Metsälehti 9/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TOUKOKUUTA 2014 • Nro 9 • WWW.METSALEHTI.FI 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 8. Sivut 16–17 Ajankohtaista: Metsä Group avasi sellupelin ›› sivut 10–11 Puukauppa: Vaaka mittaa tarkasti ›› sivu 12 Metsänhoito: Kevät on koivun aika ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Kepin avulla taimet löytyvät ›› sivu 20 K u v a t T im o K il p e lä in e n ja L u st o n a rk is to Lusto juhlii kiireen keskellä
Biotalous tarkoittaa meillä pääasiassa puun jalostamista, mutta biomassaa on paljon muutakin. www.metsalehti.. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat yrittäneet kansainvälistyä vaihtelevalla menestyksellä. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Maailmalla biotalous on jo hyvässä vauhdissa, kun myös isot kemian alan yritykset etsivät vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille ja ravintokasveille. Siitä onkin kyse, ainakin aluksi. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. MIKKO HÄYRYNEN Pääomalla on väriä Jos metsätalouden liiketoiminta muutettaisiin liikelaitoksesta osakeyhtiöksi, tarkoittaisi se Metsähallituksen yhteiskunnalle tuottaman kokonaishyödyn muuntumista yksinomaan siksi hyödyksi, jonka osakeyhtiö tehtävänsä mukaisesti omistajilleen tuottaa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Puheet pakollisista metsäsuunnitelmista tai puun hiilineutraalisuuden kyseenalaistaminen ovat herättäneet hämmennystä. Kohta on hyvä tilaisuus vaikuttaa. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Metsä Fibre todennäköisesti keskittyy selluun, mutta tilaa on yhteistyökumppaneille, jotka voivat jalostaa ennen tähteiksi ja sivutuotteiksi kutsutuista ainesosista jotain uutta. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 2 METSÄLEHTI 9 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Kevään merkkejä ”Muurahaiset viettivät herkkuhetkeä juomalla koivun mahlaa.” Ammatti Raivooja. Niin suunnitteilla olevalle tehtaalle kuin koko Suomelle on tärkeää, että puu säilyttää kilpailukykynsä biomassojen joukossa. Sivut 18-19 Miten pohjoisen suometsille käy. Tehtaat Suomessa, Etelä-Amerikassa ja Kiinassa voivat kukin olla kannattavia, mutta ei ole vahvaa näyttöä, että ne kannattaisivat yhdessä paremmin. Kysymyksessä on silloin vain taloudellinen voitto ja osingonjako. Investointi lasketaan havusellun hyvän kysynnän varaan. Sivut 22–23 Vesi pärskyy, kun telkkä on soitimella Sivu 24 Metsäorganisaatiot pöllytetty uusiksi Hämäläiset metsätalousministerit ovat pistäneet tuulemaan, MTK:n Mikko Tiirola kirjoittaa. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Ennakkoäänestys alkaa 14. Siksi on tärkeää, että myös uuteen Euroopan parlamenttiin valitaan edustajia, jotka haluavat tehdä työtä puun käytön puolesta – heitä on joka puolueessa. Tämä johtuu siitä, että Suomi on EU:n jäsenmaiden joukossa pieni ja poikkeuksellisen riippuvainen metsien talouskäytöstä. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Erilaisten hyvien aikomusten aiheuttamat sivuvaikutukset voivat Brysselistä katsoen näyttää pieniltä yksityiskohdilta, mutta metsien hyödyntämiselle niistä voi koitua isoja ongelmia. Tehtaan piirustuksissa varaudutaan kuitenkin jo tulevaan. Joskus ennen sellutehdas keskelle Suomea olisi koettu vanhakantaisena hankkeena, mutta jälkinokialaisena aikana perusteollisuus tekee uuden tulemisen. . Ei mikään muu.” Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola Metsien rooli kasvussa EU:ssa EU:n metsäpolitiikkaa voidaan muuttaa määrätietoisella mielipidevaikuttamisella, toteaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen eurovaalien alla. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Viimeistään nyt muutkin kuin metsissä ahkeroivat uskovat, että puunjalostus jatkuu Suomessa. Sellutehdas on tehokas laitos prosessoimaan biomassaa erilaisten tuotteiden raaka-aineeksi. Pitkäkuituista sellua tarvitaan lujittamaan kartonkia ja pehmopaperia, joiden molempien menekki kasvaa. Asiantuntijatkaan eivät pysty osoittamaan, että metsäteollisuus välttämättä olisi globaalia bisnestä. Tähän liittyen Euroopan unioni on viime aikoina yllättänyt useita kertoja. Tehdasinvestointi kannustaa äänestämään Metsä Groupin sellutehdashanke Äänekoskelle käänsi metsäalan ja koko Suomen ilmapiiriin synkistelystä toivoksi ja osoitti, että pääomalla on väriä. . Metsä Group ilmoitti valmistelevansa biotuotetehtaan rakentamista, mutta nopeasti puhe kääntyi uutiseksi uudesta sellutehtaasta. Ne ovat myös Metsä Groupin oman strategian ydintä. PÄÄKIRJOITUS 8.5.2014 U utinen investointiaikeista Äänekoskelle on otettu innostuneesti vastaan. Tehtaan suurin omistaja on Metsäliitto Osuuskunta, eli suomalaiset metsänomistajat ja sinivalkoinen raha. Sivu 25 Uutuuskirja kuvittaa ötökät Sivu 26 Mahan täydeltä makeaa Kanadasta Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. toukokuuta. Sivut 4–5 Utön tutkimusasema lisää ilmastotietoa Sivu 6 Ylitiheiden pusikoiden kunnostuksella kiire Sivu 7 Teollisuus, yliopisto ja lukiot yhteistyössä Sivu 8 Kevään merkki: visantaimet loppu Sivu 9 Metsäliitto jäi mutta metsä ei Parkanolainen Jukka Koivunen lähti vuorotteluvapaalle hoitamaan metsää – ja jäi sille tielle. 09 315 49 804 AD: Anna Back p
-metsävaratietopalveluun. Hankkeen myötä se on otettu käyttöön myös taimikonhoitoja nuoren metsän harvennuskohteilla, joissa omavalvonta on aikaisemmin ollut vähäisempää”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Neero. Omatoimisille opeteltavaa Omavalvonnan toimivuutta kemerahakemuksissa kokeillaan tämän vuoden aikana kolmessa suurimmassa puunostoyhtiössä, yhdessä metsäpalveluyrityksessä sekä neljässä metsänhoitoyhdistyksessä. Viime vuosina Metsäkeskuksen otannalla tarkastamista kohteista toistakymmentä prosenttia ei ole täyttänyt kemeraehtoja, ja rahaa on valunut rahoituskelvottomillekin työmaille. Isot metsä. Yksi testaajista on metsänhoitoyhdistys Loimaan seutu. ”Omavalvontatieto on ollut hyvä dokumentti metsänomistajalle. Etenkin uudet isot yhdistykset ovat aktiivisia. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Savotta on hankkeen myötä ottanut omavalvonnan käyttöönsä hyvin kokemuksin. /omavalvontaohjeet-ja-lomakkeet. Siten metsänhoitotöiden laatu kohentuu. ”Jatkossa rahoitushakemusten yhteyteen vaaditaan mahdollisesti omavalvontatieto. Omavalvonnassa metsuri ja konekuski mittaavat säännöllisesti työnsä jälkeä ja kirjaavat tulokset ylös. Kemeraa on esimerkiksi haettu liian järeäpuustoisille kohteille tai puusto on jäänyt turhan tiheäksi. Omavalvontatulos kertoo, kuinka paljon puuta on kaadettu nurin ja mihin tiheyteen puusto on raivattu. Sen verran tarkastukset vähenisivät vuosittain”, Matilainen sanoo. Omavalvonta tullut jäädäkseen Kemeran lisäksi omavalvonta on mukana uusissa hyvän metsänhoidon suosituksissa, eikä laadun hallintaa ole unohdettu PEFC-serti. ”Jos omavalvonta on yhtä yksinkertainen toteuttaa kuin tässä pilottihankkeessa, se onnistunee metsänomistajiltakin”, Neero vakuuttaa. ointijärjestelmän päivityksessäkään. Kemeratyön laatu joutumassa syyniin Mikäli jatkossa halajaa kemeratukia, rahoitushakemuksen matkaan saatetaan vaatia omavalvontatiedot. Nämä tiedot voidaan päivittää suoraan metsäsuunnitelmaan tai metsään.. Omavalvonnan ideana on lisäksi, että työntekijä saa välittömän palautteen työnsä jäljestä ja pystyy muuttamaan tarvittaessa sitä haluttuun suuntaan. Tavoitteena on kokeilla omavalvontatiedon käyttökelpoisuutta taimikonhoitoja nuoren metsänharvennuskohteiden rahoitushakemuksissa. Eri työlajien omavalvontaohjeet löytyvät verkosta osoitteesta www.metsakeskus.. ”Rahoituksen valvonnassa säästöä kertyisi arviolta noin kolme henkilötyövuotta. Mikäli omavalvonta osoittautuu riittävän luotettavaksi ja toimivaksi, saattaa siitä tulla kemeratuen edellytys. Tuki oikeaan taskuun Maaja metsätalousministeriön rahoittama hanke tähtää myös puhtaaseen säästöön. Pieniin yhdistyksiin omavalvonta tulee, mutta hitaammin”, arvioi omavalvontahankkeen projektipäällikkö Kyösti Sipilä metsäkeskuksesta. S a m i K a rp p in e n. Olemme pystyneet näyttämään asiakkaalle, miten työ on tehty”, kertoo yhdistyksen kenttäpäällikkö Jukka Haataja. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 9 • 2014 3 TIIA PUUKILA O mavalvonnasta toivotaan turhien hallintokulujen selättäjää ja metsänhoitotöiden laadun petraajaa. Mikäli omavalvonta tulee taimikonhoitoon ja nuoren metsän harvennuksiin, se tietää opeteltavaa myös omatoimisille metsänomistajille. Metsäkeskus testaa tämän vuoden aikana omavalvonnan toimivuutta kemerahakemuksissa yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Tämä keventäisi metsäkeskuksen tarkastusurakkaa. rmat ovat valvoneet metsänhoitotöiden laatua jo pidemmän aikaa. Myös metsänhoitoyhdistyksissä on aktivoiduttu. Samalla rahoitusta saataisiin kohdistettua nykyistä paremmin kemerakelpoisille kohteille. Omavalvontatieto saattaa jatkossa osoittaa, onko kohde on kemerakelpoinen ja tehty työnjälki kelvollista. ”Omavalvontatieto on ollut hyvä dokumentti metsänomistajalle.” Jatkossa jokaiselta kemerakelpoiselta taimikolta saatetaan vaatia dokumentti työn jäljestä eli omavalvontatieto. Sipilän luotsaamassa hankkeessa on kehitetty omavalvontaohjeita niille, joilla ei entuudestaan sellaisia ole ollut. ”Näyttää siltä, että omavalvonta on tulossa kattavasti metsänhoidon töihin. Sen avulla saataisiin päivitettyä metsävaratietoa, mutta ennen kaikkea kohotettua työn laatua”, kertoo hankkeen vetäjä Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta. ”Olemme tehneet omavalvontaa metsänviljelyssä yli kymmenen vuotta
”Metsien vuotuinen kasvu on EU:ssa puolitoistakertainen metsien vuotuiseen käyttöön verrattuna. Vastaus on ilmiselvä. Kirjanpainajat lähtivät liikkeelle Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus ovat aloittaneet kirjanpainajien parveilun seurannan. Aluksi haketta kuluu 0,7 miljoonaa kuutiota, myöhemmin 1,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. ”Jos meillä olisi tiukat yhteiset pelisäännöt, kenen ehdoilla ne tehtäisiin. Hänen mielestään metsästrategia on parempi vaihtoehto kuin yhteinen metsäpolitiikka, sillä eri jäsenmaiden suhde metsiin on erilainen. Hakkarainen kehottaa metsänomistajia miettimään eurovaaliehdokkaita ja heidän teemojaan myös metsäsektorin näkökulmasta. ”Aina hoetaan, ettei EU:lla ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Juuri siitä rahasummasta, jonka Metsähallitus on voinut voittoaan vähentäen käyttää sille asetettujen yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamiseen. Hyvää tulosta selittävät muun muassa kustannussäästöt ja tehokkuuden parantaminen. Toissa viikon lopulla havaittiin jo ensimmäisten kirjanpainajien lähteneen liikkeelle aurinkoisilla ja lämpimillä paikoilla Etelä-Suomessa. toukokuuta. UPM: Elpymisen merkkejä Metsäyhtiö UPM paransi alkuvuonna tulostaan. Suomelta voisi loppua muskelit, kun tullaan EU:n päätöksentekojärjestelmään.” Kädenvääntöä päästöistä EU:n ilmastoja energiapolitiikassa suuria kysymyksiä on, voidaanko puulla korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Yhtiön liikevaihto puolestaan laski neljä prosenttia 2,57 miljardiin euroon. ”Metsiin pitäisi tulevassa päätöksenteossa saada enemmän elinkeinonäkökulmaa. Puuliitto: Aikalisä metsähallituslain valmisteluun Metsähallituksen metsätalouden liiketoimintaa ei pidä yhtiöittää, Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola arvioi vappupuheessaan. Sen sijaan tulisi tukea monimuotoisuutta parantavia toimia, esimerkiksi ennallistamista ja jatkuvan kasvatuksen siirtymävaiheen toimenpiteitä. Järjestöt pitävät ongelmallisena sitä, että esityksessä on tukia, joita myönnetään ympäristön kannalta haitallisille toimenpiteille. Ei olekaan, eikä pidä ollakaan. ”Monilla liiketoiminta-alueilla oli myös havaittavissa merkkejä markkinoiden elpymisestä”, toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvioi. ”Suomi on pieni kansakunta ja EU:ssa päätöksenteko menee väkiluvun mukaan, mutta metsäasioissa suomalaisilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Stora Enson liikevoitto kasvoi alkuvuonna 130 miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin tulos oli tappiolla 35 miljoonaa euroa. Laitoksessa voidaan käyttää polttoaineena muun muassa puuta, turvetta ja kivihiiltä. Hän on johtanut yhtiötä seitsemän vuotta. Yhtiö on saavuttanut liki 80 prosenttia tavoittelemistaan 200 miljoonan euron vuotuisista säästöistä. Miten asiaan saadaan muutos. Sen sijaan unionissa on politiikkoja, jotka vaikuttavat suoraan metsään. Siellä on huikeita mahdollisuukMetsätalous esiin EU:ssa Metsäasioihin pitäisi EU:n päätöksenteossa saada enemmän elinkeinonäkökulmaa, sanoo MTK:n Juha Hakkarainen. Pääosin aiotaan käyttää paikallista metsähaketta. Kirjanpainajat alkavat parveilla, kun ilman lämpötila nousee noin 18 asteeseen ja maan noin 10 asteeseen. Hän muistutti, että Metsähallitus toimii nykyiselläänkin, valtion liikelaitoksena, varsin tehokkaasti. Järjestöt esittävätkin, että ympäristölle haitalliset tuet poistetaan kemerasta. ”Vaikka Suomi on kansakuntana pieni, se on metsäasioissa jättiläinen.”. Euroopan parlamenttiin valitaan toukokuussa uudet jäsenet. ” Lepola vetosi maaja metsätalousministeri Jari Koskiseen, jotta hankkeessa otettaisiin aikalisä. Hakkaraisen mukaan määrätietoisella mielipiteisiin vaikuttamisella. Tällä hetkellä EU:n päätöksenteko on metsätalouden näkökulmasta enemmänkin rajoittavaa kuin mahdollistavaa”, hän sanoo. Siinä määritellään periaatteet, joilla muun muassa vahvistetaan kestävää metsätaloutta, parannetaan metsäalan kilpailukykyä ja varmistetaan metsien suojelu. Metsästrategian idea on toimia sateenvarjona niiden yläpuolella ja lisätä niiden välistä yhteistyötä, jotta metsäasioita ei lähestyttäisi yhdestä näkökulmasta kerrallaan vaan kokonaisuutena”, Hakkarainen kertoo. 4 METSÄLEHTI 9 • 2014 LYHYESTI Uusi hakevoimalaitos Naantaliin Turun Seudun Energiatuotanto rakentaa uuden voimalaitoksen Naantaliin. ”Se ei tapahdu itsestään vaan vaatii toimenpiteitä koko metsäsektorilta. ”Mistä ihmeestä jokin osakeyhtiö voisi vielä muhkeamman tuoton repiä. Mikäli säät viilenevät ennusteiden mukaisesti, parveilu saattaa siirtyä ennakoitua myöhemmäksi. ”Tavoitteenamme on hyödyntää mahdollisimman paljon kotimaisia polttoaineita”, TSE:n toimitusjohtaja Tapani Bastman kertoo. LIINA KJELLBERG, teksti MARKKU OJALA, kuva M iten saada Euroopan päätöksentekijät ymmärtämään, että metsien käyttö ei ole uhka vaan mahdollisuus. Liikevoitto ilman kertaeriä nousi 196 miljoonaan euroon ja liikevaihto liki 2,5 miljardiin euroon. Karvinen jatkaa toimitusjohtajana siihen asti, kunnes seuraaja löytyy. Tätä pohtii eurovaalien alla MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Asioihin pitää vaikuttaa etukäteen, ei sen jälkeen, kun niistä on tuhat sivua valmista paperia.” Nyt on metsänomistajien mahdollisuus vaikuttaa. Ympäristöjärjestöt: Kemeraa jatkuvalle kasvatukselle Ympäristöjärjestöt ovat tyytymättömiä kemeralakiesitykseen. Vaikka Suomi on kansakuntana pieni, se on metsäasioissa jättiläinen.” Metsästrategia heti pöydällä Uusia meppejä odottaa europarlamentissa täyslaidallinen metsäasioita. On ilmasto-, ympäristö-, energia-, maatalousja teollisuuspolitiikkaa. Suomessa vaalit pidetään sunnuntaina 25. Ensimmäisenä pöydällä on EU:n metsästrategia. Lisäksi kehitteillä ovat yhteiset kestävän metsätalouden kriteerit. Karvinen jättää Stora Enson Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen jättää tehtävänsä
”Suomen edustajilla on ollut hyvin erilaisia näkökulmia metsäasioista. Samalla onnentoivotusten sirpaleita menee myös muulle puun lisäkäyttöä suunnittelevalle teollisuudelle. Tehtaan tontille ei ollut vielä kaivettu edes kuoppaa. Toivottavasti nyt ja lähitulevaisuudessa ymmärretään positiivisuuden merkitys kansakunnan menestyksen avaimena. Kulunut vaalikausi on Hakkaraisen mukaan ollut metsäasioissa ylivoimaisesti vilkkain koko sinä aikana, kun Suomi on kuulunut EU:hun. ”Suomen kaltainen pieni maa, jossa vientiteollisuudella on suuri merkitys, ei pärjää yksin. Herättyäni ja kylmän hien kuivuttua tajusin, ettei tuo Suomessa ole mahdollista. On huolestuttavaa, jos edustaja ei näe, millaisia mahdollisuuksia metsä tuo uusiutuvana luonnonvarana. Vuodesta 2008 saakka kansaa on totutettu vain huonoihin uutisiin ja pessimismiin. Uutinen nosti virneen suupieliin. Mutta jos tarkastellaan koko Suomea, on metsien kasvu kaksinkertainen verrattuna niiden käyttöön. Valitukset olivat tukkineet hallinto ja vesioikeudet. ”Kaikki on kiinni mittakaavasta ja ajanjaksosta. Metsissä on puuta; hakkuut kohdistuvat investointihankkeen vaikutuksesta sellaisiin metsiin, joilla ei pitäisi olla suojeluarvoja. Puun käyttö ei ole Suomessa kestävällä pohjalla, puun keitto biotuotteiksi ei ole hiilineutraalia, pienhiukkaset tappavat koko pohjoisen Keski-Suomen asujaimiston, Helsingin juomavesi ja Päijänne ovat vaarassa. Suomessa EU koetaan herkästi uhkaksi, mutta Hakkaraisen mielestä EU on ollut hyväksi metsäsektorille. Hakkarainen pitää keskustelua omituisena. Suuria päätöksiä on tehty, mutta vain pakon edessä ja ehdottomasti liian myöhään. . Heti investointipäätöksen julkistamisen jälkeen ympäristöministeriö oli lähettänyt useita lentokonelastillisia virkamiehiä Brysseliin vastustamaan hanketta. Olisi aika lopettaa hillitön itseruoskinta ja ymmärtää, että vain luonnonvaroja järkevästi hyödyntämällä ja viisaalla työnteolla kansantalous saadaan kasvuun. Painajainen hyvien uutisten jälkeen Juha Hakkarainen › MTK:n metsäjohtaja › Työskennellyt aiemmin MTK:n metsäekonomistina ja tutkimuspäällikkönä sekä Eläkekassa Verson johtajana › Metsätalousinsinööri sekä maatalousja metsätieteiden lisensiaatti › 52-vuotias kotoisin Kaavilta, Pohjois-Savosta › Perhe: avovaimo ja kaksi lasta › Vapaa-aika kuluu kesäisin saaressa Saimaalla, muulloin hiihtäen, pyöräillen ja kuntosalilla sia: energiantuotantoa, perinteistä metsäteollisuutta, erilaisia ekosysteemipalveluja”, Hakkarainen luettelee. Vain tutkijat olivat optimistisia; puuta riittää jalostettavaksi ja suojeltavaksi. Toivon, että hautaatte puheet metsien kiinteistöveroista ja erityisesti toivon, että ympäristöministeriö onnistuu jouhevasti toteuttamaan lupauksensa nopeutetusta lupamenettelystä. MTK:n vaalisivut löytyvät osoitteesta www.mtk.. Vain vähän aikaisemmin oli lehdissä keskusteltu mahdollisuudesta rakentaa uutta metsään liittyvää teollisuutta Suomeen. Jos emme hyödynnä uudiutuvia luonnonvarojamme, minkä varaan täällä sitten rakennetaan?” Eurovaalit sunnuntaina 25.5. /ajankohtaista/ teemat/eurovaalit2014 MTK:n Juha Hakkarainen ei kaipaa EU:hun yhteistä metsäpolitiikkaa. M etsäliiton ilmoituksen uuden biotuotantolaitoksen rakentamisesta kuulin raivaussahan kahvoja puristaessani taimikon varhaishoitoa aloitellessani. Hyviä uutisia jatkoi muutamaa päivää myöhemmin Stora Enso ilmoittamalla puunkäytön lisäyksestä Varkaudessa. Yhtiön johto on ansaitusti voideltu hunajalla ja mirhamilla, hyvä niin. Äänekosken biojalostuslaitos on toivottavasti uuden aikakauden alku. Oli perustettu kansalaisliike laatimaan valituksia ympäristöluvista, kaavoituksista ja tiestön perusparannusohjelmista. Mitään hyvää ei ole nähty maailmassa ja varsinkin tavallinen kansa on saanut kokea palveluidensa heikentyneen voimakkaammin kuin kansantalous on heikentynyt. Jos tarkastellaan yhtä puuta, on biologinen fakta, että sen käyttö vapauttaa hiiltä. Kansainväliset sijoittajat olivat vetäytyneet rahoitusvastuistaan. Kotimaassa jatkuivat kansalaisten mielenosoitusmarssit tehdasta vastaan. Hyvinvointivaikutukset kohdistuvat sellaisille alueille, joilla uskoa tulevaisuuteen on kaikkein eniten menetetty. Ennakkoäänestys 14.–20.5. Hän ennakoi metsäasioiden merkityksen jatkossa vain kasvavan. Paikkamme on EU:ssa, mutta niin, että vaikutamme aktiivisesti siihen, mihin suuntaan EU menee.” Suomen euroehdokkailta Hakkarainen toivoo yhteistä näkemystä siitä, että metsät ja niiden käyttö on mahdollisuus niin Suomelle kuin koko Euroopallekin. Metsänhoitoyhdistykset vastustivat Metsäliiton kasvavaa puunhankintaa ja vaativat itselleen lisää toimitussopimuksia. Voi sitä pessimismin määrää; puu ei liiku, kuluttajat ovat liian kaukana, rikkidirektiivi estää investoinnit, lupamenettelyt ovat liian kankeita. Heräsin tässä yönä muutamana painajaiseen; elettiin vuotta 2016. Harvoin saa yksittäinen investointiuutinen näin paljon positiivista palautetta. Pystyn vain onnittelemaan Metsäliittoa ja sen hallintoa rohkeudesta. Puun käytön lisäämistä hiertää kuitenkin puun hiilineutraalisuudesta virinnyt keskustelu. Silloin metsät eivät enää olekaan hiilen lähde vaan nielu.” Metsien rooli kasvussa Metsäasiat ovat nousseet EU:ssa esille vasta viime vuosina. ”Jos meillä olisi tiukat yhteiset pelisäännöt, kenen ehdoilla ne tehtäisiin?” hän kysyy.. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on määritellyt puun hiilineutraaliksi, mutta määritelmää on viime aikoina alettu kyseenalaistaa. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. 5 METSÄLEHTI 9 • 2014 KAARLO OUNI KO LU M N I Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä
Seurantajärjestelmä on parhaillaan rakenteilla, ja sen avulla saadaan tietoa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja on ilmassa, mistä niitä vapautuu ja mihin niitä sitoutuu. rikkipitoisuudesta, jolloin voidaan jopa seurata läheisellä laivareitillä ajavien laivojen rikkipäästöjä”, Laakso kertoo. Pekka Kivelä, lehdistöneuvos, ex-esimies, työkaveri Metsä Groupissa, Kaustinen 200 www.hannakosonen.fi ” ” HANNU JAUHIAINEN U udet ja entistä tarkemmat mittausasemat mahdollistavat kasvihuonekaasujen liikkeiden aikaisempaa paremman seurannan. Valtaosa Savotta-ryhmän jäsenistä on päättänyt osallistua 13 kanteen osalta tehtyjen valitusten jatkokäsittelystä koituvien kulujen maksamiseen. Metsänomistajien valituksen käsittelyn ennakoidaan kestävän hovioikeudessa vähintään puoli vuotta. MIKKO RIIKILÄ Metsäyhtiöiden puukauppakartellin aiheuttamista vahingoista korvauksia hakevien metsänomistajien muodostama Savotta-ryhmä valittaa Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Maksaja: Keskustan Moinsalmi-Pellossalon Paikallisyhdistys ry Hanna on valoisa ja ennakkoluuloton ihminen, joka heittäytyy uusien asioiden pariin huippu-urheilijan asenteella: Kyllä minä pärjään! On sitten kysymys metsätalouden tai -teollisuuden elinehdoista taikka puun ja kulttuurin yhtymäkohdista. 6 METSÄLEHTI 9 • 2014 tä pois lähtiessä. Vastaajien – Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n – oikeudenkäyntikulut ovat jo tähän mennessä kohonneet lähes kolmeen miljoonaan euroon. Kaikki 13 kantajaa ovat nyt valittaneet päätöksestä. Entistä tarkempien mittaustulosten avulla on mahdollista seurata myös sitä, kuinka valtiollisesti sovitut kasvihuonekaasujen päästövähennykset toteutuvat. Hannalla on näkemystä, osaamista ja kypsää viisautta. Mereen sijoitettujen mittalaitteiden lisäksi Utössä on paljon ilmakehän ominaisuuksia mittaavia laitteita. ”Siitä, jatkuuko tilanne samana myös tulevaisuudessa, ei ole varmuutta”, Vesala sanoo. Vastuu. Merentutkimusasemalle tulee käyttöön kattava joukko laitteita, joista osa on kokonaan uudentyyppisiä. Ihmisen toiminnan seurauksena syntyvistä kasvihuonekaasuista eniten ilmastoa lämmittävät hiilidioksidi, metaani ja ilokaasu. Metsähallituksen tai julkisyhteisöjen metsäyhtiöille osoittamien vahingonkorvauskanteiden käsittelyä ei Helsingin käräjäoikeudessa aloiteta ennen kuin Savotta-ryhmän vanhenemisasiasta on saatu lainvoimainen ratkaisu. Metsä siis sitoo hiilidioksidia. Suomi on keskeisesti mukana ICOS-organisaatiossa, sillä sen päämaja on Helsingissä Kumpulan tiedekampuksella Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteydessä. Vauraus. Tämän seurauksena ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa jatkuvasti. Hiilidoksidi kiertää ympäriinsä Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila Ilmatieteen laitokselta kertoo, että nykyarvioita hiilidioksidin liikkeistä voidaan tarkentaa uuden seurantajärjestelmän avulla. Monet niistä on ensimmäistä kertaa Suomessa pysyvästi mereen asennettuja. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Timo Tamminen puolestaan luonnehtii Utön asemaa suomalaisen merentutkimuksen monitieteelliseksi lippulaivaksi, joka kokoaa samalle paikalle keskeisten tutkimusasemien ja yliopistojen huippuosaamista. Näin metsänomistajien vaatimuksia kartellin aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ei käsitellä oikeudessa, jos käräjäoikeuden ratkaisu jää voimaan. Hiilidioksidin lisäksi tietoja saadaan mm. Käräjäoikeus katsoi metsänomistajien kanteen vanhentuneeksi. Järjestelmään kuuluvia mittausasemia on Suomessa Utössä, Pallaksella, Sodankylässä, Puijolla sekä Evolla. Helsingin yliopiston meteorologian professori ja ICOS:n varajohtaja Timo Vesala kertoo, että meret ja metsät ovat tähän saakka pystyneet sitomaan ison osan ihmistoiminnan vuoksi vapautuneesta hiilidioksidista. Mittausten avulla voidaan esimerkiksi todeta, että metsän yllä kiertävän ilman hiilidioksidipitoisuus on kesäaikaan metsään tullessa suurempi kuin sielIlmastotieto tarkentuu Ilmaston lämpenemiseen vaikuttavien kasvihuonekaasujen liikkeistä ja synnystä saadaan aikaisempaa parempaa tietoa. Mittausten perustana on eurooppalainen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä ICOS, joka tuo tärkeää lisätietoa kasvihuonekaasuista. Fossiiliset polttoaineet ja metsien hävittäminen ovat suurimpia päästölähteitä. Kartellijuttu hoviin L a u ri L a a k so /I lm a ti e te e n la it o s. Hiilidioksidia vapautuu paljon luontaisesti, mutta entistä suurempi osa päästöistä on ihmisen toiminnan seurausta. Tietoja saadaan esimerkiksi meren hiilidioksidipitoisuudesta. Hovioikeuden ratkaisusta voidaan vielä valittaa korkeimpaan oikeuteen, joka viimeistään antaa lainvoimaisen ratkaisun kartellikanteen vanhenemisesta. Metsänomistajapuolen kuluja ei julkisteta, mutta vahvistamattoman tiedon mukaan nekin lasketaan miljoonissa euroissa. Loppuosasta hiilidioksidipäästöjä puolet sitoutuu meriin ja puolet metsiin. Utön saarelle tutkimusasema Utön saarelle on valmistumassa uusi merentutkimusasema, jota Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Lauri Laakso kuvailee ehkä maailman hienoimmaksi. Voin suositella. ”Meri voi olla ajoittain hiilen nielu ja ajoittain taas päästölähde.” Lounais-Suomen ulkosaaristossa sijaitsevalle Utön saarelle on valmistumassa yksi maailman hienoimmista ilmakehän ja meren ominaisuuksia mittaavista tutkimusasemista. Ehdolla europarlamenttiin 2014 Hanna Kosonen Vapaus. Tarkoitus on myös parantaa ymmärrystä kasvihuonekaasujen kierrosta, nielujen ja lähteiden alueellisista ja ajallisista vaihteluista ja näin lisätä ilmastomallien luotettavuutta. Käräjäoikeus teki ratkaisunsa 13 kanteessa, jotka oli valittu Savotta-ryhmän jättämistä noin 650 kanteen joukosta. Nykyisin arviolta puolet hiilidioksidipäästöistä jää ilmakehään. ”Meri voi olla ajoittain hiilen nielu ja ajoittain taas päästölähde. Uuden seurantajärjestelmän avulla pyritään saamaan entistä tarkempaa tietoa ilmakehän ja ekosysteemien toiminnasta. Järjestelmässä on mukana 12 maata ja mittauspisteitä on noin sata
Hirvituhojen korvaukset uhattuina Kemeralain uudistamisen taustalla ovat Euroopan komissiossa työn alla olevat maaja metsätaloutta koskevat säännöt valtion tukiin. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. Lain uudistamista pohtinut työryhmä esittää, että energiapuun korjuuta ei enää tueta kemeravaroin. Rääseiköt on syytä panna kuntoon seuraavan vuoden aikana, MTK:sta patistetaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomen nykyinen hirvituhojen korvausjärjestelmä ei olisi mahdollinen. EU:n valtiontukien suuntaviivoihin liittyy Näräkän mukaan muitakin ongelmia. www.yara.fi www.metsänlannoitus.fi aV Vit it itta a a a ra ra a aa a a a a tttä ä ä ä LIINA KJELLBERG Ylitiheiden nuorten metsiköiden kunnostuksella alkaa olla kiire, jos siihen mielii saada energiapuun korjuutukea. fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. ”Silloin bioenergiatuet oliPusikot kiireellä kuntoon Ylitiheät nuoret metsiköt joutunee pian kunnostamaan ilman energiapuun korjuutukea. Valtiontuen suuntaviivat viimeistellään Brysselissä tulevien viikkojen aikana ja niiden on määrä astua voimaan heinäkuussa 2014. M ik k o R iik ilä. Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoden 2015 kesäkuun loppuun. Tu tu stu nyt verk os sa m ets änlannoitu s. Hänen mukaansa on kuitenkin todennäköistä, että suuntaviivat eivät tule sallimaan tukea energiapuun korjuulle. Lue lisää: metsänlannoitus.. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Lisäksi petu tulisi komission mukaan myöntää sähköja lämpölaitoksille, ei metsänomistajille. Lisäksi komissio on esittänyt, että eläintuhokorvauksia voisi maksaa vain suojeltujen lajien aiheuttamille tuhoille. Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. YaraVita Bortrac 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. ”Kaikki rääseiköt kuntoon lähivuoden aikana”, patistaa metsänomistajia MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. Boorinpuutoksesta kärsivä metsä Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. 7 METSÄLEHTI 9 • 2014 Uusi boorilannoituksen täsmä-ässä on täällä Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. sivat mahdollisia EU:n kautta rahoitettavissa maaseudun kehittämisohjelmissa mutta eivät kansallisissa tukijärjestelmissä”, hän sanoo. Tilanne on Näräkän mukaan ristiriitainen, sillä aiemmin hyväksytyn EU:n maaseutuasetuksen mukaan jonkinlainen tuki voisi olla mahdollista. Alun perin tarkoituksena oli korvata energiapuun korjuutuki pienpuun energiatuella eli petulla, mutta Jylhän mukaan on epävarmaa, saako petu koskaan Euroopan komission hyväksyntää. MTK:n asiantuntijan Janne Näräkän mukaan valtiontuen suuntaviivat ovat komissiossa vasta valmistelussa, joten niiden sisällöstä ei voi sanoa mitään varmaa. Komissio haluaisi esimerkiksi luopua tukien jälkirahoitteisuudesta, jolloin tuen saamisen ehtona olisi aina ennakkosuunnitelma. Ainakin alun perin komissio oli myös sitä mieltä, että työn osuutta ei voisi tukea, mikä toisi haasteensa metsäalalle. Jos energiapuun korjuutukea haluaa vielä saada, pitää hakkuut Jylhän mukaan pistää suunnitteille nyt, sillä tukea ei voi hakea ennen kuin leimikko on korjattu. Ne määräävät, mitä toimenpiteitä metsissä voidaan tukea. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Kiireen taustalla on kemeralain uudistus. Ensi vuoden puolivälin jälkeen tukea ei ehkä enää tipu. Valitse Yara, maan parhaaksi
Sen koordinoijana toimiva lehtori Petri Luukkanen Joutsenon lukiosta kertoo, että ensi lukuvuodesta alkaen uudistetulle linjalle voivat hakea mukana olevien lukioiden toisen vuoden opiskelijat, eli tämän lukuvuoden ykkösluokkalaiset. Rehtori Juha Malinen uskoo, että moni tämän vuoden Anjalankosken lukion ykkösluokkalaisista pärjää hyvin haussa Meteli-lukioon. Metelissä ovat mukana Kaakkois-Suomessa toimivat metsäklusteriyritykset UPM-Kymmene, Stora Enso, Metsä Group, Kemira Chemicals, Nordkalk sekä Andritz. Tutkimuksen myötä näyttää siltä, että puulle löydetään lisää erilaisia käyttömahdollisuuksia. ”Pyrimme antamaan opiskelijoille positiivisen ja kattavan kokonaiskuvan alan tarjoamista uravaihtoehdoista”, Petri Luukkanen kertoo.” ”Metelin suorittaneet voivat hakea opiskelemaan LUT:iin erillisessä haussa.” Metsäteollisuuslinjan järjestämisessä ovat mukana kaikki Suomen merkittävimmät, ja Kaakkois-Suomessa toimivat alan teollisuusyritykset. Moni nykyinen lukiolainen tulee jatkossakin työllistymään metsään liittyvässä ammatissa – mutta työtehtävät eivät välttämättä ole samanlaisia kuin ennen. Se tulee nousemaan jaloilleen, mutta erilaisena kuin aikaisemmin. Myös rehtori Juha Malinen on vakuuttunut alan hyvästä tulevaisuudesta. Kiinnostuksen ymmärtää: alalla tarvitaan jatkossakin suomalaisia osaajia, ja Suomeen keskittyy yhä enemmän alan tutkimusta ja tuotekehitystä. Vain kivenheiton päässä sijaitsee UPM:n Myllykosken paperitehdas. Metelissä on mukana kymmenen lukiota. Uusimuotoisen Meteli-linjan ensimmäinen haku tapahtuu marras-joulukuussa 2014. Metsäteollisuuden murroksen, ja monien tuotantolaitosten alasajon jälkeen käytännön yhteistyön järjestämisessä on kuitenkin ollut vaikeuksia. Siellä päässä on ollut muuta mietittävää. Sellaisia ovat esimerkiksi tekniikka, bioja nanotekniikka, tietotekniikka, luonnontieteet, kielet ja kansainvälisyys, talous, luonto ja ympäristö sekä markkinointi ja viestintä. Heidän opintoihinsa kuuluu pitkä matematiikka, fysiikkaa, kemiaa sekä biologiaa. Opiskelijavalinta tapahtuu tammi-helmikuussa ensi vuonna. Kaikista lukioista ei välttämättä linjalle päästä, sillä valittujen kokonaismäärä tulee olemaan noin 10–15 opiskelijaa. Moniosaajille uskotaan riittävän kysyntää. 8 METSÄLEHTI 9 • 2014 MARTTI LINNA E telä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa lukioiden ja metsäteollisuuden yhteistyöllä on pitkät perinteet. ”Koulutus on nuorille edelleen kannattavin investointi omaan tulevaisuuteensa.” Meteli-linjalaiset pääsevät tutustumaan myös metsäalan tutkimukseen ja työhön. Silti yritykset ovat yhä hyvin sitoutuneita yhteistyöhön.” Vuonna 2007 Kaakkois-Suomen lukioiden, metsäteollisuusklusterin yritysten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyö rustattiin uuteen uskoon, kun ensimmäiset lukiolaiset valittiin opiskelemaan Metelieli metsäteollisuuslinjalle. ”Opintosuunnitelmissa on täällä ollut pitkään yhteistyössä toteutettuja kursseja. Opiskeluun sisältyy yritysvierailuja, ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (eli LUT) tarjoaa opiskelijoille viisi kurssia. Rehtori Juha Malinen johtaa pienessä Anjalankosken lukiossa 80-päistä opiskelijakatrasta. Se näkyy siinäkin, että havaittavissa on näköalattomuutta.” ”Uskon, että koulutus on nuorille edelleen paras ja kannattavin investointi omaan tulevaisuuteensa.” Oikotietä yliopistoon Kaakkois-Suomen lukioiden metsäteollisuuslinjalla suoritetaan myös yliopiston kursseja. P e tr i L u u k k a n e n M a rt ti L in n a. Sen koneita puretaan parhaillaan pois jonkin uuden tieltä. Metsä ei häviä mihinkään Meteli-linjalaiset suorittavat opintonsa normaalisti omassa kotilukiossaan. ”Metsäteollisuudessa on menossa valtava kehitystyö. Monelle heistä tuleva opiskelupaikka voi olla Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tälläkin hetkellä – kaikista vaikeuksista huolimatta – metsäklusteri työllistää Suomessa suoraan noin 200 000 ihmistä. Niistä neljä suoritetaan kesällä 2015. Yritykset ovat tarjonneet linjalle päässeille työharjoitteluja kesätyöpaikkoja sekä tutustumisretkiä. Opiskelijaryhmien pääsy tehtaille on kuitenkin ollut viime aikoina jäissä. Teknillinen yliopisto on tarjonnut opiskelijoille opintojaksoja. Suurin haaste nykynuorille on mielestäni se, kuinka he oppivat elämään tässä epävarmuuden maailmassa. Opiskelu kannattaa Toisaalta ala pystyy tarjoamaan monia sellaisia asioita, joista lukiolaiset – tulevaisuuden asiantuntijat – voivat olla kiinnostuneita
Varsinkin kloonitaimien tuotanto on haastavaa. Metsäammattilaisista koostuneiden yleisöjen keskuudessa tehty kysely vahvistaa, että aihe kiinnostaa. Havukuidulle menekkiä idässäkin Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi. • Y h t ä j u h l a a • S u s i , s a h a , j a G P S • V u o s i r e n k a i t a • B i o e n e r g i a a j a i n n o v a a t i o i t a • V a n h a s a v o t t a • S u o m a l a i s t e n m e t s ä t • K o n e a i k a • M e t s ä n p a r a n t a j i e n v u o s i s a t a • L a s t e n L u s t o • V ä r i v a l o k u v i a e n n e n v ä r i f i l m i ä LIINA KJELLBERG Visakoivun taimet loppuvat tänäkin keväänä kesken. Työllisyysvaikutukset painottuvat puunkorjuuseen ja kuljetukseen. Yhtiön mukaan puut hankitaan kotimaasta. Noin puolet istutettavista taimista on siemenistä kasvatettuja siementaimia, joista 60–70 prosenttia visautuu ja noin puolet mikrolisättyjä kloonitaimia, joista kaikki ovat visoja. Nyt kun taimista on pulaa, taimitarhat innostuvat lisäämään tuotantoa, mutta kun mennään vuosi pari eteenpäin, taimilla ei olekaan ostajaa”, Risto Koiravuori sanoo.. Stora Enso aikoo muuttaa Varkauden tehtaan hienopaperikoneen tuottamaan ensikuituun pohjautuvaa aaltopahvin raaka-ainetta. Vanhempi tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitokselta yllättyi, kuinka neutraalisti ammattilaiset suhtautuvat metsien erirakenteiskasvatukseen. Hänen mukaansa visakoivun taimia saadaan vuosittain tilausmäärin nähden liian vähän. Ongelman taustalla ovat osin taimien tuotantoon liittyvät syyt. Varsinkin puuainekseltaan huippuluokkaa olevien kysytyimpien visojen tuotanto on haastavaa. lusto@ lusto.. Taimet pitäisi tilata hyvissä ajoin, mutta Mäkelän mukaan tilauksia tulee vielä keskellä talvea, kun tulevan kevään taimet on jo kasvatettu. Vasta noin joka viides on valmis suosittelemaan asiakkaalleen metsän kasvatusta erirakenteisena. Stora Enso investoi Varkauteen yhteensä 110 miljoonaa euroa. Osin ongelman taustalla ovat metsänomistajat itse. ja 22. Taimien kysyntä on ollut tarjontaa suurempi jo vuosia, mutta metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäneuvojan Risto Koiravuoren mukaan tilanne on tänä vuonna poikkeuksellisen huono. ”Visakoivun istutus on oikullinen muoti-ilmiö. Vajaa 40 prosenttia arvioi, että jatkuva kasvatus parantaa metsätalouden ekologista kestävyyttä. 9 METSÄLEHTI 9 • 2014 Kaikki taimikoiden suojauksesta. OY AGRAME AB www.agrame.fi www.lusto.. Toisaalta muutoksen takia tehtaalla jää käyttämättä 800 000 kuutiota koivukuitua – nämä puut kuitenkin ohjataan Stora Enson muille tehtaille, joilla ne korvaavat tuontikoivua. Taimien saatavuus ei ole koskaan ollut näin huono”, hän sanoo. 90 prosenttia vastanneista sanoo ottavansa mielellään vastaan tietoa menetelmästä. Puunhankinnan työllisyysvaikutusten yhtiö arvioi olevan kokonaisuudessaan noin 200 henkilötyövuotta. Kun mietitään, sopiiko jatkuva kasvatus tiettyyn metsään, tärkein arviointiperuste ovat vastaajien mukaan metsänhoidolliset tekijät (33 prosenttia). Sadetta tuli huhtikuussa keskimääräistä vähemmän. ”Tulokset osoittavat avointa mieltä ja halua oppia.” Ammattilaiset epäileviä Tähänastiset tutkimustulokset tai käytännön kokemukset eivät vielä vakuuta ammattilaisia. Nykyisen 280 000 tonnia vuodessa tuottavan hienopaperikoneen tuotannon on suunniteltu loppuvan elokuussa 2015. Kysely: Jatkuva kasvatus kiinnostaa Metsäammattilaiset haluavat oppia jatkuvaa kasvatusta, mutta epäilevät tuloksia. Korkein lämpötila, 20,4 astetta, mitattiin 21. ”Varkaus on erinomainen tehdas muuntamisen toteuttamiseksi, koska siellä on integroitu sellutehdas, voimalaitos ja sopiva paperikone. päivänä, jolloin lämpötila kohosi maan eteläja keskiosassa paikoin 20 asteeseen. Toiseksi eniten vaikuttavat asiak kaan käsitykset (23) ja kolmanneksi eniten omat käsitykset (20). päivänä Kemiönsaaressa. Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsäneuvoja Harri Visantaimista pula Visakoivun istutusta ensi vuodeksi suunnittelevan kannattaa tilata taimet nyt. ELIISA KALLIONIEMI Metsäkeskusten ja Metsäntutkimuslaitoksen viime talvena järjestämät tilaisuudet erirakenteisen metsän kasvatuksesta eli jatkuvasta kasvatuksesta saavuttivat suuren suosion. Kasvukausi alkoi huhtikuun lopulla Mäkelä on samoilla linjoilla. Muutostyöt on tarkoitus tehdä ensi vuonna. Metsätalouden taloudellisen tuottavuuden paranemiseen menetelmän myötä uskoo vain muutama prosentti vastanneista. Visakoivun taimet ovat niin kalliita, etteivät metsänhoitoyhdistykset tilaa niitä siltä varalta, että kysyntä onkin ennakoitua suurempi. Muunnostyö tehdään pääasiassa syksyllä 2015 ja uusi kone käynnistyy saman vuoden lopulla. ”Emopuut eivät aina suostu laboratoriossa yhteistyöhön. Kyselyyn osallistui noin 800 metsäammattilaista eri puolilta Suomea. Terminen kevät oli alkanut jo hyvissä ajoin huhtikuun alkuun mennessä maan eteläja keskiosissa, koko maassa se alkoi kuun loppuun mennessä Käsivarren Lappia lukuun ottamatta. Muutos lisää havukuitupuun käyttöä 1,1 miljoonaa kuutiota. Jonakin vuonna visakoivua halutaan istuttaa, jonakin vuonna ei. Lisäksi tehtaan sijainti on hyvä raaka-aineen saatavuuden kannalta”, perusteli Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen. Terminen kasvukausi alkaa, kun lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli 5 asteen. 015 345 100 Lustontie 1 Punkaharju A v o i n n a y m p ä r i v u o d e n V a l t a k u n n a l l i n e n e r i k o i s m u s e o m e t s ä k u l t t u u r i n K u n S u o m i p u t o s p u u s t a – v a i p u t o s i k o . Koko talven saa painaa ja silti saa aikaiseksi vain 1 000– 2 000 tainta”, sanoo Jari Mäntynen taimitarha Taimityllilästä. ”Tilasimme noin 10 000 tainta mutta saamme siitä noin kolmasosan. Terminen kasvukausi käynnistyi kuun jälkimmäisellä puoliskolla Eteläja Keski-Suomessa, monin paikoin yli viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Keskilämpötila oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan suuressa osassa maata keskimäärin 1–2 astetta korkeampi, mutta Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosassa ja Itä-Lapissa nousu jäi alle asteen. Koiravuoren mukaan ensi vuoden keväänä istutettavat taimet kannattaisi tilata nyt. Lämpimintä oli kuukauden loppupuolella 21
Toteutuessaan tehtaan vaikutus tuntuu koko Itämeren alueella.. Äänekoski kääntää puuvirrat Metsä Groupin suunnitelma jätti-investoinnista Äänekosken sellutehtaaseen palautti uskon suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuteen. 10 METSÄLEHTI 9 • 2014 MIKKO HÄYRYNEN M etsäliiton metsäjohtaja Juha Mäntylä korostaa, että toteutuessaan Äänekosken jättitehdas kääntää kotimaan havukuitupuun liikesuunnan. Uusi tehdas lähes kolminkertaistaisi puunkäytön noin 6,5 miljoonaan kuutiometriin, josta valtaosa havupuuta. ”Ensiharvennusten kannalta lisäkäyttö tulee todella kipeään tarpeeseen”, Leskinen sanoo. Äänekosken puuhuolto on tarkoitus hoitaa kumipyörillä suunnilleen kahdensadan kilometrin päästä, muuten rautateitse. Mäntylä uskoo, että puun riittävyydestä ei tule tehtaan pullonkaulaa. Sahojen sivutuotteille menekkiä Äänekosken investointi parantaa sahauksen sivutuotteena tulevan hakkeen menekkiä. Suomen sahojen toimitusjohtajan Kai Merivuoren mukaan sahoille ei ole kertynyt myymättömiä hakevuoria, mutta jos sahausmäärä kasvaisi niin vaikeuksia tulisi. ”Olemme kuljettaneet Keski-Suomesta havukuitupuuta konsernin muille sellutehtaille Joutsenoon, Kemiin ja Raumalle. Koko maan tasolla havukuitupuun käyttö kasvaisi kymmenellä prosentilla. ”Kaikissa maakunnissa on tilanne, että välttämättömiä hoitohakkuita ei ole pystytty tekemään.” Leskinen pohtii, että kuitupuun parantuvan menekin vuoksi energiapuussa katse kääntyy runkopuusta hakkuutähteisiin, latvusmassaan ja kantoihin. Puusta ei tule pullonkaulaa Nykyisin Äänekoski käyttää 2,4 miljoonaa kuutiometriä puuta, valtaosin koivua. Metsäinventointien mukaan havukuitupuun hakkuita voidaan lisätä noin seitsemällä ja koivukuitupuun neljällä miljoonalla kuutiometrillä vaikka heti. Lapin kuitupuun käyttö kasvaisi Kemissä, Lounais-Suomen Raumalla ja Joutsenon tehdas tarvitsee tuontipuuta. Vesikuljetuksia ei ole suunniteltu. ”Ja ensi vuosikymmenellä hakkuumahdollisuudet kasvavat entisestään.” Sijaintinsa vuoksi Äänekoski tukeutuu kotimaiseen puuhun. Suurimmat hakkuumahdollisuudet ovat Pohjanmaan ja Savon suunnilla. Tuontipuu on otollisempaa käyttää rajan lähellä Joutsenossa tai meren rannalla Raumalla ja Kemissä. ”Sijainti on hyvä, sillä hakkuita voidaan lisätä joka puolella.” Keski-Suomessa ja kaikissa naapurimaakunnissa on hakkaamatonta havupuureserviä. ”Suurin kysynnän kasvu sijoittuu alueelle Äänekoskelta koilliseen, mistä on pitkä matka muille käyttöpaikoille”, Mäntylä näkee. Puru ja kuori menevät pääosin polttoon, mutta pintapuun hake on pitkäkuituista ja erinomaista sellun raaka-ainetta. Mäntylän mukaan puun tuonti ei saa vähentyä. Uusi tehdas kääntäisi puuvirran toiseen suuntaan, havukuitu alkaisi kulkea Keski-Suomeen.” Muiden sellutehtaiden olisi hankittava puuta muualta, mikä vaikuttaisi havukuitupuun menekkiin koko maassa ja myös Itämeren alueella. Neljän miljoonan kuutiometrin lisäys havukuitupuun käytössä kasvattaa kantorahapottia varovaisella 15 euron kuutiohinnalla laskien 60 miljoonalla eurolla. Ensiharvennuksiin vauhtia ”Tehtaan raaka-ainehuolto on realistisella pohjalla”, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen johtaja Timo Leskinen uskoo. Sahoille sivutuotteiden hinta ei ole sivuseikka, sillä tukkikuutiosta tulee 30 prosenttia haketta, kymmenen prosenttia purua ja kymmenen prosenttia kuorta
Hienopaperin tuotanto lopetettiin vuonna 2011 ja noin 160 työntekijää menetti työpaikkansa. ”Kun uskottava taho julkistaa suunnitelmansa, niin muut joutuvat lykkäämään omiaan.” Jokinen uskoo, että Äänekosken jättitehdas ei jää lajissaan viimeiseksi. › Tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia pääasiassa havusellua vientiin. Pöyryn metsäasiantuntija Petri Jokisen mukaan sellutehdasuutista osattiin odottaa muutaman vuoden sisällä, mutta aiesuunnitelman julkistaminen yllättää aina. › Ympäristölupaprosessit käynnistyvät välittömästi ja nopeutetulla aikataululla. › Puunkäyttö on noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä. › Toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas olisi metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. ”Jos uusista biotuotteista tiedettäisiin enemmän, niin niistä myös puhuttaisiin enemmän.”. 11 METSÄLEHTI 9 • 2014 Tästä on kysymys › Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre valmistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Kaupunki on saanut tuntea myös metsäteollisuuden rakennemuutoksen kielteisen puolen. Uuden Äänekosken on määrä tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia, mutta kapasiteettia poistuu tai on poistunut saman verran – vanha Äänekoski puoli miljoonaa, suljetut Kaskinen 0,4, Kemijärvi runsaat 0,2, Valkeakoski 0,2 miljoonaa tonnia. Tehdashanke ei koskaan toteutunut. › Metsä Fibre on osa Metsä Groupia, ja sen omistavat konsernin emoyritys Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board Oyj (24,9 %) ja japanilainen Itochu Corporation (24,9 %). › Lopullinen rakentamispäätös pyritään tekemään alkuvuonna 2015. Äänekoski on yhtiön neljästä sellutehtaasta vanhin, joten oli luontevaa ottaa se uusintavuoroon. MIKKO HÄYRYNEN Odotettu yllätys Äänekoski Puunkäyttö 6 500 000 kuutiota havukuitupuuta 130 000 rekkakuormaa Hinta 1,1 miljardia € K a is a S ir e n Rekkakuorma joka 4. Kyse on myös pelinavauksesta, joka pakottaa muut toimijat miettimään omia siirtojaan. Metsäliitto ja Vapo harkitsivat muutama vuosi sitten biodieseltehdasta Äänekoskelle tai Kemiin, ja päätyivät Kemiin. minuutti/ 24 h/365 päivää MIKKO HÄYRYNEN Metsä Fibre, entiseltä nimeltään Metsä-Botnia, on tehnyt yhden ison investoinnin joka vuosikymmen. ”Kokonaiskapasiteetti palautuu sulkemisia edeltäneelle tasolle, mutta neljän paikan sijasta on yksi iso.” Metsä Group kutsuu Äänekosken hanketta biotuotetehtaaksi, mutta ei tarkemmin yksilöi mitä biotuotteet olisivat. Biotuotteiden kehittämiseen on pantu panoksia, mutta mäntyöljyn, tärpätin ja niiden jalosteiden lisäksi kaupallisia tuotteita ei vain ole tullut. Tällöin tehdas voisi olla käytössä jo vuonna 2017. Jos markkinat vetävät, niin niiden uusiminen miljoonan tonnin luokkaan houkuttaa.” Biotuotteet vieläkin odotusta Jokinen suhteuttaa, että Äänekosken jätti-investoinnin rinnalla tulee muistaa minkä verran sellukapasiteettia on suljettu. ”Kyse on myös pelinavauksesta, joka pakottaa muut toimijat miettimään omia siirtojaan.” KOMMENTTI Positiivinen rakennemuutos Investointipäätös tekee Äänekoskesta äkillisen, mutta positiivisen rakennemuutoksen alueen. Huhupuheissa myös Kaskista pidettiin mahdollisena sijaintipaikkana satamansa vuoksi, mutta Äänekoski tarkoittaa vahvaa sitoutumista kotimaiseen puuhun. ”Suomessa on sellutehtaita 300–400 tuhannen tonnin kokoluokassa
Jääskön mukaan suurempia ongelmia puissa ei yleensä ole. PUUKAUPPA. Erässä on sekä havuettä koivukuitua. Järjestelmä muuttaa tonnit kuutiometreiksi Metsäntutkimuslaitoksen laskemien taulukoiden avulla. Puuerä oli jo monta vuotta vanhaa. Puutavara-auton kuljettaja ei määritä laatua, vaan poikkeaminen jää ostajan tarkistettavaksi terminaalissa. ”Jos puut ovat poikkeuksellisen jäisiä ja lumisia, siitä ilmoitetaan puiden ostajalle”, Jääskö kertoo. Kun Jääskö on saanut puut kyytiin, kuormaushytin näyttöruudulta näkyy kunkin nipun yhteispaino sekä puuerän kokonaispaino. Mittaus on tarkin silloin, kun puut ovat siistissä pinossa ja ne on hyvin karsittu. Tuoretiheystaulukossa on jokaiselle puutavaralajille omat luvut sekä alueittain että kuukausittain. ”Mittaus on tarkin silloin, kun puut ovat siistissä pinossa ja ne on hyvin karsittu.” Puutavara-autonkuljettaja Tapio Jääskö kuormasi viime viikolla Rovaniemellä hankintapuuerän, jonka mittaus tapahtui auton kuormainvaa’alla. Kemissä voidaan tarkistuspunnita koko kuorma autovaa’alla. Punnitustulokseen voi tulla epätarkkuutta, jos puut on pinottu huonosti tai niihin on jäänyt oksia. Punnitus tapahtuu normaalin kuormauksen yhteydessä, eikä kuormainta siten tarvitse erikseen pysäyttää. Kuutiometri tuoretta kuitupuuta painaa yleensä 850–950 kiloa. Kuormainvaaka mittaa hankintahakkuun puut Puutavara-auton kuormainvaaka on nopea ja luotettava mittausväline. 12 METSÄLEHTI 9 • 2014 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva P uutavara-auton nosturissa oleva kuormainvaaka on yleistynyt hankintapuiden mittauksessa. Pinon tulee olla myös hyvin pohjustettu. Vaaka on nopea ja luotettava tapa mitata etenkin pieniä puueriä. ”Kuormainvaaka mittaa puunipun painoa koko ajan siitä lähtien, kun se otetaan puupinosta ja käännetään kuorman päälle.” Kunkin kourallisen paino on siten monien mittausten eräänlainen keskiarvo. Puolikuivan kuitupuun kuutiometripaino on keskimäärin 50 kiloa pienempi. Punnitustulos heti ostajalle Jääskön antamat tiedot menevät heti kyseisen kaupan tehneen ostoesimiehen nähtäväksi. Myös lumi ja jää vähentävät tarkkuutta. Kuorman valmistuttua Jääskö ottaa puutavaralajien painot ylös ja kirjaa ne auton ohjaamossa sijaitsevalle tietokoneelle. Tarkistuksia viikoittain Jääskön mukaan vaaka tarkistetaan viikoittain siirtelemällä koepunnusta Rovaniemen terminaalissa. Tuoreen puun lisäksi löytyvät painoluvut puolikuivalle puulle. Kerran hän muistaa vaakamittauksen aikana käyneen niin, että ostaja määräsi puut vietäväksi takaisin sinne, mistä ne oli haettukin. Rovaniemeläinen puutavara-autonkuljettaja Tapio Jääskö selvittää järjestelmän toimintaa. Myyjälle näistä ei ole haittaa, koska ne yleensä vain lisäävät painoa. Tämän suhteen eri puolilla Suomea voi olla erilaisia käytäntöjä. Kuitupuuta kertyi noin 37 tonnia, mikä tekee hieman yli 40 kuutiometriä. Myös huonolaatuisista tai paljon alamittaista puuta sisältävistä puueristä tehdään ilmoitus. Jääskö on tullut hakemaan noin 40 kuutiometrin hankintapuu erää nelostien varresta Rovaniemen pohjoispuolelta. Näitä lukuja käytetään, jos puut ovat kesäaikaan seisoneet myyjän ilmoituksen jälkeen yli 30 päivää tienvarressa
57,19 . ETELÄ-POHJANMAA . 23,56 . 17,66 . 28,69 . 56,87 . SAVO-KARJALA . Uudistushakkuu 54,46 . 16,75 . Pieniläpimittaisen puun kohdalla tehtaiden kapasiteetti alkaa Järvisen mukaan kuitenkin tulla vastaan. 26,68 . nousussa . 45,57 . 26,68 . 17,18 . 56,53 . 16,94 . 15,91 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,20 . ”Talouden näkymät ovat niin sumuiset, että puun myyjillä ja ostajilla tuskin on hintaodotuksia. 18,53 . 22,67 . 14,80 . 17,84 . 45,79 . nousussa . 14,41 . 24,68 . 28,46 . 21,85 . 57,84 . 28,90 . 18,54 . 14,48 . 56,95 . 15,12 . 14,41 . Metsäteollisuuden viime viikkojen investointiuutiset Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaasta UPM:n Kymin sellutehtaaseen ovatkin Järvisen mukaan tervetulleita. Hankintahinnat 54,23 . 46,99 . 57,69 . 23,16 . 44,64 . Uudistushakkuu 57,66 . 25,24 . 28,87 . 15,98 . 15,83 . 15,19 . Ensiharvennus 46,63 . 19,75 . 24,98 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilastojen mukaan puuta oli huhtikuun loppuun mennessä ostettu reilut 20 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. 29,94 . Kaikkiaan Järvinen arvioi, että puukaupassa päästään tänä vuonna suunnilleen samalle tasolle kuin viime vuonna. Uudistushakkuu 58,00 . 19,19 . 20,99 . 13,21 . 24,56 . 25,08 . 45,66 . Ensiharvennus 49,42 . 14,05 . nousussa . 46,62 . 18,70 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 24,68 . 43,63 . Harvennushakkuu 48,73 . 24,44 . 14,40 . 32,80 . 13,67 . 28,97 . Hankintahinnat 54,29 . nousussa . 17,92 . Harvennushakkuu 42,09 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,24 . 14,88 . 13 METSÄLEHTI 9 • 2014 KYMI-SAVO . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 57,33 . 17,36 . Ensiharvennus 13,94 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,23 . 22,75 . 20,07 . 31,94 . 46,11 . 14,03 . 22,47 . 41,72 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–18, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 LIINA KJELLBERG Alkuvuoden puukauppa on käynyt vilkkaasti. 15,28 . 21,62 . Hankintahinnat 56,05 . 17,34 . 12,92 . 12,61 . 12,79 . nousussa . 57,32 . 24,12 . 15,30 . Ensiharvennus 44,97 . 18,58 . 29,35 . 15,60 . Harvennushakkuu 51,35 . 56,45 . 58,01 . 45,08 . Ensiharvennus 47,78 . 25,48 . Hankintahinnat 56,61 . 17,69 . 30,03 . 20,08 . 15,85 . 55,56 . 56,74 . 53,49 . 22,36 . 52,55 . 14,47 . 19,06 . 14,64 . 15,69 . 29,33 . 53,88 . Harvennushakkuu 49,09 . 42,39 . 24,93 . 17,73 . 56,10 . 17,97 . 29,60 . 35,61 . 14,81 . 15,76 . 23,39 . 42,28 . 40,33 . 29,91 . 14,87 . 15,34 . 25,52 . 17,34 . 19,82 . 24,35 . 42,36 . Uudistushakkuu 58,75 . 47,31 . KESKI-SUOMI . 56,59 . 47,24 . 31,19 . Hakkuut ennätystasolla. 49,38 . 55,87 . 14,09 Ensiharvennus 47,44 . 15,70 . 16,77 . 40,62 . 15,76 . 16,05 . Ensiharvennus 46,20 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 428 208 Etelärannikko 8 705 Pohjanmaa 10 924 Lounais-Suomi 17 915 Häme-Uusimaa 58 725 Kaakkois-Suomi 34 321 Pirkanmaa 29 188 Etelä-Savo 68 618 Etelä-Pohjanmaa 11 652 Keski-Suomi 51 657 Pohjois-Savo 35 406 Pohjois-Karjala 42 583 Kainuu 22 727 Pohjois-Pohjanmaa 22 389 Lappi 13 395 Ostomäärät viikolla 18 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 27,14 . 33,89 . Puun hintataso on pysynyt pitkään paikoillaan, mutta se ei Järvisen mukaan vaikuta puukaupan vauhtiin. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,51 . 14,46 . Harvennushakkuu 14,37 . 38,59 . 46,15 . Harvennushakkuu 49,09 . Harvennushakkuu 51,21 . Hankintahinnat 56,99 . 48,81 . 18,69 . 34,78 . 16,12 . 29,45 . 15,01 . 15,61 . 14,89 . KAINUU-POHJANMAA . Sellutehtaat käyvät täysillä ja sahoilla on ongelmia hakkeen toimituksessa. 48,67 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,75 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15-18 keskiarvo ETELÄ-SUOMI . 13,71 . 48,20 . nousussa . 29,27 . 56,30 . ”Kotimaisen puun käyttö on miltei ennätyksellistä ja markkinahakkuut ovat ennätystasolla vaikeista korjuuolosuhteista huolimatta. 29,28 . 16,91 . 15,86 . 30,60 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,65 . 55,59 . 15,62 . 13,84 . Ensiharvennus 47,37 . 14,79 . 20,84 Hankintahinnat 57,11 . Hankintahinnat 60,07 . Uudistushakkuu 47,21 . 29,11 . 14,61 . 56,73 . 14,22 . 29,14 . Harvennushakkuu 46,21 . nousussa . 24,49 . 14,70 . 30,16 . 17,38 . 15,85 . 43,30 . Uudistushakkuu 57,61 . 31,09 . 17,77 . 17,26 . LAPPI . 18,20 . Uudistushakkuu 58,55 . 14,18 . 17,53 . 21,57 . 46,79 . 17,61 . Sellun ja sahatavaran markkinat vetävät hyvin”, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. 15,83 . 47,90 . 36,67 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 18,11 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,70 . 25,59 . 15,62 . 16,13 . 17,48 . 17,94 . 14,20 . 29,24 . Molemmat osapuolet ovat aktiivisesti mukana puukaupassa”, hän sanoo. Hankintahinnat 57,48 . 14,68 . 45,93 . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,29 . 43,24 . 49,53 . 34,18 . Uudistushakkuu 57,30 . 17,60 . 18,53 . KOKO MAA
Rehevälle paikalle Koivu sopii tuoreille kankaille ja sitä rehevämmille kasvupaikoille. Niitä voi periaatteessa istuttaa koko sulan maan ajan, mutta pakkasvarastoidut taimet on hyvä saada maahan juhannukseen mennessä, jotta ne ehtivät kasvaa ja juurtua kunnolla kasvukauden aikana. ”Jos on haalimassa porukkaa istutustalkoisiin, kannattaa urakka ajoittaa esimerkiksi toukokuun puoliväliin. Säilytä taimet varjossa. Taimisäkit varjoon Istutuksen onnistumiseen vaikuttaa paljolti se, miten taimia säilytetään ennen istutusta. Taimen saa suoraan kivennäismaahan, missä sillä on parhaat olosuhteet kasvaa”, Sulopuisto kertoo. Koivun istutuksessa käytetään nykyään valtaosin paakkutaimia. Niistä pitää huolehtia kuin pikkulapsista. Vedenvaivaamassa tai kovin tiiviissä maaperässä koivu ei viihdy, ja pahimmille hirvituhoalueille sitä ei kannata istuttaa. Koivuntaimien istutus sujuu kuokalla mutta se vaatii enemmän kumartelua kuin pottipukella istuttaminen, sanoo Jarmo Sulopuisto metsänhoitoyhdistys Uusimaasta. ”Taimet ovat eläviä eliöitä. Kun maaperän routa on sulanut, on aika suunnata kohti uudistusalaa. ”Istuttaja näkee muokatulla uudistusalalla heti, mihin taimi kannattaa istuttaa. Paras säilytyspaikka taimille on varjoisa tai puolivarjoisa paikka vaikkapa lähimetsän reunassa. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 9 • 2014 14 METSÄNHOITO Istutus käy kuokallakin LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat T oukokuu on koivun istutuksen aikaa. Maanmuokkaus pitää pintakasvillisuuden kurissa mutta helpottaa myös istutustyötä. Niitä ei saa jättää paahtumaan auKevät kutsuu koivunistuttajaa Maanmuokkaus, hellä huolenpito ja hyvä istutusjälki tekevät koivikon. Taimien juuret eivät ala kasvaa ennen maaperän lämpenemistä, joten kannattaa odottaa, että routa ehtii reilusti sulaa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäsuunnittelija Jarmo Sulopuisto. Koivuntaimet kannattaa istuttaa muokattuun maahan
Parina istutuksen jälkeisenä keväänä kannattaa Sulopuiston mukaan käydä katsomassa, onko routa nostanut taimia ylös maasta. Koivuntaimet tuodaan uudistusalalle yleensä muovisäkeissä. Taimet suoraan Koivuntaimet voi istuttaa pottiputkella tai istutuskuokalla. Jos tulokseksi saa jatkuvasti kuusi tainta, on taimia liian vähän. Täydennysistutus taas tulee ajankohtaiseksi, jos kasvatuskelpoisten taimien määrä putoaa alle 1 200 kappaleeseen hehtaarilla. ”Jos ympyrässä on kahdeksan tainta, vastaa se 1 600:aa tainta hehtaarilla. Istutetun taimen ympärillä oleva maa painellaan lopuksi tiiviiksi saappaan kärjellä. Jos silmut eivät ole auenneet, ei taimille ole käynyt mitään.” Mitä rehevämpi kasvupaikka on, sitä aiemmin tarvitaan myös heinäntorjuntaa. ”Oikeaa istutuskohtaa ei katsota mitan kanssa vaan silmällä. niin kyllä sieltä yleensä kosteutta löytyy”, Sulopuisto sanoo. Ennen istutuksen aloittamista tulee tarkistaa, että taimien juuripaakut ovat riittävän kosteita. Kun pyörähtää kepin kanssa ympyrän, jossa keppi on ympyrän säde, ja kertoo ympyrän sisälle jääneiden taimien määrän 200:lla, saa taimien hehtaarikohtaisen lukumäärän. Takaisin maahan vaan. ”Jos lehdet ehtivät puhjeta, tulee juuripaakut kastella litimäriksi. Säilytä taimet varjossa.. Pakkasvarastoidut taimet on hyvä saada maahan ennen lehtien puhkeamista, sillä lehteen puhjettuaan ne ovat herkkiä kuivuudelle. Kyse on enemmänkin siitä, kumpi aika sopii paremmin istuttajan aikatauluun ja millaisia taimia minäkin vuonna on tarjolla. Taimet tulee istuttaa suoraan ja syvään. Kevätistutuksessa istutetaan pääosin talven pakkasvarastossa viettäneitä taimia, mutta kesäistutuksessa istutetaan saman vuoden keväänä kasvatettuja taimia. ”Erityisesti kesällä istutettavia taimia ei saa päästää kuivumaan. Istutuspaikan tulee olla sellainen, että taimi pysyy siinä hengissä”, Sulopuisto sanoo. Juuripaakusta pitää kevyesti puristettaessa tippua vettä. ”Roudan nostamat taimet ehtii keväällä vielä pelastaa. Silloin routa ei nosta taimia ylös.” Kun taimi on lyöty maahan, tiivistetään taimen ympärillä oleva maa kengän kärjellä. Pakkasvarastoituja taimia ei saa istuttaa jäisinä. Kesäistutuskin käy Jos taimien juuripaakut tuntuvat kuivilta, kannattaa säkkeihin kaataa vettä. ”Koivun kesäistutuksesta on saatu hyviä tuloksia. Juuripaakun päälle saa tulla viisikin senttiä maata. Joskus taimia voi laittaa tiheämpään, joskus harvempaan. Ne ovat pienempiä kuin pakkasvarastoidut taimet, joten ne on helpompi istuttaa, mutta vaativat Saksan mukaan huolellisempaa istuttajaa. Tarkista, että taimi on suorassa ja tiiviisti maassa. Aina se ei onnistu. Taimet juurtuvat hyvin lämpimässä maassa ja ohittavat keväällä istutetut taimet pituuskasvussa parissa vuodessa”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Timo Saksa. Tärkeintä on kuitenkin hyvä istutuspaikka. Istuta riittävän syvälle, juuripaakun päälle saa tulla viisikin senttiä maata. Paras säilytyspaikka taimille on varjoisa tai puolivarjoisa paikka. Jos paakut eivät ole tarpeeksi kosteita, kannattaa taimisäkkiin kaataa muutama litra vettä ja odottaa pari tuntia. Säkkien pohjaan voi tehdä muutaman viillon, joista ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. rinkoon ja niillä pitää olla riittävästi vettä”, Sulopuisto sanoo. Taimiväli joustaa Koivuntaimia ohjeistetaan istuttamaan hehtaarille 1 600 kappaletta. Istutustarkkuuttaan voi arvioida neljän metrin mittaisen kepin avulla. Kesäistutuksen aika alkaa juhannukselta ja jatkuu heinäkuun loppuun. 15 METSÄLEHTI 9 • 2014 VINKIT KOIVUNISTUTUKSEEN Istuta muokattuun maahan. ”Juuripaakun päälle saa tulla viisikin senttiä maata. Kun taimet vielä iskee syvälle maahan, Pidä taimet kosteina Istuta taimi suoraan Valitse sopiva pottiputki Tiivistä istutuskohta Pottiputki valitaan paakun koon mukaan. Tarkista, että juuripaakku on märkä. Muutaman ympyrän jälkeen voi arvioida, onko taimia tullut istutettua keskimäärin oikea määrä. Säkit on Sulopuiston mukaan syytä kääriä tai leikata auki niin, että versot saavat valoa eivätkä homehdu. ”Taimista pitää huolehtia kuin pikkulapsista.” LIINA KJELLBERG Valtaosa koivuntaimista istutetaan keväällä, mutta istutuksen voi jättää myös kesälle. Yleensä koivunistutukseen sopii 55 tai 63 millin levyinen putki. Lisäksi mukaan kannattaa varata taimivakka, jossa taimet saa kannettua istutusalalle. Sulopuiston mukaan taimet pärjäävät säkissä viikonkin, kunhan säkki on auki. Vuosien urakka Istuttajan urakka ei pääty, kun taimet on saatu maahan. Jos taas taimia tulee jatkuvasti 13, on niitä ankarasti liikaa”, Sulopuisto sanoo. Istutuksessa tärkeintä on Sulopuiston mukaan istuttaa taimet suoraan ja tarpeeksi syvälle. Jos juuripaakut tuntuvat kuivilta, kannattaa säkkeihin kaataa vettä. Niissä on jo lehdet, joten ne haihduttavat koko ajan.” Sitä, kumpi on parempi aika istuttaa, kevät vai kesä, ei Saksan mukaan voi yksiselitteisesti sanoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taimet istutetaan 2,5 metrin päähän toisistaan
Metsään liittyviä museoesineitä tulee myös jatkuvasti lisää. Kuhina on kova, sillä ovet avautuvat yleisölle huomenna perjantaina. Luston ravintolan yht yhteyt yt eyteen een een n val va misstuu tuu u uu uu u si si 30– 30 40 40 hen en h gen gen kokouskabinetti. › Tasavallan presidentti Tarja Halonen vierailee Lustossa. 20-vuotisjuhlänäyttelyn kokoaminen on loppusuoralla. Näyttelypäällikkö Pekka Lehonkosken mukaan metsäalalla on viime vuosina kehitelty uusia biopolttoaineita sekä muita massa-, paperija puutuotteita kovaa tahtia. Lehonkosken mukaan esimerkiksi pokasahakauden metsätyövälineet oli nopeasti käyty läpi. 16 METSÄLEHTI 9 • 2014 VALTTERI SKYTTÄ, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuvat S uomen metsämuseo Lustolla humisevat muutkin kuin Punkaharjun männiköt. 1 6. Luston historian aikana suurin muutos onkin ollut metsätyön tehostuminen, joka on ulottunut puunkaadosta tehtaiden tekniikkaan ja metsäyhtiöiden organisaatiorakenteisiin asti. sa. L L L L L L Lusto saa uuden katuosoitteen: Lu Lusto tontiie 1 e 1.. ‹ Museokoneita on konservoitu ja kunnostettu yhteistyössä Savonlinnalaisen Veteraanimoottoripyöräklubi Pinnankiristäjien kanssa vuodesta 2002 alkaen. Hannoveriin maailm mannäy näy äy ytte tte te ttelyy lyy lyyn n n rakennettu Hiljaisuuden huo uone ne pys pystyt tyt y etä etä et än än än Suo Suo om men me etsä äsää sä äätiön tuella Lus Lustoo t n. Lus Lus Lusto to o alk a k lk k a a aa a a a aa a a a a a a aa aa a a a hoi ho hoi hoi h hoi hoi hoi ho hoi hoi hoitaa ta ta taa taa taa a taa taa aa ta ta Pu P Pu Pu Pu u Pu Pu unk n n n n n n n nk nka nka nk n a n n n har har har har har har har ha h har a a ha ha a ha jun jun jun jun jun jjun Va V Va Va Va Va Va Va Va Va Va Va Vanha nha nha nha nha nha nha n nha nha nha nha nha nha n a nh ll ll ll ll lla lla l lla -a a a as as ase ase ase a a a ase s mal malla a luonnonsuojelualueen ja Metlan tutkimuspuiston opastusta a a.. Näyttelyiden lisäksi se pyrkii tallentamaan ainakin osan uusista metsäalan tuotteista. Tas Tas Tasss Tas Ta ava a a a lla a a an n n n pre pre pre resi sid si sid sid sid si entti Tar Tar Tar a ja ja ja a H Hal H H H H H H H one ne e e e e e e e e e e en n n n n n n n n n n iiie vie i vie vie erai rai raii rai rai rai a raile le lee e e ee e e e lee lee ee lee le Lus Lusto tossa. Lus Lus u u L ton ton ton ton n o kok kok kok kok kok k kokoel oel el oel oe oel o avataa verkos os os os ossss os Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan a Ka a a a tap museo kannas Lus Lu Lu to saa a a a a a a aa a a a a a a er er er e e e iko iko ko o ko ko koisis iss is is is mai ainin n n na an an an an n an n n n Eur E oop oo o an an an n n Vuo u Vuo Vu V V V den den den den en den en den n m mu mu mu m m mu mu m seo seo seo seo seo o o o o 96 96 96 96 96 6 96 -ki -ki ki k ki k ki ki ki kilpa lpa lpa lpa lpa pa pa lpa a lpa a lpa a lp iiil ilu ilu iilu l il il ilu lussa ssa. Lus Lus L L Lus L to ton ton o o laa laa laa la la l jjjen jen j nus nus nus nus uss us usstyö työ yö työ työ työ työ y työ työttttttt t kä käy kä äy äy kä k nnist sty sty sty t vät vätt vät... 20 vuotta ‹ Luston ensimmäinen erikoisnäyttely vuonna 1994 esitteli taiteilija Eva Ryynäsen puutaidetta. Lustolla menee hyvin, sillä vuosien saatossa koottu perusnäyttely on kattava. Hän on tallentanut suomalaisen metsän historiaa Lustoon alusta alkaen. 6 Pu Pu Pun Pun Pu u Pun P P Pu u u Pun P Pu u u Pu u kah k k ka ka ka ah h h h h h kah k k kah k h kah k arj arrj r un n un van v v va va an an van v v n v v v v ha ha han an n n n n n han ha an ha a as a ass ase ema eman n rem rem em em rem em e ont ont ont ont ont nttttti ti ti ti ti val val val val al v mis miss miss mis m ttuu tuu tttuu uu tuu uu tu . 350 000 valokuvan ja muiden tietojen muuttaminen digitaaliseen muotoon on lähes loputon urakka. Tasaista aikaa metsänomistajille Lusto syntyi 20 vuotta sitten koneiden aikakaudelle. Näyttelyiden pystytyksen lisäksi lustolaisten urakkana ovat tänä vuonna metsäalan uusista innovaatioista kerättävät tuotenäytteet. Lusto yrittää saada viime vuosien merkittävimmät uutuudet esille ja samalla talteen museon kokoelmiin. Tuotenäytteiden keräämisen lisäksi museon isoin työ on tällä hetkellä kokoelmien digitointi. ”Näissä tuotteissa on nyt pioneerivaihe menossa. Lehonkoski tietää, mistä puhuu. Las Las Las Las a as Las as Las Las L L L L L L L Lassten ten ten te te ten te en en n t Pu P Pu Pu Pu Pu Pu Puu u u u val valm m m mis mis is mis mis m m m m m tuu tuu tuu tuu t Lus us us us us uss u ton on ton ton ton nä nä nä nä näytt ytt ytt ytttely ely ely ely--tti til til ttilaan aan aan n aan.. Juuri 1990-luvun alussa metsätyökoneet sahasivat ensimmäistä kertaa enemmän puuta kuin metsureiden sahat. Entisten kaltaisia volyymituotteita on tosin vaikea keksiä”, Lehonkoski sanoo. 111119 9 9 9 9 9 9 99 9 9 9 94 94 9 94 94 1995 1119 9 9 9 9 9 996 96 96 96 9 9 9 9 9 11119 9 9 99 9 9 9 9 9 9 9 9 97 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 111119 9 9 9 9 9 9 998 98 98 98 8 8 98 98 8 98 111111199 99 99 99 9 99 99 9 9 99 9 9 9 9 99 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 20 20 00 00 20 200 0111 20 20 200 02 2 20 20 2 20 2 03 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 20 20 20 Me Met Mett M Mettt e säm säm säm säm m m m m m säm äm säm m m m muse use se s u u u u o o o L Lus Lus L Luss L to o o o a a a a ava ava va a a a a a a a a taa ta taa taan n n yle yle le le yle y eisö isö isö ö ö isö ö ölllle e e e e e l e 1. Montaa sataa erilaista moottorisahamallia on huomattavasti vaikeampi tallentaa jälkipolville. Luston tallennusalue laaj a ene enee suu su su suurii rii riin m n m m n mets ets ets etsääääkon koneis eisiin ii iin. Ma M M M Ma M Ma a a at Mat at a a Ma a a M kai ai a luluu toi to to o o o o o o o o o o o to oimit mit mit mittaj taj taj t ien ien ien en Ki Kil K Ki K Kiiill K ta ta nimeää Lu Lu Lu u Lus Lu Lu ton vuode de o en n n n n n par pa pa pa pa pa a a haaksi sii ko k ko o o o ot kot o ima ma m ise i eksi ksi ksi ksi si si kssi si mat mat mat mat mat mat mat atkai kai a kai ka kai ka a ai ai ka a lllu lulllu lu kohteeksi. ”Työn tuottavuus koko ketjusmetsähistoriaa Metsämuseo Lustolla on kiireinen juhlavuosi. Pun Pun n n n n n n n nk kah kah kah kah k kah ka ah harj arj arj arjj arj arj arj arj a arj rjjjun un un un u un n un un un un un un un u kun kun n kun kun kun kun kun u kun un kun k k n n na nan n ku kultt lttuur uu itoimen org organi anisoi soima a Kino Lus usto aloittaa toimintansa Lus uston to aud audito itorio rio io ossa ssa s
Lus Lus Lus Lus Lu L Lu u u ton ton o ton ton o ton ton ton o lab lab lab lab labora ora o o o ora o ora o ora r tor to ttor tor torio io o o io o ote ote te te ote ote o o ot taa taa tta ta tta n n n n n käy käy äy käyttö tttö ttö t ön. Laa Laa Laajen en e ennuk nuk k nuk nuk k nuk nuk nuk uk k n sen ykk ykk ykk ykk ykk ykk ykk kk k yk k k k k ö ö ö ö ö ösv ö aiheessa otetaan käy käyttö ttöön ön mm mm. › Museokävijät pääsevät myös uutuutena tutkimaan puupohjaisia energiamuotoja ja metsäsektorin innovaatioita. › Museon oman historian lisäksi erikoisnäyttelyt esittelevät metsäalan ja suomalaisten metsäsuhteen muutoksia viimeisen 20 vuoden ajalta. sa. Päivän puheenaiheet ja niistä kerrottu totuus vaihtelevat. ön.. Alo Alo Alo o Aloite te t itetaa taa taa ta n n n n laa laa ajen jen jen en e nuk nuk nuk nuk nu sen sen en sen sen kak kak kakkos kos kos os k vai va vai va hee hee hee heen n n n rak rak ak r ent ent en ami ami ami m nen nen nen n. Lehonkosken mukaan ihmisiä kiinnostavat metsätalouden ohella entistä enemmän myös metsän muut, vielä perimmäisemmät arvot. sa kannolta tehtaalle on noussut 60–70-kertaiseksi 1950-luvulta lähtien” Lehonkoski kertoo. a .. an. ”Nykyiset kartellijupakat ovat loppurippeitä vanhasta maan tavasta hoitaa puukauppaa” Lehonkoski sanoo. Vielä 1990-luvun alussa metsiensuojelun esittely Metsämuseossa ei olisi ollut itsestäänselvyys. › Iso-Samperin hallin avaus. a a Kin Kin Kin Kin Kin Kino o L o L o L o L o L o Lust ust ust ust ustt u o o o o o o alk alk alk k alk alkaa aa aa aa a aa aa aa a a esi esi e esittä ttä ttä ttä ttä ää ä ä ä ä ä ä ä ä 3D3 3D--3D--elo elo elo o okuv kuv kuv kuv u u u k k ia ia. E e ro K n a a p i 004 04 04 04 04 04 20 20 20 20 20 20 005 05 05 05 05 05 05 05 5 20 20 20 20 20 20 20 20 2006 06 06 06 06 06 6 06 06 20 20 20 20 2 07 7 7 20 20 20 20 20 20 20 20 20 2 2 2 2 2 08 08 08 08 08 8 08 08 08 8 8 8 20 20 20 009 09 09 09 2 2 2 2 2 2 20 010 10 10 10 10 1 2 2 2 2 2 2 2 2 20 011 11 11 11 11 11 111111 11 2 2 2 2 2 2 2 2 20 012 12 12 12 2 2 2 2 2 2 2 2 12 2 20 20 20 20 20 2 2 2 2 2 14 14 14 14 4 14 4 4 4 1 2 2 2 2 2 2 2 20 013 13 13 13 13 1 n n mu mu useo seo eo eo seo o eo--mat mat m mat m ma n ssa sa a sa sa sa sa sa sa sa s p puuotietossa. Laa La jen en nn n nu n nuk uk uk k k n n sen sen sen sen en n kol kol oll kolmosss m m s m m v va vai va vai v he hee ee ee een n pih pih pih ih p aty aty aty ty at ö ö öt öt ö ö ja a a mon mon mon mo monito to ito o oim iimiii m til til il ila a a a rak rak a a a rakenn enn n ne eta a a e e an. ”Metsälehden arkistoja tutkiessa olen huomannut, että mitä yhtenä vuotena on neuvottu, niin parin vuoden päästä asia onkin ollut toisin.” Virallinen suhtautuminen metsään on muuttunut sitten Luston alkuaikojen. en. Muun muassa EU:n tuomalla kilpailulainsäädännöllä on ollut erityinen vaikutus alaan. a a ia ii Lus Lus Lus Lus Lus Lus Lus Lus L L L Lussto to to to o täy täy täy täy y tä ttä ttä t ttä t ä ä ä ä ä ä 20 20 20 2 2 vuo vuo vuo uo u uott tta tta ta ta a a 11. Lus Lus Lus Lus Luss L ton ton ton o o o ton on t n n t n as as as as as a iak ia iak iak ak a a asasasas as as asss pal pal pa p pa pa v vel vel vel el vel vel vel v v u o u o u o u o u o u o u o u o u o o u tta tta tta tta tta ttta tttta tta aa a a a a ho hoi ho h ho ttaa taa aa aa aa a a aa tta kse kse kse kse se se se kse kseen en n n e Pun Pun Pun P Pun un Pun Pu ka ka kah kah ah h ka ka a arj arj arjj rjun un un un alu alu alu alu a a a a a a een e een een ee een ma m ma ma m m m m tka tka tka a k tkailu iiiilu lu l i ---neu n ne n n n ne eu n von von von von vo on von von n n von von n n o na n n n nan nan nan n nan n na n n ... Lehonkosken mukaan EU ulottuu nykyään läpi koko metsäsektorin. Uu U Uud Uud Uud u Uud Uud Uu U Uu Uud det et e e e kok kok k kok ok k oe oe oel oel oe oe e e mamatil tilat at at atttt at at ote ote ote ote ot ot o o ot taa taa taa aa a a an n n n n n n n n käy käyttö ttö ö ö ö ö ö ö ö öön ön ön ön ön ön ö ön ön ön ön ö sii siirtä rtä t mäl mäl m lä niiiiiiih h hin hin h hin h hin in hin n i suu ures resineisttö ö ö ö ö ö ö väliaikaisista varastotiloista. Yksi museon suosituimmista osastoista on yli kymmenen vuoden ajan ollut Hiljaisuuden huone, jossa kävijät katsovat Seitsemisen kansallispuistossa otetulle valokuvalle heijastuvaa esitystä. Suojelu kuuluu asiaan Muuten metsäalalla on 20 vuoden aikana sahattu edestakaisin. 1. Raakapuun kulutus nousi 1990-luvun puolivälistä 2007 alkaneisiin vaikeuksiin asti ja puukauppa kävi. kes ke kes kes es k äku äku äku k äkuuta uta uta u u u . lmitai videotallennetta. Tämän huomaa Lehonkosken mukaan vaikka vanhoja Metsälehtiä selailemalla. uus uusi r i avintola. › Kokoelmissa 350 000 valokuvaa, 13 000 esinettä, 15 000 julkaisua kirjastossa ja 2000 . 17 METSÄLEHTI 9 • 2014 20-vuotias Lusto › Sijaitsee Punkaharjulla › Lustossa vierailee 30 000–35 000 kävijää vuosittain. Ava Ava Ava Ava Ava a Ava Avataa taa taa ta taa taa a a an u n u n u n u n u uusi usi si usss ,, läh läh läh läh läh läh h hes es es es e es e 100 100 00 100 00 nel nel nel ne ne ne iön iön iön iön n ö ö ä nä nä näytt ytt ytt ytt ttely ely ely ely ly ly el -til tila I a I a I a a Isoso sos Sam Sam Sam Samper per per per p p in in in in n hal hal hal hal h lli li li lll ja ja ja jj Kon Kon K Koneai eai eai a ka k ka ka a -nä -nä -nä nä näytt ytt ytt ytt tt ely ely ely ely e . Seinälle piirtyy suolampimaisema, jossa joutsenet nousevat erämaalammelta, tikka koputtaa puuta ja kuikka sukeltaa. ”Nyt se on metsäpohattojenkin mielestä hyvä asia. Pekka Nousiainen ja Aarne Reunala. › Museon pysyvässä päänäyttelyssä voi samoilla läpi Suomen metsähistorian tervanpoltosta metsäkonejättien kaudelle asti. ön. Punkaharju ‹ Luston uudessa ravintolasalissa on 150 asiakaspaikkaa. › Lustossa on tänä vuonna esillä metsäaiheista taidetta Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlanäyttelyssä. Metsiensuojelu ei enää herätä vastustusta, vaan se kuuluu asiaan”, Lehonkoski sanoo. 1. Lus L Lus usss Lus us L Lu to to to to to t sii sii sii sii sii si si rty ty rty rty rty t rtyy y y y ope ope ope p ope p tus tu us uss tusj j jjjja a a a a a kul kul kulttu ttu ttuur ur uri r u in min min i ist ist is er eri eriön ön ön ala alaisu isu suute ute teen. ön. sa. Juhlavuoden näyttelyt › Luston juhlavuoden erikoisnäyttelyt avataan perjantaina 9.5. › Luston auditorion elokuvalaitteiden digitalisoinnin myötä Lustossa voidaan esittää nyt myös 3D-elokuvia. Lus Lus Lus us u u u u tton to ton ton ton on on on on o kok kok ok o kok ok kokoel oel oel oe oe oe oelmat mat mat mat mat ma ma ma ma m ava ava ava ava avataa taa taa taa a ttt n n n n n Su Suo Suo Suo Suo o u m men men me men en e ark ark k rk k rk kist ist ist st sttt ist st st istoj oje oje oje oje o o oje je o n, n, n, n, n, n, kir k kir k kirjas jas as as jastoj toj toj toj t en en en en n en n n ja ja ja jj mus mus musseoi eoi eoi eoi eoiden den den de yht yht ht yht yh eis eis eissess ess ess essä ä ä ä hak ha ha ha hakupa upa pa pa p lve lve lve e lvelus lus lu luss l sa. Metsämuseo Luston historian kaksi vuosikymmentä ovat olleet tasaista aikaa metsänomistajille. Toimintatapoja on täytynyt EU:n aikakaudella muuttaa. Luston näyttelyissä voi tutusta muuhunkin kuin koneisiin ja soiden ojitukseen. Toinen suuri muutos on ollut Euroopan unioni, johon Suomi liittyi, kun Lusto oli yksivuotias. en Kir Ki Kir ir ir Kirr K jas jas jas jas jas as asto to to to to to to to v val va v v v mis mis mistuu tuu tuu tuu
Viikonloput ja lomat vierähtivät raivaussahan kahvoissa. Jo lapsena isän kanssa touhutessa herännyt kiinnostus metsien hoitoon vei miehen mennessään. Metsä työnantajana Parkanolainen metsänomistaja jätti palkkatyönsä seitsemän vuotta sitten. Se saa kasvaa vielä”, Koivunen arvioi. Tämä on noin neljäsataalitrainen runko. Parkanolaisen metsänomistajan Jukka Koivusen jokakeväiset vieraat ovat saapuneet. Aurattuun maahan istutettu koivikko uudistetaan vaiheittain kuuselle eli vyöryttämällä, kuten Koivunen kasvatustapaa kutsuu. Kasvaessaan eri-ikäinen kuusikko puolestaan pidättää puhuria järven selältä tasaikäistä tehokkaammin. Hän mittaa katseellaan 50-vuotiasta koivikkoa. ”Saan koivuista enemmän tukkia, kun seuraan niiden kasvua. Tällä tavalla taimikko levittäytyy joka vuosi noin kymmenen viisitoista metriä kohti rantaa. Satakunta lintua levähtää isännän tiluksia rajaavan Majajärven poukamassa. Koivunen hankki vähitellen velkarahalla lisää metsää ja sijoitti kaiken ylimääräisen uusiin tiloihin. Tien varressa haketusta odottaa kahdenkymmenen raivuupäivän aikaansaannos, parin tuhannen euron energiarankapino.. Sillä tiellä hän on edelleen. Hän istuttaa vähitellen kuusentaimia koivujen alle. Nykyään metsä on hänen työnantajansa. 18 METSÄLEHTI 9 • 2014 METSÄNOMISTAJA TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat K oivikkoon kantautuu joutsenten taukoamaton huuto. 57-vuotias metsänomistaja harppoo säestyksen saattelemana rungolta toiselle. Ensimmäisen metsätilansa hän osti äidiltään 1980-luvun alussa. Vasta kun rungosta syntyy kaksi tukkia, on kaadon aika. Nykyään elanto tulee metsästä. Koivunen totesi viihtyvänsä paremmin metsässä raivaten kuin tietokoneen äärellä istuen. ”Yrittäjän vuosiansio kertyy pienistä eristä”, Koivunen tietää. Hän vaihtoi kolmekymmentävuotisen uransa metsäyhtiöiden palveluksessa yrittäjyyteen. Raivaten aika kuluu Majajärvellä Parkanossa sijaitseva tila koivikkoineen on yksi Koivusen kolmestakymmenestä metsäpalstasta. Silti tekemättömiä metsätöitä alkoi kasautua. Ne pitävät metsätyöläiselle seuraa muutaman viikon kunnes jatkavat matkaansa pohjoiseen. Koivikko suojaa taimikkoa heinittymiseltä ja hallalta. Lopulta vuoden 2006 lokakuussa Koivunen jäi silloiselta työpaikaltaan, Metsäliitolta, vuodeksi vuorotteluvapaalle hoitaakseen metsänsä kuntoon
Ne kertovat Koivusen toisesta harrastuksesta. ”Minulla on tarkoitus tehdä tervahauta ja keittää itse tervaa. ”Metsässä asioiden ei tarvitse tapahtua päivän päälle. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Vuosien varrella kotipuolessakin on lakattu ihmettelemästä isännän päivittäisiä metsäretkiä. Pe 15.8. Kalenteri löytyy myös Suomen Metsäurheiluliiton sivuilta osoitteesta www.helsinki. klo 13 LAITILA Opastus kantatie 43, Leimäen tienhaara. VASTUU. LAMU puulaakikisa. E3. Sitä on melkein kipeä, jos ei pääse metsään”, Koivunen sanoo. 0400 295 464. Ke 13.8. Koivusen neljänkymmenen vuoden aikana karttunut kokemus metsänhoidosta on osoittanut, että tasakokoinen männikkö tuottaa parhaiten. E3, markku.tuisku@netikka.. Vaimo puolestaan huolehtii kirjanpidosta ja pitää isännän eväsleivissä. 0400 947 995. klo 14 VETELI Urheilutalo/uimahalli, opastus VT 13. Koivunen seuraa taimien kasvua kolmen vuoden ajan istutuksesta ja täydentää aukkokohtia tarvittaessa. Päivääkään en ole katunut.” Metsä jaksaa odottaa Työuran aikana syntyneet metsänhoitorästit ovat saaneet viimeisten vuosien aikana kyytiä. E3. Pe 6.6. Ilm. 3 km Jurvan suuntaan. Sarjat yleinen ja taito. E3 aimo.latti@ luukku.com. puh. Niiden voimalla huudatetaan päivittäin useampi tankillinen. puh. Se on työ, mutta samalla myös harrastus. Hoidettu metsä jaksaa kyllä odottaa.” Erikoisen ja ruman keräilijä Runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana Koivunen on rakennuttanut tiloilleen yhteensä kymmenisen kilometriä metsäteitä. KUMU, PM. 040 680 7020. Osa löydöistä jää ohikulkijoiden iloksi, mutta mieluisimmat päätyvät Koivusen mökille Lavialle. Ilm. PIELAVESI klo 11 Liikuntahalli. klo 11 ÄÄNEKOSKI Liikuntapuisto. E2, kari.laiho@ mhy.. Jonkinmoisen kasan tervaksia olen jo saanut kerättyä.” ”Tämä saa vielä kasvaa.” Koivunen sahaa koivutukit muutama runko kerrallaan ja istuttaa vyöryttäen kuusta alle. Sinne ovat matkalla myös tien varteen sinisellä kuitunauhalla merkityt katajantaimet. Koivunen raivaa kahdeksankymmentä päivää vuodessa, istuttaa keväisin ja talvisin vuorossa ovat hankintahakkuut. ”Ihailen ja pyrin säästämään erikoisuuksia. Hoidettu metsä jaksaa odottaa.” ”Mielessäni paloi pitkään ajatus miettiä uudelleen mitä haluan tehdä, kun 50 vuotta tulee mittariin. 19 METSÄLEHTI 9 • 2014 METSÄTAITOKISAT KESÄ 2014 Ke 14.5. 0400 164 560. klo 10 JOUTSA Opastus 4 -tieltä. Huom! Kisa on uuden ranking kilpailun ensimmäinen kesäkilpailu. PIMU järjestää kisansa elokuussa Tammelassa, vastuuhenkilö Paavo Vesterinen. Ti 8.7. 0400 188 216. LAMU, SM-metsätaito. klo 10 KURIKKA Paavalin hiihtomaja. rissanen@metsakeskus.. Ti 27.5. Minulla on sellainen ohje, että kaikki ruma ja erikoinen kannattaa jättää kaatamatta. ”Vuodesta 2006 olen elänyt metsästä ja käynyt siellä lähes joka päivä. Lopulliseen kasvatustiheyteen ne raivataan vasta kolmannella, aikaisintaan toisella kerralla. Ilm. 044 072 2070. 050 314 0396. Minusta tuli metsätalousyrittäjä. hinkula@dnainternet.net puh. Erillinen kutsu piireille. tmvaisanen@gmail.com puh. PPMU, PM. Ilm. . ÖSI, PM. Ilm. Männyntaimikoissa kyytiä saavat paitsi hieskoivut myös etukasvuiset männyntaimet. 045 854 8527, vain taitosarja. E3 ulla.tommola@gmail.com puh. E2, raimo.jaakkola@seamk.. Metsätyöt ovat Koivusen heiniä. www. TEERIJÄRVI Teerijärven urheilumaja, Sepäntie 87, 68700 Teerijärvi. Pe–la 29.-30.8. Opastus Kurikka–Jurva tieltä nro 689 n. Metsäteiden varsia komistavat tervaskannot, kantikkaat kivet sekä kiehkuraiset puut. 0400 280 984. puh. JYMY. Pe 22.8. ”Metsässä asioiden ei tarvitse tapahtua päivän päälle. Ilm. /hyytiala/smul. 040 5816 940. klo 11 SUOMUSSALMI Opastus ilm. Taimet menevät täydennysistutuksiin sekä Majajärven koivikon alle.” Myös raivaussahaa käytetään taimikoissa useampaan otteeseen. Kilpailukalenteria päivitetään tarpeen mukaan. Ke 13.8. Ne saa jälkeenpäinkin katkaistua, jos haluaa.” Ajomiehillä on välillä riittänyt ihmettelemistä, kun metsänomistaja on pyytänyt lastaamaan kyytiin useamman sadan kilon painoisia kiviä tai kantoja. Ilm. Vaikka puuston kasvu tuo jatkuvasti lisää tekemättömiä töitä, tahti on toinen kuin monessa palkkatyössä. jymykeskisuomi.net/. Hieskoivu väistää havupuiden tieltä, eikä taimikoihin saa jäädä aukkoja. ”Tänäkin keväänä tilasin kahdeksantuhatta kuusentainta, vaikkei varsinaisia uudistusaloja olekaan. Kattavan tiestön ansioista jokainen kuvio on helppo hoitaa ja puu kulkee vuodenajasta riippumatta. Ilm. markus.stenborg@svf.. EPMU, PM. Työnjako on selvä. klo 10 SEINÄJOKI Jääurheilukeskus, Alaseinäjoenkatu 9A, 60320 Seinäjoki. klo 11 YLIKIIMINKI Opastus Ylikiiminki, Puolangan tien risteys. klo 10. Ilm. E3 vaino. Sarjat yleinen ja taito. Ke 11.6. E3, pirjo. juha.lambacka@ metsakeskus.. puh. LÄME. Vajaatuottoiset kohteet ovat aina listalla ensimmäisinä. EPMU (Korvaa aikaisemman Tuomarniemen kisan). puh. Ti 19.8. Parkano Metsätyöläinen panee merkille luonnon ihmeet kevään ensimmäisestä rupikonnasta kauniiseen tervaskantoon.. yhteydessä. KAIME, PSM, PM. puh. KPMU. Pe 13.6. Ilm. Hangen peittäessä maan yrittäjän tulo tulee oksattomien männiköiden ja koivikoiden harvennuksesta. Tervaskantojenkin varalle on suunnitelma. puh
Nuijan kopautus ja valmis Valmistaja pakkaa keppien matkaan sadan gramman painoisen puunuijan, jolla merkit saa nuijittua paikoilleen. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Keppien mukana tuleva nuija on oiva apu pystytyksessä. Testasimme keppejä tuoreen kankaan kuusentaimikossa. Koska maalikin on vesiliukoista, kepit voi huoletta jättää taimikkoon maatumaan. Verollinen hinta nousee hehtaarilla yli kahteensataan euroon, joten ihan jokaiseen taimikkoon keppejä ei tule laittaneeksi. Jos varustukseen kuuluu vielä pottiputki ja täyteen lastattu taimivakka, ranteesta loppuu pian ruis. Sinipäisten pyörökeppien ideana on helpottaa taimien etsimistä. Taimien merkkaus säästää aikaa ja varmistaa, että jokaisen taimen ympärys tulee perattua. Puiset Yksinkertainen toimii Taimienmerkkauskepit helpottavat varhaishoitoa rehevillä uudistusaloilla. Raakapuusta höylätyt, halkaisijaltaan kymmenen millimetrin vahvuiset kepit ovat myös ekologinen valinta. Taimikepit maksavat kymmenen senttiä kappaleelta ilman arvolisäveroa. Testikohteella nuija joutui todelliseen koitokseen. Kun sade tummentaa keppejä ja heinä kasvaa, merkkauskepit joutuvat todelliseen koetukseen. Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvausvuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Valmistaja kertoi ideoineensa kantoavuksi nuoliviinin tyyppistä selkäreppua, johon mahtuisi yhtä paljon keppejä kuin taimivakkaan taimia. Heinääminen ja varhaisperkaus sujuvat näppärästi, kun taimen viereen isketty keppi osoittaa oikean paikan. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Taimien tulevaa paikannusta helpottaa, jos jokainen keppi isketään samalle puolelle tainta. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. Sininen pistää silmään Merkkauskeppien siniseksi maalattu pää erottuu hyvin maastosta, sillä vastaavaa väriä ei löydy luonnosta edes ruska-aikaan. Näppylähanskoilla merkkauskepeistä saa tukevan otteen. metsakirjakauppa.. kepit ovat paitsi painavia myös liukkaita. Toimiva kantoväline olisi ainakin suuralan merkkaajan aarre. Jos tiedossa kuitenkin on herkästi heinittyvä uudistusala ja heinäämistä on edessä useita kertoja, panosKOKEILTUA. Viitseliäs pystyy askartelemaan kepit myös itse, mutta siihen kuluu luultavasti vähintään yhtä paljon aikaa kuin merkkaamattomien taimien etsimiseen maastosta. Kolme vuotta sitten istutettuja taimia on etsitty alalta useampaan otteeseen, heinäämiseen on vierähtänyt tunti poikineen eikä varhaishoidolle näy loppua. Lopullisen tuomion kepeille sanelee aika. Hinta 32 € tus merkkauskeppeihin kannattaa. Hannu Hautala Metsän poika Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Tämä taimi löytyy syksylläkin. Parhaimmillaan kepit voivat jopa suojata taimia lakoontuvalta heinältä, jos heinänkorret tukeutuvat taimen sijasta kepin varaan. Parhaan hyödyn merkkauskepeistä saa, kun ne isketään maahan samaan aikaan tainten kanssa. Keppien pystyttäminen tiiviiseen savipitoiseen maahan sujui verkkaisesti, sillä merkkauskeppien molemmat päät ovat tylppiä. Myös keppien ja nuijan kuljettaminen kädessä uudistusalalla käy pidemmän päälle raskaaksi. Taimienmerkkauskepit Hyvää Helpottavat heinäystä/ varhaisperkuuta Paketissa mukana puunuija Sininen väri erottuu Ekologinen Parannettavaa Tylppä kärki Kuljetus uudistusalalla Uutuu s Uutuu s Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. Pehmeään mättääseen tylppä pääkin uppoaa helposti, mutta tiiviimmässä maaperässä teroitettu kärki olisi toiminut paremmin. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. 20 METSÄLEHTI 9 • 2014 TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat S iekkelin saha valmistaa kotimaisesta puusta taimienmerkkauskeppejä. tai asiakaspalvelustamme puh
• voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.. Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaus kannattaa M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A T IL AUS K A N NA T T A A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. • voit lukea Metsälehti Mobiilia älypuhelimeltasi tai tabletiltasi edulliseen kestotilaajan hintaan
Työ tehtiin vedettävällä oja-auralla, jota valtavan iso – ainakin pikkupojan silmissä – ”Pillari” eli Caterpillar-telaketjutraktori kiskoi perässään. Koko kuviota ei tarvinnut istuttaa, koska luonnontainta oli nousemassa reunamille riittävästi. Sen jälkeen huomattiin, että kuviolla piti tehdä ensiharvennus. Tuolloin alueelle oli vain polkuja ja talviteiden pohjia, joita pitkin taimet vedettiin kevään viimeisillä lumilla hevosella paikalle ja valeistutukseen ojan pohjalle. Erään suokuvion tarina 60-luvulla ojitetulle soiselle savolaiskuviolle on kasvanut hyvälaatuinen metsä. Harvennus hankintana Metsikkö sai nyt kasvaa rauhassa parikymmentä vuotta. Vain kuvion keskellä, kahden aarin kokoisella kivennäismaakohoumalla, kasvoi mäntyvaltaista puustoa. Vireä männyntaimisto peitti koko kuvion, mutta jo nyt oli nähtävissä, että laadullisesti istutusmännikkö ei ollut luontaisen taimikon veroinen. Istuttamaan päästiin, kun routa oli sulanut. Joitain juurakoita nousi ojapalteeseen, mutta muutoin ojat saatiin vetää puhtaaseen turpeeseen. Kokonsa puolesta viiden hehtaarin ensiharvennus oli soKuvion ojitus kunnostettiin kesällä 2008. 22 METSÄLEHTI 9 • 2014 ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat P uolivuosisata sitten yläsavolainen viiden ja puolen hehtaarin kuvio oli lähes aavaa ja puutonta suota. Ojittaminen oli yhdistelmälle helppoa. Samoihin aikoihin käynnistettiin alueella metsäautotiestön rakentaminen. Samaa suositteli metsäsuunnitelma. Näin metsä oli saatu kasvun alkuun. Kolme vuotta myöhemmin osa kuviosta istutettiin paljasjuurisilla männyntaimilla. Kaivuriojat olivat myös syvyydeltään toista luokkaa verrattuna auraojiin. Suo ojitettiin vuonna 1966 useamman tilan yhteishankkeena osana MERA-ohjelmaa – vain yksi tilanaapureista jättäytyi ojituksista pois. 1980-luvun puolenvälin jälkeen auraojitusta täydennettiin kaivattamalla traktorikaivurilla lisäojia entisten auraojasarkojen puoliväleihin. Turpeeseen oli helppo rouhaista kuokalla sopivan suuri kuoppa, jolloin juuria voitiin levittää riittävästi. Tämä varmisti onnistuneen lopputuloksen. Tämä pelasti kuvion joutumasta 80-luvun alussa puuntuotannosta osaksi turvetuotantoa.. Työhön tartuttiin syksyllä 2007. Luontaisesti syntyneessä taimikossa tehtiin taimikonhoito. Esimerkkikuviokin oli vähällä päätyä turvekentäksi, mutta mittausten mukaan turvetta oli liian vähän, joten kuvio rajattiin tuotantoalueen ulkopuolelle. Melkein turvekentäksi 1970-luvun lopulla Vapo osti ja vuokrasi pääosan suota turvetuotantoon. Istutustaimikko oli sen verran harvaa, ettei se tarvinnut toimenpiteitä. Tulevina vuosina ojanreunan tasainen aurauspalte olikin oiva polunpohja kävellä. Mutta ei ilman työtä. Tämä paransi työskentelyolosuhteita huomattavasti verrattuna entiseen polkuja talvitieverkostoon. Kuvasta voi päätellä, ettei turvekerroksen paksuus ole kuin metrin luokkaa
Ilman hoitoja kunnostustoimenpiteitä ojituksiin ja muuhun metsänhoitoon suunnattu työpanos ja valtion toimintaan osoittamat varat – MERA-ohjelmaa toteutettiin 70-luvulla jopa Maailmanpankilta otetulla lainalla – haihtuvat ilmaan. Pienelle mäntypuulle ja koivulle avautuu Keski-Suomessa tällöin entistä parempi ja suurempi menekki.” Samanlaista toiveikkuutta löytyy tämän lehden sivuilta 10–11. Saman vuoden kesällä Piilu kuvaili, kuinka ”ihmeellisen DDT-myrkyn” avulla käytiin voittoisaa ilmasotaa mäntymittarin toukkia vastaan. Piilu murehti myös, kuinka Suomeen ei ollut paljosta puheesta huolimatta saatu perustettua metsämuseota. Hukataanko mahdollisuus. Joten sopinee vaikkapa myrkkyjauhojen peittämiä marjoja suuhunsa popsia, kuka vain uskaltaa”, Piilu totesi. ”Myrkky ei liene vaarallista ihmisille, linnuille eikä mehiläisillekään. Piilun mielestä se olisi sopinut parhaiten ”jonkun suuremman kaupunkimme alueelle, mieluummin pääkaupunkiin. Alue oli myös kemeran lupaehtojen mukainen työkohde, minkä vuoksi ensiharvennus kannatti sahata hankintana. Uusi tehdas Äänekoskelle Paljon on tehty › 10 000–8 500 vuotta sitten, soistuminen alkaa jääkauden jälkeen › 1966 suon ojitus › 1969 osalle kuviota istutus männylle › 1979 metsäautoteiden rakennus › 1982 muun osan suosta raivaa Vapo turvesuoksi › 1987 täydennysojitus › 1989 osalle kuviota taimikon hoito › 2007 ensiharvennus › 2008 kunnostusojitus › 2013 tuhkalannoitus › 2014 pystykarsinta Vuosina 1965–1976 toteutettiin MERA-ohjelmassa jopa maailman mittakaavassa laajoja soidenojituksia. Noin 10–15 vuoden päässä siintää kakkosharvennus. Kuluvan vuoden keväälUUTINE N VUONN A 1959 EERO SALA Yksi Metsälehden vakiokirjoittajista 1950-luvulla oli nimimerkki Piilu, jonka taakse kätkeytyi metsänhoitaja-taiteilija Aarno Liuksiala. Sarjassa kerrataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Jotkut pakinat on ajan hammas muuttanut suorastaan karmiviksi. Puuston laatu on kuviolla suurimmaksi osaksi erittäin hyvä. Ensiharvennukselta kertyi yhteensä 186 kiintoa mäntykuitua ja muutama tukki kuvion keskellä olevalta kumpareelta. 35 vuotta siihen meni, mutta lopulta Piilun museotoive toteutui, kuten sivuilta 16– 17 voi lukea. Seuraavan kesän ojien kaivuu ja puhdistus varmisti, että vesitalous kuviolla pysyy parikymmentä vuotta kunnossa. Istutusmetsikön puut ovat paksuoksaisempia ja monessa on runkomutkia, vaikka huonoimmat puut on poistettu ensiharvennuksessa. Suomaasto saneli osaltaan sen, että joulukuun alkuun mennessä sahatun hankintasavotan puut pystyttiin ajamaan tienvarteen vasta tammi-helmikuun vaihteessa. Meillähän on metsämiessäätiöitä ja muita rahastoja, joista saataisiin perustamiskustannuksiin tukimarkkoja”, Piilu kirjoitti. Onkin arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä suometsien osuus kestävästä hakkuumäärästä nousee yli 20 prosenttiin johtuen kivennäismaiden hakkuumäärien tilapäisestä vähenemisestä. Tällöin tulisi ensi sijassa mieleen Seurasaaren ulkoilumuseoalue”. Viime aikoina on kannettu huolta näiden suopohjaisten metsien tulevaisuudesta. ”Tarvittaisiin nyt joku, joka ottaisi metsämuseon sydämenasiakseen. Lannoitus ja pystykarsinta Osana suurempaa lannoitussuunnitelmaa kuvio tuhkalannoitettiin helikopterilevityksenä elokuun alussa 2013. Sama oli käymässä täydennysojitukselle. lä kuvion puut pystykarsittiin. Jonkinlainen metsämuseotoimikunta olisi varmaan tarpeen. Toisin toimien suometsistä on odotettavissa hyvää puuntuottoa. Marraskuussa 1959 Piilu oli vieraillut Äänekoskella, minne rakennettiin upouutta sulfaattitehdasta. Suokuvio Anssi (vas.) ja veljenpoika Joona Komulainen ovat saamassa kuvion pystykarsinnan valmiiksi pääsiäisenä 2014.. ”Tehtaan valmistuttua lähentelee Metsäliiton Selluloosa Oy:n tehtaiden puuntarve noin puoltatoista miljoonaa mottia vuodessa. Valmista oli tarkoitus tulla parin vuoden kuluttua. 23 METSÄLEHTI 9 • 2014 piva pala syksyiselle harvennussavotalle. Savotan yhteydessä avattiin kunnostusojituksen vaatimat ojalinjat. Meille kuvio on tarjonnut mielenkiintoista tekemistä ja vankan uskon siihen, ettei työ ole mennyt hukkaan. Yleinen vaiva suokuvioiden puustoissa on tyvilenkous. Niiden peruina on napapiirin eteläpuolella kymmeniä tuhansia hehtaareja suopohjaisia metsäkuvioita, joilla humisee joko istutettu tai luontaisesti syntynyt metsä, puulajeina mäntyä ja hieskoivua. Harvennuksen yhteydessä todettiin MERA-ojien alkaneen soistua uhkaavasti umpeen. Monet Piilun pakinoista ovat yllättävän ajankohtaisia edelleen – tai taas. Sen jälkeen seuraava metsänomistajasukupolvi voi miettiä, mitä kuviolle tämän puusukupolven aikana lopullisesti tehdään
Vartoillaan hetki, niin eikös vain virralla ala jälleen kuulua tuttu siipienläiske. Telkänpoikaset kasvavat ja itsenäistyvät kesän edetessä ja ne hajaantuvat kukin omille reviirilleen. Eläpäs! Jo taitaa virran kiihko laantua. Naaras saavuttaa sukukypsyyden parivuotiaana. Sillä on tapana jättää poikaset tuntikausiksi omiin hoteisiinsa johonkin lahtipohjukkaan ja lentää vinkuvin siivin toiseen lahteen ruokailemaan. Niiaillen ja niskojaan nakellen ne ikään kuin koettavat pyytää anteeksi kopeata käytöstään – kunnes ovat taas hetken päästä vastaavanlaisessa yhteenotossa toisen tunkeilijan kanssa. Siitä alkaen perhevastuu siirtyy kokonaan naaraalle, vaikkakin koiraalla on tapana vierailla satunnaisesti pesäpaikan lähettyvillä. Vesi pärskyy valtoimenaan soidinkiihkon villissä pyörityksessä. Sitä edeltää yhteinen lemmenhetki, jossa koiraan paino miltei upottaa naaraan veden alle. Alkukesällä telkänpoikaslautta pysyttelee vielä tiukasti yhdessä, vaikka emoa ei näkyisikään.. Huolenpito ei ole telkkäemolla lintumaailman äidillisintä. Kummastuttaa, mistä niille riittää tähän voimaa. Myöhäissyksyllä loka-marraskuussa ne siirtyvät vähin erin pois syntymäsijoiltaan ja lentävät Tanskan ja Ruotsin rannikoille talvehtimaan. Telkkä miehittää kotivirrat Vesi pärskyy ja iskuja sataa, kun telkät käyvät soitimelle. Telkkien meno ryöstäytyy välillä hurjaksi mittelöksi, jossa ei armoa kysytä eikä anneta. Koirastelkkien kahnaus kevätvirroilla on alati käynnissä. 24 METSÄLEHTI 9 • 2014 LUONNOSTA JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuvat T elkkä on keväisten virtojen varhainen tulokas. Edessä on silmitön yhteenotto. Silti emon on suoritettava tietynlainen houkutteluriitti ennen kuin rohkein poikanen uskaltaa näyttää muille esimerkkiä ja muksahtaa siipiään räpiköiden alas tantereelle. Täytyy ihmetellä lintujen vahvaa kiihkoa ja kestävyyttä. Ääritunteita ei säästellä eikä armopaloja jaeta. Tällaisissa tapauksissa pesän munamäärä voi kohota niin suureksi, ettei emon sisältämä lämpö riitä varmistamaan poikasten syntymää. ”Ääritunteita ei säästellä eikä armopaloja jaeta.” Telkkänaaraan lepohetki jää usein hyvin lyhyeksi, sillä valpas koiras pitää sitä koko ajan silmäteränään. Linnut takovat toisiaan siivillään, nokkaiskuja sataa ja ilmeetkin ovat vihaisia. Naaras kyykistyy jään reunalle. Koiras torailee vielä hetken rajanaapurinsa kanssa ja ui sitten kumppaninsa luo arvokkaana. Toista merkkiä ei enää tarvita. Piipittäviä poikaslauttoja hätistelevät niin minkit, varislinnut, lokit kuin ihminenkin veneretkillään. loispesintää, jossa naapuri käy munimassa viereiseen uuttuun omat munansa. Naaras ei pysyttele koko ajan pöntön sisällä, vaan se käy välillä myös ruokailemassa. Pelkästään tämän syyn takia telkänpönttöjä ei saisi ripustaa tuulisille rannoille. Koiraat suorittavat rajuja vedenalaisia torpedosukelluksia kilpakosijaa kohti. Munan kehitys eläväksi poikaseksi vaatii näet noin 37 asteen sisälämpötilan. Lajilla on tapana suorittaa myös ns. Kaikki on yhtä ja samaa hullunmyllyä, missä ei näytä olevan mitään mieltä. Lintu voi munia yhden pesintäkauden kuluessa noin kymmenen vaaleanvihreää munaa, joita se hautoo noin kuukauden ajan. Se kiertää pienenevää rinkiä kuin korskea sotaratsu taistelutannerta rauhan teon jälkeen. Vasta sitten se asettautuu kumppanin vierelle lepäämään. Emo omilla teillään Telkänpoikaset kuoriutuvat munista peräjälkeen heti kesän alussa, ja niiden hieno untuva sietää veden kosketuksen saman tien. Mutta eihän siitä lepohetkestä telkän tuntien kovin pitkäaikaista siestaa tule. Eikö jo ala räpyläjalka uupua, eikö horju usko omiin kykyihin. Vastapuoli tajuaa vaaran ja koettaa parhaansa mukaan ennakoida tulevan. Aivan viereltä ampaisee telkkä pinnalle kuin salamanopea ohjus. Samassa se tapahtuu. Erehdys! Telkät tietävät rajansa ja osaavat poistua näyttämöltä ennen kuin kaikki arvokkuus on menetetty. Keinouuttu kotina Tahti tasaantuu viimein ja koittaa telkän pesinnän aika
Pähkinäpensas, lehmus ja haapa ovat kotiloiden suosikkipuita, sillä niiden karike sisältää enemmän kalkkia kuin muiden puiden. Nimenomaan kalkin niukkuus metsämaassa aiheuttaa sen, että suuret kotilot ovat harvinaisia ja rajoittuneet paikoille, joissa kalkkia on tavanomaista enemmän, kuten merenrannoille ja reheviin lehtoihin. Mikään muu metsäpalveluja tuottava toimija ei pysty tarjoa maan edunvalvontapalveluja puun juurelta Brysseliin asti. Lainsäädäntömuutosten todelliset vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä. Hämäläiset metsätalousministerit – Sirkka-Liisa Anttila ja Jari Koskinen – ovat pistäneet tuulemaan. Uudistamistarpeita ovat puskeneet eteenpäin sekä EU:n kilpailulainsäädäntö että metsäteollisuuden ja metsänomistajakunnan rakenteen muutokset. Valtiollista toimijaa metsäpalvelumarkkinoilla ei tarvita. Metsälainsäädäntöä on uudistettu reippaasti ja metsäalan organisaatioita on pöllyytetty uuteen asentoon kahden hallituskauden aikana. Kyllä niitäkin siellä elää ja osa lajeista on yleisiä koko maassa. Olisiko palvelun vaikuttavuus paremmin taattu, mikäli sähköinen palvelu pysyttäisiin tarjoamaan kaikille metsänomistajille maksutta. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 9 • 2014 25 Suomen metsien kasvun ihme on paljolti metsäojitusten ansiota. Otson johdon kannattaa suunnata katseensa oman yhtiönsä kehittämiseen ja jättää metsänomistajien omistamien metsänhoitoyhdistysten kadehtiminen pois. Uusia strategioita on mietitty vuosia. Kotiloita metsässä Sileäsulkukotilo on harvinainen lounainen laji, jonka voi nähdä sadesäällä kiipeilemässä haavan rungolla. Etanat ovat metsässä liikkujille tuttuja, sillä niitä näkee syksyisin runsaasti muun muassa sienissä. Kehnoin kalsiumin lähde on havupuiden neulaskarike. Suunta on oikea. Metsäsektori tuntuu pärjäävän muuta yhteiskuntaa paremmin alavireisessä taloudessa, ja puukaupan sujuvuutta kehutaan kilvan. Metsään.. Otson ja metsäkeskuksen napanuoran on katkettava mahdollisimman nopeasti. LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPILA Kuorellisia maanilviäisiä sanotaan kotiloiksi ja kuorettomia etanoiksi. Lapiot kuitenkin heiluivat vielä pitkään, kuten tässä kuvassa, joka on otettu Tammelan Liesjärvellä kesällä 1966. MIKKO TIIROLA Kirjoittaja on MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja. Metsäkeskusuudistuksen lopullisen onnistumisen kannalta tärkeää on se, miten liiketoimintayksikön – Otson – yhtiöittäminen onnistutaan toteuttamaan. Suopursu SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Alku näyttää lupaavalta. Tänä keväänä on mhy-valtuustoissa tehty päätöksiä – lähes kaikki haluavat olla rakentamassa yhtenäistä Metsänomistajat-edunvalvontaketjua. Suomessa elää noin 90 maanilviäislajia, joista etanoita 20. Kun sää kuivuu, kätkeytyvät kotilot jälleen lehtikarikkeeseen. Ainoa tae menestymiseen metsäpalvelumarkkinoilla on laadukas palvelu ja hintakilpailukyky sekä metsänomistajien luottamus. Metsänhoitoyhdistyksille lakimuutos tarkoittaa sitä, että 28 miljoonaa euroa lakisääteisiä metsänhoitomaksuja muuttuu ensi vuonna epävarmaksi saatavaksi. Metsäaurat alkoivat yleistyä soilla 1950-luvulla ja traktorikaivurit vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Metsänomistaja sitten valitsee, kenelle toimijalle tietonsa luovuttaa. Ihmeellistä on sekin, että suuri osa ojista on kaivettu lapiotyönä. Symbioottisen suhteen jatkaminen vaarantaisi koko metsäkeskusuudistuksen onnistumisen. Kevään kiinteistöverokeskustelu avasi jälleen kerran monen silmiä näkemään, miksi metsänhoitoyhdistyksillä ja MTK:lla on erityistä lisäarvoa kaikkien metsänomistajien kannalta. Metsäkeskuksesta kehitetään metsäalan yleistä ja puolueetonta edistäjää samalla kun metsäpoliisin leimasta halutaan eroon. Työparilta syntyi valmista ojaa muutama metri päivässä. Yhdistysten vahvuuteen kilpailijoiden silmissä vaikuttaa varmasti se, että yhdistysten ei tarvitse maksaa tuloksestaan osinkoja tai osuuskorkoja omistajilleen. Metsänomistajat päättävät tuvissaan ja kammareissaan sen, tuoko jäsenyys lisäarvoa. Metsäkeskuksen pitää pystyä olemaan korostetun puolueeton toimija uudessa roolissaan. Hyvällä onnella saattaa maan eteläpuoliskolla rungolla nähdä parin sentin mittaisia sikarimaisia sulkukotiloita, jotka raastavat kuorelta leviä ravinnokseen. Yhtiöittämisen loppuun vienti onkin ministeri Koskiselle diplomityön paikka. Jos siis haluaa nähdä metsän kotiloita, kannattaa hakeutua kostealla säällä suurten haapojen tyvelle. Metsäkeskuksen valtakunnallista toimintaa on rakennettu jo kolmatta vuotta. Mhy-palvelut voidaan siksikin hinnoitella metsänomistajille edullisiksi. Hämäläisministerit pistivät tuulemaan ”Valtiollista toimijaa metsäpalvelumarkkinoilla ei tarvita.” Lapio heilui T im o T o iv a n e n. Suomalaiset metsäkotilot ovat kuitenkin valtaosin niin pieniä, vain millin parin mittaisia, ettei niitä näe ellei vasiten etsi. -palvelusta on muodostumassa toiminnan ydin. Kuinka paljon valtion varoja yhtiön mukaan ollaan valmiita paketoimaan. Mhy-kenttä on käärinyt hihojaan – miten muutoksesta selvitään. Kilpailua metsänomistajien sieluista ja seteleistä tulee lähivuosina taatusti olemaan – sen hämäläisministerit ovat saaneet aikaan. Sen sijaan harva on nähnyt kotiloita metsissä. Tyypillisesti ojat kaivettiin reilun metrin levyisiksi ja noin metrin syvyisiksi. Kotilot tarvitsevat kuorensa rakentamiseen kalkkia
Ansiokkaasta työurastaan hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki, valtion virka-ansiomerkki ja Metsähallituksen kultainen ansiomerkki. Huhtikuisella lukuviikolla sammakko-ojamme oli tosin vielä jäässä ja asukkaat talvihorroksessa. Kirjan ötökät ovat kuitenkin osin vallan merkittävän kokoisia, kuten kyy ja rantakäärme. JUHANI PÄIVÄNEN suometsätieteen emeritusprofessori TOIVO PÄIVÄNEN edellisen pojanpoika Langalle kiivennyt hämähäkki täyttää ötökän määritelmän.. Kirjassa kerrotaan sanoin ja kuvin muutamien Suomessa tavattavien luonnonvaraisten hyönteisten ja matelijoiden elinpiireistä ja -tavoista. Vaikeinakin aikoina kristillinen vakaumus antoi hänelle rohkeutta, turvallisuutta ja lohtua. Maankäytön ohjauksen puuttuessa oli luotava maankäyttöpoliittinen linja. Sisälukupiirissämme tästä virisikin pohdiskeleva keskustelu. Tätä virkaa hän hoiti ansiokkaasti eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1983 asti. KUOLLEET käytetään arkikielistä nimitystä ”ötökät”, jolla yleensä tarkoitetaan hyönteisiä tai muita tosi pieniä eläimiä. Hänen asiantuntemustaan tarvittiin monissa alan neuvottelukunnissa, toimikunnissa ja työryhmissä. Tarkasteltavasta eläinjoukosta M e t s ä n e u v o s Heikki Antero Karimaa kuoli 92-vuotiaana 5. Hän oli syntynyt 3. Hinta 23 euroa. 26 METSÄLEHTI 9 • 2014 Elina Kynsijärvi & Benjam Pöntinen: Loruja ötököistä. Alaisiaan kohtaan hän oli humaani, sydämellinen ja esimerkillinen tiimityön kehittäjä. Kriitikkokollegani Toivo (3,5 vuotta) ei oikein halunnut kutsua kyytä ötökäksi. huhtikuuta Sastamalassa. Kunkin otuksen riimitelty kuvaus on otsikoitu kertovasti: otsikko virittää pienen, vielä lukutaidottoman lapsen kuuntelemaan tarinaa ja tutkimaan kuvaa yhdestä eläimestä kerrallaan. Hirvenmetsästyksessä eräkumppanit arvostivat hänen rehtiyttään, rauhallisuuttaan ja hyvää ampumataitoa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen Karimaa paneutui omiin harrastuksiin: puutöihin ja öljyvärimaalaukseen, unohtamatta metsästystä. 71 sivua. Hänet nimitettiin 1967 valtion metsätalouden suunnitteluosaston päälliköksi, tehtävänä pitkän tähtäimen suunnittelu Metsähallituksen metsissä. Hän oli tarinankertoja. Lapissa oli puusta pulaa. kesäkuuta 1921 Siurossa. Työpari, runoilija ja valokuvaaja, ovat täydentäneet aiempaa kirjasarjaansa – Loruja linnuista, Loruja nisäkkäistä ja Liituri – varsin katseluja lukukelpoisella kirjalla. Benjam Pöntisen valokuvat ovat kaikki erinomaisia. Mittavan elämäntyönsä Karimaa teki Metsähallituksessa. Munia vieri vieressä, limaisessa liemessä. Metsästäjänä hän oli oivaltanut saumattoman yhteistyön voiman. Karimaa korosti, että vanha maareservikäsite elää voimakkaana ja hämärtää tavoitetilaa. Mutta ojalle palataan varmasti… Elina Kynsijärvi on hauskasti kyennyt sisällyttämään loruihinsa oleellista eläinekologista tietoa: esimerkiksi leppäkertun suojautumiskeinotkin tulevat tutuiksi. Karimaa oli metsäluonnon ystävä. Parin lukukerran jälkeen lukutaidoton tunnistaa varmasti lanttuja nokkosperhosen sekä kirjasta että myöhemmin kesällä myös luonnosta. Työura eteni aktiiviselta ja tehtäviinsä perehtyneeltä Karimaalta ylimpään johtoon. Johtuneeko käytettävissä olleista kuvista tai todellisesta halusta monipuolistaa loruin ja kuvin kuvailtavien joukkoa. Karimaan aikana Metsähallituksen maihin kohdistui kasvava erisuuntaisten odotusten paine. ANTTI KARIMAA, EERO HEINO, PENTTI ROIKO-JOKELA Kirjoittajista Karimaa on Heikki Karimaan poika, Heino ja Roiko-Jokela puolestaan kollegoja ja ystäviä Metsähallituksen ajoilta. Metsäneuvoksen arvon hän sai 1967. Kuvassa viitasammakko. Ötökät loruina ja kuvina KIRJAT Metsäneuvos Heikki Karimaa Benjam Pöntisen valokuvien avulla lapsen mielenkiinto suuntautuu luontevasti esiteltyjen lajien tunnistamiseen. Maahenki 2014. Karimaata työllistivät luonnonsuojelun maankäytölliset tarpeet ja laajenevan metsäteollisuuden kasvava puuntarve. Molempia lukupiiriläisiä sykähdytti eniten sammakoiden suvunjatkamisprosessi: Kun sammakko jatkaa sammakon sukua, on siinä paljon sammakonkutua. Hänen mukaansa hakkuusuunnitteet olivat lyhyehkössä ajassa vajoamassa vakavaan aallonpohjaan 1968. Niiden avulla lapsen oppimishalu ja -kyky suuntautuu luontevasti esiteltyjen la jien tunnistamiseen. Ylioppilaaksi Karimaa tuli Tyrvään Yhteiskoulusta 1941 ja valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1948. Karimaan saama arvostus niin omassa ammattikunnassa kuin sen ulkopuolella oli merkittävä
Projektipäällikkö Ossi Kokkonen ja Jyrki Koulumies Metsäteollisuus on 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla mullistunut ja ollut olennainen osa suomalaisen talouselämän menestystarinaa. Hinta 38 € Metsäalan säädökset Matti Kiviniemi (toim.) Julkaisun tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään helposti tärkeimmät metsätalouden lait, asetukset ja muut normit ajantasaisina. Verkkoa kannattaa käyttää tämän julkaisun ohessa. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsänhoitotoimenpiteistä sekä talousmetsien luonnonja ympäristönhoidosta. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Vaikka suurimman osan säädöksistä saa ajantasaisina verkosta, kokemus on osoittanut, että painetulle julkaisullekin on tarvetta. Projektipäällikkö kertoo tästä muutoksesta yhden miehen elämäntarinan kautta. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Ossi Kokkosen elämä ja pitkä ja monivaiheinen ura on kuin Suomen 1900-luvun historian läpileikkaus. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Tuloksena oli luotettava, numeraalisesti ilmaistu kuva Suomen metsävaroista. tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 48 € Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Teoksen ensimmäiseen lukuun on koottu tärkeimpiä lainopillisen tiedon hakuohjeita. Kirja esittelee toteutetut inventoinnit ja kuvaa VMI-instituution kehittymistä. Hinta 32 € Valtakunnan metsien inventoinnit – Suomen metsiä mittaamassa Reija Haapanen Suomessa toteutettiin vuosina 1921–1924 yksi maailman ensimmäisistä systemaattiseen otantaan perustuvista valtakunnan metsien inventoinneista (VMI). Hinta 42 € Uutuus Uutuus Kevään kirjauutuuksia Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Hyvän metsänhoidon suositukset – Metsänhoito esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä
Jyväskylä sekä Äänekoski. Suuri savotta -kanneryhmän puolesta REIJO LAHTONEN Muurame Kartellijuttu ei saa pysäyttää metsäalan uutta nousua LUKIJALTA Oletko käynyt metsämuseo Lustossa. Taloussanomien uutisessa Kari Jordan mainitsee keskeiseksi rahoituselementiksi ”vissinsorttiset tuet”. puukartellin kiusallisista seurauksista: ”Tapahtumaketjulla saattaa kuitenkin olla yhä kauaskantoisia seurauksia esim biodieselalan kehitykselle Suomessa. 28 METSÄLEHTI 9 • 2014 PALVELUKSEEN HALUTAAN INNOFOR FINLAND OY ___________________________________________________________________________ Haemme eteläisen Pohjois-Pohjanmaan alueelle Johtavaa metsäpalveluneuvojaa Monipuolisiin myyntija asiakaspalvelutehtäviin Vastuullasi on kokonaisvaltainen palveluiden myynti ja asiakassuhteiden luominen. EU-vaalien alla poliittinen eliitti ryhtyi kaivamaan arkistoistaan ponsiaan, joihin nyt tehdyt päätökset tukeutuvat. Puunhankinnan tavoitteena on taata kustannus-tehokkaat puutoimitukset tehtaille ympäristötietoisesti kestäviä menetelmiä käyttäen. Siihen ei poikkeuksellisesti haettu julkista tukea. 20 40 60 80 100 Ei 36% Kyllä 64% GALLUP Uusi kysymys: Omistatko raivaussahan. Lisäksi Stora Enson ADR-todistuksilla (SEOAY) käydään Yhdys valloissa kauppaa OTC-listalla International OTCQX:ssa. Kyseenalais tamme toimintaamme ja ajatteluamme ja haemme jatkuvasti uutta tarjotaksemme asiakkaillemme innovatiivisia, uusiutuviin materiaaleihin perustuvia ratkaisuja. Toimintaohje on vastaus luonnossa työtään tekevien ja heidän työnantajiensa toiveeseen. Oikeustieteen asiantuntija totesi prosessissa loukatun perustuslakia. Euroopan unionin tuet eivät saa sumautua keskeneräisen oikeusprosessin takia. Toivotan rohkeutta vuorineuvos Jordanille sekä kumppaneille myös kartellisavottaan. Vastaat laadullisesta ja taloudellisesta tuloksesta sekä kasvatat liiketoimintaa kannattavasti. Kartellin osapuolista UPM rakentaa paraikaa biedieseltehdasta Lappeenrantaan. Todennäköisimmin vaaratilanteen aiheuttaa karhu, johon oppaassa on pääasiassa keskitytty. Stora Enso Metsän palveluksessa on 630 henkilöä ja 400 koneja autoyrittäjää alihankkijoina. Puukaupan, suunnittelutöiden ja muun metsänhoidon organisoiminen on päätehtäväsi myynnin ohella. EU tukee alaa, mutta sen säännöissä vaaditaan hakijalta nuhteettomuutta. Vissinsorttista riihikuivaa rahaa. Näihin kohtaamisiin on kaivattu neuvoja”, toteaa Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Nyt toivon yhtä jämerää päättäväisyyttä perustuslakivaliokuntaan ratkaisuissa, joilla maksimoidaan rohkeus hakea perustuslain mukaisesti oikeutta. Toiminta painottuu tällä hetkellä Haapaveden, Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Siikalatvan ja Pyhännän alueelle. Haastattelemme henkilöitä jo hakuaikana. m 3 . ”Yleensä eläimet eivät esimerkiksi pelkää koneen ääntä. Oppaassa kehotetaan luonnossa liikkujia pitämään ääntä puhelemalla, sillä suurpedot väistävät ihmistä. Stora Enson palveluksessa on maailmanlaajuisesti noin 28 000 ihmistä, ja sen liikevaihto vuonna 2012 oli 10,8 miljardia euroa. Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.. Hanke kuitenkin haudattiin toistaiseksi.” Metsähallituksen oikeusprosessi ”oikeudenkäynti jäsenmaata kohtaan” on saatava välittömästi käsittelyyn. Se pääsi jo EU:n tulevaisuudessa tuettavien hankkeiden listalle ja varmisti jopa 90 miljoonan euron tuet. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta ja riittävää työkokemusta. Stora Enson Suomen asiakastehtaiden vuotuinen puunkäyttö on 20 milj. Ottaen huomioon hankkeen taloudellisten ja poliittisten visioiden suuruuden, abstraktilta tuntuvaan rahoitusinstrumenttiin ”vissinsorttinen tuki” toivoisin tarkennusta. Tehtävän hoitaminen edellyttää vähintään viiden vuoden kokemusta toimihenkilötehtävistä metsätalouden alalta. Siksi koneella maastossa työskentelevä voi havaita suurpetoja muita liikkujia useammin. mennessä osoitteessa: www.storaenso.com/careers Lisätietoja tehtävästä antaa: Aluejohtaja Antti Partanen puh. Mitä jos karhu tulee metsätyössä vastaan?. Helsingin käräjäoikeudessa käydään parhaillaan oikeustaistelua yksityisten metsänomistajien, Metsähallituksen sekä kymmenien kuntien ja kaupunkien voimin. Työt alkavat sopimuksen mukaan. ostotiimin ostopäällikölle. Kemi ei saa toistua Äänekoskella. Se ei saa olla esteenä kehitykselle. Metsä Group) sekä Stora Enson kartellista. Nousipa Kirrin ja Äänekosken moottoritiehankekin jalakselle. Metsäliitto puolestaan on suunnitellut vielä suurempaa biodieseltehdasta Kemin ajokseen. Yleensä suurpedot karttavat ihmisiä, eikä esimerkiksi ahman, ilveksen ja suden tiedetä hyökänneen Suomessa ihmisen kimppuun tällä tai viime vuosisadalla. Hakemukset ja CV:t palkkatoivomuksineen 23.5. Hae tehtävään 16.5. Mukana ovat mm. Tarjoamme mielenkiintoisen työja tehtäväkentän näköalapaikalta metsätalouden murrokseen. Metsä Group kattaa Äänekoskelle suunnittelemastaan 1,1 miljardin hankkeesta noin 40 prosenttia omalla pääomalla. Rohkeutta ministereille – ympäristölupiin vauhtia – samoin oikeusprosesseihin. V a st a a ji a 13 6 ”Kolmikko pölli metsänomistajilta kahden ja puolen sellutehdashankkeen arvosta puuta.” Luonnossa työskenteleville on laadittu opas suurpetojen kohtaamisen varalta. mennessä osoitteeseen toimisto@innofor.fi. ”Se on meidän ja ministeriön välistä keskustelua, Jordan kuittasi kysymykset tuista ja niiden osuudesta koko hankkeen rahoituksessa.” (Taloussanomat 23.4.) Toukokuun alussa tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun UPM ilmiantoi itsensä sekä Metsäliiton (nyk. Metsä Groupin ilouutisen sivussa A-studio käsitteli puukartellioikeusprosessia. Stora Enso on paperi-, biomateriaali-, puutuoteja pakkausteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä – rethinker. Pari viikkoa sitten perustuslakivaliokunta salli Suvivirren laulamisen kevätjuhlissa. 0400 671 284 Stora Enso Metsä vastaa konsernin Suomen selluja paperitehtaiden sekä sahojen puuhuollosta. Turun Sanomat uutisoi 26.3. Kolmikko pölli siis metsänomistajilta kahden ja puolen sellutehdashankkeen arvosta puuta. Stora Enson osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä (STEAV, STERV) ja Tukholmassa (STE A, STE R). Vireillä ei saa olla esimerkiksi keskeneräisiä oikeudenkäyntejä jäsenmaita vastaan. Metsä Group nappasi informaatioylivoiman. Lisätietoja tehtävästä antaa Erno Lehto 040 512 4469 tai erno.lehto@innofor.fi Jokainen haaste sisältää uuden mahdollisuuden – oletko se sinä. Jos karhu hyökkää, kannattaa heittäytyä maahan mahalleen ja maata liikkumatta kädet niskan ja pään suojana. Metsäasiantuntija Pohjois-Suomen hankinta-alueelle Haemme Metsäasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen Vaalaan. Keskeisiä työtehtäviä ovat: oston suunnittelu ja puukaupan markkinointi metsäneuvonta puukaupan teko ja metsäpalvelujen myynti leimikoiden ja metsäpalvelujen suunnittelu puukauppapalvelujen markkinointi myyjärekisterin ja asiakkuusohjelman hallinta jälkimarkkinointi, mittaustodistusten teko ja jälkitarkastus Metsäasiantuntija toimii ostotiimissä ja raportoi ao. Käytössäsi on uudenaikaiset välineet työntekoon ja päivittäiseen yhteydenpitoon. Kukaan nyt isänmaallisuutta hehkuttavista ei ole kommentoinut vääryyttä sanallakaan. Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijan mukaan kartelli aiheutti metsänomistajille jopa 2,5 miljardin euron puunmyyntitulojen menetyksen
ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Katja Raninen p. Hyvät kalavedet, metsästysja marjastusmaastot. Tehtävässä tarjoutuu oiva mahdollisuus perehtyä koko puunhankinnan ja -tuottamisen T&K-kenttään osana kokenutta asiantuntijajoukkoamme. Kok.puusto n. 2 palstassa oleva metsätila. Sijainti Savonlinna-Varkaus -tien varrella. 1.650 m 3 . 040-7360681. 2300 m 3 , nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, taimikoita. Määräala, jolla hyvä saavutettavuus: metsäautotie palstan läpi ja valtion tieltä etäisyys rajalle vain 100 m. kesäasunnoksi, lisäksi purkukuntoisia talousrakennuksia. Hakemukset 21.5.2014 mennessä sähköpostilla kari.salo@mhy.fi. Rantasalmelle n. Helposti saavutettavissa oleva määräala, rajoittuu valtatiehen no. Edellytämme metsäalan koulutusta. Alueasiantuntija Toimipaikka Limingan toimisto. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv ILMOITA METSÄLEHDESSÄ ILMOITUSMYYNTI Jarmo Rautapuro p. 700 m 3 , Pitkäjärven rantaviivaa n. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Edistämme suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytyksiä tarjoamalla teollisuuden puuhuoltoa tukevia tutkimusja kehityspalveluja. puusto n. Entisen maatilan rakennukset: asuinrakennus, sauna-talousrakennus, navetta (varastona), liiteri, traktoritalli. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Kok.puusto n. Kokonaispuusto on noin 3700 m 3 , keskimäärin 152 m 3 /ha. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. Liikevaihtomme on noin 5 milj. Rajoittuu kauniiseen Petkeljärven kansallispuistoon, jonka palvelut lähellä. Puusto n. 450 m, ei rantarakennusoikeutta. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Edellytämme metsäalan koulutusta. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN SIIKALAKEUS Vuoden 2013 metsänhoitoyhdistys Siikalakeus hakee 20 toimihenkilön joukkoonsa vahvistuksia. 9000 m 3 . Tuotamme käytännönläheistä tutkimustietoa. Toimimme seitsemän kunnan alueella. Uudistushakkuita on noin 11 ha, kasvatushakkuita 3,5 ha. Taimikonhoitotöitä lähivuosina n. Heti hakattavissa 1620 m 3 , uudistushakkuita 8,5 ha alalla. Kok. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Myyntituloa heti. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, puh. METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Siikalatva, Vorna 101,47 ha. määrä n. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 0400-282336 tai toiminnanjohtaja Kari Salo p. Tehtäviin kuuluvat myös tutkimusalaasi liittyvä neuvonta ja tiedotus. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 5200 m 3 , heti hakattavissa n. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kok. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 338.000 €. 3500 m 3 , rantaviivaa n. 09 315 49 803 Eero Sala p. 159.200 € METSÄTILA, Savonlinna, Hannolanpelto 25 ha. euroa ja metsänomistajajäseniä 4800 ja hakkuusuunnitteemme 607000 m3. 53.000 €. Pohjoisemmalla palstalla uusi metsäautotie ja kunnostusojitus. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. Kohde remonttitaitoiselle Ranuanjoen jokitörmällä. Tiedustelut toimiin: Tiimiesimies Samuli Kallio p. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Arvostamme markkinointihenkisyyttä, tuloshakuista toimintaa sekä edellytämme kykyä toimia tiimin osana. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, kokonaispuusto n. Metsänomistajien palvelujen markkinointiin, neuvontaan ja toteutukseen. METSÄTILA/LOMAKOHDE, Ranua 25 ha. Pa:sta 35 % varttunutta kasvatusmetsää, 37 % nuorta kasvatusmetsää. Lammen rannalle poikkeamisluvalla lomarakennuspaikka. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Sijainti Kesälahden Purujärvellä, Ruokkeenniemessä. 48.000 €. 6 ha, ensiharvennustöitä 2015-2018 n.11 ha. Rantametsäkiinteistö, puusto n. Harvennetut ja hyvälaatuiset männiköt erinomaisia lannoituskohteita. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Arvostamme markkinointihenkisyyttä, tuloshakuista toimintaa ja erityisesti LKV pätevyyttä. Kohteessa remontoitava hirsinen asuinrakennus esim. Rajoittuu Kaitajärveen ja puroon. 09 315 49 873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Valtaosa varttuneista kasvatusmetsistä siirtymässä pian uudistettavaksi. Hyvin hoidettu määräala 18 km Ilomantsista. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. Puukauppatuloja heti, hyvä sijoituskohde! 169.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Odotamme sinulta hyvää logistiikan ja mielellään myös metsäalan tuntemusta sekä tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Noin 10 km Savonlinnan keskustasta. 050 331 4137 jarmo.rautapuro@metsalehti.?. 73.000 €. Toimi käsittää koko mhy alueella metsäkiinteistökaupan hoitamisen lisäksi tila-arvioiden ja metsäsuunnitelmien laadintaa. 135.000 € METSÄTILA, Rantasalmi, Joutsenmäki 34,5 ha. Kokonaispuusto 580 m 3 , osa heti hakattavissa. Hyvät tieyhteydet. 6585 m 3 . 35 km. Reilunkok. 75. 2 palstassa Kallunginahossa ja ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Mahdollisuus tehdä tarjous myös koko tilasta (72,76 ha). METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kuuksenvaara 137,7 ha. Simojoen rannalta kauniilta paikalta. UPM Bonvesta -metsätila. 125.000 €. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 33,53 ha. 109.000 €. 3000 m 3 . Taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30 %, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Toimet täytetään 1.8.2014 lukien tai sopimuksen mukaan. 1440 m 3 . Palkkaus yt-meto sopimuksen mukaan. Kuusikkovaltainen tila melko hyvin tieyhteyksin. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. Edellytämme kykyä toimia tiimin osana. Rehevät maapohjat, paljon lehtomaisia kankaita. Palsta 19.000 €. 165 000€/tarjous METSÄPALSTA, Rovaniemi 22,3 ha. 93.000 €. Puusto n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Tuottava sijoitusmetsä! UPM Bonvesta metsätila. Tarkemmat puustotiedot www.laprim.?. Rajautuu Kortejärvi ja Rakkinen-nimisiin pieniin järviin, joihin ei ole rantarak.oikeutta. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. METSÄTILA/VAPAA-AJAN KOHDE, Ranua 36 ha. Kiinteistö rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. 050 464 6500. 7 km, Varkauteen n. Luonteeltasi olet oma-aloitteinen ja sinulla on vahva halu kehittyä työssäsi. 29 METSÄLEHTI 9 • 2014 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Metsäteho Oy hakee ERIKOISTUTKIJAA Päätehtäväsi on puunhankinnan logistiikan tutkimusja kehityshankkeiden valmistelu ja toteutus tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja tutkimuskumppaneiden kanssa. Nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää 3,5 ha ja uudistuskypsää metsää 12,2 ha. Metsäsuunnittelija, kiinteistönvälittäjä, LKV Toimipaikka Raahen toimisto. Kattava metsäautotieverkosto, kivennäismaiden osuus 70 %. 040 528 4359 Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen 23.5.2014 mennessä joko sähköpostitse heikki.pajuoja@metsateho.fi tai postitse Metsäteho Oy, Vernissakatu 4, 01300 Vantaa. www.metsateho.fi Metsäteho on metsäteollisuusyritysten, Metsähallituksen ja metsäalan järjestöjen omistama osakeyhtiö, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1945. 040 510 8085 METSÄTILA, Kuhmo, Lauvus 81,7 ha. Ei kunnollista tieyhteyttä
Metsäteollisuuden virheinvestoinnit ulkomailla vuosituhannen vaihteessa heikensivät investointimahdollisuuksia pitkäksi aikaa, ja vasta nyt alkaa . Toisin kuin puhdas valkoinen sokeri, vaahterasiirappi sisältää melkoisesti kivennäisaineita, fenoleja ja jopa vesiliukoisia vitamiineja. Vaahterasiirapin myyntiin tarkoitettu tuotanto ja laatu on Kanadan laissa tarkoin säädelty. 30 METSÄLEHTI 9 • 2014 sutetaan muoviletkuverkostoilla tai metallikouruilla keräysastioihin ja ylimääräinen vesi haihdutetaan energiatehokkailla metallipannuilla kuumentaen. Äänekosken investointisuunnitelmat antavat lentävän lähdön myös biotaloudelle, jota koskeva kansallinen strategia julkistetaan lähipäivinä. Pekkinen, Råmossan tila, isäntä, Porvoo Ilola Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. elokuuta, jolloin nykyinen johtaja Aimo Oikarinen jää eläkkeelle. 21 B, 00100 Helsinki. Samat madonluvut luettiin 1980-luvulla, kun metsäteollisuus oli tienhaarassa, ja juuri kun kaiken piti lopullisesti loppua, alkoi metsäsektorin uusi nousu. Yhden vaahterasiirappilitran tuottamiseen tarvitaan kahdesta viiteen ämpäriä mahlaa. Metsä Groupin Äänekosken sellutehdas eli selvemmin sanottuna biojalostamo on ollut viime aikoina esillä kaikissa mahdollisissa uutisvälineissä eikä suotta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Biojalostamon ympärille on tarkoitus rakentaa biotalouden yrityksistä muodostuva ”ekosysteemi”, jossa raaka-aine ja sen eri jakeet löytävät käyttäjänsä periaatteella ”toisen jäte on toisen raaka-aine”. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Vuorineuvos Kari Jordanin ulostulo Äänekosken investointisuunnitelmasta heti pääsiäispyhien jälkeen oli vertaansa vailla oleva uutispommi, joka välittömästi vaikutti koko valtakunnan henkiseen tilaan. Hallenberg aloittaa Metsähallituksessa 1. Neljäkymmentä vuotta kestäneen metsällisen urani aikana metsäteollisuuden äkillistä loppua on ennustettu 10–15 vuoden välein. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Vappuun mennessä on Pohjois-Amerikan kuuluisimman metsäisen makeutusaineen helmikuussa alkanut sadonkorjuuaika tältä vuodelta pääosin ohi. Puiden kuorta ei enää veistetä tomahawkilla eikä mahlaa keitellä nuotiolla. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Tieteentekijät tuotannon tehostajiksi Alun perin Pohjois-Amerikan intiaaneilta opittu taito valmistaa vaahterasiirappia on vuosisatojen saatossa kokenut keruuteknisiä ja tuotannollisia muutoksia. Vermontin yliopiston tutkijat Yhdysvalloissa keksivät sattumalta muutama vuosi sitten tavan tuottaa vaahterasiirappia huomattavasti tehokkaammin kuin perinteisiä metodeja käyttäen. Iäkkäiden puiden runkoihin porattujen reikien sijaan he imevät mahlaa nuorista vaahteran katkaistuista rungonosista alipainepumpuilla. Hanke lisää kotimaisten puuvarojen käyttöä merkittävästi, mikä on tärkeää, sillä vaihtoehtona saattaisi olla raakapuun laajamittainen vienti biomassoja jalostavalle teollisuudelle Keski-Eurooppaan. Kaikki tiet johtavat nyt Äänekoskelle, joka vie Suomea kohti uutta. Kanadan noin kymmenestä luontaisesta vaahteralajista parhaimman sadon antaa sokerivaahtera ( Acer saccharum), tosin muitakin vaahteralajeja käytetään. Äänekosken ison uutisen kommentaattoreista aika moni on painottanut metsäteollisuuden viime vuosien suuria vaikeuksia, tehtaiden alasajoa ja väen vähentämistä. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Hallenberg siirtyy Metsähallitukseen UPM:stä, missä hän on vastannut tämän vuoden Pohjois-Euroopan ainesja energiapuun toimituskaupoista ja sitä ennen toiminut muun muassa hankintajohtajana UPM Pohjois-Euroopan puunhankinnassa. Heikki Alikirri, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, Turku 50 VUOTTA 17.5. Määrän kuljettamiseen kerralla tarvittaisiin tuhatkunta suurehkoa säiliöautoa. Raili Fills, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva siivooja, Seinäjoki 60 VUOTTA 16.5. Teoreettisella tasolla tällaisista teollisista symbioseista on puhuttu jo kauan, mutta vasta nyt voidaan nähdä, kuinka ne toimivat todellisuudessa. Siirapin sokeripitoisuus on oltava 66–67 prosenttia, ja sen laatu luokitellaan värin, maun ja tiheyden perusteella. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Sitten menikin pitkän aikaa melko hyvin, vaikka Suomi kärvisteli laman kourissa, kunnes näkymät alkoivat huonontua 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Yli kaksi kolmasosaa maailman vaahterasiirapista ja -sokerista – reilusti yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa – tuotetaan Quebecin provinssissa Kanadassa. Jussi J. Nykyään puihin poratuista rei’istä mahla juokKanadalaista siirappia ”Puiden kuorta ei enää veistetä tomahawkilla.” Yli kaksi kolmasosaa maailman vaahterasiirapista on Kanadan vaahterametsien satoa.. Viimeisiä keruuletkuja irrotetaan puista, ja nestemäinen lopputuote on aloittanut matkansa ympäri maailmaa makeannälkäisille kuluttajille. Tynnyrillinen tahmeaa puusta vuodatettua ja jatkojalostettua sokerituotetta maksoi viime vuoden maailmanmarkkinoilla lähes parikymmentä kertaa enemmän kuin raakaöljytynnyri. Kyytiin olisi moni halukas hyppäämään! saan! Ja mikä parasta eri tahot ympäristöministeriötä myöten haluavat olla mukana saattamassa hanketta onnelliseen päätökseen. rmoilla olla niin paljon pelimerkkejä, että myös jättikokoisiin investointeihin on varaa. Valtaosa tuotannosta viedään Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Vaahterasiirappia voi tehdä myös Suomessa kasvavan metsävaahteran mahlasta. Kanadalaisia vaahterasiirappiin erikoistuneita tiedemiehiä onkin patisteltu tehostamaan tahmeaa toimintaansa. Imumenetelmällä mahlantuotanto voi jopa kymmenkertaistua. RA KA S PÄ I VÄ K I R JA 75 VUOTTA 21.5. Aika vähälle on jäänyt pohdinta siitä, miten Äänekoski here I come”, lauloi Juice Leskinenkin aikoinaan tai ainakin jotakin sinne päin. Aloittaessani yliopistolliset metsäopinnot vuonna 1973 Helsingin yliopistossa silloinen metsänarviomistieteen apulaisprofessori Pekka Kilkki avautui meille forsteille kertomalla, kuinka joitakin vuosia aiemmin metsätaloutta ja metsäteollisuutta oli pidetty auringonlaskun alana ja kuinka kaikki olivat hämmästyneet, kun pyörät alkoivat taas pyöriä. kyseiset toimet ovat tasoittaneet tietä alan uudistumiselle. kesäkuuta ja Laatumaan johtajana 1. Tämän verran tai enemmän pystyy yksi kohtuukokoinen vaahtera tuottamaan keväisenä keruuaikana. Vaikka Vermontin osavaltion siirappisato on vielä vähäistä Kanadaan verrattuna, kanadalaiset ovat huolestuneet naapurivaltionsa kasvavasta tuotannosta. Sen sokeripitoisuus on Kanadan-serkkuaan pienempi, mutta joidenkin havaintojen mukaan puun mahlantuotanto voi vastaavasti olla hieman sokerivaahteraa suurempi. Kaikki olIvat vilpittömästi iloisÄänekoski here I come LAATUMAA Tuomas Hallenberg on valittu Metsähallituksen kiinteistöliiketoimintaa harjoittavan Laatumaan johtajaksi
Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen! METSÄRISTIKKO 9 Metsäristikko 6, oikea ratkaisu. 31 METSÄLEHTI 9 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Uutta tietoa metsämaan hinnoista Metsälehti Makasiini ilmestyy 22. Epäreilu metsävähennys . Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 22.5. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Toimittajan raivausvinkit . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Palkinnot metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Marita Leppäniemi, Kaustinen, Eero Siivola, Lautiosaari ja Juhani Turkia, Rovaniemi. Milloin kannattaa istuttaa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 09 315 49 840. . toukokuuta. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Raivaussaha tutuksi
Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti.. Määräpaikalla on menty, ja niin mennään jatkossakin. Tuomas Kuivamäki tuotespesialisti, moottorisahat, Husqvarna Meillä on aina takasivu, koska etusivua ei saa. Kun haluat iskeä täsmällisesti, myydä metsänomistajille ja metsäammattilaisille, jotka arvostavat laatua, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847. Sillä on lukijat, jotka arvostavat laatua, ja siksi Metsälehti sopii täydellisesti sahojemme pro?iliin. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Saat erinomaista palvelua ja tehokkaan median käyttöösi. www.metsalehti.?/media Meille Metsälehti on ollut ja on tärkä media, mitä sitä kiertelemään