Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 10. TOUKOKUUTA 2012 • Nro 9 • www.Metsalehti.fi Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4–5 Ajankohtaista: Energiapuulle hintatilastot ›› sivu 3 Puukauppa: Mittauslaki uudistuu ›› sivu 12 Kokeiltua: Kotitarvemetsurin uutuussaha ›› sivu 21 Luonnosta: Ellipsinmuotoinen ihme ›› sivu 24 Konkari jo 31-vuotiaana Ju kk aPe kk a M oi la ne n
Monimuotoisuuden lisäämiseen se on liian järeä keino. Eri mieltä ovat muun muassa ympäristöministeriön ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat. Valmisteilla oleva laki metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta on tarkoitettu turvaamaan metsien terveyttä. 020 772 9143 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Heidän mielestään metsätuholakiin kaavaillut velvoitteet vahingoittuneiden puiden korjaamisesta rajoittavat liikaa laho puun kertymistä metsiin. Esimerkkihinnaksi annettakoon, että kotimainen tuulienergiayhtiö tarjosi kuudesta puolen hehtaarin suuruisesta voimalatontista Puumalan kunnalle vuokraksi vähän alle 50?000 euroa vuodessa. 020 772 9128 asiakaspalvelu: p. Ryhmä luovuttaa lähiaikoina maaja metsätalousministerille esityksensä, johon liittyy neljä eriävää mielipidettä. Metsäkeskuksen Metsäpalvelut-yksikkö keskittyy nyt yksinomaan metsänomistajan kustannustehokkaaseen palveluun. 020 772 9122 toimitussihteeri: Eero Sala p. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Kuten puukaupassa, parhaan hinnan saa kilpailuttamalla paikkakunnan tuulivoiman rakentajat. Tähän mennessä lain puitteet ovat riittäneet hyvin. Suomen tavoitteena on moninkertaistaa tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä. Sivu 26 Erilaiset taitelijat esillä Lustossa Sivu 28 Baltian metsillä ollut monta roolia Viimeinen ”metsäveli” tuli esiin piilopaikastaan vuonna 1994. Takana on kaksi pahaa myrskytuhovuotta, tavallista varhaisempia keväitä sekä lämpimiä ja kuivia kesiä. Nykyisen lain mukaan tuhopuut on korjattava pois vain, jos vaurioituneita havupuita on yli 20 kappaletta. Asiantuntijoiden mielestä jopa nykyistä isompi määrä tuhopuita ei hoidetussa metsässä ja normaaleissa sääoloissa olisi kovin suuri riski. Viimeksi Suomessa koettiin myrskyä seurannut vakava hyönteistuho liki sata vuotta sitten. Se on puhuttanut sekä metsälakia että metsätuholakia uudistaneita työryhmiä. 020 772 9136 Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Tuulesta tuohta ”Etsimme saksalaisten sijoittajien tuulimyllyille vuokratontteja Suomesta”, lukee suomeksi internetistä löytyvän yrityksen kotisivuilla. 020 772 9123 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Lahopuu on monille lajeille välttämätön elinympäristö, ja sen lisääminen edistää kiistatta metsien monimuotoisuutta. Viime myrskyjen ansiosta lahopuu on lisääntynyt entisestään. Metsänomistajalle se voi tarjota mahdollisuuden parantaa metsätalouden kannattavuutta. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että poikkeustilanteisiin kannattaa varautua. tiia PUUkila AJANKOHTAISTA Hakkuusuunnite lähes tuplaantui Lapin hoidetut viljelymetsät kasvavat aivan eri lailla kuin entiset luonnonmetsät. Metsälain pykäliä vasta kirjoitetaan, mutta metsätuholakityöryhmä on jo saanut ehdotuksen valmiiksi. Lakityöryhmän enemmistön mielestä rajan tulisi olla 10 kuutiometriä hehtaarilla. Tonttien vuokrahintoja ei mainita. Siksi asiaan kiinnitetään paljon huomiota metsien käsittelyssä. Sivu 30 Je re M al in en. Hyönteisten runsaus, korjaamatta jääneet myrskytuhopuut ja uusi kuuma kesä olisi vaarallinen yhdistelmä. Maanomistajan on lähes mahdoton löytää tietoja tuulivoimaloiden tonttivuokrista, sillä kattavia tilastoja ei ole. 2 METSÄLEHTI 9 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Meneillään olevissa lainsäädäntöhankkeissa isoksi asiaksi näyttää nousseen yllättäen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Sivut 16–17 Kuusikko harvenee myös kesäkuumalla Sivu 20 Metsälehden lukijat Portugalin metsissä Sivut 22–23 PILKKEITÄ Ahma monesta eri vinkkelistä Antti Leinonen kokosi vuosikymmenten kuvausretkien tulokset yhteen. Niiden ansiosta Suomessa on ensimmäistä kertaa todettu kirjanpainajien kaksi sukupolvea saman kesän aikana. Sivu 6 Metsätilat ovat olleet kysyttyjä Sivu 7 Pistiäisiä vastaan 510 miljardia matoa Sivu 9 Biodieselistä kova kilpajuoksu Sivut 10–11 METSÄSTÄ Yhdistelmäkasvatus kasvattaa tilipussia Sivut 14–15 Laki on järeä keino lisätä lahoa PÄÄKIRJOITUS 10.5.2012 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Koko kylän kenttäsirkkeli Nissisen perhe on pyörittänyt piensahaa Helsingin olympiavuodesta asti. Valtakunnallisena metsäalan ammattilaisen palveluita tarjoavana organisaationa pystymme tarjoamaan samat palvelut yli sadassa toimipisteessä ympäri maata.” suomen metsäkeskuksen metsäpalvelu johtajaksi nimitetty jukka enarvi linjaa. Varovaisuus on paikallaan
Kattavuus yli puolet kauppamääristä Seurantaa ylläpitävä Foex Oy on suomalainen yritys, jolla on ennestään parikymmentä paperien, kartonkien, sellujen ja pellettien hintatilastoa Euroopan, PohjoisAmerikan ja Kiinan markkinoilta. ten tietojenluovuttajien nimet pysyvät salassa. selitystekstit ovat englanniksi. Sama tilasto kattaa koko maan. Yhtiöiden keskinäisissä kaupoissa hinnat voidaan sitoa indeksiin, jolloin niistä ei tarvitse neuvotella jatkuvasti. Tilasto alkaa vuoden alusta ja luvut päivittyvät kuukauden välein. ”Tietojenluovuttajissa on suunnilleen saman verran sekä metsäenergian käyttäjiä että toimittajia.” Foex ei kerro seurannan tarkkaa kattavuutta, jotta yksittäishintatilasto osoittaa, että metsä hakkeen kiinto kuutio metrin tehdas hinta on ollut kuuden euron tienoilla. Aluejaoksi tulevat samat seitsemän hinta-aluetta kuin ainespuun hintaseurannassa. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 9 • 2012 Megawattitunti metsäenergiaa maksaa 17–18 euroa. Foexille toimitetuista hintatiedoista poistetaan ylin ja alin kymmenen prosenttia, jotta vältetään tilastointivirheet ja mahdolliset tahalliset peukaloinnit. Metsähakkeen painoarvo on selvästi suurin. Isot yhtiöt, joilla on eri tulosyksiköitä, voivat sisäisessä laskennassa määrittää yksiköiden väliset siirtohinnat indeksien avulla ja varaston arvo kirjautuu kirjanpitoon verottajan hyväksymällä tavalla. Tämän hetken tietojen mukaan hintaseuranta alkaa vuoden vaihteessa ja hintatilasto on julkaisuvalmis vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Mikko häYRYnen K otimaisen metsäenergian käyttöpaikan hintaseuranta julkistettiin tällä viikolla osoitteessa www.foex.fi. Tasaista menoa Metsäenergian hintatilasto tammikuu 2011–maaliskuu 2012 Lähde: Foex Oy 15 16 17 18 19 20 Euroa / megawattitunti 1/2011 3/2011 5/2011 7/2011 9/2011 11/2011 1/2012 3/2012 M ik ko R iik ilä. ”Metsäenergian hintatilasto kattaa jo yli 50 prosenttia kauppamääristä ja on edelleen kasvussa”, Foexin toimitusjohtaja Timo Teräs toteaa. Tuorein megawattitunnin hinta on 17,51 euroa ja esimerkiksi metsähakkeen kerroin 0,34 antaa kiintokuutiometrin tehdashinnaksi 5,95 euroa. Seuranta sisältää sekä suoraan metsästä tulevan metsähakkeen ja kannot että myös polttoon menevät mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteet. ”Pitkällä aikavälillä eri energiamuotojen hinnat tulevat enemmän ja enemmän toisistaan riippuvaisiksi.” Samalla yleistynee myös hintariskeiltä suojautuminen indeksien, rahoituslaitosten ja pörssin avulla, mikä muissa energiamuodoissa ja esimerkiksi maailman viljakaupassa on jo tavallista. Kaikissa Foexin seurannoissa Metsäenergialle hintaseuranta Metla kehittää metsäpään hintaseurantaa Metla laajentaa hintatilastointiaan ainespuusta energiapuuhun. Seurantaan on tulossa neljä metsäenergialajia: latvusmassa, kannot, karsittu rankapuu ja karsimaton kokopuu. Metsäenergian hintatilastoa voidaan käyttää pitempiaikaisten toimitussopimusten viitehintana, mikä vähentää hintaspekulointia ja edistää kaupankäynnin tasaisuutta. Energiahintoihin syntyy riippuvuuksia Teräs uskoo, että tulevaisuus tuo voimaloita, jotka voivat vaihtoehtoisesti käyttää pellettiä, kivihiiltä ja metsäenergian eri jakeita. Energiayksikön hinnasta voidaan kertoimien avulla johtaa eri metsäenergialajien tehdashinnat. Seurantayksikkö on megawattitunnin eurohinta voimalaitoksen portilla. Suurin osa metsäenergian kaupasta käydään Vaasa– Jyväskylä-tason eteläpuolella. Seurantayksikkö on kiintokuutiometri ja seurantajakso neljännesvuosi. Yhdessäkään Foexin keräämässä hintatilastossa ei ole todettu minkäänlaisia manipulointiyrityksiä.” Seurannan luotettavuus on tärkeää siksikin, että tiedot menevät myös viranomaiskäyttöön kuten Tilastokeskukselle. ”Tietojen antajat ymmärtävät oikeellisuuden tärkeyden
Viime viikolla Metla aloitti kasvihuonekokeen, jossa testataan erikoismuotoisista kuusista otettujen pistokkaiden juurtumiskykyä erilaisilla juurrutusalustoilla. ”Me olemme järjestäneet kutsuvierastilaisuuksia Oulun seudulla, jonne täältä on muutettu.” Matti Heikkilästä tuli metsänomistaja jo 21-vuotiaana, kun ensimmäiset seitsemän hehtaaria siunautuivat peltokaupan kylkiäisenä. 4 METSÄLEHTI 9 • 2012 LYHYESTI Metsähakkeen käytössä ennätys Lämpöja voimalaitoksissa käytettiin viime vuonna kiinteitä puupolttoaineita enemmän kuin koskaan aikaisemmin – kaikkiaan 16,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 7,5 miljoonaa kiintokuutiometriin. Vuonna 2005 Heikkilä valittiin yhdistyksen valtuuston puheenjohtajaksi ja vuonna 2009 hallituksen puheenjohtajaksi. ”Alussa oli tärkeää, että vanhempi polvi auttoi ja tuki. hanna lehtoisokoski, teksti jUkkaPekka Moilanen, kuva K eskivertoon suomalaiseen metsänomistajaan verrattuna Matti Heikkilä on vasta taaperoikäinen, 31-vuotias. Kymmenellä hehtaarilla nouseekin lehtikuusta, jota pohjoisessa on perinteisesti pidetty pihapuuna. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan määrä kasvoi viime vuodesta kaksi prosenttia. Matti heikkilä tuntee muutamia ikäisiään metsänomistajia. Maankäyttöja kiinteistöliiketoiminta, taimitarha, UPM Silvesta ja terminaalien työntekijät ovat näiden neuvottelujen ulkopuolella. Hän kannattaa nykyistä tiukempaa ketjua MTK:sta yksittäisiin yhdistyksiin sekä yhteistyötä ja fuusioita. Yksi valintakriteereistä oli juuri edunvalvontatyö, joka kelpaa malliksi muillekin. Sen sijaan mäntyja lehtitukin sekä kuusija lehtikuidun hakkuumäärät laskivat. Tarkoitus on edistää pajun viljelyä etenkin entisillä turvetuotantoalueilla. UPM aloittaa yt-neuvottelut UPM aikoo siirtyä puunhankinnassa ja metsäpalveluissa alueellisen toimintamalliin. Pajusta toivotaan energiakasvia Pajun energiakäyttöä halutaan vauhdittaa. Yhteensä heidän metsänsä kattavat merkittävän alan. MTK puurakennusbisnekseen MTK ryhtyy rahoittamaan puutuotealan rakennusosatuotantoon erikoistuvaa Wood Prime Oy:tä. VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän yhteisessä tutkimushankkeessa kehitetään pajun viljelyä, korjuuta sekä käyttöä. Lisäystä edellisvuoteen kertyi viisi prosenttia, raportoi Metsäntutkimuslaitos. Työkseen hän jatkaa perheen viljatilaa. ”Toimimme pääomasijoittajina yksittäisissä hankkeissa, jotka ovat sekä hyvin valikoituja että jäsenkuntamme näkökulmasta erityisen merkittäviä. Tavoitteena on löytää menetelmä, joka soveltuu kotimaisten koristehavupuiden kaupalliseen tuotantoon. Muita yhtiön yhteisörahoittajia ovat muun muassa Sitra ja Puuliitto. Kuluvana keväänä hän on johtanut kahden metsänhoitoyhdistyksen fuusioneuvotteluja, kun Siikalatva ja Siikalakeus yhdistyvät. ”Maatiloilla metsä tulee sukupolvenvaihdoksen mukana. Täällä nuoret otetaan hyvin vastaan”, Heikkilä kiittelee. Metsänhoitoyhdistysten tulevaisuuden Heikkilä näkee valoisana, vaikka suunniteltu lainmuutos puristaakin. Yleensähän suomessa eläkeläinen perii sen.”. Sukupolvenvaihdoksen ja muutaman kaupan jälkeen metsää on nyt parisataa hehtaaria. Merkittävin puupolttoaine oli metsähake, jota kului 6,8 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ihmiset pitäisi tavoittaa, eivätkä perinteiset kirjekampanjat riitä. Ja tietenkin suota – ollaanhan Pohjois-Pohjanmaalla. Yksityismetsissä hakkuut kutistuivat hieman, mutta yhtiöiden ja valtion mailla hakkuut lisääntyivät lähes viidenneksellä. Muuten edunvalvonta ei pysy kattavana.” Hyvin nuorena metsänomistajaksi Heikkilä korostaa, että tärkeitä ryhmiä ovat myös etämetsänomistajat sekä ne pienen palstan omistajat, jotka eivät nyt ole yhdistysten jäseniä. MTK:n talousjohtajan Heikki Laurisen mukaan etujärjestölle on tärkeää toimia edustamiensa elinkeinojen puolesta. Muutoksen takia UPM Metsä aloittaa yhteistoimintaneuvottelut: tavoitteena on 50 henkilön vähentäminen, neuvottelujen piirissä on 500 työntekijää. Neuvottelut pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä. Pesti jatkuu edelleen. Lämpösummaltaan alue on kohtuullinen, mikä suo hyvät mahdollisuudet kokeilla eri puulajeja. Siitä Heikkilä iloitsee, että puiden taudit ja tuholaiset eivät seudulla pahemmin haittaa. Odotamme näistä hakkeista luonnollisesti myös hyvää taloudellista tuottoa”, Laurinen sanoo. Puutavaralajeista kuusitukkien ja mäntykuidun hakkuumäärät kasvoivat, kuusitukkien peräti 12 prosenttia. Uusi yhdistys aloittaa ensi vuoden alussa. Antautuminen luottamustoimille sai hiljattain tunnustusta, kun MTK ja Nordea-pankki valitsivat Heikkilän vuoden nuoreksi metsänomistajaksi. Mukana on niin Siikajokivarren lehtomaisia kankaita kuin kuivan kankaan männiköitäkin. Taimi selättää heinän vuoden sisällä istutuksesta, ja muutenkin kasvuvauhti on hurja – metri vuodessa pelkkää pituutta. ”Yhteisiin toimintamalleihin pitää kaikkien sitoutua oikeasti. Metsänomistajien edunvalvojana hän on silti konkari, sillä takana on jo seitsemän vuotta oman metsänhoitoyhdistyksen aktiivina Siikajoella. Mäntsälän pallokuusi tutkimukseen Metsäntutkimuslaitos on ottanut 200 pistokasoksaa Mäntsälän pallokuusesta, jonka latvapallo pudotettiin jokin aika sitten. ”Kiertoaikana kertyy niin paljon kuutioita, että kasvatus kannattaa, vaikka hakettaisi kaiken.” Uudistaja ammentaa perinteestä Vuoden nuori metsänomistaja Matti Heikkilä johtaa puhetta metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa ja kasvattaa lehtikuusta Siikajoella. Hakkuut viime vuoden tasolla Tammi-maaliskuun markkinahakkuut nousivat 15,5 miljoonaan kuutioon. Erikoinen puu koristi Lahden moottoritien vartta. ”Olemme täällä herran kukkarossa”, hän hehkuttaa. Viljelyyn on hyvät mahdollisuudet, sillä vuoteen 2020 mennessä käytöstä poistuu noin 40?000 hehtaaria turvesuota
Tulokseksi halutaan sievännäköistä maisemaa. iskeymiä löydetään, on kyseistä maanomistajaa informoitava asiasta ja kehotettava häntä metsätuholain 5 §:n nojalla poistamaan puut, jotta tuhon leviäminen ympäröivään metsään voitaisiin estää. Metsänhoitoon pesiytyneet luonnottomat menetelmät korjaamattajättämispakkoineen ja risuaumoineen ovat aiheuttamassa arvaattomia ongelmia kasvavissa hoidetuissa kuusimetsissä ympäri Etelä-Suomea. Toivottavasti seurannat ja arvioinnit eivät kestä liian kauan ja tule liian myöhään. › Naimisissa, 5-vuotiaan Oskarin ja 1,5-vuotiaan Linnean isä. Puolentoista vuoden ajan Matti Heikkilä on hoitanut yhteistyökumppaninsa kanssa Oulun kaupungin puistoja lähimetsiä. ”Metsä tuo lisätuloja, mutta ei sen varaan voi koko taloutta laskea. Miten hyönteisille alttiit kohteet ovat talousmetsissä aivan määräykseen johtavan vaarallisia, mutta eivät kymppipykälän mukaisilla kohteilla tai suojelualueilla. Suomessa on käynnistymässä seuranta kaarnakuoriaisten määrästä, sekä riskienarviointi. Säästyy rahaa ja mielenterveyttä. Joka vuosi hakataan jotakin, mutta isojen puukauppojen väliin saattaa jäädä pitempi väli. Metsässä on kiva olla”, Heikkilä tuumaa. Onhan tuhon alkuperän osoittaminen tavattoman vaikeaa. Puuntuottajat ovat niitä, jotka on lailla ja määräyksillä saatava ruotuun ja vastaamaan. Henkireikä se on. Hehtaarin alalla kasvavat kuusen taimet uudistuskypsän männikön alla. › Maanviljelijä, Vuoden nuori metsänomistaja 2012. Heidät on saatava hakkaamaan ”riittävän laajasti” hinnalla millä hyvänsä tuhojen estämiseksi, ja heidän veroeuronsa on käytettävä uusien hyönteistuhoja synnyttävien suojelualueiden perustamiseen. Ensimmäisessä kohdassa mainitaan alueelliset informaatiotilaisuudet niiden metsäkeskusten reviireille, joissa kirjanpainajatuhoa on runsaasti esiintynyt tai tuhoriski kasvanut. Määräyksen toisessa kohdassa metsäkeskukset velvoitetaan kartoittamaan uudet todennäköiset tuhoalueet paikallistuntemusta omaavien muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Viimeksi ostetuissa metsissä riittää myös ojitusta ja tientekoa. Aika näyttää, miten kehitämme yritystä.” Matti Heikkilä › Syntynyt 1980 Siikajoella. Jos ns. ”Sääliksi käy pientä kuusentainta heinän seassa. Ympäristösyin pakkokorjaamattomat alueet eivät tietenkään ole aiheuttaneet mitään hyönteistuhoille otollisia pesäkkeitä. Puuntuottajan voidaan katsoa toimineen tuottamuksellisesti, ellei hän ole noudattanut ötökkälain pykäliä korjuuaikojen suhteen. Tuhkaa, ojitusta ja tientekoa Heikkilän pirtin ikkunasta häämöttää 400 metrin päässä virtaava joki, ja heti takapihalla kohoavat julmat kuuset. Näillehän maanomistaja ei mitään voi. Hoitotyöt Heikkilä pyrkii tekemään ajallaan ja mahdollisimman usein itse. 5 METSÄLEHTI 9 • 2012 RIITTA ALESTALO KOLUMNI Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Suojelusopimuksia hän ei ole tehnyt mutta suojelee itselleen tärkeitä paikkoja omalla kustannuksella. Hiljattain levitettiin tuhkaa vajaalle 20 hehtaarille. Tulee mieleen Hölmölän väki toilauksineen. ”Pääsen välillä irti tavallisesta metsätaloudesta. Tilalliselle työ on mielekästä vaihtelua. Työmäärä vähenee, kun ei tarvitse perata heinikkoa kahdesti vuodessa. Nyt on viikon 18 loppupuoli, enkä mistään informaatiotilaisuudesta täälläpäin ole kuullut. Männyt korjataan noin viiden vuoden päästä, kun taimikko on lähtenyt kasvuun. Eihän sitä voi oman onnensa nojaan jättää”, Heikkilä nauraa. Hän teki myös 3,5 hehtaarin ensiharvennuksen. Talvella Heikkilä myi 80 mottia reilun puolen hehtaarin myrskytuholeimikosta. M ääräyksessään 1/12, joka on annettu 21. Täällä Iitin alueella, varsinkin eteläisessä Iitissä on havaittu runsaasti kirjanpainajatuhoja ja mittaviakin hätähakkuita puusadon pelastamiseksi on jouduttu tekemään. Ministeriön määräys Uudistaja ammentaa perinteestä Mielessä on käynyt myös douglaskuusi, mutta se on näin pohjoisessa jo sietokykynsä rajoilla. › Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden hallituksen puheenjohtaja. Niiden takana pihatien varressa kurkottelevat männyntaimikot. Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puukaupat ja hoitaa istutukset. › Harrastaa metsästystä, hiihtämistä, lentopalloa ja metsätaitoilua.. Vaihtelua kaupungin puistotöistä Perinteinen metsätalous on Heikkilän laji, mutta hän kokeilee myös vaihtoehtoja kuten eri-ikäiskasvatusta. Meillä on nämä isommat ja pienemmät suojelukohteet – Natura, Metso ja metsälain kymppipykälän sanelemat jättöpuualueet, jotka useimmiten sattuvat olemaan kuusta, johon kirjanpainaja mieluiten iskee. Ruotsissa ja Norjassa tätä seurantaa on tehty jo vuosien ajan. Tilaisuudet on järjestettävä viimeistään viikolla 18. Muualla metsässään puiden poiston laiminlyövä metsänomistaja voi joutua korvausvelvolliseksi metsästään levinneestä hyönteistuhosta. Puuntuottajia on vahdittava, tarkastettava ja tuomittava. Kolmannessa kohdassa todetaan, että mikäli laajempi tuho uhkaa, on maanomistajalle tiedotettava asiasta tuhoa rajaavien riittävän laajojen hakkuiden käynnistämisestä! Ei voi välttyä ristiriitaisilta ajatuksilta tuota määräystä tarkemmin lukiessa. kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.fi/ metsalehti/kolumni. maaliskuuta, maaja metsätalousministeriö tarkentaa, millä tavalla kirjanpainajatuhoja kartoitetaan ja niiden leviämistä estetään
Metsämaata oli vuonna 1960 32?000 hehtaaria, ja nyt sitä on 39?000 hehtaaria. Suunnite voi jopa olla kestävästi suurempi.” hyväkasvuisten nuorten metsien hakkuista kertyy jo merkittävä osa sallan yhteismetsän tuloista, toteavat toiminnanjohtaja tapio sinkkilä ja metsätalousteknikko Pertti kantola. hannU jaUhiainen L apin hoidetut viljelymetsät kasvavat puuta aivan eri tahtia kuin entiset luonnonmetsät. Yhteismetsän arvo kasvaa ja osakkaat saavat lisää tuloja. Lisätuloja voidaan Sinkkilän mukaan käyttää myös uuden metsän hankintaan. Mehtätalon mukaan liian varovainen hakkuusuunnite tarkoittaa Lapissa ja Koillismaalla usein sitä, että vanhoja ränsistyviä metsiä pitää säästää, mikä ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää. Yhteismetsän metsän olivat alkujaan kaikki vanhoja metsiä. ”Ensi kesänä on tarkoitus tehdä vielä maastossa tarkistusmittauksia, jotta puuston kasvusta saadaan todennettua tietoa eri olosuhteissa.” Korkeita alueita Sallan pohjoispuolella on jätetty uudentyyppisten laskelmien ulkopuolelle varovaisuussyistä. Ensiharvennuksilta kertyy puuta suurin piirtein saman verran kuin muistakin hakkuista. Niinpä hakkuusuunnitteiden pohjana olevat kasvulaskelmat eivät ole pysyneet metsän kehityksen matkassa. Sallan yhteismetsällä on palstoja aivan kunnan pohjoisosissa Tuntsan lähellä sekä EteläSallassa Kuusamon ja Posion rajoilla. Uudet tuulet puhaltavat Uusien laskelmien perustana ovat laserkeilauksella saadut metsätiedot. Yhteismetsän toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä kuvaa muutosta merkittäväksi, vaikka hakkuusuunnitetta on jonkin verran nostanut myös metsäpinta-alan kasvu. Nyt päästään hakkaamaan 40–50 vuotta sitten uudistettuja alueita. Luonnonsuojelua ei silti ole unohdettu. 6 METSÄLEHTI 9 • 2012 S Muure la: P su aapa puu aiap iii Suomalaisten metsät Lustossa www.lusto.. Sallan yhteismetsä on jo suojellut tai anonut suojelua noin tuhannen hehtaarin metsäalalle. Metsää on hankittu aktiivisesti lisää etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. 015 345 100 Punkaharju Suomen metsäkeskuksen metsäpalveluyksikön suunnitteluasiantuntija Markku Mehtätalo kertoo, että Mela-laskelmissa viljelymetsien kasvu jää yleensä liian pieneksi. Hoidetut metsät tuottavat Hyvän metsien kasvun perustana on Sinkkilän mukaan hyvä metsänhoito. Hakkuusuunnite jäi kehityksestä jälkeen Sallan yhteismetsän hakkuusuunnite nousee huikeasti uusien laskelmien perusteella. Viljelymetsä tuottaa siten kymmenessä vuodessa saman verran puuta kuin sitä on yleensä ollut saman alueen edellisessä luonnonmetsän päätehakkuussa. Laserkeilauksen käyttöön Salla lähti ensimmäisten joukossa yhdessä Kuusamon yhteismetsän kanssa vuonna 2009. Uusien laskelmien myötä hakkuita lisätään etenkin vanhoissa metsissä. H an nu Ja uh ia in en. ”Sallassa ei ole haettu edes äärirajoja. Hakkuusuunnite voisi olla kestävästi vieläkin suurempi. Suunnite lähes kaksinkertaiseksi Uusien laskelmien perusteella hakkuusuunnite voidaan nostaa 42?000 kuutiometristä 75?000 kuutiometriin vuodessa uudella kymmenvuotiskaudella. Samalla osakkaille jaettava rahamäärä kasvaa. ”Uudistamistyöt hoidetaan kustannustehokkaasti viljellen tai luontaista uudistamista käyttäen. Ilman lisämaitakin hakkuusuunnite olisi noussut lähelle 70?000 kuutiometriä. Taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan.” Ensiharvennusvaiheessa ei silloin tarvitse harventaa riukupuustoja vaan lappilaisittain järeitä nuoria metsiä. Hakkuusuunnitteen nosto mahdollistaa hakkuiden reippaan lisäämisen. Sallassa on mitattu 30-vuotiaista istutusmänniköistä 7–9 kuutiometrin vuosikasvuja hehtaarille. Sallan osalta ei silti ole haettu vielä edes äärirajoja. Sinkkilän mukaan uusien mallien käyttö vaatii vielä lisäselvityksiä. ”Hyvin hoidetuissa yhteismetsien metsissä puuston kasvu on ihan eri tasolla kuin perinteiset kasvumallit näyttävät.” Mehtätalo on laskenut Sallan yhteismetsälle uuden hakkuusuunnitteen, jossa nuorten metsien puuston parantunut kasvu on otettu huomioon
Tällä hetkellä UPM Bonvestalla on myynnissä noin 130 metsätilaa. TORSTAINA . Se tunnetaan myös hyvästä ruuastaan. Matkalla on mukana metsien kasvun asiantuntija professori Kari Mielikäinen, joka tutustui alueen metsiin työskennellessään Freiburgin yliopistossa. Yhteinen päätösillallinen. PERJANTAI . Yhtiöt eivät ole luopumassa metsänomistamisesta vaan kertovat tavoitteenaan olevan metsäomaisuuden keskittämisen suurempiin kokonaisuuksiin ja lähelle tuotantolaitoksia. Illallinen hotellilla. harvennusta kaipaavaan palstaan pääsee käsiksi maksamalla 132 400 euroa. ”Nopeat syövät hitaat. Matkalla myös omaa aikaa tehdä ostoksia tai maistaa hyvää viiniä. Myyntiprosessi on tosin osoittanut, että muutkin kuin metsätaloudelliset arvot nousevat esille. Yhteinen illallinen. UPM Bonvesta -tuotemerkin alla myytävät kohteet ovat yleensä hajapalstoja, jotka sijaitsevat Pohjoisja Itä-Suomessa sekä PohjoisPohjanmaalla. Metsälehden lukijamatka Saksaan . Tornator puolestaan myy Antero Luhtion mukaan tänä vuonna noin 2?000–3?000 hehtaaria metsiään pääosin Lapista. ”Kohteiden pinta-ala on noin kaksi prosenttia metsiemme kokonaisalasta”, Väisänen suhteuttaa. Lento Helsinkiin lähteen Frankfurtista kello 19.25. Viime vuonna uuden omistajan löysi noin 350 tilaa. Toivottavasti ihmiset miettivät, kannattaako loppuun hakatuista tiloista maksaa hurjia hintoja.” TIISTAI . Aamupäivällä teemme myös metsäretken. Puuenergia on ajankohtainen aihe myös Schwarzwaldissa. LAUANTAI . . Alueellisesti tarjonta kuitenkin vaikuttanee yksityisiin tilamarkkinoihin, sillä Metsähallituskin on laittanut tilojaan myyntiin poikkeukselliset 4?000 hehtaaria. . Seutu on vuosisatoja ollut Euroopan puuaitta ja retkeilyalue. Aamupäivällä perehdymme maastoretkellä metsien hoitoon sekä käyttöön. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat ja retket. Kaupat syntyvät helposti, sillä tilat on hinnoiteltu kiinteästi, eikä tarjouskilpailuita tarvita.” Kohteiden hinnoittelu perustuu ajan tasalla olevaan metsätaloussuunnitelmaan ja maastoinventointiin. Riitta Väisänen ei kuitenkaan usko PTT:n hiljattain povaamaan metsätilojen hintojen laskuun Pohjoisja Keski-Suomessa, mutta arvelee myyjien epärealististen hintaodotusten karisevan. Olemme myyneet tiloja ennenkin, mutta netin ansiosta kauppa on entistä näkyvämpää”, kertoo UPMKymmene Oyj:n myyntipäällikkö Riitta Väisänen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 18.7. ”Ostaja löytyy yleensä helposti, kun tilan koko on kohtuullinen. KESKIVIIKKO . Bussimatka Titiseen kaupunkiin kestää noin 4 tuntia. Vierailemme sahalla, joka on jalostanut Schwarzwaldin tukkeja jo yli 125 vuotta. Jopa niin hyvin, että osa tiloista on saanut myyty-leiman välittömästi nettiin ilmestyttyään. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa/ henkilö. ”Meidänkin intressi on, että palstat päätyvät aktiivisille metsänomistajille. Väisänen perustelee asiaa verkkosivuilta tilattavalla uutiskirjeellä, joka ilmoittaa uusista kohteista. Keskipäivällä on omaa aikaa tutustua Freiburgin kaupunkiin, jonka jälkeen on opastettu kierros. mennessä Satu Räisänen, puhelin 020 756 8610, sähköposti satu.raisanen@ triotravels.. Vaikka uusia kohteita valmistellaan myyntiin jatkuvasti, eivät hehtaarimäärät ole yhtiön mittakaavassa mullistavia. . . ”Tilat ovat hoidettuja ja mukana on runsaspuustoisia kohteita, joista löytyy välittömiä hakkuumahdollisuuksia”, kuvailee Väisänen. Lento Frankfurtiin lähteen kello 8.20. ”Tilojen hinnat eivät aina perustu metsän todelliseen tuottoarvoon. UPM Bonvestan tilat ovat tehneet kauppansa hyvin. ja www.metsalehti.. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Laskevatko hinnat. Tervetulotilaisuus ja illallinen hotellilla. saMi kaRPPinen teksti ja kuva Erityisesti metsäyhtiö UPM on tehostanut viime vuosina tilojensa myyntiä. Matkalla näemme myös alueen suurimman järven Schluchseen. Illallinen nautitaan vanhalla metsämiesten majalla. Tilatarjonta tulee tarpeeseen UPM Bonvestan myymät metsätilat ovat usein yllättävän puustoisia. MATKAN HINTA 1580 euroa/henkilö. Perillä se on kello 22.55. Sieltä palaamme linja-autolle metsän halki otsalamppujen valossa. . . SUNNUNTAI . kaupan päälle tulee 800 metriä keitelejärven rantaviivaa, tosin ilman rakennusoikeutta. Suurimmat kohteet ovat satojen hehtaareiden suuruisia ja yhteensä myytävien tilojen pinta-ala on kuutisen tuhatta hehtaaria. ”Meiltä tiedustellaan usein tilojen ostomahdollisuutta, joten vastaamme osaltamme kysyntään. äänekoskella kaupan olevan parinkymmenen hehtaarin tilan keskipuusto on yli 200 kuutiota hehtaarille. Kaupan on myös seitsemän tilakokonaisuutta, joiden yhteispinta-ala on 12?000 hehtaaria. Aamulla risteily Titisee-järvellä, jonka jälkeen lähdemme katsomaan yhtä Saksan suurimmista kansallispuistoista. Esimerkiksi avosuot ovat kiinnostaneet luontokuvaajia ja lintuharrastajia.” Myös Tornatorin metsätiloissa on pääsääntöisesti kiinteä hintalappu. .. ILMOITTAUTUMISET Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy. Kotimatka alkaa aamupäivällä. Olemmekin laittaneet tiloja myyntiin aiempaa pienempinä palstoina”, kertoo maankäyttöpäällikkö Antero Luhtio. Retki Ettenheimin barokkikaupunkiin Saksan ja Ranskan rajalla. Matkaohjelma löytyy osoitteista www.triotravels.. Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään Schwarzwaldiin, missä avautuvat Saksan kauneimmat metsämaisemat. Hyvin usein ostaja on kohteen ennestään tunteva naapuripalstan omistaja. Yhden hengen huoneesta 130 euron lisämaksu. 7 METSÄLEHTI 9 • 2012 UPM:n, Tornatorin ja Metsähallituksen myyntiin laittamilla metsätiloilla on riittänyt kysyntää. . Lounaalla maistamme perinteikästä Schwarzwaldin savukinkkua
TULE MUKAAN! Tutustu hankkeeseen ja kesätyökampanjaan verkkosivuillamme. Ilman nykynuoria metsäalan tulevaisuutta on kuitenkin mahdoton rakentaa. Siis metsää. KUINKA. www.metsapuhuu. He tulevat työelämään kymmenen vuoden kuluessa. • Kerro kesätyöntekijälle yrityksestäsi, mutta myös koko metsäalasta. Useimmiten nuoret kuuntelevat mieluiten toisten nuorten kertomuksia. Tunnus viestii metsän moniilmeisyydestä ja herättää positiivisia mielikuvia. Kesätyöntekijöistä kannattaa pitää hyvää huolta ja varmistaa, että he kertovat lähipiirissään hyviä tarinoita paitsi omasta työstään, työpaikastaan ja työtovereistaan, myös koko alasta. Tunnus Tunnus koostuu logotekstistä ja kuvasta. Metsä puhuu -hanke kertoo nuorille, miksi metsien käyttö pelastaa maailman. Kouluikäisten nuorten, tulevaisuuden työvoiman, käsitys metsäalasta on kovin kapea, jopa väärä. • Kannusta kesätyöntekijää kertomaan töistään eteenpäin, esimerkiksi Facebookissa osana työtehtäviään. Siksi heidän mielenkiintonsa metsäalaa kohtaan on herätettävä nyt. LISÄTIETOJA: • www.metsapuhuu.fi • www.metsapuhuu.fi/kesatyo Kesätyöt ja TET–harjoittelu ovat meille nuorille tärkein koulutuspaikan kiinnostavuuteen tai ammatinvalintaan vaikuttava tekijä. Metsäteollisuuden vetovoima yläkoululaisten keskuudessa 2011 / T-Media. Osana luontoa ihmisen on väistämättä käytettävä luonnonvaroja. /kesatyo KESÄTÖITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN: MILLAISIA KERRO TÄÄLLÄ Menisinkö metsäalalle, vai pyyhkäisenkö sittenkin muihin hommiin. Kilpailu parhaista työntekijöistä kiristyy. Sitä varten on perustettu Metsä puhuu -tulevaisuushanke. Siis uusiutuvia luonnonvaroja. Silloin on järkevintä käyttää niitä luonnonvaroja, jotka ovat ihmisen, luonnon ja tulevaisuuden kannalta parhaita. Yhdessä voimme rakentaa paremman maailman. Metsäala tarvitsee tulevaisuuden parhaat osaajat. MITEN NIIN. METSÄALA TARVITSEE TEKIJÄNSÄ Tulevaisuuden työvoimapula on jo nyt kohdannut metsäalan. Tätä varten Metsä puhuu -hanke ojentaa verkkosivullaan avuksesi Metsä puhuu -kesäpaketin. Sen lähtökohdat ovat monimuotoisessa metsässä, joka puhuttelee meitä kaikkia. Se on koko metsäalan yhteinen ponnistus alan maineen ja työvoiman saannin turvaamiseksi. Moni metsäalan työpaikka on hankkinut nuoria kesätöihin. Alalle tarvittaisiin joka vuosi tuhat työntekijää enemmän kuin saadaan
Toukat elävät 2–4 vuotta 30–50 sentin syvyydessä. Lisäksi alueel la on Porin kaupungin metsiä. Metsäkeskus tilasi Saksasta kasvattamolta 510 miljardia sukkulamatoa Yyterin hiekkakankaille levitettäviksi. Keski-Euroopassa sama laji on tappanut jopa satojen tuhansien hehtaarien alalta männiköitä. Maassa lymyävä tuholainen Tähtikudospistäinen on elinkiertonsa vuoksi vaikea torjuttava. Yyterin viimekesäisissä kokeissa matokuuri kuitenkin harvensi tuholaispistiäisten maassa eleleviä toukkia lupaavasti. Epidemiat ovat kestäneet jopa kymmeniä vuosia. Sukkulamatojen massiivinen vasta isku on Yyterin männiköiden viimeinen toivo tappaja pistiäisiä vastaan. Neliömetrille levitetään 40 000 matoa. Aiemmin sukkulamatoja ei ole kokeiltu tähän tarkoitukseen. Tähtikudospistiäisten omituinen epidemia on muutamassa vuodessa tappanut 200 hehtaaria Yyterin rantamänniköitä. ”Yhden Transportterin kuormassa matosatsi kulkee, ei siinä sen suuremmasta määrästä ole sentään kyse”, Heikkilä paljastaa. Lopusta pitäisivät huolen pistiäisten luontaiset viholliset ja männiköiden kuolemat saataisiin pysäytettyä”, Heikkilä sanoo. Torjunnan onnistumisesta saadaan ensimmäisiä viitteitä loppukesällä. Syylliseksi on arvailtu ilmaston lämpenemistä. ”Tavoitteena on, että sukkulamadot tappaisivat 60 prosenttia maassa piilevistä toukista. Kuoriutuneet pistiäiset lentävät mäntyihin ja munivat mäntyjen neulasiin touko-heinäkuussa. Urakka kesti viikon verran. Pistiäistuho on ennenkokematon Suomessa. 9 METSÄLEHTI 9 • 2012 sukkulamatojen toukkia levitettiin yhteensä 125 hehtaarin alalle pitkin Yyterin hiekkakankaita. Metsäntutkimuslaitos seuraa pistiäiskantojen kehitystä. Nyt asiantuntijat pelkäävät, että silloin syntyneet suuret toukkaikäluokat varttuvat aikuisiksi tänä kesänä, mikä merkitsisi tuhojen voimakasta laajenemista. Tähtikudospistiäinen on iät ajat elellyt haitattomana ja vähälukuisena Suomen metsissä. Kun toukka on saanut mahansa täyteen männyn neulasia, se laskeutuu ja kaivautuu maahan odottamaan koteloitumista. OY AGRAME AB www.agrame.fi. Heikkilän mukaan sukkulamatoisku maksaa noin 130?000 euroa. Täksi kesäksi odotetaan ennätyksellistä pistiäisten parveilua. Sen jälkeen ne koteloituvat ja kuoriutuvat aikuisiksi pistiäisiksi. Kuolleet metsät on jouduttu hakkaamaan. Sitä käytetään puutarhaötököiden biologisessa torjunnassa. Syytä Yyterin joukkotuhoon ei tiedetä. Sukkulamadot levitettiin vapun tienoilla. Mikko Riikilä, teksti haRRi joensUU, kuvat P anokset Porin seudulla ovat kovat. Yksityisiä metsänomistajia pistiäisten runtelemalla alueella on neljä. ”tavoitteena on, että sukkulamadot tappaisivat 60 prosenttia maassa piilevistä toukista”, hannu heikkilä kertoo. Samalla tuhon pelätään laajenevan jopa sadoilla hehtaareilla, ellei Suomen metsäkeskuksen massiivinen vastaisku onnistu. Kaikki taimikoiden suojauksesta. ”Yyterissä on tehty varmaankin viime vuosien suurimmat avohakkuut koko Suomessa”, arvioi Lounais-Suomen metsä510 miljardia matoa pistiäisten kimppuun keskuksen luontoja metsänhoitopäällikkö Hannu Heikkilä. Toukat kuoriutuvat munista kesä-heinäkuussa ja syövät neulasia kuukauden verran. Tällä tietoa maaja metsätalousministeriö maksaa torjunnan kustannukset. Edellinen laaja tähtikudospistiäisten parveilu oli kesällä 2009. Valtaosan tuhoalueen metsistä omistaa UPM. Jatkotutkimuksiin ei ole aikaa. Nyt avuksi haetaan niin ikään meikäläisessä metsämaassa harvalukuisena elelevää, noin puolen millin mittaista sukkulamatoa. Matomassa sekoitetaan veteen ja levitetään traktoriruiskulla. Kaikkiaan toukkia levitettiin 125 hehtaarin alalle
Puoli vuotta sitten kentälle tuli uutena pelaajana Green Fuel Nordic Oy, joka lupaa houkuttavalta kuulostavia pikapyrolyysilaitoksia yksityisellä riskirahalla. Mutta ensin katsotaan, saadaan”Kaikki on vielä auki, mutta yhtään suomalaista FT-synteesikaasutuslaitoshanketta ei ole pudonnut.” H ar ri M en na. ”Ensisijainen raaka-aineemme on karsittu ranka. Pikapyrolyysilaitokset voivat nousta nopeasti GFN:n hankkeessa on pari isoa muttaa, ja ne ovat rahoitus sekä jalostusteknologian vielä kehitteillä olevat viimeiset vaiheet. Kohti rikitöntä laivadieseliä Yhdysvalloissa toimii seitsemän vastaavaa laitosta, vanhimmat 1980-luvun lopulta. Yksi laitos ottaa 350?000 kiintokuutiota tuoretta raaka-ainetta ja tuottaa 90?000 tonnia bioöljyä. Pyrimme saamaan mukaan sinivalkoista riskipääomaa, kuten eläkesäätiöitä.” Pikapyrolyysilaitos ei maksa mahdottomia, noin 50 miljoonaa euroa kukin eli samaa luokkaa kuin uuden ison sahan rakentaminen voisi maksaa jos joku sellaiseen ryhtyisi. Pikapyrolyysi uusi jalostusmuoto Green Fuel Nordic Oy on henkilöomistajien viime lokakuussa perustama yritys, joka aikoo rakentaa kolme pikapyrolyysilaitosta. Toteutuessaan ne laittavat metsäenergiavirrat uusiksi, ainakin alueellisesti. Ensivaiheessa bioöljy korvaa raskasta polttoöljyä lämmityksessä, mutta kehitteillä olevan jalostusprosessin kautta bioöljystä voitaneen valmistaa rikitöntä laivadieseliä ja tavallisia liikennepolttoaineita. Euroopassa pikapyrolyysihankkeita on vireillä, mutta yhtään ei ole vielä valmiina. ”Iisalmen biojalostamo tulee saamaan puolet raaka-aineestaan Anaikan sahoilta.” Metsähakkeen kokonaiskäyttö oli viime vuonna 7,5 miljoonaa kuutiometriä, joten toteutuessaan GFN:n laitokset nostavat energiapuun kysyntää yli kymmenellä prosentilla. Oksille ja kannoille lämpölaitos on oikeampi osoite”, toimitusjohtaja Timo Saarelainen sanoo. Laitokset olisivat toistensa kopioita. Saarelaisen mukaan laitoksen rakentaminen on mahdollista reilussa vuodessa, sillä se tehdään valmiista moduleista valmiin mallin mukaisesti. Hän on myös yksi GFN:n pääosakkaista. Sijoituspaikkakunniksi on ilmoitettu Iisalmen Soinlahti ja Savonlinna. Kustannukset ovat puoli miljardia euroa, puuraaka-aineen käyttö pari miljoonaa kuutiometriä ja tuotanto parisataatuhatta tonnia dieseliä. bIOdieselit jyä se tuottaa ensi vuoden lopulla.” Hän ei suostu tarkentamaan, alkaako rakentaminen Iisalmessa vai Savonlinnassa. UPM ilmoitti aloittavansa rakennustyöt kesällä Lappeenrannan Kaukaalla. Puukuutiometristä tulee bioöljyä 70 prosentin hyötysuhteella. Bioöljyn lämpöarvo on puolet raskaasta polttoöljystä, joten saman energian tuottamiseksi bioöljyä pitää polttaa kaksi kertaa polttoöljyä enemmän. 10 METSÄLEHTI 9 • 2012 Mikko häYRYnen S uomi on asettanut itselleen tavoitteen, että vuoteen 2020 mennessä liikennepolttoaineista kymmenen prosenttia on tuotettu uusiutuvalla energialla. Tuolileikkiä tukirahoituksesta Suuret yhtiöt haluavat FT-synteesikaasutuslaitoksen, jonka yhteydessä puhutaan isoista luvuista. Pikapyrolyysin teknologia on tosin valmiina vain raskaan polttoöljyn tasolle saakka. Kolme suurta – UPM, Stora Enso ja Neste Oil sekä Vapon ja Metsä Groupin yhteinen Forest BtL -projekti – kilpailevat tukirahasta, jonka turvin voidaan rakentaa iso ja kallis FT-synteesikaasutuslaitos. Kolmannen laitoksen sijoituspaikka on auki. GFN ei perusta omaa puunhankintaorganisaatiota eikä osta metsäenergiaa suoraan metsästä vaan tekee toimitussopimuksia nykyisten toimijoiden kuten metsänhoitoyhdistysten ja sahojen kanssa. ”Tarkoituksemme on rakentaa enemmän kuin kolme biojalostamoa, sillä Suomessa on tarjolla raaka-ainetta ja käyttösovelluksia.” Pikapyrolyysissa puuraaka-aine kaasutetaan ja jäähtyessään kaasu muuttuu nesteeksi. Mutta vielä ei ole kiveä kiven päällä. Jos suunnitelmat toteutuvat, metsäenergian kysyntä kasvaa miljoonilla kuutiometreillä, kun puupohjaista biodieseliä ryhdytään valmistamaan kolmella menetelmällä ja ainakin viidellä paikkakunnalla. Saarelainen on luottavainen: ”Vähintään yhtä laitosta aletaan rakentaa välittömästi alkukesällä ja bioölKolmen konstin Pyrky puristaa puusta biodieseliä käy kiivaana, sillä palkintona ovat ehtymättömät markkinat. ”Nyt neuvotellaan rahoittajien kanssa ja rakentamispäätös pyritään saamaan toukokuun aikana. Lähimpänä toteutumista on selluntuotannon sivutuotteena syntyvän raakamäntyöljyn jatkojalostamiseen perustuva laitos
Jalostamo ei käytä risuakaan metsäenergiaa, sillä raaka-aine tulee sellunkeiton sivutuotteena. Mikko häYRYnen Puustako dieseliä. Kollega laski hyötysuhdetta, että jos kaikki paperintekoon menevä puu käytettäisiin dieseliksi, niin puuvaramme riittäisivät korvaamaan tuontidieselin. Teknisessä kehityksessä pisimmällä ovat Stora Enso ja Neste Oil Varkauden koelaitoksineen. Täysmittaisen laitoksen sijaintipaikka olisi Porvoo tai Imatra. Asia oli silloin uusi ja outo, ettäkö puu voi muuttua dieseliksi, mutta todistettavasti Otaniemessä oli koepönttö. UPM tekee sen mäntyöljystä FT-laitoksista riippumatta UPM on ilmoittanut rakentavansa Lappeenrantaan Kaukaan tehdasalueelle jalostamon, joka tekee biodieseliä raakamäntyöljystä. Kolme kotimaista – Stora Enson ja Neste Oilin yhteenliittymä, UPM sekä Vapon ja Metsä Groupin Forest BtL – ovat hakeneet EU:n komissiolta NER300-rahoitusta. KOMMENTTI Joitain vuosia sitten kirjoitin tarinan, että puusta voidaan tehdä dieseliä. Raaka?ainehankinta painottuisi keskimäärin alle 200 kilometrin säteelle Lounais. UPM sijoittaisi FT-laitoksensa joko Raumalle tai Ranskan Strasbourgiin. Investointi maksaa noin 150 miljoonaa euroa ja laitoksen on määrä tuottaa noin 120?000 tonnia biodieseliä vuodessa. Nähtäväksi jää, löytyykö tukikortin katsomisen jälkeen riskirahaa. ”NER-tuki maksetaan päästöoikeuksien tuotoista ja koska päästöoikeuksien hinnat ovat halventuneet, niin jaettavaa on huomattavasti vähemmän kuin aluksi oletettiin.” Jos onnistaa, niin onnellinen hakija saa parin sadan miljoonan euron tuen, mutta mahdollista on, että tuolileikissä ei ole tuolia ollenkaan. Bensa olisi tuotava edelleen. Jos Vapon ja Metsä Groupin Forest BtL -hanke toteutuu, niin sijaintipaikka on Kemin Ajos. Lappiin ja Pohjois?Pohjanmaalle. 11 METSÄLEHTI 9 • 2012 Green Fuel Nordic, pikapyrolyysi yhteensä 270000 tonnia bioöljyä UPM, raakamäntyöljyn jatkojalostus 120 000 tonnia biodieseliä UPM, FT-synteesikaasutus Stora Enso ja Neste Oil FT-synteesikaasutus (Porvoo tai Imatra) 200 000 tonnia biodieseliä Forest BtL (Vapo ja Metsä Group) FT-synteesikaasutus 200000 tonnia biodieseliä IISALMI SAVONLINNA IMATRA LAPPEENRANTA PORVOO RAUMA KEMI Öljyä, öljyä, enemmän bioöljyä Selvityksessä tai suunnitteilla olevat biojalostamot ko puolen miljardin euron hankkeeseen tukea. Nyt puudieselistä puhutaan arkisena asiana, vaikka vieläkään en ole sitä nähnyt litraakaan. Päätöstä odotetaan vuoden lopulla, mutta hakijoita on monia monista maista. ”Kaikki on vielä auki, mutta yhtään suomalaista hanketta ei ole pudonnut”, ylitarkastaja Jukka Saarinen työja elinkeinoministeriöstä sanoo. Rakentaminen alkaa kesällä, ja jalostamo valmistuu 2014
Todennäköisesti lain voimaan saattaminen viivästyy tästä. Alun perin metsäteollisuus vaati, että mittauslaki ei ulottuisi yritysten väliseen puukauppaan vaan mittauksesta voitaisiin sopia osapuolten kesken. ”Osa koneyrittäjistä tekee myös puukauppaa. Kun hakkuukone tekee rungon tyvestä kuiturangan, sen mittausta koskee eri laki kuin energiapuuksi menevää latvapölliä. ”On tulkinnanvaraista, voiko metsänomistaja pyytää puutavaran mittauslaissa määriteltyä virallista mittaajaa ratkaisemaan kiistaa, koska laki ei ole koskenut energiapuuta.” Uusi laki ensi vuonna Kainulaisen mukaan puun myyjien asema on tarkoitus turvata uudessakin laissa. Käytännössä energiamittaus on ratkaistu alan keskinäisellä ohjeistuksella. ”Alan panos valmistelussa on ollut poikkeuksellisen mittava. MTK:n asiantuntija Anssi Kainulaisen mukaan uusi laki parantaa metsänomistajien oikeusturvaa. Tämä on johtajatkussa puutavaran mittauslaki kattaa käytännössä kaiken jalostamattoman puun mittauksen. Heidän asemansa olisi ollut huono, jos iso metsäyhtiö olisi voinut käytännössä voinut määrittää, miten puu mitataan.” Uudesta laista vain konsernien sisäinen puukauppa on rajattu pois. Jatkossa tilanne selkiintyy, kun monivaiheisen valmistelun tuloksena muotoiltu uusi puutavaran mittauslaki ulottuu koskemaan lähes kaiken jalostamattoman puutavaran mittausta. Alun perin laki oli määrä saada voimaan jo ensi vuoden alusta. Myös lakiuudistusta on valmisteltu harvinaisen pitkään. Lailla pyritään luomaan edellytykset puumarkkinoiden toimivuudelle sekä lisäämään kaupankäynnin sujuvuutta. Puutavaran mittauslaki on tällainen erityislaki, mutta vain ainespuun osalta. Luonnos uudeksi puutavaran mittauslaiksi on määrä saada valmiiksi toukokuun aikana. Myös koneyrittäjiä edustava Jaakkola on tyytyväinen siihen, että uuden lain soveltamisalaa on valmistelun kuluessa laajennettu. Yleistä mittauslaitelakia sovelletaan, kun erityislaeilla ei muuta säädetä. ”Energiapuun korjuu tulee lisääntymään ja sen merkitys puukaupassa kasvaa. Lain tarkoitus on myös vahvistaa puukaupan osapuolten välistä luottamusta. 12 METSÄLEHTI 9 • 2012 PUUKAUPPA hannU jaUhiainen Mikko Riikilä N ykyinen puutavaran mittauslaki on vanhimpia metsäalaa sääteleviä lakeja. Puun energiasisällön määritys ei jatkossakaan kuulu puutavaran mittauslain piiriin. Hänen mukaansa ainespuun mittauksessa ei suurempia ongelmia ole ollut. M ik ko R iik ilä Energiapuu tulee mukaan puutavaran mittauslakiin nut lakiteknisesti kummalliseen tilanteeseen. Uusi puutavaran mittaus laki astuu voimaan ensi vuonna. Sen vuoksi on tärkeää, että myös sen mittausta säädellään lakisääteisesti.” Kainulaisen mukaan metsänomistajan asema energiapuun mittauksesta syntyvissä riidoissa on ollut epäselvä. Toisaalta energiapuun mittauksessa laki ulottuu vain määrän – kuutioiden tai tonnien – toteamiseen. Lakiuudistuksen suuri asia on ollut lain soveltamisalan määrittäminen. Jatkossa energia puun mittaus tulee puu tavaran mittaus lain piiriin. tähänastisesta poiketen myös energiapuun mittaus tulee lain piiriin. Valmistelua on tehty puutavaran mittauksen neuvottelukunnan piirissä”, valmisteluun osallistunut Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kertoo. Tähän asti energiapuun mittaaminen ei ole kuulunut puutavaran mittauslain piiriin. ”Puun energiasisällön määritys jää yhä mittauslain ulkopuolelle.”. Harvennushakkuilla tehdään yleisesti sekä ainesettä energiapuuta
nousussa . laPPi . 15,35 . hankintahinnat 53,57 . 41,49 . 33,79 . 29,18 . Uudistushakkuu 56,15 . 19,29 . 18,69 . 46,24 . ensiharvennus 41,40 . 17,73 . 45,57 . 29,81 . nousussa . 18,24 . KainUUPoHJanMaa . 19,90 . ”Vähän heikosti puukauppa käy. 18,95 . 42,85 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,10 . 17,85 . 19,81 . Puukaupassa tuplavauhti Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 374?626 etelärannikko 8?704 Pohjanmaa 7?151 lounaissuomi 28?517 hämeUusimaa 36?694 kaakkoissuomi 37?935 Pirkanmaa 18?326 eteläsavo 46?617 eteläPohjanmaa 26?181 keskisuomi 26?037 Pohjoissavo 37?469 Pohjoiskarjala 38?269 kainuu 14?474 PohjoisPohjanmaa 30?576 lappi 17?670 Ostomäärät viikolla 18 metsäkeskuksittain ETEläSUoMi . 19,29 . 26,08 . 15,14 . 54,02 . 46,29 . 13 METSÄLEHTI 9 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15–18 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa, m viikot 1–18, 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 tiia PUUkila Puukauppa on lähtenyt hyvin käyntiin, ja ostomäärät ovat huomattavasti edellisvuosia suuremmat. 44,68 . 16,83 . 17,67 . 29,02 . 14,45 . 16,05 . 56,26 . 14,80 . ensiharvennus 44,49 . 13,85 . 23,72 . Meillä kuitenkin on pystyvarantoja. 22,01 . 14,13 . 29,69 . 30,33 . 26,31 . ensiharvennus 45,61 . 24,88 . 13,45 . 42,68 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,78 . 55,47 . 17,82 . 14,64 . harvennushakkuu 45,92 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. nousussa . 44,35 . 15,33 . 30,09 . 54,08 . 43,86 . Uudistushakkuu 56,69 . 46,16 . 21,85 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,28 . 16,74 . hankintahinnat 54,75 . 14,36 . 45,88 . 15,15 . 17,07 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 51,42 . Uudistushakkuu 49,63 . 14,99 . 55,41 . 15,02 . 14,23 . 38,82 . 25,50 . 12,79 . 15,48 . 17,59 . 22,20 . 17,99 . 13,47 . Kaupassa on saavutettu vuoden 2008 taso, ja alkuvuoden yhteenlasketut ostomäärät ovat kaksinkertaiset verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. 13,43 . 18,02 . 54,96 . 17,37 . 55,43 . 42,33 . 26,01 . 23,55 . 52,89 . 13,46 . Etelä-Suomessa puukaupan vilkkauteen on vaikuttanut myrskyjen markkinoille tuoma puu. 29,37 . harvennushakkuu 48,49 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. harvennushakkuu 46,08 . 14,13 . 16,04 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 57,18 . Puutilanne on sellainen, että pärjäämme ihan hyvin kesälomiin ja sen jälkeenkin”, kertoo metsäpäällikkö Hannu Virranniemi Pölkky Metsä Oy:stä. 19,88 . 15,51 . 29,23 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,99 . nousussa . 56,73 . 29,82 . 29,13 . 43,77 . 16,36 . 55,81 . harvennushakkuu 49,41 . 29,59 . 14,27 . 54,23 . hankintahinnat 53,75 . 15,82 . 13,88 . 46,18 . 30,41 . ensiharvennus 13,93 . 25,10 . 17,80 . 27,09 . 49,30 . 16,31 . nousussa . 13,32 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 48,63 . ensiharvennus 44,74 . ETEläPoHJanMaa . Puulle olisi pohjoisen markkinoilla enemmänkin tilausta. 16,75 . 16,22 . 38,95 . 28,57 . harvennushakkuu 46,38 . ensiharvennus 45,30 . Uudistushakkuu 57,41 . 32,97 . 15,25 . hankintahinnat 29,92 . 17,53 . 55,94 . 44,72 . 42,18 . 14,04 . 26,61 . Uudistushakkuu 56,14 . 45,88 . 48,28 . 55,32 . 14,68 . 35,53 . 53,78 . KoKo Maa . 14,90 . 29,49 . 56,53 . 22,32 . 18,96 . hankintahinnat 56,45 . 24,75 . ensiharvennus 46,22 . Uudistushakkuu 57,17 . KYMiSaVo . SaVoKarJala . 49,40 . 27,13 . 14,96 . 24,66 . 53,00 . 18,52 . 34,48 . 21,55 . 55,86 . 17,48 . 47,82 . 14,10 . 13,52 . 20,78 . 21,69 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 29,57 . 15,77 . 21,40 . 15,97 . 17,04 . 29,73 . 29,72 . 44,23 . 15,35 . hankintahinnat 57,63 . 15,31 . 25,16 . 54,98 . 56,97 . 18,95 . 25,94 . 16,44 . nousussa . 17,64 . harvennushakkuu 48,66 . 18,23 . 15,88 . 13,14 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,31 . 15,98 . 13,20 . 18,20 . harvennushakkuu 50,88 . 19,23 . 18,07 . ensiharvennus 45,40 . Tietenkin eri yritysten ja alueiden välillä voi olla eroja”, sanoo metsäasiantuntija Anu Islander Metsäteollisuus ry:stä. Uudistushakkuu 56,19 . 26,85 . 28,42 . Verkkaisinta kauppa on ollut Kainuussa ja Lapissa, mutta ostomäärät ovat sielläkin edellisvuotta suuremmat: Lapissa runsaan kymmenyksen ja Kainuussa yli neljänneksen. Kaikille puutavaralajeille ja hakkuutavoille on kysyntää. 15,36 . 14,19 . 22,22 . harvennushakkuu 49,52 . 41,39 . 17,59 . 39,44 . ”Puukaupassa on ihan positiivinen henki. 46,07 . 55,18 . 29,97 . 12,73 . Lounais-Suomessa ostomäärät yli nelinkertaistuivat ja Häme-Uudellamaalla lähes kolminkertaistuivat viime vuodesta. 20,05 . nousussa . 46,01 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,36 . 17,04 . hankintahinnat 56,79 . 15,25 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 21,47 . KESKiSUoMi . nousussa . 14,01 . 15,74 . 47,56 . 30,21 . 17,06 . 43,81 . 15,72 . 15,89 . 15,56 . 29,88 . hankintahinnat 54,97 . Uudistushakkuu 54,53 . 23,20 . 26,71 . 26,85
Tiheässä ensiharvennukseen asti kasvatettavien mäntyjen oksat karsiutuvat hyvin, mikä parantaa tukin laatua. Yhdistelmäkasvatuksessa puusto raivataan 3–5-metrisenä 3?000–4?000 rungon hehtaaritiheyteen, kun perinteisessä kasvatusmallissa puita jätetään pystyyn 1?800–2?000 runkoa hehtaarille. ”Yhdistetty ainesja energia”Yhdistelmäkasvatus on hyvä vaihtoehto, mutta ei se metsänomistajan pankkia räjäytä.”. ”Taimikonhoito pitää tehdä viljelytainten hyväksi. ”Laskelmiemme mukaan ainesja energiapuun yhdistelmäkasvatus on ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei se metsänomistajan pankkia räjäytä. annetaan olla mukana normaalia pidempään. Myös Metsäntutkimuslaitoksella on tarjota tuloksia ainesja energiapuun yhdistelmäkasvatuksesta ja sen kannattavuudesta. Energiaa kasvattamalla hyvälaatuista tukkia Kenties tärkeämpää kuin puun kokonaistuotos on, että ainesja energiapuun yhdistelmäkasvatuksella pystytään vaikuttamaan mäntytukin laatuun. Tällöin on pidettävä huoli, ettei luontaisesti syntynyt taimiaines pääse tukahduttamaan viljelytaimia. Energiapuun kasvatus lähtee taimikonhoidosta PERINTEISESSÄ ainespuun kasvatukseen tähtäävässä taimikonhoidossa taimikko raivataan parin tuhannen taimen hehtaaritiheyteen. Energiapuukohde vaatii ennakkoraivauksen Ensiharvennus tehdään ainesja energiapuun yhdistelmäkorjuuna. Siinä tavallisesti maahan raivattavan, luontaisesti syntyneen lehtipuuston Motteja kilowateiksi Jos omistat tuoreen tai kuivahkon kankaan männyntaimikon ja energiapuu käy kaupaksi, yhdistetty aines ja energiapuun kasvatus on yksi vaihtoehto haalia lisätäytettä tilipussiin. Tarkoituksena oli, että hoitamatta jääneiden taimikoiden lisäksi kaikki nuoret kasvatusmetsät voisivat olla energiapuuharvennuskohteita. Hieman suurempi kokonaistuotos kuitenkin on, sillä ainesja energiapuun yhdistelmäkasvatuksessa puusto kasvatetaan tiheämpänä nuoren metsän vaiheessa, jolloin kasvu on kovinta. Vaikutukset puuntuotantoon koko kiertoajalta eivät ole kovin suuret”, sanoo erikoistutkija Jari Hynynen. Yhdistelmäkasvatus vaatii kuitenkin tarkkuutta. Edelleen valtaosa energiaharvennuspuusta tulee hoitamattomista nuorista metsistä, mutta energiapuun tarkoituksellinen kasvatus yhdessä ainespuun kanssa on lisääntynyt. Esimerkiksi yli 30?000 hehtaaria metsää omistava A. Taimikonhoidossa kasvamaan jätetty luontaisesti syntynyt puusto korjataan energiaksi ja samalla saadaan kuitupuuta talteen. Energiapuuksi kasvatettava luontainen taimiaines tulee olla selvästi viljelytaimia pienempää, jotta arvokkain puusto säilyy elinvoimaisena”, Hynynen sanoo. METSÄLEHTI 9 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO tiia PUUkila M etsätalouden kehittämiskeskus Tapio uudisti energiapuun korjuuja kasvatussuositukset kaksi vuotta sitten. Havupuun taimien tulisi olla 1–1,5 metriä energiaksi kasvatettavia taimia pidempiä. Ahlström Osakeyhtiö on ottanut energiapuun yhdeksi toimitusmuodokseen ja haluaa maksimoida sen määrän ensiharvennuksilla. Kasvatussuositukset tähtäsivät siihen, että ensiharvennuksilta saatava energiapuu olisi kolmas puutavaralaji kasvatusohjelmassa kuidun ja tukin ohella. AINESJA ENERGIAPUUN YHDISTELMÄKASVATUKSESSA luontaisen taimiaineksen annetaan olla mukana pidempään ja taimikonhoidossa jätetään 3000–4000 runkoa hehtaarille. Mitä ainesja energiapuun yhdistelmäkasvatukselle eli energiapuun kasvatukselle ainespuun rinnalla nyt kuuluu. Energiapuun maksimointiin tähtäävä kevyempi taimikonhoito säästää aikaa ja kustannuksia
Energiapuun hinta sanelee kannattavuuden Ainesja energiapuun samanaikaista kasvatusta kannattaa harkita, jos energiapuun hinta suhteessa kuitupuun hintaan nousee. Karummilla kankailla on parempi keskittyä yksin ainespuuhun. ”Jos metsänomistajalla on itsellään käyttöä energiapuulle, yhdistelmäkasvatus kannattaa. › Hakkaa puusto 10–12 metrin valtapituudessa. › Korjaa valtaosa luontaisesti syntyneestä lehtipuustosta ensiharvennuksessa energiaksi. Ohjeet yhdistelmäkasvatukseen › Raivaa puusto 3–5-metrisenä niin, että hehtaarille jää 3?000–4?000 runkoa. Nykyään korjuu tehdään usein karsittuna rankana, jolloin oksat ja latvat jäävät metsään eikä ravinnemenetyksiä tule. Yhdistelmäkasvatuksessa nuorta puustoa ei voi päästää 14–15-metriseksi, sillä tiheässä kasvatetut puut eivät järeydy samalla vauhdilla kuin väljemmässä varttuneet. › Jätä hehtaarille 1?100–1?400 laadukkainta puuta.. Kuusikoissa kasvutappio on hieman suurempi mutta jäänee maksimissaan kymmeneen prosenttiin”, Hynynen arvioi. Havupuun taimien on oltava 1–1,5 metriä energiapuutaimia pitempiä. ”Kokopuunkorjuusta on männiköissä odotettavissa muutaman prosentin kasvutappio vielä 10–12 vuotta hakkuun jälkeenkin. 15 METSÄLEHTI 9 • 2012 puun kasvatus edellyttää usein ennakkoraivausta ennen ensiharvennusta, koska se kasvatetaan taimikonhoidon jälkeen tiheämpänä”, Hynynen sanoo. Energiapuun kasvatus lähtee taimikonhoidosta PERINTEISESSÄ ainespuun kasvatukseen tähtäävässä taimikonhoidossa taimikko raivataan parin tuhannen taimen hehtaaritiheyteen. Energiapuun korjuumäärät ja korjaamalla energiapuu talteen karsittuna rankana ei oksiin ja neulasiin sitoutuneita ravinteita viedä pois metsästä. Jos harvennus tehdään kokopuukorjuuna ja metsästä viedään rankojen lisäksi oksat ja latvat, etenkin kuusikoissa menetetään ravinteita. › Jätä kasvamaan mahdollisimman paljon havupuuta sekä täydennykseksi luontaisesti syntynyttä lehtipuuta. AINESJA ENERGIAPUUN YHDISTELMÄKASVATUKSESSA luontaisen taimiaineksen annetaan olla mukana pidempään ja taimikonhoidossa jätetään 3000–4000 runkoa hehtaarille. telmäkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa korjuutapa. Hehtaarille jätetään 1?000–1?400 hyvälaatuista ja latvukseltaan elinvoimaista puuta, kun perinteisessä mallissa vastaava määrä on tuhat runkoa. Metsähakkeeksi käytettävän pienpuun kysyntä tulee jatkossakin lisääntymään, mikäli Suomi aikoo saavuttaa Kansallisessa metsäohjelmassa asetetun 10– 12 miljoonan kuution käyttötavoitteen vuonna 2015. Se on hyvä vaihtoehto kasvattaa energiapuuta suunnitellusti”, Hynynen sanoo. Lämpöja voimalaitoksissa poltettiin metsähaketta 6,8 miljoonaa kuutiota, mikä on kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvavan kysynnän pitäisi näkyä tulevaisuudessa myös hinnoissa. Hynysen mukaan yhdistelmäkasvatus sopii myös kuusikoihin, mutta tällä hetkellä kuusikuidusta maksetaan sen verran hyvin, ettei sen kasvatus energiaksi kannata. Jos puuston annetaan kasvaa pitkään tiheässä, puut venähtävät pituutta, riukuuntuvat ja ovat ensiharvennuksen jälkeen herkkiä etenkin lumituholle. Metsäntutkimuslaitoksen uusimpien tulosten mukaan parhain energiaja kuitupuusaanto saadaan kasvattamalla hieskoivua harventamattomana 50 vuoden kiertoajalla. Normaalia tiheämmässä kasvatettu metsä myös harvennetaan perinteistä kasvatusmallia aikaisemmin. › Huolehdi, ettei luontaisesti syntynyt lehtipuusto tukahduta viljelytaimia. Ainesja energiapuun yhdismetsähakkeen käyttö on kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä energiapuun kasvatus ei lyö leiville ilman tukia. Puusto hakataan 10–12 metrin valtapituudessa. ”Pienempi järeys ensiharvennuksessa vaikuttaa siihen, että kiertoaika saattaa pidentyä, sillä päätehakkuukriteerinä on yleensä puuston keskiläpimitta eikä ikä.” Kokopuukorjuusta kasvutappioita Parhaiten yhdistetty kasvatus soveltuu ravinteikkuudeltaan tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden männiköihin. Metsäntutkimuslaitoksen uusien tilastojen mukaan Suomessa käytettiin viime vuona kaikkiaan 16,8 miljoonaa kuutiota puupolttoaineita, joista merkittävin oli metsähake. Lumituhoriski huomioidaan myös hakkuumäärissä. › Ennakkoraivaus tarvitaan usein ennen ensiharvennusta. Karsittu ranka, kokopuu ja kuitupuu ovat metsähakkeen merkittävimpiä raaka-aineita. Turvemaiden hieskoivikot ovat sen sijaan hyviä energiapuukohteita. Liian pitkäksi päästetty puusto riukuuntuu ja on herkkää lumituhoille. Hynynen muistuttaa, että ainesja energiapuun yhdistelmäkasvatuksessa on hyvä varautua 5–10 vuotta pidempään kiertoaikaan
Paikan päällä puista sahattiin rakennustarpeet navetoiksi, ladoiksi ja taloiksi. Nykyään kyläläiset tuovat puunsa meille sahattavaksi”, Nissiset kuvaiLAUTAA ja LANKKUA isännille aaro nissinen on pyörittänyt 60 vuotta kenttäsirkkeleitä. Hersyvä tarina ei paljasta varisten kohtaloa. Terät menivät uusiksi, mutta onneksi edes salaisuus selvisi myöhemmin”, Jouko Nissinen nauraa vanhalle haverille. Koko kylän kiertävä kenttäsirkkeli Ajat muuttuvat. aikoinaan kiertävä kenttäsaha pystytettiin puulaanin viereen, nykyään isännät tuovat tukkinsa sahattaviksi.. ”Petäjän sisällä oli pitkä rivi nauloja tasaisin välein. Silti kokeneellakin kolisee joskus. jouko nissinen kulmahioo palat teräviksi. Jalat ja kädet olivat usein mustelmilla”, Jouko, veljeksistä vanhin, muistelee 1960ja 70-lukuja. Vuosikymmenet karavaani kulki Hiltulassa kuin kello. aaro nissinen poikineen on pyörittänyt kenttä sirkkeliä Helsingin olympia vuodesta 1952 lähtien. ”Puoli vuosisataa sirkkelimme saapui ihmisten koteihin. Sahatavara vaihtui elementtitaloiksi Maaseudulla rakentaminen meni uusiksi 1990-luvulla. Häntämiehen homma oli halutuin. Kiertueella kulkivat myös Aaron kolme poikaa: Jouko, Hannu ja Timo. Niillä oli tavoiteltu puun latvassa huojunutta variksenpesää. Rantasalmelainen Aaro Nissinen osti ensimmäisen kenttäsirkkelinsä 1952, koska kysyntää oli mutta tarjontaa ei. Mänty oli vuosien varrella lihonut, laudat ravisseet irti mutta naulat jääneet. sirkkelisahurin apuvälineet ovat ronskia rautaa. Nimikkeellä niitettiin kylällä mainetta”, Jouko Nissinen vedättää. Talojen ja maatalousrakennusten tekeminen pitkästä tavarasta väheni. Tilalle tulivat talotehtaat ja elementit. Vain se voi pelastaa sirkkelinterät puuhun kylestyneeltä romulta, kun metallintunnistimia ei ole. Aikoinaan sahurin suurin pelko oli piikkilanka ja rautanaula. Nykyajan nuoriso vierastaa variksenpesiä eikä karjakaan käyskentele enää metsälaitumilla. Sana levisi ja Nissisten kenttäsirkkeliä alettiin kysellä kylällä. Niinpä hän osti sellaisen ja kävi kaupan päälle kiertävän sahurikurssin. Mänty oli kasvanut saaressa, joten tikapuiden puutteessa pojankoltiaiset olivat lyöneet irtolaudoista askelmat puun kylkeen. Vain yksi on sahoilla säilynyt: suhdannevaihtelut. ”Pitkiä puita käännettiin ja ohjailtiin sahapöydällä pelkkien tukkisaksien avulla. Jo seuraavassa lauseessa hän myöntää työn olleen todellisuudessa nuorille nöösipojille raskasta. Puista olisin teettänyt lautaa ja lankkua, mutta kun kenelläkään ei ollut sopivaa sirkkeliä”, yhä sahalla ahkeroiva 81-vuotias vanhaisäntä muistelee. Niinpä puut ovat puhdistuneet. 16 METSÄLEHTI 9 • 2012 jeRe Malinen, teksti ja kuvat K enttäsahurille tärkeä taito on lukea lustosta paljastuvia mustumia. ”Raivasin kotitilalle peltoa. simppeliä sen olla pitää: ajolista. Sahatavara syntyy asiakkaiden omista puista. Talvisin isännät kaatoivat sahapuut omista metsistä, keväällä Aaro Nissisen traktorin vetämä sirkkeli saapui kyläläisten pihoihin. sahapuissa piilottelevat naulat ja rautalangat ovat katoava luonnonvara. ”Koulun jälkeen ja viikonloppuisin oltiin isällä opissa
”Hyvän puun halkaisija on noin 30 senttiä. Vaikka tuotantomäärät ovat noista ajoista supistuneet rajusti, eivät Nissiset ole jääneet tyhjän päälle. Sahurit katsovat hymyillen perään. Asiak kaina on etupäässä 10–15 kilometrin säteellä asuvia yksityismetsänomistajia.” Emeritus-sahuri Aaro Nissinen on nähnyt 60 vuoden aikana monet metsätalouden kuopat. ”On hienoa, että ihmisillä on yhä innostusta jalostaa oman metsän puita.” Taitaako tuon paremmin sanoa. Lautatarha lähtee sahalta samalla kyydillä kuin oli sinne saapunutkin, traktorin peräkärryssä. ”Parhaat sahapuut katselen valmiiksi raivausja harvennusreissuilla. Parhaina vuosina puuta kulki terien läpi 3?000 kuutiota, kun sirkkeli sylki puuta myös rantasalmelaisille hirsihuvilaveistämöille. Peltojen salaojitus pitää kolme veljestä kiireisinä huhtikuusta marraskuuhun. Sahatavara syntyy asiakkaiden omista puista. Metsänomistajat arvostavat omaa puuta Nissisten asiakkaista suuri osa kaataa sahapuunsa itse omasta metsästä. ”Sahaus keskittyy talveen ja kevääseen. levat tapahtunutta muutosta. Lihakarjatilan isäntä laittaa poikansa Arin kanssa laudoiksi ja lankuiksi Astan-päivänä kaatuneita myrskypuita. Suora, oksaton ja rauhassa kasvanut on paras, kuusi suosituin. ”Kahden vuoden sisällä sahatavaran kysyntä ja hinta lähtevät jälleen nousuun.” Niinpä hän epäilee, että käytössä oleva viides kenttäsirkkeli ei jää Nissisten viimeiseksi. ”Häntämiehen homma oli halutuin. Jouko Nissinen täydentää listaa sahurin näkökulmasta. Sellaista on helppo käsitellä ja siitä lähtee monenlaista sahatavaraa.” 45 närepöllin sahaus ottaa aamupäivän. aaro nissinen poikineen on pyörittänyt kenttä sirkkeliä Helsingin olympia vuodesta 1952 lähtien. Nimikkeellä niitettiin kylällä mainetta.”. 17 METSÄLEHTI 9 • 2012 LAUTAA ja LANKKUA isännille kari Painokangas sahautti rakennustarpeet oman metsän puista. Tekemällä metsänhoitotyöt ajoissa varttuu myös hyvää sahatavaraa”, Painokangas kertoo periaatteistaan. ”Saa juuri sellaiset puut kuin haluaa”, Kari Painokangas perustelee kotitarvesahauksen parhaita puolia
Mies myöntää, että omassa metsässä työ menee välillä tuumailun puolelle yksittäisten puidenkin kanssa. Metsätalous kannattaa KeskiPohjanmaan kolkon karuilla kankailla ja turvemailla, kunhan pitää kulut kurissa. ”Kyllä näistä uusi puusukupolvi kehittyy. Seuraavaksi Jylhän koneen nokka kääntyy puolen hehtaarin männikköön, jonka hän hakkaa hankintakauppana siemenpuuasentoon.” ”Taloudellisesti päätehakkuun tekemisessä ei ole järkeä, sillä tukin hankintalisä on olematon. Omassa metsässä voi tehdä näinkin, kun ei ole mottitavoitteita”, Jylhä perustelee. Metsätiloissa myyjän markkinat Jylhän metsäpinta-ala koostuu useista tiloista, jotka hän on hankkinut ostamalla. Tukit vain päältä pois kun kuuset vankistuvat. Vaikka edellisestä ostoksesta on vierähtänyt jo kymmenkunta vuotta, seuraa Jylhä aktiivisesti myytäviä tiloja. kuva 3425: kuva 3277: kuva 3435: (vaihtoehto kuvalle 35022) Metsä on vahvasti läsnä myös jylhän hirsitalossa, jonka hän on rakentanut oman metsän puista. ”Moottorisahalla saa koivut tehtyä tarkemmin eikä jääviin puihin tule kourasta kolhuja. Jylhän kipinä metsätöihin syttyi jo pienenä poikana, kun hän kulki Ullavan savotoilla silloisen Pohjanmaan Puun palveluksessa työskennelleen Syntynyt savotoimaan kuvatekstit: kuva 3339: Metsänomistaja janne jylhän seuraava kohde on puolen hehtaarin tukkimännikkö, jonka hän hakkaa hankintakauppana siemenpuuasentoon. ”Ja meneehän siihenkin aikaa, kun asettelee lengot tyvitukit keskelle pinoa ostomieheltä piiloon”, Jylhä velmuilee. enonsa Matti Vännin mukana. Työtahti oli erilainen kuin nykyään.” Metsäpomon hommasta jäi nuorukaiselle hohdokas kuva. Päätehakkuu hankinnalla Sittemmin Jylhä on tarttunut taajaan sahan kahvoihin, pottiputkeen tai traktorin puikkoihin. kuva 3291: kuva 3407, 3413 tai 3414: ”olin istuttamassa tätä männikköä kolmekymmentä vuotta sitten. Kasvupaikka on keskipohjalaisittain rehevä, joten puronvarren alikasvoskuuset ovat saaneet jäädä pystyyn. ”Hinnat ovat nousseet niin korkeiksi, että nyt kannattaisi ennemmin myydä metsiä pohjineen hakkuukoneen hankinta on tuonut uutta virtaa metsänomistaja janne jylhän työntekoon. Tarkalla ja tinkimättömällä asenteella nelikymppinen Jylhä on hoitanut metsiään jo parinkymmenen vuoden ajan. ”Aamusta kiersimme metsurien palstoja ja iltapäivästä mentiin ongelle. Kun isä Alpokin opasti poikaa metsätöiden maailmaan, oli uravalinta selvä. alarinteessä sentään on jo pöllimetsä.” kuva 35022: kuva 3196: janne jylhä viihtyy hakkuukoneensa ohjaimissa. ”Opiskelin 1990-luvun taitteessa Saarijärvellä metsätalousteknikoksi. Vaikka Keski-Pohjanmaan merenhuuhtomat maapohjat ovat monin paikoin karuja, on Jylhä saanut viritettyä toistasataa metsähehtaariaan tuottavaan kuntoon. Ojan penkan hieskoivuryhmästä kaatuu hetkessä puolenkymmentä runkoa odottamaan moton kouraa. Uskon kyllä, että itse katkomalla saan tukit tarkasti talteen.” Katkonnan merkitys korostuu keskijäreydeltään pienissä yhden ja kahden tukin rungoissa, joten sata vuotta kasvaneiden petäjien pätkimistä kannattaakin tovi pohtia. Mäen päällä puut ovat vielä niin pieniä, että hirvet katkovat niitä. jylhä tekee hakkuut pääasiassa pienellä hakkuukoneellaan, mutta sahallekin löytyy usein käyttöä. 18 METSÄLEHTI 9 • 2012 METSÄNOMISTAJA saMi kaRPPinen, teksti ja kuvat K okkolalainen metsänomistaja Janne Jylhä hyppää ketterästi alas pienen hakkuukoneensa hytistä ja nykäisee Husqvarnan käyntiin. Mukaan mahtuu monenlaista maapohjaa, mutta mies on vakuuttunut hankintojensa kannattavuudesta. tupa lämpiää tietenkin klapeilla. Mikään muu vaihtoehto ei käynyt edes mielessä”, Jylhä naurahtaa. Turku Kokkola. Työn alla olevan harvennusleimikon mies on ennakkoraivannut viime syksynä. harvennusleimikolla alikasvoskuuset muodostavat seuraavan puusukupolven
Yrittäjän elämä ei saa olla pelkkää työtä, vaan aikaa pitää jäädä perheelle ja harrastuksillekin. Kangasmaiden laikutus hoituu usein kantokoukulla.” ”Pystykaupalla puolen hehtaarin ensiharvennusta ei tahdo saada kaupaksi. ”No en usko siihenkään. Tuoreessa muistissa oli vielä edellinen investointi, sykeharvesteri, josta ei koitunut kuin harmia. Esimerkkilaskelmilla havainnollistetaan kustannustehokkuutta ja eri tekijöiden vaikutusta kustannuksiin myöhemmissä ketjun vaiheissa. ”Kerta toisen jälkeen kasvu on yllättänyt. Ei kannattava puunkorjuu välttämättä edellytä satojen tuhansien eurojen vehkeitä.” Korvaamattomana apuna savotoilla on ollut Alpo-isä. Konehankintaa edelsi kiivas kannattavuuslaskelmien teko. Vaikka kuvioita on harvennettu useampaan kertaan, niin aina vaan puuta on riittänyt.” Jylhä ottaa ainespuun tarkasti talteen ja hyödyntää rangat ja latvat polttopuuna. ”Isä on eläkkeellä, mutta kun viikonlopun jälkeen palaan palstalle, on hän saattanut käydä ajamassa puut tien varteen.” jylhä hyödyntää puun tarkasti. Monelle kotitaloudelle metsäomaisuus on tärkeä tulojen lähde. Minun kulut eivät juuri kasva, vaikka kuviot olisivat pieniäkin.” Koska Jylhällä on koulutus ja osaaminen omasta takaa, hän päätti viime vuonna hakea tiloilleen vapautusta metsänhoitomaksusta. ”Vielä muutama vuosi sitten tuli hermoiltua, jos työtilausten suhteen oli hiljaisempaa. Ullavanjoen maisemiin kymmenen vuotta sitten kohonneen talon hirret ovat pääasiassa omasta metsästä. Ilman huolenpitoa se ei kuitenkaan tuota. 184 sivua, nidottu Metsänomistajan rahakirja Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Kuvitetussa kirjassa esitetään kaikki uudistamismenetelmät, mutta pääpaino on menetelmissä, joilla uudistaminen onnistuu varmimmin eteläsuomalaisissa talousmetsissä. ”Metsänhoitoyhdistys on tarpeellinen organisaatio, mutta sen rooli metsänomistajan edunvalvojana ja metsänhoidon edistäjänä on jäänyt tulostavoitteiden alle”, pohtii takavuosina Keskipohjan metsänhoitoyhdistyksen hallituksessakin vaikuttanut Jylhä. ”Nyt metsän ostaminen ei kannata minkään laskuopin mukaan.”. 19 METSÄLEHTI 9 • 2012 Metsäkustannus Oy on Suomen johtava metsäkirjojen kustantaja. noin 150 sivua, nidottu Ilmestyy toukokuussa. ”Tämä käytetty pikkumoto on osoittautunut toimivaksi. ”Taimikonhoidot, uudistamiset ja lannoituksetkin olen tehnyt itse. Kirja sisältää runsaasti tehtäviä ja ajatuspähkinöitä, joita jokainen voi soveltaa omaan metsäänsä. Luonnostaan yrittäjä Jylhä teki hakkuita sahapelissä parikymmentä vuotta, kunnes hankki viisi vuotta sitten oman hakkuukoJylhä on tehnyt hoitoja hakkuutöitä kasvavassa määrin myös muille metsänomistajille. Klapeilla läm piää oman metsän puista rakennettu hirsitalo, ja polttopuuta riittää myös myyntiin. Mutta aina hetken päästä tuskan aiheena on ollut, ettei millään ehdi tekemään kaikkia hommia”, Jylhä nauraa. Teos on tarkoitettu metsänuudistamisen perusteista ja tavoitteista kiinnostuneille metsänomistajille ja alan opiskelijoille. tupa lämpiää luonnollisesti klapeilla. Metsänomistajan rahakirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla, ja kuinka metsänomistaja voi parantaa omaisuutensa tuottoa. ”Pari vuotta sitten luovuin maanviljelystä ja perustin toiminimen, jonka puitteissa teen metsähommia.” Mies onkin kasvanut metsäalan yrittäjäksi luonnostaan, mutta alkuun epävarmuus vaati totuttelua. Ajallaan hoidettuna metsät ovat kasvaneet ja hakattavaa on riittänyt tasaisesti. neen. Olen aina laskenut tarkkaan, millä hinnalla tila on järkevää ostaa, mutta nyt ostoa ei saa kannattavaksi minkään laskuopin mukaan.” Säästöä itse tehden Metsätalouden kannattavuus perustuu Jylhän mukaan siihen, että tekee metsässä itse mahdollisimman paljon. Silloin kulut pysyvät kurissa. Hanki Metsäkustannuksen uutuudet KIPA-kirjakaupasta! Lähimmän KIPA-kirjakaupan näet osoitteesta www.kipa.fi Metsänuudistaminen on investointi tulevaan Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Martti Linna Metsiemme vihreällä kullalla on noin 745 000 omistajaa. Metsänuudistaminen KIPA 4-12 Mele 260x190.indd 1 15.4.2012 14.27 kuin ostaa”, Jylhä sanoo, Mutta käykö jälleen niin, että tänä päivänä ostettu palsta tuntuisi kahdenkymmenen vuoden kuluttua edulliselta. Tai jos saa, niin melkein koko kuvio jää ajouran alle
Tammelassa vain joka kahdeskymmenes. Lahottajasienen tartuntariski 50–100%, kun vaurio tyvellä Tartuntariski 10–25%, kun vaurio on juuressa puolen metrin päässä tyveltä Tartuntariski 5%, kun vaurio juuressa metrin päässä tyveltä maan ollessa jäässä”, toteaa tutkija Harri Mäkinen Metsäntutkimuslaitoksesta. Kun ajokertoja lisättiin kymmeneen, painaumat kasvoivat kymmeneen senttiin. ”Etelä-Suomessa jopa yli puolet leimikoista pitäisi korjata Kuusikon voi harventaa kesälläkin Kuusikon harventaminen onnistuu kuivalla kesäkelillä paremmin kuin kehnona talvena. 20 METSÄLEHTI 9 • 2012 Mikko Riikilä L yhyen talven aikana puunkorjaajilta loppuvat sekä aika että koneet. ”Laho voi siirtyä lähitaimiin vain tiheässä taimikossa, kun taimien juuret ovat yhteydessä toisiinsa. Riski alenee 10–25 prosenttiin, kun vaurio on puolen metrin päässä tyveltä. ”Kolhuihin pesiytyy tavallisesti verinahakkasieni, Sekin on lahottaja, mutta ei leviä puusta toiseen”, Piri toteaa. Lahottajasieni iskee juurenniskasta Lahottajasienten tartuntariski on sitä pienempi, mitä etäämmällä puun tyvestä korjuuvaurio on. Metsäntutkimuslaitos selvitti kesäharvennusten onnistumista Tammelassa ja Tuusulassa tehdyissä kokeissa. Juurikääpä vaanii kesähakkuilla Koe osoitti kantokäsittelyn välttämättömyyden. ”Tuusulassa koealueen ympärillä oli runsaasti juurikääpää. Niistä sieni levisi lähistöllä kasvaviin taimiin. ”Tartuntariski on 50–100 prosenttia, kun tyvi vaurioituu. Valtaosa ilman ureakäsittelyä jääneistä kannoista sai juurikäävän itiötartunnan. Siellä kannoille laskeutui noin kolme kertaa enemmän itiöitä kuin Tammelan koealueella”, Piri selvittää. Tästä huolimatta viidennes käsitellyistä kannoista sai juurikääpätartunnan Tuusulassa. Metrin päässä todennäköisyys on vain viisi prosenttia. Koneiden aiheuttamat runkovauriot eivät yleensä levitä juurikääpää. Korjuuyrittäjien onkin pidettävä ylimääräisiä koneita reservinä, koska talvikorjuuseen suotuisa kausi kestää korkeintaan kolme kuukautta. ”Tämä johtuu Tuusulan runsaasta itiölaskeumasta. Tuusulassa yli 80 prosentille kannoista tuli kattava ureakäsittely, Tammelassa vajaalle 30 prosentille. Toisessa kohteessa puista kolhittiin seitsemän, toisessa liki viisitoista prosenttia. Siellä 93 prosenttia suojaamattomista kannoista sai itiötartunnan. Metsäkoneiden pyörät eivät harvennuksilla saa painua syvälle maahan. Tuusulan ja Tammelan kokeilla pyörien todettiin painuvan keskimäärin viisi senttiä, kun lastatulla metsäkoneella ajettiin samaa uraa kolmesti. Juureen tarttunut laho etenee hitaasti, joten se ei etäältä ehdi kasvaa runkoon asti”, Piri huomauttaa. Hän viittaa Ruotsissa tehtyyn kokeeseen, jossa juurikäävän itiöitä istutettiin kuusentaimien kantoihin. Tämä on tär keää, koska 70 prosenttia kuusten juurista on enintään kymmenen sentin syvyydessä. hakkuutähteiden kasaaminen ajouralle pienensi urapainumia.. Tekemättä jäänyt ennakkoraivaus lisäsi tutkijoiden arvion mukaan vaurioita. ilman juurikäävän torjuntaa kesähakkuisiin ei pidä ryhtyä. Kantokäsittely onnistui vaihtelevasti. Piri ei tosin pidä riskiä kovin suurena. ”Vain kaksi kolmasosaa talvisin ajossa olevista koneista on käytössä myös kevätja kesäaikaan.” Ongelmaan on viime aikoina haettu ratkaisua useissa eri tutkimushankkeissa. Hänen mukaansa lahottajasienten leviäminen vaurioituneista juurista puun runkoon ei ole kovin todennäköistä. Lisäksi pienet kannot lahoavat nopeasti, mikä osaltaan pienentää riskiä sienen leviämisestä.” ”Koneiden aiheuttamat runko vauriot eivät yleensä levitä juuri kääpää.” Metsäntutkimuslaitoksen koe osoitti, että kuusikoita voidaan harventaa kesäaikaan. Niissä tutkittiin erilaisten työmenetelmien ja koneiden varustelun vaikutusta korjuun onnistumiseen. Kasvatettavien puiden runkovauriot olivat koehakkuissa runsaita. Riski myös kesäraivauksilla Juurikääpä voi levitä kuusikkoon myös kesällä tehdyssä taimikonhoidossa. Istutuskuuset kasvavat niin harvassa, että tätä ei tapahtune. Painaumat jäivät pari senttiä matalammiksi, kun hakkuu tehtiin niin, että mahdollisimman suuri osa havuista kasattiin ajouralle. Tammelassa vastaava luku oli 80 prosenttia”, tutkija Tuula Piri kertoo
Pikkuisen painava uutukainen on. Vuosikymmenten kokemuksella Stihlin MS 271:stä on vaikea löytää moitteen sijaa. Saha edustaa vuosikymmenten kuluessa karttunutta saksalaista moottorisahaosaamista. Elektronista Mtronic-moottorinohjausjärjestelmää ei ole – kuten ei myöskään 261:ssä. Ammattisahoihin saatavilla KOKEILTUA Köyhän miehen kakskuusykkönen Stihl MS 271 › sylinteritilavuus 50,2 cm 3 › teho 2,6 kW › huippukierrokset* 13?000/min › Polttoainesäiliön tilavuus 0,5 l › Öljysäiliön tilavuus 0,24 l › Vakioterälaite .325/15 tuumaa/1,6mm › Paino** 5,6 kg › hinta 499 € *) Valmistajan ilmoittama, ei mitattu **) Ilman terälaitetta, tankit tyhjinä Kirjakauppa www.metsakustannus.fi Uutuus Uutuus Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Kirja kertoo, miten Etelä-Suomen talousmetsiä uudistetaan menestyksellisesti. metsänomistajille edullisen ja riittävän tehokkaan työsahan. Muovirunkoisuudestaan huolimatta MS 271 on 0,4 kiloa painavampi kuin ammattilaismalli 261. Moottorin sylinteritilavuus on 50,2 kuutiosenttimetriä ja valmistajan ilmoittama suurin teho 2,6 kilowattia. stihl Ms 271:ssä riittää potkua järeänkin puun sahaamiseen.. Suomeen tuotavissa MS 271:ssä on vakiovarusteena 15tuumainen laippa leveällä 1,5 millin ketju-uralla. Koivikon ensiharvennukselle vaihdoimme 13 tuuman laippaan. Ammattimallin 261 hieman isommasta (50,5 cm 3 ) sylinteristä otetaan ulos 2,8 kilowatin huipputeho. ”Käytössä tämä tuntuu aivan samanlaiselta kuin 261. Teos on tarkoitettu metsänuudistamisen perusteista ja tavoitteista kiinnostuneille metsänomistajille ja alan opiskelijoille. Tärkeimpään kilpailijaansa, Husqvarnan uuteen 545-malliin verrattuna Stihl on 0,7 kiloa painavampi. Onnistuminen kaikissa vaiheissa mahdollistaa kasvupaikan tuottokyvyn täysimääräisen hyödyntämisen. 21 METSÄLEHTI 9 • 2012 Stihlin uutuus malli palvelee amatööri metsuria esimerkiksi myrskypuu savotalla. Moottorisahojen muotoilussa Stihl on vetänyt selvästi perinteisempää linjaa kuin ruotsalaiskilpailija. Hän arvelee, että tulokkaasta kehkeytyy houkutteleva vaihtoehto satunnaisesti tukkisahaa tarvitsevalle. Maahantuoja otti MS 271 -mallin valikoimiinsa tarjotakseen myrskypuita sahaaville Ulkoisesti stihl Ms 271 on lähes identtinen ammattilaismalli Ms 261:n kanssa. Olennainen ero on maallikkoversion muovinen runkorakenne. Hinta 38 euroa, noin 150 sivua, nidottu Kirja ilmestyy toukokuussa. Leikkuutehoiltaan mallit osoittautuivat tasavertaisiksi. Tukkivaltaisella tuulenkaatosavotalla järeä terävarustus puoltaa paikkaansa. Moottori on nykytyylin mukaisesti ilmahuuhtelutekniikalla (2MIX) varustettu. Metsänuudistaminen – investointi tulevaan Metsanuudistaminen 236x90.indd 1 20.4.2012 0.24 olevaa kahvojen sähkölämmitystä MS 271:ssä ei ole. Uudistaminen vaikuttaa metsän kehitykseen ja metsästä saataviin tuloihin kiertoajan loppuun saakka. Esimerkkilaskelmilla havainnollistetaan kustannustehokkuutta ja eri tekijöiden vaikutusta kustannuksiin myöhemmissä ketjun vaiheissa. Tehoeroa ei juuri huomaa”, totesi uutukaista koivutukkien hakkuussa päivän kokeillut metsäyrittäjä Seppo Sysmäläinen. Sen minkä Husku voittaa keveydellään, tasoittaa Stihl edullisuudellaan. Mikko Riikilä teksti ja kuvat Stihlin uusi MS 271 on ulkoisesti samannäköinen kuin pari vuotta sitten esitelty ammattiveljensä MS 261. Käsiteltävyydeltään uutukainen on mutkaton ja jämäkkä. Siinä selvitetään nykyisen tutkimustiedon valossa männyn, kuusen ja rauduskoivun uudistamiskäytännöt, joilla uudistaminen onnistuu nopeimmin ja varmimmin. Kaasutin toimii perinteisillä käsisäätöisillä suuttimilla. Tässä tarkoituksessa uutukainen palvelee mainiosti. Sahaa myydään 499 eurolla, joten se on kokoluokkaansa ja ominaisuuksiinsa nähden edullinen
Onnettomuuden jälkeen konetta ei enää kunnostettu. lukijamatkalaiset ihailevat Buçacon kansallismetsän kaksisataavuotista sypressiä.. Kone laskeutui veteen Kaukopään tehtaan edustalle pyörät alhaalla ja pyörähti nokan kautta ympäri. eliisa kallionieMi Enso Gutzeitin metsäosasto hankki 1947 käyttöönsä Republic RC-3 Seabee -amfibiolentoneen, joka oli ensimmäinen sodan jälkeen Suomeen ostettu siviililentokone. Sillä kuljetettiin myös matkustajia ja etenkin varaosia hinaajille. Syyskuun 30. päivänä 1958 kone kuljetti Enso Gutzeitin sosiaalipäällikköä, joka oli palaamassa Joensuusta Pankakosken tehtaanjohtajan hautajaisista kotiin Imatralle. väinen, että kone on saatu museoon. Kotimaassaan USA:ssa konetyyppiä markkinoitiin varakkaiden perheiden kulkuvälineeksi, mutta valuuttasäännöstelyn aikaa elävässä Suomessa se oli suuri harvinaisuus. Kaikki sairaat puut poistetaan metsistä välittömästi, ja mikäli kuolinsyyksi varmistuu mäntyankeroinen, puut hakataan laajemmalta alalta. Koneen avulla etsittiin uitossa karanneita puita, joten kansa suussa kovaääninen ihme sai nimen ”kyttäyskone”. Koneen tukikohta oli Savonlinnassa, ja sitä ohjasivat sodassa ansioitunut hävittäjälentäjä Yrjö Turkka sekä hänen poikansa. Teitä reunustavat portugalilaisessa maisemassa vieraan näköinen eukalyptus sekä paikallinen, suomalaisen silmiin mutkikas ja oksikas rannikkomänty. Ohi kiitävistä metsistä pystyy helposti päättelemään maan pääpuulajit. Kuusi päivää Portugalia Metsälehden lukijamatkalla ihmeteltiin eukalyptuksen kasvatusta, innostuttiin korkkitammen ja pinjan viljelystä sekä nähtiin, mihin mäntyankeroinen pahimmillaan pystyy. 22 METSÄLEHTI 9 • 2012 tiia PUUkila, teksti ja kuvat L inja-auton ikkunoista vilisevät Portugalin huhtikuiset maisemat. ”Se liittyy niin olennaisesti Suomen metsätalouden historiaan.” Koneella on yhteys myös Lehonkosken perheen historiaan, sillä hänen molemmat vanhempansa ovat lentäneet sen kyydissä. Kerran luontoon levinnyttä mäntyankeroista on mahdoton hävittää kokonaan. ”Kaikki sairaat puut merkitään ja kaadetaan”, vastaa paikallisen metsänomistajaorganisaation Forestiksen edustaja Ricardo Marinho. Paikoitellen mäntymetsät hävitetään kokonaan ja korvataan selluksi ja energiaksi kasvatettavalla eukalyptuksella. Ilmeisesti kiinalaisten puulavojen myötä Portugalin metsiin laajalti levinnyt, mäntyjä pystyyn tappava mäntyankeroinen on saanut metsänomistajat varpailleen. Se päätyi ensin vuosikymmeniksi varastoon ja sieltä lentokoneharrastajan kautta lopulta Lustoon. Tuholainen pitää huolen, että eukalyptusmetsien osuus kasvaa Portugalissa jatkossakin. Näkymät vaihtuvat suurkaupungeista maaseutuun ja vuoristoon, kun Metsälehden lukijamatkalaiset tutustuvat maan metsätalouteen ja kulttuuriin. Uiton sujumisella oli iso merkitys. Varatoimenpiteistä huolimatta tien varsilla näkyy sukkulamatoihin lukeutuvan tuholaisen kuivattamia puita. Seabee-lentokoneellla pystyi laskeutumaan sekä maalle että veteen, mikä koitui lopulta sen kohtaloksi. ”Tuohon aikaan kolme neljäsosaa Enso Gutzeitin puista kuljetettiin vesiteitse”, kertoo Luston näyttelyja projektipäällikkö Pekka Lehonkoski. Pekka Lehonkoski on tyytyKyttäyskone museoon Republic RC3 seabee maksoi aikanaan amerikassa 6?000 dollaria eli saman verran kuin vähän parempi henkilöauto. Kaksikymmentäneljähenkinen seurue matkaa linja-autolla Lissabonista Portugalin keskiosiin Coimbraan ja pohjoiseen Porton kaupunkiin. Lentokoneella apu saatiin perille huomattavasti nopeammin kuin veneellä. ”Miksi osa männyistä on merkattu valkoisella?” kuuluu kysymys linja-auton takaa. Lentäjä selvisi turmasta, mutta matkustaja menehtyi onnettomuuden yhteydessä saamiinsa vammoihin ja sairauskohtaukseen. Lehtijuttujen avulla koneesta saatiin museoon paljon tietoa ja aikalaisten muistelmia. Yhteyttä ottivat muiden mukana onnettomuuspaikalle soutaneet miehet, jotka olivat tuolloin 17-vuotiaita tehtaalaisia. Sodan jälkeen uiton valvonnassa käytetty koneharvinaisuus on nyt nähtävänä lustossa
korkkitammien kylkeen maalatut numerot kertovat, kuinka kauan korkin korjuusta on kulunut aikaa. Tällä hetkellä sekä männyn että eukalyptuksen tehdashinnat pyörivät 37 euron paikkeilla motilta. Metsätaloutta puita kaatamatta Matkan jatkuessa Lissabonin eteläpuolelle tutuksi tulee myös Portugalin kolmas pääpuulaji, korkkitammi. Toisin kuin rannikkomänty, korkkitammiviljelykset ovat pysyvä osa Portugalin metsämaisemaa. Kun vertaa eukalyptuksen 12 vuoden kiertoaikaa männyn noin 40 vuoden kiertoaikaan, ei ole ihme, että moni paikallinen metsänomistaja valitsee puulajikseen eukalyptuksen. Niitä suojellaan lain nojalla, eikä tammien kaato onnistu ilman erillislupaa. Käytännössä korkkitammen omistaja on Portugalissa ikuisesti korkkitammen omistaja, mikä ei välttämättä ole huono vaihtoehto. 1 2 4 3. Tulokset olivat olleet niin hyvät, että Toivakka aikoi jatkaa omatoimisia lannoituskokeilujaan. Valistustilaisuuksien lisäksi eri puolille valtakuntaa rajattiin yhteensä 2?000 puolen hehtaarin koealaa, joista toinen puolisko lannoitettiin Y-lannoitteella ja toista kasvatettiin ilman lannoitetta. Matkalaisilla riittää ihmeteltävää, kun heille kerrotaan, että käpyjä myymälläkin pystyy vuosittain tienaamaan 390–650 euroa hehtaarilta. Harvassa noin 50–120 puuta hehtaarilla kasvatettavat tammet tekevät maisemasta puistomaisen. ”Tällä operaatiolla on kaksi tarkoitusta. Nykyrahassa tuo tekee noin 300 euroa, eli metsälannoitteiden hinnassa ei puolessa vuosisadassa ole suuria muutoksia tapahtunut. Korkkitammien lomassa kasvaa pinjamäntyviljelyksiä. Ensinnäkin ne yleisten teiden varsilla tulevat olemaan hyviä tarkkailukohteina niillekin metsänomistajille, jotka vielä epäilevät metsälannoituksen vaikutusta. Vain parhaista männyistä maksetaan 50 euroa kuutiolta. Maahan pudonneesta pinjan kävystä löytyi pinjansiemeniä. Toiseksi operaatio tulee varmaan aiheuttamaan sen, että yhä useammat metsänomistajat ryhtyvät metsiään lannoittamaan, jonka suorittaminen on sekä yksinkertaista että verraten halpaa.” Metsälehden mukaan Y-lannoitetta annetaan 800 kiloa hehtaarille ja kustannukset ovat noin 15?000 markkaa hehtaaria kohti. Kuusipäiväisen matkan tultua päätökseensä monella matkalaisella on kotiin viemisiksi pinjansiemenpurkki sekä monta tarinaa Portugalista ja sen metsistä. Portugalin toiseksi suurimman kaupungin Porton joenpenkoja reunustavat värikkäät talot. 2. Operaatio Metsälannoitus UUTINEN vUONNA 1962 Kuusi päivää Portugalia Ti m o K ilp el äi ne n / Lu st o Mäntyankeroinen on laskenut mäntypuun hintoja. 4. Syötävien pinjan siementen suosio on kasvattanut pinjamäntyjen viljelysalaa Portugalissa 80 prosenttia viimeisten 10 vuoden aikana. 3. Tavoitteena oli lisätä tietoa lannoituksen merkityksestä. Sen sijaan Metsälehti kantoi huolta siitä, miten suomalaiset saataisiin levittämään fosforia – typellä ja kaliumilla ryyditettynä – metsiinsä mahdollisimman paljon. Maailman suurimman korkintuottajamaan metsistä runsas neljännes on korkkitammea. Lannoituksen mannekiiniksi löytyi eteläpohjanmaalainen Matti Toivakka, joka jo kuusi vuotta aikaisemmin oli levittänyt 2?000 kiloa hienofosfaattia neljän hehtaarin alalle ”huolella valittuun, pääasiassa holvisalaojituksella kuivattuun kohteeseen”. 1. Yhteensä viljelmiä on yli 130?000 hehtaarilla. Korkkitammi tuottaa maan eteläosissa 8–10 vuoden välein 375–4?000 euroa hehtaarilta, eikä metsää tarvitse kaataa. olho Mourinhon taimitarhalla tutustuttiin eukalyptuksen tainten kasvatukseen ja käsittelyyn. sarjassa seurataan Metsä lehden uutisia viiden vuoden välein. ”Maanviljelijä Matti Toivakka ansaitsee vakaan tunnustuksen metsälannoituksen maakunnallisena edelläkulkijana ja holvisalaojitetun suometsän lannoituksen todennäköisenä uranuurtajana koko maassa” , Metsälehti hehkutti. ”Ihana reissu! Vielä tässä iässä opin uusia asioita”, 78-vuotias metsänhoitaja Erkki Närä sanoo. Toukokuussa 1962 Metsälehti uutisoi ”Operaatio Metsälannoituksen” alkaneen. 23 METSÄLEHTI 9 • 2012 eeRo sala 50 vuotta sitten ei pelätty fosforin loppuvan maapallolta
Muna saa alkunsa yhdestä solusta. Mutta ensin munan on täytynyt käydä läpi kasvuprosessi, jonka kaikki osatekijät on laitettu palvelemaan kokonaisuutta. Linnut aloittavat haudonnan yleensä vasta sitten, kun tietty määrä munia on pesässä. Tänä aikana se saa neljä huokoista lisäkerrosta, joista rakentuu munan kuori. Sitten tapahtuu parittelu, ja vaeltaessaan suppilomaista munajohdinta alaspäin muna kohtaa koiraan siittiön. Kahdenkymmenen minuutin ajan se kerää ympärilleen munavalkuaista, joka sekin koostuu tiettyä tarkoitusta varten muodostuvista kerrostumista. Hedelmöityskään ei vielä takaa linnun kehitystä. Kuoren huokoinen rakenne laskee ilmaa sisään ja muodostaa ilmataskun munan tylppään päähän. Munan koko vaihtelee linnun koon mukaan, ja pesässä olevien munienpaino voi jopa ylittää hautojan painon. Silti se koostuu edelleen vain yhdestä solusta. ”Linnunmunan kehitys on sidottu tarkasti ajan kulkuun.” a. Kana munii, vaikka se ei olisi nähnyt kukkoa koskaan. Lintulajeja on kaiken kaikkiaan noin 9?000 ja niistä useimmilla on omanlaisensa tai omalla tavallaan värjäytyneet munat. Koiras ennättää hedelmöittää munan vielä tässä vaiheessa tai jättää sen kokonaan hedelmöittämättä, mikä on tavallinen käytäntö kanoilla. Pontimena on koiraslinnun kosintatanssi. Välikerros toimii ikään kuin iskunvaimentimena, joka suojelee keskellä olevaa elämän kipinää munan tipahtaessa pesään ja siihen haudonnan aikana kohdistuneita töytäisyjä vastaan. Kun kiiltävä ruskuaispussi on täysin valmis, muna irtoaa kiinnityskohdastaan ja työntyy munajohtimeen. Alkuun ilmestyy yksi keltuaiskerros sukusolun ympärille. Tässä vaiheessa koiraslintu ei ole osallistunut sen syntyyn vielä mitenkään. 24 METSÄLEHTI 9 • 2012 LUONNOSTA joUko kUosManen teksti ja kuvat L innunmuna on nerokas rakennelma.Soikea muoto tekee siitä käytännöllisen haudontapatterin, jonka kaikki osat nivoutuvat tarkasti yhteen. Keltuainen kelluu tässä vedenkaltaisessa nesteessä. Munat ovat muodoltaan soikeita. Emon ruumiissa oleva muna-aihio muuttuu monimutkaisemmaksi ruskuaisen, munavalkuaisen, kelmun ja kuoren kasvaessa sen ympärille. Keltuaisen vahvetessa siihen muodostuu kuusi rengasta, joista jokaisessa on valkea ja keltainen kerros. Aamu on muninnan aika Seuraavana ohjelmassa on kahden sitkeän kalvokerroksen muodostuminen. Muna on ensin munittava ja sitä on haudottava noin 37,5 asteen lämpötilassa viikkojen ajan. Muna on kiertoliikkeessä kulkiessaan munajohtimen läpi, ja tämä liike pakottaa kolmannen munavalkuaiskerroksen tunkeutumaan tiiviimmän toisen kerroksen läpi keltuaisen vierelle. Hautojahan kääntelee munia pesässä määrävälein. Koiras astuu kuvaan mukaan Viimeisen kerroksen muodostus vaatii koiraslinnun läsnäolon. Ne ovat määräjärjestyksessä, jonka säätelee auringon asento: päivällä aina keskiyöhön asti muodostuu keltainen kerros, valkea kerros kasvaa keskiyön ja auringonnousun välillä. Niiden kehittymiseen menee 70 minuuttia. Alkuperäinen solu kelluu pinnalla päällimmäisenä. Sitten mun Luonnon soikea ihme Yksittäisen solun kehittyminen linnunmunaksi on ikiaikaisen kaavan tulos. Munat vierähtävät pesään auringonnousun ja puolen päivän välillä. Siitä alkaen munan kehitys on sidottu tarkasti aikaan. Mutta tähän ei tarvita fyysistä kontaktia, sillä pelkkä koiraslinnun paikallaolo laukaisee hormonaalisen muutoksen emolinnun elimistössä, ja tämä tapahtuma täydentää ylimmän kerroksen kasvun. Viimeisten tuntien aikana kuori saa pintavärin. Emon ruumiinlämpö laukaisee varsinaisen syntymätapahtuman, jolloin solukehitys käynnistyy kuoren sisällä. Linnunmuna – tuo ellipsinmuotoinen tukiranka – on luonut elämälle mainion edellytyksen. Munan pinta kiinteytyy ulkoilmassa. kuoriutuva selkälokin poikanen mahtuu kehittymään hieman itseään pienemmässä ontelossa. Parin viikon hautomisen jälkeen poikasen pää on juuri tässä kohdassa. Kaikilla linnunmunilla on kuitenkin kaksi yhteistä piirrettä: ne ovat saaneet alkunsa kullankeltaisena ja kirkkaana soluna naaraslinnussa ja seuranneet kasvussaan kaavaa, joka on ollut olemassa lintujen histo rian alusta lähtien. linnut valitsevat pesäpaikoiksi monenlaisia ympäristöjä. siirtyy munajohtimessa kuorta muodostavaan paikkaan, missä se on 19 tuntia
Asiantuntijat voisivat kenties pelkän kuvan perusteella kertoa, mistä lahottajasta on kysymys?” aukusti Suurten ja keskisuurten sahojen rinnalla toimii merkittävä joukko piensahayrittäjiä, joilla on tärkeä rooli maaseudun työllistämisessä ja kotimaan sahatavaratuotannon turvaajana. Sitten tapahtui jotakin, joka ilmeisesti liittyi marxilaisen ideo logian esiinmarssiin Suomessa. Sittemmin tuo kaikki on osoittautunut humpuukiksi. Kuvan klapit hakkasin ylempää rungosta. Mikä tuollaisen tyvessä olleen sydänpuulahon lie aiheuttanut. Nykyisin yhä useampi piensaha toimii kiinteästi omalla tontillaan, ja niiden toiminta on entistä ammattimaisempaa. Se on vain kolmasosa kymmenen vuoden takaisesta määrästä. Pääkonttori Unioninkadulla, Suomen vallan keskuksessa, karkotettiin Tikkurilaan. Metlan metsät, 150?000 hehtaaria, menivät Metsähallitukselle. Joskus pienimuotoisesti kävin pahimmissa paikoissa polkemassa horsmikkoa.” sawo ”Kaadan heinän taimista poispäin jaloilla polkemalla.” Putte Metsälehden uudistunut verkko keskustelu osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ keskustelut. Koulutusta liiketoimintaosaamiseen Toimintaympäristön muutos on tehnyt piensahayrittämisestä entistä haasteellisempaa, ja se edellyttää yrittäjältä uudenlaista osaamista. Onko tuo väri normaalia ”punahonkaa” vai näkyykö rungon tyviosan sisuslaho jo liki latvaan asti värimuutoksena. puulajikokeet mahdollisen ilmastomuutoksen varalle. Tänä keväänä alkoi Työtehoseuran ja sahayrittäjien yhteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää jatkuva tilastointimenetelmä pienille sahoille. Olen itse tykästynyt raivausveitseen.” Metsäkupsa ”Raivaussahassa ruohikkoterä, ei tarvitse painia viiden vuoden kuluttua vesakon kanssa.” tamperelainen ”Reikäperkausta olen raivausveitsellä tehnyt.” Paskolammi ”En niittele heiniä, vatukkoa tai horsmikkoa. Yksi syyllinen tapahtuneeseen oli demarien kansanedustaja, touhukas Kari Rajamäki, joka ei ilmeisesti ymmärtänyt, mitä teki. Miten käynee sisä asianministeriön osastopäällikön Cay Sevonin kanssa työllisyysrahoilla kotikylälleni Sallan Salmivaaraan tyhjentyneelle koululle aikaansaamalleni toimipisteelle, jossa tehtiin hyvää, metsien perustutkimusta palvelevaa työtä. Koko Metlan organisaatiota ja toimipaikkoja ollaan käärimässä kasaan. Maakunnalliset metsäntutkimusasemat, joita aikanani yritin kehittää ja vahvistaa ovat menettäneet statuksensa ja jopa nimensä. Rungon sydänpuu oli alhaalta lahoa ehkä kolmen metrin korkeudelle. ”Metsäntutkimuslaitoksen kymmenen vuoden välein tekemät puunkäyttöselvitykset kaipaavat rinnalleen tiheämmin toistuvaa, laajemmin yritysten toimintaa kuvaavaa tilastointia”, sanoo Sahayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Raimo Etelä. Kaikki meidän metsänkäsittelyohjeemme on testattu Metlan tutkimusmetsissä. Koulutus on johtanut uusiin investointeihin, yhteistyöhön muiden yrittäjien kanssa ja kokonaisvaltaisen liiketoimintaosaamisen parantumiseen. Hankkeen rahoittaa Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ja hankkeen jälkeen tilastoinnin on tarkoitus siirtyä yhdistyksen omaan käyttöön. Etelän mukaan piensahayrittäjillä on halua ja kykyä kehittyä sekä kehittää yhä laadukkaampia asiakaslähtöisiä tuotteita. Nyt luvassa on karkotus sieltäkin Joensuuhun. Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan vuonna 1998 toimineista piensahoista on jäljellä kolme viidesosaa. Piensahalla tarkoitetaan sahalaitosta, jonka raakapuun käyttö on alle 10?000 kuutiometriä vuodessa. Piensahat eivät kilpaile eivätkä edes pyri kilpailemaan suurempien kanssa perussahatavaran tuotannossa. Piensahauksen toimintaympäristö, kuten maaseutuelinkeinojen yleensäkin, on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana. GALLUP VERKOSTA Omistatko metsää. Riitta BaCkMan kirjoittaja työskentelee tutkimusvastaavana työtehoseura tts:ssä. Piensahaalan tavoitteena on osaamisen ja tilastoinnin kehittäminen. Metla oli vain pelimerkki nykyhallitukselle, kun haluttiin Suomen metsäkeskukselle – tai mikä siitä tuleekaan – ja kokoomukselle mieluisa paikka Lahdessa. Metsäntutkimuslaitos menetti metsänsä, jotka olivat strateginen voimavara pitkäaikaisten, yli ”tutkijan kiertoajan” ulottuvien kenttäkokeiden ylläpitämisessä. Työtehoseuran, Sahayrittäjät ry:n ja viiden alan oppilaitoksen yhdessä vetämiin koulutuksiin on osallistunut jo yli 400 yrittäjää. tarjottimilta, joilla on ollut tarjolla laaja valikoima lyhyitä, muutaman päivän mittaisia koulutusjaksoja. Yrittäjät ovat voineet valita itselleen sopivaa koulutusta teknisen ja liiketoimintaosaamisen Pieni on yksilöllinen saha yrittäjät ry:n puheen johtaja eero koskela (vas.) ja toiminnan johtaja Raimo etelä toimivat aktiivisesti pien sahaalan koulutuksen ja tilastoinnin kehittämiseksi. Samalla piensahojen määrä on vähentynyt merkittävästi. ”Vaikka piensahojen raakapuun käyttömäärä on vähentynyt, jalostusaste on noussut”, hän sanoo. Järjestelmä toimi pitkään hyvin. Taimikon heinäys ”Oletteko suorittaneet taimikoissanne heinäystä ja millä työvälineellä. Ne eivät yllä tuotantomäärissä suurempien tasolle, mutta mahdollisuus hyödyntää jokainen tukki yksilöllisesti on merkittävä kilpailuetu. Niiden sahaaman puun kokonaismäärä on romahtanut tätäkin enemmän: vuosina 2008–2010 piensahat käyttivät keskimäärin 0,6 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Tällä hetkellä Suomessa on tuhatkunta piensahaa. Kaarnan alla ollut puuaines oli tyvessäkin kovaa 4–5 senttiä.” Raimo LUKIJAKUVA ”En usko värin olevan punahonkaa vaan lahon aiheuttamaa värivikaa. 20 40 60 80 100 Kyllä 86% Ei 14% m et sa le ht i.fi. Keskeinen instrumentti oli valtakunnan metsien inventointi (VMI) johon itsekin osallistuin. Tilastointia on tarkoitus tehdä kahden vuoden välein ja puunkäytön lisäksi selvitetään yritysten taloutta, työllistävyyttä sekä jalostusastetta. Jatkuva tilastointi kehitteillä Koulutuksen ohella toinen Sahayrittäjät ry:n lähivuosien tavoite on piensahojen tilastoinnin kehittäminen. Mutta moni asia alkoi kuitenkin muuttua Suomessa. Niissä olivat kypsymässä mm. eljas Pohtila professori Metlan kohtalo Männyn sydänpuun väri ”Mänty oli myrskyn katkaisema noin metrin korkeudelta. Vanha saksalainen työnjaon idea oli: yliopistot kouluttavat opettajia ja virkamiehiä ja tutkimuslaitokset tutkivat. Nykymenolla Metlan kohtalosta vastuussa oleva johto saattaa lopuksi joutua muistelemaan antiikin Solonin sanoja polttoroviolla: ”Tuhosin suuren valtakunnan.” Siis omansa. Yrittäjien osaamisen parantamiseen ja koulutustarpeisiin on vastattu nyt neljättä vuotta meneillään olevalla EU-rahoitteisella Maaseutu-Pisa-koulutushankkeella. Alettiin puhua ”tieteiden moneudesta” ja kyseenalaistettiin jopa fysiikan saavutukset. PILKKEITÄ 25 METSÄLEHTI 9 • 2012 TUTKIJALTA LUKIJALTA Metsäntutkimuslaitos (Metla) oli ennen minua ja minun aikanani suunnannäyttäjä koko Suomen metsäpolitiikalle. Surettaa suuren, tärkeän laitoksen alasajo
hannU jaUhiainen antti leinonen on tavoittanut ahman kuvaan monenlaisissa tilanteissa eri vuodenaikoina. Maahenki 2012. Näistä tilanteista on tietysti vaikea saada kuvia, eikä niitä kirjassakaan ole. 26 METSÄLEHTI 9 • 2012 Tee kuten 80.000 suomalaista kuukaudessa – tule Metsäkustannuksen verkkopalveluun! Metsämaa-palvelu löytyy heti etusivulta. Antti Leinonen: Ahman kintereillä. Ei hätää, tuhannet muutkin suomalaiset näkevät. 176 sivua. Ahma on saatu kuvaan hyvin monenlaisissa tilanteissa ja sääoloissa eri vuodenaikoina. Kirjassa ei siten näy ahmaa tappamassa metsäkanalintuja, metsäpeuraa tai hirvenvasaa eikä kuvaa ahman sokkitilaan elävänä jättämästä, peräpäästään revitystä porosta. Ahmat syövät kuvaajan haaskoja ja maastoon piilottamia talinpalasia kuin karkkeja konsanaan. Kuumin kohtaamispaikka metsäpalstojen ostajille ja myyjille löytyy nyt verkosta Metsälehden sivuilta. Metsämaa-palvelusta löydät ainoastaan metsätilojen ja lomatonttien myyntiilmoituksia, joten sinun ei tarvitse etsiä niitä erikseen asunto-osakkeiden lomasta. Ahman kintereillä on tunnetun kainuulaisen luontokuvaajan Antti Leinosen usean vuosikymmenen kuvaus retkien tulos. Kuumin kohtaamispaikka metsäpalstojen ostajille ja myyjille löytyy nyt verkosta Metsälehden sivuilta. Todisteeksi tästä Leinonen on kaukolaukaisimella kuvannut itsensä useammassakin paikassa ahman kanssa. Kirjan kuvat ovat upeita, kuten ammattikuvaajan jäljiltä voi odottaa. Lopussa viitataan ahman luontaiseen ravinnonhakuun. Kirjan sivuille ovat tallentuneet vuosikymmenten aikana kuvauskojujen äärellä vierailleet ahmayksilöt, joilla suurimmalla osalla on myös nimi. Palvelun kiinteistönvälittäjät ovat metsätilojen myynnin ammattilaisia, jotka tietävät kohteista enemmänkin kuin vain hehtaarit ja hinnan. Kirjassa on lukuisia kertomuksia kuvaajan ja ahmojen kohtaamisista eri vuodenaikoina. Siitä alkoi pitkä ja ajoittain työläskin taival ahmojen kanssa Kainuun rajaseuduilla. A nt ti Le in on en. Aika ajoin tuttavuus menee niin pitkälle, että kuvia voi ottaa kuvauskojun ulkopuoleltakin, muutamien metrien päästä ahmasta – tai joskus useammastakin. Hinta 45 euroa. Metsämaa-palvelusta löydät ainoastaan metsätilojen ja lomatonttien myyntiilmoituksia, joten sinun ei tarvitse etsiä niitä erikseen asunto-osakkeiden lomasta. Tee kuten 80.000 suomalaista kuukaudessa – tule Metsäkustannuksen verkkopalveluun! Metsämaa-palvelu löytyy heti etusivulta. Uransa alkuaikoina lähinnä karhujen kuvaamiseen keskittynyt Leinonen kertoo nähneensä ahman ensimmäisen kerran vuonna 1986. Ei hätää, tuhannet muutkin suomalaiset näkevät. Ehkä tällainen reaalimaailma ei olisi edes sopinut kauniin luontokirjan kansien sisälle. Näetkö sinäkin päiväunia omasta metsästä. Näetkö sinäkin päiväunia omasta metsästä. Talinpalasilla ahma saadaan houkuteltua haluttuihin paikkoihin, vaikkapa sopivaan vinossa olevaan keloon, jollaisesta Leinonen sai napattua vuoden luontokuKIRJA Ahman matkassa vaksikin valitun otoksen. Palvelun kiinteistönvälittäjät ovat metsätilojen myynnin ammattilaisia, jotka tietävät kohteista enemmänkin kuin vain hehtaarit ja hinnan
keltainen ruumiin takaosa näkyy vain perhosen lentäessä. klo 11 iiSalMi Maaseutuopetus PEMO, Kotikyläntie 254. Ma 3.9. Erkki Timonen: Eräpolun keloutuva karsikkopuu. antti.alho@mhy.fi, 040 865 6798. Ilm. Ilm. 044 542 0058. 3 km Peltosalmelta. com, p. Ilm. yht. Vain taitosarja. Eihän kuusella, juuri muita karvelajeja kasva. Ehkä se on runsaimmillaan juuri täällä kaakossa, missä minäkin liikun. 044 721 3161. heikki.lounento@metsakeskus.fi, p. Kirjan alussa lukijaa saattaa ihmetyttää, onko kyseessä erätarinakokoelma lainkaan.Kirja lähtee liikkeelle kirjoittajan henkilökohtaisella ärhentelyllä, jossa kyytiä saavat entisen työnantajan ohella myös kustantajat, kriitikot ja luonnonsuojelijat. klo 11 oUToKUMPU Ilm. Tässä tapauksessa on kyseessä kirjallinen karsikkopuu, johon elämää monelta kantilta nähnyt metsäammattilainen on nostanut valitsemiaan tarinoita vuosikymmenten varrelta. kin toukkana kerää jäkäläaineita suojakseen. Teksti on osin viimeistelemätöntä, mikä katkaisee tunnelmallisen ajatuksen rakentamisen ja häiritsee lukunautintoa. 040 861 3496. klo 11 PiEKSäMäKi Metsäoppilaitos, Metsäopistontie 100. klo 10 alaVUS Kokoontuminen Alavus Areenalla. Opastus Pielaveden tieltä n. Välillä tyylillinen tempoilu pudottaa lukijan tarinan ytimestä. Ainakaan ravinnon puutteesta ei nokisiiven harvinaisuus johdu. lamu.me To 30.8. Nykyinen levinneisyys yltää ainakin Tampereen– Savonlinnan tasalle, mutta yksittäisiä havaintoja on pohjoisempaakin. klo 11 roVaniEMi puulaakikisa. niina.laivanen@pp.inet.fi, p. jan-olof.eriksson@svf.fi, p. Entisaikojen eränkäyntiperinteisiin kuului yleisesti karsikkopuu, jonka oksantynkiin ripustettiin muistoksi pääkalloja ja sarvia. JYMY. Usein on silmä osunut mustahkoon pieneen perhoseen, joka on istunut kuusen rungolla tai säikähtäneenä pyrähtänyt lentoon. 040 585 0102. hannu.tiusanen@ metsakeskus.fi, p. Tarinat eivät ole kaikin osin aivan perinteisintä eräproosaa, sillä kirjoittaja ottaa useissa kertomuksissa vahvasti kantaa myös metsänhoidon virtauksiin, metsäpolitiikkaan ja luonnonsuojeluun. Selkeää punaista lankaa kertomusten valinnalla ei löydy, vaan tarinat ovat erillisiä – ja välillä jopa häiritsevän erilaisia. Ilm. Opastus ja lisätietoja www. Itselleni parhaat tunnelmapalat löytyivät pohjoisen harjusten pyyntikuvauksista, joita lukiessa jokivarren unenomaiset kesätunnelmat tulvahtivat elävästi mieleen. klo 12.00 mennessä juha.rantoja@mhy.fi, p. 0400 190 854. 1 km ennen Mirkan tehdasta (etelästä saapuneena). EPMU, E3. ÖSI, PM, E3 Pe 31.8. 0201 245 800, f. Eräkirjallisuuden harrastaja löytää tästä kirjasta monia uusia näkökulmia. Ilm. Lisätietoja www. 040 525 3774. pekka. Opastus VT 18 Alavus–Tuuri-väliltä. Ilm. www.jymykeskisuomi.net 4.–6.10. Ilm. ilm. maenpaa@seamk.fi, p. 0400 612 116. 0400 164 161. Jatkossa kuitenkin siirrytään perinteisempiin eräkertomuksiin, vaikkakin kirjoittajan metsäammattilaistausta tulee vahvasti ilmi pitkin matkaa. Virrat keskusta. klo 10 KanKaanPää Tapiolaisten kisojen yhteydessä. Maastossa pysähdymme kiintoisiin kohteisiin, joissa puhun, välillä pitkäänkin. Ilm. www.seamk.fi/?deptid =8453 Pe 25.5. ESMU:n ja LAMA:n kisojen tiedot toimitetaan myöhemmin SMUL:n kotisivuille.. 0201 245 801. lamu.me To 21.6. Op. LAMU, E3. Kuusamontieltä Jäälissä 2-valoristeys. 27 METSÄLEHTI 9 • 2012 Parin kymmenen vuoden ajan olen pitänyt metsäluonnon monimuotoisuus -kursseja. klo 13 KiiMinKi Opast. Kisa on samalla myös HUMU:n PM-kisa. narhi@metla.fi, p. Tunnelma tavoitetaan herkullisella ja mukaansa tempaavalla kuvauksella, jossa nuotion savu, öinen usva ja rantapajukko alkavat jo tuoksua ja kosken kuohun kuulee taustalla. Op. klo 11 KärSäMäKi Venetpalon hiihtomaja. KEMU, PM, E3 Pe 31.8. Opastus Heinolan läpiajotieltä (Siltakatu). Tässä vaiheessa moni perinteistä eräkirjaa hakeva saattaa säikähtää ja lopettaa lukemisen. Hinta 29 euroa. 040 736 0938. Opastus Pieksämäen keskustasta ja VT 23:lta. hanna.makkonen@mhy.fi, p. Toukka syö rungolla ja oksilla kasvavia jäkäliä, karpeita, mikä kuusikoissa tarkoittaa sormipaisukarvetta. Ilm. 15.8. Tarinat ovat tyyliltään melko epätasaisia, mikä saattaa osin selittyä niiden ajoittumisella kirjoittajan elämän ja ammattiuran eri vaiheisiin. Ilahtuneena olen sen aina esitellyt: nokisiipi! Yllätyin, kun luin kirjoista sen olevan harvinainen. klo 10 äHTäri Tuomarniemi. klo 10 HEinola entinen Reuma-säätiön sairaala. EPMU, PM, E2 Ke 22.8. Samalla katse harhailee ja etsii esiteltäviksi sopivia kohteita. klo 11 JäMSä Opastus ilm. Metsätaitokilpailut talvikortilla, ei suunnistusta. klo 10 HaMina Lintukodon leirikeskus, opastus valtatie 26 Pyhällön kohdalta. klo 10 nYKarlEBY Måtars, Jeppo. KPMU, PM, E4 Pe 17.8. 0400 388 589. Kirjoittajan käyttämä kieli on ajoin elävää ja monipuolista, mutta sortuu toisinaan turhiin koukeroihin. Ilm. KEMU, E3 Ma 28.5. lannenmetsataito.net Ti 11.9. KUMU, PM, E3 Pe 8.6. nokisiipi on helppo tuntea tasaisen mustan harmaista siivistään ja punaisesta kauluksestaan. Pekka Lihavainen p. 0400 269 672. www.seamk.fi/?deptid =8453 Kilpailukalenteri löytyy myös Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta www.helsinki.fi/hyytiala/smul. yhteydessä. Vain taitosarja. klo 10.30 VirraT urheilukeskus, Sipiläntie. KAIME, PM, E3. Vain taitosarja. leena. klo 11 PiEKSäMäKi Nikkarila, Metsäopistontie 100. 044 513 9729. Opastus ilm. Mielenkiintoista on myös tarinoihin tallentunut metsäammattilaisen käytännöllinen luontonäkemys, joka poikkeaa usein erätarinoihin liittyvästä koskemattoman luonnon ihannoinnista. 0400 180 581. PKMU, PM, E3 Pe 10.8. Kärsämäestä 10 km etelään VT 4, josta opastus. opiskelijoiden SMkisat äHTäri Tuomarniemi. VASTUU, PM, E2. yhteydessä. kaime.net Pe 6.7. nikkarila@mamk.fi, yhdyshenkilö Juho Levänen p. www. www.jymykeskisuomi.net Pe 24.8. hannu.paakko@mhy.fi, p. Ilm. antti otsaMo kirjoittaja on Metsähallituksen ympäristöpäällikkö. heimo.pelkonen@luukku. 040 520 0881. Varjoisat kuusikot, joissa me molemmat, minä ja nokisiipi, viihdymme, ei ole perhosharrastajien mielimaastoa, mikä saattaa hiukan vääristää käsitystä perhosen yleisyydestä. SMmetsätaito KeskiSuomessa Erillinen kutsu piireille. Kenties nokisiipiKuusikon tumma keiju SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. KIRJA Vuosien patinoimaa erätarinaa METSÄAMMATTILAISTEN METSÄTAITOKISOJEN KILPAILUKALANTERI KESÄ 2012 Ke 23.5. KYLE, PM, E2 Ma 2.7. www.mhy.fi/paijathame. Nokisiipi on metsissämme suhteellisen uusi tulokas ja kenties yhä leviämässä kohti pohjoista. Tämä tekeekin kirjasta mielenkiintoisen luettavan meille, joille metsä edustaa sekä ammatillisia ja taloudellisia arvoja että harrastuksen kohdetta – ja on samalla perinteisen eräromantiikan loppumattoman lähde. Myllylahti 2011. LÄME, PM, E3. Sarjat: yleinen ja taito. 0400 392 942. SoDanKYlä LAMU, PM. klo 11 KUHMo Kainuun rastiviikon metsätaito. Väriyhdistelmä musta-punainen-keltainen varoittaa usein saalistajia myrkyllisestä tai pahanmakuisesta eläimestä. Parhaimmillaan aito erähenki välittyy mainiosti. PPMU, PM, E3 To 31.5. JYMY, PM, E3. Ilm. risto.santapukki@metsakeskus.fi, p. Tiedustelut Raimo Jaakkola p. Ilm. Ilm. Kirjoittaja elää tasapainossa metsänhoidon ja luontoelämysten kanssa – kuten useimmat suomalaiset. PIMU, PM, E4. paijathame@mhy.fi, Tarja Auvinen p. Viimeistelemällä ja kriittisellä toimittamisella kirjasta olisi saanut oleellisesti paremman. Lisätiedot www. Ensimmäiset havainnot ovat kyllä jo 1800-luvulta, mutta vakinaiseksi Suomen asukkaaksi se asettui vasta 1930-luvulla. Metsällä ja kalavesien varrella tarinat toki enimmäkseen viihtyvät. Opastus Jepua VT 19 n. posti@kaime.net tai Harri Kemppainen p. (Samalla Metsä Group -mestaruuskilpailut.) 21.–22.9
M ul ta m äe n ko ko el m a lennart segerstråle maalaamassa taulua helsingin yliopiston metsäasemalla hyytiälässä.. Helsinkiin sijoittuvan metsäpalveluesimiehen tehtäviin kuuluu lisäksi pääkaupunkiseudun asiakaspalvelutehtävät, joten edellytyksenä on hyvä suomenja ruotsinkielen taito. Segerstråle muun muassa avusti Metsätieteellisen koelaitoksen johtaja Olli Heikinheimon kaskiviljelyä koskevissa tutkimuksissa. fi tai Suomen metsäkeskus Metsäpalvelut, Huhtalantie 2, 60220 SEINÄJOKI. ?E . Hänen työnsä ovat elämys sekä käsityön että luonnon harrastajille. eliisa kallionieMi Lennart Segerstråle (1892–1975) oli nuoresta pitäen kiinnostunut metsässä liikkumisesta, metsästyksestä ja varsinkin lintujen piirtämisestä. taulu maalattu kesällä hyytiälässä. M at ia s U us ik yl ä sirkka Muurela on tehnyt taide tekstiilejä jo neljän vuosi kymmenen ajan. Uusikylä kertoo, että Segerstrålen tuotanto on hyvin monipuolista. Arvostamme kokemusta tieja suometsäpalveluista. Tuolta ajalta on peräisin hänen piirroksiaan ja maalauksiaan erilaisista kasvupaikoista. Yhden teoksen ompelemiseen on muiden töiden ohella kulunut yli kaksi vuotta. Niissä on kuvattuna muun muassa Veikko-sonnin taivas, paksun Haapapuun taikapiiri ja valkoisen korpin yöllinen maisema. Ensimmäisen näyttelynsä Segerstråle piti jo valmistujaisvuonnaan 1915, ja 1920-luvulla hän siirtyi kokonaan taiteilijaksi. Lisätietoja antavat Tampere, Jämsä, Helsinki: metsäpalvelupäällikkö Teuvo Taura, 0400 298 652, Lappeenranta: metsäpalvelupäällikkö Ukko Bamberg, 040 583 4053 ja Saarijärvi: metsäpalvelupäällikkö Jarmo Sinko, 050 314 0379. Taiteilijaäitinsä kannustuksesta hän kuitenkin valitsi ensin metsänhoitajan uran. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Haemme metsäpalveluesimiehiä Matias Uusikylä. Opintomme antavat sinulle valmiudet tähän. Valmistututtaan hän työskenteli muutaman vuoden metsänhoitajan töissä. ”Isoäidillä oli tapana todeta menneensä kihloihin metsänhoitajan kanssa, mutta naimisiin taiteilijan kanssa”, kertoo Lennart Segerstrålen taidetta Lustossa lennart segerstrålen maalaus ”joutsenet kesäyössä” vuodelta 1912, jolloin hän opiskeli metsänhoitajaksi. Lu st o / S. Metsäpalveluesimiehen ensisijainen tehtävä on metsäsuunnittelupalveluiden tuottaminen sekä tieja suometsäpalveluiden tuottaminen. monitavoitteinen metsänhoito, 30op elokuu 2012 – kesäkuu 2013 hakuaika 2.–31.5.2012 Hakulomake ja lisätietoja: www.tamk.fi/erikoistumisopinnot Petri Keto-Tokoi, 040 548 0034, petri.keto-tokoi@tamk.fi Metsämuseo luston uudet näyttelyt esittelevät kahden hyvin erilaisen taiteilijan tapaa kuvata luontoa. Taiteellaan Sirkka Muurela haluaa puolustaa luontoa ja erityisesti sen heikoimpia. Luston näyttely kuvaa Lennart Segerstrålen kypsymistä taiteilijaksi. Sirkka Muurela on valmistunut Wetterhoffilta ja tehnyt työuransa tekstiilityönopettajana Räisälän kansanopistolla Kokemäellä. ”Retrospektio, menneen tarkastelu ei häntä kiinnostanut.” Lennart Segerstråle piti viimeisen näyttelynsä 1974. sijoituspaikkoina Tampere, Jämsä (tai Kuhmoinen), Helsinki, Lappeenranta ja Saarijärvi. Paksun haapapuun taikapiiri näyttely lustossa 28.10.2012 saakka. Jo opintojensa ohessa Segerstråle toteutti taipumuksiaan Helsingin yliopiston piirustussalissa Eero Järnefeltin oppilaana. ”Sienet, jäkälät ja sammalet, joita kaikki eivät edes näe, ovat minulle erityisen rakkaita.” Muurela osoittaa, että vihervyökäävän tai koivun helttakäävän voi kuvata myös muliinilangalla. Lähetä hakemuksesi 23.5.2012 mennessä, Tampere, Jämsä ja Helsinki: riitta.rastas@metsakeskus.fi tai Suomen metsäkeskus Metsäpalvelut, PL 97, 33101 TAMPERE, Lappeenranta: tarja.mynttinen@metsakeskus.fi tai Suomen metsäkeskus Metsäpalvelut, Pormestarinkatu 6 A, 53100 LAPPEENRANTA, Saarijärvi: jarmo.sinko@metsakeskus. Keskeisiä sisältöjä ovat maisemanhoito, riistanhoito ja luonnonhoito metsien käsittelyssä sekä erirakenteisten metsien kasvatus ja puunkorjuu. 28 METSÄLEHTI 9 • 2012 PalVElUKSEEn HalUTaan KoUlUTUSTa TAMK TäydennysKouluTTAA! AMMATilliseT eriKoisTuMisopinnoT Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut Metsälaki ja metsänhoitosuositukset uudistuvat. Ti m o K ilp el äi ne n / Lu st o www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut yksikkö tuottaa metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön liittyviä kokonaispalveluja kuten suometsien hoitopalveluja, metsäteiden tienpitopalveluja sekä metsäsuunnittelupalveluja. Metsänhoitoa halutaan käyttää entistä luovemmin ja monipuolisemmin metsänomistajien eri tavoitteiden toteuttamiseen. Vielä uransa loppuvaiheessakin hän halusi käsitellä ajankohtaisia ilmiöitä kuten rotusortoa tai atomiaikaa. Metsäpalveluyksikössä työskentelee 270 toimihenkilöä 115 toimipaikassa. Segerstråle tunnetaan etenkin suurista freskoistaan, joista kuuluisimmat ovat Suomen Pankissa. Pari kymmentä niistä on esillä lustossa. Veikko-sonnin taivaassa Taiteilija Sirkka Muurela on tallentanut miljoonilla neulanpistoilla eläimiä ja kasveja värikkäisiin tekstiilitöihin. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, markkinointihenkisyyttä, kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön sekä kokemusta metsäsuunnittelusta. Lustossa hänen töihinsä voi tutustua 3.3.2013 saakka, minkä jälkeen näyttely siirtyy Suomen Metsästysmuseoon Riihimäelle. Luontoja lintuaiheista grafiikkaa sekä maalauksia sisältävän näyttelyn on koonnut taiteilijan tyttären poika, valokuvaaja Matias Uusikylä
020 772 9133 050 331 4137 internetilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. Hyvä saavutettavuus, tie 506 menee palstan läpi. Metsäpalsta, Parikkala, Koitsanlahti 15,3 ha. 9 km:n päässä Juukan keskustasta. LOMA-ASUNTO, Vihti, Ruskela 15,466 ha. Palstalle hyvä metsäautotie, maapohjasta 97 % tuoretta kangasta ja taimikot erinomaiset. 27 km. Erinomainen metsätila Koitsanlahdessa. Kohteita myy: LKV Eurokiinteistöt Oy, 0500 210 700 MYYDään PalVElUKSEEn HalUTaan METSÄASIANTUNTIJOITA ETSIMME JOUKKOOMME PUUKAUPAN JA METSÄPALVELUIDEN SEKÄ METSÄNJA LUONNONHOIDON OSAAJIA Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan omistaa noin 125 000 suomalaista metsänomistajaa, jotka saavat osuuskunnaltaan monipuolisia metsänhoidon, puukaupan ja sijoittamisen palveluita. 020 7727 831 0400 894 080, f. 020 7727 830 toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. päässä. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Puumala, Ollila 108 ha. 050 331 4137?jarmo.rautapuro@metsalehti.fi. ja 20 m 2 hirsinen rantasauna. 59 000 €. 020 77 29 170 keskisuomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Lisätietoja tehtävistä antavat: Kuopion hankintapiirin piiripäällikkö Hannu Karjula, p. 985 000 €. 70 000 €. Erittäin runsaspuustoinen määräala. 020 772 9130, 0400 913 822 ilMoiTUSMYYnTi Ja ainEiSToT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Metsäpalsta, Juuka, Paalasmaa 33,3 ha. Kaiken kruunaa huikeat maisemat Pieliselle. palstoina). Maapohjat reheviä (osa tilasta mm. Haemme Kuopion hankintapiirille metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden tuottamisesta toimialueena Maaninka. Rukalle n. metsäpalsta Puumalan Otasalossa hyvien kulkuyht. Uudistuskypsien metsien osuus 26,8 ha! Nurmekseen n. Upea saarikiinteistö Pohjois-Kallavedellä. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. laajennukselle. Upea vapaa-ajan rantametsätila MyllyMajalammen rannalla, Nuuksion järviylängön reunalla, Vihdin ja Espoon rajalla. 020 772 9131, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 129 000 €. 1956 valmistunut okt (6 h+k+s, 230 m 2 ) jota on huollettu säännöllisesti. 050 598 8937 Lappeenrannan hankintapiirin piiripäällikkö Jari Makkonen, p. Sopii eräihmiselle, läh. Puustoa nyt n. 020 772 9143, 0400 581 108 toimitussihteerit Jussi Collin p. Puustoa n. Lomakohde, jossa v. 0500 152 832 Jätä hakemuksesi 18.5.2012 mennessä osoitteessa www.metsagroup.fi/tyopaikat ilmoita Metsälehdessä jarmo Rautapuro?p. 0400 391 054 JUUKA, Juuka 40,8 ha. Yleiskaavassa 3 rantarak.paikkaa etelään auk. 99 000 €. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36?415 (LT/11) Lukijoita 156?000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy LOMA-ASUNTO, Kuusamo, Vasaraperä 0,235 ha. Etäisyys 85 m 2 hirsinen päärak. myös golf-kentät. METSÄPALSTA, Kuopio, Haminanlahti 15,369 ha. Venerannasta 27 km Kuopioon. rannalla. 182 000 €. 4350 m 3 . 020 772 9136 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. 2500 m 3 . 020 772 9144, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. Poikkeuksellisen runsaspuustoinen m-ala, joka tarjoaa reilusti hakkuumahdollisuuksia heti ja tulevaisuudessa. Kokonaispuusto yli 10 000 m 3 ja heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia. Heti hakattavissa n. Kiinteistöllä Saimaan rantaviivaa sekä Penttilän järven rantaa (rantatontit myydään erill. 020 772 9125 Eero Sala p. 020 772 9126, 0400 973 457 Pohjoissuomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 016 732 232, 0400 150 910 f. 32 km. 020 772 9124 taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Lappeenrannan hankintapiirille haemme metsänja luonnonhoidon asiantuntijaa toimipaikkana Kouvola. METSÄPALSTA, Valtimo, Pajukoski 116,1 ha. Mahdollisuus päärak. Runsaspuust. Metsäpalsta, Juuka, Juuka 16,9 ha. 670 m 3 . Hinta 280 000 €. Puusto sekametsää, maasto rinteistä metsämaata, hyvät kasvavat maapohjat. vanhaa peltoa), kattava tieverkosto, vanha lato. Pohjahinta 391 000 €. 1786 m 3 , josta heti hakattavissa n. Puusto n.1200 m 3 . 020 772 9123 toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 020 772 9128, 040 752 9626 VErKKoJUlKaiSU METSäUUTiSET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi aSiaKaSPalVElU klo 8.15–16.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset Ansa Seppälä p. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Vain 500 m venematka rannasta, talvisin jäätie vierestä. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Kokonaispuusto peräti n.8455m 3 , joka tekee n.208m 3 /ha. Tiestö valmiina kiinteistölle. 40 km ja Kuusamoon n. UPM Bonvesta kohde. Reilunkokoinen metsätila, hyvä tiestö ja rehevät maat. Puustoa n. Monipuolinen n 17 ha:n määräala vain n. Rantaa n.100 m. 020 772 9127 Tiia Puukila p. 020 772 9122, 040 516 4000 aD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Metsätiloista ja loma-asunnoista on kysyntää – tarjoa myyntiin! Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 020 772 9136 Ulla Ylikangas p. 29 METSÄLEHTI 9 • 2012 Metsäkustannus Oy Soidinkuja 4, 00700, HELSINKI Puhelin 020 772 9120 faksi 020 772 9139 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi ToiMiTUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 2000 m 3 ja lähiajan hakkuumahdollisuudet ovat runsaat. 020 772 9132, 045 130 0211 MarKKinoinTi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 312 000 €
Suuri konserttisali on paneloitu tummalla puulla, joka luo saliin savusaunamaisen tunnelman. Petollinen nainen polttaa talonsa puhdistaakseen omaatuntoaan. heikki nUoRteVa teksti ja kuva ”Hans, sinun on pakko paeta metsään” laulaa nainen kohtalokkaasti miehelle orkesterin säestyksellä. Puurakentamista kannatti jopa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Sankat metsät tarjosivat suojaa ja metsäveljien toiminta jatkui vuosikausia vielä miehitysvallan aikana. Sali on yksinkertaisesti sanottuna tyylikäs ja kaunis. niin myös liettuassa, missä metsät peittävät noin kolmanneksen maapintaalasta.. Hyville yksilöille annetaan jopa nimet ja kun Jürgen tai Heinz lopulta myydään, voi omistaja ostaa yhden tammen hinnalla mersun. maisteri, suunnittelija, Kontiolahti 25.5. Mänty on kaikissa Baltian maissa yleisin puulaji. arto Piesala, Teljän metsän hoitoyhdistyksen metsänhoidon neuvoja, Huittinen 50 VUOTTA 16.5. Myös itse sali oli tammea, hyvin tummaa sellaista. Päätöksen talon rakentamisesta ja kustannusarviosta teki Norjan parlamentti so siaalidemokraattien ollessa vallan kahvassa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Soidinkuja 4, 00700 Helsinki. anne nylander, fil. Pikku hiljaa metsät palaavat myös saastuneille maa-alueille. Tietoja voi lähettää kirjeitse, sähköpostilla tai faksilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Aulan tammipanelointi teki kieltämättä suuren vaikutuksen, mutta samalla euron kuvat pyörivät silmissä. Tiettävästi viimeinen veli tuli esiin piilopaikastaan vuonna 1994. Musiikkitalossa viehättää tietynlainen vaatimattomuus. Vaikka puu on erinomainen rakennusmateriaali, ei se ihan joka paikkaan sovi eikä ainakaan Katajanokan rantaan, kun koko muu ympäristö on rakennettu kivestä jo sata vuotta sitten. kalevi kilpeläinen, Keski-Savon metsänhoito yhdistyksen valtuuston jäsen, Varkaus 60 VUOTTA 14.5. 30 METSÄLEHTI 9 • 2012 LIISA SAARENMAA RAKAS PÄIvÄKIRJA Kirjoittaja on metsäneuvos. Lava on vaaleaa puuta ja loistaa kuin aurinko muuten tummassa ympäristössä. Mutta todellinen havahtuminen tapahtui latvialaiselle metsäveljelle kolme vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. keijo saari, Keski-Pohjanmaan metsä keskuksen eläkkeellä oleva metsätyön johtaja, Veteli 70 VUOTTA 14.5. kandi, Kokkola 16.5. Sinnikkäiden ihmisten lailla Baltian metsät ovat selvinneet voittajina tukalistakin tilanteista taistelussaan elintilasta. Lava on keskellä salia siten, että osa yleisöstä istuu soittajien selän takana. Ollaan vuoden 1948 neuvostoajan Virossa. heikki Paukkeri, Suomen metsäkeskuksen, PohjoisPohjanmaan eläkkeellä oleva metsätalous insinööri, Pudasjärvi (ilman vastaan ottoa) 26.5. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Koko komeus oli tullut maksamaan viisi miljardia Norjan kruunua, mikä vastaa osapuilleen puolta miljardia euroa. K ävin Norjassa virkamatkalla ja näin Oslon kuuluisan oopperatalon. Tätä nykyä metsät peittävät Liettuassa suunnilleen kolmasosan maapinta-alasta, Latviassa ja Virossa noin puolet. Jäin miettimään, montako mersua Oslon oopperan paneloinnilla olikaan hankittu. VeliPekka kauppinen, Suomen metsä keskus, Julkiset palvelut, KeskiSuomen metsä talousinsinööri, Saarijärvi Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Arkkitehtuuri ei selvästikään pyri häikäisemään ja häkellyttämään vierasta, vaan luomaan miellyttävän tunnelman. Jännityksellä seuraan virolaisen Jüri Reinveren säveltämää ja kirjoittamaa teosta, joka pohjautuu Sofi Oksasen romaaniin. Vanha totuus on se, että rakentamisessa syntyy pahaa jälkeä, kun rahaa on enemmän kuin makua. Enarvi on hoitanut tehtävää väliaikaisesti elokuusta 2010 lähtien. On siis ehkä vain hyvä asia, että rahavaramme ovat rajallisemmat kuin norjalaisilla. Baltian maiden metsissä asusti toisen maailmansodan aikoihin kymmeniä tuhansia ”metsäveljiä” eli vastarintaliikkeen miehiä. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi NIMITYKSET Suomen metsäkeskus Diplomi-insinööri jukka enarvi on nimitetty Suomen metsäkeskuksen metsäpalveluista vastaavaksi johtajaksi. lääketeollisuudessa ja UPM Kymmene Oyj:ssä. Hans sen sijaan piiloutui naisen tarjoamaan mökkiin. Mies sai Latvian passin. Siinä vaiheessa, kun vielä kuviteltiin että hanke nousee pystyyn, taidemuseon rakennusmateriaaliksi ehdotettiin puuta. Enarvi on aiemmin työskennellyt mm. ja metsät. Kalkkipitoisilla alueilla kasvaa myös runsaasti jaloja lehtipuita, metsien muistuttaessa paikoin kuuluisaa Sherwoodin veijarimetsää. Sukulaiskansamme tuuheisiin metsiin pakenevat tiivistunnelmaisen esityksen aikana myös omat ajatukseni. Suomessa puurakentaminen osataan tehdä kauniisti. Myös metsänkylvöja istutusmäärät nousivat sodan jälkeisinä vuosina. Yksistään Virossa metsäala yli kaksinkertaistui 60 vuodessa. maisteri, fil. MoPuun käytöstä eräissä kulttuurirakennuksissa selin laaksossa kasvaneet tammet ovat tulleet norjalaisille kalliiksi. MERKKIPÄIVÄT 75 VUOTTA 25.5. Tai kirjaimellisesti istun Puhdistus oopperan esityksessä Suomen Kansallisoopperassa 64 vuotta myöhemmin. Oslon oopperatalon hinnalla olisi saatu kolme Guggenheimia, jota ei nyt sitten Helsinkiin rakennetakaan. Ulkoapäin se on marmoria ja lasia, mutta sisustukseen on käytetty paljon puuta eikä mitä tahansa puuta vaan tammea. Hansin olisi oikeasti pitänyt paeta metsään. Seiniin oli valittu 350 vuotta vanhaa puuta akustiikan vuoksi. Petri törrönen, Suomen metsäkeskuksen, Metsäpalveluiden, PohjoisPohjanmaa-Kainuualueen metsä palveluesimies, Oulu (matkoilla) 22.5. Tammea kasvatetaan pari sataa vuotta. Myöhemmin Viro kohtasi johtaBaltian puhdistuvat metsät vana öljyliuskeen tuottajamaana myös metsäympäristöön kohdistuvia haasteita. heikki Rissanen, metsän hoitaja, Helsinki 23.5. Helsingin uudessa musiikkitalossa puuta on käytetty sisustuksessa onnistuneesti. Salin muoto oli hevosenkenkä tai konjakkilasi. Mikael engberg, metsän hoitaja, maat. Tiukasti suojeltujen metsien osuus on Virossa EU-maiden korkein. Voittajametsät ja havahtuminen Jo ennen sotien myllerrystä laivanrakennusja asutustoiminta pellonraivauksineen sekä maaraaka-aineiden ja metsien teollinen hyödyntäminen olivat jättäneet jälkensä Baltian metsiin. Kova tammi soi pitkään ja kauniisti, mutta ulkonäöltään sali oli jotenkin tunkkainen ja ahdistava. Hylättyjä maatalousmaita metsittyi luontaisesti ja soita ojitettiin. Metsien pääpuulajit ovat samat kuin Suomessa: mänty, kuusi ja koivu. Aleksis Kiven nuoruusvuosina Katajanokka oli puusta rakennettu hökkelikylä, jossa ankara ukko Granberg piti koulua. Sittemmin maiden metsäpinta-ala lähti voimakkaaseen nousuun. Lähes 50 vuotta metsissä piileskellyt J?nis P?nups kuuli vihdoin iloksensa, että metsät olivat puhdistuneet ja maa oli itsenäinen. Oopperatalo kuuluu siis koko kansalle, joka iloisesti maksaa veronsa. Havahdun oopperan dramaattiseen loppukohtaukseen. Tammi ei ollut norjalaista vaan saksalaista, kuten asian tunteva oppaamme kertoi. Marja ojanen, metsän hoitaja, erityisasiantuntija, Zambia 16.5
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh: 020 772 9136. raivaussahakoulu jatkuu . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Metsänomistaja ja liitoorava . ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 24.5. rappiotila kuntoon . näin ostat istutustyön . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kyltintekijä arvostaa puuta Metsälehti Makasiini ilmestyy 24. rakennuksia vanhaan malliin . Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! METSÄRISTIKKO 9 Metsäristikko 6, oikea ratkaisu. osoitteessa Metsälehti, PL 156, 00701 Helsinki. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Palkinnot metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: aatos Rönkkö, Espoo, Martti sivonen, Uimaharju ja Martti Varanka, Anetjärvi. net. toukokuuta. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. 31 METSÄLEHTI 9 • 2012 Soidinkuja 4 Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2012 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9 %. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2012 / 2012 /
Hinta: 42 euroa Suotyypit ja turvekankaat – opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen, Penttilä Opas esittelee suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Suosituksia voidaan soveltaa myös talousmetsiin, joissa puuntuotanto ei ole keskeisin tavoite. Hinta: 44 euroa Ilmestyy toukokuussa. Lisää intoa kevään toimiin Metsäkustannuksen uutuuskirjoista. Hinta: 40 euroa Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on toimenpiteiden ketju uudistamishakkuusta ensiharvennukseen. Matti Kärkkäinen tarjoaa laajan asiantuntemuksensa sekä vahvat mielipiteensä tuloksellisesta puuntuottamisesta ja metsien kasvattamisesta. Siihen kuuluu maanpinnan käsittely, metsänviljely ja taimikonhoito sekä luontaisessa uudistamisessa siemenpuiden poisto. Hinta: 38 euroa Metsäkirjakauppa. Metsieni kirja (2. Kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Kirja sisältää runsaasti tehtäviä ja ajatuspähkinöitä, joita jokainen voi soveltaa omaan metsäänsä. Tuloja metsänomistaja voi saada myös esimerkiksi luontoja virkistysarvokaupasta. Mallit sopivat taajamametsiin, joita käytetään ulkoiluun ja virkistykseen. Kirja on metsäja ympäristöasiantuntijan sekä opiskelijan odotettu uutuus. Taajamametsät – suunnittelu ja hoito Leena Hamberg, Irja Löfström ja Ilmari Häkkinen (toim.) Kirja tarjoaa uusia toimintamalleja taajamametsien suunnitteluun ja hoitoon. Hinta: 38 euroa Ilmestyy toukokuussa. Kirjassa on mukana DVD. Hinta: 33 euroa Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla, ja kuinka metsänomistaja voi parantaa omaisuutensa tuottoa. painos) Matti Kärkkäinen Professori ja puuntuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Kaikki metsäkirjat: www.metsakustannus.fi Puhelintilaukset: 02077 29136 Metsä maisemassa – Suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Kirja havainnollistaa maiseman visuaalisia tekijöitä, erilaisten maisematyyppien viheralueiden käsittelyä, yhteistä suunnitteluprosessia, metsämaiseman paikallisia piirteitä eri maisemamaakunnissa, virkistysalueiden lähimaiseman ja näköalatyyppien hoitoa