K uv a Seppo S amuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 23. Sivut 18–19 Luonnon ehdoilla Uutinen: Lastauspaikat vähenevät ›› sivut 2–3 Puukauppa: Lappi kulkee vastavirtaan ›› sivu 12 Metsänhoito: Taimikko kuntoon ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Uutuussaha täytti isot saappaat ›› sivu 20. HUHTIKUUTA 2015 • NRO 8 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Heikki Olkkonen teki ympäristötukisopimuksen ja oppi, että luonto on metsän paras suojelija
Stora Enson Länsi-Suomesta ostamaa puuta kuormataan junaan parkanon asemalla. Metsäkustannus paransi tulostaan Metsäkustannus Oy kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan ja kohensi tulostaan. 2 A J A S S A 23. Yt-neuvottelut olivat osa Otson tavoitetta varmistaa yhtiöittäminen ja metsäkeskuksesta irtautuminen vuoden loppuun mennessä. Kymmenen työsuhdetta päättyy vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen kautta. Tulos puolestaan parani runsaalla kolmannekselle 231 000 euroon. Vuodelle 2018 ajoitetussa tavoitteessa kehitettäviä ja ylläpidettäviä lastauspaikkoja sekä suuria puuterminaaleja olisi yhteensä 46. Suomalaisyritys vie puukipsin maailmalle Sairaaloissa käytettävää kipsausmateriaalia puusta kehittävä suomalaisyritys on kerännyt sijoittajilta 10 miljoonan euron rahoituksen. Kantojen kerääminen energiapuuksi rikkoo metsämaan pintaa enemmän kuin peruspuunkorjuu, mutta ei vaikuta sen suuremmin alueen kasvilajeihin. Yksinomaan puun kuljetuksiin tarkoitettuja lastauspaikkoja on 90, niistä monet hiljaisilla rataosuuksilla. Kun autorahti kallistuu, yhdistysten puuntoimitusten kilpailukyKolari Pello Rovaniemi Kemijärvi Ämmänsaari Hyrynsalmi Kontiomäki Vuokatti Sukeva Kiuruvesi Haapajärvi Ylivieska Seinäjoki Kauhava Vaskiluoto Suolahti Haapamäki Alavus Parkano Pori Kokemäki Orivesi Toijala Riihimäki Humppila Turku Lohja Haukivuori Pieksämäki Rantasalmi Kerimäki Kitee Hammaslahti Eno Sysmäjärvi Kurkimäki Lieksa Porokylä Lapinlahti Sänkimäki Juankoski Luikonlahti Kolari Pello Rovaniemi Kemijärvi Ämmänsaari Hyrynsalmi Kontiomäki Vuokatti Sukeva Kiuruvesi Haapajärvi Ylivieska Seinäjoki Kauhava Vaskiluoto Suolahti Haapamäki Alavus Parkano Pori Kokemäki Orivesi Toijala Riihimäki Humppila Turku Lohja Haukivuori Pieksämäki Rantasalmi Kerimäki Kitee Hammaslahti Eno Sysmäjärvi Kurkimäki Lieksa Porokylä Lapinlahti Sänkimäki Juankoski Luikonlahti Karjaa Karjaa Lastauspaikat karsitaan Suunnitellut raakapuuterminaalit (punainen) ja kuormauspaikat (sininen) vuonna 2018. Kirjanpainajat taas vaarana Viime viikkojen kovien tuulten kaatamat puut houkuttelevat kirjanpainajakuoriaisia. Liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia pyöreään neljään miljoonaan euroon. Yrityksen mukaan sen tuotteilla on hoidettu EU:ssa yli 30 000 potilasta.. Lastauspaikkojen väheneminen kasvattaa kuljetusmatkoja metsästä rautatien varteen. Metsäkustannus julkaisee Metsälehteä, Metsälehti Makasiinia sekä metsäalan kirjoja. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 LYHYET MIKKO RIIKILÄ VR ja metsäyhtiöt haluavat keskittää puutavaran lastaukset. Lastauspaikkojen kehittämistyöhön ovat liikenneviraston työryhmässä osallistuneet metsäyhtiöt, Metsäteollisuus ry, Metsähallitus sekä VR Transpoint. Muut nykyiset kuormauspaikat ovat käytettävissä, kunnes edellyttävät investointeja rataverkkoon. Kokojunakuljetus tarkoittaa, että kaikki veturin perässä olevat 24 puutavaravaunua lastataan samalta paikalta. Kirjanpainajakuoriainen pesiytyy kuusiin toukokuussa ja kesäkuun alussa, uusi sukupolvi poistuu rungoista heinä-elokuussa. Tulevaisuus valtion rahasta kiinni Raakapuun rautatiekuljetusten tulevaisuus riippuu perimmiltään valtion rahasta. Luken mukaan istutettujen kuusentaimien alkukehitys ja juurisieniyhteisöt ovat samankaltaiset, oli kantoja poistettu hakkuun yhteydessä tai ei. Onbone-nimisen startup-yrityksen komposiittimateriaali valmistetaan haapahakkeesta ja biohajoavasta muovista. ”Suurten puunkäyttöä lisäävien investointien, esimerkiksi Äänekosken, vahvistuessa lastauspaikkojen lopullista tarvetta varmasti vielä tarkastellaan”, kertoo Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Anu Krut. Sitä liikennevirastolla on käytettävissä suurten puutavaraterminaalien – muun muassa KeVR aikoo keskittää lastaukset Rautateiden puutavaran lastauspaikkojen vähentäminen vaikeuttaisi metsänhoitoyhdistysten puutoimituksia. Lähde: Liikennevirasto Kannonnosto ei haittaa taimia Kantojen korjuu avohakkuualalta ei vähennä seuraavan puusukupolven kasvumahdollisuuksia ainakaan alkuvaiheessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen uusi tutkimus. Junien kuormaaminen ja lastauspaikkojen ylläpito sujuvat sitä edullisemmin, mitä vähemmän lastauspaikkoja on. Otso irtisanoo Metsäpalveluja tarjoava Otso irtisanoo 24 henkilöä yt-neuvottelujen päätteeksi. Liikenneviraston selvityksessä vuodelta 2011 esitetään puunlastausten keskittämistä. Parkano on säilytettävien lastausasemien listalla, toisin kuin moni muu asema. Lehtipuut, kuten koivun taimet, näyttävät hyötyvän kantojen korjuusta. Vaikeuksia mh-yhdistyksille Metsänomistajien edusväkeä suunnitelmat rautateiden lastauspaikkaverkoston harventamisesta huolestuttavat. mijärven – rakentamiseen. Suomessa on nykyään käytössä 150 puutavaran lastauspaikkaa rautateiden varsilla. Väistyvät lastauspaikat on määrä hylätä sitä mukaa, kun niille johtavia ratoja pitäisi korjata. Erityisesti pienet puunlastauspaikat ovat tyypillisesti harvaan liikennöidyillä, huonokuntoisilla rataosuuksilla. Uutta selvitystä puutavaran rautatiekuljetuksista ei ole tekeillä, vaikka kotimaisen puun käytön näkymät ovat mullistuneet vuoden 2011 jälkeen. Tuhojen ehkäisemiseksi nämä rungot tulisi poistaa metsästä ja varastopaikoilta tätä ennen. ”Tavoitteena on päästä kokojunakuljetuksiin, mikä parantaa kannattavuutta ja varmistaa samalla kuljetusten jatkuvuutta”, toteaa asiantuntija Timo Välke liikennevirastosta. Kaikki puutavaran lastauspaikat omistaa liikennevirasto, ja VR hoitaa kuljetukset toimeksiantajiensa lukuun. Rahaa tarvittaisiin myös syrjäseudun rautateihin. Suomen metsäkeskus muistuttaa, että jos vahingoittuneita kuusipuita on yli kymmenen tai mäntyjä yli 20 kuutiota hehtaarilla, metsätuholaki velvoittaa poistamaan tuon määrän ylittävän osuuden keskikesään mennessä
Lastauspaikkojen harventaminen syö tätä etua. Ehdokkaista veron laskemista kannatti 60 prosenttia. Keväällä pysyvästi ilmaiseksi muuttunut verkkopalvelu on kerännyt 18 000 uutta metsänomistajakäyttäjää ilmaiskokeilun alusta eli viime marraskuusta lähtien. ”Taimikonhoito ja ensiharvennus ovat metsänomistajalle niitä kiireellisiä kohteita, joita voisi tehdä itsekin kesälomalla. FAKTA Mikk o Riikilä. Etelä-Suomessa lasketaan, ettei rautatiekuljetus enää kannata, jos puut pitää ensin rahdata puutavara-autolla yli 40 kilometriä. ”Puutavaran rautatiekuljetukset ovat koko ajan vaikeutuneet. Hän muistuttaa, että puun kuljetustarpeet kasvavat lähivuosina voimakkaasti. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 AJASSA Naismetsuri ja ay-aktiivi Hillevi Lehmusjärvi aloittaa Metsälehden kolumnistina. MTK ei ole ollut mukana liikenneviraston työryhmässä. AJASSA 3 23. Kokoomuksesta tuttuja kasvoja ovat Stubbin hallituksessa toimineet maaja metsätalousministeri Petteri Orpo ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä edellisen maaja metsätalousvaliokunnan jäsenet Markku Eestilä ja Jukka Kopra. Kolari Pello Rovaniemi Kemijärvi Ämmänsaari Hyrynsalmi Kontiomäki Vuokatti Sukeva Kiuruvesi Haapajärvi Ylivieska Seinäjoki Kauhava Vaskiluoto Suolahti Haapamäki Alavus Parkano Pori Kokemäki Orivesi Toijala Riihimäki Humppila Turku Lohja Haukivuori Pieksämäki Rantasalmi Kerimäki Kitee Hammaslahti Eno Sysmäjärvi Kurkimäki Lieksa Porokylä Lapinlahti Sänkimäki Juankoski Luikonlahti Kolari Pello Rovaniemi Kemijärvi Ämmänsaari Hyrynsalmi Kontiomäki Vuokatti Sukeva Kiuruvesi Haapajärvi Ylivieska Seinäjoki Kauhava Vaskiluoto Suolahti Haapamäki Alavus Parkano Pori Kokemäki Orivesi Toijala Riihimäki Humppila Turku Lohja Haukivuori Pieksämäki Rantasalmi Kerimäki Kitee Hammaslahti Eno Sysmäjärvi Kurkimäki Lieksa Porokylä Lapinlahti Sänkimäki Juankoski Luikonlahti Karjaa Karjaa ELIISA KALLIONIEMI UUTEEN eduskuntaan valittiin runsaasti biotalouden asiantuntemusta. Esimerkiksi Keski-Suomen reilusta kymmenestä lastauspaikasta kehitettäisiin kiikenneviraston suunnitelman mukaan vain Suolahtea”, hän paheksuu. Äänestäjät: Metsätilat suuremmiksi Metsälehden ja Tapion vaalikonetta käytettiin ahkerasti vaali-iltaan asti. Metsänomistaja voi tarkastella tilansa metsävaratietoja, kuten tulevia hakkuumahdollisuuksia ja taimikonhoitotarvetta. Tämän vuoden loppuun mennessä uskon, että määrä nousee lähelle kolmea miljoonaa hehtaaria.” Iittaisen mukaan kevät on oiva aika käydä katsomassa palvelusta oman metsän taimikonhoitoja ensiharvennustilanne. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ihmettelee pyrkimystä vähentää lastauspaikkoja. fi-sivustolla”, Iittainen sanoo. ”Rautateillä puu kulkee edullisemmin kuin maanteillä. Se heikentää puun myyjien asemaa entisestään. Sahuri ohitti savotan Arkadianmäki kutsuu jälleen koko joukkoa metsäalalla profiloituneita kansanedustajia. Maaja metsätalousvaliokuntaa johtanut Jari Leppä uusi paikkansa, samoin Lapin luonnonvarojen puolustaja Eeva-Maria Maijala. Heistä yli tuhat ilmoitti olevansa metsänomistajia, puuntuottajia tai työskentelevänsä metsä-alalla. Jos junakuljetukset loppuvat, kuitupuun toimituskohteet ovat entistäkin harvemmassa. Metsäalan toimijat ovat lisänneet sen käyttöä ja he markkinoivat palvelua metsänomistajille”, kertoo Suomen metsäkeskuksen palvelupäällikkö Veikko Iittainen. » Kaikkien yksityismetsähehtaaritietojen pitäisi olla palvelussa vuonna 2020. Samasta valiokunnasta pääsivät läpi niin ikään sosiaalidemokraattien Katja Taimela ja Tytti Tuppurainen, joka on Suomen 4H-liiton puheenjohtaja, ruotsalaisen kansanpuolueen Mats Nylund ja vasemmistoliiton Jari Myllykoski. Viime vuosina erän vähimmäiskoko on kohonnut tuhanteen kuutioon”, kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK:n metsälinjalta kertoo. Takavuosina kertaeräksi lastauspaikalle riitti 250 kuutiometriä. Sivu 24 Varisjahdista on tullut harvinaisuus Sivu 25 Tanakat taimet kasvavat paremmin Sivu 26 Villin keittiön ruoka löytyy luonnosta Sivu 26 TÄSSÄ NUMEROSSA ky heikkenee. Sivu 23 PILKKEITÄ ”Yläharvennus on taitoa vaativa laji” Moni metsäalan ammattimies ei tunne yläharvennuksen ja väljennyshakkuun rajaa, Jouko Juurikkala ihmettelee. Noin 1 300 vastaajaa tallensi vastauksensa. Sivu 19 Veljekset hiihtivät metsätyösuunnitelman Sivu 22 Tervasroso on vanha vihollinen Salakavalan tervasroson etenemistä on vaikea havaita. Toimijat maksavat palvelun käytöstä kuntakohtaista maksua. Sivustolta voi varmistaa, että on oikeaan aikaan tekemässä nuoren metsän hoitotöitä”, Iittainen kertoo. ”Tällä hetkellä suostumus tietojen katseluun on annettu noin kahdelta miljoonalta yksityismetsähehtaarilta. Hakkaraisen lisäksi perussuomalaisten ryhmään kuuluu myös pitkä uran metsäteollisuuden parissa tehnyt Jari Lindström. Eduskuntaan valittiin muun muassa aiempi maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, elinkeinoministerinä toiminut Mauri Pekkarinen ja maatalousja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja Kimmo Tiilikainen, jolla on lyhyt kokemus ympäristöministerinä. Ehdokkaista 709 eli runsas kolmannes vastasi vaalikoneen kysymyksiin. 71 prosenttia on sitä mieltä, että valtion tulisi verotuksella edistää tilakoon kasvua. Samalla puuvirtojen suunnat muuttuvat. 67 prosentin mielestä tulisi lailla säätää kuolinpesien purkamiselle määräaika. Metsätalousinsinööri Hannu Hoskonen teki paluun Arkadianmäelle. Anna B ack VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN metsäkeskuksen ylläpitämä metsään.fi-palvelu on kasvattanut nopeasti suosiotaan maksuttomuuden myötä. ”Metsäkeskuksen kuuluu kerätä perustieto metsistä. Maatalousyrittäjistä jatkaa Anne Kalmari, ja uusina mukaan tulevat Pertti Hakanen, Hannakaisa Heikkinen ja Juha Pylväs. ”Palvelun maksuttomuus metsänomistajille on lisännyt sen hyväksyttävyyttä. Eniten metsäalalla tunnettuja nimiä pääsi läpi vaalit voittaneen keskustan riveistä. Ehdokkaista näin arvioi vain 48 prosenttia. Puunmyyntituloista perittävää veroa valtaosa, 89 prosenttia vastaajista, pitää liian korkeana. Kemera mukaan sivustolle Metsäalan toimijat eivät näe metsätilan tietoja ilman metsänomistajan suostumusta. omistajalle. Metsänomistajat ja alan toimijat voivat käyttää näitä tietoja metsään. Sivut 10–11 METSÄSTÄ Luonto ja talous sovussa Kälviällä Sivut 16–17 Mihin katosivat pirunpellot. Suostumuksen jälkeen esimerkiksi metsäyhtiöt voivat tarjota palveluitaan metsänMetsään.fi kasvaa Kaksi kolmasosaa mukana » Metsään.fi-palvelussa on tällä hetkellä metsävaratiedot noin 70 prosentista Suomen yksityismetsistä. Eduskunnan uusia metsänomistajia on yrittäjä Hanna Kosonen. Perussuomalaisten sahuri Teuvo Hakkarainen uusi paikkansa, mutta Suuren Savotan keulamies Reijo Lahtoselle julkisuus ei tuonut tarpeeksi ääniä. Ehdokkaista samaa mieltä oli 54 prosenttia. Sivu 5 Metsänomistaja maksaa yhä hirvituhot Sivu 7 Fixterin myynti lähti nousuun Sivu 9 Kilpailu kovenee metsäteillä Otso on hallinnut metsäteiden kunnostuksia, mutta kemeratuen muutos lisää kilpailua
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Meillä kilpailukyky on paljon huolestuttavammassa tilassa kuin naapurimaassa. Hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden soisi ottavan mallia Ruotsista. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Paljon on pöydän ääreen valvonta mennyt, papereita ja tulosteita silmäilevät nappakengissä toimistossa sateelta suojassa.” Metsäkupsa ”Kannattaa ehdottomasti tilata hakkuun valvonta yksityiseltä palveluyrittäjältä. Häviämme maaottelun lähes kaikissa sarjoissa. Silloin saa aina mustaa valkoisella valvontaraportin ja vielä todennäköisesti valokuvien kera.” Roisto Reipas ”Kaikkein tärkein hakkuun valvontaan liittyvä asia on selvittää mahdollisimman tarkasti, paljonko leimikossa on puuta. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. LUKIJAKUVA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi Talvi tuskailtiin jälleen hakkuuvaikeuksien kanssa. En ole vielä tähän päivään mennessä nähnyt, että valvoja on suuremmin puuttunut hakkuuseen. Puunkorjaajilla pitää olla vaihtoehto varattuna, jos talvihakkuusuunnitelmilta pettää pohja. Ratkaisuksi ministeri esitti lisää kruunuja biotalouteen liittyvään koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. . Puunkorjuun kannalta hiljaiseen heinäkuuhun ei ehkä enää ole varaa tulevaisuudessa. . Vaalien alla tutuiksi tulleiden leikkausten ja veronkiristysten sijaan pitäisi puhua paljon enemmän siitä, miten saadaan aikaan uutta tuotantoa ja työpaikkoja. Heinäkuu on perinteisesti hiljaisin kuukausi hakkuutyömailla. Suuri ero on myös siinä, kuinka paljon julkinen rahoitus kattaa yritysten tutkimusja kehityspanoksesta. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Harvennuspoistuman arviointi on haastavampaa.” Puun takaa Visaisia kuvioita ”Visakoivupölkyt ovat vuonna 1996 istutetusta peltokuviolta. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Maa ei tule toimeen pelkästään palveluelinkeinoilla, tarvitaan myös teollista tuotantoa ja tuotteita, jotka pärjäävät kilpailussa maailmanmarkkinoilla. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Ei 78% Kyllä 22% vas taa jia 13 7 PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA SITAATTI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Huippuvuosina 2006–2007 metsäteollisuudessa kului raakapuuta yli 75 miljoonaa kuutiometriä eli 13 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin 2010-luvun alkupuolella keskimäärin.” Tutkija Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta kommentoi viime vuosien puunkäytön muutoksia. AJASSA 4 23. Niiden lisäksi kannattaa myös elvyttää eli käyttää rahaa tuottaviin kohteisiin. . Jo nyt moni korjuuyrittäjä valmistautuu siihen, että kuuma kesä voi kuivattaa maaston kantamaan harvennushakkuun. Uusi hallitus joutuu tekemään leikkauksia, kiristämään veroja ja uudistamaan rakenteita. Koska tuotanto Ruotsissa on joka tapauksessa kallista, se pitää osata tehdä muita taitavammin. Jos se mitta ratkaisi kaupan, se on harmin paikka, menetys, pettymys!” Metsä-Masa ”Minä en ymmärrä, mistä siitä maksetaan. Osaamisen vankistaminen ja uusien tuotteiden edistäminen ovat parhaita elvytyskohteita.. . HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Etenkin massaja paperiteollisuudessa toteutetut kapasiteetin leikkaukset ovat vähentäneet teollisuuden käyttämän raakapuun määrää. VALTTERI SKYTTÄ Kuivan kesän korjaajat ”Hakkuun valvonta on oleellinen osa tämän päivän puukauppaa! Ostajien lajija mittavalikoima painottuu ja muuntuu useampaan kertaan vuodessa, joku mitta tai laji voi jäädä kokonaan pois. Metsäväki on kesälomilla ja sahatkin seisovat. Oletko saanut korvauksia hirvituhoista. Tarkoituksella poistin niitä loppukeväällä, että sain kauniin pintakuvion näkyviin puhtaana.” Hanlyn Suomi jää kilpailussa jälkeen Ruotsin metsäviikon avajaisia vietettiin viime viikolla innostuneissa tunnelmissa. Vaikka maan talous ei vielä ole kunnolla päässyt vauhtiin, metsässä menee hyvin. Metsätalous elää säiden armoilla, joten kaikkeen pitää tottua. Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia kun kasvu meillä jäänee puoleen prosenttiin. Edullinen kruunun kurssi edistää vientiä, ja – aivan kuten Suomessa – yritykset ovat pitkästä aikaa ilmoittaneet aikeistaan investoida uuteen tuotantoon. Uusi kysymys: Aiotko korjata metsästäsi tuulenkaatoja. . Siitä huolimatta, että näkymät ovat valoisat, avajaisissa puhunut elinkeinoja innovaatioministeri oli huolissaan Ruotsin kilpailukyvystä. Jos tehdään aukko, huolellinen saa mottimäärän ja tukkiosuudenkin melko lähelle todellista. Ilman sitä uutta teollisuutta, työpaikkoja ja vientiä ei synny. Paraskaan metsätyömies ei voi mitään, jos maa ei kanna puunkorjuuta. . 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Suuremmalla osalla valvojia ei ole edes selvillä nykyiset puun laatuvaatimukset.” Metsuri-motokuski ”Ensin on valvottava, että maksettu hakkuun valvonta tulee myös tehtyä, laskun lisäksi. Runsaat ja kestävästi hoidetut metsävarat antavat etumatkaa kilpailussa, mutta yksin ne eivät riitä. Työpaikoista on pula molemmissa maissa, mutta Ruotsissa työttömyysprosentiksi ennakoidaan 7,5, kun meillä ennuste tälle vuodelle on 8,8. Kunnon talvien perään on turha haikailla, sillä lämpeneminen todennäköisesti jatkuu. Jos kesät kuumenevat yhtä lailla kuin talvet lämpenevät, kuivuus voi tulla korjuiden avuksi. Meillä se on 2,6 prosenttia, mutta Ruotsissa kuusi
”Huhtikuussa tehdään taimikonraivausta ja ennakkoraivausta. Koska yksityiset metsänomistajat ovat suurin metsiä omistava joukko, heitän pallon sinnekin. Reilua se ei ole. Hiljaisten talvikuukausien jälkeen metsurit saavat taas hikoilla urakalla. Yrityksiä koskee tilaajavastuulaki. Metsät kasvavat varastoon. Vaikka pulmia riittää, Lehmusjärvi haluaa parantaa metsänhoitotöiden mainetta työn positiivisten puolien kautta. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Metsänhoidon kestävä kehitys jaetaan kolmeen osa-alueeseen: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Taloudellisuus: Suomen metsiä hoidetaan niin, että ne tuottavat teollisuudelle riittävästi laadukasta raaka-ainetta unohtamatta kilpailukykyä. Yhtiön metsiä raivatessa näkee myös tilarajan toisella puolella olevan yksityismetsän kunnon. Luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta. Metsäyhtiöiden ulkoistaessa ruohonjuuritason ammattilaisia eli metsureita viime vuosina kilpailukyvyn nimissä, on osin johtanut harmaalle alueelle. AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA Kestävää kehitystä VALTTERI SKYTTÄ, teksti ARI NAKARI, kuva Metsälehden uusi kolumnisti Hillevi Lehmusjärvi on poikkeustapaus metsätöiden tekijöiden ammattikunnassa. . Metsänhoitotöihin kannustamiseen tarvittaisiin valtakunnallinen kampanja: metsänomistajat raivaussahan varteen”, Lehmusjärvi sanoo. » Asuu Imatralla. Ekologisuus: ”Metsiä älkööt hävitettäkö.” En usko, että Suomessa tulee olemaan uhkaa totaalisesta metsänhävityksestä. Sosiaalinen kestävyys: Metsäinen kulttuuriperintö säilyy ja metsän virkistysarvot ovat jokamiehen oikeuden myötä kaikkien käytössä. Tilalle tulee ulkomaisia halpatyöntekijöitä. Puuliitto on esimerkiksi asettanut saartoon useita metsäpalveluyrityksiä epäselvyyksien takia. . metsää, mutta 10 vuotta metsäyritys Tornatorin leivissä on tutustuttanut Etelä-Karjalan metsiin. . Puuliitto edustaa muun muassa metsureita ja metsäkoneenkuljettajia. . . Metsurit eläköityvät, työsuhteet muuttuvat yrittäjämäisempään suuntaan, ala ei enää innosta nuoria eikä monella metsänomistajalla ole tietoa tai kiinnostusta metsätöihin tai niiden teettämiseen. Kuten moni metsäammattilainen, Lehmusjärvikin on huolissaan nuorten metsien hoitorästeistä. Kyse on muustakin kuin palkasta – kyse on myös turvallisuudesta. Kun kaikki metsänomistajat vaativat metsissään toimivien yrittäjien noudattavan metsäalan työehtosopimuksia ja reilun pelin sääntöjä, täyttyy kestävän kehityksen sosiaalinenkin puoli. Heillä on paljon sananvaltaa päättäessään, mitä toimenpiteitä ja kuka ne tekee. HILLEVI LEHMUSJÄRVI Kirjoittaja on metsuri ja Puuliiton valtuuston jäsen. Hillevi Lehmusjärvi » 42-vuotias metsuri. Vielä: jos joku yhtiö vieläpä irtisanoo työntekijänsä ja palkkaa heidät sitten työskentelemään toiminimillä sopien niin, että työskentelevät vain sille yhdelle yritykselle, kyse on vain riskien siirrosta työntekijälle. Hän ei ole eläkeikää lähestyvä maalaismies, vaan aikuisiällä metsurinammattiin opiskellut kaupunkilaisnainen. Lehmusjärvi ei itse omista Ääni sahan varresta Kuka tekee tulevaisuuden metsänhoitotyöt ja kuka niistä maksaa, pohtii metsuri Hillevi Lehmusjärvi. ”Metsissä on hyvin ja huonosti hoidettuja ja kaikkea siltä väliltä. ”Uskon, että jos vähän päälle 40-vuotias kolmen lapsen äiti pystyy käsittelemään raivaussahaa, siihen pystyy moni muukin”, Lehmusjärvi sanoo. . Osa niistä häviää jälkiä jättämättä, osa parantaa tapansa ja hoitaa velvoitteensa kuntoon. Moni joutuu tässä vaiheessa luopumaan ammatistaan. . Usein on niin, että metsä tarvitsisi raivausta, mutta työlle ei ole tekijää saati maksajaa.” Tilanne johtuu Lehmusjärven mukaan useista seikoista. ”Metsäalan työehtosopimus pitää saada selkeämmäksi, sillä alalla on myös ulkomaalaisia yrittäjiä. ”Pidän itse paljon metsätöistä, joten haluan kertoa tekemisen riemusta.” Ammattiyhdistyksen äänikuningatar Lehmusjärvi aikoo kolumneissaan havainnoida metsäalaa metsätyöntekijän silmin katsottuna. Puuliiton metsäalan luottamusmiehet ovat jättäneet tästä kannaoton, joka haastaa koko metsäsektorin kiinnittämään huomiota siihen, kuka metsiämme hoitaa, millä hinnalla, millaisin sopimuksin ja seurauksin. Metsät myös uudistuvat hyvin, ja oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä kasvu on sitä laatua. Hillevi Lehmusjärven mukaan metsänomistajia voisi kannustaa raivaussahatöihin erityisellä kampanjalla. Metsäteollisuus ry on hyväksynyt nuo ohjenuorat. » Puuliiton valtuuston jäsen. Hakkuumäärät ovat sopivassa suhteessa vuotuiseen kasvuun. Harmillisen usein kärsijänä on se metsuri, joka työn tekee jonkun muun kääriessä voitot. Metsäyhtiöiden kotisivuja lukiessa voi havaita, että myös ne allekirjoittavat periaatteet. ”Kirjoitan ehkä myös siitä, millaista on olla naisena metsäalalla.” Lehmusjärvi on ammattiyhdistysaktiivi, joten tämäkin puoli tulee esille. . Olen ensisijaisesti huolissani sosiaalisesta vastuusta, ihmisistä. Metsuriyrittäjyys on hyvä asia, mutta yksityisyrittäminen pitäisi tehdä helpommaksi”, listaa metsuri alan kehityskohteita. . Vapun jälkeen alkavat taimien istutukset.” Lisää Lehmusjärven ajatuksia metsäalasta tämän jutun alla. ”Metsureiden määrä vähenee ja ihmiset etääntyvät metsänhoitotöistä. » Työskentelee kausivakinaisena metsurina metsäyritys Tornatorissa. Hän oli Puuliiton edellisten liittovaalien äänikuningatar. Suomen metsissä ryskää yrittäjien ja näennäisyrittäjien joukkoja, joiden palkka-, työsuojeluynnä muista asioista kukaan ei tunnu olevan vastuussa. Metsässä työskentelevät noudattavat lakeja, säädöksiä ja sopimuksia. » Opiskeli metsurinammatin aikuisena kolmivuotisella metsätalouden perustutkinnolla. Halvalla ei saa hyvää. Metsäalan uutisointia seuratessa olen huomannut, että jopa Metsähallitus kilpailuttaa taimikonhoitourakat ja on vähentänyt omien palkkametsureiden käyttöä. Suomi jää kilpailussa jälkeen. On suuri häpeä tuottaa erittäin raskasta ja vaarallista työtä kilpailutuksella tutkimatta työnantajavelvollisuuksien toteutumista. AJASSA 5 23. Kaikista ei myöskään ole yksityisyrittäjiksi
Hän etsi soidensuojeluohjelmaan sopivia täydennyskohteita. Minulla oli usein maanomistaja suolla mukana. Ympäristöministeriö jättää soidensuojelun täydentämistä koskevan esityksensä valtioneuvostolle ensi syksynä. Markku Suoknuuti » 52-vuotias luontokartoittaja Kotkasta. Ala on pieni vain kaksi kertaa Valkmusan kansallispuiston pinta-ala.” Suoknuutin mukaan pääosa Etelä-Suomen arvokkaimmista luonnontilaisista soista on jo menetetty. » Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin hallituksen jäsen. Markku Suoknuuti pitää kirjesulkeisia täysin turhina. lusto@lusto.. Vuonna 1979 hän muutti Pyhtäälle, Valkmusan kansallispuiston reunalle. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 AJASSA HAASTATTELU Kuva: Lusto Suomen Metsämuseo Maat metsät tehtaat NÄYTTELY PITKÄSTÄ 1950-LUVUSTA 1950 1950 www.lusto.. ”Esimerkiksi korvet ja letot ovat minerotrofisia soita. » Maisterintutkinto jäi 90-luvulla kesken. ”Kansallisen suostrategian toteuttaminen aloitettiin seitsemän vuotta sitten. Suomies Suoknuutin mielestä Metson malli ei päde turvemailla. Kymenlaakson alun perin 134 000 suohehtaarista on enää vain 22 000 hehtaaria ojittamatta. Metson mallilla kestäisi vähintään 50 vuotta hoitaa soiden suojelutarve kuntoon.” FAKTA. Kaakkois-Suomen osuus niistä oli nelisensataa. Ne ovat tärkeitä suotyyppejä suokasvilajien säilymisen kannalta. p. Nyt näyttää siltä, ettei kukaan tiedä paljonko niistä otetaan täydennysohjelmaan mukaan. Grahn-Laasonen halusi selvittää, onko soiden lisäsuojelussa mahdollista edetä pelkästään metsänomistajien vaSuomiestä harmittaa Luontokartoittajan mukaan pääosa Etelä-Suomen arvokkaimmista luonnontilaisista soista on jo menetetty. 6 23. ”Kohteiden pakkolunastukset eivät ole kenenkään etu. paaehtoisin päätöksin. Tämä ominaisuus jo menetetty, kun luonnontilaiset kohteet ovat liian harvassa.” Markku Suoknuutin suoharrastus alkoi 40 vuotta sitten perhosten tutkimisesta. Sadevedestä ravinteensa saavat keidassoiden keskiosat ovat tärkeitä monille hyönteisja perhoslajeille. Rehevien soiden minetrofiset, eli ympäröivien kangasmetsien valumavesistä ravinteensa saavat reunaosat on pääosin ojitettu metsätalouden käyttöön. Suo on kokonaisuus Koko maassa kirjeitä lähti 5 500 kappaletta. Kun maanomistaja, joka omistaa upottavan suon vaihtaa sen maahan tai perustaa sille yksityisen suojelualueen, hän hyötyy siitä varmasti.” Keskeyttäessään soidensuojelun täydennysohjelman ympäristöministeri Grahn-Laasonen vetosi Metso-ohjelmassa saatuihin hyviin kokemuksiin maanomistajien halukkuudesta tehdä vapaaehtoista luonnonarvokauppaa. Valmiina sata sivua gradua Valkmusan soista. 015 345 100 PUNKAHARJU Metsä tekee hyvää! Pave Maijanen, Kai Lehtinen & Heikki Rantanen MARTTI LINNA, teksti ja kuva Vihreiden lähdettyä maan edellisestä hallituksesta Ville Niinistön paikalle ympäristöministeriksi istahti kokoomuslainen Sanni Grahn-Laasonen. ”Viime syksynä niistä valittiin 3 264 hehtaaria ohjelmaan sopiviksi kohteiksi. Arvostettu luontoharrastaja on löytänyt Valkmusan soilta 35 Suomen neljästäkymmenestä eri rahkasammallajista. Viime syksynä hän keskeytti pitkälle valmistellun soidensuojelun täydennysohjelman. Luontokartoittaja Markku Suoknuuti ei ymmärrä Grahn-Laasosen päätöstä. Kesät 2013 ja 2014 Suoknuuti paarusti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan soilla Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen palkkaamana luontokartoittajana. Markku Suoknuuti toivoo, että soidensuojeluohjelmaa jatketaan eduskuntavaalien jälkeen tilanteesta, mihin se jäi viime syksynä. Sen kantavana ajatuksena oli arvokkaimpien suokohteiden etsiminen ja sen turvaaminen, että eliölajit pystyvät siirtymään alueelta toiselle. huhtikuuta. Ympäristöministeriön toimeksiannosta lähetetyissä kirjeissä kysyttiin myös maanomistajien mielipiteitä erilaisista suojelukeinoista. ”Jokainen suo on vesitaloudellinen kokonaisuus tilanrajoista riippumatta. Vain kaikkein karuimmat alueet ovat jäljellä.” ELY-keskukset pyysivät maaliskuun lopulla kirjeitse arvokkaita suokohteita omistavilta maanomistajilta tietoa siitä, ovatko he halukkaita suojelemaan soitaan. Helsingin opiskeluvuosien jälkeen hän palasi takaisin kotiseudulleen. Täydennyskohteista tuli hyvin vähän negatiivista palautetta. Se tarkoitti 127:n eri suon ja suoryppään tutkimista, eli yli 5 000 hehtaaria läpi käveltyjä turvemaita. Kyselylomakkeiden viimeinen palautuspäivä on 24
Näin siitä huolimatta, että vakavasti ja täydellisesti hirvien tuhoamia metsiä on runsaammin kuin 1990-luvulla. Pieni korjaus tuhojen korvausperusteisiin voi olla luvassa. 2000-luvun alussa korvauksia maksettiin vuosittain 1,5–5 miljoonaa euroa. Kaikki taimikoiden suojauksesta. Se tarkoittaa riittävää kaatolupien määrää. ”Tavoiteltavat hirvikannat on määriteltävä maanomistajien, viranomaisten ja metsästäjien yhteistyönä – ja myös toteutettava tavoitteet. Laanikari korostaa, että myös korvausjärjestelmän muutokset pitäisi hyväksyttää komissiolla. Onnettomuudet Hirvionnettomuudet ja hirvikanta Samaa tahtia 02 2008 14 Hirvikanta, hirveä 30 000 60 000 90 000 120 000 150 000 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Valtion maksamat hirvituhokorvaukset, Me Vakavat ja totaaliset tuhot VMI:n mukaan, ha Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja, VMI Korvausten taso heitellyt 90 2014 12 10 08 06 04 02 00 98 96 94 92 85 400 ha VMI 9 (1996–2003) VMI 11 (2009–2013) 115 100ha 113 200 ha 115 100ha 113 200 ha Me VMI 10 (2004–2008) ”Reilusti kaatolupia” MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen toteaa, että järjestö on esittänyt korvausjärjestelmän korjaamista. Summa kohoaa 150 miljoonaan euroon, kun liikennevahingot lasketaan mukaan. Näin ei lopulta käynyt. Yhteistyö on parantunut, mutta alueelliset erot ovat edelleen suuria.” Leskinen varoittaa, että hirvikannan aliarviointi voi johtaa nopeaan kannan kasvuun. Ennen sitä korvausjärjestelmällä ei ole lainvoimaa, eikä viime vuoden korvauksia voida maksaa. Korvausten raju leikkautuminen johtuu vuonna 2011 käyttöön otetuista uusista taimikoiden arvon määritystaulukoista ja uudesta tuhojen arviointimenetelmästä, jonka kehittivät yhteistyössä Tapio, Suomen metsäkeskus ja Maatalousvirasto. VMI osoittaa, että väittämä on perätön. Nykyinen järjestelmä on parhaillaan EU:n komission notifioitavana, siis hyväksyttävänä. Näytti jo siltä, että korvausten maksaminen olisi pitänyt lopettaa. Taannoin unioni kyseenalaisti hirvikorvaukset kokonaan. Korvausjärjestelmän uudistaminen on kuitenkin epätodennäköistä. Intoa korvausten hakemiseen hillitsee sekin, että arviointikulut lankeavat metsänomistajalle, ellei korvauskynnys ylity. Nyt käytössä olevat, erityisesti männyntaimikoita aliarvostavat arvonmääritystaulukot voidaan päivittää muuttamalla valtioneuvoston asetusta. Metsäntutkimuslaitoksen taannoisen arvion mukaan hirvet aiheuttavat vuosittain metsätuhoja 30 miljoonan euron arvosta. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.fi www.forestum.fi Hirvikorvauksiin ei luvassa remonttia Metsänomistajat kärsivät valtaosan hirvituhoista nahoissaan. Muutos olisi merkittävin pohjoisessa.. 7 23. Se merkitsee muutaman sadan euron lisälaskua runnellun taimikon omistajalle. Tämä käy ilmi, kun vertaa vuosittain maksettuja hirvituhokorvauksia ja valtakunnan metsien inventointien (VMI) tuloksia. AJASSA Mikk o Riikilä Luontokartoittajan mukaan pääosa Etelä-Suomen arvokkaimmista luonnontilaisista soista on jo menetetty. ”EU:n hyväksynnän pitäisi tulla lähiaikoina”, Laanikari ennakoi. Tällöin lupia voidaan jahdin aikana kohdentaa alueille, joissa hirviä on ennakoitua runsaammin.” Korjaus monen mutkan takana Maaja metsätalousministeriössä hirvikorvauksista vastaava ylitarkastaja Jussi Laanikari ei lupaa nopeaa korjausta tuhojen arviointiin, vaikka asiaa pohditaankin epävirallisessa työryhmässä. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 MIKKO RIIKILÄ VALTIOLTA voi hakea korvausta, kun hirvilauma raatelee taimikon. Yleensä tämä on kuitenkin laiha lohtu, ja valtaosa tuhoista jää metsänomistajien vahingoksi. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 01 03 05 07 09 11 13 1517 3048 Lähteet: Liikennevirasto: Hirvieläinonnettomuudet maanteillä 2013, Luke. Tähän ei tarvita EU:n siunausta. ”Kaatolupia tulisi hakea lupapankkiin 20–30 prosenttia yli ennakoidun tarpeen. Korvaussumman hiipumista on selitelty hirville epämieluisan kuusen viljelyn lisääntymisellä. Arviointi on mutkikas ja hyvin työläs. OY AGRAME AB www.agrame.fi Myyrätuhot mahdollisia taimikoissa tänä vuonna! tarkkaile ja torju Tilaa ilmainen tuote-oppaamme — runsaasti tuotteita taimien suojaukseen Kysy myös huippu-tarjouksia myyräkauluksista! Forestum Oy Raitamaantie 8 A, 00420 HELSINKI p. Hän korostaa, että myös hirvikannan säätelymekanismi on saatava toimivaksi. Sen jälkeen ne ovat romahtaneet, ja viime vuonna summa oli enää alle puoli miljoonaa euroa. Uusien taulukoiden arvot taimikoille ovat jopa 30 prosenttia korkeammat kuin nykyisten
”Suomi salli jo 2013 yli 74-tonniset rekat, mikä antaa suomalaiselle metsäteollisuudelle kilpailuedun verrattuna ruotsalaiseen metsäteollisuuteen”, hän muistutti. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Johan Ar def or s Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana TAPIO SILVA Oy SIEMENKESKUS Torholantie 33 12100 Oitti puh. AJASSA 8 23. Edellisenä päivänä julkistetulla budjetilla hallitus haluaa tukea uusia yrityksiä sekä edistää innovaatioita ja vientiä. Vaikeiden vuosien jälkeen edullinen kruunun kurssi vauhdittaa taas Ruotsin sahatavaravientiä. Tavoitteena on pitää Ruotsi Euroopan innovatiivisimpana maana, kertoi ministeri Mikael Damberg viime viikolla Metsäviikon avajaisissa Tukholmassa. Suomessa isommat kuormat Metsäteollisuus pitää hallituksen toimia oikeansuuntaisina mutta liian vaatimattomina. Metsäviikon avajaisiin osallistui myös prinssi Carl Philip, joka jakoi metsäpäivien huomionosoitukset. Suurimmat vientimaat olivat viime vuonna Iso-Britannia ja Egypti. Ero parin vuoden takaiseen aikaan on iso. Ruotsissa sahausmäärä nousi 2014 edellisvuodesta yhdeksällä prosentilla 17,5 miljoonaan kuutiometriin, mikä on suurin luku huippuvuoden 2007 jälkeen. Sahoilla hyvä vuosi 2014 2007 Ruotsi 17,5 18,6 Suomi 10,9 12,4 Paras vuosi 2007 jälkeen Havusahatavaran tuotanto, milj.m 10,0 12,5 15,0 17,5 20,0 Ruotsi Suomi Suomi Ruotsi 2007 2014 Lähde:?. Nyt kaikki haluavat olla mukana biotaloudessa. Ruotsin metsäviikon avajaisiin kokoontui noin 400 alan ammattilaista, mikä on Metsäyhdistyksen toimitusjohtaja Bengt Ekin mukaan enemmän kuin pitkään aikaan. Prinssi Carl Philip (keskellä) poseerasi yhdessä metsäteollisuuden etujärjestön Per Lindbergin sekä metsäyhdistyksen Herman Sundqvistin kanssa. Damberg uskoo, että edessä on biotalouden myötä uusi teollistumisaalto. Järjestäjien mukaan silloin oli vaikea houkutella poliitikkoja puhumaan metsäpäiville. Jo nyt liki 200 000 ruotsalaista saa suoraan tai välillisesti toimeentulonsa metsästä. 0294 32 6000 www.tapio.fi /siemenkeskus siemenkeskus@tapio.fi KASVAA TUOTTAVA METSÄ KYLVÄ HYVÄÄ! Tilaa Tapion jalostettua siemenviljelyssiementä Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty ELIISA KALLIONIEMI Sosiaalidemokraatti Stefan Löfvenin punavihreä hallitus panostaa kevätbudjetissaan tutkimukseen ja koulutukseen. Euroopassa rakentaminen ei ole vielä kunnolla päässyt vauhtiin, mutta Pohjois-Afrikassa ja Kiinassa ruotsalainen havusahatavara on käynyt hyvin kaupaksi. Ruotsi elvyttää innovaatioilla ”Kilpailukyky perustuu osaamiseen”, muistutti teollisuusja innovaatioministeri Mikael Damberg Ruotsin metsäviikon avajaisissa. Metsäteollisuus laskee, että uusia työpaikkoja on mahdollista synnyttää 25 000”, Damberg totesi. Metsäteollisuuden etujärjestön toimitusjohtaja Carina Håkanssonin mielestä päätös on vasta hyvä alku. Tästä esimerkkinä on tuore päätös sallia liikenteeseen 64-tonniset rekat. Viime vuosi oli sahoilla hyvä, ja tänä vuonna viennin ennustetaan pysyvän samalla tasolla. Työstä on pula myös Ruotsissa, sillä lyhyessä ajassa suurista teollisuusyrityksistä on hävinnyt yli 50 000 työpaikkaa. Tavoitteena on leikata hiilidioksidipäästöjä ja tehostaa kuljetuksia. ”Metsät ovat Ruotsille valtava rikkaus, ja niissä piilee paljon mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsäteollisuus on avainasemassa. Tarkoituksena on parantaa kilpailukykyä sekä luoda lisää työpaikkoja
Perinteisellä hakkuukoneella pienirunkoisen metsän harventaminen on kallista. ”Vaikeimmilla kohteilla kantohinta saattaa olla euron kuutiolta. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat JYVÄSKYLÄLÄISYHTIÖ Fixterin myyntimäärät kääntyivät viime vuonna kasvuun. Tavoitteena on tämän vuoden aikana kaksinkertaistaa yrittäjillä oleva konekanta”, kertoo toimitusjohtaja Minna Lappalainen. Kotimarkkinoiden ohella kasvua haetaan vientimarkkinoilta. ”Raivaussahatyönä pahimpien tiheiköiden kunnostus maksaisi jopa tuhat euroa hehtaarilta. Miljoona hehtaaria Fixteri-työmaita Fixteri on kotikentällään, kun korjattavien runkojen koko on 20–80 litraa ja puusto taajaa vitelikkoa – selkosuomeksi sanottuna taimikkona hoitamatta jäänyttä nuorta metsää. Fixteri raivaa lisää markkinaosuutta Pienpuun paalaukseen perustuvaa energiapuun korjuukonetta valmistava Fixteri on onnistunut kasvattamaan myyntiään. ”Lisäksi paalaus kasvattaa hakkuukertymää useita kymmeniä prosentteja.” Metsänhoitoa ja korjuuta Lappalainen korostaa, että kyse on sekä metsänhoidosta että puunkorjuusta. Lappalaisen mukaan Fixteri on ainoa kone, jolla vitelikot saadaan kannattavasti kuntoon. Hän iloitsee, että osa Fixterillä työskentelevistä yrittäjistä on tilannut yritykselleen toisen samanlaisen koneen. Lappalaisen mukaan koneita ovat hankkineet erityisesti metsänhoitoyhdistyksille urakoivat yrittäjät. Lisäksi paalien metsäja kaukokuljetus on edullisempaa kuin irtorangan. Lappalainen huomauttaa, että ohjelmistoyhtiö Protaconin kanssa kehitetyn tietojärjestelmän avulla erilaisilta korjuukohteilta kertyneet puumäärät kyetään dokumentoimaan. ”PAALAUS KASVATTAA HAKKUUKERTYMÄÄ KYMMENIÄ PROSENTTEJA.” Fixterin FX15a-mallilla yhtiö hakee kasvua vientimarkkinoilta. ”Näin hakesähkötuen maksatus erilaisilta kohteilta on vaivatonta.”. Minna Lappalaisen mukaan Fixtereitä ovat hankkineet erityisesti metsänhoitoyhdistyksille urakoivat yrittäjät. Sekin maksaa satoja euroja hehtaarilta.” Lappalainen kiistää epäilyn, jonka mukaan kemeratuista poistuva seitsemän euron kuutiokohtainen korjuutuki romuttaisi Fixterin kannattavuuden. AJASSA 9 23. Kymmenen hehtaarin työmaalla valittavana on siis 1000 euron myyntitulo tai 5 000 euron lasku.” Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan hoitamattomia ensiharvennusmetsiä on noin miljoona hehtaaria, ja määrä kasvaa koko ajan. ”Pöyryn laatima selvitys osoitti, että Fixteriillä voidaan kilpailukykyiseen hintaan tuottaa haketta energialaitoksille jopa runkokooltaan 20-litraisissa puustoissa ilman valtion tukia.” Säästöä tuo muun muassa se, että korjuu sujuu ilman ennakkoraivausta. Lisäksi se edellyttää ennakkoraivuuta. ”Fixterin FX15a-mallia on nyt töissä kymmenen koneyksikköä, ja tilauskantamme on puolenkymmentä konetta. Siihen asti yhtiön liikevaihto oli alle miljoona euroa, mutta parissa vuodessa sen ennakoidaan kohoavan yli kuuden miljoonan euron. Se ei kuulosta paljolta. Muilla menetelmillä metsän kunnostus maksaa esimerkiksi 500 euroa hehtaarilta
Yhdistysten osuus kasvaa Metsänhoitoyhdistykset ovat metsäteillä mukana epätasai sesti ja joillakin alueilla eivät ollenkaan. Konkari kannustaa yrittäjiä tietöihin Metsäteitä kunnostavia metsä palveluyrittäjiä on muutamia, joista viitasaarelainen Tapio Kuronen kuuluu alan kon kareihin. Koko maan tasolla noin 80 prosentin markkinaosuutta voi pitää määräävänä. ”Ei ole pitkä aika, kun nel jän kilometrin tiehankkeelle laskettiin tiukka tarjous. Viime vuonna keskihinnat olivat 11 500– 12 000 euroa. Piston mukaan pudotuspai nomittaus on varmin keino to deta tien kantavuus. ”Suunnittelutuki, joka valtaosin meni Otsolle itselleen, vääristi kilpai lua. Yhdistysten ei tarvitse tah kota voittoa vaan kattaa omat kustannukset. Silti päätyivät tekemään itse.” Omatoimisuus tulee halvem maksi, kun tingitään raviojien aukaisemisessa ja käytetään paikallista soramonttua, vaik ka soran laatu ei olisi ihan pa rasta, ja pintamursketta vede tään ohuemmin. Metsätien kunnostus voidaan luvata 10 000 eurol la kilometri, mutta jos rahat eivät riitäkään, niin tulee kiu saus pihistää välttämättömis tä murskekerroksista. Tilaajaa johdetaan harhaan, jos tie ei kestä luvattua 20– 30 vuotta.” Pisto korostaa, että asiak kaiden pitää osata vaatia laa tua. ”Viimeisen kahden kol men vuoden aikana tilanne on muuttunut emmekä lähes kään aina ole ainoa tarjoaja”, Otson tiimiesimies Timo Pisto Kajaanista sanoo. ”Ainakin meidän alueella EteläKarjalassa suurin kil pailija on, että ei tehdä keme rahankkeena ollenkaan, vaan maanomistajat tekevät omana työnä tai kunnostuttavat oma toimisesti, ehkä vähän kevyem min mutta kuitenkin”, Vaa rio sanoo. Yhdistykset ovat pe rinteisesti touhunneet kevyem pien kemeratyölajien parissa, eikä kaikilla yhdistyksillä ole rahkeita pääomia sitoviin met sätiehankkeisiin. Mittauk sessa tielle pudotetaan tietyin välein punnus ja mittarit mit taavat tienpinnan taipumista. Kehitys on kuitenkin parempaan päin. Kun yhdis tysten koko kasvaa, niin pys tytään paremmin hoitamaan näitäkin töitä ympäri maan”, Metsänhoitoyhdistysten Pal velu Oy:n hallituksen puheen johtaja ja mhy EteläKarjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario sanoo. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 MIKKO HÄYRYNEN Metsäkeskuksilla oli ta kavuosina likipitäen täydellinen metsätie monopoli. ”Yhdistysten osuus on kui tenkin nousussa. ”Se on suurin kirittäjä. ”Tehdään kevytrakentei sempi kuin kemeralaki edel lyttää, eikä silloin voi enää voi puhua perusparannuksesta, vaan metsätien kevyemmäs tä versiosta.” Vaario kehottaa miettimään, onko pitkässä juoksussa järke vää kunnostaa kerralla niin, et tä ei tarvitse tehdä remonttia joka hakkuun jälkeen. ”Merkkejä on, että aina kun nostukset eivät täytä mitoituk sia ja kantavuusvaatimuksia. ”Usein käydään selkeä kil pailukierros.” Pisto pelkää, että jos hin ta on ainoa kilpailutekijä, niin laadussa ruve taan lipsu maan. Metsäkeskuksesta eriytetyn Otson ote ei ole ai van yhtä vahva, mutta edelleen on alueita, joilla Otso on ainoa toimija. Onneksi Kilpailu kiristyy, lipsuuko laatu. Kemeratuen muutos lisää kilpailua metsäteiden kunnostuksessa. AJASSA 10 23. Pahimmassa tapauksessa viiden vuoden kuluttua huo mataan, että tien kantavuus ei riitä ja joudutaan lisäämään mursketta pintaan. ”Tulee erilaisia kunnostus kategorioita, kuten sileäpintai set monikäyttötiet kesämök kiläisiä ja vakiasutusta varten ja metsätaloustiestö puhtaasti metsätaloutta ja raskaita puun kuljetuksia varten.” Metsäteiden perusparanta misen hintahaitari on Otsolla 8 000 eurosta 15 000 euroon kilometriltä. Silti hankkeista käydään oikeaa kilpailua. Kuronen sanoo, että met säkeskus ja siitä eriytetty Ot so ovat toimineet liian kauan monopolina. Pisto uskoo, että kilpailu muuttaa alan käytäntöjä ja jatkossa tien käyttötar koitus nousee nor miohjauksen rinnalle. Hin taa ei voi hilata ylöspäin, muu ten kylillä laitetaan omat trak torit ja kaivurit liikkeelle.” Vaario ei usko, että löysä kil pailutilanne olisi johtanut te hottomuuteen. Kunnostajien huoli on, että hinnan sijasta laskeekin laatu.
Entisen, erikseen suunnittelulle ja toteutukselle myönnetyn tuen hakuaika on päättynyt. » Yksityisteistä Otso kunnostaa 1 300–1 400 kilometriä vuodessa. Kemeratuen muutos lisää kilpailua metsäteiden kunnostuksessa. Jos halutaan erilaisia teitä, niin sitten omarahoitteisesti.” Tuen myöntää Suomen metsäkeskus. KOMMENTTI. ”Alalla on muutamia yrittäjiä, mutta ei läheskään kattavasti. MIKKO HÄYRYNEN Otso päätekijä metsäteissä » Uusia metsäteitä rakennetaan enää muutamia satoja kilometrejä vuodessa » Yksityisten, kemeratuella rahoitettujen metsäteiden kunnostusten volyymi on noin 1 600 kilometriä. Aiemmin valtio maksoi suunnittelun kokonaan. Kyse on asetusmuutoksista, joiden odotetaan tulevan voimaan viimeistään heinäkuun alussa. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 K uv a Mikk o Hä yrynen Kilpailu kiristyy, lipsuuko laatu. Kemeralain uudistuksen myötä suunnittelusta tulee kokonaiskustannusten yksi kohta. ”Jos suunnittelukustannus on 10 000 euroa, niin esimerkiksi Keski-Suomessa tiekunta saa suunnittelutukena 5 000 euroa ja osakkaat maksavat itse toisen 5 000 euroa. Tutun metsätien pitkällä suoralla en voinut välttää kiusausta kokeilla, paljonko ehtii kehrätä mittariin. Paljonko mittarissa. ”Jos valtio rahoittaa, niin pitää olla tietty taso. En tiedä, mutta ensimmäinen autoni oli Saab 96. Olen vähintäänkin 96-prosenttisen varma, että mittariin ei saa samaa lukemaa missään muualla – tai ainakaan enempää. Jatkossa suunnittelu ja toteutus ovat yksi kokonaisuus ja tuki myönnetään hankkeen kokonaiskustannuksille. siitä päästään eroon.” Suunnittelun osuus on 10– 20 prosenttia kunnostushankkeen kustannuksista. AJASSA 11 23. Otso-metsäpalvelut on metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö, ja Otsosta pyritään tekemään yhtiö. Maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltosen mukaan uudistus kannustaa tiehankkeiden kilpailuttamiseen, sillä suunnittelustakin osa pitää kaivaa tiekunnan osakkaiden omasta pussista. Se kannustaa tiekuntia kilpailuttamiseen.” Kurosen mukaan metsätieasiat eivät tunnu kiinnostavan metsäpalveluyrittäjiä, mutta nyt kannattaisi aktivoitua. Jääköön lukema kertomatta, mutta sittemmin olen kulkenut useankin ulkomaan metsäteitä. Kunnostajien huoli on, että hinnan sijasta laskeekin laatu. Lisää mahtuu.” Metsätiekemera muutoksessa Metsätiekemera on muutosvaiheessa. Tähän asti suunnittelu ja toteutus ovat olleet erillisiä työlajeja ja suunnittelu on ollut kilpailun ulkopuolella. Metsänhoitoyhdistykset kunnostavat loput, ja pienessä määrin myös metsäpalveluyritykset ja tieisännöitsijät. Ajetaanko Suomessa liiankin hyviä metsäteitä
Uudistushakkuu 56,53 . 16,80 . 13,55 . 38,77 . 15,59 . 17,36 . nousussa . ETELÄ-SUOMI . 22,68 . 15,31 . LIINA KJELLBERG ”Rauhallisempaa kuin vuosi sitten”, kuvailee puukauppatilannetta Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta. 46,05 . Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella kaupaksi menevät kaikki puuja puutavaralajit. 42,05 . 54,91 . 28,12 . 24,56 . 14,25 . 28,60 . 15,77 . 14,16 . 26,95 . 15,39 . 56,17 . 22,62 . 15,56 . Ei nytkään huonosti mene, mutta viime vuoden tahtiin tuskin päästään koko vuonna”, hän ennakoi. 17,56 . 36,81 . Uudistushakkuu 55,98 . 18,06 . 30,68 . 54,51 . 28,85 . 42,68 . 15,52 . 15,12 . Esimerkiksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vastaavat puukauppamäärät ovat tänä vuonna noin kolmanneksen viime vuotta ja noin viidenneksen toissavuotta alhaisemmat. Uudistushakkuu 58,40 . 18,02 . Ensiharvennus 14,14 . 17,96 . Lisäksi alkuvuoden puukauppaLappi puukaupan nousija Puukauppa on pitänyt pintansa Lapissa, hiipunut muualla. 37,35 . 55,44 . 32,21 . 21,02 . Alkuvuoden puukauppamäärät ovat yksityismetsissä valtaosin pienemmät kuin parina edellisenä vuonna, mutta Lapissa tilanne on toinen. 34,91 . 55,62 . 26,21 . Hankintahinnat 56,86 . 49,07 . Yhdistyksen alkuvuonna tekemien puunmyyntisuunnitelmien määrä on 27 prosenttia alhaisempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. ”Kesäkorjuukelpoisten leimikoiden kysyntä on hieman parantunut, muttei ole kovin hyvä vieläkään”, Sahlman sanoo. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,46 . 44,64 . 14,71 . 49,73 . 13,68 . 43,56 . 28,46 . 15,12 . ”Lappi Timberillä on ollut hyvä vaikutus mäntytukin kysyntään. 15,76 . 20,56 . 14,73 . 29,54 . Saha on tuonut positiivista virettä ja nostanut metsäalan imagoa varsinkin Itä-Lapin alueella”, Kokkoniemi sanoo. 27,63 . 18,31 . 15,59 . 51,29 . nousussa . AJASSA 12 23. 14,79 . 41,47 . 27,14 . 47,74 . KYMI-SAVO . 29,06 . 15,54 . Harvennushakkuu 46,95 . 20,40 . Uudistushakkuu 56,79 . 13,68 . 44,43 . ETELÄ-POHJANMAA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,01 . Mistä Lapin puukaupan hyvä vire johtuu. 24,63 . 47,93 . Puukaupassa hiljaista LIINA KJELLBERG, teksti JUHA OLLILA, kuva Puukaupassa on mielenkiintoinen tilanne. 21,62 . 27,12 . 44,48 . Hankintahinnat 60,22 . 55,00 . 16,65 . 23,12 . Ensiharvennus 12,86 . Ensiharvennus 46,56 . 13,21 . 45,48 . Ensiharvennus 45,28 . 14,74 . 18,09 . 55,26 . Tammi-maaliskuussa Lapin yksityismetsissä tehtiin puukauppoja reilun 270 000 kuutiometrin edestä. 15,16 . 15,80 . 17,21 . Se on noin prosentin enemmän kuin viime vuonna mutta lähes puolet enemmän kuin toissavuonna. 20,16 . 54,00 . 12,11 . 47,81 . 20,44 . 53,81 . 28,12 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,96 . ”Puukauppa kävi viime ja toissavuonna todella lujaa. 17,55 . Harvennushakkuu 48,57 . 16,67 . Samoilla linjoilla on metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman. 14,44 . 45,98 . 17,05 . 18,24 . PUUKAUPPA. Hankintahinnat 56,66 . 26,76 . Puukauppoja on alkuvuonna tehty puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan yksityismetsien puukauppa on alkuvuodesta käynyt Lapissa jopa vilkkaammin kuin viime vuonna. Nyt kauppaa käydään kelirikkoja kesäleimikoista. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueella parhaiten menee kaupaksi mäntytukki, harvennusleimikoista halutuimpia ovat koivukuituvaltaiset. nousussa . Harvennushakkuu 50,43 . 14,77 . 17,09 . 28,18 . Hankintahinnat 53,50 . 26,48 . 17,48 . 16,31 . 55,56 . 16,79 . MTK:n Lapin alueen tuore kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi arvioi, että taustalla vaikuttaa muun muassa vuodenvaihteessa Kemijärvellä käynnistynyt Keitele Groupin saha Lappi Timber Oy. Harvennushakkuu 49,53 . 21,23 . 16,10 . 54,21 . 20,28 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,39 . Positiivista virettä ovat hänen mukaansa tuoneet myös suunnitelmat käynnistää Inarin Peuravuonossa sijaitseva saha uudelleen. nousussa . HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 5 100 henkilöä työskenteli puunkorjuussa tammikuussa 2015 (5 400 henkilöä tammikuussa 2014) Lähde: Luke Raakapuun hintatilastot, viikkojen 13–16 keskiarvo KOKO MAA
Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 45,23 . ”Metsäteollisuus on aina ollut suhdanneherkkä ala. 29,45 . 42,73 . Lappi on haastava alue.” Kaikkiaan hakkuumääriä olisi Kokkoniemen mukaan mahdollista lisätä Lapissa huomattavasti. 497 201 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 16 Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 12 551 Pohjanmaa 16 959 Lounais-Suomi 29 130 Häme-Uusimaa 42 308 Kaakkois-Suomi 48 532 Pirkanmaa 27 348 Etelä-Savo 73 085 Metsäkeskus Määrä m3 Etelä-Pohjanmaa 36 078 Keski-Suomi 38 383 Pohjois-Savo 38 898 Pohjois-Karjala 51 939 Kainuu 13 650 Pohjois-Pohjanmaa 40 799 Lappi 27 537 Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–16, 2015 2014 2013 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Kainuu–Pohjanmaalla 10 20 30 40 50 60 ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI. 15,19 . 51,30 . ”Aallonpohjassa ei missään tapauksessa olla”, hän sanoo. Puukauppamäärien vaihtelu tekee tulevaisuuden ennakoimisesta vaikeaa. 16,94 . 21,92 . PTT:n hiljan julkistama metsäsektorin ennuste arvioi yksityismetsien puukauppamäärän alenevan tänä vuonna prosentin pari viime vuodesta. 13,98 . 19,56 . Ensiharvennus 45,14 . Ensiharvennus 45,32 . HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Taustalla on se, että puustoa ei välttämättä hakata sinä vuonna, kun siitä tehdään kaupat. 22,76 . Ensi vuodeksi ennuste ennakoi puukauppamääriin kahdesta neljään prosentin nousua, kun sellun, sahatavaran ja vanerin vienti elpyy. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,30 . KESKI-SUOMI . 23,02 . 39,00 . 46,18 . Kemijärvelle kaavailtu biojalostamo olisi tervetullut. 14,09 . Lapin metsät kasvavat vuodessa 12 miljoonaa kuutiometriä, kun taas vuotuiset hakkuut ovat kuudesta seitsemään miljoonaa kuutiometriä. SAVO-KARJALA . 54,11 . 17,20 . 29,64 . 15,44 . 18,93 . 46,79 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,61 . 52,60 . Uudistushakkuu 53,71 . 14,89 . nousussa . 12,95 . 17,71 . 26,69 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Puukauppa reagoi suhdannevaihteluihin hakkuita nopeammin, sillä puuta ei kannata ostaa pitkäaikaisesti varastoon”, Horne sanoo. 14,87 . 53,92 . Harvennushakkuu 47,65 . 13,97 . Kokkoniemi toivoo tuen kuitenkin jatkuvan kansallisena. Kaukana aallonpohjasta Vaikka yksityismetsien puukauppa käy Lappia lukuun ottamatta viime vuosia vaisummin, ovat alkuvuoden puukauppamäärät PTT:n tutkimusjohtajan Paula Hornen mukaan pitkällä aikavälillä tarkasteltuna korkeat. huhtikuuta. 12,42 . 27,82 . Hakkuumäärät pysyvät sen sijaan vuodesta toiseen suunnilleen samalla tasolla. Hänen mukaansa mäntyja kuusitukki tekevät kauppansa mutta kuitupuuta on vaikea saada myytyä. ”Rovaniemen alueella puukauppaa on tehty ihan mukavasti, mutta on myös alueita, joilla puukauppa ei käy. 12,11 . AJASSA Ostomäärät viikolla 16 metsäkeskuksittain Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 11,73 . 11,73 . 41,02 . 17,64 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Ensiharvennus Hankintahinnat 52,40 . 15,10 . Harvennushakkuu 40,06 . 29,00 . 15,88 . 15,30 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 14,00 . 19,35 . 16,92 . Uudistushakkuu 45,54 . 15,78 . 39,07 . Puukauppamäärille on tyypillistä, että ne vaihtelevat vuosittain huomattavasti. 28,21 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,48 . 50,65 . 18,96 . 15,31 . 55,42 . Uudistushakkuu 57,75 . 16,92 . 24,42 . Mitä kauemmas sielMetsäkoneenkuljettaja Perttu Kaihua hakkasi vajaatuottoista mäntyvaltaista metsää Misin kylässä Rovaniemellä huhtikuun puolivälissä. 34,40 . LAPPI . 23,25 . 20,09 . Hankintahinnat 53,07 . 45,93 . 13,56 . 43,29 . 16,37 . 55,37 . Kaupat leimikosta oli tehty kuun alussa. Uudistushakkuu 55,81 . Se on karkeasti saman verran kuin Stora Enson Kemijärven sellutehdas ja UPM:n Kajaanin paperitehdas yhteensä käyttivät”, Kokkoniemi sanoo. ”Biojalostamon on arvioitu käyttävän puuta vuodessa 2,2 miljoonaa kuutiometriä. 15,73 . 21,88 . 44,71 . Hankintahinnat 55,68 . Hankintahinnat 57,31 . Harvennushakkuu 48,13 . nousussa . 12,26 . 38,98 . 23,57 . KAINUU-POHJANMAA . 41,37 . 16,33 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 11,24 . Ensiharvennus 12,31 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 44,42 . 24,40 . 29,70 . 14,42 . määriä lisäsi Kokkoniemen mukaan kemeratuen uudistus. 53,83 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,82 . 18,39 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Vaajatuottoisten metsien uudistamistuen hakuaika loppui 17. 21,72 . 14,75 . 28,93 . 20,43 . 53,04 . Haastava alue Poikkeuksellisen hyvänä Kokkoniemi ei puukaupan alkuvuotta Lapissakaan kuitenkaan pidä. 14,95 . 26,28 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Lappi puukaupan nousija tä mennään sitä hankalampi kuidun tilanne on.” Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Rovaniemen toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi. ”Puukauppamäärien vaihtelu myötäilee hakkuumäärien vaihtelua mutta on paljon nopeampaa ja rajumpaa.” Tilanne on hänen mukaansa hankala sekä metsänomistalle että puunostajalle. 14,61 . nousussa . 17,12 . 36,58 . ”Kuiduttava teollisuus on keskittynyt Kemiin. 23,87 . 46,00 . 17,11 . 13 23. nousussa . Harvennushakkuu 45,75
HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 M E T S Ä S T Ä 14 K uv at: Erkki Oksanen / Luk e LIINA KJELLBERG Nuorten metsien hoitorästit lisääntyvät salakavalasti. Perkaus ajallaan Millaisia vinkkejä Peräsaari ja Kumpuniemi antavat nuorten metsien hoitoon. ”Tuntuu, etteivät taimikot ja nuoret kasvatusmetsät ole nykyään sen hoitamattomampia kuin takavuosinakaan. Hänen mukaansa tärkeintä on ajoitus, sillä lehtipuusto kasvaa nopeasti. METSÄNHOITO Kun taimet ovat metrin puolentoista mittaisia, on varhaisperkauksen aika. ”Parinkymmenen vuoden päästä tilanne on se, että alalla kasvaa 15 metrin korkuinen leppää ja koivua kasvava puusto, jonka alla kituu 1,5 metrin korkuinen istutuskuusikko”, Peräsaari sanoo. Peräsaari vetää maastoryhmää, joka kartoittaa metsiä Helsingin ja Ahvenanmaan välillä. Miehet tietävät, mistä puhuvat. Samaa mieltä on Luken metsätalousinsinööri Juhani Kumpuniemi. inventoinnin mukaan taimikonhoitoja ensiharvennusrästejä on metsissämme kuitenkin jo 1,6 miljoonaa hehtaaria. 23. Peräsaari on ollut mukana valtakunnan metsien inventoinneissa vuodesta 1991, Kumpuniemi vuodesta 1982. Taimet lähtevät hyvin kasvuun, mutta tukehtuvat lehtipuuvesakon alle, kun varhaisperkaus jää tekemättä. Kumpuniemi taas vetää maastoryhmää, joka kartoittaa metsiä entisen Lapin läänin alueella. Ajoita oikein.. Peräsaaren mukaan tyypillisessä laiminlyöntitapauksessa rehevälle kasvupaikalle tehdään avohakkuu, jonka jälkeen maa muokataan ja alalle istutetaan kuusen taimet. Hiljan julkaistun valtakunnan metsien 11. Etelä-Suomen männiköissä taimikonharvennuksen aika on taimien ollessa noin kuuden metrin mittaisia ja kuusikoissa taimien ollessa kolmen neljän metrin mittaisia. Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa vesakkoa. Kuusentaimikossa harvennusta ei tule myöhentää, sillä harvennus on sitä kalliimpaa mitä myöhemmin sen Hoitorästit kuriin Nuorten metsien hoidossa tärkeintä on ajoitus, arvioivat metsiä kartoittavat Luken metsätalousinsinöörit. Etelä-Suomessa nuorten metsien yleisin ongelma on Peräsaaren mukaan varhaisperkauksen laiminlyönti. Muutos on sen verran hidas, että metsissä liikkuessa sitä ei välttämättä huomaa. Pääsääntöisesti nuoret metsät hoidetaan hyvin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen metsätalousinsinööri Jouni Peräsaari. Metsässä mikään ei tapahdu hetkessä, joten muutosta on vaikea nähdä. ”Rästejä on, mutta keskimäärin nuoret metsät hoidetaan kohtalaisen hyvin”, hän arvioi. ”Jos haluaa hyvää mäntytukkia, kannattaa männyntaimet kasvattaa tiheässä melko pitkään. Paras aika varhaisperkaukselle on, kun istutustaimet ovat metrin puolentoista mittaisia. Eroon hieskoivusta Varttuneissa taimikoissa tehtävä taimikonharvennus kannattaa Peräsaaren mukaan ajoittaa puulajin mukaan
Harvenna taimikko PohjoisSuomessa taimien ollessa 3–7 metrin mittaisia. Se näyttää hyvältä nuorena, mutta kunnon tukkipuuta siitä ei pääsääntöisesti tule.” Pohjoisessa ylitiheää Taimikonharvennuksen tavoitteena on saada puut järeytymään ensiharvennukseen mennessä niin, että korjuukustannukset pysyvät kohtuullisina. ”Esimerkiksi männyllä elävän latvuksen osuus rungosta ei saa alittaa 40 prosenttia”, hän sanoo. Poista istutustaimien kanssa kilpailevat hieskoivut. Korhonen uskoo kuitenkin, että hoitorästit saadaan vielä kuriin. inventoinnin mukaan taimikonhoito ja ensiharvennus olivat myöhässä 1,3 miljoonan hehtaarin suuruisella alueella. ”Taimikonharvennuksen laiminlyönti ei ole taloudellisesti järkevää, mutta vaikka se jätettäisiin tekemättä, syntyy paikalle kasvatettava metsä. Harvenna Etelä-Suomessa männyn taimikko taimien ollessa 6 metrin mittaisia ja kuusen taimikko taimien ollessa 3–4 metrin mittaisia. Jos taimikkoa haluaa täydentää luontaisesti syntyneillä lehtipuun taimilla, pitää kasvatettavaksi valita sellaisia yksilöitä, jotka ovat istutustaimia lyhyempiä. Luken hiljan julkaiseman valtakunnan metsien 11. ”Ylitiheys on Pohjois-Suomen nuorten metsien merkittävin ongelma. ”Hieskoivu on petollinen puu. Vuosina 2004-2008 tehdyn valtakunnan metsien 10. Lisäksi metsäyhtiöiden uusien investointien tuoma puun kysynnän lisääntyminen voi rohkaista sijoittamaan metsiin enemmän.” Valoa näkyvissä Nopeakasvuiset lehtipuut jättävät kuuset alleen alalla, jolla sekä varhaisperkaus että taimikonhoito on jätetty tekemättä. inventoinnin mukaan taimikonhoito ja ensiharvennus ovat tekemättä 1,6 miljoonalla hehtaarilla. Viimeinen nuoren metsän hoitotoimi on ensiharvennus. Metsän tulevaisuuden kannalta taimikonharvennuksen laiminlyönti ei Peräsaaren mielestä kuitenkaan ole yhtä kohtalokasta kuin varhaisperkauksen tekemättä jättäminen. Hän kehottaa harventamaan Pohjois-Suomen taimikot taimien ollessa kolmesta seitsemään metrin mittaisia. Valtakunnan metsien inventoinnit kertovat nuorten metsien hoidon rappeutuvan. Lisäksi tukkipuun mittoihin kasvavien puiden osuus vähenee”, Kumpuniemi sanoo. Luken erikoistutkijan Kari T. ”Taimikonhoito on edelleen pitkälti ihmistyötä ja ihmistyö on nykyään huomattavasti kalliimpaa kuin 30 vuotta sitten”, hän sanoo. Taimikonharvennuksen laiminlyönti on siellä nuorten metsien suurin uhka. Varhaisperkauksen jälkeen Ennen varhaisperkausta Huolehdi taimikosta.. Jos varhaisperkaus jätetään tekemättä, on tuloksena varsinkin männyn taimikoissa helposti pelkkä vähäarvoinen lehtipuusto.” Pohjois-Suomessa tilanne on toinen, kertoo Juhani Kumpuniemi. Tiheässä kasvavien puiden latvukset supistuvat ja riukuuntuvat, mikä lisää lumija myrskytuhojen riskiä. Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa vesakkoa. Kumpuniemen mukaan tärkeintä on, että puiden elävän latvuksen osuus rungosta pysyy riittävän suurena. Kun kuusen taimet ovat kasvaneet kolmen neljän metrin mittaan, on taimikonharvennuksen aika. Tee ensiharvennus Etelä-Suomessa, kun puusto on 12–14-metrinen. Tee ensiharvennus PohjoisSuomessa, kun puusto on 8–13 metrin mittainen. Pohjois-Suomessa ensiharvennus tulee tehdä puuston ollessa 8–13 metrin mittainen. Muista varhaisperkaus. Korhosen mukaan hoitorästien lisääntymisen taustalla ovat muun muassa metsänomistajien rakennemuutos ja taimikonhoidon hidas koneellistuminen. METSÄSTÄ 15 23. Etelä-Suomessa hyvä aika ensiharvennukselle on Peräsaaren mukaan, kun puusto on 12–14 metrin mittainen. ”Taimikonhoidon koneellistamiseksi tehdään töitä ja kemeratukia on muutettu niin, että ne kannustavat hoitamaan taimikot ajallaan. Harvenna taimikko. Määrä vastasi 12 prosenttia kaikista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Vinkit nuoren metsän hoitoon Tee EteläSuomessa varhaisperkaus, kun taimet ovat 1–1,5 metrin mittaisia. Taimikoissa liikkuessa törmää hänen mukaansa usein siihen, että havupuun taimien sekaan jätetään liian suuria lehtipuun taimia. Määrä vastaa 15 prosenttia kaikista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Peräsaari varoittaa myös jättämästä taimikkoon hieskoivuja. Älä jätä havupuun taimikkoon kookkaita lehtipuun taimia. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 tekee”, Peräsaari sanoo
Reilussa kolmessa vuosikymmenessä metsien kasvu on tuplaantunut. Nyt meneillään on jo uusi kierros ja tällä suunnitelmakaudella ojia on kunnostettu lähes parisataa kilometriä”, Jylhä kuvailee. Lähteenä jutussa on käytetty Uuno Huhtalan kirjaa Kälviän Hirsimehtä. ”Ensi syksylle anoimme 18 lupaa hirvelle ja kahta lupaa metsäpeuralle”, Jylhä kertoo. Tukeista maksettiin 4,50 markkaa, propseista 3,50 markkaa kuutiolta ja korjuuajaksi sovittiin seitsemän vuotta. Johanssonin kanssa. Viime vuonna myytävää kertyi reilut 12 000 kuutiota. Keiteleeltä emme ole aiemmin kysyneet tarjousta, mutta nyt hekin ovat ilmeisesti kiinnostuneita tämän alueen puista ostettuaan Myllyahon sahan”, Jylhä arvelee puhelun päätyttyä. Pian Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapiolla teetätettiinkin Hirsimetsään 347 961 tukkirunkoa käsittänyt leimikko. SADAN VUODEN YHTEISMETSÄ Ainutlaatuinen suoluonto ja aktiivinen metsätalous lyövät kättä Kälviällä. ”Leimikot myydään pystykaupalla parhaan tarjouksen tehneelle. Teerille soiden halkomat metsäalueet ovat mieleisiä. Hirsimetsä on erittäin suosittu esimerkiksi kanalinnustajien keskuudessa.” Yhteismetsä anoo myös hirviluvat alueelle ja myy ne osakkaiden muodostamille seurueille. 16 23. Kasvu tuplaantunut 1900-luvun alun määrämittaja sotavuosien pakkohakkuiden seurauksena alueen metsät olivat pitkään heikkokuntoisia. ”Valtaosa järven alle jääneestä alueesta oli suota, mutta metsiäkin alueelta hakattiin pois kahden vuoden ajan.” Kiinnostusta Hirsimetsän luonnonvaroihin riittää edelleen. E. ”Keskelle aluetta on ollut suunnitteilla ilmeniittikaivos. Merkittävin soista on Kotkanneva, jonka luontoarvoja turvaamaan perustettiin vuonna 1987 lähes 3 000 hehtaarin soidensuojelualue. Yhteismetsän pinta-ala on yli 12 000 hehtaaria, josta kasvullista metsämaata on noin puolet. ”Kotkannevan kyljessä on myös 154 hehtaarin laajuinen vanhojen metsien suojelualue. ”Ojituksilla on ollut erittäin suuri vaikutus kasvuun. ”Keitele Forestin ostomies kyseli 4 000 kuution leimikostamme, joka on parhaillaan myynnissä. Mutta 1950-luvulla käynnistyneiden metsänparannustoimien tulokset ovat nyt käsin kosketeltavissa. Onneksi juuri nyt näyttää siltä, että valtaukselle ei löydy maailmalta ostajaa. Tieja vesihallituksen masinoima patohanke peitti vuoden 1965 kevättulvan myötä pysyvästi alleen lähes 1250 hehtaaria yhteismetsää. Yhteensä neljäsosa yhteismetsän pinta-alasta on suojeltu, joten mielestäni olemme sen suhteen velvoitteemme hoitaneet”, Jylhä toteaa. Moni muukin asia on ehtinyt muuttua puukaupassa sen jälkeen, kun yhteismetsän ensimmäinen suuren mittakaavan puukauppa laitettiin vireille isojaon päätyttyä lähes tasan sata vuotta sitten. Kaivos muuttaisi alueen luonteen täysin.” Metsästys kiinnostaa Yhteismetsän osuuksia tulee myyntiin harvoin ja etenkin pienten osuuksien hinnat ovat puheenjohtajan mukaan nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Tosin viime syksynä teerikanta oli alamaissa.. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat Kälviän Hirsimetsän yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Sakari Jyl hä istuu entisen Kälviän kunnan, nykyisen Kokkolan kaupungin, syrjäisessä kaakkoiskolkassa Hyötysaaren kämpällä kännykkä korvallaan. Lisäksi paikallinen metsäkoneyrittäjä hakkaa lähinnä ojalinjaja ensiharvennuskohteita, joten myymme noin 3 000 kuutiota puuta hankintakaupalla.” Karun kauniit avonevat Luonnossa liikkujan kannalta Hirsimetsän ehdottomiin helmiin lukeutuvat laajat ojittamattomat suoalueet, jotka ovat täynnä elämää juuri tähän aikaan vuodesta. Jaon päättyminen mahdollisti Kälviän jakokuntalaisten Metsäyhdistyksen nimellä toimineen yhteisalueen puunmyynnin. ”Se johtuu osakkaiden mahdollisuudesta metsästää yhteismetsän alueella. ”Vuonna 2008 valmistuneen metsäsuunnitelman mukaan kasvu on noin 24 000 kuutiota vuodessa.” Puuta yhteismetsä myy vuosittain metsäsuunnitelmaa noudatellen. Satoja miehiä sekä hevosia työllistäneiden hakkuiden lopputilityksistä sovittiin lopulta vuonna 1925, tosin rahanarvon romahdettua kuudesosaan vuosien varrella. Keski-Pohjanmaan laajat suoalueet ovat huhti-toukokuussa täynnä elämää. Puukaupat solmittiin vuonna 1917 parhaan tarjouksen tehneen J. Leimansa nykyiselle yhteismetsälle lyö myös Venetjoen tekojärvi
Nuoren metsän hoitoja kunnostusojitussavottaa riittää vielä vuosiksi eteenpäin. › Tavoitteiden mukainen hakkuumäärä 15 000 m3 /v › Puuston kasvu metsämaalla 24 113 m3 /v › Yksityinen Kotkannevan soidensuojelualue 2 900 ha. › Osakastiloja 877 › Kokonaispinta-ala on 12 000 ha. Harvennuksilta kertyy usein paljon koivukuitupuuta.. › Kitutai joutomaita 1 900 ha. Ahkerimmassa käytössä paikka on metsästysja marjastusaikaan. Hirsimetsän yhteismetsä › Alue jäi 1700-luvun lopun isojaossa Kälviän tervaruotujen yhteisalueeksi, koska metsät ehdittiin jakaa yksityisten manttaalinomistajien kesken ennen Kustaa III:n määräystä, jonka mukaan ns. › Metsämaata 6 300 ha. ylijäämämaa menee kruunulle. Hirsimetsään on viime vuosina rakennettu paljon uusia teitä puunkorjuuta helpottamaan, yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Sakari Jylhä kertoo. › Vanhojen metsien suojelualue 150 ha Venetjoen tekojärven rannalle vuonna 1978 rakennettu Hyötysaaren kämppä palvelee yhteismetsän osakkaita. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 METSÄSTÄ Kälviän Hirsimetsästä löytyy edelleen oikeita hirsipuita laajoilta alueilta. Peloton varpuspöllö seurasi allekirjoittaneen leimikonrajausreissua Hirsimetsässä Etelänevan takana joulukuussa 2007. Pääosin ojitusten ansiosta Hirsimetsän puuston kasvu on tuplaantunut kolmessa vuosikymmenessä. › Toiminut metsätaloudellisesti aktiivisesti vuodesta 1915, nykymuodossaan vuodesta 2003. 17 23. Yhteismetsän kokonaispuusto on lähes 600 000 kuutiometriä
Suurin osa puista on palon jälkeen kas vaneita, 80vuotiaita tukkipuita. Sen näkee metsätiel le lumenrippeisiin jääneistä jä niksen ja hirven jäljistä. Suojeltu metsäalue sijaitsee kivisessä rinteessä Hartolas sa PäijätHämeessä. ”Minusta tämä on hieno, erä maamainen alue. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 METSÄSTÄ halliseksi. Vaikka met säyhtiöt saattavat olla eri mieltä runsaspuustoisen alueen suoje lusta, metsänomistajanomistajan näkökulmasta suojelu on käypä vaihtoehto. Olkkonen päätyi 10 vuoden määräaikaiseen suo jelusopimukseen, sillä hän ei ha lunnut sitoa metsistään tehtä viä päätöksiä yli oman aikansa. Tapahtui senaikainen kulotus”, Olkkonen kertoo ja hymyilee. Suojelun van kin peruste oli metsän runsas lahopuumäärä. Rinne on pääasiassa vanhaa havu ja se kametsää, joka päättyy pieneen suolampeen. Mäet ovat sen verran isoja ja tuulisia paikkoja, että Olkko sen metsäpalstan lähistöllä pyö rivät viime vuonna pystytettyjen tuulivoimaloiden siivet. Olkkonen puhui suojeluaja tuksestaan ensin paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle, jo ka ohjasi hänet lopulta Suomen metsäkeskuksen luonnonhoi toasiantuntijan pakeille. Kaik ki metsät eivät täytä suojelukri teereitä, vaikka metsänomistaja haluaisikin metsänsä suojeluun. Heikki Olkkonen on nauttinut luonnossa liikkumisesta pikkupojasta lähtien. Ainoastaan eläimistä on seuraa. Heikki Olkkosen, 78, metsistä ei tule kuitenkaan ole maan täyttä apua sellutehtaiden puunostajille. Heikki Olkkosta eivät kaatuneet puut haittaa. 18 23. ‹ Suojelualueen rajamerkkinä on metsäkeskuksen kiinnittämä metallivanne ja puuhun maalattu sininen viiva. ”Hirvet ovat tulleet mones ti katsomaankin, kun olen tääl lä liikkunut.” Olkkosen tekemä suojeluso pimus on kestävän metsätalou den rahoituslain eli kemeran mukainen määräaikainen ym päristötukisopimus. ”Täällä oli kieltolain aikaan viinanpolttoa. Korvaus menetetyistä puutuloista Olkkonen on oikeassa, kun kut suu metsäänsä hiljaiseksi ja rau VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Moni metsänomistaja odot taa tyytyväisenä uusien tehdassuunnitelmien to teutumista ja puun kysynnän kasvua. Kannoissa näkyy myös jälkiä vanhasta metsäpalosta. Olkkosen suojelumetsässä on paljon puuta, joten korvaus on hyvä vaikkei puunmyyntituloi hin ylläkään. Osa hänen metsistään saa kehittyä kohti luonnontilaa, osa kasvaa talouspuuta, kuten taustalla näkyvä kuusentaimikko.. Olkkonen teki viime vuonna ympäristötukisopimuksen, jonka nojalla vajaa puolet hänen noin 30 hehtaarin metsäpalstastaan suojeltiin seuraavaksi kymme neksi vuodeksi. ”Lammella on kaakkuri pe sinyt.” Louhikkoa ja metsäpalo Kivien lisäksi Hartolassa riittää mäkiä. METSÄNOMISTAJA Luonto hoitaa kuoriaiset Heikki Olkkonen suojeli osan metsistään ympäristötukisopimuksella. Metsänomistaja saa tukisopi muksen myötä suojelualueesta rahakorvauksen, joka perustuu muun muassa suojelun myötä saamatta jääviin hakkuutuloihin. Olkkosen metsässä on laho puun lisäksi louhikkoa, joten ar vokkaan elinympäristön määri telmä täyttyi ja suojelupäätös tuli kiitoksen kera. Tuli karkasi, ja viinan lisäksi poltettiin myös metsää. Hän on huomannut, että luonto pitää tuholaiskuoriaiset kurissa suojelumetsässä. Rauhallinen ja hiljai nen paikka, jolla on paljon tun nearvoa”, Olkkonen perustelee suojelupäätöstään. Olen antanut sen olla
Historiankirjoituksessa niille on annettu puhtaasti taloudellinen sisältö. Oltiin tekemässä laillisesti tai laittomasti jotakin suurta. Hän hankki omistusoikeuden kuivioihinsa aina valtakunnan säädyiltä asti. On epäilyjä, että johdonmukaista taloudellista harkintaa on liioiteltu. Tämän jälkeen hänestä kehittyi kiertelevä asiantuntija, nykykielellä konsultti, joka oli opastamassa Pohjois-Karjalassa yli kymmenen järven laskemista. Vuosikymmenien kuluessa kivien rakoihin on hankittu hienompaa maata. On ehkä ollut matala järvi, jonka rannalla on jollekin tulevan kesämökkiläisen esi-isälle tullut mieleen katsoa, mitä seuraisi laskuojan tekemisestä. Käytän raivausveistä niin kuulen vähän, mitä ympärillä luonnossa tapahtuu.” Koska Olkkonen arvostaa metsissään niin luontoa kuin metsätaloutta, hän tuntee vanhoja kuusikoitaan myyntikuntoon kasvattavien metsänomistajien pulman: kirjanpainajakuoriaisen. On tunnistettu paikka, josta kaivamalla järvenpinta saadaan merkittävästi alenemaan tai järvi tyhjenemään vedestä. Kadonneet pirunpellot Suomalaisen ihmisen mittelö luontoa vastaan ilmenee hyvin kesämökeillä. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 METSÄSTÄ ”Jälkeläiset saavat sitten päättää, mitä tekevät.” Loispistiäinen – metsänomistajan ystävä Olkkonen on niin sanottu monitavoitteinen metsänomistaja, jos käyttää metsäammattilaisten kehittämää termiä. Joku on nopeuttanut sen kulkua samalla kun mäkiä on jyrkennetty”, Olkkonen sanoo ja naurahtaa. Hämmästyttävän usein sellaisia onkin löydetty, tosin vain pienen padan luokkaa, mutta kuitenkin. ”Olen myynyt puuta varsinkin toiselta omistamaltani metsäpalstalta, joka sijaitsee lähempänä Joutsassa olevaa kesämökkiä.” ”Harrastan vielä taimikonhoitoa, mutta en enää raskaampia hommia. Aina ei järki päätä pakottanut. Ne käyttävät kirjanpainajia ravintonaan.” Olkkosen sanoille löytyy katetta, kun katselee vanhaa suojelumetsää. Salaisena toiveena voi olla löytää oma pieni hiidenkirnun poikanen. Kapea pirunpelto, muinainen rantakivikko, josta vesi on huuhtonut pois muun maa-aineksen paitsi suuret kivet, löytyy tarinan mukaan vanhalta kartalta. Mäet jyrkkenevät Olkkosen ja hänen vaimonsa vuodesta puolet kuluu pariskunnan mökillä Joutsassa Hartolan pohjoispuolella. Metrin maakerroksen alta kaivetaan esille jääkauden silottama kallio, joka pestään paraatikuntoon juuriharjakäsittelyllä. ”Lapsenlapsia on kymmenen, ja heidän kanssaan vietän aikaa. ??. Toisinaan on saatu esille vihonviimeinen pohjakivikko, josta ei ole ollut iloa ainakaan maataloudessa. Vaikka metsässä rytyäminen ja telttailu ovatkin jääneet vähemMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Toisinaan on saatu niittymaata, joka nykyisin saattaa olla tehokkaassa maanviljelyksessä. › Karu louhikko luo maisemaan erämaatunnelmaa.. Oliko tämä se kolmeen osaan haljennut kivi, josta joku halusi katsoa, pystyykö kasvava puu erottamaan osat toisistaan. Mutta maastosta sitä ei enää kuulemma löydy. Mutta kaivaja on ainakin päässyt muuttamaan luontoa jonkin arkaaisen vietin vetämänä. Alue kasvaa nykyisin mäntymetsää, joka ei mitenkään erotu ympäristöstä. On kaivattu lisää niittymaata. Akseli Gallen-Kallela huvitteli taitelijatovereineen vierittämällä suuria kiviä soraharjulta alas paksujen puiden katkeillessa ja metelin hirvittäessä heikompia. Olkkonen on keskustellut lastensa kanssa metsien ja suojelualueenkin tulevaisuudesta. ”Minulle on kerrottu, että iso kuollut puu kestää pystyssä noin 40 vuotta”, Olkkonen sanoo. Tuoreet kaatuneet kuuset kannattaa kyllä viedä pois, mutta kuolleissa ja lahoissa puissa viihtyy kuoriaisten sijaan niiden vihollisia. Veikko Anttila kertoo järvenlaskuja koskevassa väitöskirjassaan, että järvenlaskujen kultakausi alkoi ne sallivasta vuoden 1740 suoasetuksesta. PALSTALLA järvenpohjia. Ensimmäisen siihen perustuvan järvenlaskun teki pohjoiskarjalainen talonpoika Lassi Nuutinen, joka laski Enossa Alimmaisen Sarvinginjärven vuonna 1743. ??. Suomessa oli helppo onnistua, kun kaikkien järvien vesimäärä vastaa suunnilleen vain vuotuista sadantaa järvien mataluuden vuoksi. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan leipäpitäjän Liperin pelloista on melkoinen osa vanhoja Luonto hoitaa kuoriaiset ”KÄYTÄN RAIVAUSVEISTÄ NIIN KUULEN, MITÄ YMPÄRILLÄ LUONNOSSA TAPAHTUU.” Muhos mälle, metsä ja luonto ovat yhä tärkeitä. Olkkosen metsä saa miettimään, onko kirjanpainajaepidemioista kärsivistä talousmetsistä kenties korjattua lahopuita liian innokkaasti. Toiseenkin suuntaan voidaan mennä. Olkkosen nuorempi poika on isänsä tavoin metsänomistaja. Pienempiä luonnon muuttamisen haasteita löytyi joka kylältä, ja jos ei löytynyt, niitä tehtiin. Lopuksi on päästy näkemään, mitä järven pohjasta on paljastunut. Lähes paljaille kalliopinnoille saatetaan kuljettaa alkeellisin välinein kivennäismaata ja multaa jopa vuosikymmenien ajan. Tuloksia syntyi. Sitten on uhrattu kenties muutama kesä kaivamiselle. Ainoa järkiselitys katoamiseen on, että joku on halunnut mitellä voimiaan luonnon kanssa. Lahopuissa elävät loispistiäiset pitävät siitä huolen. Järven laskeminen luontoa perusteellisesti muuttavana hankkeena kiihotti isoja poikia. ”Aika ei ole enää samanlainen. On tutkimaton juttu, missä määrin kesämökkiläisten harrastuksiin ovat rinnastettavissa muinaiset järvenlaskut. ‹ ‹ Metsässä näkyy vielä jälkiä vanhasta metsäpalosta. ”Jokunen kirjanpainaja on, mutta ne eivät pääse liikaa lisääntymään. Nyt suojellun alueen näkökulmasta aikaa päätöksille on. Mökkielämää ehtii yhä enemmän, sillä Olkkonen jättäytyi juuri pois Päijät-Hämeen metsänomistajien hallituksesta. Yksittäisiä kirjanpainajien kuivattamia kuusia metsästä löytyy, mutta useiden puiden ryppäitä ne eivät ole tuhonneet. ‹ Runsas lahopuuston määrä on olennainen peruste suojelulle. Suojelualueella luonto ja erityisesti lahopuut tasapainottavat Olkkosen mukaan kaarnakuoriaistilannetta. Vanhimmat lapsenlapset ovat jo olleet mukana metsässä”, metsänomistaja kertoo. 19 23. Järvissä on niin vähän vettä, että se tuskin riittäisi täyttämään edes Äänisjärveä. Ja sitten on ryhdytty toimeen. Lopputuloksena saattaa olla puutarha, jonka lajisto vastaa parhaita lehtomaita
Saha on mukavuusalueellaan ensiharvennuksilla ja rankametsissä. Stilh MS 201:n kehitys on esimerkki tästä. Tankin tyhjäksi sahaamisen jälkeen moottorin käynnistäminen oli takkuisempaa kuin vanhalla MS 200:lla. Pyyhkäisykarsinnassa korkea käyntinopeus on etu, koska se on suoraan verrannollinen ketjunopeuteen. Jouhevaa karsintaa Leikkuuteho on niin hyvä kuin sylinteritilavuudeltaan 35 kuutiosenttimetrin koneelta voi odottaa. Ainoa miinus tulee hinnasta, mikä johtunee kilpailun puutteesta. Sitkeän moottorin ansiosta teho riittää ongelmitta alle tukin mittaisen puun sahaamiseen – eikä 12 tuuman mittainen laippakaan rajoita kaatosahauksia. Uusi MS 201C on toista maata. Huippukierroksia uutukainen ottaa maahantuojan ilmoituksen mukaan 14 000 minuutissa. Muut samanpainoiset sahat ovat armottoman puhdittomia. Vanha MS 200 kiertää 15 400 kierrosta. Kuusikkoa riuskaan tahtiin sahatessa tankillinen riittää 35 minuuttia ja koivikossa ehkä kolme varttia, kun karsintaan kuluu vähemmän ja kasaukseen enemmän aikaa. M-tronic-ohjausjärjestelmällä varustettu MS 201 C -uutuusmalli pärjää esikuvalleen niin rankametsissä kuin ensiharvennuksillakin. 20 23. Niukimmalla syötöllä yksi öljytankki riitti neljän bensatankillisen ajan. METSÄSTÄ Legenda sai seuraajan Moottorin ohjauselektroniikalla varustettu uutuus-Stihl vetää vertoja esikuvalleen. Hyvä mutta kallis Työkunnossa 4,6 kiloa painavalla, ammattilaissarjan suorituskykyyn yltävällä MS 201 C:llä ei ole varteenotettavaa kilpailijaa. Kovin kauas bensakannua ei siis kannata jättää. Maahantuojan ilmoittama suositushinta on 849 euroa. Se jäi lyhytikäiseksi välimalliksi. Eron huomaa helposti, kun vertaa moottorien käyntiääntä. Kevään tarjoushinta on 699 euroa. M-tronic-moottorinohjausjärjestelmällä varustettu Stihl 201C (edessä) on terhakka työkalu harvennusmetsiin. M-tronicin ansiosta moottori kiihtyy äreästi ja laulaa täysin kierroksin kirkkaasti. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija Hankintahakkaajat ja metsurit voivat lakata haikailemasta vanhan Stihl MS 200:n perään. Sahasimme neljän kiekon sarjoja latvaltaan 15-senttisestä kuusipöllistä. Järjestelmä tuo vähäpäästöisiin ilmahuuhtelumoottoreihin vanhojen ammattisahojen kierrosherkkyyttä ja sitkeyttä. M-tronicin tuoman sitkeyden ansiosta uuden 201:n käyntija ketjunopeus pysyvät korkeana, joten oksat irtoavat tökkimättä. Tällöinkään laippa ei osoittanut palamisen merkkejä. MS 201 C vastaa kiihtyvyydeltään vanhaa MS 200:aa. Teräketjuöljyä kuluu niukasti. Mallin ensimmäinen, ilmahuuhtelumoottorilla varustettu versio oli pettymys tukkoisesti käyvän moottorin vuoksi. M-tronic säätää kaasutinta ja sytytystä. Ensin epäilimme vähäistä öljyn menekkiä viaksi. Kun teräketjuöljyn pumppu oli säädetty suurimmilleen, öljytankki kesti kahden bensatankillisen verran. Plussat ja miinukset + keveys + moottorin pirteys + metallirunko + vähäinen öljyn kulutus – hinta – käynnistyminen tankin tyhjäksi sahaamisen jälkeen Stihl MS 201 C » Sylinteritilavuus 35,2 cm3 » Moottorin teho 1,8 kW » Paino ilman terälaitetta, tankit tyhjinä 3,9 kg » Paino työkunnossa terälaite kiinnitettynä, tankit täynnä 4,6 kg » Polttoainesäiliön tilavuus 0,31 litraa » Ketjujako viilaus 4 mm pyöröviilalla 3/8P » Terälaippa 12 tuumaa (30 cm) » Valmistusmaa Saksa » Kevään tarjoushinta 699 euroa, suositushinta 849 euroa. Kevyt, herkästi kiihtyvällä moottorilla varustettu pikku-Stihl on mukavuusalueellaan puiden karsinnassa. MS 201 hävisi liki kaksi sekuntia. Nykysahoissa elektroniikka rajoittaa moottorin käyntinopeutta. Bensatankki on pienehkö. Melkein yhtä kevyitä ja pykälää tehokkaampia ammattisahoja, kuten Stihl 241 tai Husqvarna 543, myydään 50–100 euroa pikku-Stihlin tarjoushintaa halvemmalla. Selitys löytyi kuitenkin Stihlin öljyä säästävästä Ematic-järjestämästä. Uusi MS 201 C sekä vanha MS 200 suoriutuivat sahauksesta noin kymmenessä sekunnissa
Keittiö mökillä www.metsakustannus.fi. Sami Garam on televisiosta ja monesta mediasta tuttu kokki, ravintoloitsija joka ajattelee ruokaa raaka-aineen kautta. Mikään ei ole liian hyvää, mutta hinnaltaan vaatimatonkin voi olla loistavaa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Sami ja Kasper Garam toteuttivat yhteisen haaveensa Lammin mökillään kokaten ja kuvaten ruoka-annoksia. Jokainen tämän kirjan ruokalaji sisältää oman koukkunsa, joko vanhan tutun tai aivan uuden. Kasper Garam on intohimoinen valokuvaaja, tulevaisuuden huippuammattilainen, jolle ruoka merkitsee paljon aivan kuin isälleen Samillekin. Kaupassa, toreilla ja lähitiloillakin on vierailtava, mutta niin, ettei ostoskoriin eksy mitään vallan omituisia aineksia. Kun isä ja poika lähtevät yhdessä mökkeilemään, on luvassa hauskaa aikaa ja herkullisia ruokia. Ohjeet on jaoteltu aikajanan mukaan niin, että kun kesä etenee ja sadot kypsyvät, tulee mukaan uusia raaka-aineita. Hinta 29 € Sami ja Kasper Garam Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Kaikki ruuat ovat niin raaka-aineiltaan kuin kokkausohjeiltaankin kaikkien ulottuvilla – taattua Garam-tavaraa siis. Suuressa osassa reseptejä on mukana luonnosta löytyneitä raaka-aineita, niin kotipihalta kuin syvältä metsästäkin
Tietenkin sään haltija heitti oman haasteensa juuri hiihtopäiville: yli kaksi viikkoa jatkunut korkeapaine pakeni itään, ja lännestä vyörynyt matala toi räntäkuuroja, joka muuttuivat lopuksi jatkuvaksi vesisateeksi. Kuviokartta on oiva apuri, johon voi hiihtoretken edetessä merkitä ylös sen, mitä metsässä tulee vastaan. MatkaohjelMa Maanantaina 21.9. Paluu joko kävellen tai hissillä. Hyvin suunniteltu Kevättalven hiihtoretkellä syntyi tulevien vuosien metsätyösuunnitelma. Nämä ensiharvennukset – reilu sata hehtaaria – olemme sahanneet perinteiseen tapaan metsurityönä. Keskiviikkona 23.9. Suuntasimme hiihdon niille kuvioille, joiden harvennuksesta oli kulunut enemmän kuin viisi vuotta. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, kolme lounasta ja kaksi illallista, kuljetukset ja vierailut. Sen tienaaminen hankintasavotalla kuitupuuta sahaten olisi vaatinut kymmenen päivän työn yhdeltä mieheltä, jos saanto on viisi kiintoa valmista kuitua päivässä. kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalle kello 15. Nämä hakkuut päätettiin tehdä moottorisahatyönä. Lento Helsingistä Wieniin, josta jatkamme linja-autolla Slovakiaan ja Zvolenin kaupunkiin, minne majoitutaan. Myös toisella kuviolla poistetamme päältä ylispuumännyt, koska alla on valmiina kasvuun riittävän tiheä koivuja kuusentaimisto. Lisäksi katselimme tiukkaan puiden latvuksia. Paluulento Wienistä Helsinkiin, Helsinkiin saavumme kello 14.40. Sijoitus päivitettyyn metsäsuunnitelmaan olisi tilamme hehtaarien perusteella vaatinut reilun tuhannen euroa. Lauantaina 26.9. Eräälle kuusikkokuviolle suunnittelimme ylispuuhakkuun. Vanhaa sanontaa lainaten olimme metsäasioissa ”nälän opettamia”. Lisätietoja matkasta: Metsälehden ja Trio Travelsin nettisivuilla osoitteissa www.metsalehti.fi ja www.triotravels.fi Matkan hinta Matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 455 euroa/ henkilö. Metsätöissä olemme kuitenkin pitäneet yllä periaatetta, että sää ei ole este vaan pieni hidaste – kuten nyt, kun suksien luisto hupeni märkään lumeen. aamupäivällä vierailemme läheisellä Forest Park -metsäalueella. Metsälehden lukijamatk a 2015. Tiistaina 22.9. Motoa ei niihin päästetä runnomaan taimia ja pystyyn jääviä runkoja. Torstaina 24.9. Siinä tehdään pienaukkoja, jolloin alue pääsee taimettumaan luontaisesti, ja jäävä puusto saa lisää kasvutilaa – siis jatkuvan kasvatuksen koeala. lähdetään kohti Bratislavaa. Lisäksi mäntyvaltaisilla kuvioilla oli tehty pystykarsintaa. Puiden tiheyksiä ja runkolukuja katsellessani mietiskelin, milloin tämä alue oikein harvennettiin. Häneltä saa myös lisätietoja matkasta. Olimme ne lähes kaikki käyneet läpi runsaan parinkymmen vuoden aikana tehden taimikonhoidot ja ensiharvennukset. lähdemme metsäretkelle, jonka aikana tutustutaan metsäammattilaisen johdolla Slovakian upeisiin vuoristometsiin, niiden hoitoon ja puun-korjuuseen. Hinta ei sisällä matkavakuutusta eikä palveluja, joita ei ole mainittu ohjelmassa. Se tuli ainakin todettua, että metsä kasvaa. tutustutaan Slovakian Tatra-vuoristossa oleviin metsätuhoalueisiin. Perjantaina 25.9. Sille rahalle on parempaa käyttöä vaikkapa täydennysojituksessa, kuten on vuosien mittaan tehtykin. Illaksi saavutaan Bratislavaan, jossa tutustutaan oppaan johdolla kaupunkiin. Matkan varrella pysähdytään Topol’?iankyssä, jossa elää visenttejä puistomaisessa ympäristössä. Muutamille kuvioilla on tehty jo kakkosharvennuksia pystykauppoina. Vajaassa kahdessa päivässä saimme kuviot hiihdettyä läpi ja tulevien vuosien metsätyösuunnitelman paperille. Iltapäivän ohjelma on vapaa, jolloin on mahdollisuus tutustua omatoimisesti Bratislavan kaupunkiin. Iltapäivällä vieraillaan metsämuseossa, jossa esitellään maan metsäteollisuuden kehitystä. METSÄSTÄ 22 23. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 190 euroa. Puhelin 020 756 8615, sähköposti paivi.lindgren@ triotravels.fi. Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa/henkilö. Tästä kuviosta saadaan jo reippaasti tukkia. Iltapäivällä noustaan kabiinihissillä vuoren huipulle, mistä on hienot näköalat ympäristöön. mennessä. Osaisimme itse päivittää hoitoja hakkuusuunnitelmat tarpeen mukaan, vaikka metsäpuolen koulutusta kenelläkään meistä ei ollut. Kuviokarttaan tuli merkintöjä sitä mukaa, kun hiihto eteni. Samalla voisimme katsastaa talvella pystykauppana tehdyn kakkosharvennuksen sekä avatut täydennysojituksen ojalinjat. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 ARI KOMULAINEN teksti ja kuva Jo kuukausia aiemmin olimme sopineet maaliskuun viimeisen viikonlopun ajankohdaksi, jolloin me veljekset hiihtäisimme Kiuruvedellä sijaitsevan metsätilayhtymämme metsäkuviot läpi ja kartoittaisimme lähivuosien hoitoja hakkuutyöt. Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään Slovakiaan Tatran vuoristomaisemiin 21.9.–26.9.2015 Lähde Slovakiaan Ilmoittautumiset: Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy, missä Päivi Lindgrén ottaa vastaan ilmoittautumisia 15.6. Illalla on vuorossa yhteinen päätösillallinen. Tilamme metsäsuunnitelma oli peräisin vuodelta 2001 (voimassa 10 vuotta), ja olisi vaatinut päivitystä jo vuosia sitten, mutta olimme katsoneet, ettei sitä tarvita. Metsä kasvaa Tilamme metsäkuviot ovat tyypilliseen tapaan nuoria kasvatusmetsiä, ja valtaosa niistä turvepohjaisia. Jos neulasosuus oli pienentynyt, edessä oli kakkostai osalla jo kolmannen harvennuksen aika. lähdemme paluumatkalle kello 8. Tarkastuspartio etenee kuviolla, jossa edessä on III-harvennus. Nyt se on vain toteutusta vaille. Vanhan suunnitelman pohjalta Kartoitimme tilamme metsäkuvioita vanhan metsäsuunnitelman pohjalta. Hiihtämässä Anssi (oik.) ja Arto Komulainen. Näemme, mitä myrskyt ja tuhohyönteiset voivat saada aikaan
”Tervasroson aiheuttama tuho johtuu siitä, että sieni kasvaa puunrungon tai oksan ympärille ja mänty yrittää voittaa sienen pihkan avulla. Kilpailun ratkaisu venyi pitkälle syksyyn, sillä suurimpien puiden tarkistusmittauksiin kului odotettua enemmän aikaa. ”Puulajin vaihto kuuselle voi lopulta olla järkevin vaihtoehto”, Kaitera sanoo. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Valt teri Sk yt tä Muhkein voitti JUSSI COLLIN Metsälehden lukijakilpailulla on pitkät perinteet. Tervasrosoa esiintyy kaikenikäisillä männyillä. ”Perinteisesti on ajateltu niin, että kuivien mauden vanhojen mäntyjen tervasroso olisi männystä mäntyyn leviävää. ”Tervasrosoa on lisääntynyt etenkin nuorissa, rehevien maiden männiköissä.” Kaiteran mukaan lämpimät kasvukaudet ovat voineet edistää tervasroson leviämistä. Tervasrosoa aiheuttavan sienen leviäminen männikössä saattaa riippua alueen muusta pintakasvillisuudesta. 1955 VALTTERI SKYTTÄ METSÄN reunassa seisovien mäntyjen rungot näyttävät kaukaa siltä kuin joku olisi käynyt sutimassa niitä isolla mustalla pensselillä. Sieniitiöpesäkkeet näkyvät oransseina pusseina männyn kuorella. ”Puuvanhuksella on vielä tuuhea latvus, mutta tyvi on lahonnut ontoksi, ja mahtuu lahoon sisustaan yli 10 lasta!” Pohjoiseen mentäessä puut pienenivät. Nuoria mäntyjä tauti voi kuitenkin tappaa nopeasti.” Kesäkuu hyvä aika havainnoille Tervasroso leviää mäntyyn usein sen oksista. Tervasroson leviämisen voi estää ainoastaan kaatamalla ja poistamalla sienen tartuttamat puut metsästä. Maa oli kisassa jaettu kolmeen eri sarjaan puiden sijainnin mukaan. Keski-Suomessa suurin oli Polvijärven Hukkalan Pahka-ahon kuusi, jolla ympärysmitta oli 3,95 metriä ja pituutta 25 metriä. Malmivirran perikunnan pihapuistossa kasvava tammi. Tuoreimmilla ja rehevimmillä mailla taas esiintyy sienen väli-isäntinä muun muassa metsämaitikoita, joiden kautta tervasroso leviää.” Kaiteran mukaan tuoreissa tutkimuksissa on havaittu, että sienitartuntaa voivat levittää myös monet muut kasvit kuin maitikat. Sen ympärysmitta rinnankorkeudelta oli peräti 7,1 metriä, pituutta puulla oli 16 metriä. Tervasroson eteneminen on vaikea havaita. Etelä-Suomessa muhkeimmaksi puuksi osoittautui Piikkiössä K. ”Kesäkuun puolivälissä havaitsee parhaiten sienen itiöpussit puun oksissa tai rungolla”, Kaitera sanoo. pahimmillaan mennä vajaatuottoiseen tilaan.” Alttius tervasrosolle on periytyvää. METSÄNHOITO Alkukesän kasvukausi on paras hetki havaita alkava tervasroso. Männyn viljelyä tulee harkita tarkkaan etenkin, jos uudistettava metsä sijaitsee pohjoisessa ja alue on rehevää kangasta, jossa kasvaa runsaasti sienen väli-isäntäkasveja. Kaiteran mukaan tervasroson männikölle aiheuttama kokonaistuho syntyy yleensä pitkällä aikavälillä. Siksi esimerkiksi siemenpuiksi ei tule jättää tervasrososta kärsiviä mäntyjä. Vanha tuttu Tervasroson nimi kertoo siitä, että tautia on ollut Suomen männyissä pitkään: männiköt ovat kärsineet sienestä jo tervanpolttokaudella. UUTINEN VUONNA METSÄSTÄ 23 23. Ruostesienen aiheuttama tervasroso on yleisimpiä Suomen männiköitä vaivaavia tauteja. Vanhoissa ”tervaantuneissa” männynrungoissa tartunta on jo edennyt pitkälle. ”Suuri osanotto – josta huolimatta paljon suuria pihapuita on ilmeisesti jäänyt kilpailumme ulkopuolelle – tekee nähdäksemme parhaiten kunniaa sille sukupolvesta toiselle jatkuneelle vaalintahengelle, jonka tuloksia nämäkin jättiläiset ovat” , lehdessä todettiin. Paras tapa sienitartunnan välttämiselle onkin tunnistaa kasvupaikan alttius tervasrosolle jo metsän uudistusvaiheessa. Taudinalttiuden periytymisen vuoksi näitä mäntyjä ei kannata jättää siemenpuiksi. Tervasrosotartunnan saanut vanha mänty paljastuu lopulta rungossa olevan mustan koron vuoksi. Tukkikokoisten puiden runkoja kalvaa tervasroso. Keväällä 1955 lehti haki ”Suomen muhkeimpia pihapuita” tehdäkseen kunniaa sukupolvesta toiseen vaalituille puujättiläisille ja niiden hoitajille. Tauti on yleistynyt etenkin Pohjois-Suomessa. Sienen salakavalan luonteen vuoksi tartunnat olisi hyvä havaita jo itiöintivaihesssa. Tämä johtui siitä, että melkoinen osa loppusuoralle päässeistä puista ei täyttänytkään kilpailuehtoja – osaa ei voitu katsoa pihapuiksi, osalla taas ympärysmittaan oli laskettu mukaan esimerkiksi haarat. Ylempänäkin rungolla mustat korot voivat heikentää uudistuskypsän männyn laatua sahapuuna. Poisto ainoa apu Oksaja latvakuolemien lisäksi koko mänty voi lopulta kuolla, jos tervasrosotartunta on puun tyvellä. Kun puu kuolee, sieni kuolee. Samalla puu tukkii omat vettä johtavat solukkonsa, ja tervasroson yläpuolinen puunosa lopulta kuolee”, kertoo tutkija Juha Kaitera Luonnonvarakeskuksesta. Kun männyn kasvu paranee, myös sieni hyötyy. ”Jos nuoressa männikössä on jo paljon tervasrosoa, joka tartuttaa hiljalleen uusia puita, männikkö voi Salakavala tervasroso Tervasrososienen leviämistä kannattaa vahtia muuallakin kuin pohjoisen rehevissä mäntytaimikoissa. Tervasroson näkyvin tuntomerkki eli musta koro rungolla merkitsee pitkälle edennyttä tartuntaa. Juha K ait er a. Kaikille maan kodeille tarkoitettu kisa kiinnosti lukijoita ja vastauksia lehteen tuli kaikkiaan lähes 700 eri puolilta maata. Pohjois-Suomen suurin löytyi Ristijärveltä, siellä Eero Mularin vaaliman männyn ympärys oli 2,74 metriä ja pituus 21 metriä. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Ensimmäisiä merkkejä sienitartunnasta ovat oranssivalkeat helmi-itiöpesäkkeet puun kuorella, värimuutokset oksissa ja yksittäisten oksien kuoleminen. ”Se on salakavala tauti. Tervasrosoiset puut olivat haluttua raaka-ainetta tervahautoihin. ja B. Leviämistä ja sairastumista tapahtuu jatkuvasti, vaikka tartunnan ja itiöinnin väli saattaa olla pitkä
Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Näin laadit lukijakirjoituksen. Metsänhoidossa on sama sääntö kuin pellon viljelemisessä: vasta silloin tulos tiedetään, kun koko sata on korjattu. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Kysymyksessä on kaksivaiheinen uudistamismenetelmä, jonka toteuttaminen vaatii erityisen hyvää ammattitaitoa, kuten yläharvennuskin. Silloin kuusikkoa harvennetaan niin voimakkaasti, että alle muodostuu luontainen hieskoivikko, jonka alle taas luontainen kuusikko pääsee kehittymään. Lahorastaan nimikin osoittaa, miten tarkkaan yli sata vuotta sitten elänyt vanha kansa havainnoi luontoa. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Kierrätystä sekin! Yläharvennus vaatii taitoa ”MONI METSÄALAN AMMATTIMIES EI TUNNE YLÄHARVENNUKSEN JA VÄLJENNYSHAKKUUN RAJAA.” Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Koska tällä hetkellä keskustellaan paljon yläharvennuksesta, niin kerrottakoon, että yläharvennus kehitettiin ensin Ranskassa, mistä se nopeasti levisi muihin Euroopan maihin. Uudistamisvelvoitetta yläharvennuksella voidaan siirtää, mutta ei poistaa. Monesti tutkijoiden tekemillä laskelmilla yläharvennuksen kannattavuudesta voi heittää vesilintua. Meillä Suomessa menestyy vain puolivarjopuuna tunnettu punakuorinen kuusi. Olen valitettavasti usein joutunut kokemaan, että monikaan metsäalan ammattimies ei tiedä, missä kulkee yläharvennuksen ja väljennyshakkuun välinen raja. Väljennyshakkuu merkitsee välivaihetta pyrittäessä luontaiseen uudistamiseen. Silloin ihmisillä oli aikaa työtä tehdessään kuunnella myös luonnon ääniä. 23. Kovin paljon lahopuuta ei rastas pesäänsä tarvitse, vain muutaman gramman, joten lahopuun niukkuus ei taida pesintää estää. Ja kun työmies sitten istuu tupakkatauolla, hän kuulee rastaan moittivan: ”Laiska mies, pien pino, laiska mies, pien pino.” Laulurastas on metsien perusrastas, joka harvemmin asettuu pihapiiriin räkätin tai mustarastaan tapaan. Keväisin Suomessa on noin miljoona laulurastasurosta kuuluttaa reviirin varausta, joskin määrä vaihtelee hiukan vuodesta toiseen. Kun Suomessa kuusikot olivat syntyneet luontaisesti, oli yläharvennus ainoa oikea tapa käsitellä niitä. Metsien nuorentuminen ja kuusen määrän kasvu on ehkä ollut syynä laulurastaan pitkään jatkuneeseen runsastumiseen. Ei ollut kirjoja, joista olisi tiedot saanut, mutta luonto opetti. Laulurastas tekee muutoin samanlaisen kuppimaisen pesän risuista ja heinistä kuin muutkin rastaat, mutta pohjaksi se liimaa syljestä ja lahopuusta sileän lattian. Poistettiin ylhäältä isompia runkoja – ”susipuita” – ja saatiin tilaa nuoremmille, kehittyville puille. Lahopuusta lattia Laulurastaan omat poikaset ovat jo lähteneet, mutta ensi kesänä tämä pesä saattaa kelvata kodiksi metsäviklolle. Siksi yläharvennus on meillä mahdollista suorittaa vain kuusikoissa, ja näissäkin kohteissa lähinnä vain toisen harvennuskerran yhteydessä. Ne jäävät Metsälehden tietoon. Niinpä rastas saattoi yllyttää halon hakkaajaa sanomalla: paa piippuu paa piippuu. Ammattitaito mitataan euroissa. Ei myöskään sitä, missä kulkee harsintahakkuun ja yläharvennuksen raja. Missään tapauksessa ei puustoa saa jättää niin harvaksi, ettei maan tuottokykyä voida täysimääräisesti hyödyntää. Normaalisti päätehakkuuseen tulee jäädä harvennuksen jälkeen kuusikoissa ja männiköissä 500–700 hyvälaatuista ja tehokkaasti kasvavaa runkoa hehtaarille. Se perustui siihen, että siellä kasvaa voimakkaasti varjostusta kestävät puulajit, kuten pyökki ja jalokuusi. Harvennuksessa on aina muistettava, että sillä ratkaistaan päätehakkuuseen tulevien puiden määrä ja laatu. Jos pyritään tehokkaaseen hyvälaatuisen puun tuottamiseen, on menetelmien välinen ero tunnettava, että asian voi tasapuolisesti metsänomistajalle esittää – myös sen, mitä taloudellisia seurauksia toimenpiteillä voi olla. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. JOUKO JUURIKKALA P I L K K E I T Ä 24 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN,kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Pesä on yleensä nuoressa kuusessa, usein melko matalalla. Kuten se, jos yläharvennus tehdään liian voimakkaana, saadaan harvennuksesta tosin lisätuloja, mutta päätehakkuussa ne kaksinkertaisesti menetetään, koska kasvatettava puustopääoma on jäänyt liian pieneksi. etukasvuisia puita, jotka on syytä poistaa, jos lisävaltapuita jää riittävästi jäljelle. On myös huomattava, että harvennuksesta tuleva puu on halvempaa, kuin päätehakkuusta tuleva. Kuusikoissa se tulee kysymykseen vain hallanarkojen turvesoiden uudistamisessa. Laulurastaan verkkaiseen laverteluun, jossa sama aihe toistuu pariin kertaan, oli helppo sijoitella sanoja. Rehevillä mailla maapohja heinittyy, mikä lisää uudistamiskustannuksia. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA METSÄPILA Laulurastaan vanha nimi oli lahorastas, ja nimellä on vankka perusta. Pesän laatija löytänee riittävästi lahoa puuta maasta samalla kun se etsii kotiloita, hyönteisiä ja matoja ruoakseen. Nytkin, vaikka kuusikot ovat istutettuja, muodostuu ns. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä
Parhaaseen tulokseen pääsee säännöllisellä, mutta ei liian tiheällä jahdilla. Nykyään se on tarkoin säädelty poikkeustoimi. Sotavuosien jälkeen keväinen varisjahti oli vuosikymmeniä suosituinta riistanhoitoa telkänpöntötyksen sekä teerien ja jänisten talviruokinnan rinnalla. On toki myös mistä ottaa. Ne eivät retkahda variskasetin soundiin niin kuin ennen. Aamun ensimmäinen varis putoaa taivaalta tonttiin. Kukkuroinmäen kaatopaikalla on ollut vuosittain Suomen riistakeskuksen poikkeuslupa pyytää variksia myös rauhoitusaikana. Siivet sillä on kanadanhanhelta, korvatöyhdöt sorsan sulista ja päässä loistavat lasiset silmät. Kerralla kaatopaikalta on laskettu yli 3 000 varista. Hyvä muisti, mutta lyhyt Variksilla on kolmen päivän muisti. Ei ihme, että outo otus herättää variksissa närää. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 tain yli tuhat varista. ”Näytti ehkä helpolta, mutta varikset ovat viisastuneet”, jahtikaveri Sami Väisänen tuumii. Touko-kesäkuun poikasvaiheessa varisten pyynti on kielletty myös kaatopaikalla. Pyynti tapahtuu aina vain kaatopaikan ollessa suljettuna. Sitten Eurooppa yhdentyi. Sen huomaa hyvin, kun saalismäärät vähenevät, vaikka lintuja olisi runsaasti kaatopaikalla”, varistelijat kertovat kokemuksiaan. ”Niille pitää antaa aikaa unohtaa paha”, Huovinen nauraa. Huuhkajakin vaikuttaa usein pelokkeelta, vaikka sen pitäisi houkutella harmaatakit hyökkäykseen. Kukkuroinmäen houkuttelemat varislinnut puhkovat lähialueiden pelloilta tuorerehupaaleja kymmenien tuhansien eurojen arvosta vuosittain. Peräkkäisinä päivinä pyydettäessä saalismäärä putoaa kuin lehmän häntä. 3 000 variksen parvi ”Huuhkaja on perimmäinen ärsyke. Ollaan Kukkuroinmäen kaatopaikan maisemissa. Sen kevätpyynti vaatii tiukan lupabyrokratian ohella sotilaallisia naamioitumistaitoja.. 25 23. Samaten naapuruston metsästysseurat ovat valittaneet haittalintujen verottavan riistakantoja”, kaatopaikallä käyttöpäällikkönä työskentelevä Huovinen perustelee varisjahtia. Nykyään niiden pyynti onnistuu vain Suomen riistakeskuksen luvalla. Huuhkajakaave keikkuu riu’un nokassa. ”Pesintää aloittelevien lintujen pyynti on tehokasta riistanhoitoa. Kaatopaikoilla varisjahdin sesonki sattuu kevääseen. Varis on tarkka lintu niin paperilla kuin luonnossakin. Ensimmäisenä ne yhyttävät kaatopaikat. Joskus varikset aloittavat hyökkäilyn, vaikka ihminen olisi yhä näköpiirissä”, vuosia variksia pyytänyt lappeenrantalainen Ossi Huovinen päivittelee poltetta. Menee muutama minuutti, ja ensimmäinen uskalikko hyökkää siivet supussa kohti huuhkajaa. PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat Muovinen huuhkaja on rujo ilmestys. Rauhoittamattomista linnuista tuli EU:n vaatimusten myötä kesällä 2001 pesimäaikana rauhoitettuja. Tammikuu on vuoden hiljaisin kuukausi, mutta jo helmikuussa lähikaupungeissa sekä Suomenlahden takana talvehtineita variksia alkaa lennellä etelärannikolla. ”Varikset tottuvat todella nopeasti erilaisiin ihmisen keksimiin virityksiin. Pillillä puhalletaan varisten varoitusääniä. Haulikko nousee. ”VARIKSILLE PITÄÄ ANTAA AIKAA UNOHTAA PAHA.” Kilpavarustelu on mennyt niin pitkälle, että miehet päivittävät joko vaatetusta, kaaveita tai varispiilojen naamiointia lähes joka jahtikerta. Alueelta ammutaan vuositHarmaatakkeja väijymässä Keväinen varisjahti oli aikoinaan Suomen suosituinta riistanhoitoa. Edes leikkihuuhkajan kynsiin ei ole säädyllistä päätyä. Tuunattu houkutushuuhkaja muistuttaa erehdyttävästi aitoa petoa
Verson yleinen olemus ja terveys on nopeasti tarkastettu. Taimipaakun pinnalla ja verson alaosassa kasvaa monesti hieman vihreää levää tai homerihmastoa. Jos taimi on muuten terve, tätä ei kannata säikähtää. Verson tyveen turpeen pinnassa kannattaa niin ikään kiinnittää huomiota. Osa kasveista on villiintynyt puutarhoista (pihasyreeni, kirveli). Lievä kaarevuus taimen tyvellä on normaalia, mutta voimakas mutkaisuus ei ole hyväksyttävää. MARJA HARTOLA Villi keittiö viekoittelee luontoon. Pitänee lähteä keruukierrokselle lounaisrannikon lehtometsiin. Villikasvien käyttö jaotellaan neljään osaan vuodenaikojen mukaan, josta johtuen kirjasta oli hieman hankalaa löytää etsimiään kasveja tai ruokia, sillä kasvit oli esitelty monilla sivuilla. Toisaalta ylettömän tumman vihreä väritys voi kertoa turhan avokätisestä typpilannoituksesta, mikä saattaa lisätä jyrsijäja hirvituhojen riskiä istutuksen jälkeen. Samoin kuoren tulee olla ehjä ja jämäkästi paikallaan. Latvakasvain tai -silmu on ehjä ja haaroittumaton. TUTKIJALTA KIRJAT Taimi on istutuskohteelle oikeaa alkuperää. Metsäkustannus on kustantanut kirjan suomeksi nimellä Villi keittiö. Suurin osa näistä villikasveista löytyy lähiympäristöstä, mutta jotkut vaativat enemmän vaivannäköä. Lisäksi aion hakea luonnosta ja kokeilla ainakin seuraavia yleisiä rikkaruohoja: pihatähtimöä, litulaukkaa, peltotaskuruohoa ja peltokaalia. Liian vähäinen juuriston määrä suhteessa versoon ennakoi kuivumisja juurtumisongelmia istutuksen jälkeen. Kiinnitä huomiota verson ja juuripaakun kokosuhteeseen: isompi verso vaatii isomman paakun. Paakku pysyy koossa kun sen nostaa kennostosta tai pakkauslaatikosta. Metsänviljelyaineistoa säätelevän lainsäädännön mukaan myytävässä taimierässä saa olla enintään viisi prosenttia epäkelpoja taimia. Jotta mahdollisten ongelmien syy voidaan jäljittää, on keskeistä tietää, mikä taimien vointi on ollut ostohetkellä ja ennen istuttamista. Voimakas keltaisuus kielii typen vähäisestä määrästä, mikä voi olla seurausta sateisesta keväästä ulkona talvivarastoiduissa taimissa. Yllätys oli, että pihasyreenikin on syötävä. Hinta 34 euroa. Lievä vivahdus kellertävyyteen kasvustossa ei vielä aiheuta merkittävää haittaa taimien kasvulle istutuksen jälkeen. Kirjaan on koottu lähes 150 luonnonantimilla höystettyä reseptiä, joissa luonnontuotteet voivat olla pääraaka-aineena tai vain mausteina. Sitä suositellaan salaatteihin, munakkaisiin, voileiville ja koristeeksi jälkiruokiin. 190 sivua. KATRI HIMANEN JOHANNA RIIKONEN Luonnonvarakeskus, Suonenjoki Huomio taimiin Hyvän taimen tuntomerkkejä ovat tanakkuus ja terve juuristo. Aitovirnasta sanotaan kirjassa, että vain sen herneenpalot ovat myrkyllisiä, mutta jotkut määrittelevät koko kasvin myrkylliseksi. Hyvällä taimella on selkeä latva, eikä verso ole puskainen ja haaroittunut. Kuoren kuntoa voi testata raaputtamalla sitä kevyesti kynnellä – terve kuori ei lähde näin kokeilemalla irtoamaan. Kuusen ja männyn taimien neulasten tulee olla keväällä selvästi vihreitä. Tämä on tärkeää sekä ostajan että myyjän oikeusturvan kannalta. Terveessä taimessa latvan neulaset eivät roiku alaspäin. Taimen latva ei saa olla kuivettunut tai vääntynyt, tämä on yleensä merkki sienitaudista. Tärkeintä versossa on, että sen latvasilmu tai -kasvain on kunnossa. Kastelusta on huolehdittava istutukseen saakka! Taimen tyvi ja juurenniska ovat suorat ja kuori on ehjä. Paakun pinnalla näkyy vaaleita juurenpäitä. Terveiden juurten kärjet ovat vaaleita, eikä juuristo saa puskea voimakkaasti ulos kasvatuskennoista. 190-sivuinen runsaasti kuvitettu kirja esittelee viitisenkymmentä pohjolan oloissa kasvavaa luonnonkasvia, joista osa on tavallisia ja kaikille tuttuja,kuten ketunleipä, suolaheinä tai vuohenputki, mutta osa on harvinaisempia ja tuntemattomampia, kuten kangasajuruoho. Taimet saattavat kärsiä niiden kuljetuksen ja istutuksen sekä etenkin ennen istuttamista tapahtuvan välivarastoinnin aikana. Juuriston määrä on riittävä kun turvepaakku pysyy kasassa. Ravinteita on tällöin huuhtoutunut pois kasvualustasta. Juuret eivät kasva senttitolkulla ulos kennostosta tai paakusta, eivätkä ne ole kiertyneet kennon sisällä. Piirr os E ev a V aah ter a / Luk e Kuusen taimi keväällä ostettaessa Rune Kalf-Hansen ja Lisen Sundgren: Villi Keittiö. Terveet taimet kasvavat hyvin istutuksen jälkeen ja ovat vähemmän alttiita tuhoille. Täytyypä kokeilla, kun ainakin sitä löytyy omalta pihalta. Osa esitellyistä kasveista kasvaa villinä Etelä-Ruotsissa, mutta Suomessa harvinaisena vain Ahvenanmaalla (oratuomi ja karhunlaukka, joka on siellä rauhoitettu) tai lounaisrannikolla (metsälehmus, vuorijalava) tai ainoastaan kasvatettuna (karhunvatukka, mustaselja). Vaikka kasvit on esitelty hyvin, kannattaa silti turvautua hyvään kasvioon uusien kasvien tunnistamisessa ja olla varovainen niiden käytössä, sillä villikasvien joukossa on myös myrkyllisiä lajeja tai ne saattavat aiheuttaa oireita liikaa syötynä. Olen syntyisin Turun saaristosta, elänyt lounaisrannikolla ja keräillyt luonnonkasveja, mutta kirjassa on silti useita lajeja, joita en ole tavannut. PILKKEITÄ 26 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Metsänistutuksen kiivain aika lähestyy, ja jälleen on aika kiinnittää huomio viljelymateriaalin laatuun. Ruoka-ohjeiden joukossa on keittoja, kasvisruokia, lihaja kalaruokia, juomia sekä jälkiruokia. Verson pituus ei yksin anna hyvää kuvaa taimen istutuksen jälkeisestä menestymisestä, vaan verson tulee olla tanakka. Toisaalta juuria voi olla myös liikaa: jos esimerkiksi kaksivuotiaita kuusen taimia on kasvatettu liian pienissä paakuissa, juuristo on todennäköisesti pakkautunut ja taimi juroo istutuksen jälkeen. Tanakat taimet kasvavat tutkitusti honteloita taimia nopeammin istutuksen jälkeen ja ne selviävät muun muassa tukkimiehentäin syönnistä paremmin. Svenska Må?ltidsakademien palkitsi kirjan viime vuoden lopulla elämäntapakirjallisuuden luokassa. Huonoa laatua ei kuitenkaan kannata hyväksyä, ja on järkevää tarkastaa taimet huolella niiden hakemisen yhteydessä. Taimet ovat kasvatuksensa ja talvivarastoinnin aikana alttiita monille tuholaisille ja ongelmille, joten joukkoon mahtuu aina joku heikompi yksilö. Ruskeat, palaneet neulaset sen sijaan kertovat ahavavioituksesta ja tällaiset neulaset eivät enää toivu. Kirja houkuttelee lukijoita luontoon hakemaan uusia ja vaihtoehtoisia raaka-aineita ruoanlaittoon. Ruotsalainen kolmikko, yrttituntija Lisen Sundgren, mestarikokki Rune Kalf-Hansen ja valokuvaaja Charlotte Gawell kokosivat osaamisensa kirjaksi nimeltä Det vilda köket (Bonnnier Fakta 2014). Neulaset ovat terveen vihreitä ja tiukasti kiinni versossa. Esimerkiksi männyn taimilla kannattaa tarkkailla latvan neulasten asentoa: harmaahomeen klassinen oire on neulasten sateenvarjomainen asento. Taimissa on oikean alkuperän ja perimän laadun lisäksi tärkeää niiden tekninen laatu. Pakkasvarastoitujen taimien juuriston kunnon voi tarkastaa vasta taimien sulettua. Paakku on ostohetkellä kostea. Metsäkustannus 2015
Vieraslajikeskustelun pirskahdellessa julkisuudessa, toimittajat soittavat usein juuri Petri Nummelle kysyäkseen mitä luontoomme kuulumattomille kanadanmajaville tulisi tehdä. Majavapatojen synnyttämien kosteikoiden on todettu olevan luonnon aarreaittoja, jotka vetävät puoleensa hyönteisiä ja kasveja sekä niitä syöviä lintuja ja nisäkkäitä. Väitöskirjansakin hän punnersi Evolla majavien muokkaamista elinympäristöistä. Metsäkustannus 2015. Samaten seminaarinlehtori Arvid Genezin tiedetään yrittäneen hankkia siitosmajavia Venäjältä vuonna 1907 Senaatin evätessä tuontianomuksen. Nummen taiteilijasuvun vesalle majavat ovat olleet nuoresta riistatieteilijästä asti läheisiä. Sitä vastoin varhaisemmat ponnistelut lajin elvyttämiseksi ovat olleet harvemmin esillä. Pitäisikö ne kaikki tappaa. Uutuuskirjan nimikin on pysynyt lähes entisenä Majavan lammella (Metsäkustannus 2015). Kirjassaan hän vastaa, että periaatteessa kyllä. Tuolloin Kokkonen totesi saatesanoinaan allekirjoittaneelle: ”Kuvankäsittely on minulle melko uutta, joten osa kirjan kuvista on ylikontrastisia ja liian tummia. Siitä on pian 30 vuotta, kun Helsingin yliopistonlehtori Petri Nummi julkaisi ensimmäisen majavakirjansa (Majavalampi, Otava 1987). Näillä kaikilla alueilla eri majavalajit ovat kohtaamassa.” Kirjassa on majaviin erikoistuneen Heikki Kokkosen hienot kuvat. Suomesta sukupuuttoon metsästetyn lajin palauttaminen tuontieläinten avulla eläimistöömme on useille tuttu tarina. Heikki Kokkosen kuvat ja niiden käsittely ovat teoksessa kohdallaan. Paaston päätteeksi Petri Nummi on palannut jälleen majavien pariin. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 KIRJAT the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! www.agrimarket.fi Annons 140x190mm.indd 1 2013-02-11 15:11:50 Petri Nummi, Heikki Kokkonen: Majavan lammella. PILKKEITÄ 27 23. Sivuilla keskitytään tiukasti majavapesän vuodenkiertoon. Hinta 32 euroa. Tässä majavaemo ja poikaset kuvattu pesällä. Käytännössä tämä voi olla kuitenkin vaikeaa: ”Majavakantoja tulisi kuitenkin rajoittaa kolmella rintamalla: Venäjän Kajalassa, Länsi-Suomessa sekä Ruotsin ja Norjan rajamailla. Majavien lajihistoria on oma värikäs lukunsa. Valinta on viisas, sillä kirjan tekstisisältö seurailee aiempaa esikoisteosta. Vuonna 2005 ilomantsilaiselta luontokuvaajalta ilmestyi omakustanne Majava. Majavan juurruttua 1930-luvulla uudelleen Suomeen tiede totesi myöhemmin, että maailmassa on kaksi majavalajia: kanadanmajava (amerikanmajava) Majavista sanoin ja kuvin sekä meille alkuperäinen euroopanmajava. Epätyypillinen mutta osuva tarkastelukulma kertoo oleellisen lajin biologiasta. Hänkään ei ole ensimmäistä kertaa majavakirjan kimpussa. Ehkäpä tulevassa kirjassa kaikki osuu kohdalleen.” Se toive on nyt toteutunut! JERE MALINEN Majava syö ulpukan lehtiä. Tuohon maailman aikaan oli edistyksellistä nähdä joku eläinlaji avainlajina, joka omilla arkisilla teoillaan rikastutti myös muiden lajien arkea. Jo 1885 eräs hovioikeudenneuvos lupasi 200 markan palkkion sille, joka hankkisi hänen mailleen majavaparin. 120 sivua. Heikki K okk onen
vahaheikkila@gmail.com p.050 342 3369 (iltaisin) Metsälehden pitkäaikainen toimittaja Ulla Kivivuori menehtyi 6. Apuraha on ensisijaisesti tarkoitettu opinnäytetyön kulukorvaukseksi. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. huhtikuuta 76-vuotiaana. Apuraha voidaan myöntää suomalaiseen metsäntutkimukseen kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. Metsälehdessä Ulla Kivivuori aloitti syyskuussa 1964. Säätiön tavoitteena on kehittää suomalaista metsätaloutta. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 APURAHA PALVELUKSEEN HALUTAAN MUISTOKIRJOITUS Metsäasiantuntijoita puukauppaja metsäpalveluiden myyntiin. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Apurahaa voi hakea kaikkien kouluasteiden opinnäytetöitä varten. Hänen myönteinen elämänasenteensa säteili hyvää ilmapiiriä ja yhteistyön henkeä toimituksen työhön. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Me Metsälehdessä muistamme Ulla Kivivuoren kannustavana ja rehtinä työtoverina. Metsissä oli alkamassa ensimmäisen Mera-ohjelman myötä tehometsätalouden aikakausi, mikä merkitsi uusia tuulia myös Metsälehden kolmihenkiselle toimitukselle. Viimeinen Metsälehdessä julkaistu juttu ”Metsäkontrahti vuosimallia 1900” kertoi määrämittakaupasta Tervossa yli sata vuotta sitten. Hän kirjoitti edelleen lehtijuttuja, varsinkin jäsenlehti Finnilcoon. Edellytykset: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. LISÄTIEDOT JA HAKU 5.5.2015 MENNESSÄ: metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Hän oli syntynyt 3. Monesti kerrottavaa oli enemmän kuin lehdessä oli tilaa. toukokuuta 1938 Enonkoskella. ELIISA KALLIONIEMI Kirjoittaja on Metsälehden päätoimittaja ja Ulla Kivivuoren monivuotinen työtoveri. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se ilmestyi viime marraskuussa. Hän oli kiinnostunut niin metsäluonnosta kuin -taloudesta, mutta ennen kaikkea metsän parissa työskentelevistä ihmisistä. Ulla Kivivuori oli lahjakas kirjoittaja. Toimittaja Ulla Kivivuori. Jäätyään pois työelämästä Ulla Kivivuori muutti Tervoon Pohjois-Savoon. Hän toimi aktiivisesti Tervo-seurassa ja osallistui muun muassa yhdistyksen historiikin kirjoittamiseen. Erityisesti hän nautti henkilöhaastatteluista ja historiaan liittyvistä aiheista. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Koulu sai jäädä, ja työt sanomalehti Savonmaan toimitusharjoittelijana alkoivat tammikuussa 1956. Haemme nyt metsäasiantuntijoita vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Mikkelin hankintapiirille toimialueena Puumalan länsiosat ja Mikkelin itäosa, toimistopaikkana Puumala sekä Viitasaaren hankintapiirille toimialueena Viitasaaren pitäjän länsiosa, toimistopaikkana Viitasaari. Laajan verkostonsa avulla hänen oli helppo löytää lukijoita koskettavia aiheita. PILKKEITÄ 28 23. TUTKIMUSAPURAHOJA Jouko Tuovolan Säätiö harjoittaa Huittisissa metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edistämistä omistamillaan tiloilla. Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2015 myönnettäviä tutkimusapurahoja. Kokemus karttui Keskisavolaisen toimitussihteerinä, Savon Kansan toimittajana ja Helsingin Sanomain aluetoimittajana sekä radioreportterina. Tuleva toimittaja aloitti uransa jo 17-vuotiaana. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Hän paneutui aiheisiinsa perusteellisesti ja hioi juttujaan, usein siihen saakka, kun ne oli jo kiire saada kirjapainoon. Vapaamuotoiset hakemukset mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan 26.5.2015 mennessä osoitteella: Jouko Tuovolan Säätiö Rutavantie 51 32610 VAMPULA Lisätietoja: Kalle Vähä-Heikkilä s-posti:kalle. Vuonna 2001 hänelle myönnettiin ansiokkaasta urasta valtion ylimääräinen lehtimieseläke. Ura metsäjournalismin parissa jatkui toimitussihteerinä ja myöhemmin Kuopion aluetoimittajana aina vuoteen 1997 saakka. Ulla Kivivuori tarttui innostuneesti toimeen. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Kaikkein eniten huomiota saivat kuitenkin perhe ja ystävät
2800 m3 (tukki n. 1900 m3, eli n. UPM Bonvestametsätila. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 7.900 €. Yhteismetsäosuudet eivät sisälly kauppaan. Haemme palvelukseemme vakituiseen työsuhteeseen ALUEVASTAAVAA METSÄTOIMIHENKILÖÄ vastaamaan yhdistyksen palvelutoiminnasta Somerolla. Tehtävissä on koeaika. Kok.puusto n. Hp. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153?000 (KMT/14) Painopaikka Hämeen Paino Oy Metsäkonealan opettajia (3) ja ammatinohjaajia (3) Siilinjärven Toivalaan 3.8.2015 alkaen tai sopimuksen mukaan toistaiseksi. 20.210 m3, eli n. Opintoja työtodistusjäljennökset liitetään sähköiseen hakemukseen tai toimitetaan kuntayhtymän kirjaamoon osoitteeseen: Savon koulutuskuntayhtymä PL 87 70101 Kuopio. 09 315?49?844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Kokonaispuusto n. Lisätiedot: www.laprim.fi 63.000 €. Kokonaispuusto n. Kuusijoki virtaa palstan eteläpään läpi. Kelpoisuusvaatimukset, opettaja: Asetus 14.12.1998/986 ja Valtioneuvoston asetus 1168, 16.12.2010. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Hakemukset pyydetään lähettämään 5.5.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen olavi.pitkanen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen, p. UPM Bonvesta -metsätila, lisätiedot: www.bonvesta.fi . 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. 633.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Sijainniltaan erinomainen, puuston ikärakenteelta ja lajistolta monipuolinen sijoitusmetsäpalsta. Kasvupaikat pääosin tuoreita, puusto havuvaltaista. Lauvuskylänpalsta on Lauvuksen kiinteistön määräala 32 km kaupunkikeskustasta etelään. Venevalkamaja autopaikka Saukonsaaressa, vesimatka n. 09 315?49?803 Eero Sala p. Lisätiedot: www.laprim.fi 46.000 €. n. 3 000 m³. 151 m3/ha. UPM Bonvesta-metsätila. 80.500 € METSÄPALSTA, Kuhmo 10,7 ha. Pahapuronpalsta on määräala 40 km kirkonkylältä etelään. 2000 m3 metsäja kitumaalla, 17.6.2013 päivätyllä metsäsuunnitelmalla. Harvinainen tilaisuus. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 1410 m3). Työsuhteen ehdot: OVTES (opettaja) ja kunnallinen TS (ammatinohjaaja). Metsäautotie kulkee tilan läpi. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 77 m³/ha. Heti hyvin hakkuumahdollisuuksia. 79.500 € / tarjous viim. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. 6 rantarak.paikkaa vapaa-ajanasunnoille 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 m2/rak.paikka. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. 044 785 4130, ari.puustinen@sakky.fi Hakemukset toimitettava 20.5.2015, klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteessa www.kuntarekry.fi. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 2 km. Kokonaispuuston on arvioitu olevan n. Pinta-alasta n. mäntyä ja koivua, joten Uudellamaalla usein tavattavasta maannousemasienestä ja kirjanpainajasta ei ole suurta vaaraa. Puh. 91 % metsämaata, jossa keskipuusto on n. Rantaviivaa yht. 19.4.2015 METSÄPALSTA, Joensuu, Eno/Uimaharju 133,5 ha. METSÄTILA, Posio 52,3 ha. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo 63,5 ha. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Metsänomistajat MHY Salometsä 2x110_92mm 14.4.2015 12.03 Sivu 1 METSÄPALSTA, Kitee, Villala 2,69 ha. Keskipuusto on n. Vajaa kaksi hehtaaria uudistuskypsää metsää. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. Hautajärven rantaan rajoittuva metsäkiinteistö. PILKKEITÄ 29 23. 700 m, havupuuvaltaista puustoa n. Erittäin runsaspuustoinen, kattavalla tieverkostolla varustettu määräala tilasta Vinnilä. Taimikot odottavat raivaussahaa. 1650 m3. Se on maakunnallinen, monialainen ja eri koulutusmuodot sisältävä nuorten ja aikuisten koulutuksen järjestäjä ja työelämän kehittäjä. Noin 30 % pinta-alasta on päätehakkuuvaiheessa. 120 m3/ha. METSÄPALSTA, Punkaharju 20,79 ha. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Metsätila aivan Asikkalan rajan tuntumassa. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Kokemus puunkorjuusta ja metsänhoitotöistä on etu tehtävän hoidossa. 103.000 €. 127 m³/ha. Ammatinohjaajalta edellytämme soveltuvaa ammatillista tutkintoa ja vähintään 3 vuoden metsäkonealan työkokemusta. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. (017) 214 3000 www.sakky.fi Iisalmi | Kuopio | Muuruvesi | Siilinjärvi | Toivala | Suonenjoki | Varkaus Liity joukkoon, joka arvostaa osaamistasi SALOMETSÄ Metsänhoitoyhdistys Salometsä toimii Salon ja Someron kaupunkien alueella. Heti hakattavaa puustoa ja päätehakkuuvaiheeseen varttuvaa metsää. METSÄPALSTA, Sotkamo 24,5 ha. Puhos 20 km, Kitee ja Kerimäki 35 km, Savonlinna 55 km. Määräala 27 kilometriä Kuhmon keskustasta itään. 1260 m3, kuitu n. Valituksi tulleen henkilön on toimitettava terveydentilaa koskeva selvitys sekä rikosrekisterin ote siten kuin laissa 504/2002 säädetään. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Alueella toimii aktiivinen Linnanpellon metsästysseura. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. Lisätietoja Koulutuspäällikkö Ari Puustinen p. 1.020 m³. 90 000 € / tarjous viim. Linnanpellossa sijaitseva määräala hyvässä kasvussa olevaa metsää. 80.300 €. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Varttunutta kasvatusmetsää noin puolet ja uudistuskypsää noin neljännes pinta-alasta. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. Savon koulutuskuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. 24.400 €. 050 464 6500. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. Kok.puusto on n. Kok.puusto n. Kokonaispuusto n. Kuntayhtymä järjestää ammatillista perus-, lisä-, oppisopimus-, työvoimaja henkilöstökoulutusta kaikilla koulutusaloilla sekä lukiokoulutusta ja työelämän kehittämishankkeita. 1600 m3. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 3.5.2015 METSÄPALSTA, Sipoo, Linnanpelto 9,8 ha. Hp. Tienvarsisijaintinsa ansiosta palstalle on helppo poiketa. Rajoittuu pohjoisesta paikallistiehen, jolta talvitiepohja palstan eteläosaan. 197.000 €. 040-7672701. Kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. METSÄPALSTA, Rautavaara, Rasimäki 34,11 ha. Palsta rajoittuu Nivungintiehen, Puhoksentielle 4,5 km. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 11 ha. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Sysmä, Nuoramoinen 15,72 ha. Edellytämme tehtävissä hakkuukoneen ja/tai metsätraktorin sujuvaa käyttötaitoa sekä koulutustehtävissä vaadittavaa osaamista, yhteistyötaitoja ja kehittämishalukkuutta. 4 620 m³. Pääas. Tarjoamme haasteellisen työn vakavaraisessa ja monipuolisesti toimivassa organisaatiossa. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan 35.000 €. UPM Bonvesta-metsätila
Ensimmäinen magnoliapuu kuvattiin tieteelle Karibianmeren pieneltä Martiniquen saarelta 1700-luvun alussa. Hollantilaiset olivat samoilla messuilla kunniavieraina viime vuonna ja heidän kokemuksensa olivat niin hyviä, että tänä vuonna Hollannin edustajia osallistuu jo kymmenittäin. Itse suurlähettiläs on lupautunut matkalle mukaan. Metsätalousinsinööri Lauri Jurvainen, 31, on nimitetty metsänhoitoesimieheksi Kuopion tiimille Varkauteen. . Suomalainen SLUSH-tapahtuma on vuosittain toistuva Euroopan suurin sijoittajaja kasvuyritystapahtuma, joka viime syksynä sai paljon huomiota, kun Britannian pääministeri vieraili tapahtumassa. Kukinta-aika kevätlajikkeilla on toisinaan muutenkin lyhyt; joskus vain viikon tai kaksi. Useimmat magnolialajit pitävät lauhkeasta ja subtrooppisesta ilmastosta, mutta osa lajeista menestyy istutettuna kohtuullisesti myös Etelä-Suomessa. . Vientiin vauhtia ja julkinen sektori pienemmäksi, tuntuu olevan se resepti, jolla asiat täällä pohjan perillä voitaisiin saada kuntoon, vaikka totta puhuen on vaikea hahmottaa, miten julkisen sektorin pienentämisellä saataisiin tilauskirjat pullistumaan. MUHOKSEN MHY Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi on nimitetty Tapio Kylmänen. Julkisen sektorin virkamiehet eri ministeriöissä tekevät nyt kaikkensa saadakseen houkuteltua ranskalaisten tapahtumaan edes viisi suomalaista biotalousyritystä. ”Kahden kerroksen väkeä” Useiden magnolialajien kukat tuoksuvat huumaavasti. Nykyään magnolioiden (Magnolia spp. ”MAGNOLIAPUUN KUORTA ON UUTETTU SUUVETEEN RAIKASTAMAAN HENGITYSTÄ.”. 30 23. Kun mehiläisiäkään ei tuolloin vielä ollut olemassa, houkutteli puu kovakuoriaisia hoitamaan kukkiensa pölytyksen. 21 B, 00100 Helsinki. . Sen sijaan jos kuopii paikallista maata hieman pintaa syvemmältä, voi alemmassa ”London clay” -maakerroksessa hyvällä onnella törmätä 50 miljoonaa vuotta vanhoihin magnoliafossiileihin. Lontoossa monet magnoliapuut olivat tänä vuonna täydessä kukassaan jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Kari Hallantie, metsänhoitaja, Vaasa Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Hajuvesija kosmetiikkateollisuus onkin hyvällä menestyksellä hyödyntänyt kukkien tuoksu?ominaisuuksia. . Ruotsalaiset hammastutkijat onnistuivat vastikään vähentämään merkittävästi potilaidensa ientulehdusta karkottamalla hammaspeikkoja kuoriuutteillaan. Hän on aiemmin toiminut yhdistyksen metsäneuvojana. Vähän samasta on kysymys myös ranskalaisten SIÑAL-messuilla, jonka aihepiirejä ovat biopohjaiset tuotteet ja ratkaisut eli juuri sitä, minkä Suomen kansallinen biotalousstrategia tunnistaa kestävän kasvun ajuriksi. Ideana on ”törmäyttää” yrityksiä ja rahoittajia ja homma näyttää toimivan. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Lisäksi ranskalaiset ovat luvanneet järjestää kaikille ”Kuningas lähtee Ranskaan” on Paavo Haavikon näytelmä, jonka tapahtumat saavat alkunsa, kun Englantiin tulee jääkausi ja kuningas lähtee naisensa, pääministerinsä ja armeijansa kanssa Ranskaan. Hän siirtyi Tornatorin palvelukseen Metsä Groupista. Näytelmän nimi tuli mieleeni, koska juuri nyt työtehtäviini kuuluu yrittää saada vähintään viisi suomalaista yritystä lähtemään Ranskaan kansainvälisille biotalousalan messuille, joille Suomi on kutsuttu kunniavieraaksi. Liitukauden hirmuliskoilla on sen sijaan ollut muutakin ihmeteltävää – tai mutusteltaMagnolian tuhannet oksankärjet notkuvat jättikukkien painosta. Paavo Hyvärinen, metsänhoitaja, luutnantti, Helsinki 60 VUOTTA 5.5. Liisa Saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. Luontaisesti magnolioita kasvaa nykyään etupäässä Kaakkoisja Itä-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikan Magnoliapuiden mutustelijat Useiden magnolialajien kukat tuoksuvat huumaavasti. Englannissa nykyisin elävät magnoliat ovat kaikki puutarhojen tuontitavaraa ja istutettu pääsääntöisesti 1800-luvulla tai sen jälkeen. nousuun. Suurimpien kukkien halkaisija on jopa kolmekymmentä senttimetriä, ja enemmän tai vähemmän kömpelöt kovakuoriaiset pölyttävät niitä vielä tänäkin päivänä. On arveltu, että juuri tästä syystä kyseisen puusuvun kukista kehittyi aikojen saatossa varsin tukevarakenteisia ja näyttäviä. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Sittemmin jääkausien seurauksena puut vetäytyivät etelän lämpöön ja dinosaurukset autuaammille metsästysmaille. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat LEHDETÖN tukkipuukokoinen puu, jonka tuhannet oksankärjet notkuvat kämmenen kokoisten kauniiden jättikukkien painosta, on hämmentävä näky nykyihmiselle. Luulisi, että tässä olisi tarjous, josta ei voi kieltäytyä, mutta toistaiseksi on kiinnostus ollut kovin vähäistä. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 PILKKEITÄ kaakkoisosissa. Nyt saisi vähällä vaivalla solmittua liikesuhteita Euroopan unionin suurimpaan maatalousmaahan, jossa myös biotalouden non-food-sektori on huikeassa kasvussa. Dinosaurusten aikaan magnolioiden levinneisyysalue kattoi jopa nykyiset Huippuvuoret ja Grönlannin. Jauhettua magnoliapuun kuorta on myös uutettu suuveteen poistamaan pahanhajuista hengitystä. Jos nyt joku suomalainen biotalousyritys sattuisi lukemaan tämän jutun ja kiinnostuisi tapahtumasta, allekirjoittaneeseen saa ottaa yhteyttä. . Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi suomalaisille firmoille tapaamisia ranskalaisten firmojen kanssa. . Murokulhon kokoiset magnoliankukat sinnittelivät hämmästyttävän sitkeästi kiinni lehdettömissä oksissa, vaikka saarten yli pyyhältänyt Niklas-myrsky piiskasi puita suomalaisella moottoritienopeudella. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Hän siirtyi Tornatorin palvelukseen Otso-metsäpalveluista. ) sukuun kuuluu parisen sataa lajia ja tuhansia lajikkeita. Tehtävä on osoittautunut yllättävän haasteelliseksi, vaikka osallistuminen sekä ranskalaisten järjestäjien että Suomen Pariisin suurlähetystön toimesta on tehty mahdollisimman helpoksi. Eikä maksa maltaita. Näin eduskuntavaalien alla on vaalitenteissä kuultu riittämiin näkemyksiä siitä, miten Suomi saadaan Kuningas lähtee Ranskaan MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA TORNATOR OYJ Metsätalousinsinööri Jussi Väänänen, 36, on nimitetty metsänhoitoesimieheksi Ylä-Savon tiimille Nurmekseen. Puu nimettiin ranskalaisen kasvitieteilijä Pierre Magnolin mukaan, ja tänä päivänä saari kuuluu Ranskan hallinnon alaisena Euroopan unioniin. Ranskalaiset tarjoavat suomalaisille omaa hyvin varustettua paviljonkia, johon on järjestetty tilaa bisnestapaamisille, mutta myös sisustukseen on kiinnitetty huomiota niin että se sopii biotalousajatteluun: seinäpaneelit ovat puuta ja matot kierrätyskuidusta. vaa – sillä kyseinen puusuku on selvinnyt niiden hampaista yli sadan miljoonan vuoden takaa. 90 VUOTTA 2.5
Garamien mökkikeittiössä . 09 315 49 840. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Kevään kukkaloistoa . . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Hannu Esk onen. toukokuuta. Mistä on sellutehtaat tehty. Metsäterveiset Itävallasta . Palkinnot metsäkryptosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Leevi Karvinen, Onkamo, Unto Timonen, Valtimo, Martti Vehviläinen, Tikkakoski, Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 8 Metsäkrypto 5, oikea ratkaisu . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 31 23. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 8”. Näin uudistat luontaisesti Seuraava Metsälehti ilmestyy 7. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 7.5. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 PILKKEITÄ METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta
Sinun suhteesi siihen on silti aivan erityinen. Metsälehti on tehty sinulle ja kaltaisillesi. ja isänmaa. Suomalaisille metsänomistajille. Metsälehti. Se on ainoa puolueeton metsäalan lehti. Suomalainen rakastaa metsää. Se on vain ja ainoastaan metsäsi puolella. Suomalainen metsä ei ole sinulle pelkästään sielunmaisema, se on tulonlähde ja jopa toimeentulo. Aina ajankohtaista asiaa suomalaisesta metsästä – suomalaiselle metsänomistajalle. metsä Koti,