Metsälehti 8/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 24. -palvelun noin 5 000 käyttäjästä. HUHTIKUUTA 2014 • Nro 8 • WWW.METSALEHTI.FI Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.. Sivut 10–11 Ajankohtaista: EU-komissiossa muhii yllätys ›› sivu 3 Puukauppa: Suomalaispuulla vientiä ›› sivu 12 Kokeiltua: Husqvarnalta pikku-uutuus ›› sivu 22 Riista: Kevätkaurista ei moni metsästä ›› sivu 24 Metsätieto sähköistyy J u h a O ll il a
Energiapuumarkkinat sopeutuvat, vaikka metsähakkeen hankinta nuorten metsien hoitokohteilta jäisi kokonaan vaille valtion rahaa. . Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. EU asettaa entistä tiukemmin rajoja jäsenmaiden omille tukijärjestelmille. Vaikka puuta juuri nyt on enemmän kuin sitä käytetään, työryhmä katsoo viisaasti tulevaisuuteen. Vastaavaa ei monessa maassa ole. . Se jää kokonaan pois kemerasta. Jokamiehenoikeudet ovat niin arvokas asia, että niistä kannattaa pitää kiinni, vaikka verotuloja menetettäisiinkin. Tärkeä uusi työlaji on taimikoiden varhaishoito. 2 METSÄLEHTI 8 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Ehdotus ei mennyt läpi. Sivu 22 Röntgenillä selviää siementen kunto Läpivalaisusta on suuri apu siementen tuotannossa ja tutkimuksessa. Tosin neljä vuotta sitten aloitettu lakiuudistus odottaa edelleen EU:n komission hyväksyntää. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Ruotsissa metsähaketta tehdään järeästä runkopuusta moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Sekä vuoden 2007 että vuoden 2010 lakihakkeet ovat juuttuneet Brysseliin. Tosin laki antaa tuelle vain raamin. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Alun perinkin oli tarkoitus, että kestävän metsätalouden rahoitus erotetaan energiapuun tuesta, jota varten on valmisteltu oma laki. Viime vuonna kemeratöihin käytettiin 63 miljoonaa euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Jos kiinteistövero ulotettaisiin metsämaahan, miten metsänomistajat voitaisiin velvoittaa hyväksymään se, että kuka tahansa voi astua heidän metsiinsä. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sivu 6 Kirjanpainaja lisää koivun suosiota Sivu 7 Metsänhoitoyhdistykset menossa MTK:hon Sivu 8 Koska kannattaa lannoittaa. Se näkyy myös kemeraesityksessä vaatimuksina, jotka meidän näkökulmastamme ovat turhaa byrokratiaa. Piipussa Jymy, suussa hymy ”Näkymä savotta-aiheisesta kotimuseostani.” Juhani H. Viimeksi näin kävi hallituksen kehysriihessä maaliskuussa. www.metsalehti.. On osoittautunut vaikeaksi saada lupa tuelle, jossa yhdistyvät sekä metsien hoito että energiapuun korjuu. Jokamiehenoikeudet takaavat jokaiselle Suomessa oikeuden käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Ei kukaan ole velvollinen päästämään vieraita ihmisiä kotiinsakaan nauttimaan hienosta sisustuksesta. Sen lisäksi myös nuoren metsän kunnostukseen on mahdollista saada tukea, enintään 200 eroa hehtaarille. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Jo nyt polttoon ostetaan kuitupuuta enenevässä määrin. Budjettineuvotteluissa ratkeaa vuosittain, kuinka paljon rahaa on jaossa. Meneillään on jo kolmas yritys uudistaa metsätalouden tukea. Rankapuu uhkaa jäädä metsään Politiikassa väläytetään tasaisin väliajoin kiinteistöveron ulottamista metsään. Järkevää olisi, myös EU:n kannalta, että tuki ohjaisi haketettavaksi etenkin nuorten metsien pienpuuta. Iso muutos koskee tukea energiapuun korjuulle. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ilman sitä hyvää polttoainetta mätänee metsiin. Sivu 26 Vero-ohjeet toivat lehtipalkinnon Sivu 28 Todelliset jättiläiset löytyvät Kanadasta Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Onneksi, sillä se olisi voinut olla jokamiehenoikeuksien loppu. LIINA KJELLBERG Veroa suurempi asia Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 asetetun 80–95 prosentin päästövähennystavoitteen vain siinä tapauksessa, että energiantuotantoon käytettävän biomassan päästökerroin on jatkossakin nolla, hiilidioksidin erotusja varastointiteknologiat otetaan käyttöön ja ydinvoima on edelleen osa energiantuotantovalikoimaa.” TEMin ylijohtaja Esa Härmälä Rakennusala on muutoksen kourissa Kysynnän kasvu on asuinrakennusten korjauksissa, ei uudisrakentamisessa, rakennusalan veteraani Pekka Pajakkala sanoo. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Työryhmän esityksen mukaan valtio tukee jatkossakin suurta osaa töistä, mihin nytkin on mahdollista saada rahoitusta. Sivut 4–5 Puukauppa-arviosta suli puolet pois Tuore metsänomistaja joutui pettymään pahasti. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Valtion varoilla halutaan tukea luonnonhoidon lisäksi myös puuntuotantoa. PÄÄKIRJOITUS 24.4.2014 M aaja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys uudeksi kemeraksi, eli kestävän metsätalouden rahoituslaiksi, jatkaa vanhoja perinteitä. Sivut 14–15 Metsästyskulttuuri tallentuu videolle Sivut 16–17 Metsä rauhoittaa mestariampujan Sivut 18–19 Männyn perkuussa ei pidä arastella Sivu 19 Ympäristöjärjestön pomo sopuisana Greenpeacen maajohtajan Sini Harkin mukaan järjestö on monessa asiassa metsänomistajien puolella
Katkos energiapuutukiin suistaisi nuorten metsien hoidon alamäkeen ja tekisi hallaa kotimaisen energiakäytön lisäämiselle. Jo ennen raivaussahan käynnistämistä tulisi olla tiedossa, mitä, missä ja milloin työ tehdään ja paljonko se maksaa. Nuoren metsän hoitoa esitetään jaettavaksi kahdeksi erilliseksi työlajiksi: taimikon varhaishoidoksi ja nuoren metsän hoidoksi. Nykyisiä pienpuuhakkeen käyttömääriä ei olisi saavutettu ilman valtiontukea. Komissio valmistelee parhaillaan uusia maaja metsätaloutta koskevia sääntöjä valtion maksamiin tukiin, joihin kemerakin lukeutuu. Se on jo tiedossa”, Hilska-Aaltonen sanoo. ”Jo ennen sahan käynnistämistä tulisi olla tiedossa, mitä tehdään, missä, milloin ja mihin hintaan.” EU-komission valmistelemat maaja metsätalouden valtiotukien säännöt ovat poikimassa ikävän yllätyksen. On yhä kysymysmerkki, tuleeko petua ja millä aikataululla. ”Metsäsuunnitelma ei enää ole vapaaehtoinen. Nyt ministeriössä pohditaan parhaillaan, minkälainen tukijärjestelmä saisi komission hyväksynnän. Se ei kuitenkaan ole nykyisen kaltainen energiapuun korjuutuki, jota komissio ei tule hyväksymään. Muutoksia on luvassa myös muihin työlajeihin. ”Jos komissio vaatii, kaikki rahoitushakemukset on tehtävä ennen työn aloittamista ja jälkirahoitteinen toimintatapa jää pois. Nuoren metsän hoitoa tuettaisiin, jos jäävän taimikon keskipituus olisi vähintään kolme metriä ja rinnankorkeusläpimitta alle 16 senttiä. Nykyinen kemeralaki ja siten myös energianpuun korjuutuki ovat voimassa ainakin ensi vuoden kesäkuun loppuun. Muun muassa tästä syystä Suomen metsäkeskus on esittänyt eriävän mielipiteen kemeralain uudistusta selvitelleen työryhmän loppuraporttiin. Samalla poistuu yksi nykyisen kemeran kompastuskivistä. Mikäli luonnos EU:n valtiontukisuuntaviivoista ei muutu, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia tukia ei voida enää myöntää tehdyille töille. ”Sillä kokemuksella, mitä meillä on näistä niin kutsutuista suunnitelmallisista hankkeista, se vain olisi aikamoinen soppa kaikille osapuolille”, toteaa Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini. Se ei avittaisi metsänomistajaa energiapuun korjuukustannuksissa, kuten alun alkaen oli tarkoitus. J o c k F is ti c k / L e h ti k u v a. Miljoonan euron soppa Mikäli EU niin päättää, kaikki kemerahakemukset tehdään pian etukäteen. Lisäksi hankkeiden vähimmäiskokoa tullaan nostamaan ja metsäsuunnitelmaan kohdistuvia vaateita kiristämään. Toteutuessaan rahoituksen ennakkohaku mutkistaa kemeran hakemista ja nostaa hallinnonkustannuksia arviolta yli miljoonalla eurolla. Kuvassa komission rakennus Brysselissä. Esimerkiksi taimikonhoitotyön tukea ei voisi enää hakea nykyiseen malliin urakan jälkeen. Komission kannan mukaan petu tulisi kuitenkin myöntää sähköja lämpölaitoksille. Työryhmä on esittänyt, että yli viidenkymmenen hehtaarin tiloilta vaaditaan metsäsuunnitelma tai metsävaratieto”, Hilska-Aaltonen kertoo. Esityksen merkittävin uudistus kohdistuu taimikoihin. Metsänomistajan ei tarvitse enää tukien toivossa viivästyttää hoitotöitä ja odottaa, että poistettavien puiden koko ja määrä täyttäisivät kemeraehdot. Varhaishoitohankkeet kohdistuisivat taimikoihin, joiden keskipituus työn jälkeen olisi metristä kolmeen metriä. Työryhmän ehdotus uudeksi kemeralaiksi valmistui maaliskuun lopussa. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 8 • 2014 3 TIIA PUUKILA E uroopan komissio uhkaa pistää kemeratukien päätöksentekojärjestelmän uusiksi. Lopulliset sävelet valtiontuensääntöihin selviävät kesäkuun loppuun mennessä. Valtiontuensäännöissä tullaan todennäköisesti vaatimaan, että kukin jäsenvaltio asettaa vähimmäisrajan, jota suuremmilla tiloilla on oltava metsäsuunnitelma tai vastaavat tiedot jotta valtion tukea voidaan myöntää. Metsänuudistamista esitetään tuettavaksi ainoastaan Pohjois-Suomessa. Petun kohtalo auki Kemeralain uudistuessa metsänomistajat saavat heittää hyvästit nykymuotoiselle energiapuun korjuutuelle. Varhaishoitoon kemeratukea Samaan aikaan, kun EU-komissiossa viilataan valtiontuensääntöjä, Suomessa on uudistettu kiireessä kemeralakia. ”Olemme kysyneet komissiolta, voisiko nuoren metsänhoidossa maahan kaadetun puuston keräämiseen myöntää jonkinlaista tukea. Suomi on vaatinut suuntaviivojen muuttamista siten, että tukea olisi mahdollista myöntää jälkikäteen tietyin edellytyksin. Se on iso muutos”, sanoo kemeralain uudistusta selvittäneen työryhmän puheenjohtaja metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. Siitä syntyisi iso lasku. Petua on valmisteltu viimeiset neljä vuotta, ja se odottaa edelleen hyväksyntäänsä komissiossa. Työryhmä on huomioinut valtiontukisuuntaviivaluonnoksen ehdotuksessaan, mutta kritisoinut sen vaikutuksia. Kemeran ulkopuolelle jäävät muun muassa luonnontuhon jälkeinen metsän uudistaminen, pellonmetsitys, pystykarsinta sekä kantojen nosto. Alun perin tarkoituksena on ollut korvata nuoren metsän hoidon tukeen kytketty korjuutuki uudella pienpuun energiatuella eli petulla
MIKKO HÄYRYNEN, teksti KIMMO BRANDT, kuva Rakentamisessa on menossa on iso rakennemuutos”, rakennusalan veteraani Pekka Pajakkala sanoo. Tulevana kesänä kirjanpainajia on saman verran kuin viime keväänä tai sitä enemmän, Suomen metsäkeskuksesta arvioidaan. Euro mittariksi Kotimaan sahatavaran kysyntä on nyt historiallisen heikkoa, ja Pajakkala vetää johtopäätöksen, että tilanne on luonteeltaan pysyvä. Mukana oleville yrittäjille laaditaan laskelma siitä, miten investointikustannus sisällytetään matkailutuotteeseen”, kertoo hankkeen ideoinut Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. ”Jo nyt asuinrakennusten korjaamiseen käytetään enemmän rahaa kuin uusien asuntojen rakentamiseen, ja suunta jatkuu.” Pajakkala toimii Forecon-nimisessä, rakentamisen markkinoita ja trendejä seuraavassa yhtiössä. Kirjanpainajia kuin viime vuonna Kirjanpainajatuhot jatkuvat tänä kesänä viimevuotisella voimalla. Tuonti kutistui tammikuussa Suomeen tuotiin tammikuussa puuta ainoastaan 750 000 kuutiota. Eniten tuotiin koivukuitua (310 000 kuutiota) ja haketta (210 000 kuutiota), molempien tuontimäärät tosin laskivat vuodentakaisesta. Kuuttien määrä jäi pesälaskennassa aiempaa pienemmäksi: viiden viime vuoden aikana on syntynyt keskimäärin 56 kuuttia vuosittain. Pajakkala ei puhu pienistä pintaremonteista, vaan hintavista peruskorjauksista, kuten julkisivujen ja vesikattojen uusimisista. Meillä luku on 55 prosenttia. Viljelyalasta 77 000 hehtaaria istutettiin ja 22 000 kylvettiin. Vuosina 2003–2007 avohakkuiden keskimääräinen ala oli 148 000 hehtaaria vuodessa, mutta vuosina 2008–2012 enää 115 000 hehtaaria. ”Yrittäjälle Metso-hyvinvointipolku on investointi, joka pitää saada tuottamaan. Kuuteista 50 syntyi apukinoksiin ja kolme avojäälle. Asuntojen korjausrakentamisen Rakentamisen rakennemuutos Kun Suomi on valmiiksi rakennettu, painopiste siirtyy ylläpitoon. ”Uudisrakentamisen sahatavaran käyttö on korjausrakentamista suurempaa, mutta kysynnän kasvu on korjausrakentamisessa”, Pajakkala painottaa. Korjaustarve on valtava, kun 1960-luvulta 1980-luvulle kestäneen voimakkaan rakentamisvaiheen asuntokanta ikääntyy. Suomesta löytyi uusi sammallaji Oulangan kansallispuistosta on löydetty Suomelle uusi sammallaji. Se on 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 20 prosenttia vähemmän kuin kymmenen edeltäneen tammikuun keskiarvo, Metsäntutkimuslaitos kertoo. Venäjän osuus tuonnista oli 68 prosenttia. Siitä viljelyalaa oli 98 000 hehtaaria – se on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja samalla pienin viljelyala koko vuonna 1965 alkaneen tilastointijakson aikana. Metla arvelee viljelyalojen pienentymisen johtuvan avohakkuiden vähenemisestä pidemmällä aikavälillä. Maaja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa kartoitetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman kohteista sellaisia, joita voitaisiin hyödyntää kylien, yrittäjien ja maanomistajien luontomatkailupalveluissa. Jos kevät ja kesä ovat viimevuotista lämpimämpiä, kuolee kuusia enemmän. Se pitää sahatavaran kysynnän alhaalla, mutta kilosta puuta voi saada enemmän euroja. 4 METSÄLEHTI 8 • 2014 LYHYESTI Viljelyala jäi ennätyspieneksi Viime vuonna metsän uudistamisala oli 121 000 hehtaaria, Metsäntutkimuslaitos kertoo. Kinnassammaliin kuuluva Scapania glaucocephala -sammal löydettiin jo kesällä 2012 Metsähallituksen maastokartoitusten yhteydessä, mutta lajin määritys varmistui vasta äskettäin. Luontomatkailuun vauhtia Metso-kohteista halutaan vetonauloja luontomatkailuun. Jos taas säät ovat viileitä ja sateisia, kuusia kuolee aiempaa vähemmän. Pesälaskennoissa havaittiin 53 kuuttia, joista kuusi oli kuollut. Syynä ovat rakentamisen rakennemuutos, talouden pitkän ajan matalat kasvunäkymät ja vaisu pientalorakentaminen. ”Puukerrostalojen kasvun edellytys on päästä kovan rahan omistusasuntomarkkinoille.” Pekka Pajakkala › 67-vuotias rakennusalan diplomi-insinööri › pitkä työura VTT:llä eri tehtävissä, useita alan luottamustehtäviä › Forecon Oy:n osakas ja hallituksen puheenjohtaja › Forecon on vuoden vaihteessa aloittanut VTT-taustainen yritys, joka seuraa ja analysoi Suomen ja lähialueiden rakennusmarkkinoita.. Tekokinokset turvasivat saimaannorpan pesinnän Poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen talvi uhkasi saimaannorpan pesintää tänä vuonna. Suomessa uudisrakentamisen kausi kesti pitempään kuin vauraammissa vertailumaissa. Saksassa asuntorahasta yli 70 prosenttia menee korjausrakentamiseen, Ruotsissa 60 prosenttia. Lumen puutteen vuoksi Saimaalla ei ollut yhtään luonnonkinospesää, mutta vapaaehtoisvoimin kasatut tekokinokset turvasivat kuuteille lähes luonnontilaiset pesäolosuhteet. Jos metsässä oli pystyyn kuolleita kuusia viime kesänä, niin saman verran kuusia kuolee todennäköisesti tänäkin kesänä
Näitä pelisääntöjä kutsutaan valtiontuen suuntaviivoiksi ja ne tulevat voimaan heinäkuun alussa. Ongelma on, että olemme yksin. Tukea saaville tiloille komissio esittää metsäsuunnitelmapakkoa. ”Arvelen kehityskulun jatkuvan. Suuntaviivat eivät myöskään mahdollistaisi nykyisen kaltaista hirvituhokorvausjärjestelmää. MTK on lähettänyt yhdessä muiden eurooppalaisten metsänomistajajärjestöjen kanssa kymmeniä kirjeitä komissioon ja tavannut lukuisia komission virkamiehiä. Puukerrostalojen kasvulla on rajansa Puukerrostaloja on edistämällä edistetty ja tuloksia alkaa näkyä. Ja niin kuin aina ennenkin, kotimaassa on virinnyt keskustelu, tarvitaanko kemeratukea ollenkaan. ”Kannattaisi miettiä, miten puualan järjestötoimintaa voisi keskittää. 5 METSÄLEHTI 8 • 2014 trendikäyrä kipuaa tasaisen varmasti yläviistoon, kun taas uudisrakentamisen käyrä on vuoristorataa ja trendi laskusuunnassa. Helsingin seudulla osuus on jo kolmannes. K ulunut talvi on väännetty uutta esitystä kestävän metsätalouden rahoituslakiksi ja siinä sivussa taas vaihteeksi pienpuun energiatukea. Metsätalous on varmaan ainoa elinkeino Suomessa, jossa sektorin edustajatkin esittävät, ettei metsätalouden yritystukia tarvita. Puutalo maalla, kivitalo kaupungissa Omakotitaloissa puu menettää hiljalleen osuuttaan vaikkakin on edelleen vankasti ykkösmateriaali. Jos saisimme käännettyä metsätalouttamme yrittäjämäiseen suuntaan, vaikuttaisi se luonnollisesti kemeran tarpeeseen ja rakenteeseen. Mutta kun se ei valitettavasti mene niin, että poistamalla kemeran saisimme yrittäjyyden. Kun Betoniyhdistys edustaa koko toimialaansa, samoin Teräsrakenneyhdistys, niin puupuolelta löytyy oma järjestö lähestulkoon jokaiselle tuotteelle. Toisaalta lähtötilanne oli matala, vain 2–3 prosentin osuus. Se tarkoittaa, että tarvitaan laaja kirjo materiaaleja ja palveluntarjoajia. EU:ssa on pelisäännöt , mihin ja miten erilaisia kansallisia tukia voidaan maksaa. Puu on valtiovallan erityisen edistämisen kohteena, mikä nostattaa närää betonija teräsrakentajissa. Kivitaloiksi kutsutun betonija harkkorakentamisen osuus kasvaa vauraissa taajamissa. Taustalla on tietysti uhka ja huoli tukien kilpailua vääristävistä vaikutuksista. Nykyisessä muodossaan suuntaviivat edellyttäisivät esimerkiksi kaikilta pieniltäkin taimikonhoitohankkeilta ennakkohyväksyntää ja sen jälkeen vielä toteutusilmoitusta. Kasvua oli huimat 70 prosenttia aiemman vuoden 430 asunnosta. ”Metsätalous on varmaan ainoa elinkeino Suomessa, jossa omatkin esittävät, ettei metsätalouden yritystukia tarvita ollenkaan. ”. Pajakkalan mielestä rakentamisen puunkäyttöä tulisikin mitata mieluummin euroilla kuin kuutiometreillä. Maaja metsätalousministeriö on vienyt asiaa Brysseliin metsätalouden näkökulmasta kiitettävästi. Luonnollisesti tuet eivät saa johtaa tehottomaan toimintaan puun kasvatuksessa ja korjuussa. Korjausrakentamisessa jokainen kohde on omanlaisensa. Viime vuonna otettiin kasvuharppaus ja rakennusluvan sai 730 puukerrostaloasuntoa. ”Puukerrostalot ovat ainakin toistaiseksi olleet jollakin tavalla pehmeän rahan rakennuksia, vuokrataloyhtiöitä. Ja jos totuus kiinnostaa, kemeralla on kiistatta paljon hyvää aikaan. Vuosittainen kymmenen puukerrostalon aloittamisvauhti tuplaantui. Melkeinpä löisin vetoa, ettei se tule koskaan hyväksyttynä ulos komission rattaista. Otsikoissa on ollut, että säännöt kiristyvät ja että kemeratyöryhmä esittää uutta byrokratiaa. Liki kaikki muut maat hoitavat metsätalouden tukemisen EU:n maaseudun kehittämisohjelmien kautta, ilman kansallisia tukijärjestelmiä. Uudisrakentamiseen menee rouvia sahatavaraa, korjaamiseen jalostetumpaa kuten listoja ja paneleita. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. Maaseudulla puu on edelleen luonnollisin omakotitalon materiaali. Kemeraa ja vähän petuakin Korjausrakentamisessa puutavaran käyttöä tulisi mitata mieluummin euroilla kuin kuutiometreillä, Pekka Pajakkala sanoo. . Saavutus on merkittävä laskevilla markkinoilla, sillä samanaikaisesti koko kerrostalorakentamisen luvat supistuivat 20 prosentilla. Toivoa sopii, että vaikuttamisemme on ollut vaikuttavaa. Se, minkälaista tukea ja kuinka paljon voimme maksaa metsäenergialle, tulee myös suoraan komission linjauksista. Nämä pelisäännöt koskevat kaikkia toimialoja, eivät pelkästään metsätaloutta. Kasvun edellytys on päästä kovan rahan omistusasuntomarkkinoille.” Puualan lukemattomat järjestöt Runkoja julkisivumateriaalien kilpailu käydään puun, betonin ja teräksen välillä. Tältä osin lakia valmistelleen työryhmän esitykset vievät asioita oikeaan suuntaan. oitu komissiossa jo ainakin vuoden verran. Pajakkala ennakoi, että jos Ruotsin mallia mennään, niin puukerrostalot saavuttavat helpohkosti kymmenen prosentin osuuden. Ei esitä, mutta EU:n komissio esittää. Siitä yli meneminen näyttää vaikealta. Nyt järjestöjä on kymmeniä, ja vetävätköhän ne aina samaan suuntaan?” JUHA HAKKARAINEN KO LU M N I Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. Silppua, voisi sahuri ajatella, mutta kuutiohinnaltaan arvokasta silppua. Materiaalit hankitaan tilanteen mukaan joko sahalta tai vähittäiskaupasta. Edellistä petu-päätöstähän on noti. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Betoniin ja teräkseen verrattuna puualan helmasynti on kuppikuntaisuus. Markkinajohtaja aina haastetaan – kivitalot omakotitaloissa ja puu kerrostaloissa.” Väestön ikääntyminen sekä muuttoliike keskuksiin merkitsevät asuntorakentamisen painottumista kerrostaloihin
Hän luotti ammattilaiseen myös puukaupassa. Kantorahatulot puolittuivat arvioidusta. Sen perusteella hän ei ole täysin vakuuttunut metsänhoitoyhdistyksen ja metsäyhtiön selityksistä. 6 METSÄLEHTI 8 • 2014 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva N ummelalainen fysioterapeutti ja yrittäjä Tuula Eränkö sai pari vuotta sitten äidiltään ennakkoperintönä noin kymmenen hehtaarin metsäpalstan. Pahinta oli, että vähenemä kohdistui havutukkiin, jota kertyi vain 42 prosenttia leimausarviossa todetusta määrästä. ”Leimaajien tekemiä puustoarvioita emme erikseen tarkasta.” Hän myöntää, että näin suuret poikkeamat ovat hyvin harvinaisia. Hän näyttää myös päivättyä kuvaa tukkikasasta. Puusto on tämän vuoksi lyhyempää ja oksikkaampaa kuin läntisellä Uudellamaalla yleensä. ”Tukkirunkojen tilavuudesta yli 70 prosenttia on tehty tukiksi, mikä on keskimääräinen saanto, kun runkojen keskikoko on noin puoli kuutiota.” Taipaleen mukaan metsänomistajan on vaikea varautua tämäntapaiseen tilanteeseen. ”Yhdistykseltä kesti pitkään ennen kuin he edes pahoittelivat tapahtunutta”, hän paheksuu. ”Tein leimaussuunnitelman jälkikäteen, kun Eränkö päätti myydä puuta. Pyysimme viranomaisena toimivaa metsäkeskusta apuun. Ei ennakkovaroitusta UPM:n metsäasiakasvastaava Jukka Taipale Karkkilasta kertoo, että korjuu eteni kuten valtakirjakaupoissa yleensä. Kantorahatuloiksi ennakoitiin 64 000 euroa. Kristian Kuokkanen ottaa syyn onnettomasta puukaupasta kontolleen. ”Kyllä tämä epäilyksiä herättää. ”Läpimitaltaan yli 40-senttisiä kantoja löytyi 237 ja osa varmasti oli risujen allakin. Jälkiviisaasti ajatellen olisi tietysti pitänyt käydä paikalla uudestaan ja arvioida puusto tarkemmin.” Kuokkasen mukaan Erängön metsät kasvavat kallioisessa ja karussa maastossa. ”Soittelimme useille tahoille ja kyselimme apua. Silti latvaläpimitaltaan yli 35-senttisiä tukkeja on tehty vain 17 kappaletta, mikä tuntuu mielestäni oudolta”, Eränkö kertoo. Kuokkanen vastasi, että arviot tehdään alakanttiin ja yleensä myyjää odottaa iloinen yllätys”, Eränkö muistelee. Siinä todettiin lyhyesti, että leimikolta tulikin puita 898 kuutiota. UPM:n pinoon kertyi puuta vähän yli 30 000 eurolla. Sieltä tulikin mies paikalle. Mhy:n mies: ”Minun virheeni” Pettymys on lievä ilmaus kuvaamaan Tuula Erängön tunnelmaa. Silti hakkuussa mitatut ja kuljetetut puumäärät täsmäävät. Olen keskustellut asianajajan kanssa ja harkitsemme rikosilmoituksen tekemistä tai kanteen nostamista”, Tuula Eränkö kertoo. Metsänhoitoyhdistys sai kilpailuttaa ostajat ja valvoa puunkorjuun. Kuokkanen kertoi käyneensä kahdesti työmaalla ja tarkistaneensa, että koneen mittalaite oli kunnossa. ”Uudistushakkuuleimikoilla arviot ovat yleensä tarkkoja. ”Tällaista käytäntöä meillä ei ole”, Taipale toteaa. Eränkö toivoi, että metsäyhtiö antaisi puun myyjälle ennakkovaroituksen, jos hakkuussa puumäärä alkaa jäädä ennakoidusta. Eränkö ei ole perehtynyt metsäasioihin. Karu tieto tekstiviestillä Kuokkasen laatiman leimausselosteen mukaan hakkuusta piti kertyä puuta 1 360 kuutiota, siitä yli 900 kuutiota havutukkia, pääosin mäntyä. Eränkö oli neuvoton. Perässä tuli yli 500 euron lasku neuvontakäynnistä.” Metsäkeskuksen mies oli todellisuudessa metsäpalveluita tuottavan Otson neuvoja. ”Tukki on meille tärkein puutavaralaji, kuitupuuta kertyy muutenkin riittävästi.” Taipale arvelee, että Erängön leimikon huono tukkipuun saanto johtuu osin siitä, että harventamattomana kasvaneessa metsässä kuitupuurunkojen osuus on suuri ja se tietysti alentaa tukkisaantoa. Kiertelimme metsää ja hän totesi, että kyllä tässä jotain hämärää on. ”Olisi tietysti pitänyt käydä paikalla uudestaan ja arvioida puusto tarkemmin.” Tuula Eränkö ihmettelee, kuka auttaisi uutta metsänomistajaa, kun vastapuolella ovat iso metsäyhtiö ja metsänhoitoyhdistys.. Epäilys jäi itämään Metsänomistaja teetti hakkuualalla jälkikäteen kantojen laskennan. Tukkien katkonnassakaan ei hänen mukaansa ollut epäselvyyksiä. Ostajaksi valikoitui UPM, joka tarjosi havutukista parhaan hinnan. Pettymysten kauppa Metsänhoitoyhdistys arvioi uuden metsänomistajan hakkuun tuottavan 60 000 euroa. Päivämäärä on myöhempi kuin UPM:n kuljetuslistojen mukainen viimeinen tukkien ajopäivä. Kun leimikko oli hakattu, yhdistyksen mieheltä tuli tekstiviesti. Leimikkoa tuli reilut yhdeksän hehtaaria. ”Kiertelimme viime keväänä metsässä ja katselimme mitä pitäisi tehdä.” Eränkö päättikin panna metsän kuntoon: vähän aukkoa, ylispuiden poistoa ja valtaosin siemenpuuhakkuuta. ”Ennen hakkuuta soitin vielä yhdistyksen neuvojalle ja kysyin, miten tarkka leimausarvio on. Niinpä hän ilahtui, kun Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Kristian Kuokkanen otti yhteyttä ja ehdotti metsäkäyntiä. Hakkuu tehtiin viime lokakuussa. Harvennuksilta puuta kertyy usein ennakoitua enemmän.” Hänen mukaansa UPM pyrkii hakkuissa katkomaan tukkirungot tarkoin
Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat, kuljetukset ja vierailut. mennessä puhelinnumerossa 020 756 8614 tai sähköpostilla toini.palosaari@triotravels.?. ”Meillä on ihan selviö, että jos metsämaalle istuttaa koivua, syövät hirvet ne”, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Soikkeli. Hän arvioi, että koivuntaimien kysynnän taustalla on paitsi kirjanpainaja myös kuusikoita lahottava juurikääpä. Nyt määrä on noin neljä prosenttia. Se tappaa pahimmillaan täysin terveitäkin kuusia ja on viime vuosina aiheuttanut Eteläja Keski-Suomen metsissä huomattavaa tuhoa. Lento Milanoon, mistä matka jatkuu linjaautolla kohti Val di Nonin laaksoa ja kylpylähotelli Malascoa. TRENTINO MILANO BOLZANO Metsälehden seuraava lukijamatka tehdään Pohjois-Italiaan Trentinon vuoristomaisemiin 29.9.–4.10.2014 S e p p o S a m u li. Se vaikuttaa mieliin, jos omassa metsässä on kirjanpainajatuho tai jos lukee metsäalan julkaisuista, että kuusella on hyönteisongelma”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Huupponen. Rehevämmissä paikoissa saisi kuusen seassa olla koivuakin. KESKIVIIKKONA aamupäivän teemana on metsäopetus. Matkalla lounas ja hotellilla illallinen. Parin tunnin mittaisen kävelykierroksen jälkeen on vapaata aikaa tehdä ostoksia ja vierailla museossa katsomassa jäätiköltä löytynyttä Ötzi-miehen muumiota. Taimista alkaa taas olla jopa pulaa. Hirvimäärä vaikuttaa Koivuntaimien kysyntä on kasvanut myös metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueilla. Hinta ei sisällä matkavakuutusta eikä palveluja, joita ei ole mainittu ohjelmassa. Päivän lopuksi tutustumme omenanviljelyyn, josta Val di Nonin laakso on kuuluisa. MATKAOHJELMA MAANANTAINA 29.9. Matkalla lounas. Koivun osuus on nyt kahdeksan prosenttia koko istutusmäärästä, kun se parhaimmillaan oli yli neljänneksen”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. PERJANTAINA ohjelmassa on Etelä-Tirolin pääkaupunki Bolzano. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Jari Ursinin mukaan näyttää kuitenkin siltä, että taimet loppuvat jälleen kesken. Lounaan jälkeen perehdymme vuoristoalueiden metsien hoitoon. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Keski-Savon alueella koivun osuus taimista on prosentin luokkaa. Lento laskeutuu Helsinkiin kello 22.05. TORSTAINA käymme katsomassa paikallisia, metsiä ja puunjalostusta hiihtokisoista tutun Val di Fiemmen alueella, missä syömme myös yhteisen lounaan. TIISTAINA vierailemme paikallisella sahalla ja lounaan jälkeen teemme metsäretken. lähdemme aamiaisen jälkeen kohti Münchenin lentokenttää. Huupponenkin muistuttaa, että mikään puulaji ei ole ongelmaton istutettava. Yhdistyksen alueella istutettavista noin 1,5 miljoonasta taimesta koivun osuus on ollut vajaat kolme prosenttia. Yli-Talonenkin pitää koivun suosion kasvua tervetulleena. Hänen mielestään koivun kasvatus on kuitenkin perusteltua sellaisissa paikoissa, joissa hirvet eivät viihdy, kuten lähellä pihapiiriä tai teitä. ”Kuusta on istutettu liian paljon jo useita vuosia. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 110 euroa. ja www.triotravels.?. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Itä-Savon alueella koivuntaimien kysyntä on kasvanut 30-40 prosenttia. Tilannetta paikattiin syysistutuksilla, ja tänä keväänä koivuntaimia on tarjolla enemmän. Koivuntaimilla kysyntää Kirjanpainajan tuhot ovat kasvattaneet koivun suosiota istutusaloilla. Kirjanpainaja on kuusen pahimpia hyönteistuholaisia. Viime keväänä koivuntaimien kysyntä alkoi kuitenkin kasvaa. kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello 6. Perinteisesti koivuntaimien osuus on ollut yhdistyksen alueella 5–10 prosenttia koko taimimäärästä. Paluumatkalla poikkeamme maistelemaan Etelä-Tirolin viinejä. ”Moni miettii, vaihtaisiko puulajin koivuun. Päijät-Hämeessä syynä on hirvimäärän lasku. LISÄTIETOA MATKASTA: Metsälehden ja Trio Travelsin internet-sivuilla osoitteissa www.metsalehti.. LAUANTAINA 4.10. Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa/henkilö. Illallinen hotellissa. Viime keväänä kysyntä yllätti niin, että taimet loppuivat kesken. ”Koko taimimäärästä koivun osuus ei edelleenkään ole kovin iso, mutta aiempaan verrattuna määrä on puolitoistakertainen”, Ursin sanoo. LUKIJAMATKALLE TIROLIIN MATKAN HINTA Matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 595 euroa/henkilö. 7 METSÄLEHTI 8 • 2014 LIINA KJELLBERG Kirjanpainajatuhot ovat paikoin saaneet metsänomistajat istuttamaan koivua kuusen sijaan. ILMOITTAUTUMISET Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy, missä Toini Palosaari ottaa ilmoittautumisia vastaan 16.6. Kuusta jo liikaa Kaikkialla koivun istutuksesta ei kuitenkaan innostuta. Sekapuuston terveys, tuotto ja maisema-arvo ovat paljon yhden puulajin puustoa paremmat”, hän sanoo. Hän ennakoi, että koivun istutus yleistyy selvästi, jos hirvimäärät pysyvät alhaisena ja kirjanpainajat jatkavat tuhojaan. Kuusia vaivaavat kirjanpainajatuhot ovat innostaneet tuhoalueiden metsänomistajia istuttamaan koivua. Taimista pulaa Koivuntaimien kysyntä on kasvussa myös metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson alueella. Illallinen hotellilla. ”Koivua istutettiin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa paljon, mutta istutusmäärät romahtivat hirvituhojen takia
oinnin toteuttamismalli tulee jatkossa olemaan. kaatin käytännön toteutusta päivitetään parhaillaan. Vuoden 2015 jäsenmaksuksi on kaavailtu suurin piirtein samaa, jonka yhdistykset nyt maksavat metsänomistajien liitoille. Yhdistykset ovat voineet ottaa kantaa mallisääntöihin. Luonnos uudeksi PEFC-kriteeristöksi on kaikkien vapaasti kommentoitavana huhtikuun loppuun asti osoitteessa www.pefc.. Yhdistysten jäsenmaksun perusteet vuodesta 2016 eteenpäin ovat vielä päättämättä. 8 METSÄLEHTI 8 • 2014 HANNU JAUHIAINEN M etsänhoitoyhdistykset ovat uudessa tilanteessa, kun metsänhoitoyhdistyslaki muuttui eikä pakollista metsänhoitomaksua enää tämän syksyn jälkeen peritä. PEFC-serti. Ne on laadittu niitä yhdistyksiä varten, jotka liittyvät MTK:hon. Asiasta tekee aikanaan esityksen MTK:n hyväksyttäväksi sen metsävaltuuskunta, jossa yhdistyksillä on edustus. Sen vuoksi kaikkea päätösvaltaa ei pitäisi viedä Helsinkiin. Kriteeristöluonnokseen on tarkennettu, että niitä jätetään leimikkotasolla vähintään kymmenen hehtaaria kohden”, kertoo PEFC-metsäserti. oinnin standardityöryhmän sihteeri Kalle Vanhatalo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. 010 439 4770 per .rajala@forestum.. Keskustelua käydään myös vesistöjen ja pienvesistöjen suojakaistojen leveydestä. Metsänomistajan kannalta merkittävimmät muutokset kohdistuvat säästöpuihin sekä suojakaistoihin. Sertifikaatti useammalta luukulta Uusi kriteeristö valmistuu kesäkuun aikana, jonka jälkeen sille haetaan kansainvälisen PEFC:n hyväksyntä. Tästä asiasta on yhdistysten valtuustojen päätettävä vuoden 2015 toimintaja taloussuunnitelmaa käsiteltäessä, siis jo ensi syksynä. Lassheikin mukaan maksun perusteena voi olla jäsenmäärä tai metsien tuotto ja hehtaarimäärä. ”Alkusyksystä on tiedossa, mikä serti. ointikriteereihin on ehdolla avosuon ja kivennäismaan väliin sijoittuva riistanhoidollinen suojakaista. ointi säilyy, mutta metsänomistaja voi liittyä siihen paitsi yhdistyksen myös muun toimijan serti. TIIA PUUKILA Suomen PEFC-metsäserti. . kaatin kautta, tai jopa itsenäisesti”, Kalle Vanhatalo kertoo. Yhteissumma on noin 1,5 miljoonaa euroa, joka jakautuisi yhdistysten kesken metsänomistajien liitoille maksettujen jäsenmaksujen suhteessa. Näyttäisi siltä, että alueellinen ryhmäserti. Keskustelua ovat herättäneet mm. Ranualla keskustelua ovat herättäneet lähinnä mallisääntöjen muutamat pykälät. Jatkossa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo myös MTK:n jäsenedut, mikäli yhdistys on liittynyt MTK:n jäseneksi. Päätösvalta ja jäsenmaksu Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Hatakka Hankasalmelta kertoo, että kritiikkiä on aiheuttanut esimerkiksi se, että MTK:lle jää viimeinen sananvalta yhdistysten sääntöjen laadinnassa tai muuttamisessa. oinnissa. Yhdistys voi sen jälkeen hakea niiden pohjalta MTK:n jäsenyyttä. MTK:n jäseneksi ilmoittautuneet metsänhoitoyhdistykset 16.4.2014 Suurin osa mukana Lähde: MTK Ilmoittautunut jäseneksi Ei jäseneksi Kanta auki Ruotsinkieliset alueet Ylä-Lappi Salla Posio Ranua Kiiminki Päijänne PohjoisPirkka Roine KihniöParkano Auranmaa Virta vie kohti MTK:ta Metsänhoitoyhdistysten mallisääntöjä pidetään silti kentällä liiankin MTK-henkisinä. ”Yleisesti suhtaudumme asiaan ihan myönteisesti, mutta haluamme selvyyden siitä, mitä meille on MTK:sta tarjolla ja mitä se maksaa. Ensi vuoden alusta uudistuva metsänhoitoyhdistyslaki muuttaa tilanteen. www.forestum.. Suurin osa yhdistyksistä on vastannut ennakkokyselyyn myönteisesti. Osa niistä lakkautetaan, osa jää hoitamaan esimerkiksi omaisuuden hallintaa ilman vakituista henkilökuntaa. Posio ja Kiiminki ovat kieltäytyneet jäsenyydestä. Maksujen suuruus vielä auki Kehitysjohtaja Markus Lassheikki MTK:sta kertoo, että sääntöluonnos on ollut kevään aikana lausuntokierroksella yhdistyksissä. Höyhtyän mukaan Suomi on iso maa ja olosuhteet vaihtelevat suuresti. Uutena serti. ointijärjestelmän päivitys on edennyt loppusuoralle. ”Yhdistyksen mallisäännöillä metsänhoitoyhdistykset menettävät itsenäisyytensä”, Höyhtyä sanoo. Metsänomistajaliittojen jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset pyritään nyt saamaan MTK:n jäseniksi. Luonnoksessa uudeksi PEFC-kriteeristöksi esitetään, että säästöpuiden määrää nostetaan ja säästöpuukriteerin tulkintatapaa muutetaan. ”Nykykriteeristössä edellytetään, että säästöja lahopuita jätetään uudistusaloille vähintään viidestä kymmeneen kappaletta hehtaarille. ”Jos metsänhoitoyhdistys pyörittää vaikkapa 10 miljoonan liikevaihtoa, vähän erikoista on se, että joku ulkopuolinen määräisi sen säännöistä”, Hatakka toteaa. Tällä hetkellä valtaosa metsänomistajista kuuluu metsänhoitoyhdistyksiin ja on metsänomistajaliittojen kautta mukana alueellisessa ryhmäserti. Sitä haluttaisiin nostaa nykyisestä viidestä metristä. Käyttöön uudet kriteerit tulevat vuoden 2016 alusta. Sen vuoksi asiasta päätetään valtuuston ylimääräisessä kokouksessa vasta kesäkuussa”, Hatakka kertoo. Ranualaisia huolettaa myös MTK:n jäsenmaksun laskentatapa. Myös metsänhoitoyhdistysten metsänomistajilta perittävien jäsenmaksujen suuruus on vielä auki. Ranuan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jouko Höyhtyä on samoilla linjoilla. Ranuan valtuusto on päättänyt kokouksessaan valmistella yhdistykselle uuden metsänhoitoyhdistyslain pohjalta uudet säännöt. Myyrätuhot mahdollisia taimikoissa tänä vuonna! tarkkaile ja torju Tilaa uusi ilmainen tuote-oppaamme — runsaasti tuotteita taimien suojaukseen Kysy myös huippu-tarjouksia myyräkauluksista! Forestum Oy Raitamaan e 8 A, 00420 HELSINKI p. Metsänomistajajärjestön ulkopuolelle jäävät voivat laatia omat säännöt. Säästöpuiden valinnalla voidaan kuitenkin alentaa kustannuksia huomattavasti. Metsänomistajat voivat nykyisin olla MTK:n jäseniä metsänomistajaliittojen kautta. MTK:n johdolla laaditut mallisäännöt. PEFC tuplaa säästöpuut. Kymmenen säästöpuun jättö hehtaarille aiheuttaisi Indufor Oy:n PEFC Suomelle tekemän arvion mukaan noin 8,5–11 miljoonan euron puunmyyntitulojen menetykset vuosittain. Osa ei ole vielä tehnyt päätöstä tai sitä on siirretty lisäselvityksiä varten. Samaan aikaan metsänomistajien liitot poistuvat MTK:n organisaatiosta
Maksettujen korvausten määrä on vähentynyt myös Pohjois-Suomessa, mutta sen syynä on alentunut korvausten taso – korvattujen hehtaarien määrä ei ole merkittävästi laskenut. Hirvituhot laskussa vain etelässä Hirvien määrä on ollut laskussa koko maassa. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. YaraVita Bortrac 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. Esimerkiksi Lounais-Lapin hirvitiheydeksi saatiin kevään helikopterilaskennoissa 3,3 hirveä tuhannella hehtaarilla, kun alueellisen riistaneuvoston uusi suositustiheys on tälle alueelle 1,8–3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Tähän voi olla montakin syytä. Tilannetta kuvaavat hyvin viime vuosien hirvikanta-arviot, maksettujen korvausten määrä sekä valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) kautta saadut arviot syntyneistä tuhoista. 60 50 40 30 20 10 Tuhot vähentyneet selvemmin etelässä Lähde: Metla % Hirveä Hirvikanta taimikoiden mukaan Tutkijat: Hirvitiheystavoitteissa olisi otettava huomioon hirvien ravintovarat ja tuhoalttiiden taimikoiden määrä. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto ja alueen metsänhoitoyhdistykset ovatkin ilmaisseet huolensa siitä, onko kevään lupamenettelyssä haettava lupamäärä riittävän suuri.. Boorinpuutoksesta kärsivä metsä Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. Erityisesti Pohjois-Suomessa hirvet ovat vähentyneet. Hirvikannan määrittelyn ongelmana on puutteellisen havaintojenkeruun lisäksi vuodenaikainen vaihtelu. Tu tu stu nyt verk os sa m ets änlannoitu s. Lue lisää: metsänlannoitus.. VMI:n tulosten perusteella 10–15 prosenttia Pohjois-Suomen mäntyvaltaisista taimikoista on sellaisia, joissa on uusia tai jatkuvia laatua alentavia hirvituhoja. 9 METSÄLEHTI 8 • 2014 Uusi boorilannoituksen täsmä-ässä on täällä Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet. Korvausmäärä kuvaa vain osin tuhojen määrää, koska kaikille metsänomistajaryhmille ei korvauksia makseta ja osa yksityismetsänomistajistakin jättää ne ilmoittamatta. ”Hirvikannan ja maanomistajille maksettujen korvausten välillä ei ole selvää yhteyttä.” Vaikka hirvien määrää on pudotettu, tiheydet saattavat silti paikoin olla suosituksia suurempia. Lisäksi osa lievemmin vahingoittuneista alueista on tipahtanut korvausrajan alapuolelle. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Hirvet voivat olla silloin aivan eri alueella kuin syksyllä. Hirvien määrän arvioinnissa korostuu syksyn tilanne, kun taas tuhot syntyvät enimmäkseen talvella. Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Hirvituhojen osuus mäntyvaltaisista taimikoista 20 15 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Taimikot, joissa VMI:n mukaan uusia ja jatkuvia laatua alentavia hirvituhoja. Tutkijoiden mukaan hirvikannan ja maanomistajille maksettujen korvausten välillä ei ole selvää yhteyttä. fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. VMI:n aineiston mukaan hirvituhot ovat silti vähentyneet selkeästi vain Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Taimikot, joiden hirvituhoja on korvattu metsänomistajille. www.yara.fi www.metsänlannoitus.fi aV Vit it itta a a a a ra a a raa a a a a tttä ä ä ä HANNU JAUHIAINEN Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Juho Matala ja Ari Nikula esittävät, että mäntyvaltaisten taimikoiden määrä tulisi ottaa huomioon alueellisista hirvitiheystavoitteista päätettäessä. Valitse Yara, maan parhaaksi. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Hirvikanta metsästyksen jälkeen tuhannella hehtaarilla mäntyvaltaisia taimikoita. Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa
Metsänomistaja voi antaa haluamilleen toimijoille omien metsätietojen selailuja siirtoluvan. Kunkin kuvion hakkuutulot ja hoitokustannukset on myös esitetty. -palvelun tiedot voi antaa myös metsäalan toimijoiden katsottavaksi. Vähimmillään omasta metsätilasta näkyy vain nimi ja rekisteritunnus. ”Metsään.. Tarkoituksena on saada koko maa keilattua vuoteen 2021 mennessä. -palveluun voi tutustua viikon verran maksutta. ”Tällä hetkellä palvelun aineistosta noin kolmasosa pohjautuu laserkeilaustietokantaan. tarjoaa hyvän yleiskatsauksen omiin metsiin. ”Metsään.. pystyy tarjoamaan vain osan metsäkeskuksen muuten kartoittamaa aineistoa, kuten tietoa luontokohteista. Jos metsätiloja on useita ja niiden omistusmuoto vaihtelee, tilakokonaisuudet voi valita erillisen valikon kautta. -palvelu ei korvaa tilakohtaista, omat näkemykset huomioon ottavaa metsäsuunnitelmaa, joita tekevät mm. Jos metsätietoja ei ole voitu tallentaa, Metsään.. -palvelulla on tällä hetkellä viitisentuhatta käyttäjää. 10 METSÄLEHTI 8 • 2014 on kuvioitu metsäsuunnitelman tapaan, ja jokaiselta kuviolta löytyvät puustotiedot ja mahdolliset hakkuuja hoitoehdotukset. Perinteistä metsäsuunnitelmaa se ei korvaa. Metsään.. Metsäala. Uutta on luvassa lähikuukausina. Jatkuva käyttö maksaa 60 euroa vuodessa tai kolme vuotta 120 euroa. Sivustolta löytyvät oman metsän sijaintialueen metsäalan toimijat yleensä melkoisen kattavasti. Yrityksiä on mukana noin 200. Omat metsät näkyvät omana kokonaisuutenaan, puolison kanssa yhteiset omanaan. Koekäytön avulla voi tarkistaa, miten paljon omasta metsästä löytyy tietoja. Samaan sivustoon on myös mahdollista saada puolison tai niiden kuolinpesien ja yhtymien metsät, joihin kirjautuja on osakkaana. Huhtikuun lopulla Metsään.. Otso ja metsänhoitoyhdistykset”, Mulari sanoo. Metsäkeskuksen sivuilta löytyy kartta, josta voi katsoa oman metsän sijaintialueen tiedonkeruutilanteen. Määrä on jonkin verran vähemmän kuin ennakkokaavailuissa odotettiin. sa metsänomistaja tai toimija metsänomistajan suostumuksella voi tehdä metsänkäyttöilmoituksen. Palvelu on tarjolla tällä hetkellä yli puolelle metsänomistajista. Myös taimikonhoitokohteet on listattu erikseen. palvelu tarjoaa mahdollisuuden tutkia oman metsän tietoja sähköisessä muodossa. Lisäksi luontokohteet ovat omina kuvioinaan. Tietojen siirto on nyt mahdollista tehdä sähköisessä muodossa. tarjoaa yleisluontoisen katsauksen kunkin metsänomistajan metsiin. Samaten kesäkuussa palveluun on tulossa työkohdevälitys, jolloin metsänomistaja voi pyytää yhteydenottoa esimerkiksi taimikonhoitoon tai puukauppaan liittyen metsän sijaintitai asuinkuntansa rekisteröityneeltä toimijalta. Tämä edellyttää valtakirjaa suostumuksesta. Loppuosa on perinteisesti kerättyä suunnitelmatietoa”, metsätietopäällikkö Ensio Kropsu metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan alueyksiköstä kertoo. HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat S uomen metsäkeskuksen Metsään.. Tietojärjestelmään on viety ne tiedot, jotka metsäkeskus on kerännyt vuonna 2004 tai sen jälkeen. Metsään.. Tietojärjestelmästä löytyy ehdotuksia, joiden perusteella voi suunnitella tulevia hakkuukohteita. palvelusta. Tilapäisiä koekäyttäjiä palvelulla on ollut noin 30 000. -palvelu laajene Omat kartat -osiolla, jossa metsänomistaja voi valita vaikkapa hakkuista kuviot ja tulostaa niistä isokokoisen kartan ja kuvioluettelon. Metsän yleiskatsaus Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan alueyksikön koulutusasiantuntija Risto Mulari kertoo, että Metsään.. -palvelu ei korvaa tilakohtaista, omat näkemykset huomioon ottavaa metsäsuunnitelmaa.” Koulutusasiantuntija Risto Mularin mielestä Metsään.. Oman metsätilan hakkuuja hoitotarpeiden yleistilanne selviää siten pienellä vaivalla. Tiedot vuodesta 2004 Jo nyt Metsään.. Kesäkuussa palveluun tulee myös osio, josLisää sähköistä metsäpalvelua Oman metsän keskeiset tiedot löytyvät jo nyt Metsään.
Kuviokohtaisesti on mahdollista päivittää tietoja. Kun osa metsistä on tullut omistukseen myöhemmin eikä niiden taimikoita ole aikanaan hoidettu, puuston tila on aivan erilainen kuin lähiseudun samanikäisellä mutta oikeaan aikaan hoidetulla alueella. ”Monenlaisia kokeiluita olemme metsissä tehneet, mutta auraus ja männyn istutus tuottaa selkeästi parhaan tuloksen”, kertoo Esa Yrjänäinen. Oululaiset Marjaana ja Esa Yrjänäinen ovat tyytyväisiä Metsään.. Omissa metsissä näkee selvästi eron. Tiedot päivittyvät noin kahden viikon sisällä. Uusi metsälakikin helpottaa tämänsuuntaista toimintaa. Yhteyttä pidetään toki myös muihin toimijoihin. Tieto kulkee moneen suuntaan Stora Enson ostoesimies Esko Hyttinen pitää hyvänä sitä, että metsänomistajat voivat halutessaan antaa metsätietojen selausluvan metsäalan eri toimijoille. Omissa metsissäkin uusi metsä pyritään saamaan nopeasti alkuun. . Hyötyä ostajillekin Esko Hyttisen mielestä on hyvä, että yhteiskunnan varoin tuotettu aineisto on mahdollista saada metsänomistajan suostumuksella kaikkien metsäalan toimijoiden käyttöön. Sivustolla on joka kuvion kohdalla Ilmoita-painike, jonka avulla voi tehdä ilmoituksen esimerkiksi kuviolle tehdystä taimikonhoidosta tai hakkuusta. Metsäasioissa läheinen yhteistyökumppani on Stora Enso ja sen ostoesimies Esko Hyttinen. Yrjänäisillä on Oulussa puutarha, joten taimien kasvatus on monessa mielessä tuttua. Pientä epätarkkuutta he ovat havainneet esimerkiksi puustojen ikätiedoissa. Kun jollekin tilan alueelle mennään, on tarkoituksenmukaista käsitellä kaikki alueen metsät samalla kertaa. -palvelun käyttäjien – metsätieto on mahdollista pitää ajan tasaisena. Ne sijaitsevat lähekkäin ja ovat kaikki entisiä asutustiloja. Kaikkiaan Yrjänäisillä on valittavana lähes 20 metsäalan toimijaa, joilta voi pyytää yhteydenottoa tai tarjousta. luontokohteet. Järjestelmä lisää puuston kasvun vuosittain metsätietoihin. Sieltä löytyvät metsällisten tietojen lisäksi mm. Päivityspyynnön voi tehdä metsänomistaja tai se, jolle metsänomistaja on antanut selaustai siirtoluvan. Metsään.. Laserkeilaukseen pohjautuva metsätieto ei esimerkiksi ymmärrä sitä, että aurausalueiden puustot kasvavat niin hyvin kuin kasvavat. Laserkeilausaineisto helpottaa puunostajankin toimintaa ja korjuun suunnittelua. Yhden tilan osalta metsätiedot ovat myös Pölkky Oy:n käytössä. Yrjänäiset ovat tämän ajattelun jo sisäistäneet. Oululaispariskunta on ruksinut metsätietonsa useammalle taholle.. Yrjänäisillä on kolme metsätilaa Ylikiimingissä. -palvelussa Yrjänäiset ovat ruksineet tietojen saajiksi Ylikiimingin metsänhoitoyhdistyksen ja Stora Enson. -palveluun. Tämän vuoksi kuviotietojen ikämäärityksissä voi olla heittoa. Taimikonhoidon oikea-aikaisuus on myös Yrjänäisille tärkeää. 11 METSÄLEHTI 8 • 2014 HANNU JAUHIAINEN Oululaiset metsätilalliset Marjaana ja Esa Yrjänäinen ovat pääosin tyytyväisiä Metsään.. Niiden omistajat ovat aikoinaan muuttaneet muualle, ja tilat ovat päätyneet kaupoilla Yrjänäisten omistukseen. Yrjänäisten – kuten muidenkin Metsään. -palvelun tarjoamiin metsätietoihin. ”Tältä pohjalta voidaan myös hieman luopua vanhasta kuvioajattelusta ja siirtyä tarkastelemaan aluekokonaisuuksia”, Hyttinen toteaa. Alkuun asiat hoidettiin metsänhoitoyhdistyksen avustuksella, nyt oman kokemuksen kartuttua ollaan omatoimisempia. Yrjänäiset ovat tehneet säännöllisesti puukauppoja
Edellisen kerran tällainen tilanne tuli eteen Tapanija Hannu-myrskyjen jälkeisenä keväänä kaksi vuotta sitten. ”Markkinoita on periaatteessa olemassa. PUUKAUPPA M a rt ti K a in u la in e n / L e h ti k u v a. Myös mittaustapa poikkeaa suomalaisesta. Myös tukkipuun hinta rajan tuntumassa on noussut, kun Ruotsin sahat ovat palanneet Suomen markkinoille. Ongelma on tällä hetkellä kuitupuu. Tuontimääriin verrattuna puun vienti on vaatimatonta, mutta ajoittain sillä on tärkeä rooli. Pohjois-Suomessa vienti länsirajan molemmin puolin kuuluu jokapäiväiseen puukauppaan. Samaan aikaan tuontimäärät ovat laskeneet huippuvuosista. Yksittäisen metsänomistajan puunmyyntimahdollisuuksiin nähden vientierät ovat suuria, kymmeniä tuhansia kuutioita. Ne haalivat suuremman erän kasaan ja toimittavat eteenpäin. Suomalaista tukkia kysellään Kiinasta asti, mutta se tekee kauppansa myös kotimaassa. ”Meillä ei ole jatkuvaa puun vientiä, mutta varmistamme säännöllisesti, että systeemi tarvittaessa toimii.” Puukauppaa puolin ja toisin Viime vuosina valtaosa, noin miljoona kuutiota, vientipuusta on mennyt Ruotsiin. Kuitupuu ostetaan sieltä, mistä se edullisimmin saadaan. Etenkin pohjoisissa oloissa järeytyneet petäjät ovat arvossaan rajojen ulkopuolella. Länsinaapurista Pohjois-Suomeen virtaa puolestaan kuusija mäntytukkia sekä koivukuitua. ”Keski-Euroopassa pieniläpimittaista puuta käytetään paljon levyteollisuudessa. Suomi pelaa raakapuun vientimarkkinoilla laadulla. Se luo lisää kysyntää ja kilpailua, mikä puolestaan ylläpitää hintatasoa länsirajalla”, kertoo Lapin Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aula. Suomalaispuu kelpaa muillekin Jos kotimaan puumarkkinat yskivät, apu voi löytyä rajan takaa. Nyt lenkousvaateita on kiristetty, ja muutama ruotsalainen ostaja on nostanut mäntytukin latvaläpimittaa. 12 METSÄLEHTI 8 • 2014 TIIA PUUKILA P uun vienti Suomesta ulkomaille on ollut hienoisessa kasvussa 2000-luvun puolivälistä. Pitää vain löytää oikeat asiakaskontaktit”, Järvinen sanoo. ”Ruotsiin vietävällä kuitupuulla on merkitystä Länsi-Lapin alueella Kemi-Tornio-seudulta aina Muonio-Enontekiölle asti. Silloin katsomme muita kanavia, jottei tukkia jouduta viemään energiapuuksi tai sellutehtaalle”, kertoo Etelä-Suomen alueella toimivan Family Timber Finland Oy:n toimitusjohtaja Esko Laitinen. Pitää vain löytää oikeat asiakaskontaktit.” Pohjois-Suomessa puu kulkee länsirajan puolelta toiselle. Aikaisemmin ne olivat Ruotsissa selvästi suomalaisia vaatimuksia lievemmät. Kun kotimaisen hintatason päälle isketään vielä rahdit, kuidun hinta nousee usein kohdemaassa turhan kalliiksi. Pohjoisesta Ruotsiin viedään vuosittain noin 400 000 mottia, pääasiassa havukuitua. Viime vuonna raakaja jätepuuta vietiin, pelletit mukaan lukien, yhteensä lähes 1,5 miljoonaa kiintokuutiota. Pohjoisessa puun vienti on osa jokapäiväistä puukauppaa. Harvennettavaa riittäisi, mutta kuitupuun laahaava kysyntä jarruttaa hakkuita. Välikätenä toimivat esimerkiksi metsänomistajaliittojen puukaupalliset yhtiöt, joihin myös Family Timber Finland ja Lapin Metsämarkkinat lukeutuvat. Laitinen arvioi, että silloin yhtiö toimitti tuulenkaatoja Ruotsiin ja Saksaan yhteensä 15 000 kuutiota. Myrskypuuta kertyi useampi miljoona mottia, eikä kaikkea saatu kotimaassa kaupaksi. Kuva Kemin rautatieasemalta. Samalla laatuvaatimukset ovat kiristyneet. ”Tuulituhojen johdosta puusta voi olla ylitarjontaa, eivätkä kotimaan markkinat vedä. ”Suurin haaste myyjälle on osata ottaa huomioon ruotsalaisen kuorettoman mitan vaikutus myyntierästä kertyvään euromäärään”, Aula sanoo. ”Markkinoita on olemassa. Suomi pelaa laadulla Pohjois-Suomea lukuun ottamatta kotimainen raakapuun vienti on keskittynyt havutukkiin. Määrä on viisitoista prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Raaka-aine lähteitä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin järeässä, Pohjoisessa kasvaneessa havutukissa”, arvioi MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. Erikoispuiden viennistä lohkeaisi mukava lisä tilipussiin. Nähtäväksi jää, innostaako metsänhoitoyhdistyslain muutos myös uusia toimijoita paitsi kotimaan myös ulkomaan puukauppaan
25,30 . 57,00 . Tuhoalueilta korjattua puuta on edelleen tienvarsilla ja sahojen pihoilla. 29,86 . 56,34 . 14,54 . 57,86 . 23,37 . 41,45 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,50 . Nuutisenkin mielestä puukaupassa on myönteinen tunnelma, mutta markkinatilanne on hänen mukaansa epävarma etenkin sahatavarapuolella. Harvennushakkuu 46,50 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,91 . 40,65 . Harvennushakkuu 6,51 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Hankintahinnat 56,99 . 17,40 . 23,41 . 16,57 . 13 METSÄLEHTI 8 • 2014 KYMI-SAVO . 47,18 . nousussa . 15,87 . 14,63 . 16,18 . 13,42 . 56,60 . 40,96 . 15,70 . 25,33 . 29,51 . 34,31 . Harvennushakkuu 49,31 . 18,38 . 18,57 . 56,83 . 20,61 . Hankintahinnat 54,99 . 29,34 . Ensiharvennus 46,44 . 49,08 . 54,29 . Ensiharvennus 47,61 . 56,30 . 28,62 . Ensiharvennus 47,76 . 15,47 . 22,51 . KOKO MAA . 18,19 . 46,63 . 46,45 . 14,69 . KESKI-SUOMI . 41,29 . 15,12 . 29,36 . 26,12 . 16,38 . Harvennushakkuu 48,62 . 24,62 . 47,02 . 20,54 . 14,73 . 13,15 . 14,29 . Puuta on alkuvuoden aikana myyty 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna”, kertoo metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen. 14,71 . 18,46 . 55,63 . 14,22 . 17,75 . 43,43 . 55,36 . 17,89 . 21,36 . Tällä hetkellä kaupaksi menevät parhaiten kelirikkoja kesäleimikot. 30,80 . 45,83 . 18,26 . 26,64 . 15,58 . 29,65 . Alkuvuoden puunmyyntimäärät ovat kasvaneet viime vuodesta niin metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan kuin metsänhoitoyhdistys Satakunnankin alueella. 17,66 . 15,25 . 17,69 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 28,22 . 24,61 . 30,00 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,17 . 25,06 . 24,03 . 15,15 . 45,26 . 15,91 . 53,85 . 25,44 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 23,47 . 15,09 . 30,01 . 15,82 . 14,35 . 15,25 . 34,74 . Hankintahinnat 60,06 . 13,88 . 29,55 . 38,68 . 24,03 . 56,13 . 13,77 . 44,10 . 24,07 . 18,91 . SAVO-KARJALA . 33,73 . 35,44 . 17,64 . 17,09 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 542 916 Etelärannikko 12 496 Pohjanmaa 16 012 Lounais-Suomi 40 933 Häme-Uusimaa 48 740 Kaakkois-Suomi 56 651 Pirkanmaa 54 068 Etelä-Savo 68 932 Etelä-Pohjanmaa 34 768 Keski-Suomi 33 090 Pohjois-Savo 47 552 Pohjois-Karjala 51 418 Kainuu 23 898 Pohjois-Pohjanmaa 39 026 Lappi 15 326 Ostomäärät viikolla 15 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 26,12 . 20,27 . 28,76 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,88 . 39,18 . Harvennushakkuu 48,68 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,75 . 13,39 . 56,36 . 20,55 . 36,42 . 24,45 25,51 . 16,51 . 17,24 . Hankintahinnat 57,44 . 42,70 . 17,48 . Ensiharvennus 45,94 . 17,66 . 29,10 . 28,76 . 18,82 . 14,92 . 15,73 . 35,07 . 17,54 . Vilkastumisen merkkejä. Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–15, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 LIINA KJELLBERG Puukaupassa on nyt hyvä vire. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,82 . 14,92 . 16,29 . 15,87 . 21,63 . Uudistushakkuu 56,85 . 31,54 . 48,45 . Pohjois-Karjalassa kysyntää on varsinkin koivukuidulla ja mäntytukilla, Satakunnassa niiden lisäksi myös havukuidulla. Harvennushakkuu 51,18 . 17,58 . nousussa . 14,99 . 16,87 . 14,69 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,45 . 14,59 . Harvennushakkuu 11,69 . 15,00 . Hankintahinnat 57,00 . Hankintahinnat 53,70 . 45,25 . Kuusitukista taas on ylitarjontaa molempien metsänhoitoyhdistysten alueella, Pohjois-Karjalassa myös havukuidusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. nousussa . 16,31 . 56,56 . 20,92 . 39,83 . 14,11 . 17,61 . Metsänhoitoyhdistys Satakunnan toiminnanjohtaja Olli Mäki arvioi tilanteen kuitenkin normalisoituvan kesäkuun loppuun mennessä. 15,12 . Uudistushakkuu 57,18 . Satakunnassa kuusitukin ylitarjonnan taustalla ovat viime joulukuun myrskytuhot. 14,55 . 18,68 . 55,74 . 29,17 . 55,15 . 26,11 . 16,98 . Harvennushakkuu 49,93 . 57,13 . Uudistushakkuu 57,56 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,20 . 48,62 . nousussa . Hankintahinnat 57,58 . 21,37 . 14,66 . 29,33 . 55,61 . 14,77 . 30,00 . 45,93 . 53,24 . 14,68 . 46,57 . 14,08 . 15,36 . 16,92 . 21,97 . 14,04 . ”Ostajat ja myyjät ovat olleet aktiivisia. Hankintahinnat 56,41 . 14,65 . 37,51 . 24,14 . 15,99 . Uudistushakkuu 53,99 . 13,16 . 15,04 . 11,74 . 57,45 . 14,59 . 17,50 . nousussa . nousussa . 15,94 . ETELÄ-SUOMI . 14,65 . nousussa . Mäki ennakoi puukaupan vilkastuvan syksyä kohti. 18,58 . 29,98 . 29,86 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 12-15 keskiarvo Pääsiäisen vuoksi puukauppaluvut ovat poikkeuksellisesti viikolta 15. Ensiharvennus 14,27 . Uudistushakkuu 58,77 . 17,47 . 57,27 . 14,41 . nousussa . 57,16 . 29,18 . Ensiharvennus 48,65 . Uudistushakkuu 58,15 . 42,85 . 46,68 . 46,83 . ETELÄ-POHJANMAA . 42,22 . 23,12 . 20,49 . 22,77 . 30,07 . Ensiharvennus 49,22 . 28,85 . 17,16 . 46,45 . 40,55 . 17,76 . Ensiharvennus 46,77 . KAINUU-POHJANMAA . LAPPI . 12,38 . 24,47 . Uudistushakkuu 57,78 . 16,07 . 15,81 . 48,20 . Uudistushakkuu 48,46
Arvokasvu tarkoittaa puuston kantoraha-arvon lisäystä, mikä on myös metsänhoidon perimmäinen tavoite. Nuorena kuusi jaksoi laihallakin maalla kasvaa kohtalaisesti, mutta sitten kasvu hyytyi. Harvennushakkuut ovat varmin tapa vauhdittaa arvokasvua. Puuston tilavuuskasvu tuottaa lisää myytäviä kuutiota. Kun kynnys ylittyy, runkojen tyvet kypsyvät kuitupuuta kolme kertaa arvokkaammaksi tukiksi. Typpiannosta voi huoletta lisätä 200 kiloon hehtaarilla. Tällöin arvokasvu kiihtyy kuin vänkärillä vääntäen, koska puuston määrä ja keskimääräinen kuutiohinta kohoavat yhtä aikaa. Keväällä 2006 vasta harvennettu kuusikko riutui, puusto kasvoi kehnosti. Lannoituksella lisää arvoa Typpilannoitus on suotuisilla kohteilla likimain taattu keino tuottaa enemmän ja isompia puita – siis nopeuttaa puuston arvokasvua, koska typen niukkuus rajoittaa puuston kasvua viljavimpia metsämaita lukuun ottamatta. Jokainen lisäkilo lannoitetta tuottaa yhtä suuLannoittaen yli arvokynnyksen Lannoitus on tepsivä keino kasvattaa karun maan puut tukin mittoihin. Harvennetussa metsässä puuston kasvu keskittyy entistä vähempiin runkoihin, jotka järeytyvät nopeasti. P e tr i K o rt e jä rv i. Suositeltu typpiannos on 150 kiloa hehtaarille. METSÄLEHTI 8 • 2014 14 METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat A rvokynnyksellä puusto ei vielä täytä tukkipuun mittoja. Lisäkasvu saadaan nopeasti hyödynnettyä päätehakkuussa. Yhä suurempi osa niistä ylittää arvokynnyksen ja tukin osuus lisääntyy. Harvennukset ja ojien kunnostukset on aina tehtävä ennen lannoituksia. Puumäärän kasvaessa rungot suurenevat. Lannoitus elvyttää. Karun maan kuusikoille Kannattavimpia typpilannoituskohteita ovat kuivahkoiden kankaiden männiköt ja tuoreiden kankaiden kuusikot, joissa puusto ei vielä ole uudistuskypsä, mutta puut ovat jo pienen tukin mitoissa. Sitä voi kokeilla esimerkiksi kuivahkon kankaan kuusikoissa. Arvokasvun yksikkö on euroa hehtaarilla. Kasvupaikkavaatimuksiinsa nähden liian vähäravinteisilla mailla kasvavien puustojen, esimerkiksi kuivahkon kankaan kuusikoiden lannoitukset voivat olla lähes yhtä kannattavia. Meno muuttui keväällä 2007 tehdyn lannoituksen jälkeen. Tuotto on tällöin 10– 20 prosenttia. Muutos kevään 2006 tilanteeseen on merkittävä. Kannattavinta tuhdin lannoiteannoksen käyttö on varttuneissa, kohtalaisen runsaspuustoissa kasvatusmetsissä. Silloin puuston arvokasvu on suurimmillaan. ren kasvulisäyksen. Esimerkiksi 600 kiloa Metsän NP1 -lannoitetta sisältää suositellun typpiannoksen. Lisäravinteita saaneet kuusikot ovat vihantia ja kasvuisia. Arvokasvua muodostuu kahdesta tekijästä. Kertalannoitus tuottaa lisäpuuta – pääosin tukkia – 12–25 kuutiota hehtaarille
Hehtaarille levitettävän typpilannoitteen valmistuksesta ja levityksestä vapautuu ilmakehään noin 500 kiloa hiilidioksidia. Hinta sisältää lannoitteen ja levityksen. Nuorena kuusi on jaksanut karullakin maalla kasvaa, mutta sitten kasvu on hyytynyt ravinnepulaan. Lannoituksen voi ajoittaa laskemalla leveiden lustojen määrän. Myös niissä typpilannoitus voi lisätä tukin tuotosta selvästi”, Kukkola kertoo. 6 Hoidetuissa metsissä kasvatuslannoitus tuottaa 15–20 kuutiota lisää puuta. Hoitamattomiin metsiin lannoitteita ei kannata levittää. 3 Lehtomaisten kankaiden kuusikoissa ja tuoreiden kankaiden männiköissä typpilannoitus tuottaa yleensä huonosti. Pienet alat voi lannoittaa käsipelillä. Tehokasta hiilensidontaa ”Lisätyppi on virkistänyt puiden pituusja paksuuskasvua huomattavasti.” Ensiharvennuksen jälkeen kannattaa odottaa kolme neljä vuotta ennen lannoitusta, jotta puiden juuristo vahvistuu ja tuulituhojen riski pienenee. ”Lustot kertovat oppikirjamaisen tarinan. ”Kasvupaikka on mustikkaja puolukkatyypin rajamailla, siis liian karua kuusikon kasvatukseen.” Keväällä 2007 kuusikkoon levitettiin 150 kiloa typpeä hehtaarille. 4 Uusintalannoitukset tuottavat hyvän kasvunlisäyksen, jos ensimmäinen lannoituskerta antoi hyvän tuloksen. ”Myös kuivan kankaan (kanervatyyppi) männiköissä typen niukkuus rajoittaa puuston kasvua. 1970-luvulla vuotuiset lannoitusalat kohosivat 250 000 hehtaariin. Viime vuosina metsiä on lannoitettu 30 000–50 000 hehtaaria. Samalla lannoitus vahvistaa kasvatettavaksi jätettävien lisävaltapuiden latvuksia. Suomen hiilidioksidin päästöt (noin 61 miljoonaa tonnia) vähenisivät kymmenen prosenttia, jos metsiä lannoitettaisiin vuosittain 600 000 hehtaaria. Tavoite ei ole realistinen. VINKIT LANNOITUKSEEN 1 Kannattavimpia kohteita ovat kuivahkojen kankaiden männiköt ja tuoreiden kankaiden kuusikot. Vaikutus tehostuu käyttämällä typen lisäksi fosforia, booria ja sinkkiä sisältäviä lannoitteita. 2 Koivikoita ja taimikoita ei ole järkevä lannoittaa. Lisäkasvuun sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia noin 10 000 kiloa. Lannoitus tuottaa hehtaarille lisää puuta keskimäärin 15 kuutiometriä. Kukkola korostaa, että niukkaravinteisissa kuusikoissa taimikonhoito ja harvennukset ovat tavallistakin tärkeämpiä, jotta puusto saadaan tuottamaan tukkia. Nyt vihannalta näyttävä, kasvuisa kuusikko harvennettiin keväällä 2006. Vedenvaivaamia metsämaita ei pidä lannoittaa. Lustot levenivät Yaran metsälannoitteista vastaava asiantuntija Petri Kortejärvi esittelee ylpeänä omaa lannoituskoettaan. Harvennuksessa korjattava puusto ehtii järeytyä, joten myyntitulo kasvaa. 5 Helikopterilla tai metsätraktorilla tehty lannoitus maksaa noin 400 euroa hehtaarilla. 8 Oikein ajoitettu lannoitus ei sanottavasti lisää myrskytuhoja. Kasvun herääminen on helppo laskea kiekoista, joita Kortejärvi moottorisahalla pätkäisee syysmyrskyn kaatamasta puusta. 15 METSÄLEHTI 8 • 2014 ”Typpilannoituksella voidaan olennaisesti nopeuttaa puuston kehitystä ensiharvennuksen jälkeen, kun puiden ravinteiden tarve on suurimmillaan”, tutkija Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitokselta toteaa. Lannoitus voidaan toistaa 3–4 vuotta harvennuksen jälkeen. Myös maataloustraktorien peltolannoittimet soveltuvat metsänlannoitukseen. Lannoituksen hiilitase on erinomainen. Ne hän neuvoo lannoittamaan 6–8 vuotta ennen harvennusta. Varsinkin Pohjois-Suomessa lannoitus lyhentää myös puuston kiertoaikaa. Kunnosta ensin ojat. Metsien kasvatuslannoitukset ovat tehokas keino lisätä metsien hiilensidontaa. Ne on taimikoissakin syytä tehdä viipymättä. Harvennuksen jälkeen on syytä odottaa 3–4 vuotta ennen lannoitusta. Myös kuivahkojen kankaiden kuusikot ja kuivien kankaiden männiköt ovat hyviä lannoituskohteita. 7 Harvenna metsä ja tee tarvittavat kunnostusojitukset ennen lannoitusta. Tosin ravinnehäiriöistä kärsivillä mailla boorilannoitukset voivat olla tarpeen. Silloin puusto riutui eikä kasvu näyttänyt seuraavana kesänä elpymisen merkkejä. Harvenna, ennen kuin lannoitat Lannoitus lisää arvokasvua Ojat kuntoon Omatoiminen säästää. Lannoituksen voi toistaa 5–10 vuoden välein, jos ensimmäinen lannoitus lisää puuston kasvua selvästi. Varttuneen kasvatusmetsän lannoitus lisää sekä puuston kasvua että tukkipuun osuutta. Lisätyppi on virkistänyt puiden pituusja paksuuskasvua huomattavasti.” Kortejärven mukaan lannoitus sopii hyvin myös yläharvennuksin kasvatettaviin metsiin
”Haluan kertoa tästä mittaamattoman arvokkaasta perinteestä elokuvissani elämyksellisesti. Syntyi animaatiota, dokumentteja ja nykyisin etenkin suomalaisesta metsästyskulttuurista kertovia elokuvia tuottava tuotantoyhtiö. Lintu kääntelee päätään ja etsii kummissaan reviiriltään kilpailijaa. Kuovi huutaa nimeään riemuisasti. Myöhemmin opiskellessaan luokanopettajaksi Kotisara osallistui kesäisin valtakunnan metsien inventointiin Metsäntutkimuslaitoksen palveluksessa. Näytelmä käydään Kotisaran pihapiirissä Viitasaarella. Arttu Kotisara kääntää jalustallaan pyörivää videokameraa kohti hiilenmustaa tikkaa, mutta vihellykseen langennut lintu takoo siivillään pettyneenä pakoon. Saman päättelee punalakkinen palokärki kapsahtaessaan lähellä petäjän kylkeen. Sulan partaalla lepäävä laulujoutsenpari päätyy etsimestä myös videolle.. Useamman linnun muuttoparvi ylittää vielä jäisen lahden. Poikasena suoritettu metsästyskortti oikeutti kulkemaan metsässä aseen kanssa – ensin veljien ja isän metsästyskaverina, sittemmin yksin ja nykyisin myös työn puolesta alan ammattilaisten kanssa. Koulupoikana metsätyöt istutuksineen, raivauksineen ja leimauksineen tulivat tutuiksi. Metsä tuttu monelta kantilta Arttu Kotisaralle metsä on koti ja työpaikka. Eräkulttuurin helmet ”Suomalainen metsästyskulttuuri on maan vanhinta kulttuuria, sen puitteissa on asutettu koko maa jääkauden jälkeen”, Kotisara pohtii. Kotisaran metsästäjäura ulottuu kuudelle eri vuosikymmenelle. Mies suikistaa huuliaan ja väittää pian, että huulet ovat kohmeessa. Tässä kokonaisuudessa haluan olla mukana.” Muutaman kymmenen vuoden takaisista, paitsioon ajetuista eräkulttuurin helmistä Kotisara haKiväärillä ja KAMERALLA Arttu Kotisara videoi suomalaista eräkulttuuria tukenaan vuosikymmenten kokemus metsästyksestä. Kolima-järvi on parhaillaan luomassa jäitään poikkeuk sellisen talven jälkeen. Perhe asui silloin Kaavilla. Pitkä rupeama koulumaailmassa ja ansiokas perehtyminen elokuvan tekemiseen saivat miehen luopumaan palkkatöistä viisitoista vuotta sitten. Metsä tarjosi myös antoisan harrastuksen, metsästyksen. 16 METSÄLEHTI 8 • 2014 ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat R ytmikäs vihellyssarja kiirii metsässä. Rantaporeessa uiskentelee jo telkkä ja heinäsorsa. Ei vähiten siitä syystä, että isä toimi Enso-Gutzeitin piirityönjohtajana. Toki metsästyskulttuuri muuttuu ajan ja lainsäädännön saatossa. Silti ääni on uskottava. Likeisessä sulassa pulikoi sulassa sovussa myös isokoskeloja ja joutsenpari
Useimmissa tapauksissahan edut ovat hyvinkin yhtenevät. ”Olen kiitollinen suomalaisille metsästäjille siitä, että he ovat olleet kiinnostuneita elokuvistani sekä arvostaneet työtäni ja näin mahdollistaneet sen jatkuvuuden.” Luonnonvaraisen luontosuhde Luonnonvaraisuus on Kotisaralle lähes pyhä asia. Kotisara tekee niin kuin puhuu: pakastimiin on säilötty talven varalle monia luonnonmarjoja, varsinkin hilloja. 17 METSÄLEHTI 8 • 2014 luaisi yhä säilyttää ainakin kaksi: karhun kevätpyynnin ja ”järvismäisen” huurremetsojen keskitalven pyynnin suksipelissä. ”Emmekö voisi elää oikeutetusti hyvällä omallatunnolla tässä sukupolvien mittaamattomassa ketjussa. ”Nämä jahtimuodot vaativat miestä eikä pelkästään housuja”, Kotisara kiteyttää. Elokuvassaan ”Linnustaja” Kotisara ihmettelee suomalaisen metsästäjän ja luonnonsuojelijan vastakkainasettelua. Metsän antiin, niin henkisiin kuin aineellisiinkin, tulisi kaikkien suhtautua kiitollisuudella”, Arttu Kotisara sanoo. Lisää Arttu Kotisaran elokuvista osoitteessa www.videosara.. Sienet, kala ja riista kuuluvat jokapäiväiseen ruokapöytään. ”Emmekö voisi elää oikeutetusti hyvällä omallatunnolla tässä sukupolvien mittaamattomassa ketjussa?” Arttu Kotisaran bretoninarttu Dana esiintyy monessa elokuvassa. Elokuvaaja Arttu Kotisara tallentaa suomalaista metsästysperinnettä. Arkipäivinäkin koko perhe syö metsän juhlaruokaa. .. Ympärillämme kasvavat huikeat luonnonvarat
Tauon paikka. Metsätyötä maistuvat alun perin Vehkalahden Pyhällöstä kotoisin olevalle Sirkka Savukarille, vaikka hänen ensimmäinen muistikuvansa niistä ei järin ruusuinen olekaan. Harjun maatalousoppilaitoksen aikuisviljelijäkurssilla Esa Punkkinen jakoi lisää hyviä niksejä metsänhoitoon. Savukarilla on käytynä myös metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon valmentava kurssi silloisessa Selkolan metsäkoulussa. Metsänhoito on hänen mielestään vähän samanlaista hommaa kuin ikkunanpesu, kummassakin näkee oman työnsä jäljen. ”Isäni ajoi aikoinaan rahtia hevosella”, hän kertoo. Ihan samoja ongelmia Nykyisin Savukari omistaa metsää sekä synnyinseudullaan Pyhällössä, että nykyisillä kotikulmillaan Virolahden Säkäjärvellä yhdessä miehensä Heikin kanssa. Kesälomalla Sirkka Savukari suuntaa lomalla askeleensa metsään.. Tämänvuotiseen metsänhoitourakkaan kuuluu myös 3 000 taimen istuttaminen. Erityisesti hän kiittää lapsuutensa aikaista Vehkalahden 4H-yhdistyksen neuvojaa Annikki Virtasta, sekä 4H-aktiivi Tuomo Uutelaa. ”Muistan, miten istuin pienenä tyttönä pöllipinon päällä ja odotin pitkän päivän päättymistä.” Hyviäkin muistoja alkoi kertyä: toukokuussa se oli hyvä syy anoa koulusta lomaa, kun pääsi isän kanssa istuttamaan taimia tai kylvämään siemeniä. 18 METSÄLEHTI 8 • 2014 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat P ääsiäisen jälkeen virolahtelainen Sirkka Savukari jatkaa talvella kesken jäänyttä taimikonhoitoa Kölniemen palstalla. Kiinnostus metsään on Savukarille paitsi kodin peruja, myös hyvien esikuvien ansiota. Metsiä on hankittu lisää, tärkein kriteeri ostoksilla käyMETSÄNOMISTAJA Turku Virolahti Metsästä on moneksi Virololahtelainen Sirkka Savukari hyödyntää metsässä kertynyttä tarkkuutta myös ampumaradalla. Hän perkaa miehensä Heikin kanssa tilan taimikoita kasvukuntoon 8–10 hehtaarin vuosivauhtia
Mutta kokonaisvaikutelma on luultavasti sekapuustoisen männikön. Toivottavasti metsänomistajat oivaltavat jatkossakin että yhdistys on se instanssi josta saa apua ongelmatilanteissa, liittyvätpä ne sitten sukupolvenvaihdoksiin, metsänhoitoon tai edunvalvontaan vaikka puunkorjuuvaurioissa.” Koivut pois mäntyjä haittaamasta. Jollakin kuivalla metsikön kohdalla on muutaman aarin mäntylaikku, jollakin kosteammalla kohdalla pelkästään koivuista koostuva muutaman aarin koivulaikku. Yhdistyskentän muutokset tuntuvat myös Suomen kaakkoisella kulmalla, sillä vuodenvaihteessa Kaakko fuusioitui Luumäen yhdistyksen kanssa. Lähes poikkeuksetta hirvituhot ovat pienimmät puhtaissa männyntaimikoissa, joista kaikki lehtipuu on perattu pois. Tältä vuodelta on plakkarissa jo viisi henkilökohtaista, sekä kaksi joukkuekultaa. 19 METSÄLEHTI 8 • 2014 dessä on ollut ostopalojen mahdollisimman edullinen sijainti entisiin palstoihin nähden. Koivujen jättäminen jonkinlaiseksi varapuustoksi hirvija muiden tuhojen varalle ei tutkimusten mukaan toimi, vaan pikemminkin altistaa tuhoille ja aiheuttaa myöhemmin ongelmia. Tulossa oleva metsänhoitoyhdistyslain muutos antaa mietittävää. Se jäi vain 12 pistettä maksimista.” Aikaa riittää myös yhteisiin asioihin 4H:n myötä alkanut metsätaitoilu on säilynyt rakkaana harrastuksena läpi elämän. Kylvömännikön tilanne on vielä huonompi. Perkaus siis joudutaan toistamaan ainakin osittain. Mukaan on tullut sekä metsästystä että ampumaurheilua, hän on saavuttanut useita Suomen mestaruuksia eri ammuntalajeissa. Pohjoismaissa on tehty yli 30 toisistaan riippumaton hirvituhotutkimusta lehtipuuston roolin selvittämiseksi. Hakataanko myös keskenkasvuinen mänty pois. Määrätietoisuutta männyn perkaukseen ”Miesja naismetsiä ei tiettävästi ole olemassa.” paras Suomen ennätykseni on Metsästäjäliiton ilmaluodikkokisan SE (188 pistettä). Taimia on vähintään riittävästi hehtaaria kohti, vaikka perkauksessa poistettiin kaikki lehtipuut. Monen lajin SE-nainen Miehensä Heikin ansioksi Sirkka sanoo sen, että sitten lapsuusaikojen hänen metsäharrastustensa kirjo on laajentunut huomattavasti. Tässä vaiheessa kannattaa sielunsa silmin kuvitella, millaiseksi perattu taimikko kehittyy viidessä vuodessa. Viiden vuoden kuluttua on edelleen sekapuusto vesasyntyisen lehtipuuston vuoksi. Vastaus: Ei mitään kohtalokasta. Ruotsalaisten mukaan koivu alkaa hävitä männylle pituuskilpailussa vasta sitten, jos perkaus tehdään männyn ollessa kahden, kolmen metrin pituista. Lukuisten tutkimusten mukaan hirville maistuvat erityisen hyvin männyt, jotka ovat koivun ja muun lehtipuuston varjostamia. Toinen riesa koskee myöhempää nuoren metsän hoitoa ja ensiharvennusta. Joinakin vuosina olen ampunut 13 000 harjoituslaukausta, mutta viime vuosina määrä on jäänyt 8 000 laukaukseen.” Mestarisampuja laukoo eri pistoolija kiväärilajeja sekä Suomen ampumaurheiluliiton, Suomen Metsästäjäliiton, Reserviläisurheiluliiton että Veteraaniampujien kisoissa. Aika tosin hoitaa pahimmat viat. Lisäksi ampuminen vaatii sitkeyttä, rakkautta lajia kohtaan ja paljon harjoittelua. Kymmenen vuoden kuluttua paikalla on koivikko.. ”Metsätalouden kannattavuus on jatkuva ja suuri haaste, samoin myrskyja hyönteistuhot. Vuonna 2012 Sirkka Savukari saavutti lajissa Suomen mestaruuden sekä naisten sarjassa että joukkuekisassa. Savukarien perheessä metsäasiat kuuluvat tasaisesti sekä isännälle että emännälle. Lehtipuut altistavat hirvituhoille Jos männyntaimikkoon jättää jo perkausvaiheessa selvästi mäntyä pidempiä lehtipuita, niiden latvuksen levenevät ja mänty alkaa kärsiä varjostuksesta. Metsä kasvaa silti hyvin, kun sitä hoidetaan. Vai tehdäänkö aukkoinen metsikkö. Ehkä MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Kaikki hyvät ampujat ovat rauhallisia. ”Mieluisin lajini on 60 laukauksen yleisen sarjan kisa ilmakiväärillä kymmenen metrin matkalta”, hän arvioi. ”Toki on niinkin, että naisten metsäpäivät ja raivaussahakurssit puoltavat paikkaansa. Savukari on vaikuttanut pitkään Kaakon metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävissä. Vai hakataanko männyn kehitykseen mukaan ja lahotetaan koivu. Jos parimetristä koivua jätetään taimikkoon sekapuuksi, se saattaa kasvaa vähintään viisimetriseksi niin, että alkuaan metrinen männikkö on hätää kärsimässä. Kaikki Virolahden palstat sijaitsevatkin alle kymmenen kilometrin etäisyydellä kotipihasta. Muitakin mitaleita on vuosien varrelta kertynyt mittava määrä. Sitä lyhyempien männiköiden perkauksessa vesoista syntyy koivuja, jotka muutamassa vuodessa kilpailevat männyn kanssa pituudessa. ”Se on pitkä kisa, eikä yksi huono laukaus kaada koko maailmaa. K ylvömännyn ollessa noin 30 sentin pituista ja istutusmännyn metrin luokkaa monet puuntuottajat havahtuvat huomaamaan, että kannoista vesoneet lehtipuut ja jopa siemensyntyiset lehtipuut ovat paljon pidempiä, jopa parimetrisiä. Jotakin käden vakaudesta kertoo se, että Savukarilla on hallussaan useita SE-tuloksia. Kaakonkulman metsäpohjia Sirkka Savukari kuvaa kivisiksi ja kallioisiksi. Perkauksessa jätettyjen koivujen pituus on kolminkertainen mäntyyn verrattuna. PA L STA L L A Vielä pahempaa on, etteivät koivut jakaudu tasaisesti metsikössä muualla kuin kirjoituspöytätutkijoiden simuloinneissa. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä tapahtuu, jos poistaa kaiken lehtipuun. Osa vesasyntyisistä koivuista on männyn pituisaa, osa jopa pidempiä. Varjostuksesta kärsineet männyt ovat latvukseltaan usein toispuoleisia. Samanlaisessa porukassa kysyminen on aina helpompaa”, hän myöntää. Miesja naismetsiä kun ei tiettävästi ole olemassa. Arvokkaaseen mäntypuuston pyrkivän kannattaa siis olla perkausvaiheessa määrätietoinen puulajivalinnoissa. Houkutus jättää kaksimetristä koivua metrin pituiseen männikköön on suurin silloin, kun havupuutaimikko on jäänyt syystä tai toisesta turhan harvaksi. Jos ensiharvennuksen poistumasta on yli puolet etukasvuista koivua, hakkuun jälkeen harvennuksen tulos ei vakuuta laadultaan. Sirkka Savukari ei aina ihan ymmärrä sitä, kun puhutaan naismetsänomistajista – varsinkin uusilla metsänomistajilla ongelmat ovat samanlaisia sukupuolesta riippumatta. Miten tällaisessa metsikössä toimitaan silloin, kun koivu on päätehakkuuikäistä. Leveälatvuksisia, mäntyä pidempiä koivuja on vaikea kaataa aiheuttamatta korjuuvaurioita. On aika perata taimikko, jotta aikanaan saadaan mäntytukkeja tuottava metsä
Jos jotain saa toivoa niin sitä, että eri vaihtoehtoihin suhtauduttaisiin avoimemmin.” Harkki sanoo hyväksyvänsä sen, että kaikki eivät hyväksy Greenpeacen toimintatapoja. ”Kannattaa ottaa selvää, mitä Greenpeace todella ajaa.” Greenpeacen tuore maajohtaja Sini Harkki pitää järjestönsä metsävaatimuksia maltillisina. Greenpeacessa hän on työskennellyt vuodesta 2006, sitä ennen Luonto-Liitossa ja Suomen luonnonsuojeluliitossa. Metsänomistajat luulevat, että haluamme suojella kaikki metsät ja lakkauttaa metsätalouden Suomesta. Ajankohtaisin näistä on bioenergia. ”Arvostan metsien pitkäjänteisen käytön ja hoidon ihannetta. Suojelun kannalta olisi ehkä parempi luopua yksittäisistä säästöpuista ja keskittää ne isommalle suojelualueelle.” Kaikkea ei täydy suojella Mikä on Harkin viesti metsänomistajille, jotka kokevat Greenpeacen suojelutavoitteet uhkaksi metsätaloudelleen. Energiapuun korjuu on tosin nykyään kytköksissä muuhun metsässä tapahtuvaan toimintaan, joten kysymys on, saadaanko järkeviä korjuuketjuja, joilla energiapuu haetaan metsästä.” Säästöpuut eivät riitä 34-vuotias Harkki nimitettiin Greenpeace Nordicin Suomen maajohtajaksi maaliskuun lopulla. ”Haluamme, että ne yhtiöt, jotka lähtevät järjestelmään mukaan, tekevät sen kunnolla eivätkä mene siitä, missä aita on matalin.” Yhteisessä rintamassa Metsänomistajat ja Greenpeace ovat bioenergia-asiassa samalla puolella, sanoo maajohtaja Sini Harkki. ”Kannattaa ottaa selvää, mitä Greenpeace todella ajaa. 20 METSÄLEHTI 8 • 2014 LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO BRANDT, kuva Y mpäristöjärjestö Greenpeace on metsäalalla useille punainen vaate. Ensin on tosin selvitettävä, millainen energiapuu tuo parhaat päästövähennykset. Yhteiskunta ei hänen mukaansa muutu, jos kaikki pyrkivät miellyttämään toisiaan. Hänen mukaansa energiapuun korjuuta voitaisiin kuitenkin nykyisestä jonkin verran lisätä. ”Vähintään kymmenen prosenttia jokaisen kasvillisuusvyöhykkeen metsistä pitäisi olla suojeltu. Se ei pidä paikkaansa. Järjestön tuore maajohtaja Sini Harkki sanoo kuitenkin, että metsänomistajat ja Greenpeace ovat monessa asiassa samalla puolella. Kokonaisia metsiä Harkki ei valjastaisi energiantuotantoon vaan ajatuksena on, että energiapuu on tulevaisuudessakin metsien talouskäytön sivutuote. Suojelutason nostaminen etelässä edes muutamaan prosenttiin kestää nykyisellä rahoituksella todella pitkään.” Metso-ohjelmaan, jonka kautta yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiään, Harkki on tyytyväinen, mutta ohjelman ongelma on rahoituksen puute. Vaatimuksemme ovat aika maltilliset.” Entä mitä mieltä Harkki on metsänomistajista. ”Me haluamme viedä Suomen energiapolitiikkaa joustamattomista jättilaitoksista kohti uusiutuvaa kotimaista energiaa, joka tuotetaan hajautetusti pienemmissä laitoksissa lähellä käyttöpaikkaa.” Käytännössä Greenpeacen tavoitteena on, että vuonna 2050 Suomen sähkönja lämmöntarpeesta 94 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. ”Säästöpuiden vaikutus on aika vaatimaton. Metsäalalla Harkki tunnetaan ehkä parhaiten Inarin metsäkiistasta. Sitä, kuinka suuri osuus biomassasta olisi peräisin metsästä, Harkki ei osaa tarkasti sanoa. Tällä hetkellä Greenpeacen metsäasialistalla on päällimmäisenä FSC-metsäserti. ”Jos sellun ja paperin tuotanto edelleen vähenee ja metsiin jää paljon kuitupuustoa, jolla ei ole merkittävää maisema-, virkistystai biodiversiteettiarvoa, voisi harvennuspuun energiakäyttö nousta. ”Emme halua lakkauttaa metsätaloutta Suomesta”, hän vakuuttaa.. Suomen metsien suojelussa Harkkia hiertää suojelualueiden alueellinen jakautuminen. Sähköntuotannossa pääpaino on tuulienergialla, mutta lämmöntuotannosta puolet eli kymmenisen prosenttia nykyistä enemmän tuotettaisiin biomassalla, johon luetaan muun muassa puut ja peltokasvit. ”Metsähallituksen uudistamisen yhteydessä on tärkeää, että valtion metsien rooli suojelussa vahvistuu.” Esimerkiksi säästöpuut eivät Harkin mukaan riitä korvaamaan suojelun puutetta. ointijärjestelmä. ”Se, millaisia päästövähennyksiä saadaan aikaan, voi vaihdella kymmeniä prosentteja riippuen siitä, käytetäänkö kantoja vai oksia ja millaisessa laitoksessa ne poltetaan.” Esimerkiksi oksat pärjäävät Harkin mukaan vertailussa hyvin, mutta kannot eivät tuota juurikaan päästövähennyksiä, sillä niiden uusiutumisaika on pitkä ja ne sitovat maaperän hiiltä. Ympäristöjärjestöjen suosiman järjestelmän laatu on Harkin mukaan kärsinyt uusien suuryritysten liittyessä siihen. Lapissa raja ylitetään reilusti, mutta Etelä-Suomi laahaa pitkällä perässä. Nyt suojeluun tarvitaan Harkin mukaan ennen kaikkea valtion metsiä. Harvennusmetsissä tilanne voisi kuitenkin olla päinvastainen
• voit lukea Metsälehti Mobiilia älypuhelimeltasi tai tabletiltasi edulliseen kestotilaajan hintaan. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaus kannattaa M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A T IL AUS K A N NA T T A A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon
MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Husqvarna 439 lupaa vaivatonta sahailua rankametsässä. Westmanin mukaan tehdassäädöt on mukautettu valmistusmaassa Japanissa myytävään bensiiniin, joka ominaisuuksiltaan poikkeaa meikäläisestä. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Kapea, matalahampainen ketju parantaa vähävoimaisen sahan leikkuutehoa. metsakirjakauppa.. Lähin verrokki on Stihl MS 192 (30,1 cm3/1,3 kw/3,3 kg). loinut mallin kuluttajasahaksi, mutta rankametsän hakkaajia uutuusmalli kiinnostanee, varsinkin kun Stihlin MS 192 on poistumassa markkinoilta. Tosin Huskun käyntikuntoon saaminen oli nykytermein ilmaistuna haastavaa. Uuden pikku-Huskun ostajan kannattaa varmistua, että myyjä säätää sahan käyntikuntoon, ja tinkiä vielä säätöavain kaupantekiäisiksi. Hinta 32 € KOKEILTUA Kun keveys on valttia, on Husqvarna 439 parhaimmillaan. Ilmansuodin löytyy sahan päältä pika-avattavan luukun takaa. Oksikkaan kuusen karsinnassa teho ei riitä jouhevaan työskentelyyn. Ensiharvennuksilla ja rankojen hakkuussa leikkuuteho ei ratkaise. Valmistaja on pro. Leikkuuteholtaan uutukainen vetää vertoja Stihlin MS192:lle. Tavallisella pikkumeisselillä suutinten säätövara on niukka, eikä käytössä ollut holkkipäistä erikoisavainta. Pikku-Huskun voi varustaa myös uraleveydeltään 1,1 millin ultrakapealla ketjulla. Moottori heräsi eloon vasta Joutsan pienkoneen Husku-velhon Reijo Westmanin hoidossa. Makaavasylinterisen moottorin ansiosta saha on hyvin matala. Kummallakin irtosi 15-senttisestä mäntypöllistä kolme siivua 14 sekunnissa. Moottorin sylinteritilavuus on 35 kuutiosenttimetriä ja teho 1,5 kilowattia. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Säätöongelmia Vertasimme Husqvarna 439:ää näpsäkkänä rankasahana tunnettuun Stihlin MS 192:een. Epäilimme sahaa vialliseksi ja palautimme sen. Terälaitteineen saha painaa noin 4,5 kiloa.. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. tai asiakaspalvelustamme puh. Saha on varustettu 11-tuumaisella (27,5 cm), uraleveydeltään 1,3 millin terälaipalla ja 3/8-jaollisella ketjulla. Erinomainen käsiteltävyys Keveys yhdistettynä etuja taKepeään sahailuun Säätövaikeuksien jälkeen Husqvarnan pikku-uutuus osoittautui ketteräksi käsitellä. Tulppa on takakahvan alla, josta se paljastuu suojalevyn irrottamisen jälkeen. Hannu Hautala Metsän poika Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Uutena saha kävi laiskasti ja sammahteli tyhjäkäynnillä. Saha voidaan varustaa myös 14 tuuman (35 cm) laipalla, mutta pikkusahassa siitä tuskin on mitään hyötyä. Toinen saha osoittautui yhtä tukkoiseksi, eikä käynti korjaantunut kaasuttimen säätöyrityksillä. Kiekkosahauskisa päättyi tasapeliin. Uutuus-Husku joutui reservistä etulinjaan, kun toinen ”oikea” sahamme särkyi. Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvausvuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Tällaiselle savotalle pikkusahaa ei ole tarkoitettu. 22 METSÄLEHTI 8 • 2014 kakahvan väliseen pitkään oteväliin ja lyhyeen etukahvan kaareen tekevät sahasta luokkansa näppärimmän käsiteltävän. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. Leikkuuteho paranee, eikä pikkusaha varmastikaan katko hentoa ketjua. Otaksuttavasti moottorin hioutuminen piristää käyntiä edelleen. ”Ensiharvennuksilla ja rankojen hakkuussa leikkuuteho ei ole ratkaisevaa.” Husqvarna 439 Sylinteritilavuus 35,2 cm 3 Teho 1,5 kW Polttoainesäiliö 0,3 litraa Öljysäiliö 0,2 litraa Terälaippa 11 tuumaa Ketju-ura 1,3 mm Ketjun jako 3/8 Sahan paino 3,9 kg* Valmistusmaa Japani Hinta 435 euroa *)ilman terälaitetta, tankit tyhjinä Uutuu s Uutuu s Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. Se olisi kokeilemisen arvoinen. Maahantuojan suosittelemat säädöt: L-suutin auki 2 1/4 kierrosta, H-suutin 2 7/8 kierrosta
Samaa ongelmaa tosin tahtoo olla muidenkin valmistajien valjaissa. Dolmarin raivausvaljaat Hyvää käyttömukavuus helppokäyttöisyys hinta Huonoa kiinnitys rintakehän päältä kiristyssoljista luistavat hihnat Selkäpuoliskolta Dolmarin valjaita ei voi säätää sahurin pituuden mukaan.. Lukitus on näppärä. Juttu olisi tosin jäänyt tekemättä, ellei Sandberg olisi kaupunkimatkallaan itse pistäytynyt lehden toimituksessa. Dolmarin valjaat on suunniteltu Japanissa. Sen uudet raivausvaljaat osoittivat vetävänsä vertoja Husqvarnan ja Stihlin parhaille valjaille. ”Nämä ovat erinomaisen mukavat käyttää. ”Toivottavasti saamme lähitulevaisuudessa nähdä, miten tämä todennäköisesti ensimmäinen suomalainen onnellinen moottorisahan omistajatar konettaan metsätöissä käyttää.” Kaksi mottia ja synnyttämään y KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat JAAKKO REINI, asiantuntija Dolmar yllätti iloisesti. Pitäisi varmasti niitata hihnat kiinni, kun säädöt ovat sopivat”, hän kaavailee. Valjaiden verollinen hinta on 71 euroa. ”Mukavat käyttää” Metsälehden puolesta valjaita kokeillut metsuri Jaakko Reini mieltyi niihin. Sekä olkahihnat että lantiolle tukeutuva vyö kiinnitetään yhdellä lukitsimella rintakehän päältä. Ainoa miinus ovat lukitussoljistaan luistavat olkahihnat, joita saa kiristää joka tankillisen jälkeen. ”Harvinaista suomalaista sisua, jota metsätyössä varsinkin naiselta tarvitaan” tämäkin osoittaa, lehdessä todetaan. Ratkaisu on samantapainen kuin Husqvarnan Triobalance-valjaissa. 23 METSÄLEHTI 8 • 2014 UUTINE N VUONN A 1954 JUSSI COLLIN Metsälehdessä ei henkilöjuttuja vielä 1950-luvulla juuri nähty. Hänellä oli mukana valokuvakokoelmansa, jossa oli erilaisia luonnonoikkuja: muun muassa muhkuramäntyjä, tuulenpesiä ja puumaisia katajia. Hän piti valjaita rakenteeltaan tukevina sekä sahan painon tasaisesti hartioille ja lanteille jakavina. Tytär nimittäin oli perinyt isänsä innostuksen metsätöihin jo lapsena, mutta piti yhä tuossa vaiheessa ” rouvana olleessaan, leikintekona hakata 2–3 mottia päivässä”. Kunnioitusta herätti myös se, että tytär oli lähtenyt synnyttämään ensimmäistä lastaan suoraan metsätöistä – vauva syntyi noin kahden motin hakkuun jälkeen samana iltapäivänä. Ne on ensisijaisesti tarkoitettu ensi vuonna esiteltävän Dolmarin nelitahtiraivurin vakiovarusteeksi, mutta niitä myydään myös tarvikeosina. Sahurin pituuden mukaista säätömahdollisuutta ei Dolmarin valjaissa ole, toisin kuin Huskun valjaissa. Raivausvaljaiden kilpailu kiristyy Dolmarin uutuusvaljaat heittävät haasteen Husqvarnalle ja Stihlille. Valjaita voi kysellä Dolmareita myyvistä liikkeistä, esimerkiksi Rauta-Keskon myymälöistä. Myöskään valjaissa riippuvan sahan eteenpäin suuntautuvaa liikettä rajoittavaa selkäpuolelta tulevaa hihnaa ei ole. Kuvia oli myös ”luonnonvääristä” latvoista ja oksista tehdyistä pöydistä ja tuoleista, joita Sandberg oli joutoaikoinaan puhdetöinä valmistanut. Lisäksi Sandberg oli ottanut kaupunkireissulleen mukaansa vävynsä sekä tyttärensä Lahja Boströmin, joka herätti toimituksen kiinnostuksen. Valjaiden selkäosassa on muovilevy, johon sahaa kannattelevat sekä kainalon alta kiertyvät hihnat kiinnitetään. Sen kanssa oli tarkoitus suunnata Sipoossa Östersundomin laajoille metsätyömaille. Rakenteeltaan Dolmarin valjaat poikkeavat Husqvarnan ja Stihlin raivausvaljaista. Tosin keskimääräistä rintavampi raivaajahenkilö ei varmastikaan viihdy Dolmarin valjaissa. ” Nykyisin tällä ”metsänaisella” on jo kolme lapsukaista.” Kaiken kruunasi se, että tytär oli hankkinut itselleen moottorisahan. Tältä osin Dolmarin valjaat muistuttavat Stihlin uusimpia valjaita. Valjaat lukitaan yhdellä, rintakehän päällä olevalla soljella. Niinpä huhtikuun 1954 lehti tarjosikin viihdyttävän yllätyksen kertomalla metsätyömies Matti Sandbergista ja tämän tyttärestä
Pykälät on aikomus käsitellä kokonaisuutena, jolloin myös kaurisasiat arvioitaisiin uudelleen 2000-luvun vaatimuksiin. Kevätkauris on yhä kummallisuus JERE MALINEN, teksti ja kuvat M etsäkaurispukkien kesäpyynti sallittiin vuonna 1993. Sata kesäpukkia kaudessa Kesäpukkien pyynti on pysynyt yli 20-vuotisen historiansa ajan vähäisenä. Se on yhä voimassa. Oli turvauduttava toisten kokemuksiin, sillä suomalaisten metsäkauriiden elintavat olivat tuntemattomia ja jahti uutta. Suomen kaurissaalista voi tarkastella aina erillisalueja metsästysseuratasolle asti selaamalla raportteja osoitteessa saalis.riista.. Luonnollisen kokoinen kauriskaave on suomalaisilla pelloilla harvoin nähty houkutusväline. Ensimmäisenä ”vapaana” keväänä 2006 päätyi koko Suomessa saaliiksi 51 pukkia. Valtaosa metsästysseurojen ulkopuolisista kauriista kaadetaan 10–200 hehtaarin yksityisiltä tiloilta. ”Toisten maalta houkuttelu aio taan kieltää kauriinpyynnissä. Periaate tulee olemaan, että metsästys sallittaisiin vain tuottavilta alueilta. ”Ilvesten voimakas runsastuminen on vähentänyt kauriskantoja. Esimerkiksi alkukesällä 2011 kaadettiin 67 pukkia, joista yli kolmannes Varsinais-Suomessa. Tähän menettelyyn ollaan puuttumassa. Pelkkä talon pihapiiri ei sellainen olisi”, kertoo maaja metsäta lousministeriön luonnon virkistyskäyttöyksikön päällikkö Christian Krogell valmisteilla olevasta lainsäädäntöuudistuksesta Metsästetyistä kauriista tulee ilmoittaa seitsemän vuorokauden kuluessa Suomen riistakeskukselle. 24 METSÄLEHTI 8 • 2014 byrokratian höllentymisen myötä. Päätöksen jälkeen metsästysaikaa on mietitty uusiksi jo vuosia, tuloksetta. Vuosituhannen alussa pyydettiin koko maassa 10–20 kevätpukkia kaudessa, nykyään 50–100. Maaja metsäta lousministeriö määritti tuolloin metsästysajaksi 16. ”Takapihajahti” aiotaan kieltää Kauriinmetsästyksessä oli vuoteen 2005 asti voimassa 500 hehtaarin vähimmäispinta-alarajoitus. Metsästäjät ovat myös höllänneet pyyntiä ilvespaljouden takia”, Uudenmaan riistapäällikkö Visa Eronen kertoo viimeaikaisen metsästysinnon laimeuden syyksi. Pyyntilupajärjestelmän aikaan maakunnan kokonaissaalis oli noin 10–30 keväistä sarvipäätä. RIISTA Kauriinmetsästys on istumista ja odottelua.. Niinpä metsästysseurat ovat rajoittaneet vapaaehtoisesti kaurisjahtia. . ”Pyyntiluvista vapautuksen myötä metsästäjät ovat alkaneet ottaa omatoimisesti vastuuta kauriista. Alle kahden hehtaarin tiloilta kumautetaan ”takapihakauriita” harvakseltaan tai sitten juuri nämä kaadot ”unohdetaan” ilmoittaa Suomen riistakeskukselle. Tällä hetkellä se odottaa ministeriössä linjausta hirvieläimien metsästystä koskevan lakipaketin yhteydessä. Pyyntiajassa päädyttiin sopuratkaisuun, joka haarukoitiin Keski-Euroopan, Viron ja Ruotsin kauriinmetsästysajoista. kesäkuuta. Lajin elinvoimaisuudesta huolehditaan ja metsästystä kontrolloidaan”, Visa Eronen kehuu metsästäjiä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt myöhemminkään. Kaksi vuotta aikaisemmin pyydettiin pyyntiluvilla 60 kevätkaurista. toukokuuta–15. Edes metsästyksen vapautuminen elokuussa 2005 silloisten riistanhoitopiirien myöntämistä pyyntiluvista ei lisännyt touko-kesäkuista pukkisaalista. Nykyään kauriita voi metsästää pieniltäkin maalämpäreiltä. Toisella vahvan kauriskannan alueella Uudellamaalla kaatui 14 kevätpukkia. Saalismäärän oletettiin tuolloin kasvavan metsästysKaurispukkien kevätpyyntiä harrastaa harva, vaikka kauriin saisi toistaiseksi ampua vaikka omalta takapihalta. /. ”Metsästäjät ovat alkaneet ottaa omatoimisesti vastuuta kauriista.” Kuukauden kestävä metsäkaurispukkien kevätpyynti alkaa toukokuun puolivälissä
Tutustuimme luontoon ja sen ihmeellisyyksiin: tikanpoikaan, naavaan, mäntykukkaan ja kaikkeen mitä metsästä löytyy sekä ennen kaikkea opimme arvostamaan metsää ja käyttäytymään siellä oikein. Saniaisten itiökatapultit ovat niin pieniä, että jo niiden rakenteen tutkimiseen tarvitaan hyvä suurennuslasi tai mieluummin mikroskooppi. V a st a a ji a 12 6 . Yleensä tällainen lahojakauma syntyy lahonaiheuttajan puuhun tunkeutumiskohdan ympärille. Vuonna 2013 kävi kahdeksan linja-autokuormaa. Äkillinen liike linkoaa itiöt tuulen kuljetettaviksi ja antaa niille alkuvauhdiksi 10 metriä sekunnissa. PEKKA VILPAS Toijala ”Pellolle istutetun, noin 50-vuotiaan rauduskoivikon tyvileikkauksissa on vain hieman laajentunut ydinruskuainen, mutta tyvitukin latvassa jo 5–7 senttimetrin läpimittainen sydänlaho tai värivika, joka häviää ennen toisen tukin latvaa. Poikaoksia ei näissä puissa muistaakseni ollut. Niin halutessaan sai po. Tässä tapauksessa ongelman taustalla ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan kasvupaikka, koska laho on laajimmillaan muutaman metrin korkeudella ja vähenee siitä sekä ylösettä alaspäin. Kohta kymmenen vuotta olemme me Toijalan Akaan rotarit käyttäneet kaikki esikoululaiset laavullani, jonka tein pystyyn kuivuneista puista. Helpoimmin ilmiötä voi tutkia jättipalsamilla – kiusallisella tulokkaalla, jonka kypsien kotien koskettaminen saa ne laukeamaan. Nuoria pesäkeryhmiä suojaa vielä munuaismainen katesuomu. Jatkossa vaarana on kuitenkin, että puussa kasvava sieni heikentää koivun elinvoimaisuutta, jolloin lahon eteneminen voi nopeutua. Suomen metsissä on harjoitettu riistotaloutta niin kauan kuin holtiton metsien ”hoito” jatkui – ikuinen kasvatus. Ei kai tunneta mitään taloustoimintaa, mistä ei muodostuisi menojakin. Jos taitaa niitä lukea, ei tarvitse kiivailla, millaiset metsien käsittelytavat antavat parhaimman taloudellisen tuloksen esimerkiksi sadan vuoden kiertoajassa. Siten on todennäköistä, että kysymyksessä kuvattu laho on peräisin runkoihin muutaman metrin korkeudelle syntyneestä vauriosta. LUKIJALTA LUKIJALTA Väheneekö puuntuonti Venäjältä. Kysymyksessä kerrotaan, että puista olisi karsittu kuivia oksia muutamia kymmeniä vuosia sitten. Niin käy metsissäkin, mikäli metsänhoitoon ei sijoiteta killinkiäkään. ” Lukija Joensuusta Pellolle istutetuissa koivuissa on usein erilaisia laho-ongelmia. Suomenkin metsät ovat täynnä katapultteja, mutta enimmät niistä ovat pieniä ja toiminta hankalasti tarkkailtavissa. Uusi kysymys: Oletko käynyt metsämuseo Lustossa. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 8 • 2014 25 Valtakunnan metsien inventointitulokset kertovat, miten suomalaismetsiä on hoidettu ja hyödynnetty. Kun annuluksen solut kuivuvat, niihin syntyy alipaine, noin yhdeksän megapascalia eli 90 ilmakehää. Onko laho peräisin maasta vai puusta, ja mikä lienee ennuste leviämisnopeudesta. Suomen metsävarat ovat kansallisomaisuutta. Minunkin metsämiesurani aikana vuosikymmenien kuluessa metsänsä raiskioksi hoitanut maanomistaja sai määrätyin ehtoin metsänparannuslain mukaan ilmaiset taimet tai siemenet, työnjohdon ja työkalut, mikäli suostui siihen, että raiskio vaihdettiin tuottoisaksi metsäksi. Olen samaa mieltä siitä, että metsänomistajan on omassa metsässään saatava toimia tyhmästi, mikäli hän tuntee siihen tarvetta. Maataloudessa kalkin käytöstä on sanottu, että se tekee rikkaan isännän mutta köyhän pojan. 20 40 60 80 100 Ei 57% Kyllä 43% LUKIJAKYSYMYS GALLUP Katapultti on jo antiikin aikana kehitetty sotakone, jossa jouseen vähittäin kerätty potentiaalienergia laukaistaan yhtäkkiä. Metsäammattimiehet ja -naiset osaavat taseita lukea ja tulkita. Se muodostuu paksuseinäisistä soluista ja on tämän katapultin jousi. Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.. JARKKO HANTULA Metsäntutkimuslaitos Mistä koivun laho?. Linnunpönttöjä hyvään tarkoitukseen Jotta rotarien ei tarvitsisi maksaa kaikkea kuljetusmaksua, päätin tehdä linnunpönttöjä ja markkinoida niitä viiden euron kappalehintaan. Tyhmäkin saa olla Luin Metsälehdestä muutama vuosi taaksepäin, että jos pistää linnunpönttöjä metsäänsä ja onnistuu saamaan niihin kirjosiepon tai tiaispariskunnan pesimään, niin vuodessa ne hävittävät jopa 10–12 kiloa hyönteisiä. Sen jälkeen pöntötin hoidettavana alueena olevat noin 40 hehtaarin metsät, ja asukkaita on ollut riittämiin. Rahanmenon voi nollata tekemällä metsänhoitotyöt itse. Luonto on käyttänyt katapultteja miljoonien vuosien ajan. Kuivat oksat on karsiteltu noin 30 vuotta sitten. Veikkaan, että karsinta on silloin ulotettu hiukan liian korkealle, jolloin karsituksi on joutunut myös latvuksen alimpia eläviä oksia, joiden katkominen on luonut kulkureitin, jonka kautta lahonaiheuttaja on voinut levitä puiden sisään. Kuvassa on osa tämän vuoden satoa. Koska karsinta on tapahtunut jo kolmekymmentä vuotta sitten eikä puu ole onnistunut pysäyttämään lahon etenemistä, jatkuu lahonaiheuttajan levintä todennäköisesti suunnilleen samalla nopeudella kuin tähänkin asti, eli noin 10 sentin vuosivauhdilla. IMMONEN SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. lain mukaan lainaa ja uudistusalalle verovapauden 25 vuodeksi. Tämä riippuu paljolti siitä, mikä lahottajasieni puihin on tarttunut. Eihän omalla autollakaan saa ajaa miten huvittaa. Näin saadaan lingottua raskaat ammukset kauas ja muurienkin yli. Itiöpesäkkeet ovat tiheinä ryhminä lehden alapinnalla. Pienet katapultit Itiöpesäkeryhmiä alvejuuren lehden alapinnalla. Nykyisin sellaisia on vaikea löytää. Kussakin pesäkkeessä on pitkä perä, jonka kärjessä pallomainen pesäke on. Menossa on jo kolmas vuosi kun olen niitä väsännyt, noin 150 kappaletta vuodessa. Sen vuoksi on ollut välttämätöntä laatia lakeja ja asetuksia parhaimman taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi. Perän jatkona on yli pesäkkeen puolen välin kiertävä solurivi, annulus. Lopulta pesäke repeää vastakkaiselta sivultaan ja jousi revähtää taka-asentoon ja heilahtaa sitten hitaammin takaisin. MAUNO O. Ne eivät sinkoa kiviä toisten tuhoksi vaan levittävät elämää, siemeniä ja itiöitä
Ja ajantasainen. Ylärivin kuusen siemenet ovat kaikki tuleentuneita ja terveitä: siemenkuoren sisällä erottuu hyvin kehittynyt vararavintosolukko sekä sen keskellä täysikokoinen alkio, josta uusi puuyksilö kasvaa. Kuva syntyy joko röntgen. Kuvauksessa siemenet asetetaan röntgensäteet läpäisevälle alustalle ja ne läpivalaistaan matalaenergisellä röntgensäteilyllä. Röntgenkuvauksen avulla siementen tuotantoprosessia voidaan siis valvoa ja hienosäätää tarpeen mukaan. Alkiosta kehittyy uusi puu ja sen alkukehitys on vararavinnon varassa. Ja kätevä. lmiä. Samaan tapaan voidaan tutkia myös puiden siementen sisuskaluja. Esimerkiksi idätystestissä aikaa kuluu 3–4 viikkoa. Röntgenputki on kaapin yläosassa. Kuusi yrittää huijata Röntgenkuvaus on erityisen tarpeellinen kuusen siementuotannossa ja -tutkimuksessa. Liian aikaisin kerätyissä tai viileänä kesänä kehittyneissä siemenissä siemenen vararavintosolukko tai itse alkio on liian pieni. 26 METSÄLEHTI 8 • 2014 Hyvin pyyhkii. Siementen röntgenkuvaus on yksi tärkeimmistä metsäpuiden siementen laadun testausmenetelmistä. TUTKIJOILTA tot ovat hintavia. Kun siementä suunnitellaan kerättäväksi joko siemenviljelykseltä tai talousmetsiköstä päätehakkuun jälkeen, kohteelta kerätystä käpynäytteestä voidaan röntgenin avulla tutkia, mikä on hyvien siementen osuus. Kuusen siemenen joukossa on usein paljon tyhjiä siemeniä sekä toisinaan myös runsaasti jyviä, joiden sisällä asustaa hyönteisen toukka. Siemenerän itävyys voi olla heikko, jos siemenet on kerätty liian aikaisin syksyllä, siemenen kuoritai sisärakenteet ovat vaurioituneet tai jos erässä on paljon tyhjää tai hyönteisten vioittamaa siementä. Jyvät erilleen akanoista Sekä taimitarhalla että metsäkylvöissä siementen itävyys on tärkeä tunnus. Filmi kehitetään erillisessä kehityslaitteessa. lmille tai uusimmissa digitaalisissa laitteissa suoraan kuvatiedostoksi ja tietokoneen ruudulle. lmikotelo ja sen yläpuolella, läpinäkyvän muovitason päällä kuvattava näyte. KATRI HIMANEN PEKKA HELENIUS Kirjoittajat ovat tutkijoita Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen toimipaikan siemenlaboratoriossa. Itse röntgenkuvan ottaminen on varsin nopeaa ja edullista, mutta kuvauslaitteisKurkistus siemenen sisään Röntgenkuvaus selvittää nopeasti siementen laadun. Nämä siemenet näyttävät päällepäin normaaleilta täysinäisiltä siemeniltä, joten ilman läpivalaisua tai siementen halkaisua on vaikea sanoa, onko kävyistä saatava tavara hyvää vai huonoa. Tällaiset siemenet eivät kehity itäessään normaalisti, mutta ne ovat onneksi varsin helposti havaittavissa röntgenkuvassa. Erityisen tarpeellista se on siementen tuotannossa ja tutkimuksessa. Metsälehden mobiili on uskomattoman helppokäyttöinen. Vaurioita siemenen eri osiin voi puolestaan syntyä esimerkiksi liian kovakouraisen lenninsiipien poiston tai muun käsittelyn seurauksena. Yleisimmin käytössä on kaappimallinen, pöydällä pidettävä röntgenlaite. Röntgenlaite, jonka pohjalla on . Haittapuolena useimmissa näistä menetelmistä on tutkittavan näytteen tuhoutuminen, menetelmän työläys ja tuloksen saamisen hitaus. Säteilyannos on pieni, minkä vuoksi siementen saama säteilyaltistus ei aiheuta mutaatioita kuvauskohteessa ja kuvaaminen on turvallista. Etenkin silloin, kun siementä ei vaikkapa pienen näytekoon vuoksi ole varaa menettää tai tulos pitää saada pikaisesti, apu löytyy röntgenkuvauksesta. Mikäli näytteessä on paljon tyhjiä ja/tai toukkaisia siemeniä, voidaan keruusuunnitelmista tällä kohteella luopua ja välttyä näin turhalta työltä. Alarivissä vasemmanpuoleisissa siemenissä on sisällä hyönteistoukka ja viimeiset kaksi ovat pölyttymättä jääneitä tyhjiä siemeniä. Ja ajankohtainen. K u v a t: M e ts ä p u id e n si e m e n la b o ra to ri o. Tämä rajoittaa ymmärrettävästi röntgenkuvauksen yleistymistä siementuotannossa. Siementen itävyyttä ja muuta kuntoa voidaan myös tutkia säädellyissä olosuhteissa esimerkiksi idätyskaapeissa tai -pöydillä. Ja tarpeellinen. Lisäksi olemassa on koko joukko muitakin siementen elävyyden ja kunnon mittaustapoja, joissa esimerkiksi elävät solukot värjäytyvät kemikaalikäsittelyssä. Röntgenkuvaus paljastaa erot siementen sisärakenteessa, vaikka päällepäin kaikki näyttävät samanlaisilta. Röntgenkuvaus on arkipäivää siementutkimuksessa ja -tuotannossa. Se on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja aina valmiina siellä missä sinäkin. Punaisen kohdistusristikon avulla kuvattava kohde saadaan keskelle . Näin paljastuu, onko siemenen sisällä kaikki kunnossa. www.metsälehti.?/mobiili Lataa ilmainen näytenumero osoitteesta www.metsälehti.?/mobiili Kun hammasta särkee tai käsi on kipeä kaatumisen jälkeen, lääkäri selvittää tilanteen nappaamalla röntgenkuvan
Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kirja esittelee toteutetut inventoinnit ja kuvaa VMI-instituution kehittymistä. Hinta 42 € Uutuus Uutuus Kevään kirjauutuuksia Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Hyvän metsänhoidon suositukset – Metsänhoito esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä. Verkkoa kannattaa käyttää tämän julkaisun ohessa. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Hinta 38 € Metsäalan säädökset Matti Kiviniemi (toim.) Julkaisun tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään helposti tärkeimmät metsätalouden lait, asetukset ja muut normit ajantasaisina. Tuloksena oli luotettava, numeraalisesti ilmaistu kuva Suomen metsävaroista. Vaikka suurimman osan säädöksistä saa ajantasaisina verkosta, kokemus on osoittanut, että painetulle julkaisullekin on tarvetta. Hinta 32 € Valtakunnan metsien inventoinnit – Suomen metsiä mittaamassa Reija Haapanen Suomessa toteutettiin vuosina 1921–1924 yksi maailman ensimmäisistä systemaattiseen otantaan perustuvista valtakunnan metsien inventoinneista (VMI). Hinta 48 € Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Projektipäällikkö kertoo tästä muutoksesta yhden miehen elämäntarinan kautta. tai asiakaspalvelustamme, puh. Projektipäällikkö Ossi Kokkonen ja Jyrki Koulumies Metsäteollisuus on 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla mullistunut ja ollut olennainen osa suomalaisen talouselämän menestystarinaa. 27 METSÄLEHTI 8 • 2014 Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Ossi Kokkosen elämä ja pitkä ja monivaiheinen ura on kuin Suomen 1900-luvun historian läpileikkaus. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsänhoitotoimenpiteistä sekä talousmetsien luonnonja ympäristönhoidosta. Teoksen ensimmäiseen lukuun on koottu tärkeimpiä lainopillisen tiedon hakuohjeita
Yleensä pärjätään niillä tositteilla, joita puun ostajilta, metsäkeskukselta tai metsänhoitoyhdistykseltä on saatu. Mönkijän yksityiskäytön osuus, 10 tuntia, on vähennetty tuntikuluina.. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan puolisoiden kesken omistusVerohuojennusten aika on nyt ohi ja metsäverotuksessa on palattu vanhaan malliin: kaikkia tuloja verotetaan samalla tavalla. ALOITA TÄSTÄ TEKSTI HANNU JAUHIAINEN 22 MAKASIINI 1 2013 Polttopuuja joulupuukauppojen tulot ja hankintatyön arvo ilmoitetaan omissa sarakkeissaan. Hakemuksia toivotaan erityisesti käytännönläheisistä metsätalouden edistämiseen liittyvistä aiheista. Kumpikin sarja jatkaa edelleen. Luontoillan seitsemän veljestä esittelee Luontoillan ensimmäisen asiantuntijaraadin, joka vastaili kuulijoiden ja katselijoiden kysymyksiin yli 30 vuoden ajan. Luontoillan uutta, Pirkka-Pekka Peteliuksen johtamaa asiantuntijaraatia voi kuunnella radiossa seuraavan kerran 7. Hinta noin 33 euroa. Lähetä hakemus 9.5.2014 mennessä osoitteeseen tapio@tapio.fi. Siihen kirjataan vain tarvittavat luvut selvin numeroin. 239 sivua. Jos ei ole mitään ilmoitettavaa, metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Tarinat ovat lähes uskomattomia, kuten kuvaus Matti Helmisen pyörämatkasta luontoleirille Hollantiin ja paluusta miehitetyn Saksan kautta. Metsävähennys 60 prosenttia kohtien 1–4 tuloista, joista on vähennetty hankinta työn arvo. Näyttävät kuvat ja pienet tunnelmapalat välittävät tietoa eräelämästä toisella tavalla kuin tv-ohjelma. Kaikki saadut kemera tuet kirjataan tuloksi. Paneelit järjestetään illalla 4.6.2014 Helsingissä ja 3.9.2014 Kuopiossa. Journalistisia sarjoja kilpailussa on 11. Teeveestä tuttuja Palkintojenjakotilaisuuden juontanut Karoliina Blackburn ojensi kunniakirjan Hannu Jauhiaiselle (keskellä) ja Jussi Collinille. Omien laskelmien helpottamiseksi poistot voisi tehdä myös tasaeuroina, tässä vero-ohjelma on laskenut sentitkin. Jouko Tuovolan Säätiö Voittajatiimi palkittiin tammikuussa 2013 julkaistusta juttukokonaisuudesta. Olisi ollut mielenkiintoista lukea vähän lisää itse ohjelmien teosta. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Pölyn piti antaa laskeutua, mutta niinhän ei käynyt. Ohjeisiin perehtymisen lisäksi on hyvä myös laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen. Veroilmoituksen täyttöohjeessa on lista erilaisista muistiinpanoihin liitettävistä selvityksistä. Tarkempia selvityksiä tehdään tarpeen mukaan. Yhteen paneeliin valitaan 5-8 metsänomistajaa. Mainitse myös kumpaan paneeliin haluat osallistua. KIRJAT luontoharrastajia. Tuloksia hyödynnetään Tapion kehittämishankkeissa. Tehtävää hoitamaan palkattu konsultti neuvoi virkamiehiä olemaan vastaamatta lehtikirjoituksiin. Edit-kilpailussa vuoden yleisölehdeksi valittiin Suomen Luonto, vuoden ammattija järjestölehdeksi Ulkopolitiikka ja vuoden asiakaslehdeksi Chydenius. TEEMA: METSÄVEROTUS E nnen kuin metsäveroilmoitusta ryhtyy täyttämään, kannattaa tutustua 2C-verolomakkeen täyttöohjeisiin. Vuosittain pidettävään kilpailuun osallistui yli 420 ehdotusta. Sen sijaan veroilmoituksen liitteeksi ei tarvitse eikä pidäkään laittaa minkäänlaisia selvityksiä. Kertomuksista välittyy myös hyvin, miten Suomen luonto on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Metsälehti Makasiinissa julkaistava teemajuttu on osa Metsälehden veroneuvontapalvelua. Nykyisin veroilmoituslomakkeet luetaan sähköisesti, lomaketta käsittelevä virkailija näkee siis lomakkeen vain päätteeltä. 175 sivua. Milla Madetoja, Jari Salonen: Erätulilla. Mikko ”Peltsi” Peltolan juontama Erätulilla on TV-kakkosen ohjelmistoa. Jos sen jälkeen lukee vielä nämä ohjeet, veroilmoituksen teko sujuu ilman suurempia ongelmia. Jos pitää itse ohjelmasta, kiinnostuu myös näistä kirjoista. Tammi 2013. 28 METSÄLEHTI 8 • 2014 Metsälehden toimittaja Hannu Jauhiainen, toimitussihteeri Jussi Collin ja AD Tuomas Karppinen voittivat Vuoden juttutiimi 2013 -palkinnon Aikakauslehtien liiton järjestämässä Edit-kilpailussa. Nämä ohjeet opastavat veroilmoituksen täytössä. Hankintatyön arvo kirjataan vähennykseksi vasta alemman sarakkeen tietojen perusteella. ”Monimutkaisesta aiheesta on tehty selkeä, havainnollinen ja raikas esitys, joka ei jätä kysyttävää maallikollekaan. Kaikki tositteet ja selvitykset tallennetaan omaan arkistoon. Hinta noin 39 euroa. ELIISA KALLIONIEMI Kaksi Yleisradion klassikko-ohjelmaa on saanut oman kirjan. Polttopuille oma sarake Metsäverotuksessa käytetyn 2C-lomakkeen alkuosa on jälleen muuttunut. Paneeleissa keskustellaan metsänomistajien näkemyksistä ja tietotarpeista, jotka liittyvät yksityismetsätalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Suurimmalla osalla on kuitenkin ainakin metsänhoitomaksu ilmoitettavana vähennykseksi. Metsälehdessä voittoisa tiimi Jo perinteeksi muodostuneet metsävero-ohjeet olivat Edit-kilpailun tuomariston mieleen. Apuraha myönnetään metsäntutkimukseen kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. Verohuojennuskaupat eivät lomakkeella enää näy, mutta perinteisten pystyja hankintakauppojen lisäksi sinne kirjataan nyt erikseen polttoja joulupuukauppojen arvo. Verohallinnon ohjeista selviävät perusasiat. Tarinat ovat lyhyitä, jotkut jopa liian suppeita. toukokuuta. Sen lisäksi kestotilaajat saavat lehden mukana Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Verokirjan ja halutessaan henkilökohtaista neuvontaa. Gummerus 2013. Tuomariston mielestä metsäveroilmoituksen täyttämiseen opastanut juttu ”Aloita tästä” on aikakauslehden palvelujournalismia parhaimmillaan. Paneelit järjestetään yhteistyössä Metsäkustannus Oy:n kanssa. Tällaiselle lomakkeelle laitetaan ruksi kohtaan 600. Iiris Kalliola: Luontoillan seitsemän veljestä. Voittoisa tiimi palkittiin Metsälehti Makasiinissa ilmestyneestä metsäveroaiheisesta jutusta ammattija järjestölehtien sarjassa. Niitä toimitetaan verottajalle vain pyydettäessä. Vapaamuotoiset hakemukset mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan 16.5.2014 klo 16 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kalle.vahaheikkila@gmail.com. Erätulilla juhlistaa 20-vuotista taivaltaan samannimisellä teoksella. Osallistumisesta saa kirjapalkkion. Menovaraus 15 prosenttia kohtien 1–4 tuloista, joista on ensin vähennetty hankintatyön arvo ja sen jälkeen tehty metsävähennys. TAPAHTUMIA APURAHA METSÄNOMISTAJA , kerro näkemyksesi metsätaloudesta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hakee osallistujia metsänomistajapaneeleihin. Lisätietoja saat Tapiosta osoitteesta tommi.tenhola@tapio.fi. Niiden välityksellä pääsee tutustumaan, miten sodanjälkeisen ajan nuorista tuli TUTKIMUSAPURAHA Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2014 myönnettävän tutkimusapurahan, jonka suuruus on enintään 10 000 euroa. Erätulilla on teoksista elämyksellisempi. Lähetä vapaamuotoinen hakemus, jossa kuvaat lyhyesti metsänomistamisen tavoitteitasi ja arvojasi. Lomakkeelle ei myöskään kannata lisätä ylimääräisiä selityksiä. Lomakkeen rakennetta on muutettu siten, että kaikkien kauppamuotojen arvot lasketaan yhteen tuloksi. Verolomakkeen yläreunassa näkyvät edellisvuosien tapaan verovelvollisen henkilötiedot. Luonnosta voi nauttia ilahduttavan monipuolisesti. Laita otsikoksi Metsänomistajapaneeli ja haluamasi paikkakunta. Kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. Mukana on myös reseptejä luonnonantimista. Ympäristöministeriön virkamiehenä toimineen Seppo Vuolannon tarina paljastaa, miksi Natura-ohjelman tiedotus aikanaan epäonnistui. Luontoillan seitsemän veljestä on kuin kokoelma pienoiselämäkertoja. Oikeaan reunaan, kohtiin 601 ja 602 on merkitty puolisoiden omistusosuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai erikseen. Jouko Tuovolan Säätiö harjoittaa metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edistämistä Suomessa. Samalla se on hyvä esimerkki kolmen ammattilaisen yhteistyöstä, jolla rutiiniaiheesta syntyy lukijoille vuoden odotettu kohokohta”, todetaan tuomariston perusteluissa. Senkään vuoksi liitteitä ei pidä laittaa lomakkeen mukaan
Taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30 %, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. Työ alkaa sopimuksen mukaan. 75. 135.000 € METSÄTILA, Rantasalmi, Joutsenmäki 34,5 ha. MÄÄRÄALA, Ranua, Asmunti. 6585 m 3 . Rantametsäkiinteistö, puusto n. Puusto n. 35 km. 1.650 m 3 . Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 40.000 €. 5 000 ja heidän metsäpinta-alansa n. 73.000 €. 2300 m 3 , nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, taimikoita. Rantasalmelle n. Sijainti Savonlinna-Varkaus -tien varrella. Kokonaispuusto n. Hakemuksia ei palauteta. 3500 m 3 , rantaviivaa n. Mahtava paikka mm. Pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä eläkkeelle haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄNEUVOJAA vastaamaan palveluidemme markkinoinnista sekä tuottamisesta Keiteleellä. Ei kunnollista tieyhteyttä. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Haukivuori) ja Hirvensalmen, Pertunmaan sekä Joutsan (pl. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 159.200 € METSÄTILA, Savonlinna, Hannolanpelto 25 ha. 51 ha. Sijainti Kesälahden Purujärvellä, Ruokkeenniemessä. 29 METSÄLEHTI 8 • 2014 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Helposti saavutettavissa oleva määräala, rajoittuu valtatiehen no. 450 m, ei rantarakennusoikeutta. 53.000 €. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Reilunkok. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Taimikonhoitotöitä lähivuosina n. 040 510 8085 METSÄTILA, Kuhmo, Lauvus 81,7 ha. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 160 000 ha. Tila rajoittuu Palajärven rantaan, pienellä ruoppauksella paikka veneelle ja laiturille. aktiivista ja tavoitteellista työtehtävien hoitamista . ASIAKASPALVELU klo 9.00-15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Katja Raninen p. 125.000 €. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Runsaspuustoinen metsätila erinomaisella saavutettavuudella. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. 9000 m 3 . metsän, metsästyksen ja kalastuksen ystävälle. Urakointimaksuja maksoimme viime vuonna n 5,6 milj euroa. 48.000 €. Rajautuu Kortejärvi ja Rakkinen-nimisiin pieniin järviin, joihin ei ole rantarak.oikeutta. Kohteessa remontoitava hirsinen asuinrakennus esim. Tuottava sijoitusmetsä! UPM Bonvesta metsätila. markkinointikykyä ja -henkisyyttä . Kohde remonttitaitoiselle Ranuanjoen jokitörmällä. Kok.puusto n. Pa:sta 35 % varttunutta kasvatusmetsää, 37 % nuorta kasvatusmetsää. Tee tarjous! METSÄPALSTA, Siikalatva, Vorna 101,47 ha. 050 464 6500. Rehevät maapohjat, paljon lehtomaisia kankaita. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Pekka Sahlman puh 0400 378286. 93.000 €. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Uudistushakkuita on noin 11 ha, kasvatushakkuita 3,5 ha. Saatat olla etsimämme henkilö, jos olet myyntihenkinen metsäammattilainen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. euroa. Lammen rannalle poikkeamisluvalla lomarakennuspaikka. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 1350 m 3 , kovassa kasvukunnossa. Leivonmäki) kuntien alueella. Tila 2 palstassa Kallunginahossa ja ylimmäisen Ahmalammen rannalla. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 33,53 ha. Tilalla hyväkunt. Toimipaikkana on Vesannon toimisto. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 0400 754 252. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 165 000€/tarjous METSÄPALSTA, Heinola, Lusi 7,74 ha. Kiinteistö rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. Rantametsätila Puulan rannalla Hirvensalmella. Rantaviivaa yli 300 m. Heti hakattavissa 1620 m 3 , uudistushakkuita 8,5 ha alalla. yhteistyökykyä ja tiimityötaitoja Palkkaus on YT/Meto -sopimuksen mukainen. 3000 m 3 . Puusto n. 6 ha, ensiharvennustöitä 2015-2018 n.11 ha. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 54000€/tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Kuusikkovaltainen tila melko hyvin tieyhteyksin. vähintään metsätalousinsinöörin tai vastaavan koulutusta Arvostamme . Haemme palvelukseemme METSÄASIANTUNTIJAA Pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä eläkkeelle, haemme Hirvensalmen toimipisteeseen metsätoimihenkilöä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. JÄRVI-SAVO Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee 9 kunnan alueella 9300 metsänomistajaa. METSÄTILA, Ranua 36 ha. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 13.5.2014 mennessä sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@mhy.fi. Valtaosa varttuneista kasvatusmetsistä siirtymässä pian uudistettavaksi. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, kokonaispuusto n. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Rajoittuu tiehen, joka talvisinkin aurattu. Pohjoisemmalla palstalla uusi metsäautotie ja kunnostusojitus. oma-aloitteisuutta . 700 m 3 , Pitkäjärven rantaviivaa n. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Hirvensalmi 24,26 ha. Liikevaihtomme on noin 10,0 milj. Puukauppatuloja heti, hyvä sijoituskohde! 169.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Noin 10 km Savonlinnan keskustasta. Kokonaispuusto on noin 3700 m 3 , keskimäärin 152 m 3 /ha. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. Kok.puusto n. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Jäseniä on n. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. Palveluksessamme on 25 toimihenkilöä, 12 metsuria ja 35 urakoitsijaa. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. kesäasunnoksi, lisäksi muita, purkukuntoisia talousrakennuksia. 2 palstassa oleva metsätila. 09 315 49 803 Eero Sala p. Kokonaispuusto n. POHJOIS-SAVO. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo toimii Mikkelin kaupungin (pl. 5200 m 3 , heti hakattavissa n. kykyä tulosvastuulliseen toimintaan . Myyntituloa heti. Palveluksessamme on 36 toimihenkilöä sekä 68 metsuria. Hyvät tieyhteydet. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Kohteen metsät ovat pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Kirjalliset hakemukset pyydämme lähettämään pe 9.5.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella MHY Järvi-Savo, Savilahdenkatu 32 50100 Mikkeli tai sähköpostilla osoitteeseen vesa.vaananen@mhy.fi. 2000 m 3 . 7 km, Varkauteen n. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Vesa Väänänen puh. Työssä menestyminen vaatii hyviä ammatillisia taitoja puukaupassa, sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. vapaa-ajan rakennus, jossa sähköt ja porakaivo. METSÄTILA, Salla, hautajärvi 40 ha. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Pääasiallisia työtehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla sekä sopimusten tekeminen metsänhoitopalveluista. Edellytämme hakijalta . Toimihenkilön toivomme aloittavan työnsä viimeistään elokuun alussa 2014. Kuoreen merkintä ”metsäasiantuntija”
Niiden joukossa oli eräs jättiläiskokoinen puulaji. Jos Suomi ei voi enää vastaisuudessa käyttää puuta energiantuotantoon vaan meidän pitää antaa raaka-aineemme muiden maiden teollisuudenalojen käyttöön maailmanmarkkinahintaan, saattaa olla että enempi on parempi, mutta voi se olla myös toisin päin. Kanadassa Vancouverin alueen pisin kaadettu yksilö toista sataa vuotta sitten oli erään kuvauksen mukaan vajaat 127 metriä. Douglaskuusten kohdalla muistan professori Peter Tigerstedtin arvelleen, että kyseisistä puista voi vielä tulla Suomen korkeimpia. Mies lähetti innoissaan puun siemeniä Englantiin, joista pian kasvatettiin Euroopan ensimmäiset douglaskuuset. Tärkeintä on nyt vaikuttaa komission kantoihin tarpeeksi ajoissa ja varmistaa, että voimme jatkossakin käyttää metsävarojamme omista lähtökohdistamme oman teollisuuden tarpeisiin. Erityisesti komissio haluaa pitää huolta siitä, ettei biomassoja käytetä bioenergian tuottamiseen. Sellunkeitossa puun maine on vaatimattomampi, ellei peräti kehno. EU:n komissio määrittelee biopohjaiset tuotteet yhdeksi strategiseksi osa-alueeksi, jolla maanosamme teollisuus saadaan uuteen nousuun. Kanadan Vancouverista löytyy läpimitaltaan jopa yhdeksänmetrisiä douglaskuusia.. ja metsät. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva 1700-luvun lopulla skotlantilainen kirurgi-luonnontieteilijä Archibald Menzies seikkaili pitkin Pohjois-Amerikan länsirannikkoa kapteeni George Vancouverin ohjastamalla purjelaivalla. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Juha Ruonavaara, LänsiPohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Keminmaa 8.5. 21 B, 00100 Helsinki. Komissio on kuitenkin aiemmin asettanut Suomelle erittäin kovat vaatimukset uusituvan ener gian osalta, mutta kuvaa sotkevat uudet tavoitteet, jotka eivät enää vuoden 2020 jälkeen ole maakohtaisia vaan koko EU-aluetta koskevia. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Vanhimmat douglaskuuset ovat saavuttaneet yli tuhannen vuoden iän. Punasävyinen lahonkestävänä pidetty puuaines on arvostettua rakennuspuun lisäksi muun muassa vanerija huonekaluteollisuudessa. Jari Tolonen, maat. Komissio haluaa, että Euroopan eri kolkkiin peM etsälehti Makasiinin viime numerossa arveltiin, että Suomen metsät puskisivat pian puuta ihan liiankin kanssa. Mistä näille kaikille biomassakuutioille löydettäisiin järkiperäinen käyttökohde. 30 METSÄLEHTI 8 • 2014 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Euroopassa puun menestystä heikentävät sienitaudit, kuten douglaskuusenkariste, ja kirvatkin verottavat puun tuotannosta osansa. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin samaa puulajia hämmästeli kasvitieteilijä David Douglas – skotti hänkin. Kasvitieteen luokittelussa se ei kuitenkaan ole varsinaisesti mänty, pihta tai kuusikaan. Ennätysmittoja poikineen Kun koululaisena olin kesäharjoittelijana yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksella, kävimme esimieheni ulkomaisten puiden metsässä, Mustilan arboretumissa. Vaihtoehtona näyttää nimittäin olevan, että Suomesta ja kenties muistakin pohjoismaista suunniteltaisiin tehtäväksi raaka-aineentuottajamaita. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Huoleen ei ole syytä, sillä ilmassa on merkkejä siitä, että puusta ja muusta uusiutuvasta raaka-aineesta on tulossa kova kysyntä maailmanmarkkinoille. Vancouverin saaren yksi suurimmista hakkuilta säästyneistä douglaskuusista on nykyään yli 800 vuotiaana 76 metriä pitkä ja yhdeksän metriä ympärysmitaltaan. Uusiutuvat luonnonvarat on käytettävä ensisijaisesti suurimman lisäarvon antaviin tuotteisiin, kuten lääkkeisiin ja hienokemikaaleihin, jollaisia Suomen kaltaisessa maassa ei puusta juurikaan valmisteta. Toistaiseksi viime vuosisadan alussa istutetut puut jäävät Suomen ennätysmitoista vielä muutaman metrin, mutta douglaskuusten tiedetään kasvavan pituutta yli 200-vuotiainakin. Englanniksi puuta nimitetään oregoninmännyksi tai douglaspihdaksi. Maailmassa ei tietVancouverin jättiläiset ”Douglaskuusten tiedetään kasvavan pituutta yli 200-vuotiainakin.” tävästi ole niin pitkiä minkään lajin puita tätä nykyä pystyssä. tantokykyä, meidän pitäisi varmistaa, että pystymme jalostamaan biomassat omassa maassa. Istutettuna se pärjää myös Suomessa ja Australiassa. rustetaan biojalostamoita ja niille raaka-aineen hankintaketjuja, joiden avulla biomassaja sivuvirrat ohjataan suurimman lisäarvon tuottavan teollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi päästökauppamekanismit voidaan viritellä siten, ettei puuta tai puunjalostusteollisuuden sivuvirtoja enää voi tai kannata käyttää energian tuotantoon. Uudelleen syntymisen ehtona on, että uusiutuvia luonnonvaroja on saatavilla markkinahintaan ja tässä on syytä erityisesti korostaa että kyseessä on maailmanmarkkinahinta. Puhutaan teollisesta renessanssista eli sananmukaisesti käännettynä teollisuuden uudelleen syntymisestä. Puu kelpaa mainiosti myös koristepuuksi ja joulukuuseksi. Douglaskuusten sukuun kuuluu puolisenkymmentä lajia ja roppakaupalla rotuja. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Anne Markkula, LänsiPohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tornio 2.5. Laura Vuokko, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Häme-Uusimaa, metsätietoasiantuntija, Lahti 50 VUOTTA 1.5. Euroopan nuorehkot puut kasvavat vielä vauhdilla. Puu kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan länsiosissa Kanadasta Meksikoon. Sen sijaan, että surumme metsiemme huikeaa puuntuoLiika on liikaa mutta sopiva on liian vähän Vuoden metsänhoitoyhdistys Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus on valittu vuoden 2013 metsänhoitoyhdistykseksi. Matkallaan hän keräsi ja kuvaili runsaasti tieteelle uusia kasvilajeja. Tomi Toikkanen, Otso Metsäpalvelut, Itä-Suomi, Suonenjoen metsäpalveluesimies, Viitasaari 2.5. Metsätaloudellisesti merkittävin laji on douglaskuusi ( Pseudotsuga menziesii), joka nimettiin löytäjiensä mukaan. Komissio haluaa estää biomassojen ”vääristyneen” ohjautumisen vaihtoehtoisiin käyttömuotoihin, kuten esimerkiksi energiakäyttöön, joihin julkisen tuen antaminen voi johtaa. Jos Euroopan korkein havupuuyksilö, douglaskuusi Skotlannista, siirrettäisiin osapuilleen samankorkuisen Kallion kirkon rinnalle Helsinkiin, näkisi puun latvasta parhaimmillaan Viroon saakka. Pohjois-Amerikassa douglaskuuset ovat terveempiä, ja se on yksi maanosan tärkeimpiä sahapuita. Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa douglaskuusiviljelmiä on paikoin useita prosentteja metsäpinta-alasta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. MERKKIPÄIVÄT PALKITTU RA KA S PÄ I VÄ K I R JA 60 VUOTTA 6.5. Mhy Siikalakeus toimii seitsemän kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaalla. maisteri, kaupunginjohtaja, Kajaani (vastaanotto Kajaanin Kaukametsässä 8.5.2014) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Tosin se kuusten tavoin kuuluu mäntykasvien ( Pinaceae) heimoon. Vieläkin pidempiä puita on mainittu kaadetun, mutta ennätyslukemiin kannattanee suhtautua kohtuullisella varauksella
Metsäristikko 8 Metsäkrypto 5, oikea ratkaisu. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 8.5. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 8”. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Metsämuseo Lustolla juhlavuosi . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Metsänomistajan EU-vaalit . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Metsän kautta yliopistoon . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäkryptosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Jorma Rauhala, Valkeala ja Maija Rentola, Orimattila. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . 31 METSÄLEHTI 8 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. toukokuuta. 09 315 49 840. Näin istutat koivuntaimet . Laatuhinnoittelu tulee Seuraava Metsälehti ilmestyy 8. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
Kun haluat lisää yhteydenottoja, huomiota tai tunnettuutta suomalaisten metsäomistajien ja metsäammattilaisten parissa, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, niin ovipumppu alkaa käydå. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti.. Lehteen tartutaan hanakasti, ja se luetaan tarkkaan. www.metsalehti.?/media Meidän kiirepäivät on helppo ennustaa etukäteen, kun ilmoittaa Metsälehdessä. Teemu Saarinen LKV, PJT-Forest Oy Kun puhelimet alkavat soida, tietää, että uusi Metsälehti on ilmestynyt. Hukkakontakteista ei tarvitse maksaa, pelkkiä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaikki lukijat! Metsäkaupassa se on loistokanava, ja luulisi niiden nyt kaikenlaista muutakin tarvitsevan. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %