Metsälehti 9/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TOUKOKUUTA 2015 • NRO 9 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Hattu on tyylikysymys, mutta taimien istutus on taitolaji, opastavat Veikko ja Kauko Kulla. K uv a Seppo S amuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 7. Sivut 22–23 Veljet taimien kimpussa Uutinen: Kemera tulee, rahat vähissä ›› sivut 2–3 Ajankohtaista: Näin toimii sellutehdas ›› sivut 10–11 Metsänhoito: Männikkö syntyy luontaisesti ›› sivut 14–15 Lukijalta: Puupää ministerinä ›› sivu 24
Metsäkeskus on valmistelemassa järjestelyä, jolla uuden lain vaatimat ennakkosuunnitelmat voidaan laatia paperisina, kunnes tietojärjestelmät saadaan toimimaan. Pietari on vuoden metsäkaupunki Euroopan metsäinstituutti (EFI) on myöntänyt Pietarille Euroopan metsäkaupunki 2015 arvonimen. ”Summaa ei tarkoin tiedetä. Esimerkiksi metsätiehankkeet, kunnostusojitukset ja vajaapuustoisten metsien uudistaminen ovat tyypillisesti työlajeja, joiden maksatukset jakautuvat usealle vuodelle. 2 A J A S S A 7. ”Iluc-direktiivi kohtuullinen” Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla Iluc-direktiiviesityksen. Vanhan lain mukaiset kemerahankkeet on saatava maksettua viimeistään vuonna 2019. Myös taimikoiden varhaisperkaukseen saa jatkossa kemeratukea. Käytännössä työt voitaneen aloittaa, kun Kemerarahat loppumassa EU hyväksyi kemeralain ja töihin päästäneen heti alkukesästä. ”Kemeraan saadaan lisää varoja, kun tuleva hallitus laatii lisäbudjetin. Sovellus toimii Windows-, Androidja iOS-laitteilla. Kaupassa Finsilvan nykyisistä omistajista Metsäliitto Osuuskunta myy noin 30 prosenttia ja Taaleritehdas vajaat 20 prosenttia Finsilvan osakekannasta Dasoksen rahastolle. Niiden uskotaan valmistuvan lähiaikoina. Laajennuksen myötä tehtaan tuotantokapasiteetti liki tuplaantuu 90 000 kuutioon vuodessa. Työt siis voidaan metsissä aloittaa jo alkukesästä, mutta pääosa tukien maksuista viipynee loppuvuoteen. Myös maaja metsätalousministeriöltä tarvitaan asiaa täsmentävä asetus. Se valmistuu vasta syksyllä”, Hilska-Aaltonen arvioi. Valtioneuvoston on vielä vahvistettava asetus uuden lain voimaan saattamiseksi. Tällä tietoa uuden lain mukaiset kemeratyöt voidaan aloittaa alkukesästä. UPM lisää vanerituotantoa Virossa Metsäyhtiö UPM laajentaa Viron Otepään koivuvaneritehtaan tuotantoa. Sitä voivat käyttää ne Metsään.fi-palvelun käyttäjät, joilla on metsäsuunnitelma tai metsäkeskuksen keräämää metsävaratietoa. Investoinnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Ennakkosuunnitelma kaikille työlajeille Kaikille kemeratukea saaville hankkeille on jatkossa laadittava ennakkosuunnitelma. Sovelluksen avulla metsänomistaja voi tarkastella metsäsuunnitelmaansa kännykän avulla vaikka maastossa. EU:n komission antama siunaus uudelle kemeralaille on määräaikainen. Tarvittavat asetukset on valmiiksi luonnosteltu. Kaupan jälkeen Dasoksella on 50,1 prosenttia osakekannasta, Metsäliitolla ja Taaleritehtaalla kummallakin 19,8 prosenttia. Se erääntyy viimeistään vuonna 2020. Lisäksi tehdasalueelle rakennetaan uusi 18 megawatin biovoimala. Tukirahat ovat kuitenkin käyneet vähiin. Metsätiedot kännykkään Ohjelmistoyhtiö Bitcomp julkaisee kesäkuussa metsänomistajille suunnatun mobiilisovelluksen, jolla voi käyttää metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelua. Uuden rahoituslain mukaisia tietojärjestelmiä ei saada valmiiksi ennen heinäkuuta. Tästä ei kuitenkaan odoteta suurta ongelmaa. Sovelluksen nimi on Kantoon. ”Tavoitteet olisi voitu asettaa korkeammallekin, mutta tämäkin lopputulema on kohtuullinen suomalaisen elinkeinoelämän kannalta.” Metsärahasto ostaa enemmistön Finsilvasta Sijoitusyhtiö Dasos Capitalin hallinnoima metsärahasto ostaa enemmistön Finsilva Oyj;stä, joka on Suomen suurimpia metsänomistajia. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 LYHYET MIKKO RIIKILÄ Suomen uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki eli kemera sai EU:n komission siunauksen huhtikuun lopulla. Mikk o Riikilä. Saavutettu esitys kattaa riittävästi Suomelle tärkeät metsätalouden ja metsäteollisuuden raaka-aineet, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori arvioi. Direktiivillä on tarkoitus hillitä biopolttoaineiden tuotannosta aiheutuvia epäsuoria maankäytön muutoksia. Lisäbudjettia odotellessa Pieni hidaste on, että tukirahaa on tälle vuodelle jäljellä niukasti, maaja metsätalousministeriön mukaan enintään kahdeksan miljoonaa euroa. Sekään ei kuitenkaan estä töiden aloittamista. Vielä ei ole selvillä, kuinka iso osa vanhan lain mukaan hyväksytyistä, vielä rahoittamattomista hankkeista on sellaisia, että niiden maksatus siirtyy seuraaville vuosille”, kertoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. ”Palkinto on myös tunnustus Pietarin yliopistolle, joka on vuosisatojen ajan ollut Venäjän ikkuna Eurooppaan metsäntutkimuksessa ja opetuksessa”, EFIn johtaja Marc Palahi toteaa
Uuden lain mukaista tukea voidaan maksaa nuoren metsän hoitoon, kun vanhan lain aikana tuetusta hoitotyöstä on vähintään kymmenen vuotta aikaa. Jos metsän uudistamiseen on myönnetty kemeratukea, varhaishoidon tukea voi saada kymmenen vuoden kuluttua uudistamisesta. Samaan hankkeeseen voi yhdistää useita taimikkokuvioita. Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua varhaishoidosta. UPM:llä oltiin erityisen tyytyväisiä sellun ja vanerin menekkiin. Metsäyhtiöt tasatahdissa Stora Enso ja UPM julkistivat ensimmäisen neljänneksen tuloksensa. MIKKO HÄYRYNEN STORA Enso ja UPM tekivät molemmat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,5 miljardin euron liikevaihdon, mutta Stora Enso ylsi parikymmentä miljoonaa euroa parempaan tulokseen. Toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko pitää tämän hetken tilannetta ihan hyvänä. Yhteensä nuoren metsän hoitoja korjuutuki ovat alustavan esityksen mukaan 450 euroa hehtaarilla. Uusia jäseniä tulee Rautakosken mukaan niiden metsänomistajien joukosta, jotka eivät ole maksaneet vanhaa metsänhoitomaksua tai ovat hankkineet metsänsä parin viime vuoden aikana. Sivu 5 Itävaltalaistutkija: Pohjola muita edellä Sivut 6–7 Metsäkonekauppaa ei lama hyydytä Sivu 7 Äänekoski muuttaa puuvirtojen suuntaa Sivu 8 Hankintahakkaaja ei paljon tienaa Hankintahakkuu on käymässä vähiin, mutta ei häviämässä. Uusia jäseniä tulee jatkuvasti, ja virallisesti eronneita on toistaiseksi vain muutama kymmen. Sijoittajien odotukset eivät täyttyneet, sillä molempien yhtiöiden pörssikurssit laskivat useita prosentteja. Yhdistyksen maksukertymään ovat todennäköisesti kuitenkin vaikuttaneet laskutusvirheet. Satakuntalaisessa metsänhoitoyhdistys Karhussa jäsenmaksunsa maksaneiden osuus lähentelee 70 prosenttia. Montes del Platan sellutehdasta Uruguayssa käynnistellään parhaillaan, Sunilan tehtaalla aloitetaan ligniinin erottelu ja loppuvuodesta käynnistyy kartongin valmistus Varkaudessa. Aiemmasta poiketen energiapuun korjuusta nuorten metsien hoitohankkeilla ei erikseen makseta kuutiokohtaista seitsemän euron tukea. Yhdistyksissä ei näy suurta jäsenkatoa Hannu Esk onen St or a Enso. Imatralla lisätään nestepakkauskartongin tuotantokapasiteettia ja kesällä valmistuu Puolassa Murowin sahan parannusinvestointi. Sivut 16–17 Isännän kevät on klapien aikaa Sivut 18–19 Matala korko suosii metsätilan ostoa Sivu 22 PILKKEITÄ Ritarin asu kätkee ja varoittaa Sivu 24 Kevätluonnon kukkaloistoa Sivu 25 Vapaaehtoiset poliisin apuna Sivu 26 Kamelia on tuttu kasvi kulttuurista Sivu 30 FAKTA TÄSSÄ NUMEROSSA Taimikoiden uudet tuet Taimikon varhaishoito: » Taimikon pituus 0,7–3 metriä » Poistettava vähintään 3 000 r/ha (Pohjois-Suomi 2 000 r) » Taimia saa jättää enintään 5 000 r/ha » Tuen määrä (vahvistamaton) 160 euroa/ha Nuoren metsän hoito » Taimikon pituus yli 3 metriä » Tai runkojen keskiläpimitta alle 16 senttiä » Poistettava vähintään 1000 r/ha (P-Suomi 800 r) » Jäävä puusto, enintään 3000 r/ha » Tuen määrä (vahvistamaton) 230 euroa/ha » Pienpuun korjuutuki (vahvistamaton) 220 euroa/ha ennakkoilmoitus on lähetetty metsäkeskukselle. Kuvassa Stora Enson Uruguayssa puoleksi omistama Montes del Platan sellutehdas, joka käynnistyy pian. Niiden vähimmäiskooksi on säädetty puoli hehtaaria. Heikoin lenkki on edelleen Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiteollisuus, joka tuo puolet konsernin liikevaihdosta. Nuoren metsän hoito sisältää varttuneiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoidon. Uusia jäseniä on tullut selvästi vähemmän”, toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi kertoo. Kun tietojärjestelmät saadaan toimimaan, ennakkoilmoituksen voi lähettää esimerkiksi metsäkeskuksen ylläpitämän, maksuttoman Metsään.fi-palvelun kautta sähköisesti. Virhelaskut vaikuttaneet Kemijärvellä maksaneita on noin 75 prosenttia jäsenistä. Tuettavan hankkeen vähimmäiskoko on hehtaari. Tätä pienemmille taimikkokuvioille ei tukea saa. Puun käyttötarkoitusta ei määritellä. Jäsenmaksu jouduttiin laittamaan kaikille toiseen kertaan virheellisen viitenumeron vuoksi. Tällä hetkellä uusia jäseniä tulee enemmän kuin mitä vanhoja eroaa”, Rautakoski kertoo. Käyntiinlaittokustannusten vuoksi monet uutuudet eivät kuitenkaan tee hyvää Stora Enson tämän vuoden tulosprosentille. Liikevoitto nousi viidenneksellä 220 miljoonaan euroon, lähinnä euron heikkenemisen ja kustannusleikkausten ansiosta. Stora Enson liikevaihto kasvoi kolme prosenttia. HANNU JAUHIAINEN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN mukaan niiden alkuvuoden jäsenmaksukertymät vastaavat odotuksia. ”Lopullinen tilanne selviää joskus kesäkuun loppupuolella. Divisioonan liikevaihto väheni sata miljoonaa euroa ja liikevoitto putosi 42 miljoonasta eurosta viiteen miljoonaan euroon. Tukea maksetaan vähintään kahden hehtaarin hankkeille, joihin voidaan liittää useampia, vähintään puolen hehtaarin taimikkokuvioita. Uusissakin maksulapuissa on ollut jonkun verran virheitä maksun määrässä, mutta summa on yleensä ollut pienempi kuin alkuperäinen. Sisällöllisesti uuden lain suurin muutos on, että myös taimikoiden varhaisperkaukseen saa jatkossa kemeratukea. Sivut 12–13 METSÄSTÄ Grillaus avaa mökkikauden Sami Garam loihti Metsälehden lukijoille mökkimenun. Jatkossa nuoren metsän korjuuseen voidaan maksaa hehtaarikohtaista pienpuun korjuutukea. Noin 15 prosenttia jäsenistöstä ei ole ilmaissut kantaansa, eli he eivät ole virallisesti eronneet mutta eivät myöskään maksaneet jäsenmaksua. ”Eronneita on vuoden 2014 alusta lähtien ollut noin yhdeksän prosenttia metsänhoitomaksua maksaneiden määrästä. UPM:n liikevaihto pysyi viime vuoden tasolla. UPM käynnisti vuoden alussa biodieseltehtaan Lappeenrannassa, mutta sen tuotantolukuja ei kerrottu. Yhdistyksessä uuden jäsenmaksun on maksanut noin 80 prosenttia jäsenistöstä. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 AJASSA Puurakentamista edistämään Hanna Kosonen edustaa eduskuntavaalien voittajia: nuori nainen metropolialueen ulkopuolelta. Stora Enson meneillään olevaan vuoteen liittyy paljon myönteisiä odotuksia. AJASSA 3 7. Liikevoitto nousi 204 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 196 miljoonaa euroa. Toisaalta odotukset ovat olleet korkealla – UPM:n kurssi oli noussut vuoden aikana 50 prosentilla ja Stora Enson 25 prosentilla. Tarkkoja valtakunnallisia kokonaistietoja ei ole saatavilla, mutta monessa yhdistyksessä on päästy yli 70 prosentin tasoon. Hehtaarille jäävän puuston enimmäismäärää ollaan lievästi nostamassa. Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski kertoo, että jäsenmäärässä päästään tavoitetasoon tai hieman sitä korkeammalle. Muistutuskirjeitä ei ole vielä lähetetty
Ne ovat länsisuomalaisia sahayrityksiä. Viime vuonna Rovion liikevaihto oli 158 miljoonaa euroa. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Taimia istutetaan nykyään melkein läpi kasvukauden, mutta eniten tarhoilla on kiirettä juuri näihin aikoihin. Vinkkejä siihen saa muun muassa tästä numerosta, jossa kerromme sekä taimien istuttamisesta, luontaista uudistamisesta että pienaukkohakkuista. . Suurempi opettelu sen sijaan on ajourien suunnittelussa ja varsinkin tiheikköjen harventamisessa riittävän harvaksi.” Raivuri ”Mikä siinä sitten on tärkeintä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Siitä muistuttavat ryteiköt, joissa istutustaimien sijaan kasvaa leppää ja hieskoivua tai huonosti taimettuneet siemenpuualat. Muutaman kerran kun menet naapurin puolelle, niin alkaa löytyä...” Jake ”Ainakin traktorimoton mekaanisen käytön oppi hyvin nopeasti. Sen oppimiseen menee 2–3 vuotta, jotta pääsee tarvittavaan tasoon. Osuus on pieni siihen nähden, kuinka paljon jatkuvasta kasvatuksesta on puhuttu. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Valtakunnassa on vaalien jälkeen kinattu, tuottaako viitasaarelainen koivusaha enemmän vientituloja kuin Helsingin älymystö. Pääasia on, että metsiä hoidetaan. ”Äly-” ja ”junttifirmojen” vertailu on silti herkullista. Aina oppii jotain uutta. Tärkeintä lakiuudistuksessa on periaate. Menetelmä ei ole saanut kovin suurta suosiota. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 76% Ei 24% vas taa jia 14 4 PÄÄKIRJOITUS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Vaikka metsälaki on ollut voimassa vasta runsaan vuoden, puunkäytön näkymät ovat ehtineet muuttua. Puolessa vuodessa näkee itse, viihtyykö koneen kopissa ja metsässä. Hakkuuaukoille on lähdössä taas yli 150 miljoonaa tainta. . 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Toki oli konepohjaa maatalouden puolelta runsaasti. Tärkeintä on päämäärä ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Paljon panostan ja kuljen metsässä, mutta välillä tuntuu, että oppiiko sitä ikinä.” Koumatsu ”Pari vuotta ajokoneella ja sitten voi kokeilla motoa. Angry Birdsit luoneen Rovio Oy:n tuntevat kaikki. Kuvion ja tilanrajat oppii löytämään, vaikka nauhoja ei olisikaan. Ja jos kelvollista jälkeä ei ala ilmaantua, niin Rane epäilee, että urakoitsijankin kärsivällisyys kerkiää tuossa ajassa loppua.” Rane Hirvenpelätin ”Tehoaineena puserossa olen käyttänyt reippaasti Hugo Bossia ja hyttyskarkotteita. Enää ei puhuta ylituotannosta vaan siitä, kuinka monelle uudelle tehtaalle puuta riittää. Siinä uudelle kasvulle tehdään tilaa poimintahakkuilla ja pienaukoilla. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 LUKIJAKUVA Aiotko korjata metsästäsi tuulenkaatoja. Avohakkuu ja istutus on edelleen metsien uudistamisen valtamenetelmä, vaikka uusi metsälaki sallii myös jatkuvan kasvatuksen eli metsien kasvattamisen erirakenteisena. Ei taida tuottaa. Julkisuutta mittarina käyttäen Rovion merkityksen pitäisi olla omaa luokkaansa pariin sahafirmaan verrattuna – vaan eipä ole. Kattilassa pienelläkin tuulella helisee kaksi loppuun ajettua raivaussahanterää ja nippu nauloja.” Moriz Maapohjien verotusarvot tulisi päivittää vastaamaan vallitsevaa hintatasoa ja suhteellisia hintaeroja. Metsänomistajien valintoja on toisaalta helppo ymmärtää. Harva on kuullut Westas Oy:stä tai Luvian sahasta. Jotta myös seuraavilla metsänomistajapolvilla on hakattavaa, metsien uudistumisesta kannattaa pitää huolta. Vaihtoehtoisia menetelmiä on ehditty tutkia vasta vähän, eikä metsäammattilaisille ole juurikaan kertynyt niistä kokemusta. Samoin työn juohevuus sitten, kun koneen käsittely on tullut vaistomaiseksi.” Harrastelija ”Nykyajan tietokonepelinuoriso kyllä oppii nappulatekniikan. Viime vuonna uudistusaloista 65 prosenttia istutettiin, 19 kylvettiin ja 16 prosentilla käytettiin luontaista uudistamista. Kuormain alkaa totella, kun miljoona nostoa on takana.” Metsuri Motokuski ”Kohta kymmenen vuotta hakkuita takana ja tuntuu, ettei vieläkään ole valmis motokuski. AJASSA 4 7. . Westas ja Luvia ylsivät yhteensä 170 miljoonaan euroon. Uusi kysymys: Onko metsän omistaminen vaikuttanut autovalintaasi. . . MIKKO RIIKILÄ Näköharhoja ja vihaisia lintuja ”Miten tuo motohomma, oppiiko nopeasti vai viekö aikaa. Kaikilla menetelmillä on mahdollista onnistua tai päätyä huonoon lopputulokseen. GPS on yleensä aika tarkka, mutta joskus saattaa heittää paljonkin. Kasvatushakkuista vain noin prosentin verran on ollut jatkuvaan kasvatukseen tähtääviä. Viljelykausi käynnistyi metsissä tänäkin vuonna aikaisin. Nyt kukin voi vapaasti valita, kuinka kasvattaa metsäänsä. Jatkuvaan kasvatukseen sisältyy enemmän riskejä kuin perinteiseen metsänhoitoon. Metsien viljelyllä sen sijaan on yli sadan vuoden perinne. . NÄKÖKULMA SITAATTI Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Hintavyöhykkeet tulisi määritellä uudelleen ja hintavyöhyketietojen ja muodostamisperiaatteiden tulisi olla avoimesti kaikkien nähtävillä.” Asiantuntija Risto Peltola Maanmittauslaitokselta perustelee tutkimushanketta, jossa haetaan uusia menetelmiä kiinteistöjen verotusarvojen määrittämiseen. Kokemus ja tieto karttuvat sekä vanhoista että uusista menetelmistä. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Nappulatekniikan oppii ehkä harjoittelulla. Uudeksi Nokiaksikin haikailtu yritys on saanut massiivisesti julkisuutta. Puuston arviointi on toinen asia
