HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2020 • 11,50 € METSALEHTI.FI 7623_.indd 1 16.4.2020 15.50. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2020 • 11,50 € METSALEHTI.FI 8 20 € 23. YHTEINEN URAKKA HISTORIA METSÄTYÖMIESTEN KARU ARKI VAIKUTTAJA Hiilijalanjäljestä vauhtia puurakentamiseen 5 VINKKIÄ PERIKUNNALLE Koeajossa Logbullet 8 × 8 SIJOITUSTUOTTO HEIKKENI SAHAMIES VIIHTYY METSÄSSÄ KIVISTEN MAIDEN UUDISTAMINEN ›› Kämäräisten palstalle istutettiin uusi kuusikko M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 TE EM A : U U SI M ET SÄ 23
7624_.indd 2 16.4.2020 15.33. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. JÄSENEDUT KESKIMÄÄRIN 6,4 EUROA/M 3 Tee puukauppa kanssamme ja hyödy jäseneduista. Viime vuonna maksoimme jäsenetuja omistajajäsenille yli 90 miljoonaa euroa eli keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä vastaanotettua puukuutiometriä kohti
S. 57 S. 47 PIKATESTI : Kevyet kengät raivaukseen 48 PERINTÖMETSÄ : Viisi verovinkkiä perikunnille TALOUS 51 RAHAPUU : Vienti sakkaa 52 PUUMARKKINAT : Näin teet kaupat korona-aikana 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Syöttö kilpailijalle 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Taimikkovaltaisuus karsi kiinnostusta 56 METSÄTILAMARKKINAT : Ylikysynnästä ylitarjontaan 57 KOEAJO : Kahden kuution ajokone 61 KOLUMNI : Metsätöiden arvonnousu LUONNOSTA 62 LUHTA : Kevätaamun rummuttajat 69 LAJINSA VIIMEISET 74 TUOTE & TEKIJÄ : Ei liimaa, ei ruuveja 76 ENNEN & NYT : Turvesuo muuttui metsäksi 78 MIKSI HAVUMETSÄ EI KUKI. 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Tuulinen tehtävä SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M U LI Petri Heino edistää puun käyttöä Kirjauutuus kertoo metsätyömiesten arjesta 1960-luvulla Pieni metsäkone omatoimiselle Uutta istuttamassa Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 7625_.indd 3 17.4.2020 15.54. 28 69 S. 15 KANTOHINTOJEN ARMOILLA 16 LUKIJAN KUVA : Tällaista kuormausta TEEMA 18 KÄMÄRÄISTEN YHTEINEN ISTUTUSURAKKA 28 VAIKUTTAJA : ”Puulla on paljon annettavaa” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : Kivisten maiden uudistaminen 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Lisää kuutioita 42 TUTKIMUS : Männylle tulossa huippusato 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Tuohi kestää 44 KYSY POIS : Selviääkö nirhaistu puu. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kuusentaimien laatu paranee 6 METSÄNOMISTAJA : Tervaksentuoksuinen sahamies 12 LÄMMIN TALVI SUOSI KAARNAKUORIAISIA 14 METSÄTYYPPI : Miten Rauman saha vaikuttaa. Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 18 S
Kun kekseliäisyys korvaa ruuvit ja liiman, käyttöesineiden kokoaminen on lastenleikkiä.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”KIRJANPAINAJISTA juttua tehdessäni kävi selväksi, että ilmaston lämmetessä varttuneiden kuusikoiden tarkkailusta on tullut jokakeväinen rutiini. Jalostustyö jatkuu, mutta jo nyt istutettavilla taimikoilla on hyvät lähtökohdat tuottaa enemmän ja laadukkaampaa puuta kuin ennen. Koivulla ja männyllä jalostus on edennyt kaikkein pisimmälle. Paniikkiin ei ole aihetta, mutta tarkkana pitää olla.” TUOMAS NIKULIN AD ”LEHDEN taittopuuhat onnistuvat sujuvasti etänäkin. Kevään istutuskauteen virittää toimittaja Sami Karppisen sivulta 18 alkava reportaasi viimevuotiselta työmaalta. HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”LIIKELAHJOJA tekevän Kolo Designin patenttiratkaisut osoittavat, että kaikkea ei ole vielä keksitty vaneristakaan. Nyt siemenpula hellittää. Kehnon ergonomian vastapainoksi voi tempaista kehonpainotreenin sopivassa välissä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA VUOSIKYMMENIÄ sitten metsänjalostuksen pioneereilla oli vahva visio siitä, että puuta tarvitaan vielä seuraavallakin vuosituhannella. Silloin ei kuitenkaan vielä osattu aavistaa, että puiden lisäkasvua tarvittaisiin 2020-luvulla myös hiilensidonnan takia. Entistä parempien metsien eteen tehtiin työtä ja siihen kului rahaa. Niiden taimista yli 90 prosenttia on saanut alkunsa jalostetuista siemenistä. Kuusen siemenviljelyksiltä saatiin viime vuonna erinomainen sato, minkä ansiosta taimitarhat voivat siirtyä käyttämään lähes pelkästään jalostettua siementä. Ruokaviraston Kuusentaimien laatu paranee keräämän tiedon mukaan siemenviljelyssiementä riitti viime keväänä Etelä-Suomessa vain 37 prosenttiin taimitarhakylvöistä. Kuusella tilanne ei ole ollut yhtä hyvä, mikä on tietysti harmi, koska puu on taimikaupassa ylivoimaisesti suosituin. Sinnikkään työn tuloksena tänä keväänä istutettavista taimista valtaosa on kasvatettu jalostetusta siemenestä. Käytössä on ollut pelkkä läppäri, koska en halua yksiöni ainoalle pöydälle isoa näyttöä. Tulevaisuutta varmistavat tuotantovaiheeseen siirtyvät uudet viljelykset. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsämuseo Lustokin on koronaviruksen takia suljettu. Sivulta 69 alkavassa jutussa toimittaja Liina Kjellberg raottaa ovea uuteen Miehen työ -näyttelyyn. Jutusta käy ilmi, että työllä voi olla vuosikymmenten päässä olevan päämäärän lisäksi myös lyhyemmän aikavälin tavoitteita kuten uusi puhelin. Jalostettujen taimien käyttöä pidetään nyt yhtenä tehokkaimmista keinoista lisätä metsien kasvua ja samalla hidastaa ilmaston muuttumista. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini 7626_.indd 4 17.4.2020 16.01
Yöllä oli alkanut räntäsade ja aamusella se muuttui lumisateeksi. Metsälehti Makasiini 5 7626_.indd 5 17.4.2020 16.01. talvinen. KUVA: KIMMO MÄKIRANTA » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. NURMIJÄRVEN Lepsämässä metsämaisema oli lumettoman pääsiäisen jälkeen 14.4. Reissulla törmäsin muutamaan metsän asukkiin
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 7627_.indd 6 17.4.2020 14.36. TERVAKSENTUOKSUINEN SAHAMIES Matti Kylävainio omistaa metsää tuottaakseen puuta, mutta myös nauttiakseen luonnonrauhasta
Mutta kun Matti Kylävainio kertoo samaa, ei epäilykselle jää sijaa. Vieressä on keskelle metsää raivattu ja kaivettu yli hehtaarin kosteikkoalue vesilintuja ja riistaa varten. Metsä on hänelle tärkeä vastapaino kiireiselle ja kuormittavalle arkityölle. Melkein yhtä usein kertomus tuntuu jotenkin ontolta tai päälle liimatulta. ”Vietän varmasti 80 prosenttia vapaa-ajastani metsässä”, Kylävainio kertoo. Oma oivallus vei metsään Miehen metsäsuhde alkaa nopeasti avautua, kun pysähdymme metsäautotien varteen laavulle. Teemme haastattelua laavulla ja tuKEITELE » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 7627_.indd 8 17.4.2020 14.36. Maasturin takaluukusta kirmaa ulos kaksi raisua saksanseisojaa, Jedi ja Viski. A IKA monesti kuulee, miten silmäätekevät kehuvat metsien tärkeyttä rentoutumispaikkana
”Lapsuudenkodissani vieraili asiakkaita eri maista ja totuin jo koululaisena seurustelemaan heidän kanssaan englanniksi ja saksaksi.” Ehkäpä juuri tästä syystä Matti ei hakeutunutkaan isänsä lailla saha-alan koulutukseen vaan suuntasi Turkuun kauppakorkeakoulun kansainvälisen kaupan linjalle. Nykyisin hän vastaa Keitele Groupin sahateollisuudesta. HARRASTUKSET Metsästys, mannermaiset kanakoirat, metsänhoito, lenkkeily, kuntosali Saksanseisojat Jedi ja Viski ovat Matti Kylävainion vakioseuralaiset metsäreissuilla. ”Tänne on jo kotiutunut heinäsorsia, taveja ja lupaavasti myös harvinaisia lapasorsia. Metsänhoito ei minua häiritse.” Kylävainio on kuvannut metsäsuhdettaan vaikuttavalla tavalla Keiteleen kunnan 140-vuotisjuhliin laaditussa teoksessa, Sata kuvaa Sata tarinaa Keiteleeltä. Kansainvälisyys kodin perua Moni osaa yhdistää nimen Kylävainio Suomen suurimpiin sahayhtiöihin lukeutuvaan Keitele Groupiin. Nykyinen elämänkumppani Nina Ahola, jolla Einari-poika. Kosteikko sijaitsee Kylävainion metsätilalla Keiteleellä. Nykyisin Matti omistaa Mikko-veljensä kanssa 80 prosenttia yhtiöstä. Kun hän palasi opiskeluiden jälkeen takaisin Keiteleelle, piti löytää sopiva harrastus. Kauppakorkeakoulusta saamiaan oppeja hän pääsi tosissaan soveltamaan, kun Keitele Group kasvoi viime vuosikymmenellä voimakkaasti Alajärveltä hankitun sahan ja Kemijärvelle rakennetun uuden sahan myötä. Isä-Ilkka, Keiteleen sahateollisuuden perustaja, toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. MATTI KYLÄVAINIO IKÄ 46 vuotta KOULUTUS Kauppatieteen maisteri AMMATTI Johtaja, Sahaliiketoiminta Keitele Groupissa PERHE Lapset Kasper ja Kira aikaisemmasta avioliitosta. Laavu nokipannukahveineen tarjoaa vastapainoa Matti Kylävainion arkikiireisiin. ”Hienointa on, kun voi kiireisen työviikon jälkeen samoilla metsissä näkemättä merkkejä ihmisten toimista. Syrjäisessä savolaiskirkonkylässä metsästys oli ilmeinen vaihtoehto. Se tosin ei tarkoittanut pelkkää tuk kien kääntelyä, vaan myös pienestä alkaen opittua kansainvälistymistä. Matti Kylävainio kertoo saaneensa rautaisannoksen saha-alaa jo lapsena. Vaihto-opiskelu Saksassa ja kesät Englannissa vahvistivat keiteleläispojan orientoitumista maailmalle. Tarinassa siirrytään raskaalta kauppamatkalta Kairon hälystä kotoisiin metsiin ja syksyisen varhaisaamun kuulauteen. Metsälehti Makasiini 9 7627_.indd 9 17.4.2020 14.37. Toivottavasti nekin alkavat pesiä täällä.” Monesti eräharrastukset periytyvät isältä pojalle, mutta Matti Kylävainiolle eränkäynti oli oma oivallus. ”Hienointa on, kun voi kiireisen työviikon jälkeen samoilla metsissä näkemättä merkkejä ihmisten toimista.” listelemme maaliskuun lopun lumimyrskyksi yltyneessä myräkässä
Se on lähes samaa luokkaa kuin Suomen kaikkien sahojen vuosituotanto. Tarkoista hehtaarimääristä hän ei halua puhua, mutta toteaa, että metsiä on karttunut omistukseen ”satoja hehtaareita”. ”Vanha viisas metsämies neuvoi, että ’osta Matti vain kivennäismaiden metsiä’. ”Tilat, joilla on runsaasti päätehakMatti Kylävainio ei innostu jatkuvasta kasvatuksesta, mutta kannustaa muitakin metsänomistajia yläharvennuksiin, joista saadaan reilusti tukkia jo ennen päätehakkuuta. Täytyy tunnustaa, että olen hankkinut myös suopalstoja.” Ja kun mies innostuu kuvaamaan upeaa rinnesuotaan Kuusamossa, on helppo ymmärtää, miksi suometsienkin omistamisessa voi olla ideaa. Sen jälkeen hän on ostanut sopivia, tarjolle tulleita palstoja sekä Pohjois-Savosta että Lapista ja Koillismaalta. Pikavoittoja ei odoteta Pelkkää erätunnelmaa varten Kylävainio ei metsiään ole ostanut, vaan hän hakee niiltä myös tuottoja. Keitele Groupin sahojen tuotanto yhtiön alusta laskien ylitti viime kuussa kymmenen miljoonaa kuutiometriä. ”Tarkalla tukkien katkonnalla rungoista saadaan arvokkain tukkiosa tarkoin talteen.” ”Siinä vaiheessa piti aidosti miettiä, miten bisnes skaalataan ja millaisella strategialla yritys kansainvälistyy.” Paljon on muuttunut siitä, kun isä-Ilkka käynnisti Keiteleen Teollisuussahan 1981. Nyt konsernimme sahat tuottavat saman verran parissa päivässä. Vuosituotanto on yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa.” Kansainvälistymisessä Keitele on ollut sahayritysten kärkipäätä ja avannut kauppasuhteita niin Japaniin kuin Kiinaankin, josta on tullut Suomen tärkein sahavaran ostaja. Metsät ovat Kylävainiolle taloudellinen sijoitus, mutta eivät pelkästään sitä. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 7627_.indd 10 17.4.2020 14.37. Metsää Lapista sekä Savosta Ensimmäisen metsäpalstansa Matti Kylävainio hankki reilut kymmenen vuotta sitten. Ei kuitenkaan pikavoittoja. ”Ensimmäisenä vuotena tuotanto oli vajaat 10 000 kuutiota
”Vähintään vuosikymmeniksi ilmakehästä sidottua hiilidioksidia sitovien puutuotteiden arvo pitäisi tunnustaa nykyistä paremmin.”. MATTI KYLÄVAINION VINKIT METSÄLEHDEN LUKIJOILLE >> 1. Käytä metsän uudistamisessa aina kasvupaikalle parhaiten sopivaa puulajia >> 4. Harkitse yläharvennusta, saat enemmän harvennustuloja >> 3. Joko me tuotamme niitä Suomessa tai sitten ne tulevat esimerkiksi Venäjältä. Suomessa tulisi päättää, haluammeko käyttää metsiämme vastuullisesti ja tehokkaasti.” Esimerkiksi Ruotsissa metsiä käytetään Kylävainion mukaan selvästi reippaammin kuin Suomessa. Metsänhoidon linjauksissaan Kylävainio on melko konservatiivinen. Uskoa tulevaisuuteen siis riittää. Käytä metsää, varjele luontoa. Ohjeista metsurit huolella, niin toiveesi metsänhoidosta toteutuvat >> 5. ”Maailmassa käytetään puutuotteita entistä enemmän. Hän muistuttaa, että täällä pystyttäisiin lisäämään metsien kasvua ja puustoon sitoutuneen hiilen määrää ja samalla hakkuita. Miten olet ottanut luonnon huomioon metsässäsi. ”Myyn säännöllisesti puuta. Nuoret, kasvuisat metsät saattavat olla yhä kannattavia hankintoja, kunhan hyväksyy, että tuotto tulee vuosikymmenien aikajänteellä hyvän hoidon tuloksena.” Hänen mielestään pohjoisessakin on otollisia ostokohteita. ”Tärkeintä on, että kaikki metsänhoitotoimet tehdään ajallaan varsinkin taimikoissa.” Jatkuvaan kasvatukseen hän ei koe vetoa. kuumetsiä, ovat käyneet niin kalliiksi, etten ole kiinnostunut niistä. ”Tarkalla tukkien katkonnalla rungoista saadaan arvokkain tukkiosa tarkoin talteen eikä arvopuuta mene turhaan sellutehtaan raaka-aineeksi.” Kylävainion mukaan Keiteleen sahoilla on tilauksia kesälomiin asti, joten tukkiautoja pitää sahan portille riittää jonoksi asti päivittäin. Tulevaisuus pitäisi päättää Matti Kylävainio ostaa uutta metsää ja tähtäin on vuosikymmenien päässä. Kirjaudu palveluumme, vastaa kyselyyn ja voita. ”Tukkisatoa saadaan etupainotteisesti ja sopivilla kasvupaikoilla jäävän puuston kasvu paranee terhakkaasti.” Hyvä katkonta sahan valtti Pari päivää ennen tapaamistamme isä-Ilkka vetosi kotimaakuntansa ykköslehti Savon Sanomissa kuntiin ja seurakuntiin, jotta ne laittaisivat puuta reippaasti myyntiin. Sahanomistajana hän on linjaamassa Keitele Groupin isoja ja rohkeita investointeja, nekään eivät kovin lyhyen tähtäimen investointeja ole. Siellä metsien arvostustaso ei ole yhtä korkea kuin etelässä. Toisaalta hoidetut, huolella perustetut nuoret metsät kasvavat Lapissakin hyvin. Lisää lahopuuta, autat luonnon ekosysteemiä. Sahurin ja metsänomistajat etujen yhdistämiseksi hän ehdottaa metsänomistajille yläharvennuksia. www.metsään.fi Kampanja-aika 20.4.–31.10.2020, metsakeskus.fi/arvontasaannot. Se tarkoittaa, että varttuneen kasvatusmetsän harvennuksessa poistetaan tukkipuita ja kasvatettavaksi jätetään hieman pienempiä puita. Vastaus on odotetusti kyllä, mutta se tulee pidemmän kaavan mukaan. Hyödynnä kemerat tarkoin. Tässä kohtaa on pakko kysyä metsänomistaja Matti Kylävainioilta, tarjoaako sahanomistaja Matti Kylävainio sellaista kantohintaa tukista, että leimikkoa kehtaisi myyntiin laittaa. l Arvontapalkintona joko neuvonta maastossa tai upeita luonnontuotteita. Näin teollisuuden puuhuolto voitaisiin poikkeuksellisessa tilanteessa turvata. Se tasaa riskejä ja tuottaa tasaista kassavirtaa.” Hän muistuttaa, että puun myyjän ei kannata katsoa pelkästään kantohintaa. 7627_.indd 11 17.4.2020 14.37. Tee kaikki hoitotyöt ja hakkuut oikeaan aikaan >> 2
Lumeton ja roudaton maaperä lämpenee nopeasti, joten kirjanpainajien parveilu ja iskeytyminen kuusikoihin voi tapahtua tänä keväänä edellisvuosia aikaisemmin. Erityisen tarkkana tulee olla Itä-Uudellamaalla sekä eteläisessä Kymenlaaksossa, joissa kirjanpainajien määrä ylitti epidemiarajan viime kesänä. Erityisen alttiita kirjanpainajille ovat talvella hakatun kuvion viereiset reunametsät, joihin aurinko porottaa suoraan etelästä. Lämmin talvi suosi kaarnakuoriaisia Kirjanpainajat voivat iskeä kuusikoihin tänä keväänä totuttua aiemmin. Näin ollen kuoriaiset saivat talvehtia rauhassa ja metsissä heräilee lämpimien ilmojen saavuttua paikoin tavanomaista enemmän kirjanpainajia. “Toukat eivät ole näin leutona talvena kuolleet kaarnan alle ja ne jatkavat syöntiään sään lämmetessä”, arvioi tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta. Kuluneena talvena maa oli monin paikoin lumeton, mutta myös kovat pakkaset ja routa jäivät tulematta. Kirjanpainajien valloittamat kuuset tulisi poistaa metsästä metsätuholain mukaisesti 6–8 viikossa, jotta tuhojen leviäminen saadaan estettyä. Lämmin talvi oli kuitenkin kirjanpainajille suosiollinen. l Tarkkaile kuusikoita toukokuun sekä heinäkuun puolivälistä alkaen, eteläisimmässä Suomessa jo aikaisemmin. Kuivina lämpiminä kesinä kirjanpainajat parveilevat toisen kerran heinäkuun puolivälin tienoilla. Aikuiset kirjanpainajat talvehtivat karikkeessa lumen suojassa. Jos on kylmää ja sateista, tuhoriski alenee. 18–20 º C Kahvinporomainen puru kuusen rungolla tai tyvellä kertoo kirjanpainajien iskeytyneen puuhun. Tavallisesti toukka-asteelle jääneet kuoriaiset menehtyvät kaarnan alle pakkasten tultua. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 7628_.indd 12 17.4.2020 14.40. TIIA PUUKILA ITÄ-UUDELLAMAALLA kirjanpainajat ehtivät viime kesänä tuottaa paikoin toisen sukupolven. Kirjanpainajien parveilu alkaa ilmojen lämmettyä ja sen onnistuminen riippuu kevään säistä
Näin ollen puiden kyky vastata kirjanpainajien hyökkäykseen tuottamalla uutta pihkaa voi olla nyt heikompi kuin kylmän talven jälkeen, arvioi tutkijatohtori Kaisa Rissanen Montrealin yliopistosta Kanadasta. Tilanne voi olla toinen, mikäli leudot talvet yleistyvät. Tukkipuu kuivuu muutamassa viikossa, ja sen kuori irtoaa. Tällöin puut voi jättää metsään lahopuuksi. VA LT TE RI SK YT TÄ PIHKAPUOLUSTUS KOETUKSELLA Kuuset ovat joutuneet kuluttamaan energiavarastojaan leudon talven aikana tavanomaista enemmän hengittämiseen. Yksittäiset lämpimät talvet eivät kuitenkaan horjuta puolustusta, sillä kuuset varastoivat rungoissaan ja neulasissaan suuria määriä pihkaa edellisiltä vuosilta. Kirjanpainajat syövät kuoren alla olevan nilakerroksen kauttaaltaan ympäri, jolloin nestevirtaukset estyvät ja puu kuolee. ”IPCC:n ilmastoskenaarioiden valossa kasvukausi näyttäisi EteläSuomessa lämpenevän ja pitenevän lähivuosikymmeninä niin paljon, että kirjanpainaja pystyy tuottamaan kaksi sukupolvea lähes joka vuosi.” Metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta * IPCC eli hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli analysoi tutkimustuloksia kansainvälisen ja kansallisen päätöksenteon tueksi. Arviot kirjanpainajatuhojen taloudellisista menetyksistä vaihtelevat vuosittain nollasta muutamaan miljoonaan euroon. 4 000 –5 000 iskemää on tukkipuun mitat saavuttaneelle kuuselle liikaa. Metsälehti Makasiini 13 7628_.indd 13 17.4.2020 14.40
l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA JUHA SINISALO MITEN RAUMAN UUSI SAHA TULEE VAIKUTTAMAAN. Terveydestä huolehditaan valtiovallan ohjeistusta nou dattamalla paljon etätyö tä tehden. Alueen suuret laitokset käyttivät lähes suunnitellun määrän energiapuuta tal ven leutoudesta huolimat ta. Jää nähtäväk si, jatkavatko yhtiön kaikki vanhat sahat ja miten pal jon tukkia tuodaan ulkoa. HANNU JUSTEN KUKA: Metsänhoitoyhdistys Lounametsän uusi johtaja MITÄ: Johtaa yhtä Suomen suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä MILLOIN: Aloitti uudessa toimessaan helmikuun alussa Hannu Justen on Metsänhoitoyhdistys Lounametsän uusi johtaja. 2 Lauhduttiko leuto talvi energiapuun kysyntää Lounais-Suomessa. Uudistushakkuiden vähe nemisen takia panostamme erityisesti nuorten metsien harvennuksista saatavan energiapuun hankintaan. Pitkän ajan vaikutuk sia voi vain ennustaa ja realistina pelätäkin. Ylivoimaisesti suurin osa metsänomistajista asuu toi mintaalueellamme. Metsänomista jien kontaktointia on lisätty toiminnan ylläpitämiseksi. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 7629_.indd 14 17.4.2020 15.40. 4 Millaisia lounaissuomalaiset metsänomistajat ovat. Män tytukkia riittää ja sen käy tön lisäystä on odoteltu. 1 Miten koronatilanne näkyy metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa. Kaupat teh dään pääsääntöisesti seu raavaksi lämmityskaudeksi. 3 Miten Metsä Fibren uusi Rauman suursaha tulee vaikuttamaan. Maisemal liset tekijät ovat monelle tärkeitä hakkuu ja hoito töistä päätettäessä.. Energiapuu tuo vakautta, koska sitä tehdään pidem mällä syklillä kuin muuta puukauppaa. Metsiä hoidetaan ak tiivisesti luonnonhoidon tarpeet ja ympäristöar vot huomioiden. Uusi investointi on hy väksi alueen taloudelle ja metsänomistajille. Ti lakoot ovat suhteellisen pieniä, ja vain harvoilla met sätalous on pääelinkeino. Todelliset vaikutuk set puukauppaan nähdään myöhemmin
LIINA KJELLBERG , yks. ”Kuitupuun hinnat pysyivät viime vuonna suunnilleen ennallaan, kun taas tukkipuun hinnat laskivat. Pudotuksen taustalla on puun kantohintojen lasku. Kantohintojen lasku Puuntuotannon sijoitustuotto kantohintojen kanssa ja ilman niitä vuosina 1990–2019. Valtion tuki kasvatti tuottoa. PUUNTUOTANNON sijoitustuotto tuli viime vuonna ryminällä alas: vuoden 2018 reilusta 13 prosentista -0,9 prosenttiin, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotuloksista. , yks. , yks. , Sijoitustuotto Osiensa summa Eri osatekijöiden vaikutus puuntuotannon sijoitustuottoon vuonna 2019. tuotannon sijoitustuottoa viime vuonna 3,8 prosenttiyksikköä, valtion tuet 0,1 prosenttiyksikköä ja puuston nettokasvun arvo 1,4 prosenttiyksikköä. Puunmyyntitulot nostivat puunKantohintojen armoilla Puun kantohintojen lasku veti puuntuotannon sijoitustuoton viime vuonna miinukselle. Puuston nettokasvun arvo lisäsi tuottoa eli kasvaneen puuston arvo ylitti hakatun puuston arvon. Puuntuotannon kustannukset pienensivät tuottoa. Se laski tuottoa 5,5 prosenttiyksikköä, kertoo Luken tutkija Esa Uotila. Kantohintojen lisäksi tuottoa laskivat puuntuotannon kokonaiskustannukset, 0,6 prosenttiyksikköä. Tuotto ilman kantohintojen muutosta Sijoitustuotto kaikkiaan (real.) -20 -15 -10 -5 5 10 15 20 25 30 Kantohinnoilla suuri vaikutus -19 -17 -15 -13 -11 -09 -07 -05 -03 -01 -97 -95 -93 -91 1999 % , Uusimaa VarsinaisSuomi , Satakunta , Kanta-Häme , Pirkanmaa , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , PohjoisSavo , PohjoisKarjala , KeskiSuomi -3,93% EteläPohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa , Pohjois-Pohjanmaa , Kainuu , , Lappi » AJASSA vaikutti eniten niihin maakuntiin, joissa on paljon tukkipuustoa.” Pidemmän tähtäimen tarkastelussa puuntuotannon sijoitustuotosta kannattaa Uotilan mukaan jättää kantohinnat pois. Uotilan mukaan taustalla ovat maakunnittaiset erot puustoissa. ”Kantohinnat heittelevät tuottoa vuosittain rajusti. – , yks. , yks. Puun kantohintojen lasku pienensi tuottoa. Puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa. Kainuussa paras tuotto Puuntuotannon sijoitustuotto eri maakunnissa vuonna 2019. Metsän kiertoajan kuluessa yhdellä vuodella ei ole merkitystä.” Jos kantohinnat jätetään pois tarkastelusta, oli puuntuotannon sijoitustuotto viime vuonna 4,6 prosenttia eli saman verran kuin vuonna 2018. Lähde: Luke Metsälehti Makasiini 15 7866_.indd 15 17.4.2020 15.38. Puuntuotannon sijoitustuotto arvioidaan kantohintojen, puunmyyntitulojen, puuntuotannon kokonaiskustannusten, puuston nettokasvun arvon ja valtion maksamien tukien perusteella. Plussan puolella puuntuotannon sijoitustuotto pysyi kaikkiaan seitsemässä maakunnassa
Aloituspaikkoja on 35. Lähde: Ruokavirasto HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Nimimerkki Kalle62 lähetti otoksen tukkikuormasta Metsälehden lukijakuviin. Siellä hakijoita oli 328, mikä on 80 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. LAITON kuormahan se siinä. Aloituspaikkoja metsätieteiden kandiohjelmaan on 57. Kasvu oli suurempaa kuin millään muulla yliopiston alalla. KIINNOSTUS metsätieteiden yliopisto-opintoihin on lisääntynyt huomattavasti, kertovat sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistojen kasvaneet hakijamäärät. Kiinnostus lisääntyi suhteellisesti vielä enemmän Itä-Suomen yliopistossa. HAKIJA MÄÄRISSÄ HUIMAA KASVUA 13 Taimitarhoilla kylvettiin viime vuonna 1 131 kiloa kuusen, 351 kiloa männyn ja 13 kiloa rauduskoivun siementä. VE SA M O IL A N EN / LE H TI KU VA » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 7631_.indd 16 17.4.2020 15.41. Kakkosja kolmosnipussa pankot ovat taipuneet yläpäästä, joten lain sallima ajoneuvon maksimileveys todennäköisesti ylittyy.” KIPI ”EI TUOSSA yli metrin peränylitystä juurikaan ole, taaimmainen pankko on ainakin metrin perävaunun taaimmaista osaa sisempänä, eivätkä pisimmätkään tukit ole yli kahta metriä pankosta.” JÄTKÄPÄTKÄ ”SAISIVAT OLLA vielä enemmänkin yli, niin oppisivat puskurissa roikkujat ja samoilla jarruilla ajavat.” KIIPIÄ ”EI OLISI mukava istua Onnibussin yläkerrassa, jos tuollainen kuorma matkaisi edellä.” KALLE62 ”EIKÖ TUOSSA pitäisi jo laittaa punainen merkkilippu perään liehumaan, tukithan ovat yli metrin takareunan yli.” AIMO JORTIKKA ”KOMEA KUORMA, ei ihan joka metsätiellä pääsisi nyt keväällä tuhoamatta tienpohjaa.” HIIHTONIILO Tällaista kuormausta Menikö ihan lain mukaan, pohdittiin verkkokeskustelussa. Helsingin yliopistoon haki tänä keväänä metsätieteitä opiskelemaan lähes 600 henkilöä, mikä on 66 prosenttia enemmän kuin viime keväänä
495 ,00 Piilu-Pekka Piilutuskone Varausten ja salvoksien piirtoon Log Wizard on tehokas ketjuvetoinen kuorimalaite STIHL, Husqvarna ja Jonsered -moottorisahoihin. Suomen suurin metsäalan verkkokauppa 79 ,90 Uittokalusto Kynävara 6 ,90 PP Termo LS Saumaeristenauha alk. 629 ,00 Vuolu-Veikko Puuntyöstökone Piilu-Pekka On erittäin tehokas käyttövalmiskone joka on tarkoitettu valmiiden hirsiseinien piilutukseen. Ketjuna käytetään Stihlin hampaatonta erikoisketjua, joka on huomattavasti turvallisempi kuin perinteinen teräketju. 89 ,00 Hirsiporanterät 610 mm (32 / 38 mm) alk. Portaattomalla kierrosnopeuden säädöllä saadaan piilutuslaikalle optimaalinen työstönopeus. Vuolu-Veikko on puuntyöstölaikalla varustettu käyttövalmis kone joka on tarkoitettu irtonaisten tukkien ja hirsiaihioiden kuorintaan ja muotoiluun sekä parrujen ja lautojen ja hirsiaihioiden piilutukseen. www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Ei koske jakopaketteja eikä Posti Rahti toimituksia Meiltä myös piilutusja puuntyöstölaika t erikseen! 7632_.indd 17 17.4.2020 15.42. Koneella voidaan piiluttaa sekä vanhoja että uusia seinäpintoja. 329 ,00 Log Wizard Kuorimalaite Saatavilla leveydet: 60,80,100,120,150 mm 2-leikkeinen, te onpinnoite Nyt ilmaiset toimitukset! Yli 50€ tilauksiin. Laite soveltuu myös aitatolppien teroitukseen
TEEMA » UUSI METSÄ 18 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 18 16.4.2020 16.09
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 19 7633_.indd 19 16.4.2020 16.09. IPHONEA TIENAAMASSA Istutusurakka toi viime kesän alussa kolme sukupolvea Kämäräisiä jämsäläiseen metsämaisemaan
Siellä on jalostunut vientituotteiksi myös osa Kämäräisten metsässä elokuussa 2018 kaadetuista puista. Avohakkuu ainoa järkevä vaihtoehto Paula Kämäräinen on omistanut Jämsän Turkinkylällä sijaitsevan metsäpalstan parinkymmenen vuoden ajan. Minä puolestani sain tilan äidiltä lahjakirjalla. Mummon ja papan urakkaan varatuilla 3 400 taimella ei vielä omppupuhelimien makuun pääsisi. Se korjasi puut ja toimitti puutavaralajit eri tuotantolaitoksille. Kun kääntää katsetta oikealle, häämöttää puiden takaa metsäyhtiö UPM:n Kaipolan paperitehdas korkeine piippuineen. Kuusentaimia istuttaessa työn arvo on periaatteessa helppo laskea. Rahaa ei tule automaattisesti seinästä potkaisemalla”, Kämäräinen sanoo. ”Tila tuli äitini omistukseen isäni kuoltua vuonna 1964. Kahdeksansadan euron arvoiseen puhelimeen ”Ajatuksenani oli, että istutusurakka opettaa nuorelle rahan arvostusta.” saisi huhkia verot huomioiden karkeasti kymmenentuhannen taimen verran. Bussilippu Haukiputaalta Jämsään tulee joka tapauksessa kuitattua varmuudella päivän mittaan, sillä Onnibussin kyydissä matka taittui yhdentoista euron hintaan. TEEMA » UUSI METSÄ 20 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 20 16.4.2020 16.09. Puukaupat tehtiin metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kanssa. Metsäpalstan omistaja, Josefiinan mummo, Paula Kämäräinen, 71, oli tuolloin suunnitellut antavansa reilun kahden hehtaarin avohakkuualan istutustyöt Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toteutettavaksi. Alun perin tila on ollut Kämäräisen mukaan Karjalan evakkojen metsäpalstoja. S YY siihen, miksi seitsemäntoistavuotiaan haukiputaalaisen Josefiina Körkön istutusputki tärähtelee jämsäläiseen kivennäismaahan kesäloman ensimmäisenä päivänä, löytyy reilun kahden vuoden takaa. ”Aika paljolta kyllä kuulostaa, vaikka ei tämä vielä niin raskaalta tunnu”, Josefiina Körkkö tuumaa aamun ensimmäisiä taimia istuttaessaan. ”Paula harrasti nuorena pujottelua ja pystyi samalla vauhdilla laskemaan hyppyrimäen alastulorinteestä kotiportaille saakka”, Pentti Kämäräinen paljastaa. Pappa päätti muuttaa suunnitelmia. Työsuhteiselle metsurille työstä maksettaisiin noin kymmenen senttiä per taimi. Myös hakkuutähteet korjattiin talteen ja haketettiin. Sieltä näkyy Jämsän hyppyri mäen torni, jonka juurella sijaitsee Kämäräisen kotitalo. Syy, miksi Josefiina Körkkö on Jämsässä istuttamassa kuusen taimia, löytyy lukiolaisen kädestä. ”Ajatuksenani oli, että istutusurakka opettaa nuorelle rahan arvostusta. Olemme siitä asti huolehtineet puukaupoista ja hoitotöistä.” Kämäräisen äiti elää edelleen ja asuu Jämsässä. Istutettava uudistusala sijaitsee korkean mäen rinteellä. ”Olimme porukalla Kanarialla lomailemassa, kun kuulin, että Jossu oli saanut isältään uuden Iphone-älypuhelimen poimittuaan vain kolme varttia mustaherukoita”, kertaa Josefiinan pappa Pentti Kämäräinen, 77
Metsälehti Makasiini 21 7633_.indd 21 16.4.2020 16.09. Paula Kämäräinen on suunnistusharrastuksen ansiosta tottunut maastossa liikkuja. Viime kesänä 71-vuotias Kämäräinen osallistui jälleen Venlojen viestiin
Kun tekee rauhalliseen tahtiin, niin ei tässä pahemmin paikat kipeydy. Jatkuva kasvatus oli houkutteleva vaihtoehto, mutta täällä sille ei ollut edellytyksiä. ”Aloitimme urakan lauantaina, jolloin myös poikamme Sami oli mukana. ”Kuusamossa hakattiin tuohon aikaan paljon vanhoja metsiä aukoiksi. ”Kun pitää taimien välissä pienen katselujakson ennen seuraavaa mätästä, niin helposti tämä etenee nykyvälinein. ”Päätehakkuu oli järkevä valinta, koska vanhat puut olisivat alkaneet todennäköisesti pian lahoamaan”, Kämäräiset pohtivat. Mukavaa modernein välinein Istuttajan näkökulmasta kuvio on ihanteellinen. Hän oli lähdössä muutaman viikon kuluttua Venlojen viestiin. Kun tekee rauhalliseen tahtiin, niin eivät paikat pahemmin kipeydy. Paula Kämäräinen varmistaa, että taimet ovat istutettaessa varmasti märkiä. Koko ikänsä luonnossa suunnistussaappaat jalassa liikkunut pariskunta pitää näkymää avohakatulla alueella lohduttomana, mutta vanhaksi varttuneelle kuusikolle ei ollut juuri muuta tehtävissä. Puut olivat tasaikäisiä harmaakaarnaisia kuusia. Koska hakkuutähteet on kerätty ja lähes kivetön maa laikkumätästetty mallikkaasti kaivinkoneella, kelpaa istutusputki iskeä mättääseen ilman pelkoa rannevammoista. Tämä on hyvää kuntoilua”, Paula Kämäräinen sanoo. ”Vaatimuksemme puukauppaan liittyen oli, että puut korjattaisiin vasta lintujen pesimäkauden jälkeen”, kertovat Kämäräiset. Tämä on leppoisa tapa tehdä hommia”, Pentti Kämäräinen vahvistaa. Hänellä on kokemusta myös erilaisista metsänuudistamismenetelmistä kotipitäjästään 1960-luvulta. UuTEEMA » UUSI METSÄ 22 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 22 16.4.2020 16.09
”Kova pakkanen voi vaurioittaa taimia helpommin, kun niillä ei ole ollut suojaavaa lumipeitettä päällä. ER KK I O KS A N EN / M ET LA Pakkanen, ahava ja rouste voivat vikuuttaa pieniä taimia. SAMI KARPPINEN Lumeton talvi lisää taimivaurioiden riskiä Roustevaurio tarkoittaa, että taimi juuripaakkuineen on pullahtanut hienojakoisesta maasta routimisen vuoksi ylös. Myös riski ahavan aiheuttamalle kuivumiselle on merkittävä, jos taimet alkavat keväällä haihduttaa, mutta maa on vielä jäässä”, kuvailee Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Heiskanen. Hienojakoisilla mailla myös roustevaurioiden riskin voi olettaa olevan tavanomaista suurempi nollan kahta puolta sahanneiden talvilämpötilojen vuoksi. ”Minä keskityn työhön enkä puhumiseen niin kuin jotkut toiset.” Pian isovanhemmatkin ovat saaneet vakkansa tyhjiksi. ”Kuusella silmut säilyvät yleensä elävinä, ja ne toipuvat tilanteesta usein hyvin. Ensimmäiset kesät kuluivat heinää polkien, jotta puut pääsivät kasvuun. Omistuksen mukana seuraa vastuu Kämäräiset ovat tyypillisiä nykypäivän metsänomistajia. He asuvat etäällä metsästään Siuntiossa, mutta metsänhoitotyöt hoituvat tarvittaessa mökiltä. Kuittaus tulee nuorelta naiselta empimättä ja iloisen naurun säestämänä. Vaikka metsätalous ei ole pariskunnalle elinkeino, ovat he halunneet pitää metsästä hyvää huolta. Heiskasen mukaan mahdolliset vauriot ovat havaittavissa vasta kasvukauden alkaessa. ”Viitisen vuotta sitten istutimme toiselle palstallemme kuusen taimet rehevään maaperään. Ennen seuraavan taimilaatikon aukaisua ja työn jatkamista on kuitenkin evästauon paikka. Rouste voi vaurioittaa myös kylväen syntyneitä taimikoita. Siitä urakasta minä sain jo toisena päivänä tarpeeksi.” Samassa Josefiina huikkaa taimien jo loppuneen vakasta. Saa nähdä, onko tässä edessä sama urakka”, Pentti Kämäräinen pohtii. Se sijaitsee Arvajalla, vajaan kolmenkymmenen kilometrin päässä palstasta. Surkeankin näköinen taimi voi vielä lähteä kasvuun. ”Pitää muistaa kastella taimet ennen kuin lähdetään jatkamaan”, huomauttaa Paula Kämäräinen kastelukannu kädessään. Metsälehti Makasiini 23 7633_.indd 23 16.4.2020 16.09. ”Mitä, ethän vain laittanut niitä nippuina maahan, kun olit noin nopea”, kysyy pappa velmuillen. Hiljattain istutetuille metsäpuiden taimille tämä tarkoittaa tavanomaista suurempaa riskiä pakkasen ja kevätahavan aiheuttamille vaurioille. Vissyvesi, leipä ja energiapatukka tekevät kauppansa. si metsä istutettiin avojuurisilla männyntaimilla, joille piti ensin tehdä kuokalla laikku parikymmensenttiseen kunttaan. ”Paleltuneet tai kuivuneet taimet muuttuvat ruskeiksi, ja tilanne taimikossa voi näyttää tosi pahalta.” Metsänomistajan ei kuitenkaan kannata heti kasvukauden alkumetreillä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä täydennysistutuksesta. VIIME TALVI oli suuressa osassa eteläistä ja keskistä Suomea poikkeuksellisen vähäluminen. Josefiina Körkkö poistaa juomatauolla kiviä saappaasta. Eläkeläisinä heillä on mahdollisuus rytmittää tarvittavat metsänhoitotyöt vuoden kierron mukaan. Pentti Kämäräinen huolehtii, ettei työrupeamat veny liian pitkiksi. Versovauriot kuitenkin heikentävät taimien elinvoimaisuutta ja pituuskasvua.” Metsänomistajien kannattaa tänä keväänä käydä tarkistamassa nuorien taimikoidensa tilanne
Satunnaiselle istuttajalle 500 tainta päivässä on kelpo suoritus. >> Kun taimet ovat sulaneet, niitä ei saa päästää kuivumaan. >> Hehtaarin istutusurakkaan kannattaa varata aikaa ainakin 2–3 päivää. Kämäräiset toivovat, että kun alueelta seuraavan kerran kaadetaan puita, olisi suomalaisen puun jalostusaste nykyistä korkeampi. Suoraan kysymykseen Kämäräinen ei ole saanut vielä suoraa vastausta. Hän on kysynyt suoraan perheen kahdelta lapselta, haluavatko he ottaa metsän omistukseensa vai pitäisikö niistä luopua kokonaan. >> Varaa työtä varten riittävä määrä istutusputkia ja taimivakkoja. Taimia ei saa varastoida suoraan auringonpaisteeseen. >> Varastoi taimet varjoisaan paikkaan sulamaan. 2 Varaa urakkaan riittävästi aikaa. >> Taimet varastoidaan usein talven yli pakastettuina, joten taimet voivat olla vielä jäässä, kun ne toimitetaan metsänomistajalle. ”Samaa olen painottanut lapsillemme. TEEMA » UUSI METSÄ 24 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 24 16.4.2020 16.09. >> Kastele taimia päivittäin, mikäli et heti istuta kaikkia taimia kerralla. Istutusalalta pilkistelee vuonna 1952 käynnistynyt UPM:n Kaipolan paperitehdas. Seitsemän vinkkiä istutusurakkaan Istuttaminen ei ole tähtitiedettä, mutta satunnaisen istuttajan kannattaa kerrata työohjeet ennen urakkaan ryhtymistä. On myös hyvä varmistaa, että talkoolaisetkin tietävät mitä tekevät. Onhan ihan eri asia omistaa metsää, kuin laittaa rahaa vaikkapa osakkeisiin.” Metsästä saatavaa 3–5 prosentin tuottoa Pentti Kämäräinen pitää nykypäivänä kilpailukykyisenä osakemarkkinoihinkin verrattuna. ”Joka tapauksessa toivon, että joku jälkipolvesta innostuisi metsänhoidosta ja näkisi tämän ennemmin mukavana harrastuksena kuin pakkotyönä. Ole yhteydessä taimien toimittajaan, mikäli merkittävä osa taimista on esimerkiksi liian pieniä. Jos he ottavat metsät omistukseensa, mukana seuraa myös vastuu hoitotöistä”, Paula Kämäräinen sanoo. >> Työn etenemiseen vaikuttaa istutusalueen etäisyys tiestä sekä maasto. >> Ammattilainen istuttaa toista tuhatta tainta päivässä. Niitä voi lainata metsäalan toimijoilta tai ostaa alan liikkeistä ja verkkokaupoista. Kivikkoisella ja vaikeakulkuisella uudistusalalla työ etenee hitaammin. 3 Huolehdi taimien kastelusta. >> Tarkista, että taimet ovat laadukkaita. Avaa pahvilaatikoiden tuuletusluukut. 1 Varastoi taimet varjoisaan paikkaan. >> Myös taimien kuljetukseen palstalle pitää varata aikaa
>> Tiivistä taimikuoppa jalalla. >> Ensimmäisen kesän ja syksyn aikana kannattaa seurata, kuinka taimet ovat lähteneet kasvuun. Kuusentaimia kelpaa istuttaa, sillä tai”Onhan ihan eri asia omistaa metsää, kuin laittaa rahaa vaikkapa osakkeisiin.” Taimilaatikoiden tuuletusluukut pitää avata heti kun taimet on toimitettu metsänomistajalle. Vaikka keskinäinen kehuminen KämäMetsälehti Makasiini 25 7633_.indd 25 16.4.2020 16.09. >> Neljän metrin kepillä voi varmistaa oikean istutustiheyden. ”Toisen kerran. Rauhallisella tahdilla taimilaatikot ja -vakat tyhjenevät kolmen koplalta varmasti. Taimi istutetaan aina mättään keskelle korkeimmalle kohdalle. ”Sinähän olet saanut tämän laidan hyvälle mallille”, kehaisee pappa lapsenlapsensa etenemistä seuratessaan. >> Käytä suojakäsineitä, kun käsittelet taimia. 7 Seuraa taimien kasvua. ”Metsä myös antaa nukkua yöt hyvin. >> Istutusta seuraavana keväänä ennen pintakasvillisuuden heräämistä kasvuun on hyvä aika tarkistaa mahdollinen täydennysistutustarve, jos taimia on jostain syystä kuollut merkittävä määrä. Tuossa yläpuoleisella kuviolla männikössä oli aikoinaan männyntaimet syöty hirvien toimesta paikoitellen kokonaan”, Pentti Kämäräinen muistelee vuonna 1979 uudistetun metsän vaiheita. >> Kastele taimien juuripaakut läpimäriksi ennen istutusta. 6 Varmista sopiva istutustiheys. Jos tavoitteena on 1 800 tainta hehtaarille, pitää neljän metrin säteiselle ympyräkoealalle olla keskimäärin 9 tainta (9 × 200 = 1 800). >> Etene järjestelmällisesti ja seuraa istutustiheyttä työn edetessä. Rehevä moreenimaarinne olisi kasvupaikkana ihanteellinen myös rauduskoivulle, mutta nelijalkaiset ja pitkäturpaiset elikot helpottavat metsänomistajan valintoja tälläkin palstalla. . >> Istutusalue on usein muokattu kaivinkoneella mätästämällä. Se on kyllä jo loistavasti”, mummo toteaa. >> Taimen oikea paikka on aina mättään korkeimmalla kohdalla, ei koskaan kuopan pohjalla. Taimi on maassa tiiviisti, kun se ei nouse maasta helposti latvasta vetämällä. >> Taimi pitää istuttaa niin syvään, että juuripaakun yläreunan päälle tulee noin 5 senttiä maata. Kaivinkoneenkuljettaja on tehnyt istutuspaikat valmiiksi. 5 Istuta taimi oikeaan paikkaan ja riittävän syvälle. Taimet on käsitelty tukkimiehentäitä vastaan torjunta-aineella, joka saattaa ärsyttää ihoa. Tavallisesti taimilaatikon pohjalta löytyy erinäinen määrä enemmän tai vähemmän surkean näköisiä yksilöitä, mutta nyt ne loistavat poissaolollaan. Maa tiivistetään jalalla istutuskuopan molemmin puolin. ”Kuulitko mummo, pappa kehui minua jo toisen kerran tänä päivänä”, huikkaa Josefiina Körkkö alan keskellä etenevälle Paulalle. >> Paakku on riittävän märkä, kun siitä valuu puristettaessa reilusti vettä. >> Mikäli maanmuokkaus on tehty ohjeiden mukaisesti, istutuspaikkoja pitäisi löytyä luontaisesti oikea määrä. Ennen istutusta taimen juuripaakun on oltava niin märkä, että siitä tippuu puristettaessa reilusti vettä. Siitä ei tule samanlaista stressiä kuin osakemarkkinoiden seuraamisesta.” Toiset kehut samalle päivälle Kuusi oli Kämäräisten mukaan selvä valinta uudeksi puusukupolveksi. l SAMI KARPPINEN met ovat ainakin päällisin puolin harvinaisen laadukkaita ja tasakokoisia kesän 2018 lämpimien säiden ansiosta. 4 Istuta vain märkiä taimia. ”Hirvien takia ei muita puulajeja kuin kuusta harkittu
”Ei tämä silti ehkä ihan lempipuuhaani ole, mutta kyllähän tämä mennee”, Josefiina tuumaa makkaran kypsyessä tulilla. l ”Ei tämä silti ehkä ihan lempipuuhaani ole, mutta kyllähän tämä mennee.” räisille ei jatkuvaa ole, on pariskunnan yhteinen matka sujunut kunnioitettavan hyvin. TEEMA » UUSI METSÄ 26 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 26 16.4.2020 16.09. Se voi lopulta olla se ratkaiseva lenkki, joka luo pysyvän tunnesiteen mummon ja papan metsään. Ei se aivan huonosti ole”, toteaa Pentti. Olemme rakentaneet omakotitalotkin kolmella eri vuosikymmenellä, ja olemme silti vielä yhdessä. Kun puusta kehitetään uusia yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita eikä viedä pelkästään bulkkituotteita, avautuu markkinoilla varmasti uusia mahdollisuuksia”, Pentti Kämäräinen pohtii.. Kuuset ovat todennäköisesti varttuneet vankaksi tukkimetsäksi, jos kehitys metsissä jatkuu nykyisen kaltaisena. Kevät on ollut lämmin ja kuiva, joten tulen kanssa on oltava tarkkana. Kolmikon yhteistyö on sujunut sukupolvien välisestä ikäerosta huolimatta kuin kaveruksilla konsanaan. ”Elokuussa vietämme kultahääpäivää. Sitä, millaisia tuotteita puusta tuolloin valmistetaan ja kuinka metsiä on mahdollista käsitellä, voi vain arvailla. Varmaa on, että istutusurakasta jää Kämäräisten sukuun pitkä yhteinen muistijälki. Paula Kämäräinen, Josefiina Körkkö ja Pentti Kämäräinen muodostavat hyväntuulisen istutusporukan. Körkkö ei usko istuttamisesta muodostuvan hänen lempiharrastusta, mutta pysyvä positiivinen muistijälki isovanhempien kanssa vietetyistä kesäpäivistä varmasti jää. Pentti sytyttää pienet tulet metsäautotien reunaan soralle ja huhuilee naisväkeä lounastauolle. Vuonna 2072 Josefiina Körkkö on saman ikäinen kuin Paula-mummo istutusurakan aikana. Ei ihan lempipuuhaa Puolen päivän aikaan on makkara tulien vuoro. ”Minulla on joka tapauksessa aika vahva usko siihen, että suomalainen metsä voi kasvaa vielä ainutlaatuiseen asemaan
Näin tehtiin viime vuonnakin pariin otteeseen.” Heinäkuussa taimi siirretään ulkokentältä sisätiloihin päivänpituuskäsittelyä varten. Taimitoimituksissa on näillä hetkillä käynnistymässä sesonki. Noin kahden viikon käsittelyjakson jälkeen taimi siirretään takaisin ulkokentälle. Silloin taimi vielä kastellaan perusteellisesti, lannoitetaan ja käsitellään tukkimiehentäin torjunta-aineella. Toisaalta taimia voidaan joutua Siemenestä taimivakkaan Yksivuotiaan kuusentaimen hyväksi on ehditty tehdä monta työvaihetta ennen kuin se on metsänomistajan taimivakassa. ”Kuusien kylvöt aloitetaan maaliskuun loppupuolella, ja ne jatkuvat kesään saakka”, kertoo puutarhan johtaja Hanna Suhonen. ”Viime kesä oli kuiva, ja vettä tarvittiin paljon. ”Syksyllä tutkimme taimen solunestenäytteiden perusteella sitä, missä vaiheessa taimi voidaan siirtää pakkasvarastoon.” Yleensä tämä vaihe osuu lokakuun lopulle. Osa kylvetään pikkukennoihin, joista ne myöhemmin koulimalla siirretään lopullisiin kasvatuskennoihinsa. Partaharjun puutarhan taimikentällä isoja taimimääriä voidaan liikutella tehokkaasti. PIEKSÄMÄELLÄ toimivalla Partaharjun puutarhalla metsäpuiden kylvöt aloitetaan jo kevättalvella. sadettamaan myös hallan torjumiseksi. l SAMI KARPPINEN TAIMITARHALLA TAPAHTUU tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kylvö Taimet siirretään sisätiloista ulos Takaisin sisään päivänpituuskäsittelyyn Takaisin ulkokentälle Kastelu, lannoitus, tuholaiskäsittely ja siirto pakkasvarastoon Seuraavan vuoden toukokuu: Ulos pakkasvarastosta, toimitus metsän omistajalle, sulatus ja istutus. Partaharjulta lähtee tänä keväänä metsiin yhteensä yli 30 miljoonaa metsäpuun tainta.. Taimilaatikot otetaan pakkasvarastosta pois yleensä kuljetusta edeltävänä päivänä”, Suhonen sanoo. Tässä vaiheessa se on noin 4–7 sentin pituinen. Käsittelyssä taimea pidetään yli kaksitoista tuntia vuorokaudesta pimeässä verhojen takana, jolloin puu aloittaa valmistautumisen talveen. Kuusensiemenien itämisaika on yleen sä noin 10–21 päivää. Ulkokentällä taimia kastellaan ja lannoitetaan tarpeen mukaan. Taimierä on tässä vaiheessa saavuttanut tavoitellun 18–20 sentin keskipituuden. ”Keväällä taimi toimitetaan asiakkaan taimiterminaaliin sovittuna ajankohtana. Sitten se on valmis pakattavaksi pahvilaatikkoon, jossa se siirretään pakkasvarastoon – miinus neljään asteeseen – talvehtimaan lepotilassa. ”Taimien jatkokasvatuksen ja -käsittelyn kannalta on hyvä, jos siemenerä itää mahdollisimman samanaikaisesti.” Kesäkuun alussa kuusen taimi siirretään kasvihuoneesta ulkokentälle. Osa kuusista kylvetään suorakylvönä kennoon, jossa kuusi saa kasvaa syksyyn asti. Johtaja Hanna Suhonen esittelee kuusentaimia. Metsälehti Makasiini 27 7633_.indd 27 16.4.2020 16.09
Hiilijalanjäljen mukaantulo voi muuttaa tilanteen, Petri Heino arvioi. ”Puulla on paljon annettavaa” Puurakentamisen puolesta on puhuttu vuosia, mutta metsien maassa rakennetaan yhä pääosin betonista, tiilestä ja teräksestä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29 7634_.indd 29 16.4.2020 15.06
PETRI HEINO >> 54 vuotta >> Puurakentamisohjelman päällikkö ympäristöministeriössä vuodesta 2016 >> Koulutukseltaan metsänhoitaja/maaja metsätaloustieteiden maisteri >> Asuu Helsingissä, kotoisin Riihimäeltä >> Perheeseen kuuluu avovaimo ja aikuinen poika >> Harrastaa puutarhanhoitoa ja pyöräilyä » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 7634_.indd 30 16.4.2020 15.06. Suomalaiset ovat toki aina rakentaneet puusta. Puisten pientalojen ja mökkien ulkopuolelle on jäänyt kuitenkin mittava joukko rakennuksia, joissa on uskottu lähes järkähtämättä tiilen, teräksen ja betonin voimaan. Minkä takia. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mutta hitaasti. ”Vitsinä olen sanonut, että työni on kävellä ministeriön käytäviä ja muistuttaa läsnäolollani puusta. ”Monessa maakunnassa suurimpia teollisia työnantajia ovat olleet puutai paperialan yritykset. Kyseiselle ministeriölle kuuluu Suomessa rakentamisen ohjaaminen. Silti maahan on tehty betonikouluja toisensa perään. Pääsyynä on se, että puu on hallitseva materiaali pientaloissa ja pientalojen osuus uudisrakentamisessa kääntyi laskuun runsas kymmenen vuotta sitten. Säädösten lisäksi työtä on riittänyt asenteiden muokkaamisessa. M ONIKO maamm e ko l m e n suuren metsäyhtiön pääkonttoreista on rakennettu puusta. Tulevaisuudessa tilanteen pitäisi olla toisin, sillä Stora Enso ilmoitti viime vuoden lopussa rakentavansa uudet, puiset toimitilat Helsingin Katajanokalle. Metsäjättien tilanne kuvaa koko Suomen suhtautumista puurakentamiseen: puu on ollut pitkään jopa metsäalan itsensä hyljeksimä materiaali suurissa rakennuksissa. Niinpä, ei toistaiseksi yhtäkään. Opin, että puusta voidaan tehdä moderneja rakennuksia ja sisustuksia, jotka ovat hyviä käyttäjille.” Puurakentamista Heino on pyrkinyt edistämään niin kaupallisista lähtökohdista kuin esimerkiksi koulutuksen tasolla Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Heinon tehtävänä on muun muassa huolehtia, että puu huomioidaan, kun rakentamisen säädöksiä uudistetaan. Puurakentamisen ylimääräisiä kustannuksia pelätään yhä”, sanoo Petri Heino . ”Selvitysten mukaan asenne puuta kohtaan on edelleen suuri ongelma. ”Silloin käynnissä oli aikakausi, jolloin nostettiin yleiseen keskusteluun se, mitä puusta tehdään esimerkiksi Norjassa, Pohjois-Amerikassa ja Sveitsissä, ja miksi Suomessa ei voitaisi tehdä samoin. Paloturvallisuus on tosin hyvän aikaa ollut puurakennuksissakin toista luokkaa kuin 1800-luvun Turun palon aikaan. Metsätuotteiden markkinointi valikoitui työuran suunnaksi opiskeluaikoina. Puurakentamisessa paikallinen edunvalvonta ei ole toiminut lainkaan”, Heino sanoo. Työskentelyn puurakentamisen parissa Heino aloitti toden teolla 1990-luvun lopulla Puuinfossa. Heino on puurakentamisohjelman päällikkö ympäristöministeriössä. Esimerkiksi palosäädöksen kirjoittaja muistaa minut nähdessään ottaa puun huomioon.” Kerrostalojen luvattu maa Puun käyttö rakentamisessa on Heinon mukaan vähentynyt Suomessa 2000-luvun alusta. Puuinfo on metsäja puutuotealan etujärjestöjen omistama yhtiö, joka pyrkii lisäämään puutuotteiden kysyntää rakentamisessa ja sisustamisessa. Sen lisäksi, että puurakentamisen kustannukset epäilyttävät, puurakennusten pelätään yhä olevan alttiita tulipaloille. ”Vielä tällä hetkellä rakentamisessa ei ajatella materiaaleja niiden ympäristö vaikutusten kannalta.” ”Miksi Suomessa ei voitaisi tehdä samoin?” Metsänhoitajaksi kouluttautunut Heino on tehnyt pitkän uran puurakentamisen edistäjänä jo ennen ympäristöministeriöön siirtymistä
Puusta voidaan siis hyvin rakentaa kerrostaloja nykymenetelmillä, mutta Heino kyseenalaistaisi myös kerrostalojen ylivallan asuinrakentamisen ykkösvaihtoehtona ylipäänsä. Puuinfon mukaan Suomeen on tähän kevääseen mennessä rakennettu 90 yli kaksikerroksista puista asuinkerrostaloa. ”Oma sisäänkäynti, omaa maata. ”Asuntojen määrissä laskettuna puukerrostaloja on tehty koko ajan enemmän, mutta puukerrostalojen markkinaosuus kaikista kerrostaloista ei ole noussut, koska betonisten kerrostalojen rakentaminen on kasvanut vielä nopeammin”, Heino kertoo. Samalla kerrostalojen osuus uusista asunnoista on jatkanut nousuaan. ”Näkemys on ollut, että mitä tiiviimpää ja korkeampaa, sen ekologisempaa.” Heino puhuu matalan ja tiiviin rakentamisen puolesta. Kaavoituksessa on kuitenkin menty toiseen ääripäähän ja kaavoitettu pistemäisiä, korkeita kerrostaloalueita maalaispaikkakunnillekin. Metsälehti Makasiini 31 7634_.indd 31 16.4.2020 15.06. Tässä on menty varmasti aika paljon rakennusliikkeiden tehokkuuden ehdoilla.” Oodi puulle vai teräkselle. Korkein puukerrostalo on Joensuuhun rakennettu 14-kerroksinen opiskelija-asuntola. Puutuoteteollisuuden tilastot kertovat, että viime vuonna aloitettujen kerrostaloprojektien tilavuudesta puukerrostaloja oli vain kolme prosenttia. Se on arvostettua. Koronaviruksen vuoksi suljettu kirjasto on yksi viime vuosien merkittävimmissä puurakentamisen näyteikkunoista. Matalat talot on perinteisesti tehty puusta. Pientalo-, rivitaloja pienkerrostaloalueet ovat paikkoja, joissa suomalaiset haluaisivat tutkimusten mukaan asua, hän sanoo. Vaikka Oodissa on komea puinen julHeino arvioi, että puun nopea lisääntyminen rakennuskäytössä vaatii päättäjien määräyksiä ja tiukkoja hiilijalanjälkivaatimuksia. Puun näkökulmasta ongelma on, että kerrostalojen rakennusmateriaalina puu yleistyy hitaasti. Petri Heino kertoo puurakentamisen näkymistä Helsingin uuden keskuskirjaston Oodin edustalla
Betoniteollisuuden vasta-argumentti on ollut, että rakennuksen käytön aikainen energiankulutus on tärkeämpää kuin rakentamisen aikainen. Terästä on rakenteissa niin paljon, että Oodin hiilijalanjälki on todennäköisesti suuri. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 7634_.indd 32 16.4.2020 15.06. Osaaminen syntyy hankkeista ja rakennuskokeiluista. ”Uskon, että esimerkiksi puukerrostalorakentamisessa tulee jatkumaan hidas evoluutio: aina rakennetaan vähän enemmän.” Kattavampi puurakentamisen revoluutio eli puun nopea lisääntyminen rakennuskäytössä vaatii päättäjien määräyk siä ja tiukkoja hiilijalanjälkivaatimuksia. Rakennusten energiatehokkuus on kuitenkin parantunut koko ajan. Olen sanonut, että puurakentamisesta ei pidä enää järjestää seminaareja vaan rakennustyöpajoja.” Hiilijalanjälki voi olla puun etu Kerrostalojen ohella rakentamisen suuria kysymyksiä ovat ilmastopäästöt. ”Olen sanonut, että puu rakentamisesta ei pidä enää järjestää seminaareja vaan rakennus työpajoja.” kisivu, rakennuksen kantava runko on terästä. Heinon mukaan Oodin runkokin olisi voitu valmistaa puusta. Mittatarkka materiaali Aiemmin julkisessa keskustelussa on esitetty, että puu ei sovi kivikaupunkiin. ”Puun rakenteellinen käyttö on sellainen, missä on osaamispuutteita. Ja puutaloissa energiaa tunnetusti kuluu asunnon lämmittämiseen. Esimerkiksi Oodista ei ole tehty hiilijalanjälkilaskelmaa. Hirsitalostakin pystytään tekemään erittäin tiivis, Heino sanoo. ”Rakennesuunnittelijat on opetettu teräksen käyttöön”, Heino sanoo. Heinon mukaan puun ja muiden rakennusmateriaalien ilmastopäästöistä on jo tehty kattavia vertailulaskelmia. Ympäristöministeriön verkkosivuilla kerrotaan, että rakennusten hiilijalanjälkeä tavoitellaan osaksi rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. Liimapuuta, LVL:ää (ristiinliimattuja viiluja) tai puuta sekä betonia yhdistänyt runkorakenne olisi voinut tulla jopa nykyistä edullisemmaksi. ”Vielä tällä hetkellä rakentamisessa ei ajatella materiaaleja niiden ympäristövaikutusten kannalta”, Heino sanoo. Monin tavoin kehuttu ja kiitetty Oodi on Samalla, kun puurakentaminen on monipuolistunut, vaatimukset puurakenteita kohtaan lisääntyvät. Määräykset osoittaisivat kattorajan sille, kuinka paljon rakennus saa aiheuttaa päästöjä. Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan yhä lisää esimerkkejä rakennuksista, joissa rakenteet ja runko ovat puuta. Rakentamista oppii rakentamalla. Päästöt ovat rakennuskohtaisia, mutta puurakennus voi olla koko elinkaarensa aikana 10 –70 prosenttia vastaavaa betonirakennusta vähäpäästöisempi. ”On myös selvityksiä, joiden mukaan rakentamisen aikaan syntyneet päästöt ovat 90 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren tuottamista päästöistä.” Heinon mukaan on onneksi nähtävissä, että isot rakennusyhtiöt ovat alkaneet miettiä hiilijalanjälkeä ja rakentamisen ilmastoasioita. Oodin puisen julkisivun piti olla palosuojattu, UV-suojattu ja graffitisuojattu, mutta sen piti myös olla puunvärinen ja näyttää puulta
”Puu on mittatarkka materiaali. Nykyaikaiset suunnitteluohjelmistot ovat tehneet puurakentamisesta entistä helpompaa ja tarkempaa. Kun hiilijalanjälkijärjestelmä tulee, betonirakentajien on pakko repiä järjestelmänsä auki.” Silloin puu on viimeistään entistä vahvempi vaihtoehto rakennuksessa kuin rakennuksessa.. Isoja puuelementtejä pystytään työstämään millintarkasti koneilla. Siinä puulla on vielä paljon annettavaa rakentamiselle”, Heino muistuttaa. Puurakennuksen esivalmistus on Heinon mukaan materiaalitehokasta. Puuta ei käytetä vain erikoistapauksissa. ”Näitä puuratkaisuja on opittu käyttämään ja kustannustasossa päästään samaan betonirakentamisen kanssa.” Heinon mukaan myös puurakentamisohjelman onnistumisen merkki on, kun päättäjät ja rakentajat ottavat puun mukaan itsestään selvänä vaihtoehtona miettiessään rakennusten kaavoitusta, arkkitehtuuria, kustannuksia, käyttömukavuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Puurakentaminen vaatii toisenlaista osaamista kuin ennen, mutta teknologiasta tilanne ei ole kiinni, sillä erilaisista puurakennuksista on kattavasti esimerkkejä viime vuosilta. Myös CLT:stä eli ristiinliimatuista laudoista tehdyt puuelementit ovat rymistelleet markkinoille. l Ilmastotavoitteet ulottuvat pian myös rakentamiseen, ja silloin puu on vahvoilla, Petri Heino uskoo. Puusta voidaan tehdä Oodin kaltaisia näyttäviä rakennuksia helposti ja riskittömästi, koska puuelementit työstetään pitkälle valmiiksi sisätiloissa tehtaassa. osoittanut väitteen vääräksi. Heinon mukaan ilmastokeskustelun myötä on myös selvää, että nykymuotoinen betonin käyttö tuskin voi rakentamisessa jatkua. Puuratkaisuista on tullut siellä luonnollinen ja normaali vaihtoehto.” Yksi suunta on ollut hirsisten koulujen ja päiväkotien yleistyminen. ”Suomalainen betonielementtirakentaminen ei ole kehittynyt paljoa sitten 1970-luvun. Ei vain erikoistapauksiin Parhaimman jalansijan puurakentaminen on ottanut Heinon mukaan päiväkotien ja koulujen rakentamisessa. PUURUNGON OSUUS ALOITETUISSA ASUNNOISSA VUONNA 2019 Vapaa-ajanasunnot 99 % Omakotitalot 89 % Kerrostalot 4 % Lähde: Puutuoteteollisuus, Forecon Metsälehti Makasiini 33 7634_.indd 33 16.4.2020 15.06. ”Siinä on tapahtunut merkittävä muutos viimeisen viiden vuoden aikana
tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. 52 cm Puristusvoima 7 T Suositeltava puun halkaisija 5-30 cm Paino 50 kg Moottori 2,2 kW/230 V Takuu yksi (1) vuosi ja varaosahuolto meillä HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T-52 Kaupan päälle tukeva jalusta! 239 € GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa 1995 € Mitat (P, L, K): 500x299x232 cm, n. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. 4,8 m² Kokonaiskorkeus 1950 mm, seinäkorkeus 1240 mm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! Tukeva rakenne! KASVIHUONE HECHT GREENHOUSE 4,8 M² 295 € Pöllinpituus maks. Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko 105 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! PIHAVARASTO SUNYARD HW0608 Upealla puujäljitelmäkuviolla! 345 € Grillin molemmin puolin kätevät työtasot! PIHAGRILLI SAROM MARTINIQUE Tulipesä 670mmx400mm Kromattu grilliritilä säädettävissä neljään korkeuteen Mitat (K, L, S): 2305x1250640 mm Sopii lämmitettäväksi puilla! 399 € GLANSPOWER MTD 175M42B AJOLEIKKURI Järeä 17,5 HV / 500 cm³ Briggs & Stratton Intek OHV huippumoottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Heavy duty-runko Vaihteet 7+1 Sähköstartti Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valot Tehokas jenkkitraktori! 1990 € Moottori 51,7 cm³ / 3,4 HV Vakioterälaite 41 cm/16" Puolipuristin takaa kevyen käynnistyksen Paino 5,4 kg Takuu kaksi (2) vuotta MOOTTORISAHA OLEO MAC GS520 Kaupan päälle 3 kpl teräketjuja! 399 € Briggs & Stratton Series 950 moottori 7 HV/208CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € PUUTARHAJYRSIN EUROSYSTEMS RTT2 Tehokas peräjyrsin Hondan moottorilla! Moottori Honda GP 160 (163 cm³) Vaihteet: 1 eteenpäin ja 1 taakse Ilmakumipyörät 13x5,00-6 Jyrsimen leveys 50 cm 899 € VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! 7635_.indd 34 16.4.2020 15.09. 15 m² Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri tumman harmaa AUTOTALLI SUNYARD 15 M² 680 € norm. www.kone-glans.fi Aurinkokeräimet ovat ns. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-17, LA SULJETTU SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Pinta-ala lähes 4 m²! Lisäksi pakettiin kuuluu 300L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö Mitat (P, L, K): 250x190x195 cm, n. 345 € Mitat (L, P, K): 235,7x194,6x208,7 cm, n. 4,6 m² Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä
42: Männylle luvassa huippusato ›› ALLAKKA S. H ET A VÄ LI M Ä KI Metsälehti Makasiini 35 7636_.indd 35 16.4.2020 15.11. ›› KUUSEN 80 VUOTTA Kovan kasvun vuosikymmen S. 44: Selviääkö nirhaistu puu. 47: Kevyet kengät raivaukseen ›› METSÄPERINTÖ S.48: Viisi verovinkkiä perikunnalle Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 40 METSÄNHOITO 15 kysymystä kivisten maiden uudistamisesta 36 S. OMA METSÄ TUTKIMUS S. 43: Tuohi kestää ›› KYSY POIS S. ›› PIKATESTI S
SA M I KA RP PI N EN TEKSTI TIIA PUUKILA OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 7637_.indd 36 16.4.2020 15.13. 15 kysymystä Kivisten maiden uudistamisesta Kivikkoisilla mailla istutuksen ja kylvön onnistuminen on taitavasta maanmuokkaajasta ja viitseliäästä istuttajasta kiinni. Vuonna 2010 kaivurilla laikutettu ja käsin jalostetulla siemenellä kylvetty männikkö on lähtenyt hyvin kasvuun
Esimerkiksi Pohjanmaalla sekä Päijänteen läheisyydessä on paljon kivisiä maita. Jotain kivisyydestä voi päätellä jalan alla epätasaiselta tuntuvasta maastosta. 1 Mitä maan kivisyydellä tarkoitetaan. 7 Mikä maanmuokkausmenetelmä kiviselle kohteelle valitaan. Samalla taimille sopivia istutuspaikkoja saattaa syntyä niukalti ja epätasaisesti. Sopivaa istutuskohtaa joudutaan hakemaan eikä uudistusalalle välttämättä saada taimia tasaisesti eikä suunniteltua määrää. Muokkaaja voi tarvittaessa paljastaa kivennäismaalaikkuja eli laikuttaa sellaiset kohdat, joihin mättäitä ei kivisyyden vuoksi saada tehtyä. Mättäiden tekeminen ei välttämättä onnistu, sillä maata ei yksinkertaisesti riitä mättäiksi asti. Rehevien maiden kuusikoista hakkuutähteiden keruu voi olla perusteltua. Pintakiviset paikat, joissa kiviä näkyy paljon maan pinnalla, on helppo tunnistaa. 3 Missä päin Suomea on kivisiä maita. Metsämaat jaetaan kivisyydeltään kolmeen luokkaan: vähäkivinen, kivinen ja erittäin kivinen. Karujen maiden hakkuutähteet jätetään maatumaan ravinteiksi. Jos pintamaassa on vain ohut kivikerros, voidaan kokeilla naveromätästystä. Kivisiä paikkoja on ympäri Suomen kaikilla kasvupaikoilla. Vähäisempikin kivisyys voi tehdä hallaa uudistamiselle. Myös metsäkoneen ajourasta voi nähdä, paljonko kiviä on ja kuinka niukasti kivennäismaata kivien seasta löytyy. 2 Miten metsämaan kivisyys määritetään. Äärimmäisenä maanmuokkauskeinona kivisellä maalla on siirtomätäsistutus, jossa mättään materiaali tuodaan muualta. Mikäli istutusala paljastuu mätästykselle liian kiviseksi eikä siirtomättäiden tekoon haluta tai kannata ryhtyä, maa voidaan laikuttaa kauttaaltaan tai äestää. Äestyksessä kivennäismaa paljastetaan karikkeen alta siten, että muokkausjäljet muodostavat pitkiä leveitä vakoja. Senttimetrin paksuinen rassi koitetaan painaa kolmenkymmenen sentin syvyyteen maahan. Pintamaan kivisyys voidaan määritellä esimerkiksi teräsrassin avulla. Siinä kivikerroksen alta otetaan maata ja tehdään siitä mättäitä. Kuuselle istutettavat rehevät maat ensisijaisesti laikkumätästetään myös kivisillä mailla, mikäli se vain on mahdollista. Kivisyys kertoo, mikä on kivien ja lohkareiden osuus puiden juuristokerroksen tilavuudesta. 4 Miten kivisen maan tunnistaa. Myös kylvön yhteydessä maa laikutetaan tai äestetään. Tällöin teräsrassi uppoaa maahan keskimäärin alle 12 senttimetriä ja maa luokitellaan erittäin kiviseksi. Etenkin maanmuokkauksen jälki kärsii kivisyydestä. Paikallisilla metsänhoitoyhdistyksillä ja muilla metsäalan toimijoilla on käsitys oman toimialueensa kivisyydestä. SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 37 7637_.indd 37 16.4.2020 15.14. Se, kuinka syvälle rassi keskimäärin kohteella uppoaa, kertoo maan kivisyyden. Kivisyys hankaloittaa merkittävästi uudistamista, jos kivien osuus maan pintakerroksesta on yli kuusikymmentä prosenttia. 6 Kannattaako hakkuutähteet kerätä kiviseltä uudistusalalta. Niinpä mittaus tehdään useammasta kohtaa ja tuloksista lasketaan keskiarvo. Karuilla metsämailla on monesti paljon kiviä pinnassa, mutta pintakivisyyttä löytyy myös viljavilta kasvupaikoilta. Istutustyötä vaikeuttavat jo pienemmätkin kivet. Kivisyys vaihtelee paljon jopa yhden kuvion sisällä. 5 Miten kivisyys vaikuttaa uudistamiseen. Kaivinkoneen kuljettajan on helpompi hahmottaa sopivat muokkauskohdat, kun hakkuutähteet eivät haittaa näkyvyyttä. Runsaasti kivisiä metsämaita löytyy maannousemarannikolta sekä vesistöjen läheisyydestä. Myös metsuri kiittää, kun istutuspaikkoja ei tarvitse etsiä risujen seasta. Monesti kivisyys paljastuu vasta, kun maata muokataan ja kunttaa revitään
SA M I KA RP PI N EN METSÄMAIDEN KIVISYYSLUOKAT KIVISYYSLUOKKA RASSIN KESKIPAINUMA, CM KIVIEN OSUUS MAAKERROKSEN TILAVUUDESTA, %* Vähäkivinen > 21 < 30 Kivinen 12–21 30–60 Erittäin kivinen < 12 > 60 *Kivien tilavuusprosentti Lähde: Viro (1952) OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 7637_.indd 38 16.4.2020 15.14. Kaivinkoneella tehtävä laikutus soveltuu monesti kivisille maille paremmin kuin äestys. Äestyksen jäljiltä maa on monesti huomattavasti epätasaisempi kuin laikutuksen jälkeen. Karuilla kivisillä kohteilla on mahdollista laikuttaa aluetta käsin ja kylvää männylle tai uudistaa luontaisesti siemenpuiden avulla. Muun kuvion voi muokata ja istuttaa suunnitelman mukaisesti. Laikutuksessa pystytään ohjaamaan, mihin laikku tehdään. Äestyksessä ajetaan äkeellä kivien yli, kiviä pyörähtää maan pinnalle ja maata avataan tarpeettoman paljon. 8 Kannattaako kivinen maa laikuttaa vai äestää. Se on noin 150 euroa hehtaarilta edullisempaa kuin laikutus. 9 Voiko kivisyys estää maanmuokkauksen. Lisäksi leimikoiden sisällä saattaa olla pienialaisia hyvinkin kivisiä kohteita, joita ei kannata muokata. Kaikkein kivisimmillä mailla maanmuokkaus konetyönä ei onnistu. Jos vain osa kuviosta on kivinen, voi kiviseen paikkaan jättää siemenpuuryhmiä. 10 Miten ala uudistetaan, jos muokkaus ei onnistu. Käsin kylväen siemenet saadaan paikkoihin, joissa niillä on parhaat mahdollisuudet lähteä kasvuun. Äestystä puoltaa hinta. Viljavat kiviset kohteet kannattaa istuttaa kuuselle kuokan avulla. Kuokalla kivennäismaata saa paljastettua riittävästi taimille
Tärkeintä on istutuspaikka, ei taimien säännönmukainen etäisyys toisistaan. 11 Kannattaako kivinen maa kylvää vai istuttaa. Kivisillä mailla noudatetaan hyvän metsänhoidon suosituksia mahdollisuuksien mukaan. Urakkaan kannattaa palkata osaava kuljettaja, jolla on kokemusta kivisistä maista. 14 Kuinka syvälle taimet tulisi saada istutettua. Erittäin kiviseksi luokitellussa maassa kivien osuus on niin suuri, että se saattaa aiheuttaa ongelmia puun juuriston kehitykseen. Rehevillä kivisillä maapohjilla metsien kasvu sen sijaan on hyvää, kun taimet pääsevät alkuun.. Kivisyyden vuoksi taimia kuluu monesti suunniteltua vähemmän. Istutusalalle lähtiessä kannattaa ottaa myös siemeniä mukaan. Tuoreet kangaspohjat pääasiassa istutetaan kuuselle. Kun muokkausjälkiä on riittävästi, taimet on helpompi saada tasaisesti. Männyn istuttaminen kivisillä mailla ei ole paras vaihtoehto. Uudistustyöt tulee tehdä ajoissa, ettei heinä hankaloita jo valmiiksi vaativaa istutusurakkaa. Jos potti jää näkyviin, paikka ei ole taimelle sopiva. Jos mättäitä ei löydy, taimi isketään paljastettuun kivennäismaalaikkuun. Kivisillä mailla on hankala saada männikköä istuttaen riittävän tiheäksi ja laatu kärsii. Jos taimikko uhkaa jäädä aukkoiseksi, voi taimia istuttaa paikoin tiheämmin, noin 1–1,5 metrin välein. Mikäli maanmuokkaus ei ole onnistunut riittävän hyvin eikä istutuspaikkoja ole tarpeeksi, voidaan osa taimista istuttaa esimerkiksi vanhojen kantojen viereen. Taimet istutetaan mieluummin syvemmälle kuin liian pintaan. Samalla kuitenkin menetetään maanmuokkauksen tarjoama suoja muun muassa taimilla herkuttelevia tukkimiehentäitä vastaan. Taimet tulee istuttaa siten, että koko potti uppoaa maahan. l Juttua varten on haastateltu johtavaa tutkijaa Timo Saksaa Luonnonvarakeskuksesta, metsäasiantuntija Marko Leppälää Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeestä sekä metsäasiantuntija Ilkka Kurunlahtea Metsänhoitoyhdistys Keskipohjasta. 15 Minkälainen metsä kivikkoiselle maalle kasvaa. 13 Miten taimille löytää sopivat istutuspaikat. Kivisillä mailla istutuspaikkaa voi joutua hakemaan pitkään, sillä monesti pottiputki kolahtaa kiveen. Karummille kivisille maille kylvetään mäntyä tai ala uudistetaan luontaisesti. Potin päällä on hyvä olla maata kolme neljä senttiä. Monet erittäin kiviset kohteet ovat myös karuja ja maapeite ohutta. 12 Miten kiviselle maalle saadaan syntymään tasainen taimikko. Mikäli ala on mätästetty, taimet istutetaan ensisijaisesti mättäisiin. Yleensä kantojen ympärillä on paksu humuskerros, jonne taimen saa istutettua riittävän syvään. Lähtökohtana onnistuneelle uudistamiselle on onnistunut maanmuokkaus. Siemenillä käsin kylväen täydennetään aukkopaikkoja, joihin ei taimia saada istutettua. 0206 39 6120 Kauppakatu 32, 40101 Jyväskylä 7637_.indd 39 16.4.2020 15.14. KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy Puh
TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVITUS JUHA ELORANTA 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KUUSEN 80 VUOTTA 7638_.indd 40 16.4.2020 15.16. Sitä odotellessa on mukava seurata kuusten vauhdikasta varttumista. Myös metsikkötasolla kuutioita kertyy vauhdilla. Lähes vuosikymmeneen ei nimittäin ole juuri tarvetta hoitotoimille, vaan ohjelmassa on ensiharvennusvaiheen odottelua. Kun kuusen kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä on kasvun osalta puhuttu senteistä ja metreistä, on nyt luontevinta puhua litroista ja kuutiometreistä. Kuutioiden karttuminen ei tässä vaiheessa tuo metsänomistajalle suoraan rahallista tuloa, mutta kuutiot nostavat metsätilan arvoa. OSA 3 KOVAN KASVUN VUOSI KYMMEN 12 m 10 m 11 m 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m HOIDETTU kaksikymmentävuotias viljelykuusikko on aktiivisen metsänomistajan kannalta hieman tylsä. Valtapuun aseman saavuttanut kuusi kasvaa kesäpäivinä kohisten. Kun puustoa on metsässä yli sata kuutiota hehtaarilla, voi sen arvoksi laskea reilut 1 500 euroa, jos kuitupuun hinta on 15 euLisää kuutioita Kolmekymmentävuotias kuusi on tilavuudeltaan jo satalitrainen. Vuosikymmenessä kuusikon kuutiot kolminkertaistuvat yli sataan kuutiometriin hehtaarilla. Kaksikymppinen kuusemme oli 25-litrainen, mutta kymmenen vuotta myöhemmin sen tilavuus on jo sata litraa. Sen rahallinen arvo on silti yhä vaatimaton
Metsä sulkeutuu, ja kuusten alimmat oksat alkavat kuivettua. Siksi sen rahallinen arvo on edelleen maltilliset puolitoista euroa. l Metsälehti Makasiini 41 7638_.indd 41 16.4.2020 15.17. >> Puun käyttöosan tilavuus noin 100 litraa. Metsänomistajan silmään vaikuttaa siltä, että puut tarvitsevat pian lisää kasvutilaa. Ensimmäisenä käynnistyy emikukinta, siitepölytuotanto alkaa vasta muutamia vuosia myöhemmin. >> Puustoon on investoitu yhteensä lähes kaksituhatta euroa. Mitä parempi kukintavuosi on, sitä useammat ja pienemmät kuuset kukintaan osallistuvat. >> Läpimitta rinnankorkeudelta 14 senttiä. Kuvion valtapuihin lukeutuvan kuusemme pituus on jo yli 12 metriä ja läpimitta rinnankorkeudelta 14 senttiä. Ensiharvennusta suositellaan, kun pohjapinta-ala on noin 25 neliömetriä, joten optimaalista ensiharvennusajankohtaa on vartoiltava vielä muutama vuosi. Jos puu kaadettaisiin, karsittaisiin ja runko punnittaisiin tuoreena, painaisi se tasan saman verran kuin omistajansakin, 86 kilogrammaa. KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Kolmen vuosikymmenen työn tuloksena puuston arvo on saavuttamassa metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoihin käytetyn summan. Kukinta käynnistyy Kolmikymmenvuotiaana kuuseen ilmestyvät ensimmäiset kävyt. Relaskooppi käyttöön Kuusen kasvutila alkaa leveyssuunnassa käydä vähiin. Jos puu kaadettaisiin, karsittaisiin ja runko punnittaisiin tuoreena, painaisi se tasan saman verran kuin omistajansakin, 86 kilogrammaa. Tukkikokoon puu ei vielä yllä. Määrä vastaa keskimääräisen henkilöauton (178 g/km) 562 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. Siksi tilanne on puiden kolmikymppisten lähestyessä mielenkiintoista tarkistaa myös relaskoopilla. Kolmannella vuosikymmenellä kuusten alaoksat alkavat kuolla latvuskerroksen varjostuksen lisääntyessä. Sulkeutuneessa metsässä ei ole vaaraa, että poistetut lehtipuut ennättäisivät enää vesoa ja siten haitata tulevaa koneellista puunkorjuuta. Käytännössä ensiharvennus päästään tekemään vastaavilla kohteilla usein jo alle 30 vuoden iässä.. Kuusikon pohjapinta-alaksi paljastuu mittauksen jälkeen 19 neliömetriä hehtaarilla. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Kovan kasvun vuosikymmen | Makasiini 4: Ensiharvennus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen m 5 10 15 20 25 30 30VUOTIAS KUUSI >> Pituus 12,5 metriä. Metsänomistaja päättää kuitenkin tehdä kuviolle ennakkoraivauksen. >> Puu on sitonut hiilidioksidia noin 100 kiloa. Koska taimikonhoito on tehty ajallaan, ei raivattavaa ole paljoa. Kuusikon kasvun ja ensiharvennusajankohdan määrittämiseen on käytetty Luonnonvarakeskuksen Motti-ohjelmaa. SA M I KA RP PI N EN roa kuutiolta
”Männyn siemensato on ensi keväänä runsas koko maassa. Kainuussa ja Pohjois-Suomessa siementen kypsyminen vaatii kuitenkin lämpimän kesän”, sanoo Luken tutkija Tatu Hokkanen. Ensi vuonna kuusen siemensato on huono koko maassa. Myös keväällä 2022 variseva siemensato on koko maassa korkeintaan keskinkertainen. Tänä keväänä variseva männyn siemensato on Eteläja Keski-Suomessa heikohko, Pohjois-Suomessa huono. Keväällä 2021 variseva siemensato on näillä näkymin toiseksi paras 40 vuoteen, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) siemensatoennusteista. Metsäpalojen tai myrskytuhojen riskit pienentävät tutkimuksen mukaan metsien taloudellista hiilensidontakapasiteettia vain vähän. Kuusen siemensato on tänä vuonna runsas Etelä-Suomessa, mutta heikko muualla Suomessa. MÄNNYN LUONTAISEN uudistamisen edellytykset ovat ensi vuonna poikkeuksellisen hyvät. Hänen mukaansa ainakaan vielä ei näy merkkejä siitä, että ilmastonmuutos kasvattaisi siemensatoja. METSÄTUHOT EIVÄT ESTÄ HIILENSIDONTAA VTT ON kehittänyt selluloosasta ja rasvahapoista materiaalin, jota voidaan käyttää muovin tapaan esimerkiksi elintarvikepakkauksissa. l LIINA KJELLBERG Männylle tulossa huippusato Kainuussa ja Pohjois-Suomessa siementen kypsyminen vaatii vielä lämpimän kesän. Hokkanen on tutkinut metsäpuiden siemensatoja 1980-luvun puolivälistä lähtien. Tärkeämpää on, millaiset sääolot ovat silloin, kun kukka-aiheet muodostuvat. Thermocell-materiaali soveltuu moneen sellaiseen tarkoitukseen, joihin nyt käytetään fossiilipohjaisia muoveja. LU KE /E RK KI O KS A N EN HIILEN hinnoittelu kannustaa metsänomistajia sitomaan hiiltä metsiin nykyistä enemmän, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Tommi Ekholm arvioi. Parin kolmen viikon mittainen kylmä jakso alkukesällä voi heikentää siemensatoa merkittävästi.”. Männyissä tänä keväänä näkyvät vihreät pikkukävyt kehittyvät kesän aikana isoiksi kävyiksi ja varistavat siemenensä ensi vuoden keväällä. Männyn luontaista uudistamista suunnittelevan kannattaakin Hokkasen mukaan tehdä siemenpuuhakkuu ja maanmuokkaus viimeistään ensi syksynä. ”Se, että ilmasto lämpenee vuositasolla, ei välttämättä kasvata siemensatoja. Tutkimus on julkaistu Forest Policy and Economics -lehdessä. SELLUSTA KORVAAJA PAKKAUS MUOVILLE OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 7639_.indd 42 16.4.2020 15.18. Lämmöllä muovattavaa selluloosaa voidaan käsitellä samoilla prosesseilla kuin muovia ja jalostaa pakkauskalvoiksi sekä kappaletavaroiksi. Esimerkiksi raudusja hieskoivujen norkkomäärät ovat päinvastoin pienentyneet. ”Tulokset ovat vasta-argumentti väitteelle, että metsien kiertoaikoja ja hiilivarastoja ei kannata kasvattaa metsäpaloriskien takia”, Ekholm sanoo. Koivu taas kukkii tänä keväänä tavanomaista heikommin, joten myös loppukesän siemensato jää heikoksi
Omassa pirtissämme on tuohipäällistä koivua kolmessa paikassa. Nyt ovat olleet paikoillaan yli 25 vuotta, ja tuohi se vaan pysyy. Tuohi kestää TUOHILAUTA » kestää aikaa » on kaunista JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Koska monien tukkien kapeneminen oli vähäistä, kertyi pintakasaan melko tasapaksuja koivunpintoja. Mutta vanhoissa rakennuksissa, kivijalan ja alimmaisen hirren välissä saattaa olla pitkälti toistasataa vuotta vanhaa tuohta. Mitään näistä laudoista ei ole koskaan käsitelty millään aineella. TIEDÄMME, ETTÄ TUOHI on kestävää ja pysyvää. Eteisen sisäverhous tehtiin pystyyn naulatuista laudoista. Läpisahatulle koivulaudalle on muutakin käyttöä, esimerkiksi tarjoilualustoina tai polttokynällä tehtyjen taulujen materiaalina. Totta maar teimme myös rosvopaistikuopan ja herkuttelimme sen äärellä. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 7640_.indd 43 16.4.2020 15.20. ENTÄPÄ SITTEN ULKONA. Aikanaan, kun laudat tulevat tiensä päähän, niiden hävittäminen on halpaa, ekologista ja helppoa. Kaiverruksiinkin koivulautaa käytetään, se tottelee talttaa hyvin, vaikka on kovaa. Tietysti puurunko ja lautakatto. Sisäverhouksessa aluslaudoitukseen voi käyttää särmällistä lautaa ja valita pintaan kauneimmat tuohelliset. Tästä muistaakseni on nyt aikaa 22 vuotta. Taskussa, ainakaan omassani, se ei juurikaan pysy. Niitä heiteltiin kasan toiseen reunaan, josta ne kiikutettiin sahauksen päätyttyä katostyömaalle ja naulattiin pystyyn seinään, tuohipuoli ulospäin. Lampuista säteilee tuohiin lämpöä, etäisyyttä on kymmenkunta senttiä. Metsästäkin joskus löytyy tyhjä tuohitötterö, jonka sisältä koivu on jo lahonnut tyhjiin, mutta tuohi se olla köllöttää. Poikki vaan ja suoraan pesään, eikä jää kuin kourallinen tuhkaa ja lämmin uuni.. Kun sattui siihen saumaan kevätsirkkelöinti ja oli koivutukkia teloilla, tuli jälleen loistava idiootti-idea. Ammoisina aikoina olimme lampureita. Katoksen lautakatto on kerran uusittu, mutta seinät ovat vielä hyvät ja tuohipäälliset. Juolahtipa mieleen tehdä pieni katos siihen vierelle. Niihin kairasin lisäksi isoja toukanreikiä mukamas taiteeksi. Tuohieli malkakatossakin tuohi kestää muutaman kymmenen vuotta niin, että malat pitää välillä uusia. Korkealla katossa olevien loisteputkien eteen vinottain naulattiin lautoja sillä tarkoituksella, että valo kääntyisi epäsuoraksi. Vaan mitenkä on seinässä pysymisen laita. Läpisahatut tuohilaudat kulkivat vielä ison höylän läpi ennen asennusta, eikä siinä reissussa tuohelle käynyt kuinkaan. Maalintippaa ei ole tarvittu, ja katos on yhä melkein uuden veroinen. JOS PIHASTASI, PELLONREUNASTASI tai hankintahakkuultasi kertyy vähäinen määrä koivutukkia, etkä malta hakata kaikkea polttopuiksi, tee niistä läpisahattua lautaa ja talleta vielä pinnat. Yhä niitä tykätään katsella, emme aio tehdä korjauksia tai maalauksia. Työhuoneen seinään naulattiin laudat vaakatasoon, joten pölyhuiskun sivelyä on harvakseltaan kohdistunut lautoihin. Ei montaakaan tuohenmurua ole näinä vuosina pudonnut. Katoksessa on toki noin 40 sentin räystäät, jotka suojaavat tuohiseinää melko hyvin. Tukkivannesahalla saa tehtyä varsinaista läpisahattua, molemmilta sivuilta kuoripäällistä lautaa, mutta kyllä kenttäsirkkelilläkin homma onnistuu. Itse laudassa on saattanut tapahtua lievää kellastumista, mutta tuohen värimuutoksia en ole havainnut
Kesällä, kun puun elintoiminnat ovat vilkkaimmillaan, torjunta onnistuu paremmin. Jos haavan reunat ehtivät perusteellisesti kuivua ennen puun elintoimintojen virkoamista, on hyökkääjillä hyvin aikaa tunkeutua runkoon. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. IL KK A PU RO Talvella puut ovat lepotilassa eivätkä niiden puolustusmekanismit toimi. Ensin ne erittävät haavapintaan aineita, joiden on tarkoitus estää ilman pääsy solukoihin, suojata haavapintaa kuivumiselta ja torjua haavaan pyrkiviä bakteereja, sienten itiöitä ja hyönteisiä. Puu herää kevääseen hitaasti, ja usein juuri talvella syntyneet vauriot ovat kohtalokkaita. Raivauksessa terä lipsahti säästettävään puuhun ja teki kuoreen muutaman sentin mittaisen haavan. Kuvassa olevan tapaiset sahan nirhamat parantuvat useimmiten ongelmitta. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Sienten itiöitä ja bakteereita on ilmassa talvellakin. Puu selviää kuvassa olevan tapaisesta sahannirhaisusta todennäköisesti ongelmitta. » PUIDEN vammoihin pätee sama kuin ihmisenkin saamiin haavoihin: mitä pienempi ja siistimpi haava on, sitä paremmin ja nopeammin se paranee. MIKÄ ON NIRHAISTUN PUUN ENNUSTE. Pahimpia ovat sydänpuuhun asti yltävät repeämät, joita syntyy latvan katketessa tai ison oksan tai haaran revetessä. Havupuilla runsas pihkavuoto eristää haavapinnan pienissä haavoissa hetkessä ja isommissa vauriopaikoissa muutamassa tunnissa. Mikä on tuollaisessa tapauksessa ennuste kuusen, männyn ja koivun osalta. Kaikilla puilla on omat keinonsa korjata runkoon tulleita vaurioita. Mänty selviää isosta kuorivauriosta yleensä hyvin, jos haaOMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 7641_.indd 44 16.4.2020 16.12. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Ne johtavat lähes aina lahovaurioon. Vaikuttaako vuodenaika riskiin
”Pätkimisen” syy on usein sytytystulpassa. Kaasuttimen purkamiseen kannattaa suhtautua kriittisesti. Vuodon voivat aiheuttaa muun muassa seuraavat syyt: sylinterin kiinnityspultit ovat löysällä, kampiakselin tiivisteet (stefat) vuotavat tai kaasuttimen imukaula vuotaa. Vaikka sytytystulppa antaisi kipinän testattaessa, se ei välttämättä toimi paineessa ja kaikissa lämpötiloissa moitteettomasti. Jaloilla lehtipuilla – tammella, jalavilla, saarnella, vaahteralla ja lehmuksella – torjunta on tehokas, koivulla taas heikko. LEO SAASTAMOINEN TULOUTETAANKO METSÄ VÄHENNYKSET. alv 24 %. SEPPO VUOKKO MIKSI SAHA PUUTUU. Miksi vähän käytetty Husqvarna 445 -saha puutuu eikä ota kierroksia. Sylinterin pulttien kireys on helppo tarkistaa. Imukaulan vaihtaminen on työläämpi tehtävä, mutta tässä tapauksessa kannattaa tehdä tai teettää. Vika alkoi, kun vaihdoin kaasarin kalvot. Ero ei ehkä ole olennainen itse torjuntamekanismissa vaan kyvyssä sietää runkoon tunkeutuneiden vieraiden tuhotöitä. Myynti: AGCOSUOMI.FI Metsälehti Makasiini 45 7641_.indd 45 16.4.2020 16.12. On myös mahdollista, että sytytyslaitteiden kaapelit eivät ole pitimissään ja hankaavat esimerkiksi vauhtipyörään ja aiheuttavat näin sytytyskatkoksia. Niin kauan kuin lahottaja pysyttelee sydänpuussa, puun elintoiminnat eivät siitä kärsi. Ratkaisuna voi olla uusi sytytystulppa. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Tässä yhteydessä tuli nykyinen vika: kun saha lämpenee, yläkierrokset pätkivät ja sahaa kääntämällä käynti muuttuu. ›› va ei yllä itse puuainekseen. Ostimme metsätilan ja perustimme siitä yhteismetsän. Jalot lehtipuut voivat elää terveen oloisina jopa satoja vuosia, vaikka lahottajat koloavat rungon ontoksi. Kaasuttimen purkamisesta ja puhdistamisesta on hyötyä, jos esimerkiksi kone on ollut käyttämättömänä useamman vuoden ja kalvot ovat tarttuneet kiinni tai jos polttoaineputken suodatin on irronnut, jolloin tankista on imaistu roskat kaasuttimeen. Valitettavan usein tulee korjattavaksi koneita, joiden vianetsintä on aloitettu purkamalla kaasutin. Heti tämän ensiavun jälkeen puu alkaa kasvattaa haavasolukkoa, joka sulkee haavapinnan ja synnyttää lopulta sen pinnalle uuden kuoren. Koneessa ilmeneviä käyntihäiriöitä kannattaa lähteä etsimään kohteista, joiden toiminta on tuttua. Jokaisella on samansuuruinen osuus yhteismetsästä ja osuudet on www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H ETUSI 2240 € Hinta sis. Tarkempi sisältö myyjältäsi. » KIERROKSIEN ”puutuminen” sahaa kallisteltaessa viittaa ilmavuotoon. Sahan ”pätkiminen” yläkierroksilla voi johtua myös ilmavuodosta, eli kone käy liian laihalla seoksella. Suhteellisen vähän käytetyssä koneessa kampiakselin tiivisteet tuskin vuotavat. Lehtipuiden kyky torjua vaurioita vaihtelee lajeittain. Elävää solukkoa on vain pintaosassa
Kuusen keltaisuus ja lyhyet neulaset johtuvat typen puutteesta. Elinkeinotoimintaan tehdään vastaava menokorjaus. VÄINÖ SIKANEN AUTTAISIKO LANNOITUS. » OMASSA metsässä tehty puunkorjuu on tavallisesti hankintatyötä riippumatta siitä, miten työ tehdään. Kivennäismailla fosfori parantaa kasvua vain viljavissa kuusikoissa, joten sen lisääminen ei ole tässä tapauksessa perusteltua. Tarkoitus olisi aloittaa hankintahakkuu oman yrityksen kalustolla omassa metsässä. Vaikka karhunsammal viittaa myös mahdolliseen kalin niukkuuteen, peittää typen puute sen merkit alleen. KARI PULL I liitetty kunkin omistamaan haamutilaan. Myös toissa kesän kuivuus on voinut vaikuttaa liian karulla paikalla kasvavan puun ravinteiden saantiin ja neulasten väriin. Jos kyseessä on osakeyhtiömuotoinen yritys, se voi laskuttaa tehdystä työstä samaan tapaan kuin ulkopuolisen metsässäkin tehtävästä työstä. Yrityksen omistuksessa olevien koneiden käytön kustannukset vähennetään metsätaloudessa ”toisesta tulonlähteestä siirrettävänä menona”. Nelimetrisiksi ehtineet kuuset kannattaa kasvattaa ainakin kuitupuiksi. Oman työn arvo lasketaan normaalisti sen mukaan, mitä ulkopuoliselle olisi vastaavasta työstä pitänyt maksaa tai sitten käytetään Verohallinnon ohjetaksoja. Tämä on verottajan tulkinta tällä hetkellä. Neulasista tehtävä ravinneanalyysi antaisi parhaan pohjan oikean ”ravinnecocktailin” löytämiseksi. Voiko koneen kustannukset vähentää metsätalouden verotuksessa. HANNU JAUHIAINEN 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 7641_.indd 46 16.4.2020 16.12. Mikä olisi lannoite. Typpeä ja fosforia sisältävä NP-lannos sopii paremmin hieman viljavammille kasvupaikoille. Kuuset on ilmeisesti istutettu liian karulle maa pohjalle. Kysyjä on oikeilla jäljillä siinä, että kivennäismailla ja joskus myös ohutturpeisilla soilla puiden tärkein kasvuravinne on typpi. Kasvu on hyvä. Fosforin ja boorin puutetta esiintyy yleensä vain turvemailla tai Itä-Suomen rehevissä kangasmaiden kuusikoissa. KARI MIELIKÄINEN MITEN TYÖN ARVO LASKETAAN. Typen runsaus tai lisääminen pahentaa mahdollista boorin puutetta, joten hippunen booriakin voisi olla hyödyksi. Miten työn arvo lasketaan ja voiko työn osuuden vähentää metsätalouden menona. Useimmin vastaavissa tapauksissa syntyy tappiota. 10-vuotiaassa taimikossa istutus kuuset ovat vaaleanvihreitä, mutta luontaisesti syntyneet männyt ovat terveen värisiä. Voisiko lannoituksella kasvattaa kuuset kuitu puiksi. » YHTEISMETSÄN käyttämiä metsävähennyksiä ei lisätä luovutusvoittoon, vaan maksetaan normaali luovutusvoittovero. Toiminimiyrittäjä ei kuitenkaan voi laskuttaa omassa metsässä tehtävästä työstä. Vaikka kalin puutetta tavataan yleensä vain turvemailla, voisi käytettävä lannoite sisältää juuristojen vedensaannin varmistamiseksi myös kalia. Valmiista kaupallisista lannoitteista karun kasvupaikan kuusikon sopivin ”lääke” on Metsäsalpietari, jonka normiannoksessa on 150 kiloa typpeä, 5 kiloa kalia ja yksi kilo booria hehtaarilla. Kuusen keltaisuus ja lyhyet neulaset johtuvat typen puutteesta. Tuloutetaanko luovutus voittoveroon yhteis metsän käyttämät metsävähennykset, jos osakas myy oman haamu kiinteistön yhteis metsäosuuksineen tai pelkkiä yhteis metsän osuuksia. Tukkipuuta tavoiteltaessa metsikkö kaipaa lannoitusta. Nuoren puun hyvä pituuskasvu ei ole tae metsikön suotuisasta jatkokehityksestä. » KUVAN haljun kellertävä kuusi kasvaa ilmiselvästi männyn maalla, jonka aluskasvillisuudessa esiintyy puolukkaa, karhunsammalta ja paikoitellen myös rahkasammalta
Numeron 43 kenkä painoi 1,08 kiloa. Valmistusmaan lisäksi kenkiin liittyy toinen kiintoisa piirre. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 7642_.indd 47 16.4.2020 15.25. Mielessä kävi, että nauhat voisi vaihtaa paksumpiin ja paremmin kiinni pysyviin. Onneksi nauhojen sidoksen voi kätkeä kaksiosaisen iltin sisälle, joten ne eivät aukea herkästi. Kepeytensä ansiosta Lavoro Elitet sopivat hyvin raivaussahatöihin ja istutuksille. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN Iloinen yllättäjä etelästä LAVORO ELITE S3 -NAHKATURVA KENKÄ >> Viiltosuojaus: lk 2 (suojaa max 20 m/s teräketjulta) >> Välipohjassa terässuoja >> Turvakärki terästä >> Pohjan lämmön eristys 300 asteeseen asti >> Kantapäässä iskun vaimennus >> Pohja: polyuretaanieriste, korkki ja kumi >> Ulkopinta: ruskea crazy horse nahka >> Vuori: Symphatex >> Verollinen hinta: 249 euroa, sis. Lisäksi yhtiö valmistaa nahkaisia, pitkävartisia Lavoro Thor S3 -raivaussaappaita. Nauhat osoittautuivat liukkaiksi ja ohuiksi. Nettiostokset voi toki palauttaa, jos uusi kenkä ei jalkaan sovi. Niitä tuo maahan Taavetissa toimiva Mense Oy, joka tunnetaan metsäkoneiden hakkuulaitteiden vetorullista ja vesakonraivauslaitteista. Lavoro Elite on laadukkaan tuntuinen ja kevyt turvakenkä moottori ja raivaussaha töihin. Elite S3:n verollinen hinta on kohtuullinen 249 euroa. . alv PLUSSAT JA MIINUKSET + Viiltosuojauksesta huolimatta kevyt + Tukeva nilkkaosa + Lämpöä eristävä pohja Liukkaat nauhat Kapea lesti Portugalissa osataan tehdä metsurin kenkiä, eikä lainkaan huonoja. Kengän lesti on kapea ja matala. Kenkiä myydään yhtiön verkkokaupassa. Ensimmäinen myönteinen havainto oli keveys. Hyvää on myös korkealle kengän sivuille kohoava randi, joka parantaa kenkien kestävyyttä. Muhkea varsiosa tukee nilkkaa tehokkaasti. Ehkäpä tähän on osattu Portugalin vuoristoisissa maastoissa kiinnittää erityistä huomiota. Viiltosuojauksen lisäksi kengän kärkiosassa on teräsvahvike, joten varpaat pysyvät suojattuina, vaikka pölli tipahtaisi jalalle. Esimerkiksi oma saksalaisvalmisteinen nahkaturvakenkäni painaa 200 grammaa enemmän. Leveään ja korkeaan jalkaan Lavoro ei sovi. Vaikka Mense myy kenkiä netissä, Taavetissa voi kuulemma piipahtaa sovittamassa jalkineita. Pikatestiin saimme Lavoro Elite S3 -mallin viiltosuojatut metsurin nahkaturvakengät. LAVORO on ainakin meikäläiselle entuudestaan tuntematon kenkävalmistaja, vaikka yritys on valmistanut Portugalissa turvaja työkenkiä jo 30 vuotta. Kenkiä kannattaa ennen ostamista sovittaa. Kengän erikoisuus on pohjaosan sisällä oleva korkkikerros, joka eristää lämpöä ja mahdollistaa jalan mukautumisen kenkään. Kenkä on yhtä pitkävartinen kuin muut vastaavat nahkaturvakengät. Moottorisahatöihin tarkoitettuja viiltosuojattuja kenkämalleja Lavorolla on tarjolla kolmet erilaiset
Perukirjamerkintä ei kuitenkaan vielä anna oikeutta sähköiseen asiointiin. Tärkeimpiä valtuutusta edellyttäviä asioita ovat kuolinpesän yhteystietojen ja pankkitilin ja niihin liitty vien muutosten ilmoittaminen, veroilmoituksen antaminen ja OmaVero-palvelun käyttäminen Katso-tunnuksin. Myös ilman testamenttia saadusta perinnöstä voi kieltäytyä. Valtuutusta varten on edellä mainitun valtakirjan ohella olemassa myös MUISTA NÄMÄ KUOLIN PESÄN VEROTUKSESSA Perikunta eli kuolinpesän osakkaat vastaavat yhdessä metsäveroista. Hallintaoikeustestamentti pienentää toki metsästä perillisille maksettavaksi tulevaa perintöveroa. Jos erillistä valtuutusta ei ole, tulee Verohallinnon kirjeposti perukirjaan merkitylle asioiden hoitajalle. Puolisoiden väliset hallintaoikeustestamentit ovat melko yleisiä. Kuolinpesällä pitää olla myös Y-tunnus Katso-tunnistetta varten. Valtuutettu voi olla myös kuolinpesän ulkopuolelta. Jos perillinen luopuu saannostaan, säästetään tällöin suvussa joka tapauksessa yhden sukupolven perintövero. Verohallinto antaa Katso-tunnisteen, kun Y-tunnus ja kaikkien osakkaiden allekirjoittama valtuutus on kunnossa. Jotta kuolinpesän asioita voi OmaVerossa hoitaa, tarvitsee asioiden hoitoon valtuutettu Katso-tunnisteen. Mielestäni valitettavan yleisiä silloin, kun ne koskevat metsäomaisuutta. 2 Valtuuttakaa yksi hoitamaan veroasioita Veroasioita – myös kuolinpesän – hoidetaan yhä kattavammin sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa. Mutta jos leski on heikkokuntoinen, voi hallintaoikeustestamentti hyydyttää metsätaloudellisen toiminnan. Jos sama perintö jakaantuu neljälle saajalle, maksavat saajat kukin perintöveroa 6 100 euroa, yhteensä 24 400 euroa. Ainakin se vie perillisiltä päätösvallan metsätalouden harjoittamisessa. Veroasiointi helpottuu, jos osakkaat antavat yhdelle valtakirjan, jossa yksilöidään, mitä asioita valtuutettu saa hoitaa. Yksikään osakas ei kuitenkaan voi yksin hoitaa kuolinpesän veroasioita ilman asiaankuuluvaa valtuutusta. Päätös kieltäytymisestä voi johtaa merkittävään säästöön perintöveroissa, etenkin jos saanto jakautuu useammalle perinnöstä kieltäytyneen perilliselle. 1 Päätä, miten suhtaudut perintöön TESTAMENTIN saajalla on oikeus päättää, ottaako hän testamentin vastaan vai ei. Asia joko kirjataan perukirjaan tai luopumisilmoitus lähetetään Verohallinnolle ennen perintöverotuspäätöksen valmistumista. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy valmis lomake valtuuttamista varten (Verohallinto > Yhteystiedot ja asiointi > Lomakkeet > Valtakirja jakamattoman kuolinpesän veroasioiden hoitamista varten). TEKSTI PIRJO HAVIA PIIRROS VEERA KOMULAINEN 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7643_.indd 48 16.4.2020 15.27. Jos testamentin saaja päättää, ettei ota testamenttia vastaan, on testamentista luopuminen tehtävä kirjallisesti. Seuraavat viisi neuvoa auttavat perintötilanteessa eteenpäin ja voivat säästää verojen maksussa. Koska perintöverotus toteutetaan progressiivisesti, maksaa I veroluokkaan kuuluva lähiomainen perintöveroa esimerkiksi 320 000 euron arvoisesta saannosta 40 900 euroa
Yksinkertaiset muistiinpanot aikajärjestyksessä riittävät. Monelta metsätalouden palvelujen tarjoajalta ja puuMetsälehti Makasiini 49 7643_.indd 49 16.4.2020 15.27. Verohallinnon sivuilta löytyy ohjeet, miten valtuutettu voi tämän jälkeen perustaa itselleen Katso-tunnisteen (Katso-ohjeet yhtymille ja kuolinpesille). Valtakirjan mukana täytyy lähettää kopio perukirjasta. Jos se kirjoitetaan itse, on muistettava kirjata ainakin kuolinpesän Y-tunnus ja nimi, valtuutettavan henkilön nimi ja henkilötunnus sekä osakkaiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset. Veroilmoituksen täyttämistä helpottaa, jos tulot ja menot on kirjattu eri sarakkeisiin ja menot vielä eritelty veroilmoituksessa olevan jaottelun mukaisesti. Muistiinpanomerkintöjä ovat: tositenumero juoksevasti, tapahtuman päivämäärä, tulon tai menon laatu, saatu tai maksettu summa ilman arvonlisäveroa, arvonlisäveron määrä. Opastusta saa myös Katso-tukipalvelusta (katso@vero.fi tai puhelimitse 029 497 040). Valtakirja Katso-tunnisteen saamiseksi voi myös olla vapaamuotoinen. Lisäksi kirjataan valtakirjan tarkoitus: Katso-tunnisteen perustaminen yhtymälle tai kuolinpesälle. Allekirjoitettu valtakirja lähetetään osoitteeseen Asiointiyksikkö, Katso-tukipalvelu, PL 1094, 70111 Kuopio. Menoissa siis kannattaa eritellä maksetut palkat ja palkkiot matkakuluineen, osakkaiden matkakulut ja muut vuosimenot. yritys.tunnistus.fi-palvelusta saatava valtakirjapohja. 3 Tehkää muistiinpanot ja säilyttäkää asiakirjat Metsänomistajan – siis myös metsää omistavan kuolinpesän – on pidettävä kirjaa metsätalouden rahaliikenteestä
Näiden asioiden hoitaminen vaatii hieman työtä ympäri vuoden, siksi kuolinpesässä olisi syytä sopia veroasioihin valtuutetulle maksettavasta kohtuullisesta palkkiosta. PIRJO HAVIA Mitä isompi metsäomaisuus on kyseessä, sitä suurempi taloudellinen merkitys on metsäverotukseen liittyvien erien selvittämisellä. Kilometrikorvaus on 0,25 euroa kilometriltä. Verotushyöty käytetystä metsävähennyksestä on 30 prosenttia × metsävähennys. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7643_.indd 50 16.4.2020 15.27. Tärkeä säilytettävä asiakirja on perukirja ja siihen mahdollisesti liittyvä metsästä laadittu tila-arvio. Mitä isompi metsäomaisuus on kyseessä, sitä suurempi taloudellinen merkitys on metsäverotukseen liittyvien erien selvittämisellä. Perintö on saanto, jossa peritylle metsälle muodostuu niin sanottu hankintameno. KOMMENTTI METSÄVÄHENNYKSEN PURAISUSTA MAALISKUUN Metsälehti Makasiinin ”Käytetty metsävähennys voi puraista” -jutussa todettiin, että luovutusvoittoa laskettaessa lisätään käytetty metsävähennys. Jos taas edesmenneelle on vahvistettu metsätalouden tappio, voi tappion vähentää vain kuolinvuoden metsätalouden tuloksesta, ei enää seuraavina vuosina. Kun luovutusvoittoon lisätään tuo käytetty 10 000 euroa ja luovutusvoittoa verotetaan myös 30 prosentilla, niin ”ylimääräistä” veroa tulee sitten maksettavaksi samainen 3 000 euroa. . On tärkeää säilyttää kaikki maksutositteet ja numeroida ne aikajärjestyksessä muistiinpanojen mukaisesti. Haluttaessa näiden asioiden hoitoon voikin valtuuttaa ulkopuolisen toimijan. 5 Selvittäkää kuolin vuoden metsä verotuksen tilanne Kuolinpesän verotus toteutetaan kuolinvuodelta ikään kuin henkilö olisi elänyt vuoden loppuun asti. Kun matkustetaan muualle kuin omaan metsään myös päivärahavähennys tai matkalasku päivärahoineen on mahdollinen. Perukirjalla myös osoitetaan omistusja hallintaoikeus metsään, perintösaannolle kun ei tarvitse hakea lainhuutoa. Matkakulujen pitää perustua ajopäiväkirjaan, jossa selvitetään myös matkan tarkoitus. Sillä on suuri merkitys luovutusvoiton verossa, jos perittyä metsää aiotaan myydä eteenpäin. Menovaraus ja vahvistettu tappio ovat verovelvolliskohtaisia eriä, jotka kannattaa ottaa huomioon metsätalouden toiminnassa kuolinvuonna, jos suinkin mahdollista. Esimerkiksi jos edesmennyt on metsäverotuksessaan tehnyt menovarauksen, jäljellä oleva varaus tuloutetaan kuolinvuonna verotettavaksi tuloksi. VASTAUS Verolainsäädännön logiikka tässä lisäyksessä on sellainen, että maksetaan takaisin se hyöty, joka metsävähennyksen käytössä on saatu. Kannattaa siis tutustua lähemmin Verohallinnon ohjeisiin metsänomistajan matkakuluista. Metsäverotuksessa selvitettäviä asioita ovat lisäksi mahdolliset poistot, mahdollinen metsävähennysoikeus sekä mahdollinen metsälahjavähennysoikeus. Hankintameno tarkoittaa saannon arvoa hankintakuluineen. Silloin luovutusvoittoon pitäisi lisätä vain verotushyöty eli 30 prosenttia × metsävähennys, Metsälehden lukija kommentoi. 4 Pitäkää matkapäiväkirjaa Kaikki kuolinpesän osakkaiden metsätalouteen liittyvät matkakulut voidaan vähentää metsäverotuksessa. Jos on käytetty vähennystä 10 000 euroa, niin sen verohyöty on ollut 30 prosenttia eli 3 000 euroa, kuten viestissäsi sanoit. nostajalta löytyy valmiita sovelluksia veromuistiinpanoille tai muistiinpanovihkoja. On ymmärrettävää, että nämä asiat eivät tunnu merkityksellisiltä silloin, kun eletään surun keskellä ja ponnistellaan perunkirjoituksen kanssa
Molemmat maat ovat keskeisiä kilpailijoitamme sahatavaran vientimarkkinoilla. METSÄNOMISTAJIEN TULOISTA pääosa tulee tukin myynnistä. Käytännössä siis sahatavaran tuotannosta. Ei pelkästään kuitupuuna, vaan myös siksi, että noin 35 prosenttia tukista päätyy sahauksen jälkeen sivutuotteena kemiallisen metsäteollisuuden käyttöön. Britanniassa rakentaminen on ilmeisesti lähes pysähtynyt. Suomessa valmistetaan myös liukosellua, josta tehdään viskoosia ja viskoosista vaatteita. Japanissa tilanne on pysynyt kohtuullisena. Edelliset ovat omia arvioitani ja eri sektoreiden asiantuntijat ovat niissä fiksumpia. Nestepakkauskartonkien kysyntä pysyy ennallaan. Venäjän rupla on heikentynyt euroon verrattuna voimakkaasti, Ruotsin kruunu on myös heikentynyt, mutta vähemmän. Kartongeissa tilanne vaihtelee lajeittain. Muutos jää pysyväksi, kun opimme ostamaan yhä enemmän tuotteita netistä. Näin siis tärkeimmissä sahatavaran vientimaissamme. Viskoosin suurin tuottaja on Kiina, tilapäisesti liukosellun kysyntä on varmaankin vähentynyt. Sen kysyntä on metsäomistajalle tärkeä. Tilannetta pahentaa vielä hyönteistuhopuu, jota tulee markkinoille varmasti. Suomalainen tapa, jossa Posti kuljettaa lehdet kotiin, on maailmalla harvinaisuus. Metsänomistajana odotan tukin hinnan laskevan ja uuden hintatason säilyvän harmittavan pitkään. Selluloosa on paperien ja kartonkien välituote. Koronan Vienti sakkaa Painopaperien osalta näen tilanteen synkkänä. Monissa Keski-Euroopan maissa myös sahatavaran tuotanto on pudonnut voimakkaasti, mutta todennäköisesti sahatavaran tuotanto elpyy siellä nopeammin kuin rakentaminen. Painopaperien osalta näen tilanteen synkkänä. Olen siis saattanut päätellä jotain väärin. Taivekartongin, josta tehdään hienoja pakkauksia, kysyntä laskee hetkeksi, mutta palaa normaaliksi kohtuullisen nopeasti. RAHAPUU KOLUMNI Metsälehti Makasiini 51 7644_.indd 51 17.4.2020 14.53. Ymmärrettävästi kioskeista ja kaupoista ostetaan nyt lehtiä vähemmän. Samalla häviävät ravintoloiden bakteereja ja viruksia levittävät käsienkuivaimet. Muutos ei ole iso, mutta kuitenkin myönteinen. Selluloosan kysyntä ehti jo parantua ennen koronakriisiä, mutta nyt sekin todennäköisesti notkahtaa hetkeksi. Miten koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen taantuma vaikuttaa suomalaisen metsäteollisuuden vientiin ja hintoihin. Toisena on Kiina: siellä teollisuustuotanto hidastui hetkeksi voimakkaasti, nyt tilanne ilmeisesti paranee. takia lehtien lukeminen netissä kasvaa nopeasti, samalla myös mainonta siirtyy nettiin. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Saksassa ja Ranskassa rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti. Oletettavasti myös tiskirättejä korvataan paperilla, tiskirätit ovat inhottavia bakteeripesiä. EN OLE puumarkkinatieteilijä, mutta työni takia joudun pohtimaan metsäteollisuuden markkinoita. Paperisista nenäliinoista tulee oikeasti kertakäyttöisiä ja kankaista tehdyt nenäliinat häviävät. Ihmiset haluavat turvata omaa ja läheistensä terveyttä. Vanerin osalta tilanne on aika lailla sama kuin sahatavaralla. MEILLE SAHATAVARAN määrällisesti tärkein vientikohde on Egypti, jonka vientituloista pääosa tulee turismista ja öljystä. Kuitupuun hinta kestää paremmin, kysyntä kohdistuu nyt kuitupuuhun.. Saudi-Arabiassa öljyn hinnan voimakas lasku vähentää rakentamista. Molemmilla menee huonosti. Aaltopahvin kysyntä kasvaa vähän nettikaupan yleistyessä. Nyt heillä on kilpailuetu valuutan heikennyttyä. Muutos on pysyvä. Useimmissa maissa ihmiset ostavat lehdet kioskeista ja kaupoista. Pehmopaperien kysyntä kasvaa pysyvästi
42,95 . 17,80 . ”Tilakäynnillä pidetään vähintään viiden metrin etäisyys”, Yli-Talonen sanoo. 58,06 . 16,85 . 41,09 . 19,82 . 31,30 . 12,93 . ”Edelleen hyödynnetään myös perinteistä postia, jos on rajoitteita käyttää sähköisiä välineitä”, Honkanen kertoo. 12,89 KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 54,77 . 12,96 VIIKKO 15 PUUKAUPPOJEN yhteydessä ei nyt juoda kahveja pirtinpöydän ääressä, mutta metsäala on viestinyt, että työt metsissä jatkuvat koronaviruksesta huolimatta. 17,14 . Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtajan Jari Yli-Talosen mukaan hakkuita suunnitteleva metsänomistaja ja metsäammattilainen voivat yhä tavata metsässä, mutta paikalle mennään omin autoin. 59,27 . 51,06 . 51,82 . 58,51 . 18,86 Harvennushakkuu . 21,26 . 13,22 . 44,07 . 17,52 . Hänen mukaansa metsänomistaja saa yhä normaalin tapaan ilmoituksen hakkuutöiden aloituksesta. 12,52 . TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 7645_.indd 52 17.4.2020 15.04. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 18,79 Harvennushakkuu . 17,57 . 38,16 . 16,82 Uudistushakkuu . 17,27 Uudistushakkuu . 43,24 . 38,85 . ”Työmaakäyntejä tulee välttää. 16,82 Uudistushakkuu . 12,97 . 12,71 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Muutoin asiointi hoidetaan puhelimitse ja sähköisten välineiden kautta. 60,39 . 16,11 Ensiharvennus . 59,80 . 18,86 Harvennushakkuu . 19,62 . 17,20 . 56,56 . 18,69 . TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Metsänomistajien ei tarvitse olla huolissaan myöskään pian alkavan istutuskauden toimintatavoista: taimilaatikoiden noudossa ei lähikontaktia tarvita. Esimerkiksi metsätuhoa voidaan käydä katsomassa paikan päällä metsässä, mutta turvaväli pitäen. 40,93 . 51,53 . 17,54 . 16,71 Ensiharvennus . Tilannetietoa valokuvilla Stora Enson ostoja asiakkuusjohtaja Sami Honkasen mukaan yhtiön asiantuntijat ja puunostajat tapaavat metsänomistajia tällä hetkellä kasvokkain vain erikoistapauksissa. 57,31 . 19,88 . 42,15 . Tapaamismahdollisuus siis on, mutta päävälineinä puukaupan teossa ovat puhelin ja sähköiset kanavat. 48,74 . 21,31 . 56,73 . 55,85 . 13,38 . 19,76 . 60,37 . 40,77 . 49,85 . 54,12 . 19,64 . 43,42 . 38,05 . 16,93 . 16,40 Ensiharvennus . 59,78 . Puukauppatarjouksen saa sähköpostiin, ja sopimuksen voi solmia sähköisellä allekirjoituksella. 44,46 . 13,17 . 42,74 . Metsäkonekuskeihin voi olla yhteydessä puNäin teet kaupat korona-aikana Puukauppasopimuksia allekirjoitetaan nyt sähköisesti, mutta puunostajan kanssa pääsee tarvittaessa myös metsäkäynnille. 36,99 . 20,97 . 17,34
18,90 Harvennushakkuu . 18,02 . 37,56 . 20,74 . 16,05 Uudistushakkuu . 46,45 . 16,52 . 39,09 . 15,80 Ensiharvennus . 16,86 . 42,02 . 16,33 . 41,77 . 14,66 . 48,67 . 16,07 . 17,98 . 54,56 . 18,35 Harvennushakkuu . 13,18 . 17,67 . 44,52 . 51,84 . 16,68 Harvennushakkuu . ”Palautetta ei ole tullut siitä, etteivät asiat hoituisi.” Istutuskauden järjestelyitä jo mietitty Koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten vuoksi vielä on epävarmaa, miten hakkuuja puunostomäärät kehittyvät alkukesästä. 17,03 Ensiharvennus . 51,78 . 23,31 . 13,37 . 46,41 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 19,35 . 11,30 . 56,77 . 17,34 . 17,20 Uudistushakkuu . ”Haluamme pitää työllisyyden mahdollisimman korkealla metsäalalla ja saada rahaa liikkeelle paikalliseen aluetalouteen. 16,74 . 54,08 . 48,33 . 19,51 Harvennushakkuu . 16,50 . 58,81 . 12,08 KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 42,14 . 20,72 . Päijät-Hämeen Yli-Talosen mukaan metsänomistajien ei tarvitse olla huolissaan myöskään pian alkavan istutuskauden toimintatavoista. l Metsälehti Makasiini 53 7645_.indd 53 17.4.2020 15.04. 12,02 POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 55,57 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Partasen mukaan Stora Ensoa kiinnostavat kesän puukaupoissa edelleen erityisesti kesäkorjuukelpoiset harvennushakkuukohteet. 16,27 . 44,01 . 13,18 Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Tilakäynnillä pidetään vähintään viiden metrin etäisyys.” helimitse.” Jos metsänomistaja haluaa tilannetietoa hakkuiden tai metsätöiden etenemisestä, metsäammattilaisilta voi pyytää valokuvia paikan päältä. 46,18 . 49,97 . ”Olen itsekin käynyt etätyöpäivän jälkeen sahaamassa taimikossa tankillisen tai kaksi”, Partanen kertoo. 46,08 . Siinäkään ei isoja kokoontumisia tai fyysistä kontaktia tarvita.” Yli-Talosen mukaan yhdistys on kannustanut metsänomistajia aktiivisesti puukaupoille. 43,66 . 12,33 . 19,27 . 18,41 Harvennushakkuu . 20,71 . 17,86 . 51,05 . 18,73 Harvennushakkuu . 54,30 . LASKUSSA . 57,75 . 46,64 . 59,55 . 17,59 Uudistushakkuu . 55,46 . 13,53 . 45,83 . 13,12 . 13,73 . Toisaalta nyt ei ole varmaa tietoa, että jotain negatiivista tapahtuisi. 20,53 . 56,65 . Metsäala nostaa joka tapauksessa suosta tätä taloutta.”. 15,50 . 20,35 . 49,01 . 45,10 . ”Tilanne on harvinaisen epäselvä. 19,94 . 19,59 . 41,15 . 48,23 . Häme-Uusimaan alue on ollut viime aikoina lisääntyneiden puukauppamäärien kärkialueita. 12,22 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 14,83 . 16,90 . 52,86 . 55,57 . 13,69 Ensiharvennus . 15,69 Ensiharvennus . 56,14 . 13,52 . 14,86 Uudistushakkuu . 50,79 . 15,73 Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 17,37 Uudistushakkuu . 45,09 . 15,15 Uudistushakkuu . 46,92 . 19,28 . Hän suosittelee lämpimästi myös metsänhoitotöitä. 44,70 . 18,29 . 18,40 . 54,07 . 19,34 . NOUSUSSA . Tällä tietoa kesällä tullaan tekemään korjuita ja käymään puukauppaa jotakuinkin normaaliin tapaan”, sanoo Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen. ”Metsänomistajat voivat hakea taimia välivarastoistamme tai sitten taimet toimitetaan maastoon. 56,29 . 37,96
TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 7645_.indd 54 17.4.2020 15.04. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Kohde on tarkoitus raivata osittain pelloksi. Tukin hinta ei ollut Syöttö kilpailijalle tarjouksista korkein, mutta valintaan vaikuttivat hyväksi todettu katkonta, hyvä mittavalikoima ja se, että kuusitukki otetaan 15 sentin latvaläpimittaan. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Metsänomistajan kanssa sovittiin, että tehdään valtakirja, jolla metsänomistaja valtuuttaa yhdistyksen kilpailuttamaan leimikon. l MIKKO HÄYRYNEN KESÄKORJUUKELPOINEN UUDISTUSHAKKUU ETELÄ-SATAKUNNASSA PUUTAVARALAJI m³ €/m³ YHTEENSÄ € Mäntytukki 67 57,00 3 819,00 Mäntykuitu 25 26,00 650,00 Kuusitukki 802 59,90 48 039,80 Kuusikuitu 275 28,50 7 837,50 Koivutukki 19 54,00 1 026,00 Koivukuitu 62 22,00 1 364,00 Havulahokuitu 20 16,00 320,00 YHTEENSÄ (arvio) 1 270 49,65 (keskim.) 63 056,00 Hakkuutähteet on hinnoiteltu kuusiainespuun kertymän perusteella 3,20 euroa per kuutio. Raivattavalta alueelta nostetaan kannot, jotka menevät nostokustannuksia vastaan lämpövoimalalle. Leimikko korjataan todennäköisesti kevään tai alkukesän aikana.. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Ainespuukertymän arvio 1 100 m3, jolloin energiapuun arvoksi tulee 3 500 euroa. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostajaksi valikoitui sahayhtiö. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Hakkuutähteiden kertymä on yleensä 20–30 prosenttia ainespuukertymästä. Leimikko oli kesäkorjuukelpoinen, kuusivaltainen päätehakkuu tien varresta, kooltaan 3,7 hehtaaria. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Metsänomistaja kysyi metsänhoitoyhdistyksestä hintatasosta ja yleisestä markkinatilanteesta. Leimikon myynti sai alkunsa, kun ison integraatin ostomies otti metsänomistajaan yhteyttä ja ehdotti puukauppaa. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 SATAKUNNASSA oli hiljattain draaman makua, kun aktiivinen ostaja sai puukaupan liikkeelle, mutta ei kuitenkaan kauppaa itselleen. Puukaupan arvo nousi alkuperäisestä tarjouksesta noin 6 800 euroa eli 12 prosenttia. Kysyntä oli hyvä ja tarjouksia tuli neljältä ostajalta. Tiedot kerätään viikoittain. Myös kuitupuun ja hakkuutähteiden hyvä hinta vaikutti. Kysynnän kerrottiin olevan hyvä juuri kesäkorjuukelpoisille päätehakkuille ja että ostajien tarjouksissa on merkittäviä eroja
Lisäksi kuusi hehtaaria on aukeata. Tilan sisällä tiestöä on niukasti ja sitä pitäisi rakentaa lisää. Maasto on tasaista ja helppokulkuista. Välittäjän lähtöhinta oli 111 900 euroa. Paikoin oli välitöntä raivaustarvetta ja hirvien aiheuttamaa vioitusta”, Liljeroos kertoo. Tilan arvioinut Hannu Liljeroos totesi, että maapohjat olivat herkästi taimettuvia ja sen ansiosta suuri osa taimikoista oli luontaisesti syntyneitä. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 7645_.indd 55 17.4.2020 15.04. Tukkipuun osuus on 24 prosenttia. H A N N U LI LJ ER O O S Jos taimikoita on yli puolet alasta, niin Pirkanmaallakin ottajia on vähemmän. Osa oli hyviä ja täystiheitä, mutta osalla taimia ei ollut riittävästi. Eri-ikäisiä taimikoita on 44 hehtaaria. Niiden osuus on harvinaisen suuri. Maapohjista liki puolet on kuivaa tai kuivahkoa kangasta vastaavaa turvemaata. Tilan summa-arvo oli 149 000 euroa, josta puuston osuus 87 000 euroa, taimikoiden 43 000 euroa ja maapohjan 19 000 euroa. Puusto on pääasiassa mäntyä, loput koivua sekä kuusta. Taimikkovaltaiset kohteet eivät ole halutuimpia, ja tarjousten määrä jäi neljään. Ostaja on yksityinen henkilö ja kauppahinta päälle 150 000 euroa.. ”Taimikoiden laatu vaihteli eri kuvioilla. l MIKKO HÄYRYNEN Taimikkovaltaisuus karsi kiinnostusta TILAKAUPPA POHJOISPIRKANMAALLA PINTA-ALA 74 ha KEHITYSLUOKAT taimikoita 44 ha, aukeaa 6 ha, varttunutta 18 ha, uudistuskypsää 6 ha PUUSTO 3 000 m3, josta tukkia 720 m3 MYYNTIHINTA runsaat 150 000 euroa Taimikkovaltaisten tilojen hintataso on usein lähellä summa-arvomenetelmän summa-arvoa, ilman korjauskerrointa, eli niiden hinnanmääritys ei poikkea puustoisemmista tiloista. Kivennäismaat ovat kuivahkoa ja tuoretta kangasta. Sijainti on hyvä, sillä tila rajoittuu hyvään paikallistiehen eikä valtatiellekään ole pitkä matka. Kauppaa ei ole allekirjoitettu, mutta siitä on kuitenkin alustavasti sovittu. KUUKAUDEN TILAKAUPPA POHJOIS-PIRKANMAALLA myytiin maaliskuussa 74 hehtaarin yhtenäistä metsätilaa. Myyntiesitteen mukaan ainespuuta on 3 000 kuutiota eli keskimäärin vain 41 kuutiota hehtaarilla. Loput on turvemaan varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsää puustoa
Hiljattain edesmenneen Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö osti kaksi kohdetta ja maksoi niistä yhteensä 422 000 euroa. 1 2 3 3 4 5 1 2 3 4 5 TAMMI-MAALISKUUSSA Hannu Liljeroosin seurantaan tuli 333 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa. Tilakaupan hinta-arvion pitää perustua maastokäyntiin.. ”Hinnoistelussa käytetään Metsään.fi:n kaukokartoitusaineistoa surutta, vaikka aineistoa tuottava Metsäkeskus on asiasta varoittanut”, Liljeroos ihmettelee. Satakunnassa paljon hakkuukypsiä puustoja. Etelä-Suomessa on jatkuva ylikysyntä, kun taas Pohjois-Suomessa heikkoja kohteita voi jäädä jopa myymättä”, Liljeroos toteaa. l MIKKO HÄYRYNEN Ylikysynnästä ylitarjontaan Etelässä metsätilat viedään käsistä, pohjoisessa ne voivat jäädä käsiin. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 hintakerroin Varsinais-Suomi 5 4 95 Satakunta 12 10 235 32 26 111 44 4857 44 0,96 Häme-Uusimaa 13 15 628 35 13 95 36 4865 51 1,11 Etelä-Karjala 12 10 232 16 19 141 37 5721 41 Kymenlaakso 11 10 249 21 9 112 31 4360 39 Pirkanmaa 34 20 545 27 15 124 36 5434 44 1,06 Etelä-Savo 25 18 567 34 10 98 33 4424 45 0,93 Eja K-Pohjanmaa 43 26 656 30 11 82 22 2594 32 0,89 Keski-Suomi 26 34 979 27 10 109 32 4099 38 0,86 Pohjois-Savo 24 24 735 25 11 119 31 4489 38 0,94 Pohjois-Karjala 12 16 491 36 9 98 32 3938 40 0,90 Kainuu 18 13 530 20 11 97 22 2379 24 Pohjois-Pohjanmaa 62 41 1768 21 10 83 19 2147 26 0,96 Lappi 36 25 1736 24 8 66 15 1376 21 0,96 Koko maa 333 266 9446 lisäys maaliskuu 131 99 3404 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MAALISKUUSSA 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Etelä-Karjalan kohteet runsaspuustoisia. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 7645_.indd 56 17.4.2020 15.04. Se on viime vuoden tasoa. Liljeroos uskoo, että kilpailusta huolimatta ostaja voi onnistua, sillä kohteiden hinnoittelu vaihtelee. Kauppoja on solmittu yhteensä 266. Eniten ovat ostaneet OP-metsärahasto, Silvestica Green Forest Finland -yhtiö ja UB-rahastot. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa hintataso noususuunnassa. Monet kohteista tulivat myyntiin jo viime vuoden puolella. Suuria, yli 200 000 euron kauppoja on alkuvuoden aikana solmittu yhteensä 36. ”Keski-Suomessa kysyntä ja tarjonta ovat parhaiten tasapainossa. Pohjois-Karjalassa tarjonta poikkeuksellisen vähäistä. Pirkanmaalla tilakauppa alkanut pirteästi. Metsähallitus oli maaliskuussa aktiivinen ja osti Pirkanmaalta kolme kohdetta. Ne ovat ostaneet vapailta markkinoilta tänä vuonna noin joka kolmannen kohteen. Suurin kohde on Rovaniemellä, 437 hehtaaria ja lähtöhinta 580 000 euroa. Ne perustuvat kaukokartoitukseen, eikä laatutekijöistä kuten hirvivahingoista ole tietoa. Kun UPM lopetti maidensa myynnin, niin monet metsärahastot ja muut suursijoittajat jatkoivat yksityismaiden ostajina. Metsään.fi:n kuviotietojen puumäärät ovat suuntaa-antavia
Farman kuormain nostaa 3,8 metrin etäisyydeltä 475 kiloa. KUKAPA tästä ei olisi haaveillut: helppokäyttöinen ja pienikokoinen ajokone, jolla voi nätisti kuljettaa hakkaamansa kuituja polttopuut tien varteen ilman leveitä ajouria. Voiman koneeseen tuottaa Kubotan 25 hevosvoiman dieselmoottori. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 7645_.indd 57 17.4.2020 15.04. Hauskaa, mutta alkuun hidasta Logbullet on kahdeksanpyöräinen pieni ajokone, joka on 1,55 metriä leveä ja viisi metriä pitkä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA. Allekirjoittaneelle Logbulletin puikkoihin istuminen oli ensimmäinen kerta koskaan minkäänlaisen metsäkoneen tai kuormaimen käyttäjänä. Valmistajan mukaan tämä ei ole ongelma, sillä koneen suunnittelun lähtökohtaKahden kuution ajokone LOGBULLET 8 × 8 MOOTTORI Kubota V1505 diesel TEHO 25 hv Portaattomasti säädettävä hydrostaattinen voimansiirto OMAMASSA 1 600 kg HYÖTYKUORMA MAASTOSSA noin 1 300 kg LEVEYS 1,55 m PITUUS 5,0 m KORKEUS 2,16 m NOSTURI Farma 3.8 HINTA 28 000 € (+?alv) VALMISTAJA Porttivuori Oy Logbullet on helppokäyttöinen pienajokone aktiiviselle metsänomistajalle. Metsälehden kolumnisti Pekka Syväsen kehittämä Logbullet-pienajokone pyrkii vastamaan juuri tähän tarpeeseen. Ilman lisävarusteita kone painaa 1 600 kiloa, joten sitä pystyy kuljettamaan esimerkiksi henkilöauton perään kytketyllä autonkuljetustrailerilla. Kuormatilaan mahtuu noin kaksi kiintokuutiota 3–4 metrin mittaisia pölkkyjä. Koeajoimme Logbulletin ja pyrimme selvittämään, kuinka kone onnistuu tehtävässään
Kone liikkuu eteenja taaksepäin istuimeen kiinnitettyä kahvaa kääntämällä portaattomasti säätyvän hydrostaattisen voimansiirron avulla. Liikkeet ovat jouhevia. Logbullettia ohjataan kahvasta. Valmistajan mukaan ensimmäinen kokemus Logbulletista on sen ostaneilta usein samansuuntainen: Ensimmäisen parinkymmenen tunnin ajan tuntuu, että puut lastaisi kyytiin nopeammin käsin. Kuormatessa ja purkaessa kone on tuettava tukijaloin, muutoin riski kuormatilan kaatumiselle kasvaa. Nosturin käyttö onnistuu ensikertalaiseltakin, mutta liikkeet on tehtävä korostetun varovaisesti, jottei yllätyksiä pääse syntymään. Koneen sielunelämästä pääsee perille nopeasti. Tämän lupauksen Logbullet onnistuu lunastamaan. Samalla kahvalla hoituu myös runko-ohjatun koneen kääntäminen sivuille. Homma oli toimittajasta hillittömän hienoa, mutta ulkopuolisin silmin epäilemättä piinallisen hidasta. Kubotan dieselkone tuottaa ajokoneeseen noin 25 hevosvoimaa. Kokeilimme Logbullettia hybridihaavikon harvennusleimikolla, jossa nosturilla nousivat kyytiin vaivatta myös tukkikokoiset 3–4 metrin tyvipölkyt. Näin koneella voidaan helposti ajaa sekä eteenettä taaksepäin, eikä olan yli vilkuilua tarvitse harrastaa. Tämän jälkeen työ jouhevoituu nopeasti. Kuljettajan penkki on helposti käännettävissä ja se lukittuu eteen, taakse sekä sivuttaisasentoon. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 7645_.indd 58 17.4.2020 15.04. na on ollut helppokäyttöisyys. Nimensä mukaisesti se ulottuu 3,8 metrin etäisyydelle, josta se jaksaa nostaa noin 400 kilon hyötykuorman. Ohjaamossa ei myöskään ole mitään ylimääräistä. Logbulletissa on Farma 3.8 -nosturi. Esimerkiksi maataloustraktoriin verrattuna Logbulletin iso etu on, että koneesta on helppo tarvittaessa nousta pois
Ajourat suunniteltava huolella Kokeilimme Logbulletia tammikuussa Mikkelissä. Logbulletin ohjaamo ja kärry pääsevät kallistumaan vapaasti toisistaan riippumatta, joten kärryn kaatuessa ohjaamo pysyy pystyssä. Toisaalta kapealla koneella on mahdollista kiertää esimerkiksi uralle osuvat kivet ilman, että metsään tarvitsee parturoida viisimetristä ajouraa. T A P I O . Kuormaimen käyttövivusto vaatii ensikertalaiselta totuttelua, mutta jo muutaman kuorman jälkeen työ nopeutuu merkittävästi. Lumi ei menoa haitannut, sillä sitä oli maassa vain väriksi. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . Logbulletin maavara on noin 40 senttiä, joten aivan maata myöten ei kantoja tarvitse sahata. Maasto oli tasaista vanhaa viljelysmaata, joten koneen todellisiin maasto-ominaisuuksiin ei koeajon perusteella voi juuri ottaa kantaa. Kaikilla kahdeksalla pyörällä vetävä Logbullet etenee tasaisesti, eikä esimerkiksi ylämäkeen suunnattaessa tarvitse lisätä vauhtia. Koneesta huomaa, että suunnittelija on itsekin tehnyt metsätöitä. Liukkauden vuoksi koneen kahdessa pyörässä oli koeajohetkellä ketjut. Joka tapauksessa ajourien suunnitteluun on syytä panostaa. Selvää myös on, Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T Metsälehti Makasiini 59 7645_.indd 59 17.4.2020 15.04. Selvää on, että yksityiskohtaisia kannattavuuslaskelmia ei nykyisillä kuitupuun hinnoilla kannata vaimolle esitellä tai kone jää ostamatta. Kuormaa tehdessä ja purkaessa hydrauliset tukijalat ovat tarpeen. Pyörät ovat verrattain pienet, joten kovin louhikkoiseen maastoon ei koneella voi suunnata. Logbulletin arvonlisäveroton hinta on noin 28 000 euroa. Valmistajan mukaan kone etenee maastossa selvästi metsäkärryllä varustettua mönkijää paremmin, mikä on helppo uskoa. Kuinkas kannattavuus. Niistä huolimatta käyttäjän on syytä olla tietoinen siitä, että kärry on mahdollista kaataa etenkin tyhjänä. Kapea kone ja pienet renkaat asettavat haasteita koneen pystyssä pysymiselle
Jos haluaa itse ajaa hakkaamansa puut metsästä, ei halua metsäänsä isoja ajouria ja oikeasti tekee vuosittain paljon hakkuutyötä harvennusmetsissä, on Logbullet verraton peli sille sopivissa maastoissa. Kuten valmistaja Syvänen toteaa, ei uuden katumaasturin, moottoripyörän tai veneen ostajakaan yleensä pohdi hankintansa taloudellista kannattavuutta. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 2/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Kertomuksia ansiokkaan kasvatusja jalostustyön takaa, mukana muun muassa koko kansan sydämiin juossut Mascate Match ja karjalaisen kuninkaan Tähen Toivomuksen eteenpäin vievät sukujuuret. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. Koneesta huomaa, että suunnittelija on itsekin tehnyt metsätöitä. Mönkijän kaltaista viihdekäyttöä Logbulletille ei löydy, eikä siitä ole traktorin tavoin maatilan monikäyttökoneeksi. l Logbulleteja on myyty noin 40 kappaletta. Jalostuskuvasto 2020 on nyt ilmestynyt! TILAA OMASI hevosurheilukauppa.fi Kuvasto tulvillaan ehtaa suomalaista hevoshistoriaa, hurmaavia tarinoita ihmisistä ja hevosista. Mutta, mutta. Parhaimmillaan kone innostaa entistä aktiivisempaan metsänhoitoon, lisäksi kyydissä metsään kulkevat niin raivaussaha kuin taimilaatikotkin. ettei Logbullet pyri kilpailemaan keltaisten tai vihreiden isojen koneiden kanssa millään mittarilla. Pelkästään metsään suunnitellun koneen poistot voisi kuitenkin kuvitella menevän metsäverotuksessa mukisematta läpi.. Muhkeat 148 sivua! TI LA A VE RK OS SA Hevosurheilun jalostuskuvasto 12 € + toimituskulut 4,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen TALOUS » KOEAJOSSA 7645_.indd 60 17.4.2020 15.04. Postimaksu on maksettu puolestasi. Logbullettia puoltaa puunajoon suunnitellut ominaisuudet ja maallikon silmin konstailematon tekniikka. Valmistuksesta on kasvanut yrittäjä Pekka Syväsen leipäpuu
Yksittäisille taimitarhoille kausityövoiman saatavuus on valtava kysymys – jos taimia ei saada käyttöön, ovat talousvaikutukset rajuja. Hieno merkki on, että hakijamäärät metsätieteiden opiskeluun kasvoivat tänä keväänä. Toivottavasti lehden ilmestyttyä olisi esimerkiksi opiskelijoille säädetty määräaikainen palkkatuki. Metsänistutuksen kiireinen kausi on lähestymässä. Lisäksi kolmikon yhdessä perustama Töitä Suomesta Oy antaa konkreettista apua koronakriisissä. KAUSITYÖVOIMAN SAAMISEKSI on noussut monia palveluita. Metsätöiden arvonnousu Tänä keväänä kannattaa ottaa raivaus saha tai taimi vakka omaan käteen ja suunnata metsään. Tätä kirjoittaessa on kulunut kuukausi siitä, kun esimerkiksi MTK esitti keinoja, joilla kotimaisen työvoiman saatavuutta voidaan nopeasti parantaa. Hidas päätöksentekokyky Suomen hallituksessa on vaikeuttanut työvoimatilannetta. Kerrommeko, kuinka tärkeitä työt ovat yhteiskunnalle. Aivan yhtä suuria uutisia ei ole noussut metsätalouden kausityövoimasta. Karmea koronatilanne antaa Suomelle mahdollisuuden myös rakentaa uutta. Moni metsänomistaja pystyy ja haluaa tehdä itse omat metsänhoitotyönsä. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. LUONNOSSA » KOLUMNI Metsälehti Makasiini 61 7648_.indd 61 17.4.2020 15.06. Ei tyritä tätä mahdollisuutta. Työn jälki näkyy heti ja metsä kiittää. Ovatko suomalaiset luottamuksen arvoisia ja sitoutuvat sovittuun työhön. Suomen on hankala nousta talouskriisistä ja samalla uudistaa elinkeinoja ilmastoystävälliseksi, jos edes maailman ympäristöystävällisimpiä tehtaita ei päästä rakentamaan. KAUSITYÖVOIMATILANNE on tullut monelle yllätyksenä. Ulkomaiset työntekijät ovat usein tehokkaita ja työhön harjaantuneita. Koronakriisistä nousu vaatii uutta asennetta myös suhtautumisessa metsäsektorin investointeihin. Taimitarhoilla kauteen on varauduttu normaalisti ja taimia on pian istutusvalmiina suunnattomat määrät. Paljon on herännyt kysymyksiä siitä, miksi suomalaiset eivät hoida kausitöitä. MTK, ProAgria ja Suomen kylät avasivat uudelleen www.töitäsuomesta.fi-palvelun. Työt vaativat useimmiten hyvää kuntoa ja voivat sijaita kaukana. Metsänomistajalle istutuksen viivästyminen aiheuttaa sekä menetyksiä tuotossa että vaikeuksia onnistuneessa uudistamisessa. KORONAEPIDEMIAN PUHKEAMIEN toi maaseudun elinkeinoille yllättävän kriisin, työvoimapulan. Metsänhoitotöiden viivästymisellä ei ole huoltovarmuuden kannalta yhtä kriittistä merkitystä kuin maataloudella. Pystyvätkö työnantajat luottamaan siihen, että esimerkiksi opiskelijat hoitavat hommat. Metsäalan ammattilaiset ovat järjestään todenneet: ”silloin kuin minä olin nuori niin…” Tilanteeseen ei ole yhtä yksittäistä syytä. Julkisuudessa on puhuttu etenkin maatalouden ulkomaisesta kausityövoimasta, vuosittain 16 000 ulkomaista työntekijää tarvitaan maaseudullamme. Päällä oleva kriisi on selvästi nostanut maaseudun kausitöiden arvostusta. Elinkeinovaikutukset ovat kuitenkin mittavia. Ehkä olisi myös syytä tarkastella yleisiä asenteita. Jokainen viivästyneen taimikonhoidon kokenut tietää myös, miltä voi näyttää metsässä, joka muodostuu pian läpitunkemattomaksi. Tänä keväänä kannattaakin ottaa raivaussaha tai taimivakka omaan käteen ja suunnata metsään. Toivottavasti tämä arvonnousu näkyy tulevina vuosina ja entistä useampi hakeutuu alalle joko kausitöihin tai pysyvästi. On syytä huomata, että myös metsässä pottiputki ja raivaussaha ovat usein ulkomaisissa käsissä
Sekä nousun että laskun taustalla on metsätalous. Kevätaamun rummuttajat Puoli vuosisataa sitten tikat vähentyivät, mutta myöhemmin melkein jokainen laji on uudelleen elpynyt. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA 7846_.indd 62 17.4.2020 15.09
1980-luvulla valkoselkätikat vähentyivät sukupuuton rajalle. Metsälehti Makasiini 63 7846_.indd 63 17.4.2020 15.09. Myöhemmin monenlaiset suojelutoimet ja Venäjän Karjalasta tulleet vaellukset kasvattivat kantaa
Lepikkoisen rämeen laidassa touhuaa tikoista pienin, varpusen kokoinen pikkutikka. Täällä ne pärryttävät kuivuneita runkoja ja oksia. Nakuttajaa kiikaroidessa syntyy mielikuiva, että työläästi löytyvä ruoka ei välttämättä anna sen hankkimisen kuluttamaa energiaa. Käpytikka on keksinyt metallisen lampunkuvun voimistavan rummutustaan. Rummutusten välissä pariskunta ajeli toisiaan ja kapusi spiraalikiertein vauhdilla ylös runkoja. Kävelen meren suuntaan tervaja harmaaleppien, raitojen, tuomien ja hieskoivujen sekaiseen rantametsään. Pari vuotta aikaisemmin samaa leppäkorpea asutti valkoselkätikka. Pärryttämisen ohella pikkutikalla on myös oikea kevätlaulu, nenäsointuinen kiikitys. Suomen luonnossa vihreä tikka on aina harmaapäätikka. Kuvittelin uroksen tavoittelevan neitoaan, mutta kiikari paljasti yksipuolisen akkavallan ohjaavan tätä tikkaparia. Hyvään pesimäpiiriin pitäisi houkutella oman lajin tikkaneiti. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 7846_.indd 64 17.4.2020 15.09. Punapäisellä urostikalla on kaksi syytä pitää meteliä itsestään. Vaikka pikkutikan nokka näyttää hennolta, rumpalina se ei häviä isommilleen. Hetken päästä kuuluu myös nenäsointuista kiikitystä, joka lähtee ihan oikeasti pikkutikan kurkusta. Niiden sijaan kuulen terävän pärrytyksen katulampun pylväästä. Hyvään pesimäpiiriin pitäisi houkutella oman lajin tikkaneiti. Toisaalta kilpailevat urokset tarvitsevat selvän merkin, että tämä paikka on varattu. Jos asuisin Etelä-Suomessa, korviin tulvisi peippojen ja muiden kesälintujen viserrys. Siellä puuhailee pohjantikka. Se repii leppäpökkelön kuorta, hakkaa komeita lastuja ja toisinaan kuuntelee päätä kallistellen toukkien liikkeitä. A STUN ulos lähes tarkasti auringonnousun hetkellä. Hiljaisempi nakuttelu kuuluu lehtimetsän ja kuusikorven rajalta. Naarastikan päälaki on musta, tikkaherralla helakan punainen. Kun pysähdyn kuuntelemaan, erotan ties kuinka monta rumpalia. Huhtikuu on puolivälissä. Lintu vaikuttaa samanaikaisesti rauhalliselta ja loputtoman ahkeralta
Pohjantikka on rauhallinen mutta työteliäs toukkien etsijä. Metsälehti Makasiini 65 7846_.indd 65 17.4.2020 15.09. Se kuorii halukkaasti pystyyn kuolleita lehtipuita
Tikkojen aivojen ympärillä on joustavat pehmusteet. Parhaiten on pärjännyt käpytikka, joka nakuttelee talvieineenä havupuiden käpyjä. Se on muuttolintu, se ei kiipeile rungoilla eikä naputtele edes lahopuuta. Syrjäperiltä löytää myös luomuelämää viettäviä käpytikkoja. Talija kuusitiaisen ja puukiipijän kevätlaulut hallitsevat äänimaisemaa. Myös käenpiika on sukujuuriltaan tikka, mutta vieraantunut tikkojen tavoista. Niinpä pään Kylien laidoilla käpytikat syövät lintulautojen herkkuja ja rummuttavat katulamppujen kupuja. Viimeisen sadan vuoden ajan käenpiiat ovat vähentyneet runsaslukuisesta uhanalaisekLUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 7846_.indd 66 17.4.2020 15.09. Tunti auringonnousun jälkeen rummutukset vähenevät ja loppuvat. Tikka ei saa jysäriä Kotinurkillani ja koko Suomessa pesii kuusi varsinaista tikkalajia. Ne kaikki ovat ympärivuotisia paikkalintuja, kiipeilevät takakenossa pyrstöönsä nojaten puiden rungoilla ja naputtelevat joka kesä rungon uumeniin uuden pesäkolon. Myös rummutus, tuo sekunnin tai parin mittainen pärinä, yhdistää kaikkia tikkoja. hakkaaminen ei aiheuta migreeniä eikä muutakaan päänsärkyä
Kaikki luonnon monimuotoisuutta suojelevat toimet hyödyttävät ensimmäisenä juuri tikkoja.. Satunnaisesti lintulaudoilla ja ruokintapaikoilla vieraileva vihreä tikka ei ole vihertikka vaan harmaapäätikka. Puukiipijän lajihistoria on käenpiialle vastakkainen. Harmaapäätikan runsastumista edisti talvien leudontuminen. Tällä vuosituhannella iso musta tikka viihtyy myös puistoissa ja hautuumailla, kunhan niissä kasvaa isoja puita. Sillä kaivellaan kaarnan rakoihin ja koloihin piiloutuneita hyönteisiä ja hämähäkkejä. Puukiipijän nokka on terävä, käyrä ja hento. si. Tärkein syy tikkojen pärjäämiseen on kuitenkin sama metsätalous, joka aikanaan romahdutti niiden määrän. 1960-luvulta asti Suomen metsäpinta-ala on määrätietoisesti ohjattu kasvattamaan raaka-ainetta sahoille ja paperitehtaille. l Metsälehti Makasiini 67 7846_.indd 67 17.4.2020 15.09. Hiilenmusta palokärki oli suomalaisen kuvataiteen kultakaudella erämaametsien symboli. Ohut nokka kaivelee hyönteisiä ja hämähäkkejä kapeistakin kaarnanraoista. Tikoille muutokset merkitsivät kannan romahdusta. Nokkelina lintuina käpytikat keksivät hyödyntää talija sinitiaisten perässä myös linturuokintojen rasvaa. Yhdeksänkymmenluvulta asti uudistusaloille alettiin jättää säästöpuita ja lahopökkelöt varjeltiin. Nykyään ne viihtyvät kaupunkien puistoissa, hautuumailla ja omakotitalojen pihapuissa. Sata vuotta sitten asutun maaseudun lähimetsät olivat karjan laitumia. Puukiipijä kapuaa rungoilla kuin oikea tikka. Akseli Gallen-Kallelan maalauksissa palokärki symboloi erämaata. Alamäestä uuteen nousuun Monet tikat pystyvät hakkaamaan pesäonkalonsa terveeseenkin runkoon. Suomessa hakamaiden katoaminen ja talvireissuilla Afrikassa Saharan laajeneminen vievät siltä elintilaa. Lähimmät sukulaiset ovat tiaisia, mutta puukiipijä on omaksunut tikkojen tavan hyppiä pyrstöön nojaten rungoilla. Käpytikkoja on nyt enemmän kuin koskaan. Palokärjen kimakka lentoääni rikkoo Helsingissäkin liikenteen taustamelua. Parhaiten on pärjännyt käpytikka, joka nakuttelee talvieineenä havupuiden käpyjä. Kuitenkin tällä vuosituhannella jokainen laji on runsastunut tai vähintäänkin pitänyt pintansa. Lahopuu on kuitenkin elintärkeää lihavien toukkien, kovakuoriaisten ja muiden herkkupalojen saamiseksi. Talttanokalla isketty pilkka puun kyljessä on reviirin merkki vieraille palokärjille
7650_.indd 68 17.4.2020 15.14
Lajinsa viimeiset Metsätyö oli 1960ja 1970-lukujen taitteessa raskasta ja huonosti palkattua. Metsätyömiehet olivat kuitenkin ylpeitä ammatistaan, tuore kirja kertoo. Metsälehti Makasiini 69 » HISTORIA 7650_.indd 69 17.4.2020 15.15. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT KIRJAN KUVITUSTA Metsätyömiehistä noin joka neljäs käytti kuulosuojaimia, kypärää selvästi harvempi
Sydänja verisuonitaudit sekä hengityselinten sairaudet olivat yleisiä, työ ergonomisesti haastavaa ja työtapaturmat yleisiä. Tuloksena oli 1 300 mustavalkokuvaa metsätyömiehistä työmaillaan ja kotioloissaan. Tämä kysymys esitettiin lähes 300 metsätyömiehelle vuonna 1969. Lusto julkaisi aiheesta hiljan valokuvateoksen. ”Tällainen kehitys metsätyöntekijöiden ansioissa taloudellisen korkeasuhdanteen aikana on suomalaisen yhteiskunnan häpeä”, linjasi presidentti Urho Kekkonen radiopuheessaan vuonna 1962. Lääkärintutkimusten mukaan asia ei kuitenkaan ollut näin”, sanoo Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala. keeseen ja erityisesti sen yhteydessä otettuihin valokuviin. Rikala on viettänyt viime kuukaudet perehtymällä 1960ja 1970-lukujen taitteessa työskennelleiden metsätyömiesten elinoloihin. Sitä varten tarvittiin valokuvia. Silloinen Metsäntutkimuslaitos (Metla) oli käynnistänyt tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten metsätyöntekijöiden elintasoa ja elinolosuhteita. Rikalan toimittama Miehen työ -teos pohjautuu pitkälti Metlan tutkimushankMetsätyömailla syödyt eväät olivat melko yksipuolisia. Metla halusi saada tutkimushankkeensa tulokset mahdollisimman laajan joukon tietoon, joten se päätti julkaista niistä tieteellisten artikkeleiden lisäksi myös kansantajuisemman teoksen. Haastatelluista metsätyömiehistä yli puolet vastasi kysymykseen kieltävästi. ”Suomalaisen yhteiskunnan häpeä” Metlan käynnistämän tutkimushankkeen taustalla oli huoli metsätyömiesten heikosta palkkatasosta. Metlan vuonna 1972 julkaisemaan Suomalainen metsätyömies 70 Metsälehti Makasiini » HISTORIA 7650_.indd 70 17.4.2020 15.15. Metsätyömiesten ansiotaso oli jäänyt jo 1950-luvulla jälkeen muiden alojen palkkakehityksestä. T UNNETTEKO itsenne terveeksi. Metsätyömiesten arkea kuvaamaan lähetettiin kaksi harrastajavalokuvaajaa, vastavalmistuneet diplomi-insinööri Erkki Heikinheimo ja metsänhoitaja Aarne Reunala. ”Äkkiseltään ajattelisi, että metsätyö oli reipasta työtä, jota tekivät terveet ja hyväkuntoiset miehet
Presidentti Urho Kekkonen vieraili kainuulaisella metsätyömaalla vuonna 1956. ”Tämä on hyvä hetki luoda silmäys metsätyön ja koko Suomen rakennemuutokseen 1960ja 1970-lukujen taitteessa. -kirjaan niistä pääsi kuitenkin vain parikymmentä. Nykyisten sukupolvien on vaikea hahmottaa, millaista elämä 50 vuotta sitten oli, vaikka siitä on loppujen lopuksi melko lyhyt aika”, Rikala sanoo. Valtaosa tapaturmista liittyi moottorisahan käyttöön, mutta myös kaatuvan puun alle jääminen oli yleistä. Tutkimushankkeen mukaan keski-ikäisistä metsätyöntekijöistä yli 40 prosentilla oli sydänsairauden oireita, eläkeikää lähestyvistä yli 60 prosentilla. Luonnonvarakeskus, johon Metla vuonna 2015 liitettiin, lahjoitti Heikinheimon ja Reunalan ottamat kuvat muutama vuosi sitten Lustolle. Syystäkin. Erkki Heikinheimo teki 1970-luvun alussa kolme talvista kuvausmatkaa Eteläja Keski-Suomen metsätyömaille. Metsätyö oli raskasta ja työmaat usein kaukana. ”Metsätöihin lähdettiin omissa sarkavaatteissa, verkkareissa tai farkuissa. Kolesteroliarvot ylittivät riskirajan lähes 70 prosentilla, ja hengityseliMetsälehti Makasiini 71 7650_.indd 71 17.4.2020 15.15. Kuvien ottamisesta on pian 50 vuotta, joten niiden julkaiseminen uudelleen tuntui perustellulta. Talvella leipä saattoi jäätyä ennen lounastaukoa”, Rikala kertoo. Asuttiin ahtaasti, työmaat olivat kaukana, ruoka oli yksipuolista eikä turvavarusteita ollut. Metsätyömaita tapaturma-alttiimpia olivat tuohon aikaan vain rakennustyömaat. Evääksi otettiin yleensä makkaraa, leipää ja kahvia. Metlan tutkimushankkeeseen haastatelluista metsätyömiehistä 70 prosenttia kertoi joutuneensa joskus työtapaturmaan. Sitä se Rikalan mukaan usein olikin. Eniten metsätyömiehet olivat kuitenkin huolissaan terveydentilastaan. Makkaraa, kahvia ja jäistä leipää Miehen työ -kirjaan valikoidut noin sata valokuvaa antavat karun kuvan metsätyömiesten arjesta. Syystäkin. Eniten metsätyömiehet olivat kuitenkin huolissaan terveydentilastaan
”Metsätyö pelasti pienviljelijöiden toimeentulon.” mistön oireet olivat yleisiä. Taustalla oli runsas tupakointi. ”Metsätyömiehet tekivät valokuvien ottoaikaan vielä urakkatyötä. Metsätyön vapaus kiehtoi Metsätyömiesten elinolojen karuus ei Rikalan mukaan ole kuitenkaan koko totuus. ”Kirjasta tuskin löytyy sellaista kuvaa, jossa jollain ei olisi tupakka suussa tai kädessä.” Raskas työ vaikutti myös suorituskykyyn. ”Metsätyö pelasti pienviljelijöiden toimeentulon. Metsätyöntekijöiden ammatillinen Metsätyömiehistä 60 prosentilla oli kodissaan sähköt, puolella televisio, kolmanneksella juokseva vesi ja viemäröinti ja yhdellä kymmenestä lankapuhelin ja sisävessa. Pärjättiin, vaikka olot olivat huonot ja rahaa vähän.” Moni myös nautti luonnonrauhasta ja työn vapaudesta. Monen peltopläntti oli niin pieni, ettei sillä pystynyt elämään”, Rikala sanoo. 72 Metsälehti Makasiini » HISTORIA 7650_.indd 72 17.4.2020 15.15. Metsätyöt olivat pitkään miesten töitä. Rokulipäiviä saattoi pitää ja valita itse työaikansa. Selkäoireet olivat yleisiä, ja metsätyömiesten suorituskyky alkoi laskea keskimäärin 50 ikävuoden jälkeen. Pientilalliset työvoimareservinä Metsätöitä tekivät 1970-luvulle asti pääasiassa maaseudun pientilalliset. Opit saatiin omalta isältä tai seuraamalla savotalla muiden työskentelyä. Aarne Reunala (oik.) juo kahvia metsätyömiehen kotona. Metsätyöt painottuivat talveen, kesät kuluivat tilan töissä tai työttömänä. ”Haastateltujen metsätyömiesten vastauksissa on aistittavissa – toki myös olosuhteiden pakosta – vähään tyytymisen ilmapiiri. Moni metsätyömies tiedosti alhaisen elintasonsa, mutta oli silti ylpeä tekemästään työstä ja ammattitaidostaan. Noin 70 prosenttia metsätyömiehistä tupakoi lähes tauotta. Työ oli vapaata verrattuna esimerkiksi teollisuustyöntekijöihin, jotka tekivät töitä tehtaan pillin mukaan”, Rikala sanoo
Miehen työ -kirjassa päädyttiin kuitenkin ajanmukaisesti käyttämään metsätyömies-nimikettä. KATSO NÄYTTELY VERKOSTA Miehen työ -projektiin kuuluvat kirjan lisäksi Metsämuseo Luston museoja verkkonäyttelyt, seminaari sekä Ylen tuottama radiodokumentti. Uudet vuosikymmenet toivat myös uudet nimikkeet. ”He kokivat olevansa työmiehiä ja tekevänsä miehen työtä.” l Miehen työ -kirjan on kustantanut Metsäkustannus. Aiemmin ajateltiin, että metsätyöhön pystyy kuka tahansa, kun se ei vaadi edes koulutusta.” Koneellistuminen vei monen työt Rikala kutsuu Miehen työ -kirjassa esittäytyvää metsätyömiesten sukupolvea lajinsa viimeiseksi. Enää ei puhuta metsätyömiehistä vaan metsureista. ”Ammattikoulutus ja työtekijöiden vakinaistaminen lisäsivät metsätyön arvostusta. Kiihtyvään tahtiin etenevä kaupungistuminen ja muuttoliike Ruotsiin muuttivat kuitenkin tilannetta. Metsäteollisuudelle maaseudun pienviljelijät olivat hyvä työvoimareservi. TI M O KI LP EL Ä IN EN Metsälehti Makasiini 73 7650_.indd 73 17.4.2020 15.15. ”Isompia metsäkoneita alkoi tulla muutama vuosi kuvien ottamisen jälkeen. He edustavat viimeistä sukupolvea, joka lähti metsätöihin kansakoulupohjalta ja joiden töitä koneellistuminen ei vielä mullistanut. Merkittävämmin työvoiman tarve väheni kuitenkin vasta 1980ja varsinkin 1990-luvulla”, Rikala kertoo. 1980ja 1990-lukujen taite toi metsiin myös tietotekniikan. Moottorisahojen, metsätraktorien ja puutavara-autojen yleistyminen oli jo vähentänyt työvoiman tarvetta, mutta laajemmin koneellistuminen kosketti vasta seuraavaa sukupolvea. Nimike oli Rikalan mukaan myös sen ajan metsätyömiesten mieleen. Metsälehti kuuluu sen kanssa samaan Tapio-konserniin.. koulutus käynnistyi Suomessa vuonna 1963. Näyttely avautuu, kun museo jälleen avataan. Näyttelyn verkkoversio löytyy jo Luston verkkosivuilta osoitteesta lusto.fi/ miehentyo. Metsäteollisuus ei voinut enää luottaa siihen, että maaseudulta löytyisi riittävästi työvoimaa, joten 1970-luvulla metsätyöntekijöitä alettiin vakinaistaa. 1970-luvun alussa metsissä saattoi talvisin työskennellä vielä noin satatuhatta miestä, nykyisin puunkorjuu ja metsänhoito työllistävät metsissä alle kymmenentuhatta henkilöä. Museonäyttelyn avajaisia oli tarkoitus viettää huhtikuussa, mutta Lusto on koronaviruksen takia toistaiseksi kiinni. Marko Rikala on toimittanut Miehen työ -valokuvateoksen
Nekin pohjautuvat patentoituihin liitoksiin. Erikoisliitokset pitävät Kolo Designin tuotteiden perustana on koivusta tehty ohutviiluvaneri. Yksi ohuista vanerilevyistä koottavien tuotteiden etu on, että ne sopivat litteisiin pakkauksiin. Tuotteelle saadaan luja raEI LIIMAA, EI RUUVEJA Käsityönopettaja sai kaupan tiskillä tehtävän, josta syntyi ekologisia liikelahjoja valmistava yritys. Ohuimmillaan 1–2 millin paksuisesta vanerista voi valmistaa paitsi näyttäviä myös kestäviä, ekologisia ja – yrityksen ideologiaan sopien – helposti koottavia tuotteita. JOENSUULAINEN käsityönopettaja Olli Lyytikäinen sai syksyllä 2013 ajatuksia kutkuttavan haasteen. ”Vanerin etu on lujuus. Keskustelu kaupantiskillä poiki uudenlaisen linnunpöntön, ja pari vuotta myöhemmin kaksikko perusti liikelahjoja koivuja tammivanerista valmistavan Kolo Design -yrityksen. LVI-alan yrittäjä Jani Niemeläinen pyysi liikkeeseensä tulleen Lyytikäisen suunnittelemaan linnunpöntön, joka sopisi liikelahjaksi. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ 7653_.indd 74 17.4.2020 15.21. Vaatimuksena oli, että pöntön tuli olla koottavissa ilman nauloja ja ruuveja. Jani oli oikeassa, näille on selkeästi kysyntää”, Lyytikäinen sanoo. ”Perinteistä pönttöä ei liikelahjaksi voinut antaa. Linnunpöntöstä alkanut Kolo Designin tarina on laajentumassa vanerista tehtyihin kodin säilytysjärjestelmiin, Olli Lyytikäinen kertoo
Meillä ei ole ruuvipusseja ja kokoaminen on mukavaa. ”Kuluttajapuolella meillä on kattava verkosto rakentamatta. Alkuvuodesta olemme tehneet esimerkiksi kylmälaitevalmistaja Festivolle vihanneslaatikkoratkaisun ja kierrätystavaroiden lajittelulaatikon eräälle hotelliketjulle.”. Huonekaluissa on ruuvipusseja ja miljoona osaa, eikä kokoaminen aina ole miellyttävä kokemus. Kolo Designin yksittäisillä tuotteilla tai liitostekniikoilla on viisi eri patenttia tai hyödyllisuusmallisuojattua ratkaisua. ”Ikeankin tuotteisiin näitä on verrattu, mutta ero on iso. Hurjimpiin tuotekehitysprojekteihin kuului laskuvarjo, jonka kanssa poika hyppäsi talon katolta. Olemme toisillemme välttämättömiä. Metsälehti Makasiini 75 7653_.indd 75 17.4.2020 15.21. Mukana on myös tuotteita, joissa toisen yrityksen tuote, esimerkiksi ekologisia eräastioita valmistavan Kupilkan aterimet, pakataan Kolo Designin vaneriseen rasiaan. Lasten kesken syntyy yleensä kilpailu siitä, kuka tuotteen saa koota.” Itse tekemällä tulee paras Olli Lyytikäinen oli jo lapsena tuotekehittäjä. Samoin logistiikka on mahdollista luoda kevyeksi ja pieneksi.” Yrityksen tuotteiden takana ovat myös kekseliäät liitokset. Kolo Designin tunnettuuden lisääntyessä yrityskohtaisten paketointija säilytystuotteiden kysyntä on kasvanut. Janilla on taas hirveä into myydä. Hän tienasi taskurahoja myymällä itse tekemiään tuotteita sekä paranteli polkupyöräänsä rälläkällä ja hitsaamalla. ”En voisi kuvitellakaan, että lähtisin introverttina näitä tuotteita myymään. Yrityksessä Lyytikäinen keskittyy tuotekehitykseen, myyjäksi hänestä ei kuulemma ole. ”Kysyntä on selvästi lisääntynyt. Emme voimakkaasti haekaan kivijalkaliikkeitä vaan keskitymme verkkokauppaan.” Linnunpönttöjen lisäksi joensuulaisyrityksen valikoimassa on noin 15 muuta itse valmistettua tuotetta maustekoreista erilaisiin rasioihin ja laatikoihin, tarjoiluastioihin, lintujen ruokintalaitteeseen ja muihin käyttöesineisiin. ”En osaa etsiä jo valmiita malleja. l TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ ”Meillä ei ole ruuvipusseja ja kokoaminen on mukavaa.” on edessäni ongelma, lähden hakemaan ratkaisua aika lailla puhtaalta pöydältä, oman kokemukseni ohjaamana”, Pohjois-Karjalan Keksijät ry:n jäsenistöön kuuluva mies sanoo. Leikkuri työstää parin sadan tuotteen palaset yhden työvuoron aikana. Kumpikaan ei tätä yritystä yksinään pyörittäisi.” Vanerisia ratkaisuja yrityksiin Kolo Design on toistaiseksi keskittynyt liikelahjoihin. Vaneriset säilytysja kuljetusratkaisut ovat viime aikoina herättäneet kiinnostusta myös yrityksissä, jotka etsivät Kolo Designin kautta räätälöityjä ratkaisuja omille tuotteilleen. kenne pienelläkin materiaalimäärällä. Kun minulla Kuluttajat voivat löytää yrityksen tuotteita yksittäisistä myymälöistä, esimerkiksi luontokeskuksista. Patentoidut ja hyödyllisyysmallisuojatut ratkaisut syntyvät 0,2–0,3 millimetrin leikkuujälkeä tekevällä laserleikkurilla. Ohutviiluvaneri taipuu käsilaukuksikin. Kuvan testituote päätyi käyttöön Lyytikäisen lähipiiriin, pääministerin isännöimään Suomen lasten itsenäisyyspäivän juhlaan. Niiden ansiosta tuotteet kootaan palapelimäisesti ilman liimaa ja ruuveja
Palonevalle ja lähistöllä sijaitsevalle Särkelänsuolle istutettiin 700 000 tainta. Syksyllä 2019 puuston kehitys näytti hyvältä. Suometsillä yleisiä, ravinteiden epätasapainosta johtuvia kasvuhäiriöitä ei näy.. Pelkkä ruskea autius jatkui kilometri kilometrin jälkeen. 2019 2009 ONKO SINULLA valokuva pareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Hirvet löysivätkin paikalle ja tekivät tuhojaan, mutta valtaosa taimista kasvaa nyt hyvin. Tieverkosto sen sijaan oli turvetuotannon jäljiltä kunnossa. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@ metsalehti.fi. Näin kävi Palonevalla parin hehtaarin alueella, kun pian istutuksen jälkeen sattui 50 millin sadekuuro. ”He tekivät työnsä erittäin hyvin”, muistelee Karjalainen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Karjalainen on tyytyväinen mittavan metsityshankkeen tuloksiin. Pian istutuksen jälkeen sattuva rankkasade voi viedä taimet mennessään. Myös maan viljavuus piti selvittää. Puuston kehitys näyttää silmämääräisesti arvioiden hyvältä, vuosikasvu vastaa hyvinkin kuivahkon kankaan kasvua. Monin paikoin maa oli järkyttävän kivistä. Pääosan istutustyöstä tekivät turvapaikan hakijoina Suomeen tulleet vietnamilaiset. Istutusta tehtiin neljänä keväänä. Ne maistuvat hirville, mikä huoletti isäntää. Taimia istutettiin neljänä keväänä, viimeiset 2009. Puulajeiksi valikoituivat mänty, rauduskoivu ja visakoivu. Liitä mukaan yhteystietosi. Hyvin tehty istutus on Karjalaisen mukaan tärkeää turvesuolla, jossa maan pinta on tasainen eikä pintakasvillisuutta ole. KUN Kullervo Karjalainen aloitti Tornatorilta ostamansa, noin 200 hehtaarin Palonevan metsityksen vuonna 2005, maisema oli kuin kuun pimeältä puolelta: Turve oli nostettu lähes loppuun. LUONNOSSA » ENNEN & NYT 76 Metsälehti Makasiini 7654_.indd 76 17.4.2020 15.24. Lähetä ne meille Metsälehteen. Ennen istutuksen aloittamista suon vesitalous oli saatettava kuntoon. l TEKSTI JA KUVAT MARTTI PATOKOSKI Turvesuo muuttui metsäksi Turvapaikanhakijat istuttivat suolle 700 000 tainta
Tällainen toiminta ei tue tulisijakannan uudistumista puhtaasti palaviin. Suomen tiedotusvälineissä käsitellään tulisijoja yleensä pahoina laitteina terveyden ja ilmaston kannalta, vaikka tarjolla on uusiutuvaa polttoainetta puhtaasti polttavia ratkaisuja. Akaaseen Toijalaan valmistuu uusi kuormausterminaali helmikuussa 2021. Kuvitukseksi valittu takka kuuluu tähän puhtaasta palamisesta palkittuun tuotteistoon. 09 315 49 840 Sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi Tarjoukset ovat voimassa 15.5.2020 saakka. Uutisoitu tilanne on todellinen, siitä olen samaa mieltä. Tarjoukset 10.5.2020 mennessä alla olevaan sähköpostiosoitteeseen. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. 20 € 20 € 15 € 20 € 15 € 20 € 20 € 15 € 25 € 20 € 10 € 10 € 10 € 10 € 10 € 7655_.indd 77 17.4.2020 15.25. +358 500 398 218. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 103 000 metsänomistajaa. Lisätiedot ja tarjouskriteerit: resurssipäällikkö Juha Korhonen, juha.t.korhonen@metsagroup.com puh. Anna äidille lahjaksi kirjaelämys! Kirjojen ja oppaiden tilaukset Verkkokaupasta: www.metsakirjakauppa.fi Asiakaspalvelustamme: puh. Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Vuoden 2019 liikevaihto oli 5,5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 9 300. Lisäksi ympäristöministeriö sallii vastuualueeseensa kuuluvat paikalla muuratut takat. Suomeen ei ole asetettu raja-arvoja, jotka olisivat poistaneet markkinoilta pahimmat laitteet. Arvioni mukaan Suomessa käytössä olevista 2,2 miljoonasta tulisijasta vain noin 10 % pystyy palamaan puhtaasti oikein käytettynä. JOHANNES UUSITALO TOIMITUSJOHTAJA, NUNNAUUNI OY PÄÄSTÖISTÄ JA TULISIJOISTA PALVELUKSEEN HALUTAAN PALAUTE Metsä Group hakee terminaaliin LASTAUSYRITTÄJÄÄ Yrittäjän tehtävänä on puutavaran lastaus asemapinoista junanvaunuihin ja muut erikseen sovittavat tehtävät. Metsä Group on biotalouden edelläkävijä. Hintoihin lisätään postituskulu 5,00 € / toimitus sekä laskulla maksettaessa laskutuslisä 8,00 €. Minua havahdutti tässä jutussa se, että kuvassa oleva tulisija on yksi harvoista puhtaasti palavista. NunnaUunin Kultaisen Tulen takka palkittiin vuosi sitten Climate Leadership Coalitionin, Bioenergian, Sitran, Suomen ympäristökeskuksen ja Nuohousalan Keskusliiton järjestämässä Mustahiili-kampanjan innovaatiokilpailun kategoriassa Tulisijojen valmistus ja pienpoltto. HUOMASIN Metsälehdessä 12.3. Näiltä ei vaadita suoritustasoilmoitusta, jossa esitetään tulisijan testatut ominaisuudet. Viimeistään 3.5.2020 tehdyt tilaukset toimitamme kotimaahan ennen äitienpäivää. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Mielestäni yksi suurimmista syistä pienpolton päästöjen vähentymättömyyteen on ympäristöministeriön toiminta. uutisen puun pienpolton päästöistä. Terminaalissa lastataan junia kuljetettavaksi pääosin eteläisen Suomen puuta jalostaville laitoksille. Äitienpäivä 10.5. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut
Edellä olevan perusteella on jo selvää, miksei pohjoisen havumetsissä ole vastaavaa keväistä kukkien aikaa. Puiden varjostus pitää maan viileänä ja lumi säilyy pitkään. Viime numeron suosituin juttu oli katkonnasta kertonut artikkeli ”Tilinteon hetki”. Kaikkien 10. Erityisen upea tämä kevätaspekti on Ahvenanmaan vanhoilla lehdesniityillä, joilta on korjattu karjalle rehuksi sekä heinää että oksakerppuja. SEPPO VUOKKO Miksi havumetsä ei kuki. toukokuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme neljä Marko Rikalan toimittamaa Miehen työ -kirjaa. Havumetsässä varsinainen kevät jää lyhyeksi, eikä se tarjoa samanlaisia edellytyksiä kukintaan kuin lehtimetsät. Hyvin monien kevätkasvien, myös kevätpiipon, siemeniä kuljettavat muurahaiset, joiden houkuttelemiseksi siemenessä on rasvapitoinen lisäke. Aiheesta lisää sivulta 69 alkavassa Lajinsa viimeiset -jutussa. Keväällä puut ovat pitkään lehdettömiä ja metsämaa lämpiää. Selitys on yksinkertainen: kasvit kukkivat ja kukoistavat silloin, kun ne saavat valoa ja lämpöä. Metsänpohja elää, kukissa surraa hyönteisiä. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Kevätkukkijoita kyllä on, mutta ne luottavat pölytyksessään tuuleen ja kukat ovat vaatimattomia kuten kevätpiipolla. fi/lukijakysely. MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. ARVONTA! LOUNAISEN SUOMEN lehdot peittyvät keväällä valkoisen, sinisen ja keltaisen kirjavaan kukkamattoon. Arvonnassa Lapuan Kankureiden pyyhepaketin voitti Anne Koivistoinen Joensuusta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Kevätaspekti, ryöpsähtävän runsas keväinen kukinta, on luonteenomainen Keskija Länsi-Euroopan lehtimetsävyöhykkeelle, mutta pohjoisen havumetsissä ei vastaavaa ilmiötä ole. Kuusikoissakin kukkii valkoja sinivuokko, tosin harvemmassa kuin lehtimetsissä. JO RM A PE IP O N EN » PILKKEET Havumetsän varhaisimpia kukkijoita on kevätpiippo, mutta sen kukat eivät erityisemmin kiinnosta hyönteisiä. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Pohjoisen talvi-ilmastossa lehtipuuvaltaiset laikut ovat useimmiten lyhytikäisiä sukkessiovaiheita, jotka eivät ole tarjonneet kevätkukintaan erikoistumiseen samanlaisia mahdollisuuksia kuin etelän lehtimetsät. Kun lehtikatto sulkeutuu, hyönteiset katoavat, monet kevätkasvit kypsyttävät siemenensä ja lakastuvat. 78 Metsälehti Makasiini 7864_.indd 78 17.4.2020 15.27. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kirjan on julkaissut Metsämuseo Lusto ja sen on kustantanut Metsäkustannus. Niinpä kevätkasvien on värvättävä siementensä levittäjiksi muita eläimiä. Kevätkasvien siemenet valmistuvat keskikesällä, jolloin linnut ruokkivat poikasiaan hyönteisillä eivätkä ole kiinnostuneita kasviravinnosta
Ensi numerossa KUUSEN 80 VUOTTA Ensi harvennus VINKIT KESÄN KONE KAUPOILLE METSÄLEHTI MAKASIINI 4/20 ILMESTYY 4.6. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit TA RM O KY LL Ö N EN 7657_.indd 79 17.4.2020 15.28. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 050 512 9224 Jussi Collin, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 7.5. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6100 Anna Back Tuomas Nikulin, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6108 Eero Sala, p
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 7658_.indd 80 17.4.2020 15.30. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €)
Mikko Savolainen, metsätalousinsinööri, Salo (perhepiirissä) 60 VUOTTA 1.5. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 7.5.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. net. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Leikkaa irti MAKASIINRISTIKKO 3 K E B A B D S S Y D Ä V A A R A A P I A G F R Ö K T A N G O R F P A L W X O J N E W T O N H N O J B S I O U X I N U I T M E L I A N S I O O K A N E N A B L U F F I T K T W I L M A R I U A T U H I N A D M A H O N K I S I L M Ä A A R P O J A E N J Y E Y R T T I U O R A H I N A D I X O N T R A T K O J A Ö Ä Ä I N E U V O I G K Y Y K K Y N Ä S I Ä L B O N G A T A L Y Ä N W A T I T R Y S T Ä V Ä T E L E G I A A T W I S T E Ä Ö I E L Y M F A E Ä Ä R E T Ö N H Ö Y R Y T M W A G E R I Y I U Ö O H I D A S W M Ö R S K Ä M O U R U T A I K A I H O Ä N U N N O S A K E N A U T I O T S W I N G I T T L O G O T Y X Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. MERKKIPÄIVÄT MAKASIINIKRYPTO 2, OIKEA RATKAISU 7658_.indd 81 17.4.2020 15.30. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. PALKINNOT Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Sirpa Mäkelä, Töysä, Raija Rajamäki, Ikkeläjärvi ja Hanna-Maija Tuttavainen, Vaskio. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 70 VUOTTA 5.5. Juha Niskanen, Suomen metsäkeskus, projektipäällikkö, metsätalousinsinööri, Hämeenlinna Merkkipäivät-palsta on avoin kaikille lukijoille. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot
Tuulivoimalat rakennetaan nykyään omarahoitteisesti. 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ 7659_.indd 82 17.4.2020 15.32. Korvaus on hyvä suhteessa metsätalouden tuottoon. Pihtiputaan Ilosjoella sähköaseman paikka hakattiin viime syksynä. Työssä pääsee toisinaan nousemaan myös TUULINEN TEHTÄVÄ Abo Wind Oy:n rakennuspäällikkö Arto Pyhtinen rakentaa tuulivoimapuistoja. Voimalat näkyvät kaukaa, mutta kun ollaan lähempänä voimalaa metsässä, ne katoavat usein näkyvistä. Tuulivoimapuiston rakennusvaihe alkaa puuston poistolla sähköaseman ja tuulivoimaloiden alueelta. Myös puolustusvoimilta ja lentoliikenteeltä pyydetään lausunnot. Jos maanomistaja hyväksyy tuulivoimalan rakentamisen, teemme 30-vuotisen vuokrasopimuksen. Toimenkuvaani kuuluu muun muassa työmaiden aikataulujen sekä laadun valvonta. Viikoittain olen keskimäärin kaksi päivää maastotöissä. l KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA. Tänne rakennettavien seitsemän voimalan tuottamalla sähköllä lämpiäisi noin 5 400 omakotitaloa.”. Keskituulennopeus pitää olla vähintään seitsemän metriä sekunnissa, jotta rakentaminen on kannattavaa. Arto Pyhtisen mukaan puiston on määrä olla täydessä tuotannossa ensi vuoden loppuun mennessä. TUULIVOIMAPUISTON paikan valintaan vaikuttavat paitsi tuulisuus, myös sähköverkon sijainti ja kapasiteetti. Lisäksi tiestö rakennetaan kestämään raskaita kuljetuksia ja tiet pidetään auki ympäri vuoden. Tänne Pihtiputaan Ilosjoelle tulee seitsemän tuulivoimalaa, joiden lakikorkeus on 213 metriä ja konehuoneet ovat linja-auton kokoluokkaa. Yhtiömme omistus on ulkomainen, mutta kunnille voimaloista tulee kiinteistöveroa. Paikallisten ihmisten mielipiteiden lisäksi otetaan huomioon luontoja maisema-asiat sekä kaavoitus. Uudet tuulivoimalat ovat suuria. Luonnollisesti ne vaikuttavat maisemaan. Toisin kuin ajatellaan, talvella on tuulisempaa kuin kesällä. Olen lähtöisin Posiolta ja liikun vapaa-ajallakin luonnossa metsätöiden ja metsästyksen parissa, joten minulle maastotyöt sopivat erinomaisesti. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN tuulivoimalan konehuoneen katolle 140 metriin. Ennen rakentamispäätöstä alueen tuulisuutta mitataan kahden vuoden ajan
Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7660_.indd 83 16.4.2020 15.36. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä
0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! ESPOO Antti Janhonen puh. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. 040 1786 635. 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. 0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. 040 579 0951, Pekka Oja puh. 040 823 3969 | VAASA David Koping puh. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. 0400 541 236 | SALO Mauri Kuisma puh. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. www.kesla.com Suomalainen pärjää aina. 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Pekka Oja puh. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. 0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. 7661_.indd 84 16.4.2020 15.38. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa