Metsälehti 8/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Tietukiin korotuksia etelässä • Kuutio jakaa mielipiteitä • Metsä ja opiskelijan tuet VAIKUTTAJA HELI VIIRI TUNTEE TUHOLAISET KÄSIN TEHTY NÄIN TEET TUOHIVIRSUT DACIA DUSTER MAASTURI KOHTUUHINTAAN UUDISTAMISESTA 28 KYSYMYSTÄ Sonja Danielsson kokeili koneistutusta ISTUTUS TIE METSÄNOMISTAJAKSI VERKOTU JA HANKI TIETOA Uusi metsä alulle TE EM A : U U SI M ET SÄ 5627_.indd 1 18.4.2018 16.17. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 8 26
5628_.indd 2 18.4.2018 16.43. Kun teet puukaupan 1.3.–31.5.2018, voit saada bonusta jopa 2,8 euroa jokaista myymääsi kuitupuukuutiometriä kohti. Tee nyt puukauppa kanssamme. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. *Kampanja voimassa takautuvasti sopimusasiakkaille hintatakuukauden 2018 ajan. Investointiemme ansiosta suomalaisen puun vuotuinen kysyntä kasvaa lähes kuudella miljoonalla kuutiometrillä. Omistajajäsenenä saat kuitupuusta bonukset tuplana. KUITUPUULLE BONUKSET TUPLANA Metsä Group on suomalaisten metsänomistajien oma yhtiö
KUVA: MIKKO JOONA 5690_.indd 3 20.4.2018 11.27. METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. päivän aamuna. Kuvausaamun sakea sumu löysi tiensä myös metsään ja siivilöi valoa kauniisti. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Hourunkoskella vesi virtasi vahvasti huhtikuun 18. Koski on suosittu vierailukohde Sastamalan Karkussa aina keväisin
s. 20 Koneistutuksessa taimien kasvuunlähtö on varmempaa, Pentti Pietilä kertoo metsänomistaja Sonja Danielssonille. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 3 26.4.2018 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Istutuskone tulee vielä 6 METSÄNOMISTAJA: Visan kasvatus on puunhoitoa 12 UUTISET: Tietukia korotetaan etelässä 13 METSÄTYYPPI: Muuttuuko jatkuva kasvatus. JO H A N N A KO KK O LA SE PP O SA M U LI 4 MAKASIINI 3 • 2018 4 MAKASIINI 3 • 2018 5693_.indd 4 20.4.2018 12.00. 14 Metsässä kuvaamista ei voi rajoittaa 16 MARKKINAT: Kuutio.fin ensimmäinen vuosi 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Tukin talteenotto ratkaisi 18 Tilamarkkinoilla hiljainen alkuvuosi 19 VERKOSTA: Hankintakaupan minimimäärät. Teema Uusi metsä 20 Sujuu se istutus koneellakin 30 RAHAPUU: Puukauppa muuttuu Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 28 kysymystä uudistamisesta 36 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Verkotu ja hanki tietoa 38 TUTKITTUA: Uusi konsti ensiharvennuksille 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Pistäydy leimikolla 42 PERINTÖMETSÄ: Metsä ja opiskelijan tuet 44 KYSY POIS: Miksi saha ei käy. 46 KOEAJOSSA: Kohtuuhintainen Dacia Duster 49 Metsänomistajatestin tuloksia 50 VAIKUTTAJA: Heli Viiri tuntee tuholaiset 57 KOLUMNI: Helppoheikit myyntihommissa s. 50 Metsätuholaisten uhka pitäisi ottaa vakavasti, Heli Viiri sanoo
70 MAKASIINIRISTIKKO 72 PILKKEET: Hakkuuaukon auringonpalvojat 74 TUOTE & TEKIJÄ: Ei ruuveja, ei nauloja SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA s. Varsinainen istutuksen mekaniikka on jo pitkään osattu hyvin, ja kone yltää jopa parempaan työnjälkeen kuin ihminen. Viime numerossa julkistettu metsänomistajatesti tuotti kiinnostavan tuloksen. Lehtijuttu vuosikymmenten takaa palauttaa mieleen, miten työ vaati vahvaa selkää ja kärsivällisyyttä. Ongelmana on, että kone on hidas, eikä sen vuoksi pärjää kustannuskilpailussa metsurille. Koneet eivät yleisty ennen kuin yrittäjät uskovat, että niihin kannattaa investoida. Apu voi löytyä muilta aloilta. Juttu alkaa sivulta 20. Maanmuokkaus, pottitaimet ja pottiputki aiheuttivat uudistusaloilla valtavan tuottavuushyppäyksen. Jo vuosikymmeniä sen jatkoksi on odotettu seuraavaa harppausta eli istutuskoneiden läpimurtoa, mutta turhaan. Toimittaja Liina Kjellberg kävi viime keväänä katsomassa koneistutusta. Toimittaja Mikko Riikilä esittelee ensimmäisen automerkin aukeamalla 46–47. Sivulta 49 selviää, mihin ryhmään valtaosa lukijoista kuuluu. Siihen verrattuna kuinka nopeasti hakkuukoneet valloittivat leimikot, metsänhoidon koneellistaminen on edennyt hitaasti. Ratkaisua haetaan jatkuvatoimisesta istutuskoneesta, joka muokkaisi maan ja istuttaisi taimet oikeaan kohtaan ilman pysähdyksiä. Perustimme autopalstan. 58 Kurkikanta on kääntynyt kasvuun. Hän selvitti myös, miten pitkälle jatkuvatoimisen istutuskoneen kehittelyssä on päästy. 5 MAKASIINI 3 • 2018 5693_.indd 5 20.4.2018 12.00. ISTUTUSKONE TULEE VIELÄ Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 8 26. Niinpä mekin toimituksessa kiinnostuimme aiheesta. METSÄLEHDEN verkkosivuilla keskustelu käy vilkkaana, mutta erityisen paljon nimimerkeillä on ollut sanottavaa metsänomistajalle sopivista autoista. HARVA TIETÄÄ, miltä tuntuu istuttaa kuokalla paljasjuurisia taimia muokkaamattomaan maahan. Viime vuosina koneistutuksen suosio on pienen kasvupyrähdyksen jälkeen taantunut. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Tietukiin korotuksia etelässä • Kuutio jakaa mielipiteitä • Metsä ja opiskelijan tuet VAIKUTTAJA HELI VIIRI TUNTEE TUHOLAISET KÄSIN TEHTY NÄIN TEET TUOHIVIRSUT DACIA DUSTER MAASTURI KOHTUUHINTAAN UUDISTAMISESTA 28 KYSYMYSTÄ Sonja Danielsson kokeili koneistutusta ISTUTUS TIE METSÄNOMISTAJAKSI VERKOTU JA HANKI TIETOA Uusi metsä alulle TE EM A : U U SI M ET SÄ 5627_.indd 1 18.4.2018 16.17 Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli Luonnosta 58 LUHTA: Tanssihetki aarteen päällä 62 TAPION PÖYTÄ: Kakku ilman uunia 64 KÄSIN TEHTY: Näin teet tuohivirsut 68 LUKIJALTA: Lämmittävätkö vanhat leppäklapit. Muun muassa robottitekniikka etenee laajalla rintamalla, mikä toivottavasti vauhdittaa myös metsänhoitoon sopivien koneiden kehittelyä. Pitkän päivän jälkeen tulos oli silti vaatimaton verrattuna siihen, mihin nykyajan istuttaja yltää pottiputkella
Kituliaiksi jääneiden kloonivisojen ja visautumattomien yksilöiden poiston jälkeen jäljellä on enää upeimmat kaunottaret. TEKSTI ANNE HELENIUS?KUVAT SEPPO SAMULI Ensimmäisen visakkonsa Timo Rajajärvi istutti 22 vuotta sitten. 6 MAKASIINI 3 • 2018 6 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 6 20.4.2018 11.29. METSÄNOMISTAJA TÄMÄ ON PUUNHOITOA Timo Rajajärvelle visakoivut ovat mieluisia ja huolella vaalittuja yksilöitä, joten hirvituhot raivostuttavat syystäkin
7 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 7 20.4.2018 11.29
Vaimolta jyrkkä ”ei” Se erä meni siis hirville 1–0, mutta muutoin visakoivuista innostunut Rajajärvi on voiton puolella. Osa on vielä pystyssä, mutta nekin emähirvi on taittanut piloille. Hän kävelee kameran kanssa tuhoalueella ja napsii todisteita katastrofista. T älle jutulle on kaksi mahdollista aloitusta. Vuosien kova työ perkaamisineen ja visojen leikkaamisineen on ollut turhaa. Äskettäin Tiibetistä vaellusmatkalta palannut Timo Rajajärvi on aloittanut työntäyteisen päivänsä joulukuusien leikkaamisella. Visautumattomat koivut nimittäin kasvavat huimaa vauhtia ja varjostavat hidaskasvuisemmat arvopuut piloille. Otetaan mukavampi ensin. Jossain kauempana tärisyttää palokärki, ja lapinpöllönkin on nähty liitelevän lähistöllä myyriä etsimässä. ”Minä muka kuolen siihen työmäärään, jonka visojen hoito aiheuttaa”, Rajajärvi murjaisee. Timo Rajajärven pulmana on nyt ratkaista, mitä pilatulle visakolle kannattaisi tehdä. Tai sitten on tämä: Näky on lohduton. Nyt Jaana-vaimo on kuitenkin kieltänyt uusien visojen istuttamisen. Monesti mietin, että millaiseksi tämä tai tuo visa muuttuu kasvukauden jälkeen. Pari vuosikymmentä visakoivuja kasvattanut metsäomistaja ja metsäpalveluyrittäjä Timo Rajajärvi kutsuu sielunvihollista etunimeltä. Puolitoistahehtaarinen, seitsenvuotias visakoivikko on tuhoutunut täysin. Vaan toki kaikki visankasvatusta kokeilleet tietävät, että Jaana-vaimon huolessa on perää. Jospa vaimon vaikuttimena onkin mustasukkaisuus. Jäljelle jäi sentään 18 hehtaaria kunnollista visakoivikkoa, joista nuorimmat ovat kolmevuotiaita ja vanhimmat yli kaksikymppisiä. Ympäriinsä näkyy vajaan kahden metrin korkeudesta katkaistuja visanrunkoja. Leikata pitää siekailematta, ja siemensyntyisistä visakoista on poistettava visautumattomat yksilöt kymmenennen ikävuoden paikkeilla. ”Siemenperäiset visat ovat yksilöitä. Hänen aviomiehensä nimittäin tunnustaa jopa hieman rakastavansa visojaan. Visautumattomien poistaminen on Rajajärven mukaan aivan yhtä tärkeää kuin oksien leikkaaminen. Uuden visakon perustaminen on loputon työmaa, joka helposti imee kaiken liikenevän vapaa-ajan. Visankasvatus kun on puun-, ei metsänhoitoa. Ratkaisevat 10 vuotta Rajajärven neuvot kauniin ja laadukkaan visakon kasvattamiseksi ovat yksinkertaiset. Palkkana uurastuksesta on ehkä muutaman sadan euron hirvituhokorvaus. Sellainen, jossa telkkäpariskunta ui Karijärven huhtikuisessa sulassa Kouvolan Jaalassa. Jaala Tuhon dokumentointia. 8 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 8 20.4.2018 11.29. Siellä täällä makaa maahan sorkilla sotkettua keltaista hirvinauhaa. Ne ovat tosi hienoja”, Rajajärvi kuvailee
Kotitalon takana metsänlaidassa on pienimuotoinen arboretum, jossa kasvaa Rajajärven opiskeluaikoina istuttamia havupuita pariakymmentä eri sorttia. Aluksi leikkaaminen onnistuu tavallisilla oksasaksilla, mutta myöhemmin tarvitaan järeämpää kalustoa. Sekametsien, visakoiden ja joulukuusien hoitamisen lisäksi Rajajärven aika menee oman metsäpalveluyrityksen pyörittämisessä. Tästä syystä Rajajärvi haluaa istuttaa normaalia tiheämpiä visakoita, yli 2 000 tainta hehtaarille. Niinpä kloonikokeiluun kyllästynyt Rajajärvi kaatoi ne muutama vuosi sitten. Toki loimukoivukin on arvokas erikoispuu, jolle löytyy omat käyttökohteensa puusepänteollisuudessa. Sinne hän laittoi enimmäkseen siemenperäistä visaa, mutta myös neljänneksen senaikaista uutuutta, Hartolan visakuningatar -nimistä kloonia. Visaa leikataan oksien, ei puun rungon suuntaisesti. Jopa kymmenen laumoissa liikkuvat hirvet tekevät taimikoissa pahaa jälkeä. Juuri nyt joulukuusten leikkaus ja lannoitus työllistävät kovasti, ja heti perään alkaa uusien istutus ja heinäntorjunta. Tällainen ominaisuus estää ohuen viilutuksen. Rajajärvi suosii muutenkin monimuotoisuutta. Majesteettisenniminen klooni osoittautui kuitenkin kehnoksi, sillä sen visakukkakuviota pilasivat mustat, kuoren jäänteistä peräisin olevat pilkut. Kaikkia puita Rajajärvi ei ole istuttanut talousmielessä. ”Siemenperäiset visat ovat yksilöitä. ”Kun kelvottomat yksilöt on poistettu, niin minulle vieläkin jää valinnanvaraa niin, että saan ne parhaat rungot.” Onpa tiheydestä toinenkin hyöty: ”Jos visat ovat liian harvassa, heinittyminen ja pusikoituminen lisääntyvät, ja visakon hoitaminen on vaikeampaa.” Kuningattaret kumoon Visa-idean Timo Rajajärvi sai metsätalousinsinööriksi opiskellessaan. Sekametsä miellyttää Visakoivujen lisäksi Timo Rajajärvi kasvattaa myös joulukuusia. Siemenperäisten visojen kasvattaminen on aina myös eräänlaista arpapeliä: kaikki yksilöt eivät visaannu, toiset voivat visaantua liikaa ja kasvaa pensasmaisiksi, tai sitten taimesta kasvaakin loimukoivu, josta puuttuu visakukkakuvio. Niistä saaduilla rahoilla Rajajärvi sai maksettua Wood Meiser -vannesahan, jolla hän juurikin surautti klooneista lankkua. ”Siinä on minun eläkepottini”, Rajajärvi vitsailee, ehkä puolitosissaan. Rikollisten käyntikortti. Mieluiten hän kasvattaisi reilun parinsadan hehtaarin metsissään sekapuustoa – koivuja, kuusta, mäntyä ja kosteilla paikoilla tervaleppää. Vaan ei puhuta tässä kohtaa enää hirvistä, jätetään se suosiolla jutun loppuun. Niinpä tuore insinööri istutti 1990-luvun puolivälissä ensimmäisen, parihehtaarisen visaviljelmänsä. Kaiken harmin lisäksi tämän kloonin visat hidastivat jo nuorena kasvuaan ja jäivät ohuiksi ruikuloiksi. Tällä hetkellä Rajajärven Kuusifarmilla kasvaa 70 000 joulupuuta, joista 20 000 on leikkausiässä. Mutta onneksi suurin osa Rajajärven vanhimmasta visakosta kasvaa kauniina ja suorissa riveissä. Kaadetuista kuningattarista 3 000 kiloa päätyi puukontekijän materiaaliksi. Asia selvisi vasta pari vuotta sen jälkeen, kun Rajajärvi ja moni muu visankasvattaja oli kuningattarensa istuttanut. Firman hän perusti heti metsäopistosta valmistuttuaan. Isoja oksia pitää karsia noin neljään metriin saakka”, Rajajärvi opastaa. Ei niin, että koulussa olisi visasta mitään erityistä opetettu, mutta nuori opiskelijaporukka innostui pohdiskelemaan kaikenlaista erikoispuutuotantoa. Monesti mietin, että millaiseksi tämä tai tuo visa muuttuu kasvukauden jälkeen.” ”Kymmenen vuotta on muutenkin rajapyykki, sillä sinä aikana visakoivun oksia pitää karsia koko ajan. Mutta ne hirvet: ensin katoaa koivu, ja sen loputtua männyt. On eri lajeja tuijia, hemlokkeja, pihtoja, kuusia ja mäntyjä sekä joitakin kymmeniä alppiruusuja. Mukana oli myös taloudellinen kannustin: maksetaanhan laadukkaasta sorvivisasta antelias kilohinta. 9 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 9 20.4.2018 11.29. Hartolan visakuningattaressa on selkeä visakukkakuvio, mutta seassa on harmillisesti myös kuoren jäänteitä, mustia pilkkuja
Muilla ei ollut triangelin keskelle asiaa. Tähän on joku syypää. ”On käsittämätöntä, että yksityisten ihmisten omaisuutta saa tuolla tavalla tuhota laiduntamalla valtion karjaa. Rajajärvi pokkasi insinöörin paperit huonoimpaan mahdolliseen aikaan, kesken pahimmat laman. ”Ne liikkuvat täällä jopa 10 hirven laumoissa.” Tämä näkyy pilatussa visakoivikossa, jossa vähän päästä meinaa astua kookkaisiin papanakasoihin. Hän kertoo sinulle lisää vaihtoehdoista. Tavoitetiheys alueella on kolmen hirven luokkaa tuhannella hehtaarilla. ”Hoidan vakioasiakkaani ja se riittää. Hän on jopa kokeillut kaikenlaisia hirvenkarkottimia, tuloksetta. Niitä on Rajajärven mielestä ihan liikaa. Toinen haluaa puukaupparahat käyttöönsä nopeasti, toinen arvostaa hyvää tuottoa. ”Ovat ne minulle niin paljon velkaa.” Timo Rajajärvi kertoo, että muoviset suojatötteröt auttavat paitsi myyriä vastaan, ne myös helpottavat istutettujen visojen löytämistä myöhemmin. Tai vaihtoehtoisesti voit jättää rahat tutulle Tähtitilille ® kiinteällä 3 % korolla tuottoa kasvamaan. Aluksi tuoreella yrittäjällä oli vaikeaa, sillä alan käytännöt olivat muodostuneet pyhän kolmiyhteyden eli metsänhoitoyhdistysten, puunostajien ja Metsäkeskuksen kesken. Talvinen jälkien laskenta kuitenkin osoitti, että hirviseuran alueella tiheys olikin 16 hirveä 1 500 hehtaarilla. ”Kun ne laumana tulevat, niin ne menevät läpi vaikka mistä.” Mutta yksi on varma. Ei, vaikka taajuus oli viritetty Rajajärven inhokkikanavalle. Visakoivuja uhkaaville myyrille, hallalle tai hyönteisille ei metsänomistaja oikein voi mitään, mutta hirvituhoihin löytyy Rajajärven mukaan syyllinen. Stora Enson uudella Puukaupparahoituksella saat puukauppatulot käyttöösi jopa 5 päivässä. Jos metsäalaa opiskeleva poikani lähtisi mukaan, niin sitten on eri juttu. Kyllä tätä yritystä pystyisi laajentamaan.” Velanmaksu koittaa syksyllä Lopuksi vielä hirvistä. Oli perustettava yritys, jolla siihen aikaan oli vieläpä mullistava toimintaidea: se toimi tismalleen samalla konseptilla kuin metsänhoitoyhdistykset. Edes sähköpaimenella terästetty aita ei ole estellyt hirviä. Se harmittaa”, sanoo paikallisen riistanhoitoyhdistyksen jäsen Rajajärvi. Päätöksen voit tehdä helposti ja vaivatta samalla kun sovit täydenpalvelun puukaupasta metsäasiantuntijasi kanssa. Metsänomistajat ottivat kuitenkin Rajajärven hyvin vastaan, olihan hän jaalalainen alkuasukas ja siten tuttu mies monelle. Kun uusi hirvestyskausi alkaa syksyllä, Rajajärvi on saalistettavia vastassa kivääri tanassa. Hän uhoaa, ettei mieti, näkyykö tähtäimessä minkälainen lehmä tai kuinka monta piikkiä on ukkohirven sarvissa. Hän ampuu, ja mielellään. 3,0 % Tähtitilin korko tarjous 30.6.2018 asti uusille sopimuksille 10 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 10 20.4.2018 11.30. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä. Joku, joka on perustellut, että hirviä on tällä hetkellä sopiva määrä. Yleensä sellainen istuu kirjoituspöydän takana. Rajajärven yritys siis tarjosi palveluita yksityisille metsänomistajille. ”Paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle sen sijaan oli kova pala, että heidän tonttiaan tultiin sorkkimaan.” Nyt Rajajärvellä on sopivasti asiak kaita, uusia hän ei ajanpuutteen takia haikaile. Keltainen hirvinauha on vitsi, eikä vanhassa metallisessa tynnyrissä yötä päivää möykännyt radiokaan onnistunut sarvekkaita karkottamaan. ”Kun ne laumana tulevat, niin ne menevät läpi vaikka mistä.” Metsänomistajien tarpeet ovat erilaisia, myös puukauppatulojen osalta
Stora Enson uudella Puukaupparahoituksella saat puukauppatulot käyttöösi jopa 5 päivässä. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä. Hän kertoo sinulle lisää vaihtoehdoista. Tai vaihtoehtoisesti voit jättää rahat tutulle Tähtitilille ® kiinteällä 3 % korolla tuottoa kasvamaan. Päätöksen voit tehdä helposti ja vaivatta samalla kun sovit täydenpalvelun puukaupasta metsäasiantuntijasi kanssa. Metsänomistajien tarpeet ovat erilaisia, myös puukauppatulojen osalta. 3,0 % Tähtitilin korko tarjous 30.6.2018 asti uusille sopimuksille 5683_.indd 11 20.4.2018 11.30. Toinen haluaa puukaupparahat käyttöönsä nopeasti, toinen arvostaa hyvää tuottoa
Eteläja Väli-Suomen tuet myös yhdenmukaistetaan. Pulaa hankkeiden kokoonjuoksijoista Metsäyhtiöiden huoli metsäteistä on ymmärrettävä. Kunnostuksia vauhdittaakseen hallitus ehdottaa metsäteiden perusparantamiseen ja rakentamiseen tarkoitettujen tukien korottamista Eteläja Väli-Suomessa. 12 MAKASIINI 3 • 2018 12 MAKASIINI 3 • 2018 5652_.indd 12 20.4.2018 11.31. Viime vuonna kunnostettiin reilu tuhat kilometriä teitä ja uusia rakennettiin vajaat sata kilometriä. ”Asetuksen voimaantulo voi viivästyä, jos saatujen lausuntojen perusteella joudutaan tekemään paljon muutoksia”, ennakoi metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ministeriöstä. Asiaa säätävä valtioneuvoston asetus on juuri palannut lausuntokierrokselta, ja sitä viimeistellään maaja metsätalousministeriössä. Yhä raskaammiksi käyvät puukuljetukset haastavat metsätiet, jotka on rakennettu nykyistä kevyemmälle autokalustolle. Teiden perusparannuksissa tuki on 50 prosenttia kokonaiskustannuksista, pohjoisessa tuki pysyy 60 prosentissa. AJASSA TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ ENNÄTYKSELLINEN hakkuutahti ei ole saanut metsänomistajia huolehtimaan metsäautoteistään. ”Teiden pintamateriaali pyritään mitoittamaan todellisen tarpeen mukaan. Viime vuosina käyttöön varatuista rahoista osa on jäänyt käyttämättä, joten lisätuet voidaan kattaa käyttämättä jäänein varoin. Pehmeillä pohjilla tarvitaan enemmän kantavaa materiaalia, mutta kantavilla mailla pintamateriaalia voidaan jopa vähentää.” Tien pintamateriaalina käytettävä murske lohkaisee 60 prosenttia metsäautotien kokonaiskustannuksista. Tukien korottaminen ei niele lisää budjettivaroja. Kansallisen metsäohjelman mukaan metsäteitä pitäisi perusparantaa 1 930 kilometriä vuodessa, uusia teitä tarvittaisiin lähes 200 kilometriä. Aikaisimmillaan korotettuja tukia voisi olla tarjolla jo kesällä. Metsäteollisuuden tutkimusorganisaatio Metsäteho valmistelee uusia normeja metsäautoteiden rakenteille. Iso osa Tietukia korotetaan etelässä Korotettujen kemeratukien toivotaan innostavan metsänomistajia rakentamaan entistä parempia – ja usein kalliimpia metsäautoteitä. Hän arvioi, että metsäautoteiden rakentaminen ja perusparantaminen ei muutu tukien korotuksista huolimatta juuri nykyistä edullisemmaksi. Niiden ennakoidaan nostavan kustannuksia kymmenkunta prosenttia. Metsätehon tutkija Markus Strandström pitää väitettä yksinkertaistuksena. Tienteko kallistumassa
