TOUKOKUUTA 2013 • Nro 9 • WWW.METSALEHTI.FI Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • PERJANTAINA 10. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Riistavahingoista karu yllätys ›› sivu 3 Puukauppa: Energiapuu kelpaa ›› sivu 12 Kokeiltua: Dyneemaköysi ei vähällä petä ›› sivut 20–21 Vinkki: Pottiputkesta pottuputki ›› sivu 25 Puustoarvio puhelimella M ik ko R iik ilä
Tästä voimme kiittää Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopraa, joka kiirehti vaatimaan absurdia 50 euron vuotuista, hehtaarikohtaista metsätilamaksua. Joskus myös laatu on ymmärretty väärin. Siitä taas seurasi, että päähallituspuolueen oli pakko perääntyä. Sivu 8 Tansania ei houkuta suomalaisrahaa Sivu 9 Hirvituhoista kannattaa hakea korvausta Valtaosa hirvien aiheuttamista vahingoista menee metsänomistajien piikkiin. MIKKO RIIKILÄ Näin kaatui metsätilamaksu Puurakentaminen on kuivarakentamista. Omavalvontaohjeet ja -lomakkeet voi jo pian ladata Metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen internetsivuilta. Uudistamisen laadusta huolehtiminen on tehokas keino karsia turhia kuluja ja siten parantaa metsänhoidon kannattavuutta. Sivut 4–5 Metsäkoneiden menekki hiipui Sivu 7 Istutuskoneet haastavat metsurin Koneistutuksen hinta on pian samalla tasolla kuin metsuri-istutuksen ja erillisen maan muokkauksen. Kuva kertoo metson saamista vaurioista. Kun ennen myös viljavien maiden uudistusaloja yleisesti äestettiin, nyt entistä useampi kuusentaimi istutetaan mättääseen. Taimi-Tapion uusi omistaja Tero Kauppinen uskoo, että taimibisneskin voi olla kannattavaa. Tärkein yksittäinen parannus on tapahtunut maanmuokkauksessa. Muualta saadut kokemukset omavalvonnasta ovat niin hyviä, että vielä testaus käytössä oleva menetelmä toivottavasti yleistyy pian myös metsissä. Sivut 18–19 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Metso sai kyytiä Olin huhtikuun lopulla seuraamassa aamuvarhaisella metsojen soidinmenoja, kun supikoira hyökkäsi metsopariskunnan kimppuun. HEIKKI SIVILL Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Sivut 14–15 Selma-mummon mökki pian taas kunnossa Luonto-opas Jarno Kela toteuttaa unelmaansa. Ensinnäkin moni metsänomistaja päätti olla myymättä puuta Versowoodille. Hetken näytti pahalta, mutta uhka väistyi, kun kokoomus sanoutui hankkeesta irti. Sivut 16–17 Metsä on muutakin kuin motteja Päivikki Otrosen metsä on suoja, innoittaja sekä virkistyksen ja terveyden lähde. . 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. www.metsalehti.. Huomautettavaa on löytynyt sekä metsänomistajien istuttamista että palkkatyönä perustetuista taimikoista. Toisekseen kokoomusvaikuttajien sähköpostit täyttyivät lukemattomien metsänomistajien raivosta. Asiakkaille voidaan tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä – tai jo valmiita vaurioita. Jotain kuitenkin menee pieleen, kun hyvistä lähtökohdista syntyy edelleen myös huonoja taimikoita. Kiintiö on niiden osalta ollut jo liian pitkään täynnä.” Asuntoja viestintäministeri Krista Kiuru Kouvolan nuorkauppakamarin Puusta pitkälle -tilaisuudessa. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Uuden metsän perustaminen on kallista, mutta kiitos menetelmien kehittymisen, kulut ovat tällä vuosituhannella pysyneet hyvin kurissa. Ehdotan MTK:n ansiomitalia Kopralle. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Epäonnistumisia selittää usein jälkihoidon puute. Oma valvonta on kaikkein tehokkainta Puunostajat vaativat viime talvena metsätilamaksua piiskaksi puukauppoihin. Uudistamisesta on saatu viime aikoina myös paljon uutta tutkimustietoa, joten edellytykset laadukkaille taimikoille ovat hyvät. Saimaan kantojen arvoitusta ratkomassa Sivut 22–23 Haukka iskee kuin salama Sivu 24 Savoon iski myyrien tulva Sivu 25 Amerikantuliaiset kotiutuivat hyvin Sivut 26–27 Vaahterasiirappi kruunaa letun Sivu 38. Esilaulajana hoilasi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Puutteita on havaittu maanmuokkauksen laadussa, taimien käsittelyssä ja istutuksessa. Tästä seurasi kaksi asiaa. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Muutos näkyy jo laadukkaampina taimikkoina. Käynnissä on taas runsaan sadan miljoonan euron investointiprojekti. PÄÄKIRJOITUS 10.5.2013 M etsien uudistushakkuut ovat viime vuosina lisääntyneet, joten istutuskeväästä on tulossa vilkas. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Viime vuonna yksityismetsien uudistusaloista yli puolet muokattiin mätästäen. Ongelmaan on kehitetty ratkaisuksi muun muassa omavalvonta-järjestelmää, joka on käytössä monilla muilla aloilla. Ukkometso lennähti läheiselle männyn oksalle oikomaan sulkia. Pääasiassa aukot istutetaan ja reilusti yli puolet kuusentaimilla. Huolellisesti tehty uudistaminen voi säästää heinäyksen vaivalta kokonaan, mutta jos ketjussa on heikkoja lenkkejä, rehevällä paikalla taimia tuhoutuu helposti. Suomessa kosteusvaurioita ei tarvita yhtään lisää. 2 METSÄLEHTI 9 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Siinä laatu määritellään ja tekijät mittaavat omaa onnistumistaan selkeän laatukriteeristön avulla. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.
Tämä koskee varsinkin taimikoita, joissa vauriot toistuvat. Tuhokorvauksia on tähänkin mennessä maksettu vain vähäiselle osalle tuhoaloja. Hirville huonosti maistuvan kuusen viljely on harvoin kannattavaa. Hirvikorvaukset laskevat pohjoisessa Korvauslaskelmiin tehty tekninen päivitys aiheuttikin ikävän yllätyksen. Yhä isompi osa jää korvaamatta Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Jukka Aula toteaa, että jatkossa yhä isompi osa hirvituhoista jää uuden asetuksen vuoksi metsänomistajien vastuulle. Välitön hoitotarve alentaa korvaussummaa taimikonhoidon kustannusten mukaisesti. Tästä seuraa myös, että yhä useammassa tapauksessa tuhoarvion perusteella määritelty hirvien taimikolle aiheuttama laskennallinen vahinko jää alle 170 euron, jota pienempiä vahinkoja ei korvata. Päivityksen tärkein sisältö oli ottaa käyttöön vuoden 2007 perustein lasketut taimikoiden arvot. ”Hirvituhojen korvauksissa tätä voi pitää epäoikeudenmukaisena. Todellisuudessa iso osa varsinkin eteläisen Lapin tuoreista kankaista uudistetaan istuttaen. Silti korvaustasot putoavat paikoin rajusti. Äkkiseltään järjenvastainen arvojen alenema vuodesta 2001 vuoteen 2007 johtuu siitä, että vuoden 2001 aineistossa kaikki taimikot kasvupaikasta riippumatta oletettiin perustetuiksi istuttaen. Samoja taimikoiden arvoja käytetään myös muun muassa metsämaan hinnoittelussa, ja sillä puolella taimikoiden arvoja on pidetty liian korkeina”, Paananen selvittää. ”Vahingot syntyvät paksun lumen aikaan, ja se kestää Lapissa 1–3 kuukautta pidempään kuin etelässä. Periaatteessa näin tehtiinkin. Lisäksi taimikot kasvavat hitaasti, joten ne ovat jopa kymmenen vuotta kauemmin hirvituhoille alttiissa vaiheessa etelään verrattuna.” Osin Lapin hirvituhotilannetta ahdistaa sekin, että metsän uudistamisessa ollaan valtaosin männyn varassa. Aulan mukaan hirvituhot ovat Lapissa kasvaneet vuosi vuodelta. Hän huomauttaa, että pohjoisen metsissä vähäinenkin hirvikanta aiheuttaa pahoja tuhoja. Päivitys johti odottamattomaan, ja varsinkin pohjoisen Suomen metsänomistajia kiukuttavaan lopputulokseen. Etelä-Suomen viljavilla metsämailla korvaukset sen sijaan nousevat aiemmasta. Uudessa riistavahinkoasetuksessa taimikonhoitokustannukset korotettiin vastaamaan vuosien 2002–2006 keskimääräisiä kustannuksia. Eräissä tapauksissa pudotus on alustavan arvion mukaan tätäkin suurempi. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 9 • 2013 3 MIKKO RIIKILÄ P ohjois-Suomen hirvivahinkokorvaukset leikkautuvat selvästi. Uudistuksen tavoitteena oli vanhan asetuksen tekninen päivittäminen. Korvaukset ovat kuitenkin laskemassa selvästi. Varsinkaan vesakoituneesta, hirvien syömästä taimikoista ei siis pohjoisessa kannata korvausten perään haikailla. Hirvien runtelemista taimikoista maksettavat korvaukset leikkautuvat jopa 40 prosenttia. ”Hirvituhojen korvauksissa tätä voi pitää epäoikeudenmukaisena.” Poikkeuksena tästä on Lappi, jossa myös tuoreiden kankaiden taimikoiden arvo on laskettu kylvökustannuksen perusteella. Tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla taimikon arvo lasketaan edelleen istutuksen kustannusten mukaan. Aiemmin korvaussummat määriteltiin vuoden 2001 arvojen mukaan. Hirvituhot VMI-koealoilla Pohjois-Suomessa 2005–2011 Vain murto-osa korvataan Lähde: Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitto, 2013 Kaikki Korvatut 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Pinta-ala, km Pohjoisen Suomen metsissä pienikin hirvikanta aiheuttaa pahoja tuhoja. Taimikoiden arvon lisäksi hirvikorvauksissa otetaan huomioon mahdollinen taimikoiden hoitotarve. Kustannukset määriteltiin vuosien 2002–2006 keskiarvona. ”Uusien taimikonarvojen laskentaperusteena kuivahkoilla kankailla käytettiin kylvökustannusta, ja tätä karummilla mailla luontaisen uudistamisen kustannuksia”, kertoo metsätietopäällikkö Raito Paananen Suomen metsäkeskuksesta. Tarkistus alensi taimikoiden arvoa Taimikoiden arvo määritellään pääosin uudistamiskustannusten mukaan. Syynä on valtioneuvoston vapun alla hyväksymä uusi riistavahinkoasetus. Tu om as H ei no ne n
Yllättävää oli, että alan perinpohjin tunteva toimiva johto uskalsi yrittäjiksi, sillä taimibisneksen heikko kannattavuus on yksi metsäalan mantroista. Finforelian toinen omistaja on Metsähallitus, joten on vähintäänkin perusteltua kysyä, miksi valtio omistaa organisaatioidensa kautta valtaosan taimituotannosta. Myyjinä olivat Suomen metsäkeskus, Tornator ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Ainoa asetelmien sekoittaja on Pieksämäellä toimiva Partaharjun puutarha, joka kukkatuotannon kautta laajensi metsätaimiin muutama vuosi sitten. Tero Kauppinen kuitenkin uskoo, että yrittäjä lähtöisyys tekee bisnekselle hyvää eikä metsälakiuudistuskaan ole uhka.. Värikkään historian Taimi-Tapio päätyi toimivalle johdolle. ”Vuodet ovat olleet murheellisia taimialalla, mutta semmoinen usko on, että kun hyvin tekee, niin tämäkin bisnes voi olla kannattavaa”, Kauppinen näkee. Puupolttoaineet pinnistivät voitolliseksi, mutta tulos oli vaatimaton, 200 000 euroa. Metsäkeskuksen vetämässä hankkeessa kehitetään toimintamalli johtoalueiden vierimetsien riskikohteiden selvittämiseksi metsäkeskuksen laserkeilausja metsävara-aineistojen perusteella. Metsätaimet olleet valtion oma ala Tiedossa sen sijaan oli, että jotain taimiyhtiöiden omistuksissa täytyy tapahtua. Kun metsäkeskukset yhdistettiin, Suomen metsäkeskuksesta tuli sekä Taimi-Tapion, Pohjan Taimen että Finforelian omistaja. Tulosta Vapo teki lähinnä turpeella: turvetuotteiden liikevoitto oli 17 miljoonaa euroa. Mutta menneet ovat menneitä, Taimi-Tapion kymmenvuotinen velkasaneeraus päättyi vuonna 2006 ja ajoittain yhtiö on yltänyt jopa hyvään liiketulokseen. Metsävaratiedot avuksi sähkökatkojen välttämisessä Pohjois-Pohjanmaalla ryhdytään ennaltaehkäisemään puuston aiheuttamia sähkökatkoja. Metsätaimien tuotanto on ollut kehnoa liiketoimintaa kaikille suurille taimi yhtiöille. Perhekoon tarhat ovat omilla alueillaan pärjänneet mainiosti, mutta niistä ei ole noussut kasvuloikan ottajia. Taimi-Tapio on yritys jolla on tarina, ja se on kaikkea muuta kuin helppo. Liikevaihto kutistui 190 miljoonaan euroon. Suosituksen taustalla on EU-maissa ensi vuonna voimaan tulevat kasvinsuojeluperiaatteet sekä vierasperäisten kasvintuhoajien voimakas lisääntyminen. Riskianalyysi tehdään yhdistämällä puuston pituustieto muuhun paikkatietoon puulajeista ja maapohjasta. ”Kun peilaa historiaa, niin siellä on monenlaisia verouudistuksia Taimiyhtiön omi stajaksi Valtio hivuttaa itseään irti taimiyhtiöiden omistuksista. Noin kaksi kolmesta yrityksestä teki voitollisen tuloksen. ”Kitkentä vähentää huomattavasti uudelleen vesomista, jolloin toinen raivaussahatyökerta jää usein tarpeettomaksi. Tasaisen tahdin taimitarhausta Kauppinen ei usko metsälakiuudistuksen tuovan suuria muutoksia taimien menekkiin. Kitkevä perkaaja vähentää uutta vesomista Metsäyhtiö UPM jatkaa metsänhoidon koneellistamista. Kauppa toisaalta yllätti, toisaalta ei. Tarinaan mahtuu valtuudet ylittäneitä lainatakauksia, takaajien syliin kaatunut velkataakka, oikeusprosessi sekä korkeimman metsävirkamiehen hyllyttäminen. Metsäkoneala tosin paransi tulostasoaan aavistuksen, mutta metsien ojituksessa ja metsätien rakennuksessa sukellettiin syvälle. Useilla kohteilla seuraava työvaihe onkin vasta ensiharvennuksen aikaan”, UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt kertoo. Vapo tekee tulosta turpeella Bioenergiaja sahakonserni Vapon tulos heikkeni alkuvuonna. Laserkeilausaineistosta poimitaan linjojen lähimetsien tilannetieto karttagra?ikkana sekä demonstraatiovalokuvina liian pitkistä puista. Nyt yhtiö on kehittänyt taimikonhoitoon kitkevän varhaisperkaajan: metsäkoneen hakkuupään tilalle asennettava laite nostaa vesat juurineen maasta. 4 METSÄLEHTI 9 • 2013 LYHYESTI Käytä kotimaisia taimia Ulkomailla kasvatettujen taimien käyttäminen uudistamisessa on iso riski suomalaisen metsäluonnon terveydelle. Kauppinen ennakoi, että omistusjärjestelyt eivät jää tähän. Koneyrityksillä yhä vaikeaa Kovat ajat jatkuivat konealalla viime vuonna. Myös turvealan koneyritykset jäivät sateisen kesän seurauksena vahvasti tappiolle. Ilmatieteen laitoksen mukaan kevät oli maan eteläosissa 1,5–3 viikkoa myöhässä, mutta Lapissa 0,5–2 viikkoa etuajassa. Huhtikuun lopulla Etelä-Suomessa oli käynnistynyt myös terminen kasvukausi lähes normaalissa aikataulussa. Tammi-maaliskuussa liikevoittoa kertyi 18 miljoonaa euroa, mikä on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. MIKKO HÄYRYNEN, teksti EMIL BOBYREV, kuva T oimitusjohtaja Tero Kauppinen ja markkinointipäällikkö Matti Katajisto ostivat hiljattain Taimi-Tapion koko osakekannan. Kasvukausi käyntiin etelässä Terminen kevät käynnistyi koko Suomessa huhtikuun aikana. Suurista taimiyhtiöistä Mellanå Plant oli jo aiemmin siirtynyt metsäkeskuksilta sijoittajaja yrittäjäomistukseen. Muista liiketoiminta-alueista sahaus oli vajaat kolme miljoonaa euroa miinuksella. Ja itse liiketoiminnassa on tehty virheitä, jotka ovat kuin varoitta vien esimerkkien oppikirjasta. Metsäalan koneyritysten keskimääräinen nettotulos oli Koneyrittäjien liiton kyselytutkimuksen mukaan 1,7 prosenttia. Metsäntutkimuslaitos ja Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) suosittelevat, että etenkin metsänistutuksissa käytetään ensi vuoden alusta vain kotimaassa kasvatettuja taimia. Valtio on saanut ristiinomistuksista ja heikosta kannattavuudesta tarpeekseen. Suuret taimiyhtiöt ovat olleet jotakin kautta valtion omistamia. Taimituotannossa on isoja ja pieniä yrityksiä, mutta välikoko puuttuu
Lisätietoa tarvittaisiin etenkin siitä mitä MTK tekee Helsingin vallan linnakkeissa. Toinen trendi on kevätja syysistutuskausien piteneminen ja lopulta sulautuminen yhteen. Ensimmäisen kerran mielessä kuohahti, kun esitettiin kemerarahoituksen ehdoksi puunmyyntivelvoitetta. Suomi palaisi tällöin keskiaikaisille asuinpaikoilleen ja vihreät ostaisivat tuontiruokansa kaupasta ja ekosähkönsä töpselistä. Paineita maaseutua, maankäytön rajoittamiseen, rakentamisen estämiseen ja infran rappeutumisen jatkumiseen riittää. Seuraavaksi varmaan esitetään sahoille työttömiä pakkotyövoimaksi. Täällä ainakin tulisi nälkä kahdessa viikossa jos siirryttäisiin vain sienien myyntiin. Viime vaiheessa hän oli vetänyt Eurospar-ketjua. Toistaiseksi on riittävän hyvin onnistuttu hankkimaan vuoden ruokasienet ja myymään tasaisesti puuta. Tärkeintä on asettaa metsänomistajien asiat edelle kenttäorganisaation etuja. Tässä ympäristössä on mukava toimia.” Tuotantomäärät mitoitetaan ennakkotilausten mukaisesti, mutta kukaan ei voi varmasti tietää kuinka paljon taimia tarvitaan kahden vuoden kuluttua. Siitä huolimatta sahamiesten kentästä nousseet puheet puukaupan vauhdittamisesta pakkokeinoin ovat sattuneet ja suututtaneet. Avojuuritaimet ovat jääneet kokonaan pois, mutta koneistutus yleistyy huomattavasti oletuksia hitaammin. Mieleen tulee yksi pelko, jonka puolesta kannattaa käyttää sananvapauttaan: maaja metsätalousministeriötä vastaan on aloitettu systemaattinen ja tarkoituksenhakuinen parjauskampanja. ”Mutta olen optimistinen luonne. Puun saannin varmistamiseen ei tarvita muuta kuin ostoja. K uluvana vuonna on useamman kerran ollut pakko tuohtua, vaikka kansalaiset ovat käyttäneet vain heille kuuluvaa sananja mielipiteenvapauttaan. ”Asiakkaissa on tyyppejä, jotka tekevät isolla sydämellä. Olen tarkalla silmällä tutkinut kotiseutuni metsiä – täällä on korkeintaan mäntykuidun hakkuusäästöjä, jos niitäkään. Kauppinen saa taimibisneksen kuulostamaan huolestuttavasti savujaolta, sillä väliporrasasiakkaat pysyvät kutakuinkin samoina vuodesta toiseen. Taimet halpenevat inflaation mukana Taimet myydään väliportaalle eli metsänhoitoyhdistyksille ja metsäyhtiöille, jotka puolestaan myyvät ne metsänomistaja-asiakkailleen. ”Alussa hirvitti katsoa, että miten tappiot voivat olla kaksi kertaa liikevaihtoa suuremmat”, hän kertoo. Viime aikoina maaja metsätalousministeriölle on tapahtunut niin monta imagokömmähdystä, että lähtölaskenta on ollut helppo aloittaa. ”Seitsemänä vuotena kymmenestä koko maan taimimäärän vaihtelu on ollut vain 2–3 prosenttia.” Kuusen osuuden kasvaminen on pitkän ajan trendi. Näinhän he laskivat 1970-luvulla karpalosatoja. Taimia myydään vieläkin samalla hinnalla kuin Kauppisen aloittaessa 14 vuotta sitten, eli taimien reaalihinta on laskenut inflaation verran. Tällä pohjustetaan ministeriön tehtävien siirtoa ympäristöministeriölle. Tällä suunnitellulla rakenteella se saattaa jopa onnistua, etenkin jos luottamusmiehet ovat valppaina. Ehdotus on yksi huonoimmin harkittuja metsäpoliittisia toimenpiteitä pitkään aikaan. Paljon on kuitenkin tehtävää ennen kuin metsänomistajat luottavat täysin MTK:n edunvalvontaan. Tänä keväänä koivuntaimet ovat loppuneet kaikilta tuottajilta. Kannattavuuden parantaminen pitää tehdä tuotantoa tehostamalla, mutta ”kaikki tehostamistoimet ovat valuneet ulos asiakkaiden hyväksi, kaikilla tuottajilla”. Jos virheitä on tehty paljon, niin silloin pitää nähdä mahdollisuudet joihin voidaan päästä jos tehdään oikein.” ja muita, mutta niillä on ollut vain minimaalinen vaikutus taimien kysyntään. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.fi Sananvapautta onneksi riittää Taimiyhtiön omi stajaksi Aluksi hirvitti katsoa Kauppatieteiden maisteri Tero Kauppinen tuli velkasaneerauksessa olevan taimiyhtiön johtoon vuonna 1999 vähittäiskaupan parista. Toivotan onnea MTK:n pyrkimyksille lisätä jäsenmääräänsä ja painoarvoaan. Luonnonsuojeluliiton matematiikka perustuu varmaan siihen vanhaan kikkaan, että tarpeeksi pienen koealan muuntamisella saadaan mahtavia hehtaarisatoja. 5 METSÄLEHTI 9 • 2013 KAARLO OUNI KOLUMNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. Suoraan sanoen pelottaa, että Ville Niinistö joukkoineen alkaisi määrätä maaseudun asioista. Eikä ollenkaan pidä väheksyä sitä, että muutkin saavat osansa meidän maittemme marjaja sienisadosta. Toinen lyhytaikainen närkästys lähti Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan kehotuksesta siirtyä puukasvatuksesta sientenpoimintaan. Alalla on myös pieniä muotiaaltoja. Tätä etua ei kaikilla muilla ostajille ole. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, kuka maaseudun asioita hallinnoi. Hybridihaavasta puhuttiin joitain vuosia sitten, mutta kiinnostus ei näkynyt taimien kysynnässä. Puupulasta valittavien sahojen marmatus on sikälikin outoa, että he saavat merkittävää apua metsänhoitoyhdistysten hankintapalvelusta. Puun menekki on ratkaisevin tekijä.” Uudistamisviipeet tasaavat taimien kysyntää, joka vaihtelee loivemmin kuin hakkuumäärät. Ennakkotilaukset ovat alakanttiin, mutta tuottajan pitää varautua lisätilauksiin. Varsinaisen pohjanoteerauksen esitti kuitenkin Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra: metsähehtaarille ylimääräinen 50 euron vero, jotta metsänomistajien olisi pakko myydä puuta. Sahoille viime vuodet ovat olleet vaikeita. ”Kun hyvin tekee, niin tämäkin bisnes voi olla kannattavaa.”
Jo yksi Metsälehden numero maksaa takaisin koko vuoden tilauksen tiedoillaan ja vinkeillään. 5. Suosittelija saa lahjaksi juhlakirjan (arvo 48 euroa).. Sinä saat lahjaksi upean 80-vuotisjuhlakirjan suosittelustasi. Kiitos menneestä ja tulevasta. Metsälehti on kuin saha, korvaamaton työväline metsänomistajalle. Miksi ihmeessä ystäväsi kannattaa tilata Metsälehti. Ystäväsi saa nyt Metsälehden ja Makasiinin mahtavana juhlatarjouksena sinun kauttasi. Kestotilaus on iloinen asia, puolin ja toisin. Niin maailma muuttuu, mutta metsässä kaikki on hyvin! Juhlakirja (arvo 48 euroa) postitetaan toukokuussa Jaa supertarjous. Me haluamme muistaa sinua koko vuoden. Kestotilaajallemme kuluva vuosi on pelkkää juhlaa. 80-vuotisjuhlakirja on hauska ja upea palkintosi Hannu Virtasen rakastetut pilakuvat nyt kirjoissa ja kansissa vuosien varrelta. Kun yleinen taloudellinen epävarmuus kasvaa, Metsä lehden ajankohtaisesta asiantuntijuudesta on entistä enemmän hyötyä. Metsälehti auttaa sinua kantamaan vastuusi omaisuudestasi ja hyötymään ja nauttimaan metsästäsi enemmän. Saat upean 80-vuotisjuhlakirjan. Huomio kaikki kestotilaajat! Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Asiakasnumero (lehden osoitekentästä) Uusi tilaaja Suosittelija Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Lehti sulle, kirja mulle. 4. Jaa iloa palkintotilauksella. 6 METSÄLEHTI 9 • 2013 Polku omaan metsään www.metsalehti.. 3. 2. Lähettäkää Metsälehti ja Metsälehti Makasiini uudelle tilaajallenne 4 kk tutustumistarjouksena (kesä-syyskuu) puoleen hintaan 20 euroa. Voiko parempaa suosittelijaa Metsälehden tilaukselle olla kuin kestotilaaja. 50 % 50 % 4 kk tutustumistarjous touko-elokuu puoleen hintaan 20 euroa + tilauksen hankkijalle 80-vuotisjuhlakirja Palkintotilaus on helppo juttu Tilauksen voi lähettää meille tilauskupongilla, sähkö postilla tilaukset@metsalehti.. Metsälehden tilausmaksun voit vähentää verotuksessa. Hanki tilaus. 1. Kyllä, luit aivan oikein. Meistä Metsälehden 80-vuotisjuhla on niin iloinen asia, että nyt kutsumme mukaan juhlimaan myös kestotilaajiemme ystävät. (muista mainita myös tilausnumerosi), soittamalla asiakaspalveluun 09-315 49 840 tai asiakaspalvelussamme netissä, www.metsalehti.?. Jaa iloa palkintotilauksella
MIKKO HÄYRYNEN Paperi tuo edelleen valtaosan metsäjättien liikevaihdosta, mutta osavuositulosten perusteella paperinteosta on menossa viimeinenkin kannattavuus. ”Vuoden 2005 tienoilla Skandinavian metsäkonevalmistajat rakensivat lisäkapasiteettia. ”Jos siinä ei onnistuta, niin sitten on ongelma. Rantalan mukaan metsäkoneet ovat raskaskonevalmistuksen erikoistuneinta alaa. Paperinteon kannattavuus laski jyrkästi, ja sen kertaeristä puhdistettu tulos oli vain hieman nollan yläpuolella. ”Ja kun hakataan, niin koneita tarvitaan. UPM:n liikevaihto pieneni viisi prosenttia vajaaseen 2,5 miljardiin euroon. Silloin niillä kulmilla tarvitaan puuta, ja se vaikuttaa sahatavaran ja metsäkoneiden menekkiin Euroopassakin.” M ik ko H äy ry ne n. Metsäkoneiden markkinatilanne ei ole varsinaisesti huono, ja hiljattain Kesla perui jo päätetyt lomautukset, mutta kapasiteettia on joka tapauksessa enemmän kuin Euroopan oma kysyntä pystyy sulattamaan. Kapasiteettia on yksinkertaisesti liikaa, ja Metsäkonealaa vaivaa metsäteollisuustauti Metsäkonevalmistajat ovat kohdanneet samat kannattavuusvaikeudet kuin metsä teollisuus. ”Pohjois-Amerikan pientalorakentaminen osoittaa virkistymisen merkkejä. Kaikki taimikoiden suojauksesta. Nevalaisen mukaan kysymys on siitä, pystytäänkö koneita myymään Euroopan ulkopuolelle. Stora Enson ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto pysyi viime vuoden tasolla 2,7 miljardissa eurossa, mutta tulos ilman kertaeriä ja veroja putosi lähes puoleen, 55 miljoonaan euroon. Stora Enso kertoi aloittavansa uuden tehostusohjelman, jolla haetaan kiinteisiin kustannuksiin 200 miljoonan euron säästöjä. Pudotusta oli 97 prosenttia. Metsäkonevalmistajilla on tuotantokapasiteettia enemmän kuin nykyinen markkinatilanne pystyy vetämään. Kapasiteettia on enemmän kuin kysyntä vetää. Toinen asia on, että mihin ratkaisuihin kansainväliset monialayhtiöt päätyvät.” Helpotusta Amerikan asuntorakentamisesta Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela muistuttaa, että syklisellä metsäkonealalla pitää nähdä ero rakenteellisen ylikapasiteetin ja markkinasyklin välillä. Toimitusjohtaja Esa Rantala toteaa metsäkonevalmistuksen kohdanneen samat kannattavuushaasteet kuin metsäteollisuuskin. Painetun median kysyntä laskee Euroopassa jo seitsemättä vuotta, ja yhtiö olettaa laskun jatkuvan vielä useita vuosia. ”Puuta hakataan, mutta yleinen epävarmuus vaikuttaa investointiherkkyyteen”, hän toteaa. Kapasiteetti on edelleen olemassa, mutta hakkuumäärien ennusteet eivät toteutuneet.” Rantala ei kuitenkaan usko yritysjärjestelyjen lähtevän liikkeelle, koska niitä ei tapahtunut edes konevalmistajien hyvin muistamana kauhun vuotena 2008. OY AGRAME AB www.agrame.fi sitä voidaan purkaa joko yritysten omilla toimilla tai sitten niin, että yrityksiä poistuu.” Lamankestokyvystä on näyttöjä Vaasan lähellä toimiva Logset Oy on Suomen kolmanneksi suurin metsäkonevalmistaja. Kesla valmistaa kuormaimia, hakkuukouria, metsäperävaunuja ja hakkureita. Silloin lama jäi tosin lyhytaikaiseksi. ”Se pitäisi pystyä purkamaan hallitusti.” Kotimaassa on suurten valmistajien Ponssen ja John Deeren lisäksi useita keskisuuria ja pieniä konepajoja. Kertaeristä puhdistettu tulos pieneni kahdeksisen prosenttia 144 miljoonaan euroon. Paperinteko kannattaa entistäkin heikommin Kuormainkouria Keslan Joensuun konepajalla. Huoltoja vaihtokonepuolen tilanne ei ole nytkään huono. 7 METSÄLEHTI 9 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN E uroopan metsäkonealavalmistusta vaivaa metsäteollisuudesta tuttu ylikapasiteettitilanne”, Kesla Oy:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen sanoo. Sen sijaan pakkausmateriaalien ja puunhankinnan tulokset paranivat. Paperiliiketoiminnan liiketulos putosi kahteen miljoonaan euroon vuoden takaisesta 68 miljoonasta. Pitkällä aikavälillä noustaan takaisin kohtuullisiin lukuihin.” Metsäkonevalmistajat näkevät yhteyden Yhdysvaltojen asuntorakentamisen ja Suomen metsäkoneiden kysynnän välillä. ”Uskon, että pelkästään metsäkoneisiin keskittyvien yhtiöiden taseet kestävät. Yhtiön mukaan paperin vaikeudet eivät ole lyhytaikaisia. Liikevaihdoltaan selvästi paperia pienempi mekaaninen teollisuus eli sahatavara ja vaneri pystyi samaan tulostasoon kuin koko paperiteollisuus. ”Vielä vähän aikaa sitten tehtiin täysillä, mutta nykysykliin nähden ylikapasiteettia on.” Ponssen ensimmäisen kvartaalin tulos oli hiuksenhienosti plussalla. Ponssella on parhaillaan lomautuksia, mutta Nummela uskoo, että parempaa kohti ollaan menossa. Yhtiön mukaan paperipuolella menossa oleva 90 miljoonan euron säästöohjelma etenee suunnitellusti. UPM teki tuloksensa sellulla, energialla ja tarraliiketoiminnalla
Uskon, että se riittää läpimurtoon.” Työn laadussa koneet haastavat jo pottiputki-istutuksen. Periaatteessa tuotos voisi kohota tästäkin, mutta kuljettaja ei ehdi tehdä juuri tätä enempää mättäitä.” Uuteen istutuskoneeseen on saatavilla myös nestemäisen lannoitteen levitin. TK200-taimiensyöttölaitteella varustettu PM100-istutuskone maksaa 40000 euroa. Kehitystyössä ovat mukana Pentinpaja, Ponsse, UPM ja Metsäteho. Jokainen taimi on mättään keskellä riittävän syvällä maassa. Uutuuskone levittää myös boorilannoksen uudistusalalle. Hyvissä olosuhteissa se istuttaa yksipäistä konetta nopeammin. Valtakunnallisesti koneiden osuus on muutamia prosentteja. Taimikennostoista taimet automaattisesti lataava APC-istutuskone maksaa noin 70000 euroa. ”Boorilannoitus voidaan tehdä yhtä aikaa istutuksen kanssa ilman, että koneen työtahti hidastuu. Seuraavat koneet toimitetaan syysistutuksille. UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikön Jyri Schildtin mukaan koneellisen istutuksen kustannukset ovat noin 15 prosenttia ihmistyötä kalliimpia, mutta eivät enää kauan. Agrimarket on metsämarket Lisätietoja: www.agrimarket.fi MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M etsurin tekemän istutuksen ja erillisen maanmuokkauksen ketju on yhä hieman konetyötä halvempaa, mutta kustannuskisan tasapeli häämöttää. Koneen valtti on istutustyön tasalaatuisuus. ”Silloin rajoitteeksi tulisi yksityismetsien uudistusalojen pieni koko. UPM:n metsissä noin 30 prosenttia istutuksista tehdään koneilla. ”Risutecin viime syksynä esittelemä automaattisella taimien syötöllä varustettu, kerralla 1600 tainta makasiiniinsa ottava kone alentaa konetyön kustannukset metsuri-istutuksen tasolle. Superkone kehitteillä Risutekniikan yhtä tainta kerralla istuttavan koneen lisäksi Suomessa on kehitetty kaksipäinen M-Planter-istutuskone. Taimia menisi maahan metsäkoneen ajovauhtia, ennakkoarvioiden mukaan 700–1000 tunnissa. Jatkossa koneellisen istutuksen ennustetaan lisääntyvän. ”Kone pystyy istuttamaan yli 250 tainta tunnissa. Onnistuessaan jatkuvatoiminen istutuskone mullistaisi metsänviljelyn. Ensimmäisiä kokeiluja mätästinyksiköllä tehdään jo tänä vuonna. Tämän kevään istutuksille lähtee kaksi konetta. Risutekniikka Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aikala lataa taimia uuteen PM100-istutuskoneeseen.. 8 METSÄLEHTI 9 • 2013 Metsä josta itseni löysin Karhun vuosi YaraVita™ Bortrac™ uutuus ja muut metsälannoitteet ja levityslaitteet Agrimarketista. Levittimellä voidaan sumuttaa myös tukkimiehentäin torjunta-ainetta tai vaikka heinäntorjunta-ainetta, jos joku sellaista haluaa”, Jussi Aikala kertoo. Esimerkiksi läntisen Suomen kivisillä mailla sen kilpailuetu menetetään. Huiman tuottavuutensa vuoksi kallis kone olisi ison osan ajasta siirtolavetilla, jos aukot ovat kooltaan hehtaarin parin luokkaa”, ennakoi Jyri Schildt. Läpimurron kynnyksellä Istutuskoneet kehittyvät entistä monipuolisemmiksi. Tällaisella varustuksella koneeseen voidaan kerralla ottaa 200 tainta, jotka ladataan taimikasetilla käsin. Kehitteillä on myös jatkuvatoiminen istutuskone, jossa metsätraktorin taaimmainen pyöräpari korvataan mätästävällä laikkurilla ja konenäön ohjaama istutusyksikkö tökkii taimet mättäisiin. Risutekniikan valmistamia istutuskoneita on töissä viisi. Koneistutus yhä vähäistä Istutuskoneita yhdessä UPM Metsän kanssa kehittävän Risutekniikka Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aikala arvioi, että automaattisella taimien syötöllä suoraan taimikennostoista istutuskoneen tuotos kohoaa merkittävästi. Istutusyksikön testaamiseen päästäneen parin vuoden kuluttua
Boorinpuutoksesta kärsivää puustoa Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. Moore puolestaan valittelee puun vaihtelevaa laatua. Lue lisää: www.metsänlannoitus.. ”Suurin osa käyttämästämme puusta tulee valtion istutuksilta, joilta vuosittain osoitetaan meille hakkuualue. Mäkelä arvelee, että suomalaisyritysten innottomuuteen on vaikuttanut osittain se, että maanhankinta on Tansaniassa hankalaa eikä raakapuuta ole tarpeeksi suurten tehtaiden perustamiseen. Esimerkiksi valtiolta raaka-puunsa ostava Cyprian Tweve kertoo sahansa seisseen tyhjän panttina jo vuoden, koska hänelle ei myönnetty viime haussa yhtään metsää. Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Mäkelän mielestä niin puuntuotannossa kuin prosessoinnissakin olisi kysyntää ennen kaikkea tekniselle asiantunteSuomalaisraha karttaa Tansaniaa Suomalaiset metsäyritykset loistavat poissaolollaan tulevalla ministerivierailulla. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. ”Täällä on nuori väestö, jolla on kova koulutustarve ja paljon ideoita.” mukselle. Emme voi käyttää sahalla selluksi tai hakkeeksi kelpaavaa puuta, mutta sitä ei myöskään saa myydä eteenpäin.” Onneksi myös yksityiset istutukset ovat vähitellen lisääntymässä, varsinkin kun hallitus on antanut tukensa niille. Sen jälkeen, kun parikymmentä yrittäjää kävi toissa vuonna Suomessa opintomatkalla, osa on jo alkanut etsiä liikekumppania Finnpartnershipin kautta. Nopea apu metsän boorinpuutokseen Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet. Teknisellä tuntemuksella olisi kysyntää Maan suurimpien istutusten, valtion mäntyja eukalyptusviljelmien, lähellä Lounais-Tansaniassa toimivat metsäalan pienyrittäjät sanovat kaipaavansa ulkomaisilta kumppaneilta erityisesti rahaa, teknologiaa ja osaamista. Suomalaisrahaa on toistaiseksi ainoastaan Finnfundin osittain rahoittamassa Kilombero Teak Companyssä. Nykymenetelmin piensahat saavat puusta käyttöön vain parikymmentä prosenttia. Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet suomalaisiin oloihin. Valtion metsänhoito on ollut vuosikausia retuperällä. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Osaamista ja kunnollisia koneita kuitenkin vielä puuttuu. ”Täällä on nuori väes tö, jolla on kova koulutustarve ja paljon ideoita, muttei rahaa investointeihin,” sanoo metsäja luonnonvarasektorin eritysasiantuntija Merja Mäkelä Suomen suurlähetystöstä. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi. Valitse Yara, maan parhaaksi. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. Miehet siirtelevät käsin kaatamiaan puita kuljetusta varten valtion omistamalla metsäistutuksella. Kunnollisista koneista on Tansaniassa pulaa niin puuntuotannossa kuin -käsittelyssäkin. rmat eivät kuitenkaan ole olleet kiinnostuneita Tansaniasta, eikä metsäyrityksiä ole osallistumassa ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin ja kehitysministeri Heidi Hautalan tässä kuussa toteutuvalle vierailullekaan. Vuosikausien laiminlyöntien jälkeen hallitus on alkanut panostaa alan kehittämiseen, ja metsistä, joita maan pinta-alasta on yli kolmannes, toivotaan yhtä talouden pilaria. Myös Suomi on kesällä aloittamassa laajaa pienviljelijöitä tukevaa hanketta Tansaniassa. Norjalainen, 750 vakinaista ja yli 3 000 kausityöntekijää työllistävä Green Resources on alueen ainoa keskikokoinen teollinen saha. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. Myös muutama vuosi sitten Tansaniassa aloittaneen, norjalaisen Green Resourcesin alaisen Sao Hill Industries -yhtiön toimitusjohtaja Nick Moore pitää metsäteollisuuden mahdollisuuksia valtavina. 9 METSÄLEHTI 9 • 2013 HANNA KOIVISTO teksti ja kuvat Tansanian metsäsektori elää murrosta. Monen mielestä nyt olisi hyvä aika investoida, sillä sekä Tansanian että sen naapurimaiden talous kasvaa vauhdilla ja metsätuotteilla on kysyntää etenkin rakennus-, huonekaluja energiateollisuudessa. Toistaiseksi suomalais. YaraVita Bortrac™ 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti
Trestiman sovellusta kokeilevat muun muassa UPM ja Suomen metsäkeskuksen metsäpalveluyksikkö. Menetelmä on perusteiltaan järkeenkäypä. Mittausten perusteella metsikölle voidaan laskea puuston tilavuus ja runkoluku hehtaarilla. ”Voimme käyttää karttoja, joissa näkyvät sekä tilan että metsikkökuvioiden rajat.” Gps:n avulla voidaan mitata myös kuvioiden pinta-alat. Konenäön tukena on operaattori, joka avustaa puulajien tunnistamisessa esimerkiksi poikkeavissa valaistusja kosteusolosuhteissa. Ensin latta ja puun tyvi kuvataan läheltä. Tyvelle asetettava latta antaa kuvalle mittakaavan, jonka perusteella lasketaan puun läpimitta ja pituus. Myös puuston puutavaralajijakaumasta saadaan arvio, joka perustuu mediaanipuun mittoihin. Tulosta on verrattu sekä huolelliseen relaskooppiarviointiin että heti mittauksen jälkeen tehdyssä päätehakkuussa kertyneeseen puumäärään. Kuvaan kertyvä tieto siirtyy verkossa pilvipalvelimelle, joka tulkitsee kuvat ja laskee puustotunnukset. ”Laskeskelimme, että meidän tekemää ohjelmakoodia on yli 500 miljoonassa älypuhelimessa”, Kivimäki kertoo. Kuva siirtyy puhelimesta pilvipalveluun. Erot ovat Kivimäen mukaan olleet prosentin murto-osia. Sen toteutus sen sijaan on teknisesti haastavaa. Sovellus on alustavissa kokeissa osoittautunut yllättävänkin tarkaksi. ”Tämä on vähän samanlainen monitoimivehje kuin Sveitsin armeijan linkkari”, Kivimäki vertaa. Jatkossa myös taimikoiden tiheydet ja muut tunnukset voidaan tallentaa järjestelmään, vaikka niitä ei kameralla mitatakaan. Käyttäjä ei huomaa, perustuuko tunnistus koneen vai sitä avustavan ihmisen havaintoon”, Kivimäki kertoo. Se tunnistaa männyt, kuuset, koivut ja haavat. 10 METSÄLEHTI 9 • 2013 rustettuja relaskooppeja.” Kuvan puulajijakauma tulkitaan ensisijaisesti konenäön avulla. Sekametsässä koepuut kuvataan kaikista puulajeista. Koepuutieto voidaan korvata käsin syötettävillä puun pituusja läpimittatiedoilla, jos tieto on saatavilla esimerkiksi harvennusta tekevän hakkuukoneen mittalaitteesta. Sovellus toimii samalla periaatteella kuin relaskooppia käyttävä metsäsuunnittelija. Molemmat miehet ovat myös metsänomistajia, joten metsänmittaukseen erikoistuminen ei ollut aivan sattumaa. Kaikki puustotunnukset tosin tallennetaan älypuhelimen kameralla. Puuston pohjapinta-ala tulkitaan kuvassa näkyvistä rungoista. Se asetetaan koepuun tyvelle määräkorkeuteen. ”Konenäkö oppii puulajien tunnistusta, kun operaattori avustaa järjestelmää. Tunnistamatta jäävät rungot, vaikkapa kelot tai lepät, menevät luokkaan ”muut”. ”Jos mittausalue on matkapuhelinverkkojen katveessa, havainnot tallentuvat puhelimeen ja ne lähetään palvelimelle, kun yhteys verkkoon saadaan.” Konenäkö tunnistaa puut Mitattavat – siis kuvista tulkittavat – suureet ovat puuston pohjapinta-ala sekä mediaanipuun läpimitta ja pituus. Ensi arvioiden mukaan molemmat häviävät 1 2 3 1. Puuston keskipituuden ja läpimitan määrittämiseksi kuvataan Älypuhelin mittaa metsän Mitä eroa on relaskoopilla ja älypuhelimella. 2. Pohjapinta-alaa määriteltäessä otettavat kuvat – siis näytteet – kattavat noin 90 asteen sektorin kameran objektiivin kuvakulmasta riippuen. Metsikön mediaanipuu kuvataan koepuuna tyveltä sekä niin etäältä, että latva näkyy. Apuna tarvitaan mitoiltaan tunnettu latta. 3. Tiedot tulevat puhelimen sovellukseen 1,5 minuutin kuluttua.. Metsäorganisaatiot kokeilevat Eri metsäorganisaatiot ovat kevään aikana kokeilleet kännykkäarviointia. ”Kun mitattavat suureet tunnetaan, loppu on pelkkää matematiikkaa”, Kivimäki huomauttaa. Koepuut kuvataan erikseen Älypuhelimen satelliittipaikannin, gps-laite, näyttää sijainnin, mittauspisteet ja kuljetun reitin puhelimen näytölle avautuvalla kartalla. Kehittämänsä menetelmän suojaksi Trestima on hakenut patentin. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Ä lypuhelimelle räätälöidyn metsänarviointisovelluksen kehittäjät, Trestima Oy:n toimitusjohtaja Simo Kivimäki ja tekninen johtaja Timo Rouvinen, ovat taustaltaan Nokian tuotekehittelijöitä. Toinen kuva otetaan niin, että myös puun latva näkyy. Metsäkeskuksen metsäpalveluyksikkö on vertaillut kännykällä tehtyä inventointia laserkeilaukseen ja relaskooppimittauksiin. ”Näytteiden keskivirheen perusteella lasketaan, montako kuvaa pitää ottaa, jotta arviossa päästään haluttuun tarkkuuteen”, Kivimäki selvittää. Otetaan kuva metsästä. Kuvien perusteella palvelin laskee koepuun rinnankorkeusläpimitan ja pituuden. ”Manuaalisessa mittauksessa päästäisiin samaan tarkkuuteen, jos mittaajalla olisi käytössään lukemattomilla erilaisilla hahloilla vakoepuita, jotka edustavat metsikön keskimääräisiä puita. Ainakin se, että kännykällä voi pohjapinta-alan lisäksi mitata puun pituuden ja läpimitan. Tulokset palautuvat palvelimelta minuutin parin viipeellä. Relaskoopin lisäksi kännykkä siis korvaa hypsometrin ja läpimittakaulaimen sekä satelliittipaikantimen ja maastotallentimen. ”Alustavien kokeiden tulokset olivat siinä määrin lupaavia, että päätimme ryhtyä pilotoimaan menetelmää”, toteaa UPM:n metsävaratietopäällikkö Janne Uuttera. Oman yrityksensä he perustivat viime vuonna
Koepuutulokset voisi siirtää hakkuukoneen mittalaitteelta. ”Ensinnäkin mittalaitteiden kalibroitiin kuluva aika lyhenee, mikä tuo lisää tehokasta työaikaa koneille”, Tyrväinen toteaa. Käyttö maksaa Puuston mittaus puhelimella on vaivatonta ja nopeaa, eikä tulos sanottavasti riipu mittaajan harkinnasta tai viitseliäisyydestä, mikä metsäsuunnittelussa on puustoarvioiden suurin virhelähde. ”Sovelluksen käyttö hinnoitellaan tulkittujen kuvien perusteella. Motomittaus pian puuta koskematta Trestiman kehittämä älypuhelinsovellus mittaa metsän ja laskee puustotunnukset puulajeittain. Mittaustarkkuus oli hyvä. Teknisesti tämä on mahdollista, mutta käytännön sovelluksia ei lähivuosina ole luvassa. Mittausta varten otettujen ja palvelimelle tallentuvien kuvien avulla metsänomistaja tai häntä avustava neuvoja voisi jälkikäteen pohtia, mitä metsälle kannattaa tehdä. Lisäksi puuta koskematon mittaus helpottaisi hakkuukourien kehittelyä. Hakkuukoneen kuljettaja kuvaisi määräajoin harventamaansa metsää. Metsänomistaja ei vielä voi virittää Lumiaansa metsänarviointiin. Esimerkiksi järeässä kuusikossa (puuta 445 kuutiota hehtaarilla) kännykkämittaus antoi tulokseksi O lli H ei no ne n. ”Kuluttajatuote tulee markkinoille myöhemmin.” Hinta muodostuu Kivimäen mukaan otettujen näytteiden määrästä ja kiinteästä käyttölisenssistä. ”Yllätyin, kuinka varauksettomasti metsäväki on suhtautunut uuteen menetelmään, joka merkitsee mittavaa teknistä harppausta”, Simo Kivimäki toteaa. Ensi vaiheessa Trestima markkinoi sovellustaan metsäorganisaatioille. Suuren mittakaavan teollisessa käytössä hinta on jokunen euro hehtaaria kohti. Uusi mittaustapa mahdollistaisi entistä tehokkaampien kourien rakentamisen.” Lisäksi metsäkonevalmistajat, muun muassa Ponsse, ovat kokeilleet hakkuukoneeseen asennettavaa laserkeilainta. Komatsu Forestin tuotepäällikkö Jari Tyrväinen ennustaa, että uusi mittaustapa saadaan käyttökuntoon lähivuosina. Koepuiden ja pohjapinta-alan mittauspisteiden valinta ratkaisee, kuinka oikeaan tulos osuus”, toteaa metsäpalveluesimies Markku Mehtätalo. 431 kuutiota. Puuta koskematon mittaustapa tarjoaa kaksi merkittävää etua nykyiseen, puuta tunnustelevaan mittaukseen verrattuna. Se peilaisi hakkuukoneen ympärillä olevaa puustoa ja ohjeistaisi kuljettajaa poistettavien puiden valinnassa sekä mittaisi harvennuksen jälkeisen puuston. Helppoutensa ansiosta älypuhelin voisi toimia myös metsäsuunnitelmien päivityksessä. ”Ammattitaitoa tässäkin tarvitaan. Tällä asiakas saa tiputettua metsässä käyttämänsä ajan kolmannekseen.” tarkkuudessa kännykkämittaukselle. Metsälehdelle Kivimäki esitteli menetelmää Mikkelissä. Mittasimme muutaman metsikkökuvion, joiden puustomäärä tunnettiin entuudestaan. Myös And roidkäyttöjärjestelmässä toimivasta versiosta on tehty prototyyppi. ”Tähän asti kouria on jouduttu kehittämään mittauksen ehdoilla. Sovellus toimii Nokian Windowsälypuhelimissa. Metsäkeskuksen pari vuotta sitten tekemässä metsäsuunnitelmassa saman kuvion puustomääräksi ehdotettiin 270 kuutiota. 11 METSÄLEHTI 9 • 2013 ”Suuren mittakaavan teollisessa käytössä hinta on jokunen euro hehtaaria kohti.” Hakkuukoneisiin ollaan kehittämässä laitteistoja, joilla puutavara voidaan mitata puuta koskematta
Stora Ensolle kelpaavat Pohjois-Suomessa kaikenlaiset muutkin leimikot. Pohjois-Suomen alueen metsäpalvelupäällikkö Timo Marttila kertoo, että kuivahkojen kankaiden energiapuukohteista on pientä pulaa. ”Kulunut talvi oli korjuun kannalta todella hyvä, ja vanhat talvileimikkoreservit saatiin korjattua melko tarkoin”, Ahonen kertoo. Myös muut leimikot käyvät hyvin kaupaksi. Näin puut ehtivät kuivua ja ne voidaan käyttää ensi talvena. Myös metsänhoitoyhdistykset korjaavat paljon energiapuuta. ”Kun ajourat havutetaan ja koneissa on telavarustus, ohutturpeisten turvemaiden leimikoita voidaan korjata myös kesällä” kertoo Marttila. ”Energiapuuleimikoita on saatu hankittua ensi talven korjuuseen, kesäleimikoita pyritään vielä hankkimaan lisää.” Energiapuukauppa poikkeaa muusta puukaupasta siinä, että puuta hankintaan yleensä vähintään vuoden päästä käytettäväksi. Karsitun rangan korjuun yleistymiseen kokopuukorjuun sijaan on Marttilan mukaan syynä korjuuolosuhteiden lisäksi se, että energiapuun laatu paranee, tuki kuutiometriä kohden on parempi sekä korjuun kustannukset pienemmät. Aluejohtaja Olli-Pekka Ahonen Stora Enson Pohjois-Suomen hankinta-alueesta kertoo, että kuivan maan energiapuukohteet voi saada hyvinkin pikaisesti korjuuseen. Kesäkohteet ovat tietysti etusijalla, mutta korjuukohteita tarvitaan myös ensi talveksi. Energiapuuleimikoiden ostajia kiinnostavat nyt sellaiset kohteet, jotka voidaan korjata loppukevään ja alkukesän aikana. Se osaltaan helpottaa pehmeiden maiden korjuuta. Kesäksi puuta tarvitaan sekä omille että asiakassahoille. Kesäksi korjuukohteita Kesäkorjuukelpoiset energiapuukohteet kiinnostavat myös L&T Biowattia. Kohtuullisen hyväksi kuvailee energiapuukaupan tilannetta myös Vapon Pohjois-Suomen alueen hankintapäällikkö Pertti Haataja. Keväällä rajoitettiin talviteiden varsilla olevien puuerien ostoa. 12 METSÄLEHTI 9 • 2013 PUUKAUPPA HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva E nergiapuuvarastot käytettiin viime talvena melko tarkoin ja uutta puuta tarvitaan nyt runsaasti. Energiapuuta ostavat niin perinteiset suuret metsäyhtiöt kuin myös sen korjuuseen erikoistuneet yhtiöt, kuten L&T Biowatti ja Vapo. Ensi talveksi sen sijaan on jo ostettu harvennusleimikoita, mutta uusiakin Marttilan mukaan vielä tarvitaan. Kesäajokelpoisten teiden varteen korjattava puu käy nyt hyvin kaupaksi. Loppukesän aikana korjattu puu jää yleensä tienvarsivarastoon kuivumaan vielä seuraavan kesän ajaksi. Sellaisia kannattaa tarjota myyntiin muun puun ohella. Kokopuukorjuuta käytetään edelleen pieniläpimittaisten metsiköiden korjuussa, joissa rungon koko on alle 50 litraa. Kun turvevarastot ovat vähissä, tulevan kesän turpeennostomäärä vaikuttaa osaltaan metsäenergian kysyntään ja sitä myötä ostotarpeeseen. Energiapuulla riittää kysyntää Heti korjattavissa olevat energiapuukohteet ovat puunostajien suosiossa. Koivukuitupuulla on hyvä kysyntä, mutta havukuitukin kelpaa hyvin. ”Kulunut talvi oli korjuun kannalta todella hyvä.” Energiapuuta korjataan vielä kokopuuna, vaikkakin karsitun rangan osuus on kasvamaan päin. Energiapuukohteet ovat pääosin kemerakelpoisia nuoria metsiä, mutta myös hakkuutähteitä korjataan.. Myös hankintapuuta ostetaan tasaisesti. Kesällä pyritään mahdollisuuksien mukaan korjaamaan myös turvemaiden kohteita. Karsittu ranka yleistyy Karsittu ranka on yleistymässä energiapuun korjuussa
. . . . . . . . . . . . . . nousussa . . Ensiharvennus . Harvennushakkuu . . KAINUU-POHJANMAA . . nousussa . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . Vuoden alusta hintaan on tullut lisää kolmisen euroa. . . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. nousussa . . . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . Viime vuonna vastaavaan aikaan hintataso oli noin kaksi euroa alhaisempi. Puuta ostetaan nyt reilun 500000 kuutiometrin viikkovauhdilla. . . . . Harvennushakkuu . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Ensiharvennus . . . . Viikko-ostomäärä on viime viikkoina hieman noussut. . . . LAPPI . . Uudistushakkuu . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . nousussa . . . . . . . . . . . . Ensiharvennus . . . . Hankintahinnat . . KYMI-SAVO . Uudistushakkuu . . Päätehakkuuleimikoista maksetaan paikoin Eteläja Keski-Suomessa jo yli 60 euron kantohintoja. . Hankintahinnat . . Hankintahinnat . Hankintahinnat . . . . . Männystä maksettiin noin euro vähemmän. . . . . . . Uudistushakkuu . . . . . . HANNU JAUHIAINEN Havutukkien hintataso jatkaa loivaa nousuaan. . . . . . . Hankintahinnat . . . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Kuitupuun hintataso on pysytellyt alkuvuoden melko samoissa lukemissa, hintataso on parantunut noin eurolla. . Kuusen hinta on viime viikkoina kallistunut hieman mäntyä enemmän. . . Harvennushakkuu . . . . Kuitupuun hankintahinnoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. . . . . ETELÄ-POHJANMAA . . Mäntyja kuusitukin hintakehitys on ollut melko samantasoista. . . . Hinnoissa pientä nousua Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–18, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. . . . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Hankintahinnat . . . . . KOKO MAA . . . . . Hankintahinnat . . Ensiharvennus . . . . Uudistushakkuu . Uudistushakkuu . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . . . . Viime viikolla kuusen keskihinta nousi ensimmäisen kerran yli 57 euron tänä vuonna. . . . . Uudistushakkuu . KESKI-SUOMI . Ensiharvennus . . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . Hankintahinnat . nousussa . nousussa . . . . Ensiharvennus . . . Uudistushakkuu . . . . Harvennushakkuu . Ensiharvennus . . . Ensiharvennus . Uudistushakkuu . . . . . . . nousussa . . . . . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Harvennushakkuu . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . 13 METSÄLEHTI 9 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15–18 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 18 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . . . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Mäntyja koivukuitupuun keskihinta on noin 16 ja kuusikuitupuun 18 euroa kiintokuutiometriltä. SAVO-KARJALA . . . Mäntykuidusta maksetaan tienvarressa keskimäärin 30 euroa kuutiometriltä ja kuusija koivukuitupuusta hieman vajaat 31 euroa kuutiometriltä
Tunnista tuhon aiheuttaja.. Jo metsänomistajien oikeusturvan varmistamiseksi tähän pitäisi olla ymmärrettävät ohjeet. Milloin kannattaa hakea korvausta Ei siis ihme, että moni empii korvauksien hakemista. Ammattilaistenkin on vaikea tulkita ohjetta yksiselitteisesti. Täydentäviä puita, kuten hieskoivuja, voidaan mukaan laskea enintään 20 prosenttia runkoluvusta. Korvattavan vahingon tilakohtainen alaraja on 170 euroa vuodessa. METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuvat H irvien vahingoittamia metsiä on satoja tuhansia hehtaareita. Korvaus on verotettavaa metsätuloa. Kun hirvet tärvelevät taimikon kokonaan, metsänomistajalle korvataan kasvuja laatutappion lisäksi alueen uudelleen viljelemisestä koituvat menot. Näin ei kuitenkaan ole. Vuonna 2011 hirvituhokorvauksia maksettiin vain 4 700 hehtaarille. Hae rohkeasti korvausta Yli kolme vuotta vanhoja tuhoja ei oteta tuhoarviossa huomioon. Niin on ainakin tässä tapauksessa. Ilmoita tuhot ajoissa. Etelä-Suomessa joka neljäs ja pohjoisessa joka kolmas männyntaimikko on hirvien vikuuttama. Tuhoalan uudistamiskulut korvataan. Ensimmäinen edellytys on, että taimikko ennen tuhoa oli kasvatuskelpoinen. Metsäkeskuksen laatima arviointiohje on niin vaikeaselkoinen, ettei siitä ainakaan toimittajan järjellä saa tolkkua. Taimimäärän voi laskea mittaamalla taimikosta muutamia säteeltään neljämetrisiä ympyräkoealoja säännönmukaisin välein. Tätä pienemmät vahingot sekä arviointikulut jäävät metsänomistajan kontolle. Luvut eivät ole yhteismitallisia mutta kertovat, että valtaosa hirvituhoista jää metsänomistajan vahingoksi. Hehtaarin taimikon arviointi maksaa 100 euroa ja seuraavat hehtaarit 50 euroa viiteen hehtaariin asti. Tästä huolimatta metsänomistaja pystyy maalaisjärkeä – ja neljän metrin koealakeppiä – käyttäen kohtalaisen luotettavasti arvioimaan, kannattaako hirvien syömälle taimikolle hakea korvausta. Kun raja ylittyy, vahingot ja niiden arviointikulut korvataan metsänomistajalle kokonaan. Joskus tihutyön tekijä on helppo selvittää. Monesti syynä on tiedon puute korvausten ehdoista ja pelko tuhoarvion maksumieheksi joutumisesta. Männyntaimikossa tämä toteutuu, kun kasvatuskelpoisia taimia on vähintään 1 300 hehtaarilla, koivuntaimikoissa raja on 1 000 tainta
Toisaalta Pohjois-Suomessa ja karuilla mailla männyn kasvatukselle ei ole vaihtoehtoja. Kolme-, neljämetrisessä taimikossa korvaukseen oikeuttava 170 euron vahinko kertyy usein jo 0,2–0,3 hehtaarin alalta. Kokemukseni perusteella rohkenen sanoa, että korvausta kannattaa hakea, kun taimikoissa on sen verran tuhoa, että se alkaa harmittaa.” Tiirola muistuttaa, että korvausten hakeminen on varmin keino viestiä hirven pyyntiluvista päättäville tuhojen kasvusta. Rehevillä metsämailla voidaan kasvattaa kuusta, joka ei ole hirvituhoille altis.” Korvaukset ohjaavat hirvikannan säätelyä Korvausta ei makseta, jos taimikossa on tuhosta huolimatta terveitä taimia metsänhoitosuosituksissa määritellyn tavoitemäärän verran. Etelä-Suomen viljavilla metsämailla tuhokorvaukset eivät sanottavasti muutu. Taimikon tiheyden voit laskea säteeltään neljän metrin koealalta. Männyllä tavoite on 2 000 tainta hehtaarilla, koivikoissa 1 600. Korvaukset vinoutuvat Tiirola arvostelee uutta, huhtikuun lopulla vahvistettua hirvituhojen korvaamista säätävää asetusta. ”Monesti taimikko saattaa reunalta katsoen näyttää kohtalaisen ehjältä, mutta mitattaessa vaurioituneita taimia löytyy yllättävänkin paljon.” Laskennalliseen vahinkoon – siis korvaussummaan – vaikuttaa taimikon pituus ja syönnin vakavuus. ”Vesakon perkaaminen helpottaa myös tuhojen arviointia”, Nieminen vetoaa. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kannustaakin hakemaan korvauksia hirvien aiheuttamista tuhoista. Tuho tulkitaan lieväksi, kun taimen viimeisin latvakasvain on katkaistu, Mikko Tiirola opastaa. Viisi vinkkiä korvauksista MIKKO RIIKILÄ Hirvituhokorvausten hakeminen on keino, jolla metsänomistaja voi vaikuttaa hirvikantojen säätelyyn. Tietyin edellytyksin myös hieskoivut luettaisiin kasvatuskelpoisiksi, mikä alentaisi tuhokorvausta. Älä kaada ennen arviointia.. Näin myös metsästäjien edun mukaista on varmistaa, että hirvien aiheuttamat metsätuhot pysyvät kurissa ja samalla pyyntiluvat edullisina. Korvattaviin tuhoihin luetaan kolmen viime vuoden aikana vaurioituneet taimet. ”Ilmoitetut hirvituhot toimivat tarvittavana vipuna, kun pyyntilupien määrästä neuvotellaan.” Tuhokorvaukset maksetaan hirvien pyyntiluvista kertyneistä maksuista. Hirvituhokorvauksen alaraja on 170 euroa vuodessa. ”Jos männyn taimikko on pituudeltaan metristä ja likimain kaikkien taimien ylin latvakasvain on syöty, korvattavan vahingon alaraja 170 euroa täyttyy, kun tuhoa on vähän yli hehtaarin alalla”, Nieminen neuvoo. Männyntaimikon aukkopaikkoihin voi jättää hieskoivuja. Hirvien tärvelemiä pääpuulajin taimia ei pidä poistaa, kaadettuina niitä ei lasketa tuhoarvioon mukaan. Pienissä taimikoissa vahinko pinta-alayksikköä kohti jää pienemmäksi kuin isoissa taimikoissa. Perkaa vesakko ennen arvioita Jos hirvikorvausta päätetään hakea, kannattaa tarvittava taimikonhoito tehdä ennen arvioijan paikalle kutsumista. Hakulomakkeen 148b saat esimerkiksi Suomi. Pohjois-Suomessa ja karuilla mäntymailla taimikkotuhoista maksettavat korvaukset sen sijaan alenevat. Tutki taimikko huolella Metsäkeskuksen Keski-Suomen alueyksikön esittelijä Timo Nieminen neuvoo metsänomistajia tutkimaan hirvien syömän taimikon huolella. ”Tätä perustellaan sillä, että laskennallinen kasvutappio jää vähäisemmäksi kuin etelän hyväkasvuisilla mailla. Muualle niitä ei kannata jättää. Mittaa useita koealoja ja laske niiden keskiarvo. Taimikon reunasta katsoen lievältäkin näyttävä hirvituho voi tuoda metsänomistajalle korvauksen kasvuja laatutappioista. ?-sivustolta sekä metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäkeskukselta. Hehtaarin taimimäärään pääset kertomalla koealan taimien määrän 200:lla. Jos tuho toistuu, korvausta voi hakea kolme vuotta edellisen tuhoarvion jälkeen. 15 METSÄLEHTI 9 • 2013 Ilmoita havaitsemasi tuho metsäkeskukselle. Hoida taimikko ennen kuin kutsut arvioijan paikalle. Hinta kohoaa korvaussummien kasvaessa. Keski-Suomessa korvaussumma oli vuonna 2012 keskimäärin 492 euroa. Tekemättä jäänyt taimikonhoito alentaa tuhokorvausta, mikä voi täpärimmillään pudottaa laskennallisen vahingon alle 170 euron. Älä kaada syötyjä pääpuulajin taimia, kaadettuina niitä ei oteta huomioon tuhoarviossa. ”Käsitykseni mukaan moni metsänomistaja aliarvioi tuhojen määrää eikä uskalla omavastuurajan vuoksi hakea korvausta
Mummon opastuksella löytyi myös tämän vanha kotitalo, ja Kela oivalsi löytäneensä unelmansa kohteen. Kela piti purkutöistä tarkkojen muistiinpanojen lisäksi päiväkirjaa. Kela oli muutama vuosi sitten ajelemassa Selma-mummonsa kanssa Kiantajärven rantamilla katselemassa suvun vanhoja asuinkenttiä. Kun kauppa oli ratkennut muiden sukulaisten suosiollisella avustuksella, unelman toteuttaminen pääsi käyntiin purkusavotalla kevättalvella 2011. Juntusrannalla on talvisodan aikaan käyty kovia taisteluita, ja tämäkin talo on ollut vuorollaan niin neuvostoliittolaisen kuin suomalaisen vallan alla. Lattialankuilla on ikää noin sata vuotta. Vieläpä kaksinkertaisen, sillä sukuomaisuuden ja sen historian vaaliminen on erityisen arvokas asia. Kuusiruutuiset ikkunapokat on valmistettu paikkakunnan puusepällä vanhan mallin mukaan. Talon ylösnosto uudelle paikalle Akon rantaan, vain muutaman kilometrin päähän entisestä, päästiin aloittamaan saman vuoden elokuussa. ”Näin kovaa ja tiheää petäjää enää tuskin löytyy lähimetsistä.” Alkuperäiset lankut kunnostetaan uuden talon lattiaan. Sopiva kohde – joskin huonokuntoinen – löytyi arvaamatta lähipiiristä. Mielessä oli asunnoksi kunnostettava vanha hirsitalo, ja Kela alkoi määrätietoisesti etsiä sellaista kotiseudultaan. Ulommaiset ruudut on saatu säilytettyä alkuperäisistä, ja niissä näkyy tuolloinen ikkunalasin henki. Myös kranaatin sirpaleiden iskemiä löytyy seinähirsistä. Jarno Kelan haaveena on päästä viettämään Selma-mummon 90-vuotissyntymäpäiviä kevättalvella 2014 uuteen hirsitupaan. 16 METSÄLEHTI 9 • 2013 S uomussalmelaisella Jarno Kelalla oli unelma omasta pirtistä. SUVUN HIRSIPIRTTI VAIHTOI PAIKKAA ”Onneksi kumpikaan osapuoli ei sodan melskeissä polttanut taloa.” Hirsitalon ikkunat ovat uudet, mutta ne on nikkaroitu alkuperäisen mallin mukaan.. Sodan näyttämönä Kela pitelee hirsitalonsa työmaalla käsissään vanhoja lattialankun pätkiä. Selma-mummon talon seinähirrestä löytyi kaiverrettu vuosiluku 1928. Myös kolme puukiiloilla koottua ovea ovat alkuperäiset
Ravintolamiljöö sai jäädä, ja hän kouluttautui vielä riistamestariksi. Alkuperäiseltä ammatiltaan Kela on ravintolakokki. ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat Hirsitalon ikkunat ovat uudet, mutta ne on nikkaroitu alkuperäisen mallin mukaan. Kela laskeskelee viettäneensä asiakkaidensa kanssa karhukopissa yli 4000 tuntia. 17 METSÄLEHTI 9 • 2013 Suureksi onneksi kumpikaan osapuoli ei sodan melskeissä polttanut taloa. Talvisin työkenttänä ovat lumikenkäja hiihtovaellukset sekä kelkkasafarit. Jarno Kelan haaveena on päästä viettämään Selma-mummon 90-vuotisjuhlaa uuteen hirsitupaan. Jarno Kelan haaveet omasta hirsotalosta ovat toteutumassa. Jättäessäni hyvästejä jatkuu pihapiirissä sahaus ja vasaranpauke. SUVUN HIRSIPIRTTI VAIHTOI PAIKKAA Eräoppaan kaksinkertainen unelma toteutuu Kiantajärven rantatörmällä. ”Luonto elättää” on Jarno Kelan motto. Molemmat ammatit tukevat nykyistä toimenkuvaa. Äänet eivät kuitenkaan nyt kuulu hirsitalotyömaalta vaan lintupönttöverstaalta, jossa Jarno Kela yhdessä tyttöystävänsä Julia Pohjanojan kanssa nakuttaa tiaispönttöjä kasaan kevään pesintäsesonkia varten. Tämäkin tukee luonto-opasyrittäjää. Näin on ollut lapsuudesta asti, jolloin ukki tahtoi hänet verkonsoutajakseen. Nykyisin asiakkaista on yli 90 prosenttia ulkomaalaisia, ja kielitaito on karttunut. Hän on rakentanut mailleen kosteikon, joka monipuolistaa metsäkuvaa ja houkuttelee alueelle uusia lintulajeja. Kesän työllistävimmät opastukset liittyvät luontokuvaukseen ja lintubongaukseen. Koululaisena Kela tuskaili kielten kanssa ja kertoo opettajallekin sanoneensa, ettei niitä missään tarvitse. Martinselkosen erämaa-alue ja Hossan monipuoliset maisemat takaavat työlle mainiot puitteet. Joulun aikaan hän vierailee muutaman viikon Saksassa lohta loimuttamassa. ”Toiveena olisi saada lapintiainen pesimälinnuksi. Se on kovin kysytty laji eurooppalaisten lintuharrastajien keskuudessa”, Kela kertoo. Opastöitä tehdään niin englannin, ranskan kuin saksankin kielellä. Lattialankut ovat liki satavuotiaita.. Leipä luonnosta Jarno Kela tienaa leipää kotiseudullaan luonto-oppaana. Metsäyhtymä Jarno Kela hoitaa myös suvun 75 hehtaarin metsäyhtymää
Ei sitä miesten kanssa samalle raivaussahakurssillekaan uskalleta.” Leipä ja nallet pitävät tiellä Metsä on läsnä lähes kaikessa, mitä Otronen tekee. Sen jälkeen Otrosen käsistä on valmistunut yli 180 nallea. ”Kaikki saavat syntymäajan ja nimen.” Otrosen tilan nimi on Louhi, mikä on antanut nimen myös Louhi-Nalletuotteille. ”Nalleja on mukava tehdä, ja onpahan se yksi lisäroponen.” Otronen on yhdistänyt valokuvaharrastuksensa ja nallet. 18 METSÄLEHTI 9 • 2013 METSÄNOMISTAJA HEIKKI HAMUNEN teksti ja kuvat L iperiläinen Päivikki Otronen on tottunut puhumaan metsäasioista miesten kanssa. ”MTK:n naismetsänomistajien jaoksessa oli puhetta, kuinka muualla maassa tällaisia järjestetään. Hän kuvaa antiikkinalleistaan kortteja metsäympäristössä. Silloinkin mukana oli noin 80 osallistujaa. Se on myös suoja, innoittaja sekä virNalle kainalossa metsään Maanviljelijä pitää metsänhoitoyhdistyksiä tärkeinä erityisesti pienmetsänomistajille. Liperin kotitilan lisäksi Otrosella on isän puolelta perintömetsää Lieksassa sekä osuus Kaatamon yhteismetsästä Liperissä. Otronen talkoilee itsekin samassa myymälässä pari päivää kuukaudessa.. Hän on ollut ideoimassa Pohjois-Karjalaan naisten metsäpäiviä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan kanssa. Hän hurahti nallentekijäksi vuonna 2001. Päivikki Otronen valmistaa nalleja asiakkaille myös tilauksesta. Otrosen nalleja, huopatuotteita sekä nallekortteja on myynnissä Käsityöyhdistys Lipin myymälässä Liperissä. Kevät, kesä ja syksy painottuvat metsäja peltotöihin. Ensimmäiseen metsäpäivään pari vuotta sitten osallistui sata naista. Nalleilla ei Otrosen mukaan kuitenkaan elä. Hän korostaakin, kuinka metsä ei tuo hänelle vain kuutioita ja taloudellista turvaa. ”80-luvulla oli kummajainen, jos se oli nainen, joka hoiti talossa maanviljelyn”, Otronen sanoo. 30 vuotta sitten Otronen ryhtyi maanviljelijäksi lunastettuaan pientilan isältään ja sisaruksiltaan. ”Suurelle osalle naismetsänomistajista on tärkeää, että naisille on omaa toimintaa. kistyksen ja terveyden lähde. Siitä tuli pientä painetta, että pitää meilläkin olla.” Painetta on riittänyt osallistujienkin puolelta. Vaikka Otronen on vuosien varrella tottunut pärjäämään miesmetsänomistajien kanssa, hän ymmärtää pelkästään naisille suunnattujen metsäpalvelujen tarpeellisuuden. Otrosen elanto koostuu useasta pienestä purosta. Viime syksynä ryhmä vieraili Joensuussa muun muassa John Deeren tehtaalla. Talvisin hän tekee käsitöitä ja leipoo ruisleipiä sekä karjalanpiirakoita myyntiin asti. Nykyisin hän myös opettaa nallen tekemistä. ”Kun oman pellon luomurukiin jalostaisi leiviksi, siitä saisi tietysti paremman katteen, isolla työllä tosin.” Otrosen erikoisala on kuitenkin antiikkinallen valmistus
E4 pulkkinen.leila@gmail.com, p. Samaan aikaan esillä on ehdotus, että metsänhoitoyhdistyksen jäsenestä tulisi myös MTK:n jäsen. 0201 245 801 tai metsa@seamk.. antti.tepsa@metsa.. 9 km Somerolta H:kiin päin). Opastus VT 4. klo 10 ÄHTÄRI Tuomarniemi. 050 546 3506 tai nettisivujen kautta www.jymykeskisuomi.net. E4 heimo.pelkonen@luukku.com tai p. klo 10 HIMANKA Urheiluhalli , Kannustie 140, 68100 Himanka. 040 689 5414. Metsänhoitoyhdistysten hallituksissa hän on ollut jäsenenä vuodesta 2000. Ilm. Otrosen puheissa kuuluu arvostus sekä metsänhoitoyhdistystä että MTK:ta kohtaan. VAIN TEHTÄVÄSARJA Ti 6.8. / Aulangontieltä. Ilm. E3, teuvo.ikalainen@ metsakeskus.. 040 736 0938. tai 050 3140 436. VASTUU, PM Ke 21.8. 040 760 0278 tai 040 745 6419. E3 mauri.saisa@mhy.. Nalle kainalossa metsään ”Edunvalvonnan määrää ei tajuta” Otronen on ollut aina MTK:n jäsen. klo 10.30 HÄMEENLINNA Ilm. ”Jos tulee kaavoitukseen tai maankäyttöön liittyviä ongelmia, ei ole vaikea arvata, mikä taho auttaa. Ja sen on säilytettävä palvelut kaikkien metsänomistajien ulottuvilla.” ”Pienet metsänomistajat tarvitsevat yhdistyksen palveluja eniten. Ilm. tai p. , 040 314 0428. Metsänhoitoyhdistysten toimintaan on parhaillaan suunnitteilla suuri uudistus, kun metsänhoitomaksut ovat poistumassa ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muuttumassa vapaaehtoiseksi. Johan sen nimikin sanoo: maaja metsätaloustuottajien liitto, ei pelkästään maataloustuottajien.” ”Samanlaista edunvalvontaa tarvitsen yhtälailla minä täällä maalla kuin sisareni, jotka omistavat metsää ja asuvat Helsingissä. PIMU, PM. E4 Tarja Auvinen p. 040 723 9468. Pe 7.6. Pe 4.10. Ti 13.8. mennessä Perttu Kemppanen, perttu.kemp@gmail.com tai p. 044 096 2529. ”Olen pienmetsänomistaja itsekin ja pidän nimenomaan pienten puolta”, Otronen painottaa. 10.9. Ilm. klo 11 SODANKYLÄ Puulaakikisa. Metsänhoitoyhdistyksen muuttuessa vapaaehtoiseksi Otronen uskoo, että metsänomistajat luottavat edelleen yhdistyksen tarjoamiin palveluihin ja pysyvät jäseninä. klo 10 HARTOLA Honkapirtti, Kalhonkyläntie 258, 19630 Kalhonkylä. 040 525 3075. Otronen luottaa omissa puukaupoissaan metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppaan. . KUMU, PM. Kisakalenteria päivitetään tarpeen mukaan sekä näiden että mahdollisesti kalenterista vielä puuttuvien kisojen osalta. ”Sitä eivät ehkä metsänomistajatkaan tajua, miten paljon edunvalvontatyötä pitää tehdä metsänomistamisen turvaamiseksi”, Otronen sanoo ja päivittelee Brysselin vaatimuksia. E2, p. ”Pienen metsänomistajan tuki ja turva on nimenomaan metsänhoitoyhdistys. ”EU:lla on kaikenlaisia suunnitelmia suomalaisenkin metsänomistajan pään menoksi. Pe 23.8 klo 11 SALLA Ilm. Opastus VT 8 -tien 775 risteyksestä. E2 marko.nisula@metsakeskus.. . JYMY, PM To 5.9 klo 10.30 SOMERO Opastus tieltä nro 280 (n. 0400 169 882 KAIME, PM. klo 13 KIIMINKI Opastus Jäälissä, toinen valoristeys, lomakoti Pihlajaranta. Ilm. Ilm. 040 824 3633, paijathame@mhy.. tai p. SM-kisat, HUMU Erillinen kutsu piireille, lisätietoa SMUL:n kotisivuilla www. Kilpailukalenteri löytyy myös Suomen Metsäurheiluliiton sivuilta osoitteesta www.helsinki. Edustajamme saavat olla koko ajan valppaina, etteivät kaikki hullut aikeet toteudu.” ”Pidän pienen puolta” Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenenä Otronen saa silloin tällöin puheluita metsänomistajilta. Ilm. Samalla myös PKMU:n PM-kisa. yht. LÄME ja HUMU, PM (molemmat piirit). /hyytiala/smul. Ilm. EPMU Huom! Viimeiset insinööriopiskelijoiden järjestämät kisat Tuomarniemellä. 040 575 6256. klo 10.30 ROVANIEMI Ounasvaara (tarkemmat tiedot toimitetaan ilmoittautuneille). Opastus ilm. . Ilm. (9.30 MetsäGroup SM. 040 549 4201 teuvo.jalonen@ elisanet.. E3, teija.lehto@mhy.. E5 erkki.paronen@luukku.com, p. , p. Ilm. ”Olen tykännyt luottamushenkilötyöstä. ESMU, PM. Osallistumismaksu 10 €. LAMU, E3. Ilm. Metsänomistaja jää aika lailla yksin, jos hän jää vain metsä. Ilm. tai Jouko Lukkari p. www.lamu.me Ke 28.8 klo 11 TOIVAKKA Opastus tieltä nro 618. Vain tehtäväsarja. Maataloussektorin kaltaista lomakeviidakkoa hän ei missään nimessä halua metsäasioihin. ”Sukulaiset ovat kovasti kaivanneet työhuoneen alle jäänyttä huussia.” ”Samanlaista edunvalvontaa tarvitsen minä täällä maalla kuin metsää omistavat sisareni, jotka asuvat Helsingissä.”. Olen saanut olla linkki metsänomistajan ja yhdistyksen välillä.” Metsänomistajan kynnys kysyä apua voi olla matalampi, kun saa soittaa naapurilleen tai tutulleen, joka istuu yhdistyksen luottamuselimissä. klo 11 MÄNTYHARJU Kisala, Urheilutie 1. ”MTK on ainoa metsänomista jien asioita ajava etujärjestö. KPMU, PM, samalla KPMU ranking-kilpailun viimeinen osakilpailu Pe 16.8. E3, p. EPMU, PM Pe 16.8. Ilm. (klo 10 Stora Enson mestaruuskilpailut) To 22.8 klo 11 SIILINJÄRVI Opastus Siilinjärveltä 2 km Maaningalle. 040 825 6826. Samalla metsäopiskelijoiden SM-kisa. E3, Teuvo Jalonen p. Minä en näe siinä mitään eroa.” Otronen miettii, mikä muu taho ajaisi metsänomistajien etua. Usein soittaja on nainen. E7) 13.–14.9. www.lamu.me To 6.6. LAMU, PM. Vain taitosarja. Heille eivät metsäyhtiöt soittele ja kysele kaupoille”, Otronen näkee. 19 METSÄLEHTI 9 • 2013 METSÄTAITO KISOJEN KILPAILUKALENTERI KESÄ 2013 Ke 22.5. klo 10 VUOKATTI Opastus Sotkamo–Kajaani-tieltä Vuokatin kohdalta. rmojen asiakkaiksi.” ”Maailma ja siinä samalla metsänhoidon asiat muuttuvat valtavalla vauhdilla.” Liperi Pihanavettaan vuonna 2007 tehty työhuone helpotti Päivikki Otrosen käsityöläisyyttä, mutta haittapuoliakin sillä on. Huom. p. klo 10 TEUVA Parran liikuntakeskus, Parrantie 27, 64700 Teuva. Kaupunkilainenkin voi olla MTK:n jäsen Otronenkin on aistinut, että osaa kaupunkilaismetsänomistajista epäilyttää jäsenyys MTK:ssa. E4 , juhani.lauri@metsakeskus.. 040 680 7020 tai f. PPMU, PM ja PSM Ma 8.7. Otrosella itsellään on selkeä näkemys. helsinki.. /hyytiala/smul
Samanpaksuisen teräsvaijerin vetolujuus on 3–4 tonnia. ”Kyse on suurimolekyylisestä polyetyleenistä. Inventointitietojen käyttö jäi maan sisäisten levottomuuksien takia vähäiseksi, ja lopulta ne hävisivät tietokoneiden hajottua. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat Nepal on yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyökohteista. Arbonaut. Metsässä Dynaforce vakuutkittävä nepalilaisille. Yksi mittavimmista hankkeista on Nepalin metsien ”VMI” eli niiden inventointi. Nepalin maaseudun naisten päivä kuluu usein polttopuiden keräämiseen. Inventointitietojen hyödyntämisessä käytetään vain avoimen lähdekoodin ohjelmistotyökaMIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat SEPPO SYSMÄLÄINEN, asiantuntija V ähän pyykkinarua paksumpi teknoköysi voittaa vetolujuudellaan samanvahvuisen teräsvaijerin – eikä veny. KOKEILTUA Kahdeksan millin dyneemaköyden vetolujuus on yli seitsemän tonnia. Pleissauksen kohdalla vetolujuus on 6,5 tonnia. Kehittyvien maiden olisi sen jälkeen mahdollista saada korvausta siitä, että niiden metsät sitovat hiiltä. Tälläkin hetkellä käynnissä on monenlaisia hankkeita, joista osa on luontoja kansalaisjärjestöjen organisoimia ja tukemia. 20 METSÄLEHTI 9 • 2013 Ihmeköysi löi metsurit ällikällä Teräsvaijeriakin lujemmasta köydestä on iso apu pihapuiden kaatajille. Hankkeen on tarkoitus valmistua ensi vuonna. Se toteutetaan laserkeilauksen ja satelliittiaineistojen avulla. Meneillään olevaa viisivuotista inventointihanketta toteuttaa konsulttiyhtiö Indufor, ja mukana on satelliittija laserinventointeihin erikoistunut NEPAL Kathmandu Kiina Intia Bhutan Bangladesh. Meneillään oleva inventointihanke on siten hyvin merMetsäsuunnitelma maailman katolla Nepalin metsiä inventoidaan taas suomalais voimin. Materiaali muistuttaa teflonia tai kevlaria. Sen ominaisuuksia on vaikea avata kemiaa tuntemattomalle. Tiedot talteen Projektia vetävä Tuomo Kotimäki Induforilta kertoo, että inventointi pyritään nyt tekemään niin, että tiedot pysyvät tallessa ja niitä voidaan muuttuvissakin oloissa käyttää. Tuotenimeltään ihmeköysi on Dynaforcea ja materiaali dyneemaa. Tiedot oli onneksi talletettu myös Suomeen. Metsien inventointimenetelmien kehittämisessä on ollut mukana myös Metsäntutkimuslaitos. Metsien inventointi on ensimmäisen kerran tehty jo 90-luvulla. Mukaan pääseminen edellyttää luotettavia metsävaratietoja sekä keinoja raportoida muutoksista. Puiden lisäksi lasketaan tiikerit ja lääkekasvit. Nepal pyrkii mukaan YK:n koordinoimaan ohjelmaan, jolla pyritään pysäyttämään metsien häviäminen ja siten rajoittamaan ilmastonmuutosta. Niille on ominaista erinomainen kestävyys kuten teflonissa tai hyvin suuri vetolujuus, kuten dyneemalla”, selvittää Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian lehtori Ari Väisänen
Köyden ankkurina oleva koivu kallistui uhkaavasti ja näytti vääntyvän juuriltaan kohti taljamiehiä. Kun arviolta 85 prosenttia väestöstä on tavalla tai toisella riippuvaisia metsän tuotteista, niiden merkitys on etenkin maa”Karja pitää huolen siitä, että uutta puustoa ei kasva kaadetun tilalle.” Miehistä mittaa Kokeilimme dyneeman todellista vetolujuutta sysmäläisen kollegan, yrittäjämetsuri Jari Reinin työmaalla. Sata metriä yhtä paksua teräsvaijeria painaa yli 20 kiloa. Maastokoealojen mittausten yhteydessä kerätään paljon muutakin tietoa, joka liittyy sekä luontoon että paikallisten ihmisten luontosuhteeseen. Puun kaatotyöhön tarvittava noin 30 metrin pätkä köyttä painaa siis kilon. Tällä estetään se kehittyvien maiden yleinen tietotekniikkaongelma, että hankkeiden loputtua lisenssit umpeutuvat ja tiedot jäävät hyödyntämättä tai niitä ei voi päivittää. Kahdeksan millin vahvuinen teräsvaijeri kestää 3–4 tonnin vedon. Köysi ei ime itseensä vettä. Sata metriä kahdeksan millin dyneemaköyttä painaa 3,3 kiloa. 21 METSÄLEHTI 9 • 2013 ti. Dyneemaa maahantuovan Uittokaluston tuotepäällikkö Juho Ristikankare kertoo, että kahdeksan millin dyneemaköyden vetolujuus on 7,2 tonnia. Monenlaista tietoa maastosta ”Laserkeilaukseen liittyy maastokoealaverkosto, jonka perusteella tarkennetaan keilauksen tietoja, samaan tapaan kuin Suomessakin tehdään”, kertoo tekninen asiantuntija Tuija Suihkonen Arbonautilta. Yleensä kaikkialla laiduntava karja pitää huolen siitä, että uutta puustoa ei kasva kaadettujen tilalle. ”Yhtään enempää ei olisi jaksanut vääntää. Inventoinnin pohjana on laserkeilaus, jota on tehty noin kahden miljoonan hehtaarin alueelle. Hänen mukaansa köyttä voi myös käyttää suoraan vinssissä. Kun koealojen tiedot yhdistetään laajempaan tietokantaan, saadaan metsätiedon lisäksi runsaasti uutta tietoa esimerkiksi tiikerien suosimista elinympäristöistä. Sellaista ei kokeiltavanamme ollut. Metsien käyttö ei ole ollut kovin suunnitelmallista. Köyden toinen pää kietaistiin 25-senttisen koivun tyvelle puolen metrin korkeuteen ja lenkki kiinnitettiin sakkelilla. Eikä me sitä olisi poikki saatu, jos köydessä olisi taljan puoleisessa päässäkin ollut metallilenkki”, Reini arvioi. H e ik ki Pa rik ka. Kahdeksanmillisen dyneemaköyden metrihinta on arvonlisäveroineen on 5,2 euroa. Häviämisen syynä on ollut karjan laidunnus sekä polttopuiden keruu, metsäpalot sekä myös laittomat hakkuut. Vinssipyörän halkaisijan on tällöin oltava vähintään kymmenen kertaa köyden läpimitta. luja. Pahimpiakin puita kaataessa voi luottaa, ettei köysi anna periksi. Nepalin vuoristossa kasvaa myös havumetsiä. Metsäyrittäjä Seppo Sysmäläisen mukaan köysi toimii erinomaisesti kaatotaljan jatkeena, kun vinssataan vasten haluttua kaatosuuntaa nojaavia isoja puita. 30 metrin kieppi maksaa siis noin 150 euroa. Puiden lisäksi tietoja kerätään muusta kasvillisuudesta sekä villieläimistä. Rajan takana etelässä on väestörikas suurvalta Intia, missä olisi rajattomat markkinat puutuotteille. Lisäksi köysi on käytännössä venymätöntä, mikä on tärkeää vinssatessa.” Venymättömyys perustuu köyden valmistusvaiheessa tehtyyn esijännitykseen. ”Köyden liittämiseksi taljan vetokoukkuun on tarjolla liitospaloja, joilla vetolujuutta köyden mutkat vältetään ja vetolujuus paranee olennaisesti”, Ristikankare kertoo. seudun väestölle suuri. Metsien häviäminen on Nepalissa yleinen ongelma. Metsät tärkeitä Nepalissa asuu noin 28 miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi havainnot tiikerien ja muiden suurten uhanalaisten eläinten oleskelusta alueella kirjataan huolellisesti muistiin. Hoitamalla ja aitaamalla taimikot uutta puuta voitaisiin tuottaa kylien läheisyydessä tehokkaasti sekä kyläläisten tarpeisiin että kaupallisiin tarkoituksiin. Työ on haasteellista, sillä koealat saattavat olla päivien kävelymatkojen päässä. Äärimmilleen jännitettykään köysi ei ampunut piiskamaisesti kohti vinssaajia, kuten teräsvaijeri tekisi. Köyden päähän pleissatun metallilenkin kohdalla vetolujuus on 6,5 tonnia. Nepalin metsien inventointia tehtiin viime talvena Terain alueella. Köyden päähän pleissataan metallilenkki, jolla köysi kytketään esimerkiksi kaatotaljaan. Nyt metsät ovat vähitellen huvenneet, kun puut on kerätty pois eikä uudistumisesta ole huolehdittu. Maahantuojan mukaan dyneema kestää UV-säteilyä. Riskit metsurit väänsivät taljojensa kammesta voimiensa takaa. Toinen pää solmittiin kahteen 1,6 tonnin taljaan, jotka ankkuroitiin samankokoiseen puuhun. Nepalin pinta-ala on kaikkiaan noin 14,7 miljoonaa hehtaaria, josta metsää on arvioitu olevan vajaa kuusi miljoonaa hehtaaria. Myös pensaikkojen kulotus tuhoaa nuorta metsää. Solmun kohdallakin vetolujuus oli käytännössä riittävä. ”Köyden vetolujuus on suurempi kuin järeän taljan vetokyky. Katketessaankin dyneema osoittautui turvalliseksi. Kun vetopiste nostettaisiin noin viiteen metriin, niin puu olisi kaatunut vaikka juurineen. Nepalin vuoristoisella maaseudulla on paljon kyliäkin, joihin pääsee vain polkuja pitkin. Maalla olisi kohtalaiset puuvarat ja kestävästi hyödynnettynä metsät tuottaisivat varallisuutta köyhään maahan ja työtä maaseudun ihmisille. Ihmeköysi löi metsurit ällikällä Riskit metsuriyrittäjät Seppo Sysmäläinen ja Jari Reini saivat vääntää taljojensa kammesta voimiensa takaa ennen kuin dyneemaköysi petti – ja silloinkin solmun kohdalta. Kyläläisiä haastattelemalla selvitetään esimerkiksi sitä, mitä kaikkia tuotteita metsästä ja etenkin mitattavien koealojen tapaisista metsistä kerätään. Se on myös kevyttä. Tarjolla on myös esijännittämätöntä köyttä, joka siis venyy jonkin verran. Tiedot ovat myös julkisia ja kaikkien saatavana. Sitten köysi petti – solmun kohdalta
Kannot olivat olleet kaiken aikaa veden alla, joten ne ovat säilyneet hapettomassa tilassa ties kuinka kauan. Kantoja löytyi sieltä täältä yksitellen ja pienissä ryhmissä suojaisista, matalista järvenlahdista, joissa jäät ja myrskyt eivät olleet niihin kajonneet. Puruvedellä tuli esille mielen. Niinpä Saimaan pinnan on täytynyt olla joskus paljon nykyistä alempana niin kauan, että männyt ovat ehtineet kasvaa suuriksi ennen jäämistään nousuveden alle. 22 METSÄLEHTI 9 • 2013 kiintoinen seikka. Yllätykseksi havaitsin männynkantoja reilun viiden metrin syvänteessä avovedellä. Toivottavasti näitä kantoja ei pienitä mökkiläisten saunapuiksi. Kannot ovat juuriensa kautta kiinni pohjassa, kuten puut yleensäkin kasvualustassaan. JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuvat S aimaan Pihlajaveden pinnan laskiessa kesällä 2011 nousi pintaan suuri arvoitus: vedestä paljastui ikivanhoja männynkantoja. Mutta kun nostaa kannon vedestä ja antaa sen kuivua, pinta hiiltyy ja patinoituu saman tien tummanruskeaksi. Pohjolan lämmin kausi Käsiini osui Vesa Lindin kirjoitus Kuivasaaren kylien historiaa . Veteen laskettaessa märkä kanto painuu pohjaan kuin tuore lehtikuusitukki. Kannot olivat nykyisen rantaviivan alapuolella, osa veden alla tai rannan tasalla sillä kohtaa, missä kasvillisuus ei pääse kunnolla juurtumaan. Siinä kerrotaan eteläisen Saimaan merkillisistä kantometsistä, joiden jäänteitä on paikallistettu jopa viidentoista metrin syvyydessä. Järvikantojen syntyhistoria vie ajatukset yli 7 000 vuoden taakse, jolloin Pihlajavedessä kasvoi metsää niillä alueilla, jotka on nykyisissä merikorteissa merkitty keltaisella. Radiohiiliajoituksella kantojen iäksi on saatu yli 6 000 vuotta. Milloin sellainen ajanjakso on voinut olla. Tällaisia kohteita suojelee muinaismuistolaki. Uppokantojen arvoitus Saimaasta paljastuneet männynkannot ovat muisto tuhansia vuosia sitten veden alle jääneestä metsästä. Saattoiko niiden ikä olla jopa tuhansia vuosia. Kummallinen piirre kannoissa on, että niistä monet ovat veden alla ollessaan hopeanharmaita. Sitä vastoin puun pinta murentuu helposti. Miten vanhoja kannot sitten ovat. Siellä järven kirkkaus mahdollistaa pohjamuodon tutkimuksen veneestä käsin. Kantoa on vaikea lohkoa paloiksi, sillä puun sydän on kivikovaa
Lohja-Kotka Oy:n uusi voimapaperikone pääsi tuotantovauhtiin tammikuussa, Summan paperikone huhtikuussa. Suur-Saimaa peitti suon Valkeissuon turvekerroksen paksuus on 80 senttiä. Alueen kurouduttua merija järvivaiheista ranta-alue soistui ja Valkeissuon kehitys alkoi noin 8200 vuotta sitten. Tämä johtui voimakkaasta maannoususta Pohjanlahden suunnalla. Uutta rakentamassa ”Kannot olivat olleet veden alla hapettomassa tilassa ties kuinka kauan.” Saimaan Pihlajaveden maisema kätkee salaisuuden: ikivanhan mäntymetsän kannot, jotka sijaitsevat tällaisissa suojaisissa järvenpoukamissa. Lastulevytehtaita oli vuonna 1958 jo neljä kappaletta. Tämän jälkeen koivun osuus lisääntyi, ja ennen turvekerroksen yläosaa se syrjäytti männyn. Kaikki kortin keltaiset alueet ovat kasvaneet metsää tai olleet metsittymässä. Lisäksi maan kiertorata auringon ympäri oli soikeampi kuin nykyisin, minkä seurauksena maapallo oli kesäisin lähellä aurinkoa. Tehdas valmistui vuonna 1961. Myös uutta tuotantoa suunniteltiin. Ilmasto oli lämpimin pian mannerjäätikön peräydyttyä ja alkoi viilentyä noin 6000 vuotta sitten. Suon pohjaturpeen ikä on 8 170 vuotta, ja se on koostumukseltaan järviruoko-kortesaraturvetta, mikä viittaa suon syntymiseen järvialtaan pohjan umpeenkasvun seurauksena. Siitepölyanalyysi osoittaa, että mänty (65 prosenttia) ja koivu (30) olivat suon syntymisen aikoihin Kuopion seudun valtapuina. Lähde: Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen: Suur-Saimaa ja sen peittämä suo Kuopiossa Päijanne Puula Saimaa Pihlajavesi Puruvesi Pyhäselkä Orivesi Jyväskylä Kuopio Mikkeli Varkaus Outokumpu Suolahti Jämsä Mänttä Imatra Savonlinna. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Niinpä onkin pääteltävissä, että kannot ovat syntyneet ennen Saimaan tulvehtimisvaihetta. Myös Pihlajaveden pinnan on täytynyt olla samaan aikaan hyvin alhaalla. Tänä jääkauden jälkeisenä lämpökautena paksuja mäntyjä kasvoi seuduilla, joilla nykyisin tapaa vain tunturikoivuja. Turvekerrostuman pohjaosan nuori ikä jääkauden perääntymisikään (9500 vuotta) verrattuna vahvistaa käsitystä siitä, että alue on ollut jääkauden jälkeen Itämeren vaiheiden peitossa. Mielenkiintoinen, mutta toteutumatta jäänyt oli suomalais-norjalainen hanke sellutehtaan perustamiseksi Kirkkoniemeen. Metsäliitto keräsi osakkailtaankin rahoitusta sulfaattisellutehtaan rakentamiseksi Äänekoskelle. Tätä teoriaa tukee Kuopion kaupungin alta löydetty muinaissuo, Valkeissuo, jonka päällä on vahva hiekkakerros. Tällainen uutuus meillä on lastulevyteollisuus.” Kokeilut ulottuivat myös puuenergiaan. Suo sai kehittyä rauhassa noin 500 vuotta kunnes Suur-Saimaa, peitti sen. Kuopion alla on muinainen suo Tällainen lämpöjakso on siitepölyanalyysien mukaan vallinnut Fennoskandiassa. Lapin järvien ja lampien pohjamudasta on tähän mennessä nostettu lähes 2000 fossiilista puuta, joista vanhin oli joutunut veteen 7700 vuotta sitten. Ja mikäli kantojen ajoitus pitää paikkansa, tulvahuippua ei ole voinut olla samaan aikaan, koska metsän kasvu vaatii matalan veden. Suomessa lämpötila on laskenut tähän mennessä noin kolme astetta jääkauden jälkeisestä huipusta, mutta muutos ei ole ollut tasainen. Monet eri tekijät yhdessä saivat aikaan ilmaston voimakkaan lämpenemisen. Kyllä ne ovat, sillä radiohiiliajoituksen perusteella kantojen ikä on yli 6400 vuotta. Havainto tuo esille ongelman, sillä silloin Saimaan altaan on täytynyt olla eteläosasta lähes tyhjä, koska kantoja tavataan siellä jopa 8–15 metrin syvyydellä. Metsälehti raportoi tiuhaan uusien tuotantolaitosten perustamisesta, sen sijaan tehtaiden sulkemisista, kapasiteetin leikkauksista tai teollisuuden irtisanomisista ei uutisia ollut. Arvoitus saattaa olla ratkennut: Pihlajaveden männynkannot ovat mitä todennäköisimmin syntyneet saman ajanjakson kuluessa kuin Kuopion Valkeissuokin. Gutzeitin laatikkotehtaan hankkima sveitsiläinen polttopuun briketointikone otettiin koekäyttöön huhtikuussa. Lustonäytteiden perusteella Suomen ilmasto oli 6000 vuotta sitten pari astetta nykyistä lämpimämpi. 23 METSÄLEHTI 9 • 2013 UUTINEN VUONNA 1958 JUSSI COLLIN Vuosi 1958 oli metsäteollisuudessa kasvun ja uusien tuotteiden aikaa. Poikkeuksellisen korkeat lämpötilat olivat seurausta suotuisista säteilyolosuhteista. Kuusi saapui idästä ja alkoi yleistyä Kuopion seudulla suunnilleen 5 000 vuotta sitten, eli samoihin aikoihin kuin Suur-Saimaan pinta alkoi laskea. Enso-Gutzeitin Summan tehtaan tuotanto nousi uuden koneen ansiosta 170000 tonniin vuodessa ja siitä tuli samalla Suomen suurin sanomalehtipaperitehdas. Vesialueet Imatran ja Lappeenrannan edustalla ovat olleet tuskin neljännestäkään nykyisestä koosta. Tampella puolestaan ilmoitti rakentavansa puolisellutehtaan Heinolaan, joka valmistui niin ikään vuonna 1961. Aurinko oli maapalloon nähden sellaisessa kulmassa, että pohjoinen pallonpuolisko sai runsaasti säteilyä. Jonkinlainen tilannekuva saadaan, kun katsotaan nykyistä merikorttia. Ne ovat muinaismuistoja kaukaiselta ajalta, jolloin Pihlajaveden ympäristö oli aivan toinen kuin nyt. Vuoksi avautui noin 5 700 vuotta sitten, jolloin Saimaa puhkaisi laskureitin itään aiemman läntisen laskureitin tilalle. Kaikki selvitykset eivät kuitenkaan tue kokonaisuutta, sillä juuri kantojen kasvuaikaan, noin 6700 –7000 vuotta sitten, Saimaan tulvahuippu on ”tilastoitu” korkealle. Mekaanisessa metsäteollisuudessa innostuttiin 50-luvulla lastulevystä. Mutta riittääkö tämä selitykseksi Pihlajaveden männynkannoille. Norjalaisten ja suomalaisten neuvotteluissa laskettiin, että Inarin alueen metsävarat riittäisivät raaka-aineeksi 60000 tonnin sulfaattiselluloosatehtaalle. Etenkin paperiteollisuus oli vauhdissa. Lehden mukaan ”metsäväen piirissä on tervehditty suurella mielenkiinnolla ja tyydytyksellä sitä kehitystä, mikä viime vuosina on päässyt käyntiin runsaita pienpuuvarojamme jalostavan teollisuuden laajentamiseksi jopa uusien aluevaltausten muodossa. Saattaisivatko ne olla iältään näin vanhoja. Siihen aikaan Kuopion Neulamäki ja Puijo olivat juuri ja juuri vedenpinnan yläpuolella. Hiekka kulkeutui ikivanhan Saimaan rantaluhdan päälle sitä seuranneen tulvimisjakson aikana. Monet merkit viittaavat siihen, että ilma oli tuon ajanjakson aikana nykyistä lämpimämpää
Myös hakkuuaukon reunasta avautuu haukkaa rauhoittava näkymä. Kanahaukka luottaa äkkirynnäkköön ja teemuselännemäiseen tilannenopeuteen. Myös nuoret, reviirittömät haukat aterioivat kohoumien päällä, vaikka eivät vakiopöytiä varailekaan. Hänelle selvisi, että kanahaukan saalistuslento alkaa voimakkain siivenlyönnein, jotka loppuvat 7,5– 9,0 metrin päässä saaliseläimestä – haukka siis iskee saaliiseen kiinni liitolennosta. Tässä tapauksessa turvallisuutta lisäsi viereinen peltoaukea. Suoliin haukka koskee harvoin, kuten ei tälläkään kertaa. Rauno Mikkonen löysi risukasasta vainajan, jonka kuolinsyy osoittautui luonnossa luonnolliseksi. Näin taisi käydä sillekin metsäjänikselle, jonka raadon rantasalmelainen maanviljelijä Rauno Mikkonen löysi huhtikuussa pellonreunusrauniosta. Haukoille on tyypillistä, että ne nyppivät saalislinnuista sulat ja suuret höyhenet. Kun lumi suli, vajosi jänis risukasaan, josta Mikkonen sen myöhemmin löysi. Päiväpetolinnut syövät saaliinsa vakiopaikoilla, niin sanotuilla saaliskivillä. Pöllöt ja petoeläimethän vähät välittävät höyhenistä ja karvoista.. Goslow ?lmasi haukkojen saalistusta 800–1 000 kuvaa sekunnissa tallentavalla erikoiskameralla. Ne ovat vahvoja viitteitä tekijästä. Monesti haukan saalis on kooltaan niin suurta, että syöminen ei onnistu kerralla. Jos syyllinen olisi ollut huuhkaja, olisi jänistä riepoteltu huomattavasti tomerammin ottein. Kynnet tunkeutuvat saaliiseen valtavalla voimalla. Kun kanahaukka iskee koukkukyntensä saaliiseen, on kyse suurista voimista ja nopeuksista. 24 METSÄLEHTI 9 • 2013 RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat A merikkalainen tutkija G.E. Nisäkkäistäkin ne irrottavat karvatuppaita ennen ateriointia. Vain yksi asia ei päättelyketjussa täsmännyt. Ehkä haukka pakeni jotakin, eikä enää palannut. Rauno Mikkosen löytämän tapetun jäniksen paljasti haukan tekoseksi kyniminen. Jänistä ei ollut riepoteltu, ja ennen ateriointia saalis oli nypitty. Haukka pystyy siis yli kaksinkertaistamaan iskunopeutensa lentonopeuteen verrattuna. Viime hetkellä haukka kääntää takatuumiinsa eteenpäin juuri pään alapuolelle, jarruttaa levittämällä pyrstönsä ja heittää jalkansa rajusti eteenpäin tarttuen niillä uhriinsa. ”Haukka pystyy yli kaksinkertaistamaan isku nopeutensa lento nopeuteen verrattuna.” Tappaja oli työssään siisti. talalennolla. Konstit vaihtelevat saaliista ja maastosta riippuen, mutta perustaktiikka ja tekniikka ovat luonteenomaisia kullekin lajille. Jänisateria oli nautittu korkean lumikasan päällä. Kanahaukka syö saaliiltaan usein ensimmäiseksi pään. Siisti tappo Petolinnut ovat mestarisaalistajia. Jäniksessä olisi ollut syömistä jäljellä. Haukat eivät heitä saalista hukkaan, vaan syövät sen tavallisesti tarkkaan. Mieluisia ruokailupaikkoja ovat harvassa metsässä piilottelevat isot kivet ja tuulenkaadot. Kanahaukan ly hyet siivet ja pitkä pyrstö ovat tehdyt tiheikössä lentämiseen. Tällöin lintu hakeutuu rauhaisaan paikkaan, jossa ateriointi käy vaivatta ja turvallisesti. Maassa haukka on haavoittuvaisimmillaan muiden petojen saalistukselle. Ehkä se hävitti saaliinsa lumipyryyn tai raato putosi risukasaan lumien rajusti sulaessa. Niitä on kanahaukan reviirillä useita. Saalistaan se etsii maaston muotoja myötäilevällä maKuka tappoi metsäjäniksen. Ne joko lentävät sopivan saalistusmaaston yllä tai väijyvät hyvällä näköalapaikalla. Kanahaukan pään keskimääräinen nopeus iskuhetkellä on 14 metriä sekunnissa ja jalkojen 22,5. Pupujussin raajat ja selkäranka olisi levitetty pitkin piennarta, ja lahtaus olisi muistuttanut nisäkäsmäistä veritekoa. Nytkin silmät oli syöty ensimmäisenä ja päässä oli useita nokaniskuja. Syyllinen saattoi paeta paikalta Viimeinen varmistus tekijästä saatiin tapahtumapaikkatutkinnalla
Ajatuksena on, että sahalla voi helposti sahata myös yhdellä kädellä. Akkusahoille on alkanut vähitellen löytyä käyttäjiä. Palvelun käytöstä luopunut Metsaan.. Sekuntimetrit eivät todellisuudessa kuvaa sahojen leikkuutehoa. Ajattelin, että jospa talvi ajaisi ne etelän lämpöön. Lisäksi akun ja sahan välinen johto haittaa sahan käsittelyä. Niinpä veimme akkusahamme kokeneen arboristin Kauko Huohvanaisen – alias Puutohtorin – tarkastukseen. Tutkijoiden vastaus ei siis ollut esimerkiksi tiukan suojelun lisääntyminen, vaikka sitäkin on tehty kaiken aikaa ja kalliilla rahalla. puutohtorin tarpeisiin. Kun seuraava uhanalaistutkimus valmistuu noin vuonna 2020, on heidän mukaansa oletettavaa, että suotuisa kehitys näkyy myös pidemmän sukupolven lajeissa. Tulisi nätti pihamaa. Jos kaikki hakkaisivat 1–2 mottia hehtaaria kohti, tavoitteesta selvittäisiin. Multaa perunat, kun versot ovat kasvaneet noin 10-senttisiksi peittämällä versot. Husqvarnojen 36 voltin vakioakun kapasiteetti on kolme ampeerituntia. Luulen, että en ole ainoa tästä ongelmasta kärsivä. Nyt saimme kokeiltavaksi akkusahojen uusimmat mallit: tehokkaat Husqvarna T536 Li Xp:n ja Stihl MSA 200:n sekä enemmän mökkikäyttöön tarkoitetun Husqvarna 436 Li:n. Jos siihen hankkii toisen akun, Husqvarnojen hintaero jää sataan euroon. Kas näin: Möyhennä, lannoita ja tasoita kylvöalusta. Ketjun nopeus riippuu ketjun vetopyörän kehästä. oinnin kriteereihin sisältyvien keinojen aiheuttama muutos luonnon monimuotoisuudessa tapahtuu hitaasti. Tämä kuitenkin edellyttää, että toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jatketaan. Siitä tulikin mieleen, että taimikot on vielä tarkastamatta. Nyt esimerkiksi kolmen pienehkön tilan kokonaisuudesta jokainen tila on omalla kuvionumeroinnillaan. Pienempi Husku ähräsi katkaisussa noin viidennestä pidemmän ajan. Näin olisi myös syytä tehdä, ettei alan maine kärsi huonoista uutisista, kun seuraavaa uhanalaiskartoitusta julkistetaan. Tässäkin suhteessa ne ovat aika tasaveroiset. Multaus tehdään muotoilemalla perunan versojen päälle kylvölinjan suuntainen, vajaa 20 senttiä korkea penkki. Jo kevättalvella 1948 eduskunta käsitteli uutta halkolakiehdotusta, sillä polttopuuta tuli markkinoille aivan liian vähän. Vertailusahan a käytimme Stihlin sylinteritilavuu deltaan 35 kuutiosenttimet rin moottorilla varustettua MS 192C -polttomoottorisahaa. Uusimmassa uhanalaiskartoituksessa vuodelta 2010 Suomen uhanalaisten lajien osuus kaikista tutkituista lajeista oli sama kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Käynnistinnarun nykimiseen tuskastuneen seniorisahurit ovat ihastuneet napista starttaavaan sahaan. Sen sijaan esimerkiksi sisarukset, jotka omistavat metsätilan yhdessä metsäyhtymänä tai kuolinpesänä ja asuvat eri paikkakunnilla, joutuvat maksamaan jokainen erikseen. Akkusahat ovat mukavia käyttää. Olin revetä raivosta, kun lumen alta paljastui pihanurmikko, joka muistutti enemmänkin sotatannerta. En ole ikinä tykännyt yläkahvallisista sahoista.” Käsiteltävyydelt ään hän luonnehtikin parhaiksi Husqvarnan 436 Li:n ja Stihlin MSA200:n Husqvarnalla on mallistosStihl MSA 200 leikkasi jäätynyttä, isoa pihlajaa yllättävänkin hyvin. Niihin vaan taimia tökkimään. Metsäalan soisi puhuvan tästä enemmän, sillä ei sitä kukaan muukaan tule koskaan tekemään. Silloin vehkeet olivat aika heiveröisiä. TUOMAS KUIVAMÄKI tuoteasiantuntija Oy Husqvarna Ab Turvaketju alentaa tehoa Jos länsirannikkoa ovat koetelleet kevättulvat, niin meillä Savossa on myyrätulva. Jos joku keksii toimivan, siis todelTulva tämäkin Kirjoittajan nurmikko oli talven jälkeen kuin sotatanner. Akut kannattaa ladata ja säilyttää lämpimässä. Viiden sisaruksen omistajaryhmä joutuu joka vuosi maksamaan 300 euroa päästäkseen palvelun käyttäjiksi. Täytä pottiputken tekemät aukot maalla. Vertailu antaa hieman vinon kuvan vertailussa olleiden sahojen leikkuutehosta. Stihlin pikalaturin luvataan lataavan akun täyteen 70 minuutissa. Suuremmasta varauskapasitee tista huolimatta akun käyttöajaksi luvataan sama 35 minuuttia kuin Husqvarnankin akuille. He saavat tilojensa tiedot yhdellä vuosimaksulla käyttöönsä. saan myös takakahvallinen malli 536 Li Xp, joka suorituskyvyltää n on samanlainen kuin T536-malli. hinnoiteltu epäoikeudenmukaisesti la toimivan, keinon jolla noista pahuksista pääsee eroon, niin luulenpa että sillä keksinnöllä rikastuu. Lisäksi sähkömoottori käy tärisemättä ilman tärinänvaimennust a, mikä tekee sahoista kevyitä. Metsäyhtymille, kuolinpesille ja muuten yhteisomisteisille tiloille pitäisi kehittää yhden tunnuksen taakse mahdollisuus käyttää palvelua. -palvelu on erittäin epäoikeudenmukainen. Uskallankohan edes mennä katsomaan. HANNES MÄNTYRANTA viestinnän suunnittelija Suomen Metsäyhdistys Säästöpuut säästävät luontoa jo nyt Metsälehti vertaili uusia akkusahamalleja (6/2013). ”Tavalliseen takakahvalliseen sahaan saa jämerämmän otteen ja sahaus vaikeissakin asennoissa on paremmin hallittavissa. Kysyin uhanalaiskartoituksen tiedotustilaisuudessa syytä tähän. Taisivat suuttua minun jäynänteostani ja kostivat. Samalla kun turvalenkkiketju on käyttäjälleen mahdollisimman turvallinen, se heikentää sahan leikkuutehoa. Talvi tuli ja meni, ja lumet alkoivat sulaa. Toinen palvelun tuoma sekaannus on yhdessä kokonaisuudessa olevan useamman tilan kuvionumerointi. HANNU VAUHKONEN Naarajärvi 23 METSÄLEHTI 6 • 2013 22 METSÄLEHTI 6 • 2013 UUTIN EN VUON NA 1948 HANNA LEHTO-ISOKO SKI Puu oli sota-aikana ja pitkään sen jälkeen elintärkeä energianlähde, josta valtiovalta huolehti. Käsiteltävyyd essä suuria eroja Huohvanainen aloitti akkusahojen tarkastuksen sahojen käytettävyydestä. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. M ik ko R iik ilä H an nu Va uh ko ne n. Stihl MSA 200 on varustettu 36-volttisella, viiden ampeeritunnin akulla. Homma sujuu suorin vartaloin, eikä työläs vakojen teko ole tarpeen. Tutkijoiden mukaan yksiselitteisesti suurin syy ovat metsäserti. Näppärä. Aiemmin tilojen kuvionumerointi alkoi ykkösestä ja jatkui eri tiloilla juoksevasti niin pitkälle kuin kuvioita riitti. Pakkasta oli aamulla 15 astetta. Arvio on karkea, mutta suuntaa antava. Tulossa olevat lakimuutokset, erityisesti metsänhoitoyhdistyslain muutos, saattavat heikentää metsänomistajien osallistumista metsäsertifointiin, ellei asiaan kiinnitetä erityistä huomiota. Jatkuvassa rankojen pätkimisessä akut tyhjenevät nopeammin. Husqvarnan akkusahojen ensiasennusketjut ovat niin sanottuja turvalenkkiketjuja, joissa on mahdollisimman pieni riski terälaitteen aiheuttamalle takapotkulle. Tunnen metsänomistajia, joilla on jopa kymmenen eri tilaa ja hehtaarejakin tuhansia. Merkkaa suorat, samansuuntaiset kylvölinjat noin 70 sentin välein. Myyriä on täytynyt olla melkoinen pataljoona, kun kaikkialla oli samanlaisia möykkyjä, eivätkä ne olleet pieniä. Ominaisuuksilt aan isompaa Husqvarnaa vastaava Stihl MSA 200 maksaa yhdellä akulla 695 euroa. Puhutaan, että keväällä iskee kevätväsymys, mutta kyllä minuun iski kevätmasennus. Mitä isompaa vetopyörää käytetään, sitä suurempi ketjunopeus saavutetaan. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 9 • 2013 25 LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA VINKKI Kirjoititte pääkirjoituksessa (Metsälehti 8/2013), että metsäserti. Yritin kyllä järjestää näille juhlijoille jos mitäkin jäynää, mutta mikään ei tuntunut tepsivän. Se selvisi, kun sahasimme koesahoilla kiekkoja noin 15 sentin koivurangasta. ”Olen itsekin harkinnut akkusahan hankkimista”, hän kertoi. Viisaammaksi katsoin levitellä vain kasat rautaharavalla levälleen, että nurmi pääsee kasvamaan mullan läpi, ja kenties nurmen voisi sitten leikatakin. Kun kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, ei voi esimerkiksi yhden tunnuksia käyttää useampi. Suuri vaara on, että tulee virheellistä viestintää. Sahojen tehoero huomioon ottaen isompi, takakahvallinen akku-Husku on houkutteleva valinta. Jo viime syksynä hermoja repivät maamyyrät, jotka alkoivat pitää karkeloitaan ilmeisestikin mieluisaksi katsomallaan pihamaalla, jonka satun ikäväkseni omistamaan. Toisaalta jos nuo saisi opetettua, että menisivät metsään hakkuuaukkoon, niin ei tarvitsisi koneella laikuttaa ja laikkuja olisi varmasti tarpeeksi. Jos siellä ovat olleet näiden serkut. › Akun kapasiteetti 3 Ah › Akun jännite 36 V › Akun paino 1,2 kiloa › Akun latausaika 80%/100%: 25–35 minuuttia › Akun käyttöaika (valmistajan ilmoitus) 35 min. Julkaistuista vinkeistä maksamme palkkion. Siitä emme innostuneet. Jos uhanalaiskehitys siis vuonna 2000 oli negatiivinen, käänteen parempaan on täytynyt tällä mittarilla mitattuna tapahtua jo ennen vuotta 2010. Pystypuita katkovien puunhoitajien käytössä akkusahat ovat saaneet suosiota. Kun kysyin, mitä tutkijat olettavat tulevasta kehityksestä, he vastasivat, että nyt havaittu suotuisa kehitys on näkynyt ennen muuta lyhyen eliniän ja sukupolven lajeissa. Vakioakulla sahan käyttöajaksi ilmoitetaan 35 minuuttia. › Terävarustus sama kuin Husqvarna 536:ssä › Teräketjun pikakiristys › Sahan paino 3,7 kg* (ilman terälaitetta) › Suositushinta 600 € Stihl MSA 200 Takakahvalline n, työkäyttöönkin sopiva akkusaha. Moottoritehot mystiikkaa Valmistajat eivät ilmoita akkusahojensa moottoritehoja . Husqvarnan QC 330 -laturilla akun lataus kestää valmistajan mukaan puoli tuntia. MIKKO RIIKILÄ Lähetä vinkkisi osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. oinnin yhteydessä metsiin jätetyt säästöpuut. En ole elämäni aikana moiseen tuhoon törmännyt ja yritin pohtia, mitä asialle tekisin. Kahdella akulla sen hinta kohoaa hyvin lähelle kalliimpaa Huskua. Reppuakun hinta on 995 euroa ja paino seitsemän kiloa. Potut maahan pottiputkella Pottiputki on kätevä vehje myös perunan kylvöön. ”Ne eivät vedä junia. Näppärä, helppokäyttöi nen saha. Tehoiltaan akkusahat vastaavat pienimpiä polttomoottorisahoja . Huohvanaisen työmaana oli kuopiolaisen omakotitalon ahdas piha, josta piti kaataa järeä pihlaja ja monihaaraiseks i pensastunut iso koivu. ”Vauhtia kevään halkotöihin!” kiritti myös polttopuutoimik unta. Stihliin on tarjolla myös järeä, valjaissa kannettava reppuakku, josta riittää virtaa monen tunnin työskentelyyn. Sahan mukana tulee yksi BLi 110 akku. Kun tarkoitus lienee saada kaupunkilaismetsänomistajat aktiivisemmin tietämään metsätiloistaan ja niiden monimuotoisuudesta, puustosta sekä hoitoja hakkutarpeesta, niin tämä hinnoittelu on eräs este. Sen sijaan metsänomistajien vapaaehtoisesti käyttöön ottama ja heidän sekä muun metsäalan täysin itse kustantama keino on ollut tehokkain. Mallistossa on tarjolla myös takakahvalline n, ominaisuuksil taan vastaava malli Husqvarna 536 Li XP. Kun vielä pohdiskelin mitä pihamaalle tekisin, niin isäni viisasteli, että tökkää jokaiseen multamöykkyyn kukkasipuli. Halkolaki nurin KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat KAUKO HUOHVANAIN EN ja RISTO MYKKÄNEN, asiantuntijat E sittelimme akkukäyttöisten moottorisahojen ensimmäisen polven pari vuotta sitten (Metsälehti 21/2011). Kesällä 1940 metsänomistaja t velvoitettiinkin lailla myymään polttopuuta yleiseen kulutukseen. Sitä paitsi omistaja hyötyi polttopuusavotasta, koska siitä tuli rahaa ja säännöstelyn uhka väistyi. Ei tilanne silti toivoton ollut. Samalla hävitään vääntövoimassa , eli terää ei kestä painaa puuhun. ”Kun polttopuun kokonaistarve on maassamme huomattavasti kasvanut, ei liene pelkoa siitä, että sitä hakattaisiin liikaa. Nämä siis ovat täysin epävirallisia arvioita. Akun varauskapasitee tti on suurempi kuin Huskun vakioakuissa, mutta kaksi akkua eivät todennäköisimm in riittäisi Akkusahojen uusi sukupolvi Uudet akkusahat haastavat kevyimmät polttomoottor isahat – eivät vielä tehoillaan, mutta käyttömukavu udellaan ja vaivattomuud ellaan. Tutkijoiden mukaan kehitys metsissä oli parempi kuin muissa ekosysteemeissä. Sahan mukana seuraa yksi AP 180 -akku sekä vakiolaturi. Totuus on päinvastainen, mutta muutosta on vaikea havaita ilman tutkimusotteella tehtyä seurantaa. ”Köysien varassa keikkuen on etu, ettei sahaa tarvitse nykiä narusta käymään.” Husqvarna T536 Li XP Puunhoitajille tarkoitettu yläkahvallinen akkusaha. Korkealla köysien varassa keikkuen on iso etu, kun sahaa ei tarvitse nykiä narusta käymään. Lisäksi vajaatuottoiset metsät puhdistuivat. Kymmenien vuosien aikana omistaja on tottunut muistamaan tilojen kuviot ja niiden puurakennetilanteen. Työkäyttöön akkusahoja ovat hankkineet lähinnä arboristit – puunhoitajat, jotka katkovat pystypuita latvasta alkaen. Akkujen riittävyys puoleksi tunniksi pätee työssä, jossa sahauksessa on taukoja. Niissä riitti haastetta puutohtorilleki n. Rasittava säännöstely lopetettiin seitsemän vuoden kuluttua, mutta lyhyen tauon jälkeen se haluttiin takaisin. Erityisesti puunhoitajien käyttöön suunniteltu yläkahvalla varustettu Husqvarna T536 Li XP ei häntä yllättäen innostanut. Husqvarna ilmoittaa 536-mallin ketjunopeudeks i 20 metriä sekunnissa, siis jopa enemmän kuin saman merkin sähäkässä 50 kuutiosenttime trin ammattisahassa. Laitteet ovat käyttökelpoisi a, mutta yhä pienitehoisia ja hintavia. Tavallisilla teräketjuilla varustettuina Husqvarnan akkusahojen leikkuuteho on noin 15 prosenttia parempi. Näin esimerkiksi arboristi saattaisi työmaallaan pärjätä kahdella akulla, jos käytössä on sähköpistoke akkujen lataukseen. Verrokkisahana käytetyn Stihl MS 192:n hinta on 400 euron hujakoilla. Pienemmän hinta on yhdellä akulla 600 euroa. Niinpä Stihlin akkusaha leikkaakin puuta yhtä tehokkaasti kuin Husqvarnan isompi malli. Sahojen leikkuutehoa vertailtiin sahaamalla kolmen kiekon sarja läpimitaltaan noin 15-senttisestä pöllistä. Pelkkä puhuminen ei nyt auttanut, sillä sanat eivät asuntoja lämmittäneet. Vilhula vetosi radiossa metsänomistaji in: vapaaehtoisuus velvoitti turvaamaan polttopuun jatkuvaa tuotantoa. Sahat akkuineen olivat olosuhteiden pakosta edellisen yön autossa, mikä saattoi heikentää niiden tehoa hieman. Kun ihmettelin tätä – keinoahan oli haukuttu lähinnä viherpesuksi – tutkijat vastasivat, että ainakin tutkijapiireissä keinoa on osattu pitää hyvänä kaiken aikaa. › Akun hinta 220 euroa (tehokkaampi BLi 160 279 euroa) › Terävarustus • laippa 12 tuumaa • ketjujako 3/8 mini • ketju-ura 1,1 milliä › Sahan paino 3,6 kiloa* (ilman terälaitetta) › Suositushinta 930 € Husqvarna 436 Li Harrastekäytt öön, esimerkiksi mökkiläisille tarkoitettu takakahvallinen akkusaha. Se katkoi kiekot akkusahoja nopeammin. Polttopuun hankinnassakin on metsänomistajie n noudatettava metsänhoidollis ia näkökohtia”, Metsälehti siteerasi. Taajamissa äänettömyys on valtti polttopuiden teossa tai puistotöissä. Pienemmän Husqvarnan ketjunopeus on 15 sekuntimetriä ja Stihlin 12,5 sekuntimetriä. Lukijamme Keuruulta neuvoi, että pottiputki on erinomainen työkalu pikkuisen perunamaan kylvöön. Metsaan.. Sirisevä käyntiääni ei käy korviin, joten kuulonsuojaimi a ei tarvita. Yritimme haarukoida tehoja kaavalla: teho on virta kertaa jännite. Kysymys oli kuitenkin niin kiperä, että maatalousminis teri T.N. Maaliskuun lopussa hakkuukauden tavoitteesta puuttui vielä seitsemän miljoonaa pinokuutiometr iä. Käännä pottiputken maahantyöntymistä rajoittava jalustinrauta ylösalaisin, jotta pottiputken nokka työntyy tarpeeksi syvälle. Toimikunta patisti lukijoita myymään puuta oma-aloitteisest i: ”Velvoitejärjeste lyjen suunnitelmiin kuuluu periaate, että vapaaehtoisesti tehdyt kaupat lasketaan myyjän hyväksi velvoitteita myöhemmin määrättäessä.” Lopulta maan hallitus peruutti lakiehdotuksen – tuotiinhan maailmalta avuksi koksia ja kivihiiltä. › AP 180 litium-ioni akku • Kapasiteetti 5 Ah • Jännite 36 V › Akun käyttöaika 35 min › Latausaika 3 tuntia/ AL-300-pikala turilla 70 min › Akun hinta noin 200 € › Pikalaturin hinta 88 € › Terävarustus • Laippa 30 cm • Ketjujako 1/4 • Ketju-uran leveys 1,1 mm › Hinta 695 € Mittaustulokse t Husqvarna T536 Li XP Stihl MSA 200 Husqvarna 436 Li Stihl MS 192 Sahausteho (3 kiekkoa 15 sentin koivurangasta ) 26 sekuntia 27 sekuntia 32 sekuntia 23 sekuntia Akun kesto (jatkuva sahaus 20 cm koivukiekkoja ) 6 min 7 min 45 s 7 min 10 s Metsälehti kokeili uusimmat akkukäyttöise t moottorisahat : Husqvarna 436 LI:n, Husqvarna T536 Li XP:n sekä Stihl MSA 200:n. Viimein oli pakko nostaa kädet pystyyn ja alkaa miettiä muita asioita. Lisävarusteena on tarjolla 4,5 ampeeritunnin akku. . Istuta idätetyt siemenperunat pottiputkella noin 30 sentin välein kylvölinjoille. Hyvä käsiteltävyys. Kakkosnelonen katkesi terhakammin kuin käsisahalla, mutta eipä juuri muuta. Akut kovilla Kokeilu tehtiin maaliskuun alkupuolella. Ne eivät pyöritä teollisuuden pyöriä, eivät kehitä sähkövoimaa, eivät lisää vientiä, eivät poista työttömyyden uhkaa”, korosti polttopuutoimi kunta Metsälehdessä julkaisemassaan ilmoituksessa. Stihlin ja tehokkaamman Husqvarnan teho on suuruusluokkaa 1,1–1,2 kilowattia. Sahan mukana tulee kaksi BLi 110 litium-ioni akkua. Suurempi Husqvarna maksaa kahdella akulla 930 euroa. Yläkahvasahas sa ”takakahva” on rungon päällä heti etukahvan takana. Pienemmän Huskun pyöreästi kilowatti. Hyvä käsiteltävyys
Kolme rosvoa ja muita metsätyyppejä -pilakuvakirjan tekstit on kirjoittanut Metsälehden edellinen päätoimittaja Paavo Seppänen. Nykyisen lain aikana on saavutettu lähes kaikki mitä on tavoiteltu. Iskulauseilla heräteltiin metsänomistajia hoitotöihin. Poimintahakkuut, pienaukot, kaistalehakkuut ja joissakin tapauksissa avohakkuut ovat perinteisiä metsien käsittelytapoja. Metsäluontoon on aina kuulunut puuton vaihe. Tohtorin sekä majavien ja peuranvasojen saapuminen Helsingin Jätkäsaaren satamaan oli mediatapahtuma, ja Metsälehtikin kävi ihan laivassa saakka. MIKKO HÄYRYNEN Elokuussa 1937 Metsälehti kirjoitti, että metsästyksenvalvoja V.M. Häntä on läiskynyt ja kanta on noin 15 000 paria. Ja sitten tulee ristiriitaa; toisissa lähteissä kerrotaan, että laivamatkalla yksi urosmajavista olisi päässyt irti ja päätynyt Atlantiin, mutta Metsälehti kertoo asian toisin – majava oli automatkalla Amerikassa saanut keuhkotulehduksen ja heittänyt henkensä matkan alkupäivinä. Iskulauseet ”tuottamaton tuottavaksi” ja ”kaksi aina kaadetun tilalle” tulivat tutuiksi. Piirtäjä ottaa kantaa, mutta toimii myös terapeuttina. jia, mutta ero älyttiin vasta vuonna 1973. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Näyttely juhlistaa lehden 80-vuotista taivalta. Kirjan on kustantanut Metsäkustannus Oy. Jatkuvan kasvatuksen asiantuntijat ovat samoilla linjoilla käytännön metsätalouden kanssa pientilojen metsien käsittelystä. Kallis lahja Lahjoituksen arvo oli lähes satatuhatta markkaa, nykyrahassa suunnilleen 32 000 euroa. Myös siemen-, suojusja verhopuuhakkuut ovat aina olleet käytännön ihmisten käyttämiä uudistamistapoja. 26 METSÄLEHTI 9 • 2013 MITÄ NYT KUULUU. Alun hidas kasvu muodostaa tukin sydänpuuhun tiivissyisen osan, sen läpimitan ratkaisee aika, jonka se on kitunut valon puutteessa. Kun kanta ylsi metsästettävälle tasolle 1960-luvulla, niin majava oli jo menettänyt kaupallisen arvonsa ja 1960-luvulla kampanjoitiin metsien kunnostamiseksi. Joka tapauksessa juttu kertoo, että majavat antoivat pyrstön läiskeellä ymmärtää, että ”lujaa vauhtia sitä varmaan melotaan Suomen järvissä, kunhan tästä vapaalle jalalle päästään” . Itse kuulun niihin joiden mielestä talousmetsät tarjoavat monipuolisemmat virkistysmahdollisuudet kuin ikimetsät. Suomessa on nykyään Euroopan suurin kanadanmajavakeskittymä. Mainio Metsälehti -näyttelyssä on esillä Hannu Virtasen Metsälehteen ja Metsälehti Makasiiniin piirtämiä pilakuvia 1990-luvulta vuoden 2012 loppuun saakka. Näille lainrikkojille löytyi tietenkin ymmärtäjiä ja puolustajia. Sekä Virtasen piirroksista että Väänäsen valokuvista on koottu kirja. ”Olen onnistunut, jos olen saanut jonkun nauramaan ja sen ansiosta jaksamaan paremmin raataa märässä metsässä”, kertoi Virtanen näyttelyn avajaisissa. Alkuperäiset euroopanmajavat oli metsästetty sukupuuttoon 1860-luvulla ja arvokkaan turkiseläimen palauttamista Suomen luontoon oli mietitty vuosikymmenet. ”Metsäluontoon on aina kuulunut puuton vaihe.” LUKIJALTA ELIISA KALLIONIEMI, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuva Luston uudet näyttelyt kuvaavat ihmisen ja metsän suhdetta sekä valokuvin että piirroksin. Taimikoista kehittyi pääsääntöisesti sekametsiä. Ikimetsään kuuluvia hyönteisiä, kääpiä ja jäkäliä ei talousmetsistä paljoakaan löydy. Mikä tahansa puulaji kelpasi paikkaukseen ”Alun hidas kasvu tekee puusta lujaa ja laadukasta” on oivallus joka kuuluu sarjaan ”epätotuudet“. Klemola oli maatalousministeriön lähettämänä viettänyt kesän Yhdysvalloissa ja Kanadassa riistanhoitoja turkistalousoloihin tutustuen. Karsiutumista voitiin vielä paikata oksasahalla. Pilakuvissaan Hannu Virtanen kommentoi ajankohtaisia aiheita oivaltavasti ja välillä purevan kriittisesti. He eivät ehkä huomaa, että nykyinen laki on jo sallinut metsien kunnostamisen. Näissäkin kohteissa ainoa mahdollisuus metsän aikaansaamiseksi oli keinollinen uudistaminen. Hirvet aiheuttivat tuhoja ja laatutappioita männyn ja koivun taimikoissa. Kysymyksessä oli vähintään 200-vuotias mänty – sen kitulias elämänkaari oli pääteltävissä palokoroista ja vuosilustoista. Tällöin puut joutuivat kilpailemaan valosta ja pituuskasvu oli paras mahdollinen. Löytyi metsänomistajia, jotka eivät hyväksyneet, että heidän toimiinsa omassa metsässään puututaan. Se oli aina metsäpalon jälkeen ja huolehti mm. Jatkuvan kasvatuksen markkinaihmiset kyselevät, tuleeko jatkuva kasvatus Suomen metsiin, kun kehitteillä oleva uusi metsälaki sallii metsän pitämisen metsänä. Tuolloin luultiin, että euroopanja kanadanmajava ovat samaa laTummat majavat tulivat jäädäkseen Riistaja kala kantojen hoitoa seurattiin tiiviisti 1930-luvun Metsälehdissä. Valtapuita ei voi kasvattaa tiheästi, jotta alemmat latvustot saavat valoa riittävästi. Tuntuu luonnottomalta jos sitä ei olisi. Taimikot eivät läheskään aina säästyneet tuholaisilta. W ik ip ed ia C om m on s. Ennen Klemolan matkaa oli jo Norjasta siirretty 17 euroopanmajavaa ja Yhdysvalloista neljä kanadanmajavaa. Puiden tyvitukin oksaisuuteen voitiin vaikuttaa jo taimikkovaiheessa ja harvennushakkuilla. Matka oli sujunut ilmeisen hyvässä hengessä, josta osoituksena ”lahjoitus, minkä New Yorkin valtion riistaosasto on tri Klemolan vierailun johdosta Suomen valtiolle luvannut, käsittäen 10 mustaa majavaa (jotka ovat suuria harvinaisuuksia ja turkisarvoltaan 3 kertaa meikäläistä arvokkaammat) sekä 4 valkohäntäpeuran l. Pentti Väänäsen valokuvakirjan Metsä josta itseni löysin on Maahengen kustantama. Metsäteknikko Pentti Väänäsen valokuvat kuvaavat metsätyötä Ilomantsissa 19501980. Puusto pidettiin hieman ylitiheänä ja mahdollisimman tasapituisena. Karuille maapohjille oli taimettunut kuusitiheikkö, jossa ranteen vahvuisten kituliaiden puiden iäksi saattoi vuosilustoista laskea 50–100 vuotta. Tiukasta metsälakien valvonnasta seurasi myös oikeudenkäyntejä. Metsien virheellisestä käsittelystä johtuen lähes joka tilalta löytyi kohteita, jotka olivat tuottamattomassa tilassa. Valtakunnan metsien mittaukset osoittavat, että oikeilla toimenpiteillä on voitu metsiemme kasvua ja puuvaroja jatkuvasti kartuttaa. Kuusen taimet olivat vaikeuksissa rehevän maan pintakasvillisuuden puristuksessa. Keväthallat tekivät myös tuhojaan. Männyt alueelta oli poimittu, kun ne olivat saavuttaneet tukkipuun koon. Metsäsanastoon on tullut uusi termi “jatkuvapeitteisyys”. Yksi pari päätyi Keuruulle ja yksinäinen naaras Ruovedelle. Reheväpohjaisilta alueilta löytyi kohteita, joissa pajukot tai muut pensastiheiköt olivat estäneet kuusen tai koivun taimettumisen. Ero on suurempi kuin hevosella ja aasilla. Metsäteollisuus siirtää ja on siirtänyt tuotantolaitoksiaan nopeamman puunkasvun ja halvemman työvoiman maihin. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi männyn keinollinen uudistaminen. Valtapuista kehittyy oksikkaita köriläitä, joiden pituuskasvu on kilpailun puuttuessa olematon. Mahdollisuus männyn luontaiseen uudistamiseen oli tuhottu. Yhden puulajin metsiköitä ei ole koskaan tavoiteltu. Majavat pyydettiin Kanadan rajalta ja tummimmat, lahjoitettavat yksilöt valittiin useiden satojen joukosta. Ainoastaan Säämingissä kanadanmajavat menestyivät ja Suomen majavakanta painottuu edelleen Itäja Kaakkois-Suomeen. puulajin vaihtuvuudesta. Lujaa ja laadukasta mäntyä löytyi vähän leimikoista vielä 60-luvulla. Alaoksat kuivuivat varhain ja karsiutuivat harvennushakkuissa pois. Myös metsälakeja valvottiin tehokkaasti. Lajit eivät pysty lisääntymään keskenään, sillä kromosomien ero on kanadanmajavan 40 vastaan euroopanmajavan 48. Pilapiirtäjä on myös terapeutti Hannu Virtasen pilapiirroksiin pääsee tutustumaan metsämuseo Lustossa. Ikimetsiä voi tulevaisuudessa olla paljonkin. Nykyisin asian hoitaa pääasiassa ihminen. Virginianpeuran vasikkaa”. Majavista neljä vapautettiin Saimaan latvavesien puroihin, silloisessa Säämingissä sijainneeseen Lohikosken valtionpuistoon, nykykielellä Metsähallituksen talousmetsään. Majavia lähti matkaan lopulta kahdeksan, sillä yksi pari jäi rannalle pakkauslaatikon puutteessa. Luonnon suorittamat kylvöt paikkasivat tuhoja. TAUNO INKI Turenki Saako metsän pitää metsänä
Luonnossa metsäorvokin siemenet karisevat maahan, mistä muurahaiset poimivat ne ja kuljettavat pesiinsä. Metsätilan koolla ei sinänsä pitäisi olla vaikutusta verotuskäytäntöön. Suomessa on nykyään Euroopan suurin kanadanmajavakeskittymä. Juhannukseen mennessä siniset kukat ovat kadonneet – mutta jos malttaa kumartua metsäorvokin puoleen, näkee siinä yhä nuppuja ja kehittyviä hedelmiä. Samaisen ohjeen mukaan voidaan käyttökulut vähentää myös tuntikustannuksina, 14 euroa tunnilta, ellei muita vähennysperusteita esitetä. Hankintahinnan arvonlisäveron voi vähentää siinä suhteessa, joka on laitteen arvioitu metsätalouskäyttö. Metsäorvokin ja useiden muiden orvokkien siemenissä on mehevä, öljypitoinen lisäke, joka on muurahaisten herkkua. Osa kelkoista ja mönkijöistä hankitaankin pääosin yksityiskäyttöön. Selvää tietysti on, että mitä pienempi metsätila on, sitä vähemmän näillä koneilla voi olla metsäkäyttöä. Metsälehden moottorikelkkaja mönkijäjutut on tarkoitettu myös tälle käyttäjäryhmälle. Tärkeimpiä metsäorvokin levittäjiä lienevät maan sisään pesiään rakentavat muurahaiset – eivät kekomuurahaiset, sillä orvokit eivät näytä mitenkään keskittyvän muurahaiskekojen ympäristöön. M etsäorvokin siniset kukat ovat tuttuja kaikille eteläsuomalaisille metsänomistajille, vaikka kaikki eivät sitä erotakaan samaan aikaan kukkivasta aho-orvokista. Euroopanmajavat ovat Suomesta lähes hävinneet pientä Satakunnan populaatiota lukuun ottamatta. Kanadanmajavia on myös Puolassa, Saksassa ja Itävallassa sekä Suomesta levinnyt populaatio Venäjän Karjalassa. Metsälehden moottorikelkkajutut antavat väärän kuvan verotuskäytännöstä. Jos kaikki hakkuut tehdään itse ja puut ajetaan vaikka mönkijällä, jo 10–20 hehtarin tila voi tarjota riittävästi järkevää käyttöä etenkin pienkoneille. Kovin vähäistä käyttöä varten ei koneita kannata taloudellisessa mielessäkään hankkia. Syynä kahdenlaisiin kukkiin on sopeutuminen lehtimetsän vuosirytmiin. Kun lehtikatto sulkeutuu, pölyttäjät kaikkoavat eikä metsäorvokin enää kannata avata kukkiaan. Tuntikustannus on helppo ja yksinkertainen ja sopii etenkin käytettynä ostettujen koneiden vähennysperusteeksi. Nuput eivät avaudu, siitepöly varisee heteilSalainen kukinta Metsäorvokki houkuttelee hyönteisiä sinisillä kukilla vain kesän alussa, mutta kukinta jatkuu salaisena koko kesän. ”Nykyisin pyritään estämään kanadanmajavien leviäminen Ruotsiin ja Norjaan.” GALLUP Kylvätkö tänä keväänä. Verottaja ei kokemusteni mukaan hyväksy pientilallisen metsätalouden kalustoon moottorikelkkaa tai mönkijää, vaan myöntää vähennyksen ainoastaan koneiden tuntiperusteisen käytön mukaan eikä näin alv-vähennystä voi tehdä. LUKIJAKYSYMYS sillä bensan hinnoilla korvaus on tosin moottorikelkan osalta melko pieni. metsalehti.. Tummat majavat tulivat jäädäkseen ”Häntä on läiskynyt ja kanta on noin 15000 paria.” Metsälehti 41/1937 metsästyksen tarkoitukseksi on tullut tuhojen hallinta. Pientilallinen Moottorikelkan, mönkijän ja myös traktorin verovähennyskelpoisuutta on selvitetty verohallinnon vuosittain julkaisemissa yhtenäistämisohjeissa. HANNU JAUHIAINEN hollisten puuttuessa ovat menestyneet liiankin hyvin. Silloin metsänpohjalla on lämmintä ja runsaasti hyönteisiä pölyttäjiksi. Jollain sarkajakoalueella moottorikelkka voi olla lähes ainoa keino saada puuta tienvarteen omalta palstalta. NykyiMiten menee kelkan alv. On huomattava, että omien polttopuiden ajo ei ole metsätalouskäyttöä, eikä niiden ajon osuutta voi siten laskea metsäkäyttöön. Varjoisissa kuusikoissa metsäorvokki onkin jo vieraassa ympäristössä eikä kuki lainkaan tai kaikki kukat ovat avautumattomia, itsesiittoisia. Kyseiset koneet voivat kuulua metsätalouden kalustoon, jos niiden pääasiallinen käyttö kohdistuu metsätalouteen. ”Kanadanmajavien hävittämistä euroopanmajavien hyväksi on pohdittu, mutta kannan kokonaan hävittäminen on vaikeaa”, dosentti Petri Nummi Helsingin yliopistosta toteaa. 27 METSÄLEHTI 9 • 2013 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Missä on ollut sekä euroopanettä kanadanmajavia, siellä kanadanmajava on ollut voittaja. Voittajaa ei voi hävittää Siirtoistutukset olivat aikoinaan ajan henki, ja kanadanmajavia istutettiin myös Venäjän Kaukoitään ja Etelä-Amerikan eteläkärkeen Tulimaahan, missä ne luontaisten vi. Osa metsänomistajista ei edes halua liittää koneitaan metsätalouden kalustoon, etenkään käytettynä ostettuja, koska ne myyntitilanteessa muuttuvat arvonlisäverollisiksi. tä luotille, siemenet kehittyvät ja aikanaan myös kodat avautuvat. Metsäorvokki jatkaa kukintaansa koko kesän, mutta salaa. Tällöin hankintameno vähennetään vuosipoistoin. 20 40 60 80 100 Kyllä 29% Ei 71%. Keväällä, ennen kuin puut ehtivät lehteen, valoa on yllin kyllin
Suomalaisen metsävaahteran (Acer platanoides ) sokeripitoisuus on puolet Kanadan sokerivaahteran (Acer saccharum ) pitoisuudesta. . . .. Espoolainen Arsi Saukkola päätyi toisenlaiseen ratkaisuun: kokeilemaan metsävaahteran unhoon jäänyttä hyötykäyttöä. .. . .. Perhettä yhdistävä harrastus Tuotantomäärien lisäämisen ongelmana on keräilyyn sopivien puiden riittämättömyys. . Metsäkeskus on jaettu Julkiset palvelut -yksikköön ja Metsäpalvelut-liiketoimintayksikköön. . . 040 822 6445 tai hallintojohtaja Jorma Tolonen, puh. ALUEJOHTAJAA Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Tehtävä täytetään määräaikaisena 31.12.2014 asti. .. .. Voisiko vaahterasiirapista syntyä Suomeen uusi kaupallinen erikoistuote kulinaristien makuun. Aluejohtaja sijoittuu alueyksikön päätoimipaikkaan, joka on Rovaniemi. . . .. . Arsi Saukkola tarkastelee keiton loppuvaiheessa siirappia vielä auringonvalossa. . . .. Julkisten palvelujen Lapin alueyksikköön Lisätietoja tehtävästä antaa Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen johtaja Ari Eini, puh. . . Hakemukset toimitetaan ansioluetteloineen viimeistään 27.5.2013 klo 16.00 sähköpostitse osoitteella rekrytointi@metsakeskus.fi. . .. .. . Palkkaus määräytyy sopimuksen perusteella. .. . . si mitattiin 70 prosenttia. Ensin mahlan nestemäärästä enin haihdutetaan alipainekattilassa. .. .. .. Kaatamisen sijasta niistä voisi kokeilla siirapin valmistusta. .. . Keruulupia Aivotrusti ry on saanut muun muassa Vantaan kaupungilta Pyymosan alueella oleviin vanhoihin vaahteroihin. Tämän vuoden mahlamäärät jäävät niukemmaksi, kun pitkäkestoiset yöpakkaset heikensivät nesteen virtausta puissa.” Innostus kokeiluun syntyi sattumalta Saukkolan selatessa tietosanakirjaa vuodelta 1919. Kokemuksen mukaan melko nuoretkin puut tuottavat jo mahlaa. .. Uskon, että pihapuun siirappi lettujen päällä olisi vaivansa väärtti.” Työ tuotekehityspäällikkönä Espoon Kuusakoskella liittyy läheisesti kemiaan. . www.elisanet.. . .. 28 METSÄLEHTI 9 • 2013 PALVELUKSEEN HALUTAAN .. .. Minkä vaahteramme sokeripitoisuudessa häviää, sen se mahlan määrässä voittaa. . . ”Parina ensimmäisenä vuotena mahlan keräystuotto oli kumpanakin vuonna noin kaksisataa litraa, mutta vuoden 2010 maaliskuussa tehty keräys tuotti jo reilut kuusisataa. Aluejohtajalta edellytetään säädösten mukaista kielitaitoa. .. . Jämsän ammattiopisto AUNE HAMMER, teksti ja kuvat Vaahterapuun viraksi on jäänyt lähinnä silmänruokana oleminen. .. .. . .. .. . .. Sitä on ollut kiva jakaa makeannälkäisille ystäville ja tuttaville. .. .. Saukkola uskoo, että tutkimusta edistäisi, jos löytyisi lisää puita kerättäväksi. 044 710 4207.. . . . Lopuksi tiivistynyt sokeripitoinen tuote keitetään perinteiseen tapaan kattilassa siirapiksi. . .. .. Se toimisi perheen yhteisenä puuhana ja lisäisi luontotuntemusta sekä kiinnostusta vanhoihin menetelmiin. Kemian alan tuntemus edesauttaa laadukkaan siirappituotteen kehittelyssä. Alueyksiköt ovat tulosvastuullisia yksiköitä. Saukkolan kavereidensa kanssa perustama Aivotrusti ry on kerännyt metsävaahteran mahlaa vuodesta 2008 ja tutkinut sen soveltuvuutta vaahterasiirapin valmistukseen. Palkkatoivomus tulee esittää hakemuksessa. .. . .. . .w w w .ja o .. Jämsän ammattiopisto hakee kokenutta ja ammattitaitoista Metsäkonealan ammattihenkilöä Lisätietoja: www.jao.?/tyopaikat Jämsän ammattiopisto on nuorten ja aikuisten monialainen ammatillinen oppilaitos, joka kehittää seutua tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Näyttävyydestään huolimatta se päätyy usein tulenruoaksi, kun väsytään haravoimaan vuosittaista lehtisatoa. .. .. .. Hän vastaa alueyksikön toiminnan tuloksellisuudesta ja prosessiohjeiden mukaisesta toiminnasta. . .. Samaan tulokseen viittaavat sadan vuoden takaiset tutkimukset Suomessa. Ei sentään vaahterapuusta valmistettuja kengän nauloja, vaan jotain nykyaikaan sopivampaa – kotimaista vaahterasiirappia. ”Elimäen Mustilassa tehdyissä kokeissa metsävaahterasta saatiin sokeria puuta kohti suunnilleen yhtä paljon kuin PohjoisAmeriikassa sokerivaahterasta, eli 1 ¼ kg kuukauden mahlavuodosta”, kirjassa todettiin. .. . /saukkolan.voima. .. . . .. .. .. Keittämisen jälkeen saimme noin kymmenen litraa aromikasta siirappia, jonka sokeripitoisuudekVaahteran anti yllättää Kotimainen vaahtera on oiva siirapin lähde. ”Viimeistään ilmastomuutoksen jälkeen, kun lehtipuut valtaavat alaa”, Saukkola heittää puolivakavissaan ja ojentaa purkin makeaa kotimatkalle. Runsaan mahlanesteen keittämisen siirapiksi Saukkola ratkaisi kaksivaiheisella menetelmällä. Jämsän ammattiopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. oy/Vaahterasiirappi.htm Arsi Saukkola omien sanojensa mukaan ”kuppaamassa” vaahteraa. .. .. . . ”Jotkut kokevat vaahterapuut kiusana pihapiirissään. . ”Pihapuun siirappi lettujen päällä olisi vaivansa väärtti.” Tutustu meihin ja palveluihimme: metsäkeskus.fi ja facebook.com/suomenmetsakeskus Haemme Suomen metsäkeskukseen Aluejohtaja johtaa, valvoo ja kehittää alueyksikön toimintaa ja vastaa prosessien toimivuudesta alueellaan. Aluejohtajan toimen kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön, hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus. . .. Vaahteroita kasvaa runsaasti omakotitalojen pihapiireissä ja kartanoiden puistikoissa. Muu kielitaito luetaan eduksi
Myös hyvä maastokelpoisuus on tarpeen. Määräala noin 24 km kaupungin keskustasta Nurmeksen suuntaan. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Tehtävä on määräaikainen, päättyen 30.6.2014. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kokonaispuusto n. Työllistämme n. 7 km:n etäisyydellä Juuan taajamasta. Myöhemmin toimenkuva voi laajentua valittavan henkilön osaamisen mukaan. Kivennäismaiden osuus n. Kiint. matkailupalveluiden tuottamiseen, 0,5 km päässä suuri caravanalue. Lähetä hakemuksesi tehtävään palkkatoivomuksineen 19.5.2013 mennessä: markku.eskelinen@hakevuori.fi Tehtävää koskevat tiedustelut maanantaina 13.5.2013 klo 9-13, ja torstaina 16.5 klo 13–15 Markku Eskelinen P. Lisätietoja antaa vt. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. Puustosta noin 75 % on nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä. Valittavalta toimihenkilöltä odotamme metsätalousinsinöörin tai vastaavan koulutusta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksen tekoon sekä aktiivista ja aloitteellista otetta työtehtävissä. Myydään kokonaisuutena noin 5000 m 2 :n määräalana. Kokonaispuusto n. Juuan taajamaan n. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 09 315 49 849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Kauppaan kuuluu pitkäaikainen puukauppaja metsäpalvelusopimus, joka solmitaan kaupan yhteydessä. 1400 m 3 , heti hakkuumahdollisuuksia. Rakennusoikeutta 320m 2 , joka mahdollistaa esim. Valittavan toimipaikka on Oulainen. METSÄPALSTA, Juuka, Juuka 270,6 ha. Työalueesi sijoittuu Etelä-Suomen alueelle ja asemapaikkasi on Askola. Kokonaispuusto n. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. SAARIMETSÄTILA, Savonlinna, Haukiniemi 8,7 ha. Mahd. Työsuhteen jatkuminen ja laajentuminen määräaikaisuuden jälkeen on mahdollista. 62,7 ha. Savonlinnan Haukiniemessä tila, jossa 4 yleiskaavan mukaista rakennuspaikkaa. osoitettu yleiskaavan muutoksella matkailupalv. UPM Bonvestametsätila. LOMATONTTI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . rantarak.paikka. 95.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Savonlinnan keskustasta matkaa n. Valittava toimihenkilö on myös vakituisen toimihenkilömme vuorotteluvapaan sijainen joten tehtävään valittavan on oltava ennen työsuhteen alkua työttömänä työnhakijana. 09 315 49 841, 0400 913 822 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 90.000 €. UPM Bonvesta -metsätila 92.000 € METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi 234 ha. ostaa vuokra-alue. 7,6 ha kehitysluokkaa 04. sijaitseva kiinteistö, purkukunt. neuvotella suuremmastakin määräalasta joen rantaalueelta. 78.000 € / tarjous. 14.500 € OKT/LOMAMÖKKI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . UPM Bonvesta metsätila. 09 315 49 803 Eero Sala p. Paikka pyritään täyttämään 17.6 alkaen kuitenkin viimeistään 1.7.2013. 50 henkilöä ympärivuotisesti eri metsäalan tehtävissä. Simojoen läh. 26.000 € LOMATONTTI, Simo, Simojoki 4000 m 2 . Metsäautotie tilan pohjoisrajalla. Varttunutta tai uudistuskypsää metsää yli 60 %. Hakemukset tulee lähettää 24.5.2013 klo.15.00 mennessä s-postiin jussi.rissanen@mhy.fi. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi n. 11,5 km. Runsaspuustoinen määräala, suurimmaksi osaksi varttunutta kasvatusmetsää kivennäismaalla. 965.000 €. 09 315 49 847 jarmo.rautapuro@metsakustannus.. 10 km. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 151 000 (KMT/12) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Hakevuori Oy on vahvasti kasvava metsäja metsäenergia-alan yritys. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Sinä, METSÄENERGIAN OSAAJA tartu tilaisuuteen ja tule mukaan työskentelemään voimakkaasti kasvavaan ja kehittyvään metsäalan yritykseemme. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Arvostamme kokemusta Metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta ja käyttämistämme tietojärjestelmistä. Luonteestasi olet ulospäin suuntautunut, joustava, organisointikykyinen sekä omaat hyvät vuorovaikutustaidot. 25 km etelään tietä nro 75. Venematkaa noin 500 m. Kohde on suhteellisen nopeasti tuottava metsäsijoituskohde, joka sisältää myös virkistysarvoja. Puusto varttunutta taimikkoa ja kasvatusmetsää. 81 %. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 32.750 m 3 eli n. 18.150 m 3 . 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 2400 ja toimihenkilöitä palveluksessamme on 9 Haemme palvelukseen Metsäsuunnittelijaa/Metsäneuvojaa Valittavan toimihenkilön pääasiallinen toimenkuva tulee aluksi olemaan metsäsuunnittelu. rakennukset, valmiit vesija sähköliittymät. Heti hakkuumahdollisuuksia. Palstaa halkoo hyvä tieverkosto ja tilaan kuuluu Latvajärven rantaa. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Erityisosaaminen tietotekniikan alalta on eduksi. Hankimme energiapuuta oman yrityksemme käyttöön, suoritamme haketusurakointia sekä välitämme tukkija kuitupuuta teollisuuden tarpeisiin. Nyt toimintamme laajetessa haemme joukkoomme uutta voimaa. Yhdessä palstassa oleva metsätila vain n. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kokonaispuusto n. 402.000 €. 0400-952 377, tai sähköpostitse: markku.eskelinen@hakevuori.fi Hakevuori 2x130_92mm 2.5.2013 10.05 Sivu 1 PYHÄJOKILAAKSO Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakso toimii Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisten, Merijärven, Pyhäjoen ja osittain Raahen (ent. Mahd. METSÄPALSTA, Iisalmi, Ulmala 24,06 ha. Vihanti) kuntien alueella. Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 29 METSÄLEHTI 9 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Juuka, Vuokko 12 ha. Kaksi vierekkäistä lomarakennuspaikkaa Simojärven ja Auralammin väliseltä jokiosuudelta, hyvien kalastusvesien sekä metsästysja marjastusmaiden läheisyydestä. Tarjoamme sinulle monipuolisen, haasteellisen sekä vastuullisen työn ja kehittymistä tukevan työilmapiirin. majoitustilojen rakentamisen. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Odotamme sinulta tehtävään soveltuvaa koulutusta (MTI, MH tai Teknikko) sekä jo aiempaa työkokemusta energiapuualalta ja haketuslogistiikasta. Puh 050-3219480 MHY Pyhäjokilaakso 2x150_92mm 2.5.2013 9.45 Sivu 1 ILMOITA METSÄLEHDESSÄ Jarmo Rautapuro | p. Työsuhteessa noudatetaan YT / Meto-työehtosopimusta. Yli 400 m Iso-Hirvijärven rantaa parhaaseen ilmansuuntaan, 1 mahd. Määräala Kuhmon keskustasta n. Hosiossa Simojen rannalla, vuokratontilla sijaitseva 3h+k v.1993 rakennettu talo, joka soveltuu hyvin myös vapaa-ajan kohteeksi. 4010 m 3 , metsämaasta 42 % on varttunutta kasvatusmetsää. Iisalmen ja Lapinlahden rajalla, Iisalmen keskustaan n 20 km. 39.700 €. Toimit työnjohtajana hakkeenkuljettajille ja hakettajille. Tie tulee keskelle palstaa. 09 315 49 847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. alueeksi. Soveltuu sijaintinsa puolesta lmm. Metsänomistajia yhdistyksellä on n. Varasto/halkoliiteri, autotalli, leikkimökki sekä aitta. Toiminnanjohtaja Jussi Rissanen. 121,5 m 3 /ha
Jo ennen nykyisiä sellunkeittäjiä mustakuusi oli ainesmateriaalina intiaanien tiipii-teltoissa, lumikengissä ja terveysjuomissa. Palsta on avoin kaikille lukijoille. ja metsät. maisteri, Espoo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Helle on aiemmin toiminut metsäklusterin tutkimus-, myynti-, markkinointija strategiatehtävissä sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä Euroopassa, Venäjällä, Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa. Kemianteollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat muutenkin hyvät, ja yhä suurempi osa sen käyttämästä raaka-aineesta S uomessa surraan sitä, etteivät ulkomaiset rahamiehet halua laittaa roposiaan meikäläisiin yrityksiin bisnesenkelityyppisesti. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Kautta lähes koko Kanadan, Alaskan ja koillisen USA:n kasvaa kuusilaji, jolla on katajan sitkeys, terveysvaikutuksia ja huomattava metsätaloudellinen merkitys. Pahimpaan nälkään syötiin kuusipettua. Upporikkaat norjalaiset luottavat itäisen naapurimaansa bisnesosaamiseen siinä määrin, että norjalaista rahaa on investoitu Ruotsiin aikaisempaa enemmän. Puu menestyy myös Suomessa. Kanadassa mustakuusi on altis etenkin mesisienen aiheuttamalle tyvilaholle. Mustakuusi kykenee uudistumaan myös maata vasten taipuneista oksista. Ulkomainen raha ei enää hakeudu yhtä hanakasti ruotsalais?rmojen tutkimusja kehitystyöhön kuin takavuosina. Kun aikoinaan aloittelin metsäopintojani, mustakuusesta odotettiin Suomessa varteenotettavaa kasvatusvaihtoehtoa tietyille turvemaille. Mikko Savioja, Metsänhoitoyhdistys Loimaan seudun valtuuston jäsen, Loimaa 50 VUOTTA 14.5. maisteri, Orivesi (matkoilla) 18.5. Esko Joutsamo, metsänhoitaja, Kerava (matkoilla) 60 VUOTTA 18.5. Taivukkaista leviämisestä on hyötyä etenkin olosuhteissa, joissa siementuotanto ei riitä uudistumiseen. Raaka-ainepohjan muuttaminen öljystä biopohjaiseksi vaatii paljon tutkimusja kehitystyötä, mutta myös uusia innovatiivisia yrittäjiä. Sen verran monta päivittäistä lentovuoroa on Helsingin ja Oslon välillä jo olemassa ja täysillä koneilla näytetään lentävän. Pihkapurkkaa ja terveysolutta Jo kauan ennen ”jenkkiä” pureskelivat Kanadan intiaanit mustakuusen pihkaa purukumin tapaan. Maailmanlaajuisen talouslaman myötä rahan kulkeutuminen pohjan perille on hiipunut entisestään. Koristepuuna ja joulukuusiviljelmillä puu on suosittu. Fred Kalland, metsänhoitaja, Kouvola (matkoilla) 70 VUOTTA 18.5. Kuva Quebecista. Topi Helle siirtyy FWR:n palvelukseen Aikawa Fiber Technologies (AFT) Oy:stä, jossa hän on toiminut myyntijohtajana. Mustakuusen taimet maistuvat myös lumikenkäjäniksille ja varttuneempia puita järsivät oksilla kiipeilevät piikkisiat. Uudet yritykset tarvitsevat investoreita, joita ei kuten jo aluksi todettiin joka oksalla kasva. Ruotsissa kaivataan nykyistä topakampaa innovaatiopolitiikkaa. OECD:n mukaan Ruotsin osuus elektroniikkaja lääketeollisuuden viennistä on romahtanut puoleen aikaisemmasta. Siemenet selviävät kohtuullisen itämiskykyisinä myös metsäpaloista, sillä käpyröykkiöt ovat yleensä puun latvaosissa. Toukokuun toiMikä mättää. Olisi tietenkin mielenkiintoista tietää, miten metsäteollisuuden viennin osuus on kehittynyt naapurimaassa. Mustakuusen kävyt ovat kuusilajien pienimpiä, useimmiten yhden tai kahden euron kolikon kokoisia. ja metsät. Metsäpalojen seurauksena syntyy tuuheita kuusentaimikoita, jotka kasvavat hyvin ilman varjostusta tai suojapuustoa. Olisi hienoa, jos norjalainen öljyraha löytäisi tiensä naapurimaiden biotalousyritysten tarvitsemiin investointeihin. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Talvisin, kun marjoja tai muita c-vitamiinin lähteitä oli niukasti saatavilla, huomasivat intiaanit pysyvänsä terveinä mustakuusen avulla. Taitaa norjalaista rahaa liikkua Suomenkin suuntaan. Uutteesta toivotaan apua muun muassa psoriasiksen hoitoon. Ruotsissa on nähty muuten synkästä tilanteesta huolimatta vähän valoakin. Talous polkee paikoillaan. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA 75 VUOTTA 22.5. Micmac-intiaanit keittivät kuoresta alkoholitonta terveysjuomaa, mutta kekseliäät naapuriheimolaiset uuttivat kuusenversoista olutta. Ruotsin oma omalaatuinen ongelma on lisäksi kouluja yliopistolaitoksen surkea tila. Matkustavaiset eivät ole mitään villapaitaporukkaa, vaan pikemminkin pukupäällämiehiä. Helposti kuvitellaan, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella eli Ruotsissa. Mustakuusi kasvaa kaikenlaisilla maaperillä, mutta pärjää erityisesti kosteilla korpija rahkasoilla. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. sen päivän Dagens Industri -lehden mukaan Ruotsin tilanne on vähintään yhtä synkkä kuin Suomen. Jukka Partanen, Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuuston jäsen, Sukeva 25.5. tohtori, agronomi, Paimio (ilman vastaanottoa) 16.5. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Punaoravat popsivat puunlatvojen käpyja kärkisilmuja lisäten niiden tupsumaista ulkomuotoa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Mustakuusen kävyt ovat kuusilajien pienimpiä. Odotus pääosin jatkuu, sillä puun kasvunopeus ei päätä huimaa. Pohjolasta tulisi silloin entistä vahvempi pelajaa maailmantaloudessa. Suomessa kemianteollisuus on ottanut metsäteollisuudelta ykköaseman viennissä. Simo Schulz, johtaja, maat. Markku Pietinen, maat. 30 METSÄLEHTI 9 • 2013 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. ja metsät. Helsingin Etelärannassa maristaan suomalaisen työn kovaa hintaa ja kilpailukyvyn heikkoutta. Mustakuusi (Picea mariana ) on hidaskasvuinen, mutta puun pitkät kuidut ovat haluttua raaka-ainetta Kanadan paperiteollisuudessa. tulee metsästä. Mustakuusen keittäjät Mustakuusen pitkät kuidut ovat haluttua raaka-ainetta Kanadan paperiteollisuudessa. Leena Erälinna, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, maat. Lisäksi puun oksat ränsistyvät ikääntyneissä puunrungoissa korkealle; vanhat puut muistuttavatkin isoja pölyhuiskuja. ”Mustakuusesta odotettiin Suomessa kasvatus vaihtoehtoa tietyille turvemaille.”. Meillä asiat ovat toistaiseksi koulutuspuolella kunnossa, mutta tarkkana saamme olla, ettemme hätäpäissämme lama-ajan säästöinnossa heikennä koulutuksen laatua ja samalla osaamispohjaa. Euroopasta tulleet uudisasukkaat ja löytöretkeilijät omaksuivat kernaasti jälkimmäisen juoman valmistustaidon – etenkin kun kuusenkerkkäoluella pystyi ehkäisemään keripukkia talvella ja pitkillä merimatkoilla. FINNISH WOOD RESEARCH OY Tekniikan tohtori Topi Helle on nimitetty Finnish Wood Research Oy:n (FWR) toimitusjohtajaksi 6.5.2013 alkaen. Nyt, vuosisatojen jälkeen, tuoreissa kanadalaisissa tutkimuksissa on löydetty mustakuusenkuoren kuumavesiuutteesta huomattavia määriä antioksidantteja ja tulehdusta vähentäviä tekijöitä
31 METSÄLEHTI 9 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. toukokuuta. Moottorisahausta liki sata vuotta . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Paperia maailman pohjoisimmalta tehtaalta . Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Maria Muller, Espoo, Keijo Nykänen, Mikkeli ja Aatos Rönkkö, Espoo. Metsänomistajalle oppia kursseilta . net. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. METSÄRISTIKKO 9 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 23.5. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Metsäristikko 6, oikea ratkaisu Se pp o Sa m ul i. Vinkit testamentin tekemiseen . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 09 315 49 840. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Metsänhoitoa kahdeksalla vuosikymmenellä . Villihanhien matkassa 80-vuotisjuhla-Makasiini ilmestyy 23. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero
Kirjan kuvien valinnan on tehnyt Metsälehden ex-päätoimittaja Paavo Seppänen. Erinomainen maastokäsikirja metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille. tai asiakaspalvelustamme, puh. Virtasen piirroksissa ei ole unohdettu inhimillisyyttä, vaikka mukana on niin sarkasmia kuin ironiaakin. Hannu Virtasella on kyky seurata tarkkasilmäisesti maailman menoa ja siirtää se oivaltavalla tavalla katsojan nautittavaksi. Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Hinta 42 € kirjat Metsäkustannuksesta Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri Metsätyypit-opas esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen uutta tutkimustietoa käytäntöön. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. Mukana kirjan aineistoa syventävä CD-ROM. Työhön ja huviin Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Hinta 38,40 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Kolme iloista rosvoa ja muita metsätyyppejä juhlistaa Metsälehden 80-vuotisjuhlavuotta. Hinta 38,40 € Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Hinta 48 € Uutuus Uutuus. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Kolme iloista rosvoa ja muita metsätyyppejä Hannu Virtanen ja Paavo Seppänen Graa?kko Hannu Virtasen piirtämät pilakuvat ilmestyivät Metsälehdessä ja Metsälehti Makasiinissa vuosien 1990 ja 2012 välisenä aikana. Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen