TOUKOKUUTA 2017 • NRO 9 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI. ›› 6–7 METSÄSTÄ Uudistusalojen siipiveikot ›› 16–17 Jo neljäs polvi metsätaitokisassa ›› 18–19 Moottorisaha syntyy virkaten ›› 20 Kuusi väärässä paikassa, mitä tehdä. ›› 23 PILKKEITÄ Lehtokurppa ei ole tusinatavaraa ›› 24 Näin syntyi kohuttu Huovisen pamfletti ›› 26 Serbiankuusi katosi ja löytyi ›› 30 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 11. Hätäilyn jäljet näkyvät kuitenkin vuosikymmenten ajan. ›› 12–13 Ju ha -P ek ka H on ka ne n Sa m i Ka rp pi ne n Istuttaminen sujuu vauhdilla, kun tietää konstit. Sivut 14–15 Kiire ei kannata HENKILÖ Huippuyliopiston metsäprofessori Pasi Puttonen johtaa Helsingin yliopiston metsätieteiden laitosta, yhtä maailman parhaista. UUTISET Kemerahaku luistaa taas ›› 2–3 Metsäyhtiöiltä nousutuloksia ›› 3 Kasvuennusteiden päivitys suosii Pohjois-Suomea ›› 7 Sähköinen puukauppa käynnistyy kipinöiden ›› 9–11 PUUKAUPPA: Suomalaisen lahopuun voi myydä hyvään hintaan tukkina Saksaan
"Hakemus sisään, kun raivaussahan terä alkaa olla teroitettu." Pienpuutukea runsaasti Kemeratukea on haettu aktiivisesti etenkin Pohjois-Suomessa. Todennäköisesti kannan koko on pienentynyt ja parveilu on tänä keväänä edellisvuosia vähäisempää. Kaikkiaan korkoja maksetaan jäsenille 51,5 miljoonaa euroa.. Niskasen mukaan tukea tulisi hakea vasta sitten, kun menee taimikonhoitotöihin. Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen arviointia yksinkertaistetaan, puulajikohtaisia vaurioluokkia yhdistetään ja korvausten laskemisessa käyttöön otetaan uusimmat aputaulukot. Hämälä Metsä Groupin pääjohtajaksi Metsä Fibren nykyinen toimitusjohtaja Ilkka Hämälä (kuvassa) siirtyy Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajaksi ensi vuoden alusta alkaen ja Metsä Groupin pääjohtajaksi ensi vuoden huhtikuussa. päivä. Ei ahnehdita katteettomia määriä tukitöitä, joita ei pystytä tekemään", sanoo Posion metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Höyhtyä . Hirvituhokorvauksiin muutoksia Hallitus on muuttanut riistavahinkoasetusta. Rakentaminen piristyi päämarkkina-alueilla, mikä näkyi etenkin mekaanisessa metsäteollisuudessa: sahaus nousi tammi-maaliskuussa 15 prosenttia ja vanerin tuotanto 17 prosenttia, Metsäteollisuus ry kertoo. Pääjohtajana vuodesta 2006 toiminut Kari Jordan vastaa konsernin tuloksesta vuoden 2017 loppuun saakka ja jää eläkkeelle 1. päivä huhtikuuta, ja hakemuksia saapui Metsäkeskukseen läpi yön. Kartongin tuotannossa nousua oli kuusiprosenttia, sellussa vajaat kolme prosenttia. Paperin lasku jatkui: tuotanto väheni viisi prosenttia. LYHYET UUTISET 11.5.2017 / AJASSA 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva N uorten metsien ja taimikoiden kemeratukihaku avautui huhtikuun lopussa rytinällä, mutta uudesta hakusulusta ei Suomen metsäkeskuksen mukaan ole alkuryntäyksestä huolimatta pelkoa. Muutosten ansiosta vahingonkorvaukset voivat nousta kolmanneksella. Tukirahaa ja myöntämisvaltuutta eli mahdollisuutta hyväksyä taimikonhoidon tukihakemuksia on runsaasti, kertoo Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen . Alkusysäyksen tuhannet hakemukset ovat vaihtuneet 400–500 tukihakemukseen päivässä. Tukihakemukset ovat olleet pääosin sähköisiä, ja niitä ovat tehtailleet erityisesti metsänhoitoyhdistykset. "Energiapuukohteet ovat odottaneet vuoden, joten se näkyi tukihaun avauduttua. "Mikään hätä ei ole hakea tukea, jos ei ole juuri taimikonhoitotyötä aloittamassa." Nuorten metsien hoitoon tarkoitetun tuen hakusulku päättyi 20. Metsäliiton korot lähes ennallaan Metsäliitto Osuuskunta pitää perusosuuksille maksettavat korot lähes ennallaan. Asetus tulee voimaan toukokuun 15. Sen sijaan B-lisäosuuspääoman korko laski puoli prosenttiyksikköä 2,5 prosenttiin. "Kaikkien etu olisi se, että tukia haetaan todellisen työtarpeen mukaisesti. Jäsenen sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille maksetaan korkoa kuusi prosenttia kuten viime vuonnakin ja A-lisäosuuspääomalle 5,5 prosenttia kuten viime vuonna. Metsäkeskus on selvittänyt paikkatietoaineistosta riskikohteet ja ilmoittaa näistä metsänomistajille kirjeellä. Vuoden ajan kestänyt hakusulku näyttää tuntuneen etenkin nuorten metsien kunnostuksiin liittyvässä pienpuun keruussa. Rakentamisen piristyminen vauhditti sahausta Metsäteollisuuden tuotanto oli vahvassa kasvussa alkuvuonna. Viime vuonna kirjanpainajakuoriaiset kärsivät viileästä ja sateisesta kesästä. Tulemme tekemään tänä vuonna ennätysmäärän nuoren metsän ja taimikoiden hoiUusi hakusulku ei ole uhkana Taimikonhoidon tukia tulisi silti hakea Metsäkeskuksen mukaan vasta sitten, kun saha on jo kädessä. "Pienpuun keruu on ilmeisen tärkeä tukimuoto Lapissa." Metsäkeskus varoittaa kirjanpainajariskistä Metsäkeskus kehottaa metsänomistajia kiinnittämään huomiota kirjanpainajatuhoihin metsissään. Pääasiassa energiakäyttöön päätyvän pienpuun osuus tuoreissa tukihakemuksissa on ollut suuri etenkin Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. huhtikuuta 2018
Stora Enson kaikki kustannukset huomioon ottava tulos parani, mutta vain varsinaista liiketoimintaa mittaava liiketulos laski. . Viime syksynä käyttöön saadun sähköisen hakemisen runsas suosio nopeuttaa kuitenkin hakemusten käsittelyä ja päätöksentekoa. don kemeratukihehtaareja", kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen . Liiketuloksen 13 prosentin supistuminen on huomattava, mutta kuitenkin odotuksia lievempi. . Tukea saavan taimikonhoitotyön toteutusaikaa kiristettiin vuoden mittaiseksi. "Pienpuun keruu on ilmeisen tärkeä tukimuoto Lapissa", Metsäkeskuksen Niskanen kertoo. Hakemus Metsään.fi:n kautta Tukihaun avautuminen sitoo jälleen runsaasti työvoimaa Metsäkeskuksessa. Sähköisten kemeratukihakemusten suosio on nopeuttanut hakemuksia käsittelevän Sirpa Pentikäisen työtä. Fakta MIKKO HÄYRYNEN ISOJEN metsäyhtiöiden ensimmäinen vuosineljännes meni mukavasti tai jopa hyvin. Tukihakemuksen täyttäminen onnistuu siellä vaatimattomammillakin tietokonetaidoilla", Pentikäinen suosittelee. Pienpuuta kerätään usein taimikonhoitovaiheen jo ohittaneista nuorista metsistä, jolloin tuki on käytännössä osa ensiharvennusta. . 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Taimikonhoidon kemeratukihakemuksien ruuhkan vuoksi maaja metsätalousministeriö asetti vuosi sitten hakusulun. . Niskanen muistuttaa myös, että toteutusta odottaa noin 30 miljoonan euron arvosta aikaisemmin hyväksyttyjä nuoren metsän ja taimikoiden hoidon hankkeita. UPM onnistui kaikilla liiketoiminta-alueillaan, etenkin sellupuolella ja Aasian-markkinoilla. Stora Enso ja UPM ovat liikevaihdoltaan samankokoisia yhtiöitä. Hakusulut on nyt purettu ja tukia voi taas hakea. Lisähakkuiden ei tarvitse uhata monimuotoisuutta Noususuhdanteen lukuja ensimmäisellä neljänneksellä. Pienpuutuen suosiosta huolimatta yli kaksi kolmasosaa nuorten metsien tukihehtaareista on varsinaista taimikonhoitoa. Mielenkiintoista onkin, mitä yhtiö rahoillaan tekee. Stora Enso sulkee piakkoin paperikoneen Ruotsissa, mutta mikään yhtiö ei ole tiedottanut uusista supistuksista. Taustalla oli etenkin hyvin sujunut sellunteko ja että tytäryhtiö Metsä Boardin kartonginvalmistus alkoi kulkea myös Husumin uusitulla tehtaalla Ruotsissa. Kummallakaan ei mennyt huonosti, mutta UPM:llä selvästi paremmin. Metsäyhtiöiden myönteisestä menosta kertoo sekin, että ilmassa on enemmän investointihankkeita kuin supistuksia. € 164 155 299 263 130 88 40 28 Velkaantumisaste, % 46 58 10 23 44 35 47 42 SULKU AUKI . Monimuotoisuutta puolestaan turvaa lahopuun määrän lisääminen, ja metsätalouden vaikutus hiilitaseeseen on otettava huomioon. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Viime vuonna tukeen oikeutettuja työmaita myös vanheni tekemättöminä noin kolmen miljoonaan euron arvosta. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 11.5.2017 Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board 2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016 Liikevaihto milj. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on osa Tapio-konsernia. € 2497 2445 2482 2 446 1 216 1156 445 436 Liiketulos, milj. Paperisesta hakemuksesta tiedot joudutaan kirjaamaan käsin koneelle", kertoo Metsäkeskuksen hankeneuvoja Sirpa Pentikäinen . Tapion johtama Metsäpolitiikkafoorumi on tuottanut selvityksen Kestävää kasvua metsistä – tasapainoisesti tulevaisuuteen. ”Tässä onnistuminen edellyttää uusienkin talousmetsän luonnonhoidon menettelytapojen laajamittaista käyttöönottoa koko metsätaloudessa”, Lehtoviita kirjoittaa. € 215 248 305 281 128 109 45 33 Liiketulos, % 9,4 10,1 12,3 11,5 10,5 9,5 10,1 7,6 Tulos ennen veroja, milj. . Tukihaun avautuminen sitoo silti jälleen runsaasti työvoimaa Metsäkeskuksessa. Tuloskierroksen suurin uutinen olikin, että Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan jää ensi vuonna eläkkeelle. Metsä Group -nimeä käyttävä Metsäliitto Osuuskunta onnistui parhaiten sikäli, että sen liikevaihto kasvoi eniten ja myös prosenteissa mitattu tulos. Yhtiön mukaan liiketuloksen pieneneminen johtui etenkin lehtipuusellun ja paperin halvemmista hinnoista ja uusien tai uusittujen tehtaiden käynnistyskustannuksista. Puuntarpeen tyydyttäminen kestävästi edellyttää kuitenkin aktiivisia toimenpiteitä sekä metsien kasvun lisäämiseksi että metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, toteaa artikkelissaan projektipäällikkö Jouko Lehtoviita Tapio Oy:stä. Hakemusten käsittelyä nopeuttaa etenkin se, että mahdollisen kemeratukikohteen karttaja kuviotiedot tuleva sähköisesti. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Seuraaja Ilkka Hämälä tulee yhtiön sisältä, selluyhtiö Metsä Fibren toimitusjohtajan paikalta. Metsäyhtiöillä ollut lupaava alkuvuosi EERO SALA PUUN kysyntä kasvaa ja metsäteollisuuden uudet investoinnit lisäävät metsien käyttöä. Tuloksena oli, että puuntuotannon lisääminen tukee metsäluonnon monimuotoisuutta silloin, kun hakkuita voidaan suunnata luontoarvojen kannalta vähemmän tärkeille alueille. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. "Jos metsänomistaja tekee itse kemeratukihakemuksen, se kannattaa ehdottomasti tehdä Metsään.fi-palvelun kautta. . UPM on huomattavan vähävelkainen yhtiö. Suurin syy ruuhkaan oli vuonna 2015 käyttöönotettu ennakkohaku. "Onhan tämä tavattoman iso helpotus, että tiedot tulevat valmiina sähköisessä hakemusmuodossa. Sen teossa käytiin läpi noin 200 tutkimusta, selvitystä ja julkaisua metsien kasvun lisäämisen mahdollisuuksista sekä puuntuotannon vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Normaaliluonteinen kustannusjahti kylläkin jatkuu. . Metsien kasvun lisäämiseksi selvitys nostaa kolme tuttua keinoa: metsänjalostuksen, uudistamisja hoitoketjun oikea-aikaisuuden ja tehokkaan toteuttamisen sekä metsänlannoituksen. . Jos vuoden määräaika menee umpeen, tukea voi hakea uudelleen. Kotimaan sellutehdaspelissä on tukkoista, mutta toista sellutehdasta Uruguayhin selvitetään ilmeisen tosissaan.
Siinä on Tulevaisuuden kuusi -paketti, jota 4H-yhdistykset myyvät eri puolilla Suomea. AVAINASEMASSA OVAT kuntapäättäjät. Vaikka määrä on saatu hienoiseen laskuun, siinä on yhä muutama liikaa. Poikkeuksellista oli myös, että entistä suurempi osuus tuotannosta meni vientiin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Vuonna 2013 niitä oli vajaat 45 000 kappaletta. Hyvä uutinen on, että alan teollisten valmistajien puute ei enää rajoita rakentamista. Kotimaahan sahatavarasta jäi enää runsas neljännes. Vielä hämmästyttävämpää oli, että metsätila oli maannut kuolinpesien hoteissa vuosikymmeniä. Jäisiköhän mikään muu peritty omaisuus 60 vuodeksi kuolinpesien hautomaksi vai löytyisikö sille nopeammin järkevää käyttöä. Asiaa sivusta seuranneena voin todeta, että kaupanteko pesien kanssa on hidasta ja työlästä. Siitä on selvästikin puhuttu paljon enemmän julkisuudessa kuin rakennustyömailla. Kulutus lisääntyy vasta, kun omakotitalojen rakentaminen pääsee vauhtiin ja julkisissa rakennuksissa aletaan käyttää enemmän puuta. Koossa on paljon edellytyksiä sille, että ympäristöystävällinen puurakentaminen muuttuu vihdoin sanoista teoiksi. Vahva viesti kiertueelta oli, että tiedon puute jarruttaa puurakentamista. Toivottavasti läpimurto tapahtuu jo tänä vuonna. ELIISA KALLIONIEMI Päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi SUOMESTA MYYTIIN viime vuonna sahatavaraa ulkomaille enemmän kuin koskaan ennen eli 8,7 miljoonaa kuutiometriä. Puutuoteteollisuuden etujärjestö toteutti alkuvuodesta 12 maakunnan seminaarikiertueen, johon osallistui kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja rakennusammattilaisia. Juhlakuuset jakoon 4H-nuoret hoitavat Suomi juhlavuoden kuusien jakelun pääkaupunkiseudulla. ASUNTORAKENTAMISEN VILKASTUMINEN on yllättävän vähän näkynyt puun kulutuksessa. Vaikka kaikki kerrostalot tehtäisiin puusta, rakennustarpeiksi riittäisi yhden sahan vuosituotanto. Varsinkin valmistelevat virkamiehet turvautuvat usein perinteisiin materiaaleihin. Venla Alatalo (alhaalla vasemmalla), Elina Kollanus, Riku Silander ja Juho Ruuska lähettävät kaukaisimman juhlakuusipaketin Malesiaan. Viime vuonna se oli vain 3,2 miljoonaa kuutiometriä. Nyt asia nousi esiin, kun yksi osakas tarjoutui ostamaan tilan. Kaupunkeihin nousi vihdoin myös puukerrostaloja, mutta ne eivät riittäneet kasvattamaan sahatavaran kotimaan kysyntää. Moni seminaariin osallistunut yllättyi myös kuullessaan, kuinka vähän omassa maakunnassa rakennetaan puusta. Kun clt-levyt ennen tuotiin ulkomailta, nyt ristiinliimattua puuta ja viilupuuta saa myös Suomesta. Monet heistä arvostavat puuta ympäristöystävällisenä ja terveellisenä rakennusmateriaalina, mutta positiivinen asenne harvoin johtaa päätökseen kaavoittaa puutaloalueita tai rakentaa puinen koulu. Ensimmäisessä tilausvaiheessa kuusipaketteja on koko maassa varattu 1700 kappaletta, joista reilut 30 kappaletta on Elina Kollanuksen , Venla Alatalon , Nea Kupiaisen , Riku Silanderin ja Juho Ruuskan vastuulla. Kuuset ovat juuri tulleet paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä ja nuoret yrittäjät päässeet tositoimiin. JUSSI COLLIN Pesä ei ole ratkaisu "Tämän talven lannoitusurakka ohi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Samaan aikaan, kun sahatavaran vienti on kuluvalla vuosikymmenellä kasvanut, puun käyttö kotimaassa on hiljalleen vähentynyt. Pääkaupunkiseudulla Suomen 100-vuotisjuhlakuusta pakkaa ja jakelee viisi Espoon, Helsingin ja Vantaan 4H-yhdistyksiin kuuluvaa reipasta yrittäjänuorta. Paljon puhetta, vähän kuutioita SAIN HILJATTAIN TIETÄÄ olevani – kuolinpesän osakkaana – metsänomistaja. Hämmästyttävää oli se, että metsän aiempi omistaja oli minulle täysin tuntematon. Pakko onkin ihmetellä kuolinpesän suosiota metsänomistusmuotona. Ei ihme, sillä tilaa omistamassa oli useampi kuolinpesä. 11.5.2017 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuva V iivoittimen pituinen terhakka kuusentaimi, kuparinen muistolaatta ja varta vasten tempausta varten kirjoitettu kirja. Linko tekee tasaista jälkeä." Tupe Tuhkaa metsään Lukijakuva Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat
Lähinnä siihen on vaikuttanut maisema ja luon nonsuojelun näkökohdat." METSÄ-MASA "Firman kenttämies nauhoittaa rajat, ajourat ja varastopaikat, vaikka ne ovatkin olleet jo vuo sikymmenet samoilla holleilla." JÄTKÄ JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Uusi kysymys: Oletko tehnyt testamentin. KOLUMNI Kylvätkö käsin. Tulevaisuuden kuusi on osa jatkumoa, joka alkoi vuonna 1917 istutetulla Itsenäisyyden kuusella ja vuoden 1967 Kotikuusilla. Kuusia voi hankkia 4H-yhdistyksiltä tai -nuorilta ympäri maata. Nämä kaikki ovat tuoneet hyviä palasia kokonaisuuteen, jossa metsäsuunnitelmat, puukauppa ja metsävaratietojen ylläpito toimisivat jouheasti yhteen. Lisätietoa: www.4h.fi/ tulevaisuudenkuusi. En epäile, etteikö mo tonkuljettaja saisi kuvioita kohdalleen. Uusin avaus on sähköinen puukauppapaikka kuutio.fi. Kampanja kutsuu kaikki suomalaiset istuttamaan juhlapuita 100-vuotiaalle Suomelle. Tiedot siirtyvät palvelusta toiseen saumattomasti. . Sen imussa syntyi muita hyviä palveluja, jotka hyödyntävät metsää.fi-palvelun suunnitelmatietoja. Ulkomailla juhlakuusia istuttavat suurlähetystöt, koulut ja Suomen ystävyysseurat. Siinä näkyvät puumäärät, hoitotarpeet, hakkuumahdollisuudet ja ennakoidut rahavirrat. Sen verran me mo tomiehetkin vielä osaamme, ettemme taimikoihin mene harventamaan, joten niiden rajauksia on turha tehdä." METSURI MOTOKUSKI "Leimikon rajaus on ollut oma na työnä jo pitemmän ai kaa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. 5 AJASSA / 11.5.2017 "Rajaatteko suoraan firmal le myydessänne itse lei mikon vai annatteko osta jalle avoimen valtakirjan valita leimikon rajat?" TAMPERELAINEN "Nauhoitan itse, metsäyhtiöis sä ei näissä asioissa ajatella metsänomistajan etua. ENNEN KUIN MYYT sielusi, ymmärrä sen arvo, seuraa vaihtoehtoja ja punnitse hyötyjäsi eri vaihtoehdoissa. Tietojeni pohjalta iso G osaa kohdistaa minulle tehokkaita täsmämainoksia. Se pystyy myymään muille luotettavia lausuntoja sekä luottokelpoisuudestani että äänestyskäyttäytymisestäni. Ison G:n tapaan tässäkin metsäsuunnitelmatietojen haltija voi tarjota meille erilaisia kohdennettuja palveluja ja hinnoitella ne sopivasti, koska tuntee tilanteemme hyvin. "En ole koskaan istuttanut puuta. Onko sinun diilisi hyvä. Kaikki yhteistyötahosi olisivat samalla viivalla ja ylläpitokin toimisi hajautetummin. Lähdin tähän projektiin mukaan, koska se on uutta, avartavaa ja yleissivistävää." Virallinen istutuspäivä 12.5. Harvennuksissa nauhoituksil la ei ole niin väliä, jos kuvion rajalla selkeästi metsän koko vaihtuu. Merkittävä edistysaskel on ollut metsävaratietojen standardien nopea kehittyminen. Seuraavat tilausjaksot ovat toukokuun ja heinäkuun loppupuolella. Kuusipaketin hinta on 100 euroa, ja se sisältää kuusentaimen, kuparilaatan ja Tulevaisuuden kuusi -kirjan. Minulle on tarjottu tietojani vastaan maksuttomia palveluita, jotka toimivat kätevästi verkon yli eri laitteilla. Kenelle myyt sielusi. . Sellaista tietoa talousoppineet kutsuvat toiminnan strategiseksi tiedoksi, eikä sitä kannata kevein perustein luovuttaa ulkopuoliselle. . Fakta Verkkokeskustelu Gallup. Metsäsuunnitelmamme tiedot pyörivät veloituksetta – mutta eivät toki ilman kustannuksia – jonkun palvelimella. Määrittelet leimikon, siirrät sen sähköiselle puukauppapaikalle ja hakkuun jälkeen saat leimikon uudet tiedot siirtotiedostona. Pääte hakkuuseen vain tukkipuus toa; kuvion laidassa karumpi alue siirtyy viereiseen kuvioon tai omaksi kuviokseen ja jää avohakkuun ulkopuolelle." PIHKATAPPI "Aina nauhoitan leimikon itse huolellisesti. Saisit itse päättää tietojen jakamisen laajuuden ja sen kenelle tietoa annat. Osalle nuorista puuntaimien kanssa työskentely on tuttua: Silander on puutarhuri, Ruuska kasvattaa ja myy joulukuusia ja Alatalo on työssään päässyt taimenistutuksen makuun. Iso G tietää kalenterini merkinnät, mieltymykseni, mielipiteeni, sijaintini, ystäväni ja luonteeni. "Voi olla, että istutamme itsekin tulevaisuuden kuusen", Alatalo, Ruuska ja Silander arvelevat. 67% Kyllä OLEN MYYNYT SIELUNI Googlelle. toukokuuta, jolloin myös kansanedustajat osallistuvat muistokuusien istutukseen. . Mutta se on ihan mahdollinen ja sitä kohti mennään. . Tilan kuviotiedot, yksittäisen kuvion tiedot, leimikkotiedot – kaikki voivat siirtyä helposti siirtotiedostona. Sen sijaan Kollanukselle puuntaimet ovat uusi kokemus. TULEVAISUUDEN KUUSI . . Selvää on, että asiointi muiden tahojen kanssa on vastaavasti meille vaivalloista ja vaatii paljon viitseliäisyyttä. Siinä on sit ten motomiesten selkeä pääs tellä menemään ilman sen kummempia soitteluita." MAKAROV "Useimmiten nauhoitan pääte hakkuuleimikot itse, niin saan mieleiseni rajaukset ja huomi oitua noita tärkeitä yksityis kohtia kuten luontokohteet ja maiseman. "Suurin osa asiakkaista on yksityisiä, jotka ostavat tulevaisuuden kuusia joko merkkipäivälahjoiksi tai sen vuoksi, että he ovat aikanaan istuttaneet Kotikuusen. . . METSÄSUUNNITELMATIETO ON keskeistä tietoa metsätalouden kannalta. Nauhoitan usein myös mieluisat jättöpuut kuten muutaman hyvän teeren istu makoivun ja komean petäjän." HATELO "Hatelon malli on myös hyvä. Ei järin vaikeaa, kunhan joku osoittaa tietä. . ENO-verkkokoulun tuki ry:n ideoiman ja Suomen 4H-liiton koordinoiman Suomi 100 -projektin tavoitteena on myydä vähintään 5 000 kuusta. Kuinka paljon olisit valmis maksamaan siitä, että metsäsuunnitelman ylläpitäjä ei hyödyntäisi tietojasi. Ensimmäisiä tulevaisuuden kuusia istutettiin jo kansallisena veteraanipäivänä. Ilmaista metsäsuunnitelman ylläpitoa ei ole. Se tekee asioinnin kyseisen tahon kanssa meille helpoksi. Myös yhdistykset ja koulut ovat lähteneet kampanjaan hyvin mukaan", kertoo kehityspäällikkö Juha Ruuska Suomen 4H-liitosta. Nyt tiedon siirto ja jako on helpottunut. Entä miten on nuorten yrittäjien laita. Me metsänomistajat olemme vastaavasti myyneet metsätaloutemme sielun jollekin metsäalan palveluntuottajalle tai puun ostajalle. Kyllä – ajatus kuulostaa epärealistiselta haaveilulta. Varsinainen kampanjan avaus, suuri istutuspäivä on 12. Metsään.fi-palvelu oli hyvä avaus riippumattoman metsäsuunnitelmapalvelun suuntaan. . . En myynyt sieluani kerralla, vaan vähitellen
Korkeatasoisen metsätutkimuksen yksi tae on ollut monitieteisyys. Vaikka edelle ehtivät metsäyliopistot Ruotsista, Yhdysvalloista ja Kanadasta, sijoitus on Helsingin yliopiston paras ja huomion arvoinen myös koko Suomen mittakaavassa. "Samoissa tiloissa oleminen helpottaa keskustelua ja yhteistyötä metsäntutkijoiden välillä." Käytännön tasolla yliopiston huippututkimusta edustaa myös Pirkanmaalla sijaitseva Hyytiälän metsäasema. HAASTATTELU. Myös Helsingin metsätieteiden perusrahoitus on ollut viime vuosina laskussa. " Helsingin metsätieteiden näkökulmasta paletista puuttuu metsäteknologian resursseja. Täyttämättä jäänyt metsäteknologian professuurin paikka on konkreettinen esimerkki rahoitusmuutosten seurauksista. "Olemme onnistuneet ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa, ja sen suuri osuus on yksi merkki tutkimuksen menestymisestä." Puttosen mukaan on kuitenkin aika selvää, että Helsingin metsätieteiden yläpuolelle listauksessa sijoittuneissa yliopistoissa rahahanojen virta on vakaampaa. Puttosen mukaan korkealaatuisen tutkimuksen jatkuvuus edellyttää, että yliopistolla on varaa henkilöstöön ja muihin perusresursseihin. Metsään liittyviä muita tieteenalaoja löytyy helposti pari–kolmekymmentä. Niiden purkaminen joillakin menetelmillä kiinnostaa itseäni." Pitkiä työpäiviä metsätietei11.5.2017 / AJASSA 6 VALTTERI SKYTTÄ, teksti PEKKA SIPOLA, kuvat H elsingin yliopisto sijoittui tuoreessa kansainvälisessä listauksessa maailman neljänneksi parhaimmaksi metsäalan tutkimusyliopistoksi. Laserkeilaus ja ilmakehätutkimus ovat esimerkkejä korkeatasoisesta ja monitieteisestä metsätieteellisestä tutkimuksesta." Rahoitus jatkuva päänvaiva Tämän hallituskauden aikana otsikoihin ovat jatkuvasti nousseet tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. "Meidän laitoksellamme toimii muun muassa kaksi Suomen Akatemian huippuyksikköä. "Vähenevällä rahoituksella voi olla vaikutuksia tutkimusmääriimme tulevaisuudessa." Alkuvaiheen metsänhoito kiinnostaa Puttosen mukaan metsätieteiden tutkimusaiheita ja -alueita tulee menestyksestä huolimatta tarkastella kriittisesti. "Alkuvaiheen metsänhoidossa on suurimmat ongelmat. "Metsäteollisuuden uusiin investointeihin liittyy keskeisesti puun kustannustehokas korjuu ja kuljetus. Tärkeän tutkimusalueen professorin paikka jäi täyttämättä", Puttonen sanoo. "Monipuolisuus ja tieteiden välillä toimiminen tulee säilymään tärkeänä. Sijoitus tietysti kertoo sen, että olemme tehneet runsaasti korkealaatuista tutkimustyötä", sanoo metsätieteiden laitoksen johtaja Pasi Puttonen . PerusrahoiMetsätieteille sulka hattuun Yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa on nostanut Helsingin yliopiston metsätieteet maailman kärkisijoille. "Alkuvaiheen metsänhoidossa on suurimmat ongelmat, sillä meillä on paljon taimikonhoitorästejä. Helsingin yliopiston metsätieteet tuottaa vuosittain keskimäärin 250 tieteellistä artikkelia. Puttonen ei itse ehdi laitoksen johtotoimilta ja opetukselta omaan tutkimustyöhön, mutta hän seuraa etenkin metsänuudistamiskysymyksiä. Mitkä sitten voisivat olla tulevaisuuden tutkimusaiheita. tus tulee valtiolta ja yliopiston budjetista, mutta käytännössä kaikki tutkimusrahoitus haalitaan yliopiston ulkopuolelta niin kotikuin ulkomailta. Niiden purkaminen kiinnostaa." Luonnonvarakeskuksen Vantaan metsäntutkijat ovat muuttaneet Helsingin Viikkiin yliopiston yhteyteen. "Tiesimme olevamme noin 10 parhaan, ehkä jopa viiden parhaan joukossa, mutta asiasta ei ollut virallista todistetta
Kalibroitua Melaa aletaan käyttää tänä vuonna tehtävässä Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelmassa”, kertoo suunnittelupäällikkö Seppo Lehtonen . 9-17 La 9-14 543 XP 43,1 cm 2,2 kW 4,5 kg 3 555 € (Sh. 959 €) (Sh. Esimerkiksi typpilaskeuman tai metsänjalostuksen tuottamaa lisäkasvua ei voida ennustaa ilman mallin päivitystä eli kalibrointia. Saman tasoinen kasvuhyppäys huomattiin Kuusamon yhteismetsässä, kun metsien kasvut laskettiin metsästä mitatuin tiedoin tarkennettuna. Osana sitä myös kasvumallit modernisoidaan. ”Mela saattaa siis yhä aliarvioida metsien kasvua”, pohtii Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen . ”Kovin dramaattisiin muutoksiin en kokonaisuudessa usko.” Metsänhoitoyhdistysten Silva-suunnittelujärjestelmässä kasvu on ennustettu Tapion ja Silvadatan vanhalla ohjelmalla. . Valtion metsät sijaitsevat siellä, minne uusi Mela lupaa suurimmat kasvunlisäykset. Päivitettyä Mela-ohjelmaa on alettu jakaa asiakkaille tänä vuonna. Toimijat ovat harkintansa mukaan kalibroineet kasvumallejaaan. Hän ennakoi erityisesti pohjoisten viljelymänniköiden kasvujen kohoavan kalibroidulla mallilla laskien. ”Korotimme kasvuarvioita pitPASI PUTTONEN . . Yhdistykset ovat parhaillaan ottamassa käyttöönsä uusia tietojärjestelmiä. Harrastukset: liikunta, puutarhanhoito, lasten kuljettaminen jalkapalloharjoituksiin ja peleihin den laitoksen johtajana tekevälle Puttoselle kevät on tapahtumien täyteistä aikaa. siemenjakone.com SIEMEN JA KONE Tammiston kauppatie 26, Vantaa Ristipellontie 21, Helsinki Vantaa Ark. . 20–30 prosentin lisäys kasvuun Muut Melan käyttäjät – kuten metsäyhtiöt ja Metsähallitus – ovat käyttäneet vanhaa versiota, jota päivitetty 1980ja 1990-lukujen vaihteen inventointituloksilla. ”Valtakunnallisiin kasvuja hakkuulaskelmiin ei siis ole tulossa muutoksia” Luken tutkija Olli Salminen sanoo. Nykyisin ne aliarvioivat metsien kasvua. Luonnonvarakeskus on omissa laskelmissaan käyttänyt uusimpien valtakunnan metsien inventointien tuloksin päivitettyä Mela-ohjelmistoa jo pitkään. "Nyt näkee, miten aiemmat kasvit selvisivät vähälumisesta talvesta. 7 AJASSA / 11.5.2017 MIKKO RIIKILÄ M etsien kasvua ennustetaan silloisessa Metsäntutkimuslaitoksessa eli nykyisessä Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kehitetyllä Mela-ohjelmalla, jonka lähtötiedot on kerätty kestokoealoilta. Eniten Mela-kalibroinnin pitäisi luvata Metsähallitukselle. Päivitetyllä versiolla tulos oli 65 000 kuutiota, siis 30 prosenttia enemmän. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen johtaja . Uusimmatkaan kasvumalKasvuennusteet rukattiin ylöspäin Metsien tulevaa kasvua ennustavien mallien päivitys voi tuottaa iloisen yllätyksen Välija Pohjois-Suomessa. Piikki on vielä auki, paljonko ostan uusia kasveja." Kuka. ”Malli lisää puuston kasvua ojitetuilla turvemailla sekä Pohjois-Suomen nuorissa kangasmaiden männiköissä ja lehtipuustoissa”, Salminen selvittää. 8-17 La 9-13 50,1 cm 2,8 kW 4,9 kg 709 € 550 XP 3 Myös verkkokaupastamme! (tuotteita rajoitettu erä) Konala Ark. Kasvu kohonnut roimasti Edeltävän viiden kasvukauden keskimääräinen vuotuinen kasvu metsämaalla koko maassa 1 2 3 4 5 6 m³/ha/vuosi VMI 5 (1964 1970) VMI 6 (1971 1976) VMI 7 (1977 1984) VMI 8 (1986 1994) VMI 9 (1996 2003) VMI 10 (2004 2008) VMI 11 (2009 –2013) Lähde: Luonnonvarakeskus lit eivät tunnista 2000-luvulla perustettujen taimikoiden nopeaa alkukehitystä. ”Tämä on meille tuttua ja sitä on puitu Luken kanssa vuosia. Poikien kuljettaminen jalkapalloharrastukseen eli futisvanhemmus on nykyisin lähes ympärivuotista, mutta aktivoituu entisestään kesän lähestyessä. Parhaillaan alkaa myös puutarhanhoitokausi. Vaihteleva käytäntö Metsäkeskus, metsäyhtiöt ja Metsähallitus käyttävät Melaa kasvujen ja hakkuumahdollisuuksien laskemiseen, metsänhoitoyhdistykset vielä harkitsevat. 659 €) Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Kansallista identiteettiä rakentamassa – Suomalainen metsäsuhde UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmassa 28.4.2017–7.1.2018 Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja 28.4.2017–7.1.2018 Sanna Vatanen – Virkatut moottorisahat 28.4.–1.10.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Tervetuloa! Pekka Halonen: Syksyisiä haapoja 1920.. Eri tahoilla on tehty ensimmäisiä vertailulaskelmia uudella ja vanhalla Melalla. käaikaista kasvutrendiä mukaillen”, metsäsuunnittelupäällikkö Janne Uutera kertoo. 62-vuotias metsänhoitotieteen professori . Mela mallittaa metsän kasvua puukohtaisesti, joten metsänhoidon sekä metsien rakenteen ja iän vaikutukset tulevat huomioon. . Lempimetsäntutkimusaiheet: metsänuudistaminen ja taimikonhoito . Esimerkiksi UPM on täsmännyt omiaan VMI-tulosten mukaisiksi. Keskisessä Suomessa metsäalueen vuosikasvuksi saatiin vanhalla Melalla 50 000 kuutiota
11.5.2017 / AJASSA 8 ELIISA KALLIONIEMI K uusisahatavaran hyvä menekki on siivittänyt sahaviennin ennätyslukemiin, mutta männyn tilanne on vaikea. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE !. Myös Suomen valtio osallistuu vientiponnisteluihin Wood from Finland -kasvuohjelman kautta. Sahavienti ennätyksiin, männyllä vaikeaa Kiinasta haetaan markkinaa myös mäntysahatavaralle. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. Kuusisahatavaran vientihinta pysyi ennallaan, mutta männyn hinta laski seitsemän prosenttia. OY AGRAME AB www.agrame.fi YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. Vietnamista, Iranista ja Keski-Afrikasta. Kiinalaisille on kerrottu uusista tavoista käyttää mäntyä esimerkiksi sisäja ulkoverhoiluihin”, kertoi työja elinkeinoministeri Jari Lindström . ”Viime aikoina on panostettu erityisesti mäntysahatavaran markkinointiin. Sahateollisuus ry on itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö. Öljyn hinta jarruttaa Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Kopra pitää mäntysahatavaran tilannetta vaikeana. Kaikkiaan Suomesta vietiin sahatavaraa lähes yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. Maailman sahatavaramarkkinoihin perehtynyt konsultti Russell Taylor ennusti pari viikkoa sitten Sahateollisuuden sidosryhmäpäivässä, että vienti Kiinaan kasvaa edelleen. Ohjelman puitteissa on etsitty uusia markkinoita myös mm. ”Kiinalaiset tarvitsevat havusahatavaraa ja he ovat valmiita maksamaan siitä”, vakuutti Taylor. Tänä vuonna kolmen ensimmäisen kuukauden aikana sahatavaran vienti Suomesta kasvoi 10 prosenttia. Kauas viedään Lähde: Tulli Sahatavaraviennin kärkimaat 2016 300 600 900 1200 1500 Egypti Japani Kiina 1 000 m3 kuusi mänty höylätty liimapuu Lue lisää puukaupasta: www.metsälehti.fi Kaikki taimikoiden suojauksesta. Viime vuosina mäntyä on viety Suomesta paljon Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään, missä öljyn hinnanlaskun takia ostokyky on nyt huono. Erityisen hyvältä näyttää laadukkaan sahatavaran kysyntä. Kiina on lyhyessä ajassa noussut tärkeimmäksi kuusisahatavaran markkinaksi. Viime vuonna vienti sinne kasvoi 67 prosenttia ja ylitti miljoonan kuutiometrin rajan
Kaupankäynnin joustavuus ja läpinäkyvyys parantaa markkinan toimintaa, metsänomistaja saa puulleen oikean hinnan ja puukauppaa käydään enemmän. Merkittävimpien puunmyyjien ja -ostajien yhteisponnistuksessa on toukokuun alusta lähtien tehty jo muun muassa metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppaa. Tarkkaa määrällistä tavoitetta Kuution käytölle Mäkelä ei halua asettaa. "Tämä on metsänomistajille maksuton ja helpoin tapa löytää puunostajat ja -välittäjät, kilpailuttaa heidät ja myydä puut." Lisää tekijöitä uuteen palveluun Kuution kehitystyössä on hyödynnetty metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n kehittämän Puumarkkinat.fi-palvelun kokemuksia. Kuution tärkein piirre Mäkelän mukaan on saada puukaupat kilpailun piiriin. Tästä hyötyy myös vauhdilla kasvava kotimainen metsäteollisuus. Nyt Puumarkkinat.fi:n palvelut on siirretty Kuutioon, mukaan on tullut lisää alan merkittäviä toimijoita ja palvelu on avautumassa myös metsänomistajille. 9 AJASSA / 11.5.2017 ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuvat K aikille avoin sähköinen puukauppapaikka Kuutio on avautumassa metsänomistajien käyttöön. "Kuutiossa on mukana jo nyt noin 90 prosenttia kotimaisesta ostovolyymista. Kuutiota hallinnoivan Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä lupaa, että yksityiset metsänomistajat pääsevät toukokuun puolessa välissä käyttämään uutta verkkopalvelua. Palvelun kautta välitettiin pelkästään metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppoja. Alkuunlähtöä on leimannut köydenveto metsänhoitoyhdistysten kanssa.. Metsänomistaja löytää siis käytännössä kaikki puunostajat ja palveluntarjoajat yhdestä paikasta." Mäkelän mukaan vastaavanlaajuista ja kaikille avointa metsäalan verkkopalvelua ei ole vielä missään. Kuutio sähköistää puukauppaa Verkkopalvelu Kuutio haluaa tehdä metsänomistajasta todellisen päättäjän. Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Onko kallista. Luonnollisesti tavoitteena on, että Kuutiossa tehdään enemmän kauppaa kuin nykyisessä Puumarkkinat.fi-sovelluksessa." Peruslogiikka ei muutu Kuution avautumisesta huolimatta puukauppa ei ole muuttumassa kovinkaan paljon entisestään. "Puhutaan promilletasosta puukuutiota kohti. Palvelu toimii kaikilla päätelaitteilla, tietokoneen lisäksi myös tabletilla ja kännykällä. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN.. "Vuosikymmenen loppuun mennessä Kuution kautta tehdään merkittävä osa puukaupoista. Sen sijaan muille käyttäjille Kuution palvelut maksavat, tosin Mäkelän mukaan palvelun käyttö on niillekin erittäin edullista. Hinnat on määritelty yksimielisesti Suomen Puukauppa Oy:n hallituksessa, jossa kaikki osapuolet ovat edustettuna." Ennen Kuution avautumista eräät metsänhoitoyhdistykset Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta. Kuution markkinoille tuoma lisäarvo on se, että metsänomistaja voi samalla kertaa lähettää yhteydenottotai tarjouspyynnön vaikkapa kaikille alueen palveluntarjoajille. Metsänomistaja voi yhdellä napin painalluksella lähettää tarjoustai yhteydenottopyyntönsä kymmenille alueella toimiville palveluntarjoajille. Edelleen kuviossa on siis puukauppasopimuksen tekeminen, hakkuunjälkeinen loppumittaus, puunmyyntitulojen tilitys ja tarvittaessa metsässä käynti. "Juridisesti Kuutio ja Suomen Puukauppa Oy eivät ole kaupan osapuolia, eli itse kauppa tehdään Kuution ulkopuolella. Käyttäjä voi myös yhdellä napinpainalluksella tuoda omat metsävaratietonsa Kuutioon, "Kuutio on myyjän ja ostajien kohtaamispaikka." jonka jälkeen palvelussa näkyy Metsään.fi-palvelustakin tuttu ajantasainen metsävaratieto omista metsäomistuksista. Kuutio on myyjän ja ostajien kohtaamispaikka", Mäkelä kuvaa uuden verkkopalvelun luonnetta. Aku Mäkelän mukaan uuden palvelun etuna on käytön helppous ja yksinkertaisuus. Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. Puuta ei voi edelleenkään kaupata sähköisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi tavanomaisissa verkkokaupoissa ostetaan ja myydään tavaraa. Vastaavasti palveluntarjoajat lähettävät tarjouksensa takaisin Kuutioon, jossa metsänomistaja pääsee tarkastelemaan niitä. Suomen Puukauppa Oy:n hallinnoiman Kuution peruskäyttö on metsänomistajille maksutonta, eli yhteydenottoja tarjouspyynnöt voi lähettää kustannuksetta. Aluksi metsänomistaja kirjautuu palveluun vahvalla tunnistautumisella, esimerkiksi pankkitunnuksilla. Kuution myötä perinteinen sähköpostija puhelinrumba jää historiaan. Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. Kaupankäynti sovitaan kuitenkin entiseen tapaan, ei Kuution sähköisessä järjestelmässä, joten puukaupan peruslogiikka ei muutu. Tämän jälkeen metsänomistaja voi luoda itselleen käyttäjätunnuksen ja salasanan, jolloin pankkitunnistautumista ei jatkossa enää tarvita. Palvelut napin takana Sinänsä Kuution käyttäminen on tehty metsänomistajille mahdollisimman yksinkertaiseksi. Kuutio helpottaa lähinnä metsänomistajien tarjouspyyntöjen tekemistä ja yhteydenpitoa puunostajiin ja muihin palveluntarjoajiin. 11.5.2017 / AJASSA 10 Kuutio toimii kännykälläkin
MIKKO RIIKILÄ Ihme säätämistä! VALTTERI SKYTTÄ . On hallituksen päätöksiä, toimihenkilöiden koulutuksia ja kiireisin viljelyaika", kertoo Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario . Sen edustajat näet istuvat Suomen Puukauppa Oy:n hallituksesta. pankkitunnuksia. Valitse kenelle yhteydenottopyyntö lähetetään: kaikille vai valituille alueen palveluntarjoajillle. Lähetä yhteydenottopyyntö. Ne kokivat puukauppatarjousten välittämisestä perittävän viiden sentin kuutiomaksun niin korkeaksi, että pääosa yhdistyksistä ilmoitti jäävänsä pois järjestelmästä. Tarjoukset tulevat Kuutioon ja metsänomistaja voi vertailla niitä ja tehdä päätökset. Voit halutessasi tuoda omat metsävaratietosi palveluun yhdella napinpainalluksella. Luo käyttäjätunnus ja salasana, joilla pääset kirjautumaan jatkossa. Lähetä tarjouspyyntö. Tosin viikon lopulla kyllä kerrottiin, että välityskorvausta alennetaan viidestä kolmeen senttiin. "Puukauppojen teko ei pysähdy. Mahtoiko MTK epäonnistua jäsentensä, siis metsänhoitoyhdistysten edunvalvonnassa. Valitse kartalta kuviot, joita tarjouspyyntö koskee. "Olen luottavainen, että valtaosa yhdistyksistä tulee mukaan." NÄIN KUUTIO TOIMII Ensimmäisellä kerralla käytetään vahvaa tunnistautumista, esim. Voit liittää metsävaratiedot yhteydenottopyynnön mukaan. Mukaan ollaan tulossa, kunhan saadaan palikat järjestykseen. UUSI YHTEYDENOTTOPYYNTÖ UUSI TARJOUSPYYNTÖ Valikosta voit valita, mitä yhteydenottopyyntö koskee: esim. Kärkenä on ollut se, että Kuution käyttö tulisi metsänhoitoyhdistyksille liian kalliiksi. Vaarion mukaan tilanteessa mietityttää myös, kuinka kattavasti metsäteollisuus ja etenkin pienemmät puunostajat lähtevät palveluun mukaan. Valitse, mitä tilaa kauppa koskee. "Kuutioon voi lähteä mukaan heti tai myöhemmin. "Kuution käyttöönotto vaatii meillä vielä muutamia viikkoja. Ostotarjoukset saadaan joka tapauksessa selville." Kuutio epäilyttää yhdistyksiä KOMMENTTI. Ikävästi tuntuu, että Puukauppayhtiössä totuuden henki on ollut yhtä hukassa kuin kiekkoleijonat Pariisin keväässä. i-hakkuukertymät sekä Luonnonvarakeskuksen hintatilastoon perustuva arvio puukauppatuloista. Vapun jälkeen yhtiö kertaalleen kiisti, että viiden sentin hintaa olisi edes ehdotettu – kummallista, ettei ”oikea” tieto kiirinyt MTK:n edustajien välityksellä yhdistyksiin. Mäkelän mukaan Kuutio tulee tehostamaan metsänhoitoyhdistysten työtä. Kuution hinnoittelua ja toimivuutta selvitetään kesälomiin mennessä", kertoo mhy Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka . Kirjoita lisätiedot lomakkeelle, jos haluat tarkentaa yhteydenottopyyntöäsi. VALITSE SUOMEN PUUKAUPPA OY:N taipaleen alku ainakin julkisuuden hallinnassa on epäonnistunut. 11 AJASSA / 11.5.2017 ovat ilmaisseet kritiikkiä Kuution hinnoittelusta. Hinnoittelua päätettäessä on kuunneltu potentiaalisia asiakkaita. Valitse pystykauppa (jatkossa voi valita myös hankintakaupan). "Kuutio helpottaa uusasiakashankintaa, mahdollistaa lisäpalvelut ja nopeuttaa tarjouskäsittelyä metsänhoitoyhdistyksen käyttämään entiseen järjestelmään verrattuna." Onko Mäkelä huolissaan siitä, että osa metsänhoitoyhdistyksistä on uhannut jäädä Kuutiosta pois. Homma ei käynnisty nappia painamalla." Yksi yhdistysten huolenaihe on, että jos metsänomistaja kilpailuttaa puunostotarjoukset Kuution kautta, yhdistysten kattava tietämys paikallisista puukaupoista jää hyödyntämättä. Yhdistykset kertovat saaneensa takkuisasti tietoa niin palvelun kustannuksista, toimintaehdoista kuin käyttöönottoaikataulusta. Taustatietona päätöksenteon tueksi on Metsään. Tämä tosin voi olla väärä tulkinta, koska Puukauppayhtiön viestintä on lievästi sanoen sekavaa. Metsälehden saamien tietojen mukaan osa yhdistyksistä harkitsee yhä jopa jättäytymistä kokonaan pois palvelusta. "Teimme päätöksen, että pyydämme yhdistyksen välittämiin leimikoihin puunostotarjoukset tällä hetkellä sähköposteilla. Valitse, kenelle tarjouspyyntö lähetetään: kaikille vai valituille alueen palveluntarjoajille. Yhdistysten viesti on pitkään ollut, että puiden katkonta on olennaisin tekijä puukaupassa ja kattavimmat katkontatiedot ovat yhdistyksillä. Monissa metsänhoitoyhdistyksissä Kuution käyttöönottoa on pohdittu hyvin epäselvissä tunnelmissa. puukaupassa avustaminen, metsänhoito tai metsäkäynti. "Kiirettä ei ole pidetty, koska ei ole ihan varmaa, ovatko myös pienostajat ehtineet reagoida palvelun käyttöönottoon. Päätöksenteon tueksi on tarjolla Metsään. Metsänhoitoyhdistykset suututettiin jo hyvissä ajoin. Sojakan mukaan sähköistä puukauppajärjestelmä tarvitaan, mutta Kuutiota tulee vielä kehittää. i-toimenpidesuositukset, mutta metsänomistaja itse päättää, mitä haluaa tehdä. Jokainen yhdistys tekee päätöksensä itse", Vaario kertoo
”Puutavaran mittaustavat ovat vaihtelevia. Siksi Juhani Koskiranta myy ne Saksaan. Puut ovat pääosin metsänhoitoyhdistysten korjaamia. Suomessa taas kuitupuun hinta oli alempi, joten puueriä liikkui molempiin suuntiin.” Hänen mukaansa kansainvälinen puukauppa vaatii kokemusta ja hyviä verkostoja. ”Pystymme tarjoamaan vientikanavia puun myyjätahoille.” Mäntysumaa voisi purkaa maailmalle Koskiranta on vienyt puuta lähinnä Itämeren rantavaltioihin, mutta asiakkaita tähyillään muualtakin. Lisäksi ostajat maksavat osan kauppahintaa enemmän tai vähemmän keinotekoisina lisinä. Lisillä peitellään kohoavia kantohintoja KOHDE: Kesällä korjattava päätehakkuuleimikko Etelä-Karjalassa OSTAJA: puunhankintayritys KAUPAN KOKO: 850 kuutiota MUUTA: leimikko rajautuu maantiehen Kuusitukki yli 60 euron Puutavaralaji määrä, m3 hinta e/m3 Yhteensä, € mät 20 57,2 1144 kut 600 61 36600 kot 10 38 380 mäk 10 16 160 kuk 160 19,8 3168 kok 50 18,7 935 yhteensä 850 42387. Suomessa näitä lahoja pöllejä ei tukiksi kelpuutettaisi. Rajat eivät silloinkaan rajoittaneet puukauppaa. MIKKO RIIKILÄ LUKEN puunhintatilastot loiventavat kantohintojen kehitystä. ”Järjestelmän ylläpito auditointeineen teettää työtä ja maksaa, joten esimerkiksi yksittäisen metsänhoitoyhdistyksen ei olisi mielekästä ryhtyä sellaiseen.” Koskirannalla on yhteistyösopimuksia lukuisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Satojen tuhansien kuutioidenkaan vienti”Viennissä on kasvuvaraa” Suomalainen lahoraakki voi Itämeren vastarannalla olla kysyttyä sahapuuta. 11.5.2017 / AJASSA 12 0,5 1 1,5 2 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA KAUPPAMÄÄRÄT MIKKO RIKILÄ, teksti ja kuva O lkiluodon satamassa laivausta odottaa iso pino järeitä mutta lahoja kuusipöllejä, jotka meillä menisivät energiapuuksi. Tilastoon kirjataan peruspuutavaravalajien hinta. ”Tienvarsihinta on pikkutukkia parempi”, hän sanoo. Yrittäjänä Koskiranta on vienyt puuta pari vuotta. ”Äänekoski ei yksinään pura mäntykuitupuun ylitarjontaa. Aiemmin mies toimi Pihlavan sahan hankintapäällikkönä ja osakkaana. Tänä vuonna Olkiluodosta on lähtenyt kolme laivalastillista, yhteensä 12 000 kuutiota, kakkostukkeja Saksaan. Tilaston ulottumattomiin jää, että samaisella leimikolla myyjälle tarjotaan korkeampi hinta sorvityvistä, jotka myös ovat kuusitukkeja. Kiinnostaville Kiinan markkinoille pääsy on moninaisten sääntöjen vuoksi vaivalloista. Koskiranta ennustaa, että raakapuun vienti kasvaa. Tilastoinnin ulottumattomissa on myös hakkuutähteistä maksettava hinta ja tietysti perinteiset murskekuormat, taimet ja maanmuokkaukset. ”Jopa nelisenkymmentä prosenttia Pihlavassa sahatuista tukeista tuotiin Ruotsista, missä tukki oli halvempaa. Takavuosina metsäyhtiöt tekivät samaa mäntyleimikoissa lupaamalla lisähintaa ennalta sovitulle määrälle laatutyviä. Tienvarsihinta olisi yksinkertainen ja yleinen hintapiste, mutta meillä puukauppojen hinnoittelumekanismista johtuen mahdoton luotettavasti seurattava.” Metsäsertifiointijärjestelmien hallinta on raakapuun viennissä kiertämätön paikka. Lisähaasteena tällä hetkellä on laivarahtien kallistuminen. Osin tämä johtuu tilastointitavasta. Kevätmarkkinoiden halutuilla kelirikkoleimikoilla esimerkiksi kuusitukin hinta on eteläisessä Suomessa usein muutamaa senttiä vaille 60 euroa. Jatkossa laivoja lähtee yksi kuukaudessa. Suomalainen mittaus kuorellisina kuutioina ja kantohintojen tilastointi vaikeuttavat vertailua. Kaupat tehdään ostajan mitoin, joten viejän on hallittava erot. Ilman alkuperäketjun todentamista puuta on turha tarjota maailmalle. Fornello Oy:n Juhani Koskiranta kuitenkin paljastaa, että saksalaissahureille ne ovat kakkosluokan tukkeja, joista maksetaan kelpo hinta
11,16 Hankintahinnat s 57,75 s 57,19 s 46,67 . 21,58 Uudistushakkuu . 17,59 . 28,71 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15–18 keskiarvo LAPPI : puukaupan väjäisyyden vuoksi Lapin luvut puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 51,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,34 s 55,44 s 40,74 s 15,95 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi ”Viennissä on kasvuvaraa” ”Äänekoski ei yksinään pura mäntykuitupuun ylitarjontaa.". laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,45 s 58,47 s 42,56 s 16,19 s 18,2 . 14,85 . 21,58 s 22,38 Ensiharvennus s 41,71 . 24,98 Uudistushakkuu s 58,2 s 59,02 s 46,11 s 17,75 . 55,53 s 49,91 . 28,28 . 49,81 . 25,67 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Ruotsin rannikolle ollaan rakentamassa lisää jalostuskapasiteettia miljoonien kuutioiden edestä.” Lännessä Ruotsi on lähellä Myös ajoittain hyljeksitylle koivukuitupuulle saattaa naapurista löytyä jalostajia, joille Länsi-Suomen puu on lähellä. 55,04 s 56,36 s 42,86 s 17,87 . 17,27 s 14,99 . 36,07 s 15,43 . Suomen osuus on myyjänä vähäinen. 48,97 . 26,21 Harvennushakkuu s 47,91 . 17,15 s 19,17 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 14,8 . 27,35 s nousussa . 58,03 s 44,85 s 16,2 . 18,53 . 17,81 . 55,47 s 43,94 . 17,96 . 15,44 . 36,44 s 16,09 s 15,77 . ”Länsirannikolta katsoen Ruotsin puolella on useita logistisesti vähintään yhtä edullisessa paikassa olevia tehtaita kuin kotimaassakin.” Koskirannan mukaan Itämeren alueella puukauppaa käydään rajojen yli runsaasti. 46,26 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,15 s 56,02 s 34,78 s 16,91 s 16,54 s 24,79 Uudistushakkuu s 56,35 s 56,6 s 34,76 s 18,84 s 18,16 s 27,15 Harvennushakkuu s 46,58 s 46,72 s 15,04 s 14,62 s 20,55 Ensiharvennus Hankintahinnat s 27,26 s 26,81 s nousussa . 17,26 Harvennushakkuu . 11,38 . 53,66 s 26,46 s nousussa . 16,14 s 17,7 . 14,21 Ensiharvennus s 11,6 s 10,61 s 11,18 Hankintahinnat s 56,63 . 17,36 . ”Suomen hinnoin tukki on kallista, mutta vientiin kelpaa huonompi tukki kuin kotimaan sahoille. 17,02 s 23,29 Harvennushakkuu s 45,98 . 23,61 . Koskiranta ennustaa, että mäntytukin ylitarjonta Suomessa pahenee ja avaa mahdollisuuksia vientiin. 25,4 Uudistushakkuu s 56,5 s 58,22 s 44,1 . 12,16 s 11,76 . 16,4 . Vienti ei ole pois kotimaan tehtailta, vaan tuo lisäkysyntää puulle.” Koskiranta kertoo, että myös mäntykuitupuulle etsitään vientikohteita. 23,68 s 26,51 Uudistushakkuu . 37,7 s 15,88 s 15,35 s 14,04 . 52,59 . 27,98 . 15,79 s 22,84 s 24,33 Uudistushakkuu s 57,85 s 59,2 s 43,64 . 28,78 . 21,91 Ensiharvennus s 40,86 s 40,72 s 12,16 . 28,90 . 17,27 s 25,01 s 24,77 Harvennushakkuu s 48,83 . 15,34 s 14,29 s 21,22 . 33,71 s nousussa . 14,32 . 17,56 Hankintahinnat s 56,42 s 56,11 s 46,71 s 27,65 s 29,38 s 27,93 . Rajut hintaheilahdukset ovat yleisiä jopa kuitupuulla. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 54,94 s 57,38 s 42,62 s 16,2 . 15,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,94 s 58,47 s 40,88 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. ”Tällä hetkellä Ruotsiin ei viedä paljonkaan kuitupuuta, mutta mahdotonta vientikanavien löytäminen ei ole. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,78 . 13 AJASSA / 11.5.2017 kaupat eivät maan puutaseita heilauttaisi, mutta työt metsissä lisääntyisivät. 45,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 18,77 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 48,4 . 35,29 . Laadun alentaminen toisi lisää tukkia ja hintaa olisi vara alentaa." "Toisaalta tuontipuusta saatetaan muuallakin kuin Suomessa maksaa parempaa hintaa kuin oman maan puusta.” s nousussa . 46,95 . 28,42 s nousussa . 14,89 s 21,46 s 22,55 Ensiharvennus s 12,34 s 11,72 Hankintahinnat s 58,12 s 57,79 s 45,37 s 28,89 s 31,58 s 28,12 s nousussa . 25,92 Harvennushakkuu s 49,59 . 23,32 . 51,81 . 22,27 . 11,39 . 51,08 . 16,24 s 18,43 s 15,87 s 23,12 Uudistushakkuu s 57,87 s 59,2 s 42,45 s 17,95 s 19,24 s 18,07 s 25,73 Harvennushakkuu s 48,48 s 49,28 s 34,56 . 29,30 . 27,53 . 13,94 s 13,09 s 21,33 s 22,22 Ensiharvennus Hankintahinnat . 18,64 s 17,03 . 15,13 . 16,17 s 15,9 s 15,06 Ensiharvennus s 12,43 s 11,86 Hankintahinnat s 55,85
Märät taimilaatikot ovat kamalia kantaa. Samalla työ hidastuu eikä ole enää hauskaa. Parhaaseen tulokseen päästään, kun istutuskohtiin tehdään laikut, joilta kunttakerros kaavitaan 30–40 senttiä sivuiltaan olevalta alueelta. Paakusta on tihkuttava vettä, kun sitä puristaa kevyesti. Ainakaan tiiviillä hienojakoisilla mailla sitä ei kannata kokeilla. Taimipaakun päälle on saatava pari kolme senttiä kivennäismaata, ja taimi on tiivistettävä huolellisesti. Istutustiheys on hyvä varmistaa mittaamalla muutamia säteeltään neljämetrisiä koealoja. Metsänviljelyn jäljet näkyvät vuosikymmeniä. Syksyllä ei pidä kylvää. Tarkasta, että taimet ovat terveitä. Helpoimmin se käy, kun poljet maata molemmin jaloin. Kunnollisesti muokatulla istutusalalla kaikki taimet voi istuttaa mättäille. Muokkaamattomaan maahan tainta ei pysty istuttamaan yhtä syvälle kuin mättääseen. Yleisiä virheitä ovat huonot mättäät ja/tai vähäinen istutuspaikkojen määrä. Siemenet sattuvat aina tuoreeseen kivennäismaahan. Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta, mutta jos välttämättä haluaa ripotella männyn siemenet itse maahan, liikkeellä pitää olla ennen kuin kylvöalusta kuivuu. Vaot kanTaimet taiten kasvuun Älä hosu. Valitettavasti muokkauksen laatu vaihtelee melkoisesti. Joskus maata rikotaan turhan laajalti. Verson alimmat neulaset saavat peittyä maahan, kunhan puolet taimesta on näkyvissä. Se nopeuttaa työskentelyä, tietää yrittäjämetsuri Esa Isoranta.. Peitä tiiviisti taimi maahan. Lämmin maa hellii juuria Lämmin maa on otollinen taimien juurtumiseen. Istuta taimet vähän ympäristöään korkeampiin kohtiin, mutta aina kivennäismaahan. Älä istuta viallisia vaan ota yhteyttä taimien toimittajaan. Anna koneen kylvää! Konekylvö on edullisin ja parhaan tuloksen tuottava menetelmä. Istuta tarpeeksi syvälle Istuta taimet mättäiden laelle niin syvälle, että paakun päälle tulee viitisen senttiä maata. Se tarkoittaa alle viikkoa muokkauksen jälkeen. Avaa pakastetaimien laatikot, kun taimet ovat sulaneet. Lehtomaisen muhevilla multamailla ja ilmavilla hietamailla tulos voi olla parempi. Joskus on pakko istuttaa muokkaamattomaan maahan, esimerkiksi kun koneellinen muokkaus on unohtunut osalta istutusalaa. Istuta taimet pottiputkella. Istuttaminen muokkaamattomaan maahan on lähtökohtaisesti huono idea. Käytä laikuttamiseen kourukuokkaa. Laatikoiden kädensijat on puhkottava auki jo ennen taimien sulamista. Tuo työmaan laidalle muutaman päivän tarve taimia. Ei haittaa, vaikka taimet uittaisi läpimäriksi ennen istutusta – tätä ei tosin kannata tehdä ennen kuin työmaan laidalla. Paras kylvöjakso eteläisessä Suomessa ovat toukokuun kaksi jälkimmäistä ja kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Valita huonosta työstä palvelun tarjoajalle. Istutuksille ei siis tarvitse kiirehtiä heti roudan sulamisen jälkeen. Tämä pätee myös äestetyillä ja laikutetuilla istutusaloilla. Seuraava istutuspaikka kannattaa katsoa valmiiksi heti kun edellinen taimi on maassa. Tavallisesti taimet istutetaan 2–2,5 metrin välein. Varmista, että taimet ovat kosteita. Säädä pottiputken jalustinrauta niin, että putken kärki työntyy riittävän syvälle. Periaatteessa istutustiheyden pitäisi olla oikea, kun istutat taimen joka mättääseen. Parhaiten siemenet itävät, kun kylvökohtaan tehdään noin puoli senttiä syviä vakoja vaikkapa puukepillä. Jos kunnon mättäitä ei ole, taimi on istutettava kivennäismaahan ympäristöstään koholla oleviin kohtiin. Selvitä tulevaa varten, toimiiko seudulla taitavaksi tunnettuja muokkaajia. Tarvittaessa kylvökautta voi jatkaa juhannukseen. Varastoi taimet varjoon. 14 11.5.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat M aanmuokkaus ratkaisee pitkälti sen, kuinka istutus sujuu ja taimet menestyvät
Muuten taimi on vaarassa kuivua. Näin nopeutat istutustyötä Muokkaamattomaan maahan voit tehdä tarvittaessa laikun potkimalla sammalet saappaalla. Muokkaamattomaan maahan istuttaminen on järkevin tehdä kahdessa vaiheessa. Satunnaiskäytössä vanha käsilaukkukin kelpaa siementen kuljettamiseen. 15 METSÄSTÄ / 11.5.2017 "Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta." 1. Katso seuraava istutuspaikka valmiiksi samalla, kun olet nostamassa pottiputkea edellisen taimen kohdalta maasta. Pudota taimi valmiiksi pottiputkeen, kun siirryt seuraavalle istutuspaikalle. Siemeniä voit tilata esimerkiksi metsäyhtiöiltä ja metsänhoitoyhdistyksiltä sekä metsäpuiden siemeniä tuottavilta Siemen Forelialta ja Tapion siemenkeskukselta. Näin työmaa tulee kattavasti istutetuksi. Taimi on istutettava niin syvälle, että paakun pinta viisi senttiä maan pinnan alle. Istuta riittävän syvään 5. Varmista, että taimet ovat virheettömiä 4. nattaa suunnata äesvaon poikki. Etene järjestelmällisesti. Vaihtoehtoisesti voit ripotella jokaiselle vakometrille tasaisesti noin 20 siementä ja polkea niitä peittoon saappaan kärjellä. Jos laikkuja on tehtävä runsaammin, kannattaa käyttää kourukuokkaa. Tuo täysi taimilaatikko mukanasi, kun käyt täyttämässä taimivakan – säästät turhaa edestakaisin kävelyä. Tähän päästää, kun 2,5 metrin välein oleviin äesvakoihin tehdään kylvöpisteet metrin välein. Istuttajan vinkit Yhteen kylvöpisteenseen ripotellaan 10–20 siementä. Tarkkaile istutustiheyttä neljän metrin ympyräkonealoilta Männyn siemenet ripotellaan matalaan vakoon ja peitellään noin puolella sentillä maata. Työ sopii hyvin kahdelle ihmiselle: toinen tekee laikkuja ja toinen seuraa pottiputkella perässä. Istuta lämpimään maahan 3. Vaihtoehtoisesti voit karistella siemeniä tasaisesti äesvakoon noin 20 metrille ja peittää ne saappaalla.. Tällaisia kylvöpisteitä tavoitellaan hehtaarille 4 000–5 000. Vakoon ripotellaan 10–20 siementä, jotka peitetään puolen sentin maakerroksella. Istutuskuoppa on tiivistettävä huolella. Tämän jälkeen istutuskuoppa peitellään ja tiivistetään, kuten yllä olevassa kuvassa. Käsinkylvöä varten tarvitset noin neljänneskilon siemeniä. . Näin osa vaosta on korkeammalla ja osa alavammalla kohdalla, ja siemenillä on suotuisia itämiskohtia riippumatta siitä, onko kesä kuiva vai sateinen. Siemeniä voi kuljettaa esimerkiksi pullossa, jonka korkkiin on tehty reikä. Varastoi taimet varjoon 2. Seuraa jo istutettujen taimien sijaintia. Työ joutuu, kun teet kerralla valmista. Istuta mättään keskelle 6. Ensin kaavitaan kourukuokalla valmiiksi iso määrä laikkuja, sitten laikkuihin istutetaan pottiputkella. Konekylvössä menekki on hieman suurempi
Vaikka aukko on pesimäympäristönä jotenkin samanlainen kuin suo, pelto tai merenrantaniitty, niin kurki, kuovi, pikkutylli tai meriharakka eivät ole uudistusalojen lajeja. 16 11.5.2017 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANNA BACK, kuvitus U udistamistyöt ja lintujen pesintäaika alkavat hankalasti samaan aikaan, mutta uudistamiskausi kestää pitempään, juhannukseen saakka. n Noin 290 000 paria, kanta on ollut laskussa. mahdollisesti maatalouden muutoksien vuoksi. KIVITASKU Oenanthe oenanthe n Koko maassa saaristosta tunturiseuduille. VALKOVIKLO Tringa nebularia n Suomessa pohjoinen laji, jonka painopiste Vaasa–Lappeenranta -linjan pohjoispuolella. Sinisorsan, tavin tai haapanan pesän voi löytää uudistusalalta, mutta ei pelkästään. Pikkulintujen pesiä vaikea löytää Aivan uusilla uudistusaloilla pesiviä pikkulintuja on vain muutamia, lähinnä metsäkirvinen ja kivitasku. Kanalintujen pesät helppo löytää Kanalinnut mielletään aukkojen pesimälajeiksi, teeri etenkin mutta myös koppelo. Naaras hautoo noin neljä viikkoa.. Kalalokki on peltojen ja hakkuuaukkojen uustulokas. Sorsalinnut eivät ole niin turhantarkkoja pesäpaikan suhteen. Pensaikkojen lajeja onkin sitten aika liuta. n Muninta toukokuussa, munia tavallisimmin 4–7, hyvänä jyrsijävuonna voi olla 10 tai jopa enemmän. Poikaset lentokykyisiä 30–35 vrk:ssa. Munia neljä, hautomisaika 22-–26 vrk, myös koiras hautoo. Metsäviklo tykkää aukkojen vetisistä painanteista ja saattaa tuoda sinne poikueensa, mutta pesä on puussa vanhassa rastaantai oravanpesässä. Pesivä kanta 3 000–10 000 paria, myyrätilanteen mukaan. n Pesimäkanta 50 000–70 000 paria. Kivitasku on löytänyt hakkuuaukoista uusia pesimäympäristöjä, mutta menettänyt niitä toisaalla, kun pellonreunojen kivirauniot ovat saaneet kasvipeitettä. Pienet, vastakuoriutuneet poikaset ovat erityisen herkkiä kylmettymiselle. Haudonnan loppuvaiheessa muna on herkempi kuin alkuvaiheessa, jolloin munan massa suojaa pientä alkiota jäähtymiseltä. Kauanko munat kestävät ilman hautojaa riippuu säästä ja haudonnan asteesta. Ehkä joskus ovat. n Pesimäkanta alle 2 000 paria. Aukon kosteasta päästä saattaa onnenkantamoisella löytää myös metsähanhen pesimässä. Hakkuuaukot ovatkin nykyään kivitaskun tyypillinen elinympäristö. Kalalokki uustulokas Monilukuisesta kahlaajalinnustosta ja muusta märkien paikkojen lajistosta uudistusaloilla pesii vain kaksi: valkoviklo ja kalalokki. Peukaloinen tykkää liikkua hakkuukoneen jättämissä risukasoissa, mutta pesä on yleensä metsän puolella. Pesää on vaikea löytää, joten senkään suojaamiseksi ei ole paljon tehtävissä. Munii toukokuussa 1–7 munaa, haudonta 29–31 vrk, vain naaras hautoo. Vaikka muokkauskone säikäyttää emon pakosalle, niin hautomisvietti tuo sen takaisin varsin pian. Kylmällä sadesäällä munat saattavat kylmettyä jo ensimmäisen tunnin aikana. Lehtoranta kummasteleekin, että miten poikasten pakoonuimisstrategia toimii kuivalla maalla. Aukkojen pesimälinnut eivät ole erityisen herkkiä pesänhylkääjiä. Sopeutunut monenlaisiin kuiviin avoympäristöihin. Uudistusalalla on samanaikaisesti kaksi sesonkia – toinen metsänomistajalla, toinen linnuilla. SINISUOHAUKKA Circus cyaneus n Yleisin maan keskija pohjoisosissa, missä tyypillisintä pesimäympäristöä ovat suoalueet, rannikon niityt ja hakkuuaukot. Hän on Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija. Pyy saattaa pesiä aivan aukkojen reunoilla. Valkoviklo on harvapuustoisten, kuivien jäkäläkankaiden pesimälaji, mutta kelpuuttaa myös aukot. SUOPÖLLÖ Asio flammeus n Vakituisen pesimäalueen eteläraja suunnilleen Jyväskylän korkeudella. Etenkin tuulenkaatojen juurakot aukon laidalla ovat peukaloisen mieleen. ”Jos uudistamista voi painottaa kauden lopulle, niin moni pesä säästyy”, Hannu Lehtoranta neuvoo. Muut maassa pesivät varpuslinnut – kuten pajulintu ja punakylkirastas – tulevat sitten kun aukko alkaa ottaa vesakkoa. Lounais-Suomessa pesivänä harvinainen. Metsäkirvisen pesä on avoimesti näkyvissä, kivitaskun taas jossakin juurakkojen tai myllättyjen kivien kolossa, mutta pesien etsiminen on vaikeaa ellei toivotonta. Etelä-Suomessa pesii lähinnä vain erittäin hyvinä myyrävuosina
17 METSÄSTÄ / 11.5.2017 ”Jos uudistamista voi painottaa kauden lopulle, moni pesä säästyy." Kanalintujen pesät on helpohko löytää, vaikka pakoetäisyys ei olekaan pitkä. Yhtään munaa koirat eivät ole syöneet. Petolinnut eivät palaa pesälle yhtä helposti kuin kanalinnut, jos häiriötekijä pysyy alueella. ”Jos pesän tietää, niin istutustyöt sen lähellä olisi hyvä jättää urakan loppuun.” Hiirihaukka, mehiläishaukka ja kanahaukka pesivät puissa. Pesät nauhoitetaan noin viiden metrin suojavyöhykkeellä. Runsaslukuisimpia pesimälintujamme, kanta noin kaksi miljoonaa paria. Hautomisvietti on voimakas varsinkin kanalinnuilla. Poikaset oppivat lentämään viiden viikon iässä. Osaavat lentää jo viikon ikäisinä. Emot ruokkivat poikasia Gordoninsetteri on yksi kanakoiraksi sopiva rotu. Jos aukolta naarasteeri räpsähtää lentoon, niin todennäköisesti siellä on pesä. PEUKALOINEN Troglodytes troglodytes n Eteläinen laji, OulunKainuun korkeuden pohjoispuolella yksittäisiä pesintöjä. Molempien pakoetäisyys haudonnassa ja pienten poikasten aikana on lyhyt, vain muutamia metrejä, ja rengastajat saavat tiedon pesästä useimmiten juuri istuttajilta ja taimikoiden hoitajilta. Muokkausalueella liikutaan vastatuuleen vasemmalle-oikealle. ”Maalajin salliessa istutustyö on turvallisinta jättää syyskesälle.” Teerenmuna luonnollisessa koossa. Lipposella on yhdeksän setteriä, ja kanakoirilla on myötäsyntyinen ominaisuus etsiä juuri kanalintujen pesiä, tosin joskus muidenkin lintujen pesät käyvät. ”Pesien merkitseminen on parhaimpia riistanhoitotoimia mitä kanalinnuille voi tehdä.” Kanakoira etsii pesät KALALOKKI Larus canus n Laajimmalle levinnyt lokkilintu. Kokemukset kanakoirien käytöstä pesien etsinnässä ovat hyviä. TEERI Tetrao tetrix n Koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Kone saa tulla kymmenenkin metrin päähän ennen kuin pakoreaktio laukeaa. Poikaset ovat pesäpakoisia ja liikkuvat kohta kuoriuduttuaan. ”Kun muokkauskone on mennyt ohi, niin naaras palaa pesälle aika pian.” Petolinnut arempia Petolinnuista sinisuohaukka ja suopöllö pesivät aukoilla, yleensä oksakasojen lähellä. Pesimäkanta noin 80 000 paria. n Munii 3-6 tummapilkkuista, pohjaväriltään suuresti vaihtelevaa munaa, hautomisaika 12-14 vrk. Teerten ja koppeloiden pesät on helpohko löytää ja helppo varjella. Muninta alkaa Etelä-Suomessa äitienpäivän aikoihin. n Munia yleensä kolme, joskus kaksi. Kummatkin emot ruokkivat poikasia, jotka lähtevät pesästä lentokyvyttöminä noin 10 vrk ikäisinä. ”Tilanne on vähän vaikea, sillä niiden emot karkottuvat helpommin kuin sinisuohaukkaemot.” Lehtoranta suosittelee, että näiden kohteiden istutustyöt siirretään mahdollisimman pitkälle, jotta poikaset ehtivät varttua, jolloin ne kestävät emon poissaoloa. Valtimolainen Eeva Lipponen on kanakoiriensa avulla merkinnyt vuosittain kymmeniä kanalintujen pesiä. n Munia 7–10, naaras hautoo 25–27 vrk. Kun koira saa vainun, se pysähtyy seisomaan ja tuijottamaan hajun lähdettä. METSÄKIRVINEN Anthus trivialis n Koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Pesii sekä yhdyskunnissa että yksittäispareina. Lehtoranta neuvoo, että alueelta kannattaa poistua joksikin aikaa, jotta emo rohkenee palata. Noin 700 000 paria, viimeisen 20 vuoden ajan kanta on ollut vakaa, jopa pienoisessa kasvussa. . n Kanta 50 000–120 000 pesivää paria, vaihtelee paljon eri vuosien välillä.. Haudonta kestää 23–28 vrk, molemmat emot hautovat. Pesäpuut pyritään säästämään leimikoiden rajauksissa, jolloin ne jäävät kuitenkin uudistusalan lähelle
Kysymyksiä on myös metsän monimuotoisuudesta. Siinä oli hyvä komento”, Kan niainen naurahtaa. Miesten sarjassa SM-menestystä tavoitteli viime vuonna 300 osanottajaa. ”Jos yleisurheilussa on muutama ennakkosuosikki, tästä joukosta kulta voi tulla jollekin ehkä 50:n joukosta. ”Metsätaitokilpailuissa menestymisessä on 20 prosenttia forttuunaa, hyvää tuuria. ”Seurasimme poikasina leimausurakan etenemistä. Kullervo Kanniainen kannustaa kaikki metsänomistajia opettelemaan relaskoopin käytön. Toki siellä on aina muutama ennakkosuosikki, mutta lopputulos vasta osoittaa järjestyksen.” Kanniselle metsä on aina ollut erityisen tärkeä paikka. Vuosikymmeniä vanha kilpailumuoto on vielä voimissaan. Metsätaitokilpailuissa kierretään tehtäväkortin opastamana muutaman kilometrin pituista rataa metsäaiheiselta rastilta toiselle. Myös kiinnostus metsätaitokilpailuihin näyttää kiertävän suvussa verenperintönä. Palstalle vaikka konttaamalla Metsätaitokilpailut opettavat katsomaan omaakin metsää. 18 11.5.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA JUHA-PEKKA HONKANEN Teksti ja kuvat K aapillinen mitaleita ja pokaaleita kimaltelee Kullervo ja Eila Kanniaisen ruokailuhuoneen kulmalla. Kisaamassa käy jo neljäs sukupolvi Kanniaisia. Siinä se taika piileekin”, Kullervo Kanniainen sanoo. Metsäteknikko oli vanha sotajermu ja komensi minut ja kaverini heti meidät nähtyään paikalle, antoi kortin käteen ja patisti metsään. Kysymykset kattavat metsänhoidon koko kattauksen: istutuksista myyntiin, taimista harvennukseen ja päätehakkuisiin. Revonlahdella kotitilalla maatalous ja metsäelinkeino ovat aina kulkeneet käsi kädessä, ja vuonna 1950 syntynyt Kanniainen pääsi töihin kiinni jo pienenä poikana. Siikajoen Revonlahdella sijaitsevan talon isännän kiertämistä metsätaitokilpailuista ei ole tarvinnut tulla tyhjin käsin kotiin. Kanniaisilla on kolme poikaa ja tyttö, joista jokainen on käynyt metsätaitokilpailuissa ainakin kertaalleen. Pojista nuorin, Matti , on metsätalousinsinööri. Siikajoki. Kullervon isä kiersi metsätaitokilpailuissa 1950–1960-lukujen mittaan ja kotiin tuli myös maakuntatason voittoja. Ja niin sitä aina joskus sukeltaa niin syvälle, ettei itsekään usko, mutta seuraavalla kerralla voi voittaa. Tehtäväkortti on samanlainen jokaisessa metsätaitokilpailussa
Kyllä ne sinne osaavat mennä ilman patistamista”, Eila Kanniainen sanoo. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. ”Metsässä suomalaisten turva” Vuonna 1982 Kullervo ja Eila ottivat sukutilan hoitaakseen. Tilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen pariskunta ei jättäytynyt laakereille lepäämään, vaan pääsi todella paneutumaan mieliharrastukseensa. ”Kyllä meitä itseäkin nauratti, että kova on kuusikymppisillä metsään menemisen tarve." Menestyksestä huolimatta Kanniaisen suurin kannustus kilpailuihin tulee heikommin sujuneista kisamatkoista. Pääsiäisen jälkeen Pudasjärvellä sijaitsevalle palstalle piti päästä harvennustöity jo tovi neljännen sukupolven kanssa. Kullervo kannustaa, että jokaisen kannattaa ainakin jonkin verran perehtyä siihen miten omaa metsää pitää ja saa hoitaa. 19 METSÄSTÄ / 11.5.2017 ”Vaikka lapset ovat päätyneet eri aloille töihin, metsä on jokaiselle tärkeä. Kun vesakko ei päästä tukahduttamaan 2–5-vuotiaan metsän kasvua, se kyllä pärjää hyvin pitkälle omillaan.” Talousmetsän lisäksi palstat ovat Kanniaisille ennen kaikkea hyvän mielen ja hyvinvoinnin paikkoja. ”Minulle se on sama asia kuin suunnistustaito. Sitä tarvitaan metsätaitokortin ratkaisevassa kohdassa, jossa pitää laskea puuston kokonaistilavuus. Menee sitä omaan tai vieraan metsään, niin kyllä sieltä katsoo mitä täällä pitäisi tehdä. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. hin, vaikka lunta oli edelleen lähes metri. Kullervo teki metsätöitä talvet. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Jotenkin sen vain hahmottaa.” Metsä tarjosi myös ensimmäisen työpaikan. Tieto on monelle metsänomistajalle ammattilaisten takana, mutta näin ei Kanniaisten mielestä tarvitsisi olla. Kullervo Kanniainen kertoo hymyssä suin, että viimeiset 15 metriä palstalle piti kontata, kun jalat eivät enää yltäneet lujalle alustaneet. Kanniainen vinkkaa, että metsätaitokilpailuiden kokemukset hyödyttävät jokaista metsänomistajaa. Susanne -tyttären poika Veli-Matti , 17, on kulkenut Kullervon mukana 12-vuotiaasti asti. Nyt palstoilla on riittämiin töitä perheen neljälle raivaussahalle. Sen jälkeen he ovat ostaneet useita metsätiloja. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio.. Kanniaiset pohtivat, että vaikka tila oli pääosin maitotila ja pelloilla kasvatettiin myös viljaa, myös metsänhoidolla oli tärkeä merkitys. ”Siellä metsässä suomalaisten turva on aina ollut. ”Perikuntien metsät ovat usein sellaisia, ettei niissä ole kirvestä käytetty. Tilaan piti investoida ja metsänhoidolla niitä velkoja sitten maksettiin”, Kullervo sanoo. ”Varhaisperkkuut ovat kaikkein tärkein työvaihe. Peruskuivatusten jälkeen laitetaan metsä uudistetaan ja hoidetaan. Kun kaupat saadaan, tilataan ojitus, hoitosuunnitelma ja laitetaan tiestöt kuntoon. Neljäs sukupolvi kisoja kiertämässä Metsätaitokilpailuja on kierret"Metsänhoidolla niitä velkoja sitten maksettiin.” Kauppaa on tehty pääasiassa perikuntien kanssa. Metsätaitokilpailut ja -kortti tarjoavat tähän oivallisen keinon. Eilan johdossa lypsykarja jalostettiin huippuunsa. Vaikka Kullervolla ei ollut metsäteknikon koulutusta, hän työskenteli paikallisen metsänhoitoyhdistyksen etumiehenä, ”kymppinä.” Työtä riitti, sillä metsät olivat laajalti ojittamattomia eikä vanha merenpohja ollut muutenkaan ollut otollisimpia kasvumaita. Meillä periaate on ollut se, että metsään ei mennä ryöstämään. Kanniaiset ovat tehneet istutukset kahdestaan 30 000 taimen vuositahtia. Metsätaitokilpailuissa tärkein ja ainoa työkalu on relaskooppi, jonka avulla mitataan puuston pohjapinta-ala. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Yksi niistä Veli-Matin palkinto metsätaitokilpailuista. Viime kesänä hän ylsi nuorten SM-kisoissa toiselle sijalle
Sen jälkeen piti värittää sahoja taiteilijan vapaudella uudelleen.” Miehet innoissaan ”Näyttely on tehty kunnioituksesta kauniita, vanhoja moottorisahoja kohtaan”, Vatanen korostaa. Syntyi yllättävä ja söpö näyttely metsämuseo Lustoon. . ”Runko on finnfoamia, solumuovia. . Välillä piti muistuttaa, että nämä tehdään lapsia, ei aikuisia miehiä varten." Vatasen mukaan moottorisahojen virkkaaminen on ollut hauskimpia, mutta samalla vaikempia hänen hankkeistaan. Asumme ja työskentelemme osan vuodesta siellä, joten moottorisahat ovat metsänhoidon kautta tulleet tutuksi." "Puoliso on muutenkin innostunut sahoista ja muistatkin vanhoista esineistä. Tupa täynnä puolivalmiita sahoja oli kuin miesten lelukauppa. ”Jämälangasta"-käsityökirjansa hengen mukaisesti Vatanen käyttää ensisijaisesti ylijäämälankoja, joita ompelukorista löytyy. Ulkokuoret olen virkannut.” Sahoja virkatessaan Vatanen käytti keinokuitulankoja. Lustossa on kesäkaudella kaksi muuta erikoisnäyttelyä. Vatanen tulee metsäkulttuuripäiville pitämään virkkauskoulua 16.–18.6. KULTAISEN KAUDEN MESTARIEN TÖITÄ . . Fakta. ”Käsityö muuttuu taiteeksi, kun teoksiin liittyi tarina. Sahoja virkatessaan Sanna Vatanen käytti keinokuitulankoja. ”Pelko oli turha. Silloin hän tutustui vanhan ajan sahamalleihin ja sai oheislukemiseksi moottorisahojen historiasta kertoneen teoksen. . Hän muotoili rungot. ”Olisi hauska, jos tämä näyttely innostaisi ihmisiä keräämään vanhoja muistoja.” Virkatut ja viehkeät sahat Sanna Vatanen sohaisi virkkuukoukullaan moottorisahojen miehistä maailmaa. Esimerkiksi terälaipat on virkattu käsityöläisten suosikkimateriaaliksi nousseesta muurarinlangasta. Niiden terälaipat hän virkkasi muurarinnarusta. . . Ihastuin myös vanhojen sahamallien muotoiluun.” Punainen lanka kului Turbo-Jonssiin Sanna Vatanen arvioi, että yhden sahan valmistamiseen kuluu noin viikko. ”Jokaisessa sahassa on ollut erilaisia haasteita, jotka on pitänyt ratkaista.” Hän toivoo, että virkatut sahat saisivat ihmiset muistelemaan ja jakamaan muistojaan moottorisahoista. Hän on usein ehdotellut, että minun pitäisi virkata moottorisaha”, Vatanen perustelee. Toinen koostuu UPMKymmenen kulttuurisäätiön kokoelmien Akseli GallenKallelan ja Eero Järnefeltin metsää ja metsäteollisuutta kuvaavista teoksista. 20 11.5.2017 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuvat J ämälangoillaan maineeseen matkannut tekstiilitaiteilija Sanna Vatanen on viime aikoina saanut toistuvasti vastata yhteen kysymykseen: Mikä saa menestyvän taiteilijan virkkaamaan enemmän tai vähemmän näköisiä malleja vanhoista moottorisahoista. . Virkatut moottorisahat -näyttely on esillä Lustossa lokakuun alkuun. Valokuvaajamieheni on itse oppinut puuseppä. Sain koko ajan neuvoja, miten saha pitäisi tehdä, mitä siihen vielä pitäisi lisätä. Hän kertoo epäröineensä sahurien suhtautumista – mitä vanhat sahamiehet tuumivat, kun tekstiilitaiteilija sohaisee virkkuukoukkunsa moottorisahojen maailmaan. Toisessa esitellään taiteilija Ilona Ristan puureliefeja. Vatasella on vastaus valmiina: ”Mieheni peri metsätilan Simpeleellä. Lopullisen herätteen Vatanen sai pari vuotta sitten Lustossa, kun hänellä oli näyttely lumiukoista – virkattuja nekin, totta kai. ”Lopullisesti innostuin, kun luin lehtiartikkelin, jossa esiteltiin vanhojen moottorisahojen lempinimiä.” Sulhaspoika, Tihli, Jakkara-Jobu ja Turbo-Jonssi veivät Vatasen mennessään. ”Punaiset lankani loppuivat, kun virkkasin Turbo-Jonssia
C M Y CM MY CY CMY K 2s-metsalehti-2.pdf 2 8.5.2017 8.08
Valmistaja ei jäänyt neuvot tomaksi. Testimme turvakenkäkaksikko, oikeassa jalassa Haix ja vasemmassa Meindl, tarjoaa mukavuutta maksuhalukkaille. KOKEILTUA. Haixien pohja on perinteisempi. Molempien pintamateriaa li on Gore Tex kalvolla kuor rutettua nahkaa, joten vesi pysyy loitolla. Ero Haixien pitoon oli selvä. Jalkatuntuman mukaan Haixin varsi olisi yltänyt kor keammalle. Uusinta uutta tarjoavat saksalaiset Meindl ja Haix, jotka molemmat tunnetaan laadukkaiden vaellusken kien valmistajina. Meindlin kengissä ne kiertävät koko kengän ympä ri. Metallihitu pohja ei raavi lattiaa pilalle. Toi nen hienous on kenkien si säpuolen vaahtomuovikerros (Memory Foam System), jon Pidot paranevat Meindlin turvajalkineiden pohjaan upotetut metallihidut tarjoavat kilpailijaansa Haixia paremman pidon. Arvoitukseksi jää, olisiko näin käynyt ilman Me mory Foam systemiä. Suuri harppaus tapahtui, kun vaelluskenkien valmis tajat valjastivat osaamisensa metsurien iloksi. Kengän kumipohjaan on lisätty metallihituja, jotka toivat pitoa keväisellä iljanteel lakin miltei nastojen veroises ti. Kokeilim me kevään viimeisillä lumilla Meindlin Airstream Rock ja Haix Protector Ultra viilto suojakenkiä. Meidl Air Stream Rockit mak savat 299 ja Haixit 279 euroa. Meindlin varren suu on tehty elastiseksi, joten lumen ja sahanpurun ei pitäisi kul keutua kengän sisälle. Turvakärki suojaa jal kateriä esimerkiksi putoavien pöllien iskuilta. Ratkaisusta on luovuttu tuoteoi keuskiistojen vuoksi. Perinteiset tur vasaappaat painavat jopa kilon tätä enemmän. Nastakenkiin verrattuna rat kaisu on sisäsiisti. Meindlin vaellus ja turvaken gät tunnetaan kapeahkosta les tistään, joka ei kaikkien jalkaan sovi. Nyt turva kenkäkaupoissa on mistä vali ta. Meindlpari painaa 2 160 grammaa (koko 43) ja Haixit 2 350 grammaa. Keveytensä ja tukevuuten sa ansiosta molemmat sopivat hakkuupalstojen lisäksi myös raivaustyömaille ja toimivat ko vitetun kärkensä ansiosta hyvin myös klapien teossa. Meidlin vaellus kengät ovat puoli kiloa turvaken kiä kevyemmät. ka muotoutuu muutaman käyt tökerran aikana käyttäjän jalan muotoihin. Uusi ratkaisu luiston estoon Muutama vuosi sitten Meindl esitteli turvakengät, joissa ken gän kantapään takana olevas ta hanikasta vääntäen kengän pohjasta sai nastat kohoamaan. 22 11.5.2017 / METSÄSTÄ Parhaimmat kesäherkut 7 ,90 euroa Saatavana vain Lehtipisteistä! Nyt kesän parhaat mökkija retkiherkut yksissä kansissa! Sami Garam näyttää, kuinka kasvimaan ja lähimetsän antimet muuttuvat herkullisiksi ja juhlaviksi aterioiksi MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija M etsurin ei enää tarvitse sonnustautua teräskär kiseen, kankeaan turvasaap paaseen, jossa jalka talvella paleli ja kesällä hikosi. Haixeissa vain kärki ja kanta pää on vahvistettu. Haixin Ultran lesti on le veämpi kuin Meindlin, ja oman jalkatuntumani mukaan myös leveämpi kuin Haixin edellis ten turvakenkämallien. Kuvetta joutuu kaivamaan, mutta rahalle saa vastinetta. Molemmissa kengissä on ko rotetut, kulutukselta suojaavat kumirandit. Meindlin kenkien pohjiin upotetut metallihidut tuovat lisäpitoa. Kenkiä tuo maahan Uittoka lusto Oy. Molemmat on mitoitettu suo jaamaan 24 sekuntimetrin no peudella liikuvan teräketjun osumalta. Haixien var ren pituudeksi ilmoitetaan 20 ja Meindlien 20,5 sent tiä. Kenkä sopi testaajan jalkaan ongelmitta
Karussa metsämaassa kasvava kuusi häviää männylle niin läpimitan kasvussa kuin pituudessa. "Olisimmeko niin tyhmiä kauppamiehiä, että olisimme tuoneet Neuvostoliitosta kalliimpaa puuta yli 20 vuotta" , Metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja Lauri Kirves ihmetteli. Kituliaasti kasvavien istutuskuusten sekaan on syntynyt luontaisesti männyntaimia, jotka ovat saavuttaneet kuuset pituuskasvussa. Se ei aina ollut helppoa. Seitsemänvuotiaan istutuskuusen kasvu on sujunut heikosti kuivassa rinteessä. . Käytännössä se tarkoitti, että Suomi vei Neuvostoliittoon kaikkea mahdollista saappaista jäänmurtajiin ja toi raakaöljyä. ”Etenkään, jos taimille ei ole aiheutunut ilmiselvää tuhoa, kuusten erilaista kasvua selittää kasvupaikkojen ero.” Kuusi tarvitsee hyvään kasvuun mäntyä enemmän vettä ja ravinteita. METSÄNHOITO. Venäläinen puu oli sekin ollut yksi tuontiartikkeli, ja 1970-luvulla suomalaiset metsäyhtiöt olivat kaikessa hiljaisuudessa alkaneet käyttää sitä yhä enemmän. Metsäyhtiöt torjuivat väitteen jyrkästi. Tämä tuntuu tietysti tyhmältä, kun rahaa on jo laitettu kuusentaimiin." Huuskosen mukaan tilanteessa kannattaa muistaa ennakoida tulevaa: kuivahkolla kankaalla kuuset eivät yleisesti saavuta kasvussa mäntyjen pituuksia ja läpimittoja. "Valtimon metsänhoitoyhdistyksen syyskokouksessa väitettiin Kostamus-hanketta maksettavan pohjoiskarjalaisen pienviljelijän kustannuksella, kun rajan takaa tulevat puut estävät kaupat maakunnassa" , Metsälehti kertoi. . Kuusitaimikoiden osuuden kasvu on ollut huomattava. Laske siinä sitten puulle kuutiohinta. Huhtikuussa 1977 Metsälehti julkaisi artikkelin otsikolla "Tunteet kuumina tuontipuusta ". "Jotkut kuusiyksilöt kasvavat todennäköisesti ihan kohtuullisestikin, joten pelkkään männikköön ei välttämättä kannata pyrkiä. ”Jos mänty on osin huonolaatuista, lopulliset päätökset istutuskuusten ja mäntyjen välillä kannattaa tehdä vasta ensiharvennuksessa," Saksa kertoo. Esimerkiksi kävi eräs Moskovan luona sijainnut sovhoosi, joka hakkasi metsää ja kauppasi puun Suomeen. KUUSEN VALTAKAUSI . Seitsemän vuotta myöhemmin osa istutetuista kuusista yltää kahden metrin korkeuteen, mutta aukkoon kuuluvassa rinteessä taimet ovat vasta metrin mittaisia. Kuusen osuus metsänviljelyalasta eli maanmuokkauksista ja kylvöistä tai istutuksista on hieman yli puolet. Kuulostaako tutulta. Koska paikalle on syntynyt luontaisesti männyntaimia, rinteeseen kannattaa tulevaisuudessa tavoitella kuusi-mäntysekametsää. Puukauppaa YYA-hengessä "Kostamus-hanke maksettiin pohjoiskarjalaisen pienviljelijän kustannuksella." VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva E teläsuomalaiselle hakkuuaukolle istutettiin kuusentaimia alkukesästä 2010. . . Esimerkkitilanteessa järkevin tavoite on, että ensiharvennuksen jälkeen rinteessä kasvaa kuusi-mäntysekametsä. Puolukkaa ja kanervaa kasvavassa rinteessä kuusentaimien kasvua rajoittavat todennäköisesti maan huonompi viljavuus ja karkea maalaji, joka vähentää veden saatavuutta. Siinä MTK syytti metsäteollisuutta tuontipuun käytön lisäämisestä ja väitti, että itäpuusta maksettiin parempaa hintaa kuin kotimaisesta. Kirveen mukaan neuvostokauppa ei ollut yksioikoista. 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Kuusenistutuksen suosion myötä kuusta on voinut päätyä puulajille huonosti sopiville kasvupaikoille. Valintaa istutuskuusten ja mäntyjen välillä voi viivyttää taimikon harvennukseen asti, jos puut eivät kasva aivan vierekkäin. Kun samaan aikaan kansa oli vielä opetettu säästämään energiaa, pelkkä neuvostoöljy ei riittänyt korvaamaan suomalaistuotteiden vientiä. Laman iskiessä varma vientikohde pehmensi mukavasti suhdannevaihtelun vaikutuksia. Kaikki liittyi kaikkeen, eivätkä metsänomistajien kommentit olleet aina aivan YYA-hengen mukaisia. Antaa kuusten kasvaa 3–4 metriin, ja harventaa taimikon siinä vaiheessa", Saksa sanoo. Säästettävien männyntaimien tulee joka tapauksessa olla hento-okMitä tehdä, kun kuusentaimi on istutettu liian karuun maahan ja vieressä kasvaa terhakka luontainen männyntaimi. Riittävä välimatka on Timo Saksan mukaan noin metri. Varhaisperkauksessa tulee poistaa lehtipuut, mutta kuusten sekaan kannattaa säästää mäntyä niin paljon kuin pystyy, arvioi Luken erikoistutkija Saija Huuskonen . Vuonna 1977 Suomi kipristeli taas laman kynsissä. Vastikkeeksi sovhoosi sai suomalaisia elektroniikkatuotteita. . Kolikon kääntöpuoli oli, että jos vientiä Neuvostoliittoon haluttiin kasvattaa, piti löytää öljyn lisäksi muutakin tuotavaa. Samaan aikaan istutettujen kuusten pituusero johtuu mitä todennäköisimmin siitä, että rinteessä kasvavat kuuset ovat puulajille huonosti sopivalla kasvupaikalla, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa . 23 METSÄSTÄ / 11.5.2017 Kuusi väärällä paikalla EERO SALA 1970-LUVULLA Suomi kävi idänkauppaa turvallisella bilateraarisella pohjalla: idäntuonnin ja -viennin kokonaisarvojen tuli olla tasapainossa. ”Taimikon harvennusvaiheessa voisi tehdä työtä männyn hyväksi eli säästää mäntyjä kasvamaan. Tilanne oli poliittisesti arka, sillä toisaalta puuntuonti tasoitti clearing-tiliä, mutta toisaalta se närästi vaikutusvaltaista MTK:ta. Fakta saisia ja muutenkin laadukkaita. Tavoitteena sekametsä Mitä liian karuun paikkaan istutetulle kuusikolle kannattaa tehdä. Paras ratkaisu tilanteeseen olisi ollut mäntyjen istutus kuivaan rinteeseen kuusten sijaan jo alun perin
"Lehtokurpalla ei ole varsinaista reviiriä, sillä on vain valloituksia." Soidinlentojen aikainen ääntely paljastaa lehtokurpan parhaiten. Samalla alueella saattaa olla monta koirasta samalla asialla. Kurpan löytämiseksi tarvitaan luonnollisesti myös seisova koira. Suomessa ei niinkään, ehkä sen vähäisen lihapitoisuuden vuoksi. Hautovalla kurpalla on rautaiset hermot. Suomessa on mittaamaton määrä pienimuotoisia lehtipuumetsiköitä peltojen laitamilla ja vesistöjen varsilla. Juuri silloin kuuluu jostain yllättävästi sammakon kurnutus. Se kuuluu aluksi kauempaa, lähestyy nopeasti ja on kohta aivan kohdalla. Tunnetuin on taivaanvuohi, ja mystisin jänkäkurppa. Silmäys taivaalle, ja siinä se on: lentävä sammakko! Näin voisi luulla, ellei olisi koskaan kuullut lehtokurpasta. Viihtyy rehevissä sekametsissä Nimensä mukaan lehtokurppa on mieltynyt reheväpohjaisiin metsiin, erityisesti lehtipuuvaltaisiin sekametsiin. Suomessa ei metsästetä Lehtokurppa on pyyn kokoinen lintu. Käpytikan ja harmaapäätikan kaivertamiin koloihin liito-oravat ja useat lepakkolajit saattavat perustaa pesänsä, monista kololinnuista puhumattakaan. Mutta ehkä myös siksi, että räjähtävään, lähes pystysuoraan nousuun ponnistava lintu ei ole helposti tähtäimeen saavutettavissa. Harvinaisin on heinäkurppa, joka kymmenien vuosien tauon jälkeen yrittää jälleen pesimistä Suomessa. Haudontaurakka kestää kolmisen viikkoa ja poikasten kaitsenta puolentoista kuukautta. Pesälöydöt ovatkin suurimmaksi osaksi onnenkantamoisia. Kaikki ovat mestareita maastoutumaan ympäristöönsä suojavärityksensä ansiosta. Lintujen pohjoista eksotiikkaa parhaimmillaan. Lehtokurppa luottaa täysin suojaväritykseensä, eikä turhaan. Se nousee pesältä vasta kun kulkija on kävelemässä päin pesää. Sillä ei ole varsinaista reviiriä, sillä on vain valloituksia. Metsän pohjalta lehtokurppa löytää helposti maatuvien lehtien ja karikkeen alta lieroja, etanoita ja maassa möyriviä hyönteisiä. Arvokkuutta alueelle lisäävät sen asukkaat. Kahlaajien tapaan lehtokurpan pesä on vaatimaton kuoppa maassa pensaan tai pienen kuusen suojassa, ja kuten muutkin kahlaajat, se munii neljä ruskeankirjavaa munaa. Keski-Euroopassa se on suosittu metsästyskohde. Komeat haavat ylispuina luovat aivan oman tunnelmansa pienialaiseenkin metsikköön, alempana suojaisat leppätiheiköt ja pensasmaiset kuuset, pohjalla kielojen, vuokkojen ja saniaisten valtakunta. Soidinmenojen jälkeen naaras vetäytyy pesimispuuhiinsa ja jälkeläisten hoitoon. Samaan aikaan koiras jatkaa lentoaan etsien vielä vapaana olevia naaraita. Kurppakoiras jatkaa lentoaan, ja päästelee kurnutuksen välillä piiskahtavia vihellyksiä. Sen silmät sijaitsevat lähellä päälakea, näkökenttä kattaa täydet 360 astetta, hieman ylikin. 24 11.5.2017 / PILKKEITÄ LUONNOSTA BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuvat A urinko painuu metsän taakse, sen viime säteet valaisevat koivun oksalla laulavan punarinnan. Niillä on suuri merkitys monien pienten ja suurempienkin elollisten elämässä. Pitkillä partiointilennoillaan lehtokurppa pyrkii valloittamaan mahdollisimman monta naarasta. Samaa vetävää lentoaan se jatkaa samalla reitillä illasta toiseen. Lehtokurpan munat kätkeytyvät hyvin maassa olevaan pesään.. Metsän kummajainen Lehtokurpan ulkonäkö on erikoinen, eikä äänikään ole tusinatavaraa. Kurppien heimossa suurin kooltaan on lehtokurppa. Haku päällä jatkuu pitkälle kesään, osa naaraista kun saattaa pesiä kahdesti saman kesän aikana. Muuna aikana sitä runsaslukuisuudestaan huolimatta pääsee havainnoimaan vain harvoin. Se on täysin liikkumatta, mutta näkee kaikki ympäristön tapahtumat. Kaikkien kurppien nokka on suora ja pitkä
Näin samaan vero-objektiin kohdistuu kaksinkertaista verotusta. Aikansa paju sai kasvaa, kunnes kerran huomasin, että se oli jo riittävän iso tehdäkseni siitä vaikka oveen kahvan. LAURI OINONEN Keuruu Korkea myyntivero estää puukauppoja Omistan 10 hehtaarin metsäkiinteistön ja sillä sijaitsevat kaksi vuokrattuna olevaa kiinteistöä. Päätehakkuissa tulevat vielä uudistamiskulut, joten kauppahinnasta saattaa jäädä vain ehkä vain metsänomistajalle. Selityksen hyväksyi myös pitkään kimalaisia tutkinut Ilkka Teräs. Jos hallintaoikeus luovutetaan ilman omistusoikeuden luovutusta, tulo verotetaan edelleen omistajalta ja tuoton luovuttaminen on rahan luovuttamista". Valitettavasti tuo hyvä Matti Vanhasen hallituksen aikainen ratkaisu jäi väliaikaiseksi. KIERSIN SAMAN TIEN pihan muutkin nokkoskasvustot – samanlaista touhua! Kimalaisten vierailut nokkosissa jatkuivat parin viikon ajan. HANNU VAUHKONEN Naarajärvi Kilpasilla luonnon kanssa Jokin aika sitten luokiteltiin metsänomistajia eri ryhmiin. Jokainen saa ja voi päättää metsän myynneistä ihan itse. No, tiesiväthän toiset, että sormeni olivat tuossa pelissä. Totuus ei ole aina niin yksioikoinen. Olin pitänyt nokkosta yksiselitteisesti tuulipölytteisenä kasvina, mutta aivan työhuoneeni porraspielen nokkoskasvustossa touhusi siitepölyn keruussa satakunta mantukimalaista ja muutama oranssiturkkinen kartanokimalainen. Kohtuullinen vero toi puuta myyntiin. Hän kertoi myös, että nimenomaan mantukimalainen on tunnettu monipuolisena siitepölyn kerääjänä – mutta nokkosissa hänkään ei ollut kimalaisia nähnyt. Pidän tätä syyllistävää kuvausta metsänomistajan omaa itsenäisyyttä ja päätösvaltaa loukkaavana. Siitä sain juhannuksena 2016 selvän osoituksen. VÄINÖ SIKANEN Hallinnansiirto tyttärelle. Metsätaloudessa kvartaali merkitsee neljännesvuosisataa. Hallintaoikeuden saanut ei joudu maksamaan mitään veroja. METSÄN KÄTKÖISSÄ Puillakin voi leikitellä . Moni sitä ihmetteli, että miten tuo on mahdollista. Siirtyvätkö poistamattomat hankintamenot ja varaukset yhtymälle. Jos luovutan osittaisella hallinnansiirtosopimuksella 90 prosenttia koko kiinteistön hallintaoikeudesta tyttärelleni korvauk setta ja toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, aiheutuuko siirrosta osapuolille joitain veroja. Lisäksi tukkipuut ovat kasvaneet pääosan kasvustaan jo kertaalleen verottuna pinta-alaverokaudella. Lisääntyneet puukaupat, parantunut työllisyys ja sen seurannaisvaikutukset toivat veronsaajille jopa enemmän verotuloja kuin korkea verotus olisi tuonut kokonaiskansantalouteen. Kuitenkin verottaja verottaa hallintaoikeudenomistajaa tuotosta, oli luovutustapa ollut mikä tahansa. Pörsseissä ja muissa sijoituksissa kvartaaliksi ei tahdo oikein riittää edes neljännesvuosikaan. Ihmettelin suuresti sitä, etten aikaisemmin ole vastaavaa huomannut. Eräs ryhmä nimettiin "hiljaisiksi metsänomistajiksi". Olisiko nyt otettava tuo kymmenen vuotta sitten kansantaloutta kasvattanut puun myynnin verotuksen puolittanut veromalli käyttöön. Verottajan mukaan hallintaoikeuden luovutusta ei verotuksessa voida tehdä puu ja sen hedelmät -periaatteesta johtuen. Verotusyhtymää verotetaan kuten teitä aikaisemmin ja yhtymä saa kaikki tuet. Jos tämän jälkeen harkitsette hallintaoikeuden erillistä luovutusta, niin hakekaa ennakkopäätös. Ehkä kyseessä oli poikkeuksellinen tilanne, ja selityskin tuli mieleen. Toivottavasti joku valittaa verottajan tulkinnasta, että saataisiin KHO:n päätös asiasta. Keväästä asti oli ollut tavattoman paljon kirvoja. Hallintaja omistusoikeuden luovutukset voivat olla samanaikaisesti eri henkilöille. Entä verotetaanko vuokratulot ja metsätulot yhtymälle. Sillä kuitenkin kiistatta turvattiin se, että yhtään sahaa tai tehdasta ei tarvinnut sulkea kotimaisen puupulan vuoksi maassa vallinneen taantumankaan aikana. Kimalaiset keräävät pesiinsä toukkien ravinnoksi sekä kukkien siitepölyä että mettä. Jos puukauppoja halutaan vilkastuttaa, pitää poistaa vahvana jarrutekijänä oleva korkea puun myyntivero. 25 PILKKEITÄ / 11.5.2017 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Vai olisiko nykyinen verotus yksinkertaisesti puolitettava, kuten tapahtui kymmenisen vuotta sitten. Muut piti poistaa rakennusten tieltä. Kävin asiasta kirjeenvaihtoa verottajan kanssa kaksi vuotta sitten. LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS MEILLE OPETETAAN , että tuulipölytteisen kasvin siitepölyn kuljettaa tuuli kukasta toiseen ja hyönteispölytteisen jokin hyönteinen. Mielestäni metsän verotus on aivan väärässä ryhmässä, kun se menee pääomaveroprosenttien mukaan. Vitsailin, että luonto on joskus oikukas. Tulot ja tappiot verottaja jakaa yhtymässä hallintaosuuksien mukaan. JOS KIMALAISET KERÄÄVÄT kirvojen erittämää mesikastetta toukkien ravinnoksi, ne joutuvat hakemaan siitepölyn erikseen. Kaikkea kannattaa kokeilla ja olla kilpasilla luonnon kanssa. Vaikuttaako siirto mahdollisiin metsän tukiin. Tätä tulkintaa ei minun maalaisjärkeni kuitenkaan ymmärrä. Joskus 1990-luvulla laitoin rantasaunallani muutaman pajun solmuun kokeillakseni kasvatko ne solmussa – ja kasvoivathan ne. Verottajan tulkinta on, että metsän hallintaoikeutta ei voi luovuttaa ilman, että omistusoikeuskin samalla luovutetaan. Mesi on miltei pelkkää energiaa, erilaisia sokereita, mutta siitepölystä toukat saavat myös valkuaista. Medioissa tätä ryhmää syyllistettiin siitä, että he ovat passiivisia metsän myynneissä. Olisiko sillä merkitystä, vaikka se tapahtuisi erillisluovutuksena. Nyt puukaupoista saatavasta hinnasta menee noin kolmannes myyntiverona, ja tämä merkitsee monille korkeampaa verotusta kuin muista tuloista. Kimalaiset nokkosen pölyttäjinä Mantukimalaiset voivat kerätä siitepölyä toukkiensa ravinnoksi myös tuulipölytteisistä kasveista kuten nokkosesta. Periaatteesta on oikeuskirjallisuudessa (Andersson–Linnakangas: Tuloverotus ) todettu, että ”verovelvollinen ei voi pidättää itselleen omaisuutta, mutta lahjoittaa sen tulevaa tuottoa. Siitä riittää ravintoa kimalaistoukillekin. Olisiko perusteltua saada metsäverotus yritysveroprosenteilla verotettavaksi. Silloin tuulipölytteiset kasvit ovat erinomainen ravinnonlähde: ne ovat sopeutuneet tuulen epäluotettavuuteen siitepölyn kuljettajina ja tuottavat siksi tuhansia kertoja enemmän siitepölyä yhtä emikukkaa kohden kuin hyönteispölytteiset kasvit. Silloin se huojentuisi jo kolmanneksella. Ei ole ihme, jos nykyhinnoilla on myyntihaluissa jarruja. Pajuja oli tuolloin useampi, muta rakensin rantaan uudet rakennukset, ja tämä yksi paju sai kasvaa rauhassa
Metsäpoliittista tarkastelua ” ilmestyi syksyllä 1969 ja käynnisti vilkkaan keskustelun lehdistössä. Huovisella oli jo valmiina henkinen valmius tähän. Olet oikeassa, että tämän laatuista metsäopusta ei ole Suomessa vielä ulosannettu.” Lamminpää kantaa kirjeissään huolta, ettei tapahtumia saa esittää niin, että niissä mukana olleet henkilöt joutuvat vaikeuksiin. Varstaa ja Lamminpäätä yhdistää pettymys metsäorganisaatioiden toimintamoraaliin. Veikko Huovinen -seuran seminaarissa heinäkuussa 2009 Huovinen kertoi tämän kirjoittajista Pekka Niemelälle, että hänellä oli käytössään taustavoimia, joita hän ei paljastanut. Samalla hän informoi kansikuvan etsimisestä: ”Metsäneuvos Varsta palasi kesälomiltaan vasta 1.8., joten kansikuva-asia on vielä hieman auki, mutta hän on luvannut ahkeroida sen kimpussa.” Sarjan toisessa osassa kerrotaan kohukirjan vastaanotosta ja mitä siinä esiin nostetuille metsäalan tabuille on tapahtunut kuluneiden vuosikymmenten aikana. Hän koki, että tarkastuksessa esiin nostetut virheet painettiin villaisella. Varsta oli pettynyt siihen, ettei saanut metsähallituksessa tavoittelemaansa virkaa. Laajin niistä koskee erään metIr m el i Ju ng W SO Y "Olen taas saanut tuta, että totta jumalauta Sinä olet kirjailija! " Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta löytyi käsikirjoituksen kansilehti, jossa on joukko Huovisen nimiehdotuksia ja Tuomas Anhavan käsin kirjoittamana toteutunut nimi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallussa olevasta Veikko Huovisen arkistosta löytyi uutta tietoa kirjan syntyvaiheista ja taustavoimista, mutta ei mitään viitettä siitä, että teksti olisi jonkun muun kirjoittamaa. Hän jättää 10 liuskaa korjaus ehdotuksia valmiiseen käsikirjoitukseen. sälautakunnan päämetsänhoitajan ”virkaan ryyppäämistä”. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Varsta oli tehnyt virkatyönä valtiovarainministeriön edellyttämän Tapion jälkitarkastuksen, jossa ilmeni sopimatonta valtionapujen käyttöä. Lamminpää. Hänen velipuolensa, metsähallituksen opetusosaston metsäneuvos Osmo Varsta, oli arvioinut että ”jos riippumaton ammattimies kirjoittaisi alan valitettavista ilmiöistä konkreettista Yhden pamfletin tarina Veikko Huovisen ”Tapion tarhat” käynnisti aikanaan vilkkaan keskustelun. Anhava toteaa myös, ”että olit paikallisesta näkökulmasta silmin nähdyn pohjalta surrut saman suunnan asioita, jopa puhunut että sinulla on tunne kuin olisi velvollisuus niistä kirjoittaa, kun kerran kirjoitat työksesi”. Ihmeesti olet saanut muutamassa kuukaudessa aikaan sekä koottua asiaa että kaunokirjallista tekstiä. Ensimmäinen pamflettia koskeva dokumentti on Anhavan 20.5.1968 kirje, jossa hän tunnustelee Huovisen halukkuutta ”hikoilemaan itsestään 100–150 sivun ydinkirjasen kaikenlaisesta suomalaisen metsän pahoinpitelystä”. Hinta 15€ (norm. Lajeista esitellään myös kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€.. Kirje osoittaa, että metsätalouden epäkohtiin kyllästyneillä Varstalla ja kumppaneilla oli tarve löytää kirjoittaja, jolla oli kyky ja uskallus kirjoittaa aroista asioista. Kirja on ainoa pamfletti Huovisen tuotannossa, ja heti sen ilmestyttyä hänen epäiltiin toimineen haamukirjoittajana. Olen lukenut kertaalleen käsikirjoituksesi ja olen taas saanut tuta, että totta jumalauta Sinä olet kirjailija! Ajatuksesi etenee johdonmukaisesti, kieli soljuu vuolaasti. Varsta esittää 5. 42€) Etu voimassa 31.5.2017 saakka Suometsien hoito Kirja on käytännönläheinen ja havainnollisesti kuvitettu tiivis opas suometsätalouteen. HEIKKI SMOLANDER PEKKA NIEMELÄ Kirjoittajista Smolander on dosentti ja Niemelä professori emeritus. Yllättäväksi taustahahmoksi paljastui Tuomas Anhava – runoilija, kriitikko ja kirjallisuuden taustavaikuttaja. Lähes 400 kasvivalokuvan ja tarkkojen tuntomerkkien avulla lukija voi perehtyä lähes 300 suokasviimme, joita esiintyy saaristosta tuntureille. Ja Suomen puuhuusholli saa minkä ansaitseekin. Laiskalla virkamiehellä menisi vuosia pelkkien asioiden kokoamisessa ja järjestämisessä.” Lamminpää kirjoittaa 8. Varsta näyttää taustoittaneen Metsähallituksen ja metsälakien uudistamista. kesäkuuta: ”Onnittelen! Ja nauraa hykerrän itsekseni, ääneenkin. Näissä Varstan ja Lamminpään kirjeissä viitataan muistioihin ja toivotaan tapaamista Huovisen ja Anhavan kanssa alkuvuodesta 1969. Anhavan kirjettä lainaten ”vastoin hallituksen vasemmistolaisen enemmistön toivomusta itse presidentin päätöksellä hänestä tuli MHn (metsähallituksen) opetusosaston päällikkö, eikä yksityispuolen, jolla hänen ideansa olisivat olleet kepulle epämukavia." Lamminpää taustoitti yksityismetsätalouden organisaatioiden rahoituksen ja toimintamoraalin ongelmia. kesäkuuta kirjeessään kokoontumista hänen luonaan maalla ja kommentoi käsikirjoitusta: ”Luin käsikirjoituksesi. Päiväämättömissä ja allekirjoittamattomissa käsinkirjoitetuissa liuskoissa, jotka tulkitsemme muistiinpanoiksi tapaamisesta, on kirjattu asiantuntijoita ja kirjallisia lähteitä, joita kirjassa lainataan runsaasti. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele05 tai asiakaspalvelustamme, puh . Veikko Huovisen tuotantoon kuuluu vain yksi, mutta sitäkin enemmän huomiota herättänyt pamfletti. Joulukuussa Huoviselle saapuneet kirjeet paljastavat, että mukana oli myös Uudenmaan Hämeen metsälautakunnan koulutusmetsänhoitaja Lauri V. Kesäkuun alussa sekä Varsta että Lamminpää ovat lukeneet valmiin käsikirjoituksen. Anhava hoiti joukkueessa kustannusvirkailijan työtä. Otavan Matti Käki lähettää Huoviselle 4. 26 11.5.2017 / PILKKEITÄ V eikko Huovisen pamfletti ”Tapion tarhat. Kerromme kahdessa osassa, miten se syntyi. elokuuta valmistuneen ”Tapion tarhojen” palstakorrehtuurin luetun version ja toivoo palauttamaan sen mahdollisimman pian. Kirjassa kuvatut pankkihuoruus ja metsälautakuntien johtajien nimityskuviot sekä muut yksityismetsätalouden ongelmat ovat tulleet häneltä. Arkistossa ei ole Huovisen vastausta Anhavan kirjeeseen. Hyvältä vaikuttaa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Toukokuun kuukauden kirja Suokasvio Henry Väre, Jukka Laine Kirja esittelee kattavasti Suomen soiden kasviston. tekstiä tuon verran, se mies tekisi hyötyä tuhannen metsänhoitajan edestä”. Se tarjoaa metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille tarpeellista tietoa suometsien hoidosta, puunkorjuusta ja suometsän hoitohankkeiden toteutuksesta
Se tarjoaa metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille tarpeellista tietoa suometsien hoidosta, puunkorjuusta ja suometsän hoitohankkeiden toteutuksesta. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€.. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele05 tai asiakaspalvelustamme, puh . Hinta 15€ (norm. Lajeista esitellään myös kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Toukokuun kuukauden kirja Suokasvio Henry Väre, Jukka Laine Kirja esittelee kattavasti Suomen soiden kasviston. Lähes 400 kasvivalokuvan ja tarkkojen tuntomerkkien avulla lukija voi perehtyä lähes 300 suokasviimme, joita esiintyy saaristosta tuntureille. 42€) Etu voimassa 31.5.2017 saakka Suometsien hoito Kirja on käytännönläheinen ja havainnollisesti kuvitettu tiivis opas suometsätalouteen
Näytöt yksityisnäyttöinä sopimuksen mukaan, lisätietoja: Veijo Laukkanen, veijo.laukkanen@metsat.fi, puh. mennessä. Hoidon taso hyvä. Metsämaata n. 75.700 €. Pääpalstan lisäksi kolme pientä itsenäistä saarta. METSÄTILA, Kiuruvesi 24,12 ha. 0504646500. Talouskeskuksen ja siihen liitettävän määräalan erilliskaupasta on mahdollisuus neuvotella. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Mh. Palstalla on nuoren taimikon hirvituho, joka oletettavasti on muodostunut osittain aikaisemman, osittain nykyisen omistajan aikana. Yhdessä kappaleessa n.37 ha metsää jossa on kaikkia kehitysluokkia, metsätie läpi tilan. Tarjoukset 16.6. 517 m 3 . 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv. sisäänkäynti kuraeteisen kautta. Huolitellut rakennukset. Alakerrassa: oh, mh, tilava k, eteisaula, s, ph, khh, tekniset tilat sekä hyvät tilat vaatehuoltoon, erill. Käytännössä vahinkoilmoituksen tekee ja korvausta hakee maanomistaja, joka on vahingon havainnut. 3 100 m³. Periaatteessa voisi olla mahdollista, että edellinen ja nykyinen omistaja hakisivat korvausta siinä suhteessa kuin vahingon arvioidaan heille aiheutuneen – käytännössä näin ei kuitenkaan ole menetelty. 7 km:n päässä kylätaajamasta. 050 464 6500 METSÄTILA, Hämeenlinna, Hauho 4,258 ha. Puustoa n. Kytösaari-niminen saarimetsätila Savonlinnan eteläosassa Piojärven ja Lohikosken välimaastossa Honkanen-nimisen sisäjärven keskellä. Vahinko on arvioitava viimeistään kolmen vuoden kuluessa sen syntymisestä. Puustoa n. Yhteishinta 160.000 €. Harmittava kaupanpäällinen Hirvieläimen aiheuttamana metsävahinkona voidaan riistavahinkolain mukaan korvata metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko. METSÄTILA, Tervo 40,38 ha. 27,7 ha:n suuruinen määräala Sotkamossa. Palstalle ei ole tieyhteyttä. Hp.126.000 €. Tie perille, sähköliittymä määräalojen rajalla. Hp. Tilan kokonaispinta-ala on 8,5 ha, josta metsätalousmaata on noin 6,9 ha. yksityiset maanomistajat sekä heidän muodostamansa yhtymät ja kuolinpesät. 11,5 ha. Kohdetta myy: Auranmaan OPKK, Perttu Niemi, puh. Tasaiset ja kasvavat maat. V. Asuinrakennuksen uusi puoli sähköistetty. Omaa rantaviivaa lähes 300 m. 50 m, ranta hiekkapohjainen. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Hp. JANNE UITAMO Metsälainsäädännön johtaja asiantuntija Suomen metsäkeskus MYYDÄÄN 11.5.2017 / PILKKEITÄ Kenellä on oikeus hirvituhokorvaukseen. Kiinteistöön kuuluu Kiviapajan osayleiskaavaan merkityt 7 RA-lomarakennuspaikkaa. 1994 valmistuneessa peltojen ympäröimässä puutalossa tilaa perheelle ja harrastuksille, tai yrittäjälle kodiksi ja työtiloiksi. Puuston määrä on 02/2017 laaditun metsäarvion mukaan noin 940 m 3 , josta tukkipuuta on noin 45%. Hirvet aiheuttavat vahinkoja myös kuusentaimille. Hp. Kohde: 589986. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. 59.000 €/määräala. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. asuinrakennus, piharak. Äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. 20 %. Vahingot voidaan korvata vain siltä osin kuin ne ovat aiheutuneet laissa tarkoitetuille korvauksen saajille, joita ovat mm. 64 % eli n. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. Tiedossani ei ole tapauksia, joissa korvausta ei olisi myönnetty tai sitä olisi rajattu kiinteistön omistajan vaihtumisen perusteella. Kenellä tässä tapauksessa on oikeus hirvituhokorvaukseen, vai onko kenelläkään. 19 ha, peltoa n. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat puunmyyntituottoja jo varsin pian. Vahingonkärsijä, jolle korvausta voidaan myöntää, on siis se, jolle vahinko on aiheutunut. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. Arviot ja kartat Auranmaan OPKK / Niemi 0400 780860. Palstan kokonaispuusto on n. MAATILA, Savonlinna, Tynkkylänmäki, Maaja metsätila n. 168 m³/ha. Tätä vanhempia vahinkoja ei voida korvata. Yläkerrassa: 2 h, oleskeluaula ja parv. 21.5.2017 mennessä. Kasvatusmetsistä koostuva metsätila. 450 m matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä tiehen ja tilaa palvelee myös hyväkuntoinen metsäautotie. Myydään tarjousten perusteella. Mh. 2.148 m 3 . 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Pinta-alasta metsämaata on n. 63.000 € / tarjous. METSÄPALSTA, Sotkamo Myynnissä Timolan kiinteistöstä n. Molemmille määräaloille omaa rantaviivaa n. 040 510 8085 METSÄTILA, Pöytyä 37 ha. Rantasauna, autokatos, varastoja. 3.585 m 3 . As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . Venevalk. Omistajanvaihdostilanteissa ei aina ole itsestään selvää, keneen vahinko tosiasiallisesti on kohdistunut. M ik ko H äy ry ne n LUKIJAKYSYMYS Polku omaan metsään Met säki rja metsälehti.fi Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa KAKSI MÄÄRÄALAA, Kitee, Kesälahti 0,33 ha:n kokoiset määräalat Pyhäjärven kaakkoisrannalla Lentteenniemessä. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. 17,5 hehtaaria. 195.000 €. Puustoa n. Hauholla Alvettulan/Hyömäen kylässä metsätila, johon hyvä metsäautotie (Hirssuontie) perille. Pihapiirissä navettarak, konehalli, aitta, autotalli. Rakennuspaikat loma-asunnoille, molemmissa rak.oikeus 105 k-m 2 . Maasto loivasti rantaan viettävää, puusto rehevää lehti/havupuustoa, varttunutta kasvatusmetsää. Mh. 17.500 € / tarjous viim. 10 km:n päässä kaupungin keskustasta. Puuston kokonaismäärä n. Kasvupaikat viljavia kivennäismaita. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 28 Ostin kevättalvella metsätilan. 0400 780 860 METSÄPALSTA, Savonlinna 55,31 ha. Pohjoisosassa välittömiä harvennushakkuutarpeita. 4.650 m 3 , josta tukkipuuta on n. Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. sekä varasto. Tilalla sijaitsee Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. 285.000 € LOMA-/METSÄKIINTEISTÖ, Enonkoski Idyllinen vapaa-ajankiinteistö Enonkosken Ihamaniemessä Saimaan Joutenveden ääressä. oikeus
Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. Palvelemme 11 500 metsänomistajaa kahdentoista kunnan alueella. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 50 ja liikevaihtomme on noin 14 milj. Malleista metsänomistaja voi valita haluamansa. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta arvostamme sitoutumista, myyntija asiakaspalvelutaitoja sekä kokemusta puukaupasta. Päätös tehdään erikseen jokaiselle hakkuukerralle, joten ei tarvita ikuisuuteen kahlitsevaa suunnittelua. Jatkuva kasvatus voidaan aloittaa milloin tahansa missä tahansa metsikössä, myös taimikosta. Arvostamme työtehtävään soveltuvaa koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Hakemuksia ei palauteta. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 26.5.2017 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kari.kannisto@mhy.fi. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi päätoimisto: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi www.mhy.fi/keski-suomi . Oppikirjoissa on kasvuja kannattavuuslaskelmia tasaja eri-ikäiskasvatuksesta. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Metsän arvo säilyy sekä taloudellisesti että elinympäristönä ja monikäytön kohteena. Kestotilaajan etu 75 € Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. Niitä ovat esimerkiksi puittain tai puuryhmittäin isojen puiden poiminta(harsinta)hakkuu eli yläharvennus ja ylispuuhakkuu. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA toimimaan Viitasaaren kunnan alueelle. Otsikko vastasi hyvin kolumnin sisältöä. fi koneellisen puunkorjuun tuntiopettajaa LOUNAIS-HÄME Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme toimii Forssan kaupungin sekä Tammelan ja Urjalan kuntien alueella. 09 315?49?803 Eero Sala p. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tiedotamme työnhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/keski-suomi. Luontaisesti ilmaiseksi syntynyttä alikasvosta ei raivata. 040 7070 459 metsänhoitoyhdistys MHY Lounais-Häme 2x100_92mm 4.5.2017 10.23 Sivu 1. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Se merkitsee muun muassa ilmastonmuutoksen voimistamista. www.facebook.com/mhykeskisuomi Metsänomistajat KESKI-SUOMI Lisätietoja: www.jao.fi/tyopaikat tai www.kuntarekry.fi Haemme päätoimista Jämsän ammattiopisto on nuorten ja aikuisten monialainen ammatillinen oppilaitos, joka kehittää seutua tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Kaikkia puustoja voidaan hoitaa erilaisilla jatkuvan kasvatuksen hakkuilla. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Hakemukset liitteineen 19.5.2017 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Ne on tehty aineistolla, joka perustuu 50 000 puun mitattuun kasvuun. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Aineistojen perusteella on laadittu "Jokametsän mallit", jotka simuloivat kullekin metsikölle kannattavuustunnuksineen parhaan käsittelyn puustosta riippumatta. Uudistuminen on ollut sekä jatkuvan kasvatuksen että luontaisen uudistamisen koealoilla erinomaista. Metsänhoitokokeita on tutkijaryhmämme toimesta perustettu jo 1980-luvulta lähtien runsaasti. Tiedetään, että monimuotoiset, monien lajien erirakenteiset ekosysteemit ovat kaikkein kestävimpiä sekä luontaisia että ihmisen aiheuttamia tuhotekijöitä vastaan. Ilpo Pentinpuro p. Jatkuvan kasvatuksen yläharvennusta on käytetty osalla koealoja jo neljä kertaa. Haemme Tammelaan METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluiden markkinointi, suunnittelu ja toteutus sekä metsänomistajien neuvonta ja koulutus. Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. euroa. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. ja o. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 045 124 2005 TAI info@kontiki.. Kaikissa tapauksissa avohakkuulla aiheutetaan ympäPaljon tutkittua tietoa LUKIJOILTA ristöongelmia. Vakinaisia toimihenkilöitä on palveluksessamme 7. Tiedusteluihin vastaa tj. Kaikki hakkuut tehdään yläharvennusperiaatteella eli hakataan vain ns. OLAVI LAIHO ERKKI LÄHDE PILKKEITÄ / 11.5.2017 Lukijamatka 16.9.–24.9.2017 MATKAN HINTA: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3 980 € / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €)Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 € / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 € / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa suurin toimija yksityismetsätaloudessa. Jämsän ammattiopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. Sähköpostitse osoitteeseen: ilpo.pentinpuro@mhy.fi. Tuoreinta tietoa löytyy kymmenien tieteellisten julkaisujemme lisäksi oppikirjoista Alikasvoksesta ylispuuksi ja Metsän jatkuva kasvatus sekä työelämäkertakirjasta Suomalainen metsäsota. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Kari Kannisto puh. www.triotravels.. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Jatkuvalla kasvatuksella on saavutettu selvästi parempi tuotos ja kannattavuus verrattuna vastaaviin alaharvennuksen koealoihin. 040 554 3857. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. Mitään siirtymäaikoja ei tarvita. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu 29 PALVELUKSEEN HALUTAAN Otsikolla "Paljon puhetta, vähän tietoa" Hannu Jauhiainen kirjoitti Metsälehdessä 8/2017 metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Jatkuvaa kasvatusta voidaan tehdä hyvin monella hakkuutavalla. Tietoa saadaan myös valtakunnallisia inventointiaineistoja analysoimalla. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. arvokasvukynnyksen saavuttaneita isoimpia ”rahapuita” ja pienien puiden annetaan vuorollaan kehittyä hakkuukypsiksi. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Ne ovat myös tuottavimpia ja taloudellisesti edullisimpia sekä palvelevat parhaiten samanaikaisesti erilaisia ihmisen käyttötarpeita
Puheenjohtaja käski pyyhkiä vertauksen pois puheestaan, ja niin teinkin. Liusjärven toimipaikkana on Lahti. Nimitysuutisia voi lähettää osoitteella tiedotteet@metsalehti.fi.. Superhienolle erikoistarjoukselle tulisi vääjäämättä loppu – ja mistäs teollisuus sitten saisi puunsa, kun maanomistajien puunmyyntihalutkin tyssäisivät. Lapin laki Serbiankuusen neulasten toinen puoli on hopeanhohtoinen kahden ilmarakorivin takia. Tara-vuoren vaikeakulkuisessa maastossa hän löysi yllättäen kuusia, joita ei äkkipäätään tunnistanut. Puut viihtyvät tyypillisesti vuorten pohjoisrinteillä 800–1 500 metrin korkeudessa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN onkin luokitellut serbiankuusen ”vaarantuneeksi lajiksi”. Se aika on nyt, ja vaikka Lapin metsiä voidaan hakata kestävästi kolme kertaa enemmän kuin nuoruudessani, pelko puupulasta elää. Nykyolosuhteissa puu ei jostakin syystä ole selvinnyt enää kilpailussa muita lajeja vastaan. Suomessakin puu voi kasvaa tukkipuun mittoihin, ja sitä viljellään myös joulukuuseksi. Piirimetsälautakunnan virkailijat etsivät vajaatuottoiset kohteet, eikä maanomistajan tarvinnut muuta kuin tehdä puukauppa. Muiden kanssa mansikkakakkua mutustellessani surin kuitenkin edessä olevia loputtoman pitkiä vuosikymmeniä, joiden jälkeen vasta puupula helpottaisi. KATRIINA LIUSJÄRVI on aloittanut Suomen metsäkeskuksen viestintäpäällikkönä. NIMITYKSIÄ RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva V uoristossa lähellä ensimmäisen maailmansodan syntysijoja – Sarajevosta itään – sinnittelee sisukas havupuulaji. MOINEN MENO HUOLESTUTTI kuitenkin sekä metsäteollisuutta että piirimetsälautakuntaa, koska Lapin lain piikki ei olisi ikuisesti auki. JPS TEKNIK AB MARKO SORMUNEN on nimitetty Area Manageriksi. LUVIAN SAHA OY Metsätalousinsinööri JUHO HONKELA , 40, on nimitetty Luvian Saha Oy:n metsäpäälliköksi. Se olisi ollut vertaansa vailla oleva onnettomuus, koska muutaman vuosikymmenen perästä metsistä olisi riittänyt hakattavaa vaikka millä mitalla. Jääkauden jälkeen puu hävisi ihmisten ilmoilta pitkäksi aikaa, kunnes se viimein löydettiin Serbian vuoristosta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. 30 11.5.2017 / PILKKEITÄ TAPIO OY MMM MIKKO NIEMI on aloittanut metsäbiotalouden digiasiantuntijan tehtävässä. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. päätyi haudatuksi lempivuorensa Kopaonikin korkeimmalle huipulle Serbiaan. inventoinnin tulokset valmistuivat, ja sen kunniaksi piirimetsälautakunta järjesti isänmaallisen kansanjuhlan Rovaniemellä. Serbiankuusen kävyt ovat sen sijaan usein pienempiä kuin metsäkuusella, ja serbiankuusen neulasten toinen puoli on hopeanhohtoinen kahden ilmarakorivinsä takia. tapansa mukaan Serbian metsissä. Puheen teko oli vaikeaa, sillä vaikka metsien kasvu oli yltynyt kovaan nousuun, lisää hakattavaa ei suinkaan ollut luvassa vielä vuosikymmeniin, mikä johtui suuresta nuorten metsien osuudesta. Honkela siirtyy uuteen tehtäväänsä UPM Metsän palveluksesta. Piirimetsälautakunta pelkäsi sellaistakin, että puupulan takia teollisuus keräisi kamppeensa ja muuttaisi muualle. SUOMEN METSÄKESKUS TIMO PISTO on valittu Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen metsäbiotalouskoordinaattoriksi 15.5.2017 alkaen. Euroopassa on kaksi kotoperäiseksi luokiteltua varsinaista kuusilajia: serbiankuusi (Picea omorika ) ja suomalaisten kotikuusena tuntema metsäkuusi (P. Pelko ei ollut täysin perusteeton, sillä suuria sahoja ole jo lakkautettu ja muitakin oli jo lakkautusuhan alla. Sisukkaat serbiankuuset HYVIN KAUAN AIKAA SITTEN – tarkemmin sanottuna 1980-luvulla – työskentelin koulutusmetsänhoitajana Lapin piirimetsälautakunnassa. Pan?i. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Lapin metsiä oli määrätietoisesti uudistettu sotien jälkeen, ja sama meno jatkuin kiihkeänä vielä 1980-luvullakin, kun Lapin lain nojalla uudistettiin kymmeniä tuhansia hehtaareita vajaatuottoisia metsiä. Piston toimipaikka on Kajaani ja toimialueena ovat Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. "Kannustavat” tiedemieskollegat suhtautuivat kuvaukseen aluksi epäillen – ”kuinka valistuneessa Euroopassa olisi voinut piileskellä vielä ennestään tuntematon puulaji?” Myöhemmin asia kuitenkin varmistui, ja löytäjä sai havainnolleen tiedemaailman hyväksynnän ja kunnioituksen. Kotiseudullaan Balkanin alueen vuoristossa se joutuu sietämään myös kuumia ja kuivia kesiä. Innoissaan hän kuvaili lajin tieteelle uudeksi havupuulajiksi. Molemmat lajit ovat korkeilla alueilla kasvaessaan latvukseltaan kapeita ja niiden runko sekä neulaset ovat keskenään samaa kokoluokkaa. Toivelistan päätös Samana vuonna, jolloin maailman ensimmäinen jääkiekon halliottelu pelattiin Kanadan Montrealissa 1875, samoili lääkäri-kasvitieteilijä Josif Pan?i. abies ). Ennen viimeistä jääkautta se hallitsi suvereenisti muun muassa silloista Keski-Eurooppaa. Maanomistajalle Lapin laki oli tarjous, josta ei kannattanut kieltäytyä: taimet tai siemenet ja viljelytyö maksettiin sataprosenttisesti valtion kassasta. Pelättiin myös, että kun teollisuus kerran lähtee, se ei enää ikinä tule takaisin. Serbiankuusta kasvaa luontaisesti enää muutamalla pirstaloituneella alueella Serbiassa ja Bosnia Herzegovinassa. Kaupunkija teollisuusalueilla sitä pidetään metsäkuusta kestävämpänä muun muassa ilman epäpuhtauksia vastaan. Pääpuhujana oli professori Kullervo Kuusela, jonka johdolla inventoinnit tuohon maailman aikaan tehtiin. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sormunen vastaa markkinoinnista, myynnistä sekä jälkimarkkinoinnista mukaan lukien huolto sekä takuut koko Suomen alueella. Yli kahden kilometrin korkeuteen rakennetun mausoleumin arkku valmistettiin serbiankuusesta. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Fossiililöytöjen perusteella serbiankuusta tai sen lähisukulaista on ennen viimeistä jääkautta kasvanut laajoilla alueilla. Myös oikeassa elämässä serbiankuusen löytäjän viimeinen toive toteutettiin 63 vuotta kuolemansa jälkeen – Pan?i. NUORI JA HÖLMÖ koulutusmetsänhoitaja – yllytettynä – kirjoitti piirimetsälautakunnan puheenjohtajalle puheen, jossa viitattiin Raamatun kertomukseen faraon unesta ja seitsemästä lihavasta ja seitsemästä laihasta vuodesta, vaikka Lapin metsien osalta laihat vuodet tulisivat ensin ja lihavat vasta myöhemmin. Elokuvassa ”Bucket List” Jack Nicholsonin esittämä miljonääri päätyy toivelistansa mukaisesti lopulta ”majesteettiseen paikkaan” Himalajan huipulle. Hänen vahvinta osaamistaan ovat metsäsuunnittelu, metsävaratiedon käsittely sekä paikkatietoanalyysit. Sattuipa niin, että Lappia koskevat valtakunnan metsien 7. Serbiankuusi saavuttaa parhaimmillaan yli 50 metrin pituuden. Koulutusmetsänhoitajalle lankesi tehtäväksi kirjoittaa puhe tilaisuuden isännälle eli piirimetsälautakunnan puheenjohtajalle. Serbiankuusta on istutettu menestyksekkäästi ympäri pohjoista havupuuvyöhykettä Euroopasta Pohjois-Amerikkaan. kohosi sittemmin Serbian kuninkaallisen akatemian johtajaksi ja serbiankuusen löytämistä pidetään hänen tiedemiesuransa merkkipaaluna
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Jo rm a Lu ht a TÄMÄN METSÄRISTIKON vastausten tulee olla perillä 11.5.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. METSÄRISTIKKO 9 METSÄRISTIKKO 6, OIKEA RATKAISU – Uudet metsäammattilaiset – Luontaisen uudistamisen haasteet – Näin tehdään testamentti – Jätä taimikkoon lehtipuitakin – Testissä taimivakka – Keskiyön auringon jäljillä. 31 PILKKEITÄ / 11.5.2017 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 26. PALKINNOT METSÄRISTIKOSTA 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Reijo Hallikainen, Kuopio, Riitta Kemppainen, Hyrynsalmi ja Mauri Kuusinen, Tampere. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . TOUKOKUUTA. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . RISTIKKO LÖYTYY myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
C M Y CM MY CY CMY K 1s-metsalehti_final.pdf 1 5.5.2017 12.13