Valmentautuminen kasvavien puumäärien markkinoille saamiseksi pitäisi alkaa välittömästi. Filosofian maisteri. Voittajien yleiskuva Tuore metsänomistaja ja kansanedustaja haluaa edistää etenkin puurakentamista. Myös metsänomistajakunnan rakenne on muuttunut tai muuttumassa; on vain hyväksyttävä, etteivät kaikki metsänomistajat halua myydä puuta. Kosonen korostaa, että eduskunnassa ei yksin pärjää, ja siksi pitää löytää samalla tavalla ajattelevat ihmiset ympärilleen. Jos ne eivät yhdessä riitä, niin ”meidän ikäisille pätkätyöt ovat tuttua”. On varsin oletettavaa, ettei sahausmääriin ole odotettavissa kovin mittavaa lisäystä. Hän myöntää, että ajoitus ja tausta olivat kohdallaan. ”Nyt kääritään hihat. . Pelkkien ensiharvennusten perinteisellä kuitupuulla jättitehdas ei toimi. Uskoani metsätalouden tulevaisuuteen pitää yllä se, että nyt saattaa syntyä sellainen hallitus, jolle tämä elinkeinohaara on kehittämisen arvoinen. Lisäksi ei missään vaiheessa pidä väheksyä luontojärjestöjen antamia vihjeitä lisääntyvien hakkuumäärien vastustuksesta. Valiokuntiin vaikuttamaan Riviedustajan vaikutusmahdollisuudet ovat puoli prosenttia, yksi kahdestasadasta. » Koulukaupunkina Jyväskylä, jossa käynyt urheilulukion ja yliopiston. Pääkysymys siis on : saadaanko puuta ja millaista puuta markkinoiden tarpeeseen. . » Hiihtosuunnistusviestin maailmanmestari. . Kososelle tärkeää on etenkin puurakentaminen. Edellisen uuden sellutehtaan peruskiveä oli muuraamassa presidentti Martti Ahtisaari, joten aikaa on kulunut riittävästi. . Tällöin pessimistisimmät vannoivat, että tämä on viimeinen Suomeen rakennettava sellutehdas. Jopa metsäverotuksen muutoksesta johtuneet suuret puumäärät saatiin kunnialla markkinoille. ”Ympäristövaliokunnassa voisin olla sillanrakentaja ja tuoda kaivattua maalaisjärkeä.” Maaja metsätalousvaliokuntaan on kepusta tunkua muutenkin ja kokeneemmat voivat mennä untuvikkoedustajan edelle. Metsätilakokoa Kosonen ei lähtisi kasvattamaan ainakaan keppikeinoin. . Odotusten lunastamiseen on vaalikausi aikaa. Uusien investointien tarvitsema puumäärä on niin suuri, että ennakoitavissa on todellinen testi puumarkkinoiden kunnialliselle toiminnalle. on likimain ollut kysynnän mukaista. ”NYT KÄÄRITÄÄN HIHAT.”. . Maailma on muuttunut monessa mielessä; kuitupuun hinta on niin huono, ettei se vähäisimmässäkään määrin innosta metsänhoitoon ja sitä kautta puukaupoille. . Tarvitaan reippaita investointeja myös järeää puuta käyttävään sahateollisuuteen ja varsinkin puurakentamiseen. Markkinoille pitäisi saada siis myös tuntuvasti aiempaa enemmän tukkia. Kososen nousu Arkadianmäelle kävi nopeasti, sillä politiikkaan hän yritti ensi kertaa vasta viime vuoden eurovaaleissa. AJASSA 5 7. Mahtaako missään olla vakavasti otettavaa ajantasaista tutkimusta metsänomistuksen motiiveista. Puurakentamisen edustaja Kansanedustaja ei voi edistää kaikkea hyvää, vaan johonkin on keskityttävä. Ensimmäisen kauden edustaja ei ole ministerijonon keulilla, joten seuraavaksi vaikuttavin paikka on valiokunnissa. ”Metsähommat osaan paitsi että raivaussaha pitää vielä opetella.” Vastedes Hanna Kososen viikot menevät pääkaupungissa, viikonloput Savonlinnassa. ”Viimeiset veroerät lähtivät tililtä muutama kuukausi sitten.” Äänekosken biotuotetehtaan rakentamispäätös saatiin vihdoin ja viimein tyylikkäästi maaliin. Metsäverotus nykytasoisena estää kunnon metsänhoitoa ja puun markkinoille tuloa. Todennäköisesti on kivaa, että metsänomistajille on mobiilipalveluita ja muuta nykyaikaista hömppää, mutta onko mitään takeita siitä, että ne tuovat puuta markkinoille. . ”Puu on esteettinen ja ihmisten vointiin vaikuttaa valtavasti, että miltä ympärillä näyttää.” Vaalikentiltä tuli vahva viesti, että metsien kiinteistövero pitää torjua. Metsäneuvonta hakee muotoaan; olen niin vanhanaikainen että edelleen uskon henkilökohtaiseen neuvontaan. Tämän lisäksi on muistettava, että metsistä lankeaa puuta tietyssä suhteessa. Tehtaan rakentaminen koettiin kaikkialla niin tärkeäksi, että lupa-asiat järjestyivät ilmeisesti poikkeuksellisen nopeasti. Tällöin jopa pyydettiin valtiovaltaa puuttumaan puukaupan sujuvuuteen. FAKTA Hanna Kosonen » 39-vuotias keskustan kansanedustaja. Usealla arvovaltaisella suulla luvattiin, että puuta riittää kaikille tehtaille. Lisäksi toitotettiin, ettei ainakaan sisämaassa olevilla tehtailla ole minkäänlaista tulevaisuutta. » Metsänomistaja. Tähän asti olen kovasti puhunut, mutta nyt pääsee tekemään.” Tekemisen lisäksi tarvitaan yhteydenpitoa omaan äänestäjäkuntaan. Viimeisin puun saantiin liittyvä vakava markkinahäiriö koettiin muistaakseni 1980-luvun alkupuolella. Nostetta ei kuitenkaan saa pakottamalla, vaan ihmiset lähtevät mukaan jos lähtevät. Tarvitaan ainakin kaksi isoa muutosta: täydellinen metsäverouudistus ja kunnollinen strategia metsänomistajien neuvonnan lisäämiseksi. . ”Kansanedustajuus on itseään toteuttava kierre, jota ei rahalla ratkaista, vaan se toteutuu jos toteutuu.” Sekä taloudessa että politiikassa on nähty, että mikä nousee nopeasti ylös, saattaa tulla nopeasti alas. » Kotoisin lihakarjaja metsätilalta Savonlinnan perukoilta. ”En pidä tilakokoa puukaupan ongelmana, vaan ongelma on, että joku ostaisi.” Metsätilojen sukupolvenvaihdosten verotuksen keventämistarpeesta on omakohtaistakin kokemusta. Kososta kiinnostavat etenkin ympäristöja sivistysvaliokunnat. Teiden parantamiseen luvattiin välittömästi lisää rahaa ja muutoinkin tunnelmat pohjoisessa Keski-Suomessa olivat riehakkaan vapautuneet. Ensisijaisesti omasta puolueesta, mutta myös puolueja maakuntarajojen yli. » Työskennellyt mm. Kososen mielestä siinä ei ole kyse pelkästään puunkuljetuksista, vaan ylipäätään maaseudulla asuvien turvallisuudesta. Metsäliiton konserniviestinnässä sekä Puu kulttuurissa ry:n toiminnanjohtajana. Tämän jälkeen kotimaisen puun tarjonta Vihdoinkin investointeja KAARLO OUNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 AJANKOHTAINEN KOLUMNI MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva Nuori keskustalainen nainen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, joka on jo jotain tehnyt ja nähnyt – Savonlinnalaiseen Hanna Kososeen tiivistyy näiden eduskuntavaalien voittajien yleiskuva. Alemman tieverkon huono kunto tuli selväksi vaalikampanjan aikana. Keskustajohtoista hallitusta onkin vaikea kuvitella sellaista esittämään
Kuolinpesien purkamiselle 67 prosenttia säätäisi määräajan. » Metsänhoitaja. Metsällä tulee olemaan bioenergian lähteenä iso rooli. Peltobioenergian tilalle toivotaan kehittyneempiä bioPohjoisesta tarvitaan bioenergiaa Etelän metsäalueiden väestönkasvu lisää painetta myös pohjoisten havumetsien hyödyntämiselle biopolttoaineiksi. Florian Kraxner » Metsä-, ekosysteemija maankäyttöosaston apulaisjohtaja kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa IIASA:ssa Itävallassa. Metsänomistajille, jotka eivät halua myydä puuta, he eivät kuitenkaan asettaisi ylimääräistä veroa. Suomessa kehittyneempiä eli toisen sukupolven biopolttoaineita edustaa biodiesel, jota UPM valmistaa Lappeenrannassa mäntyöljystä. » Suomen Akatemia rahoittaa IIASA:ta, joka tutkii maailmanlaajuisia kokonaisuuksia poikkitieteellisin keinoin. Verokannusteisiin valtaosa kävijöistä uskoo. Tuloksena on pitkän aikavälin kehitysmalleja muun muassa bioenergian käytöstä. Tätä odottaa tulevalta hallitukselta valtaosa Metsälehden ja Tapion vaalikoneella käyneistä reilusta 1 300 henkilöstä. Toinen sukupolvi Vaikka metsäteollisuuden jätteistä tuotetun biodieselin määrittelystä kehittyneeksi biopolttoaineeksi on kiistelty, bioenergiaa kysytään tulevaisuudessa entistä enemmän myös pohjoisista metsistä, uskoo Florian Kraxner, Itävallassa sijaitsevan IIASA-tutkimuslaitoksen metsäosaston apulaisjohtaja. Bioenergia-alan katseet kääntyvät kuitenkin pohjoisen metsiin, sillä hyvät vaihtoehdot ovat vähissä. Metsien taloudellisen merkityksen kasvuun luottaa yhtä moni. ”Bioenergian tarpeen ennustetaan kasvavan tällä vuosisadalla huimasti. Pellolla tuotettujen biopolttoaineiden osuutta on pyritty vähentämään, sillä peltobioenergia kilpailee tilasta ruoantuotannon kanssa. Pääomatuloveron laskun kannalla on 88 prosenttia kävijöistä. Suojelua ja plantaaseja Itävallassa sijaitseva IIASA on erikoistunut asioiden ajattelemiseen maailmanlaajuisina kokonaisuuksina. Vaalikone: Kannatusta lisähakkuille Valtaosa Metsälehden ja Tapion vaalikoneella käyneistä on valmis kasvattamaan nykyisiä hakkuumääriä.. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuva Euroopan unioni on päättänyt, että maaliikenteen polttoaineista kymmenen prosenttia tulee olla uusiutuvaa energiaa eli käytännössä biopolttoaineita. Unionin tuoreen linjauksen mukaan tästä biopolttoainemäärästä kaksi kolmasosaa saa olla tuotettu pelloilla. AJASSA 6 7. Puuntuotantoon valtion tukea myöntäisi jatkossakin 75 prosenttia kävijöistä, metsäluonnon hoitoon 76 prosenttia. 62 prosenttia on sitä mieltä, että valtion tulisi verotuksella kannustaa metsänomistajia myymään puuta. Koska metsäpohjoisten biopolttoaineiden tuotanto on vasta alkutekijöissään ja EU-politiikka on asiassa vahvasti mukana, Kraxnerin ennustus voi tuntua hieman kaukaiselta. polttoaineita, ja yksi kehittyneemmistä vaihtoehdoista on metsäenergia. Bioenergian pohtiminen koko maailman metsien näkökulmasta antaa tukea pohjoisten metsien tärkeydelle. Vaalikoneella käyneistä 94 prosenttia on sitä mieltä, että metsien nykyistä hakkuumäärää on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. Lisäksi 71 prosenttia kävijöistä katsoo, että valtion tulisi verotuksella edistää metsätilakoon kasvua yksityismetsissä. Näin on etenkin metsistä saatavilla toisen sukupolven biopolttoaineilla”, ennustaa Kraxner. Florian Kraxner pyrkii selvittämään, mitä maailma haluaa pohjoisilta metsiltä. Kevät on Itävallassa jo pitkällä. Väestönkasvu lisää Kraxnerin FAKTA HAASTATTELU LIINA KJELLBERG LISÄÄ hakkuita, pääomatulovero alas ja valtiolta taloudellista tukea puuntuotantoon. Erikoisalana vuoristoalueen metsät
”Indonesia on kolmanneksi suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Kaikkonen taas ei pääomatuloveroa kovin paljon laskisi. ”Tarpeettomat portaat pois ja puunmyynnille oma verokanta”, Leppä kirjoittaa. Markkinat vetävät uusia metsäkoneita muun muassa Euroopassa. Metsäkonetehtaalla rakennetaan parasta aikaa uusia tiloja. ”Sitä etua ei saa helposti kiinni. Niistä kaksi kolmasosaa on edelleen kokorunkokorjuuseen tarkoitettuja koneita, joita Suomessa ei käytetä. Ne saavat vientitulonsa länsivaluutassa ja maksavat kulunsa ruplilla. Vientiin niistä lähtee noin 90 prosenttia”, kertoo tehtaanjohtaja Janne Haapasalo. Mahdollisina pidetyistä ministereistä vaalikoneeseen vastasivat muun muassa keskustan Jari Leppä, Anne Kalmari, Antti Kaikkonen ja Elsi Katainen sekä perussuomalaisten Jari Lindström. Maailmalla ostetaan vuosittain 6 000–8 000 metsäkonetta. Syynä ei ole teollisuus, vaan metsäkato”, Kraxner sanoo. AJASSA 7 7. John Deeren koneissa käytetyt hakkuukourat valmistaa lähistöllä toimiva Outokummun Metalli Oy. Tutkija muistuttaa, että Pohjoismaiden metsätalous on reilusti muita edellä. Samaa sanoo Elsi Katainen: ”Ihannetilanteessa verotusta kevennettäisiin, minkä uskoisin edistävän puukauppaa. Maan taloudellinen tilanne on kuitenkin sellainen, ettei veronalennuksia juuri voi luvata.” Myös perussuomalaisten Jari Lindströmin vastaukset myötäilevät vaalikoneeseen vastanneiden vastauksia. ”Pohjoiset metsäyhtiöt omistavat tehtaita ja eukalyptusplantaaseja Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. Venäläiset ovat Aasiassa vallanneet markkinoita kanadalaisilta selluntuottajilta”, kertoo johtaja Timo Kyttälä. Prosentilla ei ole erityistä metsäsuhdetta. ”Koneiden komponenteista 80 prosenttia on suomalaisia”, Haapasalo kertoo. » 1972 Rauma-Repola perusti Joensuun tehtaan » 1988 Rauma-Repola osti pohjois-amerikkalaisen metsäkonevalmistaja Timberjackin » 2000 Timberjackin omistus siirtyi John Deerelle » 2003 John Deere keskitti katkotun tavaran metsäkoneiden valmistuksen Joensuuhun. Koneasentaja Ville Hirvonen kokosi metsäkonetta John Deeren Joensuun tehtaalla. Hakkuukoneiden valmistus Ruotsin Filipstadissa loppui. Yhtiö valmistaa kaikki katkottua puutavaraa tuottavat metsäkoneensa Joensuussa. Verotus jakaa kahteen leiriin Miten samoihin asioihin suhtautuu uusi hallitus. Vuoden 2008 ennätyslukemiin ei aivan ole ylletty”, Haapasalo toteaa. Tropiikin metsien kutistuminen vaikuttaa myös pohjoisten metsien käyttöön. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva JOHN Deere juhli viime viikolla Joensuussa. Venäjä ostaa yhä metsäkoneita Metsäkonekauppa käy vilkkaana joka ilmansuunnassa. Lindström olisi tosin valmis asettamaan ylimääräisen veron niille metsänomistajille, jotka eivät halua myydä puuta. Hienoisia sävyeroja kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Japani keskittyi toisen maailmansodan jälkeen muuhun teollisuuteen, mikä näkyy metsätalouden edellytysten, kuten teiden huonontumisena”, sanoo Japanissa tutkimusta tehnyt Kraxner. Leppä esimerkiksi suhtautuu vaalikoneen perusteella puun myyntituloista perittävän pääomatuloveron laskuun Kalmaria suopeammin. Afrikka tulee pian mukaan kuvioihin”, hän uskoo. Esimerkiksi metsäkoneiden metalliosia valmistetaan tehtaan naapurissa Joensuun yrityspuiston tiloissa toimivassa Suomen Levyprofiili Oy:ssä. Myöskään Venäjän kauppa ei ole hyytynyt, vaikka itänaapurin talous onkin sakannut pahemman kerran. ”Etelässä tarvitaan puuplantaaseja, jotta hoidetuilta metsäalueilta saadaan kaikki hyöty irti.” Metsäyhtiöt globaaleja Kraxnerin listauksia kuunnellessa on helppo ymmärtää, miksi Suomen kestävästi hoidettujen metsien maine ja merkitys voivat korostua bioenergian tuotannossa. Molemmat ovat vastauksissaan samoilla linjoilla vaalikoneeseen vastanneiden kanssa. » 2005 Metsäkoneiden Timberjack-nimi muutettiin John Deereksi.. Oli kulunut kymmenen vuotta siitä, kun siihen asti Timberjackin nimellä valmistetut koneet nimettiin tehtaan omistajayrityksen mukaan John Deereiksi. mukaan painetta maankäytölle ja metsien tuhoutumiselle etelämmässä ja erityisesti tropiikissa. Sekä keppiä että porkkanaa tarvitaan”, hän arvioi. ”Jos haluamme puun liikkeelle, verotuksella siihen voi vaikuttaa. ”Kymmenessä vuodessa Joensuussa on valmistettu 10 000 John Deere -metsäkonetta. Myös väkeä on pestattu viime aikoina lisää, jotta koneita pystytään valmistamaan kysyntää vastaavasti. John Deere on maailman suurin metsäkonevalmistaja. Kraxnerin mukaan etelän ja pohjoisen metsät ovat jo nyt tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Jotta metsäyhtälö ei kävisi liian helpoksi, taustalla kummittelee vielä ilmastonmuutos ja metsien rooli hiilinieluina. Suomen kaltainen metsätieverkosto on vain haave monessa metsäisessä maassa. ”Valitettavasti valtiontalous on kuralla, ja verotulotkin tarvitaan”, hän toteaa. Suomen kasvavien metsävarojen roolia hiilinieluna on puolestaan kehuttu moneen kertaan. Valmistusmääriään John Deere ei paljasta. FAKTA Vaalikoneella käyneistä 36 prosenttia ilmoittaa olevansa metsänomistajia, 24 prosenttia metsäalalla töissä, 16 prosenttia puuntuottajia, 17 prosenttia virkistyskäyttäjiä ja viisi prosenttia luonnonsuojelijoita. Maaja metsätalousministeriksi on julkisessa keskustelussa veikattu Jari Leppää ja Anne Kalmaria, jos salkku tulee keskustalle. ”Nykyisten suurten metsätalousmaiden tarvitsee osaltaan helpottaa etelän metsiin kohdistuvia käyttöpaineita”, Kraxner muotoilee. Tuotanto on tällä hetkellä lähellä sitä. ”Tehtaan kapasiteetti on kahdeksan konetta päivässä. Muun muassa palmuöljyn ja soijapapujen viljely lisääntyy, mutta tropiikin monimuotoisia metsäalueita pitäisi samaan aikaan saada lisää suojeluun, Kraxner sanoo. Se kerrotaan, että tuotanto on selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. ”Venäjän metsäyhtiöillä menee itse asiassa erittäin hyvin. Metsälehden mennessä painoon otaksuttiin yleisesti, että keskustan lisäksi hallituksessa on ainakin perussuomalaiset. Korkea kotimaisuusaste Vaikka John Deere on yhdysvaltalaisessa omistuksessa, Joensuussa valmistettavat metsäkoneet ovat pitkälti suomalaista tekoa
Tämän vuoksi puun kysyntä kasvaa myös niiden ympäristössä. Talvileimikoiden kauppa vilkastunee jo ensi vuonna. Moni talvikohde on muutettavissa kesäkorjuukelpoiseksi pelkästään tiestöä parantamalla. Metsä Groupin omien tehtaiden puuntoimituksia uusi tehdas muuttaa niin, että Rauman, Kemin ja Joutsenon puut hankintaan nykyistä pienemmältä alueelta. Äänekoskelle nouseva uusi sellutehdas lisää puunkäyttöä neljä miljoonaa kuutiota. Tehdas korvaa Äänekosken nykyisen sellutehtaan, joka käyttää puuta vuosittain noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Tehtaan on tarkoitus tukeutua kotimaiseen puuhun, mutta tuontipuun käyttöä ei ole suljettu pois. Metsänomistajia hän kannustaa myös tientekoon ja kunnostuksiin. Äänekosken uusi tehdas tuottaa aikanaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. Sellupuiden korjuu tuottaa siten myös ison määrän tukkia muiden jalostuslaitosten käyttöön”, Perälä korostaa. Esimerkiksi Oulun eteläpuolen kuitupuut kuljetetaan jatkossa Äänekoskelle Kemin sijaan, jolloin Kemiin tarvitaan lisää lappilaista puuta. ”Puunhankinnassa uuden tehtaan vaikutukset alkavat näkyä jo vuoden 2016 puolella.” Puun varastotasoa on Perälän mukaan alettava kohentamaan hyvissä ajoin, jotta puuta on käytettävissä tarpeeksi tehtaan käynnistyessä. Uudessa tehtaassa käyttösuhteet ovat päinvastaiset. Äänekoski näkyy vähitellen Äänekosken uusi tehdas vaikuttaa puukauppaan vaiheittain. Perälän mukaan haasteellisinta lienee saada lisää uusia metsäkoneenkuljettajia.Tätä pyritään edistämään yhteistyössä oppilaitosten ja yrittäjien kanssa. Sellun lisäksi tehdas tuottaa sähköenergiaa huomattavasti yli oman tarpeen sekä esimerkiksi mäntyöljyä ja tärpättiä. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 Me tsä Gr oup Metsähyvinvointi syntyy hyvinvoivista ihmisistä, kyvystämme uudistua ja uudistaa. AJASSA 8 7. Puutavaran kulku muuttuu Äänekosken puunkäytön lisäys heijastuu siis lähes koko Suomeen. Puunkäytön lisäys, noin neljä miljoonaa kuutiometriä, kohdistuu etupäässä havukuitupuuhun, josta suurin osa on mäntykuitupuuta. Tehtaan tarvitsemat puut pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä tehdasta, noin 150 kilometrin säteeltä Äänekoskea. ”Uuden tehtaan vaikutus näkyy koko leimikkosumassa. Vaikutus heijastuu koko Suomen puutavaravirtoihin. Lisää Äänekosken biotuotetehtaasta sivuilla 10–11. Neljän miljoonan lisäkuutiometrin hankintaan tarvitaan joko joukko uusia puunostajia sekä korjuuyrittäjiä. Puunhankintaa suunnitellaan Metsä Groupin kotimaan puunhankinnasta vastaava johtaja Yrjö Perälä kertoo, että suunnitelmat Äänekosken puunhankinnasta on aloitettu, mutta mitään tarkkoja lukuja henkilöstön tai yrittäjien lisätarpeesta ei ole vielä olemassa. Motivoitunut ihminen saa aikaan tuloksen. Isoa määrää kuitupuuta ei yksinkertaisesti saada pelkästään ensiharvennuksilta, vaan suuri osa puusta tulee muilta harvennuksilta ja päätehakkuilta. Talvileimikoiden kauppa kasvaa jo vuoden 2016 syksyllä, ja seuraavan talven ja vuoden aikana kaupan pitää käydä jo lähes täysillä. Iso haaste puuhuollolle Puun korjuun ongelma on Perälän mukaan nyt ja tulevaisuudessa se, että talvikohteita on runsaasti ja kesäkohteita liian vähän. Kuitupuun käytön lisääminen helpottaa ensiharvennusleimikoiden myyntiä, joista on nyt ylitarjontaa lähes koko maassa. ”Tehtaan puuhuolto tulee olemaan iso haaste, ja korjuun kausivaihtelua pitäisi pystyä tasaamaan.” Perälä pitää tärkeänä, että tiestö pidetään hyvässä kunnossa. Tule mukaan! OSAAMME ENEMMÄN KUIN USKOIMMEKAAN www.metsahyvinvointi.fi Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan HANNU JAUHIAINEN Vuoden 2017 syksyllä käynnistyvän Metsä Groupin tytäryhtiön Metsä Fibren uuden sellutehtaan puuntarve tulee olemaan 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Osaamisesta ja halustamme oppia lisää. Puuta tulee Äänekoskelle myös muilta puuntoimittajilta vaihdoin sekä hankintasopimuksin. 2014 2018 Kemi Äänekoski Rauma Joutseno Kemi Äänekoski Rauma Joutseno Kemi Äänekoski Rauma Joutseno Metsä Fibren havukuitupuun hankinta-alueet Äänekoski valtaa alaa • Biotuotetehdas vaikuttaa puun hankintaan koko maassa • 5,0 miljoonaa m kuitupuuta ja haketta kuljetetaan autoilla 150 kilometrin säteeltä • 1,5 miljoonaa m puuta saapuu kauempaa rautateitse Metsä Fibren tehtaat Lähde: Metsä Forest. Nykykäytössä koivun osuus on kaksi kolmasosaa ja havukuitupuun kolmasosa. Koivukuitupuun käyttö pysyy suurin piirtein ennallaan. Reilu miljoona kuutiometriä tulee kauempaa, pääasiassa junakuljetuksena
» 5 metsikössä ei tehty mitään. Riissasen mukaan selvästi eniten huomautettavaa tuli viime vuonna edellisvuosien tapaan metsäautoteiden kääntöpaikkojen mitoituksesta. ”Ongelmia on ollut lähinnä vanhojen teiden peruskunnostuksissa. Taimikko on mahdolPienaukko taimettuu paremmin Kainuussa Sauli Valkonen (vasemmalla) huomasi, että Suomussalmella reunametsä haittasi taimien kasvua vähemmän kuin Etelä-Suomessa. ”Jonkun verran huomautettavaa on ollut myös esimerkiksi nuoren metsän kunnostuskohteiden runkolukujen määrissä sekä ympäristötukikohteiden kantoraha-arvioissa”, Riissanen kertoo. Tutkimuksessa oli mukana sekä muokattuja ja männylle istutettuja koealoja että pienaukkoja, joille ei tehty mitään. Pääasiassa ne olivat kuusta ja mäntyä. Myös muokkaamattomille aukoille oli noussut kasvatuskelpoisia taimia noin 1 690 kappaletta hehtaarilla. Tarkastuksissa puutteet on luultavasti havaittu, mutta niiden korjaamista ei ole pidetty taloudellisesti järkevänä, jolloin hanke on hyväksytty vajaalaatuisena. ”Paksusammalkuusikossa Sodankylässä tulos voisi olla toisenlainen.” Metsähallituksella erikoishakkuita Vuoden 2014 alusta voimaan tullut metsälaki sallii edellistä lakia monipuolisemman valikoiman uudistaa metsiä. lusto@lusto.. » Aukkojen koko 0,1–0,4 hehtaaria, läpimitta 35–65 metriä. Metsäkeskus on saattanut luottaa siihen, että havaitut puutteet korjataan, eikä asiaa ole käyty tarkistamassa. HANNU JAUHIAINEN METSÄTEIDEN kääntöpaikoissa on ollut eniten huomautettavaa, kun Maaseutuvirasto on tarkastanut Suomen metsäkeskuksen kertaalleen tekemiä tarkastuksia. ”Mutta, jos halutaan saada paljon puuta liikkeelle, silloin pitää tehdä isompia aukkoja ja istuttaa ne”, Sauli Valkonen sanoi. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 Juha Siit onen ELIISA KALLIONIEMI LUONNONVARAKESKUKSEN eli entisen Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus Suomussalmella osoittaa, että Kainuun karuissa oloissa pien?aukkoon on mahdollista saada luontaisesti aikaan kasvatuskelpoinen taimikko. Ylitarkastaja Niina Riissanen maaja metsätalousministeriöstä kertoo, että viime vuonna tarkastettiin kemeratukien osalta Eteläja Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen sekä Häme-Uusimaan alueet. p. Tarkastettavat kohteet valitaan metsäkeskuksen alueyksikön tarkastamista hankkeista satunnaisotannalla. ”Tulokset ovat erittäin hyviä”, kehui vanhempi tutkija Sauli Valkonen metsien erirakenteiskasvatusta käsitelleessä seminaarissa pari viikkoa sitten. Aukon koko ei vaikuttanut taimettumiseen. » Tavallisessa talousmetsässä, vanhoissa kuusikoissa. Suomussalmen koealoilla pienaukot uudistuivat paljon paremmin kuin Etelä-Suomessa tehdyissä kokeissa. » 4–16 pienaukkoa/ metsikkö. Taimet laskettiin 12–14 kasvukauden kuluttua hakkuusta. Kuva: Lusto Suomen Metsämuseo Maat metsät tehtaat NÄYTTELY PITKÄSTÄ 1950-LUVUSTA 1950 1950 www.lusto.. 015 345 100 PUNKAHARJU Metsä tekee hyvää! Pave Maijanen, Kai Lehtinen & Heikki Rantanen lista saada aikaan ilman kallista viljelyä. Suomen metsäkeskuksen esittelijän Mauri Hyypiän mukaan metsäkeskuksessa on viime vuodet kiinnitetty huomiota tieasioihin ja erityisesti kääntöpaikkoihin. » 3 metsikössä äestys ja männyn istutus. Hänen mukaansa tulosta ei myöskään voi yleistää Lappiin. Kun tiekunnat ovat kilpailuttaneet kunnostushankkeita, rahaa ei sitten ole riittänyt esimerkiksi kääntöpaikkojen korjaamiseen ja viimeistelyyn.” Hyypiä korostaa, että tiehankkeissa ei ole kyse tukien väärinkäytöstä. Istutukset osittain epäonnistuivat, mutta muokkaus paransi taimettumista huomattavasti. Suomussalmella uudistuminen onnistui, koska muu pintakasvillisuus ei tukahduta pienaukkoon syntyneitä taimia samalla tavalla kuin Etelä-Suomessa. AJASSA 9 7. Sorakuorma vain on jäänyt viemättä, jolloin tukeakaan ei tältä osin ole saatu. Äänekoski näkyy vähitellen. ”Erikoishakkuut vähentävät merkittävästi hakkuutuloja, mutta edistävät tavoiteltuja hyötyjä kustannustehokkaasti, jos vaihtoehtona on, että ei hakattaisi lainkaan”, totesi ympäristöasiantuntija Erkki Hallman. Tarkastettavana oli yhteensä 45 hanketta. Mavi tarkastaa tarkistukset Metsäteiden kääntöpaikat ovat yleisin huomautuskohde. Keskimäärin kasvatuskelpoisia taimia oli näillä koealoilla 2 100 kappaletta hehtaaria kohti laskettuna. Metsäkeskus itse toteuttaa valvontaa tietyn otannan ja tarveharkinnan mukaan. Moitittavaa on voinut olla työn laadussa sekä metsäkeskuksen tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisessa. » Kaikki koealat tuoreella kankaalla. Koe Suomussalmella » Perustettu 1997. Maaseutuvirasto eli Mavi tarkastaa vuosittain tietyn määrän metsäkeskusten tekemiä kemeraan sekä hirvivahinkojen arviointiin liittyviä tarkastuksia. Taimet olivat lyhyempiä kuin pienaukoilla, jotka oli muokattu ja istutettu, mutta pituusero vastaa vain 2–3 vuoden kasvua. Kaiken kaikkiaan erityishakkuiden osuus uudistushakkuista oli viime vuonna yhdeksän prosenttia. Yksityismetsissä vaihtoehtoiset menetelmät ovat vielä melko harvinaisia, mutta Metsähallituksen mailla erirakenteiset hakkuut ovat yleistyneet. » 8 metsikköä eri puolilla kuntaa
Valkolipeä muodostuu natriumhydroksidista ja natriumsulfaatista. Ilman viimeaikaisia uutisia Äänekoskelta ja muilta tehdaspaikkakunnilta näkymät runsaiden metsävarojemme hyödyntämiseen olisivat pelottavan ohuet. 13. 9. Niistä löytyy aineksia tuotteisiin, joita emme vielä ehkä osaa kuvitellakaan. Höyrytetty hake siirretään ensin imeytystorniin ja sekaan lisätään valkolipeää. Myöhemmin viereen voi nousta öljynjalostamo tai lannoitetehdas. 5. Puusta 3. Postitettava tavara pakataan kartonkiin ja sen valmistamiseen tarvitaan lujaa havusellua. Natrium (englanniksi sodium) antaa nimensä soodakattilalle, joka on sellutehtaan kallein osa. Suljettuun vesikiertoon sellutehtailla ei ole päästy, eikä päästä tulevillakaan tehtailla. Keitos valuu alaspäin, ja valmista puumassaa puretaan reaktorin alapäästä jatkuvasti pois. Siellä se kypsyy 160–170 asteessa 4–4,5 tuntia. Ne ovat 60 metriä korkeita suippoja torneja, reak toreita. Sinä aikana puun kuidut jalostuvat kuivatuksi selluarkiksi. Paperinvalmistuksen suuruuden aikoina välituotteeksi tuomitun sellun ovat siivittäneet nousuun erityisesti pehmopaperin – lue vessapaperin – kysynnän nousu Kaukoidässä sekä verkkokaupan kiihkeä nousu. Sellukattilan kuumuudessa puun aineosat erkanevat toisistaan. Käytetty vesi suodatetaan ja johdetaan hieman likaisemman massan pesuun. ”PIAN SELLUTEHDAS EI TARVITSE MITÄÄN OSTOPOLTTOAINEITA” Alle vuorokauden taival Hakelastun taival sellutehtaan syövereissä kestää 18 tuntia. Tehtaiden sulfaattiprosessi on saanut nimensä natriumsulfaatista. Puhdasta vettä käytetään pesun viimeisessä vaiheessa jo lähes puhtaan massan käsittelyyn. Sellua on noin puolet keittoon syötetystä puuaineksesta. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 K uv aaja MIKKO RIIKILÄ Sellu ja sitä valmistavat sellutehtaat luovat uutta tulevaisuuden uskoa metsäsektorille. Toinen puoli siis liukenee lipeään. Veden kulutus ja jätevesipäästöt supistuvat merkittävästi, kun massa ja pesuvesi kulkevat prosessissa vastakkaisiin suuntiin. Samalla puukuidut – siis sellu – erottuvat. Havainnekuva Metsä Groupin Äänekoskelle rakennettavasta biotuotetehtaasta 1 % Mäntyöljy Tärpätti Tuotekaasu Kuori Lämpö Sähkö Rikkihappo Muutakin kuin sellua Eri biotuotteiden osuudet biotuotetehtaan ensimmäisessä vaiheessa 5 % 6 % 7 % 15 % 18 % 48 % Lähde: Metsä Group. Nykyaikaiset keittimet ovat jatkuvatoimisia. 4. Jo nykytiedolla puusta osataan jalostaa miltei kaikkea samaa kuin öljystäkin. Eikä tässä vielä kaikki. 6. Imeytystornista hake-lipeämassa syötetään keittimeen. 7. 8. Haketta syötetään tauotta keittimeen ylhäältä. Puun sidosaine ligniini, pihka ja uuteaineet liukenevat lipeään. Seos saa esikypsyä 120 asteen lämmössä. Niin sanottu ”itäinen vaihtoehto” olisi syöttää puhdasta vettä pesun jokaiseen vaiheeseen ja laskea se puhdistamattomana vesistöön. 10. Sama toistuu kaikkien pesuvaiheiden välillä. Keittimestä puumassa siirtyy monivaiheiseen pesuun. tunnissa hakkeesta selluksi Sellutehtaalla puusta herutetaan sellua, sivutuotteita ja energiaa. Puukuitujen erottelu alkaa hakesiilossa, johon johdetaan höyryä hakkeen pehmittämiseksi. 12. AJASSA 10 7
Viherlipeä jalostetaan valkolipeäksi lisäämällä siihen sammutettua kalkkia, kalsiumhydroksidia. Kuivaus 7. Tulevaisuudessa sellujätteistä voidaan erottaa puusta vapautuvaa fosforia lannoitteeksi. Liukosellun valmistuksessa hake on ennen keittoa happokäsiteltävä, jotta myös hemiselluloosa saadaan eroon puukuiduista. Valkaistu massa kuivataan höyryllä, mikä kuluttaa runsaasti energiaa. Keitin 4. Energiaomavaraisuuden paraneminen johtuu mustalipeän tehokkaammasta haihdutuksesta ja soodakattilan parantuneesta hyötysuhteesta. Äänekosken nykyinen tehtaan energiaomavaraisuus on noin 130 prosenttia. Pesu 5. Suurimmat ja samalla haastavimmat näkymät biotuotteiden valmistamiseen tarjoaa ligniini. Lisäksi valkaisussa liukeneva kloori aiheuttaisi korroosio-ongelmia. Todellisuudessa muutos nykyisiin tehtaisiin ei ainakaan heti ole suuri. veteen liukenevat raskasmetallit haittaisivat sellun valkaisua. 11.. Tehdasinteg raateissa kostea sellumassa syötetään märkänä paperitai kartonkikoneelle, jolloin säästetään energiaa. Tämä on helppo ymmärtää, kun muistaa, että mustalipeä sisältää puolet tehtaalle tulevasta puuaineksesta. Sen käyttöikä, noin 40 vuotta, määrittää koko tehtaan elinkaaren. Sen jälkeen sellutehdas ei tarvitse mitään ostopolttoaineita. Samalla keittokemikaalit valuvat sulana massana soodakattilan pohjalle. Kloori piti pintansa sellun valkaisussa Puumassa valkaistaan kaksivaiheisesti. Nykyisin puhutaan ECF-sellusta (elemental clhorinefree). 2. Esimerkiksi Karhuviina oli pääosin puuspriitä. Kemikaalien puhdistaminen aloitetaan haihduttamalla vettä lipeästä, jotta se voidaan polttaa soodakattilassa. Nykyisin se käytetään pääosin paperien ja pakkauskartonkien valmistukseen. Kun kemikaalimassaan lisätään vettä, muodostuu viherlipeää. Lyhenne tarkoittaa alkuainekloorista vapaata sellua. Kuoren kaasutus 13. Tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi tuotetaan viskoosieli liukosellua esimerkiksi Stora Enson Enocellin tehtaalla. Useimmat nykyisistä sellutehtaista käyttävät meesauuniensa polttoaineena maakaasua tai raskasta polttoöljyä. Reilusti yli puolet energiasta voidaan siis myydä. Jatkossa liikennepolttoaineita voidaan tuottaa kaasuttamalla puun kuorta, mustalipeää tai tehtaiden vedenpuhdistamoille kertyvää biolietettä. Likaista lipeää kutsutaan mustalipeäksi. Kallista kattilainvestointia ei vanhaan laitokseen kannata tehdä. Viime vuosina TCF-sellusta on valtaosin luovuttu. AJASSA 11 7. Soodakattila on sellutehtaan kallein osa. Tikkuviina lienee historiaa. Vanhan ajan sulfiittisellutehtaiden maineikkain biotuote taisi olla tikkuviina, jonka lähtöaineena olivat tehtaiden jäteliemet. Toisaalta sellutehtailla on vuosikymmenet tuotettu biotuotteita, esimerkiksi mustalipeästä eroteltavia tärpättiä ja mäntyöljyä. Myös tehtaan prosessit säästävät entistä enemmän energiaa. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 tunnissa hakkeesta selluksi Tikkuviinasta biodieseliin Uuden polven sellutehtaat on nimetty biojalostamoiksi. Puhtaista puukuiduista voidaan kehrätä lankaa. Sellutehtaat ovat jo vuosikymmeniä tuottaneet enemmän energiaa kun ne käyttävät, ja tehtaiden energiatehokkuus parantuu koko ajan. Jatkossa ja osin jo nykyisin sellu haastaa puuvillan vaatteiden materiaalina. Esimerkiksi Äänekosken tulevan tehtaan vuosittain käyttämästä kuudesta miljoonasta puukuutiosta puolet, siis kolmea miljoonaa kuutiota vastaava osuus, palaa soodakattilassa. Näin saadaan laadukkaampaa massaa kuin TCF-menetelmällä. Ilman klooria valkaistua sellua kutsutaan TCF-selluksi (totally chlorine free). Myös sellun käyttökohteet monipuolistuvat. 2. Sellu valkaistaan alkuaineklooria haitattomalla klooridioksidilla. Määrä vastaa noin kolmannesta Suomessa vuosittain korjattavasta energiapuusta. Tähän asti selluväki on saanut todeta, että ligniinistä voi tehdä melkein mitä tahansa – paitsi rahaa. Se poltetaan meesauunissa, jotta kalkkikin voidaan käyttää uudestaan jopa 95-prosenttisesti. Kemikaalit kiertävät soodakattilassa Valkolipeä ”likaantuu” keittimessä, kun ligniini ja puun uuteaineet liukenevat siihen. Miljoona tonnia sellua vuodessa tuottava suurtehdas tuottaa sähköä liki puolet Loviisan yhden reaktorin tuotannosta. Tulevalla tehtaalla vastaava luku on 240 prosenttia. Soodakattila on kuin suurvoimalaitos Mustalipeää polttava soodakattila tuottaa valtavasti energiaa. Puusta keitossa erottuvan pihkan uuteaineet tarjoavat monia houkuttelevia, mutta toistaiseksi testaamattomia mahdollisuuksia uusien biotuotteiden valmistukseen. Sitä muuten syntyy myös koivusellun valmistuksessa. Jatkossa uunit lämmitetään puun kuoresta tuotetulla biokaasulla. Tehdaskonttori 1. Kalkin lisäämistä lipeään kutsutaan kaustisoinniksi. Meesauuni 12. Ensin happija sitten klooridioksidivalkaisulla. Nykyisin bioliete poltetaan kuoren seassa energiaksi kuorikattilassa. Soodakattila ja turbiini 10. KUITULINJA Sellukuidun valmistus 1. Haihduttamo 9. Myös ympäristön kuormitus kevenee. 99 prosenttia lipeästä voidaan käyttää uudestaan. Valkaisu 6. Kuorimo 2. Siitä voi tulla iso juttu. Mäntyöljyä voidaan käyttää kemianteollisuuden raaka-aineena tai se voidaan jalostaa edelleen biodieseliksi. Näin siksi, että silloin valkaisussa käytetystä alkuainekloorista muodostui vaarallisia yhdisteitä, esimerkiksi dioksidia vesistöihin. Fosfori on peltoviljelyssä välttämätön ja alati niukkeneva luonnonvara. Kloorista pyrittiin kokonaan eroon sellun valkaisussa 1990-luvulla. 1990-luvulla rakennetuissa tehtaissa valmistettiin kloorivapaata sellua. Uusienkin tehtaiden päätuotteet ovat sellu ja sähkö. Hakekasat 3. Selluvarasto TALTEENOTTO Energiantuotanto ja kemikaalien kierrätys 8. Viherlipeän sisältämä, aiemmin lisätty kalkki saostuu kalsiumkarbonaatiksi, meesaksi. Mustalipeään liuennut puuaines palaa. Kaustisointi 11
15,56 . 28,72 . MIKKO HÄYRYNEN Kemijärven saha kysyy tukkia, mutta samalla laittaa kuitupuuta liikkeelle enemmän kuin markkinat vetävät. 21,62 . 55,09 . 38,11 . 15,34 . 30,69 . 18,32 . 15,63 . Uudistushakkuu 56,85 . 14,95 . 47,67 . 25,71 . 24,22 . Hankintahinnat 53,46 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,93 . Tukinostojen mukana liikkeelle lähtee suurin piirtein sama määrä kuitupuuta. Hankintahinnat 56,81 . 17,03 . 24,57 . Keitele-konsernin Kemijärven saha eli Lappi Timber aloitti sahauksen vuodenvaihteessa. 17,21 . Ei sentään todellisuudessa. 16,91 . 15,21 . 17,24 . Vaikeudet alkavat jos ei olla rautatien äärellä tai 200 kilometrin sisällä käyttöpaikasta eli Kemin sellutehtaista.” Kokkoniemi tietää tapauksia, että kuituleimikoista ei ole tehty yhtään tarjousta. Uudistushakkuu 56,40 . nousussa . 17,50 . 11,58 . 12,07 . 11,25 . 28,69 . 42,60 . Väärän vertailukohdan harha UPM:n Pohjanmaan alueen metsäasiakaspäällikkö Juho Honkela korostaa, että hankintalisän negatiivisuus on harha. 17,01 . 15,28 . 55,73 . Etenkin tukilla hankintalisä on pieni, ja hintatilaston mukaan Etelä-Pohjanmaalla jopa negatiivinen – metsänomistaja joutuu siis maksamaan korjuutyöstä. Harvennushakkuu 47,92 . Ensiharvennus 11,71 . Lappi tulvii kuitupuuta 91 171 hehtaaria Yksityismetsien metsänkäyttöilmoitukset huhtikuun alussa 2015 Lähde: Suomen metsäkeskus. 48,08 . Uudistushakkuu 57,85 . Ensiharvennus 11,50 . Hankintahinnat 60,03 . 27,08 . Hankintalisä on kantohinnan ylittävä osuus tienvarteen toimitetusta puusta, jonka pitäisi kattaa hakkuutyön ja metsäkuljetuksen kustannukset. 43,60 . 14,58 . 41,79 . 16,93 . 17,73 . 45,17 . ”Suora kysyntä tuntuu etenkin Itä-Lapissa, mutta välillisesti koko maakunnassa”, MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi Rovaniemeltä sanoo. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,53 . ETELÄ-POHJANMAA . 28,17 . PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti HANNU KESKI-HEISKA, kuva Negatiivisista viitekoroista puhutaan, mutta puukaupassa näyttää olevan myös negatiivisia hankintalisiä. 29,47 . 16,41 . 55,44 . Energiapuun kantohinta on Lapissa parin euron tietämissä, jonka lisäksi tulee kemeratuki. ETELÄ-SUOMI . 15,59 . 43,58 . 28,96 . 55,34 . Hankintahinnat 56,83 . Alkuvuoden kauppamäärät eivät kuitenkaan ole viime vuotta suurempia. 21,16 . nousussa . 16,98 . Ensiharvennus 12,08 . Harvennushakkuu 49,71 . ”Kuitupuun tilanne on hankala äärialueilla. 20,72 . Se syntyy, kun hankintaVähän sai sentään työstä tuloakin Tilastojen mukaan hankintahakkaaja saattaa jopa joutua maksamaan aherruksestaan. 15,59 . 27,02 . 15,28 . 14,93 . 46,01 . 22,26 . 22,64 . 27,46 . 18,28 . nousussa . 32,11 . 28,99 . 26,74 26,39 . 18,05 . TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15–18 keskiarvo KOKO MAA . Alkuvaiheessa sahan tavoite on ostaa 300 000 kuutiometriä tukkia ja pikkutukkia. 41,21 . 17,98 . 36,26 . 22,49 . 18,33 . KYMI-SAVO . 22,58 . Harvennushakkuu 47,87 . 17,15 . 49,00 . 47,39 . 15,54 . 51,45 . 53,66 . Ensiharvennus 12,25 . 15,54 . 22,70 . 54,34 . Vaihtoehdoksi jää energiakäyttö. 17,00 . 14,73 . 45,40 . Nimenomaan näyttää, todellisuus ei ole aivan niin tyly. 56,36 . 54,21 . 15,52 . Kokkoniemi odottaa tilanteen helpottuvan jo vuoden kuluttua, jolloin Äänekosken tehtaan puunhankinta alkaa. 24,70 . AJASSA 12 7. 21,81 . 53,88 . 11,64 . 28,42 . nousussa . 55,08 . 35,37 . 20,30 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,54 . 21,48 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,60 . Lapin puun tarjontaa on lisännyt vajaatuottoisten metsien uudistamistuen päättyminen. 44,52 . 55,54 . 14,90 . 28,25 . 15,40 . 15,54 . 12,50 . 17,40 . 28,86 . Harvennushakkuu 46,83 . Uudistushakkuu 56,33 . 11,43
Latvaläpimitan pitäisi olla vähintään kuusi senttimetriä, ”mutta ei se ole ollut niin tarkkaa”. Uudistushakkuu 56,47 . 14,37 . 39,44 . Harvennushakkuu 45,79 . 15,21 . nousussa . 17,35 . 34,55 . 29,21 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,36 . Ostajalla on kuitenkin hyönteistuholain poiskuljettamisvaatimukset. 22,51 . 21,67 . Ensiharvennus 11,44 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus 12,95 . 52,79 . 43,53 . Riihimäelle hankintakaupassa on huvi ja hyöty samassa. 14,59 . 40,23 . 23,73 . Harvennushakkuu 48,01 . 11,89 . 14,81 . ”Mitat pitää aina sopia etukäteen, muuten tulee raakkia ja paha mieli.” Että on saanut olla metsässä Isokyröläinen Heikki Riihimäki on tehnyt hankintakauppaa säännöllisesti useita vuosia. 18,68 . 18,19 . Uudistushakkuu 56,97 . 11,69 . 14,93 . 16,89 . 13,13 . 36,18 . 17,19 . ”Hankintapuun tuloa on pyritty aikaistamaan parin kolmen euron aikaisuuslisällä, joka maksetaan yleensä helmikuun loppuun mennessä luovutetulle puulle.” Tukin vaikeat mitat Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Risto Koivula sanoo, että perinteinen hankintakauppa on kutistunut marginaaliseksi virkistystoiminnaksi ja hankintapinojen tekijät ukkoutuvat. 17,78 . 11,91 . 21,62 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,81 . 28,27 . 50,42 . 44,93 . 21,83 . Koivula varoittaa tukkien lähes kielletyistä mitoista, joita kukaan ei meinaa huolia, kuten nelimetrinen tai kolmeseiska (3,7 metriä). 15,92 . 28,70 . ”Tänä talvena puhdistin ostettua palstaa ja sieltä tuli parisataa kiintoa. 29,86 . 42,62 . 15,65 . 53,53 . LAPPI . 20,50 . nousussa . 41,53 . 39,50 . 32,78 . nousussa . ”Sen hakkasi ojalinjoilta päivässä.” Hankintakuitupuun pituus on 3–5 metriä. 11,93 . 22,73 . Metsäkärryyn mahtuu 8–10 pinokuutiometriä. Uudistushakkuu 45,26 . 51,02 . 22,83 . hintaa verrataan päätehakkuun kantohintaan. 53,26 . nousussa . SAVO-KARJALA . Harvennushakkuu 41,10 . Hankintahinnat 56,20 . 15,81 . Ensiharvennus 10,28 . 54,97 . 16,94 . 17,26 . 52,77 . 27,78 . 24,84 . 54,77 . Ostomäärät viikolla 18 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 18 992 Pohjanmaa 15 404 Lounais-Suomi 35 463 Häme-Uusimaa 55 586 Kaakkois-Suomi 46 990 Pirkanmaa 33 904 Etelä-Savo 70 777 Metsäkeskus Määrä m3 Etelä-Pohjanmaa 23 226 Keski-Suomi 46 250 Pohjois-Savo 48 084 Pohjois-Karjala 25 879 Kainuu 10 664 Pohjois-Pohjanmaa 28 741 Lappi 13 180 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–18, 2015 2014 2013 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Etelä–Pohjanmaalla 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 KESKI-SUOMI . 21,63 . ”Isännät tekevät hankintana rekkalastillisen kuitupuuta ja muutaman tukkikuution, siitä se muodostuu.” Ostajia hankintatukit eivät oikeasti kiinnosta, mutta ottavat kuitenkin vastaan vakiasiakkailta, tosin hinta ei ole häävi. Kuusitukkia ja kuusikuitupuuta, koivua ja haapaakin.” Kalustona on moottorisaha ja metsäkärry maataloustraktorin perässä. 15,37 . AJASSA 13 7. 16,65 . Hankintalisä saisi olla isompi, mutta tärkeää oli myös, että sai olla metsässä. Honkela pitää hankintapuun pulmana, että sitä tuppaa tulemaan huonoon aikaan, eli juuri kelirikon kynnyksellä. Ainoastaan ensiharvennuksilla saattaa vielä päästä palkoille.” Hankintatukit ovat muutaman kuution eriä, jotka tulevat harvennushakkuiden mukana. 13,48 12,04 . 28,28 . ”Hankintatukit tulevat yleensä harvennuksilta, ja oikeampi vertailukohta on harvennusten kantohinta, jolloin hankintalisäksi tulee lähemmäs kymmenen euroa.” Honkelan mukaan hankintakauppa ei ole vaipumassa ajan unhoon, vaan puolustaa olemassaoloaan jatkossakin. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 29,21 . 44,41 . ”Hankintalisä ei ole kaikki kaikessa, vaan että on saanut olla metsässä.”. 15,66 . 15,00 . 46,35 . 14,90 . KAINUU-POHJANMAA . Hankintahinnat 54,07 . 17,55 16,33 . 45,12 . 46,61 . 14,57 . 17,19 . 14,70 . ”Hankintakauppa on hinnoiteltu kannattamattomaksi. 15,47 . Hankintahinnat 56,74 . 16,89 . Ensiharvennus Hankintahinnat 51,63 . 24,40 . Uudistushakkuu 53,76 . 26,92 . 55,81 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 473 146 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 18 Isokyröläinen Heikki Riihimäki hakkasi talven aikana parinsadan kuutiometrin hankintakaupan. 15,66 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 44,19 . 15,68 . 45,47 . Harvennushakkuu 47,52 . 21,55 . 18,94 . 25,84 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,57 . ”Hankintakauppa sopii pienille erille, kuten tuulenkaadoille, talviharvennuksille ja puunkorjuun pussinperille, jotka ovat pystykaupalle hankalia.” Tukkipuu kiinnostaa kuitupuuta vähemmän, koska ostaja ei voi vaikuttaa katkontaan eikä laatuun. 11,75 . Honkelan alueella hankintapuun osuus on kymmenisen prosenttia, lähinnä kuitupuuta
Luonnonvarakeskus (Luke) ennakoi ensi vuoden keväällä varisevan männyn siemensadon olevan Eteläja Keski-Suomessa keskimääräistä runsaampi. Kiikareilla voi lisäksi katsoa, näkyykö männyn latvuksessa käpyjä”, Hyppönen sanoo. Taimien määrän voi laskea tekeMännikkö luontaisesti Ensi vuoden kevät suosii männikkönsä luontaisesti uudistavaa. ”Kylvön ja luontaisen uudistamisen taloudellinen kannattavuus on samaa luokkaa. Kylvöstä varmistusta Männyn luontainen uudistaminen voi viedä aikaa. Valinnassa tulee Hyppösen mukaan olla tarkka, sillä kaikki hyvännäköiset puut eivät tuota käpyjä. Männyn luontaisessa uudistamisessa käytetään siemenpuuhakkuuta. Silloin uudistusalalta löytyy noin 2 000 kehityskelpoista tainta hehtaarilta. Siemenpuiksi kannattaa jättää mahdollisimman laadukkaita valtapuita. Hyppönen on jäänyt eläkkeelle Luken erikoistutkijan tehtävistä mutta jatkaa metsän luontaisen uudistamisen tutkimusta ulkopuolisena tutkijana. Ajoissa liikkeelle Männyn luontaisen uudistamisen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Jos taimia ei näy, on syytä harkita kylvöä tai istutusta. Sopiva maanmuokkausmenetelmä on äestys. Luontaisessa uudistamisessa kannattaa hyödyntää vuodet, jolloin männyllä on runsas siemensato. Uudistushakkuu ja maanmuokkaus tulee tehdä ennen kuin männyn siemenet touko-kesäkuussa varisevat. Hyvänä siemenvuonna se voi olla kannattavampaa kuin siementen kylvö. mällä uudistusalalle niin sanottuja ympyräkoealoja. 7. Luontainen uudistaminen on varteenotettava uudistamismenetelmä kuivien ja kuivahkojen kankaiden männiköissä. Usein taimikko syntyy nopeammin kylväen, mutta hyvän siemenvuoden sattuessa sopivasti tilanne voi olla toinen”, sanoo Lukessa ulkopuolisena tutkijana toimiva Mikko Hyppönen. Kaikki riippuu siitä, miten nopeasti taimikko syntyy. Keväällä maa ei välttämättä vielä kanna maanmuokkauksessa käytettäviä koneita, joten maa kannattaa muokata siementen varisemista edeltävänä syksynä. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 M E T S Ä S T Ä 14 LIINA KJELLBERG Männyn luontaista uudistamista suunnittelevan on aika ryhtyä toimeen. Maanmuokkaus tulee hänen mukaansa ajoittaa mahdollisimman lähelle siementen varisemista. Hyppösen mukaan uudistaminen on onnistunut hyvin, jos uudistusalalla kasvaa muutama vuosi siemenpuuhakkuun jälkeen 4 000–5 000 tainta hehtaarilla. Siinä uudistusalalle jätetään pystyyn 50–100 runkoa hehtaarille. ”Jos puun juurella näkyy käpyjä, se on hyvä merkki siitä, että puu tuottaa käpyjä. Kuivilla kankailla maanmuokkausta ei yleensä tarvita mutta kuivahkoilla kankailla se on lähes aina tarpeen. Kepin kanssa pyörähdetään ympäri ja lasketaan, kuinka monta tainta mahtuu säteeltään neljän metrin suuruisen ym. Ajoita oikein. Kolmen neljän vuoden päästä maanmuokkauksesta uudistusalalla pitäisi kuitenkin näkyä pieniä sirkkataimia. Avuksi tarvitaan neljän metrin keppi
Vähintään 60– 80 senttimetriä on hyvä välimatka”, Hyppönen sanoo. Äestä uudistusala. Kylvössä käytettävä siemenmäärä on tavallista pienempi, jos siementä tulee myös siemenpuista. Jos haluaa varmistaa, että männyn luontainen uudistaminen onnistuu, voi siihen Hyppösen mukaan yhdistää kylvön. Lisäksi uudistettavalla alalla tulee olla selvät taimettumisen merkit eli runsaasti kuusen taimia jo ennen suojuspuuhakkuuta. Etelässä, missä metsät ja myös heinät ja vesakko kasvavat nopeammin, kannattaa valita se uudistamismenetelmä, joka tuottaa taimikon nopeimmin”, hän sanoo. Poista siemenpuut, kun taimet ovat noin kymmenen senttimetrin mittaisia. Kuusen luontaista uudistamista pidetään epävarmana menetelmänä ja aiheesta ei ole juurikaan tutkimustuloksia. Pohjoisessa luontaisen uudistamisen puolesta puhuvat pohjoisen kosteat olosuhteet sekä se, että menetelmä on varsinkin istutukseen verrattuna edullisempi. Jos ala ei taimetu muutamassa vuodessa, harkitse kylvöä tai istutusta. Kuusikin uudistuu luontaisesti ka poistaa siemenpuut. Uusia taimia alalle ei välttämättä enää hakkuun jälkeen tule”, hän sanoo. Jätä hehtaarille 50–100 laadukasta siemenpuuta. Sopiva menetelmä on äestys. Poista siemenpuut ajoissa. ”Siemenpuut ovat kovia kilpailemaan vedestä ja ravinteista, joten niiden ympärillä kasvavat taimet jäävät herkästi muita pienemmiksi ja heikommiksi”, Hyppönen sanoo. Männyn siemenpuuhakkuussa hehtaarille jätetään 50– 100 laadukasta siemenpuuta. Lukessa tutkitaan parhaillaan, miten kuusen luontainen uudistaminen onnistuu Lapin eteläosissa. 15 7. ”Metsä kasvaa pohjoisessa hitaasti, joten puuntuotos ja metsän taloudellinen tuotto ovat pienemmät kuin etelässä. Jos taimia ei ole riittävästi tai taimikko on kovin aukkoinen, on vaihtoehtoina Hyppösen mukaan täydennysistutus tai uudistamisen aloittaminen alusta. Yksi taimi vastaa 200 tainta hehtaarilla. Taimien tulee myös olla riittävän kaukana toisistaan. Jos haluaa varmistaa, että luontainen uudistaminen onnistuu, voi siihen yhdistää kylvön. Luken ulkopuolisen tutkijan Mikko Hyppösen mukaan kuusikkokin uudistuu kuitenkin luontaisesti, jos olosuhteet ovat oikeat. Yhdistä kylvöön. LIINA KJELLBERG Kuusikoita uudistetaan harvemmin luontaisesti. ”Suojuspuuhakkuulla lähinnä nostatellaan jo olemassa olevia kuusen taimia ylös maasta vapauttamalla niille kasvutilaa. Kuivahkoilla kankailla maanmuokkaus on lähes aina tarpeen. Suosittu pohjoisessa Kun männyn taimet ovat noin kymmenen senttimetrin mittaisia, on aiK uv at: Erkki Oksanen/Luk e ”KYLVÖN JA LUONTAISEN UUDISTAMISEN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS ON SAMAA LUOKKAA.” Vinkit männyn luontaiseen uudistamiseen Käytä kuivahkoilla ja kuivilla kankailla. Kuusisuojuspuiden joukossa on oltava myös runsaasti koivuja tai mäntyjä tai molempia. Mitä aiemmin siemenpuut poistetaan, sitä vähemmän tuhoja niiden poisto aiheuttaa taimikossa ja sitä tasaisempi taimikosta tulee. Hän on kuitenkin vakuuttunut siitä, että männyn luontainen uudistaminen onnistuu, jos se tehdään kunnolla ja oikealla kasvupaikalla ja ajoitetaan hyvän siemensadon yhteyteen. Varmista taimettuminen. Luontainen uudistaminen on onnistunut hyvin, jos alalla kasvaa muutama vuosi siemenpuuhakkuun jälkeen 4000–5000 tainta hehtaarilla. Männiköitä uudistetaan luontaisesti varsinkin Pohjois-Suomessa mutta menetelmä toimii Hyppösen mukaan ympäri Suomea. Kun männyntaimet ovat noin kymmenen senttimetrin mittaisia, on aika poistaa siemenpuut. Hyödynnä vuodet, jolloin siemensato on runsas. On silloin luonnollista, että myös kustannukset pyritään saamaan pienempiä tuotto-odotuksia vastaaviksi. Kuusen luontaisessa uudistamisessa käytetään suojuspuuhakkuuta, jossa hehtaarille jätetään noin 300 hyvälatvuksista puuta. Kasvupaikan pitää esimerkiksi olla riittävän hyvä, vähintään tuore mutta mieluiten lehtomainen kangas”, Hyppönen sanoo. ”Kehityskelpoisiin taimiin lasketaan terveet ja laadukkaat taimet. Tee siemenpuuhakkuu ja maanmuokkaus ennen kuin männyn siemenet touko-kesäkuussa varisevat. Kylvö on helppo tehdä koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 METSÄSTÄ pyrän sisälle. ”Kuusen luontaiselle uudistamiselle on tiukat ehdot. Lopullisia tuloksia ei vielä ole, mutta Hyppösen mukaan näyttäisi siltä, että luontainen uudistaminen onnistuu ainakin kohtuullisesti myös kuusella. Muokkaa maa. Tee siemenpuuhakkuu.. Maanmuokkausta kuusen luontaisessa uudistamisessa ei tehdä
Jos ruokaa tehdään ulkosalla, eikä tänä vuonna ole ostettu entistä tehokkaampaa grilliä, saattaa kuvun alla olla homeinen yllätys. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 SAMI GARAM, teksti KASPER GARAM, kuvat VEERA J. Ruoka on kesän ykkösjuttuja. Vastoinkäymiset maustavat sitä entisestään. Pikku mutkista kokkauksen edetessä ei tarvitse hankkia hermoromahdusta, ne kuuluvat asiaan ja ovat elämyksiä nekin. Pöytäkeskustelut rönsyilevät ja tunnelma on käsin kosketeltava. Vastoinkäymiset maustavat ruokaa Mökkikauden avajaismenu on monta kertaa koko kesän mieleenpainuvin ateriakokonaisuus. Ja ennen muuta komponentit pitää osata yhdistellä suurinpiirtein oikealla tavalla, jotta lopputulos olisi kokin tahdon mukaista. Tarvitaanhan siinä toki kypsennysvälineistöäkin, mutta loppujen lopuksi vaatimatonkin pallogrilli on usein riittävä – siis kilpavarustelusta huolimatta. METSÄSTÄ 16 7. Kun välineet ovat kunnossa, kokooonnutaan vuoroin kenenkin terassille, ihaillaan laitteita, otetaan pari ohraista ja keskitytään olennaiseen: syömiseen. Sen äärelle keräännytään isollakin porukalla ja siitä nautitaan pitkään ja hartaasti. Myös ilma muuttuu varmasti kesäisempään suuntaan. Mökkikauden avajais menu Kilpavarustelu on osa grillausperinteitä, monipuolinen mökkimenu syntyy vaatimattomillakin välineillä.. Jos naapuri on ostanut uutuuttaan kiiltävän, kuusipolttimoisen ja teholtaan ennennäkemättömän kaasugrillin, et voi olla panematta paremmaksi. Ruoka ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, ja se tekee illasta entistäkin herkullisemman. Entä kaasupullo. HONKALA, ulkoasu Kun vuoden paras sesonki – grillauskausi – alkaa, alkaa myös vuoden kovin kilpavarustelu. Onkohan siellä enää mitään. Keväällä keli saattaa tehdä tepposet, ja joskus raaka-aineiden saatavuus mökkikunnan kaupasssa on hiukan nihkeää. Jos omaan grillikatokseesi ei mahdukaan äsken mainittua suurempaa rosteritehopakkausta, voit aina vedota hintaan, onhan omasi kalleinta merkkiä, italialaista designia ja teeveestäkin tutun kokin käyttämänä. Onneksi se paranee usein kesän edetessä ja kysynnän lisääntyessä. Jonkun on pitänyt ensin kasvattaa ja myydä raaka-aineet kauppaan. Seuraavan pitää osata ostaa oikeat, illan menulle sopivat ainekset. Pääasia on että ruoka maistuu
Mausta lihan pinta suolalla ja sivele pinnalle vähän öljyä. Ei siis liian hankalaa ensi alkuun. Kokonainen possunfileekeppi, kesäsalaatti ja perunaa 1 possun sisäfilee suolaa öljyä 3 tomaattia 2 sipulia varsineen 2 valkosipulinkynttä auringonkukanversoja mansikoita 2 kypsää perunaa retiisejä oliiviöljyä salaattia basilikaa Kuori tuore oksa ja työnnä se pitkittäin porsaanfileen läpi. Jäähdytä rullat pakastimessa niin, että ne hiukan kohmettuvat ja leikkaa nätiksi paloiksi. Toivotan teille makoista kesää. Tee sama humustahnan kanssa maustaen se sipulilla, valkosipulilla ja tillillä. METSÄSTÄ 17 7. Myöskään yksin ei tarvitse tehdä kaikkea, sillä paitsi syöminen, myös kokkaaminen yhdessä on mukavaa. Sekoita silputtu sipuli smetanan joukkoon ja levitä kalan päälle. Valmista salaatti grillauksen aikana. Reseptit ovat upouudesta ”Keittiö Mökillä”-kirjasta (Metsäkustannus 2015). Jos uudet perunat eivät ole Suomessa vielä kypsyneet, pitääkö niitä väkisin tarjota. Grillaa kypsäksi (n.70 astetta). Tai jos korvasienikausi on kertakaikkiaan ohi, tarjotaan jotain muuta sientä. Kokin on syytä olla myös realistinen taitojensa suhteen ja tehdä sellaista, millä pystyy hiukan briljeeraamaan. Tarjoa lettujen kanssa lämpimänä tai kylmänä.. Revi salaatti ja basilika ja yhdistä muiden ainesten kanssa. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 Kun mökkikauden avajaismenu suunnitellaan, on hyvä muistaa kesän eteneminen ja sen tarjoamat raaka-aineet. Kumoa halkaistut mansikat ja viipaloidut raparperit kattilan. Menu mökille Haluamme hiukan tasoittaa muiden mökkikokkien tietä ja tarjota idean menusta, joka toimii ja on helppo tehdä, mökillä kuin mökillä, laitteilla kuin laitteilla. Aikataulun ei liioin tarvitsisi olla liian tiukka, sillä stressi saattaa aiheuttaa hankaluuksia. Tarjoa tumman hapantai saaristolaisleivän kanssa. Lisää hiukan vettä ja hunaja ja keitä muutama minuutti. Muurinpohjaletut ja raparperimansikkahilloketta 1 annos peruslettutaikinaa 100–200 g voita paistamiseen 300 g raparperia 300 g mansikkaa 1 dl hunajaa Paista letut muurinpohjapannulla voissa. Pilko tomaatit, sipulit, mansikat, kypsät perunat, retiisit ja valkosipulit kulhoon ja marinoi kevyesti oliiviöljyllä. Kuvat ovat kirjan kuvitusta, ja ne on ottanut Kasper Garam. Asettele sipulinvarsi smetanan päälle ja rullaa kiinni. Mökkikauden avajais menu ”KOKIN ON SYYTÄ OLLA REALISTINEN TAITOJENSA SUHTEEN.” Smetanaja humustäytteiset kylmäsavulohirullat 500 g kylmäsavulohiviipaleita 1 prk smetanaa 1 punasipuli varsineen tilliä 150 g humustahnaa 1 sipuli varsineen valkosipulia tilliä tummaa leipää Levitä puolet kylmäsavulohesta leivinpaperin päälle tasaiseksi levyksi
Jari Haapasalo alkaa olla poikkeus nykypäivän maanviljelijöiden joukossa, sillä hän tekee paljon myös hankintahakkuita. 18 7. Silta on ollut jo kovassa käytössä, sillä kummankin osakkaan metsissä tehtiin heti hakkuita. Huhtikuussa päivätyön tarjoaa klapinteko. Lisämetsää lähialueilta Metsäpinta-alaansa Haapasalo on kasvattanut ostamalla sopivia tiloja lähiseudulta. Haapasalolla on klapihommaan vanhat mutta hyväksi todetut vehkeet. Se vie paljon vähemmän polttoainetta kuin nykyajan maataloustraktori samassa hommassa”, Haapasalo kertoo. Haapasalo osti viimeksi UPM:ltä noin 70 hehtaarin tilan, joka sijaitsi lähellä hänen peltoaluettaan. Haapasalo pitää yhdessä vaimonsa Railin kanssa karjatilaa Muhoksen Kylmälänkylässä. Peltoa, omaa ja vuokrattua, on noin 90 hehtaaria. Klapit Haapasalo on markkinoinut Halkoliiterin kautta. Klapikone on vajaan kymmenen vuotta vanha Hakki Pilke 2x. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat Maanviljelijä Jari Haapasalo ehtii maataloustöiden ohella myös metsään. Se on osoittautunut hyväksi kanavaksi. Karjan kokonaismäärä on sadan paikkeilla. Hakkuukohteita ovat ensiharvennukset, muut kohteet myydään pystykaupalla. Sillan materiaalit maksoivat noin 5 000 euroa. Haapasalo arvioi, että tällainen silta tienaa itsensä jo ensimmäisten leimikoiden korkeampina kantorahatuloina. ”Vanha traktori on omiaan klapikoneen voimanlähteenä. Puunajoon Jari Haapasalo käyttää Valtra-maataloustraktoria ja kuormainperäkärryä. Työvälineenä on moottorisaha ja ajokoneena maataloustraktori. 70–80 kuutiota menee omaan käyttöön maatilakeskuksen hakkeella toimivaan lämmitykseen. Hallitukselle terveisiä Maan seuraavalle hallitukselle HaaIsäntä ehtii metsätöihinkin Pelto, karja, metsä ja klapit pitävät muhoslaisen Jari Haapasalon kiireisenä. Klapikonetta pyörittää käyttäjäänsä vanhempi, vuoden 1961 mallin McCormick International -traktori. Kustannuksiin osallistui myös naapuripalstan omistaja. Koivut, runsas sata kuutiota vuodessa, Haapasalo jalostaa klapeiksi ja myy lähiseudulle. Osa metsistä on hankittu yhdessä veljen kanssa metsäyhtymän lukuun. Haapasalo ratkaisi ongelman tekemällä kanavan yli tukkirekan kantavan sillan. Vuosittainen korjuumäärä on 500–600 kuutiometrin tasolla. Huhtikuu on yleensä klapinteon aikaa ennen peltotöiden alkua. Tilan kulkuyhteydet olivat huonot, koska neljä metriä leveä kanava katkaisi suorimman reitin maantielle. Muhoslaisen maanviljelijän Jari Haapasalon huhtikuun metsätyötä on myyntiin menevien klapien teko.
040 516 4836. ”Kyse on myös tavallisten maaseudun ihmisten liikkumisesta. La 23.5.2015 klo 10. ”Pohjois-Suomessa on edelleen perikuntien hallussa olevia tiloja, joissa tarpeellisia uudistustöitä ei vanhan kemeran aikaan ole saatu tehtyä”, Haapasalo toteaa. PPMU, PM, vain taitosarja. KPMURankingosakilpailu. metsätaidon kesämestaruuskilpailut KAINUU. ÖSI, PM. E2, harri.simola@metsantahden.fi tai 040 564 1207. Ilm. Metsänhoitomaksun poistuttua yhdistyksen on Haapasalon mukaan pystyttävä osoittamaan, että sen jäsenyys kannattaa. ”Vähän tässä vitsailin, että kun tällainen uudistusala nyt kylvetään, niin kymmenen vuoden päästä voin tehdä taimikonhoitotyöt, ja vielä 80 vuoden iällä ehdin tekemään ensiharvennuksenkin.” Tiet kuntoon Toinen asia, josta Haapasalo on huolissaan, on syrjäseutujen tiestö. E3, Ensio Kariluoto 040 847 2123 tai ensio.kariluoto@mail.com . LAPUA, Simpsiön rinnehiihtokeskuksen ala-asema, Karhunmäentie 230, 62100 Lapua. Ke 26.8.2015 klo 11. E3, paula.ruotsalainen@mhy.fi tai 044 721 3111. Ilm. Metsäpäivän ohjelmassa UPM:n puheenvuoro. Haapasalo on itsekin uudistanut ostopalstojen vajaatuottoisia metsiä kemeratuella. METSÄTAITOKISAT KESÄ 2015. E3, virpi.pietikainen@metsakeskus.fi tai Antti Alho 040 865 6798. Järjestelmä on toistaiseksi METSÄSTÄ Muhos Isäntä ehtii metsätöihinkin ”VIELÄ 80 VUODEN IÄLLÄ EHDIN TEKEMÄÄN ENSIHARVENNUKSENKIN.” Jari ja Raili Haapasaloa on viime viikkoina työllistäneet myös lapinkoira Hiliman pennut, joista kuvassa ovat Hulta ja Pakkaspoika. pasalo laittaa sellaiset terveiset, että kemeratuen rahoitustaso pitää säilyttää ja vajaatuottoisten metsien uudistamiseen pitäisi edelleen saada tukea jossain muodossa. E4, jouni.metso@metsagroup.com tai 050 562 4348. KUMU, PM, vain taitosarja. Ilm. LÄME, PM. Pe 11.9 – la 12.9.2015 Suomen Metsäurheiluliiton 68. Viime viikkoina karjan lisäksi puuhaa on riittänyt viiden lapinkoiranpennun kanssa. JYMY, PM. LAMU, Puulaakikisa. Ilm. Kilpailukutsua tarkennetaan myöhemmin. Niitä tarvitaan happaman sulfaattimaan säätösalaojitukseen liittyvän ympäristötuen saantia varten. Viimeksi tilan pelloille kaivettiin puolentoista metrin syvyisiä kuoppia maanäytteiden ottamista varten. MIEHIKKÄLÄ kk, Tanssilavantie 40, 49700 Miehikkälä. KAIME, erillinen kutsu piireille. ”Meillä on ollut vanhassa järjestelmässä noin 700 jäsentä, ja heistä noin 70 prosenttia on jo maksanut jäsenmaksunsa. Lisäykset ja muutokset päivittyvät Suomen Metsäurheiluliiton kilpailukalenteriin www.helsinki.fi/hyytiala/smul/. Ilm. Kilpailukutsua tarkennetaan myöhemmin. Opastus Kuusamontieltä 2-valoristeys Oulusta päin. Haapasalon ajatus on, että pienikin pärjää, kunhan toiminta on tehokasta ja keskitytään olennaisiin asioihin. Metsänhoitoyhdistyksen toimintaa on Muhoksella kehitetty viimeisen viiden vuoden aikana. Pe 21.8.2015 klo 10. Ilm. Ke 16.9.2015 klo 12. Ilm. LIEKSA, Hiihtokeskus (Timitra), Ylätie, 81700 Lieksa. KAJAANI Vimpelinlaakso, opasteet Kajaanin ohitustieltä. HALSUA. KAIME, PM, vain taitosarja. ROVANIEMEN seudulla. Ilm. KYLE, PM. Viime kesänä MTK:n päivä maalla -tilaisuuden aikana tilalla kävi 850 vierasta. com tai 040 588 1065. Hän on ollut esimerkiksi kolme kautta Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana nyt toista kautta. Elantonsa päätoimisesti metsätaloudesta saavalle yrittäjälle metsänsä myyvä voisi saada kevennystä luovutusvoittoverotuksessa. Ti 9.6.2015 klo 11. Ilm. VASTUU, PM. EDSEVÖ, Bergö. Suurista rahoista ei ole kyse, mutta tuki kannustaisi vajaatuottoisten metsien uudistamiseen. Tilanne näyttää Haapasalon mukaan ihan hyvältä. klo 11. Tämä meidän Muhokselle johtava Kylmälänkyläntiekin menee vuosi vuodelta huonompaan kuntoon.” Liiasta byrokratiasta on puhuttu paljon, eikä sitä Haapasalo kaipaa lisää metsäpuolelle. PKMU, PM, vain taitosarja. Tulos on yhdistyksen kannalta hyvä, jäsenmaksukertymä tulee vastaamaan lähes metsänhoitomaksun kertymää.” Haapasalon tilalla aikaa on jäänyt myös maaseudun markkinointiin. E3, pekka.narhi@luke.fi tai 029 532 4428. Ilm. Ne lähtevät kuitenkin uuteen kotiin lähiaikoina. PIMU, PM. Maanviljelijänä hän on jo tottunut kaikenlaiseen lupamenettelyyn. IISALMI, Uotilanniementie 33, 74100 Iisalmi. Ke 2.9.2015 klo 10. Ilm. ”En halua mitään tiukkoja säädöksiä, vaan tämmöisen vapaaehtoisen porkkanan. E3, kari.rannikko@gmail. RUOVESI. http://www.kase.fi/kpmu/ To 3.9.2015 EURAJOKI. klo 10. KIIMINKI Jääli. E3, kristian.bjork@metsagroup.com tai 040 684 7298. Puutavaraa pitäisi saada ympäri vuoden tehtaille, mutta teiden kunto tuo puuhuoltoon yhä enemmän vaikeuksia. Pe 14.8.2015 klo 10. SUOMEN METSÄURHEILULIITTO RY. E3, jaakko.niemisto@ep.mhy.fi tai 040 833 6134. 19 7. KPMU, PM. Pienen yhdistyksen pitää tarjota hyvää palvelua. E3, Pekka Nuutinen, pekka.nuutinen@mhy.fi tai puh. E3, Arvo Tuominen 0400 497 645 tai arvo.tuominen@phnet.fi . Opastus tieltä n:o 413. Pe 3.7.2015 klo 11. Pe 5.6.2015 klo 11. To 13.8. EPMU, PM. Ti 16.6.2015 klo 10.30 HARTOLA, Honkapirtti, Kalhonkyläntie 282. SYSMÄ. Myyjä voisi edelleen myydä metsänsä kenelle haluaa, mutta yrittäjälle myynnissä olisi pieni veroetu.” Aikaa myös luottamustoimiin Maaja metsätalouden töiden lisäksi Haapasalolla on riittänyt aikaa erilaisiin luottamustoimiin. Vain taitosarja. Lisäksi Haapasalo on MTK:n metsävaltuuskunnassa sekä neljässä tiehoitokunnassa, joista kolmessa puheenjohtajana. Ammattimaista metsäyrittäjyyttä Haapasalo haluaisi tukea pienellä verohelpotuksella. KEURUU. Muhoksellakin on mielenkiinnolla odoteltu maaliskuun jäsenmaksujen kertymää. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 ollut ajoittain käytössä esimerkiksi silloin, kun metsänomistaja on myynyt tilansa kunnalle. Opastus: tie 348 (Kolhontie) n. 8 km Keuruulta. Mahdollisuus aamukahviin ja ruokailuun. La 4.7.2015 klo 12. Ke 12.8. Omatoimiselle metsänomistajalle tuottaa mielihyvää se, että näkee itse perustettujen taimikoiden kasvavan ja varttuvan harvennusikään. E3, heimo.pelkonen@luukku.com tai 040 736 0938. Ilm. Kasvu on yleensä ihan eri luokkaa kuin edeltäneissä luonnonmetsissä. Opastus Kolpintieltä 68
”Puukaupat ja metsänhoitotyöt voidaan suunnitella ilman uusia metsäkäyntejä. Päätehakkuumetsät ovat melko nuoria ja hyväkasvuisia. LAINAEHDOISSA OLI MERKITTÄVIÄ EROJA.” ”Turvallinen sijoitus” Tilan kauppahinta 221 000 euroa + Kaupan kulut 9 000 euroa – Pellon ja rakennusten myynti 68 000 eurolla = metsän tuotolla katettava 162 000 euroa + lainan korot Esimerkkitilaan voi turvallisin mielin sijoittaa velkarahalla. Samalla metsien tuotto on varovasti arvioiden 7–8 prosenttia. Niillä oli puuta yhteensä 3 700 kuutiota. Pankkeja kannattaa kilpailuttaa. ”Tilat, joilla ostohinnan maksamisen jälkeen on reilusti kasvatusmetsiä, kannattaa pitää. Kasvuisan, runsaspuustoisen metsän ostoa varmempaa sijoitusta on vaikea löytää, sanoo Väinö Sikanen.. Näin niihin karttuu hakkuuta lisää arvopuuta reilut 500 kuutiota. Kasvuisaa, runsaspuustoista metsätilaa edullisempaa ja riskittömämpää sijoituskohdetta on vaikea löytää. Tilakauppa tehtiin vuoden alussa. Kokonaisarvon alennusta ei tehty. Jos korot nousevat, velan saa maksettua nopeasti kiirehtimällä päätehakkuita. Kauppa rahoitettiin pääosin pankkilainalla. Lainaa metsän ostoon saa 1,5 prosentin korolla. ”Karujen maiden metsien hinta on liian korkea suhteessa hyväkasvuisiin metsiin”, Sikanen toteaa. Samalla myytiin kolmisen hehtaaria lähimetsää, joihin tilan ostaja pidätti hakkuuoikeuden. Iso osa päätehakkuumetsistäkin saa kasvaa vielä seuraavat 5–10 vuotta. ”PANKKEJA KANNATTAA KILPAILUTTAA. Usein ostajina ovat yrittäjät ja sijoittajat. ”Järeät metsät arvioidaan usein alakanttiin. Ostaja myi pellot ja rakennukset 68 000 eurolla. Runsas puusto lupaa hyvää Tilan hinta oli 215 000 euroa. ”Tasaiset kuukausierät ovat hankalia, kun lainaa lyhennetään metsätuloilla. ”Silloin tilasta saisi myyden miltei saman hinnan kuin nyt”, Sikanen haastaa. Taimikkovaltaisiksi muuttuvat tilat kannattaa myydä. Lainaehdoissa ja korkomarginaaleissa oli merkittäviä eroja.” Peltokaupan jälkeen jäljellä ollut lainasumma olisi saatu kuitatuksi hakkaamalla heti kaikki päätehakkuukuviot. Veroa maksetaan metsävähennyksen ansiosta 18 prosenttia vähemmän kuin vuokratuloista. Niiden arvokasvuprosentti on moninkertainen pankkilainan nettokorkoon verrattuna.” Tulevan kymmenvuotiskauden aikana myydään kolme noin tuhannen kuutiometrin leimikkoa. Samalla suuri osa varttuneista taimikoista saavuttaa nuoren kasvatusmetsän mitat. Niilläkin on kysyntää.” Nykykorko suosii rohkeaa Osaava sijoittaja kärkkyy kasvuisia, runsaspuustoisia metsätiloja. Laina-aika tulisi olla 10–12 vuotta ja lyhennykset maksajan harkinnassa. Hinnoittelu perustui silmämääräiseen arviointiin. Lähtökohtana on Mikkelissä sijaitseva 41 hehtaarin metsätila, joka oli Järvi-Suomen Metsätilat Oy:n välityksessä. Tilalla oli myös viitisen hehtaaria peltoa, purkukuntoisiksi arvioidut rakennukset ja järven rantaa, johon ei ollut rakennusoikeutta. Silti metsätilojen kauppa käy kiivaana. Kuinka ostaa kallista kannattavasti – sitä tarkastelemme Metsälehden lukijoille tutun veroasiantuntija Väinö Sikasen kanssa. Kasvatusmetsien puuvaranto kasvaa 2 000 kuutioon. Hehtaareita ei pidä ahnehtia ”Puumäärä ei hakkuista huolimatta kymmenessä vuodessa juuri vähene, koska metsien kasvu on reilusti yli kolme sataa kuutiota vuodessa”, Sikanen huomauttaa. Vuonna 2025 tilalla on hakkuukypsää puustoa 1 500 kuutiota. ”Purkukuntoiset” rakennukset paljastuivat rossipohjalle tehdyksi hirsitaloksi ja luhtiaitaksi, kummatkin rungoltaan ehjiä. Myös soraja kalliovaroihin kannattaa tiloja etsiessä kiinnittää huomiota”, Sikanen toteaa. Se muodostui maapohjien ja puustojen arvosta sekä kasvatusmetsien odotusarvoista. Erityisarvot lisäsivät sijoittajan kiinnostusta, koska ne on helppo myydä edelleen. ”Se ei olisi järkevää, kun lainojen korot alhaalla. ”Monet metsäsijoittajat etsivät pieniä peltoaloja saadakseen maatilojen verohuojennuksen sukupolvenvaihdoksessa. Nämä seikat kiinnostivat sijoittajaa. Tila myytiin tarjousten perusteella 221 000 eurolla, ja kuluineen hinta kohosi 230 000 euroon. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Yleisen uskomuksen mukaan metsät ovat nyt niin kalliita, ettei kannata ostaa. Ostajan kaupan jälkeen teettämä, maastomittauksin varmistettu metsäsuunnitelma päätyi 5 850 kuutioon (177 m3/ha). Tilan ostamiseksi otettu laina saadaan hakkuutuloilla maksettua kymmenessä vuodessa. Hyvästä suunnitelmasta kannattaa maksaa. Erotuksen arvo on noin 50 000 euroa. Silloin niidenkin puuvaranto karttuu liki tuhanteen kuutioon. Hakkuita ei kiirehditä Sikasen mukaan uudelle tilalle kannattaa teettää tarkka metsäsuunnitelma, johon tulevat leimikot ja metsänhoitotyöt laaditaan valmiiksi. Maapohjat ovat reheviä ja liki puolet metsistä uudistuskypsiä. Asuntosijoittamiseen verrattuna tuotto on kaksinkertainen. Hän varoittaa rakastumasta metsähehtaareihin. He eivät hanki metsiä köyhtyäkseen. Peltokaupan jälkeen tilan kauppahintaa oli jäljellä 162 000 euroa. Tärkeintä on, että runsailla hakkuutuloilla voidaan lyhentää ostolainaa ja vähentää sijoitetun pääoman määrää”, Sikanen opastaa. Myyntiesitteessä tilan keskipuustoksi ilmoitettiin 133 kuutiota hehtaarilla ja kokonaispuustoksi 4 650 kuutiota. METSÄSTÄ 20 7. Se kyllä haukkuu hintansa takaisin.” Tilan ostolaina on tarkoitus maksaa reilun kymmenen vuoden aikana. Ensimmäiseen leimikkoon kerätään kehnoimmat päätehakkuukuviot ja harvennuksen tarpeessa olevat metsiköt. Niistä saa upean kesäpaikan
Metsälehti on tehty sinulle ja kaltaisillesi. Se on vain ja ainoastaan metsäsi puolella. Suomalaisille metsänomistajille. Sinun suhteesi siihen on silti aivan erityinen. Suomalainen rakastaa metsää. metsä Koti,. Se on ainoa puolueeton metsäalan lehti. Aina ajankohtaista asiaa suomalaisesta metsästä – suomalaiselle metsänomistajalle. Suomalainen metsä ei ole sinulle pelkästään sielunmaisema, se on tulonlähde ja jopa toimeentulo. ja isänmaa. Metsälehti
Usein painotetaan, että on tärkeää saada taimi suoraan, mutta Lautasen ja Kullan mukaan taimia ei pottiputken avulla saa niin vinoon, että siitä olisi haittaa. Taimien istutus sujuu parhaiten pottiputken avulla. Omatoiminen istuttaja säästää Lautasen mukaan 25–30 senttiä taimelta. Ne sopivat niin sanottujen bulkkitaimien, puolitoistavuotiaiden kuusentaimien, istutukseen. Istutus sulana ”Eivät kai nämä enää jäässä ole?” Lautanen huolehtii tunnustellessaan pakkasvarastoidun taimen juuripaakkua. Seuraava taimi sujahtaa pottiputkeen matkalla kohti uutta mätästä. Sekä Lautanen että Kulla kannustavat metsänomistajia istuttamaan metsänsä itse. Rajoitin määrää, miten syvälle maahan pottiputki Istutus menee putkeen Istutuksen lähtökohta ovat elinvoimaiset taimet: vihreät neulaset ja märkä juuripaakku. ”Taimen tulee olla mahdollisimman vihreä, ja juuripaakussa saisi näkyä valkoisia juurenpäitä. Kullan veljesten taimet ovat sulia. Jos taimet ovat jäässä, eivät niiden juuret saa otettua maasta korvaavaa vettä. Tiiviisti maahan Karkkilassa sijaitseva istutusala on mätästetty, joten taimet istutetaan keskelle mättäitä. Oma kannattaa Lautasen mukaan ostaa, jos omistaa metsää vähintään 30–40 hehtaaria. Sitä tulee heidän mukaansa kuitenkin varoa, ettei taimea paina vinoon, kun tiivistää maata sen ympäriltä. Kevään ensimmäisenä istutuspäivänä mukaan otetuista 1 600 taimesta on kellon lähetessä yhtätoista jäljellä joitain kymmeniä. Jos viillosta valuu pihkaa, on taimi elossa”, Lautanen sanoo. Kauko Kulla on tullut veljensä Veikko Kullan kanssa istuttamaan Karkkilassa Uudellamaalla sijaitsevaa uudistusalaa aamukahdeksalta. Pottiputkia voi kysyä lainaan metsänhoitoyhdistyksistä. ”Ei muuta kuin taimia maahan”, kannustaa Kauko Kulla ja suuntaa istuttamaan taimivakan viimeiset taimet.. Siitä tietää, että taimi voi hyvin ja on aloittanut kasvunsa. ”Taimien ei saa antaa missään vaiheessa kuivua. Lautanen nappaa yhden kuusentaimen metsuri Kauko Kullan taimivakasta. Ennen kuin pottiputkea voi käyttää, täytyy sen alaosassa oleva rajoitin säätää oikealle korkeudelle. Jos taimet tuntuvat kuivilta, pitää ne kastella ennen istutusta”, Lautanen sanoo. Jos on epävarma, voi taimen kuoreen vetää puukolla viillon. Taimia ei saa istuttaa jäisinä, sillä taimien neulaset alkavat haihduttaa kevätauringossa. ”Sitä tainta ei tosin kannata sitten istuttaa”, Kulla huomauttaa. Kauko Kulla sujauttaa taimen pottiputkeen, painaa pottiputken mättääseen, avaa pottiputken leuat polkaisemalla putken alaosassa olevaa poljinta, nostaa pottiputken ylös maasta hieman kiertäen, sulkee putken leuat ja painelee saappaallaan maan tiiviiksi taimen ympäriltä. METSÄSTÄ 22 7. Metsuriveljekset ovat jo eläkkeellä mutta istuttavat edelleen keväisin taimia metsänhoitoyhdistyksen leivissä. Juuripaakuista valuu puristettaessa vettä, kuten kuuluukin. Hänen mukaansa metsänistuttamiseen pätevät samat säännöt kuin talonrakentamiseen: perustusten on oltava kunnossa. Pottiputkia on monen kokoisia, Kullan veljeksillä on käsissään läpimitaltaan 55 senttimetrin levyiset. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”Ensin tarkistetaan, ovatko taimet kunnollisia”, sanoo metsänhoitoyhdistys Länsi-Uudenmaan metsäasiantuntija Kyösti Lautanen. uppoaa. Lautasen mukaan rajoitin tulee säätää niin, että istutetun taimen juuripaakun päälle tulee viiden sentin maakerros. METSÄNHOITO Lautasen mukaan istutuksessa tärkeintä on saada taimi tiiviisti maahan
Met sälehden runsaasta sahailmoitte lusta voi päätellä, että kysyntää oli ja sahamallejakin riitti. UUTINEN VUONNA 1960 METSÄSTÄ 23 7. 6. Nosta pottiputki ylös maasta hieman kiertäen.. 7. Huhtikuussa 1960 lehdessä punta roitiin moottorisahan hyödyllisyyttä metsätöissä. ”Soini, joka on 50 % invalidi, on pystynyt tavallisella pokasahalla tekemään keskimäärin 11,60 mottia pinottua halkoa päivässä, joten hän kykenee varmasti käytännön miehenä sanomaan moottorisahastakin sellaista, jolle voidaan antaa arvoa” , lehti perusteli. ”Eikö nyt esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen neuvojien pitäisi kyetä opastamaan tällaisissa asioissa?” Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Tiivistä maa istutetun taimen ympäriltä. JUSSI COLLIN Moottorisahat yleistyivät metsäta loudessa 1950luvulta alkaen. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 Säädä pottiputken rajoitin niin, että istutetun taimen juuripaakun päälle tulee viiden sentin maakerros. Tarkista, että taimella on vihreät neulaset ja märkä juuripaakku. Tarkista, että taimi on tiiviisti maassa ja seisoo suorassa. 3. Soinin mukaan kaikissa vehkeissä on hyvät ja huonot puolensa, myös moottorisahassa. Tiputa taimi pottiputkeen. 1. Huonoa oli varaosien saatavuus ja etenkin hinta. Hyvää oli no peus. Vahva pärjää pokasahallakin 5. Sahauskokemuksistaan kertoi nurmolainen ”metsänomista jahakkaaja” Lauri Soini. Työnnä pottiputki istutuskohtaan putken leuat kiinni. Kun ketjua aikansa korjaa, niin on joka tapauksessa ostettava pian uusi. 2. Soini poh tikin, voisiko yhdistyksistä saada sahausoppia. Sen sijaan ”vahvalle miehelle se on se ja sama onko pokasaha vai moottorisaha” , Soini vakuutti. ”Teräketjukin maksaa noin 1000 markkaa ja kyllä niitä tahtoo vain mennä rikki aina silloin tällöin. Veikko ja Kauko Kullalla on kymmenien vuosien istutuskokemus. Ei siitä mihinkään pääse.” Myös sahan huolto sekä sen käy tön neuvonta, tai pikemminkin näi den puute, askarrutti. 4. ”Ei me pojan kanssa millään selvittäisi tämän talvisista hakkuista, jos meillä olisi käytössä vain vanhat konstit.” Hyvää oli sekin, että moottori sahan kanssa pärjäsi heikompikin mies. Avaa pottiputken leuat polkimesta. Huhtikuun lopun päivänä veljeksillä oli istutettavana 1 600 kuusentainta
Niitä kyllä selvennettiin erillisellä asetuksella, jonka käsittely maan hallintohimmeleissä kesti nelisen vuotta. Ja kuinka ollakkaan, ihan naapurista. Toukka ei yleensä vahingoitu pahasti hyökkäyksessä. Jotain ”rykäisevää” oli valtiotalouden kohentamiseksi siis tehtävä. Parhaimmillaan jopa neljätoista (14) kuukautta. Annetaan rahojen maata metsänomistajien verotileillä. Ritarin puolustuskeinot Ritariperhosen toukan kirjava väritys on yhtä aikaa varoitusja suojaväri. Läheltä se varoittaa ja kauempaa se kätkee toukan valojen ja varjojen vaihteluun. Lisäksi Pekka piti siitä, että näitä verohommeleita ja rahoja räknäsi suuri joukko asintuntijoita ja muita virkamiehiä. Jos saalistaja ei pelkästä varoitusväristä usko, toukka antaa toisen viestin pahasta maustaan: se työntää niskasta ulos kaksi makkaramaista uloketta, joista lähtee vastenmielinen haju. Alle ujutettiin uusi Audi A8. Ei kuitenkaan niin paljon, että se valtiota heti kiinnostaisi. Tutki tilastoja ja laati laskelmia. Mikä rahasumma olisi, se ei Puupään laskuopeilla selvinnyt. No, nykymedia netteineen, naamakirjoineen ja muine vitkuttimineen hoiti homman näppärästi, ja sieltähän Keski-Suomesta se ministerikandi vihdoin löytyi. verotilijärjestelmän. Niinpä hän kehitti ns. Vaikka Pekka olikin Puupää, niin ei hän ihan tyhmä ollut. Herra Puupään nykyinen olinpaikka oli vain aika ajoin hieman epäselvä ja se kuinka Pekkaan saisi yhteyttä. Viesti ja sen toteutusmuoto oli erityisesti päämisterin mieleen. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 VALTION talous oli kuralla. Ensi töikseen Pekka laati puukauppaan arvonverolisäjärjestelmän. Sellaisen, jossa valtiolle kuuluvat maksuvalmiusvarat siirrettäisiin tilapäisesti metsänomistajien käyttöön. Eläinkunnassa on esimerkkejä, että nämä voidaan yhdistää: sama asu kätkee, mutta tarvittaessa myös varottaa. ISMO TASKINEN metsänomistaja, Kuopio SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Puolustusaineensa toukka saa ravintokasviltaan, joka on joku sarjakukkaiskasvi, meillä useimmiten suoputki tai karhunputki. Myöhemmin luodessaan nahkansa ritarin toukka saa kirjavan raitapaidan, jossa mustat ja vihreät vyöt vuorottelevat ja mustissa raidoissa on vielä punertavia täpliä. Sama asu voi siis olla piiloutumiskeino että varoitus. Kun on selvityksiä, arvioita ja analyyseja riittävästi, niin löytyyhän se ratkaisukin. Onneksi hitsarin kypärä oli kuvaushetkellä valahtanut naamalle ja peitti sopivasti aikoinaan kotikonnuilla Keski-Suomessa hankittuja, jo aavistuksen keltaisiksi kulahtaneita tekareita. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Pekka ei, vaan reilu kansan(mies)ministeri, korkojen kera. Tähän ruotsalaistäkyyn ja selfiehen maan hallitus tarttui topakasti. Tukenaan heillä oli kansainvälisten konsulttien tekemät selvitykset ja tuhdit pinot paperia. Pekka piti tätä hyvänä ratkaisuna. viivytyslisää, korotettua päivärahaa ja erillistä asumistukea hotelli Kämpissä. Myös aikuisen väritys, keltaista ja mustaa, on varoitusväri. Se toisi näppärästi huumoripitoista julkisuutta ja kansa unohtaisi nimityksen viimeistään vappuna. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/ tai sähköpostiosoitteesi. Jos saalistaja kuitenkin huomaa toukan, muuttuu väritys varoitukseksi. Tapauksesta riippuen useiksi kuukausiksi, jopa yli vuodeksi. Rahat eivät tahtoneet riittää millään, pääoman kierto oli hidasta ja maksuvalmius heikko. Sieltä ne sitten joskus kuukausien kuluttua siirtyisivät vatiotalouden tueksi kassavajetta täyttämään ja maksuvalmiutta parantamaan. Maan hallitus kokoontui pohtimaan asiaa. Toukka ja aikuinen liikkuvat, mikä tekee ne helpommin havaittaviksi. Ritariperhosen elämässä on neljä eri vaihetta. Pekka pani parastaan. Hän oli metsäomistajien asialla ja suunnitteli, että he saisivat korollisen korvauksen valtiotaloudelle kuuluvien euroja säilyttämisestä verotileillään. Palkatkaa kassavastaavaksi Pekka Puupää. Pekka aloitti toimensa tarmokkaasti hänelle suoduilla valtuuksilla, jotka olivat laajan hallituspohjan muotoilemina varsin sekavat. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Neljä vuotta hurahti kuin siivillä ja Pekka pääsi aloittamaan. Pankit ovat pihtareita 0,01 prosentin korkoineen. Sellaisen, johon metsänomistajat ohjaavat samansa ALV-rahat. Luulisi moisen harlekiiniasun näkyvän vihreässä kasvillisuudessa, mutta valojen ja varjojen leikki kätkee toukan hyvin. Mutta paljon sen on pakko olla, päätteli ministeri. Pekka päätteli päässään, että sen päälle 24 prosentin alv on iso summa. Kokemattomat linnunpoikaset voivat napata ritariperhosen toukan, mutta useimmiten paha maku saa ne pudottamaan heti saaliinsa. Muna ja kotelo ovat liikkumattomia ja piilossa suojaisissa paikoissa. Göteborgilainen hitsari oli kuullut entisen kotimaansa ongelmista ja heitti päämisteriä sähköpostilla. Kun noin hyvä mies saatiin kehiin, niin totta mooses Pekalle maksettiin ministerin palkkaa tuolta odotusajalta ja hieman myös ns. Raittiusmiehenä tunnettu Pekka halusi, että metsänomistajat eivät humputtelisi rahojaaan keppanaan ja muihin vastaaviin kosteisiin huvituksiin. Pekka Puupään kaikki toki tunsivat, tilanteesta jos toisestakin. Paitsi että hän makuutti valtion ALV-varoja metsäomistajien tileillä, pois valtion kassavarannosta, hän päätti suunnitelmansa mukaisesti maksaa markkinatilanteeseen nähden reilua puolen prosentin korkoa koko tälle ”verotilikierrätyssäilytykselle”. Kokeissa tiaiset oppivat jo parin yrityksen jälkeen varomaan pahanmakuisia toukkia. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/ Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Järjestelmä toimisi niin, että puunostaja maksaa tilityksen yhteydessä metsänomistajalle 24 prosentin ns. Uusi ministeri oli kokonaisuutena reilu mies. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Jotta uusi ministeri olisi saatu myytyä kansalle ilman lipeviä kehuja, niin nimitysja julkistuspäiväksi valittiin tietty ja tunnettu huhtikuinen narripäivä. Pekka Puupää rahaministerinä ”ENSI TÖIKSEEN PEKKA LAATI PUUKAUPPAAN ARVONVEROLISÄJÄRJESTELMÄN.” ”Vaikka Pekka olikin Puupää, niin ei hän ihan tyhmä ollut.” Esa P ak arisen perik un ta. P I L K K E I T Ä 24 7. Headhunterit olivat kuluttaneet monta salkullista valtion rahoja löytääkseen sopivan henkilön kassanhoitajaksi. Toukka siis käyttää puolustuksekseen aineita, joilla kasvi yrittää puolustautua syöjiään vastaan. Sitten vaan tuumasta toimeen. Hänelle selvisi, että yksityimetsätalouden kantorahatulot metsänomistajille olisivat kuluvana budjettivuonna noin kaksi miljardia euroa. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Sitä ei siis kannattaisi ottaa heti suoraan metsäyhtiöiltä valtiokassaan valmiita laskentaja budjettiaperusteita sotkemaan. Aivan pieni toukka on mustavalkea, kuin linnun kakka lehdellä, ja jää siksi rauhaan. Olipa hitsari nakannut meilin mukana myös selfien. Näin laadit lukijakirjoituksen Jos ihminen haluaa kätkeytyä, hän pukeutuu kirjavaan maastopukuun, ja jos haluaa näkyä, räikeänväriseen suojavaatteeseen. arvolisäveroa puukauppasumman päälle
Niiden tunnistamisessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ne kun risteytyvät helposti valkovuokkojen kanssa. Ne levisivät Suomeen jääkauden jälkeen idästä. Tällaisissa ympäristöissä on rehevä kasvillisuus kesäisin: runsaasti lehtipuita, pensaita ja tiheä aluskasvillisuus. Sitä vastoin nämä kukat talvehtivat nuppuina maanpinnassa. Yksivuotisen kasvin normaali vuosirytmi alkaa siemenestä, joka itää keväällä. Lämpöäkin riittää suojaisilla lehtorinteillä, eivätkä kevätkukkijat ole mitenkään kylmänarkoja. Miksi kukat kukkivat keväällä. Valoa on siis yllin kyllin tarjolla. Kevään ensimmäisten kukkien kehitys poikkeaa ratkaisevasti edellisestä. Näitä risteymiä tapaakin huomattavasti useammin kuin alppivuokkoja. Ne kasvattavat karvaiset ja kauniit kukkavanansa nopeasti lumensulavesien avulla. Kangasvuokot ja kylmänkukat kukkivat jo huhti-toukokuulla. Luonnonystävän sydäntä sävähdyttävät leskenlehdet, jotka työntävät kukkavanansa vaikka läpi hangen. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat Kevään merkeistä odotetuimpia ovat ensimmäiset kukat. Niiden aika on muutenkin lyhyt, jo touko-kesäkuulla muut kasvit peittävät nämä kasvimaailman kauniit kevätpioneerit. Kesällä lehdot ovat loppujen lopuksi hämäriä ja tiheitä. PILKKEITÄ 25 7. Vapun tienoilla lehdoissa aloittavat kukintansa vuokot. Lääketieteen isä Hippokrates käytti niitä yskään, astmaan ja rintakipuihin. Myös harjuilla kevätkukkijoita Harva kukka säväyttää luontoharrastajaa yhtä voimakkaasti kuin kangasvuokko tai hämeenkylmänkukka. Matalilla kevätkukilla ei sellaisissa olosuhteissa olisi mahdollisuutta lisääntyä. ”USEIMMAT KEVÄTKUKKIJAT OVAT RAVINTEISTEN LEHTOJEN KASVEJA.” Sinivuokko on odotetuimpia kevätkukkiamme. Pölytyksen jälkeen kukasta muodostuu siemen, joka talvehtii. Tuhannet suomalaiset muistavat varmasti lapsuutensa äitienpäiviä, jolloin äidille ojennettiin kaunis sinitai valkovuokkokimppu. Niitä ei juuri kannata kerätä, sillä ne lakastuvat maljakossa nopeasti. Kauneimmillaan kevätkukat ovat kasvaessaan lehtipuiden katveessa lehdossaan tai harjurinteessä. Useimmat kevätkukkijat ovat ravinteisten lehtojen kasveja. Ne ojentavat kanervan ja puolukan varpujen seasta kauniit karvaiset kukkavanansa, jonka päässä nuokkuu suuri, jopa viisisenttinen valkea kukka. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät valkovuokkoa reuman ja nivelsärkyjen hoitoon. Ne löysivät kuitenkin kuivilta mäntyä kasvavilta harjuilta pakopaikan, jossa ne ovat kyenneet pitämään puoliaan. Niillä siemenestä kehittyy kyllä kasvi, mutta se ei kuki enää samana kesänä. Sittemmin muut kasvit ovat syrjäyttäneet ne suurimmasta osasta maatamme. Salpausselän harjuilla kasvaa harvinaisena myös alppivuokkoja, jotka ovat samaa jääkauden jälkeistä perua kuin kangasvuokot ja kylmänkukat. Toisin on keväällä. Näin esimerkiksi leskenlehden kämmenen kokoisia lehtiä näkee vasta kesällä. Vasta tämän keväällä kukkivan kukan pölytyksen jälkeen kehittyvät siemenet. Tyypillistä kevätkukille on myös, että niiden yhteyttävät vihreät lehdet kehittyvät vasta kesällä kukkien jo lakastuttua. Leskenlehdet ovat aikaisimpia kevätkukkijoita. Siitä kehittyy kasvi, jolle myöhemmin tulevat kukkaset. Keväällä kukkiminen on sopeutumista erikoisiin kasvuolosuhteisiin. Sinivuokonkin isot lehdet kehittyvät vasta kesällä. LUONNOSTA Kevään kukkaloistoa Kevät on uudistumisen aikaa, kun talven kourista selvinnyt luonto herää eloon. Tuolloin arot peittivät suurta osaa pohjolasta. Keväällä ei ole kilpailua pölyttäjistäkään, kimalaisista ja mehiläisistä. Kevätlinnunherneen kukat ovat nuorina punaisia, mutta muuttuvat hiljalleen sinisiksi.. Puut ja pensaat ovat lehdettömiä ja kulottunut ruohikko makaa maassa vuokkojen jaloissa. Näissä nupuissa on jo kaikki kukan osat, ja kevätaurinko herättää kasvin talvilevosta. Kukkavanat kasvavat nopeasti ylös maasta. Alun alkaen kangasvuokot ja kylmänkukat ovat olleet arokasveja. Keväisten vuokkojen lomassa näkyvät lehdet ovat edelliskesän lehtiä. Vuokkojen jälkeen kukkaan ehtivät käenrieskat, kiurunkannukset, imikät, näsiät, rentukat ja kevätlinnunherneet
Vapaaehtoiset kirjataan etsinnän alkaessa sisään tilanteeseen. Etsintätilanteissa pitää olla mukana myös ensiaputaitoisia ihmisiä”, valmiuspäällikkö Siira kertoo. Kun se on päättynyt, heidät kirjataan siitä ulos. Apuna myös myrskytuhoissa Poliisin luvalla vapaaehtoiset saavat tutkia myös pihojen kaltaisia yksityisalueita Jos etsittävä henkilö on todennäköisesti elossa, on toiminnan oltava ripeää ja jokainen maastosta löytynyt esine voi olla tärkeä tieto. Etsintäryhmän johtaja on saanut oman tutkittavan alueensa. Erityisesti sitä ovat kadonneelle kuuluvat vaatekappaleet: kun hypotermia eli ruumiin vajaalämpöisyys etenee tarpeeksi pitkälle, saattaa etsittävälle tulla kuuman tunne ja hän riisuu vaatteitaan. Tämä on pyyteetöntä, koulutettua ja organisoitua vapaaehtoistoimintaa.” Vapepa tunnetaan ehkä parhaiten tilanteista, jolloin vapaaehtoiset lähtevät virkavallan pyynnöstä etsimään kadonnutta henkilöä. Tilanteen mukaan mukana voi olla vaikka veneitä, pelastuskoiria, mönkkäreitä tai ensiapuvälineitä. Maastoja keliolosuhteet ovat usein vaikeita. Suuri osa tehtävistä oli eksyneen tai kadonneen ihmisen etsintöjä. Ihmisen etsinnöistä päättyi alueella onnellisesti 14, kun etsitty löytyi elossa. ”Vapaaehtoiset ovat esimerkiksi auttaneet sähköyhtiöitä myrskytuhojen paikallistamisessa sähkölinjoilta ja evakuoimalla vanhuksia sähköttömiksi jääneistä talouksista”, Eila Siira kertoo. SPR:n Kaakkois-Suomen piirin (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) alueella Vapaaehtoisesti etsintäapuna Vapaaehtoinen pelastustoiminta tuo viranomaisille tuiki tarpeellista lisäkalustoa ja -osaamista. Tilanteen mukaan etsintä voi tapahtua jalkapartioina, autopartioina, pyöräpartioina, koirapartioina, venepartioina, moottorikelkoin tai mönkijöin. Poliisi pyytää liikkeelle ”Kun henkilö katoaa, omaiset tekevät yleensä ensin lähietsintää ja soittavat 112:een. Kun poliisi toteaa että etsittävä on oikeasti hengenhädässä, sieltä soitetaan Vapepan hälytysnumeroon.” Paikalliset olot hyvin tunteva Vapepa-johtaja määrittää sen jälkeen poliisin kanssa, tarvitaanko esimerkiksi maastoetsintään soveltuvia koiria. Tarja Wiren Kotkan Pelastuskoirayhdistyksestä merkitsee etsijäketjun kulkemaa aluetta. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat Vapaaehtoinen pelastuspalvelu – tuttavallisemmin Vapepa – kouluttaa vuosittain suuren määrän ihmisiä auttamaan viranomaisia erilaisissa etsintäja pelastustehtävissä. He tuovat mukanaan sellaista osaamista, kalustoa ja työvälineistöä, jota poliisilla ei ole riittävästi. Maastoa ketjussa haravoivilla vapaaehtoisilla tulee olla sopivat maastovarusteet ja omia eväitä vähintään neljän tunnin työtä varten. Maastoetsintä on joskus palkitsevaa. Valmiuspäällikkö Eila Siira saa jatkuvasti viranomaisilta kiitosta siitä, että ilman vapaaehtoisia moni etsintä olisi mahdotonta toteuttaa. Jos tilanne pitkittyy, viranomaiset yleensä järjestävät ruokahuoltoa paikan päälle. PILKKEITÄ 26 7. Vapepaan kuuluu neljäkymmentä erilaista järjestöä metsästäjistä tiepalvelumiehiin ja koiraharrastajiin. ”Vapepa-etsintä tapahtuu aina poliisin pyynnöstä. hälytykseen vastasi myöntävästi 629 henkilöä. Vapepa on tärkeä toimija muissakin poikkeusolosuhteissa. Maa-alueilla etsintätehtävää johtaa aina poliisi. ”Toiminta perustuu pitkälti paikallistuntemukseen ja vapaaehtoisuuteen”, kertoo valmiuspäällikkö Eila Siira Suomen Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen piiristä. ”Heillä on vaitiolovelvollisuus siitä, mitä he esimerkiksi saavat selville kadonneesta henkilöstä etsinnän aikana.” Lisätietoa Vapepan toiminnasta ja erilaisista koulutuksista osoitteesta vapepa.fi.. Kerran etsitty löydettiin kuolleena. Useimmiten poliisi pyytää koiraihmisiä ja autopartioita. ”Vapepaan ei kuuluta yksittäisinä ihmisinä, vaan jonkin sen jäsenjärjestön kautta. Viime vuonna vapaaehtoisia hälytettiin Suomessa viranomaisten avuksi yhteensä 387 kertaa. Etsijät ja heidän omaisuutensa on vakuutettu tapaturmien varalta. Vessapaperi on harmiton mutta näkyvä tapa merkitä jo tarkastettu alue
Keskiviikkona 23.9. Eikä tiedossani ole ehdotonta verottajan kantaa asiasta. Erillistä hallintaoikeuden luopumisia ei ole kirjattu tilan rasitteeksi. Lento Helsingistä Wieniin, josta jatkamme linja-autolla Slovakiaan ja Zvolenin kaupunkiin, minne majoitutaan. Olen myynyt puuta 1999 ostamaltani ko. Puunmyyntioikeus siirtyy hallintaoikeuden omistajalle. Metsälehden lukijamatk a 2015 Onko sellainen järjestely mahdollinen, että äitini lahjoittaisi minulle pelkän hallintaoikeuden metsäpalstaansa. Onko hankintamenoni nyt 1,5 / 25 x kaikki tilan hankintamenot vuonna 1999. Jos saatu tai itselle pidätetty hallintaoikeus myöhemmin luovutetaan vastikkeellisesti, verotetaan luovutus luovutusvoittoverotuksena. tutustutaan Slovakian Tatra-vuoristossa oleviin metsätuhoalueisiin. lähdemme paluumatkalle kello 8. Entä miten metsäpalstalla sijaitsevan omakotitalon kanssa kannattaa toimia, jos äiti haluaa vielä pitää sen omistuksessaan. Hallinta voidaan tällöin lahjoittaa jollekin muulle tai pidättää luovuttajalle. PILKKEITÄ 27 7. Matkan varrella pysähdytään Topol’?iankyssä, jossa elää visenttejä puistomaisessa ympäristössä. Oma mielipiteeni on, että erillinen hallintaoikeuden lahjoitus – ilman omistusoikeuden luovutusta – on samanarvoinen saanto kuin yhdessä omistusoikeuden kanssa luovutettu hallintaoikeus. Hankintahintana voidaan käyttää esittämääsi 1,5/25 osaa tilan hankintahinnasta tai määräalan todellista hankintahintaa. Verotus riippuu siitä, mihin käyttötarkoitukseen ostaja osti määräalan. Tätäkin voisi kysyä ennakkopäätöksessä. Jos kauppahinnan määrittelyssä on laadittu metsätaloussuunnitelmaan perustuva tila-arvio, niin silloin on mahdollista määritellä määräalan todellinen hankintahinta edellyttäen, että asiakirjat ovat tallessa. Näin on tapahtunut aina kaupalla. Muussa tapauksessa käytetään maakuntaisia keskihintoja. Selvitys tehtiin, koska usean juristin mielestä pelkän hallintaoikeuden luovutus on laiton toimenpide. Jos vielä suunnittelette esittämäänne lahjoitusta, niin hakekaa ehdottomasti verottajalta ennakkopäätös. Lauantaina 26.9. lähdemme metsäretkelle, jonka aikana tutustutaan metsäammattilaisen johdolla Slovakian upeisiin vuoristometsiin, niiden hoitoon ja puun-korjuuseen. Kaupasta menee normaali luovutusvoittovero. Tämä ei edellytä lohkomisia, mikäli pelkät rakennukset jätetään luovutuksen ulkopuolelle. Selvityksen mukaan kaikki luovutussopimukset ovat laillisia. Hän totesi, että on verottajan asia päättää, miten suorittaa verotuksen. Lisätäänkö käytetty metsävähennys luovutusvoittoon silloinkin, jos käytetään hankintameno-olettamaa. Näemme, mitä myrskyt ja tuhohyönteiset voivat saada aikaan. LUKIJAKYSYMYKSIÄ ”SUKUPOLVENVAIHDOKSESSA PELKÄT RAKENNUKSET VOI JÄTTÄÄ LUOVUTUKSEN ULKOPUOLELLE.”. Metsäverokirjan 2014 lause menee yli hilseen: “Vieraalle myytäessä taas luovutusvoittoon lisätty metsävähennys pienentää käytetyn metsävähennyksen määrää ja palautuu käyttämättömäksi metsävähennykseksi.” Ymmärränkö oikein. aamupäivällä vierailemme läheisellä Forest Park -metsäalueella. Tuossa tilanteessa muun saamaa hallintaoikeuden arvoa ei katsota veronalaiseksi lahjaksi. Sukupolvenvaihdoksessa pelkät rakennukset voi jättää luovutuksen ulkopuolelle. Käytännössä ei ole tarvinnut odottaa vuotta ensimmäiseen puukauppaan. 2008) tilalle tuli vielä 10 prosenttia lisää metsävähennysoikeutta, joka on “sekoittunut” vuosina 1995 ja 2011 ostamieni tilojen yhdistetyn metsävähennyksen kanssa. Yleensä alle kahden hehtaarin erilliset alueet luokitellaan verotuksessa tonteiksi. Olen laatinut luovutuksia, joissa on luovuttu pelkästään hallintaoikeudesta. tilalta samana vuonna ja käyttänyt silloinen 50 prosentin metsävähennyspohjaa niin paljon kuin myyntitulo salli. Miten silloin käy lahjaverotuksen kanssa. Illaksi saavutaan Bratislavaan, jossa tutustutaan oppaan johdolla kaupunkiin. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 190 euroa. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, kolme lounasta ja kaksi illallista, kuljetukset ja vierailut. Pitääkö minun odottaa lahjoituksen jälkeen vuosi ennen kuin voin myydä kasvun verran. Käytettyä metsävähennystä ei tulouteta. Mikkelin käräjäoikeuden kokenut juristi selvitti pelkän hallintaoikeuden kaupan laillisuutta. Iltapäivällä vieraillaan metsämuseossa, jossa esitellään maan metsäteollisuuden kehitystä. Sopimus hallintaoikeuden muutoksesta toimitetaan verottajalle. Usean oikeusoppineen mielestä omistusoikeus ja hallintaoikeus voidaan erottaa toisistaan vain silloin, kun omistusoikeus luovutetaan jollekin joko lahjana tai vastikkeellisesti. Yli ymmärrykseni menee lisäksi käytetyn metsävähennyksen käsittely. Häneltä saa myös lisätietoja matkasta. Lisätietoja matkasta: Metsälehden ja Trio Travelsin nettisivuilla osoitteissa www.metsalehti.fi ja www.triotravels.fi Matkan hinta Matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 455 euroa/ henkilö. Se olisi suurempi kuin 40 prosentin hankintameno-olettama. Sillä ei ole merkitystä käytetäänkö hankintameno-olettamaa tai todellista hankintahintaa laskettaessa luovutusvoittoveroa. VÄINÖ SIKANEN, vastaukset Voiko hallintaoikeuden lahjoittaa. Hankintahinta ja luovutusvoitto määritellään samoin perustein, kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Tuolloin hallinnan saannon ei ole katsottu olevan lahjaverosta vapaa luovutus. Tuoton mukainen puunmyyntioikeus siirtyy hallintaoikeudenomistajalle ja vastuu hoitotöistä. Siten sen kuuluisi olla verovapaa luovutus. Vaihtoehto 2: Myyty määräala tulee metsätalouden käyttöön. Hinta ei sisällä matkavakuutusta eikä palveluja, joita ei ole mainittu ohjelmassa. Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään Slovakiaan Tatran vuoristomaisemiin 21.9.–26.9.2015 Lähde Slovakiaan Ilmoittautumiset: Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy, missä Päivi Lindgrén ottaa vastaan ilmoittautumisia 15.6. Eivätkö nämä viimeiset kaksi vaihetta ole ainakin plus-miinus nolla, ja jos lisätään luovutusvoittoon, ei pitäisi rangaista toiseen kertaan vähentämällä vielä metsävähennyksestä. Jos hallintaoikeus lahjoitetaan, verotetaan hallintaoikeuden arvo saajalla lahjana. Puhelin 020 756 8615, sähköposti paivi.lindgren@ triotravels.fi. Metsävähennys menee yli ymmärryksen Olen viime vuonna myynyt 1,5 hehtaarin määräalan 25 hehtaarin metsätilalta, jonka hankin 1999. mennessä. Useimmiten näin tehdään, jos luopujat asuvat tilalla. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 MatkaohjelMa Maanantaina 21.9. Vain luovutuksen yhteydessä pidätetyt ja testamentilla saadut hallintaoikeudet on kirjattu. Hallintaoikeuden omistaja maksaa puun myynneistä veron. Metsävähennystä tuloutetaan 60 prosenttia määräalan hankintahinnasta. Omistusoikeus on jäänyt hallintaoikeudesta luopuneelle. Torstaina 24.9. Vastaava summa vähennetään myyjälle jäävästä käytetystä metsävähennyksestä ja myös jäljelle jäävä metsävähennyspohja pienenee. Perjantaina 25.9. Iltapäivällä noustaan kabiinihissillä vuoren huipulle, mistä on hienot näköalat ympäristöön. Ensin lisätään luovutusvoittoon, sitten vähennetään (kaikkien tilojen) käyttämättömästä metsävähennyksestä ja sitten lisätään metsävähennykseen. Tämän jälkeen ei tilalta ole myyty puuta. Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa/henkilö. Kaupalla suoritetusta hallintaoikeuden luovutuksista on maksettu normaali luovutusvoittovero, vaikka ostajana oli lähisukulainen. Olen samaa mieltä, että oli hölmöläisten hommaa muuttaa tilakohtainen metsävähennys henkilökohtaiseksi. Jatkossa syntyy uusi kysymys, jos omistusoikeus siirtyy myöhemmin samalle omistajalle: verotetaanko pelkästä omistusoikeudesta vai koko tilan käyvästä arvosta. Vaihtoehto 1: Myyty määräala ei tule metsätalouden käyttöön. Minulla ei ole kokemusta luopumisesta lahjoittamalla. Paluu joko kävellen tai hissillä. Myöhemmin lainmuutoksella (v. Tiistaina 22.9. lähdetään kohti Bratislavaa. Iltapäivän ohjelma on vapaa, jolloin on mahdollisuus tutustua omatoimisesti Bratislavan kaupunkiin. Jos tilasta on ajan tasalla oleva metsätaloussuunnitelma, on laaditettava tila-arvio. Paluulento Wienistä Helsinkiin, Helsinkiin saavumme kello 14.40. Onko luovutusvoittoon nyt lisättävä 1,5 /25 x vuonna 1999 tilalta tehty metsävähennys. kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalle kello 15. Illalla on vuorossa yhteinen päätösillallinen
MUISTOKIRJOITUS Lus to/Me tsähallituksen k ok oelma/V . Hän oli syntynyt Savonlinnassa 13. Hakemus (ml. 0400-850 152 tai toiminnanjohtaja Eija Vallius p. Henkilökohtaisesti muistan Laran erittäin idearikkaana henkilönä. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 PALVELUKSEEN HALUTAAN KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber. Haemme palvelukseen METSÄNEUVOJAA pysyvään työsuhteeseen Hausjärvi-Riihimäki alueelle. Työ oli ainutlaatuista: koivu saatiin kukkimaan vuoden ikäisenä ja näin voitiin koivunjalostuksessa edetä sukupolvesta toiseen muutamassa vuodessa. tammikuuta. Olin hänen kanssaan yhtä mieltä siitä, että metsänjalostus on perustutkimuksen ja käytännön kenttätyön yhdistelmä, kuten muukin kasvinjalostus. Fiskars on listattu Nasdaq Helsingissä, ja yhtiön liikevaihto oli 768 miljoonaa euroa vuonna 2014. Siirtyessään eläkkeelle Kärki jätti merkittävän elämäntyönsä ja toivoi saavansa käyttää loppuelämänsä kolmelapsisen perheensä sekä musiikkija puutarhaharastuksensa parissa. Samanaikaisesti hän oli mukana kehittämässä koivun noMetsänhoitaja Lauri Kärki peaa jalostusta kasvihuoneessa. Työtehtäviin kuuluvat mm. Lauri Kärki oli henkilönä erittäin vaatimaton. Kärki johti Haapastensyrjän Jalostusaseman ja Rotupuiston perustamista ja rakentamista. huhtikuuta 1926. PILKKEITÄ 28 7. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. Tarjoamme vakituisen työsuhteen ainutlaatuisessa ja mielenkiintoisessa työympäristössä. Odotamme hakijoilta pitkäjänteistä sitoutu neisuutta työhön ja kykyä toimia oman työ yhteisön sekä ympäröivän yhteiskunnan kanssa molemmilla kotimaisilla kielillä. Toimi paikka on Fiskarsin Ruukki Raaseporissa. Hän ei koskaan tuonut itseään esille, vaan hänen pyrkimyksenään oli aina metsänjalostuksen yhteinen kehittäminen ja Suomen metsätalouden etu. Hän oli siinä määrin innostunut uusista ideoista ja menetelmistä, että varsinainen tieteellinen tutkimus ideoiden tueksi saattoi joskus jäädä vähäiseksi. Siellä hän kehitti metsänjalostuksen työkenttää, jossa mm. Lähetäthän hakemuksesi 22.5.2015 mennessä rekrytointi järjestelmämme kautta osoitteessa www.fiskarsgroup.com/fi/henkilosto/avoimet-tyopaikat METSÄNHOITAJA Lauri Erkki Pellervo Kärki kuoli 5. Lauri Kärki lähti pian valmistumisensa jälkeen ASLA-stipendiaattina Washingtonin yliopistoon Yhdysvaltoihin, missä hän tutustui metsänjalostukseen ja opiskeli perinnöllisyystiedettä. www.fiskarsgroup.com METSÄPÄÄLLIKKÖÄ Fiskars Oyj Abp hakee vakituiseen työsuhteeseen Fiskarsin Ruukkiin Metsäpäälliköllä on kokonaisvastuu yhtiön talous metsistä. Laralla oli myös kykyä esittää ideoitaan ja jalostus-menetelmiä suurelle yleisölle, mistä ovat muistona monet käytännönläheiset kirjoitukset ja esitelmät. K. Hän palasi 1979 takaisin Metsänjalostussäätiöön jalostusjohtajaksi, missä tehtävässä hän toimi eläkkeelle siirtymiseen vuonna 1986 saakka. Edellytämme metsänhoitajan tai muuta vastaavaa koulutusta sekä riittävää ja monipuolista kokemusta metsäomaisuuden hallinnasta. metsäsuunnitelmat, puukaupat, metsänhoito sekä metsäsertifioinnit. Lauri Kärki tarkastelee männyntaimea viljelyalueella vuonna 1959. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan pe 22.5.2015 klo 16:00 mennessä osoitteeseen eija.vallius@mhy.fi Lisätietoja antavat metsäneuvoja Altti Siikilä p. nopeakasvuiset männyt olivat jalostuksen kohteena. Tehtävässä vaaditaan myös englanninkielen taitoa. Tämä avasi metsänjalostukselle aivan uusia menetelmiä, ja Metsänjalostussäätiö sai runsaasti kansainvälistä huomiota osakseen. Työ alkaa sopimuksen mukaan, mutta aikaisintaan heinäkuussa 2015. Monet näistä siirtyivät kansainväliseen jakoon, mistä Suomi ja Metsänjalostussäätiö sai paljon hyvää mainetta. Aiempi työkokemus metsänhoitoyhdistyksessä, perehtyneisyys puunkorjuuseen ja työnjohtotehtäviin katsotaan eduksi. Palattuaan Suomeen hän toimi ensin Metsäntutkimuslaitoksen assistenttina (1951–53) ja sitten uuden Metsäpuiden rodunjalostussäätiön metsänjalostajana (1953–56) sekä vuodesta 1957 saman laitoksen toiminnanjohtajana. Metsäpäällikkö toimii osana noin 20 hengen kiinteistö tiimiä ja kuuluu kiinteistöliiketoiminnan johtoryhmään. Tapasin Laran vielä usein tänä aikana ja totesin keskusteluissa, että idearikkaus ja laaja maailmankatsomus olivat säilyneet ennallaan. Palveluksessamme on 24 toimihenkilöä. Tehtävä edellyttää asiakaspalveluun soveltuvaa, pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista otetta. Fiskarsin tuotteita myydään yli 60 maassa, ja erinomaisen suoritus kykynsä ja muotoilunsa ansiosta ne tekevät kotitöistä ja ulkoilusta hauskempaa ja ratkovat arjen ongelmia ympäri maailman. Hän oli myös tärkeä henkilö usean metsänjalostusta esittävän elokuvan valmistuksessa. Mti, AMK). 0400-499 778 tai etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsänomistajat MHY Kanta-Häme 2x130mm_92mm 29.4.2015 9.50 Sivu 1 Fiskars – Vuosisatojen ylpeys ja innostus muotoilusta. Lauri Kärki oli myös avainasemassa monessa merkittävässä valtakunnallisessa projektissa, joihin saatiin valtionapua ja joilla Suomi siirtyi maailman johtomaaksi metsänjalostuksen työsaralla. Ei enää keskusteltu työaiheista, vaan suunnattiin katseet maailman tulevaisuuteen. Hän oli siirtynyt eläkkeelle, mikä hänelle tarkoitti pitkän ja menestyksellisen työuran päättymistä. Joka päivä. kapealatvaisen puutyypin jalostuksen. Kärki halusi kuitenkin, luonteensa mukaisesti, luopua toiminnanjohtajan tehtävistä ja siirtyi 1967 Metsänjalostussäätiössä kuusenjalostajaksi. Fiskarsin Ruukissa vuonna 1649 alkunsa saanut Fiskars on kasvanut kansainväliseksi yhtiöksi, joka tarjoaa johtavia kuluttaja tuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Kymmenen työvuoden jälkeen Kärki halusi 1977–78 käyttää taitojaan kehitysaputehtävissä Afrikan Sambiassa. TIGERSTEDT Kirjoittaja on Lauri Kärjen ystävä ja työtoveri. Työsuhteessa noudatetaan YT/METO-työehtosopimusta. Ahola. Tänä aikana hän kehitti useita merkittäviä uusia jalostusmenetelmiä, mm. P.M.A. Tässä tehtävässä hän teki useita merkillepantavia keksintöjä ja kehitti kuusen jalostusta muovikasvihuoneissa sekä aloitti puulajin pistokaslisäyksen. Alueen yksityiset metsänomistajat omistavat metsämaata noin 225 000 ha. Kärki kirjoitti ylioppilaaksi Helsingissä 1944 ja valmistui metsänhoitajaksi 1950
Kokonaispuusto n. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 1900 m3, eli n. UPM Bonvesta -metsätila. Kokonaispuuston on arvioitu olevan n. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. 1410 m3). 700 m, havupuuvaltaista puustoa n. 28.000 € / tarjous! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 38.200 €. 050 464 6500. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Sysmä, Nuoramoinen 15,72 ha. Kokonaispuusto n. UPM Bonvesta-metsätila. 103.000 €. Taimikot odottaa raivaussahaa. 1600 m3. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Lisätiedot: www.laprim.fi 46.000 €. Tienvarsisijaintinsa ansiosta palstalle on helppo poiketa. Kokonaispuusto n. 6 rantarak.paikkaa vapaa-ajanasunnoille 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 m2/rak.paikka. 2 km. elokuuta asti. 1.020 m³. 80.500 € METSÄPALSTA, Kuhmo 10,7 ha. Kuusijoki virtaa palstan eteläpään läpi. Määräala Kemijärvellä sijaitsevasta tilasta Rantaoinas. Siinä kaksikko tutkii matkaa Helsingistä Savonlinnaan kävellen ja meloen. Kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää. Tapio selvittää kaavoitusta METSÄALAN Kuljetusyrittäjät ry on myöntänyt Kolkuttaja-palkinnon Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuojalle. Palkinto myönnettiin nyt seitsemättä kertaa. Erittäin runsaspuustoinen, kattavalla tieverkostolla varustettu määräala tilasta Vinnilä. Yhteismetsäosuudet eivät sisälly kauppaan. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. 20.210m3, eli n. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. Vastauksia pyydetään 10. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. ”Hankkeessa selvitetään hyviä kokemuksia ja käytäntöjä sekä tehdään niitä tunnetuksi valtakunnallisesti”, metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta kertoo. Runsaspuustoinen metsäpalsta. n. Kolmas näyttely Keksi metsässä! tarttuu ajankohtaiseen teemaa uusia tuotteita puusta ja metsistä. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 1650 m3. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 11 ha. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153?000 (KMT/14) Painopaikka Hämeen Paino Oy PERJANTAINA 8. Pääosin hyväkasvuista kivennäismaata. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. Ilman hänen aktiivisuuttaan ei puutavara-auton kuljettajakoulutuksessa tällä hetkellä tapahtuvaa käännettä parempaan olisi todennäköisesti vielä tapahtunut, Kuljetusyrittäjät arvioi. METSÄPALSTA, Rautavaara, Rasimäki 34,11 ha. Metsätehon Pajuojalle Kolkuttaja-palkinto METSÄPALSTA, Kitee, Villala 2,69 ha. Helposti saavutettavissa. JUSSI COLLIN TAPIO jatkaa viime vuonna aloitettua kaavoituksen kehittämishanketta keräämällä tietoa yleiskaavojen vaikutusten arvioinnista ja maisematyöluvista. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Valtapuuna mänty, kasvupohjat pääosin tuoreita kivennäismaita. Kokonaispuusto n. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Palkinto luovutettiin Kuljetusyrittäjien vuosikokouksessa Vuokatissa. 127 m³/ha. toukokuuta Metsämuseo Lustossa avautuu kolme uutta erikoisnäyttelyä. 09 315?49?803 Eero Sala p. Tarkoitus on saada tietoja ja kokemuksia esimerkiksi siitä, millaisissa tilanteissa maisematyölupa on aiheuttanut metsätaloudessa hallinnonalojen päällekkäisyyttä. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 24.400 €. Metsänomistajille, alan toimijoille ja kaavoittajille suunnattu kysely on julkaistu Tapion sivuilla. Puhos 20 km, Kitee ja Kerimäki 35 km, Savonlinna 55 km. METSÄTILA, Posio 52,3 ha. 1300 m3. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 1260 m3, kuitu n. ”Yleiskaavamerkinnöillä ja erityisesti yleiskaavamääräyksillä voi olla haitallisia talousvaikutuksia metsätaloudelle ja siten kerrannaisvaikutuksia kuntataloudelle. PILKKEITÄ 29 7. Tietoja kaavoituksen vaikutuksista kerätään verkkokyselyllä. 197.000 €. METSÄPALSTA, Sotkamo 24,5 ha. Vajaa kaksi hehtaaria uudistuskypsää metsää. Päämääräksi valikoitui Savonlinna, koska se on Ruuskan syntymäkaupunki. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 15,4 ha. Venevalkamaja autopaikka Saukonsaaressa, vesimatka n. Hautajärven rantaan rajoittuva metsäkiinteistö. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kokonaispuusto n. 2800 m3 (tukki n. Pikaisia hakkuumahdollisuuksia. Näyttely jatkuu ensi vuoden puolelle. 09 315?49?844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. UPM Bonvestametsätila. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo, Saunajärvi 10,2 ha. Puulla on syynsä esittelee kaksi pohjoisen taiteilijaa, Antti Ylösen ja Kari Södön, jotka tutkivat töissään erilaisia näkökulmia puuhun. Näyttely on avoinna 10.1.2016 saakka. 120 m3/ha. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Puulla on syynsä Antti Ylönen: Mandala, mänty/pigmentti, 2013. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. Kasvupaikat pääosin tuoreita, puusto havuvaltaista. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan 35.000 €. Helsinki-Savonlinna on Jaakko Ruuskan videoinstallaatio ja Ilmari Säävälän auditiivinen essee. Metsäautotie kulkee tilan läpi. Heti hyvin hakkuumahdollisuuksia. Keskipuusto on n. Palkitsemista perusteltiin Pajuojan tarmokkaalla toiminnalla kuljettajakoulutuksen määrän ja laadun kohentamiseksi. Pahapuronpalsta on määräala 40 km kirkonkylältä etelään. Kolkuttaja-palkinto on tunnustus metsäalankuljetusyrittäjien toimintaedellytysten parantamiseksi tehdystä työstä. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 3 000 m³. Retkeen voi tutustua 16. Tällä kertaa esillä on lasten innovaatioita metsästä arkipäivän puuhiin. Rantaviivaa yht. Määräala 27 kilometriä Kuhmon keskustasta itään. Rajoittuu pohjoisesta paikallistiehen, jolta talvitiepohja palstan eteläosaan. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 2000 m3 metsäja kitumaalla, 17.6.2013 päivätyllä metsäsuunnitelmalla. METSÄPALSTA, Punkaharju 20,79 ha. 7 ha on varttunutta kasvatusmetsää, loput nuoria taimikoita. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. Vaikutuksia olisi pohdittava jo yleiskaavan laadinnan aikana”, Matila muistuttaa. 633.000 € METSÄPALSTA, Kemijärvi. Palsta rajoittuu Nivungintiehen, Puhoksentielle 4,5 km. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Kokonaispuusto n. Varttunutta kasvatusmetsää noin puolet ja uudistuskypsää noin neljännes pinta-alasta. Tavoitteena on kehittää kaavoitusta tukemaan metsien monipuolista käyttöä. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. Noin 30 % pinta-alasta on päätehakkuuvaiheessa. Lisätiedot: www.laprim.fi 63.000 €. 1280 m3, keskipuusto 126 m³/ha. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. 90.000 € / tarjous 10.5.2015 METSÄPALSTA, Joensuu, Eno/Uimaharju 133,5 ha. Myös se kiinnostaa, millaiset metsätyöt määritellään vaikutuksiltaan vähäisiksi. Metsämaasta n. 151 m3/ha. toukokuuta mennessä. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 7.900 €. Kokonaispuusto n. UPM Bonvesta -metsätila
Lappeenrannan mottona on näyttää tietä sen sijaan että tyydyttäisiin perässähiihtäjän rooliin. Rakennus on yhä pystyssä ja osa kamelioistakin hengissä.. Jo nyt yli puolet suomalaisen biotalouden arvosta tulee metsätaloudesTiennäyttäjät MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSIÄ RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA TORNATOR Metsätalousyhtiö Tornatorin uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Sixten Sunabacka. Biotalouden kannalta se on hyvä juttu, koska biomassat ovat siitä hankala raaka-aine, ettei niitä kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Japanissa puuaines on ollut arvostettua, joskin järeänä vaikeasti saatavaa. LUTin fraktiointiosaaminen tuottaa varmasti tähän pulmaan hyviä ratkaisuja. Tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa päivittäisestä energiasta saadaan suoraan uusiutuvista energialähteistä, ennustaa Pohjoismaiden ensimmäinen aurinkotalouden professori Christian Breyer, jonka työpaikka on mikäpä muu kuin Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Halu tuottaa ratkaisuja maapallon suuriin ongelmiin, joita ovat ennen muuta väestön nopea kasvu ja ilmaston muutos, näkyy LUTin toiminnassa. Ihanteellisinta olisi, jos biomassaa voitaisiin jalostaa ainankin johonkin pisteeseen mahdollisimman lähellä paikkaa, jossa se tuotetaan. PILKKEITÄ 30 7. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Lappeenrannan yksi erityisosaamisalue ovatkin metsäteollisuudessa kehitetyt erottelutekniikat, joissa suomalaisilla on erityistä osaamista. Suomessa kamelia on tunnettu enimmäkseen huonekasvina. LUTin johdossa on viime elokuusta alkaen toiminut rehtori Anneli Pauli, joka luotsaa yliopistoa määrätietoisin ottein kohti biotaloutta. Eero Heino, ylimetsänhoitaja, Turku (perhepiirissä) 60 VUOTTA 21.5. Kameliasta tuli ajan myötä puutarhurien suosikkikasvi, ja kauniskukkaisia puupensaita varten on rakennettu jättimäisiä kasvihuoneita Euroopasta Amerikkaan. 80 VUOTTA 11.5. ta ja -teollisuudesta eikä osuus taatusti pienene Äänekosken biojalostamon investointipäätöksen jälkeen. Hän on työskennellyt useissa tehtävissä Metsä Groupiin kuuluvassa Metsä Boardissa ja sen edeltäjäyh tiössä. Japanissa siemeniä kerätään myös villikamelioista, joita on saarilla miljoonia. . . Kirjasta kasvihuoneisiin Alexander Dumás nuorempi kuvasi romaanissaan Kamelianainen punaisten ja valkoisten kameliankukkien symboliikkaa 1800-luvun puolivälissä. Väestön kasvaessa ihmiskunta tarvitsee ruuan lisäksi yhä enemmän energiaa. 1930-luvulla Greta Garbo niitti mainetta elokuvaroolissaan, jolloin viimeistään kamelia tuli tavallisenkin kansan tuntemaksi. Puun siemenistä puristettua öljyä käytetään sekä ulkoisesti että sisäisesti. Jos joku toinenkin tarvitsee uskonvahvistusta valoisan tulevaisuuden puolesta, Youtubesta kannattaa katsoa LUTin video Trailblazer (tiennäyttäjä), joka on tehty omin voimin ja parhaaseen scifi-tyyliin. Kovia pakkasjaksoja ja jäistä routamaata kameliat eivät kuitenkaan kestä. Englannissa kasvit selviävät kesät talvet kohtuullisen hyvin myös ulkosalla. Omalla kohdallani maailmantuska helpotti Lappeenrannan reissun jälkeen. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tätä ei vielä 1700-luvun alussa tiedetty, jolloin saarelle tuodut ensimmäiset kameliat läkähdytettiin hengiltä ylilämmitetyissä kasvihuoneissa. Kotiseudullaan se voi kasvaa yli kymmenmetriseksi puuksi, mutta jää usein tätä pienemmäksi valtapuiden alla. Metsä Groupin viestintäjohtajana vuodesta 2012 toiminut Reeta Kaukiainen on ilmoittanut jättävänsä yhtiön. Kamelia (Camellia japonica ) on alun perin kotoisin Japanista, Kiinasta ja Koreasta. Amerikkalainen liikemies William Robertson Coe tilasi Guerneyn saarelta Englannista vuonna 1916 mittavan kameliakokoelman mailleen. Tornatorin nykyinen johtaja Arto Huurinainen jää eläkkeelle ensi vuoden helmikuussa. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 Liisa Saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. . Kesällä kukkasilmujen kehittymiseen vaaditaan yli 15 astetta lämmintä, mutta talvilämpötilan on oltava alempi tai kukkanuput putoavat aukeamattomina ennen kevättä. ja tämän päivän raavaat sumopainijatkin sipaisevat kyseistä öljyä – tsubaki-aburaa – hiuskuontaloonsa ennen ottelua. Sunabacka siirtyy Tornatorille työja elinkeinoministeriöstä, jossa hän on työskennellyt viime vuodet strategisena johtajana. Sähköposti: paivi. . Sellaiset sanat kuitenkin löytyvät Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuoreesta strategiasta, johon pääsin tutustumaan paikan päällä menneellä viikolla. Pasi Laajola, Metsänhoitoyhdistys KiiKissuon valtuuston jäsen, Suomusjärvi Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Maaseudun kannalta fraktiointi on hyvä juttu, koska se tuo uusia teollisia työpaikkoja syrjäisemmillekin alueille, jos oikein hyvin käy. 21 B, 00100 Helsinki. Ruotsalainen kasvitieteilijä Linné nimesi kamelian Georg Kamelin kunniaksi. Puu kukkii kotiseudullaan talvisaikaan, jolloin hyönteisten vielä värjötellessä koloissaan kukkia pölyttävät muun muassa pienet linnut. Lappeenranta on tunnetusti merkittävä metsäteollisuuspaikkakunta ja metsäteollisuus on näyttävästi profiloitumassa biotaloustoimijaksi. Ohutrankaisena kamelia päätyy usein polttopuuksi tai puuhiileksi. Japanilaisessa kulttuurissa etenkin entisajan geishat hoitivat sillä muinoin hiuksiaan Kameliaa kuontaloon Kamelian kukat ovat lajikkeesta riippuen valkeat, keltaiset tai jonkin sävyn punaiset. . Aiheesta valmistui myös Giuseppe Verdin ooppera La Traviata. Niinpä sisukas mies – jonka yhtiö hoiti vakuutukset myös RMS Titaniciin – rakennutti erään Pohjois-Amerikan suurimmista ”kameliataloista”. LUTissa tähdätään aurinkotalouteen, joka kattaa kaikki auringosta peräisin Rohkeus, intohimo ja tahto ovat vahvoja sanoja, joita äkkinäinen ei välttämättä yhdistäisi akateemiseen ympäristöön. Ainakin nimeltä. METSÄ GROUP Metsä Groupin viestintäjohtajaksi on nimitetty Juha Laine. Mies oli jesuiittapappi ja innokas kasvienharrastaja, joka kuvasi ja lähetti monia kasvinäytteitä Filippiineiltä Eurooppaan 1600-luvun lopulla. Kun taimet saapuivat, paljastui hänelle, että ne eivät kestäisi New Yorkin jäätävää talvea ulkosalla. Nykyisin sitä viljellään sekä koristeettä hyötykäyttöön ympäri maailmaa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva TEEPENSAALLA on sukulaispuu, jonka ikivihreät lehdet muistuttavat teenlehtiä, mutta kukat kiinanruusua tai pionia. . Kiperiin ongelmiin on tulossa kestäviä ratkaisuja, koska rohkeat rohkeat uskaltavat ajatella toisin. Sunabacka aloittaa Tornatorilla lokakuussa, toimitusjohtajana hän aloittaa ensi vuoden alussa. Muotitalo Chanelin tuotevalikoimassa kamelia vilahtelee tuon tuostakin. laipio@metsalehti.fi olevat energiamuodot, kuten tuulivoiman, vesivoiman ja bioenergian. Kotitalouksissa öljyä käytetään myös ihonhoidossa ja ruuanlaitossa. Hyvä valinta on jo tuottanut tuloksia: LUT kuuluu maailman 300 parhaan yliopiston joukkoon ja yltää alle 50-vuotiaiden sarjassa sijalle 31, mikä on pohjoismainen ennätys
Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Koivun matka alkaa siemenviljelykseltä . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. 09 315 49 840. Palkinnot metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Sini Hämeenkorpi, Oulunsalo, Jorma Rauhala, Valkeala ja Pirjo Väisänen, Kiuruvesi Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 21.5. Näin teet edunvalvontavaltuutuksen . MIllaisella autolla metsään. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Maanmuokkaus tutuksi . . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. TOUKOKUUTA 2015 u NRO 9 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. toukokuuta Seppo S amuli. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 9 Metsäristikko 6, ratkaisu . Pöllöjä naapurissa Metsälehti Makasiini ilmestyy 21. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. PILKKEITÄ 31 7
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 34 €. Ruusunmarjat ja nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat. Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Hinta 35 € Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Herkutellen. Tämä kirja kertoo upeiden kuvien säestyksellä rapulajeista, rapujen levinneisyydestä ja fysiologiasta, ravustuksen taktiikoista ja tekniikoista, rapujen säilytyksestä, keittämisestä, tarjoilusta, rapujuhlien järjestämisestä, rapuruoista ja -juomista sekä rapujen syömisen etiketistä – rapulaulujakaan unohtamatta. Keittiö mökillä Sami ja Kasper Garam Sami ja Kasper Garam toteuttivat yhteisen haaveensa Lammin mökillään kokaten ja kuvaten ruoka-annoksia. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. Jokainen tämän kirjan ruokalaji sisältää oman koukkunsa, joko vanhan tutun tai aivan uuden. Hinta 29 € Suomalainen rapukirja Juha Jormanainen Suomalainen rapukirja kertoo kaiken, mitä tulee tietää ravuista, ravustuksesta ja rapujen syömisestä. Suuressa osassa reseptejä on mukana luonnosta löytyneitä raaka-aineita, niin kotipihalta kuin syvältä metsästäkin