›› 30–31 Valokuvaajan pitkä matka Suomeen Emil Bobyrevin tie on vienyt Krimiltä Leningradiin näyttelijäoppiin, sieltä Petroskoihin ja lopulta valokuvaajaksi Suomeen. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 8. ›› 20 Testissä Echon vääntävä kaatosaha ›› 23 PILKKEITÄ Teeret käyvät pian soitimelle ›› 24 Myrkkyä tihkuva savannin puupensas ›› 30 Se pp o Sa m ul i 8356_.indd 1 7.4.2021 14.52. Mutta kuinka kauan se kestää. ›› 16–17 Sahoilla on nyt koronasuhdanne. HUHTIKUUTA 2021 • NRO 7 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI UUTISET Jäsenmaksukato metsänhoitoyhdistysten uhkana ›› 2–3 Japanilaiselta puurakentajalta ostoyhtiö Suomeen ›› 6 Biokaasusta kompastuskivi ›› 8 Kasvumallit menivät uusiksi ›› 11–13 METSÄSTÄ Jätänkö metsään vai vienkö pois. ›› 14–15 Se pp o Sa m ul i TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Pian ehkä myös meillä. Sivut 12–13 Maailma sahaa Olisiko syytä kokeilla kemihierretehdasta
Pienpuun korjuuseen lisää tukea Valtion lisäbudjetissa kasvatettiin kuluvan vuoden kemerapottia. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto 350 miljoonaa euroa . . 8357_.indd 2 7.4.2021 14.54. Tiainen toivoo, että jäsenmaksukertymää saataisiin vielä kasvatettua, muuten yhdistyksiltä jää rahaa saamatta huolestuttavassa määrin. MTK haluaa muutoksia hirvipäätöksiin MTK vaatii maaja metsätalousministeriötä käynnistämään välittömästi säädösmuutoksen valmistelun, jotta voidaan turvata asianmukainen hirvikanta koko maassa. Yhdistysten yhteenlaskettu tulos 2,5 miljoonaa euroa . Lisätuki on tarkoitettu sellaisiin nuoren metsän hoitotöihin, joissa korjataan pienpuuta. ”Kymmenen prosenttiyksikön menetys leikkaa 1,7 miljoonaa euroa yhdistysten jäsenmaksukertymästä. Jäsenmaksukertymä viime vuonna oli 17 miljoonaa euroa . Metsäkeskus on esittänyt maaja metsätalousministeriölle, että hankkeiden hyväksymismahdollisuutta kasvatettaisiin. Pekka Viljakainen (oikealla) opasti taannoin Jorma Kauppista. Jos vähenemä kohoaa 15 prosenttiyksikköön, jäsenmaksuja jää saamatta kaksi ja puoli miljoonaa euroa.” Samalla jäsenkato vähentäisi yhdistysten maksullisia palveluita käyttävien asiakkaiden määrää, mikä leikkaisi yhdistysten toimitustuottoja, joten tulovirrat kuivuisivat kahta kautta. Leimaukset tehty jäsenmaksutuloilla Metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna Jäsenmaksukato uhkaa leikata palveluja Metsänhoitoyhdistyksien jäsenmaksukertymästä on häviämässä arviolta kaksi miljoonaa euroa. LYHYET UUTISET 8.4.2021 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ M TK:n järjestöuudistuksen myötä muuttunut, monia hämmentänyt jäsenmaksujen laskutustapa leikkaa metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksukertymää. Liukosellu ei tähän palettiin mahdu, joten siitä luovutaan. Metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärä noin 200 000 Metsänhoitoyhdistykset ovat jäsenmaksutuloillaan rahoittaneet metsänomistajille muun muassa maksuttomia tilakäyntejä. Tukea myönnettiin lisää liki neljä miljoonaa euroa. Hankkeita on haettu yhteensä 5,4 miljoonan euron edestä. JÄSENMAKSUISTA VIISI PROSENTTIA TUOTOISTA . Muutoksia tarvitaan hirvikantatavoitteista päättävien toimielinten kokoonpanoon sekä valitustien luomiseen. Maaliskuun alussa käynnistynyt haku on tuottanut hankkeita puolitoista kertaa enemmän kuin tänä vuonna voidaan hyväksyä. . Fakta Metsitystukea haettu runsaasti Vajaapuustoisten maiden metsitykseen on haettu tukea innokkaasti. Suomessa 59 metsänhoitoyhdistystä . . Uudistuksessa A-osuudet korvataan Metsä1-lisäosuuksilla, jotka ovat voimassa 10 vuotta kerrallaan ja muuttuvat sitten Metsä2-osuuksiksi. . Muutokset ovat välttämättömiä, sillä kannanhallinta ei kaikkialla toimi, järjestö arvioi. Metsäliitto uusii osuusjärjestelmäänsä Metsäliitto suunnittelee osuusjärjestelmän uudistusta, jossa Aja B-lisäosuudet korvataan Metsä1ja Metsä2-lisäosuuksilla. . Metsänhoitoyhdistysten palveluyhtiö Mhyp:n toimitusjohtaja Jouni Tiaisen mukaan yhdistysten jäsenmaksun maksaneiden määrä näyttää jäävän aiempaa pienemmäksi. Siihen ei oikein olisi varaa, koska tuloskehitys oli jo viime vuonna alavireistä. Aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa. Lisätuen ansiosta pienpuuta voidaan korjata energiakäyttöön Metsäkeskuksen mukaan noin 500 000 kuutiometriä aiemmin kaavailtua enemmän. Liukosellua on tehty yhtiön Uimaharjun tehtaalla tekstiiliteollisuudelle. Stora Enso irtautumassa liukosellusta Metsäyhtiö Stora Enso on ilmoittanut lopettavansa liukosellun tuotannon. Lopettamista perustellaan uudella strategialla, jonka mukaan kasvua haetaan jatkossa pakkausmateriaaleista, rakentamisesta sekä biomateriaali-keksinnöistä. Viime vuonna 90 prosenttia maksulapun saaneista maksoi jäsenmaksun kahden viikon kuluessa eräpäivästä. Sijoitusten säilymistä parempikorkoisina Metsä1-lisäosuuksina voisi pidentää Metsä Groupin kanssa tehdyillä puukaupoilla. Tänä keväänä vastaava luku on jäämässä alle 80 prosenttiin
09 315. Siitä jäsenmaksujen osuus oli 17 miljoonaa euroa. Pekka Viljakainen (oikealla) opasti taannoin Jorma Kauppista. Pahimmillaan jäsenmaksukertymän alenema voi kasvaa yhtä suureksi kuin viime vuoden tulos. ”Enemmän tai vähemmän kaikille taimituottajille kävi näin. Toisaalta Shanghain pörssissä noteeratun havusellufutuurin kurssin taittuminen viittaa siihen, että hinnannousu voi olla tasaantumassa. Mäki-Hakola korostaa, että paljon tämänhetkistä järjestökärhämää suurempi huoli on, ettei toimialan ulkopuolella ymmärretä metsien merkitystä. Joillain taimitarhoilla kaksivuotisten kuusentaimien riesana oli toissatalvena myös ahava. Myös koulutustapahtumat, viestintä ja yhdistysten asiakaslehdet rahoitetaan usein jäsenmaksutuloilla. Hän luottaa silti metsänhoitoyhdistysten säilyttävän asemansa. Toissatalven 2019–2020 ne viettivät ulkona. Kaksivuotisia kuusentaimia on markkinoilla vähemmän kuin suunniteltiin”, sanoo koko Suomeen taimia toimittavan Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. Sami Karppinen LIINA KJELLBERG I soja kaksivuotisia kuusentaimia ei tänä keväänä riitä kaikille halukkaille. Leudon talven takia Eteläja Keski-Suomeen ei satanut suojaavaa lumipeitettä, joten pakkanen vaurioitti taimista osan juuria. Tärkeimpiä maksuttomista palveluista ovat tilakäynnit ja leimikoiden suunnittelu. Metsänhoitoyhdistysväen ärtymyksen perimäinen syy lienee jäsenmaksu-uudistuksen toteuttaminen metsänomistajapuolen kantaa kuulematta. Tänä vuonna nousua on tullut vajaat 20 prosenttia.” Kiinan nousevien hintojen takana on paitsi koronasta toipuminen, myös pitemmän ajan trendi, että maahan on muodostunut kuluttava keskiluokka. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Salmisen mukaan taimilla on kuitenkin niin kova kysyntä, ettei ylimääräisiä juurikaan ole. ”Yhdistyksiä ja MTK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, kun metsäalaa lyödään joka puolelta ja alan toimintaedellytyksiä koetetaan heikentää. Eli huomio on syytä keskittää siihen, miten tästä mennään eteenpäin.” Metsänhoitoyhdistykset ovat jäsenmaksutuloillaan rahoittaneet metsänomistajille muun muassa maksuttomia tilakäyntejä. Valkohäntäpeurojen kanta-arvio ja saalis 1980 2020 2012 2014 2016 2018 2020 Valkaistun havusellun hinta Euroopassa 1/2018 3/2021, dollaria/tonni 1/2018 3/2021 Sellujen hinnat vahvassa nousussa 8357_.indd 3 7.4.2021 14.54. Samwaan suuntaan vaikuttaa, että selluvarastot ovat noususuunnassa. Jos etätöistä palataan toimistoihin edes jossain määrin, niin paperien kulutus elpyy. ”Neuvoisin väkeä koripallovalmentajien usein käyttämää ohjetta noudattaen: seuraava tilanne. Kaksivuotisia kuusentaimia on saatu korvattua yksija puolitoistavuotisilla. Ison yhdistyksen toiminnanjohtaja toivoi, että Metsälehden edellisessä numerossa karvalakki päässä kuvattu MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan nostaisi karvahattunsa läpät ylös, jotta kentän ääni kuuluisi hänenkin korviinsa nykyistä paremmin. ”Joka tapauksessa näyttää vahvasti siltä, että markkinasellujen keskihinnat nousevat viime vuodesta.” Painopaperien tilanne on epäselvä. Myös lehtisellun hinta on lähtenyt nousuun sekä Kiinassa että Euroopassa, mikä sekin antaa tukea havusellun hinnan säilymiselle. Yleensä taimet saadaan suojattua lumitykkien avulla, mutta lumitykkien käyttö vaatii vähintään viikon pakkasjakson. Tänä keväänä myyntiin tulevat kaksivuotiset kuusentaimet kylvettiin kesällä 2019. Jotain on pielessä, jos metsänomistaja ei miellä, että yhdistys ja MTK ajavat hänen etuaan”. Taustalla on poikkeuksellisen leuto toissatalvi, joka vei osan taimista. Maissa, joissa lehdet myydään pääasiassa kioskeista, liikkumisrajoitusten purku vaikuttaa paperien kysyntään. Isoja kuusentaimia ei riitä kaikille MIKKO HÄYRYNEN K iinassa pitkään tasaisina olleet havusellun dollarihinnat lähtivät virkoamaan viime vuoden syksyllä. Edellisvuonna suunnilleen samalla liikevaihdolla yllettiin 4,3 miljoonan euron tulokseen. ”Euroopassa havusellun dollarihinnat ovat myös kääntyneet nousuun, vaikkakaan ei yhtä voimakkaaseen. Myös Fin Forelia on korvannut kaksivuotisia kuusentaimia vuosi sitten kylvetyillä. ”Ahavan vaurioittamista taimista tulee monihaaraisia. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 600 900 1200 1500 Lähde: Fastmarkets FOEX Kohti hintahuippua. Pohjan Taimen taimitarhoilla ahavatuhoja oli toissatalvena jonkin verran, samoin Fin Forelian taimitarhoilla. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi noin 350 miljoonaa euroa. ”Seuraava tilanne” Tunnelmat metsänhoitoyhdistyksissä ovat äreät emo-MTK:n suuntaan. ”Vähennys on ihan näkyvän kokoinen. Se johti omituiseen ja virheellisenä pidettyyn viestintään – ei olisi ollut iso vaiva avata jäsenmaksun jakautumista oman yhdistyksen saamaan jäsenmaksuun ja MTK:lle menevään edunvalvontamaksuun. Tänä vuonna nousua on ollut lähes 40 prosenttia yli 900 dollarin tonnihintaan, ja ollaan menossa vuosien 2018 ja 2019 hintapiikin yläpuolelle. Niistä luopuminen taas saattaisi Tiaisen mukaan entisestään vauhdittaa jäsenkatoa. Tuloksella ei sinällään ole suoraa merkitystä jäsenille, mutta jäsenmaksutuotoilla rahoitetuilla palveluilla on. Toissatalvena sellaista ei ollut”, sanoo eteläisessä Suomessa toimivan Taimi-Tapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen. Liikkumisrajoitusten jälkeen voi olla elämys lähteä ulos, ostaa lehti ja istua kahvilaan. Maksuttomia palveluita ei voi tuottaa, jos rahaa ei ole. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Tulosta kertyi noin 2,5 miljoonan euron verran. Hänen mukaansa tilanne ei kuitenkaan ole hälyttävä. MTK:n tuleva metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pitää tilannetta harmillisena. 3 AJASSA / 8.4.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 040 162 3991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Sellaiset taimet eivät ole myyntikelpoisia”, kertoo pohjoisessa Suomessa toimivan Pohjan Taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja. Metsäekonomisti Marjo Maidell Pellervon taloustutkimuksesta sanoo, että yleensä Euroopan hinnat seuraavat Kiinan-hintojen nousuja ja laskuja
Taustalla on huoli metsien kuusettumisesta ja halu lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. Se edellyttää kuitenkin sitä, että puulaYKSI METSÄTALOUDEN kestokeskustelunaiheista on ollut, minkä verran Suomen metsissä voi olla hirviä. Pihlströmin ja Viherä-Aarnion tavoitteena on tuoda blogeissansa esiin kotimaisten puulajien monipuolisuus. 8358_.indd 4 7.4.2021 14.56. Vaikka valkohäntäpeurakantaa aiotaan pienentää (hirvikantaa ei), niin jostakin syystä koko maan korkeimpia tavoitetiheyksiä asetettiin niin hirvien kuin valkohäntäpeurojen osalta edelleen Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen – siis alueille, joilla sattuu eniten riistaonnettomuuksia. Nyt olisi hyvä aika arvioida, miten hyvin se on vastannut tavoitteisiin. Riistaneuvostot julkistivat hiljattain uudet tavoitetiheydet hirvieläimille. Hirviluvat haussa Lukijakuva Anneli Viherä-Aarnio ja Kåre Pihlström kuvattiin omilla tahoillaan, VihreräAarnio Porvoossa ja Pihlström Raaseporissa. Kestävä riistatalous on sovitettava kestävään metsätalouteen eikä toisinpäin. Syksyn jahdin jälkeen niitä jäi metsään noin 82 000, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Siitä on väitelty yhtä kauan kuin on laajamittaisesti istutettu taimikoita. JUSSI COLLIN Hyvä pyrkimys ”Luonto luo kuvioita, kuten sydänpuun.” PAHKATAR Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. SUURESTA RIISTAHALLINNON uudistuksesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Hirvet ovat yksipuolistaneet metsien puulajivalikoimaa. 8.4.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi VUONNA 2020 tapahtui yli 14 000 riistaonnettomuutta. Metsästysseurat toivottavasti hakevat runsaasti lupia syksyn jahtiin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kuusta istutetaan jopa karuille maille ja juurikäävän saastuttamille paikoille. Se on runsaat 500 enemmän kuin edellisvuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan viime aikoina hirvet ovat vähentyneet. Kuinka paljon syöntijäljistä on jäänyt vikoja runkojen sisään, jää nähtäväksi. Yksi tuhoista on toistaiseksi vielä pysynyt piilossa. Ei tämä ihan siltä vaikuta. KaikPuulajit tutuiksi Metsälehden uusi blogisarja kertoo eri puulajeista ja niiden merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. ”Monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää, että eri puulajeille annetaan sijaa. Ilmaston muuttuessa kestävä hirvieläinten määrä on nykyistä pienempi. Tiheiden hirvikantojen vuosina kasvaneet taimikot ovat vasta varttumassa tukkipuun ikään. Suomen riistakeskuksen mukaan tavoitetiheyksiä asetettaessa on pyritty ottamaan huomioon hirvieläinten aiheuttamat vahingot. Metsien yksipuolistuminen on huono kehityssuunta, mutta ilmaston muuttuessa siitä on tulossa entistä isompi riski. Kun ennen tarkoitettiin lähinnä vain syötyjä taimia, nyt tuhojen käsite on paljon laajempi. Puista voi kirjoittaa hyvin monelta eri kantilta”, Luonnonvarakeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä Viherä-Aarnio sanoo. VIIME AIKOINA käsitys metsien hirvituhoista on muuttunut paljon. Niin ikään metsäluonto köyhtyy, kun hirvet syövät haavan ja muiden lehtipuiden taimia sekä talousmetsissä että luonnonsuojelualueilla. Vielä vuonna 1971 hirvi oli rauhoitettu eläin, mutta vain muutamassa vuosikymmenessä sen kanta kasvoi reilusti yli sataantuhanteen. Suuressa osassa maata eläinten määrä asettuu alueellisten riistaneuvostojen asettamaan tavoitteeseen, mutta ei läheskään kaikkialla. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K ulttuuria, kansanuskoa, perinteitä, metsänhoitoa ja kasvitiedettä. ”Puihin liittyy kasvitieteellisiä ja metsätaloudellisia intressejä, mutta niillä on myös esteettinen ja henkinen puolensa. Metsänomistajien rinnalla hirvieläinten vähentämistä ovatkin ryhtyneet vaatimaan myös metsäntutkijat, luonnonsuojelijat ja metsäteollisuuden edustajat. kea tätä lupaavat kirjoituksiltaan Metsälehden uudet blogistit Kåre Pihlström ja Anneli Viherä-Aarnio. Eikä hirvi ole enää ainoa sorkkaeläin, joka muuttaa metsäluontoa. Onnettomuuksista liki puolet sattui kahdessa maakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla
. Kannakset on ylitetty rautakanavia pitkin kuten esimerkiksi Orrain kannaksella Kuolimon ja Saimaan välillä. . Melkeinpä joka kesä olen päässyt näkemään muutamien nippulauttojen lipumisen Pielisjoella ja sitä seuraavilla suurilla järvenselillä matkallaan Saimaan eteläosiin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija . Summa-arvoa tunnutaan käytettävän paljon, mutta onhan näitä muitakin.” JÄNKHÄJOONAS ”Metsätilojen ostossa olen luottanut eniten vaistoon ja mututuntumaan. Sitten mahdolliset arvostamansa ’henkiset’ arvot päälle.” HYÖTEIKKÖ ”Metsän taloudellinen arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nettonykyarvo. Oletko vakuuttanut metsäsi. Sen välissä oli kartan sinikopio, jossa Murtoselän ranta on eri metsäyhtiöiden puunkäsittelyasemia täynnä. Muistan tämän siksi, että olimme silloin metsäylioppilaiden Lapin kurssilla ja tutustuimme purkamista odottaviin uittolaitteisiin. Viherä-Aarnion mukaan metsien merkitys ei ole vuosikymmenten kuluessa vähentynyt, mutta muuttunut se on. Koivun lehteentulo on aikaistunut sadassa vuodessa lähes kymmenellä päivällä”, Viherä-Aarnio sanoo. . ANNELI VIHERÄAARNIO . 5 AJASSA / 8.4.2021 KOLUMNI Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kyllä 73% SÄIDEN LÄMPENEMISEN ja päivän pitenemisen ohella kevään varma merkki on Saimaan kanavan avaaminen ja syväväylien murtaminen Joensuuhun ja Varkauteen. Se on majesteetillinen näky, joka kummasti rauhoittaa mieltä ja luo uskoa hyvien asioiden pysyvyyteen tässä epävakaassa maailmanajassa. ”Koivun lehtien puhkeaminen voi vaikuttaa kuluneelta aiheelta, mutta liittyy läheisesti keväiden aikaistumiseen. . Liperin saariston Murtoselkä oli tärkeä puutavaran välikäsittelypaikka viime vuosisadan alkupuolelta saakka. Kirja käsittelee suomalaisten suhdetta kotimaisiin puulajeihin. perheessä mies, aikuinen lapsi ja kissa . harrastaa retkeilyä, pyöräilyä, lukemista ja historiaa KÅRE PIHLSTRÖM . Vieläkin tapaa sekä Suomessa että ulkomailla kollegoja, jotka ovat opiskeluaikoinaan olleet kesätöissä uitolla Saimaalla ja majailleet Joensuussa tai Liperin saaristossa. . . Varma kevään merkki ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. ”Minkälaisia menetelmiä käytätte metsätilan arvonmäärityksessä. Nykyisin vain muutama prosentti puutavarasta kulkee vesitse. . Mitä tukkisaantoon tulee, kuusikosta 75–95 prosentin saantohaarukka usein päätehakkuumetsässä.” METSÄKUPSA ”Tuottoarvo, jos haluaa pelkästään metsätilan taloudellisen arvon. . 62-vuotias . Aluskuljetus on ottanut osansa vesitiekuljetuksesta ja työntöproomuja näkee lipuvan syväväylällä jos ei päivittäin niin viikoittain. Miehet kävivät savotalla, puusta tehtiin työkaluja ja rakennuksia ja puuta käytettiin lämmitykseen. Viime viikolla veimme toiveikkaasti veneemme syväväylän mantereenpuoleiselle rannalle, jotta pääsemme saareen pääsiäistä viettämään. Väylän ylitys on talvinen swimrun tai paremminkin boat run, jossa venettä työnnetään pitkin jäätä, ajetaan lohkareitten seassa yli avatun väylän ja kiskotaan taas toisella puolella vene jäälle ja jäätä pitkin edelleen saaren rantaan. Irtouitto Kemijoella päättyi 1989. En pidä todennäköisenä puutavaran vesitiekuljetuksen määrän jyrkkää nousua, vaikka se on edelleen yksi energiatehokkaimmista tavoista kuljettaa puuta pitkiä matkoja. Mielenkiintoinen historia liittyy myös nippuhinaajiin: Normandian maihinnousualuksia päätyi sodan jälkeen Suomeen ja niitä käytetään vielä tänäkin päivänä puun uitossa. . kotoisin Raaseporista, jossa myös asuu . PUUTAVARAN VESITIEKULJETUKSELLA on Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäinen, Pihlströmin pajuista ja virpomisperinteestä kirjoittama blogi julkaistiin pari viikkoa sitten palmusunnuntain alla. VESITIEKULJETUKSEN VALTAKAUSI päättyi 1960-luvun puolivälissä, minkä jälkeen sen osuus on tasaisesti laskenut autokuljetuksen noustessa valtamenetelmäksi ja rautatiekuljetuksen vakiintuessa noin viidennekseen. Käytettävä korko on kuninkaantekijän paikalla.” R.RANTA Verkkokeskustelu: Menetelmiä arvonmääritykseen Gallup 8358_.indd 5 7.4.2021 14.56. omistaa Forestal-metsäpalveluyrityksen, toiminut aiemmin Fiskars-yhtiön metsäpäällikkönä . Ennen kesää luvassa ovat Pihlströmin blogit tervalepästä ja kuusenkerkistä sekä Viherä-Aarnion blogit vaahteran kukinnasta ja koivun lehtien puhkeamisesta. Saimaan vesitiekuljetuskauden pidentyminen kuitenkin mahdollistaa nykyistä suurempien tonnimäärien kuljettamisen olipa sitten kyseessä pyöreä puutavara tai metsäteollisuuden tuotteet tai teollisuuden tarvitsemat kemikaalit. Sain kollegaltani raportin vuoden 1919 metsänhoitajien retkeilystä Pyhäselän uitolle. Onko taimikossasi ollut myyrätuhoja. Viime viikolla jäänmurtaja Calypso aukaisi viimeisen suoran yli Pyhäselän ja saapui syväsatamaan. Nykyisin puhutaan metsien hyvinvointivaikutuksista ja merkityksestä maisemassa.” Aiheet valmiina Pihlström ja Viherä-Aarnio kirjoittavat blogeja vuorotellen. Kirjasta liikkeelle Ajatus blogin kirjoittamisesta syntyi, kun Pihlström ja Viherä-Aarnio työstivät hiljan julkaistua kirjaansa Suomalaisten puut – arjessa ja ajatuksissa. Siksi varhaista syväväylästön avausta voi odottaa tulevinakin vuosina. Ketkä. perheessä vaimo ja neljä aikuista lasta . 63-vuotias . Vähäisimpien latvavesien purojen ja lampien muodostamat ketjut ovat olleet uittoväyliä, joita on tarmokkaasti padottu vesien nostamiseksi uittokorkeuteen keväisin. Järeämpi murtokalusto irtokeuloineen on osoittautunut toimivaksi tämän talven reilun puolimetrisen jään murrossa. Sillä voi laskea suuntaaantavasti, mitä kannattaa maksaa, että saisi haluamansa koron sijoitukselleen. harrastaa ulkoharrastuksia valokuvaamisesta suunnistukseen ja eräilyyn jit ja niiden erityisominaisuudet tunnetaan”, metsäpalveluyrittäjänä toimiva Pihlström sanoo. ”Ennen metsä oli välittömämmin läsnä ihmisten elämässä. . Asiaa helpottaa tila-arvio, johon voi verrata omaa näkemystään. kotoisin Akaasta, asuu Porvoossa
Eri maiden sahatavarassa on eroja. Opiskellut englantia Saitaman yliopistossa . 8.4.2021 / AJASSA 6 Kuka. Siihen Polus-tec tukeutuu ja aikoo olla mukana tarjoamassa puurakentamisen vaihtoehtoa. Suurkaupungeissa asunnot ovat kalliita, minkä vuoksi asutaan tiiviisti. . ”Suoraa ostotoimintaa on ollut aiemminkin, mutta tytäryhtiön kautta saadaan tuoretta bisnesinformaatiota, mikä on kaikista arvokkainta.” Kellontarkaksi viritettyyn toimitusketjuun ei saa tulla häiriöitä, ja siksi riskeistä pitää saada tieto mahdollisimman aikaisin. Liimapuuta määrämittarakentamiseen Sahatavarassa Suomi kilpailee muita Euroopan maita, Venäjää, Yhdysvaltoja ja Kanadaa vastaan. Suomessa häntä viehättävät golf ja talvilajit, kuten murtomaahiihto ja moottorikelkkailu, sekä sauna. HAASTATTELU 8359_.indd 6 7.4.2021 14.57. . Japanissa on nyt noin 120 miljoonaa asukasta, mutta ikääntyvän maan väkimäärän on ennustettu laskevan jopa selvästi alle sataan miljoonaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Toimitusjohtaja, Polus-tec Helsinki Oy . Keski-Eurooppaan verrattuna pohjoismainen sahatavara on pienioksaisempaa ja sitä suositaan pintamateriaaleissa. MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva P olus-tec on Japanin suurin puurakennusalan yritys noin viidenneksen markkinaosuudella. Pitemmällä ajalla rakentamiseen vaikuttavat toiset syyt. Suurimpia lähtömaita ovat Suomi, Ruotsi, Puola, Tshekki, Itävalta ja Romania. ”Tytäryhtiön perustaminen nähtiin tärkeäksi, koska ostomäärät ovat kasvussa,” Yazawa sanoo. Arvokkainta on informaatio Japanin suurin puurakennusalan yritys perusti Euroopan-yhtiönsä Suomeen. Korona vei kotilomat Yazawalla on Japanissa vaimo ja poika, mutta koronan vuoksi Suomessa on mennyt kaksi vuotta ilman kotilomia. . Kimihiro Yazawa tuli Suomeen kaksi vuotta sitten perustamaan tytäryhtiön Polus-tec Helsinki Oy:n. Ilman koronarajoituksia Yazawan aika menisi tuottajien luona reissatessa. ”Käyttömäärät ovat suuria, joten painotamme tasaisen varmaa tarjontaa ja korkeaa laatua.” Yazawa luettelee, että säännöllisiä suomalaisia toimittajia ovat Keitele, Versowood, Anaika, Binderholz, Stora Enso. Polus-tecille se tarkoittaa, että asunnoille on kysyntää niin paljon kuin pystytään myymään. Hän kuitenkin uskoo, että neljässä sahayrityksessä viidestä hänet tunnetaan. Kotoisin suur-Tokioon kuuluvasta Saitamasta . Yazawa pitää tilannetta ylikuumentuneena, mikä tuntuu sahatavaran ja liimapuun hinnoissa. ”Suurkaupunkilaiset haluavat nyt huonetta isompia asuntoja vähän kauempaa keskustoista”, Yazawa kertoo. Se tarkoittaa, että asuntorakentamisen tarve vähenee, mutta erilaisten julkisten rakennusten rakentamistarve pitää rakentamista yllä. Japanilaisittain ”vähän kauempaa” on 50–80 kilometriä. Koronan kuumentamat markkinat Korona on ajanut ihmiset etätöihin Japanissakin, mutta mahdollisuudet siihen ovat usein heikohkot. . 39-vuotias, perheessä vaimo ja poika . Työskennellyt Japanin emoyhtiössä vuodesta 2004 Kimihiro Yazawan tehtävä on ostaa niin paljon sahatavaraa kuin suomalaiset tuottajat pystyvät luotettavasti toimittamaan. Japanissa omakotitalon runko pystytetään tehtaalla määrämittaiseksi leikatusta tavarasta kahdessa päivässä ja talo rakennetaan muuttovalmiiksi kahdessa-kolmessa kuukaudessa. KIMIHIRO YAZAWA . Joka kuukausi Euroopasta lähtee 450 merikonttia Japaniin. . Se toi Kimihiro Yazawan tänne. Muuten lomaa olisi viikko kesällä ja talvella, ja työnantaja tarjoaisi yhden matkan kotimaahan vuodessa. Ahtaiden tonttien ja työvoimapulan vuoksi rakentaminen on pitkälti automatisoitua, ja siihen tasalaatuinen liimapuu soveltuu sahatavaraa paremmin. Kyse on oikeastaan Euroopan-pääkonttorista, sillä Helsingistä operoidaan sahatavaran ostotoiminta myös muista Euroopan maista. Tasaista tarjontaa, korkeaa laatua Emoyhtiö käyttää Japanissa vuosittain yli 700 000 kuutiota sahatavaraa ja liimapuuta, josta 55 prosenttia tuodaan Euroopasta. Suomelle Japani on nimenomaan iso liimapuun ostaja. Ei rakentamaan, vaan ostamaan sahatavaraa ja liimapuuta
Kestotilaajan eDUT paranevat. Arvokkainta on informaatio V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). 8359_.indd 7 7.4.2021 14.57
50 euron kannatusjäsenmaksulla / vuosi saat Etämetsänomistaja-lehdet, sähköiset tiedotteet ja yhteistyökumppaniemme tarjoamat edut. Metsä Fibre valitsi Äänekosken biotuotetehtaan yhteistyökumppaniksi biokaasun tuotantoon Eco-Energy SF:n, joka on Envor Groupin osakkuusyhtiö. Metsä Fibren mukaan tämä on syy sille, ettei tuotantoa ei vieläkään ole saatu käyntiin. Kaasun jakelusta vastaa Gasum. 8.4.2021 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ Biokaasun tuottaminen sellutehtaiden puhdistamolietteestä on osoittanut odotettua vaikeammaksi. Kun Metsä Fibre aikanaan esitteli Äänekoskelle rakennettavaa biotuotetehdastaan, infoissa kerrottiin monenmoisista innostavista oheistuotteista, joita tulevalla tehtaalla valmistettaisiin muuten lietteeksi menevistä sivuvirroista. Tehdas on käynyt kohta neljä Biokaasu ei ole helppo juttu Biokaasun tuotantoa on Äänekosken biotuotetehtaalla valmisteltu pian neljä vuotta. Metsä Fibren liikentoiLiete ei ainakaan vielä ole muuntunut biokaasuksi Metsä Fibren Äänekosken tehtaalla. minnan kehittämisestä vastaava johtaja Kaija Pehu-Lehtonen lupailee kuitenkin sähköpostitse, että laitteistot saadaan tuotantokuntoon tämän kevään aikana. Voit ilmoittautua jäseneksi osoitteessa sihteeri@etamol.fi Lisätietoja Etämetsänomistajien Liitto www.etamol.fi 8360_.indd 8 7.4.2021 14.59. vuotta, mutta biokaasu ei vieläkään pihise autojen tankkeihin. Tänä vuonna Metsä Fibre haki erääntyneiden saataviensa vuoksi Eco-Energyn konkurssiin. Tehtaalla liikkuvat autot ja myöhemmin – niin visioitiin – myös puutavara-autot oli tarkoitus tankata oman tehtaan kaasulla. Gasumin kanssa edelleen rakennetun biokaasulaitoksen on määrä edetä koekäyttöön kuluvan kevään aikana. Tämä olisi korostanut tehtaan hiilineutraaliutta. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, edetään seuraavassa vaiheessa liikennekäyttöön soveltuvan biokaasun tuotantoon. Gasumin vuoro yrittää Nyt tuotantoa yritetään ajaa ylös alan ykköstoimijan Gasum Oy:n avulla. Prosessin jäänteet piti puristaa biopelleteiksi, jotka olisi voitu polttaa voimalaitoksilla. Yksi kiinnostavimmista oli idea kaasuttaa jätevedenpuhdistamon liete biokaasuksi. Liittoon kuuluu eri puolella Suomea 16 jäsenyhdistystä , joiden jäsenmaksuun sisältyy Liiton jäsenyys ja saat alla mainitut edut käyttöösi, mutta halutessasi nyt on mahdollisuus liittyä myös suoraan Liittoon kannatusjäsenenä. Envor Group on jätehuoltoalaan erikoistunut forssalainen perheyhtiö. Kuivatusta lietteestä puristettuja biopellettejä on tuotettu vuodesta 2018, mutta kaasua ei vieläkään. Biopellettejä saatu valmiiksi Kaasun ohella Äänekosken biokaasulaitoksen toinen päätuote on kiinteä mädäte, jota on pelletöity voimalaitospolttoaineeksi. Hannu Vallas Etamol metsänomistajan edunvalvonnan asialla Etämetsänomistajien Liitto on toiminut etämetsänomistajien valtakunnallisena edunvalvojana jo 23 vuotta. Metsä Fibren tiedottaja Tiina Tassi myöntää, ettei pelletöintikään aina ole toiminut kunnolla ja mädätettä on hyödynnetty maanrakennusaineena ja bioenergian tuotannossa – Hiturasta hän ei lausumassaan puhu mitään. Ennen Äänekoskea sellutehtaiden biolietteitä ei ollut yritetty kaasuttaa, ja toimivan tekniikan kehittäminen onkin osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Siinä vaiheessa biokaasulaitteiston rakentaminen oli vielä kesken. Kun laitoksen toiminta on kangerrellut, on mädätettä jouduttu esimerkiksi Kauppalehden tiedon mukaan ajamaan Pohjanmaalle Hituran kaivoksen täytteeksi. Pehu-Lehtonen kertoo, ettei Kemiin rakennettavalle biotuotetehtaalle tule biokaasun tuotantoa, mutta pellettejä laitoksella on määrä tehdä. Vision toteuttaminen on osoittautunut yllättävän mutkikkaaksi. Vuoden 2018 lopulla Metsä Fibre osti laitoksen Eco-Energyltä ja otti samalla biokaasutoiminnan omiin käsiinsä
9 AJASSA / 8.4.2021 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat U usien Motti-kasvumallien ansiosta varttuneiden metsien vuosittaiset kuutiokasvut jatkuvat suurempina selvästi aiempaa pidempään. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 8360_.indd 9 7.4.2021 14.59. Muutos koskee Metsäkeskuksessa noin 11 miljoonan hehtaarin metsävaratietoa ja käytännössä kaikki yksityisiä metsänomistajia, sillä uudet kasvumallit päivittävät Metsään.fi -palvelun kasvutasot ja toimenpide-ehdotukset. Vanhoissa Mela-malleissa kasvut olivat liian pieniä”, kertoo metsätietoasiantuntija Juha Antinluoma Metsäkeskuksesta. Metsäkeskus on Metsähallituksen ohella toinen toimija, joka on ottanut käyttöön Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimat kasvumallit ja niitä hyödyntävän ohjelmistoyritys Simosol Oy:n räätälöimän laskentapalvelun. ”Uudet kasvumallit vastaavat selvästi paremmin valtakunnan metsien inventoinneissa mitattuja kasvulukuja. Ne lisäävät etenkin varttuneiden metsien vuosittaisia kasvuja reilusti. Esimerkiksi satakuntalainen tuoreen kankaan kuusikko kasvaa jatkossa uusien mallien mukaan seitsemänkymmenen vuoden iässä yli kahdeksan kuutiota vuodessa, kun kasvu on aiemmin ollut vain neljä kuutiota. Kasvutasot saivat kaivatun päivityksen Metsäkeskus otti alkuvuonna käyttöön uudet Motti-kasvumallit
Luke ylläpitää jatkuvasti Motti-kasvumallikirjastoa ylläpitävälle ja päivittävälle Luonnonvarakeskukselle uusi toimintamalli, jossa linkkinä Metsäkeskuksen ja Luken välillä toimii yksityinen ohjelmistoyritys Simosol Oy, sopii hyvin. Niillä tarkoitetaan puulajisuhteet huomioivia uudistus– ja harvennusmalleja, jotka toimivat aiempaa tarkemmin sekapuustoisissa metsissä. ”Esimerkiksi Sodankylän osalta on laskettu, että ensiharvennusehdotusten Varttuneiden metsien kasvutasot nousevat Motti-mallien myötä jopa puolet aiempaa suuremmiksi. Metsään.fi-sovelluksessa puuston määrä kasvaa sitä enemmän, mitä vanhempaa inventointitietoa siellä kyseisen metsänomistajan metsästä tällä hetkellä on. ”Harvennusraja tulee monilla kuvioilla aiemmin vastaan, kun myös lehtipuusekoitus huomioidaan malleissa. Tällä on iso merkitys havupuuvaltaisissa metsissä, joissa kasvaa paljon lehtipuuta seassa. Taimikoiden kasvuihin uudet mallit eivät Antinluoman mukaan tuo juuri muutosta, sillä Metsäkeskuksen käytössä olleet vanhat Mela-mallit oli päivitetty taimikoiden osalta vuonna 2014 vastaamaan paremmin nykyisiä todellisia kasvuja. määrä tulee jopa moninkertaistumaan.” Lähtömalleina toimenpiteiden osalta toimivat jatkossakin Tapion laatimat hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset harvennusmallit ja uudistusrajat. Me olemme parhaimmillamme uuden tiedon tuottajina ja asiantun1 2 3 4 5 6 7 8 Mela jäänyt pahasti jälkeen Puuston vuotuinen kasvu metsäja kitumaalla VMI 11 (2009 2013) Motti MELA_SMK_kalibroitu Keskikasvu, m³/ha/vuosi Uusim aa Varsin ais-Su omiSatakun ta Kanta -Häm e Pirkan maa Päijät -Häm e Kyme nlaak so EteläKarjal a EteläSavo Pohjo is-Sav o Pohjo is-Kar jala Keski -Suom i EteläPohja nmaa Pohja nmaa Pohjo is-Poh janma a Kainu u Lappi Keski -Pohj anma a 2 4 6 8 10 12 Puuston kasvu kiihtyy erityisesti varttuneemmissa puustoissa. ”Kasvumallien päivitys ja Kemin investointi osuivat ajankohdallisesti samoihin aikoihin. Lehtipuut ovat usein havupuita järeämpiä. Osalla metsänomistajista tiedot ovat päivittyneet jo nyt. Nähdäksemme tämä vie harvennuksen ajankohtaa aiempaa oikeampaan suuntaan.” Muutokset ovat merkittäviä esimerkiksi alueilla, joilla on paljon lehtipuuta turvemaametsissä. ”Tämä kolmikanta on hyödyttänyt kaikkia. Isoja vaikutuksia toimenpide-ehdotuksiin on myös pohjoisimmassa Suomessa. Vanha malli teki ehdotukset pelkästään pääpuulajin perusteella”, Antinluoma kuvailee. Eniten muutoksia kasvutasoihin ja toimenpide-ehdotusten määrään on luvassa Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaan turvemailla, joilla kasvaa paljon koivua sekapuuna. Peitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä Metsäkeskuksen Motti-kasvumallit eivät pidä sisällään. ”Dynaamisessa mallissa uudistuskypsyyden rajat sekä harvennusmallien yläja alarajat määräytyvät kuviokohtaisesti puulajisuhteiden perusteella. 8.4.2021 / AJASSA 10 ”Motissa taimikkovaiheen mallit ovat uskottavamman näköisiä kuin Melassa.” Paljon uusia toimenpideehdotuksia Metsänomistajat pääsevät tutkimaan metsävaratietojaan uusien kasvumallien pohjalta Metsään.fi-sovelluksessa viimeistään ensi syksynä. Mallit huomioivat sekapuustoisuuden Motti-mallien kanssa Metsäkeskus ottaa käyttöön myös Simosolin kehittämät dynaamiset toimenpidemallit. Satakunnan keskikasvut OMT ja MT-kasvupaikoilla-MOTTI & MELA MOTTI OMT, MT (m 3 /ha/v) MELA OMT, MT (m 3 /ha/v) 1 10 31 40 61 70 91 100 1208360_.indd 10 7.4.2021 14.59. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat kuta kuinkin Metsä Groupin Kemin uuden sellutehtaan puunhankinta-alueelle. Kyse on puhtaasti sattumasta, mutta on asia Metsäkeskuksenkin kahvipöytäkeskusteluissa noteerattu”, myöntää Antinluoma. ”Jos kasvatusmetsän puuston inventoinnista on lähemmäs kymmenen vuotta aikaa, voi varttuneen metsän puuston määrä nousta kuviotiedoissa useamman kymmenen kuutiota”, Antinluoma kuvailee. Kun puustojen kasvutasot nousevat päivityksen seurauksena, saa moni metsänomistaja metsiinsä uusia harvennusja uudistushakkuuehdotuksia puuston määrän lisääntyessä. Näen positiivisena, että Luken kasvumallit leviävät valtakunnalliseen käyttöön
Metsäkeskuksen lisäksi Simosolilla on käynnissä kasvumallien päivitykseen liittyviä projekteja muun muassa Metsähallituksen, Metsä Groupin ja Tornatorin kanssa. . Aika usein käytännön toimenpiteet metsässä laahaavat hieman perässä, joten jatkossa ehdotuksia lähdetään toivottavasti tutkimaan ajoissa.” Luken tuottamat kasvumallit pohjautuvat nyt 11. Motin edellisestä päivitysversiosta on vierähtänyt jo vuosia. MOTTI-KASVUMALLIT . Saadaanko Motti-ohjelmasta uusi ilmaisversio. Malleihin tuovat tarkkuutta lisää muun muassa VMI 12:n pysyvät koealat. ”Olemme testanneet kasvunlaskentaydinversioita ja analysoineet tuloksia Metsäkeskuksen kanssa”, kertoo Simosolin malliasiantuntija Jouni Kalliovirta. Motti-malleissa taimikoiden kasvuun vaikuttaa se, onko puusto syntynyt luontaisesti vai viljellen. . . Fakta tijoina taustalla”, kuvailee erikoistutkija Hannu Salminen Lukesta. Lähdeaineiston tarkkuus vaikuttaa paljon siihen, kuinka luotettavaa tietoa metsänomistaja pääsee Metsään.fi-palvelusta näkemään. Pohjautuvat VMI 11:n kasvutietoihin. Käyttöön Metsäkeskuksessa tämän vuoden aikana. ”Motista on tulossa todennäköisesti vielä tämän vuoden aikana uusi ilmaisversio. Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Motti huomioi esimerkiksi luontaisten taimien syntymisen taimikkoon aiempaa paremmin. . . ”Samalla metsänhoitotoimenpiteiden ehdotukset varhaistuvat. Työn tuloksista hän nostaa esille myös taimikoiden mallinnukseen tehdyt muutokset. . . ”Motissa taimikkovaiheen mallit ovat huomattavasti uskottavamman näköisiä kuin Melassa. Tulevaisuudessa myös peitteisen metsänkasvatuksen menetelmät voidaan haluttaessa ottaa malleihin mukaan.” Ilmaston muuttumista uudet mallit eivät ennakoi, vaan ne sisältävät oletuksen nykyisen kaltaisesta ilmastosta. Onko uutta vapaasti ladattavaa versiota ohjelmasta luvassa. Meillä ei ole erillistä resurssia sellaisen kehittämiseen, mutta julkiseen jakeluun tarkoitettu Motti tuodaan ainakin vielä kerran saataville”, kertoo erikoistutkija Hannu Salminen Lukesta. . VMI:n datan pohjalta. Päivitetty Motti-ohjelma on jo ollut testattavana opetuskäytössä, ja sitä viilataan Salmisen mukaan lopulliseen muotoonsa saadun palautteen perusteella. ”Mielestäni olisi hyvä, että kaikilla toimijoilla olisi samat Motti-mallit käytössä, jolloin niiden kehittäminen olisi jatkossa helpompaa.” Uusia päivityksiä malleihin on jatkossa tulossa todennäköisesti kerran tai pari vuodessa. ”Mallikirjaston ylläpito ja päivittäminen on jatkuvaa, mikä hyödyttää toimijoita sekä metsänomistajia.” Myös Salmisen mukaan uudet kasvuennusteet vastaavat entistä paremmin metsien todellista kasvua. Asiakasrajapinnassa kasvumalliprojektissa on toiminut ohjelmistoyritys Simosol Oy. Kasvutasot nousevat koko Suomessa. Luonnonvarakeskus tarjoaa kasvumallikirjastoaan maksullisena palveluna myös muille toimijoille. Luke ylläpitää ja päivittää jatkuvasti. Suurin vaikutus varttuneiden puustojen kasvuihin. ”Parhaillaan käynnissä on Etelä-Suomen nuorten kuusikoiden kasvututkimukset, jotka viedään jatkossa malleihin. ”Meillä ei ole sellaista viisastenkiveä, joka kuvaisi tulevan ilmaston kehityskulun niin uskottavasti, että se voitaisiin ottaa ennusteiden pohjaksi” Motti-mallit kaikille toimijoille. LÖYDÄ UNELMIESI VÄLITTÄJÄ 8360_.indd 11 7.4.2021 15.00. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. Myös taimikon varhaisperkaus sekä taimikon harvennus osuvat nyt paremmin oikeaan ajankohtaan.” Metsätiedon rajapinnassa toimiessa haasteita työssä ovat aiheuttaneet esimerkiksi käytännön aineistojen laatuvaihtelu. 11 AJASSA / 8.4.2021 MONI metsänomistaja ja metsäammattilainen on käyttänyt Luonnonvarakeskuksen kehittämää vapaasti ladattavaa Motti-ohjelmaa. . Sen avulla voi kokeilla kasvattaa erilaisia metsiköitä ja vertailla eri käsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia tuloksiin. valtakunnan metsien inventointiin (VMI), mutta jo tänä vuonna on luvassa päivitys 12
Kaikki suhdanteet taittuvat joskus, mutta sahasuhdanteet harvoin kesällä. Kannisto uskoo, että suhdanteen ajurina ovat Yhdysvaltojen jättimäiset elvytyspaketit. Viilutukit leimataan eli valitaan ennen hakkuuta, mutta ruskotäpläkärpäsen toukkien jäljet ja sydänlahon näkee vasta kaadon jälkeen. Paljon puhuva jalkaterän asento Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen toiminnanjohtaja Kari Kannisto sanoo näkevänsä jo sahureiden jalkaterän asennosta, että sahatavaralla on nyt kysyntää ja yhdistyksen toimituskauppojen sovitut määrät voi ylittää surutta. ”Sen seurauksena Yhdysvalloissa alirakennettiin kymmenen vuotta. Samalla hän on epäileväinen, kuinka kauan voimakkaalla elvytyksellä aikaansaatu hintaralli voi kestää. 8.4.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 MIKKO HÄYRYNEN H avutukin viime vuoden loppupuolella alkanut reipas hinnannousu jatkuu edelleen. Kolmantena kysymysmerkkinä kummittelee, laittaako elvytysrahan tulva liikkeelle hintakuplista ilmat päästävän inflaation. Kylävainio pitää elvytyskuplan riskiä ilmeisenä ainakin Amerikassa, mutta ei niin suuSahoilla on koronabuumi Tukkileimikoiden myyjien on nyt syytä olla hereillä. Mahogany hankkii vuosittain vajaat 5 000 kuutiometriä viilutukkia Etelä-Suomesta. Viilukoivu aallonpohjassa KOHDE: Kuusivaltainen päätehakkuu, kesäkorjuukohde tien varrella SIJAINTI: Lounais-Häme OSTAJA: yksityinen saha HAKKUUKERTYMÄ: arvio 1 280 m 3 LEIMIKON KOKO: 5,6 ha MUUTA: Mhy:n valtakirjakauppa, josta kova kilpailu. Nyt tämä patoutunut rakentamistarve purkautuu ylenpalttisen elvytyksen ja löysän rahan siivittämänä.” Koronasuhdannetta tuskin kukaan osasi ennustaa, ja yhtä lailla ennustamatonta on suhdanteen kääntyminen. Jos on myyntihaluja ja haluaa osansa tästä suhdanteesta, niin kannattaa tehdä kauppakirjat juhannukseen mennessä.” Finanssikriisin pitkä häntä Sahakonserni Keitele Groupin johtaja Matti Kylävainio muistuttaa, että koronasuhdanteen takaakin löytyy finanssikriisin pitkä häntä. Tarjouksia tuli seitsemän eli kaikki alueen kynnelle kykenevät ostajat tarjosivat tosissaan. Elvytys on politiikkaa ja talouden ennustamisessa politiikka on yleensäkin vaikein elementti. Viilutukki on kalleinta koivua ja sen tienvarsihinta on 80–90 euroa kuutiolta. Viilutukin tulee olla suora ja oksaton lähes neljän metrin pituudelta. Valmistajien määrä on vähentynyt. Toimitusjohtaja Markku Tamminen on kuitenkin toiveikas. Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Kuusitukki 696 68 47 328 Mäntytukki 78 64,5 5 031 Koivutukki 35 42,8 1 498 Kuusikuitu 253 24,8 6 274,4 Mäntykuitu 14 22,2 310,8 Koivukuitu 100 18,5 1 850 Lahokuusi 79 17,8 1 406,2 Ylilaho kuusi 25 12,2 305 YHTEENSÄ 1 280 64 003,4 Keskihinta 50 €/m 3 Viidenkympin keskihinta TUORE PUUKAUPPA 8361_.indd 12 7.4.2021 15.01. ”Kesäleimikoilla on kova kysyntä, mutta tarjonta on hintatasoon nähden vaisua. Suhdanteen suurimmat selittäjät ovat koronaeristyksestä seurannut kotien remontointi-innostus ja Yhdysvaltojen tähtitieteelliset elvytystoimet. ”On olemassa merkkejä, että markkina kääntyy ja hyvälaatuinen koivu pääsee arvoisiinsa käyttökohteisiin”. Leimikoita, joilta tulee korjuun kannalta mielekäs määrä viilutyviä, on kuitenkin vähän. Lohjalla toimiva Mahogany Oy on Pohjoismaiden ainoa tehdas, joka valmistaa viilua leikkaamalla. Remontointi ei voi jatkua tavallista vilkkaampana loputtomiin. ”Nyt pitää tehdä valmiit leimikot myyntiä varten.” MIKKO HÄYRYNEN VIILUKOIVUN kysyntä on jo muutamia vuosia matanut aallonpohjassa, koska sisustuksessa suositaan tummempia sävyjä, kuten tammea ja saarnea. ”Elvytyspiikin jälkeen otetaan askel taaksepäin kaikissa raaka-aineiden hinnoissa, tukilla se on kymppi pois hintahuipusta.” Lounais-Hämeen alueella ei ole vielä maksettu seitsemällä alkavia hintoja, mutta lähelle sitä. Tai sitten suhdanne saa lisävauhtia, jos etätyöstä tulee uusi normaali, jolloin kodit ja toimistot pitää rakentaa uudella tavalla
Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 57,65 . 17,37 . Harvennushakkuu 47,97 s 46,12 s 16,06 s 15,51 . 20,72 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,53 s 64,01 . 38,48 . 32,77 s 32,71 . 29,18 . 55,84 . 32,07 . 22,05 s 19,30 s 29,92 s 29,78 s Harvennushakkuu 51,92 s 54,15 . 17,01 . 12,99 s Hankintahinnat 57,80 . 15,98 s 24,96 s 25,72 . 17,49 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. s nousussa . Johner Images rena Euroopassa. 26,58 s Ensiharvennus 15,22 s 15,52 s 14,94 s Hankintahinnat 61,20 . ”Parhaat tuotot saa, kun myy tasaisesti. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,29 s 63,77 s 42,25 s 18,92 s 21,27 . 48,16 s 32,00 . 16,84 s 24,37 s 24,10 s Ensiharvennus 12,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,30 s 64,73 s 47,13 s 19,70 . 28,07 s Uudistushakkuu 60,28 s 60,77 s 21,11 s 21,60 s 19,66 s 29,99 . 62,62 s 46,38 . 17,11 . 16,54 . 24,06 s Uudistushakkuu 50,04 s 52,16 s 17,99 s 16,15 s 25,29 s Harvennushakkuu 46,05 . Kylävainio ymmärtää metsänomistajia, jotka yrittävät ajoittaa kauppansa hintahuippuun. s nousussa . 32,35 . 32,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,93 s 60,77 s 36,20 s 17,74 s 17,52 s 26,96 s Uudistushakkuu Harvennushakkuu 49,06 s 49,39 s 31,92 s 16,35 s 15,98 s 22,34 s Ensiharvennus Hankintahinnat 55,98 s 56,28 s 30,75 . 31,01 s Harvennushakkuu 54,33 s 55,87 s 40,32 . ”Yleensä se viimeinen miljoona mottia heilauttaa tasapainon ylikysynnästä ylitarjonnan puolelle ja sysää hinnat laskuun.” Sahatavaramarkkinoilla lasku on aina nousua jyrkempi. s nousussa . 26,09 s Uudistushakkuu 62,19 s 65,15 s 42,78 s 20,07 s 22,78 s 19,24 . 21,25 s 18,58 s 28,13 . 16,96 s 17,03 . Uudistushakkuu 57,37 s 58,13 s 20,16 s 18,12 s 28,48 s 27,02 . s nousussa . Korona-ajan tuoma kotien remonttibuumi on osaltaan pitänyt sahat kiireisinä. 20,20 s 17,59 s 26,38 s 27,82 s Uudistushakkuu 61,24 s 64,32 s 46,49 s 20,33 . Liian pitkään odottamalla suhdanne saattaa mennä ohi kokonaan.” Lasku aina jyrkempi Keiteleen tuotanto on myyty kesälomiin saakka ja Kylävainio uskoo, että hyvä suhdanne kestää pitempään. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,97 s 59,17 s 18,96 s 19,90 s 18,06 s 27,07 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,21 s 63,09 s 44,63 s 18,17 . 14,43 s 22,74 s 23,25 s Ensiharvennus Hankintahinnat 56,17 . Uudistushakkuu 62,90 s 65,96 s 48,83 s 21,61 . 32,02 . 30,78 s s nousussa . 23,10 s 19,83 s 33,06 . 47,32 s 31,90 . 28,68 s Harvennushakkuu 51,35 s 51,84 s 39,05 . s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 29,73 s Harvennushakkuu 50,47 s 50,38 s 17,28 s 17,43 s 15,93 s 23,72 s 23,15 s Ensiharvennus 13,14 s 12,72 s Hankintahinnat 58,53 s 58,46 s 31,78 s 33,04 . 37,86 . 60,99 s 48,59 s 31,65 . 51,58 s 32,58 . 29,53 s Harvennushakkuu 53,27 . 38,94 s 17,13 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo Sahoilla on koronabuumi Tukkileimikoiden myyjien on nyt syytä olla hereillä. 13,83 s 14,66 s 23,46 s 20,80 s Ensiharvennus Hankintahinnat 29,74 s s nousussa . ”Sahatavaramarkkinoiden negatiiviset asiat harvoin tapahtuvat kesäaikana, jolloin kulutus on parhaimmillaan.” Tosiasia on kuitenkin, että kaikki sahalaitokset ympäri maailman sahaavat niin paljon kuin puuta saavat. Uudistushakkuu 62,62 s 64,78 s 44,04 s 22,31 s 23,41 s 19,67 s 31,10 s 31,26 s Harvennushakkuu 53,87 s 55,44 s 37,86 s 17,71 s 17,25 s 17,11 s 24,76 s 24,44 s Ensiharvennus 13,95 s 13,60 s Hankintahinnat 60,49 . ”En sano, että nyt pitää myydä puuta, mutta nyt pitää tehdä valmiit leimikot myyntiä varten, jotta on edellytykset nopeaan kauppaan.” Hän painottaa, että sellulla tahkotaan nyt ennätystulosta, sillä tuotanto on maksimissa ja hinnat lähellä kaikkien aikojen huippua. ”Maksukyky kuitupuusta on ihan jotain muuta kuin tämän päivän hinnat.” 8361_.indd 13 7.4.2021 15.01. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,82 s 61,48 s 46,10 s 17,95 s 18,52 s 17,43 s 25,34 s 26,66 s Uudistushakkuu 61,15 s 62,90 s 48,56 s 20,14 s 20,27 s 19,28 s 27,78 . 50,74 s 17,01 . 61,72 . 57,83 s 30,96 s 30,41 s 31,59 s s nousussa . 17,70 s 26,29 s 27,83 . 17,02 s 15,02 . 15,59 . 41,53 s 17,41 . 44,57 . 32,25 . 23,95 . 32,38 . ”Ensiksi ostajat painuvat periskooppisyvyydelle ja sen jälkeen hinnat romahtavat.” Leimikot kaupantekovalmiuteen MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala sanoo, että kysyntäviisarit osoittavat vankasti ylöspäin kaikilla tuotteilla ja kaikkialla, paitsi papereilla ja energiapuulla, eikä näköpiirissä ole ainakaan äkkinäistä romahdusta. 32,08 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,77 s 55,82 s 17,29 s 18,38 . Hän kuitenkin muistuttaa, että askelta on vaikea sovittaa lankulle. 23,71 s Ensiharvennus Hankintahinnat 61,04 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 38,87 . 13 AJASSA / 8.4.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 19,29 s 19,20 s 18,29 s 26,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,96 . 16,80 s 24,36 s 24,41 s Ensiharvennus 13,29 . 62,65 . 31,54 . 32,42 . 32,13 . 13,68 s 13,17 s Hankintahinnat 59,29 . Globaali sahatavaran tuotanto on noin 330 miljoonaa kuutiometriä
14 8.4.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ S uomessa on voimassa metsätuholaki, joka velvoittaa metsänomistajan poistamaan metsistään tietyt rajat ylittävät määrät tuoretta kuusija mäntytuhopuuta. Käytännössä metsässä pitää siis olla rinnakkain nurin 10 järeää tukkikuusta ennen kuin metsänomistajan tulee lakipykälistä huolestua. Missä vaiheessa riskipuusta tulee lahopuuta. Vahingoittuneita kuusia voi lain mukaan jättää metsään hehtaarille 10 kuutiota ja mäntyjä 20 kuutiota. Samaa mieltä on Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen. Poistojen päätarkoitus on suojata metsiä hyönteistuhojen leviämiseltä. Jos se on vielä järeää kuollutta lehtipuuta, sitä parempi. Kuusituhopuun riskiraja on lain mukaan kymmenen kuutiota hehtaarilla. Kuivaneen kuusen poistaminen metsästä on tarpeetonta, se ei auta torjumaan metsätuhoja. Se tarkoittaa kymmentä järeää kuusitukkirunkoa, joten muutamaa tuulen kaatamaa kuusta ei tarvitse metsästä pois kuljettaa. Onko riskiä. Kuusten keskelle kuolevasta lepästä ei hyppää hyönteistuholaisia viereisiin havupuihin. ”Yksittäiset tuulenkaadot aiheuttavat hyvin harvoin terveysriskiä. Jos heikentynyttä, kuolevaa puuta on metsässä paljon, kuoriaiset voivat lisääntyä siinä määrin, että ne tekevät tuhoa myös ympäröivässä metsässä ja terveissä puissa. ”Ei pidä olla sokea sille, etteikö tilanne voisi meillä muuttua. Sami Karppinen Tuoreus ratkaisee. Kuinka suuri tuhohyönteisten tuoma terveysriski sitten on. Lahopuu, jossa on esimerkiksi kääpiä ja sammalkasvustoa, ei ole myöskään riski metsän terveydelle”, Raatikainen kertoo. Pysty ja maapuita tulee säästää molempia”, Luken Markus Melin sanoo. Terveysriski vai tarpeellista lahopuuta. ”Metsään on tärkeä säästää järeää kuollutta puuta. Tässä eivät kirjanpainajat enää elä. Tärkeintä on tarkkailla heikkokuntoisia kuusia. Hyönteistuhot on otettava vakavasti, mutta Suomen metsiä on siistitty liikaa lahopuun kustannuksella. Valtteri Skyttä 8362_.indd 14 7.4.2021 15.02. Männyn tuhoriskitilanne on parempi, ja vahingoittuneen lehtipuun korjaamiseen metsästä ei ole tuhojen puolesta mitään tarvetta. Vaikka paniikkiin ei ole aihetta, kuusirungot voi kuoria, jolloin ne eivät enää kelpaa kirjanpainajille. Heikentyneessä havupuussa lisääntyvät kaarnakuoriaislajit: kuusella etenkin kirjanpainaja ja männyllä ytimennävertäjä. Silti (hyönteistuho)tilanne ei ole vielä missään määrin liian paha. Lahopuuta voi ja sitä kannattaa huoletta lisätä metsiin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Melin. Muuttuva ilmasto kasvattaa hyönteistuhojen todennäköisyyttä, mutta toistaiseksi Suomessa on jopa ylikorostettu metsähygieniaa metsäluonnolle arvokkaan lahopuun kustannuksella. Melinin mukaan yksittäiset tuulen kaatamat puut voi jättää täysin huoletta metsään
Tuhopuiden kuorinta ja jättö metsään on aina vaihtoehto. . . Sami Karppinen Fakta 8362_.indd 15 7.4.2021 15.02. Tuoreiden puutavarakasojen ohella takarajat koskevat myös tyveltään yli 10 senttiä paksua vahingoittunutta puustoa, kuten tuulenkaatoja, jos tuhopuuta on suuria määriä. Riskipuiden korjuu kannattaa muutenkin tehdä jo ajoissa alkukesästä. Milloin kuusi sitten on vaarallinen tuhopuu ja missä vaiheessa se on jo muuttunut arvokkaaksi lahopuuksi. ”Isot tuulenkaatoryhmät ovat sellaisia, joista voi olla riskiä. . Uhanalaiset lajit tarvitsevat lisää lahopuuta metsiin, ja siitä hyötyvät myös kirjanpainajia saalistavat petokuoriaiset ja loispistiäiset. ”Jos kuusi kaatuu helmikuussa ja neulaset ovat vihreät vielä kesällä, nila on säilynyt kuoren alla sellaisena, että kirjanpainaja voi sitä käyttää lisääntymiseen.” Keväisellä metsäreissulla huomio siis näihin kuusiin, ei vanhoihin, kuivaneisiin lahokuusiin, joiden kuori jo repeilee irti. Syksyn ja talven aikana kaadettu havupuutavara on korjattava pois metsästä viimeistään seuraavan vuoden heinä-elokuussa. . . Valtteri Skyttä Vinkit tuhoja lahopuihin Männyn tilanne kaarnakuoriastuhojen suhteen on kuusta parempi. Männyn poistamisvelvoitteen takarajat: eteläinen ja keskinen suomi 1.7., pohjoinen 15.7. . ”Aikaikkuna puukaupalle on lyhyt, jos touko-kesäkuun vaihteessa havaitsee alkavan kirjanpainajatuhon”, Kuitunen sanoo. . . ”Lain kirjaimen toteuttamisen kannalta isoin ongelma on se, että jos myrsky on jostakin kaatanut parikymmentä kuusta, miten ne saadaan korjattua pois metsästä”, muistuttaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Metsäkeskuksesta. . Sen ylittävä osa tuhopuuta tulee lain mukaan poistaa. Jos kuusessa on kuori tallella, runko vuotaa pihkaa, neulasto on harsuuntunut tai rungolla ruskeaa purua ->mahdollinen pois korjattava. Varsinkin hakkuuaukkojen laidoissa, missä hyönteiset voivat levitä pystypuihin”, Melin sanoo. Kuori riskipuut, jos korjuu ei onnistu Hyönteistuhoriskin kasvaminen on toki syytä tiedostaa. 1. 2. 15 METSÄSTÄ / 8.4.2021 MITÄ LAKI VAATII KORJAAMAAN. Seuraus on, että kuusesta tulee aiempaa herkempi tuhoille ja kirjanpainajasta vahvempi tappamaan kuusia.” Maaja metsätalousministeriö valmistelee metsätuholakiin ensi vuodelle muutosta, jossa kuusituhopuun poistopäivämääriä ollaan aikaistamassa osissa keskistä Suomea. Tuoretta kuusituhopuuta voi jättää metsään 10 kuutiota ja mäntytuhopuuta 20 kuutiota hehtaarille. 4. Jos kuusesta on jo irronnut kuorta, alta on paljastunut kuiva, harmaa runko ja vihreät neulaset ovat poissa ->voi säästää metsään lahopuuksi. . Esimerkiksi Etelä-Ruotsin pahimmilla kirjanpainajatuhoalueilla poistettavan kuusipuun raja on jouduttu laskemaan kolmeen kuutioon hehtaarilta. Metsänomistajan kannattaa joka tapauksessa ryhtyä riskirajat ylittävien kuusija mäntytuhopuumäärien poistoon hyvissä ajoin viimeistään toukokuussa. ”Kirjanpainaja hyötyy lämpenemisestä ja kuusi taas kärsii kuivuudesta. Puunkorjuuvelvoite ei koske lehtipuita. . 3. . ja pohjoinen 15.8. Muutama tuulenkaatomänty ei lisää metsän terveysriskiä. Kuusen poistotakarajaa ollaan aikaistamassa osassa keskistä Suomea. Hyönteistuhot voivat levitä juuri kuolleista havupuista tai tuoreesta havupuutavarasta. . Kuolevat tai kuolleet lehtipuut voi säästää luontoon huoletta. ”Jos puu on tuore, mutta se käydään kuorimassa, kaarnakuoriaiset eivät enää kuusesta tai männystä hyödy.” Kuolevasta haavasta, kuten muistakaan ränsistyneistä lehtipuista, ei ole hyönteistuhohaittaa ympäröivälle havupuustolle. Tuhopuita voi yrittää yhdistää lähelle tulevaan kesähakkuuseen tai tarjota niitä uuden kesäleimikon mukana korjuuseen, mutta kesän puukaupoissa on toimittava nopeasti. Metsänomistajilla on entistä harvemmin omaa korjuukykyä suuremmalle puumäärälle. . Terveysriskin näkökulmasta olennaista on se, onko kuusi vasta kuolemassa eli onko kyseessä tuore tuhopuu. Kuusen takarajat: etelä 15.7., keskinen Suomi 24.7
Niissä on kuvattu myös valokuvasarja suomalaisista metsistä. Hänen isoäitinsä ja isoisänsä lähtivät aikoinaan Haapajärveltä New Yorkiin ja muuttivat sieltä lastensa, Bobyrevin mummon ja tämän siskon kanssa Petroskoihin. Saari Soljonen kylpee aamuauringon ensimmäisissä säteissä Seitsemisen kansallispuistossa. Matroosan kylää asuttivat amerikansuomalaiset ja kaikkialla puhuttiin suomea. ”Aurinko, valo ja ilma sen tekevät”, Bobyrev toteaa vaatimattomasti. ”Ensimmäinen kieli, jota aloin puhua oli suomi, mutta kun muutimme Krimille, suomen kieli unohtui totaalisesti”, Bobyrev kertoo. Bobyrev asui perheensä kanssa Krimillä silloisessa Neuvostoliitossa, jossa pellot levittäytyivät pitkälle horisonttiin. Aamuauringon säteet, kosteus ja usva saavat aikaan maagisia hetkiä. Valokuvat ovat kuin maalauksia, joista heijastuu metsän syvin olemus, tunnelma ja käsin kosketeltava kauneus. Bobyrev on tehnyt yksin ja perheensä kanssa lukuisia telttaja mökkiretkiä lähikansallispuistoihin. Metsässä pitää vain malttaa etsiä, odottaa ja kokeilla, jotta silmin nähtävä kauneus toistuu linssin läpi. Mummola sijaitsi Matroosan kylässä, kolmekymmentä kilometriä Petroskoista länteen. Ensimmäisen kameransa hän sai KAUNIS JA TÄYNNÄ ELÄMÄÄ Kansallispuistot innoittivat Emil Bobyrevin kuvaamaan suomalaista metsää. Bobyrev itsekin on amerikansuomalaisten jälkeläisiä. Siikanevan kansallispuiston suosaarekkeet ovat yksi Bobyrevin mielipaikoista kuvata. Taivasta, aurinkoa ja pölyä riitti, mutta puita oli vähän. ”Huomasin, että vasta kolmannella kerralla tajuan, miten kuva kannattaa ottaa. ”Suomalainen metsä on kaunis ja täynnä elämää. Maalaustaiteen suurnimet ovat olleet mestareita tulkitsemaan näkemäänsä. 16 8.4.2021 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA, teksti EMIL BOBYREV, kuvat A teneum, Eremitaasi, Louvre. Valokuvaajan tuorein valokuvasarja suomalaisesta metsästä voisi hyvin olla osa arvostetun taidemuseon kokoelmaa. Niistä ja muista merkittävistä taidemuseoista valokuvaaja Emil Bobyrev on hakenut oppinsa valokuvaukseen. Tunnin ajomatkan päästä kotiovelta löytyi Seitsemisen, Helvetinjärven ja Siikanevan kansallispuistojen kiehtovat metsät. Heidän töistään Bobyrev on ammentanut vaikutteita valokuviinsa. Näyttelijästä valokuvaajaksi Valokuvaus ja maailman kauneus ovat aina kiehtoneet Bobyrevia. Maisema Seitsemisellä pienen kirkkaan lammen rannalla lupaili hetken talvea. Linnut tulevat ja menevät. Syntyi valokuvasarja, josta välittyy metsän syvin olemus ja maalauksellinen kauneus. Yleensä onnistunut kuva vaatii useamman kuvausmatkan. Suurin osa valokuvista on kuvattu varhain kesäaamuna auringon noustessa. Kivet seuraavat, kuinka niiden ympärille kasvaa koko ajan elämää”, Bobyrev luettelee. Metsä ei ollut nuori teollisuusmetsä, jossa kaikki puut ovat rivissä, vaan sellainen vanha metsä, jossa maahiset asuvat”, Bobyrev muistelee. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua kuura oli tiessään. Aamulla metsä on kostea ja valo täydellinen kuvaamiseen. Pitää kotiutua paikkaan, sitten metsä alkaa avautua minulle.” Kaipuu metsään Lapsuudessa Bobyrev muistaa ikävöineensä metsiä. ”Siellä pääsin metsään ja kalastelemaan. 8363_.indd 16 7.4.2021 15.03. Vanhat lahoavat puut, missä on pikku ötököille kokonainen kaupunki. Myös Bobyrevin vaari on lähtöisin Raahesta ja muutti sieltä Vancouverin kautta Petroskoihin, jossa tapasi tulevan puolisonsa. Metsä on vaikea kuvattava, mutta Bobyrev on onnistunut ikuistamaan näkemänsä sadunomaisesti. Kesäisin Bobyrev matkusti Karjalaan mummolaan. ”Kun kauneutta on paljon ympärillä, joku tippa siitä tulee valokuvaan.” Kiehtovat vanhat metsät Aikaisemmin tamperelainen valokuvaaja kiersi kuvaamassa metsiä Norjassa ja Lapissa kunnes huomasi, ettei kauneutta tarvitse hakea kaukaa
Sukulaiset olivat täällä Suomessa.” Suomessa Bobyrev harjoitteli uudelleen suomen kielen sekä teki erilaisia hommia pitsan paistosta lumitöihin, kunnes pääsi vuonna 2001 työharjoitteluun Aamulehteen. Sen jälkeen rupesin ihailemaan ja kuvaamaan suomalaisia metsiä.” Venäjälle Bobyrev suuntaa edelleen kuvaamaan syksyisin, sillä rajan toisella puolella ruska saa voimakkaan punaisen sävyn, mikä Suomesta puuttuu. – mikäli koronatilanne sen sallii. Bobyrev opiskeli ja valmistui näyttelijäksi vuonna 1989 Leningradin teatterikorkeakoulusta, nykyisestä Pietarin teatteriakatemiasta. Bobyrev ehti näytellä hetken suomalaisessa draamateatterissa Petroskoissa, kunnes sai 1990-luvun alussa mahdollisuuden muuttaa Suomeen. Nyt talvella Bobyrev on viettänyt hiljaiseloa. Kotimaiset metsät ovat pitkälle hoidettuja ja niistä puuttui tietynlainen henki. ”Aamulehden aikana ihmiset tunnistivat minut, lukijat antoivat palautetta ja ottivat minut vakavasti. ”Valokuva on sivutuote elämästä. Alkuun valokuvauksesta ei kuitenkaan pitänyt tulla ammattia. Näytti, että jotain minä osaan, kun ihmiset arvostivat sitä.” Vuodesta 2005 Bobyrev on kuvannut omalla toiminimellä, ja hänen kuviaan on voinut nähdä esimerkiksi Metsälehdessä. Harjoittelusta alkoi ura lehtikuvaajana. Tekosyy metsäretkelle Suomalaiset metsät eivät alkuun tehneet vaikutusta valokuvaajaan. Valokuvaaminen on kuitenkin vain tekosyy päästä metsään. Syntyi valokuvasarja, josta välittyy metsän syvin olemus ja maalauksellinen kauneus. Tunnelma ja tuoksu ovat samankaltaiset. 17 METSÄSTÄ / 8.4.2021 KAUNIS JA TÄYNNÄ ELÄMÄÄ Kansallispuistot innoittivat Emil Bobyrevin kuvaamaan suomalaista metsää. Emil Bobyrevin valokuvia suomalaisesta metsästä on nähtävillä valokuvanäyttelyssä Tampere-talon Talvipuutarhassa 19.4. Menet, ihastut ja otat kuvan, mutta se ihastus, se näkeminen, se on se juttu”, Bobyrev kiteyttää. Muutoin kuvaaja kokee suomalaisen ja venäläisen metsän muistuttavan toisiaan. ”Olimme aika yksin Venäjällä. 8363_.indd 17 7.4.2021 15.04. Helvetinjärven männikkö näyttää aamuauringossa sadunomaiselta. ”Tajusin, että metsän on oltava vanha, jotta se olisi niin kaunis kuin mistä minä pidän. Ensimmäinen vierailu Seitsemisen kansallispuistossa kuitenkin muutti käsityksen suomalaisista metsistä. Emil Bobyrev omistaa tusinan verran kameroita ja pitää aina yhtä mukanaan. Metsiin hän suuntaa taas, kun luonto herää eloon ja täyttyy vihreiden eri sävyistä. Lapsuuden metsät Karjalassa olivat vanhempia ja hoitamattomia. seitsemännellä luokalla. –7.5. Kamera on aina mukana, minne mies kulkeekin. Siikanevan kansallispuiston suosaarekkeet ovat yksi Bobyrevin mielipaikoista kuvata
Asialle oli tilausta”, Marttila kertoo. Marttilan metsästysharrastuksen myötä tilateurastamon tiloihin alkoi päätyä leikattavaksi myös paikallisen metsästysseuran ampumia valkohäntäpeuroja. Marttila ja hänen isänsä laskivat, että 400–500 possun kasvatus ei tule riittämään pelkällään elinkeinoksi. Metsärannan Liha sekä ostaa peuranruhoja metsästäjiltä Kevään merkit: oras ja peurat Kaikki alkoi omista possuista, mutta nykyisin Arvo Marttilan lihayritys käsittelee myös mittavan määrän valkohäntäpeuroja. Tytär Elli Marttila on myös jo mukana Metsärannan Lihan toiminnassa. Pelloille ruokailemaan kerääntyvät valkohäntäpeuralaumat ovat varma kevään merkki Punkalaitumella, jossa on arvion mukaan ollut viime vuosina Suomen tihein valkohäntäpeurakanta. Sikalan laajentamisen sijaan sen yhteyteen perustettiin vuonna 1995 oma tilateurastamo ja lihanjalostusyritys, Metsärannan Liha. Samalla tavalla vuodesta toiseen toteutettu laskenta antaa hyvin tietoa peuramäärän kehityksestä paikallisesti. Alueella ei voikaan puhua maanomistuksesta ilman mainintaa peuroista. Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun sikatila piti pitää mukana Suomen EU-jäsenyyden maatalouteen tuomissa muutoksissa reilu parikymmentä vuotta sitten. Hankien alta on paljastanut myös Arvo Marttilan possuilleen kylvämä syysvehnä. Marttilalle merkitystä on niin peuroilla kuin possuilla. 18 8.4.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Punkalaidun Elimyssalo VALTTERI SKYTTÄ, teksti EMIL BOBYREV, kuvat K evätaurinko paistaa Lounais-Suomen pelloille siihen malliin, että lunta on kohta enää laikkuina metsänrajassa. Arvo Marttila kannustaa metsästysseuroja keväiseen perinteeseen, jossa oman alueen peurapellot käydään läpi ja valkohäntäpeurojen määrä lasketaan. Se on se ajatus, jolla moni asiakas lähtee meille soittamaan, Arvo Marttila kertoo. 8364_.indd 18 7.4.2021 15.07. Vihertävä oras kiinnostaa muitakin kuin isäntää. Nyt tarvis jotain tästä peuranlihasta tehdä. Sitten kaverit kysyivät valkohäntäpeurojen käsittelyä, ja siitä homma lähti. Nykyisin peurat ovat nousseet possujen rinnalle toiseksi lähilihayrityksen pääraaka-aineista. ”Omat eläimet leikattiin ensiksi
Ravintoloiden lisäksi Metsärannan Liha myy peuranlihaa ja peuranlihajalosteita, kuten makkaraa, säilykkeitä ja palvia, marketteihin. Naaraan kaataminen syksyn ja talven jahtikaudella hillitsee parhaiten peuramäärän kasvua, kun jopa mahdolliset kolmosvasat jäävät naaraan kaadon myötä syntymättä seuraavana keväänä. Lähde: Luke Lorem ipsum Saalismäärässä kymmenien tuhansien peurojen lisäys Valkohäntäpeurasaalis 2010 2020 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Kpl 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Sikalan, teurastamon ja lihajalostamon lämmittämisessä kuluu vuoden aikana noin 500 kuutiota haketta. Kotipakastimissa ei riitä tila suurille saalismäärille. Vuosimiljoonaisessa männyn evoluutiossa ne männyt ovat jääneet muita vähemmän jatkamaan sukuaan, jotka ovat kukkineet säännöllisesti ja runsaasti ollessaan nuoria ja osana täystiheää puustoa. Ilmiöön kuuluu olennaisena osana se, että oksien osuus biomassasta lisääntyy runkopuun kustannuksella. Näin on todettu tutkimuksissa, joissa on selvitetty lustojen paksuuden vaihtelun syitä. Erityisesti kuusella runsas käpysato näkyy alentuneena vuosilustojen paksuutena. Siementuotannon vuoksi tällaiset puut ovat jääneet kasvussa jälkeen ja tuhoutuneet luonnonpoistumana. Se on viisas evoluution aiheuttama reagointi lisääntyneeseen tuulikuormaan. ”Nykypäivänä ihmiset ovat valmiita maksamaan lihanleikkuupalvelusta. Kanta nousee, jos vain pukkeja ammutaan”, Arvo Marttila muistuttaa. Hakkeeksi on perinteisesti tehty myös oman metsän puita. 19 METSÄSTÄ / 8.4.2021 jatkojalostettaviksi että tekee metsästäjien toiveesta peurojen lihojen paloitteluja ja pakkausta. Metsikköä on harvennettu liikaa, jos männyt alkavat tuottaa käpyjä kuin henkensä hädässä. Valkohäntäpeurat eivät kuitenkaan pysyneet kartanon tarhassa, vaan levisivät luontoon. Marttila kuulee vuosittain tukun metsästäjien mielipiteitä peuratilanteesta, kun he tuovat peuranlihansa leikattavaksi tai esimerkiksi palvattavaksi lihajalostamolle. Peurojen osalta kritiikkiä nousee enemmän peltojen satovahingoista ja peurakolareista. Ensimmäiset peurat tuotiin Suomeen 1930-luvulla Tampereen eteläpuolella sijaitsevan Laukon kartanon maille, noin 50 kilometrin päähän Punkalaitumesta. Marttilan mukaan valkohäntäpeuraa ei pidetä Punkalaitumella yhtä syyllisenä metsätuhoihin kuin hirviä ja metsäkauriita. ”Kaksi vuotta on ammuttu suurta määrää. 8364_.indd 19 7.4.2021 15.07. Saalistavoite huimalla tasolla Valkohäntäpeura on Suomessa vieraslaji, mutta se ei ole listattuna haitallisten vieraslajien kategoriassa. Marttila kannustaa myös muita metsästysseuroja samanlaiseen peuranlaskentaperinteeseen kuin mikä Punkalaitumelle on kehittynyt. Esimerkiksi talvella 2017 2018 jopa kanta-arviohaarukka 76 500 – 101 000 hirveä on paljastunut aliarvioksi. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Kokoonnumme keväisin huhtikuussa ja seuran alue jaetaan niin, että samat tiet ja samat paikat ajetaan läpi ja tehdään peuralaskenta ennen hämärää.” Kun laskenta tehdään samaan aikaan ja samalla tavalla vuodesta toiseen, oman alueen peurakannan kehityksestä saadaan kattavampi kuva. ”On ala mikä hyvänsä nykypäivänä, niin talkoolaiset ovat vähissä. Harvennuksen aiheuttamaa puun reagointia ei kannata seurata pelkästään tarkastelemalla rinnankorkeusläpimitan kasvua. Jos peuranlihalle ei löydy markkinoita, se on ilkeää juuri tähän saumaan, kun kantaa pitäisi verottaa”, Marttila sanoo. PALSTALLA RUNSAS KUKKIMINEN JA SIEMENTUOTANTO rasittavat monilla puulajeilla energiatasetta. Kun ravintolamyynti on tökkinyt koronan takia, peuran tuorelihaa on yritetty saada enemmän tarjolle myös vähittäiskauppoihin. Männyn kasvatus harvassa on ongelmallista Varoen tehtävä ensiharvennus antaa mahdollisuuden tehdä seuraavat harvennukset ilman riskiä yhteyttämistuotteiden käytöstä oksien ja käpyjen kasvatukseen. ”Niin sanotut kaupunkilaismetsästäjät ovat kasvaneet ryhmänä. Syyskuusta–helmikuuhun kestävällä peurakaudella lihayritys käsittelee nykyisin noin 4 000 valkohäntäpeuraa. Vastaavasti ne männyt ovat evoluutiossa runsastuneet, jotka eivät ole vaivautuneet yrittämään lisääntymistä kasvaessaan tiheässä metsässä, mutta jotka innostuvat kukkimaan päästessään valoon. Tiheässä metsässä syntyvät siemenet ovat olleet lisääntymiselle hyödyttömiä, kun ainakaan samassa metsikössä ei ole ollut tilaa uusien puuyksilöiden synnylle. Meikäläisellä männyllä kävyt kun syntyvät oksiin, ei runkoon. Jotkut puuntuottajat innostuivat takavuosina tekemään tarkkoja mittauksia pysyvästi rinnankorkeudelle sijoitetun metallitai muovipannan avulla, mutta kiinnostus on laantunut. Kun tyvitukin laatu on muodostunut, toistuvin harvennuksin pidetään latvus elävänä ja kasvu korkeana. Kaikilla on kiire”, Arvo Marttila kertoo. Perinteiset hyvän metsänhoidon käytännöt ovat edelleen käypää tavaraa. ”Kanta nousee, jos vain pukkeja ammutaan.” vuosi saalis 2010 25452 2011 21558 2012 22135 2013 21388 2014 24778 2015 26579 2016 32233 2017 41161 2018 52703 2019 60470 2020 69887 Lähde: Luke Mänty Kuusi Rauduskoivu 2016 50 747 772 100 382 355 6 679 328 2017 49 718 877 103 300 104 6 330 424 2018 45 526 562 107 101 664 4 654 049 2019 46 086 203 122 480 099 5 549 141 2020 42 255 727 120 255 431 5 424 013 30 60 90 120 150 Miljoonaa tainta 2016 2019 2018 2017 2020 Mänty Kuusi Rauduskoivu Kuusi yhä selvä ykkönen Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Tuhansien hirvien aliarvio 20000 40000 60000 80000 100000 120000 20142015 20152016 20162017 20172018 20182019 Hirvien määrä talvella metsästyksen jälkeen päivitetty kanta-arvio (keskiarvo), hirveä Aikaisempi kanta-arvio, hirveä Tuorein kanta-arvio päivittää taannehtivasti aiempien vuosien arvioita. Kokonaiskasvun lisäys harvennuksen vuoksi on paljon pienempi kuin mitä voisi päätellä rinnankorkeusläpimitan kasvun perusteella. Marttila muistelee, että ensimmäiset ”laukonpeurat” kaadettiin Punkalaitumella 1960ja 1970-lukujen taitteessa. Peuroja on viime vuosina ryhdytty kaatamaan urakalla, mutta noin 70 000 peuran kaatomäärään tulisi Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan pystyä myös ensi jahtikaudella, jotta valkohäntäpeurojen määrän kasvu edes pysähtyisi. Tulevat maalle jahtiin, tuovat kaatamansa peurat käsittelyyn meille ja saavat lihat vakuumipaketeissa takaisin”, kertoo tytär Elli Marttila, joka edustaa perheyrityksen seuraavaa sukupolvea. Siksi männyn harventaminen liian harvaksi metsiköksi siirtää energiaa uuden sukupolven synnyttämiseen. Valkohäntäpeurojen, jotka kulkevat nykyisin myös nimellä valkohäntäkauris, määrä on kasvanut 1990-luvulta lähtien hurjaa tahtia, ja niitä on Suomessa jo enemmän kuin hirviä. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Yrityksellä on myös oma tilamyymälä. VIISAS KOMPROMISSI eri suuntiin vaikuttavien tekijöiden kannalta muotoiltiin jo 1950-luvulla. Puun tyvekkyys kasvaa. Yhteyttämistuotteita riittää vähemmän runkopuun kasvuun, kun samaan aikaan energiaa menee siementuotantoon. Meidän metsästysseurassamme verotus on painotettu peuralehmiin. Peuralaskenta joka kevät Marttilan mukaan valkohäntäpeuran lihan myynti ja jatkojalostus on tarpeellista, jotta metsästäjillä riittää motivaatiota ampua suuret määrät saalista. Kiertoaikaa kyllä kannattaa lyhentää panostamalla harvennuksiin, joilla turvataan valittujen laadullisesti parhaiden puiden nopea kasvu järeän tukkipuun kokoon. Jo vuosikymmeniä sitten havaittiin, että raju harvennus lisää voimakkaasti vuosilustojen paksuutta männyn alaosassa, mutta jo pitkän tyvitukin latvapäässä kasvu ei juuri lisäänny tai saattaa jopa alentua. Männyllä ei ole kuuseen verrattavia jättimäisiä käpysatoja, mutta ilmiö kyllä tunnetaan. Nuori männikkö kasvatetaan tiheänä, jotta tyvitukin oksat säilyisivät hentoina ja karsiutuisivat aikanaan nopeasti pois kuivina oksina. Kannattaa kuitenkin varoa liiallista poistumaa, koska puut voivat ymmärtää väärin parantuneen valoaseman ja ryhtyä tekemään oksia ja käpyjä runkopuun kasvun kustannuksella. Kasvanut valkohäntäpeurakanta alkaa olla liikaa monelle metsästäjälle, sillä suuret kaatomäärät käyvät paikoin työstä. PUUNTUOTTAJAN KANNATTAA pitää metsikkö sopivan tiheänä
MONTA TAPAA KUIDUTTAA . Kemihierre sopii etenkin maihin, missä puu on kallista, mutta sähkö halpaa. ”Velkavipua käyttäen omarahoitusosuudeksi jäisi 80 miljoonaa. ”Nämä seikat ovat ratkaistavissa ja kemihierrelaitos on ehdottomasti harkinnan arvoinen,” Jokinen sanoo. MIKKO HÄYRYNEN Fakta Muutaman sahan hakkeet KOMMENTTI 8365_.indd 20 7.4.2021 15.09. Kuiduttamisessa halutaan päästä eroon puun sidosaine ligniinistä, joka päätyy jätevesiin ja hajotessaan kuluttaa happea. Kemihierteessä on jäljellä ligniiniä, minkä vuoksi siitä valmistetut tuotteet kellertyvät. Sitä kompensoi, että saanto on parempi kuin selluvalmistuksessa: tonniin kemihierrettä tarvitaan 2,5 kuutiometriä puuta, kun sellunvalmistuksessa kuutioita tarvitaan viisi ja puoli. Ympäristölupa on haastava sellutehtaille, mutta niin on myös kemihierrelaitokselle. Edellinen ehto toteutuu Suomessa hyvin, jälkimmäinen ei niin hyvin. Kemihierrelaitosta on sanottu köyhän miehen sellutehtaaksi. Amberla ei oikein usko, että aivan uusi toimija pääsisi markkinoihin kiinni niin hyvin, että saisi koko tuotannon kaupattua. 20 8.4.2021 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN K uiduttavan tehtaan ei tarvitse sellutehtaan tavoin maksaa toista miljardia ja käyttää miljoonia kuutiometrejä puuta. ”Uutta kemihierretehdasta voisi ajatella Etelä-Suomeen”, Petri Jokinen konsulttiyhtiö Jay Partnersilta pohtii. Rakennettaisiinko kemihierretehdas. Mänty on hankala, mutta sitä voi käyttää seassa vähän. Kemihierre on jokseenkin sellun kaltaista, mutta koska siinä on jäljellä ligniiniä, niin siitä valmistetut tuotteet kellastuvat. Uusin on M-realin, nykyisen Metsä Groupin vuonna 2003 Kaskisiin rakentama laitos, joka tuottaa 370 000 tonnia. Kemihierrelaitoksen puuhuolto voitaisiin hoitaa muutaman ison sahan sivutuotteena tulevalla sahahakkeella, mutta Suomen sahayrityksillä ei ole kuiduttavan tuotannon perinnettä. Kemihierre voi olla valkaistua tai valkaisematonta. Jokinen pitää kemihierretehtaan sopivana kokoluokkana 160 000 tonnin tuotantoa, johon tarvittaisiin noin 400 000 kuutiometriä puuta. . Esimerkiksi Kemin tulevaan biotuotetehtaaseen verrattuna tuotanto olisi kymmenesosa, puunkäyttö kahdeskymmenesosa ja investointikustannus ehkä seitsemäsosa. Käyttökohteet ovat jokseenkin samat kuin sellulla, mutta kemihierre on hieman halvempi tuote. Pienet laitokset, pienet markkinat Amberla muistuttaa, että vaikka kemihierrelaitokset ovat sellutehtaisiin verrattuna pieniä ja halpojakin laitoksia, niin vastaavasti myös markkinat ovat pienemmät. Hän nostaa esimerkiksi kaksi toteuttamismallia, toisen Virosta, toisen Ruotsista. Hän oli aikoinaan ensimmäisiä, joka nosti julkisuuteen uusien sellutehtaiden mahdollisuuden. ”Uusi kemihierretehdas on ajatuksena haastava, mutta ei mahdoton”, johtaja Tomi Amberla konsulttiyhtiö Afrysta sanoo. ”Kemihierteen maailmanmarkkinat ovat 4,5 miljoonaa tonnia, kun valkaistun markkinasellun volyymit ovat 65 miljoonaa tonnia.” Kemihierteen markkinat ovat kasvaneet 100 000 tonnin vuosivauhtia, joten uuden tehtaan tuotannon sulatteluun tarvitaan kahden-kolmen vuoden markkinakasvu. Suotta, sillä se olisi monessakin mielessä harkinnan arvoinen. . Jos samalla lisätään ligniinin irtoamista edistäviä kemikaaleja, tuotetta kutsutaan kemihierteeksi, lyhenteenä CTMP. Integraatin paperikone suljetaan, mutta hiertämö jää toimimaan ja sen jalostusaste nostetaan kemihierteeksi. Laitos maksaisi karkeasti kaksisataa miljoonaa euroa. Estonian Cell valmistui 15 vuotta sitten Suomenlahden etelärannalle suurin piirtein Tallinnan ja Narvan puoliväliin. Es to ni an Ce ll KEMIHIERRE tehdään lehtipuusta tai kuusesta. Tehtaan laittoi liikkeelle norjalainen Larvik Cell, mutta jo projektivaiheessa osaomistajaksi tuli itävaltalainen metsäteollisuuskonserni Heinzel Group. Kasvu painottuu Intia –Kiina-akselille, mutta Kiinassa kemihierretuotantoa pyritään yhdistämään maan omiin kartonkitehtaisiin, ja mekaanisen markkinamassan osuus maailman koko tuotannosta on supistumaan päin. . Hyvä olisi jos olisi, sillä kuitupuun matalaa hintaa selittää eniten ostajien vähyys. Kaksisataa miljoonaa euroa on paljon rahaa, mutta metsäteollisuusinvestointina kohtuullisesti. Siksi katse kääntyy Estonian Cell -esimerkkiin, jossa mukaan tulee toimija, joka käyttää itse osan tuotannosta ja osaa markkinoida loput. Puun voi kuiduttaa joko selluksi keittämällä tai mekaanisesti massaksi hiomalla. Tila täytetään ensikuitutuotannolla, kuten kemihierteellä. ”Siksi pitää katsoa enemmän Euroopan markkinoita, ja siellä on suurin piirtein nollakasvu.” Markkinoille voi kuitenkin tulla tilaa sitä kautta, että paperin kulutuksen vähentymisen myötä myös keräyspaperin määrät supistuvat. Kemihierretehtaita Suomessa on kolme. . Sen vuoksi sijainnin tulisi olla kuusialueilla eteläisessä Suomessa. . Laitoksen vuosikapasiteettia on kasvatettu 200 000 tonniin, ja siihen käytetään haapakuitupuuta 440 000 kuutiometriä. Jos investointipoolissa olisi vaikka neljä sahayritystä, niin 20 miljoonan euron satsaus kultakin ei tunnu mahdottomalta.” Energiasyöppö Kemihierteen miinuspuoli on, että sen valmistus vie älyttömästi energiaa. Laitos on Viron suurin biokaasun tuottaja. Kun puuta lämmitetään höyryllä, termomekaaninen menetelmä tuottaa kuumahierrettä, lyhenteenä TMP. . Toinen tapa on muuntaa saneerattava integraatti kemihierteelle, kuten parhaillaan ruotsalaisyhtiö SCA tekee Ortvikenissä Sundsvallin kupeessa.
YaraMila Miksi sinä lannoittaisit metsää. Ilmoittaudu mukaan YaraLive-metsätietoiskuun 15.4. yara.fi/yaralive 8366_.indd 21 8.4.2021 11.00. klo 10–11. Vai haluatko tehdä ilmastoteon muuttamalla metsäsi entistäkin tehokkaammaksi hiilinieluksi. Jokaisella on syynsä. Haluatko tehostaa metsäsi kasvua ja saada nopeammin laadukasta puutavaraa myytäväksi. Saat laadukasta puutavaraa, mutta nopeammin. Nettohiilensidonta lannoituksen vaikutusaikana on yli 11 tonnia CO 2 /ha. Tutustu metsänlannoitukseen ja löydä omasi: yara.fi/metsa Kasvu Metsänlannoitus lisää kivennäismailla metsän kasvua keskimäärin 15–20 m 3 /ha. Tämä vastaa yhden suomalaisen keskimääräisiä vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Hiilensidonta Lannoittamalla teet metsästäsi tehokkaamman hiilinielun
Verotusyhtymän osuudetkin voidaan lain mukaan pantata. Käytännössä pankit eivät hevin kelpuuta tällaisia pantteja lainojen vakuuksiksi, koska määräosan irrottaminen yhtymästä saattaa kestää kauan ja samaan aikaan yhtymän metsiä voidaan hakata niin, että pantatun määräosan arvo laskee. Yhteismetsästä tämä ei olisi mahdollista”, Sikanen neuvoo. ”Yhtymän osakas voi halutessaan vaatia oman osuutensa erottamista omaksi tilakseen. 22 8.4.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ Y hteismetsää omistetaan osuuksin, jotka liitetään aina kiinteistöön, esimerkiksi metsätilaan tai vaikka omakotitalotonttiin. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI 8367_.indd 22 7.4.2021 15.12. Peltoa omistavissa yhtymissä voidaan käyttää perintöja lahjaverolain 55 ja 56 pykälän mukaisia, varsin merkittäviä etuuksia sukupolvenvaihdoksissa. Lahjoittamalla metsäomaisuutesi tuotat hyvää metsäalalle. Yhteismetsän osuuksia ei voi pantata velkojen vakuuksiksi, mutta kiinteistön, johon osuudet on liitetty, voi. ”Kun osakkaat ovat toisilleen tuntemattomia, kaikkien etu on, että yhteismetsäosuudet ovat markkinoilla likvidejä ja että niiden arvo nousee” Kortejärvi sanoo Yhteismetsät eivät yleensä liitä ostamiaan palstoja yhteismetsään, vaan ne jätetään yhteismetsän osakaskunnan omistamiksi erillistiloiksi. Maatonkin voi olla osakas, kun osuutta varten perustetaan haamutila. Etuudet menetetään, jos peltoa sisältävä tila liitetään yhteismetsään. Isojen yhteismetsien osuuksilla on vakiintunut markkina-arvo ja kysyntä. ”Ulkopuoliset eivät lähde osakkaiksi tällaiseen yhteismetsään eikä muilla osakkailla ole velvollisuutta lunastaa panttia.” Näin satojenkaan hehtaarien metsäomaisuus ei kelpaisi lainojen vakuuksiksi. Tästä syystä yhteismetsäosuudet on aina liitettävä maatilaan. Näin myös niiden osuuksia hallitsevat haamutilat ovat käypiä lainojen vakuuksina. Sinä päätät, mihin kohteeseen metsäsi tuotto käytetään, vaikkapa metsätalou desta ja metsäteollisuudesta nuorille kertomiseen tai metsäalan arvostuksen nostamiseen. Vakuusvaje kiusaa pieniä yhteismetsiä Isokin yhden perheen metsä on usein järkevämpi omistaa yhtymänä kuin muodostaa siitä yhteismetsä. Yhteismetsä maksaa tuloksestaan veron, ja sen ylijäämä tilitetään puhtaana osakkaille. Haamutila on maaton kiinteistö, jolla on oma rekisterinumero. Satojenkaan hehtaarien omaisuus yhteismetsässä ei välttämättä kelpaa lainojen vakuuksiksi. Lähisukulaiskaupoissa yhtymien osuudet rinnastetaan kiinteistöihin, joten luovutusvoitot voivat olla verovapaita. Metsäsi ovat jatkossakin osaavissa käsissä ja niitä hoidetaan toiveidesi mukaan. Periaatteessa haamutilankin voi pantata, mutta OP-ryhmän metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi ei innostu ainakaan yhden perheen yhteismetsien osuuksia omistavien haamutilojen panteista velkojen vakuuksina. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi sukupolvenvaihdosta. Yhtymä tekee oman veroilmoituksen, mutta sen tulos jaetaan osakkaiden verotukseen. Tällöin ne voidaan pantata yhteismetsän ottamien lainojen vakuuksiksi. Yhtymän omistus määritellään osakkaiden omistusosuuksina. Yhtymä voi olla helpompi vaihtoehto Metsälehden veroasiantuntijan Väinö Sikasen mukaan muutaman sadan hehtaarin perhemetsästä on usein järkevämpi muodostaa verotusyhtymä kuin yhteismetsä, kun omistusta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä järjestellään. Kerromme mielellämme lisää
Niiden tuella kelpaa vivuta terälaippaa puolimetriseen runkoon. Se on vahva, hyvä saha isojen puiden kaatamiseen. Esimerkiksi samaan kokoluokkaan kuuluva Husqvarna 560 XP painaa 700 grammaa vähemmän. Echo CS 621 SX henkii järeyttä. Paino työkunnossa 8,5 kg . siirtyminen entistä enemmän autokuljetukseen, jolloin voidaan vastaavasti lyhentää kallista hevosajomatkaa, tai välttää paljon työvoimaa vaativia ja usein vesisuhteiden vuoksi epävarmoja purouittoja. Vuodelle 2021 kemeravaroja on myönnetty tähän mennessä noin 59 miljoonaa euroa, viime vuonna summa oli noin 56 miljoonaa euroa. Sahan vakiovarusteena on 18 tuuman (45 cm) terälaippa ja järeimpiin sahoihin tarkoitettu, karkeasti pureva 3/8 -jaollinen ketju. Paino tankit tyhjinä ilman terälaitetta 6,3 kg . Tässä varustuksessa ja tankki täynnä vaaka näytti 8,5 kiloa. Riippuu hinnasta. Epätieteellisessä kiekkosahauskokeessamme Echo hävisi niukasti Huskun 560:lle, mutta niin hävisi myös nimellisesti Huskua tehokkaampi Stihlin uutuusmalli MS 400. Eikä puhtikaan loppunut. Kannattaisiko ostaa Echo esimerkiksi pihapuiden kaatosahaksi. Moottorin käyntinopeutta ei käyttäjän keinoin voi nostaa rajoittimen sallimaa suuremmaksi. Moottori on onnistuttu virittämään uusiin päästönormeihin ilman elektronista moottorin ohjausta tai ilmahuuhtelua. ”Onhan tunnettua, että maassamme on verrattain paljon metsämaita, joilta puutavaran kuljetus nykyisillä menetelmillä ei ole kannattavaa”, lehdessä todettiin. 23 METSÄSTÄ / 8.4.2021 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija S ylinteritilavuudeltaan 60 kuutiosenttimetrin luokkaan menevä Echo CS 621 SX on uutuusmalli, joka korvaa edeltäjänsä CS 620:n. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tiehankkeisiin oli mahdollista saada tukea valtion puolesta tehtävien suunnitelmien ja työnjohdon muodossa, huokeakorkoisina lainoina tai raha-avustuksina. ”Tällaista on esim. Tänä vuonna tavoitteena on nostaa metsäteihin käytettävä rahamäärä noin seitsemään miljoonaan euroon. Nykyrahassa se vastaa noin 30 miljoonaa euroa. Pitkä terälaippa helpottaa kaatokolojen tarkkaa sahaamista sekä kaatoja rungon katkaisusahauksia. Moottoriteholtaan Echo ei aivan vedä vertoja saman kokoluokan kilpailijoilleen, Husqvarnan 560 XP:lle tai Stihl MS 362:lle. Kunnon kaatosaha Echon uusi raskaan keskisarjan 621 SX huokuu vankkuutta eikä voima tai vääntö lopu, paitsi ehkä sahurilta. Metsälehti kirjoitti maaliskuussa 1948 tervehtivänsä uudistusta ”askeleena eteenpäin ”. Öljytankki 0,3 litraa . Echon moottorin käyntinopeus on rajoitettu noin 13 100 kierrokseen minuutissa. Terävarustus 3/8 jaollinen . Polttoainetankki 0,65 litraa . KOKEILTUA Fakta ENNEN NYT JA Sarjassa tarkastellaan Metsälehden vanhoja uutisia nykyhetken valossa. Monihaaraisten jättikoivujen latvoja karsittaessa sahuria koeteltiin, kun sahaa piti käännellä ja nostella. . . Kun kahvoihin tarttuu, ei jää epäselväksi, että tämä saha on tehty isojen puiden kaatoihin. . . LIINA KJELLBERG KEMERALAKIA ja sitä edeltänyttä metsänparannuslakia on uudistettu vuosikymmenten aikana useaan otteeseen. Painonsa vuoksi se häviää käsiteltävyydessään kilpailijoilleen – eli lievä hintaetu tarvitaan houkuttimeksi. Metsälehden kokeilussa iso Echo sai näyttää kykynsä tyveltään 60–70-senttisten pihamäntyjen kaatamisessa. Paksujenkin oksien karsinta sujuu ongelmitta niin kauan kuin sahan voi tukea runkoon ja vivuta oksat poikki. Maahantuonti Stokker Oy Plussat ja miinukset + vankkarakenteinen + sitkeästi vääntävä moottori – Paino suhteessa kilpailijoihin Echossa on kaarnapiikit molemmin puolin laippaa. . . – – Toisin sanoen, sivuteiden, jotka puutavara-autokuljetuksen kehittämisessä näyttelevät huomattavaa osaa, kuntoa ja kestävyyttä on lisättävä ja erikoisesti sellaisilla harvaanasutuilla seuduilla, joilla on vielä käyttämättömiä metsävaroja, samalla kun on ryhdyttävä rakentamaan syrjäisiin metsiin uusia teitä puutavaran kuljettamista varten.” Toukokuussa 1948 Metsälehti uutisoi, että metsänparannustöihin oli vuosille 1948–1952 luvassa kaikkiaan vähintään 825 miljoonaa markkaa. Suomen metsäkeskuksen mukaan kemeravaroista noin viisi miljoonaa euroa käytettiin viime vuonna metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen. Metsälehti arvioi, että muutoksen perimmäisenä tavoitteena oli tehdä puutavaran kuljetuksesta käytännöllisempää ja halvempaa. Karsinta koetteli Karsinnassa jytky saha haastaa käyttäjänsä. . . . Suositushinta noin 800 euroa . Se kasvattaisi ketjunopeutta ja todennäköisesti myös leikkuutehoa. Esimerkiksi Husku 560 kiertää noin 14 000 rinkiä. Iso Echo on mukavuusalueellaan isojen pihapuiden kaadossa. Tukea saattoi hakea sekä uusien teiden rakentamiseen että puutavaran kuljetuksen kannalta tärkeiden vanhojen teiden perusparannukseen. Ketjun uraleveys 1,5 mm . Isojen puiden kaatamiseen ja katkomiseen iso Echo on hyvä, mutta jos puita pitää karsia jatkuvasti, on samaan teholuokkaan tarjolla ketterämmin käsiteltäviä malleja. Vuonna 1948 lakiin, joka silloin vielä tunnettiin nimellä metsänparannuslaki, tehtiin merkittävä muutos: valtion tukea alettiin myöntää paitsi varsinaiseen metsänparannustoimintaan myös puutavaran kuljetusten edistämiseen. ECHO CS-621 SX . Teho 3,2 kW . Saha on iso ja kahvat ovat vankat – mahtipetäjän pankaoksaan juuttuneen terälaipan tohti vetää voimalla irti, eikä etukahva edes notkahtanut. Tukea tientekoon 8367_.indd 23 7.4.2021 15.12. . Moottorissa riittää vääntöä niin, että terää saa painaa puuhun jokseenkin surutta. Kaatoja ja katkaisusahauksia isoilla puilla helpottaa sekin, että terälaipan molemmin puolin on jämerät kaarnapiikit. Nykyinen kemeratuki on tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Suositushinta 800 euroa on vähän siinä ja siinä. . Summasta kaksi kolmasosaa suunnattiin yksityismaille ja yksi kolmasosa valtion maille. Kemeralain uudistamistyö on käynnissä tälläkin hetkellä. Terälaippa (vakio) 18 tuumaa (45 cm) . Sylinteritilavuus 59,8 cm 3 . . Voimakkaasti vääntävän moottorin ansiosta sahassa voisi kokeilla normaalia isompaa vetopyörää. Valmistusmaa Japani
Pulinaa ja tappeluja Soidinalueelta kuuluu teerien taukoamaton pulina, jonka katkaisee välillä voimakas suhaus. Teeriä voimakkaampana se valloittaa areenan keskustan ja pääsee näin parittelemaan naarasteerien kanssa. 8368_.indd 24 7.4.2021 15.25. Ne ovat kuitenkin harvinaista kuultavaa, sillä Suomessa pesii vain parikymmentä paria. Palkkio taistosta saavutetaan vasta huhti-toukokuun vaihteessa. Jokaisella koiraalla on soidinalueella oma reviirinsä. Metso soi erilaisilla kalliomäillä ja rämeen reunamänniköissä. Myös heinäkurpalla on joukkosoidin. Komea teerikukko tepastelee areenalla koppavan näköisenä pullistellen kurkkuhöyheniään ja esitellen kirkkaan punaisia silmäkulmahelttojaan. Heinäkurppa on kuitenkin niin harvinainen lintu, että soidinta ei ole löydetty saati saatu kuvattua Suomessa. Metsollakin joukkosoidin Teeri ei ole linnustomme ainoa komeita soidinturnajaisia järjestävä laji. Linnut iskevät yhteen siivet paukkuen ja kynsivät sekä nokkivat toisiaan. Erilaisilla aukeilla, kuten soilla, niityillä, pelloilla ja jäällä, voi jo maaliskuulla tavata soitivia teerikukkoja. Vielä viikkoja ne saapuvat tutulle soidinpaikalle pulisemaan ja näppäilemään. Myös kaksi kahlaajaa, heinäkurpat ja suokukko, kokoontuvat keväisin soitimille. Soilla ja luhtaisilla rannoilla suokukot ottavat mittaa toisistaan, mutta kanalinnuista poiketen soitimelta ei kuulu ääniä. Kevät on soitimen aikaa Teerien maailmassa koiraan ulkonäkö on kaikki kaikessa. Niinpä soidinalueen keskustan koiraat ovat poikkeuksetta myös upeimpia lintuja. Joskus teeren soitimelle eksyy koirasmetsokin. Jos kumpikaan ei väisty, ne alkavat hyppiä ilmaan ja tehdä valehyökkäyksiä. Sitten ne parittelevat näiden hallitsevien urosten kanssa. Soidinreviirien reunoilla saattavat koiraat ottaa yhteen. Äänisarja on kuitenkin erikoinen ja suorastaan hupaisa: ensin metso näppäilee nokallaan, sitten se ”kulauttaa” kuin pullosta vetäistäisiin korkki pois ja lopuksi lintu vielä ”hioo”. Myös metson soitimeen kuuluvat tärkeänä osana äänet. 24 8.4.2021 / PILKKEITÄ LUONNOSTA HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat K evätaamun tyypillisimpiä luonnonääniä on soitivien teerikukkojen kukertava pulina, joka saattaa tyynenä aamuna kuulua kilometrien päähän. Heinäkurpan soitimelta puolestaan kuuluu nousevia ja laskevia ritiseviä ääniä ja kiihtyviä napsahduksia. Terä soitimesta on kuitenkin jo mennyt, naaraiden kadottua hautomaan soidin hiljalleen vaikenee. Soidin ei kuitenkaan lopu tähän. ”Naarasviikolla” kaikki alueen teerinaaraat saapuvat soitimelle. Ne seuraavat ensin sivummalla ja katsovat, mitkä kukot hallitsevat soidinalueen keskustaa. Jos teeret eivät vieläkään ole saaneet mittaa toisistaan, syntyy todellinen tappelu. Kiihkeimmillään teerien soidin on kuitenkin vasta huhti-toukokuun vaihteessa. Soidinareenan keskustaa hallitsevat vanhat ja voimakkaat koiraat, nuorien ja kokemattomien lintujen on tyytyminen reunareviireihin. Uroksen tehtävät loppuvat kuitenkin paritteluun, poikasiaan se ei hoida. Soitimella teerikukot käyvät siivet levällään ankaraan taistoon. Ne ovat kuitenkin hiljaisia, eivätkä kuulu muutamaa sataa metriä kauemmaksi. Teerija metsokukkojen kiihko laantuu naarasviikon jälkeen. Tässäkin tapauksessa naarasteeri munii munia, joista kuoriutuu teeren ja metson hybridejä, steriilejä korpimetsoja. Tällöin ne koreilevat toisilleen esitellen soidinpukujaan. Heikot ja vahingoittuneet yksilöt eivät pääse koskaan jatkamaan sukuaan. Mitä komeammat nämä turnajaisasut ovat, sitä varmemmin heikot väistyvät tieltä. Soidessaan teeri levittää lyyramaisen pyrstönsä, pörhistää valkeat alapeitinhöyhenensä ja riiputtaa siipiään, jolloin siiventaipeen valkeat läikät näkyvät hyvin. Teeri on moniavioinen lintulaji. Ilmoille kiirii myös tappelupukarien kuin kiroava huuto ”ku-kä-kär”
Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8368_.indd 25 7.4.2021 15.25. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio
Kirja antoi syytä olettaa, että Suomalaisten puut täyttää hyvin tehtävänsä. Omakohtaiset kokemukset metsänhoidosta tuovat kirjoituksiin elävyyttä. Uutta tietoa on paljon mukana, mutta kirjan vanha jäsentely on säilytetty. Taidekuvat ovat kauttaaltaan korkeatasoisia, kultakauden mestareista satukirjoihin. Useiden puulajien kasvatusta suositellaan monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen ja talouden vuoksi. Esimerkiksi Juha Vainion Yksinäisen saarnipuun sanojen alla on kuva saaressa kasvavasta saarnesta. Sen avulla se pystyy asettelemaan munansa kuoren läpi johtaviin rakoihin ja toisten otusten kuoren tekemiin kuoren läpäiseviin reikiin. Meillä yhdistyvät keskieurooppalaisten lehtimetsien piirteet pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen ainakin asumusten lähistöllä. Kirja keskittyy Suomessa luontaiseen puulajistoon ja herättää huomaamaan sen monipuolisuuden. HEIKKI KIURU Kirjoittaja on metsätalousinsinööri ja maaja metsätalousalan kouluttaja. Pihtimäisillä leuoillaan se tarttuu saaliiseensa ja imee sen tyhjäksi. ”Kaikille, jotka eivät punnitse puiden arvoa yksinomaan taloudellisin, vaan myös henkisin arvoin.” Torsten Ranckenin ottamiin valokuviin perustuvan Skogskulturin juhlajulkaisun esipuhe vuodelta 1935 kuvaa hyvin myös Suomalaisten puut -kirjaa. Koska puulajimme eroavat toisistaan huomattavasti kasvutavaltaan, kooltaan ja väreiltään on metsäluontomme vaihtelevampi kuin monissa eteläisemmissä maissa. Huomattavia luontoarvoja löydetään sekä hoidetuista metsistä, kulttuurimaisemasta, että suojelualueilta. Naaraan pitkä ja suippo perä on taipuisa. Kirjaa voi suositella kaikille puista ja kulttuurista kiinnostuneille. Maisemanhoito ja erikoispuiden kasvatus ovat hyvää luettavaa asiantuntijoillekin. Eri alojen ammattilaisille ja harrastajille on hyväksi laajentaa näkökulmaansa myös oman alan ulkopuolelle. Lukiessani kirjaa en löytänyt biologiaan liittyviä asiavirheitä tai kevyin perustein tehtyjä johtopäätöksiä. Puiden esiintyminen kulttuurissa osaltaan liittä ä ihmisen luontoon. Muutamat valokuvat puista ovat jääneet hailakan värisiksi tai epätarkoiksi ehkä kuvan iän tai värierottelun vuoksi. Skogskultur julkaisi vuonna 1993 Kåre Pihlströmin kirjoittaman ”Träden och vi”. Kirjassa rohkaistaan istuttamaan jaloja lehtipuita ja tervaleppää sekä maiseman kaunistukseksi että puusepän käyttöön. Hajalöytöjä on kautta koko Suomen metsäalueen, mutta missään se ei liene erityisen yleinen. Kesälahdella kasvaa yhä petäjä, jonka juurella Elias Lönnrot kirjasi runonlaulajalta muistiin suuren osan Kalevalasta. Monet lajit ovat kasvituholaisia, jotkut eläinten loisia kuten nenäsaivartajat ja porojen nahkaa rei’ittävät porokiiliäiset. Kirjoittajat ovat hyvin perehtyneet asiaan. Retkeilijälle jää löytämisen iloa. Metsäkustannus ja Metsälehti ovat osa Tapio-konsernia. Metsäkustannus 2020. Tutuimpia kaksisiipisiä ovat kiusalliset paarmat, mäkärät ja sääsket sekä kaikkialla sisällä että ulkona pörräävät kärpäset. Metsänomistajan ystävä tämäkin Kirjanpainajat, varokaa! Lahopuukärpänen etsii kuusen rungolla sopivaa munintapaikkaa. Niinpä puukärpäsen suku saa kantaa pahaenteistä nimeä Xylophagus, puun syöjä, vaikka ei sen paremmin toukalla kuin aikuisellakaan ole puun jyrsimiseen sopivia leukoja. Kalliomänniköiden säilyttämistä suositellaan runossakin. Kun hyönteinen ensi kerran päätyy tutkijan eteen ja saa nimensä, ei sen elämäntavoista välttämättä tiedetä. 26 8.4.2021 / PILKKEITÄ METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia KIRJAT KAMALA LUONTO SUOMEN suurin hyönteisryhmä ovat pistiäiset 7 500 lajillaan. Puiden merkityksestä ihmisille kerrotaan kivikaudesta nykyiseen teolliseen käyttöön asti. Luonnonsuojelun kannalta on hyvä, että suuren tammen sijaintia ei ole tarkemmin kerrottu. Kåre Pihlström, Anneli Viherä-Aarnio: Suomalaisten puut – arjessa ja ajatuksissa. Kirjassa perustellaan, kuinka avohakkuut ja siemenpuuhakkuut edistävät männyn ja lehtipuiden uudistumista ja jatkuva kasvatus kuusen runsastumista. Sitä puuta, jossa puukärpäsen toukat elävät, ne eivät enää pysty pelastamaan, mutta ainakin ne vähentävät aikuistuvien hyönteisten määrää ja pienentävät siten naapuripuihin kohdistuvaa uhkaa. Kirjallisuusja runokatkelmat ja taidekuvat innostavat lukijaa tutustumaan aiheisiin, jotka muuten jäisivät helposti vieraiksi. Mukana ovat teollisuuden uusin tuotekehittely ja erikoispuiden käyttö puusepän näkökulmasta. Aikuinen ei luultavasti nauti lainkaan ravintoa, vaan se etsii kuusen tai männyn kuorelta vain sopivaa munintapaikkaa. Suureen joukkoon mahtuu hyödyllisiäkin lajeja kuten pölyttäjinä ja kirvojen vainoojina tärkeät kukkakärpäset. Hinta 30 euroa . Tämä korostuu, jos samalla aukeamalla on voimakassävyinen ja hyvin vaalea kuva. Uusia lajeja löydetään vuosittain 50–100. Puut ovat mukana taiteessa, kirjallisuudessa, laulujen ja runojen sanoituksissa. Puukärpäsen toukka on peto, joka kulkee toisten kaivamissa käytävissä kuoren alla ja saalistaa muun muassa kaarnakuoriaisten ja sarvijäärien toukkia. Molemmat ryhmät ovat edelleen huonosti tunnettuja ja ryhmiin perehtyneitä asiantuntijoita ja harrastajia vähän. Kun puut nähdään metsältä Re ijo Ro uv in en 8369_.indd 26 7.4.2021 15.17. Kokonaisuutena kuvitus on mielenkiintoinen, ja hillityn sävyiset kuvat sopivat parhaiten kirjan luonteeseen. Useimmat puulajimme esiintyvät jo Kalevalassa. Sievät puukärpäset ovat metsänomistajan ystäviä. Hyvä esimerkki on kuva pienestä metsälehmuksesta, jota varjostavat kuuset suositellaan kaadettavaksi. 367 aivua. Hyvänä kakkosena tulevat kaksisiipiset, joita on 7 120 lajia (2019). Puun kuorella käyskentelevää koreata lahopuukärpästä ei arvaisi petona pitääkään. Käytännön toimenpiteistä monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi luonnossamme ja asumusten lähellä esitetään hyviä, varmasti toimivia ratkaisuja, kuten huolellisesti valitut säästöpuut ja luontokohteiden huomioiminen. Samoin tammien suojelu ei yksinään riitä, jos tammet tukahtuvat muun puuston varjostukseen. Kuvitus etenee hyvin tekstin mukana. Taidekuvat antavat uutta näkemystä metsäluonnon havainnointiin
Metsiemme käyttö myös talousmetsinä on siis etupäässä EU:n käsissä. Etenkin Pohjois-Suomessa ovat ympäristöjärjestöt käyneet keräämässä tietoa metsien mahdollisista suojelukohteista valtion sekä yksityisten mailla. Suomen metsiä ei voi vetää saman kamman läpi kuin muiden maiden metsiä. Etu voimassa uusiin 15.2.-30.6.2021 tehtyihin tehdastilauksiin. Olen vakuuttanut heille, että yksi taho ei voi määrätä yksityisen omaisuuden käytöstä. Nyt siellä on tämän kevään/kesän aikana tulossa osana Green Dealia esille biodiversiteettistrategia sekä metsästrategia. Siksi olemme panostaneet hakkureissamme tekniikkaan, jonka avulla hakelaatu on tasaisen hyvä, hakkurin käytettävyys erinomaista ja päivittäinen huolto helppoa ja nopeaa. EMERITUSMETSURI Metsäräp LUKIJAN RUNO KESLA C645S Ketterä, yksiakselinen traktorihakkuri KESLA C645T Raskaaseen käyttöön suunniteltu, jousitettu 2-akselinen hakkuri heavy duty Meille Keslalla hakkuriyrittäjän tarpeet ovat laki. Tiedämme, että yrittäjä haluaa tuottaa hakkurillaan hyvälaatuista haketta tehokkaasti ilman pitkiä seisokkeja. TILAA HAKKURISI NYT ETUSI 12000 €* www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT AGCOSUOMI.FI * etu koskee hakkuripaketteja KESLA C645S/T heavy duty -malleja KESLA 316T-kuormaimella. Näin on ymmärtääkseni kuitenkin tehty. He perustelevat tätä toimintaa jokamiehenoikeudella. Toiminta ei todellakaan ole jokamiehenoikeuteen perustuvaa. Suomen lainsäädäntö ymmärtää yksityisyyden suojan kiinteässä omaisuudessa. Että he voivat käyttää metsiänsä ekologisesti, sosiaalisesti sekä taloudellisesti ihan omien intressiensä mukaisesti. Jos tietoa kerätään yksityisomaisuuden suojan alaisesta kohteesta, niin sitä ei saa lain mukaan julkaista. Tästä määräävät vain metsänomistajat, tietenkin lakeja sekä sertifiointimääräyksiä kunnioittaen. vih reän katsontakannan edustajat. 27 PILKKEITÄ / 8.4.2021 LUKIJALTA MONI metsänomistaja on lähestynyt minua kysymyksellä, kuka määrää hänen metsäomaisuutensa käytöstä tulevaisuudessa. Myös maankäytön hiilinieluja säätelevä lulucf-asetus otetaan uudelleen käsittelyyn. Metsä on kuitenkin kiinteää omaisuutta omistajalleen. Metsä on kuitenkin ihan oma lukunsa. En vain ymmärrä, miksi ympäristöjärjestöt sekä vihreää katsontakantaa edustavat kansalaiset luulevat oikeudekseen määrätä yksityisen metsänomistajan metsäomaisuudesta. EU:ssa ei aikaisemmin ole ollut metsäohjelmaa, metsät ovat kuuluneet maaseutuasioiden alaisuuteen. Metsän oletetaan kuuluvan jokaiselle kansalaiselle, ja tämä on todella huolestuttavaa. Olen aina painottanut sitä, että kompromisseilla päästään parempaan ratkaisuun kuin riitelyllä. Oma maa on tukevinta turvasaappaan alla, kiire, pöly, asfaltti ne jossain maailmalla. MARJA TOLONEN Hausjärvi Metsien omistus ei ole yhteistä Maata ostin velaksi ja kiristelin vyötä ei tyhmä saanut katon alta tietokonetyötä. Metsä herättää tunteita. Syinä ovat ilmastonmuutokseen liittyvä hiilinielukeskustelu, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ym. Kuitenkin tätä kiinteän omaisuuden suojaa on rikottu. Nyt raivuri on kourissa ja nivelissä rasvaa, Kohta kuusentaimikko se hullun lailla kasvaa. Toisin sanoen EU:n intressit metsää kohtaan ovat kasvaneet. Metsä kuuluu aina jollekin omistajalle ja hänen toiveitansa täytyy kuunnella. Edun arvo alv %. Yksi on vain pulma jotta mihin rahat laittaa, matkustelu sekä viina huonosti kun maittaa. Huolenaiheena ovat olleet ns. Olisikohan asia toinen, jos heillä itsellään olisi metsäomaisuutta ja joku ulkopuolinen alkaisi määrätä heidän omaisuudestaan. Vaikka metsät ovat meidän kansallisomaisuuttamme, niin Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n sääntöjä. 8369_.indd 27 7.4.2021 15.17. Ensiharvennusta pukkaa parin vuoden päästä enkä päätehakkuutakaan kovin kauan säästä. Meidän meppimme ovat nyt tehneet töitä hartiavoimin, jotta esim. ympäristökommisaari Frans Timmermans ymmärtäisi Suomen metsien erilaisuuden verrattuna muun Euroopan ja muun maailman valtioiden metsiin. Toivon todellakin, että tulevaisuudessa metsänomistajat voivat olla luottavaisin mielin eikä heidän tarvitse kantaa huolta oikeuksistaan metsiensä käytöstä tulevaisuudessa
Kun metsäteollisuuden toimintaa ja investointeja vaikeutetaan, siitä kärsii voimakkaasti metsätalous eli metsien hoito ja käyttö. Hp. METSÄTOIMIHENKILÖ tartu tilaisuuteen ja tule mukaan työskentelemään voimakkaasti kasvavaan ja kehittyvään metsäalan yritykseemme. Suomessa metsiä käytetään kyllä toistaiseksi voimaperäisesti. Osuuden suuruus 605/18338. Hp. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Runsaspuustoinen ja kauniisti kumpuileva kookas Saimaanrantatontti Kosolassa 200 m 2 rakennusoikeudella. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN Yksityismetsätalouden emeritusprofessori Tampere Metsäsektorin alasajo olisi kohtalokasta Oikeat kuvaajat Viime Metsälehdessä 6/2021 sivulla 9 olleen turvemaakuvan oli ottanut Yrjö Huusko. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa Hakevuori Oy on vahvasti kasvava metsäja metsäenergia-alan yritys Etelä-Suomessa. Loivasti syvenevä luonnontilainen hiesuranta, omaa rantaviivaa n. Länsirantainen tontti vapaa-ajan asunnolle hienolla paikalla Puruveden rannalla Ruokkeenniemellä, n. Kiinteistöön voi tutustua itsenäisesti paikan päällä. LUKIJALTA OIKAISU ILMOITA METSÄLEHDESSÄ! OTA YHTEYTTÄ MEDIAMYYNTIIN: P. Työllistämme n. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Osuudet yhteisiin alueisiin siirtyy pinta-alan suhteessa. € METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Kuitenkin juuri metsähoidon ansiosta metsävarat ovat kasvaneet jatkuvasti. 46.000 €. Tasainen rakennuspaikka, johon aurinko käy koko päivän. Osmajärven rannalla Lemmetynniemessä määräla. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Loivasti tontin takaosaa kohti nousevaa rehevää kangasmaata, pohjoisosassa hieno kalliokumpare ilta-aurinkoon. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Ilman metsäteollisuuden raakapuun kysyntää tällainen kehitys ei olisi ollut mahdollista. Saimaan Haukiveden rannalla vapaa-ajan asunnon rakennustontti rauhallisella paikalla Takunniemessä. Tontilla kaksi RA-1 rakennuspaikka, jossa rakennusoikeutta 180 k-m 2 /rakennuspaikka. 28 8.4.2021 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Viime aikoina metsäsektoria eli lähinnä metsätaloutta ja metsäteollisuutta on pyritty alas ajamaan. 3,5 km. Tontti sijaitsee korttelin päädyssä ja valmis tie on tontin rajalle. Lähetä hakemuksesi tehtävään palkkatoiveineen 19.4.2021 mennessä: ene.korhonen@hakevuori.fi tai Hakevuori Oy, Helkamäentie 15, 07230 Askola. Hintanäkemys 65.000 €, tarjouksia otetaan vastaan! METSÄPALSTA, Leppävirta 1,2 ha. Toimipaikka sijaitse Askolassa, mutta joustava etätyö on mahdollista toimialueella. Rantaviivaa niemen molemmin puolin, kovapohjainen osittain kallioinen ranta. 65.000 €. Varkaudentien varrella Osmajärven Levälahden rannalla määräala. Maapohja lehtomaista kangasta, kokonaispuusto noin 250 m 3 , josta uudistuskypsää rauduskoivikkoa noin 0,5 ha, 0,5 ha kuusivaltaista uudiskypsää ja 0,2 ha nuorta kasvatusmetsää. 58.000 €. Lomarakennuksille on tarjolla huikea näköalapaikka aamuauringon suuntaa Peltolahdelle. Mh. 3,6 milj. 50 henkilöä ympärivuotisesti eri metsäalan tehtävissä. Yhtiön toimialueina ovat Kymenlaakso, Uusimaa ja Päijät-Häme. 10 km:n päässä Kesälahden taajamasta, 6-tieltä (Lappeenranta-Joensuu) matkaa n. Hp. Mahtava paikka rakentaa tukikohta Pihlajavedelle. Kaupan kohde on n. Hankimme energiapuuta oman yrityksemme käyttöön sekä välitämme tukkija kuitupuuta teollisuuden tarpeisiin. Lisätietoja tehtävästä: Anssi Korsström, puh. www.hakevuori.fi Hakevuori 2 x 100 mm Makasiini_92mm 26.3.2021 13.13 Sivu 1 8370_.indd 28 7.4.2021 15.19. Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen toimihenkilöiden lomatuuraajaa puunostoja korjuutehtäviin n. 040 510 8085 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Juvola 1,5 ha. Erityisesti tässä ovat kunnostautuneet Vihreät ja viimeksi samaan suuntaan toimiva Ilmastopaneeli. Kysy tarkemmin puuston arvo ja lisää kohteesta välittäjältä ja sovi katselmuksesi kohteeseen! Hp. 133.000 € / tarjous. Puruveden rantayleiskaavan mukainen rakennusoikeus on 200 k-m 2 , merkintä RA. Hintanäkemys 14.000 eur, tarjouksia otetaan vastaan! Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Nyt tarjolla kaunis luontokohde kauniissa Itä-Savon metsäisissä maisemissa! Tämä kohde on kalaisan Kolvosenjärven rannalla metsäinen rantatila etelän suuntaan. Rantaviivaa yhteensä noin 560 m. Tämän seurauksena metsät alkavat lahota, ja niiden terveys ja kasvu heikkenevät. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). METSÄPALSTA, Leppävirta, Sorsakoski 3,6 ha. 300 m, ilmansuunta koilliseen. 050 464 6500 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Tontilla on valmiina sähköliittymä ja porakaivo. Sivun 10 metsänraivauskuvan puolestaan oli ottanut Pertti Harstela. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. Onkin ihmeellistä, että teollisuuden investointipäätöksiä harkitessaan Aluevirastojen päätöksenteossa otetaan huomioon vain ympäristönäkökohdat. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Puusto pääosin järeää koivikkoa, kalliokumpareella mäntymetsää. Muuten niemi on maaja metsätalousaluetta, puusto mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä noin 400 m 3 . 4-5 kuukauden ajaksi. 0400 264 360 12.4-14.4 klo 9-12. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta, riittävää työkokemusta (väh.2 vuotta) sekä kiinnostusta metsäenergiaa kohtaan. Tämä tosiseikka koituu monen metsäteollisuuden uusinvestoinnin ja samalla metsäsektorin kehityksen kohtaloksi. Autotie perille. 0,8 ha:n kokoinen määräala. On suorastaan hullunkurista, että metsänomistajia on ehdotettu valtion tuella olemaan hakkaamatta ja hoitamatta metsiään. Tarjoamme sinulle itsenäisen, haasteellisen ja vastuullisen työnkuvan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kehitystä tukevan työilmapiirin. VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 1,2 ha. Tontille rakentaminen on ”väljempää” kuin kaava-alueilla, koska se tapahtuu toimenpideluvilla eli rakentamismääräyksissä rakennusoikeus on 10% tontin pinta-alasta. 75.000 €. VAPAA-AJAN TONTTI, Enonkoski, Karvila 2,2 ha. Luonteeltasi olet ulospäin suuntautunut ja joustava sekä omaat hyvät vuorovaikutustaidot. Tontilla on vanha lato, jota voi käyttää varastorakennuksena. 029 432 6117 ILMOITUKSET@METSALEHTI.FI Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa VAPAA-AJAN TONTTI, Kitee, Kesälahti 0,8 ha. Hyväpuustoinen metsä sijaitsee rantarakennuspaikan takaosassa. Tieyhteys on tontin itärajalle, kunnallistekniikkalinja myös lähellä. Tällaiset lahoavat metsät eivät enää kelpaa teollisuuden raaka-aineeksi, ja niiden merkitys myös hiilinieluna vähenee. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha
Puolet pesien ympäristöistä muuttui hakkuissa. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. klo 16 mennessä osoitteeseen esa.viitarinne@mhy.fi. Tarjoamme kuuden kuukauden määräaikaisen työsuhteen sisältäen option jatkosopimukseen. laatimaan tila-arvioita ja metsäsuunnitelmia koko toimialueellamme. Sähköpostin aihekenttään ”Hakemus metsävaraasiantuntijaksi”. Maaja merikotkan sekä kalasääsken pesiä luonnonsuojelulaki suojelee myös pesintäajan ulkopuolella. Metsänomistajille vapaaehtoinen hanke toteutettiin yhteistyössä petolintujen rengastajien kanssa. Luonnonsuojelulaki puolestaan kieltää haukkojen pesien hävittämisen pesintäaikaan. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 89. Haukkahanke jäi laihaksi METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Palveluksessamme on 24 toimihenkilöä. Metsäkeskuksen Metsään. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . TARJOAMME YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet sekä aktiivisesti kehittyvän työyhteisön. Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijan Jukka Ruutiaisen mukaan metsänomistajat suhtautuivat petolintujen elinympäristöjen säilyttämiseen myönteisesti. Molemmat metsäsertifioinnit suojaavat uhanalaisiksi luokiteltujen hiirija mehiläishaukan pesiä. Metsävara-asiantuntijan toimi on myös potentiaalinen ponnahduslauta metsänhoitoyhdistyskentän muihin toimenkuviin. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Työ alkaa 1.5. tai sopimuksen mukaan. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen METSÄVARA-ASIANTUNTIJAA Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Käytännössä hakkuusuunnitelmia määrittivät metsäsuunnitelman suositukset sekä pyrkimys torjua kirjanpainajan tai juurikäävän leviämistä. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. fi-järjestelmässä on tiedot kolmentuhannen kana-, hiirija mehiläishaukan pesän sijaintipaikasta. Toivomme asiakaspalveluhenkisyyttä ja ymmärrystä metsäelinkeinosta. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. T A P I O . Tiedot haukan pesistä eivät useinkaan ole siirtyneet, kun tila on vaihtanut omistajaa, joten pesäpuu on saatettu kaataa tietämättömyyden vuoksi”, Auvinen toteaa. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Noin 30 prosenttia hankkeen pesäpuista on kaadettu seuraavien kymmenen vuoden aikana. EDELLYTÄMME omatoimisuutta ja aktiivista työotetta reippain askelin. 029 432 6114 Kauppak. 29 PILKKEITÄ / 8.4.2021 MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN MIKKO RIIKILÄ Tampereen ammattikorkeakoulusta äskettäin valmistunut metsätalousinsinööri Teemu Auvinen totesi opinnäytetyössään, ettei 2010–2012 toteutettu hanke petolintujen pesien ja niiden ympäristöjen suojelemiseksi tuottanut toivottua tulosta. Auvisen haastattelemat metsänomistajat kertoivat haluavansa tietoa metsissään olevista luontoarvoista. Saatat olla etsimämme henkilö, jos metsänkasvatuksen sekä mittauksen periaatteet ovat sinulle tuttuja ja osaat hyödyntää metsätietojärjestelmiä. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Silti vain neljännes heistä arvioi, että hankkeessa annetut hoitosuositukset olivat ohjanneet metsien käsittelyä. ”Katkokset tiedon kulussa metsänomistajilta hakkuiden suunnittelijoille ja toteuttajille selvittävät osittain pesäpuiden tuhoutumista. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Kaikkiaan hoitosuunnitelmat laadittiin noin sadalle hiiri-, mehiläisja kanahaukan pesimäympäristöille. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso palvelee jäseniään Kouvolan, Kotkan ja Loviisan kaupunkien sekä Iitin ja Pyhtään kuntien alueella. Siksi hän on yllättynyt ja pettynyt niin monen pesämetsän häviämisestä. F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T 8370_.indd 29 7.4.2021 15.19. Pesätietoja Metsään.fi:stä ”Pesäpuun ympärille pitäisi jättää säteeltään 20 metrin suoja-alue tai aukon reuna pitäisi rajata 20 metrin päähän pesäpuusta”, sanoo luonnonhoidon asiantuntija Hannu Lehtoranta Metsäkeskuksesta. Aiempi kokemus metsänhoitoyhdistyksestä ja metsäsuunnittelusta katsotaan eduksi. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. LÄHETÄ HAKEMUKSESI 15.4. LISÄTIETOJA antaa kehittämispäällikkö Esa Viitarinne, esa.viitarinne@mhy.fi, 044 703 2517. 029 432 6110 Tiia Puukila p
Onko meillä yhteistä ymmärrystä, mitä vaatimuksia eri ryhmät kestävyydelle asettavat ja mitä ne siltä odottavat. Hän antoi sille latinankielisen lajinimen sijoittaen sen tyräkkien laajaan sukuun. Kasvi menestyy myös Amerikan mantereella ja trooppisilla saarilla. Parhaillaan päivitettävänä olevaan Suomen biotalousstrategiaan tarvitaan niiden osalta terävämpää näkökulmaa ja kokonaan uusia toimenpiteitä. Kuinka kameleille sittemmin kävi, jäi selvittämättä. Miksi kestävyysvaatimus näyttää toteutuvan huonosti. Nykyiset välineet, kuten huomion keskittäminen verotukseen ja työllisyyteen, eivät riitä. Käärmetyräkin menestyesKavalan myrkyllinen käärmetyräkki Käärmetyräkki voi kasvaa 15-metriseksi puuksi, mutta jää usein pienemmäksi. Niiden vihreät oksankärjet näyttävät hieman puikkomaisilta sauvasirkoilta, ja nuoret pensaat muistuttavat kookasta peltokortekimppua. Maailmalla koristeellisena pidettyä mehikasvia myydään huonekasvina toisinaan kauppanimikkeellä ”kynäkaktus”. Suomeksi kasvi tunnetaan myös mehipuutai pensastyräkkinä, Puun nuoret vihreät oksaversot ovat lyijykynän paksuisia. Seuraavaksi pitää varmistaa, että politiikkavalmistelun työkalupakissa on sopivat työkalut. Oikeudenmukaisuuteen ja hyväksyttävyyteen liittyvät eettiset kysymykset pitää nostaa näkyvämpään rooliin. Metsäbiotaloudesta käytävässä keskustelussa ollaan totuttu vastakkainasetteluun. Se on kotoisin Afrikan itäja eteläosista, mahdollisesti myös Arabian niemimaalta. Keskustelun osapuolet puhuvat toistensa ohi. BIOTALOUDEN HYVÄKSYTTÄVYYS ei ole mikään itsestään selvyys. Myrkkyä moneen makuun Käärmetyräkkiä kutsutaan kotiseuduillaan maitopensaaksi, sillä kasvia vaurioittaessa siitä tihkuu valkoista myrkyllistä maitiaisnestettä. Metsäväki on vilpittömän vakuuttunut toimintansa kestävyydestä, kritisoijat ovat yhtä vakuuttuneita siitä, ettei toiminta ole kestävällä pohjalla. Kestävyyttä pyritään myös todentamaan monin erin keinoin, kuten esimerkiksi sertifiointijärjestelmien avulla. NUORTEVA OIKEUDENMUKAISUUS JA KESTÄVYYS olivat teemoina maaja metsätalousministeriön biotalousseminaarissa. Eikö työkalupakissa ole riittävän hyviä välineitä. Runko ja pääversot ovat harmaapintaisiksi puutuneita ja voivat paksuudeltaan olla hyvinkin ”sylen mittaisia”. Biotalouden kestävyys vahvistuisi ja hyväksyttävyys ja arvostus paranisivat. Katveeseen jää paljon asioita, joiden näkyväksi tekeminen parantaisi mahdollisuuksia ymmärtää poliittisten linjausten vaikutukset laajalla rintamalla ja auttaisi samalla kaikkien asianosaisten huomioon ottamiseen. Hyväksyttävyys 85 VUOTTA 28.4. Vaikka savannien lehmät nirsoilevatkin käärmetyräkkiä rehukasvina, ei myrkkyvaikutus välttämättä tepsi kaikkiin sorkkaeläimiin. Niiden kärjissä kasvaa hetkellisesti pieniä ja nopeasti varisevia lehtiä. Tilalle ollaan tarjoamassa sanaa arvostaminen. 8371_.indd 30 7.4.2021 15.21. KESTÄVYYDEN VAATIMUS on pohjimmiltaan eettinen valinta, jonka tarkoituksena on varmistaa, etteivät tulevien sukupolvien mahdollisuudet nauttia luonnonvarojen tuottamista hyödyistä ole vähäisemmät kuin nykyisen. Varsinainen yhteyttäminen tapahtuu itse versoissa. Aloin epäillä, onko meillä edes yhteistä kieltä. Lateksimainen maitiaisneste ärsyttää voimakkaasti ihmisen ihoa ja voi silmiin joutuessaan aiheuttaa jopa tilapäistä sokeutta. Eräs silminnäkijä todisti taannoin kenialaisten kameleiden popsivan surutta käärmetyräkin oksia tienvarressa. Ihmisten paimentama karja ei tavallisesti koske koko kasviin, ja käärmetyräkkiä onkin käytetty ”elävänä aitana” pitämään eläimet aisoissa. Nykyistä tilannetta kuvaa hyvin tuttu sanonta: jos työkalupakissa on pelkkä vasara, koko maailma näyttää naulalta. Korostuuko kokonaiskestävyyden kolminaisuudesta sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys – jokin osa-alue liikaa ja muut liian vähän. ESKO PUURULA , metsätalousinsinööri, Jämsä (perhepiirissä) 80 VUOTTA 12.4.TAUNO MIETTINEN , metsänhoitaja, Nokia (ei vastaanottoa) 70 VUOTTA 19.4. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Käärmetyräkin runko on harmaapintaiseksi puutunut. Puupensas oli tuttu jo 1700-luvun puolivälissä naapurimaamme kasvitieteilijälle, Carl von Linnélle. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Juuri nyt keskustelu on kiivasta ja kritiikki ankaraa, mikä on väsyttävää ja turhauttavaa. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Seminaarissa saatiin erinomaisia rakennuspuita oikeudenmukaisemman ja kestävämmän biotalouspolitiikan rakentamiseen. Käärmetyräkki (Euphorbia tirucalli ) voi kasvaa 15-metriseksi puuksi, mutta jää usein pienempiin mittoihin. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Afrikan trooppisilla savanneilla kukoistaa eriskummallisen näköisiä puita. VEIKKO HILTUNEN , metsänhoitaja, MMT, LuK, Kajaani (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Myrkyllisyytensä takia kasvia ei suositella etenkään lapsitai lemmikkiperheisiin. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kritiikkiin pyritään vastaamaan vakuuttamalla, että kokonaiskestävyys otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Sen sijaan eritoten Intiassa lateksin ainesosilla on nähty monia mahdollisuuksia erilaisten sairauksien parantamisessa. Jos kasvi vaurioituu, on allergiaherkkien syytä pysyä turvallisen välimatkan päässä. Vieraslajina käärmetyräkki on villiintynyt kautta trooppisen Aasian erityisesti Intiaan ja Indonesiaan. Mutta kaktus se ei suinkaan ole. Näin ainakin toivon. Toimijat kokevat hyväksyttävyyden hankalana sanana, koska sen ympärillä käyty keskustelu korostaa metsäbiotalouden negatiivisiksi koettuja vaikutuksia. Varsinkin biotalouteen liittyvä puunkäytön lisääminen saa kovaa kritiikkiä osakseen, ja alan toimijat joutuvat olemaan altavastaajina kaiken aikaa. Kysymyksiä on monta ja vielä paljon useampiakin. Vastausten löytämisessä voisi olla avuksi, jos hallituksella olisi tukenaan sosiaalisen kestävyyden ja eettisten asioiden tiedepaneeli. Kun nälkäinen eläin tai hyönteinen puraisee käärmetyräkin oksaa, jää syönti hätäisen näykkimisen asteelle tai kertaluontoiseksi kokeiluksi. Mehikasvien tavoin käärmetyräkki kestää hyvin kuivuutta. Toiveena on, että metsäbiotaloutta, sen toimijoita ja siitä elantonsa saavia arvostettaisiin. Afrikassa maitiaisnestettä on käytetty nuolimyrkkynä metsästyksen tehostamiseksi. Ilmiö liittyy kasvin puolustautumiseen. Osa paikallisesta väestöstä karsastaa koko kasvia uskoen sen aiheuttavan syöpää. sä paahteisilla vähäsateisilla alueilla sitä on eräissä tutkimuksissa pidetty lupaavana vaihtoehtona myös biodieselin tuotannossa syömäkelpoisten viljelykasvien sijaan. 30 8.4.2021 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos
09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i Es ko Ke sk i-V äh äl ä • Taimen tie tarhalta metsään • Suomi.fi-valtuudet käyttöön • Vinkit kevään kylvöihin • Metsolla laihat eväät • Koejossa Suzuki Across • Pottiputki mullisti työmaat TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 22.4.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. HUHTIKUUTA. PALKINNOT metsäristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Marketta Kaaranen, Kerava, Ulla Kirmo, Kyröskoski ja Pirkko Ponnikas-Halunen, Pyhänkoski. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 31 PILKKEITÄ / 8.4.2021 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄKRYPTO 7 /2021 2 4 1 H 3 4 7 3 19 12 3 24 24 3 1 2 3 4 4 1 3 20 24 13 5 5 7 4 24 5 6 7 8 25 4 16 7 17 13 4 12 5 4 19 4 4 22 13 9 10 11 12 13 4 21 25 13 13 24 7 20 28 4 13 14 15 16 24 3 1 2 4 1 19 4 4 12 4 28 1 1 19 17 18 19 20 4 16 19 3 22 4 24 23 3 4 24 21 22 23 24 22 12 20 23 7 25 3 4 25 4 27 1 25 26 27 28 2 3 28 7 2 7 25 3 4 16 25 4 sanaris.fi/Erkki Vuokila 3 1 21 11 3 16 12 7 19 4 24 25 4 4 16 28 7 13 12 1 2 19 3 12 3 13 N 13 8 7 22 4 4 21 13 12 12 4 16 1 12 4 23 7 9 2 9 26 23 15 12 1 7 13 19 24 4 22 12 13 19 23 27 3 24 12 27 18 4 26 24 7 22 26 13 2 1 17 7 19 17 13 4 10 1 4 16 13 1 19 1 19 3 13 22 24 12 9 16 12 12 9 2 1 3 17 18 13 22 4 7 22 4 12 19 4 12 21 3 16 13 25 3 12 7 13 3 19 19 3 8 13 3 19 13 19 4 22 4 12 16 26 3 16 13 9 2 11 3 22 6 10 10 13 22 13 22 15 23 12 1 6 24 4 4 8 3 24 22 24 7 14 7 14 4 1 12 1 1 19 12 16 4 10 1 3 24 3 17 17 4 24 26 9 22 12 13 3 12 23 4 22 4 1 21 9 19 19 9 4 24 13 3 19 13 25 9 24 26 1 28 7 13 12 12 12 18 13 19 12 13 3 12 4 13 12 7 19 3 12 22 7 4 19 1 19 12 3 16 13 2 4 19 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 22. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 7”. Metsäristikko 4, oikea ratkaisu 8371_.indd 31 7.4.2021 15.21. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan