K U VA M IK KO R IIK IL Ä METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 12. Sivut 18–19 Akku selässä raivuulle WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Kemeralta vedettiin kerralla jalat alta . sivu 25. sivut 2–3 METSÄSTÄ: Taas on aika alkaa taistelu kirjanpainajia vastaan . TOUKOKUUTA 2016 • NRO 9 • PERUSTETTU 1933 Husqvarna yrittää tosissaan tuoda sähkön metsätöihin. sivut 14–15 PILKKEITÄ: Takatalvi saattaa iskeä vielä kesäkuussa
Hakukielto koskee taimikoiden varhaishoidon ja nuorten metsien hoidon sekä terveyslannoitusten tukia. M ik ko R iik ilä Kemeratukien hakukielto huolettaa metsäpalveluyrittäjiä. WWF: Hallituksen bioenergiatavoitteet mahdottomia Hallituksen bioenergiatavoitteet ovat epärealistisia, ympäristöjärjestö WWF arvioi. Nousussa olivat myös kartongin ja sellun tuotanto, sen sijaan paperin valmistus laski viitisen prosenttia vuodentakaisesta 1,8 miljoonaan tonniin. Onko tämä idiotismia vai vittuilua valtiovallan taholta, mutta tällä menolla suuri osa metsureista häädetään muille aloille.” Pasanen ymmärtää, että valtion on säästettävä rahapulassaan myös metsänhoidon tuista. Yhtiö tekee metsänhoitotöitä pääosin metsäyhtiöiden lukuun. Ainakin tällä hetkellä työmaita on niukasti tiedossa”, Pasanen kertoo. Järjestön mukaan hallituksen sinänsä ansiokkaat tavoitteet öljyn käytön puolittamiseksi ja kivihiilen käytön lopettamiseksi vaatisivat yli 30 miljoonaa kuutiota puuta, mikäli tavoitteisiin pyrittäisiin bioenergialla. Seuraavan kerran tukia voi hakea ensi vuonna. Metsäteollisuus ry:n mukaan havusahatavaran tuotanto nousi tammi-maaliskuussa neljä prosenttia 2,7 miljoonaan kuutioon. 2 A J A S S A 12. Nyt kun olemme onnistuneet siinä, viesti onkin tällainen. ”Parempi olisi ollut lopettaa koko tukijärjestelmä kerralla. Hän ihmettelee ja paheksuu valtion poukkoilevaa metsätukipolitiikkaa. Myös A-lisäosuuspääomalle maksettava korko nousi puoli prosenttiyksikköä 5,5 prosenttiin. ”Viime vuosina iso haaste on ollut löytää hyviä metsureita. Nythän isännille viestitään että kannattaa odottaa ensi vuoteen, että tukia taas Kemerapäätös uhkaa viedä metsureilta työt Taimikon ja nuorten metsien hoitoon ei enää tänä vuonna voi hakea kemeraa. Joroisten taimitarhalle uusi halli UPM investoi Joroisten taimitarhaansa. Yhdistysten valtuustot päättävät asiasta 7. Sahat ja sellutehtaat vauhdissa alkuvuonna Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi alkuvuonna useimmilla toimialoilla. Perusosuuksille parempi korko Metsäliitto Osuuskunta maksaa sääntömääräisille perusosuuksille viime vuoden tuloksen perusteella kuusi prosenttia korkoa, mikä on puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Viime perjantain (6.5) jälkeen Metsäkeskukseen saapuneet hakemukset hylätään. ”Yhtälö on mahdoton”, ohjelmapäällikkö Jussi Nikula toteaa. Työt voivat käydä vähiin, jos metsänomistajat jäävät odottelemaan tukia.. Metsurit pelkäävät töiden loppuvan syksyllä. ”Pahalta näyttää. Sen sijaan B-lisäosuuspääomalle maksettava korko laski kolmeen prosenttiin. Toiminnan kehittämiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi tarhalle rakennetaan uusi halli ja uusi pakkauslinja. Erityisesti metsäpalveluyrittäjät ovat huolissaan töidensä puolesta. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 LYHYET MIKKO RIIKILÄ M aaja metsätalousministeriön jäädytti viime viikolla kemeratukien myöntämisen tältä vuodelta. Yhdistysfuusio vireillä Itä-Suomessa Metsähoitoyhdistykset Savotta ja Kiuruvesi kaavailevat yhdistymistä. Uusi pakkauslinja otetaan käyttöön ensi keväänä. Tavanomaista korkeampi voitonjaon taso perusosuuksille ja A-lisäosuuksille heijastaa konsernin tuloskehitystä ja vahvistaa aktiivista puukauppaa käyvien jäsenten palkitsemista, Metsäliitosta todetaan. Uudesta yhdistyksestä tulisi yksi maan suurimmista: sillä olisi noin 9 500 jäsentä, joilla on metsää yhteensä noin 400 000 hehtaaria. kesäkuuta, uuden yhdistyksen on tarkoitus aloittaa toiminta ensi vuoden alussa nimellä Metsänhoitoyhdistys Savotta. Metsuripalvelu HaKan osakas Kalle Pasanen arvelee, että lomautuslappuja joudutaan tänä vuonna jakamaan yrityksen metsureille. Muutostöiden suunnittelu on jo käynnistynyt ja rakentaminen alkaa syksyllä
Sivu 30. Suunnitelmien mukaan Otso toimisi väliaikaisesti valtion omistamana yhtiönä, jonka jälkeen se yksityistettäisiin. ”Suomen ilmasto ei suojaa maatamme suurpaloilta”, muistuttaa Ilmatieteenlaitos. Ilmoituksia töiden toteuttamisesta ei pidä lähettää Metsäkeskukselle ennen hankkeen rahoituspäätöksen saamista. Etelä-Suomessa on lähes vuosittain yksittäisiä päiviä, jolloin palot voisivat levitä suurpaloksi jollakin pienemmällä alueella. Suurpalo kohteli metsää kovalla kouralla Ruotsin Västmanlandissa vuonna 2014. Suurpalot ovat mahdollisia silloin, kun maasto pääsee kuivumaan pitkään jatkuneen sateettoman jakson jälkeen ja samanaikaisesti metsäja latvapaloindeksi kohoavat korkealle voimakkaan tuulen, korkean ilman lämpötilan ja alhaisen ilman kosteuden seurauksena. JUSSI COLLIN KANADASSA riehuu parhaillaan metsäpalo, joka on saanut kymmenet tuhannet ihmiset jättämään kotinsa. Sivut 9–11 Junnikkalan usko riitti investointiin Sivut 12–13 METSÄSTÄ Palokärki on monen uskomuksen lintu Sivut 16–17 Metsänomistaja neuvoo toista Sivut 18–19 Liito-orava ja hakkuut sopivat myös samaan metsään Liito-orava voidaan yleensä huomioida niin, että tappiota ei synny. Pitkä jono hakemuksia Kemerahaun jäädyttäminen johtuu siitä, että Metsäkeskukseen tulleiden kemerahakemusten yhteissumma ylittää budjetissa tälle vuodelle määritellyn myöntämisvaltuuden. Sellaisia varoja ei ole käytettävissä, vaan tukia maksetaan hakemusten tulojärjestyksessä.” Hän ei usko, että tukien jäädytys aiheuttaisi metsureiden lomautuksia. Tällä hetkellä yhtiöittämisen takaraja on tämän vuoden loppu. Koska suurpalot aiheuttavat huomattavia, jopa kymmenien miljoonien eurojen taloudellisia menetyksiä, tulee palojen ennaltaehkäisyn ja sammuttamiseen liittyvien riskianalyysien olla ajan tasalla, Ilmatieteenlaitos vaatii. Siirtyvät hakemukset lohkaisevat osansa ensi vuoden myöntämisvaltuudesta. Suomi on altis suurille maastopaloille noin kerran 10 vuodessa. Kun tämän vuoden myöntämisvaltuus täyttyy, loput siirtyvät käsiteltäviksi ensi vuonna. Tuorein esimerkki Suomen ilmastoa vastaavissa oloissa tapahtuneesta suurpalosta oli Keski-Ruotsissa Västmanlandissa vuonna 2014 tapahtunut noin 14 000 hehtaarin laajuinen palo. Otson viime vuoden vahvistamaton liikevaihto oli Maaseudun Tulevaisuuden mukaan noin 25 miljoonaa euroa ja tulos 10 miljoonaa euroa miinuksella. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Se tarkoittaa summaa, jonka edestä valtio voi sitoutua rahoittamaan metsänhoitohankkeita. Itärajan takana Venäjällä jättimäiset metsäpalot toistuvat lähes joka vuosi. Näin ensi vuonna haku jäädytetään todennäköisesti tätäkin vuotta aikaisemmin. Terveyslannoituksista on saatava rahoituspäätös ennen töiden aloittamista. Suurpalot mahdollisia myös Suomessa Ruotsissa tuli tuhosi toissa vuonna 14 000 hehtaaria metsää. Sama voi käydä meilläkin. Sivu 24 Pohjavesialueiden ojitusta tutkittava Sivu 27 Rahakas Monaco haluaa vihertyä Ruhtinaskunta istuuttaa puuntaimen jokaista syntynyttä lasta kohden. Suomessa suurpaloilta on kuitenkin vältytty, mutta näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa. Sivu 6 Mikä harsuunnutti ja värjäsi kuusenlatvat. AJASSA 3 12. Sivut 22–23 PILKKEITÄ Mitä puita istutan kesämökilleni. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 TÄSSÄ NUMEROSSA saa – jos saa. Sivu 8 Metsäriidat uhkaavat taas laajentua täydeksi sodaksi Metso-suojeluohjelman leikkaukset närästävät ympäristöjärjestöjä. Samalla myös tukien maksatus viipyy ensi vuoteen, vaikka työt valmistuisivatkin jo aiemmin. Otson viime vuodet ovat olleet tappiollisia. Töiden toteuttamiseen on aikaa kaksi seuraavaa vuotta. ”Käsiteltäviä hakemuksia on kymmenien tuhansien hehtaareiden edestä, joten työtä pitäisi riittää.” Kenelläkään tavoitetuista metsänhoitotöiden toteuttajista ei ollut kertoa hankereserveistä, joilla metsurit työllistetään loppuvuodeksi. Koska Otson pääliiketoimintaa ovat kemerakelpoiset tieja ojahankkeet, sen viime vuoden tulosnäkymiä heikensivät entisestään kemeratuen muutokset ja tukimaksujen viivästyminen. Metsäkeskuksen hankepäällikkö Pekka Hovila arvioi, että toteuttamattomia mutta jo hyväksyttyjä kemerahankkeita sekä vielä käsittelemättömiä hakemuksia on liki kahden vuoden myöntämisvaltuutta vastaava määrä. Pohjoisempana tällaisia päiviä on harvemmin. ”Emme enää voi enää luvata, että tukea saa kaikkiin taimikoihin ja nuoriin metsiin. ”Huolimatta hyvästä ennakkovaroitusja sammutusjärjestelmästä emme voi varmuudella sanoa, ettei vastaava suurpalo voisi tapahtua myös Suomessa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ari Venäläinen kertoo. ”Valmiita kemerahankkeita riittää alkusyksyyn asti. Otson jatko yhä pöydällä Irtisanomisista ilmoittaneen metsäpalvelutoimijan yhtiöittämisestä on luvattu tietoa touko-kesäkuussa. Varhaisperkaukset ja nuoren metsän hoitotyöt voi aloittaa tukihakemuksen lähettämisen jälkeen – edellyttäen että tukihakemus on tehty ajoissa. Jos tuet olisi poistettu kokonaan, metsänomistajat manailisivat aikansa ja ryhtyisivät vähitellen hoidattamaan metsiään”, Pasanen toteaa ”Työtä pitäisi riittää” Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä selvittää, että hakukielto on seurausta uuden, huhtikuussa voimaan tulleen kemeralain säädöksistä sekä metsänhoidon tukien leikkauksista. Metsäkeskus myöntää kemeratukia ja ennen Otson syntymistä myös toteutti itse tukemiaan hankkeita. Vuonna 2014 sen liikevaihto oli vajaat 40 miljoonaa euroa ja tappiota kertyi noin 7 miljoonaa euroa. ”Maaliskuussa saapuneet hakemukset saattavat vielä mahtua tämän vuoden käsittelyyn”, Hovila selventää. Vähennyksistä 16 toteutetaan irtisanomisilla. Otso erkaantui Metsäkeskuksen viranomaistoiminnasta vuonna 2012 EU:n kilpailulainsäädännön vuoksi. Metsäteiden rakentamiseen ja kunnostusojitukseen erikoistuneen Otson alkutaival on ollut vaikea, ja metsäpalveluiden lopullista yhtiöittämistä on siirretty useaan otteeseen. Samalla taimikoiden hoito lykkääntyy ja kallistuu. Otson yhtiöittämiskelpoisuutta pohtiva maaja metsätalousministeriö on luvannut arvion Otson toimintaedellytyksistä kevään 2016 aikana. H ol ge r El lg aa rd Se pp o Sa m ul i AJASSA Helsingissä pian maan suurin pellettikattila Sivu 5 ”Taimituottajat ovat murroksen edessä” Timo Salminen ryhtyi vetämään maan suurinta taimiyhtiötä. Sen jälkeen yhdistyksen 60:tä metsuria odottaa lomautus”, ennakoi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman . VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN metsäkeskuksesta eriytetyn liiketoimintayksikön, Otso-metsäpalveluiden yhtiöittämisestä odotetaan lisätietoa kesään mennessä. Tuorein muutos Otson toiminnassa tapahtui huhtikuun lopussa, jolloin se ilmoitti vähentävänsä 35 henkilötyövuotta
Yhtä vaikea olisi tuolloin ollut ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua metsäteollisuus on taas noussut viennin ykköseksi tai sitä, että eniten paperinvalmistuksesta riippuvainen yritys UPM on kevään 2016 tulosyllättäjä. Toisin kuitenkin kävi, ja jo parin vuoden kuluttua paperin kysyntä kääntyi jyrkkään laskuun. Tulevaisuustyöryhmän olisi ollut mahdotonta ennustaa parin vuoden kuluttua alkavaa talouskriisien sarjaa, joka entisestään vähensi paperin kulutusta. Metsäteollisuus on luonut menestyksensä, mutta myös metsänomistajilla on ollut sen mahdollistajana osansa. Metsien hoidon taso on turvattava tehokkailla kannustimilla ja riittävillä resursseilla! Nyt ei seminaarien järjestäminen riitä, vaan ministeriön ja hallituksen pitää aloittaa pikaisesti käytännön kemeraremontti yhdessä alan toimijoiden kanssa.” Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand kommentoi maaja metsätalousministeriön päätöstä keskeyttää kemeratukien myöntäminen. MIKKO HÄYRYNEN Kuka tarvitsee kemeraa. Käsi sydämelle, metsänomistajat, milloin taimikko olisi jäänyt hoitamatta ilman tukena tulevaa muutaman euron tuntipalkkaa. Millä tätä voi selittää?” Pvma ”Katkeraa kalkkia MTK syöttää metsänomistajille, kun vaatii verovähennyksiä perimiseen ja milloin mihinkin. Samalla ehätetään ehdottamaan, että rakennetaan uusi kannustinjärjestelmä verotuksen kautta. Sen sijaan on yllättävää, kuinka huonosti asiantuntijat osasivat arvioida digitalisaation vaikutuksia. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Jyhkeästä koostaan huolimatta metsäteollisuuden laiva on kääntynyt ketterästi. Siitä esimakua saatiin jo ennen kuin työryhmä ehti julkistaa raporttinsa, kun UPM ilmoitti Voikkaan paperitehtaan lopettamisesta. ??. ”Uusia kemerahakemuksia ei 7.5.2016 jälkeen hyväksytä. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. AJASSA 4 12. Sen varaan voi rakentaa uusia jalostamoja. Nyt kemera nilkuttaa kohti loppuaan, eivätkä etujärjestötkään päristä partaansa kuin tavan vuoksi. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Itsellä ei koskaan sen vuoksi, muiden syiden vuoksi kyllä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 Oletko hakenut metsätietoa internetistä. Metsäteollisuudella ei enää mennyt entiseen malliin, ja Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry olivat päättäneet yhdistää voimansa selvittääkseen, mitä on tulossa. Vielä ei ole yhtään sovittua kuviota peruttu, mutta uskon että näin tapahtuu.” Metsuri motokuski ”Koppelo oli hoksannut, miten hyvän ja suojaisen pesäpaikan saa ruskettuvan tuulenkaatomännyn latvan alta.” Savottamies Koppelo löysi pesäpaikan Kymmenen vuotta sitten toukokuussa 2006 valmistui mielenkiintoinen raportti suomalaisen paperiteollisuuden tulevaisuudesta. Enteileekö koko kemeran alasajoa?” ChesterC ”Ensiharvennusleimikoista ei saa edes tarjouksia. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA Tuetulla metsänparannustoiminnalla on pitkä historia. ??. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 95% EI 5% vas taa jia 14 9 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Ohoh, rahat ovat loppu, mutta silti aika raju päätös. Kemerarahoista ne leikataan, koska ei tunnusteta talouden realiteetteja.” Ammatti Raivooja ”Nykymuotoinen kemera menee liian pitkän kaavan kautta. Uuden teknologian ei uskottu vähentävän aikakauslehtipaperin kulutusta Euroopassa, ainakaan kovin nopeasti. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Korjuupalvelun kautta isännälle jää nolla euroa kuutiolta, kun kemerat loppuivat. Sen jälkeen metsäteollisuusyritykset sulkivat lyhyen ajan sisällä monta muutakin paperitehdasta ja kymmeniä paperikoneita. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sama ilmiöhän pakkaa olemaan monessa muussakin virallisessa organisaatiossa. Monin paikoin ensiharvennusten nollaraja on saavutettu.” Portimo ”Onkos nyt viimeisen vuoden aikana tullut valtiolle mitään yllättäviä ylimääräisiä menoja suuruusluokassa satoja miljoonia vai mikäs nyt iski. Viime viikonloppuna hoidin taimikoita useita tankillisia. Mitä pitempi kaava, sitä suurempi byrokratia.” Harrastelija ”Metsäteollisuus on ollut se, joka kaiken hyödyn esimerkiksi kemerasta on napannut – korkojen kanssa. Vaikka puun hintaa ja saatavuutta moititaan, kansainvälisesti vertailtuna raaka-aineen markkina on Suomessa vakaa. Taittaa tulla aika lyhyt raivuukausi tänä kesänä. Yritykset ovat muuttaneet tuotevalikoimaansa ja kehittäneet uusia tuotteita, joista ensimmäiset ovat jo markkinoilla. Heti suorituksena sain hyvän mielen, sen isomman tilin nostaa joskus joku muu. Kaikki tuki on ollut alentamassa kantohintaa, joka nykyisin on sikamaisen alhaalla.” Jätkä Pätkät ”Onhan tuo melkoinen uutinen meille, jotka työksemme raivausahaa heilutamme. 10 vuotta Voikkaan sulkemisesta ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Myös Paperiliiton ja Metsäteollisuuden työryhmä korosti 10 vuotta sitten suosituksissaan puun merkitystä. Valtiovarainministeriössä on kuultu aika monta kertaa, että valtio saa omansa korkoineen kun toiminta vilkastuu. Uusi kysymys: Tartutko tänä kesänä raivaussahaan. Tuo tavoite täyttyi jo muutaman vuoden kuluttua. Se vaati, että metsien kasvu on nostettava runsaasta 80 miljoonasta kuutiometristä ainakin sataan miljoonaan kuutiometriin vuodessa
Biopolttoaineiden hankinta on logistiikkaa ja siitä aiheutuvien kustannusten hallintaa.” Nyt Helsingissä kerätään kokemuksia pellettien poltosta. ”Meiltä odotetaan bioenergian käyttöä mutta myös pelätään, että viemme raaka-ainetta muilta.” Maan suurin pellettikattila Helen aloitti bioenergian käytön vasta puolitoista vuotta sitten, jolloin pellettiä alettiin koemielessä polttaa kivihiilen seassa. Siellä kuuntelin toisten kokemuksia ja kerroin omista kokemuksistani. Toivottavasti. Helen Oy:n, entisen Helsingin Energian, kehityshankeyksikön päällikkö Janne Rauhamäki sanoo, että Helsinki on kokonsa vanki. Tavoitteena on 5–10 prosentin osuus. Maan suurinta pellettikattilaa rakennetaan parhaillaan. Minua sytyttivät uudet metsänomistajatuttavat sekä ne lukuisat keskustelut, joita eri tilaisuuksissa käytiin. AJANKOHTAINEN KOLUMNI MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva H elsinkiä on moitittu peränpitäjäksi, kun kaupunki toisensa jälkeen vaihtaa voimaloidensa polttoaineita fossiilisista puuhun. Tuntuma on paras sana kuvamaan omaa metsätalouden päätöksentekoani. Helsingissä ei ole vieläkään yhtään hakekattilaa. Siispä kummi jokaiselle uudelle metsänomistajalle. Laskeeko siis nyt metsien hoidon taso juuri kun teollisuuden puun käyttö näyttäisi olevan nousussa. Arvioinnit ovat yksi hyvä tapa jakaa kokemuksia ja ohjata asioita parempaan suuntaan. Toimijoiden arviointi. Minä haluaisin peukuttaa (tai tähdittää tai arvioida muuten) niitä toimijoita, joiden kanssa olen töitä tehnyt. Kun metsänomistaja tekee päätöksiä, mihin ne perustuvat. Metsänomistajia on aina patisteltu hoitamaan metsiään metsäteollisuuden ja kansantalouden parhaaksi. Sosiaalinen media on luonteva paikka jakaa kokemuksia laajemmalle joukolle. Voisiko sähköisestä puukauppapaikasta tai Metsään.fi palvelusta tulla hyvä peukutuspaikka. AJASSA 5 12. Se olisi kolmannes koko maan pelletintuotannosta.” Helen teki hiljattain päätöksen erillisen, pelkästään lämpöä tuottavan pellettikattilan rakentamisesta. ”BIOPOLTTOAINEISIIN SIIRTYMINEN ON HELPOMPAA SISÄMAAN KAUPUNGEISSA.” Helsingiltä odotetaan biopolttoaineiden käyttöä, mutta samalla sen pelätään vievän raaka-ainetta muilta, Janne Rauhamäki sanoo. Rauhamäki myöntää, että sisämaasta katsoen on vaikea hahmottaa, miksi Helsinki ei pysty sellaiseen mihin maakuntakaupungit pystyvät. Vuoden 2018 alussa valmistuvan laitoksen pelletin käyttö saattaa nousta 50 000 tonniin vuodessa ja Helenin pelletin kokonaiskäyttö puoleen Suomen tuotannosta. Erityisesti asiantuntijat ovat ollet haluttomia tulemaan mukaan sosiaalisen median keskusteluihin. Siinä kokeneemmat metsänomistajat johdattelevat valittua aihetta ja koulutus etenee kysymysten ja keskustelujen pohjalta. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 Pellettejä on eri laatuja. Jakamismetsätaloutta Nyt neuvonnan ja edistämisen rahoitus on pudonnut merkittävästi. Polttoaineiden suhteiden pienikin prosenttimuutos on määrällisesti iso. Pääkaupunkiseudun metsänomistajayhdistyksen kokeilema vertaiskoulutus on saanut suuren suosion ja mikä ilahduttavinta, koulutus on innostanut paikalle runsaasti nuorempaa metsänomistajasukupolvea. Henkilökohtaista vertaistukea toisi uuden metsänomistajan kummi. Vertaiskoulutus on uusi ja mielenkiintoinen avaus. Onko pohjana asiantuntemus, tuntuma vai tunne. Kummi on kokeneempi metsänomistaja, joka onnistuessaan hälventäisi niitä pelkoja ja sitä työläyden tunnetta, joka uudella metsänomistajalla tuppaa olemaan. Siksi suoran neuvonnan ja edistämisen vähenemistä voi korvata lisäämällä kierroksia metsänomistajien kokemusten jakamiseen. Kokemuksia metsän käsittelyistä, koneista, toimijoista, tuhoista, ihmisistä – kaikkia niitä kokemuksia joita olen metsänomistajaurani aikana nähnyt ja kuullut. Rauhamäki uskoo, että bioenergian käytön seuraava suuri hyppäys tapahtuu 2020-luvun alkupuolella. ”Biopolttoaineisiin siirtyminen on helpompaa sisämaan kaupungeissa, missä volyymit ovat kymmenesosa Helsingin tarpeesta ja hankinta-alue on täysi ympyrä. Tämä malli levitköön muualle. Vuosia sitten aloittelevana metsänomistajana innostuin pääkaupunkiseudulla toimivan metsänomistajayhdistyksen toiminnasta. Helen käyttää kotimaista, pieniin kattiloihin tarkoitettua kotitalouslaatua, joka tehdään sahauksen ja höyläyksen sivutuotteista. Vasta kokemusten jakamisen kautta uudet käytännöt syntyvät ja leviävät laajaan käyttöön. Ryhmässä viisaus tiivistyy. JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Väheksyntä väistyköön, sillä jatkossa se tulee olemaan entistä tärkeämpi tapa jakaa kokemuksia. Uskokaa minua. ”Jos biopolttoaineiden osuutta nostetaan merkittävästi, niin niitä joudutaan tuomaan ulkomailta.” Kotimaisten vyöry alkoi sisämaasta Kotimaisiin polttoaineisiin siirtyminen aloitettiin muutama vuosikymmen sitten, ensiksi sisämaassa ja turpeella. Vanha patistelukeino oli ”ylhäältä alas -neuvonta”, ja edistämisorganisaatioiden tehtävänä oli levittää yksinkertaisia hoitotapoja mahdollisimman monelle metsänomistajalle. ??. ”Energiankulutus on valtava verrattuna mihin tahansa sisämaan kaupunkiin. Tilanne ei muutu, vaikka Helsinkiin rakennetaan maan suurinta pellettikattilaa. Tuntumassa on mukana sekä asiantuntemusta että kokemuksia. 10 vuotta Voikkaan sulkemisesta. Turpeesta ollaan siirtymässä puuhun, ensiksi pienissä voimaloissa ja koko ajan isompiin edeten ja osuutta lisäten. Omasta kokemuksestani tiedän, että neuvonta ja edistäminen on tehotonta, jos apuna ei ole metsänomistajaverkostoja ja kokemusten jakamista. Ulkomailta on saatavilla suuriin laitoksiin tarkoitettua teollisuuspellettiä. Sosiaalista mediaa on väheksytty ja vieroksuttu sen oletetun hallitsemattomuuden vuoksi. Minulta puuttuu kuitenkin paikka, jossa arviointia voisi tehdä järjestelmällisesti. Jos teemme jotain vähänkään merkittävää, niin virrat ovat suuria.” Helsingin lämmönkulutus vastaa noin seitsemää Jyväskylää. Helsinki on oman suuruutensa vanki Helen Oy:n Janne Rauhamäki kertoo, miksi Helsinki ei lämmitä enempää puulla. ”Jos siihen päästään, pellettiä tarvitaan satatuhatta tonnia
Pari tarhaa on suljettu ja kolmaskin, Kerimäki, piti jo panna kiinni, mutta se sai jatkoaikaa runsaiden taimitilausten vuoksi. Kun hän sanoo, ettei taimien laadusta tingitä, se tuntuu uskottavalta. Taimien lisätarve jää niin vähäiseksi, että se voidaan tyydyttää nykyisillä tarhoilla tuottavuutta tehostaen.” ”Omistaja saa vastata tähän” Suomen taimituotanto oli pitkään miltei kokonaan valtion omistamaa. ”Hakkuiden lisäys kohdistuu ensisijaisesti harvennuksille. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M etsähallituksen Finforelian toimitusjohtaja Timo Salminen on monipuolisesti koulutettu yritysjohtaja. Nyt kolme viidestä isosta taimituottajasta on yksityisiä, kun Mellanå ja Taimi-Tapio myytiin. Minun tehtäväni on huolehtia kannattavuudesta jos omistusta jatketaan. Salmisella siis riittää savottaa. Tärkeintä on saada henkilöstö uskomaan tulevaan. AJASSA 6 12. ”Totta kai sitä mieluummin olisi menestyvässä firmassa. ”Epävarmuutta on helpompi sietää kun tietää, että kalenteri täyttyisi omilla hommilla, jos palkkatöistä tulisi lähtö.” Tarhoja kiinni Metsähallituksen toimitusjohtaja Esa Härmälä antoi taimiyhtiölle viime vuonna ukaasin kääntää toiminta voitolliseksi kahdessa vuodessa. Finforelia tekee yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskus Luken kanssa ”Taimien kysyntä ei kasva” Suomen suurimman taimiyhtiön toimitusjohtaja ennustaa, että muutamassa vuodessa taimituottajien kenttä muuttuu. ”Tähän on omistajan vastattava. Haluan eroon säkeissä raahattavista ja kuokalla istutettavista isoista taimista”, hän linjaa. HAASTATTELU. Salminen väistää kysymyksen, mihin valtio-omisteisia taimiyhtiöitä oikeasti tarvitaan. Tässäkin taitavat heijastua johtajan omat istutuskokemukset. Lähtökohtana oli vajaan seitsemän miljoonan euron liikevaihdolla tehty hirveä, noin viiden ja puolen miljoonan euron tappio. ”En tiedä, mitä asioita omistaja on painottanut valitessaan minut Finforelian toimitusjohtajaksi”, Salminen vastaa. Jatkossa Suomen taimitarve pystytään Salmisen mukaan tyydyttämään nykyisin tarhoin, vaikka hakkuut jatkossa lisääntyisivät merkittävästikin. Valtio-omisteisia ovat Finforelia sekä Otson ja Tapion omistama Pohjantaimi. ”Haluan, että saamme tuotantoon pienikokoisia, tavallisella pottiputkella keväällä istutettavia koivuja, joiden menestys on tutkimuksin varmistettu. Hänellä on diplomi-insinöörin, kauppatieteen maisterin ja vielä metsänhoitajan tutkinto. Yksityinen kauppapuutarha Partaharju aloitti muutama vuosi sitten metsätaimien tuotannon ja on nopeasti kasvanut suurten taimiyhtiöiden kokoiseksi. Työurakin on niin vakuuttava, että tappiollisen taimiyhtiön vetäjäksi ryhtyminen tuntuu kummalliselta. ”HALUAN EROON SÄKEISSÄ RAAHATTAVISTA JA KUOKALLA ISTUTETTAVISTA TAIMISTA.” FAKTA Timo Salminen » Diplomiinsinööri, kauppatieteen maisteri ja metsänhoitaja » Asuu Jyväskylässä » Vaimo ja kaksi lasta » Harrastaa liikuntaa, erityisesti kilpatanssia Finforelian toimitusjohtaja Timo Salmisella on kaksi vuotta aikaa kääntää raskaasti tappiollinen taimiyhtiö plussalle. Hän uskoo, että Finforelia pystytään parissa vuodessa vääntämään voitolle – tai ainakin nollille. Hän on hankkinut 600 hehtaarin metsäomaisuuden, joka oli ponnin aikuisena suoritetuille metsänhoitajan opinnoille. Miehen edellisten työpaikkojen yhteinen nimittäjä on ollut omistajanvaihdos Salmisen tultua puikkoihin. yhteistyötä taimien tuotekehityksessä. Silloin he ovat valmiit ponnistelemaan tilanteen korjaamiseksi.” Finforelia keskittää tuotantonsa Nurmijärvelle, Saarijärvelle sekä Rovaniemelle. Metsät madaltavat kynnystä tarttua tuulisiinkin tehtäviin. Hänen työhistoriansa tukee ennustusta. Olen ennenkin ryhtynyt tiukoilla olevan yhtiön vetäjäksi.” Palkkatöidensä ohella Salminen on metsäsijoittaja. Viimeksi näin kävi Jämsän Hallissa toimineelle lentokoneiden osia valmistaneelle Patriacompille, jonka osti espanjalainen Aernnova. ”Laadusta ei tingitä” Metsänomistajana Salmisella on vankka tausta taimien ostajana ja istuttajana. Jos taas päädytään firman myyntiin, se on laitettava myyntikuntoon.” Salminen ennustaa, että muutamassa vuodessa taimituottajien kenttä muuttuu. Liike-elämässä se vaan tahtoo olla niin, että toimitusjohtajan paikkoja on useammin auki huonossa kunnossa olevissa firmoissa. ”Yksin ei voi paljonkaan. Pestattiinko sinut Finforeliaan laittamaan firma myyntikuntoon. Tätä pidettiin epätyydyttävänä jo 1990-luvulla
Kolmikerroksinen, päällystetty taivekartonki on vaikeimpia kartonkilaatuja, ja tehtaan uskotaan saavuttavan täyden käyntinopeuden vuoden loppuun mennessä. Liikevaihtoa painoi Husumin siirtymävaiheen lisäksi havusellun halpeneminen. Hyödynnä monipuolinen verkkoja mobiilipalvelumme kuvioja puustotietojen ylläpidossa! Ja lataa älylaitteellesi sovelluskaupastasi. UPM jatkaa kustannusjahtiaan, ja lappu pannaan tällä kertaa amerikkalaistehtaan luukulle. Metsä Group kärsi sellun hinnanlaskusta ja tuotannonmuutosloikasta pois paperista. UPM:n kustannusjahdin vaikutukset olivat tulosjulkistuskierroksen positiivinen yllätys.. Puisten LVL-rakennuselementtien tuotannon Varkauden tehtaalla pitäisi käynnistyä kesäkuussa. Markkinavoimat näyttivät tyytymättömyytensä Metsä Group -konsernin pörssiyhtiö Metsä Boardia kohtaan, jonka kurssi putosi tulosjulkistuksen jälkeen. ”LIIKEVAIHDOT JÄIVÄT ALLE ODOTUSTEN. ”Taimien kysyntä ei kasva” MIKKO HÄYRYNEN ”PAPERIN kysyntä laskee edelleen, mutta muuten metsäteollisuuden näkymät ovat vähintäänkin kohtalaiset”, Nordean osaketutkimuksen pääanalyytikko Harri Taittonen kommentoi metsäyhtiöiden ensimmäistä vuosineljännestä. Kustannusjahti jatkuu, mutta isot uutiset eivät koskeneet kotimaata. € 155 162 263 181 88 106 28 32 Velkaantumisaste, % 58 65 23 31 35 41 42 34 Liiketulos on varsinaisen liiketoiminnan tulos ennen velanhoitokustannuksia ja kertaeriä, mikä on yhtiöiden itsensä suosima tunnusluku. Metsä Group on nostanut kuitupuun ostomääriään koko maassa. Lisäksi tulokseen vaikuttivat yhtiön kasvuhankkeet. Tällä tulosjulkistuskierroksella Metsä Groupin kertaerät olivat poikkeuksellisen pienet. Metsä Group paperivapaa Metsä Group on liikevaihdoltaan puolet pienempi kuin Stora Enso ja UPM, mutta kiinnostava yhtiö paitsi Äänekoski-hankkeensa vuoksi myös siksi, että yritys on paperivapaa metsäyhtiö. A nn a B ac k metsapaikka@mhgsystems.com / puh. ”Nyt nähtiin, mikä metsäfirmojen tuloskunto on sellun hintahuipun jälkeen.” Sekä Stora Enso että UPM näyttivät viime vuotta parempia tuloslukuja, vaikka liikevaihto hiukan supistuikin. Stora Enso virittää kartonkikoneitaan Suomessa ja Kiinassa ja Metsä Group tekee samaa Ruotsissa. Sinä päätät itse, miten metsiäsi hyödynnät! Metsätieto yhdessä paikassa Metsänomistajuus uudelle tasolle Metsäpaikka.fi mahdollistaa metsätiedon säilyttämisen ja ylläpitämisen yhdessä paikassa. Äänekosken biotuotetehtaan kerrotaan olevan 35-prosenttisesti valmis. Ylösajettava kartongintuotanto ei ole ehtinyt korvaamaan paperitoiminnon alasajoa, ja Metsä Groupin liikevaihto on laskenut kolme peräkkäistä kvartaalia. 010 400 6280 Metsäpaikka.fi on suomalaisen MHG Systems Oy:n tuottama palvelukokonaisuus. Metsä Groupin yksityismetsien puunhankinnasta jo lähes viidennes ostetaan sähköisesti. Mäntylän mukaan kysymys hankinnan mukana tulevien tukkien osoitteesta ei ole vielä ajankohtainen, sillä ostot ovat painottuneet harvennuksiin ja alueellisesti Pohjanmaalle ja Lappiin, missä tukkiprosentti on pieni. Stora Enso virittelee Varkautta Jos laskevaa paperiliiketoimintaa ja viime vuonna myytyä espanjalaista kartonkitehdasta ei oteta lukuun, niin Stora Enson liikevaihto kasvoi reilut kaksi prosenttia. Täyteen tuotantoon pääseminen saattaa viedä kaksi vuotta. AJASSA 7 12. UPM:n kustannuskarsinnan tehokkuus oli positiivinen yllätys.” Suomea koskevia sulkemisuutisia ei tällä tulosjulkistuskierroksella tullut. UPM:N KUSTANNUSKARSINNAN TEHOKKUUS OLI POSITIIVINEN YLLÄTYS.” Sijoittajat ovat alkaneet kiinnostua metsäyhtiöistä, sillä ne ovat tehneet kohtalaista tulosta vaikka maailman yleistalous mataa. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 Liikevaihdot jäljessä viime vuodesta Ensimmäisen vuosineljänneksen avainluvut Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 Liikevaihto, milj. Kiinassa Beihain kuluttajapakkauskartonkitehtaan odotetaan käynnistyvän nyt toukokuussa. Ruotsalaisen Husumin hienopaperia valmistanut tehdas on muutettu taivekartongille, jonka tuotanto alkoi helmikuussa. www.metsäpaikka.fi Haluatko hallita metsäomaisuuttasi. Kraftliner on ruskeaa, usein voimapaperiksi kutsuttua kartonkia, jota käytetään aaltopahvin pintamateriaalina. € 248 220 281 210 110 129 33 43 Liiketulos, % 10,1 8,8 11,5 8,4 9,5 10,2 7,6 8,2 Tulos ennen veroja, milj. Sellun, biopolttoaineiden, tarrapaperin ja tarralaminaatin toimitusmäärät kasvoivat, samoin hienopaperin toimitukset Aasiassa. Metsäjohtaja Juha Sellun hinta niisti yhtiöiden liikevaihdot Metsäfirmojen näkymät ovat kohtalaisen hyvät. Rakentaminen on tähän saakka rahoitettu kassavaroilla, mutta loppuvuoden aikana vierasta pääomaa nostetaan satoja miljoonia euroja. Kraftlinerin täyden tuotannon odotetaan alkavan ensi vuoden alussa. ”Liikevaihdot jäivät alle odotusten. Kasvu oli pääasiassa Uruguayn sellutehtaan kasvaneiden volyymien ja Varkauden kraftlinertehtaan ylösajon ansiota. Metsä Groupin loikka pois paperista takelteli. Kertaluonteiset erät tapaavat olla suurehkoja vuodesta toiseen, joten todellisemman kuvan kannattavuudesta antaa tulos eli voitto, jossa on otettu huomioon kertaerät ja rahoituskulut. Tavoitteenamme on palvelu, jossa metsänomistajat pystyvät kilpailuttamaan metsätyönsä ja saamaan puustaan parhaan mahdollisen hinnan. www.mhgsystems.com OTA ILMAINEN PALVELU KÄYTTÖÖSI OSOITTEESSA Me uskomme metsänomistajan oikeuksiin ja haluamme mahdollistaa omatoimisen metsäomaisuuden hallinnan. UPM sulkee Yhdysvaltojen Mainessa sijaitsevan aikakauslehtipaperitehtaan ja myy sanomalehtipaperitehtaan Saksassa. € 2 445 2 491 2 446 2 486 1 156 1 255 436 526 Liiketulos, milj. UPM teki tulosparannuksensa etenkin paperiliiketoiminnan kustannusjahdilla
AJASSA 8 12. Samalla toivotaan, ettei uutta epidemiaa tulisi enää ensi kesänä. Käymme katsomassa myös suomalaisille tuttuja mäntyjä, jotka Skotlannissa ovat lähes uhanalaisia. jen vihreiden neulasten osuus pienimmillään. Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija.. Tämän seurauksena latvat voivat nyt olla monikasvaimisia ja pyöristyneitäkin kaikenikäisillä kuusilla, niin viljellyissä kuin luontaisesti syntyneissä metsissä. Epidemioiden seurauksena neulasia on karissut jo paljon, ja lisää viime kesän ruskettamia tulee vielä karisemaan. Koska koukkulatvatautia on kuitenkin ollut selkeästi vähemmän vuosina 2014 ja 2015, kuusensuopursuruosteen merkitys harsuuntumisen syynä korostuu. Metsälehden kestotilaajat saavat matkan hinnasta 75 euron alennuksen. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 UUTTA! Tapion huippusuositut Hyvän metsänhoidon suositukset – maastotaulukot ovat nyt saatavilla mobiilisti! • Pidä keskeisin metsätieto aina mukanasi. Kuva huhtikuulta Rovaniemeltä. Heille matka maksaa kahden hengen huoneessa 1495 euroa. Koukkulatvatauti ja kuusensuopursuruoste ovat runnelleet kuusen latvaa. Kesken kasvukautta paljon neulasiaan menettäneiden puiden kunto ei ole heikon yhteyttämisen takia paras mahdollinen. Maastotaulukot Muista myös Tapion painetut julkaisut! Lähde Metsälehden mukana Ylämaiden jylhiin maisemiin. Mikä sitten on kuusten kunto nyt. Jälkimmäinen ilmeisesti täydentää edellisen keskeistä merkitystä latvusten ränsistymisessä. Lisäksi harsun ja kuolleen latvan katsominen taivasta vasten tuntuu pelottavalta, sillä pituuttahan puu kasvaa vain latvasta. • Dynaamiset taulukot ja laskurit sekä havainnolliset kuvaesimerkit tuovat maastotaulukoihin aivan uuden ulottuvuuden. Tätä voisi tutkia veistelemällä joitain kasvaimia sieltä täältä niin, että sekä verso että silmu halkeavat. v Matkan metsäasiantuntijana on emeritusprofessori Kari Mielikäinen. Ankara kuusensuopursuruoste-epidemia värjäsi viime elokuussa Kivaloiden vaarakuusikot keltaisiksi. Kuusensuopursuruosteen aiheuttama harsuus näkyy parhaiten latvassa, missä viime kesän neulasten osuus oli suurimmillaan ja vanhempien vuosikertoHarsuiset kuusenlatvat hämmentävät pohjoisessa Pohjoisen kuusen harsuus on kahden kauppa: kuusensuopursuruosteen ja koukkulatvataudin. Koukkulatvatauti keskittyy latvaan Pohjoisessa oli merkittävä koukkulatvatautiepidemia vuosina 2011–2013. Hinta sisältää matkat, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat, vierailut sekä oppaan palvelut. Alaoksien neulaskatoa ei huomaa niin helposti lyhyiden kasvainten ja uusien neulasten vähäisen osuuden takia. Tämä on voinut vaikuttaa puiden talvenkestävyyteen. Näet kiinnostavia metsiä ja koet historian havinaa Loch Ness -järven rantamilla. Muille kuin kestotilaajille hinta on 1570 euroa. Viime kesän neulaset ovat ruskeita tai jo karisseita, ja osa latvan kasvaimista on käpristynyt mutkalle. Lisäksi tavataan kuolleita koukkumaisia kasvaimia. Kuusensuopursuruoste-epidemia oli viime kesänä ankara. Ilmiön yleisyys on saanut metsänomistajat huolestumaan kuusten kunnosta ja puiden selviämisestä. Onko latvassa lainkaan eloa. Paljon kuusensuopursuruostetta Pohjoisen kuusen harsuus on lähinnä kahden kauppa: kuusensuopursuruosteen ja koukkulatvataudin. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT: puhelimitse 020 756 8610 tai sähköpostilla irene.hiltula@triotravels.fi Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.fi ja www.metsalehti.fi 29.9.–3.10.2016 Kestotilaajan etu 75 euroa! RISTO JALKANEN teksti ja kuvat ETELÄISEN ja keskisen Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosien kuusikoissa on havaittu runsaasti latvastaan harsuja kuusia. Onkin syytä pohtia, ovatko harsujen kasvainten silmut ja versojen jälsi kestäneet tammikuun pakkaset. Kuuset ovat kärsineen näköisiä lähes riippumatta niiden koosta, iästä, syntytavasta tai kasvupaikasta. Kun myös tämä tauti tappaa neulasia, pelko latvan heikosta kunnosta vahvistuu. Jos kuoren alta ja silmuista löytyy vihreä väri, silmut puhkeavat uuteen, tosin heikentyneeseen kasvuun kesän alkaessa. Yhden hengen huoneen lisämaksu on kaikille 225 euroa ja Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa hengeltä. Hinta ei sisällä matkavakuutusta
TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 AJASSA Onko taas metsäsotien aika. MIKKO RIIKILÄ E dellinen metsäsotien kausi päättyi suunnilleen samaan aikaan, kun Stora Enson Kemijärven sellutehdas suljettiin. Metso-rahoituksen leikkaaminen oli luontojärjestöjen mukaan virhe, joka nyt kärjistää metsäkiistoja. 9 12. R on i R ek om aa / Le ht ik uv a H ei kk i Sa rv ia ho / Le ht ik uv a. Samaan aikaan hallitus leikkasi Metso-ohjelman rahoja roimasti. 2016 Nykyään mieltä osoitetaan päättäjien luona, tässä syynä uusi metsähallituslaki. Nyt Kemijärvelle puuhataan uutta tehdasta ja myös metsäkiistat ovat taas kärjistymässä. 1988 1980-luvun metsäsodissa mieltä osoitettiin paikan päällä, kuten Talaskankaalla vuonna 1988. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Uusilla metsäriidoilla ja Kemijärven vielä oraalla olevilla suunnitelmilla ei varmastikaan ole suoraa yhteyttä. Kaavailtu biojalostamo on osa metsätalouden uutta nousua ja hakkuiden merkittävää lisäämistä talousmetsissä. Välillisesti ne silti liittyvät toisiinsa
Ongelmia on ollut, mutta toivottavasti jälki paranee”, sanoo Greenpeacen Suomen metsävastaava Matti Liimatainen . Tämä on johtanut sen laatuiseen epätasapainoon, etM ik ko R iik ilä. Haluamme myös seurata, miten UPM noudattaa sille myönnetyn FSC-sertifikaatin kriteerejä. Samantapaisia ajatuskulkuja esitettiin 1980ja 90-luvuilla ilmansaasteisiin vedoten. ”Ympäristöjärjestöt ovat moittineet nykyistä metsienkäsittelyä tehometsätaloudeksi. Syvää epäluottamusta Oma lukunsa metsäkärhämien uudelle alulle oli Metsähallituslain uudistamisesta käyty pitkä ja sekava taistelu. Metsäkiistat ovat myrkkyä metsäsektorille, joka on pyristellyt irti tehometsätalouden leimastaan. Muutimme suunnitelmat eri-ikäisrakenteisiksi hakkuiksi, mutta kun yhteistä näkemystä ei tuntunut syntyvän, niin teimme siellä lopulta vain ylispuuhakkuun”, kertoo Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen . Greenpeace on näet pyytänyt ja saanut Suomen metsäkeskukselta tiedot kaikista Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden metsien metsänkäyttöilmoituksista. Metsähallitus perääntyi ja jupakka kuihtui muutamaan uutiseen. Metsäkiistojen kärjistymisen syyt ovat istuvan hallituksen valintojen seurausta. Myös tiede on valjastettu metsäsodan aseeksi, kuten 1990-luvullakin. UPM:n pienipiirteiset hakkuut synnyttivät odottamattoman kahakan, johon ympäristöjärjestöt mobilisoivat väkeään Greenpeacen keulakuvaa Sini Saarelaa myöten. Ylä-Lapissakin päädyttiin taas toran tielle, kun Muddusjärven poromiehet marssivat tai marssitettiin parrasvaloihin. Pahoiksi äityessään taistelut eivät innostaisi kansainvälisiä sijoittajia laittamaan rahojaan esimerkiksi Kemijärven tai Kuopion vireillä oleviin tehdashankkeisiin. ”Metsähallituksen kanssa meillä on pitkä historia. Viidennes hakkuumahdollisuuksista on pysyvästi jäänyt käyttämättä, mikä ei kerro kovinkaan tehokkaasta toiminnasta”, pohtii viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta Suomen Metsäyhdistyksestä. Tutkijat ovat tyrmänneet metsätalouden ekologisen kestävyyden ja määrittävät nykymetsänhoidon jälleen tehometsätaloudeksi. Uutta oli, että perinteisten ymKessi, Inari METSÄHALLITUS 1987-91 Talaskangas, Vieremä, Pohjois-Savo METSÄHALLITUS 1988–91 Porkkasalo, Sotkamo METSÄHALLITUS 1991 Närängänvaara, Kuusamo Kuusamon yhteismetsä 1994–95 Malahvia, Suomussalmi METSÄHALLITUS 2003 METSÄSODAT päristöjärjestöjen yhteisrintamaan Metsähallituskiistassa liittyivät virkistysjärjestöt, etunenässä Suomen Latu. Lausuntoja oli jakamassa Suomen Luonnonsuojeluliiton Paloma Hannonen , joka aiemmin toimi ympäristöministeri Ville Niinistön erityisavustajana. Myös Orivedellä sekä kunnan että UPM:n mailta löytyi palanen hakkuiden uhkaamaa erämetsää. Toisaalta UPM:n ja myös Tornatorin mailla on runsaasti Metso-ehdot täyttäviä kohteita, joiden käsittely meitä kiinnostaa. Metsäkiistoille löytynee jatkossakin lisää kohteita. ”Hallitusohjelmassa lisättiin hakkuutavoitteita voimakkaasti. Metsäja biotalouden kasvutavoitteita on kyseenalaistettu myös ilmastonmuutokseen vedoten. Greenpeacella kaikki hakkuusuunnitelmat Metsäkiistojen uusi aika alkoi Oulunjärven Ärjänsaaresta. Samalla Metso-rahoja leikattiin 40 prosenttiin. ”Alkuun tarkoitus oli tehdä päätehakkuita, kunhan ensin neuvotellaan paliskunnan kanssa. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 AJASSA ”PERIAATTEESSA PUUN KÄYTTÖÄ VOITAISIIN LISÄTÄ, JOS METSIEN SUOJELUSTA SAMALLA HUOLEHDITTAISIIN.” ”Metso-rahojen raju leikkaus kärjistää metsäkiistat uudelleen”, varoittaa Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Samalla se kuitenkin heijasti luontoväen epäluottamusta metsätalouden kykyyn ja haluun vaalia luonnon moninaisuutta. Esimerkiksi kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen löysi siitä perusteen jättää metsiä kokonaan hakkaamatta. Kiista karnevalisoitui opposition ja hallituksen väliseksi jupinaksi. 10 12. ”Hakkuita ei pidä lisätä nykytasolta” Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkavan mukaan luontoväellä on aito huoli metsälajien edelleen jatkuvasta uhanalaistumisesta
Samalla luonnontilaisen kaltaisiksi lähivuosikymmeninä kehittyviä vanhoja metsiä voitaisiin jättää metsätalouskäytön ulkopuolelle, mikä lisäisi metsäluonnon monimuotoisuutta.” Sulkava ei väheksy metsätalouden käyttämiä luonnonhoitokeinoja. Näin hän pitää esimerkiksi Äänekosken uuden sellutehtaan rakentamista virheenä. Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma on antanut mahdollisuuden suojella metsäluonnon monimuotoisuutta rikastuttavia elinympäristöjä. Metso-ohjelmaa Branderkin vahvistaisi. Kosteassa ja varjossa viihtyville vanhan metsän lajeille säästöpuista ei sen sijaan ole apua.” Hän laskee, että noin kymmenen prosentin osuus metsistä pitäisi eteläisessäkin Suomessa suojella. Metso-ohjelman tuella on kahdeksan viime vuoden aikana suojeltu pysyvästi noin 56 000 hehtaaria, määräaikaisia suojelusopimuksia on tehty 34 000 hehtaaria. tä maltillisemmatkin ympäristöjärjestöt radikalisoituvat. Ohjelmalle annetuista tavoitteista on saavuttamatta vielä puolet. Metsäyhtiöillä pitäisi tälläkin hetkellä olla varaa suojella esimerkiksi Metso-ohjelmaan kelpaavat metsänsä, vaikka ohjelman rahoitusta onkin leikattu.” Metso maistuisi myös UPM:lle Suurille metsäyhtiöille metsämaine ei ole vähäpätöinen asia. ”Tehometsätalouden aikaisten istutusmetsien hyväkasvuiset puustot riittävät nykyisten hakkuumäärien ylläpitämiseen vuosikymmeniksi. Tänä vuonna samaan tarkoitukseen on rahaa jaossa vain 23 miljoonaa euroa. Metso nälkäkuurille Ekologisen kestävyyden turvaksi tarvittaisiin luontoväen mukaan kymmenesosa metsistä myös EteläSuomessa. kymmeniä tuhansia hehtaareita suojelutarkoituksiin. Tältä haluttaisiin nyt välttyä. ”Uudistettu metsälaki on perusta metsien ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle.” Hän muistuttaa, että UPM on suojellut kymmenen prosenttia metsäomaisuudestaan ja myynyt Ja nn e R uo ts al ai ne n Metsistä voidaan hakata lisää puuta luontoa vaarantamatta, UPM:n Sauli Brander uskoo. ”UPM on yhdessä Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n kanssa esittänyt maaja metsätalousministeriölle vapaaehtoiseen metsien suojeluun tarkoitettujen määrärahojen lisäämistä, jotta metsien monimuotoisuus voidaan turvata samalla kun hakkuumääriä nostetaan.”. Lisäksi luonnonhoitotoimia on tehty 16 000 hehtaaria. Säästetty summa oli sitä paitsi niin pieni, että kyse on selvästi hallituksen ideologisesta valinnasta.” Sulkava huomauttaa, että Metso-suojeluohjelman mukainen rahoitus on ollut vaivaton keino ratkaista arvokkaiden metsäkohteiden käsittelystä tulleet kiistat. Greenpeacen Liimatainen ehdollistaisi kaavaillut hakkuumääKeihäsjärvi, Loppi METSÄHALLITUS 2004 Ylä-Lappi METSÄHALLITUS STORA ENSO 2002–2010 Keuruu METSÄHALLITUS 2015 Ärjänsaari, Kajaani Orivesi UPM 2016 Ylä-Lappi METSÄHALLITUS 2016 rien lisäykset. Tämä saatiin huomata jo 1990-luvulla, kun paperinostajien kyselytulva alkoi työllistää yhtiöiden metsänhoito-osastoja. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 AJASSA ETELÄ-SUOMEN metsien monimuotoisuusohjelma Metso on kelvannut niin metsänomistajille kuin luonnonsuojelijoillekin. Taustakuva Pyhä-Häkin kansallispuistosta. ”Periaatteessa puun käyttöä voitaisiin lisätä, jos metsien suojelusta samalla huolehdittaisiin. Vuoteen 2019 summa puolittuu edelleen. Viime vuonna Metso-hankkeiden toteuttamiseen varattiin 44 miljoonaa euroa, joka jaettiin ympäristösekä maaja metsätalousministeriölle. ”Esimerkiksi säästöpuiden jättäminen on vahvistanut haavalla viihtyvien paahdeympäristön lajien kantoja jopa hämmästyttävän nopeasti. Lisäksi osa metsiä, erityisesti suometsät, pitäisi kasvattaa peitteisinä. UPM:n metsätalouden johtaja Sauli Brander luottaa, että näköpiirissä oleva kymmenen miljoonan kuution vuotuisten hakkuiden lisäys voidaan saavuttaa luontoarvoja vaarantamatta. Suojelu on perustunut määräaikaisiin sopimuksiin tai suojeltavien alueiden lunastuksiin. ”Tosin Metso-kohteet ovat olleet suhteellisen pienialaisia. Nykyisellään, kun metsiensuojelun rahoitusta on leikattu, ei hakkuiden lisäämiseen hänen mukaansa ole mahdollisuuksia. Isossa kuvassa tarvitsemme nykyisestä laajennettua metsiensuojelua.” Luonnonsuojeluliitto ei hyväksy hakkuumäärien kasvattamista nykytasolta. 11 12
23,47 . 22,01 . 15,57 . Uudistushakkuu 54,95 . ”Vienti sinne on lähes seis ja koko tuotanto supistunut viidenneksen”, Iivari Mononen Oy:n toimitusjohtaja Ari Mononen sanoo. 24,94 . Kauppa käy, mutta korjuun saa aikaisintaan alkutalvesta. 11,52 . 15,60 . 28,46 . Lajittelulinjan on määrä startata elokuussa, ja täyteen vauhtiin se saadaan parin vuoden aikana. 47,78 . 27,88 . 18,80 . Pylväspuita ei kaadeta kesällä, koska pyöreää tukkia on mahdoton kuivata kyllästymisen vaatimalle tasolle. 17,46 . Harvennushakkuu 46,82 . 37,55 . KYMI-SAVO . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,44 . 15,11 . 17,02 . Iivari Mononen ostaa vuosittain 70 000 kuutiometriä mäntypylväitä Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Kainuusta. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15–18 keskiarvo KOKO MAA . 21,06 . 16,99 . 24,94 . Hankintahinnat 56,64 . 11,08 . 11,41 . 21,26 . nousussa . 11,10 . 33,36 . 15,41 . 36,40 . Metsäjohtaja Juha Junnikkala arvioi, että yhtiön tukin käyttö kasvaa asteittain 160 000–200 000 kuutiometriä. 21,06 . 11,05 . MIKKO HÄYRYNEN, teksti VESA RÖNTY, kuva K alajoella ja Oulaisissa sahaavalla Junnikkala Oy:llä on menossa yksityisten sahojen tämän vuoden merkittävin investointi. 17,12 . 44,01 . 24,99 . 14,77 . 11,54 . Hankinnan mukana tulee vääjäämättä järeämpiä tukkeja, jotka sahataan Kalajoella. 17,51 . Puustamaksukyky on 3–5 euroa sahatukin kantohinnan päälle. Ensiharvennus 35,61 . 54,31 . 16,59 . 15,36 . Hankintahinnat 54,32 . 17,56 . 18,17 . Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 27,54 . 14,04 . 54,79 . 29,89 . 15,09 . Metsäkuvan näköinen satsaus Junnikkala ottaa kasvuloikan pienen läpimitan männyllä. ETELÄ-POHJANMAA . 28,81 . 56,27 . Latvan minimiläpimitta on 13,5 senttimetriä, tyven 16,5 senttimetriä, kuoren alta mitattuna. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,46 . 41,69 . Se on paljon verrattuna nykyiseen 550 000 kuutiometriin. 15,14 . 57,02 . Uudistushakkuu 56,02 . 54,30 . Harvennushakkuu 48,35 . 17,08 . 14,57 . Hankintahinnat 56,55 . 20,46 . 56,23 . 12,05 . 23,66 . 25,76 . 45,58 . 40,37 . 15,70 . 27,57 . 22,91 . 55,29 . 16,22 . 55,78 . Ostomäärien lisäys painottuu pieniläpimittaiseen, latvasta 15–19 senttimetrin paksuiseen tukkiin, mutta ei varsinaiseen pikkutukkiin. 14,85 . 23,99 . Pylväätkin kärsivät PohjoisAfrikasta 2,7 miljoonaa kuutiota Havusahatavaran tuotanto tammi-maaliskuussa, nousua viimevuotiseen verrattuna 3,8 prosenttia. 55,45 . 36,44 . Harvennushakkuu 48,40 . 16,84 . 15,13 . 28,84 . nousussa . 28,80 . Leimikkovarastot pyritään pitämään suurina, jotta pylväsaihioita voidaan hakata kulloisenkin tarpeen mukaan. MIKKO HÄYRYNEN PYLVÄSPUIDEN markkina elää oma elämäänsä irrallaan sahatavaran suhdanteista, mutta nyt Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän sekava tilanne vaikuttaa molempiin. 24,67 . 28,32 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,72 . 26,12 . 24,28 . 48,77 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,15 . 17,02 . Sitä Pohjanmaalla riittää. nousussa . 15,65 . 41,14 . 18,62 . ETELÄ-SUOMI . 54,98 . 18,32 . Uudistushakkuu 55,93 . 27,78 . Uudistushakkuu 56,54 . 47,24 . 42,48 . Ensiharvennus 37,85 . Yhtiö on tasoittanut tilannetta viemällä pylväsaihioita tuotantolaitoksilleen Norjaan ja Walesiin, ja sitä kautta Keskija Pohjois-Euroopan markkinoille. Lähde: Metsäteollisuus ry. 42,55 . Oulaisiin rakennetaan sahatavaran lajittelulinja ja kuivaamo, arvoltaan 8,5 miljoonaa euroa. 44,78 . 55,93 . nousussa . 37,87 . Pylväs on solakka ja vähintään kahdeksan metriä pitkä. 16,60 . 36,00 . 14,22 . Ensiharvennus 12,27 . AJASSA 12 12
Hankinta-aluetta ei tarvitse laajentaa, ei myöskään osto-organisaatiota. Harvennushakkuu 46,41 . ”Puunhankinnan lisäys ei vielä tunnu meidän alueella, mutta odotetaan, että kesällä alkaa tuntumaan”, Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Juha Rautakoski sanoo. 23,89 . Koskisen Oy:llä Hämeessä valmistui hiljattain pari miljoonaa euroa maksanut kuivaamo. Jonkun pitää sahata tukit, ja se joku on sahayritys. Sahatavara viipyy kuivaamossa suunnilleen viikon. 28,96 . 24,22 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,39 . Rautakoski sanoo puukaupan tunnelmia myönteisen odottaviksi. 14,07 . nousussa . nousussa . 17,56 . 24,47 . Ensiharvennus 33,12 . Juha Junnikkalan katse on pieniläpimittaisessa männyssä, jota ostetaan Oulaisten sahan kasvaviin tarpeisiin. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,03 . 26,11 . Tarjonta voisi Pohjanmaalla on paljon nuoria metsiä ja tarjonta luo kysyntää. Puuta ostettu odottamaan Junnikkalan mukaan Oulaisten saha alkaa nyt näyttää siltä, miltä sen pitääkin alueen metsäkuvaan verrattuna. 14,86 . 25,43 . 43,60 . Harvennushakkuu 44,74 . TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 olla vilkkaampaa, mutta uskon, että markkina lähtee toimimaan.” Ostettuja pystyvarantoja on jo kartutettu odottamaan investoinnin valmistumista. 39,98 . 23,14 . 51,48 . 15,66 . 21,64 . LAPPI . Uudistushakkuu 51,61 . Kuivaamoinvestoinnit osoittavat, että sahauksen jatkumiseen ja aikojen paranemiseen uskotaan. 27,92 . 12,52 . Satsaukset voi nähdä myös Äänekosken sellutehtaan heijastusvaikutuksina. 15,42 . ”Hankinta jatkuu entisellä tavalla, määriä vain nostetaan. 17,59 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 44,68 . 11,24 . 20,57 . 17,69 . 41,44 . 15,30 . AJASSA 13 12. Sahausmääriä voidaan kasvattaa siirtymällä yhdestä vuorosta kahteen ja kahdesta kolmeen, mutta kuivaamokapasiteetista tulee pullonkaula. 41,91 . 54,25 . Uudistushakkuu 55,83 . 52,11 . nousussa . Hän on aistinut, että kotimaan rakentaminen on hienoisesti viriämässä. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,43 . 15,64 . 35,56 . 55,49 . 23,47 . 19,59 . 11,37 . SAVO-KARJALA . 15,00 . 13,42 . 28,25 . 32,28 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Kaksi kolmasosaa puunhankinnasta on Junnikkalan omia ostoja, kolmannes tulee muiden metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten kautta. 14,94 . Hakkuusäästöt ovat enimmäkseen kuitupuussa.” Energiapuun kanssa on vähäistä suurempia ongelmia. 27,93 . 17,56 . 54,52 . 16,08 . 27,70 . Ensiharvennus Hankintahinnat 52,16 . 18,69 . 20,85 . 44,26 . nousussa . 25,29 . 15,35 . 9,50 . Hankintahinnat 54,20 . 24,33 . 56,32 . 27,56 . 14,55 . Pienempiä satsauksia on menossa eri puolilla. 33,28 . 23,65 . 14,11 . Ensiharvennus 11,46 . Haapaveden voimala, joka aiemmin oli merkittävä energiapuun käyttäjä, on pantu koipussiin. 44,62 . 53,79 . 17,35 . Tänä vuonna kauppaa on Pyhä-Kalan yhdistyksen alueella tehty viidennes viime vuotta enemmän. 17,16 . 23,64 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,00 . 50,94 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 16,89 . Kuivaamoinvestointien aika Sahan kapasiteetti on joustava käsite. 51,56 . 17,51 . 17,03 . ”Puuvarojen puolesta enempäänkin olisi mahdollisuuksia. Pientä tukkia alueen harvennusmetsistä löytyy todella runsaasti ja uutta kasvaa enemmän kuin pystytään käyttämään. KAINUU-POHJANMAA . Harvennushakkuu 45,78 . 46,53 . 13,01 . 18,76 . Lisää tarvitaan ja ”kaikki puutavaralajit ja kaikki kauppatavat kiinnostavat”. Ostomäärät kasvavat laajalla alueella Ostomäärien kasvu jakautuu Junnikkalan laajalle hankinta-alueelle, eikä paikallisesti tuo tuntuvaa lisää. Sellutehdas nielee mäntykuitupuuta, jota tulee tukkileimikoiden kuorman päällä. 47,26 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. 40,64 . 15,65 . 34,78 . 44,91 . 27,82 . Hankintahinnat 53,50 . Rautakoski sanoo Junnikkalan investointia todella merkittäväksi ja metsäkuvan näköiseksi. Puunhankinta-alue on Pohjanmaa Kauhavalta Iihin, ja alueella on paljon turvemaiden nuoria metsiä. 21,45 . Uudistushakkuu 54,16 . 14,76 . KESKI-SUOMI . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 10,98 . 20,83 . Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 18 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 16 120 Pohjanmaa 11 310 Lounais-Suomi 46 066 Häme-Uusimaa 41 660 Kaakkois-Suomi 77 572 Pirkanmaa 25 569 Etelä-Savo 75 096 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 28 837 Keski-Suomi 68 649 Pohjois-Savo 78 372 Pohjois-Karjala 61 764 Kainuu 14 679 Pohjois-Pohjanmaa 58 341 Lappi 10 510 614 546 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 18 Kantohintojen kehitys Kainuu-Pohjanmaalla Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–18 , 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Junnikkala sanoo, että investoinnit ovat aina riski ja niissä mennään paljolti usko edellä. 21,92
Kohtalokkainta Neuvosen mukaan olisi, jos lämmin kesä yhdistyisi myrskytuhoihin. 12. Yli menevä osa pitää viedä pois. Toisaalta hyönteiskanta on edelleen korkealla”, Neuvonen sanoo. Lisäksi kesä-elokuussa kaadettu kuusipuutavara pitää eteläisimmässä Suomessa kuljettaa pois metsästä 30 päivän kuluessa hakkuusta. Metsätuholain mukaan tyviläpimitaltaan yli kymmenen senttimetrin paksuista tuoretta kuusipuutavaraa saa olla metsässä kesäaikaan korkeintaan kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. ”Jos kesä on kuuma, voi uusi kirjanpainajasukupolvi aikuistua jo heinäkuun alussa. Jos tuhojen leviäminen halutaan estää, pitää kirjanpainajan valtaamat puut saada pois metsästä, kun uusi kovakuoriaissukupolvi on vielä kuoren alla. Kirjanpainajamäärät ovat olleet pari viime vuotta hienoisessa laskussa, mutta merkittävää pudotusta ei ole tapahtunut. Kirjanpainajat aloittavat parveilunsa touko-kesäkuussa, kun ilman lämpötila nousee 18–20 asteeseen ja maan lämpötila noin kymmeneen asteeseen. Kirjanpainajamäärät lähtivät nousuun vuoden 2010 Astaja Veera-myrskyjen jälkeen. Silverin ja Neuvosen mukaan lain noudattaminen ei riitä. Uusi kirjanpainajasukupolvi lähtee lentoon heinäkuussa. Siitäkin huolimatta, että puiden latvukset olisivat vielä vihreitä”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Timo Silver . Kuusen pahin tuhohyönteinen kirjanpainaja on aloittanut parveilunsa. Metsänomistajalla on silloin heinäkuun alkuun asti aikaa estää tuhojen leviäminen muualle metsään. Ei kannata tuijottaa metsätuholain päivämääriä, vaan poistaa puut metsästä reippaasti etuajassa”, Neuvonen sanoo. heinäkuuta mennessä, maan keskiosissa 24. Kyytiä kirjanpainajalle Kuusen pahin tuhohyönteinen on aloittanut parveilunsa. Ne lisääntyvät yleensä heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuusipuutavarassa. Kuusipuutavara on vietävä pois metsästä eteläisimmässä Suomessa 15. Säällä merkitystä Kirjanpainaja on viime vuosina tappanut kuusikoita ympäri Etelä-Suomea. Jos käytäviä on paljon, puu kuolee. heinäkuuta mennessä ja maan pohjoisosissa 15. Metsiin jäi myrskyjen jäljiltä runsaasti kirjanpainajalle sopivaa lisääntymismateriaalia. Kiire johtuu siitä, että kirjanpainajat lisääntyvät kuusen kuoren alla. ”VAIN YKSITTÄISET TUULENKAADOT VOI JÄTTÄÄ LAHOPUUKSI METSÄÄN.”. Kuusen kuorelle tai tyvelle touko-kesäkuussa ilmestyvät ruskeat purukasat ovat merkki siitä, että kirjanpainaja on iskeytynyt puuhun. Paljon riippuu kesän säistä. Jos kuusipuutavaraa ei pysty kuljettamaan pois, voi sen esimerkiksi peittää tai kuoria. ”Jos rungoilla näkyy purua, on puut kaadettava ja vietävä pois metsästä mahdollisimman pian. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG V arttuneissa kuusikoissa on nyt syytä olla varuillaan. Jos varttuneiden kuusten rungoille ilmestyy ruskeita purukasoja, on hakkuut syytä aloittaa nopeasti. Kylmä ja sateinen kesä vähentää tuhojen määrää, lämmin ja kuiva kesä lisää tuhojen määrää. ”Tilanne olisi nyt pahempi kuin kesällä 2010, sillä kirjanpainajakanta on valmiiksi korkealla.” Tuulenkaadot pois Silverin mukaan paras keino suojautua kirjanpainajaa vastaan on huolehtia siitä, ettei metsissä eikä metsäteiden varsilla ole kesäaikaan kuorellista kuusipuutavaraa. ”Alkukesien viileys on parina viime vuonna hillinnyt kirjanpainajan parveilua, joten tuhot voivat hieman laantua. Sitä, millaisia tuhoja kirjanpainaja tänä kesänä aiheuttaa, on Neuvosen mukaan vaikea ennakoida. Viime vuosina kirjanpainajia on ollut niin paljon, että ne ovat pystyneet joukkovoimalla iskeytymään myös terveisiin puihin. Ne porautuvat puun kuoren läpi ja tekevät käytäviään puun kuoren alla olevaan nilakerrokseen. elokuuta mennessä. Tilanne on pahin Itä-Suomessa ja Pirkanmaalla, mutta Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Seppo Neuvosen mukaan kirjanpainajatuhot ovat mahdollisia monilla alueilla Jyväskylä–Joensuu-linjan eteläpuolella
Tarkkaile reunametsiä. Poista kirjanpainajan valtaamat puut. Silver suosittelee korjaamaan näillä kirjanpainajamäärillä myös pienetkin puumäärät pois metsästä. K uv at : Se pp o N eu vo ne n. Lisäksi parveilun aloitusta seurataan Savossa ja Satakunnassa. Tähän asti routa on suojannut kuusia talven tuulilta, mutta tulevaisuudessa maa ei välttämättä mene talvisin routaan. METSÄSTÄ 15 12. Kirjanpainajan valtaaman kuusen tunnistaa puun rungolle touko-kesäkuussa ilmestyvistä ruskeista purukasoista. si kirjanpainajasukupolvi on jo poistunut puista. Tuhon torjunnan kannalta riittää, jos metsästä poistaa kirjanpainajan valtaamat puut. Erityisen lämpiminä ja kuivina kesinä uusia sukupolvia voi aikuistua kaksikin”, hän sanoo. Kirjanpainajat kaivavat käytäviään kuusen kuoren alla olevaan nilakerrokseen. Luke ja Suomen metsäkeskus seuraavat kirjanpainajien määriä vajaalla 40 paikkakunnalla. Metsänomistajat havahtuvat kirjanpainajan tuhoihin usein siinä vaiheessa, kun kuusten neulaset syksyllä ruskettuvat ja puiden kuori irtoaa. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 Vinkit kirjanpainajan torjuntaan Uudista kuusikot ajoissa. Ilmastonmuutoksen edetessä kirjanpainajan tuhovoimaa lisää myös talvien leudontuminen. Järeiden kuusten riesa Kirjanpainaja iskeytyy varttuneisiin kuusiin. Silloin on kuitenkin myöhäistä, uuKIRJANPAINAJA oli vielä 10–20 vuotta sitten melko merkityksetön tuhonaiheuttaja Suomen metsissä. Ruskea puru kuusen tyvellä kertoo kirjanpainajan iskeytyneen puuhun. Alttiimpia kirjanpainajan tuhoille ovat heikentyneet vanhat kuusikot. Kuolleet kuuset kannattaa jättää metsään, sillä ne eivät uhkaa ympäröivää puustoa – niissä saattaa päinvastoin elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia. Ei paluuta menneeseen Kirjanpainaja iskee varsinkin metsikön reunassa kasvaviin kuusiin. Poista tuoreet tuulenkaadot. Kuolleita puita ei tarvitse korjata pois, sillä kirjanpainaja lisääntyy elävissä puissa. ”Nykyilmastossa uusi kirjanpainajasukupolvi ehtii hyvin aikuistua kesän aikana. Jätä kuolleet kuuset metsään. Katso kuusten tyviä. ”Vain yksittäiset tuulenkaadot voi monimuotoisuuden nimissä jättää lahopuuksi metsään”, hän sanoo. Vanhasta kuusikosta ei Silverin mukaan kannata kuitenkaan poistaa pelkkiä kirjanpainajan valtaamia puita vaan uudistaa koko kuvion puusto kerralla. Tarkkaile, ilmestyykö rungoille tai tyville touko-kesäkuussa ruskeita purukasoja. Vie kuorellinen kuusipuutavara Eteläja Keski-Suomessa pois metsästä viimeistään heinäkuussa, PohjoisSuomessa elokuussa. Parveilun aloituksen seurannan tulokset päivittyvät osoitteeseen www.metsakeskus.fi/kirjanpainajakannan-seuranta. Silloin kirjanpainajille on keväällä tarjolla runsaasti tuulten kaatamia kuusia. Niihin päiviin ei Luken erikoistutkijan Seppo Neuvosen mukaan ole näillä näkymin paluuta. Silver kehottaakin metsänomistajia uudistamaan vanhat uudistuskypsät kuusikot ajoissa. Etsi purukasoja. Vaaleista koteloista kuoriutuva uusi kirjanpainajasukupolvi lähtee lentoon heinäkuussa. Kirjanpainaja iskee erityisesti reunametsiin
Pouttu on mestari alallaan, ja tälläkin kertaa pöllö vastaa. Koiraalla on kirkkaan punainen päälaki, naaraalla punaista on vain niskassa. Palokärki on kolonrakentaja. Pöllön laulu kantautuu jokivarressa, kun se houkuttelee naarasta telkänpöntöstä tai rannan jättihaavasta varaamansa pesäpaikan äärelle. Palokärki » pituus noin 45–50 senttiä » painaa noin 300–400 grammaa » höyhenpeite hiilenmusta, koiraalla päälaki punainen, naaraalla punaista vain takaraivossa » lento syväaaltoista, ääntelee ahkerasti ja kuuluvasti ympäri vuoden » vanhin Suomessa rengastettu palokärki 13 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää » esiintymisaluetta lähes koko Eurooppa ja Aasia » Suomessa laji puuttuu vain aivan pohjoisimmasta Tunturi-Lapista » munii huhtikuun lopussa 3–6 hohtavan valkeaa munaa, joita emot hautovat 12–15 vuorokautta » Poikaset jättävät pesän noin 24–29 vuorokauden ikäisinä Lähde: Wikipedia Pekka Pouttu tarkastaa uivelon pesäpönttöä Savukoskella. ”Kokeneiden lintumiesten ja luontovaikuttajien matkassa muodostui myös elinikäisiä ystävyyssuhteita. Palokärki on toisinaan varsin äänekäs. Myös keloon se kykenee maljanmuotoisen PALOKÄRKIÄ JA MUITA SIIVEKKÄITÄ Pekka Pouttu on rengastanut yli 1 600 tikanpoikasta. Havaintoja on syventänyt uuttera ja intohimoinen rengastusharrastus. Vuosikymmeniä metsäammattilaisena työskennellyt Pouttu on nähnyt metsiemme lintulajiston muutokset. Pekka Pouttu seisoo hiljaa jo tyyntyneessä illassa, keskittyy hetken ja viheltää täydellisesti helmipöllön soidinääntä matkivan huhuilun. Joskus se on kuoleman sanansaattaja, joskus se ennustaa sadetta. Lintu suosii Etelä-Suomessa pesäpuunaan haapaa, pohjoisessa mäntyä. FAKTA. Palokärki pesii itse kovertamassaan kolossa korkealla suuressa haavassa tai männyssä, joten poikasten tavoittaminen ei ole ollut kovinkaan helppoa. Työssä on auttanut lajin elintapoihin perehtyminen ja hyvä kiipeilytaito. 1970-luvulla petolintuja etenkin sääksitutkimus oli kovassa kurssissa Kanta-Hämeessä. Palokärki voi hyvin Yksi Poutun rengastusuran mielenkiintoisimmista lajeista on ollut palokärki – musta, liki variksenkokoinen tikka. Helmipöllö pesii vanhassa palokärjen kolossa. Muiden äänten lisäksi sen soidinaikainen järeä rummutus voi kuulua useiden kilometrien päähän. Muun muassa Pentti Linkola ja Juhani Koivu ovat paaluttaneet merkittävästi lintuharrastustani”, Pouttu kertoo. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat M yöhäinen helmipöllö puputtaa heleästi illan pimennettyä Tanhuan kylän pinnassa. Kolmen vuosikymmenen aikana Pekka Pouttu on rengastanut uskomattomat yli 1 600 isonja mustantikan poikasta. Palokärkeen liitetään kansanperinteessä paljon uskomuksia. Pouttu pääsi tutkijoiden matkaan jo koulupoikana. Se ei kuitenkaan tule käden ulottuville, joten rengastajan lintuverkko saa vielä jäädä Transportterin tavaratilaan. Rengastiedon mukaan vanhin Poutun rengastama palokärki on elänyt yli 12 vuotta vanhaksi. METSÄSTÄ 16 12
Kovin yleiseksi se ei voi tästä syystä koskaan tulla, mutta Poutun mukaan palokärkikanta on parin viime vuosikymmenen aikana vähintäänkin kaksinkertaistunut. Leudot ja vähälumiset talvet ovat myös edesauttaneet kekomuurahaisten saatavuudessa.” Poutun mielestä koloja nikkaroivan palokärjen merkitys metsäluonnon monipuolisuuden ylläpitäjänä on erityisen tärkeä. Se tarvitsee laajan, jopa 1 500 hehtaarin monipuolisen metsäreviirin. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 pesäkolonsa kovertamaan. ”Jättöja säästöpuita valitessa haapojen arvo tulisi ehdottomasti nähdä”, hän muistuttaa. Myös käpytikka hakkaa itse pesäkolonsa ja lievittää siten pienempien kolopesijöiden asunnon tarvetta. Haapa monimuotoisuuden vartijaksi Erään kerran palokärkiä rengastaessaan Pouttu koki mieleenpainuvan tapauksen: näätä asutti samaa kolohaapaa palokärkipoikueen kanssa. Jättihaavan kylkeen saattaa vuosien saatossa kertyä useitakin koloja, eikä kerrosasuminen lintujen kesken ei ole niinkään harvinaista – yhteinen pesä pedolla ja saalistajalla sitä vastoin on. ”Palokärki pitää avarasta maisemasta. ”JÄTTÖJA SÄÄSTÖPUITA VALITESSA HAAPOJEN ARVO TULISI EHDOTTOMASTI NÄHDÄ.” Säästöhaapa on arvokas metsän monipuolistaja.. Palokärki on pariuskollinen. METSÄSTÄ 17 12. Nykyisissä metsissä on viljalti kantoja ja riittävästi lahopuita palokärjen ravintokohteille, kuten hevosmuurahaisille
Siihen kannattaa aluksi pyytää kokeneemman metsänomistajan tai metsäammattilaisen apua.” Metsätermit sivuun Mikkola on tyytyväinen. Kesätyöpaikka jäi silloin saamatta, joten Mikkola päätti veljensä ja ystävänsä kanssa nousta bussiin ja suunnata Leppävirralle Pohjois-Savoon, missä suvun metsät sijaitsevat. Metsänomistaja metsänomistajalle Eero Mikkola katsoo metsää sekä metsänomistajan että metsäammattilaisen silmin. Meneillään on Pääkaupunkiseudun metsänomistajien järjestämä vertaiskurssi aloitteleville ja tuleville metsänomistajille. Vertaistukea metsänomistajalta metsänomistajalle, ajattelee Eero Mikkola . Ennen kuin jatketaan, Mikkola muistuttaa yleisöä siitä, että apua kannattaa pyytää aina jos tuntee olonsa epävarmaksi. Päivän aiheena on metsä investointina ja tulonlähteenä. Pääkaupunkiseudun metsänomistajien puheenjohtajana toimivan Mikkolan lisäksi äänessä on yhdistyksen hallituksessa istuva Pekka Syvänen , joka on vertaistukikoulutuksen vastuuhenkilö ja jonka moni metsänomistaja tuntee paremmin blogikirjoittaja Paavo Puuntuottajana. ”Puukaupassa haastavinta on tarjousten vertailu. Se on saanut yleisön ääneen. Näyttää siltä, että kurssi on tavoittanut kohderyhmänsä. Monella on tarina paremmin tai huonommin menneestä puukaupasta. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 METSÄNOMISTAJA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat T ällaista sen tulisi olla. Hän kertoo miettineensä jo pitkään, miten yhdistys voisi paremmin palvella uusia metsänomistajia. Hän jäi viime vuonna eläkkelle, ja minä olin valmis teettämään ensimmäisen oman ison hankintakauppani viime talvena”, Mikkola kertoo. ”Moni uusi metsänomistaja pelkää metsäalan maailmaa ja termistöä. Että kuka tahansa pystyy pyytämään puukauppatarjoukset puunostajilta. Kurssin ideana on, että kokeneemmat metsänomistajat antavat vinkkejä kokemattomammille. Heille pitäisi puhua heidän omalla kielellään ja madaltaa kynnystä päästä mukaan keskusteluun.” Mikkolan oma kokemus metsäalalta on karttunut 15-vuotiaasta lähtien. Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja näytti, miten taimia istutetaan, ja kolmikko vietti alkukesän istutustöissä. METSÄSTÄ 18 12. Eero Mikkola näyttää uusille metsänomistajille, miten metsästään saa parhaan tuoton.. Hän on juuri vakuuttanut kymmenpäiselle yleisölleen, että puun myymistä ei kannata pelätä. ”Uusille metsänomistajille pitäisi puhua heidän omalla kielellään”, Eero Mikkola sanoo. ”Sama metsäneuvoja toimi tukihenkilönäni siitä lähtien yli 35 vuotta. Hän haluaa tehdä metsäalasta helpommin lähestyttävän
Jos painaa liikaa päälle, voi kiinnostus kadota.” telee metsätoimialan asiakaspäällikkönä Luonnonvarakeskus Lukessa. TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta! Metsänomistajan Kantoon -sovelluksen avulla TAPIO ForestKIT -metsäsuunnitelma on aina mukana omalla mobiililaitteellasi: Ilmoittaudu 2.6.2016 pidettävään ForestKIT peruskurssille Helsinkiin! ”KUN METSÄSTÄ TULI OMA, RYHDYIN HOITAMAAN METSÄASIOITA ENTISTÄ PAREMMIN.” Raivaukset omin voimin Mikkola on hoitanut Leppävirralla sijaitsevia metsiä parikymmentä vuotta. Metsänomistamisen kannattavuudessa on hänen mielestään kuitenkin parantamisen varaa. ”Tällä hetkellä mikään sijoitus ei tuota kunnon korkoa. ”Istuttaminen talkooporukalla on hauskaa, mutta talkooporukan kuljettaminen ja ylläpito tulevat kalliimmaksi kuin istutusurakan teettäminen.” Talous lähtökohtana Metsä on Mikkolalle ennen kaikkea taloudellinen sijoitus. WWW.TAPIONKAUPPA.FI Metsäammattilaisen modernit työkalut METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkkosovellus ammattimaiseen metsien käytön suunnitteluun. Istutustyöt hän jättää metsäammattilaisille. Toisaalta aikana, jolloin vaihtoehtoisten sijoitusten riskit kasvavat ja korot laskevat, on metsä hänen mielestään hyvinkin kannattava sijoitus. ”En halua painostaa, metsänomistaminen on yksi mahdollisuus. Metsäyhtymän perustamisen jälkeen sisarukset ovat tehneet kaksi metsäkauppaa, ja nyt metsää on reilut 80 hehtaaria. ”Teoria tulee opiskeluista ja työsEero Mikkola ja Pekka Syvänen etsivät vastauksia aloittelevien ja tulevien metsänomistajien vertaiskurssille osallistuneiden metsänomistajien kysymyksiin.. METSÄSTÄ 19 12. Kustannukset ovat nousseet mutta puun hinta ei. Se, että voi katsoa metsäalaa sekä metsänomistajan että metsäammattilaisen näkökulmasta, on hänen mielestään vahvuus. Metsää on ostettu taloudelliseksi turvaksi mutta myös innosta metsäiseen liikuntaan taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon parissa. Sisarukset perustivat metsäyhtymän. Se, tuleeko lapsista aikanaan metsänomistajia, jää kuitenkin lasten päätettäväksi. Koulutukseltaan Mikkola on metsänhoitaja. ”Ilman metsävakuutusta en uskaltaisi metsää omistaa.” Metsänhoitajan silmin Pääkaupunkiseudun metsänomistajiin Mikkola liittyi muutama vuosi sitten. ”Pidän nuoren metsän hoitotöistä. Mikkolan metsäomistuksen kannattavuutta ovat viime vuosina koetelleet niin myrskyt kuin kuusen pahin tuhohyönteinen kirjanpainaja. Käytännössä työhön kuuluu olla yhteydessä yrityksiin ja pitää tutkijat ajan tasalla siitä, millaiselle tutkimukselle on kysyntää. ”Koen hoitaneeni metsäasiat aina hyvin, mutta sen jälkeen, kun metsästä tuli oma, ryhdyin hoitamaan metsäasioita entistä paremmin”, Mikkola sanoo. Mikkolan keinot suojautua tuhonaiheuttajilta ovat ajallaan tehdyt hakkuut ja metsävakuutus. Metsäasiat ovat muutenkin arjessa läsnä, sillä Mikkola työskentä, käytäntö omasta metsästä. Metsän tuotolle voi saada viiden prosentin koron, jos metsän hoitaa hyvin.” Riskitöntä ei metsänomistuskaan ole. Syynä on vanha klisee, että siinä näkee omien kättensä jäljen. Hänen ja hänen siskonsa nimiin 40 hehtaarin metsäpalsta siirtyi viisi vuotta sitten. Käytäntö on osoittanut, että voi olla olemassa tietty teoria, mutta sitä voi joutua soveltamaan monella tavalla.” Mikkola on opettanut metsänhoitoa myös lapsilleen. Ajan kymmenisen kertaa vuodessa metsäpalstalle ja vietän pari kolme päivää raivaussahan kanssa”, Mikkola kertoo. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 Helsinki Leppävirta TAPIO ForestKIT soveltuu erinomaisesti esimerkiksi: • Metsäpalveluyrittäjille • Kaupungeille ja kunnille • Koneyrittäjille • Ammattimaisille metsänomistajille • Oppilaitoksille • Yhteismetsille Lisäosien joukosta voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • ForestKIT Field -maastotyöhön • ForestKIT Value -tila-arvio • ForestKIT Works -metsätöiden ohjaus • IPTIM -työkalut metsien käsittelyn optimointiin • Yhteenvedot ja toimenpidetiedot kuvioittain • Kartat, ilmakuvat, kuviokartat ja tilarajat ja omien karttamerkintöjen tallennus Kauttamme on saatavilla myös Panasonic Toughpadtietokoneet vaativaan maastotyöhön! Metsänomistaja: Tutustu Kantoon -sovellukseen osoitteessa kantoon
Terä on yllättävän äänekäs, joten kuulosuojaimet ovat tarpeen – kuten myös visiiri, koska terä sinkoaa purua ja roskaa ympärilleen. Samat akut sopivat myös moottorisahaan sekä pensasleikkureihin ja ruohotrimmereihin. Akku kestää yli 2 000 latausta, ja kertalatauksella sahaa liki päivän. Pienihampaista 3/8-jaollista teräketjua viilataan neljän millin pyöröviilalla. Ei olisi mikään temppu varustaa saha kunnollisilla raivaussahan kahvoilla ja pyöröterällä.. Ote sahasta tuntui hankalalta, koska oikeaa kättä on koukistettava taakse kaasuvivun virkaa tekevälle virtakytkimelle. VarhaisperkaukTerälaippa on kaatosahausta tehtäessä vinossa, näin kannoista tulee viistoja ja puut kaatuvat takaviistoon. Parhaimmillaan ketjuraivuri on 3–5-senttisten puiden kaadossa. Akkuraivuri on toimiva työkalu taimikonhoitoon. Vain työntävällä teräosalla 36 voltin sähkömoottori on puhdikas, joten teräketju kiihtyy sähäkästi. Kaasuvivun virkaa tekevää virtakytkin on niin takana, että oikeaa kättä on pakko koukistaa taaksepäin. Husqvarna yrittää muuttaa tämän uudella akkuraivaussahallaan. Husqvarna 536 LiPX antaa uskoa sähkötoimisen metsäsahan kehittelyyn. Reppuakku Sähkösahalla vesakonkaatoon Husqvarnan akkuraivaussaha on ensimmäinen sähkötyökalu, jolla voi ihan oikeasti tehdä metsässä töitä. Terä on koko ajan pidettävä kunnossa – työskentely ei suju, jos terä on vähänkin tylsä. Sähkömoottori ja teräöljytankki ovat raivausvarren päässä. Näin kannoista tulee vinoja ja puiden luontevin kaatumissuunta on kohti sahuria. Toki 12 tuuman eli 30 sentin laipalla kaatuu vastasahauksella 15-senttinenkin puu. Kaasuvivun virkaa tekevä kytkin on runkoputken keskiosassa. Työskentely oli totuttelun jälkeen jouhevaa, ja taimikon perkaus onnistui mainiosti. Myös teräketjulle voiman antava kevyt sähkömoottori ja teräöljysäiliö ovat raivausvarren päässä. Tämä vähentää sormille sahaamisen vaaraa, kun sahuri haroo katkaistuja raippoja edestään. Reppuakun ja valjaiden kanssa saha painaa 12,8 kiloa, kun teräketjuöljytankki on täynnä. 4 tuntia » Paino valjaiden kanssa 7,9 kg » Hinta 1 550 euroa KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuvat S ähkö on ennenkin yritetty tuoda metsätöihin, mutta tähän asti huonolla menestyksellä. Pieni akku riittää puolen tunnin tauottomaan sahaamiseen. seen laitetta ei siis voi suositella. Sen hintaa voi verrata bensaraivaussahan koko elinkaaren polttoainekuluihin. Ketjuraivuri on osa Husqvarnan akkukäyttöisten työvälineiden sarjaa. Reppuakun hinta on 1 500 euroa. Bensiiniraivaussahan moottorin paikalla on akun tai reppuakun liittimen kiinnityspaikka. Akun lataamiseen kuluva sähkö maksaa 20 senttiä. Parin tonnin ostos Saha ilman akkua maksaa alle 500 euroa. latautui täyteen kolmessa ja puolessa tunnissa. Ketjusahalla runkojen katkaisu vie enemmän aikaa kuin pyöröteräisellä raivaussahalla. Kaatosahaukset tehdään terän työntävällä osalla. METSÄSTÄ 20 12. Sahaa hallitaan runkoon kiinnitetyllä lenkkikahvalla, ja se ripustetaan reppuakun valjaisiin kuminauhan varaan. Myös säästettävien puiden vierestä kaadettavien runkojen sahaus on tarkempaa kuin pyöröterällä. Terälaippa on muotoiltu tavallista pyöreämmäksi, jotta ketju ei irtoa vesakkoa sahattaessa. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 Husqvarna 536LiPX » 36 V harjaton sähkömoottori » Paino ilman akkua 3,6 kiloa » Terälaite 3/8 jaollinen ketjusaha » Suositushinta 495 euroa Plussat ja miinukset + ei käynnistämisongelmia + hyvät valjaat + hyvä ketjunopeus – Ergonomia – kaatojen suuntaus – reppuakun kalleus Akku Bli940X » Jännite 36 V » Tyyppi Li-Ion » Kapasiteetti 26,1 Ah » Energia 940 Wh » Latausaika n. Hentoja vesoja ketjuraivurilla on vaikea sahata, koska ne taipuvat sahan tieltä. Hankala ergonomia Kokeilimme akkuraivuria nelimetrisessä istutuskuusikossa. Tämän vuoksi sahatessa on aina pysähdyttävä, ja liikkeen seisahtuminen hidastaa työskentelyä. Perinteinen Husqvarna 345 -raivuri on hieman kevyempi. Ketjuterällä on raivaussahaa helpompi karsia puun kaatoa haittaavia alaoksia. Keskimääräinen tyviläpimitta oli 3–5 senttiä, suurimmat räkämännyt olivat 15-senttisiä. Tuottavuudessa sähkösaha ei kuitenkaan pärjää bensaraivurille. Reppuakusta heruu virtaa kahden ja puolen tunnin tehotyöaikaan, joka vastaa viiden–kuuden tunnin sahailua. Vetävää terää on vaikea painottaa puuhun. Näin oikea kyynärvarsi ja ja olkapäät ovat koko ajan koholla, mistä seuraa käden ja hartiaseudun kivistystä. Husqvarna 536 LiPX -akkuraivuri katkoo puut ketjusahalla. Raivausvarren suuntainen terä on kaatosahauksen aikana aina etuviistoon kallistunut. Poistettavia puita, koivuja, mäntyjä ja pihlajia, oli 30 000– 40 000 hehtaarilla. Teräketju pysähtyy heti, kun virta katkaistaan
Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Kestotilaajan edut:. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen
Metsänhoito-opas neuvoo, miten monimuotoisuutta voidaan lisätä erityyppisissä metsämaisemissa. Oppaassa korostetaan, että monimuotoisuuden tukeminen hyödyttää sekä luontoa että ihmistä. Jos metsikössä esiintyy liito-oravia, metsänomistajan kannattaa harkita metsän kasvatustavan muuttamista. Siinä neuvotaan, kuinka metsien monimuotoisuuden suojeleminen onnistuu silloinkin, kun metsistä halutaan taloudellista tuottoa. Yksityiskohtaisemmat ohjeet eri hakkuiden tekemiseen voi tarkistaa maaja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön viime viikolla julkistamasta neuvontamateriaalista. Tappiot vähäisiä Saariston mukaan liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikat pystytään yleensä huomioimaan hakkuissa siten, että taloudelliset tappiot jäävät hyvin vähäisiksi. Hakkuusuunnitelmia joudutaan kuitenkin usein muokkaamaan, sillä luonnonsuojelulaki velvoittaa suojelemaan liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja. Vastuu metsänomistajalla Jos hakkuualueella on havaittu liito-oravia, metsänkäyttöilmoitukseen pitää merkitä, miten ne otetaan huomioon hakLiito-orava ei estä hakkuita Hyvällä metsäsuunnittelulla voidaan taata sekä taloudellinen tuotto että liito-oravan suojelu. Osa eliölajeista on riippuvaisia esimerkiksi lahopuusta, jota talousmetsissä ei ole kovinkaan paljon. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 MARIANNE MINKKINEN M etsässä voidaan hakata puuta, vaikka leimikoissa eläisikin liito-oravia. Avohakkuukaan ei ole mahdoton, jos liito-oravalle tärkeät kohteet pystytään sijoittamaan hakkuualueen reunalle tai lähelle kulkuyhteyspuita. Suurin osa Suomen metsistä on yksittäisten metsänomistajien hallinnassa, joten heidän valinnoillaan on merkitystä. METSÄSTÄ 22 12. Valkeapään mukaan metsänomistajat ovat kiinnostuneita luontoarvoista ja pitävät niiden edistämistä tärkeänä. ”Liito-oravien huomioiminen metsänhoidossa on sitä helpompaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa ne havaitaan”, toteaa Tapion Oy:n projektipäällikkö ja luonnonhoidon asiantuntija Lauri Saaristo . Parikymmensivuinen opas on suunnattu erityisesti metsänomistajille. Lisäksi WWF haluaa muistuttaa, ettei monimuotoisuuden edistäminen ole vaikeaa. WWF:n mukaan määrä kasvaa, ellei suojelua lisätä myös talousmetsissä. B ok ho ve n / Le ht ik uv a METSÄNHOITO. Sillä päästään jo aika pitkälle.” Avohakkuu on liito-oravan kannalta hankalin vaihtoehto, sillä se ei kykene liikkumaan puuttomilla alueilla. ”Hakkuissa jätetään joka tapauksessa säästöpuita. B .v. Metsikköä voi esimerkiksi kasvattaa eri-ikäisrakenteisena keräämällä puuta ainoastaan poimintahakkuilla. Joka tapauksessa pesä-, suojaja ruokailupuiden säilymisestä on huolehdittava. Isommassa leimikossa säästöpuut voidaan keskittää siten, että ne toimivat samalla liito-oravan suojelualueena. Toinen vaihtoehto on jatkaa metsikön kiertoaikaa esimerkiksi yläharvennusten avulla. Esimerkiksi yksi helppo keino on jättää yksittäiset tuulenkaadot keräämättä. ”Esimerkiksi sekametsä on paljon vastustuskykyisempi tuhoja vastaan, ja se toipuu niistä nopeammin. Tällöin tulee varmistaa, että jäljelle jäävät puut ovat tuulenkestäviä. Alueen voi myös palauttaa luonnontilaan ja tarkistaa, sopisiko se Metso-suojelualueeksi. Kirjanpainaja voi tappaa koko kuusikon, mutta sekametsissä se tappaa vain yhden puulajin, jolloin muiden puulajien kasvaminen jopa kiihtyy.” WWF julkisti viime viikolla uuden metsänhoito-oppaan. Opas sisältää neuvoja kuudelta eri osa-alueelta: sekametsistä, vanhoista puista ja lahopuista, pensaista ja varvuista, soista ja Luonnonsuojelu voi säästää rahaa WWF on julkaissut luonnon monimuotoisuutta käsittelevän metsänhoito-oppaan. Suojelua tarvitaan Metsäluonnon monimuotoisuus on köyhtymässä, ja Suomessakin uhanalaisia lajeja on tällä hetkellä jopa 814. MARIANNE MINKKINEN LUONNONSUOJELU ei aina tarkoita tulojen menettämistä, päinvastoin. Jos kyseessä on muu kuin avohakkuu, liito-oravan kulkuyhteydet pysyvät usein turvattuina luonnostaan. Monessa kohteessa monimuotoisuuden säilyttäminen on myös taloudellisesti kannattavaa, kertoo ympäristöjärjestö WWF:n metsäasiantuntija Annukka Valkeapää
”Eri organisaatioissa asetettu 5–10 kuutiometrin lahopuumäärän hehtaaritavoite näyttäisi käytännössä olevan saavutettavissa.” vvv Tänä keväänä uutiset puun käytön lisääntymisestä ovat saaneet peräänsä ekologien kommentit siitä, että metsäluonnon tila on jo nykyisillä hakkuumäärillä ahdingossa. WWF:n Annukka Valkeapää ja Tapio Oy:n Lauri Saaristo vakuuttavat, etteivät luonnonsuojelu ja kannattava metsätalous sulje toisiaan pois. Suurimman huomion sai – jo 20 vuotta sitten – lahopuu. Helpoiten liito-oravan asuinpaikan tunnistaa puun juurella olevista riisinjyvän kokoisista papanoista, jotka ovat keväällä ja alkukesällä kellertävän värisiä. W ik im ed ia C om m on s Li lli Pu kk a / W W F. Täytetyn lomakkeen on tarkoitus toimia metsänomistajan ja metsäammattilaisten keskustelun tukena. Mittarina on jälleen lahopuu. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan lahopuuta on koko maassa hieman alle 6 kuutiota hehtaarilla, Etelä-Suomessa hieman alle neljä kuutiota hehtaarilla. Metsäprofessoreiden mukaan lahopuun määrän lisääminen jättöpuiden kautta ei altistanut metsiä sienitai hyönteistuhoille, jos kuolevia puita ei ollut esimerkiksi kuusikossa yli lakirajan eli enempää kuin 10 kuutiota hehtaarilla. Liitooravan esiintymispaikkoja voi tarkistaa myös Metsään. METSÄSTÄ 23 12. Papanat kannattaa tarkistaa etenkin kookkaiden haapojen, kolopuiden ja suurten kuusten juurilta. ”Liito-oravan huomioon ottaminen metsänkäytön yhteydessä” -neuvontamateriaalin voi ladata maksutta Tapion sekä maaja metsätalousministeriön verkkosivuilta. Etelä-Suomessa lahopuun määrä on ollut hitaassa kasvussa, Pohjois-Suomessa puolestaan laskussa. Lomakkeen voi liittää esimerkiksi puukauppasopimuksen yhteyteen. kuissa. » Pesäpaikkoja, ruokailupuita ja ruoanvarastointipuita ei saa hakata. Tällä vuosikymmenellä tyyli on muuttunut. Lahopuun määrää pyritään lisäämään talousmetsissä” , Metsälehti kertoi toukokuussa 1996. Samalla pitää varmistaa, että tieto kulkee kaikkien metsänhoitoon osallistuvien välillä. VALTTERI SKYTTÄ 90 -LUVULLA m e t s ä a l a havahtui siihen, että kaiken järeän puun metsistä korjaavat hakkuukäytännöt olivat olleet aivan liian kovakouraisia talousmetsien luontoarvoja ajatellen. Lahopuuta tuli olla metsissä niin pystyssä kuin kaatuneena maassa. Oppaan lisäksi WWF on tehnyt Hoitotahto-työkalun. Samalla vastuuta on siirretty metsänomistajille ja metsäyrityksille. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. Metsissä oli pulaa etenkin hitaasti kuolevista järeistä arvopuista, kuten normaalisti jopa metsäpaloista selviävistä ikimännyistä. » Uhanalaisuusasteikolla silmälläpidettävä laji. Vanhoissa metsissä ja luonnonmetsissä lahopuun määrän on arvioitu olevan kasvupaikasta riippuen 20–120 kuutiota hehtaarilla. Kuolleen puun kaipuu ”ISOMMASSA LEIMIKOSSA SÄÄSTÖPUUT VOI KESKITTÄÄ, JOTTA NE TOIMIVAT LIITO-ORAVAN SUOJELUALUEENA.” Liito-orava » Suomessa liito-oravia esiintyy tiheimmin Vaasan seudulla ja Lounais-Suomessa. Kuva alla. Se on netistä tulostettava lomake, johon täytetään tiedot siitä, millä tavoin luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon metsänhoidossa ja hakkuita tehtäessä. » Lisäksi säästetään suojapuustoa ja liikkumiseen soveltuvia kulkuyhteyspuita. ”Ennen kuolevat ja heikentyneet puut koottiin tarkoin talteen harvennushakkuissa. ”Järeän maapuun lahoaminen vie Etelä-Suomessa 70–120 vuotta” , Metsälehdessä arvioitiin. WWF:n metsänhoito-oppaan ja Hoitotahto-lomakkeen voi ladata ilmaiseksi netistä osoitteesta wwf.fi/metsanhoito-opas. » Viihtyy etenkin kuusikoissa, joissa on lisäksi lehtipuita. fi-palvelusta, Suomen metsäkeskuksesta tai elykeskuksesta. Ely-keskukset eivät enää tee rajauspäätöksiä liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikoista ja sallitusta metsänkäsittelystä, vaan niiden rooli on vaihtunut neuvontaan. 1996 Metsälehtien sivuilla puhuttiin useaan otteeseen lahopuista, lehtipuista ja kulopuista, jotka nimettiin keskeisimmiksi metsäluonnon monimuotoisuutta lisääviksi tekijöiksi. Uutisiin ilmestyivät termit ekometsänhoito ja ekomerkit eli sertifikaatit. rannoista sekä pellon ja pihapiirin reuna-alueista
Kuvassa japaninpihta. Kuinka tiheään taimet kannattaa laittaa. Havupuiden alaoksat säilyvät tuuheina avoimella paikalla. Lehtipuut istutetaan arboretumin eteläpuolelle ja havupuut pohjoispuolelle. Valo käy aamupäivällä, ilta varjossa. Samoin vaahteroista on useita lajeja. Mistä taimia saa, ja kannattako ne istuttaa keväällä vai syksyllä. Siperianpihta on varmin vaihtoehto Keski-Suomessa. Puut istutetaan niin kauas toisistaan, että niiden alaoksatkin säilyvät tuuheina. Makedonianmänty ja sembramänty kehittyvät Suomessa kauniiksi puiksi. Kookas puu vaatii kahdeksan metrin levyisen tilan. Siellä puiden juurisienten rihmastot liuottavat kaliumia, kalsiumia ja fosforia mineraalirakeista. Punasaarni on kotimaista saarnea kestävämpi. Istutuspuolella on peltoon vuonna 1974 istutettu koivikko, edessä iso kuusikko. Mökki on Punkaharjulla Etelä-Savossa keskellä metsää. Havupuut voi lehtikuusta ja sembraa lukuun ottamatta istuttaa harvahkon suojapuuston alle, mutta varjostavaa puustoa on ajoissa vähennettävä. Havupuut ja lehtipuut kannattaa istuttaa omiin ryhmiinsä, koska lehtipuut piiskaavat helposti havupuiden latvuksia. Suositeltavia ovat eri tammilajit, kuten punatammi. Silti ne syövyttävät kallion pintaa ehkä noin millimetrin tuhannesosan vuodessa. P I L K K E I T Ä 24 12. Lehtipuut kannattaa istuttaa aurinkoiselle, avoimelle paikalle. Lehtipuita valittaessa ovat koristeelliset lehdet, syysväri, kukinta ja marjat hyviä valintaperusteita. Pienilmastolla on ratkaiseva merkitys puiden viihtymiselle. Mitä puita arboretumiin. Mitkä puulajit sopivat tarkoitukseen. Saman lajin ja suvun puut voi istuttaa ryhmiin, jolloin yksittäisten puiden etäisyys toisistaan on pienempi. Lännenhemlokki kasvaa kookkaaksi suorarunkoiseksi puuksi, kanadanhemlokki jää matalammaksi. HEIKKI KIURU Vastaaja on luonnonvara-alan opettaja ja puulajiharrastaja, joka on kirjoittanut useita aiheeseen liittyviä kirjoja. Sen sijaan ravinteiden irrottaminen kivestä voi jatkua silloinkin, kun jäkälät ovat kuivia. Kun litrassa hienojakoista maata on pinta-alaa tuhansia neliömetrejä, sienirihmastojen irrottamien ravinteiden määrä on jo merkittävä ja riittää useimmiten korvaamaan vesistöihin huuhtoutuneet ravinteet. Jos prosessi voidaan toteuttaa kuivana, liuottimia ei tarvita eikä jätteitä synny. Kuiva kemia (tai hidas kemia, slow chemistry), jolla jäkälät rikkovat kalliota, on vielä huonosti tunnettu mutta melkoisen kiinnostuksen kohde. Jäkälien erittämät hapot reagoivat hitaasti kiven mineraalien kanssa ja muuttavat ravinteita liukoiseen, kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Ilmiönä se ei ole harvinainen: tunnettuja esimerkkejä hitaan kemian prosesseista ovat ruostuminen, alumiiniastioitten tummuminen, patsaitten patinoituminen ja fossiilien synty. Pihdat pehmeine, alta vaaleine neulasineen kiinnittävät huomiota jo taimina. Näistä hitaan kemian taitajista on äsken ilmestynyt hieno kirjakin: Stenroos ym: Suomen rupijäkälät, Luomus 2015 . Lehtikuuset, douglaskuusi ja serbiankuusi ovat varmasti viihtyviä mutta paljon kokeiltuja lajeja. Aremmista lajeista jalopähkinät ja siipipähkinät tuovat eteläistä rehevyyttä arboretumiin. Kauneimpiin pihtoihin kuuluvat japaninpihta, sahalininpihta ja purppurapihta. Maa on multaa . Pienistä puista eri pihlajalajit ovat hyvä vaihtoehto. Jäkälien sienirihmastojen ja leväsolujen kasvu lienee olennaisilta osiltaan samanlaista kuin muidenkin eliöiden: reaktiot soluissa tapahtuvat vain vesiliuoksissa, siis jäkälien ollessa kosteita. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Hitaan kemian mestarit Koivu voi elää sata vuotta ja kasvaa isoksi, rupijäkälä voi elää tuhat vuotta eikä painoa kerry grammaakaan. Voiko havupuiden välissä olla lehtipuita vai jättävätkö ne kasvaessaan havupuut varjoonsa. Taimet suojataan talveksi myyriltä, jäniksiltä ja hirvieläimiltä. Tasaiselta kalliopinnalta ei paljon vuodessa liukene, mutta sama ilmiö tapahtuu maarakeiden pinnassa. Puut kannattaa istuttaa keväällä, jotta ne ehtivät juurtua ennen talvea. Taimia voi ostaa esimerkiksi Mustilan arboretumista tai Vakka-Taimesta, joilla on tarkat tiedot taimien alkuperästä. Missä määrin kuivia tuotantomenetelmiä (esimerkiksi niin, että hienoksi jauhetut raaka-aineet vain sekoitetaan keskenään ja odotetaan) voidaan soveltaa teollisuuteen, on vielä arvailujen varassa. H ei kk i K iu ru. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJAKYSYMYS METSÄPILA Kivipinnan jäkälät ovat suurimman osan elämästään kuivia ja näennäisen elottomia. Ajattelin istuttaa mökille muutamia ulkomaisia puulajeja, kaksi kappaletta kutakin ja yhteensä 20–30 kappaletta. Suurin osa kemian teollisuuden – myös puunjalostusteollisuuden – jätteistä on erilaisia liuottimia. JOUKO LAAMANEN Arboretumin peruspuiksi kannattaa valita koristeellisia, varmasti viihtyviä mutta vähän istutettuja lajeja
Tämän kunniaksi peippo virittää kuuluville aarian ja käy julistamaan alkavan kesän toiveikasta ilosanomaa. Sen tietoisuus ei vielä hahmota tilannetta, ja tätä paikatakseen se turvautuu leikkiin. Kauan se ei jaksa taistella uutta lämpöaaltoa vastaan, ja lumen ja jään on luovuttava vallasta. Oksien kiinnikkeet voivat lumen painosta jopa revetä. ma ilmiö kurittaa hedelmäpuiden ja marjapensaiden kukkia riiputtamalla oksia maata kohti. JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuvat K un takatalvi yllättää kesken kevään lämpökauden, luonto ja varsinkin lämpimään tottuneet muuttolinnut ovat suuren edessä. Luonto on koristautunut säihkyvään lumihuntuun, jonka yksityiskohdat ja maisemien tenho haastavat elämykselliseen seikkailuun. Hirvenvasa koettaa näykkiä turvallaan lumista ruohoa ja kirmaa nelijalkaravia kuin syntymänsä ensimmäisenä aamuna. Äkkiä satanut lumi saa pienet karhunpojat aivan villeiksi. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 Onneksi takatalvellakin on aikansa ja rajansa. Tällöin niin luonnonvaraiset puut kuin puutarhakin voivat kärsiä mittavia vahinkoja. Kevään vehreyden katkaiseva takatalvi on tunnelmaltaan hyisen kylmä erityisesti järven rannalla. Vesi korostaa kylmyyttä Metsän eläimillä on keinot selvitä takatalvesta, mutta järven rannalla tilanne on mutkikkaampi. Takatalvi koettelee pahiten puutarhoja, joiden kasvisto on jo ehtinyt alkaa kukkia. Kaikki vanha on kuin kokenut ylösnousemuksen. Takatalvi saattaa iskeä jopa alkukesällä, jolloin kasvukausi on jo päässyt täyteen vauhtiin. Kansankielessä takatalvi tarkoittaa kesken kevään tai alkukesän lämpökauden yllättävää kylmää jaksoa, jolle ovat luonteenomaisia lumisateet, jäätyminen ja ankarat hallat. Lumi villiinnyttää elämet Kaikesta kärsimyksestä huolimatta takatalveen sisältyy paljon hyvääkin. Korkean rantakumpareen päältä avautuva järvimaisema tuo esiin veden kehtoon ulottuvan ikimuistoisen näyn, kun lumen kirjavoima ranta peilautuu esille sulana aaltoilevan järven hopeamainingeissa.. Tämä maisema on toukokuiselta Pihlajajaven Tuohiselältä. Virtaavan veden paine saa kohota uuteen huippuunsa, ja lumen alta esille nousevat kasvit saavat uuden mahdollisuuden. Kauempana oleva kelopuu vain narahti, ja se valpastutti emon. LUONNOSTA Tuomen kukinta on sanut peitokseen kylmän kääreen alkukesän koleudessa. PILKKEITÄ 25 12. Lyhyen hetken kestänyt luonnon painajaisuni on ohi. SaKun takatalvi iskee Kylmä jakso saattaa yllättää vielä alkukesällä, mutta luonnolla on omat keinonsa selvitä takatalvesta. Peippokoiras virittää kirkasta laulua valojen ja varjojen yhteisoinnussa. Tuulen purevuus hyydyttää nopeasti tarkkailijan, ja järven laineiden tauoton vyöry salpaa iloiset ajatukset edessä olevasta kesästä. Hennot pennunkäpälät puristelevat, taputtelevat ja viskelevät vimmaisesti lahopuun palasia, eikä ilolla ei ole vertaa eikä määrää. Elämä tuntuu koteloituvan armottoman kylmyyden sisälle. Emon maapuun revintä saa ne riehaantumaan oikein tosissaan. Kaikki ei kuitenkaan ole sitä, miltä aluksi näyttää. Jäniksen ruskea turkki vilkkuu lumen seasta kuin suuri huutomerkki. Onneksi kyseessä oli tällä kertaa väärä hälytys. Tähän aikaan satava lumi saa aikaan paljon vahinkoa puutarhassa. Kaarnankappaleita, sammalta ja multaa lentää ilmaan peräkkäisinä ryöppyinä, kun poikaset touhuavat emän vierellä luminen metsä taustanaan. Puiden lehtiin liimautuva lumi lisää nopeasti taakkaa, ja rungot vääntyvät helposti painon alla. Erityisen hankala tilanne on hyönteisyöjälinnuille, joiden ravinto on tiukassa kylmän kauden pitkittyessä. Milloin pennuista toinen on toisen päällä, milloin yksi on kiipeämässä pökkelölle, milloin juostaan niin että hippulat vinkuu – kunnes emän äkillinen varoitusääni jähmettää karhuperheen tutkivaan tarkkailuun. Helppoa ei ole kasvinsyöjänisäkkäilläkään, kun taivaalta satava lumi kätkee alleen lämmön jo herättämän viherravinnon
Tätä varoisin, koska tilan ostajalle tämä olisi suuri riski. yhteisomistuksista ja määräämisvallan jakamisesta aiheutuvia ongelmia. Köhlerin ensimmäiset tehtävät käsittivät konemyyntiä, muun muassa moottorisahoMatti Kiviniemi ja Pirjo Havia: Sujuvasti seuraavalle – metsän omistajanvaihdos. Teos on omiaan rohkaisemaan metsänomistajia ajoissa ja suunnitelmallisesti sukupolvenvaihdokseen. Hartikaisen Verso-otinten materiaalina on sen sijaan vaahtera. Yhteisomistusvaihtoehdoista annetaan selkeä kuvaus. Jatkajien metsätalouden harjoittamiseen liittyvistä olennaisista seikoista ja tahoista on kattava selvitys. Kirjoittajat selittävät erilaisten omistusmuotojen toimintaa ja ongelmiakin. Perillisten puhevälit, vielä pitkään omistajanvaihdoksen jälkeenkin, ovatkin arvokas asia. Näin on. Metsätilan luovutusta on kirjassa on tarkasteltu lähinnä erillään muusta omaisuudesta. Kirjassa on otettu kantaa myös asian varjopuoliin: ”Omistusoikeuden ja hallintaoikeuden erottelusta saa veroetuja, mutta se voi aiheuttaa myös vaikeita erimielisyyksiä ja epävarmuutta.” Kuten kirjassa on esitetty, hallintaoikeuden pidättäminen on mahdollista myös tilakaupassa. Sukupolvenvaihdos käynnistyy kirjoittajien mukaan kolmella tärkeällä päätöksellä: luopumispäätös, päätös jatkajasta sekä luovutuksen taloudelliset ja muut tavoitteet pääpiirteittäin. Perinnöstä on annettu hyvä selvitys. Selityksen lisäksi kirjassa otetaan kantaa järjestelyjen yksityiskohtiin ja annetaan käytännönläheisiä ohjeita. ”Stutsin” jämerä ääni tuli tutuksi Metsäradiossa ja lehtikirjoitukset tekivät metsäalaa tutuksi. Viime vuosina hyvin tärkeäksi muodostuivat hänen kymmenet sotaveteraaneille ja vanhusten ryhmille pitämänsä musiikkiesitelmät. Kisan voittaja julkistetaan kesäkuun 8. Asia voidaan nähdä toisinkin. Työyhteisöstä tuli Puulaaki, jonka aluejohtajana Stuart toimi vuodesta 1977 alkaen. Pian löytyy toinen oleellinen kohta: ”Tärkeää on huolehtia, ettei metsä jää missään vaiheessa heitteille.” Metsää olisikin pystyttävä omistusjärjestelyjen aikana ja jälkeen kaiken aikaa hoitamaan ja käyttämään. Loppuun käy hyvin kirjan esimerkki hyvästä käytännön ohjeesta: ”Yleensä on kuitenkin järkevämpää miettiä jälkeläisten välistä tasapuolisuutta ja riitojen ehkäisyä”. Viimeinen kirjoitus ilmestyi muutamia päiviä ennen hänen kuolemaansa; Köhler muisteli elävästi Vonkamies-lehden vuosikertomuksessa nuoruuden aikaista uittoharjoitteluaan. SERLACHIUS -museoiden ja Taitokeskus Mäntän järjestämässä kilpailussa on haettu arjen käyttöesineelle – salaatinottimille – uutta muotoa. Makuasia on, olisiko voitu vielä tiukemmin korostaa omistusjärjestelyjen toimivuutta sekä riskejä. Köhler jäi eläkkeelle Rosenlewin hankintapäällikön tehtävistä vuonna 1987. Nyt kisa on edennyt loppusuoralle, jäljellä on kolmen finalistin ehdotukset, joista tuomarit ja yleisö saavat äänestää suosikkinsa. Kerronta on välillä hyvin yksityiskohtaista. Metsäverotusta kirjassa on selvitetty yli 40 sivun verran. Teos on hyvä ja hyödyllinen opas omistusjärjestelyjä suunnitSujuvasti omistajavaihdoksesta Metsänhoitaja Stuart Köhler KIRJAT MUISTOKIRJOITUS televille ja niiden jälkeisille uusille metsänomistajille. Minusta lähtökohta suunnittelulle on jopa parempi, jos muutakin omaisuutta on mukana – silloin on helpompi päätyä perillisten tasapuolisuuteen ja silti välttyä yhteisomistuksilta. Hallintaoikeus ja sen merkitys käytännössä sekä sen pidätyksen verovaikutukset on selvitetty hyvin. Itse en suostuisi tilaa tällaisin ehdoin ostamaan. Erilaiset luovutusvaihtoehdot seuraamuksineen on kuvattu asiantuntevasti ja selkeästi. Käytännössä ainakin toivoisin, että hallintaoikeuden pidätykseen ei ryhdyttäisi ilman hyviä perusteluja ja riittävää tietämystä. Sopimukset pesässä ja lesken mahdolliset omistusjärjestelyt on esitelty hyvin. Heti kirjan alusta löytyy tärkeä neuvo: ”Älä juutu verolaskelmiin.” Järjestelyissä voidaankin päätyä ojasta allikkoon, jos haetaan vain verohyötyjä huomioimatta mm. Rotary-toiminnan hän aloitti vuonna 1957 toimien myös klubinsa presidenttinä. Kiviniemen ja Havian kirja on kokeneiden tekijöiden hyvin harkittu teos. Vuodesta 1962 alkoi Köhlerin toiminta puunhankinnan parissa, ensin Rosenlew Oy:ssä Keuruulla ja sitten Janakkalassa, missä Köhlerin vastuulla oli myös Harvialan isännöinti. Heti ensimmäisessä tietoruudussa yhteisomistajia kehotetaan sopimaan yhteisistä toiminnan periaatteista ja toimintatavoista. Neuvonnassa onkin kysymys omistajien heitteille jättämisestä, jos yhteisomistajia ei kehoteta ja neuvota sopimaan asioista kirjallisesti sopimuksella yhteishallinnosta. maaliskuuta 1931 syntynyt metsänhoitaja Stuart Köhler menehtyi 6. Moni metsänomistaja joutunee silti toteamaan, että esimerkiksi luovutusvoittoverotus/metsävähennys ei aukene kovin helposti. Luopumisessa ei kannata viivytellä, jos siltä tuntuu ja innokas jatkaja on löydetty. Kuolinpesien osakkaille on myös osuvia neuvoja ja toimintamalleja. Toisaalta jos jatkamisesta kiinnostunutta ei löydy, on tila syytä laittaa viipymättä myyntiin. Äänestys alkoi viime viikolla jatkuu toukokuun. Hinta 42 euroa. Kisan finalistit ovat muotoilija Harri Koskinen , puuseppä ja suunnittelija Arto Halmetoja sekä puuseppäja suunnittelija Antrei Hartikainen . Sukupolvenvaihdostahan sekin on. Hänen täsmällistä ja terävää otettaan niin työelämässä kuin harrastuksissakin höysti mainio huumori. Kirja koostuu kuudesta johdonmukaisesta kokonaisuudesta. PILKKEITÄ 26 12. Lukijan huomiota kiinnittäviä tietoruutuja on myös muualla. Kuolinpesän ja verotusyhtymän osalta painotetaan ihan oikein yksimielisyysperiaatetta. huhtikuuta. Köhler valmistui ylioppilaaksi Heinolan yhteislyseosta vuonna 1951 ja metsänhoitajaksi 1956. Osakkaita kehotetaan siksi antamaan valtakirjalla toimintavaltuuksia sekä todetaan, että yhteisomistajien kannattaa tehdä yhteishallintosopimus. Tekstiä on havainnollistettu vertailutaulukoilla ja laskentaesimerkeillä. Yhteismetsän veroetua ei ylikorosteta, vaan tuodaan realistisesti esille myös tämän omistusmuodon varjopuolet. Metsäkustannus Oy 2016. Ehkäpä säännösten soveltamisen selvittely saa lukijan huomaamaan asiantuntijan tarpeen ja myöhemmin päädytään verottajaa sitovien ennakkotietojen hakemiseen. Kirjoittajat ovat onnistuneet tavoitteessaan. Köhlerin kynästä syntyivät kirjat Ihana operetti vuodelta 1996, Pikku-Reo, Sota-Volvon matkassa ja Puukaasun aika . Köhler toimi kahteen otteeseen Etelä-Hämeen Metsänhoitajien puheenjohtajana ja hän myös Metsänhoitajaliiton hallituksessa. Metsänhoitaja Köhler oli laajalti asioita analysoiva, työtovereitaan innostava uusien toimintatapojen pohtija. LAURI HEMMI ANTTI KOSKIMÄKI TIMO TUOMOLA Kirjoittajat ovat Köhlerin kollegoja ja ystäviä. Haussa on esine, jossa yhdistyvät käytännöllisyys, omaleimaisuus ja rohkeus. Nuoruudessaan Köhler edusti juoksulajeissa Heinolan Iskua, ja muistoksi jäi monta kisavoittoa ja urheiluseuran historiikki. Haltijallahan olisi mahdollisuus puukaupoilla tuhota tilan arvo. Seuramiehenä Stutsi oli mukaansatempaava sekä mainio ajatusten veistelijä. Yleisö puolestaan voi valita oman suosikkinsa Serlachius-museoiden Facebook-sivulla järjestettävässä äänestyksessä. Stuart Köhler oli metsämies, omien metsiensä hoitaja, monen alan luottamushenkilö, maanpuolustusmies sekä Saaristomeren ja Ahvenanmaan selkien tuttu Betty-veneessään. Näiden jälkeen metsänomistajan on helppo käyttää asiantuntijan apua ja tehdä sitten tietoon perustuva ratkaisu. Koskisen Soutu-salaatinottimet on tehty saarnesta, samoin Halmetojan Kouru-ottimet. Salaatinotinkisan finalistit selvillä Antrei Hartikainen työ ”Verso” on yksi salaatinotinkilpailun finalisteista.. päivä. Luottamustehtävät alkoivat jo Keuruun pursiseurassa ja jatkui Merikarhuissa. Rahaa on helpompi siirtää jälkeläisille kuin kiinteistöjä. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 NAUVOSSA 30. TUOMO PESÄLÄ metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy jen tuontia työmaille, Työväline Oy:n ja Elfving Oy:n palveluksessa. Kirja antaa neuvoja käytännön tilanteisiin. Mukaan kutsuttiin 12 suomalaista muotoilijaa ja käsityöläistä. Kilpailun voittanut tuote tulee myyntiin Serlachius-museoihin ja Taitokeskus Mänttään. Syy ei ole kirjoittajien vaan lainlaatijoiden. Tämä toivottavasti suuntaa ajatuksia järjestelyjen lopputulokseen ja sen toimivuuteen. Sukupolvenvaihdoksen valmistelutoimet on selvitetty perusteellisesti. 311 sivua. Niistä jokaisen alussa on tietoruutu, johon on kirjattu yhteenvetona tärkeitä seikkoja. Sarjan päätti Uusi ihana operetti vuonna 2011
Joissakin tapauksissa perkaus on ollut mahdollista, mutta ojia ei ole saanut perata alkuperäistä kuivatussyvyyttä syvemmäksi. Tämä aiheuttaa kuivatusongelmia laajemminkin. Erityisesti valvontaviranomaiset toivoivat tarkennuksia lähisuojavyöhykkeen ja muodostumisalueen huomioimisesta metsätaloustoimenpiteissä. Myös valTutkimuksen puute on pohjavesialueiden ojitusten pullonkaula Pohjavesialueiden metsäojituksia ohjataan mutu-tuntumalta. Kaikkialla III luokan pohjavesialuerajaukset eivät ole vaikuttaneet kunnostusojitussuunnitelmiin. Laskeutusaltaiden kaivua ei yleensä sallita tai niistä on tehty ainakin lisäselvityspyyntöjä. Havainnollisesti kuvitettu kirja auttaa tunnistamaan tuhot ja niiden aiheuttajat metsissämme. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara Metsätuhoja voidaan torjua ennalta, kun tuhoriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon metsänhoidossa. Kiireellisin tehtävä olisi saada aikaan hanke, jossa käytännön kunnostusojitusalueella aidosti seurattaisiin ojanperkauksen vaikutuksia pohjaveden laatuun. Joillakin alueilla ongelmia voi tulla, jos ojitusalueen vedet pitäisi johtaa pohjavesialueen läpi, jolloin pitäisi perata pohjavesirajauksen sisällä kulkevia ojia. Vaikka nykyiset vesiensuojelun suositukset koetaan riittävänä ohjeistuksena yleisellä tasolla, tunnistetaan myös tarve pohjavesien suojelunäkökohdat tarkemmin huomioivalle ohjeistukselle. Pohjavesialueiden kunnostusojitusten epämääräisyys haittaa niin metsänomistajia kuin viranomaisiakin. Ruokkii turhaa vastakkainasettelua Ely-keskusten pohjavesiviranomaiset kokevat haasteena kunnostusojitussuunnitelmien pohjavesialueita koskevat puutteelliset selvitykset ja toisaalta metsätalouden pohjavesialueita koskevan, yleisellä tasolla olevan ohjeistuksen soveltamisen, kun tarkempaa tutkimustietoa ei ole. Epämääräisyys hankaloittaa sekä ojitussuunnittelijoiden toimintaa että viranomaisvalvontaa. vontaviranomaiset joutuvat tapauskohtaisesti miettimään luvantarvetta enemmänkin vesija ympäristönsuojelulakiin perustuvan varovaisuusperiaatteen kuin tutkimustiedon perusteella. SAMULI JOENSUU vesiensuojelun asiantuntija Tapio Oy HANNA HENTILÄ ulkopuolinen asiantuntija Suomen ympäristökeskus RITVA BRITSCHGI johtava geologi Suomen ympäristökeskus. Kun tutkittua tietoa on vähän tai ei lainkaan, päätökset perustuvat oletuksiin ja yhteistyö kääntyy helposti hedelmättömäksi vastakkainasetteluksi. Hinta 42 € Metsätuhot ASIANTUNTIJOILTA SUOMESSA on lähes kuusituhatta luokiteltua pohjavesialuetta, ja metsätalous on ylivoimaisesti suurin maankäyttömuoto pohjavesialueilla. Teos kattaa sekä talousmetsien tuhot että monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tuhon aiheuttajat. Osassa maata metsänomistajat ovat lähes aina jo itse rajanneet I ja II luokan pohjavesialueet kunnostusojituksen ulkopuolelle. Kirja antaa hyvät perustiedot metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä sekä tuhojen torjunnasta. Jotta ohje palvelisi sekä kunnostusojittajaa että viranomaisohjausta, se tulisi laatia yhteistyössä metsäalan asiantuntijoiden ja ympäristöhallinnon kanssa. Alueellista vaihtelua Tapio Oy:n ja Suomen ympäristökeskuksen viime vuonna tekemä kysely kartoitetti metsätaloustoimijoiden ja ely-keskusten valvontaviranomaisten kunnostusojituksiin liittyviä käytäntöjä pohjavesialueilla. Joissakin kuntakohtaisissa suojelusuunnitelmissa on lisäksi pohjavesialueen lähialueelle, aluerajauksen ulkopuolelle, saatettu esittää 50 metrin lisäsuojavyöhykettä, jos alueella on riski pohjavesien purkautumiselle. Joillakin alueilla pohjavesialueen reunavyöhykkeellä on sallittu ojien perkaus. Metsänomistajalle tilanne on hämmentävä. Tämä on omiaan luomaan kuvaa huonosta hallinnosta ja hankalasta virkamiestyöskentelystä. Asiantuntijoiden mukaan se on yleensä yksi turvallisimmista maankäyttömuodoista, mutta on toimenpiteitä, joiden vaikutuksista pohjavesiin ei tiedetä tarpeeksi. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 M ik ko R iik ilä Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. Viranomaisen kieltäessä kunnostusojituksen puuston kasvu saattaa tyrehtyä tai puusto saattaa jopa tuhoutua vettymishaittojen johdosta. Tilanteet ja pohjavesialueiden geologia ovat eri puolella Suomea hyvin erilaisia ja vaatisivat ohjeistuksen räätälöintiä kunkin alueen erityispiirteet huomioiden. Vastausten perusteella pohjavesialueet otetaan huomioon kunnostusojitussuunnitelmassa. Paikoin toiminta pohjavesialueiden yhteydessä koetaan kuitenkin niin hankalaksi, että pohjavesialueita pyritään tietoisesti välttämään. Kunnostusojituksia jopa vältetään käytännön hankaluuksien vuoksi. Kenelläkään ei kuitenkaan ole vastuuta korvausvelvollisuudesta, ja vahingot jäävät metsänomistajan kannettavaksi. Metsäojitusten ja varsinkin ojien kunnostusten vaikutuksia ei ole käytännössä tutkittu, joten pohjavesialueiden vesiensuojelusuositukset on laadittu kokemustuntumalta. PILKKEITÄ 27 12. Ohje edellyttää myös lisää tutkimustietoa
Nuorta kasvatusmetsää 3,1 ha, varttunutta kasvatusmetsää 1,7 ha ja muuta maata 0,4 ha. Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. Uudistuskypsiä metsiä yli 4 ha. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 85.000 €/tontti tai molemmat yhdessä 160.000 €. 19,1 ha on metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. UPM Bonvesta -metsätila. Ojalinjat avattu 2011-2012. sekä varasto. TONTTI, Punkaharju, Särkilahti 0,9 ha. Erinomainen saavutettavuus. 13 ha. Kokonaispuusto n. 19 km taajamasta. Usminkulma –niminen metsäkiinteistö on kokonaisuudessaan metsämaata. 16.920 m 3 , pääosin varttunutta kasvatusmetsää. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Tienvarressa olevalle näppäränkokoiselle palstalle on helppo poiketa ja kasvatusmetsäpainotteisena se tarjoaa harrastemahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen. Metsätila vanhoine asuinja piharakennuksineen. METSÄPALSTA, Juuka, Petrovaara/ Polvela 164,9 ha. Yht. 200.000 €. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Hartola 14,508 ha. METSÄPALSTA, Lieksa, Jaakonvaara 45,6 ha. 108.100 €. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella ja Saimaan vesireiteille pääset täältä suoraan. 0400 391 054. Palstan metsät ovat pääasiassa nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. v. Vanha hirsirunkoinen as.rak, piharak. Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2016 myönnettäviä tutkimusapurahoja. Kaksi 5200 m 2 :n kokoista länsirantatonttia, Kesäranta ja Kultaranta, Pihlajaveden Paatisenselän rannalla, upeiden Saimaan vesireittien äärellä. aitta ja lato/varasto. Kiinteistö myydään erikseen tai osana 4 tilan kokonaisuutta. METSÄPALSTA, Hyvinkää, Kytäjärvi 9,5 ha. Metsät ovat pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 2 kiinteistöä: suurempi kiinteistö (12 ha) on pääosin metsämaata. METSÄPALSTA, Hyvinkää, Kytäjärvi 19,22 ha. 890 m 3 , josta tukkia on 324 m 3 ja kuitupuuta 565 m 3 . Toisella kiinteistöllä (7,56 ha) rantaa n. Vapaamuotoiset hakemukset mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan 10.6.2016 mennessä osoitteella: JOUKO TUOVOLAN SÄÄTIÖ Rutavantie 51 32610 VAMPULA Lisätietoja: Kalle Vähä-Heikkilä s-posti:kalle.vahaheikkila@gmail.com p.050 342 3369 (iltaisin) PALVELUKSEEN HALUTAAN APURAHA MYYDÄÄN Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄPALSTA, Hausjärvi, Hamina 5,204 ha. 160 000 €. 1200 m 3 josta tukkipuuta 42%. Molemmilla tonteilla on Pihlajaveden osayleiskaavan muk. Rajoittuu Leivonjärveen, jonka rannalla yksi osoitettu rantarakennuspaikka. Päärak. Runsaspuustoinen kasvatusmetsäpalsta Saunajärventien varrella Kuhmossa. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Rovaniemi, Suopajärvi 130 ha. Höntönvaarantiehen rajoittuva määräala tilasta Teppanala. Myydään erikseen tai osana 4 tilan kokonaisuutta. Uudistuskypsää heti n. Runsaspuustoinen saarimetsätila Hartolan Rautavedellä. Mahdollisuus ostaa myös koko tila n. UPM Bonvesta metsäpalsta. Tilan länsipuolella on myytävänä 2 erill. Metsämaan puusto on kokonaan kasvatusmetsää, kokonaispuusto n. 40 ha alueelle suunniteltu kunnostusojitusta. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. Apuraha on ensisijaisesti tarkoitettu opinnäytetyön kulukorvaukseksi. 3 451 m 3 , josta tukkia on 1 264 m 3 ja kuitupuuta 2 187 m 3 . Männistöntieltä on tie tonteille, sähköliittymä tonttien rajalla. Rak.paikat vapaa-ajanasunnoille, rak. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 7 ha. Metsäarvion mukaan tilalla on ainespuuta yhteensä 891 m 3 , josta tukkia on 39 m 3 ja kuitupuuta 852 m 3 . oikeus 150 k-m²/paikka. Yhtenäinen 3 palstasta koostuva tilaryhmä Juuassa n. 0,9 ha: 85 000 €. 474.500 €. 45.000 €. 120.000 €. Kirveslahden rannalla sijaitseva määräala n. UPM Bonvesta metsäpalsta. PILKKEITÄ 28 12. METSÄPALSTA, Sotkamo, Alasotkamo 53,4 ha. 20 km Savonrannalta pohjoiseen. Määräosan pinta-ala on 0,0930 hehtaaria, ja se on kokonaisuudessaan metsämaata. Ylimmäisen Ahmalammen rannalle voi anoa poikkeamisluvalla lomarakennuspaikkaa. Tuhkalannoitus tehty 2011 n. Varttunutta taimikkoa 0,5 ha, nuorta kasvatusmetsää 4,8 ha, varttunutta kasvatusmetsää 10,8 ha ja uudistuskypsää metsää 3,3 ha. Apuraha voidaan myöntää suomalaiseen metsäntutkimukseen kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. Ainespuuta yht. METSÄPALSTA, Kuhmo, Sauna 10,2 ha. Tila rajoittuu Suopajärveen, jonka rantaviivaa yli 1 km. 19.000 €/tarjous 18.5.2016 kello 17 mennessä. 0,5 ha: 95 000 €. Kiinteistö voidaan jakaa osiin, tarjouksia erikseen metsäalueista, rantarakennuspaikoista tai asuinrakennuspaikasta otetaan vastaan. Pääasiassa hyviä, tuoreen kankaan kasvupohjia. Mäntyvaltainen puusto, pieniä hakkuumahdollisuuksia. Kehitysluokkarakenne vaihteleva painottuen hyväkasvuisiin nuoriin kasvatusmetsiin. Pääasiassa varttuneita kasvatusmetsiä. Punkaharjun keskustaan ja Parikkalaan n. 38.000 €/tarjous 12.5.2016 kello 17 mennessä. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. 7 km:n päässä taajamasta. Tila myydään yhtenä kokonaisuutena 3/6 määräosan kiinteistöstä Suvivalkama kanssa. Kuusivaltainen puusto, välittömiä harvennusja päätehakkuumahdollisuuksia. Monipuolinen kehitysluokkajakauma, välittömiä hakkuumahdollisuuksia. 98.000 € /tarjous 12.5.2016 kello 17 mennessä. 35.700 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Metsätila, joka sijaitsee 2 palstassa. Varttunutta taimikkoa 3,8 ha, nuorta kasvatusmetsää 1,8 ha, varttunutta kasvatusmetsää 1,9 ha ja uudiskypsää metsää 1,8 ha. 65 km.Niemen kärjessä sijaitseva määräala n. Metsät pääosin kasvatusmetsiä ja taimikoita. 35 km, Imatralle n. Suvivalkaman alue on venevalkamakäytössä omistajien kesken ja se rajoittuu Mommilanjärven rantaan. 1951 rakennettu 2-krs hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunk. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 APURAHA OPINNÄYTETYÖTÄ VARTEN Jouko Tuovolan Säätiö harjoittaa Huittisissa metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edistämistä omistamillaan tiloilla. kiinteistöä erikseen tai yhtenä kokonaisuutena. 1.650 m 3 . Metsätila, as.rak.paikka, 2 rantarak.paikkaa n. 35.000€/tarjous Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Määräala Leväjoen kiinteistöstä Nurmeksentien varrella (valtatie n:o 6). Rehevät kasvupohjat. 55 km ja Savonlinnaan n. Metsäarvion mukaan ainespuuta yht. 1000 m 3 . Säätiön tavoitteena on kehittää suomalaista metsätaloutta . Maa/metsätila Parikkalan Saarella, kauniissa maalaismaisemassa. 82.000 €/tarjous. Tie perille. UPM Bonvesta -metsätila. omarantaiset rak.paikat vapaa-ajan asunnoille, RAmerkintä, rak.oikeus 150 k-m²/tontti. 4 760 m³ ja keskipuusto n. 28 ha alueelle ja n. Kokonaispuusto n. Kaksi rantarak.paikkaa Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. Sauna ja pesutilat navettarakennuksessa. 3 ha. Tila rajoittuu laajoihin valtionmaihin. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Hp. . Apurahaa voi hakea kaikkien kouluasteiden opinnäytetöitä varten. Kok.puusto n. Metsämaan kokonaispuusto on n. 84.000 €/tarjous. Kok.puusto n. . Kokonaisuudessaan metsämaata: varttunutta taimikkoa sekä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. 2500 m 3 . . 0400 97 17 18 TONTTI, Punkaharju, Saukonsaari 0,52 ha. Maapohjat pääasiassa tuoreita tai lehtomaisia. 5 360 m 3 . Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. Itäpuolella erillinen kiinteistö. 92 m³/ ha
V u o d e n 2 1 5 l i i k e v a i h t o o l i 5 m i l j a r d i a e u r o a j a h e n k i l ö s t ö ä n o i n 9 6 . 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Tällä hetkellä Brockhaus työskentelee tutkijana Ciforissa, kansainvälisessä metsäntutkimukeskuksessa. toukokuuta. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Kirjeessä kerrotaan myös, että jäsenosuuden voi maksaa puukaupan yhteydessä. Taisi tulla asia selväksi jukuripäisimmällekin Jukolan veljelle. Siinä seisoi tuore Metsäliiton ”soturi” tumput suorina ostomiehen jälkeensä jättämässä pölypilvesssä aprikoiden jäsenetuja. Kiitän Osuuskunta Metsäliittoa tästä kymmenvuotisesta jäsenyydestä ja ”yhteistyöstä”. Mak e the most of Metsä F orest M e t sä F o r e st o n m a r k k i n a j o h t a j a p u u k a u p a ssa j a m e t sä e n e r g i a ssa S u o m e ssa . Analysoidaanpa hieman kirjeen sisältöilmaisua, jolla velvollisuutensa laiminlyöneet (syystä tai toisesta) jäsenet saatetaan tasapainoiseen olotilaan ja etujen piiriin muiden kanssa. T o i m i a l u e si j a i t se e K a u h a v a n a l u e e l l a . Johtoryhmän jäseneksi on liiketoimintajohtaja Kari Lundellin lisäksi nimetty myyntija markkinointijohtaja Seija Rantonen, tuotantoja kehitysjohtaja Sami Iso-Pahkala sekä talousjohtaja Jyrki Pihlava. Hänen erikoisalaansa ovat metsäpolitiikka sekä maatalousekonomia Kansainvälisen metsäpolitiikan professuuri on Helsingin yliopistossa uusi. M e t sä l i i t t o O su u sk u n t a a n k u u l u u n o i n 1 1 6 m e t sä n o m i st a j a a , j o t k a o m i st a v a t y h t e e n sä l ä h e s p u o l e t S u o m e n y k si t y i sm e t si st ä . Se harmitti, ja otin yhteyttä ao. Heti ensimmäisenä keväänä vailla kokemusta tein kuitenkin pienet hankintakaupat ML:n kanssa. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu M e t s ä a la n a m m a t t ila is ia p u u n h a n k in n a n m o n ip u o lis iin t e h t ä v iin . 09 315 49 803 Eero Sala p. 5 . Myynnin esikuntaan on nimetty kenttäpäällikkö Pauli Juntunen, metsäpalvelupäällikkö Seppo Kettunen sekä asiakkuuspäällikkö Timo Pisto ja tuotannon esikuntaan operaatiopäällikkö Hannu Klemetti ja hankintapäällikkö Ilkka Ämmälä. Mutta jos ei, niin kirjeen sisältöä ja ideaa ryyditetään vielä seuraavilla ilmaisuilla: Edellyttää, että.../ edellyttämän määrän.../ velvollisuus ottaa.../ määräytyy jäsenen.../ peritään hallituksen.../ määräämällä tavalla... 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. OSUUSKUNTA Metsäliitto lähestyi minua ja varmaan muutamaa muutakin kirjeellä, jonka tarkoitusperä on hyvä ja jäsenten oikeuksien tasapuolisuutta korostava. Ja lopuksi vielä: Varaamme oikeuden irtisanoa... Metsäliitto toimii aivan oikein jäsenrekisterin päivitystä tehdessään. Kirjeessä siis muistutetaan maksamattomasta jäsenosuudesta ja kehotetaan maksamaan puuttuva osuus. H a e m m e m e t sä a si a n t u n t i j a a v a st a a m a a n p u u k a u p p a j a m e t sä p a l v e l u i d e n m y y n n i st ä S e i n ä j o e n h a n k i n t a p i i r i l l e . 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. com M e t s ä G r o u p o n b i o t a l o u d e n e d e l l ä k ä v i j ä . 2 1 6 m e n n e s s ä o s o i t t e e s s a : metsagroup . Sen on mahdollistanut Metsämiesten Säätiön lahjoitus. S e v a st a a M e t sä G r o u p i n p u u n h a n k i n n a st a j a t a r j o a a e m o y h t i ö M e t sä l i i t t o O su u sk u n n a n o m i st a j a j ä se n i l l e k a t t a v a t p u u k a u p a n se k ä m e t sä n j a l u o n n o n h o i d o n p a l v e l u t . E dellytämme: E d e l l y t ä m m e h a k i j o i l t a t e h t ä v ä ä n so v e l t u v a a k o u l u t u st a , h y v i ä v u o r o v a i k u t u st a i t o j a se k ä k y k y ä i t se n ä i se e n j a t u l o k se l l i se e n t y ö h ö n . 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kun aikoinaan tulin metsänomistajaksi täysin noviisina kaupunkilaisena, niin päätin liittyä jäseneksi Metsäliittoon, josta saisin ”tukea ja turvaa” omaisuuteni hoitoon ja puukauppaan – kuten isäni ja ukkini. HELSINGIN YLIOPISTO Helsingin yliopiston kansainvälisen metsäpolitiikan professoriksi on valittu saksalainen Maria Brockhaus. Vastaus oli, että ”kyllä ostetaan, mutta ei ihan kaikilta”. 09 315 49 849, 040 723 1613 Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. K o n s e r n i l l a o n t o i m i n t a a n o i n 3 m a a s s a . Marraskuussa 2013 kävin Kaavilla tilinpäätösostoksilla ja pistäydyin samalla kyseisen ostomiehen luona puukauppatilannetta kysellen ”että ostetaanko sitä puuta”. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Asia ei häntä kiinnostanut, vaan hän vaihtoi saappaat nappaskenkiin ja hyppäsi autoonsa. asti) p. Ostomies mittasi pinon. 050 309 9717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. henkilön esimieheen ja valitin hänelle menettelyä. ISMO TASKINEN metsänomistaja Kuopio/Tuusniemi ”Hyvä Metsäliitto Osuuskunnan jäsen” ”TAISI TULLA ASIA SELVÄKSI JUKURIPÄISIMMÄLLEKIN JUKOLAN VELJELLE.” LUKIJALTA OTSO-METSÄPALVELUT Otso-metsäpalvelujen uusi organisaatio on aloittanut toimintansa 1. Kirje koskee maksamattomia jäsenosuuksia sääntöjen mukaisen viiden vuoden aikarajan puitteissa. Isälleni tosin maksettiin ”omistajan kartellihintaa”. A i e m p i k o k e m u s v a st a a v i st a t e h t ä v i st ä k a t so t a a n e d u k si . 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Tosin kovin myöhään tämä jäsenpäivitys tulee, sillä olen ollut jäsen melko tarkkaan 10 vuotta. Esimerkiksi kohta ”varaamme oikeuden irtisanoa henkilön” voi muuttaa muotoon”henkilön jäsenyys Osk. A r v o st a m m e so v e l t u v a a a l a n o sa a m i st a j a a k t i i v i st a m a r k k i n o i n t i j a p a l v e l u h e n k i sy y t t ä . Pienenä vinkkinä jäsenpalvelujohtajalle, että asioita voinee ilmaista muutenkin kuin valitulla tyylilajilla. Ja näin se jäsenpalvelujohtajan allekirjoittamassa kirjeessä tapahtuu: Ette ole maksaneet.../ edelleen maksamatta.../ tulee maksaa.../ maksamaan puuttuvat.../ maksattehan puuttuvat.../ voitte maksaa.../ sijoitusvelvoitetta maksamatta.../ voitte maksaa puuttuvan.../ käyttäkää maksaessanne.../ että jäsen maksaa.../ perusosuuksien maksaminen.../ perusosuuksia maksamatta.../ maksettava määrä.../ maksamatta yli... 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 0400 818 078 Marianne Minkkinen (31.8. NIMITYKSIÄ. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Hyvä niin. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. L i s ä t i e d o t j a h a k u 2 4 . S e n l i i k e t o i m i n t a a l u e e t o v a t M e t s ä T i s s u e , M e t s ä B o a r d , M e t s ä F i b r e , M e t s ä W o o d s e k ä M e t s ä F o r e s t. Metsäliitossa raukeaa” ja päivämäärä jäsenyyden raukeamiselle. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Vanhaa kuusikkoa ja muutakin hakkuutarvetta oli melkoisesti, joten pyysin ostomiestä vilkaisemaan mitatun pinon vieressä olevaa 3,6 hehtaarin ihanteellista kelirikkokohdetta. PILKKEITÄ 29 12
Puun liikkeelle saaminenkin on tavallista helpompaa, sillä Metsähallitus omistaa Kainuun metsistä noin 40 prosenttia ja takaa tasaisen puuntarjonnan. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Sahanpurulle tulee Kainuussa muutenkin kovaa kysyntää, kun St1 Biofuels Oy aloittaa uusiutuvan biopolttoaineen tuotannon Kajaanissa ensi syksynä. Muut kadunvarsipalmut, pinjat, plataanit ja radanvarsisomistukset on sen sijaan pidettävä riittävän turvavälin päässä formulasirkuksesta. Lakkautettujen tehtaiden tilalle ollaan suunnittelemassa uutta myös Kainuussa. Yhteiskunnallisilla tavoitteilla korvata fossiilista raaka-ainetta uusiutuvilla on erittäin suuri merkitys uusien investointien toteutumiselle. Timo Ollitervo, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan hallituksen jäsen, Tervo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Suomalaiset tietävät, että auton talvirenkaista irtoavat pienet nastatkin voivat saada tuulilasin säröille moottoritienopeuksissa. Neljä vuotta sitten Kimi Räikkönen tokaisi, ettei Monacon rata ole sen kummempi kuin ajaa rallia puiden keskellä. Kunnianhimoiset investointisuunnitelmat tosin edellyttävät, että myös yksityismetsistä myydään puuta entistä innokkaammin. PILKKEITÄ 30 12. Niiden osalta vaihtoehtoja on useampia ja ratkaisun tulevasta tuotantolinjasta tekevät investorit, joita parhaillaan jututetaan. Sen pihapalmujen lehvät eivät kuitenkaan yllä rataosuuden yläpuolelle. Lukuisia uusia puita ja palmuja on istutettu kiemuraisen radan varrelle, ja kattopuutarhatkin kukoistavat. Suuri ei ole puuston kasvutilakaan Monacossa. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Hankasalmen Sanomissa.. Maassa kannetaan kuitenkin huolta metsien riittävyydestä maailmassa, joten Monacon pormestarin johtama valtuusto onkin päättänyt istuttaa yhden puuntaimen jokaista maahan syntyvää lasta kohden. Kamarimusiikistaan tunnettu Kuhmo on puurakentamisen edelläkävijä ja sieltä toimitetaan puuelementtitaloja myös pääkaupunkiseudulle. Tarpeen mukaan puustoa on raivattu kuljettajien turvaksi. Euroopan suihkuseurapiireille Monaco tarjoaa motorisoidun version Ascotin laukkakilpailuista; tärkeintä ei aina ole se, mitä näkee radalla, vaan kenet formulaviidakossa nähdään. Lakkautetun UPM:n tehtaan naapuriin on rakenteilla uusi jalostamo, joka alkajaisiksi tuottaa 10 miljoonaa litraa biodieseliä vuodessa, mutta toimitusjohtaja Mika Ahon mukaan määrä voidaan viisinkertaistaa, mikäli raaka-ainetta ja markkinoita riittää. Metsä antaa MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva TOUKOKUUN viimeisenä viikonloppuna formulakansa jännittää Monacon F1-osakilpailun tunnelmissa. Journalistiikkaa Tampereen yliopistossa opiskelevan Minkkisen määräaikaisuus jatkuu elokuun loppuun. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi Hyvät uutiset Kainuusta eivät tähänkään vielä lopu, vaan puutuoteteollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat erittäin valoisat. Metsämaan puuttuessa maa on ryhtynyt metsittämään myös Ranskaa osana YK:n ilmastontorjuntakampanjaa. 75 VUOTTA 25.5. ja metsät. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Raaka-ainetta Kainuun biotuotetehdas haukkaisi kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä toisi uusia työpaikkoja myös metsäpään korjuuseen ja kuljetukseen. Kuhmolaisella aktiivisuudella on ollut ilmeisen suuri vaikutus jopa valtakunnan politiikkaan, sillä vastikään päivitetyssä hallitusohjelman toimintasuunnitelmassa uudeksi toimenpiteeksi on noussut puurakentamisen edistämisen puukoulukilpailun avulla. Maan tilarajoitusten takia puita istutetaan Ranskan puolelle lähelle Monacoa yhdessä Ranskan metsäviranomaisten kanssa. Asialla on KaiCell Fibers Oy, jossa Kainuun liitto on merkittävänä omistajana. Paljon on puhuttu luovasta tuhosta, jota rakkaan metsäteollisuutemmekin on oletettu tarvitsevan tuhkasta noustakseen. Maakunnan hyvä yhteishenki luo lujan perustan uusien investointien toteutumiselle ja antaa Kainuulle roolin toimia biotalouden edelläkävijänä. TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 NIMITYS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Raaka-aineeksi kelpaisi myös sahausjäte, josta kiertotalouden hengessä jalostettaisiin arvokkaita tuotteita. Monacon formulaviidakko Monacossa on päätetty istuttaa yksi puuntaimi jokaista syntyvää lasta kohden. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Kysyntäpuoli on toistaiseksi turvattu sekoittamisvelvoitteen kautta. Ruhtinas Albert II sponsoroi Monacon uudelleenmetsityshanketta. Vuonna 2008 alkaneen kampanjan puitteissa on istutettu pitkälle yli viisituhatta uutta puuta, muun muassa oliiveja ja tammia. Maakunnan metsävarat kestävät uudet metsäteollisuuden investoinnit oikein hyvin. Mutkaisiin metsäautoteihin tottuneet kuljettajamme eivät liiemmin kurveja kauhistele. Matti Mattila, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Rusko 21.5. 21 B, 00100 Helsinki. Kaupunginjohtaja Eila Valtanen kertoi meneillään olevista ja uusista suunnitelmista, joilla puurakentamista viedään eteenpäin. Varsinainen jymyjuttu on tietenkin se, että Kainuuseen suunnitellaan uutta sellutehdasta. METSÄKUSTANNUS OY Metsälehden kesätoimitt a j a n a o n a l o i t t a n u t M a r i a n n e M i n k k i n e n . Puu ei tosin ollut suuri. Monacon formulakisoissa huippunopeus on parhaimmillaan lähes 300 kilometriä tunnissa, eikä autoissa ole lainkaan tuulilasia kuljettajien suojana. Kilpailua varten hiljattain kehitetyn joustavan suoja-aidan takana ovat myös puut ja katsojatkin aiempaa paremmin turvassa. Rata kiertää kuuluisan Monte Carlon kasinon ohi. Kahden neliökilometrin kokoinen itsenäinen valtio on maailman tiheimmin asuttu. Se edellyttää että fossiilisten liikennepolttoaineiden sekaan laitetaan myös bioperäistä polttoainetta. Sellutehtaan päätuote ei kuitenkaan tule olemaan sellu, vaan siitä valmistetut korkeamman lisäarvon tuotteet. Rata kulkee läpi ruhtinaallisen kaupunkivaltion, jonka yleisilme on vihertynyt vuosi vuodelta. Politiikan toivotaan olevan pitkäjänteistä ja ennustettavaa, mikä on kohtuullinen vaatimus investointien suuruuden huomioon ottaen. lisensiaatti, professori, Helsinki (ei vastaanottoa) 60 VUOTTA 16.5. Vuotta aiemmin hän oli kirjaimellisesti törmännyt puuhun Saksan WRC-rallissa, mutta jatkanut silti onnistuneesti matkaansa. Tarkan näkyvyyden takaamiseksi radanvarren palmut ja männyt on pidettävä tiukassa ojennuksessa. Vuonna 2020 tämän osuuden pitäisi olla 20 prosenttia, mutta Suomen nykyinen hallitus tähtää keskipitkällä tähtäimellä jopa 40 prosentin osuuteen. ??. Nyt näyttää siltä, että malli toimii. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Varikkoalueilla vilisee myös lukuisia supertähtiä. Kookospähkinöitä, käpyjä tai oksia ei kilpailun aikana toivota putoilevan kuljettajien niskaan. Kainuun biotalousseminaarista voisi sanoa, että ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Kim von Weissenberg, PhD, maat. Rallikuninkaallisia metsäruhtinasvaltiossa Useat suomalaisetkin ovat kunnostautuneet Monacon F1-rallin voittajina. Pöhinää piisasi pari viikkoa sitten järjestetyssä Kainuun biotalouden tulevaisuusseminaarissa
Palkinnot metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Maija Antikainen, Kuopio, Irene Siitonen, Ruovesi ja Terttu Sipilä, Oulunsalo. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . TOUKOKUUTA 2016 u NRO 9 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. PILKKEITÄ 31 12. Metsä, parisuhde ja verokarhu . Pikatestissä pottiputki . toukokuuta.. Raivaussaha tutuksi . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. net. Koivut rasiin ja lankuiksi . Rantalinnuston iso muutos Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 26.5. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 9 METSÄRISTIKKO 6, RATKAISU Metsälehti Makasiini ilmestyy 26. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Kirjan noin kolmensadan lajin tunnistamista helpottavat laadukkaat valokuvat. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 42 € Metsäkasvit pelikortit Korttipakan valokuvissa esitellään metsiemme kasveja. Pelaamalla kasvit on helppo oppia tunnistamaan. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Metsäkasvio Henry Väre ja Jukka Laine Kirja esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. Mukana on tietoa näiden herpeiksi kutsuttujen lajien biologiasta ja tarkkailemisesta. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta 34 € Suomen matelijat ja sammakkoeläimet Antti Koli Kirja on selkeä opas matelijoiden ja sammakkoeläinten Suomessa esiintyviin lajeihin, niiden tunnistamiseen ja elämäntapoihin. Hinta 7,50 € Keittiö retkellä Sami ja Kasper Garam Retkieväiden ei tarvitse olla pelkkää makkaraa ja voileipiä. Ekosysteemin kannalta sammalet ovat soiden tärkein kasviryhmä, ja ihmisnäkökulmasta on myös merkittävää, että sammalet ovat tuottaneet miljardien tonnien hiilivaraston turpeeseen sitoutuneena. Hinta 34 € Sammalten kirjo Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Sammalet ovat tärkeä osa suomalaista luontoa. Keittiö retkellä tarjoaa monipuolisen valikoiman eväsvaihtoehtoja, joita voi esivalmistella ennen retkelle lähtöä ja viimeistellä ruokailupaikalla. Havainnolliset ja näyttävät valokuvat tekevät lajien tunnistamisesta helppoa. Suot saavat kellanruskean ja punakirjavan hohteensa juuri sammalista, ja tuoreet kangasmetsätkään eivät olisi samoja ilman yhtenäistä metsäkerrossammalen mattoa. Hinta 32 €. Korteissa on lajien suomen-, ruotsinja englanninkielinen sekä tieteellinen nimi. Retkelle luontoon. Näiden ruokien valmistaminen ei jää kiinni ainakaan keittotaidosta, raaka-aineen saatavuudesta tai valmistusvälineiden hankaluudesta – ja silti ruuissa on oma koukkunsa ja ideansa kullekin retkelle