›› 6–7 METSÄSTÄ Vinkit jatkuvaan kasvatukseen ›› 16–17 Kalliolla voi tehdä rahaa ›› 22 Mätäslaskurilla tarkka taimitilaus ›› 23 PILKKEITÄ Supista suosituin saaliseläin ›› 28 Huhtasieni kuuluu kevääseen ›› 29 Japanin marjaa ei pidä syödä ›› 34. Se pp o Sa m uli Vapun jälkeen sää on usein metsätöille paras mahdollinen, kirjoittaa Ari Komulainen. HUHTIKUUTA 2017 • NRO 8 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Metsätietolaki taas alkutekijöissään ›› 2–3 Tehdashankkeilla kohtalon hetket ›› 8 Metsäprofessorit eri leireissä ›› 11–13 Shinshowan konkurssi yllätti ›› 14–15 HENKILÖ Stora Ensolle uusi Suomen metsäjohtaja Janne Partanen uskoo pärjäävänsä koventuneessa kilpailutilanteessa. Sivut 24–25 Aika on raivuun TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Pian ehkä myös meillä. ›› 30–31 Ar i Ko m ul ain en METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 27
"Asiaa valmistellaan. MTK:n mukaan kuviokohtaisia metsävaratietoja ei saa julkaista ilman metsänomistajan lupaa. fi-palvelussa täytyy olla työkalut hilatiedon hyödyntämiseen”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . . MTK:n Metsätutka-kyselyssä 88 prosenttia metsänomistajista halusi luovuttaa metsäsuunnitelmatason tietoja vain metsänomistajan luvalla. Pohjois-Suomessa käyttöalueet muuttuivat enemmän, etenkin Pohjois-Suomen itäosissa ne siirtyivät selvästi nykyistä pohjoisemmaksi. ”Erilaisia digitaalisia palveluja kehitetään koko ajan, joten olisi järkevää, että palveluntarjonta siirtyisi yksityisille toimijoille ja valtio huolehtisi perusinfrasta. Hilatietoa metsäkeskus tuottaa kaikista metsistä, kuviotietoa yksityismetsistä. "Hilatieto on raakadataa, josta puuttuvat toimenpide-ehdotukset. Maaperän kuivuminen uhkaa sekä maaettä metsätaloutta. Huolena metsään.fi Metsäteollisuus ry:ssä ja EtämetsänMetsävaratieto lähtöruudussa Metsävaratiedon avoimuudella on merkitystä nyt, tulevaisuudessa ei ehkä niinkään. Sadot uhkaavat jäädä niukoiksi veden puutteen takia, metsissä metsäpalot ja tuhohyönteiset lisääntyvät. Metsätietolaki säätelee Suomen metsäkeskuksen keräämän metsävaratiedon käsittelyä. Fakta. . Tavoitteena on noin 2,5 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jotka toteutetaan henkilökunnan lomautuksilla. Maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha Niemelä on vaitonainen sekä jatkon aikataulusta että sisällöstä. Viimesyksyisen lakiesityksen luonnoksen mukaan hilamuotoiset metsävaratiedot olisivat olleet verkossa kaikkien saatavilla mutta kuviokohtaiset tiedot olisi luovutettu vain pyynnöstä. Lomautukset aloitetaan toukokuussa. ”Niin kutsutun metsähakesähkötuen poistaminen vapauttaisi tarvittavia euroja yrityksiä hyödyttävään tutkimusrahoitukseen. Säästökuuria perustellaan yhtiön heikentyneellä tilauskannalla. Muutos on hälyttävän voimakas etenkin Etelä-Euroopassa, Pohjois-Euroopassa selvitään jonkin verran vähemmällä. Metsänomistajat voivat palvelussa antaa metsäalan toimijoille luvan tarkastella metsiensä kuviotietoja. Maaperän kuivuminen uhkaa Eurooppaa Ilmastonmuutos muuttaa maaperän pintakerroksen entistä kuivemmaksi tämän vuosisadan aikana koko Euroopassa, Ilmatieteenlaitoksen tutkimus kertoo. ”Uusia hakemuksia kannattaa tehdä vasta, kun todella aikoo aloittaa metsänhoitotyöt. Uusia karttoja käytetään siementen ja taimien markkinoinnissa tästä keväästä lähtien. LYHYET UUTISET 27.4.2017 / AJASSA 2 Kemerahaku avautui vauhdikkaasti Nuoren metsän hoitotöiden kemerahaku avattiin viime viikon torstaina, ja hakemuksia tulvi Suomen metsäkeskukseen runsaasti: puoleen päivään mennessä liki 3 000 kappaletta. Eteläja Keski-Suomessa käyttöalueet siirtyivät noin 50 kilometriä nykyistä pohjoisemmaksi. Ratkaisuksi se ehdottaa, että julkisin varoin tuotetaan jatkossa yksityismetsistäkin vain hilamuotoista tietoa. "Helmien tuhoaminen olisi emämunaus." KUVIOTIETOJEN AVAUS JAKAA . Kuviotiedot ovat metsänomistajien saatavilla metsäkeskuksen metsään.fi-palvelussa. Maaja metsätalousministeriön metsänomistajakyselyyn vastanneista 45 prosenttia suhtautuu kuviotietojen avaamiseen myönteisesti. Tämä on nyt entistä tärkeämpää, koska nuoren metsän hoidon kemeratöiden toteutusaika on rajattu vuoteen”, asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta neuvoo. Toki metsään. LIINA KJELLBERG M etsätietolain uudistamisprosessi on jälleen alkutekijöissään. Metsäteollisuus lopettaisi metsähakkeen tuen Metsäteollisuus ry kaipaa valtiolta lisärahaa tutkimukseen ja innovaatioihin. . Siementen käyttöalueet siirtyvät pohjoisemmaksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on julkaissut uudet käyttöaluekartat jalostetuille männyn siemenille ja taimille. Ne lasketaan vasta kuvioille", kertoo Suomen metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä . Hallituksen esitys mennee syksyyn", hän sanoo. Hilatieto on 16 metrin levyisiltä ja pituisilta ruuduilta kerättyä tietoa, kuviotieto metsikkökuvioille hilatiedosta jalostettua tietoa. Järjestön mielestä lisäeuroja tutkimukseen saataisiin luopumalla metsähakkeen sähköntuotantotuesta. Pahimmillaan kova kuivuus voi jopa tappaa puita, tutkimuksessa arvioidaan. Metsäkeskus tuottaa metsistä sekä niin sanottua hilatietoa että kuviokohtaista tietoa. Uusissa käyttöalueissa on otettu huomioon ilmaston lämpeneminen. Otso aloittaa säästökuurin Metsäpalveluja tarjoava Otso käynnistää säästötoimet. Yhteensä tukea on haettu noin 4,5 miljoonan euron edestä. Metsänomistajan mahdollisuus kieltää kuviotietojen kerääminen metsäkeskuksen tietokantaan osoittautui kuitenkin oikeudellisesti ongelmalliseksi. Ratkaisua hilatiedosta Lakiuudistuksen taustalla on hallitusohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa metsävaratietojen käyttöä sekä EU:n ympäristödirektiivi, jonka mukaan viranomaisten hallussa olevan ympäristötiedon on oltava julkisesti saatavilla. Sähkön tuotantoon tarkoitettu tuki tyrehdyttää sahojen purun ja kuoren käytön ja kuluttaa valtion rahoja”, järjestön toimitusjohtaja Timo Jaatinen toteaa
Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Käytännössä se tarkoittaa, että myös metsäteille voidaan myöntää avustusta. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Avustusta myös puhtaille metsäteille Lakiuudistus keventää menettelyjä. Viime vuosina pahimpia tuhoja aiheuttaneissa myrskyissä – muun muassa vuoden 1999 Lothar-myrskyssä sekä vuoden 2005 Gudrun-myrskyssä – puuskat puhalsivat voimakkaimKovat myrskyt lisänneet metsätuhoja Myrskytuhojen raivauksiin on viime vuosina jouduttu entistä useammin. ”Hilatietomaailmassa metsänhoitoyhdistykset ja suuret metsäyhtiöt saavat selvää kilpailuetua suhteessa metsäpalveluyrittäjiin sekä pieniin ja keskisuuriin sahoihin, koska heillä on paremmat resurssit ja yhteistyöverkostot hilatiedolla toimimiseen", sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo . 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Yksityistielain uudistus korostaa käyttömaksuja JUSSI COLLIN VOIMAKKAIMPIEN myrskyjen aiheuttamat metsätuhot ovat lisääntyneet Euroopassa hyppäyksenomaisesti vuoden 1990 paikkeilla, Ilmatieteenlaitoksen tuore tutkimus kertoo. Tiekunnan perustaminen, jakaminen, yhdistäminen ja lakkauttaminen olisi mahdollista ilman tietoimitusta. Jokamiehenoikeuksilla tapahtuvaan kulkemiseen ei ole tulossa muutoksia, eikä myöskään kulkemiseen, joka ei selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia. Uitamon mukaan kuviotiedot voivat osittain olla henkilötietojen kaltaisia. Tässä raivataan vuoden 2013 Seijan jälkiä. Avointa metsävaratietoa löytyy verkosta jo nyt, ja tiedon keruun ja jalostuksen tekniikat kehittyvät koko ajan. Maakuntauudistuksen yhteydessä yksityisteiden avustukset siirtyvät valtiolta maakunnille. Maanomistajan asettama puomi omalla alueellaan olevalle yksityistielle muutettaisiin luvanvaraiseksi. Nykyinen yksityistielaki on vuodelta 1962. Voimaantulo saattaa mennä vuoden 2019 alkuun. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Kauempana asuvan metsänomistajan kannalta on etu, että kokouskutsut voidaan toimittaa sähköisesti ja myös kokouksiin voisi osallistua sähköisesti”, Suomen tieyhdistyksen johtaja Jaakko Rahja näkee. Se voi myös sisältää tietoja metsänhoitotöistä ja hakkuita koskevista toimenpide-ehdotuksista.. Kuuset voivat kaatua juurineen pienemmissäkin puuskissa. Syynä näyttää kuitenkin olevan kovien puuskien yleistyminen. Kuntien tielautakunnat lakkautetaan, ja niiden tehtäviä siirretään Maanmittauslaitokselle, maaoikeuteen ja valtion lupaja valvontavirastoon, minkä vuoksi tieasioista valittamisen hinta saattaa nousta. ”Tällainen muutos, jossa pahimpien myrskytuhojen määrä äkillisesti kolminkertaistuu, ei voi aiheutua vain metsänhoitokäytännöistä, vaan taustalla on myrskyilmaston muutos”, toteaa Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Hilppa Gregow . Uitamo tosin ennakoi, että kuviotietojen avoimuuteen liittyvä sääntely voi pian menettää merkityksensä. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 27.4.2017 omistajien liitossa MTK:n ehdotus ei saa kannatusta. Ulkopuolinen tienkäyttö tulisi lähtökohtaisesti luvanvaraiseksi ja käytöstä voitaisiin periä maksu. Tieosakkaat voisivat halutessaan sulkea tien ulkopuoliselta käytöltä tai rajoittaa sitä. Avustusta saaneen tien käyttöä ei kuitenkaan voisi kieltää sinä ajanjaksona, jota avustus koskee, mutta käytöstä voitaisiin veloittaa. Luvan voisi hankkia tiekunnalta tai yksityistietoimituksella. M ik ko Ri ik ilä millaan 50–60 metriä sekunnissa. Tilakohtaista suunnittelua tehtiin vuoteen 2012 asti. Sen sijaan voimakkaiden syysmyrskyjen määrä on laskenut vuoden 1990 jälkeen. Aikaisemmin asutuksen määrä on vaikuttanut avustuksiin, mutta jatkossa pysyvä asutus ei ole avustuksen ehto. Kuvion arvo ei saa olla avointa tietoa, mutta motit ja puulajit voi kyllä kertoa”, hän sanoo. Salon mukaan kyse on ennen kaikkea metsään.fi-palvelun ja sen rinnalle rakentuvan sähköisen puukauppapaikan tulevaisuudesta. ”Lakiesitys on nykylakia selkeämpi ja modernimpi. ”Pian voidaan olla siinä tilanteessa, että pitkälle kuviotietoa vastaava tieto on jotain kautta joka tapauksessa saatavilla – ja nykyistä tarkemmin.” Metsävaratieto lähtöruudussa MIKKO HÄYRYNEN VALMISTEILLA oleva yksityistielain kokonaisuudistus korostaa hyötyjä maksaa -periaatetta. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että myrskyt ovat pahentuneet erityisesti talvikaudella, joulu-helmikuussa. ”Näiden metsäpolitiikan helmien tuhoaminen tietoformaattiin liittyvien periaatteiden takia olisi suurin emämunaus, mitä metsäpoliittisesti on tehty vuosikymmeniin.” Samoilla linjoilla on Etämetsänomistajien liiton hallituksen puheenjohtaja Rauno Numminen . Aiemmin tuhojen kasvun on katsottu selittyvän puun kokonaismäärän kasvulla, metsänhoitomenetelmien kehityksellä sekä kuusettumisella. Se on metsille liikaa, sillä mikä tahansa puu katkeaa, kun puuskanopeus on yli 42 metriä sekunnissa. Lainkohta käytännössä sallii maan tapana olevan henkilöautolla liikkumisen metsäteillä. Sa m i Ka rp pi ne n Metsävaratieto sisältää muun muassa tietoja puuston kehitysluokasta, tilavuudesta ja pohjapinta-alasta. ”En näe avoimuudessa suurta ongelmaa. Katoava ongelma Suomen metsäkeskuksen metsälainsäädännön johtavalla asiantuntijalla Janne Uitamolla ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, pitäisikö kuviotietojen olla avoinna kaikille. Lakiuudistus oli alkuvuonna lausuntokierroksella. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Avustustaso olisi kuntien ja maakuntien harkinnassa. Uitamon mukaan ratkaisu saattaisi löytyä siitä, että kuviotietojen avoimuutta rajoitettaisiin siltä osin kuin tietoja on kerätty tilakohtaisen metsäsuunnittelun yhteydessä. Voimakkaimmissa myrskyissä on esiintynyt aiempaa laajemmilla alueilla puuskia, joissa tuulen nopeus on yli 42 metriä sekunnissa. Jatkossa maakunta, kunta tai valtio voisi olla tieosakas
ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi. Darja Heikkilällä (etualalla), Laura Kuusistolla ja Heikki Hepoaholla on kerrottavana innostava viesti biotalouden mahdollisuuksista. Vuoden ensimmäisinä kuukausina puuta on korjattu enemmän kuin koskaan ennen, ja lisää tarvitaan. Pellervon taloustutkimus ennusti pari viikkoa sitten, että tänä vuonna puukauppa vilkastuu yli kuusi prosenttia viime vuodesta, joka sekin oli vauhdikas. Hyvä alku olisi kotimaan markkinoiden elpyminen. Biotalous voi olla koivusellusta valmistettuja vaatteita, puupohjaisia muoveja tai suomailla kasvaneiden puiden kuorista valmistettavia säilöntäaineiden korvaajia kosmetiikkaja elintarviketeollisuuteen. Huti meni. "Biotalouteen pääsee tutustumaan itRekalla bioaikaan Bioaika-kiertue liikkuu koko maan läpi kertomassa Suomen valoisasta biotaloustulevaisuudesta. Myös puutavaralajien suosio vaihtelee. "Me haluamme antaa nuorille lahjaksi vision bioajasta. KÄDESSÄSI OLEVA METSÄLEHT I näyttää toivottavasti erityisen kiinnostavalta. Mäntykuitu käy kaupaksi hyvin. Äänekosken uusi biotuotetehdas käynnistyy loppukesällä, joten sen raaka-aineenhankinta on vasta pääsemässä vauhtiin. Kaikki palaute on tervetullutta joko toimituksen osoitteeseen Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai sähköpostilla palaute@metsalehti.fi METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN KAKSI yleisintä biotaloudesta esitettyä myyttistä väittämää ovat että biotalous on vain bioenergiaa ja että biotalous tarkoittaa vanhojen sellutehtaiden uudelleen virittämistä. Kuusitukkia kysytään enemmän kuin järeää mäntyä, koska kuusisahatavaran vienti vetää hyvin. Kantohinnoissa nähdään vähintään parin prosentin nousu. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. PUUKAUPAN PIRISTYMINEN ei kuitenkaan näy kaikkialla. Sen sijaan koivikon harvennuspuu ei kiinnosta läheskään kaikkia ostajia. Nyt ikihonkaa ja Natura-aluetta." Pöllinen Vertaista vasten venyttelyä Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Mäntytukin hakkuita olisi mahdollista lisätä paljon enemmän kuin kuusitukin. Tärkeintä on nyt havahtua siihen, että biotalous on paljon enemmän kuin pystymme tällä hetkellä kuvittelemaan. Tulevaisuudessa nuoret kouluttautuvat aloille ja työtehtäviin, joita ei vielä ole ja jotka nyt herättäisivät vain hilpeyttä. ANNE HELENIUS Herää, pahvi! ANNE HELENIUS, teksti JUHA OLLILA, kuva K esäkuussa starttaava, koko maan kattava Bioaika-kiertue on kotimaisen metsäsektorin yhteisponnistus, jonka tarkoituksena on innostuttaa erityisesti 13–19-vuotiaat nuoret biotaloudesta. Metsähallituksen Tiedekeskus Pilkkeen ja Tiedekeskus Tietomaan toteuttama sadan pysähdyspaikan kiertue on yksi laajimpia Suomi 100 -hankkeita. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Pohjois-Suomessa ylitarjonta on pahinta, mutta myös Etelä-Suomessa muun muassa ensiharvennusrästit saavat monin paikoin kasvaa rauhassa. Varsinkin jos leimikko on pieni ja hankala korjattava, sitä ei saa kaupaksi. Moni ei välttämättä tiedä, mitä todella laaja käsite biotalous edes tarkoittaa", sanoo Pilkkeen päällikkö Heikki Hepoaho . "Vuonna 1930 hakattu aukeaksi. Kuka ostaisi. Pieni ennätys on sekin, että maaliskuussa mäntykuitupuun kantohinta nousi pitkästä aikaa yli 16 euron. Suurin osa biotalouden mahdollisuuksista on vielä löytämättä ja uudet ammatit keksimättä. Biojalostamoja on varaa rakentaa lisää, mutta erityisesti kaivattaisiin uutta ja nykyistä arvokkaampaa käyttöä mäntysahatavaralle. Metsänomistajan näkökulmasta olisi hyvä, jos puun käyttö edelleen kasvaisi. Viime vuonna sahatavaraa kulutettiin Suomessa yhtä vähän kuin parikymmentä vuotta sitten. Tiedekeskusoperaattori Darja Heikkilä komppaa Hepoahoa: "Tarkoitus on pyrkiä kohti ajattelua, jossa biotalouden ratkaisujen avulla yksi maapallo resursseineen riittäisi kaikille hyvään elämään, eikä niin, että puupohjaiset tuotteet olisivat korvikkeita tai pula-ajan ratkaisuja". Luonnonvarakeskuksen tilastosta näkee, että koko maan keskiarvona kuutiometri mäntykuitua maksoi maaliskuussa noin 78 senttiä enemmän kuin samaan aikaan viime keväänä. Miltä kuulostaa biotaidevaatetarkastaja. Tekemistä ja kokeilemista Biotalousinnoituksen lähtöpisteenä on biopolttoaineella kulkeva Bioaika-rekka, jonka 50 neliön näyttelytilaan on mahdutettu 25 erilaista tiedekeskuskohdetta. 27.4.2017 / AJASSA 4 METSÄSSÄ TEHDÄÄN tänä vuonna ennätyksiä. Olemme kohentaneet lehden ryhtiä ja selkeyttäneet ulkoasua. Kenties sellaistakin osaamista joskus tarvitaan
Yhdessä tarkastellaan megatrendejä, jotka työntävät kohti bioaikaa: esimerkiksi väestönkasvua, digitalisoitumista ja resurssikriisiä. 600 runkoa hehtaarille ja täysperkaus kahteen kertaan.” UPPO ”On tullut istutettua muutamia kymmeniä hehtaareita päätehakkuutiheyteen, yhden aiempien sukupolvien istuttaman alueen olen päässyt päätehakkaamaankin. Tuloksena oli satoja tuhansia hehtaareita vähäpuustoisia metsiä. . Kiertää Suomen kahteen kertaan 5.6.–10.12. JALKANEN "Tiheydet 1 600–2 000 perustuvat useiden vuosikymmenten näyttöihin, joiden mukaan esimerkiksi männyn laatu paranee merkittävästi, kun sen ensimmäinen viisi metriä karsiutuu siinä vaiheessa, kun oksat siinä ovat vasta lyijykynän paksuisia." JÄTKÄ HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja hannu.jauhiainen@gmail.com KOLUMNI Verkkokeskustelu Aiotko kokeilla jatkuvaa kasvatusta. OLEN YLI 20 VUOTTA sitten todennut, että jos joskus todistetaan, että jatkuva kasvatus on puoliksikaan niin hyvä menetelmä kuin sen markkinamiehet väittävät, alan heti käyttää sitä omissa metsissäni. Bioaika-kiertue lähtee liikkeelle Helsingistä kesäkuun 5. UUSI KYSYMYS: Kylvätkö käsin. . Täydennystä siihen kyllä sikiää. Vajaatuottoisuuden syy oli tavallisesti se, että kaadettujen puiden tilalle ei kasvanut uusia tai jäljelle jääneen kuusikon kasvu oli huonoa. Gallup Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Pienipiirteinen metsänkäsittely sopii etenkin omatoimiselle metsänomistajalle. Vastaa monta tukkikuutiota." PIKKUTUKKI "Kustannuksia minimoitaessa tuo 600–1000 tainta hehtaarilla kuulostaa järkevältä. Menetelmää voi toki olla järkevää soveltaa pienialaisiin kohteisiin. Hiestä ja raudusta." MEHTÄUKKO "Taimimäärän tiputtaminen aloituksen mukaan tekisi mätästyksineen noin 800 euron säästön. Taloudellisen tuotoksen kannalta mikä tahansa hakkuu on yleensä parempi kuin hakkaamatta jättäminen. Menetelmähän lanseerattiin 80-luvulla jatkuvan kasvatuksen nimellä. "Kerromme ensin perusasioista, mutta sen jälkeen annamme kävijöille vapauden kokeilla, etsiä vastauksia ja ratkaisuja sekä muodostaa oma näkemys", kertoo innoittaja Laura Kuusisto. Luonnon täydennystä tulee melko varmasti niin, että 1 200 tainta löytyy uudistusalalta, eikä rikota lakia." KLAPIKONE "Luken resurssien ollessa nykyisin heikommat on hyvä, että kokeiluja tehdään käytännön puolella. POHJOIS-SUOMESSA poimintahakkuista on paljon käytännön kokemusta 1900-luvulta. Kovin pitkäaikaista tutkimusseurantaa ei ole, joten esimerkiksi koko normaalimetsätalouden kiertoajan – 50–70 vuotta – kestävät vertailut puuttuvat. Rekan ympärille levittyvällä Bioaika-torilla paikkakunnan biotalousalan toimijat esittäytyvät. 65% EN Fakta BIOAIKA-KIERTUE . . se tehden ja kokeillen. Ajatus, että menetelmä tuottaisi enemmän tukkipuuta esimerkiksi 60 vuoden ajalla kuin normaali metsätalous, on vailla perusteita. Siitä selviää, miten olemattoman vähän me aiheesta tiedämme. 5 AJASSA / 27.4.2017 "Onko kukaan kokeillut kuusen istutusta suoraan päätehakkuutiheyteen, jolloin kuitupuuharvennukset jätetään kokonaan tekemättä. OLEN SEURANNUT eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen liittyvää keskustelua yli 30 vuotta. Myös kannattavuuslaskelmat perustuvat olettamuksiin tulevasta puuntuotoksesta. Kolmanneksi visioidaan tulevaisuutta: miltä näyttää biotalouteen nojaava Suomi 2.0. Voisi ajatella nykyisten jalostettujen alkuperien kestävän harvempaan istutusta kuusella ja koivulla, kun ne kasvavat nopeammin ja ovat hento-oksaisempia kuin villit alkuperät." A. Miten hyvin ja missä ajassa taimet kasvavat tukkipuiksi vai kasvavatko ollenkaan, siinä kysymys, joka odottaa vastausta. Laatu ja määrä olivat ylivertaiset.” ANTON CHIGURH "Jos uudisalalle istutetaan vain 600 tainta hehtaarille, kustannussäästö on jonnimmoinen. 800 euroa sijoitettuna 5 prosentin korolla kiertoajaksi (60 vuotta) tekisi laskurin mukaan 14 943,35 euroa. . . Paljon puhetta, vähän tietoa. Kokeilujen tueksi kannattaa lukea Sauli Valkosen uusi kirja "Metsän jatkuvasta kasvatuksesta". Toisaalta käydään läpi myös metsien tarjoamia ratkaisuja ja innovaatioita, kuten kiertotaloutta, sivuvirtojen hyötykäyttöä ja uusia puupohjaisia tuotteita. Olennaisinta eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattamisen kannalta on, että ensinnäkin syntyy hyvin kasvavia taimia ja että näistä pitäisi sitten kehittyä tukkipuun kokoisia puita. Miten käy sitten seuraavalla tai sitä seuraavalla kerralla. Koostuu Bioaika-rekan tiedekeskusnäyttelyistä sekä Bioaika-torista ja -tapahtumista. Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn kokemukset perustuvat usein vain yhden kerran hakkuisiin, joista on sitten laskettu erilaisilla malleilla tuloksia pidemmälle ajalle. On kohdistettu erityisesti 13–19-vuotiaille, mutta sekä rekkaan että torille on kaikilla vapaa pääsy yleisötapahtumissa, arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Mielenkiintoista on joskus nähdä, kun toisen ja kolmannen hakkuukerran jälkeisestä metsän tuotoksesta saadaan tieteellisiä käytännön kokeisiin perustuvia tuloksia. Ei tarvitse kuituja istutella. Menetelmä toimii varmaan kohtalaisesti, jos valtapuusto on mäntyä ja koivua kasvavaa sekametsää. päivä. . Kun metsä muuttuu myöhemmin kuusikoksi, taimien ja nuorten puiden kasvuedellytykset heikkenevät. Kävijät pääsevät esimerkiksi tutustumaan bioalan uusimpiin materiaaleihin ja visioimaan tulevaisuuden tulevaisuuden Suomea", Heikkilä kertoo. Jo tuolloin – ja valitettavasti edelleenkin – menetelmän hyvyys tai kannattavuus perustuu enemmänkin toiveajatteluun kuin pitkäaikaisiin käytännön kokemuksiin tai tutkimustuloksiin. Pilkkeen työntekijät ovat kiertueella mukana innoittajan roolissa, ja kävijöitä rohkaistaan vuorovaikutukseen. Kun missä tahansa metsässä tehdään suurimpiin puihin kohdistuva hakkuu, niin voidaan toki sanoa, että jatkuvan kasvatuksen hakkuu tuottaa enemmän tukkipuuta kuin normaali harvennus. Rekan sisältö hahmottuu kolmeksi vyöhykkeeksi. . Hehtaarin mustikkametsän säilyttämisen kannalta tämäntyyppiset hakkuut ovat varmaan ihan hyviä
