Metsälehti 9/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 20–21 Tuomarin metsässä Sa m i Ka rp pi ne n www.tapio.fi/forestkit. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • PERJANTAINA 11. TOUKOKUUTA 2018 • NRO 9 • PERUSTETTU 1933 WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Kuusitukin hinta kipuaa ›› 2–3 Metsä Groupin vetovastuu vaihtui ›› 6 Selluryntäyksessa pudotuspelivaihe ›› 10 Hyväksyttävää rodunjalostusta ›› 11–13 METSÄSTÄ Alikasvosuudistus voi säästää rahaa ›› 16–17 Pompannapin ja Ladan yhdistelmä ›› 18–19 Kokeilussa saha Japanista ›› 22 Uppoaa se taimi maahan kuokallakin ›› 23 PILKKEITÄ Paha haju on luteen pelastus ›› 29 Kiinteistö voi tuoda yhteisomistusta ›› 31 Apenniinien puulla on monta muotoa ›› 34 VUOTTA Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko hoitaa kuusikkoaan, kuten talousmetsää kuuluu
Pohjois-Savossa kuusitukin maksimihinnat ovat sen sijaan olleet 65 euron tuntumassa. UPM:ltä uusi männyn pikkutaimi Metsäyhtiö UPM:n Joroisten taimitarha on lanseerannut uuden taimituotteen. Suurin käyttömäärä, 76 miljoonaa kuutiometriä, saavutettiin vuonna 2006”, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta.. Lahopuuta taas tulisi jättää luontoarvoiltaan arvokkaisiin kohteisiin vähintään 20 kuutiota hehtaarille. "Niissä oli erikoispuita ja -tyviä mukana, joten maksimihintaa on vaikea sanoa", Vaario täsmentää. Myös alueelliset erityispiirteet vaihtelevat suuresti. Siinä on aktiivista juurta paljon suhteessa verson kokoon, mikä varmistaa hyvän alkuunlähdön männyn luontaisilla kasvupaikoilla. UPM:n metsänomistaja-asiakkaat voivat tilata taimia syksyn 2019 toimituksiin. Pääsyy vaikeaan kelirikkotilanteeseen on kevään käynnistyminen äkillisellä lämpöaallolla, joka sai tierakenteet sulamaan nopeasti. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtajan Matti Sojakan mukaan kuusen hinta on liikkunut 65 ja 69 euron välissä, vielä kuitenkin alle 70 eurossa. Tässä vaiheessa lainhuutohakemuksen voi tehdä sähköisesti, jos kaupanvahvistaja on vahvistanut kiinteistön tai määräalan luovutuksen. Ennusmerkit näyttävät, että toukokuusta tulee vilkas puukauppakuukausi. Hae lainhuuto verkosta Maanmittauslaitos kehittää sähköistä asiointipalveluaan. Myös mäntytukista maksetaan tällä kovia hintoja. Noin 200 eri tutkimukseen perustuvan raportin mukaan suojavyöhykkeiden leveys tulisi venyttää 30 metriin (nykyisin suosituksena vähintään viisi metriä). Kauppoja pidätellään huippuhinnoista huolimatta Kuusitukista maksetaan paikoin jo lähes 70 euroa kuutiolta. Kirjavat tarjoukset Tälle ajalle ominaista ovat tarjousten vaihtelevuus ja suuret hintaerot. Yhtiön mukaan pieni taimi on helppo kuljettaa ja istuttaa, sillä istuttajan mukana kulkee suuri määrä taimia kerralla. "Kuusitukin korkein kirjattu maksimihinta on kuitenkin vielä 66,50 euroa, kertoo toiminnanjohtaja Petri Takalo . LYHYET UUTISET 11.5.2018 / AJASSA 2 ANNE HELENIUS K uusitukin hintakilpailu on kevään aikana pyörähtänyt vauhdilla käyntiin, kertovat puukauppojen välittäjät ja ostajat. "Tarjouksia, jotka vielä eivät ole johtaneet kauppaan, on tullut vielä tuon luvun ylikin, kertoo Pohjois-Savon mhy:n johtaja Pekka Sahlman . Kesän ja syksyn aikana palvelua laajennetaan, jolloin lainhuutoa voi hakea myös muissa omistajanvaihdoksissa, esimerkiksi perinnöissä. Raakapuun käyttö taas ennätyslukuihin Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun määrä kasvoi viime vuonna viidettä vuotta peräkkäin ja oli suurin kymmeneen vuoteen. Asiointipalveluun pääsee Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta. Vaikein kelirikko 20 vuoteen Maanteiden kelirikkotilanne on vaikein 20 vuoteen, liikenneja viestintäministeriöstä kerrotaan. ”Metsäteollisuus käytti raakapuuta vuonna 2017 lähes 70 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Seitsemällä alkavia kuutiohintoja ei kaupanteossa vielä ole nähty, mutta lähelle on jo päästy. Esimerkiksi Mänty-Saimaan alueella paras mäntytukin kuutiohinta on ollut 68 euroa, Keski-Suomessa 65 euroa. Lisätehoa luonnonhoitoon Nykyisten luonnonhoitotoimien toteutusta ja mitoitusta talousmetsissä tulisi korjata, ympäristöjärjestö WWF:n raportissa todetaan. Keski-Suomessa toimivan Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella korkein kuusitukista tullut tarjous on 69 euroa. "Kyseessä oli yksittäinen kauppa, mutta yli 65 euron kauppoja on useita", Kokkola sanoo. Naapurissa Etelä-Karjalan mhy:n alueella kuusitukista on maksettu parhaimmillaan vähän alle 70 euroa, kertoo johtaja Markku Vaario . Pohjois-Savossa huippuhinnat ovat tulleet runkohintoina ja kuusessa on alkanut olla kolmea eri puutavaralajia. Hyvistä kuusitukkileimikoista maksetaan tällä hetkellä huippuhinta. UPM Pikkolo Mänty on pienikokoinen, 7–12 sentin mittainen taimi. Oleellisintahan metsänomistajan kannalta on lopulta kuitenkin se, millaisen kokonaistuoton he saavat onnistuneen katkonnan eli mahdollisimman korkean tukkiosuuden myötä", Puuska sanoo. Sulanut vesi ei ole ehtinyt haihtua tiestä, jolloin teiden rakenteissa oleva vesi heikentää kantavuutta ja aiheuttaa pintakelirikkoa. Kovia hintoja on nähty myös Hämeen suunnalla. Nyt henkilöasiakkaat voivat hakea palvelun kautta lainhuutoa ja kiinnityksiä. Esimerkiksi Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajamailla toimivan Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtaja Suvi Kokkola kertoo kuusen huippukuutiohinnan olleen 69 euroa. "Tukkipuusta täällä on maksettu metsänomistajille hyvää hintaa verrattuna sahatavaran lopputuotteen hintakehitykseen. Luvian Saha Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska ei julkisesti kommentoi sahan maksamia hintoja. Painorajoituksia on jo 4 000 soratiekilometrillä lähes koko maassa, rajoitusten määrä todennäköisesti vielä kasvaa
”Poliisitutkintaan asti metsälakirikkomuksia etenee vuosittain joitakin kymmeniä”, Partanen kertoo. Pientä pidättelyä Hyvistä hinnoista huolimatta puukauppa ei vielä ole lähtenyt kunnolla käyntiin. Kuusija mäntytukin jatkuvaan hinnannousuun metsänhoitoyhdistysten nokkahenkilöt suhtautuvat varauksellisesti, mutta: "Sellainen käsitys on, ettei puuta ole vielä ostettu tarpeeksi. Epäillyistä lakirikkomuksista on tehty ilmoitus metsäviranomaiselle eli Suomen metsäkeskukselle, sanoo WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu . Metsänomistajat vaikuttavat tällä hetkellä odottelevan, josko hinnat vielä nousisivat. ”Parhaimman ja halvimman tarjouksen ero on nykyään iso.” 30 40 50 60 70 80 Vielä kaukana ennätyksestä Euroa / m Lähde: Luke 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 18 Kuusitukki Mäntytukki Mäntyja kuusitukin nimelliset keskihinnat 2005 2018 Hyvistä kuusitukkileimikoista maksetaan tällä hetkellä huippuhinta. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Parhaat pylväshinnat ovat olleet aivan omilla kymmenluvuillaan", Kokkola kertoo. Sorvikuuselle laitetaan kova hinta. Nyt hakkuussa pystyyn jätettävät suojakaistat puuttuivat kokonaan. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Uraa on siis tehty paljolti muutosvaiheessa olleissa valtionyhtiöissä, joissa tehtävinä on ollut liiketoiminnan kehittämisja johtamistyöt. pykälän suojelemia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kuten puroja ja noroja, joiden ominaispiirteet tulisi lain mukaan säilyttää hakkuissa. Ilola tuntee Tapion hyvin, sillä hän johti konsernin hallitusta kuusi vuotta tähän kevääseen saakka. Tarjous ten hinnanerokin on suuri, viitisen euroa. WWF: Metsäkeskus painelee villaisella Metsäkeskus välittää poliisin tutkittavaksi vuosittain joitakin kymmeniä metsälakirikkomuksia.. Ilolan edeltäjä Panu Kallio ehti johtaa Tapiota kaksi vuotta. Ennusmerkit näyttävät, että toukokuusta tulee vilkas puukauppakuukausi. Hän muistuttaa, että palveluyrityksessä asiakkaat ja heidän tarpeensa on kaiken lähtökohta. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on osa Tapio-konsernia. Anne Ilola gitalisoitumista. "Sellainen ajan ilmiö on, että tarjous ten helmoihin laitetaan euroja, joita ei aikaisemmin ollut. Kelirikko on ollut moneen vuoteen hankalin ja varannot alhaalla. Partasen mukaan Metsäkeskus on viime vuosina selvittänyt muutamasta kymmenestä reiluun sataan epäiltyä metsälakirikkomusta vuodessa, niistä parikymmentä kymppipykäläkohdetta. ”Tulkinta siitä, mikä kohde täyttää metsälain elinympäristökriteerit, on vedetty niin tiukalle Metsäkeskuksessa, että erityisiä elinympäristöjä saa hakkuussa hävittää. "Kun hintakäyrät ovat olleet nousussa, metsänomistajilla on ollut aikaa odotella. Parhaimman ja halvimman tarjouksen ero on nykyään iso, jopa yli viisi euroa", Sahlman kertoo. En lähde ennustamaan, joten kannustaisin puukaupan suunnitteluun jo nyt", Kokkola arvioi. Yhtiön perusta – taloudellisen ja kestävän metsien käytön edistäminen – pysyy. Metsänhakkuuaikomuksia kirjataan vuosittain noin 120 000 kappaletta. Hakkuuoikeuden haltijalla ja metsänomistajalla on velvollisuus turvata metsälakikohteen säilyminen. Sa m i Ka rp pi ne n JUSSI COLLIN M etsäalan asiantuntijapalveluita tarjoavan Tapio-konsernin johtaja on vaihtunut. Toimintaympäristömme sen sijaan on vahvassa muutoksessa, joka korostaa muun muassa biotaloutta, vastuullisuusja luontoarvoja sekä palveluiden helppokäyttöisyyttä ja diIlola Tapion ruoriin Anne Ilolalla on kuuden vuoden kokemus Tapion hallituksen johdossa. Myös luminen talvi ja kelirikko ovat hillinneet myyntihaluja. ”Meidän pitää pystyä kuuntelemaan asiakkaita aina vaan herkemmillä korvilla ja tekemään yhdessä töitä palveluiden kehittämiseksi.” Tapioon Ilola tulee rakennetun ympäristön asiantuntijapalveluita tarjoavan Sitowise Oy:n toimialajohtajan tehtävästä. Ta pi o VALTTERI SKYTTÄ W WF:n Suomen osasto esitteli huhtikuussa Twitterissä kuvia tänä keväänä löydetyistä metsälakikohteista, jotka oli hakattu täysin puuttomiksi. Uudesta pestistä hän on innostunut. "On eri läpimittaluokkia ja runkohintaa. Pirkanmaalla sen sijaan tukilla on vielä yksi hinta, mutta runkohinnoittelua on ollut jonkin verran. ”Hakkuun jälkeen on usein varsin vaikea arvioida, kuinka luonnontilaista hakatun kohteen puusto on ollut”, kertoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen . Perusteena voi olla myös, että hakkuu menee lain salliman käsittelyn piikkiin.” Metsäkeskuksen mukaan lakirikkomusten selvittäminen ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi hakkuutähteistä maksetaan huomattavasti enemmän kuin vaikka vuosi sitten", Sojakka sanoo. Näiden mukaan meidänkin palvelujen on kehityttävä”, Ilola toteaa. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetty KTM, MBA, insinööri Anne Ilola aloitti tehtävässä saman tien. Nyt kun hanget ovat sulaneet, niin varmasti puukauppakin lähtee tästä käyntiin", Takalo uskoo. Hänen mukaansa Metsäkeskus kuitenkin painaa villaisella metsäelinympäristöjen hävittämistapauksia. ”Tapio on mielenkiintoisessa vaiheessa. ”Niiden lukujen perusteella, mitä tiedetään, lakikohteet huomioidaan hakkuissa hyvin. WWF:n mukaan kuvissa oli metsälain 10. Aiemmin hän on työskennellyt Finavialla, Merenkulkulaitoksella, Elisalla ja Postissa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sitä emme tietysti tiedä, mikä määrä rikkomuksia jää meiltä pimentoon.” Metsälain rikkomisesta voi saada rangaistukseksi sakkoja tai enimmillään vankeutta. Mänty-Saimaan alueella tarjouksia on myös esitetty hyvinkin eri tavoin. WWF:n sosiaalisessa mediassa esittelemistä epäillyistä hakkuurikkomuksista Partasella ei ole tällä hetkellä antaa tarkempaa tietoa. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 11.5.2018 Kauppoja pidätellään huippuhinnoista huolimatta "On sorvi-, normaalija latvakuusta
Pertti Ervasti käsittelee pönttöjensä katot tervalla, minkä ansiosta käyttöikä nousee yli 10 vuoteen. METSÄALALLA ON huolestuneina seurattu, miten käy Metsäntutkimusta pitää lisätä Met säntutkimuslaitoksen perinnölle. Johtajavaihdoksen yhteydessä on luonteva kohta arvioida Luonnonvarakeskuksen strategian painopisteitä ja tutkimuksen rahoitusta. Myös Luonnonvarakeskus hakee vielä muotoaan. ”Joskus minulla oli linnunpönttö halkoliiterin eteläseinällä. ”Olen nähnyt, kun orava avaa hakasen ja saa herkkuaterian maahan pudonneista linnunpoikasista.” Pertin tyhjässä pöntössä pohjaluukku lukitaan kiinni. Luonnonvarakeskukseen sulautuivat 2015 Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos sekä ministeriön tilastopalvelut. Hän siirtyy kesällä Tampereen korkeakoulusäätiön toimitusjohtajaksi ja ensi vuonna uuden Tampereen yliopiston rehtoriksi. Yhdistymiset eivät tapahdu helposti. Ervastin mukaan se ei ole paras ratkaisu. Uusin uutinen Kemin sellutehtaasta vahvistaa, että puuntuotantoa on tehostettava. Samalla metsiin kohdistuu kasvava määrä muita odotuksia, esimerkiksi ilmastonsuojeluun ja uusiin tuotteisiin liittyviä. Tehtaita oli suljettu ja metsäalan osuus kansantuotteesta oli vähentynyt, joten silloinen Metsäntutkimuslaitos näytti suurelta suhteessa alan tulevaisuudennäkymiin. Nyt Tampereella on edessä kolmen korkeakoulun saattaminen yhteen. Mikä sitten on Kaupin sanoma. Alkuun pääsemistä on vaikeuttanut valtion rahapula, minkä vuoksi samalla kun on luotu uutta, on pitänyt säästää. Ihmettelin, miksi siinä asunut emo lopetti yhtäkkiä poikasten ruokkimisen. NYT TILANNE on toinen. Metsäntutkimusta tarvitaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan.. Siis aiheesta, joka on vuoden ajan hallinnut metsätaloudesta käytyä julkista keskustelua. HELSINGIN YLIOPISTON ympäristönsuojelun (!) professori Pekka Kauppi esitteli hiljan raporttinsa hakkuiden vaikutuksesta ilmastomuutokseen. Mikähän tässä oli liian radikaalia valtakunnan ykkösmedioille. ”On lysti seurata, kun linnut ruokkivat poikasiaan ja kun poikaset opettelevat lentämään.” Vuosien kokemusten pohjalta Ervasti kehitti oman parannellun linnunpönttömallin, jonka nimi on ”Pertin tyhjä pönttö”. Metallisilla osilla voidaan vaihtaa pöntön kulkuaukon kokoa ja vaikuttaa siihen, mikä lintulaji päätyy pöntön asukkaaksi. Tutkimukselta kaivataan kiireesti ratkaisuja uusiin ongelmiin, myös niihin, joihin vastauksia ei metsästä saa rahoittajien suosimissa muutaman vuoden pituisissa hankkeissa. Valitsijoita kiinnosti erityisesti Wallsin kokemus fuusiosta. Hyvällä metsänhoidolla puolestaan voidaan kasvattaa sekä hakkuita että metsän hiilinielua. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kestävä muttei ilmatiivis Monen linnunpöntön pohjaluukku laitetaan kiinni hakasella. Kun Luonnonvarakeskusta vuosikymmenen alussa suunniteltiin, elettiin aivan erilaista aikaa kuin nyt. Niin Suomen suurin päivälehti kuin valtio-omisteinen monimediayhtiö ovat kilvan siteeranneet lisähakkuut tuominneita tutkijoita, oli näillä alaan liittyvää asiantuntemusta tai ei. Metsäntutkimuksen parissa työskentelevien määrä on vähentynyt, ja monet avaintutkijat ovat jäämässä eläkkeelle. Lisäksi pöntössä on väljä rakenne ja reikiä sivuseinissä, jotta ilma pääsee kiertämään. Hän innostui seuraamaan lintujen pesintäpuuhia, ja nyt hänen mailtaan löytyy noin 150 pönttöä. 11.5.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Miten saisi metsän puut kasvamaan pihapuun lailla?” MOTTIMASA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Tässä julkistamistilaisuudessa valtamediat kuitenkin loistivat poissaolollaan, eikä Kaupin raporttia niissä noteerattu. EERO SALA Liian radikaali sanoma VASTA VAUHTIIN päässyt Luonnonvarakeskus joutuu yllättäen jarruttamaan, kun tutkimuslaitosta runsaat kolme vuotta johtanut Mari Walls jättää talon. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Katsoin pesän sisälle ja huomasin, että kaikki poikaset olivat meVästäräkistä vähäsen Toukokuussa ripustetaan linnunpönttöjä etelästä palaaville muuttolinnuille. Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MARIANNE MINKKINEN, teksti VESA RANTA, kuva O ululainen Pertti Ervasti teki ensimmäisen linnunpönttönsä kansakoulussa yli 50 vuotta sitten. Ainakin metsäntutkimus on sanana kadonnut tutkimusteemoihin, kuten Pohjoinen vihreä biotalous tai Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa. Yksinkertaisesti se, että jos puuta ei tule kansainvälisille markkinoille Suomesta, se tulee jostain muualta
Näin ei ole käynyt, vaan menetelmä on edelleen marginaalissa. Suomessa muun muassa räystäsja haarapääskyt sekä hömötiaiset ovat vähentyneet merkittävästi Lähde: BirdLife Suomi Fakta Pertti Ervasti käsittelee pönttöjensä katot tervalla, minkä ansiosta käyttöikä nousee yli 10 vuoteen. JUNIPERUS ”Yksi hyvä jippo on porata reikä myös pöntön takaseinään. Oksasahalla katkaistaan puussa oleva oksa muutaman sentin tynkään ja koukkupäisellä kepillä nostetaan pönttö oksantynkään roikkumaan. Jatkuvaa kasvatusta propagoitiin aluksi paremman tuotoksen, pienempien kulujen ja paremman korkotuoton menetelmänä. Muovitonta narua ei normikuluttaja enää löydä helpolla. ”Siksi olemme tehneet Oulussa keskustan puoluekokoukselle aloitteen siitä, että verottaja hyväksyisi metsänomistajille vähennyskelpoisiksi kaikki metsiinsä asentamat linnunpönttöjen hankintaja hoitokulut ilman erityisperusteluita”, Ervasti kertoo. 40 prosenttia maailman lintulajien kannoista on laskussa . Minä olen käyttänyt sähkömiehiltä jäänyttä päällystettyä johtoa. Sittemmin siitä näyttää tulleen patenttilääke lähes kaikkiin ajasta nouseviin metsällisiin ongelmiin. Sen tarkempia ohjeita on vaikea antaa. KYSELYTUTKIMUSTEN MUKAAN suuri yleisö suhtautuu avohakkuisiin kielteisesti. Kuitenkin esimerkiksi uudistumiseen liittyvien riskien takia kysymys menetelmän ylivertaisuudesta on auki. Metallisilla osilla voidaan vaihtaa pöntön kulkuaukon kokoa ja vaikuttaa siihen, mikä lintulaji päätyy pöntön asukkaaksi. . Metsänhoidollisesta harsinnasta tuli yläharvennus ja harsintametsätalous nimettiin jatkuvaksi kasvatukseksi. Emeritusprofessorin näkemyksenä Erkki Annila totesi Metsälehti Makasiinissa (8/2017): "Päätelmiä tutkimuksesta ja ohjeita käytäntöä varten tehdään yleensä kuitenkin vasta tulosten perusteella.” Ratkaisu kaikkeen. Maan hiilivaraston osalta tutkimusnäytöt ovat niukat. nehtyneet. Oletko istuttanut kuokalla. Syynä usein ihmisen toiminta, kuten elinympäristöjen muuttuminen ja ilmastonmuutos . Nyttemmin Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat esitelleet jatkuvaa kasvatusta metsien monimuotoisuuden lisääjänä. Joskus kun tyhjilleen jäänyttä pönttöä siirtää vain muutama kymmenen senttiä itään tai länteen, siihen tulee uusi asukas.” Linnuista on hyötyä Ihmisten asentamat linnunpöntöt tulevat kovaan tarpeeseen, sillä tehomaatalouden ja -metsätalouden takia luonnonmukaisia pesintäpaikkoja on niille tarjolla yhä vähemmän. Samalla työkalulla voi kevättalvella nostaa pöntön alas ja puhdistaa sen sekä nostaa takaisin.” JÄTKÄ ”Joka vuosi huolto ja puhdistus.” PIKKUTUKKI ”Ei puun ympäri. Pikkulintujen pöntöt kannattaa sijoittaa 2–3 metrin korkeuteen. Menetelmän paremmuus niin puuston hiilen sidonnan kuin varastoinnin kannalta on kyseenalainen. Sekä professori Erkki Annila että luontotoimittaja Seppo Vuokko ovat puolustaneet avohakkuita monimuotoisuuden näkökulmasta. Kesti 5–8 vuotta, kun haavat kuivuivat pystyyn. Ne esimerkiksi estävät tuhohyönteisepidemioita metsissä. Vuosittain seurailin, kuinka naru joka vuosi kiristyi ja upposi puuhun. Porannut sille pönttöön reiät ja sitten kiertänyt johdonpäät oksien ympäri.” TIMPPA ”Älkää viekö muovia metsiin tai edes pihapuihin! Päällystetyt sähköjohdot, pyykkinarut, muovinarut, kuormansidontaliinat jne. UUTENA ARGUMENTTINA jatkuvan kasvatuksen puolesta on esitetty, että metsien hiilinielu ja hiilivarasto ovat suuremmat jatkuvan kasvatuksen metsissä. Gallup Uusi kysymys: Seuraatko puunhintatilastoja. Vuosia sitten kiersin ja solmin tavallisen pyykkinarun melko tiukkaan kahteen rinnankorkeudelta noin 20 sentin haapaan. . Nämä ovat hyviä hypoteeseja, mutta näyttö puuttuu. Samoin näiden menetelmien taloutta on vertailtu niin meillä kuin muualla. ”Lintujen pesintäpaikkojen valinnassa on jotakin sellaista, mitä me ihmiset emme käsitä. Jatkuvaa kasvatusta suometsissä on alettu markkinoida kunnostusojituksen ja avohakkuiden vaihtoehtona. Myöhemmin keksittiin uudet nimet selkeille harsinta-sanan sisältäville metsänhoidonkäsitteille. Jatkuvan kasvatuksen markkinointi jo metsien monimuotoisuutta tai soiden hiilija ravinnetaloutta tutkivien hankkeiden käynnistysvaiheessa on tutkijayhteisön mutta myös käytännön kannalta ongelmallista. En keksinyt sille muuta syytä kuin että pönttö oli ollut liian tiivis ja poikasille oli tullut nestehukka tai happikato.” Ervasti suosittelee kiinnittämään pöntön varjoisampaan paikkaan, kuten räystään alle tai oksien varjoon, jottei lämpötila nouse liian korkeaksi. Lintujen olemassaolosta on kuitenkin monenlaista hyötyä. Sen uskotaan pitävän pohjaveden pinnan riittävän alhaalla, jolloin kunnostusojitus on tarpeeton. Tarkoitus olisi tehdä asia niin optimaalisesti kuin mahdollista, ettei puille ja metsätaloudelle aiheudu ongelmia. lahopuun määrä. Tämän taas nähdään johtavan pienempiin ravinneja hiilipäästöihin. Linnunpöntön naru kasvaa parissa vuodessa piiloon oksan tai rungon sisään. 5 AJASSA / 11.5.2018 KOLUMNI ”Sain naapurilta luvan ripustaa linnunpönttöjä. Entä ripustaminen, oksanhangasta roikkumaan vai kiertämällä naru rungon ympäri?” PUUNHALAAJA ”Pöntön kiinnittäminen puuhun narulla tai rautalangalla on yksi vaihtoehto, mutta pitää vuosittain seurata, ettei naru tai rautalanka kiristy liikaa puun kasvaessa paksuutta ja hirtä puuta kuoliaaksi. Samalla aiheen tutkimus tuli tarpeettomaksi, joten poimintahakkuin käsiteltyjen metsien jatkokehityksen tutkimus laiminlyötiin. Muovinen puu pilaa ison määrän sellua tai paperikoneella paperia.” KUITUPUUN KASVATTAJA Verkkokeskustelu: Vinkit pöntön kiinnitykseen KUUDEN JOHTAVAN metsänhoitomiehen julkilausuma 70 vuotta sitten teki harsinnasta ruman sanan. . Puiden hiilivarastoa ei voi pitää kuitenkaan suurena, jos haluaa uutta taimiainesta. 86% Kyllä 14% Ei. sisältävät kaikki muovia. HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Myös merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta. Mitä materiaalia käytätte ripustamiseen, mikä kestää mutta toisaalta maatuu. Jaksollisen ja jatkuvan metsänkasvatuksen tuotosvertailuista on julkaistu runsaasti sekä kokeisiin että mallilaskelmiin perustuvia tuloksia. Sekä Metsäntutkimuslaitoksen että Suomen ympäristökeskuksen tutkijat olivat tästä eri mieltä: Menetelmä sinänsä ei lisää monimuotoisuutta, vaan ratkaisevaa on mm. Maan hiilivaraston osalta se on vielä täysin hypoteesivaiheessa. LINNUT VÄHENTYNEET . Lain valmistelu lähti siitä, että jatkuvan kasvatuksen käyttöönotto parantaa merkittävästi metsien monimuotoisuutta. Uuden metsälain perusteluissa lähdettiin siitä, että jatkuvan kasvatuksen salliminen tuo lisää puuta markkinoille
Liikevaihdon koko ei kuitenkaan ole Hämälälle itsetarkoitus, eikä häntä polttele halu tuotannoltaan globaalin yrityksen pääjohtajaksi. Siitä syntyy tehottomuus.” Hämälällä ei ole tarjota uutta lääkettä, vaan hänkin hakisi tehokkuutta metsätilojen ja yksittäisten kauppojen koon kasvattamisesta. Hämälä on toisen polven metsäteollisuusinsinööri, joka vietti elämänsä ensimmäiset 11 vuotta Oulussa. Metsä Groupilla on 30 tehdaspaikkaa ja niillä tuotantolinjoja elinkaariensa eri vaiheissa. . ”Jos leimikolta tulee kymmenen puutavaralajia, jotka viedään eri kohteisiin, niin yhteen osoitteeseen lähtee vain pieni nökkönen. . Diplomi-insinööri sellupuolelta . . ”Jatkuuko Suomessa nykyinen korkea puunkäytön taso, jos puunhinta olisi merkittävästi korkeampi?" hän kysyy ja muistuttaa, että tehdashinnalla katsottuna Suomi on kalliin puun maa. ”Jos kohtuupitkän kauden pystyn toimimaan, niin sinä aikana pitää tehdä myös isompia uusinvestointeja.” Metsä Groupista, UPM:stä ja Stora Ensosta puhutaan kolmena suurena, vaikka Metsä Groupin liikevaihto on puolet UPM:n ja Stora Enson vastaavista. Nyttemmin tehdas haisee vähemmän ja yksilöllisyys on vienyt tilaa yhteisöllisyydeltä. . Metsäliiton eli Metsä Groupin uusi johtaja Ilkka Hämälä haluaa kuroa kantohintojen ja tehdashintojen eroa kapeammaksi.. ”Pohjoisessa pitää olla metsäliittolaista teollisuutta. 11.5.2018 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva H uhtikuun alussa Metsä Groupin pääjohtajana aloittanut Ilkka Hämälä on helppo haastateltava, sillä hän kertoo suoraan, mitä hänen kaudellaan tapahtuu ja mitä ei. Sellun kysynnän kasvutrendi jatkuu, ja suurempi kehitysinvestointi on mahdollinen. Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja . ILKKA HÄMÄLÄ . ”Siitä seuraa, että vaikka muun yhteiskunnan ei tarvitse metsäteollisuutta tukea, niin sen on syytä kuitenkin ymmärtää alan merkitys.” Kun matkapuhelinalalla meni hyvin ja painopaperin alamäki alkoi, ymmärrystä ei aina ollut. Kemissä pysymme Metsä Groupin uusi pääjohtaja haluaa uudistaa pohjoisen sellutehtaan – jos puuta riittää. Suuruustautia ei tule Edeltäjän Kari Jordanin aikana Metsä Group kammettiin ja supistettiinkin kannattavaksi. Olemme Suomen ja lähialueiden puun jalostaja – ja paino on sanassa Suomen.” Tehottomuus kantoja tehdashinnan välissä Sen sijaan alhaiseksi koettua kuitupuun hintaa Hämälä ei koe sydämenasiakseen mutta ymmärtää, että metsätalouden pitää kannattaa. Tehtaan haju yhdisti Metsäteollisuudessa, kuten pappis-, virkamiestai kauppiassuvuilla, ammatin periytyminen on tavallista. Kemissä tapahtuu. ”Suuruustautia ei minun pääjohtajakaudellani tule. Hämälän kannattavuusresepti ei lähde kantohinnan korotuksesta, vaan korjuun ja kuljetuksen tehokkuudesta. Syntynyt 1961 Oulussa, asuu Espoossa . Hämälä varoittaa metsäteollisuutta sortumasta samaan ylimielisyyteen nyt, kun ala on saanut uutta arvostusta. Tehtaan väellä oli yhteisiä rientoja ja paperi-insinöörit oma veljeskuntansa. Äänekosken biotuotetehdas kruunasi kauden, vaikka tehtaan rakensikin Hämälän johtama tytäryhtiö Metsä Fibre. . Siellä on konsernin vanhin sellulinja, jolle pitää tehdä jotain ensi vuosikymmenellä. Metsä Groupin pääjohtaja, Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja . Se on varma, että pelikenttää ei luovuteta kiinalaisille. Hämälän mukaan lopullinen ratkaisu riippuu kuitenkin pohjoisen puun riittävyydestä. Hämälä sanoo, että hänen kaudellaan tuotantoa viritetään ja elinkelpoisten laitosten kilpailukykyä vahvistetaan, mitä hän pitää arkisena työnä. . ”Pohjoisessa pitää olla metsä liittolaista teollisuutta.” HAASTATTELU Kuka. Nyt ymmärretään paremmin sekä-että.” Metsäteollisuus ja metsänomistajat katsovat puunhintoja eri näkökulmista. Toiminut konsernissa eri tehtävissä vuodesta 1988 . Sellaista vaihtoehtoa, että lähtisimme Kemistä, ei minun suunnittelupöydälläni ole”, hän vakuuttaa. ”Silloin oli joko-tai-ajattelua. Kun kuitupuun kantohinta on vain kolmannes tehdashinnasta, niin jossain välissä tehottomuus syö metsätalouden kannattavuutta. Sulfaattisellun haju oli mahdoton ja ajattelutapa jotenkin itseriittoinen. Harrastaa vaimon kanssa kulttuuria ja veneilyä Hämälä kokee, että pitkään metsäteollisuudessa toimineilla on selkärangassaan ajatus alan erityisasemasta, edelleen
Se yhdistää tehokkaimman ja yksinkertaisim man kestävyyskunnon harjoittelutavan ainutlaatuisiin luontoelämyksiin. Ja lajiin sopivia reittejä Suomessa riittää! Polkujuoksussa tarvitaan erilaista tekniikkaa ja varusteita kuin sileällä tienpinnalla juoksemisessa. Polkujuoksukirja kattaa lajin suomalaiset ulottuvuudet maaston erikoispiirteistä sääoloihin ja kaupunkien lähipoluista erämaisiin reitteihin ja juoksutapahtumiin. Hinta 30€ (norm. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. 38€) Etu voimassa 31.5.2018 saakka Polkujuoksukirja Toukokuun kuukauden kirja. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE518 tai asiakaspalvelustamme, puh. Kuntoilun vahvimpiin trendeihin kuuluu nyt polku juoksu. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Laiturikirja Kirja opastaa havainnollisesti sanoin ja kuvin, kuinka suunnitellaan ja rakennetaan toimiva, vankkarakenteinen ja helppohoitoinen laituri
Tee nyt puukauppa kanssamme. Kun teet puukaupan 1.3.–31.5.2018, voit saada bonusta jopa 2,8 euroa jokaista myymääsi kuitupuukuutiometriä kohti. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Investointiemme ansiosta suomalaisen puun vuotuinen kysyntä kasvaa lähes kuudella miljoonalla kuutiometrillä. Omistajajäsenenä saat kuitupuusta bonukset tuplana. *Kampanja voimassa takautuvasti sopimusasiakkaille hintatakuukauden 2018 ajan.. KUITUPUULLE BONUKSET TUPLANA Metsä Group on suomalaisten metsänomistajien oma yhtiö
Vaihtoehtoina ovat nykytehtaan asteittainen saneeraus tai rakentaa uusi, Äänekosken kokoinen eli kaksi kertaa isompi biotuotetehdas. Teollisen mittakaavan biokemikaalitehtaan rakentaminen Saksaan on esisuunnitteluvaiheessa ja tuloksia odotetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Stora Enson liikevaihdon kasvuun vaikutti tuotantolaitosten ylösajo kartonkitehtaalla Kiinan Beihaissa, Murowin sahalla Puolassa sekä Varkauden kartonkikoneella. Haittapuoleksi sanottiin euron korkeaa kurssia. 8 www.finnmetko.fi www.metsään.fi. Tehtaan, rautatien ja sataman lupakäsittelyt sekä rautatien kilpailutus ovat käynnistyneet. Siivittäjänä oli etenkin Kiinan ehtymätön sellunielu, mutta myös kartonki kannatti hyvin eikä sahauskaan huonosti. Varkauden LVL-tuotantolinjan käyttöönotto saataneen päätökseen vuoden puolivälissä. Uhaksi koettiin korkeasuhdanteen mukana ennemmin tai myöhemmin tuleva kustannusinflaatio eli tuotantopanosten hintojen nousu. Päätehakkuuikä puhuttaa Ruotsissa Ostamassa tai myymässä. Yritys on käytännössä velaton, mistä seuraa, että investointeihin on rahkeita ja painetta. Uruguayssa mahdollisen sellutehtaan valmistelu edistyy. UPM:n tulos on kasvanut 20 vuosineljännestä peräkkäin. Olemme palveluksessa. € 369 (215) 355 (305) 208 (131) 69 (45) Liiketulos, % 14,3 (9,4) 14,1 (12,3) 14,6 (10,8) 14 (10,1) Tulos ennen veroja, milj. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Jatkoa on luvassa. Taustalla on, että suojelutoimet ovat rajoittaneet hakkuita myös yksityismetsissä. Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää. 9 AJASSA / 11.5.2018 MIKKO HÄYRYNEN Isot metsäyhtiöt esittelivät vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä parhaita tuloksia miesmuistiin. Investointeja ja investointiaikeita Tulosjulkistuksista jäikin päällimmäisenä kysymys, kuinka pitkään hyvä meno voi jatkua. Ruotsissa on käytössä alhaisin mahdollinen päätehakkuuikä, joka ajatuksellisesti vastaa Suomessa aiemmin ollutta hakkuukypsyys-rajaa. Kiinassa tuskin luovutaan vessapaperin käytöstä, mutta sellukapasiteettia maailmaan voidaan rakentaa nopeammin kuin markkinat kasvavat. Metsäyhtiöt korkea suhdanteen harjalla Tulosjulkistusten henki oli, että nyt on investointien aika. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Ruotsin Gruvönissä jatkuu CLT-linjan rakentaminen ja tuotannon on tarkoitus alkaa ensi vuoden alussa. € 333 (164) 371 (299) 185 (30) 61 (40) Velkaantumisaste, % 36 (46) (10) 34 (46) 50 (47) MIKKO HÄYRYNEN RUOTSIN talousmetsissä on painetta alentaa päätehakkuuikää, metsäntutkimuslaitos Skogforskin Vision-lehti kirjoittaa. Alkutalven huonot korjuukelit haittasivat puuhuoltoa eikä tuotantoa kaikilla laitoksilla voitu ajaa täysillä. € 2 579 (2 497) 2 512 (2 482) 1 428 (1 216) 492 (445) Liiketulos, milj. Joissain tapauksissa alhaisin päätehakkuuikä on korkeampi kuin mitä kohtuullinen tuottovaatimus edellyttää, eli kiertoajan loppupuolella puustopääoman tuottoprosentti on pieni. Jämsä 30.8.-1.9. Tulosprosentit toiselle kymmenelle Tammi–maaliskuun avainluvut 2018 (2017) Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. Tilanne on tiukin Pohjois-Ruotsissa, missä suurin osa hakkuureservistä on lehtipuuta. Tuloskierroksen merkittävin ulostulo oli, että Metsä Group julkisti huhutun suunnitelmansa Kemin sellutehtaan osalta. Alin päätehakkuuikä 65 vuotta on viljavien maiden kuusikoissa ja pisin sata vuotta karujen maiden männiköissä
Pitäisikö kiinalaisia pelätä. ”Kuljetusreittien toimivuus on tehtaan sijaintia tärkeämpi puuhuollon onnistumiselle”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen arvioi” Savon Sellun uusi omistaja Mondi voisi helpottaa Finnpulpin puuhuoltoa. Kemijärven Boreal Bioref ja Kuopion Finnpulp ovat edenneet. 6 Mm /v Paltamo KaiCell Fibers Puunkäyttö 2,8 Mm /v Haapajärvi Nivala-Haapajärven seudun kehitysyhtiö Kuopio Finnpulp Investointi 1,4 miljardia euroa Puunkäyttö 6,7 Mm /v MIKKO RIIKILÄ Sellutehtaita suunnitellaan nyt kilpaa. Kemin hankkeessa tämä linja on hylätty. Alueesi metsäasiantuntijan löydät osoitteesta: westas.fi. Vireillä olevat tehdashankkeet nostaisivat puun tarvetta reilut Imperiumi käy vastaiskuun Suomen suuressa selluryntäyksessä ollaan siirtymässä pudotuspelivaiheeseen. Viime viikolla Metsä Fibre ilmoitti tutkivansa Kemin sellutehtaan remontoimista tai suuren ”Äänekoski-kakkosen” rakentamista vanhan tehtaan tilalle. Tiirola muistuttaa, etteivät kiinalaiset ole ostamassa metsiämme. Sen puureservit ovat rautatieyhteyksien päässä Kainuussa ja Ylä-Savossa. Tieto kiirehti päätöksentekoa Äänekosken uuden tehtaan rakentamisesta. Metsä Fibrellä on rahaa ja valtakunnallinen puunhankintaorganisaatio. ”Ulkomaalaiset ovat aina investoineet suomalaiseen teollisuuteen.” Kranman T1750 4WD Tehokas hydraulimetsävaunu mönkijälle! Valosarja kaupan päälle! +tk sis. Sen valmistama koivusellu olisi helppo tuottaa tulevassa suurtehtaassa, jolloin Finnpulpin lisäpuun tarve kevenisi liki miljoonalla kuutiolla. Uusi tehdas Kemissä tietäisi loppua Paltamon Kaicellille ja Kaidin Kemin biopolttoainelaitokselle. Nyt pohjoisessa näyttää alkavan samanlainen kiilausoperaatio – imperiumin vastaisku. ”Ulkomaalaiset ovat kautta aikojen investoineet suomalaiseen metsäteollisuuteen, joka on kärsinyt pääoman niukkuudesta. Finnpulpia suunnitellaan yhä. Valteiksi voi laskea yhteydet metsänhoitoyhdistyksiin sekä Saimaan kanavaa ja rautateitä myöten saatava itäpuu. alv 24% (OVH 15.490 €+ tk) NYT! 13.990 € www.kranman.fi Tiilitehtaankatu 45, 65100 Vaasa Ark. Kuopion nykyinen sellutehdas on loppuun ajettu. Finnpulpin toimintaedellytyksiin Metsä Fibren vastaisku pohjoisessa ei vaikuta suoraan. Myös Kemijärven rakentamispäätös mutkistuisi. 8.00 13.00 Puh: +358 (0)6 3577 859 simon.nygard@konenygard.fi KATKONNASSA ON EROJA. Lisäksi investoinnit tervehdyttäisivät kuitupuumarkkinoita, jotka ovat kärsineet puuvarojen vajaakäytöstä.” Hän oudoksuu kotimaakuntansa valtalehti Keskisuomalaisen viikonlopun pääkirjoitusta, joka oli otsikoitu: ”Kiinalaisten ei pidä antaa rohmuta metsävarojamme”. Hänen edeltäjänsä Kari Jordan ilmoitti, että Äänekosken jälkeen kuitupuuvarat ovat täyskäytössä. Lehden mielestä Metsä Fibre olisi suotuisampi taho rakentamaan uusia tehtaita. 8.00 17.00, La. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolaa hakkuiden roima lisäys ei huoleta. Vuosikymmenen alussa yhtiölle selvisi Kuopion Finnpulp-hanke. Samalla metsiemme hakkuut kohoaisivat kestävien hakkuumahdollisuuksien tuntumaan. ”Suomen metsien käyttöaste on alhaisempi kuin Ruotsissa. 11.5.2018 / AJASSA 10 Suunnitteilla olevat sellutehtaat Kemijärvi Kemi Paltamo Haapajärvi Kuopio Kemijärvi Boreal Bioref Investointi 950 miljoonaa euroa Puunkäyttö 2,8 Mm /v Kemi Metsä Fibre sellutehtaan uusiminen Investointi n. Finnpulpilla parhaat saumat Metsä Fibren ilmoitus pakottaa kiinalaistulokkaat miettimään suunnitelmiaan Pohjois-Suomessa uudelleen. Luottamuksellinen yhteistyön lisäksi voit olla varma, että metsäsi korjataan aina tukinsaannon ehdoilla. KUN HALUAT MAKSIMOIDA metsäsi tuoton, tee puukaupat Westaksen kanssa. miljardi euroa Puunkäyttö n. UPM:n ja Stora Enson osakkeista iso osa on ulkomaalaisomistuksessa, myös Metsä Fibre omistuksesta neljännes on japanilaisilla.” Hän kiittää Metsä Groupin toimitusjohtaja Ilkka Hämälää . Myös Paltamon Kaicell on yhä vireillä. Haapajärven sellutehdashanke lienee hiipunut. 20 miljoonaa kuutiota. Muilla on vähän suunnittelurahaa ja kiinankielisiä lupauksia investoinneista. Metsä Fibren Kemi-operaatio muistuttaa Äänekosken biotuotetehtaan syntyhistoriaa
Sam i Kar ppi nen. Männyn toisen jalostus suku polven huippuyksilöt selviävät lähivuosina. 11 AJASSA / 11.5.2018 Kohti huippu yksilöitä Metsänjalostuksen pitäisi valikoida puut, jotka menestyvät nyky ilmastossa taimina, mutta kasvavat hyvin myös lämpenevässä tulevaisuudessa. VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Parhaita olisivat siis puut, jotka ”Jalostuksen avulla puiden kasvu voidaan sovittaa muuttuviin olosuhteisiin nopeammin.” Rauduskoivuissa jalostuksen tavoitteena on ollut oksien hyvän laadun ja nopean kasvun yhdistäminen. Etelä-Suomessa jalostettua siementä käytetään enemmän kuin pohjoisessa, sillä sitä on etelässä paremmin saatavilla. Jalostettavia puita testataan jatkuvasti erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Jalostussiemenien suositellut käyttöalueet ovat jo nyt siirtyneet kohti pohjoista. Etelä-Suomessa on viime vuosina yleistynyt männyn 1,5-jalostussukupolvi eli niin sanottu valiosiemen. "Luonnossa sopeutuminen laahaa ilmastonmuutoksen jäljessä. "Puut, joissa ilmenee huonosta sopeutuneisuudesta kertovia heikkouksia, karsitaan pois jalostuksesta", Haapanen kertoo. Vastaavat mallit tullaan jatkossa kehittämään myös kuuselle", Haapanen kertoo. Puiden ominaisuuksien jalostamiseen ryhdyttiin Suomessa toden teolla 1950-luvulla. Metsänomistajat saavat paremmin kasvavan metsän, teollisuus saa enemmän laadukasta puuta jalostettavaksi ja sama puumäärä saadaan kaadettua pienemmältä hakkuualalta puuston paremman kasvun ansiosta. Pitkäikäisinä eliöinä suomalaiset puut ovat jo nyt sopeutuneet voimakkaisiin säävaihteluihin. Nyt puhutaan jo toisesta jalostussukupolvesta. Enemmän puuta ja hennompia oksia 2010-luvun alun mittausten perusteella Suomen metsien puuston tilavuudesta 84 prosenttia on luontaisesti syntynyttä. Vaikka näillä eteläistä perimää kantavilla puilla ei ole nykyolosuhteissa vielä suurta merkitystä, ne voivat osoittautua jalostukselle arvokkaiksi tulevina vuosikymmeninä. Metsien nousevassa jalostusasteessa on merkittäviä eroja Suomessa. Metsänjalostuksen avulla viljelypuiden kasvujakso voidaan sovittaa muuttuviin olosuhteisiin nopeammin", Haapanen sanoo. "Männyn siemenviljelyksille (jalostussiemenelle) on määritetty uudet käyttöalueet, joilla kestävyys ja tuotos ovat parhaat mahdolliset, kun huomioidaan tämän hetken ennusteet ilmaston lämpenemisestä. Laatupuille pyritään tekemään tilaa raivauksilla ja harvennuksilla, mutta valintojen teko alkaa jo ennen puuyksilöiden syntymää – perimästä. Jo vuonna 1952 löydetyn laatumännyn kapea latvus ja muut hyvät ominaisuudet näkyvät myös sen jälkeläisissä. Tilanteeseen odotetaan parannusta, kun M at ti H aa pa ne n/ Lu ke. Kuusen jalostussiementen käyttöä ovat aiemmin haitanneet huonoja kukintavuosia ja käpytuhoja seuranneet siemenpulat. Valiosiemenestä kasvava männikkö tuottaa kiertoaikanaan yli 20 prosenttia enemmän puuta kuin luonnonsiemenestä syntynyt mäntymetsä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Matti Haapanen . "Syntyhetken ilmasto on puiden kannalta kriittisempi kuin se ilmasto, jossa ne kasvavat aikuisina." Pääpuulajeille, männylle, kuuselle ja rauduskoivulle, on perustettu Suomea eteläisempää alkuperää olevia "ilmastonmuutospopulaatioita". selviävät taimina nykyilmastosta, mutta pystyvät hyödyntämään tulevaisuuden pitenevät kasvukaudet. Hennot oksat karsiutuvat aikaisemmassa vaiheessa, mikä parantaa mäntyjen tukkipuulaatua. Kuusen jalostuksessa on keskitytty kasvun parantamiseen, sillä puulajin kohdalla oksikkuus ei ole niin tärkeä laatutekijä kuin männyllä. Edellisellä sivulla ja tällä aukeamalla näkyvä suuri mänty on jalostuksen kantapuu K252. Kuusi mäntyä perässä Pääpuulajeista kuusen jalostus etenee hieman mäntyä perässä, mikä johtuu muun muassa erilaisesta kukinnasta. Taimivaiheesta selviytyminen ratkaisee Metsäpuiden ominaisuuksien jalostamisesta on hyötyä monella tapaa. Kasvua ei haluta lisätä puuaineen laadun tai kestävyyden kustannuksella", Haapanen sanoo. Suurin haaste puille on selviytyminen hengissä taimivaiheen yli. Jalostus on myös tärkeä keino lisätä puiden kestävyyttä ilmastonmuutoksen edessä. Kokonaisuuden kannalta lienee kuitenkin parasta, että Suomen metsissä kasvaa mahdollisimman laadukkaita, kestäviä ja nopeakasvuisia puita. Kaksi kolmasosaa nuorista taimikoista on istutettuja tai kylvettyjä, ja kasvava osa näistä viljelypuista on syntynyt metsikkösiemenen sijaan jalostetusta siemenestä. Puu kasvaa Rautalammilla Keski-Suomessa. "Kuusella tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota puuaineen tiheyteen. Perusominaisuuksien, kuten kasvun ja laadun, lisäksi jalostuksen pitää huomioida ilmastonmuutos ja lämpenevät kasvuolosuhteet. Niin jalostettujen puiden osuus kuin jalostuksen aste ovat kuitenkin nousussa. Mitä hyötyä jalostus sitten tuo. Jalostetuissa männyissä oksat ovat rungon läpimittaan nähden 5–10 prosenttia hennompia kuin metsikkösiemenestä kasvaneilla puilla. 11.5.2018 / AJASSA 12 L uonnolle ovat arvokkaita lahoavat puun rähjätkin. Jalostettujen 20-vuotiaiden koivujen koemetsikkö Keuruulla. Massalla mitattuna jalostettua perimää kantaa siis yhä melko pieni osuus puustosta
M at ti H aa pa ne n/ Lu ke. Etelä-Suomen männyn metsäkylvöistä 80 prosenttia tehdään jalostetulla siemenellä. . Seurauksia paikataan yhä. . Nyt koemetsissä tutkittavat jalostuspuut on valittu aikaisemmista jalostuspolvista. "Silloin männyt ovat kasvaneet riittävästi, ja tulevan tyvitukin laatu on arvioitavissa." Toisen sukupolven jalostusmännyistä voitaisiin Haapasen mukaan perustaa siemenviljelyksiä ensi vuosikymmenellä. Perimän monimuotoisuus tuo suojaa esimerkiksi monenlaisten tuhonaiheuttajien varalta. Suunnitelmia männyn toisen polven viljelmien perustamisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty. Kenttäkokeissa valitaan jälkeläisistä parhaat jatkamaan jalostusta. Oulunjärven pohjoispuolella taimitarhojen männyistä noin puolet oli vuonna 2017 jalostettuja, puolet metsiköistä kerätyistä siemenistä. "Männyn toisen polven siemenviljelyssiemen tulee aikanaan peittoamaan 1,5-polven niin kestävyydessä, laadussa kuin kasvussa." Tulevaisuuden muuttuvien olosuhteiden seurauksia on vaikea ennustaa. . ”Jalostetuista siemenistä ja taimista syntyneet metsiköt ovat olleet varsin hyväkasvuisia ja onnistuneita. . 13 AJASSA / 11.5.2018 Noin 30-vuotiaita, jalostuksen ensimmäisen polven mäntyjä Pieksämäellä. Suomalaisen metsänjalostuksen virheenä voidaan pitää kuusenjalostuksessa 1980-luvulla tapahtunutta pysähdystä. . . ”Lisäksi pitää miettiä, mitä jalostustaimien monimuotoisuudelle tapahtuu käytännössä, kun taimet käyvät läpi siemenja taimituotannon sekä taimikonhoidon eri vaiheet.” Jalostetusta perimästä ei ole enää hyötyä, jos puu kaatuu raivauksessa tai kuolee hoitamattomassa ryteikössä. . Metsänomistajan kannattaa aina varmistaa, ovatko tilatut puuntaimet tai -siemenet jalostettuja. . . Parhaat jalostuspuut "kopioidaan" siemenviljelyksille, joissa laatupuut risteytyvät keskenään. Jos siemenviljelysten kehitys etenee odotetusti, Oulunjärven eteläpuolella tarjoillaan tulevaisuudessa pelkästään jalostettua mäntyä ja kuusta. Tausta Fakta uuden jalostusasteen kuusisiemenviljelykset varttuvat täyteen tuotantokuntoon. Eteläsuomalaisilla taimitarhoilla kasvatettiin viime vuonna käytännössä vain jalostettuja männyntaimia, joista 60 prosenttia oli syntyisin valiosiemenistä. . . Toisen polven huiput Tällä hetkellä Luken koemetsissä kasvaa jo toisen sukupolven jalostettuja puita. Kokonaisuudessaan metsänjalostusta on Himasen mukaan tehty Suomessa pitkäjänteisesti. Rauduskoivuntaimista viime vuonna jalostettuja oli puolet. . . Männyllä kyseisin jalostuspolven parhaiden puiden seulonta alkaa lähivuosina. Kuusentaimista jalostettuja oli viime vuonna etelässä yli kaksi kolmasosaa, pohjoisessa 40 prosenttia. Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka avohakkuita on viime aikoina kritisoitu julkisuudessa, jalostuksen hyödyt eivät päädy käytäntöön metsän jatkuvassa kasvatuksessa, vaan avohakkuita seuraavassa metsänviljelyssä.” Viekö saha perimän. jalostussukupolvi ja 1,5-jalostussukupolvi, jota siementuottajat kutsuvat valiosiemeneksi. . Ensimmäiset jalostuspuut valittiin luonnonmetsistä. . . "Toisen sukupolven jalostuksessa kiinnitetään vielä aiempaakin enemmän huomiota puiden laadukkuuteen ja taudinkestävyyteen", Haapanen sanoo. Varsinaisessa siementuotannossa ovat tällä hetkellä 1. Metsänjalostuksessa on tämän vuoksi tärkeää säilyttää puiden geneettisen monimuotoisuus, sanoo Luken tutkija Katri Himanen . Lähteet: Evira, Luke, Tapio METSÄNJALOSTUS . ”Jalostusta tulee tarkastella yhteistyössä osana koko metsänhoitoketjua”, Himanen sanoo. MITEN JALOSTETTUA ON TARJOLLA. . Metsänomistajille toisen sukupolven jalostettua männynsiementä voisi näin olla tarjolla 2030–2040-luvuilla. . . Laatuominaisuuksiin kuuluvat hyvä rungonmuoto, kasvu ja oksien hentous. . . Männyn jalostusyksilöiden paremmuus alkaa selvitä 15–20 vuoden ikähaarukassa. Laadukkaimmat, nopeakasvuisimmat ja kestävimmät puuyksilöt risteytetään. Jalostuksen tulos siirtyy käytäntöön, kun siemenviljelyksiltä kerättyjä laatupuiden siemeniä eli siemenviljelyssiemeniä myydään eteenpäin taimitarhoille ja metsäkylvöihin. .
Stora Ensolle urakoiva metsäpalveluyritys Greenway Logging tekee leimikossa Rätt metod -menetelmän mukaista päätehakkuuta. Lisäksi puutavaran ajo nopeutuu. Pistoille ajokone peruuttaa tyhjänä ja täyttää kuorman ajaessaan takaisin pääajouralle. Männikön ylispuuharvennus TUORE PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva S tora Enso lanseeraa puunkorjuuseen uudenlaista menetelmää. "Ympärivuotisuus on koneyrittäjälle tärkeää. Stora Enson metsäasiantuntija Staffan Henriksson havainnollistaa perinteisen puunkorjuun ja Rätt metod -menetelmän eroja loviisalaisella hakkuuty ömaalla. Yrityksen toimitusjohtaja Ari Appelgren kertoo yrityksen siirtyneen pehmeillä mailla lähes kokonaan menetelmän mukaisiin hakkuisiin. Eniten kysyntää on kuusija mäntytukilla, mutta varsinkin mäntykuitupuu tekee myös kauppansa. Maaston pehmeimmille paikoille tehtävillä haamu-urilla käy vain hakkuukone. Tämä säästää maastoa, sillä täyteen kuormattu ajokone voi painaa jopa 40 tonnia, kun taas hakkuukone painaa noin 20 tonnia. Hänen mukaansa kesäleimikoista on jopa pulaa. Enemmän ennakkosuunnittelua se kuitenkin vaatii. 11.5.2018 / AJASSA 14 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2016 2017 2018 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 KOHDE: Ylispuuhakkuu kelirikkoleimikossa SIJAINTI: Lappi OSTAJA: Sahayhtiö KAUPAN KOKO: 220 m3 LEIMIKON KOKO: 8 ha MUUTA: Leimikko rajautuu kantavaan metsätiehen, joka kestäisi puutavaran kaukokuljetuksen kelirikon aikana. Sen lisäksi hakkuualalle tehdään niin sanottuja pistoja ja haamu-uria, jotka haarautuvat pääajouralta kohti leimikkoa. Rätt metod -menetelmä perustuu ajourien uudenlaiseen suunnitteluun. Myyntihalut hukassa. Kuljetus tehdään kuitenkin vasta sitten, kun päätien kelirikkorajoitus päättyy. Alun perin Ruotsissa kehitetyn, niin sanotun Rätt metod -menetelmän tavoitteena on, että puuta voitaisiin korjata ympäri vuoden myös sellaisilta paikoilta, joille on tähän mennessä voitu mennä vain talvella, kun maa on jäässä. Metsänomistajien into tehdä puukauppaa ei sen sijaan kaikkialla ole korkeimmillaan. Se takaa, että kuskeille riittää töitä", Appelgren sanoo. Pääuran paikka piKorjuuapua pehmeille maille Stora Enson Ruotsista tuoma puunkorjuumenetelmä perustuu ajour ien uudenlaiseen suunnitteluun. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Tepa Reinikaisen mukaan alueella on paljon suoalueita, joten kesäleimikoista suorastaan kilpaillaan. "Suurin muutos perinteiseen puun korjuuseen verrattuna on se, että hakkuukone työskentelee enemmän ajokoneen hyväksi", Henriksson sanoo. ”Kesäleimikoita jouduttiin korjaamaan talvella, kun maa ei mennyt routaan. Viime kesä oli niin sateinen, ettei puuta tahtonut pystyä korjaamaan tavallisilta kangasmailtakaan”, hän sanoo. Nyt romahdusta tuskin on tulossa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila . "Jatkossa ei voida luottaa siihen, että kaikkia pehmeän maan leimikoita päästään korjaamaan talvella. Puukauppa käy yleensä kiihkeimmin silloin, kun hinnat ovat laskussa. Piristystä puunmyyntiin toivoo myös metsänhoitoyhdistys Taivalkosken toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho . Toivottavasti ensi kesästä tulee kuiva. Hakkuukoneen työmäärä sen sijaan hieman kasvaa, mutta Henrikssonin mukaan se ei juuri hidasta puunkorjuuta. Kaikkiaan puukauppavuoden ennakoidaan yhdistyksissä jatkuvan vilkkaana. ”Puun kysyntä on erinomainen, joten kauppa voisi käydä kovempaakin. Aika ei riitä, jos talvi kestää vain kymmenen viikkoa", sanoo Stora Enson metsäasiantuntija Staffan Henriksson . Se kaataa puut uran ympäriltä ja tuo ne lähelle pääajouraa ajokoneen ulottuville. Puunmyyjiä on hankala saada liikkeelle. Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan alueella puun tarjonta ja kysyntä kohtaavat sen sijaan hyvin. Ajatuksena on, että puutavaranajokoneen ei tarvitse seurata hakkuukonetta kaikille ajourille. Hakkuukone ahertaa samaan aikaan syvemmällä leimikossa. Yhteistyö korostuu Loviisassa Uudellamaalla ajokone tuo uuden puukuorman varastopaikalle. Hakkuukonetta ajavan Daniel Stoltin mukaan Rätt metod -menetelmä ei käytännössä juuri eroa perinteisestä puunkorjuusta. HARVENNUS: Puutavaralaji määrä hinta yhteensä m3 €/m3 € mäntytukki 190 58 11 020 mäntypikkutukki 15 28 420 mäntykuitu 15 20 300 Yhteensä 220 11 740 LIINA KJELLBERG PUU KÄY NYT HYVIN kaupaksi koko maassa. Maaston kantavimpaan kohtaan tehdään pääajoura, joka suojataan hakkuussa kertyvillä latvuksilla ja oksilla
Stora Enso pyrkii vakiinnuttamaan menetelmän tarjoamalla sitä yhtiölle urakoiville metsäkoneyrittäjille, metsänomistajille menetelmää ei ole aktiivisesti vielä markkinoitu. Nyt työn alla oleva leimikko on noin kuuden hehtaarin suuruinen. 54,22 s 16,05 . 34,54 s nousussa . 17,45 . 30,34 s 28,85 s 35,87 . 18,85 s 17,86 Harvennushakkuu s 50,56 s 49,42 s 38,40 s 15,96 s 16,34 s 15,25 Ensiharvennus . tää olla tiedossa ennen hakkuiden aloittamista. 58,56 s 59,25 s 47,28 s 28,31 . 42,40 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 59,02 s 61,50 s 36,88 s 17,07 s 16,91 s 25,50 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 49,39 s 48,84 s 15,78 s 15,30 s 21,21 Ensiharvennus s 12,66 s 11,70 Hankintahinnat s 27,84 s 27,72 s nousussa . 16,75 . 19,54 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 52,96 s 54,08 . ”Ympäri vuotisuus on kone yrittäjälle tärkeää.”. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,75 s 61,15 s 44,31 . 35,42 s nousussa . 16,86 . 28,37 s 30,82 s 29,31 s nousussa . 19,82 s 18,15 s 27,01 s 27,33 Harvennushakkuu s 50,84 s 52,43 . 15 AJASSA / 11.5.2018 s nousussa . 50,78 s 49,36 s 15,86 s 15,25 s 23,69 Uudistushakkuu s 52,69 s 50,08 s 18,44 . 13,52 . Pääajoura on tehty leimikon reunaan. 17,26 s 16,35 Ensiharvennus . Koko maahan Rätt metod -menetelmä sopii Henrikssonin mukaan sekä pääteettä harvennushakkuisiin. 16,58 . 28,91 s 30,98 . 36,66 s 16,59 s 18,45 s 16,12 Ensiharvennus s 12,45 s 12,26 Hankintahinnat s 59,18 . 15,60 Uudistushakkuu s 59,76 s 62,54 s 46,76 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 19,20 . 12,39 . 38,54 s 16,17 s 17,19 . Jatkossa Stora Enson tavoitteena on vakiinnuttaa menetelmä koko maahan. 20,52 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,00 s 53,70 s 27,52 s 27,62 s 27,96 s 35,81 . "Metsänomistajat ovat ottaneet menetelmän hyvin vastaan. 45,87 s 14,20 s 13,69 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 62,62 s 64,76 . 44,10 s 17,98 . 60,23 s 49,56 . Stora Enson Henriksson arvioi ajokoneen ajavan sitä täydessä kuormassa noin sata kertaa ennen kuin kaikki puutavara on kuljetettu metsästä varastopaikalle. Ajokoneenkuljettajan pitää tietää, mitä hakkuukoneenkuljettaja on ajatellut kaataessaan puita", Henriksson sanoo. 18,48 . 60,04 . 46,24 s 14,12 s 21,68 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,56 s nousussa . 13,37 Hankintahinnat s 60,70 s 60,90 . 49,11 . 11,85 Hankintahinnat s 57,27 s 59,04 s 46,71 . Stora Enson metsäasiantuntija Staffan Henriksson havainnollistaa perinteisen puunkorjuun ja Rätt metod -menetelmän eroja loviisalaisella hakkuuty ömaalla. 40,66 s 12,71 s 12,78 s 12,49 Hankintahinnat s 60,69 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,51 s 63,12 s 42,65 s 16,85 s 19,02 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 16,50 s 25,85 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Menetelmä on kehitetty kivennäismaille, mutta Henrikssonin mukaan sitä voidaan soveltaa myös turvemailla, kunhan korjuukalusto on sopiva. 60,12 s 63,77 . 20,54 s 18,29 s 25,10 Harvennushakkuu . 12,65 s 20,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,68 s 63,67 s 47,31 . 16,66 Uudistushakkuu s 62,81 s 64,36 s 44,68 s 18,52 . 55,90 s 18,99 . Pistoille ajokoneen on tarkoitus poiketa korkeintaan pari kolme kertaa. 15,53 s 21,73 s 21,75 Ensiharvennus s 40,16 . 16,94 . 40,27 s 31,45 s 12,68 s 12,48 s 12,32 Hankintahinnat . "Hakkuukoneen ja ajokoneen yhteispeli on tärkeää. 13,15 . 52,15 . 28,98 s 31,27 . 14,87 s 23,92 s 25,76 Uudistushakkuu s 56,28 . 30,28 s 30,32 Raakapuun hintatilastot, luvut poikkeuksellisesti viikolta 17 LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 58,66 s 62,64 s 44,46 s 16,80 . 19,57 s 18,19 Harvennushakkuu . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Korjuuapua pehmeille maille Stora Enson Ruotsista tuoma puunkorjuumenetelmä perustuu ajour ien uudenlaiseen suunnitteluun. 18,76 s 16,27 s 23,99 s 25,94 Uudistushakkuu s 60,87 s 63,78 s 46,40 s 18,68 . 29,31 s nousussa . 16,86 s 23,65 Uudistushakkuu s 61,99 s 64,70 . 17,45 s 17,40 s 16,68 s 22,88 Ensiharvennus s 39,12 . 17,49 s 19,11 s 16,89 s 23,51 Uudistushakkuu . Menetelmän hyötyjä voi kuitenkin olla vaikea hamottaa, sillä puukauppoja tehdään harvoin ja erilaisia korjuujälkiä ei yleensä pääse vertailemaan", Henriksson sanoo. 29,44 s nousussa . 54,59 . 45,82 . 20,30 s 18,71 Harvennushakkuu s 53,34 s 52,93 s 41,00 . 36,98 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,98 . 18,67 s 17,62 s 27,20 s 27,31 Harvennushakkuu s 45,85
”Alikasvosuudistamisessa nä mä kustannukset jäävät pois, ja jos valmiina on parimetrinen tai mikko, niin seuraava puusuku polvi on saanut kymmenen vuo den etumatkan.” Ei kuusta kuusen alle Alikasvosuudistamisella ajatel laan yleensä kuusialikasvosta. Tiheä kuusialikasvos koivikon alla on lupaava lähtökohta eri-ikäiskasvatukselle. Se on yleisin lähtötilanne, mut ta menetelmä toimii kaikilla puulajeilla. Alikasvos uudistamisella se on mahdollista. 16 11.5.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN, teksti PERTTI HARSTELA, kuvat P äätehakattavan puus ton alla on usein lupaa vasti taimia, yleensä kuusta. Hyvän ja huonon vaikea raja Valkonen korostaa, että jos ta voitteena on eriikäiskasvatus, niin alikasvos on välttämätön lähtökohta. Siitä seu raa kymmenien vuosien viivästys ja tuhansien eurojen menetys. Rajanveto hyödyntämisen ja hävittämisen välillä on kuiten kin vaikea, jos kyseessä ovat har vemmat, laikuttaiset ja huonom pikuntoiset alikasvokset. Ei ole järkeä raivata muutaman metrin pituuteen ehtinyttä ali kasvosta ja jäädä odottamaan uu den syntymistä ja kasvamista.” Alikasvoksen potentiaali tun netaan myös tasaikäiskasvatuk sessa, ainakin helpoissa tapauk sissa. ”Riittääkö aukkoinen alikas vos sellaisenaan uuden puusu kupolven lähtökohdaksi, ilman muokkausta ja viljelyä?” Valko nen kysyy ja vastaa itse: "Jos kasvupaikalle sopiva, hyväkuntoinen alikasvos täyt Puolentoista tonnin säästö Kiinnostaako reilu säästö ja kymmenen vuotta lyhyempi kiertoaika. ”Silloin alikasvoksen raivaa minen on suuri virhe. Valkonen muistuttaa siitä, mikä ei toimi, eli kuusikon uu distamisesta kuusialikasvok sen kautta. Alikasvosuu distamisella voidaan parhaimmillaan päästä merkit täviin säästöihin, erikoistutkija Sauli Valkonen Luonnonvara keskuksesta sanoo. Valkonen laskee, että uudista minen muokkauksen, ostettujen taimien ja palkkatyönä teetetyn istuttamisen kautta maksaa sel västi yli tuhat euroa hehtaarille, ja päätehakkuuta edeltävä en nakkoraivaus saattaa kustantaa jopa kolmesataa euroa. ”Kuusialikasvos syntyy hel posti toisten puulajien alle, mut ta hyvin harvoin puhtaan kuu sikon alle ja silloinkin sen laatu on heikko.” Kuusikoissakin näkee kuusen taimia paksuna turkkina, mutta ne ovat syntyneet ajourille, pien aukoille tai muuten sinne, missä maanpintaa on rikottu. ”Sen sijaan puulajin vaihto kuuselle toimii sekä männiköis sä että koivikoissa, etenkin kos teilla kasvupaikoilla.” Vaikka kuusialikasvosta tapaa kuivahkon kankaan männiköis täkin, se on kuitenkin kasvupoh jana liian karu. Uudistamiskustannukset jäävät pois kokonaan ja taimikko saa useiden vuosien etumatkan.
Alikasvosuudistaminen kuuselle ei sovi kuivahkoille kankaille. 2. Jos valosokki on voimakas, niin taimi elpyy kasvuun vasta kun kaikki neulaset ovat vaihtuneet. 3. Huonommilla taimilla saattaa mennä elpymiseen viisi vuotta tai enemmänkin. Hyvä kasvu kertoo, että taimi on ollut valoisassa paikassa. Alikasvosuudistaminen onkin nimensä mukaisesti jäänyt jotenkin katveeseen. Ahavan ruskistamista taimista moni kuolee, mutta osa kasvattaa uudet neulaset. Tätä juttua kirjoittaessani pohdin, onko alikasvosuudistaminen edes terminä kovin tuttu. ”Silloin ei kannata jatkaa uudistamista alikasvostaimista. 1. Jos metsässä on juurikääpää, niin se on todennäköisesti tarttunut myös alikasvostaimiin, vaikka ei vielä näy taimissa millään tavalla. Huono taimi näyttää avatulta sateenvarjolta ja latvakasvain on vain muutaman sentin. Täydennystaimien istuttaminen ilman muokkausta houkuttaa ajatuksena, mutta Valkonen ei siihen lähtisi. 5 vinkkiä tää metsälain tiheysvaatimuksen 1 200 tainta hehtaarilla, niin minkä takia kannattaisi viljellä?" Hän muistuttaa, että vaikka aukkoisuuden kautta jotain hävitään, niin alikasvoksella on pituusetumatka. Jonkinasteinen valosokki tulee aina. Kookas alikasvos kannattaa hakata kuitupuuksi, koska maapohja on liian karu kuuselle. MIKKO HÄYRYNEN Jotenkin katveessa KOMMENTTI ”Kuusialikasvos syntyy helposti toisten puulajien alle.”. Valosokkia on aina, mutta se on sitä pienempi, mitä paremmassa kasvussa alikasvostaimi on jo valmiiksi. Kuivahkoilla kankailla männikön alle syntyy usein kuusialikasvos. Sitä ilmenee, kun keväällä on pitkään sekä pakkasöitä että aurinkoisia päiviä ja valoa heijastavaa lunta. ”Varjossa kasvaneen kuusentaimen pitää vaihtaa kaikki neulaset, ennen kuin se on valmis kasvamaan toisessa, valoisassa ympäristössä.” Valosokin lisäksi alikasvostaimet saattavat joinakin keväinä kärsiä ahavasta. Valosokki on seurausta päätehakkuun jälkeisestä valoympäristön muutoksesta. Taimikonhoidossa alikasvostuppaista jätetään isoimmat ja elinvoimaisimmat. 4. ”En usko täydennysistutuksiin. Kuusi uudistuu huonosti kuusen alle. Jos taas taimi näyttää avatulta sateenvarjolta ja latvaverson pituus on alle viisi senttimetriä, niin valosokki on voimakas. Puulajin vaihto on ainoa ratkaisu.” Tyvitervastautia aiheuttava männynjuurikääpä on vielä ikävämpi, sillä sitä ei voi torjua edes puulajia vaihtamalla. 5. Alikasvos sopii etenkin eri-ikäiskasvatuksen lähtökohdaksi. Päämenetelmän tulee olla viljellen uudistaminen ja alikasvosryhmien hyödyntäminen siten, että ne jätetään rauhaan.” Valosokki ja neulaset vaihtoon Alikasvoskuuset muistuttavat sateenvarjoa, joka avattua tai aukaisematonta. 17 METSÄSTÄ / 11.5.2018 Tavallinen tilanne, että ajourassa on alikasvostaimia tiheänä turkkina, mutta muuten kuusikon alle ei juurikaan tule taimia. Alikasvosuudistamisessakin on taimikonhoito. Kehityskelpoisella taimella on valmiiksi selvää pituuskasvua. Männynjuurikäävän esiintyminen painottuu Kaakkois-Suomeen, mutta se on levinnyt Oulun korkeudelle saakka. Terhakkaan, elinvoimaisen alikasvoksen erottaa helposti huonokuntoisista, ränsistyneen näköisistä alikasvostaimista, joiden varaan seuraavaa puusukupolvea ei kannata laskea. Varjoneulaset eivät toimi tehokkaasti täydessä auringonvalossa. Taimikonhoidolta ei voi välttyä Alikasvostaimikollekin tulee taimikonhoito jossakin vaiheessa. Alikasvostaimia on epätasaisesti ja korjuussa kysytään huolellisuutta, jotta aukkoisuus ei lisäänny. Viljely ja luontainen uudistaminen ovat valintoja, mutta alikasvosten hyödyntämiseen liittyy ajatus, että jos onni antaa mahdollisuuden, niin osaava siihen tarttuu. Mitä pitempi ja terhakampi latvaverso kuusentaimella on, sitä parempi elpymiskyky. Kun poistetaan ylempi puusto ja kohta kaverit viereltä, niin se on taimelle tuplasokki, vaikkakin alikasvostaimet ovat jo luonnon valitsemia ja ne ovat ohittaneet herkimmät lapsuusvuodet. Jos taimikonhoidon tekee heti vapautushakkuun jälkeen, niin on riski, että taimiainesta voidaan vielä menettää
. Viitseliäisyyttä rakentaminen on joka tapauksessa vaatinut, kun vetoakselit, kardaani ja muut hilppeet on pitänyt mitoittaa uusiksi.” Etenemiskykyä piisaa Ensitöikseen Kirselä teki röttelölle huollon yhdessä siskonpoikansa Petri Kirselän kanssa. 18 11.5.2018 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat E tenkin lasten keskuudessa suosituissa Disneyn Autot-tarinoissa jokainen auto on oma persoonansa. . Vanhat kapeat talvirenkaat ja etupuskurista mitattuna lähes 50 sentin maavara kuljettivat reilut 400 kiloa painavaa autoa erinomaisesti paksummassakin hangessa. Pienenä miinuksena Kirselä mainitsee, että ajomelu ja ”kevyt” tärinä kantautuvat kabiiniin siinä määrin, että audiolaitteiston asentaminen ei ole ollut ajankohtaista. Raideleveys: 1?280 mm . ”Kunnostimme kahnuttavat jarrut ja vaihdoimme kaikki suodattimet. Vaihteita autossa on kolme eteen ja yksi taakse. . Siinä mielessä menopeli on jo hintansa haukkunut moneen kertaan”, Kirselä summaa. . . Omatekoinen putkirunko, itse taiteillut pellit sekä lava, joka kippaa vinssin avulla, kruunaavat kokonaisuuden”, Kirselä selvittää. . Sen jälkeen auto oli valmis ajoon.” Talven aikana Kirselä kurvaili röttelöllään paikallisen Pudasjärven jäällä yli kahtenakymmenenä päivänä. 700 cm3 . Ykkösellä auto etenee hidasta kävelyvauhtia”, Kirselä kuvailee. . ”Piikkirenkaita ei tarvittu, vaikka sellaisiakin harkitsin. Röttelö on varustettu kahdenkymmenen litran polttoainesäiliöllä. . Auto teki välittömästi vaikutuksen ja kaupat syntyivät, kun myyntihinta saatiin neuvoteltua sopivan edulliseksi.” Autossa lyövät kättä ennakkoluulottomasti Eteläja Itä-Euroopan tunnetuin teknologia sekä saarijärveläinen muotoiluosaaminen. Ensimmäisen kerran Teuvo Kirselän ”röttelön” nähdessään voisi kuitenkin vannoa, että menopeli on luonteeltaan sympaattinen ja hassun humoristinen. Niiden välitykset on puolitettu, joten sitkeyttä piisaa. Kahluusyvyys: noin 50 cm . ”Auton Saarijärvellä kekseliään kyläsepän kanssa rakentanut herra on tietääkseni jo edesmennyt. Keskikulutus: riittävä . Nykyautoja katsellessa ajatus oman sielunmaiseman omaavasta koslasta tuntuu kaukaiselta. . . ”Tästä autosta on ollut jo enemmän iloa itselle ja tutuille, kuin ikinä olisin osannut kuvitella. Paino: noin 400 kg . Akseliväli: 2000 mm . Auto-osaamisen kiteytymä Metsurina työskentelevä Kirselä etsi talven lumisimpina luppopäivinä käyttöönsä menopeliä, joka kuljettaisi häntä kevättalven pilkkijäillä. Pakoputkisto: Kaksi tehoon nähden äänekästä putkea. Auton historiasta ja vuosimallista Kirselällä ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta sen rakentamisesta on jo useampi kymmenen vuotta aikaa. Mahdollisuus asentaa sähkövinssi kippilavaa varten. RÖTTELÖ . Lisävarusteet: Lohkolämmitin, useita erilaisia ääniä soittava sireeni. Teho: noin 27 hevosvoimaa . Voiman siirrosta vastaa Lada Nivan tekniikka. . Kirselän pilkkikaveri risti auton välittömästi röttelöksi, eikä nimi autoa pahenna. ”Tässä on pompannappina tunnetun Fiat 600:n moottori, johon on yhdistetty Lada Nivan voimansiirto. Mies ei pysty pidättelemään hymyään, vaikka jäyhää kannonkoskista metsuria osoitetaan kameralla. Kirselä käyttää 98-oktaanista polttoainetta, johon SYMPAATTISEN SITKEÄ MAASTOAJONEUVO Pilkkijäillä ja puu hommissa palveleva moni toimi auto saa puhtinsa ”pompan napin” moottorista. Ensivaikutelma vahvistuu, kun auton helmikuussa hankkinut Kirselä istahtaa kuskin paikalle. Fakta. Ajomukavuutta lisää mainiosti toimiva lämmitin. ”Etsin oikeastaan mönkijää, mutta kun tämän auton myynti-ilmoitus osui Tori.fissä silmiin, niin sitä oli lähdettävä katsomaan Saarijärvelle. Voimansiirto: Lada Nivasta . Moottori: Fiat 600, n
Siksi bensan sekaan on lisättävä myrkkyä. Toisaalta kaikki bensa on tankista hävinnyt, mitä metsurin pienellä palkalla on pystynyt ostamaan.” Röttelö työllistyy kesälläkin Rujo mutta sympaattinen röttelö on onnistunut vähitellen sulattamaan Kirselän avopuolisonkin sydämen, vaikka tämä hankintamatkalla olikin toivonut auton putoavan kyydistä Saarijärven ja Kannonkosken välillä sijaitsevan jätekeskuksen kohdalla. ”Tankillisella pääsi pilkkireissuilla useamman päivän. Tosin hän ensin kävi todistamassa kippaavan lava-auton kilpailukyvyn omin silmin. Myös paikallinen kuorma-autoyrittäjä on hyväksynyt röttelön osakPilkkijäät ovat sulaneet, mutta röttelö ja Teuvo Kirselä suuntaavat kesäkaudella puuhommiin. 19 METSÄSTÄ / 11.5.2018 ”Sisu-koira ei jostain syystä suostu toista kertaa kyytiin.” hän sekoittaa haitallinen -tekstillä varustettua venttiliinsuojalisäainetta. Omistajansa Teuvo Kirselän mukaan röttelö on ollut todellinen hyvän mielen auto. Hetkeäkään ei ole harmittanut, etten tullut hankkineeksi mönkijää”, Kirselä vakuuttaa. Aivan kaikkia röttelö ei kuitenkaan miellytä. Fiat 600:n moottoria ei ole suunniteltu lyijyttömälle polttoaineelle. Sisätiloiltaan auto on konstailematon. Pihapuusavotan risujen ja polttopuiden ajamisessa röttelö on päässyt myös oikeisiin töihin. Valmistaja ei ole ilmoittanut autolle keskikulutusta, mutta Kirselälle on muodostunut jonkinlainen näkemys asiasta. Auto on jo osoittautunut oivaksi apuriksi pihapuusavotoissa. ”Juttua tästä on riittänyt ihmisten kanssa niin pilkkijäällä kuin kaupan kassallakin.”. si pienen kunnan autokantaa. ”Lavalla kulkevat kätevästi saha ja muut varusteet. Miksei lavalla kulkisi taimilaatikotkin. ”Yleensä autossa hyvin viihtyvä Sisu-koirani kävi kerran röttelön kyydissä, muttei suostu jostain syystä tulemaan toista kertaa.” Pilkkijäiden sulaessa röttelö on päässyt osoittamaan maastokelpoisuutensa myös metsässä. Auto on ollut oiva apuri jo useammassa savotassa
1900-luvun alusta peräisin olevan aitan on talon isäntä itse oikaissut vanhaan ryhtiinsä. ”Isotätini Emma Janhonen sanoi, että maanviljely ja matkustaminen avartavat. Sertifikaatti ja suuria suunnitelmia Nyt, neljännesvuosisata myöhemmin tilanne on aivan toinen. Puunmyynnistäkään ei ollut apua verotaakan helpottamiseen, sillä isotäti oli elättänyt itseään metsänhakkuilla. Johtava periaate oli, että töissä piti olla koko ajan”, Esko muistelee. Janhosen tila on edelleen Tuomari ja talousmetsämies Sukutilan jatkaminen on ollut korkeimman oikeuden presidentti Timo Eskolle mieleinen velvollisuus. ”Monen kesän jälkeen ajattelin, että kyllähän tämä loppuu nyt tähän, en tule tänne enää ikinä.” Mutta kun isotäti kuoli 1990-luvun alkupuolella ja testamenttasi tilan sisarensa lapsenlapselle, niin Esko koki tilan jatkamisen mieleisenä velvollisuutenaan. Isäntä ei ole mitään ilman kunnon traktoria. Timo Eskon aarre on Valmet 500, jolla ajotunteja tulee vuosittain parikymmentä. Aitan takana pyörii tuulimylly, ja pihalla näkyy aurinkopaneeleja. ”Metsä oli varsin hakattu, kun se siirtyi minulle. Oppi meni perille, sillä nyt korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Timo Esko jatkaa sukutilan hoitoa Keuruulla Suojärven kylässä. Janhosen tilan viimeinen pelto istutettiin koivulle runsas 20 vuotta sitten, jolloin EU vielä myönsi metsittämistukea. Tilan myymisestä eteenpäin ei edes keskusteltu. 20 11.5.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Keuruu ANNE HELENIUS, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat K aksi reipasta askelta, männynsiemenet maahan ja tallaus päälle. ”Metsänkasvatuksessa on pitänyt olla sitkeä, aivan kuin lastenkasvatuksessakin, kertoo Eija -vaimo, mikrobiologi ja Eskon nelilapsisen perheen äiti. Mutkaisen hiekkatien vieressä ollut vanha hirsitalo on purettu ja tilalle on rakennettu uusi punainen talo. Nyt koivikko odottaa harvennusta.. Välillä piti isotädin kuusentaimiakin vapauttaa rikkaruohoista. Metsissä löytyi aina raivattavaa; jopa niin, että kerrankin Esko löi vesurilla jalkaansa. Ja töitähän riitti koulupojalle, joka vietti kesiään ja loma-aikojaan sukulaistensa luona. Tällä tavoin opetettiin kouluikäistä Timo Eskoa männynviljelyyn ja yleensäkin maamiehen tavoille 1960-luvulla. Ei, vaikka lakimiehen työ piti kiireisenä, monilapsinen perhe vei aikaa ja verottaja muisti muhkealla perintöverolla. Aika alkutekijöistä tässä on lähdetty liikkeelle”, Esko kuvailee
Metsää siis hoidetaan kuten talousmetsää kuuluukin. Olen ollut asianajajana, yliopistolla, hovioikeudessa ja nyt KKO:ssa. Toisen taulun hän sai itselleen, ja siihen hän keksi ottaa luotettavan työvälineensä Stihlin mukaan. Hakkuut ovat edelleen pääasiassa harvennushakkuita”, Esko kertoo. Mänty ei näin kosteilla mailla menesty niin hyvin.” Timo ja Eija Eskolla oli aluksi suuria suunnitelmia tilan suhteen. Tilan metsistä 40 prosenttia on männyllä, kuusta on viidennes ja koivua hieman vähemmän. Parinkymmenen kilometrin päässä houkutuksena ovat Ähtärin pandat ja minä olen vaari, jolla on traktori!” ”Me emme kuitenkaan ole mitään puunhalaajia.” Tuliainen Brasiliasta, missä Eskot vierailevat säännöllisesti tapaamassa poikansa perhettä. Käymme katsomassa Samperin savotan maisemia ja vierailemme Kemijärven uudella sahalla ja puutuotetehtaalla. • 50 000 kuormainta. ”Ajattelen eläköitymisestä niin, että jos katsoisi vielä jotain ihan uutta. Vanhin puusto on ehtinyt jo päätehakkuuikään, mutta suurin osa metsistä on 40–60-vuotiasta. ”Emme harrasta jatkuvaa kasvatusta, meidän mielestämme pienaukkojen tekeminen on paras tapa.” Traktori vetonaulana Matka kotoa Turusta Keuruun Suojärvelle on pitkä ja loppumatka talvisin ja kelirikkoaikaan erityisen hidas, mutta siitä huolimatta Timo Esko pyrkii käymään tilallaan kuukausittain. Tapaat metsänomistajan ja kuulet rautaisannoksen yhteismetsistä sekä metsäsijoittamisesta. ”Työ on ollut taimikonhoitoa, kasvatusta ja harvennusta. ”Hauska kuva siitä minun mielestäni tulikin.” Esko kertoo, että jos kalenteri antaisi periksi, hän viettäisi Janhosen tilalla enemmänkin aikaa, aivan kuten kouluvuosina. • 35 000 metsäperävaunua. • Markkinoiden laajin valikoima. Jälkimmäinen ei olekaan mikä tahansa kulkupeli, vaan huolella pidetty ehta viisisatanen Valmet vuosimallia -72. ”Minulla on täällä moottorija raivaussaha sekä traktori”, Esko kertoo. Käytänomavarainen energian suhteen, nyt vain uuden tekniikan avulla. Retken oppaana toimii toimittaja Hannu Jauhiainen. Ajattelin, että se on tulevaisuutta. Kun Esko muutama vuosi sitten lopetti työnsä Turun hovioikeuden presidenttinä, hänestä tehtiin tavan mukaan virkakuva hovioikeuden seinälle. Eskon moottorisahakin on erityinen kapistus, sillä se on ikuistettu tauluun yhdessä isäntänsä kanssa. Ostajat kuulemma edellyttävät, nössä se tarkoittaa taimikonraivausta. ”Puunostaja puhui minut ympäri, ja onhan sertifioidulla puulla pieni hinnankorotuskin. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. Matka alkaa Rovaniemeltä maanantaiaamuna ja päättyy sinne perjantaina iltapäivällä. Osa niistä on jo toteutettu, kuten tilan energiaomavaraisuus ja metsien FSC-sertifiointi. ”Nykyisin viljelemme lähinnä kuusta. www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. 21 METSÄSTÄ / 11.5.2018 Lähde Metsälehden mukana opintomatkalle Lappiin! Ohjelmassa on sekä historiaa että nykypäivää. Lisätietoja seuraavasta Metsälehdestä tai osoitteesta www.kontiki.fi/matkatyypit/metsa-ja-maatalousmatkat 17.–21.?9.?2018 LAPPIIN LUKIJAMATKA että tietty määrä puuta on sertifioitua”, Timo Esko sanoo. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Dendrologian seuraan liittynyttä Eija Eskoa kiinnostaa metsän estetiikka ja luonnon toimivuuden seuraaminen, Timo Esko puolestaan keskittyy tilan kirjanpitoon ja talousasioihin. ”Olemme Eijan kanssa voittamattomat isovanhemmat. Loput ovat suoja kitumaata, niin kuin kylän nimi Suojärvi asiasta vihjaakin. Metsätöitä hän tekee sen minkä pystyy. ”Me emme kuitenkaan ole mitään puunhalaajia”, hän jatkaa. Metsäasia on semmoinen, jossa voisi tehdä jotain uutta.” Sitä ennen on kuitenkin hoidettava alta pois KKO:n tänä vuonna vietettävät satavuotisjuhlat, hankittava harventaja talon takana aukeavalle kolmihehtaariselle koivikolle ja oltava vaarina kesällä vierailulle tuleville lapsenlapsille. Tähän avautuu mahdollisuus muutaman vuoden kuluttua, jolloin Esko jää eläkkeelle KKO:n presidentin virastaan. Ja mikä tärkeintä: tilan 80 metsähehtaaria ovat vihdoin kasvussa
Ketjun kiristys sivulta . Karsintatyössä uutuusEcho istuu näppeihin mutkattomas ti. . Paino ilman terälaitetta 5,0 kg . Hannu Niskanen (vasemmalla) kokeili uutta Echoa omakotitalonsa pihalla ja vaikuttui sahan tehosta. Echon moottori vääntää sit keästi. . Työkunnossa saha painaa 6,6 kiloa. Moottorin huip pukierrosluvuksi mittasimme maltilliset 12 230 minuutissa – eikä tukkoisuus vaivaa käyntiä. . Ketjun jako 0,325 . Suositushinta 450 euroa (sis. Vaihtoehtona on tar jolla nailonverkkoinen ilman suodin, joka kannattaa hankkia sahan mukana. Bensaja öljytankkien korkeissa on kookas lukitussalpa. Ilmahuuhtelumoottorissa pa lokaasut huuhdellaan sylinteris tä ohjaamalla sinne kaasuttimen toista kurkkua pitkin puhdasta ilmaa. . Echon tekniset ratkaisut ovat omintakeisia eivätkä jäljittele eurooppalaisvalmistajien rat kaisuita. . Perinteisessä kaksitah titekniikassa sylinteri huuh dellaan ilman ja polttoaineen seoksella. Vakiovarusteena oleva huopainen ilmansuodin on hankala puhdistaa ilman paineilmalaitteita. Huopasuodin ei jäätymisherk kyytensä vuoksi ole muuten kaan parhaimmillaan pohjolan talvessa. Terälaipan pituus 13 tuumaa (32,5 cm) . Stophanikka on mo dernisoitu itsestään palautuvak si, siitä plussaa. polttopuun mittoihin. ketju-uran leveys 1,5 mm . Sahan ominaisuudet riittä vät niin hankintahakkaajan kuin omatoimisen polttopuun sahaa jan tarpeisiin. Kolmen katkaisusahauksen sarja 18senttiseen puuhun su jui keskimäärin 8,2 sekunnissa. . Polttoainetankki 0,48 litraa . 22 11.5.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija J apanilaisvalmistajan en simmäinen ilmahuuhte lumoottorilla varustet tu moottorisaha, Echo CS 4510 ES, sopii hyvin metsänomistajan tai mökkiläi sen tarpeisiin. Ilmahuuhtelu alen taa hiilivetypäästöjä ja paran taa moottorin sitkeyttä. suodin on huopaa, joten sen voi puhdistaa vain paineilmalla. Echo CS 4510 ES:n moottorin sylinteritilavuus on 45 kuutio senttimetriä ja teho 2,3 kilowat tia, siis aavistuksen enemmän kuin Husqvarnan tai Stihlin sa man kokoluokan sahojen ilmoi tetut tehot. Maahantuonti Teräosa Oy . Vakiovarusteena oleva ilman ”Maahantuoja on hinnoitellut moottorisahan järkevästi.”. Öljytankki 0,33 litraa . . Husqvarna ja Stihl toivat en simmäiset ilmahuuhtelumootto rilla varustetut sahansa markki noille kymmenisen vuotta sitten. . Sylinteritilavuus 45 cm3 . Ne olivat tukkoisia käynniltään. Kahvojen oteväli on riittävä, joten saha tuntuu tasapainoi selta. Maahantuoja Teräosa Oy on hinnoitellut sahan järkevästi. Käsiteltävyys hyvä Bensa ja öljytankin kierrekor keissa on kookas lukitusvipu, jota voi käyttää tukena korkke ja avattaessa tai kiinnitettäessä. . ES-käynnistyksen avustin . Laipan kiinnitysmutterit ovat putoamatonta mallia. Moottori vakuutti puhdikkuudellaan ja kesti terän puuhun painamista – yllätyimme iloisesti. Echon rajoitteena on suppea kauppiasverkosto ja samalla huoltomahdollisuudet. alv) + Vääntävä moottori + Mutkaton käsiteltävyys + Järkevä hinnoittelu – Huoparakenteinen ilmansuodin – Echon harva kauppiasja huoltoverkosto Fakta KOKEILTUA Echo CS 4510 ES on merkin ensimmäinen ilmahuuhtelumoottorilla varustettu moottorisaha Suomessa. . Moottorin virtakytkin ja ryyp pyvipu ovat itämaiseen tapaan erillään. Avattuina ne tahtovat lipsahtaa vinoon, mi kä ei kuitenkaan ole iso ongelma. Kiinni pysyvät terämutterit . Kokeilimme sahaa piha puiden kaadossa ja pätkimme lä pimitaltaan 30–40 sentin runkoja Kiinnostava vaihtoehto Japanilaisen Echon ensi harppaus uuteen moottoritekniikkaan on varsin onnistunut. ECHO CS 4510 ES . . Suositushinta 450 euroa tekee siitä kiinnostavan vaihtoehdon Husqvarnan ja Stihlin vastaavil le malleille. Ilmansuodinkotelo on kiinni yhdellä salvalla – tätä helpom maksi sen avaaminen ei juuri voi tulla. . Sylinteritilavuudeltaan saman kokoisella ammattikäyttöön tar koitetulla Jonsered CS 2147:lla kolme kiekkoa irtosi samasta pöllistä pari sekuntia nopeam min. . Ratkaisu on kätevä. Teho 2,3 kW
Kuution kehittämisestä vastaa Suomen Puukauppa Oy, jonka omistajina ovat lähes kaikki merkittävät metsäalan toimijat. Kuutiossa on mukana kaikki Suomen merkittävimmät puunostajat. Kuutiosta hyötyvät kaikki. Kuutiossa voi kilpailuttaa puukaupat joko suoraan itse tai käyttämällä asiantuntija palveluita. Palvelussa on mukana yksityisiä metsänomistajia, ammattimaisia metsänomistajia, palveluntarjoajia ja noin 80 puun ostaja organisaatiota, jotka kattavat yli 95 prosenttia Suomen puunostovolyymista. Rekisteröidy käyttäjäksi osoitteessa Kuutio.. Ammattilaiset voivat käyttää Kuutiota myös oman metsäjärjestelmänsä kautta. Kuutiossa metsänomistajan käytössä ovat omat metsävaratiedot sekä halutessaan oma sähköinen metsäsuunnitelma. Kuutio toimii kaikilla päätelaitteilla, niin tietokoneilla kuin mobiilisti. . SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajille maksuton, kaikille avoin digitaalinen puu kaupan markkinapaikka, joka tekee puukaupasta vaivatonta. 20180110_metsalehti-printti_260x380_toPrint.indd 1 10.1.2018 15.23. Sen avulla puu pysyy liikkeessä ja sille saadaan oikea hinta
neiden. ”Kaukana valmiista tuotteesta” Ponssen tuotekehityspäällikkö Kalle Einola pitää Prinothin telastoa lupaavana. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. ”Tela-alusta mahdollistaa suuremman ajonopeuden. Työkäytössä telaston on kestettävä 4 000–6 000 tuntia, kuten terästelojenkin. EU-rahoituksella on rakennettu teräsvahvisteisilla kumiteloilla varustettu, OnTrack-lisänimen saanut Ponsse Buffalo -kuormatraktori. ”Konseptikoneessa on rakenteita, joita ei painon osalta ole kehitetty loppuunsa”, Einola toteaa. Näin yrittäjän kannattaa hankkia kone, joka maksanee pyöräkonetta enemmän. Suurimpana haasteena Einola näkee telojen kestävyyden varmistamisen. Tavallisilla rautateloilla ongelmana on lumen pakkautuminen telojen sisälle. Mukana on myös koneenrakentajia kute Ponsse ja italialainen telastovalmistaja Prinoth. Konetta koeajettiin kevättalvella Suomessa turvemailla ja paksussa lumessa koneyritys Metsä Multia Oy:n työmailla Keski-Suomessa. Mahdolliseen sarjatuotantoon on silti pitkä matka”, hän sanoo. ”Tämä on ensimmäinen telasto, joka voisi toimia metsäkoneissa. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio.. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. OnTrack-koneen pintapaine jakautuu tavanomaisin terästeloin varustettua pyöräteliä tasaisemmin. ”Kovin upottavia kohteita meillä ei ole ollut, sen verran hyvin talviset pohjat ovat kantaneet. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Pakkanenkaan ei ole aiheuttanut ongelmia teloille”, kertoo metsäkoneenkuljettaja Aki Väärämäki . Thibaultin mukaan tavoitteena on, että tela-alustaisen metsäkoneen tuottavuus on pehmeillä mailla parempi kuin pyöräkoEU-kumitelat Ponssen alle Euroopan metsämaat etsivät yhdessä ratkaisua pehmeiden maiden puunkorjuun ongelmiin. Lisäksi koneen käyttöaika on pitempi, koska se pystyy toimimaan pehmeilläkin mailla jopa kelirikkoaikaan.” Hänen mukaansa puunkorjuu on Prinothille oiva haaste. Rakenne on näkemistäni kumiteloista vahvin. 25 METSÄSTÄ / 11.5.2018 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M etsäteho ja joukko muita tutkimusorganisaatioita Pohjoismaista, Saksasta ja Latviasta ratkoo parhaillaan pehmeän maan puunkorjuun ongelmia. Telat ovat Prinothin toimittamat. Lisäksi koneen polttoaineen kulutus aleni pehmeillä mailla ja lumessa ajettaessa. Telasto rakennettiin ja asennettiin koneeseen Ponssen tehtaalla. Terästeloja ei voi pitää niin kireällä, että pintapaine telipyörien välissä olisi sama kuin pyörien kohdalla. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Teloilla varustettu kone painaa kolmisen tonnia enemmän kuin rautateloin varustettu kahdeksanpyöräinen Buffalo. Telakoneella lisää vauhtia Multialta OnTrack-Buffalo siirtyy Saksaan, missä pehmeiden maiden haasteita riittää vähintään sen mitä meilläkin. ”Se toimii varaventtiilin tavoin”, Prinothin tuotepäällikkö Jonathan Thibault selittää. Nyt koneella on yhdellä telasarjalla ajettu 1 500 tuntia. Ruotsissa tehdyissä kokeissa OnTrack-Ponssen urapainumat osoittautuivat pehmeällä maalla selvästi matalammiksi kuin vastaavan kahdeksantai kymmenpyöräisen Ponsse-kuormatraktorin. Pitkät kumitelat keventävät kuormatraktorin pintapainetta merkittävästi. Lisäksi teloja kiristävä hydraulisylinteri antaa periksi, jos tela joutuu voimakkaaseen puristukseen. Prinothin kumitelastolla ei samaa ole ilmennyt
Jos itse olisin saanut päättää, olisin käyttänyt vähintään kaksivuotisia kookkaita taimia, jotka voisivat selvitä paremmin ensimmäisten kesien aluskasvillisuudesta. Arviolta 15 vuotta aiemmin tehdyn päätehakkuun jälkeen oli uudistaminen jätetty tekemättä, ja luontaisesti aukolle oli syntynyt tiheä pihlajavesakko, seassa harvakseltaan kuusta ja koivua. Istutustyö pottiputkella mätästettyyn, laikutettuun tai muulla toimilla muokattuun maahan on helppoa, kun pitää vain huolen siitä, että jokaiseen maanmuokkaajan tekemään mättääseen – tai paltteeseen määrävälein – tulee taimi. Hieman makua kuokkaistutuksesta sain viime keväänä työkaverini Matti Turusen kanssa eräässä täydennysistutuskohteessa. Istutustiheyden määrittää siis maanmuokkauksen onnistuminen. Pihlajat oli tuolta reilun kolmen hehtaarin kuviolta raivattu, mutta muuta ei istutuksen eteen ollut tehty. Kuokka heilumaan Tällaiselle kuviolle marssimme taimilaatikoiden, kuokkien ja taimivakkojen kanssa. Laikku, taimi – ja kuokka Kuokalla istuttaminen kysyy lujia näppejä ja jättää tuntuvan muiston. Huolellisuudella vältettiin kasvavan puun tyvilenkous, joka muuten seurasi väistämättä. Työn edetessä mieleen nousi vertailu entisaikojen kuokkamiehiin, jotka käsivoimin rai• Kuviotietojen keruu ja päivitys • Leimikkosuunnittelu • Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen • Monipuoliset paikkatietoaineistot maastotyön tukena OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 tai Mikko Lumperoinen: mikko.lumperoinen@tapio.fi / 050 358 6020 www.tapio.fi/forestkit Katso uusi esittelyvideo! NYT SAATAVILLA TÄYSIN UUSI TAPIO FORESTKIT GO -MAASTO SUUNNITTELUSOVELLUS UUTTA! • Mahdollisuus offline-työskentelyyn • Toimii selaimella sekä Androidja WIN10-sovelluksella. Ensin lyötiin muutamalla kuokaniskulla kunttaan laikku, sitten kaivettiin taimen paakun vaatima kolo kivennäismaahan ja lopuksi taimi istutettiin. ”Istutustiheyden määritti kuokan varren jatke.” Kuokkaistuttajan työmaana oli viitisen toista vuotta vanha uudistamatta jäänyt hakkuu aukko, jonka oli vallannut sankka pihlajikko ja vesakko. Nyt istutustiheyden määritti kuokanvarren jatke. Matti Turunen heiluttaa istutuskuokkaa raivattujen vesojen keskellä. Oleellista on myös taimien pelastaminen kasvillisuuden vallasta istutuksen jälkeisinä kesinä. Tärkeintä tällä kohteella, kuten kaikilla istutusaloilla, olikin selviäminen alkuvaiheesta. 26 11.5.2018 / METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat V altaosa kevään ja syksyn puuntaimista istututetaan nykyään muokattuun maahan pottiputkella, vain suurikokoisia rauduskoivun taimia istutellaan kuokkapelillä. Ensimmäiset kasvuvuodet ratkaisevat taimikon onnistuneen kehityksen. Taimia kuvion täydentämiseen oli varattu yhteensä 3 900. Näin siitä huolimatta, että tutkimukset ovat osoittaneet yksivuotisten lähtevän kasvuun paremmin ja tavoittavan koossa nopeasti vanhemmat ikätoverinsa. Avojuuritaimien aikaan, jolloin pottitaimista ja -putkista tai istutuskuvioiden mätästyksistä ei vielä tiedetty mitään, päämenetelmä oli kuitenkin kuokkaistutus. Tärkeintä oli saada taimenjuuret levitetyksi rungon ympärille. Ne olivat yksivuotisia, ruotsalaista alkuperää olevia pottitaimia
Kuokkaistutetut taimet olivat ruotsalaista alkuperää ja yksivuotiaita. Voimasuhteet metsänviljelyssä ovat noin 1:3 männyn hyväksi." Vuoden 1957 metsäkylvöjä haittasi kuitenkin pula männyn siemenestä. 27 METSÄSTÄ / 11.5.2018 LIINA KJELLBERG METSIEN ISTUTUSja kylvöpinta-alat lähtivät sotien jälkeen kasvuun. Pottiputkella laittaa ripeä istuttaja päivässä tainta maahan sellaisen pari tuhatta kappaletta – pitempää päivää ahkeroiden enemmänkin. Tässä urakassa saimme siihen hieman tuntumaa, ja omaa karua kieltään kertoivat kolottavat käsivarret ja ylävartalon lihakset – siis oivaa pitkäkestoista voimaharjoittelua. Viimeisiä laikkuja illasta iskettäessä ja taimia istuttaessa tuntuma oli, että jotain on tullut tehtyä. Tämä takaa taimelle aluskasvillisuudesta puhtaan kasvupaikan ensimmäisenä kesänä. Lisänä ovat luokona lojuvat pihlajien raivausrangat. Pottiputkella kolme kertaa enemmän Kaikkein sitkein laikutettava maaperä on tiheäjuurinen kuntta. Lehti ennakoikin istutusmäärien kasvavan ja nousevan noin 11 000 hehtaariin. Matti Turunen täyttää istutusvakaa uusilla taimilla. "– – voidaan sanoa, että se on selvästi muuttumassa vajaatuottoisten metsien osalta metsänviljelyä suosivaksi." Metsänviljelyn suosio nousuun PALJONKO YKSITYISMETSÄÄ UUDISTETTIIN 2016 KYLVÄMÄLLÄ. "Yleensä on tähän asti käytetty mainitunlaista siementä 650 g/ha, mikä on katsottava tuhlaukseksi, johon nyt ei ole varaa", Metsälehti kirjoitti. Metsänomistajien asennoitumiseen lehti oli tyytyväinen. Maanpinnan alla piilevät kivet tylsyttävät hetkessä kuokanterästä parhaan terävyyden, ja joskus laajan kiven päällystä joutuu raapimaan puhtaaksi isolta alalta ennen kuin tarvittava maakerros istutukseen löytyy. Kuokkaistuttajan koura. Laikun teko taimelle on helppoa: lyödään vain maanpinnan pintakerros kuokan terällä pois noin 20 kertaa 20 sentin alalta. Edellytyksenä oli siemenen säästeliäs käyttö. Paljonko kuokkapelissä sitten saa taimia kasvuun. Tehdyn laikun keskelle lyödään kuokan kärjellä kolo, johon taimi asetellaan käsin. 25 000 hehtaaria 2) n. vasivat pellot ja kaivoivat ojat. 15 000 hehtaaria X) n. 35 000 hehtaaria Oikea vastaus sivulla 33. Metsälehti arvioi, että mäntyä pystyttäisiin kylvämään noin 14 000 hehtaarille. ”Mikä on tuhlausta, johon nyt ei ole varaa.”. Edellisvuonna yksityismetsiä oli uudistettu istuttaen tai kylväen kaikkiaan noin 23 000 hehtaaria. Verrattuna entisajan avojuuritaimien istuttamiseen on paakkutaimen kuokkaistutus helpompaa ja nopeampaa. 1951 sotaa edeltäneen kauden parhaat tulokset, sillä kylvöjen ja istutusten yhteinen määrä nousi n. Metsälehti ennakoi vuoden 1957 toukokuussa, että yksityismetsien metsänviljelyala nousisi kyseisenä vuonna noin 25 000 hehtaariin. 14.500 ha:iin", kertoi Metsälehden haastattelema Tapion metsänhoitotoimiston päällikkö Kalle Kauttu. Kuokka kannattaa teroittaa kunnolla vähintään jokaisen työpäivän päätteeksi. Kuokkaistutuksessa on välttämätöntä pitää kuokan teräosa mahdollisimman terävänä. "Aikaisemmin oli kuusen istutusala männyn kylvöja istutusalaa suurempi. VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta. Toisaalta vatukon pohjamaa ja sammalikko laikuttuvat muutamalla kuokanterän sivun pyyhkäisyllä. "Metsänviljelyjen toteuttamisessa ohitettiin jo v. Siemenmateriaalia, jonka itävyys oli vähintään 80 prosenttia, sai käyttää 300–350 grammaa hehtaarille ja siemenmateriaalia, jonka itävyys oli 60–70 prosenttia, 350–500 grammaa hehtaarille. 1) n. Nykyään on harvalla käsissään sellaiset känsät, jotka kestävät tuntikausien kuokkimista ilman rakkoja, joten niiden ilmaantumiseen kannattaa varautua varaamalla matkaan urheiluteippiä. Oman hankaluutensa tuottaa kivikkoinen maaperä, jota tälläkin kuviolla oli kuokkamiehen mielestä riittämiin. Kautun mukaan metsien uudistaminen männylle oli sotien jälkeen kasvattanut suosiotaan. Näin kahdelta mieheltä vei tuon vajaan neljän tuhannen taimen istuttaminen kaksi ja puoli päivää. Kuokkamies pääsi kohtuullisessa kymmenen tunnin mittaisessa työpäivässä 700 taimeen
Se on kiinnostunut koloista ja tunneleista.” Korhonen myöntää myös, ettei kaikilla metsästäjillä ole yhtä tulista poltetta minkkiin kuin hänellä. ”Olipa helkatin hyvä havainto”, metsämies tuumii, kun sinisorsaemo loiskahtaa yhdeksän poikasensa kanssa vesikiveltä jokeen. Pikkupoikana niitä muutaman pyysinkin.” Hiljalleen minkit yleistyivät, samaten Korhosen kiinnostus. ”Joillakin rannoilla oli havaittavissa jopa satojen metrien mittaisia minkinpolkuja. ”Se oli yllätys. Ainakin se oli huvennut vähiin, sillä Riistantutkimuslaitoksen tiedusteluissa ei kirjattu Kotkan seudulta Sippolaa lukuun ottamatta ainoatakaan minkkihavaintoa 1950ja -60-luvuilla. Se on tiennyt päänmenoa pian 300 vieraspedolle. Siltikään kerimäkeläinen Tapio Korhonen ei malta pysytellä poissa minkkivesiltä. Olin kuvitellut, että minkit ramppaisivat vain rehevillä järvillä.” Silloin Korhonen tiesi minne viedä pyytönsä. ”Jos näillä nurkilla asustelisi minkkipesue, pääluku sorsaperheessä tuskin olisi tuota luokkaa.” Tapio Korhonen on pyydystänyt kotikonnuiltaan kohta 300 minkkiä. Pennullinen naaras on rauhoitettu, joten pyynti on periaatteessa kielletty. 5–10 sentin levyisen uran kyllä erottaa kenttäkerroksen pohjalta, kunhan oppii katsomaan oikeista paikoista.” ”Epäkelpojen häkkien takia minkkinelikko pakeni luontoon.” Minkinpolut risteilevät useimmiten karuilla rannoilla muutaman metrin päässä rantaviivasta. Hän etsi jälkiä vesijättömutalikoista, haravoi rantahietikoita, vahtasi ulostekasoja ja suomuisia syönnöspaikkoja. 28 11.5.2018 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat V apusta elokuulle minkinpyytäjät viettävät siestaa. Tarhaus oli alusta pitäen vahvinta Pohjanmaalla. Kotkasta Kerimäelle on minkintietä noin 250 kilometriä. Lähes koko etappi on minkkien mielimaisemaa, vesistöä. ”Kun loukku on oikeassa paikassa, minkki kyllä menee sisään. ”Se pitää tarkistaa joka päivä.” Niinpä insinööri Korhonen kehitti keinulautaloukun, jossa on irrotettava kotelo hetitappaville läpimenoraudoille. ”Kotimainen pyyntilukemisto oli nopeasti kahlattu. Minkkimiehen vinkit Tapio Korhonen hurahti 20 vuotta sitten minkinpyyntiin. Ainakin Turkistalous-lehden mukaan ”muuan henkilö” oli hankkinut Kirkonmaalle kaksi paria siitosminkkejä tarhausmielessä. Sain hyvää oppia, mutta halusin kehittyä kirjaviisauksia pidemmälle.” Niinpä Korhonen alkoi opetella minkkien liikkeitä. Suomen ensimmäinen villiminkki Ensimmäiset siitosminkit saapuivat Suomeen vuonna 1929. Tekoon syyllinenkin taisi olla tiedossa. Parhaana vuotena Tapio Korhonen on pyytänyt yli 40 minkkiä. Lopulta hän teki löydön, joka koulutti Korhosesta tehokkaan minkinpyytäjän. Kotkan saaristoon syntynyt siirtokunta on mielenkiintoinen poikkeus minkkiemme leviämishistoriassa. Saimaata pitkin Kerimäelle. ”Silloin se ainoakin loukku pyytää paremmin vaikka sitten mökkirannassa kuin autotallissa.” Maamme minkkisaalis on puolittunut vuosituhannen vaihteen 80 000 yksilöstä.. Vuosi oli 1932. Korhoselle täysi poikasluku kertoo minkkien poissaolosta. Into iski vuonna 2001. Siinä on vain yksi vika. Turkiseläinten kasvattajain liiton varhaisvuosien tiedonannot kertovat ensimmäisten villiminkkihavaintojen sijoittuvan Kotkan edustalle Kirkonmaan saareen. Epäkelpojen häkkien takia minkkinelikko pakeni luontoon ja villiintyi. Hetitappava keinulautaloukku Parhaista pyyntilaitteista puhuttaessa Korhonen nostaa esille vanhan ajan keinulautaloukun. ”Näin niitä ei tarvitse tarkistaa joka päivä.” Syöttejä hän ei käytä. ”Muistan minkkejä olleen Kerimäellä ainakin jo 1980-luvulla. Tuolloin hän päätti ottaa vieraspetojen metsästyksen tosissaan ja ryhtyi perehtymään vakavasti aiheeseen. Mainittu Suomenlahden orastava esiintymä saattoi näivettyä myöhemmin. Entisen Vaasan läänin ensimmäiset villiminkkihavainnot ajoittuvat Luodon kuntaan ja vuoteen 1935
Ideana on rauhoittaa mieli ja ruumis vas taanottamaan nykyhetki ja vah vistaa kaikkia aisteja metsässä. Metsäkylvyn avulla luodaan yhteys luontoon joko kävele mällä puiden lomassa, levähtä mällä lähipuistossa tai astele malla avojaloin omalla pihalla. Il mastolle harmillisesta kivihii lestä halutaan lopultakin eroon. Ilmiöllä on seuraamuksen sa. Hän toi mii immunologina tokiolaises sa Nippon Medical Schoolissa ja kuuluu Task Force on Forests and Human Health ryhmän kantaviin voimiin. Joko energiapuun nollaraja siirtyy. Haketta uudet biovoimalat tarvitsevat lähimaakunnistaan paljon. Lyhem mätkin pyrähdykset toimivat: voi kokeilla vaikkapa pari tun tia kestävää 2,5 kilometrin kä velyretkeä. Metsämaakunnissa pu ristettu puupelletti kulkee voi maloihin sisämaasta junalla tai pitkin Pohjanlahtea rahtilaivalla. Luteet tunnetaan hajuistaan. Metsässä voi nähdä, haistaa, koskettaa, maistaa ja kuulla ympärillä olevan kauneuden. Vuosia sitten luin Metsälehdestä japa nilaisten terveysmet sien sertifioinnista. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Mukana on useita konkreet tisia harjoituksia, joita tehdään metsäkylvyn aikana tervey den vaalimiseksi. Varjohinnan nousu seuraa Pa riisin 2015 ilmastokokousta. Linnut ja nisäkkäät ilmei sesti karttavat syömästä luteita, Lude puolustautuu haisemalla Kauneus on pienissä yksityiskohdissa: marjalude voikukan hedelmystössä. Esimerkiksi pitkään kivihii leen uskonut pääkaupunkiseu tu suunnittelee nyt vakavissaan korvaavansa voimaloidensa ki vihiilen joko puusta puristetul la pelletillä tai metsähakkeella. Metsänkasvattajat ty kästyisivät tähän. Lähes kaikki luteet erittävät pahan makuisia puolustusaineita, kun niitä häiritään. Se on koetellut metsäSuomea vuosi kaudet, kun EU:n sekoileva hii lidioksidin päästökauppa on pitänyt rintamaiden halvan ki vihiilen voimalat kuumina. Kirjan kuvitus on houkut televa, ja kauniit kuvat siirtä vät lukijan japanilaismetsiin ja puistoihin. Kympin verran liian kallista pienpuuta ei voimalan kannattanut ener giaksi ostaa. Jos hämähäkki taas saa naamalleen löyhkäävän nesteen, se pakenee. Lude käyttää rauhoittuneen tilanteen hyväkseen, erittää sylkeä vapaana olevaan raajaan ja hieroo sitä sitten hämähäkin seittiin. Useimpien luteitten tuoksu syntyy aldehydeistä ja keto neista. Eriteaukon reunassa on huokoista solukkoa, jossa haju viipyy ja siksi se tuntuu lepoti lassa olevan luteenkin ympärillä. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästömaksusta. Syljen aineet muuttavat joustavan ja tahmean seitin hauraaksi, jolloin seitti katkeaa ja lude vapautuu. Kyllä marjalude imee mehua marjoistakin, mutta yleisemmin se ottaa ravintonsa kasvien vihreistä osista. Hämähäkeillä on kaksi erilaista taktiikkaa luteitten käsittelyssä. Vinkkien avulla voi suunni tella metsäkylpypolun omaan metsään. Puun kasvat taja saattoi kilpailuttaa, myykö tien varren puupinonsa tavalli seen tapaan sellutehtaalle vai sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle. Energiapuu on ollut pitkään halpaa. Puunsa korjanneelle se on ylin kuutiohinta, jonka voimala suos tuu maksamaan tienvarteen pi notusta pienpuusta, jotta siitä saatava energia on voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa. Teos täy dentää hyvin viime vuosina julkaistujen mielentaito, lii kunta ja terveysvaikutusop paiden sarjaa. 20 euroa. Metsäkylpy on aistien ke hittämistä niin, että metsässä oleskelu auttaa elimistöä pa rantamaan itsensä. Metsässä kannat taa viettää mieluiten nelisen tuntia ja kävellä tuona aikana noin viisi kilometriä. Toukilla tuoksurauhanen avautuu takaruumiin selkään, mutta aikuisella siivet peittävät takaruumiin ja rauhaset avau tuvat kylkiin jalkojen yläpuolelle. Sii tä kivihiilen osuus oli 13 euroa ja päästömaksun osuus neljä euroa. Metsäkylvyssä ei ole kyse vain luonnosta tai liikunnas ta, vaan siihen liittyy joogan tapaan mietiskely. mutta kaikkia hyönteispetoja ja hämähäkkejä erite ei karkota. Suomen taigamet sät mainitaan maailman yhte nä kauniina metsänä. Samaan aikaan sellutehtaat mak soivat puusta selvästi enemmän: esimerkiksi mäntykuidun koko maan keskihankintahinta oli 28 euroa kiintokuutiolta. Näin laadit lukijakirjoituksen. Siitä kivihiilen osuus on 22 ja päästömaksun yhdek sän euroa. Jos lude alkaisi verkossa sätkytellä, se sotkeu tuisi vain aina vain pahemmin verkkoon, mutta rauhallinen toiminta pelastaa sen. 224 sivua. Kun hämähäkki sitten puree ludetta ja puristaa myrkyllistä sylkeään luteen sisään, lude laukaisee aseensa, mutta haiseva neste jää hyödyttömänä seittikääröön. Haju on suoja saalistajia vastaan, mutta se ei tehoa kaik kiin. Energiapuun kauppa seuraa talouslaskennan varjohintaa. Japanilaisia metsäkylpyjä suomalaismetsiin Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/ Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Energiapuulla on tänään entis ajan tukille tuttu nollaraja. Joskus se tekee hiukan tuhojakin viljel millä ja juurikasmailla. Alimmillaan energiapuun var johinta kävi 17 eurossa kiinto kuutiolta helmikuussa 2016. Uusi kirja puolestaan valottaa japanilaista metsäkyl pyä, josta saadaan terveyttä ja hyvinvointia sekä onnen ja rau han tunnetta puiden avulla. Pienpuu läh tee lopultakin liikkeelle. Monet muut ludelajit ovat erikoistuneet yhteen tai muutamaan ravin tokasviin, mutta marjaluteelle kelpaavat mitä erilaisimmat kasvit mansikasta heiniin. Energiapuun varjohinta on huh tikuun alussa 31 euroa kiinto kuutiolta. Kun kourallisessa marjoja piileskelee yksi lude – toukka tai aikuinen – paha maku saa tavallisesti sylkäise mään koko suullisen pois sen kummemmin maun aiheuttajaa tutkimatta. AIRI MATILA Kirjoittaja työskentelee metsäasiantuntijana Tapio Oy:ssä. Tilanne on kahdessa vuodes sa muuttunut. MARJALUTEELLA on osaksi aiheetta huono maine. VELI POHJONEN maatalousja metsätieteiden tohtori metsänhoitotieteen dosentti Kuusamo Joko energiapuun nollaraja siirtyy. Varjohinta on kahden osan summa. Sekä kivihiilen maailmanhinta että hiilidioksi din päästömaksu ovat nousseet. Qing Li: Shinrin-Yoku – Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Hnta n. Sen suhteellinen hinta kehitys on aivan toista kuin esi merkiksi kuusitukin. Jos se onnistuu, lude kuolee ja hämähäkki saa eineensä. Kirjan kirjoittaja tohtori Qing Li on metsälääketieteen johtava asiantuntija. Toiset hämähäkit lähestyvät verkkoon tarttunutta ludetta edestä ja pyrkivät puremaan sitä niin, etteivät jää myrkkypilveen. Näkyvimmin aiheesta on puhu nut ilmastokamppailua nykyi sin vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Li on Japanin metsälääketieteen seuran perustaja jäsen ja puheen johtaja, ja hän on toiminut metsä lääketieteen tutki muksen eturintamassa vuo desta 2005 lähtien. Hän eh dotti vuoden 2017 seurantako kouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloisel ta tasoltaan kolminkertaiseksi. Perusosa tulee kivihii len satamahinnasta maailmal la. Readme.fi 2018. Lude pystyy hiukan suuntaa maan sitä, mihin myrkkynsä ruiskauttaa. Kymmenen vuotta sitten pie nikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin ja sille oli useampi ostaja. Osa kietoo verkkoon eksyneen luteen heti tiukkaan seittikää reeseen, eikä lude tässä vaiheessa vielä käytä hajupommiaan. METSÄN KÄTKÖISSÄ 29 PILKKEITÄ / 11.5.2018 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. LUKIJALTA KIRJAT Nollaraja kertoi taannoin, kuin ka etäältä uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa kairan tukkia. Usein marjoissa on joku muu lude, mutta kun marja lude on yleinen ja ulkonäöltään helposti tunnistettava, se saa kantaa toistenkin synnit. Ilmastoystävällisen voimalan kannattaa kohta ostaa halvempaa tienvarren pinopuu ta kuin kalliimpaa, päästömak sulla korotettua kivihiiltä
SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl
Sunilan tehdas täyttää 80 vuotta Sellun ohella Stora Enso tuottaa tehtaalla myös ligniiniä. Osakaskunnilla ei ole järjestäytymispakkoa, joten järjestäytymätönkin osakaskunta voi pitää kokouksia ja päättää asioista. LEA SUKANEN rekisteri-insinööri (DI) Maanmittauslaitos Onko kiinteistölläsi osuus yhteisiin. Tehdas ehti toimia vain muutaman kuukauden ennen kuin sellun menekki alkoi laskea. Osakas voi myös hyödyntää aluetta siihen tarkoitukseen, johon se on perustettu, ja nauttia alueelle mahdollisesti kuuluvasta tuotosta. Näin tieto on julkinen ja kaikkien saatavissa. Odotamme sinulta Metsäalan koulutusta Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa Kehittyvän ja modernin työympäristön Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään työhakemukset 23.5.2018 mennessä sähköpostitse: kari.wuolijoki @keitelegroup.fi * Mainitse viestissäsi, kumpaako hankinta-aluetta hakemuksesi koskee. Jos äänestetään, on osakkaan äänimäärä hänen kiinteistönsä osuusluku. Haemme: Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. Tieto osuuksista yhteisiin alueisin selviää kiinteistön kiinteistörekisteriotteesta, jonka voi ostaa Maanmittauslaitoksen (MML) asiakaspalvelusta tai hankkia MML:n verkkosivujen asiointipalvelun kautta. Kutsukirjeet on postitettava tai kutsu julkaistava lehdessä vähintään 14 päivää ennen kokousta. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Henkilökohtaiset kirjeet ovat yhteisaluelain mukaan ensisijainen koollekutsumistapa, mutta useiden kymmenien tai satojen osakkaiden osakaskunnissa ne eivät ole mahdollisia. Järjestäytymättömän osakaskunnan kutsuu koolle joku osakkaista. Osakaskunnan kokouksessa päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. 0400 717 292 Katso rekryvideot: www.keitelegroup.fi/tyopaikat. W ik im ed ia Co m m on s ASIANTUNTIJALTA JUSSI COLLIN Stora Enson Sunilan tehdas nykyisessä Kotkassa täyttää 80 vuotta. 31 PILKKEITÄ / 11.5.2018 PALVELUKSEEN HALUTAAN Jokainen on varmasti tietoinen yhteismetsäosuuksistaan, mutta entä siitä, kuuluuko kiinteistölle osuus yhteisiin maatai vesialueisiin. Sunilan tehdas Kotkassa, tässä juuri valmistuttuaan, on Alvar Aallon käsialaa. Aluksi oli tarkoitus rakentaa saha, mutta sahauksen kannattavuuden heikennyttyä päätettiin rakentaa sellutehdas. Hoitokunta/toimitsija huolehtii osakaskunnan päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta sekä muusta käytännön toiminnasta, kuten osakaskunnan kokouksen koollekutsumisesta. Tavoitteenamme on tehdä yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa vuonna 2019. Asiointipalveluun kirjautunut voi nähdä kokonaan tai osittain omistamiensa kiinteistöjen perustiedot ja sijainnin kartalla sekä ostaa kiinteistöä koskevia otteita ja todistuksia. Yhtiö toi alkuvuonna markkinoille ligniinistä jalostetun Lineon – myrkyttömän raaka-aineen, jolla voidaan korvata öljypohjaisia fenoleja. Osakaskunta voi olla järjestäytynyt tai järjestäytymätön. Historiallisista syistä osuusluvut ovat tavallisesti pieniä desimaalilukuja, ja ne ilmoitetaan kiinteistörekisterissä kuudella desimaalilla. Suomessa vesialueet ovat historiallisista syistä tavallisesti yhteisiä alueita. Käsittelyssä voi olla esimerkiksi pienen yhteisen venevalkaman käytön järjestäminen kymmenien osakkaiden kesken. Kymenlaakson metsäteol li suus yritykset perustivat Sunila Oy:n vuonna 1928. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. Suomessa vesialueet ovat tavallisesti yhteisiä alueita, mikä juontaa juurensa isojakoa edeltäneisiin vanhoihin asutuskyliin. 240 miljoonaa euroa. Lisätietoja: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki, p. Samana vuonna tehtaan tuotanto pysäytettiin metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Hoitokunnan/toimitsijan on tärkeää ilmoittaa MML:lle puheenjohtajan tai muun yhteyshenkilön yhteystiedot kiinteistörekisteriin viemistä varten. Kiinteistön omistus voi tuoda mukanaan myös osuuksia yhteisistä maaja vesialueista. Perustiedoista tärkein on kiinteistötunnus, joka on avain kiinteistön kaikkiin tietoihin. Nykyisin tehdas valmistaa havusellun lisäksi mäntyöljyä, tärpättiä ja huippukuivaa ligniiniä, ensimmäisenä maailmassa. Kutsukirjeen saa, jos ilmoittaa osakaskunnalle yhteystietonsa. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. Ilmoittaminen tapahtuu kätevimmin MML:n verkkosivuilla olevalla ilmoituskaavakkeella. Käytännössä osakaskuntien kokoukset kutsutaan koolle yhteisen alueen sijaintipaikkakunnalla ilmestyvässä laajalevikkisessä lehdessä On siis hyvä tietää, mihin osakaskuntiin kuuluu, jotta voi huomioida itseään koskevat kokouskutsut. On myös asioita, jotka ratkaistaan määräenemmistöllä, kuten esimerkiksi yhteisen alueen tai sen osan myyminen. Osakas on osa yhteisen alueen omistajayhteisöä, osakaskuntaa, joka vastaa alueen hoidosta ja muista omistajalle kuuluvista velvoitteista. Su ni la n ar ki st o ”Olemme iloisia, että vaikeitakin aikoja läpikäynyt tehdas on nyt havusellun tuotannon lisäksi edelläkävijä innovatiivisen ja tärkeän biopohjaisen tuotteen, ligniinin, valmistajana”, Stora Enson biomateriaaliosaston johtaja Markus Mannström toteaa. Yhteisiä maa-alueita on muodostettu maanmittaustoimituksissa isojaoista lähtien esimerkiksi maa-ainesten ottopaikoiksi ja venevalkamiksi. Jos osakas ei itse halua järjestää kokousta, hän voi pyytää MML:ta järjestämään sen. www.keitelegroup.fi HANKINTAESIMIESTÄ PIHTIPUDAS-REISJÄRVI -ALUEELLE VIITASAARI-KANNONKOSKI -ALUEELLE Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Tuotamme vuodessa 850.000 m 3 sahatavaraa ja 400.000 m 3 jatkojalosteita. Kokouksen pöytäkirjan on oltava nähtävillä kokouksen jälkeen. Kokouksessa ei voi päättää muista kuin kutsussa mainituista asioista. Sellumarkkinoiden elvyttyä tuotanto käynnistettiin uudelleen vielä saman vuoden lopulla. Viimeksi mainittu on mahdollista, jos osakaskunta on järjestäytynyt. Päätökseen tyytymätön osakas voi moittia päätöstä yhteisaluelaissa säädetyillä perusteilla nostamalla kanteen käräjäoikeudessa tai tekemällä oikaisuvaatimuksen. Yhteisellä alueella toimitaan yhteisaluelain (758/1989) pelisääntöjen mukaisesti. Yhtiö siirtyi kokonaan Stora Enson omistukseen vuonna 2009. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2017 on n. Tehdas järjestää syksyllä avoimien ovien päivän 80-vuotispäiviä juhlistaakseen. Miten sitten osakaskuntaan saa yhteyden. Sunilassa työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 250 henkilöä. Täyteen tuotantoon päästiin vasta sotien jälkeen vuonna 1951, ensimmäinen miljoona tonnia tuotannossa saavutettiin vuonna 1955. Yhteisten alueiden asioista päätetään osakaskunnan kokouksissa, joihin kaikki osakaskiinteistöjen omistajat voivat osallistua. Järjestäytyneellä osakaskunnalla on vahvistetut säännöt ja toimielin, hoitokunta ja /tai yksi tai useampi toimitsija. Palveluksessamme on yli 450 puualan ammattilaista. Alvar Aallon suunnittelemassa tehdasrakennuksessa ensimmäiset sellupaalit valmistuivat toukokuussa 1938
18.000 € / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. E3, mikko.saarinen@pp3.inet.fi tai puh. Ruokailumahdollisuus. Opast. Mh.79.000 €/tontti. Voit tarjota myös metsästä ilman yhteismetsäosuuksia. Vain taitosarja. Opastus ilm.yht. Puruvedelle matkaa n. Sopii vaikka kesäpaikaksi, harrastuskiinteistöksi tai vakituiseen asumiseen! N. Toisella tilalla sähköistetty ja ikäisekseen hyväkuntoinen asuinrakennus sekä vanha navetta ja pihasauna. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. METSÄTILA, Kuusamo 16,35 ha. Ilm. 12.000 €. Ilm. E3, 040 521 9104, jarmo.lahdenmaa@mhy.fi, EPMU, PM. 650 m 3 . Tontit sijaitsevat Ryhäläntien tuntumassa järeän männikkömetsän suojassa, omaa Saimaan rantaviivaa molemmilla tonteilla noin 65 m. Kaksi upeaa rantarakennuspaikkaa Punkaharjun Särkilahdessa, Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. La 14.7.2018 klo 9 KUUSAMO, Käylä. To 23.08.2018 klo 11 IISALMI, Uotilanniementie 33, Paloisvuoren hiihtokeskus. Puuston määrä pienehköstä (n. 0400 677 905. 044 721 3111. Pe 24.8.2018 klo 10 JOUTSA. Lisätietoja antaa: Timo Hongisto, 040 076 0402, timo.hongisto@epmmetsa.fi EPM Metsä 2x100 mm_92mm 4.5.2018 11.31 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄPALSTA JA MÖKKI, Kitee, Kesälahti n. Puusto järeähköä kasvatusmetsää tai uudistuskypsää metsää. Pe 17.8.2018 klo 10 ISOKYRÖ, Ylipään Ns, osoite: Valtaalantie 403, Isokyrö. Rakennukset ikäisekseen nätissä kunnossa ja huollettu aina tarpeen mukaan, kiinteistöllä mm. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha. Ilm. Haemme PUUKAUPAN AMMATTILAISTA vastaamaan puun ostoja korjuutehtävistä Pohjanmaan rannikkoalueella. 050 572 1738 matleena.lindstrom@livia.fi . Touhua mökkilomailun ohessa myös metsässä, sienestä, marjasta ja metsästä omalla maalla! Metsämaan osuus n. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Juva 8,2 ha. E3, Jorma Kilpivaara, puh. Ilm. La 9.6.2018 klo 11 KEMINMAA. Opastus VT4. KAIME, PM. Opastus VT 18 varrella. 5 ha suota. EPM Metsä Oy on Lapuan Saha Oy:n ja EPV Energia Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Ilm. Opast. Metsään. Luonnonkauniit näköalat Saimaalle ja rauhallinen ympäristö. 80luvulla rakennettu noin 80 m 2 konehalli, navetta, autotalli, aitta ja päärakennus. 79.000 €. Vastaamme Lapuan Sahan puunhankinnasta ja toimitamme merkittävän osan Vaskiluodon ja Seinäjoen voimalaitoksien polttoaineista. PKMU, PM. Etäisyys Puumalan palveluista vain noin 10 km. 20 km Punkaharjun taajamasta. ja ilm. E2. 30 km. Maanomistajana mahdollisuus hakea paikallisen metsästysseuran jäsenyyttä. 390 m 3 + vuosien 2015, 2016 ja 2017 kasvu. VASTUU. Ke 23.5.2018 klo 9 LUOTO, Luodon urheilupuisto, osoite: Norra Larsmovägen 70, 68570 Luoto. 5.698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, mutta myös n. 69.000 € ASUINKIINTEISTÖ, Kerimäki Rauvanniemessä noin 1,5km Puruveden rannasta maalaistalon vanha pihapiiri rakennuksineen. 11 ha. Mökissä 2 pientä makuuhuonetta, tupakeittiö, sauna, pesuhuone, wc, pesutilat on rakennettu 1980-luvun alkupuolella. RANTATONTTI, Punkaharju, Särkilahti 0,9 ha. Niemen kärjessä sijaitseva määräala n. Pääosa n. Kisa on samalla Stora Enson mestaruuskisa. 040 587 6088. Toimi nopeasti – näin puustoisia tiloja tarjotaan harvoin! Mh. 3 ha Pro Puruveden ja Metsäkeskuksen yhteishankkeena toteutettua kosteikkoa, alueella mm. Ilm. Vesimatka mantereesta n. Kuusamon kaupungista saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle mahdollista hakea 2 lomarak.paikalle poikkeamista. E3 heino.jaaskelainen@gmail.com tai puh. jäljellä vielä reilusti. 50 km:n etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. Ilm. 0,9 ha on hinnaltaan 79.000 €. Samana päivänä Käylässä tukkilaiskisat. Rannalla v. Nauti omakotiasumisesta ja Saimaan vesistön monipuolisista mahdollisuuksista näissä upeissa maisemissa. 040 581 6940. Hp. Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. Rantasaunalla on löylyhuoneen lisäksi tilava saunatupa. PALVELUKSEEN HALUTAAN TAPAHTUMIA KESÄKISAT 2018 Suomen Metsäurheiluliitto ry. seilonen@pp.inet.fi tai Ensio Kariluoto puh. Mäntsälän seudun metsäkilta, HUMU, PM. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Hp. Vimpelin urheilukeskus. 1968 rakennettu mukavuuksin varustettu mökki, rantasauna, grillikatos sekä varastotiloja, rakennusoik. LÄME, PM. Rakennusoikeutta 250 k-m 2 . 0400 396 345. Ilm. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 200 m 3 . Hyvä ruotsin kielen ja riittävä suomen kielen taito ovat välttämättömiä työn edellytyksiä. 155.000 €. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Rak.paikat vapaa-ajanasunnoille, rak. Opastus VT4. 8 ha) metsämaan pinta-alasta huolimatta noin 1.500 m 3 eli lähes 190 m 3 /ha. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta. Vapaa-ajanasunto ja metsätila Puruveden Haudanlahden rannalla, Punkaharjun ja Kesälahden rajalla, n. Runsaat hakkuumahdollisuudet. 32 11.5.2018 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN Pe 4.5.2018 klo 11 MÄNTSÄLÄ, Hirvihaaran hiihtokeskus, Kuntomajantie 115. Hyvin saavutettavissa oleva kahden tilan muodostama kokonaisuus Sulkavantien varressa Juvalla. fi -palvelun mukaan puustoa n. E3 Reino Seilonen puh.050 400 2244, reino. Vain taitosarja. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella ja Saimaan vesireiteille pääset täältä suoraan. Opastus Nurmes–Kuhmo-tieltä ja Lieksan tieltä. E3 paula.ruotsalainen@mhy.fi puh. Ilm. runsas metsälintukanta. 040 847 2123. To 23.8.2018 klo 10 PAIMIO, Ammattiopisto Livia, Taatilantie 110, 21530 PAIMIO. PPMU. 040 581 6940. JYMY, PM. ÖSI, PM. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Arvostamme hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi itsenäistä ja oma-aloitteista otetta työntekoon. Ma 2.7.2018 klo 11 KAJAANI. ilm.yhd. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, suuruus 0,042000/76,970862 (tilikauden 2016 ylijäämän jako 34.000 € manttaalia kohden). 040 705 6320. Vain taitosarja. Yhtiön liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa ja puunhankintamäärä noin 300 000 m3 vuodessa. Kok.puusto n. Hyvä metsäautotie tilan läpi. Hp. 1 km. Pe 10.8.2018 klo 10 JOUTSA. E3, ulla.tommola@gmail.com puh. LAMU, PM, PSM La 30.6.2018 klo 11 NURMES, Kotilanvaaran hiihtokeskus. 11 ha, josta n. 179.000 € / tarjous. KUMU, PM. 10 km, Savonlinnasta n. Tied. VASTUU Ke 15.8.2018 klo 11 KEURUU, Jukojärvi, Veikkolantie 20. TONTTI, Puumala Puumalan Ryhälässä kaksi AO-tonttia pientalon rakentamiseen ranta-asemakaava-alueella. oikeus 150 k-m²/paikka. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie tilan läpi. E3, velu.sipola@gmail.com tai puh. Ruokailu sisältyy osanottomaksuun. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. Ilm. tommola@gmail.com puh. Pe–la 31.8.–1.9.2018 SM-kisa Koillismaalla. 0,5 ha on hinnaltaan 89.000 €, Kirveslahden rannalla sijaitseva määräala n. Mahdollisuus ruokailuun. Metsät hyvässä kasvukunnossa ja tuottavat polttopuun lisäksi myös puunmyyntituloja lähivuosina. Mh. 050 464 6500 METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. 6 ha metsää, jossa puustoa n. PPMU/Käylän MMS, PM. E3, ulla. E3, antti.alho@mhy.fi tai puh. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Johnny Fagerholm 040 736 4547 tai johnny.fagerholm@svf.fi . 0400 264 395
Kuka ja miten voi päättää ja vastata metsään liittyvistä asioista esim. storaenso.com/careers Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuoteja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Suomalaisilla sahankäytön taitajilla sen sijaan on. Jos työkelit jatkuvat lumettomina pitkään eikä pakkanenkaan haittaa, huonolaatuiset viljelymänniköt ovat seuraava kohde. Nyt kun ammattikäyttöön suunniteltu moottorisaha on kevyt, tehokas ja kohtuullisen toimintavarma, sitä ei enää haluttaisi hyödyntää hakkuutöissä. Edellytämme hakijoilta vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Lue lisää ja hae tehtävää 20.5.2018 mennessä osoitteessa www.storaenso.com/careers/ Lisätietoja tehtävästä antavat: Ostopäällikkö Jarmo Tuovinen: jarmo.tuovinen@storaenso.com, p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Konsernin palveluksessa on noin 26 000 henkilöä yli 30 maassa. Metsäasiantuntija Haemme metsäasiantuntijaa Etelä-Suomen hankinta-alueelle: Kouvolan tiimiin, Kotkan toimistoon Haminan kaupungin alueelle vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Jäävän puuston voi pelastaa tukkipuiksi poistamalla kaikki äärimmäisen oksaiset ja kaksihaaraiset männyt ja vastaavanlaiset kuuset, joita usein on harvakseltaan seassa. Miten hallinnoidaan metsätilaa, jos toinen puolikas on veljeni leskellä käyttöoikeuksin muttei omistusoikeuksin. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back (vs. Lähde: Luke Vastaus VUOTTA METSÄLEHTI PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA Entisinä aikoina moottorisahaa oli pakko käyttää hakkuissa, vaikka ne olivat keskentekoisia raakileita ja vaaransivat käyttäjän terveyden. Viljelykoivikoiden laatuharvennukset ja luonnonkoivujen ja muiden lehtipuiden hakkuut nuorten kuusikoiden niskoilta olisivat tärkeitä kohteita. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Tehtävässä menestyminen edellyttää soveltuvaa metsäalan koulutusta ja riittävää työkokemusta. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Jos veljellänne ja hänen puolisollaan oli vain hallintaoikeustestamentti, niin leski perii veljenne. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. VÄINÖ SIKANEN Tule muuttamaan maailmaa. 040 037 8197 Aluejohtaja Tomi Tarnanen: tomi.tarnanen@storaenso.com, p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 86. Päättynyt talvi 2018 on sellainen, ettei mieshakkuu missään vaiheessa talvea olisi ollut järkevää. Kumpikin osapuoli maksaa osuudestaan verot ja mahdolliset tappiot saa vuosittain verovähennyksiin. Niinpä niiden määrä on huimassa nousussa harvennetuissa nuorissa metsissä. 3 300 metsänomistajaa, jotka omistavat metsämaata n. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen viimeistään 25.5.2018 sähköpostilla suvi.kokkola@mhy.fi. Edellistalvi olisi ollut hyvä. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Metsäasiantuntijan tehtävässä pääset vastaamaan puun ostosta, metsäpalveluiden myynnistä sekä omien asiakkaiden tietojen hallinnasta. You are the opportunity. Suosittelen, että teette perinnönjaon tilasta murtolukuosiin. Ylispuiden poistot on usein järkevintä antaa pätevän moottorisahamiehen tehtäväksi, joskus yhteistyössä ajokonemiehen kanssa. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 17. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 33 PILKKEITÄ / 11.5.2018 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Ristiinan ja Suomenniemen alueet). Konehakkuissa tällaiset puut kierretään kaukaa. Veljenne olisi pitänyt tehdä testamentti teille, jos olisi halunnut pitää tilan suvussa. Asiakkainamme on n. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Arvostamme yksityismetsätalouden ja puukaupan tuntemusta, tuloshakuisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä reipasta ja ennakkoluulotonta otetta asiakaspalveluun. Rungot tulee tarkasteltua kaikilta kanteilta, ja alkava tervasroskin havaitaan helposti. Vanhempamme poissulkivat omassa keskinäisessä hallintaoikeustestamentissaan puolisoiltamme avio-oikeuden kaikkeen omaisuuteensa. 09 315?49?803 Eero Sala p. alkaen tai sopimuksen mukaisesti. 040 041 1988 MÄNTY-SAIMAA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa toimii Mäntyharjun ja Savitaipaleen kunnissa sekä Mikkelin kaupungissa (ent. 15 000 ja istuttamalla n. Silloin olette verotusyhtymä. Tunnistitko itsesi. ASKO AHONEN Korkeakoski Moottorisaha on yhä oiva peli hakkuissa Veljeni ja minä perimme aikoinaan äidiltämme metsätilan, ja olemme olleet kuolinpesän omistajina puoliksi. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Veljenne lesken kannattaisi antaa teille valtakirja metsäasioiden hoitoon. Moottorisahoja valmistetaan vuosittain suuria määriä maailmanlaajuiseen käyttöön, eikä sukupuuton uhkaa ole näköpiirissä. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli 10 miljardia euroa. Liity joukkoomme. Järeät, ikääntyneet tukkikoivut ovat useimmiten latvapäistään vankasti monihaaraisia ja vain moottorisahurin nujerrettavissa. Miestyö on vain hyvien olosuhteitten vallitessa tehtävää toimintaa, ja hyvät talvet täytyisi siksikin hyödyntää. Asiallisia miestyökohteita on runsaasti, ja niitä pitäisi ryhtyä tekemään jo syyskuun puolivälistä alkaen. Minulla on yhä 50 prosentin osuus metsätilasta, ja olen hoitanut käytännössä kaikki pesän metsäasiat. (Ei tavoitettavissa 14.-18.5.) suvi.kokkola@mhy.fi, 044 7631300 Metsänomistajat MHY Mänty-Saimaa 2x120mm_92mm 3.5.2018 11.23 Sivu 1. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Tuomas Nikulin) p. Samalla muutut myös itse. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Hänellä on nyt omistus-ja hallintaoikeus veljenne omaisuuteen. 120 000 ha. Kuolinpesän varoista maksetaan verot. 65 000 hehtaaria. Nyt veljen Tilan hallinnointi kälyn kanssa LUKIJAKYSYMYS leski on saamassa hallintaoikeuden veljeni puolikkaaseen keskinäisen hallintaoikeustestamentin kautta (koska on lapseton pari). Yhtymässäkin päätösten on oltava yksimielisiä. Työtehtäviin kuuluu metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. Työsuhde alkaa 1.8. Teidän on tehtävä yhteisellä päätöksellä tilaa koskevat ratkaisut. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 137 000 (KMT/17) Painopaikka Punamusta, Joensuu 1) 2016 uudistettiin yksityismetsää kylvämällä n. Työtehtäviisi kuuluvat oston suunnittelu, puukaupan ja metsäpalveluiden myynti ja markkinointi sekä metsäneuvonta. Haemme Metsäasiantuntijaa Ristiinan toimistollemme. metsän tarpeellisista hoidoista ja veroista. Leskellä ei ollut avio-oikeutta metsätilaan, mutta hän perii silti lapsettoman puolisonsa. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Suvi Kokkola
Vuodessa Äänekoskella tarvitaan puuta yli kuusi miljoonaa kuutiometriä. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Aikojen saatossa italialaiset ovat tutkineet ”napolinvaahteraa”, espanjalaiset ”granadanvaahteraa” ja Afrikanseikkailijat ”afikanvaahteraa”. rasta useita eri alalajeja ja muotoja, esimerkiksi sen perusteella, onko lehden alapinnalla haivenmaista nukkaa paljon, vähän tai ollenkaan. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Joulukuisella Äänekosken vierailulla minulle nimittäin selvisi, että uusi biotuotetehdas haukkaa päivittäin puuta 240 tukkirekallista ja 72 junanvaunullista. Työttömyyttä suurempi ongelma alkaa olla jo työvoimapula. Kiinalaisia oli mukana myös joulukuisella Äänekosken matkalla. Viljeltynä puun menestymisvyöhyke on toki paljon laajempi, aina Tanskaa ja Amerikkaa myöten. Siinä eräänlaisena kompromissina sivuutettiin puun tulkinnanvaraiset muunnosluokitukset ja italianvaahtera määriteltiin jälleen yhdeksi omaksi lajikokonaisuudekseen Millerin alkuperäisen kuvauksen mukaisesti.. Puuta Suomen metsissä riittää, mutta ihmetellä pitää, riittävätkö raiteet ja junanvaunut. Italianvaahteran luontainen levinneisyysalue ulottuu Luoteis-Afrikasta Italian ja Espanjan yli Etelä-Saksan maisemiin saakka. Junamatkalla Helsingistä Kajaaniin näki, kuinka puu liikkuu kiskoja pitkin. Kauan ei tarvinnut miettiä, minne se kaikki oli matkalla. ”Se on hyvin yleinen useissa paikoissa Italiaa, erityisesti Roomassa, jossa se on yksi maan suurimmista puista ja sitä arvostetaan lehtiensä koon takia, jotka ovat suuria, tarjoten loistavaa varjostusta; joten näitä puita istutetaan säännöllisesti teiden varsille ja asumusten lähelle” (vapaasti käännettynä, The Gardeners Dictionary 1768). Kainuussa ollessani tuli sitten myös kauan odotettu uutinen Kuopion sellutehdasinvestoinnin etenemisestä. Kiinalaiset olivat päättäneet tulla hankkeeseen mukaan. Vaatimattoman näköiset kellertävät kukinnot houkuttelevat mesikasteellaan paikalle runsaasti pölyttäviä hyönteisiä. Tai kenen mailla puu sattuu kulloinkin kasvamaan. Vuoristoseuduilla italianvaahteran pituus jää valtaosin tunturikoivun ja pensasmustikan välimaastoon. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. 34 11.5.2018 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT 75 VUOTTA 18.5. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Yksi heistä esitti kysymyksen: Mitä Äänekosken kannattavuudelle tapahtuu, jos kiinalaiset lakkaavat ostamasta sen tuottamaa sellua. Italianvaahteran kellertävät kukinnot houkuttelevat paikalle pölyttäviä hyönteisiä. Puun liikkeellä pitämistä saattaa hidastaa myös kaiken aikaa paheneva pula tukkirekkojen kuljettajista. Italianvaahteran lisäksi hän nimesi tai kuvasi julkaisuissaan nelisensataa kasvilajia. Useimmiten puu kasvaa sekapuuna muiden lajien joukossa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. KAINUUN MATKALLA SELVISI sekin, että maaseutu autioituu nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tosin vieressäni istui nuori mies, joka kertoi olevansa Kainuusta kotoisin ja toivoi voivansa muuttaa sinne takaisin, jos vain töitä löytyisi! Puu liikkuu ”Ihmetellä pitää, riittävätkö raiteet ja junan vaunut.” HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat HUHTIKUUSSA 250 vuotta sitten julkaisi lähes 80-vuotias englantilainen kasvitieteilijä Philip Miller kuvauksen uudesta vaahteralajista. Erityinen huolenaihe on metsäautotieverkosto, joka muiden pienempien teiden lailla rapautuu kovaa vauhtia. Markkinasellu, jota Suomesta vietiin viime vuonna kahden miljardin euron edestä, ei todellakaan ole erityisen korkean lisäarvon tuote. ESKO JOUTSAMO , metsänhoitaja, Kerava (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Miller antoi puulle latinankielisen nimen Acer opalus , ”The Italian Maple” (italianvaahtera). Sillä puolestaan voidaan tehdä uusia investointeja, jotka toivon mukaan kohdentuvat korkeamman lisäarvon tuotteisiin. Optimiolosuhteissa avoimella paikalla kalkkipitoisessa maassa puu voi varttua reilusti yli 20-metriseksi ja rungoltaan toista metriä paksuksi. Metsätaloudellista merkitystä italianvaahteralla ei juurikaan ole, joskin siitä on romantiikan aikakaudella parisen vuosisataa sitten nikkaroitu tärkeitä tarve-esineitä kuten aseenperiä ja nuuskarasioita. Lehdistö on ollut huolissaan suomalaismetsien päätymisestä kiinalaisten vessapaperiksi. Kuopion uusi sellutehdas tulee haukkamaan saman verran puuta kuin Äänekoski, ja tuotantokin viedään samaan osoitteeseen eli Kiinaan. Se ei tiedä hyvää uusille investoinneille. Luulen, että vastauksella oli tärkeä merkitys Kuopion investointipäätökselle. Philip Miller toimi kotikaupunkinsa Lontoon kasvitieteellisen puutarhan, Chelsea Physic Gardenin, pääpuutarhurina lähes viisikymmentä vuotta. Philip Millerin Charles-poika jatkoi isänsä puutarhuriperinnettä, ollen muutaman vuoden Cambridgen kasvitieteellisen puutarhan ensimmäinen kuraattori. Metsä Fibren edustaja kertoi, että sellulle riittää kyllä markkinoita maailmalla ilman kiinalaisiakin. Puutarhaan istutettiin tuona aikana valtavat määrät uusia kasveja, ja puutarhasta kehkeytyi yksi Euroopan lajirikkaimpia. Vaahteroille tyypilliseen tapaan puu aloittaa keväällä kukintansa jo ennen lehtien puhkeamista. Näistä osa oli jokseenkin tai täysin tuntemattomia ruotsalaiselle kasviluokittelija-kollegalleen Carl von Linnélle. KUOPION INVESTOINTIUUTISTA ei ole otettu kaikkialla ilolla vastaan. Yli kaksisataa vuotta myöhemmin Cambridgen yliopistopainossa julkaistiin Euroopan kasviatlas, Flora Europaea. Rakkaalla puulla monta nimeä Millerin jälkeiset kasvitieteilijät ovat luokitelleet italianvaahteMonimuotoiset italianvaahterat Ihanteellisissa olosuhteissa italianvaahtera kasvaa jopa 20-metriseksi. NUORTEVA PIDIN PIENEN KEVÄTLOMAN Kainuussa. Toivottavaa tietenkin olisi, että sellu jatkojalostettaisiin kotimaassa, mutta sellun maailmanmarkkinahinta on juuri nyt hyvällä tasolla ja metsäfirmat saavat siitä mukavasti kassavirtaa. Kymmeniä kansankielisiä ja tieteellisiä nimiä on käytetty ja kasvitieteellisissä julkaisuissa vallitsee italianvaahteran osalta yhä edelleen nimistösekamelskaa. Italianvaahteran ulkomuoto voi vaihdella kosolti siitä riippuen, missä päin Eurooppaa tai kuinka korkealla vuoristossa puu lymyilee. Heti Kouvolan jälkeen joka ikinen rautatieasema pullisteli puuta – osa vaunuissa, mutta suurin osa pinoissa radan varrella. Hirveän vaikeaa on nähdä, kuinka tämä epäyhtälö voisi ratketa
Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti • Jyrsijäasiantuntija esittelyssä • Mitä kuuluu Luonnonvarakeskukselle. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää heti saatuasi ruudut täyteen. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 35 PILKKEITÄ / 11.5.2018 METSÄKRYPTO 9 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 24. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. PALKINNOT Metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Kangasniemi, Kalakoski, Eero Karjalainen, Oulu ja Eero Numento, Tampere. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . • Hintatilastoinnin harhat H an nu Ja uh ia in en • Winssikerho ylläpitää vanhoja koneita • Kokeilussa akkusaha • Ajankohtainen tietoisku istuttamisesta TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 24.5.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. TOUKOKUUTA. Metsäristikko 6, oikea ratkaisu. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 9”