2 Onko tavoitteena erottaa tasaikäisrakenteinen ja eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus selkeämmin toisistaan. Dramaattisia muutoksia niihin tuskin tulee. Jatkuvan kasvatuksen suositukset uudistetaan ensi vuodeksi, kertoo Tapio Oy:n asiantuntija Arto Koistinen. Usein metsäyhtiö vielä kunnostaa puukuljetuksissa särkemänsä tiet. Näyttää siltä, että jatkuva kasvatus sopii monille turvemaille hyvin. Menetelmistä kannattaa valita kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopiva. Suomen metsäkeskuksen johtava metsätieasiantuntija Mika Nousiainen ei silti pidä metsänomistajia metsäteiden kunnostusten pahimpana jarruna. TEKSTI LIINA KJELLBERG Kuka: Tapio Oy:n puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen. 2) Keskimääräinen kustannus 20 000 e/km. tuki, % (kok.kust.) 35 45 60 20 35 50 Ehdotettu tuki, % 50 50 60 30 40 50 Tukea/km, nyt 5?250 6?750 9?000 4?000 7?000 10?000 Tukea/km, ehdotus 7?500 7?500 9?000 6?000 8?000 10?000 Lisää tukea/km 2?250 750 2?000 1?000 M-om. Sellaiseen ei nykyisillä, liiketoimintaa tekevillä metsäpalveluorganisaatioilla ole rahkeita.” Hänen mukaansa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on vain kolme ammattilaista, joilla on valmiudet ”juosta kokoon” isoja metsäautotieverkostojen perusparannushankkeita. 3 Saadaanko jatkuvan kasvatuksen termistöön selkeyttä. Isot muutokset aiheuttavat herkästi sekaannusta.” Tiirola ihmettelee, että Pohjois-Suomen tukitasot jätettiin ennalleen. ”Metsätalouden infrastruktuuria ei pidä päästää rappeutumaan samaan aikaan, kun puun käyttö on lisääntymässä. Muuttuuko jatkuva kasvatus. Uudet puuautot ovat hankaluuksissa, ellei teitä korjata. Kunnostusojitusten tarve vähenee, kun metsä säilyy peitteisenä. Metsätyyppi teistä on mitoitettu nykyistä kevyemmille puutavara-autoille. 5 Milloin uudet jatkuvan kasvatuksen suositukset julkaistaan. ”Pohjoisen tukia olisi voitu nostaa” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää uudistusta hyvänä. Metsänhoidossa ei kannata lähteä siitä, että pysyvänä tavoitteena on joko tasaikäinen tai eri-ikäisrakenteinen metsä. Etelän teille lisää tukea Etelä(sininen) ja Väli-Suomen (harmaa) tuet metsäteiden peruskorjaukseen yhdenmukaistetaan. Se on tavoitteena. ”Tiehankkeiden käynnistäminen, siis metsänomistajien mukaan saaminen, vie jopa vuosia. Monien metsänomistajien on vaikea innostua melko kalliista hankkeista, kun vanhaakin tietä pääsee maasturilla taimikonhoitoon ja marjametsään. Menetelmien raja ei todellisuudessa ole jyrkkä. Esimerkiksi yläharvennus voi tähdätä joko tulevaan metsänuudistamiseen tai jatkuvaan kasvatukseen. Nykyisellään se ei houkuta metsäorganisaatioita, ja hankkeet saattavat jäädä toteuttamatta. ”Tukia olisi pitänyt korottaa, jotta pohjoisen metsätalouden huonompaa kannattavuutta olisi kyetty tasaamaan.” Tulevaa, 2020-luvun kannustejärjestelmää varten Tiirola ehdottaa, että teiden suunnitteluun varattaisiin erillinen tuki. maksaa nyt, e/km 9?750 8?250 6?000 16?000 13?000 10?000 Lisätuen jälkeen e/km 7?500 7?500 6?000 14?000 12?000 10?000 1) Keskimääräinen kustannus 15000 e/km. ”Takavuosina samaa työtä teki jopa parikymmentä metsäammattilaista.” Metsätien perusparannus (1 Uudet metsätiet (2 E-S K-S P-S E-S K-S P-S Nyk. Mitä: Vastaa projektista, jossa päivitetään jatkuvaa kasvatusta koskevat metsänhoidon suositukset. Miksi: Tutkimustieto ja käytännön kokemukset jatkuvasta kasvatuksesta ovat karttuneet. Tutkimustietoa ja käytännön kokemusta on viidessä vuodessa kertynyt sen verran, että suositukset on tarpeen päivittää. On hyvä, että järjestelmää korjattiin vain tukiprosentteja nostamalla. Ei, päinvastoin. Kyllä. Näillä näkymin ensi vuoden alkupuolella. Uusien teiden tuki on edelleen porrastettu. Se mukailee metsänomistajajärjestön aloitetta. Silloin menetelmää ei tunnettu kovinkaan hyvin. TA PI O 13 MAKASIINI 3 • 2018 13 MAKASIINI 3 • 2018 5652_.indd 13 20.4.2018 11.31. Tuet koskevat yhteishankkeita. On tärkeää, että metsänomistajat ja metsäammattilaiset ymmärtävät termit samalla tavalla. ”Sirpaloituneessa metsänomistusrakenteessa tiehankkeiden koostaminen vaatii paljon työtä. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus eli niin sanottu jatkuva kasvatus otettiin mukaan metsänhoidon suosituksiin loppuvuodesta 2013. Korkeasuhdanteessa puu tekee kauppansa kehnommankin tien varresta. 4 Huomioidaanko turvemaat uudistuksessa. Tästä syystä moni organisaatio on vähentynyt tiepuolen väkeään.” 1 Miksi jatkuvan kasvatuksen suositukset uudistetaan. Tutkimustietoa aiheesta on tosin vielä vähän
Miehen maanmainiot videot ovat saavuttaneet mittavaa suosiota YouTubessa. Kuvaaminen on tauolla. Myöskään metsän sijaintia, kuten tien, kylän tai lähistön järven nimeä, ei saa paljastaa. Metsä on julkinen paikka, jossa voi kuvata vapaasti. Grundströmin mukaan UPM voi pyrkiä sopimaan yrittäjiensä kanssa, kuinka yksityisten metsänomistajien kanssa toimitaan. Oikeasti metsässä kuvaamista ei voi kieltää kuin poikkeustapauksissa. ”Unionissa on paljon maita, jotka eivät ymmärrä pohjoismaista metsätaloutta. EU hyväksyi hiilinieluasetuksen Norppaliven suosio on innostanut ympäristöjärjestö WWF:n aloittamaan uusia livelähetyksiä luonnosta. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Metson kevään soidinmenoja voi seurata Keski-Suomen Metsoparlamentin riistakameroiden avulla. wwf.fi on toiminnassa vähintään yksi kamera ympäri vuoden. Yhtiön uusi ohjeistus on lopettanut esimerkiksi työtään videoineen hakkuukoneen kuljettaja Janne Seppänen kuvaukset. Samalla vahvistui Suomen siihen aiemmin neuvottelema lisäjousto. 30. UPM:n ohjeiden mukaan kuvista tai videoista ei saa käydä ilmi leimikon arvo, puumäärä tai -laatu, saati luottamukselliseksi katsottavaa tietoa. Yliopistolehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta vakuuttaa, että metsänomistaja tai kuka tahansa voi kuvata metsässä – sekä omassa että vieraassa – vapaasti. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström on samoilla linjoilla. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. Naapureille tutkimusohjelma EU-parlamentti on lopullisesti hyväksynyt asetuksen, jonka tavoitteena on kasvattaa metsien hiilinieluja ja leikata kasvihuonepäästöjä. Lyhyesti AJASSA MIKKO RIIKILÄ UPM ON RYHTYNYT suitsimaan metsäkoneyrittäjiensä ja heidän palkollistensa oikeutta kuvata hakkuutyömailla. Tavoitteena on, että osoitteessa luontolive. Vuoden 2030 jälkeen sitoutuvan hiilidioksidin määrän tulee ylittää metsistä vapautuvat päästöt. Ohjelman julkistivat metsäministerit SvenErik Bucht ja Jari Leppä viime viikolla Espoossa. Jos kuvataan Metsässä kuvaamista ei voi rajoittaa Luontoa, metsätyötä ja työtä tekeviä saa kuvata jokseenkin vapaasti. ”Inspiraatio meni. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Tällaisen haluamme välttää, kunnioitamme ja kuuntelemme metsänomistajien tahtoa”, toteaa yhtiön puunhankinnan sidosryhmäjohtaja Sami Oksa. ”Sama pätee hakkuutyöhön. Ohjelman arvo on 150 miljoonaa euroa, josta puolet tulee yksityiseltä sektorilta. ”Journalistin ohjeisiin ei tällaisissa metsäyhtiön ohjeistuksissa voi viitata eikä journalistien tarvitse tällaisia metsäyhtiön yrittäjilleen antamia ohjeita huomioida.” ”Inspiraatio meni” UPM:n kuvausohjeiden mukaan kuvaamiseen pitää olla metsänomistajan lupa, mieluimmin kirjallisena. metsää ja kuvaan sattuu ihmisiä, niin lupaa ei tarvita, elleivät ihmiset ole tekemässä jotain sellaista, joka muuten kuuluu yksityiselämään. Eläimistä uusia verkkolähetyksiä 14 MAKASIINI 3 • 2018 14 MAKASIINI 3 • 2018 5655_.indd 14 20.4.2018 11.34. Tämän hoitaminen vaatii meiltä viestintää ja perusteltua tietoa sen tueksi”, Bucht sanoi. Vapaasti saa kuvata, jos ei jotain muuta erikoista ilmene”, Neuvonen kertoo. Kuvissa tai videoil la näkyviltä ihmisiltä on erikseen kysyttävä yhtiön mukaanlupa materiaalin julkaisuun. Oksa kiistää epäilyn, että metsäyhtiö tulkitsisi saavansa pystykaupassa hakkuuoikeuden lisäksi kuvausoikeuden leimikolle. EU-maiden tulee taata, että metsiin sitoutuu hiilidioksidia niistä ilmakehään vapautuvia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä. Ensimmäiset ”Luontolivessä” nähtävät lajit ovat liito-orava ja metsäpeura. ”Ainoan poikkeuksen muodostaa tilanne, että kuvassa olisi jonkun koti tai pihapiiri, jolloin puhutaan kotirauhan suojasta.” Yksityismetsäkin on julkinen paikka Ihmisten kuvaamiseen tarvitaan lupa, jos tarkoitus on kuvata ja varsinkin levittää kuvaa tietystä ihmisestä. ”Metsä on julkinen paikka, eikä Journalistin ohjeiden kohtia 29 ja 30 voi tulkita siten, että ne kieltäisivät valokuvaamisen metsässä tai metsästä otetun kuvan julkaisemisen.” SH U TT ER ST O CK Suomi ja Ruotsi perustavat yhteisen viisivuotisen metsäbiotalouden tutkimusohjelman. Journalistin ohjeet 29. Tätä on perusteltu metsätietolailla, lisäksi on vedottu Julkisen sanan neuvoston laatimien Journalistin ohjeiden 29 ja 30 pykäliin. ”Taustalla on tapaus, jossa metsänomistaja tunnisti metsänsä videoblogista ja pahastui kuljettajan kommenteista, jossa metsä todettiin hoitamattomaksi ja arveltiin, ettei omistajalla ollut rahantarvetta. Lupien kysyminen metsänomistajalta tuntuu työläältä”, Seppänen toteaa
Kaikki tapahtui Guinnessin ennätystenkirjan virallisen valvojan nähden. M A RT TI LI N N A Lisää puuta maanteille Ruotsalainen Timo Kloft on istuttamisen uusi ennätysmies. Viljelyalasta kylvön osuus on vajaa neljännes, lopuille aukoista istutetaan taimia. Välttäkää virheitä ja toimikaa oppikirjan mukaan, niin hyvä tulee – muuttuvassa ilmastossakin.” Tutkimusprofessori Antti Asikainen, Metsään-lehti 1/2018. Edellinen Guinessin ennätys – 15 170 tainta – oli kanadalaisen Ken Chaplinin nimissä. Siltojen käyttöiäksi määritellään materiaalista riippumatta 100 vuotta. 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Metsänviljelyn pinta-ala kasvaa taas Eniten istutetaan kuusta Kylvö Pinta-ala, ha Istutus Kuusi 62,9 % (52 364 ha) Mänty 32,5 % (27 040 ha) Koivu 4,4 % (3 670 ha) Muut 0,3 % (220 ha) Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, lu vu t vu od elt a 20 16 Sanottua Luonnonvarakeskuksen ennakko tiedon mukaan metsäteollisuus käytti viime vuonna puuta 69,9 miljoonaa kuutiometriä. ”Järeä puu tarjoaa aina enemmän vaihtoehtoja. Tätä menoa metsänviljelyn pinta-ala nousee jo pian taantumaa edeltävälle tasolle. Ennätysistuttaja löytyi Ruotsista ”Markkinat käyvät kuumina. 69,9 ELIISA KALLIONIEMI TAIMIA istutetaan ja siemeniä kylvetään muutaman hiljaisen vuoden jälkeen taas reilusti yli 100 000 hehtaarille. Aukko oli tavallista metsämaata ja mätästetty. Yhden taimen istuttamiseen pottiputkella kului siis keskimäärin 4,9 sekuntia. Hyviä vuosia on ollut vuodesta 2013 lähtien, mutta tämä ykköskvartaali oli historiallisen kova.” Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela, Kauppalehti 18.4. Viljelyala kasvaa Liikenneja viestintäministeriö on valmistellut luonnoksen liikenteen puurakentamisohjelmasta, jolla halutaan muun muassa lisätä puusiltojen osuutta valtion rakennuttamista silloista. ”Puumateriaali ja 3D-tulostus tulevaisuuden Sampo: joka kodin varustus kuin mikroaaltouuni tänään, suoltaa lääkkeet, mutterit, astiat, tekoelimet ja vielä mitä.” Professori Jyrki Kangas Twitterissä 16.4. PO N SS E 15 MAKASIINI 3 • 2018 15 MAKASIINI 3 • 2018 5655_.indd 15 20.4.2018 11.34. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan metsän viljelyyn käytetään vuosittain yli 50 miljoonaa euroa. Suomessa rakennetaan vuosittain noin 100– 120 maantiesiltaa. Tällä hetkellä valtion teillä on yhteensä 637 puusiltaa, joista runsas 400 on tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle. Hän istutti viime kesänä Pohjois-Ruotsin Lyckselessä 24 tunnin aikana 17 681 tainta
Uudistushakkuu 61,49 ?. Vaikka jokainen tarjouspyyntö ei johda kauppaan, niin määrä on kuitenkin noin viidesosa yksityismetsien puukaupoista.” Mäkelä sanoo, että puunostovolyymista on mukana yli 95 prosenttia ja metsänhoitoyhdistyksistä kaksi kolmasosaa. 37,54 ?. 16,73 ?. ”Kokemukset ovat vielä vähäiset. 16,80 ?. ??. 15,99 ?. 18,69 ?. Yhdistyskentältä välittyy viesti, että vaikka kehityssuunta sinänsä on oikea ja joillakin alueilla Kuutio toimii hyvin, niin kaikkialla se ei ole tuonut 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 Harmaa pylväs kuvaa teollisuuspuun kuukausiostoja, sininen pylväs Kuutiossa tehtyjä tarjouspyyntöjä. Kaikki tarjouspyynnöt eivät johda puukauppaan. 17,05 ?. Sähköisen puukaupan osuus vielä pieni Lähde: Kuutio.?, Luke Toukokuu 2017 Kesäkuu 2017 Heinäkuu 2017 Elokuu 2017 Syyskuu 2017 Lokakuu 2017 Marraskuu 2017 Joulukuu 2017 Tammikuu 2017 Helmikuu 2017 Kuutiometriä ovat tehneet Kuution kautta yksittäisiä kauppoja. 12,39 ?. 17,00 ?. Uudistushakkuu 60,18 ?. nousussa. ”Tavoitteena on saada loputkin ostajat ja yhdistykset mukaan. Metsäpäällikkö Kari Wuolijoki sanoo suurimmaksi syyksi sen, että alueen 16 MAKASIINI 3 • 2018 16 MAKASIINI 3 • 2018 5688_.indd 16 20.4.2018 11.35. Raakapuun kantohinnat viikolla 15 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,95 ?. 45,61 ?. 15,42 ?. 19,37 ?. Suurin poissaoleva ostaja on Keitele Group. 64,22 ?. 43,55 ?. metsänhoitoyhdistyksistä mukana on alle puolet. Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat MIKKO HÄYRYNEN KOHTA VUODEN ikään ehtinyt puukaupan sähköinen markkinapaikka Kuutio.fi on toimitusjohtaja Aku Mäkelän mukaan lähtenyt lupaavasti käyntiin. 12,40 ?. 16,59 ?. 16,19 ?. 20,26 ?. 40,93 ?. Harvennushakkuu 53,97 ?. Toki Kuutio osaltaan lisää tarjontaa ja tuo mukana olevien yhdistysten valtakirjakaupat tarjolle.” Hakamäen mukaan metsänomistajat valtaosin kilpailuttavat itse paikalliset ostajat ja tekevät myyntipäätökset mieltymystensä mukaisesti. 62,99 ?. 18,49 ?. 16,82 ?. 38,65 ?. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,67 ?. 16,65 ?. Ensiharvennus 13,09 ?. 61,81 ?. ”Kuution kautta on tänä vuonna tehty tarjouspyyntöjä kahdesta miljoonasta kuutiometristä. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,36 * 60,79 * 34,52 * 17,21 * 17,04 * Uudistushakkuu 59,77 * 61,43 * 34,89 * 18,88 * 18,21 * Harvennushakkuu 48,92 * 49,60 * 15,79 * 15,60 ?. ???. 18,07 ?. Ensiharvennus 12,46 ?. 63,21 ?. 19,28 ?. Harvennushakkuu 50,60 ?. 17,89 ?. 64,09 ?. Harvennushakkuu 52,69 ?. 17,27 ?. 47,33 ?. 53,13 ?. 18,84 ?. 52,65 ?. 52,03 ?. 12,06 ?. 12,09 ?. 17,77 ?. 16,01 ?. 20,17 ?. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,13 ?. Toimijoilla on mahdollisuus parantaa Kuutiossa valmiina olevien rajapintojen hyödyntämistä omissa tietojärjestelmissään.” Yksittäisiä kauppoja Isojoen sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki sanoo, että he Kuution ensimmäinen vuosi Sähköisen puukauppapaikan suunta oikea, mutta läpilyöntiä pidetään vaikeana. 16,67 ?. 12,86 ?. 19,72 ?. 49,54 ?. Ensiharvennus 13,27 ?. 43,85 ?. 62,81 ?. 42,23 ?. 17,92 ?. 18,47 ?. ”Tällä hetkellä meillä ei ole teknisiä valmiuksia liittyä, eikä Kuutio ole edennyt sitä vauhtia kuin odotettiin.” Innostus hiipumassa Kuution tulevaisuus on paljolti yhdistyksistä ja niiden valtakirjakaupoista kiinni. 17,74 ?. Uudistushakkuu 62,68 ?
17,86 ?. Kuusikuidun kuutiohinta ylitti 20 euroa. Uudistushakkuualan koko oli 3,8 hehtaaria. 19,32 ?. Ensiharvennus 12,43 ?. Koska kaikki ostajat eivät ole Kuutiossa mukana, niin yhdistykset tavoittavat ostajat parhaiten omilla sähköpostilistoillaan ja tarjouspyyntöjen laittaminen Kuutioon on lisätyö. Leimikolta eli hakatulta alueelta kertyneissä kuusenrungoissa lahoa oli noin kuusi prosenttia, mikä on tyypillinen lukema alueen metsissä. 15,03 ?. 42,53 ?. 63,69 ?. Toinen suunta eli tarjouksen vastaanotto ja integrointi omiin järjestelmiin vaatii vielä parantamista. Hehtaaria kohden puuta kertyi noin 370 kuutiota. Leimikon pääpuutavaralajin eli kuusitukin kantohinta oli 61 euroa kuutiolta. 18,11 ?. Yhdistysten piirissä on myös tuntumaa, että vaikka isot ostajat periaatteessa ovat palvelussa mukana, niin koko ostohenkilöstö ei kuitenkaan. 16,46 ?. 45,29 ?. 52,72 ?. 16,20 ?. Tarjouspyyntöjä, joihin ei ole tullut yhtään tarjousta, on ollut liian monta. Harvennushakkuu 46,09 ?. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VALTTERI SKYTTÄ PIRKANMAALLA kaadettiin lopputalvesta tuoreella kankaalla kasvanut kuusikko. 44,31 ?. Ensiharvennus 13,07 * 11,61 * 12,74 * Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,87 ?. Harvennushakkuu 52,01 ?. 13,52 * 13,30 ?. 16,72 ?. Kuusikon puusto oli tavallista järeämpää, vaikka kyseessä olikin pohjoishämäläisen rehevän maan metsikkö. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,78 ?. 16,69 ?. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 37,62 ?. 16,49 ?. Tukin talteenotto ratkaisi lopulta ostajan. 61,25 ?. 59,90 ?. 18,25 ?. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,60 ?. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 19,52 ?. Tiedot kerätään viikoittain. 14,98 ?. Puista katkottiin jonkin verran myös kuusipikkutukkia. 18,03 ?. Puutteena koetaan lisäksi, että Kuution kautta ei voi kilpailuttaa leimikkokeskittymiä ja että järjestelmä on hyvä vain toiseen suuntaan eli tarjouspyynnön lähettämisessä. Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,67 * 48,85 * 15,53 * Uudistushakkuu 51,53 * 49,81 * 18,28 * Harvennushakkuu 46,49 * 14,18 * Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 54,50 ?. puukauppaan lisäarvoa. Uudistushakkuu 54,86 ?. Tarjouspyyntöjä, joihin ei ole tullut yhtään tarjousta, on ollut liian monta. Harvennushakkuu 47,50 ?. 54,20 ?. Se onnistui maan ollessa jäätyneenä. 16,61 ?. 17,93 ?. 45,30 ?. Ostajaksi valikoitui metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. 37,94 ?. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 18,17 ?. 15,54 ?. 15,68 ?. Leimikosta tulleet ostotarjoukset olivat lähellä toisiaan. 15,62 ?. 18,86 ?. Tässä vaiheessa Kuutio koetaan enemmän ilmoitustauluna kuin markkinapaikkana ja alku-uteliaisuuden jälkeen innostus on hiipunut. 17 MAKASIINI 3 • 2018 17 MAKASIINI 3 • 2018 5688_.indd 17 20.4.2018 11.35. 62,42 ?. 18,80 ?. Kaadettujen runkojen keskimääräinen koko oli 810 litraa eli 0,8 kuutiota. 13,92 ?. 16,63 ?. 43,19 ?. Uudistushakkuu 61,91 ?. Uudistushakkuu 59,25 ?. 48,64 ?. Kuusikon kohdalla päädyttiin talvihakkuuseen, sillä korTukin talteenotto ratkaisi UUDISTUSHAKKUU PIRKANMAALLA puutavaralaji määrä m 3 hinta €/m 3 yhteensä euroa Kuusitukki 1041,05 61 63 504 Kuusipikkutukki 38,04 25 951 Kuusikuitu 129,9 21 2 727 Kuusilaho 77,5 12 930 Mäntytukki 37,9 58 2 198 Mäntykuitu 19,2 18 345 Koivutukki 17,35 45 781 Koivukuitu 32,3 17 549 Energiaranka 12 8 Yhteensä 1 401 71 993 juu edellytti viljellyn pellon ylitystä. 15,94 ?. 11,75 ?
fi-tiedoilla. Yksittäisenä havaintona Liljeroos ottaa esille, että Pohjois-Karjalassa myydään yhtä kohdetta pelkästään Metsään. Hiljaiselon jälkeen UPM on palaamassa markkinoille. ”Kantatiloja ei ole aikoinaan mitattu kovin tarkasti. Tarjonta on samaa tasoa kuin vuosi sitten, mutta kauppojen määrä selvästi pienempi. Turvemaavaltaiset kohteet eivät ole kovin houkuttelevia. ”Pirkanmaa on viimevuotiseen tapaan tilaston kärjessä ja hintakerroin on 0,99. Myyntisivuille on ilmestynyt muutama iso, tilaryhmistä koostuva sijoittajakohde. Eniten ovat sijoittaneet OP Metsänomistaja -rahasto ja Tornator. Maakunta kaupan kpl myyty kpl myyty ha taimikot % hakkuu kypsät % puusto m 3 /ha tukki% e/ha e/m 3 hinta kerroin Varsinais-Suomi 10 5 74 Satakunta 5 4 87 Häme-Uusimaa 9 8 131 Etelä-Karjala 11 7 151 Kymenlaakso 11 7 161 Pirkanmaa 15 12 335 19 18 132 39 4?892 37 0,99 Etelä-Savo 28 18 473 28 11 120 34 4?686 39 0,95 Eja K-Pohjanmaa 60 30 729 30 10 83 23 2?480 30 0,93 Keski-Suomi 22 27 857 32 11 99 32 3?676 37 0,87 Pohjois-Savo 23 15 476 28 7 104 24 3?247 31 0,75 Pohjois-Karjala 25 20 562 27 10 112 34 3?122 28 Kainuu 16 13 755 26 9 75 22 1?550 21 Pohjois-Pohjanmaa 48 39 1?484 24 10 89 19 2?005 22 0,88 Lappi 29 14 1?004 14 11 70 15 1?144 16 Koko maa 312 219 7?279 lisäys 3 kk 106 60 1?694 Pirkanmaalla on korkein hintakerroin Pohjanmaan maakunnissa paljon tarjontaa Kainuussa vain kolme UPMkauppaa Hintakerroin alhainen Vapon myyntien seurauksena ”Turvemaavaltaiset kohteet eivät ole kovin houkuttelevia.” www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. Toisin sanoen Pirkanmaalla metsä maksoi keskimäärin tila-arvion summa-arvon verran.” Summa-arvo on maapohjan, taimikoiden ja puuston arvot yhteensä ilman tukkualennnusta eli kokonaisarvon korjausta. Pohjois-Savon hintakerroin on alhaisin eli 0,75. Rahastot ja erilaiset sijoittajat ostivat metsätiloja noin 6,5 miljoonalla eurolla. Tilalla on metsämaata 31 hehtaaria ja niillä puustoa 44 kuutiota hehtaarilla.” Kiinteistörekisterissä pinta-alavirheitä Pohjois-Pohjanmaalla myytiin hiljattain pikkutila, jonka pinta-alaksi myyjä ilmoitti 4,7 hehtaaria ja jota myös karttamittaus tuki. ”Esimerkiksi 102 hehtaarin suuruisen tilan hintapyyntö on vain 25 000 euroa. Markkinat METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MAALISKUUSSA 2018 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN KULUVAN VUODEN ensimmäisellä neljänneksellä uusia metsätiloja tuli myyntiin 312 kohdetta ja kauppoja tehtiin 219 kappaletta. Kainuun kohteista on tehty tänä vuonna vain kolme kauppaa. Kaupanteon hiljaisuutta selittää, että UPM käytännössä keskeytti myyntinsä. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 18 MAKASIINI 3 • 2018 5681_.indd 18 20.4.2018 11.36. Vaikka Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kiinteistörekisteri on luonteeltaan virallinen, niin Liljeroosin mukaan pinta-alavirheet ovat yleisiä. Vapolla tilakauppa tökkii Koska kauppojen määrä on monessa maakunnassa vielä pieni, niin keskiluvuista ei voi tehdä isoja johtopäätöksiä. Lapin myyntikohteet ovat moninaisia. Pohjois-Karjalassa 50 hehtaarin kohteen lähtöhinta oli 138 000 euroa, mutta pyyntöä on pudotettu 109 000 euroon. ”Osaltaan tähän on syynä maakunnassa tehdyt Vapon kaupat. Kun tiloja on vuosikymmenten aikana pirstottu, on lohkotilojen pinta-alat vähennetty kantatilasta eikä kantatilan alaa ole samalla tarkastettu.” Tilamarkkinoilla hiljainen alkuvuosi UPM laittoi myynti luukun kiinni, mutta on nyt palaamassa markkinoille. Käytäntö ei saa Liljeroosin tukea, hän kaipaa myös maastoarviointia. Kauppakirjaan pinta-alaksi merkittiin kuitenkin kiinteistörekisterin mukainen 5,88 hehtaaria eli 25 prosenttia suurempi ala. Useita Vapon kohteita on edelleen huutokauppakohteina.” Vapon tiloja on kaupan muuallakin. Niiden osuus alkuvuoden kauppasummasta on liki kolmasosa. ”Tarjonta on ollut poikkeuksellisen runsasta Eteläja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan maakunnassa”, tilakauppojen seurantaa ylläpitävä Han nu Liljeroos kommentoi
Latvapöllit tein polttopuuksi.” ISOTEE ”Pankinjohtaja vei sahalle yhden koivukuidun suksitelineissä. Hyvin kelpasi. Rekkakuorma lienee aika sopiva kaupan tekoon, jos se on autotien varrella. Joskus oli kuitupuulla isoillakin 10 mottia minimierä, mutta nykyisin kai 30 mottia.” KORPITUVAN TANELI ”Sopivalta hollilta saattaa kelvata pienempikin tukkikasa. Latvat jäävät sitten itselle. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. Ison kaupan jälkeen seuraavana vuonna ei minimiä tukille, vaikka ei ole sopimusasiakkaasta kyse. Kannattaa kysyä ennen kuin kaataa, niin osaa katkoa oikeisiin mittoihin.” METSURI-MOTOKUSKI ”Parhaiten selviää kysymällä ostajilta ja neuvottelemalla. Miten pienen kasan yhtiö hakee, verkossa pohdittiin. Olisi noin 15 siemenpuuta, kuutio per kappale.” JPJULKU ”Sopimusasiakkaalle kolme kuutiota minimi. Pienemmät kuitukasat kannattaa tehdä polttopuuksi.” HARRASTELIJA ”Yhtä hyvin kelpaa pienet erät Itä-Suomessakin, hankintaja käteiskaupalla. Kaikki käy.” OLA PALLONIVEL ”Täällä on pikkusaha ostanut tuollaisenkin erän tukkeja, kun vein ihan maantien varteen asti. Olivat ottaneet vastaan ja maksaneet muutaman kymmenpennisen.” PIKKUTUKKI Hankintakaupan minimierä. Ostajalta tämä on suhdetoimintaa, jota myös myyjän kannattaa arvostaa.” METSÄ-MASA ”Siemenpuut ovat sen verran hyviä (yleensä), että pienempi sahaaja varmasti kiinnostuu niistä, jos ei hinta kuutiota kohti nouse liikaa. Ostaja voisi haluta osallistua puiden katkontaankin.” JÄTKÄ ”Versowood osti vastaavan erän naapuri-isännältä, kunhan rahtasi ne tienvarteen. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 5681_.indd 19 19.4.2018 16.13. Gallup Uusi kysymys: Oletko istuttanut kuokalla. Toki menekkiä edistää, jos puut saa pikitien varteen ja niitä on useampi.” RIIPPUMATON AJATTELIJA ”Viimeksi möin tienteon yhteydessä noin 15 kuutiota hyvälaatuista mäntytukkia paikalliselle sahalle. 20 40 60 80 100 Kyllä 12% En 88 % Aiotko kokeilla koneistutusta. Keskustelua VERKOSSA ”Kuinka pieniä puueriä yhtiöt yleensä ostavat tienvarresta
TEEMA SUJUU SE KONEELLAKIN Istutuskone on metsissämme edelleen harvinainen näky. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI 3 • 2018 20 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 20 19.4.2018 17.13. Sellaisena se pysyykin, ellei tekniikan kehityksessä oteta reipasta loikkaa
21 MAKASIINI 3 • 2018 21 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 21 19.4.2018 17.13
Niin pieniä”, sanoo istutustyön etenemistä katsomaan tullut Wääksyn kartanon emäntä Sonja Danielsson. ”Täällä kasvoi aiemmin kuusta, ja UPM:ltä sanottiin, että sitä tänne kannattaa istuttaa nytkin”, Danielsson kertoo. Parhaimpina vuosina koneistutusmäärät ovat lähennelleet paria tuhatta hehtaaria, tällä hetkellä yhtiö istuttaa koneellisesti 600–700 hehtaaria vuodessa. Kesäkuun alun aurinko paahtaa kuumana, mutta taimet ovat läheisestä metsästä lankeavien varjojen suojissa. Uudistusalalla tehty puukauppa on Danielssonin ensimmäinen. Taustalla aukeavalla uudistusalalla näkyy hiljan tehtyjä mättäitä, joista vastaistutetut kuusentaimet pilkistävät. eräkärryllinen kuusentaimia odottaa istutusta metsätien varressa Kangasalla Pirkanmaalla. Mäen takaa kantautuu metsäkoneen hurina. Kun tätä juttua vuosi sitten tehtiin, oli koneistutuskausi juuri alkanut – kylmän kevään takia pari viikkoa myöhässä. ”Jatkossa koneistutuksen osuutta on tarkoitus lisätä. Metsäkoneyrittäjä Pentti Pieti lä katselee istutusjälkeä arvioiden. UPM:n metsänhoitopäällikkö Jy ri Schildt kertoo yhtiön tehneen koneellista istutusta sekä omissa metsissään että yksityismetsissä 1990-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä koneellisen istutuksen määrät jakautuvat hänen muKuusentaimet odottavat istutusta uudistusalan vieressä. Tältä vuodelta ei ole vielä paljon kokemusta, mutta ainakin edellisellä istutusalalla jälki näytti hyvältä”, Pietilä sanoo. Koneellista istutusta kartanon mailla on tehty aiemminkin. Puukaupat Danielsson teki metsäyhtiö UPM:n kanssa. Puulajiksi valikoitui kuusi. 22 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 22 19.4.2018 17.13. Kuusikosta kuusikoksi ”Ovat nämä taimet kyllä söpöjä. Ollaan Wääksyn kartanon mailla. Sitä oli helpompi tehdä silloin, kun yhtiöllä oli enemmän omia metsiä. Hän tarttuu kiinni muutamaan taimeen ja varmistaa, että ne ovat tiiviisti maassa ja että juuripaakun päällä on riittävästi maata. Työn alla on kevään toinen uudistusala, joten istutuskoneen säädöissä saattaa vielä olla hiomista. Ehdotus hakkuualan uudistamisesta koneellisesti tuli metsäyhtiöltä, ja Danielsson tarttui siihen saman tien. Pietilän UPM:lle urakoiva metsäkoneyritys PJP Metsäexpertit Oy istutti kartanon metsiä koneellisesti myös vuonna 2006. Kartano metsineen siirtyi hänen nimiinsä muutama vuosi sitten. Uudistusalalla on käynnissä koneellinen istutus. Ne sijaitsivat sopivilla alueilla ja uudistusalat olivat isommat”, Schildt sanoo. Metsää kartanoon kuuluu noin 300 hehtaaria. ”Viime vuonna istutuksen laadussa ja nopeudessa oli hieman ongelmia
Pietilän mielestä istutuspään yhdistäminen metsäkoneeseen on kuitenkin ainoa hyvä vaihtoehto. Kevätja kesäkauden työtilanne näytti heikolta, ja Pietilä mietti, miten työllistäisi kuljettajansa. 23 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 23 19.4.2018 17.13. ”Koneistutusta tehtiin kaivinkoneella, johon oli liitetty istutuspää. Se ei ollut kovin kannattavaa, joten istutuskone myytiin”, Pietilä kertoo. Yleensä istutuspäät kiinnitetään kaivinkoneisiin. PJP Metsäexpertit teki koneellista istutusta vuosina 2006–2008, mutta luopui siitä sen jälkeen useammaksi vuodeksi. Hän muisti kuulleensa istutuskoneesta, jossa istutuspää oli asennettu hakkuukoneeseen. Aikaa 45 hehtaarin istuttamiseen kuluu Pietilän mukaan parisen kuukautta, taimia noin 80 000 kappaletta. Vuonna 2016 PJP Metsäexpertit istutti koneellisesti noin 70 hehtaaria, viime keväänä istutettavana oli 45 hehtaaria. Sonja Danielsson ja Pentti Pietilä katsovat, että istutuskoneen istuttama taimi on tiiviisti maassa. Käytetty kone ei maksanut paljon, joten ajattelin, että kokeillaan.” Pietilän hankkima istutuskone on Suomessa tiettävästi ainoa laatuaan. Lisäksi kaivinkonetta on vaikea työllistää talvella, kun taas metsäkonetta voi käyttää hakkuilla sesonkikoneena.” Uuteen metsäkoneeseen istutuspäätä ei Pietilän mukaan kuitenkaan kannata asentaa. Kevään 2016 alla koneellinen istutus alkoi kuitenkin jälleen kiinnostaa. ”Metsäkone liikkuu metsässä kaivinkonetta paremmin. kaansa melko tasaisesti yhtiön omien metsien ja yksityismetsien kesken. Harvojen käsissä Koneellinen istutus on Suomessa harvojen käsissä. ”Vuosina 2006–2008 koneellinen istutus työllisti toukokuusta syyskuuhun ja istutettavaa oli tuplas”Jatkossa kone istutuksen osuutta on tarkoitus lisätä.” Juha Mäkipää kantaa kuusentaimia kohti metsäkoneen istutuspäätä. ”Päätin selvittää, miten laite toimii, mutta se olikin myynnissä. Koneellinen istutus ei ole niin kannattavaa, että sillä saisi katettua uuden metsäkoneen hankinnasta aiheutuvat kustannukset
Koneellisen istutuksen puolesta puhuu Schildtin mielestä myös se, että koko viljelyketju on saman yrittäjän vastuulla. Istutuskohtaa ei koneellisessa istutuksessa pysty valitsemaan yhtä tarkasti kuin miestyönä teh täessä. UPM:n Schildtin mukaan uudistusalalla ei myöskään saa olla ongelmia vesitalouden kanssa, sillä istutuspäässä oleva maanmuokkausosa on suunniteltu mättäiden tekoon. Metsurin vauhdilla Istutuskoneenkuljettaja Juha Mäki pää nostelee taimia metsäkoneen istutuspään syöttökasettiin. Uudistusalan tulisi Schildtin mukaan olla vähintään puolentoista hehtaarin suuruinen, jotta koneellinen istutus olisi kannattavaa. Mäkipää on toista kesää istutuskoneen puikoissa. Jos maaperä on kovin kivinen, ei taimia saa istutettua riittävän syvälle ja tiiviisti maahan”, hän sanoo. Pietilän mukaan Pirkanmaalla ollaan usein äärirajoilla. Koneellisen istutuksen etuja on hänen mukaansa myös istutusjäljen tasaisuus. Koneellinen istutus sopii normaalija vähäkivisille maille. Istutuspään alaosassa oleva muokkauslevy tekee maahan mättään, jonka jälkeen istutuspäässä oleva pottiputkimainen laite työntää mättääseen taimen. Mäkipään mukaan tunnissa istuttaa maaston kivisyydestä riippuen 160–180 tainta. Koneellisesti istutetaan lähinnä kuusentaimia, mutta Jyri Schildtin mukaan myös koivunja männyntaimien istutus onnistuu. Kahden koneen siirtäminen samalle uudistusalalle vie kannattavuuden”, hän sanoo. Se, että taimet istutetaan tuoreeseen mättääseen, mahdollistaa istutuksen jatkumisen läpi kesän. Sopivalla kohteella ja taitavan kuskin käsissä koneellinen istutus tekee Pietilän mukaan hyvinkin laadukasta jälkeä. Se on aika paljon. Koneellisessa istutuksessa taimet saadaan suoraan tuoreeseen mättääseen, jolloin niiden kasvuunlähtö on varmempaa”, Pietilä sanoo. 24 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 24 19.4.2018 17.13. Kivisyys haittana Istutuskoneen suunnalta kuuluu metallinen kirskahdus, kun istutuspään maanmuokkausosa osuu kiveen. Istutuspään alaosassa oleva muokkauslevy tekee maahan mättään, jonka jälkeen istutuspäässä oleva pottiputkimainen laite työntää mättääseen taimen. Lopuksi istutuspäässä olevat tiivistimet tiivistävät mullan taimen ympärille. PJP Metsäexperttien istutuskoneessa Ecolog-merkkiseen hakkuukoneeseen on asennettu M-Planterin istutuspää, joka istuttaa yhden taimen kerrallaan. Sama yrittäjä huolehtii sekä istutuksesta että taimien varasPentti Pietilän mielestä koneistutuksen etuja on istutusjäljen tasaisuus. PJP Metsäexperttien istutuspäätä on jatkokehitelty niin, että istutusputkeen valuu istutuksen yhteydessä vettä. Täyttöä on koetettu automatisoida, mutta vielä ei ole löydetty sopivaa keinoa”, Pentti Pietilä kertoo. Nyt tavoitteena ei ollut mahdollisimman suuri istutusmäärä, vaan kokemusten kartuttaminen”, Pietilä sanoo. Tämä takaa, ettei taimi jää kiinni putkeen. Istutuspäähän mahtuu kerrallaan 160 tainta, suunnilleen saman verran kuin taimilaatikkoon. ”Arviolta vain kolmannes tai korkeintaan puolet Pirkanmaan uudistusaloista on sellaisia, joille koneistutus sopii. Toiset istuttavat yhden taimen kerrallaan, toiset kaksi. Koneellisessa istutuksessa maanmuokkaus ja istutus tehdään yhdellä kertaa. Koneellisessa istutuksessa maanmuokkaus ja istutus hoituvat yhdellä kertaa. ”Jos uudistusalalle pitää kaivaa ojia, joudutaan käyttämään kaivinkonetta. Tällä hetkellä markkinoilla on kahdenlaisia istutuspäitä. ti enemmän. ”Syöttökasetin täyttö kestää kuudesta seitsemään minuuttia. ”Vauhti on suunnilleen sama kuin ammattimetsurilla, mutta me teemme myös maanmuokkauksen. Koneellinen istutus asettaa ehtonsa myös uudistusalan koolle. Töitä tehdään kahdessa vuorossa: päivävuoro kestää aamukuudesta kello kahteen iltapäivällä, iltavuoro kello kahdesta iltapäivällä iltakymmeneen
”Syöttökasetin täyttö kestää kuudesta seitsemään minuuttia. 25 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 25 19.4.2018 17.13. Se on aika paljon.” Juha Mäkipää asettelee taimia metsäkoneen istutuspään syöttökasettiin
Mukavuusvaljaat vakiona Paino 8,5 kg Kaupan päälle vesakkoterä ja siimaleikkuri! 399 € Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € 2190 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P, L, K): 250x190x207 cm, n. vuoden takuu Kaupan päälle tukeva alusta! 219 € 1490 € Vaativaan käyttöön suunniteltu! 1590 € Tehokas traktorihaketin isolla syöttöaukolla! 1290 € Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupan päälle! 295 € MTD GOLD 19 HV AJOLEIKKURI Järeä 19 HV B&S AVS-Intek moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Leikkuualustan tukipyörät Hydrostaattinen automaattivaihteisto Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valurautainen etuakseli Valot, mukiteline ym. 18-30 HV GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Järeä Briggs & Stratton 12,5 HV OHV AVS huippumoottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Renkaat taka 18x8.50", etu 15x6” Kaupan päälle kippaava peräkärry! Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T 52 Pöllinpituus max. WWW.KONE-GLANS.FI 5647_.indd 26 19.4.2018 17.13. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 150 15 HV / 420 CC moottori Syöttöaukon koko 50 x 35 cm, korkeus 110 cm Maksimi haketuskyky 100 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm TRAKTORIHAKETIN BX42S Maksimi oksan koko 100 mm Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä Syöttöaukon suuaukon koko 50 x 50 cm Ulosheittotorvi säädettävissä 360 astetta Ulosheittotorven korkeus 152 cm Suositeltu traktorin teho väh. 52 cm Puristusvoima 7 T Moottori 2,2 kW / 230 V 1. Kaupan päälle kippaava peräkärry! Hydrostaattinen automaattivaihteisto TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € SAMMALENPOISTAJA EUROSYSTEMS SC42 Teräsrunko, työleveys 42 cm Moottori Briggs & Stratton Series 450 Patentoitu, luotettava voimansiirtojärjestelmä 20 cm pyörät kuulalaakerein Terän korkeudensäätövipu Keräyspussi Nyt sammalesta eroon helposti! 399 € Saatavana myös hydraulisella syötöllä hintaan 2290 € PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Briggs & Stratton Series 950 moottori 7 HV / 208 CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Erinomainen muokkausjälki Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC430T Moottori kaksitahtinen 44 cm / 2,5 HV Vähäpäästöinen moottori Vahvistettu 28 mm runkoputki hyvällä tärinänvaimennuksella Pikasäädettävät aisat. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH
WWW.KONE-GLANS.FI 5647_.indd 27 19.4.2018 17.14. Se, että työmaat ovat pieniä ja sijaitsevat kaukana toisistaan, ei helpota tilannetta”, Pentti Pietilä sanoo. Koneistutus ei saisi maksaa enempää kuin miestyönä tehty istutus. ”Istutuksiin riittää Suomessa työvoimaa, joten koneellinen maanmuokkaus ja miestyönä tehty istutus on kilpailukykyinen vaihtoehto. LA U RA VE SA 27 MAKASIINI 3 • 2018 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. toinnista, kastelusta ja kuljetuksesta istutusalalle. Istutuskausi kestää toukokuusta syyskuuhun, mutta koneelle pitäisi olla töitä loppuvuodeksikin. ”Istutuskone ei ole juurikaan muuttunut vuosien varrella. Keväällä 2018 puunkorjuussa on niin kova vauhti, että kaikki PJP Metsäexperttien koneet tarvitaan korjuuseen. Teknologian kehityttävä Metsänomistajat ovat Pietilän mukaan olleet tyytyväisiä koneelliseen ”Suuret metsäkonevalmistajat pystyisivät panostamaan kehitystyöhön enemmän, mutta niiden näkökulmasta puunkorjuussa on suuremmat markkinat.” Jyri Schildtin mukaan kone istutus sopii niin kuuselle, männylle kuin koivulle. Kaupan päälle kippaava peräkärry! Hydrostaattinen automaattivaihteisto TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € SAMMALENPOISTAJA EUROSYSTEMS SC42 Teräsrunko, työleveys 42 cm Moottori Briggs & Stratton Series 450 Patentoitu, luotettava voimansiirtojärjestelmä 20 cm pyörät kuulalaakerein Terän korkeudensäätövipu Keräyspussi Nyt sammalesta eroon helposti! 399 € Saatavana myös hydraulisella syötöllä hintaan 2290 € PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Briggs & Stratton Series 950 moottori 7 HV / 208 CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Erinomainen muokkausjälki Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC430T Moottori kaksitahtinen 44 cm / 2,5 HV Vähäpäästöinen moottori Vahvistettu 28 mm runkoputki hyvällä tärinänvaimennuksella Pikasäädettävät aisat. Laadun saaminen kohdalleen hidastaa istutustyötä liikaa. ”Suuret metsäkonevalmistajat pystyisivät panostamaan kehitystyöhön enemmän, mutta niiden näkökulmasta puunkorjuussa on suuremmat markkinat. Koneelliseen istutukseen voitaisiin esimerkiksi yhdistää boorilannoitus, ja istutettujen taimien sijaintitiedot voitaisiin tallentaa tietojärjestelmiin digitaalisten paikkatietosovellusten avulla. Vielä 1990-luvulla metsänhoitotöiden ajateltiin koneellistuvan nopeasti. Suurin niistä on kannattavuus. Lisäksi on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Myös toimintaympäristön muutokset vaikuttavat. Olisi helppo tarkistaa, että taimet on istutettu tasaisesti. Jalostettujen taimien tarkka sijaintitieto voisi helpottaa niiden löytymistä tulevissa harvennuksissa”, Schildt sanoo. Pelkästään istutukseen soveltuvaa metsäkonetta ei kannata kehittää. Koneistutuksesta luopumisen taustalla on Pietilän mukaan myös se, ettei se ole taloudellisesti riittävän kannattavaa. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 150 15 HV / 420 CC moottori Syöttöaukon koko 50 x 35 cm, korkeus 110 cm Maksimi haketuskyky 100 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm TRAKTORIHAKETIN BX42S Maksimi oksan koko 100 mm Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä Syöttöaukon suuaukon koko 50 x 50 cm Ulosheittotorvi säädettävissä 360 astetta Ulosheittotorven korkeus 152 cm Suositeltu traktorin teho väh. Istutuskoneet ovat jo pitkään olleet käytössä peltoviljelyssä ja plantaasimetsissä, mutta pohjoismaisiin olosuhteisiin tarvitaan kehittyneempiä laitteita”, Schildt sanoo. Syy siihen, että koneellinen metsänistutus ei lähtenyt odotettuun lentoon, on UPM:n Schildtin mukaan istutuskoneissa. Schildtin mukaan istutuskoneiden kehittyminen vaatisi suurten metsäkonevalmistajien kiinnostusta. vuoden takuu Kaupan päälle tukeva alusta! 219 € 1490 € Vaativaan käyttöön suunniteltu! 1590 € Tehokas traktorihaketin isolla syöttöaukolla! 1290 € Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupan päälle! 295 € MTD GOLD 19 HV AJOLEIKKURI Järeä 19 HV B&S AVS-Intek moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Leikkuualustan tukipyörät Hydrostaattinen automaattivaihteisto Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valurautainen etuakseli Valot, mukiteline ym. Tällä hetkellä kehitystyö on pitkälti pienten metsäkonevalmistajien käsissä. Työvoiman pelättiin loppuvan metsistä ja lamavuodet loivat tarpeen tehostaa työntekoa kaikilla aloilla. Mukavuusvaljaat vakiona Paino 8,5 kg Kaupan päälle vesakkoterä ja siimaleikkuri! 399 € Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € 2190 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Tällä hetkellä koneellisesti tehdään kuitenkin vain jokunen prosentti istutuksista. 52 cm Puristusvoima 7 T Moottori 2,2 kW / 230 V 1. Kannattavuus haaste Haasteitakin koneistutuksessa riittää. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P, L, K): 250x190x207 cm, n. ”Se tekisi istutuksen laadun seurannasta helpompaa. Niinpä istutuspää sai jäädä varikolle. Erilaisia versioita ja malleja on kyllä tullut, mutta se, että kerralla voidaan istuttaa parhaimmillaan vain kaksi tainta, ehkäisee tuottavuuden parantumista.” Toinen ongelma on istutuskauden lyhyys. 18-30 HV GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Järeä Briggs & Stratton 12,5 HV OHV AVS huippumoottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Renkaat taka 18x8.50", etu 15x6” Kaupan päälle kippaava peräkärry! Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T 52 Pöllinpituus max
Taimet pääsevät koneistutuksessa tuoreeseen mättääseen. ”Viime vuosina koneellisen istutuksen määrissä on tultu alaspäin. Toistaiseksi koneellisen istutuksen kehitysaskeleet ovat olleet vaatimattomia, mutta tutkija on toiveikas. Kangasalla aurinko porottaa edelleen kuumasti, vaikka ollaan jo iltapäivän puolella. Istutuskoneet tulisi tehdä niin, että niitä voitaisiin istutuskauden ulkopuolella hyödyntää muissa töissä, esimerkiksi puutavaran ajossa, Strandström pohtii. LISÄÄ TEHOKKUUTTA. ”Nykyisillä kaivinkonepohjaisilla istutuskoneilla pystytään istuttamaan keskimäärin 150 tainta tunnissa. Perinteisellä istutusketjulla Strandström tarkoittaa koneellisen maanmuokkauksen ja miestyönä tehtävän istutuksen yhdistelmää. HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 5647_.indd 28 19.4.2018 17.14. Lisätehoja voidaan hakea lähinnä automatisoimalla taimien syöttölaitteita. Katso video istutuskoneen työskentelystä osoitteessa www.metsalehti.fi. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. Näin istutetaan vuosittain noin 80 000 hehtaaria. Parempi tapa tehostaa koneellisen istutuksen kilpailukykyä olisi se, että koneistutusyrittäjät tarjoaisivat kokonaispalvelua, joka sisältäisi tarvittaessa myös miestyönä tehtävää istutusta. Pelkkään metsänistutukseen koneita ei kuitenkaan kannata kehittää. Ne jäävät iltavuorolaisen istutettaviksi. Metsänistutuksen koneellistaminen on Strandströmin mukaan välttämätöntä, sillä metsänhoidon kustannukset nousevat koko ajan. Schildt sen sijaan ennakoi, että koneellinen istutus lähtee nousuun. Jos koneistutus olisi kustannuksiltaan selvästi kilpailukykyinen menetelmä, se löisi läpi saman tien”, hän sanoo. Tämä vaikuttaa koneistutuksen kysyntään.” Kustannukset kuriin Tällä hetkellä koneistutuksessa pärjäävät Strandströmin mukaan ne yrittäjät, joiden koneet istuttavat tunnissa vähintään 190 tainta ja vuodessa vähintään sata hehtaaria. Jatkuvatoimisuus voisi nostaa määrän 400–500 taimeen tai jopa 600– 700 taimeen tunnissa”, Strandström arvioi. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi . Sitä tarvitaan, jos koneellisen istutuksen halutaan lyövän itsensä läpi, sanoo Metsätehon tutkija Mar kus Strandström . Jatkuvatoimisellakaan istutuskoneella ei kannata istuttaa yksittäisiä pieniä uudistusaloja. ”Istutuskoneita suunnitellaan nyt usealla taholla. Käytännössä jatkuvatoimisuus tarkoittaisi sitä, että kone ei pysähdy ensin tekemään mätästä ja sitten istuttamaan tainta, vaan etenee uudistusalalla koko ajan samalla mätästäen ja istuttaen. Monella koneistutusta tekevällä hehtaarimäärä jää kuitenkin selvästi alle sataan hehtaariin vuodessa. Yhtenä tavoitteena on jatkuvatoimisen istutuskoneen kehittäminen ja nykyisten istutuskoneiden tuottavuuden parantaminen. Tavoitteena tulisi olla, että istutuksista useampi kymmenen prosenttia tehdään tulevaisuudessa koneellisesti. 28 MAKASIINI 3 • 2018 Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. Tilastossa ovat mukana suurimpien metsäteollisuusorganisaatioiden koneistutukset. ”Siinä vaiheessa koneellisen istutuksen tuottavuus hyppää niin, että siitä tulee valtamenetelmä”, Schildt sanoo. Lisätehoille tarvetta 500 1000 1500 2000 2500 Suosio laskussa Koneellisen istutuksen pinta-alat vuosina 1997-2016. Istutuskoneenkuljettaja Mäkipää kauhoo peräkärryssä odottaville taimille vettä metsätien varressa olevasta ojasta. ”Se olisi urakanantajan näkökulmasta kätevää. En usko, että jatkuvatoimista istutuskonetta nähdään metsässä vielä vuoden parin sisällä, mutta kolmen tai viiden vuoden sisällä ehkä nähdään.” Nykyiset istutuskoneet tekevät Strandströmin mukaan laadukasta jälkeä, mutta niiden tehokkuutta ei pystytä juuri parantamaan. Sellainen voisi olla jatkuvatoimisen istutuskoneen kehittäminen. Hän ei kuitenkaan usko, että koneellinen istutus syrjäyttäisi miestyönä tehtävää istutusta. Koneistutusmäärät ovat Strandströmin mukaan jääneet parhaimmillaankin alle 3 000 hehtaariin vuodessa. Päivävuoro on päättynyt. Hänen mukaansa se vaatii kuitenkin merkittävää teknologista loikkaa. Kun istutuksen koneellistamisaste parhaimmillaan oli kolmesta neljään prosenttia, oli se vuonna 2016 yhdestä kahteen prosenttia.” Kehitys hidasta Strandström vetää Metsätehossa projektia, jonka tarkoitus on tehostaa puuntuotantoa. Lä hd e: M et sä te ho 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Koneistutusala, ha istutukseen. ”Osa yrittäjistä pystyy kilpailemaan perinteisen istutusketjun kanssa, mutta keskimäärin koneistutuksen tuottavuus ei ole riittävällä tasolla. Taimien laitto istutuskoneen syöttölaitteeseen vie tällä hetkellä 10–15 prosenttia työajasta. Nykyisin voi käydä niin, että työ pitää organisoida uudestaan perinteiselle istutusketjulle, jos kohde ei yrittäjän mielestä sovellukaan koneelliseen istutukseen. Jäljelle jää kuitenkin yksi koneista riippumaton haaste eli uudistusalojen koko
Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 5647_.indd 29 19.4.2018 17.14. Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi
Teoreettisesti tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että kuitupuun hinta nousee etelässä ja kuitupuu liikkuu enemmän pohjoisesta etelään. Eli sellutehtaiden hankinta-alueet hiePuukauppa muuttuu Kuitupuun kysyntä pysyy vahvana ja sen hinta nousee nopeammin kuin tukin. Nykyisin kuitenkin harvennetaan aiempaa enemmän hyvin hoidettuja metsiä, joista tulee entistä enemmän tukkia ja pikkutukkia. Pikkutukin käyttö sellunkeittoon ei kuitenkaan ratkaise asiaa, vaan kuitupuun kysyntä pysyy vahvana ja sen hinta nousee nopeammin kuin tukin. Sitä aiemmin kuitupuuta ja tukkia hakattiin suunnilleen yhtä paljon. Kun pikkutukkilinjalle ohjataan hieman isompaa puuta, ”normaalin” sahalinjan tuottavuus nousee. Toinen muutos, jonka pitäisi samalla tapahtua, on pikkutukin ohjautuminen sahauksen sijaan sellukattilaan etelässä. Suomessa on hakattu viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana selvästi enemmän kuitupuuta kuin tukkia. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC kuvan voimakkaana ja hintojen nousevan, en pidä puukauppojen lykkäämistä järkevänä. Kysynnän kasvu on kohdistunut Eteläja Keski-Suomessa erityisesti mäntykuituun, josta aiemmin oli ylitarjontaa. Samalla myös päätehakkuista saadaan puuta yhä enemmän hehtaaria kohden ja myös niissä tukkiosuus kasvaa. Pikkutukin siirtäminen selluntuotantoon lisää puun saantia sellutehtaalle myös toista kautta. Harvennushakkuun lykkääminen pienentää tukkiosuutta tulevissa hakkuissa ja sahojen liian heikko kannattavuus estää tukin hinnan merkittävän nousun, mikäli sahatavaran maailmanmarkkinahinta ei olennaisesti nouse. Sen seurauksena tuotanto käytännössä kasvaa ja sahoilta sellutehtaalle menevän pintahakkeen määrä kasvaa. Sellaisilla sahoilla, joilla ns. Vaikka oletan puun kysynnän jatP uukaupan kysyntäja tarjontatilanne on muuttunut nopeammin kuin oletin. Silloin tukin kysyntä lisääntyy ja kuitua tulee sen ohessa markkinoille runsaasti. Niiltä tulee paljon kuitupuuta hehtaaria kohden, mutta vain vähän tukkia. Osittain aiemmat, nykyistä isommat tukkiosuudet johtuivat pinta-alaverotuksen loppuvaiheen päätehakkuuleimikoiden isosta osuudesta. Pohjoisessa pikkutukin osuus hakkuista kasvaa ja siellä pikkutukki ohjautuu sahaukseen. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Pohjois-Suomessa kysyntä ei ole kasvanut merkittävästi, mutta kuitupuun tarjonta kasvaa siellä nopeasti. Mikäli se ei onnistu, pikkutukkilinjalle tulee seisokkeja. Suomessa kotimaisen kuitupuun kysyntä on kasvanut voimakkaasti sellutehtaiden uudistamisten ja laajentamisten seurauksena. On myös puhuttu paljon harvennusrästeistä. K uitupuuta käyttävä metsäteollisuus yrittää luonnollisesti pitää tärkeimmän raaka-aineensa hinnan ”kurissa”. Osittain kuitupuun kasvanut osuus onkin johtunut niissä tehdyistä harvennushakkuista. RAHAPUU 30 MAKASIINI 3 • 2018 5686_.indd 30 19.4.2018 16.14. Ainoa, mikä voi muuttaa tilanteen, on se, että sahayritykset lisäävät sahaustaan voimakkaasti. pikkutukkilinjalle voidaan ohjata hieman läpimitaltaan isompaakin tukkia, selvitään muutoksesta helpoiten. M iksi näin monimutkainen selitys. Lisääntyvään tukin tarpeeseen tarvitaan lisää päätehakkuleimikoita, joista tulee myös kuitupuuta. man muuttuvat. Vastaavaa tilannetta ei ole tapahtunut minun metsätalousyrittäjyyteni aikana
Sivu 44 5687_.indd 31 19.4.2018 16.15. KOEAJOSSA Dacia Duster pärjää metsäteillä Sivu 46 OMA METSÄ RI ST O PÖ N TI N EN METSÄNHOITO 28 kysymystä metsänhoidosta Sivu 32 TIE METSÄNOMISTAJAKSI Verkotu ja hanki tietoa Sivu 36 TUTKIMUS Uusi konsti ensiharvennuksille Sivu 38 ALLAKKA Pistäydy työmaalla Sivu 41 PERINTÖMETSÄ Metsä ja opiskelijan tuet Sivu 42 KYSY POIS Miksi saha ei käy
Edellytyksenä on, että uudistusalalla on jo valmista taimiaineista. 4 Voidaanko maanmuok kauksesta joissain olosuhteissa luopua. Yleensä ei. Maanmuokkaus takaa, että uusi puusukupolvi lähtee nopeasti kasvuun. Joissain erityistapauksissa muokkaus voidaan jättää tekemättä. Jos hirvituhojen riski on suuri, voi männyn poikkeustapauksissa korvata kuusella. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi kuusen istuMetsänuudistaminen etenee yleensä tiettyjen periaatteiden mukaan. Mänty viihtyy karummilla mailla eli kuivilla ja kuivahkoilla kankailla. Se vähentää pintakasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua vedestä ja ravinteista ja suojaa taimia tukkimiehentäiltä. 1 Mikä on metsänuudista misen tavoite. 2 Mihin nykyiset met sänuudistamisen käy tännöt perustuvat. Silloin tulee käyttää mahdollisimman kookkaita taimia. Rehevämmät kasvupaikat eli tuoreet kankaat, lehtomaiset kankaat ja lehdot sopivat taas kuuselle ja lehtipuille. Myös ravinteisuuden vaihtelu uudistusalalla on hyvä huomioida. Poikkeuksiakin on, mutta vähän. Metsänuudistamisen tavoite on varmistaa, että kaadetun puuston paikalle syntyy mahdollisimman nopeasti hyväkasvuinen taimikko. Vuosikymmenten kuluessa karttuneisiin käytännön kokemuksiin ja tutkimustietoon. Silloin on kuitenkin varauduttava kasvutappioihin. Luontaisen uudistamisen yhteydessä maanmuokkaus voidaan karuilla kasvupaikoilla jättää tekemättä. 7 Pitääkö metsänuudis tajan pitäytyä yhdessä puulajissa. Pääsääntöisesti maa tulee muokata aina, kun on kyse metsänviljelystä eli istutuksesta tai kylvöstä. 3 Miksi maa muokataan ennen istutusta ja kylvöä. Tällaisia ovat pellonmetsitykset ja hyvin rehevät kasvupaikat, joilla pintakasvillisuus pidetään kurissa heinäämällä. Nykyään ei pyritä enää yhden puulajin metsiin, vaan muitakin puulajeja kuin pääpuulajia saa olla jonkin verran. LIINA KJELLBERG METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ 28 METSÄN UUDISTAMISESTA 32 MAKASIINI 3 • 2018 32 MAKASIINI 3 • 2018 5680_.indd 32 19.4.2018 16.24. Männystä tulee kuusen ja koivun kasvupaikoilla oksainen, ja kuusi ja koivu kasvavat huonosti männyn kasvupaikoilla. 6 Voiko jossain tilantees sa olla järkevää uudis taa kasvupaikka sille sopimattomalla puulajilla. Tuoreista kankaista karuimmat voi uudistaa myös männylle. 5 Millaiselle kasvupaikal le eri puulajit sopivat. Muokattu maa on myös lämpimämpi ja sisältää enemmän ravinteita ja happea kuin muokkaamaton maa
Kyllä. tusalalla on karumpia kohtia, istutetaan niihin kuusen sijaan mäntyä. Kuivahkoille kankaille ja sitä rehevämmille kasvupaikoille. Jos hirvituhojen riski on suuri, voi männyn kylvöissä harkita metsikkösiemenen käyttöä. Riippuu puulajista. Mäntyä kannattaa kuitenkin istuttaa vain keväällä, sillä sen kesäja syysistutus on riskialtista. Kasvun kannalta paras tulos saadaan, jos taimet istutetaan kesällä eli juhannuksen ja elokuun loppupuolen välisenä aikana. 9 Onko tilanteita, joissa kannattaa käyttää jalostamatonta metsik kösiementä. Erityisen tärkeää taimihuolto on kesäistutuksissa. Mäntyä istutetaan tuoreelle ja kuivahkolle kankaalle 2 000–2 500 kappaletta hehtaarille. 13 Millaiselle kasvupai kalle istutus sopii. Kuusen ja koivun kasvupaikoilla pintakasvillisuuden kilpailu on liian kova. Istutusta ei ole kuitenkaan pakko ajoittaa perinteisesti kevääseen. Kaikkiin Pohjois-Suomen metsänviljelyihin jalostettua siementä ei löydy, ja kuusella on hyviä siemenvuosia niin satunnaisesti, että jalostettua siementä ei joka vuosi saada. 18 Voiko keväältä yli jääneitä taimia istuttaa kesällä tai syksyllä. Kuiville ja kuivahkoille kankaille sekä turvemaista varputurvekankaille ja osalle puolukkaturvekankaista. 12 Milloin on paras aika kylvölle. Sillä, istutetaanko taimet keväällä vai syksyllä, ei ole kasvun kannalta juurikaan merkitystä. Periaatteessa taimia voidaan istuttaa roudasta routaan. 10 Millaiselle kasvu paikalle kylvö sopii. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN ER KK I O KS A N EN / LU KE SA M I KA RP PI N EN hyödyntää. Silloin taimia pitää kastella lähes päivittäin. Aina jalostettua siementä ei ole tarjolla. Kylvettävän alueen maalajin on hyvä olla lajittunut eli sellainen, joka koostuu pitkälti samankokoisista maahiukkasista. Kylvö sopii lähinnä männylle. 20 Onko tilanteita, joissa riittäisi väljempi istutus tiheys. Kuusella sopiva istutustiheys on lehdoissa ja lehtomaisilla kankailla 2 000–2 200 ja tuoreella kankaalla 1 800–2 000 kappaletta hehtaarille. Ne ovat kasvaneet juuripaakkuun nähden liian suuriksi. Tärkeintä on, että taimia ei päästä missään vaiheessa kuivumaan. Niiden 19 Miten tiheään eri puulajit istute taan. Männyn istutustiheyttä ei kannata väljentää, koska sillä on paljon taimituholaisia ja männyn laatukasvatus vaatii riittävän tiheyden. 11 Mille puulajeille kylvö sopii. Jalostetun siemenen käyttö lisää puuston kasvua puulajista riippuen 10–30 prosenttia. 15 Milloin on paras aika istuttaa. 14 Mille puulajeille istutus sopii. Ei. 17 Miten suuri merki tys taimihuollolla on. Kaikki istutuskaudet kannattaa Istutettavan taimen juuripaakun tulee olla niin kostea, että siitä tippuu kevyesti puristettaessa vettä. Istutustiheys riippuu kasvupaikasta. Jalostetun siemenen käyttö lisää puuston kasvua puulajista riippuen 10–30 prosenttia ja parantaa puuston laatua. 8 Kannattaako metsän viljelyssä käyttää jalos tettua siementä. Lajittumattomat eli keskenään erikokoisia maahiukkasia sisältävät maalajit routivat herkästi ja niillä kasvaa enemmän pintakasvillisuutta. 16 Pitäisikö kuusen ja koivun istutukset ajoittaa kokonaan kesään. aika on lokakuun puolivälistä marraskuun loppuun. Sen jälkeen maa muuttuu liian kuivaksi. Taimikosta tulee herkästi liian harva, jos taimia jostain syystä kuoleekin enemmän. Pohjois-Suomessa voidaan tehdä myös syyskylvöjä. Kylvö sopii lähinnä männylle. Istutus sopii kaikille puulajeille. 33 MAKASIINI 3 • 2018 33 MAKASIINI 3 • 2018 5680_.indd 33 19.4.2018 16.25. Rauduskoivua istutetaan niin lehtoihin, lehtomaisille kankaille kuin tuoreille kankaille 1 600–1 800 kappaletta hehtaarille. Se on kaiken a ja o. Toukokuun puoliväli on kylvön kannalta parasta aikaa, mutta kylvöjä voidaan jatkaa juhannukseen asti. Käytännössä kuitenkin viidestä kymmeneen prosenttia istutustaimista kuolee. Kuusta ja koivua voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan, kunhan taimet sopivat istutusajankohtaan ja niitä käsitellään ajankohtaan sopivalla tavalla. Kuusella ja rauduskoivulla riittäisi pienempi istutustiheys, jos olisi varmaa, ettei taimia tuhoudu. Taimet juurtuvat silloin nopeasti
28 Mikä metsänuu distamisessa on tärkeintä. Männylle sopii niin sanottu ylispuukasvatus, jossa uudistusalalle jätetään siementai suojuspuusto, jota harvennetaan vähitellen. Parhaiten kuuselle, sillä se kestää varjostusta. Maastosovellus kuviotietojen keruuseen ja päivitykseen Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen Monipuoliset taustakarttaaineistot suunnittelun tukena Mahdollisuus offline-työskentelyyn UUTTA! Maastokaudelle 2018 täysin uusi ForestKIT Go kaikille mobiililaitteille. Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön. Kuusen osalta luontaista uudistamista voi harkita hallanaroilla mustikkaja ruohoturvekankailla. Kaikista karuimmille männyn kasvupaikoille. Luontainen uudistaminen sopii pääasiassa männylle, poikkeustapauksissa kuuselle. Luontaisessa uudistamisessa uusi puusukupolvi syntyy uudistusalalle hakkuun yhteydessä jätettyjen puiden siemenistä ja alalle aiemmin syntyneestä alikasvoksesta. Tärkeää on muistaa myös taimikon varhaishoito. Voi, jos alikasvosta on riittävästi ja puut ovat elinvoimaisia. Luontaisessa uudistamisessa uusi puusukupolvi syntyy uudistusalalle jätettyjen puiden siemenistä ja alalle aiemmin syntyneestä alikasvoksesta. Pohjois-Suomessa kuusikoita voi joissain tapauksissa uudistaa luontaisesti tekemällä kaistalehakkuita. 24 Mille puulajeille luontainen uudis taminen sopii. Oikeat menetelmät ja materiaalit sekä nopeus. 1s-uittokalusto-makasiini-final.pdf 1 13.4.2018 8.44 OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 tai Mikko Lumperoinen: mikko.lumperoinen@tapio.fi / 050 358 6020 HELPPOKÄYTTÖISET TYÖKALUT METSÄAMMATTILAISELLE www.tapio.fi/forestkit Katso uusi esittelyvideo! Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT paikkatietoihin sidottujen sopimusten hallintaan • IPTIM laskentaohjelmisto metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen palvelu metsätiedon hakuun • KANTOON mobiilisovellus metsänomistajille METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkko sovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan ja metsä palve luiden tuottamiseen. Jos alueella on juurikääpää, kuusialikasvosta ei voi hyödyntää. 26 Millaiselle kasvu paikalle jatkuva kasvatus sopii. 25 Mitä jatkuva kas vatus tarkoittaa. Eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa eli jatkuvassa kasvatuksessa metsä pysyy koko ajan peitteisenä. Metsää uudistetaan ja kasvatetaan samanaikaisesti ja siellä kasvaa eri-ikäisiä ja -kokoisia puita. ER KK I O KS A N EN / LU KE 5680_.indd 34 19.4.2018 16.25. Artikkelia varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijaa Jaana Luorasta, johtavaa tutkijaa Timo Saksaa ja erikoistutkijaa Sauli Valkosta, Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen johtajaa Jari YliTalosta sekä Metsä Groupin metsänhoitopäällikköä Teppo Oijalaa. Uusimman latvakasvaimen tulisi olla vähintään viidestä kymmeneen senttimetrin mittainen. Siementämään jätetty suojuspuusto suojaa siellä taimia hallavaurioilta. 27 Mille puulajeille jatkuva kasvatus sopii. 22 Mitä luontainen uudistaminen tarkoittaa. 23 Millaiselle kasvu paikalle luontainen uudistaminen sopii. Jos alikasvoskuusia on riittävästi vain osassa aluetta, voi loput alueesta muokata ja istuttaa. Jos alueen aikoo uudistaa kokonaan alikasvoskuusilla, tulisi niitä olla hehtaarilla vähintään pari tuhatta kappaletta. Jos siihen ei panosteta, tulee kasvupaikalle sama lehtipuupöpelikkö, joka sinne olisi tullut ilman uudistamistoimenpiteitäkin. Lisäksi on hyödynnetty Metsäkustannuksen julkaisemaa kirjaa Metsänuudistaminen. Jatkuva kasvatus sopii kaikille kasvupaikoille mutta varsinkin turvemaille. 21 Voiko kaadettavan puuston alle kasva nutta kuusialikas vosta hyödyntää
1s-uittokalusto-makasiini-final.pdf 1 13.4.2018 8.44 5680_.indd 35 19.4.2018 16.25
Palvelusta löytyy oman metsätilan tiedot ja paljon muuta. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla tekemisissä, mutta kaikista on oltava tietoinen. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan hyvä kaveri. TIE METSÄN OMISTAJAKSI OSA 3: VERKOTTU MINEN JA KOULUTTAU TUMINEN Juttusarja metsänomistajaksi tulemisesta jatkuu koko vuoden Makasiini 4: Lait, suositukset ja hyvä tapa Makasiini 5: Välineet, varusteet, itsensä huoltaminen Makasiini 6: Hoitotyöt Makasiini 7: Ostopalvelut Makasiini 8: Puukauppa velupaketissa on ainakin perusmetsänhoitotyöt. Metsästys ei ole uhka millekään eläinlajille ja hirvikannan pitäminen kurissa on metsänomistajan etu. Ne kannattaa pitää mielessä etenkin, jos on tarjota päätehakkuuleimikoita. Metsästysoikeuden vuokraamiseen ja metsästysseuraan ylipäätään kannattaa lähtökohtaisesti suhtautua ymmärryksellä, vaikkei itse olisikaan metsästäjä. Puunostajat Isoja yhtiöitä ja puunostajia ovat UPM, Stora Enso ja Metsä Group (Metsäliitto Osuuskunta), joista ensin mainittu on vetäytynyt Pohjois-Suomesta. Harvestia on Itä-Suomessa merkittävä puunhankintayhtiö. Niiltä saa hyviä neuvoja sekä metsänhoitoon että puukauppaan, niiltä voi myös tilata hoitotöitä tai teettää puukaupan. Niiden palvelutarjooma vaihtelee. Yhdistykset ovat MTK:n jäseniä ja sitä kautta metsänomistajien edunvalvonnan kenttäorganisaatio. Omistajavaihdos on voinut herättää heissä tunteita, nostanut vaikka jälkijättöisesti ostohaluja. Naapureilta saa hyödyllistä pikkutietoa ja apuakin. Metsään.fin ylläpidon ohella Metsäkeskus valvoo metsälakeja ja esimerkiksi jakaa valtion metsänhoidon tukia eli kemerarahoitusta. Yksityiset sahat ovat monilukuinen ja kokonaisuutena iso puunostajaryhmä. 36 MAKASIINI 3 • 2018 5649_.indd 36 19.4.2018 16.36. Naapurit Uuden metsänomistajan pitää tulla naapureiden kanssa jotenkuten toimeen. Jos on tarve kunnostaa tietä, niin on hyvä tuntea joku, jolla on kaivuri, ja joku, jolta voi tilata kuorman mursketta. Omistajanvaihdoksen yhteydessä voi törmätä siihen, että vanhat käytännöt eivät siirry automaattisesti. Suomen metsäkeskus Uuden metsänomistajan ensimmäinen kosketus Suomen metsäkeskukseen on tai tulisi olla Metsään.fi-palvelu. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Jotkut saattavat vierastaa yhdistysten MTK-kytköstä, mutta silloin tunne menee järjen edelle. Kaikkiin kannattaa tutustua. Harvennushakkuista sahat eivät aina innostu, vaikka juuri harvennuksilla sahojen tarkka tukin talteenotto tulee parhaiten esille. Metsäkerhot Etämetsänomistajien Liitto koostuu alueellisista metsänomistajien yhdistyksistä, joita on kutsuttu metsäkerhoiksikin. Metsästysseura Metsästys on maanomistukseen sidottu oikeus. Koska henkilöyritykset ovat omistajansa oloisia, niistä on vaikea sanoa mitään yleiskattavaa. MIKKO HÄYRYNEN M etsänomistajien verkostoon kuuluvat ainakin naapurit, puunostajat, metsänhoitoyhdistys, metsäpalveluyrittäjät, metsästysseura, mahdollisesti tiekunta. Naapuritilojen omistajatiedot ja omistajien osoitteet saa Maanmittauslaitoksesta soittamalla tai käymällä palvelupisteessä. Sen omistaa Powerflute, jolla on Kuopiossa kartonkitehdas. Uutta omistajaa katsotaan, että kohtapa tapansa näyttää. Ei huolta, metsäalalla meno ei ole erityisen villiä eivätkä toimijoiden väliset erot yleensä suuria. Metsäpalveluyrityksillä on kasvollinen omistajayrittäjä ja palVerkotu ja hanki tietoa Metsänomistaja kuuluu yhteisöön, jonka muodostavat alan ammattilaiset ja toimijat sekä naapurit. Ne tarjoavat vertaisryhmän ja paljon hyödyllistä tietoa, johon tilaltaan kaukana asuvan olisi muuten vaikea päästä kiinni. Mieleen saattaa hiipiä epäilys tarkoitusperistä, ja parhaan toimijan löytäminen voi tuntua hankalalta. Naapureille esittäytyminen helpottaa kanssakäymistä, jos on tarpeen avata umpeenkasvaneita rajoja tai jos on vakiintuneita, mutta epävirallisia ajoreittejä naapurien palstojen läpi. Metsänhoitoyhdistykset Alueelliset metsänhoitoyhdistykset (mhy) ovat metsänomistajien järjestöjä. Uusi metsänomistaja saa helposti uusia kavereita oli kyse sitten hoitotöistä tai puukaupasta. Metsänhoitoyhdistysten asema on vahva, historiallisista syistä. Metsäpalveluyrittäjät Metsäpalveluyrittäjät ovat yleensä pieniä ja alueellisia toimijoita. Käytäntöjen uudistaminen on viisasta ja jopa ovelaa tehdä tutustumistilanteessa, jossa halutaan olla kohteliaita puolin ja toisin
Aluksi voi olla vaikeaa, kun ei tiedä mistä aloittaa. Metsäsuunnitelmien tarjoajia on nykyään monia ja tarjonta on riisunut metsäsuunnitelmaan aiemmin liittynyttä juhlavuutta. SH U TT ER ST O CK / M ET SÄ LE H TI KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Siksi perinteisillä koulutustapahtumilla, joita etenkin Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistykset tarjoavat, on arvonsa. Metsästysoikeuden vuokraus ei täysin kuvaa asian luonnetta, sillä yleensä kyse on vastikkeettomasta luovutuksesta. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Kun istuu illan koneen äärellä, selaa Metsälehden keskustelupalstaa ja katselee YouTubesta metsänhoitovideoita, niin oppii jo paljon. Kouluttaudu Metsänomistajille on tarjolla runsaasti kurssitusta ja tapahtumaa. Omatoimisen verkkokouluttautumisen miinuspuoli on, että on vaikea erottaa oleellista epäoleellisesta. Metsäsuunnitelmassa on kuvioittaiset puustotiedot ja toimenpidesuositukset ja paljon muuta. 5649_.indd 37 19.4.2018 16.36. Vaikka tila olisi pieni tai kuvioita vain vähän, niin metsäsuunnitelma on silloinkin muistitiedon tuki. Metsäsuunnitelma on nykyään lähtökohtaisesti sähköinen ja suunta on kohti mobiiliversiota. Luontevin ero on, että metsäsuunnitelmassa on suunniteltu tulevia toimenpiteitä ja siinä on kuunneltu maanomistajan toiveita ja tehty maastokäynti. Metsäsuunnitelmien kehityssuunta on kohti mobiiliversioita, joissa kuviotiedot on yhdistetty kartta selaimeen. Hanki metsäsuunnitelma Metsätaloudessa operoidaan metsäkuvioilla ja kun tilaa metsänhoitotöitä tai myy puuta, niin pitää tietää mistä kuviosta puhutaan. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Metsäsuunnitelma on metsätalouden peruskäsitteitä, mutta on makuasia, milloin kuviotieto muuttuu varsinaiseksi metsäsuunnitelmaksi. Suunnitelmasta on tullut arkinen asia. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Monelle metsäalan toimijalle suunnitelma on keino sitouttaa metsänomistajia kanta-asiakkaiksi, mikä saattaa näkyä hinnoittelussa. Mitä enemmän maksaa, sitä räätälöidymmän suunnitelman saa
Tutkimus on Vaasan yliopiston, Helsingin yliopiston sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteishanke. Lahoavat puukasat eivät myöskään tuota metaania ilmakehään. Molemmat koeleimikot sijaitsevat UPM:n mailla. ”Aiemmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, ettei käytäväharvennuksen aiheuttama kasvutappio ole suuri. Käytäväharvennuksessa puut poistetaan metsään tehtäviltä käytäviltä. Perinteisessä valikoivassa harvennuksessa metsästä poistetaan tasaisesti pienimpiä ja laadultaan huonoimpia puita. Myös homeiden tuottamat terveyshaitat ja metsätuholaisten aiheuttamat ympäristöhaitat vähenevät merkittävästi. Käytäväharvennuksessa metsästä poistetaan kaiken kokoisia puita, mikä nostaa poistettavien puiden keskikokoa”, Nuutinen sanoo. Tuoreen puun poltto kannattaa Uumajan yliopistossa Ruotsissa on kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan nykyistä tarkemmin selvittää puiden ilmakehästä sitoman hiidioksidin määrä. Menetelmän uskotaan tuottavan luotettavampia ennustuksia ilmaston kehittymisestä, kertoo Skogen-verkkolehti. Sitä rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Uusi konsti ensiharvennuksille TUTKITTUA Käytäväharvennuksessa metsään tehdään käytäviä, joilta poistetaan kaikki puut. Menetelmä perustuu puun vuosirenkaiden magneettikuvaukseen. Jatkossa tarkoitus on selvittää, miten sen käyttö vaikuttaa puuston kasvuun. Menetelmän nopeus perustuu siihen, ettei metsään jääviä puita jouduta varomaan samalla tavalla kuin valikoivassa harvennuksessa. Luke kehittää nyt yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja UPM Metsän kanssa täkäläisiin olosuhteisiin sopivaa mallia. Sen avulla voidaan määrittää sekä puun jo sitoma hiilidioksidin määrä että se, kuinka paljon puu tulee sitä sitomaan tulevaisuudessa. Tuorehakkeen polttaminen kaukolämpölaitoksessa oli keskimäärin 30 prosenttia energiatehokkaampaa kuin tienvarsikasoissa kuivatetun hakkeen. Metsäkoneenkuljettaja valitsee poistettavat puut yksi kerrallaan. LIINA KJELLBERG ENSIHARVENNUSRÄSTIEN taltuttamiseen haetaan nyt apua käytäväharvennuksesta. Käytävien välisiin alueisiin ei kosketa. Lisää kokemuksia Käytäväharvennus on Nuutisen mukaan käytössä ainakin Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa, ja menetelmää on tutkittu myös Ruotsissa. ”Tällä voi olla vaikutusta niin ympäristöpolitiikkaan kuin metsien käyttöön”, professori Jürgen Schleucher toteaa. Voi tosin olla, että sen vaikutukset voidaan kumota alentuneilla korjuukustannuksilla.” Käytäväharvennuksen mahdollisuuksia selvittävä hanke jatkuu vuoden loppuun. Käytäväharvennusta kokeiltiin viime vuonna Suonenjoella Pohjois-Savossa, ja tänä vuonna sitä on tarkoitus kokeilla Konnevedellä Keski-Suomessa. Käytäväharvennuksessa metsään tehdään tasaisin välimatkoin yhdestä kahteen metrin leveitä käytäviä, joilta poistetaan kaikki puut. Suora käytäväharvennus Viuhkamainen käytäväharvennus Valikoiva harvennus A jo ur a A jo ur a Käytävä A jo ur a Poistettava puu Jäävä puu Uusi tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan tuoreen puun poltto lämpölaitoksessa on merkittävästi kannattavampaa kuin kuivatun. Puiden hiilen sidonta selville W IK IM ED IA CO M M O N S Valikoivassa harvennuksessa puita poistetaan tasaisesti. Tuorehakkeen hankintakustannukset metsästä lämpölaitokselle ovat 3–8 euroa kuutiolta alhaisemmat kuin perinteisesti kuivatetulla hakkeella. Alustavien tulosten perusteella työmenetelmä on nuorissa metsissä selvästi nopeampi kuin perinteisesti käytetty valikoiva harvennus, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Yrjö Nuutinen. ”Puunkorjuu ei ole ensiharvennusvaiheen metsissä kustannustehokasta, sillä sekä runkojen koko että hehtaarikohtainen kertymä ovat pienet. Kasvuhävikin riski on kuitenkin olemassa. Käytäväharvennus on Nuutisen mukaan puhtaasti nuorten metsien menetelmä. 38 MAKASIINI 3 • 2018 5679_.indd 38 19.4.2018 16.34
5660_.indd 39 19.4.2018 16.38
Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 5659_.indd 40 19.4.2018 16.40. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla
Seuraava leimikko myydään tuonnempana. Mihin päätyi trasselitukko, vaseliinipatruuna ja pilalle mennyt laippa. Nyt en tiedä paljon mitään mistään. Metsäkonetyö on aika yksinäistä ja pieniä päätöksiä pitää tehdä jatkuvasti. Minua ei haittaa, vaikka sadan vuoden aikana tehtäisiin yksi ylimääräinen harvennus. Taitaa vika olla voimassa joskus myös nykyisillä sukupolvilla. Vaikka metsä menee vajaatuottoiseksi, ahne omistaja saa juuri nyt hiukan enemmän rahaa, tulevaisuudesta viis. Samoin se, paljonko jätetään. 41 MAKASIINI 3 • 2018 5644_.indd 41 19.4.2018 16.41. Mikä jäi runkoluvuksi tai pohjapinta-alaksi. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Viime kädessä on hänen ratkaisunsa, mikä puu otetaan ja mikä jätetään. Jos vahinkoa on tullut, siitä voi ottaa opiksi. Tämänvuotisen leimikon hakkuun onnistuminen vaikuttaa suuresti: Jos kaikki meni hyvin, myyn samalle taholle ja toivon samaa motokuskia. Ajouria kävellessä näkee niiden välimatkan, painuttiinko tai kolhittiinko, onko kasattu havuja ajouran pehmeille paikoille ja juurien suojaksi muuallekin. Onpahan lumija myrskytuhovaraa. Huomattava on, että pöllin päästä ei vikoja huomaa, pitäisi tarkastella sitä koko matkalta. K aukaisesta nuoruudesta muistan, että tiesin silloin lähes kaiken lähes kaikesta. Harvennuksella mottihinta ei aina ratkaise. Letkuja rikkoutuu, niveliä rasvataan ja pikku remonttia koneisiin tulee väistämättä. Nykyinen metsälaki näyttää sallivan röyhkeät ja lyhytnäköiset ryöstöhakkuut, sikamaisen harvaksikin saa hakata. Moton tietokone kyllä ymmärtää puun pituuden ja paksuuden ja antaa ehdotuksen, mutta ihminen ratkaisee mutkan, lengon, koron ja poikaoksan vaikutuksen. Omassa kohdassaan on kiitoskin paikallaan. tuliko vahinkoja. Päätyikö tupakka-aski, karkkipaperi ja mehupullo maastoon vai hytin roskapussiin. Kävikö moto leimikon kaukaisimmassa kolkassa, hakiko hankalan puun ja hakkasi ikävän kulman kiven takaa. Jos hakkuulta kertyy tukkia, kuski päättää rajatapauksessa senkin, onko kourassa oleva pölli tukki vai kuitu. Tien varressa olevaa pinoa voi silmäillä, miten katkonta sujui. Pistäydy työmaalla METSÄLÄISEN ALLAKKA Tutki harvennus hakkuulla mitä jäi jäljelle. Pieniä asioita, mutta minulle ne kertovat vastuullisuudesta ja huolellisuudesta. Vai rynnikö vain vauhdilla eteenpäin ja yritti maksimoida päivän mottisaaliin. Mikäli motokuski sattuu tällaisen jälkeen tulemaan hakkuulle meikäläisen leimikkoon, kysytään ammattitaitoa ja luonnetta. TU U LI KK I SI RO LA käteen. Itse edellytän, että jäävä puusto on harvennusmallin ylärajalla, eli mieluummin hiukan tiheä kuin hiukan harva. Heitettiinkö olan yli metsään vai kerättiinkö mukaan auton lavalle ja sieltä asiallisesti kierrätykseen. Isännän jalka pellolla vastaa kymmentä renkiä. Metsänomistajan vierailu ilahduttaa ja saattaa tuoda apua erilaisiin valinnan vaikeuksiin – mistä tehdään ajoura, mitä puulajia suositaan, mihin tiheyteen jäävä puusto jätetään. Entäs isompi öljyvuoto, annettiinko valua maahan vai otettiinko moton laatikosta öljyntorjuntamatto maaston suojaksi. Jos meni huonosti, harkitsen kaksikin kertaa. Jos motokuski on kovin aloittelija, kannattaa antaa ohjeita etukäteen, käydä työn aikana paikalla ja vielä jälkiM otokuski on paljon vartijana etenkin harvennushakkuulla. Kaikkein tärkein on jäävä puusto. K un hakkuu on valmis ja lumet vähentyneet – eli juuri nyt – kannattaa tehdä kierros työmaalla. Ehkä siihen kuitu vai tukki -valintaankin on tasapainottava vaikutus, kyllähän firman ja tehtaan taholta on jatkuva paine tehdä vain hyvää tukkia
Metsän omistusmuoto nimittäin vaikuttaa siihen, miten metsätulot otetaan huomioon, kun tarkastellaan opiskelijan oikeutta opintorahaan. Kela ottaa opintorahan maksamisessa huomioon opiskelijan henkilökohtaiset, tuloverolain mukaan verotettavat ansioja pääomatulot. Tuloja ei itse ilmoiteta Kelalle, vaan Kela saa ne suoraan Verohallinnolta. Koska Liisa ei osannut ennakoida asiaa, tulee hänelle vaatimus palauttaa opistorahaa kaikkiaan 7 kuukaudelta. Verohallinto ilmoittaa vuonna 2019 Kelalle Liisan veronalaiset palkkatulot 9 500 euroa ja metsätulot 10 000 euroa vuodelta 2018. Perintönä tai lahjana saatua varallisuutta ei oteta opintorahassa huomioon, koska sitä ei veroteta tuloverolain mukaan. Hänen isänsä kuoli kolme vuotta sitten ja siitä lähtien hän on ollut osakkaana metsää omistavassa kuolinpesässä. Verovuoden metsätalouden vähennysten jälkeen yhtymän verotettavaksi metsätuloksi jää 20 000 euroa, josta Liisan osuus on 10 000 euroa. Metsätalouden pääomatulo vaikuttaa Kelan yleisessä ohjeistuksessa puhutaan tuloverolain mukaisista veronalaisista ansioja pääomatuloista. V eronalaiset vuositulot vaikuttavat opiskelijan oikeuteen nostaa opintorahaa. Jos opiskelija on saanut metsän omistusoikeuden, mutta hallintaoikeus on pidätetty luovuttajalle tai jollekin kolmannelle, ei metsätulo vaikuta opintorahaan. Koska hänen palkkatulonsa näillä näkymin jää vuonna 2018 alle 10 650 euron vuosirajan, hän katsoo voivansa nostaa opintorahaa tänä vuonna 10 kuukaudelta ilman takaisinmaksun riskiä. Opintorahan suuruus on tänä vuonna itsenäisesti asuvalla, 18 vuotta täyttäneellä opiskelijalla 250,28 euroa kuukaudessa. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi palkkatulot, veronalaiset metsätalouden tulot, osinkotulot, vuokratulot. Esimerkki: Liisan isän kuolinpesässä tehdään osittainen jako niin, että Liisasta tulee metsäyhtymän osakas 1/2-osuudella. Myöskään verovapaaksi säädettyjä tuloja, kuten yhteismetsän jakamaa ylijäämää, ei oteta huomioon. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 42 MAKASIINI 3 • 2018 5645_.indd 42 19.4.2018 16.45. Eikä kuolinpesän saamaa ja osakkailleen jakamaa tuloa huomioida, koska kuolinpesä on erillinen verovelvollinen, joten tulo ei tällöin ole osakkaalla henkilökohtaisesti verotettavaa. Metsätalouden tulojen osalta tämä tarkoittaa sitä verotettavaa tuloa, joka jää metsävähennyksen, poistojen ja luonnollisten vähennysten jälkeen verovuoden verotettavaksi tulokseksi. Omistajan kannalta tällainen tilanne ei ole pitkään jatkuessaan kuitenkaan miellyttävä, joten hallintaoikeus kannattaa mieluummin pidättää määräaikaisena kuin elin ikäisenä. Alle 18-vuotiaalla myös vanhempien tulot voivat vaikuttaa tuen määrään. Etenkin omistusmuodolla on merkitystä. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA Metsän ammattilainen välittää. Tällaisessa tilanteessahan omistajalla ei edes ole oikeutta hankkia itselleen puunmyyntituloa ko. Omistusmuoto vaikuttaa Esimerkin Liisan tilanne voi muuttua, jos kuolinpesän metsässä tehdään murto-osainen jako yhtymäksi tai jos kuolinpesä jaetaan niin, että Liisa saa kokonaan oman metsätilan. Liisa tekee opintojen ohella tarjoilijan töitä. Sen sijaan huomioon otetaan henkilökohtaisesta omaisuudesta saatava veronalainen tuotto. METSÄ, OPINTORAHA JA ASUMISTUKI Metsänomistus vaikuttaa opiskelijan etuuksiin. Vuositulot 19 500 euroa oikeuttavat Liisan nostamaan opintorahaa vain 3 kuukaudelta. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta tukikuukaudelta opiskelija on opintorahaa vuoden aikana nostanut. Esimerkki: Liisa on 20-vuotias ja opiskelee päätoimisesti yliopistossa. Yhtymä saa puukauppatuloa loppuvuodesta 25 000 euroa. metsästä
Asumistukea myönnettäessä ei siis huomioida opiskeluun liittyviä seikkoja, vaan tukea myönnetään ruokakunnittain tulojen mukaan. Asumistukihakemuksessa tulee ilmoittaa kaikki metsä, jonka hakija tai ruokakunnan muut jäsenet omistavat. Tätä tuottolukua ei ole mahdollista hakemuksesta muuttaa, vaikka metsän todellinen tuotto poikkeaisi paljonkin tästä luvusta. Verohallinnon tietojen mukaan tilalla on metsämaata 95 hehtaaria ja joutomaata 45 hehtaaria. Esimerkki: Jos Liisa menettäisi työnsä baarissa alkuvuodesta 2018, hän voisi hakea asumistukea kyetäkseen maksamaan vuokransa. henkilökohtaisen varallisuuden tuotto. Osakkaan saama ylijäämä on verovapaata tuloa, joten se ei näy Verohallinnon tiedoissa. Sen sijaan sellainen verovapaakin ylijäämä, jota osakas saa yhteismetsästä säännöllisesti vuosittain, saattaa jatkossa tulla huomioon otettavaksi. Ohjeistusta ei ole olemassa. METSÄTULOJEN VAIKUTUS ASUMISTUKEEN Metsänomistus yksin tai yhtymän osakkaana Kuolinpesän osakas Yhteismetsän osakas Metsän saanto perintönä tai lahjana Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto otetaan huomioon, yhtymästä omistusosuuden mukaan. Tila sijaitsee Pudasjärvellä, jossa Verohallinnon vahvistama metsän vuotuinen tuotto vuodelle 2017 on 19,64 euroa hehtaarilta. Asumistuessa sen sijaan otetaan huomioon metsätulot laskennallisena keskimääräisenä tuottona. Yhteismetsän tuloja ja yhteismetsän jakamaa ylijäämää ei oteta huomioon opiskelijan vuosituloina. Asumistuen määrää voi ennakoida Kelan laskurilla: www.kela.fi/laskurit Yhteismetsistä ei vielä ohjeita Kelassa ei ole vielä tullut vastaan yhtään tilannetta, jossa yhteismetsän tuloa olisi tarvinnut selvittää asumistukipäätöksen yhteydessä. Verohallinnon tietojen perusteella Verohallinto määrittää vuosittain metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton kunnittain, euroa per metsämaan hehtaari. Perintötai lahjaveron alaista saantoa ei oteta huomioon vuositulona. Metsän ammattilainen välittää. Metsän laskennallinen tuotto otetaan huomioon sille henkilölle, jonka hallinnassa metsä on. Metsän osalta keskimääräistä vuosituottoa tulee huomioitavaksi 1 865,80 euroa (95 ha × 19,64 € / ha) vuodessa. Kuolinpesän hallussa olevan metsän tuottoa ei oteta huomioon. Niinpä asumistukea määrättäessä otetaan huomioon Liisan saama opintoraha ja metsän tuotto. Isän jälkeen jaetusta kuolinpesästä Liisalle ja hänen sisarelleen tulleen metsän pinta-ala on kaikkiaan 140 hehtaaria. METSÄTULOJEN VAIKUTUS OPINTORAHAAN Metsänomistus yksin tai yhtymän osakkaana Kuolinpesän osakas Yhteismetsän osakas Metsän saanto perintönä tai lahjana Metsätulot otetaan huomioon opiskelijan vuosituloina Verohallinnon ilmoituksen mukaan. Perintötai lahjaveron alaista saantoa ei oteta huomioon vuositulona. Liisan kuukausitulona metsästä otetaan huomioon siis 155,48 euroa. Kelassa yhteismetsää koskeva ohjeistus yleisessä asumistuessa mietitään sitten, kun tällainen hakemus tulee. Mutta huomioon otetaan ko. Opintorahan nosto-oikeutta voi ennakoida Kelan vuositulolaskurissa: www.kela.fi/ asioi-verkossa_omat-tulot_vuosituloraja Asumistuessa huomioon vuotuinen tuotto Vuokralla asuvat opiskelijat ovat kuuluneet yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen, he saavat yleistä asumistukea samoin ehdoin kuin muutkin. Tällöin ei huomioida hakijan omistamastaan metsästä saamaa todellista tuottoa tai hänen saamiaan puunmyyntituloja eikä myöskään vähennyksiä, joita verottaja huomioi. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 5645_.indd 43 19.4.2018 16.45. Kuolinpesän tuloja ei oteta huomioon opiskelijan vuosituloina. Kuten edellä kuvattiin, opintorahassa otetaan huomioon todelliset, veronalaiset tulot. Oletan, että yhteismetsäomistus on myös asumistukitarkastelussa rinnastettavissa kuolinpesäomistukseen, koska verovelvollinen on osakaskunta, ei yksittäinen osakas. Näiden tietojen perusteella Kela laskee asumistukipäätökseen metsän keskimääräisen tuoton euroina. Verohallinto myös ylläpitää entiseen metsätalousmaan veroluokitukseen pohjautuvaa tietoa siitä, kuinka monta hehtaaria tilalla on metsämaata
SiiLUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Ainakin vaahteralla mahlan nousu alkaa siis varsin talvisissa oloissa, kun päivälämpötilat nousevat plussan puolelle mutta yöllä on pakkasta. Amerikan puolella mahlan keruu aloitetaan yleensä vasta 30–40-vuotiaista puista. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Siimaleikkurin siimojen lyhetessä sahan kuormitus pienenee, minkä seurauksena kierrokset pyrkivät nousemaan ylikierroksille. Jos männässä on kiinnileikkautumisen jälkiä tai mahdollisesti karstan aiheuttamia naarmuja, korjausvaihtoehtona on männän ja mahdollisesti sylinterinkin uusinta. Raivaussahani Stihl FS 480 käynnistyy huonosti eikä käy tyhjäkäyntiä. Jos odottaa lämpimiä säitä ja maan sulamista, saa tyytyä laihaan ja niukkaan mahlaan. Kone voi käynnistyä jäähdyttyään, mutta joutokäynti on usein tiessään. sijoitusmessuilla mukana Jari Kinnunen Talousja rahoitusjohtaja Elisa Oyj Ohjelma nähtävissä kokonaisuudessaan www.sijoitusmessut.fi Henry Blade Toimitusjohtaja Prasos Oy / Bittiraha.fi Tero Luoma Sijoitusjohtaja Taaleri Oyj * Va pa a pä äs y ed el ly tt ää re ki st er öi ty m ist ä M IK KO RI IK IL Ä 44 MAKASIINI 3 • 2018 5646_.indd 44 19.4.2018 16.48. Sokerivaahtera menestyy meillä ainakin maan eteläisimmissä osissa. Koivun mahlassa on sokeria noin yksi sadasosa. Sahan käyttäjä ei välttämättä huomaa leikkautumista sahatessaan. Tämä toimenpide on helposti tehtävissä irrottamalla pakoputki ja katsomalla pakoaukosta, miltä mäntä näyttää. Amerikkalaisen sokerivaahteran mahla on selvästi väkevämpää. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Puulle jää siis vielä evästä kasvua varten. Kiinnileikkautumisen mahdollisuuteen ei herkästi uskota, mutta esimerkiksi siimaleikkuria käytettäessä se tulee aika huomaamatta. Keitos kuohahtaa helposti ylitse tai varsinkin keittämisen loppuvaiheessa palaa pohjaan. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kotoisen metsävaahteran mahlan sokeripitoisuus on selvästi suurempi kuin koivun, mutta pienempi kuin sokerivaahteran, ehkä 1,5–2 prosenttia. Vaahterasta saa siirappia siis hiukan vähemmällä vaivalla kuin koivusta. Tikan ohella mahlavuotoa käyvät säännöllisesti nauttimassa sinija pyrstötiaiset. Missä vika. Kun mahlasta tekee siirappia, suurin osa nesteestä on haihdutettava. Käynnistyksen jälkeen saha saattaa käydä kymmenen minuuttia, kunhan sitä ei päästä tyhjäkäynnille. Käytän pienkonebensaa, olen vaihtanut uuden tulpan ja bensasuotimen. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Mahlan juoksutuskauden alussa sokeripitoisuus voi lähennellä jopa viittä prosenttia, joskin tavallisesti vaahterankin mahla on huomattavasti laimeampaa, 2–4-prosenttista. Onko hyvä idea istuttaa sekaisin mäntyä ja kuusta. Onko koivun mahlassa yhtä paljon sokeria kuin vaahteran mahlassa. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Männän kyljessä näkyvä tumma pystysuora viiva kielii kiinnileikkautumisesta. Kun kevät lämpenee, mahlavuoto houkuttelee rungolle hyönteisiä, jolloin linnut saavat energian lisäksi proteiinejakin. Kysyjän Stihl FS 480 -sahan käyntihäiriötä lähtisin ratkomaan sylinteripuolen viasta. Missä mahtaa olla vika. Tässä vaiheessa, kun sytytystulppa ja polttonestesuodatin on vaihdettu, tarkastetaan mahdollinen koneen kiinnileikkautuminen. Malttia siinä tarvitaan, sillä mahlasadon korjuuseen pääsee aikaisintaan parinkymmenen vuoden kuluttua. Voisiko siitä tehdä siirappia. Vähäisessäkin kiinnileikkautumisessa männänrengas tarttuu kiinni uraansa, minkä seurauksena koneen puristuspaine pienenee. Sen jälkeen moottori pysähtyy eikä käynnisty kuin ehkä vartin odottelun jälkeen. rapiksi keittäminen vaatii kuitenkin huolellisuutta. Joka kevät, yleensä jo maaliskuun alkupuolella, mutta tänä talvena vasta maaliskuun viimeisinä päivinä, käpytikka lentää vaahteraan ja hakkaa kuoreen reikiä. Sen tietävät linnutkin. Seuraavan tankkauksen yhteydessä saha ei vain lähde käyntiin. Jotta samaan väkevyyteen päästään koivun mahlasta, pitää yhtä siirappikiloa kohti haihduttaa vesi yli viidestäkymmenestä mahlalitrasta. Sylinterin ja männän välinen voitelukalvo pettää, jolloin metallipinnat hankaavat toisiaan vasten. kevään suurin talousja sijoitusalan tapahtuma! TAMPERE-TALOSSA TIISTAINA 8.5.2018 klo 12.00–20.00 vapaa pääsy * Tule Kuulemaan! TIINA HELENIUS pääekonomisti, Handelsbanken JUKKA OKSAHARJU Osakesrategi ja sijoituskirjailija, Nordnet MIKAEL RAUTANEN Toimitusjohtaja,analyytikko Inderes Rekisteröidy ennakkoon www.lyyti.fi/reg/Sijoitusmessut_2018 miltä näyttää sijoittajan vuosi 2018. Tarkempia ohjeita löytyy netistä hakusanoilla vaahterasiirappi ja koivun mahlasiirappi. Yhdestä puusta saa muutaman keväisen viikon aikana 20–50 litraa mahlaa, mikä on vajaat kymmenen prosenttia puun mahlan kokonaistuotannosta. Oikeaoppisessa ja sellaisenaan säilyvässä vaahterasiirapissa on sokeria 660 grammaa kilossa eli 66 painoprosenttia. väljäksi kuluneissa 2-tahtikoneissa. Samanlaisia käyntihäiriöitä ilmenee myös ns. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Liekö kukaan istuttanut sokerivaahteraa siirapin tuotantoa ajatellen. Neuvoja sanoi, että kumpikin puulaji sopii kasvupaikalle yhtä hyvin. Kitkan vaikutuksesta lämpö lisääntyy ja alumiiniseosmäntä käy pintaosaltaan sulassa tilassa. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. SEPPO VUOKKO Kannttaako kuusi-mäntysekametsä. Pienkoneiden asiantuntija. Silloinkaan saha ei käy tyhjänä ollenkaan. LEO SAASTAMOINEN Saako koivun mahlasta siirappia
Hänen mukaansa juuristoiltaan ja valovaatimuksiltaan erilaisten havupuiden muodostama sekametsä tuottaa hieman enemmän puuta kuin samat puulajit erikseen. Oman istutuskuusikkoni läpi vaeltavat hirvet ovat löytäneet ja syöneet taimikon vähälukuiset koivut ja männyt varsin tarkkaan. Koivu, pihlaja ja haapa houkuttelevat sarvipäät suojaisaan taimikkoon, jossa ne syövät myös mäntyjä. Sekapuuston suosiminen eläintuhojen torjumiseksi on kaksipiippuinen juttu. Viime vuodesta lähtien oikaisuvaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa verotuksen päättymisestä. Teimme sukupolvenvaihdoksen kaupalla vuonna 2015 ja suuren puukaupan seuraavana vuonna. Hirvi ei yleensä syö kuusta eikä jänis mäntyä. KARI MIELIKÄINEN Voiko metsävähennystä hakea jälkikäteen. Emme ymmärtäneet tehdä metsävähennystä, vaan maksoimme metsätulosta täyden veron. Voimmeko pyytää verottajaa huomioimaan metsävähennyksen ja palauttamaan liikaa maksamamme verot. sijoitusmessuilla mukana Jari Kinnunen Talousja rahoitusjohtaja Elisa Oyj Ohjelma nähtävissä kokonaisuudessaan www.sijoitusmessut.fi Henry Blade Toimitusjohtaja Prasos Oy / Bittiraha.fi Tero Luoma Sijoitusjohtaja Taaleri Oyj * Va pa a pä äs y ed el ly tt ää re ki st er öi ty m ist ä 5646_.indd 45 19.4.2018 16.48. Voitte vaatia metsävähennystä vielä jälkikäteen. Teidän tapauksessa oikaisua on haettava verotuksen päättymisen jälkeen viiden vuoden aikana. Kylvötaimien menestymistä myös kuuselle sopivilla mailla vaikeuttaa heinittyminen. Suomessa jotkut metsänomistajat ovat kokeilleet kuusen istutusta täydennettynä männyn kylvöllä. Sekapuusto on helpompi hankkia taimikonhoidon yhteydessä jättämällä sopivankokoisia luonnontaimia aukkopaikkoihin. Koivun istutus yhtä aikaa männyn ja kuusen kanssa johtaa yleensä vaikeuksiin. Villisikoja ei ole vielä onneksi näkynyt. Tämä ei siis kuitenkaan koske vanhempia veropäätöksiä. Puukaupan kauppahinta maksettiin samana vuonna. Metsäkauriit ovat puolestaan teloneet reviiriä merkatessaan koivuja ja napsineet siinä sivussa kuusen meheviä kerkkiä suuhunsa. Useamman puulajin kasvatus sekaisin on toki jonkin sortin ”tapaturmavakuutus” valikoivia tuholaisia vastaan. Sekametsiä perustetaan kuitenkin harvoin istuttamalla. Etukasvuisista koivuista tulee oksikkaita ja ne joudutaan poistamaan ennen aikojaan halpana kuitutai polttopuuna. Sekametsiä 1960-luvulla tutkinut tohtori Bengt Jonsson suositteli kuusen ja männyn kasvatusta sekametsinä molemmille puulajeille sopivilla kasvupaikoilla. Runsaan lehtipuuston säästäminen taimikonhoitoa viivyttämällä ei kuitenkaan ole yleensä viisasta. Havupuutaimikoihin suositellaan yleensä lievää lehtipuusekoitusta ekologisista, maisemallisista ja puuntuotannollisista syistä. Metsänomistajalla on oikeus saada metsävähennys takautuvasti riippumatta siitä, minkä vuoksi vaatimusta ei ole esitetty normaalin verotuksen yhteydessä. VÄINÖ SIKANEN kevään suurin talousja sijoitusalan tapahtuma! TAMPERE-TALOSSA TIISTAINA 8.5.2018 klo 12.00–20.00 vapaa pääsy * Tule Kuulemaan! TIINA HELENIUS pääekonomisti, Handelsbanken JUKKA OKSAHARJU Osakesrategi ja sijoituskirjailija, Nordnet MIKAEL RAUTANEN Toimitusjohtaja,analyytikko Inderes Rekisteröidy ennakkoon www.lyyti.fi/reg/Sijoitusmessut_2018 miltä näyttää sijoittajan vuosi 2018. Ajattelin, että mäntyihin tulisi hirvituhoja vähemmän, kun ne kasvaisivat kuusten seassa. Ruotsissa koivua on pidetty ei-toivottuna roskapuuna aivan viime aikoihin saakka. Jos taimikko sattuu hirvien kulkureitille, eivät kuusetkaan pysty piilottamaan mäntyjä hirviltä
Kun saimme auton juuttumaan pohjastaan lumeen, edessä ja takana vain vapaana ollut pyörä pyöri. Etupyörien sutiessa automatiikka jakaa enimmillään puolet vetovoimasta takapyörille. Sarjan aloittaa romanialais-ranskalainen Dacia Duster, josta alkuvuodesta tuli uusi malli. Taakse kolme raivuria Lähtökohdiltaan Dacia Duster on katumaasturi. Automaattisella nelivedolla auto toimii pikitiellä etuvetoisena. Paljon metsäautoa kohtuuhintaan Dacia Duster on oiva valinta, jos mielii vankkaa metsäautoa eikä haikaile statuksen perään. Dusterin valtti on hinta: koeajamamme nelivetoinen, tasokkaimmalla Prestige-varustelulla ja 92 kilowatin bensiinimoottorilla Duster maksaa 21 399 euroa. Metsätielle kertynyt 1 2 3 46 MAKASIINI 3 • 2018 5648_.indd 46 19.4.2018 16.51. Kuljettaja voi valita etuvedon, automaattisesti mukautuvan nelivedon tai vaikeassa maastossa lukitun nelivedon. Ai miksikö – jokainen metsänomistaja ja ammattilainen tarvitsee auton – metsään ei pääse länsimetrolla. Maavara on luokkansa parhaita. Kokeilemme metsänomistajalle sopivia kulkupelejä. Tarkastelemme auton maastokelpoisuutta, tavaratilaa ja myös ajomukavuutta, metsään kun on usein pitkä matka. Maastokelpoisuus riittää metsäihmisten tarpeisiin. KOEAJOSSA TEKSTI RISTO PÖNTINEN JA MIKKO RIIKILÄ KUVAT RISTO PÖNTINEN A loitamme autojen kokeilun Metsälehti Makasiineissa. 80 kilowatin dieselmoottorilla auto maksaa tuhat euroa enemmän. Lukitulla nelivedolla veto on puoliksi edessä ja takana
Maantiellä napakan jousituksen tuoma vakaus on valttia, ja Dusterin jousitus suosii maantieajoa. Moottorivaihtoehdot: 85 ja 92 kW bensiinimoottori 81 kW dieselmoottori Moottorin sylinteritilavuus: Bensiinimoottori 1 197–1 598 cm3 Dieselmoottori 1 461 cm3 Vaihteisto 6-portainen käsivalintainen (nelivetomallit) CO2-päästöt: Bensiinimoottorit 138–149 g/km Dieselmoottorit 115–123 g/km Kulutus: Bensiinimoottorit 6,2–6,6 l/100km Dieselmoottorit 4,4–4,7 li/100 km Huippunopeus 169–179 km/h Auton paino 1 254–1 395 kg Kokonaispaino 1 712–1 867 kg Vetokyky 1 400–1 500 kg Tavaratila 445 dm3, takapenkit kaadettuna 1 478 dm3 Peräkontin leveys 98 (pohja) Peräkontin korkeus 70 senttiä Maavara 21 senttiä Hinta 15 399 euroa–21 399 euroa 15 sentin lumikerros ei menoa haitannut. Ajovalot ovat perinteiset halogeenit. Auton elektroniikka osoittautui helppokäyttöiseksi. Sinne mahtuu kolme raivaussahaa ja tarvittavat romppeet. Duster on saatavilla neljällä eri tason varustelulla. Tilaa riittää kolmenkin raivurin kuljettamiseen. Halvemman Comfort-version 16-tuumaisilla renkailla olisi mukavampi ajaa, koska korkeampi rengas on hiljaisempi ja pehmeämpi. Mukava ajaa Ohjaus on kevyt ja täsmällinen. Selkänojat kallistettuna tavaratilan pituus on noin 160 senttiä. Prestige-varustelussa on muun muassa navigaattori, bluetooth-suoratoistomahdollisuus, peruutustutka ja peruutuskamera. Maastossa löysä jousitus olisi taas etu. alv 24% (OVH 15.490 €+ tk) NYT! 13.990 € www.kranman.fi Tiilitehtaankatu 45, 65100 Vaasa Ark. Selkeän kojelaudan keskellä on seitsemän tuuman kuvaruutu. 4. Hintapykälät perusvarustelusta ylöspäin ovat sen verran pienet, että kannattaa panostaa matkustusmukavuuteen. Prestige-mallissa on 17 tuuman kevytmetallivanteet. 2. Etupenkit ovat mukavat ja jämäkät, mikä on parannus vanhan mallin heppoisiin istumiin. Lähivalojen keila on leveä. Kaukovalot ovat kohtuulliset, mutta kaukovalotehoa on helppo lisätä. Mukavinta meno olisi nastattomilla talvirenkailla. Ratissa on sekä pituusettä korkeussäätö. Koeajetun auton lisävarusteena (420 euroa) olleet joka suunDACIA DUSTER taan kuvaavat kamerat auttoivat ahtaissa paikoissa. 3. 4 Kranman T1750 4WD Tehokas hydraulimetsävaunu mönkijälle! Valosarja kaupan päälle! +tk sis. Takaistuimet ovat topakat ja jalkatilaa riittää. Maastoajossa ja pysäköidessä näkyvyys on rajallinen, etualalla on laaja katve. Dacia Dusterin maastokelpoisuus riittää metsäihmisten tarpeisiin. Huonoilla teillä kova jousitus on hiukan jumputtava. Istuimien säätövara riittää isollekin ihmiselle. Vaikka auto ei ole kovin pitkä, antaa henkilöautoa korkeampi sisätila lisää tilaa pituussuunnassa. Tanakka mutta äänekäs 92 kilowatin bensiinimoottorilla Duster liikkuu vaivattomasti. Neljä aikuista matkustaa Dusterilla mukavasti. Takaselkänojat kallistuvat eteen kahdessa osassa. Takapenkit kaadettuina tavaratilan pituus on noin 160 senttiä. 8.00 13.00 Puh: +358 (0)6 3577 859 simon.nygard@konenygard.fi 47 MAKASIINI 3 • 2018 5648_.indd 47 19.4.2018 16.51. Sahojen lisäksi takapenkille mahtuu matkustaja, koska penkit kallistuvat kahdessa osassa. 1. Istuimien säädöt riittävät isollekin köriläälle. Etupenkit ovat mukavat ja jämäkät. 8.00 17.00, La. Kaupungissa Dusterilla kurvailee ilokseen. Kaasupolkimen välitys on nopea, mikä aiheutti aluksi tahattomia äkkilähtöjä. Asfaltilla uusi malli on vanhaa hiljaisempi, mutta nastojen ääni kuuluu yhä. Auton painopiste on korkealla. Maavara on katumaasturisarjan parhaita
5685_.indd 48 19.4.2018 16.53
Millainen metsänomistaja olet. Osa metsästä jätetään kokonaan rauhaan. Yksi mahdollinen uusi näkökulma on tutkia tarkemmin metsien ekosysteemipalvelujen merkitystä metsänomistajille.” Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan metsien tuottaman puun, marjojen ja muiden hyödykkeiden lisäksi metsien roolia esimerkiksi hiilen sidonnassa tai ihmisten henkisessä hyvinvoinnissa. Yli puolessa vastauksista suurimmaksi huolenaiheeksi valittiin tekemättä jäävät metsänhoitotyöt. Testiprofiilit Metsänhoidon harrastaja Taimien istutus, raivaus sekä muut omatoimiset metsätyöt ovat parasta metsänomistamisessa. Tuoretta tutkimustietoa luvassa Metsälehden testissä esiin noussut metsänomistajien omatoimisuus on aihe, josta tarvitaan tuoretta tutkimustietoa, kertoo tutkija Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta. Metsäsijoittaja Metsä tuottaa rahaa. Testiin vastanneiden aktiivisuutta ja kiinnostusta metsää kohtaan kuvastaa se, että kaksi kolmasosaa oli valmis ostamaan lisää metsää heti tai sitten, kun sopiva palsta tulee tarjolle riittävän lähellä nykyisiä metsäomistuksia. Testin tekijät olivat iloisia metsäteollisuuden nousukaudesta ja puun hyvästä kysynnästä. Perinteinen metsäntilanomistaja-maanviljelijä Maanviljelijä tai muu yrittäjä, joka asuu yhä metsänsä kyljessä. Polttopuusavottaa, marjastusta ja retkeilyä. Tekemättä jäävät työt huolestuttavat Tulokseksi testi antoi sen metsänomistamisen piirteen, joka korostui vastauksissa eniten. Toiseksi yleisin huolenaihe metsien suhteen oli ilmastonmuutos ja sen myötä kasvavat riskit, kuten myrskyt ja hyönteistuhot. Metsänhoidon harrastaminen ei siis sulje pois sitä, että vastaaja arvostaa samalla esimerkiksi metsän virkistyskäyttöä. Metsätöitä omin voimin ja tiedoin. METSÄNOMISTAJATESTI VALTTERI SKYTTÄ M etsälehden verkkosivuilla julkaistiin viime Makasiinin (2/2018) yhteydessä metsänomistajatesti. metsalehti.fi/metsanomistajatesti Oman käden jälki ilahduttaa Metsälehden metsänomistajatestin perusteella metsänhoitotöiden tekeminen on yhä suosittua. Metsässä virkistyjä Omassa metsässä kesämökin yhteydessä on kiva rentoutua. Karppinen on mukana koordinoimassa uutta laajaa metsänomistajatutkimusta, jonka toteutusta ja rahoitusta suunnitellaan parhaillaan. Puukaupat ja metsänhoitotyöt pyörivät, mutta käytännön työtä tekee harvoin itse. Puolet vastanneista oli testin perusteella metsänhoidon harrastajia. Testi löytyy osoitteesta: www. Leikkimieliseen testiin vastaamalla selvisi, onko vastaaja metsänhoidon harrastaja, perinteinen metsätilanomistaja-maanviljelijä, metsäsijoittaja, metsässä virkistyjä vai metsäluonnon ystävä. Vaikka tuulen kaataman puun hakeminen metsästä polttopuuksi oli suosituin vaihtoehto, kolmasosassa vastauksista tuulenkaato säästettiin metsään luonnolle arvokkaaksi lahopuuksi. 49 % 25 % 11 % 8 % 7 % Lähde: Metsälehden metsänomistajatesti 2018 (1407 vastausta) 49 MAKASIINI 3 • 2018 5684_.indd 49 19.4.2018 16.58. Samalla vastaajia kuitenkin mietitytti puun laahaava hintakehitys sekä lisääntyneiden hakkuiden vaikutus vanhojen metsien määrään. Hyvän metsänhoidon ja puukauppatilin korostamisen lisäksi vastauksissa näkyi metsäluonnon arvostaminen. Oman käden jäljen näkeminen heti metsätyön tekemisen jälkeen on ainakin testaajien joukossa yhä yksi arvostetuimmista metsänomistamiseen liittyvistä asioista. ”Tutkimuksessa on tarkoitus päivittää tietoa metsänomistajakunnan rakennemuutoksesta. Vastauksia tuli hieman päälle 1 400. Kaksi kolmasosaa oli valmis ostamaan lisää metsää. Luonnon ystävä Hakkuissa ja metsänhoitotöissä huomioidaan ennen kaikkea luonto ja maisema
Ilmastonmuutos ja toinen sukupolvi Kirjanpainajista ei kannata puhua ainoastaan viime vuosien kokemusten vaan myös tulevaisuuden vuoksi. Se havahduttaa viimeistään metsänomistajat. Nyt tuholaisten uhka pitäisi ottaa vakavasti. Kiinnostukselle oli syynsä, sillä kirjanpainajien mukana tulevan sinistäjäsienen värittämä kuusitukki ei kelpaa kuin polttopuuksi. MITEN KÄY KUUSIKOILLE. Kirjanpainajakuoriaiset ovat olleet tutkijan työpöydällä 1990-luvun pro gradu -tutkielmasta ja väitöskirjasta lähtien. ”Kun tilanne paheni tämän vuosikymmenen alussa, kävin puhumassa kirjanpainajista pääkaupunkiseudun metsänomistajille. Vielä ei kannata kuitenkaan huokaista helpotuksesta, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Heli Viiri. Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimipisteessä työs50 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 50 18.4.2018 17.15. Tutkija Heli Viiri odotti 20 vuotta, että kuusia tuhoavat kirjanpainajat nousivat otsikoihin. ”Vaikka kanta on laskenut monella paikkakunnalla Etelä-Suomessa, kirjanpainajien määrä on yhä epidemiarajan tuntumassa. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JOHANNA KOKKOLA VAIKUTTAJA S ateiset ja viileät kesät ovat olleet monen metsänomistajan mieleen, sillä kylmyys on hillinnyt vitsauksiksi asti yltäneiden kirjanpainajakuoriaisten määriä. Heti jos tulee tuulenkaatoja, kanta ampaisee epidemiarajalle, ja silloin kirjanpainajat voivat iskeytyä myös terveisiin kuusiin ja tappaa niitä.” Viiri tietää, mistä puhuu. Kuulijoita oli tupa täynnä. Olin odottanut 20 vuotta, että joku kiinnostuu kirjanpainajista”, Viiri kertoo
Metsien hyönteistuhoihin tulee pystyä reagoimaan nopeasti. Se vaatii hyönteiskantojen seurantaa, tiedotusta ja ripeää tuhopuun korjuuta, Heli Viiri sanoo. 51 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 51 18.4.2018 17.15
kentelevä Viiri esittelee metsäntutkijoiden yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa tekemää tutkimusta, jonka tulokset julkaistaan tänä vuonna. ”Ajattelin, että tämä on ajankohtaista sitten joskus, kun ilmastonmuutos tulee. Professori istutti opiskelijoihin ajatuksen ilmastonmuutoksen metsien terveydelle tuomista seurauksista. Mutta nyt ne ongelmat ovat jo tuossa minun työpöydälläni ja vastapäätä istuvat kokeneet metsäntutkijat eläköityvät pian. Jotain pitää ruveta tekemään”, Viiri sanoo. Viiri luettelee joukon seurannassa olevia tuhohyönteisiä: tähtikudospistiäinen, pulskamailapistiäinen, aasianrunkojäärä ja saarnenjalosoukko. 52 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 52 18.4.2018 17.15. Kirjanpainajariskin säilymisen takana on muutos, ilmastonmuutos. Sen lisäksi, että muutos vaikuttaa nykyisiin tuhonaiheuttajiin, tulossa on uusia tulokastauteja ja vieraslajeja. Mitä nyt istutetuille kuusikoille tapahtuu tulevaisuudessa?” Tulijoita riittää Idean kirjanpainajien tutkimisesta Viiri sai aikoinaan professori Kim von Weissenbergiltä. ”Alue on sama, jolle istutetaan eniten kuusta. Jos lämpeneminen jatkuu keskimääräistä kiivaampana, kirjanpainajien toinen sukupolvi on Etelä-Suomessa arkipäivää jo 2040-luvulla. Viime kesänä epidemiaraja ylittyi yhä itärajan tuntumassa Kaakkois-Suomessa. Toinen sukupolvi tarkoittaa sitä, että lämpimän kesän aikana syntyneet kirjanpainajat ehtivät itse vielä lisääntymään samana kesänä. Kyse on vain ajan kulusta.” Tutkimuksessa on pyritty selvittämään, miten Suomen metsien olosuhteet muuttuvat erilaisilla ilmastonmuutosmalleilla. ”Kun katsoo ilmastonmuutosennusteita, kirjanpainajaepidemiat eivät ole ohi. Kuusien lisäksi se syö mäntyä, haapaa ja kenttäkerroksestakin esimerkiksi mustikkaa.” Havununnan kohdalla tulee selväksi se, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa ei kannata tuijottaa vain lämpe”Metsäteollisuus on 100 vuotta oppinut siihen, että Metsäntutkimuslaitos hoitaa kaiken.” Jos kirjanpainajia on niin runsaasti, että epidemiaraja ylittyy, kuoriaiset voivat tappaa terveitäkin kuusia. ”Havununna aiheuttaa totaalista tuhoa. Lisäksi esiin tulee sukkulamato mäntyankeroinen ja kaksi uskonnollissävytteistä perhoslajia: havuja lehtinunna
. Nyt osaa pyydyksistä seurataan vapaa-ajalla. Kantaa on seurattu Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen yhteisillä pyydyksillä, mutta Metsäkeskukselta ei Viirin mukaan herunutkaan enää tänä vuonna työvoimaa pyydysten kokemiseen. nemisen keskiarvolukemaa. . Lappia ja politiikkaa Uusien tulokaslajien vuoksi iso osa hyönteistutkijan huomiosta kiinnittyy Etelä-Suomen metsiin. . Työajasta puolet kuluu esimiestehtävissä, kolmasosa tutkimusrahoituksen haussa ja loppusiivu eli vajaa neljännes jää aikaa tutkimukselle. Kuuset kannattaa jättää metsään lahopuuksi. ”Olen myös pyytänyt metsänhoitoyhdistyksistä virka-apua kirjanpainajakannan seurantaan”, Viiri kertoo. Oman tutkimustyönsä lisäksi Viiri johtaa Luken Metsien terveys ja biodiversiteetti -tutkimusryhmää. asuu Joensuussa . Hänen mukaansa myös kirjanpainaseuranta on ollut ongelmissa. harrastaa politiikkaa, kunto salia ja sukututkimusta. . työskentelee Luonnon vara keskuksessa erikoistutkijana ja ryhmäpäällikkönä . Ne tehdään kuitenkin tiettyyn aikaan vuodesta, jolloin kaikki tuhot eivät ole tunnistettavissa. Viime vuosien kirjanpainajaepidemia-alueista esimerkiksi Kaakkois-Suomessa Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut seurantatalkoisiin. Viirin mukaan kovaa tulosta takova metsäteollisuus pitää saada nykyistä kattavammin mukaan metsäntutkimuksen rahoitukseen. Heli Viiri . . ”Metsäteollisuus on 100 vuotta oppinut siihen, että Metsäntutkimuslaitos hoitaa kaiken. . . . Muutosvauhti, jolla uusia ongelmia tulee, on niin nopea, ettei voi vain olettaa, että yhteiskunta vastaa kaikkeen.” Metsätuhoista tulisi saada aikaan nykyistä kattavampi kustannusselvitys. Tutkimusrahaa teollisuudelta. . ”Työnteko Metsäkeskuksessa kotimaakunnan puolesta oli mielekästä.” Kotimaakunnassa Viirin iskostui aikoiVA LT TE RI SK YT TÄ 53 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 53 18.4.2018 17.15. nykyisin tutkimusaiheisiin kuuluu kirjanpainajien ja hyönteistuhojen lisäksi muun muassa metsien terveys ja ilmastonmuutos. Hän ehti muutama vuosi sitten tehdä myös lyhyen työpestin Lapin alueellisen metsäkeskuksen viimeisenä johtajana. . Mellakoskella Ylitorniolla syntynyt Viiri tuntee kuitenkin myös Lapin metsät. Metsänomistajat voisivat olla kiinnostuneita rahoittamaan esimerkiksi hirvituhojen kattavaa arviointia”, Viiri sanoo. Olennainen osa muutosta on kamppailu tutkimusrahoituksen puolesta. maatalous ja metsätieteiden tohtori, dosentti, EMBA johtamistutkinto . Teollisuutta varten metsiin viime kädessä kasvatetaan lisää kuutioita tutkimuksen opeilla. tutkijaura alkoi kirjanpainaja kuoriaisten ja sinistäjäsienten parissa. . syntynyt 1969 Mellakoskella Lapissa . Nyt kattavin tutkimusaineisto kertyy valtion metsien inventoinneista (VMI). . Kirjanpainajat ovat jo lähteneet kuivaneista kuusista, joiden kuori irtoaa. toimi reilun vuoden Lapin alueellisen metsäkeskuksen johtaja, viimeinen laatuaan. ”Tutkimuksen rahapulan vuoksi pöydällä on idea joukkorahoituskampanjasta. Hänellä on 30 alaista. Salibandyvanhempi. ”Oma tutkimustyö tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.” Metsäntutkimuksen tämän vuosikymmenen tarinaan kuuluu Metsäntutkimuslaitoksen liittäminen osaksi Luonnonvarakeskusta vuonna 2015. perheeseen kuuluu 14vuotias poika ja norjalainen metsäkissa, tytär muutti tänä talvena omilleen . Kun kesien lämpeneminen hyödyttää kirjanpainajaa, niin havununnan lisääntymisen kannalta oleellisempaa on kovien, yli 29 asteen pakkastalvien väheneminen
Hän ei näe ongelmaa objektiivisen tutkimuksen ja politiikkaan osallistumisen yhdistämisessä. Kirjanpainajakannan uusien räjähdysten välttämiseksi perinteinen metsähygienia eli tuoreen kuolleen puun pois vienti metsästä on tärkeää, vaikka se ei käykään samaan pirtaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaan lahopuun lisäämisen kanssa. Tämä kannattaisi Viirin mukaan ottaa viimeistään nyt todesta. Viirillä oli aiemmin 25 hylly metriä tutkimuskirjallisuutta. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. ”Tämän takia tarvitaan esimerkiksi kirjanpainajaseurantaa, sillä sen avulla saamme selville metsäalueet, joilla kanta on korkea ja tuhoriski suuri. Koejärjestelyt tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Luonnon monimuotoisuutta turvaavat toimet, kuten lahopuun lisääminen, kannattaa kohdentaa niille alueilla, joilla se ei lisää metsätuhoriskiä.” ”Tutkimustyö on tutkimustyötä. Arvolataukset eivät saa siihen vaikuttaa.” JO HA NN A KO KKO LA Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Joskus tulokset ovat ihan päinvastaisia kuin on tutkimuksen alussa ajatellut.” Seurantaa talkootyönä Mitä sitten tulee tehdä, kun kansainvälinen kauppa, EU:n tuoma tavaran ja ihmisten vapaa liikkuvuus sekä ilmastonmuutos tuovat uusia riskejä Suomen metsien terveydelle. Nyt tilaa on yksi hylly. Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä. Se lisää suurtuhojen riskiä.” Metsätuholain toimivuutta arvioidaan parhaillaan. Ei kai sitä muuten voi selittää järjellisellä syyllä, että istuu iltamyöhään puolueen kokouksissa.” Tällä hetkellä Viirin luottamustoimiin kuuluu lautakuntapaikka Joensuussa. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. VALTTERI SKYTTÄ Kommentti ”Mänty ja kuusi kattavat Suomessa yli 90 prosenttia metsäalasta. naan myös halu vaikuttaa: tutkijan ykkösharrastus on politiikka keskustan riveissä. Metsäalalla on jo monesti tuotu esiin huoli siitä, että metsien puulajirakennetta tulisi monipuolistaa. Metsäntutkimus vaatii katsetta pitkälle tulevaisuuteen. ”Tutkimustyö on tutkimustyötä. Mistä rahat pyydyksiin. Samaan aikaan tutkijat, metsäammattilaiset ja harrastajat virittelevät tuholaishyönteisten seurantapyydyksiä – omiin metsiinsä ja omalla vapaa-ajallaan. Arvolataukset eivät saa siihen vaikuttaa. Viirin mukaan tuore kaadettu tai kaatunut puu pitäisi eteläisimmässä Suomessa hakea pois jo ennen nykyisen lain takarajoja eli heinäkuun alkupäiviä. Hän on ollut niin kunnalliskuin eduskuntavaaliehdokkaana. Kunnia siitä, tutkimustyö vaatii intohimoa, mutta onko Suomen metsillä varaa siihen, että vastuu tuhoriskien selvittämisestä on yksittäisten ihmisten sitkeyden ja aktiivisuuden varassa. Kaukonäköisyyttä kaivataan myös tutkimuksen rahoitukselta. Metsäntutkimus on siirtynyt Joensuussa Luonnonvarakeskuksen uusiin toimitiloihin. ”Olen maailmanparantajaluonne. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 54 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 54 18.4.2018 17.15
Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. JO HA NN A KO KKO LA Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5656_.indd 55 18.4.2018 17.15
5658_.indd 56 18.4.2018 17.18
Yritystukikeskustelu ryöpsähtää varmuudella käyntiin eduskuntaHelppoheikit myyntihommissa Metsäomistajien kannattaa olla yritystuki keskustelussa hereillä. Esimerkiksi teollisuuden tukena pidetään teollisuuden sähköveron eroa S howhenkisen torikauppiaan äänekästä myyntiä keväisellä torilla: ”Halvalla karkkia ja suklaata, on pusseja, on patukoita – kaikkia makuja, kirpeää ja makeaa. Eikä siinä vielä kaikki, laitetaanko samaan pussiin vielä kaupan päälle muutama tikkari ja hyvälle asiakkaalle muutama karkkipussi kyytipojaksi.” Kevään julkisessa keskustelussa vaikutti, että nämä torien supliikkimyyjät valtasivat poliittisen keskustelun. Vuoden päästä keväällä nähdään, löytyykö poliittisista päättäjistämme vastuullisia torimyyjiä vai johtavatko helppoheikit keskustelua. vaalien lähestyessä. Hiilamon mukaan metsälahjavähennys keventää suurituloisten verotuloja ja hallitus käytti vähennyksen säätäessään valtaansa pienen, jo etuoikeutetun ryhmän suosimiseen. Kaikki maat edistävät oman teollisuutensa kilpailukykyä. K aikkien yritystukikriitikoiden toivoisi ensin perehtyvän vaikkapa yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn. Hiilamo ei myöskään huomannut, että metsätaloudessa pääomaverotus on yrittäjyyden verotusta. Verotuksen taso on siis jopa 34 prosenttia. Kyllä helppoheikinkin myymä makea on hyvää, mutta kotona voi hätäisesti tehty ostos harmittaa. Populismia harrasti myös Heikki Hiilamo. Toivon, että ennen tuota keskustelua oikeasti pohdittaisiin, mikä on yritystuki. Hämmentävästi yritystukihuutokauppaa käytiin tunnettujen poliitikkojen ja muiden asiantuntijoiden johdolla: ”Täällä on löysiä tukia, tehottomia euroja, niistä voidaan leikata. Hyödyn saamiseksi metsätalousyrittäjän on oltava aktiivinen, turvattava metsäteollisuuden puuhuoltoa ja samalla tuotava hurjasti verotuottoja. Tukityöryhmän papereista löytyy niin metsävähennystä kuin metsätalouden menovarausta. Tätä logiikkaa käytetään toki valikoidusti. M etsäomistajien kannattaa olla yritystukikeskustelussa hereillä. Toivottavasti myös äänestäjät erottavat tuotteensa tuntevan asiantuntijan ja tiskiltään mitä sattuu myyvän viihdyttäjän. Laitetaan samaan pakettiin vielä maaseudun rahoitus, energiatuet ja kaupan päälle eläinlääkäriautot. Usein mielipide toisti julkisuudessa kuultua toista mielipidettä. Jos Suomi ei näin tee, niin esimerkiksi Ruotsi ottaa mielellään vastaan Suomesta siirtyvän metsäteollisuuden tuotannon. Harva vaivautui perehtymään yritystukien vaikuttavuuteen ja taustoihin. Y ritystukikeskustelussa verotueksi usein lasketaan ero lähimpään verrokkiin. Tämä sosiaalipolitiikan professori käsitteli Ylen kolumnissaan metsälahjavähennystä esimerkkinä siitä, miten päättäjät tekevät hänen mielestään heikkoja päätöksiä jonkin yksittäisen edunsaajan hyväksi. Mainitsematta jäi, että kyseessä on metsätalousyrittäjien sukupolvenvaihdoksia edistävä järjestelmä. Nyt saman termin alle on koottu ties mitä energiatuesta lääkärihelikoptereihin. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Yritystukiin kaikilla oli mielipide. Onneksi menovarauksen luonne on helposti kuvattavissa puukaupan ja uudistamisen esimerkkien kautta, metsävähennystä taas kannattaa tarkastella laajentamis-, ei leikkaamisnäkökulmasta. Halvalla lähtee, mutta antaa mennä.” Keskustelun sävy oli surullisen ja koomisen välimaastossa. Esimerkiksi yhteisöveroa ei ajateltu yritystukena, vaikka se on alempi kuin osalle yrityksistä käytettävä pääomaverokanta. Asiasta kiinnostunut voi lisätä tietoaan myös työja elinkeinoministeriön verkkosivuilla. KOLUMNI 57 MAKASIINI 3 • 2018 57 MAKASIINI 3 • 2018 5678_.indd 57 19.4.2018 9.07. Siellä on esitelty kaikki yritystukityöryhmän materiaalit sekä jokainen työryhmän käsittelemä, tueksi laskettu yksityiskohta. kotitalouksien sähköverotasoon
Toisin kuin menneinä vuosi kymmeninä povattiin, kurkikanta on kasvussa. LUHTA TANSSIHETKI AA RTEEN PÄÄLLÄ Huhtikuinen kurkiparvi viihtyy Viianki aavalla maan rikkaimman malmi esiintymän päällä. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 58 MAKASIINI 3 • 2018 5643_.indd 58 18.4.2018 17.22
59 MAKASIINI 3 • 2018 5643_.indd 59 18.4.2018 17.22. TANSSIHETKI AA RTEEN PÄÄLLÄ Loputon höyhenten sukiminen ja pikkuötököiden jahtaaminen katkeaa nokkimajärjestyksen selvittämiseen
Uhatusta tuli menestyjä Minun ajatukseni palaavat syvyyksistä takaisin maanpinnalle. Ympäristöhallinto ei ole suoralta kädeltä tyrmännyt hanketta. Kesällä ravinteisuus näkyy syvänvihreinä ruohovartisina rimpikasveina ja koivua kasvavina jännekaartoina. Lumien mentyäkään kulkijan saapas tai kurjen varpaat eivät suorastaan tallaa malmeja, sillä aarre makaa puolen kilometrin syvyydessä. Ruuvaan kameran jalustalle ja avaan oviaukon vetoketjua sen verran, että saan linssini siitä ulos. Sodankylässä paikallisten metsästäjien, luonnonystävien, poromiesten ja matkailuyrittäjien Viiankiaapa-liike vastustaa moninkertaisesti suojellun aapasuon turmelua. Aapasuon karuus ja rehevyys vaihtelee sen alla olevan kallioperän mukaan. Pesimättömien kurkien parvet viihtyvät soilla, jotka ovat poikkeuksellisen reheviä. 60 MAKASIINI 3 • 2018 5643_.indd 60 18.4.2018 17.22. I stun aivan tavallisessa retkiteltassa, joka muuttuu onnellisen sattuman seurauksena valokuvaajan kuvauspiiloksi. Kävi ilmi, että täsmälleen telttani ja kurkiparven alta löytyy valtakunnan rikkain kuparija nikkeliesiintymä. Tanssi alkaa nopein kumarruksin ja kurisevin äänin. Neljäkymmentä vuotta sitten juuri kurki oli luonnon hädän ja uhanalaisuuden symboli. Malmivaltauksen tehnyt Anglo American – tai Viiankiaapaa varten perustettu tytäryhtiö Sakatti Mining – tarvitseekin kaivoksen perustamiseen myös Euroopan Unionin hyväksynnän. Tällä suolla vaateliaille suokasveille mieluisat mineraalit saivat myös malminetsijät kiinnostumaan. Toinen osa sodankyläläisistä halajaa uuden kaivoksen työpaikkoja. Lumen ja jään keskelle kasvaa sulavesiä, joista pursuaa raudan ja muiden mineraalien värjäämää mutaa. Viiankiaapa on Euroopan suurimpia suoaukeita. Sakatti Mining on julkistanut suunnitelman kaivostunnelista, joka tunkeutuisi malmioon vinosti Natura-alueen ulkopuolelta. Suunnitelmissa kaivos ja tunneli Viiankiaapa Sodankylässä on yksi Euroopan isoimmista aapasoista. Kurjet huutavat keväthuutoa, roikottavat siipiään ja jatkavat loputonta höyhenpuvun sukimista. Hetkeä myöhemmin kurkipari hyppii vastatusten siivet levällään. Teltta nököttää huhtikuisen aapasuon kaarrolla. Nyt rimpiä peittää sulava lumi ja jää, jonka halkeamista pursuaa ruosteista, melkeinpä punaista mutaa. Se on kuulunut 1960-luvulta asti kaikkiin kotimaisiin ja kansainvälisiin soidensuojeluohjelmiin. Yön aikana sen edustalle ilmestyy kolmekymmentä kurkea
Vaikka en näe ateriaa, arvaan sen: parin millin mittaisia hyppyhäntäisiä, hyppiäisiä, suorastaan kiehuu lumella. Rohkeammat pesijät, haukat ja töyhtöhyypät, karkottavat kurjen pesänsä luota tulisin ja kurjen kannalta sietämättöminä toistuvin syöksyin. Kurjet oppivat, ettei ihminen ole kevätaikaan kovin vaarallinen. Elämä on joka tapauksessa tässä ja nyt. Toisin kävi. Se on tanssiinkutsu kurkien kielellä. Ruostetta selkähöyheniin Kaksi kurkea astelee parvesta erilleen. Kurjet kulkevat telttani ohi niin läheltä, että hetken katselen niitä todella silmästä silmään. Kurkiaurat saapuvat Lapin perille etelätuulella huhtikuun aurinkoisina päivinä. Jäinen ja luminen suorimpi ei tarjoa linnunmunia eikä muutakaan kesäajan syömistä. Mutta minun ja monen muunkin suolintujen tarkkailijan piti vastentahtoisesti myöntää, että runsastuneet kurjet vaikeuttivat pikkusiivekkäiden lisääntymistä. Pieni keltavästäräkki kulkee pyrstö keikkuen ja rinta rottingilla jahtaamassa lumirimmen hyppyhäntäisiä. Tanssijat näyttävät onnellisilta ja huolettomilta, mutta tämä voi olla myös katsojan väärää tulkintaa. Pienen hetken katson kurkea silmästä silmään. Sivummalla muu parvi lopettaa sukimisen ja päästelee hyväksyviä kurinoita. Mietin ihmisen ja linnun maailmoja. Niiden selkähöyhenet ovat vaaleanharmaan sijaan epätasaisen kuparinruskeita. Suurilla pohjoisen aapasoilla pesi vuosi vuodelta tiheämpi kurkijoukko. Samaan aikaan soiden varpuslintujen ja kahlaajien kannat riutuivat. Ne valloittivat uusia pesimäpaikkoja huvilajärvien ruovikoista, meren rannalta ja saaristosta. Monilajisen linturyhmän taantumiseen on tavallisesti monta syytä. Ne ovat esimerkki taantuneesta suolinnusta, jonka yksi harmitus on kurjen runsastuminen. Niiden nokat sojottavat yläviistoon, ne kurisevat ja kumartelevat toisilleen. Hetkeä myöhemmin ne hyppivät vastatusten, levittelevät siipiään, kääntävät selkänsä ja kohoavat välillä tuulenpuuskissa ilmaan. Vaihtelevalla yksimielisyydellä tehdään valintoja lintusoiden, hillojen, porolaitumien, saasteettoman ympäristön tai toisaalta metallien ja niiden tuoman touhun ja rahan välillä. Tanssijat näyttävät onnellisilta ja huolettomilta, mutta tämä voi olla myös katsojan väärää tulkintaa. 61 MAKASIINI 3 • 2018 5643_.indd 61 18.4.2018 17.22. Tarkkasilmäisinä ja joutuisina kävelijöinä kurkipari ehtii tutkia moneen kertaan pesimäsuon jokaisen neliömetrin. Kurjelle mineraalit suon alla merkitsevät ravintokasveja ja hyödyllisen ruosteista selänvärjäysvettä. Kurkien nokat kuitenkin naputtavat jään ja sulaveden rajassa kuin ompelukoneen neula. Viiankiaavan kaltaisella suojättiläisellä säilyi edelleen häkellyttävän runsaslajinen linnusto. Ruskeaselkäisyys syntyy, kun ruosteista suovettä huiskitaan nokalla sulkien päälle. Pienten suolintujen munat tai vastakuoriutuneet poikaset päätyvät kaikkiruokaisen kurjen kupuun. Ihminen pohtii ja kuvittelee tulevaisuutta. Sivummalla samaa herkkua napsivat myös muuttomatkaltaan palanneet keltavästäräkit. Elinolot vaikuttivat heikentyvän sekä suomalaisilla pesimäsoilla että pitkillä muuttomatkoilla. Näen heti, että ne ovat aikuisia, pesimäikäisiä kurkia ja muu parvi nuorisoa. Viikon päästä lumet ovat sulaneet ja suoaukealla pesällään hautova kurki haluaa naamioitua ympäristöön
Koristele kakku orvokeilla ja kookoslastuilla. TAPION PÖYTÄ Kakku ILMAN UUNIA TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Äitienpäivää voi juhlistaa vaihteeksi maukkaalla raakakakulla. Käytä apuna kauraleseitä tai -jauhoa, jos taikina tarttuu käsiin. Lusikoi noin 2/3 täytteestä pohjan päälle. Makeutus maun mukaan. Hienonna ja sekoita kaikki muut täytteen ainekset paitsi vadelmat. VADELMAINEN RAAKAKAKKU Pohja 3 dl pekaanipähkinöitä 15 kpl pehmeitä taateleita ripaus merisuolaa Täyte 1 6 dl cashewpähkinöitä (liota vähintään 3 tuntia tai yön yli) 2 pienen sitruunan mehu 2 tl vaniljaa 1 dl kookosöljyä 1/2 dl hunajaa Täyte 2 3 dl vadelmia 2 tl psylliumia 1/2 dl hunajaa Hienonna pohjan ainekset tehosekoittimella. Laita leivinpaperi vuokaan ja taputtele taikina vuoan pohjalle. Jäisenä tarjottaessa se on kuin jäätelökakku, mutta ota kakku ajoissa esille, jotta se pehmenee hieman. Orvokeilla koristeltu vaaleanpunainen vadelmaraakakakku on näyttävä kevään leivonnainen. 62 MAKASIINI 3 • 2018 5654_.indd 62 18.4.2018 17.24. Jos tarjoat sen myöhemmin, laita kakku pakastimeen. Hienonna vadelmat ja sekoita psyllium lopun täytteen kanssa ja makeuta. Kakku on valmis tarjottavaksi. Kaada vaaleanpunainen seos vuokaan
Laita täytteen ainekset tehosekoittimeen ja murskaa sileäksi. Maistele, että seoksessa on sopiva makeusaste. Suomessa Kuvassa keltainen mangolakkaraakakakku. Kaupoistakin saa syötäviä kukkia. KATKONNASSA ON EROJA. KUN HALUAT MAKSIMOIDA metsäsi tuoton, tee puukaupat Westaksen kanssa. Raakaleivonnaiset sopivat myös moniin erityisruokavalioihin, sillä niissä ei yleensä käytetä gluteenipitoisia jauhoja, sokeria, maitotuotteita tai kananmunia. Jos kakku on tarpeeksi hyytynyt ja sen voi tarjota heti, koristele se orvokeilla ja kookoslastuilla. Alimpana on pohja, joka tehdään pähkinöistä ja kuivatuista hedelmistä. Keto-orvokki (Viola tricolor) maistuu miedosti vaniljalta. Seoksesta voi myös ottaa osan talteen ja yhdistää se marjojen kanssa kolmanneksi kerrokseksi. Koristele orvokeilla Raakakakkujen koristeiksi sopivat syötävät villikukat, esimerkiksi orvokit. Luottamuksellinen yhteistyön lisäksi voit olla varma, että metsäsi korjataan aina tukinsaannon ehdoilla. Seuraavaksi tulee täyte, jossa on pähkinää, sitruunan mehua hapokkuutta tuomaan, kookosöljyä ja hunajaa. Kakkuja kuvattaessa orvokit eivät vielä kukkineet luonnossa, joten ne on ostettu kaupasta. Painele massa vuoan pohjalle. Jos kakku on löysähkö, vie se pakkaseen ja tarjoa myöhemmin. Pähkinäallergisten kannattaa olla varovaisia raaka-aineiden valinnassa. Jos taas haluat kolme kerrosta, kaada noin 2/3 täytteestä pohjan päälle, sekoita mango, lakka ja psyllium lopun täytteen kanssa ja kaada vuokaan. Laita vuoan pohjalle leivinpaperi. Raaka-aineina voi käyttää kotimaisia metsämarjoja (vadelmaa, mustikkaa, lakkaa, karpaloa, puolukkaa), tuoreita ja kuivattuja hedelmiä (luumua, taatelia, viikunaa, aprikoosia), kookosta, mehua, hunajaa, pähkinöitä (cashew-, hassel-, pekaanipähkinää) ja siemeniä (auringonkukan-, pinjansiemeniä). Jotkut orvokit aloittavat kukinnan jo huhtikuussa ja jatkavat lokakuuhun saakka, joten niistä saa kakun koristeita pitkin kesää. Sitä on käytetty rohdoksena muun muassa yskään, se sisältää desinfioivia aineksia ja salisyylihappoa. Toinen yleinen orvokki on metsäorvokki (Vio la riviniana). Yleensä raakakakuissa on 2–3 kerrosta. Erivärisiä ja -makuisia kakkuja saa vaihtelemalla aineksia, marjoja, hedelmiä ja pähkinöitä. kasvaa 17 luonnonvaraista orvokkilajia sekä niiden lukuisia risteymiä. MANGO-LAKKAKAKKU Pohja 1 dl pekaanipähkinää 1 dl mantelia 1/2 dl kookoslastuja 2 dl kuivattuja aprikooseja ripaus suolaa Täyte 1 3 dl cashewpähkinöitä (liota vähintään 3 tuntia) 1/2 dl kookoskermaa 1/2 dl kookosöljyä 1 pienen sitruunan mehu 1/2 hunajaa 1 tl vaniljaa Täyte 2 1 mango (tuore tai pakastettu) 2 dl lakkaa 1/2–1 dl hunajaa 1 rkl psylliumia Murskaa pähkinät pieneksi ja muusaa kookoslastujen ja aprikoosien kanssa tasaiseksi massaksi. Jos haluat tehdä kakkuun vain kaksi kerrosta, voit laittaa mangotkin tehosekoittimeen jo tässä vaiheessa. Tähän kerrokseen voi laittaa myös marjoja. Pohjaan kannattaa laittaa ripaus suolaa, joka tasaa makeutta. R aakakakut valmistetaan ilman kypsentämistä, jolloin niiden ravintoaineet ja hivenaineet säilyvät ja raaka-aineiden omat maut ja värit tulevat hyvin esiin. Alueesi metsäasiantuntijan löydät osoitteesta: westas.fi 63 MAKASIINI 3 • 2018 5654_.indd 63 18.4.2018 17.24
Timo Rantakaulio op pi tuohitöiden tekoa Savitaipaleella jo lap sena. Tuohityön muutos näkyy myös virsumal leissa. Rantakaulio on pohtinut virsujen tekoa osana tuohikulttuurin muutosta Suomessa. Näin tehden nauhoista tulee lyhyitä pätkiä, joista ei saa tehtyä kävelyä kestäviä virsuja. Rantakaulio lupautuu tekemään ansavir sut, kunhan ensin haen metsästä kunnon tuohta. Ulko näöltään siistimpi vinokuteinen virsu säi lyi, mutta sitäkin alettiin tehdä uusien vaa timusten mukaan. Kun ennen virsuilta vaadittiin käy tännöllisyyttä, nopeatekoisuutta ja kestä vyyttä, uusiksi tavoitteiksi muodostuivat koristeellisuus sekä taitava työn jälki. Tuohityötai to säilyi harrastuksena ja matkamuistojen teossa, mutta kävi läpi syvän muutoksen. Virsut jalassa metsän pohjan ominaisuudet kuten pehmeys tai kovuus tuntuvat jalkapohjissa. Ansavirsut sidotaan nyöreil lä eli pauloilla jalkoihin, joten ne pysyvät ja lassa monenlaisessa maastossa. Rantakauliolle virsut ovat lapsuudes ta lähtien olleet ensi sijassa käyttöesineitä. Rantakau liolle itselleen on kuitenkin tärkeää pitää yllä käytännön tarpeisiin vastaavaa tuohi työtaitoa. Tuohitöiden iso muutos Ansavirsujen teon taitavia ihmisiä ei ny kySuomessa liene montaakaan, mutta on nekseni löysin yhden. Virsujen käyttö väheni aikoinaan, kun teol lisesti valmistettuja kenkiä ja kumisaap paita alkoi tulla markkinoille. Ansavirsut sen sijaan kudotaan suoraku teisina ja tuohi muodostaa punoksen reu nalla silmukoita, joihin sidontanyöri pujo tetaan. KÄSIN TEHTY TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA T uohivirsu on oiva jalkine sekä metsään että kotipihalle. Muodoltaan tällaiset virsut muistuttavat tohvelia, eikä niitä sidota jalkaan. Hänen mukaansa yksi virsujen etu on, et ANSAVIRSUT JALKAAN JA METSÄÄN Virsujen teosta ei ole kunnon oppaita olemassa. Nykyisin tehdään useimmiten niin sa nottuja vinokuteisia virsuja, joissa tuohipu nos kulkee virsun pohjaan nähden vinot tain ja peittää jalkapöydän virsun etuosas sa. Onnekseni löysin osaavan tekijän. Upottavan pehmeitä soitakaan ei välttämättä tarvit se kiertää. Entisaikaan yleinen, nyöreillä jalkaan si dottava ansavirsu unohtui kokonaan. Metsä retkelle paras virsu on vanhan ajan työjalkine eli ansavirsu. 64 MAKASIINI 3 • 2018 5631_.indd 64 18.4.2018 17.28. Nykyään otetaan pääasiassa levytuohta, josta leikataan tuohinauhoja. Pitäisi olla sellaista vanhanaikais ta – useamman sylen pituisia tuohinauhoja, parin kolmen sormen levyisiä, koivunrun koa ruuvimaisesti kiertäen otettua. Tämän vuoksi saamani ohje ha kea metsästä ”ennenvanhaista tuohta” oli tärkeä. Muutos näkyy jo tuohen kiskonnassa. Pehmeässä sammaleisessa metsässä kävely on erityisen nautinnollista
Paulavirsun teko voi vaikuttaa sivusta seuraten mutkikkaalta. Ei auta kuin yrittää seurata valmiis ta virsusta tuohisiisnan kulkua. Eihän tuollaista voi puhumal la tai kirjoittamalla kuvailla. Vähitellen siisnan mutkat selviävät ja toinenkin virsu valmistuu. Kun periaate on selvä, ymmärtää jokaisen tuohisilmu kan merkityksen. Musti kanvarvut rapsahtelevat tuohta vasten, kar hunsammal on ihanan pehmeää ja kaatu neen puun pyöreys tuntuu mukavalta jalan pohjan kaarta vasten. Tässä kuvassa Timo Rantakauliolla on meneillään virsun kärjen muotoilu. ”Eihän tuollaista voi kuvailla” Tuohitöiden tekoa Rantakaulio oppi isänsä tädiltä, Tyyne Rantakauliolta. Pitkä tuohinauha eli siisna irrotetaan runkoa kiertäen. Suolla virsut uppoavat hiukan ja jalkani kastuvat. Pian vesi jo roiskuu pisaroina tuohipunosten väleistä. Rantakaulion sylissä näyttää olevan epä määräinen kasa tuohisilmukoita. Rantakaulio aloittaa työt ja tekee ansa virsun ensin vitsaslenkin ympärille. Aloituksessa puukolla tehdään tuohi kerroksen läpi viillot tuohinauhan päähän ja reunoihin. Hän pu jottelee tuohta vitsasrenkaan ympäri ja kes kelle muodostuvan punoksen lomaan. Toista kuin kumisaappailla kulkeminen Virsu kudotaan samalla tavalla sekä vasem paan että oikeaan jalkaan. Ai van yhtäkkiä, kuin ihmeen kaupalla, ken gän muoto hahmottuu. Lämpimässä ve dessä hautominen ennen jalkaan panemis ta ja lopulta käyttö muokkaavat virsun pa remmin jalkaan sopivaksi. Parasta aikaa tuohen kiskontaan on tuohikuuksi nimetty aika, eli noin kaksi viikkoa juhannuksen molemmin puolin. Hän näyttää vielä, miten jalkarätti kääri tään ja paulat sidotaan. Maaston ominaisuudet tuntuvat jalka pohjissa voimakkaasti. Mutta ei se mitään. Tuumin, että ei ole ihme, ettei tällaista taitoa ole kunnolla saatu muistiin merkit tyä kansantieteen teoksiin tai edes keruu arkistoihin. Retkeily on aivan toisenlaista kuin kumisaappaissa. Virsuja on mukava käyttää vaikka saunassa, jossa on kylmä lat tia, tai pihajalkineina. Yksi virsu valmistuu kokonaan, mutta toisen virsun Rantakaulio jättää kesken ja ojentaa sen minulle. Tuohta voi kiskoa sekä pystypuusta että juuri kaadetusta puusta. Sivusta katsellen työtä on vaikea seura ta. Isotäti ker toi, miten ansavirsuja käytettiin 1920luvul la, muttei pystynyt niiden tekemistä opetta maan. Halkaistut oksanpätkät eli koirasimet pitävät virsun aloitusvaiheessa tuohisiisnoja paikallaan. Seuraavat kierrokset onnistuvat, kun tuohinauhaa työntää irti ludalla eli kovasta kuusenoksasta vuollulla talttamaisella välineellä. 65 MAKASIINI 3 • 2018 5631_.indd 65 18.4.2018 17.28. Rantakaulio muistuttaa, että virsusta on kudottava tarpeeksi väljä, jotta sen kärki ei paina isovarpaan tyveen vaivaisenluuta. Niinpä Rantakaulio opetteli taidon myöhemmin itse. Miten yksi ainut pitkä tuohisiisna voikaan taipua ken gän muotoon. Ne on myös osattava jät tää juuri sopivan löysiksi, jotta viimeinen kin tuohikierros virsun ympäri ja lopulta it se paulat mahtuvat silmukoihin. Vitsak sen hän irrottaa lopuksi ja pujottaa sen tilal le paulan eli nyörin. Kun virsu on saanut muotonsa, pohjaan pujotetaan vielä toinen tuohikerros eli se ”parsitaan”. Tuota mallikappaletta tutkimalla virsun kudontatapa selvisi. Timo Rantakaulio parsii paulavirsun pohjaa. Kun tietää mihin pyrkii, ansavirsu syntyy sukkelasti. Samalla muistan Rantakaulion EteläKar jalan murteella lausumat sanat virsujen ve denkestävyydestä: ”vesj tuloo, vesj mänöö”. Savitaipaleen kotiseutumuseosta löytyi ansavirsun mallikappale. Näin virsu kestää käyttöä pitempään. Kun sisäistää virsun rakenteen, työ onnistuu ja jokainen tuohisilmukka saa merkityksensä. tä ne kuivuvat nopeasti. Sitten on aika men nä metsään. Virsua kiersi nyö rin sijasta vitsaspanta, mistä Rantakaulio päätteli sen museoon talletetuksi mallikap paleeksi eikä varsinaiseksi valmiiksi virsuk si. Runkoa kiertäen voi irrottaa useita metrejä pitkän tuohinauhan. Nyt pitäisi osata itse jatkaa
8. 66 MAKASIINI 3 • 2018 5631_.indd 66 18.4.2018 17.29. 6. Näin ansavirsuun tulee yhteensä viisi pitkittäistuohta, löttöön vain kolme. 3. 11. Ennen jalkineen käyttöönottoa vitsas pätkitään ja vedetään pois ja tilalle pujotetaan paula eli punottu nyöri. 2. Sekä löttö että ansavirsu on helpointa tehdä esimerkiksi ohuesta vesasta kierretyn vitsaslenkin sisälle. Ansavirsuun kuitenkin kierretään ympärystuohi, jota lötössä ei ole. PITKITTÄISTUOHI KÄRKI KANTA POIKITTAISTUOHI POIKITTAISTUOHI POIKITTAISTUOHI POIKITTAISTUOHI YMPÄRYSTUOHI YMPÄRYSTUOHI YMPÄRYSTUOHI JALKAAN SIDOTTAVIA virsuja on pääosin kahta lajia: nopeasti tekaistuja löttöjä, jotka suojaavat lähinnä jalkapohjan, ja huolellisemmin kudottuja ansavirsuja, jotka kiertyvät hiukan jalan ympärille. 5. Ansavirsu parsitaan pohjasta kaksinkertaiseksi mutta löttö jätetään yksinkertaiseksi. 4. 10. 1. 9. Lötön ja ansavirsun työvaiheet ovat aluksi samat. 7
Virsun pinta muodostuu kirjavaksi, eli siinä tuohen puuta vasten ollut ihopinta ja vaalea ulkopinta vuorottelevat. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. • Markkinoiden laajin valikoima. • 35 000 metsäperävaunua. Lopuksi tuohi päätellään työntämällä sen pää johonkin sopivaan koloon. 7. Lopuksi tuohi päätellään. YMPÄRYSTUOHEN kutomisen jälkeen virsun muoto hahmottuu. Samalla virsun reunaan muodostuvat toiset reunasilmukat. VIRSUA tehtäessä kantaan jäävää pitkittäistuohen vapaana olevaa osaa kudotaan koko kierros vitsaslenkin ja valmiin kudoksen välissä takaisin lähtöpisteeseensä. Työssä kannattaa käyttää apuna koirasimia eli puoliksi halkaistuja oksanpätkiä. Molemmat tuohisiisnojen päät ovat jälleen virsun kannassa. Sen jälkeen sillä parsitaan ympärystuohen sisäpuolella olevat pitkittäistuohet ja lopuksi keskimmäinen pitkittäistuohi. 1. Samalla poikittaistuohi painuu virsun alle, minkä vuoksi se on tässä piirretty toiselle puolelle kuin edellisessä kuvassa. Reunan tuohisilmukoita täytyy hiukan levitellä, jotta tuohen saa pujoteltua väleihinsä. Ne on hyvä painaa mahdollisimman littanoiksi, jotta ne eivät kävellessä tartu risuihin ja repeydy. 6. SAMALLA tuohella jatketaan kutomalla sitä vitsaslenkin keskellä olevien pitkittäistuohten läpi. Koska sama tuohi käännetään reunalla ympäri, vaihtuu tuohen pinta. VITSASLENKKI kierretään tuohella, jolloin muodostuu reunasilmukka, ja taas palataan kutomalla tuohta takaisinpäin. KANNASTA lähdetään liikkeelle. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 67 MAKASIINI 3 • 2018 5631_.indd 67 18.4.2018 17.29. Kannassa paulan päät kohtaavat, joten parin tuohisilmukan läpi paula kulkee kaksinkertaisena. Tämän jälkeen se kierretään vitsasrenkaan yli lenkiksi. TOISELLA tuohenpäällä parsitaan poikittaiset kulut. 9. Vitsaslenkki poistetaan ja sen tilalle pujotetaan paula. Tällöin virsulle muodostuu ympärystuohi. Pujottaminen aloitetaan virsun kannasta ja sitä jatketaan kiertäen koko virsu ympäri. 3. 4. Myös kantaa venytetään, mutta ei yhtä paljon. VITSASLENKKI poistetaan reunasilmukoista katkaisemalla se puukolla muutamasta kohdasta. Näin vitsaslenkin sisälle muodostuu kolme pitkittäistuohta. Lue lisää: hdl.handle.net/ 10138/233783 www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Piirrokseen nuolella merkitty aloitustaite kannattaa sijoittaa niin, että siisnasta noin 3,5 metriä tulee taitteen oikealle puolelle ja reilu 4,5 metriä vasemmalle puolelle. Näin jatketaan koko virsun pituudelta. Kärki venytetään yli vitsaslenkin, jotta punosta muodostuu myös varpaiden päälle. 5. Ympärystuohella kierretään toinen kierros parsimalla sitä itsensä päälle. 8. VIRSU käännetään ympäri ja aletaan parsia sen pohjaa eli pujotella tuohta kaksinkertaiseksi. TOISELLA pitkittäistuohella mennään kärkilenkin läpi ja tuohi käännetään takaisin kantaan. Sen tilalle silmukoihin pujotetaan paula eli nyöri. Poikittaistuohen viimeinen silmukka painuu ympärystuohen alle. 10. KESKIMMÄISELLÄ pitkittäistuohella kierretään itsensä ali ja vasemmanpuoleisen pitkittäistuohen yli. Kengännumeroa 45 vastaavaan virsuun tarvitaan reilu 8 metriä noin 3 senttiä leveää siisnaa. • 50 000 kuormainta. Koirasimella vierekkäiset tuohisiisnat saa pysymään paikallaan. 2. 11. JOS POHJAN kutomisen jälkeen tuohisiisnat päätellään, saadaan yksinkertainen jalkine, löttö. Jos näin pitkää tuohisiisnaa ei ole käytettävissä, voi siisnaa myös jatkaa virsua kudottaessa, mutta tällöin virsusta ei tule yhtä vahva. Jos taas halutaan tehdä varsinainen virsu, tuohen päitä ei päätellä vaan kutomista jatketaan vielä
Yhteistyössä MHY Savotta, lennot Kuopiosta. Puiden katkonnassa moottorisahan voi halutessaan korvata käsisahalla. JUKKA SUOMALAINEN Kymmenen vuotta vanha leppäpuu on lämpöarvoltaan vielä aivan hyvää polttopuuksi, sanoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Veli-Pekka Kauppinen. Se palaa nopeasti, joten sitä joutuu lisäämään pesään usein. Klapien pilkontaan tarvitaan avuksi muutaman kymmenen senttimetrin korkuinen pölli. 9 Miksi klapien pitää kuivua. 15 Miten monta vuotta klapit säilyvät. Esimerkiksi autotallissa tai varastossa tuoreet klapit homehtuvat herkästi. Artikkelissa kerrotaan, että koivu olisi puulajeistamme painavin. Kevättalvella, sillä puu on silloin kuivimmillaan. Tutustumme alueen metsien monikäyttöön ja hallinnointiin. 2.–6.11. Eksoottisten luontokohteiden ja kaupunkien ohella kuulemme metsänhoidosta ja metsätaloudesta sekä vierailemme oppilaitoksissa. Matkaohjelmissa on sekä ammatillista asiaa ja vierailukohteita että virkistystä ja vapaa aikaa. Hyvä puuvaja on ilmava. Sen jälkeen vettä sataa yleensä enemmän kuin sitä haihtuu, joten kuivuneet klapit kostuvat herkästi uudelleen. Pelastuslain mukaan helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa. Jollekin voi kuitenkin olla tärkeää, että klapikone löytyy omasta takaa, jolloin sen saa käyttöön milloin vain. Yhteistyössä MHY Pirkanmaa, Keski-Pohja, Etelä-Karjala ja Pohjois-Pirkka. Se on kuitenkin huomioitava, että leppä on kevyt puu. Puuliiterien suojaetäisyy33 MAKASIINI 2 • 2018 33 MAKASIINI 2 • 2018 32 MAKASIINI 2 • 2018 32 MAKASIINI 2 • 2018 OIKAISU LUKIJAKYSYMYS Metsälehden lukija huomasi, että Metsälehti Makasiinin 2/2018 artikkelissa ”19 kysymystä klapien teosta” oli virhe. Katkonta onnistuu parhaiten, jos apuna on sahapukki. Yhteistyössä Pohjoisen Suomen MHY:t. Lennot alkaen Rovaniemeltä, Oulusta tai Kokkolasta 30.9.–6.10. Klapinteossa koivuklapit kannattaakin aina halkaista. Entä omenapuu, joka on ollut vasta talven yli kaadettuna. 2 Mikä puulaji on paras klapipuu. 4 Millainen kirves on paras klapien teossa. 6 Mihin vuodenaikaan sellaiset puut, joista aikoo tehdä klapeja, kannattaa kaataa. Siinä, missä koivuklapeja tarvitaan sylillinen, leppäklapeja tarvitaan puolitoista tai enemmän. Koivun tuohessa on melko paljon tervaa, joten se nokeaa tulisijoja. Omenapuun puuaines on tiukkasyistä, joten se kuivuu hitaasti. Peite 1 Mikä on klapi. Klapista käytetään usein myös nimitystä pilke. Puutalon puisten räystäiden alle klapipinoa ei sen sijaan yleensä tule laittaa. Metsäja luontomatka Islantiin Islanti on unohtumaton kokemus. Tärkeintä on, että ilma pääsee kulkemaan klapien väleissä. Mukavassa matkaseurassa viihdyt varmasti – tule mukaan yksin, kaksin tai jopa pienellä porukalla. Matti Kärkkäisen kirjoittamasta Puun rakenne ja ominaisuudet -kirjasta löytyy lista eri puulajien tiheyksistä (kg/m 3 ). 12 Pitääkö klapit suojata. Jos puuvajaa ei ole, voi klapipinon suojata esimerkiksi pressulla tai kattopellillä. Pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin. Rasiinkaadon aika on yleensä juhannuksen tienoilla. LIINA KJELLBERG METSÄNHOITO TU U LA ST RÖ M BE RG Klapit tulee kuivattaa niin, etteivät ne ole kosketuksissa maahan. Käymme Maatalousmuseossa, luonnonmetsässä, valtion omistamalla ja yksityisellä metsätilalla. Vajan seinien ja lattian on oltava sellaiset, että ilma pääsee kiertämään. Parhaiten klapit kuivuvat ulkona aurinkoisella ja tuulisella paikalla. Ohjelmassa myös satujen saaren nähtävyyksiä. Klapi on 25–50 sentin mittainen halkaistu polttopuu. Ostamisen sijaan voi harkita klapikoneen vuokraamista tai ostamista yhdessä tuttavien kanssa. Lämmittävätkö vanhat leppäklapit. Ne toimivat parhaiten eivätkä jää kiinni sitkeäänkään puuhun. Apuna voi käyttää esimerkiksi puulavoja. Kevättalvella kaadetusta koivusta tehdyn klapin voi polttaa nuotiossa vaikka saman tien, havupuut taas ovat talvellakin liian märkiä poltettaviksi. Klapit kuivuvat silloin hyvin, sillä ilma on keväisin kuiva. 7 Miten nopeasti kaadetut puut pitää pilkkoa klapeiksi. Sen mukaan koivua tiheämpiä ja siten painavampia ovat muun muassa pihlaja, vaahtera ja tammi. Klapien päälle kannattaa heinäkuun puoliväliin mennessä laittaa sadesuoja. Matkanjohtajana on Jukka Soisalon-Soininen. Saksa, Schwartzwald Schwarzwald on metsäinen vuorijono Lounais-Saksassa, Baden-Württembergin osavaltiossa. 5682_.indd 68 20.4.2018 11.37. Tervetuloa Kon-Tiki Toursin maaja metsätalousalan matkoille! MATKAOHJELMAT, TIEDUSTELUT JA VARAUKSET verkkokaupassa www.kontiki.fi, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. Asiantuntijaoppaana on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. Talven yli kaadettuna ollut omenapuu ei Kauppisen mukaan todennäköisesti ole vielä kuivaa, vaikka se olisi tehty klapeiksi. Puola, Tatra-vuoristo, Zakopane ja Krakova Tutustumme yksityismetsien hoitoon ja hallintoon. Märimmillään puut ovat keväällä aloittaessaan kasvuaan. Moottorisahalla ja kirveellä pääsee pitkälle. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd / Trio Travels. Tutustu tarjontaamme ja kysy lisää puh. Jos klapit on kuivatettu kunnolla ja varastoitu hyvin, pysyvät ne polttokelpoisina vuosia. Nokeamiseen taas vaikuttaa lähinnä se, miten hyvällä liekillä puu palaa. kannattaa klapikoneen hankinta vasta, jos pilkottavaa on paljon ja säännöllisesti. Markkinoilta löytyy lisäksi erilaisia klapikoneita. Miten on vanhan leppäpuun kanssa. Koivu on puulajeistamme painavin, joten sen lämpöarvo on paras. Jos klapeja säilytetään vuosikymmeniä, osa palavista kaasuista haihtuu, jolloin klapien lämpöarvo on hieman pienempi. LIINA KJELLBERG Koivu ei olekaan painavin Metsälehti Makasiinissa (2/2018) oli asiaa klapeista. Käytämme räätälöidyillä ryhmämatkoilla reittilentoja, jolloin matkan varaukset tulee tehdä viimeistään 2-3 kk ennen matkan ajankohtaa. Lyhyempiä klapeja käytetään saunojen ja takkojen lämmitykseen, pidempiä leivinuuneissa ja lämmityskattiloissa. Ei, klapit kuivuvat vain sellaisessa tilassa, jossa ilma pääsee kiertämään. Varjoisassa paikassa kuivuminen on hitaampaa. Sellaista kannattaa harkita, jos pilkottavaa on paljon. 5 Missä vaiheessa kannattaa harkita klapikoneen ostoa. Kuusija mäntyrungot säilyvät hyvin pinoissa, kunhan pinot on tehty niin, että ne ovat irti maasta ja varastopaikka on tuulisella ja aurinkoisella paikalla. Koivun kuori ei hengitä, joten puu alkaa herkästi lahota. Ilmankosteus on nyt alhainen, joten puut kuivuvat hyvin. Kuusiklapien poltto sen sijaan puhdistaa tulisijoja. Yhteistyössä Eteläisen Suomen MHY:t. Käytännössä klapipino voi siis olla talon seinustalle, jos kyseessä on esimerkiksi kivirakennus, jossa on palomuuri. Mitä kuivempaa puu on, sitä suurempi sen lämpöarvo on. 20.–28.8. Riippuu keneltä kysyy. 18.–22.9. Tutustumme Islannin metsähallituksen ja maaperäsuojelulaitoksen toimintaan. Yleensä klapit pilkotaan joko 25:n, 33:n tai 50:n sentin mittaisiksi. Koivun kuori on niin tiivis, että puu alkaa muuten lahota. Aikaa jää myös rentoutumiseen ja nähtävyyksien katseluun. 10 Miten kauan klapien pitää antaa kuivua ennen käyttöä. 09 466 300 ilman palvelumaksua. 14 Voiko tuoreet klapit viedä suoraan sisätiloihin. Mitä painavampi puulaji on, sitä suurempi sen lämpöarvo on. VE LIPE KK A KA U PP IN EN laitetaan vain pinon päälle, pinon sivuja ei saa peittää. 09 466 300. Paras pilkkomisaika alkaa maaliskuussa ja jatkuu koko kevään. Nykyään suositellaankin, että tulisijoja lämmitettäisiin silloin tällöin sekapuulla, jossa koivun seassa on kuusta ja mäntyä. Vietnam, Hanoi, Tam Giang Lagoon ja Hue Lähde tutustumaan Aasiaan kanssamme. www.kontiki.fi Matkan hintaan sisältyy kaikki oleellinen (lennot, majoitus, kuljetukset, suomenkieliset opastukset ja aterioita ruokajuomineen). Yleistäen voi sanoa, että omakotitalon lämmittämiseen tarvittavat klapit pystyy vielä pilkkomaan vuokrakoneella. 13 Millainen on hyvä puuvaja. Jos ajattelee puhtaasti taloudellisesti, KLAPIEN TEOSTA Maaliskuu on polttopuiden teon aikaa. 11 Millaisessa paikassa klapit kuivuvat parhaiten. Koivulla voi käyttää myös niin sanottua rasiinkaatoa, jossa puut kaadetaan, kun ne ovat täydessä lehdessä. Klapit voi kuivattaa pinossa, kasassa tai verkkosäkissä. Olisin halunnut esittää vielä pari kysymystä. 17.–21.9. Ollut liiterissä jo yli kymmenen vuotta. Klapien tekoon kannattaa hankkia pilkkomiseen suunniteltu kirves. Majoitumme talviurheilukaupunki Zakopanessa ja Krakovassa. Nesteet virtaavat silloin rungoissa. Kuusen ja männyn pilkkomisella ei ole kova kiire. Ohjelmassa on myös iloista iltaohjelmaa ja vapaa aikaa. Lisäksi koivuklapit roskaavat vähiten, sillä kuori on koivuissa tiukasti kiinni. Parasta on, jos klapit saa siirrettyä puuvajaan. Kuusiklapit kuivuvat nopeimmin, mänty ja koivu hieman hitaammin. Apua lain tulkitsemiseen saa paikalliselta pelastuslaitokselta. 8 Mihin vuodenaikaan klapit kannattaa pilkkoa. Koivun lisäksi kaikki muutkin puulajimme kelpaavat kuitenkin klapeiksi. Kevään kosteus on silloin kadonnut puista. Osa puun lämpöarvosta koostuu haihtuvista kaasuista. Klapit voi pinota aluspuiden päälle tai käyttää apuna esimerkiksi puulavoja. Lisäksi kuivan puun polttamisesta aiheutuu pienemmät päästöt kuin märän puun polttamisesta. Saunan ja muuripadan lämmitys, miten nokeaa ja lämmittää. Klapien tulee olla irti maasta, ettei maasta nouseva kosteus kastele niitä. Koivurunkojen kuori pitää rikkoa huolellisesti, jos puista ei heti tee klapeja. Omenapuusta tehdyt klapit kannattaa pilkkoa melko pieniksi. Keväällä pilkotut klapit ovat yleensä riittävän kuivia seuraavan kesän jälkeen, kunhan ne ovat saaneet kuivua hyvällä paikalla. Eniten klapeja tehdään koivusta. Liekki on hyvä, kun piippu vetää hyvin. 16 Säädelläänkö klapien säilytystä jotenkin. Mahdollisuus jatkaa lomaa omatoimisesti. Koivulla tilanne on toinen. Moottorisahalla hoituu puiden kaato ja katkonta, kirveellä pilkkominen klapeiksi. Osa yrittäjistä vuokraa klapikoneitaan, samoin jotkut pienviljelijäyhdistykset. Jos koivurunkoja aikoo säilyttää pinoissa, pitää niiden kuori rikkoa huolellisesti. Andalusia, Espanja Matkan aikana näemme Andalusian luontoa, metsäja maataloutta sekä nautimme paikalliskulttuurista, espanjalaisesta ruuasta ja juomasta. Se pitää pilkkoa klapeiksi nopeasti. 3 Millaisia työvälineitä klapien tekijä tarvitsee. Ohjelmassa myös vapaa-aikaa. Tavallisen puulla lämmittäjän kannalta sillä tuskin kuitenkaan on merkitystä
EVO MONENLAISTA MAATA MYYNNISSÄ Lisätiedot ja kaikki kohteet ostamaata.fi Nyt myynnissä metsäalueita: Ii 148 ja 37,05 ha, Ilomantsi 26,92 ha, Joutsa 31,5 ja 11,9 ha, Jämsä 33,2 ha, Kankaanpää 7,72 ha, Kauhava 34,18 ha, Kiuruvesi 10,3 ha, Kotka 12,1 ha, Kouvola 15,7 ha, Kuopio 62,67 ha, Mikkeli 26,18 ja 8,3 ja 1,9 ha, Muhos 16,9 ha, Parkano 22,3 ha, Pieksämäki 74,91 ha, Rautavaara 53,15 ha, Tohmajärvi 26,31 ha, Utajärvi 12,39 ha, Ähtäri 86,1 ha. PÄIVI HIPPELÄINEN Iitti METSURI – METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Valinnaisia aineita ovat mm. Luovutus tulisi tehdä niin hyvissä ajoin, ettei mikään osapuoli voi riitauttaa saantoa esimerkiksi muistisairauden vuoksi. Vuonna 2015 huoneen ja pesutilan vuokra uudessa palvelutalossa oli 450 euroa. Lähiopetusta on noin kerran kuukaudessa. Kumpikin koulutus alkaa syksyllä 2018. Kouluviikolla tai lähiopetusjaksolla oppilaitoksessa asuminen ja ruokailu opiskelijalle maksutonta. Lähijaksot on jaettu tasaisesti lukuvuodelle. Vuokran lisäksi asukkaalle tulee tuloihin sidotut palvelumaksut (hoiva, ruokailu, siivous) ja lääkekulut sekä muut mahdolliset kulut kuten taksitai ambulanssikulut. Metsäsektorilla tehdään monenlaista neuvontaa ja ikääntyneiden osalta pelkkä perinnönjaon suunnittelu ei välttämättä riitä. Vanhan asunnon kulut voidaan vähentää kolme kuukautta muuttajan kuluina tuloista. Monimuotokoulutus: hakuaika 1.6 – 16.8. Tämän jälkeen hoitovastiketta tai muuta aiemman asunnon kulua ei voi enää vähentää. Palveluasumiseen siirtyvän tai sinne vihdoin pääsevän tulisi huomioida ainakin kaksi seikkaa. Kuten Havia hienovaraisesti mainitsi, metsä tulisi luovuttaa pois, mikäli ei halua maksaa metsätulosta palvelumaksujen määräytyessä. PILKKEET MYYDÄÄN LUKIJALTA KOULUTUSTA METSÄLEHDEN tarttuminen vanhenevan metsäomistajakunnan taloudellisiin ratkaisuihin ja viimeisten elinvuosien taloudelliseen turvaan on hyvin tärkeää. Pirjo Havian artikkelissaan (Metsä vaikuttaa seniorin maksuihin, Metsälehti Makasiini 2/2018) mainitseman palvelumaksujen määräytymisen osalta ”metsän laskennallisen tuoton” tulisi olla mahdollisimman pieni palvelumaksun määrittelyssä. Ei siis ihme, että iäkkäät pariskunnat joutuvat muuttamaan erilleen toisen saadessa palvelutalopaikan. 69 MAKASIINI 3 • 2018 5682_.indd 69 20.4.2018 11.37. jatkuva haku soveltuu hakijoille, joilla on työelämässä hankittua osaamista tai aikaisemmin suoritettu tutkinto. Kokopäiväinen opiskelu: kevään haku päättyy 30.4. Eli ikäihminen joutuu tässä tapauksessa maksamaan kahden asunnon kulut. Yksityinen palveluasuminen ilman kunnallista palvelutuotantoa maksaa noin 4?000 euroa kuukaudessa. Palveluasumisen osalta vuokra ei ole uusissa yksiköissä asukkaan tuloihin sidottu, vaan vuokra maksetaan kokonaismääräisenä vuokranantajalle. Se on tietysti järjetöntä puuntuotannollisesti ja perillisten tarpeet huomioiden. Tässä tilanteessa saattaisi olla hyvä, että olisi varoja sukanvarressa, jolloin yksityisen kotija hoitopalvelun käyttäminen omassa kodissa olisi mahdollista. Opinnot koostuvat muutaman päivän mittaisista lähijaksoista sekä itseopiskelusta. Ei lukausimaksua. Kevään ns. energiapuun korjuu ja varastointi, metsien monikäyttö sekä erikoispuiden kaato ja hoito. Tässäkin tapauksessa asunto Pelkkä perinnönjaon suunnittelu ei riitä olisi hyvä myydä tai siirtää perillisille
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 70 MAKASIINI 3 • 2018 5689_.indd 70 20.4.2018 11.39. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Hän aloittaa tehtävässään toukokuussa. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsätalousinsinööri Tuomas Suvanto on nimitetty Nivalan pohjoispuolisen alueen metsäasiantuntijaksi. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Pentti Jokikokko, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Oulu (juhlii perhepiirissä) 50 VUOTTA 27.4. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . net. Hatanpää siirtyy Muonioon Mänty-Saimaan metsänhoitoyhdistyksestä. Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 11.5.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Eliisa Kallioniemi, Metsälehden päätoimittaja, Helsinki (matkoilla) 6.5. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Mhy Länsi-Raja Metsätalousinsinööri Mirka Hatanpää on valittu Metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajan metsäasiantuntijaksi Muonioon. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Mhy Pyhä-Kala Metsätalousinsinööri Jari Järvenpää on nimitetty Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueelle metsätienrakennuksen ja kunnostusojituksen asiantuntijaksi sekä Tieja Ojatiimin tiimiesimieheksi. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Suvanto on toiminut jo Nivalan toimistolla, mutta hoitanut metsätieja kunnostusojitusasioita. Vesa Orjasniemi, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiakkuusja metsäpäällikkö (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. 60 VUOTTA 5.5. Makasiinikrypto 2, oikea ratkaisu 5689_.indd 71 20.4.2018 11.39. MAKASIINIRISTIKKO 3 MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET Palkinnot Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Markku Heino, Vantaa, Irja Käsnänen, Järvenpää ja Pirjo Lehto, Turku. Järvenpäälle kuuluvat lisäksi myös luonnonhoitohankkeiden suunnittelun ja toteutuksen tehtävät
Varma lajinmääritys edellyttäisi perhosen pyydystämistä haaviin ja etusäären tarkastelua, onko siinä oka (kangassinisiipi) vai ei (ketosinisiipi). Niistä yleisin on metsäruusu (Rosa majalis). Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Niitä tunnetaan puutarhoista lukemattomia lajeja, mutta meillä kasvaa myös kuusi luonnonvaraista ruusua. Ihmisen silmin lajit ovat samannäköisiä, mutta perhoset tunnistavat silti lajikumppaninsa. Voit vastata kyselyyn myös osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Hakkuuaukon auringonpalvojat Kuvassa on naarasketosinisiipi – tai sitten kangassinisiipi. Viime numeron suosituin juttu oli ”19 kysymystä klapien teosta”. Jos milloin oli hyvä lentosää, kukille ei ehtinyt, vaan perhoset lentelivät yksittäin, koiraat parittelukumppania ja naaraat munimispaikkaa etsien. Vasta jos yhdistetään kahdesta eri lajia esittävästä kuvasta yksi kuva, perhoset hämmentyvät. Kasvupaikan mukaan sen ulkomuoto voi vaihdella varpumaisesta kasvustosta kaksimetriseksi pensaaksi. Ehkä ne käyttävät myös hajua tunnistukseen, mutta pelkkä ulkonäkökin riittää. Perhoset kuitenkin itse tunnistavat erehtymättä lajitoverinsa, vaikka kukilla pyörii kymmenien yksilöiden sekaparvi. Kun puiden varjostus on poissa, ruohot runsastutuvat. toukokuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Fleimion kotimaisen Woodhopper-kärryn, joka sopii muun muassa klapien kuljettamiseen. Ravintokasvit eivät aiheuta ongelmia: kangassinisiivelle kelpaa kanervakin, ketosinisiipi suosii niittynätkelmää ja hiirenvirnaa, mutta erämaaseuduilla, missä ihmisen vaikutus on heikompi, tärkein ravintokasvi lienee juolukka. Suven kääntyessä hiljalleen kohti syksyä maitohorsman, kanervan ja kultapiiskun kukinta tarjoaa yltäkylläisen mesilähteen. Perhoset ovat määrittäneet oikein tietokoneilla tehdyt tuoksuttomat paperimallitkin. MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Lajit kuuluvat metsäympäristön runsaimpiin päiväperhosiin, ketosinisiipi Utsjokea myöten, kangassinisiipi Lapin eteläosiin asti. Mistä pidit. Ketoja kangassinisiipi ovat ihmissilmin niin toistensa näköisiä, ettei kukilla hääräävistä perhosista osaa sanoa, kumpia ne ovat. Kaikki muutkin sinisiivet ovat olleet vähissä. Viileä ja sateinen kesä romahdutti kummankin lajin kannan murto-osaan loistovuosista. Ruusujen vuosi Suomessa metsäruusun kasvaa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa. Kangassinisiipi on yleensä lajeista runsaampi. Niille sateiset ja viileät kesät ovat myrkkyä. Kaikkien 11. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN HAKKUUN JÄLKEEN uudistusala on muutamia vuosia niittymäinen. Palkinnoksi arvotun Bondenlivingin Mää-istuinalustan voitti Kari Kalpio Imatralta. Usein runsaimpia perhosia ovat pienet sinisiivet. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. DENDROLOGIAN SEURA on valinnut vuoden 2018 puuvartiseksi suvuksi ruusut. Linkki kyselyyn löytyy myös Metsälehden verkkosivuston etusivun oikean laidan Nyt ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. Maan eteläpuoliskolla kangassinisiipi on näköiskumppaniaan runsaampi. Puukärryllä voi kevyesti kuljettaa klapeja ja muuta tavaraa. Palkinnon arvo on noin 138 euroa. Kesät 2016 ja 2017 ovat olleet kummallekin huonoja, eikä sinisten siipien välkettä kultapiiskuissa ole paljon nähty. SH U TT ER ST O CK 72 MAKASIINI 3 • 2018 5653_.indd 72 20.4.2018 11.40
09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?873 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. vuosikerta, perustettu 1933. 040 723 1613 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Lait, suositukset ja hyvä tapa Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 4/18 ILMESTYY 7.6. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?808 Tuomas Nikulin Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. Luonnonläheinen metsänhoito Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 11.5. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka PunaMusta 2018 Paperit Gprint 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 PE RT TI H A RS TE LA 5692_.indd 73 20.4.2018 11.41. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 86. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p
Hankkimani ulkomainen puu on FSC-sertifioitua. Ville Naumanen esittelee proto tyyppiä sisustusvalosta. Sileään lehmus lankkuun on kaiverrettu kuvio, ja kun takana oleva led-valo napsautetaan päälle, lehmuksen upea syykuvio nousee esiin. Haluan viedä yritykseni kansainvälisille markkinoille. Kun katsoo huonekaluja museoissa, niin kaikkein vanhimmat ovat naulattomia. Silloin inspiraatio pääsi valloilleen ja pääsin toteuttamaan suuria visioitani. 74 MAKASIINI 3 • 2018 74 MAKASIINI 3 • 2018 5691_.indd 74 20.4.2018 11.42. Niinpä puusta tekeminen oli pitkään tauolla. Perustin Luomus Woodworks -puusepänyritykseni puolisentoista vuotta sitten sen jälkeen, kun paloin loppuun palkkatöissä tuotekehitysjohtajana teknologiayrityksessä. Kun puun alkuperä on tiedossa, se luo myös tarinaa tuotteelle. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT ELSE KYHÄLÄ ”MINULLA OLI jo pikkupoikana isot visiot. Tiina-vaimoni kannusti aloittamaan yrityksen, ja nyt minulla on verstas koneineen kodin yhteydessä autotallissa. Valmistamani yksilölliset Luomus-tuotteet ovat naulattomia ja ruuvittomia. Esimerkiksi lehmuksesta tehtyihin kahvilusikoihin suunnittelin pitkän varren ja kulmikkaan lusikkapesän, jotta viimeisetkin kahvinpurut on helppo kaivella purkin pohjalta. Luomustöihin tulee aina mukaan myös Ville Naumasen allekirjoittama saate. Huonekaluja teen vain tilaustöinä, ja suunnittelen ne yhdessä asiakkaan kanssa. Siinä on niin vahva ja arvokkaan näköinen syykuvio. Harrastus toimi hyvänä vastapainona sähkötekniikan opiskelulle Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jossa tein väitöskirjankin. Osa Luomus-tuotteistani menee jo nyt vientiin.” EI RUUVEJA, EI NAULOJA Lappeenrantalainen Ville Naumanen on itseoppinut puusta luoja. Käytän töissäni kaikkia puulajeja, mutta mieluisin huonekalupuu on saarni. Harrastus alkoi uudestaan appiukon autotallissa, jossa oli paljon erilaisia koneita ja puutavaraa. Työni lähtökohtana on ratkaista käytännön ongelma esteettisesti. Teen puusta lähes mitä vain, isoja ja pieniä tuotteita: huonekaluja, puuotteita kiipeilykeskusten seiniin, linnunpönttöjä, valaisimia ja keittiövälineitä. Kotona olleet tylsä höylä ja teroittamattomat puukot eivät kuitenkaan suuremmin innostaneet puutöihin. Olen esimerkiksi valmistanut kahvimittalusikoita Lappeenrannan kaupungin kaatamista lehmuksista. Minusta muotoliitoksilla saa huonekaluista esteettisesti kauniita ja kestäviä käytössä. Olen opetellut itse tekemään puutöitä, ja apunani ovat olleet hyvä kolmiulotteinen hahmotuskyky sekä peloton kokeilumieli. Jokainen Luomus valmistuu puusta, jonka alkuperä on tiedossa. TUOTE JA TEKIJÄ Tuote on valmis vasta kun sillä on paketti. Kun puutyötunnilla piti veistää laiva, minä suunnittelin ruotsinlaivan
Se yhdistää tehokkaimman ja yksinkertaisimman kestävyyskunnon harjoittelutavan ainutlaatuisiin luontoelämyksiin. 5651_.indd 75 18.4.2018 16.40. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Hinta 30€ (norm. 38€) Etu voimassa 31.5.2018 saakka Laiturikirja Kirja opastaa havainnollisesti sanoin ja kuvin, kuinka suunnitellaan ja rakennetaan toimiva, vankkarakenteinen ja helppohoitoinen laituri. Toukokuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE518 tai asiakaspalvelustamme, puh . Polkujuoksukirja kattaa lajin suomalaiset ulottuvuudet maaston erikoispiirteistä sääoloihin ja kaupunkien lähipoluista erämaisiin reitteihin ja juoksutapahtumiin. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Polkujuoksukirja Kuntoilun vahvimpiin trendeihin kuuluu nyt polku juoksu. Ja lajiin sopivia reittejä Suomessa riittää! Polkujuoksussa tarvitaan erilaista tekniikkaa ja varusteita kuin sileällä tienpinnalla juoksemisessa
5650_.indd 76 18.4.2018 16.34. Luokkansa kevyin. Suositushinta 1399€ Suositushinta 1399€ stihl.. STIHL MS 462 C-M VW on kaikkien aikojen kevyin moottorisaha 70 cm 3 iskutilavuusluokassa. Saatavana vain valtuutetuilta STIHL jälleenmyyjiltä toukokuussa 2018. Ketteräkäyttöisessä mallissa on erinomainen kiihtyvyys ja käyttömukavuuden varmistaa sähköinen kaasuttimenja kahvanlämmitin. Taloudellinen 2-MIX moottori yhdistettynä uuteen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmään takaavat huipputehon olosuhteista riippumatta. Tutustu sahan teknisiin tietoihin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi: stihl.. Iskutilavuus 72,2 cm 3 , paino 6,1 kg, teho 4,4 kW / 6,0 hv, teho-painosuhde 0,72 kW/kg. Tutustu uuteen STIHL MS 462 moottorisahaan valtuutetulla jälleenmyyjällä