Puun kysyntätilannetta pitää oikeastaan kysyä aina paikalliselta metsäasiantuntijalta", Partanen sanoo. Metsänhoitaja ja insinööri Partasen valintaa ei tarvitse ihmetellä, kun kuulee hänen työhistoriansa Stora Ensossa. Sitä ennen kiinnostus metsään oli herännyt lopullisesti metsätalousinsinööriopinnoissa Kotkassa. "Kyseessä oli tuttu metsäalue, joten tiesin, mitä olin ostamassa." Kysyntäerot voivat säilyä Puun kysynnässä on ollut suuria alueellisia eroja. Ensimmäinen työpaikkakin löytyi valmistumisen jälkeen oman isän metsäalan yrityksestä kotiseudulla Iisalmessa. Yhtiön Suomen puunhankinnasta vastaava johtaja ei näe suurta dramatiikka edes puun hintakehityksessä. Insinööriopinnoissa opiskellaan enemmän käytäntöä, metsäalan teoriapohjaan pääsi pureutumaan metsänhoitajaopinnoissa." Metsänomistaja Partasesta tuli vuonna 2012, kun kotiseudulla tuli sopiva metsätila myyntiin. Tiedonjanoa riitti niin runsaasti, että insinööritutkinnon jatkoksi Partanen opiskeli metsänhoitajaksi Joensuussa. "Olen jossain vaiheessa työskennellyt kaikilla yhtiön puunhankinta-alueilla, joten tunnen ihmiset varsin hyvin." Partasen mukaan hänen suvussaan on kärjistäen ryhdytty joko poliiseiksi tai metsäalalle, ja metsäala oli hänen valintansa. Puunhankintamme on toiminut hyvin koventuneessakin kilpailutilanteessa." Tuoreen metsäjohtajan puntit eivät siis tutise. Ensimmäinen työtehtävä oli puunosto Kiuruveden ja Pyhäsalmen alueelta. Puunostaja on metsäneuvoja Vuosikymmenen vaihteessa näytti siltä, että metsäjätit Stora Enso ja UPM suuntaavat suurimman osan kasvustaan etelän puuplantaaseille. Suunnitelmien toteutuessa metsänomista jien puita tavoittelee entistä suurempi joukko puunostajia. "Voi olla, että jatkossakin nähdään alueellisia eroja puun kysynnässä. "Kuitupuun käyttö on jo noussut tehtyjen investointien myötä. Partanen uskoo tukeille löytyvän käyttöä. "Koulutukset ovat vähän erilaisia. Hän vaikuttaa silti rauhalliselta. Uskon, että puurakentamisen tuoma positiivinen muutos on pysyvä ja vaikuttaa tukin käyttöön." Stora Enso tuottaa puisia rakennuselementtejä muun muassa Varkauden uudistetussa tuotantolaitoksessa. "Puurakentaminen on pop." AJANKOHTAINEN. Kilpailu on jo koventunut. "Puurakentaminen on pop, ja sen puolesta liputetaan. Puun hintakäyrät osoittavat myös valtakunnallisesti noususuuntaan. 27.4.2017 / AJASSA 6 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat A lkuvuoden hakkuuja puukauppamäärät ennakoivat tästä vuodesta puunkorjuun ennätysvuotta. Esimerkiksi puukerrostalojen rakennusmäärät ovat pieniä, mutta kasvu on hurjaa. Ennätyksiin tähyävä puunkorjuuvuosi ja metsäteollisuuden investointibuumi eivät välttämättä tasoita täysin puukauppatilannetta. Viime vuosi oli (puukaupoissa) hyvä, aktiivinen vuosi, ja tästä vuodesta näyttää tulevan vielä parempi." Entä sitten metsäteollisuuden investointibuumi. 15 vuodessa on kertynyt laaja kokemus puukaupoista. Investointien keskittyminen kuitupuuta ahmivaan teollisuuteen on herättänyt kysymyksiä hakkuissa vääjäämättä kertyvän tukkipuun käytölle. "Kehitys on rauhallista. Sittemmin on käynyt selväksi, että Suomen Tahti koveni, kisa kiristyi Koventunut kilpailu puusta näkyy jo nyt puukaupoissa, sanoo Stora Enson uusi Suomen metsäjohtaja Janne Partanen. Kovin paljon vauhdikkaammissa tunnelmissa ei voisi työtään aloittaa Stora Enson uusi Suomen metsäjohtaja Janne Partanen
Kuka. "Projektipäällikkö Nuutti Kiljunen arvioi, että jalostettua alkuperää olisi käytetty taimikylvöissä noin 40 prosenttia enemmän, jos sitä olisi ollut saatavissa. Juuri valmistuneiden Valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan taimikoiden laatu on 2000-luvulla lievästi parantunut. Harrastaa metsästystä, mökkeilyä ja metsänhoitoa Alkuvuoden ennätysvilkkaaseen puukauppatahtiin ollaan tyytyväisiä Stora Enson pääkonttorissa Helsingin Katajanokalla. . Eikö edes Äänekoski kiristä esimerkiksi Stora Enson Varkauden tuotantolaitosten puunhankintaan. ELIISA KALLIONIEMI K uusen siemenviljelyksiä perustettiin Suomeen 1980ja 1990-luvuilla harvakseltaan, minkä seurauksena jalostetusta siemenestä on tällä vuosituhannella ollut pula. Hyvien ja tyydyttävien osuus nousee 87 prosenttiin. "Varkaus on meille vahvaa aluetta, ja meillä on pirun hyvät ostajat siellä. Vaimo ja kolme lasta . "Suomi ja Ruotsi ovat yhtiölle kokonaisuus, jonka paino on iso tänä päivänä." Partasen lähtökohta on, että Stora Enson puunostaja ei ole vain ostaja, vaan myös metsäneuvoja. 44-vuotias . Nyt eletään jo todellisuutta, jossa puun käyttö ja kysyntä ovat nousseet, Janne Partanen sanoo. 15 vuotta eri tehtävissä Stora Enson Suomen puunhankinnassa . Sen sijaan männynsiementä on saatavilla hyvin. Stora Enson Suomen metsäjohtaja, vastaa yhtiön Suomen puun hankinnasta . 7 AJASSA / 27.4.2017 Tahti koveni, kisa kiristyi JANNE PARTANEN . Myös yli 1,3 metristen taimikoiden laatu on kohentunut. . . Kentälle ehdottomasti kiitos puunostoista", Partanen sanoo ilme rauhallisena. Luonnonvarakeskus on joutunut vähentämään muun muassa siemenhuoltoon ja taimitutkimukseen käytettäviä varoja. Nyt tilanne on korjaantumassa, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin uudet viljelykset alkavat tuottaa siementä. Kuva Siemen Forelian viljelyksiltä Jyväskylän seudulta. Kotoisin Pohjois-Savosta Iisalmesta . Myös jalostetusta koivunsiemenestä on pula. Niistä vain viidennes on luokiteltu hyviksi. ”Oleellista ei ole etsiä syyllisiä, vaan huolehtia siitä, että sama ei toistu”, hän muistutti. Se pp o Sa m ul i Kaikki taimikoiden suojauksesta. Metsänhoitaja ja metsätalousinsinööri . . OY AGRAME AB www.agrame.fi Pauli Tenkanen 044-5211420, Yrjö Tenkanen 0400-825424 email. Korhonen . yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi Katso jälleemyyjämme netistä www.yrjotenkanen .fi BMF METSÄYHDISTELMÄT PYYDÄ TARJOUS! www.ftrforum.fi NÄKEMYKSIÄ JA TIETOA TULEVAISUUDEN TEKEMISEEN! VARAA LIPPUSI: 2 päivää 295 € 1 päivä 195 € +alv 24% RISTO LINTURI Teknologian tulevaisuudentutkija, professori, LUT Mukana 30 esitystä, katso lisää >> RIITTA SILVENNOINEN Kiertotalouden asiantuntija, SITRA JYRKI OVASKA Metsäteollisuuden digitalisaatio Teknologiajohtaja, UPM. Sen sijaan nuorten kasvatusmetsien tila on heikko. Ensiharvennusrästit ovat edelleen kasvaneet. . . ”Vaikka ensiharvennuksia on lisätty, harvennustavoite karkaa käsistä”, sanoi erikoistutkija Kari T. Taimikoiden laatu parantunut. ja suomalaisen puun merkitys säilyy. Hyvien taimikoiden prosenttiosuus on kasvanut myös Pohjois-Suomessa, mutta vähemmän kuin Etelä-Suomessa. Jalostetun siemenen pulasta jättitappiot Puuta jää saamatta kolme miljoonaa kuutiometriä ja rahaa 43 miljoonaa euroa. Töitä on tehty sen eteen, että asiakasymmärrystä saadaan parannettua." Puunkäytössä odotetaan seuraavaksi Metsä Groupin Äänekosken jättitehtaan valmistumista syksyllä. "Aika usein oletetaan asioita asiakkaiden puolesta. Etelä-Suomessa pienistä taimikoista yli puolet on viime vuosina luokiteltu hyviksi. Jalostetun siemenen käyttö kannattaa. . Menetetyn jalostushyödyn vuoksi puuta jää saamatta noin kolme miljoonaa kuutiometriä. Tutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että kuusensiemenviljelysten ongelmat olivat esillä jo 1980-luvulla, mutta tutkijoiden huoli ei johtanut käytännön toimiin. Jalostetusta siemenestä kasvatetut taimet kasvavat selvästi paremmin kuin metsikkösiemenestä kylvetyt taimet. Karkea laskelma tuottaa euromääräiseksi tappioksi 43 miljoonaa, totesi Kiljunen viikko sitten Metsätieteellisen seuran Metsänhoitoklubin järjestämässä tilaisuudessa
Kaidi. Kemijärven tavoin myös Kainuun hankkeella on kiinalainen kumppani. Tiukkaehtoinen ympäristölupa myönnetty. Yhteistyökumppani kiinalainen Camce, jolla sellutehdasprojekti myös Valko-Venäjällä. Ratkaisut lähenevät Kolmen suuren tekemät investoinnit eivät ole sulkeneet ovea muilta sellutehdassuunnitelmilta. Puunkäyttö 2,3 milj. Stora Enso. KAUKAS Sellutehdas. Kemijärven tehdashankkeella ei ympäristölupaa vielä ole, mutta sillä on kiinalainen yhteistyökumppani Camce. ForestTEST® Tutustu koko tarjontaan ja tilaa: www.tapionkauppa.fi Kokeile ilmaiseksi! Voit tutustua verkkoopiskeluun ilmaisella kurssilla Metsänkäyttäjä n liito-oravasimu laattori. Ensimmäisenä selviää todennäköisesti Boreal Biorefin Kemijärvelle kaavaileman biojalostamon kohtalo. Camce on vastikään osallistunut sellutehdasprojektiin myös Valko-Venäjällä. 27.4.2017 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ S uomeen suunniteltujen sellutehdasja biojalostamohankkeiden toteutumisesta on lupa odottaa ratkaisuja puolentoista vuoden sisään. Sellutehtaiden ohella Suomeen on suunnitteilla lukuisia biopolttoainejalostamoja. KYMI . Investointipäätös: vuonna 2017. kuutiota/vuosi. UPM . Kemijärvellä kiinalaisten roolin vahvistuminen lisää hankkeen toteutumisen todennäköisyyttä, kertoo konsultointiyritys Pöyryn biojalostusliiketoiminnasta vastaava Jaakko Jokinen . ”Hanke sijoittuu alueelle, jossa on aiemmin ollut sellutehdas. Finnpulp. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka havusellun kokonaiskysyntä ei kasva vauhdilla, uudet kilpailukykyiset tehtaat voivat vallata markkinoita vanhoilta. Investointipäätös: vuonna 2017. Pienillä laitoksilla on huonompi kilpailukyky”, sanoo Jokinen. EU:n biopolttoainelinjaukset merkittäviä laitoksen toteutumisen kannalta. Kuopion tehdashankkeessa on enemmän kysymys perinteisestä markkinasellutehtaasta, joka hakee kilpailukykyä tehokkaasta ja suurimittaisesta havusellun tuotannosta. KEMIJÄRVI Sellua, biomateriaalejaja kemikaaleja. . Valmistuu syksyllä 2017, puunostot käynnistyneet. fi. BIODIESEL KUOPIO PALTAMO KEMIJÄRVI KEMI HAAPAJÄRVI ÄÄNEKOSKI VARKAUS KYMI PIETARSAARI KAUKAS "Uudet kilpailukykyiset tehtaat voivat vallata markkinoita vanhoilta." Taloustaitoja opit kurssilla Kannattava metsätalous ja käytännön työtaidot varmistat kursseilla Istuta laadukkaasti ja Laadukas taimikonhoito. Kuitupuun kysyntää jo lisänneet merkittävimmät investoinnit VARKAUS Aaltopahvi ja sellu. Pääasiassa havukuitua. Puunkäyttö 2,8 milj. kuutiota/vuosi. Puun käytön lisäys noin 2 milj. Tehtaan ympäristölupaprosessi käynnissä. HAAPAJÄRVI Sellutehdas tai biojalostamo. Investointipäätös: vuonna 2018. KEMI Biodieseliä ja -bensiiniä. PIETARSAARI . Puunkäyttö 2,5 milj. Jalostamohankkeet ja puun polttoa lisäävät voimalaitosuudistukset voivat omalta osaltaan vaikuttaa kuitupuun käyttöön etenkin alueellisesti. Puunkäyttö 6,7 milj. Investointipäätös: vuonna 2018. ”Toisaalta teollisuuden rakenne on havusellun tuotannossa vanhempi ja tehtaiden keskikoko selvästi pienempi. Äänekoskelle valmistuvasta jättitehtaasta ja muiden Suomen sellutehtaiden tuotantolisäyksistä huolimatta uusille tehdassuunnitelmille on vielä tilaa. Yhteistyökumppani kiinalainen tekstiiliteollisuusyritys CHTC. Puun käytön lisäys 1,1 milj. Kolmas jo pidemmälle edennyt biotehdasbuumin synnyttämä hanke on Kainuun Paltamoon suunniteltu sellutehdas. Havukuitua. kuutiota/vuosi. Kuopion tehtaan yhteistyökumppaneista on kerrottu julkisuudessa niukasti. Kemijärven tehtaan esitetty tuotekirjo poikkeaa tavallisesta sellutehtaasta, millä voi olla oma vaikutuksensa hankkeen etenemiseen. kuutiota/vuosi. Metsä Group. Puun käytön lisäys noin 4 milj. kuutiota/vuosi. kuutiota/vuosi. Tee käyttäjätunnus oppimisympäris töön www.foresttest. Julkisuudessa niukasti tietoa rahoittajista. Tehdashankkeesta on luvattu investointipäätös tänä vuonna. ÄÄNEKOSKI Sellu/biotuotetehdas. Havusellun tuotantoon perustuvat suunnitelmat etenevät Jokisen mukaan tilanteessa, jossa havusellun markkinat kasvavat huomattavasti hitaammin kuin lyhytkuituisen lehtipuusellun markkinat. kuutiota/vuosi. Sopivan laitoksen tyyppi selvityksessä. Alueella kokemusta aikaisemmasta sellutehtaasta. Suurimmat sellutehdasja biojalostamosuunnitelmat SELLU KUOPIO Havusellutehdas. Alkukesästä valmistuva vesiselvitys varmistaa, kestävätkö alueen vesistöt sellutehtaan vai muunlaisen biojalostamon rakentamisen. Omistaja on yksi Kiinan suurimmista bioenergiatoimijoista. Kaicell Fibers. Opiskele metsäoppeja interaktiivisilla TAPIO ForestTEST -verkkokursseilla. Havuja lehtikuitua. . Boreal Bioref. Teknisesti ottaen tehdassuunnitelmista pisimmällä on kuitenkin Finnpulpin Kuopioon suunnittelema havusellutehdas, sillä se sai vastikään erittäin tiukkaehtoisen ympäristöluvan. Tehtaan kannattavuusselvitys valmistuu kesäksi. . PALTAMO Sellutehdas. Luvitusprosessi on jossain määrin helpompaa kuin paikassa, jossa ei ole aiemmin ollut tehdasta, sillä aikaisemman tuotannon ympäristövaikutukset tunnetaan.” Vanhoja tehtaita syrjään tieltä Kemijärven ja Kuopion sellutehdashankkeet ovat erilaisia
FORD RANGER 4WD Vaikuttavan tehokas. Uuden Ford Ranger -malliston CO2-päästöt 184–231 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,0–8,7 l/100 km. Ford Ranger on entistäkin suorituskykyisempi. Saatavana myös Built Ford Tough -varusteltu Ford Ranger XLT. Uusien teknologioiden avulla varmistetaan erinomaiset ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuus ja viiden tähden turvallisuus. Ford Ranger selviää kaikista tilanteista. Katso lähin Ford-jälleenmyyjä: www.ford.fi/SBE/Jalleenmyyjat Ford Finland Kantavuus jopa 1.155 kg Vetopaino 3.500 kg Kahluusyvyys 800 mm Vääntö jopa 470 Nm Menee minne haluat, tekee mitä tahdot.. Kuvan auto erikoisvarustein. Tervetuloa koeajolle! ford.fi/hyotyajoneuvot Ford Ranger alkaen 34.273,68 € (autoveroton hinta 29.860 € + arvioitu autovero 3.813,68 € CO2-päästöillä 184 g/km +toimituskulut 600 €)
Valintaoikeus testamenttiin Metsää omistavien pariskuntien kannattaa laatia keskinäinen omistusoikeustestamentti. Tästä säädetään perintökaaren 12 luvussa. Edes kaikki lakimiehet eivät tunne lesken oikeuksia koskevaa lainsäädänLeski on kuolinpesän pomo Laki turvaa leskelle hallintaoikeuden jakamattoman kuolinpesän kaikkeen omaisuuteen, myös metsiin. Hän myös vastaa veroista. ”Takavuosina verottajaa oli vaikea saada merkitsemään leskeä kuolinpesän metsien verovelvolliseksi. Vakituisen asunnon hallintaoikeus on turvattu leskelle kaikissa tilanteissa. . Hän lisää, että leski voi osituksessa vaatia pesän varoista sen osan metsän tuottoa, jota hän ei hallinta-aikanaan käyttänyt. Kiinnostuneita ollaan etenkin uusiutuvasta energiasta: selvitys keskittyy etenkin polttopuuhun, lämpöpumppuihin ja aurinkoenergiaan. . Kuolinpesään kuuluu vainajan omaisuus, ja usein pesään liitetään myös lesken omaisuus. Hallintaoikeus ei palaudu leskelle, vaikka pesä lopulta jäisi jakamatta. Lämmönlähteitä ja energian kulutusta selvittävä kysely on postitettu 10 000 pientalon asukkaalle tai omistajalle. Silloin puuta poltettiin melkein seitsemän miljoonaa kuutiometriä, mistä yli viisi miljoonaa kuutiota oli runkopuuta. Metsänomistajalle ajokone, hakkuukone tai combikone Esittelyt keväällä 2017: • Pro Forest -messut Haapavedellä 5-6.5 • Demopäivä Muurame Isolahti 7.6 • Farmari-messut Seinäjoki 14-17.6. Leski voi valita, ottaako hän hallintaansa koko vainajan jäämistön vai vain osan siitä, esimerkiksi puolisoiden yhteisen asunnon. Kyselyyn voi vastata joko Tilastokeskuksen verkkopalvelussa tai palauttamalla lomakkeen postitse. Leski tosin voi olla antamatta omaisuuttaan pesään, jos hänellä on varallisuutta enemmän kuin poismenneellä. Fakta MIKKO RIIKILÄ, teksti VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija L eski saa halutessaan pitää koko kuolinpesän omaisuuden hallinnassaan, vaikka tätä ei olisi mainittu perukirjassa tai vainajan testamentissa. ”Erilaisten lämpöpumppujen, aurinkopaneelien ja -keräinten määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Hallintaoikeus päättyy, jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii pesän jakoa. Hallintaoikeutensa nojalla leski saa käyttää omaisuuden, esimerkiksi vainajalta jääneen metsän tuoton. Verkossa vastaaminen on vaivattomin tapa. Erityisen kiinnostavaa on selvittää, millaisia lämmönlähdeyhdistelmiä taloissa on ja miten niitä käytetään”, sanoo yliaktuaari Virve Rouhiainen Tilastokeskuksesta. Viimeksi mainittu on järkevä metsissä. Niiden hoitoa voidaan suunnitella pitkäjänteisesti, kun perillisillä on tieto hallinnan siirtymisestä. Testamentilla pidätetty hallintaoikeus alentaa omistusoikeuden saajien perintöveroja. Käyttöoikeus tarkoittaa samaa kuin hallintaoikeus. Lisäksi mainitaan, että leski voi ottaa SUKUPOLVENVAIHDOS testamenttisaannon osin tai kokonaan käyttöoikeustestamenttina. Paljonko pientaloissa palaa puuta. Vain leskelle jäävän vakituisen asunnon perintöveroa hallintaoikeus alentaa. Siinä leskelle varataan oikeus luopua testamenttisaannosta kokonaan tai osittain. (Leski voi kieltäytyä antamasta tasinkoa tai voi antaa siitä vain osan, jos hänen omaisuutensa on arvokkaampi kuin vainajan.) . Lapsettoman pariskunnan leski saa rajoittamattoman oikeuden testamentilla saatuun omaisuuteen. Lesken hallintaoikeus pesän metsiin ei alenna perillisien maksamia perintöveroja. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Ilmoitus, pitääkö leski kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, vai pitääkö hän siitä hallinnassaan vain osan (esimerkiksi puolisoiden yhteisen kodin) töä”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen toteaa. Lesken ilmoitus, luovuttaako hän tasinkona omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille ja jos niin paljonko. Se voidaan määrätä elinikäiseksi tai määräaikaiseksi. VEROTTAJAN VINKKI Verottaja suosittelee merkittäväksi perukirjaan: . Pientaloissa käytetyn polttopuun määrät selvitettiin edellisen kerran lähes 10 vuotta sitten. Ilman testamenttia omaisuus jakautuu lopulta puoliksi kummankin puolison perillisille. 27.4.2017 / AJASSA 10 JUSSI COLLIN LUONNONVARAKESKUS ja Tilastokeskus selvittävät yhteisvoimin pientalojen lämmitysenergian käyttöä. Elinaikaiseksi määritelty hallintaoikeus voidaan purkaa. Tällöin perillisiltä menee lahjavero, joka määritellään keskeytetyn hallinta-ajan loppuosan tuoton perusteella Testamentilla leski voi syrjäyttää vainajan perilliset. Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 ..
Molemmat toimivat Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa. Kaksi eri leireihin päätynyttä tutkijaa perustelee kantansa.. KESTÄÄKÖ HAKATA. Vastaajina ovat metsäekologian professori Jari Kouki, yksi allekirjoittajista, ja metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas, joka ei ole allekirjoittaja. Allekirjoittajat olivat eri alojen metsäntutkijoita, mutta osa metsäntutkijoista on vastustanut julkilausumaa kiivassävyisestikin. Heidän mukaansa tavoitellut lisähakkuut eivät hillitse ilmastonmuutosta mutta heikentävät monimuotoisuutta, eikä tutkimustieto ole välittynyt päättäjille ja suurelle yleisölle. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 11 AJASSA / 27.4.2017 MIKKO HÄYRYNEN M etsäntutkijoiden piirissä on noussut harvinaisen v o i m a k a s kiistely hakkuiden lisäämisen ilmastoja ympäristövaikutuksista. Allekirjoittajat toivovat herättävänsä keskustelua, ja nyt Metsälehti kysyykin, meneekö biotalousinto överiksi. Maaliskuun lopulla 68 tutkijaa ilmaisi yhteisellä julkilausumalla huolensa. Tiedemaailmassa oppiriidat eivät ole harvinaisia, mutta tällä kertaa tutkijat ovat harvinaisen erimielisiä. Metsäntutkijat ovat poikkeuksellisen erimielisiä lisähakkuiden vaikutuksista
Onko hiilitase hyvä ja riittävä väline tähän arviointiin. Millä aikahorisontilla asiaa tulee tarkastella. 4. Luettuani olisin kaivannut siltä tieteellisanalyyttisempaa otetta. KANGAS: a) On, jos samalla edelleen kehitetään myös talousmetsien luonnonhoitoa – esimerkiksi lisää lahopuuta metsiin, sekä turvataan Metso-ohjelman rahoitus. Metsät ovat uhanalaisten lajien merkittävin elinympäristö. Kukaan ei kysynyt. b) Suomen metsien hiilitase olisi 80 milj. Antaisin talousmetsien hakkumäärien määräytyä vapailla puumarkkinoilla. KANGAS: Hiilitase on hyvä ja oikein laskettuna lahjomaton väline. Myös Metso-ohjelman toteutuminen alkuperäisessä laajuudessa on varmistettava. Hakkuiden ilmastovaikutusten arviointiin vaikuttaa oleellisesti tarkastelun aikajänne. Esimerkiksi säästöja lahopuiden määrää tulee selvästi lisätä nykytasosta. 2. KANGAS: Tuet, sanktiot ja etenkin pakot helposti sotkevat markkinoita. Jos hakkuumääriä halutaan kasvattaa tai rajoittaa, niin miten se tapahtuu vapaassa markkinataloudessa. Tarvittaessa voitaisiin käyttää kaikkialla markkinahintoihin vaikuttavia päästökaupan kaltaisia keinoja tai jonkinlaisia kompensaatiomekanismeja. m3 hakkuillakin vahvasti positiivinen. Ilmastonmuutoksen hillintä ja monimuotoisuuskato ovat globaaleja juttuja, ja kestävän kehityksen tarkasteluissa pitää huomioida ekologisten seikkojen lisäksi myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Metsätalouden ilmastovaikutuksen määrittämisessä on muistettava huomioida hiilen sitominen puutuotteisiin sekä se, kuinka puulla korvataan muiden ilmastohaitallisempien luonnonvarojen käyttöä. KOUKI: Sekä lyhyen että pitkän aikavälin tarkasteluja tarvitaan. Poliittinen tavoite on lisätä hakkuita nykyisestä noin 68 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. 5. yli 160-v.) hakkuut ovat sekä monimuotoisuuden että ilmaston kannalta kriittisiä. Maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta olennaista on vähentää fossiilisen hiilen tupruttamista hiilenkiertoa lisäämään. Toki vähemmillä hakkuilla metsiin sitoutuisi lähivuosikymmenet enemmän hiiltä. KOUKI: Tutkimusten mukaan tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia monimuotoisuuden turvaamiseksi, jos lisähakkuut toteutuvat. Etelä-Suomea lukuun ottamatta meillä on hyvä suojelualueiden verkosto monimuotoisuutta edistämässä. Suomi ei ole maailmassa yksin, mutta sillä on myös omia etujaan punnittavana. KANGAS: Hakkuutason merkittävällä nostolla on vääjäämättä vaikutuksia uhanalaiseen metsälajistoon, ellei luonnonhoitoon ja metsänsuojeluun samalla panosteta riittävästi lisää. Onko niiden tulevaisuus turvattu, jos kaavaillut hakkuiden lisäykset toteutuvat. Sinänsä suhteessa pinta-alaan uhanalaisia lajeja on paljon enemmän esimerkiksi kulttuuriympäristöissä. KOUKI: Hiilitase on riittämätön kuvaamaan metsien kaikkia ilmastovaikutuksia, koska se ei ota huomioon metsiin sitoutuneen hiilen eli hiilivaraston määrää. Hiilivarastolla on merkittävä rooli, kun arvioidaan metsien ilmastovaikutuksia eri aikajänteillä. 3. KOUKI: Säästäväinen metsien käyttö ja sitä tukeva ohjeistus on Suomessa yli satavuotiJyrki Kangas: Miksi et allekirjoittanut. Meidän ei pidä pilata jälkeläistemme ilmastoa tupruttamalla fossiilihiiltä lisäämään hiilenkiertoa. Jos säädettäisiin pakkohakkuita niin pitäisi olla myös pakko-ostot ja pakkohinnat. Puutteittensa takia en todennäköisesti olisi adressia allekirjoittanut, vaikka olenkin yhtä lailla huolissani ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuudesta.. Vaikka nuoret metsät kasvavat, hyvin vanhojen metsien (esim. Puuston kasvu yltyy jatkossa entisestään. KOUKI: Kasvua ja hakkuita ei voi suoraan tässä verrata, koska kasvu on pääosin nuorissa ja keski-ikäisissä metsissä, mutta hakkuut kohdistuvat vanhoihin metsiin. Lyhyen aikavälin tarkastelut ovat juuri nyt tärkeitä, koska ilmastonmuutosta on pyrittävä hillitsemään nopeasti. Metsien ilmastovaikutuksia arvioidaan usein hiilitaseen eli poistuvan ja sitoutuvan hiilimäärän suhteella. KANGAS: Kestävän kehityksen ideologia lähtee ylisukupolvisesta ajattelusta. 27.4.2017 / AJASSA 12 1. Runkopuun kasvusta hyödynnetään noin 65 prosenttia. Puun hiili on jo ennestään osa tuota hiilenkiertoa. Suomeen myös tulee uusia lajeja. Uhanalaisia lajeja saatettaisiin kuitenkin menettää, vaikka hakkuita vähennettäisiinkin. Onko hakkuutavoite kestävällä pohjalla a) luonnon monimuotoisuuden kannalta b) ilmastonmuutoksen kannalta. Arviointia on tehtävä kaikilla aikajänteillä, mutta pääpaino tulee olla ennemmin sadoissa kuin kymmenissä vuosissa
Ovatko skenaariot luotettavia. Tutkijoiden tu lisi edistää systemaattista, avointa ja kat tavaa tutkimustiedon välittämistä. 9. Metsänomistajille on tar jottava nykyistä avoimemmin tietoa ja vaihtoehtoja. Kirje perustuu paitsi sen allekirjoittajien myös monien muiden met säntutkijoiden tutkimusjulkaisuihin. KOUKI: Siellä, missä hakkuut eivät aiheuta met sille tai monimuotoisuudelle uhkaa. Jonkun tietyn yksityiskohdan tutkijan voi olla vaikea ymmärtää muidenkin nä kökohtien ottamista varteen. Suomi ympäristöystävälli sine metsänkäsittelyineen on tämänkin listan kärjessä. Hakattujen puiden hiili varastoituu sekä lyhytettä pitkäikäisiin tuotteisiin. Luulen, että metsänomistajat osaavat tätä perin nettä vaalia. Päättäjien pitää punnita eri tavoitteita ja kestävyysulottu vuuksia sekä tehdä perusteltuja valinto ja. KOUKI: Suomen metsäbiotaloudessa painottuvat nyt lyhytikäiset, aiempaa alhaisemman jalostusasteen ja tuottavuuden tuotteet, kuten selluloosa tai bioenergia. Tutkijoiden kirje on laajaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva metsäntutkijoiden kokoama tiivistelmä ajankohtaisesta aiheesta. Hyväksyttävyys sinänsä on mielipidekysymys, missä ei ole ainoi ta oikeita tai vääriä vastauksia. Suun taus on huono metsänomistajien, kansan talouden ja metsäluonnon kannalta. 6. 7. Tulevaisuuden ennustaminen on aina epävarmaa, sitä epävarmempaa mi tä pidemmälle skenaarioidaan. Sa moin vaikkapa tuuli ja hyönteistuhoja sekä metsäpaloja ja mahdollisen ilmas tonmuutoksen vaikutusta niiden toden näköisyyksiin. Viisas metsäbiotalous voi tuo da Suomelle ja maapallolle monenmois ta hyvää – se on erinomainen vaihtoehto fossiilitaloudessa jatkamiselle, joka oli si tuhon tie. Itä-Suomen yliopiston professorit Jyrki Kangas ja Jari Kouki ovat vastanneet kysymyksiin sähköpostitse toisistaan tietämättä.. KANGAS: Siellä, missä hakkuiden lisäämisen hai talliset vaikutukset ovat globaalisti vä häisimmät. Onko olemassa nykyistä parempi tapa hyödyntää tutkimustietoa metsiä koskevissa päätöksissä. KOUKI: Kaikki keskeiset ennustelaskelmat ja me netelmät eivät ole julkisia tai avoimia ja niissä on vaikeasti perusteltavia oletuk sia, minkä takia ennusteiden luotettavuut ta ei pystytä tieteellisesti varmistamaan. 8. Jos puuta maailmanlaajuisesti joka tapauksessa tarvitaan lisää, niin missä ensisijaisesti tulisi hakata enemmän. Metsien käytön vaikutuksia arvioidaan monimutkaisilla skenaariolaskelmilla. KANGAS: Metsätalouden hiilitasetarkasteluissa tu lee ottaa huomioon se, mihin puu käyte tään ja miten sitä kierrätetään. KANGAS: Tutkimustietoa kyllä pyritään hyödyn tämään monipuolisesti. Tosiasioiden tunnustami nen ja kaikkien kestävyyden osaaluei den huomioon ottaminen on kuitenkin syytä pitää mielessä, jotta into ei muu tu hurmokseksi. Onko metsäbiotaloudesta innostuttu liikaa. Esimer kiksi hakkuiden vaikutusta uhanalaisiin lajeihin on erittäin vaikea ennustaa. Ta voitteena pitäisi olla jalostusasteen nosto. 10. KANGAS: Metsäbiotalousbuumi on käynnissä, mut ta se ei mielestäni ole yliinnostumista, vaan hienoihin mahdollisuuksiin tart tumista. Tärkeää on huomioida myös, mitä puun käytöllä voidaan korvata. 13 AJASSA / 27.4.2017 nen perinne ja yksi keskeinen syy, miksi meillä on metsiä tänä päivänä. Tuleeko hakkuilla olla kestävyysvaateen lisäksi myös hakattujen puiden käyttötavasta johdettu hyväksyttävyysvaade. Tutkijoiden on tärkeä välittää ajantasaisia tutkimus tuloksiaan ja tutkimustietoaan myös tiedeyhteisön ul kopuolelle. Tieteellinen tutkimus perustuu menetel mien avoimeen raportointiin. Tämä on myös metsäntutkijoiden julkilausu man tärkeä tavoite. Tutkimuk sen ja käytännön kohtaamisen tiivistämi nen on jatkuvan parantamisen paikka. Suo men tulee korkean metsäosaamisensa kautta näyttää esimerkkiä tutkimukseen perustuvassa ja kaikki kestävyyden osa alueet huomioivassa metsätaloudessa. KANGAS: Simulointi ei vedä vertoja elävälle elä mälle. KOUKI: Innostuneisuus on edellytys alan ke hittämiselle. Jari Kouki: Miksi allekirjoitit. Samalla saamme hakkui den lisäämisen taloudelliset ja sosiaali set hyödyt. KOUKI: Päättäjien tulisi varmistaa, että heillä on olennainen tutkimustieto käytössään ei kä vain valikoitu osa siitä
Koivutukki on pieni puutavaralaji ja hakkuumäärät ovat viime vuosina jääneet alle miljoonaan kuutiometriin, joten Pärnun tehdas nostaa käyttöä lähes kymmenellä prosentilla. Leimikko myytiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan lisäkysyntä nostaa ja lisätarjonta laskee hintaa. MIKKO HÄYRYNEN METSÄ Group rakentaa Viron Pärnuun vaneritehtaan, joka nostaa kotimaan koivutukin kysyntää merkittävästi. Unettomia öitä Oulun seudun mhy:n toiminnanjohtaja Mikko Harju sanoo valvoneensa öitä. Saatavia on myös metsänhoitoyhdistyksillä ja korjuuja kuljetusyrittäjillä. Koivutukille roima lisäkysyntä YLÄ-SAVOSSA tehtiin hiljattain kauppa viiden hehtaarin leimikosta, josta päätehakkuuta oli 3,6 hehtaaria ja harvennusta 1,4 hehtaaria. MIKKO HÄYRYNEN Kesäleimikolla hyvä kysyntä. Yhdistyksen kautta valtakirjalla pystykauppana myytyjen puiden saatavat ovat vielä avoin kysymys. Shinshowan liikevaihto on ollut noin kymmenen miljoonaa euroa ja tukinkäyttö lähes satatuhatta kuutiometriä vuodessa, sekä mäntyä että kuusta. Yhdistyksellä on kolmannelle osapuolelle eli metsänomistajille aiheutettujen vahinkojen varalta vakuutus, jonka toimivuutta nyt ensimmäisen kerran testataan. Kyseessä on kokoonpanotehdas, jonne tuodaan valmiiksi sorvatut viilut Äänekoskelle rakennettavalta tehtaalta. ”Vaikka maksujen perään on pitänyt kysellä, niin aina ne kuitenkin tulivat.” Yhdistys on toimittanut sahalle puuta valtakirjakauppoina, joko pystyyn tai korjattuna. Metsäkuljetusmatka on lyhyt, vain noin 200 metriä. Harju sanoo, että pienelle yhdistykselle tappiot ovat huomattavia. Vielä edellisenä päivänä yrityksestä vakuutettiin, että kaikki on kunnossa.” Harju on tehnyt yrityksen kanssa kauppaa 16 vuotta, eli sen perustamisesta asti. 27.4.2017 / AJASSA 14 m 3 harvennus € päätehakkuu € Mäntytukki 125 46 56,50 Kuusitukki 361 47 57,50 Koivutukki 10 14 18 Mäntykuitu 110 14 18 Kuusikuitu 275 14 18 Koivukuitu 45 14 18 YHTEENSÄ (arvio) 926 m 3 35 000 € PUUKAUPPA 0,5 1 1,5 2 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 1 25 10 15 20 25 30 35 40 45 50 MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva H aukiputaalla Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Shinshowa Finland -sahayhtiö jätti maaliskuun lopussa konkurssihakemuksen. Yhdistys korvaa puunmyyjille täysimääräisesti kaiken yhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyn puun. Mahdolliset suoritukset tilitetään velkojaluettelon jako-osuukShinshowan konkurssi kouraisee Yksittäisten metsänomistajien menetykset ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja. Parhaimman tarjouksen teki yksityinen saha. Ensiksi katsotaan, mitä konkurssipesästä saadaan, sen jälkeen mitä vakuutus korvaa. Puunmyyjien saatavien kohtalo riippuu kauppatavasta ja konkurssihetken korjuutilanteesta. Menekkitilanne on hyvä ja tarjouksia tuli useita. Japanilaisomisteisella sahalla on ollut käytössä omat, Japanin-markkinoista johdetut tukkimitat, ja yhtiö on tunnettu tarkasta tukin talteenotosta. Suurimmat yksittäisten metsänomistajien saatavat ovat useita kymmeniä tuhansia euroja. Saatavat samalla viivalla ”Puunmyyjät ovat velkojaluettelossa samassa asemassa muiden velkojien kanssa”, konkurssipesän pesänhoitaja Antti Latola asianajotoimisto Krogeruksesta sanoo. Koivutukkia tulee pieniä määriä havuleimikoiden seassa. Puusto oli alueelle tyypillisesti kuusivaltaista. Kotimaisen koivutukin käyttö kasvaa 100 000 kuutiometrillä. ”Konkurssi tuli pyytämättä ja yllättäen. Shinshowan puunhankinta on loppunut, mutta konkurssipesä ajaa sahan tyhjäksi. Sen seurauksena yksittäisten metsänomistajien menetykset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Tarjousten erot eivät olleet kovin suuria. Molemmat tehtaat aloittavat ensi vuoden loppupuoliskolla. Kovapohjainen leimikko korjataan kesällä. ”Koivutukin hankintaan ei erityisesti panosteta, vaan lisämäärä tulee Äänekosken kasvavan puunhankinnan mukana”, asiakkuusjohtaja Heikki Karhunen sanoo. Yhtiön puukauppojen maksuaika on ollut kaksi kuukautta korjuusta, ja vilkkaimman korjuukauden lopulle ajoittuvan konkurssin vuoksi koko joukolle puunmyyjiä jää saatavia. ”Prosessi on pitkä ja todennäköisesti puunmyyjille tulee menetyksiä”, Harju olettaa. Koivutukkiin kohdistuu jatkossa paineita molemmista suunnista
17,37 . 41,63 . Merkittävän ostajan poistuminen vääjäämättä vaikuttaa kantohintoihin, sillä korvaavaa kysyntää ei ole näköpiirissä. 16,16 . 57,37 . 27,71 . 56,06 . 54,97 . 28,21 . 57,49 . 57,32 . 16,22 . 26,12 . Shinshowalta jäi vanhanlainen saha ja hyvä höyläämö. ”Meillä on neljä sahaa ennestään ja riittävästi höyläyskapasiteettia.” Pölkky harkitsee Taivalkosken ja Kajaanin sahoille pullonkauloja avaavia investointeja, mikä nostaisi puunkäyttöä kymmenillä tuhansilla kuutiometreillä. 15 AJASSA / 27.4.2017 hat ovat Junnikkalan saha Oulaisissa ja Pölkyn sahat Taivalkoskella ja Kuusamossa. 34,41 . 16,26 . 25,29 Uudistushakkuu . 29,44 s nousussa . 43,69 . 15,42 Uudistushakkuu . 28,56 . 12,98 . 23,42 . 50,19 . 28,94 . 35,43 . 56,31 . 47,99 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 30,44 s nousussa . 48,51 . 57,02 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 14,89 . 13,13 . 18,05 . 58,36 . 17,47 Harvennushakkuu . 14,95 . 57,05 . 54,89 . 11,95 . 12,17 . 15,79 . 15,41 . 46,13 . 13,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 23,75 . 17,65 . 55,48 . 15,22 . 27,45 . 12,04 Hankintahinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 14,32 . 40,84 . 16,26 . 27,73 s nousussa . 23,38 Uudistushakkuu . 15,95 Uudistushakkuu . 55,38 . Hankinnan laajentaminen Shinshowalta vapautuneelle alueelle ei innosta kumpaakaan. 15,08 Uudistushakkuu . 52,02 . 16,16 . 54,25 . 34,2 . 21,1 . 49,54 . 48,78 . 27,55 . 43,17 . 52,91 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 11,61 Hankintahinnat . 13,87 . 56,09 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat . 17,45 . 46,57 . 26,51 s nousussa . 56,13 . 14,08 . 17,87 . 21,94 Ensiharvennus . 28,59 . 41,64 . Jos jatkajaa ei löydy kesään mennessä, laitteet ja kiinteistö myydään. 42,75 . 11,48 Hankintahinnat . 11,73 . Konkurssipesä pyrkii etsimään sahalle tai sen osille jatkajan, ja joitain keskusteluja on menossa. 17,62 . 18,79 17,46 Harvennushakkuu . 40,32 . 18,75 . 12,05 . 12,31 . 29,77 . 24,17 Harvennushakkuu . 27,39 Harvennushakkuu . 57,89 . 18,62 . 18,48 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 58,81 . Sahalle ei tuoda metsävarastoista puuta, mutta laitoksella olevat tukit ja puolivalmisteet tehdään valmiiksi ja markkinoidaan. 15,48 . 54,41 . 45,06 . 42,64 . 55,87 . 15,45 . 28,76 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 13–16 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 21,85 Ensiharvennus . 39,12 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Shinshowan konkurssi kouraisee ”Konkurssi tuli pyytämättä ja yllättäen." . Pinoissa oleva tavara kuuluu konkurssipesälle, mutta niiden käyttö on vielä avoin. 27,19 . 57,56 . 10,03 . 55,38 . 18,22 . ”Puunhankintamme tehostuu, vaikkakaan ostotoiminta ei yllä Perämeren rantapitäjiin saakka.” sien mukaisesti. 16,57 . 57,93 . 33,86 . 54,01 . 48,89 . Konkurssipesä on ilmoittanut hakkaamattomien kohteiden myyjille, että puukauppa on rauennut. 15,62 . 16,88 . 49,39 . 15 Ensiharvennus . 40,93 . ?. 57,07 . Vaikka sijainti on sataman lähellä, Pölkyn metsäpäällikkö Hannu Virranniemeä ei sytytä ajatus toiminnan jatkamisesta. 26,18 . 27,22 . 36,55 . 17,31 . 11,54 Hankintahinnat . 19,11 . 26,37 Harvennushakkuu . 14,37 . 59,01 . 58,24 . 16,66 . 11,93 . 15 Ensiharvennus . 17,17 . 55,06 . 24,04 Harvennushakkuu . 45,19 . 17,35 Harvennushakkuu . 46,16 . 15,45 . Konkurssin jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ainoat teollisen mitan sas nousussa . 11,37 Hankintahinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,47 . 11,28 Hankintahinnat . 48,69 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat . 15,94 . 47,29 . 37,58 . 56,14 . 27,82 . 25,67 . 46,98 . 45,74 . 26,35 Uudistushakkuu . 50,53 . Sahanmentävä aukko Konkurssi jättää alueen puunhankintaan suurehkon aukon. 15,39 . 14,46 Ensiharvennus . 18,85 . 16,35 . 16,16 . 18,3 . 40,28 . 36,11 . 17,92 . 47,14 45,49 . 41,54 . 46,01 . 34,37 s nousussa . 51,35 . Latola arvioi, että vuodenvaihteessa voidaan maksaa jotain, mutta lopulliseen pesänselvitykseen menee 2–3 vuotta. 21,8 Ensiharvennus . 18,19 . 15,58 . 52,74 . 13,53 . 26,74 s nousussa . 15,81 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 43,4 . 17,87 . 57,95 . 55,48 . 12,04 . 49,58 . 51,31 . 56,53 . 11,49 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 20,93 . 12,49 . 49,7 . 22,29 Uudistushakkuu . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita
Valkoselta on juuri ilmestynyt kirja Metsän jatkuvasta kasvatuksesta , jossa hän vastaa myös noin sataan muuhun eri-ikäiskasvatuksessa askarruttavaan kysymykseen. Sitten vain jatketaan kaksikerroksisen puuston kasvattamista", Valkonen sanoo seistessään Tuusulan Ruotsinkylässä sijaitsevassa Luken jatkuvan kasvatuksen koemännikössä. Hakkuutekniikalla on ratkaiseva vaikutus vaurioiden määrään. Muutaman taimen tuhoutuminen ei haittaa, sillä niitä on yleensä tarpeeksi muutenkin". Usein kysymykset pysyvät samoina: tuleeko taimia ja uudistuuko metsä, kuinka paljon tulee korjuuvaurioita, lisääntyykö tautiriski ja kuinka kannattavaa jatkuva kasvatus on. "Osaavia tekijöitä kyllä löytyy. Tässä jutussa keskitytään erityisesti männyn jatkuvaan kasvatukseen, koska Valkosen mukaan se on helppoa ja yksinkertaista. Vanhemman puuston alle kasvatetaan uutta sukupolvea. "Eri-ikäiskasvatus juurikääpäkuusikossa on suurin möhläys." Jatkuvassa kasvatuksessa parhaat puut saavat kasvaa, joten vanhojen mäntyjen tyvitukit ovat todella korkealaatuisia, Sauli Valkonen kertoo.. Myyristä, hirvistä, jäniksistä ja kirjanpainajista on vähemmän vaivaa kuin tasaikäisessä metsässä. Muutosvaiheessa on riski, ettei taimia muodostu. Tuulija lumituhoja tulee, jos metsä muutetaan kerralla Neljä vastausta jatkuvasta kasvatuksesta Männyn eri-ikäiskasvatus on yksinkertaista, sanoo Sauli Valkonen. "Erirakenteinen mäntymetsä saadaan aikaiseksi uudistamalla metsä siemenpuuhakkuulla. Yleensä taimia muodostuu itsestään riittämiin, mutta uusien taimien ilmaantuminen ei ole satavarmaa. Kokosimme tähän juttuun Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkijan Sauli Valkosen vastaukset näihin kysymyksiin. Silloin ehkä kannattaa muuttaa suunnitelmaa niin, että kyseiseen kohtaan tulee viljely." Entä puunkorjuun taimija puustovauriot. Tärkeintä onkin valita urakoitsija, jolla on kokemusta poimintahakkuista. Juurikääpä riesana Metsän tuhoriskit arveluttavat syystäkin. Ei liikaa huolta hakkuuvaurioista Männyn jatkuvassa kasvatuksessa on tärkeää, että kasvualusta on männylle sopiva ja taimitiheys riittävä. Luken tutkijoiden uuden raportin mukaan eri-ikäiskasvatuksessa on kuitenkin yleisesti ottaen vähemmän tuhoriskejä. Kuusikon eri-ikäiskasvatuksessa uudistuminen on epävarmempaa. Valkosen mukaan niitä tulee väistämättä, mutta vastoin yleistä luuloa ne eivät ole kovinkaan suuri ongelma. "Voi tulla hirmuinen heinikko tai sitten isot puut kaatuvat tuulessa. 16 27.4.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsänomistajien keskuudessa intohimoja herättävästä jatkuvasta kasvatuksesta riittää jatkuvasti kysyttävää. "Eri-ikäismetsän harvennuksen yhtenä ideana on jatkuvasti parantaa puiden tuulenkestävyyttä. Myös tuulituhot ovat eri-ikäismetsissä vähäisempi vitsaus. Välillä poistetaan ylispuita, mutta koskaan ei hakata kerralla kaikkia isoja puita. Poimintahakkuun onnistuminen edellyttää, että valitaan oikeat puut ja poistetaan myös huonot puut
"Eri-ikäiskasvatus juurikääpäkuusikossa on suurin möhläys, sitä ei pidä missään nimessä kokeilla." Kannattavuus ei yksiselitteistä Tasaja eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kannattavuuden vertailu on suhteellista ja riippuu metsänomistajan arvostuksista. Valkosen vinkit 1. Poimintahakkuut tehdään isoilla koneilla ja vain kylmään vuodenaikaan. Taimikko on varttunut nuoreksi puustoksi ja osa siemenpuista on poistettu. Jatkuvan kasvatuksen metsän etuina ovat pienet metsänhoitokustannukset ja se, että se tuottaa tasaikäistä metsää nopeammin puunmyyntituloja. Toisaalta metsän uudistaminen ja hoito on kalliimpaa, ja avohakkuun jälkeen saa odottaa vuosikymmeniä, ennen kuin metsä alkaa jälleen tuottaa. Kolmannen myytin mukaan jatkuva kasvatus tuhoaa metsän perimän. Jatkuvassa kasvatuksessa isojen puiden parhaat perinnölliset ominaisuudet siirtyvät eteenpäin siemeninä ja niistä muodostuvina taimina. Metsä myös tuottaa nopeammin puunmyyntituloja, koska poimintahakkuita voi tehdä useammin kuin harvennuksia ja päätehakkuita. Kirjan kuvitusta. 2. Joka tapauksessa eri-ikäismetsässä poimintahakkuut on tehtävä kylmänä vuodenaikana, jolloin juurikäävän itiöitä ei ole ilmassa. Metsäkustannus 2017. 3. Siemenpuiden alle on muodostunut taimikko. Hanki urakoitsija, joka hallitsee poimintahakkuun. Sauli Valkosen mukaan yleisimmät ovat jatkuvan kasvatuksen sekoittaminen harsintaan, että puunkorjuu on tehtävä pienillä koneilla ja mieluusti käsityönä ja että jatkuva kasvatus tuhoaa metsän genetiikan. Toisaalta metsänhoitokustannukset ovat pienet tai jopa olemattomat, kun metsä uudistuu itsestään. 2.. Hakkuuvauriot jäävät vähäisiksi, kun puikoissa on osaava tekijä ja käytössä iso, ulottuva hakkuukone. Ensiharvennus ei vielä tuo takaisin viljelyyn ja hoitoon kuluneita rahoja. Myytit kumoon 2. Jatkuvan kasvatuksen männikkö uudistuu itsestään, ja tuhoriskejä on juurikääpää lukuunottamatta vähemmän kuin tasaikäisessä metsässä. Poimintahakkuu kannattaa tehdä isoilla koneilla, sillä se on paras ratkaisu, kun suuria puita poistetaan alempien latvuskerrosten puiden ja taimien päältä. Kuusi, eri-ikäiskasvatus ja juurikääpä on tuhoisa yhdistelmä. Hanki tietoa jatkuvasta kasvatuksesta, älä usko myytteihin. 5. 1. Tasaikäisestä päätehakkuukuusikosta on vaikea aloittaa. Isojen puiden hallinta kaadettaessa ja siirreltäessä onnistuu parhaiten isolla ja ulottuvalla koneella. 1. ANNE HELENIUS Jatkuvaan kasvatukseen liittyy edelleen useita uskomuksia. Sep po Sam uli Siemenpuuhakkuusta 40 vuotta. Näin ei ole, sillä eri-ikäismetsä on geneettisesti monimuotoisempi kuin tasakokoinen metsä. Jos juurikääpä on jo ehtinyt iskeä, niin avohakkuu ja puulajin vaihto saattaa olla jatkuvaa kasvatusta parempi vaihtoehto. Kirjan kuvitusta. Ole varovainen, jos metsässä on juurikääpää. 4. Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuussa ei sen sijaan koskaan oteta kaikkia isoja puita pois, mutta huonot puut poistetaan. Taimet ja alikasvospuut eivät ole pieniä siksi, että ne olisivat perinnöllisesti hidaskasvuisempia kuin isot puut, vaan siksi, että ne ovat nuorempia. 17 METSÄSTÄ / 27.4.2017 liian harvaksi poimintahakkuulla tai yläharvennuksella." Suurin tuhoriski jatkuvan kasvatuksen metsissä on juurikääpä ja sen aiheuttama kuusen tyvilaho ja männyn tyvitervastauti. Aikoinaan metsiä pilanneessa harsinnassa poistettiin kaikki myyntikelpoiset puut ja jätettiin huonot jäljelle. Aloita jatkuva kasvatus paikasta, jossa on jo olemassa eri-ikäisrakenne. "Jatkuva kasvatus on monimutkaisempi, muttei loppujen lopuksi kovinkaan vaikea menetelmä", Valkonen kannustaa. Eri-ikäiskasvatuksessa puun kantohinta on pienempi, koska korjuu on hankalampaa ja kalliimpaa. Metsäkustannus julkaisee myös Metsälehteä. Sauli Valkonen: Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Siemenpuuhakkuusta 10 vuotta. Yleensä kerralla ei hakata kovinkaan suuria puumääriä. Kun valitaan perinteinen avohakkuu, saadaan heti korkeampi kantohinta ja isommat puunmyyntitulot. Pi irr os : Ju ha Va rh i Pi irr ok se t: Ju ha Va rh i Poimintahakkuulla poistetaan sekä ylispuita että huonot yksilöt. Erityisen huono yhdistelmä on kuusi, juurikääpä ja eri-ikäiskasvatus, Valkonen varoittaa. Jos eri-ikäiskasvatus onnistuu hyvin, se voi pidemmän päälle olla yhtä kannattavaa kuin tasaikäiskasvatus
Turvallisuus on kiipeilyssä ensiarvoisen tärkeää. ”Tällaisia käyttivät ainakin ennen käpyjenkerääjät. 18 27.4.2017 / METSÄSTÄ aikojaan lumitaakan alla. Tekopesä on mainio hätäpu esimerkiksi lapinpöllölle sekä kanatai hiirihaukalle korvaamaan hakkuissa menetetty luonnollinen pesä. Tekele asetetaan vankkojen oksien varaan puussa ja viimeistellään havukranssilla. Ne eivät vahingoita kasvavaa puuta”, hän valistaa. Näin etenkin silloin, kun hoitometsissä järeitä pesäpuita on vähemmän kuin alkuperäisessä luonnonmetsässä. Pohjalle raastetaan kunttaa varpuineen, joista pesimään asettuva lintu saa itse viimeistellä pesäkuopan. Lapinpöllö on kiitollinen tekopesän asuttaja.. Se varmistetaan aina valjaisiin sidotulla puun takaisella lenkillä. Pesä on kyhätty hylätyn polkupyörän vanteesta, ja pinnoihin on punottu pesäpohjan siteeksi oksia. Suurten petolintujen pesiä myös putoaa tämän tästä myös omia Kun oma pesä häviää Tekopesä on oiva korvikeratkaisu suurten petolintujen suojelemiseksi. ”On turha tehdä ja rahdata suuritöistä tekopesää sellaiseen kohteeseen, johon on tulossa päätehakkuu. Leppäsen aikomuksena on kiivetä puuhun ja vetää perässään köydellä isoille petolinnuille tarkoitettu tekopesä. Metsänomistajien suostumuksella ja yhteistyössä heidän kanssaan voi onnistua ja saada palkitsevia kokemuksia.” Madeleine ja Sirpa Polvijärvellä Arto Sutisen metsässä on lumen pudottamien pesien tilalle rakenANTTI SARAJA, teksti ja kuvat P olvijärven Ruvaslahden kylässä korkean petäjän tyvellä Janne Leppänen sovittelee pannallisia kiipeilykenkiä jalkaansa
Nykyisin Janne Leppänen työskentelee Joensuussa Otso-metsäpalveluiden asiakasvastaavana. 19 METSÄSTÄ / 27.4.2017 nettu tekopesiä. Sirpa-lapinpöllö on osoittautunut paikkauskolliseksi ja pesinyt jo useita vuosia aina ravintotilanteen niin salliessa samalla paikalla. Loman koittaessa, usein juuri kevään kiivaimpaan lintuaikaan, Leppänen kiiruhtaa Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen alueelle inventoimaan, rengastamaan – tai rakentamaan tekopesiä. ”Itsekin olen syttynyt lintujen tarkkailuun, ja kiikari on nykyisin aina matkassa mukana.” Lintuharrastaja pienestä pitäen Metsä on vetänyt puoleensa Janne Leppästä aina. Siitä selvisi, että lintu oli jo rengastettu Ruotsissa. Ant ti Sar aja Kiikari on lintumiehen ehdoton varuste. Runsaiden myyräkantojen siivittämänä pesi Sutisen metsässä muutama vuosi sitten lähekkäin kaksi lapinpöllöparia. ”En edes muista milloin olisin aloittanut lintuharrastuksen, opin lukemaankin lintukirjasta”, kertoo nelikymppinen metsämies. Joinakin ravintorikkaina vuosina se on jopa seutukunnan yleisin pöllölaji. Samaan aikaan oli valtiovierailulla Ruotsin kuninkaallisia, joten pöllö sai tuttujen kesken lempinimekseen Madeleine. Samana päivänä rengastetun toisen lapinpöllöemon nimeksi tuli Sirpa, koska Sutisen serkku on kiinnostunut linnuista ja oli mukana rengastustapahtumassa. Sellainen syntyy vaikka vanteen ja pinnojen varaan.. Työ on monipuolista. Tekopesä tarvitsee tukevan pohjan. Toimistosta pääsee usein myös ulkosalle esimerkiksi leimikkoa nauhoittamaan, valvomaan korjuuta tai tekemään tila-arvioita. Siitä hänellä on omakohtaista kokemusta muun muassa harvennushakkuista. Lapinpöllö ei ole nimestään huolimatta ehdoton lapinlintu, vaan pesii erityisen mielellään juuri Pohjois-Karjalassa. Kun Leppänen rengasti toisen pesän emon, sen nilkkarenkaassa todettiin numerosarja. Hän peräänkuuluttaa positiivista asennetta lintujensuojelutyöhön, sillä se lisää omankin metsän monimuotoisuutta. Sutinen muistuttaa, ettei lintujen suojelu hyvin suunniteltuna haittaa metsänhoitotoimia. Näin hän sai muistoksi nimeään kantavan pöllökaiman. ”On turha tehdä ja rahdata suuritöistä tekopesää sellaiseen kohteeseen, johon on tulossa päätehakkuu.” Janne Leppänen kiikkuu tekopesän kanssa korkeassa petäjässä. Puustoarvioita ja luontokartoituksia hän tekee silloin tällöin Metso-ohjelman puitteissa ely-keskukselle sekä usein myös yksityisten metsänomistajien tilauksesta
Helmikuussa ajan puut metsästä ja viimeistään maaliskuussa aloitan klapien teon. 20 27.4.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA LIINA KJELLBERG, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuvat K oivuklapit etenevät verkkaiseen tahtiin klapikoneen hihnalla ja tipahtavat yksi kerrallaan alla olevaan metallikehikkoon. Kehikon sisään aseteltu säkki alkaa olla täynnä, mutta Pentti Multamäki työntää vielä yhden koivurungon kohti klapikoneen halkaisuterää. "Teen metsätöitä lokakuusta helmikuuhun. Polttoainetta kului 90 litraa." Multamäki käsittelee raivaamiensa lehtipuiden kannot glyfosaatilla. Justeerilla alkuun Multamäki on tehnyt metsätöitä lähes koko ikänsä, ensin isänsä kanssa Hausjärvellä Kanta-Hämeessä sijaitsevan sukutilan metsissä, sitten veljensä kanssa eri metsäyhtiöiden leivissä. "Raivaukset tein kahdessa ja puolessa kuukaudessa. Valmiita klapisäkkejä on jo kertynyt pihan perälle, mutta työtä riittää vielä. Sen jälkeen alkavat peltotyöt", hän kertoo. Tämä on metsässä kova peli, paljon maataloustraktoriakin parempi", Multamäki sanoo ja taputtaa pihalle pysäköityä Mini Bruunett -metsätraktoria. Puut Multamäki on kaatanut omista metsistään. Pentti Multamäen työnjäljen tunnistaa matalista kannoista.. Klapikoneen vieressä vuoroaan odottaa kasa kuusirunkoja, ja hieman kauempana seisovan ajokoneen kyydissä näkyy lisää koivurunkoja. Puunkorjuun hän kertoo aloittaneensa justeerilla ja hevosella. "Siitä olen iloinen, että olen saanut ajaa puuta metsästä metsätraktorillakin. Torjunta-aine levittyy kantoihin raivaussahaan kiinnitetyssä kantokäsittelylaitteessa olevalla pensselillä. Toista kertaa metsänomistajana Pentti Multamäki ryhtyi sukupolvenvaihdoksen jälkeen uudelleen metsänomistajaksi. Pentti Multamäki tekee kaatamistaan puista klapeja. Viime talvena työn alla oli pari hehtaaria ensiharvennusta ja vajaat 25 hehtaaria taimikon ja nuoren metsän raivausta. Vuodesta puolet kuluu metsätöissä. Multamäki teki jouluun asti kahdeksan tunnin työpäiviä, mutta kun päivät muuttuivat valoisammiksi, venyivät työpäivät yhdeksän tunnin mittaisiksi
Puuntuottaja on tulevaisuuden kilpailutilanteessa vahvoilla, jos taimikon varhaishoito tehdään ajallaan ja myöhempi varsinainen taimikonhoito tehdään riittävän vahvana. Jos puunostajilla on varaa nirsoilla ja valikoida, selvää on, mikä kohde valitaan. Alikasvostakaan puuston seassa ei näy. Hänellä on tapana ottaa työmaistaan valokuvia, joista voi jälkikäteen katsoa, miten raivaus tai harvennus on muuttanut maisemaa. Multamäki kertoo katsovansa aina ensimmäiseksi, tarvitseeko metsä raivausta. Ensiharvennuksen jäljiltä koivikkoon jäi noin 800 runkoa hehtaarille. Aika aikaansa kutakin.” Klapeja Multamäki on tehnyt ja myynyt yhtä kauan kuin on omistanut metsää. Jos metsätilan pinta-ala on parikymmentä hehtaaria, kuusi yli kolmen hehtaarin kuviota on hyvä tavoite. Onko kuitupuulla kysyntää muutaman vuosikymmenen kuluttua. Tulevaisuudessa voi olla hankalaa myydä alle hehtaarin ensiharvennuksia, jos tarjolla on myös viiden tai jopa kymmenen hehtaarin ensiharvennuksia. Onkohan ministereille syötetty pajunköyttä. Multamäet asuvat Hausjärvellä, metsät sijaitsevat naapurikunta Janakkalassa. Matalaan kantoon Tuuli taivuttaa ensiharvennuksessa kaadettujen koivujen latvukset kaarelle. ”Sahatavaran menekki taantui, eikä joka asiaan edes ehdi. Harvennuksen jäljiltä koivikkoon jäi noin 800 runkoa hehtaarille.. Vuonna 2013 tila siirtyi Multamäen pojan nimiin. Metsäteollisuusyritykset haluavat ostaa leimikkoja, joiden puunkorjuukustannukset ovat alhaisia. Sen jälkeen metsäomaisuus on vähitellen jälleen karttunut. PALSTALLA AIKA ISTUTTAMISESTA, KYLVÖSTÄ tai luontaisesta uudistamisesta ensimmäiseen sadonkorjuumahdollisuuteen eli ensiharvennukseen on niin pitkä, että epäusko saattaa vallata mielen. Tästä koivikosta Multamäki kaatoi klapeiksi pilkottavat koivurungot. Pentti Multamäki kulkee hiljan ensiharventamassaan koivikossa. ”En koskaan mene metsään rahan kiilto silmissä." ra oli 15 senttimetriä, piti kannot saada mahdollisimman mataliksi. Kun metsätalouden tulonmuodostuksen kannalta tärkeimmät asiat ovat puun koko, kertymä hehtaarilta ja leimikon koko, ihmetystä herättää, että valtiovallan suurin huolenpito keskittyy metsälön keskikoon kasvattamiseen. Metsässä ajatus palaa kuitenkin nopeasti metsänhoitotöihin. Hoitamattomuus kuitenkin kostautuu. PUUN KOKO ON YLIVOIMAISESTI TÄRKEIN puunkorjuukustannuksiin vaikuttava tekijä. Puuntuottajan on kilpailussa menestyäkseen kasvatettava sellaista puuta, jonka korjuukustannus on alhainen. Vanhat autot ovat Pentti Multamäen kakkosharrastus. Tilakoko vaikuttaa puun tuotantokustannuksiin korkeintaan välillisesti. Näin puulle sai hieman lisää hintaa. Sitä vastoin on täysin mahdollista, että valikointi lisääntyy tulevaisuudessa. Totaaliseen kuitupuun kysynnän romahtamiseen ei ole syytä uskoa. Kaupanteossa ehtona on ollut, että metsät sijaitsevat lähellä. Jos varhaisperkaus ja taimikonhoito laiminlyödään, ensiharvennuskuusikossa kertymäksi jää runsas 30 kuutiometriä hehtaarilta, kun hoidetussa metsikössä saanto on kaksinkertainen. Hausjärvi Vas. Puuta myydään suurilta kuvioilta, mutta metsätilan pienuuden vuoksi harvakseltaan. Riistatiheiköt ovat tietysti tärkeitä mutta niitä on ympäröivissä metsissä ihan riittävästi.” Valokuvia muistoksi Parasta metsänhoidossa on Multamäen mukaan se, että siinä näkee kättensä jäljen. ”Minun jäljiltäni ei tarvitse kantoja lyhentää”, Multamäki toteaa ja osoittaa lähes maanmyötäisesti kaadetun puun kantoa. 21 METSÄSTÄ / 27.4.2017 Metsänomistaja Multamäki on jo toistamiseen. ”Moottorisahalla, jota kyykkymotoksikin kutsutaan”, hän virnistää. Tällä hetkellä klapikauppakaan ei hänen mukaansa tosin käy. Niiden aika koittaa jälleen lokakuussa, kun viljat on puitu. Järeän ensiharvennuspuun korjuu maksaa puolet hyvin pienikokoisen ensiharvennuspuun korjuusta. Autot kiinnostavat Multamäki kutsuu metsiä ykkösharrastuksekseen mutta kakkosharrastuskin on: vanhat autot. Taustalla ovat leudot talvet ja klapiyrittäjien suuri määrä. ”En koskaan mene metsään rahan kiilto silmissä, vaan haluan, että metsät ovat parhaassa tuotantokunnossa.” Puusta maksettavaan hintaan Multamäki ei kuitenkaan ole tyytyväinen. Hauskinta on, että puuntuottamisen kustannukset alenevat samalla kuutiometriä kohti. Erityisen ongelmallisia ovat soiden hieskoivikot, joilla joukkokäsiteltyjen puiden osuus jää pieneksi runkojen mutkaisuuden takia. Multamäki auttaa poikaansa tilan töissä, mutta alkoi silti pian kaivata metsänomistajana oloa. Latvusten yläpuolella lentävä lintu päästää surumielisen äännähdyksen. Niitä Multamäellä on Siata 850 Springistä Fiat 124 Sport Spideriin. ”Kevään ensimmäinen kuovi”, Multamäki tietää. Pienilläkään metsätiloilla ei ole pakko tehdä pieniä kuvioita. HAKKUUKERTYMÄ HEHTAARIA KOHTI vaikuttaa korjuukustannuksiin, mutta puun kokoon verrattuna kuitenkin vähän. Varsinkin kuitupuusta pitäisi maksaa monta euroa enemmän kuutiometriltä. Kun hevosreen maavaMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Koivikon vieressä aukeaa koivua, lehtikuusta, mäntyä ja kuusta kasvava sekametsikkö. Leimikon pinta-ala vaikuttaa sen verran, että uudistamisessa kannattaa pyrkiä suurentamaan kuviokokoa. Multamäki haluaa hyödyntää puuaineksen mahdollisimman tarkasti mutta arvioi, että matalien kantojen taustalla on myös se, että on tehnyt metsätöitä hevosen kanssa. Sahauksen Multamäki kuitenkin lopetti joitain vuosia sitten. Ne Multamäki aikoo vielä pystykarsia. Ensi talven ensiharvennukset on jo suunniteltu ja ajourat nauhoitettu. Varaudu tulevaisuuteen Ensiharvennuspuun menekin turvaa parhaiten hyvä järeys. Mitä vähemmän on panostettu metsänhoitoon ennen ensiharvennusta, sitä pienemmäksi jää myyntikelpoinen puusato ensiharvennusvaiheessa. Kuvassa Allgaier AP 17. Klapiurakka odottaa. Vuonna 2014 hän osti vaimonsa Lydmila Multamäen kanssa lähiseudulta kaupaksi tulleen metsäpalstan. Kauimmaiselle metsäpalstalle on 24 kilometriä. Paperin kulutus laskee länsimaissa enemmän kuin mitä kuitua tarvitaan lisää pakkauksiin ja uusiin tuotteisiin. Kustannuseroa on yritetty lieventää usean puun karsimisella nippuna, mutta kustannusvaikutus on osoittautunut kohtuullisen pieneksi. Multamäki kääntyy takaisin kohti koivikkoa. Huolestusta herättää, että ruotsalaisessa metsätaloudessa kuviokoko on moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Myös se on juuri ensiharvennettu. Aiemmin Multamäki teki osan päätehakkuista itse ja sahasi tukkipuut kenttäsirkkelillä. Ensimmäisen kerran hänestä tuli metsänomistaja reilut 30 vuotta sitten, kun sukutila peltoineen ja metsineen siirtyi hänen ja hänen veljensä nimiin. Tulos on eräästä Metsäntutkimuslaitoksen kokeesta, mutta sen vahvistavat käytännön havainnot. ”Kun raivaan, en jätä mitään pystyyn
Tosin jo maa-aineslupa velvoittaa luvan hakijan maisemointiin. Vero on sovittava vuokraajan maksettavaksi. KOLME LAATUA . Yleisin. Kaikkiaan Suomessa käytetään vuosittain 100 miljoonaa tonnia kiviainesta. Vuokria ja tonnihintoja tarkistetaan määräajoin maanrakennuksen kustannusindeksillä. Harvinaisesta kovakivestä jauhettua mursketta rahdataan pitkiäkin matkoja. KAKKOSLAATU. YKKÖSLAATU. Kallioperän kaupallinen louhinta, kuten soran ottokin, vaativat kunnan myöntämän maa-ainesluvan. Vähennys tehdään käytön mukaan. Löytyy muun muassa Lounais-Suomesta. FAKTA kaan. Muun muassa tästä syystä metsänomistajan ei kannata hakea maa-aineslupaa. Haussa on mustaa liuskekiveä muun muassa pihalaatoitukseen. Yleensä murskausyritykset vuokraavat kallioalueet. Kallioalueesta pääomatuloa Kallioalueesta saatu korvaus on maanomistajalle pääomatuloa. . KOLMOSLAATU. . . Kun hehtaarin kalliota murskataan kymmenen metrin syvyydeltä, mursketta kertyy 270 000 tonnia. Lupia ei saa kohteille, jotka ovat lähempänä kuin 300 metriä päässä asutuksesta. Alueelta peritään kiinteistövero, kun murskaus on aloitettu. Maanomistajan edun mukaista on saada kallioalueesta vuosittain maksettava vuokra, joka sallii sovitun maa-ainesmäärän louhimisen ja erikseen maksettavan tonnihinnan kiintiön ylittävältä osalta. Vuokra voidaan maksaa kiinteänä vuosimaksuna, kallion käytön mukaan tonniperusteisesti tai yhdistelmänä, jossa sovitun kiintiön ylittävästä osasta tuotantoa maksetaan tonnien muKalliosta rahaa Taajamien ja tietyömaiden lähistöllä kallioperä saattaa olla myyntiarvoista tavaraa. Ostaen ja vuokraten Yhden kerrostaloasunnon rakentamiseen kuluu sata tonnia kiveä. Sijainniltaan otollisten ja arvokkaiden louhosalueita saatetaan myös ostaa. Luvittamaton kallioalue arvostetaan metsämaana. Kalliomurskeesta maksetaan maanomistajalle tavallisesti 10– 30 senttiä tonnilta. Tulevien vuokrien nykyarvo diskontataan kahdeksan prosentin laskentakorolla, jos alueelle on haettu maa-aineslupia. Hintoihin lisätään arvonlisävero. Sitä käytetään asfaltin teossa ja rautateiden pintamateriaalina. Siitä voidaan vähentää kallioalueen hankintahintaa. Myös vastuu alueen maisemoinnista on määriteltävä vuokraajan vastuulle. Ei kannata kuljettaa yli 20:tä kilometriä. . Yhteismetsä maksaa maa-ainesten myyntituloista saman 26,5 prosentin veron kuin puunmyynneistään. Tällöin hehtaarihinnat voivat kohota yli 100 000 euron. Kiinteistön jalostajien ei siis kannata kiirehtiä tonttikauppoja alueilla, joissa voi olla myyntiarvoisia kallioita. Kilometriin maantietä tarvitaan 20 000 tonnia kiveä. Yrittäjä Markku Valkonen Mikkelistä tutkii koelouhoksen satoa. Esimerkiksi Destia vuokraa kallioalueita eri puolilla maata, ja myös lukuisat paikalliset yritykset vuokraavat kallioalueita. Hienorakeisesta kiviaineksesta valmistettu murske kestää kulutusta. Sopii pikateiden asfaltin materiaaliksi ja raidesepeliksi. Ero yksityisen metsänomistajan pääomatuloveroon jo siis jopa 7,5 prosenttiyksikköä. Hienorakeinen, kestävin kiviaines. Murskeen kuljetus ei myöskään saa häiritä asutusta. Kallioalueet kannattaa vuokrata määräajaksi. 22 27.4.2017 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija M ursketta voidaan tuottaa kaikista kallioista, mutta yleensä tuotanto kannattaa korkeiden kuljetuskulujen vuoksi vain 20 kilometrin säteellä käyttöpaikoista. Käy paremman puutteessa samoihin käyttökohteisiin sekä teiden kantaviin kerroksiin. ”Soraja kalliovarojen jalostaminen kannattaa selvittää ennen lähialueiden kaavoittamista tonttimaaksi. Tätä varten vuokraajan on myös asetettava vakuus. . Sitä käytetään muun muassa pikateiden asfaltin valmistukseen. Käytetään murskeena muun muassa teiden rakenteissa ja rakennusten pohjissa. Esimerkkihehtaarin vuokratuotto olisi siis reilut 50 000 euroa. Pelkästään käytön mukaan maksettava korvaus saattaa viivyttää alueen hyödyntämistä. Toisaalta yhteismetsä ei voi vähentää siihen liitettyjen kallioalueiden hankintahintaa verotuksessaan.. Tavallinen vuokra-aika on 15–20 vuotta. Kuutio kiveä painaa 2,7 tonnia. Tontit voi myydä myöhemminkin, mutta kallioita ei voi käyttää, jos lähialue on jo rakennettu”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen neuvoo. Määrä todetaan kivenottoalueen vaa’alla. Jos hehtaarin kalliosta louhitaan vuodessa kymmenen aaria, hankintahinnasta vähennetään kymmenen prosenttia. Lahjaja perintöverotuksessa maa-aineksen ottoalueet hinnoitellaan niiden todennäköisen arvon mukaan
Tämän vuoden aikana Astaan lisätään mahdollisuus tallentaa kaivetut ojametrit, mätäslajien valinta sekä luontokohteiden merkintä kartalle. Mätäslaskurin vientiä Ruotsiin ollaan aloittamassa. Asta laskee mättäiden määrää, muokattua pinta-alaa sekä mättäiden hehtaaritiheyttä. Mätäslaskuri estää myös turhien mättäiden tekemisen, mikä säästää sekä kustannuksia että ympäristöä.” Mättäiden määrän tunteminen tarkentaa myös taimitilauksia. Asta laskee mättäät mä säästää istuttajien työaikaa. Näkymät ovat jatkossakin hyvät, koska vastaavia ratkaisuita ei ole tarjolla meillä eikä muualla.” Asta maksaa 2 000–3 000 euroa tilausehdoista riippuen. Kuljettaja kuittaa napin painalluksella tekemänsä istutuskelpoiset mättäät laskuriiin. Näin pystymme mukauttamaan muokkauksen tavoitellun istutustiheyden mukaan", Rantala kertoo. ”Viime kesänä Metsä Group kokeili Astaa kahdeksassatoista mätästyskaivinkoneessa. Laitteita on tilattu noin 150 kappaletta. Asta antaa tarkan mätäsmäärän, koealoittainen mittaus perustuu otantaan, mikä on aina epätarkkaa. Työ ei keskeydy taimien kesken loppumiseen eikä ylijäämätaimia tarvitse rahdata pois metsästä. Tieto tallentuu Astan muistiin, ja se tallennetaan tulevia tarpeita varten metsätietojärjestelmiin. "Uskon, että kesään mennessä saamme sieltä runsaasti tilauksia", Aikala sanoo. Tavoitteemme on, että jo tänä vuonna 70–80 prosentilla yhtiön muokkausaloista käytetään Astaa. Tulokset ovat olleet erittäin positiivisia. Mitattua pinta-alaa voidaan lisäksi käyttää työn maksuperusteena. "Mätäslaskuri estää turhien mättäiden tekemisen, mikä säästää kustannuksia ja ympäristöä.". Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. Samalla metsänomistaja saa tiedon, mitä hänen metsässään on tehty – mättäiden määrää ja hehtaaritiheyttä myöten." Metsä Groupin operaatiopäällikkö Juho Rantalan odotukset ovat korkealla. Asta laskee mättäiden määrää, muokattua pinta-alaa sekä mättäiden hehtaaritiheyttä. ”Kuljettajan aika ei kulu maastossa koealoittaiseen mättäiden laskemiseen. Samalla kaivurin puomiin asennettu satelliittipaikannin määrittää mättään sijainnin. MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva A sta on kaivinkoneeseen liitettävä lisävaruste, jonka Nakkilassa toimiva Risutec on kehittänyt. TäMätäslaskuri varmistaa maanmuokkauksen laadun ja oikeaan osuvan taimitilauksen. 23 METSÄSTÄ / 27.4.2017 Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta. Kaikkien käyttöön Aikala kertoo, että Asta kehittyi neljässä vuodessa ajatuksesta myytäväksi tuotteeksi. ”Se ohjaa kuljettajaa oikeaan mätästiheyteen. Laitetta on testattu kaksi vuotta Metsä Groupin työmailla. Paikannustarkkuus on noin metrin luokkaa”, kertoo Risutec Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aikala . Nyt se on myyntikunnossa. Aikala nimittää keksintöään dokumentointijärjestelmäksi. Aikalan mukaan Asta tehostaa muokkauskoneiden työtä. ”Mättäiden sijainnin tunteminen voi helpottaa taimikonhoidon koneellistamista tulevaisuudessa. Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN. ”Maanmuokkauksen laatuun panostavat metsäyhtiöt ovat hankkineet Astoja
Ojapakoilta ravatut puut heittelimme pois ojista etteivät ne entisestään kiihdyttäisi sammalten kasvua ojassa. Parin päivän urakka Raivausaluetta oli yhteensä 3,7 hehtaaria. Yhtiö hakkuutti leimikot talvella 2007. Näin raivaaja välttää vahingossa katkomasta säästettäviä havupuuntaimia lehtipuiden mukana. Lähes neljän hehtaarin kuusentaimet vapautettiin alle kahdessa päivässä. Kuluneina vuosina on lehtipuuvesakko pikkuhiljaa vallannut kuviot etenkin mätästysmonttujen reunoilta: koivua, pihlajaa, pajua ja paikoin myös tuomea. Myös myyrätuho kahtena vuotena vei taimia niin, että kuviot jouduttiin täydennysistuttamaan uusilla taimilla. Nyt taimisto oli pituudeltaan noin puolen metrin kokoluokkaa. Työn helppoudesta ja nopeudesta kertoo jotain, että se saatiin valmiiksi alle kahdessa päivässä. Kaksi erittäin pahaa keväthallaa olivat kuitenkin hyydyttäneet taimien kasvua. Jo parin seuraavan kasvukauden jälkeen niin olisi vääjäämättä käynyt. Etenkin sää on monesti vapun jälkeen metsätöille lähes paras mahdollinen: poutaa ja vielä ei ole liian kuuma rivakkaankaan työskentelyyn ja etenkin alkukesän vitsaus, mäkärälaumat, loistavat poissa olollaan. Pitkien kantojen alueilla on liikkumien kuitenkin erittäin hankalaa. Onneksi hirvet eivät ole napsineet kuusentaimien latvoja, kuten jossain taimistossa on käynyt. Raivaustyössä pyrittiin sahaamaan kannot mahdollisimman lyhyiseksi, tavallisestihan ne jätetään 30–40 sentin pituiseksi. Kun lehti on vielä puhkeamatta ja heinäkasvusto lumen litteäksi maata vasten painamaa kuloheinää, vihreät taimet erottuvat maastosta parhaiten. Ojapakoilta ja –varsilta poistettavat lehtipuut kannattaa nakella riittävän kauas. Syitä raivausajankohdan valintaan oli useita. Tiheä ja hirven suuhun maukas lehtipuusto on pitänyt ne erillään kuusista, mutta aukoille luontaisesti syntyneet männyntaimet ovat kyllä kelvanneet välipalaksi. Kätevää oli raivata kerralla pitempi pätkä ojanreunaa ja -pakkoja puhtaaksi ja nakella sitten oja tyhjäksi ilman valjaissa kiikkuvaa sahaa. Vesakon kasvua on hillinnyt vain hirvien laidunnus. Lähes jokainen pihlajanvesa on syöty niin, että jäljelle on jäänyt vain kuivamaan alkanut ranka. 24 27.4.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat T eimme 2006 syksyllä pystykaupan parista päätehakkuuikäisestä, pääosin kuusivaltaisista kuvioista. Männylle istutus olisi ollut tuhoon tuomittu yritys. Sahaamassa oli ensimmäisenä päivänä kaksi ja toisena kolme miestä. Valtaosaltaan noin reilua sormenpaksuista vesakkoa niittää raivaussahan terällä pyyhkäisemällä nopeaan tahtiin. Hakkuuaukot mätästettiin heti seuraavana keväänä, ja saman tien mättäille istutettiin kuusentaimet. Kevät parasta raivaus aikaa Taimistojen raivaus päätettiin tehdä viime keväänä lumien sulettua vapun jälkeen. Itikoiden ja hirvikärpästen kanssa aina pärjää, mutta mäkärät ovat ajaneet pois palstalta kesken päivän kaula vereslihalle syötynä. Paljon näkee urakkamiesten raivausjälkeä, jossa poistettava puusto kaadetaan ojienvarsilta surutta ojien tukkeeksi.. Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan, etenkään metsän uudistamisessa. Osalla nyt raivatuista alueista joudutaan vielä parina kolmena syksynä suorittamaan taimille pelastustoimia, joten liikkumista helpottaa, jos kannot ovat matalat, eikä niitä tarvitse jatkuvasti varoa. Vesakon kehittyminen jo miestä pidemmäksi pantiin merkille edellisen syksyn taimien pelastusoperaatiossa. Vain selville aukkopaikoille, josta havupuun taimi puuttui, jätettiin koivua kasvamaan. Alueet päätettiin raivata, kun vesakko on vielä riittävän pientä, eikä se vielä varjostanut liiaksi taimien kehitystä. Valoon vesakon vallasta Kevät on parasta raivauksen aikaa. Vesakko valtaa Vuosittain taimet on syksyllä pelastettu heinäkasvien vallasta, muuten ne olisivat sortuneet vääjäämättä heinikon alle. Viime vuonna aukoilla olisi pitänyt kohota jo lähes miehenmittainen, terhakka ja kovassa kasvussa oleva taimisto
Etu parikymmentä tonnia 100 hehtaarin esimerkkitila Ruokolahdella. Laske painikkeella saadaan selville lahjaveron määrä ja sen perusteella lasketun metsälahjavähennyspohjan määrä. Se voi perustua esimerkiksi yhdistyksen tekemään tila-arvioon. Metsälahjavähennyksestä hyötyvät eniten Etelä-Suomessa suuria tiloja lahjana saavat. Metsälahjavähennyksen voi saada, jos on tämän vuoden alun jälkeen saanut metsätilan lahjana ja maksanut siitä lahjaveroa. Lähtötiedot osiossa on myös metsävähennyspohjaan liittyvä laskelmia, joihin voidaan kirjata lukuja. Tosin hirvillekin löytyy häätäjä: susipariskunta on ollut liikkeellä (vasemmalla).. Laskuri löytyy osoitteesta www.metsakeskus.fi/metsalahjavahennyslaskuri . Jos tilakohtaista laskelmaa ei ole tehty, voidaan käyttää verottajan ohjeiden mukaisia hehtaarikohtaisia arvoja. Kaikki yksityishenkilöt ovat oikeutettuja siihen. Jos vain osa metsistä lahjoitetaan, mukaan lasketaan lahjoitettujen metsien hehtaarimäärä. Tuloksissa on myös verotuksellinen nettohyöty, jos metsälahjavähennyspohja voidaan käyttää täysimääräisesti. Metsälahjavähennys ei kuitenkaan koske maatilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saatuja lahjoja. Kun poistettava lehtipuuvesakko on pientä, niin raivaustyö käy vauhdilla. Taimikon raivaaja tervehtii kyiden paikalla oloa suurella tyydytyksellä: ne ovat parhaita jyrsijöiden surmia. Lähtötiedot Laskennan tulokset Lahjaveroluokka I Lahjavero 37 100 euroa Käypä arvo 300 000 euroa Metsälahjavähennyspohja 67 186, 12 euroa Pääomatulovero 30 % Nettohyöty 20 155, 84 euroa Lahjojen määrä 1 Pääomatulotarve 134 372,24 euroa Hirvet majailevat ja ruokailevat talviaikaan mieluusti nuorissa taimikoissa, siitä kertovat lukuisat papanakasat (oikealla) ja syödyt lehtipuut. Laskelma ilmoittaa sen jälkeen kyseisen kunnan hehtaarituoton, jonka suuruus vaikuttaa merkittävästi lahjavähennyksen arvoon. Pohjois-Suomessa vaaditaan yleensä metsää vähintään 100 hehtaaria, koska tuottoarvot ovat siellä pienet. Maaja metsätalousministeriön tilaamalla ja Tapion kehittämällä laskurilla saa kuitenkin helposti selville, minkä suuruinen vähennys voisi olla omalla kohdalla. Lähtötiedot osioon merkitään lahjansaajan veroluokka I tai II. Jos osa luovutuksesta tehdään vastikkeellisena kauppana metsävähennyksen saamiseksi, merkitään seuraavaan kohtaan kaupan osuus prosentteina. Pinta-ala ja tilan arvo Seuraavaksi tarvitaan metsämaan pinta-ala. Vähennyksen saa vain minimiarvon ylittävään osaan kohdistuvasta lahjaverosta, joten lähellä minimiarvoa olevissa lahjoissa vähennys jää pieneksi. Laskuri aukeaa viimeistään huomenna perjantaina. Laskelmaa tehtäessä nimetään tila ja valitaan seuraavaksi kunta. Ne eivät vaikuta varsinaisen metsälahjavähennyksen laskentaan. Kyyt paistattelevat mielellään päivää mätästyskumpujen päällä. Etelä-Suomessa metsämaata on oltava keskimäärin 20–50 hehtaaria. Laskelmassa tarvitaan lahjoitettavan tilan käypä arvo. Tässäkin käytetään verottajan tietoa eli sitä metsämaan pinta-alaa, joka löytyy esitäytetyltä veroilmoituslomakkeelta. Metsälahjavähennyksen saamiseksi lahjoitetun metsän laskennallisen tuoton on oltava yli 30 000 euroa tai metsämaan pinta-alan yli 100 hehtaaria. Laskurissa on lisäksi hyvä ohjeistus sen käyttöä varten. Laskurilla vähennys Metsälahjavähennyksen suuruusluokan voi tarkistaa laskurilla, joka löytyy Metsäkeskuksen nettisivuilta. Sen verran voi siis saada verottomasti metsätalouden pääomatuloja. Vaikka metsälahjavähennys ja etenkin metsälahjapohjan laskeminen melkoisen monimutkaista, sitä koskeva laskuri on helppo käyttää. Metsämaan keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaaria kohden perustuu lakiin verojen arvostamisesta verotuksessa ja verohallinto vahvistaa vuosittain käytettävät tuottoluvut. 25 METSÄSTÄ / 27.4.2017 METSÄVEROTUS "Sää on monesti vapun jälkeen metsätöille lähes paras mahdollinen." HANNU JAUHIAINEN, teksti ja kuva M etsälahjavähennys on monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä vähennys. Jos tila on hiljakkoin ostettu, voidaan tilan arvona käyttää kauppahintaa. Tämän vuoden metsälahjavähennyksen laskennassa lopullisesti käytettävät tuottoluvut selviävät vasta lokakuussa, joten nyt tehtävä laskelma on vain suuntaa antava. Esimerkiksi Rovaniemellä sijaitsevan 130 hehtaarin ja 140 000 euron arvoisen tilan metsälahjavähennyksen tuottama nettohyöty on täysimääräisenäkin alle 2 500 euroa. Jos lahja annetaan useammalle henkilölle, merkitään lahjojen määräksi lahjan saajien määrä. Metsälahjavähennyksen voi tehdä kaikista lahjan saajalle kertyvistä metsätalouden pääomatuloista. Metsän tuotto 122,23 e/ha. Pääomaveroprosentti on laskurissa oletuksena 30, mutta käyttäjä voi päivittää sen välille 30–34 omien pääomatulojensa kokonaismärän perusteella. Apu metsälahjavähennykseen Metsälahjavähennyksen arvo on helppo selvittää laskurilla. Raivausahanterä kannattaa ehdottomasti pitää terävänä. Metsälahjavähennyspohja lasketaan lahjoitetun metsämaan pinta-alan, sijaintikunnan hehtaarikohtaisen tuoton ja maksetun lahjaveron perusteella. Kertasipaisu viilalla riittää, kun teroituksen tekee aina kun tankkaa sahan. Pakollisena tietona tarvitaan myös lahjoitettavan tilan käypä arvo sekä lahjojen määrä. Lopussa on se pääomatulomäärä, mikä tarvitaan koko vähennyspohjan hyödyntämiseen
"Velvoite koskee myös hankintahakkaajia”, muistuttaa kasvinsuojelukoulutuksia järjestävä Olli Tiainen Logisteering Oy:stä. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Sieni pysyy maassa vuosikymmeniä. Esimerkiksi maatalouskaupoissa myytäKASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio.. Monissa sumutinpulloissa on samanlaiset kierteet, joten sumuttimen voi vaihtaa. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Kannot on syytä käsitellä heti kaadon jälkeen, jotta savotta sujuu jouhevasti. Jopa koivut voivat sairastua. Levityslaitteeksi valikoitui puolen litran sumutinpullo. Juurikääväntorjunta-aine kannattaa levittää kannolle heti hakkuun jälkeen. Niitä saa vaikkapa Swipen nettimyynnistä. JälHankintahakkaajan kantokäsittely Toimiva juurikääväntorjuntaaineen levitin on helppo askarrella itse. Pullo ei haittaa hakkuutyötä, pysyy matkassa ja on vaivattomasti käytettävissä. Moottorisahahakkuussa juurikääväntorjunta-aine on levitettävä käsipelillä. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Torjunta on tarpeen, kun vähintään puolet puustosta on havupuuta. Pullon pidike tehtiin katkaisemalla kahvallinen Mehukatti-pullo yläpäästään niin, että kahva jää pohjaosaan kiinni ja sumutinpullo pannaan auki leikatun Mehukatti-pullon sisälle. Juurikääpäsienen torjumiseksi tuoreet kannot käsitellään ureatai harmaaorvakkaliuoksella. Niistä urea on helppokäyttöisempää. Tarvitaan siis sumutinpullo, joka kulkee varustevyössä. Varustevyö pujotetaan mehutiivistepullon kahvan läpi. 27.4.2017 / METSÄSTÄ 26 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija M etsätuholaki edellyttää juurikäävän torjuntaa, kun puuta hakataan myytäväksi touko-marraskuussa kun vuorokauden keskilämpötila on yli viisi astetta. Sienitartunta tappaa männyt ja lahottaa kuuset. Näin pullon tavoittaa helposti vasemmalla kädellä. Silkkaa niksi-Pirkkaa Metsätyöasiantuntijamme Risto Mykkänen kehitteli moottorisahahakkuuseen sopivan ratkaisun kantokäsittelyyn. kikäteen tehtynä kantokäsittely hidastaisi hakkuuta kohtuuttomasti. Tätä isompaa pulloa ei pysty kiinnittämään varustevyöhön ilman, että se haittaisi hakkuutyötä. Kaupasta tällaisia ei saa. Riskiajan hakkuilla kantokäsittely on myös järkevää. Asensimme sumutinpullon varustevyöhön sahurin vasemmalle kupeelle nostokoukun taakse. Lisäksi se solahtaa ongelmitta takaisin koteloonsa
Tuotetta myydään muun muassa yrityksen omassa verkkokaupassa. Ohjaajalla oli istuin koneen sivussa, toinen hoiti juontolaitetta ja kolmantena oli puut kaatava moottorisahamies. Kymmenestä oikein-väärin kysymyksestä vähintään kahdeksan pitää olla oikein. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajakerhot voivat organisoida metsänomistajien kasvinsuojelukoulutuksia. Vuoden viimeisessä numerossa oli juttu otsikolla "Ensimmäinen suomalainen ns. Puuhun Halaimesta ei jää mitään jälkiä. "Bisnesmiehenä Pinomäki ei ollut yhtä ilmiömäinen kuin keksijänä.". Työvoimakustannukset menivät jatkuvasti ylöspäin, mutta koneet kehittyivät nopeasti. Halaimet kiinnittyvät läpimitaltaan 10–20-senttisiin puihin. Linnunpönttö puuhun nauloitta ja naruitta Kimmoisaa muovia oleva Halain kiinnittää puuhun yhtä lailla linnunpöntön kuin riistakamerankin. Ostoksille lähtiessä tutkintotodistuksen on oltava mukana. Tentin voi tarvittaessa uusia. Hengitysja silmäsuojia pitää käyttää, jos aine pölyää tai on vaarassa roiskua.” Puhdas vesi on ainoa vastalääke, jota metsäkemikaaleille altistuva tarvitsee. Liuosta myydään pienimmillään kymmenen litran kanistereissa. Bisnesmiehenä Pinomäki ei ollut yhtä ilmiömäinen kuin keksijänä. Käyttösuositukset, esimerkiksi sekoitusohjeet, perustuvat tutkittuun ja testattuun tietoon. Nyt ratkaisu on nimensä mukaisesti sellainen, jossa sivuille avautuvat muovisakarat muodostavat halausotteen puuhun. Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Halaimien raaka-aine on peräisin palautettujen limsapullojen korkeista. Tutkinnon voi suorittaa metsätalouden kasvinsuojelukurssilla, jolla käydään läpi alan säännökset, ympäristönsuojeluohjeet sekä urean, harmaaorvakkasienen ja glyfosaatin turvamääräykset. Sen myötä alkoi konekorjuun kasvu 1970-luvun puolivälissä ja sen koneen näytökseltä on myös ikoninen kuva Britannian kuningatar Elisabetista kypärä kädessään. Toiminta on sittemmin huvennut erinäisissä yritysjärjestelyissä ja konkursseissa. Sen hinta on 9,95 euroa. ”Kumisaappaat, päähine ja kemikaaleja kestävät nitrillikäsineet ovat tarpeen. Tenttiin voi valmistautua myös Tukesin verkko-opetusmate riaalin avulla. Pinomäen perheyrityksen toiminta ja tuoteoikeudet myytiin vuonna 2004. Metsäteknikko Sakari Pinomäki (1993–2011) oli itseoppinut keksijä, jolla oli noin 50 patenttia. Seuraava malli Pika 75 oli Euroopan ensimmäinen monitoimikone, joka myös kaatoi puun. Häntä pidetään koneellisen puunkorjuun uranuurtajana Suomessa. Urea, harmaaorvakka tai glyfosaatti eivät ole erityisen vaarallisia Muutamia varotoimia on kuitenkin syytä noudattaa. Sadan puun käsittely kestäisi siis kahdeksan minuuttia”, Mykkänen ynnäilee. Mitään puhdistustai desinfiointiaineita ei pidä käyttää. Kurssit ja tutkinto maksavat muutamia kymmeniä euroja. Sellaisia Halaimen keksijä ja kehittäjä Matti Yrjänä aikanaan kokeili linnunpönttöjen kiinnittämiseen. Sen jälkeen tuotetta on kehitetty. Kantokäsittelyyn tarkoitettua urealiuosta myy ainakin JL-tuotteet verkkokaupassaan. Monet oppilaitokset sekä yksityiset yrittäjät järjestävät koulutusta ja tutkintoja. Sillä huuhtoen aineet puhdistetaan iholta ja silmistä. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin valvoma tutkinto on voimassa viisi vuotta tenttipäivästä lukien. monitoimikone valmis." Koneen oli suunnitellut Sakari Pinomäki ja sen oli tilannut Nokia-yhtiö. Se, kuten kurssien ja tutkintojen järjestäjät löytyvät verkkosivuilta, www.tukes.fi , tietopalvelut-valikosta. Ku va t: Pa av o Py kä lä in en vässä yhden litran Mercury Super -käsiruiskussa oli tehokas sumutin, jonka voi sovittaa pikkupulloon. Esitelty kone oli Pika 50. Muotoilussa keksijää on avustanut teollinen muotoilija Heikki Koivurova . Halain kiinnitetään puuruuvein linnunpöntön takaseinään. Konetta käytti kolme miestä. ”Keskikokoisen kannon käsittelyyn kuluu viisi sekuntia. Sumutinpullon pidike, auki leikattu Mehukattipullo, kiinnitetään varustevyöhön sahurin vasemmalle kupeelle. Tutkinto tarvitaan myös vesakkoa ja heinää torjuvien, ammattikäyttöön tarkoitettujen glyfosaattivalmisteiden ostamiseen. Sen hinta ilman postikuluja on 18 euroa Ruiskulla voi myös levittää glyfosaatin haavan kannoille vesomisen estämiseksi. ”Esimerkiksi glyfosaattia ei pidä laimentaa enempää kuin ohjeessa mainitaan, muuten aineen teho saattaa heikentyä", Tiainen muistuttaa. Konekorjuussa 1980ja 1990luvut olivat nopean kasvun aikaa ja 2000-luvulle tultaessa moottorisahahakkuu oli enää marginaalista toimintaa. Lopuksi on tentti. Sen kantamuoto on halkisahattu salaojaputki. 27 METSÄSTÄ / 27.4.2017 MIKKO HÄYRYNEN METSÄTÖIDEN koneellistaminen oli ”ilmassa” 1960-luvulla. Halain sivuille avautuvat ja vapautettuna puuta vasten puristuvat muovisakarat kiinnittävät linnunpöntön puuhun. Muista puhdas vesi Perusasia kasvinsuojeluaineita käsiteltäessä on käyttöohjeeseen ja pakkauksen myyntipäälliseen perehtyminen. Suomella ei ollut metsäkoneissa samaa itsevarmuutta kuin nykyään, vaan vuoden 1968 Metsälehdissä on juttuja konekorjuun tuulista muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Neuvostoliitossa. Tunnin kurssi ja kymmenen kysymystä MIKKO RIIKILÄ H alain on muovinen, auki väännettävä kiinnike. Koneen prototyyppi oli valmistunut jo 1963. Konehakkuun ensiaskeleet MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Juurikäävän torjunta-aineita saa ostaa vain kasvinsuojelututkinnon suorittanut. Halain kiinnitetään linnun pönttöön puuruuvein. Juttu päättyy, että kun kone tutkimusten mukaan on osoittautunut toimintavarmaksi ja ennen muuta varsin kilpailukykyiseksi voidaan todeta, että askel monitoimikoneiden valmistamiseksi on meilläkin otettu
Tosin tehometsästyksen ansiosta loikka Lappiin on jäänyt vajaaksi. ”Toisaalta ne ovat sitäkin tärkeämpiä pois otettavia. ”Minusta niitä ei oikein voi laskea riistarosvoiksi. Tässä tuoreimmassa tilastossa supisaalis ylitti ensimmäistä kertaa metsäjänisten määrän. Se tarkoittaa kahta vierekkäistä loukkua samassa paikassa. 33 000 metsästäjän kesken. Jänis on ollut vuosikymmenet metsiemme pyydetyintä nisäkäsriistaa. Syksyllä supeja tulee paremmin. ”Järvikannas ohjaa ne luontaisesti kapeikkoon.” Vuosien viisastamana metsämies keräili loukkunsa kyliltä ja keskitti pyyntinsä yhteen paikkaan. Lappalaisella loukkuparit ovat pyynnissä elokuun alusta lumen tuloon. Vuosituhannen alussa järjestetyn valtakunnallisen pienpetokampanjan myötä suomalaiset metsästäjät innostuivat supikoirien pyynnistä. ”Vuosisaldo on noin 15–20 supikoiraa.” Niistä kaksi kolmesta haksahtaa KaNu-loukkuun, kolmannes ärisee häkkiloukussa. Vastaavasti Etelä-Suomessa metsäjänis on menettänyt turatalvina asemiaan. Supit kyllä kävelevät loukuilleni kilometrienkin päästä, joten minun ei tarvitse viedä loukkujani kilometrien päähän.” Mäyrät vapaiksi Supinmetsästäjänä Lappalaisen salainen ase on ”tandemi”. Hän myöntää, että saalis ei ole ainakaan vähentynyt. Vaikka Lappalainen oli likvidoinut vuosien varrella samoilta jalansijoilta lukupaljon kettuja ja supeja, aina niitä vain tuntui riittävän. Pohjoisimmat lyllertäjät on tavattu Inarista asti. Päinvastoin ne pitävät luolastot kunnossa ja elävöittävät muutenkin luontoa.” JERE MALINEN, teksti ja kuvat R iistantutkijoiden laskelmien mukaan Suomessa pyydettiin vuonna 2015 noin 160 000 supikoiraa. Pyytölaite vaihtui, paikka ei Toissavuoden supisaalis jakautui lähes RIISTA Supinloukuttajakansa Supikoira marssii pohjoista kohti. ”Yhtä en vaihtanut. ”Silti vain kerran on tullut tuplat”, Lappalainen kertoo eräästä syysaamusta, jolloin molemmissa loukuissa oli supikoira yhtä aikaa. 2000-luvulla supisaalis on kaksinkertaistunut nykyiseen 160 000 yksilöön. Hän on pyytänyt supeja yli 20 vuotta. Mäyrät Lappalainen laskee loukuista pois. Onko se nyt niin sanottu norjalainen malli”, monipuolinen metsästäjä aprikoi vuosikymmenten taakse. 28 27.4.2017 / PILKKEITÄ vä autosta ohi ajaessani. Mustalla maalla valkoinen turkki on huono suojaväri. ”Kaikki alkoi itsetehdyllä puisella kettuloukulla. Sille lumen puute merkitsee altistumista pedoille. Silloin nuoret urhot ovat liikkeellä. Keväällä lumien väistyttyä supeille koittavat jälleen tukalat ajat vappuun asti. Vanhoja, viisaita, lisääntyviä supipareja”, riistanhoitaja muistuttaa. Talvien leudotessa aasialaista alkuperää oleva supi levittäytyy Lappiin. Pyynnistä on tullut tehokasta, sillä Lappalaisen kiinteä pyyntipaikka on maaseudulla kotitilan lähettyvillä ”Pystyn tarkistamaan loukut joka päi. Saalissuosiossa se päihittää jo kestomenestyjä metsäjäniksen. Voimasuhteiden muutos kertoo osittain ilmaston lämpenemisestä. Rantasalmelainen Olli Lappalainen on yksi heistä. Keväällä vuoden saaliista kertyy korkeintaan neljännes. ”Välimatkaa satimilla on viisi metriä.” Kaksi loukkua saattaa kuulostaa turhalta, mutta Lappalainen laskeskelee sen lisänneen saalista. Se oli pyyntipaikka.” Vuodet kertoivat kettuloukun sijaitsevan kulkupaikalla. Kun komistus viimein lahosi käyttökelvottomaksi, oli aika vaihtaa metalliin
Minäkin esitän oman teoriani. On vain kovin harvassa näitä "päättäjiä", ehkä yksi miljoonaa puuta kohti. Olen aina uskonut ja toivonut, että kyseessä on ollut huhtasieni, jonka satokausi myös on keväällä. Kellon ympärille laitettiin vaseliinilla päällystetty noin 10 senttiä leveä muovinauha, jolta voitiin laskea siitepölyn määrä kasvilajeittain tunnin tarkkuudella. Huhtasieni on lahottaja, ei siis puiden juurisieni. Nyt niitä ei ole enää. Kuvassa näkyvässä tolpassa on kuitenkin siitepölyeli anteesimittari (anteesi = kukinta). Sitä varten piti tehdä jotakin näyttävää. Vuosi 1967 oli Metsäntutkimuslaitoksen 50-vuotisjuhlavuosi. Huhtasieniä oli tuhansittain, 1–3 neliömetrillä. Sehän on selvä seuraus hirvituhoista, kun muuta ei enää uskalla istuttaa. Antennista ei 1960 luvulla olisi olAnteesi eikä antenni lut mitään hyötyä, koska ei ollut muita kuin lankapuhelimia. TORBJÖRN NIKUS Tuulimyllyjä vastaan METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Suuri osa männyistäkin meni parempiin suihin, Trico-ruiskutuksesta huolimatta. Pekka Oksanen pääsi Evolle, Kalle Hinkka Nikkarilaan ja itse pääsin Tammelan metsäopistoon. Mistä huhtasienet yhtäkkiä ilmaantuvat palopaikoille. Rakennusmestarina oli Eero Pelkonen. Metsälehdessä 3/2017 olleessa ”Tuttu kuva muistelutti"” -jutussa mainitaan antennimasto. Korvasieni on tappavan myrkyllinen ilman perusteellista keittämistä tai kuivattamista. Vinolatvaisista männyistä on aika ajoin kirjoitettu juttuja, viimeksi Metsälehdessä 6/2017. Tällaisen vanhan puun auringon ja valon puolelle syntyy vielä pientä elämää, jonka kasvu kääntää (työntää) latvaa hiljalleen varjon puolelle päin, koska varjon puolella ei tapahdu enää pituuskasvua. Joka kerta tarkastettiin termoja hydrogravin toiminta ja tehtiin aistinvaraiset säähavainnot. Pekka Oksanen ja allekirjoittanut olimme siemensatotutkimuksessa, Kalle Hinkka ja Jaatinen olivat töissä Jaakkoinsuolla. Jaakkoinsuolle rakennettiin keväällä 1966 ns. Metsänomistajien pyynnöistä huolimatta hirviä vilisee taimikoissa. Meitä oli Metsäntutkimuslaitoksen Pollarin kämpällä Vilppulassa neljä poikaa. Olen nähnyt reilusti yli kahden metrin kallistuman. Vuosien mittaan kallistuma pitenee ja jyrkkenee pohjoisen ja idän suuntaan. Tämä on kuin tuulimyllyjä vastaan tappelisi. Mäntyhän saattaa elää vuosia, jopa vuosikymmeniä sen jälkeen, kun sen kasvu on loppunut. Kylillä oli joitakin vanhempia naisia, jotka toimivat sosiaalisena mediana. ITSE OLEN RAVINNUT herukkapensaita tuhkalla ja lähes joka kevät siellä on ollut muutama itiöemä, ei kuitenkaan niin paljon, että olisi päässyt sieniruokia tekemään. JUSSI MÄENPÄÄ, Ilmajoki Vinon männyn teoria on kerätty ruoaksi. TEUVO LEVULA To rb jö rn N ik us. Myös pensasaitojen kuorikatteelta on joskus löydetty runsaasti huhtasieniä. Olin vuoden 1966 metsäharjoittelijana tässä Risto Sarvaksen johtamassa siemensatotutkimuksessa. Huhtasieni kedolla seljakämmeköiden keskellä. Keväisellä retkellä rajantakaiselle Pyhäjärvellä osuimme edelliskesäisellä palopaikalle, jossa kulo oli edennyt maapalona ja jättänyt suuren osan männyistä eloon. Samalla koealalla oli puuston pituinen säämasto, jossa käytiin kahdesti joka päivä. Monenlaisia teorioita asiasta on esitetty. Runsaasti itiöemiä on löydetty myös omenatarhoista, paikoilta joihin on kumottu siiderinteosta jääneitä jätteitä tai joihin siiderijuhlien osanottajat ovat tyhjentäneet itseään. HUHTASIENEN KASVAMINEN PALOLLA ei ollut yllätys – viittaahan nimikin kaskikulttuuriin. Elääkö rihmasto yleisenä metsissä, mutta innostuu tekemään itiöemiä vain olojen muuttuessa. Oli aukkoinen taimikko. Ehkä hauskin niistä on ajatus, että puu on päättänyt taittaa latvansa saadakseen enemmän valoa ja lämpöä. Puiden kukkimisen aikaan otettiin lämpösumman kertymisen mukaan hedeja emikukkanäytteitä. Huikarinkirkkoja, puiden päälle tehtiin jopa 15 metriä korkeita muovihuoneita. Vai odottavatko miljoonat uinuvat itiöt metsämaassa kuloa, joka herättäisi ne. Mielenkiinnolla odotan, koska kunnon lumitalvi pudottaa sen alas. Yksittäisiä itiöemiä löytää monenlaisista paikoista sekä puutarhoista että metsistä. Veikko Koski oli yksi opettajistani. 29 PILKKEITÄ / 27.4.2017 LUKIJOILTA METSÄPILA USEIN LUONTOILTA-AIKOINANI kuulin kertomuksia siitä, kuinka korvasientä oli pantu pannulle ilman sen kummempaa esikäsittelyä. Jaatisen tapasin kerran poliisipartion johtajana. Ehkä sieni on silloin ollut niin yleinen ja runsas, että sitä Kulopaikkojen kevätsieni Palopaikoilla huhtasieni voi olla satoisa, mutta muissa ympäristöissä itiöemät ovat usein yksittäin. Niiden avulla yritettiin selvittää lämpötilan ja roudan merkitystä suopuiden kasvulle. Hirvi on viime talvena taittanut ja syönyt kaikki. Pellistä tehdyn tuuliviirin toisessa päässä oli pyöreä kotelo, jossa oli pystysuora aukko tuulen suuntaan. Metsäopistoon nimenomaan päästiin 1960 luvulla, kaikkiin opistoihin oli satoja hakijoita. Jotakin erikoista sen elinpaikkavaatimuksissa on. Onneksi aukkoihin oli noussut rauduskoivuja. Jos niitä oli samalla lailla koko reilun hehtaarin paloalueella, olisi siitä viikkoa aikaisemmin saanut sadan kilon sienisadon, mutta paikalle osuessamme ne olivat jo pilalle pehmenneitä. Kotelon sisällä oli pyöreä kello, joka pyöri kierroksen viikossa. Veikko Koski kertoi uutisessa, että monet metsäharjoittelijoista pääsivät metsäopistoihin. Viime Makasiinissakin joku kirjoitti metsiemme kuusittumisesta
Niiden alkuperä tosin tiedetään kasvupaikalle sopivaksi, mutta taimien kasvatushistoria on tuntematon. Drenkhan varmisti havaintonsa laboratoriossa ja ilmoitti siitä suomalaisille kollegoilleen vielä samana kesänä. Kesällä 2016 löytyi etelänversosurmaa aiheuttavan sienen (Diplodia sapinea) itiöemiä viiden metsikön käpynäytteistä: Lohja, Kemiönsaari, Meri-Pori ja kaksi metsikköä Helsingissä (punaiset merkit). Drenkhanin havainto innosti Luonnonvarakeskuksen selvittämään sienen esiintymistä Suomessa uudelleen. Tästä syystä tautia on ryhdytty kutsumaan nimellä etelänversosurma, vaikka sen aiheuttaja ei olekaan läheistä sukua varsinaista männynversosurmaa aiheuttavalle surmakalle. Muista tutkituista metsiköstä sientä ei löydetty (valkoiset merkit). Siemenviljelyksillä tulee siksi seurata tilannetta myös tämän taudin suhteen. Käpynäytteitä kerättiin kesällä 2016 ympäri maan viidestätoista metsiköstä, mutta sieni löytyi ainoastaan neljältä paikkakunnalta: Lohjalta, Porista, Kemiönsaaresta ja kahdesta helsinkiläismetsästä. Metsämännyllä etelänversosurma tarttuu herkästi käpyihin ja ilmenee ylivuotisten käpyjen suomuissa monien muiden kävyissä elävien sienten joukossa. JARKKO HANTULA MICHAEL MÜLLER Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita Etelänversosurma saavutti Suomen Ruotsin esimerkin perusteella ankarat etelänversosurmatuhot ovat mahdollisia myös meillä. Myös metsämännyllä etelänversosurma voi elää piilevänä vuodesta toiseen, oireiden ilmestyessä vasta puun kohdatessa jotain stressiä kuten kuivuutta tai versojen pinnan vaurioiduttua esimerkiksi hyönteisten tai raekuurojen vuoksi. 1 500 ylivuotista käpyä. Diplodia-sienen oireet muistuttavat kotimaista versosurmaa, mutta esiintyvät verso surmaaluetta eteläisemmillä leveyspiireillä niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Kaikki havainnot tehtiin maahan pudonneista kävyistä terveiden puiden juurelta, eikä etelänversosurman oireita havaittu muistakaan näytteenottometsiköiden puista. Siten on hyvin todennäköistä, että Diplodia-sienen esiintymishistoria on Suomessa varsin lyhyt. Ku va t: Jo ná s O liv a Pa lau "Etelänversosurmasientä löytyi vain pienestä osassa tutkittuja käpyjä, enimmillään 12 prosentista.". Sientä voidaan siten toistaiseksi pitää Suomessa harvinaisena männynkäpyjen parasiittina. Pitkä tautihistoria ja epidemian paikallisuus ovat saaneet ruotsalaistutkijat epäilemään, että Arlandan taudinaiheuttaja olisi saapunut paikalle jo taimien mukana. Kaadettuja puita tutkimalla on lisäksi voitu päätellä, että sieni on aiheuttanut esimerkiksi latvanvaihdoksia jo ainakin kymmenen vuoden ajan. Siten on mahdollista, että ne on tuotettu ruotsalaisista siemenistä Ruotsin ulkopuolella taimitarhoilla, joilla etelänversosurma on luontaisesti yleinen. Siellä noin viisitoistavuotias nuori hyväkasvuinen mäntymetsikkö on jouduttu kaatamaan kokonaan pois etelänversosurmaepidemian takia. Toisaalta, johtuen taudin oireiden samankaltaisuudesta versosurmaoireiden kanssa, ei voida kokonaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että etelänversosurmaa olisi jo aiemmin esiintynyt jossain muualla Suomessa. Lu on no nv ar ak es ku s TUTKIJOILTA Etelänversosurman aiheuttamia oireita noin 15-vuotiaassa metsämännikössä Tukholman pohjoispuolella elokuussa 2016. Siitä syystä hän oli tutkinut kohdalleen sattuneita mäntyjen käpyjä ja havainnut yllätyksekseen männynkävyissä Diplodian kaltaisia itiöpesäkkeitä. Ensimmäisen havainnon Diplodia-sienestä Suomessa teki virolainen tutkija Rein Drenkhan kesällä 2015 lomaillessaan Helsingin Linnanmäellä perheensä kanssa. Siitä syystä sitä aiheuttavaa sientä etsittiin lohjalaisista metsämännyn kävyistä jo vuonna 2004 ja joitain vuosia myöhemmin myös Turussa kasvavista Diplodialle hyvin alttiista mustamännyistä, mutta ilman tulosta. Riippumatta ruotsalaisen etelänversosurman alkuperästä, ovat Suomesta viime kesänä löydetyt Diplodia-esiintymät mitä todennäköisimmin peräisin tänne luontaisesti levinneistä itiöistä, koska sientä on esiintynyt niinkin lähellä kuin Virossa jo useiden vuosien ajan. Oireet muistuttavat versosurman oireita metsämännyllä, kun se tappaa nuorimmat versot, mutta etelänversosurma käyristää usein kuolevat versot vähän samaan tapaan kuin männynversoruoste. Sieni kiinnosti häntä, koska se oli löytynyt Virosta vuonna 2007. Diplodia-sieni voi levitä oksista myös puiden runkoon ja taimilla juuristoonkin. Ruotsissa etelänversosurma löydettiin oireettomien metsämäntyjen kävyistä ensi kerran vuonna 2013, ja viime vuonna havaittiin taudin aiheuttamia oireita Tukholman lähettyvillä Arlandan lentokentän lähimetsässä. Taimitarhalla yhtenä oireena on sirkkataimien kuoleminen taimipoltteen tapaan. Infektoitunut puuaines sinistyy. Se ei välttämättä vaikuta männyn siemensatoon, mutta jos etelänversosurman itiöitä pääsee runsaasti siemenerään, siementen itävyys heikkenee. Lohjan löydös tehtiin samasta harjumetsästä, jolta sientä oli etsitty intensiivisesti kesällä 2004. 30 27.4.2017 / PILKKEITÄ Ympäri maailmaa männyn versoja ja jopa kokonaisia puita tappavaa metsätautia on aiheuttanut Diplodia sapinea -niminen sieni (aiemmin Diplodia pinea ). Yhteensä tutkittiin n. Joillakin mäntylajeilla sieni esiintyy vain piilevänä, aiheuttamatta taudin oireita. Kaikissa tutkituissa metsiköissä etelänversosurmasientä löytyi vain pienestä osassa tutkittuja käpyjä, enimmillään 12 prosentista (helsinkiläinen männikkö). Eri mäntylajien vastustuskyky vaihtelee, ja Euroopassa tauti on aiheuttanut epidemioita etenkin mustamännyllä, mutta myös metsämänty on kärsinyt esimerkiksi Ranskassa ja hiljattain myös Ruotsissa. Lajinmääritykset varmistettiin siksi DNA-sekvenssimäärityksin. Diplodiaa ei ole aiemmin havaittu Suomessa, mutta sen on pelätty saapuvan tänne ilmastonmuutoksen myötä (Metsälehti 15/2014). Sienen esiintymistä on syytä seurata myös jatkossa, sillä Arlandan tapauksen perusteella ankarat etelänversosurmatuhot ovat mahdollisia myös meillä
KUMU, PM Ti 13.06.2017 klo 11 HARTOLA, Kalhonkyläntie 282, Honkapirtti. www.kase.fi/kpmu Ajan tasalla oleva kilpailukalenteri löytyy osoitteesta www.helsinki.fi/hyytiala/smul/ KILPAILU PALVEUKSEEN HALUTAAN Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. E 4, kari.rannikko@gmail.com tai 040-5881065. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2017 on noin 240 miljoonaa euroa. Metsäliiton ja Serlachiuksen fuusion jälkeen vuonna 1987 Alalammi toimi Osuuskunta Metsäliiton palveluksessa hankinta-metsänhoitajana ja korjuupäällikkönä kunnes tuli valituksi metsäteollisuuden tutkimuslaitoksen Metsäteho Oy:n toimitusjohtajaksi 1991. Kuljetusesimiehen tehtäviin kuuluu mm. Oikeudenmukaisena johtajana hän selvisi vaikeista tehtävistään hyvin. Vain taitosarja. com tai puh 0400-341319. La 8.7.2017 klo 9 KUUSAMO, Käylä. E3 arvo.kokkonen@luukku.com tai puh. Ilm. Tuotamme vuodessa yli 750 000 m 3 sahatavaraa ja 350 000 m 3 jatkojalosteita. Alalammi valmistui ylioppilaaksi Tyrvään Yhteislukiosta 1962 ja metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1968. Opast. E3, teuvo.jalonen@elisanet.fi tai puh. Erkkiä jäi kaipaamaan Heli-vaimon ja Harri-pojan lisäksi laaja ystäväpiiri monilta eri elämänalueilta. 044 266 2442. Pe 25.8.2017 klo 11 HARTOLA. Haemme KAHTA HANKINTAESIMIESTÄ SEKÄ KULJETUSESIMIESTÄ Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. Serlachius Oy:n metsäosaston aluejohtajaksi 1984. Ammattiin valmistumisen jälkeen hän toimi puheenjohtajana mm. Erillinen kutsu piireille. Yhteyshenkilö Jorma Kilpivaara puh. Ke 26.7.2017 klo 12 VUOKATTI. Vain taitosarja. Kokoontuminen ja tiedotus Hotell Polaris Edsevö klo 9.00. Vaikka keho ei enää toiminut kuten ennen, voimakas elämänhalu ja vahva kuntopohja tekivät kuitenkin mahdolliseksi pysyä henkisesti ajan tasalla aivan voimien loppumiseen saakka. VASTUU, PM. Odotamme sinulta • Metsäalan koulutusta • Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta • Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme • Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa • Kehittyvän ja modernin työympäristön • Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään hakemuksen sähköpostilla: kari.wuolijoki@keitelegroup.fi 11.5.2017 mennessä. KAIME, PSM, PM ja cup IV. Kilpailukeskus Vuokatin urheiluopisto josta pieni siirtyminen. Hän oli syntynyt Kankaanpäässä 29. ÖSI, PM. Alkoi taistelu väistämättömästi etenevää sairautta vastaan. Ura Metsätehossa kesti eläkkeelle siirtymiseen 2005 saakka. Jo 15-vuotiaana hän toimi partiossa joukkueenjohtajana ja opiskeluvaiheessa Metsäylioppilaiden puheenjohtajana. Avoimet hankintaesimiehen toimet sijaitsevat: • Kaustisen toimialue ja • Rovaniemen eteläinen toimialue tai Sodankylä-Pelkosenniemi-toimialue Kuljetusesimiehen toimi sijaitsee Keiteleellä. KPMU. Tiedustelut: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki p. Pe–la 8.–9.9. Suomen Metsäurheiluliitossa, Teollisuuden Metsänhoitajissa ja Suomen Metsänhoitajaliitossa. Vuonna 2010 Erkki ilmoitti paljastuneensa parantumattoman ALS-taudin kantajaksi. kuljetusten suunnittelu ja meno-paluukuljetusten ohjailu koko yhtiön toimialueella. 040 587 6088. Alalammin kirjallisesta lahjakkuudesta on osoituksena vuonna 2009 ilmestynyt kirja Omin sanoin , jossa hän rehelliseen tapaansa kertoo elämästään vaatimattomasta lapsuudesta paljon kokeneeksi metsämieheksi. E3,risto@ilomaki.fi tai puh. 2017 Metsäopetuksen kesä SMkilpailut, Joensuun seudulla. Opastus Oulu-Kuusamo tieltä n. Järjestää Käylänseudun MMS r.y. Opast. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Puulaaki Oy:n toiminnan päättyessä hän siirtyi uudelleen perustetun G.A. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. 040 5494201. Vain taitosarja Ilm. Ilm. Alalammi joutui kokemaan niitä omalla kohdallaan sekä työtehMetsänhoitaja Erkki Alalammi tävien vaihtuessa että esimiehenä organisoidessaan Metsätehoa uusien vaatimusten edellyttämään muottiin. Pe 18.8.2017 klo 10 ALAVUS (Töysä). PPMU PM. maaliskuuta 1942. E3, vaino.hinkula@ dnainternet.net tai 0400 280984. EPMU, PM Ti 22.8 klo 9:00 ÄHTÄVÄ. KESÄKISAT 2017 Suomen Metsäurheiluliitto ry. 050 3140396. 0400 717 292.. 0400 355 704. E5, pertti.makinen@ phnet.fi tai puh. Pe 2.6.2017 klo 10 VETELI, Hotelli Kampeli. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. 61 km Oulusta. Suunnistuksessa pikamatka. E3, juha.lambacka@metsakeskus.fi tai puh. Ilm. Pe 9.6.2017 klo 11 KIURUVESI, Lahnastentie. Yritysfuusioiden yhteydessä jouduttiin tekemään kipeitä leikkauksia. E3, henrik.ena@upm. Opastus VT 18, väliltä Tuuri-Töysä. Suomen metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatiot kokivat voimakkaita myllerryksiä Alalammen ikäluokkien ollessa vastuunkantajina. Erillinen kutsu metsäoppilaitoksille. La 27.5.2017 klo 11 PUDASJÄRVI. SM-metsätaitokisat. Alalammi oli synnynnäinen johtaja. helmikuuta Tampereella vaikeaan sairauteen. RAIMO MÄKELÄ Kirjoittaja on Erkki Alalammen opiskelutoveri ja ystävä. KPMU, PM. Varsinaisen työuransa hän aloitti Mäntässä G.A.Serlachius Oy:n metsäosastolla metsien inventointimetsänhoitajana ja jatkoi siitä apulaismetsänhoitajana ja kenttäpäällikkönä Tampereella. Ilm. 040 586 5400. ilm, yht. Palveluksessamme on yli 400 puualan ammattilaista. 31 PILKKEITÄ / 27.4.2017 MUISTOKIRJOITUS Metsänhoitaja Erkki Alalammi kuoli 3. La 2.9. Myös avoin sarja. Kisakeskus Tuuri Resorts. Puulaaki Oy:n aloittaessa toimintansa vuonna 1972 hän siirtyi sinne kenttäpäälliköksi ja 1977 aluejohtajaksi. Ilm. Vain taitosarja. VT 4 Hartola kk
Pauliina Schiestl-Aallon väitöskirja tarkastettiin keskiviikkona Helsingin yliopistolla. Mahdollisesti maatilan lahjoitus muuttuisi lahjanluonteiseksi kaupaksi. Mallin avulla pystyttiin ennustamaan versojen pituuskasMännyn kasvun seuraamiseen tarkka malli Väitöstutkimus kehitti männyn kasvun seurantaa. Palkkaus YT/Meto -työehtosopimuksen mukainen. Mallin on kehittänyt Helsingin yliopistossa väittelevä MMM Pauliina Schiestl-Aalto väitöstutkimuksessaan. Omaathan myös kiinnostuksen metsäenergiaa kohtaan. Viime vuonna tuli oikeuden päätös, että maatilan ja siihen kuuluvien metsätilojen ym. Jos vastikkeeksi luettavien erien yhteismäärä on esimerkiksi enintään 3/4 yhtenä kokonaisuutena luovutettavien omaisuuserien käyvästä arvosta, kauppa on lahjanluonteinen. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 12.5.2017 mennessä osoitteella Mhy Lounametsä, Kuralankatu 2, 20540 Turku tai sähköpostilla harri.tasanen@mhy.fi. Jos myymme karjan jatkajalle sen ostohinnalla, syntyykö meille veroseuraamuksia. Luonteeltasi olet ulospäinsuuntautunut, joustava sekä omaat hyvät tiimityötaidot. Kasvun lyhytaikaisten vaihtelujen todettiin olevan ympäristötekijöiden aiheuttamaa, eri vuosien välinen kasvunvaihtelu saatiin ennustettua yhteytystuotoksen eli hiilen lähteen perusteella. Tämä periaate on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:2014:155. Hakemuksia emme palauta. Tytär saa ennakkopäätöksen mukaan 55§ huojennuksen lahjaveroon. Ostimme viime vuonna ennakkopäätöksen jälkeen lihakarjaa luovutettavaksi jatkajalle. Eri vuosien erät jaksotetaan yhtä suuriksi. M ik ko H äy ry ne n vun ja rungon läpimitan kasvun sekä neulasten kasvun päivittäisen vaihtelun lämpötilan suorilla ja epäsuorilla vaikutuksilla. Karja poikkeaa tältä osin muusta irtaimistosta.Voitte vielä vähentää karjan hankintahinnan viime vuoden maatalouden tulosta. € ja palveluksessa on 32 toimihenkilöä, jotka toimivat alueellisissa tiimeissä. Koko kauppahinta lasketaan teille verotettavaksi tuloksi. Malli kuvaa vuorokausitasolla yksittäisen männyn hiilitaseen, joka muodostuu hiilen sidonnasta yhteyttämisessä sekä hiilen käytöstä hengitykseen, varastoihin sekä neulasten, puuaineen ja juurten kasvuun. Jos olennainen osuus eläimistä luovutetaan saman verovuoden aikana, luovutushinta voidaan jaksottaa verovuoden ja kahden sitä seuraavan verovuoden veronalaisiksi tuotoiksi, jos myyjä sitä vaatii. 044 533 8242 metsänhoitoyhdistys MHY Lounametsä 2x110_92mm 24.4.2017 10.24 Sivu 1. Mhy:n liikevaihto on 13 milj. Jäseniä yhdistyksellä on 8000 ja heillä on noin 210.000 hehtaaria metsää. Lisätietoja antaa metsäpäällikkö Hannu Justen puh. PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Karjan verotus LUKIJAKYSYMYS Männyn kasvun seuraamisen on kehitetty uusi malli, jonka avulla voidaan ennustaa puun kasvunopeus tarkasti, mikäli ympäristötekijät ja yhteytetyn hiilen määrä ovat tiedossa. Nykyisin verottaja tulkitsee maatilan eri luovutukset yhdeksi luovutukseksi. VÄINÖ SIKANEN Verottajan ohjeita: Karjasta ja muista tuotantoeläimistä saatu myyntihinta on kokonaan maatalouden veronalaista tuloa, koska eläinten hankintameno on aikanaan vähennetty maatalouden vuosimenona. Jos yhtenäisen kokonaisuuden (esimerkiksi maatila) luovutus on jaettu erillisiin luovutuksiin, jotka kuitenkin tosiasiallisesti muodostavat yhden ajallisen ja asiallisen kokonaisuuden, voidaan erillisiin luovutuskirjoihin koottuja luovutuksia käsitellä verotuksessa yhtenä luovutuksena. Lähetykseen merkintä ”Metsäesimies”. 27.4.2017 / PILKKEITÄ 32 Teimme juuri maatilan sukupolvenvaihdoksen pojallemme lahjoituksella. Vaatimus on esitettävä luovutusvuodelta tehtävässä maatalouden veroilmoituksessa. Odotamme sinulta metsäalan koulutusta sekä kokemusta puunkorjuuja metsänhoitotöiden toteutuksesta. Silloin luovutuksia ei kumuloida, vaan luovutukset muodostavat yhden yhtenäisen luovutuksen. LOUNAMETSÄ Mhy Lounametsä toimii Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella yhteensä 21 kunnan alueella. (Maatilatalouden tuloverolaki 5 § 1 momentin kohta 1). omaisuuden luovutus käsitellään yhtenä luovutuksena, vaikka ne olisi tehty erillisillä luovutuskirjoilla Suosittelen, että lahjoitatte karjan jatkajalle ja haette yhdellä lahjaveroilmoituksella 55§ huojennusta maatilan ja karjan luovutukseen. Haemme Pyhäjärvitiimiin METSÄESIMIESTÄ Tehtäviin kuuluu Pyhäjärvitiimin töiden toteutus yhdessä tiimin jäsenten kanssa, toimipaikkana Eura. Tällaisen luovutuksen veroseuraamukset arvioidaan lahjaja muussa verotuksessa yhtenä kokonaisuutena
3 100 m³. 0400 780 860 METSÄPALSTA, Savonlinna 55,31 ha. Näytöt yksityisnäyttöinä sopimuksen mukaan, lisätietoja: Veijo Laukkanen, veijo.laukkanen@metsat.fi, puh. Maalämpö, lisälämpöä puulla tai sähköllä. Hp. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. mennessä. Tunnetuista puulajeista liki 60 prosenttia elää vain yhden valtion alueella, mikä tekee niistä haavoittuvia luonnonkatastrofeille ja ihmisen toiminnalle. Selvityksen mukaan runsaimmin puulajeja on Brasiliassa, josta niitä on tunnistettu 8715. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Mh. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . UPM Bonvesta -metsäpalsta. Äärimmäisen uhanalaiseksi on luokiteltu noin 300 puulajia. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu 33 PILKKEITÄ / 27.4.2017 OSTETAAN MYYDÄÄN Luonnonvarakeskuksen visanäyttely siirtyy osaksi Metsämuseo Luston kokoelmia. 64 % eli n. 10 km:n päässä kaupungin keskustasta. Säätiön fuusioitui Metsäntutkimuslaitoksen kanssa vuonna 2000, ja lopulta näyttely päätyi Luonnonvarakeskuksen haltuun. 17.500 € / tarjous viim.21.5.2017 mennessä. 517 m 3 . Palstan kokonaispuusto on n. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 285.000 € LOMA-/METSÄKIINTEISTÖ, Enonkoski Idyllinen vapaa-ajankiinteistö Enonkosken Ihamaniemessä Saimaan Joutenveden ääressä. Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. Kohdetta myy: Auranmaan OPKK, Perttu Niemi, puh. Kasvatusmetsistä koostuva metsätila. 75.700 €. 050 464 6500 METSÄTILA, Hämeenlinna, Hauho 4,258 ha. Pääpalstan lisäksi kolme pientä itsenäistä saarta. oikeus. sekä varasto. Niitä on luonnossa jäljellä enintään 50 yksilöä. Arviot ja kartat Auranmaan OPKK / Niemi 0400 780860. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. Näyttely perustettiin Metsänjalostussäätiössä vuonna 1995. METSÄTILA, Kiuruvesi 24,12 ha. 040 510 8085 METSÄTILA, Pöytyä 37 ha. Tasaiset ja kasvavat maat. Pienikin voi olla tehokas! Metsätila, jossa yksi varttunutta kasvatusmetsää sisältävä kuvio. 20 %. Alvettulan/Hyömäen kylässä metsätila, johon hyvä metsäautotie (Hirssuontie) perille. Kiinteistöön kuuluu Kiviapajan osayleiskaavaan merkityt 7 RA-lomarakennuspaikkaa. Harvinaisimpana pidetään Tansaniassa kasvavaa karomia gigas -puuta, joita on jäljellä vain kuusi. 19 ha, peltoa n. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Puustoa n. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. 17,5 hehtaaria. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Puuston määrä on 02/2017 laaditun metsäarvion mukaan noin 940 m 3 , josta tukkipuuta on noin 45%. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. Suomessa on noin kolmekymmentä luontaista, puuvartista lajia. Kantava ja hyväkuntoinen tie kulkee kahdella sivulla. Tarjoukset 16.6. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. Talouskeskuksen ja siihen liitettävän määräalan erilliskaupasta on mahdollisuus neuvotella. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Talouskeskus käsittää 3-kerroksisen omakotitalon, hirsisen aittarakennuksen, varastorakennuksen ja ladon. 2.148 m 3 . Omaa rantaviivaa lähes 300 m. METSÄTILA, Tervo 40,38 ha. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Tilan kokonaispinta-ala on 8,5 ha, josta metsätalousmaata on noin 6,9 ha. Haapastensyrjän visanäyttely siirtyy Lustoon MIKKO RIIKILÄ Tuore tutkimus paljastaa, että maailmasta on löydetty reilut 60 000 puulajia. Tilalla sijaitsee Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. 46.000 € / tarjous. 7 km:n päässä kylätaajamasta. Hp. sisäänkäynti kuraeteisen kautta. Metsämaata n. Hp. 168 m³/ha. Tutkimus puulajeista on julkaistu Journal of Sustainable Forestry -lehdessä. Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaan puuston määrä n. Yläkerrassa: 2 h, oleskeluaula ja parv. Arvio perustuu järjestön jäsenorganisaatioiden arvioon. 63.000 € / tarjous. Yhdessä kappaleessa n.37 ha metsää jossa on kaikkia kehitysluokkia, metsätie läpi tilan. Kytösaari-niminen saarimetsätila Savonlinnan eteläosassa Piojärven ja Lohikosken välimaastossa Honkanen-nimisen sisäjärven keskellä. Hp. Kohde: 589986. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. METSÄPALSTA, Sotkamo Myynnissä Timolan kiinteistöstä n. Metsäkulttuuria vaaliva Lusto tuntui heti sopivimmalta paikalta, kun arvokkaalle visaesineistölle ja siihen liittyvälle perinnetiedolle ryhdyttiin etsimään uutta kotia”, Luken tutkija Anneli Viherä-Aarnio perustelee. 1.155 m 3 , eli n. Kokonaispuumäärä n. Rantasauna, autokatos, varastoja. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Venevalk. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Suomessa siitä kertoi ensimmäisenä Tekniikka&Talous -lehden verkkosivut. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. v. 0504646500. 158.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Visanäyttely kertoo visakoivun biologiasta, kasvatuksesta ja puuaineen ominaispiirteistä. 3.585 m 3 . 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Hoidon taso hyvä. Alakerrassa: oh, mh, tilava k, eteisaula, s, ph, khh, tekniset tilat sekä hyvät tilat vaatehuoltoon, erill. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. Pohjoisosassa välittömiä harvennushakkuutarpeita. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Hp. 195.000 €. Pihapiirissä navettarak, konehalli, aitta, autotalli. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Puustoa n. Puuston kokonaismäärä n. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat puunmyyntituottoja jo varsin pian. 1994 valmistuneessa peltojen ympäröimässä puutalossa tilaa perheelle ja harrastuksille, tai yrittäjälle kodiksi ja työtiloiksi. Kasvupaikat viljavia kivennäismaita. Talossa 5 mh, oh, k, s jonka yhteydessä ”baari”, tekninen tila ja autotalli. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. Mh. 126.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Hyvät marjastusja sienestysmaastot ja osuudet laajoihin vesialueisiin.Talouskeskuksen ja metsämaan erilliskauppa mahdollinen. Tieto perustuu maailman kasvitieteellisten puutarhojen, BGCI:n arvioon. 3 saostuskaivoa ja imeytyskenttää, uusittu n. 3000 m 3 . Palstalle ei ole tieyhteyttä. 2010. ”Erillisen näyttelyn pitäminen vaatii omat resurssinsa. 450 m:n matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä tiehen ja tilaa palvelee myös hyväkuntoinen metsäautotie. Visanäyttely on ollut esillä Luken Haapastensyrjän toimipaikassa. Rakennettu 1958, kauttaaltaan remontoitu 1996-1998, myös vesija viemäriputkistot ja ikkunat. 150 m 3 /ha. 09 315?49?803 Eero Sala p. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. Yhteishinta 160.000 €. Asuinrakennuksen uusi puoli sähköistetty. METSÄ/MAATILA, Punkaharju, Putikko Metsä/maatila n. asuinrakennus, piharak. V. Pinta-alasta metsämaata on n. 4.650 m 3 , josta tukkipuuta on n. Myydään tarjousten perusteella. Puustoa n. 13 km:n päässä taajamasta, Kirjavalatien varrella. METSÄTILA, Luumäki 7,84 ha. Mh. Huolitellut rakennukset. 11,5 ha. Maailmassa on 60 065 puulajia Rekisteröity metsästysseura haluaa vuokrata metsästysalueen Etelätai Keski-Suomesta: pweck@welho.com Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa MAATILA, Savonlinna, Tynkkylänmäki, Maaja metsätila n. 27,7 ha:n suuruinen määräala Sotkamossa
Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Teen väitetään olevan ihmiselle terveellistä ja maittavaa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Suomessa olemme onnistuneet kehittämään metsätaloutta tutkimuksen ja käytännön avulla hyvin tuloksin. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Minua tämä tieteellinen ankaruus suuresti miellyttää. Evidence base -menetelmäksi nimetty toimintatapa, jolla tarkoitetaan vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvaa päätöksentekoa on kehitetty lääketieteen piirissä 1990luvun alkupuolella, mutta sitä sovelletaan nykyisin monilla muillakin tieteenaloilla. Emikasvit tuottavat runsaasti marjoja ainoastaan, jos ”miespuolisia” hedeyksilöitä on lähistöllä. Keski-Euroopassa japaninskimmia pärjää hyvin ulkona, tosin yli 15 asteen pakkasesta puuvartinen pensas ei pidä. Eustaforin jäsenten yhteenlaskettu puunmyynti on noin 125 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kolmasosa EU:n vastaavasta määrästä. Brittein saarilla kasvia voi toisinaan ”bongata” kivilinnojen ja muurien varjoista. On entistä tärkeämpää löytää oikeat kysymykset ja niihin hyvät vastaukset. Kiinan ja Japanin temppelipuutarhoissa skimmiaa kasvatetaan myös bonsaipuuna.. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Kiinassa on muutama kuukausi sitten jopa myönnetty tuore patentti skimmian lehdistä ja kukista uutetun teen valmistusprosessille. 27.4.2017 / PILKKEITÄ 34 NIMITYKSIÄ Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Japaninskimmiaa viljellään Euroopassa etupäässä koristekasvina. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Suomen Metsätieteellinen Seura ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ovat löytäneet toisensa, ja yhteisiä esiintymisiä on tulossa. eteläosissa kasvi voi lumen suojassa säilyä talvenkin yli puutarhan varjoisissa nurkkauksissa. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Marjat kelpaavat linnuille mainiosti. Puumaisena se voi parhaimmillaan kasvaa jopa seitsenmetriseksi, mutta jää usein omenapuuta pienemmäksi pensaaksi – paikoin jopa varvuksi. Makunsa kullakin Skimmian marjat ovat kooltaan viinimarjojen luokkaa, mutta itse vaaleat kukat ovat vaatimattoman pieniä. METSÄNTUTKIMUS ON MEILLÄKIN ehtinyt tuottaa tuloksia paljon, ja haasteena on seuloa niistä esille sellaiset, joiden pohjalle metsänhoitosuositukset kannattaa rakentaa. ”Rauman kauppakamari saa Ritva Toivosesta erinomaisen toimitusjohtajan, jolla on laajaa kokemusta sekä isojen pörssiyhtiöiden että pienten pk-yritysten kanssa toimimisesta lisättynä vahvalla akateemisella koulutusulottuvuudella että valtionhallinnon tuntemuksella verkostoineen”, Kauppakamarin puheenjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo. Toinen haaste on tutkimustulosten paikkansa pitävyyden osoittaminen käytännön mittakaavassa. NUORTEVA RAUMAN KAUPPAKAMARI Rauman kauppakamarin uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu MMT Ritva Toivonen. Metsätieteisiin menetelmän toi Center for International Forest Research (CIFOR), joka halusi nostaa esille metsäpoliittisesti tärkeitä kysymyksiä ja laatia metsäntutkimuksen tuottamista tuloksista systemaattisia katsauksia. Evidence base -menetelmässä vain ankarat tieteelliset kriteerit täyttävät tulokset hyväksytään päätöksenteon tueksi. Mäkinen aloittaa kolmevuotisessa tehtävässä välittömästi ja hoitaa sitä alussa pääosin Suomesta käsin. Aasiassa kasvin eri osista tehdyt uutokset ovat vilkkaan tutkimuksen kohteena. Eustafor-yhdistys edustaa 33 valtion ja osavaltion metsähallituksia Brysselissä. Toimintaympäristö käy kuitenkin kaiken aikaa mutkikkaammaksi ja metsäntutkimuskin monipuolistuu. TAPIO OY, joka aiemmin tunnettiin metsätalouden kehittämiskeskuksena, on yli sadan vuoden ajan kehittänyt metsänhoitomenetelmiä. Myös marjat aiheuttavat kourakaupalla ahmittuina vatsahuuhtelutarpeen tai vähintäänkin mahanpuruja. MITÄ YHTEISTÄ ON HYVÄN metsänhoidon suosituksilla ja lääkärien käypä hoito suosituksilla. Sisukkaat skimmiat sietävät sekä Etelä-Japanin Okinawan saaren subtrooppista ilmastoa että pohjoisen Hokkaido-saaren talvipakkasiakin. Kysymys saattaa tuntua kaukaa haetulta, mutta yhteistä pintaa löytyy, sillä sekä metsäntutkimuksessa että lääketieteen tutkimuksessa sovelletaa menetelmiä, joiden avulla tutkimustulokset – ristiriitaisetkin – voidaan järjestelmällisesti arvioida ja johtaa niistä käytännön suosituksia. Japaninhirvelle skimmia ei sen sijaan maistu missään muodossa kotikontujensa metsissä. Viimeksi hän työskenteli Säkylän kunnan liiketoimintajohtajana. Käypää hoitoa EUSTAFOR Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen siirtyy Euroopan valtion metsiä edustavan Eustaforin (European State Forests Association) viestintäjohtajaksi. Paahteisessa auringossa skimmia ei viihdy, vaan suosii mieluummin varjoa. Kiinan ja Japanin temppelipuutarhoissa skimmiaa kasvatetaan myös bonsaipuuna. Olen iloinen että nykyinen osakeyhtiömuotoinen Tapio vaalii perinteitään ja on perustanut metsäpolitiikkafoorumin, joka käyttää evidence base -menetelmää metsänhoidon suurten kysymysten ratkaisuun ja saattaa sen avulla tutkimustiedon tuottajat ja käytännön toimijat yhteen tärkeimpien tutkimusteemojen tunnistamiseksi. Se säilyttää kiiltävännahkeat lehtensä – ja marjansa – läpi talven jopa pienessä pakkasessa. Aukeamattominakin kukkaterttujen lukuisat punertavat nuput ovat varsin koristeellisia. Toivonen on työskennellyt aiemmin metsäalalla, muun muassa Tapion toimitusjohtajana ja Pellervon Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana. Mäkinen on toiminut Eustaforin viestintäverkoston puheenjohtajana vuodesta 2014. Luvassa on siis entistä luotettavampia suosituksia niin ihmisten kuin metsien hoitoon. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva J apanin ja Kiinan vuorimaisemista on Eurooppaan kotoutunut pieni ikivihreä puupensas, Skimmia japonica . Suomessa suvun jäseniä kutsutaan skimmioiksi, mutta ruotsalaiset puhuvat ”talvimarjasta”. CIFOR on tunnistanut 20 tärkeää kysymystä kehittyvien maiden kannalta, niiden joukossa ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja metsien tarjoamien hyötyjen ohjaaminen paikallisen väestön hyväksi. Vielä iloisempi olen siitä, että metsäntutkimus ja lääketiede ovat tiivistämässä yhteistyötään tutkimustulosten käytäntöön viemiseksi. Sen koristeelliset marjat muistuttavat pihlajanmarjoja ja voivat pysyä oksissa vielä kevätkukinnan alkaessakin. Osa organisaatioista vastaa myös kansallispuistoista ja muista luonnonsuojelualueista. Japaninskimmia kuuluu samaan ruutakasvien heimoon kuin esimerkiksi appelsiinit, mutta sen lämpötilatoleranssi on huomattavasti sitruspuita suurempi. Skimmiaa myydään Suomessa useimmiten huonekasvina, mutta maan Japanin talvimarja Japanislaismarja skimmia sopii myös englantilaisen linnan edustalle. Kasvi on ihmiselle lievästi myrkyllinen ja lehtialtistus voi johtaa ihon ärtymisreaktioihin auringonvalossa. Mitkä tahansa tutkimustulokset eivät kuitenkaan kelpaa eikä yksi tutkimus vielä tee kesää. Vuoristometsissä pensasmaiset skimmiat voivat kasvaa hyvinkin runsaslukuisina jopa yli puolentoista kilometrin korkeuksissa
TOUKOKUUTA. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 8”. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 35 PILKKEITÄ / 27.4.2017 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 11. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . METSÄRISTIKKO 8 METSÄKRYPTO 5, OIKEA RATKAISU • Lehtokurpalla on outo nimi ja näkö • Metsätaitoilu pitää virkeänä • Moottorisahat näyttelyssä Be nj am Pö nt in en • Hakkuuaukioiden siivekkäät • Käytännön vinkit metsänviljelyyn • Paljon porua hirvenkaatoluvista. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. RISTIKKO LÖYTYY myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PALKINNOT METSÄKRYPTO 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Asko Korhonen, Iisalmi, Pertti Pärssinen, Orimattila ja Toni Tuomala, Askola. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti TÄMÄN METSÄRISTIKON vastausten tulee olla perillä 11.5.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk)
42€) Etu voimassa 31.5.2017 saakka Suometsien hoito Kirja on käytännönläheinen ja havainnollisesti kuvitettu tiivis opas suometsätalouteen. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Toukokuun kuukauden kirja Suokasvio Henry Väre, Jukka Laine Kirja esittelee kattavasti Suomen soiden kasviston. Lähes 400 kasvivalokuvan ja tarkkojen tuntomerkkien avulla lukija voi perehtyä lähes 300 suokasviimme, joita esiintyy saaristosta tuntureille. Se tarjoaa metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille tarpeellista tietoa suometsien hoidosta, puunkorjuusta ja suometsän hoitohankkeiden toteutuksesta. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele05 tai asiakaspalvelustamme, puh . Lajeista esitellään myös kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€.. Hinta 15€ (norm