sivu 19 PILKKEITÄ: Laatutaimia istutuskoivikkoon. . sivu 27. K U VA : SE PP O SA M U LI METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 28. sivut 2–3 METSÄSTÄ: Mättäitä syntyy monenlaisia samallakin kaivinkoneella. HUHTIKUUTA 2016 • NRO 8 • PERUSTETTU 1933 Irma Welling löysi eläkkeellä harrastuksen raivaussahasta. . . Sivut 18–19 Tohtori taimikossa WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Raideremontista puulle vauhtia
”Kaukaan sellutehtaalle on tulossa parannus, joka lisää jonkin verran puun käyttöä. Tulevia investointeja suunnitellaan ja rakennetaan havukuitupuun varaan. Stora Ensolla tuontipuun raidekuljetukset keskittyvät Imatran tehtaille sekä Joensuun pohjoispuolelle Uimaharjuun. Westaksen omavaraisuusaste on alhainen, minkä johdosta oman pääoman tuotto on erityisen korkea. Metsäteollisuuden uudet investoinnit voivat kasvattaa tuontipuun määrää jo ennen sitä. Kun itäradan puunkantokyky kasvaa, samalla paranevat myös tuontipuun kuljetusmahdollisuudet. Luken johdon ajatuksena on sijoittaa tutkijat joko Joensuuhun tai Helsinkiin. UPM:n kolmesta suuresta sellutehtaasta kaksi sijaitsee rataremontin välittömässä vaikutuspiirissä: Kaukaan tehdasalue Lappeenrannassa ja Kymi Kuusankoskella. Korhosen mukaan Suomen metsäteollisuuden puun käytöstä kolmasosa kuluu Kaakkois-Suomessa. Kymin investointi lisäsi puun käyttöä jo viime vuoden lopulla”, Korhonen kertoo. Viime vuonna puuta tuotiin kaikkiaan runsas 9,5 miljoonaa kuutiota, mikä on puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Westaksen rahoituksen erityispiirre on, että omistajat ovat lainoittaneet yritystä pääomalainoilla. Metsäkeskus seuraa kuoriaisten parveilua Etelä-Suomessa Eurassa ja Rautalammella yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Männyn valiosiementä myös Keski-Suomeen Siemen Forelia tarjoaa männyn valiosiementä nyt metsäviljelyyn Eteläja Keski-Suomeen jopa Oulun korkeudelle saakka. Vaikka metsäteollisuuden uusia suuria investointeja suunnitellaan muualle, puun käyttö ei vähene itärajan tuntumassa. Aiemmin valiosiementä on tarjottu vain eteläisimpään Suomeen ja taimitarhoille. Tienpidosta huomautuksia Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna 56:n kemeratuella tehdyn metsäautotien kunnon. Westaksen liikevaihto yli sadan miljoonan Lounaissuomalaisen Westas-sahakonsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna lähes viidellä prosentilla 104 miljoonaan euroon. Mittaa teillä oli yhteensä 184 kilometriä. Raideremontin myötä puunkuljetusvaunujen kierto nopeutuu ja itäradalla pystytään vetämään suurempia puumääriä kerralla. Metsäteollisuuden puuja tavarakuljetuksia hidastaneita pullonkauloja ryhdytään poistamaan välillä Luumäki–Imatra. ”Tuomme Venäjältä pääasiassa koivukuitupuuta. vaihtoehto”, sanoo UPM:n Itä-Suomen puunhankinnan aluejohtaja Esa Korhonen . Konsernin kannattavuus oli pääoman tuotolla mitattuna hyvä. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 LYHYET VALTTERI SKYTTÄ H allituksen Kaakkois-Suomeen lupaamat raideremonttirahat parantavat merkittävästi puun ja metsätuotteiden kuljetusmahdollisuuksia metsäteollisuuden ydinalueilla Itä-Suomessa. Rautatiet tärkeässä roolissa UPM:n Esa Korhosen mukaan esimerkiksi havupuun vientikiintiöt Venäjältä ja maailmanpoliittinen tilanne tuovat epävarmuutta itäpuun hyödyntämiseen. ”Puuvirtojen muutos on näköRaideremontti helpottaa puuvaunujen kulkua Kaakkois-Suomen rautateillä. Tuontipuu ei ole ensimmäinen Alkaako itäpuu vyöryä rajan yli. Yhtiön Varkauden tehdas siirtyi viime vuonna käyttämään koivukuidun sijaan havukuitupuuta, mikä pienensi Lyykorven mukaan koivukuidun tuontitarvetta. Noin 85 prosentilla tarkastetuista teistä oli noudatettu hoitoja kunnossapitovelvollisuutta. Koivukuitua ja haketta Tällä hetkellä tuontipuun vuosittaiset määrät ovat melko tasaisia ja alhaisia, ainakin lähihistorian huippuvuosiin verrattuna. Tulos sen sijaan heikkeni 2,2 miljoonasta 1,8 miljoonaan. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia ulkomaisesta puusta tulee Venäjältä ja pääasiassa rautatiekuljetuksina. Tuontimäärät pysyvät näillä näkymin ennallaan”, kertoo suurimman puuntuojan, Stora Enson Venäjän puunhankinnan johtaja Arto Lyykorpi . Yhtiö lupaa, että valiosiemen tuottaa 60– 120 kuutiota lisää puuta hehtaarilla kiertoajassa tai lyhentää kiertoaikaa 10–20 vuotta. ”Siihen pitää varautua, että tuontipuun määrä kasvaa investointien myötä. Hänen mukaansa itäradan remontilla on vaikutusta Kaakkois-Suomen ulkopuolellekin. Kirjanpainajista ei vielä havaintoja Suomen metsäkeskus on aloittanut kevään kirjanpainajaseurannan. Seuranta käynnistyi viime viikolla eikä kirjanpainajia havaittu.. Puukoria lähdetään kuitenkin edelleen täyttämään kotimaasta. Huomautettavaa oli 15 prosentilla. Viime kädessä tuontipuun mahdollisen kasvun määrittelevät markkinat, eli puun saatavuus, laatu ja hinta. Siemen Forelian mukaan valiosiemen on kasvuja laatuominaisuuksiltaan huomattavasti tavallista metsikkösiementä parempaa. 2 A J A S S A 28. Kaakon raideparannus tullee käyttöön täydessä mitassaan 2020-luvun puolella. Suonenjoen tutkijat mielivät Kuopioon Luonnonvarakeskus Luke aikoo siirtää Suonenjoen metsäntutkimusaseman 15 tutkijaa uusiin toimipisteisiin kolmen seuraavan vuoden kuluessa. Valtaosa tuotavasta puusta on sellutehtaille päätyvää koivukuitupuuta tai havuhaketta. Suonenjoen tutkijat itse siirtyisivät mieluiten Kuopion yliopistoon, jonka kasvitieteilijöiden kanssa metsäntutkijat ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Huippuvuosien tuontilukemiin ei olla nousemassa aivan lähiaikoina. Tarkastusten määrää lisättiin aiemmasta, sillä teiden kunnosta huolehtiminen on arvioitu Metsäkeskuksessa entistä tärkeämmäksi puukuljetusten lisääntyessä. Myös tuontipuun kulku paranee. Raideremontti helpottaa puukuljetuksia KaakkoisSuomessa
Puuta tuodaan tehtaille uusista suunnista. » Kolmasosa Suomen puunkäytöstä tapahtuu raiteiden varrella Kaakkois-Suomessa. Hakemustoiminto on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi. Huomisesta alkaen kemerahakemuksia pääsee jättämään itse Metsään.fipalvelussa.. Sähköinen hakumenettely helpottaa pahoin ruuhkautunutta kemerahakemusten käsittelyä. PTT ennustaa puukauppamäärien nousevan merkittävästi hakkuumääriä enemmän, joten hakkuiden voi odottaa vilkastuvan ennustejakson jälkeen. Lupaavaakin on ilmassa. Hakkuissa voidaan ensi vuonna yltää tämän vuosituhannen ennätykseen, yli 58 miljoonaan kuutiometriin. Paperin kysyntä laskee edelleen, ja PTT ennakoi Eurooppaan paperitehtaiden sulkemisia. Vaikka mäntykuitupuun kysyntä nousee Äänekosken ansiosta, hintakehitystä hillitsee, että harvennustarpeet luovat tasapainottavaa tarjontaa ja sellun ja kartongin hinnat ovat laskussa. huhtikuuta alkaen. MIKKO RIIKILÄ METSÄNOMISTAJAT voivat jatkossa laatia itse taimikoiden varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskevat kemerahakemukset Metsään.fi-palvelussa. Sivu 28 PTT ennustaa kiihdytysvuosia Hakkuumäärät voivat ensi vuonna nousta vuosituhannen suurimmiksi. Ruotsin kruunulla on vahvistumispaineita, mikä on Suomen kilpailukyvyn kannalta hyvä asia. Rautatiekuljetus on kaukokuljetuksissa tärkeimmässä roolissa.” Korhonen muistuttaa, että raideremontti ei helpota pelkästään puukuljetuksia vaan myös valmiiden metsätuotteiden vientiä tehtaista satamiin. ”Kemerahakemuksen voivat sähköisesti tehdä kaikki metsänomistajat, joiden tiloista on metsävaratietoa Metsään.fi-palvelussa”, asiantuntija Kirsi Järvikylä Suomen metsäkeskuksesta kertoo. » Rataremontti parantaa myös Venäjältä tuotavan puun kuljetusmahdollisuuksia, sillä valtaosa tuontipuusta liikkuu rautateitse. Samalla määritellään työlaji – joko taimikon varhaishoito tai nuoren metsän hoito. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 MIKKO HÄYRYNEN METSÄTALOUDESSA kiihdytetään tänä ja ensi vuonna kohti uusien tehdasinvestointien edellyttämiä hakkuuja puukauppamääriä. Hakemukseen voi liittää myös saman omistajan eri tiloilla olevia hoitokohteita. Sahatavaran hintakehitys ei kuitenkaan mahdollista tukille oleellisesti korkeampia kantohintoja ainakaan tänä vuonna. Kotimaan asuntorakentaminen näyttää elpymisen merkkejä, ja Euroopan rakentamisen kasvuvauhdin FAKTA TÄSSÄ NUMEROSSA AJASSA Vähemmän kirjoitusta, lisää metsänhoitoa Metsälehdestä vapaaksi toimittajaksi siirtynyt Hannu Jauhiainen keskittyy metsiinsä. Kantohintoihin PTT ennustaa pientä nousua. AJASSA 3 28. Tukihakemukseen liitettävät kohteet valitaan metsikkökuvioiden luettelosta klikkaamalla rasti ruutuun. Sivu 5 Raidekuljetukset » Hallituksen kehysriihi toi huhtikuun alussa 165 miljoonaa euroa Luumäen ja Imatran välisen rataosuuden parantamiseen. Aikaisempi hakkuuennätys on vuodelta 2007, juuri finanssikriisin alta. Lisäkäyttö tukkivetoista Ensi vuoden loppuun yltävällä ennustekaudella puun lisäkäyttö on vielä tukkivetoista. Vielä niiden tasolle ei kuitenkaan ylletä, ennakoi Pellervon taloustutkimus PTT. Hintakehitystä suitsii se, että kun hakataan enemmän, hakataan myös hankalammista ja korjuukustannuksiltaan kalliimmista leimikoista. Kemerat verkosta Puun käyttö 1–3 1–3 Markkinahakkuut 2–4 3–6 Yksityismetsien puukaupat 5–8 5–9 Nimellishinta tukki 0–2 1–3 kuitupuu 1–4 1–4 Kantorahatulot € 3–5 3–6 PTT:n arvio puumarkkinoiden prosenttimuutoksista vuosina 2016 ja 2017 2016 2017 Piristystä puumarkkinoilla odotetaan tänä vuonna ylittävän yleistalouden kasvuvauhdin. » Eniten ulkomailta tuodaan koivukuitupuuta ja haketta. Metsävienti valtaosin paperia PTT:n ennuste ei yllä vuoteen 2018, joka on Äänekosken uuden sellutehtaan ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Samaan hakemukseen voi liittää useita kuvioita, joilla tehdään taimikon varhaishoitoa tai nuoren metsän hoitoa. Hoitotarve selviää kuviotiedoista. Sivut 16–17 Testivuorossa Hitachin pikkusaha Sivu 20 Taimisuojistako pelastus heiniltä. Rataremonttialue ja suuret sellutehtaat Joutseno Imatra Lappeenranta Luumäki Is m o Pe kk ar in en /L eh tik uv a Se pp o Sa m ul i Suomi on satujen maa Kiinassa, Gao Ya kertoo Sivut 6–7 Puusta syntyivät korva ja kalsarit Sivu 7 Biotalous ei vielä näy metsäkonealalla Sivu 8 Metsään.fi-palvelu jakaa mielipiteet Sivut 9–11 METSÄSTÄ Energiapuukorjuu ei sovi joka metsään Sivut 14–15 Kasvituntemus koetukselle Tunnistatko nämä yksitoista metsäkasvia. piirissä. Etenkin mäntysahatavaran markkinoita leimaa epävarmuus. Ohituskaistaa sähköinen haku ei tarjoa, vaan hakemukset asettuvat yhä ruuhkaisen kemeran hakemusjonon hännille. Suomen metsäviennin tulonmuodostuksesta 40 prosenttia tulee edelleen paperista. Sivut 22–23 PILKKEITÄ Rupikonnan maailmanvalloitus Sivu 24 Liha savustuu kypsäksi kodassa Sivu 25 Metsurintyö käy ikämieheltäkin Sivu 26 Lukijat kommentoivat poimintahakkuita Emeritusprofessori Pertti Harstelan artikkeli innosti vilkkaaseen keskusteluun. Mäntysahatavaran kysyntä on paljolti häiriöherkän Pohjois-Afrikan varassa. Näillä näkymin verkkohakemuksia pääsee tekemään 29. Myös rahoituspäätökset lähetetään jatkossa hakijoille sähköisesti, ellei hakija tätä erikseen kiellä. Uutta on myös Metsään.fi-palveluun lisätty piirtotoiminto, jolla metsänomistaja voi itse rajata hakemuksen metsikkökuvioita. Kokonaisuudessaan metsäviennin arvo säilyy tänä vuonna entisellään ja nousee ensi vuonna hieman
SITAATTI LUKIJAKUVA ”Teräketjua vaihtaessani osui tällainen luonnon taideteos silmiin.” Suorittava porras ”Mitä kemeratuen muutos toi mieleen. Jos onnistaa, niin myös metsänomistaja hyötyy osaltaan jatkossa kunnostetun metsän paremmasta tuotosta.” Puuki Oletko käyttänyt Metsälehden verkkosivustoa. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. MITÄ MIELTÄ OLET METSÄLEHTI.FI:STÄ. Uusi kysymys: Oletko hakenut metsäalan tietoa internetistä. Lomake olisi itse pitänyt huomata hankkia tai kertoa alv-tilanteensa sähköisesti. Koko metsäala hyötyy siitä, että metsävaratieto on laadukasta ja helposti saatavilla. Verottaja kiitteli viime viikolla kansalaisten intoa korjata esitäytettyjä veroehdotuksia sähköisesti. Jopa puulaji on voinut olla väärin. Rahat maksuvaltuutuksiin loppuvat varmasti kesken vuotta, jonka jälkeen tulleet tukihakemukset taitavat mennä silppuriin.” Metsäkupsa ”Kemera näyttää muuttuvan jopa vuoden sisällä, ja aina on epävarmaa, kauanko se jatkuu. Toivottavasti Metsään.fi saadaan mahdollisimman pian toimimaan moitteetta ja siitä tulee metsänomistajille arvokas tietopankki sekä palvelujen valtaväylä. ??. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kompastellen digiaikaan ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi Metsäteollisuus esitteli hiljan uuden ympäristöohjelmansa. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Käyttäjälle palvelu on helppo, ja valtiolle sähköisestä asioinnista koituu iso säästö. Metsään.fi palvelun yhä jatkuvat alkukankeudet ovat taas esimerkki digipalvelulle asetetuista liian kovista tavoitteista ja odotuksista. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Aivan yhtä hyvin ei käynyt metsänomistajien kausiveroilmoitusten. Tavoitteeseen pääsemisen ei pitäisi jäädä kiinni ainakaan rahasta. Metson toteutuksen jatkuminen on tärkeää myös suomalaisen biotalouden ekologisen kestävyyden kannalta.” Projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta Oletko käyttänyt Metsään.fi-palvelua. Päättäjät, keitä ne nyt ovatkaan tässä asiassa, herätkää!” Harrastelija ”Nmh-tuki menee melkein suoraan alenevien kuitupuun hintojen takia metsäyhtiöille. Joko alkava nuoren metsän hoidon innostus hiipuu?” Metsä-masa ”Jos ei jaksa kustantaa nuoren metsän hoitoa, niin silloin kaiketi kannattaa myydä metsänsä ja sijoittaa rahansa vaikka osakkeisiin. Kukaan ei odottanut , että kunnianhimoinen hanke onnistuisi saman tien, mutta nyt verkkopalvelun uskottavuus on koetteilla. EERO SALA Tuulimyllyjä vastaan NÄKÖKULMA. Mitenkään ohjelmaan liittyviä tutkimushankkeita väheksymättä, suurin työsarka metsäteollisuudella on viestinnässä. Vapaaehtoinen suojelu kuitenkin jatkuu, eikä suojelutavoitteista aiota tinkiä. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 Valintaperusteita sinällään ei ole haluttu tiukentaa, mutta koska Metso-ohjelman rahoitusta on leikattu, niitä joudutaan lähivuosina soveltamaan kaikkein laadukkaimpia kohteita painottaen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Siitä suuri osa ohjataan Suomen metsäkeskukselle. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 75% EI 25% vas taa jia 26 2 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa lomaketta eikä ohjetta lähetetty verovelvollisille lainkaan. Sen sijaan ympäristöjärjestöt voivat vapaasti maalata kauhukuvia, kuten viimeksi metsähallituslain julkinen käsittely osoitti. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Vaikeuskerrointa lisää vielä se, ettei teollisuudella ole varaa jäädä kiinni totuuden kaunistelusta. Jo yli 200 000 suomalaista on heittänyt palautuskuoren paperinkeräykseen ja täsmentänyt ilmoituksensa verkkopalvelussa. On helppo unohtaa, että kausiveroilmoitus pitää tehdä – myös silloin, kun metsänomistajalla ei ole ollut arvonlisäverollista toimintaa. Mikä sivuston tarjonnassa on kiinnostanut eniten ja mikä vähiten. Tiettävästi metsille löytyy runsaasti halukkaita ostajia ja osakkeita saa ostettua joka arkipäivä pörssistä.” Timppa ”Muutos on jatkoa kemeratukien lopulle, joka ilmeisesti koittaa vuonna 2019. Eri puolilla Suomea metsänomistajat ovat hämmästelleet, kun Metsäkeskuksen ylläpitämän palvelun tieto ei päde metsässä. ??. AJASSA 4 28. Virallisesti tavoitteena on ”edelleen parantaa metsäteollisuuden toimintaa metsäympäristöasioissa sekä lisätä aktiivista ja avointa viestintää”. Tässä verottaja selvästi yliarvioi kansalaisten digivalmiudet. Osana kärkihankkeitaan hallitus on päättänyt tehdä viisaan sijoituksen ja aikoo käyttää metsätiedon parantamiseen ja sähköisten palvelujen kehittämiseen yhteensä 13 miljoonaa euroa. Oikea tapa olisi ollut lähettää verovelvollisille muistutus vaikka postikortilla. Kaikilla ei ole edes tietokonetta. Jo nyt julkinen keskustelu käydään luontoja ympäristöjärjestöjen ehdoilla, eikä tilannetta ei ainakaan helpota, että pian metsistä pitäisi repiä 15 miljoonaa mottia lisää puuta vuodessa. Jo harvennettuihin metsiin on ehdotettu harvennushakkuuta tai parhaassa kasvussa oleviin metsiin uudistamista. Auta meitä kehittämään verkkopalveluamme ja kerro kokemuksistasi vastaamalla kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi
AJASSA 5 28. ”Hain juuri metsäpalstaltani koivukuitupuuta moottorikelkalla”, Jauhiainen kertoo Rovaniemeltä Lapista. hannutjauhiainen@gmail.com Toimittaja Hannu Jauhiainen hoitelee vapaalla ollessaan omia metsiään ja jatkaa Metsälehdessä metsäverotuksen ja testijuttujen merkeissä. Tuleehan papereita 12 sivun verran yksinkertaisen taimikonhoitohankkeen tuen myöntämisestä – tietysti yhdelle puolelle paperia kopioituna ja oikaisuvaatimusohjeet varmuudeksi myös ruotsiksi. Ennen ei aika riittänyt kaikkiin metsätöihin.” Veroasiantuntija kokemuksen kautta Omien metsäomistusten lisäksi Jauhiaista työllistää Lapin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajuus. Nyt investointeja suunnitellaan positiivisissa merkeissä.” Toimittajan työssä eniten ovat muuttuneet viestintävälineet. ”Siitä aion myös kirjoittaa kolumneissa.” tä onkin vaikea saada metsätöistä puhelimen ääreen. Metsälehti Makasiinissa vuonna 2013 julkaistut verojutut toivat hänelle myös ykköspalkinnon aikakauslehtikilpailussa. Paperinpyörityksen kiemuroita Rahaa jäi pysyvästi käyttämättä. No nyt karhutaan ilmoitusta noin 36 000 arvonlisäverolliselta metsänomistajalta. Kaunis ajatus oli tietysti vähentää paperien lähettelyä ja kannustaa ensisijaisesti sähköiseen ilmoittamiseen. Kun moitteita tulee, voidaan aina vedota EU:hun ja ties mihin, jotta asioiden kankea hoitaminen saadaan näyttämään ikään kuin pakolliselta. Hän ei lähtenyt Metsälehdestä ovet paukkuen, vaan siirtyi osaeläkeläiseksi omasta tahdostaan ja pitkäaikaisen suunnitelman seurauksena. Paljon huonommaksi ei jää Verohallinto, joka suuressa viisaudessaan oli päättänyt, että arvonlisäverovelvollisille ei tarvitse lähettää paperista kausiveroilmoituslomaketta. Ju ha O lli la. Yhteismetsään liittyminen on yksi vaihtoehto.” Jauhiainen jatkaa Metsälehden veroasiantuntijana ja testien tekijänä. AJANKOHTAINEN KOLUMNI VALTTERI SKYTTÄ M etsälehden pitkäaikainen toimittaja Hannu Jauhiainen siirtyi tänä keväänä vapaaksi toimittajaksi ja metsänomistajaksi. Toimittajan töiden väheneminen ei ole vähentänyt kiirettä, ja miesToimittajasta metsänomistajaksi Hannu Jauhiainen keskittyy nyt omien metsiensä hoitoon. ??. Olisikohan tässä tapauksessa lomakkeen lähettäminen ollut yksinkertaisempaa ja ehkä jopa halvempaa. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Niin ennen vanhaan kuin nykyisinkin byrokratian monimutkaisuus on pääosin lähtöisin itse viranomaisista. Jauhiainen suunnitteli jo 20 vuotta sitten jäävänsä vakitöistä pois aikaisin ja keskittyvänsä metsiensä hoitamiseen. Hannu Jauhiainen » 59-vuotias, asuu Rovaniemellä » Perhe: vaimo ja tytär » Metsälehden toimittajana lähes 33 vuotta » Siirtyi tänä keväänä päätoimiseksi metsänomistajaksi ja yhteismetsätoiminnan pyörittäjäksi » Harrastaa matkailua ja lintubongausta, vieraillut 82 maassa ja nähnyt noin 1 660 lintulajia Lapissa ja perintöpalstan Pohjois-Savossa, yhteensä useamman sata hehtaaria viiden kunnan alueella. Pääsyynä olivat juuri omat metsät. Noin tuhannen taimen täydennysistutus metsänparannusvaroin myyrätuhon jälkeen ei ollut ihan vähäpätöinen homma, koska itse silloinen Metsähallituksen pääjohtaja oli allekirjoituksellaan hyväksynyt avustushakemuksen. Kun yrittäjällekään ei ole lähetetty lomaketta, ei sitten mummollekaan. Uuden kemeran myötä on palattu ikään kuin vanhaan aikaan. ”Minulle tulee verokysymyksiä jatkuvasti, ja niitä saa tulla myös jatkossa.” Jauhiainen aloitti Metsälehdessä lähes 33 vuotta sitten. ”Pari kolme kesää tässä menee, että saan kaikki rästityöt tehtyä. Byrokratiasta pitävät lakimiehet ovat ihan itse keksineet monimutkaiset systeemit. Viivästyksistä ei ole päästy eroon tänäkään vuonna. Jauhiaisen omat metsätyöt ovat kerryttäneet arvokasta tietoa etenkin verotuksesta. Jauhiainen omistaa metsää FAKTA Papereiden pyörittämistä on viranomaistoiminnassa harrastettu iät ja ajat, mutta ennen vanhaan siihen riitti resursseja. Samaan aikaan Metsäkeskus painiskelee liian työn kanssa eikä viime vuonnakaan saanut hyväksyttyä läheskään kaikkia hankkeita määräaikaan mennessä. ”1980-luvulla yleinen ilmapiiri oli Lapissa metsätaloutta vastaan isojen hakkuuaukkojen ja vesakkoruiskutusten myötä. ”Kierrän katsomassa yhteismetsään ostettavia ja liitettäviä metsäpalstoja. Lehden rinnalle on tullut internet ja sosiaalinen media, kuten Facebook. Vuonna 2011 perustettuun yhteismetsään kuuluu 1 300 hehtaaria metsää, ja tavoitteena on laajentua edelleen. Metsänomistamiseen liittyvä byrokratia mietityttää metsätoimittajaa yhä 30 vuoden jälkeen. Korvausmenettely voisi olla paljon kustannustehokkaampi. Entistä useampi metsänomistaja miettii metsäperintönsä kohtaloa. Nykyisessä tilanteessa, jossa kemeratukia voi jäädä resurssien puutteen vuoksi saamatta, turhan byrokratian pyörittäminen on vähemmän suotavaa. Metsähallitushan hallinnoi vielä 1980-luvulla valtion maksamia tukia. Verohallinnon mielestä Syrjävaaran metsänomistajamummo on tässä suhteessa yhtä valveutunut kuin helsinkiläinen yrittäjä ja hänelle, siis mummolle, ei mitään erityispalveluja tule suoda. Pohjois-Suomen metsäasioista hän on raportoinut vuodesta 1985. Metsälehdestä hänet voi bongata muun muassa kolumnistina. Kun korvausperusteet ovat vielä surkeat, saattaa koko prosessin seurauksena maksumies olla metsänomistaja eikä suinkaan valtio. Vikaa on myös säädöksissä, koska esimerkiksi omatoimisista taimikonhoitohankkeistakin pitää tehdä ennakkoilmoitus. Hirvivahinkojen arviointi on sitten oma lukunsa. ??. Ensimmäisestä omasta pellonmetsityksestä joskus 1980-luvun alkupuolella on jäänyt mieleen se, että asioiden hoito saattoi asiakkaan näkökulmasta tuntua hieman kummalliseltakin. Monimutkainen arviointi on työlästä ja kallista. Vielä järkevämpää olisi tietysti muuttaa säädöksiä niin, että kausiveroilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos ei ole ollut alv-toimintaa. Uutena avauksena ovat kolumnikirjoitukset, joista ensimmäinen löytyy tämän jutun alapuolelta. Norminpurkutalkoot-termi ei vain taida kuulua metsäalan sanastoon. Hankintahakkuita on tarkoitus tehdä 100–150 mottia vuodessa
Yhtiöt ovat jo hankkineet metsiä Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Uudesta-Seelannista. C. Parin prosentin tasokin lisää sahatavaran käyttöä kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä. Valtaosa omasta tarjonnasta on istutusmetsien pieniläpimittaista puuta. Järvien, saunan maa – se on suomalaisen puun erottautumistekijä”, Gao sanoo. ”Jos puuta myydään vain puuna, pohjoisamerikkalaiset toimittajat ovat vahvoilla. Markkinat lastenhuoneissa Kiinan sahatavaran tuonti oli viime vuonna noin 26 miljoonaa kuutiometriä. Se on kaukana kehittyneiden maiden tasosta mutta lähdössä voimakkaaseen nousuun. Andersenin Tanskan ansiosta. ”Nyt on varaa ajatella, että hyvä elämä on muutakin kuin työ ja iso palkka. Puurakentaminen nousussa Kiinan virallinen kaupungistumisaste on 36 prosenttia. Puun osuus Kiinan rakentamisessa lasketaan promilleissa, mutta se on tarkoitus nostaa prosentteihin. Hankinnat tehdään valtio-omisteisten yhtiöiden kautta. Alle neljätoistavuotiaita on Kiinassa 220 miljoonaa. Luontokaipuu on ihmisten sydämissä, ja sisustukselta halutaan luonnonmukaisuutta.” Lisää metsää ulkomailta Ympäristösyiden vuoksi kaupallisten hakkuiden kielto astuu voimaan Kiinan kaikissa luonnonmetsissä vuoden 2018 alussa. Sen päälinjoihin kuuluvat kaupungistuminen ja kahden lapsen politiikka. Koko ikänsä raataneet haluavat eläkkeellä löytää yhteyden luontoon, edes oman kodin sisustuksen kautta. Sahatavaran kysyntä nojaa asuntojen peruskorjaukseen, sisustamiseen ja kalustamiseen”, Gao sanoo. Mäntytavaran vienti on hankalaa, sillä venäläiset hallitsevat Kiinan mäntymarkkinoita siperialaisella puulla. Kiinan sahatavaramarkkinoilla sanapari tarkoittaa kuitenkin muuta, kertoo Finpron Kiinan puumarkkinoiden asiantuntija Gao Ya . Suunnilleen tällainen olettaisi käännöksen olevan. ”Asunnoista on ylitarjontaa, mutta asuntojen elinkaari on keskimäärin 35 vuotta. Laatu kuitenkin vaihteli. Tänä vuonna Kiinassa alkoi uusi viisivuotissuunnitelma. HAASTATTELU ”LUONTOKAIPUU ON IHMISTEN SYDÄMISSÄ, JA SISUSTUKSELTA HALUTAAN LUONNONMUKAISUUTTA.”. Venäjä ja Kanada kattavat tuonnista 80 prosenttia, Suomi 3,5 prosenttia. Kiinalaisittain kaikki Pohjoismaat ovat sitä, paljolti H. Suomalaisella sahatavaralla on hänen mukaansa Kiinassa hyvä maine. Lisäksi kiinalaiset omistavat sahoja Venäjällä ja Afrikassa Kongojoella. Puuta satujen maasta Suomalainen sahatavara myy Kiinassa paitsi laadulla myös mielikuvilla, sanoo Gao Ya. Vienti on lähes yksinomaan kuusta. ”Yrityksen brändi on rakennettu Suomi-mielikuvan pohjalle: satujen ja tarinoiden maa, josta huippulaatuinen, turvallinen, vaalea ja hyvältä tuoksuva puu tulee.” Suomalaisittain saattaa olla outoa, että Suomi mielletään satujen maaksi. ”Nimi Finnish Wood jäi yleisnimitykseksi tarkoittamaan korkealaatuista lahonsuojattua puuta”, Gao kertoo. Lahonsuojattu puu oli kallista, ja kiinalaiset kopioivat konseptin nopeasti. Suurin suomalaisen sahatavaran tuoja on Shenzhen Sampo Furniture, joka valmistaa lastenkalusteita Sampo-tuotenimellä. ”Järeästä puusta oli niukkuutta jo muutenkin, ja luonnonmetsistä haettiin yhä pieniläpimittaisempaa puuta.” Hakkuukielto vaikuttaakin enemmän kuiduttavaan kuin mekaaniseen metsäteollisuuteen. Sanapari Finnish Wood alkoi elää omaa elämäänsä. Kiina aikoo turvata puuhuoltoaan hankkimalla omistukseensa kymmeniä miljoonia metsähehtaareita merten takaa. AJASSA 6 28. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva F innish Wood – suomalaista puuta. Suomi oli ensimmäinen maa, joka vei Kiinaan lahonsuojakäsiteltyä puuta. Gao ei kuitenkaan usko, että hakkuukielto lisää puuntuontia merkittävästi. Suomen sahoille Kiina on neljänneksi suurin vientimaa. Lastenhuoneiden kalusteiden markkina kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Tällä on pitkäaikainen vaikutus asuntojen ja huonekalujen kysyntään. Määrä vastaa Suomen kaikkien sahojen kahden hyvän vuoden tuotantoa. Laadun lisäksi vaakakupissa painavat mielikuvat. Kiinalaiset ovat paiskineet töitä olan takaa vuosikymmeniä, vieneet maan markkinatalouteen ja keskituloisten maiden joukkoon
» Vaikuttui Sibelius-talon luonnonmukaisista materiaaleista ja akustiikasta. • Metsätieto ja metsätilan maastokartat aina käden ulottuvilla. Sellukorva ja havukalsarit Ruotsin metsäviikolla hämmästeltiin uusia puujalosteita. » Työskennellyt Kiinan puutavarakauppiaiden yhdistyksessä ja Euroopan metsäinstituutissa. • Uudenlainen tapa rakentaa yhteistyötä. • Standardipalvelu yksityiskäytössä metsänomistajalle maksuton. • Metsävaratiedon päivittäminen ja jakaminen täysin sähköisesti. 150 vuotta metsäviikkoja Hector Martinez ja Ida Hendriksson Cellinkistä esittelivät nanosellun avulla tulostettua korvaa.. Jo vakiintuneisiin tuotteisiin liittyvän tutkimuksen yritys keskittää Helsinkiin, Imatralle, Ruotsin Karlstadiin ja Saksan Mönchengladbachiin. » Työskentelee Finpron Wood from Finland -ohjelman asiantuntijana. Niitä kutsutaan myös lähituotteeksi, vaikka ruotsalaissellu jalostetaan kankaaksi Intiassa ja housut ommellaan Sri Lankassa. ELIISA KALLIONIEMI Ruotsin metsäviikko vietti tänä vuonna 150-vuotisjuhliaan. Tiedot puuston arvosta ja tarvittavista hoitotöistä saa mobiilisti taskuun. www.mhgsystems.com Ovatko metsäsi kuviot kunnossa. Esimerkiksi etämetsänomistaja voi ottaa suoraan yhteyttä paikalliseen palveluntarjoajaan. Stora Ensolle uusi tutkimuskeskus Metsäteollisuusyritykset ovat tiiviisti mukana tuotekehityksessä. “Pienikin panostus oikea-aikaiseen metsänhoitoon voi kaksinkertaistaa puun myyntitulon.” REKISTERÖIDY ILMAISEKSI OSOITTEESSA: www.metsäpaikka.fi Ja lataa älylaitteellesi sovelluskaupastasi. Kiinan metsätalouden piirissä Suomen asiantuntemus tunnetaan hyvin, Gao Ya sanoo. Metsäviikon historian laskutapa on vaihdellut jonkin verran. Ensimmäistä kertaa metsäammattilaiset kokoontuivat Tukholmaan keskustelemaan alan tulevaisuudesta vuonna 1866. Viskoosi on vanha tuote, mutta viime kuussa Tukholmassa tuli myyntiin tunnetun ruotsalaissuunnittelijan suunnittelemat kalsarit, joita markkinoidaan havuntuoksuisella tarinalla. » Toimipaikka Suomen suurlähetystössä Pekingissä. ”Olen vaikuttunut siitä, miten suuret mahdollisuudet meillä on täällä Ruotsissa”, kuningas kommentoi. » Suorittanut Saksassa ympäristöpolitiikan ja Hollannissa kansainvälisen talouden tutkinnon. Metsänomistaja voi valita. Alkamassa on tietokoneiden tuloon verrattava tuotannollinen vallankumous, jonka vaikutukset näkyvät jokapäiväisessä elämässämme jo ensi vuosikymmenellä. Maksuton standardipalvelu. Metsävaratiedot voi päivittää Metsäpaikkaan tehtyjen töiden mukaan ja ne ovat heti saatavilla. Metsäpaikka valjastaa sähköisen metsävaratiedon metsänomistajan omaan käyttöön ja avaa uusia tapoja metsänhoitoon. Metsäpaikka on riippumaton ja uudenlainen palveluvaihtoehto metsänomistajan parhaaksi. • Yhteistyö pientenkin metsätoimijoiden kanssa helpottuu. ELIISA KALLIONIEMI METSÄAMMATTILAISILLE esiteltiin Tukholmassa hiljan järjestetyllä Ruotsin metsäviikolla muun muassa pyöräilykypärä ja miesten alushousut, joiden molempien raaka-aine on peräisin metsästä. 010 400 6280 Metsäpaikka.fi on suomalaisen MHG Systems Oy:n tuottama palvelukokonaisuus. Kaikkein hämmästyttävin tuote oli 3D-tulostettu korva. Työt ja tekijät kohtaavat. ”Nanotekniikka tulee mullistamaan elämäntapamme. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 FAKTA Gao Ya » Kotoisin Pekingistä Kiinasta. Vuosituhannen vaihteessa traditiolla oli kymmenen vuoden tauko, mutta tasavuosi sopii hyvin biotalouden kynnyksellä. » Harrastaa perinteistä kiinalaista musiikkia. Silloin päällimmäisenä huolena oli metsäkato. Juhlavuoden kunniaksi tilaisuuteen osallistui myös Kaarle XVI Kustaa , metsän kuningas, kuten juontaja Lydia Capolicchio hänet esitteli. Kudosimplantissa kantasolujen kasvualustana on toiminut nanosellu. Meillä Metsäpaikassa metsänomistaja ja metsätoimija voivat lyödä kättä päälle. AJASSA 7 28. Hänen mukaansa nanotekniikka tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia energiantuotannosta lääketieteeseen. Nanosellu muuttaa maailmaa Nanosellua eli pienen pieniksi hiukkasiksi pilkottua selluloosaa voidaan valmistaa monista raaka-aineista, mutta solujen kasvatusalustaksi sopii erityisen hyvin puusta valmistettu nanosellu. Nyt yhteistyöllä on mahdollisuudet laajeta puunjalostukseen. Cellinkin Erik Gatenholm arvioi, että korvaimplantteja saadaan leikkaussaleihin noin kymmenen vuoden kuluttua. Riittää, kun kirjautuu palveluun. metsapaikka@mhgsystems.com / puh. Tavoitteena on, että uudessa tutkimuskeskuksessa työskentelee ensi vuoden lopussa noin sata eri alojen asiantuntijaa. Stora Enso avasi juuri Tukholman liepeille Nackaan tutkimuskeskuksen, jossa ryhdytään kehittämään puukuidusta uusia tuotteita. Tulevaisuudessa metsiä käytetään aivan erilaisiin tarkoituksiin kuin nykyään”, sanoi nanotekniikan professori Maria Strømme Uppsalan yliopistosta
Sen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle toukokuun alussa. Se tosin edellyttäisi puunhankinnan ja korjuun nykyistä parempaa suunnittelua”, hän sanoo. Pynnösen yritys Metsäkoneurakointi T. Homma olisi hankala hallita, jos koneita pitäisi iltavuorolle siirtää seuraavalle palstalle. Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä uskoo, että luonnos valmistuu toukokuun alussa ja lähtee todennäköisesti lausuntokierrokselle. Huojennus ollaan kohdistamassa vain tapauksiin, joissa omistaja lahjoittaa metsänsä jo elinaikanaan jatkajille. Vaikka työmäärät jatkossa kasvaisivatkin, ei Pynnönen ihan ensi hätään aio lähteä kolkuttelemaan konekauppiaiden ovenpieliä. ”Se sekoitettaisiin helposti metsävähennykseen”, perustelee metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . Valmisteluvaiheessa sukupolvenvaihdoshuojennusta on nimitetty metsätilavähennykseksi. 8 28. Myöhemmin hän voi vähentää osan maksamastaan lahjaverosta puukauppatulojen verotuksessa. Metsälehti Makasiinin (3/2016) metsänuudistamista käsitelleessä artikkelissa kerrottiin, että konekylvö maksaa metsänhoitoyhdistys Kainuun alueella ilman arvonlisäveroa noin 210 euroa hehtaarilta. Sen sijaan metsäperintöön huojennus ei ulotu. Huojennukseen oikeuttavan tilakoon rajauksessa käytetään arvostuslain mukaisia metsien tuottoarvoja, joiden perusteella lasketaan tilan euromääräinen arvo. Sukupolvenvaihdoshuojennus nollataan, kun se on käytetty. Esimerkiksi MTK ei pidä nimitystä onnistuneena – ja hyvästä syystä. Tällöin huojennus koskee luovutuksen lahjaosaa. ”Yksityiskohdat vahvistuvat vasta lausuntokierroksen jälkeen”, hän korostaa Ratkaisematta on, ketkä ovat oikeutettuja huojennukseen. MIKKO RIIKILÄ METSÄTILOILLE tarkoitetusta sukupolvenvaihdosten verohuojennusmallista on valmistumassa luonnos. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen saa metsän uusi omistaja. Valtio on varannut metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksiin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Lisää hintaa OIKAISU räisen lahjaveron. Isä veljineen aloitti firman vuonna 1976. Silloin seisokeista päästäisiin ja nykyisillä koneilla voitaisiin korjata nykyistä enemmän puuta. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 AJASSA Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Pieni on kaunista. Teollisuus puolestaan kohdentaisi huojennuksen isoille tiloille. ”Tarkoitus on, että eri puolilla Suomea huojennuksen voisivat saada tuottoarvoltaan samanlaiset tilat. Auki on myös, kuinka suuren osan maksetusta lahjaverosta voisi vähentää puunmyyntitulojen verotuksessa. Metsälahjan saadessaan hän maksaa tilan arvosta täysimääSukupolvenvaihdoksille veroporkkana Verohuojennuksen saisi vain, jos siirtää metsän eteenpäin elinaikanaan. Pynnönen on pitkään ajattanut konearmadaansa yhdessä vuorossa. Varmaa on, että pienimmät metsätilat jäävät ulkopuolelle, koska tavoitteena on myös metsätilojen koon kasvattaminen. ”En suoraan sanottuna usko, että taimikonhoito jatkossakaan onnistuu tai ainakaan kannattaa isoilla metsäkoneilla.” Biotalous ei vielä näy Korjuuyrittäjä ei innostu lisäkoneiden hankkimisesta, vaikka hakkuumäärät jatkossa kasvaisivatkin. ”Työmaat jäävät väkisin pieniksi, kun metsät on pirstottu pieniksi tiloiksi. ja P. Tavoitteena on, että se saataisiin voimaan jo ensi vuoden alussa. ”Jos pitäisi yksi asia muuttaa puunkorjuussa, se olisi ympärivuotinen työllisyys. Harvesteri MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva PUHEET uudesta biotalouden noususta eivät ainakaan toistaiseksi ole tuoneet konemiehille lisää työtä, arvioi metsäkoneyrittäjä Pasi Pynnönen Hankasalmelta Keski-Suomesta. klo 14-18 Raiviontie 40, Muurame Usewood teki myös ajokoneen. Huojennuksen voi saada myös, kun metsä myydään lahjanluonteisella kaupalla. ”Isäni ja hänen veljensä aloittivat urakoinnin kahdella ajokoneella vuonna 1976. ”Hakkuumäärät ovat viime vuosina pysyneet ennallaan. Samasta omistajanvaihdoksesta ostaja voisi maksetun kauppahinnan perusteella tehdä myös metsävähennyksen. ja P. Ehkä viiden vuoden päästä nähdään, mitä biotalous lopulta tuo tullessaan.” Esimerkiksi Keski-Suomessa hakkuut eivät ole lisääntyneet, vaikka Pynnösen urakanantaja Stora Enso käynnisti äskettäin uuden selluja vanerilinjan Varkaudessa Pohjois-Savossa. Ensimmäinen moto hankittiin 1980-luvun lopulla”, Pynnönen kertoo. Yhdessä vuorossa Kunnon talvikeleistä huolimatta vuoden alku ei ole ollut konemiehille pelkkää onnelaa. Näin se ei metsän tulevissa luovutuksissa lisää tilan myyjän verotettavaa luovutusvoittoa kuten metsävähennys. Keski-Suomessa Stora Ensolla on omiakin maita niin vähän, ettei niistäkään kerry isoja työmaita.” 40 vuotta koneurakointia Metsäkoneurakointi T. Pynnönen operoi kymmenellä hakkuukoneella, seitsemällä ajokoneella ja kolmella metsämaata muokkaavalla kaivurilla. Ne maksavat noin 180 euroa hehtaarilta. Summa ei sisällä siementen hintaa. Se tarkoittaa, ettei yhtenäisiä hehtaarirajoja voida asettaa”, Vanhanen toteaa. Tavoite on nopeuttaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja vähentää perikuntien syntymistä. Yksityiskohdat avoinna Sukupolvenvaihdoshuojennusta valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla. Pynnönen juhli huhtikuun alkupäivinä 40-vuotistaivaltaan. Tämä rajoittaa huojennusten piiriin tulevien määrää ja myös huojennuksen tasoa.. Uusiin aluevaltauksiin, esimerkiksi taimikonhoidon puolelle, konemies ei tähyile. Hankasalmella asuva Pasi Pynnönen on toisen polven metsäkoneyrittäjä. Rospuuttoaika merkitsee taas lomautuslappuja kuljettajille. Kuormatraktori ja Uusi mallisto esittelyssä 29.5. Syynä tähän on muun muassa leimikoiden pieni koko. Kokonaan hänen omistukseensa yritys siirtyi 2010-luvulla. MTK näkee, että sen pitäisi koskea mahdollisimmat suurta osaa metsätiloista. Kipakan pakkasjakson aikana valtaosa koneista seisoi kylmyyden takia, ja viimeiset talvileimikot puitiin huhtikuun alussa. Itse hänestä tuli yhtiön osakas vuonna 1992
Metsätalousyrittäjä Seppo Snellman uskoo, että harvennuksen aika on vasta 2013.. Laserkeilauksin kerätyn metsätiedon luotettavuutta on epäilty, ja metsikkökuvioille esitettyjä hoitoja hakkuuehdotuksia on kummeksuttu. Laserkeilauksen tuottaman metsätiedon mukaan kuvan männikkö pitäisi ensiharventaa vuonna 2020. Osuiko oikeaan. Osa Snellmanin metsistä laserkeilattiin pari vuotta sitten. Siilinjärvellä Pohjois-Savossa asuvalle Seppo Snellmanille puuntuotanto on pääelinkeino, joten hän jos kuka tarvitsee laadukasta ja ajantasaista metsätietoa. Itse metsätalousyrittäjä on sitä mieltä, että harvennuksen aika on vuonna 2030. 9 28. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 AJASSA MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuvat M etsään.fi-palvelu on saanut viime aikoina paljon kritiikkiä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Metsään.fi-palvelun mukaan Seppo Snellmanin männikkö pitäisi ensiharventaa vuonna 2020. Snellman on verrannut Metsään.fi-järjestelmässä julkaistuja tietoja metsänhoitoyhdistyksen ylläpitämiin metsäsuunnitelmiin, jotka pitävät yhtä hänen näkemyksensä kanssa
Kuvioiden rajaukset osuvat yleensä kohdalleen, mutta varttuneissa metsissä puustotietojen tarkkuus vaihtelee. Mätästys ja kuusenistutus. Runkoluku 2811/ha, josta lehtipuuta 1400/ha. 10 28. Samanlaisia virheitä on useilla kuvioilla.” Myös puustotunnuksissa on virheitä. Äestys ja männyn kylvö. Runkoluku noin 1500/ha. Oikeasti harvennus olisi ajankohtainen vasta kymmenen vuotta myöhemmin.” Tarkimmat puustotiedot laserkeilaus antaa Snellmanin mukaan hakkuukypsissä metsissä. Kommentti: Puuston ikä, keskiläpimitta ja pituus ok. Yksityismetsiä on keilattu puolenkymmentä vuotta, ja kaikki maamme yksityismetsät saadaan keilattua vuoteen 2020 mennessä. Puuston läpimitta 25,2 cm ja pituus 20,6 m. Pituus 6–7 m. Kuviotietoja ei oltu vielä jälkikäsitelty, vaan ne tulivat suoraan järjestelmästä. Ikä 15–17 vuotta. Pohjapinta-ala 24,5 m2/ha, josta mäntyä 19,7 m2/ha. Puuston läpimitta 29 cm, pituus 23,3 m ja ikä 87 vuotta. Kokonaisrunkoluku oikein. Jotta kuviotiedot pysyisivät ajan tasalla, pitäisi metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden ilmoittaa hakkuista ja hoitotöistä Metsäkeskukselle. KUVIO 42 Metsään.fi: Uudistuskypsä, 3,4 ha. 13 47 42 43 13 10 5 47 43 42 5. Mätästys ja kuusenistutus. Kuivahko kangas. Pienimuotoinen koe ei tuottanut yleistettävää kuvaa laserkeilauksen tarkkuudesta, mutta suuntaa se ehkä antaa. Voidaan korjata myös kesäkelillä – saman tien varressa kuin kuvio 47. ”SE ON SELLAINEN KÖYHÄN MIEHEN METSÄSUUNNITELMA…” KUVIO 43 Metsään.fi: Uudistuskypsä, 6,1 ha. Isoja koivusäästöpuita siellä täällä, niistä ei havaintoa Metsään.fi:ssä. Runkoluku 1300/ha, josta mäntyä alle 100/ha. Järeissä metsissä arviot kohdallaan Selvitimme Suomen metsäkeskuksen metsätietoasiantuntijan Jukka Hoppulan kanssa, millaista tietoa laserkeilaus tuotti KeskiSuomessa uudella keilausalueella. Tiedon luotettavuutta syö sekin, että osassa maata verkossa julkaistut metsätiedot perustuvat vanhentuneisiin aluesuunnitelmatietoihin. Kyse on raakadatasta, jota pitää varmistaa ja jalostaa edelleen”, korostaa Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen . ”Puuston ikä on usein virheellinen. Esimerkiksi 1973 istutettu kuusikko kuvattiin 74-vuotiaaksi, ja sille suositeltiin päätehakkuuta, vaikka äskettäin harvennettu kasvatusmetsä on parhaassa kasvussaan. Ilmeisesti tästä syystä hakkuusuosituksetkin menevät pieleen. Viime vuoteen asti keilausalueiden pienet taimikot on tarkastettu myös maastossa. Suositus: Avohakkuu 2016, kesäkorjuukelpoinen. Suositus: Avohakkuu 2016. Taimikoiden ja nuorten metsien hoidosta laaditut kemerailmoituksetkaan eivät ole kirjautuneet taimikkotietoihin. Taimikoiden seurantaa vaikeuttaa sekin, ettei uudistamistöitä enää ilmoiteta Suomen metsäkeskukselle. ”Olemme kieltäneet Metsään.fi-aineistojen käytön ilman maastotarkastusta. Kommentti: Kuusen osuus suurempi kuin Metsään.fi esittää. Puuston pituus 10–12 m. Lehtipuuvaltainen. Kommentti: Tiedot asianmukaisia. Puuston läpimitta 30 cm. Hoidettu samaan aikaan kuin kuvio 5. Mäntyjen ikä 33 vuotta ja keskiläpimitta 15,4 cm. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 AJASSA ”Tarkin tieto keilausaineistoissa on alle kymmenvuotiaista taimikoista, jotka keilauksen jälkeen tarkastettiin maastossa”, hän arvioi. Suositus: Nuoren metsän hoito 2017. Kommentti: Tiedot asianmukaisia. Tähän asti ilmoittelu on ollut laiskaa. Ikä on 15 vuotta. Taimikoissa epätarkkuutta Snellman ei ole yksin havaintoineen. Sivupuulajien osuuksissa on toki epätarkkuuksia. Pohjapinta-ala 27,9 m2/ha, kuusta 19,6 m2/ha. Monet muutkin ovat arvostelleet Metsään.fi-palvelua muun muassa Metsälehden palstoilla. Pohjapinta-ala 27,7 m2/ ha, kuusta 17,5 m2/ha. Ei hoitotarvetta. Suositus: Avohakkuu, kesäkorjuukelpoinen. KUVIO 5 Metsään.fi: Varttunut taimikko, 2 ha. ”Karulla mäntykuviolla on oman suunnitelmani mukaan puustoa 7,5 kuutiota hehtaarilla. Mäntyjen keskiläpimitta 7,2 cm. Suositus: Ei hoitotarvetta. Tämän pitäisi jatkossa kuitenkin onnistua. Kommentti: Mäntyvaltainen, mäntyjen ikä alle 20 vuotta. KUVIO 47 Metsään.fi: Uudistuskypsä, 1,8 ha. Puuston pituus 23,5 m ja ikä 86 vuotta. Hoidettu muutama vuosi sitten. Tästä ollaan resurssipulan vuoksi luopumassa, joten Metsään.fi-tieto taimikoista jäänee epätarkaksi. Puuston pituus ok, mäntyjen keskiläpimitta yliarvio. Mäntyvaltainen, koivun määrä yliarvioitu. Korjuu vain talvella. KUVIO 13 Metsään.fi: Nuori kasvatusmetsä, 4,5 ha. Nuivimmin Metsään.fi-tietoon suhtaudutaan MTK:n leirissä. Metsään.fi tarjoaa 90 kuution hehtaaripuustoa ja ensiharvennusta vuodelle 2020
Suomen metsäkeskuksen johtava metsätiedon asiantuntija Juho Heikkilä myöntää keilaustiedon kipukohdat: puuston iän, sivupuulajit ja taimikoiden tilan määrittämisen. ”Kokonaispuumäärät sattuvat kohdalleen, mutta sekalehtipuun määrä on epävarma. Sen tavoitteena on jakaa tietoa ja kannustaa passiivisia metsänomistajia hoitamaan ja hakkauttamaan metsiään. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. ”Toisaalta keilaus tuottaa kasvatusja uudistuskypsistä metsistä tarkempia puustoarvioita kuin maastossa tehty kuvioittainen arviointi”, hän huomauttaa. ”Ensi vuosikymmenellä tietoa saadaan muun muassa kuvioittaisista runkolukusarjoista ja jopa puiden laadusta, mikä loisi nykyistä paremmat edellytykset sähköisen puukauppaan.” Metsään.fi-palvelu luo perustaa metsäbiotalouden nousulle. KYLVÄ HYVÄÄ! Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Ne on pakko saada korjattua, muuten palvelun uskottavuus vaarantuu. Visiona on ajantasainen puustotieto, jonka perusteella käydään sähköistä puukauppaa ja riivitään yksityismetsistä 15 miljoonan kuution vuotuinen hakkuiden lisäys. Jokaiselle sivultaan 16 metrin ruudulle, eli hilalle, muodostetaan oma puustotieto. Kuva metsästä muodostetaan palanneiden säteiden jakauman perusteella. 11 28. Puustotietoihin päivitetään vuotuiset kasvut. /kauppa Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana C M Y CM MY CY CMY K Tapio_siemenkeskus_a5.pdf 1 14.12.2015 9.45 Puunostajat ovat ymmärtäväisempiä, kehuvatkin. Ongelmista ja kritiikistä huolimatta Metsään.fi:stä rakennetaan 2020-luvun yleistä metsätietojärjestelmää. Keilauksen tuottamia puustotietoja verrataan koealoilla ja kuvioilla tehtyihin maastomittauksiin. MIKKO RIIKILÄ Lupauksia lunastettavaksi KOMMENTTI Seppo Snellman käyttää Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon laatimia ja ylläpitämiä metsäsuunnitelmia.. Puustotiedot tulkitaan keilausalueelta mitattujen puustokoealojen perusteella. Hakkuissa koivua kertyy lähes aina enemmän, jopa tuplasti arvioon verrattuna. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 AJASSA Tapio Silva Oy Siemenkeskus puh. Stora Enson metsäasiantuntija Pekka Jokinen pitää Metsään.fi-tietoa käyttökelpoisena. Kehittyvät tiedon keruuja käsittelytekniikka antavat tähän uskottavat mahdollisuudet. Laserkeilauksen tarkkuutta seurataan kolmessa eri vaiheessa. Tähän toivon tarkennusta.” Tulevaisuuden tietojärjestelmä Metsään.fi-palvelun metsätiedot kerätään lentokoneessa olevalla laserkeilaimella. ”Se on sellainen köyhän miehen metsäsuunnitelma, jos myyjällä ei muuta metsätietoa ole tarjolla. Metsikkökuvioiden tiedot yhdistellään toisiaan muistuttavista vierekkäisistä hiloista. Sen käyttö tosin on liian byrokraattista. Pituudeltaan alle viiden metrin taimikoista ei nykytekniikalla saada kunnollista tietoa. fi -palvelua loistavana. Hän ennustaa, että laserkeilaus tarkentuu lähivuosina puulajit paremmin erottavaksi. Keilain lähettää lasersädepulsseja maahan ja tallentaa takaisin heijastuneet säteet. Heikkilä muistuttaa myös, että maastossa tehtävä arviointi maksaa neljä viisi kertaa enemmän kuin laserinventointi. Toki puustotiedot pitää tarkistaa maastossa.” UPM:n Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen pitää Metsään. Lisäksi järjestelmän ehdottamien hakkuuja hoitotoimien järkevyys varmennetaan valituissa kohteissa maastossa. Kannattaa myös muistaa, että Metsään.fi-palvelu on joutunut metsätietolaista kehkeytyneen, MTK vastaan muut -riidan keskelle. Tätä tarkoitusta varten Metsäkeskus sai hallituksen kärkihankerahoituksesta kaksi miljoonaa euroa. Puustotiedoissa on osin pahojakin epätarkkuuksia. Metsätiedon vapaa jakaminen sylettää metsänomistajajärjestöä, mutta se ei ole riittävä peruste romuttaa Metsään.fi-palvelua
56,09 . 20,45 . Mäntysahatavaran vaikeuksista puhutaan, ja Kuhmosta on pitkä matka markkinoille. 16,31 . 11,27 . 15,05 . 15,52 . 28,20 . 30,13 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,88 . 24,95 . 25,11 . 23,64 . 45,86 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,93 . 24,45 . 43,23 . 54,83 . Hankintahinnat 56,86 . nousussa . 54,66 . 15,47 . 10,66 . 25,63 . Uudistushakkuu 55,84 . MIKKO HÄYRYNEN, teksti RISTO KOIVULA, kuva E nergiapuun kysyntä on lähes olematonta, sanoo eteläpohjalaisen Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Risto Koivula . 15,57 . 55,54 . 14,75 . nousussa . Ensiharvennus Hankintahinnat 27,85 . 11 . Ensiharvennus 11,26 . 17,11 . 42,33 . 17,80 . ”Sitä poltetaan rannikon lämpölaitoksissa, ja sen vaikutus vyöryy sisämaahan.” Karsitulla rangalla paras menekki Kokopuun pulma on, että nuorten metsien kunnostaminen giljotiinikourilla on kallista ja hakettaminen Metsäenergia ei nyt lämmitä Kantojen nosto on hiipunut lähes kokonaan. 42,23 . Hankintahinnat 54,98 . 41,96 . 16,94 . Hänen mukaansa suurin syy metsäenergian heikolle menekille on halpa kivihiili. 27,60 . 16,27 . AJASSA 12 28. 14,05 . 28,77 29,45 . 23,60 . 45,81 . Harvennushakkuu 46,33 . Uudistushakkuu 56,27 . 16,05 . ETELÄ-POHJANMAA . 21,26 . 17,56 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,33 . 16,40 . 36,48 . 16,6 14,42 . Uudistushakkuu 54,84 . Jatesal Oy käytti korjuussa kevyttä kaivinkonetta, jossa giljotiiniterällä varustettu energiapuukoura. 14,64 . 15,24 . 48,09 . 17,95 . 56,35 . 41,10 . 18,36 . 20,76 . 11,33 . 13,97 . 47,17 . 25,13 . 16,88 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,46 . 55,85 46,91 . 15,16 . nousussa . 18,18 . 19,92. 10,40 . Harvennushakkuu 47,78 . 55,82 . 37,37 . Uudistushakkuu 55,65 . Ensiharvennus 36,81 36,98 . Harvennushakkuu 44,97 . 56,91 . MIKKO HÄYRYNEN ”PUUKAUPPA käy vaisua viime vuotta vilkkaammin, toissavuoden tahdissa”, sanoo Kuhmo Oy:n metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen . 11,93 . 26,84 . 14,96 . ”Siinä puhutaan isoistakin määristä, ja yksittäiset puukaupat ovat tuhansia kuutiometrejä.” Venäjän WTO-jäsenyys tyrehdytti itäpuun kaupan Kuhmolla jokseenkin kokonaan. 36,79 . 21,28 . 28,87 ETELÄ-SUOMI . 53,37 . KYMI-SAVO . 23,05 . 20,14 . Karsimatonta energiapuuta korjattiin viime viikolla Alavuden Sydänmaan kylässä. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 13–16 keskivarvo KOKO MAA . 28,04 . Pääkkönen on nähnyt, että omistajavaihdos laittaa puuta liikkeelle. 46,49 . 54,07 . Suurimmaksi osaksi mäntyä sahaavan Kuhmon hankinta-aluetta ovat Kainuu ja osa Pohjois-Karjalasta. 14,52 . 15,46 . Ensiharvennus 12,18 . . 16,79 . 41,16 . 14,96 . ”Kantohinnat eivät ole joustaneet yhtä lailla, eikä hinnanmuutoksia pysty täysin metsään saakka viemäänkään.” UPM on myynyt Kainuusta isoja tiloja. nousussa . Tilakaupoista vauhtia Kainuussa PUUKAUPPA 40 000 tonnia Helsinkiin rakennettavan lämpölaitoksen vuodessa käyttämä pellettimäärä .. 25,21 . 18,82 . 21,70 . 24,24 . ”Kauppaa on siivittänyt, että tammikuussa oli pitkästä aikaa hyvät pakkaset ja päästiin purkamaan talvileimikkojen sumaa.” Tämän talven korjuut on korjattu, ja Kuhmo ostaa nyt etenkin kesäleimikoita. Pääkkösen mukaan tavaran saa menemään, mutta ylitarjontatilanteessa hinnan on pitänyt joustaa. 28,70 . 29,30 . 22,86 . 17,46 . Harvennushakkuu 48,45 . Metsäenergian varastot ovat leutojen talvien peruina suuret lähes kaikilla toimijoilla, ja tienvarsilla on ylivuotisia ja vieläkin vanhempia energiapuukasoja. 20,03 . 54,76 . 14,81 . ”Hakkuutähteet ja kannot eivät kelpaa ollenkaan ja karsimaton kokopuukin vain huonosti”, Koivula sanoo. Hankintahinnat 56,89
Helpommalla pääsee, kun ei tarvitse murehtia kantojen markkinointia.” Hän pitää hyvänä, että juuret jäävät kuohkeuttamaan maata. 28,4 . 21,31 . Fräntin mukaan pitää tapahtua paljon, että kannonnostosta taas innostuttaisiin. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 504 104 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 16 pikkuteiden varsilla hankalaa. nousussa . Uudistushakkuu 51,63 . 17,28 . 53,47 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Kemeratuen kanssa karsitun rangan hinta liikkuu euron pari kuitupuun hinnan alapuolella. 29,41 . Hankintahinnat 53,74 . 42,34 . ”Kaikki ovat valittaneet kantojen huonoutta, että siellä on kiviä ja soraa. Sitä voidaan tehdä tavallisilla ainespuun korjuukoneilla, ja rangat voidaan kuljettaa terminaaleihin tai käyttöpaikalle haketettavaksi. 14,51 . 15,57 . 17,48 . 16,64 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 41,88 . 25,98 . 21,69 . 23,20 . 27,49 . 28,11 . 44,57 . Harvennushakkuu 45,82 . Uudistushakkuu 55,16 . 12,68 . Kannattavuus perustuu siihen, että seassa saa olla haapaa ja leppää eikä raakeista valiteta. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,64 . LASKUSSA Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 16 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 7 618 Pohjanmaa 8 206 Lounais-Suomi 39 260 Häme-Uusimaa 59 986 Kaakkois-Suomi 65 177 Pirkanmaa 29 853 Etelä-Savo 52 537 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 35 559 Keski-Suomi 42 861 Pohjois-Savo 63 019 Pohjois-Karjala 35 897 Kainuu 18 530 Pohjois-Pohjanmaa 34 824 Lappi 10 773 Kantohintojen kehitys Lapissa Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–16 , 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 2012 2013 2014 2015 2016 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 54,30 . Ensiharvennus 34,46 . 46,96 . nousussa . 17,70 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,95 . AJASSA 13 28. 18,37 . 52,42 . L&T Biowatin Pohjois-Suomen liiketoiminta-alueen johtaja Juha Fränti vahvistaa, että heillä kantojen hankinta on loppunut. 17,53 . Käytännössä ala on pitänyt mätästää, joten kantojen nostosta ei ole ollut varsinaista hyötyä. 25,51 . 10,46 . 29,22 . 54,82 . 15,41 . 23,05 . 9,50 . SAVO-KARJALA . nousussa . ”Osa leimikoista tehdään energiapuuksi, koska tietylle määrälle on kysyntää. 36,12 . 18,89 . Karsitun energiarangan ero tavalliseen kuitupuuhun ei ole suuren suuri. Tasaisilla mailla kannoista jää vesikuoppa. LAPPI / puukauppojen vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja . ”Laadulliset ja hinnalliset ominaisuudet eivät ole kohdallaan.” Kantohake on kalleinta hankkia, ja se on käyttäjälle huonolaatuisinta haketta, sillä siinä on aina maata mukana. Kantohakkeen laatu huono Reilut kymmenen vuotta sitten alkanut kantojen nosto on kaikkiaan hiipumassa. 12,65 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Harvennushakkuu 43,53 . ”Jos sähkön hinta nousee ja päästöoikeudelle tulee hintaa, niin kannonnosto saattaa taas kiinnostaa.” Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson arvioi, että kantohakkeen osuus vähenee muttei lopu kokonaan. 50,50 . 29,25 . ”Niiltä alueilta kantoja vielä nostellaan, vastahakoisesti mutta kuitenkin.” Koivula ei jää kaipaamaan kantojen nostoa. 10,57 . 15,3 . 15,12 . 9,16 . Karsitulla rangalla on jonkin verran kysyntää. Hankintahinnat 51,80 . 15,39 . 17,17 . 27,54 . 13,98 . 14,32 . Energiapuu korjataan kuitupuuta pitempänä ja ohuempaan, neljän sentin latvaläpimittaan. Ensiharvennus 38,69 . HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 KESKI-SUOMI . 27,47 . 54,10 . 18,47 . 46,80 . 26,02 . 39,38 . 13,88 . Kuitupuuta joudutaan kuskaamaan kauaskin.” Kannot jäävät nyt maahan Kantoenergialle ei Metsäpohjanmaan alueella ole ollenkaan kysyntää, mutta joissakin muutama vuosi sitten tehdyissä pystykaupoissa on ehtona, että kannot viedään pois. 40,88 . NOUSUSSA . Taustalla sähkön hinta Metsähakkeen käyttömäärissä on nähty jo kaksi peräkkäistä laskevaa vuotta. ”Energiapuu menee lähialueille, jolloin rahti on edullinen. 14,75 . 14,73 . 17,05 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,49 . 17,44 . Ensiharvennus Hankintahinnat 55,20 . 25,81 . 41,07 . 16,05 . 15,36 . 51,09 . ”Metsäenergian perusongelma on, että sähkön hinta on romahtanut parin vuoden takaisesta tasosta”, Fredriksson sanoo.. Uudistushakkuu 54,09 . 15,3 . Tuen kanssa siitä on metsänomistajalle jäänyt jotakin”, Koivula sanoo. 9,21 . 34,94 . 55,63 . 22,92 . Tämän vuoden käyttömääriin vaikuttaa ratkaisevasti, onko tuleva syksy lämmin vai kylmä. 51,37 . 15,79 . KAINUU-POHJANMAA . Harvennushakkuu 46,13 . 17,06 . 20,41
HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ P oukkoilevan energiapolitiikan vuoksi metsänomistajan on vaikea tietää, milloin energiapuulla on kysyntää. Tietoisesti varsinaista energiapuunkasvatusta ei kannata harrastaa kuin muutamissa poikkeustapauksessa. Kun osa oksista ja latvoista korjataan pois hakkuuaukealta, helpottuvat etenkin uudistamistyöt ja maanmuokkaus. Uudistushakkuiden yhteydessä korjattavaa hakkuutähdettä ovat esimerkiksi puiden latvat ja oksat, joita korjataan etenkin rehevien kuusimetsien hakkuissa. Kantojen korjuu laskussa Tapio on vastikään päivittänyt energiapuun korjuun metsänhoitosuosituksensa. ”Tyypillinen tilanne, jossa energiapuuta korjataan harvennushakkuun yhteydessä, on ensiharvennus”, Vanhatalo sanoo. Lähtökohtana on edelleen se, että energiapuun ansiosta metsänomistajan on mahdollista myydä puuta, joka ei kelpaa tukiksi eikä kuiduksi. Energiapuuksi korjataan pieniläpimittaista puustoa, hakkuutähteitä, kantoja sekä jossain määrin myös kuollutta puuta, kertoo Tapio Oy:n Metsänhoito ja metsävarat -yksikön johtaja Kalle Vanhatalo . Metsäammattilaisen tehtävänä on tunnistaa, kannattaako hoitamattomaan metsään tuoda hakkuukone vai pelkästään raivaussahaaja. ”Harvennushakkuissa energiapuun korjuusta voi tulla lisätuloja nimenomaan metsissä, joissa taimikonhoito on tehty ajallaan ja laadukkaasti. Hoitamattomissa metsissä energiapuun korjuu voi puolestaan olla ainoa vaihtoehto, jolla metsä saadaan kasvukuntoon nollatuloksella tai edes kohtuukustannuksin”, Vanhatalo sanoo. M ik ko R iik ilä. ”EI OLE HYVÄ ASIA, MIKÄLI VANHOJA JÄREITÄ LAHOPUITA NÄKYY HAKKUUTÄHDEKASASSA.” Energiapuun korjuusta voi saada lisätuloja metsissä, joissa taimikonhoito on tehty ajallaan. Hoitamattomissa metsissä energiapuun korjuu on usein ainoa vaihtoehto saada metsä kasvukuntoon. Kantojen korjuu on vähentynyt viime vuosina, mutta sitä tehdään yhä. Mitä pienempiä puut ovat, sitä todennäköisemmin ne korjataan energiapuuksi kokopuuna eli oksineen päivineen. Yksi tällainen on hieskoivumetsä, jolle ei ole puun heikon laadun vuoksi muuta käyttöä kuin poltto. Hoitamattomissa metsissä korjuu on kallista ja puustovaurioita tulee herkästi. Hieskoivikon voi kasvattaa ilman harvennuksia 40–50 vuoden Harkintaa energiapuun korjuuseen Rangoista, hakkuutähteistä ja kannoista voi saada lisätuloja, mutta energiapuun korjuu ei sovi kaikkiin metsiin. Jos kaksi vuotta sitten päätehakkuun yhteydessä korjattiin kannot ja ensiharvennuksessa kaadetut rungot menivät polttoon, toimitaanko nyt samoin. Niiden mukaan energiapuun korjuu voi kannattaa kahdessa eri hakkuuvaiheessa: pienpuun korjuuna harvennushakkuissa sekä hakkuutähteiden ja kantojen korjuuna uudistushakkuussa. Harvennushakkuusta kertyvä energiapuu on karsittua rankaa tai karsimatonta rankaa eli kokopuuta. Energiapuu harvoin päätavoite Harvennushakkuiden osalta energiapuun korjuu mielletään usein hoitamattoman metsän pelastusyritykseksi, mutta tällainen lähtökohta ei tietenkään ole tavoiteltava. 28. Kantojen nosto lisää luontaisen taimiaineksen määrää aukolla, mutta haittapuolena on esimerkiksi lahopuun määrän väheneminen
Syysistutus on yksi vaihtoehto. Mieti aikataulu Muista juurikääpä Hakkeen kannalta tärkeintä on, että energiapuu on kuivatettu hyvin. Hakkuutähteitä ja kantoja suositellaan korjattaviksi vain kuivahkoilta kankailta ja sitä rehevämmiltä kasvupaikoilta. Kun energiapuuta korjataan harvennushakkuussa, tulee välttää metsänpohjan liikaa siistimistä ja pyrkiä säilyttämään sekapuusto ja jättämään riistatiheikköjä. Jos energiapuukasoissa on mukana juurikääpäsienen lahottamia kantoja, kasat tulee kuljettaa pois ajoissa sieni-itiöiden leviämisen ehkäisemiseksi. VALTTERI SKYTTÄ KUTEN tämän lehden puukauppa-aukeama kertoo, metsäenergian kysyntä ja sitä kautta energiapuun korjuu ovat tällä hetkellä lamassa. ”Kantojen nosto ei ole yksin riittävä keino juurikäävän torjuntaan. Ensiharvennusten ennakkoraivauksia kannattaa myös tehdä tänä vuonna sillä silmällä, että raivauksen tuoman parannuksen myötä saisi kohteen kaupaksi lähivuosina.” Katse raivauksiin ja tuleviin vuosiin ikään, jolloin metsä uudistetaan. Parhaiten Päijät-Hämeessä käyvät tällä hetkellä energiapuun osalta kaupaksi hakkuutähteet, kantoja nostetaan hyvin vähän. Hakkutähteiden ja kantojen korjuu on kannattavaa, kun uudistushakkuu on vähintään hehtaariin laajuinen ja ainespuuta kertyy yli 200 kuutiota. Uudet energiapuusuositukset opastavat, millä aikajänteellä hakkuutähteet saadaan pois ja uudet taimet kasvamaan. Kantojen nostolla voi yrittää hillitä juurikäävän leviämistä, mutta se ei poista lahottajasientä. Osa kannoista jää maahan. Sovi puukaupan yhteydessä, miten ja milloin energiapuu korjataan ja mitataan. ”Kannonnostoa ei enää suositella ojitetuilla turvemailla vesiensuojelusyistä”, Vanhatalo huomauttaa. ”Yksittäiset järeät lahopuut on parempi jättää metsään. Kestävän metsänhoidon näkökulmasta ei ole hyvä asia, mikäli vanhoja järeitä lahopuita näkyy hakkuutähdekasassa”, Vanhatalo sanoo. Yli-Talosen mukaan nuoria metsiä, joiden ensiharvennuksia on vaikea saada kaupaksi ilman energiapuumahdollisuutta, pystytään hoitamaan pari tuhatta hehtaaria vähemmän. Sovi, milloin puuerä vaihtaa omistajaa, sillä omistaja vastaa esimerkiksi hyönteistuhojen torjunnasta puutavaran varastoinnin yhteydessä. Muista varmistaa, mihin energiapuu varastoidaan ja milloin puu-, hakkuutähdetai kantokasat viedään pois. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus on osa Tapio-konsernia. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 Harkintaa energiapuun korjuuseen Vinkit energiapuukauppaan Selvitä, millä perustein puunostaja maksaa energiapuusta: irtokuutioina, sidottuna ainespuuhun vai energiasisällön mukaan. Kokopuun korjuuta ei suositella karujen maiden harvennushakkuisiin tai puhtaisiin kuusikoihin, ja muutenkin kokopuun korjuussa hakkuualueelle on jätettävä 30 prosenttia latvusmassasta. Lahopuu, ravinteet ja juurikääpä Vaikka energiapuusta saa lisätuloja, sen korjaamisen hyötyjä ja haittoja kannattaa pohtia huolella. Kantojen korjuussa tulee muistaa muun muassa säästöpuuryhmien rajaus ja valumat vesistöihin. Ojitetut turvemaat poistuivat suosituksista. Lahopuu on tärkeä huomioida myös energiapuun korjuussa. M ik ko H äy ry ne n M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä M ik ko H äy ry ne n. ”Nyt kannattaa keskittyä taimikoiden varhaisperkauksiin ja taimikonhoitoon, että puut järeytyvät myyntikelpoisiksi. ”Meidän alueellamme energiapuun korjuusta leikkaantuu tänä vuonna puolet pois verrattuna kahteen edelliseen vuoteen”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen . Kantokäsittely on tehtävä aina pakkasjakson ulkopuolisissa hakkuissa. Se voi pienentää tartuntariskiä muttei poista lahottajasientä”, sanoo Tapion puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen . Järeä lahopuu jätetään pääsääntöisesti metsään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Energiapuusuositukset tulevat toukokuussa vapaasti ladattaviksi Tapion nettisivuille www.metsanhoitosuositukset.fi. Yksi mietittävä asia ovat ravinteet. Huomioi laatu Vain rehevimmät kasvupaikat Kantojen nostoa suositellaan vain kuivahkoille kankaille tai sitä rehevämmille kasvupaikoille. METSÄSTÄ 15 28
”Euroopan unionin alueella lähinnä suokasvit erottavat meidät muista. Calluna vulgaris Kasvi kukkii vasta heinä-elokuussa toispuoleisin tertuin. Oikeat vastaukset löytyvät sivun alalaidasta. Rhododendron tomentosum Kukinto vie kaiken huomion, mutta lehdet ovat mielenkiintoisesti päältä kiiltävän vihreät ja alta ruskeakarvaiset. Siitä huolimatta tietty perusmäärä kasveja kuuluu mielestäni edelleen yleissivistykseen.” Mitä nämä kasvit sitten ovat. Listalle pääsee etupäässä rehevyyden indikaattorilajeja, eli lajeja, jotka kertovat kasvupaikkansa laadusta. Muutama vuosi sitten ilmestynyt väitöskirja paljasti, että jopa opettajat, oppilaista puhumattakaan, tuntevat kasveja huonosti. Luku on vaikuttava, mutta kansainvälisesti verrattuna Suomen lajisto ei ole kovin laaja eikä omaperäinen. Metsätyyppiluokittelu perustuu paljolti varpukasveihin, joten niistä on hyvä tietää ainakin puolukka, mustikka ja kanerva. Testaa, kuinka hyvin tunnet metsäkasveja. 16 28. Väre on edistänyt kasvien tuntemista kokoamalla useita kasvikirjoja, viimeksi Metsäkasvion yhdessä emeritusprofessori Jukka Laineen kanssa. Vähän nuoremman on vaikea yhdistää edes suomenkielisiä nimiä – ahomansikka, leskenlehti, kevätesikko – luonnosta löytyviin kasveihin. Kokeile ensin ja lue vasta sitten juttu. Karusta rehevään Aloitamme listan karun maan kasveista, joita ovat muun muassa metsälauha ja lampaannata. Kiitos kesälomien keruu-urakoiden, lajien tunnistaminen sujuu vieläkin hyvin. Oppikoulun käynyt kuusikymppinen luettelee sujuvasti kasvien latinankielisiä nimiä. Väre on huomannut, että ihmiset tuntevat kasveja huonommin kuin ennen, mutta hänen mielestään se on ymmärrettävää. 1. Metsäkurjenpolvikin osoittaa, että todennäköisesti ollaan jo paremmassa metsässä. 3. Niistä uhanalaisetkin lajit ovat Suomessa yleisempiä kuin muissa maissa”, Väre kertoo. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 ELIISA KALLIONIEMI F ragaria vesca, Tussilago farfara, Primula veris. Se kertoo kuusen kasvupaikasta”, Väre sanoo. Osa yleissivistystä Kasvitieteen dosentti ja Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre tuntee kaikki Suomessa kasvavat noin 1 350 kasvilajia ja satoja alalajeja. Pyynnöstä Väre laatii luettelon kasveista, joiden voi ajatella kuuluvan metsänomistajan yleissivistykseen. ”Rehevämpään päin mentäessä käenkaali on hyvä indikaattorilaji. ”Lehtokasveja on määrällisesti paljon ja lajeja runsaasti. ”Jos haluaa hahmottaa puuntuotoskykyä, sen näkee kasveista”, Väre selventää. Anemone nemorosa Tämä kaunotar on Etelä-Suomessa yleinen mutta Keski-Suomesta Kainuuseen harvinainen. Hän toimii myös Yleisradion Luontoillan kasviasiantuntijana. METSÄSTÄ. Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat parhaiten yleisimmät marjakasvit. Silloin kohua herätti uutinen, jonka mukaan osa kaupunkilaisnuorista ei tunnista edes voikukkaa tai mäntyä. Ne kertovat, että kasvupaikka on hyvä.” Sinivuokko viihtyy hyväkasvuisessa TUNNETKO NÄMÄ. Tämä lienee helppoa. Variksenmarja on jo astetta vaikeampi tunnistettava. 2. ”Nykyään on niin paljon muutakin, mitä pitäisi tuntea
Luonnossa se on Satakuntaa ja Hämettä lukuun ottamatta melko yleinen EteläSuomessa.. Oxalis acetosella Tällä kasvilla violettisuoniset kukat nousevat suoraan suikertavasta maavarresta. Kultapiisku on hyvä tuntea, koska se on perusmetsäkasvi. Osa kasveista kertoo muutoksesta. Niiden ekologinen sietokyky on usein ahdas, eli kukin laji vaatii juuri tietyntyyppisen elinympäristön. Metsäkukkia pääsi tänäkin vuonna ihailemaan tavallista aikaisemmin. 9. Kasvien opetteluun on mukava ryhtyä näin keväällä, kun tunnistettavaa on vasta vähän. Metsälauhalla ja maitohorsmalla on erinomainen kyky levitä, joten ne valloittavat hakkuuja paloaukeat nopeasti. Saniaisia on hankala tuntea lajilleen, mutta kookkaat saniaiset viittaavat korpimaisuuteen. Kirjan on kustantanut Metsäkustannus Oy, joka kustantaa myös Metsälehteä. 7. met säl auh a 9. 6. Juolukka ja suopursu taas viittaavat alkavaan soistumiseen Eteläja Keski-Suomessa. Niiden tunnistaminen on Väreen mukaan vaikeaa. Kasvukausi on selvästi pidentynyt.” Kuvat kirjasta Henry Väre ja Jukka Laine: Metsäkasvio. Pohjoisesta taas ei löydä kiurunkannusta, joka juuri nyt aloittelee Etelä-Suomessa kukintaansa. met säk urj enp olv i + lam paa nna ta 4. kuusikossa. Empetrum nigrum Ainavihannan varvun lehtien alapinnalla on kapea, vaalea juova. suo pur su 4. 8. ”2010-luvulla jokainen vuosi on ollut edellistä lämpimämpi. val kov uok ko 2. Corydalis solida Kaunis kasvi tunnetaan myös puutarhoista. ”Jos putoaa metsään, jossa kasvaa suopursuja, voi päätellä, että ei ole Etelä-Suomessa”, Väre sanoo. METSÄSTÄ 17 28. 5. juo luk ka 6. Kasvi kukkii syyskuulle asti. Lämmin vuosikymmen Suurin lajiryhmä ovat heinät ja sarat. Vaccinium uliginosum Tämä on hyvin yleinen koko maassa rämeillä, nevojen ja karujen korpien mättäillä sekä tunturikankailla. kul tap iis ku 8. var iks enm arj a 5. Geranium sylvaticum Teriön väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tumman sinipunaiseen ja lähes valkoiseen. Deschampsia flexuosa Lehdet ovat sileitä, harmaanruskealla röyhyllä voi olla mittaa lähes kymmenen senttiä. Valkovuokko taas kertoo avoimesta metsän rakenteesta ja lehtipuuvaltaisuudesta. käe nka ali 10. 10. kiu run kan nus 7 . Saroja on noin 90 ja heiniä toistasataa. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 + Festuca ovina Tällä heinällä lehdet ovat karheita, tähkylähaarat ovat lyhyitä (ja karheita). Oik eat vas tau kse t: 1. Solidago virgaurea Varren pituus vaihtelee viidestä sentistä metriin. kan erv a 3
Perintömetsäosuuden lisäksi Welling on ostanut metsäpalstoja saadakseen jatkaa raivausharrastustaan. ”Heidän hoitamisensa on päätyöni. Raivattavien lehtipuiden kannot jäävät lumen vuoksi pitkiksi, mutta se ei haittaa. Sopivan työmäärän lisäksi raivaussahatöiden ehtona ovat lapsenlapset. Kun metsäomistukset painottuvat taimikoihin, kuluja tulee muttei tu. Raivaussaha hiljenee toukokuussa, kun istutustyöt alkavat. Mäntyjen juurelta on matkaa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeelle noin seitsemän kilometriä. Taimikonhoito eli raivaussahatyöt ovat hänen harrastuksensa. Raivaussahatyökalujen säilytyksen voi hoitaa myös tyylillä. ”Työllistän tällä tavalla itseni. Harrastuksena raivaaminen Irma Welling aikoo raivata tänä vuonna 20 hehtaaria taimikkoa. ”Viime vuonna raivausta pystyi jatkamaan jouluun asti.” Menovaraus auttaa raivaajaa Wellingin metsänomistajataival alkoi perinnöstä. Kun metsää myi ennen vaihdosta, metsänomistaja välttyi maksamasta vanhoista metsistään tuplaveroa. Wellingin ja hänen sisarustensa piti tehdä runsaasti puukauppoja ennen vuoden 2005 loppua, jolloin metsän pinta-alaverotus vaihtui puun myyntitulojen verotukseen. Taimikkovaltaisia metsäpalstoja on Wellingin mukaan Etelä-Karjalassa kaupan kohtuullisen hyvin. Syyskuusta ja ensimmäisistä pakkaskeleistä alkaen on taas sahan vuoro. Seuraavalla kerralla kannon voi sahata alempaa, ja samalla kaatuvat kaikki kannon yläosaan kasvaneet vesat.” Kesällä Welling pitää taukoa metsätöistä taimikoiden heinäystä lukuun ottamatta. Laajoista puukaupoista seurasi tietysti myös se, että perintömetsään syntyi runsaasti uutta taimikkoa. Welling omistaa pääasiassa taimikkoikäistä metsää, mutta niin on tarkoituskin. ”Siellä oli pakko ottaa saha käteen, ja huomasin, ettei sahaaminen ole niin mahdotonta.” Wellingin tavoitteena on hoitaa tänä vuonna 20 hehtaaria taimikoita: kymmenen hehtaaria keväällä ja toiset kymmenen hehtaaria syksyllä. Keväthangella astelu on kuin kävelisi pellin päällä. Huhtikuisena päivänä työn alla on Imatran palstalla sijaitseva mäntytaimikko. Liikaa stressiä taimikot eivät saa aiheuttaa”, iloinen karjalainen sanoo. METSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti KIMMO METSÄLÄ, kuvat S e, mikä teettää toisille metsänomistajille suurta huolta, tekee Lemillä Etelä-Karjalassa asuvan Irma Wellingin onnelliseksi. Welling omistaa pieniä metsäpalstoja Lemin lisäksi lähikunnissa Taipalsaarella ja Imatralla. Raivaussahan vuoro on vasta sen jälkeen.” Maaliskuussa aloitus Welling sai kipinän raivaussahatyöhön Suomen metsäkeskuksen järjestämällä raivaussahakurssilla. Sahaaminen ei ole vaikeaa, mutta kaikille raivaajille tutuilta kaatumisilta ei pusikoissa voi välttyä. Raivattavaa pitää kuitenkin olla sopivasti. ”Maaliskuu on hienoa aikaa raivata. Hän hoitaa myös vävynsä metsiä ja saa sitä kautta lisää raivattavaa. Aktiivisen raivaamisen 68-vuotias Welling aloitti viisi vuotta sitten eläkkeelle jäätyään. ”Karhu on talvehtinut ihan tässä lähellä. Hänen isänsä jätti 1990-luvun lopussa lapsilleen paljon päätehakkuukelpoista metsää. ”LIIKAA STRESSIÄ TAIMIKOT EIVÄT SAA AIHEUTTAA.” Irma Welling innostui raivaamisesta ja taimikonhoidosta Metsäkeskuksen raivaussahakurssilla. Taimikonhoidon yksi tavoite onkin pitää näkyvyys hyvänä, ettei karhu pääse yllättämään pusikossa”, Welling sanoo pilke silmäkulmassaan. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 Metsätöiden teko alkoi maaliskuun alussa. METSÄSTÄ 18 28
Ulkoiluun käytettävillä alueilla kuopista on oma haittansa. käynnit metsään ja muualle. Suurin osa ojitusmättäistä sisältää vain sen humuskerroksen, joka oli maan pinnan päällä. Metsäpalsta sijaitsee Imatran kaupungin maiden vieressä, ja alueella käy retkeilijöitä. Welling kertoo löytäneensä viilausja teroituspulmaan avun normaalia raivaussahanterää kaksi kertaa kalliimmasta koImatra MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Jos joinain vuosina tulee metsätuloja, menovarauksella pystyy siirtämään osan tuloista hyödynnettäväksi seuraavan vuoden verotuksessa.” Kovapalaterä apu viilausongelmiin ”Raivatessa kaatuu joka päivä”, Welling sanoo astellessaan mäntytaimikossa kohti aluetta, jolle raivausurakka pysähtyi edellisellä kerralla. Pienessä osassa ojitusmättäitä saattaa olla kaksi humuskerrosta päällekkäin, kun ojaa aletaan kaivaa. Sijoitus kannatti, sillä sama saha sahaa yhä, hän kertoo nykiessään raivausvälinettä käyntiin. Harrastuksena raivaaminen vapalaterästä. Kääntömätästystä voi käyttää vain silloin, kun maan vesitalous on kunnossa. Laikkumättään hyvä puoli on kaksinkertainen humus. Welling on kunnostamassa kylttejä, joita hän on aiemmin pystyttänyt retkeilijöitä ja hiihtäjiä varten metsään. Jotkut suosivat naveromätästystä, jossa tehdään lyhyitä, matalia ojia, joita ei ole tarkoitettukaan veden johtamiseen pois. Joidenkin metsänviljelijöiden kokemus on, että riittävän syviä ojia käytettäessä maa tulee niin kuivaksi, ettei siemensyntyisistä lehtipuista ole haittaa taimien välittömässä läheisyydessä. Menetelmä ei sovi myöskään hallanaroille kohteille, koska jokainen sentti mättään korkeudessa on tarpeen hallavaurioiden välttämiseksi. Naveroista saadaan sen verran maata, että jonkinlaisia mättäitä saadaan aikaan istutusta varten. Ojitusmättäiden korkeus on tyypillisesti 15–20 senttimetriä. ”Metsäkeskuksen kursseilla parasta olivat käytännön tutustumisWelling harrastaa taimikoiden raivausta, sillä hän haluaa työtä eläkepäivien ratoksi, hoitaa metsät kuntoon jälkipolvia varten ja kasvattaa puuta KaakkoisSuomen kivijalalle eli metsäteollisuudelle. Vähäisten puunmyyntitulojen vuoksi taimikonhoitokuluja ei saa parhaalla mahdollisella tavalla vähennettyä verotuksessa. Syntyvät lehtipuut keskittyvät ojien reunoille. Olipa mättään valinta mikä tahansa, iloita sopii, että odotukset metsänviljelyn onnistumisesta ovat paremmat kuin istutettaessa äestysjälkeen. Ne torjuvat hallaa luovuttamalla yöllä päivällä keräämäänsä lämpöä. Kaikki eivät pidä suurista ojista uudistusalalla. ??. Perkauskustannuksissa saatetaan säästää. ??. Hyvä mätäs Erityisesti kuusta istutetaan mättäisiin, ja tulokset ovat olleet hyviä. Laikkumätästys ei ole yleensä hyvä ajatus kesämökin viereisellä alueella. Lisäksi kohouman muodostama kivennäismaasta tehty mätäs torjuu yöhallaa sen ansiosta, että mätäs lämpenee auringossa ja pystyy varastoimaan lämpöä aamuyön kylmille tunneille. Ojitusmätästyksessä maa otetaan kaivettavista ojista ja sijoitetaan humuksen päälle ojitusmättäiksi. Keskikarkeilla mailla korkeus on tyypillisesti 15–20 senttimetriä ja hienojakoisilla mailla vain 5–10 senttimetriä. ”Kovapalaterä puree puuhun hyvin. Satunnainen kävijä ei putoa sen enempää laikkumättäiden kuoppiin kuin ojiinkaan. Vaikka tutkimustuloksia ei olekaan, mahdollista on, että hallanaroille paikoille sopii parhaiten ojitusmätästys. ”Nyt pidän huolen, että metsäteollisuudelle riittää puuta tulevaisuudessa.”. Mutta mättäitä on monenlaisia, vaikka ne tehtäisiin samalla kaivukoneella. Minulla se kestää sahausta teroittamatta nelisen viikkoa.” Kun metsäperintö osui aikoinaan kohdalle, Welling tutustui metsänomistamiseen Metsäkeskuksen kursseilla sekä Saimaan metsänomistajat -yhdistyksessä, jonka puheenjohtajana hän nyt toimii. PALSTALLA Mättäiden viereen jääviä kiviä ei pidä pelätä. Mättään korkeus riippuu kouraistavan kuopan suuruudesta. Kuopassa on siis alkuaan maan pinnalla ollut humuskerros täynnä taimien tarvitsemia ravinteita. Kyltit eivät kehota pysymään poissa, vaan antavat ohikulkijoille tietoa metsäalueesta ja Wellingin siellä tekemistä metsänhoitotöistä. Metsänomistajayhdistyksen toiminnassa saa puolestaan vertaisoppia.” Wellingillä oli tuntumaa metsäalaan jo työuraltaan. Yleensä naveromättäät ovat olennaisesti pienempiä kuin ojitusmättäät. Ainoa seikka, joka selvästi puoltaa kääntömätästystä, on hakkuualan käyttökelpoisuus ulkoiluun. Kääntömätästyksessä maa käännetään samaan kuoppaan, josta se on otettu. Huono puoli on se, että kuoppaan ilmestyy istutetun taimen lähelle kaikenlaisia lehtipuita, joiden perkaamisessa pois on aikanaan työtä. ”Monella ei ole käsitystä, mitkä ovat metsän perustamisvaiheet ja minkä ajan kuluttua taimikko on raivattava.” Welling osti ammattilaisille tarkoitetun raivaussahan aloittaessaan harrastuksensa viisi vuotta sitten. Laikkumätästyksessä kaivukoneella kuopaistaan maata ja pyöräytetään kuopan viereen mättääksi. Raivaajan mukaan sahanterän viilaus ei ole niin helppoa, ja terä tylsyy kivisissä maastoissa. Muokkausvuonna kääntömättään huippukohta saattaa olla hieman korkeammalla kuin maanpinta, mutta parin kolmen vuoden kuluttua kohoumaa ei enää juuri havaitse. Kuopat ovat myös oivallisia sikiämispaikkoja sääskille. Kovapalaterä on purrut ainakin eteläkarjalaisiin lehtipuuvesoihin hyvin. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 loja. Hyvin suunnitellut mätästysojat johtavat pois kylmää ilmaa, ja korkeat mättäät nostavat istutetun taimen toivon mukaan riittävän korkealle kylmimmästä ilmamassasta maan pinnassa. Ojitusmätästys hoitaa kuntoon maan vesitalouden. ”Olen käyttänyt menovarausta. Mättään valinta ei ole vaikeaa. Fysiikan tohtori työskenteli työhyvinvoinnin parissa niin paperiteollisuudessa kuin sahalaitoksilla aina Eurooppaa myöten. METSÄSTÄ 19 28. Laikkumättäässä on peräti kaksi humuskerrosta päällekkäin turvaamassa taimen ravinteiden saantia
Toisaalta se ei kilpaile alta satasella myytävien kiinansahojen sarjassakaan. Tällaista ketjua viilataan läpimitaltaan neljän millimetrin pyöröviilalla. Sahan suositushinta on korkea, 319 euroa. Hitachi CS 33 EB » Sylinteritilavuus 32,3 cm3 » Moottorin teho 1,25 kW » Terälaippa 12 tuumaa » Teräketju 3/8-jaollinen, vetohampaan leveys 1,3 mm » Polttoainesäiliö 0,35 litraa » Öljysäiliö 0,25 litraa » Paino työkunnossa 4,9 kg » Suositushinta 319 euroa arvonlisäveroineen Kevyt Hitachi on kelpo saha satunnaiseen käyttöön. Ihan kuuhun asti puhti ei vie, mutta pelkällä sahan massalla painottaen parikymmensenttisen puun sahaus on vaivatonta. Kierrosluku yllätti Moottorin teho, 1,25 kilowattia, on miltei sama kuin Stihlin MS 193:ssa. Matalaprofiilinen 3/8-jaollinen kapea ketju tehostaa vähävoimaisen sahan leikkuutehoa. Hitachin kepeä pikkusaha sopii esimerkiksi mökkiläisen polttopuutalkoisiin. Lisäksi saha käynnistyy kepeästi S-start-käynnistimen ansiosta. Kaikki taimikoiden suojauksesta. METSÄSTÄ 20 28. Tosin ilo hiipui, kun oksat kävivät paksummiksi. Nettihaun perusteella sahan voi saada alle 200 eurolla. Hento-oksaisen kuusen pyyhkäisykarsinnassa kepeä saha olikin hauska peli. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat H itachin pikkusaha CS 33 EB ei haasta ruotsalais-saksalaista ammattisahojen joukkoa. Kierrosluku on verrannollinen ketjunopeuteen. Moottorin vääntö loppuu, kun terää painetaan voimalla puuhun. Isojoen Konehallin eli IKH:n maahantuoman Hitachin nettiesitteessä luvataan: ”Kevyt ja tehokas moottorisaha ammattikäyttöön.” Lupauksessa on kaksi kohtaa oikein: kyseessä on moottorisaha, ja se on kevyt. Kahvasto tuntuu jämäkältä, miltei tunnottomalta – jopa niin, että miltei epäilee tärinänvaimennuksen olemassaoloa. Häiritsevästi saha ei kuitenkaan tärissyt, tämän hintaluokan sahoissa on koettu pahempaakin. OY AGRAME AB www.agrame.fi Naljailua ei pidä tulkita vihjeeksi vehkeen kelvottomuudesta. Lyhyen tutustumisen perusteella pikku-Hitachi vaikuttaa kelpo sahalta satunnaiseen käyttöön, esimerkiksi kesämökkiläisen polttopuu-urakoihin. Ottaisitko kesäsahan. Vähävoimainen satunnaiskäyttäjä arvostanee sahan keveyttä, työkunnossa vehje painaa niukat viisi kiloa. Hitachi on muodoltaan sulava, lievällä mielikuvituksella voi nähdä sukunäköä Husqvarnoihin. Sekä bensaettä öljytankin korkeissa on jämerä meisselin mentävä kolo juuttuneen korkin avaamiseksi.. Kierrosherkkyydellään pikku-Hitachi yllätti. 14 000 kierrosta minuutissa vetää vertoja nykyajan ammattisahoille. Sillä hinnalla pikku-Hitachi olisi kiinnostava ostos
Kun varhaishoito, varhais perkaus ja myöhempi taimikonhoito tehdään tavoitteelli sesti ja oikeaaikaisesti, päästään kustannustehokkaaseen ja taloudelliseen lopputulokseen. Taimi konhoidolla huolehditaan metsänuudistamisessa tehdyn investoinnin tuottokyvystä. Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset Timo Saksa, Jari Miina ja Karri Uotila Taimikon perustaminen on merkittävä investointi. Teoksessa esitetään uusimmat oikeustapaukset, metsäverotuksen ja muun oleellisen lainsäädännön muutokset sekä asiakirjamallit. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Uutuus Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Tulevaisuus tehdään nyt. Hinta 42 €. Hinta 34 € Sujuvasti seuraavalle – metsän omistajanvaihdos Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia Kirja auttaa metsänomistajaa suunnittelemaan ja toteut tamaan sujuvasti metsän sukupolvenvaihdoksen ja muut omistusjärjestelyt. Se avaa verosuunnittelun lisäksi muita tärkeitä perusteita omistusratkaisuille ja tarjoaa tiedon omistusjärjestelyn eri vaiheisiin. Kirja kokoaa tiedon taimikonhoidon biologisista perusteista, menetelmistä sekä niiden kustannuksista
Osan kuviosta uudistimme jo muutama vuosi sitten tekemällä suojuspuuhakkuun, mätästämällä uudistusalan ja istuttamalla mättäille kuusentaimet. Männyntaimet kasvoivat peltomaassa liiankin hyvin. Istutustyö tehtiin toukokuussa 2015. METSÄNHOITO. Taimien pelastaminen sakean kasvuston seasta on hitaampaa kuin istuttaminen pottiputkella mättääseen. Kuokkaistuttaja, joka asentaa myös taimitassut, voi unohtaa tällaiset istutusmäärät. Vaivana olivat ja ovat edelleen oksaisuus, haaralatvat sekä tyvija runkomutkat. Taimisuojilla heinää vastaan Ari Komulainen kokeili, löytyisikö Taimitassu-suojista mätästystä parempi apu peltomaan heinäntorjuntaan. METSÄSTÄ 22 28. Tuolla parin hehtaarin kuviolla ei kasva monta tukin laatuvaatimukset täyttävää männynrunkoa. Myös meidän kotitilamme pellot istutettiin 1970-luvun puolivälin jälkeen männylle. Taimitassut valmistetaan kierrätyskuidusta ja Ecopulpin mukaan niiden hajoamisaika on kolmesta viiteen vuotta. Taimet näkyviin Vaikka luulisi, että taimi on helppo löytää mättäältään, asia ei ole näin. Ilman vuosittaisia pelastustoimenpiteitä taimet olisivat armotta jääneet kasvuston alle. Joona Komulainen hakee varastopaikalta lisää istutettavia taimia ja taimitassuja. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat S uomessa metsitettiin runsaasti peltoja 1960ja 1970-luvuilla. Niin sanotut pakettipellot istutettiin pääosin männylle. Kuokka terään Kuusentaimia oli istutettavana 2 500. Mätästyksestä luovuttiin, ja tilalle otettiin istutuksen yhteydessä asennettavat Ecopulpin Taimitassu-taimisuojat. En muista, että muita puulajeja olisi edes harkittu. Lavallinen taimitassuja, 2 700 kappaletta, maksoi ilman arvonlisäveroa ja rahtia 783 euroa. Tämä aika riittää taimen nousemiseen aluskasvillisuuden varjostuksen alta. Peltokuvion loppuosan uudistamisessa päätettiinkin menetellä toisin. Ravakka istuttaja laittaa pottiputkella hyvin muokattuun maahan jopa yli 2 000 tainta työpäivässä. Eräs peltokuvio on juuri näitä pakettipeltoistutusmänniköitä. Koivuakin istutettiin jonkin verran, kuusta vähemmän. Nyt istutuskuuset ovat varttuneet pääosin niin pitkiksi, ettei pellolla rehottava heinäja muu kasvusto enää uhkaa niiden kasvua. Kokonaan taimisuojat eivät poista heinäämisen tarvetta, mutta niiden ansiosta taimien pitäisi löytyä helposti heinikon keskeltä. Maahan taimen ympärille laitettavat taimisuojat estävät istutuskuokalla tehdyn laikun heinittymisen taimen ympäriltä. Me teimme kahteen mieheen kymmenen tunnin työpäivää ja saimme päivässä maahan taimitassuineen reilut viisisataa tainta. Jo alkuvuosina oli nähtävissä, ettei niistä tule kunnon tukkipuuta. Istutettavaksi valittiin kookas, kahden ja puolen vuoden ikäinen kuusentaimi
Multa tiivistettiin riittävästi taimen ympärille ja varmistettiin, että taimi pääsee kasvamaan pystysuoraan. Istutuskuokalla tehty laikku oli pysynyt taimitassun alla pääosin kasvillisuudesta vapaana. Aika näyttää, miten uudistamisessa onnistutaan. Taimitassun kiinnitykseen on monta tapaa: sen reunoille voi lohkaista kuokalla riittävän kookkaat maapaakut, siinä oleviin reikiin voi työntää maastosta löytyvät tikut ja sen reunoille voi nostaa kiviä tai oksankappaleita. Taimitassut pitää ehdottomasti kiinnittää paikoilleen, ettei tuuli nosta niitä irti. Partaveitsenteräväksi hiotulla kuokalla syntyy helposti vanha kunnon laikku. Taimitassut helpottivat oleellisesti taimien löytymistä sakean kasvuston seasta. Vuotuiset viljelyalat ovat jyrkästi nousseet, ja esimerkiksi vuonna 1964 kylvettiin ja istutettiin uusia viljelyaloja 1,2 miljoonaa hehtaaria”, Metsälehti kertoi. Jos taimikko ylenee toivotulla tavalla, siintää muutaman vuoden päässä suojuspuuston hakkuu. Laikkuun kuokkaistiin kuokan terällä riittävä monttu juuripaakulle. Taimet olivat lähteneet hyvään kasvuun ja taimisuojat olivat pysyneet paikoillaan ja olivat hyvin näkösällä. Istutus tehtiin käsin. Määrä kuulostaa suurelta, mutta melkoinen oli vuotuinen hakkuualakin, noin kaksi miljoonaa hehtaaria. Taimitassujen ansiosta heinääminen kävi nopeasti ja työ saatiin kahteen mieheen valmiiksi päivässä. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. Luonnonvarakeskuksen mukaan Venäjällä uudistetaan vuosittain noin 800 000 hehtaaria metsää, siitä neljännes istuttamalla ja kylvämällä ja loput luontaisesti. Sateista haittaa Katsastin istutustyön onnistumista juhannuksena 2015. Vaikeuskerrointa lisää perinteinen metsänuudistamisen pullonkaula Venäjällä – rahanpuute. ”Ja seuraavan viisivuotissuunnitelman aikana on tarkoitus päästä 95-prosenttiseen koneiden käyttöön.” Viljelyalan lisäämisen ja koneellistamisen ohella neuvostometsätaloudella ja -metsäntutkimuksella oli muitakin kunnianhimoisia tavoitteita. Paljon jäi siis luontaisen uudistumisen varaan, ”mutta näistäkin aloista huomattava osa käsitellään jollakin tavalla” , Metsälehti vakuutti. Taimitassut pitää kiinnittää kunnolla maahan taimen ympärille, muuten tuuli lennättää ne helposti pois paikaltaan. Taimitassu pujotettiin paikalleen varoen taittamasta taimen latvaa. Varsinainen heinääminen tehtiin syyskuussa 2015. Tosin märkänä taimisuojien väri tummuu ja pinnalle varisseet lehdet heikentävät löytymistä. ”Arvokkaiden puulajien, kuten rotupuiden ja nopeakasvuisten puulajien viljely on kiinteästi mukana viisivuotissuunnitelmassa, samoin kuin kemikalioiden monipuolinen käyttö.” vvv Nyky-Venäjällä jäädään selvästi noista puolen vuosisadan takaisista virallisista neuvostoluvuista. Taimen vankistumisen kannalta riittää, jos ne kestävät kahdesta kolmeen vuotta. Vaikka metsänuudistamisen pinta-alat ovat jo pitkään ylittäneet avohakkuiden pinta-alan, ongelmia riittää: luontaisen uudistumisen onnistuminen on epävarmaa, ja suuri osa viljellyistä taimikoista kuolee. ”TAIMITASSUT PITÄÄ EHDOTTOMASTI KIINNITTÄÄ PAIKOILLEEN, ETTEI TUULI NOSTA NIITÄ IRTI.” EERO SALA V UONNA 1966 elettiin YYA-aikaa, ja Metsälehtikin oli kiinnostunut naapurin kuulumisista laajan katsauksen verran. Viisivuotissuunnitelman tahdissa Anssi Komulainen pelastaa kuusentaimia miehenmittaisen vatukon ja horsmikon keskeltä syyskuun lopulla.. Kaksiosaisessa lukupaketissa kerrottiin maanmuokkauksesta ja viljelyalan käsittelystä Neuvostoliitossa. Ensimmäisenä työnä ennen varsinaisen istutustyön alkua oli teroittaa istutuskuokat. Laikun teon jälkeen lyötiin kuoppa taimen juuripaakulle, asetettiin taimi pystysuoraan kuoppaan, tiivistettiin maa käsin juuripaakun ympäriltä, pujotettiin taimitassu paikalleen ja kiinnitettiin tassu paikoilleen. METSÄSTÄ 23 28. Neuvostotilastojen mukaan maanmuokkauksesta noin 80 prosenttia oli koneellistettu. Metsänhoitaja Kullervo Etholénin kirjoittaman artikkelin mukaan metsänviljely oli noussut Neuvostoliitossa toisen maailmansodan jälkeen tärkeään asemaan luontaisen uudistamisen rinnalle. ”Maassa on vuosina 1946–1964 perustettu uusia viljelyaloja yli 11 miljoonaa hehtaaria. Sateinen kesä oli liottanut osan taimisuojista aika pitkälle, joten ne eivät taida kestää maatumatta luvattua aikaa
Rupikonna viihtyy yhtä lailla pihapiirissä kuin metsäseuduillakin. Havaitsimme virheen heti lähetyksen jälkeen ja saimme myös palautetta metsänomistajilta. Metsäkeskus on keskeinen tekijä myös metsätiedon digitalisaation kärkihankkeessa, joka on osa Juha Sipilän hallitusohjelmaa. Tilalleni on kaavoitettu järvialueen yleiskaavassa kolme rakennuspaikkaa. Toinen bluffaa ja toinen maksaa sinisilmäisenä laskun. Taimikon perustamista on ehdoHyvä metsänomistaja Vain yhdellä kuviolla ehdotus on osunut oikein. P I L K K E I T Ä 24 28. Kirjeiden tiedot ja ohjeet perustuvat metsätietoon, jonka keruu tapahtuu pääosin kaukokartoituksen ja metsän kehitystä kuvaavien mallien avulla. Olen ehkä hiukan ilkeä, mutta epäilen, että metsäkeskukselle, ja sitä kautta veronmaksajille, kalliiksi tullut Metsään.fi-palvelu ei ole saavuttanut alkuunkaan sille alun perin asetettuja tavoitteita. Pohjois-Savossa rantarakennuspaikan arvo on verottajan ohjeistuksessa keskimäärin viisi euroa neliömetriltä ja metsämaan arvo 3 000 euroa hehtaarilta. Näillä eväillä konnat pystyivät asuttamaan sellaisiakin ympäristöjä, missä muut sammakot eivät menestyneet. Se tekee metsänomistajia koskevia viranomaispäätöksiä. Näitä virheellisiä kirjeitä oli noin 5 000 kappaletta. Se on tyypillinen konna: lihavanpulskea, laiskasti mönkivä paksunahkainen otus, jotenkin sympaattisella tavalla ruma. Olemme tiedottaneet virheestä metsänomistajien lisäksi myös alueen metsätoimijoille. Nyt näistä ei toteutunut yksikään. Lapsia perinnönjakotilanteessa on aikanaan yhteensä kolme, eli joudun tietysti ennakoimaan nyt myös tulevaa tilannetta ja tapaa siirtää metsä seuraavalle sukupolvelle kaikkia tasapuolisesti kohdellen. Tarkistamme myös parhaillaan toimintajärjestelmäämme ja sen laaduntarkistuspisteitä tapauksen johdosta. Edullisin tapa olisi tehdä koko metsätilasta sukupolvenvaihdos. Se kutee lammissa ja järvissä – syvemmissä vesissä kuin tavallinen sammakko, jolle se jättää ojat ja matalat allikot. Toivomme, että työehdotukset ja kartat auttavat sinua metsien hoitoa koskevissa päätöksistä. Kuviolla on tukkikokoinen puusto, joka on harvennettu motolla kaksi kertaa, siinä on nyt noin 500 runkoa hehtaarilla. Neljäs kuvio, johon taimikko pitäisi perustaa, osuu jo paremmin. Jyrki Ketola viittasi kirjoituksessaan myös Metsään.fi-palvelun huonoon laatuun ja julkisin varoin kerätyn metsätiedon korkeaan hintaan. Kaksi viereistä harvennushakkuuseen ehdotettua kuviota on istutettu männylle 36 vuotta sitten. Yhdellä kuviolla ensiharvennuksen voisi tehdä, mutta silläkään ei ole harvennustarvetta muutamaan vuoteen. Ongelmana on, ettei yhtäkään puunostajaa kiinnosta yksi puolen hehtaarin talviharvennuskohde. Missään tapauksessa kuviota ei saa enää harventaa. Yhdellä kuvioista on noin 75-vuotias kuusikko, jossa puuta on noin 600 kuutiometriä hehtaarilla. Miksi Suomen metsäkeskus lähettää tällaisia laadultaan ala-arvoisia kirjeitä. Käynnistimme välittömästi virheellisten metsätietojen korjaamisen uutta kirjelähetystä varten. Karttoihin on merkitty kohteet, joille suositellaan hakkuita tai metsänhoitotöitä lähivuosien aikana. Tilalla on kaksi merkittävän kokoista kuviota, jossa taimikon perkauksen optimaalisin ajankohta on tulevana kesänä. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Maailmanvalloittaja Juuri aikuistunut rupikonna on kiivennyt lumpeenkukkaan. Yli kahden hehtaarin määräalaa käsitellään metsätilan luovutuksena. Eri mantereilla konnista kehittyi uusia lajeja, ja nykyinen lajiluku on noin 500. Kirjeet lähtevät meiltä postiin, kun laserkeilatun inventointialueen metsätieto on valmistunut ja voimme tarjota tuoretta tietoa metsänomistajille. Vain yhdellä kuviolla ehdotus on osunut oikein. Se ei pakene, vaikka aivan viereen astuisi. Olemme Metsäkeskuksessa pahoillamme tapahtuneesta virheestä. Ketolan käsiin osunut kirje oli osa virheellistä kirjelähetystä, joka postitettiin maalis-huhtikuun aikana Asikkalan, Heinolan, Lohjansaaren ja Padasjoen kuntien alueella metsätilan omistaville. Kyse ei ollut yksityisen firman markkinointikirjeestä, vaan Suomen valtion rahoittaman Suomen metsäkeskuksen kirjeestä metsätalousyrittäjälle. Kaukokartoitusperusteiseen tiedonkeruuseen siirtyminen on tehostanut metsävaratietojen keruuta merkittävästi, ja tiedonkeruun kustannukset ovat puolittuneet aiempaan maastossa tehtyyn arviointiin verrattuna. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 Vaikka rupikonna on yleinen Lapin eteläosiin asti, sitä näkee harvoin. Ketolan kertomassa tapauksessa laserkeilaus tehtiin Etelä-Päijänteen alueella keväällä 2014, ja metsävaratieto valmistui julkaistavaksi viime vuodenvaihteessa. Meidän rupikonnamme on yksi laajimmalle levinneistä lajeista: alue kattaa lähes koko Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Aasian aina Japaniin asti. Sähköinen metsätieto, tehostunut tiedonkeruu ja jakelu Metsään.fi-palvelussa sekä toimijoiden rajapintapalvelussa mahdollistavat aivan uudenlaisen toimintamallin metsäasioiden hoidossa. Myös niitä, jotka tekevät työnsä hyvin. Mutta osa kartalle merkittyä uudistusalaa on aivan tavallista varttunutta noin 50-vuotiasta kuusikkoa. Yli 60 000 metsänomistajaa hoitaa jo metsäasioitaan palvelun avulla yhdessä alan toimijoiden kanssa. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC mielestäni olla ammattiosaaminen, luotettavuus ja korkea moraali. Paksu, kuivuutta sietävä iho vapautti roikkumasta veden lähellä, ihon myrkyt suojasivat pedoilta, tukevan ruumiin rasvavarastot sallivat pitkänkin paaston ja iso naaras tuotti paljon mätimunia. Metsään.fi on tärkeä kanava metsätiedon hyödyntämiseen. Näet myös tiedot mahdollisista luontokohteista. Konnien maailmanvalloituksen on täydentänyt ihminen, joka on siirtänyt amerikkalaista agakonnaa pelloilleen sokeriruokoa vahtimaan. Viranomaispäätöksiä tekevän organisaation keskeisinä arvoina pitäisi O hessa on tuoretta tietoa metsästäsi. Jopa krokotiili kuolee napattuaan laiskanpulskean konnan saaliikseen. Metsätiedot ovat nyt yhä useamman metsänomistajan ja toimijan ulottuvilla, mikä edistää aktiivista metsänhoitoa ja metsien hyödyntämistä koko metsäalan ja kansantalouden eduksi. Samassa kirjeessä todetaan, että metsävaratiedon kerääminen on taimikoiden osalta vielä osittain kesken, joten hoitotyöehdotus saattaa puuttua joiltakin kuviolta. Nyt poikani haluaisi rakentaa yhdelle paikoista loma-asunnon. Kirje koski yhtä tilaa, jossa toimenpiteitä ehdotettiin kahdelletoista kuviolle. Valitettavasti laadultaan aivan yhtä onnettomia Suomen metsäkeskuksen julkisten palveluiden lähettämiä kirjeitä on tullut meille ennenkin. Jos olette omistanut tilan yli kymmenen vuotta, kaupalla tehty sukupolvenvaihdos on luovutusvoittoverosta vapaa ja saatte koko kauppahinnasta metsävähennyksen. Tuholaistorjujan roolinsa se hoitaa odotetulla tavalla, mutta Australian pedot eivät ole tottuneet myrkylliseen konnaan. Se sentään piti paikkansa. Jos päädytte luovuttamaan pojalle määräalan tilasta rakennuspaikaksi, kannattaa luovuttaa yli kahden hehtaarin määräala. M iksi ”vaahtoan” näin paljon yhdestä ainoasta kirjeestä. Toisella on noin 50-vuotias kuusikko, jossa puuta on noin 300 kuutiometriä hehtaarilla. Voisi olettaa, että siellä on osaamista ja tietoihin voi luottaa. Vuokra-aika voi olla pitkä ja vuokra nimellinen. JORMA JYRKILÄ metsätiedon palvelupäällikkö, Suomen metsäkeskus MAGNUS NILSSON metsätietopäällikkö, Suomen metsäkeskus Virheellisten kirjeiden taustalla laskentavirhe Minulla on saaressa 20 hehtaarin metsätila, jota hoidan itse alvillisena alkutuottajana. Ne on harvennettu motolla kaksi kertaa ja niissä on nyt noin 650 runkoa hehtaarilla. Niistä kolme on aivan liian pienikokoisia ensiharvennukseen. Koska rakennuspaikkoja ei ole erotettu, tila kokonaisuudessaan käsitellään verotuksessa metsätilana. Tuolloin Etelä-Amerikka oli kaikkialta valtamerten ympäröimä. Se saalistaa öisin ja piilottelee suojapaikassaan päivän. Alueen laadunvarmistus oli valitettavasti puutteellista metsien kasvunlaskennan ja keilausajankohdan jälkeen tehdyn toimenpiteiden ajantasaistuksen osalta. Maantielle liiskaantuneiden yksilöiden määrä kertookin paremmin rupikonnan yleisyydestä kuin suoranaiset näköhavainnot. Suomen metsäkeskuksen julkiset palvelut on valtion rahoittama toiminto. Jos haluatte vielä harkita tilan lopullista luovutusta, voitte laatia rakennuspaikasta pojan kanssa vuokrasopimuksen. Ongelma on siinä, että Suomessa on myös sellaisia metsäomistajia, jotka eivät tunne metsäänsä ja metsänhoitoa kovin hyvin. tettu neljälle kuviolle. Alle kahden hehtaarin määräala käsitellään tonttina. Harvennushakkuuseen ehdotetuista kuvioista isoin on istutettu koivulle 26 vuotta sitten. Olemme saaneet Metsään.fi-palvelusta paljon myönteistä palautetta ja kehitämme sen ominaisuuksia jatkuvasti. Kolmannella kuviolla on todellisuudessa kaksi kuviota, jossa toisessa on reilu parimetrinen täystiheä kuusentaimikko ja toinen puolikas on muuten vastaava, mutta taimikko on vasta hieman vajaa metrin mittainen. Siitä osa hakattiin alkusyksyllä aukoksi ja se pitääkin uudistaa. Parhaiten ovat menestyneet suhteellisen isokokoiset lajit. Ensimmäinen ”protokonna” kehittyi Etelä-Amerikassa joskus 55 miljoonaa vuotta sitten. RAHAPUU 32 MAKASIINI 3 • 2016 32 MAKASIINI 3 • 2016 4263_.indd 32 7.4.2016 17.23. Lähetämme Metsäkeskuksesta vuosittain noin 50 000 kirjettä yksityisille metsänomistajille. Minä osaan nakata ne suoraan paperinkeräykseen. VÄINÖ SIKANEN Miten rakennuspaikka pojalle. Niitä kirjeessä ei ehdoteta tehtäväksi. Australiaan konna tuotiin 1930-luvulla, missä siitä on tullut kiusallinen, alkuperäislajistoa uhkaava tulokas. Tontteja sieltä ei ole erotettu, enkä niin ollen myöskään maksa kiinteistöveroa. Mikä olisi verotuksellisesti edullisin tapa antaa rakennuspaikka (1–2 hehtaaria) pojalleni. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN,kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Laskentavirheiden vuoksi osa metsikkökuvioiden hoitotai hakkuuehdotuksista oli väärin tai puuttui. Tulosneuvotteluissa maaja metsätalousministeriön kanssa on luvattu antaa neuvontaa ja ajantasaisia tietoja metsänomistajille. Aloitetaan hakkuuehdotuksista, koska ne mainittiin ensin. He saattavat ottaa nämä kirjeet ihan vakavasti. Se on noin puolen hehtaarin suokuvio, jolla on harvennustarve. Tilan arvon määrittelyssä rakennuspaikkojen arvosta 40 prosenttia lisätään metsän arvoon. Jos tavoitteena on hyvä ja taloudellisesti kannattava metsänhoito, seuraava hakkuu on päätehakkuu. Mittaamme maastossa ainoastaan koealoja ja tarkastamme taimikoiden tietoja. Jyrki Ketola kertoi Metsälehti Makasiinin (3/2016) kolumnissaan Suomen metsäkeskuksen lähettämästä kirjeestä, joka sisälsi virheellisiä hoitotyöja hakkuuehdotuksia. Se on surullista, koska se leimaa koko organisaatiota. Ihossa on myrkkyrauhasia, jotka saavat ketunkin sylkäisemään konnan suustaan ennen tappavaa puraisua. Olemme jo ottaneet yhteyttä metsänomistajiin, ja he saavat meiltä uuden kirjeen oikeilla tiedoilla. Jollain tavalla konnat pääsivät vanhan maailman puolelle noin 30 miljoonaa vuotta sitten, ja siitä alkoi maailmanvalloitus. N eljälle kuviolle on ehdotettu ensiharvennusta
”Uppoja ruiskusuolauskin kävisi, mutta ohuet lihanpalat suolautuvat hyvin näinkin.” Makuhermojen hallintaa Lappalainen vakuuttaa kotasavustuksen onnistuvan jokaiselta ja kaikissa kodissa. Tuohessa on pihkaa”, Lappalainen listaa ja virittelee digitaalisen ulkolämpömittarin anturia kodan katossa roikkuvien lihanpalasten joukkoon. Yöllä tuli saattaa joskus sammuakin, kun uni vie voiton. Paremmat ruhonosat käytän mieluimmin muihin ruokiin.” Parin vuosikymmenen varrella Lappalainen on kylmäsavustanut kodassa myös kalaa, poroa ja hirveä. Esivalmistelukin on simppeliä. Koivukin käy, mutta siinä ei saisi olla tuohta. ”Kulmaja pyöröpaistia. Milloin liha sitten on sopivaa, on savustusmestarin mielestä makuasia. Kesällä kodassa on usein liian lämmintä, ja liika savustuslämpö nahistaa lihan. ”Kuiva leppä on parasta. Niinpä Lappalainen kaivoi keittokirjat esiin. Sitten ne pintasuolataan ja maustetaan maun mukaan ja annetaan tekeytyä jääkaapissa pari vuorokautta. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat K evään koittaessa lehdet täyttyvät kuivalihaohjeista. Kodassa kypsytettyä Lihan savustaminen pihakodassa on helppoa. Olli Lappalainen on savustanut kesämökkinsä kodassa riistaa, kalaa ja nautaa yli 20 vuotta. Jaakko Kolmosen ja Veijo Vanamon Kokkien riistakirjassa kerrotaan kotasavustuksesta. PILKKEITÄ 25 28. ”Pari päivää pitäisi olla maisemissa vahtimassa lihoja ja lisäilemässä puita.” Sesonki sattuu syksystä kevääseen. ”Minä tykkään, kun se on pinnasta napakkaa ja keskeltä mehevää sekä aavistuksen punertavaa.” Savustuksen jälkeen lihan painosta on hävinnyt puolet pois. Muutama puu parin tunnin välein on sopiva tahti.” Puulajin suhteen täytyy kotaisännän mukaan sen sijaan olla tarkkana. Lihan pitäisi säilyä mukamas kauan, mutta meillä se on huvennut parissa päivässä.” Erämiehen tärkein ohje kuuluukin, että kun kerran toimeen tarttuu, pitää lihaa savustaa kunnollinen määrä. Se vaatii vain aikaa. Tällä kertaa langalla roikkuu nautaa. Jääkaappisuolatut paistilihat kypsyvät savussa pari vuorokautta. Hän halusi vanhan ajan menetelmillä valmistettua riistanlihaa, joka maistuisi hyvältä ja säilyisi pitkään. Pihkapuu on ehdottomasti kielletty. Siinä suolatut poronpalat nostetaan kodan kattoon pariksi päiväksi muhimaan. Sopiva savustuslämpötila on alle 30 astetta. Apu löytyi omasta kirjahyllystä. ”Ajattelin, että tuon täytyy toimia etelässäkin.” Eräänä huhtikuisena perjantaina Lappalaisen pihakodan räppänästä alkoi kiuruta ohutta savua. ”Alalämpö ei ole nöpönuuka. ”Onnistuu ihan varmasti jokaiselta”, hän sanoo.. Moni eteläsuomalainen voi vain haaveilla tuosta Lapin kevätahavien kypsyttämästä herkusta. ”Kokeilin kuivalihan valmistusta monena keväänä, mutta harvoin sattui viikkojen ajaksi sopivaa säätä, jonka perinteinen ulkokuivatus vaatisi”, sanoo Rantasalmella Etelä-Savossa asuva erämies Olli Lappalainen . Sytyttelen sen sitten aamulla uudestaan.” Kokemuksesta ja lämpömittarin ansiosta Lappalainen tietää lihoilleen oikean paikan. Se vaatii vain aikaa, tietää kotasavustukseen perehtynyt Olli Lappalainen. ”Eikä se Kolmosen kirjakaan pitänyt paikkaansa. ”Tulen ei tarvitse olla isoa. Tulisijassa humisee puolenkymmentä kalikkaa. Liha leikataan tuuman vahvuisiksi ja kämmenen kokoisiksi paloiksi. Sekin on lappilainen menetelmä. Liha kypsyy ja savustuu arkiaskareiden ohessa. Ennen nauttimista lopputuotteen kannattaisi antaa vetäytyä ja maun tekeytyä vähintään vuorokauden verran. Touhuun sopii kaikenlainen vähärasvainen liha. Langalla nautaa Kodassa leijailee vieno savun tuoksu. Se on Lappalaisen mielestä kotasavustuksessa henkisesti vaikein vaihe. Hänen kodassaan se on pari metriä tulisijan yläpuolella
Liian pienesTUTKIJOILTA sä kasvutilassa kasvaneet taimet jäävät hennoiksi ja juuristo ahtautuu. Pe 9.9. Vain taitosarja. Pikakisa. yhteydessä. Ilm. Lu ke /K at ri H im an en Koivikko pystyyn laadukkailla taimilla Elinvoimaiset ja alkuperältään sopivat taimet ovat onnistuneen istutuksen edellytys.. Tämä ei kuitenkaan heikennä taimen laatua, vaan on osa koivun normaalia kasvutapaa. 050 67200. – la 10.9. Ilm. Erillinen kutsu metsäoppilaitoksille. Taimien on oltava elinvoimisia eikä niissä saa olla kasvintuhoojia tai kasvintuhoojien aiheuttamia vioituksia. Tasalaatuisuus hyvä merkki Taimen latvakasvaimen on oltava terve ja haaroittumaton. Valtaosa keväällä istutettavista koivuntaimista on pakkasvarastoituja. Pe 19.8.2016 klo 10.00 SEINÄJOKI Jääurheilukeskus. E3, EPMU, PM. Ilm. www.käylä.fi Ke 10.8.2016 klo 11.00 LAUKAA Haapalan retkitupa, Hietasyrjäntie 260. ilm. Koivulla taimien rangassa ei saa olla levälaikkusienen aiheuttamia mustia ja hieman painuneita laikkuja. Perinteisesti puulajeista ensimmäisenä istutetaan koivuntaimia. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 Suomen Metsäurheiluliitto ry. 045 854 8527. Metsänviljelyaineistoa säätelevän lainsäädännön mukaan taimierästä enintään viisi prosenttia saa olla sellaisia taimia, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia. Metsäammattilaisten SM-kisat Pirkanmaalla. Tällainen uusi kasvu kuolee helposti istuttamisen jälkeen. Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilla olevaa kilpailukalenteria päivitetään sitä mukaan kuin kilpailuja tulee lisää tai tietoihin tulee muutoksia. PIMU, www.pimu.net La 24.9.2016 EVO Metsäopetuksen SM-kisa. E3, PPMU. Ti 23.8.2016 klo 11.00 IKAALINEN Opast. Taimien tavoitepituus määräytyy paakun koon mukaan: mitä isompi paakku, sitä pidempiä taimet saavat olla. ari.martikainen@upm. Opast. Koivun syysistutus on mahdollista taimien kasvun päättymisen jälkeen elokuusta syyskuun alkuun saakka. aijo@metsakeskus.fi tai puh. E3, KAIME, PM. Silmuissa ei saa olla paleltumisesta tai muusta syystä johtuvaa kuivumista. Huhtalantieltä. helsinki.fi/hyytiala/smul/ KEVÄT etenee ja pian on aika istuttaa taimet metsään. Koivun kasvutapa on haarajatkoinen, eli pituuskasvun päättymisen jälkeen verson kärki irtoaa ja seuraavan kevään kasvu jatkuu ylimmästä kärjen alapuolella olevasta hankasilmusta. Hyvän taimen tunnusmerkit ovat koivulla samat kuin muillakin puulajeilla. Jos taimet ovat liian pitkään suljetuissa säkeissä, lämpötila säkeissä nousee. Joskus verson kärki on kiinni taimessa vielä keväällä ja taimen latva näyttää kuivalta yhden kahden senttimetrin matkalta. Opast. Taimen pituus juuripaakun mukaan Taimien juuriston tulee sitoa juuripaakku, mutta juuristossa ei saa olla voimakasta kaareutumista, ahtautumista tai kiertymistä. reino.seilonen@ pp.inet.fi tai puh. Taimen rangan on oltava suora, vailla voimakasta lenkoutta ja tyvimutkia. Vain taitosarja. Kilpivaara Jorma puh. Ilmo. Tällöin taimiin saattaa kasvaa valonpuutteesta kärsiviä vaaleita uusia lehtiä ja jopa uutta versoa. Lehdettömät taimet istutetaan toukokuussa, mutta lehdellisiä – niin sanottuja kesäkoivuja – voidaan istuttaa myös juhannuksesta elokuun puoliväliin. Ilm. 050 400 2244. PILKKEITÄ 26 28. Erillinen kutsu piireille. Ilm. matti. La 9.7.2016 klo 9.00 KUUSAMO Käylä. Samalla voi tarkistaa taimien kunnon ja laadun sekä mahdollisen kastelutarpeen. To 18.8.2016 klo 14.00 SIILINJÄRVI Opast. Opast. E3, PIMU, PM. Vain taitosarja. Opast. Ilm. JOHANNA RIIKONEN JAANA LUORANEN MARJA POTERI KATRI HIMANEN Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. E3, KUMU, PM. Levälaikun seurauksena taimen latva voi kuivua tai taimeen voi syntyä vakava runkovaurio. Aimo Lätti puh. VT4. Alkuperältään sopiva, terve ja rakenteeltaan laadukas taimi kestää kuljetuksen ja varastoinnin aiheuttaman rasituksen ja sopeutuu nopeasti istutusalalle. E3, Heinolan VASTUU, PM. Laadukkaiden taimien käyttäminen parantaa taimien menestymismahdollisuuksia. Ilm. Juuriston on kuitenkin oltava riittävän kookas, jotta se sitoo paakun. Kesäkoivulla rangan on hyvä olla sen verran puutunut, että taimea voidaan käsitellä aiheuttamatta rankavaurioita. yht. Myytävissä taimissa ei saa olla levälaikkua. 040 587 6088 tai j.kilpivaara@gmail.com . Ne toimitetaan keväällä muovitai paperisäkeissä. Tanakat taimet, joiden pituus ja läpimitta ovat sopivassa suhteessa, kestävät haastavia olosuhteita ja pintakasvillisuuden kilpailua honteloita taimia paremmin. Pe 26.08.2016 klo 10.00 HEINOLA Urheilukatu 4. Laukaa-Äijälä tieltä. velimatti.lahdesmaki@metsakeskus.fi tai puh. Taimisäkit onkin syytä avata pian vastaanottamisen jälkeen. Kuoren tulee olla ehyt eikä siinä saa näkyä kuorivikoja, kuten paleltumisja kuivumisvaurioita. Kasvavan juuriston kärjet erottuvat vaaleina paakun pinnalla, mutta runsaasti paakun ulkopuolelle kasvaneet juuret saattavat heikentää taimien vedenja ravinteidenottokykyä. E3, KUMU. Koivunlevälaikku näkyy taimen rangassa tai tyvellä mustana painaumana. 0400 242 594 . ilm. E4, kari.rannikko@gmail.com tai 040 588 1065 La 2.7.2016 klo 11.00 PALTAMO Mieslahti, Kainuun opisto. mauri.saisa@mhy.fi tai puh 040 760 0278. Ikaalinen-Suodenniemitieltä nro. 2594, 15 km Ikaalisista, Valkujärven metsätie. Kesäkoivuilla lehtien tulee olla terveen vihreät ja tiukasti kiinni versossa, joskin latvassa olevat lehdet voivat olla myös punertavia. Taimierän sisällä ei saa olla kovin suurta vaihtelua, epätasaisuus kertoo taimien erilaisesta elinvoimaisuudesta. Kilpailukalenteri löytyy osoitteesta www. E3, JYMY, PM. Kesäkisat 2016 Ti 14.06.2016 klo 11.00 HARTOLA Kalhonkyläntie 282, Honkapirtti. com tai puh. To 1.9.2016 klo 14.00 PIELAVESI Museotie 3. Mhy Päijät-Häme 03 855 4300 tai perttu.ylisirnio@mhy.fi. Tämä osoittaa, että taimet ovat voimakkaassa kasvussa, mikä on kesäkoivuilla hyvä merkki. 050 314 0398
”Parasta tässä hommassa on se, että näkee joka päivä työnsä jäljen heti. PL 27, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Apurahan saajat ilmoitetaan säätiön verkkosivuilla www.MVES.info 31.5.2016 mennessä Lisätietoja antaa Asiamies Henna Hurttala, henna.hurttala@helsinki.fi. Kirjan voi tilata Suomen Tieyhdistyksestä). Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta yksin asusteleva mies täyttää huhtikuussa 80 vuotta. 2 sivua) ja luettelo aiemmista julkaisuista. Apuraha voidaan tarvittaessa jakaa kahden hankkeen kesken. Uitus ei metsästä eikä kalastele. Mitään Kärkkäisen kuvaamia verottomuuspäätöksiä tiekunta ei tietenkään voi tehdä, ja jokainen mahdollisen korvauksen saaja on velvollinen ilmoittamaan tulonsa verotuksessa ja joskus myös huomioimaan arvonlisäveron. Hakemuksen tulee sisältää lyhyt tutkimussuunnitelma (max. Nyt harvennan jo toistamiseen tätä Taulaniemen männikköä, jossa tein ensiharvennuksen 15 vuotta sitten”, Uitus kertoo. Mutta ne tulivatkin uudelleen kimppuun, huidoin, ja lopulta pistoja oli toistakymmentä. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 Lu ke /K at ri H im an en Matti Kärkkäisen kirjoitus yksityisteiden talkootyöhön liittyen (Metsälehti 6/2016) oli mielestäni laadittu perin tarkoitushakuisesti ja antaa vääristyneen sekä virheellisen kuvan yksityistienpidosta. PILKKEITÄ JYRI MAKKONEN, teksti ja kuva METSURI Heikki Uitus työskentelee Tampereen Teiskon metsissä Pirkanmaalla joka arkipäivä. Siitä ei pidätetä ennakonpidätystä eikä makseta muita maksuja eikä sosiaaliturvamaksua.” (Esko Hämäläinen: Yksityisteiden hallinto . ”PARASTA TÄSSÄ HOMMASSA ON SE, ETTÄ NÄKEE JOKA PÄIVÄ TYÖNSÄ JÄLJEN HETI. ”Muutama vuosi sitten syyskesällä osuin ampiaisten maapesälle. Metsänhoitoyhdistys on luvannut työllistää niin kauan kuin työhaluja löytyy. Schaumanilla. Vakiometsurin työt alkoivat W. Päivä kerrallaan Uitus ei ole pitkän työuransa aikana joutunut tapaturmiin. krs. Useimmiten auton nokka suuntaa kaupunkiin ja pitemmällekin kyläilemään. Väki vähenee ja ikääntyy maaseudulla, ja siksi yksityisteiden kunnossapito ja hallinto siirtyvät lisääntyvässä määrin ammattilaisten hoidettaviksi, toki vielä monet yksityistiekunnat toimivat täysin talkoovoimin. Piti käydä terveysasemalla oikein lääkärinkin juttusilla.” Uitus jäi eläkkeelle 15 vuotta sitten, mutta työt jatkuvat yhä. Selkä ja kädetkään eivät reistaa. ”Aloitin renkipoikana täällä Taulakylillä, ja metsätöihin menin talvisin kirveen ja pokasahan kanssa 14-vuotiaana. Toisaalta en ollenkaan ymmärrä kirjoituksen niin sanottua pointtia. ”Viihdyn hyvin, koska työnsä jäljen näkee heti”, sanoo Heikki Uitus metsurin työstä. Aluksi tuntui vain yksi pisto, ja lähdin rauhallisesti paikalta pois. Hän on ollut metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan palkkalistoilla 30 vuotta. Moottorisahoja on 1960-luvulta lähtien kulunut kymmeniä. ”Kai mää olen pihkassa metsään” 80-vuotiaan Heikki Uituksen arjen täyttävät metsurin työt. Metsurin työ on Uituksen mukaan muuttunut 30 vuoden aikana. Toisin kuin kirjoituksessa kerrotaan, mahdollisia verovapaitakin korvauksia tiekunnan osakkaille on olemassa. Mahdollisuuksia säästää tiekunnan kustannuksissa on kuitenkin useammissa muodoissa. Sanoisin, että siinä metsänomistaja sahaa omaa oksaansa saamalla aikaan sen, että jatkossa palvelut yksityisteille ostetaan vain kovalla rahalla. Pärjään täällä omin avuin ja työ on itsenäistä”, Uitus sanoo. Tässä yksi vinkki kaikkien tiekuntien käyttöön: ”Tieosakkaan tehdessä työtä tiekunnalle tiemaksujaan vastaan on kysymyksessä omaan lukuun tehty työ. Vaikuttaa siltä, että kirjoittajalla on niin sanotusti oma lehmä ojassa yrittäessään syyllistää tiekunnan osakkaita kuviteltuihin laittomuuksiin osallistumisesta. Filosofiana on katsoa päivä kerrallaan, ja ainakaan vielä työuran päättäminen ei ole näköpiirissä. Nykyään maaja metsätalouden sivuelinkeino koneurakointi sekä ammattimainen tieisännöinti ovat merkittävässä asemassa alemman tieverkoston kunnossapysymiseksi. RAUNO MIETTINEN tieisännöitsijä, Vaaraslahti Kannustimet tarpeen tiekunnissa LUKIJALTA APURAHA METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN VIENTIKAUPAN EDISTÄMISSÄÄTIÖ ilmoittaa haettavaksi 28 000 euron suuruisen post doc-tutkimusapurahan käytettäväksi Metsäteollisuuden vientimarkkinoihin tai Metsäteollisuuden kilpailukykyyn liittyvään tutkimukseen. ”Kai mää olen sitten pihkassa metsään”, Uitus toteaa. Nykyisissä oloissa ei mielestäni niiden harvojen halukkaiden ja kynnelle kykenevien tarvitse aikaansa ja etenkään kalustoaan, myös puhelimia ja tietokoneita, käyttää ilmaiseksi vuodesta toiseen – kyllä tiekunnan toimielimelle (hoitokunta/toimitsijamies) voidaan perustellusti maksaa palkkioita. Hän autoilee noin 30 000 kilometriä vuodessa. Sen jälkeen Uitus työskenteli vähän aikaa Metsäliitolla ja teki sitten pidemmän työrupeaman Ruovedellä Pirkanmaalla toimineessa Kotvio Oy:ssä. Näiden palveluiden maksullisuutta ei voitane millään muotoa kiistää, ei vaikka urakoitsija olisi itse osakkaana tiekunnassa. Niitä voivat olla esimerkiksi kilometrikorvaukset, päiväraha ja puhelinkulut, mutta niiden tulee tietenkin perustua todellisiin tapahtumiin ja tositteisiin. PÄRJÄÄN TÄÄLLÄ OMIN AVUIN JA TYÖ ON ITSENÄISTÄ” 27 28. Jos korvauksen määrää ei osata kokouksessa määrittää, voisivat lähtökohtana olla ely-keskuksen perusparannushankkeissa käyttämät talkootyön arvonlisäverottomat arvot, kymmenen euroa henkilötunnilta ja konetunnille 20 euroa lisää. Työkaverien mielestä Uituksen rauhallisuus on valttia. Motot tekevät nyt raskaammat työt, mutta miestyötä tarvitaan edelleen puunkaadon erikoiskohteissa ja metsänhoitotöissä. 1 sivu), suunnitelma apurahan käytöstä sekä hakijan lyhyt CV (max. Yksityistielain mukaisesti tiekunta tekee kokouksessaan päätökset muun muassa kunnossapidosta ja voi täysin laillisesti päättää myös osakkaille mahdollisesti maksettavista kunnossapitotyön korvauksista. Työajoa on vain murto-osa. Hakemukset tulee lähettää 16.5.2016 (postileima) mennessä postitse osoitteeseen: Henna Hurttala Metsätieteiden laitos, 5. Pikkunaarmuilla on selvitty. Niistä kirjoituksessa kuvatuista vanhoista hyvistä ajoista on tilanne muuttunut niin paljon, että on hyvin perusteltua miettiä tiekuntien kokouksissa erilaisia vaihtoehtoja osakkaiden kannustamiseksi mahdollisuuksiensa mukaan yhteisen tien pitoon. Kärkkäisen kuvaama kehitys talkoolaisten ja heidän koneidensa saatavuudesta pitää täysin paikkansa. Aluksi ne olivat Jobuja, myöhemmin Husqvarnoja. Myös sahat ovat keventyneet, mutta samalla nykyaikainen elektroniikka on tuonut mukanaan vikaherkkyyttä. Vielä 1980-luvulla jakomies kävi merkkaamassa pöllien katkaisukohdat. Näissä paras asiantuntemus on Suomen Tieyhdistyksellä ja sen kouluttamilla TIKO-tieisännöitsijöillä
Ei voi ottaa kuvaa yhdestä taimesta, kuten artikkelin kirjoittaja on ottanut, ja sen perusteella ilmoittaa, että taimet eivät elvy. Sen sijaan, jos tiheisiin puuryhmiin jätetään selviä tukkirunkoja, kuten artikkelin kuvassa neljä, ei kyse ole järkevästä yläharvennuksesta. Kokemuksemme on, että yläharventamalla metsä uudistuu luontaisesti. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkkauksen sekä nykyaikaiset työskentelyolosuhteet osana kehittyvää työyhteisöä. Metsäteknologian emeritusprofessori Pertti Harstela kirjoitti poimintahakkuista (Metsälehti 6/2016). Pienaukot kuuluvat jatkuvan kasvatuksen menetelmiin, mutta niiden toteuttaminen ei ole järkevää, mikäli puusto on niin pientä kuin kuva viisi antaa ymmärtää. Yksityismetsätalouden tuntemus on hakijalle eduksi. Sekametsässä yhden puulajin tuholainen ei vaaranna koko hakkuutuloa, sen tuulenkestävyys on tasaikäistä metsikköä parempi ja metsänhoidollisesti ajateltuna eri-ikäistä sekametsää on kannattavinta hoitaa toistuvin yläharvennuksin. Jatkuva kasvatus on taloudellisesti kannattavaa ja ekologisesti kestävää. Palveluksessamme on 19 toimihenkilöä. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA LUKIJALTA KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ry toimii Kangasniemen kunnan ja Pieksämäen kaupungin alueella. Tutkijatkin ovat sanoneet sen maalaisjärjellekin ilmiselvän seikan, että jatkuvasta kasvatuksesta hyötyvät peitteistä metsää suosivat ja siitä kärsivät avointen metsien lajit. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Kuvassa kuusen taimettumista Vessarin koekentällä Vilppulassa Pirkanmaalla. Harstela kirjoitti, että hän voisi soveltaa poimintahakkuita ympäristösyistä. Näin voi tietenkin tehdä, mutta sille kuvitelmalle, että jatkuvan kasvatuksen menetelmät olisivat metsäekologian tai luonnon monimuotoisuuden kannalta parempia kuin jaksollinen menetelmä, ei juuri ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Yhden puulajin tasaikäinen metsikkö on ilmaston lämpenemisen tuomien uhkien kannalta riskialttiimpi kasvattaa kuin eri-ikäinen sekametsä. Haemme palvelukseemme METSÄNEUVOJAA toimipaikkana Kangasniemi. Metsänhoidossa puuston tasaisuus ei ole järkevä tavoite. Se tarkoittaa, että jos hyötyä on, se on perin epävarmaa. 0400 758890 tai jussi.parviainen@mhy.fi Metsänomistajat LAKEUS MHY Lakeus 2x130_92mm 21.4.2016 13.53 Sivu 1 Metsälehdessä (6/2016) oli artikkeli poimintahakkuista. Jäseninä meillä on 5600 metsänomistajaa. Jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta tulisi mitata toteutuneiden yläharvennuskohteiden taloudellisista tuloksista. Haemme Ilmajoelle METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. Tarkoituksena ei ole kasvattaa jokaisesta riutuneesta kuusentaimesta tukkia, vaan luoda mahdollisuudet luontaiselle uudistumiselle. Tiheitäkin puuryhmiä kannattaa jättää, jos kaikki rungot ovat kuitumittaisia. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 25.4.2016 mennessä sähköpostitse jussi.parviainen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jussi Parviainen, p. Hyvä kirjoitus haksahti lopussa hyväuskoisuuteen. Kuvasta ei näy, mikä oli hakkuun jälkeinen pohjapinta-ala. Artikkelin kuvan viisi informaatioarvo on täysin olematon. JUHANI SAARIKOSKI metsäneuvoja, Arvometsä Oy Puuston tasaisuus ei ole järkevä tavoite Jatkuvan kasvatuksen koealat ovat uudistuneet hyvin, kun hakkuuvoimakkuus on ollut sopiva. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että jatkuvan kasvatuksen metsä on peitteinen, mitä se ei välttämättä ole, jos siltä halutaan myös tuottoa. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 20. 2016 klo 15.00 mennessä sähköpostilla osoitteella: ismo.kallio@mhy.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Ismo Kallio, puh.020 413 4171 Metsänhoitoyhdistys MHY Kangasniemi-Pieksämäki 2 x 135_92mm 15.4.2016 10.51 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Lakeus toimii Ilmajoen, Jurvan, Jalasjärven, Kauhajoen ja Teuvan alueella. Oikein tehty yläharvennus tehdään niin, että jäävä puusto saa valoa ja tilaa kasvaa. Sen sijaan kannattaa pyrkiä kypsien puiden oikea-aikaiseen korjaamiseen ja parhaan tuoton antavan puuston edelleenkasvattamiseen. HANNES MÄNTYRANTA Suomen Metsäyhdistys Näytöt puuttuvat ILMOITA METSÄLEHDESSÄ! Soita myyntipäälliköllemme Jarmo Rautapurolle ja kysy tarjous! p. Metsässä viihtyy riista ja marjastaja, ja metsänomistaja voi keskittyä kesällä muuhunkin kuin heinän tallontaan. Pienaukkokokeista tiedetään, että taimettuminen on yleisesti onnistunut hyvin. Arvostamme aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä, aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Edellytämme hyvää yhteistyökykyä sekä aktiivisuutta itsensä ja työtehtävien kehittämiseen. Jätetty alikasvos ei kasva, jos metsä on jätetty yläharvennushakkuun jälkeen liian tiheäksi. Luontaista uudistumista tutkivien huomio kiinnittyy lähes aina vanhoihin koealoihin eikä esimerkiksi toteutettuihin yläharvennuksiin, joiden tarkoituksena on ollut tulevan puusukupolven varmistaminen ja taloudellisen tuloksen maksimointi. Toimihenkilön tehtäviin kuuluvat metsänomistajien neuvonta, mhy:n palvelujen markkinointi sekä puukauppa –ja metsänhoitopalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaminen omalla vastuualueellaan. Jäseniä yhdistyksellä on 3100 kpl ja jäsenten metsäpinta-ala on 136 000 ha. Eri-ikäisen sekametsän kasvatukseen liittyy taloudellisen kannattavuuden lisäksi muitakin hyötyjä. Toimi täytetään 1.7.2016 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lisäksi kuvan hakkuu on tehty 15 vuotta sitten koealalla, jonka tarkoitus ei välttämättä ole ollut maksimoida tuloja vaan kokeilla esimerkiksi jätettävän pohjapinta-alan vaikutusta uusiutumiseen. 050 331 4137. Kannattavuutta voisi kysyä muun muassa sahoilta, metsäkoneyrittäjiltä tai metsäpalveluyrittäjiltä, jotka ovat tehneet yläharvennuksia eivätkä vain vierailleet koealoilla. PILKKEITÄ 28 28. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Mhy Kangasniemi-Pieksämäen hallitukselle osoitetut hakemukset pyydämme lähettämään 16.05. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa metsäalan koulutusta. Eikä jatkuva kasvatus myöskään tuota metsiin monille uhan alaisille lajeille tärkeää lahopuuta yhtään sen enempää kuin jaksollinenkaan, ellei erikseen jätetä säästöpuita
Tarjoukset 16.5. 100.000 € / tarjous viim. 7 km:n päässä taajamasta. 0400 391 054 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Lisätietoja toiminnanjohtaja Suvi Kokkola puh. Vanha hirsirunkoinen as.rak, piharak. Muoto ja saavutettavuus hyvät. Arvostamme yksityismetsätalouden ja puukaupan tuntemusta, tuloshakuisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä reipasta ja ennakkoluulotonta otetta asiakaspalveluun. Edellytämme hakijoilta vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. 8.5.2016 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Määräala Leväjoen kiinteistöstä Nurmeksentien varrella (valtatie n:o 6). 84.000 €/tarjous. 250 m 3 /ha. Kokonaan uudistuskypsää. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. aitta ja lato/varasto. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Tila rajoittuu Suopajärveen, jonka rantaviivaa yli 1 km. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. Kuviot 50,51 ja 52 tuhkalannoitettu ja kunnostusojitettu 2003. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 044 763 1300. Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. Keskimääräinen puusto metsämaalla n. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. UPM Bonvesta metsäpalsta. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. Tila rajoittuu laajoihin valtionmaihin. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 17. 1951 rakennettu 2-krs hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunk. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Toisella kiinteistöllä (7,56 ha) rantaa n. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä, aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä sekä sitoutunutta otetta työhön. klo 16 mennessä. Mahdollisuus ostaa myös koko tila n. 2,1 ha. Asiakkainamme on n. 1000 m 3 . 050 464 6500 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 7 ha. 92 m³/ha. Kokonaispuusto n. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Rovaniemi, Suopajärvi 130 ha. 108.100 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Kokonaispuusto n. SPV-osaaminen luetaan eduksi. Hyvässä arvokasvussa oleva metsätila ja lisäksi pieni peltotila n 1 ha. 19,1 ha on metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. Palveluksessamme on 65 toimihenkilöä. Metsätila, joka sijaitsee 2 palstassa. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulokselliseen työhön. Erinomainen saavutettavuus. Sauna ja pesutilat navettarakennuksessa. 3 500 metsänomistajaa, jotka omistavat metsämaata n. 09 315 49 803 Eero Sala p. Tarjoukset 6.5. Metsätila vanhoine asuinja piharakennuksineen. Lisätietoja www.mhy.fi/etelasavo Haemme Juvalle METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. 09 315 49 849, 040 723 1613 Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Metsämaan kokonaispuusto on n. 4 760 m³ ja keskipuusto n. Taimikot onnistuneet, hakkuumahdollisuuksiakin heti. Kiinteistö voidaan jakaa osiin, tarjouksia erikseen metsäalueista, rantarakennuspaikoista tai asuinrakennuspaikasta otetaan vastaan. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Ristiinan ja Suomenniemen alueet). Työtehtäviin kuuluu metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Rajoittuu Leivonjärveen, jonka rannalla yksi osoitettu rantarakennuspaikka. 13 ha. v. Yht. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä suuressa metsänhoitoyhdistyksessä. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Ylimmäisen Ahmalammen rannalle voi anoa poikkeamisluvalla lomarakennuspaikkaa. 8.5.2016. Pieni runsaspuustoinen metsätila. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Päärak. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 9.5.2016 mennessä sähköpostitse harri.huupponen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen p. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALKINTO MYYDÄÄN Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee toimialueensa 14 500 metsänomistajaa yhdeksän kunnan alueella. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Metsät pääosin kasvatusmetsiä ja taimikoita. Kokonaispuusto n. 160 000 €. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. 20 km Savonrannalta pohjoiseen. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Myydään tarjousten perusteella. Hp.189 000€ / tarjous viim. Tie perille. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. sekä varasto. Metsät ovat pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. PILKKEITÄ 29 28. 050 368 8769 METSÄPALSTA, Inkoo 11,775 ha. 45.000 € METSÄPALSTA, Sotkamo, Alasotkamo 53,4 ha. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. Uudistuskypsää metsää 6 ha, varttunutta kasvatusmetsää 4,4 ha ja 1,2 ha joutomaata. Maa/metsätila Parikkalan Saarella, kauniissa maalaismaisemassa. Saarijärven rajaan rajoittuva metsätila. Hyvän autotien varrella. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu. 35.000€/tarjous Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. METSÄTILA, Nousiainen, Vuorenpää. 2 kiinteistöä: suurempi kiinteistö (12 ha) on pääosin metsämaata. Osayleiskaava vireillä, ehdotus nähtävälle syksyllä 2016. Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA MHY Mänty-Saimaa 2x130_92mm 21.4.2016 10.28 Sivu 1 Metsälehden maaliskuun tilaajien kesken arvotun iPad Air -tabletin voitti Kati Heikkinen Tuusulasta. Työ alkaa 1.6.2016 tai sopimuksen mukaan. 2700 m 3 . Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Raasepori, Tenala 62,28 ha. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Hp. Hakemukset viimeistään 8.5.2016 sähköpostilla suvi.kokkola@mhy.fi. Työllistämme yrittäjiä ja metsureita lisäksi noin 150 htv. Uudistuskypsiä metsiä yli 4 ha. klo 16 mennessä. METSÄPALSTA, Kannonkoski 72,95 ha. Kehitysluokkarakenne vaihteleva painottuen hyväkasvuisiin nuoriin kasvatusmetsiin. 044 555 0481 tai harri.huupponen@mhy.fi Metsänomistajat ETELÄ-SAVO MHY Etelä-Savo 2x140_92mm 21.4.2016 10.34 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa toimii Mäntyharjun ja Savitaipaleen kunnissa sekä Mikkelin kaupungissa (ent. Tie palstan rajalle. Metsätila, as.rak.paikka, 2 rantarak.paikkaa n. Monipuolinen kehitysluokkajakauma, välittömiä hakkuumahdollisuuksia. 120 000 ha. 1.650 m 3 . 5000 m 3 , hyvässä kasvussa. 120.000 €. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA Mäntyharjun toimistollemme
Istutustaimien tuotantoon on satsattu, mutta kestävään metsänhoitoon kannustavissa tukijärjestelmissä on vielä viilaamisen varaa. Muilta mitoiltaan puu ei juuri päihitä metsämäntyämme. Päätoimittaja evp ihmetteli ärtyneenä, miksi valtion pitää omistaa metsää, kun laki kuitenkin takaa, että ihmiset saavat poimia marjoja ja sieniä yksityisissäkin metsissä. Meksikonmännyn puuaines on erittäin pihkaista ja syttyy herkästi. PILKKEITÄ 30 28. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi luopua Kemijärven sellutehtaasta. Mitä maksaa -keskustelu päättyi professorin voittoon pistein 16–0. INDUFOR OY Maatalousja metsätieteiden maisteri Henry Schneider on aloittanut työt nimikkeellä Senior Consultant. Harri Hänninen, vanhempi tutkija, maat. Keskustelijoina olivat toimittajan lisäksi Kauppalehden entinen päätoimittaja Hannu Leinonen ja professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta. Sellun markkinahinta tosin nousi uusiin ennätyksiin pian sen jälkeen, mutta Kemijärven pannut tahkosivat rahaa siinä vaiheessa jo rapakon takana. ja metsät. maisteri, Kerava 14.5. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Metsähallituksen puukauppatulot ovat tietenkin vain vaivaiset sata miljoonaa euroa vuositasolla, mutta toisaalta ihan mukava lisä valtion kassaan. Suomea vaivaa tällä hetkellä paitsi korkeahko työttömyys myös investointien vähyys. Esimerkiksi Metsähallituksella on yleisiä yhteiskunnallisia tehtäviä, joista saadaan muutakin hyötyä kuin suoranaista kassavirtaa. Nykyistä pääkaupunkia ympäröivät laajat meksikonmäntymetsät, joiden nimessä säilyy muisto Montezuman kulta-ajoista. 60 VUOTTA 1.5. Ylen ykköseltä tuli Mitä maksaa -ohjelma, jossa puhuttiin valtionyhtiöistä. ??. SAASTAMOISEN SÄÄTIÖ Saastamoisen säätiö tukee Itä-Suomen yliopiston biotaloushanketta 1,15 miljoonalla eurolla. Kullankiilto silmissään sännänneet nuoret konkistadorit jättivätkin puiden nimeämiset vuosia myöhemmin paikalle saapuneille varttuneemmille kasvitieteilijöille. Meksikonmänty (Pinus montezumae ) – englanniksi Montezuma pine – kasvaa luontaisesti Meksikosta Guatemalaan, mutta menestyy viljeltynä Uudesta Seelannista Havaijille saakka. ??. Päätoimittajan autuaallinen tietämättömyys valtion metsätalouden taloudellisista arvoista oli jotenkin aseista riisuvaa. Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa omistajilleen tuottoa. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Huoltovarmuuden kannalta tärkeät jäänmurtajat ja siemenperunat kuuluisivat nekin päätoimittajan mielestä myytävien listalle. Professori totesikin, että siinä on yksityisen omistuksen ongelma: kapitalisti ulosmittaa tuloksen osinkoina eikä sijoita voittoja tuottavaan toimintaan. Vaaksan pituiset neulaset kasvavat viiden ryppäinä ja voivat pisimmillään olla yli 40 senttimetrin mittaisia. 21 B, 00100 Helsinki. Lahjoitus kattaa viisivuotisen metsäbiotalouden professuurin sekä viisivuotisen biotalousohjelman koordinaattorin kustannukset.. Päätoimittaja evp:n johdolla työskennellyt Elinkeinoelämän valtuuskunta olikin tuoreessa raportissaan havainnut, että valtion omistus alentaa yhtiön suorituskykyä. Hän on aikaisemmin työskennellyt yksikönjohtajana Tapio Oy:ssä. Retkeilijät suosivat sitä nuotiopuuna. Imperiumin vastaisku Historiankirjat eivät tarkkaan kerro, kuinka laajoja meksikonmäntymetsiä Cortésin joukot kohtasivat valloitusretkillään. Puu on saanut nimensä maan tunnetuimmalta atsteekkihallitsijalta, jonka eurooppalaiset vähemmän iloiset rosvot ryöstivät puille paljaille 1500-luvun alussa. Jarkko Jusi, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän hallituksen jäsen, Uusikaupunki Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Intiaanien ajoilta periytyy runsaasti myös kansanparannustietoutta metsien ”apteekkikasveista”. Toimittaja puolestaan ylpeili ostaneensa Stora Enson osakkeita vasta sitten, kun yhtiö oli päättänyt Vietin kaupunkilomaa kotisohvalla radiota kuunnellen. Vaikka meksikonmäntyuutteillekin on kirjattu monia oletettuja terveysvaikutuksia, ei tiettävästi mikään niistä tehoa turisteja sairasvuoteelle kaatavaan ”Montezuman kostoon” – Meksikon pelättyyn vatsatautiin. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Valloittamaton meksikonmänty Meksikonmännyn neulaset voivat pisimmillään olla yli 40 senttimetrin mittaisia. Hävittämänsä atsteekki-imperiumin muinaisen pääkaupungin tilalle espanjalaiset perustivat uuden kaupungin; Méxicon. Meksikonmännyn puuaines on erittäin pihkaista ja syttyy herkästi. Hänen mielestään valtion pitäisi luopua kaikista muistakin omistuksistaan ensinnäkin siksi, että valRahanarvoinen näytelmä MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat MEKSIKON vuoristossa kasvaa mäntylaji, jonka oksankärkien tuuheat neulaskimput muistuttavat satukirjan kolmen iloisen rosvon tukkapehkoja. Matkalla atsteekkien kultaa tihkuvaan, silloista Pariisia ja Lontoota suurempaan Tenochtitlánin kaupunkiin Cortésin sotajoukot saivat kyseisestä mäntylajista loistavia soihtuja. Meksikossa, jossa vihreä kulta on vasta nousemassa arvoonsa, on meksikonmännylle soveltuvia viljelymaita tarjolla miljoonia hehtaareita. Kansalaisten kannalta asia on kiinnostava, sillä valtionomistukset ovat noin neljä tuhatta euroa nokkaa päälle. tio ei pysty sijoittamaan viisaasti; toiseksi siksi, että yhtiöt olisivat silloin tuottavampia; ja kolmanneksi siksi, että valtion omistukset kilpailuilla markkinoilla eivät ole reilua peliä yksityisiä omistajia kohtaan. Tässä vaiheessa professori puuttui puheeseen tuomalla esille, että valtion nimenomaan pitää olla omistaja yhteiskunnallisesti tärkeissä yhtiöissä, joilla on muitakin tehtäviä kuin tahkota rahaa omistajilleen. Puu viihtyy kotimaassaan parhaiten kahden tai kolmen kilometrin korkeudella, missä se saa sadetta niskaansa noin metrin verran vuodessa. Puusta on kiinnostunut myös metsäteollisuus. Toisekseen, kenelle pitäisi antaa oikeus tehdä valtion omistuksista puhtaita rahantekokoneita. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 NIMITYS LAHJOITUS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää
Kun takatalvi iskee . Mikä rusketti neulaset. Paljon porua maisemansuojelusta . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Palkinnot metsäkryptosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Eero Kivistö, Lahti, Mikko Kultalahti, Turku ja Heikki Tinkanen, Vantaa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PILKKEITÄ 31 28. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Palasiko metsäsotien aika. Seuraava Metsälehti ilmestyy 12. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. toukokuuta. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. HUHTIKUUTA 2016 u NRO 8 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. . Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 8 METSÄKRYPTO 5, RATKAISU Jo uk o K uo sm an en. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 8”. net. 1600 renkaan linnustaja . Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 12.5