Metsälehti 8/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 3 TE EM A : M ET SÄ LE H TI 90 VU O TT A VUOTTA HYÖTYTIETOA 10005_.indd 1 10005_.indd 1 23.4.2023 11.46 23.4.2023 11.46. ›› Metsälehti perustettiin 1933 metsänomistajia opastamaan 28
Sovellus löytyy nimellä Metsäverkko. Lataa Metsäverkko-mobiili puhelimesi sovelluskaupasta. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Tee puukauppa Metsäverkko-mobiilissa Jatkossa mobiilissa on yhtä laajat palvelut kuin Metsäverkon tietokoneversiossa. 10006_.indd 2 10006_.indd 2 23.4.2023 11.48 23.4.2023 11.48. Metsäsuunnitelmaosio on täysin uusi ja puukauppakin onnistuu nyt kokonaan älypuhelimella. Metsä Groupin Metsäverkko-mobiili on uudistunut
Tämän numeron kannen kuvasi Mikko Riikilä. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kasvun rajat 6 METSÄNOMISTAJA : Mäntymaiden mestarit 12 KORJUU EDULLISINTA AVOHAKKUULLA 14 METSÄTYYPPI : Romuttiko metsälaki hiilinielut. 47 PIKATESTI : Monen toimen riistakamera 48 PERINTÖMETSÄ : Omistusmuodot vertailussa TALOUS 51 RAHAPUU : Fiksua taimikonhoitoa 52 PUUMARKKINAT : Tukkitakuulle tarvetta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Palvelupaketti ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Hyvästä kohteesta hyvä hinta 56 TILAMARKKINAT : Heikkeneekö rahastojen voima. 57 KOKEILU : Halkomakoneessa riittää voimaa METSÄLEHTI 90 VUOTTA 62 KASVUN TEKIJÄT 72 TAVOITTEENA ENTISTÄ ÄRHÄKÄMPI LEHTI 76 PUUN HINTA ON IKUISUUSKYSYMYS LUONTO 82 LUHTA : Lintusuo hiljenee 89 KOLUMNI : Joko paras kasvu meni 90 TUOTE & TEKIJÄ : Imago uusiksi 94 PILKKEET : Vahingossa syntynyt lähde 98 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Vesakkosotien kaiku soi yhä JO RM A LU HT A JO H A N N A KO KK O LA M AT IA S H O N KA M A A » SISÄLLYS Metsälehti Makasiini 3 10007_.indd 3 10007_.indd 3 21.4.2023 13.56 21.4.2023 13.56. 90 S. S. 44 KYSY POIS : Onko hieskoivu unohdettu. 82 S. 28 VAIKUTTAJA : ”Tämä on rakettitiedettä” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 12 kysymystä viljelykuluissa säästämisestä 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Mallia taaperoista 42 TUTKIMUS : Hybridihaavalle sittenkin käyttöä 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Kuka on rajanaapurisi. 15 SELLUN ALAMÄKI JATKUU SYKSYYN 16 LUKIJAN KUVA : Liian leveät urat TEEMA 18 UUDISTAMINEN : Lehtikuusta vai jotakin muuta
Metsälehden haastattelema erikoistutkija, Kari T. Merkillepantavinta kymmenen vuoden takaisessa lehtihaastattelussa on huoli liian voimakkaista harvennuksista. Lisäksi kuituja energiapuun kysyntä on kasvanut ja sen seurauksena harvennushakkuiden pinta-ala on lisääntynyt huomattavasti. Nykyisten puuvarojen karttumiseen on mennyt pitkä aika, eikä toivottua kasvun lisäystä ole mahdollista saada aikaan nopeasti. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kasvun rajat 10008_.indd 4 10008_.indd 4 21.4.2023 14.05 21.4.2023 14.05. Ohjeet löydät sivulta 92 TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄLEHDEN 90-vuotisjuhlanumeron teemaksi valitsimme kasvun. Nyt tiedetään, että näin on käynyt. Tulevien kasvujen varmistamiseksi harvennusten korjuujälki on saatava paranemaan. Silti metsissämme on puuta nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Metsien kasvu on ollut nopeaa, mutta näin pohjoisessa se on väistämättä hidasta. Eniten tutkija kertoi yllättyneensä edellisen inventoinnin tuloksista. Joskus se tökkii. Siihen ei liittynyt dramatiikkaa, sillä sodan jälkeen uudistetut metsät olivat ohittamassa nopeimman kasvuvaiheen. Osallistu juhlakilpailuumme. Jatkuessaan ne tulisivat näkymään sekä puustopääomassa että metsien kasvussa. Metsävarat olivat kasvaneet, mutta niiden kasvattaminen tuntui turhalta, kun puun tarve oli hiipumassa. Se on satojentuhansien metsänomistajien maassa aika kova saavutus.” PIRJO HAVIA YRITTÄJÄ ”Onhan se metsän omistaminen hieno juttu! Tai ainakin sen tulisi olla. Lehden historiasta kertovasta artikkelista käy ilmi, kuinka kasvusta haaveiltiin ensimmäiset vuosikymmenet, sitten sitä hämmästeltiin ja nyt kauhistellaan kasvuvauhdin hidastumista. Niissä metsien kasvu oli noussut 100 miljoonan kuutiometrin tuntumaan odottamattoman aikaisin. Korhonen osasi jo 2013 kertoa, että kasvussa ollaan saavuttamassa lakipiste. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Suomen metsistä on Metsälehden historian aikana korjattu puuta yli 5 miljardia kuutiota. Vasta seuraavana vuonna päätös Äänekosken tehtaasta käynnisti uuden investointiaallon. Vielä niinkin äskettäin kuin kymmenen vuotta sitten 2013, hyvät uutiset metsien inventoinnin tuloksista aiheuttivat vaatimattomia otsikoita. Perintömetsäjutussa yritin puristaa taulukkoon metsänomistajalle tärkeitä asioita ja verrata, miten ne käyttäytyvät eri omistusmuodoissa.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Tämänkertainen metsänomistajahaastattelu osoitti, että mäntyäkin voi kasvattaa kuin jalopuita Keski-Euroopassa. Vielä 90-luvulla raja oli tuntunut mahdottomalta saavuttaa. Metsille asetetut tavoitteet ovat kiertoajan kuluessa ehtineet vaihtua moneen kertaan. Kolmen sukupolven työ palkitaan nyt laadukkaan järeinä honkina, joista maksetaan hyvin.” Miten kasvun ihme näkyy sinun metsissäsi
KUVA: MARKO OIKARINEN 10008_.indd 5 10008_.indd 5 21.4.2023 14.05 21.4.2023 14.05. päivä – kevät on jo pitkällä. Etelärinteet ovat paikoitellen sulaneet, ja aluskasvillisuus saa jo nauttia auringonvalosta. Pohjoisen varjopuolen rinteillä on vielä hankikanto pitkälle yli puolenpäivän. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 AUTTIKÖNKÄÄN vanha metsä Rovaniemen liepeillä kylpee auringonvalossa huhtikuun 18
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI RUOVESI » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10009_.indd 6 10009_.indd 6 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07. MÄNTYMAIDEN MESTARIT Kangaspeskan suvulla on jo sata vuotta sitten kehitetty resepti, jolla mänty kasvaa arvopuuksi
Petteri Kivimäki Petteri Kivimäki Metsälehti Makasiini 7 10009_.indd 7 10009_.indd 7 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07
”Tämä on ollut meidän valintamme. Talvisin on aikaa metsätöille”, kertoo Kari Kangaspeska. Hauras pahvikäärö, jota tilaa tällä hetkellä isännöivät veljekset Esko ja Kari Kangaspeska varovasti avaavat. Esko ja Kari eivät ole isiensä lailla näkyneet luottamustehtävissä. Ja mikä parasta, kun kuntan kaapii pois mäntykankaalta, pinnan alta paljastuu soraa. Veljesten isä, viime vuonna edesmennyt Erkki Kangaspeska oli tunnettu vaikuttaja yksityismetsätaloudessa. Hän toimi muun muassa Pirkanmaan metsäkeskuksen puheenjohtajana. Nyt myymme soraa lähinnä Ruovedelle ja lähikuntiin. Tai ehkä vieläkin pidempään, mutta kirjalliset dokumentit yltävän tuohon vuoteen. Sora on pääelinkeinomme ja työllistää meidät kesäisin. ”Kun hirsimies kysyy pituudeltaan 12-metrisiä ja latvaltaan 40-senttisiä hirsiä, on myyjän neuvotteluasema vahva.” T T ALON katolla kieppuvassa tuuliviirissä seisoo vuosiluku 1584. Hirsillä on iso rooli edelleen – mutta palataan siihen tuonnempana. Paljon vankempana näyttönä suvun pitkistä juurista seisoo pihapiirissä menneiden aikojen hirsirakennuksia, vanhimmat ajalta ennen savupiippuja. Pienimuotoinen karjatalous loppui jo ennen EU-aikaa. Ostajat tietävät kysyä meiltä, kun tarvitsevat järeitä mäntyjä. Vuoden 1950 metsänmarssi tai hieman sitä ennen laadittu harsintajulkilausuma eivät täällä olleet käännekohtia vaan lähinnä välietappeja. Metsänhoidon malli löytyi jo 1920-luvulla, kun maat siirtyivät Eskon ja Karin isoisälle. Silloin puun hintakin kohoaa, Esko Kangaspeska kertoo. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10009_.indd 8 10009_.indd 8 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07. Metsät eivät keskimäärin ole paraskasvuisimpia lehtomaisia kuusimaita, vaan pohjoishämäläisellä vakaudella suoraa vähäoksaista petäjää työntäviä harjumaita. Luottamustehtäviin käytetty aika olisi perhe-elämältä pois.” Vanhin kartta Kangaspeskojen tilasta on peräisin 1700-luvulta. Ei siis ihme, että tilaa esitellyt juttu päätyi Metsälehden ”Ansiomerkkitiloja” -vinjetin alle vuonna 1952. Vuonna 1950 hän oli Ruoveden metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana mukana järjestämässä valtakunnallista metsämarssia. Metsänhoidon eturintamassa Kangaspeskojen tila on suomalaisen metsänhoidon pioneereja yksityismetsissä. ”Pappa” vaihtoi harsintahakkuista avohakkuisiin ja metsänviljelyyn, ilmeisesti lähiseudun kartanoiden mallin innoittamana. Siitä alkaen Kangaspeskojen suku on asustanut samoilla sijoilla Ruovedellä. ”Aiemmin jalostimme soraa betoniksi, mutta tiukentuvien direktiivien vuoksi pienen betoniaseman toiminta kävi kannattamattomaksi. Vanhin nykypäiviin säilynyt dokumentti on tiluskartta 1700-luvulta. Tilan omistus on yhtymällä, johon veljesten lisäksi kuuluu heidän setänsä Hannu Kangaspeska. 1970-luvulla käsin piirrettyyn metsäkarttaan kirjattiin eri metsiköiden hoitotoimet, Esko (vas.) ja Kari Kangaspeska esittelevät
2. 6. Metsälehti Makasiini 9 10009_.indd 9 10009_.indd 9 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07. ANNA kasvaa sata vuotta. 5. 3. VALITSE hiekkainen kangasmaa. ETSI ostaja, joka arvostaa järeitä laatupuita. Kangasmetsät kasvavat arvokkaita mäntyjä ja kuntan alla piilee soraa. ANNA männikön syntyä luontaisesti vaikkapa uudistamiskaistaleelle. ANNA taimikon kasvaa taajana – unohda kemeraohjeet. RESEPTI LAATUMÄNTYJEN KASVATUKSEEN 1. Kangaspeskojen elanto tulee harjumaisemista. HARVENNA varovasti. 4
Siitä ne on nyt helppo korjata, kun hirsimiehet tarvitsevat todella järeää puuta. Puukaupoissa ympärivuotinen kantavuus on vastaansanomaton myyntivaltti. Ensiharvennukset ja energiapuuhakkuut myydään pystykorjuuseen. Mutta millään satasen kantohinnoilla ei kunnon hirsitukkeja kannata kuitenkaan kysellä. Kangaspeskoilla on myydä sellaisia hirsiä, joita muilla ei ole. ”Eivätkä kaikki hirsirakentajat edes kelpuuttaisi puita, joiden pinnan moton vetorulla on rikkonut.” Sitä, paljonko metsäomistaja järeimmistä hirsiaihioistaan saa, ei kerrota. Ja tällaisia puita mäntykankailla on kasvanut kolmen sukupolven työn tuloksena. Esko Kangaspeskan isä tapasi säästää isoja mäntyjä metsäteiden varsille. Tuote, jota muilla ei ole Kangaspeskojen metsätalouden kärkituote ovat järeät ja laadukkaat männyt, joiden perään design-hirsitalouden rakentajat ovat oppineet soittelemaan. ”Kun hirsimies kysyy pituudeltaan 12-metrisiä ja latvaltaan 40-senttisiä hirsiä, on myyjän neuvotteluasema vahva”, sanoo Esko Kangaspeska. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10009_.indd 10 10009_.indd 10 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07. ”Harvennusleimikoidenkin ostajat Järeät tukit kaadetaan pääosin itse, harvennukset sen sijaan myydään pystykaupalla, usein energiapuuksi. Esko Kangaspeska kiittelee Erkki-isänsä kaukonäköisyyttä, joka nyt helpottaa järeiden mäntyjen korjuuta. Toisaalta osa puista on niin suuria, ettei niitä saisi nurin hakkuukoneella. Ratkaisuun on monta pätevää syytä. ”Emme me kaikkia mäntyjä noin suuriksi kasvata, mutta ei niitä alle satavuotiaina kaadeta. ”Hän tapasi jättää isoja mäntyjä metsäteiden varsille, josta niitä on nyt helppo korjata. Puita myydään asiakkaan tarpeen mukaan tilaustyönä, jolloin katetta puulle saadaan nostettua.” Myös puunkorjuussa on päädytty omintakeiseen ratkaisuun. Eskon talvi kuluu järeiden mäntyhirsien kaateluun. Kaadan hirsimännyt talvella moottorisahalla kaatokiilojen avulla tien suuntaan, joten isotkin rungot saa pois niin, etteivät taimikot juuri vaurioidu.” Metsäteitä tilan mäntykankaille on tehty runsain mitoin: soraa on omasta takaa eikä harjumailla tarvita kummoista pohjustustakaan. Ensinnäkin hirsien hinta on sitä luokkaa, että moottorisahahakkuu on mielekästä
Näin veljesten isoisän käynnistämä ”laatumäntytehdas” tuottaa nyt satoa. Tilalla olisi edelleen runsaasti metsiä, joissa lannoitus olisi houkutteleva keino lisätä ja jatkaa mäntyjen arvokasvua. Metsä kasvaa runsaspuustoisena pitkän kiertoajan, ja iso osa puusta käytetään vuosisadat kestäviin hirsirakennuksiin. ”Ruoveden kunnan kanssa asiointi sujuu mutkattomasti, mutta ely-keskus vetoaa nykyisin mitä ihmeellisimpiin asioihin”, Kari Kangaspeska sanoo. Hän pelkää, että samanlainen pikkutarkka säätely ulottuu tulevaisuudessa myös metsiin, jolloin niidenkin hyödyntäminen hankaloituu. ”Ne todettiin Tampereen mahdollisiksi raakaveden lähteiksi. Esko ja Kari ovat 17. Metsälehti Makasiini 11 10009_.indd 11 10009_.indd 11 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07. ”Isän aikana meillä ei juuri aukkoja tehty. Harvennamme taimikon kertaalleen raivaussahalla, mutta puita jätetään reilusti tavallista enemmän ja männikkö saa varttua, kunnes varjostus tappaa alaoksat tyvitukin mitalta. Tämä on myös tehokasta hiilensidontaa. Mielestäni metsänhoito ei ole niin mustavalkoista, kuin esimerkiksi julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää. Silloin puut ovat noin kymmenmetrisiä.” Kangaspeskojen mäntyresepti tarjoaa myös säästövinkin taimikonhoitokuluihin. Niille meidän kankaamme ovat liian karuja kasvupaikkoja”, Esko Kangaspeska selvittää. Jatkuvan kasvatuksen kanssa Kangaspeskojen männikönhoitoreseptillä ei ole mitään tekemistä. ”Raivaussahatyö maksaisi varmasti 600 euroa hehtaarilla, mutta energiapuusta saa jopa hieman tuloja”, Kari Kangaspeska sanoo. Maakuntakaava ärsyttää Veljesten isää Erkki Kangaspeskaa haastateltiin Metsälehdessä vuonna 2000. l KARI KANGASPESKA IKÄ 62 vuotta KOULUTUS: kauppaopisto ja maamieskoulu TYÖSKENTELEE soranjalostusyrittäjänä VAIMO ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTUS tennistä ESKO KANGASPESKA IKÄ 60 vuotta KOULUTUS : yrittäjäopisto, maamieskoulu ja metsäkoulu TYÖSKENTELEE soranjalostusyrittäjänä VAIMO ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTAA kalastusta Harjumaan männiköt uudistuvat luontaisesti esimerkiksi kaistalehakkuiden avulla. Tulevaisuus on toistaiseksi epävarmaa, koska veljesten lapset ovat muuttaneet rintamaille ja työskentelevät akateemisissa ammateissa. Maakuntakaava mutkistaa myös soravarojen hyödyntämistä. Siihen Kangaspeskoilla on kaivinkoneet omasta takaa. Tuolloin hän kertoi lannoittavansa jopa satavuotiaita puustoja tuottaakseen järeää arvopuuta. Ajatus tuntuu vähän utopistiselta, kun matkaa on yli sata kilometriä”, Kari Kangasniemi sanoo. Niillä metsänlannoittaminen on kattavasti kielletty. Suosimme edelleen kaistalehakkuita, jossa metsän reunaa väljennetään niin, että taimikko on valmiina, kun puusto myöhemmin poistetaan”, Kari Kangaspeska kertoo. ”Ei mäntykankaita voi kasvattaa jatkuvapeitteisinä pelkästään isoimpia puita poimien. Syynä ei ole lannoitteiden kalleus, vaan maakuntakaava, jossa Kangaspeskojen maat luokiteltiin pohjavesialueiksi. Laatupuu kasvaa hitaasti ja taajassa. Ne ovat arvattavasti juuri niitä, mistä Esko nyt kaatelee monen kuution puita hirvitalojen tekijöille. Männikkö kasvatetaan koko kiertoajan kohtalaisen taajana ja aikaa kuluu noin sata vuotta. Veljesten männiköiden kasvatusresepti ei myöskään sovi kemeraohjeiden tai valtakunnallisten metsänhoitosuositusten pykäliin. Tätä haluan tähdentää myös jälkipolville”, Esko Kangaspeska sanoo.. Metsiä kuitenkin hoidetaan aina myös seuraavaa sukupolvea varten. Metsä uudistuu, kunhan kunttaa kevyesti muokataan. ”Luontaisesti syntynyt mäntytaimikko on yleensä taaja, runkoluku on helposti kymmeniä tuhansia hehtaarilla. ”Käymme nuoremman polven kanssa paljon metsäretkillä oppimassa ja keskustelemassa metsänhoidon haasteista. soittelevat meille, kun koneet pitäisi saada työllistettyä kelirikkoaikaan.” Laatumänty varttuu hitaasti Harjumaiden metsänhoito on perusteiltaan helppoa. Maa-aineksen ottolupien saaminen käy koko ajan hankalammaksi. sukupolvi Kangaspeskoja, jotka ovat maitaan hoitaneet. Kuten huomaat, tukkimänniköiden varjoon syntyy vain kuusia. ”Mieli tekisi lannoittaa, mutta kun ei voi”, Esko Kangaspeska toteaa. Riukumetsään ei enää mennä raivaussahalla, vaan harventajaksi otetaan giljotiinikouralla varustettu hakkuukone ja puut korjataan energiaksi
Avohakkuulla korjuu oli edullisinta. KU VA : JU H A O LL IL A MIKKO RIIKILÄ LAPISSA on tutkittu jatkuvan kasvatuksen hakkuiden korjuukustannuksia. Jos kasvamaan jätettyjen, valtapuita pienempien mäntyjen kasvu ei elvy toivotusti ja taimikon syntyminen viivästyy, seuraavaa hakkuukertaa joudutaan odottamaan ennakoitua kauemmin. Tutkimuksessa pyrittiin myös ennustamaan poimintahakattujen männiköiden tulevaa kehitystä. ”Metsän tulevaan kehitykseen liittyy paljon epävarmuutta. Poimintaja alaharvennuksella korjuu maksoi saman verran. AVOHAKKUULLA EDULLISINTA 35 30 25 20 15 10 5 Korjuukustannus avohakkuulla Korjuukustannus poimintahakkuulla Korjuukustannus harvennushakkuulla Korjuukustannus, €/m 3 Rungon käyttöosan keskitilavuus koealalla, m 3 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 Kustannuksissa on eroa Lähde: Luke 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 10010_.indd 12 10010_.indd 12 21.4.2023 16.11 21.4.2023 16.11. Se alentaa metsänkasvatuksen kannattavuutta”, Luken tutkija Jaakko Repola sanoo. Luontaisen uudistamisen varmistamiseksi poimintahakkuu tehdään voimakkaana. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksissa vertailtiin poimintahakkuun, alaharvennuksen ja avohakkuun korjuuta. Tutkimus tehtiin kuivahkon kankaan männiköissä. Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävässä poimintahakkuussa puunkorjuu maksaa suunnilleen saman kuin alaharvennuksella, Luken tutkimuksesta selviää. Alaharvennuksessa poistettiin pienimpiä puita, poimintahakkuussa korjattiin valtapuusto ja avohakkuussa kaikki ainespuu. ”Poimintahakkuilla hakkuuta hidastaa jäävän puuston varominen, mutta hakattavien puiden isompi koko ja suurempi hakkuukertymä lisäävät tuottavuutta”, tutkija Juha Laitila Lukesta kertoo. Se alentaa puuston tulevaa kasvua, mikä tarkoittaa hiilinielun supistumista
”Ennusteiden mukaan poimintahakkuu alentaa männikön vuosikasvua 1–1,5 kuutiota hehtaarilla alaharvennukseen verrattuna. Se tarkoittaa 20–25 prosentin alenemaa.” Tutkija Jaakko Repola, Luke 5–7 €/m 3 Korjuun hintaetu avohakkuulla verrattuna harvennustai poimintahakkuuseen Metsälehti Makasiini 13 10010_.indd 13 10010_.indd 13 21.4.2023 16.11 21.4.2023 16.11
Kuinka paljon puun saatavuus vähenisi. Lakimuutos ei näytä vaikuttaneen metsien uudistamiseen. Korjuukustannukset tosin nousisivat. Kari T. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA MINNA RAITAVUO ROMUTTIKO METSÄLAKI HIILINIELUT. Väistämättä tulee jaksoja, jolloin joko hakkuutai luonnonpoistuma on kasvua suurempi eli metsä on CO2-lähde. Pitäisikö sellutehtaita ja sahoja sulkea. Se ei kuitenkaan olisi järkevää tuhoalttiissa kohteissa, esimerkiksi kuusikoissa eteläisessä Suomessa juurikäävän riskialueilla. Jari Hynysen tutkijaryhmän mukaan kiertoaikojen pidentäminen 10–15 vuotta nykyisistä suosituksista lisäisi merkittävästi hiilinielua pariksi vuosikymmeneksi. KORHONEN KUKA: Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö MITÄ: Vastaa valtakunnan metsien inventoinneista MIKSI: Luonnonvarakeskus arvioi metsälain ilmastovaikutuksia maaja metsätalousministeriön pyynnöstä, Korhonen osallistui työhön 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10011_.indd 14 10011_.indd 14 21.4.2023 14.18 21.4.2023 14.18. Voitaisiinko metsien hiilinieluja lisätä kiertoaikoja pidentämällä. Hakkuiden tulisi muuttua entistä harvennuspainotteisemmiksi, jolloin kokonaiskertymä ei välttämättä laskisi lainkaan. Talousmetsämme ovat sellaisessa vaiheessa, että niissä on voinut puuntuotannollisesti kestävästi lisätä hakkuita samaan aikaan, kun kasvu on taittunut. Metsiä ei loputtomiin voi pitää hiilinieluna. KARI T. Keskimääräinen uudistamisjäreys on laskenut 2000-luvulla, mutta muutos tapahtui jo ennen vuotta 2014. Oliko tämä virhe, tutkimuspäällikkö Kari T. Kyllä. Korhonen. Romuttiko vuoden 2014 metsälaki metsien hiilinielut sallimalla rajoittamattomat päätehakkuut ja entistä voimakkaammat harvennukset. 1 Metsälaki ei enää määrittele uudistamiskypsyyttä. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta oli arvioimassa nykyisen eli vuoden 2014 metsälain ilmastovaikutuksia. Taimikoiden hoitaminen on edelleen tärkeää, jotta harvennukset voidaan tehdä oikeaan aikaan ja kannattavasti
Nykyinen hinnanlasku etenkin paperinkulutuksen supistumisen ja Kiinan koronarajoitusten pitkittymisen seurausta. Markkinasellulla tarkoitetaan sellua, joka myydään toiselle yhtiölle tai yhtiön sisällä valtakunnanrajan yli. Uuden ison tehtaan käynnistyminen tarkoittaa, että likipitäen sama määrä tuotantoa vähenee jossain päin maailmaa. PITKÄKUITU eli havusellun hinnat kääntyivät viime vuoden lopulla laskuun kaikilla isoilla markkinoilla Euroopassa, Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa. 600 900 1200 1500 Heittelee kuin sellun hinta Valkaistun havusellun hintakehitys Euroopassa, dollaria/tonni 18.4.2023 2022 2023 2019 2020 2021 Lähde: Fastmarkets FOEX Koronarajoitteet pudottivat sellun kuten muidenkin teollisuushyödykkeiden hintoja, mutta hinnat palautuivat nopeasti talouteen pumpatun elvytysrahan myötä. Yhteen sellutonniin tarvitaan kuusi kuutiota kuitupuuta. Hintataso on silti edelleen kohtuullisen hyvä. MIKKO HÄYRYNEN » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10012_.indd 15 10012_.indd 15 21.4.2023 14.24 21.4.2023 14.24. Taustalla on paperin kulutuksen supistuminen ja se, että koronarajoitteet leikkaavat Kiinan talouskasvua ennakoitua pitempään, minkä vuoksi sellua kertyy logistiikkaketjun varastoihin. Yleisin on pohjoinen pitkäkuitu, johon Suomenkin tuotanto kuuluu. SELLUN ALAMÄKI JATKUU SYKSYYN Laskusta huolimatta hintataso on yhä kohtuullisen hyvä. Laskukaan ei ole sen dramaattisempi kuin että nimellishinnoissa on palattu vuoden takaiseen tilanteeseen. Kolmen lajin pitkäkuitua Havusellua on kolme päätyyppiä, joita kaikkia voidaan tuottaa valkaistuna tai valkaisemattomana. Pitkäkuitusellun markkinat ovat kypsät, kulutus kasvaa noin prosentin vuodessa. Kypsä markkina Pitkäkuituista markkinasellua tuotetaan globaalisti vuosittain vajaa 30 tonnia. Eteläisellä pallonpuoliskolla radiatamännystä valmistettu sellu ei ominaisuuksiltaan yllä aivan pohjoisen pitkäkuidun tasolle. Yhdysvaltojen etelävaltioissa etelänkeltamännystä tuotettu ja etelänpitkäkuiduksi kutsuttu sellu on karkeahkoa, mutta sopii tuotteisiin, joissa tarvitaan imukykyä. Laskun odotetaan jatkuvan ainakin syyskaudelle. Siitä 25 miljoonaa tonnia on valkaistua, eli noin 20 uuden Kemin-tehtaan tuotannon verran. Puukustannus on sellunvalmistuksen suurin kustannuserä yli 50 prosentin osuudella.
M IK KO H ÄY RY N EN Juurikääpätuhot lisääntyivät vuonna 2022 noin 30 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Nimimerkki Sulli lähetti kuvan ensiharvennuskohteeltaan. Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsätuhot vuonna 2022 » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10013_.indd 16 10013_.indd 16 21.4.2023 14.27 21.4.2023 14.27. Lähinnä huomattavat ajourat pistävät silmään.” Jees H-valta ”Täällä mäkisessä Keski-Suomessa vaihtoehdot urien sijoittelulle ovat vähissä. Kerralla kunnon ura, ja sitä käytetään koko kasvukierron ajan.” Suorittava porras ”Minusta tuossa on vähän liian leveät ajourat. Kyllä näistä pitää olla huolissaan.” Pihkatappi ”Ensiharvennuksesta alkaen ajouraverkosto on tehtävä maastonmuotojen määräämänä, esteet ja kosteat paikat huomioiden.” Mehtäukko LUONNONHOIDOSSA TÖITÄ TARJOLLA METSÄALAN ympäristötukihakemukset ovat nelinkertaistuneet viidessä vuodessa. Metsälehti.fin kuvapalstalla huomio kiinnittyi ensiharvennuksen ajouriin. Metsäkeskuksen lisäksi muun muassa Metsähallituksen Luontopalvelut ja ely-keskukset hakevat tekijöitä hankkeilleen. Uskon, että koneet olisivat mahtuneet vähän pienemmästäkin urasta.” Metsuri-motokuski ”Kantavilla mailla on sama, missä kakkosharvennuksen jälkeen kulkevat ajourat, kunhan ne ovat muuten oikeilla kohdilla noin 20 metrin päässä toisistaan.” Puuki ”Olen joskus nähnyt motokuskeja, jotka hakkaavat varmuuden vuoksi erittäin leveät ajourat, ilmeisesti pelkäävät kolhittuja puita?” Apli ”Onhan se tietysti mukava ajaa, kun on reilu metri puolellansa vapaata tilaa. LIIAN LEVEÄT URAT. Kritiikki alkoi heti. Töitä on tulevaisuudessa yhä enemmän tarjolla, sillä pelkästään Metsäkeskus on avannut hankehakuun vuosittain useita kymmeniä luonnonhoitohankkeita eri puolilla Suomea. Vuonna 2022 alan toimijoiden tekemien hakemusten perusteella solmittiin yli 200 ympäristötukisopimusta, joiden yhteispinta-ala oli lähes tuhat hehtaaria, kerrotaan Suomen metsäkeskuksen katsauksessa. 30 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Kyllähän metsä on tuon näköistä harvennuksen jälkeen, vaikka mitä on tehty sitä ennen
Me Stora Ensossa autamme, palvelemme ja teemme työt metsässä juuri niin kuin on sovittu. Puukaupat valmiiksi ennen kesää Kevättalvi on hyvää aikaa sopia tulevan kesän puukaupat ja metsänhoitotyöt. Varaa henkilökohtainen tapaaminen oman Stora Enson metsäasiantuntijasi kanssa tai hoida asiat näppärästi eMetsä-verkkotapaamisena, saat henkilökohtaista neuvontaa myös eMetsässä. Metsäasioiden kanssa et ole yksin Onnittelut 90-vuotiaalle Metsälehdelle! Stora Enso Asiakaspalvelu 02046 1478 (ark 8–16) storaensometsa.fi Nyt Tähtitilillä puukaupparahalle 4,00 % korko Sovi eMetsä-verkkotapaaminen osoitteessa storaensometsa.fi/emetsa 10014_.indd 17 10014_.indd 17 20.4.2023 14.16 20.4.2023 14.16
Viime vuosina on tullut selväksi, että ilmastonmuutoksesta kärsivää kuusta istutetaan jo enemmän kuin tarpeeksi. Männyn ja koivun lisäksi on tarjolla muita vaihtoehtoja. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MATIAS HONKAMAA JA SEPPO SAMULI 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 18 10083_.indd 18 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03. Lehtikuusta vai JOTAIN MUUTA
Niin viime vuosien istutukset kuin 2000-luvun taitteessa tehty ensimmäinen lehtikuusikokeilu ovat onnistuneet hyvin Pohjois-Savon Tervossa. Timo Manunen on istuttanut metsiinsä lehtikuusia. Metsälehti Makasiini 19 10083_.indd 19 10083_.indd 19 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
M AT IA S H O N KA M A A Rehevillä metsämailla kasvillisuus haittaa puuntaimien alkutaivalta. Idea ukilta Metsänomistaja Timo Manunen on innostunut viime vuosina istuttamaan metsiinsä Tervoon lisää lehtikuusia. Pohjois-Savon Tervossa kasvaa toista puulajia, joka on jo pitkään ollut suosituin vaihtoehto talousmetsien pääpuulajeille: kuuselle, männylle ja rauduskoivulle. Sitä ovat kurittaneet niin kylmyyskaudet kuin ihmisen kirves. Toki viimeisimpinä vuosisatoina puulaji on käynyt harvinaisemmaksi. Puulla on paksu, uurteinen runko ja leveä latvus. Antaa komean puun heräillä vielä hetki kevätauringossa ja matkataan pari sataa kilometriä pohjoisemmaksi. Puiden välistä, peltojen takaa pilkottaa punaisia piharakennuksia. Nyt viimeistään on aika pohtia, pitäisikö Suomen talousmetsien puulajivalikoimaa monipuolistaa muutoksen vuoksi. Lehdet ovat puhkeamassa. Ilmasto muuttuu. Lehtikuusi on jo pitkään ollut neljänneksi suosituin metsänistutuspuu. Kuusi on 2000-luvun suursuosikki, selvästi istutetuin puulaji, mutta juuri kuusen ennustetaan kärsivän eniten ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista kuivuuskausista, hyönteistuhoista ja muista seurauksista. Kun pysähtyy katsomaan tarkemmin, huomaa, että puun oksien kärjet ovat pullistuneet. Samankaltaisia näkymiä Etelä-Savossa riittää, mutta tämä pihaan vievä väylä on kuitenkin poikkeuksellinen. Mäntyharjulaisen pellon reunassa kasvava puu voi olla yksi vaihtoehdoista: puulaji, joka pärjää lämpenevissä ja muuttuvissa oloissa kuusta paremmin. Onhan kyseinen jalo puulaji kasvanut Suomessa jo tuhansia vuosia. Puulaji erottuu kevään ja alkukesän metsämaisemasta kirkkaan vihreänä. Muu keväinen maisema vihertää, mutta kookas puu näyttää yhä harmaalta. Mikä pärjää muuttuvissa oloissa. H H I E K K AT I E k aar t aa kohti maalaistalon pihaa. Olemme tulleet ihastelemaan komeaa puuta syystä. Iäkäs puu on sekin heräämässä kesään. M AT IA S H O N KA M A A 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 20 10083_.indd 20 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03. Suosio on tosin huomattavasti pienempi kuin pääpuulajien: Vuonna 2021 metsänistutuksiin toimitetuista puuntaimista 99,8 Vaikka lähimmät luontaiset lehtikuusikot löytyvät itärajan takaa, puulajin kasvusta on Suomessakin jo vuosisatainen kokemus. Monipuolisempaa puustoa on syytä harkita kotimaiseen kuuseen kohdistuvien riskien vuoksi. Vinhasti pituutta venyvä lehtikuusi peittoaa heinät nopeasti. Hiekkatien vieressä, pellon reunassa kasvaa erityinen puu
Timo Manusen vuosituhannen vaihteessa istuttamat lehtikuuset ovat kasvaneet todella hyvää vauhtia. YHTEENSÄ 152 mil. M AT IA S H O N KA M A A lehtikuusi 177 726 tervaleppä 26 504 visakoivu 25 054 haapa 14 836 tammi 10 575 douglaskuusi 9 325 hybridihaapa 6 545 harmaaleppä 6 001 kontortamänty 5 990 hieskoivu 3 880 mustakuusi 3 464 serbiankuusi 2 530 metsälehmus 1 287 vuorijalava 984 kynäjalava 756 saarni 580 pyökki 300 visahaapa 115 Lähde Ruokavirasto, Luke Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet 2021, kpl Kuusi 102,4 milj Mänty 43,9 mil. Metsälehti Makasiini 21 10083_.indd 21 10083_.indd 21 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03. Muut 0,3 milj. Rauduskoivu 5,4 milj. VARMISTA HYVÄKSYTTÄVYYS Laki ja sertifikaatit sallivat vaihtoehtoisen puulajien kokeilun pienillä pinta-aloilla. Lehtikuuset ovat karsiutuneet tiheässä hyvin alaoksistaan. Jos metsänomistaja harkitsee esimerkiksi hehtaarien douglaskuusi-istutuksia, kannattaa selvittää ulkomaalaisen puulajin käytön hyväksyttävyys
”Vuonna 1999 istutettiin koivuja ja taimet loppuivat kesken. Lehtikuusen ja muiden vaihtoehtojen osuus oli siis 0,2 prosenttia. Vaihtoehtoisten puulajien suurimpina pulmina ovat korkeat uudistamiskustannukset, hirvieläintuhot ja kasvupaikkavaatimukset. ”Vuoden 2019 istutus onnistui hyvin. Selvitys nimesi seitsemän puulajia, jotka voivat olla taloudellisessa mielessä vaihtoehto kuuselle, männylle ja rauduskoivulle. Manunen onkin jatkanut puulajin taimien istuttamista. Lehtikuusten kasvu on ollut huimaa: osa hieman päälle 20-vuotiaista rungoista lähentelee paksuudeltaan jo tukkikokoa. M AT IA S H O N KA M A A ”Vuoden 2019 istutus onnistui hyvin. prosenttia oli kuusia, mäntyjä tai rauduskoivuja. Merkkikepit auttavat löytämään taimet heinän seasta. Vaihtoehtoisista puulajeista ei ole hirvituho-ongelman poistajiksi, sillä niistä useimmat kärsivät taimina syöntituhoista. Nuo puulajit ovat lehtikuusi, tervaleppä, hieskoivu, tammi, douglaskuusi, hybridihaapa ja kontortamänty. Kuusen suosion yksi päätekijöistä on se, että puulaji kelpaa taimena huonosti hirvieläimille. Ensimmäisen kerran Manunen kokeili puulajia 2000-luvun taitteessa. Jos uudistamiskulut ovat yli 2 000 euroa hehtaaria kohden, puulajin kasvattaminen kannattaa talousmielessä heikosti. Manunen sai idean lehtikuusten istuttamiseen aikoinaan ukiltaan, joka oli nähnyt Karjalan Kannaksella kasvavan, kuuluisan ja mahtavan Raivolan lehtikuusikon. Manunen on istuttanut lehtikuusia myös vanhoille laidunahoille. Muiden puulajien kannattavuuden parantaminen vaatii muun muassa taimituotannon kehittämistä. Se on antanut lisää uskoa lehtikuuseen.” 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 22 10083_.indd 22 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03. En muista, mistä löysin lehtikuusen taimia silloin, mutta niitä istutettiin 0,3 hehtaarin alalle”, Manunen kertoo. Raportin mukaan ainoastaan lehtikuusi ja kontortamänty ovat nykykustannuksiltaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja laajamittaiseen metsätalouskäyttöön. Yksikään näistä ei kuitenkaan tarjoa ihmeratkaisua metsien kasvatukseen. Se on antanut lisää uskoa lehtikuuseen.” Seitsemän vaihtoehtoa Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi keväällä 2022 laajan katsauksen Suomessa kasvatuskelpoisista puulajeista
SUOSITELTU istutustiheys: 1 300 tainta hehtaarilla, laikkutai kääntömättäisiin. MYYRÄT , mäntypistiäiset ja juurikääpä aiheuttavat tuhoa. Luokitellaan laissa ja PEFC-sertifikaatissa kotimaiseksi puulajiksi. PYSTYY tuottamaan järeitä runkoja nopeammin kuin kotimaiset puulajit. Soveltuu myös peltojen metsitykseen. ”Niistä samoista (arboretumien) puulajeista on nyt tullut sellaisia, joita kysytään suurempina määrinä metsään.” Taimityllilä saa alkumateriaalia erikoispuiden kasvatukseen esimerkiksi Kouvolassa sijaitsevasta Mustilan arboretumista, joka on Suomen vanhimpia puulajipuistoja. KAARNAKUORIAISET iskevät myös kontortaan. Tähän mennessä eniten viljelty Itäja Keski-Suomessa. KONTORTAMÄNTY ETENKIN nuorena nopeakasvuinen, Pohjois-Amerikasta peräisin oleva puulaji. EI turvemaille tai hienojakoisille maille, missä juuristo ei ankkuroi riittävästi maahan. Arboretumien rakentajat ovat erikoispuupioneereja, sanoo erikoispuuntaimia kasvattavan Taimityllilän Jari Mäntynen. Mustila lienee pääsyy esimerkiksi siihen, että douglaskuusi on yhä mukana vaihtoehtoisten puulajien Metsälehti Makasiini 23 10083_.indd 23 10083_.indd 23 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03. VOI käyttää koko Suomessa. M AT IA S H O N KA M A A Myös puulajivaihtoehtojen kasvupaikkavaatimukset rajaavat niiden käyttöä ja merkitystä kuusen korvaajina. SUOSION takana pitkä kokemus kasvatuksesta: metsätalouspuuna nyky-Suomen alueella 1840-luvulta lähtien. Myös hirvet. Ainoastaan kontortamänty sopii karuille maille, jonne nyt istutetaan suurilla riskillä kuusia mäntyjen sijaan. KASVATUS mäntyä tiheämmässä oksalaadun parantamiseksi ja kuolleisuuden paikkaamiseksi. VALOA vaativa laji, kasvatettava harvassa. Arboretumit pioneereina Timo Manunen sai ajatuksen lehtikuusen kokeiluun ukiltaan, mutta miten vaihtoehtoiset puulajit yleensä löytävät tiensä metsiin. Ei tykkylumialueille. EI SOVI: savisille tai veden vaivaamille maille. ALTIS juurikäävälle. Kasvaa Venäjällä tyypillisesti sekametsinä. KASVANUT Suomessa ennen jääkautta, lähimmät luontaiset kasvupaikat nyt Äänisjärven rannoilla 200 kilometriä Suomesta itään. MYYRÄT , jänikset ja hirvieläimet voivat syödä, ei kuitenkaan ole suosikki. Syväistutus. Runsaasti sydänpuuta sisältävän sahatavaran tuotanto vaatii 90–110 vuoden kasvatuksen. SUURI latvus ja juuret pinnassa, joten altis tuulija lumituhoille. Ei vedenvaivaamille maille, reheville maille tai turvemaille. LAADUKKAAN tukkipuun kasvatus ei niin varmaa kuin puumassan tuotanto. Ruotsissa viime aikoina laadukkaampia kontortamänniköitä siemeniä kylvämällä. TUOTTAA puukuutioita kolmanneksen kotimaista mäntyä enemmän. MENESTYY parhaiten ravinteikkailla, tuoreilla kasvupaikoilla rinnemaastossa. SOPII karuille maille kuusen ja männyn välimaastoon. SOPII vaihtoehdoksi koko Suomeen, tosin Lapissa on koettu epäonnistumisia viljelyissä. KESTÄÄ tuulta, ei kärsi lumituhoista. ISTUTUS mättäisiin männyn istutussuosituksia mukaillen. Lisää vaihtoehtoisista puulajeista Luken tutkimusraportissa: Puulajivalikoiman monipuolistaminen metsänviljelyssä (2022). PUUAINE lahonkestävää, lehtikuusisahatavara sopii hyvin ulkorakenteisiin. KILPAILUKYKYISET PUULAJIVAIHTOEHDOT Savon vanhoilla kaskialueilla maaperässä voi olla puutetta boorista, joten puiden kasvukuntoa tulee seurata. LEHTIKUUSI (siperianeli arkangelinlehtikuusi) SUOMESSA eniten viljelty ulkomainen puulaji
Manunen on hakenut lehtikuusentaimia Metsätoimisto Tuomiaholta Pohjois-Savon ja -Karjalan rajalta. SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Taimitarhalla kasvatetaan hyvälaatuisiksi todettujen puuyksilöiden jälkeläisiä tai klooneja. ”Metsäyhtiöt väistävät aika mielellään tämän niin sanotun erikoismateriaalin, kuten jalot lehtipuut.” Hänen mielestään metsiin tarvittaisiin puunostajia, jotka osaisivat jakaa leimikon sisällä olevan puutavaran sille parhaaseen käyttötarkoitukseen. Jari Mäntysen kainalossa kyynelkoivu. listalla. Metsäntutkimuskokeissa douglaskuusien kasvatus on epäonnistunut monin tavoin, mutta Mustilassa kasvaa 40-metrisiä douglaskuusijättejä. Mitä lehdessä on kirjoitettu esimerkiksi erilaisen puuaineksen käytöstä.” ”Puun kysyntä tulee kasvamaan” Mäntynen arvostelee suomalaista metsien kasvatusta suurien massoja suosimisesta ja poikkeavien puulajien karsastamisesta. Kun harvinaisempia puulajeja on metsissä vähän, Taimityllilä on taimien alkukasvattaja, jolta isot taimistot ostavat kasvien ja puiden aihioita. Metsänomistaja löytää harvinaisempien metsäpuiden taimia parhaiten kysymällä niitä suoraan taimitarhoilta. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 24 10083_.indd 24 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03. ”Se menee vähän lehtikirjoitusten mukaan. Taimityllilän Mäntysen mukaan harvinaisempien puulajien kysyntä heilahtelee voimakkaasti. Markkinanäkymät ovat vaihtoehtoisten puulajien suuri kysymys
Mikä pellon laidassa kasvaa. Sen oksat ovat karsiutuneet hyvin eli sahauskelpoista tukkipuuta löytyy.” Metsänomistajien on mahdollista istuttaa Saaraa. Siellä kasvavalla komealla puulla on ihan nimikin: Saara. Hieskoivun kannattavuus taas tulee parhaiten esiin erityiskohteilla, kuten turvemailla. ”Saara on järeä, iso puu. Puulajien arvostuksessa on tapahtunut suuria muutoksia menneisyydessä, miksei siis myös tulevaisuudessa. Ja kun kysyntä on epävarmaa, metsänomistajat eivät uskalla vaihtoehtoja kokeilla. Saara on metsälehmus, niinipuu. Kloonattavaksi valitaan puuyksilöitä, joilla on hyvät viljelyominaisuudet. Luken raportissakin mainitaan, että lehtikuusi kasvaa järeäksi rungoksi nopeammin kuin kotimaiset puulajit. Ja puuenergialle, jos jollekin, on ollut viime aikoina tarvetta. Manusen mukaan lehtikuusi on hyvä polttopuu. Ruokavirasto on hyväksynyt Saaran kantapuuksi, jota voi käyttää metsänviljelyaineiston tuottamiseen. Toistaiseksi metsälehmusten taimia päätyy metsämaahan vähäisissä määrin. ”Siinä vaiheessa, kun nämä nyt istutetut lehtikuuset ovat raamissa, kaikki puu kelpaa. Lisäksi pitää saada monimuotoisuutta metsiin.” Lehtikuusitukin kuutiohinta ei yllä tavallisen kuusitukin tasolle. Puu on nimetty läheisen talon tyttären mukaan. Taimityllilän taimitarhalla Saarasta tehdään mikrolisäyksellä kopioita eli klooneja. erikoismateriaalin, kuten jalot lehtipuut." Metsälehti Makasiini 25 10083_.indd 25 10083_.indd 25 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03. Puun kysyntä tulee kasvamaan. Tässä vaiheessa on syytä palata alussa mainitun eteläsavolaisen pellon reunaan. teollisuudella ei ole kiinnostusta niiden jalostamiseen. Manunen ennakoi kuitenkin, että vuosituhannen taitteessa istutetulta 0,3 hehtaarin alalta lehtikuuset voi myydä sahatukeiksi jo 40–45-vuotiaina. Lehtikuusi, tammi ja muut menestyvät vain parhaimmilla maapohjilla. Tarkat kasvupaikkavaatimukset rajaavat vaihtoehtoisten puulajien käyttöä ja merkitystä kuusen korvaajana. Vaikka tukille löytyy aina käyttöä, lehtikuusen pulmana on pieniläpimittaisen harvennuspuun kysyntä. Nimen puulle on antanut Taimityllilän Jari Mäntynen. Näitä metsälehmuksen kloonitaimia myydään eteenpäin istutettaviksi. Lehmuksen tuotSE PP O SA M U LI Taimityllilän laboratoriossa tehdään mikrolisäyksellä kopioita eli klooneja Saara-metsälehmuksesta. Timo Manunen uskoo lehtikuusen markkinoihin. SE PP O SA M U LI "Metsäyhtiöt väistävät mielellään tämän ns
Saarakin on todennäköisesti siirretty joskus metsän keskeltä lähemmäs taloa. to-odotuksia talouspuuna on vaikea arvioida, mutta monimuotoisuuden näkökulmasta puulaji on hieno lisä metsiin. Kun tulevaisuudessa pärjääviä puulajeja arvuutellaan, historia on ainakin lehmuksen puolella. Puulajin säilyminen ja leviäminen eivät olisi enää vesojen varassa. Nykyisinkin sitä kasvaa Vaasa–Iisalmi-linjan tasalla, jaloista lehtipuista pohjoisimpana. Se tunnetaan mehiläiskasvina, jonka kukinnot houkuttelevat hyönteisiä. Lehmus ei juuri kelpaa hirvieläimille tai jyrsijöille sisäkuorensa sisältämän niinin vuoksi. l Turvonneet oksien kärjet kertovat, että iäkäs lehmus on puhkeamassa lehteen. Viileät ilmastojaksot ja kuusen leviäminen ovat syöneet lehmuksen elintilaa. Metsälehmusten yleisimpiä kasvupaikkoja ovat kosteat runsasmultaiset lehdot, useimmiten kallioiden alla. Metsälehmus on kuitenkin sitkeä. Yleisyydestään huolimatta visakoivu rajattiin paljon hoitotoimia vaativana erikoispuulajina pois metsän keskelle istutettavien puulajivaihtoehtojen joukosta.. Se sietää varjoa ja vesoo voimakkaasti, joten puulaji on onnistunut säilymään, vaikka varsinaisia lehmusmetsiä on enää vähän. Mäntyharjussa kasvava puu on metsälehmus Saara. Artikkelia varten on haastateltu myös Luonnonvarakeskuksesta eläköitynyttä tutkijaa Seppo Ruotsalaista. Pitkään lämpöisinä jatkuvina kesinä on huomattu, että metsälehmuksen siemenet ehtivät nykyisin kypsymään. Köysien ja verkkojen tekoon käytetty niini oli myös syy, miksi metsälehmuksia kaadettiin ja siirrettiin metsästä kasvamaan pihapiiriin tarveainepuiksi. Historia lehmuksen puolella Tutkimuksen mukaan metsälehmus oli 6 000–7 000 vuotta sitten lämpökaudella yleisin jalo lehtipuu Suomessa. SE PP O SA M U LI 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 26 10083_.indd 26 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
Silloin eteläisempiin oloihin sopeutunutta puulajin alkuperää istutetaan tarkoituksella aiempaa pohjoisemmaksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vaikuttavin tapa monipuolistaa talousmetsien puustoa on korvata kuusta tutuilla vaihtoehdoilla eli männyllä ja rauduskoivuilla. Pieni kuviointi hajauttaa riskiä, vaikka pienipiirteisyydessä on myös taloudelliset varjopuolensa.” Sekapuustona kasvatus on herkkä laji: esimerkiksi tammi-kuusisekapuustoissa tammia on jäänyt kuusten jalkoihin. Jos harvinaisempaa puulajia on laajempi istutus, taimikko kestää paremmin syöntituhoja. ”Kuusi ei ole autuaaksi tekevä puulaji, mutta yltiöpäiset kokeilut tai kuusen hylkääminen eivät ole vakaalla pohjalla olevia ratkaisuja”, sanoo Luken erikoistutkija Katri Himanen. Harvinaisempien puulajien taimia kasvatetaan nyt samoilla käytännöillä kuin miljoonia kuusen, männyn ja rauduskoivun taimia. Täsmämetsänhoito järkevää mutta kalliimpaa Puulajivalikoiman monipuolistamiskeinona tutkitaan täsmämetsänhoitoa: sitä, miten hakkuuaukon eri osiin saadaan sopivaa vaihtelua puulajien suhteen. Eri puulajien kasvatus taimitarhoilla vaatii kehitystyötä. Niiden istutusja kylvömäärät ovat pudonneet 1990-luvulta. Ruotsissa on todettu, että vaihtoehtoiset puulajit tulevat herkemmin hirvien kaluamiksi, jos ne ovat sekapuuna muiden puulajien joukossa. Raivauksissa ei pidä kaataa kaikkia haapoja, pihlajia tai raitoja. Lisäksi puuston luontaista sopeutumista muuttuviin oloihin voidaan nopeuttaa avustetulla leviämisellä eli alkuperäsiirroilla. ”Laajamittaisten tammi-istutuksien tai tervalepikköjen perustaminen on taloudellinen riski. Esimerkiksi siementen kylvöajankohdat tai lannoitusmäärät voivat vaihdella puulajien välillä. Etenkin tammen ja douglaskuusen terhoja siementuotantoon tarvittaisiin selvä lisäys, mikäli näitä puulajeja halutaan metsiin enemmän istuttaa. Toinen keino on suosia luontaisesti hakkuuaukoille syntyviä puuntaimia istutuskuusten joukossa. ILMAISIA VAIHTOEHTOJA SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 27 10083_.indd 27 10083_.indd 27 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03. Taimituotanto vaatii kehitystä Lukessa ja Metsäkeskuksessa on käynnissä tutkimushanke (Puuva), jonka tavoitteena on monipuolistaa metsien puulajivalikoimaa. ”Jos alue viljellään pääasiassa kuusella, kuinka tunnistetaan kuviolla kohdat, johon sopii esimerkiksi tervaleppä?” Himanen kysyy. PUUSTON sopeutumista ilmastonmuutokseen ei ratkaista tuomalla suomalaismetsiin roppakaupalla ulkomaisia puulajeja. Harvinaisemmista puulajeista saa usein tuloa vasta tukkipuina. Niitä ei ole järkevää istuttaa 1 800 taimea hehtaarille, jos osa joudutaan kaatamaan pieninä runkoina jo harvennushakkuuvaiheessa. Entistä pienipiirteisempi metsänuudistaminen on vaihtoehtoisten puulajien kohdalla perusteltua
28 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10123_.indd 28 10123_.indd 28 20.4.2023 14.39 20.4.2023 14.39
”TÄMÄ ON RAKETTITIEDETTÄ” Kaikki lähtee suometsän toiminnan ymmärtämisestä, ei menetelmien rajaamisesta. Näin uskoo suometsätieteen tuore professori Annamari Laurén. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29 10123_.indd 29 10123_.indd 29 20.4.2023 14.39 20.4.2023 14.39
Laurén on kuudes alan professori tiedekunnassa ja päättänyt omistaa koko loppuelämänsä ojitettujen turvemaiden kysymykselle. Tätä mieltä on suometsätieteen professori Annamari Laurén. ”Olen tehnyt tärkeimmät tieteelliset oivallukseni kapitalistin töissä.” 30 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10123_.indd 30 10123_.indd 30 20.4.2023 14.39 20.4.2023 14.39. ”Onhan se jonkinlainen lasikattokysymys. Olen transnaisena hakenut tämän paikan, mikä on minusta aika makeeta.” Ennen Helsingin yliopistolle siirtymistään Laurén on työskennellyt metsäekosysteemimallinnuksen professorina Itä-Suomen yliopistolla, tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa ja Luonnonvarakeskuksessa sekä pariin otteeseen eri yritysten ulkomaan komennuksilla Indonesiassa. Tämä voi olla tulevaisuudessa tärkeä kysymys”, Laurén sanoo. Hän on myös yksi harvoista transihmisistä professorina Suomessa. Suometsissä käytettävien menetelmien säätelyn ja rajoittamisen professori näkee tehottomana tapana taklata turvemaiden problematiikkaa. Ne ovat peräisin nelisen tuhatta vuotta vanhasta suosta nostetusta puusta. ”Emme saa luovuttaa työkalupakistamme sellaisia työkaluja pois, jotka voivat olla tärkeitä tulevaisuudessa. Se tuo näkyväksi sellaisia asioita, mitä meillä on täällä hankala hahmottaa.” Professori on aina ollut kiinnostunut fysiikasta ja maassa tapahtuvista fysikaalisista ilmiöistä, kuten kaasunvaihdosta sekä lämpöja vesitaloudesta. ”Tropiikkiympäristö on metsäntutkijalle aivan mahtava, koska siellä kaikki tapahtuu nopeasti: kiertoaika on viisi vuotta viljelystä hakkuuseen. Turvemaiden tulisi sitoa ja varastoida hiiltä, tuottaa tuloja ja samalla ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Ratkaisuihin on turha loikata ennen kuin sisäistetään, miten ja mihin kaikkeen eri toimet turvemailla vaikuttavat. Yliopiston maatalousja metsätieteellisen tiedekunta sijaitsee Viikissä, ja siellä yhdellä käytävällä komeilee rivi muotokuvia. Parhaat opit tropiikista Laurén aloitti professorina Helsingin yliopistolla viime marraskuussa. Juuri nämä ovat avainasemassa suometsätaloudessa. ”Olen tehnyt tärkeimmät tieteelliset oivallukseni kapitalistin töissä.” Annamari Laurén näyttää Helsingin yliopiston rehtorin allekirjoittamaa asiakirjaa, jossa kerrotaan yliopiston palkanneen hänet suometsätieteen professoriksi. Päiväsen muotokuvan kehykset vievät huomion. Yksi näistä on avohakkuu ja uudistaminen jalostetulla taimimateriaalilla. Laurén halusi esitellä muotokuvat näyttääkseen suometsätieteen pitkät perinteet. Sulo Emil Multamäki, Leo Olavi Heikurainen, Juhani Päivänen. Kaikki muotokuviin ikuistetut ovat entisiä suometsätieteen professoreja. Suometsätieteen professuuri perustettiin yliopistolle vuonna 1938. A A VOHAKKUUTA ei sovi unohtaa ojitetuilla turvemailla. Plantaaseilla työskennellessään Laurén oppi ravinnetalouden ja vesitalouden väliset yhteydet ja epäsuorat kytkennät. Tällä hetkellä ojitettuihin suometsiin eli turvemailla kasvaviin talousmetsiin kohdistuu valtavasti osin ristiriitaiseltakin vaikuttavia tavoitteita. Kaiken ytimessä on suometsien toiminnan syvällinen ymmärtäminen. Laurénilla on selvä visio, miten turvemaita tulevaisuudessa hoidetaan siten, että eri tavoitteet otetaan huomioon
Aikanaan Annamari Laurenin muotokuva saattaa komeilla entisten suometsätieteen professorien Sulo Emil Multamäen (vas.) ja Leo Olavi Heikuraisen kuvien rinnalla. Laurén kutsuu tätä rakettitieteeksi. Susi-nimen saanut suosimulaattori mallintaa suometsien ydintä. Kuvassa rahkasammalia. Sillä voidaan laskea, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat esimerkiksi puuston kasvuun, vesistövaikutuksiin tai hiilitaseeseen. Juuri näitä tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää suometsien toimintaa ja sitä kautta ratkaista suometsiin liittyviä kysymyksiä. Ruuduilta avautuu Laurénin kehittämän suosimulaattorin avulla laskettu esimerkki. Suometsätiede on rakettitiedettä Laurénin kiinnostus turvemaihin kumpuaa fysiikasta ja matemaattisesta mallinnuksesta. Oman vaikeutensa laskentaan tuo se, että suometsät ovat vesitalouden kautta kaikki linkittyneet ympäristöönYliopistolla on ollut tapana teetättää muotokuva eläköityneistä professoreista. Metsälehti Makasiini 31 10123_.indd 31 10123_.indd 31 20.4.2023 14.39 20.4.2023 14.39. Tiedekunnan käytävällä sijaitsee lasikaappeja, joihin on ikuistettu soihin liittyvää esineistöä ja näytteitä. Professori avaa työhuoneensa tietokoneen näytöt ja havainnollistaa, mitä hän tarkoittaa sillä, että suometsätiede on rakettitiedettä
Hän viittaa jälleen nykyistä laajempien alueiANNAMARI LAURÉN SUOMETSÄTIETEEN professori Helsingin yliopistossa SYNTYNYT vuonna 1968 Oulussa ASUU Joensuussa ja Viikissä PERHEESEEN kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta HARRASTAA judoa, huilunsoittoa ja retkeilyä TEKEE tutkimusta myös omalla ajallaan, sillä ”professori, joka ei itse tee tutkimusta on kuin ihminen, joka ei vaihda sukkia: vaivaannuttava ympäristölleen”. Ei siis ihme, että turvemaille riittää kysyntää niin hiilensidonnassa kuin metsätaloudessakin. Se vaatii, että osaamisessa tullaan tälle vuosituhannelle. Simuloinnin ja laskennan rooli metsäsuunnittelussa korostuvat, kun hoitotoimet pitää osata valita, kohdistaa ja ajoittaa oikein ja samalla hallita monia eri tavoitteita samanaikaisesti. Lisäksi pitäisi vielä huomioida monimuotoisuus ja vesistövaikutukset. Miten nämä tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. Laurén visioi, että tulevaisuudessa suometsien käsittelyä ja hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan nykyistä laajemmille eri kasvupaikkatyypeistä koostuvilla alueille. Ilman mekanismien ja prosessien syvällistä ymmärrystä on vaikea tehdä hyvää metsänhoitoa. Tämä on sitä tulevaisuutta ja se on rakettitiedettä.” Suunnittelua laajoilla alueilla Suomessa on ojitettuja turvemaita kaikkiaan viisi miljoonaa hehtaaria. sä. 32 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10123_.indd 32 10123_.indd 32 20.4.2023 14.40 20.4.2023 14.40. Laurénilla on visio. Siinä pitää tehdä hyvää teoretisointia, hyviä mittauksia, kokeellisia tutkimuksia ja erittäin hyviä matemaattisia malleja, joilla kaikki kudotaan yhteen.” Vaikka matemaattinen malli ei kerro koko totuutta, se tarjoaa hyödyllistä tietoa ja terävöittää ajattelua. ”Silloin, kun meillä on tällaisia hankalia takaisin kytkentöjä, niitä ei voi nyrkkisäännöillä ratkaista. Metsävaroista neljäsosa on turvemailla, ja pystypuuston arvo suometsissä on tällä hetkellä noin kaksikymmentä miljardia euroa. Samaan aikaan turpeeseen on sitoutunut noin 70 prosenttia Suomen hiilivarannoista. Tulevaisuus on nimenomaan se, että meidän pitää pystyä hallitsemaan isompia kokonaisuuksia monista eri tavoitteista katsottuna. Toimenpiteillä on siten pitkälle heijastuvia vaikutuksia. ”Kivennäismaiden ja turvemaiden hoito eivät ole erillisiä asioita. Tiedekunnan vitriinikaapissa esitellään soista, turpeesta ja kosteikoista kirjoittavaa Suo-lehteä ja sen toimittajia historian varrelta nykypäivään
Nämä voitaisiin ennallistaa tai palauttaa pikkuhiljaa luonnontilaan. Mitä tapahtuu vuoden 2035 jälkeen, professori kysyy. ”Me emme saa olla rakastuneita ojiin.” Annamari Laurén osti itselleen tahtipuikon, joka muistuttaa hänestä Harry Pottereista tuttua taikasauvaa. Sillä pystyy kätevästi näyttämään luentoesityksestä tärkeitä kohtia. Näillä kohteilla puutuotantoa voitaisiin myös tehostaa tuhkalannoituksilla. Vuonna 2014 kunnostusojituksia tehtiin noin 70 000 hehtaaria. Metsänhoidon suunnitteluun tarvitaan ainakin sadan vuoden aikajänne. Tällaiset alueet sopisivat monimuotoisuuden turvapaikoiksi. Viime vuonna enää 10 000 hehtaaria. ”Sitten meillä on kolmisen miljoonaa hehtaaria näitä mustikkaturve-, puolukkaturve-, varputurvekankaita, jotka ovat oikein kelpo metsämaita, joita voitaisiin käyttää puuntuotantoon”, Laurén sanoo. Näissä monimuotoisuus on aivan toista luokkaa kuin kuivilla puolukkaturvekankailla. Toisaalta Suomesta löytyy myös noin puoli miljoonaa hehtaaria ruohoisia ja reheviä korpia. Se ei ole sama asian kuin ojat.” Aikaperspektiivi unohtuu Yksi asia kuumana käyvässä ilmastokeskustelussa, johon suometsätkin on vedetty mukaan, unohtuu. den suunnitteluun. Jos tuijotetaan esimerkiksi vain tämän hetken päästöjä ja vuotta 2035, jolloin Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali, se ei johda hyvään metsänhoitoon. Laurénin mukaan se on aikaperspektiivi. Me emme saa olla rakastuneita ojiin. Metsälehti Makasiini 33 10123_.indd 33 10123_.indd 33 20.4.2023 14.40 20.4.2023 14.40. Laurén ottaa esimerkiksi ne turvemaat, jotka ojituksesta huolimatta säilyivät kitumaina. Tällaisia virheojituksia on tehty noin miljoonalla hehtaarilla. Suometsätalous on puuntuotantoa turvemailla. Kaikkia tavoitteita ei tarvitse saavuttaa yhtä aikaa kaikkialla, vaan osa alueista voidaan valjastaa hiilensidontaan, osa puuntuotantoon ja osa monimuotoisuudelle. ”Niiden funktio voisi olla hiilensidonnallinen, joka tulee sieltä suosysteemin kautta”, Laurén pohtii. Ojien merkitys ja ojituksen määrät sen sijaan tulevat vähenemään. Vedenpinnan noustessa turpeen hajoaminen hidastuu ja lopulta karikkeesta alkaa kertyä uutta hiiltä varastoivaa turvetta. ”Ojat ovat olleet yksi työväline, mutta jos meillä systeemi muuttuu, ojien merkitys vähenee
Korkea typpipitoisuus takaa merkittäviä hehtaarikohtaisia säästöjä tuotteen levityksessä ja kuljetuksissa. Puuston hiilensitomiskyky nimittäin väistämättä pienenee puuston ikääntyessä.” Ennallistamisenkin vaikutus alkaa näkyä vasta vuosikymmenten kuluessa, Laurén muistuttaa. 20 m 3 /ha Kasvun lisäys jopa ForestVital.com Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja tilaa Metsäurea+ vauhdittamaan metsäsi kasvua! Olemme Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja. Turvemaat tulevaisuuden syömähammas. Laurén näkee, että turvamaihin kohdistuvien kysymysten äärellä ollaan metsätieteen ytimessä. Mikäli metsätalous kiellettäisiin turvemailla, turvemaiden omistajien omaisuuden arvo nollautuisi yhdessä yössä. Kyse on myös ihmisistä. Se lämmittää vähän aikaa, mutta sitten alkaa palella. l METSÄUREA+ by ForestVital Metsäurea+ käyttämällä teet ympäristöteon . Turvemailla vesivarasto on huomattavasti kivennäismaita suurempi. Rae on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80 %. Metsien kasvatuslannoitukset ovat nopeimpia ja tehokkaimpia maankäyttösektorin hiilensidonnan lisääjiä METSÄUREA+ sisältää 46 % typpeä. Jälleen professori näyttää koneeltaan, mitä tarkoittaa. ”Jos me esimerkiksi pidättäydymme kaikista hakkuista, vanha kansa sanoisi, että se olisi tällainen pakkasella housuun kusemis -efekti. Tällä hetkellä metsätalouden tuottoisin syömähammas ovat Etelä-Suomen kuusikot. Sen sijaan ilmastomallit eriävät ennustaessaan tulevia sademääriä, ja turvemailla kysymys on ensisijaisesti juuri vedestä. Niiden kasvu heikkenee lämpötilojen noustessa ja kesien kuivuessa. Professori Annamari Laurén on päättänyt omistaa loppuelämänsä ja uransa ojitettujen turvemaiden kysymykselle. Tiedeyhteisö on yksimielinen siitä, että lämpötila nousee. Se on ihan mahdollista”, Laurén muistuttaa. 34 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10123_.indd 34 10123_.indd 34 20.4.2023 14.40 20.4.2023 14.40. Ruudulle avautuu metsätiedettä kuvaava kolmio, jonka sakaroissa lukee ekologia, talous, ihminen. Annamari Laurén korjaa asentoaan työtuolissaan ja ottaa esille vielä yhden julkisuudessa vähemmän puhutun turvemaihin liittyvän seikan. ”Käykö niin, että tulevaisuuden parhaiten kasvavat metsät ovatkin näitä mustikkaturvekankaita ja puolukkaturvekankaita. Jos katsomme, mitä tahansa näistä yksin, se ei johda hyvään lopputulokseen, Laurén toteaa. Tässä syystä hätäiset päätökset ja vain nykyhetkeen tuijottaminen voivat kostautua.. Käykö niin, että tulevaisuuden syömähammas metsätuotannossa olisikin turvemailla. Lämpötilan noustessa orgaanisen aineen hajotus lisääntyy, vedenpinta laskee ja ravinnetase ja kasvuolot paranevat turvamailla. Typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn ja samalla ympäristö kiittää. Kyseessä olisi taloudellinen katastrofi
›› NÄILLÄ PÄRJÄÄT Turvahousut ja kypärä SIVU 40 METSÄNHOITO Miten viljelyssä voi säästää s. 44 : Onko hieskoivu unohdettu. ›› KYSY POIS S. 43 : Tunnetko rajanaapurisi. 47 : Monen toimen riistakamera ›› PERINTÖMETSÄ S. 36 KU VA : JA N N E SK IN N A RL A Metsälehti Makasiini 35 10124_.indd 35 10124_.indd 35 20.4.2023 14.46 20.4.2023 14.46. 48 : Omistusmuodot vertailussa Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› PIKATESTI S. OMA METSÄ TUTKIMUS S. 42 : Hybridihaavalle sittenkin käyttöä ›› ALLAKKA S
M IK KO H ÄY RY N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10125_.indd 36 10125_.indd 36 20.4.2023 15.00 20.4.2023 15.00. Mikko Häyrynen Mitä karummalle maapohjalle mennään, sitä enemmän on mahdollisuuksia edullisempiin uudistamismenetelmiin. Esimerkiksi siemenpuut ja äestys on edullinen yhdistelmä
Metsämaan pinnan rikkominen varmistaa uudistamisen onnistumisen. Jos alue ehtii heinittyä ja puskittua, niin taimikon saaminen on vaikeampaa ja työläämpää. Tyvimutka johtuu usein siitä, että taimi on parina ensimmäiPienempiä ja halvempia taimia voi käyttää, jos istutus on heti päätehakkuuta seuraavana keväänä ja metsänomistajalla on valmius heinäystöihin. Mitä rehevämmällä maalla toimitaan, sitä järkevämpää on käyttää isoja taimia, jotka ovat myös arvokkaampia. Lähtökohtaisesti säästäminen on lyhytnäköistä. 3. 2. 6. Onko viljelykuluissa säästämiseen ylipäätään mahdollisuuksia. Hinta jakautuu jokseenkin tasan muokkaukselle, taimille ja työlle. Mikäli kuviolla ei tarvita vesitalouden kunnostusta, on äestys halvempi vaihtoehto kuin mätästys. Metsänomistajan pitää kuitenkin huolehtia, että syksyllä taimia ei taitu heinien alle. 4. Hintaero on noin 150 euroa hehtaarilla. Viljelykuluissa säästämisestä Metsänviljely maksaa, mutta säästäminen voi maksaa vielä enemmän. Kylmä ilma painuu aina alas ja kun taimien vuosikasvu on arimmillaan, niin muokkauksella voidaan saavuttaa kriittisellä hetkellä tarvittava lämpötilaero. 1. Kuusen istutusaloilla äestyksestä on kuitenkin luovuttu tukkimiehentäin vuoksi. M IK KO H ÄY RY N EN Metsälehti Makasiini 37 10125_.indd 37 10125_.indd 37 20.4.2023 15.00 20.4.2023 15.00. Voiko muokkausmenetelmän valinnassa säästää. Kannattaako käyttää halvempia taimia. Kannattaako viljelykuluissa säästää. Mitä rehevämmällä metsätyypillä toimitaan, sitä tärkeämpää on saada uusi puusukupolvi kasvamaan nopeasti ja tehokkaasti. Mikäli uudistettava alue on soistunut tai esimerkiksi rehevä korpi, on vesitalouden kunnostaminen uudistamisen yhteydessä paras ja usein ainut ajankohta laittaa asia kuntoon. Metsänviljely istututtamalla maksaa runsaan tonnin (1 400 euroa) hehtaarille alvittomana. Jos kuviolla on myös ojitusmätästyksen tarvetta, ei yleensä ole järkevää käyttää kahta eri muokkauskonetta. Ojitusmätästys vähentää myös hallariskiä. 5. Pitääkö maa aina muokata. Taloudellinen hyöty hukkuu siirtokuluihin. MIKKO HÄYRYNEN M IK KO RI IK IL Ä Mitä karummille metsätyypeille siirrytään, sitä enemmän on vaihtoehtoisia uudistamismenetelmiä, joissa pystytään ajattelemaan myös uudistamiskuluja ja hyödyntämään lähipuuston siemennystä. 12 kysymystä Paljonko metsänviljely maksaa enimmillään. Ymmärrettävästi kustannuksista tinkiminen houkuttaa etenkin isommilla aloilla. Jos uudistaminen tapahtuu heti päätehakkuuta seuraavana keväänä, onnistuu metsänviljely halvemmilla yksivuotiailla taimilla. Heinittyminen lisää myös myyrätuhojen riskiä
Voiko istutustiheydestä tinkiä. Tingittävää ei kuitenkaan ole muutamaa sataa taimea enempää. Routivilla kohteilla istuttaminenkaan ei ole sataprosenttisen varma menetelmä, sillä rouste nostaa paakkutaimen kokonaan pois maasta. senä vuotenaan kamppaillut heinäkasvuston kanssa. Raivaustarvetta vähentää myös se, että muokkauksessa vältetään tarpeetonta 7. Hirvet järsivät paitsi mäntyjä, myös kuusia. Varhaisperkauksen määrään voi hieman vaikuttaa, jos tekee ennakkoraivauksen muutamaa vuotta ennen hakkuuta. Suositeltu istutustiheys on 1 800 tainta hehtaarille, mutta päätehakkuussa korjataan noin 600 runkoa. Istutusmäärissä voi tinkiä, etenkin jos on tiedossa hyvä siemenvuosi, jolloin lähipuustosta tulee luonnonsiementä. Onko varhaisperkaus välttämätön kustannus. Jonkin verran työmäärään pystyy vaikuttamaan sillä, ettei vesakolle luoda kasvupaikkoja maanpinnan tarpeettomalla rikkomisella. Silloin raivattu vesakko kuolee juuriaan myöten. Viljelytaimia tarvitaan päätehakkuun runkolukua enemmän, koska viljelytaimienkin laatu vaihtelee ja kiertoajan kuluessa tulee luonnontuhoja. Varhaisperkaus eli raivaus on tärkeä hoitotoimi, sillä lehtipuuvesakolle ei pidä antaa pitkää etumatkaa. 8. Mikäli taimia tulee epätasaisesti, niin täydentävä istutus pottiputkella on helppoa pari vuotta vanhaankin äestysjälkeen. Istutusmäärissä voi tinkiä, jos tiedossa on hyvä siemenvuosi. Lisäksi kasvatustiheydellä säädellään puuston laatua ja runkomuodon kehitystä. Kasvukauden ulkopuolella tehdyn raivauksen ongelmana on tuoreen kannon täydessä latingissa oleva juuristo, joka vauhdittaa vesakon hurjaan kasvuun. Voiko istuttamisen vaihtaa kylvöön. SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10125_.indd 38 10125_.indd 38 20.4.2023 15.00 20.4.2023 15.00. 9. Männyllä äestys ja konekylvö on varma ja edullinen uudistamismenetelmä, pois lukien routivat, hienojakoiset maalajit. Varhaisperkaus on työkustannus, jota on vaikea välttää
Esimerkiksi istutuskoivikon alle syntyneestä luontaisesta kuusentaimikosta saa seuraavan puusukupolven melko kivuttomasti. Runsaasti siementävällä rauduskoivulla jo yksikin siemenpuu takaa, että luontainen uudistuminen toimii isolla alalla. l 10. Männyllä luontainen uudistaminen kannattaa ajoittaa hyvään siemenvuoteen, jolloin voi olla varma, että siemenainesta tulee riittävästi. Siemenpuiksi jätetään aina kuvion parhaat männyt, jolloin niistä saatava myyntitulo siirtyy tulevaisuuteen. | www.uniforest.com Juontokoura SCORPION PREMIUM 10125_.indd 39 10125_.indd 39 20.4.2023 15.00 20.4.2023 15.00. . Reunametsän siemennys toimii samaan tapaan kuten siemenpuutkin. 12. Haittapuolena on runsas vesakko ja myös hirvituhot. Mikäli pitkä ja täystiheä reunametsä on etelän puolella, varjostus pitää maanpinnan lämpötilan alhaisena, mikä vaikeuttaa taimettumista. Oleellista, että alikasvos on hyväkasvuista eikä kovin vanhaa. Vaihtoehtoiset menetelmät ovat siemenpuiden jättäminen ja reunametsän siemennys. Taimet, jotka eivät vaurioidu, jäävät oksakasojen alle tai kuivuvat seuraavana kesänä, koska eivät ole tottuneet voimakkaaseen auringonvaloon. Sen sijaan järeän päätehakkuukuusikon varjossa syntyneen alikasvoskuusikon hyödyntäminen on tuhoon tuomittu yritys. Muokkaus, siemenpuumenetelmässä yleensä äestys, on tässäkin avainasemassa. Saako alikasvoksesta ilmaisen taimikon. Alikasvoksen hyödyntäminen on järkevää, kun tunnetaan metsikkökuvion historia. Yleensä kasvatusmetsän pohjoispuolella oleva männyntaimikko on vaatimaton verrattuna aukon keskiosaan ja ylipäätään kohtiin, jotka ovat saaneet kunnolla auringonvaloa. Kevätmuokkauksessa ollaan pahasti myöhässä, koska enimmät siemenet ovat jo varisseet. Artikkelia varten on haastateltu Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäasiantuntija Antti Kortteista. Männyn siemenen itävyys tapahtuu kuitenkin suhteellisen korkeassa lämpötilassa (20 °C), ja reunametsän ilmansuunnalla on paljon merkitystä. Entä luontaisen siemennyksen mahdollisuudet. maanpinnan rikkomista. Luontainen uudistaminen onnistuu hyvin männyllä ja koivulla. Oleellista on, että kuvio on muokattu jo syksyllä, ennen talven tuloa. Korjatun puuston poisvienti alikasvosta vaurioittamatta on lähes mahdotonta. Tällä konstilla varsinaista varhaisperkausta siirretään korkeintaan pari vuotta. Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. Raivausveitsellä voi poistaa lehtipuita, jotka ovat kiinni istutustaimissa. Kivennäismailla siemenpuut pysyvät yleensä pystyssä, mutta rämeillä tuuli kaataa niitä herkästi. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.. Voiko aukon reunat jättää reunametsäsiemennyksen varaan. Mikäli muokkausta ei tehdä, todennäköisesti ajourien kohdat ovat taimettuneet ja muualla taimia on huomattavasti vähemmän. 11.. Nykyisillä tukinhinnoilla jo muutaman siemenpuun kaatuminen johtaa siihen, että saavutettu kustannussäästö menetetään
Se, että sinä näet koneen, ei takaa, että kuljettaja näkee sinut. Esimerkiksi rakentajille myydään turvakenkiä, joista viiltosuojaukset puuttuvat. Pihapiirin satunnaiseen sahailuun ja klapihommiin voi katsella edullisimpia, mitä kaupasta tai netistä löytyy – niitä saa alle sadalla eurolla. Erinomainen havainnollistus tästä löytyy Youtubesta haulla ”huomioliivi tekee sinusta näkyvän UPM metsä” (tai osoitteesta www.youtube.com/watch?v=4oerR4iJYOw). Turvaa tarpeen mukaan Metsä on liikkumisympäristönä haastava varsinkin tottumattomalle. Se pitää jalat kuivina ja suojaa käärmeen puremilta – jotka sinällään ovat äärimmäisen epätodennäköisiä. Niiden hinnat alkavat 150 eurosta. Ammattimaiseen käyttöön ja mukavuutta arvostaville metsänomistajille on tarjolla vaelluskenkien mallilla tehtyjä viiltosuojattuja kenkiä. Metsässä pitää tulla nähdyksi, kun lähistöllä on koneita tai ihmisiä töissä. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Jos tarvot maastossa pidempiä taipaleita, kannattaa valita tukevapohjaiset ja nilkkaa tukevat vaelluskengät. Esimerkiksi ilmoita koneen kuljettajalle tulostasi. Tästä kannattaa ottaa metsäpukeutumiseen mallia. kuukausipalkka KU VA : SH U TT ER ST O CK IM AG ES 40 Metsälehti Makasiini 10126_.indd 40 10126_.indd 40 20.4.2023 15.12 20.4.2023 15.12. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Kannattaa muistaa myös muut puunostajien ohjeet työmaalle menijöille. Ne sopivat myös raivaussahatöihin. Jokaisella taaperolla on huomioliivi, ja koko katras tulee nähdyksi. Siispä huomioliivi tai muuta kirkkaanväristä päälle, jos mielit katsomaan metsätöitä. Kotimaisista valmistajista Sievi tekee metsurin työkenkiä. Viiltosuojien ja jalkaterän suojien vuoksi kenkä ei mukaudu jalan muotojen mukaan kuten tavalliset vaelluskengät. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Polttopuun teossa ja moottorisahatöissä on käytettävä viiltosuojattuja jalkineita. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ OSA 3 TURVAHOUSUT JA KYPÄRÄ OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Turvakenkiä ei pidä ostaa sovittamatta. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Kannattaa myös varmistaa, että kenkä on viiltosuojattu. Perinteinen ruskean vihreä ”jahtipuku” on metsätyömaalla hengenvaarallinen. Sahaajan pitää myös muistaa viiltosuojaus. MALLIA TAAPEROISTA ”Tule nähdyksi” on arkinen mutta tärkeä turvallisuusohje metsässä. Moottorisahaukseen niistä ei kuitenkaan ole, koska niissä ei ole viiltosuojausta. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. KUINKA hellyttävä näky onkaan, kun pienten ihmisten letka etenee ohjaajiensa saattelemana jalkakäytävällä. Jos vain liikut metsässä, tarvitset tukevat ja suojaavat jalkineet. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Satunnaiskulkijalle vanhan ajan kumisaapas voi riittää
Ne ovat kalliita mutta monien mielestä käyttömukavuutensa ansiosta hintansa väärtejä. Talvikelissä lämmön ja viimalta suojaamisen lisäksi kaulan ja niskan alueen sekä pään suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. l Metsälehti Makasiini 41 10126_.indd 41 10126_.indd 41 20.4.2023 15.12 20.4.2023 15.12. Monet turvahousut on mitoitettu suhteellisen solakoille käyttäjille. Satunnaiskäyttöön riittäviä kuulonsuojia saa halpakaupoista jo muutamalla eurolla. Viime vuosina metsäyhtiöt ovat alkaneet vaatia työntekijöiltään ja yrittäjiltään myös suojalasien käyttöä metsässä.. OLOSUHTEIDEN MUKAAN METSÄSSÄ liikkujalle, kuten esimerkiksi istutustöihin varustautuvalle, on tärkeintä olosuhteiden mukainen suoja. Raivaussahatöissä ei tarvita viiltosuojattuja housuja tai jalkineita, tärkeintä on säältä ja risuilta suojaava asu sekä tukevat jalkineet. Säännöllisesti metsätöitä tekeville on tarjolla joustavasta materiaalista valmistettuja viiltosuojahousuja. Useimmat viiltosuojahousut antavat suojaa 20 sekuntimetrin nopeudella iskevältä ketjulta. Käytännössä se riittää. Moottorikoneita käytettäessä tarvitset kuulonsuojat – tämä koskee myös akkukäyttöisiä moottorija raivaussahoja. Ne eivät välttämättä ole mukavia, mutta riittävät pihapiirin moottorisahatöihin. Kypäräpaketti kasvoja kuulonsuojineen on usein paras konetöihin. Haalarimallin housut istuvat tuhdille sahurille paremmin. Edullisimmat viiltosuojatut turvahousut maksavat alle satasen ja ne antavat riittävän suojan. Kesällä on syytä suojautua auringonpaahteelta, oksilta ja itikoilta. Työpuseroa hankkiessa kannattaa varmistaa, etteivät kaikki taskut jää raivausvaljaiden alle, jotta ainakin puhelimelle jää vapaa tasku. KU VA : SH U TT ER ST O CK IM AG ES Turvahousut jalkaan Turvakenkien lisäksi tarvitaan vähimmillään myös viiltosuojatut housut
Taloudellisesti merkittävimmät tuhot aiheuttavat kuusenjuurikääpä, hirvieläimet, tuuli ja kirjanpainaja. Pia Ikosen väitöstutkimuksessa selvitettiin edellytyksiä hoitaa metson ja muun riistan elinympäristöjä talousmetsissä. l AINO ÄSSÄMÄKI Hybridihaavalle sittenkin käyttöä Hybridihaavan kuoresta uutettu kemikaali voisi toimia esimerkiksi sienitautien torjunta-aineena. Tuolloin siitä kaavailtiin tulitikkujen raaka-ainetta, mutta niiden valmistus Suomessa hiipui 1970-luvulla. Selluteollisuuden innostus kuitenkin laantui ennen kuin tuolloin istutetut puut olivat hakkuukypsiä. Kuoren uuteaineiden erotuksen jälkeen kuorimassa paahdettiin hapettomissa olosuhteissa, jolloin kuorijäännöksestä syntyi tislettä. Korkalon väitöstutkimuksen tavoitteena oli tuottaa samasta kuorimassasta useita erilaisia aineita ilman, että mitään menee hukkaan. Nyt hybridihaapa nähdään Suomessa lähinnä monimuotoisuutta lisäävänä puulajina. Tutkimuksessa saatiin aikaan varsin monenlaisia tuoteaihioita. M IK KO RI IK IL Ä OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10127_.indd 42 10127_.indd 42 20.4.2023 15.16 20.4.2023 15.16. Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin erilaisia hybridihaavan kuoresta saatavia kemiallisia yhdisteitä. Hybridihaavasta saatiin väitöstutkimuksessa aikaan useita tuoteaihioita. Ensin kuoren uutteista tuotettiin hiilivaahtoa, jolla voidaan korvata fossiiliperäisiä vaahtokemikaaleja esimerkiksi lämmönsietokykyä vaativissa eristeissä. METSÄNOMISTAJAT VALMIIT TUKEMAAN METSOA SI M O N BA IL EY KAIKKIEN metsätuhojen aiheuttamat kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin sata miljoonaa euroa vuodessa eli viisi prosenttia metsänomistajien kantorahatuloista, selvisi Luonnonvarakeskuksen ja Metsätehon tutkimuksessa. Hybridihaavan kuoren kemiallinen koostumus kuitenkin mahdollistaa sen monipuolisen hyödyntämisen. Tisle todettiin toimivaksi kemikaaliksi tiettyjen rikkakasvien ja sienitautien torjunnassa. Hybridihaavan arvostus Suomessa voisi kasvaa, jos sen biomassalle löydetään uusia käyttökohteita, arvioi aiheesta tohtoriksi väitellyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Pasi Korkalo. Nopean kasvuvauhtinsa ansiosta puulajista kiinnostuttiin uudelleen 1990-luvulla. Eurooppalaisesta ja amerikkalaisesta haapapuusta risteytetty hybridihaapa rantautui Suomeen 1950-luvulla. METSÄNOMISTAJAT ovat valmiita auttamaan metson elinympäristöjen hoidossa, kunhan se tapahtuu vapaaehtoisesti. Jäljelle jäi vielä biomassa, jota voitaisiin hyödyntää edelleen esimerkiksi biohiilen raaka-aineena tai energiantuotannossa.. Väitöksen mukaan riistapainotteinen metsänhoito on kasvattanut suosiotaan metsänomistajien keskuudessa. METSÄTUHOISTA KALLIS LASKU SOVELTAVA kemia voi tarjota vastauksen nyt melko vähäiseen hybridihaavan hyödyntämiseen
Rajalinja oli kyllä auki ja kepitetty, mutta ajatus sillä kohtaa harhaili muissa maailmoissa. Myös toinen rajanaapurisi voi tietää alueen muista omistajista. Vanhan lain mukaan raja piti yhteisesti tarkistaa kolmen vuoden välein, nytkin sen avattuna pitämisestä on asetukseen 872/1999 kirjattu. Täällä maalla on tapana tervehtiä ja jopa jutella kassajonossa tuntemattomienkin kanssa ja pian ollaan tuttuja. Niitäkin taitaa olla joukossamme, jotka ohittavat tekemänsä virheen olankohautuksella. Paikallinen lähikauppa ja kylän kesäkioski tai kesätori ovat tutustumisien keitaita. Korvausta ei pyydetty, mutta kaverini hiljensi omantuntonsa soimauksen maksamalla parikymppiä. Metsästysseurat järjestävät toisinaan peijaisia maanvuokraajilleen, samoin monensorttisia kyläjuhlia on joka puolella. SELVITÄ RAJANAAPURISI » Maanmittauslaitokselta » kyläläisten kautta » henkilökohtaisesti kesätapahtumissa JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Kipinkapin siis kiertämään ja kohentamaan rajalinjat! Ja sitten kiukkuinen puhelu naapurille…. Fiksuna kaverina hän teki niin kuin piti eli soitti naapuritilan omistajalle, tunnusti, pahoitteli ja kysyi korvauksen määrää. Näkyvyys on hyvä ja kävelykeli mitä mainioin. Naapuri kaataakin sinun puusi. Paikalliset metsäammattilaiset tuntevat paljon tilusten omistajia, samoin metsästysseuran jäsenet. Ja on se sellainen metkunperä, että näin onkin varmaan tapahtunut. Luulenpa, että enimmät jäävät vallan huomaamatta, koska rajalinjat ovat paljolti umpeutuneet ja merkitsemättä. Mutta. Jos suora yhteydenotto naapurustoon ujostuttaa tai on hankalaa, täällä maaseudulla on monia oivallisia keinoja siihen. Näitä rajavahinkoja sattuu usein, suurempiakin. l Kuka on rajanaapuri. MUUTOINKIN OLISI MUKAVA tutustua rajanaapureihin ennakkoon, eikä vasta vahingon jälkeen. Eli valmistaudu pitkään jonotukseen, jos aiot rahatta selvitä. Mikä neuvoksi. Eikä ketku ole edes ilmoittanut! Lumet ovat poistuneet tai laskeneet, lehtiä ei ole vielä puissa. Kaverini joutui selvittelemään naapuritilan omistajaa. Maanmittauslaitokselta toki saa, kiinteistötunnuksen ilmoittamalla, naapurin tiedot rahaa vastaan. VAHINKO VOI KÄYDÄ kenelle vaan, myös toisin päin. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 10128_.indd 43 10128_.indd 43 20.4.2023 15.22 20.4.2023 15.22. Esiin saattaa putkahtaa yhteisiä intressejä – tieasioita, ojituksia, lannoituksia tai yhtä aikaa tehtäviä puukauppoja. Menehtyneen omistajan sukua tunnettiin, sieltä kysymällä selvisi perikunnan osakkaat ja yhteystiedot. Ja kyllä sen rajalinjankin pitäisi olla auki. Kaadellessaan polttopuita nuoresta kasvatusmetsiköstä hän työn tuoksinassa nappasi muutaman puun naapurin puolelta. Lupaavat kyllä 10 ilmaistakin omistajatietoa vuodessa puhelimitse. Kaverini tapauksessa kävi niin, että omistaja oli poistunut tuon ylhäisiin muutama vuosi sitten ja tila jäänyt perikunnan haltuun – eivätkä uudet omistajat olleet rekisterissä. Vanha maalaisväestön paikallistuntemus pelasti tilanteen. Rajanavauksessa olisi oiva tilaisuus tutustua naapuriin, paistaa vaikka makkarat nuotiolla ja ryypätä kahvit päälle. Kuitenkin yhdellä puhelinsoitolla moni vahinko hoituisi kuntoon. Tiedot saa, jos ne on tallennettu rekisteriin. Pitkä harmi ja jopa naapurisovun särö voi tulla siitä, että omistaja jälkikäteen huomaa naapurin käyneen väärällä puolella rajaa, eikä ole vaivautunut edes ottamaan yhteyttä. SATTUIPA KAVERILLENI HARMILLINEN pikkuvahinko. JOSKUS TUO YHTEYDENOTTO on helpompaa ja toisinaan vaikeampaa
Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. SEPPO VUOKKO ONKO HIESKOIVU UNOHDETTU. Työtä teettää sen suojaaminen myyriltä, jäniksiltä ja hirvieläimiltä, joille nuoren vaahteran kuori maistuu. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Silloin asialla on käpytikka, joka maaliskuulla hakkaa vaahteran kuoreen reikiä valuttaakseen puusta mahlaa. Jos tavoitteena on rikastaa metsäluontoa, voi jättää molemmat rungot kasvamaan. Silloin jätetään suorempi runko kasvamaan. Metsäisen mökkitonttini vesakkoryteikössä kasvaa kaksi vaahteranalkua (merkitty punaisin nauhoin). Suojausta tarvitaan monen vuoden ajan. Pyrstötiainen on varsinainen mahlajuoppo, joka vierailee mahlalähteellä tuon tuosta, aluksi parvina, mutta pesinnän alettua yksittäin tai pareittain. KUMMAN SÄÄSTÄISIN. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Vanhemmankin vaahteran kuorta eläimet voivat vahingoittaa ja avata siten tien lahottajille. Mahlavuoto houkuttelee paikalle hyönteisiä, mutta myös lintuja, ennen muuta tiaisia. » HIESKOIVUN vanha suomalainen nimi ”suokko” viittaa puuKasvatattetavaa vaahteraa valittaessa on hyvä pohtia, mitä tavoitellaan. Puu ei välttämättä kuole eläinten syöntiin, mutta laatu voi romahtaa: tulee lahovikaa, mutkia ja monihaaraisuutta. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Onko hieskoivun jalostus mahdotonta vai miksi vain rauduskoivua jalostetaan. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10129_.indd 44 10129_.indd 44 20.4.2023 15.28 20.4.2023 15.28. » VASTAUS riippuu siitä, missä tarkoituksessa puuta kasvattaa. Entä millaisin perustein kasvamaan jätettävä taimi kannattaa valita. Luulisi hieskoivustakin pystyvän jalostamaan suorempirunkoista ja nopeampikasvuista versiota. Missä vaiheessa toinen pitäisi kaataa, että toiselle jäisi mahdollisimman hyvät kasvun mahdollisuudet. Mieluummin tökkisi maahan jalostettua hieskoivua kuin raudusta, niin taimet eivät katoaisi hirvien suihin. Jos taas haluaa myöhemmin korjata vaahteran tarvepuuksi, työtä on hiukan enemmän
Metsälehti Makasiini 45 10129_.indd 45 10129_.indd 45 20.4.2023 15.28 20.4.2023 15.28. Eri puulajien ja -rotujen maistuvuutta jäniksille ja hirville tutkittiin syöttökokein vuosituhannen alussa. Kivennäismailla hieskoivu kasvaa noin viidenneksen raudusta hitaammin, minkä vuoksi se hyväksytään metsälain mukaan kasvatettavaksi pääpuulajiksi ainoastaan soille ja savimaille. ›› lajin viihtymiseen vedenvaivaamilla kasvupaikoilla. Matti Rousin väitöstutkimuksen mukaan jalostetuista rauduskoivuista löytyi joitakin alkuperiä, jotka eivät maistuneet jäniksille, mutta kuuluivat tuotokseltaan parhaiden joukkoon. Tutkimusrahoituksen puute ja taimien heikko kysyntä lopettivat kuitenkin hieskoivun jalostuksen ja taimituotannon. En ymmärrä sähköstä juurikaan, siispä kysymys: trimmerissä on akku merkinnöillä 18 V ja 1,5 Ah. Herkän uudistumisensa vuoksi sitä käytetään kuitenkin täydentämään havupuutaimikoita ja suojaamaan niitä hallalta. • Vältä taimikon turhaa siistimistä, anna myös sekametsälle mahdollisuus. Hirvituhojen torjunnan parhaat keinot ovat männyntaimikoiden perkaus, koivun viljely lähelle asumuksia tai liikennettä, karkotekemikaalit ja hirvikivääri. Niiden käytölle rakennetussa ympäristössä on monia hyviä perusteluja: ne ovat hiljaisia, niistä ei tule pakokaasuja Alku usein hankalaa – myös puuntaimella! Älä jätä puuntaimia oman onnensa nojaan, ensimmäiset vuodet ratkaisevat. » AKKUKÄYTTÖISIÄ laitteita on runsaasti. Lehtipuusekoitus ei auta asiaa, koska se vain houkuttelee hirvet tiheään taimikkoon, jossa ne voivat syödä rauhassa myös männyt. Jalostuksen ja taimituotannon loppuminen eivät anna tällä hetkellä mahdollisuutta toteuttaa kysyjän toivetta. Jokatalviset männiköiden hirvituhot eivät johtune niinkään havupuiden hyvästä mausta kuin siitä, että tukevista männyistä maha täyttyy nopeammin. Hirven mieluisinta talvimuonaa ovat pihlaja, haapa ja paju. Koivun jalostus aloitettiin maassamme 1940-luvun lopulla valitsemalla pluspuita ja -metsiköitä risteytyksen ja taimituotannon pohjaksi. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin molempien koivulajien kasvua ja laatua oli parannettu huomattavasti. Leppään hirvi ei yleensä koske. Kuinka pitkään sillä voi työskennellä, ennen kuin akku tyhjenee. Metsään.fi-palvelussa on metsäsi tiedot, töille tekijöitä ja mahdollisuus hakea kemera-tukea taimikonhoitoon. Kataja ja rauduskoivu maistuvat selvästi huonommin – mänty ja hieskoivu vielä huonommin. • Alkuvuosina poista taimia tukahduttava heinäkasvillisuus. metsakeskus.fi Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. KARI MIELIKÄINEN KUINKA PITKÄÄN TRIMMERI JAKSAA. • Tee tai teetä taimikonhoito, jossa puun kasvua haittaava vesakko raivataan. Myös hieskoivuista voisi jalostamalla löytyä hirvituhoille vähemmän alttiita alkuperiä
Yhtymä on ollut olemassa jo 1980-luvulta, mutta viime vuonna tuli henkilömuutoksia kaupalla, jossa kaksi osakasta sai kauppahinnasta metsävähennyspohjaa. Mielestäni ainut laillinen keino olisi käyttää verovapaita, alle 5 000 euron lahjoituksia joka kolmas vuosi vääristyneen hyödyn tasaamiseen. Miten se voisi tapahtua. Varmin tulos saavutetaan pitkäkestoisella testauksella, uusilla akuilla, tasaisella kuormituksella ja tasalämpöisissä olosuhteissa. Akun teho lasketaan seuraavasti: 18 V x 1,5 A = 27 W (0,027 kW). Akkukäyttöisten koneiden akun kapasiteetti/toiminta-aika on useimmiten vain arvio. Rakennuksen metsäkäytössä olevan tilan kulujen osuus kokonaiskuluista voidaan kuitenkin vähentää vuosimenoina. Vastauksessani joudun käyttämään oletusarvoa muun muassa koneen tehon kohdalla. Vuosittain lasketaan metsäkäytössä olevan tilan osuus rakennuksen vuosikuluista ja laskennallisesta poistosta ja kirjataan vuosimenoksi. En ole tavannut kirjallisuudessa ohjetta, miten tämä epäkohta voidaan hoitaa osakkaiden kesken. Akut kannattaa ladata heti käytön jälkeen ja seisokin aikana parin kuukauden välein. ja ne käyttävät puhtaampaa energiaa kuin polttomoottorikäyttöiset koneet. Koska kysymyksessä on laki, niin mitkään keskinäiset sopimukset eivät muuta verottajan verotuskäytäntöä. Laskennan perusteena on normaalikuntoinen toimiva akku. Vähennysoikeus hyödyttää kaikkia osakkaita eivätkä osuuden ostajat voi yksin käyttää vähennysoikeutta. Kysyjällä on akkutrimmeri, jonka akussa on merkinnät 18 V (jännite) ja 1,5 Ah (kapasiteetti). Kirjallisuudessa sanotaan, että ”tämä epäsuhta voidaan tarvittaessa korvata osakkaiden kesken”. Moottorin tehoa ei kysymyksessä ole mainittu, mutta akun tehon perusteella päättelen sen olevan 0,2 kilowattia. Muu osa rakennuksesta on pääosin yksityiskäytössä. Laskennassa käytän puolta trimmerin tehosta eli 0,1 kilowattia. Voiko metsätalouskäytön osuutta rakennusja vuosikuluista vähentää metsäverotuksessa. » KUN rakennuksen metsäkäyttö jää alle puoleen, sitä ei voida liittää metsätalouden rakennukseksi ja tehdä poistoja. Kysyjän ongelmaan ei ole yksiselitteistä vastausta, koska laitteen käyttöolosuhteet ja käyttäjät ovat erilaisia. Metsävähennyspohja tulee tiettävästi yhtymän kaikkien osakkaiden hyväksi eli niidenkin, jotka eivät ole kauppahintaa maksaneet. Olen rakentanut metsätilalleni 90 neliömetrin talousrakennuksen, josta noin 25 neliömetrin huone on tarkoitettu metsätalouskäyttöön huoltotilaksi ja sahojen, varusteiden sekä metsätalouskäytössä olevan mönkijän säilytystilaksi. Tämä vaatii kaikkien yhtymän osakkaiden vapaaehtoisen suostumuksen. Akun kapasiteettiin vaikuttaa muun muassa koneen kuormitus sekä akun kunto, lämpötila ja ikä. Verovapaista lahjoituksista ei tarvitse tehdä ilmoitusta verottajalle. LEO SAASTAMOINEN MITEN EPÄKOHTA KORJATAAN. Laskennallinen akun teoreettinen kapasiteetti on 0,027 kW : 0,1 kW/h = 0,27 h, joka on noin 16 minuuttia (0,27 x 60 = noin 16 minuuttia). l HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10129_.indd 46 10129_.indd 46 20.4.2023 15.28 20.4.2023 15.28. Sähkölaitteiden käyttämät tehot ovat 30–80 prosenttia, riippuen koneen kuormituksesta. VÄINÖ SIKANEN RAKENNUKSEN METSÄKÄYTÖN VÄHENNYS. » METSÄVÄHENNYS on y-tunnuskohtainen, mistä syntyy mainitsemanne epäoikeudenmukaisuus. Olen osakkaana metsäyhtymässä, jossa on 11 osakasta erisuuruisin osuuksin
Kamera ottaa kuvia tunnistaessaan liikettä 25 metrin säteellä. l MONEN TOIMEN RIISTAKAMERA Riistakamera on kohtuuhintainen vaihtoehto kakkoskodin tai vaikka metsätyökoneiden valvontaan. Liittymän hinta oli 4,99–7,99 euroa. Kun laitteen on rekisteröinyt, onnistuu asetusten ja lähetysominaisuuksien säätäminen kätevästi. Kokeilussa ollut kamerapaketti oli varustettu etälaitteille räätälöidyllä Elisan liittymällä, jota Elisa ja Burrel myyvät kimpassa. TÄLLÄ kertaa pikatestimme kääntyi kestotestiksi, sillä kokeilimme riistakameroiden perusmalleihin lukeutuvaa Burrel S12 HD SMS Pro 4G -kameraa marraskuusta huhtikuulle. Burrelin kuvakulma ei ole erityisen laaja, joten kameran suuntauksessa pitää olla huolellinen. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10130_.indd 47 10130_.indd 47 20.4.2023 15.38 20.4.2023 15.38. Eläinten tunnistaminen kuvista ja niiden jättämien jälkien tutkiminen perheen alakoululaisten kanssa olikin testin hauskinta ja hyödyllisintä antia. 1. 2. Samat valinnat voi tehdä myös suoraan kamerasta, mutta kameran valikot eivät ole yhtä selkeät kuin sovelluksessa. Turhia kuvia kamera ei juuri ottanut. Metsästysja valvontakäytön ohella riistakameroita hankitaan yhä enemmän luontobongaukseen, Elisalta kerrotaan. Teknisesti kuvien laatu ei ole huippua, mutta eläinlajien tai rekisterinumeron tunnistamiseen laatu riittää hyvin. 1. Burrelin käyttöönotto sujuu helposti sovelluksen (Burrel+) tai verkkosivun kautta. Kokeilussa kamera kytkettiin 6 voltin ja 10 ampeeritunnin akkuun, jonka varaus ei pudonnut viisiportaisella asteikolla talvitestin aikana pykälääkään. 32GB Virtalähde: 12xAA tai 6V ulkoinen Hinta 12 kk Burrel+-lisenssin kanssa, ilman akkua, noin 249 euroa Talven aikana kuviin tallentui muun muassa kettu, jänis, pyy sekä paljon muuta. Kymmenen ampeeritunnin ja 6 voltin akku tarjosi helposti virtaa koko talveksi. Burrel toimii kahdellatoista AA-paristolla tai ulkoisella akulla. Riistakameroita käytetään usein pihapiirien valvontaan, johon ne tarjoavat kohtuuhintaisen vaihtoehdon. Eläimiä valokuvattaessa kannattaa käyttöön ottaa sarjakuvausasetus, jolloin otuksesta saa todennäköisemmin hyvän kuvan. Yöaikaan kuvaus tapahtuu näkymättömän mustasalaman avulla. SAMI KARPPINEN TEKSTI JA KUVAT PLUSSAT JA MIINUKSET + Varmatoimisuus talvikelissä + Ulkoisen akun kesto + Selkeä sovellus hallintaan Kuvan tekninen laatu BURREL S12 HD SMS PRO 4G Datayhteys 2G, 3G ja 4G, vaatii sim-kortin Kuvien ja videoiden lähetys Resoluutio: 12Mp, video 1080p, 30 ruutua/s Muisti: SD-kortti, max. Toimiakseen lähettävä riistakamera vaatii puhelinliittymän. 2
Omistajan osaaminen ja palvelujen käyttö vaikuttavat ratkaisuihin. Sitä kannattaa tutkailla, jos metsä voisi olla kiinteä osa muuta, laajempaa liiketoimintaa, esimerkiksi yhtiön muun tuotannon raaka-ainelähteenä tai hiilinieluna. Sujuvuutta helpottavat osakkaiden välinen sopuisuus, valtuutukset, yhteishallintosopimus. Metsää voi omistaa monin eri tavoin. JOSKUS voi tulla tarve järjestää metsänomistus uusiksi, esimerkiksi metsän sukupolvenvaihdoksessa tai kuolinpesää purettaessa. Metsäyhtymä (verotusyhtymä) 3. Lainhuudon mukaisilla omistajilla. Olen jättänyt yhtiömuotoisen omistuksen tarkastelun ulkopuolelle. Taulukon riveiltä löydät kunkin omistusmuodon ominaisuudet. Kuolinpesä (perikunta) 4. Lainhuuto jokaisella osakkaalla omaan murto-osaan. Lainhuuto osakkaalla omaan osakaskiinteistöön, johon omassa omistuksessa olevat yhteismetsäosuudet kuuluvat. Päätösten yksimielisyysvaatimus voi vaikeuttaa hallintoa. Kunkin rivin alkuun, ensimmäiseen sarakkeeseen, olen kirjoittanut sen ominaisuuden, jota asianomaisella rivillä vertaillaan. Yhteismetsä (yhteismetsän osakaskunta) Metsänomistus henkilökohtaisesti ja juridisesti tarkasteltuna Lainhuuto itsellä ja mahdollisesti myös puolisolla. Hallinnon sujuvuus Päätöksenteko itsenäistä ja siten sujuvaa. Päätösten oltava yksimielisiä. Yksin tai puolison kanssa (luonnollinen henkilö) 2. 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10025_.indd 48 10025_.indd 48 20.4.2023 15.42 20.4.2023 15.42. Päätösten yksimielisyysvaatimus voi vaikeuttaa hallintoa. Päätösten oltava yksimielisiä. Puolisoiden yhteisomistuksessa valtakirja sujuvoittaa hallintoa. Kokouspäätökset enemmistöperiaatteella. Ohjesäännön ja yhteismetsälain mukaisia hallinnollisia vaatimuksia. Omistusmuotojen eri piirteitä vertailemalla voit arvioida, mikä sopii tarpeisiisi parhaiten. Taulukko ei suinkaan ole tyhjentävä, mutta toivottavasti se avaa näkymiä omien suunnitelmien kannalta varteenotettaviin metsänomistuksen vaihtoehtoihin. Hallintaoikeustilanteessa hallintaoikeuden haltijalla Jakaantuu yhteismetsälain ja osakaskunnan ohjesäännön mukaan osakaskunnan kokoukselle sekä hoitokunnalle tai toimitsijalle. l MIKÄ SOPII SINULLE. Osaava hoitokunta tai toimitsija edesauttaa sujuvuutta. TEKSTI PIRJO HAVIA 1. Metsä on kiinteistö, jota kuolinpesän osakkaat hallinnoivat yhdessä tai jota leski hallinnoi hallintaoikeudella. Lainhuuto perinnönjättäjällä tai selvennyslainhuuto yhteisesti kuolinpesän osakkailla. Eri omistusvaihtoehdot löydät ensimmäiseltä riviltä sarakeotsikkoina yleisyysjärjestyksessä. Sujuvuutta helpottavat osakkaiden välinen sopuisuus, valtuutukset, yhteishallintosopimus. Metsien hallinto Metsä on kiinteistö, jota hallinnoi omistaja. Eri omistusmuotojen tarkastelun helpottamiseksi olen taulukoinut oheen yleisimmät metsänomistusmuodot ja vertaillut niiden yleisimpiä ominaisuuksia omistajan kannalta eri näkökulmista. Perukirjan sekä mahdollisten osituskirjan ja testamentin mukaisilla osakkailla tai selvennyslainhuudon mukaisilla osakkailla. Päätösvalta Lainhuudon mukaisella omistajalla tai omistajilla. Yhteismetsää hallinnoivat osakaskunta sekä hoitokunta tai toimitsija. Metsä on kiinteistö, jota yhtymän osakkaat hallinnoivat yhdessä
Yhteismetsä (yhteismetsän osakaskunta) Ristiriitatilanteissa Jos puolisoiden yhteisomistuksessa, keskustellen yhteisen päätöksen hakeminen. Osakkaat yhdessä yksimielisesti päättävät, jos ei ole valtuutettu toisin. Enemmistöpäätökset äänestyksissä. Hoitokunta tai toimitsija päättävät osakaskunnan hyväksymien metsäsuunnitelman, toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaan. Puukauppapäätökset Omistaja päättää. Hallintaoikeustilanteessa hallintaoikeuden haltija päättää metsän tuoton rajoissa. Tuloverolain edellyttämä muistiinpanovelvollisuus, ei kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpitolain mukainen kirjanpitovelvollisuus. Hoitokunta tai toimitsija päättävät puukaupan markkinatilanteen sekä osakaskunnan hyväksymien metsäsuunnitelman, toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaan. Murto-osaisen omistuksen purkaminen, osuuden myyminen, oman osuuden erottamisen tai halkomisen hakeminen Maanmittauslaitokselta. 1. Tuloverolain edellyttämä muistiinpanovelvollisuus, ei kahdenkertaista kirjanpitoa. Mahdollisesti myös tilintarkastus tai toiminnantarkastus. Kuolinpesä (perikunta) 4. Osakkaat yhdessä yksimielisesti päättävät, jos ei ole valtuutettu toisin. Osakkaan tiedonsaantioikeus ja moiteoikeus yhteismetsälain mukaisina. Metsäyhtymä (verotusyhtymä) 3. Kirjanpito Tuloverolain edellyttämä muistiinpanovelvollisuus, ei kahdenkertaista kirjanpitoa. Osakkaat yhdessä yksimielisesti päättävät, jos ei ole valtuutettu toisin. Hallintaoikeustilanteessa hallintaoikeuden haltija päättää velvoitteidensa rajoissa. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10025_.indd 49 10025_.indd 49 20.4.2023 15.42 20.4.2023 15.42. Perinnönjako kokonaan tai osittain, kuolinpesän hakeminen pesänselvittäjän hallintaan, pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudesta. Yksin tai puolison kanssa (luonnollinen henkilö) 2. Osakkaat yhdessä yksimielisesti päättävät, jos ei ole valtuutettu toisin. Hoitoja hankintapäätökset Omistaja päättää
Osakastilan tai yhteismetsäosuuden lahjoitus, kauppa, lahjanluontoinen kauppa. Saajalle mahdollinen metsälahjavähennys ja metsävähennys. TVL 48 §:n mukainen luovutusvoiton verovapaus. Kuolinpesä (perikunta) 4. Metsävähennys Ei yrittäjävähennystä Metsästysoikeudet Omistajalla Omistajalla Omistajalla Yhteismetsän osakaskunnalla. Verotettavan tulon veroaste 30 % tai 34 %. Yhtymän osakkaiden yhteisin päätöksin koko tila tai määräala. Ns. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10025_.indd 50 10025_.indd 50 20.4.2023 15.42 20.4.2023 15.42. Ansiotuloa ei voi muodostua. On irtaimen luovuttamista, joten ei luovutusvoiton verovapautta. Metsävähennys Metsälahjavähennys Yrittäjävähennys Ns. Verovähennysoikeudet Ns. Hallintaoikeustilanteissa on suositeltavaa purkaa ensin hallintaoikeus. Tuloverolain luonnollista henkilöä koskevien säännösten mukaan. Saajalle ei metsälahjavähennystä eikä metsävähennystä. 1. Osuuksista ei metsälahjavähennystä eikä metsävähennystä. Verohallinto jakaa verotettavan tulon/ tappion osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen murto-osaisen omistuksen mukaan. Yksi, yhteinen metsätalouden veroilmoitus. Metsäyhtymä (verotusyhtymä) 3. Muilla kuin yhteismetsällä mahdollisuus verottomaan hankintatyötuloon. Tuloverolain (TVL) 48 §:n mukainen luovutusvoiton verovapaus. Hoitokunta/toimitsija hallinnoi. Yhteismetsäosuuksien tai osan niistä myynti tilasta erotettuna, jolloin osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus. Verotus tuloverolain yhteisetuutta koskevien säännösten mukaan, veroaste 26,5 %. Puolisoilla verotettava tulo jakaantuu omistusosuuksien suhteessa. Hallintaoikeustilanteessa hallintaoikeuden haltija on verovelvollinen, ei kuolinpesä. Yksi, yhteinen metsätalouden veroilmoitus. Verotettava tulo kirjanpitoon perustuva tilikauden tulos tulolähteittäin. Yrittäjävähennys osakkailla henkilökohtaisesti. Tuloverolain luonnollista henkilöä koskevien säännösten mukaan. Osakkaan omin päätöksin kuolinpesäosuus. luonnolliset vähennykset ja poisto-oikeudet. Kuolinpesäosuuden lahjoitus, kauppa, lahjanluontoinen kauppa. TVL 48 §:n mukainen luovutusvoiton verovapaus. luonnolliset vähennykset ja poisto-oikeudet. luonnolliset vähennykset ja poisto-oikeudet. Yksin tai puolison kanssa (luonnollinen henkilö) 2. Saajalle mahdollinen metsälahjavähennys ja metsävähennys. Yhteismetsä (yhteismetsän osakaskunta) Tuloverotus, metsätulo kaikille pääomatuloa. Verotettavan tulon veroaste 30 % tai 34 %. metsälahjavähennys. luonnolliset vähennykset ja poistooikeudet. Tuloverolain luonnollista henkilöä ja kuolinpesää koskevien säännösten mukaan. Osakaskunnan määräenemmistöpäätöksin yhteismetsään kuuluvan alueen, tilan tai määräalan myynti. Osakkaan omin päätöksin oma murto-osa tai osa siitä. Yhteismetsän osakkaan omin päätöksin oma osakastila tai sen murto-osa tai määräala. Metsävähennys Osakkaalla henk.koht. Sukupolvenvaihdos Lahjoitus, kauppa, lahjanluontoinen kauppa. Kuolinpesän osakkaiden yhteisin päätöksin koko tila tai määräala. Oman omistuksen myynti Omin päätöksin koko tila, määräala tai määräosa. Osakkaan oman murto-osan lahjoitus, kauppa, lahjanluontoinen kauppa. Metsävähennys Yrittäjävähennys Ns
Valtapuustoa lyhyemmät koivut myös. Lehtipuut varjostavat havupuiden runkoja, jolloin niiden tulevaisuuden tyvitukeista tulee pienioksaisia. Tilanne on usein myönteinen. Jälkimmäisessä on etuna isompi saanto, kun kaikki puut korjataan yhteen kasaan ja minimiläpimittaa ei ole. Kun toimitaan nykyisellä tavalla, tehdään ensiharvennuksessa ajourat, joita käytetään myös toisessa harvennuksessa. pistouria, mutta se ei tule olemaan yleinen toimintatapa. Puut ovat kasvattaneet latvukset koko ajouran päälle. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI KESKUSTELU ensiharvennusten harvennustiheydestä jatkuu. Taimia istutetaan noin 2 000 hehtaarille, jolloin tulee valinnanvaraa tuleviin harvennushakkuisiin. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Käytännössä kaikki pihlajat, raidat ja kuusikoissa haavat jätetään kasvamaan. JULKISISSA KESKUSTELUISSA on haluttu pienempiä korjuukoneita ensiharvennuksille. Hakkuissa jää kasvamaan vain laatupuita. Toisessa harvennuksessa ja päätehakkuussa tavoitteena on saatavan hyvälaatuisen tukin määrän maksimointi. Toki motolla voidaan tehdä ns. Mikäli toisessa harvennuksessa tehdään kokonaan uudet ajourat tai levennetään vanhoja, kasvutappio on merkittävä. Liian moni metsänomistaja myöhästyy perkauksen tilauksessa. Tavoitteena on, että talvellakin hakatulla päätehakkuukohteella uudet taimet ovat kasvamassa jo kesäkuussa. Hyvä, nopeasti tehty äestys, niin käytännössä kuviolle tulee varmasti tiheä ja hyvälaatuinen männyntaimikko. Silloin perkauksen kulut ovat pienet. 10131_.indd 51 10131_.indd 51 21.4.2023 14.28 21.4.2023 14.28. Kuitupuun ja energiapuun hinnat tienvarressa ovat hyvin lähellä toisiaan. Metsänomistajalle tili tulee tulevaisuudessakin tukin myynnistä. Yleensä ei ymmärretä sitä, että se tarkoittaa lisää ajouria. Siirryn hiljalleen kohti giljotiinikouralla tehtäviä hakkuita ja vähennän taimikonharvennuksia. Kaikissa hoitovaiheissa pitää ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus. Säästän nopean uudistamisen avulla tulevissa taimikonhoidoissa. Silloin puita kaadetaan ajourien vierestä todella vähän. Luontainen uudistaminen on erityisesti karuilla routimattomilla mailla hyvä menetelmä. Liian voimakkaat ensiharvennushakkuut ovat oman kokemukseni mukaan harvinaisia, ensiharvennus pitää tehdä runkoluvun perusteella. Jos (vesasyntyiset) lehtipuut ehtivät vähänkin isoimmiksi, perkauskulu kaksintai kolminkertaistuu. Männyllä tyvitukin pintaosa voi olla jopa oksaton. Kun taimikonuudistaminen ja taimikonhoito tehdään fiksusti, siitä kiittää ensiharvennuksessa metsänomistajan rahapussi ja hiilensidonta. Taimikon perkaus kannattaa tehdä ajoissa. OLEN LUONTEELTANI laiska, siksi uudistamisketjut ovat nopeita. Rehevillä mailla siemensyntyiset hyvälaatuiset rauduskoivut jäävät kaikki kasvamaan. Kun uudistamisketju taimikonperkauksineen on tehty ripeästi ja hyvin, ei kalliille taimikonharvennukselle ole yleensä tarvetta. l Fiksua taimikonhoitoa Siirryn hiljalleen kohti giljotiinikouralla tehtäviä hakkuita ja vähennän taimikonharvennuksia. Pienen moton ulottavuus on pienen moton ongelma. giljotiinikouralla (puut puristetaan poikki) tehtävä harvennus. Jos taimikon harvennusta ei ole tehty, vaihtoehtona on perinteinen ensiharvennus motolla tai ns. Jos taimikkovaihe on tehty hyvin, seuraavana on vuorossa ensiharvennus, eikä silloin yleensä tarvita (kallista) ennakkoraivausta. Eli se pystyy korjaamaan puita vain läheltä ajouraa. Vesasyntyiset lehtipuutkaan eivät uhkaa havupuiden latvakasvaimia. Ensiharvennuksen jälkeen puita jää 900–1 100 runkoa hehtaarille. Hyvälaatuinen tukki kelpaa kaikkeen käyttöön, mutta peruslaatuinen kuitupuu menee aina sanan varsinaisessa merkityksessä kuidutettavaksi tai mahdollisesti polttoon
54,29 . Runkohinnoittelu perustuu arvioituun tukkiprosenttiin ja yleistyy hiljalleen. Ensiharvennus 20,59 . 26,86 . 56,19 . 28,71 . 24,95 . 45,41 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,89 . 25,61 . 56,05 . 25,82 . 77,05 . 28,83 . 24,34 . 76,80 . 46,91 . 28,22 . 24,64 . 19,09 . 20,43 . 28,72 . Uudistushakkuu 74,76 . 27,16 . Taipumus ei ole Sahlmanin mukaan tuntematon sahayhtiöillekään, joiden markkinatilanteet vaihtelevat. 26,04 . 26,41 . Uudistushakkuu 77,20 . 26,36 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,50 . 78,74 . Ensiharvennus 48,43 . 19,20 . Harvennushakkuu 68,47 . 27,05 . 58,51 . 54,21 . ”Vaarana on, että vaikka metsänomistaja on tekevinään hyvän kaupan, niin lopputulos ei tyydytä.” Integraatit tarvitsevat nyt enemmän kuitua kuin tukkia, mikä voi johtaa kuitupuuta suosivaan katkontaan. 27,01 . 69,33 . 48,46 . 52,08 . 19,52 . VIIKKO 15 ”KAIKENLAISILLA leimikoilla on nyt hyvä kysyntä”, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman sanoo. ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,85 . 27,56 . 35,41 . 75,58 . 25,23 . 27,71 . 28,41 . 77,72 . ”Parhaat runkohinnat ovat reilusti yli 70 euroa ja havutukin korkeimmat hinnat vain kymmenisen euroa enemmän. 25,59 . Samalla hän painottaa, että ostajien hinnoittelussa ja katkonnassa on erityisen isoja eroja. 66,37 . Uudistushakkuu 76,41 . 77,73 . Ensiharvennus 18,00 . 25,69 . 47,51 . ”Vanhoihin meriitteihin, että joku yhtiö katkoo paremmin ja joku toinen huonommin, ei nykymarkkinassa voi kategorisesti luottaa.” Runkohinta tai tukkitakuu Sahlman esittää päätehakkuille kaksi tai oikeastaan kolme vaihtoehtoa: joko runkohinnalla tai sitten kauppakirjaan tukkitakuuprosentti. 28,08 . MIKKO HÄYRYNEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10132_.indd 52 10132_.indd 52 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33. 25,80 . Jo siltä pohjaa voi sanoa, että runkohinta on aika hyvä.” Tukkitakuun käyttö ei ole erityisen TUKKITAKUULLE TARVETTA Kuitupuun kova kysyntä saattaa vaikuttaa katkontaan, metsänhoitoyhdistyksestä varoitetaan. Sahlmanin tiedossa ei ole tapauksia, että runkohinnoittelu olisi tuottanut pettymyksiä. 24,69 . Harvennushakkuu 65,39 . 19,48 . Harvennushakkuu 68,11 . 26,24 . 25,44 . 68,91 . Jos katkonta huolettaa, runkohinta tai tukkitakuu voivat auttaa
LASKUSSA . Uudistushakkuu 73,25 . 62,00 . 22,36 . 22,70 . Harvennushakkuu 62,48 . Harvennushakkuu 56,43 . 67,55 . 26,36 . 25,93 . 23,64 . Se edellyttää myyjältä perehtymistä ja mittalistojen lukutaitoa. 26,92 . ”Kuitupuun poikkeuksellinen kysyntä heijastuu tukkiin, sahatavaramarkkinasta tukin hinnannousu ei juonnu.” Joensuun mukaan viimeinen puoli vuotta on sahattu tappiolla. Uudistushakkuu 73,18 . 61,77 . 58,24 . 23,11 . Metsäjohtaja Jussi Joensuu on tyytyväinen, että sahurien odottama tukin ja kuitupuun hinnaneron kaventuminen on viimein totta. Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi SA M I KA RP PIN EN harvinaista, mutta vähäntunnettua, ja Sahlmanin mukaan juuri nyt sille on tarvetta. Uudistushakkuu 69,38 . 20,58 . 61,50 . 70,92 . Harvennushakkuu 69,22 . 20,26 . l ”Parhaat runkohinnat ovat reilusti yli 70 euroa ja havutukin korkeimmat hinnat vain kymmenisen euroa enemmän.” Metsälehti Makasiini 53 10132_.indd 53 10132_.indd 53 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33. 69,12 . ”Katkonnan laadun selvittäminen pinoja katselemalla on vaikeaa.” Yhdistykselle katkonnan valvonta on arkipäivää. 72,21 . Harvennushakkuu 61,37 . Tosin vain kuitupuun hinnan merkittävänä nousuna, sillä myös tukin hinta on noussut hienoisesti. 74,16 . 25,34 . 61,38 . 75,81 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,31 . 20,80 . 22,81 . 75,95 . Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,18 . 25,57 . 20,61 . 64,61 . 24,51 . 49,02 . 18,64 . 26,44 . 70,09 . 28,55 . Harvennushakkuu 66,07 . 25,15 . 26,53 . Uudistushakkuu 66,74 . 26,60 . Ensiharvennus 18,84 . 29,16 . 23,19 . 73,66 . 20,67 . 26,68 . 23,87 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,41 . 24,45 . Nyt sahatavaramarkkinoilla on kevättä rinnassa ja pieni hintahyppy näyttää tulevan. Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,67 . Ensiharvennus 17,17 . 21,35 . 14,20 . Tukkikilpailussa Junnikkala kohtaa etenkin Pölkyn, Kuhmo Oy:n ja Tervolan sahayritykset. 27,63 . 26,75 . Parhailla leimikoilla tukkia tulee yli 90 prosenttia. 21,18 . Kolmas vaihtoehto on puutavaralajikaupan katkonnan tiukka valvonta. 56,03 . 26,64 . Ostohenkilöstön määrää on lisätty ja ostot ovat jo alkaneet uudella, laajennetulla hankinta-alueella Oulujärven pohjoispuolella, Koillismaalla ja Meri-Lapissa. 26,36 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,18 . 28,27 . 76,98 . Tukkitakuussa puukauppasopimukseen kirjataan, että vähintään tietylle prosentille hakatusta puumäärästä maksetaan tukin hinta. 60,00 . 18,29 . Ensiharvennus 20,32 . 26,53 . Harvennushakkuu 60,29 . 27,53 . Se perustuu katkontatietojen ja leimikon ennakoidun tukkikertymän vertailuun. . 59,46 . 59,54 . NOUSUSSA . 26,04 . 26,65 . 30,26 . Uudistushakkuu 77,02 . 29,24 . ”Jos tukinhinta pysyy nykyisellään, se palauttaa sahauksen kannattavuuden niukasti plussalle.”. 28,04 . 19,92 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,34 . 23,56 . 27,11 . 27,10 . 27,87 . 59,30 . 26,64 . 51,71 . 24,91 . 19,47 . Uuden sahan myötä yhtiön tukinkäyttö kaksinkertaistuu 700 000 kuutioon. 44,66 . 40,31 . Ensiharvennus 38,79 . 27,15 . 26,34 . 73,29 . Uudistushakkuu 75,34 . 43,77 . 22,80 . 22,30 . Ouluun ostetaan jo Junnikkalan Oulun-sahaa koekäynnistellään vuoden lopulla
VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. Tukkisaannon ennakoidaan nousevan yli 80 prosenttiin. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Metsäkuljetusmatka on lyhyt, sillä palstalle on tie. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Leimikko myytiin isolle metsäyhtiölle. TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10132_.indd 54 10132_.indd 54 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Metsänhoitoyhdistys hoiti leimikon suunnittelun ja kilpailuttamisen. Korjuu on kesän aikana. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Järeän sekametsän päätehakkuusta saatiin seitsemän tarjousta. l MIKKO HÄYRYNEN Palvelupaketti ratkaisi PÄÄTEHAKKUU POHJOIS-SAVOSSA PUUTAVARALAJI M 3 €/M 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 141 79,8 11 251,8 Kuusitukki 247 79,8 19 710,6 Kuusi, sorvitukki 105 79,8 8 379 Koivu, vaneritukki 8 59 472 Mäntykuitu 37 29,8 1 102,6 Kuusikuitu 53 29,8 1 579,4 Lahokuusi 1 17 17 Koivukuitu 19 29,8 566,2 Yhteensä 611 43 078,6 Kuutiomäärät ovat arvioita, leimikko korjataan kesällä.. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tarjous ei ollut korkein, mutta myyjä arvosti puukauppaan liittyvää palvelupakettia. Yhdistys hoitaa myös korjuun valvonnan. Palstalla ei ole erityisiä luontoarvoja, mutta sertifikaatin edellyttämien jättöpuiden lisäksi pystyyn jätetään joitakin iäkkäitä aihkimäntyjä. Havutukin maaginen 80 euron raja jäi vielä ylittämättä, mutta haamurajan odotetaan rikkoutuvan tämän vuoden aikana. Tiedot kerätään viikoittain. Metsänhoitoyhdistys piti kauppaa hyvänä. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Näin järeässä leimikossa pikkutukin kertymä jää vähäiseksi, joten sitä ei edes kirjattu sopimukseen. Tarjouksia tuli seitsemän. 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko P OH JOIS -S AVO S S A tehtiin huhtikuussa kauppa 1,5 hehtaarin päätehakkuusta. Tuoreen kankaan leimikko on erityisen järeää ja hyvälaatuista kuusi-mänty-sekametsää, seassa muutamia koivuja
Puumääräksi oli arvioitu noin 2 100 kuutiota ainespuuta eli 131 kuutiota hehtaarilla. Kuvioiden keskikoko on reilu hehtaari. Tilan halki johtaa paikallistie. Maasto on vaihtelevan mäkistä harjuineen ja suppineen. Tuoretta kangasta on nelisen hehtaaria ja ojitettua rämettä kolmen hehtaarin kuvio. Sen sijaan sijainti pohjavesialueella voi asettaa rajoitteita. Pääpuulaji on mänty, mutta kuusija koivuvaltaisia kuvioitakin on. Vuotta aiemmin kauppojen määrä oli 20 ja hintakerroin 1,32. Hehtaarihinnaksi tulee 7 000 euroa, kuutiohinnaksi 51 euroa ja hintakertoimeksi 1,32. ”Kanta-Hämeessä ja tilan sijaintikunnassa on ollut tiloja tarjolla niukasti, mikä nostaa hintatasoa.” Liljeroosin seurannassa on viime vuodelta vain 11 Kanta-Hämeen kauppaa, hintakerroin keskimäärin 1,19. Harjusoraa periaatteessa olisi, mutta sillä tuskin on hintavaikutusta, koska alueella on jo soranottoalueita. Maapohjat ovat valtaosin kuivahkoja kankaita. l MIKKO HÄYRYNEN Hyvästä kohteesta hyvä hinta TILAKAUPPA KANTAHÄMEESSÄ PINTA-ALA 16 hehtaaria, josta taimikoita 3, nuorta kasvatusmetsää 7, varttunutta kasvatusmetsää 5 ja uudistuskypsää yksi hehtaari PUUSTO 2 100 kuutiota, keskimäärin 131 kuutiota hehtaarilla MYYNTIHINTA 112 000 euroa, 7 000 euroa hehtaari, 51 euroa kuutio Perusmetsätilan kauppahinta ylitti pyynnön lähes puolella. Kohteesta tehtiin kaksitoista tarjousta, joista paras oli 112 000 euroa. Ostaja on tilan rajanaapuri. H A N N U LI LJ ER O O S Tilan mäntyvaltainen puusto oli pääosin hyvän arvokasvun vaiheessa. Esitteen mukaan tukkipuun osuus on 39 prosenttia. Kohteesta oli laadittu maastokäyntiin perustuva tila-arvio, jonka Hannu Liljeroos totesi omalla arviointikäynnillään luotettavaksi. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Palvelupaketti ratkaisi KANTA-HÄMEESSÄ myytiin hiljattain 16 hehtaarin metsätila seutukunnan takamailla. Tilan summa-arvo oli noin 85 000 euroa ja hintapyyntö 78 000 euroa. Viidellä kuviolla hehtaariarvo oli yli 10 000 euroa”, Liljeroos kertoo. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10132_.indd 55 10132_.indd 55 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33. Kyseessä oli perusmetsätila, jolla ei ollut erityisiä metsätalouden ulkopuolisia arvoja. ”Tila on kaikin puolin hyvin hoidettu, ja kasvatusmetsissä on runsaasti arvokasvua
Liljeroosin tilastot osoittavat, että puumäärän ja tukkiosuuden muutoksella oikaistu metsämaahehtaarin hinta on kohonnut sen jälkeen noin 60 prosenttia. Pohjois-Karjalassa kauppahintojen summa toiseksi suurin 1 3 3 1 2 2 1 2 3 MAALISKUUN Metsälehti Makasiinissa kerrottiin suursijoittajien ostojen hiljentymisestä. Ostot yksityismailta alkoivat myöhemmin. Alkuvuoden kaupoissa on käytetty ostorahaa liki 40 miljoonaa euroa ja metsämaahehtaarin koko maan keskihinta on 4 700 euroa. Nyt kehitys näkyy myös Hannu Liljeroosin tilakauppaseurannassa. Onkohan se merkki siitä, että metsärahastoihin tehdyt sijoitukset olisivat laskeneet?” Liljeroos pohtii. ”Elinkustannusindeksi on noussut tarkastelujakson aikana noin 18 prosenttia. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10132_.indd 56 10132_.indd 56 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33. Instituutiot ovat silti yhä vahvoja ostajia. ”Suursijoittajien alkuvuoden 20 miljoonan euron kauppasumma on kuusi miljoonaa edellisvuotta pienempi. Vaikka niiden osuus tammi-maaliskuun tilakauppojen kauppasummasta on supistunut viime vuodesta, ne ovat kuitenkin ostaneet puolet myydystä metsämaan alasta ja maksaneet puolet kauppasummasta. Keski-Suomessa kauppahintojen summa suurin Tämän vuoden tilakauppojen määrä on 260, viime elokuusta lähtien 859. l MIKKO HÄYRYNEN Heikkeneekö rahastojen voima. Kaupan keskikoko on ollut 34 hehtaaria metsämaata. Kaupat painottuvat aikaisempaa enemmän Etelä-Suomeen, minkä vuoksi päätelmiä yleisen hintatason noususta on vaikea tehdä. Metsätilojen ostoon on käytetty alkuvuonna lähes 40 miljoonaa euroa. Kuutiohinnan nousu on ollut lähes samansuuruinen. Metsämaa on siihen verrattuna kasvattanut reaalista arvoaan hyvin.”. Metsämaa ollut hyvä sijoitus Metsärahastojen ostot lisääntyivät merkittävästi vuonna 2014, jolloin UPM myi maitaan Kainuusta. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 21 13 349 21 19 133 40 8058 61 1,19 Satakunta 30 25 652 29 14 113 38 5692 50 1,11 Häme-Uusimaa 31 30 654 24 20 125 41 7038 56 1,14 Etelä-Karjala 34 34 810 26 15 116 35 5963 52 1,05 Kymenlaakso 23 20 451 32 8 100 34 5653 56 1,13 Pirkanmaa 66 60 1891 21 15 131 34 6439 49 1,13 Etelä-Savo 67 56 1848 26 11 120 37 6192 52 1,06 Eja K-Pohjanmaa 95 92 2350 20 13 110 30 4256 39 1,04 Keski-Suomi 79 79 3144 19 7 116 38 6058 52 1,04 Pohjois-Savo 71 74 2456 25 11 114 33 5641 49 1,05 Pohjois-Karjala 103 106 2993 22 11 122 34 5992 49 1,09 Kainuu 91 66 2927 14 9 102 25 3252 32 1,02 Pohjois-Pohjanmaa 143 127 4513 27 10 85 22 2781 33 1,04 Lappi 86 77 3994 21 13 76 17 2042 27 1,13 Koko maa 940 859 29032 106 30 4234 40 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2022 31.3.2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta
Tällöin halkaistava pölkky asetetaan sylinterin alle ja terä työntyy puuhun ylhäältä. Moottori on 15 hevosvoiman jenkkimylly, Briggs & Stratton. Tämäntyyppiset koneet ovat suosittuja Amerikan markkinoilla. Halkomaterä on kiinni hydraulisylinterissä, ja halottava pölkky asetetaan koneen päätytasoa vasten. Sylinterin massiiviVoimaa riittää Finman 610 halkomakoneesta ei voima lopu järeimmänkään tyvipöllin kanssa. Koneen runko ja hydrauliikka ovat Kiinasta, jossa kone myös kootaan. metsalehti.fi FINMAN 610 HALKAISUKONE Sylinterin työntövoima: 37 t* Halottavan puun suurin pituus: 61 cm Hydraulipumpun teho: 83 l/min Hydrauliöljysäiliön tilavuus: 50 l Pyörät: 16 x 6,5-8 Paino: 335/360 kg Bensiinimoottori: Briggs & Stratton 15 hv Hinta: 2 890 € (sis alv) Maahantuoja: Modularbox Oy *)valmistajan ilmoitus, katso juttu Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOKEILU 10132_.indd 57 10132_.indd 57 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34. FINMAN 610 halkomakone on juuriltaan kiinalais-amerikkalainen. Finman 610 on parhaimmillaan järeiden pölkkyjen halkomisessa, kun halkomasylinteri on käännetty pystyasentoon. Epätavallinen ratkaisu johtuu siitä, että halkaisusylinteri voidaan kääntää pystyasentoon. Rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan kone on omintakeinen. Tavalliseen klapintekoon kone on hidas. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Katso video www
Vastuksen koventuessa sylinterin liike hidastuu ja työntövoima kasvaa. Hän pitää ilmoitettuja tehoja uskottavina ja mahdollisina. Kaksoisvipu ei tominut kunnolla Halkaisuterä liikkuu suojattomana, joten tapaturman vaara on olemassa. Lisävaikeutta vaakahalontaan tuo se, että taso, jolle pölkyt asetetaan, on turhan kapea. Palautuvan sylinterin voi periaatteessa pysäyttää puoleen väliin, jolloin liikerata lyhenee ja aikaa säästyy. Ylhäältä työntyvä sylinteri halkaisee pölkyn ja puolikkaat jäävät sijoilleen. Tällöin käyttäjä ei voi pidellä pölkkyä, kun halkaisuterä lähestyy, mikä vähentää tapaturman vaaraa. Sylinteriä käytetään kaksoisvivulla. ammattimaisille pihapuun kaatajille, jotka joutuvat pilkkomaan isoja puita klapeiksi. Tämä saattaa klapitalkoissa unohtua. Isoista pölkyistä lohkottujen kappaleiden kanssa ei ole samaa ongelmaa. Järeiden pölkkyjen käsittely pystyasennossa olevalla halkomaterällä on kevyempää kuin vaakahalonnassa, koska raskaita pölkkyjä ei tarvitse nostaa halottaviksi. Finmanilla voi halkoa pölkkyjä myös vaakatasossa. Näin kone voisi sopia Halkomasylinteriä käytetään kaksoisvivulla, joten koneen käyttö edellyttää kahden käden otetta. Järeän puun halkomiseen Työntövoima kuulosti niin uskomattomalta, että käännyimme Metsälehden kolumnistinakin tunnetun pienmetsäkonevalmistajan ja diplomi-insinööri Pekka Syväsen puoleen. Parhaiten koneen ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa järeitä pölkkyjä halkaistaessa. Meikäläisin yksiköin se pelkistyy 33 tonniin – mikä on edelleen musertava teho klapikoneelle. sen työntövoiman, 37 tonnia, ansiosta järeimmätkin pölkyt halkeavat hitaasti mutta varmasti 15 hevosvoiman moottorilla. Tämä lisää tapaturmien vaaraa. Tosin työntövoima lienee ilmoitettu amerikkalaisina lyhyttonneina. Riittää, kun vierittää pölkyn terän alle. Helposti syttyvää, mutta ei kovin kaunista klapia syntyy, kun tylppä halkomaterä katkoo tyvipöllin sisusoksat. Hidas klapien tekoon Tavallisessa klapien halkomisessa Finman on hidas. Vivusto ei toiminut kunnolla, vaan sylinteriä voi käyttää myös yhdellä kädellä. Käytännössä tämä ei onnistu, koska pölkky takertuu usein terään ja irtoaa vasta, kun sylinteri palautuu alkuasemaansa ja pölkky rutistuu halkaisimen runkoa vasten. Tästä syystä pyöreitä pölkkyjä on välillä vaikea saada asettumaan halkaisuterän eteen. Sylinteri liikkuu vain, kun vipuihin tartutaan molemmin käsin. Käyttäjältä vaaditaankin tarkkaavaisuutta. Tosin kaksoisvipu ei aina toiminut kuten piti, vaan konetta pystyi käyttämään myös yhdellä kädellä. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOKEILU 10132_.indd 58 10132_.indd 58 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34. Vaakakäytössä koneen viereen kannattaa virittää apupöytä, jolle edelleen pienemmiksi halottavat palat voi latoa odottamaan vuoroaan. Käyttöohjeen mukaan konetta saa käyttää vain yksi henkilö kerrallaan
Finman ei kuulu tähän joukkoon. 15 konetta meni myyntikieltoon ja 18 määrättiin poistettavaksi markkinoilta, 68 konemallille annettiin korjauskehotus. Työkunnossa kone painaakin 350 kiloa. Finmanin vaatimustenmukaisuus on maahantuojan mukaan todettu valmistajan toimesta Kiinassa. Koneiden turvallisuutta tarkastetaan satunnaisesti. Metsälehden kokeiltavana ollut kone nostettiin peräkärryyn hydraulikuormaimella. Klapikoneiden turvallisuusnormit on määritelty EU:n standardilla. Halkomasylinterin työntövoima on moninkertainen esimerkiksi kotimaisiin ammattikoneisiin verrattuna. SATUNNAISIA TARKASTUKSIA ÄSKETTÄIN EU:n alueella tutkittiin 131 myynnissä olevaa klapikonetta. Koneen nostamiseen tarkoitettua lenkkiä koneen rungossa ei ole.. Kone on varustettu pienin pyörin, joten sitä voidaan siirtää esimerkiksi mönkijällä. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 59 10132_.indd 59 10132_.indd 59 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34. Hankala siirtää Finmanin runko on vankkaa terästä. Hiukan ihmettelimme myös koneen kupeeseen kiinnitettyjä hydrauliletkuja. Yli puolet koneista ei täyttänyt turvallisuusvaatimuksia. Käyttäjällä ei ole minkäänlaista suojaa, jos letku rikkoutuu. Uudelle työmaalle mentäessä halkaisukone on vietävä esimerkiksi auton perävaunulla. CE-merkintä ei takaa oikeastaan mitään. Haasteeksi muodostuu se, ettei konetta saa kahdenkaan ihmisen voimin työnnettyä kallistetun kärryn lavalle. l ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Tieliikenteeseen sitä ei voi kuitenkaan rekisteröidä. Se päivitettiin puolenkymmentä vuotta sitten. Kuluttajille myytävien laitteiden turvallisuutta valvoo Suomessa Tukes, ammattikäytössä olevien koneiden vaatimustenmukaisuutta valvoo aluehallintovirasto. Se on vain valmistajan antama lupaus, että kone on vaatimusten mukainen
0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI TALOUS » KOKEILU 10132_.indd 60 10132_.indd 60 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34. Hän kertoi, etteivät viranomaiset etukäteen tarkasta myyntiin tulevien koneiden vaatimustenmukaisuutta, vaan vastuu on valmistajalla. Jokainen tietysti vastaa omasta turvallisuudestaan. Silti ei voi välttyä ajatukselta, että maassa, jossa on julkisin varoin varaa palkata kompostitarkastajia ja pyöriäistarkkailijoita, olisi ehkä rahkeita valvoa myös vaaraa aiheuttavien koneiden turvavarustusta nykyistä paremmin. Samalla selvisi, että yli puolet EU-alueella myytävistä klapikoneista ei ole nykyisten turvallisuusvaatimusten mukaisia. Voimme valita turvallisen tai vähemmän turvallisen halkomakoneen ja noudattaa tarvittavaa tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta puita halottaessa. FINMAN 610 halkomakoneen turvavarustus on niukempi kuin suomalaisvalmistajien myymissä vastaavissa koneissa. Siemenkeskus, puh. Kummastelimme tilannetta konetta kokeiltaessa. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. SA M I KA RP PI N EN Lisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Arvoitus selvisi, kun soitimme Tukesin asiantuntijalle. Toinen juttu toki on, että runsaat turvavarusteet saattavat vaikeuttaa koneen käyttöä. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI PANOKSIA VALVONTAAN Pikon uusi halkomakonemalli on huolella suojattu. Maallikkokin huomaa eron, kun verrokkina on esimerkiksi Pikon uusi halkomakone
Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta nyt: 6790,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Sahalaitoksen ostajalle Kaikki lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! Kuvan traileri lisävaruste LUMBERMATE LM30 Kohler 14 hp moottori (ovh. Kampanjat voimassa 31.5.2023 asti UUTUUS: Norwood hirsihöylä LX 26 Lisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. 7290,00) Myös FRONTIER tukkivannesahat tarjoushintaan! 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI 10132_.indd 61 10132_.indd 61 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34. METSÄTYÖT METSÄSTYS PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS Tukkivannesahat nyt kampanjahintaan! KATSO MUUT KAMPANJAHINNAT: WWW.UITTOKALUSTO.FI www.uittokalusto.. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. Siemenkeskus, puh
KASVUN TEKIJÄT Soiden ojitus, metsien uudistaminen viljelemällä ja määrätietoinen metsäpolitiikka mahdollistivat Suomen metsien kasvun tuplaamisen. Kasvun rakennuspalikoita tarkasteltiin myös Metsälehden sivuilla. TEKSTI SAMI KARPPINEN TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 62 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 62 10138_.indd 62 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43
1960-luvun alussa yhä useammalle metsänomistajalle tuli tutuksi taimien istuttaminen. M ET SÄ M U SE O LU ST O / PE N TT I VÄ Ä N Ä N EN , IL O M A N TS IIN M U SE O SÄ ÄT IÖ Metsälehti Makasiini 63 10138_.indd 63 10138_.indd 63 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43. Kuvassa istutetaan mäntyjä Iljanvaarassa Ilomantsissa
Nuorten ja keski-ikäisten metsien puusto tihenee itsestään varttuessaan vanhemmaksi ja kookkaammaksi ellei sitä jatkuvasti poimien epäsäännöllisesti harvennella, kuten liian yleisesti on tapana. Uusia peltoja raivattiin, ja rakennussekä polttopuuta tarvittiin paljon. Siihen on ainoa mahdollisuus laajoissa soissamme, siis ojittaen kuivaamalla niitä metsämaiksi” Metsähallituksen Lestin hoitoalueella kaivettiin metsäojaa vuonna 1927. Käsittelemällä tällaisia kehityskykyisiä metsiä vain säännöllisin harvennushakkauksin ja keskittämällä voimakkaat, nopeasti uudistukseen johtavat hakkuut erityisesti tiheydeltään heikkoihin metsiin voidaan tiheyttä piankin korjata.” Näin tiivisti Suomen metsien tilan metsäarvioinnin professori Yrjö Ilvessa”...on erittäin tärkeätä toisaalta saada vallattua uutta metsänkasvulle kelpoista maata. Samasta syystä perustettiin myös Metsälehti vuonna 1933. Ojitusten tarpeellisuutta myös arvosteltiin, mutta sotakorvausten rasittamassa maassa työhön tartuttiin ennakkoluulottomasti. Metsien puuston tiheyttä voidaan parantaa järkevällä metsänhoidolla. ”… on erittäin tärkeätä toisaalta saada vallattua uutta metsänkasvulle kelpoista maata. Siihen on ainoa mahdollisuus laajoissa soissamme, siis ojittaen kuivaamalla niitä metsämaiksi”, linjasi metsänhoitaja A. Pieniläpimittaisen puun kysyntä loi sekä edellytykset että tarpeen muuttaa vallitsevia metsänhoitoja hakkuutapoja. Valtio alkoi myöntää kuivatustöihin edullista lainaa ja ”suoranaista raha-avustusta”. Kymmenestä miljoonasta suohehtaarista metsäojituskelpoisia arvioitiin olevan noin puolet. K un ensimmäinen Metsälehti ilmestyi vuonna 1933, kasvoivat metsät nykyisen Suomen alueella vuosittain noin 46 miljoonaa kuutiometriä. Metsähallitus ja metsäyhtiöt näyttivät suunnan, jota yksityiset metsänomistajat pian seurasivat kasvavan metsäammattikunnan opein. LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 64 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 64 10138_.indd 64 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43. Siemenet metsänparannustyöhön ja yksityismetsätalouden kehittämiseen oli kylvetty 1930-luvulla, kun metsänhoitoyhdistyksiä ja metsänhoitolautakuntia perustettiin metsänhoitoa edistämään. Puuston kasvun arvioitiin ojitusten seurauksena lisääntyvän vähintään kymmenellä miljoonalla kuutiolla vuosittain. Puuston kasvun lisäämisen mahdollisuudet oli jo tunnistettu. Katseet oli kohdistettu soille, joiden kuivatusta metsänkasvatusta varten edisti vuonna 1929 voimaan tullut metsäparannuslaki. Kasvun tuplaaminen tavoitteeksi Sotien jälkeen metsien käyttö kiihtyi. Sotien aikana 1939–45 työt hidastuivat, mutta sotien jälkeen ojitusta edistettiin tarmokkaasti. Metsäojituksella oli 1930-luvun pulavuosina myös tärkeä työllistävä vaikutus, syntyihän uutta ojaa pääasiassa lapiotyönä. Suominen Metsälehdessä vuonna 1948. ”…puutteellinen tiheys on Suomen metsien suurimpia heikkouksia. Samaan aikaan metsäteollisuus kehittyi nopeasti. Kaikkiaan puustoa oli metsissämme tuolloin 1,37 miljardia kuutiometriä
lo kirjassaan Nyky-Suomen metsät vuonna 1948. Metsien puuston tiheyttä voidaan parantaa järkevällä metsänhoidolla.” Niin kutsutut harsintahakkuut olivat Suomessa tyypillisiä aina 1940-luvun lopulle saakka. Tämä merkitsisi nykyisen puun tuoton kaksinkertaistumista.” ”…puutteellinen tiheys on Suomen metsien suurimpia heikkouksia. Järkevällä metsänhoidolla ja ojittamalla veden vaivaamat suot arvioidaan voitavan saavuttaa nykymäärään likimain toinen 50 %:n lisäys. Piirros Metsälehdessä vuonna 1948. ”…koko maan metsien vuotuinen puun tuotto olisi luonnon normaalia vastaavassa tilassa täysi tiheinä mutta hoitamattomina ainakin n. Se osoitti, että metsien kasvu lisääntyi: vuosittainen kasvu oli jo yli 55 miljoonaa kuutiometriä. LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O Puusta ja metsästä saatavan työn ja toimeentulon merkitys korostui sotien jälkeen. Ilvessalo esitti myös hämmästyttävän tarkaksi osoittautuneen näkemyksen metsien kasvun lisäämisen mahdollisuuksista. Metsälehti Makasiini 65 10138_.indd 65 10138_.indd 65 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43. Kuvassa lohkoharsittua metsää vuodelta 1929. Maamme metsien kasvu pyritään kaksinkertaistamaan. Suunta oli oikea, mutta puuta virtasi 1950ja 60-lukujen taitteessa metsästä tehtaille kuitenkin enemmän kuin metsät kasvoivat. Metsänviljelyllä täystiheitä metsiä Vuonna 1953 valmistui neljäs valtakunnan metsien inventointi. 50 % nykyistä suurempi. Samana vuonna julkaistiin maan johtavien metsäasiantuntijoiden kirjoittama harsintajulkilausuma, joka toimii tunnetuimpana yksittäisenä sysäyksenä siirtymässä kohti viljelymetsätaloutta. Vuoden 1950 Metsämarssi-kampanjassa, jolla pyrittiin edistämään metsänhoidon kehitystä, tavoite julistettiin näkyvästi
Kun vuonna 1960 metsänviljelyä tehtiin reilun 65 000 hehtaarin alalla, tuplaantui määrä vuonna 1964 jo 131 000 hehtaariin. Kiihtyvän kasvun vuosikymmenet 1970-luvulla uusien metsien kasvua haluttiin tehostaa. Viljelyyn siirtymisen arvioitiin nopeuttavan metsän alkuvaiheen kehitystä ja lyhentävän metsän kiertoaikaa. Harvennukset tehtäisiin aina metsikön parhaiden puiden hyväksi, toisin kuin niin kutsutuissa harsintahakkuissa oli aiemmin usein toimittu. ”Näyttää siis tulevaisuutta ajatellen, että metsänhoitomme tulee yleispiirteiltään nykyistä kaavamaisemmaksi: metsänviljely – pari suhteellisen voimakasta harvennusta – paljaaksihakkuu – metsänviljely.” Metsänviljelyn yleistyessä 1950ja 60-lukujen taitteessa oli uudistusalan kulotus ennen istutusta tai kylvöä vielä hyvin tavallista. Uutinen Metsälehdessä tammikuussa 1963. ”Liikahakkuu on tosiasia. Kalela kirjoitti myös ”metsikön rodullisen laadun” parantamisesta viitaten metsäpuiden jalostustoiminnan kehittämiseen. ”Näyttää siis tulevaisuutta ajatellen, että metsänhoitomme tulee yleispiirteiltään nykyistä kaavamaisemmaksi: metsänviljely – pari suhteellisen voimakasta harvennusta – paljaaksihakkuu – metsänviljely.” Metsänviljelyn lisäämisessä ei aikailtu. ”Hyvien tuloksien toteaminen ei riitä, vaan viljelymenetelmiä on kehitettävä, metsänjalostuksen lupaavia tuloksia käytettävä hyväksi ja metsänhoidon taMetsänviljelymäärät nousivat kertarysäyksellä uudelle tasolle 1960-luvun alussa. Kulotusmäärät vaihtelivat vuosittain paljon olosuhteista riippuen, mutta parhaina vuosina kulotettiin lähes 35 000 hehtaarin ala. Kalela Metsälehdessä vuonna 1963. KE M IY H TI Ö N A RK IS TO TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 66 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 66 10138_.indd 66 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43. Keskeisimmäksi ja tärkeimmäksi metsänhoidolliseksi tehtäväksi muodostuu metsänviljely kaikessa monipuolisuudessaan”, totesi tuore Metsätutkimuslaitoksen ylijohtaja Erkki K
MALLITILA ETSII UUTTA SUUNTAA KE M IY H TI Ö N A RK IS TO Metsälehti Makasiini 67 10138_.indd 67 10138_.indd 67 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43. ”Joku neuvoi minua luopumaan avohakkuista, mutta ei sekään tuntuisi järkevältä.” Mutta onko tehokas puuntuottaminen ollut kannattavaa. Frans Iso-Anttila ja hänen metsänsä tulivat tutuiksi sadoille metsänomistajille ja ammattilaisille, joka kesäretkillään kävivät tutustumassa metsään perustettuihin näytealoihin, joilla havainnollistettiin päättäväisen metsänhoidon tuloksia. Eikä hänen tarvitsekaan. Ensimmäiset omalla taimitarhalla tuotetut kuusentaimet istutettiin jo 1930-luvulla. Lunttila kertoo miettineensä keinoja metsien kasvun edelleen parantamiseksi, mutta niitä ei ole helppo keksiä. Näytealojen verkosto on kadonnut, mutta metsänhoidosta ei ole tingitty, vaikka monen kiireen kuljettama Lunttila ei ihan kokopäiväisesti ehdi metsiään hoitaa. ”Papan” elämäntyö on tuottanut pysyvän tuloksen. Tarina alkoi 1930-luvulla – suunnilleen samaan aikaan kun Metsälehti perustettiin. Puuntuotantokoneisto toimii pätkimättä: metsiä hoidetaan, hakataan ja niiden tilalle perustetaan uusia, entistä hyväkasvuisempia nuoria metsiä – vuosittain Lunttilan metsissä riittää hakattavaksi vajaat 800 kuutiometriä puuta. FRANS Iso-Anttila ja hänen vuosikymmeniä isännöimänsä Paloniemen tila Äänekoskella ovat osa suomalaisen metsänhoidon historiaa ja menestystarinaa. Esimerkiksi lannoitukset ovat tauolla, koska lannoitteiden hinnat ovat kohonneet kipurajan yläpuolelle. MIKKO RIIKILÄ Frans Iso-Anttilan tyttärenpoika Tommi Lunttila (oik.) ja vävy Markku Louekari ovat jatkaneet tilan viljellen perustettujen metsien hoitoa Iso-Anttilan viitoittamalla tiellä. Sittemmin mallitilaksi nimetyn talon metsiä on viritetty kasvukuntoon ojittaen, lannoittaen ja uutterasti pystykarsien. Nyt tilaa isännöi Fransin tyttärenpoika, Tommi Lunttila. Rankkojen määrämittahakkuiden jälkeen Iso-Anttila havahtui raiskioiksi muuttuneiden metsien tilaan ja päätti muuttaa suuntaa. Hän innostui edistysmetsätaloudeksi kutsuttuun hyvään tai tehokkaaseen metsänhoitoon. Tätä epäileville Frans Iso-Anttilalla oli aikanaan vastaansanomaton vastaus: ”Volvolla on ajettu ja konjakkia juotu…” Sitä joutaisi nykyajan metsäekonomistienkin pohdiskella
Leike vuodelta 1973. Vuonna 2008 valmistunut inventointi osoitti, että metsät kasvoivat Suomessa vuosittain 99,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsäluonnon moninaisuus ja metsänhoidon ympäristövaikutukset linjattiin keskeisiksi asioiksi, kun Tapio aloitti metsänhoidon suositusten tarkennustyön. Metsälehdessä arvioitiin vuonna 1993, että jos kasvukauden sää on huono, voi kasvu jäädä kymmenen miljoonaa kuutiota alhaisemmaksi. Monimuotoisuus nousi keskusteluun 1990-luvulla. Ainakin määrällisesti metsien käyttö on siis jopa tuskallisen kestävällä pohjalla.” 1990-luvulla esille nousi entistä voimakkaammin myös luonnon monimuotoisuus. Vuonna 1976 valmistuneessa inventoinnissa metsien kokonaiskasvu oli 57,4 miljoonaa kuutiota, mutta vuonna 1984 se hyppäsi jo 68,4 miljoonaan kuutioon. inventoinnin mukaan kasvussa on tapahtunut merkittävä käänne. LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 68 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 68 10138_.indd 68 21.4.2023 14.44 21.4.2023 14.44. Kasvu kiihtyi, mutta metsämaisema yksipuolistui. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2018 saavutettiin historiallinen rajapyykki. Kokonaispuuston määrä oli jo lähes 2 miljardia kuutiota. ”Puusta ei pulaa” 1990-luvun alussa metsien kasvu ylsi jo 83 miljoonaan kuutioon. Kasvu kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa inventointien Sekä metsien kasvu että puuvaranto on onnistuttu tuplaamaan. Tavoite kasvun tuplaamisesta lähestyi lupaavasti. Metsien kasvu, puuvarat ja hakkuut tuplattu 2000-luvun koittaessa tavoite metsien kasvun tuplaamisesta saavutettiin. Viidennen valtakunnan metsien inventoinnin valmistuessa vuonna 1970 oli ojitettu jo yli kolme miljoonaa hehtaaria soita. Viimeisimmän, vuonna 2021 valmistuneen, valtakunnan metsien 13. Viljellen perustetut metsät kaipasivat raivaussahaa ja vesuria. Samalla myös teollisuuden puun käyttö on tuplaantunut vuoden 1933 37 miljoonasta kuutiosta 75 miljoonan kuution tasoon. Puun kysyntä oli laman seurauksena vähäistä. tettiin taimikonhoitoihin. Metsälehti omisti vuoden 1973 ensimmäisen numeron etusivun lainauutiselle. Myös metsäteitä rakennettiin kiivaasti MERA-ohjelmien aikana. Metsät kasvoivat lähes 108 miljoonaa kuutiota vuodessa. Summasta, joka vastaa nykyrahassa yli sataa miljoonaa euroa, oli noin kolmannes jyvitetty metsänlannoitukseen. Metsänviljelyn ohella ojitusta vauhditettiin edelleen. Metsänhoitoa ja hakkuita ohjasi yhä useammin tilakohtainen metsäsuunnitelma. Hakkuut jäävät alle 50 miljoonan kuution. Se oli uusi tapa rahoittaa metsänparannustöitä. Ilmeni kuitenkin uudenlainen ongelma. Töitä edisti Maailmanpankilta saatu 82 miljoonan markan ”MERA-laina”. 1980-luvulla metsänomistajia kannusMera-rahoilla vauhditettiin lannoituksia. soa vielä kohennettava”, totesi professori Kullervo Kuusela Metsälehdessä. ”Puusta ei silti tule pulaa. Kasvun rajat eivät olleet vielä tulleet vastaan, sillä tulokset paranivat vauhdilla
Suon pääviemäriksi kaivettiin 9 kilometrin pituinen oja, josta poistettiin maa-ainesta 44 000 kuutiota. Kylvötaimet lähtivät hyvin kasvuun, mutta 1970-luvulla alueen suuri hirvikanta tuhosi taimikot pahasti”, Karhunen muistelee. Metsänomistaja Matti Karhunen ja avosuolle kasvanut metsä ovat saman ikäisiä. Ruissaarensuolta omisti tilan myös mynämäkeläisen Matti Karhusen äiti, joka osallistui ojitushankkeeseen. ”Taloudellisesti urakassa ei ehkä ole ollut järkeä, varsinkin kun hirvet tuhosivat taimikot. Toisaalta avosuona alueelle ei olisi ollut paljon käyttöä. ”Keräsin moottorisahalla lähinnä polttopuurankaa, etukasvuisia hirviltä säästyneitä mäntyjä piti poistaa.” Sittemmin metsän kasvu on päässyt vauhtiin. Alue on lannoitettu kerran ja kunnostusojitettu kahdesti. Ensiharvennusvaiheessa ei metsästä juuri puuta kertynyt. Metsälehti Makasiini 69 10138_.indd 69 10138_.indd 69 21.4.2023 14.44 21.4.2023 14.44. METSÄLEHDEN otsikot 1960-luvulta kuvaavat ajan henkeä. Samalla kylvettiin männylle lähes 300 hehtaarin ala ja tehtiin 11,5 kilometrin pituinen metsäautotie. ”Viime talvena tehtiin oikein raaka yläharvennus, jossa poistettiin isoimpia mäntyjä alueilta, jonne on syntynyt kuusialikasvos.” Puuta suo kasvaa nyt monin paikoin erinomaisesti, mutta kuuden vuosikymmenen kasvatus on vaatinut myös paljon työtä ja rahaa. Edellisessä lehdessä kerrottiin Mynämäen pitäjässä valmiiksi saadusta metsänparannustyöstä, jossa ojitettiin yli 500 hehtaarin ala puuttomasta Ruissaarensuosta. Kahdenkymmenen hehtaarin ala on harvennettu jo kahteen kertaan. ”Töysässä laitettu alulle koko pitäjän metsien kuivatushanke”, uutisoitiin tammikuussa 1963. Nykyisin Matti Karhunen omistaa tilan itse. Nykyisin valtio on suojellut lähes kaikki avosuoalueet.” SAMI KARPPINEN RUISSAARENSUON JÄTTIURAKKA Metsälehti uutisoi Ruissaaren avosuon ojituksesta ja kylvöstä 1963. ”Tilasta ojitettiin ja kylvettiin männylle kolmenkymmenen hehtaarin alue
Puuta olen korjannut jo harventamalla muutaman metsäkärrykuorman poltinpuuksi.” SAMI KARPPINEN HURJAA KASVUA 2000-LUVUN KOIVIKOSSA Jorma Javanaisen juhannuksena 2000 istuttama rauduskoivikko on tuottanut puuta keskimäärin 10 kuutiota joka vuosi. Alueelta hakattiin vanha kuusikko, jossa oli jo lahovikaa. SA M I KA RP PI N EN TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 70 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 70 10138_.indd 70 21.4.2023 14.44 21.4.2023 14.44. Koivuja istutettiin muistaakseni 1 600 kappaletta hehtaarille ja ne olivat vielä tuolloin avojuuritaimia”, kertoo Kauvatsalla asuva metsänomistaja Jorma Javanainen. TÄNÄ päivänä viljelymetsätalouden opit ja metsäpuiden jalostuksen saavutukset yhdistyvät parhaimmillaan puiden huimaksi kasvuksi. ”Alkuvaiheessa taimet piti heinätä pariin otteeseen. ”Tämä rauduskoivikko on istutettu juhannusaattona vuonna 2000. Tämän vuoksi oli syytä miettiä puulajin vaihtoa. Tästä esimerkkinä rauduskoivikko Kauvatsalta. Asutuksen liepeillä sijaitsevan kuvion uskalsi istuttaa koivulle, koska hirvet eivät alueella liiku. Kaksikymmentäkolme vuotta myöhemmin rauduskoivut ovat varttuneet tukkimittoihin. Myös raivaussahan kanssa olen kuvion käynyt läpi ja puut on pystykarsittu. Puustoa kuviolla on yli 200 kuutiota hehtaarilla, joten puut ovat istutuksesta lähtien kasvaneet keskimäärin 10 kuutiota joka vuosi
Kun ensimmäisen Metsälehden ilmestymisestä on kulunut 90 vuotta, yksi keskisuomalaisen viljelymetsikön kiertoaika, on Suomen metsien kasvussa edessä uusi vaihe. Kommentti ISÄNNYYS VAIHTUU METSÄ JÄÄ SUOMEN metsien kasvu on luotu suunnitelmallisesti ja päättäväisellä työllä. Hintaa niistä maksavat etenkin metsäluonnon monimuotoisuus ja vesistöt. Ja kyllä, matkan varrella on tehty myös virheitä. VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI Lähde: Luonnonvarakeskus tunut vuoden 1933 noin 37 miljoonasta kuutiosta 75 miljoonan kuution tasoon. Metsätalouden toimenpiteiden lisäksi kasvua ovat kiihdyttäneet ympäristötekijät. Nyt kasvu on 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nykyisillä metsänomistajilla on jo usein varaa valita, mitä metsiltään haluavat. Olivatpa metsään kohdistuneet hakkuut metsänhoidollisia tai hävitysluonteisia, molemmissa tapauksissa metsä kertoo vastatulevillekin sukupolville isännästään: hänen edesottamuksistaan ja mahdollisista laiminlyönneistäänkin”, kirjoitti Voitto Viitala Metsälehdessä jo vuonna 1963. On tarvittu kannustimia ja toisinaan keppiäkin, jotta kehitys on saatu ohjattua yhteiskunnan haluamaan suuntaan. On aika tehdä kauaskantoisia linjauksia metsien tulevaisuudesta, tämän päivän lähtökohdista. Yksityismetsätalouden organisaatiot, metsäteollisuus ja alan koulutus ovat kaikki tehneet osansa. m 3 /v 40 60 80 100 120 VMI / VMI . Kangasmailla niiden osuuden metsien kasvun lisääntymisestä on arvioitu olevan yli kolmannes. Yksityisten metsänomistajien osuutta kasvun ihmeen saavuttamisessa ei voi korostaa liikaa. Metsien kokonaispuuston määrä kasvaa kuitenkin edelleen joka vuosi. Kirjoitus oli otsikoitu: Isännyys vaihtuu – metsä jää. Sekä metsien kasvu että puuvaranto on onnistuttu tuplaamaan. Hakkuut ja luonnonpoistuma ovat samaan aikaan olleet noin 5,3 miljardia kuutiota. l Metsämarssi -kampanjalla vuonna 1950 luotiin uskoa metsän mahdollisuuksiin. Motivaatio metsänhoitoon miljoonille metsähehtaareille on ammennettu kirkkaana mielessä se seikka, että kasvu mahdollistaa lapsille paremman tulevaisuuden. Yhdeksässäkymmenessä vuodessa Suomen metsissä on kasvanut yhteensä 6,5 miljardia kuutiometriä puuta. Samalla myös teollisuuden puun käyttö on tuplaanSuomen metsien vuosittainen kasvu, milj. SAMI KARPPINEN historiassa. Metsälehti Makasiini 71 10138_.indd 71 10138_.indd 71 21.4.2023 14.44 21.4.2023 14.44. Metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja kokonaispuusto on nyt jo yli 2,5 miljardia kuutiometriä. Puuston ikääntyessä kasvun taittuminen on ollut odotettavissa, mutta syitä on haettu myös harvennushakkuista ja metsien uudistamisesta aiempaa nuorempina. Mutta tavoitteet, jotka metsien kasvun lisäämiseksi maassamme sotien jälkeisistä lähtökohdista asetettiin, ovat toteutuneet yllättävän tarkasti. ”Päinvastoin kuin taannoinen metsänomistaja ei nykyinen voi metsänsä epätarkoituksenmukaisessa käsittelyssä vedota enempää metsänhoidollisten käsitteiden epämääräisyyteen kuin pieniläpimittaisen puun menekkipulaankaan
Nykyinen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi oli jäämässä pian eläkkeelle. ”Olen tottunut taloustoimittajana katsomaan asioita kylminä numeroina. ”Sanoin heti, että olen kiinnostunut”, Koskinen kertoo. Se on yksityisomaisuutta, mutta myös hiilinielu, elinympäristö huomattavalle määrälle lajeja ja virkistyksen lähde heillekin, jotka eivät omista metsää. Toisessa päässä oli headhunter, joka kertoi, että Metsälehti etsii uutta päätoimittajaa. Nyt Koskinen on jo aloittanut MetsäTAVOITTEENA ENTISTÄ ÄRHÄKÄMPI LEHTI Metsälehden uusi päätoimittaja Petri Koskinen on kolunnut Wall Streetin, Piilaakson ja maailman meret, mutta häneltä luontuu myös kotoiset harvennushakkuut. Otekaan niissä ei ole erityisesti vuoropuheluun pyrkivä. Siitä seuraa näkökulman monipuolistuminen verrattuna pelkkään tuottoprosenttien tuijottamiseen.” Lehden hyvistä ominaisuuksista huolimatta Koskinen koki myös, että hänellä voisi olla Metsälehdelle jotain uutta annettavaa. Kuitenkin metsänomistajat katsovat asioita sukupolvien yli. ”Haluan lisätä lehden tunnettuutta ja hiukan terävöittää näkökulmia.” Koskinen käyttää tässä yhteydessä myös sanaa ärhäkkä: hänen mielestään Metsälehti voisi ajoittain olla nykyistä ärhäkämpi. Näkökulma säilyy Vaikuttavana Koskinen pitää myös sitä, miten Metsälehden toimittajat ovat jatkuvasti siellä, missä puu kaatuu – tapaamassa metsänomistajia ja metsässä työskenteleviä ihmisiä. ”Kun tutustuin Metsälehteen tarkemmin, tajusin, että sisällöt ovat korkealuokkaisia ja lehti on hyvin toimitettu. Metsälehti on perinteikäs julkaisu, jolla on laaja lukijakunta.” Eduksi Koskinen katsoo myös sen, että Metsälehti on sitoutunut riippumattomaan journalismiin eikä ole minkään tahon äänitorvi. ”Metsänomistajien oikeus riippumattomaan tietoon on kokonaisuuden kannalta tärkeää.” Koskisen mielestä osa muista medioista näyttää metsäasioissa valinneen puolensa. TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT SEPPO SAMULI JOITAKIN viikkoja sitten Talouselämän toimittaja Petri Koskisen puhelin soi. Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joiden omaisuudesta merkittävä osuus on metsää. ”Haluan lisätä lehden tunnettuutta ja hiukan terävöittää näkökulmia.” Katso video www.metsalehti.fi 72 Metsälehti Makasiini 10141_.indd 72 10141_.indd 72 21.4.2023 14.50 21.4.2023 14.50
Metsälehti Makasiini 73 10141_.indd 73 10141_.indd 73 21.4.2023 14.50 21.4.2023 14.50. Uuden päätoimittajan työmatka kotoa Käpylästä toimitukseen Pasilaan taittuu pyöräillen
Sellainen on aina toimituksille voitto, koska muut mediat joutuvat kertomaan omissa uutisissaan, kuka tiedon julkaisi ensin. Myös ensimmäinen päätoimittajan pesti oli meren takana Tallinnassa Baltic 74 Metsälehti Makasiini 10141_.indd 74 10141_.indd 74 21.4.2023 14.50 21.4.2023 14.50. 2010-luvun alussa kolme vuotta vierähti New Yorkissa Kauppalehden kirjeenvaihtajana. Kaipola ei ole meren rannalla eikä se ollut oikein kunnolla integraatti. TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA PETRI KOSKINEN METSÄLEHDEN vastaava päätoimittaja 1. toukokuuta 2023 alkaen 59 -vuotias AIEMMIN toimittajana ja toimituspäällikkönä Talouselämän, Kauppalehden ja Arvopaperin rahatoimituksessa ja toimittajana muun muassa Helsingin Sanomissa KOULUTUKSELTAAN perämies ja valtiotieteen ylioppilas ASUU Helsingissä PERHEESEEN kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta HARRASTUKSET aikido, avovesiuinti, perhokalastus ja työmatkapyöräily Joskus uutispolte ottaa vallan Metsäala on ollut Petri Koskisen kiinnostuksen kohteena jo pitkään. Suuri maailma on vetänyt Koskista puoleensa ennenkin. ”Meidän on osattava kirjoittaa maallikoille, mutta kuitenkin niin, että se kiinnostaa ammattilaisia.” Tällainen lähestymistapa on Koskiselle tuttu. lehden toimituksessa ja ottaa vastuun lehden sisällöstä toukokuun alussa. Näistä päättelin, että se on varmasti ensimmäisenä sulkemassa.” Koskisella oli vahva tunne, että paperitehtaiden tilanne on selvitettävä ja tiedot julkaistava. Koskinen ei kuitenkaan saanut Kaipola-skuupista pelkkiä kehuja. Myös ohjeita käytännön metsänhoitoon tullaan Metsälehden sisällöissä edelleen vaalimaan. Metsälehti tulee edelleen katsomaan asioita metsätalouden ja metsänomistajien näkökulmasta. ”Oli selvää, että sanomalehtipaperissa oli pandemian jäljiltä ylikapasiteettia. Monet pitivät häntä pahanilmanlintuna, koska paperitehtaan omistanut UPM ei ollut vielä tuolloin kertonut aikeistaan. ”Se ei helpota ennen kuin juttu on julkaistu. Lehdistön slangissa skuuppi on uutinen, jota muilla ei vielä ole. Vaikuttavina asioina Koskinen pitää esimerkiksi sääntelyä, puukaupan kehitystä, ilmaston muuttumista ja metsätuhoja sekä kaikenlaista teknologian ja metsänhoidon menetelmien kehittymistä. Uutinen perustui kuitenkin vankkaan taustatyöhön. Hänellä on perämiehen tutkinto, jonka suorittamisen jälkeen puoli vuotta kului merillä. Koskinen soitti toistakymmentä puhelua eri asiantuntijoille. ”Skuuppasin Kaipolan paperitehtaan sulkemisen”, hän kertoo. Tuo uutispolte ottaa usein vallan. Talousjournalismin puolella esimerkiksi osakesijoittamista käsittelevien uutisten on oltava sellaisia, että kuka tahansa ymmärtää ne, mutta niiden on tarjottava jotain myös ammatikseen sijoittaville. Sitä ennen hän toimi Kauppalehden, Talouselämän ja Arvopaperin yhteisen rahatoimituksen toimituspäällikkönä, joten esimieskokemustakin on ehtinyt karttua. Siellä Koskinen raportoi Wall Streetin ja myös Piilaakson tapahtumista ja ilmiöistä, joilla oli merkitystä Suomen näkökulmasta. Se on sellainen pakkomielle, että tämä juttu on tehtävä.” Tallinna, Helsinki, New York Kolmen viime vuoden aikana Koskinen ehti tehdä paljon juttuja metsäteollisuudesta
l Metsälehti Makasiini 75 10141_.indd 75 10141_.indd 75 21.4.2023 14.50 21.4.2023 14.50. Moottorisaha pysyy kädessä Ensivaikutelma uudesta päätoimittajasta voi olla kaupunkilainen pukumies, mutta moottorisaha ei ole Koskisella vieras. Guide -lehden peräsimessä. ”Halusin pienestä asti toimittajaksi ja lähetin tuolloin hakemuksen kaikkiin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin”, Koskinen kuvaa uransa alkua. Hän työskenteli 1980-luvun lopussa Satakunnan Kansan Kankaanpään toimituksessa. Syntyjään hän on Seinäjoelta, mutta viettänyt nuoruutensa Pohjois-Pohjanmaalla Pattijoella. Maisemat ovat kuin Kolilla, kun katsoo sammakkoperspektiivistä.”. Talonpoikaiset juuret ulottuvat Etelä-Pohjanmaalle. Metsää Koskinen arvostaa erityisesti virkistyksen kautta. on tehnyt myös hankintahakkuita perheen mailla. Vaellusta säännöllisempi luontoharrastus on avovesiuinti. Koskinen ei itse omista metsää, mutta hänen aikuiset lapsensa ovat sitä perineet. Patikointi Lapissa ja muilla matkoilla on vaimon kanssa jaettu harrastus. Aiemmin Koskinen ”Meidän on osattava kirjoittaa maallikoille, mutta kuitenkin niin, että se kiinnostaa ammattilaisia.” Metsäteollisuus on Petri Koskiselle aiemman työn kautta tuttua, mutta metsätalouden kentän toiminnassa on vielä perehdyttävää. Vakituinen harjoituspaikka on Kaitalampi Espoossa. Tästä puhuessaan Koskinen innostuu. Mökki taas sijaitsee suvun mailla Isojoella. ”Se on pitkä, syvä ja puhdas järvi. Toimittajan työn Koskinen on kuitenkin aloittanut syvällä maakuntien Suomessa. Polttopuut sekä kotiin että mökille syntyvät omin käsin
Tästä onkin riittänyt puhetta, sillä puuta jalostavat yritykset tekivät viime vuonna erinomaista tulosta. Monimutkaisen laskutoimituksen tuloksena esimerkiksi havutukin hinnaksi sovittiin 44,8 prosenttia sahatavaran vientihinnasta. Nimellisesti kantorahapotti oli kaikkien aikojen korkein. ELIISA KALLIONIEMI Kun rahan arvon heikkenemisen ottaa huomioon, ennätys hupenee. KUN ALOITIN TYÖT Metsälehdessä 1984, elettiin vielä hintasuositussopimusten aikaa. Kuten niin usein kävi, jo muutaman kuukauden kulutTEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 76 Metsälehti Makasiini 10134_.indd 76 10134_.indd 76 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53. Kevät oli erityinen, sillä ensimmäistä kertaa neuvotteluissa puun hinta sidottiin metsätuotteiden vientihintoihin. Ne saivat komeat voitot varsinkin sellusta, mutta se näkyi kuitupuun hinnassa vain vähän. SUOMESSA tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa, mikä on noin 400 kauppaa jokaisena työpäivänä. Puunmyynneistä kertyi metsänomistajille rahaa 11 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sillä kuittaisi valtionvelan korot tältä vuodelta tai maksaisi puolet puolustusvoimien tilaamista hävittäjistä. Niistä kertyi viime vuonna teollisuudelle 42 miljoonaa kuutiometriä raaka-ainetta ja metsänomistajille tuloa 2,48 miljardia euroa. Aina yhtä kiinnostava kysymys on, nouseeko puun hinta, kirjoittaa lehden eläköityvä päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. PUUN HINTA ON IKUISUUSKYSYMYS Metsälehden 90-vuotisen historian aikana eniten esillä olleita aiheita on puukauppa
Entistä harvempi metsänomistaja myy puuta, mutta kauppojen koko on kasvanut. Sitä voi pitää melkoisena saavutuksena aikana ennen tietotekniikkaa ja tehokasta korjuukalustoa. Metsänomistajakunta on muuttunut vuosikymmenten kuluessa, mutta se ei ole vaikuttanut puun myynteihin siten kuin on pelätty. Kemissä käynnistyvä biotuotetehdas keittää puuta 180 rekkakuormaa ja yhdeksän junalastillista päivässä. Hinnan metsänomistaja uskoi olevan kilpailukykyinen. Puukauppa on ennen kaikkea luottamuskauppaa. Hinta on tärkeä, mutta puut saa ostaja, johon voi luottaa. Myös vastaus on pysynyt samana. VUODESTA TOISEEN olen ihmetellyt, miten hyvin puukauppa sujuu – kaikista meitä toimittajia innoittaneista kriiseistä huolimatta. Joku kilpailuttaa kaikki kauppansa. Samasta aiheesta kirjoitin itsekin vuonna 1984. MUUTAMA NUMERO sitten Metsälehdessä oli juttu siitä, minkälainen on hyvä puunostaja. Välillä valtio on puuttunut peliin. Metsälehti Makasiini 77 10134_.indd 77 10134_.indd 77 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53. Kaupunkeihin ja taajamiin muuttaneet omistajat myyvät puuta siinä missä maalla asuvatkin. Tuttu metsänomistaja kertoi myyvänsä aina paikalliselle sahalle. Jos metsänomistajat päättäisivätkin myydä puun sijasta hiilinielua. Entä jos puukauppaan tulisi häiriö. Milloin teollisuus on valittanut puupulaa, milloin metsänomistajat eivät ole saaneet leimikoitaan kaupaksi. Sen ostomies pitää sanansa ja korjuujälki on hyvä. Silti yritykset uskaltavat rakentaa tehtaita sen varaan, että yksityiset metsänomistajat vuodesta toiseen tulevat markkinoille. Puulla oli hyvä kysyntä ja yksityismetsien kaupoissa rikottiin hakkuukaudella 1984–85 historiallinen 40 miljoonan kuutiometrin raja eli puuta ostettiin melkein saman verran kuin viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen tekemässä metsänomistajakyselyssä näkyy kuitenkin 2000-luvulla selvä muutos. tua puukauppa karkasi vaivalla rakennetusta raamista. Koska jälkimmäinen muutos on isompi, yksityismetsin hakkuumäärä on vuosituhannen vaihteen jälkeen selvästi kasvanut. Puukauppa-aiheisia otsikoita vuoden 1984 Metsälehdistä. PUUN HINTA ON IKUISUUSKYSYMYS Vuodesta toiseen olen ihmetellyt, miten hyvin puukauppa sujuu – kaikista meitä toimittajia innoittaneista kriiseistä huolimatta
Toinen luottamukseen pitkän varjon jättänyt tapahtuma oli viime vuosikymmenen kartellijupakka. Seuraava kymmenluku meni rikki vasta siis vasta 50 vuotta myöhemmin. joonaan kuutiometriin, joka hankittiin valtaosin yksityismetsistä. Myös metsänomistajapuolella järjesteltiin yhteismyyntejä. Kymmenen vuotta sitten kirjoitettiin, että suomalainen puu on niin ylihinnoiteltu, että tänne ei enää kannata investoida. Puukaupassa kohtaa kourallinen hyvin asioista perillä olevia ostajia ja satoja tuhansia metsänomistajia, joilla on paljon vähemmän tietoa markkinoista. Ketään ei tuomittu maksamaan korvauksia, koska ei voitu osoittaa, että hintojen sopimisesta olisi ollut taloudellista hyötyä. Jos metsänomistaja pyysi tarjouksen väärältä ostajalta, se oli aina huonompi. Muutamassa vuodessa puunosto kasvoi 30 milTEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 78 Metsälehti Makasiini 10134_.indd 78 10134_.indd 78 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53. Suomi oli vasta pääsemässä pulavuosista, mutta suhdanteiden käänne näkyi silloinkin ensimmäisenä sellutehtailla ja sahoilla. Juuri äsken itävaltalaissaha ilmoitti tulleensa Suomeen juuri puun hinnan takia. Metsälehti perustettiin 1933 välittämään tietoa metsänomistajille. Kustannuksia säästyi, kun myyjät oli valmiiksi jaettu. Näyttää siltä, että puukaupassa vain harvoin sekä ostajat että myyjät ovat tyytyväisiä. Tavoitteena oli parempi hinta, kun myytävää olisi kerralla enemmän. Vuosikymmenten kuluessa kallis puu on tehokkaasti motivoinut parantamaan tuottavuutta korjuussa, kuljetuksissa ja tuotannossa. Tuolloin puun kysyntä oli kovassa kasvussa. Usein nämä suunnitelmat ”ostettiin rikki”. Kun puulla oli hyvä kysyntä, joku sai aina vielä paremman tarjouksen. Se kuitenkin oli hintayhteistyön tarkoitus. ITSEKIN PÄÄSIN kirjoittamaan kartellista jo heti ensimmäisenä kesänäni lehdessä. Jalostuslaitoksia rakennettiin lisää. METSÄLEHDELLE puukaupan käänteet ovat tarjonneet paljon jutunaiheita, mutta mitä lehdellä on ollut tarjota. Tuolla tiellä Metsälehti on edelleen. Näyttää siltä, että puukaupassa vain harvoin sekä ostajat että myyjät ovat tyytyväisiä. Puukaupan konkarien neuvot aloittelijoille ovat arvokkaita. Yritykset ovat kyseenalaistaneet Metsäkeskuksen tekemien tarkastusten tuloksia, mutta huono jälki erottuu myös valtakunnan metsien inventoinnissa. Mikä olisi nykyaikainen tapa lisätä avoimuutta ja luottamusta. Vanhassa maailmassa, kun hintasuosituksista vielä neuvoteltiin, myyjien ja ostajien edustajat kokoontuvat saman pöydän ääreen keskustelemaan viennin näkymistä. Viime aikoina luottamusta ovat koetelleet uutiset liian rajuista harvennuksista. Tulevien kauppojen varmistamiseksi korjuujäljen on parannuttava. Hintataulukot ja puukauppaa käsittelevät jutut ovat suosittuja niin verkossa kuin paperille painetussa lehdessä. Melkein aina puu on joko liian halpaa tai kallista. Nyt kaikki on toisin. Tieto tulee tarpeeseen. Pari vuotta sitten tekemässämme kyselyssä Metsälehden lukijat arvioivat saavansa lehdestä hyötyä peräti 3 500 euron arvosta. Esimerkiksi hakkuiden koneellistuminen tapahtui 1980-luvulla nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Haastattelemani metsänomistajat puhuivat ”savujaosta”, mutta puunostajien yhteistyötä kehittäneen Teollisuuden puuyhdistyksen puheenjohtaja korjasi nimen ”ostojärjestelyksi”. Hyville neuvoille puukaupasta ja metsien kasvattamisesta oli kysyntää
K U VA : K IM M O R A M PA N EN Metsälehti Makasiini 79 10134_.indd 79 10134_.indd 79 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53
Kun havusellun hinta nousee tai laskee, tarkistetaan mäntykuidun tehdashintaa. Vaikka moni asia on muuttunut, metsänomistaja pärjää pitkälle vanhoilla viisauksilla. Näillä näkymin kyllä. l TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 80 Metsälehti Makasiini 10134_.indd 80 10134_.indd 80 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53. Puun tarve kasvaa ja tarjonta todennäköisesti supistuu luonnon ja hiilivarastojen suojelemisen vuoksi. Metsiä hyvin hoitamalla välttää riskejä ja varmistaa tulevia puukauppatuloja.. Aiemmin teollisuus olisi voinut lisätä puun tuontia. Siirtymää kohti korkea-arvoisempia tuotteita tapahtuu koko ajan. Nyt Venäjän raaka-ainereservit pysyvät uuden rautaesiripun takana vielä pitkään. Suomen rikkaus on kolme moniin tarkoituksiin sopivaa pääpuulajia, joille voi ennustaa kysyntää myös tulevaisuudessa. Muualla Itämeren alueella ylimääräistä puuta on vain vähän. Ennustaminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Näin metsänomistajat saavat tiedon muutoksesta markkinoilla. Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, että ”mustat joutsenet” eli yllättävät käänteet ovat mahdollisia. Ostajat raportoivat maksamansa hinnat tilastoon, jota voi tutkia esimerkiksi Metsälehden verkkosivuilla. ENTÄ SITTEN vastaus alun kysymykseen, nouEliisa Kallioniemi on työskennellyt Metsälehdessä vuodesta 1984, yhteensä 39 vuotta. Suhdannekäänteet pitää kuitenkin itse huomata. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi muuttaa ennusteita. SE PP O SA M U LI seeko puun hinta. Meillä tieto toteutuneiden kauppojen hinnoista on kattavampaa kuin Ruotsissa. Toisaalta puun kallistuminen johtaa raaka-aineen entistä tehokkaampaan käyttöön. Lehden noiden vuosien vuosikerrat täyttivät pöydän. Ruotsissa yritykset tiedottavat metsänomistajille suhdannekäänteistä julkisilla hintalistoilla. Plantaasimetsätkään tuskin riittävät täyttämään vajetta
Kyseessä on todellinen sankaritaimi. Saat sen omaan metsääsi osoitteista tapio.fi ja finforelia.fi *Ei vaikutusta infektoitumiseen PaLAR3B 10142_.indd 81 10142_.indd 81 21.4.2023 13.46 21.4.2023 13.46. Lisää kasvua TAIMISANKARI Kun syntyy kuusentaimi, jossa juurikääpä leviää merkittävästi tavallista hitaammin, on helppo nähdä mitä se tarkoittaa terveelle tyvitukille – eli metsän tulevalle tuotolle ja hyvinvoinnille. Vähentää juurikäävän etenemistä* Todellinen sankaritaimi
LUHTA » LINTUSUO HILJENEE Melkein kaikkien suolintujen kannat hupenevat. Ongelmaan ei löydy yhtä syypäätä tai ratkaisua. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 82 Metsälehti Makasiini 10102_.indd 82 10102_.indd 82 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57
Muiden Eurooppaan muuttavien kahlaajien tavoin kapustarintojen määrä on hiipunut vain kohtalaisesti. Metsälehti Makasiini 83 10102_.indd 83 10102_.indd 83 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57. LINTUSUO HILJENEE Hilla kukkii ja kapustarinta vahtii mättäällään aukeaa rahkanevaa
Riekko elää ympärivuotisesti suolla, suojautuu ja kätkeytyy suokasvien sekaan. On pelottavan hiljaista, ja ne äänet, joita kuulen, ovat vaihtuneet toisiksi. Riekon katoaminen merkitsee koko eloyhteisön köyhtymistä. Aukealla valo riitti liikkumiseen, mutta kaukaisen puronlatvan elämä jäi kuulon varaan. Köyhtymiseen ei kuitenkaan löydy yksittäistä syytä tai syyllistä eikä korjaamiseen yhtä ja helppoa viisasten kiveä. Myöhempinä vuosikymmeninä kirjatieto soiden linnuista ja kulkijan maastohavainnot poikkesivat sitä enemmän, mitä pitemmälle aika kului. Saapastelin lähemmäksi rimmikköä ja kuulin vähäisemmät äänet, kapustarinnan viheltämässä mättäällään, niittykirviset ja keltavästäräkit suojänteen kitumännyissä. Riekkoa piinaa ilmastonmuutos. Koillistaivaalle laajeni oranssi kajastus ja teerien kuherrus käynnistyi kaikkien äänien taustaksi. Suo myös kasvattaa sen kesäja talviravinnon. 84 Metsälehti Makasiini 10102_.indd 84 10102_.indd 84 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57. Harmaalokki puolestaan on muuttolintu, jolle suorimmikkö on yksi monista pesäpaikoista. Viimeiset lumilaikut hohtivat fosforinvaaleina maan ja puiden mustuudesta. Ruokansa se hakee muualta, joten sillä ei ole sijaa suon ekologiassa. Vähentyneiden lajien suhde suohon voi olla täysin erilainen. Metsän ja aukean rajalla saappaat loiskivat tulvavettä ja nenä aisti jotain epämääräisen tympeää tuoksua. Harmaalokkien yhdyskunnat riutuivat parantuneen jätehuollon seurauksena eikä vähentymistä tarvitse sen kummemmin murehtia. 1970-luvulla Suomessa tehtiin paljon sekä paikallisia että valtakunnallisia suolintulaskentoja. Valkoisen talvipuvun saaneet riekot osuvat LUHTA » Kaunis rimpisoiden vesilintu uivelo kuuluu menestyjien joukkoon. Jokainen uusi vuosikymmen tuo edellistä useammin lumettomia syystalvia. Lajikato on käsitteenä kaikille tuttu, mutta ahkeralle luonnossa retkeilijälle kaikkea muuta kuin fraasi tai sananhelinää. Lajikato on todellisuutta Soiden linnusto Suomessa on yksiselitteisesti romahtanut. Jos nyt menen samalle tai mille tahansa suolle, aamuvarhaisen äänimaailma saa tyrmistymään. Siksi kannattaa kartoittaa vähän yksityiskohtaisemmin noita muutoksia. Valon kasvaessa kuoroon yhtyi töyhtöhyyppien siipien rupsutusta ja kimeitä naukaisuja, kuovien kuikutusta, hanhiparven rupattelua ja viimein kurjen kirkaisu. Sadat tai tuhannet viitasammakot pulputtivat vesirimmissä, telkän siivet vinkuivat, tavi vihelsi, haapana piukkui, riekot päkättivät ja noituivat lähellä ja kaukana. M UISTAN vieläkin, kuinka tasan viisikymmentä vuotta sitten aamuyön pimeässä hiivin kuusikon sisältä ison suoaukean laitaan. Tällä vuosituhannella lintu-inventoijat ovat taas kahlanneet rimmiköissä ja siipiniekkojen alamäki on täsmentynyt. Korkealla taivaalla liversivät kiurut
Suokukkoja pesii Suomen soilla ehkä kolme prosenttia 1980-luvun kannasta. Suokukot vaeltavat talveksi Saharan yli Afrikan keskiosiin. Tärkein syy rajuun alamäkeen on kuolleisuus muuttomatkalla. Metsälehti Makasiini 85 10102_.indd 85 10102_.indd 85 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57
Itse asiassa kaikki pienet suokahlaajat – viklot, sirrit ja kurmitsat – näyttä ¨vät vuodesta toiseen hupenevan. Etelä-Suomen riekot viihtyivät puustoisilla rämeillä ja pienten suoaukeitten mosaiikissa. Vesirimpisten soiden runsaslintuisuus perustuu alkuja keskikesän hyönteispaljouteen. Sääskiä, surviaisia ja muita öttiäisiä vilisee eniten pohjoisessa ja sen vuoksi myös suolintujen määrä kasvaa etelästä pohjoiseen. Nopeimmin ja jyrkimmin on romahtanut suokukon pesimäkanta. Afrikassa on kysymys jo mantereen kokoisesta luontokatastrofista. Riekkosoita ennallistetaan Entä metsäojituksen ja turvetuotannon vaikutus. Täystuhoa tavallisempaa on kuitenkin rimpisuon vähittäinen kuivuminen aukealle työntyvien laitaojien vuoksi. Ne, jotka suokukkojen tavoin muuttavat Afrikkaan, ovat syöksykierteessä. LUHTA » liian helposti haukkojen ja muiden petojen silmiin. Euroopassa talvehtivat selviytyvät hieman paremmin. Soidensuojelualueetkin painottuvat pohjoiseen ja vastaavasti metsäojitukset ja turvesuot etelään. Niitä on nyt kolmisen prosenttia 80-luvun määrästä. EU:n alueella ei ole onnistuttu säilyttämään sellaista kosteikkojen verkostoa, joka turvaisi kahlaajien muuttoreitit ja talvehtimisen. Ilman hyönteisiä ei olisi myöskään suolintujen paljoutta. Onpa käynyt vielä niinkin, että vähät riekot suosivat ennallistettuja ojikoita mieluummin kuin säilyneitä luonnonsoita. 86 Metsälehti Makasiini 10102_.indd 86 10102_.indd 86 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57. Tänne kannattaa tulla pesimään likimain maapallon toiselta puolelta. Eniten luonnonsoita, myös märkiä ja aukeita lintusoita, on turmeltu Pohjanmaalla Suupohjasta Oulun seudulle. Edestakainen möyriminen Muuttohaukka hävisi sukupuuton rajalle, mutta se palasi pohjoisen suurille aapasoille, kun DDT:n kaltaiset myrkyt kiellettiin. Metsähallituksen toteuttamat soiden entisöinnit ovat usein nimetty riekon mukaan. Miljoonien hyönteisten toukat ja kotelot viihtyvät suorimpien tulvavedessä, jossa ne eivät joudu kalojen suihin. 60ja 70-lukujen metsäojitus vei elintilan juuri eteläisiltä riekoilta
Todellisia menestyjiä ovat silti kurki ja joutsen. DDT:n ja vastaavien myrkkyjen käyttökielto käänsi muuttohaukkojen määrän nousuun, ja nyt parimäärä on noin kolmesataa. synnyttää väistämättä pajun ja hieskoivun vesakoita silmuineen talviravinnoksi. Runsastuminen alkoi kauan sitten ja tälläkin vuosituhannella pesimäkannat ovat moninkertaistuneet.. Metsälehti Makasiini 87 10102_.indd 87 10102_.indd 87 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57. Pesiviä pareja oli vain muutama ja niidenkin pesinnät epäonnistuivat. Jänkäsirriäisen levinneisyyden eteläraja on siirtynyt Keski-Pohjanmaalta Kemin seutuville. Mustaviklot matkaavat Lapin aapasoille kaukaa Itä-Afrikasta. l Suorimpien keskellä pesii pikkukahlaajia, joiden olemassaolosta vain harvat tietävät. Muuttohaukka karkottaa suovarikset, pyytää tehokkaasti kahlaajia ja sorsalintuja ja vaikuttaa monin tavoin koko suolinnustoon. Puoli vuosisataa sitten muuttohaukka keikkui Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa sukupuuton rajalla. Meneekö kaikki väistämättä huonommaksi. Talvialueiden kuivuminen ja levähdyspaikkojen vähentyminen myös Euroopassa uhkaa lajin tulevaisuutta. Vain Suomessa muuttohaukat pesivät vesirimpisillä korkeajänteisillä soilla. Menestyjät Vähenevätkö kaikki suolinnut
metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10135_.indd 88 10135_.indd 88 20.4.2023 16.49 20.4.2023 16.49. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa
. Metsien kasvun lisäämistä on pohdittu laajasti julkisessa keskustelussa. Jos oletettaisiin, että puutuotannossa oleva metsäpinta-ala jaettaisiin tasan ikäluokkiin 0–80 vuoden välillä ja suojeluala puolestaan tasan ikäluokkiin 81–160 vuoden välillä, kasvu olisi kaikkiaan noin 105 miljoonaa kuutiota ja puuntuotannon maalla 98 miljoonaa kuutiota. Hiilinieluihin keskittymisen asemesta vihreä siirtymä teknisten hiilinielujen ja vähäpäästöisen tekniikan kehittämiseen panostamalla olisi tulevina vuosina ensiarvoisen tärkeää. Jos kaikki metsät olisivat yli 150-vuotiaita, kasvu olisi noin 47 miljoonaa kuutiota. Hiilinielujen kannalta tämä on tietenkin huono uutinen. inventoinnin (2014–2018) tulosten mukaan Suomen metsien kasvu oli reilu 106 miljoonaa kuutiota, mutta tuoreimpien tulosten mukaan kasvu on vähentynyt reiluun 103 miljoonaan kuutioon. Kasvua ei siis voida pitkäksi aikaa nykyisestä tasosta juuri kasvattaa ilman pinta-alan lisäystä, lannoitusta tai merkittävää jalostushyötyä. Silloin puuston kasvu olisi noin 145 miljoonaa kuutiota, mutta tällainen kasvu olisi varsin lyhytaikainen ilo. Hakkuiden rajoittaminen voi siis olla korkeintaan lyhytaikaista hätäapua ilmaston muutoksen torjuntaan. Pidemmän päälle myöskään nettohiilinielua ei voida pelastaa, hakataanpa paljon tai vähän. l Joko paras kasvu meni. Parissakymmenessä vuodessa kasvu kääntyisi laskuun. SUOMEN METSIEN HYVÄ kasvu on viimeiset vuosikymmenet perustunut siihen, että suuri osa metsäpinta-alasta on ollut nuorta metsää. VALTAKUNNAN METSIEN 12. Nykyinen 103 miljoonan kasvu voi siten itse asiassa olla varsin lähellä pitkän ajanjakson maksimaalista kasvua. Siinäkin tapauksessa puuston nettohiilinielu olisi siis pitkällä aikavälillä likimain nolla. Kasvun vähentyessä ja luonnonpoistuman lisääntyessä metsien nettohiilinielu pidemmän päälle kuitenkin lähenisi nollaa. Hakkuiden rajoittaminen toki lisäisi lähivuosikymmeninä metsien nettohiilinielua eli kasvun ja poistuman eroa. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Toisaalta tuon tasaisen ikäluokkajakauman ylläpitäminen edellyttäisi, että myös vuosittaisen poistuman tulisi olla likimain tuo 98 miljoonaa kuutiota. Metsälehti Makasiini 89 LUONNOSSA » KOLUMNI 10139_.indd 89 10139_.indd 89 21.4.2023 14.58 21.4.2023 14.58. Hakkuiden rajoittaminen voi siis olla korkeintaan lyhytaikaista hätäapua ilmaston muutoksen torjuntaan. Kasvun lisäämiseen on periaatteessa kolme eri mahdollisuutta: lisätään kunkin puuston ikäluokan keskimääräistä kasvua esimerkiksi lannoittamalla tai jalostamalla, lisätään metsäpinta-alaa peltojen ja joutomaiden metsityksillä tai muokataan ikäluokkajakaumaa kasvulle otollisemmaksi. JOS ETSITÄÄN MAHDOLLISIMMAN hyvää kasvua, jota voidaan ylläpitää pitkään, tarvitaan kohtuullisen tasainen ikäluokkajakauma. Kasvussa tapahtuneen käänteen pääsyynä onkin VMI:n mittausten perusteella metsien vanheneminen. Teoriassa maksimaalinen kasvu saataisiin, jos aivan kaikki metsät olisivat parhaassa kasvuiässä eli noin 20–40-vuotiaita. Jos hakkuut nyt kokonaan lopetettaisiin, metsien kasvu lisääntyisi noin 114 miljoonaan kuutioon, mutta vaikutus olisi lyhytaikainen
Kanteleen kannen hiontaa. Kanteleen rakentamisen hän oppi isältään Otto Koistiselta. Koistinen on luotsannut Koistisen Kanteletta 1990-luvun alusta lähtien. PILKKEET » TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JOHANNA KOKKOLA VANHAN puurakennuksen uumenista kuuluu kanteleen sointi. Loimuvaahteraiseen kanteleeseen on juuri vaihdettu kielet. Soittimen rakenne on muuttunut ja ääni voimistunut, soittimen sisälle voidaan nykyisin asentaa mikrofoneja ja yksinsoitettavien kanteleiden rinnalle on tullut useamman henkilön soitettavia yhteiskanteleita. ”Yhteiskantele sopisi hyvin työpaikoille jalkapallopelin rinnalle luomaan yhteishenkeä”, sanoo neljän soitettavaan Quartet8-yhteiskanteleeseen nojaava Hannu Koistinen. Rääkkylään Pohjois-Karjalaan 1800-luvun lopulla rakennetussa pappilassa on viime vuodet valmistettu Koistinen Kanteleen kanteleita. ”Kanteleen omistaja halusi soittimeen uudenlaista sointia, joten teimme pienen muutoksen kielisilmukoihin”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Hannu Koistinen. 90 Metsälehti Makasiini 10140_.indd 90 10140_.indd 90 21.4.2023 15.06 21.4.2023 15.06. ”Otin vuonna 1989 tavoitteeksi modernisoida suomalaisen konserttikanteleen ja uudistaa sen imagon niin, että suomalaiset voivat olla ylpeitä kansallissoittimestaan.” Puulajeista liikkeelle Koistinen Kantele valmistaa niin pienempiä viisija 11-kielisiä kanteleita, kookkaampia konserttikanteleiIMAGO UUSIKSI Hannu Koistinen on modernisoinut perinteisen kansallissoittimemme. Reilun 30 vuoden aikana kantele on kokenut yrityksen verstaalla melkoisen muodonmuutoksen. Meneillään on loimuvaahteraisen, sivuiltaan violetiksi petsatun konserttikanteleen viritys
l Koistinen Kanteleen valmistama, neljän soitettava Soivan Sampo -yhteiskantele löytyy Helsingistä Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloista. Yhteiskantele sopisi hyvin työpaikoille jalkapallopelin rinnalle luomaan yhteishenkeä. Kanteleen rakentaminen alkaa puumateriaalin valinnalla. Viime vuosina yhteiskanteleiden suosio on ollut kasvussa, ja Koistinen ennakoi, että ne voivat mennä ensi vuonna liikevaihdossa konserttikanteleiden ohi. Metsälehti Makasiini 91 SE PP O SA M U LI 10140_.indd 91 10140_.indd 91 21.4.2023 15.07 21.4.2023 15.07. Osien muodot ohjelmoidaan tietokoneelle, joka välittää ne edelleen jyrsinkoneelle. Hyllyllä on pinossa kanteleiden sisärakenteiden osia. Monet kanteleen osat valmistetaan nykyisin CNC:n eli tietokoneohjatun jyrsimen avulla. Sillä saa neutraalin yleissoittimen, jossa äänet erottuvat selkeästi toisistaan. ”Kanteleella soitetaan nykyisin kaikenlaista musiikkia, ja uusia kanteleensoittajia koulutetaan koko ajan lisää. Esimerkiksi leppä tuo soittimeen perinteisempää sointia.” Koistinen Kanteleen soittimet rakennetaan tällä hetkellä pääosin ulkomaisesta puutavarasta, muun muassa sveitsiläisestä alppikuusesta, keskieurooppalaisesta vaahterasta ja yhdysvaltalaisesta pähkinäpuusta. Niitä on myyty vuodessa parhaimmillaan yli tuhat kappaletta. Katso video www. Kanteleiden rakentamiseen kuuluu sekä perinteisempää että modernimpaa puusepäntyötä. Markkinat kotimaassa Yrityksen myydyin tuote on viisikielinen kantele. Viisikielinen kantele maksaa noin 250 euroa, konserttikantele 8 000–16 000 euroa. Se on täysin modernisoitu, uniikki ja kansainvälisestikin kiinnostava soitin.”. Konserttikanteleita menee vuosittain kaupaksi muutama kymmenen kappaletta, mutta ne tuovat suurimman osan liikevaihdosta. metsälehti.fi Kantelepuuseppä Timo Schmidt käsittelee konserttikanteleen osia. ”Työyhteisöjen psykologisesta turvallisuudesta puhutaan nykyään paljon. Soittimissa käytetyt puulajiyhdistelmät päätetään sen mukaan, millaista sointia asiakas soittimeltaan haluaa. Suomalaisten epäilevä suhtautuminen kansallissoittimeensa on aivan turhaa. Kanteleen tulevaisuuteen Koistinen suhtautuu toiveikkaasti. ”Suosituimmassa yhdistelmässä kanteleen sivut ovat vaahteraa ja pohja kuusta. Sitä voi käydä soittamassa kuka tahansa. Kotimaista mäntyä, kuusta ja leppää käytetään jonkin verran, ja tavoitteena on tulevaisuudessa lisätä kotimaisen puun osuutta. Yhteiskanteleen hinta vaihtelee noin tuhannen ja kymmenen tuhannen euron välillä. Kokonaan uusi materiaali on yhteiskanteleiden rungoissa käytettävä kotimainen koivuvaneri. Kalleimmat maksavat jopa 80 000 euroa. Soittaessa kukaan ei voita, vaan kaikki tulevat yhdessä maaliin.” Kanteleiden markkinat ovat pääosin kotimaassa, mutta jonkin verran niitä myydään myös ulkomaille, varsinkin Japaniin. ”Kotimainen vanha honka oli pitkään perusmateriaalimme, mutta sellaista puuta ei ole enää juurikaan saatavilla”, Hannu Koistinen sanoo. ta kuin yhteiskanteleitakin
Puuta korjaava teollisuus on puolustusasemissa. Palkinnon arvo on 169 euroa. Isotkin töppäykset korjaantuvat nopeasti. Sen ovat kirjoittaneet metsätuhotutkija Markus Melin ja toimittajat Pi Mäkilä sekä Aino Ässämäki. En usko olevani yksin toiveineni. Se näyttää yrittävän vaieta kuoliaaksi omenapuutarhan ohjeilla tehdyt ensiharvennukset ja varsinkin niiden kasvua alentavan vaikutuksen. Usein metsä on tiheä ja alikasvosta liikaa johtuen puutteellisesta taimikonhoidosta ja osittain myös raivauksen tekemättä jättämisestä. Hakkuukertymän ja myös hakkuukoneen tuotoksen on oltava riittävän suuri. Lähetä meille valokuva ja lyhyt teksti, jossa kerrot, miten olet saanut puut hyvään kasvuun. Onko siellä paikkoja, joista olet erityisen ylpeä. Toivon olevani väärässä, mutta pelkään, että ensiharvennuksia ei voi nykyoloissa tehdä oikein ja laadukkaasti. Käytettävä konekalusto on aivan liian suurta ja kallista. Tehdään asiat paremmin. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan ensiharvennukset kynitään niin, että säällisesti hoidettua metsää ei löydy oikein mistään. Juupas-eipäs-väittelyn sijaan toivoisin tässäkin asiassa jotakin rakentavaa. Samoin kuin korinttolaiskirjeiden mukainen rakkaus, metsäkin on pitkämielinen ja lempeä, ei se katkeroidu eikä lue kärsimäänsä pahaa, kaikki se peittää, kaikki se kärsii, eikä sekään koskaan häviä. Yleisesti on tiedossa, että parantamisen varaa on aina ja monessa asiassa, mutta varsinkin ensiharvennuksissa. Lopettakaamme siis hedelmätön kinastelu. Onneksi täällä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä metsä on maantieteellinen ilmiö. Toimitus valitsee kuvista ja kirjoituksista parhaat julkaistavaksi lehdessä. Fauna Vråken Evo -reppujakkara on kevyt kuljettaa mukana, sillä se painaa vain 1,7 kiloa. Lähetä kilpailuvastauksesi toukokuun loppuun mennessä sähköpostilla osoitteeseen palaute@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Kilpailu, Metsälehti, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki. MITEN kasvun ihme näkyy sinun metsässäsi. Niiden joukosta arvotaan kilpailun voittaja, joka saa palkinnoksi reppujakkaran. Tämä taas uhkaa käydä hyvin kalliiksi kansantaloudelle. Laadukkaan harvennuksen tekeminen vie liikaa aikaa, jos onnistuu ylipäätänsäkään, ja on siis nykytaksoilla ja -kalustolla kannattamatonta. 3. Tähän päästään, kun ajourat ovat tiheässä ja riittävän leveät. HANNU NUMMELIN ELÄKELÄINEN MIKSI NUORET METSÄT HAKATAAN LIIAN HARVAKSI. Kaikki muut, joiden kirjoitus ja kuva päätyvät lehteen, palkitaan uunituoreella kirjalla Metsät ja ilmastonmuutos. Jos yksi konsti ei auta, kokeillaan jotakin muuta. 2. Sitä ei huonolla hoidolla voi täysin hävittää. LUKIJAKILPAILU TÄSTÄ METSÄSTÄ OLEN YLPEÄ! 92 Metsälehti Makasiini » PILKKEET LUKIJALTA 10143_.indd 92 10143_.indd 92 21.4.2023 15.13 21.4.2023 15.13. ENSIHARVENNUSTEN laadussa on valvovan viranomaisen eli Metsäkeskuksen mukaan runsaasti toivomisen varaa. On arveltu, että liiallisen harvuuden aiheuttama kasvun alenema saattaa jopa myötävaikuttaa siihen, voidaanko metsiä enää pitää hiilinieluna. Se johtuu seuraavista syistä: 1
Kytkimen ansiosta saha toimii kuten bensiinimoottorisahat. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Lue lisää osoitteessa www.metsalehti.fi/blogit/polttopuut KURKISTUS POLTTOPUIDEN OLEMUKSEEN HUSQVARNALTA on tulossa markkinoille ensimmäinen keskipakokytkimellä varustettu akkusaha, 542 iXP. MENNEENÄ talvena yhä useampana päivänä pakkasen puremalle taivaalle piirtyi savukiehkuroita tupien piipuista. Metsänomistaja Johanna Teräväinen muistuttaa blogissaan, että polttopuut pitää valita tulipesän ja käyttötarkoituksen mukaan. Juttu avautuu uuteen näkymään. Valmistajan mukaan kytkin parantaa sahan kiihtyvyyttä ja leikkuutehoa. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Lue lisää osoitteesta: www. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Uuden sahan luvataan olevan Husqvarnan nykyistä tehokkainta akkusahamallia 540 iXP jonkin verran tehokkaampi. 09 315 49 840). Lisäksi kytkimen luisto kovimmissa rasitustilanteissa keventää sahan ylikuormitusta ja mahdollistaa laitteen voimakkaamman kuormittamisen. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. . Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Hänen yhdeksän tulipesän huushollissaan on huomattu, että jokainen tulipesä on omanlaisensa. metsalehti.fi/uutiset/542ixp KESKIPAKOKYTKIN AKKUSAHAAN Metsälehti Makasiini 93 10143_.indd 93 10143_.indd 93 21.4.2023 15.13 21.4.2023 15.13. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Puuliiterin pinot ovatkin huvenneet vauhdilla
Lähdeallikoissa elävät puroja okakatka ovat jääneet lähteen vangiksi kenties jo jääkauden loppuvaiheessa. Lähteissä elää myös muita hyönteisiä ja äyriäisiä. Palkinto sisältää Kolo Design -saunamittarin ja pienen pellavapyyhkeen. Tulokkaita ei tullut seurattua alusta asti, mutta nyt siinä on muutaman kymmenen metrin matkalla selvä lähdelajisto. Lauri Paasivirta on löytänyt lähteistä 360 erilaista surviaissääskeä. Entä lähteiden eläimet. Jo kukkakasveilla tilanne on paljon vaikeampi. Pohjavesi oli niin lähellä pintaa, että ojan pohjalle puhkesi lähde. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Runsaasti itiöitä tuottavat sammalet kuten purolähdesammal pystyvät palaamaan paikalle, jos vain olot ovat suotuisat. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Jos lähteen ojitus on hävittänyt vaikkapa lettovillan tai lettorikon, ne tuskin palautuvat omin voimin. Jos oja tukitaan, vesi kyllä täyttää vanhan lähdelammen, mutta katkoilla ei taida olla keinoja palata sinne. Nyt näyttää siltä, että ojalähdesammal olisi jo tukahduttanut kokonaan kampasammallaikun. Tämä havainto sai minut pohtimaan, minkälaiset mahdollisuudet soiden ja lähteiden ennallistamisessa on palauttaa jo hävinneet lajit. mennessä vastanneiden kesken arvomme kolme pakettia kesän saunailtoja varten. Runsaimpana on purolähdesammal ja purosuikerosammal. Hedelmöityneestä munasolusta kasvaa itiöpesäke. Palkinnoksi arvotun kirveen voitti Risto Huikku Petäjävedeltä. Kuutiokilometrien laajuinen elintila rajoittuikin nyt muutamiin kuutiometreihin, mutta siinä pieni katkajoukko selvisi halki vuosituhanten, kunnes tuli kaivinkone ja kuivatti lähteen. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Muutama vuosi sitten siinä kasvoi pieni laikku kampasammaltakin. Ojan penkoistakin tihkui hiukan vettä ja pian tihkuiseen kohtaan syntyi sammalpeite. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT. Kaikkien 15.5. Viime numeron suosituin artikkeli oli metsäkoneiden kehitystä esitellyt juttu ”Tulevaisuuden savotalla”. 94 Metsälehti Makasiini Lähdesammalen sukusolut syntyvät varren latvassa olevissa kuppimaisissa pesäkkeistöissä. Se on lähdesammalta vaateliaampi lettosoiden laji. ARVONTA! 10038_.indd 94 10038_.indd 94 21.4.2023 15.15 21.4.2023 15.15. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kylmävetiset lähteet ovat monen eläimenkin elinpaikkoja. SEPPO VUOKKO Vahingossa syntynyt lähde » PILKKEET JO RM A PE IP O N EN MISTÄ PIDIT. METSÄ AUTOTIEHEN kaivettiin oja hiekkaiseen rinteeseen. Siihen asennettiin kaivonrengas, ja nyt siitä saa kuka tahansa hakea hyvälaatuista lähdevettä
050 438 2865 Anna Back Jussi Collin, p. SA M I KA RP PI N EN Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi (vastaava) p. Ensi numerossa TAIMEN JÄLJILLÄ METSÄLEHTI MAKASIINI 4/23 ILMESTYY 9.6. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6115 (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma) p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 12.5. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus Metsälehti Makasiini 95 10039_.indd 95 10039_.indd 95 21.4.2023 15.17 21.4.2023 15.17. 050 410 4239 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6100 Petri Koskinen p
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 96 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 10040_.indd 96 10040_.indd 96 21.4.2023 15.19 21.4.2023 15.19. . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys .
Jumppanen on ollut Metsäsäätiön hallituksessa vuodesta 2020. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. PALKINNOT Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Veli-Matti Häjänen, Hyllykallio ja Kaija Tiainen, Uukuniemi. . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Metsäsäätiö METSÄ GROUPIN puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaava toimialajohtaja J uha Jumppanen on valittu Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi. NIMITYKSIÄ TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 12.5.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 2, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Vuodesta 2016 puheenjohtajana toiminut Sauli Brander UPM:ltä jatkaa hallituksessa jäsenenä. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. . MAKASIINIKRYPTO 3 10040_.indd 97 10040_.indd 97 21.4.2023 15.19 21.4.2023 15.19. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsäsäätiön hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola
Teksti viittaa Ilomantsin Hattuvaarassa lentämällä tehtyihin vesakkomyrkytyksiin ja niiden vastaisiin mielenilmauksiin. Tästä voidaan poiketa maaja metsätalousministeriön luvalla. M ET SÄ H A LL IT U KS EN KO KO EL M A , LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O 98 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 10041_.indd 98 10041_.indd 98 21.4.2023 15.32 21.4.2023 15.32. Vesakkomyrkytysten puolustajat perustelivat toimintaa erityisesti kustannustehokkuudella. Kunnat saivat 1980-luvun puolivälissä mahdollisuuden kieltää lentolevitykset, ja hiljalleen toiminta loppui kokonaan. JUICE Leskisen kappaleessa Ilomantsi helikopteri tuo kuolemaa ja ”metsähallinnon puupäät myrkyttävät vesakon niin kuin nuorison”. Kappale osallistui vuoden 1981 Eurooviisujen esikarsintaan. Biologi ja metsänhoitaja Olavi Lyly aloitteli 1980-luvulla Metsäntutkimuslaitoksella tutkimusta vesakkomyrkkyjen vaikutuksesta metsäekosysteemiin. Viimeksi lentämällä on torjuttu ruskomäntypistiäistä Varsinais-Suomessa vuonna 2008. Kuvassa torjunta-ainetta levitetään taimikkoon Metsähallituksen maalla Parkanossa vuonna 1975. Lausunto annettiin kuitenkin pian uudelleen entistä painokkaampana. Siis jotain aivan muuta kuin 1980-luvun Vesakkotuho special. Torjunta-aine oli biologinen pistiäisiin tarttuva virus. Siellä tilanne kärjistyi lopulta niin, että muutamien kerrotaan saaneen torjunta-ainetta niskaansa. Se julkaistiin sittemmin Ruotsissa. Lyly laati lausunnon maaja metsätalousministeriölle, jossa esitettiin, että myrkytyksistä pitäisi pidättäytyä, kunnes niiden hyödyt olisi tutkimuksella todistettu. Youtubessa sitä on katsottu puolisen miljoonaa kertaa. Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Olavi Huikari allekirjoitti lausunnon, mutta joutui metsäalan painostuksen vuoksi vetämään sen takaisin. Lylyn tutkimus hyllytettiin. Nykyisessä kasvinsuojelulaissa lentolevitys on tyystin kielletty. . Yleensä myrkyttämällä onnistuttiin hävittämään lehtipuut ja kenttäkerroksen kasvit, mutta silti aineiden pitkäaikaisesta vaikutuksesta havupuiden kasvuun ei tiedetty juuri mitään. l AINO ÄSSÄMÄKI VESAKKOSOTIEN KAIKU SOI YHÄ Taimikonhoitorästien hoitoon oli 1980-luvulla tarjolla varsin raju menetelmä. Hattuvaaran tapahtumien seurauksena yleinen mielipide oli jo kääntynyt vesakkomyrkytyksiä vastaan
Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. OKSASILPPURI Finman 65 790 . Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. Rahoituksella alk. (2290?) PIENNARMURSKAIN 220 Leikkausleveys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg Rahoituksella alk. Pikasäädettävät iskuvaimentimet. (890?) HALKAISUKONE 3390 . Vetokyky yli 1200 kg. 15990. +tk 7990 Rahoituksella alk.159?/kk. MODULARBOX OY ON TUONUT TAIWANISTA SUOMEEN JO 10000 TGB MÖNKIJÄÄ! Tasauspyörästö takana, 1x4 veto 4-veto + 100% lukko edessä. Max. 99?/kk. Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen TILAA ESITE! SÄHKÖMOPO Rahoituksella alk. UUTUUS! 1000 V-TWIN LTX PRO ABS 80 km/h Kaikki 2 henkilöä. 125?/kk. Rahoituksella alk. 125?/kk. ISO SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Rahoituksella alk. ajomatka jopa 95 km latauksella. KAKSI VERSIOTA! 2 Max. 179?/kk. Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. 169?/kk. 99?/kk. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa aikaan! OHJAUSTEHOSTIMELLA Ovh. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. 125?/kk. 99?/kk. B&S 6,5 Hv moottori. 100?/kk. +tk Rahoituksella alk. 37T Hydraulinostolla 1020/ OKSASILPPURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. Finman 120 Finman 150 2890 . . Sylinteri 89 mm, ISO 22GP pumppu 2 asentoa, pysty tai vaaka. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY PUUHAKKURI 100 Työteho 7500-19600 m2/h VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. Kotimainen tuotemerkki NYT B&S 15 Hv moottori Hydraulinostolla Rahoituksella alk. 3990 . Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. UUTUUS jatkettava aisa! 1690 . +tk 8990 13990 . ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Tehokas 3Kw moottori 7990 . +tk LYIJY-GEELIAKUILLA 1 MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. 99?/kk. SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 5990 . Otamme vaihdossa autoja. KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi 550 MAX EPS PITKÄRUNKOINEN Rahoituksella alk.159?/kk. Paino 370 kg. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. OHJAUSTEHOSTIMELLA . +tk Takuu 2 v. +tk Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! 10042_.indd 99 10042_.indd 99 23.4.2023 11.50 23.4.2023 11.50. KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Paino 360 kg, 16" renkaat Rahoituksella alk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. +tk 6990 Rahoituksella alk.149?/kk. 35-60 Hv, 4 Cr terää, 550 EFI LED . UUTUUS! Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. 2790 . MAXXIS 26" Renkaat + 14 Design vanteet. (6990?) Rahoituksella alk. (4290?) Rahoituksella alk. 83 Hv. 500x1050 37T HALKAISUKONE B&S 15 Hv moottori 2890 . puun halkaisija 100 mm. LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. 420x340x1400 mm Syöttöaukko 2590 . 540-1000r/min TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. TGB 3000lbs sähkövinssi sekä perävaunupistoke! Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) UUTUUS! Täysautomaatti, pakki NYT KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! 9990 . Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. 265?/kk. Paino 225 kg Max
Tervetuloa tutustumaan osastolle D6-D10 Tervetuloa tutustumaan osastolle D6-D10 Logosol vannesahalaitos ja ketjusahalatios työnäyttely Logosol vannesahalaitos ja ketjusahalatios työnäyttely Kranman hydrauliset mönkijän metsäkärryt ja pienmetsäkoneet Kranman hydrauliset mönkijän metsäkärryt ja pienmetsäkoneet Järnhästen ”rautahevonen” mallit esillä Järnhästen ”rautahevonen” mallit esillä Kvartsikatu 2 C, VAASA Kvartsikatu 2 C, VAASA 06-3577 850 06-3577 850 www.konenygard.fi www.konenygard.fi 10043_.indd 100 10043_.indd 100 23.4.2023 12.08 23.4.2023 12.08