisemaa. ”Tukkia tuli vain puolet hakkuukertymästä. Puolet siitä riittää Martikaisten punaisen hirsitalon lämpimänä pitämiseen
Vehkavaaran laelta näyttäytyy myös miehen säännöllinen kalapaikka, Pielinen – suunnilleen samasta kulmasta kuin Kolilta avautuva kansallismaisema. Havupuun taimen vihreys auttaa havaitsemaan sen päälle kaatuneen ruskeanharmaan kuloheinän alta. Tuoreet kantopinnat lisäävät riskiä saada maannousemalaho metsikköön. Niistä riittää sekä kotitarpeiksi että myyntiklapien tekoon. Kevättalven savotalla lapion käyttöön kuluu enemmän aikaa kuin moottorisahaukseen. Tällaista hyvää vuodenaikaa ei pidä tuhlata mihin metsätyöhön tahansa. Taimi ei lannistu siitä, että se on maannut koko talven maata vasten. Hyvä sesonki kestää vain lyhyen aikaa. Arvoa on myös sillä, että ennen lehtipuiden kasvuunlähtöä ikivihreät kuusi ja mänty erottuvat pusikosta hyvin. Keväällä huomiota voi kiinnittää maata vasten tiukasti painautuneessa kuloheinikossa näkyvä neliön muotoinen vähäinen kohouma. Ei ole liian kuumaa eikä kylmää. Vanhat pyykit ovat usein neliön muotoisia rauniopyykkejä, joiden keskellä oleva napakivi on kaatunut näkymättömiin. Martikaisten perheessä metsien anti ei lopu puunmyyntituloihin. Kevään mieluisat työt Parasta kevättä ei kannata tuhlata perkaukseen, jonka voi tehdä varjossa jopa heinäkuun helteillä. 19 METSÄSTÄ / 11.4.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Pystyyn nostettuna ja tarvittaessa puunkarahkalla tuettuna se on valmis jatkamaan kasvuaan. Suunnittele ja valmistele reitti ennalta 2. Olen karsinut mäntyjä vähä vähältä. Sen jälkeen tähyillään taas rajan takaisille selkosille. Tämän talven polttopuut kerättiin kuusentaimikon ylispuukoivuista. Nyt kansallismaisema häämöttää tukin mitat saavuttaneiden runkojen lomasta. Kun ruoho alkaa viheriöidä, tainta on vaikea löytää kuloheinän alta. Parveiluajan jälkeen kaadetut puut sen sijaan kuivuvat riittävästi ennen seuraavan kevään parveiluaikaa. Pienten taimien pelastaminen heinikosta onnistuu parhaiten juuri lumen sulamisen jälkeen. Samoin tiiviisti maata vasten painautunut kuloheinä ei peitä niitä kuoppia, joihin raivaussahan käyttäjä myöhemmin kesällä ja syksyllä helposti lankeaa. Katso video kelkkasavotasta Metsälehden Youtubessa.. Heinäkuun helteille kannattaa jättää ainakin tulevan avohakkuualueen ennakkoraivaus jätepuustosta ja metsänviljelyä vaikeuttavasta alikasvoksesta. Nyt alkaa näyttää siltä, että männiköstä kehittyy vielä komea pylväsmetsä.” Taimista tukeiksi Martikainen on 75-vuotias, ikänsä metsässä liikkuneen ja työtä tehneen tervaskannon perikuva. Puisen tuen käyttö ei ole mitään toiveunta: monimetrisen hyvin kasvavan taimen juurelta saattaa tukija löytää sen oksaisen kepin, jonka muistaa asetelleensa taimen pystyasennon turvaajaksi muutama vuosi aiemmin. Kun lumihanki madaltuu Pohjois-Karjalassa, mies kaavailee tekevänsä 40 kilometrin testivaelluksen. Mäkärät ovat vasta latautumassa kiusaamaan ihmisiä, ja hirvikärpästen terrori on vielä monen kuukauden päässä. Mukavuudesta pitävä tekee sen ennakolta, mutta ei uhraa siihen kevätsäitä. Martikainen on vuosikymmeniä kerännyt Merja-vaimonsa kanssa joka vuosi satoja kiloja metsämarjoja omiin tarpeisiinsa ja myytäväksi. KEVÄTTÄ PAREMPAA vuodenaikaa ei ole metsässä työskentelylle. Ammoin vaara oli avointa kaskimaata. Kymmenien kilomerien jotokset eli maastovaellukset kuuluivat vanhan ajan itärajan vartijoiden arkeen, eikä mies ole hidastanut tahtiaan. Aja rauhallisesti, niin kelkka kestää vuosia pidempään 3. Rajamerkkien löytäminen onnistuu heti lumen sulamisen jälkeen paremmin kuin myöhemmin kasvukauden aikana. Lisäksi tuoreet havupuut lisäävät hyönteistuhojen vaara. TAIMIKON VARHAISHOITO kivisillä alueilla luontuu helpoiten keväällä, kun kaikki maanmuokkauksen pystyyn nostamat kivet ovat näkyvissä. VASTAAVASTI VOI miettiä, mitä töitä ei pidä mennä tekemään keväällä, jos muitakin vaihtoehtoja on. Sinne, perin kiviseen maahan, Martikainen isänsä kanssa istutti 1970-luvulla kuusentaimia. Aja reitti tyhjällä kelkalla edellisenä päivänä ja aloita pienin kuormin 4. Kannattaa valita ne puuhat, joissa kevät auttaa pitämään työn laadun ja tekijän mielialan korkealla. Raivaussahan terä säästyy vaurioilta paremmin kuin ruohon noustessa peittämään kiviä. Ensimmäisen kerran kävin siellä oksasahan kanssa, kun taimet olivat kolmimetrisiä. Kevään tilastosää on valoisa ja kuiva: työskentelyn voi aloittaa aikaisin aamulla tai lopettaa myöhään illalla. Keskikesällä havupuun taimia leikataan vahingossa pois kevättä enemmän huonon erottuvuuden takia. PALSTALLA KELKKAMIEHEN VINKIT 1. Viisasta ei ole myöskään raivata kookkaita havupuita tulevista ensiharvennusmetsiköistä keväällä. Vain itsensä kiduttaja jättää hakkuualan raivauksen tehtävä k s i h a k k u u n jälkeen. Siinähän se pyykki on odottamassa esille kaivamistaan. Kevättöihin kannattaa siis varata ne turkintiheät yleensä kosteat kuviot, joissa on riittävästi pelastettavaa kuusta, mutta tuhottoman paljon lehtipuuta. Tutun rajamiesten porukan kanssa hän on samonnut rajantakaisia saloja ja seuraillut maineikkaiden kaukopartioiden reittejä Muurmannin radalle asti. Kasaa puutavara niin, että pääset kuorman kanssa lähtemään myötämäkeen sittua ihan mahdottomasti
Osa metsästä säästyisi tulevia rahantarpeita varten. Ratkaisevaa on, selviääkö taajana kasvanut, pitkänhuiskea puusto harvennuksen jälkeisistä myrskyistä. Jäävä puusto näyttikin Konnevedellä yllättävän elinvoimaiselta. Metsäkoneenkuljettaja teki tarkkaa työtä, joten hakkuu ei pahemmin vaurioittanut metsään jäävää puustoa. Joku tosin voisi laskea, että avohakkuun runsaammalla puustokertymällä ja paremmalla kantohinnalla maksaisi istuttamisen ja vielä taimikon varhaisperkauksenkin. MIKKO RIIKILÄ Tällaista metsää kannattaa vielä harventaa, vakuuttaa Arvo Kettunen. Siitä tukkia oli 80 prosenttia. Kasvuvauhti määrää tuoton Arvo Kettusen laskelma puuston tuottoprosentista erilaisilla luston paksuuksilla Esimerkkipuusto 361 runkoa/ha, pohjapinta-ala 12,31 m 2 /ha Lähtötilanne Puusto 106 m 3 /ha, josta 68 m 3 kuusitukkia Puuston arvo 4 587 e/ha Tilanne, kun puut 2 cm paksumpia ja metrin pidempiä Puusto 131,3 m 3 /ha, josta kuusitukkia 95 m 3 /ha Puuston arvo 6 112,80 e/ha Puuston arvon muutos 1528 e/ha Luston paksuus Arvon lisäys Vuosia * Tuotto, e/ha/v Tuotto %** 2 mm 1525,80 5 305,16 5,7 2,5 mm 1525,80 4 381,45 7,1 3 mm 1525,80 3,33 458,20 8,6 4 mm 1525,80 2,5 610,32 11,4 *) 2 cm paksuuskasvuun kuluva aika **) tuottoa verrataan 6 112,80 euron ja 4 587 euron keskiarvoon eli 5349,90 euroon. Männyt sen sijaan näyttävät tupsulatvaisilta. Tuurikin vaikuttaa siihen, millaiset puhurit metsää lähivuosina riepottelevat. Laaja avohakkuu olisi ollut ilmeinen vaihtoehto. ”Lasken ensin puuston nykyisen arvon ja vertaan sitä tilanteeseen, jossa puut ovat kasvaneet kaksi senttiä paksummiksi ja metrin pidemmiksi. Vuosikymmenien urakka Harventamatta kasvaneen metsän runkoluku on suuri, ja puiden koko vaihtelee melkoisesti. Kasvamaan jäävät kuuset ovat yllättävän elinvoimaisia. ”Metsätuloja tarvitaan jatkossakin”, tähdentää Paavo Kettunen , Arvo Kettusen veli ja yksi metsäpalstan osakkaista. Kuuset ovat kasvaneet viljavalla maalla parhaimmillaan kaksi-kolmikuutioisiksi. Kettusen mukaan metsä harvennetaan vielä kertaalleen 15–20 vuoden kuluttua. 20 11.4.2019 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat K un Petäjäveden itseoppinut metsätietäjä Arvo Kettunen kutsui retkelle suunnittelemalleen metsätyömaalle, sai taas kerran päivittää käsityksensä siitä, miten metsää voi hoitaa. Puuta on yli 400 kuutiota hehtaarilla, monin paikoin reilusti enemmänkin. Edessä aukeaa noin 80 hehtaaria osin kirveenkoskematonta metsää. Jatkuvan kasvatuksen metsärakenteeseen siirtyminen kestää vuosikymmeniä”, Arvo Kettunen selventää. Lopullisessa kasvatusasennossa hehtaarille jätetään vain 200 järeää tukkipuuta. ARVO KETTUNEN LASKEE, että vanhaa metsää kannattaa mieluummin harventaa kuin avohakata. Konnevedellä Keski-Suomessa sijaitsevan metsän hakkuita alettiin suunnitella, kun metsä siirtyi tilan perillisten muodostamalle metsäyhtymälle. KOMMENTTI Näkemättä ei uskoisi hinnä yläharvennusta. Jos luston paksuus on kaksi milliä, läpimitta kasvaa kaksi senttiä viidessä vuodessa, kolmen millin luston paksuudella reilussa kolmessa vuodessa." Kettusen esimerkissä tukkivaltainen puusto tuottaa kahden millin levyisillä vuosilustoilla reilut 300 euroa hehtaarilta vuodessa. Kasvamaan jää 400 runkoa hehtaarille. Tuottoprosentiksi Kettunen laskee tällöin kuudesta kahdeksaan prosenttia. Ajatus kalliista uudistamistöistä ja suuresta taimikonhoitourakasta ei kuitenkaan innostanut osakkaita. Jos lustot ovat kolmemillisiä, hehtaarituotto kohoaa 460 euroon. Konneveden suurleimikko myytiin Verswoodille, joka maksoi yläharvennustukista kolme euroa alemman kantohinnan kuin avohakkuussa korjattavasta tukkipuusta. Tällöin metsällä on Kettusen mukaan edellytykset taimettua, ja se voi kehittyä jatkuvaan kasvatukseen sopivaksi. Huolellisuudella on toki hintansa – aikaa puukuution hakkaamiseen kului tuplasti avohakkuuseen verrattuna. ”Puustoon ei pidä sitoa turhaa pääomaa. Puusto näyttää harvennuksen jälkeen yllättävän elinvoimaiselta, joskin männyt ovat tupsulatvaisia. 200 noin kahden kuution tukkipuuta hehtaarilla olisi ihan kohtalainen päätehakkuupuusto.” Kannattavuus lisäkasvusta Kettunen laskee puuston tuottoa puiden tuoreimpien vuosilustojen paksuudesta. Hakkuukertymä oli lopulta 200 kuutiota hehtaarilta. Lisäosuuksia ostaneet osakkaat tarvitsivat tuloja kauppojen rahoittamiseksi. Muilla ostajaehdokkailla tukin kantohinta olisi ollut noin kymmenen euroa alhaisempi kuin avohakkuuleimikolla. Tämä on läJatkuva kasvatus vei voiton Konnevedellä hakattiin 80 hehtaaria järeää metsää ilman yhtään aukkoa. Oikea-aikaisesti harvennetussa, järeässä kuusikossa tukkiprosentti olisi ollut korkeampi. ”Hakkuussa poistetaan sekä suurimpia että pienimpiä runkoja. Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti puiden rinnankorkeusläpimitta kasvaa kaksi senttiä ja pituus metrin. Kettusen kannattavuuslaskelma on omintakeinen mutta johdonmukainen. Jos taimia ei synny, metsä voidaan päätehakata ja istuttaa
Työssään metsäasiantuntijana ja metsäkiinteistön välittäjänä Hannonen on kokenut haastavana sen, että niin vanhempi kuin jatkavakin polvi vetoaa usein nuorten haastavaan elämänvaiheeseen ja kokee su kupolvenvaihdoksen siksi olevan mahdoton. 32€) Etu voimassa 30.4.2019 asti Metsäyrittäjänä. Metsänomistaja Timo Hannonen (s. Kirjassa kerrotaan yrittämisen arjesta, niin metsässä kuin kirjoituspöydän ääressä. Hinta 25€ (norm. Omalla esimerkillään hän kertoo, että halutessaan metsäyrit tämiseen voi ryhtyä elämäntilanteesta riippumatta ja siihen voi yhdistää muun elämän. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Huhtikuun kuukauden kirja Kirja kuvaa tuoreella tapaa nuoren perheen aktii vista metsätalousyrittämistä. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE0419 tai asiakaspalvelustamme, puh. 1977) kertoo avoimesti, kuinka hän vaimonsa kanssa on hankkinut heille sopivia metsä tiloja ja miten niitä hoidetaan mielekkäästi yhdessä palkkatyön ohessa ja perheen ruuhkavuosissa. Pää töksentekoa ja valintoja ohjaa aito yrittäjyys ja kan nattavuuden tavoite
. Yritys valmistaa myös moottorisahojen terälaippoja. Saman mittainen Husqvarnan terälaippa painaa 737 grammaa. Elämässä mukana – Stora Enso P. Laippa kestää, vaikka sitä käytettäisiin välillä vänkärin tuuraajana – mitä emme toki suosittele. Käytettävissä olleen sahausajan kuluessa ei saatu havaintoa, kuinka kauan laippa kestäisi. . Oletus on, että tavallista pidempään. Yleisimmin myydyistä terälaipoista poiketen Iggesundin laipat valmistetaan umpiteräksestä työstämällä. Metsä kasvaa ja tuottaa kun siitä huolehditaan, luontoa ja ilmastoa unohtamatta. Iggesundin laippoja saa sekä Stihleihin että muihin sahamerkkeihin sopivina. Tästä seuraa, että ne ovat lujia ja kestäviä. IGGESUND R2 -MOOTTORISAHALAIPAT . Laipan kesto on aina vähän tuurista kiinni, mutta luulen, että vajaan 20 euron lisähinta ei ole kohtuuton teräksisestä laatulaipasta. 22 11.4.2019 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat R uotsalainen Iggesund tunnetaan ensisijaisesti hakkuukoneisiin tarkoitettujen terälaippojen valmistajana. Ketju-uran leveys 1,5 mm ja 1,6 mm . Laippa silkkaa terästä Iggesundin moottorisahan laippa kestää, mutta painaa ja maksaa enemmän kuin normilaippa. Ketjujako 0,325 ja 3/8 . Umpiteräksinen laippa myös painaa tavallista enemmän. Kokeilemamme 15-tuumainen Iggesundin laippa painaa 890 grammaa. klo 8–16) Suorin tie metsäasiantuntijallesi. Hakkuukoneissa kestävien laippojen valmistaminen ei ole kaikkein helpoin juttu, joten Iggesundilta voinee odottaa myös lujia moottorisahan laippoja. . 02046 1478 (ark. Mallistossa ei tosin ole Suomessa suosituimpia, pituudeltaan 13 tuuman (32,5 cm) laippoja, vaan laippojen pituus alkaa 15 tuumasta. OLEMME MUKANA PRO FOREST MESSUILLA HAAPAVEDELLÄ 3.-4.5.2019! Tule tutustumaan Kranman Bison pienmetsäkoneet Kranman hydrauliset mönkijän metsävaunut Tervetuloa osastolle B16 Tiilitehtaankatu 45 | VAASA | Simon: +358505306560 Matti: +358505059326 Kesä, kärpäset ja metsän askareet Harvennushakkuut ja taimikonhoito ovat tärkeä osa vastuullista metsä omaisuuden hoitoa. Hinta 47,90–69,90 euroa . . . Tällaisia laippoja käytetään yleensä sylinteritilavuudeltaan vähintään 60 kuutiosenttimetrin sahoissa. Valmistusmaa Ruotsi KOKEILTUA Fakta Iggesundin valmistamat moottorisahan laipat ovat umpiterästä. Metsänomistajan kesän kauppalista • Kesäkorjuukelpoiset harvennuspuukaupat • Taimikonhoitotyöt • Metsänviljely Kuinka voimme olla avuksi. Olisiko Iggesundin teräslaippa moottorisahaan hyvä ostos. Kahden viikon sahaamisen jälkeen laipan alareunassa ei näkynyt kulumisen merkkejä. Laipan pituus 15–36 tuumaa . Se on lajissaan Euroopan suurin. Satunnaisessa käytössä normilaippa varmasti kestää riittävän pitkään. Kahden viikon sahaamisen jälkeen teräslaipan alareunassa kärkipyörän takana ei ollut vielä merkkejä kulumisesta, joten laippaa ei tarvitse kääntää viikoittain. Uittokaluston verkkokaupassa sellainen maksaa 15-tuumaisena 47,90 euroa, Oregonin vastaavan saa 29,50 eurolla
Männyntaimi on vaurioitunut pahoin, jos latvakasvain ja kaikki ylimmät sivuversot on syöty, neulasmassasta on syöty yli 75 prosenttia tai kuorivaurio yltää yli 25-prosenttisesti rungon ympäri. Metsäpiiripäällikkönä työuran tehnyt Pekka Niemi kuoli joulukuussa 1993 Kittilässä. Metsälehden tekemä video opastaa, miten korvausmahdollisuutta voi arvioida hirvivahinkolaskurilla. Lukusarja piirtyi myöhemmin ikuisesti suomalaiseen urheiluhistoriaan, mutta hiihtäjä oli toinen. Tätä voi yrittää arvioida netistä löytyvällä ilmaisella hirvivahinkolaskurilla. Ylittyykö kynnys. Niemi voitti vielä 1941 Ounasvaaran 50 kilometrin hiihdon. Holmenkollenin kilpailujen asemasta 30-luvun hiihtourheilussa kertoo, että arvostuksessa taakse jäivät niin kaksi vuotta aikaisemmin saavutettu Garmisch-Partenkirchenin olympiapronssi 18 kilometrin hiihdossa kuin edellisvuoden maailmanmestaruus Chamonix’n viidelläkympillä. ”Korvausmahdollisuutta kannattaa arvioida taimikon pahimmasta tuhokohdasta.” Katso video hirvivahinkolaskurin käytöstä Metsälehden Youtubessa. Laskurin käyttöä varten tuhoalueelta tulee etsiä kohta, jossa on eniten hirvien kaluamia puita. Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä.. Linkki laskuriin on myös Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Hirvivahinkolaskurilla voi arvioida, ylittyykö 170 euron korvauskynnys ja kannattaako tuhot ilmoittaa Metsäkeskukselle. Korvausjärjestelmä on monimutkainen – ja niin on laskurikin – mutta sen käytössä auttaa Metsälehden tekemä opastusvideo. Kannattaako tuhoista tehdä vahinkoilmoitus Suomen metsäkeskukselle. Syynä uutisointiin oli, että Niemi oli vähän kuin omia poikia: hän opiskeli tuolloin metsätyönjohtaksi Rovaniemen metsäkoulussa. Arvioi hirvituho laskurilla Kaikista hirvituhoista ei saa korvausta. Varsinaisen hirvivahinkoilmoituksen voi tehdä Metsään.fi-palvelussa. Se voi laskuttaa metsänomistajaa turhasta arviointikäynnistä. Eniten vaurioita on mäntytaimikoissa. Laskurin käyttö edellyttää koealojen mittausta tuhotaimikosta. ”Korvausmahdollisuutta kannattaa arvioida taimikon pahimmasta tuhokohdasta. 23 METSÄSTÄ / 11.4.2019 EERO SALA MAALISKUUSSA 1938 Metsälehti julkaisi urheilu-uutisen: suomalaishiihtäjät olivat Pekka Niemen johdolla ottaneet kaksoisvoiton Oslon Holmenkollenin kuninkuusmatkalla, 50 kilometrillä. Tavallisesti hirvet popsivat niin mäntyjen latvoja kuin oksien kärkiä sekä raastavat neulasia. ”Uljaasti taistelivat poikamme vieraalla maalla siniristilippumme puolesta” , lehti hehkutti. ”Korvauskynnys ylittyy todennäköisesti, kun vähintään 30 prosenttia puista on vaurioitunut pahoin”, Kalin sanoo. Vuonna 1909 syntynyt Niemi oli aloittanut hiihtoharrastuksen vuonna 1932 ”ollessaan metsähommissa Kemi-yhtiön metsätyömailla, jolloin työnjohtajan ominaisuudessa oli talvisin suorittanut pitkiä hiihtomatkoja Kittilästä aina Pallastunturin seuduille” . Kun Holmenkollen valloitettiin Metsälehden sivuilta VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsänomistajalla on ongelma: Hirvet ovat katkoneet männyntaimia talven aikana, mutta vahingoittuneista puista saa korvausta vasta, kun tuhot ylittävät 170 euron korvauskynnyksen. Männiköissä eniten tuhoja Näin keväällä ei ole kovin vaikea tunnistaa hirvien tuoreita syömäjälkiä. Hirvivahinkolaskuri löytyy Tapion maastotaulukoiden yhteydestä. Samana vuonna hän sijoittui toiseksi Ruotsin Bodenissa kisatussa 44 kilometrin hiihdossa ajalla 3.33.33. Eläimet myös järsivät sekä hankaavat mäntyjen kuorta rikki. Siitä me tarkastajatkin alamme vahinkoa mitata”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Leena Kalin . Kolme vuotta vanhempia hirvituhoja ei kuitenkaan korvata. ”Kesäsin taas kinttupolkuja kulkiessaan leimausja arvioimistöissä sai hyvää treenausta hiihtokuntoaan silmällä pitäen.” Saavutettu Holmenkollenin voitto oli Metsälehden mukaan ”luettava varmaan kaikkein kauneimpiin urheiluvoittoihin, joita suomalaiset suurhiihtäjät ovat ulkomaisilla kilpaladuilla saavuttaneet”
Edellisyön muutamat miinusasteet ovat kovettaneet lumen pinnan Kontiolahden ampumahiihtostadionin lähimetsässä niin, että se kestää kävelijänkin painon. Kymmeniä metrejä alempana avautuu järvimaisema ja Höytiäisen laaja selkä, mutta maisemat eivät nyt kiinnosta. ”Jos alla on pehmyttä hiekkaa, suota tai lunta, normaali maastopyörä uppoaa helposti tai ajaminen on erittäin raskasta. Kun näin käy, ei kannata olla kilometrien päässä tieverkosta. ”Rengaskoko mahdollistaa sen, että maastossa ei tarvitse kierrellä esMuhkeat, neljän viiden tuuman levyiset renkaat antavat hyvän pidon, kun ajaa pienillä rengaspaineilla.. Sen ajajaa eivät kivet, kannot ja kuopat juuri pidättele. Pyörän hidas taluttaminen, tunkkaaminen, on osa maastopyöräilyä. Hangessa kahlaaminen ja jykevän pyörän taluttaminen käyvät työstä. Vauhti valloittaa Ainakin kovalla hankikannolla läskipyörän kyyti hurmaa. Tällaista menoa pääsee harvemmin metsässä kokemaan! Mieleen tulevat pulkkamäen riemut. Läskipyörä leijuu pinnalla, ja sillä on normimaastopyörään verrattuna kevyt polkea”, sanoo läskipyörän kyytiin jo kahdeksan vuotta sitten ihastunut joensuulainen Valtteri Paavola . Siihen on hyvä varautua läskipyörälläkin. Puut vilistävät ohi, ja ajaa voi minne haluaa. Hanki kantaa läskipyöräilijän paremmin kuin kävelijän. HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat K evättalven hankikannot kutsuvat nykyisin hiihtäjien lisäksi pyöräilijöitä. Stadionin pyörävuokraamon läskipyörä on muhkeiden renkaidensa takia omaa perusmaastopyörääni selvästi painavampi, mutta ensimmäisten metrien jälkeen painoa ei enää huomaa. Maastoajo voi olla normaalia vauhdikkaampaakin”, Paavola sanoo. Hankikanto kruunaa pyöräilykauden Läskipyörä on lumisten ja pehmeiden maastojen menopeli. Hankipyöräilyyn pätee sama ohje kuin hiihtämiseenkin: jossain vaiheessa lumi pettää. Ne ovat omimmillaan pehmeissä maastoissa ja lumella. Kun nousen satulasta, jalat solahtavat lumeen reittä myöten. Moni ajattelee, että läskipyörä on raskas ja hidas ajaa, mutta päinvastoin. Läskipyöräilijälle tämä on paratiisi. Alamäessä ja rohkeuden kasvaessa maisema vaihtuu sellaista vauhtia, että aivan naurattaa. 24 11.4.2019 / PILKKEITÄ RETKEILY teitä, vaan voi ajaa kivien, kantojen ja pienten kuoppien yli, mikä nopeuttaa ajamista. Pyörä myötäilee kumpuja ja monttuja, joita lumi on muodostanut kantojen ja kivien päälle. Tuntuu epätodelliselta, että pyörä pysyy ongelmitta lumen pinnalla. Isot renkaat saavat läskipyörän näyttämään kömpelöltä, mutta harrastaja näkee asian toisin. Kesäpoluilla kivet ja mutkat hidastavat vauhtia, mutta nyt maan on peittänyt kova, tasainen, asvaltin veroinen matto. Hankipyöräilyn yleistymisen taustalla ovat vuosikymmen sitten markkinoille tulleet ja viime aikoina nopeasti yleistyneet fatbike-pyörät eli läskipyörät. Tai olympialajiksikin noussut BMX-pyöräily, jossa ajetaan kumpujen, hyppyreiden ja kallistettujen kaarteiden avulla tehdyillä nopeatempoisilla radoilla. Renkaiden rapina hankea vasten saattelee minut 20 kilometrin tuntivauhtiin. Matka voi tyssätäkin Aamun ensi tuntien tunne hangen vahvasta pitävyydestä vaihtuu aamukahdeksan jälkeen epäuskoon, kun hanki alkaa antaa periksi ensimmäisiä kertoja. Niitä katson pysähdyttyäni
Pääosa itiöistä kuitenkin vapautuu ilmaan. Heltoissa on siellä täällä pitkiä tappimaisia soluja, jotka pitävät heltat erillään. Edunvalvontasektorit ovat toisiinsa kietoutuneita, ja nykyisin järjestö käyttää merkittävän osan työpanoksestaan esimerkiksi ympäristöja liikennepoliittisiin kysymyksiin. Puun kasvuun, harsuuntumiseen tai ensi kesän kukintaan kasvainmenetykset eivät vaikuta. Kun itiöt ovat irronneet, tämä heltan osa hajoaa nesteeksi ja tippuu pois. Mustesienen lakin käyttäytyminen saa helposti ajattelemaan, että itiöiden leviämisessä olisi jokin erityinen konsti – ehkä jopa niin, että eläimet tuhriutuisivat musteeseen ja levittäisivät mustesienten itiöitä. Sellaista käytäntöä ei ole ikinä ollut, että jäsenmaksuperuste määrittäisi näiden varojen käyttökohteen. Kun puu pukeutuu vihreään vain kesäksi, se voi rakentaa suurempia, mutta silti ohuempia lehtiä. Kypsät itiöt ovat mustia. Miksi puut karistavat lehtensä talveksi. Talvella lehtevä latvus keräisi luntakin, joten oksistonkin olisi oltava huomattavasti vankempi. Syönnin kohteena ovat ilmeisesti vain hedekukkasilmut, eivät käpyjä tuottavat emikukkasilmut. Talvi on ankaraa aikaa kasveillekin. Viime vuonna syntyneitä kasvaimia voi olla kymmeniä ellei satoja yhden ison kuusen alla. Erityisesti suurissa itiöemissä heltat ovat hyvin tiheässä, vain millin kymmenyksen päässä toisistaan. Miksi mustesieni itkee mustin kyynelein. Niinhän monet ruohot mansikasta lähtien tekevät. Tyhjennetty silmu sijaitsee lähes aina katkaisukohdan vieressä eli kasvaimen tyvellä. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 11.4.2019 TUTKIJALTA LUKIJALTA KAMALA LUONTO MUSTESIENISTÄ TUTUIN on puistonurmikoiden suomumustesieni, mutta lajeja on meilläkin useita kymmeniä. Pääosa mustesienten itiöistä päätyy kuitenkin normaaliin tapaan ilmavirtojen levitettäväksi. ANTTI SAHI toiminnanjohtaja, MTK Metsänomistajat tyytyväisiä MTK:n toimintaan Ri st o Ja lk an en. Itiöiden vapautuminen alkaa heltan reunasta kapeana vyöhykkeenä, mistä itiökannat ampuvat itiöt ilmaan. Silmun suojussuomut säilyvät normaalisti paikoillaan, joten syönnin havaitseminen vaatii tarkkuutta. Joskus hanki tai maanpinta voi olla vihreänä kasvaimista. Kuusen neulaset voivat säilyä puussa pisimmillään kymmenkunta vuotta, männyn neulaset karisevat kolmantena kesänään. Järjestöllä on perustamisestaan lähtien ollut yksi yhteinen kassa, ja pelloilta ja metsistä kerätyt jäsenmaksut on aina käytetty mahdollisimman tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Itiökantoja on lomittain kahta eri pituutta, niin että helttoihin mahtuu enemmän itiöitä. Orava puraisee poikki vain kukkasilmun sisältäviä kasvaimia. Maaliskuun lopun Metsälehdessä olikin uutinen kuusen hyvästä kukinnasta ensi kesänä. Joskus tosin koko kukkasilmu on repäisty irti versosta. Mustesieni on vain pakannut itiöitä tuottavat osansa niin tiiviiseen pakettiin, että se tarvitsee erityisiä keinoja taatakseen itiöille vapaan pääsyn tuulen teille. Tiukka sektorikohtainen ajattelu johtaisi tehottomaan edunvalvontaan ja monen edunvalvonnan kannalta tärkeän asian hoitamattomuuteen. Mustesienten heltat sulavat alareunastaan musteeksi sitä mukaa kuin itiöt kypsyvät. Eri aikoina taloudelliset satsaukset edunvalvonnan eri sektoreille vaihtelevat. Esimerkiksi lahoavia sieniä syövä metsäsittiäinen saattaa hyvinkin olla mustesienten itiöiden levittäjä, ja lannalla kasvavien pienten mustesienten itiöt kulkevat mitä todennäköisimmin lannalla ruokailevien hyönteisten matkassa. Kukka-aiheettomia silmuja eli kasvusilmuja orava ei syö. Eri mustesienilajeilla voi olla hyvinkin erilaiset keinot itiöidensä levittämiseksi. Lehdet eivät ole ikuisia edes talvivihannoilla kasveilla. LUULISI, ETTÄ UUSIEN LEHTIEN rakentaminen on puulle suuri rasite. Koska emija hedekukkien määrät kuitenkin suhteutuvat toisiinsa, hangelle pudonneiden kasvainten runsaus viittaa keskimääräistä parempaan käpysatoon seuraavana kesänä. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on Silmät auki metsässä -kerhon perustaja ja puheenjohtaja Oravan tekosia Oravan pudottamia mustakuusen kasvaimia hangella. Puun kasvaessa vanhat lehdet jäävät nuorempiensa varjoon. Lumen yläpuolella talvehtivien kasvien uhkana on pakkasen lisäksi kuivuminen. NIMIMERKILLÄ ”Metsälehden tilaaja maaseudulta” esiintyvää kysyjää olivat jääneet askarruttamaan MTK:n jäsenmaksu-uudistukseen liittyvät asiat. Osa lehdistä syödään, osa kuolee taudinaiheuttajien hyökkäyk VIIME VIIKKOINA on jälleen tiedusteltu, minkä takia hangella kuusten alla on vihreitä vuosikasvaimia. Syötyään silmun sisällön se pudottaa kasvaimen maahan. Helttojen sulaessa myös helttoja erillään pitävät pitkät solut hajoavat sitä mukaa kuin itiöivä vyöhyke etenee kohti heltan yläosaa. Kuvassa jokin metsän pienistä mustesienilajeista. Kun itiöinti alkaa, pitkät itiökannat ampuvat ensin omat itiön sä ja antavat sitten tilaa lyhyille itiökannoille. Orava, jolle havupuiden siemenet ovat tärkeää ravintoa, kykenee haistamaan myös kukkasilmut ennen kukintaa. Syyllinen on orava, joka syö kuusten kukkasilmuja. MTK:lla on hyvä keskusteluyhteys kaikkiin puolueisiin, ja vaikka emme olekaan kaikkien kanssa samaa mieltä, uskomme, että avoimella vuorovaikutuksella pystymme poistamaan niitä ennakkoluuloja, joita nimimerkin kirjoituksessakin tuodaan esille. Jos vanhat lehdet eläisivät yli talven, voisi yhteyttämisen alkaa aikaisemmin keväällä. Viime vuonna toteutetussa jäsenkyselyssä metsänomistajat olivat järjestön toimintaan tyytyväisin jäsenryhmä, ja tässä ryhmässä olivat edustettuina kaikki metsänomistajaryhmät. Itiöiden kypsyminen ja vapautuminen etenee kohti heltan yläosaa. Lehtien varustaminen pakkasta ja kuivumista vastaan vaatisi paljon tukevamman rakenteen kuin kesävihantien lehtien teko. Nesteeseen joutuu jonkin verran itiöitä, jotka värjäävät sen mustaksi. Näin nekään eivät estä itiöiden vapaata kulkua
Biomassojen lisäksi myös aurinkoenergia ja biokaasu nähdään toimivina uusiutuvan energian vaihtoehtoina. Tšekissä käytetään polttopuuna muun muassa pyökkiä. 27 PILKKEITÄ / 11.4.2019 PUU ON OSASSA EUROOPPAA tärkeä uusiutuvan energian lähde. Hakkuutähteiden lisäksi energiaksi korjataan pienpuuta. Italiassa metsähaketta saadaan lyhytkiertoviljelmiltä. Maatilojen energiaratkaisut perustuvat paljolti biokaasuun, ja myös tuulija aurinkoenergia ovat merkittävässä asemassa. Jos helteet jatkuvat pitkään, tekee kuollut puubiomassa metsästä herkän paloille. Myös bioenergia-alan työturvallisuudessa on Virossa parantamisen varaa. Puulle omistautuneiden asiantuntijoidemme kanssa puukauppa sujuu vaivattomasti ja joustavasti. METSIEN VAJAAKÄYTTÖ on ongelma esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Pientalon lämmittämiseen riittää 15–25 kilowatin hakekattila, ja kiertävät autohakkurit tekevät noin tunnissa vuoden hakkeet yhdelle talolle. Puun energiakäyttö ja metsien hoitaminen vähentäisivät kuitenkin metsäpaloriskiä mantereen metsissä nyt, kun puun teollinen käyttö on vähentynyt. m 3 ) Ranska 26 51 Italia 11 13 Saksa 10 53 Suomi 8 63 Ruotsi 6 75 Puola 5 46 Espanja 5 18 Itävalta 5 18 Romania 5 16 Viro 3 10 Lähde: Luken Suomen metsätilastot -kirja vihiilen työllisyysvaikutukset ovat niin merkittävät, ettei poliittista tahtoa uusiutuville energiamuodoille tahdo löytyä. Vaikka kivihiilestä halutaan Tšekissä eroon, on ruskohiili edelleen tarkasteltavana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Useiden katkontapituuksien ansiosta saamme tukin tarkasti talteen ja sinulle parhaan mahdollisen tuoton puista. Manner-Suomen maaseutuohjelman VISUhanke on osaltaan edistänyt asiaa. Esimerkiksi Viljandimaalla sijaitseva Kopun kartano haluaa eroon halkolämmityksestä, sillä halkojen käsittely on raskasta ja maaseudun työntekijät ikääntyvät. Kun bensiini on edullista, biopolttoaineet eivät kiinnosta. Kun oliivija sitruspuiden oksia karsitaan, oksista saadaan metsähaketta muun muassa kylpylöiden vesien lämmitykseen. Havutukin hankinta-alue Koivutukin hankinta-alue Löydä lähin puuostajamme koskitukki.fi tai soita 020 553 40. Toimintaa on kuitenkin sekä kuntatason laitoksissa että suuren mittakaavan voimalaitoksissa. Taustalla on alueen metsäteollisuuden taantuminen. Vuonna 2017 eniten polttopuuta käytettiin Intiassa, noin 310 miljoonaa kuutiota. Puukaupan aika on nyt! Kuusivaltaisilla päätehakkuukohteilla, järeämmillä harvennuksilla sekä koivutukilla on hyvä kysyntä! Sekä kuusiettä koivutukki hyödynnetään Koskisen tehtailla Järvelässä suomalaisen sahatavaran sekä koivuvanerin valmistukseen. Puolassa on lisäksi hyvät pellot kasvintuotantoon, eikä peltoenergian tuotanto ole puolalaisten mielestä kivihiilimaassa järkevää. RISTO LAUHANEN Seinäjoen ammattikorkeakoulu JUHA VIIRIMÄKI ja JUSSI LAURILA Suomen metsäkeskus Kirjoittajat ovat selvittäneet EU-maiden lämpöyrittäjyyttä ja polttopuun käyttöä Manner-Suomen maaseutuohjelman ja Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen rahoittamassa hankkeessa. Toscanan alueen lyhytkiertoviljelmillä yleisin puulaji on valkopoppeli. Koneyrittäjä ja lämpöyrittäjä -malli toimii hyvin, kun haketta toimitetaan lyhytkiertoviljelmiltä lämpölaitoksille. Myös kantojen bioenergiakäyttö tunnetaan, mutta ympäristönsuojelupaineiden takia se on jäänyt vähäiseksi. Raakapuuta, johon lasketaan polttopuun lisäksi myös teollisuuden käyttämä puu, hakattiin Intiassa vuonna 2017 noin 360 miljoonaa kuutiota. Tukipolitiikan ansiosta biokaasun ja aurinkoenergian roolit ovat vakiintuneet. Oksat ja latvukset muodostavat polttoaineen nimeltä grot (grenar och toppar). m 3 ) Raakapuuta (milj. Saksa sen sijaan on merkittävä metsätalousmaa, mutta siellä puuenergian merkitys ei ole kovin suuri. Polttopuuta (milj. Tšekissä aihe on tärkeä myös siksi, että kivihiilen arvioidaan loppuvan parissa vuosikymmenessä. KiPolttopuun rooli vaihtelee Euroopassa Italiassa kylpylöiden vedet lämpenevät oliivipuiden oksilla ja Itävallassa omakotitalot metsähakkeella. Hyvä esimerkki tästä on Itävalta, jonka erikoisuus ovat metsähakkeella lämpiävät omakotitalot. Saksassa puuenergian merkitys ei sen sijaan ole kovin suuri. Varsinkin Etelä-Virossa PÕlvamaan ja Viljandimaan seuduilla ollaan kiinnostuneita lämpöyrittäjyydestä. Hyönteisen pilaamasta ainespuusta saisi energiapuuta. RUOTSISSA METSÄENERGIAN käyttö perustuu kuusen uudistamisaloilta kerättäviin hakkuutähteisiin. Biomassojen saatavuus ja korkea hinta rajoittavat kuitenkin Itä-Euroopassa bioenergian tuotannon ja käytön lisäämistä. Puuenergia tilastoituu Italiassa maatalouden yhteyteen. Eniten polttopuuta käytetään Aasian maissa ja toiseksi eniten Afrikassa, missä sitä käytetään varsinkin ruuan valmistuksessa. Tehdään yhdessä hyvät puukaupat!. Raakapuuhun lasketaan sekä polttopuu että teollisuuden käyttämä puu. Kotitaloudet ovat Italiassa kiinnostuneita pellettilämmityksestä, ja pyöreää puuta käytetään edelleen maatilojen lämmityksessä. Metsäenergian käyttö on Ruotsissa tärkeää, mutta sinne ei ole syntynyt samanlaista lämpöyrittäjyyttä kuin Suomeen. Puola on puolestaan kivihiilimaa. Kiinnostus uusiutuviin energiaratkaisuihin on näissä maissa lisääntynyt muun muassa huoltovarmuuden takia. Ri st o La uh an en TUTKIJOILTA Bioenergia on ollut Yhdysvalloissa vastatuulessa, koska sen pelätään uhkaavan hiiliteollisuuden työpaikkoja. Niin Suomessa kuin Tšekissä keskustellaan parhaillaan kivihiilestä luopumisesta. Virossa on ilmennyt kiinnostusta eteläpohjalaiseen lämpöyrittäjyyteen. Biokaasu on kalliin markkinasähkön maassa tärkeä osa sähköntuotantoa, mutta toisaalta sähkön korkea hinta ei tunnu suosivan maalämpöä. Fossiilisista polttoaineista halutaan eroon, ja energiapuun hankintaketjua halutaan koneellistaa. Kirjanpainajat ovat osassa Tšekin metsiä vakava ongelma, ja kuusikoita kuolee pystyyn. Puun poltto huipussaan Ranskassa Polttopuun ja raakapuun hakkuut kymmenessä eniten polttopuuta käyttävässä Euroopan unionin maassa vuonna 2017. Käsittelemättömissä metsissä puut heikentyvät ja altistuvat kaarnakuoriaisille, kuten vuoristonilurille. Kun puut kuolevat, metsiin kertyy lahoavaa ja kuollutta puubiomassaa ja ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Latvia ja Liettua ovat olleet neuvostoriippuvaisia öljy-, maakaasuja hiilimaita
98.000 € SAARI, Savonlinna, Punkaharju 2.780 ha. Etäisyyksiä: Kärkölä n. Tieyhteys aivan vieressä. Kaikista alueen puunmyyntisuunnitelmista yli 70 % on yhdistyksen tekemiä. Menestyminen työtehtävässä vaatii myyntihenkisyyttä ja yksityismetsätalouden tuntemusta. 2012, joten peruskorjaustarvetta ei tiedossa. 22 km, Riihimäki n. Tasaisella ja suojaisella rantatontilla on peräti noin 300 metriä Ristijärven rantaviivaa. Myynnissä on myös Saimaan rantaan rajautuva kantatila, joka sisältää APrantarakennuspaikan, eräkämpän ja maata noin 2,2 ha. 38 km, Mäntsälä n. VAPAA-AJAN TONTTI, Puumala Puumalan Hurissalossa, Saimaan Lietveden vesistöön kuuluva noin 8000 m 2 rantatontti. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 25 km, Lahti n. 28 11.4.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjous Tuomo Vuoriselta p. Tie ja sähkö tonttien läheisyydessä. 0400 287 193. Kohde myydään noin hehtaarin määräalalla. Tukkipuun osuus on lähes 50 %. Puukaupoista lähes 40 % on yhdistyksen tekemiä valtakirjakauppoja. 85 km. Molemmilla paikoilla RA rak. Rakennuksen kaikki massiiviset peruskorjaukset tehty v. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Välittömät hakkuumahdollisuudet ovat pinta-alaan nähden suuret, noin 35 % kokonaispuustosta. Huvilan hirret siirretty puretusta hirsitalosta ja päärakennus rakennettu vuonna 1970. Arvostamme ammatillisia taitoja puukaupassa sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. Hp. Hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Rovaniemen metsänhoitoyhdistys ry Hallituskatu 22 • 96100 ROVANIEMI • www.mhy.fi/rovaniemi. Yhdistys on Rovaniemen alueen yksi merkittävimmistä metsätalouden toimijoista. Yli puolet pinta-alasta uudistettavissa/ harvennettavissa. METSÄPALSTA, Ruokolahti 12,4 ha. Alue on raivaamaton, joten osaan siitä voisi soveltua yläharvennus/jatkuvan kasvatuksen menetelmä. 65.000 €. Mh. Tilalla on puustoa n. Lisäksi kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Tila rajoittuu Pihlajaveteen. 250.000 €/tarjous viim. 900 m 3 . Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. oikeus 150 m 2 . €. Työ alkaa sopimuksen mukaan. 45 km, Helsinki n. rak.paikat 80.000 €. 4 km. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. Kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää (mä/ko) on 6,2 ha ja mä taimikkoa 4,5 ha. Pääasiallisia työtehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla, tila-arviot, metsäsuunnittelu sekä metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen. Rakennuspaikalla järeä mäntypuusto, kovapohjainen rinnetontti soveltuu hyvin rakentamiseen. Harvanselän kalliorannalla sijaitsevat saaren rakennukset, kesämökki ja hirsiaitta. Hakemukset liitteineen 15.4.2019 klo 12.00 mennessä sähköpostitse teemu.orajarvi@mhy.fi. 95.000 €. 55.000 €. Työ tulee vastaanottaa 1.5.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. OMAKOTITALO, Punkaharju, Hiukkajoki 1.477 ha. Vesimatka mantereelta n. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa Raplan kunnassa 490 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa LÄNSI-RAJA Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja palvelee toimialueensa metsänomistajia Pellon, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. 159.000 €. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 30.4.2019 mennessä sähköpostitse veijo.ekonoja@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja p. Kokonaispuusto n. 3,6 milj. Ei taimikoita vaan pelkästään kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä.. Palkkaus YT/METO työehtosopimuksen mukainen. Haemme nyt vakituiseen työsuhteeseen METSÄTOIMIHENKILÖÄ Rovaniemen Yläkemijoen alueelle. Kovapohjainen ranta. Loistava mahdollisuus esimerkiksi veneilijälle hankkia tukikohta Suomen kolmanneksi suurimmasta sisävesisaaresta. Yksityismetsien hakkuusuunnite on 420 000 m³. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja, markkinointija palveluhenkisyyttä sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. 800 m matkalta. Tilava omakotitalo ja tontti maaseudun rauhassa, n. Palkkaus YT/Meto TES:n mukaisesti. Rovaniemen mhy tarjoaa yli 2000 jäsenelleen laadukkaita ja monipuolisia palveluita. Ainutlaatuinen tilaisuus hankkia ikioma saari Punkaharjulta, keskeltä upeaa Puruvettä! Yösaari-nimisen saaren lounaan puolella on Harvanselkä ja koillisessa Mustanselkä. Kohde sijaitsee tien päässä metsässä ja naapureita ei ole häiritsevän lähellä. Palveluvalikoimastamme löytyy kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. Rannalla on laituri ja tontilla on grilli/kesäkeittiö sekä talousrakennus. Hp. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna Massiivihirsinen, tyylikäs ja vanhanajan moderni, kerrosalaltaan 179 m 2 huvilakokonaisuus luonnonkauniilla paikalla lähellä Savonlinnan palveluja. 040 5088491 Metsänomistajat MHY Länsi-Raja 2 x 100_92mm 20.3.2019 10.44 Sivu 1 Rovaniemen metsänhoitoyhdistys toimii Rovaniemen kaupungin alueella. Mh. Hp. Haemme Pelloon METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu metsäkiinteistöjen välitys, arvioinnit, metsäsuunnittelu sekä metsänomistajien neuvonta, koulutus ja tiedotus. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria 36, 36 + 40 m 3 , yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). 18.4.2019. Todella puustoinen määräala Ruokolahden Salosaaressa Saimaan äärellä. Palstalla hyvä tieverkosto ja rehevät kangasmaiden kasvupohjat. Lisäksi arvostamme asiakaspalvelutaitoa sekä kykyä oma-aloitteeseen ja tulokselliseen toimintaan. Puuston määrä noin 2.600 m 3 eli keskimäärin 210 m 3 /ha. Mahdollisuus ostaa myös koko metsätila (10,739 ha), tai reilumman kokoinen tontti, joka hinnoitellaan erikseen. Yläkerrassa tilava aula, makuuhuone, vaatehuone, molemmissa kerroksissa omat wc:t. 050 436 9700 Metsälehden retki METSÄTILA/RAKENNUSPAIKAT, Punkaharju, Saukonsaari Kaksi yleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa (á 3000 m 2 ) Raiviojärven rannassa Savonlinnan Punkaharjulla. Hp. Tiedustelut puheenjohtaja Pekka Lehto puh. rakennuspaikat 20.000 €/kpl tai koko tila, sis. Metsäpalstan mh. 050 464 6500 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. 10 km:n päässä Punkaharjun taajamasta. Kohde myydään määräalana. Toimipaikkana Rovaniemen toimisto. LKVtutkinto ja kokemus kiinteistöjen välityksestä katsotaan eduksi. METSÄTILA, Mäntsälä, Sulkava 37,06 ha. Rajoittuu hyvään metsäautotiehen n. 6100 m 3 . Avaralla pihalla on entinen navettarakennus, josta voit muokata työtai harrastetiloja, soveltuu myös hevostalliksi tai pieneläimille, nykyisellään toimii varastotilana. Rakennusoikeus 200 k-m 2 . 2-kerroksisen talon alakerrassa on olohuone, 2 makuuhuonetta, keittiö, sauna, pesuhuone ja pukuhuone, josta on käynti osittain katetulle terassille. 0400 393 899 tai toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi puh
0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Metsänomistajat MHY Lounametsä 2 x 150mm_92mm 4.4.2019 13.18 Sivu 1. Joka kolmas vuosi tehty lannoitus antoi hieman heikomman mutta silti runsaan kasvunlisäyksen. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?803 Eero Sala p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN MIKKO RIIKILÄ T oistuvat lannoitukset voivat lähes kaksinkertaistaa nuorten kuusikoiden kasvun, selviää ruotsalaisen Fiberskog-hankkeen koesarjasta. Lannoitussijoitukselle saadaan viidestä kuuteen prosentin sisäinen korko. Linné-yliopiston professorin Johan Berghin mukaan kuusten kasvunlisäys oli suhteellisesti suurinta pohjoisessa. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back Veera Honkala Tuomas Nikulin Toimitussihteerit Jussi Collin p. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä metsänhoitoyhdistyksessä kilpailukykyisin työsuhde-eduin. Koealat perustettiin kuusenistutusaloille, joille oli istutettu vain 1 500 runkoa hehtaarille. Tonneittain lannoitetta Vuosittain ja joka toinen vuosi toistettujen lannoitusten tulos oli samaa tasoa. Kuluja moisesta kuurista kertyy noin 2 000 euroa hehtaarille. Yhteensä lannoitetta levitettiin hehtaarille noin tonnin verran. ”Meillä ei tosin ole paljonkaan kokemusta teholannoitettujen kuusten sahaamisesta, mutta niitä voi verrata Etelä-Ruotsin viljavimpien kasvupaikkojen kuusiin. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Ohjelmassa on muun muassa tutustuminen Ruotsin suurimpaan metsäpaloalueeseen. Niistä tehdyt tukit kelpaavat ongelmitta sahaukseen.” Teholannoitus tuottaa enemmän lisäkasvua lannoitteeksi käytettyä typpikiloa kohti kuin tavallinen kertalannoitus, mikä hillitsee ravinnevalumia. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Matkan järjestää Kon-Tiki Tours, www.kontiki.fi, puhelin 09-466 300, sähköposti: ilmoittautumiset@kontiki.fi 4 Lue tarkemmin seuraavasta Metsälehti Makasiinista. Palvelemme monipuolisesti toimialueemme 10 000 metsänomistajaa. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Retkimaisemien kohokohta on Euroopan suurin valjastamaton koski Storforsen Piitimenjoessa. Koealoille levitettiin typpilannoitetta yhdestä kolmeen vuoden välein. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Fiberskog-hankkeessa etsitään keinoja metsien kasvun lisäämiseksi. Hintaan sisältyy: Kuljetus Oulusta alkaen, kolmen yön majoitus, vierailut sekä kolme illallista ja kaksi lounasta. Majoitus on 2-3 hengen huoneissa. Lannoitukset aloitettiin, kun kuusentaimet olivat parimetrisiä. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Työtehtäviisi kuuluvat muun muassa yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjalla, metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen sekä metsänomistajien neuvonta, koulutus ja tiedotus. Näin siksi, että puusto haluttiin kasvattaa harventamatta päätehakkuuseen asti. Pohjois-Ruotsiin Pohjois-Ruotsiin Ruskamatkalle 9.9.–12.9.2019 Metsälehden retki Su ne Li nd er / Fi be rs ko g LOUNAMETSÄ Metsänhoitoyhdistys Lounametsä toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 21 kunnan alueella. Hakkuukypsiksi lannoitetut puustot varttuivat 30–40 vuodessa. Matka maksaa: 850 euroa, kun ryhmän koko on vähintään 20 henkeä. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Työ alkaa sopimuksen mukaan. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Odotamme Sinulta: Metsäalan koulutusta Ammatillisia taitoja puukaupassa ja metsänhoidossa Yksityismetsätalouden tuntemusta Hyviä vuorovaikutustaitoja Markkinointija palveluhenkisyyttä Kykyä itsenäiseen, aloitteelliseen ja tulokselliseen työhön Määrätietoista asennetta ja kykyä kantaa vastuuta muuttuvissa olosuhteissa Ongelmanratkaisukykyä Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan perjantaihin 19.4.2019 klo 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen lasse.lahtinen@mhy.fi Lisätietoja antaa johtaja Lasse Lahtinen 040 170 6822 ja metsäasiantuntija / tiiminvetäjä Teemu Katunpää 0500 780 569. ”Tällainen kasvatusmenetelmä on kannattava. Palkkaus YT-METO TES / palkkatoive. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. Lannoitus tuplasi kasvun Tiuhaan lannoitetut kuusikot varttuivat Ruotsissa tukkipuun mittoihin 30–40 vuodessa. Hankkeen puitteissa järjestetty 20-vuotinen koesarja osoittaa, että toistuvat lannoitukset nostivat kuusikoiden hehtaarikasvun 30 kuutiometriin vuodessa. Ensiharvennusvaiheesta alkaen lannoitukset tehtiin viiden vuoden välein. Kaikkiaan puusto lannoitettiin kiertoajan kuluessa viidestä kuuteen kertaa. Edellytyksenä on, että puusto kehittyy häiriöittä eikä esimerkiksi kärsi merkittävistä myrskytuhoista”, Nilsson summaa. M etsälehden seuraava lukijamatka suuntautuu 9.9.–12.9.2019 Pohjois-Ruotsiin, missä pääsemme ruskamaisemissa tutustumaan naapurimaan metsien hoitoon. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. Nilssonin mukaan tehokasvatetun kuusen tiheys alenee ja lujuus heikkenee 10–15 prosenttia. Haemme vakituiseen työsuhteeseen Metsäasiantuntijaa sijoituspaikkana Mynämäen toimisto ja ensisijaisena toimialueena Kustavi, Taivassalo, Uusikaupunki. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Hän lupaa silti, että tällainen puu kelpaa tukiksi. 29 PILKKEITÄ / 11.4.2019 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Ruotsin maatalouskorkeakoulun SLU:n professori Urban Nilsson kertoo, että lannoitusten ansioista kuuset saatiin kasvamaan likimain samaan tahtiin Pohjoisja Etelä-Ruotsissa. Typpeä levitettiin joka kerta 150 kiloa hehtaarille, saman verran kuin meikäläisissä kasvatuslannoituksissa. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Pohjoisimmat lannoituskokeet tehtiin Jämtlannissa suunnilleen Keski-Suomen korkeudella ja eteläisimmät Etelä-Ruotsin Smålannissa. Tiuhaan tehdyt lannoitukset kaksinkertaistivat kuusten kasvun Ruotsissa tehdyssä, noin 20 vuotta jatkuneessa kokeessa. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p
Silloin tulevaisuuden täytyy näyttää mustalta seinältä. Lehtien yleisönosastot sosiaalisesta mediasta puhumattakaan täyttyvät ilmastopuheesta, jolloin kansalainen joko soimaa itseään tai valitettavan usein lähimmäisiään. Virhearvioini johtui osittain siitä, että luin kysymyksen huolimattomasti ja käytin vertailuvuonna ilmastopolitiikassa yleensä käytettyä vuotta 1990. St1 Nordic Oy:n hallituksen puheenjohtajalle MIKA ANTTOSELLE on myönnetty Kemian Seurojen palkinto. Palmusunnuntain lähestyessä Meksikon jättikäpypalmun lehtiä käytetään pienimuotoisesti alueen katolisissa seremonioissa alttarikoristeina. Taas meni väärin. Hiljattain Meksikon presidentti toivoi entisiltä siirtomaaisänniltään Espanjalta ja Rooman paavilta virallista anteeksipyyntöä 500 vuoden takaisista ryöstöretkistään. Syvimpiin sademetsien syövereihin eurooppalaiset eivät kuitenkaan uskaltaneet tunkeutua, ja osa metsistä ja sen muutamista käpypalmulajeista ovat säilyneet lähes koskemattomina tähän päivään saakka. Mielenosoituksiin osallistuminen ja asian esillä pitäminen muilla keinoin tuntui olevan se tapa, joilla haastateltavat kokivat kantavansa kortensa kekoon. Avomielisesti nämä ”ilmastosyntipukit” kertovat pahoista töistään ja saavat niistä ikävää palautetta siitä huolimatta, että monet kompensoivat esimerkiksi lentomatkustamistaan ostamalla kaikki vaatteet kirppikseltä tai käyttämällä julkisia liikennenvälineitä, luopumalla punaisen lihan syönnistä ja niin edelleen. Faktojen valossa tulevaisuus näyttääkin aika valoisalta! Ilmastoahdistusta TAPIO PALVELUT OY Metsänhoitaja JUHA RUUSKA aloittaa Tapio Palvelut Oy:n metsäaiheisten kirjojen tuotepäällikkönä. Käpyvuosina – joita on perin harvoin – naaraspuolinen puu kasvattaa latvaansa halkaisijaltaan jopa puolimetrisen kävyn. Suomen metsävarat ovat kasvaneet vuosien 2000 ja 2013 välillä 453 miljoonalla kuutiometrillä siitä huolimatta, että metsien hakkuut ovat samaan aikaan lisääntyneet. Löysin YLE:n sivustolta mielenkiintoisen kyselylomakkeen, jolla pystyy testaamaan, kuinka hyvin omat käsitykset vastaavat faktoja. Ruuska siirtyy tehtävään 4H-liiton kehityspäällikön tehtävistä. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Äärimmäinen seuraus ilmastopelosta on se, etteivät nuoret ihmiset uskalla hankkia lapsia. Kysymykseen, kuinka paljon metsävarat ovat vähentyneet tai kasvaneet 2000-luvulla, vastasin, että ne ovat kasvaneet 200 miljoonalla kuutiometrillä. PERTTI LATTU, metsänhoitaja, Kemi (ei vastaanottoa) 26.4. KAUKO PARVIAINEN, metsäneuvos, Imatra (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Hän siirtyy tehtävään massiivipuutaloista tunnetun Trä Kronorin toimitusjohtajan paikalta. Tiedossa ei ole, kuinka monta sademetsien puulajia valloitusretket, uudisasutus ja viidakon raivaukset kaiken kaikkiaan verottivat. Valitsin kysymyspatteristosta kaksi asiaa, joista ensimmäinen koski päästövähennyksiä ja toinen metsien hakkuita. Käpypalmuja pidetään yleensä pieninä ja vähintäänkin hidaskasvuisina. Tapahtuu kyllä, mutta siitä ei ole ehkä osattu kertoa riittävän selvin sanoin. Meksikon elävä jättifossiilipuu Suurimmat jättikäpypalmun kävyt painavat viitisentoista kiloa. Riita-asia koski pääasiassa ihmisten ja maaomaisuuden luvatonta käyttöönottoa ja hävittämistä. Hänen vastuulleen kuuluvat myös erilaiset digitaaliset tuotteet. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. ILMASTOAHDISTUS EI rajoitu pelkästään itseruoskintaan, vaan aikamoinen joukko kansalaisia on sitä mieltä, ettei kukaan tee mitään – ja se kukaan, jonka pitäisi tehdä jotakin, ei yleensä löydy peiliin katsomalla, vaan jostain ihan muualta. MIKSEI MITÄÄN sitten tapahdu. Haastateltavana oli ilmastoaktivisteja, joilta kysyttiin, mitä he itse tekevät ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 30 11.4.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET 80 VUOTTA 18.4. PALKINNOT HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat VAIKEAPÄÄSYISISSÄ Etelä-Meksikon sademetsissä lähellä Guatemalan rajaa kasvaa elävänä fossiilina pidetty trooppinen siemenpuulaji. Kävyn putoamista ei parane odotella lähes parikymmenmetriseksi kasvavan puun alla, sillä suurimmat kävyt painavat viitisentoista kiloa. Väite, ettei kukaan tee mitään, on onneksi väärä. Jättikäpypalmu muistuttaa yleisilmeeltään jättimäistä palmua, jolla on saniaismaiset mutta piikkikärkiset lehdet.. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon metsäasiantuntijalle OSMO HYYTIÄISELLE on myönnetty Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendi. Puu ei kuitenkaan ole varsinainen palmu, vaan kuuluu siemeniä tuottaviin käpypalmuihin. Kysymykseen, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ovat vähentyneet 2010-luvulla, vastasin 43 prosenttia. Samana keväänä voitti myös Argentiinassa osittain kuvattu Robert de Niron tähdittämä elokuva Linnake (The Mission) Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu -palkinnon parhaana elokuvana. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Meksikossa majaileva jättikäpypalmu Dioon spinosum sen sijaan kasvaa kohtuullisen rivakasti, ja sen kävyt painavat enemmän kuin lähes millään tunnetulla nykyisellä tai koskaan eläneellä kasvilajilla. Kaupasta muinoin ostamani kämmenen kokoinen käpypalmu pysyi vuodesta toiseen tismalleen samanmittaisena, kasvattaen tuona aikana ehkä yhden uuden lehden – jos sitäkään – ennen kuin lopulta kuivui kasaan. Radion Horisontti-ohjelma käsitteli jokin aika sitten kirkon suhdetta ilmastonmuutokseen. Maailmanloppu on siis aika lähellä, eikä ihme, että ihmisiä pelottaa. Se löydettiin ja kuvattiin tieteelle vasta 1800-luvun lopulla, mutta se on puulajina yksi maailman vanhimmista. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Traaginen tarina kertoi espanjalaisten ja Vatikaanin jesuiittojen Etelä-Amerikan viidakkoon raivaamasta lähetysasemasta. NUORTEVA KANSALAISTEN KRIISITIETOISUUS ilmastoasioista on noussut tappiinsa, minkä seurauksena ilmastoahdistus on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet. Sademetsien syövereissä Keväällä 1986 Meksikossa järjestettiin jalkapallon MM-kilpailut, jotka voitti Argentiina. Yleisilmeeltään se muistuttaa jättimäistä palmua, jolla on saniaismaiset mutta piikkikärkiset lehdet. Anttonen sai palkinnon ansioistaan muun muassa kotimaisen energiaja biojalostamotekniikan edistäjänä. Musiikista vastasi Ennio Morricone , yli 500 elokuvan säveltäjämestari. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Elokuvan koskemattomat sademetsät, sydäntäsärkevä tarina ja musiikki tekivät minuun lähtemättömän syvän vaikutuksen. Hallitukset ovat tehneet jo parikymmentä vuotta määrätietoista ilmastopolitiikka, jonka toimeenpanosta on sovittu kansaivälisillä ilmastosopimuksilla. Puulla ei ole suomenkielistä nimeä, mutta se voisi olla vaikkapa meksikonjättikävykki. SUOMEN METSÄYHDISTYS Suomen metsäyhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu metsänhoitaja KIRSI JOENSUU . Monet tuntevat syyllisyyttä lomalennoistaan, lihansyönnistään, autoilustaan tai jopa liian kauan kestävästä suihkussa olemisestaan. HALLITUSTENVÄLINEN ILMASTOPANEELI on antanut ihmiskunnalle tästä vuodesta laskien 11 vuotta aikaa tehdä parannuksen tai ilmasto lämpenee siinä mitassa, ettei mitään enää ole tehtävissä. Oikea vastaus on, että ne ovat vähentyneet 27 prosenttia. Niistä tuorein on Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. ESKO KUUSELA, metsänhoitaja, Rovaniemi (ei vastaanottoa) 70 VUOTTA 20.4. Jos se hedelmöittyy lähellä kasvavan koiraspuolisen puun siitepölyn avulla, käpyyn voi kehittyä jopa 700 siementä
HUHTIKUUTA. Le in on en • Mitä hyötyä on kulotuksesta. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 7”. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 11.4.2019 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 25. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . • VMI vaikuttaa kaikkeen • Tuohesta syntyi rusetti ja bisnes METSÄKRYPTO 7 TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 25.4.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Metsäristikko 4, oikea ratkaisu. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Markku Haleni, Karkkila; Ahti Jantunen, Pieksämäki ja Matti Rautio, Imatra. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Ammattilaisen mukana istuttamassa • Näin myyt yhteismetsäosuuden • Paikannin taskuun ja metsään An tt i J
Harvennuksella metsä kasvuun, saat 70 prosenttia rahoista heti! Metsä Groupin omistajajäsenenä saat kesäharvennuksiin veloituksetta 70 % ennakkorahoituksen, kun teet puukaupat 30.4.2019 mennessä. Tilaa samalla lannoitus, niin puut järeytyvät nopeammin ja hiili sitoutuu tehokkaammin. Hae metsäasiantuntijan yhteystiedot osoitteessa www.metsaforest.com ja tee puukauppa kanssamme.