Metsälehti 8/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2022 • 12.00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 2 TE EM A : U U SI M ET SÄ 9304_.indd 1 9304_.indd 1 26.4.2022 15.01 26.4.2022 15.01. KEIHÄS VAIHTUI RAIVURIIN ROTSTOP 30 vuotta juurikäävän torjuntaa UUSI METSÄ ISTUTUSTA ETELÄSSÄ JA LAPISSA 15 kysymystä sahan huollosta Nissan Qashqai onnistunut katumaasturi INFLAATIO SYÖ HINNANKOROTUKSET NÄIN SELVITÄT KASVUPAIKKATYYPIN KANTOKÄSITTELYYN MUUTOKSIA ›› Antti Ruuskanen keskittyy nyt metsiin ja koneyrittämiseen 29
Tarjous koskee vain Metsä Groupin omistajajäsenten uusia tilauksia, jotka toteutetaan vuoden 2022 aikana. Tilaa taimikonhoito 15.6.2022 mennessä ja saat alennusta 25 €/ha! Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, jonka puusto sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä. Kun tilaat matriisihinnoitellun varhaisperkauksen tai taimikonharvennuksen Metsä Groupilta 15.6.2022 mennessä, saat siitä alennusta 25 euroa per hehtaari. 9305_.indd 2 9305_.indd 2 26.4.2022 15.06 26.4.2022 15.06. Pyydä tarjous paikalliselta metsäasiantuntijaltamme! Yhteystiedot löydät osoitteessa www.metsaforest.com/otayhteytta. Taimikonhoitoon sijoittaminen kannattaa: yhden euron panostus tuottaa keskimäärin kolme euroa
Puiset tietoliikennemastot haastavat teräksiset. Tämän numeron kannen kuvasi Eemeli Kiukkonen 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Tarkalla katkonnalla kärkeen 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Euron alle miljoonan 56 TILAMARKKINAT : Hiljainen vai julkinen kauppa. TEEMA 18 TUULESSA JA TIHKUSSA 28 VAIKUTTAJAT : Juha Siitonen ja Petri Keto-Tokoi OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä raivaussahan keväthuollosta 40 KASVUPAIKAT : Lehdoista liikkeelle 42 TUTKIMUS : Männyillä uusi uhka 43 ALLAKKA : Metsäläinenkin varautuu 44 KYSY POIS : Monilatvainen mänty 47 PIKATESTI : Kestokartta retkelle 48 PERINTÖMETSÄ : Metsäyhtymä toimii tai ei TALOUS 51 RAHAPUU : Maapohja tuoton kannalta 52 PUUMARKKINAT : Inflaatiopeikko uhkaa 76 LUKIJALTA : Karhunpalvelus monimuotoisuudelle 78 PILKKEET : Uimarista tulee lentäjä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Karvalakki vaihtui kypärään 74 S. SA M I KA RP PI N EN TE O LL IS U U SV IIK KO -L EH D EN A RK IS TO /E LK A Seurasimme viime keväänä istutusta Sodankylässä ja Sauvossa. 57 KOEAJO : Nissan Qashqai on aika hyvä kaikessa LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Metsät osana huoltovarmuutta 62 ROTSTOP JO 30 VUOTTA 67 ENNEN & NYT : Yli 60 vuoden urakka 68 LUHTA : Kevätkonsertin visertäjät 74 TUOTE & TEKIJÄ : Toisenlainen masto AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Puupulasta 60 vuotta 6 METSÄNOMISTAJA : Antti Ruuskanen keskittyy metsiin 12 VILJELYMÄÄRÄT ROMAHTANEET LAPISSA 14 METSÄTYYPPI : Kantokäsittelyn lyhentämisen riskit. 15 KEPPIMITAN KUOLEMA 16 LUKIJAN KUVA : Mitä tehdä haavoille. S. 18 18 S. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9306_.indd 3 9306_.indd 3 22.4.2022 17.22 22.4.2022 17.22
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Uudistamisjuttua kirjoittaessani mietin, moniko metsänomistaja on samassa tilanteessa kuin Dravantti. 9307_.indd 4 9307_.indd 4 22.4.2022 15.34 22.4.2022 15.34. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Puupulasta 60 vuotta Viime vuoden lopulla ilmestynyt tutkimus Mera-aikakauden skenaariolaskelman tarina löytyy Metsätieteen aikakauskirjasta. Eturivin asiantuntijoiden 1960-luvulla laatimista skenaarioista ei mikään ole toteutunut. Toista oli 60 vuotta sitten, kun säästöjä ei ollut ja hakkuut olivat kovassa kasvussa. On onni, että myöskään hahmotelmat turbo-tehometsätaloudesta eivät toteutuneet. Lopputulos osoittaa, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Vaan siitäkös metsän elämä iloitsee. Kaikesta huolimatta lopputulos on erinomainen. Mutta käsi pystyyn, jos jollekin on tullut mieleen, että puusta voi tehdä myös tolkun tietoliikennemastoja.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Kevät paljastaa, että kuolema on liikkunut puiden joukossa paksuista lumihangista välittämättä. Sen lisäksi metsiin on kehittynyt hiilinielu, joka on vuosikymmenten ajan sitonut suuren osan Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Tämä ei johdu heidän taidoistaan vaan siitä, että metsien kehitykseen vaikuttavia asioita on niin paljon. Niiden seurauksena tuolloin kasvaneista metsistä olisi nyt jäljellä vain rippeitä. Huoli on turha, sillä puuta on pitkän aikaa kertynyt varastoon. Uhkaavaa puupulaa ratkottiin komiteoissa, joiden mietinnöt valmistuivat 1962. Vuosikymmenten kuluessa metsien uudistamisesta on opittu paljon. Luonnonvarakeskuksen tutkijat kiinnostuivat viime vuonna selvittämään, miten noihin aikoihin laaditut hahmotelmat metsien kehittymisestä ovat toteutuneet. Kävimme viime keväänä keräämässä istuttajilta hyviä vinkkejä Sodankylässä ja Sauvossa. Juttu alkaa sivulta 18. Osoitteesta metsatieteenaikakauskirja.fi löytyy myös paljon muutakin kiintoisaa tutkimustietoa. 1960-luvun asiantuntijat laskivat, että mittavat avohakkuut olisivat väistämättömiä. . Todellisuudessa nykymetsien pinta-alasta noin puolet koostuu metsistä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1964. Puuta on riittänyt. Kuuselle ei voi juurikäävän vuoksi uudistaa, hirvet syövät männyt ja koivut, mutta jotain on istutettava.” HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”On tuttu hokema, että puusta voi valmistaa kaikkea sitä mitä öljystäkin. Vuoden tiedekirja kertoo, että lahopuusta riippuvaisia lajeja on 5 000.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA VIIME aikoina on taas ollut puhetta metsien riittävyydestä, kun hakkuut ovat paikoitellen ylittäneet Luonnonvarakeskuksen laskeman suurimman kestävän hakkuumäärän. Tätä professorit eivät osanneet edes kuvitella
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. AINAVIHANTA kuusi hohti vihreyttä Sarvikallion metsässä Tuusulassa toisena pääsiäispäivänä 18.4.2022. KUVA: Soile Kallio 9307_.indd 5 9307_.indd 5 22.4.2022 15.34 22.4.2022 15.34. Aurinkoiset rinteet olivat sulia, mutta kuusten siimeksessä maa oli luminen ja jäinen. Lintujen kiihkeä viserrys täytti metsän
6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9308_.indd 6 9308_.indd 6 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49
Samoilla eväillä Antti Ruuskanen rakentaa metsänomistustaan ja yritystään. TAVOITTEELLISTA TEKEMISTÄ Tavoitteet ja haaveet ovat huippu-urheilijan työkaluja, joiden avulla pyritään parempaan. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT EEMELI KIUKKONEN Metsälehti Makasiini 7 9308_.indd 7 9308_.indd 7 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49
Metsästys ja kalastus ovat lempiharrastuksiani. Ensimmäisen metsäpalstansa mies hankki 2014. ”Välillä, kun ei suju, keljuttaa ihan mahdottomasti. Haaveena on, että jonain päivänä metsäomaisuus karttuu nelinumeroisiin lukemiin”, mies määrittelee. Tuolloin Lontoossa saatu pronssi päivittyi hopeiseksi kakkoseksi tulleen käryttyä myöhemmin dopingtestissä. Nyttemmin omaisuus on karttunut. Myös kohoavat metsämaan hinnat ”Pahin virhe on, ettei tehdä mitään.” PIELAVESI 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9308_.indd 8 9308_.indd 8 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49. V V IIME vuonna keihäänheiton lopettanut Antti Ruuskanen on meille julkisuudesta tuttu. Moni muistaa myös puolileikillisen keihäänheiton Pielaveden ennätyksen jahtaamisen – sen Ruuskanen saavutti vasta olympiamitalin ja Euroopan mestaruuden jälkeen. Mutta kun tavoitteiden eteen tekee töitä ja niitä välillä myös saavuttaa, tuntuu mahdottoman palkitsevalta. Äskettäin hän ryhtyi myös metsäyrittäjäksi yhdessä entisen kilpakumppaninsa Tero Pitkämäen kanssa. Alkua voisi sanoa varovaiseksi: ensimmäinen ostotila Pielaveden pohjoiskolkalla oli pinta-alaltaan kokonaista neljä hehtaaria. Ensimmäiset metsät 2014 Pielavedellä maitotilalla varttuneelle Ruuskaselle metsä oli luonteva uravalinta urheilu-uran jälkeen. Kasvokkain mies on yhtä valloittavan velmu yläsavolainen kuin Urheiluruudun haastatteluissa, mutta samalla paljastuu harkitseva metsäyrittäjä ja metsäsijoittaja. Kolmen arvokisamitalinsa lisäksi Ruuskanen muistetaan siitä, kuinka hän sai keihäänheiton olympiahopeamitalin hiihdon MM-kisoissa Lahdessa. Raivaussaha ja pottiputki tulivat jo nuoruudessa tutuiksi, kuten myös puun ajo maataloustraktorilla. Marjojakin koetetaan ehtiä poimimaan aina syksyisin”, Ruuskanen kertoo. Metsää on ”kolminumeroinen määrä hehtaareita”, mikä on savolaisittain verrattain täsmällinen lukuarvo. ”Metsissä on touhuttu pienestä pitäen. Hän selittää, että entiselle huippu-urheilijalle tavoitteet ja myös haaveet ovat työkaluja, jotka ohjaavat pyrkimään entistä parempaan. Haaveitakin pitää olla – urheilu-urallani se oli 90 metrin keihäskaari.” Ruuskasen metsähaaveeseen on matkaa. Harvempi tietää, että Ruuskanen aloitti metsäsijoittamisen jo urheilu-uran aikana. ”Osin olen hankkinut metsät itse, osin yhtyminä muiden kanssa
Ruuskanen luottaa perinteiseen ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon. Osa istutuksista on tarkoitus siirtää syksyyn. Samoin taimikot pitää hoitaa viipymättä, silloin työ sujuu vähimmällä vaivalla ja taimikot kehittyvät häiriöittä.” Tuhkalannoituksiakin Ruuskasen metsissä varmasti tehdään, mutta palataan siihen tuonnempana. ”Sopivia ostokohteita löytyy silloin tällöin, mutta lottovoittoja ei metsiä ostamalla voi nykyisin saavuttaa.” Keihäs vaihtui raivaussahaan Urheilu-uran lopettaminen ei näytä aiheuttaneen Ruuskaselle joutilaisuutta, joka on koitunut monen entisen urheilijan kohtaloksi. Metsälehti Makasiini 9 9308_.indd 9 9308_.indd 9 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49. ”Pyrimme aina muokkaamaan ja istuttamaan aukot rivakasti hakkuun jälkeen. Pikemminkin mies tuntuu olevan kovasti kiireinen. ”Kantohinnat olivat viime vuonna hyviä, joten puuta tuli myytyä kohtalaisia määriä.” Kaikkia taimia hän ei lupaa ehtiä istuttamaan itse. Enhän tähän muuten olisi lähtenyt. Pielaveden mies uskoo kuitenkin tulevaan. ”Haasteita tulee ja moni asia metsissä muuttuu. Siinä menetetään tuotot, eikä sellainen metsä myöskään ole ilo silmälle. Esimerkiksi Venäjän tämänhetkinen toiminta lisää varmasti kotimaisen puun tarvetta.” ANTTI RUUSKANEN ASUU Pielavedellä IKÄ 38 vuotta LOPETTI urheilu-uransa viime vuonna HOPEAMITALI LONTOON olympialaisista 2012 EUROOPAN mestaruus 2014 EM -pronssi 2016 ENNÄTYS 88,98 m (2015) KOULUTUS: automaatioasentaja, liikuntaneuvoja, personal trainer METSÄYRITTÄJÄ yhdessä Tero Pitkämäen kanssa vuodesta 2022 alkaen PERHE: avopuoliso ja yksi lapsi HARRASTUKSET: metsänhoito, metsästys, kalastus ja muu luonnossa liikkuminen Antti Ruuskanen harjoittelee nykyisin hakkuukoneen käsittelyä. Ja kyllä hoidettu, hyväkasvuinen metsä sitoo myös tehokkaammin hiiltä.” Ruuskanen on seurannut tarkkaan viimeaikaista metsäkeskustelua, jossa metsätaloudelle ehdotetaan rankkoja rajoituksia. ”Viitenä, kuutena päivänä viikossa olen käynyt raivuulla, kun urheilu-ura loppui.” Alkavalle kesäkaudella odottaa 40 000 taimen istutusurakka. ”Pahin virhe on, ettei tehdä mitään. hankaloivat metsämaan hankintaa. Luotan silti, että puuta tarvitaan ja metsien arvo kasvaa
JOS et ehdi tai pysty hoitamaan metsiäsi, pyydä ammattilaisia apuun. METSÄNHOITOA varten tarvitset pottiputken, raivaussahan ja hyvät eväät. He työskentelevät pitkiä päiviä, ja varsinkin ajokoneiden kuljettajat ovat melkoisessa röykytyksessä. Pahinta on, jos metsä jää hoitamatta. Ensin ammattikoulussa automaatioasentajaksi, sittemmin liikuntaneuvojaksi ja personal traineriksi eli nykytermein tutummin PT:ksi. Rasitus on sitä kovempi, mitä huonommassa kunnossa on.” Motokuskiksi Julius Yegon keinoin Ruuskasen yhdessä Pitkämäen kanssa perustama yritys – Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy – aloitti toimintansa puunkorjuussa tämän vuoden alussa. ”Aktiiviuran aikana totuimme kovaan kilpailuun. Kaksi viimeksi mainittua ammattia tuottavat ihmisille hyvinvointia, ja siitä Ruuskanen puhuu mielellään. Isompia koneita tavallinen metsänomistaja ei tarvitse. Ruuskasen mukaan huippu-urheilu on oiva koulu yrittäjyyteen – kovat tavoitteet, haasteet, onnistumiset ja takapakit ovat arkea kummassakin. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9308_.indd 10 9308_.indd 10 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49. ”Satsaus omaan hyvinvointiin kannattaa aina.” Hän kertoo katselleensa muun muassa metsäkoneen kuljettajia – monesti varoittavana esimerkkinä. Päätimme jatkaa samalla linjalla, joten päädyimme metsäkoneyrittäjiksi. 4. Sellaista uudet metsäyrittäjät parhaillaan rakentavat. Hän käy myös luennoimassa yrityksissä jaksamisesta ja hyvinvoinnista. TEE itse mahdollisimman paljon, jos suinkin pystyt. JALKAUDU maastoon toteamaan, mitä metsällesi kuuluu. Metsien ja ihmisten hyvinvointia Huippu-urheilu-uransa aikana Ruuskanen ehti opiskella kolme ammattia. Ruuskanen on yrityksen toimitusjohtaja, päätoimisena keihäänheittovalmentajana työskentelevä Pitkämäki hallituksen puheenjohtaja. Talven aikana olemme korjanneet ”Jos kerran keihäänheiton voi oppia YouTube-videoita katsellen, niin miksei myös motolla ajamista.” RUUSKASEN METSÄVINKIT 1. 2. Molemmissa menestykseen tarvitaan osaavien ja asiaan sitoutuneiden avustajien verkosto. 3. ”Moni heistä koettaa minimoida oman liikkumisensa, mikä on huolestuttavaa
Maastohiihtäjä Perttu Hyvärinen opiskelee metsätieteitä Joensuussa, kuten myös kolmiloikan Suomen ennätyksen haltija Simo Lipsanen. l URHEILEVIA METSÄIHMISIÄ Pitkämäen ja Ruuskasen koneyritys on korjannut puuta Keitele Forestin lukuun, mutta jatkossa korjuupalveluita on tarkoitus tarjota myös metsänomistajille. Joukkuekaveri Olli Hiidensalon on innokas metsätöiden tekijä. Lajin maailmanmestari, metsätalousteknikko Kimmo Kinnunen työskenteli vuosia Metsä Groupin puunhankinnassa. Keitele Forestin leimikoita. Yritys hankki viisi vuotta vanhan hakkuukoneen ja kymmenkunta vuotta ajetun ajokoneen. ”Olen minä tuhansia motteja hakannut. Entuudestaan Ruuskasella oli vanha Ponssen hakkuukone, jolla hän on harjoitellut omissa metsissään. Ajatus on koostaa hankkeita ja levittää tuhkaa helikopterilla. Lumilautailun maailmanmestari Roope Tonteri on aktiivinen metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä. Rallin moninkertainen maailmanmestari Tommi Mäkinen on sivutoiminen metsäkoneyrittäjä. Vuoden 1980 olympialaisten mitalisti, kestävyysjuoksija Kaarlo Maaninka työskenteli metsäteknikkona metsänparannustehtävissä Aikanaan lähes 21 metriä kuulaa työntänyt Tepa Reinikainen on Mhy Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja.. Esimerkiksi Janne Seppäsen videoita olen katsonut paljon.” PT-palveluita myös metsänomistajille. ”Ei me Teron kanssa ruveta helikopterilla lentämään. Teron velipojalla on yritys, joka pystyy toteuttamaan hankkeita.” Ruuskasella on visio metsäpalveluiden laajentamisesta metsänomistajien neuvontaan, kunhan firma on saatu käyntiin. Hän uskoo, että uudenlaisella neuvonnalla olisi kysyntää, kun metsänomistajakunta kaupungistuu nopeasti. Keihäänheiton Suomen ennätysmies Aki Parviainen on metsäpalveluyrittäjä. Voisi ajatella, että moni kaupunkilaismetsänomistaja arvostaisi samanlaista henkilökohtaista opastajaa myös metsäasioidensa hoitoon.” Nuorina miehinä Pitkämäki ja Ruuskanen tuulettivat äijämäisyyteensä tukehtumassa ollutta keihäänheiton lajikulttuuria. Tuottavuudessa en pärjää velipojalle, mutta hyvästä työjäljestä koetan pitää kiinni.” Ruuskanen kertoo tukeutuneensa hakkuukoneen käsittelyn opettelussa samaan metodiin kuin hänen kilpakumppaninsa, Rio de Janeiron olympialaisissa hopealle yltänyt Kenian Julius Yego. Jatkossa on tarkoitus tehdä myös hankintahakkuita metsänomistajien lukuun.” Puunkorjuussa avainhenkilö on Antti Ruuskasen veli Olli-Pekka Ruuskanen, jolla on pitkä kokemus hakkuukoneen ajamisesta. Uuden koneen puikoissa hän on ollut kiireapuna. Ampumahiihtäjä Tero Seppälä valmistui äskettäin metsätalousinsinööriksi. Metsälehti Makasiini 11 9308_.indd 11 9308_.indd 11 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49. ANTTI RUUSKASEN lisäksi moni muukin huippu-urheilija on suuntautunut metsäalalle. Ehkä he tekevät nyt saman metsäyrittäjyydelle. Vuoden 1985 hiihdon maailmanmestari Kari Härkönen on metsänhoitaja ja työskentelee varttuneena tutkijana Luonnonvarakeskuksella. ”Nythän kohta kaikilla on oma kuntovalmentaja, personal trainer. ”Jos kerran keihäänheiton voi oppia YouTube-videoita katsellen, niin miksei myös motolla ajamista. Toiseksi tukijalakseen Ruuskasen ja Pitkämäen yritys kaavailee tuhkalannoituksia
Tämä näkyy metsien käsittelyn muutoksena Lapissa. “Mitä meidän hiilinieluille ja metsien kasvukunnolle käy viljelymäärien romahtamisen seurauksena. Yhä enemmän hakkuukertymästä tulee kasvatushakkuista. TEKSTI TIIA PUUKILA 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9309_.indd 12 9309_.indd 12 22.4.2022 17.30 22.4.2022 17.30. “Metsät eivät välttämättä jää kokonaan hakkaamatta, mutta niissä käytetään poimintahakkuuta tai luontaista uudistamista, vaikka se ei sille kohteelle aivan sovelias olisikaan”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Sallan toiminnanjohtaja Juha Hänninen. Viljelymääriä painaa alas myös valtion linjaus lisätä peitteellistä metsien käsittelyä maillaan. “Metsien käsittely on kehittynyt ja metsien puusto ja ikäluokkarakenne on muuttunut Lapissa. Uudistamishakkuiden pinta-ala on tipahtanut noin puoleen vuodesta 2016”, kertoo suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen Metsähallituksesta. Perinteinen metsänkäsittely aukkoineen, maanmuokkauksineen ja istutuksineen ei välttämättä kannata, jos uudistamiskustannukset nousevat paikoin yli puunmyyntitulojen. Juttua varten on haastateltu myös Metsäkeskuksen metsäneuvojaa Vesa Tolosta ja Metsänhoitoyhdistys Lapin johtajaa Veijo Ekonojaa. Ainakin metsien jalostushyöty jää pois”, pohtii kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen MTK:sta. Viime vuonna Lapissa Metsähallituksen uudistamisluonteisista hakkuista 45 prosenttia toteutettiin pienaukkohakkuin, poimintahakkuin sekä väljennysja suojuspuuhakkuin. TAIMIA istutetaan Lapissa vuosi vuodelta vähemmän. Yksi syy viljelymäärien romahdukseen on vajaatuottoisten metsien uudistamiseen tarkoitetun kemeratuen loppuminen vuonna 2015. l VILJELYMÄÄRÄT ROMAHTANEET LAPISSA Kemeratuen loppu ja jatkuvan kasvatuksen lisääntyminen näkyvät pohjoisen metsissä
Metsän viljelymäärät ovat laskeneet Lapissa jo useamman vuoden perätysten. Metsälehti Makasiini 13 9309_.indd 13 9309_.indd 13 22.4.2022 17.30 22.4.2022 17.30. Lapin metsistä yksityisomistuksessa on vajaa 20 %. Tälle pylväikölle oli myös oma otsikko, selite ja lähde Siemenpuuhakkuista 54,2 % oli suunnittella yksityismaille viime vuonna. ”Viime vuonna myytiin vähiten metsikkösiementä 13 vuoteen. Siemenpuuhakkuita tehdään vähemmän, mutta yksityismetsissä kiinnostus luontaiseenuudistamiseen on ollut kasvussa. vuoden 2016 istutusmäärä on vaihtanut paikkaa vuoden 2020 kylvönäärän kanssa. Voi olla, että Kemijärven tehtaan poissaolo näkyy osassa Lappia.” Metsähallituksen erikoissuunnittelija Ilkka Vaara 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 Poimintahakkuun suosio kasvanut Liki kolmanneksen pudotus Avohakkuu Siemenpuuhakkuu Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Lähde: Metsäkeskus, metsänkäyttöilmoitukset Ha 2000 4000 6000 8000 10000 Kylvömäärät Istutusmäärät 2016 2020 Ha Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoja metsänparannustyöt Lapissa metsää hakataan entistä enemmän, mutta avohakkuiden osuus kaikkista hakkuista on laskenut ja jatkuva peitteinen metsänkäsittely lisääntynyt
1 2 3 4 Maaja metsätalousministeriössä valmistellaan asetusmuutosta, joka mahdollistaa kantokäsittelykauden lyhentämisen, mikäli kantokäsittelyaine uhkaa loppua. l ONKO KANTOKÄSITTELYKAUDEN LYHENTÄMINEN RISKI. Sään lämmetessä itiömäärät vähitellen kasvavat ja tartuntariski suurenee. Toinen merkittävä tekijä on, kuinka paljon ympäröivällä alueella on juurikääpää. Nyt määräaikaisella asetusmuutoksella saatetaan nostaa lämpötilarajaa, mikä lyhentää käsittelykautta, sekä poistaa kantokäsittelyvelvoite turvemailta. SE PP O SA M U LI TUULA PIRI KUKA: Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija MITÄ: Työskennellyt koko työuransa juurikäävän, Suomen metsien merkittävimmän tuhonaiheuttajan, parissa. Kantokäsittelyn poisjättämisestä voi seurata pulmia, erikoistutkija Tuula Piri sanoo. Kun juurikääpä pääsee leviämään tuoreesta kaatopinnasta kantoon ja juuristoon ja sitä kautta vieruspuihin, se on pitkäaikainen riesa eikä sitä saa metsiköstä pois kuin puulajia vaihtamalla. Se tarkoittaisi sitä, että hakkuita tehdään ilman kantokäsittelyä juurikäävän itiöinnin aikana. Tällöin itiötartunnat jonkin verran lisääntyisivät, mikä edesauttaisi juurikääpälahon leviämistä. Terveet metsiköt Etelä-Suomen pahoilla juurikääpäalueilla ovat sellaisia, joiden hakkuiden siirtoa kannattaa harkita. Mikä vaikuttaa juurikääpäriskiin. Torjunta-aineiden saatavuus on parantunut maaliskuusta, mutta ministeriö on valmis ottamaan asetuksen käyttöön tarvittaessa nopealla aikataululla.. Mitä tapahtuu, jos juurikääpä leviää metsään. Urean voi korvata harmaaorvakka-pohjaisella kantokäsittelyaineella, mutta senkin saatavuus on rajallista. Etenkin jos juurikääpätartunta tulee ensiharvennuksessa, laho ehtii levitä pitkälle päähakkuuseen mennessä. Pahimmillaan se lahottaa arvokkaimman tyvitukin. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9310_.indd 14 9310_.indd 14 22.4.2022 17.32 22.4.2022 17.32. Mitä tämä merkitsee Suomen metsille. Ukrainan sota on hankaloittanut juurikäävän torjunnassa käytetyn urean saantia. Juurikääpä alkaa tuottaa itiöitä, kun lämpötila on noussut pysyvästi nollan yläpuolelle. Kannattaako hakkuita lykätä, jos kantokäsittelyainetta ei ole saatavissa. MIKSI: Laki velvoittaa kantokäsittelyyn toukokuun alusta marraskuun loppuun, kun hakkuuvuorokauden alin lämpötila on nollan yläpuolella. TIIA PUUKILA Lehden mennessä painoon tuorein tieto on, että kantokäsittelykauden lyhentämistä koskeva asetusmuutos ei ole tulossa voimaan vielä toukokuun ensimmäisellä viikolla. Myös jatkuvan kasvatuksen kohteilla kannattaa olla tarkkana
Pinomittaukseen verrattuna menetelmä on kustannustehokas ja tarkka. Vuonna 2020 jo 40 prosenttia hankintapuista mitattiin kuormainvaa´alla. ”Kuormainvaakamittauksessa puutavara-auton kourassa oleva vaaka punnitsee kuitupuut samalla kun ne lastataan auton kyytiin. Nykyisin uusille metsäasiantuntijoille ei taideta antaa mittakeppiä ollenkaan”, vahvistaa kokenut metsäasiantuntija Petri Manninen Metsä Groupin Viitasaaren hankintapiiriltä. Puun tuoretiheys vaihtelee vuodenajan ja sijainnin mukaan. Kilot muutetaan kuutioiksi virallisten tuoretiheystaulukoiden muuntokertoimien avulla”, Manninen kertoo. Vuonna 2009 tilastoihin ilmestyi uusi menetelmä, kuormainvaakamittaus. Samaan kuormaan voidaan lastata useiden mittauserien puita ilman, että niitä on tarpeen erotella kuormassa. Enimmillään hankintapuista mitattiin tehdasmitalla peräti 80 prosenttia vuonna 2006. Vuonna 2000 joka toinen hankintapuukuutio mitattiin tienvarressa. Tänä päivänä puiden mittaaminen tienvarressa on loppunut lähes kokonaan. ”Kyllä keppimittaus on kuolevaa kansanperinnettä. ”Metsänomistajan suuntaan myös maksuliikenne nopeutuu, koska puumäärä on selvillä heti, kun kuorma on tehty.”. Esimerkiksi Etelä-Suomessa kuutio mäntykuitupuuta painaa tammikuussa 955 kiloa, mutta toukokuussa vain 872 kiloa. Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9311_.indd 15 9311_.indd 15 22.4.2022 17.33 22.4.2022 17.33. SAMI KARPPINEN KEPPIMITAN KUOLEMA 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Muu Kuormainvaaka Tehdas Tienvarsi Hakkuukone Luovutusmittausmenetelmien osuudet yksityismetsien hankintakaupoissa vuosina 2009–2020 Menetelmän osuus, % Avohakkuu Siemenpuuhakkuu Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu Luovutusmittausmenetelmien osuudet markkinahakkuissa (pystyja hankintakaupat) 2020 Hakkuukonemittaus Tienvarsimittaus Tehdasmittaus Kuormainvaakamittaus 79,3% 0,7% 15,3% 4,7% Lähde: Luke Lähde: Metsäteho Oy Lorem ipsum Markkinahakkuut vuonna 2020 58,3 miljoonaa m 3 Kuormainvaakamittaus on syrjäyttänyt nopeasti hankintapuiden tienvarsimittauksen. Kuormainvaaka nousussa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tienvarsimittauksen korvaajaksi oli nousemassa tehdasmittaus. Se on syönyt nopeasti niin tehdasmittauksen kuin tienvarsimittauksenkin osuutta. PUUNOSTAJA, metsänomistaja ja puinen mittakeppi pinon kimpussa olivat vielä vuosituhannen vaihteessa tyypillinen näky keväisellä varastopaikalla. Kuormainvaakamittaus tarjoaa hankintakuitupuun mittaukseen monia etuja. Metsätehon tilastojen mukaan vuonna 2020 vain kuusi prosenttia hankintapuista mitattiin tienvarressa
”Esityksen mukaan tuota 30 senttiä sovellettaisiin koko vuoden 2022 verotuksessa myös metsätalouden matkoihin, vaikka esityksessä ei sitä suoraan kuvatakaan”, vahvistaa ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. Viime vuonna kotimaiset taimitarhat toimittivat metsänviljelyyn 152,1 miljoonaa tainta, mikä on pienin määrä kymmeneen vuoteen. Pohjois-Satakunnan palstalle tuli haavikon alle kohtalaisen hyvä mäntytaimikko, kiitos mätästyksen. METSÄMATKOJEN KILOMETRIVÄHENNYS NOUSEE HALLITUS esittää eduskunnalle työmatkakulujen vähennysoikeuden kasvattamista. 16 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Ovatko haavat hybridiä vai suomalaista. Tuotanto laski yli 16 miljoonalla taimella edelliseen vuoteen verrattuna. Haapa saattaa aiheuttaa männyntaimiin männynversoruoste-epidemian.” A. Syntyvät vesat raivaat sitten taimikonhoidon yhteydessä.” Visakallio ”Tutkipa, voisitko pelastaa mäntyjen tai kuusien latvoja pystykarsimalla hybridihaapoja.” Kuitupuunkasvattaja ”Tuohon varhaisperkaus, kaikki roskapuu pois, pelastaisi männyt. Jos männikkö on hyvä, kattava ja maaperä sopiva, raivaisin haavat pois ja jättäisin vain säästöpuita.” Gla ”Tuossa pitäisi piakkoin päättää, kumpaa jaksoa halutaan ensisijaisesti kasvattaa. Syynä on polttoaineiden jyrkästi kohonnut hinta. Muut haavat laitat nurin nyt heti. Mutta mitä tehdä haavoille, pohtii nimimerkki Jees H-valta. Jalkanen ”Jätä muutama haaparyhmä säästöpuuksi, jotka kaulaat muutaman vuoden päästä. M IK KO RI IK IL Ä 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9312_.indd 16 9312_.indd 16 22.4.2022 16.01 22.4.2022 16.01. Osana esitystä henkilöautolla tehtävien työmatkojen kilometrikohtaista vähennystä korotetaan 30 senttiin. Jos eduskunta lain hyväksyy, se tulee voimaan heinäkuun alussa ja olisi määräaikaisena voimassa vuoden loppuun. Mesälehti.fi-keskustelijat pohtivat mäntytaimikon päällä kasvavien haapojen kohtaloa. Tukieurot taskuun.” Arto ”Jos olisi minun palstani ja noin hyvä männyntaimikko, raivaisin pienemmän risukon pois ja pukittaisin kylmästi haavat kuivumaan pystyyn.” Metsänmies ”Hyvin ovat vielä männyt säilyneet, ovatkohan hirvet siellä eri rotua kuin täällä?” Metsäkupsa MITÄ TEHDÄ HAAVOILLE
8–16) Hoida metsää ja nauti luonnosta kaikin aistein 9313_.indd 17 9313_.indd 17 20.4.2022 21.21 20.4.2022 21.21. Kevään 3+1 nautittavaa etua Ale ennakkoraivaus 30 % Voita elämysloma luontoon Arvomme asiakkaidemme kesken 3 kpl elämyspaketteja maisemasviittiin Rantasalmen Järvisydämeen (arvo 1200 €). Tänä aikana metsätiloilla on ollut keskimäärin kuusi omistajaa ja kaksi metsän kiertokulkua. Kysy lisää. 02046 1478 (ark. Stora Enso Asiakaspalvelu p. Puukaupan yhteydessä sovittu ennakkoraivaus -30 % alennuksella. Suomalaista metsäosaamista jo 150 vuotta. Osallistut arvontaan tekemällä Stora Enson kanssa puukaupan tai metsänhoitosopimuksen kampanja-aikana 1.3.–31.5.2022. Edut voimassa 31.5.2022. Lue lisää www.storaensometsa.fi/150 Kesäkelpoiselle harvennuspuulle kausilisä niin tukeille kuin kuitupuulle. Jo keskimääräisessä puukaupassa edun arvo yli 1000 euroa. Hyvän metsänhoidon kunniaksi tarjoamme kevään kauppoihin tuntuvia etuja. Puukaupalla tai metsänhoitosopimuksella osallistut Järvisydän-elämysloman arvontaan. Stora Enso on ollut suomalaisten elämässä mukana jo 150 vuotta. Tähtitilillä kiinteä korkotuotto puukaupalle 2,00 % ilman kuluja
TEKSTI TIIA PUUKILA, SAMI KARPPINEN KUVAT SEPPO SAMULI, SAMI KARPPINEN Savinen maa on muuttunut liejuksi rankkasateiden jäljiltä ja tarttuu Tuomo Dravantin pottiputkeen. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 18 9314_.indd 18 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31. Kun taimet alkavat olla etelässä jo maassa, pohjoisessa istutuskausi on vasta aluillaan. Viime keväänä seurasimme urakointia Sauvossa ja Sodankylässä
Metsälehti Makasiini 19 9314_.indd 19 9314_.indd 19 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31. Veikko Toivola opiskelee opettajaksi. Oman alan kesätöitä ei sattuneesta syystä ole saatavilla, joten Toivola urakoi taimien istutuksessa Metsähallituksen leivissä Sodankylässä
Loput kymmenen laatikkoa jäivät odottamaan tilalle piharakennuksen varjoon. Tuolloin Dravantti oli vasta ostanut tilan metsineen ja peltoineen isoäidiltään. Siihen istuttaminen on hyvää lääkettä. Tuuli puhaltaa kylmästi mereltä ja toukokuun lopun lämpötila kohoaa hädin tuskin kymmeneen asteeseen. Myös Reijo-vaari on luvannut tarvittaessa tulla iskemään taimia maahan. Holmijoki iskee muutaman taimen malliksi maahan ja antaa sitten istutusputken Dravantille. Tavallisesti Karunan kylällä Lounais-Suomessa on kesän kynnyksellä jopa helle. Toukokuun lopulla suurin osa alueen 450 000:sta metsänhoitoyhdistyksen toimittamasta taimesta on jo laitettu maahan. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 20 9314_.indd 20 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31. Maa puskee heinää ja koivua. Välillä Dravantti ehti pelätä, ehtiikö hän ollenkaan istuttamaan. Toimittajankin sormia palelee ja viima pureutuu ikävästi takin kauluksesta. Pottiputki uppoaa kevyesti sateen pehmittämään mättääseen. Dravantti ottaa istutusalalle mukaan vain sen verran taimia kuin kerralla ehtii istuttamaan. Olin Sauvon puolella kylvöhommissa yhdellä maatilalla. ”Olisi tarvinnut hiukan aikaisemmin keretä istuttamaan. V V ESI seisoo pelloilla ja laikkumättäät ovat vetisiä edellispäivän rankkasateen jäljiltä. Metsäasiantuntija Tapani Holmijoki (oik.) auttaa Tuomo Dravanttia purkamaan taimilaatikot peräkärrystä. Siksi istutus viivästyi”, Dravantti kertoo kantaessaan taimilaatikkoa. Koleasta toukokuun lopusta huolimatta kevät on jo pitkällä. Istutuksia ei metsätilalla ole säännöllisesti. Nyt useamman viikon kylvöurakka on saatu päätökseen ja metsänomistaja päässyt metsätöihin. Sateet jarruttivat peltotöitä ja päivät venyivät herkästi yli kymmentuntisiksi. Hän odottaa perheen kuopusta syntyväksi muutaman kuukauden kuluttua. Edellisestä on kulunut aikaa muutama vuosi. Myöhemmin avuksi on tulossa metsäja peltotöistä innostunut Dravantin syksyllä kuusi vuotta täyttävä Lenni-poika. Omatoimisuus vähentynyt Lounametsän alueella istutukset jatkuvat tavallisesti juhannukselle, joskus jopa juhannuksen yli. Yhdistyksen metsäasiantuntija Tapani Holmijoki on tullut pistäytymään työmaalla. Viikot traktorin kopissa tuntuvat edelleen selässä. Sen sijaan Dravantin avopuolisolta Annalta jää tänä keväänä istutustyöt väliin. Meillä on ollut mukavasti saatavissa istutusporukkaa, paikallisia yrittäjämetsureita, jotka ovat vuosikaudet tehneet tätä työtä”, Holmijoki kertoo. ”Tänä vuonna istutukset ovat sujuneet aika sutjakkaan. Sen verran väsymys vielä painaa, että Dravantti on päättänyt aloittaa alle hehtaarin istutusurakkansa yhdellä laatikollisella taimia. Vajaa kolmannes istuttaa itse Dravantin Sauvossa sijaitsevat metsät lukeutuvat Metsänhoitoyhdistys Lounametsän Turku-tiimin alueeseen. Metsänomistaja aloittaa istutustyömaalla yksin. Nyt metsänomistaja Tuomo Dravantti aloittaa kevään 2021 istutusurakan pipo vedettynä syvälle päähän. Holmijoki on opastanut Dravanttia jo hänen ensimmäisillä istutuksillaan 2000-luvun alussa
Toukokuun lopulla suurin osa alueen 450 000:sta metsänhoitoyhdistyksen toimittamasta taimesta on jo laitettu maahan. Kysymys ei ole mistään kevyestä työelämään tutustumisesta ”tienaa tonni” -tyylillä, vaan kesätyöntekijät istuttavat Lapissa kolme neljäsosaa kaikista Metsähallituksen taiSAUVO Metsälehti Makasiini 21 9314_.indd 21 9314_.indd 21 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31. Viime kesän istutusurakkaan pestattiin yhteensä 35 nuorta. Nämä taimet on otettu kaksi viikkoa aikaisemmin sulamaan ja ne ovat valmiita istutukseen. Lounais-Suomen rannikolla kuuselle sopivat rehevät maat on suurelta osin raivattu pelloiksi. Esimerkiksi kaksi vuotta takaperin Sodankylässä ajettiin vielä moottorikelkoilla kesäkuun puolivälissä. Niiden tulee sulaa ennen istutusta. Yhdistyksen alueella vajaa kolmannes metsänomistajista istuttaa itse metsänsä. Vesi seisoo istutusalan viereisellä pellolla edellispäivän rankkasateen jälkeen. Metsänviljelykauden alkuun vaikuttaa talven lumikuorma. Kahden viikon urakka Kun kesäkuun alkupuolella Lounais-Suomessa lopetellaan istutuskautta, Pohjois-Suomessa vasta viritellään pottiputkia. Paikkakunnalla moni metsänomistaja on maanviljelijä, heillä peltotyöt vievät aikaa metsätöiltä kuten Dravantillakin. Lapissa Metsähallituksen maille saapuvat kesätyöntekijät ovat kuitenkin varma merkki metsänviljelykauden alkamisesta. Viime vuosina omatoimisten istuttajien määrä on kuitenkin laskenut. Tämä on ollut käytäntönä jo ainakin viisitoista vuotta”, kertoo Metsähallituksen tiimiesimies Samuli Ollila. Taimet tulevat yleensä pakastetaimina. ”Meille tulee kesäkuun alussa töihin paikallisia nuoria, jotka pääosin vastaavat istutusurakasta. Istuttamatta on lähinnä kohteita, joissa hakkuutähteiden ajo on viivästynyt ja sen vuoksi maanmuokkaus siirtynyt istutuskeväälle
Edellisviikon helteistä ei ole enää henkäystäkään aistittavissa. Lapissa valtion maiden tuottavan metsämaan pinta-alasta on metsätalouden ulkopuolella jo lähes puolet, eikä paine ole helpottamassa. Aikaisemmin määrät olivat huomattavasti suurempia. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 22 9314_.indd 22 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31. Vettä vihmoo jatkuvalla syötöllä ja lämpötila on painunut alle kymmeneen asteeseen. Syy pudotukseen löytyy helposti. Työmaalla käy nopeasti selväksi, että metsään on tultu oikeasti urakoimaan. ”Tietokoneen näytölle nousee monenlaista karttatasoa, joiden vaatimukset on toiminnassa huomioitava. Myös peitteisen metsänkasvatuksen rooli on kasvanut nopeasti.” Metsähallituksen tiimiesimies Samuli Ollila. Suoritus olisi ihan kohtalainen, vaikka kyseessä olisivat pahviset taimilaatikot, joihin mahtuu 90 tainta. Rinnemaa on tyypillistä Lounais-Suomen rannikolla. Sadeasuihin verhoutuneet Tuukka Willman, Joona Helttunen, Veikko Toivola ja Tiina Jänkälä käyvät vuoroin nostamassa uuden taimilaatikon valjaisiin kiinnitettyyn telineeseen, hörppäävät juomaa ja jatkavat kierrostaan aukolla. Muutos on valtava. Ennen yksin Sodankylässä istutettiin sama määrä taimia mitä nyt koko Lapissa. Metsähallituksen maihin kohdistuu monenlaista suojelupainetta. Parhaana vuonna taimia oli 7,6 miljoonaa ja istuttajia yli kaksisataa”, Ollila kertoo. Metsähallituksen metsänhoitoesimies Ilkka Jaakola. Metsuri Teuvo Kaaretkoski ohjaa työtä. Metsähallituksen omat metsurit valvovat työtä. Nuoret saavat keskittyä istutukseen.” Tavoitteena on, että nuoret lyövät Keski-Lapin alueella maahan 1,2 miljoonaa tainta. Lähes 4 000 tainta päivässä Jos Lounais-rannikolla istutettiin toukokuun lopulla koleassa säässä, ei sää Sodankylässä ole kesäkuun puolivälissä sen parempi. Hyppäämme Ollilan ja metsänhoitoesimies Ilkka Jaakolan kanssa autoon, ja lähdemme tutustumaan nuorten istutusurakkaan. ”Kovia suorituksia nämä ovat. Moni tienaa parissa viikossa saman verran, miDravantin männyn uudistusala nousee osin rinteeseen. ”Taimimäärät ovat pudonneet vuosikymmenen takaisesta todella paljon. Myös istutusvauhti on omaa luokkaansa. Yleensä ehdin istuttamaan noin viisitoista laatikkoa päivässä”, ennättää lakimieheksi opiskeleva Helttunen toteamaan. Yrittäjät toimittavat taimilaatikot palstoille ja keräävät ne pois. ”Yleensä ehdin istuttamaan noin viisitoista laatikkoa päivässä.” mista. Viidentoista laatikon päivävauhti tarkoittaa, että usean kesärupeaman kokemuksella Helttunen laittaa päivässä maahan jopa 3 750 taimea. ”Työ on organisoitu siten, että kahden viikon aikana kaikki taimet tulevat istutettua. Metsähallituksen taimet tulevat Pohjan Taimen Ketolan taimitarhalta Kemijärveltä muovilaatikoissa, joihin mahtuu 250 tainta. ”Nyt taitaa lähteä seitsemäs laatikko tälle päivälle
SODANKYLÄ Metsälehti Makasiini 23 9314_.indd 23 9314_.indd 23 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31. Kokenut metsuri Teuvo Kaaretkoski ohjaa istuttajien työtä tarpeen mukaan. Tiina Jänkälä vaihtaa kuulumiset Kaaretkosken kanssa uutta taimilaatikkoa hakiessaan
Sen takia mättäät ovat vähän löysiä.” 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 24 9314_.indd 24 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31. Lisäksi rannikon veden vaivaamilla alueilla istutetaan jonkin verran leppää. tä jostain muusta kesätyöstä saa kahdessa kuukaudessa”, Jaakola sanoo. Metsuri Kaaretkosken mukaan nuoret tietävät mihin ovat tulossa, eikä raha tule helpolla. Mahdollisia puulajeja ovat myös visakoivu ja lehSodankylän moreenimaahan istutetaan yksivuotiaita Kemijärven taimitarhalla kasvaneita mäntyjä. Nuoret ovat olleet poikkeuksetta ahkeria ja aktiivisia. ”Täällä ei ollut routaa viime talvena. Lounais-Suomessa puulajivalikoima on monipuolisempi kuin pohjoisessa. Valinnanvaraa männystä tammeen Sekä nuoret Sodankylässä että maanomistaja Tuomo Dravantti Sauvossa ahkeroivat maahan vuoden ikäisiä, noin kymmensenttisiä männyntaimia. ”Oikean istutuspaikan valintaan ja suunnitelmalliseen etenemiseen täytyy yleensä ensikertalaisia opastaa. Myös Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen rannikkoalueiden käytetyin puulaji on mänty, sillä parhaat kuuselle soveltuvat rehevämmät maapohjat on suurelta osin raivattu pelloiksi. Sen sijaan yhdistyksen keskija pohjoisosissa istutetaan kuusta enemmän kuin mäntyä. Silti työ houkuttaa, tälläkin kertaa hakijoita oli jopa kolme kertaa enemmän kuin paikkoja oli tarjolla. En muista, että kukaan olisi lyönyt hanskoja tiskiin kesken urakan näinä vuosina ilman terveydellistä syytä”, Kaaretkoski kertoo. Heidän kanssaan on ollut mukavaa tehdä töitä. Tuukka Willman ei pidä pitkiä taukoja työpäivän aikana, vaan taimia isketään maahan urakkatahtiin jäätävästä sateesta huolimatta. Sauvon ja Turun seudun alue ovat tammen luontaista esiintymisaluetta. Metsähallituksen Keski-Lapin taimista 90 prosenttia on mäntyä ja loput kuusta
Kuusta metsänomistaja sen sijaan istuttaa korkeintaan omaan kuusiaitaan. ”Keski-Lappiin on saatavilla sekä ensimmäisen että 1,5-sukupolven siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja taimia. Yleensä muokkausjälki ehtii painua talven aikana, mutta nyt mättäät ovat vielä pehmeitä. Kaatosateen jäljiltä näkyy myös laikkumättään toinen etu. ”Täällä ei ollut routaa viime talvena. ”Minä olen hakkauttanut melkein kaikki kuusikot pois. Tapani Holmijoki neuvoo istuttamaan taimet syvälle, etteivät sateet paljasta paakkua ja altista sitä kuivuudelle. Sen käyttö on parantanut puun kasvua ja laatua. Metsänomistajan tämänvuotinen istutusala on rinteessä, jonka alaosa on rehevää mustikkatyypin maata. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun syksy on vetinen.. Roudattomuus näkyy Dravantti asettaa pottiputken keskelle mätästä, sujauttaa taimen putkeen ja polkaisee. l JALOSTETTUA SIEMENTÄ POHJOISEEN Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoja metsänparannustyöt 2016 2017 2018 2019 2020 Maanmuokkausmäärät työlajeittain Varsinais-Suomessa ja Lapissa vuonna 2020 Varsinais-Suomi Lappi Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus 1000 € 1000 ha Etelässä mätästetään, pohjoisessa äestetään 1000 2000 3000 4000 5000 Muu maanmuokkaus Mätästys Äestys Ha Puulajien istutusalat 2020 Lähde: Luke Varsinais-Suomen maakunta 2080 ha 732 ha Koivu 63 ha Koivu 101 ha Muut puulajit 7 ha Mänty Kuusi Kuusi Lapin maakunta 2636 ha 1827 ha Mänty Etelässä mätästetään, pohjoisessa äestetään v tikuusi. Kuopissa seisoo vesi, mutta korkeamman laikkumättään päällä taimi ei huku. Taimesta jää näkyviin pieni tupsu. Erikoisempia taimia saa, jos ne tilaa hyvissä ajoin. Laikkumättäissä taimet pärjäävät paremmin heinää vastaan. Sodankylän pohjoispuolelle taimet kasvatetaan käytännössä metsikkösiemenistä, joista on krooninen pula. Ne on pitänyt hakata ennen kuin ne ovat ihan lahoja. 1,5-sukupolven siemenviljelyksiin on valittu ensimmäisen sukupolven siemenviljelyksien parhaimpia puita. Jalostettu siemen tuotetaan siemenviljelyksillä, joihin on valittu luonnosta laadukkaimpia puita eli pluspuita. 1,5-sukupolven siemenviljelyksien siemen tuottaa jopa 25 prosenttia paremman tilavuuskasvun kuin metsikkösiemen. Erikoispuiden käyttö on ottanut takapakkia viime vuosina, sillä taimitarhat ovat keskittyneet viljelemään lähinnä mäntyä, kuusta ja koivua. Runsaskaan siemensato ei välttämättä auta, jos siementen itävyys on taimitarhakäyttöön liian heikko. Rannikolla ongelmana on juurikääpä, joka lahottaa kuusia. Ei niitä tännepäin viitsi istuttaa”, Dravantti kertoo. Kaivinkoneella tehtävän laikkuja kääntömätästyksen lisäksi Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen alueella muokataan maita metsä-äkeellä ja paikoin käytetään jatkuvatoimista Bräcken laikkuMetsälehti Makasiini 25 9314_.indd 25 9314_.indd 25 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31. Jalostuksen vaikutuksesta puiden kasvuun on vielä varhaista sanoa mitään, koska niitä on viljelty vasta kolmisen vuotta”, kertoo Pohjan Taimen Ketolan taimitarhan johtaja Rainer Vihriälä. Mikäli juurikääpä ei olisi riesana, siihen olisi voinut istuttaa kuusta ja kuivempaan puolukkatyypin rinteeseen mäntyä. VIIMEISEN viiden vuoden aikana Sodankylän kirkonkylän eteläpuolisessa osassa Lappia on siirrytty käyttämään jalostetusta siemenmateriaalista kasvatettuja männyn taimia. Dravantti on uudistanut yhden alan lehtikuusella. Tätä ennen Metsähallituskin käytti pääasiassa uudistusaloilta kerättyä metsikkösiementä. ”Käpynäytteet otetaan joka vuosi, mutta hyviä siemenvuosia on noin kymmenen vuoden välein”, Metsähallituksen tiimiesimies Samuli Ollila sanoo. Laikkumätästys, jossa maa kaapaistaan kuopasta ja tehdään mätäs kuopan viereen, sopii hyvin kohtuullisen rehevälle uudistusalalle. Dravantin istutusala on laikkumätästetty kaivinkoneella syksyllä 2020. Eteläisessä Suomessa jalostettua siementä männyntainten kasvatukseen on ollut hyvin tarjolla. Sen takia mättäät ovat vähän löysiä”, Holmijoki toteaa. Pluspuiden perimä on monistettu varttamalla. Nyt uudistusalalla turvaudutaan yksin mäntyyn. Mättäät tulevat korkeammiksi kuin kääntömätästyksessä, jossa maa käännetään samaan monttuun, josta se on kaivettu
HUOLEHDI , etteivät taimet ehdi kuivua ennen istutusta. Kun keväällä 2021 istutetut taimet ovat päätehakkuuiässä, voivat kasvuolosuhteet olla vallan toiset kautta Suomen. Silloin puuta kertyy noin 40 kuutiota hehtaarille”, tiimiesimies Ollila arvioi. Taimi kannattaa istuttaa mahdollisimman syvälle mättääseen. ISTUTA taimi mättään keskelle. Välttämättä toista taimikonhoitokertaa ei edes tarvita. Kun paakun asettaa pottiputken tukijalkaa vasten, näkee, kuinka syvään paakku tulee maahan. . Ilmastoskenaarioiden mukaan 80 vuoden päästä Rovaniemen korkeudella vallitsee nykyisen Puolan kaltainen ilmasto. Se parantaa taimien kasvuun lähtöä”, kertoo Metsähallituksen Ilkka Jaakola. Nyt paakun yläpuolelle jää runsaat kolme senttiä maata, mikä on hyvä istutussyvyys pehmeisiin mättäsiiin. Kylmällä ilmalla lepotilasta herääminen vie pidempään. Istutteva taimi on riittävän märkä, kun taimipaakusta valuu puristettaessa vettä. Latvan uusi kasvu katkeaa helposti. Lämpösumman noustessa ja sadannan lisääntyessä Pohjois-Suomi kuuluu voittajiin, metsän kasvu paranee. 7. Pohjoisessa Bräcken mätästyskoneen käyttö on suositumpaa, sillä metsämaat soveltuvat siellä jatkuvatoimiselle laikkumätästäjälle hyvin. Riittää, että taimesta jää pieni vihreä tupsu näkyviin. 8. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 26 9314_.indd 26 21.4.2022 13.32 21.4.2022 13.32. TIIVISTÄ maa taimen ympäriltä, mutta varo, ettei jalka osu taimeen. HELTEISESSÄ säässä taimet lähtevät kasvuun jopa viikossa. 3. TAIMI pitää istuttaa ennen kuin se herää lepotilasta. mätästäjää. 4. Lounais-Suomessa puusto varttuu rivakammin, joten Tuomo Dravantin istuttama männyntaimikko kaipaa harvennusta jo huomattavasti aikaisemmin. Vuosikymmenten ero kasvussa Mikäli pohjoisen uudistusalalla kaikki menee hyvin, kesätyöntekijöiden istuttamat taimikko kaipaa raivuuta noin kymmenen vuoden kuluttua. SUURIN osa taimista on pakastetaimia. TARKISTA pottiputken tukijalasta istutussyvyys. 9. ”Maa muokataan jo edellisenä kesänä, jotta mättäät ehtivät painumaan yhden talven yli. Terhakan taimen paakku on ehjä eikä juuristo ole kasvanut paakusta yli. Valtaosa Metsähallituksen Lapin istutusalueista muokataan Bräckellä. Tässä mielessä Dravantin istuttamat männyntaimet ovat siis hyvä valinta – siis jos selviävät hirvien syönniltä täysikokoisiksi asti. Mättäiden kivennäismaa on etelän metsämaille epätyypillistä karkeanpuoleista moreenia, josta voisi periaatteessa rakentaa vaikka metsäautotietä. Sen sijaan etelässä kuivuus voi koetella etenkin kuusta. Se on neljätoistametristä kaksikymmentävuotiaana ja silloin ollaan ensiharvennusvaiheessa”, metsäasiantuntija Holmijoki laskeskelee. ”Puu kasvaa täällä pituutta keskimäärin seitsemänkymmentä senttiä vuodessa. VOIT tarkistaa, onko maa hyvin tiivistetty tukistamalla tainta varovasti. 2. Taimen pitää olla sula, kun se istutetaan. HYVÄLAATUISEN taimen juuripaakku on ehjä eikä juuristo ole kasvanut paakusta yli. Maanmuokkaus tehdään kaivurilla ainoastaan sellaisilla kohteilla, jotka ovat talviteiden takana ja maa on muokattava jo talvisaikaan. Maa taimen ympäriltä tiivistetään jalalla polkemalla. 5. 6. Mättäitä on hehtaarilla 1 500 – 2 000, joten yksi taimi per mätäs riittää. ”Ensiharvennus päästään monilla kohteilla tekemään 30–40 vuoden iässä. Istutettavan taimen pitää olla märkä. 10. Jos taimi nousee ylös, maata ei ole tiivistetty riittävästi. Siihen kelpaa istuttaa. Taimesta lähtee herkästi kuori. Samalla on varottava, ettei jalka osu taimeen ja vahingoita sen kuorta. ISTUTA muokkausjälkeen. Sopivan kosteasta juuripaakusta tippuu vettä puristettaessa. 10 VINKKIÄ ISTUTUKSEEN 1
Taimien onneksi laikkumätäs on hieman korkeammalla maan pinnasta. Metsälehti Makasiini 27 9314_.indd 27 9314_.indd 27 21.4.2022 13.32 21.4.2022 13.32. Jos taimi olisi istutettu laikkumättää sijaan kuoppaa, hukkuisi se veteen seuraavien sateiden tullen. Taimi kannattaa istuttaa muokkausjälkeen. Jos taimi nousee ylös, tiivistämisessä on parantamisen varaa. Taimi kannattaa istuttaa mieluummin syvälle kuin liian pintaan. Latvan kasvupiste pitää jäädä maanpinnan yläpuolelle, mutta varsi saa osin upota maan alle. Vesi seisoo kuopissa, joista laikkumätäs on kaapaistu. Taimea hellästi tukistamalla voi testata, onko maa hyvin tiivistetty
TIEDOLLA VAIKUTTAJAT » VAIKUTTAJAT 28 Metsälehti Makasiini 9315_.indd 28 9315_.indd 28 21.4.2022 13.05 21.4.2022 13.05
Se valittiin vuoden tiedekirjaksi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI, LAURA VESA kt Metsälehti Makasiini 29 9315_.indd 29 9315_.indd 29 21.4.2022 13.05 21.4.2022 13.05. Juha Siitonen ja Petri Keto-Tokoi kokosivat Suomen puilla elävän monituhatpäisen lajiston yhteen teokseen
Kuolleilla puilla on rikas ja monipuolinen ”Puun kuollessa lajisto muuttuu lähes kokonaan, mutta ei suinkaan vähene.” Keski-ikäisen puun runko ei ole samankaltainen asuinympäristö lajeille kuin vanhan ja raihnaisen puun kuori. Viime vuoden lopulla ilmestynyt Puiden asukkaat -teos sai vastikään Vuoden tiedekirja -palkinnon. Hän opettaa metsäekologiaa Tampereen ammattikorkeakoulussa. » VAIKUTTAJAT 30 Metsälehti Makasiini 9315_.indd 30 9315_.indd 30 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06. Kääpien, kuoriaisten ja muiden lajien tarkasteleminen niiden elinympäristönä toimivan puulajin kautta on osoittautunut hyväksi tavaksi jäsentää metsän elämää, kertoo kirjan toinen kirjoittaja Petri Keto-Tokoi. Taimilla on omaa lajistoaan. Käävän pehmentämään koivupökkelöön pystyy pieni töyhtötiainen kaivertamaan pesäkolonsa. Muutosvaiheita ovat taimikon vaihtuminen nuoreksi sulkeutuneeksi puustoksi, ”aikuisen” puun hidas muutos vanhaksi puuksi ja puun kuolema. Lajit vaihtuvat Puiden elinkaaressa on muutamia merkittäviä ajankohtia, jolloin niillä elävä lajisto muuttuu perusteellisesti. Seuralaislaji on suoraan riippuvainen puusta eli se käyttää puuta ravintonaan, kasvualustanaan, asuinpaikkanaan tai elää muuten tiiviistä yhteiseloa puun kanssa. M M ITÄ yhteistä on lahoneulajäkälällä, taulakäävällä ja töyhtötiaisella. Lahoneulajäkälä elää pökkelön pinnalla, tuohen päällä. Ne ovat kaikki muutaman metrin korkuisina pystyssä törröttävien koivupökkelöiden asukkaita. Moni puun seuralaislaji ilmestyy vasta siinä vaiheessa, kun puu rupeaa vanhenemaan ja raihnastumaan. Tietoa on runsaasti, sillä Suomen eri puulajeilla on noin 12 000 seuralaislajia. Männyllä, kuusella, koivuilla ja haavalla on kullakin pari tuhatta seuralaislajia. ”Puun kuollessa lajisto muuttuu lähes kokonaan, mutta ei suinkaan vähene. ”Tiettyihin lajiryhmiin keskittyviä kirjoja on, mutta kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkia lajiryhmiä puilla elää ja mitä ne siellä tekevät, sellaista ei ollut”, kertoo toinen kirjan kirjoittajista, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Juha Siitonen. Sitten koittaa pitkä, nuorten ja keski-ikäisten puiden vaihe, jolloin lajistossa ei tapahdu suuria muutoksia”, Siitonen kertoo. Nyt Suomessa luontaisesti esiintyvillä 25 puulajilla elävät seuralaislajit on koottu yhteen. Taulakääpä lahottaa rungon sisässä koivun puuainesta. ”On koko joukko lajeja, jotka ovat erikoistuneet puun tiettyyn elämänvaiheeseen. ”Moni ei osaa tunnistaa tietyllä puulajilla eläviä lajeja, mutta itse elinympäristöt eli erilaiset puulajit ovat melko helposti tunnistettavissa luonnossa, elävinä tai kuolleina”, Keto-Tokoi sanoo. Ennen tieto kaikista näistä saman koivupuun asukkaista oli hajallaan jäkäläkokoelmissa, kääpäkirjoissa ja lintuatlaksissa. Se, että puut toimivat lajistoteoksen runkona, ei ole sattumaa. Tällaisia puiden asukaslajeja on niin sienissä, hyönteisissä, linnuissa kuin esimerkiksi sammalissa. Puista kirjan runko Puiden asukkaat -kirja kokoaa kunkin puulajin ympärille kietoutuvan elämänpiirin yhteen
25 PUULAJIA, 12 000 ASUKASTA YK:N määritelmän mukaan puu on yli viisimetriseksi kasvava puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksirunkoinen kasvutapa. NOIN puolet puilla elävistä lajeista on riippuvaisia vanhoista elävistä puunrungoista tai kuolleesta puuaineksesta. HARVINAISIMMAT puulajit mitataan ennemmin puuyksilöissä: metsäomenapuuta ja marjakuusta on kumpaakin korkeintaan joitain satoja puumaisia runkoja. SUOMESSA esiintyy luontaisesti 25 tämän määritelmän täyttävää puulajia: mänty, kuusi, kataja, marjakuusi, koivut (useampi laji), lepät (useampi laji), pähkinäpensas, haapa, puumaiset pajut (useampi laji), pihlajat (useampi laji), tuomi, metsäomenapuu, tammi, jalavat (useampi laji), vaahtera, lehmus ja saarni. Yleisimmillä puulajeilla – männyllä, kuusella, koivuilla ja haavalla – on kullakin useampi tuhat seuralaislajia. RUNSASLUKUISIMPIEN puulajien männyn, kuusen ja koivujen tilavuudet mitataan sadoissa miljoonissa kuutiometreissä. Lähde: Puiden asukkaat Juha Siitonen ihmettelee, miksi valtava raita on kaadettu taajama-alueella. SUOMEN eri puulajeilla on noin 12 000 seuralaislajia. Pihoilla, puistoissa ja kaupunkimetsissä voi kasvaa luonnon kannalta hyvinkin arvokkaita puuyksilöitä. Metsälehti Makasiini 31 9315_.indd 31 9315_.indd 31 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06
Puun toinen elämä kuolleena voi olla yhtä pitkä kuin elinkaari elävänä”, Siitonen sanoo. lajisto. Vanhoja järeitä puita on Etelä-Suomen talousmetsissä 0,5 puuta hehtaaria kohden, kun luonnonmetsissä niitä olisi 20– 60 kappaletta hehtaarilla. Kaikkiaan vanhojen yli 140-vuotiaiden metsien määrä on Suomessa 1,4–14 prosentin välillä, kun luonnonmetsissä 150–300-vuotiaat metsät olisivat vallitseva ikäluokka. Puiden ja niiden asukkaiden yhteiselo on kuitenkin kehittynyt miljoonien vuosien aikana juuri luonnonmetsäolosuhteissa. ”Luonnontilaiset metsät ovat nykyisen monimuotoisuuskriisin aikaperspektiivissä uusiutumattomia. Niitä täytyy vain tehdä enemmän ja paremmin.” » VAIKUTTAJAT 32 Metsälehti Makasiini 9315_.indd 32 9315_.indd 32 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06. Puuvanhuksista pulaa Puiden seuralaislajien näkökulmasta talousmetsien ongelmana on se, että taimikoita ja keski-ikäistä puustoa löytyy mielin määrin, mutta vanhoja eläviä puita ja kuollutta puuta on vähän verrattuna luonnonmetsiin. Kuollutta puuta talousmetsissä on keskimäärin kuusi kuutiota, luonnonmetsissä 60–120 kuutiota hehtaarilla. Niiden määrä on vähentynyt koko ajan, ja kestää kauan JUHA SIITONEN 61 vuotta TUTKIJA Luonnonvarakeskuksessa ASUU Vantaalla VAIMO ja kaksi lasta HARRASTUKSET: kovakuoriaisten keräily, lintujen tarkkailu, luonnossa liikkuminen ”Talousmetsien luonnonhoidossa tehdään oikeita asioita. Siksi jäljellä olevat luonnontilaisen kaltaiset metsät tulisi kartoittaa ja suojella. Kelorungon lahoamiseen maassa voi kulua 100–300 vuotta. Tutuin esimerkki metsänkulkijoille lienee kelomänty, joka säilyy ensin kuolleena pystyssä vuosisadan, jopa toisenkin, kunnes rojahtaa maahan lahoamaan. Luonnontilaisen kaltaisista metsistä löytyy monta piirrettä ja lajeille tärkeää elinympäristöä, joita talousmetsissä ei juuri ole
”Kirjasta on helppo ammentaa esimerkkejä, mitkä lajit hyötyvät mistäkin luonnonhoidon toimenpiteestä.” Esimerkiksi alussa mainitun töyhtötiaisen pesintä on riippuvainen 10–20 senttiä paksuista lahopökkelöistä, joten metsäkoneen jo harvennushakkuussa tekopökkelöiksi katkomat kapeahkot koivunrungot voivat lahotessaan kelvata pikkulinnulle pesäpuuksi. Laji voi hävitä, vaikka metsä on turvattu,” Siitonen sanoo. Toisaalta kirjassa perustellaan, mitä hyötyä hakkuissa jätettävistä säästöpuista ja muista luonnonhoitotoimista on. Esimerkiksi kulotusten ja runsaiden säästöpuualueiden keskittäminen suojelumetsien läheisyyteen turvaisi elinympäristöjen jatkuvuutta harvinaisille metsälajeille. Suojelualueiden lisäksi puiden asukkaat tarvitsevat ennallistamisja luonnonhoitotoimia – etenkin suojelualueita ympäröivissä talousmetsissä. ”Voi tulla ajanjaksoja, jolloin pienessä suojelumetsässä ei ole tietylle lajille soveltuvia isäntäpuita saatavissa. Puun kuoren vauriot tarjoavat sienille ja mikrobeille reitin rungon sisälle. Siksi niiden lisäsuojelu on kiireellistä”, Keto-Tokoi sanoo. Luonnonhoito tarkoittaa säästöpuita ja muita toimia, joilla luonnon monimuotoisuutta turvataan metsien käsittelyssä. Mitä lähempänä näitä lähdepopulaatioita synnytetään lisää elinympäristöjä, sitä todennäköisempää on, että ne myös asutetaan”, Keto-Tokoi sanoo. Miten ennätyshakkuumäärät sopivat yhteen puiden asukkaiden elinolojen kanssa. Suomeen ennustetaan ensi vuodeksi ennätyshakkuita. Nykytoimet eivät riitä Kirveiltä ja metsäkoneilta rauhassa olleiden metsien suojelu ei kuitenkaan yksin riitä, sillä monien uhanalaisten metsälajien esiintyminen on rajoittunut enää pienille alueille. Metsäala on korostanut harventamattomien nuorten metsien potentiaaPETRI KETO-TOKOI 60 vuotta METSÄEKOLOGIAN lehtori Tampereen ammattikorkeakoulussa ASUU Pirkkalassa AVOPUOLISO ja kaksi aikuista lasta HARRASTUKSET: retkeily, polkujuoksu, hiihto, luontovalokuvaus, laulaja Ghostriders-rockbändissä saada luonnontilaisia metsiä takaisin. ”Luonnonhoitotoimenpiteitä pitäisi tehdä paljon voimakkaampina lähellä jäljellä olevia uhanalaisten lajien populaatioita. Niitä täytyy vain tehdä enemmän ja paremmin”, Keto-Tokoi tiivistää. Mitä päätyy energiakasoihin. ”Talousmetsien luonnonhoidossa tehdään oikeita asioita. Metsälehti Makasiini 33 9315_.indd 33 9315_.indd 33 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06. Metsäja energiateollisuus etsivät kiivaasti korvaavaa puuta Venäjältä aiemmin tuodun tilalle. Kirjailijoiden mukaan luonnonhoitotoimien nykytaso ei riitä parantamaan uhanalaisten metsälajien tilannetta
lia tuontipuun korvaamisessa, ja samaa mieltä ovat Keto-Tokoi ja Siitonen. Varmista paikkasi ja osta pääsylippu jo nyt! 9315_.indd 34 9315_.indd 34 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06. » VAIKUTTAJAT 2-4 JUNE 2022 www.elmiawood.com Vieraile metsäalan suurtapahtumassa – Elmia Wood 2022 Maailman johtavat metsäalan messut, Elmia Wood, järjestetään 2.–4. ”Niitä voidaan säästää metsään ilman, että siitä koituu vakavia taloudellisia tai metsänhoidollisia seurauksia.” Ei unohdeta puistojen puita Petri Keto-Tokoi ja Juha Siitonen tutustuivat jo 40 vuotta sitten metsäopintojen yhteydessä. ”Nähtäisiin puut metsältä”, Siitonen sanoo. Nuorten metsien harvennuksia voidaan tehdä niin, ettei hakkuista ole erityistä haittaa luonnon monimuotoisuudella. Kirjoittajat toivovat, että puiden monituhatpäisestä seuralaisjoukosta kertova kirja vaikuttaa asennemuutokseen ja että tulevaisuudessa säästetään luontoon enemmän erilaisia puita. Elmia Wood on tapaamispaikka metsänomistajille, yrittäjille, metsävirkamiehille ja muille metsästä kiinnostuneille. Molemmat ovat työskennelleet pitkään talousmetsien luonnonhoitoon liittyvien asioiden parissa. l Mäntyyn on jättänyt jälkensä ainakin okakaarnakuoriainen. Tervetuloa Elmia Wood -messuille. Tämä koskee talousmetsien ohella pihojen, puistojen ja kaupunkimetsien puustoa, sillä myös näillä alueilla elää monelle lajille tärkeitä puita, kuten vanhoja jaloja lehtipuita. Puiden asukkaat on ensimmäinen yhteinen teos. Se vaati viisi vuotta leipätöiden ohessa tehtyä kirjoitusja valokuvaustyötä. Se muuttaa ihmisten ajattelua, kun tehdään näkyväksi, mitä metsäluonnon monimuotoisuus tarkoittaa”, Keto-Tokoi sanoo.. ”Olen uskonut aina tiedolla vaikuttamiseen. Siitosen mukaan luonnonhoitotoimien parantaminen ei vaaranna hakkuita, jos säästötoimet kohdistetaan oikealla tavalla jo kuolleeseen puuhun ja luonnon kannalta arvokkaisiin lehtipuihin, kuten haapoihin ja raitoihin. Lepät, raidat, pihlajat eivät päädy kaikki energiapuukasaan. ”Se edellyttää sitä, että hakkuissa pidetään huolta puulajien monipuolisuudesta. Uutta messuilla on muun muassa Wood Square -tapaamispaikka, jossa mielenkiintoiset vieraat jakavat osaamistaan keskusteluissa ja väittelyissä ja jossa annetaan opastusta Wood Knowledge LOOP -osiossa. Messuilla pääset tutustumaan tuoteuutuuksiin ja innovaatioihin, luomaan suhteita ja edistämään liiketoimintaa. Luonnon näkökulmasta metsässä ei ole turhia roskapuulajeja, eivätkä rumat, vanhat kuolleet puut ole vaarallisia. Kumpikin on tehnyt metsäluontoa ja metsän lajeja käsitteleviä kirjoja tahoillaan jo aiemmin. Vuonna 2022 painopisteenä on tulevaisuuden innovatiivinen ja kestävä metsänhoito. kesäkuuta Ruotsissa. Elmia Wood rakentuu Jönköpingin lähimetsiin, ja messut houkuttelevat kävijöitä ja näytteilleasettajia suuresta osasta Eurooppaa. Niitä pitää jäädä pystyyn metsään”, Keto-Tokoi sanoo
36 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 9317_.indd 35 9317_.indd 35 21.4.2022 13.09 21.4.2022 13.09. ›› TUTKIMUS Männyillä uusi uhka SIVU 42 METSÄNHOITO Raivuri kesäkuntoon s. ›› PIKATESTI S.47: Kestokartta retkelle ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Metsäyhtymä toimii tai ei Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. OMA METSÄ KASVUPAIKAT S.40: Lehdoista liikkeelle ›› ALLAKKA S.43: Metsäläinenkin varautuu ›› KYSY POIS S.44: Onnistuuko havusekametsä
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9318_.indd 36 9318_.indd 36 21.4.2022 13.44 21.4.2022 13.44. Vaihda sytytystulppa aina ennen sahauskauden alkua
Jos paineilmaa ei ole, sahan puhdistuksessa voi käyttää vanhaa hammasharjaa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 1 2 3 4 Sahan tavalliset työkalut riittävät keväthuollon tekemiseen. Pitääkö käynnistinlaite voidella. Stihleissä moottorikopan päällä. Metsälehti Makasiini 37 9318_.indd 37 9318_.indd 37 21.4.2022 13.44 21.4.2022 13.44. Kulunut naru vaihdetaan. RAIVAUSSAHAN KEVÄTHUOLLOSTA Metsälehti Makasiinin pienkoneasiantuntija Leo Saastamoinen kertoo, miten raivaussaha laitetaan kesäkuntoon. Sahan ruuveihin sopivat avaimet (ruotsalaisvalmisteisilla sahoilla kuusiokoloavaimet, Stihlillä torx-avaimet) tulpanavain, terämutterin avaamiseen tarkoitettu pitkävartinen avain, paineilmapuhallin tai vanha hammasharja sekä ompelukoneöljyä tai muuta ohutta öljyä tai esimerkiksi CRCtai WD40-suihketta. Käynnistinnarun kunto on syytä varmistaa. 15 kysymystä Mitä työkaluja tarvitaan. Jos käyttöohjetta ei ole, sellainen löytyy netistä. Uusimmissa Husqvarnan raivaussahoissa kesä/talvi-valitsin on sahan pohjalevyssä. Mistä aloitetaan. Mikä ainakin kannattaa muistaa. Ensin kannattaa lukea sahan käyttöohje. Se on muistettava kääntää kesäasentoon. Jos sahaa on käytetty pakkasilla, moottori lienee asennettu talviasentoon. Aluksi voi irrottaa käynnistinlaitteen ja moottoripäällisen
Vuodon varma oire on bensaletkun kosteus. Uusimmissa raivaussahoissa on paperiset ilmansuotimet, jotka on vaihdettava, kun ne ovat pahoin likaantuneet. Tumman Pitääkö bensasuodinkin vaihtaa. Hyvin käyvän moottorin sytytystulpan kärki on vaalean ruskea. Sytytystulppa on niin halpa, että sen voi vaihtaa joka kevät. Murtumat aiheuttavat ilmavuotoa, josta koituu häiriöitä moottorin käynnille. Uuden suotimen voi vaihtaa keväthuollon yhteydessä. Entä ilmansuodin. Suunnilleen puolet sahojen käynnistymisongelmista korjautuu tulppaa vaihtamalla. Likainen on tummunut, ja se pitää vaihtaa. Syynä on usein puhdistamatta jäänyt ilmansuodin. Mistä tietää pitääkö sytytystulppa vaihtaa. Tulpan kärkiosan elektrodien pyöristyminen on merkki kulumisesta. Suodin on bensatankkiin tulevan letkun päässä oleva osa. Kun hankit uutta, varmista, että se on sahamalliin sopiva, jotta suodin liittyy letkuun tiiviisti. 5 6 7 8 Irrota käynnistinlaite ja puhdista se paineilmalla tai vanhalla hammasharjalla. Joku kertoo laittaneensa suotimen samaan pyykinpesukoneeseen metsätyökamppeiden kanssa, silläkin tapaa tulee puhdasta. Suodin irtoaa letkusta vetämällä, ja sen saa kiinni ilman työkaluja työntämällä. Käytä tarkoitukseen sopivaa erikoisvaseliinia. Suotimen saa useimmissa sahamalleissa nostettua tankista rautalankakoukulla. Kädensijan alapuolelta kulunutta narua voi lyhentää sen verran, että kuluman saa katkaistua pois. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9318_.indd 38 9318_.indd 38 21.4.2022 13.44 21.4.2022 13.44. Pyöräytä narua pari kierrosta käynnistimen narukelalle. Vanhan suosituksen mukaan suodin tulisi vaihtaa, kun sahassa on käytetty 200 Paperista ilmansuodinta on vaikea puhdistaa, joten likaantunut suodin vaihdetaan uuteen. Väri kertoo suotimen puhtauden. Moottorin puhdistamiseen voi käyttää myös hammasharjaa. Kaasuttimen vivuston liikkuvat osat öljytään. Tällainen kuluminen kertoo löysästä käynnistinnarusta. Moottorin päällistä takaisin asetettaessa on syytä varmistaa, etteivät sähköjohdot jää puristukseen ja vaurioidu. Muovisuotimet voi pestä tiskiaineella. Mitä kaasuttimelle pitää tehdä. Kaasutin on syytä suojata, etteivät roskat kulkeudu moottorin ilmanottoon. Käynnistinlaitteen tartuntakäpälät voidellaan ohuella öljyllä tai CRCtai WD40-suihkeilla. Tulpan väri kertoo, kuinka moottori toimii. Kaasuttimeen johtavan bensiiniletkun kunto on syytä tutkia. Käynnistinlaite ja moottorin sisäosat, erityisesti sylinterin jäähdytysrivat puhdistetaan paineilmalla. Varmista, että kulmavaihteessa on riittävästi vaseliinia, älä täytä vaihdetta ääriään myöten. Varmista, että uusi tulppa on sahan moottoriin sopivaa tyyppiä. Bensasuotimen tehtävänä on estää tankkiin kulkeutuneiden roskahitujen kulkeutuminen kaasuttimeen. öljyinen kärki kertoo liian rikkaalla seoksella käyvästä sahasta. Vanhempien raivaussahojen muoviverkkosuotimet puhdistetaan kerran viikossa, kun sahaa käytetään aktiivisesti
Mitä äänenvaimentajalle tehdään. Talvikauden raivaussaha on paras säilyttää vaaka-asennossa lattialla tai seinään nojaten moottoriosa ylöspäin.. Metsälehti Makasiini 39 9318_.indd 39 9318_.indd 39 21.4.2022 13.44 21.4.2022 13.44. Sitä saat moottorisahakaupasta. Jos sahassa on käytetty huoltoasemalta ostettua niin sanottua mittaribensaa, kaada tankkiin desi pari pienkonebensaa ja käynnistää saha hetkeksi. Tämä helpottaa sahan käynnistämistä talven jälkeen. Muissa sahamerkeissä kulmavaihteisiin pitää aika ajoin lisätä vaseliinia. Säröisen äänen antava rikkinäinen terä on vaihdettava välittömästi. Älä täytä kulmavaihdetta kokonaan. Vieläkö jotain unohtui. Silloin äänenvaimennin on irrotettava, avattava ja karsta poltettava pois puhalluslampulla. Pitääkö kaasuvaijeri voidella. Lisävoitelun tarpeen voi todeta avaamalla vaihteen sivussa olevan täyttöaukon. Jos verkon haluaa pitää, se pitää puhdistaa keväthuollossa. Eräissä Husqvarnan malleissa kaasuvaijerissa on voitelunippa, jolloin vaijerin voitelu on helppoa. Pakoaukon reunoilta irtoava nokinen töhnä on karstoittumisen oire. Katso video osoitteessa Metsälehti.fi litraa bensaa. Mistä tietää, että turvalaitteet ovat kunnossa. Pakoaukon päällä mahdollisesti olevat kipinäverkot on järkevintä poistaa – sama koskee moottorisahoja, verkon poistaminen parantaa sahan tehoa. Katso, että sektorisuoja on ehjä. Mutteri pitää vaihtaa, kun se alkaa sahattaessa toistuvasti löystyä. Hanki varalle uusi terän lukitusmutteri. Se, mikä ainakin kannattaa tehdä syksyllä, on tyhjentää bensatankki. Hän on muun muassa vetänyt Toivakan metsäkoulun pienkonemekaanikkokoulutusta. l 9 10 12 13 14 15 11 Leo Saastamoisella on pitkä kokemus pienkoneiden huolloista ja pienkoneasentajien kouluttamisesta. Kaasua pitää käyttää vaihtelevasti. Olisiko saha kannattanut huoltaa jo syksyllä sahauskauden loppuessa. Stihlin nykyisissä malleissa kulmavaihde on kestovoideltu, joten sitä ei tarvitse voidella. Varmista, että sahan kaikki ruuvit ja mutterit ovat kireällä. Kilauta sitä vaikka tulpan avaimella, heleä ääni kertoo ehjästä terästä. Siitä huolimatta pakoaukko kannattaa tutkia vaikka pienellä meisselillä tökkien. Voidetta on riittävästi, jos sitä näyttää nousevan aukosta näkyvälle hammasrattaan päälle, kun terää pyöritetään. Kaasuliipaisin ei saa liikkua, ellei samaan aikaan paineta myös turvaliipaisinta. Paina kaasu aina pohjaan puuta sahattaessa, puolikaasulla ei pidä sahata. Vaijerin kaasuttimen puoleisesta päästä voi koettaa valuttaa esimerkiksi ompelukoneöljyä vaijerin sisälle, mutta se on kärsivällisyyttä vaativaa ja aikaa vievää. Jos turvaliipaisin ei toimi, korjauta vika. Kaasukahvaa ei kannata avata ja purkaa, koska sen kokoaminen on oikeasti konstikasta. Täytyykö nykyisten sahojen kulmavaihde voidella. Kaasuliipaisimen varmistinpainike on oikeanpuoleisen kahvan selkäpuolella. Katso, että terä on ehjä. Täydellä kaasulla keskipakokytkin kuluu vähiten. Käytä vain kulmavaiheiden voiteluun tarkoitettua erikoisvaseliinia. Periaatteessa tässä esitetyt asiat olisi voinut tehdä jo syksyllä. Käytä taskulamppua. Se estää sahan kaasuttaminen vahingossa. Lisää vaseliinia, jos hammasrattaat jäävät paljaaksi. Poista ensin täyttöaukon suulle pakkautunut vaseliini ja katso sisälle vaihteeseen. Sahattaessa kaasu painetaan pohjaan ja vapautetaan nopeasti takaisin tyhjäkäynnille. Entä terälaite. Likaantumista voi epäillä, jos tuntuu, ettei saha pysy säädöissään tai käy muuten huonosti. Karstoittumista voi ehkäistä käyttämällä pienkonebensaa. Syksyllä saha kannattaisi myös puhdistaa ja terä öljytä. Nykyaikaisten kaksitahtiöljyjen aikana äänenvaimentajan karstoittuminen on harvinaista. Jos aukko on puhdas, myös äänenvaimennin on puhdas
Kuivilla kankailla mäntyjen keskimääräinen valtapituus 100 vuoden iässä on etelässä 18 metriä ja pohjoisessa 12 metriä. Lehtojen kasveja ovat koko Suomessa muun muassa sudenmarja, mesiangervo ja lehväsammalet, Etelä-Suomessa jalot lehtipuut, pähkinäpensas sekä sinija valkovuokot ja Pohjois-Suomessa punakonnanmarja, tesmayrtti ja karhunputki. Kysymysten avulla käydään läpi niin monta kuudesta kasvupaikkatyypistä, että tärppää. Lehtomaisen kankaan jälkeen vuorossa ovat tuore kangas, kuivahko kangas, kuiva kangas ja lopulta karukkokangas. Esimerkiksi lehtolajisto ei välttämättä tee kasvupaikasta lehtoa, ellei kasveja ole riittävän paljon. H A N N U N O U SI A IN EN 40 Metsälehti Makasiini OSA 3 KARUIMMAT KANKAAT JA LEHDOT OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9319_.indd 40 9319_.indd 40 21.4.2022 12.59 21.4.2022 12.59. Ääripäät harvinaisia Kasvupaikkatyyppien ääripäiden avulla voi tarkastella, millaiset kasvumahdollisuudet puustollamme parhaimmillaan ja heikoimmillaan on. Kuusi ja rauduskoivu ovat vaihtuneet mäntyyn. ”Tietyn kasvupaikkatyypin lajeja voi kasvaa harvakseltaan myös karummilla kasvupaikoilla. Yleensä talousmetsälehdot uudisteLEHDOISTA LIIKKEELLE Kasvupaikkatyyppi selviää rehevimmästä kasvupaikasta karuimpaan etenevän kysymyssarjan avulla. Valtaosa lehdoista on sellaisia, joissa taloudellinen tuotto ja luontoarvojen huomioiminen on mahdollista yhdistää. Siitä kysymyksestä kannattaa lähteä liikkeelle, jos aikoo selvittää, mille kasvupaikkatyypille on saapunut, neuvovat Luken tutkijat Juha-Pekka Hotanen ja Tiina Tonteri. Käytännössä määrittäminen ei ole aina näin suoraviivaista. Huomio lehtoihin Metsiemme uhanalaisista lajeista 45 prosenttia elää lehdoissa. Karukkokankaalla jäkälät peittävät maan lähes kokonaan. Lehdoissa kuusten keskimääräinen valtapituus on 100 vuoden iässä 32 metriä. Kuivilla kankailla puuston vuotuinen keskikasvu on etelässä kolme ja pohjoisessa 1,5 kuutiota hehtaarilla. Metsänomistajien tulisi Ruutiaisen mielestä lehdoissa huolehtia siitä, että metsänhoidon ohessa otetaan huomioon myös luonnon monimuotoisuus. ”Periaatteessa kaikkien lehtojen suojeluarvo kannattaa tutkia. Keinovalikoimaan kuuluvat suojelu ja luonnonhoito. Jos ympärillä näkyy runsaasti niitä, on kasvupaikkatyyppi lehto. Lehtojen määrä on suurin etelässä, kuivien kankaiden ja karukkokankaiden pohjoisessa. Määrityksen luotettavuutta lisää, jos löytää kohtalaisen runsaasti useita tietyn kasvupaikkatyypin lajeja”, kertoo Hotanen. LIINA KJELLBERG Eteläsuomalaisessa runsasravinteisessa lehdossa kasvaa muun muassa tammia ja pähkinäpensaita. Kuivalle kankaalle tultaessa heinät ja ruohot ovat vaihtuneet varpuihin. Metsämaasta kasvupaikkatyyppien ääripäät kattavat murto-osan. Käytännössä suuri osa lehdoista on kuitenkin metsätalouskäytössä, jolloin niillä ei välttämättä ole erityisiä suojeluarvoja”, sanoo Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen. Lehdoissa puuston vuotuinen keskikasvu vaihtelee etelän 12 kuutiosta hehtaarilla pohjoisen kuuteen kuutioon hehtaarilla. ONKO lehtokasveja riittävästi. Erot näkyvät myös puiden pituuksissa. Jos ei, on seuraavan kysymyksen vuoro: onko paikalla riittävästi lehtomaisen kankaan kasveja. Lehtojen ominaispiirteitä pyritäänkin ylläpitämään niin metsälain kuin Metsoja Helmi-ohjelmien avulla. Kanervaa ja variksenmarjaa on runsaasti, sammalet ja jäkälät kilpailevat pohjakerroksen valta-asemasta
Tärkeintä on, että aukot eivät ole liian suuria. Varpuja voi olla vähän, mutta sammalia on hyvin niukasti. Lehtomaiset kankaat 7. Kangas vai suo. Kuivillakaan kankailla metsänhoitoon ei kannata panostaa kovin paljon, sillä odotettavissa olevat tulot eivät välttämättä riitä kattamaan kustannuksia. Lähde: Luke Sudenmarja on lehtokuusikoiden laji. Suotyypit 8. ”Jos uudistusala äestetään, suosittelen kylvämään sen samalla. JU H A -P EK KA H O TA N EN JU H A -P EK KA H O TA N EN taan istuttamalla. Karukkokankaalla jäkäläpeite on lähes yhtenäinen. Turvekankaat 8,5 % Lehtojen osuus metsämaasta on suurin Ahvenanmaalla, 8,5 prosenttia. Kuivahkot kankaat 5. Tuoreet kankaat 6. 2. ”Jos metsä uudistetaan kuusella, olisi hyvä istuttaa normaalia harvempaan ja hyödyntää luonnontaimia.” Lehtometsien harvennuksissa tärkeintä on jättää metsään mahdollisimman paljon eri puulajeja, vaihdella harvennusvoimakkuutta ja pitää yllä puuston kerroksellisuutta. ”Aukon läpimitan pitää rehevillä mailla olla alle 40 metriä. Metsälehti Makasiini 41 9319_.indd 41 9319_.indd 41 21.4.2022 12.59 21.4.2022 12.59. Luken erikoistutkija Jari Miina suosittelee kuiville kankaille kevyttä maanmuokkausta ja joko kylvöä tai luontaista uudistamista. Lehtipuuvesakosta kuivilla kankailla tuskin on haittaa. Sinivuokko ja metsäliekosammal ovat lehtojen kasveja. Maanmuokakausta ei suositella, mutta jos se tehdään, tulee se tehdä niin, että ravinteikasta pintamultaa ei käännetä kivennäismaan alle. Manner-Suomessa osuus on suurin Päijät-Hämeessä, 6,8 prosenttia. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Jos aukko on liian iso, on tuloksena hirveä pöheikkö.” H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Uudistamisen yhteydessä metsiin tulee jättää runsaasti erilaisia säästöpuita. Lehtoihin istutettavaksi sopivat kuusi, rauduskoivu ja jalot lehtipuut. KUSTANNUKSET ALAS KARUIMMISTA kasvupaikoista karukkokankaat jätetään usein metsätalouden ulkopuolelle. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. 1. Kylvön kustannukset eivät silloin ole niin suuret, etteikö sitä voisi tehdä uudistamistuloksen varmistamiseksi”, hän sanoo. Kuivan kankaan lajeja ovat muun muassa puolukka, kanerva, variksenmarja, poronjäkälät ja isohirvenjäkälä. Jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostuneen kannattaa suosia lehdoissa pienaukkohakkuita, neuvoo Luken erikoistutkija Sauli Valkonen
Tämän selvittämiseen Luonnonvarakeskuksen tutkijat toivovat apua kaikilta metsässä liikkuvilta. VALOTUTKIMUS KAIPAA METSÄKUVIA SI M O N E BI A N CH I / LU KE 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9320_.indd 42 9320_.indd 42 21.4.2022 12.53 21.4.2022 12.53. ”Tämä innovaatio mahdollistaa uudentyyppisiin tuotteisiin pohjautuvia liiketoimintamahdollisuuksia metsäteollisuudelle”, sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Johanna Buchert. l MÄNNYILLÄ UUSI UHKA Etelänversosurma kuivattaa versoja ja tappaa taimia. EE VA -L IIS A TE RH O N EN /L U KE EE VA -L IIS A TE RH O N EN /L U KE Etelänversosurmaa aiheuttava havuparikas-sieni esiintyy normaalisti oireettomana männyn vuosikasvaimissa, mutta se muuttuu puulle tappavaksi ulkoisten stressitekijöiden, kuten sään, vaikutuksesta. Stressi altistaa taudille, ja sitä ilmenee etenkin vedenpuutteesta kärsivissä männiköissä. ”Veikkaan, että rannikkoa pitkin se Suomessa saattaisi levitä hyvin”, kertoo tutkija Eeva Terhonen Lukesta. TÄMÄN vuoden Marcus Wallenberg -palkinto on myönnetty Ilkka Kilpeläiselle ja Herbert Sixtalle. Etelänversosurma on tappanut paikoin männyntaimia, mutta täyskokoisia puita se ei yksinään ole surmannut. Tutkimukseen osallistuja tarvitsee Android-puhelimen, mittanauhan ja kaksi ilmaiseksi ladattavaa sovellusta. Nyt kun se on tänne tullut, sitä pitää valvoa ja kouluttaa ihmisiä, ettei se yhtäkkiä ryöpsähdä huomaamatta”, Terhonen summaa. SUOMESTA löydettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa havuparikas-sienen kurittamia etelänversosurmaan sairastuneita mäntyjä. Tarkoituksena on tutkia, mistä ja minne tauti on Suomessa levinnyt ja miten uuden taudinaiheuttajan kanssa tulisi toimia. Ensimmäiset varmistetut tautitapaukset ovat Uudeltamaalta, Uudestakaupungista sekä Turun saaristosta. ”Suomessa tämä ei vielä ole suuri uhka. TIIA PUUKILA Mikäli epäilet etelänversosurmaa omassa metsässäsi, ota yhteyttä Lukeen. Tietoa valon vaikutuksesta metsien kasvuun tarvitaan varsinkin jatkuvan kasvatuksen tutkimuksessa. Saksassa tauti on ongelma myös kookkaille puille, sillä siellä mäntyjä on istutettu stressaaviin oloihin luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Suomessa tuhoalat ovat olleet toistaiseksi pieniä. Nyt Luonnonvarakeskus (Luke) kerää kansalaisten avulla näytteitä etelänversosurmasta. Tutkimukseen tarvitaan valokuvia metsistä ympäri Suomea. Saat sieltä tarkemmat ohjeet näytteenottoon ja näytteen ilmaiseen postitukseen.. Lisäksi tauti etenee selvästi vuosikasvaimessa uusimmasta vanhimpaan. MARCUS WALLENBERG -PALKINTO SUOMEEN PALJONKO valoa puu tarvitsee kasvaakseen suomalaisessa metsässä. Juurikääpä saattaa aiheuttaa männylle samankaltaisia oireita, mutta etelänversosurmaan kuolevat puut eivät kuihdu ryhmittäin vaan yksittäin ympäri metsää. He ovat kehittäneet uudenlaisia liuottimia, joilla puubiomassasta tuotetaan korkealaatuisia tekstiilikuituja. Taudin tunnistaa äkillisesti kasvukauden aikana harsuuntuvista ja ruskettuvista latvuksista
Vanhoja risoja vaatteita en ole pitkään aikaan laittanut kierrätykseen, vaan olen kerännyt niitä noille taukopaikoilleni tiiviisti suljettuun muovilaatikkoon. Suolaa ja sokeria kun on reilut annokset jemmassa, hätätilassa niillä saa ruoat pelastettua. Olen aina ollut varautujatyyppi, mutta tänä keväänä laitan omat ennätykseni uusiksi. Toiveissa olisi, että maan ja veden viljaa osuisi minunkin saaliikseni, kauppojen valikoima saattaa supistua. Normaali kotivara on toki koko ajan kunnossa, mutta nyt voi olla uusia murheita. NYT ON MAAILMANJÄRJESTYS sen verran mullin mallin, että meikäläinen haalii, rustaa ja varastoi monenmoista mahdollisen kriisin varalle. Niinpä liiterit täytetään ääriään myöten ja monenmoiset häkit ja säkit vielä lisäksi. Eikä varmaan olisi pahitteeksi tutustua italialaisiin räkättirastasresepteihin ja muinaiseen muurahaisenmunien keräysoppaaseen. Pikkukatkoksista selvitään aggregaatilla, jos bensaa on saatavilla. Nytpäs tulee kiire latkia useampia puteleita tyhjäksi ennen marjojen satokautta, jotta voisi saada mehut talteen. Kun on noita tulisijoja, saamme varmasti lämmintä soppaakin. Täysi vaatekerta, vaikka risainenkin, on kullan arvoinen, jos on pulahtanut syksyviileällä suonsilmäkkeeseen. Jos vaatekomeron nurkassa olisi edes kassillinen klapeja, saisi ulkona paistella tikun nokassa makkaraa. l Metsäläinenkin varautuu VALMISTAUDU KRIISIIIN » Varaudu energiakatkoksiin » Kerää tietoa ja tarvikkeita JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Onneksi olen kalastuksen ja metsästyksen harrastaja. PULLOISTAHAN meinasi pulma putkahtaa ja tölkeistä. Samoin kaikki komeronnurkat siivotaan, jos vaikka löytyisi lasipurkkeja. Kun sähkö katkeaa, pakastimiin säilötyt metsän antimet ovat vaarassa. Energian hinta on jo pompannut, mutta sitä on tällä hetkellä vielä hyvin saatavilla. Lasipulloilla näyttäisi lisäksi vielä nykyäänkin olevan käyttöä Molotovin koktaileiksi. ITSELLÄNI ON metsissä useampia taukopaikkoja – mökki, laavuja ja pieniä koppeja. Jos sähkö katkeaa, moni savuhormittomassa osakehuoneistossa asuva on talvipakkasella lirissä muutamassa tunnissa. Entäpä ensi talvena. Nälkää kestää kauan, janoa jonkun päivää, mutta vilu hyydyttää tunneissa. Joskaan mitään tappioitakaan ei siitä juuri koidu.. Seuraava sienisato suolataan tai kuivataan. Savustuspönttö on kunnostuslistalla, suolattu ja savustettu särvin säilyy hyvin. Kukaan ei voi tietää. Nuukina ihmisinä olemme kiikutelleet melkein kaikki lasiastiat kauppaan tai kierrätykseen niiden tyhjennyttyä. Toivon hartaasti, että varautumisemme osoittautuisi tarpeettomaksi. Katiskoita olen juuri tehnyt lisää, loukkujakin on ja muuta jahtitarviketta. Ehkä kesämökinkin ruokakaappia tulee täydenneltyä reippaammin. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9321_.indd 43 9321_.indd 43 21.4.2022 12.44 21.4.2022 12.44. Eipä pääse vilu yllättämään. Pidänpä huolen, että kaikissa niissä on jemmassa kuivia klapeja ja kirveskin. Ollaan jännän äärellä, tuleeko ensi syksynä sähköä kylmälaitteille pistorasioista. Hiukan lisää varustelemalla taukopaikasta saa jonkinlaisen piilopirtin, jos sattuisi olemaan tarvetta. NYT VIELÄ , kun kaikki on melkein normaalia, voisi lueskella ilokseen vaikka Marttaliiton vanhan kirjasen n:o 22 vuodelta 1946, jossa on iso määrä pula-ajan ruokaohjeita. Laiskuus on vaivannut, kun iso osa marjoista ja sienistä on säilötty pakastimiin
Ajattelin kokeilla kuusi-mänty-sekaistutusta Keski-Suomessa. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Haarominen on niin säännöllistä, että se ei voi johtua ulkoisten tekijöiden (linnut, hyönteiset, sienet) aiheuttamista latvakasvaimien kuolemista, jotka olisivat johtaneet uuden latvan syntyyn. Alue on laikutettu, läheisestä koivikosta tulee OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9322_.indd 44 9322_.indd 44 21.4.2022 12.46 21.4.2022 12.46. SEPPO VUOKKO ONNISTUISIKO HAVUSEKAMETSÄ. » MÄNNYN – ja yleensäkin puiden – runkomuotoon vaikuttavat perimä ja kasvupaikka, siis maaperän ravinteisuus, vesitase ja valon tulosuunta sekä muiden puiden aiheuttama varjostus. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Männyn moniin muotoihin kuuluu myös luutamänty, jolla on lukuisia likimain pystyjä haaroja. Niitä tunnetaan muutamia eri puolilta Suomea. Tässä naapurimännyt ovat kasvaneet normaaliin tapaan suorarunkoisiksi puiksi. Kuvan puulla on runsaasti myös sivullepäin harottavia tukevia oksia, jotka eivät ole tyypillisiä luutamännyille. Se viittaa siihen, että tällä yksilöllä on perinnöllinen taipumus runsaaseen haaromiseen. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. MONILATVAINEN MÄNTY Miten kuvan männystä on tullut tällainen monihaarainen puu. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Ne voivat olla seurausta valoisasta kasvupaikasta: tiheämmässä metsässä toisten puiden seurassa tästäkin olisi voinut kehittyä tyypillinen luutamänty
Erityisesti kuuset ovat kasvaneet mäntyjen seassa paremmin kuin puhtaassa kuusikossa. Hyvän kasvun syiksi arvellaan sekametsän valoa, lämpöä ja vähenevää juuristokilpailua. Havupuusekametsän harvennukset on syytä tehdä laatupainotteisina mäntyjen yläharvennuksina. Myös meillä kuusen ja männyn kasvatus sekaisin on nykytilanteessa varteenotettava vaihtoehto. KARI MIELIKÄINEN Nimimerkki JusuK kummasteli männyn haaroittuvaa kasvua. Sekametsän mahdollisia lisäbonuksia ovat hirvija hyönteistuhojen väheneminen, maaperän viljavuuden pienvaihtelun hyväksikäyttö sekä makuasiana myös maisema. Parhaita mäntyjä ja koivuja kannattaa kasvattaa järeiksi tukkipuiksi kuusten päätehakkuuseen saakka, mäntyjä jopa pidempäänkin. Hirviriski on pieni, mutta ei täysin poissuljettu. www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva Metsälehti Makasiini 45 9322_.indd 45 9322_.indd 45 21.4.2022 12.46 21.4.2022 12.46. Mahtaako onnistua. Ruotsissa koivun heikko laatu ja vaneriteollisuuden puute ovat suunnanneet katseet havusekametsiin, jotka ovat 1960-luvulla aloitettujen tutkimusten mukaan viljavuudeltaan keskinkertaisilla kasvupaikoilla yhden puulajin metsiä tuottoisampia. Tasatahtia kehittyvän havusekametsän hoito on helpompaa kuin kamppailu hieman ”äksyluonteisen” koivusekoituksen kanssa. Laadukkaan koivun kasvatus kuusikossa vaatii joskus pienipiirteistä kikkailua, jotta puulajien kasvun ja laatukehityksen tasapaino säilyy. Syynä tähän on, paitsi koivun hillitön uudistuminen avoaloille, myös sen arvo poltto-, kuituja vaneripuuna. » SUOMALAISET ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita koivusta havumetsien sekapuuna. ›› lisäksi täydennystä. Muokattuun maahan istutettavat rotukuuset eivät juro vaan kasvavat alusta lähtien samaa tahtia mäntyjen kanssa vähentäen varjostuksellaan männyn oksikkuutta. Lehtipuukarikkeiden tiedetään myös parantavan maata ja havupuiden terveyttä
Näihin korvauksiin ei yleensä liity arvonlisäveroa. Vaikka konetta käytettäisiin testiohjelmassa, ohjelma ei välttämättä tunnista kaikkia vianaiheuttajia. Kone käy joutokäyntiä, mutta sammuu tehokäynnillä. Verohallinnon tuottoluku kuluvalle vuodelle on meillä 120,72 euroa. Seurauksena on hallitsematon sähkövuoto kysyjän esittämin seurauksin. Ilmanputsari on puhdistettu, tulppa vaihdettu, bensa vaihdettu tuoreempaan, mutta käyntihäiriöt jatkuvat. Tuoton laskentaan en ole löytänyt selviä ohjeita. Tilan nykyisen puuston arvo lasketaan pidätysajan puunhinnoilla. Toinen mahdollisuus on ilmatai polttonestevuoto esimerkiksi kaasuttimen kurkussa/polttonesteputkessa. Käytännössä vaihtelut tiloittain ovat suuret. Sovimme siitä sadan euron korvauksen. Jos puuston arvo on sama tai suurempi kuin luovutushetken arvo oli, niin ette ole hakannut yli hakkuuoikeuden. Rajanaapurin metsätilalle on tulossa hakkuu ja puunostaja kysyi lupaa ajaa puut palstani läpi. Onko kokemuksia verottajan puuttumisesta tällaiseen asiaan. Eli saha käy, mutta kun alat kaataa tai karsia täydellä kaasulla, saha sammuu hetken kuluttua. Korjaaminen saattaa onnistua matalilla kierrosnopeuksilla, mutta ei enää tehokäynnillä. Vaurio voi myös aiheuttaa sen, ettei saha käynnisty tai ei sammu pysäyttimestä. » EN ole koskaan kuullut, että verottaja olisi seurannut hakkuumääriä. Meillä hakkuut ovat menneet selvästi tuon rajan yli. » SAHAAN on jo tehty toimenpiteet, jotka on syytä tehdä ennen kuin konetta puretaan pidemmälle. Käsittääkseni valvonta on jäänyt omistajalle. Verottajan tuottoluvut ovat kuitenkin keskimääräisiä tuottoarvoja. Metsää on 94 hehtaaria, joten hakkuuoikeudeksi tulee 11 347,68 euroa vuodessa. Seuraavassa tarkastelen kahta mahdollista toimintahäiriön aiheuttajaa. LEO SAASTAMOINEN SEURAAKO VEROTTAJA HAKKUUMÄÄRIÄ. Kyseisessä sahassa ei ole kovin monta virtajohdinta, mutta ne ovat näkyvissä koneen rungon ja kahvaosan välistä ilman suojasukkaa. Johtimiin voi tarttua risu, joka voi vaurioittaa johdinta tai muuttaa liittimen asemaa. Kun verotus vaihtui myyntiveroon, hakattiin monessa tapauksessa selvästi yli hakkuuoikeuden. VÄINÖ SIKANEN » MITEN KORVAUS VEROTETAAN. » TÄMÄN tyyppinen korvaus on metsätalouden pääomatuloa ja ilmoitetaan metsätalouden veroilmoituksessa Muut pääomatulot -kohdassa. Kehittelin kaksikymmentä vuotta sitten oman tulkintani. Hallintaoikeuden pidätysajan puusto hinnoitellaan sen hetken puunhinnoilla. Päällystämätön johdin voi koskettaa runkoon. Karsittaessa ja katkottaessa sahaa kannatellaan/painetaan tärinänvaimennuselementtejä vasten, silloin rungon ja kahvojen väli muuttuu. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9322_.indd 46 9322_.indd 46 21.4.2022 12.46 21.4.2022 12.46. Ensimmäisenä tarkastelen helpoiten havaittavaa vikaa. Ainut varma laskentatapa on mielestäni seuraava: Hallintaoikeuden omistaja saa myydä kasvun ja arvokasvun verran puustoa. MIKSI SAHA SAMMUU. Hallintaoikeuden tuottoa voi hakata jälkikäteen, mutta ei etukäteen. Saha käynnistyy heti seuraavalla käyntiinvedolla. Olette aivan oikeilla jäljillä laskiessanne metsän tuottoa. Stihl MS 201 C-M M-Tronic on toiminut tähän asti moitteetta, mutta nyt sammuilee jatkuvasti. Jos koneessa on pieni vuoto, jota ei ole havaittu, yrittää M-Tronic korjata vuodosta aiheutuvaa häiriötä. Onko tämä tulo metsätalouden tuloa vai tuleeko se ilmoittaa maatalouden verotukseen kuuluvana vuokratulona. Minulla on elinikäinen hallintaoikeus metsiin, jotka tyttäremme omistaa, eli minulla on oikeus hakata metsiä vain tuoton verran vuosittain
Sen tohtii levitellä huoletta vaikka hangelle. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9323_.indd 47 9323_.indd 47 21.4.2022 12.38 21.4.2022 12.38. Repusta kaivettaessa kartta oli edelleen kuin uusi, eikä siihen jäänyt näkyviä taitoskohtia. Rypistymätön ja vedenkestävä Tulostetulle maastokartalle on nykyään tarvetta useimmiten pidemmillä retkillä, joilla älylaitteiden akun kestoon tai kuuluvuuteen ei ole luottamista. l KESTOKARTTA RETKELLE OMAKARTAN KARTAT hinnat alkaen 16,90 € vedenkestävät materiaalit koot alkaen 32 x 45 cm kartat 1:20 000, 1:50 000 tai 1:200 000 -mittakaavalla PLUSSAT JA MIINUKSET + helppokäyttöinen verkkokauppa + keinokuituisen kartan painojälki + keinokuitukartassa aidosti säänkestävä ja rypistymätön materiaali syvyyskäyrät suurilta järviltä puuttuvat Säänkestävä ja rypistymätön kartta tarjoaa käyttöliittymän, joka ei kaadu missään olosuhteissa. Lisäksi valittavana on perinteinen GT-tiekartta mittakaavassa 1:200 000. Omakartan käyttöliittymä on selkeä, joten kartan suunnittelu ja tilaaminen onnistuvat ensikertalaiselta helposti. TULI, vesi ja kartta. Koviin olosuhteisiin maastokartan voi tilata joko säänkestävälle muoville tai keinokuitukankaalle painettuna. Metsälehti on osa Tapio-konsernia, johon myös Karttakeskus kuuluu.. Jos valitsee mittakaavaksi 1:20 000, voi karttaan valita mukaan myös kiinteistörajat. Maastokarttoja on saatavilla koko Suomen alueelta mittakaavoissa 1:20 000 ja 1:50 000. Keinokuitukankainen kartta, jonka koko on 70 x 100 senttiä, maksaa 49,90 euroa ilman toimituskuluja. Testimielessä uitimme karttaa hyvän tovin tulvivassa ojassa. Kastelun jälkeen kartta rytättiin pariksi päiväksi reppuun. Palvelu löytyy osoitteesta Karttakauppa.fi. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Omakartassa mittakaavan 1:20 000 karttaan voi valita mukaan myös kiinteistörajat. Kokeilimme keinokuitukankaista karttaa, joka on helppo rutistaa huolettomasti taskuun ilman, että karttaan jää käyttöä haittaavia taitoksia. Selvä miinus Omakartan kartoille tulee siitä, että useista isoista vesistöistä ei ole saatavilla toistaiseksi syvyyskäyriä. Karttakeskuksen viime syksynä avatusta Omakartta-verkkokaupasta pystyy tilaamaan kesän retkille juuri omiin mielimaisemiin ja tarpeisiin sopivan kartan. Verkkopalvelu on suunniteltu nimenomaan tulostetun kartan luontiin ja tilaamiseen, ei karttojen yksityiskohtaiseen tutkimiseen. Kokeilu osoitti myös, että kartan voi huoletta antaa maastossa pienten lasten hypisteltäväksi. Siinä kolme asiaa, joiden tutkailuun luonnossa liikkuja tuskin koskaan kyllästyy. Keinokuitukankaisen kartan käytettävyys maastossa on ylivertainen. Maastoon sopivien karttojen lisäksi Omakartasta voi tilata seinälleen valmiiksi kehystetyn karttataulun suurimmillaan 2,5 metriä leveänä ja 1,58 metriä korkeana
Jos veroja jää maksamatta, ne peritään jokaiselta osakkaalta erikseen hänen omistusosuutensa mukaan. Useimmiten lienee syynä se, ettei sopuisasti löydetä muuta ratkaisua kuin kiinteistön perintöosuuksien muuttaminen murto-osiksi. Yhtymä saa yhden, yhteisen Y-tunnuksen, koska metsätaloutta ja mahdollisesti myös maataloutta (maatalousyhtymä) harjoitetaan yhdessä. TEKSTI PIRJO HAVIA kaa metsänomistajina. Siksi yhtymän veroilmoitus annetaan yhdessä, yhtenä ilmoituksena ja alv-velvollisuus koskee koko yhtymää. Tämä jako tehdään osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Jos tällä kiinteistöllä harjoitetaan metsätaloutta, eli kyseessä on metsätilan murto-osainen yhteisomistus, puhutaan metsäyhtymästä. Yhtymässä jatkuu sama yksimielisten päätösten vaatimus. Laki eräistä yhteisomistussuhteista (180/1959), 4.1 §: Oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, älköön ryhdyttäkö, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus tässä laissa jäljempänä mainittaessa tapauk48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9324_.indd 48 9324_.indd 48 21.4.2022 12.42 21.4.2022 12.42. Yksimielisyyttä vaaditaan On syytä muistaa, että jos yhteisomistus on tökkinyt kuolinpesässä, se ei muutu yhtään paremmaksi yhtymässä. Verovähennys ja poisto voidaan kuitenkin tehdä yhtymän veroilmoituksessa. Yhtymän muodostuminen voidaan kuolinpesän perinnönjaossa välttää, jos omaisuuseriä voidaan kohdentaa erikseen eri osakkaille: esimerkiksi asunto yhdelle ja metsä toiselle. Metsän saaminen jaossa yhdelle aktiiviselle omistajalle torppaa monet tulevat riidan mahdollisuudet. Se ei ole oikeushenkilö toisin kuin esimerkiksi yhteismetsän osakaskunta. Verotuksellinen yhteenliittymä Yhtymä on kiinteistöoikeudellinen yhteisomistussuhde. Kaluston ja koneiden omistus tulee ostajille henkilökohtaisena omistuksena, ei yhtymän omistuksena. Kuolinpesäkin on säädetty niin, että se toimii lähes samoin kuin oikeushenkilö. Yhtymän voisi myös määritellä niin, että se on kiinteistöä omistavien osakkaiden muodostama toiminnallinen laskentayksikkö. Osa toimii hyvin, osassa yhteisomistus kaihertaa. KUN kiinteistöä omistaa murto-osin kaksi tai useampi omistaja, puhutaan yhtymästä. Verohallinto jakaa verovuodelta ilmoitetun tuloksen osakkaille henkilökohtaisesti verotettavaksi. Murto-osan omistajat voivat olla luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä tai yhteisöjä. Se perustuu yhteisomistuslakiin. Se ei ole aina mahdollista. Kuolinpesän jatke Käsittääkseni metsäyhtymät syntyvät käytännössä yleisimmin perinnönjaossa, kun kuolinpesään kuuluva metsä jaetaan murto-osaiseen omistukseen. Niinpä yhtymä ei esimerkiksi voi ostaa nimiinsä metsätaloudessa käytettävää raivaussahaa, vaan ostajana on oltava osakkaat yhdessä tai joku osakkaista. Näin vältetään metsän pirstoutuminen erillisiksi tiloiksi. Joskus kaikki perilliset haluavat jatTOIMII TAI EI TOIMI Metsäyhtymien osakkaat omistavat Suomessa joka kuudennen metsätilan
-VALTAKIRJALLA toimivat raportoivat sovitusti toisille osakkaille. -YHTEISISTÄ tavoitteista ja toimintatavoista on sovittu. -YHDELLE tai useammalle on annettu valtakirjat toimia sovituissa asioissa, esimerkiksi puukauppasopimusten allekirjoittajana. TOIMII TAI EI TOIMI OSAKKAIDEN TYYTYVÄISYYTTÄ METSÄYHTYMÄSSÄ TUKEVAT: OSAKKAIDEN kesken on hyvä ja avoin keskusteluyhteys. -ON laadittu kirjallinen yhteishallintosopimus. TEKSTI PIRJO HAVIA SH U TT ER ST O CK IM AG ES ›› Metsälehti Makasiini 49 9324_.indd 49 9324_.indd 49 21.4.2022 12.42 21.4.2022 12.42. -KAIKKI osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä, eivät kuolinpesiä. -TILIASIAT ja tilinkäyttöoikeudet on hoidettu sovitusti. -METSÄTIETO, esimerkiksi Metsään.fi ja/tai metsäsuunnitelma, on kaikkien osakkaiden saatavissa. -OSAKKAITA ei ole ”liian” paljon
Kiinteistön murto-osa on kiinteää omaisuutta, jota koskevat maakaaren määräykset. Mutta jos yhtymään kuuluu useampi rekisteritila, jotka osoitetaan jakamattomina osakkaille, katsotaan syntyvän kiinteistöjen murto-osien vaihtoja, joista seuraa varainsiirtovero ja mahdollinen luovutusvoiton verotus. Kyseisen lain kolmas pykälä antaa osakkaalle mahdollisuuden käyttää metsää omin päätöksin tavalla, joka ei loukkaa muiden osakkaiden oikeuksia. Tällaista käyttöä voi olla esimerkiksi joulukuusen hakeminen, saunavastan teko sekä metsästys ja kalastus. Milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukaista käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuitenkaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä. Käytännössä siis yhteistä metsää koskeviin toimenpiteisiin tarvitaan – joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta – kaikkien osakkaiden suostumus. Jos metsä halutaan säilyttää perillispiirissä, kannattaa kuolinpesän jako suunnitella niin, että tavoitellaan kauaskantoisia ratkaisuja. Jos kauppaa ei tehdä sähköisesti kiinteistövaihdannan palvelussa, tarvitaan kaupanvahvistaja. Lisävalaistusta löytyy Verohallinnon syventävästä ohjeesta (Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa, luku 5.3). Niiden osakkaat ovat tyytyväisiä ratkaisuihin, onpa yhtymä syntynyt kuolinpesän jaossa, murto-osaisen lahjoituksen tuloksena, yhteisenä hankintana tai muulla tavoin. Yksittäisen osakkaan ei ole helppo päästä eroon yhtymäomistuksestaan. Tällaista aktiivisuutta kannattaa kunnioittaa. Osuuden myyminen Yhteisomistuksessa ja sen mukana tulleessa yksimielisyysvaatimuksessa on kuitenkin haasteita. Lähiomaisten kesken vaihto voi olla luovutusvoiton verosta vapaa. Tällainen jako kannattaa suunnitella huolellisesti ja mahdollisesti asiantuntijan kanssa. Kuka on halukkain omistamaan metsän pitkällä tähtäimellä ja kenties myös tarvittaessa maksamaan toisille saadakseen metsän itselleen. Jos arvomaailma osakkailla on kovin erilainen metsästystä ja kalastusta koskien, on niistäkin syytä sopia. Voi toki sanoa, että ainahan sen voi myydä. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9324_.indd 50 9324_.indd 50 21.4.2022 12.42 21.4.2022 12.42. Kauaskantoisesti kuolinpesän jakamiseen Kuolinpesä voi myydä pesään kuuluvan metsän, jollei kellään ole erityistä kiinnostusta jatkaa metsänomistajana. Osakkaiden tyytyväisyyttä metsäyhtymässä auttaa, jos muun muassa osakkaiden kesken keskusteluyhteys toimii, osakkaina ei ole kuolinpesiä ja yhteisistä toimintatavoista on sovittu. Jos kauppaan murto-osasta päästään, on kauppakirja laadittava määrämuotoisena. Tarvitaan vain alueiden arvonmääritys ja sopu uusien rajojen paikoista. Veroasioiden kanssa on oltava tarkka. Polttopuiden hakemisesta on mielestäni jo syytä neuvotella, jollei osakkaiden kesken ole siitä aiemmin mitään sovittu. Yhtymäosuuden kaupasta syntyy metsävähennysoikeutta, jota voi hyödyntää yhtymän metsäverotuksessa. . Sinänsä omistaja kyllä saa omin päätöksin luovuttaa murto-osan kiinteistöstä eteenpäin kenelle tahansa. Tähän kannattaa tutustua tarkemmin Verohallinnon syventävissä ohjeissa (Metsävähennys, luku 7.1.4). Seuraavassa Makasiinissa tarkastelen riitaisen metsäyhtymän toimintaja purkamismahdollisuuksia. Vaihdosta syntyy myös metsävähennysoikeus. sissa anna siihen lupaa. Näissä tilanteissa on tärkeää sopia yhdessä omaisuuserien käyvistä arvoista ja mahdollisista välirahoista. Jaosta ilman rahakorvauksia ei pääsäännön mukaan tule veroseuraamuksia. Metsäyhtymän tukipilarit Vaikka olen varoitellut yhteisomistuksessa helposti syntyvistä riidoista, on myös paljon hyvin toimivia metsäyhtymiä. Ulkopuolisen asiantuntijan apu voi tuollaisessa vaiheessa olla palkitsevaa. Mutta jos osakaskunnassa ei kellään ole halua tai mahdollisuutta ostaa, niin ei sitä ole senkään vertaa ulkopuolisella henkilöllä, metsäyhtymä kun useimmiten koostuu sukulaisista. On myös hyvä huomata, että yhtymäosuuden kauppaa koskee tuloverolain pykälän 48 mukainen lähiomaisten luovutusvoiton verovapausmahdollisuus. Toinen hyvä vaihtoehto on, että metsä jaetaan mahdollisuuksien mukaan halukkaiden jatkajien yksinomistukseen. Rahojen jakaminen on helpompaa kuin metsän jakaminen. Yhtymän voi jakaa Osakkaat voivat jakaa yhtymään kuuluvat alueet murto-osiensa mukaisissa suhteissa yhteisellä sopimuksella, jonka kaupanvahvistaja vahvistaa. Metsän saaminen jaossa yhdelle aktiiviselle omistajalle torppaa monet tulevat riidan mahdollisuudet. Jos osuuden myyjän omistusaikana on käytetty metsävähennystä ja sitä on aikanaan muodostunut myytävästä osuudesta, tuloutetaan käytetty metsävähennys myyjän luovutusvoittoon tai luovutustappioon
Maassa ei ole koskaan puiden kasvun kannalta liikaa vettä, mutta vesi syrjäyttää maasta hapen. Turvemailla on monesti erilaisia ravinnepuutteita. Pohjanmaan rannikolla, jopa sata kilometriä meren rannasta, on hienojakeisia ns. Puut kun ovat sopeutuneet kasvamaan happamassa maassa. Metsämaiden happamuus nousee aika ajoittain keskusteluun. Happamoitumiseen on yksi poikkeus. Harmittavasti jääpuikkojen mukana nousevat ja kuolevat myös pienet havupuun taimet. Silloin kapillaari-ilmiö nostaa vettä maasta ylöspäin. Se hoituu edullisesti kuntoon tuhkalannoituksella harvennushakkuun yhteydessä. Samasta syystä pellot on ojitettu, ja samalla tavalla kasvaa vaikka vehnä. Saman syyn takia pottiputken jalanpainike pitää olla syvimmässä mahdollisessa asennossa. Jos levitämme kalkkia metsään, puiden kasvu heikkenee. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Rehevämmillä paksuturpeisilla soilla (turvetta yli 50 senttiä) kasvua rajoittaa yleensä kaliumin, fosforin ja boorin puute. Kaloille ja muille vesieläimille se on tuhoisaa. Booriongelmasta voi kysyä omalta metsäasiantuntijalta, nestemäinen lannoitus on halpaa. Siksi erityisesti Savossa ja Karjalassa on paljon boorinpuutteen vaivaamia metsiä. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9325_.indd 51 9325_.indd 51 22.4.2022 16.03 22.4.2022 16.03. on aina riittävästi. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C TUNNUSTAN OLEVANI hieman hassu, kun olen kiinnostunut maaperästä metsän tuoton kannalta. Jos maassa on paljon hienoa hietaa, hiesua tai savea, se on rousteinen. Karuilla soilla kasvun rajoitteena olevalle typen puutteelle ei kannata tehdä mitään. Metsämaan rehevyys on kuitenkin metsänomistajan tulojen kannalta keskeinen tekijä, vaikka itse rehevyyteen voimme vaikuttaa vähän. Vaikean boorinpuutteen huomaa kuusikoissa pituuskasvun heikkenemisenä, pahimmillaan latvakasvujen kuolemisena. Toistuvat kaskeamiset muuttivat maaperän boorin herkästi liukenevaan vesiliukoiseen muotoon. Boorin levitys on yksi mielitöistäni. Siksi kylvö ei onnistu hienojakoisilla mailla. Puiden kasvun kannalta kivennäismailla on aina riittävästi kaikkia muita ravinteita paitsi typpeä. Kun metsätraktori on vielä palstalla, voi tuhkaa levittävä kone jo hyödyntää jäisiä ajouria. Hakataan puut pois, ja hiljalleen kohde muuttuu takaisin suoksi. Karkeasti voi sanoa, että mitä enemmän moreenissa on hienoja jakeita, savea ja hiesua, sitä rehevämmästä maapohjasta on kyse. Kaliumia, fosforia, sinkkiä ym. Eivät metsät happamoidu, mitään muutosta ei tapahdu, sillä metsämaan ns. Juuri tällä hetkellä typpilannoitteet ovat todella kalliita ja lannoittamista kannattaa siirtää muutamalla vuodella. Siksi typpilannoitus lisää tuoreiden ja kuivahkojen metsätyyppien nuorten ja varttuneiden metsien kasvua merkittävästi. En ole koskaan nähnyt liian syvälle istutettuja paakkutaimia, mutta usein liian korkealle istutettuja, rousteen tuhoamia. Maalajit voidaan karkeasti jakaa kivennäismaihin ja eloperäisiin maalajeihin eli yleensä turvemaihin. Puun juuret tarvitsevat ravinteiden ottamiseen happea, sillä ne muuttavat latvuksesta tulleita sokereita energiaksi. Ojitus happamoittaa maata rajusti, ja siitä vapautuu vesistöihin alumiinia, rikkiä, kadmiumia ja kuparia. PÄÄOSA METSÄMAASTAMME on erikokoisten jakeiden muodostamaa eli moreeneja. Mutta voimme parantaa puuston kasvua ja metsän uudistumista oppimalla maaperästä. Olen siis hieman hassu.. l Maapohja tuoton kannalta Juuri tällä hetkellä typpilannoitteet ovat todella kalliita ja lannoittamista kannattaa siirtää muutamalla vuodella. Pidän metsämaasta, änkyräisistä, madoista ja sienistä. VANHOILLA KIVENNÄISMAIDEN kaskialueilla boorin puute on usein ongelma. Lajittuneiden maalajien tunnistaminen on aika helppoa. Vastaavasti koivut muuttuvat ”luutamaisiksi”, metsä ei kasva tukkia. puskurointikyky on vahva. alunamaita, joita ei pidä vahingossakaan ojittaa. Kevään tai syksyn kauniina pakkasaamuina näemme maasta kohoavia jääpuikkoja. Hiekan näkee, hiedan tuntee, hiesun maistaa, saven haistaa
20,24 ?. 19,35 ?. Uudistushakkuu 66,45 ?. 39,51 . 66,46 ?. 58,41 ?. 45,22 . 17,91 ?. 20,22 ?. Kesäharvennusten lisäksi koivutukkivaltaiset päätehakkuutkin ovat haluttuja, sillä Metsä Groupilla on kotimaassa kolme koivutukkia käyttävää laitosta. 17,72 ?. ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,22 ?. 68,29 ?. 18,05 ?. 39,30 ?. 22,34 ?. 19,87 ?. Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,76 ?. Harvennushakkuu 54,98 ?. Määrä ei ole iso, mutta koiINFLAATIOPEIKKO UHKAA Kuitupuun hinta on nousussa, mutta inflaation ennustetaan nousevan vielä enemmän. 44,39 ?. 18,09 ?. 37,84 . 22,07 . . Stora Enso maksaa kesäkuun loppuun mennessä tehdyille kesäharvennuskaupoille kahden euron lisähinnan kuutiolle, Metsä Group kannustaa jäseniään ennakkoraivauksen alennuksella. 20,87 ?. 17,61 ?. Puunostajat karttavat kaikin mahdollisin keinoin näkyvää hintojen nostoa, ja erilaisten lisien kehittämisessä on käytetty mielikuvitusta. 18,71 ?. 19,45 ?. 17,77 ?. Ensisijaisesti korvaava puu halutaan kotimaasta, mutta myös koko Itämeren aluetta katsotaan. ”Venäläisen puun korvaaminen ei ole merkityksetön, mutta ei kuitenkaan mahdoton asia, ja siihen on suunnitelmat”, puunhankinnasta vastaava johtaja Juha Jumppanen sanoo. Koivuleimikot ovat nyt haluttuja. Hän suhteuttaa, että kun Kemin tehdas käynnistyy syksyllä 2023 ja käy täysillä vuotta myöhemmin, niin puun käytön lisäys on 4,5 miljoonaa kuutiota. 18,07 ?. 57,39 ?. 47,45 . 17,27 ?. 44,45 ?. 42,91 ?. 17,74 ?. 18,20 ?. ”Koivutukin korvaaminen on haastavinta. 16,96 ?. Uudistushakkuu 65,09 ?. 20,60 ?. 21,74 . 17,67 ?. 17,45 ?. 41,88 . 68,90 ?. Erityisen kova kysyntä on kesäharvennuksilla. Uudistushakkuu 66,30 ?. Ensiharvennus VIIKKO 15 PUUKAUPPAVUODESTA saattaa tulla vilkas, kun Venäjän-puuta korvataan kotimaasta. Ensiharvennus 41,10 . Harvennushakkuu 57,07 ?. SA M I KA RP PI NE N MIKKO HÄYRYNEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9326_.indd 52 9326_.indd 52 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48. 13,37 ?. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,58 ?. 42,43 ?. 67,65 ?. Koivutukki pieni ja vaikea laji Metsä Group on tuonut Venäjältä puuta noin miljoona kuutiota vuodessa. Harvennushakkuu 57,18 ?. 14,15 ?. 67,07 ?. 13,99 ?. 67,92 ?. Etenkin koivukuitua haetaan ja sen saamiseksi pitää ostaa kaikenlaisia harvennuksia. 20,79 ?. Reaalihinnat voivatkin laskea. 56,10 ?. 19,61 ?. 17,38 ?
NOUSUSSA ?. 21,36 ?. Niinpä tukin inflaatiokorjatut reaalihinnat laskevat selvästi. Ensiharvennus 14,54 . Jos ennusteet pitävät kutinsa, niin ostovoimalla mitattuna puu itse asiassa halpenee. Ensiharvennus 14,19 ?. 18,37 Uudistushakkuu 67,11 ?. Jos metsänomistajalla on ollut vara istua pankin päällä, niin hänellä ei ole ollut hätää. 18,91 ?. 19,86 ?. 17,69 ?. 20,68 ?. KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,12 . ?. POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,07 ?. LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Koivutukin korvaaminen on haastavinta.” vu kasvaa sekapuuna eikä hyvälaatuista ole kuin Suomessa ja Venäjällä.” Hyvä paha inflaatio Kuitupuun nimellishinta on junnannut kolmisen vuotta jokseenkin muuttumattomana. Erilaiset kannustimet ovat hintalisä nousun päälle, joka ei näy tilastohinnoissa. 15,36 ?. Uudistushakkuu 63,84 ?. 18,91 ?. 22,24 . 48,37 . Jarruttava tekijä inflaatio on silloin, jos puunmyyjä ei tiedä, mitä rahoilla tekisi. Ensiharvennus 14,34 ?. 13,79 . 53,96 ?. 17,03 ?. 13,59 . 20,20 ?. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,15 ?. Pellervon taloustutkimus ennustaa kuitupuulle 2–3 prosentin hinnannousua sekä kuluvalle että ensi vuodelle. 18,70 ?. 38,80 ?. Uudistushakkuu 63,21 ?. 68,48 ?. Harvennushakkuu 53,94 ?. 17,89 ?. 18,53 . 56,61 ?. Uudistushakkuu 59,75 . 20,40 ?. 18,39 ?. 20,38 . 13,27 ?. 17,71 . Ensiharvennus 13,42 ?. ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,88 . 17,50 ?. Inflaation vaikutukset ovat pitkälti toisaalta ja toisaalta -jossittelua. 18,24 ?. Pystyleimikko kasvaa kuutioita, joten tuottoa kertyy enemmän kuin nollakorkoisella pankkitilillä.. Inflaatiossa on hyvää, että se laittaa vauhtia touhuun, sillä raha kannattaa laittaa kiertoon eikä pitää suolattuna tilillä. 20,91 . Harvennuksen siirtäminen muutamalla vuodella ei vielä tärvele metsää, mutta on lihottanut hakkuukertymää. 14,28 . 18,73 ?. l Metsälehti Makasiini 53 9326_.indd 53 9326_.indd 53 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48. 57,81 ?. 13,25 ?. 17,55 . Harvennushakkuu 54,57 ?. 20,38 ?. 64,32 ?. 45,35 ?. 50,55 . 62,71 ?. 59,01 ?. 16,46 ?. 69,74 ?. 41,94 . 19,81 ?. 48,14 ?. Harvennushakkuu 57,40 ?. 17,78 ?. 18,73 ?. 60,29 ?. 54,13 ?. 18,22 . 16,90 ?. Hinnan virkoaminen olisi kaivattu hyvä uutinen muuten, mutta Suomen Pankki ennustaa tälle vuodelle 4–5 prosentin inflaatiota. Tukkipuun nimellisiin kantohintoihin Pellervon taloustutkimus ennustaa tälle vuodelle prosentin nousua ja ensi vuodelle kolmen prosentin laskua. 65,98 ?. 20,32 . LASKUSSA . 15,07 . 15,93 ?. 47,78 ?. Harvennushakkuu 49,33 ?
Rannikon läheisyydessä männyt ovat lyhyitä ja runkomuoto voimakkaasti kapeneva ja ostajien tukin talteenotto vaihtelee jopa 10–15 prosenttia. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA RUOTSINKIELISELLÄ Pohjanmaalla kilpailutettiin metsänhoitoyhdistyksen palveluna neljän hehtaarin ja noin kuudensadan kuutiometrin päätehakkuu pääsiäisen alla. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9326_.indd 54 9326_.indd 54 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48. Korjuu onnistuu kesän kuivana aikana. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Se oli kilpailuttanut leimikon jo vuosi sitten, mutta jäänyt odottamaan sopivaa ajankohtaa. Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Kauppa tehtiin piensahan kanssa. Se ei tarjonnut aivan korkeinta tukinhintaa, mutta metsänhoitoyhdistyksen kokoaman katkontahistorian perusteella sahan tukkikertymä on korkein. Tiedot kerätään viikoittain. Tarjouksia tuli kolme kappaletta. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. l MIKKO HÄYRYNEN Tarkalla katkonnalla kärkeen PÄÄTEHAKKUU POHJANMAAN RANNIKOLLA PUUTAVARALAJI KANTOHINTA, €/M3 KERTYMÄ, M3 MYYNTITULO, € Mäntytukki 66,14* 285 18 849,90 Kuusitukki 65,90 44 2 899,60 Mäntypikkutukki 30,00 31 930,00 Kuusipikkutukki 30,00 13 390,00 Mäntykuitu 21,00 132 2 772,00 Havukuitu 21,00 34 714,00 Koivukuitu 21,00 76 1 596,00 Haapakuitu 10,00 12 120,00 Laho kuusikuitu 10,00 3 30,00 Yhteensä 630 28 301,50 *mäntytukin keskihinta; mukana oli pieni määrä erikoistukkia, mikä selittää sentintarkan hinnan. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Ostajat selvästi haluavat puuta. Myyjänä oli oppilaitos. Odottaminen kannatti, sillä tarjousten taso oli viime vuotta korkeampi. Tarkka talteenotto on mahdollista, jos kaikki lyhyet pituudet – 3,1, 3,4, 3,7 ja 4 metriä – ovat käytössä.
”Puumäärät vaikuttivat tarkastuskäyntini perusteella luotettavilta. Maapohjat ovat valtaosin kuivahkoja tai tuoreita kivennäismaita. Kuvioita on reilu sata, joukossa muutama yli viiden hehtaarin kuvio. H A N N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9326_.indd 55 9326_.indd 55 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48. ”Tilasta maksettiin huippuhinta. Mäntyjen laatu on hyvä tai tyydyttävä. Huonojakin puolia on: vähän välittömiä hakkuumahdollisuuksia, paljon huonolaatuista koivua sekapuuna kuivahkoilla kankailla ja paikoin myös vajaapuustoisuutta. Tukkipuun osuus on noin 29 prosenttia. Maasto on mäkistä, mutta metsänhoidon ja puunkorjuun kannalta kelvollista ja kulkukelpoista. Turvemaita on parikymmentä hehtaaria. Kymenlaakson keskimääräisellä hintakertoimella (1,13) hinta olisi jäänyt noin 785 000 euroon.” Ostaja on uusimaalainen yksityinen yritys, joka on perustettu jo 1800-luvulla.. Yksityinen omistaja myi tilansa lehti-ilmoituksen avulla ilman välittäjää. l MIKKO HÄYRYNEN Euron alle miljoonan TILAKAUPPA KYMENLAAKSOSSA PINTA-ALA 160 hehtaaria, josta 151 metsämaata KEHITYSLUOKAT aukeat 4, siemenpuualueet 7, taimikot 33, nuoret kasvatusmetsät 41, varttuneet kasvatusmetsät 53, uudistuskypsät puustot 9 ja vajaatuottoiset alueet 4 hehtaaria PUUSTO 14 000 kuutiota, josta tukkipuuta 29 prosenttia MYYNTIHINTA 999 999 euroa, 6 623 euroa metsämaan hehtaarilta, 71,4 euroa kuutiolta Iso metsätila myytiin huippuhinnalla, mutta hinnoittelu kummastutti. Tarjouksia tuli useita, joista paras oli 999 999 euroa. Kuivahkoilla kankailla paikoin runsaina kasvaville koivuille oli laskettu täydet odotusarvolisät männyn kertoimilla. Tila-arvion mukaan puustoa on noin 14 000 kuutiometriä eli 93 kuutiota metsämaan hehtaarilla. Liljeroos luettelee tilan hyviä puolia – runsaasti kasvatusmetsiä ja arvokasvua, hyvä tieverkosto, isot kuviot ja myös metsänhoidollinen tila muutamin varauksin. Mäntyä on 59, koivua 23 ja kuusta 18 prosenttia”, tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos toteaa. ”Useilla kuvioilla ensiharvennetun puuston pohjapinta-ala on vain noin 12 neliömetriä ja puumäärä alle sata kuutiota hehtaarilla.” Liljeroos kritisoi myös hinnoittelua. Kymenlaakson tilalla oli monia hyviä puolia, mutta myös muutamia miinuksia, kuten huonolaatuista koivua kuivan kankaan sekapuustona. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Tarkalla katkonnalla kärkeen KYMENLAAKSOSSA myytiin maaliskuussa 160 hehtaarin tila, jossa on metsämaata 151 hehtaaria. Arvion laatija oli saanut käyväksi arvoksi 549 000 euroa ja summa-arvoksi ilman kokonaisarvon korjausta 695 000 euroa
56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9326_.indd 56 9326_.indd 56 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48. Tällaisessa kaupassa ei ole varmuutta siitä, yltääkö kauppahinta markkinahinnan tasolle, mutta toisaalta välittäjän palkkio säästyy. Koko maan keskihinta vuonna 2016 oli 2566 €/ ha Korkeimmat hinnat ovat Häme-Uusimaalla Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 32 prosenttia kaupoista ja 42 prosenttia myydystä alasta Keski-Suomen ja Pohjois-Savon tunnusluvut ovat lähellä toisiaan 2 4 3 1 1 2 3 4 ”MONI metsänomistaja ei halua kohteitaan julkiseen myyntiin. Etenkin pienillä tiloilla välityspalkkio voi olla huomattava suhteessa kauppahintaan ja jopa suurempi kuin välittäjän tuoma hintahyöty. Myyjä ottaa mahdolliseen ostajaan suoraan yhteyttä. Hiljaisessa kaupassa tila ei ole julkisesti missään myynnissä. ”Kun työskentelin Metsähallituksella tiloja tarjottiin sillä perusteella, että ne oli aikoinaan erotettu valtion maista eikä haluttu riitauttaa naapureita.” Luminen talvi on ylipäätään hiljentänyt metsätilakauppaa eikä tunnusluvuissa ole mainittavia muutoksia. l MIKKO HÄYRYNEN Hiljainen vai julkinen kauppa. Hiljainen kauppa koetaan henkisesti helpompana. Esimerkiksi Tornatorin vuosikertomuksen mukaan yhtiö osti viime vuonna 11 000 hehtaaria, mutta Liljeroosin julkisesti myyntiin tarjottujen tilojen seurannassa Tornator on ollut ostajana vain kymmenesosassa siitä, 1 100 hehtaarilla. Myyntiprosessi on monesti henkisesti raskas eikä siitä haluta julkista.” Näin kirjoitti eräs palautteen antaja. Varsinais-Suomi 25 18 277 19 31 146 43 7209 49 1,13 Satakunta 19 14 341 32 24 107 44 5884 55 1,19 Häme-Uusimaa 31 32 716 27 19 127 42 7492 59 1,22 Etelä-Karjala 34 32 639 36 16 106 37 5257 49 1,04 Kymenlaakso 40 31 860 24 11 118 39 6173 52 1,13 Pirkanmaa 82 79 2354 21 14 124 39 6705 54 1,25 Etelä-Savo 55 53 1359 29 16 123 43 6809 55 1,05 Eja K-Pohjanmaa 139 127 2995 23 12 100 26 3629 36 1,07 Keski-Suomi 89 73 2276 24 14 115 36 5542 48 1,06 Pohjois-Savo 90 78 3218 22 12 117 34 5769 49 1,05 Pohjois-Karjala 106 94 2744 22 15 124 33 5212 42 1,03 Kainuu 86 79 3413 20 10 94 25 2993 32 1,02 Pohjois-Pohjanmaa 159 128 4592 20 10 87 20 2537 29 1,04 Lappi 105 85 4711 23 11 73 18 1828 25 1,05 Koko maa 1060 923 30495 103 30 4260 42 Lisäys maaliskuu 48 49 1534 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2021 31.3.2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. ”Tornator voi tunnettuutensa vuoksi olla poikkeus, mutta joka tapauksessa hiljaisten kauppojen osuuden täytyy olla huomattava”, Liljeroos sanoo. Tilastotietoa ei-julkisten ja julkisesti myyntiin tarjottujen metsätilojen suhteesta ei ole, mutta eri lähteistä pystyy jotakin päättelemään, tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos kertoo. Metsätiloja myydään paljon hiljaisesti. Ostajan voi valita ja kauppa tapahtuu nopeasti. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin . Kevään edetessä tilatarjonta kasvaa.. Siihen on syynsä
Nyt hemmotellaan. Kun auton herättää start/stop-nappulasta, istuin yllättäen siirtyy eteenpäin: automatiikka oli vienyt penkin taka-asentoon, kun edellinen kuljettaja oli tarttunut ovenkahvaan. Ei voi kuin ihmetellä, miten kovaksi kilpailu on autonvalmistuksessa kiristynyt. Kokonaispainoltaan yli kaksitonninen auto kiihtyy 116 kilowatin bensiiniturbon voimin kohtuullisen rivakasti. Istuin on riittävän iso ja napakka. KUN viime vuonna myyntiin tulleeseen uuteen Nissan Qashqaihin istuu, huomaa, että autoon sisään kulkeminen ei juuri helpommin voisi sujua. Nissan Qashqai ja keväinen pino. Alkukiihdytys on mieto, mutta vauhtiin päästyä tuntuu voimaa löytyvän enemmän. Tämän kirjoittaja aloitti autoilun 70-luvun Ladalla, jolloin riitti oikein paljonkin vähemmän. Qashqailla oli helppoa ajella huonossakin kelissä. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Hiljainen vai julkinen kauppa. Tällä tavalla auto on huomaavainen kuljettajalle. Turhia moodeja Vaikka olen ajanut Nissaneilla varsin vähän, on heti lähdöstä läsnä helppo tunnelma. Tämä johtunee portaattoman automaattilaaAika hyvä kaikessa NISSAN QASHQAI MHEV 158 XTRONIC 4 WD Moottori: Bensiiniturbo 1,33 l, 116 kW/158 hv Vaihteet: Portaaton automaatti, neliveto Kokonaismassa: 2 040 kg Pituus: 4 425 mm Leveys: 1 835 mm (peilit normaalisti: 2 084 mm) Korkeus: 1 625 mm Renkaat: 235/50 R19 Perävaunumassa: 750 kg, 1 800 kg (jarrullinen) Kiihtyvyys: 0-100 km/h 9,9 s Huippunopeus: 198 km/h Polttoaineen kulutus: WLTP 7 l/100 km Koeajoauton kokonaishinta: 45 150 € Hinnat alkaen: 28 400 € 4-vetoiset hinnat alkaen: 38 910 € Takuu: 3v/100 000 km Joskus aivan uppo-oudon ihmisen kohdatessaan voi kokea selvää tuttuuden tai helppouden tunnetta. Automaattivaihteita hallitaan keskikonsolista oikean kämmenen alle jäävällä tatilla normaaliin tyyliin. Voisi istumapenkki olla jopa aavistuksen pehmeämpi. Tosin parkkiasento ei ole etummaisena tatin eteen-taakse-liikeradassa, vaan parkkia varten on tatissa P-nappi. Liikkeelle lähdetään kaasupoljinta painamalla, auto vastaa kaasuun luontevasti. Koeajoautossa oli verhoiluna nappanahkaa ja työn jälki sisustuksessa ensiluokkaista. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9326_.indd 57 9326_.indd 57 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48. Uusi Nissan Qashqai on samalla tapaa tutunoloinen
Vaihdetatin takapuolella on keskikonsolissa pyörylä, josta voi valita erilaisia moodeja tai ajotiloja. Tilat hyvässä käytössä Kuten edellä tuli todistettua, on etupenkeillä hyvät oltavat. Takapenkin istuinosa voisi olla pitempi ja istuin korkeampi, sillä pääntila ei ole niukka. Etutilat tuntuivat riittävän suurilta isollekin kuskille. Auto vastasi hyvin kaasuun ja sen menohaluja voi pedaalia painamalla säädellä luontevasti ilman sen kummempia moodeja. Tuulilasiin on valittavissa head up -näyttö, jossa tärkeintä on digitaalinen nopeus ja auton tienvarresta viimeksi näkemä nopeusrajoitus. Tuollainen moodipylpyrä on mielestäni turha. Tavaratila on selKolmannen sukupolven Qashqaissa on hallintalaitteet ja nappulat kohdallaan. Tankkauspistoolin kärsä avaa tankkausaukon läpän ja tankkaus voi alkaa. Kengänkärjet kyllä mahtuvat etupenkkien alle. Oleellisia ja useasti käytettäviä asioita hallitaan pylpyröistä ja nappuloista, joten katseen voi pitää tiessä, kun nappulat on oppinut. Auto tuntuu ketterältä, kääntöympyrän halkaisija on vain 11,1 metriä. Sporttilipulla merkitty moodi oli liukkaalla liian äkkinäinen, ja lumisekä eko-moodeilla auto kulki kuin täi tervassa. Tankatessa tankkauspistoolin lauetessa tankki on aivan täynnä. Ehkä vuoristoajomoodi on tarpeen moottorijarrutusta tehostamaan, etteivät jarrulevyt mene punaisiksi jyrkässä ja pitkässä alamäessä. Näytön oikeassa reunassa on ympäri autoa olevien kameroiden kuvista tietokoneen laskema virtuaalinen lintuperspektiivikuva. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9326_.indd 58 9326_.indd 58 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48. Alla oli hyvin maantiellä käyttäytyvät ja hangessakin pitävät nokialaiset kitkarenkaat. Öiseen maisemaan kirkkautta tuovat led-ajovalot. Niitä voi käyttää täysautomaattisina, jolloin valoihin ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota. Kun pylpyröitä ja nappeja oppii käyttämään, täyttää mielen kiitollisuus siitä, ettei usein käytettäviä toimintoja hallita kosketusnäytöltä. tikon ominaisuuksista. Taskuparkissa auttaa kirkas takakameran kuva, kunhan kameran linssi ei ole kuran peitossa. Peruutusvaihteella syttyy näyttöön kirkas takakameran kuva. Ohjaus on kevyt mutta tunnokas ja keskittää luontevasti. Suuntaviiksen päästä voi kuitenkin halutessaan valita valojen hallintaan normaalin pitkät-lyhyet. Jos jotain toivoisi, voisi rengasmelu olla vaimeampi. Mittaristo opastelee ja neuvoo kuljettajaa, mutta suomenkielinen ilmaisu potee välistä substantiivipöhöä, asiat sanotaan virastokielellä. Ei kaupunkiajossa, ei maantiellä, ei huonossa kelissä eikä kehnoilla teillä. Näkyvyys sivuille ja eteen on oivallinen ja peilit riittävän isot. Autoon tulo ja siitä lähtö on helppoa. Jokapaikan höylä Qashqain ajamisen kuvaileminen on sikäli vaikeaa, että moitittavaa ei juuri löydy. Jos auto huomaa, että nopeusrajoitus ylitetään, vilkkuu rajoitusmerkin kuva jonkin aikaa, muttei jää loputtomasti nalkuttamaan. Takanakin tilaa on kohtuullisesti, mutta takapenkille mentäessä tahtovat jo numeron 46 kengät vaatia ohjailua ovesta kulkiessa. Lapsille tai muusta syystä pienikokoisille takapenkki lienee oikein hyvä. Huomasin, että ainakin talvikeleissä keskimmäinen tie-moodi sopi joka paikkaan. Jos yhtään yrittää lisää, tulee bensaa jo ulos. Nissanin erikoisuus on korkiton tankki. Hitaassa nopeudessa voi katsella keskinäytöstä etukameran näkymää, jolloin näkee ihan keulan eteen
Hybridijärjestelmää käytetään vain kulutuksen madaltamiseen, autoa ei voi ladata johdolla ”seinästä”. Maan kattavin markkinapaikka. Kun varsinaisen tavaratilan välipohja on ylimmässä asennossa, muodostuu kynnyksetön tasainen pohja etuistuimiin asti. Tällainen hybridi on parhaimmillaan paljon hidastuksia ja kiihdytyksiä sisältävässä kaupunkiliikenteessä. Varsinaisen tavaratilan välilevyt poistamalla saa 12 senttiä lisää korkeutta. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ Metsälehti Makasiini 59 9326_.indd 59 9326_.indd 59 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48. l Leveä ja selvänuottinen tavaratila. Qashqaita saa 1,33-litraisella bensaturbolla joko 140tai 158-heppaisena. Tavaratilan leveys on 110 senttiä ja korkeus 70 senttiä. Kaikki auton tarvitsema energia tulee 55 litran tankkiin täytetystä bensiinistä. keä ja monikäyttöinen. Jos etumatkustajat hieman tinkivät tilastaan, mahtuu tavaratilan pohjalle noin 170 sentin levy. Tehokkaammassa versiossa on valittavissa neliveto. Sitä voi tämän koeajokokemuksen ja muunkin kokemuksen mukaan suositella, jos raha suinkin riittää. Hybridillä mennään Nissan Qashqai on hybridi: autossa otetaan talteen nopeuden hidastamisessa energiaa, jota sitten käytetään auton käyttöjärjestelmän ajatuksen mukaan eteenpäin menoon. Niinpä metsäänsä hoitamaan lähtevä etämetsänomistaja saa raivaussahansa matkaan sitä sen kummemmin purkamatta. Kun jakajapohja on poissa, on tavaratilan korkeus reilun kymmenen senttiä korkeampi. Takaistuimet kaatamalla saadaan pohja ilman kynnyksiä ulkoa etuselkänojiin asti. Valmistaja kertoo keskikulutukseksi 7 litraa sataselle. On helppo uskoa, että kesäkelissä pääsee sata kilometriä seitsemällä litralla. . 1 000 kilometrin talvisessa koeajossa kului 76 litraa bensaa
9328_.indd 60 9328_.indd 60 22.4.2022 16.09 22.4.2022 16.09
ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Myös tuontihake – etenkin venäläinen – on ongelmallista, joten huoltovarmuuden kasvattaminen tarkoittaa lisää hakkuita Suomessa. Huoltovarmuuden nimissä energiapuun käyttöä kotimaassa on tuosta mahdollista lisätä reippaastikin tarvittaessa. Niitä Suomessa riittää: nuorista kasvatusmetsistä kaikkiaan vain noin 20 prosenttia on metsänhoidollisesti hyvässä kunnossa. Vastaavasti noin yksi prosentti Suomen soista on turvetuotannossa. Vaikka tuulivoima on monen mielestä ympäristöystävällisin tapa tuottaa energiaa, monimuotoisuuden kannalta ongelman tuottaa sen vaatima valtava pinta-ala: yhden suuren ydinvoimareaktorin tuottaman energian korvaamiseen vaaditaan helposti tuhatkertaisesti reaktorin vaatima pinta-ala. Ilmastokestävyyden näkökulmasta olisi tietysti parempi käyttää tämäkin puu pitkäikäisiin tuotteisiin. Kaasun ja öljyn käytön vähentäminen on kuitenkin kaikin puolin järkevää. Suomessa se tarkoittaa lisää metsäkatoa tuulivoimaloiden, niiden vaatimien teiden sekä johtoalueiden vuoksi. Siksi tuulienergian osuuden lisääminen paradoksaalisesti lisää tarvetta varmuusvarastoida turvetta (tai kivihiiltä) entisestään. VMI12:N MUKAAN Suomen soista noin kolme prosenttia on tällä hetkellä turvepeltoina. Monimuotoisuuden kannalta taas viisainta olisi kohdentaa energiahakkuut nuoriin, hoitamattomiin metsiin. Kuvaavaa on, että suurimmillaan raakapuun käyttö energiaksi on ollut sotavuonna 1944, jolloin energiaksi käytettiin jopa 25 miljoonaa kuutiota. Toisaalta turpeen nosto pelkäksi varmuusvarastoksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. UKRAINAN SOTA ON muistuttanut meitä kaikkia huoltovarmuuden tärkeydestä. . Rauhan aikana niitä on saatavissa maailmalta, mutta sodan aikana energiakin on ase. Tällä hetkellä vuosittainen metsäkatoala on noin 10 000 hehtaaria. Moni vannoo nyt vihreän siirtymän nimiin ja kannattaa tuulija aurinkovoiman voimakasta lisäämistä. Vaikka niiden lisääminen nostaa energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta se ei turvaa: energiaa tarvitaan myös silloin, kun ei tuule eikä paista. Huoltovarmuuden kannalta olisi silti järkevää, että ne säilytettäisiin viljelykelpoisina. Paras keino sen korvaamiseen on ydinvoima, puuta ja turvetta unohtamatta. Ilmastokestävyyden vuoksi turvetuotanto on nopeasti – ehkä liiankin – ajettu alas ja turpeennostokoneiden romutus aloitettu. HUOLTOVARMUUDEN näkökulmasta myös hakkeen pitkäaikainen varastointi tuottaa ongelmia. Suomessa huoltovarmuuden perustana ovat aina olleet pellot, metsät ja suot, joten niiden kestävä käyttö on nähtävä osana huoltovarmuutta. Turvetta on korvattu metsähakkeella. l Metsät osana huoltovarmuutta Kuvaavaa on, että suurimmillaan raakapuun käyttö energiaksi on ollut sotavuonna 1944, jolloin energiaksi käytettiin jopa 25 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2021 käytettiin energiaksi noin 10 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Ilmastokestävyys, monimuotoisuus ja huoltovarmuus ovat siis monin tavoin ristiriitaisia tavoitteita. Ilmastokestävyys edellyttäisi, että niistä luovuttaisiin merkittävien hiilipäästöjen vuoksi tai ainakin ettei niitä raivattaisi lisää. Kriisissä pitäisi pystyä turvaamaan kansalle ruokaa sekä energiaa lämmitykseen ja liikkumiseen. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI 9329_.indd 61 9329_.indd 61 22.4.2022 16.10 22.4.2022 16.10
Sinivihreiksi aineet on värjätty, jotta nähdään, miten hyvin niiden levitys on onnistunut. SINIVIHREÄT kannot ovat monelle tuttu näky kesäisellä hakkuualalla. Hän yritti estää tämän levittämällä kantojen pintoihin erilaisia kemikaaleja. TI M O KU M PU LA IN EN , M ET SÄ H AL LI TU KS EN KE H IT TÄ M IS JA O ST O N KO KO EL M A, LU ST O LIINA KJELLBERG Juurikääpää vastaan käsitellyn kannon tunnistaa sinivihreästä väristä. Yksi tehokkaimmista oli männyllä yleinen harmaaorvakka. Molemmat kantokäsittelyaineet ehkäisevät havupuiden pahimman tuhosienen juurikäävän leviämistä. KA RI KO RH O N EN TALOUS » ROTSTOP 30V 62 Metsälehti Makasiini 9330_.indd 62 9330_.indd 62 22.4.2022 16.24 22.4.2022 16.24. Ruiskulaite on Ponssen valmistama, ketjusahan terälaippa Sandvikin. 1960-luvulla Rishbeth ja sikäläinen metsäviranomainen Forestry Commission toivat markkinoille ensimmäisen juurikäävän torjuntaan tarkoitetun harmaaorvakkavalmisteen: TEHOKAS TORJUJA Juurikääpää on torjuttu Suomessa harmaaorvakkasientä sisältävän Rotstopin avulla vuodesta 1992. Valmisteen torjuntaprosentti on hyvä mutta markkinaosuus tällä hetkellä pieni. Juuret Isossa-Britanniassa Harmaaorvakan itiöitä sisältävä kantokäsittelyaine, Rotstop, on kehitetty Suomessa, mutta sen juuret ovat Isossa-Britanniassa. Rishbeth huomasi, että juurikääpä leviää metsissä varsinkin kantojen tuoreiden kaatopintojen kautta. Hakkuukone ruiskuttaa Rotstopia puiden kantojen leikkauspinnoille Joutsenossa Etelä-Karjalassa vuonna 1993. Pian Rishbeth kuitenkin havaitsi, että juurikäävän kanssa samasta elintilasta kilpailee myös muita lahottajasieniä. Nykyisin kantojen pintaan on todennäköisesti levitetty ureaa, mutta urean sijaan on voitu myös käyttää harmaaorvakka-sienen itiöitä sisältävää liuosta. Juurikääpä teki 1900-luvun puolivälissä tuhojaan Englannin mäntyviljelmillä, ja Cambridgen yliopiston tutkija John Rishbeth etsi keinoja tuhojen ehkäisemiseksi
2020-LUKU: Rotstopin markkinaosuus on noin 10 %, urean noin 90 %. TUTKIMUKSESTA TUOTTEEKSI ”Tavoitteena oli, että gramma Rotstop-valmistetta sisältäisi kymmenen miljoonaa harmaaorvakan itiötä.” TI M O KU M PU LA IN EN , M ET SÄ H AL LI TU KS EN KE H IT TÄ M IS JA O ST O N KO KO EL M A, LU ST O veteen sekoitettavan, sienen itiöitä sisältävän tablettimaisen valmisteen. 1970-LUKU: Kemira tuo markkinoille harmaaorvakkaa sisältävän kantokäsittelyaineen, Maannousemaneston. Juurikäävän olemassaoloon havahdutaan myös käytännön metsätaloudessa. Kallion aloitteesta Kemira toi 1970-luvun lopussa markkinoille harmaaorvakkaa sisältävän kantokäsittelyaineen, Maannousemaneston. Uuteen nousuun Suomessa Rishbethin tutkimuksista kiinnostui 1960-luvulla Helsingin yliopiston tutkija Tauno Kallio. 1980JA 1990-LUKUJEN VAIHDE: Metsäntutkimuslaitos, Kemira, Enso-Gutzeit, Ponsse ja Metsäteho tutkivat harmaaorvakan käyttöä juurikäävän torjunnassa. 1992: Harmaaorvakan itiöitä sisältävä Rotstop tulee markkinoille. Isossa-Britanniassa harmaaorvakkaa oli käytetty vain männiköissä, mutta Kallio huomasi, että jos käsittelyaineen itiöpitoisuus nostettiin tarpeeksi korkeaksi, toimi se kuusikoissakin. Se poistuu kuitenkin pian markkinoilta. 1996-2016: Juurikäävän torjuntaan saa kemeratukea. Harmaaorvakka unohtui joksikin aikaa, kunnes silloisen Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Katriina Lipponen ja Kari Korhonen nostivat sen esiin 1980-luvulla. 2016: Juurikäävän torjunta tulee riskialueilla pakolliseksi. Yhtiön prosessitutkija Pekka Seiskari kehitti harmaaorvakan itiöistä jauhemaisen valmisteen, joka sekoitettiin veteen ja 1960-LUKU: Tutkija John Rishbeth ja Forestry Commission tuovat Isossa-Britanniassa markkinoille ensimmäisen juurikäävän torjuntaan tarkoitetun harmaaorvakkavalmisteen. Samoihin aikoihin juurikäävän olemassaoloon havahduttiin myös käytännön metsätaloudessa. Kesähakkuiden yleistyminen on hyödyttänyt sientä. 1990-luvulle tultaessa sienestä kiinnostui jälleen myös Kemira. Suomessa Helsingin yliopiston tutkija Tauno Kallio alkaa tutkia harmaaorvakan mahdollisuuksia juurikäävän torjunnassa. 1980-LUKU: Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Katriina Lipponen ja Kari Korhonen nostavat harmaaorvakan uudelleen esiin. 19 60 19 80 20 20 20 19 70 19 90 20 10 30000 60000 90000 120000 150000 Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoja metsänparannustyöt Lähde: Luke Juurikäävän torjunta kantokäsittelyin 2001-2019 Varsinais-Suomi Lappi Laikutus Juurikäävän torjunnassa kasvua 1000 2000 3000 4000 5000 Muu maanmuokkaus Mätästys Äestys Lorem ipsum Lorem ipsum Ha 2001 2005 2010 2015 2019 Metsälehti Makasiini 63 9330_.indd 63 9330_.indd 63 22.4.2022 16.24 22.4.2022 16.24. Valmiste oli kuitenkin melko vaikea käyttää ja poistui pian markkinoilta
VERD ERA/L ALLEM AND FINLA ND OY TALOUS » ROTSTOP 30V Rotstopia myytiin jauheena vielä Kemira GrowHow’n aikoina. Seiskari teki valmistetta useammasta harmaaorvakkakannasta, ja Korhonen ja Lipponen testasivat niiden toimivuutta. Se, että uudet ideat saatiin koemalleihin ja testeihin, kesti vähintään puoli vuotta”, muistelee Metsätehossa tutkijana työskennellyt Markku Mäkelä. Harmaaorvakan itiömäärä oli valmisteessa niin korkea, että se toimi myös kuusen kannoissa. Verderan mikrobiologi Marina Brandtberg muistelee, että Rotstop nousi aikoinaan vähitellen ureaa suositummaksi kantokäsittelyaineeksi, silHarmaaorvakka-sienen itiöitä sisältävä Rotstop tuli markkinoille vuonna 1992. Levityslaitteiden käsittelyjälkeen ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä, joten Metsäteho ryhtyi kehittämään välineistöä ruotsalaisen terälevyvalmistaja Sandvikin kanssa. Metsäkoneiden hakkuupäihin oli alettu kehittää levityslaitteita, jotka ruiskuttivat kantokäsittelyainetta kannon pintaan puun kaadon yhteydessä. VE RD ER A/ LA LL EM AN D FI N LA N D O Y 64 Metsälehti Makasiini 9330_.indd 64 9330_.indd 64 22.4.2022 16.24 22.4.2022 16.24. ”Tavoitteena oli, että gramma Rotstop-valmistetta sisältäisi kymmenen miljoonaa harmaaorvakan itiötä”, Korhonen sanoo. Siitä tehty jauhemainen valmiste tuli markkinoille vuonna 1992 nimellä Rotstop. Intoa lisäsi se, että juurikäävän torjuntaan oli vuosina 1996–2016 mahdollista saada kemeratukea. Tuki poistui vuonna 2016, kun juurikäävän torjunta muuttui pakolliseksi. levitettiin kantojen pinnoille. ”Meillä oli sellainen työnjako, että Kari hoiti laboratoriotutkimukset ja minä kenttäkokeiden järjestelyt ja yhteydet käytännön toimijoihin”, Lipponen muistelee. Kemerasta vauhtia Metsäyhtiöistä Rotstopin koekäytön aloitti ensimmäisenä silloinen Enso Gutzeit, metsäkonevalmistajista Ponsse. Parhaaksi harmaaorvakkakannaksi osoittautui kuusesta vuonna 1987 eristetty kanta. Metsätehon mukaantulo sai muutkin metsäyhtiöt ja metsäkonevalmistajat kiinnostumaan juurikäävän torjunnasta. ”Tulosta tuli hitaasti. VE RD ER A/ LA LL EM AN D FI N LA N D O Y Nykyisin Rotstopia myydään nestemäisenä. Urea suositumpi Nykyisin Rotstopia valmistaa Kemirasta irtautunut ja sittemmin kanadalaiseen Lallemand-konserniin sulautunut Verdera
Ruotsin ja Suomen lisäksi Rotstop on käytössä muissakin Pohjoismaissa, Baltian maissa, Puolassa ja Ranskassa sekä Pohjois-Amerikassa, jossa Ruotsin tapaan on käytössä paikallinen sienikanta. l Harmaaorvakkaa noin kaksivuotiaassa kuusen kannossa. Ureasta luopuminen voi olla edessä Suomessakin. Hantulan mukaan on kuitenkin hyvä tietää, että sienikantaa voidaan jalostaa tehokkaammaksi, jos esimerkiksi ilmastonmuutos saa juurikäävän leviämään entistä ärhäkämmin. lä urea aiheutti korroosiota hakkuukoneiden laitteistoihin. KEHITYSTYÖ JATKUU Metsälehti Makasiini 65 9330_.indd 65 9330_.indd 65 22.4.2022 16.24 22.4.2022 16.24. KA RI KO RH O N EN VERD ERA/L ALLEM AND FINLA ND OY Kantokäsittelyaineen levitykseen käytettävät reiät ovat Ponssen hakkuukoneen laipassa rivissä logon yläpuolella. Nykyisin Rotstopia myydään nestemäisenä. Hydrauliikkaohjattu mäntäpumppu korvattiin hydrauliikkamoottorilla, minkä ansiosta juurikäävän torjunta-aineen levitys onnistuu entistä tarkemmin. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on toinen. ”Urea on koettu helpommaksi, sillä biologisen valmisteen biologinen luonne pitää aina huomioida. Verdera ei kuitenkaan lähtenyt vaihtamaan kantaa, sillä nykyinenkin toimii hyvin ja vaihtamiseen liittyvä EU-byrokratia olisi ollut mittava. Urean tuonti Venäjältä on loppunut Ukrainan sodan takia, ja EU:n tavoitteena on vähentää kemiallisten torjunta-aineiden – joksi urea lasketaan – käyttöä. Oikein käytettynä molemmat vähentävät juurikäävän itiötartuntaa keskimäärin yli 90 prosenttia.. Po ns se ROTSTOPIN tehoaineena on yhä vuonna 1987 luonnosta eristetty harmaaorvakkakanta, mutta tehokkaampiakin kantoja olisi mahdollista kehittää, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Hantula. Hantula osallistui aikoinaan tutkimukseen, jossa harmaaorvakkakanta jalostettiin torjumaan juurikääpää nykyistä luonnonkantaa tehokkaammin. Siellä metsäsertifiointi estää urean käytön, ja käytössä on Verderan paikallisesta harmaaorvakkakannasta valmistama Rotstop. Ponssen koneisiin edellinen merkittävämpi muutos tehtiin vuonna 2018, kertoo yhtiön tuotepäällikkö Janne Loponen. Nykyisin urean markkinaosuus on noin 90 prosenttia. Juurikäävän torjujina Rotstop ja urea ovat suunnilleen yhtä tehokkaita. Tilanne muuttui, kun urealiuokseen alettiin lisätä korroosionestoainetta. Gramma tuotetta sisältää keskimäärin viisi miljoonaa harmaaorvakan itiötä. Myös metsäkoneiden levityslaitteiden kehitystyö jatkuu. Liuoksen on oltava tuoretta ja se pitää säilyttää kylmässä”, Brandtberg sanoo
Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Kestotilaajan eDUT paranevat. Tunnelma metsässä sähköistyy. V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ 9343_.indd 66 9343_.indd 66 22.4.2022 13.17 22.4.2022 13.17
Toisin kävi. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@ metsalehti.fi. Tilanne muuttui, kun Metsälehdellekin aikoinaan kolumneja kirjoittanut Jouko Juurikkala peri metsän isältään 1960-luvun alussa. 12 hehtaarin suoalueen reunapuut siemensivät, ja parantunut vesija ravinnetalous siivitti metsän kasvuun. Nyt toiseen kertaan harvennetun männikön paikalla oli yksittäisiä puita kasvava joutomaaksi luokiteltu rahkasuo. Liitä mukaan yhteystietosi. Välttääkseen korjuuvaurioita Juurikkala rakensi 1980-luvulla metsään valmiiksi pääkorjuu-uran ja ojarummut. ”Minua pidettiin hassuna. Kuvapari kertoo, mitä tarkoittaa työ vähän yli 60 vuoden ajalla”, Juurikkala muistuttaa.. ”Tällaisesta suomännystä tulee laadukasta rakennustarviketta, mutta tämä ei ole hätäisen hommaa. l Yli 60 vuoden urakka Tinkimättömän metsähoidon ansiosta joutomaasta kasvoi harvennusmetsä. Jotakin kehityksestä kertoo, että suon päätehakkuussa metsästä saatiin puuta 180 pinokuutiota, mutta ensimmäisestä harvennuksesta 2000-luvun alussa kertyi puuta jo 550 kiintokuutiota. Jouko Juurikkala (vas.) ja hänen vaimonsa Elli Juurikkala (toinen oikealta) tapasivat Terrisuolla hiihtolenkillä naapurit vuonna 1962. Lähetä ne meille Metsälehteen. Aivan kaikki eivät Juurikkalan toimia tuolloin ymmärtäneet. Tuolloin suo oli jo ojitettu, mutta Juurikkala ei vielä ollut kaatanut puustoa suolta pois. LUONNOSSA » ENNEN & NYT Metsälehti Makasiini 67 9344_.indd 67 9344_.indd 67 22.4.2022 16.31 22.4.2022 16.31. Juurikkala nimittäin hakkasi ja raivaisi suolta loputkin puut pois. Paikalla todettiin ravinnehäiriöitä, jotka pantiin terveyslannoituksella ojennukseen. Tulos tulee vasta kymmenien vuosien kuluttua. Kerrottiin, että täällä on yksi sekopäinen metsämies, joka lannoittaa soitakin.” Myös suolle tehtyä aukkoa ihmeteltiin. Ei hätähousuille Lannoitusten ja ojitusten ohella huolehdittiin korjuun suunnittelusta. Sen jäljiltä metsään jäi komea männikkö lihomaan ja päätehakkuuta odottamaan. ”Minulla oli raivaajahenkeä, joten ojitimme suon vuonna 1961”, Juurikkala kertoo. Samalla ojia täydennettiin ja terveyslannoitus uusittiin. RUNSAAT kuusikymmentä vuotta sitten maisema Terrisuolla Sysmässä oli vallan toinen kuin viime kuussa. JO U KO JU U RI KK A LA N VA LO KU VA KO KO EL M A TEKSTI TIIA PUUKILA ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Lisäksi suolta otettiin neulasja maanäytteet viljavuuspalvelun tutkittaviksi. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Korjuu-ura palveli myös nyt maalikuisessa harvennuksessa. Epäilijät eivät uskoneet, että paikalle kasvaisi metsä. 2022 1962 Tämän vuoden maaliskuussa Terrisuolle tehtiin toinen harvennus ja paikalle jäi kasvamaan komea tuleva tukkimetsä. Vielä 1960-luvulla suolta haettiin puut hevosella, mutta muutamassa vuosikymmenessä metsäkoneet yleistyivät ja paine metsämaaperälle kasvoi
Sekakuoron solistit tunnistaa helpoimmin, kun opettelee ensin tavallisimmat laulajat. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA » LUHTA 68 Metsälehti Makasiini 9331_.indd 68 9331_.indd 68 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20. KEVÄTKONSERTIN VISERTÄJÄT Auringon noustessa metsässä raikaa sirkutus, viserrys ja liverrys, jossa eri äänet sekoittuvat toisiinsa
Kun aurinko nousee ja säteet punaavat metsän komeroita, varpuspöllö viheltää. Jorma Luhta Metsälehti Makasiini 69 9331_.indd 69 9331_.indd 69 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20. Nokkahuilumainen aamulaulu ei tuo mieleen pöllöä vaan punatulkun
Kun varsinaiset muuttolinnut vielä puuttuivat, oli tavalliset tiaiset ja siihen aikaan ylen runsas keltasirkku helppo tunnistaa. Seuraavana keväänä opin kohtuullisesti tunnistamaan metsälintujen lurituksia. Ennen kännykkää ja äänitteitä En tiedä, kuinka paljon oppimistani edisti kirjastosta löytämäni Jussi Sepän teos Lintujen äänet. Oli vaikea erotella lauluja ja vielä vaikeampi saada solistia näkyviin hyvässä valossa. Nyt sata vuotta julkaisun jälkeen uskallan esitellä kirjan kautta aikain taiteellisesti kunnianhimoisimmaksi luonto-oppaaksi. 1960-luvun alussa muuttolinnut saapuivat keskimäärin puolitoista tai kaksi viikkoa myöhemmin kuin nyt, sen verran ovat kevätsäät lämmenneet. Jos ujo livertäjä ei paennut, se laittoi ainakin suun suppuun huomatessaan keskenkasvuisen ihmisen töllistelyn. » LUHTA Kun peukaloinen vetäisee terävän ja kuuluvan viserryksensä, koko kymmengrammainen linnunruumis vapisee 70 Metsälehti Makasiini 9331_.indd 70 9331_.indd 70 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20. Huhtikuun mittaan kottaraiset, peipposet, punarinnat ja rastaat palasivat laji kerrallaan. Seppä kuvaili vaikkapa laulurastaan laulun niin runollisesti ja haltioituneena, että todellisen rastaan laulaessa koin hienoisen pettymyksen. Muistelin mielessäni Jussi Sepän tulkintaa peipon laulusta: -Tsittsit-tsit-tsit-tset-tset-tset... Toukokuisessa sekakuorossa voi kokenutkin joutua ymmälleen, mutta aloitin aamuvarhaiset metsäretket heti aprillipäivän seudussa. jne! 1960-luvun alussa muuttolinnut saapuivat keskimäärin puolitoista tai kaksi viikkoa myöhemmin kuin nyt, sen verran ovat kevätsäät lämmenneet. Oletan jokaisen lukijan oivaltaneen, miten paljon äänien opettelu on muuttunut. Tällä vuosituhannella naapurissani asui linnuista kiinnostunut koulupoika. Mikä vihellysten, helistelyjen ja säksätyksien paljous. Kuuntelisin visertäjää ja katsoisin kiikareilla, mikä se on. K K AUAN sitten, vähän toisella kymmenellä, lainasin isäni kiikareita ja hiivin metsään. Olin päättänyt opetella lintujen lauluäänet. Oli sunnuntainen aamuyö heti vapun jälkeen, tyyni korkeapaine, aurinko teki nousuaan. Eipä siitä mitään tullut. Seppä jäljensi kaikkien tavallisten lintulajien laulun sanallisesti tavu tavulta – mutta myös nuotein. Kirjanen ilmestyi jo 1922. Jos hän kuuli oudon linnunäänen, muutama sekunti myöhemmin älykännykkä tirskui tai liversi netistä googlattuja lajiehdokkaita
Likimain samaa vihellystä laulava sirittäjä saapuu Suomeen vasta myöhään toukokuun lopussa. Keskivertometsässä peipot visertävät noin sadan metrin välein. Toinen on terävä sirinä, toinen erehdyttävästi hömötiaista muistuttava haikea vihellys. Metsälehti Makasiini 71 9331_.indd 71 9331_.indd 71 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20. Sirittäjä laulaa kahta aivan erilaista säettä. Hömötiainen on talvehtii Suomessa ja pesii varhain. Kevätlaulun kuulee yleensä huhtikuussa. Peipon terhakka säe on eteläisen Suomen yleisin linnunlaulu
Niinpä keväisen laulukuoron solistien tunnistaminen on ilmiselvästi helpottunut. Peipot laulavat noin sadan metrin välein ja kokonaiskanta hipoo kymmentä milKuusitiheiköissä helisee punarinnan laulu. Myös kuuntelijoiden ja opettelijoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Äänekkäät ja runsaslukuiset laulajat kannattaa opetella ensin. Sen jälkeen voi syventyä harhauttajiin, joiden luritukset muistuttavat toisiaan. Peippo ja pajulintu yli muiden Vapun seutuvilla Etelä-Suomen metsissä visertää yksi laji ylitse muiden, peippo. Eri lajien tunnistaminen vie sisälle luontoon. Vuosien varrella kasvaa myös ymmärrys vähenevistä ja runsastuvista linnuista. Kuulasta huiluaan lurittava mustarastas on nykyään yleisin rastaslaji sekä metsässä että kaupungissa. Sotien ja kulkutautien ahdistama mieli rauhoittuu ja on valmiimpi sietämään tulevien päivien kolauksia. Se on satakielen sukua. Keltasirkun sitsitys kuuluu parhaiten huhtikuussa ennen muuttolintujen vyöryä. Punarinnat tulevat varhain huhtikuussa, jolloin sulava lumi peittää metsänpohjia pohjoisessa. Metsän aamukuorosta voi nauttia joko kuuntelemalla äänien kokonaisuutta tai sitten erittelemällä kuka minkäkin viserryksen ja huudahduksen päästää. Viikonvaihteessa aamuvarhaisella pääkaupunkiseudun metsissä – Nuuksiossa, Keskuspuistossa, Sipoonkorvessa – liikkuu ruuhkaksi asti kiikarikaulaisia retkeilijöitä. Aivan sattumalta metsäluontoa ei määritellä monimuotoiseksi. Hyvän mielen kävelyllä Maailmassa esitellään vaikka minkälaisia tutkimuksia luonnonäänien ja metsässä kävelyn myönteisistä vaikutuksista sielun ja ruumiin terveyteen. Tietenkin lintuja riittää meteliksi asti missä hyvänsä naurulokkiruovikossa tai hanhipellolla, mutta metsässä niiden monilajisuus on eri luokkaa. Aivan sattumalta metsäluontoa ei määritellä monimuotoiseksi. Pohjoisempana he hajaantuvat hiukan laajemmalle. Saman asian havaitsee tutkimattakin vain lähtemällä aamuvarhaiseen metsään. » LUHTA 72 Metsälehti Makasiini 9331_.indd 72 9331_.indd 72 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20. Oikeastaan samalla tavoin jakautuu kuulijoiden kokemus sinfoniaorkesterista tai rockbändistä
Niukasti kymmengrammainen ruumis tärisee ja vapisee, ja iskevän terävä säe kiirii ihmiskorvaankin muutaman sata metriä.. Rastaat noudattavat tiukkaa työmoraalia, jossa laulun aika on hämärissä ja valon tullen metsästetään pikkuötököitä perheen elättämiseksi. Se viihtyy kallioisissa ja valoisissa männiköissä. Jos aamukonserttiin lähtee varhain ennen auringonnousua, laulajat ovat toisia kuin päivemmällä. Varpuspöllö toistaa parin sekunnin välein kirkkaan vihellyksen, sellaisen nokkahuilun ylädeen. Peippo ja pajulintu laulavat melkein samaa säettä, mutta peippo on ihmiskorvaan terhakka ja pirteä, pajulintu surumielinen. Myöhemmin toukokuun lopussa saapuva pajulintu yltää liki samaan määrään ja on pohjoisessa runsain laji. Kuusitiheiköissä ja kuusivaltaisissa metsissä runsaimpana laulaa punarinta. Eteläisessä Suomessa jopa Oulun korkeudelle yleisin rastaslaji on nykyään mustarastas. Laulaja on satakielen sukua ja liverryksen voi kuvitella pikku jalokiviksi, jotka ovat muuttuneet ääniksi. Euroopan pienin lintulaji hippiäinen vetäisee lyhyen säkeensä niin korkealta ja niin hiljaa, että moni ikäihminen ei kuule mitään, vaikka tiitittäjä olisi aivan vieressä. Laulusäe muistuttaa peippoa, mutta on haikeampi. Varhaisaamun viheltäjä ei aina ole tavallinen laululintu. joonaa paria. Metsälehti Makasiini 73 9331_.indd 73 9331_.indd 73 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20. Joskus pieni laulaja kuulostaa pieneltä ja iso isolta, mutta ei aina. Jos solistia ei näe, ääni tuo mieleen pöllön sijaan punatulkun. Ulkonäöltään ne ovat täysin erilaisia: peippo tanakka ja värikäs, pajulintu kellanvihreä maastoutuja. Sille kelpaa sekä kerrostalon pihakuusi että erämaapuron naavakorpi. Punarinta saapuu heti aprillipäivän jälkeen, eikä helmeilevästä laulusta voi erehtyä. Kulorastaan huilu kuulostaa melkein samalta, mutta mielimetsä on vastakkainen. Toinen kääpiölintu, peukaloinen, ei säästele desibelejä. l Pajulintu yltää Suomen toiseksi runsaimmaksi ja Pohjois-Suomessa runsaimmaksi pesimälinnuksi
TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ, INWIT Maston pystytys vie muutaman päivän. ”Olemme parhaillaan aloittamassa yhteistyötä Euroopan kahden suurimman mastopalveluiden tarjoajan kanssa”, Mátray kertoo. Alan pioneeri on törmännyt ennakkoluuloihin. ”Teleoperaattorit ja tietoliikenneinfran rakentajat ovat valmiita konkretisoimaan ilmastostrategiaansa TOISENLAINEN MASTO Suomalaisesta puusta tehdyt tietoliikennemastot haastavat teräksen ja betonin. Liimapuu kestää kuormaa Jäykästä LVLja liimapuusta valmistetut 30ja 40-metriset Ecopol-mastot eivät Mátrayn mukaan jää teknisissä ominaisuuksissa kilpailijoidensa jalkoihin. Unkarilaislähtöinen Mátray on reissannut neuvotteluissa ympäri Eurooppaa ja päässyt vakuuttamaan asiakkaita siitä, että tietoliikennemastoja voi tehdä puurakenteisinakin. Sana betonia ja terästä korvaavasta vaihtoehdosta kuitenkin leviää, esimerkiksi viime kesänä Pohjois-Italiaan, Milanon lähelle pystytetyn maston avulla. ”Keski-Euroopassa puinen rakenne koetaan usein terästä ja betonia miellyttävämpänä.” Puurakenteiset mastot houkuttavat erityisesti niitä operaattoreita, jotka ovat kirjanneet vähähiilisyyden toimintansa periaatteeksi, Gyöngyi Mátray sanoo. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9334_.indd 74 9334_.indd 74 22.4.2022 16.47 22.4.2022 16.47. Suurimmat edut tulevat esiin kuitenkin puumateriaalin luonnollisuudessa ja hiilensidonnassa. Puurakenne on kilpailukykyinen erityisesti tiheästi asutuilla seuduilla, kun mastoon tulee asentaa huomattavia määriä tukiasemalaitteita. POHJOIS-KARJALAN Liperissä päämajaansa pitävän Ecotelligent Oy:n toimitusjohtaja Gyöngyi Mátray on omistanut viime vuotensa sille, että suomalaisesta puusta valmistetut tietoliikennemastot saisivat jalansijaa tietoliikennemastojen markkinoilla Keski-Euroopassa
”Kun masto on elinkaarensa päässä, sen materiaalin voi kierrättää uusiksi puutuotteiksi ja näin turvata hiilivaraston mahdollisimman pitkään.” Unkarista Suomeen Mastojen idea syntyi alun pitäen Unkarissa. Etenkin Keski-Euroopassa puinen rakenne koetaan usein terästä ja betonia miellyttävämpänä.” Esimerkiksi viime kesänä Milanon maisemiin pystytetylle mastolle Mátray lupaa käyttöikää 30 vuotta. ”Tilaamme mastojen osat alihankkijoiltamme valmiiksi leikattuina, kymmenen metrin moduuleina. Mastojen etuna on myös yksinkertainen kulItalian ensimmäinen puurakenteinen tietoliikennemasto pystytettiin viime kesänä autostrada A51:n viereen lähelle Milanoa. 5G-tekniikka edellyttää jo sinällään tiheämpää mastoverkostoa, mutta uusia mastoja tarvitaan myös siksi, että kaikki vanhat mastot eivät vastaa nykyvaatimuksia. Näin kaapelit, kytkentäkotelot ja muut laitteet voidaan sijoittaa maston sisään suojaan säältä ja ilkivallalta. ja kiinnostuneita vähähiilisistä vaihtoehdoista. Vuonna 2017 yhtiön teknologia, tuotekehitys ja valmistus siirtyivät Suomeen perustetulle Ecotelligent Oy:lle. l Metsälehti Makasiini 75 9334_.indd 75 9334_.indd 75 22.4.2022 16.47 22.4.2022 16.47. 5G-uudistuksen myötä Euroopassa pystytetään lähivuosina kymmeniätuhansia uusia tietoliikennemastoja. ”Kestävä metsätalous, osaaminen puurakentamisessa ja tietoliikennesektorin nopea kehitys ovat Suomen vahvuuksia. ”Meidän tavoitteenamme on yhden promillen markkinaosuus.”. Mátray perustelee muuttoa muun muassa mielikuvalla Suomesta puualan osaajana. Meille tuo lisäuskottavuutta se, että yhtiömme tuotekehitystä viedään eteenpäin nimenomaan suomalaisten asiantuntijoiden avulla.” Yhtiön Ecopol-mastot ovat keskeltä onttoja. Teräsmastoja valmistanut unkarilainen Szigma-X-yhtiö teki aluevaltauksen ja aloitti myös puurakenteisten mastojen valmistamisen. Moduulit kuljetetaan normaaleilla rekoilla pystytyspaikalle, missä osat nostetaan pala kerrallaan betonipohjan päälle. Keski-Euroopassa vähähiilisyys ei ole meiltä päin tuleva uutinen tai argumentti vaan asiakkaiden oma vaatimus.” Yhtiön markkinarako on ennen kaikkea siellä, missä terästai betonimastot eivät enää saa rakennuslupia. jetus ja kokoaminen. Toimitusjohtaja kuitenkin tietää, että puurakenteiset mastot eivät tule olemaan valtavirtaa mastomarkkinoilla. Maston kokoaminen vie pystytysporukalta 1–2 päivää”, sanoo. ”On alueita, missä tietoliikenneyhteydet kyllä tarvitaan mutta missä mastojen tulisi sopeutua hyvin ympäristöönsä
Jotta maaja metsätalous olisi kannattavaa, täytyy tuottajan saaman korvauksen nousta. Lahopuun lisääminen on toki tärkeää monimuotoisuuden kannalta, mutta yhtä lailla pitäisi pyrkiä lisäämään elävien puiden puulajikirjoa. Paras tae puulajikirjon monipuolistamiseksi olisi toimiva erikoispuukauppa. 040 706 9166 Metsässä hyvä Mhy.fi/pohjois-karjala » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini 9335_.indd 76 9335_.indd 76 22.4.2022 16.55 22.4.2022 16.55. PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄ GROUPIN päätös lakata ostamasta muuta kuin mäntyä, kuusta, koivua ja pienempää haapaa on kielteinen metsäluonnon kannalta. Tämä monimuotoisuuden edistämisen nimissä tehty kumarrus ja viherpesu-päätös on samalla välinpitämätön pyllistely metsänomistajien suuntaan. Olemme riippuvaisia Venäjältä tuotavasta energiasta: öljystä, maakaasusta sekä metsähakkeesta. KÅRE PIHLSTRÖM KARHUNPALVELUS MONIMUOTOISUUDELLE KOKO Eurooppa on sekaisin Ukrainan sodan takia. Kukaan ei tee palkatonta työtä yhteiskunnan hyväksi, ei edes metsänomistaja. Me kaikki tarvitsemme esimerkiksi soraa ja mursketta. Ne, jotka sitovat hiiltä, ovat maaviljelijät ja metsänomistajat, joiden tuotteita me kuluttajat ostamme. Kaikkia Suomen soita ei valjasteta turpeen nostoon. Lue lisää osoitteessa Mhy.fi/pohjois-karjala/uutiset ja laita hakemus meille 15.5.2022 mennessä! Haemme metsäasiantuntijaa Nurmekseen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Kuurnankatu 3 B, 80100 JOENSUU • pohjois-karjala@mhy.fi puh. Turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. on ostajia ja toimivat markkinapaikat, niille annetaan myös enemmän sijaa metsänhoidossa. Suurin osa tästä metsähakkeesta käytetään Itä-Suomen lämpölaitosten tarpeisiin. Turpeen asema on nyt muuttunut, sitä tarvitaan. Tästä syystä meidän täytyy ymmärtää, että ruoka, energia yms. kallistuvat. Metsähakkeen tuonti Venäjältä on noin viidennes Suomen käyttämästä. Tämä on se suuri kysymys. Ukraina ja Valko-Venäjä ovat Euroopan vilja-aittoja, ja niiden ruokatuotanto vaikuttaa koko Euroopan ruokamarkkinoihin. Todella turmiollista monimuotoisuuden kannalta olisi, jos Metsä Groupin kaltainen päätös siirtyisi normiksi metsäsertifiointiin. Mistä nämä lämpölaitokset saavat korvaavaa polttoainetta. Toki lyhyellä aikavälillä voidaan saada aikaan hieman lisää lahopuuta, mutta pidemmällä aikavälillä tukahdutetaan metsänomistajien kiinnostus antaa metsissään sijaa muille kuin pääpuulajeille männylle, kuuselle ja koivulle. Mikäli hyvälaatuisille haavoille, lepille, raidoille, jaloille lehtipuille ym. MARJA TOLONEN HAUSJÄRVI SOTA NÄKYY MONELLA TAVALLA MEILLÄKIN Työtehtäviin kuuluvat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta dynaamisessa ja mukavassa tiimissä. Tämähän olisi metsäteollisuuden mieleen, mutta en halua uskoa, että päätös on tehty näin laskelmoiden vaan päätös perustuu harkinnan puutteeseen ja viherpesun tarpeeseen. Sitä ei tehdä päätöksillä, joilla niiden taloudellinen arvo nollataan. Toivottavasti valtio ymmärtää tämän tuen tärkeyden Suomen metsäenergiasaatavuudelle. Näitä louhitaan keskitetysti määrätyillä alueilla. Toivottavasti muut metsäyhtiöt eivät seuraa Metsä Groupin esimerkkiä. Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoden 2023 loppuun. Nyt on tullut signaaleja, että Metkaan sisällytettäisiin jonkin muotoinen tuki nuorten metsien hoidolle. Mikäli näiden puulajien pieniläpimittaiselle puulle ei ole ostajia, harvennukset jäävät tekemättä eikä kehity laadukkaampia, järeitä ja arvokkaita erikoispuita. Näiden puulajien täydellinen ”rauhoittaminen” tuo vain lyhytaikaista hyötyä metsäluonnolle. Vuoden 2024 alussa tulee voimaan uusi laki, joka on nimeltään Metka (Metsätalouden kannustejärjestelmä). Jos turvetta joudutaan tuomaan ulkomailta, niin hinta sekä alkuperä ovat aivan toisia. Nämä alueet ovat luvanvaraisia. Myös turvetta nostetaan vain määrätyillä alueilla. Miten tämä sota näkyy Suomen maaja metsätalouden tuotannossa, jää nähtäväksi
LUKIJA SIIKALATVALTA PUUTIETOA TAAJAMIIN Lapset lähtevät Vaarin mökille maalle, ekologisen saaneet on esimerkin. PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA LUKIJALTA Joka taajamassa voisi olla puu, useampi puu, jopa useita puuyksilöitä eri puulajeista ja metsikkö, jonka kasvua voisi seurata vaikkapa netistä tai puun vierestä taulusta. EMERITUSMETSURI EKOVAARI Pölkky Oy | polkky.com Pölkky Oy on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Monet lentävät lomalle etelään, on Vaarille yhtälö mahdoton: ”Miksi rahansa tuhlata lämpimään, kun jo kesällä liiiankin kuumaa on?” Kone ilmaan saastetta kyllä työntää, ihan liian halpaa on matkustaa. Vuosittain puun tai metsikön kasvu, koko ja pituus päivitettäisiin. Ei koskaan tyhjennä posliiniin suolta ”Näin kantaa korteni kekohon voin.” Ovessa ”Kijasma” isolla lukee, joka käynnillä syntyy jotakin uutta. Tartu haasteeseen ja kasvata vahvat juuret pohjoiseen! Lisätietoa tehtävästä ja hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme polkky.?/yritys/ura Haemme Kuusamoon OPERAATIOASIANTUNTIJAA » PILKKEET » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 9335_.indd 77 9335_.indd 77 22.4.2022 16.55 22.4.2022 16.55. Myös vaalii hän arjessa ekopuolta, kahlaa huussille hangessa vaivoin. Sahat ja jatkojalostuslaitoksemme sijaitsevat Kuusamossa, Taivalkoskella, Kajaanissa ja Oulussa. ”Kaipa uusista koneista moottorit puuttuu, kuin lintu, se siipiään räpyttää?” Jos vihreää tekniikkaa pohtimaan juuttuu, on aika alkaa taas ”Kijasmaan” kömpimään. Liikevaihtomme on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa ja työllistämme 420 alan ammattilaista. Ihmiset itse ei saata myöntää: Turhamaisuus tyhmiä tekemään saa. vastaamaan autoja junakuljetusten suunnittelusta, toimitusten seurannasta ja pyöreän puun sekä sivutuotteiden aikatauluttamisesta. Vaarin mökki on keskellä omaa metsää ja perilla ollaankin pian. Matkan teko on ekoa, savua et nää, käy Audin moottori pierulla sian. Pappa lämmittää klapeilla mökkiään, muu vaihtoehto on mahdoton. Se olisi opettavaa. Tuntuu vihreä siirtymä onnekkaalle ja tunnelma autossa on mitä herkin. Kun sekin EU:ssa kielletään, hän jakaa torakan kohtalon. Siellä istunut nykytaidetta tukee, suoli oottavi uutta jo tilaisuutta
Näin ne eivät haittaa, kun se hakee suojaa ahtaista koloista tai karikkeen joukosta. SEPPO VUOKKO Uimarista tulee lentäjä Toukan selkänahka repeää ja aikuistuva koskikorento ryömii esiin. Arvonnassa palkinnon voitti tällä kertaa Esa Parkkinen Mikkelistä. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Näin toukalle jää kuorensa sisäpuolelle varaa kasvattaa elimiään suuremmiksi. Uusi puku on pehmeä ja ryppyinen. Palkinnon arvo on noin 70 euroa. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. 78 Metsälehti Makasiini 9337_.indd 78 9337_.indd 78 22.4.2022 16.57 22.4.2022 16.57. Kaikkien 15.5. Vedessä toukkana elävän hyönteisen viimeinen nahanluonti on kuin syntymä: elinympäristö ja hengitystapa muuttuvat. Keväällä kuoriutuvien lajien toukat kasvavat kiivaimmin talvella, jolloin kylmän hyydyttämät pikkueliöt ovat helppoa saalista. Meillä koskikorentolajeja on 36, maailmalla noin 4 000. Korrien toukat puolestaan maistuvat siioille, taimenille ja nieriöille – niitäkään ei vesien viileys haittaa. Vaihdossa vanha nahka repeää selästä, ja hyönteinen ponnistelee ulos vanhasta kuorestaan. Etelä-Suomen puroissa ja joissa koskikorennot ovat melko niukkoja, mutta pohjoisessa sekä lajiettä yksilömäärät ovat suurempia. Tässä vaiheessa hyönteinen on aivan avuton – on vain odotettava, että uusi puku kovettuu pysyvään kuosiinsa ennen kuin pääsee liikkeelle. mennessä vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin kahden käden vesurin. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT. Juuri kuoriutunut koskikorento pitää siipiään pystyssä, mutta kun iho on kovettunut, se laskee siipensä pitkin selkää. Kova kitiinipanssari ei veny, vaan eläimen kasvaessa sen on valmistettava uusi, entistä isompi puku edellisen, ahtaaksi käyneen kuoren sisälle. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. HYÖNTEISTEN elämään kuuluu useita nahanluonteja. Juuri kuoriutunut hyönteinen on läpikuultava ja kalvas. Toukat ovat petoja, jotka saalistavat muita selkärangattomia. Useimmat lajit elävät virtaavissa ja runsashappisissa vesissä. » PILKKEET ARVONTA! Tässä nuori korento näyttää jo aikuiselta, mutta vielä on odoteltava hetki ihon ja siipien kovettumista. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”19 kysymystä energiapuusta”
09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka SA M I K A RP PI N EN 9338_.indd 79 9338_.indd 79 22.4.2022 17.23 22.4.2022 17.23. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6114 Kauppak. 050 435 9362 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 13.5. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. Metsälehti Makasiini 79 Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 4/22 ILMESTYY 10.6. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 AKKUSAHALLA METSÄÄN Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 040 1623991 Jussi Collin, p. 029 432 6100 Anna Back p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 9339_.indd 80 9339_.indd 80 22.4.2022 17.25 22.4.2022 17.25. . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Makasiinikrypto 2, OIKEA RATKAISU Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi johtajaksi Marko Koskelan. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Hän aloittaa yhdistyksen palveluksessa 2. Aiemmin hän on työskennellyt Mhy Siikalakeudessa metsätoimihenkilönä. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 2, OIKEA RATKAISU MAKASIINIRISTIKKO 3 P A T U G J Ö L E C K S M I B I Ä N B M O R V H D Y F P I S T E E T T Ä T P A K A T U T P U U T A R H S A V O L L U M I J O K I S A A B L A O O N K I A I A J A S T I N O O D I T N A T A T J A I G A B R I E L F P B O H E E M I T O R D A L F R E D O A N L G L A M O U R A L R A J U I L M A O U L S A T I I R I U T A L A N C I A N V A S E T T E L U T R H M U S T A F A D N Y S Ä V I R I K E A L T U D O R I Y M L B I I S O N I I E L J A S P O P E D A T R V E S A Y I Ö Y O S A D U T A Ä L Y T Ö N L Y Ö N N I T I Ä K K I Ä N L L R N O S C A R A T Ö N I J Ä Y L Ä R A J A K Y H T I Ö Ä Y Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Palkinnot Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Leena Leppämäki, Vaskivesi, Erkki Mustonen, Hattuvaara ja Soile Venäläinen, Kujala. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Liimatainen siirtyy uuteen tehtäväänsä Brysselissä toimivasta konsulttiyritys Fourtoldinista, missä hän on ollut EU-yhteiskuntasuhteiden johtaja. Koskela toimii tällä hetkellä Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtajana. toukokuuta ja ottaa toiminnanjohtajan tehtävät hoitaakseen kesäkuun alussa. Metsälehti Makasiini 81 9339_.indd 81 9339_.indd 81 22.4.2022 17.25 22.4.2022 17.25. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 13.5.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. PEFC-Suomi PEFC-Suomen hallitus on valinnut metsänhoitaja Tatu Liimataisen yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi. Liimatainen seuraa tehtävässä metsänhoitaja Auvo Kaivolaa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. . Hän astuu toimeen, kun yhdistyksen nykyinen johtaja Kari Salo jää eläkkeelle syksyllä 2022. net. . Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”
KA U N O LA IN E/ TE O LL IS U U SV IIK KO -L EH D EN A RK IS TO /E LK A VALTTERI SKYTTÄ 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9340_.indd 82 9340_.indd 82 22.4.2022 17.28 22.4.2022 17.28. ”Metsurit pitivät itse tärkeänä sitä, että kaikki turvavarusteet olivat päällä. Lähteenä käytetty Moottorisaha sata vuotta Suomessa -kirjaa. Tässä sarjassa esitellään metsäalaa mullistaneita keksintöjä. Kypärä, kasvosuoja ja kuulosuojaimet löytyvät, samoin metsurin varustevyö. METSÄTÖISTÄ 1950ja 60-luvuilla otetuissa valokuvissa moottorisahoja pitelevät miehet, joilla on hampaissa tupakka, yllä kulunut villakangastakki ja päässä karvalakki. Metsuri Jorma Martikainen puunkaadossa Ruokolahdella vuonna 1977. Metsätyö oli vaarallista työtä”, kertoo metsäalan työturvallisuuskysymysten parissa sosiaalija terveysministeriössä pitkään työskennellyt Hannu Tapola. Tärkeimpiä moottorisahatöiden turvavarusteita olivat 1970-luvulla ja ovat yhä turvasaappaat tai -kengät, viiltosuojahousut ja kypäräpaketti eli kypärä, kuulosuojaimet ja silmiä suojaava visiiri. Työnantajille syntyi velvoite osallistua varusteiden hankintaan ja metsureille velvoite käyttää niitä. Puita katkoessa tai oksia karsiessa saha lipsahtaa välillä väistämättä kohti metsurin alaraajoja. Tosin puunkaatajat alkoivat jo muutenkin ymmärtää, ettei pelkkä karvalakki riitä. Metsureille värikäs takki on myös näkyvyyden kannalta tärkeä. Kärkisuojatut turvasaappaat ja viiltosuojahousut ovat yleistyttyään estäneet monen vakavan viiltohaavan syntymisen. Jaloissa on todennäköisesti turvasaappaat ja viiltosuojahousut. Yksi merkittävä käännekohta oli, kun metsurien työehtosopimukseen kirjattiin vuonna 1976, että työnantaja osallistuu metsätöissä tarvittavien turvavarusteiden hankintakuluihin. Metsurit alkoivat pukeutua turvavarusteisiin. Siltä eivät turvavarusteetkaan valitettavasti suojaa. Näkymä muuttui radikaalisti 1970-luvulla. l KARVALAKKI VAIHTUI KYPÄRÄÄN Puunkaatajien ylle alkoi 1970-luvulla ilmestyä turvavarusteita. Yleisin kuolemantapauksia yhä aiheuttava sahaustapaturma on puun kaatuminen päälle
tilaametsa.fi/konkari 9341_.indd 83 9341_.indd 83 26.4.2022 15.10 26.4.2022 15.10. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. 74 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle
9342_.indd 84 9342_.indd 84 26.4.2022 15.15 26.4.2022 15.15