HUHTIKUUTA 2013 • Nro 8 • WWW.METSALEHTI.FI Yhtymäkumppanien Tapani Tasasen ja Juhani Penttilän kiikarissa on 50 hehtaaria runsaspuustoista metsää. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 25. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Epäselvyyttä taimista ›› sivu 3 Verotus: Perustaisiko metsäosakeyhtiön ›› sivut 10–11 Puukauppa: Leimikot verkkoon ›› sivu 12 Lukijakysymys: Manipuloiko MTK hirvituhoja. ›› sivu 25 Metsätilaa etsimässä Sa m i K ar pp in en
Perusteena on, että nykyisin suurten rakennushankkeiden toteutuminen pitkittyy päällekkäisyyksien aiheuttaman turhan byrokratian vuoksi. Todennäköisesti kävisi niin, että luonnonsuojelun tehtävät siirrettäisiin uuteen ruokaja luonnonvaraministeriöön eli nykyiseen maaja metsätalousministeriöön. Metsäkeskus tukee voimakkaasti toimijoiden omavalvontajärjestelmiä ja tarjoaa omia tarkastustuloksiaan niiden täydennykseksi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Miten se menikään. Luontoarvojen turvaamiseksi pitäisi tehdä paljon enemmän. Kun lakiuudistuksen henki muutenkin on siirtää vastuuta entistä enemmän metsänomistajille, on tärkeää, että pykälien tarkoitus on kenen tahansa helppo ymmärtää. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Metsäkeskuksen julkisten palvelujen johtaja Ari Eini kemeratukien käytöstä. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on paljon parempi, että metsälain laajennuksilla ei lisätä valvonnan kuluja, vaan voimavarat käytetään Metso-suojeluohjelman rahoittamiseen. Ympäristösekä maaja metsätalousministeriöiden joukot ovat viime aikoina ovat olleet ahkerasti tukkanuottasilla. Puulämpökirja valloittaa maailmaa Norjalainen Lars Mytting kirjoitti huomaamattaan kansainvälisen bestsellerin. Myöskään lainvalvonnan byrokratiaa ei ole järkevää kasvattaa. 2 METSÄLEHTI 8 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sivut 4–5 PTT ennustaa hidasta nousua Sivu 6 Göran Persson kavahtaa EU:ta Sivu 8 Ritari Ässä ajaa pian metsäkonetta Kuljettajaa opastavien järjestelmien uskotaan helpottavan konekorjuun arkea. Siitä huolimatta kaikkein eniten huomiota on saanut ympäristöjärjestöjen ja ympäristöministeriön esittämä huoli metsien monimuotoisuuden turvaamisesta. Metsäkeskuksen kemeratarkastuksissa tulee kuitenkin esiin luvattoman paljon huonosti toteutettuja hankkeita. Parhaimmillaan laki on mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. www.metsalehti.. Kevättulva on kuvattu Lappeenrannassa Nuijamaalla 17. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Metsätalouden arkipäivää ne ovat olleet jo pitkään, samoin kuin monet muut luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet. Uusi laki mahdollistaa ison muutoksen metsien hoidossa. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Sivu 8 Suurempi taimi ei aina tee autuaaksi Kunnon maanmuokkaus ja heinäys, ja kuusen yksivuotiaskin taimi pärjää. Vaikka lakiesitys sisältää muun muassa uusia kohteita suojeltavien luontotyyppien luetteloon, kriitikkojen mielestä se ei riitä. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi ympäristöministeriön pilkkomista. Tehtävä ei ole ihan helppo, sillä esitystä kommentoi lähes 50 tahoa. Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Keväistä tulvaa ”Kun kevät tulee ja lumet sulavat, myös vedet nousevat. Koska luonto otetaan jo nyt huomioon kaikessa metsien käsittelyssä, metsälakiesitystä ei ole tarpeen tältä osin laajentaa. Luonto taipuu huonosti lakipykäliksi Viikko sitten julkistetussa asiantuntijaraportissa esitetään liikenneministe riön ja ympäristöministeriön yhdistämistä. Muutos kuitenkin tapahtuu hitaasti, sillä vuotuiset käsittelypinta-alat ovat pieniä. Tulevaisuudessa kättä päästäisiin vääntämään yhteisessä ministeriössä. Paksu pino lausuntoja kertoo, miten merkittävästä uudistuksesta on kyse. Metsälakiin haluttaisiin kirjoittaa esimerkiksi velvoitteet säästöpuista ja vesistöjen suojavyöhykkeistä. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. PÄÄKIRJOITUS 25.4.2013 E sitystä uudeksi metsälaiksi viimeistellään parhaillaan maaja metsätalousministeriössä lausuntokierroksen tuottamien ehdotusten pohjalta. Nykyisellään nuo molemmat sisältyvät metsäserti. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. huhtikuuta.” Arvi Tyni Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Niiden vaikutukset alkavat jo näkyä esimerkiksi lahopuun lisääntymisenä talousmetsissä. Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset vielä lähempänä. Sivut 14–15 Vuosikymmenten anti nytkähtänyttä huumoria Metsälehden pilapiirtäjän Hannu Virtasen töistä on koottu kirja ja näyttely. EERO SALA Yhteen tullaan Suomessa on maailman parhaat metsäalan ammattilaiset. Sivut 16–17 Ennen hevosella, nykyään kelkalla Sivu 20 Ojankaivuussa olisi nuorille töitä Sivu 22 Paljon jälkeläisiä, lyhyt elämäntaival Sivu 24 Vieläkin jatkuvasta kasvatuksesta Sivut 25 ja 26 Männyn latvasilmut alkavat pian venyä Sivu 27 Bambusta syntyy vaikka siltoja Lapsuuden ongenvapa on ollut monen ensi kosketus bambuun. Sen avulla voidaan tehokkaasti suojella myös laajempia kokonaisuuksia kuin lakikohteita, jotka määritelmän mukaan ovat pieniä. Yksityiskohtaiset säännökset sopivat muutenkin huonosti luontoon, koska niitä on vaikea tulkita. . oinnin kriteereihin
Yhteisten sääntöjen puuttuessa kukin taimituottaja määrittelee itse, kuinka monta kasvukuukautta yksi-, puolitoistaja kaksivuotias on kasvanut ja milloin ne kylvetään. Taimituottajilla ei ole yksimielistä näkemystä, mikä taimi on puolitoistaja mikä kaksivuotias. Paakkujen kokokin vaihtelee Iän lisäksi ilmoitetut paakkukoot vaihtelevat eri taimituottajien välillä. Erot paljastuvat, kun toinen myy tainta toista halvemmalla. Lakia valvova viranomainen on tilanteen edessä hankalassa välikädessä, sillä tarkkaa lainsäädännöllistä pohjaa tai yhteistä sopimusta ei ole. Puolitoistavuotiasta tainta kauppaava tarha saattaa taas hävitä hintaTaimien merkintä ontuu Ikään tuijottaminen on mennyttä aikaa Sen lisäksi, että taimien asettaminen iän perusteella paremmuusjärjestykseen on näkemyserojen vuoksi vaikeaa, se alkaa olla myös vanhanaikaista. Metsänviljelyaineiston kauppalain säätämisen jälkeen taimien tuotanto on muuttunut. ”Kaksivuotiasta ei ole järkevä kylvää ensimmäisessä kylvössä maalis-huhtikuun aikaan, koska taimesta tulee silloin liian iso. Hintaero kuitenkin on aika iso”, Leinonen sanoo. Tokihan se on halvempaa tehdä taimia pienemmissä paakuissa, koska niitä mahtuu kasvihuoneeseen tuplamäärä”, kertoo taimitarhajohtaja Jouko Kiviharju Taimitapion Vierumäen taimitarhalta Heinolasta. TIIA PUUKILA KOMMENTTI Se pp o Sa m ul i Taimituottajat ovat eri mieltä, milloin tainta voidaan markkinoida kaksivuotiaana. Esimerkiksi suurin osa taimien tuottajista valitsisi omaan metsäänsä kaksivuotiaan sijasta yksitai puolitoistavuotiaan. Käyttöön on tullut useita kylvöaikoja. Kaksivuotiaalla kuusen keskipaakulla ei enää ole entisenlaista ylivertaista asemaa yksija puolitoistavuotiaaseen taimeen verrattuna. Se kasvaa liian pitkäksi”, selventää Finforelian tuotantojohtaja Jukka Nerg. Se kertoo toimialan tietynlaisesta kehittymättömyydestä”, Nerg sanoo. Nuorempi juurtuu monien kokemuksen mukaan paremmin. Markkinoilla on sellaisia kaksivuotiaita ja puolitoistavuotiaita taimia, jotka käytännössä ovat samoja taimia”, sanoo ylitarkastaja Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. kilpailussa, koska samaa tuotetta myydään myös kaksivuotiaana. Metsänomistaja ei toisistaan poikkeavien merkintöjen vuoksi voi olla täysin varma, mitä hän rahallaan saa. ”Kokoja ikäluokitusta ei ole millään tavalla pystytty sopimaan. Esimerkiksi eri tuottajien keskipaakkuna myymät taimet voivat olla kokoluokaltaan eri taimia. Tästä syystä metsänomistajan maahan iskemä kaksivuotias kuusen keskipaakku voi käytännössä olla sama kuin toisen taimituottajan puolitoistavuotias keskipaakku. Erot kylvöajoissa viikkojen luokkaa Tilanne on ikävä sekä metsänomistajan että taimitarhojen kannalta. Tämä takia toisen kuusen puolitoistavuotias keskipaakku voi olla toisen kaksivuotias isopaakku.. Tuotantotekniikat ovat kehittyneet. Ainostaan selkeisiin virheisiin pystytään puuttumaan. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 8 • 2013 3 TIIA PUUKILA T aimitarhat eivät ole löytäneet yhteistä säveltä taimien merkintään. Etenkin taimen ikää koskevissa merkinnöissä on kirjavuutta. Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa meidän puolitoistavuotias taimi on kilpaillut kaksivuotiaan taimen kanssa, mutta kun katson taimen tietoja, kylvöajat ovat samat kuin meillä”, kertoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen UPM:n Joroisten taimitarhalta. ”Merkintöjen kirjavuus sekoittaa ihmisiä. Taimituottajilta puuttuvat yhteiset pelisäännöt. Toisen kaksivuotias voi olla toisen puolitoistavuotias. Isoilla taimitarhoilla kylvöjä tehdään kolmekin kertaa vuodessa. Täydet kaksi kasvukautta kasvanutta kuusen kaksivuotiasta keskipaakkua ei ole olemassakaan. ”Kannattaa kysyä, mikä ero on puolitoistavuotiaalla ja kaksivuotiaalla eli mistä maksetaan. ”Olisi hyvä, jos taimitarhat voisivat keskenään sopia pelisäännöistä. Tästä syystä toisen taimituottajan kaksivuotias taimi saattaa olla vain pari viikkoa aikaisemmin kylvetty kuin toisen tuottajan puolitoistavuotiaana myytävä taimi. ”Samalla nimikkeellä myytävä taimi saattaa olla paljon pienemmässä paakussa tehty. Laki metsäviljelyaineiston kaupasta velvoittaa ilmoittamaan ostajalle taimen iän, mutta laissa tai asetuksissa ei määrätä, miten se tulee ilmoittaa ja miten sen saa pyöristää
Vaikka lapsuudenkotia Fåvangissa Lillehammerin lähellä lämmitettiin puulla, varsinaisen inspiraation antoi naapurissa asuneen vanhuksen kokema ilo. ”Voi vain ottaa metsästä puun ja pilkkoa sen”, toteaa Mytting. Monet neuvot ovat päätyneet kirjan suomenkieliseen versioon. ”Jos puulämmitys tehdään oikein, päästötasot ovat todella alhaiset”, kirjailija opastaa. ”Runollinen ääni kuvaa puun herättämiä lämpimiä tunteita, ja utelias ääni tutkii puun erilaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Seuraavana vuorossa ovat ainakin Viro, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Myttingin mukaan puu on ympäristötietoisten ihmisten energianlähde. LAURA KAKKONEN, teksti KIMMO BRANDT, kuva N orjalainen Lars Mytting tuskin osasi aavistaa, miten innostuneen vastaanoton hänen puulämmityksestä kertova kirjansa saisi. ”Erilaisista pinoamistavoista voisi pitää vaikka kahden tunnin esitelmän”, Mytting naurahtaa. ”Nämä miehet eivät välttämättä ole kaunopuheisia, mutta esimerkiksi hakkaamalla halkoja kodin lämmittämiseen he osoittavat välittävänsä.” Puu palaa puhtaasti Mytting sanoo ilahtuvansa puun kanssa työskentelemisestä. Todenmukainen tieto on kuitenkin tärkeää, jotta palamisesta ei aiheudu haitallisia päästöjä. WWF: Metsätuholaki takaisin valmisteluun Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan maaja metsätalousministeriön esitys uudeksi metsätuholaiksi ei huomio riittävästi monimuotoisuuden tarpeita. Hyvä puoli puulämmityksessä on myös se, että tehtaita tai ydinvoimaloita ei tarvitse rakentaa. Haluan tehdä puilla erilaisia kokeita.” Myös puuhun liittyvät ympäristövaikutukset ovat alkaneet kiinnostaa. Myös metsähakkeen käytössä tehtiin uusi ennätys. Metsä Wood säästää Metsä Groupiin kuuluva sahaja puutuoteyhtiö Metsä Wood käynnistää säästöohjelman ja aloittaa yt-neuvottelut. Polttopuukirjasta tuli ilmiö Lars Myttingin teos puulämmityksestä leviää ympäri maailmaa. Haketta poltettiin lämpöja voimalaitoksissa yhteensä 7,6 miljoonaa kuutiota, se on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. ”Puulla lämmittäminen kertoo yhteydestä puuhun.” ”Hakkaamalla halkoja kodin lämmittämiseen hiljainen mies osoittaa välittävänsä.”. Halusin kokeilla itse kaikkia menetelmiä, jotta voisin kirjoittaa niistä rehellisesti.” Mytting haastatteli kirjaa varten sekä puulämmityksen vanhoja taitajia että puualan tutkijoita. Norjassa ja Ruotsissa palaute on ollut pääosin positiivista. Monet eivät Myttingin mielestä ymmärrä puun palamisprosessia tarpeeksi hyvin. Suomessa vähennystarve on 95 henkilöä. ”Vanha mies ei jaksanut enää itse hakata puita, mutta halkojen pinoaminen ja kuivattaminen suorastaan puhalsi häneen lisää elämää”, Mytting kertoo. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tammikuussa puuta tuotiin Suomeen 900000 kuutiota, mikä on 300000 kuutiota enemmän kuin vuotta aiemmin. Halkopinosta elinvoimaa Kirjan kirjoittamisen taustalla on Myttingin oma kiinnostus puuhun. Suomessa viime viikolla vieraillut kirjailija toivoo, että kirja otettaisiin myös täällä hyvin vastaan. Kirjassa kerrotaan polttopuun pinoamisen ja kuivaamisen lisäksi myös puulämmityksen historiasta ja perinteistä. Kansainvälinen tunne Mytting arvelee, että menestyksen taustalla on puun ja puulämmityksen suuri osuus monien ihmisten elämässä asuinpaikasta riippumatta. ”Olen melko kömpelö puunhakkaaja, mutta käytän paljon aikaa puun ominaisuuksien tutkimiseen. Lukijat ovat kertoneet useita vinkkejä muun muassa puiden pinoamisesta. ”Ihmisten puulämmitystä kohtaan tuntema intohimo ja siihen liittyvät kysymykset ovat samoja ympäri maailmaa”, hän toteaa. Tuontipuusta kaksi kolmasosaa oli peräisin Venäjältä. Vuonna 2011 julkaistua Hel ved (Täyttä puuta) -tietokirjaa on myyty Norjassa jo 150000 ja Ruotsissa puolen vuoden aikana 60000 kappaletta. Lämpöpuuta valmistavan Lunawoodin teettämän kyselyn mukaan vain viidennes vastaajista tiesi, että lämpöpuu on yhtä kestävää kuin kyllästetty puu. Järjestön mukaan lakiesitys vaikuttaisi metsäluonnon monimuotoisuuteen erittäin kielteisesti, joten se pitäisi palauttaa takaisin valmisteluun. Hän käytti kirjan kirjoittamiseen yli kaksi vuotta. Lakiesityksessä on muun muassa laskettu metsiin jätettävän vahingoittuneen puumäärän ylärajaa, mikä hankaloittaa lahopuun lisäämistä talousmetsistä. Norjassa tehtiin kirjan innoittamana jopa 12-tuntinen suora televisiolähetys. Kiinteitä puupolttoaineita – metsähaketta, kuorta ja purua – käytettiin yhteensä 17,8 miljoonaa kiintokuutiota, mikä on kuusi prosenttia eli yli miljoona kuutiota enemmän kuin edellisvuonna. Hankkeen vaikutukset metsätilojen pirstoutumiseen jäivät vähäisiksi. Opastava puoli taas näyttää erilaisia puulämmityksen menetelmiä käytännössä.” Kirja on kunnianosoitus kaikille hiljaisille miehille. ”Kyselyitä on tullut jopa Uudesta-Seelannista asti”, Mytting kertoo. Syksyllä 2010 käynnistyneen yhteismetsähankkeen tulokset eivät kuitenkaan ole rohkaisevia, Metsähallituksesta todetaan. Puulla lämmittäminen on ”suorastaan fantastisen puhdasta”. Teoksen suuri suosio on yllättänyt kirjailijan täysin. ”Kirjoittaminen oli pitkä prosessi. Tarkoitus on yhdistää toimintoja, sopeuttaa toimintaa erityisesti Isossa-Britanniassa sekä myydä Ranskassa sijaitseva Casteljalouxin saha. Tuonnissa vahva startti Puun tuonti käynnistyi tänä vuonna reippaasti. Metsähallitus osallistui kaksivuotisen hankkeen aikana kuuteen yhteismetsähankkeeseen vajaalla 900 hehtaarilla. Lämpöpuuta ei tunneta Lämpöpuun ominaisuudet tunnetaan heikosti. Täyttä puuta julkaistiin Suomessa maaliskuussa. Suosio yllätti norjalaiskirjailijan täysin. Hänen mukaansa kirjassa on kolme erilaista ääntä: runollinen, utelias ja opastava. Metsähallitus ei innostunut yhteismetsistä Yhteismetsiä on pidetty yhtenä ratkaisuna yksityismetsien pirstoutumisen hillitsemiseksi. Toistaiseksi neljä yhteismetsää on saatu käyntiin. Mytting on saanut satoja kirjeitä ja sähköpostiviestejä puulämmityksestä innostuneilta lukijoilta. Säästöohjelmaa perustellaan huonolla kannattavuudella ja myynnin heikentymisellä. Kolmannes tiesi, ettei lämpöpuuta tarvitse välttämättä pintakäsitellä ja 40 prosenttia tiesi, että lämpöpuu on ympäristöystävällinen materiaali. Vanhuksen reaktio teki kirjailijaan suuren vaikutuksen. Lars Mytting › Syntynyt 1968 Fåvangissa Norjassa › Asuu perheineen maaseudulla Elverumissa › Työskennellyt toimittajana ja kustannustoimittajana › Harrastaa vanhojen englantilaisten autojen korjaamista ja kaiutinrakentamista › Kirjoittanut kaksi kaunokirjallista romaania, Hevosvoimat (Hestekrefter 2006) ja Våro eret (2010, ei julkaistu suomeksi) Lars Mytting on havainnut puulämmityksen herättävän ihmisissä monia tunteita. 4 METSÄLEHTI 8 • 2013 LYHYESTI Hake-ennätys rikki Puunpoltto nousi lämpöja voimalaitoksissa viime vuonna uuteen ennätykseen. Yhteismetsistä kiinnostuivat keskimääräistä suurempien metsätilojen omistajat, jotka liittivät vain osan maistaan yhteismetsään. Henkilöstön vähennystarpeeksi on arvioitu enintään 255 henkilöä. Eniten tuotiin koivukuitua – runsaat 300000 kuutiota – ja haketta, vajaat 300000 kuutiota
Huoli tulee siitä, että esityksessä ehdotetaan poistettavaksi metsänuudistamisen järeysja ikäkriteerit. Metsälaki on metsälaki, ja luonnonsuojeluun on aivan muut keinot ja lait. 5 METSÄLEHTI 8 • 2013 JUHA HAKKARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. Ja ennen kaikkea ympäristöväki pelkää monimuotoisuuden heikkenevän, kun jo nyt nykylain perusteluissa ja metsätaloudessa käytössä olevat periaatteet kirjataan lakiin. Pankkimiesten mielestä metsien vakuusarvot romahtavat eivätkä tutkijoille kelpaa heidän itsensä määrittämät luontaisen uudistamisen kriteerit. Tässä suhteessa lakiluonnos on askel täsmälleen oikeaan suuntaan. Se, että yhteiskunnan rahoitus tiukkenee, ei ole mikään peruste siirtää suojelua ja sen kustannuksia metsänomistajien kontolle. a ja metsäherra, haraa vastaan nyt kun muutos on tulossa. Lakia valvova viranomainen kantaa tietenkin huolta siitä, että mitäs sitten, kun ei ole enää mitään valvottavaa. Luonnollisesti myös harsintajulkilausuman peto, harsintahakkaaja, pelottaa. Olen ollut metsälakiseminaarissa, jossa asiantuntija tiukan lausunnon jälkeen toteaa: ”En tosin tunne lakiluonnosta kovin hyvin.” Tavoite metsälain uudistamisessa on ollut se, että metsänomistajien mahdollisuudet käyttää ja hoitaa metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti paranevat. Tuleva metsälaki ei ole optimi luonnonsuojelun näkökulmasta, eikä pidäkään olla. Ja kuten lukija on jo varmasti huomannut, minäkin suhtaudun asiaan vahvasti tunteella! Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. Hyvä, että puhuttaa. Metsäammattilaiset ovat huolissaan metsänhoidon tason romahduksesta, kuinkas muutenkaan. Ja kun kyseessä on suuri muutos, siihen suhtaudutaan vähintään yhtä paljon tunteella kuin järjellä. Jos kaikki muutamme asenteitamme ja uskomme osaamiseemme, metsänhoito ei romahda, vakuusarvot eivät katoa eikä monimuotoisuus heikkene uuden lain myötä. U usi metsälakiesitys on puhututtanut niin seminaareissa, lehdistössä kuin sähköisessä mediassakin. Lakiesitys mahdollistaisi entistä monipuolisemman metsien käsittelyn, esimerkiksi parjatun eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen. Mutta eivät ole näköjään enää! Nyt kun lakiluonnos on loppumetreillä, kommentit ja kannanotot ovat hyvin erilaisia ja jopa samoilta ihmisiltä, jotka ovat olleet mukana alusta alkaen. Kun metsälain uudistaminen alkoi 2010, kaikki tahot olivat yksimielisiä näistä tavoitteista. Kuten asiaan kuuluu, on myös vahvoja mielipiteitä ilman, että on tutustuttu sen enempää nykyiseen metsälakiin kuin uuteen esitykseenkään. Itse asiassa päinvastoin! Metsälaki ei voi olla erillään yhteiskunnassa, metsäsektorilla ja metsänomistajien tavoitteissa tapahtuneista muutoksista. Metsälaista tunteella. Kyseessä on yksi suurimmista metsätalouden muutoksista vuosisataan. Osa siitäkin porukasta, joka on viljellyt termejä metsäma. Yksityiskohtaista säätelyä purettaisiin ja lain valvontaa yksinkertaistettaisiin. Vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen ei ole itsestään selvää, ja isot muutokset koetaan varmasti uhkana.
Lakiesityksen mukaan niin sanotun kymppipykälän erityisen tärkeisiin elinympäristöihin lisätään metsäkortekorpi ja muurainkorpi sekä Lapissa sijaitsevat letot. Kuusitukin suhteellinen hintakehitys tällä vuosikymmenellä Suomessa maltillista Lähde: PTT Suomi 2010 2011 2012 Ruotsi Saksa Itävalta Viro Suomen hinnat ovat kuorellisia kantohintoja, muiden maiden hinnat kuorettomia tienvarsihintoja. Vientihinnat nousevat tänä vuonna 2–4 prosenttia. Saksassa sahaus on ollut vaikeuksissa paitsi raaka-ainekustannuksen, myös heikkojen puunmyyntihalujen ja sateisen syksyn vuoksi. MIKKO HÄYRYNEN Metsälakiesityksen peruslinjaukset pienialaisten suojelukohteiden rajauksista pitävät, MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa puhunut maaja metsätalousministeri Jari Koskinen vakuutti. Tukinhinnat ovat kohonneet voimakkaammin sekä Itävallassa, Saksassa että Virossa. Etelä-Suomessa metsä on jo kallista, eikä siellä metsämaan hinta sanottavasti noussut. Koskisen mukaan uudistettava laki lisää talousmetsien luonnon monimuotoisuutta, koska metsien käsittelyyn tulee enemmän kirjoa, karuimmat ojitetut suot voidaan jättää ennallistumaan ja suojeltujen lakikohteiden kappalemäärä kasvaa. Maatalousyrittäjiä ja muita metsänomistajia valitaan sinne jäsenmaksujen suhteella painotetun jäsenmäärän perusteella. Hän kuitenkin edellytti päätöksentekoon tasa-arvoa. Maatalousyrittäjillä se lasketaan peltoja metsähehtaarien mukaan. Muille metsänomistajille maksu olisi alempi. Tavoite on rakentaa metsänomistajille väylä järjestön jäseneksi metsänhoitoyhdistysten kautta. Paperi tuskin välttyy sulkemisilta Kuiduttavassa teollisuudessa paperien suunta on alas, kartongin ja sellun suunta lievästi ylös, mutta paperi tuo edelleen vientituloja selvästi enemmän kuin kartonki ja sellu yhteensä. Ruotsin kruunun eurokurssi on vahvistunut alkuvuoden aikana, ja Ruotsi on menettämässä halvemman raaka-aineen etua. Isoa eroa ei kuitenkaan saisi syntyä. MTK:n valtuuskunta päättää järjestön sääntöjen uudistamisesta syksyllä. Kokonaisuudessaan Euroopan rakentaminen laskee tänä vuonna pari prosenttia, mutta ensi vuonna laskun odotetaan taittuvan. Kartongilla ylitarjontaongelmaa ei ole. ”Paperin kysynnän ja taloussuhdanteen kytkös on katkennut. Euroopan rakentaminen painottuu edelleen korjausrakentamiseen. Metsämaan hintakehitys on irronnut puun hintojen vaihteluista. Metsätalouden tulos lievässä nousussa Sekä hakkuumäärät että kantohinnat ovat lievässä nousussa, joten PTT ennustaa kantorahatuloihin parin prosentin kasvua tälle vuodelle. Esityksen mukaan pakollinen metsänhoitomaksu poistuu, ja metsänomistajat voivat vapaasti liittyä yhdistykseen tai erota siitä. MTK valmistautuu muutokseen uudistamalla sääntöjään. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) laatima viiden maan vertailu osoittaa, että tällä vuosikymmenellä Suomen tukkipuun hintakehitys on ollut maltillista. Vaikka havusellun hinta on laskenut hintahuipustaan, on hintataso edelleen korkea. Lakiuudistuksen myötä metsänhoidon rajoitukset käytännössä poistuvat uudistamisvelvoitetta lukuun ottamatta. Suomen päämarkkinoilla tilanne on parempi, vaikka ainoastaan Saksan rakentamiseen on ennustettu kasvua. Uudistamiskypsyysajattelusta luovutaan ja pienaukkoja poimintahakkuita voidaan käyttää nykyistä joustavammin. 6 METSÄLEHTI 8 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN S uomessa tukkipuun saatavuudessa ei ole esiintynyt samanlaisia ongelmia kuin ajoittain monissa muissa päätuottajamaissa”, metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö toteaa. Sahaus elpyy kaukomaiden vedolla PTT ennustaa Suomen sahaukselle vähän parempaa. Maatalouspuolella on ehkä enemmänkin epäilyjä.” Yksi askarruttava asia on jäsenmaksun määräytyminen. Metsälakiesitykseen on annettu viitisenkymmentä lausuntoa, joita parhaillaan käydään läpi. Suomen sahatavaraviennistä yli puolet menee Euroopan ulkopuolelle. Jäsenuudistusta pohtineen työryhmän jäsen Juhani Kumpusalo muistutti, että työ on vasta alussa. Viime vuonna Keskija Pohjois-Suomessa koettiin 7–8 prosentin nousu. Menekki pysyy lasku-uralla vaikka taloustilanne vähän paranisikin”, metsäekonomisti Matleena Kniivilä toteaa. Saksassa kuusitukista on paikoin maksettu lähes sadan euron kuutiohintoja. MTK:n päättävän elimen eli valtuuskunnan kokoa kasvatetaan. KosSuomen tukinhinnat kestävät vertailun PTT ei näe sahatukin saatavuudessa erityisiä ongelmia. Metsätalouden hehtaarikohtaisessa tuloksessa se näkyy lievänä nousuna 85– 87 euron tasolle. Ensi vuonna vienti kasvaa likipitäen saman verran, kun Euroopan kysyntä elpyy. Talousnäkymät pysyvät vahvoina Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, mutta alueilla on aina poliittisten häiriöiden riski. Euroopan ulkopuolinen kysyntä on tuonut helpotusta sahateollisuuden ahdinkoon talouskriisin aikana. Pirjo Luotola Järvi-Suomen metsänomistajien liitosta kertoi, että etämetsänomistajilta on tullut hyvää palautetta metsänhoitoyhdistysten toiminnasta. ka sahatavaralla on kysyntää enemmän kuin tukista on tarjontaa, niin tukinhintojen odotetaan edelleen nousevan. Tonnihinnaltaan kartonki on kalliimpaa, mutta ero ei ole suuren suuri. Tällä vuosikymmenellä Euroopan paperinkysynnästä on haihtunut kymmenesosa. Hintakehitys jatkuu samansuuntaisena ensi vuonnakin, PTT näkee. Lakiesitys pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn vielä kevätistuntokauden aikana, ja lain on määrä tulla voimaan vuoden vaihteessa. Eduskuntaan lakiesitys on tarkoitus viedä syksyllä 2013, ja uusi laki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Saksan ja Viron hinnat koskevat vain valtion metsiä. Vientimäärät kasvavat tänä vuonna 3–5 prosenttia ja kasvu tulee Euroopan ulkopuolisilta markkinoilta, etenkin Aasiasta. ELIISA KALLIONIEMI Maaja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) kertoi kaksi viikkoa sitten MTK:n metsävaltuuskunnassa, että ehdotus uudeksi metsänhoitoyhdistyslaiksi lähtee lausuntokierrokselle lähiviikkoina. Koskinen: Metsälain suojelurajaukset pitävät min mielin. Kartongin vientimäärät ovat noin kolmasosa paperiviennistä. Asuinrakentaminen on viriämässä myös Yhdysvalloissa. Pohdittavaa riittää vielä, mutta yksi asia on varma: ”Uudistus tuo lisää vastuuta metsänhoitoyhdistyksille ja niiden luottamushenkilöille. ”He odottavat uudistusta avoiMTK tarjoaa yhdistyksille jäsenyyttä Metsänhoitomaksuja ei kanneta enää tämän vuoden jälkeen, jos eduskunta hyväksyy metsän hoitoyhdistyksiä koskeva laki ehdotuksen. Paperikapasiteettia suljetaan Euroopassa tänä ja ensi vuonna, mahdollisesti myös Suomessa, PTT ennakoi. Sellujen hinnat ovat pysyneet korkealla jo kolme vuotta, paljolti Kiinan vedolla. Indeksi: vuoden 2010 keskiarvo = 100 80 100 120 140. Tampereen seudun metsänomistajat ry:n edustaja Antti Haapamäki oli tyytyväinen uudistuksen peruslinjoihin. Sahatavaraviennin Atlantin yli odotetaan vilkastuvan tänä vuonna. Kovin rakennusbuumi on menossa Japanissa, jossa asuinrakennusaloitusten määrä kasvaa kuuden prosentin vuositahtia. Nyt ei tarvita tyytyväisyyttä eikä välinpitämättömyyttä”, sanoi Pohjois-Suomen metsänomistajien liittoa edustava Kumpusalo. ”Kaupunkilaisten keskuudessa vierastetaan MTK:ta hyvinkin paljon”, hän muistutti. Ainoastaan Ruotsissa hintakehitys on ollut Suomea heikompaa
Metsälehti Makasiinin arvioi viime vuosina parantuneen 72 prosenttia vastaajista. › 62 prosenttia on työikäisiä eli alle 65-vuotiaita. lehdistä kuitenkin etsitään tietoa metsänhoidosta ja metsäverotuksesta. Metsälehden kevättodistuksen keskiarvoksi lukijat antavat 8,6 ja Metsälehti Makasiinin 8,8. YaraVita Bortrac 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. Metsälehden lukijatutkimus tehtiin maaliskuussa ja sen toteutti Innolink Research Oy. Boorinpuutoksesta kärsivä metsä Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. Kiitos kaikille lukijatutkimukseen vastanneille! Palaute kannustaa meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi. Monella on jo lukulaite, jota on helppo kuljettaa mukana. Metsälehden lukijat myyvät usein puuta Metsälehden lukijoista… › suurin osa eli 86 prosenttia on miehiä, mutta joka toisen taloudessa lehden lukijoita on kaksi, tavallisesti mies ja vaimo. Lue lisää: metsänlannoitus.. Harva silti haluaisi lukea lehteä pelkästään tabletilta. Lukijat arvostavat Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin monipuolista sisältöä. › runsas kolmannes asuu haja-asutusalueella ja 42 prosenttia vähintään 20 000 asukkaan kaupungissa. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Vain kaksi prosenttia arvoi laadun heikentyneen hieman tai huomattavasti. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. › 77 prosenttia huolehtii metsänhoidosta pääasiassa itse. Kaikkien vastaajien kesken arvotun lahjakortin voitti Markku Taipale. Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälehden tilaajien mielestä painettu lehti on yhä metsäasioissa tärkein tietolähde. › joka toinen ilmoittaa ammatikseen palkansaaja tai yrittäjä. 7 METSÄLEHTI 8 • 2013 Uusi boorilannoituksen täsmä-ässä on täällä Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. › lähes joka toinen omistaa metsää yli 50 hehtaaria. Näistä myös haluttaisiin lukea juttuja nykyistä enemmän. Lähes joka toinen Metsälehden lukijatutkimukseen vastannut sanoo lukevansa yhtä numeroa vähintään tunnin. KakMetsälehti luetaan tarkkaan Lukijatutkimuksen mukaan joka kolmas tilaaja lukee Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin lähes kannesta kanteen. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi ELIISA KALLIONIEMI Lehtien lukeminen on vähentynyt, mutta mieluisan aiheen parissa viihdytään. Lehden riippumattomuutta pidetään erityisen tärkeänä. Lehtien sähköiset versiot kiinnostavat kaikenikäisiä lukijoita, mutta varsinkin nuoria. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. 44,3% 15,2% 19% 34,5% myynyt puuta 2012 myynyt puuta 2013 aikoo myydä puuta 2013 puukaupassa tauko 2012–2013 Lukijoiden kommentteja ”Huolella tehtyjä, syventäviä juttuja.”. Valitse Yara, maan parhaaksi. Kirjapalkinnon saivat Mauri Långvik, Marko Hannonen, Matti Heikkonen, Sakoseksi on noussut internet, jota pidetään jo tärkeämpänä lähteenä kuin kirjoja. Eniten mi Hakala ja Riitta Rühr. Vastaajista 64 prosenttia on sitä mieltä, että Metsälehti on viimeksi kuluneiden 2–3 vuoden aikana parantunut. Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla
”Unionin alueella on yli 20 miljoonaa hehtaaria tarpeettomia peltoja, joita voitaisiin käyttää energiantuotantoon”, Persson muistutti. Tehtaita lakkautettu Paperin kulutus on vähentynyt paljon nopeammin kuin moni uskoi. Tämä osakekauppa ei vaikuta operatiiviseen toimintaan mitenkään”, Martti Katajisto kertoo. Yrittäjäpariskunta keksi idean itse, mutta se tapahtui sopivasti samaan aikaan, kun puuhotelleista ympäri maailmaa tuli trendi. Puulle on Puun ylituotanto uhkaa Ruotsia Ruotsin tuottavin metsähehtaari Britta Jonsson-Lindvall edusti metsäpäivillä uutta metsiin perustuvaa liiketoimintaa. Muuten puuntuotanto uhkaa koko ajan jäädä muiden tavoitteiden jalkoihin. On mahdollista, että kukoistavan biotalouden sijasta Ruotsissa koetaan metsätalouden romahdus. ”Se tarkoittaa, että puut jäävät metsään. Yö eksoottisessa mutta hyvin varustellussa majapaikassa maksaa noin 525 euroa huoneelta, mikä tekee hehtaarin kokoisesta hotellitontista Ruotsin parhaiten tuottavan metsän. Vielä muutama vuosi sitten Jonsson-Lindvall oli huonosti kannattavan täysihoitolan emäntä Pohjois-Ruotsista. Sen lisäksi vahva kruunu ja heikko markkina Euroopassa ovat lisänneet teollisuuden ahdinkoa. ”Tämä on ollut pitkä prosessi. Ajankohtainen puheenaihe on metsäenergia, josta on tullut myös Ruotsissa tärkeä metsätalouden tukijalka. Miten silloin käy metsäteollisuudelle ja ruotsalaiselle maaseudulle?” Göran Persson ja moni muu on muuttanut käsitystään ja toivoo, että Euroopan unionille sittenkin laadittaisiin yhteinen metsäpolitiikka. Yhtiö on selvinnyt takavuosien velkasaneerauksesta, ja liikevoitto on ollut joinakin vuosina hyvä. Kaikki taimikoiden suojauksesta. Tapion, Suomen metsäkeskuksen ja Tornatorin omistama yhtiö siirtyy sen toimitusjohtaja Tero Kauppisen ja markkinointipäällikkö Matti Katajiston omistukseen. Positiivisina merkkeinä hän näkee muun muassa kartongin kulutuksen kasvun ja nestemäisten biopolttoaineiden mahdollisuudet. Taimitapio myytiin Jo ha n A rd ef or s / Sk og si nd us tr ie rn a. METSÄLEHTI 8 • 2013 ELIISA KALLIONIEMI Ruotsin valtionmetsiä hallinnoivan Sveaskogin puheenjohtaja Göran Persson tervehti Tukholmaan viime viikolla kokoontunutta metsäväkeä synkin terveisin. Mutta eiköhän Suomessa ole tavoiteena yhä jatkaa laadukasta puuntuotantota”, Katajisto toteaa. Metsänomistaja ja metsävaikuttaja Göran Perssonin mielestä EU on liian arvaamaton. Taimitapion liikevaihto on noin 4,5 miljoonaa euroa. Suomen aloitteesta perustettu ja Euroopan metsäinstituutin organisoima foorumi kokoaa yhteen tutkijoita ja EU:n poliitikkoja keskustelemaan metsien käytöstä. Mutta tapahtuuko niin myös nyt?” Persson kysyi. Toinen uhka on, että EU ryhtyy edistämään metsien hiilensidontaa. ”Jatkataan ennallaan. Syinä tähän hän näki sekä metsäteollisuuden murroksen että EU:n toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa. ”Nyt on tosin kysymysmerkkejä siitä, mihin suuntaan taimimarkkinat ovat menossa. Syynä kuuluisuuteen on Puuhotelli eli kuusi puiden latvuksiin rakennettua majaa. Sekä Katajisto että toinen omistaja Tero Kauppinen ovat olleet alalla jo toistakymmentä vuotta ja uskoavat, että taimille on tarvetta tulevaisuudessakin. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Ruotsissa on suljettu kaksi paperitehdasta, neljä paperikonetta ja kahdeksan sahaa. ”Tähän asti metsäteollisuuden rakennemuutoksissa on puulle löytynyt aina uutta käyttöä. ”Aina kun joku kysyy, mihin kannattaa sijoittaa rahaa, vastaan edelleen: Ostaisin lisää metsää.” ”Voi olla, että miljoonia kuutiometrejä kuitupuuta jää vaille käyttöä”, arveli Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson. Taimituottajalle on haettu uutta omistajaa jo muutama vuosi, sillä pääomistaja Tapiossa ei taimituotantoa ole enää pidetty keskeisenä toimintona. Myös vanha nimi säilyy. OY AGRAME AB www.agrame.fi Metsä josta itseni löysin Karhun vuosi 8 JUSSI COLLIN Taimituottaja Taimitapion kauppa vahivstui viime viikolla. Metsäviikon avajaisissa puhunut Persson seuraa eurooppalaista metsäpolitiikkaa Think Forest -foorumin puheenjohtajana. Nyt löytyi sellainen ostaja, joka kanssa päästiin yhteisymmärykseen”, Tapion johtaja Ritva Toivonen kertoo. Kauppahintaa ei kerrottu. Perssonin mukaan kuitenkin tulossa iso kilpailija, jos EU ryhtyy entistä enemmän tukemaan energiakasvien tuotantoa. Nyt hänet tunnetaan ympäri maailmaa
Ajourat voi paljon paremmin ja säästää maastovaurioissa, polttoainekustannuksissa sekä ajassa. Siinä puut kaatava hakkuukone merkitsee kartalle, mitä puutavaraa sen jäljiltä jää mihinkin maastonkohtaan. Risto Puustinen, Sami Lamminen ja Kari Väätäinen arvioivat hakkuukoneen karttajärjestelmän toimivuutta talvileimikolla. Tutkijat uskovat kuljettajaa opastavien järjestelmien olevan kustannustehokas tapa parantaa puunkorjuuta. Sami Lamminen on vakuuttunut uuden työkalun eduista. Metsäntutkimuslaitoksen kyselyssä kävi ilmi, että kuljettajat toivottavat järjestelmät tervetulleiksi. ”Metsäntutkimuslaitoksen tutkimissa järjestelmissä tavoitteena on parantaa työn suunnittelua ja siten koko puunkorjuuketjun laatua ja tuottavuutta”, sanoo Väätäisen kollega Sami Lamminen. Suomalaisen konekorjuun arkea voisi tutkijan mukaan vielä selkeästi helpottaa. Kuljettajan tieto maastosta on oleellisesti tarkempaa uudella sovelluksella. Järjestelmät nopeuttavat kuljettajien oppimista ja vähentävät työssä uhkaavaa epävarmuuden tunnetta. Kuljettajat joutunevat kuitenkin odottamaan koneiden antamia palautteita. Sovellusten kehittäminen kaupallisiksi tuotteiksi on vasta alkumetreillä. Tähän asti ne ovat keskittyneet opastamaan, kuinka konetta hallitaan ja huolletaan sekä kuinka puut katkotaan sopivan mittaisiksi. Se hyödyntää Maanmittauslaitoksen laserkeilaamiseen pohjautuvia maastonkorkeusmalleja. Kokeneen kuljettajan ja tehokkaan koneen yhdistelmienkin polttoainetaloudessa, työnlaadussa ja tuottavuudessa on parantamismahdollisuuksia.” YaraVita™ Bortrac™ uutuus ja muut metsälannoitteet ja levityslaitteet Agrimarketista. ”Toimintatavoissa on todellakin vielä kehittämistä. työstä. Agrimarket on metsämarket Lisätietoja: www.agrimarket.fi ”Työpaikasta riippumatta moni kaipaa palautetta tekemästään työstä.”. Ensimmäiset maastotestit jo tehty Väätäinen ehdottaa yhdeksi kehitettäväksi menetelmäksi hakkuukoneen ja kuormatraktorin keskinäiseen tiedonvälitykseen perustuvaa järjestelmää. He ottavat mielellään palautetta, vaikka sitten koneelta”, Väätäinen toteaa. Väätäinen ennustaa, että opastavat järjestelmät ovat koneellisen puunkorjuun seuraava vahva kehitysalue. ”Koneen itsensä keräämää tietoa voi hyödyntää kuljettajan työn tehostamiseen. ”Maltillinen arvio polttoainesäästöissä koko Suomessa olisi 1,3–2,5 miljoonaa euroa, jos tällainen sovellus tulisi kaikkiin koneisiin”, Väätäinen sanoo. Tämä skenaario tuskin koskaan toteutuu, mutta koneet kuitenkin opettavat entistä useammin ihmistä. 9 METSÄLEHTI 8 • 2013 HEIKKI HAMUNEN teksti ja kuva I hmiskunnan suuri kauhukuva on maailma, jossa koneet ottavat vallan ja alistavat ihmiset. Tieto puupinojen sijainnista siirtyy kuormatraktorin karttaohjelmaan. ”Tarkan maastomallin avulla kuljettajalla on aiempaa selkeämmät ohjeet tietokoneen ruudulla maaston jyrkkyydestä. Hyödyt korostuvat, kun näkyvyys on maaston peitteisyyden tai pimeän takia huono.” Kuljettajat uskovat hyötyihin Opastavia järjestelmiä kokeilleet kuljettajat uskovat hyötyihin. Metsäntutkimuslaitoksessa metsäkoneen kuljettajaa opastavia järjestelmiä on tutkittu kolmatta vuotta. Koneenkuljettajat työskentelevät usein yksin, ja heidän on vaikea arvioida oman työnsä tehoa. Kuljettajaopastus on tulossa myös puun korjuuseen. He kokivat tarpeelliseksi opastuksen etenkin työn suunnittelun tukena. Etenkin vähemmän kokeneille kuljettajille tämä on tehokkaampi tapa kuin uusien lisävarusteiden hankkiminen koneeseen”, uskoo tutkija Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitokselta. ”Työpaikasta riippumatta moni kaipaa palautetta tekemästään Kone opettaa kuljettajaa Uusimmat autot opettavat kuljettajaansa turvalliseen ja taloudelliseen ajoon. Luvassa on myös leikkauksia polttoainekulutukseen. Toinen sovellus on päässyt jo kenttätesteihin. Kun traktorin kuljettaja lähtee korjaamaan hakkuualueen puita, järjestelmä ohjeistaa aikaa ja polttoainetta säästävät reitit. Työ opastavien järjestel mien parissa on avannut kymmenkunta vuotta metsäteknologian tutkijana työskennelleen Kari Väätäisen silmiä. Työuraansa aloittelevan kuljettajan tuottavuus voi jäädä vain kolmannekseen kokeneen kuljettajan tuottavuudesta.” Kuljettajaa opastavia järjestelmiä on metsäkoneissa ollut tietotekniikan kehittymisen myötä jo 1990-luvulla. ”Vaikka puunkorjuun automaatioaste on korkea, kuljettajan osaaminen korjuutyössä korostuu
Laskelmassa ei ole otettu huomioon metsämaan hankintaan otetun lainan korkoja, jotka pienentäisivät verotettavaa pääomatuloa ja maksettavaa veroa. Metsävähennyksen jälkeinen verotettava puunmyyntitulo on 10 000 euroa, josta metsänomistaja maksaa pääomatuloveron 30 prosenttia eli 3 000 euroa. Puukaupasta jää puhtaana käteen 22 000 euroa. R od eo VELKAINEN Jos Metsä Oy:llä on 100 000 euroa velkaa, yhtiön nettovarallisuus on 150 000 euroa. Ja suora metsänomistus on yksinkertaisinta metsänomistusta. Yhteisöja pääomatuloverotus ovat yhteensä 6 500 euroa ja kokonaisveroaste 26 prosenttia. Osinkojen verotus ja metsävähennys sekoittavat kuitenkin selvältä näyttävän asian. ”Jos tilakokoa halutaan suurentaa todella nopeasti, niin yksittäisten ihmisten rahat eivät riitä. Yhteisöveron alennuksen tarkoitus on edistää yritysten kasvua – jos voittoja ei jaeta osinkoina omistajille, investointeja voidaan rahoittaa aikaisempaa enemmän tulorahoituksella Vertailun vuoksi Sadan hehtaarin verokohtelu yksityisessä omistuksessa ja osakeyhtiönä, mikäli yhteisöverouudistus toteutuu hallituksen esittämässä muodossa. ”Jos jossakin verokuviossa vähän häviääkin, niin yksinkertaisuus helpottaa monta asiaa.” Arvo on sekin, että varoja voi käytellä kuin omiaan. JOS METSÄÄ OSTETAAN, niin metsävähennyksen puuttumisen vuoksi osakeyhtiö ei näytä kannattavalta ratkaisulta. MIKKO HÄYRYNEN M uutamaa sataatuhatta suomalaista metsänomistajaa saattaa hivellä ajatus itsestään toimitusjohtajana. Mikäli metsäomaisuus on peritty, metsänomistaja maksaa 25 000 euron puukauppatulosta pääomatuloveroa 30 prosenttia eli 7 500 euroa, ja puukaupasta jää puhtaana käteen 17 500 euroa. Hän muistuttaa, että metsätilaa ei pidä innostua yhtiöittämään suin päin. Osakeyhtiön edut ovat sitä suuremmat, mitä suuremmasta varallisuudesta on kyse. Osakeyhtiömuotoinen metsänomistus on kilpailukykyinen vaihtoehto, mikäli hallituksen suunnittelema yhteisöverouudistus toteutuu, mutta ylivoimaista etua se ei kuitenkaan anna. Yksinkertainen peruste on, ettei elinkeinonharjoittamista pidä tehdä monimutkaiseksi. YKSITYINEN METSÄNOMISTAJA Omistaa 100 hehtaarin metsätilan, jonka arvo on 250 000 euroa. 10 METSÄLEHTI 8 • 2013 Metsänomistajasta toimitusjohtajaksi. Tulos yhteisöveron jälkeen on 20 000 euroa. Metsä Oy maksaa tuloksesta yhteisöveroa 20 prosenttia eli 5 000 euroa. Tosin tällöin osa jakokelpoisesta tuloksesta kannattaa jättää yhtiöön jaettavaksi osinkoina seuraavina vuosina tai käyttää velkojen lyhentämiseen. Yritys voi jakaa osinkoja 7,5 prosentin verotuksella 12 000 euroon saakka, ja ylimenevää 8 000 euron osaa verotetaan 25,5 prosentilla. Varttunut tutkija Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitokselta on perehtynyt osakeyhtiöomistuksen etuihin ja haittoihin. Verouudistus saa osake yhtiön näyttämään houkuttelevalta metsän omistus muodolta. Kahdeksan prosentin vuotuiseen tuottoon saakka osingoista 75 prosenttia on verovapaata niin, että todelliseksi veroksi tulee 7,5 prosenttia. Osakeyhtiömuoto suosii kasvua Jos aikoo yhtiöittää, perusehto on, että pitää olla jotakin yhtiöitettävää. Jos metsäomaisuus on jo olemassa, saattaa yhtiöittäminen perinnönjaon yhteydessä olla kannattavaa. Ylimenevään osuuteen kohdistuu 85-prosenttisesti täysi 30 prosentin tai yli 40 000 euron osalta 32 prosentin pääomatulovero, jolloin ylimenevän osuuden veroksi tulee 25,5 tai 27,2 prosenttia. Laskelmassa ei ole otettu huomioon lainanhoitokustannusta, joka pienentäisi yrityksen tulosta, osinkoja ja kokonaisveroastetta.. Jos osakkaita on useita, päätöksenteon selkeys on osakeyhtiön kiistaton etu. Metsävähennys on 15 000 euroa (25 000 € × 60 %), ja tuleville vuosille jää metsävähennyspohjaa 135 000 euroa. METSÄ OY Metsätila 100 hehtaaria, varallisuus 250 000 euroa. Yritys voi pitää tuloksen taseessaan ja käyttää sitä esimerkiksi lisämaan ostoihin, tai jakaa tuloksen osinkona omistajilleen. Osakeyhtiössä on oltava hallitus, yhtiökokous, vähänkin isommilla yhtiöillä tilintarkastajat, ja tilitoimiston käyttö on suotavaa. Tarvitaan resurssien kokoamista, yhteisomistusratkaisuja”, Leppänen pohtii. Yhteisöja pääomatuloverotus ovat yhteensä 7 940 euroa, ja kokonaisveroaste 31,2 prosenttia. Kun osakeyhtiön maksama yhteisövero laskee ensi vuonna 20 prosenttiin ja suoran metsänomistuksen verotus pysyy vähintään 30 prosentissa, osakeyhtiöomistus näyttää kymmenen prosenttia kannattavammalta omistusmuodolta. Suorassa metsänomistuksessa ei tarvitse vahtia, mikä on yhtiön ja mikä omaa rahaa. Tarkasteluvuoden puukauppatulot ovat normaalien kuluvähennysten jälkeen 25 000 euroa. Tällöin pääomatulovero on 900 euroa + 2 040 euroa, yhteensä 2 940 euroa. Neljän prosentin varainsiirtovero kuittaantuu pidemmällä aikavälillä hieman alemman kokonaisveroasteen kautta. Perintöveroarvo muodostaa hankintahinnan, joten verotettavaa luovutusvoittoa ei ole. Puunmyyntitulojen kokonaisveroaste on 12 prosenttia kunnes metsävähennys on käytetty. VELATON Jos Metsä Oy on velaton, yritys voi nettovarallisuuden perusteella jakaa tuloksen osinkona 7,5 prosentin verotuksella 20 000 euroon saakka, jolloin pääomatulovero on 1 500 euroa. Tarkempi tarkastelu antaa aiheen harkita vielä toinenkin kerta. Kevyesti verotettuja varoja saa ulos vain osingonjaon kautta. Tilikauden tulos ennen veroja on 25 000 euroa. Mikäli metsäomaisuus on ostettu, metsänomistaja hyödyntää metsävähennyksen, joka on 60 prosenttia ostohinnasta eli 150 000 euroa, ja joka vähennetään 60-prosenttisesti puukauppatulosta
lainarahoituksen asemasta. Metsävähennyksen laajentamista myös osakeyhtiöihin voi olla vaikea perustella tilanteessa, jossa veroastetta alennetaan jo muutenkin. Yhtiö ei voi periä metsää, mutta lahjan tai lahjanluonteisen kaupan osapuolena voi olla yhtiö. ”Jos yhtiöllä on varallisuut”Puuntuottajayritys ei saa metsävähennystä, ja yhteisöverotettu tulo on tässä vaiheessa vasta yrityksen käytössä, jolloin rahalla voi hankkia yritykselle lisää metsää. Kevyesti verotettuja osinkoja voidaan jatkossa jakaa vuosittain kahdeksan prosenttia nettovarallisuudesta. Osakeyhtiö voi saada kemeraa, jos omistajat ovat luonnollisia henkilöitä ja päätoimiala on maatilatai metsätalous. Leppänen ei kannata metsäosakeyhtiötä, sillä se tekisi tilanteen sekavaksi, mutta metsäverotuksen kannustimia voitaisiin laajentaa ainakin joihinkin yhtiömuotoihin. Ja se suurin on UPM. ”Kasvuvaiheessa siitä on etuja, mutta en tiedä onko etua nimenomaan metsätaloudessa, koska metsävähennys menetetään.” Etu menetetään metsävähennyksessä Metsävähennys alentaa yksityisen metsänomistajan verotusta, mutta vain silloin, kun metsäomaisuus on hankittu ostamalla. Näillä spekseillä minä ainakin pysyttelen luonnollisena puun tuottajana, ellei joku kerro että olen pahasti erehtynyt päätelmissäni.” (Metsalehti.?-keskustelu) ta, niin kahdenkymmenen prosentin veroaste alkaa olla kilpailukykyinen verrattuna siihen, että laskee tavallisen metsänomistuksen ja metsävähennyksen yhteen.” Metsäneuvos Marja Kokkonen maaja metsätalousministeriöstä sanoo verotuksen suuren linjan olevan, että yksittäisiin elinkeinoihin liittyviä poik keuksia pikemminkin poistetaan kuin lisätään. Jos kaikki metsänomistajat siirtyvät oikeiksi yrittäjiksi Oy:n kautta, voidaan metsäverotus lopettaa tarpeettomana.” (Metsalehti.?-keskustelu) Jussi Leppänen UPM suurin Osakeyhtiömuotoisia metsänomistuksia on noin 3 500 ja metsämaasta yhdeksän prosenttia on osakeyhtiön omistuksessa. Yhden tulolähteen tappioita ei voi vähentää toisesta, vaan toiminnoilla pitää olla erillinen kirjanpito ja verotus. Perinnönjako voi olla osakeyhtiölle helpompaa, koska ei tarvitse jakaa maata vaan osakkeita. Metsänomistus on elinkeinotoimintaa ainoastaan silloin, kun yhtiön päätoimiala on puunjalostus, muulloin se on henkilökohtaista tuloa. Osakeyhtiössä voi olla kolme tulolähdettä: elinkeinotoiminta, maataloustoiminta ja omistajan henkilökohtainen tulolähde. 11 METSÄLEHTI 8 • 2013 Metsänomistajasta toimitusjohtajaksi. “Olisi poliittisesti hirveän vaikea saada läpi osakeyhtiömuotoiseen metsänomistukseen liittyviä vähennysoikeuksia.” Poliittisia kysymyksiä ovat myös, että jos osakeyhtiömuotoista metsänomistusta kehitetään, niin mihin enää tarvitaan yhteismetsiä ja muuttuuko perhemetsänomistuksen luonne.. Erityisosakeyhtiöitä on muutamanlaisia, joista tavallisin on asunto-osakeyhtiö. ”Näyttää metsänomistajille olevan ainut turvallinen mahdollisuus harjoittaa Oy:n kautta metsätaloutta ja unohtaa perhekeskeisyys viime vuosituhannen sanana. ”Hankala juttu, onko osakeyhtiö parempi vai ei”, Leppänen puntaroi. Hieman vastaavissa muissa tapauksissa huojennusta ei ole saatu. Jos metsävähennystä ei oteta huomioon, osakeyhtiölle jää puunmyyntituloista kymmenen prosenttia enemmän käytettäväksi lisämetsien hankintaan. Osingon nosto lisää vero kuormaa jo lähelle pääoma tulon veroa. ”Muusikoita ei yleensä ajatella taloudenpidon mestareina, mutta moni on käyttänyt verokonsulttia ja perustanut osakeyhtiön.” Laulut lauletaan elinkeinotoimintana ja tuloilla kartutetaan yrityksen varallisuutta esimerkiksi vuokra-asuntoihin ja ehkäpä metsäänkin. Vasta varallisuuden kasvettua tulosta jaetaan kevyesti verotettuina osinkoina ulos. Tästä huolimatta kaikkia tulolähteitä verotetaan yhteisöverolla ja osinko jaetaan yhteisistä varoista. Kemeratuen osuus tulonmuodostuksesta on pieni, joten tukikelpoisuus tuskin vaikuttaa päätöksentekoon. Leppänen löytää vertailukohdan viihdemaailmasta. Toistaiseksi ei ole ennakkotapausta yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verohuojennusten yltämisestä myös osakeyhtiömuotoiseen metsänomistukseen. ”Ruotsissa osakeyhtiöillä on metsävähennysoikeus, tosin puolet pienempi kuin yksityismetsänomistajilla.” Veroasiantuntijoiden piirissä metsävähennysoikeuden laajentamista avoimiin yhtiöihin ja kommandiittiyhtiöihin on kannatettu mikäli yhtiön päätoimiala ei ole puunjalostus. Ostetun metsätilan hinnasta 60 prosenttia voidaan vähentää metsävähennyksenä puunmyyntituloista. Osakeyhtiöillä tätä etua ei ole. Palveluyritys tarvitsee varallisuutta Osakeyhtiötä voidaan pohtia myös sillä mielellä, että kyllä toiminta tästä vielä laajenee – vaikka metsäpalveluihin. Yhtiöllä ei ole oikeutta myöskään hankintatyön verovapauteen. Yhtiöiden hehtaarimäärät vaihtelevat isosta tontista aina suurimman miljoonaan hehtaariin. Aloittavilla palveluyrityksillä rajoitteeksi saattaa tulla, että vaikka yritys tekee hyvää tulosta, niin varallisuutta on vähän. Hän tarkoittaa etenkin metsävähennystä. Erikoisyhtiölaki sekoittaisi pakkaa Ajoittain nousee esille ajatus, että metsänomistukseen tulisi säätää erityinen metsäosakeyhtiölaki. Metsäomaisuuden siirrosta yhtiöön menee neljän prosentin varainsiirtovero ja mahdollinen luovutusvoittovero. Mitä pienempi hehtaarimäärä, sitä todennäköisemmin yrityksen päätoimiala on jotain muuta kuin metsätalous
Mahdolliset arvokkaat luontokohteet näkyvät myös. Verkkopalveluun taas pitää kirjautua salasanan ja tunnusten kautta.” Lisäksi sähköposti on käytännössä ilmainen tarjouskanava, kun Puumarkkinat.?:stä yritys maksaa 500 euroa vuodessa ja kukin sitä käyttävä ostomies lisäksi 50 euroa. Metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille pitää tulla mahdollisuus suoraan lisätä sinne leimikkoja. Niiden lisääminen vielä MTK:n järjestelmän pohjaan on työlästä”, Ala-Kapee sanoo. Kahden viikon jälkeen sinne oli rekisteröitynyt niistä 36. ”On ostajasta kiinni, kuinka aktiivisesti hän sieltä tietoja etsii.” Hankintaesimies Hannu Ala-Kapee käyttää etenkin Puumarkkinat.?palvelun karttoja sähköpostin lisäksi.. Jo nyt hän voi pyytää itselleen tarjoukset puusta ja vertailla niitä. ”Sähköpostista näkee heti ja helposti, mitä on tarjolla. ”Tavoite on saada 75 yhdistystä mukaan vuoden loppuun mennessä”, Erno Järvinen kertoo. ”Sama tieto on kaikkien ostajaehdokkaiden käytössä yhtä aikaa. Palvelun etusivulla näkyy toteutuneiden puukauppojen hintatietoja, jotka tulevat linkin välityksellä Metsäntutkimuslaitokselta. Silloin palvelun käyttö yleistyisi”, Ala-Kapee toteaa. avautui maaliskuun lopussa, pilottivaiheen jälkeen, kaikkien maan metsänhoitoyhdistysten käyttöön. Sähköposti helpompi Tähän saakka sähköposti on ollut yleinen tarjoustentekoväline, jota metsänomistajat käyttävät myös itse – siihen kun on helppo skannata kartat ja muut mukaan. Yhdistyspuoli on lähtenyt palveluun hyvin mukaan. Myyjälle kanava on ilmainen. ”Mekin tarjoamme yleensä kuuden peruspuutavaralajin lisäksi pikkutukeista ja esimerkiksi pylväistä. Leimausselosteenkin ostaja saa tulostettua mukaansa. Ala-Kapee ei ainakaan toistaiseksi ole valmis vaihtamaan sähköpostimenetelmää pelkästään verkkopalveluun. Etusivulle on koottu myös tilasto Puumarkkinat.?:n avoinna olevista tarjouksista ja puutavaramääristä. Puumarkkinat.. Toistaiseksi metsänomistaja ei itse pysty lisäämään tietojaan sivustolle, mutta jossakin vaiheessa tilanne muuttuu. On sekä pohjakartta että ilmakuva leimikosta.” Lisäksi ostajakandidaatti pystyy zoomailemaan kohdetta ja näkee ennakolta suunnitellut varastopaikat sekä kuljetusreitit. Tarkempia paikallisia hintoja voi kysellä metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänomistaja puolestaan näkee palvelusta omat tietonsa, ei esimerkiksi naapurin. ”Palvelu ei voi olla pelkästään metsänhoitoyhdistysten myyntikanava. Palvelua jo sen pilottivaiheessa käyttänyt hankintaesimies Hannu Ala-Kapee Versowoodilta kiittää palvelun visuaalista antia. Ainakin osa rahoituksesta lankeaisi teollisuudelle, mutta Ala-Kapeen mukaan käyttäjäkunnan on silloin laajennuttava. Rasteroinneilla ja väreillä on erotettu selkeästi hakkuutapojen erot eri kuvioilla. Kaikki palveluun rekisteröityneet puunostajat puolestaan näkevät tiedot ja voivat tehdä niiden perusteella tarjouksia. Puukauppa käynnistyy vähitellen verkossa Ostaja vaatii, että MTK:n sähköinen puumarkkinapalvelu avataan muillekin kuin metsänhoitoyhdistyksille. Palvelu ei ole pörssi, mutta sieltä löytyy myös tarjouslomake. Puumarkkinat.?-palvelun toivotaan lisäävän puukaupan avoimuutta. ”Se toi aiempaa paremmat kartat käyttöön. Alkuvaiheessa ainoastaan metsänhoitoyhdistys laittaa palveluun myytävää, sekä valtakirjakauppoja että metsänomistajan itsensä kilpailuttamia kohteita. Hyvät kartat käytössä Kustakin leimikosta palveluun kirjataan yksityiskohtaiset tiedot: arvio määrästä, korjuukelpoisuudesta, hakkuutapa, puutavaralajien määrät. Moni työnantaja kuitenkin velvoittaa ostajat käyttämään tarjousten tekoon yrityksen omaa järjestelmää. On ostajasta kiinni, kuinka aktiivisesti hän sieltä tietoja etsii”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen toteaa. 12 METSÄLEHTI 8 • 2013 PUUKAUPPA HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti EMIL BOBYREV, kuva M TK:n internetissä toimivaan puukauppapalveluun metsänomistaja saa tiedot leimikostaan, joka on kaupan. Se vaatii vielä paljon kehittämistä, mikä maksaa. Vain palvelua käyttävät puunostajat näkevät ne – eivät muut
. . . . . . Hyviä uutisia tulee myös Japanista ja Saksasta. Ensiharvennus . ”Kun katsoo yleistä taloustilannetta, huonomminkin voisi mennä”, arvioi tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa. . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . Harvennushakkuu . . SAVO-KARJALA . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Ensiharvennus . . . . . Ensiharvennus . KYMI-SAVO . . . . . . nousussa . . . . . . Hankintahinnat . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . Hankintahinnat . . . . . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . Hänen mukaansa puukaupan ja hakkuumäärien välisestä erotuksesta voi päätellä, että puun kysyntä myös jatkuu hyvänä. . . . . . . . Pohjois-Suomessa kauppa käy selvästi huonommin kuin Etelä-Suomessa. . . . . . . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . Harvennushakkuu . . . nousussa . . . . . Uudistushakkuu . . . . . 13 METSÄLEHTI 8 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 13–16 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 16 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . KAINUU-POHJANMAA . Ostajille ei ole juurikaan ehtinyt kertyä raaka-ainetta varastoon. . . . . LAPPI . . Harvennushakkuu . . . . . . . . Puukaupassa eniten kysyntää on tänä keväänä kesäkorjuukelpoisella havutukilla, koivukuidulla ja energiapuulla. . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . nousussa . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . . . . nousussa . . Hankintahinnat . . ETELÄ-POHJANMAA . . nousussa . . . . Hankintahinnat . Hankintahinnat . Ensiharvennus . . . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Uudistushakkuu . . . Alueellisesti puun menekki kuitenkin vaihtelee. . . . . . nousussa . Ensiharvennus . . Hankintahinnat . . . . . . . . . KOKO MAA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . ELIISA KALLIONIEMI Viime vuosina keväät ovat olleet vilkasta puukaupan aikaa, ja siltä näyttää myös tänä vuonna. Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . Ensiharvennus . . . nousussa . . Harvennushakkuu . . Harvennushakkuu . . . . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. . . Uudistushakkuu . . Uudistushakkuu . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . Hankintahinnat . . . Harvennushakkuu . . ”Sahateollisuuden kannattavuus on heikko, mutta siitä huolimatta tuotanto on tammi-helmikuussa lisääntynyt sahoilla 25 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan vuosi sitten.” Rakentaminen on vilkastunut USA:ssa, mikä heijastuu koko maailman sahatavaramarkkinoille. . . Ensiharvennus . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hankintahinnat . . KESKI-SUOMI . . nousussa . . Harvennushakkuu . Ensiharvennus . . Puukauppa jatkuu vilkkaana Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–16, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. .
Yksitai puolitoistavuotiaan keskipaakun käytön edellytys on, että maa on muokattu huolella. Valitsit sitten yksi-, puolitoistatai kaksivuotiaan taimen, älä säästä maanmuokkauksessa. Taimia ei saa säilyttää pitkiä aikoja välija kenttävarastoissa. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 8 • 2013 14 METSÄNHOITO TIIA PUUKILA P ikku, pieni, keskikokoinen, iso ja super. Täydennys istutuksiin isot taimet Kaikkein rehevimmät kohteet vaativat yksivuotiasta keskipaakkua suuremman taimen. Elinvoimaiset taimet menevät pilalle, jos varastointiaika taimitarhan ja istutuksen välillä venyy useita viikkoja. Hyväkään taimi ei pärjää, jos se istutetaan väärin. Puolitoistavuotias keskipaakku tulee kysymykseen ainoastaan hieman karummilla mailla. Kuusen pottitaimia löytyy joka lähtöön. Näiden tainten käytöstä on hyvät kokemukset kuudentoista vuoden ajalta. Syysistutuksille lyhytpäiväkäsitelty taimi UPM istuttaa omiin ja sopimusasiakkaidensa metsiin yksija puolitoistavuotiasta kuusen keskipaakkua. Jos maa on jäässä, kannattaa istutusurakkaa lykätä kunnes maa on sula. Jos heinää ei jaksa polkea, kannattaa miettiä suurempaa tainta. Myös UPM:n mailla on huomattu, että suuremmat taimet jurovat pienempiä taimia herkemmin. Liian pitkään paakussa kasvanut juuristo sykkyröityy ja ahtautuu, ja taimi lähtee huonommin kasvuun. Pienemmän taimen käytön katsotaan kuitenkin edellyttävän aktiivista heinäämistä tai kemiallista heinäntorjuntaa. Käytännössä muokkauksen laadussa ja muokkausjälkien tiheydessä on vielä petrattavaa. tää yksivuotias keskipaakku”, sanoo UPM Joroisten taimitarhan taimitarhapäällikkö Anne Immonen. Oikea paikka taimelle on muokkausjäljen keskellä. Taimikon heinäyttäminen ulkopuolisella maksaa saman verran kuin istuttaminen. Taimen pituutta tärkeämpi on verson suhde juuripaakun kokoon. Vapun jälkeen ei ole hoppu istuttamaan. Se on kasvanut taimitarhalla täydet kaksi kasvukautta ja on edelleen suosituin kuusentaimi, karua pohjoista lukuun ottamatta. Se ei pidä paikkaansa. Pitkä taimi pienessä potissa ei ole laadukas. Jos muokkausjälki on laadukas ja taimet isketään maahan viivyttelemättä, pienemmänkin taimen istutus onnistuu. Yksija puolitoistavuotias taimi on kasvanut kasvukuukausissa saman ajan, mutta kasvuaika on jakautunut eri tavalla. ”Olen esimerkiksi käyttänyt yksivuotiasta kuusta pellonmetsitykseen, ja siellä on nyt loistava taimikko. Niitä ei saa käsitellä liian ronskisti eikä päästää kuivumaan missään vaiheessa. Samasta syystä kevätmyyntiin tuotettua yksivuotiasta keskipaakkua ei missään nimessä saa jatkokasvattaa kaksivuotiaaksi. Mitä rehevämpi maa, sitä suurempi taimi. Perinteinen nyrkkisääntö taimen valinnassa on: mitä rehevämpi kasvupaikka, sitä suurempi taimi. Tällaisia kohteita on paljon Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella. Vaihtoehtoina ovat yksi-, kaksija puolitoistavuotias. Erikoiskohteilla uudistamiseen valitaan isopaakkuja ja sitäkin suurempia superpaakkuja. Tanakka taimi, jonka juuristo ei ole ahtautunut, on hyvä taimi”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Smolander. Ripeä istuttaja voi valita pienemmän taimen rehevämmällekin alalle, jos maanmuokkausjälki on laadukas eikä heinääminen hirvitä. Vinkkejä taimien valintaan Taimen ikä ja koko eivät yksin takaa hyvää istutustulosta. Hinnaltaan edullisempi yksivuotias kuusen taimi kuitenkin yleistyy. Paras paikka kuusen taimelle on laikkumätäs ja kosteammilla aloilla ojitusmätästys. Lisäksi taimituottajien taimet eroavat toisistaan pottikoon, kasvatustiheyden ja kasvatusajan mukaan. Uskaltaako rehevälle kasvupaikalle valita yksivuotiaan keskipaakun. Huolella laikkumätästetyllä alalla, jossa ennen hakkuita on kasvanut täystiheä heinittymistä estänyt puusto, pärjää yksivuotiaskin keskipaakku. Lisäksi on hyvä muistaa, että taimet ovat elävää materiaalia. Metsän uudistamisen kompastuskiviä eivät eroa toisistaan. Istutuskosteus on oikea, kun paakusta tippuu vettä, kun sitä hieman puristaa. Kuusella muokkausjälkiä tulisi olla vähintään 1800 hehtaarilla. Samat taimet käyvät myös koneistutuksiin. Kun maanmuokkaus on tehty hyvin, riitPienikin pärjää Jos maa on muokattu huolella, istutuksessa ei vitkutella eikä heinäystä unohdeta, voi yksivuotiaan kuusen keskipaakun istuttaa myös rehevämmälle alalle. Herkästi heinittyville lehtomaisille kankaille varma valinta on kuusen kaksivuotias keskitai isopaakku. ”Tällaisia alueita ovat sellaiset, joilla ei pääse muokkaamaan ollenkaan, sekä kovasti heinittyneet peltoheitot”, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitotiimin vetäjä Antero Lehti. Ulkonäöllisesti tai hinnaltaan ne ”Pienemmän taimen käyttö edellyttää aktiivista heinäämistä.”. Taimen juuristo ei kykene ottamaan vettä kylmästä, jäisestä maasta. ”Metsänomistajia vieläkin vaivaava harha on, että pitkä taimi on hyvä taimi. Myös täydennysistutukseen valitaan tavallista suuremmat taimet. Hyvä mätäs on laakea eikä liian korkea. Jos maanmuokkaus on jostain syystä epäonnistunut, maata ei voi muokata tai ala vaatii täydennysistutusta, valitse kookkaampi taimi. ”Iso koko ei vielä takaa toimivuutta. Jos paakku on pieni, ei taimikaan ole saanut hujahtaa liian pitkäksi. Taimella on tietty aika kasvussa, jolloin sen juuristo on aktiivinen ja parhaimmillaan juurtumaan. Pieni potti, lyhyt taimi Oikeanlaisen taimityypin valinnan lisäksi istuttajan tulisi kiinnittää huomiota ainakin istutusajankohtaan, taimien varastointiaikoihin sekä taimen paikkaan mättäässä. ”Se riippuu hyvin paljon siitä, minkälainen maanmuokkaus on tehty ja kuinka nopeasti istuttamaan mennään”, sanoo erikoistutkija Heikki Smolander Metsäntutkimuslaitokselta. Hyvä taimi voi esteettisesti olla rupukan näköinen, mutta jos juuripotti on ehyt ja siellä on paljon juurta, taimen kasvua ei hyvässä muokkausjäljessä estä mikään”, sanoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen. ”Yleensä yksivuotias taimi juurtuu ripeämmin kuin kaksivuotiaat”, kertoo vanhempi tutkija Jaana Luoranen Metsäntutkimuslaitokselta. Pienet taimet jäävät herkästi aluskasvillisuuden jalkoihin. Yksivuotiaat kasvavat yhden kasvukauden aikana valmiiksi, kun taas puolitoistavuotiaat kylvetään ensimmäisen kasvukauden puolessa välissä ja jatkavat kasvuaan seuraavana kasvukautena alkukesästä keskikesälle asti. Siellä kuusen istutukseen käytetään yksinomaan kaksivuotiasta keskipaakkua tai isopaakkua. Kun paakkukokoon lisää vielä kasvatusajan, valinta mutkistuu entisestään. Syysistutuksiin käytettävät taimet ovat lyhytpäiväkäsiteltyjä, eli niiden kasvu päätetään siten, että taimet kestävät syksyn ensimmäiset pakkaset
Yksivuotias pikku paakku (50 cm ) soveltuu ainoastaan karuimmille aloille, joissa heinä ei ole ongelma. Kaksi vuotiasta isopaakkua (115 cm ) käytetään herkästi heinittyvillä kohteilla. Puolitoista vuotias keski paakku (85 cm ) sopii myös heinittyville maille, jos maa on muokattu hyvin. Sopii lehtomaisille kankaille, turve maille ja pellon metsitykseen sekä täydennys istutukseen. Jos maanmuokkaus on onnistunut, taimen voi iskeä myös rehevämmälle alalle. Er kk i O ks an en. 15 METSÄLEHTI 8 • 2013 Tuoreille kankaille Myös heinittyville aloille Vain karuimmille paikoille Rehevimmille kohteille Kuusen yksivuotias keskipaakku (85 cm ) sopii tuoreille kankaille, joissa heinittyminen ei ole ongelma. Tämän esimerkkitaimen kokoero yksi vuotiaaseen keski paakkuun johtuu kasvatus tekniikasta
Eipä Hannu aavistanut, että hän piirtäisi vielä itse Metsälehteen. ”Siellä se toheloi”, Virtanen muistelee. Ikkunalla itää perunalajike Tammiston aikainen, josta Virtanen haluaa uudet potaatit juhannukseksi. Viitala oli aiemmin johtanut Tapiota ja joutunut syytteeseen silloisista pöytäkirjaepäselvyyksistä. Ukko on pojan avovaimon villakoira, jonka Virtaset ovat adoptoineet. Aina joskus joku aiheeksi päätynyt johtaja soitti kiukkuisena päätoimittajalle ja uhkasi perua ilmoitukset. 16 METSÄLEHTI 8 • 2013 P ikkupoikana Metsälehti oli Hannu Virtasen mielestä tylsä, mutta sarjakuvan hän luki aina – Pöllisen. Töitä ja piirtäjän työvälineitä on kesän ajan esillä myös Metsämuseo Luston näyttelyssä Mainio Metsälehti . hovinarri metsäalan menosta. Mutta ei hätää. Hän pitää pilapiirrosta länsimaisen demokratian ilmentymänä, joka juontaa juurensa keskiajalta saakka. Niin hän kuitenkin teki ja peräti 30 vuotta. Joskus, mutta vain joskus, aiheen näkee ensisilmäyksellä. Kun hän jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle, lukijat jäivät ikävöimään pilapiirtäjä H.V:n monitasoisia, välillä viiltävän kriittisiä näkemyksiä ISOKENKÄISTEN Nyrjähtänyt huumorintaju on Metsälehden pitkäaikaisen pilapiirtäjän Hannu Virtasen työkalu. Kuvat hän katsoi pirtin pöydän ääressä jo kauan sitä ennen, sillä Pöllinen oli hauskasti piirretty. Mies joutui armottomaan riepotteluun, minkä vuoksi päätoimittaja päätti olla lyömättä lyötyä. Silloin piirtäjä oli tyytyväinen: hän oli iskenyt kipupisteeseen. Pilapiirroksen pitää päiväkohtaisessa käytössä todistaa toimivuutensa.” Sen Virtasen työt ovat kyllä todistaneet. Elo Kalvolan Ohtisen kylässä oli rauhallisen työteliästä. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”Pidän itseäni enemmän terapeuttina kuin kärjekkäänä metsäpolitiikan arvostelijana”, Virtanen pohtii. ”Olen onnellinen, jos piirrokseni on onnistunut naurattamaan jotakuta niin, että hän on sen avulla paremmin jaksanut raataa märässä metsässä”, Hannu Virtanen sanoo. Piirroksessa tuholaiset rinnastuvat arabiterroristeihin. Kummassakin kuvassa – kuten muissakin Virtasen töissä – näkyy pilapiirtäjän ammattitaidon ydin: kyky löytää kaksi yllättävällä tavalla toisiinsa liittyvää asiaa. Navetassa märehti vuodesta riippuen 5–7 lehmää ja tallissa kaksi hevosta, kunnes traktori syrjäytti ne. Nyt Virtasen töistä on koottu sekä kirja että näyttely. Silloin hallitsijoilla oli hovinarrit, jotka saivat sanoa ääneen sellaista, mistä muilta putosi pää. Ja päättäjät – Virtasen sanoin isokenkäiset – tietävät sen. Erään tutkimuslaitoksen johtajan tiedetään innostuneen, että nyt hän vasta on jotakin, kun on päässyt Metsälehden pilapiirrokseen. Pojan kodin ikkunasta avautuivat pellot ja hieman kauempana oma metsä. Olen havahtunut aamulla rullalle kierty. Toinen kuva on syksyltä 2001, jolloin terroristit iskivät World Trade Centerin kaksoistorneihin New Yorkissa. Yhtä tuskaa! Harvoin kukaan tosissaan suuttui pilapiirroksesta, sillä siitä vasta naurunalaiseksi olisikin joutunut. Metsälehden 80-vuotistaipaleen kunniaksi Virtasen pilapiirroksista on juuri ilmestynyt kirja Kolme iloista rosvoa (Metsäkustannus 2013). Tai luki sitten kun osasi. ”Tuskaa se yleensä on. Jos mukaan saa vielä humoristisen oivalluksen, piirtäjä on onnistunut. Toiset taas olivat otettuja. ”Myös pilapiirtäjällä on oikeus ilmaista asioita, joita ei voi käsitellä pääkirjoituksessa ainakaan ilman oikeusjuttua.” Kahdesti kävi silti niin, että päätoimittaja jätti Virtasen piirroksen julkaisematta, mutta tuoreessa kirjassa kuvat ovat mukana. Huomio hieman punastuttaa Virtasta, joka tunnustautuu ujoksi: ”On kunnia, että lehti on nostanut piirrokseni juhlien aiheeksi, mutta eivät ne siitä parane, että ovat esillä. Silloin Suomessa pelättiin ulkomaisen puutavaran mukana tulevia mäntyankeroisia, jotka aiottiin tuhota kovin ottein. Toisessa, vuodelta 1998, juuri hyllytetty maaja metsätalousministeriön metsäosaston päällikkö Juhani Viitala istuu Hemilän valinnan aletelineellä hylättyjen metsäselvitysten keskellä. Iskuista oli kulunut vasta vähän aikaa, joten Metsälehti hyllytti sen
Vasta kolmantena tulee piirtämisen taito. Siitä huolimatta siellä kasvavat marjapensaat, omenapuut ja perunat. Hän valmistui graa?koksi 1974 Taideteollisesta korkeakoulusta. ”Minun sielunmaisemani on metsä.”. Niitä ei saa osoitella sormella eikä olla inhorealisti. Sähköiseen mediaan ne istuvat niin hyvin, että ihmetyttää, miten vähän niitä siellä käytetään. Virtanen on asunut Helsingissä melkein 50 vuotta mutta ei ole oppinut kaupunkilaiseksi. Naapurissa avautuu meri, ja raitiovaunu kulkee parin kulman takaa. Mäntyankeroiset ja terroristiiskut sattuivat kiusallisen lähelle toisiaan. Hän uskoo, että pilapiirroksia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Hänestä kyky pysyä ajassa ja samalla jo haistella tulevaa on pilapiirtäjän tärkein avu. Saaressa Virolahdella on kesäpaikka, jonka piha on miltei mahdotonta kivikkoa ja kalliota. Ruudun takaa ei näy metsä vaan Eiran arvonsa tuntevat jugendtalot. Ei sormella osoittelua Virtanen ei vieläkään pidä itseään oikeana pilapiirtäjänä. ”Äitimuori viisaana ihmisenä neuvoi, että käy nyt ensin Hämeen Konttoriopisto, että sinusta tulisi jotakin.” Kun vielä koulun ammatinvalinnan ohjaaja piti taidealaa erikoisuutena, josta kannattasi pysyä erossa, Virtanen kiinnostui entistä enemmän. Kolme iloista rosvoa ovat puun hintakartellista tilille joutuneet Jouko, Jussi ja Kari, joissa henkilöityy metsänomistajan vastapuoli. Siihen viittaa myös juhlakirjan nimi. ”Puutarhanhoito on hyvin hauska harrastus. Kasvihuoneessa rehottavat tomaatit, kurkut ja monet muut herkut. ”Kärjekkäällä, osuvalla piirroksella saisi hetkessä valtavan yleisön.” Sielunmaisemana metsä Eläkkeellä Hannu Virtanen nauttii siitä, että saa ilman deadlinea tehdä kiinnostavia asioita. Pilapiirrosten laatiminen oli hänelle alun perin outo ajatus, mutta lopulta 1990 Metsälehden väki sai suostuteltua hänet työhön. Netin kautta olen käynyt jonkinlaisen kansankorkeakoulun, ”Olen havahtunut aamulla rullalle kiertyneiden hikisten lakanoiden keskeltä.” Tämä kuva jäi aikanaan julkaisematta. Sitä ennen Virtanen oli tehnyt lehteen Torakorven Tartsan -sarjakuvaa sekä kuvituskuvia. Vain siivu leivästä on tullut piirtämällä. Enimmäkseen Virtanen on suunnitellut yritysten graa?sia ilmeitä ja uusinut lehtien taittoja. kun olen etsinyt siitä tietoa.” Kaupunkiasunnon ikkunalla kasvavat kesää varten paprikantaimet. Virtanen on perinyt kyvyn äidiltään, joka oli niin taitava, että lapset usein yllyttivät: piirrä, piirrä! Pojalla juolahti joskus 15-vuotiaana mieleen, että mitäpä jos opiskelisi taiteilijaksi. 17 METSÄLEHTI 8 • 2013 neiden hikisten lakanoiden keskeltä. Työt silti valmistuivat, kun oli asuntolaina ja kolme lasta.” Piirtäjän sympatiat ovat aina olleet yksittäisen metsänomistajan puolella. Toinen on mahdollisimman nyrjähtänyt huumorintaju, sillä komiikan avulla asiat menevät oikeaoppisesti perille
Kun haluamansa tilan saa hankittua, se on kuin olisi kala koukussa tai hirvi nurin”, Tasanen kuvailee. Metsätalouden harjoittajan näkökulmasta tiloihin usein sisältyvät vanhat rakennukset ovat ongelYhtymällä viimein kiinni omaan metsään Metsäyhtymän muodostaminen auttoi alan ammattilaisen alkuun myös metsänomistajan uralla. 18 METSÄLEHTI 8 • 2013 METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat Ä htäriläinen Tapani Tasanen oli ehtinyt opiskella metsänhoitajaksi, johtaa kahta metsäkoulua ja Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin tutkimusasemaa sekä väitellä tohtoriksi metsähistoriasta ennen kuin miehestä itsestään tuli metsänomistaja. Toki tässä menee kymmenen vuotta, ennen kuin tiloista alkaa sataa tuloja laariin.” Kuin kala koukussa Tasanen ja Penttilä ovat etsineet sopivia metsätiloja lähinnä keskisestä Suomesta. Myös maanhankintaoikeuslaki oli pitkään esteenä tilan ostamiselle.” Pari vuotta sitten Tasanen pääsi toteuttamaan haaveensa puolivahingossa, kun Ähtärissä asuva metsänomistaja Juhani Penttilä pyysi miehen mukaansa arvioimaan myynnissä ollutta metsätilaa. Varmimmin kaksikon saa liikkeelle runsaspuustoinen, vähintään 50 hehtaarin tila, jossa on myös päätehakkuuikäistä metsää. ”Tilojen lukumäärä on laskettavissa yhden käden sormin, mutta teemme kiinnostavista kohteista tarjouksia. ”Hommaa voi verrata kalastukseen tai metsästykseen. ”Mahdollisuus päätehakkuisiin on olennainen osa tilan hinnan kuolettamisessa”, Penttilä korostaa. ”Jälkiviisaasti tilojen hankkiminen olisi pitänyt aloittaa jo kolme vuosikymmentä sitten. Olen itse käytännössä todistanut Metlan Kolarin tutkimusaseman johtajana Lapin metsien hidasta kasvua, joten en ole innokas sinne tässä iässä panostamaan”, tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Tasanen sanoo. Kun tarjolla on vähintään tuhannen motin leimikko, ovat ostajat kohteesta aidosti kiinnostuneita. ”Teimme tilasta lopulta yhteistarjouksen ja saimme sen ostettua. Metsätalousinsinöörikoulutuksen loppuessa Ähtäristä miehen toimipaikka vaihtuu toukokuussa Seinäjoelle ja työmatka venyy yli 90 kilometriin. Tavoite on vähintään tuplata pinta-ala. Miehet tunsivat toisensa entuudestaan, sillä he olivat kehittäneet yhdessä metsätai kaivinkoneisiin kiinnitettävän taimikonhoitolaitteen. ”Juhani olisi halukas hankkimaan tiloja pohjoisempaakin. Tällä hetkellä Tasanen toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun maaja metsätalouden yksikössä tutkijayliopettajana. Ähtäri Keuruu. Juhani Penttilä ja Tapani Tasanen pitävät tärkeänä, että ostettavalta metsätilalta löytyy päätehakkuuikäistä metsää. Joka kuukaudesta ainakin päivä kuluu kohteisiin tutustuen”, Penttilä kertoo. ”Katsoin, että nyt oli hyvä sauma hankkia metsää oman työllisyydenkin turvaamiseksi. Olen pitkään haaveillut omasta metsästä, mutta kun taustalla ei ollut esimerkiksi yrittäjäperheen rohkeutta, niin tilojen hankkiminen ei ollut helppoa. Muodostamme Tapanin ja hänen Leena-vaimonsa kanssa metsäyhtymän, jonka puitteissa olemme hankkineet jo useamman tilan”, Penttilä kertoo. Yhtymän hankkimat metsätilat sijaitsevat Ähtärissä ja Keuruulla. Moni reissu osoittautuu turhaksi, mutta se kuuluu lajiin
Kun kaukaisella rajapyykillä on havaittu tarve raivata puolensataa lehtipuuraippaa pois rajalta, ei siihen tarpeeseen ryhdytä hakemaan raivaussahaa, vaan työ tehdään aina mukana kulkevalla yhdenkäden vesurilla. Innostusta ja harrastusta on, mutta mielihyvää syö se, ettei vesuri pure puuhun. Lihaa leikkaa se, että kokkiveitsellä viilletään. Vaikka Tasasen kokemukset metsänomistajuudesta ovat positiivisia, muistuttaa hän myös hommaan liittyvistä riskeistä. Myös se, että tulot kirjautuvat osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen, aiheuttaa ylimääräistä työtä.” Yhtymässä ei ole solmittu kirjallisia sopimuksia pelisäännöistä, vaan Penttilä ja Tasanen uskovat yhteistyön sujuvan kaikissa olosuhteissa. Meille on tarjottu joka kerta tilan hankkimisen jälkeen uutta Y-tunnusta. Se olisi koko yhteiskunnan etu.” Metsätilojen sukupolvenvaihdosten kankeutta kuvaa se, että Tasanen ja Penttilä ovat vielä 59-vuotiai nakin nipin napin keskimääräistä nuorempia metsänomistajia. Mutta annas olla, kun työvälineenä on suvulta peritty ikivanha vesuri. PALSTALLA surille vie hyvinkin puoli tuntia, eikä sellaiseen tunnu aikaa löytyvän. Vesurin valmistajan aikoinaan valitsema teräkulma eli viisteiden välinen kulma oli ehkä 25 astetta. Viimeisenä työvaiheena poistetaan kunnostuksessa syntynyt kierre hienolla hiomakivellä. Vesuri leikkaa parhaiten, kun vesurin lyövään liikkeeseen yhdistyy se, että terän toinen liikesuunta on terän suuntainen käyttäjään päin. Sitä on jatkuvasti hiottu toisella perintökalulla, liipalla, jolla aikoinaan pidettiin viikatteet terävänä. Tapani Tasanen ennätti haaveilla metsänomistamisesta toimistosta käsin kolmekymmentä vuotta, ennen kuin pääsi toteuttamaan haaveensa. Viiltävä liike on erityisen tärkeä katkaistavan vesan ollessa ohut ja taipuisa. Voi olla, ettei käsityövälineiden huoltoa kukaan enää neuvo, kun ajatellaan, että työt tehdään omatoimisessa metsänhoidossa raivausja moottorisahalla. Samaan aikaan koukistetaan käsivartta niin, että terän keskiosaa osuukin puuhun. Vasemmalla kädellä puu taivutetaan kaarelle jännitykseen, ja oikealla kädellä kannetulla vesurilla lyödään napakasti taivutetun puun yläpinnalle. Työtä helpottaa Metsä Groupin kanssa solmittu metsänhoitosopimus. Nyt odotan, että valtiovalta tekisi päätöksiä vaihdosten edistämiseksi. Asia voi harjoitella siten, että yrittää osua puuhun vesurin terän osalla, joka on lähinnä kämmentä. ”Onpas hienoa kokea olevansa jossain lajissa vielä nuori”, Tasanen hymähtää.. Vuosien mittaan terän kärki on pyöristynyt niin, että päivittäisessä teroituksessa sovellettu kulma on ehkä 75 astetta. Kesäkulkukelpoisten teiden rakentaminen parantaa myös kannattavuutta. Uudella vesurilla työ sujuu. Nuoren metsän kunnostuskohteelta kertynyt energia ranka on myyty Vapolle. Kuivahiomakoneella eli smirgelillä saa terän karkaisun hävitetyksi, koska terä kuumenee raa’assa käsittelyssä. On aika tehdä peruskunnostus märkähiomakoneella eli tahkolla. Työ onnistuu parhaiten ammattilaismallilla, jossa vesuri laitetaan pidikkeeseen, johon voidaan valita haluttu teräkulma. Tahkolla palautetaan alkuperäinen teräkulma. Saadaan siis viiltävä liike. Mutta itse asia kannattaa oivaltaa. Niitä miehet tarkastelevat tosin eri näkökulmista. Älä kokeile tätä kotona Erään lihamestarin takavuosien bravuurinumero oli oikeaa työtekniikkaa selittäessään se, että hän paloitteli ensin lihakimpaletta huipputerävällä kokkiveitsellään. Uuden elämän antaminen vanhalle veU seilla metsänhoitoa harrastavilla tylsintä koko touhussa vaikuttaa olevan kulloinkin käytetty käsityöväline. Esimerkiksi metsävähennys on yhteiskunnalta kädenojennus, joka kannattaa ulosmitata täysimääräisesti. He vastaavat pitkälti käytännön töiden toteutuksesta.” Miehet korostavatkin metsätalouden tuoton varmistamista tehokkaan metsänhoidon keinoin. Se, että työkalut ovat monesti peruskunnostamattomia, johtuu tahkojen puutteesta ja siitä, että kunnostus vie aikaa. ”Metsävähennyksen merkitys korostui entisestään, kun sen hyödyntäminen ei ole sidottu enää tiettyyn tilaan”, Penttilä toteaa. ”Minä rakennusperinteestä kiinnostuneena tutkin innolla talojen rakenteita Juhanin rapistellessa tulitikkuja vieressä”, Tasanen hymähtää. Kokenut, varmakätinen teroittaja saa tyydyttävän lopputuloksen myös käsivaraisesti. ”Verottajan kanssa asioiminen on tosin vienyt aikaa. mallisia. Pelkkä tylsällä vesurilla lyöminen on hutkimista, jolla vesat eivät katkea. Tienkunnostustöitä voimme tehdä yhtymän omalla kaivinkoneella.” Olennainen osa toimintaa on huolellinen verosuunnittelu. ”Hyödynnämme ostamamme tilan hakkuusäästöt ja teemme tarvittavat hoitotyöt heti. Vauhtia sukupolvenvaihdoksiin Vaikka kaksikko haluaa edelleen kasvattaa yhtymän metsäalaa, Juhani Penttilä olisi valmis siirtämään metsäomaisuutta jo jälkipolvellekin. Älä kokeile temppua kotona. Viiden sentin leppä menee rasahtaen poikki, ja tekijä tuntee itsensä tyytyväiseksi. Sitä ei ole lyöty kiviin, eikä lomMetsänhoidon tylsin asia ”Yhtymä on toimiva ainakin silloin, kun metsätalous on sivutoimista.” Heikoillakin voimilla taivutettu puu katkeaa yhdellä vesurin iskulla. Terä voi tuntua sormella koetellessa terävältä, mutta puuta katkaistaessa huomaa, ettei työväline toimi. 19 METSÄLEHTI 8 • 2013 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Niin varmasti tehdäänkin, mutta hankkeissa tarvitaan edelleen käsityövälineitä. moja siis ole. Viiltävällä liikkeellä vesan saa katkaistuksi. ”Jos metsätilojen verotuskohtelu sukupolvenvaihdoksissa olisi kohtuullisempaa, niin varmasti olisin jo siirtänyt metsiä pojalle. Hieno työkalu menee pilalle. Sitten hän painoi tällä veitsellä kämmenpohjaansa ja näytti, ettei teräväkään veitsi uppoa kämmeneen. Mutta vesuri ei silti pure. Syy on yksinkertainen. Ajatuksissaan oleva kokeilija tekee kuitenkin viiltävän liikkeen, ja sitten on kiire terveyskeskukseen. Metsätalous pitäisi rinnastaa selkeämmin yrittämiseen. ”Jos metsämaalle asetetaan kiinteistövero ja korkotaso nousee 3–5 prosenttia sekä puun hinta vielä laskee merkittävästi, voi yrittäjän riski konkretisoitua rankasti.” Tuotto talteen tehokkaasti Metsänomistusmuotona yhtymä on miesten mielestä toimiva ainakin silloin, kun metsätalous on molemmille sivutoimista. ”Molemmat ymmärrämme metsänhoidon päälle ja ajattelemme bisneshenkisesti
Puulle on ollut ottajia, ja hakkuita on tehty lähes joka vuosi. TIIA PUUKILA, teksti ja kuva M aanviljelijä Pekka Uusitalon kotitalo Orimattilan Heinämaalla on lähes entisellään. Raivuuta riitti senkin jälkeen.” Eläkkeelle Martikainen jäi vuonna 1993. Mutta talven edetessä sekin asia korjaantui”, Martikainen kuvaa talven olosuhteita Pielisen länsirannalla. syyskuuta 1984, tilaan kuului runsaat 63 hehtaaria metsää ja 17 hehtaaria peltoa. Ennen paneutumista tilan pyörittämiseen nuoren miehen aika kului maatalousoppilaitoksessa, isäntien metsäkursHankintamiehestä työnjohtajaksi Nuoren orimattilalaisen hankintamiehen kotitila on laajentunut ja entistäkin tuottoisampi. Se vie lopunkin innon mennä sinne itse rämpimään”, Uusitalo sanoo. ”Hankintahakkuu ei enää lyö leiville. Kalevi Martikaisen nykyinen puutavaran vetopeli on 60 sentin leveällä telalla varustettu nelitahti-Lynx. Martikaisen savottahistoria on mielenkiintoinen tarina. ”Siltä ajalta on konstit tiedossa, joilla pärjää myös moottorikelkkasavotassa.” Sittemmin Martikainen siirtyi rajavartijan töihin. Moottorisahaa hän huudattaa enää harvoin. Savottahommia työn vaihto ei kokonaan lopettanut. Metsälehti 18/1984. Lisäksi tulevat omaan tarpeeseen ajetut sahatukit, halkokoivut ja polttorangat, joita on kertynyt yhteensä noin 30 kiintoa. Vaikka hankintamies oli tuolloin ollut kotitilansa isäntänä jo kolmisen vuotta, urakka oli ensimmäinen hänen omilla maillaan. Suurin muutos tilan hoidossa on ollut hankintaurakoiden vaihtuminen ennakkoraivauksiin. Ahkeraa puukauppaa Metsälehden vieraillessa Uusitalon tilalla isännän tavoitteena oli myydä puuta vuosittain vähintään 150 kuutiota. Sähköisen suunnitelman käyttäjäksi hän siirtyi ensimmäisten joukossa vuonna 2003. Metsälehti seurasi viiden jutun sarjana 24-vuotiaan Uusitalon hankintahakkuita vuosina 1984 ja 1985. Nyt lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin Uusitaloa pitää kiireisenä perhe, vaimo ja kaksi tytärtä, sekä maakauppojen myötä laajentunut tila. Metsäsuunnitelma on edelleen tärkeässä roolissa Pekka Uusitalon metsien hoidossa. Ainoastaan sonnien pihatto on rakennettu 1980-luvun jälkeen. Ensimmäistä hankintahakkuuta seurasi vielä lukuisia viikkoja moottorisahan kahvoissa 1980ja vielä 1990-luvullakin. Sen jälkeen hakkuupalstoja ei enää luovutettu ulkopuolisille, vaan hallituksen vakituiset metsurit hakkasivat ne kaikki. Tämä tavoite on toteutunut. silla sekä ylioppilaskirjoituksien parissa. Kun ensimmäinen juttu ilmestyi 20. Tälle kaudelle Martikaisella on tehtynä sadan kiinnon havukuidun hankintakauppa Metsäliiton kanssa. Kiivainta vanARI KOMULAINEN teksti ja kuvat Juuan Nunnanlahden Reinolan isäntä, 69-vuotias Kalevi Martikainen on ajanut puuta lanssiin yhteensä tuhansia kiintoja – ensin hevosella ja sitten moottorikelkalla. Viimeisimmän pienen alan hän hakkasi kolmisen vuotta sitten. Hän on naapurustonsa viimeinen maanviljelijä. Armeijan jälkeen hän ajoi hevosella tukkia koko talven 1964. Moton hytissä selkä ei kastu puita tehdessä edes syksyisessä räntäsateessa. Metsähallitukselta halukkaat saivat palstoja niin hakkuuulle kuin raivuulle. Rajamiehen palkka ei tuolloin ollut mitenkään kehuttava, joten sivuhommia harrastettiin ahkerasti. Hakkuut tekevät nyt yhtiön koneet. Sen verran puuta hän kertoo kuljettaneensa teiden varsille ennen talvi savotan päätöstä. Sitä ennen hän rakensi Reinolan tilasta lohkaisHevosmiesten konsteilla Kalevi Martikainen on ajanut puuta lanssiin 60-luvulta asti niin hevosella kuin moottorikelkallakin. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. ”Viimeisen tukkipalstani sahasin 1977 Salmivaarassa. 1960-luvulla hän savotoi hevosella ja tarttui kelkan sarviin 1970-luvulla. 20 METSÄLEHTI 8 • 2013 MITÄ NYT KUULUU. Tosin se ei välttämättä ole huono asia. Hän puhuu kokemuksesta. ”Alkutalven savotointia hankaloitti ainoastaan se, ettei lunta satanut kovinkaan paljon. Tällä hetkellä isännällä on vastuullaan metsää 107 hehtaaria sekä kynnettävänään kuusikymmentä hehtaaria omia ja kaksikymmentä vuokrapeltoja. Palveluspaikkana säilyi koko uran ajan Lieksan rajakomppanian, sittemmin rajavartioalueen Inarin rajavartioasema
”Vaikka silmämääräinen arviointi saattaisi jonkin verran savottaa nopeuttaa, niin näitä määrämittapuita on helpompi käsitellä ilman kuormainta.” tulle tontille komean hirsitalon. Tarkoitus on saada urat mahdollisimman tasaiselle maastolle. Ylämäkeen pääsee, kun pystyy ottamaan riittävästi vauhtia. Ennen puuta oli 165 kuutiota ja nyt sitä on 152 kuutiota hehtaarilla”, Uusitalo kertoo. 21 METSÄLEHTI 8 • 2013 hojen kuusikoiden uudistaminen oli tilan siirtyessä pinta-alaverotuksesta nykyiseen puun myyntitulojen verotukseen vuosina 1993–2005. Paikallisen kaupan pihalla seisoi useita vuoden vanhoja Okelbon työkelkkoja muovipaketeissa. Siinä metsien tuotoksi arvioitiin 5,6 kuutiota hehtaarilta vuodessa. Uusitalolle vuosi 2003 oli ratkaiseva. Viimeisimmässä vuonna 2003 laaditussa suunnitelmassa kasvu oli kivunnut jo 8,5 mottiin hehtaarilla. Nykyään pientä paikallista yhdistystä ei enää ole. Silläkin tuli savotoitua, mutta hankalaa se oli, kun siitä puuttui pakki.” Vuonna 1990 hän hankki 60 sentin telalla ja 474 kuutiosentin koneella varustetun Okelbon. Metsäpuolen väkeä on vähennetty, eikä isäntien luona käydä enää yhtä tiuhaan kuin ennen. ”Lynxin tehdas oli ostanut Okelbon tehtaan aiemmin. Puunmäärä ei kuitenkaan ole juuri muuttunut. ”Ostin tämän puurunkoisen reen 1985 pankakoskelaiselta rekien valmistajalta. Tilan ensimmäinen nuoren isännän aikainen suunnitelma valmistui vuonna 1987. Kuljetuslaatikossa kulkevat kätevästi savotalla tarvittavat työvälineet.. ”Metsäteollisuus on ulkoistanut hakkuupuolen itselleen ulkoistaakseen sen jälleen urakoitsijoille. Se tietää, että minä juoksen työmaalla”, Uusitalo toteaa. Vetojuhta Okelbo Martikaisen ensimmäinen moottorikelkka oli 1970 käytettynä ostettu Winha. Kun kelkalla on painoa yli 300 kiloa ja mies siihen päälle, niin suurikin kuorma lähtee vaivatta liikkeelle, kun telassa riittää pito”, Martikainen kertoo. Kokoomauran hän lanaa heti lumisateiden jälkeen, ettei siihen pääse muodostumaan rynkyttävää patikkoa. Ensimmäinen savotta oli ajaa ojalinjapuut äidin metsästä tienvarteen, ja siitä alkaen on puuta kuljetettu vuosittain.” Kelkka-ajoa varten Martikainen valmistelee ajourat kuntoon sahaamalla ajoa haittaavat puut ja kannot tieltä pois ja polkemalla ne etukäteen kovettumaan. Niinpä Martikainen viime keväänä hankkia nykyisen kelkkansa, nelitahti-Lynxin. Harjakorkeutta nykykelkkojen telamatoista taitaa löytyä kaikista aivan riittävästi. ”Viime vuosi oli poikkeuksellinen, koska ensiharvennuksille oli kysyntää. Hankintahakkaajasta on tullut työnjohtaja. Tilalle on tullut laajemmalla alueella toimiva Uudenmaan metsänhoitoyhdistys. Aina uran teko ei onnistu tasaiselle. Ainoastaan kuluneesta talvesta tuli välitalvi, eikä tälle vuodelle ole vielä tiedossa puukauppaa. Jos työnjohtoa ei näy eikä tieto kulje, nämä hommat eivät aina mene niin kuin Strömsössä. Se palveli Martikaista yli kaksikymmentä vuotta. Samalla ensiharvennettiin Uusitalon ensimmäinen hankintahakkuukohde. ”Metsiä on nuorennettu osikseen ostamalla ja osikseen hakkaamalla. Silloin hänen ja yhdistyksen tiet erkanivat. Halusin metsäsuunnitelman sähköiseen muotoon, eikä yhdistys pystynyt sitä palvelua siihen aikaan tarjoamaan.” Hän teetti suunnitelman metsäkeskuksella ja siirtyi Metsämantujen asiakkaaksi. Metsien rakenne on nuorentunut ja tuotto kasvanut. Ne liike möi miltei puoleen hintaan, joten ostin sellaisen savottakelkaksi.” Lopulta kelkkaan olisi pitänyt tehdä paljon huoltoremonttia, eikä varaosia ollut enää saatavilla. Normaalisti joutuu laittamaan vähän aukkoa houkutteeksi, että ensiharvennukset kelpaavat. Samalle talvelle ostin uuden Winhan. ”Sillä ajoin vain 500 metriä, kun telastoa pyörittävä ketju katkesi ja se rikkoi myös ketjukotelon. ”Lynxi on tosi hyvä sinä suhteessa, että siitä löytyy pitävä 60 sentin levyinen telamatto. Tärkeä reki Silloin kun ajetaan puuta eikä terveisiä, yhtä tärkeä kuin vetolaite on hyvä reki. ”Nämä rantamaastot ovat kallioisia ja kivisiä kumpareita. Nyt sähköinen metsäsuunnitelma on ollut käytössä kymmenen vuotta. Loput tilan metsämaasta, 79 hehtaaria, hän sai perintönä vuonna 1996. Kolmessakymmenessä vuodessa myös metsäasioiden hoitaminen on muuttunut. Sain purettua kaupan. Etenkin hakkuutyömailla vastuuhenkilöt loistavat poissaolollaan. Hyvästit yhdistykselle Ensimmäisen hankintaurakan aikaan Uusitalon asiantuntija-apuna oli Orimattilan metsänhoitoyhdistyksen työnjohtaja Erkki Lahti. Merkin pitkät perinteet työkelkkojen valmistajana painoivat vaakakupin kotimaisen valmistajan puoleen. ”Siihen oli selvä yksinkertainen syy. Jyrkimmissä laskuissa joutuu takajalasten ympärille laittamaan ketjut jarruttamaan, ettei kuorma paina kelkkaa poikittain.” ”Kyllä puu kasvaa Pielisen rannoilla, kun muistaa vain hoitaa metsää”, Martikainen toteaa. Sen sijaan viime vuonna hän harvensi yli kaksikymmentä hehtaaria. ”Jos työnjohtoa ei näy eikä tieto kulje, hommat eivät mene kuin Strömsössä.” Hevosmiesten konsteilla Kalevi Martikainen purkaa kuitukuormaa tienvarressa. Nyt se oli niin päin, ettei tukille ollut kysyntää.” Ahkera metsien uudistaminen, harventaminen ja hoitaminen ovat tuottaneet tulosta
Tampereen seudulla alkaa urakoiden kilpailutus olla vaikeaa, tarjouspyyntöihin tulee vain yksi tai kaksi vastausta.” Taura sanoo, ettei pula tekijöistä ole vielä näkynyt saatujen tarjousten hintatasossa. ”Keväällä ja syksyllä tehdään mätästyksiä ja kesällä on tientekoa. Olin hänellä rippikouluikäisestä saakka kesätöissä. Suht’ tuore emäntä on rajannut, että ylkä saa olla pois kotoa vain yhden yön kerrallan. Silloin heillä olisi töitä tiedossa pidemmäksi aikaa ja investointija muut suunnitelmat olisivat helpompia tehdä. Alan yrittäjistä moni alkaa olla eläkeiässä, eivätkä yksityismaiden pienet urakat kiinnosta isoja maanrakennusliikkeitä. ”Siellä olisin nyt likaisessa konehallissa jonkin vettä valuvan rekan alla. Yrittäjä ei vaihtaisi työtään enää raskaskoneasentajan töihin. Isot julkiset liikenneväylähankkeet eivät hänen mukaansa kilpaile ojankaivajista tai metsätientekijöistä, vaikkakin osa urakoitsijoista tykkää työskennellä siellä, missä on muitakin ihmisiä samalla työmaalla. Hänellä on tavoitteena, ettei 50 kilometriä kauemmaksi kotipihasta tarvitsisi lähteä. Velipojalla on maanrakennusalan koulutus ja kiinnostus tulla töihin, mutta niitä ei riitä kahdelle miehelle.” Ennen kesää Timperin 14-tonninen, oivasti ojille sopiva kaivuri saa kaverikseen isomman tientekoon sopivan koneen. Täällä voin itse päättää, milloin kone huolletaan ja milloin keitetään nuotiokahvit.” Rikuja tarvitaan lisää Nuorista metsätieja kunnostusojayrittäjistä on vanhempien lopettaessa huutava pula. Riku Timperi on mies, jollaisia tarvittaisiin kipeästi lisää maan lukuisille kunnostusojituskohteille ja metsätieurakoille: nuori ja osaava kaivinkoneyrittäjä, joka viihtyy metsässä. ”En viihtyisi taajamamerkkien sisäpuolella. ”Ojia 60-luvulta saakka kaivanut Raimo Sokura joutui jäämään sairaseläkkeelle. Vähän palkattuja kuskeja Metsäteiden ja kunnostusojitusten markkina on murroksessa. Työmaita on Timperille löytynyt hyvin metsäkeskuksen metsäpalveluiden ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan kautta. Entisten alueellisten metsäkeskusten metsänhoitopalveluista yhdistetty, puhtaasti liiketoimintaan keskittyvä metsäkeskuksen Metsäpalvelut on yhä iso urakoitsijoiden työllistäjä. ”Tilanne alkaa olla huolestuttava”, sanoo metsäkeskuksen metsäpalvelupäällikkö Teuvo Taura Tampereelta. Viime kesänä liian märkyyden takia kesken jäänyt viiden kilometrin mittainen metsäojien kaivu-urakka on valmis, ja huollon jälkeen kone siirtyy Taipalsaarelta Ruokolahdelle Saimaan toiselle rannalle. Sen tiedän, mutta en sitä, mitä ensi viikolla tapahtuu. Nykyisillä taksoilla pärjää, mutta rikastumaan ei pääse. ”Työt on kyllä saatu tehtyä, mutta Etelä-Suomeen on jo haettava ojaurakoitsijoita kauempaa. Teuvo Taura arvelee, että silläkin olisi suuri merkitys, jos tieja ojayrittäjille pystyttäisiin tulevaisuudessa tekemään 2–3 vuoden mittaisia sopimuksia. ”Etelä-Suomeen on jo haettava ojaurakoitsijoita kauempaa.” Riku Timperi tykkää olla keskellä metsää. Riku Timperi vahvistaa, että tieto töiden jatkumisesta saisi olla nykyistä varmemmalla pohjalla. ”Metsäalalla kaivajat ovat perinteisesti olleet yhden miehen yrityksiä, jotka tekevät lisäksi maanmuokkausta, yksityisteiden parantamisia ja pelto-ojien kaivamista. Raimo houkutteli minua ostamaan koneensa, kaupat tehtiin vuonna 2010.” Yrittäjäkursseja nuori toiminimiyrittäjä ei ole ehtinyt käydä. Timperi sai opin ojille naapuriltaan. Se joutuu kilpailemaan osaajista enenevässä määrin omia metsänparannuspalvelujaan kehittävien metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden kanssa. Metsäpuolella työn hinta on ollut sen verran matala, ettei palkkakuskeja ole oikein pystynyt pitämään”, Taura sanoo. Menee oma aikansa, ennen kuin uusi yrittäjä oppii alan kaikki niksit. Kaivinkoneyrittäjä Riku Timperi huoltaa soramontun reunalla kaivuriaan. 22 METSÄLEHTI 8 • 2013 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat M aaliskuinen pakkasaamu lauhtuu vähitellen aurinkoiseksi päiväksi. Raskaskoneasentajan paperit ja neljän vuoden työkokemus alan ?rmassa takaavat sen, ettei muita korjaajia tarvita hänen työmailleen ihan heti kun kone alkaa piiputtaa. Täällä pomo antaa kartan ja minä teen itsenäisesti työn.” Metsänparannusesimies Tuomas Kähö suunnitteli Taipalsaaren kunnostusojituksen ja Riku Timperi toteutti sen.. Päätösvalta itsellä Nuoria yrittäjiä kaivattaisiin kipeästi lopettavien tilalle. Niille riittää töitä isoissa liikenneväyläurakoissa
Ajaminen vaatii kuitenkin hieman eri otetta kuin leveätelaisilla. Sitä pidettiin jo entuudestaan kireän verotuksen jatkeena. Uusien ajourien teko pehKapeatelaisellakin tulee toimeen Lynx 49 Ranger ACE on työkelkka parhaasta päästä. Nyt kuusikymmentä vuotta myöhemmin yhdistyksille kertyy vuosittain lähes 30 miljoonaa euroa metsänhoitomaksuina. Rangerissa ei ole alennusvaihdetta, mutta sitä ei kaivannut. Mutta myös Lynxin viime vuonna markkinoille tuomat 49 Rangerit soveltuvat hyvin metsäkäyttöön, vaikka niissä onkin kapeampi telamatto. Aluksi metsänhoitoyhdistyslaki metsänhoitomaksuineen epäilytti. Täysi puureki kulki kuin huomaamatta perässä. Paasikivi vahvisti lain metsänhoitoyhdistyksistä marraskuun 17. Rangerin peräkoukun lukitussokka on vaijerilla kiinni ja helppotoiminen. Kelkka liikkui jouhevasti niin kuorman kanssa kuin ilman. Presidentti J. Ranger on ensisijaisesti tehty umpilumen työkelkaksi, mutta se soveltuu myös reen vetämiseen. Hiljainen käyntiääni ACE-nelitahtimoottori on hiljainen. Telamatto on siis kymmenkunta senttiä kapeampi kuin varsinaisissa leveätelaisissa malleissa, mutta harjakorkeus on suurempi. Koeajokelkassa ei sellaista ollut, jolloin etupää jää melkoisen avonaiseksi. Rangerien kuten isompienkin uusilla moottoreilla varustettujen kelkkojen ainoa huono puoli on korkea hinta. Järventakaiselta hankintahakkuutyömaalta kertyi kuituja polttopuuta tienvarteen noin 25 kuutiometriä. Kohtuullinen kulutus Nelitahtimoottorin etu on hiljaisen äänen lisäksi alhainen kulutus. K. ”Kun tältä pohjalta asiaa tarkastelee, voi tulla vain yhteen lopputulokseen: Ei ole veroa se, minkä metsänhoitoyhdistykset kantavat metsänhoitomaksuina, vain se on mitä parhainta sijoitusta jäsenille itselleen ”, sanoi Utajärven metsälautakunnan puheenjohtaja ja maanviljelijä Eva Kangas-Korhonen. Puunajoa varten kannattaa säätää etupukin remmi tiukimpaan asentoon, jolloin keula pysyy paremmin lumen pinnassa. Puunajokelkkaan kannattaa hankkia myös peilit, jotka eivät kuulu vakiovarustukseen. Pakkivipu on rukkaskädessä hieman hankala käyttää. päivänä vuonna 1950. Jos reki jää alaviistoon ja kevyt keula osuu kumpareelle, kelkka kaatuu helposti. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Se oli siihen aikaan suurin metsänomistajien yhdistysten toimintaan sijoittama summa. Moottorihan on sama kuin leveätelaisissa nelitahtimalleissa. Vanhalla 550-kuutioisella 2-tahtimoottorilla varustetun työ-Lynxin saa vajaalla 9000 eurolla, mutta Rangerit maksavat 3000–4000 euroa enemmän. Pääurat kannattaakin poljettaa jo hyvissä ajoin ennen puunajoa, jotta niistä tulee kantavia. Siksi kelkalla ei voi ajella yhtä huolettomasti umpilumella tai hakkuutähteiden seassa. Pehmeän umpilumen ajoon on saatavilla 19 sentin levyisten perussuksien tilalle 25 senttiä leveät muovit. Kapealta uralta reki lipsahtaa helposti umpihangen puolelle. Ohjaustangon asentoa voi tarpeen mukaan säätää. Metsänhoitoyhdistyslain päivät alkavat kuitenkin olla luetut. Rangeriin saa lisävarusteena etupään pohjan suojamuovin, joka kannattaa ehdottomasti hankkia. Yhteensä metsänhoitoyhdistysten kassaan kilahti neljäsataa miljoonaa markkaa, nykyrahassa runsaat yksitoista miljoonaa euroa. Jälki näkyi metsissä pitkään. Jalasväli on kapeampi, jolloin kelkkaa on aktiivisesti ohjattava ja kuljettajan painopistettä on siirrettävä tarpeen mukaan. Kuljettajan asento on istualtaankin pysty. Räsänen Keskusmetsäseura Tapiosta. Rinnakkaismalli Ranger 600 E-tech on muuten samanlainen, mutta siinä on tehokas 2-tahtimottori sekä korkeampi telaharja. Lynxin mallistossa niitä ovat 59ja 69-mallit. Kuitenkin vasta ensimmäiset yhdistyksille tilitetyt metsänhoitomaksut mahdollistivat vuodesta 1935 valmistellun lain toteutumisen. Lynx 49 Ranger 600 ACE › Moottori 4-tahti Rotax 600 ACE › Telamatto 40,6 × 392 × 3,9 cm › Vaihteet Suunnanvaihtaja › Leveys 107–111 cm › Paino 252 kg › Bensasäiliö 39 litraa › Hinta 12 290 € (Pohjapanssari 169 €) › Valmistus BRP Finland Rovaniemi. Ranger 600 ACE sopii hyvin metsänomistajan peruskelkaksi puunajoon sekä muuhun metsäkäyttöön. ”Tämä tietää siirtymistä uuteen ajanjaksoon, jolta on lupa odottaa paljon”, totesi ylimetsänhoitaja Kalle A. Maaja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan metsänhoitomaksu vääristää kilpailua, ja yhdistyksen jäsenyydestä on vaikeaa ja kallista irrottautua. Tavaratilassa on mukavasti tilaa moottorisahalle ja kombikannulle. Kelkka lähtee liikkeelle matalilla kierroksilla ja huonommaltakin alustalta ilman, että telamatto kaivattaa hangen puhki. Metsälehden koeajettavana oli pääsiäisen aikaan tuliterä, vuoden 2014 mallinen nelitahti 49 Ranger 600 ACE. Monesti leimaukset jäivät puutavarayhtiöiden harteille ja työ tehtiin puunostajan, ei metsänomistajan, kannalta parhain päin. Reen kanssa kelkkaa on hankalissa paikoissa ajettava seisaaltaan. Koska kelkan keula on lyhyt, painopiste on saatu eteen ja alas. Rangerissa ovat sekä penkki että ohjaustanko korkealla. 23 METSÄLEHTI 8 • 2013 UUTINEN VUONNA 1953 TIIA PUUKILA Vuonna 1953 Metsälehti täytti kaksikymmentä vuotta ja metsänhoitoyhdistykset saivat käyttöönsä historiansa ensimmäiset metsänhoitomaksut. Jos haluaa ärhäkkäämpää menoa, voi valita 2-tahtisen E-tech-mallin. Keskikulutus tässä ajossa oli noin 15 litraa sadalla kilometrillä. Ensimmäiset rovot yhdistysten kirstuun HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat Metsätalouden käyttöön soveltuviksi kelkoiksi on perinteisesti mielletty lähinnä vain leveätelaiset, siis 50 tai 60 senttimetrin telamatolla varustetut kelkat. Aktiivista ajamista Rangeria on kevyt ohjata, ja sillä on mukava puikkelehtia puustoisessa metsässä. KOKEILTUA Lynx 49 Ranger 600 ACE on hiljainen perustyökalu metsänomistajan käyttöön. Mikäli lakiesitys menee läpi, tänä vuonna tilitetään viimeiset pakolliset metsänhoitomaksut yhdistyksille. Koeajokelkalla ajettiin lähinnä reen kanssa yhteensä noin 200 kilometriä. Ranger 600 ACE on varustettu 40 sentin telamatolla, jonka harjakorkeus on 3,9 senttiä. Penkin alla ei ole säilytystilaa, mutta penkin takana on pieni vetoketjullinen pussi. Pula ammattitaitoisista leimaajista pehmensi kuitenkin metsänomistajien asenteita. Rangerissa on edessä erillisjousitus leveätelaisten tolppajousien sijaan. meään hankeen on hieman työläämpää kuin leveätelaisella
Aivan sadan prosentin varmuudella norppakaksosten olemassaoloa ei voida todistaa, sillä jäiden avautuessa kuutit kulkeutuvat helposti toisten läheisyyteen. Jos sikiöt jakavat istukan, äidin verenkierrosta tuleva veri kiertää samalla kertaa molempien sikiöiden elimistössä. Emon nisillä oli vuonna 2002 kaksi saman vuoden aikana syntynyttä kuuttia. Jos veriryhmä on sama, toisen sikiön veren kantasolut voivat päättyä toisen luuytimeen, jossa ne tuottavat verisoluja syntymän jälkeenkin. Tällaiset kaksoset eivät muistuta toisiaan geneettisesti sen enempää kuin sisarukset yleensä. Tilanne on harvinainen, sillä vastaavaa tapausta ei ollut sitä ennen valokuvalla todistettu. Tutkimusten mukaan näin on noin kahdeksalla prosentilla erimunaisista kaksosista. Elävien eliöiden voimavarat ovat rajalliset. Paljon jälkeläisiä, lyhyt elämä Kaksosten syntymä on aina merkkitapaus, sattui se sitten ihmiselle tai eläimelle. Tällöin kummankin munasolun hedelmöittämiseen tarvitaan oma siittiösolu. Rauhallinen elämänrytmi onkin varma tae pitkälle elämälle. Kuutteja syntyikin kaksi Kaksosia on moneen lähtöön niin eläinten kuin ihmisten maailmassa. Kuka muu osallistuu yhtä näkyvällä panoksella Saimaan monimuotoisuuden vaalintaan. Tilanne ei silti ole vielä kokonaan ohi, vaan kasvun ihme vaatii emon vahvan panoksen. Kun olin aiemmin keväällä ollut suorittamassa norpan pesäpoikaslaskentaa Saimaalla, huomioni herätti saaren vastarannalla olleen pesän suuri koko ja runsas poikaskarvakertymä. Eläimen elinikä on vain kolme vuotta. Kaksosten maailman kummallisuudet ovat suuria ihmettelyn aiheita. Elimistö toipuu kaksostenkin synnytyksestä yllättävän nopeasti takaisin normaalitilaan. Keinohedelmöitys on korottanut tilastoa. LUONNOSTA 24 METSÄLEHTI 8 • 2013. Todiste virinneelle epäilylle kaksosista paljastui toukokuun alkupäivinä, kun paikallistin kaksi norpankuuttia yhtä aikaa emon nisiltä. Muussa tapauksissa saman lajin poikaset eroavat suuresti toisistaan, vaikka päällisin puolin esimerkiksi koiranpennut vaikuttavat aivan samanlaisilta. Sitä vastoin eläimet, joilla on mahdollisuus elää vanhoiksi, tyytyvät vähäisempään poikasmäärään. Tämä sääntö pätee kaikille eläimille. Jos siitä suurin osa kuluu lisääntymiseen, jää vähemmän aikaa korjaamiseen ja lepoon. Jos hedelmöittynyt munasolu jakaantuu vasta noin 12 päivää hedelmöittymisen jälkeen, voi tuloksena olla siamilaiset kaksoset. Tämä kertoo, että kaksosten ruokkimiseen tarvittava varaenergia riittää pitämään kuutit mainiosti hengissä niinkin poistyöntävässä elinympäristössä kuin jään kuorruttama Saimaa. Kaksoset ovat silti varsin tavallisia, eläimillä on monesti suurempiakin poikueita. Siamilaiset kaksoset ovat samanmunaisia kaksosia, joiden sikiökehityksessä hedelmöittyneen munasolun normaali jakautuminen kahdeksi yksilöksi on jäänyt kesken. Emoilla kun on tapana imettää kuuttia viimeiseen asti kestävillä rantajäillä. Sama toistui vuosia myöhemmin jälleen Saimaan Pihlajavedellä. Vaikka erimunaisilla kaksosilla on oma istukkansa, niiden verenkierto voi sekaantua. Yksi erikoisuus on vaikkapa pohjoisamerikkalainen opossumi, joka pystyy tekemään vuoden sisällä jopa kaksi 17 yksilön suurpoikuetta. Omasta emosta erkaantunut kuutti voi onnistua pääsemään vieraan emän nisille, sillä norpat ovat hyvin sosiaalisia eläimiä. Kaksosilla on siis koko elämänsä ajan kahdenlaista verta. Erimunaisilla kaksosilla voi olla jopa eri isät. Kaksosilla voi olla eri isät Kolmas kaksostyyppi ovat erimunaiset kaksoset, jotka syntyvät silloin, kun munasarjasta on irronnut kaksi munasolua yhtä aikaa. ”Kaksipäinen saimaannorppa aiheuttaisi varmasti melkoisen mediamylläkän.” Saimaannorpan tapaisella vesinisäkkäällä kaksosia tavataan hyvin harvoin. Suomalaisten naisten synnytyksistä kaksoisraskauksia on noin 1,6 prosenttia. JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuva O heinen kuva vuodelta 2002, jossa saimaannorppaemo imettää kahta poikasta yhtä aikaa jääavannolla, todistaa kaksosraskauden sensaatiosta. Kaksipäinen saimaannorppa aiheuttaisi varmasti melkoisen mediamylläkän. Lyhyen elämän elävät eläimet käyttävät voimavaransa suuren poikasjoukon hankkimiseen mahdollisimman pian. Identtiset kaksoset syntyvät samasta hedelmöittyneestä munasolusta, jonka jakautumisen ajankohta määrää sen, onko sikiöillä yhteinen istukka. Kuuttikaksosten kohdalla tämä tarkoittaa, että noin 80-kiloisen emon ruumiista on irrottava kahden kuukauden aikana monta kymmentä kiloa puhdasta rasvaa. Niitä esiintyy myös eläinkunnassa: on tavattu muun muassa kaksipäisiä vasikoita ja kilpikonnia
Sitä varten korvausjärjestelmä on. Minulla on käsitys, että metsänomistajat aliarvioivat tuhojen määrää. M ik ko R iik ilä. Lisäksi esityksessä uudistushakkuun läpimittaja ikäkriteerit poistetaan, jolloin metsikön voi uudistaa missä kehitysvaiheessa tahansa. Avoimuutta, ei tarkoitushakuisuutta MTK:n Mikko Tiirola kehottaa metsänomistajia hakemaan hirvituhokorvauksia. Tosin erot ovat pieniä. ELJAS HEIKKINEN Pukkalan, Lähteen ja Laihon kirjoitus löytyy seuraavalta sivulta. Käytännön elämässä metsänomistajalla on metsiköissään erilaisissa kehitysvaiheissa olevaa puustoa. Manipuloida en halua, mutta haluan kertoa metsänomistajille, että hirvituhokorvauksia kannattaa hakea, kun hirvet ovat aiheuttaneet vahinkoa. On selvää, että heti tehtävät metsän uudistamisen ja hoidon kustannukset painavat tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kannattavuutta alas, kun toinen menetelmä lähtee heti poimintahakkuun tuloista 15 vuoden välein toistuen ja olettaen, että metsä uudistuu aina luontaisesti ilman kustannuksia. Tällä laskelmalla on perusteltu, että eri-ikäisrakenteinen metsätalous on kannattavampaa kuin tasaikäisrakenteinen metsänkäsittely. Metsälain muutosesityksessä eri-ikäisrakenteinen metsienkäsittely pienaukkohakkuineen rinnastetaan kasvatushakkuisiin. Tällöin esimerkiksi paljaan maan ja eri-ikäisen metsän optimipuuston välinen vertailu ei riitä. Vai mitä on ajateltava tästä kappaleesta, joka on suora lainaus Tiirolan tekstistä: ”On tärkeää, että taimikoiden varhaisperkaukset tehdään ajoissa ja ennen tuhoarviota. Hirvikannan säätelyä ollaan siirtämässä entistä enemmän paikallistasolle. Tuhoaste männyn osalta lasketaan neliportaisella asteikolla, joten taimen tuhoutumisaste vaikuttaa oleellisesti korvaustasoon. Timo Pukkala, Erkki Lähde ja Olavi Laiho kirjoittivat vastineen (Metsälehti 5/2013) kaksi numeroa aikaisemmin ilmestyneeseen Mikko Riikilän kirjoitukseen, jossa kyseenalaistin eri-ikäisrakenteisen metsätalouden (ns. MIKKO TIIROLA MTK:n metsävaltuuskunnan puheejohtaja Kehottaako MTK manipuloimaan. Siksi hirvien vikuuttamat taimet on syytä kaataa vasta tuhoarvion jälkeen. Kun vahinkojen yhteismäärä ylittää sen, korvataan tuho kokonaan. Riistavahingon omavastuu on 170 euroa vuodessa. Varhaisperkaus on yksi tärkeimmistä metsänhoitotöistä, ja sillä voidaan myös ennaltaehkäistä hirvituhoja. Mielestäni tutkijoiden pitäisi viimeistään nyt tehdä näitä vertailulaskelmia. Keskustelun avaamiseksi ja pohdintaa varten olen tehnyt muutamia esimerkkilaskelmia perustuen eri-ikäiskäsittelyssä Pukkalan esittämiin puuntuotoslaskelmiin ja tasaikäiskäsittelyssä Metsäntutkimuslaitoksen Motti-ohjelmaan. Ilmoittamattomat vahingot jäävät kokonaan metsänomistajien kärsittäviksi. Metsänomistajat eivätkä metsäammattilaisetkaan tiedä tarpeeksi korvausjärjestelmästä. Hirvituhoista ilmoitetaan kuitenkin vain 10– 15 prosenttia. Käytännön neuvona rohkenen sanoa, että tuhokorvauksia kannattaa hakea, kun taimikossa havaitsee sen tasoista tuhoa, että se rupeaa harmittamaan. Ilmoitetut vahingot toimivat tarvittavana vipuna, kun pyyntilupien määrästä neuvotellaan. Metsänomistajen keskuudessa kiertää MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan kirjoitus, jossa hän kehottaa manipuloimaan hirvivahinkotaimikoita metsänomistajlle edulliseksi ennen kuin kutsuu metsäkeskuksen edustajan paikalle. Hoitamattomaan taimikkoon ei hirvituhokorvaushakemusta kannata tehdä, sillä hieskoivutkin luetaan toissijaisena puina kasvatuskelpoisiksi. Tässä asiassa, edellä sanottua toistaen, tarvitsemme metsäntutkijoiden apua, laskelmia. Yllätyksekseni esimerkiksi nuoren kasvatusmetsän tilavuudeltaan yhtä suuren puuston käsittely oli kolmen prosentin korolla tasaikäisrakenteisessa käsittelyssä kannattavampaa kuin eri-ikäisessä käsittelyssä. Lakimuutos aivan oikein lisää metsänomistajan valinnanvapautta metsiensä käsittelyssä, mutta myös vastuuta. Tuhokorvaukset eivät koskaan kata vahinkoja täysimääräisesti. Metsäorganisaatioiden täytyy pystyä neuvomaan metsänomistajaa eri vaihtoehtojen suhteen. Ti m o To iv an en . Tämä tarkoittanee sitä, että tasaikäisrakenteinen metsätalous lähtee nollatilanteesta ja eri-ikäismetsätalous optimipuustosta. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 8 • 2013 25 LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS PILAPIIRROS Timo Toivanen tarkkailee metsämaailman ilmiöitä Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueen metsäneuvojana. Perkauksen tai taimikonhoidon yhteydessä ei pidä – ennen tuhoarvion tekemistä – kaataa hirvien tuhoamia taimia, joiden etäisyys terveestä taimesta on yli 0,5 metriä, koska kaadettujen taimien tuhoja ei lasketa korvaussummaan mukaan.” Metsästäjä VMI:n mukaan hirvien aiheuttamia metsätuhoja on noin miljoonalla metsähehtaarilla. jatkuvan kasvatuksen) kannattavuusvertailuja tasaikäisrakenteiseen metsienkäsittelyyn verrattuna. En missään nimessä vastusta eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta – on hyvä, että vaihtoehtoja on ja ehkäpä negatiiviset paineetkin purkautuvat metsätaloutta kohtaan. Vastineen kirjoittajat katsovat kuitenkin, että ”yksittäisten käsittelyohjel mien vertailulla, jollainen Metsälehdessäkin oli, ei ole todistusvoimaa”. Teoreettisesti asetelma voi olla perusteltu, mutta onko se käytännössä tasapuolinen. Joka neljäs männyn taimikko Etelä-Suomessa ja joka kolmas Pohjois-Suomessa on hirvien vikuuttama. Jos tuhoja on syntynyt, on syytä tietää, miten korvausjärjestelmä toimii, jotta vahingot tulevat mahdollisimman kattavasti korvatuiksi. Koska vahinkojen määrä vaikuttaa hirven pyyntiluvan hintaan, on ilmoitettujen vahinkojen määrällä selvä vaikutus haettaviin ja myönnettäviin lupiin. Koulutusta ja neuvontaa varten täytyy olla välineitä, joilla tuodaan avoimesti esille puuston eri käsittelyvaihtoehtoja kannattavuuslaskelmineen ja todennäköisine riskeineen, monimuotoisuutta unohtamatta. Kirjoittajat mainitsevat että ”jos halutaan verrata tasaja erikäismetsätaloutta, on verrattava optimoitua tasaikäismetsäta loutta optimoituun eri-ikäismetsätalouteen”. Metsän uudistamisen velvoite, kestävyyden käsite, kuitenkin säilyy olipa metsänkasvatusmenetelmä mikä tahansa. Illan hiljaisina hetkinä havainnot piirtyvät paperille hauskoiksi kuviksi. Timo Pukkalan laskelmat lähtevät tasaikäisrakenteisessa metsätaloudessa paljaasta maasta ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous optimaalisesta eri-ikäisestä puustosta. Ihmeteltävää on, että mitään kritiikkiä ei ole ilmaantunut Suomessa, metsäntutkimuksen huippumaassa. Eikö menetelmiä pitäisi verrata samoista lähtökohdista, samansuuruisesta puustosta tai paljaasta maasta alkaen. Tämän tapaiset vertailulaskelmat ovat oikeastaan metsäntutkijoiden alaa, jolloin ehkä todistusvoimaa löytyy enemmän. Vakavin puute korvaussäännöksissä on se, että yli kolme vuotta vanhoja tuhoja ei korvata
Lisävinkkinä vielä, että kannat taa sitaista kuitunauha paikalle, jossa huomaa vaikkapa koukun ti pahtaneen niin etsintäaluetta voi helposti rajata. Tutkimukset ovat avoimia SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. huolelli sesta vertaisarviointiprosessista. Jotta pärjäisi kil pailussa toisten kasvien kanssa, kasvu pitäisi aloit taa varhain. Suurimmalle osaa metsiköitä vali koitui jatkuvan kasvatuksen mukai nen käsittely. Avohakkuun ennaltaehkäisyä olisi metsikön käsittely sen varhem massa kehitysvaiheessa niin, että eri rakenteisuus säilyy ja metsikköön syntyy alikasvosta. Heikkinen toteaa, että tutkijoi den tulisi tehdä lisää vertailulaskel mia. Nostokoukku puo lestaan maksaa suunnilleen 20 eu roa, joten paljastin haukkuu äkkiä hintansa. Nämä metsiköt edustavat tyypillisiä nykymetsien hakkuusääs tiöitä, ts. 26 METSÄLEHTI 8 • 2013 Olemme sekä kirjassamme että vasti neessamme Eljas Heikkiselle ja Mik ko Riikilälle (Metsälehti 5/2013) yrit täneet selittää, että kannattavuutta tavoiteltaessa kullekin metsikölle valitaan käsittelyohjelma, joka mak simoi tulevien nettotulojen nykyar von. Väri on antosyaania, samaa ainetta, joka loistaa pu naisissa ja sinipunaisissa kukissa ja marjoissa. LUKIJALTA VINKKI gALLUP Pinta-ala, ha 400 300 200 100 Etelä-Suomi Keski-Suomi Jatkuva kasvatus Ylispuiden poisto Harvennushakkuu Päätehakkuu Ainakin aloittelevat moottorisa hurit tietävät, kuinka nostokou kut tahtovat tippua koteloistaan ihan omia aikojaan ja vänkärikin unohtuu silloin tällöin jonnekin. Näissä metsiköissä kaikki puut ovat hakkuukypsiä, minkä vuoksi osittai nen hakkuu ei ole kannattavin vaih toehto. Sä teilyn vaikutusta voimistaa lumi. E nnen kuin luonto kukkii ja muuttuu vihreäk si, lehteen puhkeavien kasvien väri on sinipu nainen tai punainen. Tuloksia yksittäisten metsiköi den optimaalisesta käsittelystä löy tyy mm. Kullekin metsikölle valittiin se käsittely, joka maksimoi 3 prosentin korolla lasketun nettotulojen nykyar von. Kokeilemme metallinpaljastinta lähiaikoina ja kerromme Metsälehti kokeilee palstalla, kuinka metsään hukatut koukut löytyivät. Onneksi tämä on gelma on poistumassa. Osal le niistäkin tulisi siis etsiä jatkuvan kasvatuksen vaihtoehto, vaikka vä litön päätehakkuu olisi kannattavin toimi. Sillä metsään hävinneet metalliesineet, esimerkiksi nostokoukut löytyvät helposti. Mielenkiintoista on, että ne vertailut, jotka on julkaistu tieteellisissä julkaisusarjoissa, osoit tavat jatkuvan kasvatuksen hyvää kannattavuutta tasaikäismetsäta louteen verrattuna, kun taas päin vastaisista tuloksista raportoidaan lähinnä metsäalan ammattilehdissä. Eh kä se auttaa kylmän kestossakin, mutta olennaisem paa on kasvin suojaaminen liialta valolta. TIMO PUKKALA ERKKI LÄHDE OLAVI LAIHO Heikkisen kirjoitus edellisellä sivulla. Kevät on kasveille ankeaa aikaa. Tutkimusartikkeleilta vaa ditaan, että menetelmät on niin hy vin kuvattu, että lukija voi halutes saan tarkistaa laskelmat – tämä on juuri sitä Heikkisen peräänkuulut tamaa avoimuutta. Useampikin tutkimus on osoittanut, että viljelymetsätalous on kilpailukykykyinen vaihtoeh to vain hyvillä kasvupaikoilla, kun korkokanta eli pääoman tuottovaa timus on alhainen. Heikkisen peräänkuuluttamia vertailulaskelmia on tehty enem män kuin ne, jotka ovat toistaiseksi ilmestyneet tutkimusartikkeleina. Oletko kerännyt käpyjä. Risukosta ja lumen alta niitä ei jo ko löydä tai haeskeluun kuluu tur haan aikaa. Ne osoittavat, että varttunut tasa ikäinen metsä kannattaa uudistaa päätehakkuulla ja muunlaisia met siköitä tulee käsitellä jatkuvan kas vatuksen menetelmin. Tulosten laskemisesta julkaisemi seen kuluu aikaa yleensä vähintään vuosi, mikä johtuu mm. Konkreettisen metsikön käsit telyohjelman valintaan ei liity niitä ongelmia, joita kasvatusmenetel mien yleisluonteisessa vertailussa on. Tämä malli maksaa Moto netissä 189 euroa. Olemme samaa mieltä ja ah keroimme jatkuvasti asian parissa. Haitallisinta on ultravioletti valo, joka rikkoo molekyylejä ja synnyttää solun rakenteita turmele via radikaaleja. Päätehakkuita valittiin varttuneisiin tasarakenteisiin met siköihin, joista puuttuu alikasvos. Metsänomistaja Hannu Hepolampi Lopelta neuvoo hankkimaan halvan metallinpaljastimen. Päätehakkuun jälkeen seuraavan sukupolven met sää tulee käsitellä jatkuvalla kasva tuksella. Antosyaani antaa ainakin jonkinlaisen suojan. Ei riitä, että kasvi torjuu pakkasta; säteilykin voi ol la tappavaa nuorten lehtien keskenkasvuiselle solu kolle. Jos kevät tulee sateiden ja lämpöisten öiden myötä, punaväriä on kasveissa vä hän. Laskelma täyttää edellä luetellut neljä kriteeriä. Mutta säät oikuttelevat: lämpimiä päi viä voi seurata viikkojen kylmä jakso. metsikön eri kä sittelyvaihtoehdoista. MIKKO RIIKILÄ Metallinpaljastin haukkuu äkkiä hintansa Metallin paljastimen saa halvimmillaan noin kolmella kympillä. Monen kasvin punaisia lehtiä löytää pälvipaikoilta. Kylmänä keväänä antosyaanit muuttavat rau duskoivun hiirenkorvatkin punaruskeiksi. Olli Tahvosen tutkimuksista. Kasvit muo dostavat antosyaaneja sitä enemmän, mitä kylmempi ja aurinkoisempi kevät on. Mutta kevätversoissa. Maa on jäässä, yöllä voi olla kymmenkunta astetta pakkasta, mutta päivällä juuri puhjenneiden lehtien lämpötila voi nousta kahteenkymmeneen asteeseen. Hyvä metsänhoito ei ole kaavamaista, minkä vuoksi suunnittelijan tai met säneuvojan on kyettävä hakemaan sopivin käsittely jokaiselle vastaan tulevalle metsikölle erikseen, teke mällä laskelmia ko. metsalehti.fi 20 40 60 80 100 Kyllä 43% Ei 57%. Toisaalta myös metsäsuunnittelu palveluita markkinoivilla yrityksil lä ja metsäneuvontaa tekevillä orga nisaatioilla tulisi olla välineet, joilla yksittäisen metsikön käsittelyvaihto ehtoja voi vertailla laskennallisesti. Niissä se opastaa pölyttäjät ja siementen levittäjät ravinnon ääreen. Kun kevät sitten lämpe nee, punaväri katoaa ja lehdet muuttuvat vihreiksi. Toinen alue on Ete läSuomessa, toinen KeskiSuomes sa. metsiköitä, joita omistaja ei ole hennonnut avohakata. Merkittävä hi daste vertailulaskelmien teossa on ollut se, ettei ole ollut kasvumalleja, jotka toimisivat kaikenlaisissa met sikkörakenteissa. Kun verrataan tasa ja eriikäis metsätalouden taloudellista kan nattavuutta, laskelman tekijän tu lee varmistaa muutama asia: (1) käytettävien kasvumallien on so velluttava eriikäismetsätalouteen (metsikön ikää ei voi käyttää kas vumallin selittäjänä), (2) kynnys kasvu on ennustettava, (3) on en nustettava myös simuloitua jaksoa myöhemmät nettotulot ja otetta va ne huomioon nykyarvon lasken nassa ja (4) on verrattava optimoitua tasaikäismetsätaloutta optimoituun eriikäismetsätalouteen. Toisaalta vain vertaisarvioiduil la laskelmilla on tieteellistä mer kitystä; muunlaisiin laskelmiin ei tutkimuskirjallisuudessa edes saa viitata. Täyttyikö hän Heikkisen laskelmissa yksikään näistä ehdoista. Kevään punaiset lehdet Mesiangervon keväisten lehtien vahva punainen väri suojaa sekä kylmyyttä että ultraviolettia säteilyä vastaan. Tulevia tutkimusartikkeleita odo teltaessa teimme Heikkisen kaipaa mia vertailulaskelmia kahden laajah kon metsäalueen metsiköille niin, että jokaiselle kuviolle simuloitiin sekä tasaikäismetsätalouden että jatkuvan kasvatuksen vaihtoehtoja (katso kaavio). Halvimmat metallinpaljastimet maksavat esimerkiksi Motonetissä noin 30 euroa. Ja usein kun on kylmää, aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Kasvatushakkuiden kalliimpi puunkorjuu päätehakkuu seen verrattuna on otettu huomioon, samoin alikasvospuiden osittainen tuhoutuminen kasvatushakkuissa
Varhaisimmillaan pituuskasvu on alkanut huhtikuun lopulla ja myöhäisimmillään toukokuun lopulla. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on Metsän tutkimus laitoksen erikoistutkija. Kasvuyksiköiden lukumäärästä riippuu tulevan kasvaimen pituus. Kukintojen karistua puu näyttää kovin harsulta. Koska samallakin kasvupaikalla kevään tulo vaihtelee luontaisesti paljon, pituuskasvun alkamisen ajankohta voi vaihdella jopa kuukauden. Mänty elää siten riskillä, sillä tulevan kesän lämpimyyttä se ei voi ennustaa. Mänty elää riskin päälle Männyn kasvainten pituus määräytyy edellisen kesän lämmön mukaan. Valitettavasti pääosa ilmastonmittaussarjoista koostuu kovin lyhyistä jaksoista (1960-luvun alusta nykypäivään), joiden perusteella mahdollisten pysyvien ympäristömuutosten tarkastelu on ongelmallista. Saunat ovat lämpiminä kumpanakin iltana. Käpyjä kasvaimen kärkeen syntyy nollasta viiteen. retkeilemme metsäkohteilla. Kat so lisä ä mam k.fi! Kun ympäristötekijät suosivat mäntyä, jopa 50–100 neulaspaikkaa kehittyy ensin emikukintojen aiheiksi ja sitten valtaisaksi käpysykeröksi. Kestävä aines on jäänyt viemään sukua eteenpäin. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa samalla sitä, että pituuskasvun päättymiseen tarvittava lämpösumma pienenee kohti metsänrajaa. Ennalta (edellisenä kesänä) määräytyneen kasvaimen lopullinen pituus saavutetaan lämpimänä alkukesänä nopeasti ja viileänä alkukesänä hitaasti. R is to Ja lk an en Joulukuussa ensi-iltansa saanut dokumenttielokuva Metsän tarina on noussut kaikkien aikojen katsotuimmaksi kotimaiseksi dokumenttielokuvaksi. Joillakin paikkakunnilla se on noussut talven katsotuimpien elokuvien joukkoon”, elokuvan tuottaja Marko Röhr tuulettaa. Koska päivän lyheneminen antaa signaalin pituuskasvun loppumiselle heinäkuun alkupuolella, poikkeuksellisen kylmän alkukesän seurauksena kasvainten kehitys jää kesken. Vain pieni osa syntyy emikukintojen aiheiksi eli tulevien käpyjen esiasteiksi. Onko ilmasto siis lämmennyt. Esimerkiksi Lapissa männyn kasvu alkoi 8–10 päivää myöhemmin 1960-luvun kylminä kasvukausina kuin 2000-luvun alun lämpiminä kesinä. kurkistetaan historiaan, pidetään huutokauppa ja iltamat. Kaikki kasvuyksiköt syntyvät keskikesällä valmistuvan latvakasvaimen päässä olevaan silmuun. PS. Varsinkin alikasvoksena kuusi kasvaa pituutta pienin askelin ja vasta valoon päästyään huomattavasti nopeammin. Vuorokauden keskilämpötilan kohoaminen yli viiden asteen voi saada silmut venymään jo huhtikuussa. Viime aikojen vaihtelu mahtuu hyvin luontaisen vaihtelun piiriin. Ennätys saavutettiin reilussa 15 viikossa. Lisätietoja ohjelmasta, ruokailusta ja ilmoittautumisesta: mamk.fi/Nikkarilan_lahtojuhlat tai 040 8266 050 / Maria. TAPAHTUMIA Kutsu kaikille Nikkarilasta valmistuneille metsätoimihenkilöille Sata vuotta metsäopetusta muuttaa Nikkarilasta Mikkeliin. Sykeröitä on syntynyt mainittavasti ainakin vuosien 1981, 2003, 2007, 2010 ja 2011 kasvaimiin. Mänty sen sijaan yrittää jo pienestä pitäen tuottaa mahdollisimman pitkiä vuosikasvaimia. Männyn kasvain koostuu ns. Tule mukaan muistelemaan opiskeluaikoja Nikkarilassa! Perjantaina 7.6. Alempana latvuksessa hedekukinnot vievät huomattavan osan oksien kasvainten neulasten paikoista. Tämä ajoittuu parhaaseen kesään kesäkuun lopulle, heinäkuun alkuun. Elokuvan katsojamäärä kohosi toissa sunnuntaina 65865 katsojaan ja ylitti aiemmin ykköstilaa pitäneen Reindeerspotting -dokumentin. Männyn latvakasvain muodostuu kasvuyksiköistä, joista suurin osa on neulasia kantavia kääpiöversoja. kasvuyksiköistä. Metsän tarinasta tuli katsotuin. Männyn silmun venyminen kasvaimeksi paljastaa keskenkasvuiset neulaset. Tässä talvehtivassa silmussa on siten kaikki seuraavan kesän pituuskasvun eväät. Hakuaika mti-koulutukseen jatkuu 3.4. Lämpösumma ratkaisee Koska kaikki kasvuyksiköt ovat talvisilmussa valmiina, mänty on talvilevon purkautumisen jälkeen valmis aloittamaan pituuskasvunsa heti, kun lämpösumma alkaa karttua. Poikkeuksellisesta pituuskasvustrategiastaan huolimatta mänty on lajina oikein hyvin säilynyt alati vaihtelevassa ilmastossa. Kuusi sen sijaan perustaa pituuskasvunsa kasvukesän lämpöön ja kosteuteen. Lauantaina 8.6. Valopuuna männyllä on silti eriskummallinen kasvustrategia kuuseen verrattuna, sillä männyn kasvainten pituus määräytyy edellisen kesän lämmön perusteella. Latvakasvaimessa valtaosa kasvuyksiköistä on neulasaiheita. – Silmut puhkesivat 1930-luvun lämpiminä kesinä 2000-lukuakin aikaisemmin. The International Film Music Critics Association valitsi Metsän tarina -elokuvan musiikin vuoden 2012 parhaaksi dokumenttielokuvien sarjassa. 27 METSÄLEHTI 8 • 2013 TUTKIJALTA Pituuskasvustrategialtaan mänty ja kuusi ovat hyvin erilaisia. Kasvuyksiköitä ovat neulas-, hedekukintoja emikukintoaiheet sekä kasvaimen tyven steriilit kasvuyksiköt. Toisaalta tavanomaista hitaammin edennyt kevät 2013 ei anna aihetta kirjoittaa ilmaston selkeästi kylmenneen. Vain pitkä aikaväli paljastaa muutoksen suunnan. Vahvasta lämpösummariippuvuudesta johtuen kasvun alkamista on helppo mallittaa saatavilla olevan lämpötilatiedon avulla. Siksi kasvaimet ehtivät valmistua hyvin samanlaisen kesän toistuessa. Männyn pituuskasvu loppuu, kun kasvupaikan pitkän aikavälin lämpösumman keskiarvosta on saavutettu 41 prosenttia. Koska viime kesä oli viileä ja sateinen, kasvuyksikköjä on silmuissa nyt vain kohtuullisesti. ”Metsän tarina on saanut aivan uskomattoman hienon vastaanoton. saakka
Nepalin metsien hoitoa ja käyttöä edistäneen kehitysyhteistyöprojektin yhteydessä hän hankki myös aineiston maaja metsätaloustieteiden tohtorin väitöskirjaa varten. Hän oli syntynyt Kuopion maalaiskunnassa 5. Olavi Rautiainen oli myönteisesti asioihin suhtautuva, helposti lähestyttävä, uusia asioita rohkeasti kokeileva ja huumorintajuinen. Pitkäaikaisten toimihenkilöittemme siirtyessä muihin tehtäviin haemme Turun toimipisteeseen ALUENEUVOJAA ja Mynämäen toimipisteeseen TOTEUTUSVASTAAVAA Edellytämme hakijoilta markkinahenkisyyttä, oma-aloitteisuutta ja kokemusta puukaupasta sekä korjuupalvelusta. Lukijat Kroatian upeissa maisemissa KUOLLUT Jaakko Kankaro tutustui Metsälehden lukijamatkalla Plitvicen kansallispuistoon. Rautiainen oli koko työuransa ajan kiinnostunut metsäntutkimuksesta ja oli yksin tai yhdessä muiden tutkijoiden kanssa tekijänä parissakymmenessä eri tutkimusjulkaisussa. Ruotsin kielen taito on hakijalle eduksi. RISTO HELLE TAUNO PARTANEN Kirjoittajat ovat Rautiaisen työtovereita Suomen metsäkeskuksessa. Paikat täytetään sopimuksen mukaan mahdollisimman pian. 0400 499 778 ja metsäneuvoja Eija Kunelius p. Aiempi työkokemus metsänhoitoyhdistyksessä, perehtyneisyys puunkorjuuseen ja työnjohtotehtäviin sekä kiinteistöjen välitykseen katsotaan eduksi. Johtajan tehtävästä hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 2010. Kovin ja lumisin talvi miesmuistiin oli koetellut myös Balkanin vuoristoisia seutuja. 0400 714 578 tai sähköpostitse: etunimi.sukunimi@mhy.fi KANTA-HÄME MHY Kanta-Häme 2x130_92mm 18.4.2013 9.54 Sivu 1 YLITORNIO Haemme Alueasiantuntijaa Työtehtävinä mm. Kroatian metsätalouteen tutustuminen osoitti, että Suomessa asiat loppujen lopuksi ovat aika hyvällä tolalla. Paikka täytetään 1.6.2013 tai sopimuksen mukaan. Aluksi hän toimi tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa ja sen jälkeen Lieksan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana. Palkkaus on YT / Meto -työehtosopimuksen mukainen. Listätietoja työtehtävistä antaa toiminnanjohtaja Risto Yrjänheikki puh. Jäseniä yhdistyksellä on 7 000, jotka omistavat metsämaata 225 000 ha. tai sopimuksen mukaan. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 25. Olavin luonteelle tyypilliseen tapaan kutsu väitöstilaisuuteen tuli melkoisena yllätyksenä koko työyhteisölle. Mti, AMK). Kuoreen merkintä ’Hakemus’. Hakemukset 10.5.2013 mennessä sähköpostilla ylitornio@mhy.fi tai osoitteeseen Ylitornion metsänhoitoyhdistys Säipänkuja 2 A 1, 95600 Ylitornio. Suovun salomailla syntynyt lämmin luontosuhde näkyi monin tavoin koko hänen työuransa ajan. Käytännön metsätöiden tekeminen oli myös mieluisaa. Hän toimi myös kansainvälisissä kehitysyhteistyötehtävissä yli kuuden vuoden ajan Tansaniassa ja Nepalissa. Hakijalla tulee olla metsäalan koulutus. Perhe oli hänelle aina kaikki kaikessa. 0400 294226. Yhdistykseemme kuuluu 4800 metsänomistajaa, jotka omistavat metsää noin 103 000 hehtaaria. Palveluksessamme on 18 toimihenkilöä. Kiinnostuneisuus tutkimustyöhön näyttää siirtyneen kiitettävästi myös hänen perillisilleen. Lisätietoja tehtävistä antaa toiminnanjohtaja Harri Tasanen puh 0500 560 544 MHY Lunametsä 2x110_92mm 19.4.2013 12.19 Sivu 1 Metsänhoitaja, MMT Olavi Rautiainen kuoli vaikean sairauden murtamana 20. Niinpä lehtipuut olivat vasta puhkeamassa lehteen. Hän toimi koulutuspäällikön, piirimetsänhoitajan sekä viestintäja kehittämispäällikön tehtävissä ennen kuin hänet nimitettiin Pohjois-Savon metsäkeskuksen johtajaksi 2004. Maan 600000 hehtaarin yksityismetsiä omistaa yhtä monta metsänomistajaa. Edellytämme hakijalta sitoutuneisuutta, yhteistyökykyisyyttä sekä oma-aloitteisuutta. MHY Ylitornio 2x90_92mm 10.4.2013 10.14 Sivu 1 LOUNAMETSÄ Metsänhoitoyhdistys Lounametsä toimii Turussa ja neljässätoista ympäristökunnassa. Kevättulvien vuoksi rantapolku oli monin paikoin veden vallassa, joten kuljimme paljasjaloin.. Rautiainen oli keskeisesti mukana Pohjois-Savon alueen metsänhoitoyhdistysten toiminnan kehittämisessä. Hakemukset palkkatoiveineen ja ansioluetteloineen pe 10.5.2013 klo 16:00 mennessä osoitteeseen eija.vallius @mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Eija Vallius p. Uni tosin hälveni, kun patikoimme tulvavesien valtaamilla rantapoluilla. Valokuvausharrastuksen kautta Rautiainen oli mukana toimittamassa Metsäkuva elää -kirjaa. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Haemme palvelukseen METSÄNEUVOJIA (1-3) Hausjärvelle, Hämeenlinnan Rengon alueelle ja Janakkalaan pysyvään työsuhteeseen. metsäsuunnittelu ja arviotehtävät. Lisäksi 1990-luvun sotien aikana osa kiinteistörekistereistä tuhottiin, joten palstojen omistajista saati rajoista ei aina ole tietoa. lokakuuta 1952. Edellytämme hakijoilta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. Retkeläiset vierailivat Euroopan kauneimmaksi mainitussa Plitvicen kansallispuistossa, jonka vesiputouksia voi kuvata unenomaisiksi. Haemme tehtäviin asiakaspalveluun soveltuvia, pitkäjänteisiä, organisointikykyisiä, itsenäisiä ja tuloshakuisia henkilöitä. Työsuhteessa noudatetaan YT/Meto-työehtosopimusta. 28 METSÄLEHTI 8 • 2013 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Paikka/paikat täytetään 1.8.2013 alk. Metsänhoitaja Olavi Rautiainen MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Metsälehden lukijamatkalaiset tutustuivat kevääseen heräävän Kroatian luontoon ja metsätalouteen huhtikuun alkupuoliskolla. Rautiainen pääsi ylioppilaaksi Kuopion yhteislyseosta 1971 ja valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1977. helmikuuta. Hakemukset, joita ei palauteta 15.5.2013 mennessä osoitteeseen harri.tasanen@mhy.fi tai Metsänhoitoyhdistys Lounametsä, Kuralankatu 2, 20540 TURKU. Vuonna 1982 Rautiainen tuli nykyisen Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueyksikön edeltäjäorganisaation, silloisen Pohjois-Savon piirimetsälautakunnan palvelukseen
Kivennäismaiden osuus n. 965.000 €. www.metsakustannus.. 15,3 ha hintaan 72.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Myydään kokonaisuutena noin 5000 m 2 :n määräalana. Metsäkiinteistö Sotkamossa, noin 20 km taajamasta Kajaanin suuntaan. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Juuka, Juuka 270,6 ha. Tietoa metsästä. alueeksi. 32.750 m 3 eli n. www.metsakustannus.. Kohde on suhteellisen nopeasti tuottava metsäsijoituskohde, joka sisältää myös virkistysarvoja. Soita ja pyydä suullinen lupa käyntiä varten. 62,7 ha. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. UPM Bonvesta metsätila. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi n. Kaksi vierekkäistä lomarakennuspaikkaa Simojärven ja Auralammin väliseltä jokiosuudelta, hyvien kalastusvesien sekä metsästysja marjastusmaiden läheisyydestä. 95.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 7,6 ha kehitysluokkaa 04. neuvotella suuremmastakin määräalasta joen rantaalueelta. Mahd. Rakennusoikeutta 320m 2 , joka mahdollistaa esim. ostaa vuokra-alue. 0500 587 527 ja Mikkelin hankintapiirin tehtävästä piiripäällikkö Jussi Sairanen, puh. METSÄPALSTA, Parikkala, Koitsanlahti 4,7 ha. METSÄPALSTA, Iisalmi, Ulmala 24,06 ha. Tietoa metsästä. 4010 m 3 , metsämaasta 42 % on varttunutta kasvatusmetsää. 09 315 49 847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Kokonaispuusto n. 29 METSÄLEHTI 8 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Lisätietoja Rauman hankintapiirin tehtäväst antaaä piiripäällikkö Pekka Kantola, puh. Koivuvaltainen kokonaispuusto on n. 78.000 €/tarj. Tie tulee keskelle palstaa. Kokonaispuusto n. Mahdollinen rantarakennuspaikka. 121,5 m 3 /ha. viim. Puusto 2000 m 3 , pääos.nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Mahd. Huom! Rajavyöhykkeellä liikkuminen vaatii luvan. Koitsanlahden kylässä Melkoniementiehen rajoittuva reheväpohjainen (3,6 ha omt ja 1,1 ha mt) määräala. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 92.000 € METSÄPALSTA, Sotkamo, Korholanmäki 15,35 ha. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. Varttunutta tai uudistuskypsää metsää yli 60%. Kauppaan kuuluu pitkäaikainen puukauppaja metsäpalvelusopimus, joka solmitaan kaupan yhteydessä. 57.000 €. majoitustilojen rakentamisen. Metsäautotie tilan pohjoisrajalla. Yhdessä palstassa oleva metsätila, vain n. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 151 000 (KMT/12) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄASIANTUNTIJOITA ETSIMME JOUKKOOMME PUUKAUPPAJA METSÄPAVELUIDEN AMMATTILAISIA Haemme Rauman ja Mikkelin hankintapiireille metsäasiantuntijoita vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden myynnistä. sijaitseva kiinteistö, purkukunt. rakennukset, valmiit vesija sähköliittymät. Jätä hakemuksesi 9.5.2013 mennessä osoitteessa www.metsagroup.fi/tyopaikat Tietoa metsästä. 19 000 €/tarjous Mahdollisuus myös ostaa koko tila n. 20 km. www.metsakustannus.. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 1660 m 3 , myös välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Simojoen läh. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Määräala noin 24 km kaupungin keskustasta Nurmeksen suuntaan. Varasto/halkoliiteri, autotalli, leikkimökki sekä aitta. Yli 400 m Iso-Hirvijärven rantaa parhaaseen ilmansuuntaan. Puustoa n. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. 660 m 3 . Heti hyvin hakkuumahdollisuuksia. 14.500 € OKT/LOMAMÖKKI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Soveltuu sijaintinsa puolesta lmm. LOMATONTTI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . Erinomainen metsäharrastajan palsta! 41.700 €. 7 km Juuan taajamasta. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 16.5.2013. Hyvässä tuottokunnossa oleva tila rajavyöhykkeellä. Mikkelin hankintapiirillä tehtävässä toimistopaikkana on Puumala. Hosiossa Simojen rannalla, vuokratontilla sijaitseva 3h+k v.1993 rakennettu talo, joka soveltuu hyvin myös vapaa-ajan kohteeksi. 0500 319 923. Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 26.000 € LOMATONTTI, Simo, Simojoki 4000 m 2 . Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Kiint. Neljännes metsämaan pinta-alasta on uudistuskypsää metsikköä. METSÄPALSTA, Kitee, Kalattoma 22,44 ha. 81%. Iisalmen ja Lapinlahden rajalla, Iisalmen keskustaan n. matkailupalveluiden tuottamiseen, 0,5 km päässä suuri caravanalue. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. osoitettu yleiskaavan muutoksella matkailupalv. Lisätietoja www.bonvesta.fi. Rauman hankintapiirillä tehtävän toimistopaikkana on Noormarkku ja kyseessä on määräaikainen vuorotteluvapaasijaisuus, joka on tarkoitus täyttää kesäkuun 2013 aikana kestäen kuusi kuukautta. 09 315 49 841, 0400 913 822 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p
Uutena suomalaisia saunaperinteitä ravistelevana aluevaltauksena myydään marketeissa bambusta tehtyjä löylykiuluja ja -kauhoja. Kasvunopeus tietyillä lajeilla voi suotuisissa oloissa lähennellä metrin luokkaa päivässä. Teijo Räsänen, Metsänhoitoyhdistys Savotan metsuri, Luikonlahti 2.5. Talouslamassa päästökauppa ei kuitenkaan käy ja energiayhtiöiden osakekurssi laskee, kuten esimerkiksi Fortumille äskettäin tapahtui. Sama pätee pitkälti myös lämmön ja sähkön tuotantoon. Toisen sukupolven liikennepolttoaineiden tuotannon käynnistyminen lähivuosina merkitsee kovaa kilpailua myös metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvästä mäntyöljystä, joka nykyisen käsityksen mukaan on jäte ja sitä myöten kaksoislaskennan piirissä. Maapallon lämpeneminen yritetään pysäyttää kahteen asteeseen, minkä vuokJohan nyt on markkinat HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva Kevään korvilla moni harrastelijakalastaja hypistelee kärsimättömänä hiilitai lasikuituisia kalastusvälineitään odottaessaan jäiden lähtöä. Tämän päivän välineet ovat kehittyneet roimasti sitten lapsuuteni, jolloin ensimmäinen kaupasta ostettu ongenvapani oli tehty bambusta. Hietala, maat. Vaikka öljypohjaisten tuotteiden verotus on todella kovaa, sekään ei riitä tekemään biopohjaisista tuotteista kilpailukykyisiä, joten tarvitaan muita instrumentteja. toja vuosia myöhemmin, kun muinaissuomalaiset vielä rustasivat merkkejään tuoheen, eläimennahkoihin tai puidenrunkoihin, valmistettiin Kiinassa jo bambupaperia. klo 11 alkaen Kouvalla Piipposen pirtin Osara-salissa). Ravintokasvina bambua hyödyntävät niin eläimet kuin ihmisetkin. Päästökauppa, jossa teollisuudelle annetaan ilmaisia päästöoikeuksia, joita se voi edelleen myydä jos kehittää vähemmän päästäviä prosesseja, on melkoisen innovatiivinen rakennelma. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Mutta bambu on myös erityisen vahvaa rakennusmateriaalia. Uudesta bambukomposiittimateriaalista on rakennettu jopa rekan kestävä silta. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Vielä ihmeellisempi viritys on kaksoislaskenta, joka tarkoittaa sitä, että sekoitat tavallisen dieselin sekaan 10 prosenttia biodieseliä ja saat tuotteen, joka sisältää 20 prosenttia biodieseliä. Ja saBambumetsän antimia Suurimmat bambulajit saattavat kasvaa yli 30-metrisiksi. Se löytyy yhä kesämökkimme saunanseinustalle ripustettuna, joskin tuskin enää kestää edes salakan painoa. Kirsi Joukas-Niemi, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Lounais-Suomen metsäneuvoja, Loimaa 3.5. Ari M. Siitä on tullut paikoitellen jo pulaa. Pienimmän lajin yksilöt taas ovat täysikasvuisina vain muutamia senttimetrejä korkeita – tai matalia. Aasiassa kerrostalojen rakennustelineetkin voivat olla bambusta. Pauli Aholainen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon entinen valtuuston jäsen, Joroinen 60 VUOTTA 10.5. Tapio Lehtiniemi, metsätalousylitarkastaja, Espoo 12.5. Kaikki nämä hienot viritykset on tehty bioenergialle asetettujen markkinaosuustavoitteiden saavuttamiseksi. si fossiilipolttoaineiden käyttöä on pakko rajoittaa. ”Kun muinaissuomalaiset vielä rustasivat merkkejään tuoheen, valmistettiin Kiinassa bambupaperia.”. ja metsät. Maassa maan tavalla Kun egyptiläiset raapustivat ennen ajanlaskumme alkua hieroglyfejään papyruskääröihinsä, olivat kiinalaisten asiakirjat bambusäleistä. Maaginen luku on 20, sillä vuonna 2020 EU:ssa 20 prosenttia energiasta pitäisi tuottaa biolla. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Bambuja on levittäytynyt aina Himalajan vuoristosta Aasian ja Etelä-Amerikan trooppisiin sademetsiin ja kuiviin autiomaihin. Energiankulutus vastaa noin 40 prosentista hiilidioksidipäästöistä, joten ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi ei ole yhden tekevää, miten energiaa tuotetaan. Syöttötari t ovat tuotantotukea, jolla pyritään saamaan esimerkiksi tuulivoimalla tuotettu sähkö kilP äästökauppa, syöttötari t, veroluokat ja kaksoislaskenta eivät tavalliselle tallaajalle paljon kerro, vaikka niiden avulla pyritään vaikuttamaan energiavalintoihimme. Vaikka kukaan tuskin tankilla valittelee polttoaineen halpuutta, totuus on se, etteivät biopohjaiset liikennepolttoaineet pysty kilpailemaan fossiillisten polttoaineiden kanssa hinnalla. Lajeja on erään arvion mukaan toista tuhatta. Huonekalut, sateenvarjonkahvat ja kävelykepit ovat monelle tuttuja bambun käyttömuotoja. Manner-Euroopassakin osa bambulajeista kasvaa istutettuina, mutta yhtään lajia ei tiettävästi kuulu maanosan alkuperäiskasvillisuuteen. Isopandat järsivät bambua pääruokanaan päivittäin 10–15 kiloa. Sadussa kolmen pienen porsaan heinämökki ei kestänyt suden hönkäystä. 30 METSÄLEHTI 8 MERKKIPÄIVÄT LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Maissa ollessaan kiinalaiset rakensivat bambuista mittavia kastelujärjestelmiä. Pekka Rautiainen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savon alueyksikön metsäneuvoja, Kuopio 9.5. Kari Kellokoski, turvallisuuspäällikkö, Stora Enso Oyj, Joensuu (ilman vastaanottoa) 6.5. 50 VUOTTA 29.4. Myös bambun uudet käyttömuodot yleistyvät. On arvioitu, että bambutaloissa elää maailmanlaajuisesti satoja miljoonia ihmisiä. Bambun käyttö on taloudellisesti merkittävintä itäisessä ja eteläisessä Aasiassa. Kiinalaisessa reaalimaailmassa bambutalot taas kestävät joustavuutensa ansiosta pieniä maanjäristyksiä jopa kivitaloja paremmin. RAKAS PÄIVÄKIRJA 70 VUOTTA 29.4. Maailman merillä kiinalaiset alukset purjehtivat jo ennen Kolumbusta bambumastoin ja -purjein. Suomessa metsähake on yksiselitteisesti tärkein bioenergian lähde. Bambuja kasvaa myös Afrikassa; erityisesti Etiopia on panostamassa tuoreessa projektissaan bambun kasvatukseen. Ongelmaksi tulee öljyn liian halpa hinta. Bambut (Bambuseae) eivät ole puita vaan kuuluvat heinäkasvien heimoon. Yksi on varmaa: puusta tulee vielä pula. Nyt on alettu riidellä, onko mäntyöljy jäte vai ei, ja saako sen laskea kaksinkertaisena ja niin edelleen. Jorma Kouva, Metsähallituksen tiimiesimies, Pudasjärvi (syntymäpäiviä juhlitaan 11.5. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Öljyn hintapiikkiä on odotettu pitkään, mutta sitä ei kuulu, mikä on vaarantamassa monen bioenergiainvestoinnin kannattavuuden ja samalla kahden asteen tavoitteen. tohtori, metsäpatologian erikoistutkija, Ås, Norja Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Kiinassa ja Intiassa bambu on myös paperiteollisuuden raaka-aine. Aikanaan sain tarjottua bambunversoja myös vanhimmille lapsilleni kiinanpadan seassa mainostamalla, että tulevat vahvoiksi kuin pandakarhut. Kun puu kasvaa pituutta latvastaan, bambu venyy ruohon tavoin tyvestään – jopa maailmanennätystä hipovalla nopeudella. Suurimmat bambulajit saattavat kasvaa yli 30-metrisiksi. Syöttötari t sotkevat uusiutu vien energiamuotojen keskinäistä kilpailua, ja puuta käyttävät biopolttolaitokset pitävät niitä turmiollisina. pailukykyiseksi muilla keinoin tuotettuun sähköön verrattuna
Metsistä pitkällä perspektiivillä . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Pihlajaveden mystiset kannot . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot metsäkryptosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Laura Herva, Rovaniemi, Hannu Jehkonen, Kuopio ja Pirjo Rytilahti, Oulu. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 8”. Puustoarvio kännykällä Seuraava Metsälehti ilmestyy 10. 31 METSÄLEHTI 8 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. . toukokuuta. Eräoppaan matkassa . Hirvikorvauksia hakemaan . Metsätaloutta maailman katolla . net. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Metsäkrypto 5, oikea ratkaisu METSÄRISTIKKO 8 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 9.5. 09 315 49 840. H an nu Ja uh ia in en. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki
Kirjassa on mukana DVD. Kirja avaa luonnon moninaisuutta ja innostaa rantaretkille. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri Metsätyypit-opas esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen uutta tutkimustietoa käytäntöön. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. Suomen rantakasvio Henry Väre Jokaisen mökkiläisen, veneilijän ja kasviharrastajan käsi kirja merenja järvirantojen kasvillisuudesta. Kasvio esittelee loistavin valokuvin 440 rantojemme lajia ja alalajia. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.. tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta nyt 35 € norm. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Hinta nyt 36 € – norm. Tarjoukset ovat voimassa 10.5. Syötä verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi KEVAT_2013. 38,40 € Metsä maisemassa suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Havainnollinen maisemasuunnittelun työkalupakki, jonka avulla yhteisen maiseman hoito helpottuu. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Mukana kirjan aineistoa syventävä CD-ROM. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Hinta nyt 37 € – norm. 48,50 € Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. saakka. Kevättyöt jo mielessä. Kirjat Mele 4-13.indd 1 11.4.2013 22.23. 42,40 € 35 35 Nyt Nyt euroa euroa 34 34 Nyt Nyt euroa euroa 38 38 Nyt Nyt euroa euroa Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Hinta nyt 38 € norm. 40,40 € 34 34 Nyt Nyt euroa euroa Uudistettu painos! Uudistettu painos! 36 36 Nyt Nyt euroa euroa Tilaa parhaat kevätkirjat nyt edulliseen hintaan. Erinomainen maastokäsikirja metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille. 42 € Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen ja Penttilä Kirjassa esitellään suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Hinta nyt 34 € norm. Kirja tarjoaa tietoa uudenlaisista hoitomalleista. Hinta nyt 34 € – norm. 38,40 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti