Em il B ob yr ev. HUHTIkUUTA 2012 • Nro 8 • www.Metsalehti.fi Vesa Yli-Hongisto uskoo, että metsänhoitomaksun poistuminen vaikuttaa eniten pieniin yhdistyksiin. Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 26. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Puukauppanäkemykset ristissä ›› sivu 3 Puukauppa: Kevät ollut otollinen ›› sivu 12 Metsänhoito: 40 vuotta hoitamatta ›› sivut 14–15 Palstalla: Istuta koivu lämpimään maahan ›› sivu 19 Mhy-laki uusiksi – mitä sitten
Näin näyttää olevan ainakin MTK:n teettämän kyselyn mukaan. Jos myyjä ei lähesty puun ostajaa, on todennäköistä, että ostaja kaan ei soita. Metsänomistajalle maksettavaksi jäävä lasku pienenee nykyisestä, kun metsurit saavat taistella taivaan peittävissä lepi koissa monta päivää hehtaarilla. Ostajien kannattaa aktivoitua, sillä pu helin ja sähköposti ovat tehokkaita väli neitä lisätä tasaista puuvirtaa. 020 772 9128 asiakaspalvelu: p. Korotuksia on odo tettavissa vasta ensi vuonna. Monet ovat tyytyväisiä saamiinsa puukaupan pal veluihin eikä puun menekissä ole pal jon moitittavaa. Metsäntutkimuslaitoksen tekemän kyselyn mukaan puukauppa aiheuttaa muutenkin enemmän päänvaivaa ostajille kuin myyjille. Mielestäni yksi kes keisimmistä suoma laisen yhteiskunnan uusiutumisen esteis tä on vaikeus ylittää sektori ja hal lintorajat. Kantohintojen PTT ei silti arvioi nou sevan, sillä heikko suhdanne painaa met sätuotteiden hintoja. Sivut 16–17 Raja vaihtuu metsänhoitoon Sivut 18–19 Soita metsänomistajalle PÄÄkIRJOITUS 26.4.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tela-alustaa ei rospuutto haittaa Sivu 22 Pihakarhuja ei pidä ruokkia Sivu 24 PILkkEITÄ Metsäteollisuus kirvoitti keskustelun Sivu 25 Visamäntyä ei ole helppo tunnistaa Tutkijat toivovat näytteitä visamännystä ja muista puuaine-erikoisuuksista. Usein myyntipäätök seen vaikuttaa myös metsänhoito. Ostajista Stora Enso on kyselyn perus teella ollut kaikkein aloitteellisin. Pienten taimikoiden hoito on edullista. Metsänomistajien mieles tä kaupanteko sujuu hyvin. Kaikkien puukauppayhteydenotot ovat viime vuosina vähentyneet. Metsä liitto, UPM ja tutkimuksessa mukana ol leet metsänhoitoyhdistykset ovat olleet metsänomistajiin yhteydessä harvem min. Samalla tuen tasoa voidaan laskea. Sivu 27 kiinan keisari on teen keksijä Sattumalta syntynyt luontaistuote on valloittanut maailman. 020 772 9143 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Laki loppuu ensi vuonna – tukirahat jo tänä vuonna. Kasvava puuntarve ja laskevat kanto hinnat tietävät puunostajille töitä. Hinta on myyjille tärkeä mutta ei ai noa syy kauppaan. 2 METSÄLEHTI 8 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA T aantumapuheista huolimatta, puulla on hyvä kysyntä. Tukien perusteet on mietittävä uu siksi, jos niukkenevien rahojen halutaan riittävän edes tärkeimpiin työlajeihin, joista taimikoiden hoito lienee kärjessä. Siihen vas tanneista metsänomistajista 68 prosenttia väittää, että kukaan ei ole omaaloittei sesti ottanut heihin yhteyttä tarjoamal la puukauppapalveluita. Pienen aukon sie menpuut on kallista kerätä, mutta naapu rin leimikon yhteydessä puut voitaisiin korjata järkevin kustannuksin. Mikko Riikilä AJANkOHTAISTA Suurin muutos on ajattelutapa Ari Eini johtaa rooliaan hakevaa valtakunnallista metsäkeskusta. Eli: miten entistä vähemmällä rahal la hoidetaan nykyinen tai jopa kasvava määrä taimikoita. Pellervon taloustutkimus (PTT) ennustaa, että pystykauppoja tehdään tänä vuon na yli 20 prosenttia enemmän kuin vii me vuonna. Monet toimintomme ovat aivan liian siiloutuneita. Olemme ju mittuneet pönttöihimme ja kangistu neet kaavoihimme.” Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 020 772 9136 Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Kemeran ehdot päälaelleen Nykymuodossaan kemeratuki vetelee viimeisiään. 020 772 9123 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Sivu 30 M ik ko R iik ilä Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja hannu Raitio totesi Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman päätös seminaarissa.. Kas näin: käännetään taimikonhoi don kemeratuen ehdot ylösalaisin. Sivut 4–5 Hirvikorvauksia entistä vähemmän Sivu 6 Aika tarkistaa veroehdotus Sivu 7 Metsälehti sai uudet nettisivut Metsälehti-fi juhlii 15-vuotista taivaltaan uudistumalla. Sitä ennen hintataso laskee muutaman prosentin. Moni metsänomistaja varmasti arvos taisi yhteydenottoa, jos ostaja tarjoaisi esi merkiksi mahdollisuutta päästä mukaan hyödyntämään talvitietä tai osaksi isom paa hakkuutyömaata. Ra jataan tuki enintään 2,5 metriä pitkil le taimikoille. Har vennukset halutaan tehdä ajallaan eikä kuusikkoa päästetä lahoamaan. Puukauppa syntyy yleensä myyjän aloitteesta. Sivu 9 METSÄSTÄ Avohakkuun ei tarvitse olla ruma Uutuuskirja opastaa, kuinka maisema otetaan huomioon metsätaloudessa. 020 772 9122 toimitussihteeri: Eero Sala p
”Arvostelu tuli isommilta met säyhtiöiltä. Esitellyt tulokset perustuvat ensimmäisiin aineistosta teh tyihin laskelmiin. ”Puun tarjonnan ja hintatason ennustettavuus on heikentynyt. Ostajat näkivät puumarkki noiden vaikeutuneen. Sekä metsänomistajat että puun ostajat toivoivat helppo tajuisia työkaluja metsätalouden kannattavuuden mittaamiseen. Aineisto kerättiin 3?500 puu markkinoiden toimijoille lähe tetyllä internetkyselyllä. ”Tätä ei kysytty, mutta tuk kirunkojen katkontaan liittyvät kommentit tulivat esille useissa vastaajien vapaissa kommenteis sa”, Mikkola toteaa. Nieminen uskoo, että metsän hoitoyhdistyslain uudistaminen parantaa puumarkkinoiden toi mintaedellytyksiä. Kovin aktiiviselta ostajien toi minta ei kyselyn mukaan vaiku ta. Metsänomistajista vastaajik si valikoituivat lähinnä aktiivi sesti metsätaloutta harjoittavat, tilalla tai sen lähistöllä asuvat metsänomistajat. ”Kysyimme, mitkä ovat met sänomistajan tärkeimmät perus teet puukaupan tekemiselle. Näin ostajan tai leimikkoa tekevän metsäneuvojan on vaikea ha vainnollistaa, mitä taloudellista hyötyä esimerkiksi harvennus hakkuulla saavutetaan.” Sekä metsänomistajat että puun ostajat olivat yhtä mieltä, että varmimmin puumarkkinoi den sujuvuutta voisi parantaa edistämällä metsätilojen suku polvenvaihdoksia. Esimerkiksi perikunnilta vastauksia saatiin hyvin vähän. ”Se ei välttämättä merkitse puunhankinnan vaikeutumista vaan tarvetta kehittää toiminta tapoja”, Nieminen toteaa. Hankalampi tilanne on, jos on pakko myydä nopeasti puuta. Lopullisia tu loksia on määrä käyttää puu markkinoiden kehittämistyön perustana. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 8 • 2012 Mikko Riikilä teksti ja kuva M etsäntutkimuslaitok sen tekemän kysely tutkimuksen alusta vien tulosten mukaan metsän omistajat arvioivat, ettei puu kaupassa ole tapahtunut viime vuosina muutoksia huonom paan suuntaan. ”Ennustettavuus heikentynyt” UPM:n hankintapäällikkö Tero E. Pienemmät sahat suhtautuivat yhdistyksiin posi tiivisemmin. Suju van puuhuollon järjestäminen on käymässä vaikeaksi. ”Jos puun myyjällä on aikaa odotella, kaupat sujuvat hyvin. Ostajat pitävät metsänhoi toyhdistysten roolia puukaupas sa kyseenalaisena. Turun Seudun Metsänomis tajien yhdistyksen puheenjoh taja Mikko Vahvaselkä arvioi kysynnän vaihtelut puumark kinoiden pahimmaksi pullon kaulaksi. Tämä on ymmär rettävää, koska yhdistykset ovat niille tärkeitä puuntoimittajia”, Mikkola toteaa. Puukaupan vaihtelut jyrkentyneet Puun osto yksityismetsistä 1995–2011 Lähde: Metla 1 2 3 4 5 Milj. Mittareita kannattavuudelle Myyjät kokevat ostotarjousten vertailun hankalaksi, koska tuk kien mittavaatimukset vaihte levat. Esimerkiksi rahantarve ei heidän mukaan sa ole yhtä tärkeä peruste puu kaupalle. Metsäntutkimuslaitos sel vittää puumarkkinoiden toimi vuutta ja tärkeimpiä kehittä mis kohteita maa ja metsäta lousministeriön toimeksian nosta. Hän epäilee, etteivät puunos tajat täysin tunne metsänomis tajien arvostuksia. ”Ne myyjät, jotka katsoivat puumarkkinoiden sujuvuuden lisääntyneen, kehuivat metsän hoitoyhdistysten, puunostajien ja sähköisen asioinnin palvelui den parantumista. Se vaikeuttaa teollisuuden puu huollon suunnittelemista. ”Nykyisin sellaisia ei ole. m 95 11 09 07 05 03 01 99 97 Kyselyn mukaan puun myyjät ovat tyytyväisempiä puu markkinoiden muutoksiin kuin ostajat.. Os tajien vastaukset eivät osuneet yksiin metsänomistajien vas tausten kanssa. Nieminen on yhtä mieltä tut kimuksen tulosten kanssa. Metsänomistajille tärkeitä oli vat tukin hinnan lisäksi metsän hoidolliset tarpeet ja hakkuu mahdollisuudet. Myös puun kysyntä koettiin hyväksi”, tut kija Eero Mikkola kertoo. Useimmiten puukaupan läh tökohtana on metsänomistajan yhteydenotto ostajaan. Tässä voisi olla parannettavaa”, Mikkola pohtii. Syiksi nimettiin metsänhoitoyhdis tysten toiminta, metsänomista jien myyntihaluttomuus, puu kaupan suuret vaihtelut sekä niitä voimistaneet verotuksen muutokset. Erityinen ki pukohta on yhdistysten oman korjuupalvelun osallistuminen valtakirjoin myytävien leimikoi den kilpailutukseen. Ostajat ovat pettyneitä puukaupan kehitykseen Vuotuiset puukauppamäärät ovat viime vuosina alentuneet, vaikka metsien hakkuumahdollisuudet ovat kasvussa. Metla koettaa selvittää, miten kauppa saataisiin sujumaan. Metsänomistajakunnan kau pungistuminen on luonut uusia haasteita. ”Pitää tosin muistaa, et tä teollisuus oli itse ajamassa viimeisimpiä puuntarjontaan vaikuttaneita metsäverotuk sen muutoksia”, Mikkola huo mauttaa
Hankkeella pyritään torjumaan erityisesti lu mituhoja. Lisäksi kaksi viime ke sää ovat olleet hyvin lämpimiä, mikä on mahdol listanut kirjanpainajan toisen sukupolven synty misen eteläisimmässä Suomessa. Bioenergia-alalle yhteistyötä Metsäntutkimuslaitos ja VTT ovat käynnistäneet viisivuotisen bioenergian tutkimus ja kehitysoh jelman. 4 METSÄLEHTI 8 • 2012 LyHyESTI MTk: Metsälaki ei ole suojelulaki Metsälain uudistamisessa on muistettava, että met sälaki ei ole suojelulaki, MTK korostaa. ari eini tunnetaan johtajana, joka luottaa alaisten asiantuntemukseen. Metsälakiin tulisi MTK:n mukaan kirjata pie nialaisuuden määritelmä. ”Selkeät määritelmät parantavat metsänomista jien ja muiden toimijoiden oikeusturvaa”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola totesi Kiuruveden metsämessujen avajaisis sa viime viikolla. Metla: kirjanpainaja torjuttava Kirjanpainajatuhot ovat lisääntyneet EteläSuo messa. Ohjelmassa keskitytään muun muassa biomassan intensiivituotantoon, metsäenergian hankintaket juihin sekä metsäsektorin skenaariotarkasteluihin. Puun tuonti kutistui Tuontipuun virta hiipui alkuvuonna. Eniten tuotiin haketta, reilut 200?000 kuutio ta. Metsäntutkimuslaitos patistaa metsän omistajia torjumaan kirjanpainajaa erityisesti kuusivaltaisilla alueilla, joilla on ennestään esiin tynyt kirjanpainajatuhoja tai joilla on ollut tuu lenkaatoja. Lisäksi rai vataan 2–6metriset lehti ja havupuut alta pois. Vuonna 1966 syntynyt Viljamaa on tuottoisa keksijä. Palkinto myönnettiin Viljamaalle tämän työstä paperinvalmistuksessa käytettävän metal lihihnakalanteroinnin kehittämisessä. Tutkimuslaitokset pyrkivät yhteistyöllä vahvistamaan asemiaan kotimaan ja Euroopan kasvavilla bioenergiaosaamisen markkinoilla. Kesän 2010 myrskyt aiheuttivat laajoja tuhoja, kun osa vaurioituneista kuusista jäi korjaamatta. Wallenberg-palkinto Suomeen Metson kehityspäällikkö Mika Viljamaalle on myönnetty vuoden 2012 Marcus Wallenberg pal kinto. Sen toteuttavat LNI Verkko Oy eli entinen Vattenfall ja Metsänhoi toyhdistys PäijätHäme. Päijät-Hämeessä torjutaan lumituhoja PäijätHämeessä aloitetaan sähkölinjojen reuna metsien hoidon koehanke. Suojelu asiat on järjestettävä luonnonsuojelulain kautta, metsälaissa sen sijaan turvataan sellaisia pienia laisia kohteita, joiden suojelusta ei metsänomista jille koidu merkittäviä taloudellisia seuraamuksia. Kirjanpainaja lisääntyy tuoreessa kuusipuuta varassa ja tuulenkaadoissa. Tuonti puusta vajaat 60 prosenttia tuli Venäjältä. ”Metsäalalla osataan nykyisin keskustella asioista rakentavammin kuin ennen”, hän itse kiittelee.. Metsäntut kimuslaitoksen tilastojen mukaan tammikuussa Suomeen tuotiin puuta yhteensä 600?000 kuutio ta, mikä on viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin ja vajaan viidenneksen vähemmän kuin viime vuoden joulukuussa. Reunametsistä otetaan pois pitkät, pak suudeltaan alle 10senttiset puut, jotka taipuvat yleensä lumen painosta linjojen päälle. Toiseksi suosituin tuontipuutavaralaji oli leh tikuitupuu, jota tuotiin 170?000 kuutiota. Hänellä on nimissään 120 suojattua kek sintöä, joista 57 liittyy metallihihnateknologiaan
Emme lupaa, että palvelussa on heti kaikkien kaikki tiedot”, Ei ni tähdentää. Noista tapahtumista on kulunut pitkälti yli 20 vuotta, ja vasta nyt keskustelu metsänhoitomaksusta on alkanut todenteolla. › Harrastaa juoksemista sekä golfia poikansa kanssa. Olemme olemassa asia kasta, emme metsäkeskusta var ten. Nyt uudet prosessit ovat alka neet toimia, ja johtajan rooli on muuttunut. Rahoituspäätökset ja metsä lain valvonta kuuluvat sille kuten vanhoillekin metsäkeskuksille, mutta laki on liberalisoitumassa. Haasteena muuttaa metsäala Ari Eini johtaa uutta Suomen metsäkeskusta, joka on avaamassa metsätietoa kaikkien tarvitsevien käyttöön. Keitä he ovat. Hän onnistui korjaamaan keskuksen oikeudes sa asti puidut ilmapiiriongelmat vahvaksi yhteishengeksi. Sen haltija vastaa isois ta asioista. › Asuu Lahdessa ja Muuramessa. Suurin osa toiminnasta on puhdasta liiketoimintaa. Kysymyksessä lienee täysin poikkeuksellinen menettely lainsäädännössämme, joka ehdottomasti tulee purkaa. Se taas jaettiin kahteen yksik köön, Julkisiin palveluihin sekä liiketoiminnasta vastaaviin Met säpalveluihin. Olemme uusi toimija ja etsimme rooliamme.” Laajasti ajatteleva johtaja Ari Einillä on nyt yksityispuolen metsähallinnon kiistaton huip puvirka. Metsänhoitoyhdistykset muuttuvat tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka vastaavat omista asioistaan ja joita jäsenten valitsemalla tavalla johdetaan. Minä olin sitä mieltä, ettei metsänhoitomaksu poistu pitkään aikaan ja kollega vakuutti, että maksu poistuu pian. Niiden toimintoja hoitavat entiset alueelliset met säkeskukset. Lisäksi metsänhoitomaksusta vapautuminen tulisi tehdä huomattavasti nykyistä helpommaksi ja maksuttomaksi. Tässä yhteydessä tulee lisäksi muistaa, että metsälain uudistamisen yhteydessä metsänhoitoa liberalisoidaan niin paljon, että metsätalouden edistämisen luonne muuttuu kokonaan. Syksyllä avautuu sähköinen asiakaspalvelu Metsään.fi, joka on auki aina. Esimerkiksi sähkösopimuksia osataan kilpailuttaa – säästöä ker tyy ehkä jokunen kymppi vuodes sa – mutta samalla jätetään kym menet hehtaarit hoitamatta. Julkiset palvelut puolestaan toteuttaa valtion metsäpolitiik kaa. Muutokset metsänhoitoyhdistyskentässä ovat olleet suuria ja ihastusta herättäviä. Suomen metsäkeskuksen synty on osa koko metsähallinnon uu distamista. Kummallista, että ministeriöltä kesti 16 vuotta tämän asian tajuamiseen. Keinoja tähän on olemassa. Siihen liittyvät myös metsälain, metsänhoitoyhdistys lain ja kemeralain muutokset. Suomen metsäkeskus syntyikin vasta vuoden alussa, kun 13 aiem min itsenäistä alueellista metsä keskusta yhdistettiin yhdeksi val takunnalliseksi organisaatioksi. Siksi voimavaroja jää alaa eteenpäin vievien asioiden ke hittämiseen. Jos mennään niin pitkälle, että metsänhoitomaksu muuttuu vapaaehtoiseksi, niin mitään katastrofaalista ei tapahdu. Sitten yrittäjä voi ottaa omistajaan yh teyttä ja tarjota palvelujaan. Viimeinen tällainen linnake oli metsäkeskusten liiketoiminta, joka aidosti eriytettiin ja eristettiin muusta toiminnasta. Luomme puit teet, joille kaupalliset toimijat voivat rakentaa.” Metsäasiat haltuun Ari Eini ei erityisesti rakasta jo ka tuutista tulevaa rahakeskus telua, mutta metsänomistajille rahasta on puhuttava entistä ah kerammin. Avainasemassa on metsäpalvelutieto, jota Julkiset palvelut kerää ja jalostaa asiak kaidensa käyttöön. Tunnettua on, että yhdistysten varallisuusasema on hyvä. Kuitenkin 20–30 hehtaarin vuosituotolla nelihenkinen perhe voisi matkustaa viikoksi etelään. ”Meillä suurin muutos on ajat telutapa. Savotta ei ihan heti lopu. Hän on luotsannut organisaation myller ryksen läpi: väliaikaisena johtaja na hän kiersi alueet, keskusteli, kuunteli ja jakoi tietoa – valmis teli ihmiset uuteen. Kiintei tä tietokoneita ei vielä työpöy dillä näy. 5 METSÄLEHTI 8 • 2012 kAARLO OUNI KOLUMNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. Lontoon ja Lahden välissä Ei ni johti kuusi vuotta KeskiSuo men metsäkeskusta. Rohkea ministeri hanna lehto-isokoski, teksti Mikko Riikilä, kuva V aloisassa avokonttorissa Lahden keskustassa ais tii, että kalusteet ovat vas ta hiljattain löytäneet paikkansa. ”Mukaan tulee kaikki infor maatio, joka meillä nyt on, ja uut ta kertyy aina, kun palstaa hoide taan. He esimerkiksi näkevät, missä oli si harvennusikäistä metsää. Ammattiministereillä on ilmeisesti rohkeutta ja mahdollisuus ajatella ilman pelkoa äänestäjien menetyksestä. ”Metsissä on niin paljon teke mätöntä työtä, että sitä riittää kai kille halukkaille. ”En tarkoita, että jokaisen omistajan joka hehtaarista pitää ottaa kaikki irti, mutta tietoa pi tää tarjota niin, että metsää kos kevat päätökset ovat itsenäisiä ja tiedostettuja. Maaja metsätalousministeri Jari Koskinen on rohkea mies. Metsänhoitomaksu on ollut pyhä ja puuttumaton suure suomalaisessa metsäpolitiikassa. ”Nyt mietimme, mitä ne voisi vat olla. Metsällisten elinkeinojen edistäminen on kaiken toiminnan ydin”, Ari Eini painottaa. Yhteiskunta on systemaattisesti purkanut lähes kaikki sellaiset yhdistelmät, joissa liiketoiminta ja lakisääteinen tai edistämistoiminta ovat olleet samassa organisaatiossa. ”Metsänomistajat ja muut alan toimijat kuten firmat, metsän hoitoyhdistykset ja metsäpalve luyrittäjät.” Tieto luo alalle puitteet Metsäpalvelutyksikkö toimii itse näisesti ja ansaitsee omat rahan sa. Kerää marjat ja sienet itse.. Yhdistysten koko on kasvanut ja palveluvalikoima on jotakin aivan muuta kuin 1980-luvulla. Ari Eini › Syntynyt 1964 Vaajakoskella. Sitä ennen seitsemän vuotta Lontoossa Metsäntuottajat Oy:n vientitehtävissä. Julkisten palvelujen yksikön sarkaa on myös etsiä puulle uu sia käyttökohteita – käynnistää siihen liittyviä alueellisia ja koko maan kattavia hankkeita. Ei tiedosteta, ei osata, ei jakse ta ottaa selvää. › Perheeseen kuuluvat vaimo ja 11-vuotias poika. Metsänhoitoyhdistyksistä on tullut liikeyrityksiä, joita johdetaan ammattimaisesti. Tarkoitus on saada mahdolli simman suuri osa Suomen hoi tamattomista metsistä käyttöön. Metsänhoitoyhdistyslain uudistajille haluaisin antaa seuraavia toiveita, joita varmasti suurin osa metsänomistajakunnasta kannattaa. Silloin hoitamatto muuskin on valinta”, Eini sanoo. Hän tä kehutaan diplomaattiseksi ja avoimeksi. ”Haasteena on muuttaa ko ko metsäala”, hän toteaa rau hallisesti. Moni kun ei ymmär rä oman metsänsä arvoa. Iso osa Einin ajas ta kuluu myös asiakkaiden kans sa. Tässä tilanteessa voidaan siis perustellusti kysyä, miten metsänhoitomaksun kantaminen sopii kuvioon mukaan. Metsänhoitomaksun voisi säilyttää tietyin ehdoin. Näistä ehdoista ymmärrettävästi oleellisin on se, että maksulla rahoitettava ja tuettava toiminta tulee uskottavasti ja läpinäkyvästi erottaa liiketoiminnasta. Kaikkea muuta on voinut vuosikymmenten aikana horjuttaa ja muuttaa. Mielestäni on aivan kohtuutonta, että päätös metsänhoitomaksusta vapautuksesta maksaa kahden vuoden metsänhoitomaksujen verran. L öin jo 80-luvulla vetoa erään kollegan kanssa metsänhoitomaksun säilymisestä. Hän uskalsi ottaa kantaa asiaan, joka perinteisesti on ollut ministerille tabu. ”Ehkä juuri sen ansiosta Ei ni pystyy ajattelemaan laajasti, yli loppuvuoden kemeraraho jen riittävyyden”, toteaa metsä alan toimija. Erityisesti tulee miettiä mahdollista ja todennäköistä ristiriitaa, joka syntyy liiketoiminnan ja edunvalvonnan välille. Hän pitää juuri metsänomista jien herättämistä yksikkönsä tärkeä nä tehtävänä. Metsäalalla Eini on siitä erikoi nen henkilö, että hänestä ei kuule pahaa sanaa – päinvastoin. Hän voi keskittyä pää töksentekoon. Kuka hyvänsä pää see pankkitunnuksillaan katso maan metsäänsä koskevia tietoja. › Metsänhoitaja, Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen johtaja. Paperipinkat puuttuvat. Tulevaisuudessa myös metsä alan toimijat pääsevät lain puit teissa hyödyntämään tietokantaa. › Johti Keski-Suomen metsäkeskusta vuodesta 2006. Ennen metsäkeskus uraansa hän työskenteli seitse män vuotta Lontoossa sahateol lisuuden vientitehtävissä. Eini ko rostaa, että kun metsä voi hyvin, Suomi voi hyvin. Lisäksi olen aina vieroksunut metsänhoitomaksuun liittyvää automaattista jäsenyyttä metsänhoitoyhdistyksessä. Yksi pitkän ikkunaseinän vie ressä sijaitsevista työpöydistä kuuluu Ari Einille, joka huhti kuun alussa nimitettiin Julkis ten palvelujen johtajaksi. On hyvin oletettavaa että nykyisten yhdistysten varat ja vastuut siirrettäisiin uusille yhdistyksille
PohjoisPohjanmaan ja Kainuun alueilla korvausten määrät puoliintuivat edellisvuo desta 400?000 euroon. Pohjois-karjala kasvussa PohjoisSuomen kolme met säkeskusta ovat viime vuosi na saaneet eniten korvauksia. Kor vaussumma pieneni kymme nen metsäkeskuksen ja nousi kolmen alueella. Viime vuonna PohjoisKarja la ohitti pohjoisen maakunnat yli 400?000 euron korvaussum mallaan. 6 METSÄLEHTI 8 • 2012 hannU jaUhiainen Muutokset hirvivahinkojen vii me vuoden korvausmäärissä vaihtelivat alueellisesti. Toiseksi vähiten korvauksia Vuosikorvaukset miljoonaa euroa Lähde: Maaja metsätalousministeriö 1 2 3 4 5 6 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011. Lapissa korvauksia makset tiin nyt 300?000 euroa. Hirvikorvauksissa selkeä pudotus Pohjois-Pohjanmaalla suurimmat vahingot Korvatut hirvivahingot metsäkeskuksittain Korvaukset 2010 Korvaukset 2011 100000 200000 300000 400000 500000 600000 € 700000 800000 Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lähde: Maaja metsätalousministeriö Vuonna 2010 korvaukset vie lä laskivat valtakunnan kaikkien metsäkeskusten alueilla. Lapissa ja PohjoisPohjanmaalla on pa rissa vuodessa tultu yli miljoo nan euron korvaustasosta sel keästi alaspäin. EteläSuomessa PohjoisKar jalan jälkeen seuraavaksi eniten korvauksia maksettiin EteläSa von, PohjoisSavon ja KeskiSuo men alueilla, missä korvaussum mat olivat jonkin verran päälle 100?000 euroa. Viime vuonna maksettiin metsän omistajille korvauksia hirvi vahingoista miljoona euroa edellis vuotta vähemmän. Etenkin PohjoisSuomessa hir vikantaa on edelleen leikattu, minkä pitäisi näkyä kuluvan tal ven hirvituhojen vähenemisenä. Myönteinen kehitys pysäh tyi PohjoisKarjalassa, Kaak koisSuomessa sekä EteläSavos sa, missä korvauksia maksettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Nyt maksetut korvaukset kos kevat vahinkoja, jotka ovat synty neet pääosin talvella 2010–2011. Muissa maa kunnissa korvaukset vaihtelivat 20?000 ja 90?000 euron välillä
???????????????????????. • ???????????????????????. ?????. • ?????. ????????????????. ??????????????. ????????. ???. • ????????????????. ??????????. Metsien hoitoon luotetaan yhä 20 40 60 80 100 1997 1998 2000 2001 2003 2005 2007 2009 2012 Luottamus kääntyi nousuun Mitä mieltä väittämästä ”maamme hyvinvointi perustuu metsiin myös tulevaisuudessa”. Jos jäljelle on jäänyt tappiota, siitä on las kettu alijäämähyvitys, joka on 28 prosenttia tappiosta. Taloustutkimuksen tekemäs sä kyselyssä haastateltiin 1004 henkilöä tämän vuoden maalis kuussa. ???????????????????. ????. ?????????????. • ?????????????????????????. ???. ???????????????????????. ???????????????????????????. Vastaajista yli puolet – 59 pro senttia – katsoi, ettei metsähak keen kasvava käyttö vaaranna metsäluontoa. ?????????????. ????????. ???????????????????. ????????????????. ???????????????????????????. ????. Olkiluotoon puuta ovat toi mittaneet läntisen Suomen metsänhoitoyhdistykset, muun muassa Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä ja Metsänhoitoyh distys Pirkanmaa. Myös luotto metsäammatti laisten osaamiseen on korkealla. • ????????????????????????. Edellisessä ky selyssä hakkeen käytön lisäystä kannatti 79 prosenttia vastaajis ta. ????. Lähde: Suomen Metsäyhdistys prosenttia Ehdottomasti samaa mieltä Melko paljon samaa mieltä Melko paljon eri mieltä Ehdottomasti eri mieltä Ei osaa sanoa jUssi Collin Metsien hoito on Suomessa kan salaisten mielestä hyvällä tasolla, Metsäyhdistyksen teettämä ky sely paljastaa. ?????????. ????. ???. ?????. ?????????????????????????. ????????. Viime vuonna kuitupuutakin vietiin kokeiluluonteisesti. Ilmoitusosaan on sen sijaan merkitty vähennykseksi muun muassa metsätalouden korot sekä tuloksi esimerkiksi Metsä liiton osuuskorot ja osakkeista maksetut osingot. ?????????????????. ????. ??????????????. • ??????????????. Metsätalouden lukuja ei ole kirjattu esitäytettyyn veroil moituksen ilmoitusosaan. Jos metsätalous on alijäämäi nen ja perheellä on alaikäisiä lapsia, ilmoitusosan kohta 8.1. ???. Ensimmäiseen, ennen vap pua laivattavaan erään mahtuu noin 4?000 kuutiota kuusitukkia. Jos tulos on miinuksella, se on kirjattu nimellä Metsäta louden tappiollinen pääomatu loosuus. ja myös kohta 8.2 täytetään tar peen mukaan. Toistaisek si hintataso ei houkuttele vien tikauppoihin. Suurempana haasteena hän pitää kuitupuuvuoren purkamis ta. ????????????????. MäkiHakola on samaa mieltä. Jos metsänomistajalla on ol lut maaainesten myyntituloja, ne kirjataan esitäytetylle lomak keelle kohtaan Muut pääoma tulot. ????. ??????????????????. ”Sahojen puuhuolto on meille ykkösasia. ????????????????????????. ”Kuitupuulle tarvitaan jatkos sa uusia osoitteita, koska hak kuumahdollisuuksia jää muu ten hyväksi käyttämättä.” Yhdistykset purkavat tukkisumaa saksaan. Jatkosta ei ole sovittu, mutta kauppaa järjestelemässä ollut LänsiSuomen metsänomista jien liiton toiminnanjohtaja Marko Mäki-Hakola pitää viennin jat kumista mahdollisena. VEROTUS Esitäytettyyn veroilmoitukseen voi tehdä muutoksia toukokuun alkupuolelle asti. Vastaajista kahdeksan pro senttia oli sitä mieltä, että osaa mista metsien hoitoon ei ole. ????????????????????????????. Tarkemmat ohjeet löytyvät veroilmoituksen täyttöohjeesta. ???. Tulos on lisäksi laskettu yh teen mahdollisten muiden pää omatulojen kanssa. • ??????????. hannU jaUhiainen Esitäytetty veroilmoitus on pa lautettava toukokuun alkupuo lella, jos siihen haluaa muutok sia. Satamaan toimitetulle kuusi tukille on saatu muutamaa eu roa parempi hinta kuin kotimai sille sahoille toimitetusta tukista LänsiSuomessa, jossa myrskyn aiheuttama ylitarjonta on paina nut hintoja. Innostus metsähakkeen käyt töön oli laskenut. ???????????????????????????. Me nekkiä Itämeren altaan alueella olisi tälläkin hetkellä. Kyselyyn vastan neista 88 prosenttia oli sitä miel tä, että hoito on hyvää tai melko hyvää, mutta 11 prosenttia kat soi, että hoito on melko huonoa tai erittäin huonoa. Jos tulos on plussalla, se näkyy Metsätalouden pääoma tulona. 2009 tehdys sä kyselyssä hoitoa piti hyvänä tai melko hyvänä 86 prosenttia. Muista tarkistaa ennakonpidätykset Toinen tarkistettava asia ovat puukaupan ennakonpidätykset, jos puukauppoja on tehty viime vuonna. ?????. O ss i Le ht on en Mikko Riikilä Rauman ja Porin välillä sijaitse van Olkiluodon satamaan on ke vään aikana rahdattu kuusituk kia laivattavaksi PohjoisSaksaan sikäläisille sahoille. 7 METSÄLEHTI 8 • 2012 ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. Virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Metsänomistajan kannattaa tarkistaa, että 2Clomakkeelle merkitty metsätalouden tulos on merkitty Verotuspäätösosioon oikein. ?????????????????????????. ????????. Niitä ei sinne enää merkitä, ellei tie doissa ole korjattavaa. ???????????????????????. ???????????????????????. ???. ?????????????????????????????. 6 prosenttia vastaajista oli si tä mieltä, että hakkeen käyttöä pitäisi vähentää, 17 prosenttia katsoi, että määrä pitäisi säilyt tää nykyisellään. Tukit ostaneen sak salaissahan nimeä ei julkisteta. ??????????????????????????. • ???????????????????. ???. ???????????????????????????. ?????. ??????????????. Ennakonpidätykset nä kyvät ostajittain eriteltynä vero tuspäätöksessä. ??????????????. Ne maksavat 70 pro senttia kantorahoista, joten nii den toimintakyvyn turvaaminen on myös metsänomistajien edun mukaista”, Sojakka sanoo. ”Kotimaiset sahat eivät pys tyneet ostamaan kaikkia tarjol le tulleita tukkieriä.” Hän vakuuttaa, että kaikki suomalaissahojen kanssa sovi tut tukkitoimitukset toteutuvat. ????????. Korjaukset voi tehdä myös netissä. Myös ennakonpidätysten ko konaissumma jaetaan puolisoi den kesken, jos he omistavat metsää yhteisesti. ????????????????????????. ??????????????????. Tarkista metsätiedot verotuspäätöksestä Verottajan ehdotusta ei kannata hyväksyä sellaisenaan. ??????????. 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että metsäammattilaiset osaavat hoitaa metsiämme, sa man verran näkemykselle löytyi kannatusta edellisessäkin kyse lyssä. ????????. Lukuja tarkistettaessa on muistettava, että jos 2Clomak keen tulos jakautuu puolisojen kesken, omalla lomakkeella nä kyy vain oma osuus metsätalou den tuloksesta. ”kotimaan sahat etusijalla” Pirkanmaan metsänhoitoyhdis tyksen toiminnanjohtaja Matti Sojakka korostaa, että tukkien viennissä on kyse ensisijaisesti joulun myrskyjen luoman tuk kisuman purkamisesta. Jos metsätalouden tulos on ollut 10?000 euroa ja puolison omistusosuus on 50 prosent tia, metsätalouden pääomatu loosuus on verotuspäätökses sä 5?000 euroa. Vastaajista 72 prosenttia oli sitä mieltä, et tä metsähaketta pitäisi käyttää nykyistä enemmän bioenergi an tuotannossa. Osuuskorko han on suurimmalle osalle met sänomistajista verovapaata sum man pienuuden vuoksi. Myyjänä toimii MTK Hä meen, MTK Uusimaan sekä Ete läSuomen metsänomistajaliit tojen omistama Family Timber Finland Oy
Käsikirja on suunnattu metsä-, ympäristöja viheralan asiantuntijoille ja opiskelijoille. Kirjakauppa Lisää intoa kevään toimiin Metsäkustannuksen uutuuskirjoista. Teos on tarkoitettu metsänuudistamisen perusteista ja tavoitteista kiinnostuneille metsänomistajille ja alan opiskelijoille. Mallit sopivat taajamametsiin, joita käytetään ulkoiluun ja virkistykseen ja jotka ovat maisemallisesti vetovoimaisia, terveitä ja luontoarvoiltaan monimuotoisia. Hinta: 39 euroa Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Runsaasti esimerkkilaskelmia sisältävä opas oman metsän talouden tunnuksista. Kaikki metsäkirjat: www.metsakustannus.fi/kauppa Puhelintilaukset: 02077 29136 Postija toimituskulut: 1 kirja 7,50 euroa, 2-5 kirjaa 8,50 euroa, 6 kirjaa tai enemmän 10,00 euroa/lähetys. Taajamametsät – suunnittelu ja hoito Leena Hamberg, Irja Löfström ja Ilmari Häkkinen (toim.) Kirja tarjoaa uusia toimintamalleja taajamametsien suunnitteluun ja hoitoon. Hinta: 38 euroa Ilmestyy toukokuussa. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan. Se on käytännön työkalu yhteismetsien hoitokunnille ja toimitsijoille . Ei postiku luja huhtiku un tilauk sista. Yhteismetsä – perustaminen, hallinto, verotus Pirjo Havia Kirjassa kuvataan kattavasti yhteismetsän perustaminen ja toiminta. Hinta: 38 euroa Metsä maisemassa – Suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Runsaasti kuvitettu opas käytännön maisemanhoitoon erityisesti metsänomistajille ja kylätoimintaan. Hinta: 40 euroa Ennakkotilaukset sähköpostilla tilaukset@metsalehti.fi Ei postiku luja huhtiku un tilauk sista. Hinta: 42 euroa Suotyypit ja turvekankaat – opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Jukka Laine ym. Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Kirjat tabloid 4-12.indd 1 22.3.2012 22.34. Opas on oiva apu uuden yhteismetsän perustamista suunnitteleville. Opas esittelee suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Kuvitetussa kirjassa esitetään kaikki uudistamismenetelmät, mutta pääpaino on menetelmissä, joilla uudistaminen onnistuu varmimmin eteläsuomalaisissa talousmetsissä. Hinta: 44 euroa Ilmestyy toukokuussa. Kirjassa on mukana DVD
Sama muutos koskee myös lukijoiden kuvista käytävää keskustelua. Keskustelupalsta on verkko palvelun suosituin osio. Muita uudistuksia ovat muun massa puunhintalaskuri ja Met sälehden sekä Metsälehti Maka siinin näköislehtiarkistot. Mielellämme otamme vastaan palautetta, kuinka olem me onnistuneet tavoitteessa. Päivittäin siellä käy kym meniä kirjoittajia ja tuhansia lukijoita. Se on Metsälehti.fi uudistuu Puunhinnat ja uusi hinta laskuri helpottavat puukauppa tarjousten vertailua Metsäuutisia joka arkipäivä Metsämaa, tarjolla metsätiloja ja muita kiinteistöjä Uusin lehti, nyt myös näköislehtien arkisto Metsäkortisto tarjoaa täsmätietoa heti Maan laajin metsäkirjojen valikoima lukijoiden kuvat – kun sanat eivät riitä kertomaan Näköislehti ja Metsäkortisto ovat kestotilaajille maksuttomia lisäpalveluja. Metsä lehti aloitti uutispalvelun täy dentämään kaksi kertaa kuu kaudessa ilmestyvän aikakaus lehden antia. Suosittu keskustelupalsta jat kaa myös, nyt hiukan uudistetus sa muodossa. Näin teemme myös vastedes. päivä nä 1997. eliisa kallionieMi M etsälehti.fi avattiin toukokuun 31. Isoin muutos on, että puheenaiheet on ryhmitel ty aihepiireittäin. Alusta alkaen nettisivusto ja paperilehti on toimitettu erik seen eli vanhoja, lehdessä jo il mestyneitä uutisia kierrätetään harvoin netissä. Näin toivot tavasti itseä kiinnostavat kes kusteluketjut löytyvät entistä paremmin. Internet te ki noihin aikoihin vahvasti tu loaan ja verkkoon perustettiin innokkaasti kotisivuja. Reipasta ja välillä rönsyävääkin keskustelua osta&Myy, hanki tarpeellista tai hankkiudu tarpeettomasta eroon Metsälehden kolumni ja kolumnin kommentit Metsäalan työpaikat, ne löydät täältä myös Suomen seuratuin metsä aiheinen keskustelupalsta ver kossa. Päivittäin toimitettavat met säuutiset ovat myös eilen ava tun uuden verkkopalvelun ydin. Tarkoituksemme oli, että verkkopalvelu on nyt entistä parempi. Pa lautetta voi lähettää osoitteella palaute@metsalehti.fi. Uutta on myös kirjautuminen, jota edellytämme nyt kaikilta keskustelijoilta. 9 METSÄLEHTI 8 • 2012 Metsälehden verkkopalvelu juhlii 15-vuotispäiväänsä uudistetulla ilmeellä. Vuosien varrella olemme saa neet teiltä lukijoilta runsaasti ke hitysideoita varsinkin keskuste lupalstan parantamiseksi, mistä suuret kiitokset! Rekistöitymistä ja kirjautumista edellyttävät osiot › keskustelupalstalle kirjoittaminen › kolumnin kommentointi › lukijakuvan lähettäminen ja kommentointi › osta & myy –ilmoituksen lähettäminen › näköislehtien arkisto › Metsäkortisto. Palstaa seurataan alal la tiiviisti ja siellä esitetyt mie lipiteet ihastuttavat sekä vihas tuttavat
Puukaupan valvonta on metsän hoitoyhdistysten ydin toimintaa ja myrskypuiden korjuussa hankinta kauppa ja pino mitta ovat edelleen tätä päivää. Selvitysten mukaan kolme neljästä metsänomistajasta maksaisi vapaaehtoisenkin jäsen maksun, mutta sen halutaan olevan nykyistä pienempi. maksun veroluonteisuus herättää tunteita, mutta sen poistaminen ei poista edunvalvonnan tarvetta eikä kukaan pysty sitä ilmaiseksi tuot tamaan.” Pajunen ei usko, että yhdistys al kaisi tehdä puukauppaa omaa lu kuunsa. Uudistus tuskin johtaa jäsenka toon, mutta yhdistysten toimin not ja rahoitus pitää miettiä uusik si. ”Viime vuonna 71 prosenttia puukaupas ta lähti liikkeelle yh distyksen puunmyyn tisuunnitelmalla. Jos se joudutaan laittamaan maksulli seksi, sillä on vaikutuksensa puun markkinoille tuloon.” Pajunen korostaa, että henkilö kohtainen kohtaaminen metsän omistajan kanssa on tehokkainta neuvontaa ja myös puukauppaan vaikuttamista. Uudistus saattaa kohdella eri tavoin erisuuruisia yhdistyksiä ja metsäomistuksia. Jos jäsenmaksuksi muuttuva met sänhoitomaksu olisi 70 prosent tia nykyisestä ja metsänomistajista 70 prosenttia jatkaisi jäseninä, niin mhmaksutulot putoaisivat puoleen. Jos mhmaksu poistuu, luupin al le joutuvat ainakin nyt maksuttomat puun myyntisuunnitelma sekä metsäkäynnit ja ylipäätään palvelui den hinnoittelu. ”Olisi yhdistysten oma asia, lähtevätkö ne riskipitoiseen puukauppaan.” M ik ko H äy ry ne n. Asiat menevät sekaisin, jos samanaikaisesti pitää valvoa metsän omistajan etua ja tehdä laajassa mi tassa bisnestä yhdistykselle. Nykyistä järjestelmää ei kannata hajottaa ja siksi puitelaki on tarpeen jatkossakin.” Lain säilyttämisellä halutaan var mistaa, että yhdistykset pysyvät nimenomaan metsän omistajien yhdistyksinä. Lähes varmaa on vain, että laki säilyy mutta pakkojäsenyys ja metsänhoitomaksu vaihtuvat va paaehtoiseen jäsenyyteen, ja ettei uudistus ehdi seuraavaan vuoden vaihteeseen. ”Jos tästä joudutaan tinkimään niin on vaara, että metsänomistajia jää neuvonnan ulkopuolelle ja met sien hoidon tason heikkenee.” Henkilöstöleikkauksia tuskin vältetään Pajunen pohtii, että jos yhdistyk siä heikennetään, isot yhtiöt saavat kentällä enemmän tilaa päästä suo riin kontakteihin metsänomistajien kanssa, mikä heikentää kilpailua ja edunvalvontaa. Maa ja metsätalousministeriön metsäosaston päällikkö Juha Ojala ei kannata lain täydellistä kumoa mista ja toimimista pelkästään ylei sen yhdistyslain alla. Juvan, Puumalan ja Sulkavan alueilla toimiva liki 4?000 metsän omistajan MetsäSavo on keski kokoinen yhdistys. ”Edunvalvonta tulee jatkossakin olemaan metsänhoitoyhdistysten erottautumistekijä. Mahdollista on, ettei yhdistys jat kossa pysty työllistämään nykyisiä 18:aa toimihenkilöä. Vielä ei kuitenkaan oikein tiedetä, mitä. Petri Pajusen tuntuma on, että metsän hoitoyhdistysten jäsen maksu halutaan pienemmäksi, mutta palveluista ollaan valmiita maksamaan käytön mukaan nykyistä enemmän. ”Tuntuma on, että palveluista ollaan valmiita maksamaan käy tön mukaan jopa nykyistä enem män”, metsänhoitoyhdistys Met säSavon toiminnanjohtaja Petri Pajunen sanoo. Todennäköisesti tulevaisuus tuo nykyistä metsänhoitomaksua pie nemmän jäsenmaksun, jota paika taan korkeammilla palvelumaksuil la. ”Olisi yhdistysten oma asia, läh tevätkö ne riskipitoiseen puukaup paan.” Pienempi jäsenmaksu, kalliimmat palvelut Metsänhoitomaksun merkitys yhdis tysten tulonmuodostuksessa vaih telee mutta on ylipäätään ollut pie nenemään päin. Yhdis tykset saisivat luvan ostaa ja myy dä puuta omaan lukuunsa. Metsänhoito maksun osuus 3,7 miljoona euron tulonmuodostuksessa on laskenut 30 prosenttiin. ”Mhykenttä on toiminut hyvin ja tuottanut palveluita yhden luukun periaatteella. Työuran lop pupuoliskolla olevan metsäneuvojan mahdollisuudet saada ammattiaan vastaavaa työtä samalta paikkakun nalta ovat vähäiset. Henkilöstövähennyksiltä tuskin vältytään. 10 METSÄLEHTI 8 • 2012 Mikko häYRYnen, teksti eMil BoBYReV, kuvat M etsänhoitoyhdistyslain uudistusta valmistellaan, mutta sisältö ja aikataulu ovat avoimet. Maksujen kokonaismäärä 450?000 euroa te kee myytyä puukuutiometriä koh den puoli euroa. Metsänhoito Pienillä edessä suurin muutos Metsänhoitoyhdistyslain uudistus muuttaa paljon. Vesa Yli-hongisto teki viime torstaina luovutusmittauksen tapani kimpan pinolle sastamalan kiikalla. Maksuttomat maksullisiksi Pajunen pitää toisaalta hyvänä, et tä mhmaksusta vapautuminen hel pottuu ja metsänomistajilla on aito valinnan vapaus, mutta on toisaalta huolissaan, että miten etenkin pien ten metsätilojen omistajille taataan tasapuolinen kohtelu. MetsäSavossa keskivertometsän omistajan mhmaksu on verovähen nyksen jälkeen 78 euroa. MetsäSavon tapauksessa se tarkoit taisi liikevaihdossa 15 prosentin pu dotusta, mikä pitäisi korjata liiketoi mintaa lisäämällä, kuluja karsimalla tai palvelumaksuja korottamalla. ”Uskon, että suurin osa metsänomistajista haluaa edelleen käyt täjää metsänhoitoyh distysten palveluja ja maksaa jäsenmaksua.” Jos pakollinen mh maksu poistuu, niin yh distyksiltä pitää poistaa myös toiminnan rajoitteet
Pakko ei ole hy vä konsultti missään asiassa”, metsäjohtaja Juha Hakkarainen toteaa. Hakkarainen näkee uudis tuksessa enemmän mahdolli suuksia kuin uhkia. Metsänhoitomaksu tuo yli puolet liikevaihdosta, ja maksu perusteen muutos tarkoittaisi, että ”kaikki menee uusiksi”. ”Toivon, että järki vielä voittaa ja metsänhoitomaksu jossakin muo dossa säilyy. YliHongiston tuntuma on, että mhmaksun poistamisella haettava kilpailun lisääminen saattaakin nos taa metsänomistajien kustannuksia. ”Joitakin asioita joudutaan tekemään toisella tavalla, mut ta uudistus tuo aidon sitoutu misen ja jäsenlähtöisyyden.” Toiset yhdistykset ovat muu tokseen huomattavasti val miimpia kuin toiset. ”Palveluntarjoajien kenttä ha jaantuu, eikä palveluja pystytä tar joamaan niin edullisesti kuin tänä päivänä.” YliHongisto on jo nyt huoman nut liikehdintää: metsänomistajat kokeilevat muiden palveluita, mut ta monet palaavat takaisin. Nykyisessäkin systee missä on puutteessa, mutta viime kädessä se on metsänomistajan kan nalta paras”, toiminnanjohtaja Vesa Yli-Hongisto painottaa. ”Kun toimintaympäristö muuttuu, niin lain uudista minen ja metsänhoitomaksun muuttuminen vapaaehtoiseksi on nykyaikaa. Nyt on puuta ja pitää katsoa metsää omistavia ih misiä.” Mtk:n kanta muuttui Pienillä yhdistyksillä edessä iso muutos KiikanKeikyän metsänhoitoyhdis tys kuuluu 570 jäsenellään pieniin yhdistyksiin. ”Meidän pitää vain hoitaa asiamme entistä paremmin. Ei metsänomistajia voi jymäyt tää.” Yhdistykset eivät katoa min nekään, mutta brändinimen muuttaminen metsänomista jayhdistykseksi on mietinnässä. 11 METSÄLEHTI 8 • 2012 Pienillä edessä suurin muutos MTK:ssa oltiin takavuosina hy vinkin vahvasti metsänhoito maksun säilyttämisen puolel la. ”Hoitoyhdistyksen nimi tu lee historiasta ja metsien tar peista. ”Parhaimmat lähtökohdat ovat niillä yhdistyksillä, jot ka tarjoavat kokonaisvaltaisia omaisuudenhoitopalveluita.” Hakkarainen ei ole huolis saan edes edunvalvonnan ra pautumisesta. Yhdistyksen mahdollisuudet lisä tä maksullisten palvelujen tarjontaa ovat kohtalaisen hyvät. Nyt mhylain uudistaminen nähdään ajan hengen mukai sena modernisointina, joten välttämättömyydestä on syy tä tehdä hyve. ”Mutta ainakin tässä yhdistykses sä hallinto seuraa hyvinkin tarkas ti, että raha menee metsänomista jien kannalta oikeisiin paikkoihin.” kilpailu saattaa nostaa kustannuksia YliHongiston mukaan jäsenten tah to on ollut, että tulonmuodostusta hivutetaan pikkuhiljaa metsänhoi tomaksusta toimitusmaksujen suun taan, mutta nyt muutos on jysähtä mässä kerralla. huomattava osa mh-maksusta käytetään neuvontaan.. ”Markkinoita on kaikille palve luille, jotka tuotetaan saappaat ja lassa. Jos taas ravatti on kaulassa, niin sitten on tukkoista.” Vesa Yli-hongisto ja tapani kimppa suunnittelevat. ”Metsänomistajalle on sama, että maksaako hän työstä palvelun hin nassa vai metsänhoitomaksussa.” Nykyisen järjestelmän heikkou tena pidetään, että raha tulee tilil le ja sen käytön valvonta ei ole ollut kaikkien mielestä riittävää
Metsähallitus toimittaa puunsa suoraan jalostajille. Ajoittainen leuto sää on kuiten kin pelästyttänyt varsinkin suuria puunkorjaajia kuten Metsähalli tusta ja yhteismetsiä, jotka siirsivät korjuukoneitaan pois talvikohteis ta jo huhtikuun puolivälissä ja ai kaisemminkin. Puun ostajat puolestaan katselevat sopivia leimi koita kesän korjuuseen. Puuta on ajankohtaan nähden jopa liikaa, kos ka yhtiö varautui huonoon keliin. Talven ainoa haittapuoli oli se, että runsaiden lumisateiden vuok si metsäteiden aurauskustannukset olivat normaalia suuremmat. Kuusileimikoitakin luonnollisesti ostetaan”, kertoo Mus tonen. Nyt haetaan järeitä päätehakkuu leimikoita kesän korjuuseen”, Vir ranniemi kertoo. Sahatavaran markkinatilanne on Virranniemen mukaan huono, ja var sinkin pikkutukin sahauksen kan nattavuus on pahasti miinuksella. CTIkalustolle on saatu ELYkes kuksilta erivapaus joidenkin soratei den käyttöön myös kelirikkoaikana. Sopivalla rengaspaineella saadaan paras mahdollinen pito ja kanta vuus erityisesti pehmeillä ja lumi silla teillä ajettaessa. Järjestel mien yleistymiseen vaikuttavat myös kuljettajien ja kuljetusyritysten ko kemukset, sillä ihan halvasta herkus ta ei ole kyse. Talvikohteis ta ja kelirikkoteiden varsilta puuta on voitu ajaa selvästi tavallista pi dempään. nämä puut on varastoitu nelostien varteen Rovaniemen pohjoispuolella. Metsähallituksen ajoissa on vuo den verran ollut kokeiltavana säädet tävällä rengaspaineella varustettuja puutavaraautoja. Järjestelmän avulla voidaan hel pottaa puun ajoa kelirikkoaikaan ja vähentää teihin kohdistuvaa rasitus ta. CTIkaluston käytön vaikutuksia tiestön kuntoon selvitetään edelleen tämän kevään kuluessa. Lun ta on vielä PohjoisSuomessa keski määrin puoli metriä. Metsäpäällikkö Hannu Virranniemi kuusamolaisesta Pölkky Oy:stä kertoo, että talven korjuut sujuivat suunnitelmien mukaisesti. 12 METSÄLEHTI 8 • 2012 PUUkAUPPA Pohjois-Suomen talvija metsätiet alkoivat pehmetä vasta tällä viikolla. Erikoisautoja kelirikkoteille Myös Metsähallituksen puunkorjuu on sujunut odotetusti. hannU jaUhiainen teksti ja kuva P arin aikaisen kevään jälkeen tänä vuonna pitkään jatkunut pakkaskausi on ollut puun korjaajien mieleen. CTIjärjestelmäl lä varustetussa autossa kuljettaja voi ajon aikana säätää rengaspaineita. Puuta korjataan parhaillaan pää osin kelirikkokohteista. ”Halutuimpia kohteita ovat mäntyvaltaiset pääteja kasvatus hakkuuleimikot.”. Myös pohjoissavolaisen Keitele Forestin talvileimikoiden korjuu su jui suunnitelmien mukaan. Myöhäinen kevät suosi puunkorjuuta talviteiden varsilta korjattavasta puusta osa ajetaan välivarastoihin odottamaan kuljetusta jalostuspaikkaan. Lapin hankin tapäällikkö Juha Pyhäjärvi kertoo, että puun sujuvat toimitukset on varmistettu ajamalla talvipuuta väli varastoihin ja asematerminaaleihin. Talvileimikoita on saatu korjat tua suunnitelmien mukaisesti. Dieselveron ja kuljetustukien muu tokset ovat vielä osaltaan heikentä neet kannattavuutta. Viime vuonna leudot kelit yllättivät puunkorjaa jat jo maaliskuun lopulla, ja puita jäi metsiin talviteiden varsille. ”Puuta silti ostetaan edelleen. Nyt katseet on kohdistettu ke lirikko ja kesäleimikoihin. Metsä päällikkö Kauko Mustosen mukaan vain yksittäisiä kohteita jäi hakkaa matta. ”Halutuimpia kohteita ovat män tyvaltaiset pääte ja kasvatushak kuuleimikot
29,52 . Uudistushakkuu 57,28 . 13,76 . EtElä-PoHJAnMAA . Uudistushakkuu 56,25 . harvennushakkuu 47,78 . nousussa . 43,99 . Uudistushakkuu 56,73 . KoKo MAA . 14,23 . 45,95 . 17,34 . 28,93 . 15,18 . 39,04 . 29,78 . 46,33 . 15,20 . harvennushakkuu 48,28 . 46,12 . ensiharvennus 45,55 . hankintahinnat 54,93 . ensiharvennus 41,16 . nousussa . 33,75 . 55,18 . 14,96 . 18,25 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,65 . 41,49 . 16,91 . nousussa . 15,85 . 17,94 . 42,27 . 54,88 . 30,76 . 17,43 . 49,40 . 46,05 . 13,86 . 17,79 . 13,56 . 42,32 . ensiharvennus 45,63 . 44,45 . 52,20 . 34,76 . 14,99 . nousussa . nousussa . 19,34 . 55,04 . KAinUU-PoHJAnMAA . harvennushakkuu 45,79 . ”Kysynnän painopiste on ke säkorjuuleimikoissa, joista on kaikkien puutavaralajien osal ta alitarjontaa.” Hyvä kysyntä on palauttanut puun hinnat EteläSuomessa ly hyen notkahduksen jälkeen kuta kuinkin ennalleen, mikä innos taa kaupantekoon. laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 48,64 . ensiharvennus 13,47 . 17,33 . 17,75 . 47,53 . 30,70 . 54,11 . 44,98 . 15,76 . 29,21 . lAPPi . 29,84 . 23,67 . 18,65 . 14,59 . 24,81 . 15,70 . 26,82 . 15,95 . nousussa . 37,26 . 27,74 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 21,52 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,12 . 12,75 . 55,25 . 21,82 . 56,00 . 21,46 . 17,80 . 55,61 . 54,09 . 29,35 . 47,36 . 54,18 . hankintahinnat 56,15 . 12,39 . 15,88 . KYMi-SAVo . 15,02 . hankintahinnat 54,38 . 44,87 . 22,69 . 48,86 . 13,24 . 15,76 . 12,82 . 13,20 . Muun muassa jenin ja kruunun vahvistuneet kurssit parantavat suomalaisten metsätuotteiden kilpailukykyä. 24,29 . Myrskytuhojen vuoksi puu ta on myyty alkuvuoden aika na huomattavasti vilkkaammin kuin viime vuonna. 47,11 . 13,05 . 55,69 . hankintahinnat 53,20 . 14,94 . ensiharvennus 43,42 . 16,86 . 16,09 . 15,17 . 15,76 . 29,95 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 19,19 . harvennushakkuu 48,37 . 30,16 . 43,88 . nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. 13 METSÄLEHTI 8 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 13–16 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa, m viikot 1–16, 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 eliisa kallionieMi Euroopan talouden huono tola jarruttaa edelleen metsätuottei den kysyntää, mikä näkyy myös puukaupassa. Uudistushakkuu 55,92 . 28,85 . 19,78 . 56,89 . ”Puuta ostetaan hyvin lyhyt aikaiseen tarpeeseen”, totesi MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen järjestön metsä valtuuskunnan kokouksessa vii me viikolla. 14,07 . 53,91 . 15,36 . 55,38 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,74 . 13,88 . 17,74 . 17,62 . hankintahinnat 57,41 . 16,36 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,82 . 29,42 . Metsäalan kannalta tilan ne voisi olla vielä huonommin. 14,48 . 16,00 . Uudistushakkuu 50,25 . 12,69 . 15,26 . 17,82 . 23,78 . 29,93 . 16,58 . 14,97 . 13,54 . 17,49 . 21,21 . 30,09 . hankintahinnat 56,66 . 16,66 . harvennushakkuu 45,79 . 21,65 . 25,05 . harvennushakkuu 50,35 . 14,24 . 20,09 . 21,88 . 16,19 . 26,39 . 27,13 . 28,53 . 43,41 . 13,70 . 17,52 . Teollisuu den pystyvarasto on silti pieni. 30,20 . 14,97 . 13,68 . 17,84 . 30,18 . 13,36 . kauppa käy hyvin Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 387?508 etelärannikko 9?148 Pohjanmaa 18?402 lounais-suomi 30?262 häme-Uusimaa 51?180 kaakkois-suomi 49?130 Pirkanmaa 17?401 etelä-savo 46?388 etelä-Pohjanmaa 24?520 keski-suomi 32?675 Pohjois-savo 33?134 Pohjois-karjala 32?292 kainuu 9?903 Pohjois-Pohjanmaa 18?796 lappi 14?272 Ostomäärät viikolla 16 metsäkeskuksittain EtElä-SUoMi . 37,06 . 45,47 . 13,76 . 55,64 . 26,57 . 12,03 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,83 . harvennushakkuu 48,84 . KESKi-SUoMi . 53,85 . 18,16 . 15,88 . 22,65 . 17,91 . 47,49 . Uudistushakkuu 54,38 . 15,82 . 17,52 . 25,61 . 56,82 . 29,17 . 15,55 . 29,56 . 44,30 . hankintahinnat 57,92 . 15,29 . ensiharvennus 44,40 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 14,20 . MTK:n tekemän kyselyn mu kaan joka neljän metsänomistaja aikoo myydä puuta tänä vuonna. 13,22 . ensiharvennus 44,96 . 54,38 . harvennushakkuu 14,62 . 25,57 . 42,56 . 12,18 . 28,91 . 18,49 . 44,45 . 18,90 . SAVo-KArJAlA . nousussa . Tuotteiden mene kin ennustetaan kuitenkin kas vavan ainoastaan Euroopan ul kopuolisilla markkinoilla. laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,18 . 30,56 . 45,31 . 17,19 . 38,68 . 53,32 . 14,58 . 18,48 . 23,82 . 38,02 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Uudistushakkuu 55,54 . 14,46 . 28,81 . 46,03 . 15,55 . 15,60 . 13,36 . 17,77 . 21,53 . 19,32 . 40,87 . 54,81 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,17 . 21,86 . ensiharvennus 44,39 . 27,62 . hankintahinnat 55,50 . 56,58 . 21,87 . 26,02 . Uudistushakkuu 54,38 . 29,76
Muutama vuosi sitten tehdyssä metsäsuunni telmassa 15 hehtaarin palsta oli mer kitty kiireellistä hoitoa kaipaavaksi. ”Vuorossa puuta ker tyy noin 150 kuutiota”, arvioi nuorempi Salonen. Lisäksi tilitämme mahdolliset ke meratuet suoraan metsänomista jalle”, Paaso perustelee. Valtaosa 15 hehtaarin palstasta oli peltomaa ta, osa rehevää järvenrantaa.” Parin kilometrin patikkataipaleen taakse jäänyt istutusalue unohtui oman onnensa nojaan. Tämän vuoksi puut ovat hentooksaisia. Jos haapoja olisi kasvanut har vakseltaan, niiden oksistot olisivat levinneet. Tuloksen ratkaisee haapa, jota val haapa myydään jyväskylän energialle. Hehtaa rilta kertyy lehtipuuta 250–300 mottia. Yrittäjä teuvo salosen hakkuukoneella riitti puitavaa. ”Puuta täältä lähtee aivan hirveästi. Tärkeintä kuitenkin on, että taimikko jää lähes täystiheäk si. Sitten torpat tyhjenivät, ja ajan myötä pel toheitot ja joutoniityt metsitettiin. ”Meillä on käytössämme tälle koh teelle sopivan kevyt korjuukalusto. ”Kantohintaa roskapuulle jää ilman tukeakin toista kymppiä.” keen pahalta näyttää. Yrittäjä teuvo salosen mukaan työmaa oli puunkorjaajalle kannattava, koska poistettavat puut olivat kohtalaisen isoja ja puuta kertyi runsaasti. Se tekee koneellisesta hakkuusta sujuvaa. Metsänhoitoyhdistys JärviSavon alueneuvoja Kari Paaso on selvitel lyt puuston historiaa. kaa kuin keskimääräisellä eteläsuo malaisella päätehakkuulla. Karja lai dunsi täällä vielä 1950luvulla. Metsä löytyi uudestaan. Tavallisesti heitteille jääneet vi telikot ovat varsinaisia konemiesten painajaisia. tällaiseksi 40 vuotta sitten istutettu kuusikko varttuu, kun hoito työt tehdään ajallaan. ”Jälki olisi ollut kamalaa, jos ylis puusto olisi kaadettu pakkasella. ”Kyllähän tämä hakkuun jäl kantohintaa ihan kivasti Puukaupasta pyydettiin tarjoukset lukuisilta ostajilta. Ylispuuston korjuu lykättiin ke vääseen, ihan kelirikon kynnyksel le, jotta hakkuu voitiin tehdä leu dolla säällä. Tällä kertaa hakkuukoneen kuljetta jalla ei ollut mitään va littamista. Tämä on parhaasta päästä työmaita, mitä meillä on ollut”, kehuu Teuvon poi ka Harri-Pekka Salonen. Koneyrittäjä Teuvo Salonen toi harvennuskoneensa perkaamaan haapavaltaista viidakkoa. Puiden yllättävän isoksi osoittau tuva keskikoko painaa korjuukus tannukset alle 20 euron kuutiolta. Vaikka hakkuussa ker tyy valtavasti puuta, enin osa kuusista näyttää selviävän yllät tävän vähin vaurioin. Viime syk synä tilanne muuttui, kun palstalle valmistui metsäautotie. Kuusista olisi jäljellä vain oksatto mat karat”, Paaso arvioi.. Entiseltä yrittäjämet surilta sekin luontuu. Rehevän maan kuuset ovat sitkeitä toipumaan. Kohde jäi lopulta yhdistyksen korjuupalvelulle. Kaadettaessa ne olisivat musertaneet kuusentaimikon. haapaa kertyi energiapuuksi 250 kuutiota hehtaarilta. tulos yllätti. Hakkuukertymä on samaa luok Kuusentaimikko sai uuden elämän Joutsassa kokeiltiin mitä tapahtuu, kun taimikolle ei 40 vuoteen tehdä yhtään mitään. Riukuuntuneiden leh tipuiden vähäoksaisuus koitunee myös kuusen taimikon pelastukseksi. Nyt se tehtiin lievästi sa noen viiveellä – ja pikkuisen erilai sella kalustolla kuin yleensä. ”Parhaillaan kuorma – ja enem mänkin – täyttyy yhdeltä koneen sijalta.” kovia kokenut kuusikko selviää Haavat ja koivut ovat kasvaneet ti heässä. Myös ajokonetta ohjastava isä ukko on saanut huomata puusadon runsauden. tienvarsihinta kohoaa lähelle 30:tä euroa. METSÄLEHTI 8 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Mikko Riikilä, teksti ja kuvat O llaan Joutsan syrjäkulmilla KeskiSuomessa – raken nemuutosalueella. Kor jattavien puiden keski koko on lähes 200 lit raa. ”Kuuset ilmeisesti on istutettu parikolmemetrisen lehtipuuvesa kon alle, kuten tapana oli. kuorma yhdellä pysähdyksellä Ensimmäistä istutuksen jälkeistä hoitokertaa kutsutaan varhaisper kaukseksi. Rappiometsän kunnostukses ta kertyy metsänomistajalle kohta lainen tili. neuvoja kari Paaso arvelee, että puusto saavuttaa hakkuukypsyyden 10 vuoden kuluessa. Viime syk synä hän teki alueella lievän ennak koraivauksen. Veikkaan, että viiden vuoden kuluttua kuu set kasvavat jo terhakasti”, Paaso ennustaa. Suunnittelijan suositusta ei voi pi tää liioitteluna
› Jos teetät työn, pyydä ennalta kustannusarvio. Jos hanke on iso, kannattaa kysyä tarjouksia alan yrittäjiltä, metsänhoitoyhdistykseltä ja metsäfirmoilta. › Jos päädyt kunnostamaan pitkään hoitamattomana olleen palstan, kannattaa selvittää paikalliset energiapuumarkkinat. Jos latvakasvaimet ovat vähintään 10 senttiä pitkiä, taimikon elpymiskyky on hyvä. › Runsaan ylispuuston alla riutuneen kuusentaimikon toipumiskykyä voi arvioida pituuskasvun perusteella. Oi keaaikaisten harvennusten ansios ta tukkipuun osuus on jo nyt suuri ja kasvaa edelleen nopeasti.” Kymmenen vuoden kuluttua närei kössä on puuta yli 300 kuu tiota ja rungot ovat päätehakkuu seen kypsiä. Kantohintaa ”roskapuulle” jää il man valtion tukeakin toista kymppiä. Katso kohta 1. › Varmista, että ylispuut kuusentaimikon päältä korjataan leudolla säällä. Jos kasvu on taantunut alle viiteen senttiin vuodessa, taimikon toipuminen on epätodennäköistä. Kylän laidalla sa moihin aikoihin istutettu kuusikko on hoidettu viimeistä piirtoa myöten. taosa hakkuukertymästä on. 15 METSÄLEHTI 8 • 2012 Näin kunnostat hoitamattoman ryteikön › Pohdi, onko kasvatuskelpoisia puita riittävästi. taajassa kasvaneiden lehtipuiden oksat olivat jääneet hennoiksi. › Jos päätät tehdä itse, arvioi ennalta paljonko aikaa kuluu. Tällöin puusto raivataan, ja hakkuuala viljellään, jos metsikössä halutaan tuottaa puuta › Metsälaki ei velvoita hoitamaan metsää, ellei kyse ole taimettumatta jääneestä uudistusalasta. Korjuussa kertyy puuta liki tup laten leimausarvioon verrattuna. Puuston kasvatus on järkevää, jos kunnostuksen jälkeen nuoreen metsään jää noin 700–1?000 elinvoimaista mäntyä, kuusta tai rauduskoivua. Tienvarressa hinta on 29 euroa kuutiolta eikä laadulla nirsoil la. › Jos kuusentaimikko on pahoin riutunut, kannattaa tutkia, onko kuusikkoa vallitsevan lehtipuuston kasvatukseen paremmat edellytykset. Hän löytää näkemykselleen perustelut sa man tilan mailta. Vaihtoehtona tukkikuusikko Ryteikön hakkuu tuottaa ensim mäisessä hakkuussa liki 2?000 eu ron kantorahatulot hehtaarilla il man mitään hoitokuluja. › Vähäarvoista haapa-leppä–sekamelskaa ei kannata harventaa. Runsaasta energiapuusadosta saatavat myyntitulot voivat yllättää. Haavikosta juuri vapautettu kuu sikko ei todennäköisesti vielä kym menen vuoden kuluttua ole ensihar vennuskunnossa.. näin hakkuu sujui joutuisasti ja valtaosa kuusista pystyttiin pelastamaan. ”Kyllä tästä parituhatta kiintoa varmasti kertyy”, nuorempi Salo nen arvelee. ”Puuston keskiläpimitta on 21 senttiä ja pohjapintaala yli 20. Puuta on yli 200 kuutiota hehtaarilla. Se me nee karsittuna rankana Jyväskylän energialle. Paason mukaan hoidettuna metsä olisi silti tuottanut paremmin
Kiireessä estetiikka saattaa sil ti unohtua. Tärkeä maiseman määrittäjä ovat maanomistusrajat. Mihin metsä näkyy. Lähtökohtia työssä ovat uudistustarve ja omistajan tar peet – kuten aina. Paremmilta näyttävät epäsäännölliset aukot ja metsäsaarekkeet, jotka muistuttavat metsäpalojen kuviointia. ”Ei tarvitse jättää parasta mänty tukkia. Hakkuujälki muokkaa näkymiä vuosikymmeniksi, joten metsänomistajalla on suuri vastuu suomalaisesta maisemasta. Luonto on harvoin geo metrinen. Reheville rantamaille sopivat kuusten lisäksi koivut, sillä ne tuovat lähimaisemaan vaaleutta ja pehmeyttä. Matkailija kaasuttaa rivakasti toiveikkaampiin näkymiin. Niitä tarvitaan etenkin herkissä rantapaikoissa. Kaikki katselijat eivät ole esteet tisesti yhtä herkkiä, mutta jollakin tavalla maisema on tärkeä jokaiselle. Vaaran laella taivas ta vasten piirtyvän met sän katkaisee yhtäkkiä suorakaiteen muotoi nen tyhjyys. ”Vältä viivasuoria rajauksia. Avainasemas sa on metsänhoitoyhdistysten väki, joka suunnittelee leimikoita. Rinteessä suorakulmaiset avohakkuut eivät yleensä sovi maaston muotoihin. ”Kun vaikutamme maisemaan, se vaikuttaa meihin”, kiteyttää metsän hoitaja Minna Komulainen. aukot voi myös ryhmittää eri kokoisiksi ja muotoisiksi – kuin tuulen kaatamiksi alueiksi. Jopa uudet asukkaat haluavat tietyille alueille maiseman takia”, Komulainen sanoo. Kauniit vanhat männyt ovat silmälle arvokkaita myös.” Maisema ei syö tiliä Moni metsänomistaja haluaa puis taan silti mahdollisimman paljon rahaa. Suosituilla matkailu alueilla maisemalla on valtava mer kitys elinkeinoille. Silti yksittäinenkin maanomistaja voi suunnitella leimikkonsa maise maan istuvaksi, kunhan unohtaa vii voittimen. Taidokkaasti suunnittele malla hakkuusta saa lähes saman hyödyn irti kuin muutenkin”, Ko mulainen vakuuttaa. Se ulottuu harjanteen yli toiselle puolelle kuin valtava ar pi metsänturkissa. Komulainen väitteli 2010 toh toriksi maisemaarkkitehtuurista. Kukapa haluaisi val tavan aukon rinnemetsään matkai lijoiden suosiman järvenrantakylän yläpuolelle. Am mattiihmiset tietävät paljon mai semanhoidosta, ja hakkuukoneiden käyttäjilläkin on ympäristötutkin not. Kun oikea paikka on löytynyt, it se hakkuuala muotoillaan maaston muotoihin sopivaksi. Puuryhmiä voi jättää kumpareille ja notkelmiin. Sel viää, missä hakkuun rajoja pitää häi vyttää ja missä se jää reunametsän taakse piiloon. Seuraavaksi tarkastellaan, min kälaisille alueille metsä näkyy. avohakkuu! Voi miten kaunis Geometrinen hakkuu riitelee luonnon pyöreiden ja polveilevien muotojen kanssa. Voiko hyvän puukauppati lin tehdä maisemaa kunnioittaval la tavalla. Puu ryhmiä ja epäsäännöllisiä kaistaleita jättämällä maiseman saa elämään”, Komulainen neuvoo. Kokonaisuus on nistuu parhaiten, jos palstanaapu rukset suunnittelevat aluetta yhdes sä. “ihminen havaitsee muodon niin voimakkaana, että muut visuaaliset tekijät jäävät toiseksi”, komulainen kertoo. 16 METSÄLEHTI 8 • 2012 hanna lehto-isokoski J okainen on joskus näh nyt ruman hakkuuauki on. Tai auton ikkunasta avautuu möykkelikköinen raiskio, joka näyt tää jatkuvan tien varresta ikuisuu teen. ”Voi. Maaseudun näkymiä leimaavat voimakkaasti metsien hakkuut ja istutukset, jotka voidaan tehdä ru masti tai kauniisti. M et la / Er kk i O ks an en M et la / Er kk i O ks an en M in na Ko m ul ai ne n V irp i Pe nn a. Puustoon kannattaa avata aukkoja, joista näkee järvelle; maisema saa ulottuvuutta. Lo puksi pohditaan, säästetäänkö joku nen maisemapuu. Kun sovitetaan hakkuukuviota mai semaan, edetään kokonaisuudesta yksityiskohtiin. ”Metsänomistajan itsensä pitää vaatia hakkuujälkeä, joka kestää myös katseen”, Komulainen pai nottaa. ”Näkymät saattavat ratkaista, tul laanko seudulle vai ei. Hänen työhönsä Kainuun maa ja kotitalousnaisten toiminnanjohta jana kuuluu myös maisemanhoi don neuvontaa
tasaisella maalla puut ja metsänreuna määrittävät mittakaavaa. Puuryhmä katkaisee näkymän sopivasti. M et la / Er kk i O ks an en M in na Ko m ul ai ne n M in na Ko m ul ai ne n Pe kk a H el o. Polveilevat muodot istuisivat maisemaan paremmin.” kuva on Metlan tutkimusmetsästä Padasjoelta, ja alue on hakattu 2004–2005. Kah deksan vuotta myöhemmin hän ajoi paikan ohi ja halusi siitä kuvan mai semanhoitoa käsittelevää kirjaansa varten, mutta jälkiä ei enää näkynyt kään. Mittakaava liittyy elementtien suhteelliseen kokoon ja kuvaa sitä, miten katsoja havaitsee suhteiden eron. Metsänhakkuu voi avata uusia, tervetulleita näköaloja. ”Arvostetaan esimerkiksi lähiruo kaa. Puuryhmät luovat rytmiä. erikorkuiset puut reunametsässä elävöittävät maisemaa. 17 METSÄLEHTI 8 • 2012 avohakkuu! lehden muotoinen hakkuuala näyttää maallikon silmään hienolta – ainakin tarkasti rajatussa ilmakuvassa. Kun elämä ympärillä kansainvälis tyy, paikallisuus alkaa kiinnostaa. jos metsänreuna jää kovin kauas, kiintopisteet häviävät. Puiden ryhmittäminen ja yhdistäminen metsänreunaan parantaa hakkuujälkeä. ”Monella on sille tunnearvo, yh teys kotiseutuun.” Minna Komulainen tulkitsee in nostuksen osaksi laajempaa trendiä. Samalla maisemasta, jossa ruo ka on tuotettu, tulee tärkeä.” Minna komulaiselta on juuri ilmestynyt maisemanhoitoa käsittelevä kirja Metsä maisemassa – suunnittelu & hoito (Metsäkustannus 2012). Minna komulainen olisi suunnitellut hakkuun eri tavalla: ”alueessa on juuri sellaisia teräviä kulmia ja suoraa viivaa kuin se olisi vedetty viivoittimella. Paikallisuus kiinnostaa Maisema kiinnostaa suomalaisia selvästi enemmän kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Punkaharjulla Minna Ko mulainen näki kerran alan, joka oli aurattu sydämen muotoiseksi. Kylätoimikunnat ovat aktiivisia ja pyytävät maisemasuun nitelmia maa ja kotitalousnaisten neuvojilta eri puolilla Suomea. Rantametsiä pähkäillään usein: mitä puita poistaisin ja mitä istut taisin, kun haluan nähdä järvelle. Hän ei suinkaan vastusta avohak kuuta – sopivasti puita ryhmittämäl lä sen voi hyvinkin istuttaa ympäris töönsä. Aukio oli ehtinyt taimettua. Ainakin kerran kuussa joku kysyy Komulaiselta, mitä tekisi mummon mökin maisemalle. Ryhmät tarjoavat katsojan kaipaamia kiinnekohtia aukeaan maisemaan. Ja ajan kanssa luonto korjaa myös ihmisen erehdykset. Joskus avohakkuu voi olla jopa kaunis
”Varusmiespalveluksen jälkeen anoin rajavartiolaitoksen palveluk seen PohjoisKarjalan rajavartios toon, ja toukokuussa 1982 pääsinkin silloiseen Lieksan rajakomppaniaan Särkkävaaran rajavartioasemalle. Näillä kulmilla perheiden elanto on otet tu pääosin metsästä. Kylt ti osoittaa, että saavutaan Kajaa nin kaupungin laitaan. Nyt onkin oikea ai ka tehdä polttopuuta kevätahavan kuivatettavaksi. Kylän keskeltä kääntyy Eteläahon tie oikeaan, sitä 700 metriä ja ollaan perillä. Toukokuun alussa 52vuotiasta Karjalaista odottavat eläkepäivät, kun työvuodet rajavartiolaitoksessa tulevat täyteen. Koivulla ja kuusella metsitetty jen peltojen välissä on harvaksel taan taloja. Vastaan tu lee Saaresmäen kylä entisessä Vuo lijoen kunnassa. Maatalous näyttää hii puneen, eikä missään näy nykyajan mammuttinavettaa. niistä syntyy klapikoneella toistasataa pinomottia polttopuuta kevätahavan kuivatettavaksi. Mies klapikoneen äärellä on Jouko Karjalainen viettämässä viimei siä lomapäiviään polttopuusavotas sa. rajavartijan työssä on puolensa. Turku Vuolijoki. Onhan Vuoli joella tosin ollut Otanmäen kaivos, jonka lakkautuksen jälkeen perus tettiin Transtechin nykyisin omis tama junanvaunutehdas. 18 METSÄLEHTI 8 • 2012 METSÄNOMISTAJA UUSI UrA EdESSÄ 52-vuotiaana eläkkeelle ja omia metsiä hoitamaan. Nyt on tarkoitus panostaa enem män tähän metsäpuoleen”, Karjalai nen toteaa. Aiemmin lomaajat kului syksyn harvennushakkuusta jouko karjalainen jätti 40 kiintoa koivukuitua polttopuiksi. Sitä ennen on kerty neet vuosilomapäivät pidettävä pois. Karjalaisella on omakotitalo Liek sassa, ja perheeseen kuuluvat vai mo sekä kaksi aikuista lasta: poika ja tyttö. Näin tulee täyteen tasan 30 vuotta rajamiehen työtä ennen eläkepäi viä. aRi koMUlainen, teksti ja kuvat M utkainen kylätie keski sessä Suomessa halkoo nuoria suometsiä. Talon rantteella on kasa koivu kuitua ja mies tekee klapikoneel la polttopuuta. Kahvipöydässä keskustelu siir tyy luontevasti metsäasioihin
Myös kuusi suosii lämmintä maata Uusi ajattelu on osoittautunut pätevän rajallises ti myös kuuseen, kun taimien käsittely hoidetaan asian mukaisesti. Nyt hirvitiheys on myönnettyjen kaatolupien ja runsaiden kaato määrien johdosta jonkin verran las kenut. Myös hirvialueina Nurkkalan maat ovat olleet vuosikymmeniä todella hyviä. Myös entiset pellot on vajaan kah den hehtaarin kotipeltoa lukuun ottamatta metsitetty. Se on metsänomistajan näkökul masta hyvä asia, koska taimistova hingot syntyvät pääosin sinne, mis sä hirvet laiduntavat talven. 19 METSÄLEHTI 8 • 2012 N äinä vuosina eläkkeelle siirtyvä metsäammat tikunta oppi aikoinaan koulutuksessaan, et tä taimet kannattaa istuttaa heti lumen sula misen jälkeen. Toinen puoli kankaasta hakattiin jo 60luvun puolivälissä. Etenkin pienillä istutusaloilla käytettiin kou rukuokkaa humuksen poistamiseen ja istutuskuopan tekoon. Koivun istutukses sa korostettiin, että taimen pitää olla vielä talvilevos sa. ”Kyseessä on kesäkorjuukelpoi nen leimikko, joten hakkuu on to dennäköisesti tulevana kesänä. Siitä otet tiin myyntipuun lisäksi sahapuut uu den navetan rakentamiseen. Enpä ole vähään aikaan täällä törmännyt ahmanjälkeen.” seen. No eivät kyllä tiedä. Mutta tietävätkö kaikki istuttajat tämän. Jostain syystä aukolle istutettiin männyntaimet kylvön sijaan ja ku ten näkyy, puut kyllä kasvavat hyvää vauhtia mutta paksuoksaisina. Parempi ohje olisi odottaa rauhassa. ”Sitä laskeskeltiin, että mikä oli si edullisin tapa hoitaa sukupolven vaihdos. Onneksi Suomessa on aina ollut vanhojen viisauk sien kyseenalaistajia. Hak kuun jälkeen alue kulotettiin. Täällä asustaa myös joitain rusakoita, iso ja kuin hirvenvasat”, Karjalainen kertoo lisätessään jänisten ruokin tapaikalle heiniä. Vanhemmil le jäivät tilan rakennukset ja rei lu puolitoista hehtaaria tonttimaa ta ympärille. Juuret kasvavat kesällä lämpimässä maassa selvästi voimakkaammin kuin varhain keväällä tai myöhään syksyllä. Ajamme eteenpäin, kun erämie hen tarkka silmä keksii hangen pääl le vastasataneesta lumesta jäljen. Pahimmillaan siemenet eivät idä lainkaan, vaan homehtuvat kylmään ja mär kään maahan. Hirvet lähtevät alkutalvesta liik keelle kohden talvehtimisalueitaan ja palaavat huhtikuussa”, Karjalai nen kertoo. Taimitarhanhoitaja Aarne Ruha kokeili ItäSa vossa jo 1980luvulla, miten kasvavat koivut, joiden lehdet ovat jo puhjenneet. Jo 1999 tutkijat rohkenivat kirjoittaa ohjeeksi: Hei näkuu on paras koivun paakkutaimien istutusaika. Päädyttiin tähän lahjoituk joukolla ja äiti tuula karjalaisella riittää muisteltavaa ankarista työ päivistä maatilalla. Vilahtaapa pari pitkä korvaa näkösälläkin. ”Siitähän on ahma lipsutellut kier roksellaan. Poikain isä Mikko teki työuransa metsähallituksen metsurina. Aikoinaan siihen ruokittiin vil jalla teeriä.” Jouko näyttää myös paria koppe lon hakomapuuta. Kaikille tuli sata hehtaaria metsää. Etenkin metsitetyil lä pelloilla ovat hirvet viihtyneet. Um pin sopimusasiakkaana saan aukolle mätästysojituksen ja taimet yh tiön kautta. Nurk kalan tilan 52 hehtaaria lohkaistiin Joukon ukille vuonna 1925 lähei sestä Kaaneksen kantatilasta. Pystykarsinnan jälkeen tä mä entinen tiheikkö alkaa jo näyt tää metsältä”, Karjalainen esittelee. kuusen istutus onnistuu, kun käytetään laikkutai ojitusmätästystä ja maltetaan odottaa, että maa lämpenee ennen istutusta. Ulostepötköt pui den tyvillä kertovat lintujen ruokail leen puissa. Se houkutteli istuttamaan liki routaiseen maahan. Myöskään kuusipaakkuja ei kan nata istuttaa mahdollisimman aikaisin, vaan kannat taa odottaa, että maa lämpenee. Kaikkien hämmästyksek si koivut menestyivät hyvin. Lyhyellä kaksoissäännöllä päästään metsäpuolel la jo pitkälle. ”Tämä kumparekuvio hakattiin 70luvun puolenvälin jälkeen ja kyl vettiin männylle. Leipä metsästä Karjalaisen kotitilalla toteutettiin muutama vuosi sitten sukupolven vaihdos. Tämän vuoksi keväällä ei kannata turhaan kiirehtiä istuttamaan kylmään maahan. Luontaisesti on joukkoon noussut koivua ja alem maksi kuusta. Älä istuta kylmään maahan MATTI kÄRkkÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Hän on tehnyt metsäkau pan viiden hehtaarin uudistusalasta. Taimia on tur ha hakea kylmävarastosta ennen kuin maa on sula nut ja lämmennyt. Joukon vanhemmat Tuula ja Mikko Karjalainen lahjoittivat Nurkkalan tilan 300 metsähehtaaria kolmelle pojalleen. Siihen aikaan istutettiin pääasiassa paljasjuurisia taimia. Kyl vö olisi ollut oikea toimenpide laa tupuun kasvattamiseen.” Karjalainen on UPM:n sopimus asiakas. ”Talvilaitumia nämä alueet eivät ole. Osoittautui, että lämpimään maahan istutetut koivut kasvoivat vuo sien seurannan mukaan paremmin kuin mahdolli simman aikaisin kylmään maahan istutetut koivut. Metsäalan vanhoillisuus on sitäkin ihmeellisem pää, kun kaikki ammattiviljelijät tietävät, ettei mo nien kasvien siemeniä kerta kaikkiaan kannata kyl vää liian kylmään maahan. Tällöin maassa on runsaasti kosteutta talven jälkeen, ja teorian mukaan taimet saavat hy vän käyntiinlähdön sen ansiosta. Jonkin verran tuli lahjaveroa maksettavaksi, mutta kun vaihdos vuonna 2007 tehtiin, oli puunhin ta huipussaan, joten kovin suurta hakkuuta ei tarvinnut tehdä lahja verojen takia.” Metsänhoitoa riittää Ikäluokkajakauma Karjalaisen met sässä painottuu nuoriin kasvatus metsiin. Istutuksen teen itse. Mik ko jatkoi isänsä viitoittamaa tietä ja teki ahneesti metsätöitä sekä kasvat ti siinä ohessa tilan pintaalaa edul lisilla tilakaupoilla. Siirryttäessä paakkutaimien käyttöön oletet tiin ilman muuta, että entiset ohjeet istutuksen ajan kohdasta pätevät edelleen. Taimipaakkujen pitää olla litimärkiä is tutettaessa, vaikka se lisää taimivakan painoa. Taimen veden ja ravinteiden ottaminen tapahtuu pääasiassa uusien juurenkärkien kautta. Niistä pidätetään sovittu summa puukaupan tulosta päältä pois. Selitys koivun paakkutaimien käyttäytymiseen selvisi pian. ”Jäniksiä on todella paljon. Am muin syksyllä tästä talon ympäris töstä yhdeksän jänistä, mutta ei se näytä harventaneen kantaa. Keväisin ensimmäiset istutta jat valittelevat, ettei istutusputken käyttö oikein on nistu varhain aamulla, kun mättäät ovat jäätyneet yöllä tai routa ei ole edes niistä sulanut. Varmemmaksi vakuudeksi tutkimusraportin kan teen pantiin Jaana Luoranen poseeraamaan kym menvuotiseen kesällä istutettuun koivikkoon. Kyseenalaistaminen alkoi koi vun taimista. Istu tusaikana 1989 koivujen pituus oli 25 senttimetriä, kuvaushetkellä kahdeksan metriä. Lumien sulettua edessä on viiden hehtaarin taimikonhoito. Ennen harvennus hakkuuta, joka tehtiin pystykaup pana ja motolla, ennakkoraivasin alueen. Mieles täni tämä on hyvä systeemi metsän omistajalle.” Riista viihtyy Kierroksella Nurkkalan metsissä huomio kiinnittyy jäniksenjälkien ”Täällä asustaa myös joitain rusakoita, isoja kuin hirvenvasat.” paljouteen. Pitää käyt tää istutuskuokkaa, ja se hidastaa menoa. Kun nykytekniikalla pystytään säätelemään hyvin taimien kasvun käyn tiinlähtöä, kannattaa odottaa pari viikkoa aiempaan käytäntöön verrattuna. Metsäntutkimuslaitoksella liki kaikkea mahdollista kokeillut tohtori Risto Rikala ja nouseva tähti, myö hempi tohtori Jaana Luoranen alkoivat systemaatti sesti selvittää, mistä oikein oli kyse. Kuten monen muunkin, Karjalaisen per heen leipä on tullut metsästä. Mutta maan pitää olla lämmintä. ”Muistan kun miehet istuivat var tioimassa tulta kulotuksen jälkeen.. Tuossa läheisellä suolla on hyvä teerensoi din. Sitä ennen tehdään loppuun polttopuut ja keväthangilla pystykarsinta syk syllä ensiharvennetusta kuviosta. jouko karjalainen asettelee nuolukiven paikoilleen odottamaan talvilaitumilta palaavia hirviä. Lämmön merkitys siis tiedetään maa talouspuolella. vat metsähommissa, nyt eläkepäi vien odot taessa nurkan takana voi metsään paneutua uudella innolla. ”Metsäkanalintukanta on paras miesmuistiin, huomattavasti parem pi kuin itärajalla Lieksassa
Yhdessä voimme rakentaa paremman maailman. Osana luontoa ihmisen on väistämättä käytettävä luonnonvaroja. Alalle tarvittaisiin joka vuosi tuhat työntekijää enemmän kuin saadaan. Moni metsäalan työpaikka on hankkinut nuoria kesätöihin. Siksi heidän mielenkiintonsa metsäalaa kohtaan on herätettävä nyt. /kesatyo KESÄTÖITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN: MILLAISIA KERRO TÄÄLLÄ Menisinkö metsäalalle, vai pyyhkäisenkö sittenkin muihin hommiin. METSÄALA TARVITSEE TEKIJÄNSÄ Tulevaisuuden työvoimapula on jo nyt kohdannut metsäalan. Sitä varten on perustettu Metsä puhuu -tulevaisuushanke. Tätä varten Metsä puhuu -hanke ojentaa verkkosivullaan avuksesi Metsä puhuu -kesäpaketin. Kilpailu parhaista työntekijöistä kiristyy. LISÄTIETOJA: • www.metsapuhuu.fi • www.metsapuhuu.fi/kesatyo Kesätyöt ja TET–harjoittelu ovat meille nuorille tärkein koulutuspaikan kiinnostavuuteen tai ammatinvalintaan vaikuttava tekijä. Useimmiten nuoret kuuntelevat mieluiten toisten nuorten kertomuksia. Kouluikäisten nuorten, tulevaisuuden työvoiman, käsitys metsäalasta on kovin kapea, jopa väärä. TULE MUKAAN! Tutustu hankkeeseen ja kesätyökampanjaan verkkosivuillamme. He tulevat työelämään kymmenen vuoden kuluessa. Tunnus viestii metsän moniilmeisyydestä ja herättää positiivisia mielikuvia. • Kannusta kesätyöntekijää kertomaan töistään eteenpäin, esimerkiksi Facebookissa osana työtehtäviään. Tunnus Tunnus koostuu logotekstistä ja kuvasta. Metsäala tarvitsee tulevaisuuden parhaat osaajat. Se on koko metsäalan yhteinen ponnistus alan maineen ja työvoiman saannin turvaamiseksi. Metsä puhuu -hanke kertoo nuorille, miksi metsien käyttö pelastaa maailman. Siis uusiutuvia luonnonvaroja. Ilman nykynuoria metsäalan tulevaisuutta on kuitenkin mahdoton rakentaa. Siis metsää. Kesätyöntekijöistä kannattaa pitää hyvää huolta ja varmistaa, että he kertovat lähipiirissään hyviä tarinoita paitsi omasta työstään, työpaikastaan ja työtovereistaan, myös koko alasta. MITEN NIIN. KUINKA. Sen lähtökohdat ovat monimuotoisessa metsässä, joka puhuttelee meitä kaikkia. Silloin on järkevintä käyttää niitä luonnonvaroja, jotka ovat ihmisen, luonnon ja tulevaisuuden kannalta parhaita. www.metsapuhuu. Metsäteollisuuden vetovoima yläkoululaisten keskuudessa 2011 / T-Media. • Kerro kesätyöntekijälle yrityksestäsi, mutta myös koko metsäalasta
Kaasuvipu oli kevyt käyttää. Näin varustetulla kelkalla voi huolet kOkEILTUA Lynx 69 yETI ACE › Moottori 4-tahti Rotax 600 ACE › jäähdytys neste + puhallin › Paino 311 kg › telamatto 600?×?3968?×?32 › Polttoainesäiliö 45 l › hinta 14?190 euroa › Valmistaja BRP Rovaniemi Todellinen työkelkka kuumaksi, joten lämmitystä saat toi pitää päällä vain ajoittain. Ensi talveksi Lynxiltä on tarjolla tähän luokkaan kol me eri kelkkamallia. 21 METSÄLEHTI 8 • 2012 Puuta ajettiin järven takaa tienvarteen, jolloin kuljetusmat kaksi tuli noin kilometri. Leveän telamaton ansios ta uutuusLynxin vetokyky ja kulkuominaisuudet pehmeäl lä lumella ovat hyvät. Käyntiääni on mukavan hiljainen, sillä työajossa ei käy tännön syistä tule kypärää pi dettyä kuin pitemmillä matka osuuksilla. Korkeutta voi olla tar peen muuttaa, jos esimerkiksi ajetaan seisaallaan umpilumella. Toisaal ta kelkka ei ole parhaimmillaan polanteisilla kulkuurilla, mut ta sitä ei ole tarkoitettukaan no peaan hupiajoon. Nelitahdista on etunsa myös nykyisillä bensan hinnoilla. Erikoisvarustel tu Ranger on tarkoitettu kaik kein vaativimpaan työkäyttöön. Lämmitin on työajossakin tar peen, kun puunlastauksessa kas tuneiden hanskojen kanssa aje taan talvisessa viimassa. Jo viime vuonna markkinoil le tullut Lynx 69 ACE on moot toriltaan ja osin muiltakin rat kaisuiltaan samanlainen kuin yleisemmin käytetty työkelkka, 50 sentin telamatolla varustet tu Lynx 59. Penkki on vain yhden istuttava, ja sen taka osassa on pieni kannellinen ta varatila. Ran gerissa on 1?200 kuutiosentin nelitahtimoottori sekä edessä erillisjousitus. Kuormaa pystyi tasaisella alueella vetämään kummallakin vaihteella. Huoleton etujousitus Lynxin työkelkoissa palattiin muutama vuosi sitten perintei seen tolppajousitukseen. ta ajella hakkuutähteiden päältä tai alkutalven pehmeällä umpi lumella ilman pelkoa etupään ri pustusten rikkoutumisesta. Siihen mahtuu kombikannu, saha laippa irrotet tuna, metsurikypärä, varustevyö sekä pieni reppu. Kahvojen läm mitys oli ehkä säädetty liiankin lynx 69 Yeti aCe on järeä mutta polttoaineen kulutukseltaan taloudellinen työkelkka. Siihen mahtuvat eväät ja huoltotarvikkeet. Sahan saa mat kaan laippa paikoillaankin: kan nen voi sulkea kumikiinnittimil lä vaikka laippa suojuksineen jää reunan väliin. Lynx lähti liikkeelle pienellä kaasulla nykimättä. Lynx kulki kuorman kanssa vaivat ta, eikä minkäänlaisia mootto rin kuumenemisen merkkejä tai muuta ahdistusta ilmennyt. Peilit ovat pienet, mutta niistä pystyy seuraamaan lastatun reen kulkua. leveätelainen lynx 69 ei ole hupi kelkka vaan tarkoitettu vaativampaan käyttöön.. Armyssa on 600 kuutiosentti metrin kaksitahtimoottori. Lisävarusteita ovat myös etu osaa kiertävä suojarauta sekä peilit, jotka Lynxissä ovat kiinni tuulisuojassa. Hiljaista menoa Lynx 69 on varustettu 600kuu tioisella ACEnelitahtimootto rilla. Koe ajossa Lynxin bensankulutus oli 15–20 litraa sadalla kilomet rillä. Lynxin takatarakkaan on han kala saada moottorisahaa tuke vasti kiinni, koska se ei mahdu normaaliasentoon. Vaihteisto on synk ronoitu, mutta koeajokelkassa kakkonen ei aina mennyt suo siolla päälle. Nii tä kun ei ole. lynxin lisävarusteboksiin mahtuvat kaikki hankintahakkaajan työvarusteet. Peilit ovat ehdottomat puunajossa, jotta kuorman kulkua voi seurata ilman pään kääntelyä. Lynx 69 ACE:n lisäksi tänä vuonna ovat tarjolla 60 sentin telamatolla varustettuina myös uutuuskelkat 69 Army Yeti ja 69 Ranger Alpine. Koeajokelkassa oli lisävarus teena takaboksi. hannU jaUhiainen L ynxin valikoimaan on perinteisesti kuulunut 60 senttimetrin levyisel lä telamatolla varustettuja työ kelkkoja. Kuormat liikkuivat vai vatta, vaikka koivua oli kyydis sä jopa runsaan kuution verran. Kaksiasentoiset lämmittimet löytyvät molemmille kahvoille sekä kaasuvivulle. Edelleen Suomen ehkä yleisimmän työkelkan, Lynxin 5900mallin, kulutus lähentelee vastaavassa ajossa 30:tä litraa. Ohjaustangon asentoa voi sää tää sivulla olevan lukitusvivun avulla. Puunajossa Lynx 69 on omim millaan
Hän val mistelee kuskeineen koneiden sa siirtoa seuraavalle työmaalle. Metsäyhtiöi den omistama tutkimusyksik kö Metsäteho on erikoistunut Prosilvan toimitus johtaja lasse karilainen kertoo, että neljäs tela-alustainen ajo kone valmistuu syksyllä. Telakone ei kavahda kevään rospuuttoa kehittämään käytännön puun korjuuta. Yrittäjä ei kadu telakoneen hankkimista. Harvennuskoneet komennetaan odottamaan kesäkelejä – noin pääsääntöisesti. Telat myötäilevät maaperän muotoja Koneen uppoamattomuutta on parannettu monin ratkaisuin. Mikko Riikilä, teksti ja kuvat H uhtikuun puoliväli. Herrojen keksintöä koko kelirikko. Telakone tuo ison kuorman Päivärinnan yritys JP Kone työ Oy korjaa vuosittain rei lut 50?000 kuutiota harvennus puuta. Pelkästään alhaisesta pintapai neesta ei ole kyse. Alue oli ojitettua korpea. Vain luutuneet ennakkoluulot jarruttavat uuden tekniikan esiinmarssia. Tämän vuoksi harvennus rästejä on kertynyt runsaasti ja meille riittää töitä minkä tehdä ehtii”, Päivärinta kertoo. 22 METSÄLEHTI 8 • 2012 tela-alustainen koneketju suoriutuu turvemaiden korjuusta ympäri vuoden. Suometsiin on karttunut vii dennes Suomen hakkuumah dollisuuksista. Seuraava valmistuu syksyllä. Tiedossa on taas suometsän har vennusta – pahimpaan kelirik koaikaan. Hän kummastelee puunkor jaajien normeja turvemaille. Lisäksi Prosilvan ajokoneen runkonivel voidaan jäykistää, jolloin kaikki neljä telamattoa muodostavat yhtenäisen kan topinnan koneelle. Esimerkiksi Metsähallituksen suoleimikoille Prosilvan tela alustaisella ketjulla ei ole asiaa – liian kapeiden telojensa vuoksi. Ko neeton varustettu puskukonei den teloilla, jotka on suunniteltu rankkoihin olosuhteisiin. Pyö räkoneissa alarinteen puoleiset pyörät painuvat herkästi, kos Suometsissä Konetyön valtti ovat umpiteloin varustetut Pro Silvan 910hakkuu ja 154ST ajokone. Pak kaset ovat menneet ja taivas vihmoo vettä. Urapainaumia ei näky nyt, vaikka ajokonetta kuljettaja Janne Aittolampi mättää puuta kyytiin sen, mitä karikoiden vä ka painopiste siirtyy kallistuk sen suuntaan. Puunkorjaajille se merkitsee los kaa, rapaa ja pehmeneviä maita. Prosilvan ajokone on keski määräistä järeämpi, sen kanta vuus on 15 tonnia. Yksin mies ei kehujensa kanssa ole: ”Jäykkätelaista umpitelatrak toria voidaan pitää hyvin lupaa vana konekonseptina huonos ti kantavien maiden ainespuun korjuussa…” Lainaus on Metsätehon tie dotteesta 5/2010. Kuusikon pääl tä korjattiin hieskoivua. Näin te la kantaa koko pinnallaan kalte villa pinnoilla. Tämä hil litsee painopisteen siirtymistä sivulle koneen kallistuessa. Valmistumassa olleella ”ke lirikkoleimikolla” koneet saivat näyttää, mihin pystyvät. Jäykkä telamatto kantaa koko pituudeltaan eikä näin kaivaudu pehmeikköön, kuten telipyörin varustetut koneet tapaavat teloil la varustettuinakin tehdä. Kokoojauraa myöten oli tien varteen tuotu pari sataa kuutio ta puuta. ”Moni luulee, että Prosilvan koneella voisi toimia vain tur vemailla, mikä ei ole totta. ”Jos mies pystyy suolla käve lemään ja siellä on puita, me kyl lä saamme ne pois sieltä”, Päivä rinta lupaa. Metsäliiton kehittämispääl likkö Risto Lilleberg vakuuttaa, että Prosilvan kaltaisia ratkaisu ja tarvitaan ja halutaan suomet sien puunkorjuuseen. Keuruulaista Jari Päivärintaa vesisade ei harmita. Se on 15–30 senttiä kapeampi kuin kantavuu deltaan vastaavat pyöräkoneet. harvennus puun korjuuseen tarkoitettu Prosilvan ajo kone tuo kerralla yli 15 kuution kuitu puu kuorman tien varteen. Pääosin yritys toimii Metsälii ton leimikoilla. Telojen kestoa ei kukaan ole valittanut.” lissä vain pystyy. Omaa konettaan kehues saan hän toki voi olla puolueel linen. ”Täällä on paljon suometsiä, joille pyöräkoneilla päästään vain kantavimmilla talvikeleil lä. Nämä tiedot kertoi Karilai nen. Tästä huolimat ta Prosilvan ”erittäin lupaavia” telakoneita on tehty vain kol me. Pallonivelin kiinnitetyt te lastot mukailevat maanpinnan muotoja sivusuunnassa. Lisäksi Päivärin ta ostaa 10?000–20?000 kuution verran pystyleimikoita vuosit tain. ”Kuormaan menee kuituran kaa noin 16 kiintoa”, mies kertoo. Prosilva käyttää pusku traktoreihin suunniteltuja teloja. ne kestävät myös kovien maiden puun korjuussa.. ”Myös metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä maastoa sääs tävään tekniikkaan.” Lillebergin mielestä uuden korjuutekniikan pahimpana jar runa ovat metsäväen – kone yrittäjät mukaan lukien – en nakkoluulot. Vakaava jousitus vaimentaa kuorman kallistelua
Tämä on vyöryttänyt eteemme tilanne ja lähikuvia, joissa pie netkin yksityiskohdat toistuvat viiltävän tarkkoina ja värikyl läisinä. Moottorisahan ohella myös autot ja trak torit valtasivat vähitellen maamme metsä teitä ja metsiä hevosten kustannuksella. Hel mikuussa savotoilla huhkittiin satatuhatta miestyöpäivää vähemmän, mutta pinon jat keeksi puuta kertyi puoli miljoonaa mottia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. ”On selvää, että näin suurella moottorisahojen määrällä täytyy olla huomattava osuus työntulosten lisääntymisessä ja työtehon paranemisessa” , arvioi metsänhoita ja A.?E. Myös kirjoittajana Willamo on luontokuvaajien kärkikaar tia, minkä hän on jo todistanut aiemmissa teoksissaan kuten Haukkametsä tai Hirvien klaani . Maahenki 2012. ”Pää on täynnä ajatuksia ja odotusta, epävarmuuttakin. Olen tässä metsässä mahdollisimman paljon, kuljen ja katselen, valokuvaan ja mietin suhdettani metsään.” ”Metsä virittää minut, herkistää ja sulkee pois arjen huolet. Uuden mallin konepellit ei vät kuitenkaan vielä täysin pystyneet syr jäyttämään hevosta metsätöissä. ”Asiaa tuntematon voi helposti saada sen käsityksen, että traktori tosiaan kaikissa tilanteissa on täyskelpoinen vaihtoehto hevoselle. Olen asettanut itselleni selvät rajat seuraavan vuodenkierron ajaksi. ”Kaiken on tapahduttava tässä metsässä, yhden vuoden aikana.” Valokuvaajakirjailija Heik ki Willamon uutuusteos poik keaa viime aikoina julkaistujen luontoaiheisten valokuvateos ten valtavirrasta. Myös metsonsoidinkuvat ovat kirjan parasta antia. Näissä kuvissa valokuvien mustavalkoisuus ja tummat, täyteen mustaan päättyvät sä vyt pääsevät täyteen loistoonsa. ”Koska maataloustraktorien käyttö puutavaran kuljetukseen metsästä on vielä verrattain uutta ja asiaankuuluvat välineet kehitysvaiheessa, traktori ei vielä näyttele puutavaranajossa huomattavaa osaa”, Met sälehdessä kirjoitettiin. Hinta 43 euroa. Metsän vuosi kuvina Aurinko puuttuu Vuoden kierron edetessä kesään ja syksyyn jään kuvakerronnassa kaipaamaan aurinkoisia ja valoi sia kesäpäivän kuvia. Vuosi metsässä kirja ot taa paikkansa luontokuvateos ten kärkikaartissa vakuuttaval la tavalla. Luontokuvaajien varus tuksessa 50 millin normaaliob jektiivi on vaihtunut 500 millin telelinssiin. konepellit haastavat liinaharjat UUTINEN VUONNA 1957 kIRJA Heikki Willamo: Vuosi metsässä. Willa mo lienee kierrellyt kameransa kanssa vain pimeimpään aikaan yöllä. Willamo kääntää kirjassaan, ja myös samoista kuvista koo tussa näyttelyssään, tämän ke hityksen nurinpäin: kirjan ku vat ovat mustavalkoisia, kuvattu pääosin lyhyillä polttoväleillä ja niukassa valossa sekä painettu laadukkaasti hyvälle paperille, joka nostaa kuvien sävyt esiin. 189 sivua. Mustat, niukkasävyiset kuvat alkavat jo syödä toisiaan. Aivan niin tummaa kuin kirjan kuvissa ei kesämetsässä ole kuin korkein taan muutamana keskiyön tunti na. Turunen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä. Traktorit yleistyivät puutavaranajossa myös Ruotsissa, missä varsanlihan korkea hinta ja hevoskasvatuksen kannattamatto muus olivat johtaneet hevospulaan. Tällä kertaa hän pohtii met sää omalta kantiltaan. Nykyinen digitaalinen valo kuvaustekniikka mahdollistaa sellaisen kuvamateriaalin tallen tamisen, jota filmiaikaan ei yk sinkertaisesti kyetty kuvaamaan. Siitä näyt teenä on aukeama, jossa varpus pöllö katsoo seuraavan sivun ku vassa oksien takana näppäilevää metsokukkoa. Se antaa tilaa ajatuksille, jotka jostain syystä kietoutuvat nyt tiukasti oman olemisen ympärille.” Heikki Willamolle metsä on tosiaan jotain muuta kuin si joituskohde, kiintokuutioita tai pankki. ilta tummenee yöksi ja pakkanen nostaa utua jääpeitteen ylle.. 23 METSÄLEHTI 8 • 2012 tiia PUUkila Metsätöiden koneellistaminen näkyi vuo den 1957 hakkuukauden tuloksessa. aRi koMUlainen heikki willamo esittää töyhtötiaisen sielunlinnukseen. Kaikkiaan metsätöissä arvioitiin pärisevän yli kymme nentuhatta moottorisahaa. Savotta hevosten heikko tilanne sai sikäläisen met sänhoitajan, Torgny Bjarnen huolestumaan. Tämä lienee tietoinen va linta: kuvaaja sai keväällä tiedon äitinsä kuolemasta kuvatessaan metsonsoidinta, ja tämä on var masti vaikuttanut kuvaus ja ku vavalintoihin. Hyvää tulosta siivittivät poikkeuksellisen suotuisat hakkuukelit sekä uusi savottaka veri: moottorilla varustettu saha. Kirjan lopun va loisat talvimaisemat pelastavat kuvakerronnassa paljon. Vielä vuonna 1950 savotoilla uurasti run saat 400?000 hevosta, kun vuoden 1956 lo pussa määrä oli tippunut jo alle 300?000 liinaharjaan. Moni kuvaaja muut taa nykyisen tekniikan ansios ta yön päiväksi, mutta Willamo vyöryttää kuvissaan kuutamo metsän sellaisena kuin se on – tummana, niukkasävyisenä, jo pa uhkaavan mustana. Kirjan alkupuolen kuutamo maisemat ovat huikaisevan hieno näyttö Willamon taidosta valo kuvaajana. Jos tämä käsitys yleistyy, tulee se merkitsemään kohtalokasta erehdystä.” sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Aikaa metsässä vietetään mahdollisimman paljon. Kirjan vuosi alkaa vuoden 2009 talvipäivän seisauksesta. Willamo tallentaa kameroineen ilman etukäteisvalmisteluja mitä hakkuilta suojellussa 200 heh taarin eteläsuomalaisessa, lam pien pirstomassa metsässä eteen tulee. Voi ky syä, kenellä muulla kuin ammat tiluontokuvaajalle on mahdol lista asua vuosi metsässä ilman nykymaailman pakkotahtisuutta pohtien omaa metsäsuhdettaan
KeskiSuomesta ammuttiin jo kunen vuosi sitten pihakom postilla säännöllisesti vierail lut karhu.” Sen sijaan heikon jätehuol lon mutta rikkaan karhukan nan maissa, kuten Romaniassa, osa karhuista jopa elää kaato paikoilla. Yliannos tappaa.. karhunnukutus on kimuranttia Julkisuudessa on alettu vaa tia kesyjen karhujen nukut tamista ja siirtämistä kauem mas ihmisasutuksen liepeiltä. Ihmisten keskellä pyörivä huumaantunut karhu on täysin arvaamaton. Vapaaeh toiset taitavat olla vähissä”, Ko jola epäilee. ”Karhun pitäisi pysyä rauhal lisesti aloillaan ja laskea nuku tusnuolen ampuja noin 10–15 metrin etäisyydelle. nukutusnuolet on annosteltava etukäteen. Tutkimusta johtava Kojola pitää ehdotettuja karhu kyydityksiä huonona ratkaisuna. Lin tujen talviruokintapaikat on ke väällä siivottava, ruoantähteitä ei saa laittaa kompostiin ja ros kaastiat on suljettava tiiviisti. Lisäksi ne on pi dettävä ihmisarkoina häirinnäl lä ja metsästyksellä.” Nyrkkisääntö on, ettei pihasta saa löytyä karhuille ruokaa. ”Suomalainen kaupunkiin ek synyt pelokas ruskeakarhu tus kin hakeutuu häkkiin vapaaeh toisesti.” Suurpetotutkija suosittelee ongelmiin ennaltaehkäisyä. Jos varotoimista huolimatta karhu tulee pihaan, soita hätänu meroon 112. Kotoista ruskeakar huamme kesympi mustakarhu on kuitenkin eri eläinlaji. PohjoisAmerikassa taajamien roskapöntöillä kumuavat musta karhut toimitetaan näin väljem piin metsiin. ”Karhut eivät saa tottua help poon ruokaan. ilmainen lounas on ehdottomasti kielletty. 24 METSÄLEHTI 8 • 2012 LUONNOSTA jeRe Malinen, teksti ja kuvat K arhujen vierailut pihois sa ovat lisääntyneet vii me vuosina otsojen run sastuessa ja levittäytyessä koko maahan. Suomeenkin saatiin en simmäiset roskiskarhut, kun ke sällä 2009 karhut oppivat Savon linnassa kääntelemään kesämök kiläisten roskapönttöjä. Taajamassa pyö rivän, stressaantuneen ja aggres siivisesti käyttäytyvän citykar hun osalta se ei edes onnistu. ”Kymmenisen vuotta sitten Nokialla seikkaili roskiskarhu. Tyrmäävällä nukutusai neannoksella otso kuolisi. karhujen tassunjälkiä roskasäiliön kyljessä savonlinnan Moinsalmella kesällä 2009. jos karhu saadaan houkuteltua ensin häkkiin tai sitä päästään ampumaan rauhallisessa ym päristössä piilosta esimerkiksi ruokahaaskalle. kontioiden kulmakunnalla ruoantähteet ja avokomposti ovat huono yhdistelmä. Sen jälkeen kestää vielä 5–10 minuuttia ennen kuin karhu nu kahtaa. Se Ilpo Kojolan mukaan on nistuu, koska karhut ovat tottu neet ihmisiin. Karhut osaavat myös vaeltaa sa tojen kilometrien päästä takai sin kotikulmilleen.” Vielä vaikeampaa on karhujen nukuttaminen. Pidä piha siistinä Asutuilla alueilla kuljailevien karhujen nukutus onnistuu vain, Älä ruoki karhuja! Kun karhut heräilevät talviunilta, niillä on nälkä. Poliisin apuna työs kentelee riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä suurriistavirkaapu organisaatio (SRVA), johon kuu luvat vapaaehtoiset metsästäjät karkottavat karhut kauemmas ihmisasutuksen liepeiltä. Rktl:n suurpetotutkijat ovat vuosina 1998–2011 nukuttaneet ja merkinneet yli 120 suomalais ta karhua. PohjoisAmerikassa kaupun keihin työntyneet musta ja jää karhut useimmiten loukutetaan. ”Kuka ottaa kesyyntyneen karhuyksilön vastaan. Se voi al kaa toistaa opittua käyttäytymis mallia uudessa ympäristössä ja hakeutua ihmisten läheisyyteen. Yhteistyötä on tehty järjes täytyneesti muutama vuosi, ja se on osoittanut toimivuutensa. Riista ja kalatalouden tut kimuslaitoksen suurpetotutki ja Ilpo Kojola tietää Suomesta vain muutaman aiemman ta pauksen, jossa karhu oli käynyt järjestelmällisesti kolistelemas sa roskapönttöjä
joUko ViRta metsänhoitaja . Työvälineiden pitää olla hyvässä kunnossa. Jos vien tiä ei saada vetämään, se tar koittaa Suomessa vain yhtä asiaa: tuotantolaitoksia sulje taan kiihtyvällä tahdilla. Viitenä viime vuonna on neljä kertaa hakattu vuodessa yli 20 miljoonaa kuutiometriä, kun 1950ja 1960-luvuilla hakkuut ylittivät vain kerran 15 miljoonan kuutiometrin rajan. Jos vastuuta ei halua ottaa tai metsän hoidattaminen ulkopuolisella käy liian kalliiksi, metsälle löytyy aina ostaja. Viitenä viimeisenä vuotena on jokaisena hakattu koivukuitupuuta enemmän kuin minään vuonna 1950-, 1960-, 1970-, 1980ja 1990-luvuilla. Yhtyvien astioiden periaatteen mukaan tuloveden altaassa ja lähtevän veden al taassa veden korkeus tulee sa malle tasolle. vaa, koska pitää työstään. Meillä Suomessa mahdollisuus lisätä raakapuun käyttöä ja myös kan torahatuloja on miljardiluok kaa, kunhan varmistamme, että markkinaehtoinen puumarkki namekanismi toimii. Jos ajattelisimme niin, jokaisen viljelijän kannattaisi myydä pellot ja sijoittaa rahat joihinkin futuureihin.” Jyrkkä ei yhteisomistukselle Ropolle on aina ollut selvää, että hän haluaa jatkaa vanhempiensa tilalla. Uusien investointien puuttuessa myös työpaikkojen määrä vähenee. PILKKEITÄ 25 METSÄLEHTI 8 • 2012 LUkIJALTA LUkIJALTA Professori Matti Kärkkäinen kirjoitti (Metsälehti 5/2012): ”Metsäteollisuuden alasajo ei ole totta.” Hän perusteli väittä määnsä kohonneilla hak kuumäärillä ja toteamalla, etteivät prosessitekniset pa rannukset saa vastaavaa media huomiota tehtaiden lakkautus päätösten kanssa. Tarvitaan suomalaista tahtoa, joka vakuut taa myös Brysselin päättäjät rat kaisun merkityksestä Suomelle. Wikipedian mukaan kuvassa olevan kokoinen koivu voi tuottaa jopa 15 litraa vuorokaudessa, joten tätä taustaa vasten jääkerroksen ilmaantuminen ei ole ihme.” ilkka ”Tuo kanto on moottorisahakaadon irvikuva.” ammattikaataja 19 METSÄLEHTI 5 • 2012 T iedotusvälineet ovat kertoneet totuudenmukaisesti ja perustehtävänsä mukaisesti jokaisen Suomessa olevan metsäteollisuuslaitoksen alasajon ja sen seuraukset paikalliselle elinkeinoelämälle. Ainoastaan kuusikuitupuu on poikkeus. Metsätalouden ja teollisuuden työpaikat ovat pudonneet kol masosaan samassa ajassa, eikä kaikki ole selitettävissä teknii kan kehityksellä. Viitenä viime vuonna hakkuut ovat olleet 8 miljoonan kuutiometrin luokkaa, ja se on selvästi vähemmän kuin ennen. Pienpuusta puhutaan uusiutuvan energian lähteenä, mutta eihän sitä kannata edes korjata ilman valtion merkittä vää avustusta. Ennen kuin ryhdytään syyllistämään yksityismetsänomistajia on syytä katsoa, miten hakkuut ovat kehittyneet yhtiöiden ja valtion metsissä. Onko eroa laitetaanko nyt vai vasta kun puu lehdessä?” satapii ”Mahlahan siinä tietysti on kyseessä kuten suopa totesi ja jota havupuilla ei ole. ”Suomalainen ei yksinkertaisesti sovi yhteisomistajaksi. Ennätysvuosia ovat olleet 2007, 2008, 2010 ja 2011. Ainakaan mäntyä ja koivua koskevat hakkuutilastot eivät viittaa kuiduttavan teollisuuden alasajoon. Uutinen ei ole, että jollakin tehtaalla on pienin investoinnin saatu avatuksi jokin pullonkaula. Metsätilastollinen vuosikirja kertoo, että metsäteollisuuden investoinnit ovat olleet muuta mia piikkejä lukuun ottamat ta laskusuunnassa jo 30 vuot ta. Jonkin edun väheneminen on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen. Mutta jos näin on, miten ovat tulkittavissa hakkuutilastot. Ne Roppo pitää hyvässä järjestyksessä.. Pakkanen jäädytti kannon päälle yhden yön aikana muutaman sentin paksuisen kerroksen. Myös Roppo on ostanut viimeisten neljän vuoden aikana peltokauppojen kylkiäisenä 14 hehtaaria metsämaata ja käynyt ne raivaussahan kanssa läpi. ”Minua harmittavat asiantuntijat ja pankinjohtajat, joiden mukaan kaikki pitäisi laskea bisnestyylillä. Suomalaiselle metsäomista jalle tämä rakennemuutos vali tettavasti merkitsee kuitupuusta keskimäärin saatavan kantohin nan alenemista. Metsäpolitiikassa toivomisen varaa Kriitikot ovat oikeassa siinä, että suuremmatkin hakkuut olisivat mahdollisia metsävarojen puolesta. Sen ansiosta tuotantoa on voitu nostaa pari prosenttia. Anteeksi nyt vain pahan ilman linnut. Esimerkiksi jos viime vuonna olisi ilmoitettu, että metsäverokanta kohoaa 30/32 prosenttiin vuonna 2016, vuodet 2012–2015 olisivat olleet hyviä puun tarjonnan kannalta. Jokainen lopetettu paperikone on saanut ansaitsemansa huomion, samoin kaikki tuotannonrajoitukset. Matti Kärkkäisen esittelemä rumpuratkaisu (Metsälehti 6/2012) herätti lukijoiden mielenkiinnon ja siitä toivottiin lisää tietoa. Suomen kil pailukyky näissä tuotteissa on kohtuullinen. Tylsällä sahalla ei synny kelvollista tulosta. Yksityismetsien markkinahakkuut ovat enemmän kuin kaksinkertaistuneet 1950-luvulta, mutta vain muutamina vuosina valtio ja yhtiöt ovat päässeet edes 1950-luvun keskiarvon tasolle. En ole ollut asias sa missään tekemisissä Stora Enson johdon kanssa, mutta kansalaiskokemukseni perus teella arvelisin, ettei päätös ai nakaan perustunut puun alhai seen kantohintaan. Maanomistaminen on myös arvokysymys. On vain oivallettava metsä teollisuustuotteiden markkina rakenteen muutos ja suunnattava kasvu tuotteisiin, joiden kysyn tä kasvaa. Usein ostajat omistavat jo entuudestaan metsää ja osaavat sitä hoitaa. Se on hienoa, kun on raivannut aikaisemmin kauhean rääseikön ja pääsee sitä harventamaan.” Ropolle metsänomistamisessa ei ole tärkeintä tuotto eikä hän laske työlleen arvoa. Havukuidun nykyhinta on kan sainvälisesti kilpailukykyinen, eikä koivukuitupuun hinta ole merkittävästi eukalyptus ja akaa siakilpailijoitaan korkeampi. Ainoa, mikä voisi viedä metsän arvon, on sosialistinen vallankumous tai täyssuojelu, joista kumpikaan ei onneksi ole todennäköinen”, Roppo sanoo. Olisikin mielenkiintoista kuulla, millaisena professo ri Kärkkäinen näkee Suomen metsäteollisuuden 20 vuoden päästä. Kuitenkin jo se, että metsätiloja hallinnoidaan saman pöydän äärestä, on merkittävä asia.” Ropon metsät sijaitsevat viidentoista kilometrin säteellä kotilasta. Raivaussahan jälki näkyy hämeenkoskelaisen isännän taimikoissa. Ensimmäisen kerran nykyisin tuiki tavalliset 20 miljoonan kuutiometrin hakkuut ylitettiin vasta 1979. Jos pikkuveli olisi halunnut tilanjatkajaksi, Roppo olisi etsinyt töitä muualta. Ei edes havutukki herätä erityistä huolta. Vai onko tulevai suus biojalostamoissa. Havupuilla ei tällaista ilmiötä ollut.” ilkka LUkIJAkUVA ”Ei ole havupuilla mahlaa kuten koivulla. Monissa muissa hommissa ei samalla tavalla näe työn jälkeä, pääse nauttimaan ulkoilmasta ja hoitamaan kuntoa kuin talvisavotoilla. Mutta jos on todella tarpeen lisätä yksityismetsien puuntarjontaa, varma keino on yksinkertainen. tässä täydennys kuvan kera: ”Tuloveden laskeutusaltaas ta johtaa rumpuputki tien toi selle puolelle. Merkittävä osa metsä teollisuuden tuotannosta on perinteisesti mennyt vientiin pääosin Eurooppaan. Valitettavasti Suomen metsäteollisuuden torahampaan, kuusikuituun perustuvien hioke pitoisten paino ja kirjoituspa pereiden, kysyntä on kääntynyt pysyvään laskuun. Kotimaiset ennätyshakkuut eivät tue käsitystä metsäteollisuuden kuolemasta. Suomen kansa kun ei pidä verojen maksusta. Ei tällainen pikkujuttu voi ylittää edes paikallista uutiskynnystä. Kun on monta päättäjää, päätöksenteko ei suju”, Roppo perustelee. Metsäteollisuus ei voi inves toida ilman kohtuullista selkeyt tä lisäraakaaineen saannista kil pailukykyiseen hintaan. Indonesiassa puolestaan insti tutionaaliset ja infrastruktuu rikysymykset nostavat akaa sian hintaa. Mutta ei kun piti kiirehtiä vahingoksi koko kansantaloudelle. VeRne teRVahaRjU metsätalouden opiskelija, Rovaniemi Viimeinen sammuttaa valot Metsäteollisuutta ei ajeta alas Matti Kärkkäinen teki pals tallaan (Metsälehti 5/2012) te rävän havainnon. Sijoituksena metsämaa kuitenkin on omaa luokkaansa. Melkoinen nestevirtaus koivussa oli jo käynnissä, vaikka lunta oli vielä monin paikoin, maa roudassa, eikä silmujen aukeamisesta ollut merkkiäkään. Rumpuputki mi toitetaan siten, että se vastaa tuloojan suurinta virtaamaa. Vain vuonna 2009 ei saavutettu ennätystä, mutta silloinkin hakattiin enemmän kuin koskaan 1950-, 1960-, 1970tai 1980-luvulla. Metsän ostaminen kiinnostaa Roppo painottaa, että metsäomaisuudesta pitää kantaa huolta. Erityisen ongelmallisena hän pitää kuolinpesiä, joissa yksikin eriävä ääni estää asioiden viemisen eteenpäin. Nykyiset tuotantolaitokset käytetään elinkaarensa loppuun (jos niistä ei päästä eroon aiem min) ja uudet nousevat Etelä Amerikkaan ja Aasiaan. Koivukuitupuulla tilanne on vielä parempi. Kuva otettu kaatoa seuraavana päivänä, välissä pakkasyö. Ne ovat uutisia. Itse asias sa monin paikoin Brasilissa ja erityisesti Austra liassa maan hinta on noussut, ja jos sen vaikutus puun tuotanto kustannuksiin lasketaan oikein, eukalyptuskuitu on huomatta vasti koivukuitua kalliimpaa. Järkevästi toimimalla metsäteol lisuus voisi hyvin laa jentua ja jalostaa vientiin met siemme kestävän hakkuupois tuman verran raakapuuta, eli 15–20 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. ”Metsää pystyy harvoin ostamaan oman tilan vierestä. Rakennetta ei ole patentoi tu, joten sovelluksia voi kehi tellä.” Matti käRkkäinen Rumpu kokonaan veden sisällä LUkIJAkySyMyS Tulo-oja Tuloveden laskeutusallas Lähtevän veden allas Veden korkeuden säätö Lähtöoja Rumpuputki 1:1, 5 (34 ast ett a) 1:1,5 (34 aste tta) Luonto herää ”Maalis-huhtikuun vaihteessa Etelä-Suomessa kaadetun koivun kanto. Syyttävät katseet tulee kohdistaa poliittisiin päät täjiin, jotka ympäristökiimas saan ovat heikentäneet kaikkien teollisuusalojen toimintaedel lytyksiä mm. Millai nen asema metsäteollisuudella on työllistäjänä, puunkäyttäjä nä tai kansantaloudessa. Lähtevän veden altaan veden pinnan korkeutta säätelee palkki, joka on asennettu poistoojaan poikittain. Roppo arvostaa sitä, että omistaa metsää, peltoja ja saa hoitaa suvussa kulkenutta omaisuutta. Uusien metsien hankkiminen kiinnostaisi, mutta nykyisillä hinnoilla tilakaupat saavat vielä odottaa. Siinä syy.” suopa ”Mitenkäs salpietari imeytyisi runkoon nyt jos olisi juurten saatavilla. Mutta mihin kaikki puu laitetaan tulevaisuudessa. Yhteisomistukseen hän ei kuitenkaan olisi lähtenyt. Samalla kun sellupohjaisten tuotteiden ky synnän kasvu on hyödynnettävä, Suomen metsäteollisuuden on supistettava kapasiteet tiaan hio mokuuseen perustuvien tuot teiden osalta. On totta, että hakkuumäärät ovat kasvaneet ja metsiä vaaran tamatta sieltä voitaisiin hakata vielä 10–20 miljoonaa kuutio metriä lisää. Siinä käy usein niin, että yksi tekee työt ja muut korjaavat potit.” Roppo kuitenkin korostaa, että yhteismetsät ovat eri lukunsa. Niissä enemmistö päättää, päätöksenteko luistaa ja metsät hoidetaan ajallaan. Metsänomistajia ei saa syyl listää väittämällä, ettei puuta olisi tarjolla. Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana mäntykuitupuuta on hakattu neljänä vuonna enemmän Metsäteollisuuden alasajo ei ole totta MATTI KÄRKKÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Hyvin suunnitel tu sähkoselluintegraatti avaisi uusia kestävän kasvun mahdol lisuuksia. Ei todella kaan ole mitään syytä pukeutua säkkiin ja puhua metsäteolli suuden kuolemasta! Ympäris töystävällisten, hiilijalanjälkeä pienentä vien pakkausmateriaa lien, sellun ja puuhun perus tuvien rakennusmateriaalien kysyntä kasvaa. Kovalla rahalla metsää on järkevää ostaa vain oman tilan rajalta. Riittää, ettei tilan maaja metsätalous tuota tappiota ja jotain jää elämiseenkin. Kyse ei ole hakkuumahdollisuuksien puutteesta, sillä sekä yksityismetsissä että valtion ja yhtiöiden metsissä talousmetsien hyväksikäyttö on samansuuruinen, noin 80 prosenttia. Uskon, että raakapuun saannin varmuus va kaaseen hintatasoon ollut yksi Beihain valttikortti – kilpailu tekijä, josta Suomessa voidaan nykyisin vain unelmoida. Sellupuun osalta tilanne on selvästi valoisampi. Laskeutusallas ja lähtevän veden allas kannattaa tehdä sa ven (ja muovin?) avulla vesi tiiviiksi. Ei ole ihme, että suurelle yleisölle ja jopa metsäteollisuuden asioita tarkoin seuraaville puuntuottajille on jäänyt mielikuva, että metsäteollisuus vetelee Suomessa viimeisiään. Miksi sitten Stora Enso päät ti rakentaa sellukartonkiinteg raattinsa Imatran sijasta Kiinan Beihaihin. Maatalouspuolella tarvitsee monenlaista lenkkiavainta ja pihtiä. Näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa hiomopuus ta maksettaisiin yli 20 euron kantohintoja. Koko sodanjälkeisen ajan havutukin hakkuut ovat trendinä kasvaneet, ja erityisen hyvä aika sahateollisuudelle oli 1993–2005, jolloin veromuodon muutoksen siirtymäajan ansiosta oli mahdollista purkaa vanhoja hakkuusäästöjä alhaisella veroasteella. energia ja polt toaineverotuksen muodossa. ”Metsä pitää varmasti arvonsa. Näin rumpuput ki on koko ajan veden alla eikä jäädy koskaan. Myös vientimäärät ovat las kussa. ”Kun etenee metsässä ja katsoo taakseen, näkee heti omat saavutukset ja ne näkyvät pitkän aikaa. ”Perunkirjoitusta pidempään en suostuisi olemaan mukana minkäänlaisessa yhteisomistuksessa. Yhtymissä puolestaan eteen voi Turku Hämeenkoski tulla jatkamisongelmia, jos osakkaiden perilliset eivät löydäkään yhteistä säveltä. kuin milloinkaan sen jälkeen, kun nykymuotoista tilastoa alettiin pitää vuonna 1955
26 METSÄLEHTI 8 • 2012 LUkIJALTA Toimittaja Mikko Riikilä ansiok kaasti esitteli Metsätehon viime kesäistä raporttia koneellisesta taimikonhoidosta (Metsälehti 6/2012). Ammattitaito avain koneraivauksessa Kokemuksemme mukaan noin 80 prosenttia perkausaloista so veltuu konetyöhön maaston kar keus ja kaltevuus huomioiden. Parin viime vuoden kokemuk set Tehojätkäkoneraivauksesta osoittavat, että tärkeintä konerai vaustyön onnistumisen kannalta on kuljettajan ammattitaito. Metsätehon tekemät mittauk set osoittavat kuitenkin trendin, jonka mukaan koneraivauksen tuotoksen ja kustannustason, siis taloudellisen tuottavuuden, kil pailukyky paranee ja ylittää rai vaussahauksen tuottavuuden poistuman järeytyessä. Hän päättää, minkälaiseen kuntoon metsä jää raivauksen jälkeen, aivan kuten raivaussahaukses sakin. Ei hätää, tuhannet muutkin suomalaiset näkevät. Kuitenkin pienmetsäkoneella tehty koneellinen taimikonhoi to on kustannukseltaan raivaus sahauksen luokkaa poistettavan risukon järeyden ollessa 30 mil limetriä. Raivaussa hauksessa lumi aiheuttaa liukas tumisia, liikkumisen vaikeutu mista, terän osumisia kiveen ja työn yleistä hidastumista. Palvelun kiinteistönvälittäjät ovat metsätilojen myynnin ammattilaisia, jotka tietävät kohteista enemmänkin kuin vain hehtaarit ja hinnan.. Metsämaa-palvelusta löydät ainoastaan metsätilojen ja lomatonttien myyntiilmoituksia, joten sinun ei tarvitse etsiä niitä erikseen asunto-osakkeiden lomasta. Lumi tasaa metsäpohjaa ja näin helpottaa koneen liikkumista. Tämän kauden ulkopuolella tehtiin töitä yhdessä vuorossa, kuitenkin niin, että Usewood pienmetsäkone oli kolme lumi sinta kuukautta muussa työssä. Ei hätää, tuhannet muutkin suomalaiset näkevät. On huomattava, että konerai vausta, myös pienmetsäkoneel la, voidaan tehdä lumikelillä ai na, kun lumen syvyys ei aiheuta liian pitkiä kantoja. Näetkö sinäkin päiväunia omasta metsästä. Pääsääntöisesti koneellinen raivaus on raivaus sahatyöskentelyä nopeampaa, mutta kustannukset pyrkivät nousemaan koneiden kalleuden ja käyttökustannusten vuoksi. Tätä hoikemmassa ve sakossa kustannus ylitti raivaus sahauskustannukset. Raivaussahatyöskentelyssä syntyy myös talviseisokki, jon ka vuoksi kesäajan työvuoroil la tulee kattaa lumiajan noin viiden kuukauden raivaussei sokki. Kuumin kohtaamispaikka metsäpalstojen ostajille ja myyjille löytyy nyt verkosta Metsälehden sivuilta. Tee kuten 80.000 suomalaista kuukaudessa – tule Metsäkustannuksen verkkopalveluun! Metsämaa-palvelu löytyy heti etusivulta. Läh tökohtaisesti koneraivauksella on saavutettavissa vähintään kin sama vuotuinen käyttöaste kuin raivaussahauksella. Samaan suuntaan vaikuttaa poistuman runkoluvun kasvu. Esillä olivat metsurin tekemään raivaussahaukseen verraten kitkevä reikäperkaaja, isoon metsäkoneeseen liitetty taimikonleikkuri ja Usewood pienmetsäkoneen risuraivain. Metsämaa-palvelusta löydät ainoastaan metsätilojen ja lomatonttien myyntiilmoituksia, joten sinun ei tarvitse etsiä niitä erikseen asunto-osakkeiden lomasta. Koneella kannattaa rai vata ne leimikot ja leimikkojen osat, joihin se on optimaalinen. jUssi-Pekka UseniUs Usewood oy kirjoittajan mukaan hyvä koneraivaaja on koulutettu koneen ohjaajaksi, mekaanikoksi ja metsänparantajaksi. Kuumin kohtaamispaikka metsäpalstojen ostajille ja myyjille löytyy nyt verkosta Metsälehden sivuilta. Hyvä ko neraivaaja on koulutettu koneen ohjaajaksi, mekaanikoksi ja met sänparantajaksi. Näetkö sinäkin päiväunia omasta metsästä. Tee kuten 80.000 suomalaista kuukaudessa – tule Metsäkustannuksen verkkopalveluun! Metsämaa-palvelu löytyy heti etusivulta. Artikkeli ja Metsätehon ra portti tuovat selvästi esille ko neellisen taimikonhoidon hyö dyt ja haitat. On huomat tava, että Metsätehon mittauk set tehtiin keväällä 2010, jonka jälkeen laitteiden tekninen ta so ja kuljettajien kokemus on parantunut. Siis oletettiin, että lumiolosuh teet estävät koneraivauksen. Metsätehon raportin kustan nuslaskentaperiaatteissa maini taan, että kaikilla raivauskoneilla metsänhoitokaudeksi määritel tiin kuusi kuukautta, jonka aika na töitä tehtiin kahdessa vuoros sa. Näin ollen koneen parina tarvi taan raivaussahausta. Palvelun kiinteistönvälittäjät ovat metsätilojen myynnin ammattilaisia, jotka tietävät kohteista enemmänkin kuin vain hehtaarit ja hinnan
Koska hyönteiset oppivat nopeasti vieromaan medettömiä kukkia, kasvin kannattaa värinvaihdoksella rehelli sesti osoittaa, mistä kukista saa ja mistä ei saa mettä. Pienesineissä voidaan hyödyntää kuoren alta paljastuvaa koristeellista pin tarakennetta. Rungossa pahku roita on yltympäriinsä, ja joskus ne ovat suhteellisen säännöllisi nä rengasmaisina muodostumi na muistuttaen kovasti rengas visakoivun pahkuroita. Tämä johtuu puuaineen syiden suuntautumisen voimakkaasta vaihtelusta. heikki saRaja tUUli tiMonen Pekka saRanPää VanaMo salo PiRkko haRjU toni laakso lisätietoja antavat tuuli timonen (tuuli.timonen@ helsinki.fi, 09 191 24498) ja heikki saraja (heikki.saraja@ salpaus.fi, 044 708 0810). Tämän tyypin puuaine muistuttaa mo nella muullakin tavalla visa koivun visaa. Puuaine muistuttaa koi vun jäävisaa. jäävisasta se puuttuu kokonaan. Värinmuutos on pölyttäjille opaste, joka säästää hyönteisen turhilta käynneiltä ja ohjaa suoraan nuoriin pölyttämättömiin kukkiin. Näytteitä kaivataan Helsingin yliopiston Luonnon tieteellisessä keskusmuseossa selvitetään kotimaisten puuai neerikoisuuksien, etenkin visan, puuaineen anatomista raken netta. Meillä ei liene värinmuutoksen merkitystä tutkit Sinistyvät kukat SEPPO VUOkkO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. kuhmoisten visamännyn rungon poikkileikkauspintaa. Soluneste siis happanee kuk kien vanhetessa, mutta olisiko tästä värinvaihdoksesta jo takin hyötyä kasville. Visalle tyypillisiä anatomisia piirteitä ovat vuosilustojen si säänpainaumat, ja näissä koh dissa olevien solujen ja ydinsä teiden poikkeuksellinen koko, muoto ja suuntautuminen. Vuosilustojen sisään painaumat ovat paikoin syviä, ja kuoritussa puussa on niiden kohdalla kuoppia. tu. 27 METSÄLEHTI 8 • 2012 Juuri nupusta puhkeavat imikän kukat ovat punai sia, mutta muuttuvat sitten sinipunaisiksi ja lopul ta lakastuvat kukat ovat kalvaan sinertäviä. tutkijat kaipaavat lisää puuainenäytteitä. Metsäntutkimuslaitok sessa tutkitaan samoista puu näytteistä puuaineen kemial lista koostumusta kuten uuteainei den määrää. Visamännyn puuaineen käyttö Puusepän näkökulmasta visa männyn käyttö on haasteellista, mutta täynnä mahdollisuuksia. Pahkurarunkoisen visamän nyn puusolukolle on tyypillistä, että siitä puuttuvat rus keat ku viot, joten puusolukossa ei ole kuoren soluja eikä myöskään tummasisältöistä tylppysoluk koa. Normaalirunkoisen visamän nyn puusolukossa on ruskei ta kuvioita ja siten sekä kuoren solukkoa että tummaa tylppy solukkoa. Visamännyn puuaine on kui vuessaan melko voimakkaas ti kutistuvaa, ja siihen ilmaan tuu helposti pieniä halkeamia. imikän nuoret punaiset kukat tarjoavat pölyttäjilleen mettä, mutta vanhat sinertävät kukat ovat medettömiä, nuorten kukkien näkyvyyttä lisääviä mainoksia. Vanhoilla punaisil la kukilla on kuitenkin tehtävänsä: ne lisäävät kukin non näkyvyyttä ja houkuttelevat pölyttäjiä keskellä oleviin nuoriin kukkiin. Rus keat kuviot johtuvat joko tum masisältöisestä tylppysolukosta tai kuoren solujen joutumisesta puuaineeseen. Loimu ja visakoi vulle tyypillinen puuaineen re peily ei ole mäntyvisalla kovin voimakasta, joten työstö koneil la on vaivatonta kuten yleensä kin männyllä. Ravintoa hakiessaan hyönteiset samalla pölyttävät kukat. Tavallisempi visamänty on rungoltaan pahkurainen. Toisin kuin visakoivut, visamännyt ovat suorarunkoisia ja kasvavat tavallisten mäntyjen kokoisiksi. Pahku rat alkavat melko alhaalta puun tyveltä jatkuen monen metrin korkeuteen. TUTkIJOILTA Visamänty on harvinainen arvopuu ”Useimmille visan selvin tuntomerkki on visakukka.” kuhmoisten visamännyn kuorittua puun pintaa. Rungon ulkonäön perusteel la ei voi varmasti tunnistaa täl laisia mäntyjä visamännyiksi, koska myös mukuramännyillä on pahkuroita ja pahkoja. Kokemusten perusteella olisi syytä sorvata paras osa puu aineesta viiluksi, jolloin tangen tiaalinen kaunis syykuvio tulisi parhaiten esiin. Niihin soveltuvat myös sellaiset rungonosat, joita ei kannata sorvata viiluksi. Myös viilunsorvaukseen soveltuvat visamännyn rungot osat olisi vat arvokkaita tutkimusten jat kamisen kannalta. Visautuneen puuaineen rakenne Visakoivun puuainetta on tutkit tu jonkin verran. Mu kuramäntyjen puuaineessa ei kuitenkaan ole selviä visan ana tomisia rakennepiirteitä. Pitkittäisleikkauspinnassa visa kuvio näkyy ruskeina juomui na ja sukkulamaisina kuvioina. Puussa on syvennyksiä, joiden kohdalla vuosilustot ovat painuneet sisään. Puun levinneisyys maassamme on melko laaja, tie toja on muun muassa Hämeestä, Satakunnasta, Savosta ja Lapista. Visalle ominainen puuaineen kuoppapintaisuus paljastuu vas ta, kun puu on kuorittu. Visamännyksi kutsutaan Suo messa kahtakin puuaineeltaan hiukan erinäköistä männyn muo toa. Vuosilustojen sisäänpai naumat ovat matalia, ja kuorittu puun pinta on epätasaisen uur teinen. Trooppisen koristekasvin – ja kautta tropiikin ikä väksi rikkaruohoksikin runsastuneen – tulikruunun kukat ovat avautuessaan keltaisia, sitten oransseja ja muuttuvat vanhetessaan punaisiksi. Useimmille ih misille visan selvin tuntomerkki on rungon poikkileikkauspin nassa näkyvä tähtimäinen ku vio, visakukka, joka syntyy v tai ukirjainta muistuttavista rus keista kuvioista. Rungon poik kileikkauspinnassa näkyy visa kukkakuvio. Puuaine näkyy punaisena, kuori sinisenä. Etenkin männyn lisänäytteet olisivat tarpeellisia, koska sen visautumisessa näyttää olevan suurta vaihtelua. Visamänty kasvaa kuivalla kan gasmaalla, muttei tiettävästi suo maalla. Vain keltaisissa ja oransseissa kukissa on mettä. Visa mäntyisten huonekalujen val mistaminen massiivipuisena on lähes mahdotonta ja samalla jär jetöntäkin. Kukkien houkutuskyky on sitä pa rempi, mitä selvemmin ne erottuvat ympäristöstään. Visamänty on Suomen metsien arvokas mutta harvan tuntema ja näkemä tavallisen metsämännyn erikoismuoto. Visamännyn tunnistaminen on visainen juttu. Visakukkaku vion voimakkuus vaihtelee, ja ns. Tutkijat ovat kiinnostunei ta saamaan lisää näytteitä visa männystä ja muistakin puuaine erikoisuuksista. Kukkien loistavat värit viestivät hyönteisille: tääl lä on mettä. Luultavasti näin on myös imikän ja kevätlinnunher neen vanhojen kukkien laita: ne ovat mainoksia ja li säävät kukinnon näkyvyyttä ja houkuttavuutta. Eri runkojen puuaine saattaa olla kovin erilaista, ja si ten niiden yhdistämistä samaan huonekaluun on harkittava tar koin. Tu ul i Ti m on en H ei kk i Sa ra ja H ei kk i Sa ra ja. Harvinaisempi meillä tun nettu visamäntytyyppi on run goltaan normaalin näköinen. heikki sarajan suunnittelema visamäntyviiluinen kaapisto. Samaan tapaan vaihtuu kevätlinnunherneen kukkien väri. Visamäntyjä ja koivuja tavataan usein samoilla kasvu paikoilla. Raakaaineen saanti on sattu manvaraista ja harvinaista. Sinipunaisen värin synnyttävät useimmilla kukilla antosyaanit, jotka vaihtavat väriään solunesteen hap pamuuden mukaan
Lisätiedot: koulutusvastaava Timo Hokka, (03) 646 5309, timo.hokka@hamk.fi Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä Hämeen ammattiinstituutti on 375 opiskelijan luonnonvara-alan toisen asteen koulutukseen keskittynyt oppilaitos, joka toimii tiiviissä yhteistyössä samaan kuntayhtymään kuuluvan Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Historiasarjan lähteinä on alan kirjallisuuden lisäksi käy tetty runsaasti ammatti ja sa nomalehtiä sekä metsäyhtiöi den ja viranomaisten arkistoja. Metsänhoitaja Esko Pakkanen on tehnyt pitkän uran metsäte ollisuuden viestinnässä. Haukkumaan pääsevät kaik kien hirvikoirarotujen edustajat. Mat ti Leikola on Helsingin yliopis ton metsänhoidon professori emeritus. historiakirja on vuoden metsäteko Metsäväki haukkuu kolilla OIkAISU. 28 METSÄLEHTI 8 • 2012 KoUlitUStA PAlVElUKSEEn HAlUtAAn w w w .h a m k. Metsähistorian Seuran ja Met säkustannuksen julkaisema te ossarja jakautuu kolmeen nitee seen. fi/ ty o p a ik a t Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat perustaneet itsenäisten ammattikorkeakoulujen strategisen FUAS-liittouman (Federation of Universities of Applied Sciences) palvellakseen paremmin laajan metropolialueen opiskelijoita, elinkeinoelämää ja julkishallintoa sekä tarttuakseen vahvasti kansainvälistyvän toimintaympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Puut, perille ja käyttöön kertoo puun kuljetuksesta metsästä tehtaalle ja vientisata miin sekä metsien muusta kuin teollisesta käytöstä. Keskuspaikka on toimintakeskus Ukkohirvi Kolil la. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on 7 000 opiskelijan ja 700 asiantuntijan osaajaorganisaatio, jolla on keskeinen asema toiminta-alueensa osaamisen kehittämisessä. Liittouma muodostaa maan suurimman ammattikorkeakoulukokonaisuuden, jossa on yli 20 000 opiskelijaa. Siinä on 640 si vua, lähes 800 valokuvaa ja teos painaa lähes kolme kiloa! Kir jan teemoina ovat puun osto ja korjuu sekä metsäammattilaiset eri aikoina. eliisa kallionieMi Vuoden metsäteko palkinnon saanut kolmiosainen Suomen metsien historiaa kirjasarja si sältää metsähistoriallisia kerto muksia maamme metsien käy töstä 150 viime vuoden ajalta. Julkisesti rahoitettujen hankkeiden valmistelu ja toteutus kuuluvat myös työhön. Lehtori Hämeen ammatti-instituuttiin Evolle Työhön kuuluvat ammatilliset opetustehtävät nuorisoja aikuiskoulutuksessa, opetuksen suunnittelu ja kehittäminen, työelämäsuhteiden ylläpito sekä työssä oppimisen ohjaaminen. Jatkoosat ilmestyivät loka kuussa 2011. Työnte kijän ammattia ei ole rajattu. Metsäväen haukuista on tar koitus tehdä perinne, jossa met säalan työntekijät tapaavat joka syksy toisiaan hirvikoiraharras tuksen parissa. 7.5.2012 Hakulomake ja valintaperusteet www.pkamk.fi uusiutuva energia -erikoistumisopinnot, 30 op 20.9.2012 7.6.2013 Metsästys ja kennelseura Liek san Erä järjestää ensimmäiset Metsäväen haukut Lieksan, Juuan, Enon ja Polvijärven kun tien alueella. Erikoistumisopinnot soveltuvat hyvin esimerkiksi luonnonvara-alan, tekniikan ja liiketalouden alojen tutkinnon suorittaneille henkilöille sekä toimialan yrittäjille. Metsälehti Makasiinin 3/2012 artikkelissa ”10 kysymystä istuttamisesta” kerrottiin virheellisesti, et tä metsänhoitotöiden keski hintatilastot olisivat Metsä keskuksen laatimia. Lehtori tulee vastaamaan syyskuussa 2012 alkavista metsäkiinteistöjen hallinta, kauppa ja arvonmääritys ammatillisista erikoistumisopinnoista. Puunhankinnan lehtori, Evo Työhön kuuluvat opetustehtävät metsätalousinsinöörien nuorisoja aikuiskoulutuksessa, osallistuminen koulutusalan tutkimusja kehittämistoimintaan sekä erilaisiin työelämän kanssa toteutettaviin projekteihin. Ensimmäinen nide Metsää, puuta ja kovaa työtä ilmestynyt vuonna 2010, ja se on kirjasar jan jykevin teos. Lisätiedot: koulutuspäällikkö Päivi Korhonen, (03) 646 5311, paivi.korhonen@hamk.fi Hakuaika päättyy 9.5.2012. Pakkanen on toimi nut teossarjan pääasiallisena kirjoittajana ja kuvituksen etsi jänä, Leikola on sekä kirjoitta nut, mutta ennen kaikkea vas tannut tekstin editoinnista ja lyhentämisestä. Pohjakoulutus 1) AMKtai muu korkeakoulututkinto, 2) opistotai ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai 3) ammatillinen perustutkinto Lisätietoja opintojen sisällöstä Lehtori Asko Puhakka 0500 674 676, asko.puhakka@pkamk.fi Koulutusja kehittämispäällikkö Jarmo Mäkelä 050 563 2183, jarmo.makela@pkamk.fi Hae 16.4. Vuoden metsäteko –palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle merkittäväs tä ja aloitteellisesta toiminnas ta metsäasioissa. Lisätiedot: koulutusvastaava Timo Hokka, (03) 646 5309, timo.hokka@hamk.fi Metsänhoidon lehtori, Evo Työhön kuuluvat opetustehtävät metsätalousinsinöörien nuorisoja aikuiskoulutuksessa, osallistuminen koulutusalan tutkimusja kehittämistoimintaan sekä erilaisiin työelämän kanssa toteutettaviin projekteihin. Sen ovat kirjoittaneet Esko Pakkanen ja Matti Leikola. Tervaa, lautaa ja paperia kertoo puun teol lisesta käytöstä: metsäteollisuu den synnystä ja kasvusta sekä metsän tuotteista. Lisätiedot hausta, hakuajoista sekä virkojen edellyttämät kelpoisuusehdot: www.hamk.fi/tyopaikat. 050 408 8429 hakutoimisto@pkamk.fi POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU HYVÄ sYY VALITA Pkamk pkamk.fi Koulutuksen tavoite Koulutus antaa valmiuksia kehittää omaa asiantuntijuutta ja perehdyttää uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja alan tarjoamiin mahdollisuuksiin liiketoimintana. Ki san voittaja saa palkinnoksi Sa kon hirvikiväärin. Hakutoimisto Puh. Tavoitteenamme on rakentaa arvostettu kansainvälinen korkeakoulu, joka on toimintaalueensa johtava innovaatioiden ja yrittäjyyden edistäjä, väestön osaamistason kohottaja sekä joustava työelämän yhteistyökumppani ja uudistaja. Kisa on tarkoitettu metsä yritysten ja yhtiöiden työnteki jöille – sekä miehille että naisille koko Suomen alueelta. Koulutus antaa valmiudet suunnitella ja toteuttaa uusiutuvaan energiaan pohjautuvia energiaratkaisuja. Työn keskeisimmät osaamisalueet ovat metsänhoito sekä metsäkiinteistöjen hallintaan, kauppaan ja arvonmääritykseen liittyvät asiat. Tilastot tekee Metsäntutkimuslaitos. Opinnot antavat pohjan myös alan jatko-opinnoille
020 772 9130, 0400 913 822 ilMoitUSMYYnti JA AinEiStot Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Hakemuksen voi lähettää myös sähköpostitse tapio.sinkkila@sallanyhteismetsa.fi Sallan yhteismetsä on tominut 75 vuotta. 40 km ja Kuusamoon n. Rantaa n.100 m. Kokonaispuusto yli 10.000 m 3 ja heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Puumala, Ollila 108 ha. Maapohjat reheviä (osa tilasta mm. tuulipusseja, joihin tuuli törmätessään kaataa puita. Erinomainen metsätila Koitsanlahdessa. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36?415 (LT/11) Lukijoita 156?000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDään MYYDään PAlVElUKSEEn HAlUtAAn LOMA-ASUNTO, Kuusamo, Vasaraperä 0,235 ha. Heti hakattavissa n. rannalla. Vain 500 m venematka rannasta, talvisin jäätie vierestä. Puiden poistaminen paljastaa maisemaa, jota muutoin ei näkisi, näky voi olla hyvinkin kaunis. Etäisyys 85 m 2 hirsinen päärak. 670 m 3 . Todellisuudessa kau neus asuu katsojan silmässä. Sallan yhteismetsä 2 x 120_92mm 11.4.2012 10.52 Sivu 1 kyllä ”Joidenkin mielestä läpipääsemätön risukko on ainut oikea ja kaunis metsä. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Yleiskaavassa 3 rantarak.paikkaa etelään auk. 29 METSÄLEHTI 8 • 2012 Metsäkustannus Oy Soidinkuja 4, 00700, HELSINKI Puhelin 020 772 9120 faksi 020 772 9139 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi toiMitUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Metsäpalsta, Juuka, Juuka 16,9 ha. Kohteita myy: LKV Eurokiinteistöt Oy, 0500 210 700 Haemme Toimistonhoitajaa Toimistonhoitajan tehtäviin kuuluu mm. Palstalle hyvä metsäautotie, maapohjasta 97 % tuoretta kangasta ja taimikot erinomaiset. 4350 m 3 . 2000 m 3 ja lähiajan hakkuumahdollisuudet ovat runsaat. 020 772 9143, 0400 581 108 toimitussihteerit Jussi Collin p. Liikevaihtomme on yli 3 milj. 985 000 €. 020 772 9125 Eero Sala p. 020 772 9122, 040 516 4000 aD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Erinomainen sijoituskohde, pinta-alasta yli 60% kehitysluokkaa 03. päässä. Puustoa n. 020 772 9124 taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Puusto lähes 9000 m 3 . 020 772 9136 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. • kirjanpito • toimistonhoito • palkanlaskenta • asiakaspalvelu • osakasluettelon ylläpito Toivomme hakijalta kaupallista koulutusta sekä valmiutta itsenäiseen työskentelyyn. 1956 valmistunut okt (6 h+k+s, 230 m 2 ) jota on huollettu säännöllisesti. Hyvä saavutettavuus, tie 506 menee palstan läpi. 020 772 9136 Ulla Ylikangas p. Nämä tuulenkaadot eivät sitten enää olekaan niin mukavan näköisiä.” Myrskytuuli Ei ”Harvaa maisema kiinnostaa hakkuun yhteydessä, jos leimikko on yhtään omaa pihaa / mökkitonttia kauempana.” oisko näin. Tiestö valmiina kiinteistölle. Metsäpalsta, Juuka, Paalasmaa 33,3 ha. ja 20 m 2 hirsinen rantasauna. Runsaspuust. Lomakohde, jossa v. 020 772 9126, 0400 973 457 Pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 016 732 232, 0400 150 910 f. Rukalle n. palstoina). myös golf-kentät. 020 772 9127 Tiia Puukila p. 32 km. 020 772 9131, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Erittäin runsaspuustoinen määräala. Venerannasta 27 km Kuopioon. euroa ja palveluksessamme on kaksi toimihenkilöä ja useita yrittäjiä. Metsätiloista ja loma-asunnoista on kysyntää – tarjoa myyntiin! Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 129.000 €. 020 7727 831 0400 894 080, f. METSÄPALSTA, Kuopio, Haminanlahti 15,369 ha. Monipuolinen n 17 ha:n määräala vain n. 9 km:n päässä Juukan keskustasta. Pian horsmat kukkivat, vadelmat ja muutkin marjat valtaavat auringon hellimää maata. 182.000 €. Kiinteistöllä Saimaan rantaviivaa sekä Penttilän järven rantaa (rantatontit myydään erill. 020 772 9133 050 331 4137 internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. 020 772 9128, 040 752 9626 VErKKoJUlKAiSU MEtSäUUtiSEt www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASiAKASPAlVElU klo 8.15–16.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset Ansa Seppälä p. Puusto sekametsää, maasto rinteistä metsämaata, hyvät kasvavat maapohjat. 27 km. Toimitamme vuosittain 75 000 m3 puuta eri käyttöpaikkkoihin. 020 772 9132, 045 130 0211 MArKKinointi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Eikä aikaakaan, kun alue muuttuu takaisin metsäksi.” jokke ”Yleensä kyllä. Sopii eräihmiselle, läh. UPM Bonvesta kohde. Etäisyys valtatie 6:lle 1,7 km ja Juuan taajamaan 11 km. Upea saarikiinteistö Pohjois-Kallavedellä. Aukkoinen metsä muuttaa ilmettään koko ajan. Lisätietoja antavat toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä (0400 – 296 386) ja hoitokunnan puheenjohtaja Eero Törmänen (040 – 179 4017). Uudistuskypsien metsien osuus 26,8 ha! Nurmekseen n. Mahdollisuus päärak. Puustoa nyt n. Upea vapaa-ajan rantametsätila MyllyMajalammen rannalla, Nuuksion järviylängön reunalla, Vihdin ja Espoon rajalla. LOMA-ASUNTO, Vihti, Ruskela 15,466 ha. Aukotkin ovat sitä luonnon monimuotoisuutta. 59.000 €. 241.000 €. Kaiken kruunaa huikeat maisemat Pieliselle. 020 772 9144, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. 99.000 €. Hakemukset opintoja työtodistuksineen sekä palkkatoivomuksineen toimitetaan 18.5.2012 mennessä osoiteella Sallan yhteismetsä, Kuusamontie 25, 98900 Salla. 70.000 €. 020 7727 830 toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kauniitahan ovat pellot ja järvetkin, niissä silmä näkee laajemmalle ja tällöin löytyy paljon asioita joista voi nauttia. 020 772 9123 toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. metsäpalsta Puumalan Otasalossa hyvien kulkuyht. Puustoa n. Runsaspuustoinen m-ala, jossa myös lammenrantaa. 020 77 29 170 keski-suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. METSÄPALSTA, Valtimo, Pajukoski 116,1 ha. 1786 m 3 , josta heti hakattavissa n. laajennukselle. Metsäpalsta, Parikkala, Koitsanlahti 15,3 ha. Pohjahinta 391.000 €. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Juuka, Nunnanlahti 62,1 ha. 312.000 €. sään jääviä tuulikäytäviä yms. Reilunkokoinen metsätila, hyvä tiestö ja rehevät maat. 2500 m 3 . vanhaa peltoa), kattava tieverkosto, vanha lato. Kannattaisi kuitenkin miettiä maiseman lisäksi metGALLUP 20 40 60 80 100 Kyllä 67% Ei 33% Osataanko maisema ottaa hakkuissa huomioon. Puusto n.1200 m 3 . Kuoreen merkintä ”Hakemus”
Kiinasta teen juonti tarttui sittemmin japanilaisiin ja mon goleihin ja levisi kasvin viljelyn myötä vähitellen ympäri maa ilmaa. Luonnonva raisina suurimmat yksilöt voivat lähennellä 20:tä metriä, riippu en lajikkeesta ja kasvupaikasta. ja metsät. Keisari itse eli olosuhteisiin nähden pitkän elämän. Taustalla saattavat olla sotkuiset omistusolot, joita syntyy jakamattomista kuolinpesistä. Toisen version mu kaan käristynyt lehti lensi kup piin nuotiosta. Hörpättyään juomaa keisari totesi sen erinomaisen virkistä väksi. forstwirt, toimitus johtaja, Jyväskylä 7.5. jarmo Mäntynen, metsän hoito yhdistys Louna metsän alue neuvoja, Kustavi 50 VUOTTA 11.5. ja metsät. V ähän aikaa sitten julkaistun Metsäntutki muslaitoksen tutkimuksen mukaan 26 pro senttia Suomen talousmetsistä on ollut pois sa käytöstä viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan. Kannattavuus las ketaan vähentämällä kantorahatuloista kulut, lisää mällä erotukseen tuet ja jakamalla näin saatu sum ma talousmetsien pintaalalla. Teeviljelmillä kasvit pidetään leikkaamalla käytännön syis teepuusta pensaaksi tä alle kaksimetrisinä pensai na, jolloin niiden käsin tapahtu va sadonkorjuu on helpompaa. Kolmanneksi nousee kysymys, onko talousmet sien pintaalapohjainen suojelu monimuotoisuu den lisäämiseksi järkevää. Tarina ei kerro, miten huolimattomal le palvelijalle kävi. Kaikeksi onneksi sillä on käytössään upouusia työkaluja, kuten uusi metsävaratietojärjestelmä ja sähköiset asiointipal velut, jotka auttavat asiassa. Teepensas (Camellia sinensis ) on KaakkoisAasiasta kotoisin oleva trooppisen ja subtrooppi sen vyöhykkeen ikivihreä pen sas tai pieni puu. Matti soininen, maat. antti Pekkinen, metsän hoito yhdistys Pyhäjoki laakson valtuuston jäsen, Vihanti, (matkoilla) 9.5. Metsätalouden keskimääräistä kannattavuutta laskee se yli viiden miljoonan heh taarin suuruinen pintaala, jolta ei vuosikymmeniin ole saatu tuloa euroakaan. jorma laitinen, metsän hoitaja, Vantaa 3.5. heikki nUoRteVa teksti ja kuvat Legenda kertoo, että muinainen Kiinan keisari Shennong kek si teejuoman vahingossa noin vuonna 2700 eKr. Paradigma on joutunut niin kut sutusti kriisiin. Erityi sesti vihreä tee, jossa teelehdet on kuu mahöyrystetty il man fermentoin tia eli käymistä, on osoittautunut te hokkaaksi luonnon antioksidantiksi monia sai rauksia vastaan. On tietenkin monia muitakin syi tä, joista yksi on se, ettei metsänomistaja edes tiedä, missä hänen metsänsä sijaitsee. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Soidinkuja 4, 00700 Helsinki. jukka Markkanen, Suomen metsäkeskuksen, Metsä palvelut, Kaakkois-Suomen alueen metsä palvelu esimies, Heinola (matkoilla) 13.5. Aluk si se oli kalleutensa ja vero tuksen takia vain rikkaiden seurustelujuoma ja teen sa lakauppa rehotti. Tietoja voi lähettää kirjeitse, sähköpostilla tai faksilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Saarnimo on viimeksi työskennellyt Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaan Kirjapajan myyntija markkinointipäällikkönä sekä kirjamyynnin esimiehenä. Kansalliseen metsäohjelmaan on kirjattu tavoite, että keskimäärin hehtaarilta pitäisi saada 120 euroa vuotta kohden. Suoje lupuolen vastaargumentti on todennäköisesti van ha tuttu väite, että suojelun pitää perustua säädök siin ennen kuin se on tehokasta. Mutta kuinkas ne ötökät sen tietävät. Edita Publishing Oy:ssä yleisen tietokirjallisuuden ja tilausjulkaisujen markkinointipäällikkönä ja Suomen Messuilla näyttelytiedottajana. Loppupeleissä kaikki on kuitenkin kiinni itse metsänomistajista ja heidän motivaatiostaan hoitaa omaisuuttaan kannattavasti. huhtikuuta. Ennen tee veronalennusta 1700luvun lopulla esimerkiksi Britan niaan salakuljetettiin enem män teetä kuin sitä tuotiin laillisesti. Toiseksi tulee mieleen, olisiko kestävän metsä talouden rahoituslakiin syytä tehdä muutoksia. Metsänhoitoyhdistys Lakeus Metsätalousinsinööri (AMK) jussi Parviainen on aloittanut Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtajana 16. leo o. Salakuljetusta ja pajuteetä Eurooppaan tee saapui viralli sesti vasta 1600luvulla. Melkoinen lottopotti on siis jäänyt lunastamatta. Kun yli neljännes pinta alasta on ollut poissa talouskäytöstä vuosikymmeniä, saavutetaanko lisähehtaareilla enää mitään. Hän yritti tuloksetta saa da teepensasta sopeutumaan Ruotsin ilmastoon tai löytää so pivaa korviketeekas via. teepensas on kaakkois-aasiasta kotoisin oleva ikivihreä pensas tai pieni puu.. Kerran hän sai kupin eteensä, johon oli vahin gossa pudonnut lehti läheisestä teepuusta. Teenlehtiä hieman muistut tavat pajunleh detkin osoittau tuivat maultaan kelvottomiksi. Suomalaisillekin tuttu tiede mies Carl von Linné oli 1700lu vulla huolissaan Ruotsin talou desta, maan tuhlatessa suuria summia teen ostamiseen Kii nasta. Henkeä kohden teetä juo daan eniten Yhdistyneissä Arabi emiirikunnissa – lähes 30 kertaa enemmän kuin Suomessa. Hän vaati palvelijoitaan hygieniasyistä ai na keittämään hänelle tarjotta van juomaveden. Ihan ensimmäiseksi täytyy pohtia, mikä on men nyt neuvonnan puolella pieleen, kun yli neljännes talousmetsistä on jäänyt kokonaan käytön ulkopuo lelle. Pi tääkö puustopääomaa yrittää veronmaksajien tuel la edelleen kasvattaa, vaikka hakkaamatonta metsää on pilvin pimein. leena Delafosse-Guiramand, maat. Tavalli nen syy metsien käyttämättä jättämiseen tuntuvat olevan myös hankalanmuotoiset palstat, jotka voi vat olla muutaman kymmenen metrin levyisiä ja ki lometrin pituisia. Aiemmin hän on toiminut mm. maisteri, Belgia Palsta on avoin kaikille lukijoille. Uusi uljas metsäkeskus on suuren haasteen edes sä 26 prosentin pienentämiseksi. Tokihan puuta voidaan ryhtyä hakkaamaan pitkään käsittelemättömänä olleista metsistä, mutta vuosikymmenien aikana saamatta jääneitä hakkuutuloja ei saada koskaan ta kaisin. 30 METSÄLEHTI 8 • 2012 LIISA SAARENMAA rAKAS PÄIvÄKIrjA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kiina, Intia ja Sri Lan ka ovat tänä päivänä teen suu rimpia tuottajamaita, Venäjä ja IsoBritannia taas suurimpia os tajia. huhtikuuta aloittanut tiina saarnimo. Mitä suurempi jakaja, sitä pienempi tulos. Helposti tulee mieleen, että nyt pitäisi laittaa met säpolitiikka uusiksi. kaisla aho, metsän hoito yhdistys Metsäpohjan maan valtuuston jäsen, Alavus 8.5. Päätesilmut ja 1–2 nuorinta leh teä kerätään parhaimpiin tee laatuihin. Teeplantaaseja raivattiin sademetsiin, laivoja rakennet tiin varta vasten teenkuljetuk seen, kauppaliit toja solmittiin ja maiden välisiin konflikteihinkin ajauduttiin teen takia. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi NIMITykSET Metsäkustannus Metsäkustannus Oy:n kirjamyynnistä vastaavana myyntipäällikkönä on 16. Nykypäivänä teen terveysvai kutuksiin kohdistuva tutki mus on vilkasta. MERkkIPÄIVÄT 90 VUOTTA 8.5. Myöhem min tee kohosi käytännössä Englannin kansal lisjuomaksi. Metsänomistajilta on jäänyt saamatta kanto rahatuloja miljardeja euroja. Suomessa on surtu metsätalouden huonoa kannat 26 prosenttia tavuutta. Myöhemmin kokeilujen sa perusteella hän väitti juoman toimivan myös hyvänä vastaai neena myrkyllisiä kasveja vas taan. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. maisteri, Ranska 3.5. kari, metsäneuvos, Orivesi 60 VUOTTA 2.5. Vuonna 2006 kannattavuus oli 87 euroa ja vuonna 2009 56 euroa. heikki Piesala, Dipl
Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 8”. Energiapuun kasvatus . ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 10.5. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti kun ruudut on täytetty. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. luston kevään näyttelyt Seuraava Metsälehti ilmestyy 10. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2012 / 2012 / . osoitteessa Metsälehti, PL 156, 00701 Helsinki. net. Puuperäistä tankkiin . laki puun mittauksesta uudistuu . Kenttäsirkkelin äärellä . METSÄRISTIkkO 8 Metsäkrypto 5, oikea ratkaisu Je re M al in en. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Karunkin maan saa kasvamaan . toukokuuta. 31 METSÄLEHTI 8 • 2012 Soidinkuja 4 Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2012 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9 %. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh: 020 772 9136. Palkinnot metsäkryptosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: leevi karvinen, Onkamo, kari nordberg, Tampere ja anja orhanen, Ikaalinen