HUHTIKUUTA 2020 • NRO 7 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI METSÄSTÄ: Tältä näyttää vakavasta hirvituhosta kärsinyt alue kolme vuotta myöhemmin. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 9. Se pp o Sa m ul i. Sivut 2–3 Mistä tekijät. ›› 23 UUTISET Uusi toimitusjohtaja luottaa Otsoon ›› 4–5 Hiilijalanjäljelle riittää hyvittäjiä ›› 6 Kaavoihin kannattaa tutustua ajoissa ›› 11–13 Mitä sitten, jos korjuuaika venyy. ›› 16–17 Oma metsä opettaa tietokirjailijaa ›› 18–19 Akkuraivuri, joka kelpaa metsäänkin ›› 20 PILKKEITÄ Piisamilla menee mukavasti Suomessa ›› 24 Metsänhoitoa antiikin tapaan ›› 25 Talvi on koetellut metsäpeuroja ›› 29 Kevään töihin tarvitaan Ardo Saarille uutta seuraa, kun korona pitää ulkomaiset kausityöntekijät poissa. ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin käsittelet hieskoivikon ›› 14–15 Onko satavuotias metsätyyppiteoria sittenkään ikuinen
Heidän omistuksensa on keskimäärin 42 hehtaaria. ”Asiakkailla on nyt mahdollisuus saada kaikki Stihl-tuotteet kotiinkuljetettuina. Metsäkeskukselta uusi tilasto metsänomistajista Suomen metsäkeskus on ryhtynyt julkaisemaan uutta tilastotietoa metsänomistajista. Toimitukset koskevat Stihlin jälleenmyyjiltä verkossa ostettuja tuotteita. Taimitoimituksista 90 prosenttia pitää lähteä toukokuussa, ja jos toimitukset viivästyvät, taimisato on kesällä pilalla. Tavoitteena on kolminkertaistaa tuhkalannoituksen määrä 30 000 hehtaariin vuodessa. Koronaepidemian aikana meille on tärkeää, että voimme teoillamme ainakin osittain pienentää viruksen leviämistä kasvokkain tapahtuvin asiakaskontaktein”, kertoo Stihl Suomen maajohtaja Timo Lindström.. ”Jos ei ole työvoimaa ja taimitoimitukset supistuvat kolmanneksella, se tietää tarhoille konkursseja tilanteessa, jossa kustannukset ovat jo sisällä, mutta tuotot jäävät tulematta.” Salminen peräänkuuluttaa oman maan väkeä tarttumaan istutusputkiin. Tuotantoyksiköiden raaka-ainetarpeet voivat muuttua äkillisesti koronaviruksen aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa”, sanoo metsäjohtaja Janne Partanen. Asetus muuttuu siten, että jatkossa tuen saamiseksi ei tarvitse osoittaa puuston ravinne-epätasapainoa. Koronaviruksen matkustusrajoitteet tuovat työvoimapulan, joka etenkin taimitarhoilla saattaa välillisesti johtaa suuriin ongelmiin. ”Jos omilla istuttajilla alkaa olla sairaslomia, niin sitten ollaan ihmeissään.” Raivaussahatöissä työvoimapula ei vaikuta samalla tavalla, sillä Etelä-Suomessa on ollut lumeton talvi Kausitöihin tarvitaan väkeä Koronan aiheuttama ulkomaisten työntekijöiden vaje on täytettävä opiskelijoilla, lomautetuilla ja omatoimisuudella. Tuhkanlannoituksen tuki laajenee Hallitus on hyväksynyt asetuksen, jolla tuhkalannoituksen tukea laajennetaan toukokuun alusta. Stora Enso aloittaa yt-neuvottelut Stora Enso varautuu äkillisiin muutoksiin puunhankinnassa ja aloittaa yt-neuvottelut koko Suomen puunhankinnan henkilöstön lomautuksista. Hän kuitenkin luottaa, että istutuksista selvitään, jos tauti ei iske omiin vakimetsureihin. Eniten metsänomistajia on Uudellamaalla. ”Jos huonot asiat kasautuvat, niin tarvitaan valtiota apuun, tai isot taimiyhtiöt joutuvat laittamaan lappua luukulle.” Pärjätään, jos ei sairastuta Johtaja Markku Vaario Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä ei usko ulkomaisten työntekijöiden vajeen pysäyttävän kokonaan istutuksia, mutta ongelmia tulee. Aiemmin verkosta ostetut sahat ja muut leikkaavat laitteet on pitänyt noutaa liikkeistä. Metsää omistavat henkilöt -tilasto kertoo muun muassa, paljonko metsänomistajia on, paljonko heillä on metsää ja kuinka suuri osa omistajista on naisia tai miehiä. Stihl toimittaa sahat nyt kotiovelle Stihl aloittaa huhtikuun alusta moottorisahojen toimitukset asiakkaille kotiin. ”Tavoitteenamme Suomen puunhankinnassa on valmistautua joustavuuteen ja nopeuteen tarvittaessa. Koronavirus voi kuitenkin vaikuttaa aikatauluun, yhtiöstä huomautetaan. ”Tarhapuoli ei ole ongelma, vaan miten saadaan taimet metsässä maahan.” Salmisen mukaan ulkomaisia istuttajia olisi ollut etenkin niillä toimijoilla, jotka ovat kilpailuttaneet istuttajien hinnat sentin osiin saakka – heille tilanne uhkaa kaatua syliin. Puu hankitaan Suomesta. Toimitusjohtaja Rauno Kataja sanoo nukkuneensa huonosti, sillä on epävarmaa, pystytäänkö sovitut istutusurakat hoitamaan. LYHYET UUTISET 9.4.2020 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsäalalla työskentelevien ulkomaisten kausityöntekijöiden määrää ei tilastoida, mutta arviot liikkuvat sadoista noin tuhanteen. ”Jos huonot asiat kasautuvat, tarvitaan valtiota apuun.” Rauman sahan rakentaminen käyntiin Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on päättänyt Rauman uuden sahan rakentamisesta. Suurimman taimiyhtiön Finforelian toimitusjohtaja Timo Salminen uskoo, että taimitoimitukset ja kevään taimitarhakylvöt pystytään hoitamaan, joten virus ei vaikeuta taimitoimituksia ensi vuonnakaan. Sellaisia metsänomistajia, jotka omistavat metsää yli kaksi hehtaaria, on tilaston mukaan 440 000. 60 prosenttia omistajista on miehiä ja 40 prosenttia naisia. Rakennustyöt aloitetaan tänä keväänä, tuotannon pitäisi alkaa syksyllä 2022. Toukokuussa lomautettuna tai työttömänä on satoja tuhansia, joukossa metsänomistajia, ja opiskelijoiden kesätöitä on peruutettu. Normaalisti on istutettu kymmenen miljoonaa tainta, suurin osa ulkomaisella kausityövoimalla. ”Jos prosenttikin siitä määrästä lähtee istutustöihin, niin taimet saadaan maahan.” Epävarmuutta ja huonoa unta Pohjan Taimi tarjoaa paitsi taimia myös istutuspalvelua. Saha tuottaa vuodessa 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa ja käyttää noin 1,5 miljoonaa kuutiota tukkia. Myös UPM on kertonut aloittavansa koko yhtiötä koskevat yt-neuvottelut
Metsityslain on määrä tulla voimaan aiemmin kuin kemeralain uudistuksen, ja yksittäinen valtiontukilaki on kemeran kokonaisuutta helpompi hyväksyttää EU:n komissiossa. Yksityismetsien bruttokantorahatulot tulevat laskemaan. Koronan aiheuttaman epävarmuuden takia PTT julkaisi kevään suhdannekatsauksen ilman ennustelukuja. ”Elpyminen kuitenkin näkyy puukaupoissa nopeammin kuin tuotannon tai viennin luvuissa. Toisaalta sanomalehtipaperissa kysynnän lasku näkyy jo. M ik ko H äy ry ne n Sahateollisuus ja pienyritykset kärsivät koronakriisistä eniten. ja taimikonhoidoissa ollaan hyvinkin aikataulua edellä. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. . MIKKO HÄYRYNEN K oronakriisi iskee metsäsektorin eri toimijoihin hyvin aihtelevasti, mutta kokonaisuutena ala selviää monia muita aloja paremmin, Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa. ”Asiaa ei ratkaista pelkästään kotimaisin päätöksin, koska myös heidän kotimaansa ovat laittaneet rajat kiinni.” Fakta Kausivakinaiset Mari Rand ja Viive Tänav kiirehtivät Saarenmaalta Finforelian Röykän taimitarhalle ennen rajojen sulkemista. PTT: Metsa?sektori selvia?a. Hakkuut palautuvat ensi vuonna shokista, jos korjuuja kuljetusyritykset selviytyvät kriisistä”, uskoo tutkimusjohtaja Paula Horne. Metsityslaki halutaan saada voimaan ensi vuoden alussa.. Eniten kärsii mekaaninen metsäteollisuus, kuten sahat. Etenkin uudistushakkuiden määrät vähenevät, koska sahatavaran tuotanto laskee ainakin alkuvuoden ajan. Peltoheitot hiilta. Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys etenee eduskuntaan ja tavoite on, että laki tulee voimaan ensi vuoden alussa. . . Jos rajat ovat kiinni vielä toukokuussa, niin johtajakin joutuu töihin.” Turunen uskoo kuitenkin, että tästäkin selvitään, sillä ”yrittäjä on ihmeellinen olio”. . ”Vaikka kotimaassa on lomautettuja ja työttömiä, ammattilaisia ei niinkään ole vapaana. Pellonmetsitystä on tuettu kemeratyölajina vuoteen 2018 saakka, ja enimmillään 1990-luvun loppupuolella viidesosa metsätalouden tuista ohjautui pellonmetsitykseen. Vielä jäljellä olevat peltoheitot ovat enimmäkseen kohtuullisen vaikeita metsitettäviä. Puukauppoihin koronakriisin suorat vaikutukset ovat pienemmät, mutta epävarma kysyntätilanne hiljentää markkinoita, ja puun hinnat laskevat tänä vuonna. Kausi on ollut maksimissaan kuusi kuukautta, mikä on raja työntekijän pysymiselle oman maansa verotuksen piirissä. Nyt kylvettävät kennotaimet varmistavat, että taimia riittää ensi vuoden istutuksiin, mutta ulkomaisen kausityövoiman vaje saattaa tuntua etenkin tämän kevään istutustyömailla. Metsitystuen kanavoimista omana, uutena lakina kemeratuen sijasta perustellaan sillä, että ilmastotoimien ja metsätalouden edistämisen rahoitus pidetään erillään. Puukauppa hiljenee mutta palautuu Korjuuyrittäjien tilannetta PTT pitää erittäin vaikeana, jos hakkuut vaimenevat. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Yksityismetsien istutusalat ovat vuosina 2015–2019 olleet 53?000–64. Johtajakin töihin Pohjoiskarjalaisella Metsäpalvelu Tuomo Turunen Oy:llä on ollut vuosittain 10–20 työntekijää Baltian maista istutuksissa, taimikonhoidoissa ja sähkölinjojen raivauksissa. Arvioitu metsityspotentiaali on 40 000–250 000 hehtaarin välillä. Kiinassa sen sijaan rakennustöitä käynnistellään jo uudelleen. Raivaussahatöitä voi aina siirtää, ja kausiväki voi tulla loppukesällä jos rajoitukset poistuvat, mutta istutukset ovat kriittisiä. 09 315. Metsäala voi kuitenkin elpyä kriisistä varsin nopeasti, jos tuotantoketju ei katkeile korjuuja kuljetusyritysten konkursseihin. Sahatavaran lähiajan vientinäkymät Eurooppaan ovat heikot, koska rakentaminen on monessa maassa lähes seisahtunut ja Suomessakin hidastunut. 000 hehtaaria. 3 AJASSA / 9.4.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Metsityslaki on myös maatalouspolitiikkaa, joka ei kuulu kemeraan. Sen sijaan kuitupuun kysyntä vauhdittaa harvennusleimikoiden korjuuta. . Sellun ja kartongin vienti vetää tänä vuonna kohtalaisesti, sillä koronakriisi lisää pehmopaperien kysyntää ja verkkokaupan kasvu pitää pakkausten menekkiä yllä. Epätieteellinen laskelma ei sisällä metsäyhtiöiden eikä Metsähallituksen istutustöitä. sitomaan Metsäksi sopivat joutoalueet halutaan valjastaa hiilensidontaan uudella metsityslailla. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Maaja metsätalousministeriön valmisteleman lakiesityksen tavoite on saada peltoheitot ja muut joutoalueet hiilensidonnan piiriin. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Isojen ongelma Toiminnanjohtaja Kari Immonen Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:stä sanoo, että ulkomaisen kausityövoiman ongelma koskettaa erityisesti ulkomaisia metsurityöyrityksiä ja niitä urakanantajia, jotka ovat suuressa määrin siirtyneet käyttämään niitä, kuten isot metsäyhtiöt ja Metsähallitus. . Jos istutuskaudeksi laskee kuukauden eli 21 työpäivää, niin työkuukausia tarvitaan noin 5?700. monia muita paremmin MIKKO HÄYRYNEN U usi metsityslaki eli puuttomien, mutta metsän kasvulle sopivien alueiden metsitystuki lähtee lausuntokierrokselle toukokuussa. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Kausitöihin tarvitaan väkeä 120 000 TYÖPÄIVÄN URAKKA . . Ripeällä mutta kohtuullisella tahdilla istuttaa puoli hehtaaria päivässä, jolloin 60?000 hehtaarin istuttamiseen tarvitaan 120?000 työpäivää. Tuomo Turusen mukaan jo sovitut työt pystytään hoitamaan, mutta töitä ei oteta vastaan yhtään enempää
Liikkeitä on suljettu, mutta verkkokauppojen tilausmäärät ovat räjähdysmäisesti kasvaneet. Elvytykseen tehdään rahaa tyhjästä ja rahan halutaan menettävän arvoaan, jotta sitä ei kannattaisi omistaa, vaan laittaa kiertämään. Uskoa tulevaisuuteen Ravintolasta haettu ateria tai verkkokaupan ostokset toimitetaan pahvipakkauksissa, joiden valmistamiseen tarvitaan sekä havuettä lehtipuusellua. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. 9.4.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Pahka näyttää siltä, kuin eläin kiipeäisi puuta pitkin.” PAHKATAR Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Sanakäänteet muuttuvat, mutta ajatuksen sisältö säilyy. Koronapandemian myötä hygieniapapereiden kulutus on kasvanut, ja sekin lisää kuitupuun kysyntää. Metsänomistajat tekevät puukauppaa ja hoitelevat muita metsäasioitaan nyt kotisohvalta. ”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteenamme on noin kolmen miljoonan euron tulos 50 miljoonan euron liikevaihdolla.” ”Tilauskanta hyvä” Otson ydintoimintaan kuuluvat metsätiehankkeet, siltojen rakentaminen sekä suometsien hoitohankkeet. Monimutkaista. Työtä tehdään nyt paljon kotikonttoreilla. Ehkä hallitus on jo siihen mennessä toteuttanut keinot, joilla puurakentaminen saadaan kaksinkertaistettua Suomessa. Nyt noutoruokaan on totuteltu myös meillä. Hiilensidonta on varmasti vielä tärkeämpää kuin nyt, ja puutalot ovat hyviä hiilivarastoja. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Pihlava tuli Otsoon talousjohtajaksi Moventakselta vuonna 2016, kun Otson irrottamista Metsäkeskuksesta valmisteltiin lainsäädännöllisistä syistä. Samoin muu tietoliikenne. Sen sijaan tulostimia käytetään nyt vähemmän, lehtikioskeja on suljettu ja kirjoja kuunnellaan digitaalisesti. MerkittäväsPeruspalikat kuntoon Otson uusi toimitusjohtaja Jyrki Pihlava näkee metsäteissä ja suometsissä yhä eväät kannattavaan liiketoimintaan. Maailman metropoleissa aamukahvia ei juoda kotona, vaan pahvinen muki napataan mukaan matkan varrelta. Maailmanlaajuisesti kulutustottumukset muuttuvat, mutta metsänomistajien kannalta pääasiassa hyvään suuntaan. Kun Rauman saha – toivottavasti jo syksyllä 2022 – käy täydellä teholla, maailma on taas uudella mallilla. Muutokset heijastuvat myös metsätuotteiden kysyntään. Kävi aivan kuten vuosikymmenen alun taantumassa, jolloin Metsä Group valoi tulevaisuuden uskoa uutisella Äänekosken tehtaasta. Kohta uuteen kasvukauteen lähtevät metsän puut eivät niistä tiedä. Niin se on hallitusohjelmassaan luvannut tehdä.. MIKKO HÄYRYNEN Aina voittaa SAMI KARPPINEN, teksti EMIL BOBYREV, kuva M aaliskuussa Otso Metsäpalvelut Oy:n toimitusjohtajana aloittanut Jyrki Pihlava uskoo Otson astelevan oikealla tiellä, vaikka alkumatka on ollut kuoppainen. ”Minulla on myös henkilöhallinnollinen tausta sekä kokemusta muutosjohtamisesta. Paperin tarve tuskin enää palaa tasolle, jolla se oli ennen koronaa. Nyt toimitusjohtajana olen koko ajan sorvin ääressä.” Pihlavan talousosaamiselle on käyttöä, sillä Otson helmikuussa päättyneen tilikauden tulos tulee olemaan tappiollinen ja yhtiön omavaraisuusaste on alhainen. Otson toimitusjohtajana maaliskuussa aloittanut Jyrki Pihlava on myös yhtiön osaomistaja Helmet Capitalin verkostoon kuuluvien pääomasijoittajien lisäksi. Taloudessa myrskyää, mutta minkään muun omaisuusmuodon kanssa ei voi olla niin tyynellä mielellä kuin metsän. Moni asia on viime viikkoina muuttunut. Nyt on jo nähty, että osinkoja perutaan. Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN Erään ammoin edesmenneen, kahden maailmansodan käänteet ja muut talousmyllerrykset kokeneen sukulaisen sanotaan sanoneen, että aina voittaa kun maata ostaa. Sen huomaa myös Metsälehden verkkosivuilla, joilla ei ole koskaan ennen ollut näin vilkasta. Niin myös tätä Metsälehteä. ”Panostamme taloudellisen suorituskyvyn parantamiseen, henkilöstön osaamiseen sekä strategisten kumppanuuksien kehittämiseen”, linjaa varatoimitusjohtajan paikalta toimitusjohtajaksi siirtynyt Pihlava. Keskellä synkkiä koronaviikkoja Metsä Group onnistui jälleen kertomaan hyvän uutisen, juuri kun sitä eniten kaivattiin. Puolestani olen yrittänyt selittää samaa ajatusta lähipiirin nuorelle ekonomistille sanoen, että metsä on sijoitussalkkua vakauttava elementti, joka tuottaa taantumassakin. Asiantuntijat arvioivat, että suomalainen yhteiskunta on muutamassa viikossa ottanut digiloikan, johon muuten olisi kulunut monta vuotta. Yritys ilmoitti ryhtyvänsä rakentamaan suursahaa Raumalle
Yksi haaste ovat kemeran epäjatkuvuuspisteet, jotka vaikuttavat hankkeiden suunnitteluun. Puu on orgaaninen tuoretuote ja erityisesti haketettuna sen muistuttaa kevytmaitoa, jonka laatu alkaa erityisesti sulan maan aikaan pilaantua. Sahauksen pitää olla tehokasta, että pysytään kilpailussa mukana.” VISAKALLIO ”Hyvä investointi. Nyt on jo painetta muutokseen, ei sahureille ole järkevää sahailla 15 latvalpm tukkeja.” HUSSE. Raaka-ainepäässä on vielä paljonkin tekemistä. Fakta ”Raumalle rakennetaan saha, jossa on käytössä konenäkö ja tekoäly. Siten investoinnit uusiin laitoksiin, niin sahojen kuin kuiduttavankin teollisuuden tuotantolinjoihin, tuovat energiatehokkuutta korvatessaan vuosikymmeniä vanhaa teknologiaa. Toisin kuin Ruotsissa, pienet pellettikattilat eivät lyöneet meillä läpi. Energia talteen ja päästöt alas KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Joka tapauksessa hakkeen kuivamassaa ei saa hukata toimitusketjussa ja erityisesti varastoinnissa; kun puu hajoaa varastoinnissa hiilidioksidiksi ja vedeksi, siitä osasta vaivalla hankittua biomassaa ei enää laitoksella energiaa saada. Varmasti pari vanhaa sahaa loppuu samalla tai vaihtaa kuuselle.” APLI ”Rauman saha antaa tänne Etelä-Savoon lisätyötä, sillä Veisto Oy toimittaa sahalinjan. Toivoa sopii, että ne hintaerot siirtyvät myös ostopäähän oikealla tavalla, jotta olisi tulevaisuudessa saatavissa sitä laatupuuta.” PUUKI ”Eiköhän lähitulevaisuudessa aleta siirtyä laatuhinnoitteluun. 5 AJASSA / 9.4.2020 KOLUMNI Verkkokeskustelu: Raumalle uusi saha Gallup Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Onko enää mitään tehtävissä energiatehokkuuden parantamiseksi ja kustannuskilpailukyvyn nostamiseksi. Energiajakeestakin saadaan enemmän irti sekä sähkönä että lämpönä. Liekö siellä enää ihmisiä töissä ollenkaan?” AIMO J ”Erittäin hyvä, että tulee maailman nykyaikaisin mäntysaha Raumalle. Hakeja kuorivarastoissa mikrobitoiminta lähtee nopeasti käyntiin, minkä seurauksena varastokasan lämpötila alkaa nousta. Ei ole oikein vieläkään löytynyt yksimielisyyttä siitä, kuinka kuivaksi hake täytyy saada ennen laitokselle toimittamista. ”Vesiensuojelun ja suometsien kestävän hoidon merkitys korostuu. Helmet Capitalin edustamat sijoittajat ja toimiva johto ostivat Otso Metsäpalvelut -liiketoiminnan Suomen metsäkeskukselta vuonna 2016. Kun tehdään uusi sellutehdas, entistä suurempi osa puusta päätyy kuitutuotteeseen ja pienempi osa energiantuotantoon. ”Meillä on hyvä tilauskanta ja edellytykset kannattavaan toimintaan tänä vuonna, mikäli koronatilanne ei eskaloidu.” Uusia mahdollisuuksia. Osa tästä voi kompensoitua sitä kautta, että lämpeneminen haihduttaa vettä hakkeesta ja tehollinen lämpöarvo nousee. Teknologia on vakiintunutta sekä puunhankinnassa että energialaitoksissa. sä roolissa on myös sähköja rautatieverkoston huoltovarmuuden turvaaminen puustoa poistamalla. Näin saataisiin miljoonien hiilidioksiditonnien ilmastohyötyjä. . Kotimainen pellettituotanto sen sijaan väheni ja tuontipelletin määrä kasvoi. Aiotko lannoittaa metsiäsi tänä vuonna. 55% En Puun energiakäyttö nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, 39,4 terawattituntiin. Maailmalle mahtuu kyllä sahatavaraa, kunhan vaan sitä saadaan aikaiseksi.” JÄTKÄ ”Tukkipuiden koneellistettu käsittely ja läpivalaisu auttavat erottelemaan laadut entistä paremmin. Alan yleinen ongelma on, että metsäteiden ja suometsien kunnostusten suoritemäärät ovat laskeneet rajusti. Teetkö koronan vuoksi enemmän metsätöitä itse. Samoin maatalouden heikkotuottoisia peltoja olisi kenties metsitettävä tai muutettava takaisin suomaisiksi. Työllistää suoraan noin 120 toimihenkilöä ja urakoitsijaverkoston kautta yli tuhat henkilöä. Sen jälkeen onkin kattilakohtainen juttu, onko hake optimaalisen kuivaa tai kosteaa juuri sen kattilan mitoituksille ja ajoarvoille. Aikanaan pelletin tullessa Suomenkin markkinoille siitä odotettiin erityisesti pienkattiloissa kevyen polttoöljyn korvaajaa. Käytännön töistä vastaa urakoitsijaverkosto. OTSO METSÄPALVELUT OY . Mielestäni puun käytön resurssitehokkuuteen on panostettava yhtä lailla. Voidaanko puuhun perustuvan energiantuotannon ilmastotehokkuutta enää nostaa. . Väitän, että näin saataisiin useita terawattitunteja enemmän energiaa verkkoon ja päästöjä alas miljoonilla hiilidioksiditonneilla. Kasvu tosin hidastui edellisvuodesta metsäsektorin suhdannekäänteen vuoksi. Voimme tarjota palveluita esimerkiksi suometsän ennallistamiseen.” Pihlava uskoo, että metsät pitävät talouden pyörät pyörimässä näinä haastavina aikoina. . ”Metsäteiden korjausvelka kasvaa ja metsissä on mittavat hoitoja harvennusrästit, vaikka kemerarahoitusta olisi tarjolla. Puun energiakäyttö tuntuu olevan jo monin tavoin valmis alue. . Järeämmässä energiantuotannossa uusi teknologia ja siihen investoiminen parantavat kerta kerran jälkeen resurssitehokkuutta. ”Kun hankkeet suunnitellaan nykypäivän standardeilla ja sopimukset tehdään asianmukaisesti, voimme vaikuttaa hankkeiden läpimenoaikaan paljon.” Otsolla on valtakunnallinen 120 hengen organisaatio, jonka toimihenkilöt toimivat hankkeissa asiakasvastaavina, suunnittelijoina ja operaattoreina. Eikä niitä hakkuumääriäkään tarvitsisi yhtään lisätä, kun saataisiin vähemmästä enemmän. Toisaalta moniarvoistuva metsänomistus luo uusia mahdollisuuksia. . Ydintoimintaa metsäja yksityisteiden suunnittelu ja rakentaminen, metsien ojitus sekä vesiensuojelu. Valtakunnallinen metsäpalveluiden tuottaja. . Hankkeissa on tyypillisesti mukana useita osapuolia ja monia muuttuvia tekijöitä. Metsien ja erityisesti suometsien hoitoon kohdistuu suuria ilmasto-odotuksia. Tämä voitaisiin vaatisi sekä hankintaketjun että energiantuotannon teknologian virittämistä vanhojen Tekes-ohjelmien malliin. 18+cm ja 20+cm tukeille nykyinen tukin hinta, tukeille 15+cm noin 10 euroa pienempi hinta kuin järeälle tukille. Viranomaistoiminnan ennakoitavuus on meille tärkeää”, Pihlava sanoo. Ja muuta kuin sulan maan aikaa ei meillä Etelä-Suomessa tänä talvena juuri nähtykään. Kunnostusojituksissa metrimäärien voi ennustaa vähenevän jatkossakin. . Rau tion perheyritys on hyvä esimerkki huippuosaamisesta, sen sahalinjoja taitaa löytyä jokaiselta mantereelta.” METSÄKUPSA ”Loistava uutinen, kerta kaikkiaan! Täällä Satakunnassa tekee nyt varmasti mäntytukki kauppansa, sitä on tarjolla aika hyvin nytkin.” JEES H-VALTA ”Niin paljon pitää sahata koko ajan kuin vain tuntuu kannattavalta. Laadusta maksetaan maailmallakin parasta hintaa
”Se kuuluu ehkä järjestelmän luonteeseen. Finnwatchin ilmastoasiantuntija . . Moni suomalainen toimija haluaa kompensoida ympäris tövaikutuksensa kotimaassa. Jatkos sa kompensaation sijaan pitäisi kin ehkä puhua ilmastotoimien tukemisesta.” Siihen, että yksityiset metsän omistajat alkaisivat tarjota hiili kompensaatiopalveluita, Leipola suhtautuu varovaisen myöntei sesti. medianomi, ympäristötaloustieteen ylioppilas . Ihannetilanne olisi hänen mukaansa, että metsänomista ja voisi miettiä, kummasta saa enemmän rahaa – metsän hak kaamisesta vai suojelemisesta. Mut ta sekin luultavasti kannustaisi materiaal in käytön tehostami seen ja kierrätykseen.” Ilmaston puolesta Erilaisilla hiilikompensaatiopalveluilla on nyt kysyntää. . Finnwatch on suomalainen kansalaisjärjestö, jonka tavoit teena on edistää vastuullista yritystoimintaa. HAASTATTELU Kuka?. Esimerkiksi pakkaus materiaalien tarvetta voisi vä hentää kehittämällä kierrätet täviä pakkausratkaisuja.” Kompensaatiopalvelut tarkastelussa Ilmastovastuun nousu on luo nut kysyntää erilaisille hiilikom pensaatiopalveluille. Hän peräänkuuluttaa ko ko yhteiskunnan kattavaa mate riaalitehokkuutta. ”Jos hakkuissa kaadetut puut hyödynnettäisiin nykyistä tehok kaammin, voisi hakkuumääriä pienentää. Leipola te kee parhaillaan selvitystä niiden vastuullisuudesta. harrastaa espanjan opiskelua ja jalkapallon seuraamista sekä kotona että katsomossa Järvenpäässä sijaitseva Lemmenlaakson suojelualue on tuttu lenkkeilypaikka Lasse Leipolalle ja brasilianterrieri Rikulle. . . Muuttuvia tekijöi tä on aina, kun ollaan tekemisis sä ihmisten ja luonnon kanssa.” Suomessa on tarjolla parikym mentä hiilikompensaatiopalve lua. Il mastovastuu on niin uusi asia, että sen määritteleminen ei ole aivan helppoa –?varsinkin, kun on kyse metsäalasta. . ”Hakkuut pienentävät met sien hiilinielua ja varastoa, mutta toisaalta puulla voidaan korvata esimerkiksi betonia, tekstiilikuituja tai fossiilisia polt toaineita.” Tehoa puun hyödyntämiseen Leipola aloitti Finnwatchin il mastoasiantuntijana tammikuus sa. Esimerkiksi met siensuojeluhankkeissa voi kui tenkin olla vaikea arvioida, miten paljon yhden metsän suojelemi nen lisää hakkuita muualla. Kehitysmaahankkeiden puo lesta puhuu Leipolan mukaan se, että niihin liittyvät kriteerit ovat vakiintuneet. Kotimaisten metsähankkeiden huono puoli on Leipolan mukaan se, että niitä ei valvota. kotoisin Nummelasta, asuu Järvenpäässä . Vihreä Lanka -lehden ilmastotoimittaja 2007–2019 . Leipola jakaa ne karkeasti kahteen joukkoon: perinteisiin, joilla rahoitetaan ilmastohank keita kehitysmaissa sekä uudem piin, jotka perustuvat kotimaisiin metsähankkeisiin. ”Puun hinta toki nousisi, jos päätehakkuukypsistä met sistä syntyisi kilpailua. Lisäksi löytyy muutama muu palvelu. Niihin liittyy kuitenkin riskinsä, sanoo Lasse Leipola. 37-vuotias . Metsäalalla ilmastovastuu voi si Leipolan mielestä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että puun käyt tömäärät suhteutettaisiin sii hen, millaista haittaa hakkuista aiheutuu ilmastolle ja ympäris tölle. Yritys voi kompensoida il mastovaikutuksiaan esimerkik si suojelemalla metsän, mutta se huomioidaan myös Suomen val tion ilmastotavoitteissa. Kaksoislaskenta haasteena Kotimaisten metsähankkeiden ongelma on myös kaksoislas kenta. ”Muuttuvia tekijöitä on aina ihmisten ja luonnon kanssa.” LASSE LEIPOLA . perheeseen kuuluvat vaimo ja koira . Sitä, että kompensaatiopalve lut alkaisivat viedä puuta mark kinoilta, Leipola ei pidä toden näköisenä. Finn watchin ilmas toasiantuntija Lasse Leipola miettii, miten sanansa parhaiten asettelisi. 9.4.2020 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva K ysymys jää het keksi leijumaan ilmaan. ”Tulevaisuudessa sama on gelma koskee kehitysmaahank keitakin, koska Pariisin sopimus edellyttää myös kehitysmailta il mastotoimien seurantaa. . Järjestö tutkii muun muassa yritysten ihmis oikeus ja ympäristövaikutuk sia. ”Yksinkertaistettuna ilmasto vastuu tarkoittaa sitä, että ottaa vastuun omasta ilmastovaiku tuksestaan eikä pahenna ilmas tokriisiä”, Leipola summaa. Työ on vasta aluillaan, mutta sen voi Leipo lan mukaan jo sanoa, että kaik kiin palveluihin liittyy riskejä. Ilmastovastuu on noussut uudeksi painopisteeksi parin viime vuoden aikana. Metsäalalla ilmastovastuun määritteleminen on vaikeaa, sillä metsätalouteen liittyy se kä myönteisiä että kielteisiä il mastovaikutuksia.
Osassa Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikkoseutua myös itse kantatavoitteet ovat yhä suurempia kuin 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Luonnonvarakeskuksen suosituksen perusteella metsästäjien tulisi hakea syksyn jahtiin noin 41 000 hirvenkaatolupaa. Metsästyksessä tulisi kaatua miltei 54 000 hirveä eli enemmän kuin viime syksynä. Luke toteaa vuoden 2020 hirvikannan verotussuunnitelmassa, että hirvien määrä paljastuu jatkuvasti luultua suuremmaksi Päijänteen itärannalla, Kaakkois-Suomessa Kouvolasta Lappeenrantaan, Kemija Torniojokien alajuoksulla, Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla, Kuopion lounaispuolella ja Vaasan eteläsekä pohjoispuolisella rannikkoseudulla. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei muuta ole määrätty. Lisäksi MTK tiedotti tuoreeltaan, että yli kolmanneksella Suomen hirvitalousalueista (20/59) hirvikantaa ei ole saatu viimeisen viiden vuoden aikana pienennettyä kertaakaan tavoitelukemaan asti. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Neljäsosa ei täytä ministerin hirvivaatimuksia Lähde: Luke hirvitietotaulukko 2020 Kannanhallinnassa ongelmia ympäri Suomea Hirvikanta todennäköisesti suurempi kuin ministeri Lepän ylärajavaatimus 3,5 hirveä/1000 ha Hirvikanta yhä suurempi kuin kantatavoite, mutta pienempi kuin 3,5 hirveä/1000 ha Esimerkki: Hirvitalousalue RP PO 2 kanta-arvio 3,6 4,3 hirveä/ 1 000 ha metsalehti.fi Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € KESLA 203T + 104. Kanta aliarvioitu toistuvasti Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden mukaan hirvikanta-arvio on osoittautunut toistuvasti aliarvioksi eri puolilla maata. Hirviä ennakoidaan olevan arvioitua enemmän myös Oulun pohjoispuolella Iin tasalla ja pääkaupunkiseudun pohjoispuolella. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Hirvien määrä on kuitenkin yli tämän tavoiteluvun joka neljännellä hirvitalousalueella (16/59). Vuonna 2019 pyyntilupia myönnettiin hieman päälle 50?000, ja saalis oli reilut 52?000 hirveä. Useimmilla näistä alueista kantatavoite on saavuttamatta, ja hirvien määrää tulisi suosituksen mukaan verottaa korkeimman kanta-arvion mukaisesti tulevalla jahtikaudella. 9.4.2020 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (keskusta) totesi viime Metsälehdessä (6/2020), ettei hirvikannan tiheys saisi missään tapauksessa ylittää 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvikannalle asetettu tavoitelukema on jäänyt saavuttamatta ainakin Hämeenlinnan länsipuolella, Jyväskylän pohjoispuolella, Kaakkois-Suomen rannikolla, Inarissa, Torniojokilaakson pohjoisosissa sekä Tampereen koillisja itäpuolella. ETUS I 2240 € Myynti: AGCOSUOMI.FI. alv 24 %. Hinta sis
Kaava voi viedä kemeran Kaavat hämmentävät taajamien lähimetsien ja joskus kirkolta kauempanakin sijaitsevien talousmetsien hoitoa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA 9 AJASSA / 9.4.2020. Metsätilaan kohdistuvat kaavamääräykset kannattaa selvittää ajoissa. Kuva metsäisen Jyväskylän vesitornista kohti Kuokkalan kaupunginosaa. Metsätalous saa väistää, kun se kohtaa asutuksen
Hän ihmettelee rajoitusten perusteita. Vihreät alueet on varattu maaja metsätalouteen. Työryhmä suosittaa, että kunta määrittäisi yhdessä metsänomistajien ja metsätoimijoiden kanssa vähäiset metsänhoitotoimet, joihin ei tarvittaisi maisematyölupaa. Äskettäin Pietilä sukupolvenvaihdoksen ja metsät siirtyivät tyttären omistukseen. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki edellyttää lähtökohtaisesti lupaa yli hehtaarin avohakkuilta sekä yli kahden hehtaarin kasvatushakkuilta. Yleiskaava Jyväskylän pohjoispuolelta maaseutukylästä. Metsäkeskus epäsi tuen, koska osa alueesta kuuluu kaavavaraukseen”, Pietilä muistelee. Jyväskylän Korpilahdella asuva Jarmo Pietilä sai huomata, että kaupungin aikomus kaavoittaa pudotti hänen maitaan metsätalouden marginaaliin. Pahimmillaan maisematyölupa on voitu vaatia jopa kaikilta yleiskaava-alueen hakkuilta. Maankäyttöja rakennuslain uudistuksen mukaan vuoden 2017 toukokuun alun jälkeen valmistuneiden yleiskaavojen metsätalousvaltaisilla M-alueilla perusteella hakkuilta ei enää voida vaatia maisematyölupia. tulevaa käyttöä. Osa kaavan määräyksistä rajoittaa metsätaloutta. Yleiskaavan määräykset eivät silti vanhene. Yleiskaavalla ei eräpäivää Kaavoituksella suunnitellaan tulevaa maankäyttöä. T alousmetsissä mennään metsälain mukaan, mutta kaava-alueilla maankäyttöja rakennuslaki voi syrjäyttää sen. Nyt vanhojen kaavojen lupamenettelyä koetetaan järkeistää Tapion johtamassa työryhmässä. Ruskeat ja punaiset asutukseen ja palveluja tuotantolaitoksille. Yleiskaavoituksessa linjataan alueen Jarmo Pietilä menetti kemeratuet, koska hoidettava taimikko sijaitsi alueella, jolle suunnitellaan asemakaavan laatimista. Tapion työryhmässä on myös haettu keinoja, joilla maisema-arvoja voitaisiin ottaa huomioon normaalissa metsätaloudessa vuorovaikutuksen tai sopimisen keinoin. ”Maanomistaja ja esimerkiksi maiseman vaalimisesta hyötyvä matkailuyrittäjä voivat sopia pelisäännöt jo kaavoituksen alkuvaiheessa. ”Meillä oli suunnitteilla usean hehtaarin taimikonhoito Korpilahden lähistöllä, ja hankkeesta tehtiin kemerahakemus. 9.4.2020 / AJASSA 10. ”Hakkuuta varten saa maisematyöluvan, mutta metsälain mukaista uudistamisvelvoitetta ei ole.” Kaavavarauksen mukaan Pietilän maille valmistellaan asemakaavaa. Tämä koskee erityisesti ennen toukokuuta 2017 vahvistettuja ”vanhoja” yleiskaavoja, joiden osalta kunnat ovat voineet vapaasti määrittää, milloin lupa tarvitaan. Metsätaloutta saa harjoittaa, mutta kemeratukea ei kaikille kaava-alueen metsille ole tarjolla. Uutta lupakäytäntöä on koeajettu useissa kunnissa. Rakentamista yksityiskohtaisesti linjaavien asemakaavojen piirissä olevat alueet putoavat automaattisesti metsälain ulkopuolelle, ellei alueita erityisesti ole osoitettu maaja metsätalouden käyttöön. Ongelmallista on, että kaavan toteuttaminen voi viipyä vuosikymmeniä tai se voi jäädä kokonaan toteutumatta. Tällöin kaavoituskin voisi nopeutua”, kertoo työryhmään osallistuva MTK:n metsäasiantuntija Hannu Ripatti. Kaikkiaan hänen maitaan jäi kaava-alueelle 20 hehtaaria. Markus Nissinen Hannu Ripatti Airi Mattila Hakkuisiin saatetaan tarvita maksullinen maisematyölupa
Nissinen kertoo tapauksesta, jonka selvittelyssä tarvittiin MTK:n apua. Kysyvä ei kaavoihin kangistu Kaavamääräykset ratkaisevat Metsälaki on voimassa asemaja yleiskaavassa maaja metsätalouskäyttöön varatuilla M-alueilla sekä ja yleiskaava-alueiden virkistysalueilla (V-alueet). Onneksi alueelta löytyi sen verran luontoarvoja, että se voitiin lunastaa Metso-ohjelmaan ja metsänomistaja saa suojelusta korvauksen.” Mervi Vallinkoski Metsäosaamista mukaansatempaavilta verkkokursseilta Tapion verkkokurssit metsäammattilaisille ja metsänomistajille • Sertiseriffi FSC Toteuttaja • Sertiseriffi FSC Neuvoja • Sertiseriffi PEFC • TAPIO Harvennuskortti • TAPIO Maanmuokkauskortti • Kannattava metsätalous • Istuta laadukkaasti • Laadukas taimikonhoito • Liito-orava metsänkäsittelyssä – verkkokurssi (maksuton) Tutustu tarkemmin ja tilaa haluamasi koulutukset: www.tapio.fi/kauppa Myös ryhmätilaukset! Sinä valitset opiskelupaikan ja -ajan – aloita vaikka heti! Verkko-oppiminen omalla tietokoneella tai älylaitteella on joustava ja toimiva tapa uuden tiedon omaksumiseen. Useimmat kurssit soveltuvat niin metsäalan ammattilaisille kuin metsänomistajillekin. Metsäkustannuksen e-kirjat Painettujen kirjojen ja Ellibsin verkkokaupasta www.ellibs.com oppaiden tilaukset • Tapion taskukirja Verkkokaupasta: • Uuden metsänomistajan kirja www.metsakirjakauppa.fi • Metsäverokirja 2020 • Metsätyypit – kasvupaikkaopas Asiakaspalvelustamme: • Sahaamaan – metsään, taimikkoon ja pihapiiriin puh. Käsiteltäviin asioihin tutustutaan ammattilaisten laatimien käytännön esimerkkien avulla. 11 AJASSA / 9.4.2020 ”Vaikuttamisen paikka on, kun kunta ilmoittaa aloittavansa yleiskaavan valmistelun.” Kysyminen on varmin keino selvittää, mitä kaava sallii tai kieltää, neuvoo Jyväskylän kaupungin kaavoitusasiantuntija, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. Talousmetsä ei tarvitse kaavaa MTK:n metsälinjan kaavoitusasiantuntijan Markus Nissisen mukaan kaavan yksityiskohtien oikominen on erittäin hankalaa, kun kaava on edennyt luonnosvaiheeseen tai se on vahvistettu. Kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen tai MTK:hon, jos tuntuu, etteivät omat keinot riitä vaikuttamiseen.” Esimerkki turhista kaavoista ovat maaseutukuntien optimistiset yleiskaavat, joissa isoja metsäalueita on varattu teollisuusalueiksi (T-merkintä), vaikka mitään konkreettisia suunnitelmia ei ole. ”Jos on aikeissa hakkauttaa metsää ensi vuonna, kannattaisi nyt ottaa kaupungin rakennusvalvontaan yhteyttä ja selvittää kaavoitustilanne ja siitä johtuvat rajoitukset.” Vallinkosken mukaan mahdollisten maisematyölupien hakemiseen on syytä ryhtyä pari kolme kuukautta ennen hakkuun aiottua aloittamisajankohtaa. M-merkinnän lisämääreenä voi olla Utai Y-kirjain, jotka kertovat, että metsätaloudessa on otettava huomioon ulkoilun tai ympäristönhoidon tarpeita. Siinä vaiheessa maanja metsänomistajien on suorastaan tunkeuduttava mukaan kaavan valmisteluun.” Hänen mukaansa yleiskaavoitus on kohdistettava alueille, joille oikeasti suunnitellaan rakentamista. Hän opastaa metsänomistajia selvittämään metsätilaansa kohdistuvat kaavamääräykset hyvissä ajoin. Pelkkään S-merkintään perustuvat suojeluvaraukset ovat sen sijaan hankalia. Tein kirjelmän ely-keskukselle ja vaadin maastokatselmusta. S-merkintä voi viedä umpikujaan Hankalimpia kaavamerkintöjä ovat yleisja maakuntakaavojen ylimalkaiset suojeluvaraukset. ”Vaikuttamisen paikka on, kun kunta ilmoittaa aloittavansa yleiskaavan valmistelun julkaisemalla osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS). Tapion verkkokurssit on tehty mukaviksi suorittaa. Uudenmaan maakuntakaavan MLYkaavamerkinnän saatteena todettiin, että ”alueella pyritään säilyttämään laajat yhtenäiset metsäalueet ja niiden väliset riittävän leveät ja rakentamattomat metsäiset yhteydet”. 09 315 49 840 • Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas • Metsäpuiden sienitaudit Sähköpostitse: • Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus tilaukset@metsakustannus.fi www.tapio.fi/kauppa. Neuvoivat, että kannattaisi pyrkiä muuttamaan maakuntakaavaa, mikä on käytännössä toivotonta.” Tapaus päättyi lopulta onnellisesti. ”Parhaimmillaan kaavamääräys on selkeä, napakka virke. Saat uutta osaamista, jolla teet entistä parempia päätöksiä metsätaloudessa. ”SL-merkintä on selkeä, koska suojelu ja myös maanomistajille maksettavat korvaukset perustuvat luonnonsuojelulakiin”, Nissinen toteaa. ”Laajojen metsäalueiden yleiskaavoittamiseen ei sen sijaan ole mitään perustetta. Kurssit ovat avoinna 12 kk avaamisesta. Kaavoitukseen perehtynyt Tapion metsäasiantuntija Airi Matila on kerännyt esimerkkejä vaihtelevista kaavamääräyksistä. Pahimmillaan vaikeaselkoinen novelli”, Matila sanoo. Hankalampi on eräs yleiskaavaluonnos, jossa laajoilla talousmetsäalueilla oli MY-merkintä ja maininta: ”Metsänkäsittelyssä tulee huomioida alueen luontoja maisema-arvot.” ”Mitä tarkoittaa huomioida, ketä määräys velvoittaa. Näiden lisämääreiden sisältö vaihtelee. ”Elyn mukaan hakkuita ei sallittu, mutta korvauksiakaan ei ollut tarjolla, koska S-merkintä ei sitä selkeästi mahdollista. Epäselväksi jää edellyttääkö kaavaa metsälakia järeämpiä luonnonhoitotoimia, myös maisema-arvojen noudattamisen merkitys jää hämäräksi”, Matila kummastelee. ”Maanomistaja pyysi apuamme. ”Tämä on hyvä kaavamääräys, koska se ei aseta sitovia velvoitteita”, Matila arvioi. T-alueille ei saa metsänhoidon tukia
Ostajalla on oikeus hakata, mutKun korjuu venähtää Korjaamatta jääneet talvileimikot kuormittavat tulevia puukauppoja. Alue oli lannoitettu kymmenen vuotta sitten. ”Pystykaupassa myydään puunostajalle oikeus hakata ja korjata tietyn alueen puut sovitun ajan kuluessa. Näistä leimikoista kilpaillaan aidosti ja metsänomistaja saattaa saada enemmän tarjouksia kuin tavallisesti. Nyt kannattaa kilpailuttaa. Talvileimikoiden korjuuaikojen venähtäminen ensi talvelle heijastuu tuleviin puukauppoihin. HARVENNUS Puutavaralaji määrä m3 €/m3 myyntitulo € Mäntytukki 238 58,00 13?804,00 Mäntykuitu 270 23,20 6?264,00 Mäntypikkutukki 45 25,00 1?125,00 Kuusitukki 13 59,00 767,00 Kuusikuitu 14 24,20 338,80 Kuusipikkutukki 6 25,00 150,00 Koivutukki 9 46,00 414,00 Koivukuitu 19 21,10 402,80 YHTEENSÄ 614 23?265,60 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,5 2,0 2020 2019 2018 TIIA PUUKILA Paikkakunnilla, joissa talvi on jäänyt lyhyeksi, on siirrytty korjaamaan kovan maan kohteita tavanomaista aikaisemmin. Ostajilla on nyt erityinen tarve kelirikkoja kesäkohteille. Huonosta talvesta huolimatta puukauppoja on vanhentunut toistaiseksi vähän. Tästä johtuen puukauppoja ei tänä keväänä ole vanhentunut kuin muutama. Tilanne on harmillinen paitsi metsänomistajille myös koneyrittäjille. Syynä tavanomaista talvea hiljaisempaan talvileimikoiden korjuuseen ovat paitsi säät myös teollisuuden syksyn hyvät puuvarannot sekä alentuneet puun käyttömäärät. Samalla moni tälle talvelle suunniteltu korjuu jää toteutumatta. Oikeus hakata, velvollisuus maksaa Tämän talven hankalia korjuuoloja tasapainottaa kaksi edeltänyttä hyvää talvea. Tällaisella alalla, jolla me olemme, tilanne on todella vaikea”, kertoo Etelä-Suomesta puuta korjaavan Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tolppa. Loppusuoralle tarjouskilpailussa pääsivät kaksi suurta sahaa. Jos ostaja ei käytä omaa oikeuttaan, niin lähtökohtaisesti ostaja ei vapaudu kauppahinnan maksusta”, Rintala muistuttaa. Kohde korjattiin lähestulkoon välittömästi allekirjoituksen jälkeen. ”Nyt jos joskus on se paikka, että leimikko kannattaa kilpailuttaa eikä välttämättä myydä sille samalle tutulle ostajalle, jolle on aina myynyt. Jos ensitalvi ei tuo korjuuseen helpotusta, niin silloin vanhenevia kauppoja on valtavasti”, Rintala sanoo. Verkossa toimivan puukauppapaikka Kuution sisäänkirjautumiset ovat lisääntyneet parin viikon sisällä puolella ja tarjouspyyntöjen kuutiomäärä kaksinkertaistunut alkuvuodesta. Tuntuu, että nyt kaikki ostajat ovat ostamassa”, kannustaa Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Osa piikistä selittynee puukaupan hiljaisella alkuvuodella. Moni metsänomistaja on jo rientänyt kilpailuttamaan leimikoitaan. Tavallisesti pystykauppasopimukset ovat kaksivuotisia, talvileimikoissa joskus kolmivuotisia, minkä jälkeen ne vanhenevat. Vanhoja talvikohteita edellisvuosilta ei ole juuri jäänyt korjaamatta. ”Käytännössä Etelä-Suomessa on varmaan se tilanne, ettei uusia talvileimikoita paljoa pystytä ostamaan, sillä niin paljon vanhoja puukauppoja on korjaamatta”, arvioi kenttäpäällikkö Pauli Rintala Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta. ”Tilanne kuitenkin muuttuu, sillä osa korjuuajoista päättyy vasta myöhemmin tänä vuonna, mutta kuitenkin ennen ensi talvea. Mitä kaupan vanhentuminen sitten käytännössä tarkoittaa. Tämä alkaa näkyä myös puun hinnoissa. 9.4.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA TIIA PUUKILA E telä-Suomessa siirrytään parhaillaan talvileimikoista kelirikkoja kesäkohteille. Puun tarvetta ovat vähentäneet sahojen kahdeksan viikkoa kestänyt lakko sekä selluja paperitehtaiden kolmen viikon seisokki. Kuution toimitusjohtaja Aku Mäkelä arvelee maanomistajilla olevan koronan aiheuttamien poikkeusolojen takia nyt myös enemmän aikaa metsäasioille. ”Me olemme jääneet kolmasosan siitä, mitä olimme budjetoineet syksyllä tälle talvelle. ”Uusia talvileimikoita ei paljon pystytä ostamaan.” Kelirikkoleimikosta huippuhinta KOHDE: Kelirikkokohteen harvennus SIJAINTI: Kymenlaakso OSTAJA: Suuri saha HAKKUUKERTYMÄ: 614 kuutiota LEIMIKON KOKO: 9,4 hehtaaria MUUTA: Tarjouksia tuli kuusi kappaletta
18,90 . 26,68 Uudistushakkuu s 56,60 s 59,22 s 44,32 s 19,46 s 20,79 s 18,69 . 19,40 s 20,26 . On kuitenkin aina huomioi tava, mitä puukaupan ehdoissa on sovittu hakkuuajan mahdollisesta jatkamisesta”, Rintala sanoo. 30,01 s nousussa . 27,70 s 29,25 Harvennushakkuu s 50,24 . 31,13 s 36,16 s 35,28 s nousussa . 17,97 s 17,03 . 28,02 Uudistushakkuu . 19,62 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 46,62 s 31,05 . 27,40 . Koneyrittäjien liiton varapu heenjohtaja ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Mika Jormakka muistuttaa, että moni leimikko muuttuisi helposti talvikorjuukoh teesta kesäkorjuukelpoiseksi. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,44 s 55,94 s 17,66 s 17,18 s 25,18 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 46,30 s 45,77 s 16,30 s 15,46 s 21,87 Ensiharvennus Hankintahinnat s 54,02 s 54,32 s 30,55 s 31,60 s nousussa . Kuusten juuret ovat pinnas sa ja alttiita juurikäävälle. Näin ollen mahdollista ennakkomaksua ei tar vitse palauttaa ja metsänomistaja on periaatteessa oikeutettu vaatimaan myös loppukauppahintaa. 46,78 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 10–13 keskiarvo Kun korjuu venähtää Moni talvikorjuuleimikko on jäänyt tänä talvena Etelä-Suomessa korjaamatta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,33 s 59,55 s 42,83 s 17,55 s 18,93 s 16,97 s 25,00 . 31,31 LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 47,78 . 31,03 s 31,00 . 20,24 . 19,68 s 17,01 s 24,70 . 22,33 Ensiharvennus s 12,50 s 11,53 Hankintahinnat s 56,07 s 31,48 s 31,35 . 25,72 Harvennushakkuu . 53,58 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 24,02 Ensiharvennus Hankintahinnat . 56,26 s 59,91 . 56,15 . 20,93 . 49,15 . ”Monta kertaa kohde ohjautuu talvikorjuuksi sen takia, että ties tössä on pätkä tietä, joka ei kanna”, Jormakka sanoo. 16,55 . 51,71 . Myös ohutturpei set puustoiset kohteet, joista saa daan runsaasti latvus ja oksamas saa ajourille, voivat olla suvenakin korjattavissa. On gelma saattaa olla tiessä eikä lei mikossa. Kuusta kasvavien korpien suh teen Rintala sen sijaan olisi varo vainen. 25,61 . 31,65 s nousussa . 25,07 . 28,40 Harvennushakkuu . 47,54 s 47,43 s 38,11 s 16,28 s 16,84 s 15,96 s 21,62 Ensiharvennus s 37,66 s 12,58 s 11,37 s 11,92 Hankintahinnat . Esimerkiksi rämeet saattavat kuivana kesänä kantaa hyvin. 51,19 s 38,37 s 16,82 s 17,19 s 16,11 . 37,93 s 17,32 s 17,42 s 16,38 s 24,14 s 24,29 Ensiharvennus s 13,00 s 13,41 s 12,74 Hankintahinnat . 22,91 . Pieni investointi tiehen saattaa tarjota helpotuksen talvileimikko kauppaan ja korjuuseen.. 31,46 . 39,73 s 17,72 . 18,25 . 30,77 s nousussa . 46,12 . 57,87 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 49,78 . 31,19 . 30,30 . Avohakkuu on tietysti asia erikseen, mutta huo nosti kantavien maiden harvennuk sille ei kesällä”, Rintala painottaa. Mikäli lämpimät talvet yleisty vät, kannattaa metsätiet pistää syy niin. Jos puunhinnat ovat esimer kiksi nousseet edellisen sopimuk sen allekirjoituksesta, neuvottelu on paikallaan. ”Korpiin en itse ainakaan antaisi koneen mennä kesällä. 45,31 s 16,62 s 16,83 s 15,69 . 17,18 . 30,56 . Sa m i Ka rp pi ne n ta velvollisuus maksaa. ”Metsänomistajan ei tarvitse suostua kaupan jatkamiseen, sillä käytännössä kyseessä on uusi puu kauppa. 26,86 Harvennushakkuu . 23,57 s 24,35 Ensiharvennus s 13,51 s 13,26 s 13,25 Hankintahinnat s 56,36 s 56,55 s 48,08 . 30,45 . 55,70 . Velvoittei ta ei kuitenkaan ole. Käytän nössä näin pitkälle hyvin harvoin mennään. 59,89 s 45,26 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 28,73 . 13 AJASSA / 9.4.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 18,74 . 18,61 . Rämeille mahdollisesti kesälläkin Mikäli talvileimikolle ei päästy tä nä talvena, voi joillakin kohteilla harkita kesäkorjuuta. 30,97 s nousussa . 25,73 Harvennushakkuu s 43,79 s 42,93 s 14,97 s 14,54 s 13,37 s 21,25 s 20,29 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,57 s 54,46 . 30,33 Harvennushakkuu s 45,56 . 56,77 s 57,79 . 31,26 s 32,05 s 31,23 s nousussa . 59,69 . 20,40 s 20,84 . 22,75 s 25,16 Uudistushakkuu s 54,37 s 56,63 s 45,19 s 19,38 s 19,23 s 18,57 s 25,41 . Yleensä umpeutuneen sopimuksen tilalle solmitaan uu si puukauppasopimus. 26,93 Uudistushakkuu s 58,07 s 60,29 s 44,20 . 57,98 s 60,55 s 43,25 . 52,38 s 54,76 s 18,24 s 19,44 . 59,58 . 54,56 . 52,02 s 37,88 s 17,21 . 22,68 s 22,96 Ensiharvennus s 37,69 s 40,80 s 13,09 s 12,95 s 12,60 s 18,53 Hankintahinnat . 17,03 s 16,77 s 23,94 . 51,47 s 53,98 . 52,21 . Joskus hy vä kesä on parempi hetki korjuul le kuin huono talvi. 31,47 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,55 s 55,48 s 42,72 s 17,17 s 17,56 s 16,19 . Mikäli puukauppasopimusta pää tetään jatkaa, korjuuajan lisäksi muitakin puukauppaehtoja voidaan hioa. 26,39 Uudistushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,77 s 58,41 s 42,80 s 17,53 s 19,26 s 16,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 46,22 s 47,52 s 17,03 s 15,14 s 21,91 Uudistushakkuu s 49,05 s 49,38 s 20,07 s 18,37 s 23,60 Harvennushakkuu Ensiharvennus s 13,43 s 11,96 Hankintahinnat s 55,29 s nousussa . 24,44 . 41,92 s 17,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 48,61 s 16,30 s 17,37 s 14,65 s 22,48 s 24,54 Uudistushakkuu s 50,47 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,11 s 58,69 s 44,30 s 18,03 s 20,21 s 17,32 s 24,22 s 28,98 Uudistushakkuu s 57,50 s 59,48 s 45,73 s 20,18 s 22,32 s 19,25 s 28,64 s 30,81 Harvennushakkuu
Nyt puusto on noin 50-vuotiasta ja metsiä kannattaisi ehdottomasti ryhtyä uudistamaan nykyistä rohkeammin”, vastaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pentti Niemistö. 3. Uudistamisen kanssa ei kuitenkaan kannata viivytellä. Yllättävää on, että myös kuituTurha odotella tukkia Harkittu hoitamattomuus on puhtaissa hieskoivikoissa usein taloudellisesti järkevää. ”Hieskoivikot eivät Pohjois-Pohjanmaalla tuota tukkipuuta, joten päätehakkuutulot eivät ole suuret. ”Harvennus kannattaa myös silloin, jos tavoitteena on saada hieskoivikon alle kuusialikasvos joko luontaisesti tai viljellen. Harvennus ei kiihdytä kasvua Vaikka hieskoivikot ovat usein jääneet käytännössä vaille hoitoa, ei metsänhoidossa ole oikeastaan tehty virhettä. ”Harventamattomuus on järkevää etenkin, kun halutaan kasvattaa energiapuuta. Mätästys ja kuusen istutus on avohakkuun jälkeen yleensä tuottavin vaihtoehto seuraavaksi puusukupolveksi. Päätelmä on, että jotain varmaan tarttis tehdä, mutta mitä. Hieskoivun rooli on metsäteollisuuden kuituraaka-aineena merkittävä. Harvennukset eivät juuri paranna puhtaan hieskoivikon kasvatuksen taloudellista tulosta. 4. Parasta pinossa. Eteläisemmässä Suomessa rehevillä kasvupaikoilla hieskoivikon harventaminen voi joskus olla perusteltua, jos uudistusvaiheessa on odotettavissa tukkipuuta. Kaikkiaan Suomen metsissä arvioidaan olevan yhteensä 80 miljoonaa kuutiota hieskoivua. Hieskoivun kasvu ei juuri kiihdy harvennuksen ansiosta, joten ne sopivat myös kuituja energiapuun yhteiskasvatukseen”, kertoo Niemistö. ”Verhopuuston poiston jälkeen noin 80 prosenttia istutuskuusista on ollut kasvatuskelpoisia.”. 5. Kuitupuulle on kuitenkin kysyntää. 14 9.4.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat N elostietä etelästä kohti Oulua ajellessa metsiä tarkkailevan kulkijan huomio kiinnittyy väistämättä hieskoivikoihin, joita tuntuu peltojen laidoilla riittävän runsaasti. 1. Luken pitkäaikaisissa kokeissa on havaittu, että muokkaamattomaan maahan istutetut kuuset lähtevät varsin hyvin kasvuun hieskoivuverhopuuston alla. Niemistö arvioi, että Suomessa on hieskoivikoita noin puolen miljoonan hehtaarin alalla. Koska ränsistyvä hieskoivikko ei tuota enää mitään, on uudistaminen ainoa varteenotettava vaihtoehto”, Niemistö perustelee. Tällöin koivikko harvennetaan 12–14 metrin pituusvaiheessa 800–1 000 runkoon hehtaarilla”, opastaa Niemistö. 2. Harvennus on perusteltua, jos hieskoivuverhopuuston alle syntyy luontaisesti tai istutetaan kuusta. Uudista rohkeasti 40–60 vuoden iässä, mutta hyödynnä mahdollinen havupuualikasvos. ”Monet näistä hieskoivikoista ovat syntyneet 1970-luvulla luontaisesti ojituksen seurauksena. Vinkit hieskoivikon käsittelyyn puun tuotos on korkein harventamattomissa hieskoivikoissa. Hieskoivikoiden uudistamista jarruttanee se, että kuvioiden taloudellinen merkitys koetaan vähäiseksi. Tee taimikonhoito 4 metrin pituudessa tiheyteen 2 500 runkoa/ha. Varttuneen hieskoivikon päätehakkuun kanssa ei kannata liikoja jahkailla, sillä tukkipuuta ei ole yleensä luvassa tulevaisuudessakaan. Huomattava osa metsistä näyttää todella tiheiltä ja osin jo ränsistyviltäkin
Tiheikön sisästä pilkottavat kuuset puoltaisivat alikasvoksen hyödyntämistä uudistamisessa. Tällöin kuusten kasvu kannattaa varmistaa reikäperkauksella.” Pelkän luontaisesti syntyvän hieskoivuvesakon kasvattamista Niemistö ei kuitenkaan suosittele. Jos taas taimikonhoitoa lykätään, nousevat kustannukset koivutiheikön raivuussa nopeasti kohtuuttomiksi.” Taimikonhoidolla voidaan vaikuttaa lähinnä päätehakkuuvaiheen korjuukustannuksiin, sillä taimikonhoidon ansiosta päätehakkuumetsässä on aikanaan vähemmän korjuuta haittaavaa riukupuustoa.. Hieskoivujen kannoista syntyvää vesakkoa voi alkuvaiheessa hyödyntää kuusten verhopuustona hallaa vastaan. ”Jos metsässä on vähänkin kuusentaimia ennestään, onnistuu luontainen uudistaminen hieskoivikon alle erittäin varmasti ja edullisesti. Avohakkuun jälkeen paras vaihtoehto uuden metsän perustamiselle on mätästys, jonka yhteydessä perataan tarvittaessa ojat. ”Kuuselle uudistamiseen liittyy riskejä, mutta onnistuessaan tuotto on merkittävästi parempi kuin hieskoivikossa. Tämän jälkeen mättäisiin istutetaan kuusentaimet. ”Jos hieskoivu on kasvanut kuviolla hyvin, menestyy myös kuusi siinä yleensä viljavuuden puolesta hyvin. Turvemaalla on hieskoivikon päätehakkuun jälkeen edessä maanmuokkaus mätästämällä ja kuusen istutus Suopellolle 1990-luvulla istutettu hieskoivikko on kärsinyt hirvistä ja ravinnehäiriöistä. ”Turvemailla hieskoivu on merkki maaperän rehevyydestä. Pudasjärveläinen metsänomistaja ja metsäammattilainen Samuli Leppänen ei näe hieskoivua Koillismaan metsissä ongelmapuuna. Ainoastaan silloin, jos vesakko on ehtinyt jo 3–4 metrin pituuteen, voi olla perusteltua kasvattaa uusikin metsä hieskoivusta ja toivoa alle kuusialikasvosta tai istuttaa se hieskoivikon ensiharvennuksen yhteydessä.” Taimikonhoito alentaa korjuukustannuksia Jos puhtaan hieskoivikon kasvatukseen ryhtyy, ja tavoitteena on kuitupuun tuot”Kuitupuun tuotos on korkein harventamattomissa hieskoivikoissa.” taminen, pitää taimikonhoito tehdä puuston ollessa neljän metrin mittaista. Metsänomistaja Samuli Leppänen lannoitti taimikon rauta-PK-lannoitteella käsin vuonna 2010. ”Jos taimikonhoito tehdään aiemmin, kantovesat ehtivät vielä venymään kasvatettavien puiden haitaksi. Käsittelyssä päädyttiin avohakkuuseen jo kolmenkymmenen vuoden iässä. ”Hieskoivun myynti harvennuskuidun hinnalla on taloudellisesti kestämätöntä, koska harvennus ei paranna kasvua, eikä tukkipuuta ole luvassa.” Metsätilan ostajankin kannalta Leppämäen yhteismetsän toiminnanjohtajana työskentelevä Leppänen näkee hieskoivussa hyvää. Nyrkkisääntö on, että hoitamaton hieskoivikko kannattaa hakata jo noin 40-vuotiaana, hoidettua metsää voi olla järkevää kasvattaa 55–65 vuotta. Sa m ul i Le pp än en Metsänomistaja on valinnut päätehakkuun ja mätästyksen. Tilan ostaja saa niistä nopeasti hakkuutuloja.” ”Hieskoivu kertoo rehevyydestä” Mätästys ja kuusen istutus Puhdas hieskoivikko kannattaa laittaa nurin 40–60 vuoden iässä. 15 METSÄSTÄ / 9.4.2020 Pudasjärvellä vuonna 2008 suojuspuuasentoon hakatun hieskoivikon alle on kehittynyt kymmenessä vuodessa luontaisesti hyvä kuusitaimikko. ”Tila-arviossa hieskoivikot ovat usein kolmoskehitysluokan metsinä, vaikka todellisuudessa ne ovat hakkuukypsiä. Naapuritilalla taustalla päätös hieskoivikon jatkosta on tekemättä. Taimikko harvennetaan tällöin noin 2 500 runkoon hehtaarilla. ”Jos puusto korjataan kokopuuna energiakäyttöön, päätehakkuu kannattaa tehdä jo 40–45-vuotiaassa metsässä”, sanoo Niemistö. Olen myös huomannut, että tuhkalannoitus edistää taimettumista.” Puhtaissa hieskoivikoissa Leppänen pitää parhaana mallina yhden taimikonhoidon ja päätehakkuun taktiikkaa ilman harvennuksia. Kun typpeä on runsaasti, on metsän kasvupotentiaali hyvä, kunhan ravinnetasapaino laitetaan kuntoon.” Leppänen tähtää hieskoivuvaltaisilla kuvioilla usein luontaiseen uudistumiseen suojuspuuhakkuun kautta
uistan nuoruudestani, kuinka Miehikkälän Savankankaalla oli valkeina hohtavia poronjäkälikköjä, jotka edustivat jäkälätyypin kangasta. Muinaiset lehdot Kymmenisen vuosituhatta sitten päättynyt jääkausi loi Suomen maaperän. Mutta ovatko ne. A. Sinä aikana metsät ovat muuttuneet keskimäärin hiukan “paremmiksi”, päinvastoin kuin mitä luontainen huuhtoutumiskehitys edellyttäisi. Häiriönkin – metsäpalon, myrskyn tai hakkuun – jälkeen metsä palautuu entiselleen tietynlaisen kehityksen, sukkession, mukaan. Välivaiheet voivat olla monenlaisia, mutta lopputuloksena on aina samanlainen metsä, kliimaks. tuneilla mailla oli runsaasti varpuja, ennen muuta variksenmarjaa ja kanervaa. Kuusi levittäytyi länteen ja soistuminen kiihtyi. Useat havainnot ovat osoittaneet, että metsätyyppi ei ole aivan näin vakaa. Cajander piti metsätyyppejä pysyvinä, mutta ovatko ne sitä. Metsän pohjaan alkoi kertyä humusta, maat kunttautuivat. Metsätyyppiteorian perusajatus on, että fysikaaliset kasvutekijät, maaperä ja ilmasto, määräävät, millainen kasvipeite kullekin paikalle kehittyy. Suoraan jään alta paljastunut moreeni oli muutoin runsasravinteista, mutta typpiyhdisteitä siinä ei ollut. Maan kohoaminen jatkuu yhä, joten maaperä on maan eri osissa eri-ikäistä. Valtakunnan metsien inventointien mukaan kuivahkot kankaat ovat niukentuneet miljoonalla hehtaarilla ja vastaavasti tuoreet MUUTTUUKO METSÄTYYPPI. Pitkien aikojen – vuosituhanten – mittaan tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttaa metsä itse. Siellä hän päätyi käsitykseen, että samanlaiselle paikalle samanlaisessa ilmastossa kehittyy samanlainen kasvipeite. Cajander loi metsätyyppiteoriansa sata vuotta sitten tutustuttuaan Pohjois-Venäjän ja Siperian metsiin. Tuskin ne silti muistuttivat kovinkaan paljon nykyisiä harjumetsiä. Rajat metsätyyppien välillä ovat liukuvia. Meren ja järvialtaiden pohjaan kerrostui savikoita, jotka maan kohotessa paljastuivat. Tässä varpujen puuttuminen kääntäisi näkemystä lehtojen suuntaan. Nyt samat paikat ovat pullollaan kanervaa ja puolukkaa; poronjäkäliä on vain vähäisinä laikkuina sammalten keskellä – siis kanervatyyppiä. A. Aluksi kasvipeite oli aromaista, ja vasta vuosikymmenten tai satojen kuluttua maa peittyi metsään. Tuolloiset metsät olisivat nykyisen metsätyyppiluokittelun mukaan olleet lähes kaikki lehtoja, vaikka pääpuuna usein olikin mänty. Kangasmetsät valtaavat alaa Metsät alkoivat karuuntua toden teolla noin 6 000 vuotta sitten, jolloin ilmasto muuttui viileämmäksi ja kosteammaksi. Hän luokitteli taigan metsäkasvillisuuden metsätyypeiksi ja nimesi ne vallitsevien lajien mukaan. Metsien kasvupaikkaluokittelu perustuu yli sata vuotta vanhaan teoriaan. Ruohot ja heinät peittivät maan. Lehtomainen kangas vai lehto. Ihminen rehevöittää Metsätyyppeihin perustuvaa metsien kartoitusta on tehty jo toista sataa vuotta. Maaperä ja sen ravinnetila muuttuvat, havupuut ja sienet tuottavat yhdessä paksun kuntan, joka sitoo metsän hiiltä, rajoittaa ruohojen ja muiden kasvien menestystä, muuttaa ravinneja vesitaloutta. Jääkauden jälkeen ilmasto oli lämmin ja kuiva. Jäätikköjoet loivat moreenin päälle harjuja, meren ja suurten järvien aallokko lajitteli moreenia, ja rakensi omia rantakerrostumiaan. Vaikka rapautuminen irrotti koko ajan uusia ravinteita maaperän kivennäisaineksista, maa karuuntui koko ajan. Ilmeisesti vain huuhtouSEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuvat 16 9.4.2020 / METSÄSTÄ. Cajanderin ajatus oli, että metsätyypit ovat pysyviä. K. Tämä ei ole ristiriidassa Cajanderin teorian kanssa, sillä metsän muuttuminen oli seurausta ilmaston muutoksesta. Kostea ilmasto kiihdytti huuhtoutumista: metsämaan ravinteet karkasivat vähitellen vesiin. Jäätikkö raastoi kallion ja levitti kiviaineksen kaiken kattavaksi moreenipeitteeksi. Näin syntyivät tutut puolukkaja mustikkatyypit. K. Sen lisäksi ulkoiset tekijät – nyt esimerkiksi ravinteiden kaukokulkeutuminen ja ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät ilmiöt muuttavat metsien kasvua ja lajistoa – mutta senhän Cajander otti huomioon ”elleivät olosuhteet muutu”. Luontainen pitkän aikavälin kehitys johtaa kosteassa ilmastossa yhä vain karumpiin metsiin. Kaakossa on seutuja, jotka ovat olleet veden pinnan yläpuolella 12?000 vuotta. Tässä vaiheessa syntyivät, tai ainakin yleistyivät, nykyisen tyyppiset kangasmetsät
Se ainakin on selvää, että metsätyypit eivät ole niin yksioikoisen pysyviä kuin Cajander esitti. Maalla on kuitenkin pitkä muisti. Toisaalta muutokset ovat niin hitaita, että metsätyypit (tai niistä soveltaen luotu kasvupaikkatyypittely) soveltuvat kyllä metsätalouden suunnittelun pohjaksi. Vaikuttavatko myös metsänkäsittelytavat maaperän ravinnetilaan ja sitä kautta metsätyyppiin. Kotiseutuni jäkäläkankaiden katoamiseen syynä on ollut ihminen. ”Vuosituhanten mittaan tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttaa metsä itse.” Karuimmilla soraja hiekkakankailla maata kattaa yhtenäinen jäkälämatto. Karukkokankaat ovat alun perinkin olleet Etelä-Suomessa harvinaisia. Tuoreilla kankailla valtapuuna on usein kuusi, jonka neulaskarike hajoaa hitaasti ja happamoittaa maan. Kaikkialle Etelä-Suomeen lankeaa ilmasta typpeä vuosittain 1–2 kiloa hehtaarille. Ilmavirtausten mukana kulkeutuu typpiyhdisteitä kauempaakin. Karut kangasmetsäselänteet jäävät kuusen ja männyn valtaan. Eroja on ainakin huuhtoutumisessa, humuksen hajoamisessa, ravinteiden kierrossa, maaperän lämpöoloissa, kasvipeitteessä, mutta mikä on niiden pitkäaikainen vaikutus. Puolukkatyypin eli kuivahkon kankaan metsätkin ovat menettäneet osuuttaan metsien pinta-alasta tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden hyväksi. Lähellä olivat Pietari miljoonine asukkaineen ja Viron palavan kiven voimalat. Puuston, kenttäja pohjakerroksen sekä itse maan välillä on niin monenlaisia vuorovaikutuksia, että eri käsittelytapojen pitempiaikaisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Sekapuuna koivukin pitää pintansa. Entä ilmastonmuutos. Siksi eteläiset lehtipuut leviävät laikuittain vain sinne, missä maaperä on sopivaa. 17 METSÄSTÄ / 9.4.2020. Humuskerroksen läpi valunut hapan vesi on uuttanut mineraalimaasta kaliumin ja kalsiumin ja osan forforistakin; osa fosforista on sitoutunut kasvien kannalta käyttökelvottomiksi rautaja alumiiniyhdisteiksi. Ken elää, se näkee. Se on osaltaan rehevöittänyt metsiä. Ongelmana ei ole pelkkä happamuus. Moni kuvittelee, että ilmaston lämmetessä metsämme muuttuvat lehtipuuvaltaisiksi ja jalot lehtipuut yleistyvät. Onko jatkuva kasvatus maaperän ravinnetaseen kannalta parempi vai huonompi kuin aromaisten uudistusvaiheiden ja tuuhean metsän vuorotteluun perustuva metsätalous. Tuulet toivat Kaakkois-Suomeen hapattavia rikkiyhdisteitä, mutta onneksi myös niitä neutraloivia kalkkihiukkasia. kankaat ja lehtomaiset kankaat ovat runsastuneet. Mitä on edessä. Ilmaston ohella muutkin tekijät vaikuttavat maan kasvuominaisuuksiin ja ravinnetasapainoon. Kangasmetsien hapan neulaskarike ja sitä lahottavat sienet ovat synnyttäneet paksun ja happaman humuskerroksen, joka ei kelpaa jalojen lehtipuiden itämisalustaksi
Tänä vuonna on syntymässä ilmastonmuutosta ja metsiä käsittelevä tietokirja, jota Silfverberg kirjoittaa yhdessä yhdeksän muun asiantuntijan kanssa. ”Vesurihommat opin 15-vuotiaana, Tietokirjoja ja taimikonhoitoa Ilmastonmuutoksen myötä metsätieto ja -taito kansainvälistyy. ”Suomessa puiden varjostus on yksi tekijä, joka vähentää kiinnostusta peltometsiin. Myös Nuuksion metsissä tuli liikuttua yhdessä veljen kanssa. Kari Silfverberg osti oman metsätilan parikymmentä vuotta sitten. Luuletko, että Suomessa saataisiin istutettua niin monta puuta, jos pääministeriltä tulisi käsky. Silfverbergin mukaan puiden istutuksiin suhtaudutaan kuitenkin yleensä myönteisesti, kunhan rahat löytyvät jostain. Se näkyy myös Kari Silfverbergin metsätilalla Ikaalisissa. Hän on istuttanut metsäänsä uusia havupuulajeja, jotka toivon mukaan kestävät muuttuvaa ilmastoa suomalaista kuusta paremmin. 18 9.4.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MARIA KARUVUORI, teksti ja kuvat A rkkitehti, ympäristösuunnittelija Kari Silfverbergin tie on vienyt Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston kautta töihin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon ja kaupungin ympäristökeskukseen, ulkoministeriön kehitysyhteistyötehtäviin, Addis Abeban yliopistolle ja moniin muihin paikkoihin. ”Se oli komea veto Etiopialta. Esimerkiksi Etiopiassa istutettiin viime kesänä yhden viikonlopun aikana 300 miljoonaa puuta, ja pääministerikin oli mukana talkoissa. Tropiikissa aurinko paistaa ylhäältä, ja puun varjostus on niin pieni, ettei se haittaa ruokakasvien kasvamista,” Silfverberg sanoo. Silfverberg on osallistunut erilaisiin kansainvälisiin metsäja ympäristöprojekteihin sekä töiden puolesta että vapaaehtoisena. ”Peltometsitys on yleistymässä varsinkin Sahelin alueella. Hyviä kokemuksia on kuitenkin esimerkiksi agroforestrystä eli peltometsätaloudesta. Tällaista kirjaa, jossa koko maapallon laajuisesti käsiteltäisiin ilmastometsitystä ja metsien hiilinieluja, ei silti ole vielä näkynyt.” Metsäprojekteissa on maasta ja maanosasta riippuen erilaisia poliittisia ja taloudellisia haasteita. Balsamipihta on viihtynyt hyvin myös pirkanmaalaisessa metsässä. Projektiin saatiin Koneen säätiön apuraha, ja sen on tarkoitus kattaa metsityksen mahdollisuuksia Suomesta Saharaan. Mutta voisihan sitä täälläkin joku pienillä puilla kokeilla.” Vesurihommissa nuorena Metsätyöt Silfverberg oppi jo partiopoikana. ”Kiinnostus metsäaiheisia kirjoja kohtaan on kasvanut. Kuva otettu Viikin arboretumissa. Metsäntutkimuslaitoksella oli Inarin Kaamasessa operaatio nimeltä Metsäraja, jossa istutettiin mäntyjä puurajan pohjoispuolelle. Erityisen tutuksi on tullut Afrikka. Ei se onnistuisi.” Haasteena erityisesti Afrikassa on puuntaimien kastelu, joka tulee kuivilla alueilla kalliiksi. Ikaalinen
Se oli aika hikistä hommaa,” Silfverberg kertoo. Isältä jäi hieman perintörahaa, ja Silfverberg kaipasi käytännön tekemistä.Metsätilallaan Silfverberg on nähnyt, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa käytännössä. Tien osakkaiden kannattaa järjestäytyä Tieosakkaiden järjestäytymättömyys alkaa yleensä näkyä pusikoitumisena.. Olimme metsällä veljen ja yhden koulukaverin kanssa.” Oma metsä opettaa Vuonna 2001 Silfverberg osti oman 16 hehtaarin metsätilan Ikaalisista, Juhtimäen kylästä. Jos vähemmistöön jäänyt kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, hänellä on mahdollisuus hakea päätökseen muutosta oikaisuvaatimuksella ja viime kädessä jopa tehdä moitekanne käräjäoikeuteen. Monesti ajatellaan, että esimerkiksi jos metsätiellä on osakkaita vain muutama, virallisen tiekunnan perustaminen on turhaa. Jos enemmistö haluaa hoitaa kunnossapitoa osittain talkoilla, se ei voi pakottaa erimielisiä mukaan tai esimerkiksi vaatia heiltä korvausta osallistumattomuudesta. Siellä oli ollut iso avohakkuu, ja vesurilla piti sitten harventaa koivupuskaa. Joskus ihmettelen, miten ne niin taitavia ovatkin.” ”Tänä keväänä ajattelin kokeilla istuttaa pyökkiä.” Tavanomaiset enemmistöpäätökset aiheuttavat monessa elämäntilanteessa kohtuutonta haittaa vähemmistöön jääneille. Siihen verrattuna, mitä tulevien sukupolvien riitely asianajajien avulla maksaisi, tietoimitus on siis pikkujuttu. Tiekunnaksi järjestäytyneet osakkaat voivat sitä vastoin tehdä enemmistöpäätöksiä. Tiekunnan toiminta ei halvaannu, vaikka täydellistä yksimielisyyttä ei tieosakkailla olisi. ”Vuosissa on ollut vaihtelua, mutta kahdessakymmenessä vuodessa kasvukausi on pidentynyt arvioni mukaan ainakin kahdella viikolla.” Silfverberg on istuttanut metsäänsä puulajeja, joiden pitäisi kestää ilmastonmuutosta kotimaista kuusta paremmin. Mikä on syy siihen, että kaikista hankaluuksista huolimatta järjestäytymättömiä metsäteitä on Suomessa ilmeisesti paljon. Tänä keväänä ajattelin kokeilla istuttaa pyökkiä.” Kiinnostus metsiin kasvaa Silfverberg arvelee, että hänen kaltaisiaan harrastajametsänomistajia on Suomessa entistä enemmän. Myös tammea Silfverberg on istuttanut terhoista jo noin parituhatta kappaletta. 60-luvulla metsätöistä maksettiin niukasti, ja palkka laskettiin hehtaarimäärän mukaan. ”Ei se metsä kasva, jos ei ollenkaan harvenna. Hintaa vielä alentaa, jos osakkaat ovat tehneet kirjallisen sopimuksen kaikista tietoimituksessa päätettävistä asioista. ”Olen huomannut, että ainakin douglaskuusi viihtyy tilallani hyvin. Jos osakkaat pääsevät helposti yksimielisyyteen tieasioista, hyvää käytäntöä voi toki jatkaa. Parilla tonnilla selviää keskikokoisesta manööveristä. Uusi yksityistielaki (2019) antaa selkeät ohjeet eri mahdollisuuksista muutoksenhakuun. ”Se oli ensimmäinen kesätyöpaikkani. Aurinkouunilla on kesäisin käyttöä Suomessakin. Silloin hiilinieluvaikutuskin jää olemattomaksi.” Silfverberg on saanut harvennushakkuista myös jonkin verran tuloja, joilla hän on kattanut taimien hankkimisesta koituvia kuluja. Valistunut arvaus on, että pelätään tietoimituksen kustannuksia. Perustajaosakkaat ehkä vielä muistivat, mitä tuli sovituksi aikoinaan suullisesti tai kirjallisesti siinä paperissa, joka on hävinnyt vuosien mittaan. Metsänomistuksen tulevaisuus riippuu kuitenkin politiikasta. Ka ri Si lfv er be rg Ikaalisten metsätila on enimmäkseen mäntyvaltaista kangasmaastoa. Kokemus kuitenkin osoittaa, että osakkaiden vanhentuessa, perustajaosakkaiden perillisten tultua mukaan ja erityisesti tilojen vaihtaessa omistajaa asioiden hoito alkaa kärsiä, jos osakkaat eivät ole järjestäytyneet. Jos metsätiloille määrättäisiin kiinteistövero, loppuisi Silfverbergin mukaan myös harrastajametsänomistus. Klassinen esimerkki koskee Paavoa, Kallea ja Pekkaa, jotka lähtevät retkelle niin, että jokaisella on mukanaan hyvät eväät. ”Tiedän, että eduskunnassa jotkut ovat tällaistakin esittäneet.” Metsätilaa pitää harrastelijankin hoitaa jonkin verran. ”Täytyy sanoa, että majavat ovat puutöissä todella taitavia. Tarina on tuskin syy siihen, että vakiintuneen käytännön mukaan muutaman hengen tai isommatkin epäviralliset kokoonpanot voivat tehdä vain yksimielisiä päätöksiä. Seutu sijaitsee ylängöllä noin 150 metriä merenpinnasta. Ne olivat tiheältä alueelta kaataneet pari isoa haapaa maahan asti, niin etteivät puut jääneet konkeloon. Lisäksi metsätilalla olisi odottamassa puutavaraa rakennusprojekteja varten. Ka ri Si lfv er be rg kun olin yhden kesän Pihlajavedellä kesähommissa Serlachiuksen metsässä. 19 METSÄSTÄ / 9.4.2020 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Kuva Silfverbergin kesämökiltä Pirkkalasta. Niiden loputtua Paavo ja Kalle päättävät edelleen äänin 2–1, että jatkossa jokainen käyttää omia eväitään. PALSTALLA Viime aikoina Silfverberg on ollut mukana aurinkouunien kehittelyja koulutushankkeessa Keniassa. Kokeiltu on muun muassa douglaskuusta, siperianpihtaa, siperian lehtikuusta, hemlokkia, sembramäntyä ja kontortamäntyä. Muuten puuntaimet on hankittu pieniltä tarhoilta ja Arboretum Mustilasta. Nykyisin käytetään kiinteää hintaa, jonka suuruus määräytyy rasitettujen rekisteriyksiköiden lukumäärästä, tien pituudesta ja tieosakkaiden lukumäärästä tieyksikkölaskelmaa tehtäessä. Omalta kotipihalta Vallilassa hän on kerännyt vuorijalavan siemeniä ja esikasvattanut niistä itse taimia. Silfverberg on saanut metsätöihin kaveriksi myös majavia, joita on istutettu läheiseen Seitsemisen kansallispuistoon. Muille vain kiinteistörekisteriote on oikea paikka katsoa, miten leveäksi tie on sovittu, missä se sijaitsee ja mitä kiinteistöjä asia koskee. Yksi syy perustaa järjestäytynyt tiekunta on, että Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa kiinteistörekisteriin tulee yksiselitteinen merkintä, mitkä kiinteistöt antavat tieoikeuden (rasitetut kiinteistöt) ja mitkä kiinteistöt ovat edunsaajia (oikeutetut kiinteistöt). Yksikin erimielinen osakas saattaa aiheuttaa, ettei tietä pystytä pitämään kunnossa, vaan sen annetaan rappeutua. Aluksi päätetään Paavon ja Kallen äänin Pekan jäädessä vähemmistöön, että ensiksi nautitaan yhdessä Pekan eväät
Sähkömoottorin sitkeys ja ilmiömäinen kiihtyvyys luovat kokoistaan tehokkaamman vaikutelman. . Akkusaha lähtee aina käyntiin napista painaen, kunhan virtaa riittää.. Säästöasennossa akku kesti 50 minuuttia – tällöinkin teho riitti varhaisperkaukseen. Paino Bli300 akulla varustettuna 7,2 kg . . . Keskikokoisten bensaraivurien moottorien teho on reilut kaksi kilowattia. Suositushinnoin laskien kolmella akulla ja laturilla varustetun paketin verollinen hinta kohoaa yli 1 800 euron. Muuten terä jumii ja pysäyttää moottorin. Lisäksi oikean käden kahva on niin paksu, että pienikätinen joutuu kurottelemaan liipaisimelle, mikä sekin aiheuttaa turhaa rasitusta. Myös suojalasit tai kypärän verkkovisiiri ovat tarpeen. Terän kehänopeus on samaa luokkaa bensaraivureiden kanssa. Veikkaan, että osa metsäänsä raivailevista innostunee akkuraivurista. Akun suositushinta 349 euroa . . Suositushinnoin yhteensä 1825 euroa, sisältää alv:n. Suositushinta 649 euroa (ei sisällä akkua tai laturia) . Suositeltu akku BLi 300 . Akun kesto on yhä pullonkaula, mutta palataan siihen tuonnempana. Kassalla tekee kipeää Rauhakseen raivaava pystyisi kolmella akulla sahaamaan arvioilta viisi tuntia. Tosin etusormella paineltava ”kaasuliipaisin” on turhan jäykkä. . Paino ilman akkua 4,5 kg . Ruotsalaisella Skogsforum-verkkosivustolla akkumoottorin tehoksi arvioitiin 1,5 kilowattia. Sahaa voi käyttää kolmella eri tehoalueella. Sillä suoriutuu myös taimikonhoidosta, kun kaadettavien puiden läpimitta on enintään viisi senttiä. Eväsja viilausja tuumaustauot mukaan laskien työpäivälle kertyisi tällöin mukavasti mittaa. Akun jännite 36 V . . HUSQVARNA IFR535 . Hinta on kova, vaikka muistaisikin, ettei akkusahurin tarvitse maksaa bensasta. Kesällä virtaa riittänee hieman pidempään. Se on suunniteltu yhdistelmälaitteeksi, jolla suoriutuu taimikonhoidosta ja pihapiirin siistimishommista. Akkusahassa ei ole kytkintä eikä sähkömoottori käy tyhjäkäyntiä, mutta terä jää pyörimään vapaasti, kun moottori on pysähtynyt. Plussat ja miinukset + helppokäyttöisyys + teho vrt odotukset – ”kaasuliipaisimen” jäykkyys – hinta Husqvarna iFR35 osoittautui yllättävän tehokkaaksi varhaisperkauksilla. Valmistajat eivät edelleenkään ilmoita akkulaitteidensa tehoja. Oikean käden kahva on niin iso, että ”kaasuliipaisinta” joutuu kurottelemaan, mikä rasittaa kättä ja sormia. Ilman kuulosuojaimia ei metsään voi mennä, koska leikkaavan terän kirskahdukset ovat kipeää kuultavaa. Akulla varustettuna saha painaa runsaat seitsemän kiloa. 535 iFR:n puhti piisaa ripeätahtiseenkin vesakonniittoon varhaisperkauksilla. Saha, kolme BLi 300 akkua ja laturi. Kapasiteetti 9,4 Ah . . Akkuja laturi eivät sisälly sahan hintaan. . tin tauottomaan raivaamiseen. 20 9.4.2020 / METSÄSTÄ Fakta KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija H usqvarna 535 iFR on ensimmäinen oikeasti metsän raivaukseen sopiva akkuraivuri. Kulmavaihde on ruohoraivurista, mutta sahaa sillä vesakkoakin. Suositeltu laturi QC 330 . Kuulonsuojat yhä tarpeen Käyttötuntuma on samankaltainen kuin bensasahalla, vaikka pärinä puuttuukin. Duo Balance 55 -vakiovaljaat eivät ole häävit, mutta raivurisetin kokonaishinnan huomioon ottaen kunnolliset Trio Balance -valjaat lohjennevat kaupantekijäisiksi. Kokeessa sahailimme suunnilleen nollakelissä. Täydellä teholla akku riittää 40–45 minuuEnsimmäinen metsään sopiva akkuraivuri Huskun akkuraivuri on mukava peli, mutta sahakaupan kassalla kouraisee. Tosin ainakin akkuja näyttää nettikaupoista löytyvän suositushintaa halvemmalla. Laturin hinta 129,90 euroa . . Vakiovarusteina ovat metsäja kolmioterä sekä siimaleikkuri sekä niihin sopivat sektorisuojat. Husqvarnan tehokkaimman, Bli 300 -akun kapasiteetti on 9,4 ampeerituntia ja jännite 36 volttia. Isoilla puilla terää tosin pitää painaa puuhun hitaammin kuin bensaraivurilla. Akkuraivailun pahin pullonkaula on sahakaupan kassa. Käytettävyydeltään se on hyvä. Vakiolaturilla (QC 330) tyhjän Bli 300 -akun lataaminen kesti tunti kaksikymmentä minuuttia. Sen vahvin valtti on varma käynnistyvyys.
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! Kampanjat voimassa 15.4. 24% alv. asti. Nyt ilmaiset toimitukset! Ei koske jakopaketteja eikä Posti Rahti toimituksia 295 ,00 STIHL MS 180 C-BE Tilavuus: 31,8 cm³ / Teho: 1,4 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg 349 ,00 STIHL MS 194 C-E Tilavuus: 31,8 cm³ / Teho: 1,4 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 3,6 kg 589 ,00 STIHL MS 241 C-M Tilavuus: 42,6 cm³ / Teho: 2,3 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg 389 ,00 STIHL MS 231 Tilavuus: 42,6 cm³ / Teho: 2,0 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,8 kg 639 ,00 STIHL MS 201 C-M Tilavuus: 35,2 cm³ / Teho: 1,8 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,0 kg 639 ,00 STIHL MS 261 C-M Tilavuus: 50,2 cm³ / Teho: 3,0 kW Ketjujako: .325” / Paino: 4,9 kg 849 ,00 STIHL FS 460 C-EM K M-Tronic ja ErgoStart Paino: 8,4 kg Teho: 2,2 kW Tilavuus: 45,6 cm³ 99 ,00 POTTIPUTKET 38-75 mm alk. 37 ,90 BCC TAIMIVAKKA Hihnasarjalla 39 ,90 PELTOR H700 Kypäräpaketti STIHL moottorija raivaussahat vaikka kotiin toimitettuna! 949 ,00 STIHL FS 490 C-EM K M-Tronic ja ErgoStart Paino: 9,2 kg Teho: 2,4 kW Tilavuus: 51,6 cm³. Hinnat sis
Kun rankoja on kourassa riittävästi, terien ja vetorullien pyörimissuunta käännetään, jolloin rankanippu putoaa maahan kourakasaksi. Karvanen näyttää, kuinka kone on katkaissut kaksihaaraisesta koivusta toisen haaran vaurioittamatta toista, viiden sentin etäisyydellä olevaa haaraa. Pystyasennossa olevat kaksi vetorullaa kahmivat kouran eteen tulevia rankoja jatkuvasti pyörivien kiekkoterien väliin, jotka katkovat rankoja. . . . puomi jatkovarrella, ulottuvuus 10 metriä . tulevan esisarjamallin paino n. Harvennuskustannus tulee katettua energiapuun myyntitulolla ja kemeratuilla. ”Suunnilleen seitsemästä nipusta tulee kiintokuutio puuta”, kertoo Risupedon kehittänyt iitRisupeto uhkaa rästitaimikoita Luvassa on kone, jolla hoitamatta jääneitä taimikoita voi kannattavasti korjata energiapuuksi. valmistaja Metsä ja Metalli Jani Karvanen . 800 kg . Työskentelytapaa voi kuvata ahmimiseksi. kone toimii 20 metrin ajouravälillä . Se onnistuu vain kaivinkoneella.” Hänen mukaansa harvennuksella kone pystyy työskentelemään 20 metrin välein olevilta ajourilta. ”Jatkovartta voidaan kääntää Risupeto on parhaimmillaan ylitiheiden, 5–8-metristen metsien harventamisessa. . Prototyypin alustana on 20-tonninen kone, mutta tulevan esisarjan kourat tehdään kevyemmiksi, joten alustaksi riittänee muutamaa tonnia kevyempi telakaivuri. jatkuvatoimiset leikkuuterät . Tunnottomuudestaan huolimatta Risupeto pystyy yllättävänkin tarkkaan työskentelyyn. Lisäksi pyörivät vetorullat ahtavat katkaistut rangat kouran sisälle. RISUPETO . Tuottavuus on parhaimmillaan, kun poistettavat rangat voidaan kerätä kokopitkinä, eikä koneelta kulu aikaa niiden katkomiseen.” tiläinen Jani Karvanen. . alustakone 20 tonnin New Holland kaivinkone . 22 9.4.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Äkkiseltään ison kaivinkoneen puomiin kiinnitetty Risupeto-koura ei näytä metsänhoidon pelastajalta vaan tunnottomalta rouhijalta – ja juuri siksi koneella onkin edellytykset toimia kannattavasti yllättävänkin pienirunkoisissa tiheiköissä. ”Risupeto on tehokkaimmillaan hyvin tiheiden 5–8-metristen varttuneiden taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Palveluun sisältyy kattavat taustakartta-aineistot sekä asiantun teva käytöntuki. Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön. hinta: ei vahvistettu Fakta 360 astetta, joten, kouralla pystytään keräämään puita myös jäävien puiden takaa”, Karvanen toteaa. METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin metsä tietojärjestelmä metsävarojen hallintaan ja metsäpalveluiden tuottamiseen. Ensi kesän aikana on tarkoitus tehdä kahden, kolmen koneen esisarja, jolle on jo ostajat tiedossa. Risupedon prototyyppiä on käytetty 5 000 tuntia. www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! Maastotiedon keruu ja päivitys Koealatoiminto Kuviorajojen muokkaus Monipuoliset taustakartta-aineistot Mahdollisuus offline-työskentelyyn Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT sopimusten hallintaan • IPTIM metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen metsätietopalvelu • UUTTA: rajapinta PiiMega® ForestPro -metsäjärjestelmään M E T S Ä J Ä R J E S T E L M Ä A M M A T T I L A I S E L L E. 2,3 miljoonaa hehtaaria TAPIO ForestKIT käyttäjiä ovat: • Metsäpalveluyrittäjät • Kaupungit ja kunnat • Yhteismetsät • Oppilaitokset • Metsäsijoittajat • Ammattimaiset metsänomistajat OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai ForestKIT asiakaspalvelu / 050 434 9540. Karanneisiin taimikoihin Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Laitila on mitannut Risupedon tuottavuutta pelloreunojen ja tienvarsien niitossa. Alustavien tulosten perusteella Laitila arvioi, että Risupedolla voitaisiin kannattavasti harventaa hoitamatta jääneitä tiheiköitä. ”Sahatai giljotiinikouralla ei pystyisi samaan.” Kaivinkoneen puomiin Risupeto on suunniteltu käytettäväksi kaivinkoneen puomissa. ”Kouran teho perustuu siihen, että sitä voidaan työntää voimalla vesakon läpi. . Risupetoa varten kaivinkoneen puomiin liitetty puolentoista metrin jatkovarsi pidentää ulottuvuuden kymmeneen metriin ajouralta.
Tällöin kaikkien puiden annettaisiin kasvaa rauhassa seuraavat kymmenen vuotta, jolloin päästäisiin kenties tekemään energiapuuharvennus. ”Tärkeä työ vaatii ensiluokkaiset varusteet” , todettiin mainoksessa. Enemmänkin olisi mennyt, mutta kauppaa jarrutti valuuttapula ostajamaissa. Löydät sen osoitteesta www.soundcloud.com hakusanalla Metsälehti. Tuolloin näky alueella oli monin paikoin varsin lohduton, sillä hirvet olivat syöneet mäntyjä useana talvena. Olihan sekä jätkistä että hevosista pidettävä huolta. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat M etsälehti kertoi keväällä 2017 Pihtiputaan Muurasjärvellä sijaitsevasta 4,3 hehtaarin laajuisesta hirvituhoalueesta, jolle metsänomistaja oli hakenut ja saanut hirvituhokorvausta 236 euroa hehtaarilta. Fiskars kertoi työskentelevänsä luokkien tuotekehityksen parissa uupumatta. Metsäajojen avainvälineitä. Avaintuotteista kertoi myös yrityksen osoite Helsingin ydinkeskustassa Simonkadulla. Mäntyjen valtapituus on monin paikoin ennättänyt 6–7 metriin. Tukiksi asti kasvatuskelpoisten mäntyjen määrä vaihtelee silmämääräisesti arvioiden 800–1 500 puun välillä hehtaarilla. Harvennusten tukkikertymä laskee Matala huomauttaa kohteen olevan hyvä esimerkki siitä, että hirvituhon riski vaikeuttaa huomattavasti metsänhoitotoimista päättämistä. Lisäksi ensiharvennuskertymä jää pieneksi ja myöhemmissä harvennuksissa tukkia kertyy vähemmän kuin ilman hirvituhoja kertyisi.” Päätehakkuuseen alueelta löytyy edelleen tarvittava määrä tukkirunkoja. Kuuntele Emil Vesterisen juttu Hevonen ja Metsätyöt vuodelta 1948. ”Tässä vaiheessa raivaisin hirviltä karkuun kasvaneita hyvälaatuisia puita haittaavat puut pois. Niistäkin osaan jäänee tyvitukkiin piileviä vikoja, jotka voivat mittausteknologian kehittyessä koitua metsänomistajan maksettavaksi. Siinä laitettaisiin rumat haarautuneet männynrotjakkeet nurin, puustoryhmiä harvennettaisiin ja tehtäisiin tilaa tulevaisuuden tukkipuille. 23 METSÄSTÄ / 9.4.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. Vierailimme alueella uudestaan lähes päivälleen kolme vuotta myöhemmin. Tähän vaihtoehtoon kallistuu kuvien perusteella kohteeseen tutustunut Luonnonvara”Tuottoisasta ensi harvennuksesta ei tarvitse edes haaveilla.” ELIISA KALLIONIEMI KEVÄÄLLÄ 1948 SAVOTOILLA kiirehdittiin puuta vesistöjen varteen hevosvoimin. Alemman mäntytaimijakson osalta hirvituhoriski jatkuu edelleen, sillä ne ovat nyt ’parhaassa’ syöntimitassa. Niin ikään pääkaupungin ytimessä sijainnut Työväline Oy markkinoi tarvikkeita työmaiden huoltoon. Hänen mukaansa edellisellä hakkuukaudella maksetuista yli 15 miljardin markan metsätyöpalkoista hevosten ansaitsema osuus oli ainakin 40 prosenttia. Hirvet ovat syöneet lähinnä jo aiemmin tuhottujen mäntyjen latvaja sivukasvaimia. Raakaa työtä raivurilla. On aika miettiä, mitä metsälle seuraavaksi pitäisi tehdä. Valtapuut olisivatkin jo liian paksuja hirvien katkottaviksi, mutta luontaisesti syntyneitä pienempiä mäntyjä olisi paikoitellen appeeksi asti. Tämän vuoden maaliskuussa näkymä on muuttunut metsäisemmäksi, mutta aukkoisuus ja mäntyjen heikko laatu tekevät metsänkäsittelystä ongelmallista. Metsälehden uutinen vuodelta 1948 kertoo, että edellisenä vuonna hevosia oli viety noin 15 000 kappaletta Neuvostoliittoon ja Puolaan noin 1 500. Näkymä on muuttunut kolmessa vuodessa hämmästyttävän paljon. Taimikossa sekapuuna kasvavia koivuja on edelleen katkottu. Hevosia oli silloin vielä puutavaran ajoissa noin sata tuhatta. Jos tulee paksuluminen talvi ja hirvet kertyvät tälle alueelle, voi tuho kohdistua jatkossa niihin.” Jos metsänomistaja ei ole innokas investoimaan aikaa tai rahaa taimikon laatuharvennukseen, voisi kyseeseen tulla myös vaihtoehto olla tekemättä mitään. ”Kun se päivä koittaa, jolloin jälleen voimme toimittaa luokkeja rajattomasti, on toivomuksemme, että kaikilla maamme hevosilla on Fiskarsin teräsluokit – paremmat kuin koskaan ennen!” Metsäajojen avainvälineitä olivat myös pariym. Vaikka hevosia tarvittiin paljon kotimaassa, niitä riitti myös vientiin. Tänä päivänä laskun näistä vioista maksaa sahuri. Lisäksi toimenpiteitä joutuu ajoittamaan puuston kasvatuksen kannalta epäedullisesti. Metsänomistaja maksaa laatutappiot Näkymä hirvituhoalueella on muuttunut kolmessa vuodessa metsäisemmäksi, mutta lähempi tarkastelu paljastaa totuuden. ”Taloudelliset haitat tulevat kalliimpana taimikonhoitona, koska sitä joudutaan myöhästyttämään tai tekemään useassa vaiheessa. reet sekä kaikenlaiset valjaat, joita Ajotyö Oy mainosti Metsälehdessä. Omatoimiselle metsänomistajalle hyvä vaihtoehto voisi olla taimikonhoito raivaussahalla. Tältä näytti hirvituhoalueella maaliskuussa 2017 Metsäkeskuksen Juha Siekkisen mitatessa taimikkoon aiheutuneita tuhoja. Valikoimassa oli sekä ensiapulaukkuja että hevos-ensiapukaappeja. Mainosten kertomaa 1948 keskuksen tutkija Juho Matala. Hirvituhojen vuoksi metsä on aukkoinen, ja kasvavista puista merkittävä osa on laadultaan niin heikkoja, ettei kaikista tule edes kuitupuuta. Emil Vesterinen arvioi Metsälehdessä, että autokuljetukset yleistyvät, mutta ei ihan vielä
Itse asiassa piisamit tekevät tärkeää työtä syömällä ylitiheäksi kasvanutta vesikasvillisuutta rehevissä järvissä. Suomen kautta piisami levisi myös Ruotsiin ja Norjaan. Nykyään piisamia ei enää juuri metsästetä, saalis on ollut 3?000– 15?000 yksilöä vuodessa. Sen jälkeen kannat romahtivat ja piisamin voittokulku pysähtyi. Jo 1940-luvun alussa piisami asutti koko Eteläja Keski-Suomea. 24 9.4.2020 / PILKKEITÄ. Eläimestä kertovat kuitenkin järvellä olevat lukuisat pesäkeot, jotka ovat talvipesiä. Se nimittäin parturoi tehokkaasti vesikasvillisuutta ja muuttaa kasvillisuuden lajikoostumusta valikoivalla syönnillään. Luontaisia vihollisia piisamilla on vähän. Piisami on hämäräja yöeläin, ja sen takia sitä pääsee näkemään harvoin. Sieltä tuotiin Suomeenkin ensimmäiset piisamit jo vuonna 1919. Näihin naaras piisami myös synnyttää poikasensa. Useimmiten piisamin tapaa uimasta. Piisamin keski-ikä on vain kolme vuotta, ehkä allekin. Eräiden mielestä piisamin voittokulku on ollut liiankin hyvä. Piisamista ei ole ongelmia Kun piisami aikoinaan istutettiin Suomen luontoon, se täytti tyhjän ekolokeron vesimyyrän ja majavan välillä. Parturoimalla rantaluhtaa piisamit luovat samalla elinpaikkoja monille vesilinnuille. Keväällä urospiisamit istuksivat näkösällä jäiden reunamilla. Jokaisessa poikueessa on 2–8 poikasta. Piisamikantamme kasvoi vauhdikkaasti 1970 luvulle asti. Muiden myyrien tapaan piisami on tehokas lisääntymään. Piisamin pahin vihollinen on sen kotimaisemista Pohjois-Amerikasta tuotu pikkupeto minkki. Ketut ja koirat voivat talvisin hajottaa niiden pesiä ja saada saaliikseen itse piisaminkin. Piisamit rakentavat vesikasveista kekomaisia talvipesiä. Amerikantuliaisen voittokulku Piisami on sadassa vuodessa vakiintunut osaksi Suomen vesiluontoa. Piisamit rakentavat myös pienempiä ruokailuja hengityspesiä lähialueelle. Se tarvitsee maata vain lepoja lisääntymispaikaksi. Ensimmäinen kokeilu ei tuottanut toivottua tulosta, mutta uusintaistutuksesta Pohjanmaan Kruunupyyhyn vuonna 1922 alkoi piisamin voittokulku Suomen vesiluonnossa. Sen mieluisimpia pesimäpaikkoja ovat rehevät pikkujärvet, suurempien vesien suojaiset lahdet ja jokisuvannot. Piisamin lihakin olisi syötävää. Huippusaalis vuodelta 1955 oli peräti 600?000 yksilöä. Kymmenen vuotta myöhemmin se oli levinnyt jo suurimpaan osaan Lappiakin. Samoilla luhdilla pesivät usein myös naurulokit. Ensimmäiset piisamit tuotiin Eurooppaan vuonna 1905, istutusmaana oli tuolloinen Itävalta–Unkari. Suomessa piisami on levinnyt myös suojaisiin merenlahtiin ja saaristoon. Meillä sitä ei kuitenkaan ole koskaan syöty, mutta Amerikoissa piisamin lihaa arvostetaan herkkuna. Samoin suurten haukkojen ja pöllöjen ruokalistaan sattuu silloin tällöin piisameita. Rehevien vesien laji Vesi on piisamille elinehto ympäri vuoden. Kevään tullen piisamit jättävät talvipesänsä ja muuttavat pesimään rantatörmään kaivamiinsa pesäluoliin. Piisami istutettiin luontoomme nimenomaan turkiseläimeksi. Romahduksen syystä on yhä vain arvailuja. Se ei siis kilpaile minkään meikäläisen vesinisäkkään kanssa elintilasta, ja tämän vuoksi se on menestynyt hyvin. Niillä ei kuitenkaan ole mainittavaa merkitystä piisamikantojen säätelyssä. Sieltä urokset yrittävät tehdä vaikutuksen naaraisiin ja samalta paikalta voi äksyillä muita uroksia pysymään loitommalla. LUONNOSTA HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat S uomeen on istutettu viimeisen sadan vuoden aikana useita uusia riistaeläinlajeja. Yhdellä naaraalla on säännöllisesti kaksi poikuetta kesässä, eikä kolmaskaan ole mahdoton. Piisamin leviäminen istutusten avulla oli nopeaa. Se ui syvällä; vain selkä ja naama ylttävät vedenpinnan yläpuolelle. Yksi onnistumisista on ollut piisamin tuominen luontoomme Pohjois-Amerikasta. Piisamikannan romahduksen myötä siitä on tullut rehevien järvien peruseläjä, jonka kanta pysyy vakiona ja kurissa
Tosin sekin metsä voi olla aivan itsestään kasvanutta, mutta taimista kasvanut on varmempaa metsää. Hekin ovat oikeassa, mutta silloin he saavat tyytyä tekemään myrskyn kaatamista puista kovalla vaivalla lautoja. Tässä kierrossa ei koiraita tarvita eivätkä pelkästään kuusessa lisääntyvät havukirvat aina aiheuta äkämiäkään. Taimista syntyvät kovapuiset myrttija pähkinäpuumetsät sekä lehtevät saarnija tammimetsät. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 9.4.2020 KIRJA METSÄPILA HAVUKIRVAT SYNNYTTÄVÄT alkukesästä kuusen oksiin käpymäisiä äkämiä. Lähes kaikki metsät tehdään taimista. Yksinkertaisimmillaan se elää sukupolvesta toiseen vain kuusessa. Silloin kuusen silmun tyvellä talvehtinut naaras imee nestettä kuusesta ja samalla ärsyttää kuusen vuosikasvaimen muodostaman äkämän: neulasten tyvet turpoavat ja syntyy käpymäinen äkämä. lisääntyvänä. Suomentaneet Teivas Oksala ja Päivö Oksala. Myrtti ja kanukkapensas käytävät sotilaiden keihäänvarsiin ja marjakuusi jousen kaareksi. Vergilius: Georgica – Laulu maanviljelijän työstä. Kauaksi ulottuvat metsänhoidon juuret. Villit metsät ovat luontoa, joka ruokkii elämäämme. Havukirvoja on useita lajeja, joiden elämäntavat ja elämänkierto vaihtelevat. Kuusella havukirvat ovat jokseenkin harmittomia, mutta lehtikuusella kirvoja voi olla niin paljon, että ne haittaavat kasvua. Kesällä ne aikuistuvat ja kun äkämä kuivuu, siihen avautuu rakoja, joista kirvat pääsevät vapauteen. Pahimmat metsien viholliset ovat metsissä kulkevat härät ja kaikkialle ehtivät vuohet ja lampaat sekä koko ajan syövät hiehot. Kierto jatkuu. Mäntyä tarvitaan laivojen rakentamiseen, seetriä ja sypressiä taloihin ja vankkureiden pyöriin ja vanteisiin. Parittelun jälkeen naaras munii yhden ainoan munan kuusen oksalle. Kun tarvitaan hyvää lautaa laivojen kylkiin tai pitkää, sitkeää puuta mastoon, on hakeuduttava toisenlaiseen metsään. Toukat kehittyvät äkämän sisällä pienissä lokeroissa, turvassa yhtälailla leppäpirkoilta kuin linnuiltakin. Sitten on olemassa metsiä, joita ei monien mielestä tarvitse hoitaa ollenkaan, koska ne kasvavat joka tapauksessa itMetsänhoitoa antiikin Roomassa sestään. 300 sivua. Siitä kuoriutunut naaras talvehtii kuusen silmun tyvellä, kasvaa isoksi ja munii, ja saa aikaan äkämän, josta taas valmistuu uusi kirvasukupolvi. Puiden hoito on kirjassa pääasiassa puutarhamaista. Varttamisessa voidaan päätyä siihen, että lopulta jopa puukin ihmettelee itseään, kun plataani huomaa kasvattavansa oksillaan omenia. Siivelliset naaraskirvat lentävät kuuseen ja siellä niiden munista kuoriutuu kääpiömäisen pieniä koiraita ja naaraita. Ensimmäisessä keskitytään roomalaisten pääelinkeinoon eli maanviljelykseen, toisessa puiden ja viiniköynnösten hoitoon, kolmannessa karjankasvatukseen ja neljännessä mehiläisten hoitoon. Useimmiten ne jäävät kuuseen, ja tuottavat siellä joka vuosi uuden sukupolven. Oikaisu viime lehteen: Toisin kuin kuvatekstissä luki, sarjatalvikki oli jo karistanut terälehtensä ja heteensä. 30 euroa. ROOMAN kansallisrunoilijan Publius Vergilius Maron (70–19 eaa.) tunnetuimpia teoksia on runoelma Georgica, jossa hän toivoo saavansa aikalaisensa näkemään italialaisen luonnon ihanuuden ja monipuolisuuden. Koiraita syntyy vain silloin, kun kirva palaa lehtikuusesta kuuseen. Runoelma jakaantuu neljään kirjaan. Näistä kuoriutuu vielä samana kesänä toukkia, jotka talvehtivat lehtikuusen oksan uurteissa. Jos kuusten lähellä kasvaa lehtikuusia, voi tarina muuttua paljon monimutkaisemmaksi. Siivettömät jatkavat lisääntymistään lehtikuusessa. Kuoriutuneet toukat kiipeävät lehtikuusen neulasille, ja niistä kehittyy kahdenlaisia aikuisia: siivellisiä ja siivettömiä, vahapeitteen suojaamia naaraita. Siemeniä ja taimia kasvatetaan erilaisissa multaseoksissa, puita vartetaan toisten lajien kanssa ja niitä lisätään pistokkaista. Kuvassa näkyi vain koreanpunaisia kypsyviä kotia ja niiden kärjessä nuppimainen emin luotti. Aikuistuttuaan ne munivat puo len toista sataa munaa kukin. Luonto on itsestään kaikkea tätä, mutta hoitamalla se saadaan entistä ihanammaksi ja monipuolisemmaksi sekä samalla meille hyödyllisemmäksi. Taimista kasvaneita ovat myös plataanija vahvarunkoiset pyökkimetsät. Tästä johtuu Vergiliuksen mielestä se, että Bacchukselle uhrataan aina juuri vuohipukki ja että rasvaisten pukinnahkojen päällä tanssitaan silloin iloisella mielellä. Pajut tarjoavat lehdeksiä karjalle ja ruokaa mehiläisille. Ihminen on luotu luontoon ja tekemään siitä paremman. Äkämästä vapautunut siivellinen naaras lentää lehtikuusen oksille ja munii vahannukan suojaan suuren joukon munia. Jouduin lukemaan asiaa monista kirjoista ja nettiartikkeleista ennen kuin uskaltauduin kirjoittamaan pikkuhavukirvan elämästä – sillä kun on kaksi vaihtoehtoista elämänkiertoa. Johdanto ja selitykset Teivas Oksala ja Maija-Leena Kallela. ”Ihminen on luotu luontoon ja tekemään siitä paremman.”. Gaudeamus 2020. Hinta n. Munittuaan emo kuolee. Mänty ja kuusi ovat tämän metsän puita. Myös lehtikuusella havukirva voi elää vain neitseellisesti Elämä sujuu ilman koiraitakin Vaaleanvihreät, hiukan ananasta tai mansikkaa muistuttavat äkämät kuusen nuorissa kasvaimissa ovat havukirvojen aiheuttamia. PAAVO EINI Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Yleisradion toimittaja
Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin
Myöhästyneen harvennuksen jälkeen lumija myrskytuhot ovat todennäköisempiä, koska puusto on keskittänyt kaiken energiansa pituuden kasvattamiseen järeyden ja juuriston pinta-alan kasvun sijaan. Kuvioiden välisten kasvutai kehitysluokkaerojen tasoittaminen ei sinänsä tarjoa mitään etua, koska leimikko voi olla jotain ihan muuta kuin kuviointi Metsään.fi-palvelussa. Näin laadit lukijakirjoituksen Jämsä 3.-5.9. Onko siitä mitään hyötyä. Leimikkoon voi kuulua useita eri kuvioita, ja toimenpiteet eri kuvioilla voivat vaihdella samalla leimikolla. Ne jäävät Metsälehden tietoon. Muutokset tarkistetaan tapauskohtaisesti, joten korjauspyynnöissä kannattaa ottaa yhteyttä Metsäkeskuksen asiakastukeen (p. Onko muita konsteja. Nämä katsotaan pieniksi virheiksi, eikä niitä korjata. Korjaukset voidaan tehdä, jos ne pystytään todentamaan esimerkiksi ilmakuvalta. Aluetta, joka käsitellään hakkuissa samanaikaisesti, kutsutaan leimikoksi tai toimenpidekuvioksi. Aikaistettu päätehakkuu tietenkin on se helppo konsti ja siirtyminen jatkuvaan on tavallaan yksi konsti sekin. Samaan leimikkoon voi kuulua esimerkiksi eri kehitysvaiheessa olevia harvennuskuvioita sekä uudistushakkuukuvioita. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Miten kuvioilla saadaan kasvurytmi samaksi. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3?000 merkin eli runsaan konekirjoituslius kan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Miten siinä pitäisi toimia ja onko se tehty hankalaksi. Metsään.fi-palvelun kuviotiedoille on tyypillistä, että puuston ikä tai puulajisuhteet voivat poiketa todellisesta. Keinotekoista kuvioiden kasvattamista ei siis tarvitse tehdä kiinnostavien leimikoiden aikaansaamiseksi. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsään.fi-palvelussa kuvioita voidaan yhdistää, jos maapohjan ja kasvupaikan luokitus, puulaji ja käsittelyhistoria ovat samat. Jos kyseessä on jatkuvan kasvatuksen menetelmin hoidettu kuvio, myös puuston ikä ja käsittely vaihtelevat kuvion sisällä. KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy Puh. Tavallisesti metsikkökuvioiden koko vaihtelee alle hehtaarista muutamiin hehtaareihin.” On normaalia, että kuvion sisällä on pientä vaihtelua puuston pituudessa, tiheydessä, puulajeissa ja kasvupaikassa. METSÄNHOIDON suosituksissa metsikkökuvio määritellään seuraavasti: ”Metsikkökuvio on kasvupaikaltaan, puuston kehitysvaiheeltaan ja käsittelyhistorialtaan yhtenäinen metsän osa. Tähän liittyen, voiko hakea muutosta, jos Metsään.fi-palvelussa on selkeä virhe, jos esimerkiksi turvemaa on merkitty kangasmaaksi. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. www.metsaan.fi HAE KEMERA-TUKEA LÖYDÄ TÖILLE TEKIJÄT ILMOITA HIRVIVAHINGOISTA LÖYDÄ LUONTOARVOT LÖYDÄ METSÄNHOITOKOHTEET JAA METSÄTIETOA. Metsäkeskuksen asiakastuki Miten yhdistän kuviot. Korjattavia virheitä ovat esimerkiksi väärät toimenpidetiedot tai se, että hakkuu ei ole noudattanut kuviorajoja. Tai tasoittaa lannoituksella. 029 432 409, asiakastuki@ metsakeskus.fi . Metsään.fi-palvelun kuviotiedoissa olevat selkeät virheet korjataan. 0206 39 6120 Kauppakatu 32, 40101 Jyväskylä Suunnittele nyt kesän metsänhoitotyöt! Monipuolista metsäja ympäristötietoa, karttoja, helppoa asiointia – maksutta. Sopivien leimikoiden saamiseksi varsinkaan harvennushakkuita ei kannata viivästyttää, koska harventamattoman metsän kasvutappiot voivat olla suuremmat kuin mahdollisesti korkeamman puun hinnan antama hyöty. Voiko pidemmän metsän jättää tiheämmäksi, että saisi sen kehitystä jarrutettua / lyhyemmän metsän taas harventaa taulukoiden alarajalle. 27 PILKKEITÄ / 9.4.2020 MITEN JA MILLÄ EHDOILLA onnistuu virallisten kuvioiden yhdistäminen. Pohjan luokitus on sama, mutta miten iso ero saa olla keskimääräisessä pituudessa, iässä, puulajissa, tiheydessä, pinta-alassa ja kuutioissa
Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Nyt puut sitovat hiiltä 34,5 miljoonaa tonnia vuodessa, ja kymmenen vuoden aikana hiilinielujytky on 330 miljoonaa tonnia. Hp. Ainespuuta arvioitu olevan noin 3.700 m 3 eli keskimäärin 130 m 3 /ha. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Kotimaiseen käyttöön sekä vientiin oli vuoteen 1930 saakka hakattu pääasiassa tukkipuuta ja polttopuuta. Tieyhteys rantaan erinomainen. Uukuniemen Niukkalassa metsäpalsta määräalana. 1,8 ha, taimikoita n. Ainespuuta arvioitu olevan noin 3.700 m 3 eli keskimäärin 130 m 3 /ha. Myyntikohteessa ainespuustoa noin 1.550 m 3 , josta tukkipuuta noin 20 %. Kiinteistöllä on 2 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajan asunnoille, rakennusoikeus 130 krsm 2 /rakennuspaikka. 77 000 €. METSÄPALSTA, Parikkala, Uukuniemi 29 ha. Pohjoisissa metsissä tuhoriskit ovat pieniä ja metsien hiilinielut ovat taloudellisesti tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Tommi Ekholm sanoo. Tutkimus on julkaistu Forest Policy and Economics -lehdessä. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 1,7 ha on viljeltyä peltoa, metsätyypiltään pääosin lehtomaista kangasta, jossa kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää n. Hp. 55.000 €. 2 km. 450 m 3 . TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari 3,66 ha. Ranta loivasti syvenevää hiekkarantaa. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Pihlajaveden rantaviivaa on n. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Sulkava 13,9 ha. 450 m 3 . Uudistuvista nuorista metsistä oli ruvettu hakkaamaan harventamalla kaivospuuta vientiin ja massapuuta tehtaille. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. Tontin rakennettavuus mainio. Myös vetiset ja puuta kasvavat korvet ja rämeet pyrittiin ojittamaan. TARJOUKSET kohteista os. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. ”Tulokset ovat vasta-argumentti väitteelle, että metsien kiertoaikoja ja hiilivarastoja ei kannata kasvattaa metsäpaloriskien takia. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Tasainen ja kasvava maapohja. Ranta loivasti syvenevää hiekkarantaa. TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari 3,66 ha. 050 464 6500 METSÄTILA, Hämeenlinna Kankainen 17,36 ha. Vuotta aikaisemmin meille oli saatu yksityismetsälain asetus. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. Myyntikohteessa ainespuustoa noin 1.550 m 3 , josta tukkipuuta noin 20 %. Se tuo lisätuloja ja toisaalta vähentää metsätuhojen aiheuttamaa taloudellista riskiä. Omaa Saimaan rantaviivaa noin 500 m. Tieyhteys rantaan erinomainen. 2,8 ha ja vähäpuustoista suota n. 0,6 ha:n määräalaa, jonka myyjä pidättää itselleen. 139.000 € / tarjous viim. Myytävästä pintaalasta n. Harsintajulkilausuma seurauksineen oli muuttanut metsien hoitoa ja käsittelyä, siirryttiin viljelymetsätalouteen. Välittömiä harvennushakkuutarpeita noin 50 % pinta-alasta, puusto painottuu nuoriin kasvatusmetsiin. Hp. Kuusivaltaista puustoa on n. 4,8 ha on metsätalousmaata ja n. 1 840 m 3 . 1,8 ha, taimikoita n. 0,2 ha. 300 kpleesta. 1 840 m 3 . 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄKIINTEISTÖ, Parikkala, Uukuniemi 7,130 ha, lukuunottamatta n. Tuosta määrästä puu käyttää puumassan lisäkasvuun 300 kiloa ja vapauttaa puhdasta happea takaisin ilmaan 700 kiloa. 2 km. Myydään Tarjouskaupalla, lähtöhinta 105.000 €. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Nuoria kasvatusmetsiä noin 65 % ja varttuneita kasvatusmetsiä noin 30 %. Hp. Peltomaa on yhdessä lohkossa olevaa rinnepeltoa, jossa tukioikeudet siirtyvät ostajalle. Esimerkkilaskelmia tehtiin suomalaisella mäntyja kuusimetsillä. TARJOUKSET kohteista os. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 14.4.2020 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. Kasvatusmetsistä koostuva rantametsäkiinteistö Vihtaniemessä vain muutaman kilometrin päässä soutupitäjän palveluista. Tutkimus: Metsätuhot pienentävät vain vähän metsien hiilensidontaa METSÄKIINTEISTÖ, Parikkala, Uukuniemi 7,130 ha, lukuunottamatta n. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. 0,2 ha. 3,6 milj. Maasto on osittain kallioista ja maisemat huikean kauniit Lajunsalmen suuntaan. Maapohjat kovia kangasmaita. 50.000 €. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. SEPPO NIVA Kauliranta Hiilinielujytky LUKIJALTA JUSSI COLLIN HIILEN VARASTOINTI metsiin on taloudellisesti kannattavaa metsätuhoriskeistä huolimatta, tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Hp. Myydään Tarjouskaupalla, lähtöhinta 105.000 €. 50.000 €. Samaan aikaan metsien hoitoa oli alettu rajusti tehostaa. Tilalla onnistuneet taimikot ja hyvä tie tilan läpi. Koivuvaltaisissa metsikkökuvioissa 4 ja 6 on välitön ensiharvennustarve. METSÄPALSTA, Parikkala, Uukuniemi 29 ha. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). 040 510 8085 METSÄPALSTA, Sulkava 13,9 ha. Rantapuusto järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. Hakkuut ovat olleet samansuuntaiset lukuun ottamatta neljäkymmentälukua, jolloin vallitseva sotakausi hiljensi taloutta. Hyväkuntoinen Tilkkummuntie halkaisee myytävän palstan. Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m 2 . 300 kpleesta. 170 m. Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. 19.000 €. Välittömiä harvennushakkuutarpeita noin 50 % pinta-alasta, puusto painottuu nuoriin kasvatusmetsiin. Pihlajaveden rantaviivaa on n. Omaa Saimaan rantaviivaa noin 500 m. Uukuniemen Niukkalassa metsäpalsta määräalana. Maapohjat kovia kangasmaita. Hp. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. 55.000 €. Kun hiili on hinnoiteltu oikein suhteessa puun hintaan, sidonta on metsänomistajalle kannattavaa. Mikäli meillä jatketaan koko valtakunnan metsien hoitoa, saadaan hiilinieluja nostettua. Puille oli raivauksin ja harvennuksin järjestetty riittävästi tilaa kasvattaa vihreitä, ravintoa kasvuun tuottavia oksia. 2,8 ha ja vähäpuustoista suota n. Hp. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä ikäisenä talousmetsä kannattaisi kaataa, mikäli hiilen nettosidonnasta maksetaan metsänomistajalle ja jos huomioidaan riskit metsätuhoista. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Taimikot ovat lähivuosina siirtymässä 02-kehitysluokkaan. Siitä lähtien säännökset ovat sisältäneet kaikkien avohakkuiden uudistamisvelvoitteen ja nuorten metsien järkevän käsittelyn periaatteen. Tällainen toiminta lisää töitä ja toimeentuloa maaseudulla ja vahvistaa vientiämme sekä puhdistaa luontoamme. Hp. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. Rantapuusto järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Peltomaa on yhdessä lohkossa olevaa rinnepeltoa, jossa tukioikeudet siirtyvät ostajalle. Hp. Kuusivaltaista puustoa on n. 050 464 6500 METSÄTILA, Hämeenlinna Kankainen 17,36 ha. Hp. 550 m 3 . 45.000 € / tarjous viim. Viherhiukkaset yhteyttävät auringonvalon voimasta ilmassa olevaa hiilidioksidia, vettä ja hivenaineita sokereiksi, joita puut käyttävät kasvuun. Hyväkuntoinen Tilkkummuntie halkaisee myytävän palstan. 100 m, ilmansuunta länteen. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Kiinteistöllä on 2 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajan asunnoille, rakennusoikeus 130 krsm 2 /rakennuspaikka. Nuoria kasvatusmetsiä noin 65 % ja varttuneita kasvatusmetsiä noin 30 %. 3,6 milj. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. Hp. 0,6 ha:n määräalaa, jonka myyjä pidättää itselleen. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 550 m 3 . Maasto on osittain kallioista ja maisemat huikean kauniit Lajunsalmen suuntaan. 26.4.2020. 14.4.2020 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. 19.000 €. Taimikot ovat lähivuosina siirtymässä 02-kehitysluokkaan. Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m 2 . Viljelymetsätaloudessa vanhoissa harsituissa vajaatuottoisissa metsissä ryhdyttiin tekemään avohakkuita ja aukeat uudistettiin kylvämällä ja istuttamalla. 100 m, ilmansuunta länteen. 170 m. Edelleen kehitetyt metsänhoito-opit ovat vuodesta 1970 lähtien nostaneet metsiemme kasvua noin kymmenen miljoonaa kuutiota vuosikymmenessä tähän päivään saakka. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Jokaisen kiintokuution kasvattamiseen puu tarvitsee hiilidioksidia karkeasti tuhat kiloa. Osuuden suuruus 605/18338. Siten saatua kasvua ryhdyttiin hoitamaan aktiivisesti tarkoituksena pitää Suomen valtion ja yksityiset metsät jatkuvan kasvun tilassa. Metsäpalojen tai myrskytuhojen riskit pienentävät metsien taloudellista hiilensidontakapasiteettia vain vähän. Tilalla onnistuneet taimikot ja hyvä tie tilan läpi. Tasainen ja kasvava maapohja. Ekholmin mukaan tutkimuksen laskelmat osoittivat, että hiilen hinnoittelu kannustaa metsänomistajia sitomaan hiiltä metsiin huomattavasti nykyistä enemmän metsätuhoriskistä huolimatta. 45.000 € / tarjous viim. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Eteläisen Suomen koko metsäpinta-alasta oli poltettu 1900-luvun alkuun mennessä 60 prosenttia kaskeamalla pelloksi ja tervan valmistuksella. 28 9.4.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN SUOMELLE MERKITTÄVÄ ajanjakso alkoi itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918. Tontin rakennettavuus mainio. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. 1 km. 139.000 € / tarjous viim. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. 77 000 €. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. Metsäinventointien mukaan metsiemme kasvu on ollut noin 56 miljoonaa kuutiota vuodessa 50 vuoden ajan. 26.4.2020. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Osuuden suuruus 605/18338. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 1,7 ha on viljeltyä peltoa, metsätyypiltään pääosin lehtomaista kangasta, jossa kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää n. 4,8 ha on metsätalousmaata ja n. Maailman ensimmäinen metsien inventointi toteutettiin Suomessa vuosina 1921–1924. Myytävästä pintaalasta n. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. Kasvatusmetsistä koostuva rantametsäkiinteistö Vihtaniemessä vain muutaman kilometrin päässä soutupitäjän palveluista. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Hp. 1 km. Hp. Koivuvaltaisissa metsikkökuvioissa 4 ja 6 on välitön ensiharvennustarve. Hp. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa
Vaellus kestää matkasta ja olosuhteista riippuen jopa koko huhtikuun ajan. Ne suuntaavat kokeneen vaatimen johdolla kohden kesänviettoalueita. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin p. 029 432 6114 Kauppak. F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T. Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Sydäntalveksi kokoonnutaan löyhään laumaan muutamalle talvilaidunalueelle, joka pysyy samana niin pitkään kuin siellä riittää peurojen tärkeintä talviravintoa, jäkälää. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Uusi paluu maahamme Pieningän salon suuresta erämaasta alkoi 1950-luvulla, ja korkeimmillaan Kainuun peurapopulaatio oli tämän vuosituhannen vaihteessa, runsaat 1 700 peuraa. Kun kuvasin erästä kesämailleen matkaavaa peuraparttiota, paistoivat eläinten tuuhean talvikarvan alta selvästi kylkiluut – tämä näkyi etenkin vasojen ja nuorten peurojen kyljistä. Metsäpeurat vaeltavat kohden kesälaitumia. Paluu kesäja vaatimilla myös vasomisalueille käynnistyy maaliskuun lopulla, jolloin talvilaidunlauma hajoaa useampaan pienempään parttioon. 050 512 9224 Toimitussihteerit Jussi Collin p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 136 000 (KMT/19) Painopaikka Punamusta,Joensuu ARI KOMULAINEN, teksti ja kuva M etsäpeuralle eli suomenpeuralle (Rangifer tarantus fennicus ) on tyypillistä vuodeaikaan sidottu vaellus kesäja talvilaitumien välillä. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. T A P I O . 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . Muusta Suomesta peura pyydettiin lähes loppuun seuraavan vuosisadan loppuun mennessä, kuten Martti Montonen mainiossa Suomen peura -kirjassaan tuo esille. Nyt Kuhmon peuroja on noin alle 800. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 29 PILKKEITÄ / 9.4.2020 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Tammikuuhun osuneet vesisateet jäädyttivät lumikerroksen kovaksi hangeksi niin, ettei peura pystynyt kaivamaan jäkälää esille. Metsäpeurat kesälaitumille Kulunut talvi on ollut peuroille vaikea. Paremmin ovat menestyneet Suomenselälle Kuhmosta 40 vuotta sitten siirretyt kymmenen peuraa, jotka ovat kasvattaneet kantansa 1?500 yksilöön. Toisin paikoin taas lumi hupeni mäkien ja harjujen etelärinteiltä olemattomiin, eikä jäkäläaterian nauttiminen onnistunut ilman kaivutöitä. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Aikoinaan peuroja vaelsi lähes kaikilla suurilla järvialueilla, mutta hillitön pyynti, maatalouden yleistyminen ja metsien käyttö tervanpolttamisineen ja kaskeamiseen tyhjensi Etelä-Suomen peura-alueet jo 1700-luvun alkuun mennessä, joitain Suomenselän erämaita lukuun ottamatta. Toukokuun loppuun mennessä peuravaadin karkottaa edellisvuotisen vasansa ja uusi peurasukupolvi aloittaa vaiherikkaan elämänsä yhtenä metsäisen maamme uljaimmista eläimistä. Tälle talvelle olosuhteet talvilaitumilla olivat peuralle haastavat. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Kokenut vaadin johtaa joukkoa. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p
30 9.4.2020 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT 80 VUOTTA 23.4. Kamferin hajun arveltiin suojaavan ruttolääkäreitä saamasta tautia. Kamferipuiden puuaines on hyvin lahonkestävää, eivätkä monet tuhohyönteisetkään liiemmin välitä sen kitkerän ”yskänlääkkeen” mausta. Virtuaalisumppia tarvitaan päivää rytmittämään. Ainavihanta kamferipuu säilyttää lehtensä ympäri vuoden. Kamferia käytetään useissa lääkevoiteissa reuman, lihasrevähdysten ja flunssaja hengitystie-oireiden helpottamiseen. Näkymättömyydessä on se hyvä puoli, ettei tarvitse miettiä, onko tukka hyvin ja millaiset vetimet on päällä. Paksuimman rungon ympärysmitta on reilusti yli 20 metriä, ja vanhimpien puiden ikä pitkälle yli tuhat vuotta. Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Toista laitaa edusti näkemys, että kyllä koululaiset ja opiskelijat hyvin selviäisivät niin taimikonhoidosta, puutarhatöistä, marjankeruusta kuin maataloustöistäkin. Ja jos ihan hirveän hienosti kävisi, muuttoliike voisi kääntyä kaupungeista maalle päin. Kekseliäät kansalaiset ovat myös testanneet kamferia karkottaakseen hyttysiä, hirvikärpäsiä ja punkkeja. Uusilla alueilla kamferipuu on paikoin villiintynyt luontoon. Vahamaista kamferia voidaan uuttaa höyrytislaamalla rungon ja juurten puuaineksesta, kuorista ja lehdistä. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Näkemykset suomalaisten mahdollisuuksista ottaa nämä raskaat ja suhteellisen huonosti palkatut työtehtävät omiin käsiin vaihtelivat sumppiporukassa suuresti. Kamferin synteesi menetelmä Suomesta Keskiajan ruttolääkärit käyttivät suurta linnunnokkaa muistuttavaa kasvomaskia, jonka sisällä oli kamferia tai voimakkaasti tuoksuvia yrttejä. Kamferipuusta lääkkeeksi Kamferipuu kasvaa useimmiten noin parinkymmenen metrin mittaiseksi. NUORTEVA Nyt kun koko konttorimme on suljettu koronariskin takia, päivittäiset sosiaaliset suhteet, hoidetaan virtuaalisen iltapäiväkahvin merkeissä. Arvokkaasta puusta on työstetty huonekaluja, pylväitä ja puuveistoksia, mutta harvemmin kokonaisia taloja. Tutkimuksen mukaan saksalaisilla on keskimäärin kahdeksan fyysistä kontaktia päivässä ja suomalaisilla yksitoista, kun taas italialaisilla niitä on keskimäärin yhdeksäntoista vuorokautta kohti. Suomessa apteekit myyvät myös kamferitippoja ”sydämen toiminnan virkistämiseen”. Viime vuosisadan alussa suomalainen kemistiprofessori Gustaf Komppa kehitti menetelmän, jolla kamferia voitiin näppärästi valmistaa synteettisesti tärpättiöljystä. Puu kestää hyvin kuivuutta, tuulta ja lyhyesti jopa kevyitä yöpakkasia. TIMO KIVIMAA, metsänhoitaja, Valkeakoski (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Yhden teorian mukaan tämä johtuu siitä, että nämä kaksi kansakuntaa pitävät normaalioloissakin suurempaa fyysistä välimatkaa lajitovereihinsa kuin etelän väki. Sen pieniä marjoja syödessään linnut levittävät puuta tehokkaasti, ja puun lehtikarike tukahduttaa helposti muuta kasvillisuutta. Väitteillä ei ole osoitettu olevan minkäänasteista tieteellistä perustaa. Raaka-aine, terpeeneihin kuuluva pineeni, täytyi tuohon aikaan tuoda Amerikasta asti, koska kotimaisissa havupuista sitä ei ollut riittävästi. Kamferipuu (Cinnamomum camphora ) kuluu kanelipuiden yli 300-lajiseen sukuun. Apteekit myyvät kamferitippoja sydämen toiminnan virkistämiseen. Tämä toimii oikein hyvin varsinkin silloin, kun osallistujat tuntevat toisensa entuudestaan. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Testitulokset ovat vaihdelleet. Äärimmäinen näkemys oli, ettei meistä näihin hommiin enää ole. Kovin sympaattiselta tuntuu! Jos joku luulee, että etätöissä pääsee vähemmällä, ei voisi olla enemmän väärässä. Australiassa ja Floridassa puu on luokiteltu haitallisiin vieraslajeihin. Kyseenalainen hengityssuoja ei oikeasti tepsinyt tarkoitukseensa, ja nokkanaamarin käyttö siirtyi sittemmin naamiaisasuksi Venetsian karnevaaleihin ja tämän päivän Halloween-juhliin Kamferilla on tiettyjä antimikrobisia ominaisuuksia, jotka tepsivät joihinkin bakteereihin ja sieniin, mutta harvemmin viruksiin. Yleensä kokousväki pitää kameran suljettuna ja vain puhe kuuluu. Virtuaalisumppi HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat ITÄISEN AASIAN lauhkeista olosuhteista on kotoisin ikivihreä lehtipuu, josta eristettyä ainetta – kamferia – on käytetty niin muinaisen Kiinan keisareiden palatseissa kuin monien suomalaisten kodeissa. Suomalainen erikoisuus Skype-palavereissakin on se, että aniharva haluaa esiintyä omalla naamallaan. Alkukankeuden jälkeen homma on lähtenyt mukavasti liikkeelle ja virtuaalikahvitunneilla juoruillaan rakentavassa hengessä samaan tapaan kuin istuttaisiin muki kourassa Sumpiksi kutsutussa kahvihuoneessamme. Ensimmäisenä maailmassa suomalainen tiedemies keksi, kuinka kamferia voidaan valmistaa myös synteettisesti. Suomessa ja Saksassa korontartunnat ovat edenneet hitaammin kuin monessa muussa EU-maassa. Yleisilmeenä kuuluu olevan, että prässihousut on vaihdettu verkkareihiin ja tukka pörrössä työskennellään. Japanin ja Kiinan temppelipuutarhoista löytyy massiivisia kamferipuita. Kamferin valmistus ja käyttö Kiinassa kuvattiin tarkasti jo 1500-luvun alussa julkaistussa keisarillisessa Ben Kao -kirjassa. Olen itse osallistunut Skype-palavereihin myös pohjoismaisissa yhteyksissä pelkällä äänellä, vaikka kekustelutoverit ovat kommentoineet ”näkymättömyyttäni”. Puun ainesosia hyödynnetään muun muassa lääkinnällisissä ja virkistyksellisissä tarkoituksissa sekä hyönteisten häätämisessä. Sen mukaan kamferi oli jo ensimmäisellä vuosituhannella arvostettua ainetta, jota korkeiden valtion virkamiesten tuli tuliaisina tuoda muun muassa Kiinan keisarille nuuhkittavaksi. Tämän päivän Intiassa on silti liikkeellä ”fake-news” -huhuja, joiden mukaan kamferin käyttö ja suitsuttaminen kodeissa karkottaisi myös koronavirusta. Myöhemmin etevä tiedemies tosin keksi, kuinka itse pineeniäkin voitiin valmistaa synteettisesti.. Kausityövoimaa tarvitaan huhtikuusta lokakuuhun kevättöistä sadonkorjuuseen asti. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kamferipuu kasvaa useimmiten noin parinkymmenen metrin mittaiseksi, joskin pisimmät puut ovat tuplasti tätä korkeampia. Vanha kansa keksi nauttia kitkeränmakuista ainetta sokeripalan kera. Skype-palavereihin ulkopuolisten kanssa olimme totutelleet jo ennen koronaa, mutta päivittäinen yhteydenpito työporukan kanssa tietokoneen kautta on uutta. Puun alkuperäiset luontaiset kasvualueet ovat Etelä-Kiinassa, Japanissa ja Vietnamissa, mutta sitä on istutettu laajasti useisiin maihin, joissa ilmasto-olosuhteet ovat riittävän lämpimät. Kiiltävät lehdet tuoksuvat murskattuina voimakkaasti. Virtuaali-Sumpissa onkin tehty tunnustuksia mitä ulkoiseen olemukseen kotitoimisto-olosuhteissa tulee. Menneellä viikolla sumppiporukka pohti, mistä saataisiin korvaavaa työvoimaa maa-, metsäja puutarhatalouden töihin nyt, kun ulkomainen kausityövoima ei Suomeen pääse. Koska kotikonttorin rauhassa ei luonnollisia keskeytyksiä tule, monet huhkivat entistä enemmän ja ilman taukoja. Jos oikein hyvin kävisi, pitkälle urbanisoituneet suomalaiset voisivat löytää syvällä maaseudun mullassa olevat juurensa uudelleen. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi
Metsä ristikko 4, oikea ratkaisu. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Uusi metsä alulle • Viisi vinkkiä kuolinpesälle • Vanerista taiteltu linnunpönttö Sa m i Ka rp pi ne n • Miten kivikkoiset maat uudistetaan. PALKINNOT metsäristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Aulis Koistinen, Ylikiiminki, Unto Sundström, Loppi ja Maija Öhman, Helsinki. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . • Näin teet puukaupan korona-aikana • Logbullet on helppokäyttöinen pienajokone TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 23.4.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 9.4.2020 METSÄKRYPTO 7 10 3 2 10 28 4 3 22 12 23 12 5 5 4 1 2 3 4 5 6 7 21 21 19 21 18 1 21 2 20 24 8 9 10 11 12 13 14 3 18 21 9 12 1 11 24 12 10 20 7 1 4 15 16 17 18 19 20 21 28 14 22 2 10 2 25 14 10 4 7 22 23 24 25 26 27 28 19 21 28 7 2 6 14 10 3 12 2 7 12 7 sanaris.fi/Erkki Vuokila 4 4 10 12 11 2 7 20 9 1 12 22 2 18 15 4 8 2 13 19 1 25 7 4 2 22 20 23 2 6 10 4 4 22 7 2 3 28 2 12 11 12 24 14 15 11 3 18 19 14 1 24 4 10 8 4 7 4 12 1 6 2 11 2 25 4 25 28 18 11 2 7 14 4 7 20 24 4 3 2 20 4 1 12 12 7 4 20 4 4 11 27 4 4 1 4 7 10 10 2 1 23 12 7 16 24 2 10 1 9 3 20 10 1 20 1 3 10 2 20 6 26 6 23 4 4 15 28 20 3 20 28 4 1 22 12 2 28 4 22 2 11 6 11 2 10 2 25 4 1 12 16 6 2 11 4 14 4 10 1 12 22 2 26 2 2 11 4 20 10 1 17 24 2 6 19 13 20 28 12 17 4 20 20 22 2 24 12 10 2 19 15 20 22 4 22 2 3 4 2 19 9 2 7 15 9 12 10 28 20 7 9 7 19 23 2 2 11 2 20 4 3 7 2 6 6 15 6 4 3 15 6 22 6 13 6 4 21 28 4 22 5 19 2 12 4 25 20 2 1 6 10 14 1 6 6 19 12 6 10 10 4 4 9 20 11 27 3 9 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 23. HUHTIKUUTA. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 7”. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v)
040 823 3969 | VAASA David Koping puh. 040 579 0951, Pekka Oja puh. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. 0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Pekka Oja puh. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. 0400 541 236 | SALO Mauri Kuisma puh. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. www.kesla.com Suomalainen pärjää aina. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. 0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. 0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! ESPOO Antti Janhonen puh. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. 040 1786 635.. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh