›› 4–5 METSÄSTÄ Lahon lisääminen ei käy kukkarolle ›› 14–15 Ilman suometsiä ei puuta riitä kaikille ›› 20 Kohtuuhintainen kaadonsuuntaaja ›› 23 PILKKEITÄ Riista: Kauriskanta kääntyi kasvuun ›› 24 Lukija: Tekoja monimuotoisuuden eteen ›› 25 Japaninmispeli onkin kiinalainen ›› 30 Se pp o Sa m ul i Pyydys valmiina Onko ensi kesänä taas kaarnakuoriaisten aika. Luken Markku Rantala seuraa tilannetta. TOUKOKUUTA 2019 • NRO 9 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI M at ia s H on ka m aa UUTISET Haapa kukkii runsaasti ja aikaisin ›› 3 Hirvikannan arviot osuneet yläkanttiin ›› 6 Suurinvestoinnit kääntävät puuvirrat ›› 7 Ristiriitaisia toiveita uudelle hallitukselle ›› 10–11 HENKILÖ Tuhat näytettä muurahaisista Jouni Sorvari tutkii kansalaiskeräyksen avulla suomalaisia muurahaisia. Hyvin alkanut keräys jatkuu edelleen. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 9. Sivut 2–3
Niin painoja kirjoituspapereiden kuin myös muiden paperien tuotanto laski. Huhtikuun lopun lämpöaalto ehti jo herättää kirjanpainajat Etelä-Suomessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Markku Rantala . "Aikaikkuna puukaupan tekoon on usein vain viikkoja." Luonnonvarakeskus seuraa kirjanpainajakannan kehitystä yli 30 paikkakunnalla. Laajemmalla tarjonnalla haluamme motivoida metsänomistajia hoitamaan metsiään”, UPM Metsän johtaja Sauli Brander kertoo. Rantalan Elimäelle Kouvolaan asettamasta seurantapyydyksestä löytyi vapun jälkeen pieni määrä kirjanpainajia. Niiden turvin myös konsernien sahateollisuus pystyy investoimaan reippaammin”, toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo järjestön tiedotteessa. Yleensä lennot aloitetaan vasta toukokuussa, mutta poikkeuksellisen kuivan maaston takia tähystykset aloitettiin tänä vuonna jo aiemmin. Kirjanpainajien levittämien sinistäjäsienien seurauksena arvokkain tukkipuuosakin pilaantuu energiapuun arvoiseksi. Sellutehtailla ja sahoilla ahkeroitiin alkuvuonna Sellunkeitto ja sahaus olivat kasvussa alkuvuonna. Huhtikuun aikana maastopaloja on ollut noin 300 kappaletta, kun vuosi sitten vastaavaan aikaan niitä oli vajaat 90 kappaletta.. Jos tuulenkaatamia kuusia ei korjaa pois metsästä, kirjanpainajat voivat kuivattaa seuraavaksi pystyssä olevia puita." Kun kesä on riittävän lämmin ja heikkokuntoisia kuusia tarjolla saaliiksi, kirjanpainajien määrä voi ylittää epidemiarajan. Metsänomistajan kannattaa tarkkailla vihreä latvaisia tuulenkaatoja kuoriaisten tekemien reikien ja purukasojen varalta. Metsästystä piti tärkeänä kolmannes vastaajista, toisaalta liki puolet piti metsästystä merkityksettömänä tai vain vähän tärkeänä. Kuuman viime vuoden jäljiltä hankien alla talvehti huomattavasti suurempi kuoriaismäärä kuin vuosi sitten. Kirjanpainajien tuhovoima perustuu siihen, että niin toukat kuin aikuiset kuoriaiset syövät käytäviä kuusen nilakerrokseen ja levittävät puuhun samalla sinistäjäsieniä. LYHYET UUTISET 9.5.2019 / AJASSA 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva K uusikot ovat taas tänä kesänä vaarassa joutua kirjanpainajakuoriaisten kuivattamiksi. ”Suuret metsäteollisuuskonsernit hyötyvät näistä yritystuista. Metsäteollisuus ry:n mukaan sellun tuotanto nousi tammi-maaliskuussa vuodentakaisesta kuudella prosentilla 2,1 miljoonaan tonniin ja sahaus kolmella prosentilla kolmeen miljoonaan kuutioon. Viime kesän kuumuusjaksolla epidemiaraja paukkui useilla paikkakunnilla Keski-Suomea myöten. ”Tuotteistamisen tavoitteena on tarjota metsänomistajille enemmän vaihtoehtoja. Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-sivuston kyselyn mukaan puuntuotanto on tärkeä tai erittäin tärkeä tavoite peräti 87 prosentille kyselyyn vastanneista metsänomistajista. Sen sijaan paperintuotanto laski kuudella prosentilla 1,6 miljoonaan tonniin, kartongin tuotanto kahdella prosentilla 0,9 miljoonaan tonniin ja vanerin tuotanto neljällä prosentilla 300 000 kuutioon. Se tarkoittaa, että kuoriaisten joukkovoima riittää iskemään myös terveisiin kuusiin. Kritiikin kärki kohdistuu yritystukiin, joista etenkin päästökauppakompensaatio ja energiaverojen palautukset ovat järjestön mukaan haitallisia tasaveroisen investointiympäristön kannalta. Muitakin tärkeitä tavoitteita oli: Luontoarvoja, virkistystä ja maisemaa piti tärkeinä 66 prosenttia vastaajista. Rantalan mukaan lähes varmoja kirjapainajien uhreja ovat tuoreet tuulen kaatamat kuuset hakkuuaukkojen reunoissa. Toukokuun alussa kuoriaisia löytyi jo pyydyksestä Elimäellä Kouvolassa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Heli Viirin mukaan kirjanpainajien aikuistumisesta kertova lämpösumma tuli viime vuonna täyteen jo 10–14 päivää ennen metsätuholaissa säädettyä tuhopuiden poiston takarajaa. Sahateollisuus arvostelee Rauman sahahanketta Metsä Groupin suunnitelma rakentaa suursaha Raumalle on hermostuttanut yksityisiä sahoja edustavan Sahateollisuus ry:n. Metsäpalojen tähystyslennot aloitettiin etuajassa Tämän kevään ensimmäinen metsäpalojen tähystyslento tehtiin huhtikuun lopulla Varsinais-Suomessa. Ne tulevat muun muassa yh tiön sähköiseen kauppaan. Kertyneen tiedon ja kokemusten perusteella yhtiö aikoo tuotteistaa jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja tuoda ne entistä näkyvimmiksi palvelutarjonnassaan. Markku Rantala tarkistaa neljän viikon välein pyydykset 16 eri paikassa. "Ne hälyttävät kirjanpainajat aterialle heti. Takatalvi iski, mutta alkukesän säät näyttävät, kuinka vilkasta kuoriaisten lentelystä lopulta tulee. UPM tuotteistaa jatkuvan kasvatuksen hakkuut UPM Metsä on tehnyt jatkuvan kasvatuksen hakkuita omissa ja asiakkaidensa metsissä vuodesta 2014. Puuntuotanto tärkein tavoite Puuntuotanto ja metsätalous ovat metsänomistajille keskeisiä tavoitteita. Etelä-Suomessa kuuset kannattaa kuljettaa tehtailKuoriaisilla taas iskun paikka Kylmät kesät tukahduttivat takavuosien kirjapainajaepidemiaa, mutta nyt kuoriaiset voivat jälleen rei'ittää joukolla kuusia. "Parveilu on voimakkainta toukokuussa", Rantala kertoo. Lakirajat eivät riitä Jos metsänomistaja haluaa saada myytyä kirjanpainajan iskemästä kuusikosta tukkipuuta, hakkuu tulee tehdä epidemiakesänä nopeasti, vaikka lintujen pesimiskausi olisikin kuusikoissa kiivaimmillaan. Puun nestevirtaukset heikkenevät ja kuusi kuolee
. Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija.. Valtuuskunnan toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Metsänhoitoyhdistys Koillismaan puheenjohtaja Matti Alatalo Pudasjärveltä. Myöskään usean yhdistyksen alueella metsää omistavat eivät joudu maksamaan perusmaksua moneen kertaan. Lisääntyy vain tuoreessa kuusipuussa. Luonnonvarakeskus seuraa kirjanpainajakannan kehitystä yli 30 paikkakunnalla. . MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Eerikki Viljanen Vihdistä. Hän voitti äänestyksessä MTK-Kuhmon puheenjohtajan Eija Komulaisen . Silloin ratkaistaan muun muassa järjestön tulevat säännöt. Metsänomistajien osuus järjestön jäsenmaksuista pysyy nykyisellä, noin kolmen miljoonan euron vuositasolla. Maataloustuottajajäsenet eivät jatkossa maksa metsäperusteista osaa tuottajayhdistysten jäsenmaksun osana. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Normaalisti se saa lehtensä noin kaksi viikkoa koivun lehteen tulosta. Milloin lehdet tulevat. Toukokuun alussa kuoriaisia löytyi jo pyydyksestä Elimäellä Kouvolassa. Mutta kyllä lehdet sieltä tulevat. Markku Rantala tarkistaa neljän viikon välein pyydykset 16 eri paikassa. Nykyisin jäsenmaksuja kerätään seitsemän ja puoli miljoonaa euroa. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Eminorkot ovat noin kaksi kertaa pidempiä (10–18 senttiä) kuin hedenorkot (8–10 senttiä). Kaikki ryhmän yksilöt ovat syntyneet kasvullisesti emopuun vesoista ja ovat siten perimältään saHaapa otti varaslähdön Haavan kukintaa Rovaniemellä huhtikuun lopulla (26.4.2019). Tuoreet kirjanpainajakuuset kerättävä metsästä mahdollisimman nopeasti alkukesästä. Haapa on kaksikotinen kasvi, jolla hedeja emikukinnot eli norkot sijaitsevat eri puissa. . Jos haapa ei nuoren iän takia edes kuki, elon etämerkit ovat todella vähäisiä. Haapa esiintyy luonnossa usein tiiviinä pienialaisina puuryhminä. Rei'ittää kuusen rungon. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Keskimäärin MTK:lle maksettava jäsenmaksu on vuonna 2021 noin 15 euroa. Lämmin viime kesä tuotti haapaan valtaisan määrän kukka-aiheita, minkä seurauksena haapa kukkii nyt myös poikkeuksellisen runsaasti. Yksittäisten tuoreiden kirjanpainajakuusten aisaaminen eli kuorinta esimerkiksi moottorisahalla voi hidastaa tuhon leviämistä. Tarkemmat suuntaviivat MTK:n järjestöuudistukselle saadaan MTK:n valtuuskunnan ensi syksynä järjestettävässä kokouksessa. . Haavalle kukinnan epäonnistumisesta ei ole suurta haittaa, sillä juurija kantovesat huolehtivat haavan säilymisestä monimuotoisuuden ykköspuuna. Nykyisin pelkkää metsää omistavien jäsenmaksu on kahdeksan euroa vuodessa. Kuusia kuivattava kaarnakuoriainen. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Siksi nuo kukinnoiltaan huomattavan tuuheat puut lienevät kaikki eminorkkopuita. Haavan hidas lehteen tulo huolestuttaa silloin tällöin. Parveilu alkaa keväällä, kun ilman lämpötila nousee yli 18 ja karikkeen yli 10 asteeseen. . le viimeistään kesäkuun kuluessa kuoriaisten aikuistumisen ja tuhokierteen estämiseksi. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Metsänomistajat maksavat sen osana metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksua. Täydessä kukassa olevat suuret haavat ovat kuin havupuita, vain heikosti latvuksen läpi valoa päästäviä. Jopa napapiirillä haapa alkoi kukkia huhtikuun viimeisinä päivinä, kun normaaliajankohta on touko–kesäkuun vaihde pohjoisessa ja toukokuun alku etelässä. "Hakkuut pyörivät vielä hyvän tovin ennen kesälomia. Lypsykarjan lisäksi mies hoitaa metsiään ja urakoi maarakennusalalla. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 9.5.2019 Kuoriaisilla taas iskun paikka Kylmät kesät tukahduttivat takavuosien kirjapainajaepidemiaa, mutta nyt kuoriaiset voivat jälleen rei'ittää joukolla kuusia. Siksi tällaisessa ryhmässä voi olla vain hedetai emikukkia, mutta ei molempia. Alatalo on monen toimen maaseutuyrittäjä. Kuusta pääasiassa sahaavan Versowoodin metsäjohtaja Jussi Torpo kertoo, että kuusikoiden korjuuajankohtia pystytään järjestelemään. . Jo kuolleet ja kuorettomat kuusirungot kannattaa säästää metsään lahopuuksi. Valtuuskunta on järjestön ylin päättävä elin. manlaisia. Hän on myös MTK:n metsävaltuuskunnan jäsen. Kirjanpainajien aiemmin kuivattamat kuuset, joista kuori on jo irronnut, kannattaa säästää metsään lahopuuksi. Purukasoja rungolla ja puun juurella. MTK tavoittelee jatkossa yhdeksän miljoonan euron vuotuista jäsenmaksukertymää. "Metsänomistajan näkökulmasta aikaikkuna tuhon havaitsemiseen ja puukaupan tekoon on usein vain viikkoja", Viiri sanoo. FAKTA KIRJANPAINAJA . Metsänomistajat ymmärtävät yleensä hyvin, jos oman kirjanpainajilta säästyneen kuusikon korjuu siirtyy loppukesään toisen, epäonnisemman kuusikon tieltä. Jatkossa jäsenmaksun suuruus kytkettäneen metsäpinta-alaan. Kuusitukki käy kaupaksi Puunostajien mukaan metsänomistajat voivat saada kirjanpainajien iskemät kuusikot kaupaksi nopealla tahdilla, sillä kuusitukkileimikot kiinnostavat sahoja ja metsäyhtiöitä normaalilla tavalla. . MIKKO RIIKILÄ MTK:n valtuuskunnan kevätkokouksessa käsiteltiin järjestön vuosien 2021– 2025 jäsenmaksuja. . Yhdistys tilittää jäsenmaksut tuottajajärjestölle. Kirjanpainajakuusikoita pystytään ottamaan jonkin verran korjuuseen alkukesälle", Torpo sanoo. Metsänomistaja pääsi puheenjohtajistoon Metsäväki sai edustajansa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajistoon. Eminorkot ovat herkkiä kylmälle. Jos kaikki muut puulajit ovat jo täydessä kasvussa, mutta haapa on edelleen täysin lehdetön, herää epäilys, onko puu kuollut. MTK-metsänomistajien maksuosuus ei nouse RISTO JALKANEN, teksti ja kuva Haapa on tänä keväänä kukkinut erittäin aikaisin. "Kesän korjuuohjelmaan on mahdollista sovitella kirjanpainajakohteita, jos ne tiedetään ajoissa", kertoo UPM:n Keski-Suomen aluejohtaja Tero Nieminen . . Koska haapa tulee lehteen viimeisenä meikäläisistä lehtipuista, on mielenkiintoista seurata, milloin aikaisin kukkinut haapa saa tänä vuonna lehtensä. Lehtivätköhän ne tällä kertaa samanaikaisesti
Nyt yhden kesän kansalaiskeräys on tuottanut liki tuhat näytettä, ja kartoitus jatkuu vielä tämän vuoden. Joka tapauksessa Pohjois-Suomen metsänomistajien tulevaisuus näyttää hyvältä. ON MAHDOLLISTA, että biojalostamo rakennetaan sekä Kemiin että Kemijärvelle, varsinkin jos puunhankintaan lasketaan mukaan tuontipuuta kotimaisen raaka-aineen täydentäjäksi. Metso-ohjelmaa arvostaa niin metsäkuin luontoväkikin. Hakkuiden lisääntyessä suojelua tulee lisätä paitsi metsäluonnon monimuotoisuuden myös Suomen metsäteollisuuden maineen ylläpitämiseksi. Sopivaa raaka-ainetta ei ole kovin monessa paikassa tarjolla, eikä ainakaan Suomen kaltaisessa vakaassa maassa, jossa investoijan riski on pieni. Viime vuosituhannella valtio käytti paljon rahaa pohjoisen vajaatuottoisten metsien uudistamiseen, ja nyt tuo investointi on mahdollista saada tuottamaan. Kemijärven biojalostamohankkeen takana olevat kiinalaistahot Metsä Groupin ilmoitus saa tarkastamaan laskelmansa vielä kerran. Esimerkiksi silmällä pidettäviin kuuluvasta ruotsinloviniska-nimisestä muurahaisesta ei ole toistaiseksi saapunut yhtä ainutta näytettä. Tupsukekomuurahainen yleisin Tähän asti näytteitä on tullut kymmenestä kekoja rakentavasta muurahaislajista. Ainoa tapa saada myös metsäalan tuki on vapaaehtoisuus. Silti se kertoo samasta ilmiöstä. 9.5.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA TIIA PUUKILA, teksti MATIAS HONKAMAA, kuva K ansalaiset ovat kirjaimellisesti kantaneet kortensa kekoon. Myös yhteiskunta hyötyy, kun puu käy kaupaksi. AJANKOHTAINEN METSÄ GROUPIN uutinen laajasta investointisuunnitelmasta sähköisti keskustelun Pohjois-Suomen biojalostamoista. Yksi yhteinen on Metso-ohjelmaan panostaminen. Kumpi ehtii ensin, Kemi vai Kemijärvi. Se johtuu pitkälti siitä, että ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Metsänomistajille maksetaan suojelusta korvaus. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen vuoteen 2025 mennessä. Toisaalta vaihtoehtoja on vähän. Vaikka melkein tuhat näytettä on jo tullut, silti joistakin tähän kartoitukseen kuuluvista lajeista ei vielä ole saatu näytettä", kertoo kansalaiskeräyksestä vastaava Sorvari Itä-Suomen yliopistosta. Viime vuonna alkaneessa kekomuurahaisten kansalaiskeräyksessä postitettiin muurahaistutkija Jouni Sorvarille kaikkiaan 969 muurahaisnäytettä. Puu vetää puoleensa METSÄALAN eri tahot kertovat tässä lehdessä toiveitaan uudelle hallitukselle. Nyt hallitusneuvottelijoilla on konkreettisia lukuja, joista keskustella, kun puhutaan metsien hakkuista. Metso-ohjelman rahoitus on viime vuosina vähentynyt. Mahlaa vuotaa nyt koivuista." KALLE 62 Lukijakuva Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. On hyvä, että Metsä-Group kiirehti kertomaan omat suunnitelmansa hyvissä ajoin. LIINA KJELLBERG Panostusta Metso-ohjelmaan "Kurre juomassa. Meillä puhutaan paljon puusta ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, mutta monessa muussa maassa alan yrityksiä ohjaa raaka-ainepula. Jotain keräyksen tehokkuudesta kertoo, että valtakunnan metsien inventoinnissa vuosina 2005?–2008 löytyi neljän kesän aikana yhteensä runsaat 530 kekomuurahaispesää. Toivottavasti uusi hallitus ymmärtää Metso-ohjelman merkityksen. Uusimmassa väliarvioinnissa todetaan, että ilman lisäresursseja ohjelma ei pääse tavoitteisiinsa. BIOJALOSTAMOJEN RINNALLA Kiepin sahan uudistaminen on pieni investointi. Mäntyharjulla sijaitsevalla Kiepin sahalla sen sijaan tartutaan jo tuumasta toimeen. Sahan pari vuotta sitten ostanut israelilaisyritys ilmoitti viime viikolla aikovansa kaksinkertaistaa sahan tuotannon 2021 mennessä. Suurin osa eli noin puoKanna kortesi kekoon Muurahaistutkijan kaappi notkuu kekomuurahaisnäytteitä, ja vielä olisi tilaa uusille. Muurahaisnäytteitä kaivataan edelleen kaikkialta Suomesta. Kumpaankin kaupunkiin suunniteltujen laitosten valmistelut ovat jo pitkällä, mutta rakentamispäätökset puuttuvat vielä. Riittääkö puu varmasti. Kuitupuulla ei rikastu, mutta harvennuksilla varmistetaan tulevaisuuden tukkileimikot. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla metsät pursuavat harvennuspuuta, jota on ollut vaikea saada kaupaksi. Suomalainen puu vetää puoleensa entistä enemmän myös ulkomaisia investoijia. Keräyksessä selvitetään kekoja rakentavien muurahaisten levinneisyyttä ja elinympäristövaatimuksia ympäri Suomen. "Tavoitteena on, että mahdollisimman monesta lajista löytyy useampia näytteitä
Erityisen mielenkiintoisia ovat olleet myös pihoilta tulleet näytteet, sillä tutkijat eivät mielellään jalkaudu yksityispihoille. KOLUMNI Verkkokeskustelu: Kumpaa pitäisi uskoa. C: Suurella vaivalla pieni hyöty. Kuvan keolla on ikää noin parikymmentä vuotta. Ehkä joku päivä sitten. Meidän metsässä ostomies kehui ensiharvennuskoh detta hyväksi, mutta ei halunnut antaa lisähintaa, koska "pitäähän joillakin kohteilla tienata hyvin". A: Pienellä vaivalla suuri hyöty. Sen perusteella voit sitten tehdä metsän käyttöilmoituksia ym. METSÄTÖISSÄ PARAS TAPA tehostaa omaa työtään on välttää metsän kasvun kannalta turhien hoitotoimenpiteiden tekemistä. Se on selkeästi Suomen yleisin kekoja rakentava muurahainen Kaiken kaikkiaan Suomessa on 12 muurahaislajia, jotka tekevät itselleen keon tai peittävät pesänsä kasvimateriaa lilla. Leanajattelussa tekemisestä karsitaan kaikki turha pois ja keskitytään vain lopputu loksen kannalta merkityksellisen työn tekemiseen. Ellei tuvassa ole niin synkkää, että viettää mieluummin aikansa metsässä piilossa puuhaamassa. Kumpaa ko uskoa?” JARGON ”Välttämättä ei kannata uskoa aivan sellaisenaan kumpaakaan. Ohjeet muurahaisnäytteiden ottoon ja postitukseen sekä näytteen mukaan tulostettava tietolomake löytyvät osoitteesta www.uef.fi/ muurahaiset. Lopputuloksen kannalta merkityksetöntä työtä ovat ylimääräiset kuljetukset, turhien välivarastojen tekeminen, tarpeettomat liikkumiset, odottamiset, ylituotanto ja turha sekä virheellinen työ. Loppujen puiden kaatamisessa nopeus syntyy nopean katkaisun (=terävä terä) ja oikean kaatosuuntaamisen avulla. Näytteiden avulla kartoitetaan kekoja rakentavien muurahaisten levinneisyyttä Suomessa. "Siellä oli runsaudessa lajien välisiä eroja, mutta loppujen lopuksi lähes kaik kia lajeja löytyi myös pihamaalta", Sor vari kertoo. Jo viime vuoden näytteet osoittavat, että kartoitus toimii hyvin muurahaisla jien levinneisyysalueiden selvityksessä. Ei esimerkiksi tie detä, ovatko muurahaiset vähentyneet tai lisääntyneet viime vuosina. Esimerkiksi taimikon heinääminen on valtaosin metsänkasvun kannalta turhaa toimintaa, paras tapa tehostaa heinäämistä on jättää heinääminen tekemättä. Metsätyöt kannattaa jakaa kolmeen luokkaan. 5 AJASSA / 9.5.2019 let näytteistä on tunnistettu tupsukeko muurahaisiksi. B: Pienellä vaivalla pieni hyöty tai suurella vaivalla suuri hyöty. KEKOMUURAHAISTEN KANSALAISKERÄYS . Uusintakeilaukset alka vat lähivuosina. Runsaslukui suudestaan huolimatta kekoja rakentaviin muurahaisiin liittyy paljon vastausta vail la olevia kysymyksiä. 61% Ei Onko metsässäsi ollut hyönteistai sienituhoja. Menetelmä tuli myöhemmin tunnetuksi japanilaisena menetelmänä Toyotan omaksuessa Fordin menetelmät ja ottaessaan leanin toimintansa lähtökohdaksi. Kartoitus lisää myös osallistujien muu rahaistietoutta, sillä kaikki näytteen pos tittaneet saavat yhteenvedon keräyksen tuloksista. Hulluutta ei kannata optimoida. Jos valitset kaadettavat puut, joudut tekemään valinnan monta kertaa useammin kuin valittaessa vain jäävät puut. OMIA METSÄNHOITOMENETELMIÄ kannattaa jatkuvasti parantaa tavoitteena hoitaa enemmän hehtaareja entistä pienemmällä vaivalla. Varsinaisia kekomuurahaisia on näis tä viisi lajia. Met sään.fi:ssä. . Henry Ford tehosti tuotan toaan nykyisin leanajatteluksi kutsutulla menetelmällä jo sata vuotta sitten. Metsäteollisuudessa leantuotannon henki ei ole vielä aivan mennyt lävitse. . Kansalaiset saavat osallistua tieteen tekoon 2018 ja 2019 postittamalla näytteen löytämänsä muurahaiskeon muurahaisista. Raivaussahan kanssa taimikossa työskennellessä kannattaa valita vain jätettävät puut ja kaataa sen jälkeen ympäriltä kaikki muut puut pois nopeasti. Tuote jätetään siihen tilaan, että seuraavassa työvaiheessa on tehokasta jatkaa työskentelyä. LEAN-TUOTANNOSSA POHDITAAN seuraavan vaiheen työntehok kuutta. . Kaadettuasi ylimääräiset puut pois on taimikko valmis. Leanajattelu ei ole uusi menetelmä. JALKANEN ”Nythän kemerahakemuksen voi tehdä Metsään.fi:n arvion mukaan. Esimerkiksi taimikonhoidossa on tavoitteena jättää 1 800 hyvälaatuista puuta kasvamaan tasaisin välimatkoin. Tehokkuutta lean-ajattelulla Muurahaistutkija Jouni Sorvari näyttää, kuinka kaljukekomuurahaisista otetaan näyte. Metsään.fin laserkeilatulla suunnitelmalla on lähinnä viihdearvo.” TIMPPA ”Paikka paikoin Metsään.fi keilaukset alkavat olla liki kymmenen vuotta vanhoja, jolloin tarkkuus ei ole kummoi nen. Kuinka tuore se mhy:n suunni telma on. FAKTA ”Ihmetyttää, kun Metsäkes kuksen Metsään.fipalvelussa on osin erilaiset kuviotiedot ja hoitosuositukset kuin metsänhoitoyhdistyksen suunnitelmassa. . Uutta tietoa pihamaalta Yhdessä muurahaiskeossa voi olla asuk kaita satojatuhansia ja keolla ikää kymme niä vuosia, jopa vuosisata. Joillakin lajeilla, kuten kaljukekomuura haisella, löytyi uusin pohjoisin havainto. Aloita metsätoiden tekeminen Aryhmästä ja siirrry vasta sitten vähemmän hyötyä tuntissa antaviin hoitotoimenpiteisiin. Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito menee kannattavimpaan Aryhmään, pystykarsinta ja heinääminen vähemmän hyödylliseen Cryhmään. PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. Puu pyyhkäistään nurin ja annetaan kaatua itsekseen omia aikojaan. Jos se on tehty äskettäin, uskoisin enemmän sitä, sillä Metsään.fitiedot saattavat heittää enemmän.” VISAKALLIO ”Siirrä se mhy:n suunnitelma Metsään.fi:hin, koska se on tarkempi. METSÄNHOITOTYÖSSÄ KANNATTAA keskittyä jäävän puuston kasvattamiseen. Ennen harvennuksia pitää metsästä tehdä tarpeeksi tukevaa ja hoitaa ennakkoraivaus kuntoon. . Kotipalstalle laitoin muutaman kuvion perkausta – ja s.postiin tuli parin päivän sisällä hyväksyntä aloittaa raivaus heti!” HARRASTELIJA. Puuntuottamisessa taimitarhan tulee tuottaa helposti istutettavia taimia ja metsänomistajan tulee hoitaa metsä helposti hakattavaan kuntoon. Itse olen ny kyi sin pärjäillyt ilman uusia metsätaloussuunnitelmia, mutta se edellyttää kyllä jonkin sortin tietämystä metsistään.” METSÄKUPSA ”Olen aina pitänyt metsäsuunnitelmia lapsellisena touhuna, kyllä kai jokainen, joka vähänkin ymmärtää metsän päälle, tietää koska sitä pitää hakata.” MEHTÄSIKA ”On se ihan hyödyllistä tietää, paljonko metsässä on puuta, kasvua ja hakkuumahdollisuuksia.” A. Tästä syystä kansalaisten muurahaiskartoitus tuo ar vokasta tietoa tieteelle. Metsätyötä on hyvä tehostaa leanajattelulla. Vieläkö puunhinnat laskevat. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti
Hirvien talvikannan koon arvio perustuu pitkälti metsästäjien Lukelle toimittamaan tietoon. "Valkohäntäpeuroja on jo enemmän kuin hirviä, reilut 110 000 yksilöä." Valkohäntäpeuran tuhoja Luke ei järjestelmällisesti seuraa, mutta Puseniuksen mukaan ne voivat paikoin olla hyvinkin huomattavat, sillä koko peurakanta on pakkautunut Lounais-Suomeen. Metsästysalueet ovat siellä niin suuria, että hirvikantaa on vaikea arvioida maasta käsin, Pusenius sanoo. . Hirviseurueet kirjaavat havaintonsa ja kaatonsa ja arvioivat metsästyskauden loputtua alueelleen jäävän hirvikannan koon. Tällä hetkellä hirviä on metsissämme noin 86 500. Lisäksi tietoa kerätään hirvikolareista ja suurpetojen tappamista hirvistä sekä maaja lentolaskentojen tuloksista. Siellä niitä on paikoin enemmän kuin viisi tuhannella hehtaarilla. Eniten hirviä on maamme eteläja lounaisrannikolla. Puseniuksen mukaan tilanne on tiedossa, ja sen syitä tutkitaan. Puseniuksen mielestä sopiva hirvikanta on hirvitalousalueille asetettujen tavoitekantojen mukainen hieman alle 80 000 hirveä. asuu Joensuussa . 59-vuotias . Luken erikoistutkija . . Eteläja Länsi-Suomen hirvitiheydet vaihtelevat kolmesta neljään yksilöön tuhannella hehtaarilla. "Esimerkiksi metsästystapa pitäisi huomioida nykyistä tarkemmin. Malli antaa kaksi lukemaa, joiden väliin hirvikannan koko 95 prosentin todennäköisyydellä osuu. filosofian tohtori, opiskellut ekologiaa ja ympäristönhoitoa Jyväskylän yliopistossa . Lukessa tiedot syötetään tutkija Tuomas Kukon kehittämään tilastomalliin, joka arvioi, miten paljon hirviä kaikkiaan on sekä miten yksilömäärä jakautuu lehmien, sonnien ja vasojen kesken. Hirvimäärät hallussa Sopiva hirvikanta olisi hieman alle 80 000 yksilöä, sanoo Jyrki Pusenius. Tällä hetkellä hirviä on mallin mukaan 74 500–99 000. . Työ valmistui maaliskuun alussa: metsissämme on hirvijahdin jäljiltä noin 86 500 hirveä. työskennellyt vuodesta 2007 ensin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa, sitten Lukessa KUKA?. Valkohäntäpeuroja on hänen mukaansa jo enemmän kuin hirviä. "Uusin tieto on aina epätarkin." Jyrki Pusenius vastaa sekä hirviettä valkohäntäpeurakannan arvioinnista. Valkohäntäpeurojen määrä on hänen mukaansa kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Luke antaa vuosittain suosituksensa seuraavan metsästyskauden kaatolupamääristä. Koirametsästys saattaa tuottaa erilaista tietoa kuin ilman koiraa tapahtuva metsästys." Hirvikannan arviota käytetään hirvikannan säätelyyn. Hirvimäärissä se tarkoittaa Puseniuksen mukaan noin 50 000 yksilöä, sillä yhdellä luvalla saa ampua kaksi vasaa. "Lentolaskentoja tehdään varsinkin Pohjois-Suomessa. JYRKI PUSENIUS . Vuoden 2017 arvioi oli ensin 90 000 yksilöä, mutta nousi 105 000 yksilöön. Valkohäntäpeuroja riittää Hirvikannan arvioinnin lisäksi Puseniuksen vastuulla on valkohäntäpeuran kannan arviointi. . "Olosuhteet vaihtelevat, on rehevämpiä ja karumpia alueita." Luke suosittelee ensi metsästyskaudelle vajaata 38 000 kaatolupaa. Itäja Pohjois-Suomessa hirviä on pääosin alle kolme tuhannella hehtaarilla. Se, että hirvitiheys olisi sama kaikkialla, ei hänen mukaansa olisi kuitenkaan järkevää. "Uusin tieto on aina epätarkin, sille ei mahda mitään", Pusenius sanoo. Esimerkiksi viime vuonna hirvikannan kooksi arvioitiin 88 000 yksilöä, mutta määrä nousi sittemmin 97 000 yksilöön. . "Se on paras tieto, mitä meillä on." Puseniuksen mielestä hirvikannassa nykyisin tapahtuvat muutokset ovat pientä verrattuna siihen, miten paljon hirviä on enimmillään ollut. Arviot hirvikannan koosta tarkentuvat koko ajan, sillä uusin arvio tarkentaa myös edellisvuosien arvioita. Se on reilut kymmenen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna, mutta enemmän kuin tavoiteltu 68 000–85 000 hirveä. Arvioinnissa haasteensa Viime vuosina hirvikannan arviot ovat osuneet alakanttiin. 9.5.2019 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuva L uonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijalla Jyrki Puseniuksella on takanaan vuoden kiireisimmät kuukaudet. Samalla kun metsästäjät verottivat hirvikantaa, Lukessa kerätiin tietoa hirvien talvikannan koon arviointia varten. Se tarkoittaa keskimäärin kahta, kolmea hirveä tuhannella hehtaarilla. Vuosituhannen vaihteessa talvikanta oli lähes 160 000 yksilöä. Lopullisesti lupamääristä päättää Suomen riistakeskus. Onko arvio Puseniuksen mielestä riittävän tarkka siihen
”Olemme arvioineet puu varojen riittävyyttä alueit tain vuoden 2018 korjuumää rien sekä Luken julkaiseman kestävän hakkuusuunnitteen pohjalta”, kertoo Metsäliitto Osuuskunnan liiketoiminta johtaja Juha Mäntylä . Ostamassa tai myymässä. Paikkansa pala pelissä on myös tuontipuulle. Synergiaa sellusta ja sahatavarasta Rauman sahan tarvitsemat 1,5 miljoonaa kuutiota mäntytuk kia hankittaisiin pääasiassa Suomesta, mutta satama mah dollistaa myös tukin tuonnin. Muun muassa au tomatiikkaan ja konenäköön perustuvia uusia teknisiä rat kaisuja testataan parhaillaan Metsä Fibren Vilppulan ja Rengon sahoilla. Voit käyttää palvelubonuksen metsänhoitotöihin – vaikkapa maanmuokkaukseen, taimien istutukseen tai lannoitukseen. Riissanen ei ota kantaa siihen, vaikuttaako Rauman investointi, josta tehdään lo pullinen päätös vuonna 2020, muiden sahojen tuotantoon. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Rauman sellutehtaan yhtey teen rakennettava saha olisi Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden investointi. Samalla yhtiö kertoi 200 miljoonan euron investoinnista Raumalle ra kennettavaan mäntysahaan. Saha tuottaisi mäntysahatava raa 750 000 kuutiometriä vuo dessa ja kävisi kolmessa vuo rossa viikon jokaisena päivänä. Kemin tehtaan puunhan kintaalue ulottuisi Lapin, Kai nuun ja PohjoisPohjanmaan lisäksi osaan PohjoisKarja laa. ”Haluamme varmistaa, et tä käytössämme on riittävä sa hauskapasiteetti. ”Ruotsista puuta olisi mah dollista tuoda suoraan tehtaal le. Esimerkiksi 500 m³ puukaupasta bonuksesi on 0,7 €/m³ eli 350 €. Metsä Fibren Raumalle suunnittelema sahalaitos rakentuisi etualan kallioiseen maastoon samalle alueelle sellutehtaan kanssa. Sahasta tulisi maailman modernein ja tehok kain yksilinjainen mäntysaha. Meriteitse puuta voidaan tuoda Ajoksen satamaan Bal tiasta ja Venäjältä. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. ”Sahan tuottama hake voi daan hyödyntää sellutehtaalla, ja sellutehtaan lämpöenergi aa sahatavaran kuivauksessa.” Metsä Fibrellä on toimivat mäntysahat länsirannikolla myös Merikarvialla ja Kyrös sä, jotka tuottavat yhteensä noin 465 000 kuutiota sahata varaa. Ju ha Si ni sa lo Metsän ammattilainen välittää. TUTUSTU ETUIHIN JA RYHDY KUMPPANIKSI www.upmmetsa.fi/bonustapuukaupasta Liity kumppaniksi! Saat enemmän etua puukaupasta.. Optimoim me puunhankinnassa koko Itämeren alueen puuvirtoja.” Kuuden miljoonan kuution suunnitelmat Raumalle rakennettava sahalaitos alentaisi Metsä Groupin mukaan tuotantokustannuksia jopa kolmanneksen. Olemme palveluksessa. Suurimmat vaikutukset puuvirtoihin kohdistuisivat PohjoisPohjanmaalle sekä Kainuuseen. 7 AJASSA / 9.5.2019 SAMI KARPPINEN M etsä Group heitti vapun alla hallitusneuvottelui hin lisämausteen ilmoittamal la aloittavansa Kemiin uuden jättiluokan biotuotetehtaan suunnittelun. ”Suomessa on kasvamassa tilastojenkin valossa runsaasti laadukasta mäntytukkia, joten olemme luottavaisia raakaai neen saatavuuden suhteen." Sellutehtaan ja sataman tar joamien synergiaetujen vuoksi mäntytukit voi Riissasen mu kaan olla järkevää kuljettaa Raumalle autolla tai junalla pidemmänkin matkan takaa. Suurin osa tehtaan tarvitsemasta 7,6 miljoonan kuution kuitupuumäärästä on tavoitteena hankkia Suomesta. Riissanen arvioi, että uu della laitoksella sahatavaran tuotantokustannuksia voidaan alentaa noin kolmannes ny kytasosta. Tavoitteenamme on, että sa haaminen on kannattavaa hei kommissakin suhdanteissa”, kuvailee Metsä Fibren saha liiketoimintojen johtaja Jani Riissanen . Toteutuessaan hankkeet li säisivät puunkäyttöä Suomes sa kuusi miljoonaa kuutiota. Ota yhteyttä! Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsä.fi puukauppabonuksen TRIPLASIMME Nyt kannattaa liittyä UPM Kumppaniksi! Korotimme puukaupoista kertyvän palvelubonuksen jopa kolminkertaiseksi. Puuvirrat pyörähtävät Kemin 1,5 miljardia maksa va biotuotetehdas vaikuttaisi voimakkaasti kotimaan puu virtoihin. Valtaosa olisi havukuitupuuta. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat
Siinä näkyy kuusikkoa, puro ja puutuotteita. Siksi kivihiilestä ja öljystä luovuttaessa ei tarvitse tinkiä elintasosta. Etujen määrä on rajattu. "Tarvitaan selkeä signaali. Esimerkiksi lämpöenergiaa voidaan kerätä talteen ravintoloiden poistoilmasta. Elintasosta ei tingitä Ruotsin tavoitteena on, että kasvihuonekaasujen päästöt painuvat nollaan vuoteen 2045 mennessä. Metsäluonnon suojelu sen sijaan on myös naapurimaassa ollut kuuma keskustelunaihe. ”Niiden pitäisi vähentyä 5–8 prosenttia vuodessa, jos Ruotsi haluaa päästä tavoitteeseen”, sanoi ilmastotieteen professori Markku Rummukainen Lundin yliopistosta. Professori Tomas Lundmark, Stora Enson Martin Holmgren ja metsäteollisuuden etujärjestön Linda Eriksson totesivat, että metsänkasvua voi lisätä huomattavasti.. 9 AJASSA / 9.5.2019 ELIISA KALLIONIEMI, teksti JOHAN MARKLUND, kuva K uningasta odotellessa metsäpäivien yleisölle näytetään video. Lisätiedot myyjältäsi! MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com TARJOU KSEN PYYTÄ NEELLE TUKKISAKSET VARUS TE SETELI! 500 € Edut voimassa 31.5.2019 saakka. Ilman yhteistä tulevaisuudenkuvaa on kuitenkin vaikea edetä. Sen jälkeen hiilidioksidia sidotaan ilmakehästä esimerkiksi metsien ja maaperän hiilinieluja lisäämällä. Tutkijat tietävät, kuinka metsien kasvua voidaan lisätä, jopa kaksinkertaistaa. Elinkeinoministeri Ibrahim Baylanin mukaan ilmaston lämpeneminen on maailmanlaajuinen ongelma. Etäältä kuuluu moottorisahan ääni, mutta puun kaatoa ei metsäteollisuuden etujärjestön tilaamassa videossa kuvata. Ruotsissa ne ratkeavat keskustelemalla. Päästöt ovat vähentyneet, mutta vuoden 2014 jälkeen eivät enää merkittävästi. ”Tähän asti yhteistyö Suomen kanssa on ollut liian satunnaista”, pohtii sosiaalidemokraatteja edustava ministeri. Hakkuita on myytävä positiivisilla mielikuvilla. Puutuotteiden kysyntä kasvaa Ruotsin metsäväki toivoo poliitikoilta vastausta siihen, mitä metsiltä halutaan. Toimi nyt ja kysy tarjous! Kotimaiset KESLA-traktorin metsävarusteet ovat loistava työkalu niin metsätöihin kuin muihinkin tilan töihin. Meillä ero kasvun ja hakkuiden välillä on paljon isompi. Metsät liki täyskäytössä Ruotsissa hakkuiden lisääminen ei ole puheenaiheena samalla tavoin kuin Suomessa, sillä talousmetsän ovat jo lähes täyskäytössä. Kun pyydät nyt tarjouksen KESLA-metsäperävaunusta ja/tai -kuormaimesta, saat lahjaksi tukkisakset sekä 500 € etusetelin, jonka voit hyödyntää tilauksen yhteydessä valikoituihin lisävarusteisiin. Metsät ovat hiilinielu, mutta ennen kaikkea puusta voidaan valmistaa tuotteita, jotka korvaavat esimerkiksi muovia tai betonia. Juuri tässä ruotsalaiset ovat taitavia. EU:ssa tilanne on vaikeampi. Professori Tomas Lundmark Ruotsin maatalousyliopistosta toivoo poliitikoilta selvää viestiä, mitä metsiltä halutaan. Sitä selvitetään parhaillaan hankkeessa, jossa myös Rummukainen on mukana. Ministeri Baylanin tavoin hän uskoo, että muutos on mahdollinen ilman, että kansalaiset joutuvat tinkimään elintasosta tai ainakaan elämisen tasosta. Nyt kuuluu vain kohinaa", Lundmark sanoi. Siellä pohjoisen metsätalousmaat Ruotsi ja Suomi ovat ”outoja lintuja”, ja siksi niiden on tehtävä yhteistyötä. Metsien ansiosta se on kuitenkin ruotsalaisyrityksille myös suuri mahdollisuus. Vuosittain Tukholmassa järjestettävän Biotalousfoorumin teemana oli viime kuussa ilmastonmuutos. Baylan myöntää, että metsien hakkuisiin liittyy ristiriitoja. Nyt hän tarkoittaa muuta. Asioita on vain tehtävä eri tavalla, isoja ja pieniä. ”Tavoitteemme on olla ensimmäinen hiilivapaa hyvinvointivaltio.” Turkin maaseudulta Ruotsiin muuttanut Baylan kertoo eläneensä kymmenen ensimmäistä vuottaan fossiilivapaata ja köyhää elämää
Runkopuuksi lasketaan tukki-, kuituja energiapuu. MTK:n mielestä hakkuut tulisi jättää kokonaan poliittisen keskustelun ulkopuolelle. Ilmastokeskustelun pisti tosin uusiksi Metsä Group, joka vapun alla ilmoitti suunnittelevansa uuden sellutehtaan rakentamista Kemiin. Ympäristöväellä on toinen näkemys. "Toivomme jatkuvuutta ja ennakoitavuutta metsäpolitiikkaan. Lisää vapaaehtoista suojelua haluavat kaikki. Ennakoitavuutta politiikkaan Metsäalan etujärjestöt vastustavat odotetusti hakkuumäärien vähentämistä. Metsät ja niiden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa nousivat eduskuntavaalien alla keskeiseksi teemaksi, ja keskustelu jatkuu. LIINA KJELLBERG P uu liikkeelle, lukee neljän vuoden takaisessa hallitusohjelmassa. WWF Suomi kannattaa Rohwederin mukaan metsien jatkuvaa kasvatusta, jossa avohakkuita ei tehdä, mutta ei ole mukana kansalaisaloitteen käynnistäneessä kampanjassa. "Hakkuumäärät määräytyvät markkinoilla." Wikipedia Commons Mikko Riikilä 9.5.2019 / AJASSA 10. Järjestön mukaan vuotuinen hakkuumäärä tulisi pitää alle 70 miljoonassa kuutiometrissä. Moni vähentäisi metsien hakkuita ja valjastaisi metsät sitomaan ilmakehän hiilidioksidia. "Hallitusohjelmaan tulee kirjata, että hakkuumäärän tulee pysyä sellaisella tasolla, että hiilinielut kasvavat. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vetämän hallituksen tavoitteena oli lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. "Hakkuumäärät määräytyvät markkinoilla, eivät poliittisilla päätöksillä", sanoo järjestön metsäjohtaja Juha Hakkarainen . Ensimmäisessä tiedusteltiin, ovatko puolueet sitoutuneita siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen. Viime vuoden hakkuumäärä on jo niin lähellä 80 miljoonan kuutiometrin rajaa, että keskustelu kannattaisi nyt kääntää siihen, mitä sen jälkeen tehdään", hän sanoo. WWF Suomen pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan nykyiset hakkuusuunnitelmat ovat liian suuret. Myös Metsäteollisuus ry:n mielestä puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi. Viime vuonna runkopuuta hakattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotilastojen mukaan noin 76 miljoonaa kuutiometriä. "Energiasektori tarvitsee ennakoitavaa ja pitkäjänteistä ohjausta, sillä investoinnit ovat pitkäikäisiä. Toiveiden tynnyri uudelle hallitukselle Metsäalan etujärjestöt vaativat, ettei uusi hallitus rajoita metsien hakkuita nykyisestä. Jostain se olisi pois." Vaihtelua metsänhoitoon Uusi eduskunta on saamassa käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Voi olla, että se tarkoittaa sitä, että suunnitteilla olevia sellutehdashankkeita ei voida toteuttaa", hän sanoo. Samoilla linjoilla on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka . "Metsäluonnon ongelmat johtuvat avohakkuukulttuurista, joten valtion metsissä avohakkuita tulisi ainakin rajoittaa. Uuden hallituksen tulee edistää metsästrategian toimeenpanoa metsien kestävän käytön ja metsäalan kasvun edistämiseksi", linjaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi . Ajat ovat muuttuneet. "Metsäteollisuuden tuotannon väheneminen näkyisi kansantaloudessa. Hakkarainen muistuttaa, että alkuvuonna päivitetyn kansallisen metsästrategian tavoitteena on nostaa runkopuun hakkuut noin 80 miljoonaan kuutiometriin. Laurikka huomauttaa kuitenkin, että hakkuiden vähentäminen tulisi Suomelle kalliiksi. Me edistämme kuitenkin FSC-sertifioinnin käyttöönottoa. Tehdas lisäisi puun käyttöä noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Se sallii pienimuotoiset avohakkuut." MTK:n Hakkarainen ja Metsäteollisuus ry:n Niemi puhuvat monipuolisen metsänkäsittelyvalikoiman puolesta. Muuttunutta ilmapiiriä kuvaavat myös hallitustunnustelijan, SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen eri puolueille lähettämät kysymykset
MTK nostaisi Metso-ohjelman vuotuisen rahoituksen ohjelman väliarvioinnin mukaisesti 40 miljoonaan euroon, WWF Suomi sataan miljoonaan euroon. Yrityksen toimitusjohtaja Jaakko Kaminen toivoo, että tuleva hallitus ymmärtäisi puun käytön mahdollisuudet ja ympäristöhyödyt. Rohwederinkin mielestä hallitusohjelman tulisi sisältää konkreettisia tavoitteita puurakentamiselle. On hyvä saada ulkomaisia sijoituksia, mutta jos tässä ollaan rakentamassa metsäteollisuuden uutta kivijalkaa, olisi kiva, että taustalla olisi myös suomalaisia omistajia." Tukea innovaatioille "Hakkuiden tulee pysyä tasolla, jolla hiilinielut kasvavat." METSÄALAN TOIVEET HALLITUKSELLE . "Metsän kasvun ja sopeutumiskyvyn sekä ilmastonmuutoksen kannalta on tärkeää, että pystymme hyödyntämään metsänjalostuksen tulokset." Kemeratuet jakavat Metsänhoidon kannustinjärjestelmään metsäalan etujärjestöt kaipaavat uutta lähestymistapaa. "Uusia innovaatioita pitää olla paljon, koska vain osa niistä menestyy. "Vain siten saadaan muutosta aikaan. Mieluummin siis satoja kuin kymmeniä, että edes kymmenen toteutuisi." Paptic tekee havusellusta pakkausmateriaalia, jolla voidaan korvata muovia esimerkiksi ostoskasseissa, joustopakkauksissa ja lähetyskuorissa. Pisimmälle suunnitelmat on viety MTK:ssa: puukerrostalorakentamisen markkinaosuus tulee nostaa 20 prosenttiin ja puurakentaminen asettaa etusijalle julkisissa hankkeissa. "Suomessa on ehkä maailman paras osaaminen puun jalostamisessa ja hyödyntämisessä. Myös kulotukseen tulisi hänen mielestään myöntää tukea. Nykyisistä tuista tärkeimmät ovat hänen mielestään metsäteiden kunnostuksen ja taimikonhoidon tuet. Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoden 2020 loppuun. Sekä Kaminen että Torniainen korostavat innovaatiorahoituksen merkitystä. Metsäteollisuus ry:n mielestä metsänomistajia tulee jatkossakin kannustaa hyvään metsänhoitoon, kuten taimikonhoitoon, nuorten metsien hoitorästien purkamiseen, tuhkalannoitukseen, turvemaiden hoitoon ja metsätieverkoston kunnossapitoon. Jos yhden osan omistaja ojittaa suonsa, koko suo kärsii", Rohweder sanoo. Bioenergia ry toivoo hallitukselta kannustinjärjestelmää erityisesti nuorten metsien hoitoon. Lisää puurakentamista Heikki Saukkomaa, Lehtikuva Mikko Riikilä Mikko Häyrynen Martti Kainulainen, Lehtikuva 11 AJASSA / 9.5.2019. Suomen tulisi kehittää osaamistaan puurakentamisessa. "Tarvitaan laaja valikoima erilaisia menetelmiä. Lisää rahoitusta Toinen markkinoilla jo jonkin aikaa toiminut uusien puupohjaisten tuotteiden valmistaja on Woodly Oy. Yhtiö aloitti hiljan yhteistyön eurooppalaisen erikoispaperivalmistajan kanssa, ja tänä vuonna tavoitteena on oman tuotantoyksikön käynnistäminen. Suuret yritykset eivät pysty tekemään innovaatioita yksin, sillä uudet liiketoiminnat eivät heti ole satojen miljoonien eurojen tasoa eivätkä siksi kiinnosta niitä", Torniainen sanoo. . . Uusia puupohjaisia tuotteita tarvitaan Torniaisen mukaan lisää. Siihen panostaminen on tärkeää sekä Suomen kilpailukyvylle että ilmastonmuutoksen torjumiselle. Viime vuonna hallitus myönsi ohjelmalle vajaat 30 miljoonaa euroa. Niemi muistuttaa, että metsänjalostuksen hyödyt saadaan käyttöön vain silloin, kun metsä uudistetaan istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä. Innovaatioiden teollistamiseen ja tuotteistamiseen Torniainen kaipaa kuitenkin lisää tukea. Puurakentamista hallituksen tulisi kaikkien mielestä edistää. Lisää suojelualueita Samaa mieltä sekä metsäalan etujärjestöt että WWF Suomi ovat siitä, että tulevan hallituksen tulee panostaa nykyistä enemmän metsien suojeluun. WWF Suomen mukaan vapaaehtoisuus ei soidensuojelussa kuitenkaan toimi. Monipuolisuutta metsänhoitoon . Sen ne tekisivät lisäämällä vapaaehtoisuuteen perustuvan Metso-ohjelman rahoitusta. Hakkaraisen mielestä tukea tarvittaisiin nykyistä kattavammin suometsien hoitoon ja vesiensuojeluun. . Lisää rahaa Metso-ohjelmalle . "Ei muitakaan kannattavia toimialoja tueta taloudellisesti. Kemerajärjestelmä uusiksi . Kestävää metsätaloutta tulee tukea, jotta metsäteollisuuden kasvun edellytykset säilyvät ja fossiilisia raaka-aineita korvaavat puupohjaiset tuoteinnovaatiot voidaan muuttaa liiketoiminnaksi", hän sanoo. "Tutkimusta ja kehitystyötä tuetaan, mutta siinä vaiheessa, kun siirrytään teolliseen mittakaavaan ja tuote pitäisi saada markkinoille, tuki loppuu. MTK, Bioenergia ry ja WWF Suomi lisäisivät myös soiden suojelua. "Suomessa eletään vielä pitkään sitä muutosta, että metsäteollisuuden pitää löytää uutta bisnestä. MTK:n ja Bioenergia ry:n mielestä sen tulee olla vapaaehtoista, ja myös Metsäteollisuus ry on valmis panostamaan soiden vapaaehtoiseen suojeluun. . "Suot pitää suojella kokonaisuutena. Suomessa ei ole käytettävissä riittävästi yksityistä pääomaa, joten innovaatioiden omistuspohja siirtyy hiljalleen ulkomaille. . Rohweder olisi sen sijaan valmis luopumaan koko kannustinjärjestelmästä. Avohakkuu ei ole aina paras menetelmä, mutta ei ole jatkuva kasvatuskaan", Hakkarainen sanoo. Silloin sitä voisi alkaa viedä muuallekin." LIINA KJELLBERG Porkkanoita suurten ja pienten yritysten yhteistyölle. Ratkaisu siitä, hakataanko puu teollisuuden käyttöön vai energiapuuksi, tulee Laurikan mukaan jättää markkinoille. Jatkuvuutta ja ennakoitavuutta . Sitä toivoo Papticin kehitysjohtaja Esa Torniainen uudelta hallitukselta. Panostuksia soidensuojeluun . Samaa sanoo Hakkarainen. Se valmistaa puupohjaisia pakkausmateriaaleja päivittäistavaroille. Kemerarahat tulisi suunnata luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen", hän sanoo.
Nyt ongelmana on ollut, ettei ole tahtonut löytyä järeää visaa tarpeeksi", Kallioinen kertoo. AVOHAKKUU: 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Viikko 2017 2018 2019 JUSSI COLLIN METSÄKESKUKSEN ylläpitämää Metsään. Hyvälaatuiselle järeälle sorvivisalle yleensä löytyy ostaja, mutta loppuosa rungosta eli niin sanottu oksavisa on ongelmallinen. Oksavisan kilohinta lähtee noin 20 sentistä ja jää alle euroon. Mittavaateet sorvivisalle ovat aavistuksen kiristyneet. Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä vähintään 10 päivää ennen hakkuiden aloitusta. Sorvivisan tulisi olla läpimitaltaan 20-senttistä, oksatonta, suoraa ja pöllin pituus noin metri. Se tarkoittaa, Visamarkkinat ontuvat Järeälle laadukkaalle sorvivisalle on kysyntää, mutta loppuosaa rungosta ei tahdo saada kaupaksi. Leimikko luvattiin korjuuseen toukokuun aikana, mikä osaltaan vaikutti myyntipäätökseen. Kiinnostusta maailmalta Myös Royal Koivu yritystä luotsaava Timo Eskola on huomannut saksalaisten mielenkiinnon suomalaiseen visakoivuun. 9.5.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA KOHDE: Avohakkuu ja pieni harvennus asfaltoidun kylätien varressa. Oksavisaksi lukeutuvat myös huonolaatuiset tyvipöllit. SIJAINTI: Pohjois-Savo OSTAJA: Kotimainen sahakonserni HAKKUUKERTYMÄ: 900 m3 LEIMIKON KOKO: Kelirikon aikanakin korjattava 2,9 ha avohakkuu ja 1,3 ha talviharvennus. Visakoivu on edelleen kilotavarana myytävä puulaji. Nyt ilmoituksen voi tehdä palvelussa kaikista kohteista – aiemmin se onnistui vain niiltä tiloilta, joilta on metsävaratietoa. Hinnat, katkonta ja korjuuaika Puutavaralaji määrä hinta myyntitulo m3 €/m3 € mäntytukki 21 63 1 323 mäntykuitu 8 24 192 mäntyparru 4 28 112 kuusitukki 458 63 28 854 kuusikuitu 99 24 2376 kuusiparru 103 28 2 884 koivutukki 8 43 344 koivukuitu 29 24 969 HARVENNUS: mäntytukki 44 49 2 156 mäntykuitu 30 18 540 mäntyparru 38 22 836 kuusitukki 33 49 1 617 kuusikuitu 7 18 126 kuusiparru 5 22 110 koivutukki 3 32 96 koivukuitu 10 18 180 Yhteensä 900 42 442 TUORE PUUKAUPPA TIIA PUUKILA V isakoivuviljelmiltä on 5–10 vuoden kuluttua hakattavissa moninkertainen määrä visaa nykyiseen verrattuna. Palvelun käyttäjä voi piirtää ilmoituksen kartalle kuvion, jolle hakkuuta on suunniteltu. "Mitä olen saksalaisilta kuullut, autoteollisuuteen menee nyt taas visaviilua", kertoo Kallioinen Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kallioinen . Silloin osa 1980ja 1990-luvuilla istutetuista visakoivikoista saavuttaa päätehakkuuiän. Tummat puulajit olivat monta vuotta kojelautojen koristelussa vallitseva trendi, mutta nyt visakoivu kelpaa taas. MUUTA: Tarjouksia tuli viisi ja voittajalla oli selkeästi korkeimmat yksikköhinnat. Läpimitaltaan alle 20-senttiselle visakoivulle on vaikea löytää ostajaa. Metsänkäyttöilmoituksen teko helpottui. Moni näkee visakoivikkoa katsoessaan euron kuvat silmissään, mutta totuus voi olla toinen. Mittavaateet kiristyneet Saksalaisia suomalainen laadukas visakoivu kiinnostaa edelleen. fi-palvelua on päivitetty metsänkäyttöilmoitusten osalta. "Sorvivisat menevät Saksaan. Mikäli visaviljelmiltä onnistuu tekemään kaupat, sorvivisan ostohinnat liikkuvat tällä hetkellä noin 2,5 eurosta neljään euroon kilolta. Myös metsäpalvelujen tarjoaja voi tehdä palvelussa metsänkäyttöilmoituksen metsänomistajan puolesta, jos hänellä on suostumus metsätietoihin ja metsänomistajan valtuutus. Kallioinen Oy:llä on visakaupasta kolmenkymmenen vuoden kokemus. Alle 12-senttiselle pien visalle ei sen sijaan ole menekkiä ollenkaan. Katkonnaltaan ostaja edustaa alueen ylempää keskitasoa. Ainakin tällä hetkellä visakoivun markkinat paikoin tökkivät, eikä visa välttämättä mene ollenkaan kaupaksi. Jotain tilanteesta kertoo myös se, ettei osa visakoivua ostavista yrityksistä halunnut kommentoida markkinatilannetta lainkaan. "Minusta oli positiivista, että saksalaiset ottivat minuun yhteyttä ja ostivat jopa uudelleen. Läpimitaltaan alle 12 senttistä visaa olisi harvennuspuuna runsaasti tarjolla, mutta ostajia ei tahdo löytyä. Visakoivun markkinat ovat Kallioisen mukaan aina aaltoilleet. Viimeisen parin vuoden ajan kauppa on taas käynyt
26,29 Uudistushakkuu s 60,04 s 61,50 . Markkinoille kaivattaisiin uusia tuotteita, jotka pyyhkisivät mielikuvat visasta vanhahtavana kellertävänä puuna. 13 AJASSA / 9.5.2019 s nousussa . 13,33 . Siitä kielivät Royal Koivulle tulleet yhteydenotot. 57,11 . 21,80 s 24,87 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Visamarkkinat ontuvat Pe kk a Si po la että he olivat hintalaatusuhteeseen tyytyväisiä", Eskola kertoo. 36,81 s 17,97 s 20,28 s 17,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,03 s 56,13 s 29,04 s nousussa . 24,83 . Jonkin asteista kiinnostusta ja tarvetta suomalaiselle visakoivulle maailmalla kuitenkin selvästi on. 42,38 . 31,19 s 30,41 s nousussa . 18,70 s 25,10 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 61,03 . 27,71 . 18,69 . 13,36 Hankintahinnat s 59,63 . 23,07 . Juttua varten on haastateltu myös asiantuntija Risto Hagqvistia Luonnonvarakeskuksesta. 24,40 . 25,54 . 24,37 Ensiharvennus s 44,44 . 57,44 s 60,12 . 17,06 s 24,13 s 27,14 Uudistushakkuu s 60,76 . 58,01 . 52,34 . 16,23 . 17,02 . 27,81 Uudistushakkuu s 58,83 s 58,87 s 38,19 . 29,42 s 29,29 Harvennushakkuu s 49,82 s 49,52 s 17,08 s 17,11 . 54,33 . 60,19 s 45,50 . 51,01 s 37,69 s 17,08 s 16,97 s 16,49 Ensiharvennus s 12,87 s 12,37 Hankintahinnat s 58,77 s 58,48 s 53,57 s 30,86 s 31,29 s nousussa . Varsinaiseen visamarkkinoiden piristymiseen Eskola ei vielä näiden kauppojen pohjalta usko. 19,74 . "Tiedän ainakin muutaman syyn, miksi teollisuus ei ole innostunut visakoivusta. 25,58 Harvennushakkuu s 54,65 s 55,68 s 37,48 s 18,22 s 18,46 s 17,19 s 23,57 Ensiharvennus s 46,94 s 13,62 s 13,89 s 13,11 Hankintahinnat s 63,98 s 66,12 s 50,47 s 32,39 s 34,22 s 32,13 s nousussa . 16,45 . 58,28 . 55,31 . 23,42 Ensiharvennus s 13,81 Hankintahinnat . Se on hankala työstää ja kallis materiaali", Eskola toteaa. Kauppa käy huonosti Saksan päässä", Eskola kertoo. 30,33 . 26,54 Uudistushakkuu s 62,18 . 46,64 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 22,76 Ensiharvennus . 17,38 . 18,14 s 19,77 . 20,12 s 22,04 s 19,05 . 17,08 s 18,38 . 41,38 s 44,08 s 35,37 s 13,46 s 13,64 s 12,90 s 20,96 Hankintahinnat s 59,44 s 60,81 s 50,87 s 31,11 . "Autoteollisuuteen menee nyt taas visaviilua.". Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 18,57 Harvennushakkuu s 53,35 s 54,14 s 37,89 s 17,82 s 17,16 s 16,95 s 23,55 s 23,07 Ensiharvennus . 14,29 . 45,72 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 19,56 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 12,83 Hankintahinnat s 59,69 . Royal Koivun Timo Eskola toivoo, että teollisuuden toimijat löytäisivät visakoivun. 55,54 . 32,92 s 31,29 s 37,34 s 35,81 s nousussa . "Viestit Saksasta ovat olleet, että kyllä tämä nyt riittää. 21,28 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,57 s 17,84 s 16,69 . 59,80 s 49,61 s 31,70 s 33,95 s 31,63 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15–18 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 13,28 . 18,76 s 21,14 . 28,20 s 28,62 Harvennushakkuu . 21,17 s 22,20 s 19,80 . 43,33 . 59,89 . Vanhahtava leima Ulkomaille ja kotimaahan visakoivua myyvän JH Wood Oy:n toimitusjohtaja Jorma Honkanen on myös huomannut sorvivisan kysynnässä piristymistä ja vahvistaa, että laadukas järeä puu tekee kauppansa. 13,80 . 45,36 s 36,22 . 61,20 . 56,24 s 31,96 . 23,05 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 59,91 s 42,08 . 44,84 s 20,00 s 22,08 . 60,01 . 53,71 . 17,24 . 38,49 . 46,33 . 50,12 . 29,32 Harvennushakkuu . 62,65 . 18,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 51,62 s 49,13 s 18,27 s 17,09 s 24,05 Uudistushakkuu s 54,11 s 50,54 s 20,45 s 19,21 s 26,75 Harvennushakkuu s 48,24 s 44,49 s 17,34 s 16,09 s 21,48 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Parinkymmenen vuoden takaiseen visan kysyntään on vielä pitkä matka. 17,90 s 20,02 . 56,14 . Huonolaatuisen ja pieniläpimittaisen visan kysyntä sen sijaan on heikkoa. 23,01 Uudistushakkuu s 58,21 . 49,33 . 40,96 . 55,63 . Niitä on tullut Saksan lisäksi muun muassa Bulgariasta, Britanniasta ja Kanadasta saakka. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 59,23 s 61,83 s 42,63 s 18,05 s 20,35 s 17,46 s 23,98 Uudistushakkuu s 60,62 s 62,80 s 44,15 s 18,81 s 21,47 s 19,17 . 33,45 s 31,62 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat
Tähänkin energiapuupinoon on päätynyt lahonnutta haapaa, joka olisi parhaimmillaan pystyyn jätettynä. ”Käsittelemättä jätettävät riistatiheiköt sijoitetaan esimerkiksi ojanvarsille tai reheviin painaumiin, joiden raivaaminen olisi työlästä tai puunkorjuu hidasta”, Takalo kertoo. Vakiomenettely joka hakkuulle Takalon yhdistys on laatinut puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ohjeet kaikilla työmailla toteutettavista luonnonhoitotoimista. Reilu 20 vuotta sitten tehdyssä päätehakkuussa metsään unohtunut tukki tarjoaa otollisen elinympäristön lehtomaisen metsän lahottajaeliöstölle. Korjuujälkikin yleensä paranee, kun pehmeimmät hetteiköt voidaan metsäkoneilla kiertää. ”Metsurit ja koneyrittäjät toteuttavat mielellään ohjeita, jotka helpottavat heidän työtään”, Takalo vakuuttaa. ”Ainakaan tähän mennessä kukaan ei vielä ole kieltänyt.” Kantava ajatus on, että hankalimmat kohteet jätetään käsittelemättä taimikonhoidossa ja hakkuilla. Päijänteen ohjeen mukaan jokaisella hakkuulla tehdään myös tekopökkelöitä lahopuun tuottamiseksi ja metsätiaisten pesäpaikoiksi. Ne tehdään, ellei omistaja erikseen kiellä. Näin voidaan lisätä lahopuuta sekä muodostaa riistatiheiköitä ja tulevien säästöpuuryhmien aiheita. 14 9.5.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat L ukuisat käävät, jäkälät sammalet ja hyönteiset tarvitsevat lahopuuta, samoin tikat ja tiaiset. Monetkaan niistä eivät aiheuta sanottavia menetyksiä metsänomistajalle. Keinoja lahopuun lisäämiseksi ja monimuotoisuuden vahvistamiseksi talousmetsissä on runsaasti. La ur i Sa ar is to. ”Luonnonhoito voi jopa säästää metsänhoidon ja puunkorjuun kustannuksia”, yllättää Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo . Tekopökkelön latva voiLisää lahoa, eikä maksa paljon Osa metsäluonnon monimuotoisuutta turvaavista toimista parantaa myös metsätalouden kannattavuutta. Uudistettujen metsänhoito-ohjeiden ansiosta lahopuun määrä on Etelä-Suomen metsissä kaksinkertaistunut 1990-luvulta. Kaikkiaan lahopuusta riippuvaisia metsälajeja on 4 000–5 000. Lahopuun määrällä on siis merkitystä, kun metsäluonnon monimuotoisuutta halutaan turvata. Silti luonnonmetsissä on yhä lahopuuta hehtaaria kohti moninkertaisesti talousmetsiin verrattuna. Takalon neuvo helpottaa myös omien metsiensä hoitajien työtä
KOMMENTTI 10. ”Säästöpuiksi pyritään jättämään ensisijaisesti vähäarvoisia lehtipuita”, Takalo kertoo. Puut voitaisiin jättää pystyyn, työntää metsäkoneella nurin tai pätkiä pölleiksi ja siirtää säästöpuuryhmien suojaan. Toki lahopuilla elävä uhanalainen lajisto voi menestyä myös muissa talousmetsissä, mutta silloin – tutkimusten mukaan – lahopuuta pitäisi olla vähintään 20 kuutiota hehtaarilla.” Lahopuuston määrän lisääminen kannattaa kaikkialla talousmetsissä. 5. ”Olisi tärkeää luoda vanhan metsän lajistolle elinpaikkoja myös vanhan metsän lähistöllä oleviin talousmetsiin. Hakkuussa paljastuvat lahot tyvipölkyt voi jättää metsään. Säästöpuuryhmien polttaminen tuottaa hiiltynyttä puuta talousmetsiin. 4. 3. Maalahopuut kierretään muokkauksessa ja korjuussa. Haavat ja muut taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut kannattaa jättää kaatamatta. Lahokemeran vaikuttavuus paranisi, jos lunastukset keskitettäisiin kohteille, joissa kantohinnaltaan halpaa, järeää lehtipuuta on runsaasti. Kannattaisi perustaa lahokemeralle oma momentti, jolla leimikoilta ostettaisiin lahoa, vanhaa ja vähäarvoista puuta. 2. Pönttölahon haavan tai onton kuusilumpin kantohinta ei monta euroa ole, joten talousmetsien lahopuuvaranto kartuttuisi kohtuullisin panoksin. Mitä harvinaislaatuisempi lahopuu on, sitä tärkeämpää se on säästää. Pystylahopuusto jätetään hakkuussa metsään. ”Parhaita paikkoja ovat isot säästöpuuryhmät, rantojen suojavyöhykkeet ja talousmetsien luontokohteet.” Arvokkaimpia ovat suojeltujen vanhojen metsien lähistön talousmetsiin jätettävät lahoja säästöpuut. Osa elävistä säästöpuista voidaan puskea nurin maanmuokkauskoneella tai ojakaivurilla. Pystyssä olevat lahopuut ovat vähintään yhtä arvokkaita kuin jo maahan kaatuneet. Onnettomat lahopuupinot Tapion johtava metsäluontoasiantuntija Lauri Saaristo neuvoo, että isot ja usein lahot haavat ja muut lehtipuut on syytä jättää kaatamatta. Pakurikäävällä ympätyt koivut jätetään lahoamaan. Hakkuualojen säästöpuuryhmien polttaminen. Niitä ei pitäisi missään nimessä kaataa, mutta valitettavasti järeitä lahopuita näkee usein energiapuupinossa.” Saaristo korostaa säästettävien lahopuiden laatua ja sijaintia. La ur i Sa ar is to. Rahaakin luulisi riittävän, koska tuleva hallitus varannee entistä isommin määrärahoja metsäluonnon hoitoon. ”Sillä varmistetaan, että vielä elinvoimaiset, lahopuulla elävät lajit eivät ala taantua”, Saaristo toteaa Lahopuulajiston turvaamiseksi metsässä on säästettävä sekä jo lahonnutta puuta että puuta, joka saa lahota tulevaisuudessa. Taloudellisesti vähäarvoisina niitä on yleensä talousmetsissä niukalti. Metsäpaloalueita jätetään uudistamatta tai niille vähintään jätetään aina palaneita/ hiiltyneitä puita. 9. Poltto onnistuu turvallisimmin kevättalvella. 8. Kun tienvarteen on kertynyt iso energiapuupino lahonnutta haapaa, ei samalle aukolle jätetyistä parista tekopökkelöstä juuri ole iloa. ”Kymmenien samassa metsikössä olevien pystykuivien kuusten arvo monimuotoisuudelle ei ole läheskään yhtä suuri kuin sama määrä eri puulajia olevia lahopuita.” Lahopuita säästöpuuryhmiin Saaristo neuvoo säästämään lahopuita paikoille, joissa ne saavat häiriintymättä lahota vuosikymmeniä ilman, että niitä murjotaan puunkorjuussa tai maanmuokkauksessa. MIKKO RIIKILÄ Rahalla saisi Tekopökkelöitä pitää tehdä jokaisessa hakkuussa lisää, koska lahottuaan ne kaatuvat usein nopeasti. 6. Metsätiaisten pesäpaikoiksi tehtävät, koivuista katkaistavat tekopökkelöt pehmenevät ja kaatuvat kohtalaisen nopeasti, joten tekopökkelöitä on tehtävä lisää aina, kun metsää hakataan. 15 METSÄSTÄ / 9.5.2019 daan korjata myyntipuuksi. 7. Arvokkaimpia ovat järeät ja lahoavat lehtipuut. Suojelualueillakin ne ovat vähissä, koska ylitiheä hirvikanta syö taimet. Lähde: Metsäkeskuksen johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen Kun sahalla tulee pula tukeista, sahuri ostaa niitä lisää metsänomistajilta. Lahopuuta ja vähäarvoista lehtipuuta ei energiapuuksi. Pystylahopuita voi tuottaa kaulaamalla tai rullaamalla hakkuukoneen kouralla runkoa. Tekopökkelöitä sekä aukoille että harvennettaviin metsiin. Sen määrä on toki lisääntynyt vapaaehtoisin keinoin, mutta aika hitaasti. ”Järeän, ontoksi lahonneen haavan kehittyminen kestää lähemmäs sata vuotta. Yksittäiset tuulenkaadot jätetään metsään. Näin lisäät lahopuuta "Valitettavasti järeitä lahopuita näkee usein energiapuupinossa.” 1. Tästä syystä haapoja ja muita vähäarvoisia lehtipuita kannattaa säästää hakkuissa. Samaa voisi kokeilla lahopuulla
Teen tuotannon kasvu on kuitenkin lisännyt polttopuun kysyntää ja hintaa, joten teeyhtiöiden on pakko tehostaa toimintaansa. Klapien syöttö isoihin uuneihin on hikistä hommaa.. Sotikin kokemuksia seuraa mielenkiinnolla moni muu hakkuiden mekanisointia harkitseva teeyhtiö, koska kaikkiin uudistuksiin liittyy riskejä. Kasvu päiväntasaajan vuorilla on parhaimmillaan 60– 70 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Kenian on maailman kolmanneksi suurin teen tuottaja. Enemmän kuin arvaatkaan. Keslan ja Hakki Pilken edustajana toimii Valtran paikallinen maahantuoja, joka on ennestään toimittanut Brasiliassa valmistettuja Valtroja myös teefirmoille. Täällä toimivat toisaalta suuret kansainväliset yhtiöt kuten Unilever/Lipton, mutta myös paikalliset pientuottajien osuuskunnat. On tärkeää, että Keniaan saataisiin lisää Keslan kalustoa, jotta varaosahuolto ja tekninen tuki saadaan paremmaksi”, pyörittelee Sotikin johtaja Nigel Leakey . 16 9.5.2019 / METSÄSTÄ PEKKA MUUTTOMAA, teksti ja kuvat Y li kahden kilometrin korkeudella sijaitsevat teeplantaasit ovat postikorttimaisen kauniita. Sotikille on jo toimitettu ensimmäiset suomalaiset hakkuukoneet: Keslan harvesteripää kaivinkoneeseen, metsäperävaunu puun kuljetukseen sekä klapikone polttopuun pilkkomiseen. ”Kenialaisilla on erinomainen kyky oppia uutta teknologiaa”, toteaa puolestaan Keslan Janne Häyrynen . ”Alkuvaikeuksien jälkeen olemme saaneet homman toimimaan suhteellisen hyvin. Teetä, klapeja ja haketta Teetä korjataan Keniassa myös moottorikäytöisillä puimureilla. Tähän asti se on hakattu, pilkottu ja käsitelty käsin. Suomalaisittain merkittävää on, että yritykset tarvitsevat teelehtien kuivaamiseen paljon polttopuuta, ja niillä on hoidossaan Kenian parhaat eukalyptus-plantaasit. ”Näillä uusilla tuotteilla voin tarjota lisäarvoa vanhoille asiakkaillemme”, toteaa maahantuojan Chris Eden . Länsi-Keniassa sijaitseva Sotik Tea -yhtiö käyttää vuodessa noin 50 000 kuutiota polttopuuta. SuurilMitä yhteistä on Haapajärvellä rakennetulla Hakki-Pilkkeellä ja kenialaisella teefarmilla. Jo poimittaessa tee lajitellaan huolellisesti, jotta voidaan tuottaa eri hintaisia laatuja. Keräystä on myös koneellistettu, mutta silloin syntyy vain halvempaa bulkkia. Sekä luonnonmetsää että plantaaseja käytetään myös mikroilmaston säätelyyn, koska tee vaatii tasaisen kostean ilmaston. Teelehdet kerätään käsin, mikä tarjoaa paljon työpaikkoja – erityisesti naisille. Mahdollisuuksia siihen on koko ketjussa hakkuusta polttoon. Eden tiedostaa, että Valtra on suunniteltu myös metsäkäyttöön, mikä lisää Valtra/Kesla-paketin kilpailukykyä. Mahdollisuuksia riittää Kenian teeteollisuus on merkittävä mahdollisuus suomalaisen teknologian viejille, koska Suomessa on paljon osaamista puun käytöstä energian tuotannossa. Hake on kysymysmerkki Suurin potentiaali suomalaiselle osaamiselle on kuitenkin energian tuotannossa, ainakin periaatteessa
Suuri kysymys on myös, pitääkö siirtyä kerralla hakkeen käyttöön. Energia-alan paikallinen konsultti Schaun Campbell on turhautunut. Muutama vuosi sitten kuivuus aiheutti merkittäviä tuhoja teeviljelmillä. On kuitenkin selvää, että yhtiöillä on menossa kehitysprojekteja, jotta ne ovat valmiita investoimaan tilanteen selkiytyessä. Koska hyvälaatuista eukalyptus-tukkia ei välttämättä kannata polttaa energiaksi, Sotik on hankkinut myös suomalaisen Slidetec-pyörösahan, jolla tuotetaan sahatavaraa paikallisille markkinoille. Käytössä on yhä myös vanhaa teknologiaa – jopa Kenian rautateiden vanhoja lokomotiiveja 50-luvulta. Keslan Kimmo Pakkunainen kouluttaa innokkaita konemiehiä. ”Kenialaisilla on erinomainen kyky oppia uutta teknologiaa." Klapikoneeseen on innovoitu kuskin penkki. Toisaalta huoli on myös sekä teen että suomalaisille rakkaan kahvin tuotannosta tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos uhkaa niiden perinteisiä tuotantoalueita globaalisti. ”Teeyhtiöiden voimaloiden kokoluokkaan ei ole valmiita teknisiä ratkaisuja, vaan ne pitäisi kehittää erikseen teeyhtiöiden tarpeisiin, mikä on kallista”, hän toteaa. Ilmastonmuutos riskinä Teeyhtiöiden johtajat ovat todenneet, että heidän suurin business-riskinsä on ilmastonmuutos. Samaan aikaan teen maailmanmarkkinahinta on ainakin tilapäisesti alhainen. Yhtiöt ymmärtävät, että mahdollisuudet tehostaa toimintaa ovat huikeat. Tämän vuoksi eräät yhtiön miettivät tosissaan mahdollisuutta lisätä puutuotteiden tuotantoa teen kustannuksella, jolloin liiketoiminnan riskejä voidaan jakaa ja tuottoja kenties kasvattaa. Eli palloja on ilmassa melkoisesti. ”Hakkeessa on tulevaisuus, aikanaan”, toteaa erään yhtiön edustaja. Teefarmien maisemaa leimaa teen ja metsän mosaiikki.. 17 METSÄSTÄ / 9.5.2019 la teeyhtiöillä on kymmeniä teetehtaita, joissa kaikissa on omat puuta käyttävät voimalansa. Haasteita on kuitenkin melkoisesti. Asia on erityisen ajankohtainen, koska Keniassa on jo vuoden ajan ollut valtion omistamien plantaasien hakkuukielto, minkä vuoksi markkinoilla on vakava pula sahatavarasta – ja hinnat sen mukaiset
"Ei niistä pöntöistä ainakaan mitään haittaa ole ollut", Sihvola sanoo. "Kyllä täällä tänä kesänä pitää tapahtua", sanoo metsänomistaja Ilkka Sihvola . Tulevalla työmaalla Keväällä näkee, joko taimikkoon tulee mennä raivuulle, tietää kotkalainen Ilkka Sihvola. METSÄNOMISTAJA. Vuoden päästä näin ei enää ole. 18 9.5.2019 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat H eleän vihreä väri kertoo, että koivut aloittelevat kesäänsä taimikossa. Metsä lehtipuistakin syntyisi, mutta havupuita kannattaa suosia, sillä niistä on näillä tiedoin luvassa tulevaisuudessa enemmän puukaupparahaa. Metsälehden verkkosivuilla on jälleen käyty tänä keväänä vilkasta keskustelua linnunpöntöistä. Koponen on esimerkiksi pyrkinyt pöntöttämään kuusikoita puukiipijöiden asuinsijoiksi ja hidasteeksi kirjanpainajakuoriaisten leviämiselle. Taimikossa on varhaisperkauksen eli raivauksen paikka, kun lehtipuut alkavat jättää metrinmittaiset havupuut varjoonsa. Kun ötököitä ei ole riesana, puita katsellessa ehtii kiinnittää huomiota myös lintuihin. Linnut ovat läsnä joka puolella toukokuisessa metsässä. Ihan meren äärellä ei olla, mutta etelärannikon tuntumassa kuitenkin. Pönttö on itse asiassa Etelä-Kymenlaaksossa laajasti tunnetun lintumiehen Urpo Koposen tekosia. Sihvola on oikeassa. Sihvola suunnittelee raivaavansa taimikon itse tänä kesänä raivaussahalla. "Tässä vaiheessa tämä on vielä varsin helppoa hommaa." Metsänomistajan kannattaa kuitenkin arvioida raivausurakan laatua huolella. "Ei niistä pöntöistä ainakaan mitään haittaa ole ollut." Ilkka Sihvola näkee, että nelivuotias taimikko tulee raivata ensi kertaa tänä vuonna. Yksi pikkulinnunpönttö tulee vastaan myös kotkalaismetsikössä. Samalla reissulla kuulee, onko linnunpöntöissä liikennettä. Sihvola on antanut luvan asentaa pönttöjä omiin metsiinsä. Onhan kuusten istutukseen sekä maanmuokkaukseen tehty jo investointi eli sijoitettu hyvä nippu euroja. "Raivaustarvetta kannattaa aina käydä katsomassa paikan päällä taimikon seassa eikä vain autonikkunasta käsin. Tien laidasta katsoessa urakan suuruudesta voi saada väärän kuvan", Sihvola sanoo. "Siirsin sen tähän metsästä, johon tehtiin harvennushakkuu", Sihvola kertoo. Suurin osa koivuntaimista on katkottava pois, sillä muuten ne alkavat haitata paikalle neljä vuotta sitten istutettujen kuusentaimien kasvua. Millaisia tekopesiä metsiin kannattaisi asentaa ja mihin. Pönttöjä puiden kylkiin Sihvolan Kotkassa sijaitsevissa metsissä on toukokuun alussa miellyttävä liikkua. Sihvola on antanut Koposelle luvan asentaa pönttöjä metsiinsä. Sihvola on muutenkin sitä mieltä, että metsän käsittelyssä tulee huomioida monenlaisia asioita. Tästä pääsee tekemään sekametsää, Sihvola sanoo kuusten, koivujen ja mäntyjen keskellä
Hak kuulla haukan pesää voi suojata esimerkiksi säästöpuuryhmällä. Etenkin rehevillä mailla kasvavissa metsissä on paljon pesiä. T A P I O . Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Siemenkeskus / puh. Jos johonkin metsätöihin alkukesästä, niin karuille metsämaille. Lähde: Tero Toivanen Birdlife Suomi Anjala Kotka Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Säästä alikasvosta, lehtipuusekoitusta, puuston ker roksellisuutta ja riistatiheiköitä. Säästä kolopuita ja lahopuita. "Niinhän sitä sanotaan, että metsätilojen hinnat ovat korkealla. Niihin pesivät mm. 5. Ne tuovat ruokaa ja suojaa. Ei hakkuita lintujen pesintä aikaan toukokesäkuussa. 4. Metsätöissä on tullut vastaan raitoja ja muutama tammikin." Mielikuvien metsämaisema Aiempina vuosina Sihvola ei juuri olisi toukokuussa metsään ehtinyt, sillä hän on ammatiltaan maanviljelijä ja kevät on toukotöiden aikaa. Jätä suojavyöhyke petolin nun pesän ympärille. Voiko aina luottaa siihen, mikä silmää miellyttää. Mutta kuten niin usein metsän suhteen, taas pitäisi huomioida monenlaisia asioita. 19 METSÄSTÄ / 9.5.2019 "Siistin" näköinen mäntymetsä on yksi suosituimmista maisemista, mutta lintujen ja muiden eläinten näkökulmasta alikasvosta (taimia, pensaita) tulee pyrkiä säästämään myös harvennusmetsiin. Pikkulinnunpönttöjen lisäksi metsään kannattaa asentaa pönttöjä, joissa on isompi lentoaukko. "Luonto vaatii, että mäntyjen sekaan pitäisi jättää alikasvosta ja ihmiset että maisema pitää siistiä", Sihvola toteaa. "Jotain tekemistä pitää olla näin eläkkeelläkin." Kun myy puuta, voi ostaa lisää metsää. Kankailla kasvaa harvennettua mäntymetsää, joka on joidenkin äänestysten perusteella suomalaisten lempimetsämaisema. Pesäpaikkojen ohella lahopuu tuo linnuille lisää hyönteisravintoa. "Olen säästänyt erikoisemmat puulajit, jos mahdollista. VINKIT LINTUJEN HUOMIOIMISEEN 1. F I. leppälintu, käenpiika ja pöllöt. Kasvinviljely on kuitenkin saanut jäädä eläköitymisen myötä, ja kiinnostus metsiä kohtaan on kasvanut. Metsäpalstat ovat osin erillään, mutta kuitenkin järkevän ajomatkan päässä toisistaan. Mutta jos varsinkin naapurista tulee lisää metsää tarjolle, pitää yrittää tarjota." Vaikka ollaan etelärannikolla, maaperä on paikoin karua kalliomaastoa ja hiekkakangasta. Säästä paksuoksaisia ja monihaa raisia "räkäpuita" petolintujen pesäpuiksi. Sihvola on laajentanut perintömetsiään sopivilla tilakaupoilla. 2. 3. Vältä metsän liiallista siis timistä. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi VOIT TILATA SIEMENIÄ SUORAAN TAPION KAUPASTA: WWW.TAPIO.FI Kylvä hyvää! T U T U S T U N E T T I S I V U I H I M M E W W W
Niillä tasaikäistä puustoa voidaan tarvittaessa kehittää erirakenteisiksi. ”Esimerkiksi juurikäävän saastuttamilla mailla jatkuvapeitteinen metsänhoito ei olisi järkevää.” Vakaa pohjavesi hillitsee päästöjä Avohakkuiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja ravinteiden huuhtoutuminen haastavat suometsien hoitajat. Metsänomistaja Pekka Muuttomaan mukaan turvemaan männikön luontainen taimettuminen on ollut hidasta.. Ympäristölle avohakkuut ovat hankalia. Havaintojensa perusteella hän ei uskonut, että jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen onnistuisi joka metsikössä. Avohakkuuta seuraava metsänviljely tuottaa turvemaillakin tulosta, kunhan uudistusalat muokataan ja ojat kunnostetaan sekä taimikko saatellaan nousevan pöheikön alta kasvuun. ”Luontainen uudistuminen on onnistunut kuusikoissa, joista on poistettu ylispuista jo vuosikymmeniä. Niinpä suometsien uudistamisessa päädytään usein avohakkuisiin. Esimerkiksi metsäyhtiöt selvittelevät parhaillaan vaihtoehtoisia hakkuutapoja suometsiin. Valtapuuston alle syntyneiden taimikoiden hyödyntäminen tai jatkuva kasvatus onnistuisivat parhaiten hoidetuissa metsissä. ”Ihanteellisimmillaan pohjaveden pinnan pitäisi pysyä keskimäärin 30–40 sentin syvyydessä. Avohakkuun jälkeen pohjaveden pinta nousee ja turpeen maatuminen loppuu. RETKEILIMME Markku Saarisen kanssa Siikaisissa, jossa metsänomistaja Pekka Muuttomaa esitteli kokemuksiaan turvemaiden uudistamisesta. ”Tutkimme parhaillaan, kuinka leveitä kaistaleita tai minkä kokoisia pienaukkoja turvemaan metsiin voidaan hakata ilman, että pohjaveden pinta hakatun kaistaleen keskellä kohoaa liikaa.” Kahdenkymmenen metrin levyiset hakkuukaistaleet mahdollistaisivat kohtalaisen tehokkaan puun korjuun. Myös metsänviljelyn kulut säästyisivät. Ilman suometsiä nykyisille eikä varsinkaan näköpiirissä oleville suurtehtaille kyetä hankkimaan kestävästi puuta. Jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon kuuluvat jatkuvan kasvatuksen lisäksi pienaukkoja kaistalehakkuut. Saarinen muistuttaa, että jatkossakin suometsissä tarvitaan myös avohakkuita. Muuttomaan mukaan esimerkiksi Pohjois-Satakunnan ojitusalueista iso osa on jäänyt hoidotta. Niistä seuraa sekä kasvihuonekaasupäästöjä että ravinteiden huuhtoutumista. Tällöin kasvavan puuston hehtaaritiheys vaihtelisi suunnilleen sadan ja kahdensadan kuution haarukassa, ja puuston haihdutuksen pitäisi riittää turvaamaan metsän kasvuedellytykset. Onnistuu hoidetuissa metsissä Markku Saarinen arvioi, ettei kaikilla turvemailla pystytä ongelmitta siirtymään jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon. 20 9.5.2019 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat O jitetuissa suometsissä on noin viidennes Suomen hakkuumahdollisuuksista. Erirakenteinen puusto voi haihduttaa tehokkaammin varsinkin, jos seassa on koivuja”, Saarinen pohtii. Sata kuutiota kertahakkuulla Jatkuvapeitteistä metsää hakataan 15–20 vuoden välein, ja puuta korjataan kerralla noin sata kuutiota hehtaarilta. Lähtökohta ei ole hyvä. Jatkuvapeitteinen metsän kasvatus voisi näin vähentää kunnostusojitusten tarvetta. Iso osa ojitusten jälkeen syntyneistä suometsistä on jäänyt harventamatta. Peitteistä metsätaloutta Saarisen mukaan suometsien ongelmat johtuvat pohjaveden pinnan jyrkistä vaihteluista. Se turvaa puuston kasvuedellytykset ja hillitsee turpeesta vapautuvia päästöjä." Suometsien kasvattaminen jatkuvapeitteisenä rajoittaisi varmimmin pohjaveden korkeuden vaihteluita. Siitä todisteena kaivinkone raapi kääntömättäitä viime talvena hakatulle aukolle. Tällöin metsään on syntynyt kasvatuskelpoista alikasvosta, josta uusi puusukupolvi voidaan muodostaa.” Hoitamattomissa metsissä ei alikasvosta ole. Hapettomana turve mätänee ja ilmaan vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. ”Metaania muodostuu aina, mutta kun pohjavesi on syvällä, metaani hapettuu vedenpinnan yläpuolisessa turvekerroksessa eikä kulkeudu ilmakehään”, selvittää Luonnonvarakeskuksen suotutkija Markku Saarinen . Myös fosforin, typen ja liukoisen orgaanisen aineksen huuhtoutuminen lisääntyy, kun pohjavesi on lähellä maanpintaa. ”Rämemännikössä 120 kuution hehtaaripuuston haihdutus estää pohjaveden nousun
Loisto Mariner vie sinut minne vain: • Navigoi Suomen merialueilla tutuilla merikartoilla. • Retkeile tarkkojen maastokarttojen mukaan. • Suunnittele reittejä maalla tai vesillä, myös ilman verkkoyhteyttä • Tarkista säätiedot ja löydä levähdyspaikat vierasvenesatamista. • Löydä määränpääsi laajan nimistöhaun avulla Lue lisää: loistonavigointi.fi UUTTA! AIS, harppitoiminnot, reitin jälkipiirto. Veneilijän parasta matkaseuraa Loisto Mariner mobiililaitteille Loisto Mariner on saatavilla latauskaupoista sekä Androidettä iOS-käyttöjärjestelmiin. • Veneile järvialueen merikarttojen avulla Suomen sisävesillä. Loisto Mariner on veneilijän parasta matkaseuraa: navigointityökalut, säätila ja vesillä liikkuvien laivojen tunnistus AIS-tietojen avulla ovat aina mukanasi. Navigoi helposti suomalaisella merikartalla tai samoile tarkkojen maastokarttojen avulla
Isä (65 vuotta) lahjoittaa metsätilan tyttärelleen. Näin purat elinikäisen hallintaoikeuden Vanhempien elinikäinen hallintaoikeus voidaan lopettaa tai muuttaa heidän ilmoituksellaan määräaikaiseksi, jos he ovat täysvaltaisia. Määräala on rajattu alue, jolla sen haltijat voivat harjoittaa metsätaloutta. Pääoma olisi haltijan – ja myös omistajan ulottumattomissa, joten käytännössä pankkitili olisi suljettu. . Pankkitalletukset ja pörssiosakkeet on rajattava testamentilla hallintaoikeuden ulkopuolelle. . Kauppahinta määritellään hallintaoikeuden jäljellä olevan ajan laskennallisesta tulosta, joka pääomitetaan kaupantekohetkeen. . Määräaikaisen hallintaoikeuden arvon määrittelyssä käytetään määräaikaisen hallintaoikeuden kerrointa. Monesti kannattavinta on siirtää tilan omistus lapsenlapsille ja määräaikaisen hallintaoikeus luopujien lapsille. Myös tilaan kuuluvien yhteismetsäosuuksien tuotot tulevat hallintaoikeuden haltijalle. Usein vanha polvi pidättää metsän hallintaoikeuden eliniäkseen – se on aina virhe. Hakkuita ei tarvitse tehdä vuosittain, vaan ne voidaan keskittää isoiksi kokonaisuuksiksi. Perintöverot voidaan määrätä maksettavaksi pesän varoista. Yhtymän osakkaana haltijakin pääsee – perusteettomasti – hyötymään omistajan metsävähennyksestä. Järjestelystä ei ensi vaiheessa mene veroa. Metsän tuottona on käytettynä viittä prosenttia. Hallintaoikeudella voi käyttää vain koron tai osingot. Sekä harvennusettä päätehakkuut ovat sallittuja. Esimerkiksi vanha polvi voi lahjoittaa metsätilan lapsilleen, mutta pidättää hallintaoikeuden itselleen. Kauppahintaa ei voi rahoittaa puuta myymällä eikä hallintaoikeuden haltija myöskään voi käyttää metsävähennystä ennen vanhan polven väistymistä. Veroa ei mene ollenkaan, jos luopuja kuolee ennen kuin määräaikainen hallinta-aika päättyy. 1) Lahjavero, jos isä pidättää itselleen elinikäisen hallintaoikeuden: 19 700 euroa . Elinikäisen hallintaoikeuden arvo lasketaan haltijan iän perusteella (hallintaoikeuden ikäkerroin). 2) Lahjavero, jos isä pidättää itselleen hallintaoikeuden 10 vuodeksi: 22 022 euroa . MIKKO RIIKILÄ, teksti VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija M etsän, kuten muunkin omaisuuden, hallintaoikeus antaa oikeuden käyttää omaisuuden tuotto. Määräosan hallintaoikeus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhemmat pidättävät vaikkapa puolet lapsille lahjoittamansa tilan hallintaoikeudesta. Metsätilan hallintaoikeus kannattaakin aina sopia määräaikaiseksi. Tällöin hallintaoikeus on voitu siirtää omistajille kaupalla. Tällöin muodostuu verotusyhtymä, jossa vanhemmat ja lapset harjoittavat yhdessä metsätaloutta. Tilan käypä arvo 300 000 euroa. Yleensä hallintaoikeus on omistajalla. 3) Lahjavero, jos tytär saa heti täyden hallintaoikeuden tilaan: 37 100 euroa NÄIN HALLINTAOIKEUDEN PIDÄTYS ALENTAA LAHJAVEROA Hallintaoikeuden arvo lasketaan tilan käyvän arvon, omaisuuden tuoton ja hallintaoikeuden keston perusteella. FAKTA . Valitettavan usein tämä tehdään epäedullisesti. Järjestely on edullinen vähäpuustoisten tilojen sukupolvenvaihdoksissa. Toisaalta, jos haltija ei käytä hakkuuoikeuttaan, omistaja saa tuolloin verottoman lahjan säästyneinä hakkuumahdollisuuksina. Vero määritellään elinikäisen hallintaoikeuden loppuosan laskennallisen arvon mukaan. . . Myyjän tukena on oltava maistraatin määräämä edunvalvojan sijainen, jos varsinainen edunvalvoja on luopujan lähisukulainen. Omistajanvaihdosten yhteydessä se voidaan irrottaa omistuksesta. Esimerkki • Kuviotietojen keruu ja päivitys • Leimikkosuunnittelu • Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen • Monipuoliset paikkatietoaineistot maastotyön tukena OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! TEHOKKUUTTA MAASTOTYÖHÖN • Koealatoiminto • Mahdollisuus offline-työskentelyyn • Toimii selaimella sekä Androidja WIN10-sovelluksella Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön.. Lisäksi omistajan into metsän hoitoon on varmasti suurempi, koska hän tietää milloin pääsee harjoittamaan metsätaloutta. "Erityisen huono idea on jättää vanhemmille elinikäinen hallintaoikeus." Metsätilan hallinta voidaan lahjassa tai testamentissa erottaa omistusoikeudesta. Metsän tuotto voi olla suurempi kuin yleensä laskelmissa käytetty viisi prosenttia. 22 9.5.2019 / METSÄSTÄ Hallitsetko hallintaoikeuden. Erityisen huono idea olisi ostaa tila vanhemmilta ja jättää heille metsän elinikäinen hallintaoikeus. Alaikäisten ja muiden vajaavaltaisten etua valvoo maistraatti. Hallintaoikeudella saa metsän tuoton Hallintaoikeus oikeuttaa käyttämään metsän tuoton, joka tarkoittaa metsän kasvun ja arvokasvun mukaisia puun myyntejä. Yhtymän osakkaina vanhemmat voivat jatkaa metsänhoitoa ja vähentää siitä aiheutuvat matkaja muut kulut verotuksessa. Haltija saa olla päättämässä yhteismetsän puukaupoista ja metsänhoidosta. Hallintaoikeudesta luopuminen mutkistuu, jos haltija on vajaavaltainen. Se alentaa saajien lahjaveroa, mutta estää heitä käyttämästä metsää. Nuori polvi maksaa lahjaveroa vasta, kun se sovitun määräajan jälkeen saa hallintaoikeuden itselleen. Yhteismetsän omaisuuden myynnistä päätettäessä äänivalta on tilan omistajalla. Yleensä hallintaoikeus koskee koko tilaa, mutta se voidaan myös rajata määräalaan tai määräosaan tilasta. Määräalan haltijat ovat erikseen alueeltaan verovelvollisia. Uudet omistajat eivät ilman hallintaoikeutta voi teettää edes metsän kuntoa turvaavia harvennuksia eivätkä rahoittaa lahjaveroa puunmyyntituloilla. Periaatteessa verottaja voisi liioista hakkuista sälyttää lahjaveron hallintaoikeuden haltijalle. Hallintaoikeuden käyttöä ei juuri valvota. Metsätalous seisahtuu jopa vuosikymmeniksi, jos haltijat vanhentuessaan menettävät kykynsä hoitaa asioitaan. Kymmenen vuoden hallinta-aika huojentaa lahjaveroa lähes yhtä paljon kuin elinikäinen. Sitä ei tarvitse vahvistaa maanmittaustoimituksella
Farmitunkin voima riitti ongelmitta keskikokoisen pihakoivun kaatamiseen. Työntövaraa on 60–70 senttiä, siis riittävästi. VALTTERI SKYTTÄ HUHTIKUUSSA 1956 Metsälehti kertoi, että tilanomistaja Carl Gustav Tigerstedt oli saanut Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta kunniatohtorin arvon. Toki kolo tulee aika usein sahattua oikeitakin kaatotunkkeja käytettäessä. Erona Stalpenja RH-pusher-tunkkeihin on se, että farmitunkin kampi kiinnittyy tunkkiin lähellä maata. G. Raite valmistaa vain työntövarret, tunkki pitää ostaa erikseen. Niitä myydään esimerkiksi IKH:ssa, Motonetissä ja vastaavissa liikkeissä. Köyhän miehen kaatotunkki Farmitunkin ja Raite Oy:n valmistaman työntövarren yhdistelmä osoittautui hintansa väärtiksi apuvälineeksi puunkaatojen suuntaamiseen. Metsälehden sivuilta KOKEILTUA Raiten työntövartta voi kaadossa käyttää farmitunkin jatkeena.. Työntövoiman antaa tavallinen farmitunkki, alias hammastankotunkki tai off road -tunkki. Elimäellä (nykyisessä Kouvolassa) sijaitseva puulajipuisto on Suomen vanhimpia ja suurimpia. Tigerstedt oli liittänyt kasvatuskokeiluihin lehtipuita, koristepuita ja -pensaita. Tigerstedt. Ammattilaisten kaatotunkit maksavat 500–1 000 euroa. Kannattaa pyytää ammattilainen apuun, jos omat taidot vähänkin epäilyttävät. Ulkolaisten puulajien kokeilupuisto perustettiin tervasrososta kärsineen kotimaisen männikön tilalle. Työntövarren puuta vasten tulevan osan hammastus saisi olla hieman karkeampi, jotta se pureutuisi paremmin puuhun. Kasvatettavien puulajien ja kasvien määrä oli Metsälehden mukaan noussut nuoremman Tigerstedtin aikana 204:stä 518:aan. F. Tästä syystä työntövarsi ja tunkki on yhdistetty kumiköydellä, mikä estää runkoon takertuneen varren lennähtämisen kaatuvan puun mukana. Farmitunkkien työntövoima – 2,5–3 tonnia – on samaa luokkaa kuin ammattikäyttöön tarkoitetuissa Stalpenja RH-pusher-kaadonsuuntaajissa. Alle kuution puiden kaatamiseen Raite-farmitunkki-yhdistelmä riittää ongelmitta, ellei puu ole pahoin kallistunut kaatosuuntaa vasten. Tunkin hammastanko sovitetaan onton työntövarren sisälle. Toimivakaan kaadonsuuntaaja ei vähennä erityisesti pihapuiden kaatamisessa tarvittavaa ammattitaitoa. Alun alkaen Mustilaan oli istutettu lähinnä havupuita, mutta kunniatohtorin arvolla palkittu C. "Kokonainen elämäntyö on näin saanut sille kuuluvan julkisen kiitoksen ja arvonannon" , Metsälehti ylisti. Arboretumin perusti 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Carl Gustavin isä, valtioneuvos, vuori-insinööri, geologi ja innokas dendrologi eli puulajitieteen harrastaja A. Nyt runkoon on sahattava kolo, johon työntövarsi asettuu. Carl Gustav Tigerstedt kuoli vuonna 1957. Apuväline ei korvaa taitoa Tunkin ja työntövarren yhdistelmä ei ole yhtä lujatekoinen kuin ammattilaisten kaatotunkit, joten kovaa vääntövoimaa vaativiin kaatoihin ja jatkuvaan käyttöön sitä ei kannata hankkia. Arboretum on auki vierailijoille, ja puiston yhteydessä myydään kasvien siemeniä sekä taimia. Kyseessä ei ollut ihan tavallinen metsätilallinen eikä metsätila, sillä tohtorinhattu myönnettiin Mustilan arboretumin eli puulajipuiston omistajalle. "Asiantuntijat pitävät Mustilan arboretumia nykyisellään ainutlaatuisena koko maailman vastaavanlaisten kokeilupuistojen joukossa" , Metsälehti hekumoi. Tarkoituksena oli selvittää, kasvaisiko jokin ulkomaalainen laji kotoperäisiä puita paremmin. Tunkin palautusmekanismi osoittautui pienen harjoittelun jälkeen selkeätoimiseksi. Alkukesästä puistoa värittävät kukkivat alppiruusut ja atsaleat. Puulajipuisto toi tohtorinhatun Tukijalka on syytä kääntää, jotta hammastangon tyvi tukeutuu suoraan maahan. Työntövarsi maksaa 70 euroa ja tunkit suunnilleen saman, siis yhteensä 150 euroa. Nostovoima tuotetaan tunkin kammen alaspäin suuntautuvalla liikkeellä, aivan kuten tavallisissa autotunkeissakin. Kaatosahauksen jälkeen puu kaadetaan tunkin voimalla. Mustilassa on yhä koetoimintaa ja puiston lajisto on merkittävä pohjoisen oloihin sopeutuneiden vieraslajien geenipankki. Tunkin yläpää tuetaan puuta vasten ja varren alapää maahan. Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Työntövarsi ei ole kiinni tunkissa, vaan lepää hammastangon päällä. Tunkin kampi alhaalla Raite-tunkin käyttötapa on sama kuin järeämpien kaadonsuuntaajien. 23 METSÄSTÄ / 9.5.2019 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat R aivaussahanterien teroituskoneista tunnettu Raite Oy on kehittänyt amatöörisahurin kukkarolle sopivan kaadonsuuntaajan. Arboretum on nykyisin säätiön hallinnassa
Vain pakoputket paukahtelivat kuin kiväärit konsanaan. Julkisuudessa puheet kauriiden aiheuttamista maaja metsätalousvahingoista voimistuivat. Kauris yleistyy yhä Nykyään Suomessa asustaa kymmeniätuhansia kauriita. Silloin alkaa taas kuukauden kestävä kevätpukkijahti. Sitten huudettiin bingo. Vapaata riistaa Vuosituhannen alkuun osunut kauriskannan vahva kasvu kirvoitti kirjoittelua. Se oli Suomessa silloin uutta. Nyt 16 vuotta myöhemmin kauriit saavat olla yhä rauhassa. Edes koko maan kauriinpyyntiluvista karttunut tulokertymä ei kattanut korvausvaadetta. Lopulta saatiin saalistakin. Olihan kauris ”vapaasti” pyydettävissä. "Jotain oli tehtävä, muuten metsästäjien pyyntilupamaksuilla pyörivästä korvauskassasta olisi pudonnut pohja", ministeriön kalaja riistaosaston silloinen apulaisosastopäällikkö Christian Krogell paljasti myöhemmin haastattelussa. Kohta pukkeja pistetään pakkaseen arviolta 500 ruhoa. Pukkien kanssa iltaa istumassa Luonnon lisääntyessä touko-kesäkuussa metsästys on periaatteessa kielletty. 1980-luvulla eläimiä alkoi vaeltaa myös Norjan rannikon kautta Koillis-Lappiin Inariin ja Utsjoelle, missä yhä asustaa tunturilaaksoissa metsäkauriita. Vielä tuolloin laji ei kuitenkaan saanut pysyvää jalansijaa. Kauriita oli monen mielestä tuolloin liian vähän. Lehtijutun mukaan jahti-ilta taajama-alueen kupeessa alkoi nuorten autoilijoiden keväisellä kruisailulla. Tarkistan tapauksen muistiinpanoista. Alussa mainitun juttureissun keväänä koko Suomen saalis oli 50 kevätpukkia. Lisää on luvassa toukokuun puolivälistä alkaen. Byrokratia kuin hirvenpyynnissä Ensimmäiset varmat metsäkaurishavainnot Manner-Suomesta ajoittuvat Venäjän vallan alle vuoteen 1903. 24 9.5.2019 / PILKKEITÄ JERE MALINEN, teksti ja kuvat M uistelen istuneeni ensimmäisen kerran kynän, kameran ja muistilehtiön kanssa keväisessä kaurispassissa ”joskus 20 vuotta sitten”. Tuohon aikaan kauriinmetsästys oli tiukasti rajattua: siihen tarvittiin riistanhoitopiirin pyyntilupa ja vähintään 500 hehtaaria yhtenäistä metsästysmaata. Kuvista päätellen komea pukki. Elokuussa 2005 metsäkauris poistui pyyntiluvista, eikä metsästysalueen vähimmäispinta-alaa rajattu. Kauriiden runsastumisesta huolimatta metsästys on yhä vähäistä. Otukset saapuivat Karjalankannasta myöten. Myöhemmin 1950-luvulla Ruotsin metsäkauriskannan vahvistuttua uusi vaellusreitti muodostui Perämeren pohjukan kautta Tornion-, Kemija Oulujoen varsille. Metsäkaurispukkien kevätjahti on ollut sallittu 26 vuotta. Kukaan ei tiedä niiden nuppilukua tarkalleen. Korvaushakemuksia satoi maaja metsätalousministeriöön lisää. Se siis muistutti hirvijahdeista tuttua byrokratiaa. Samalla kaurisvahingoista maksettavat korvaukset loppuivat. Metsästyssaalis huiteli tuhannessa. Eteläsuomalaiselta mansikkatilalta kirjataan 80 000 euron korvausvaatimus metsäkauriiden aiheuttamista vahingoista. Pelastus pedattiin pykälillä. RIISTA Kauriskaave on Suomessa harvoin nähty houkutusväline.. Jotain kannan koosta kertoo helmikuussa päättyneellä jahtikaudella kaadettu ennätyssaalis, lähes 13 000 kaurista. Kauriiden kevätpyynti oli alkanut kymmenen vuotta aiemmin, mutta juuri kukaan ei sitä tohtinut harrastaa. Vuosituhannen vaihteessa kauriiden määräksi arvioitiin kymmenisentuhatta päätä. Paitsi kaurispukkien, joiden kiima alkaa myöhemmin. Toukokuussa 2003 olin Nurmijärven Klaukkalassa raportoimassa Helsingin Sanomien lukijoille metsäkauriiden kaupungistumisesta – sekä kauriinmetsästyksen kaupungistumisesta. Samoihin aikoihin Etelä-Suomen kauriskantaa vahvistettiin siirtoistutuksin
monimuotoisuus lisääntyy lahopuun määrän kasvaessa. Lisäksi vesistöjen suojavyöhykkeet ovat FSC-sertifioinnissa leveämmät, 10–20 metriä kohteesta riippuen. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Hyönteissilmin kanervalla väijyvä kukkahämähäkki ei välttämättä erotu yhtä räikeästi kuin ihmissilmin. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. FSC-sertifioinnissa säästöja lahopuiden vähimmäislukumäärä hehtaaria kohti (10 kpl) ja sekä 10 prosentin lehtipuuosuus ovat samat kuin PEFC-sertifioinnissa. On monia monimuotoisuuden turvaavia toimia metsän hoidossa ja hakkuissa, kuten riistatiheiköt, sekapuustoisuus, suojavyöhykkeet, säästöpuuryhmät, tekopökkelöt, lahopuiden säästäminen ja vaihettumisvyöhykkeet. On tullut kaadettua/kaadatettua monien lintujen lauluja pesäpuita, järeitä haapoja, jalopuita, pihlajia, pajuja ja leppiä, ihan vain siksi, etten ole tiedostanut luonnonhoidon tärkeyttä. IRMA WELLING Metsänomistajat, tehkäämme enemmän monimuotoisuuden turvaamiseksi METSÄPILA Ti m o To iv an en. Täytyy tunnustaa, että paljon enemmän olisin voinut tehdä menneinä metsänomistajavuosina luonnonhoidon eteen. Jatkuvan kasvatuksen kokeilussa ovat ojitetun suon mäntymetsä ja järvenrannan kuusi-lehtipuumetsä. Näin laadit lukijakirjoituksen KUN KUKKAHÄMÄHÄKKI – uudempi nimiehdotus lajille on kukkaravukki – väijyy saalista päivänkakkaran mykeröllä, suojaväri on ehdoton. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Monimuotoisuuden turvaamiseksi ei kuitenkaan tarvitse odottaa metsien ikääntymistä. Useimmat niistä eivät näe punaista, mutta erottavat ultravioletin. Aina ei haittaa, vaikka hämähäkki erottuisikin kukasta. Monissa kukissa on väriltään poikkeavia alueita, mesiviittoja, jotka opastavat kukkaan tulevan hyönteisen suoraan mesivarastolle. Näiden tiheiköiden uskon toimivan hyvinä riistatiheikköinä. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Maksetaanhan 60–70 litran kuitupuurungosta euro ja 100 litran koivusorvipöllistä 3,5 euroa ja 500 litran huonolaatuisesta rungosta 7,5 euroa. PEFC-sertifioinnin yleisyydestä huolimatta meillä on uhanalaisena mm. Metsäsertifioinnin tuomat metsien käsittelyn toimintamallit turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja parantavat vesistöjen tilaa. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Eihän kuulosta paljolta. Aikaisemmin minulla oli periaatteena pitää metsät putsattuina alikasvoksesta, koska en halunnut tulla karhun yllättämäksi metsäreissuilla. Ravukit eivät rakenna verkkoja vaan saalistavat väijymällä ja hyökkäämällä äkkiä varomattomasti lähestyneen saaliin kimppuun. Ehkä kukkaa lähestyvä mehiläinen tai muu vieras pitää selvästi erottuvaa hahmoa mesiviittana ja laskeutuu suoraan hämähäkin leukojen ja eturaajojen ulottuville. Etelämpänä Euroopassa elävä kissaravukki saa pintaansa halutessaan myös punaisia sävyjä. Kaistalehakkuita ryhdyn soveltamaan päätehakkuuikäisessä kuusikossa,jossa entisillä ajourilla kasvaa tiheä kuusitaimikko. Onko kanervalle eksynyt kukkahämähäkki ihan väärässä ympäristössä. Se pystyy muuttamaan värinsä valkoisesta keltaiseksi tai päinvastoin sen mukaan minkä väriselle kukalle se asettuu. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/ tai sähköpostiosoitteesi. jatkuvapeitteinen kasvatus ja pienaukkohakkuut/ kaistalehakkuut. Noin 85 prosentta metsistä on sertifioitu PEFC-sertifioinnin kautta ja noin kahdeksan prosenttia FSC:n kautta. Herää kysymys, eikö PEFC-sertifiointi turvaa riittävää lahopuun määrää kolopesijöille. Jatkuvaa kasvatusta ei voi rinnastaa harsintaan, koska jatkuvassa kasvatuksessa poistetaan huonolaatuiset rungot ja harvennetaan tihentymät. Ei välttämättä. Keltainen hämähäkki punaisilla kukilla METSIEN IKA?A?NTYESSA. 25 PILKKEITÄ / 9.5.2019 METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Taloudelliset satsaukset eivät ole suuria. Hehtaaria kohti se tarkoittaa esimerkiksi kahta tyypillisen omakotitalon (250 neliömetriä) kokoista käsittelemätöntä aluetta. Avohakkuiden rinnalle ovat tulleet mm. Käsittelemättä kannattaa valita arvokkaat luontokohteet ja riistatiheiköt ja niiden ympäristöt. Hyönteisten näköaisti on erilainen kuin ihmisen. Jatkossa sovin motokuskin ja maanmuokkaajan kanssa alikasvoskuusitiheiköiden säästämisestä aina, kun se on mahdollista. Nyttemmin olen luopunut tästä periaatteesta, kun metsien käsittelymahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Kukkahämähäkki heijastaa – niin kuin monet kukatkin – voimakkaasti ultraviolettia valoa. Tekopökkelöiden teolla nopeutetaan lahoamista ja turvataan pesäpuita kolopesijöille. Niinpä se voi olla punaisissa kukissa yhtä hyvin kätkeytyneenä kuin valkoisissa ja keltaisissakin kukissa. Lisäksi FSC-sertifioinnissa edellytetään, että vähintään viisi prosenttia metsämaasta jätetään käsittelemättä. kolopesijänä tunnettu hömötiainen. Vaikka olisi kyse sertifionnin piiriin kuuluvasta metsästä, aina voi tehdä enemmän metsälajien hyväksi ja käydä ostajan ja urakoitsijan kanssa neuvottelut ennen taimikonhoitoon ja hakkuuseen ryhtymistä
27 PILKKEITÄ / 9.5.2019 LUKIJALTA Pekka Kauppi, Jyrki Kettunen, Yrjö Laiho, Heikki Smolander, Esa Tommila, Jouni Luotonen (toim.): Megaja negawatteja. Kirjaudu Metsään.fi-palveluun ja vastaa kyselyyn. www.metsään.fi Jonsered FC2245 -raivaussaha (ovh. Puulle omistautuneiden asiantuntijoidemme kanssa puukauppa sujuu vaivattomasti ja joustavasti. Tehdään yhdessä hyvät puukaupat!. Kahden millin vuosilustoon syntyvää muutaman kymmenesosamillin lisäystä tuskin silmällä huomaa. Jos lannoituspinta-ala kohotettaisiin nykyisestä kaksin-kolminkertaiseksi, lisääntyisi vuotuinen kasvu arviolta kolme miljoonaa kuutiometriä. Useiden katkontapituuksien ansiosta saamme tukin tarkasti talteen ja sinulle parhaan mahdollisen tuoton puista. Arvomme kyselyyn vastanneiden kesken raivaussahan. Työn tuloksena on kokoelma puheenvuoroja, joissa tiedeja yritysmaailmassa ansioitunut seniorijoukko pohtii energiaa ja ilmastonmuutosta. Hämmentävää on lukea näyte Pekka Kaupin vuonna 1982 kirjoittamasta artikkelista, joka käsittelee ilmakehän lämpenemistä. Kokeneet kirjoittajat avaavat näkymää sekä menneeseen että tulevaan. Käytännön kokeiden sanoma on se, että lannoitus lisää sopivissa kohteissa puun kasvua noin 20 prosenttia. Pelkkä hiilidioksidi ja maan lämmitys eivät lisänneet kasvua lainkaan ilman typpilannoitusta. Hoitaen hyvä tulee! Kuka hoitaa metsääsi, teetkö itse työt vai teetätkö. MELONTARETKILLÄ yhteistyönsä aloittanut Koskipeikkojen joukko eli ryhmä eri alojen asiantuntijoita on uusimmassa kirjassaan tarttunut kuumaan aiheeseen, energiaan. Tuolloin kuvattavaksi oli otettu soilla vuosikymmeniä kituneista puista sahattuja kiekkoja ojituksen, ylispuuhakkuun ja lannoituksen jälkeen. Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan lannoitus on toistaiseksi tuottanut kivennäismaille uutta puuta 16 miljoonaa kuutiota – ei vuodessa, vaan yhteensä 35 vuodessa. ELIISA KALLIONIEMI Ainakin neljä uutta sellutehdasta KIRJAT VANHA SANONTA tuli mieleeni katsoessani kuvaa kuusen räjähdysmäisesti levenneistä vuosilustoista Mikko Riikilän ansiokkaassa jutussa ”Lannoitus tuplasi kuusen kasvun” (Metsälehti 7/2019). Koskipeikkojen kirjassa painopiste on sähköntuotannossa, joka oli vuonna 2017 65 terawattituntia. Energia on ilmastokeskustelun ytimessä. Moderni tehdas tuottaa vuodessa yli miljoona tonnia valkaistua sellua ja sen ohessa terawattitunnin sähköä. Jos olisi, voisimme unohtaa laatupuun kasvatuksen lannoitetuissa metsissä kokonaan. Varttuneen metsän lannoitus ei näin ollen heikennä puun laatua, mutta tuottaa vaikutusaikanaan 10–15 kuutiota lisäpuuta. Hinta 20 euroa. Niiden tilalle voitaisiin rakentaa 4-5 uutta tehdasta. Suurimmaksi virheeksi on osoittautunut kirjoittajan 36 vuoden takainen arvio ilmastonmuutoksen vastaisten toimien vauhdista. Havutukin hankinta-alue Koivutukin hankinta-alue Löydä lähin puuostajamme koskitukki.fi tai soita 020 553 40. Metsiin liittyviä näkökulmia tarjoa vat ympäristönsuojelun professorin tehtävästä eläköitynyt Pekka Kauppi, Metsäliiton kehitysjohtajana toiminut Jyrki Kettunen ja Luonnonvarakeskuksessa tutkimusaseman johtajana työskennellyt Heikki Smolander, joka on myös Metsälehden kolumnisti. Suomessa on 12 sellutehdasta, joiden ikä lähestyy soodakattilan teknistä käyttöikää. 160 sivua. Tuotantoa on siirretty Kiinaan, missä sähköä tuotetaan pääasiassa kivihiilellä. Samanlaisia kuvia esitteli 1970luvulla Kemira mainostaessaan lannoitusten kasvuvaikutuksia. Artikkelin tiedot ovat edelleen ajankohtaisia. Todellisuudessa kertalannoitus pysäyttää puun ikääntymisen aiheuttaman luston kapenemisen vajaaksi vuosikymmeneksi. Jyrki Kettusella on uusi idea kotimaisen sähkön tuotantoon: rakennetaan uusia sellutehtaita. Tämä edellyttäisi Kettusen mukaan metsäteollisuudelta alliansseja, kuten Metsä-Botnia oli aikanaan. Myös sen tutkimuksen perusteella typpi oli ylivoimaisesti tärkein kasvutekijä. Koskipeikkojen energiakirja. Kemin ja Oulun sellutehtaiden yhdistelmä voisi olla näistä ensimmäinen. Saatavana Rosebud-kirjakaupoista. Onneksemme kuvien kertoma ei ole täyttä totta käytännön metsänlannoituksessa. Omakustanne 2019. Viime aikoina haaveiltu Suomen metsien vuosikasvun lisääminen runsaasta sadasta miljoonasta kuutiosta 150 miljoonaan kuutioon ei onnistu pelkästään lannoittamalla. Myös suomalaiset ovat kunnostautuneet päästöongelman ulkoistamisessa. KARI MIELIKÄINEN Hirvensalmi Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa Mitä taimikollesi kuuluu, olisiko hoidon aika. Professori Sune Linderin kuva ei ollut peräisin jutun tutkimuksesta, vaan aiemmasta kokeesta, jossa puita lannoitettiin kaikilla mahdollisilla ravinteilla ja hiilidioksidilla, niitä kasteltiin ja myös maata lämmitettiin sähköllä. 879 €) Puukaupan aika on nyt! Kuusivaltaisilla päätehakkuukohteilla, järeämmillä harvennuksilla sekä koivutukilla on hyvä kysyntä! Sekä kuusiettä koivutukki hyödynnetään Koskisen tehtailla Järvelässä suomalaisen sahatavaran sekä koivuvanerin valmistukseen. Sen tuotanto aiheuttaa Suomessa valtaosan kasvihuonekaasupäästöistä. Määrä on kokonaisuuden kannalta vähäinen, vaikka sillä voitaisiin toki pyörittää yhtä keskikokoista/pientä sellutehdasta ja tarjota tuottoisaa toimintaa siihen osallistuville metsänomistajille. Keskimäärin 15 prosentin vuotuisen tuoton antava lannoitus on yksityistaloudellisesti parhaita metsänhoitoinvestointeja
Osanottomaksuun sisältyy ruoka ja pääsylippu tukkilaiskisoihin ja tansseihin. PPMU PM. 040 549 4201. Puuston määrä n. Tontin saavutettavuus on erinomainen, sillä tontin länsija etelärajaa pitkin kulkee hyväkuntoinen tie. Vain tehtäväsarja. 4 500 metsänomistajaa, jotka omistavat metsämaata n. Hp. E3, velu.sipola@gmail.com tai puh. Yhteistuloksissa Taivalkosken kisan kanssa parhaita palkitaan osanottajamäärästä riippuen. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Tie ja sähkö tonttien läheisyydessä. 0400 396345. (Kilpailun yhteydessä käydään Stora Enson mestaruuskisat). E3, erkki.metsaranta@metsakeskus.fi tai puh. ja taito) sekä normaalikisa (taitosarja). Ilm. V. Ilm. E3, joonasmakinen97@gmail.com tai puh. La 13.7.2019 klo 9, KUUSAMO Käylä opastus ilmoittautumisen yhteydessä Ilm. Mh. Tontin puusto on hyväkasvuista, osittain tukkimännikköä, maapohja helppohoitoista kangasmaata. Ostaja pohtikoon, onko ko. PÄIJÄT-HÄME Asiakkainamme on n. LOMATONTTI, Savonlinna, Paasniemi 5 ha. 2000 m 3 . METSÄTILA/RAKENNUSPAIKAT, Punkaharju, Saukonsaari Kaksi yleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa (á 3000 m 2 ) Raiviojärven rannassa Savonlinnan Punkaharjulla. Hakemukset ansioluetteloineen viimeistään 30.6.2019 sähköpostilla jari.yli-talonen@mhy.fi Lisätietoja antaa johtaja Jari Yli-Talonen 040-8484861 Metsänomistajat MHY Päijät-Häme 2 x 90_92mm 2.5.2019 10.26 Sivu 1 METSÄTILA, Punkaharju, Vaara 24,16 ha. Tarjoukset pyydämme jättämään pe 17.5.2019 klo 16 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 20, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. E2, marten.nurmio@kitnet.fi tai puh 0500 584321. 2013 rakennetussa rantasaunassa tupa keittomahdollisuuksineen ja vuolukivitakkoineen. Ilm. Rakennusoikeutta 200 k-m2 lomarakennukselle ja lisäksi toiset 200 k-m2 majoitus-, saunaja talousrakennuksille. oikeus 150 m 2 . Ilm. 12.5.2019 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa Raplan kunnassa 490 ha. Ilm. rakennus vielä remontoitavassa kunnossa. Puuston kehitysluokkajakauma: taimikoita 3,5 ha, kasvatusmetsiä 9,6 ha ja uudistuskypsää metsää 8,1 ha. Eli jos kyseinen kisa on perjantaina, niin tiistai on viimeinen ilmoittautumispäivä. Haukiveden Selkälahden rannassa on tämä määräala, jonka ilmansuunta on länteen / luoteeseen. Päärakennus (Finnlamelli) on valmistunut v. Hintanäkemys 105.000 €. Hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. OUMAN hälytysja lämmönsäätöjärjestelmä. Ruokailumahdollisuus. Tie perille, joten mökin rakentaminen on helpompaa kuin tiettömällä tontilla. E3, tuomo.leinonen@pp4.inet.fi tai puh. Opastus Itälahdentieltä. Normaalikisa iltapäivästä. 3,6 milj. VASTUU La 24.8.2019 klo 11 KEMINMAA Opast. E3 tarkoittaa sitä, että kisaan on ilmoittauduttava viimeistään kolme päivää ennen kisaa. metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. Arvostamme yksityismetsätalouden ja puukaupan tuntemusta, tuloshakuisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä reipasta ja ennakkoluulotonta otetta asiakaspalveluun. 2012, yläkerrassa 3 makuuhuonetta, alakerrassa oleskeluja ruokailutilojen lisäksi saunatilat ja yksi makuuhuone. EPMU, PM. rak.paikat 80.000 €. LOMA-ASUNTO, Savonlinna 1,5 ha. Ilmoittautuessasi kisaan ilmoita nimi, syntymäaika, sarja ja piiri. Tarkista puuston määrä huolellisesti maastossa. Pe 23.8.2019 klo 10 PÖYTYÄ Kalinkantie 42, 21900 Yläne. Tiloilla on rehevät kasvupojat. Hp. Kesäkisat 2019 Suomen Metsäurheiluliitto ry. 041 433 2217. Kaksi toisiinsa rajoittuvaa metsäkiinteistöä, josta vesialuetta 2,42 ha. Mahdollisuus ostaa myös koko metsätila (10,739 ha), tai reilumman kokoinen tontti, joka hinnoitellaan erikseen. Haemme Kärkölään METSÄASIANTUNTIJAA Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.10.2019. 1 400 m 3. Ranta loivasti syvenevä. Ilm. 044 0901012. Suomelan kylässä määräala jonne tie perille, maapohjat MT. 1,5 ha sekä tie/joutomaata n. 24,2 ha, maaainesottoaluetta n. Tarjouskaupan lähtöhinta on 35.000 €. 28 9.5.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Ma 1.7.2019 klo 12 VUOKATTI urheiluopiston uimahalli. Pe 12.7.2019 klo 15 TAIVALKOSKI Kivilammen kämpällä, opastus ilmoittautumisen yhteydessä, Ilm. rakennuspaikat 20.000 €/kpl tai koko tila, sis. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 31. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. Ke 21.8 klo 11 KEMIÖ opastus Kemiö Paimio tieltä. 1,5 ha. Mh. Ilm. Arviossa kaikki kuviot merkitty kehitysluokkaan 04, mutta rajamerkkauksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan kuvioilla 3 ja 1 tien vieressä nuorempaa puustoa. Erillinen autotalli-/ varastorakennus. La 7.9.2019 klo 10 JOENSUU Lykynlammen urheilukeskus. 35.000 € / tarjous viim. E4, tuomo.leinonen@ pp4.inet.fi tai puh. To 22.8.2019 klo 11 LESTIJÄRVI Riemuhiekantie. Havupuuvaltaista puustoa on n. Lisäksi kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Viimeinen ilmoittautumispäivä selviää kisakutsusta. 3 000 m 3 , josta tukkipuuta n. Metsäarvion mukaan puustoa yli 800 m 3 . 210 000 ha. Hp. Esim. METSÄTILA, Kesälahti, Varmo 27,2 ha. Omaa rantaviivaa on lähes 300 m, josta avautuu veneilyja kalastusmahdollisuudet Paasselälle. Tilalla on puustoa n. 0400 284652, vain taitosarja, PPMU. Tila rajoittuu Pihlajaveteen. 0400 284 652, vain taitosarja. E3, eero.anttila88@gmail.com tai puh. Kaksi kilpailua: pikakisa (sarjat yl. Kulkuväylät rantaan viimeistelty, rantautuminen onnistuu isommallakin veneellä. E3 teuvo.jalonen@elisanet.fi tai puh. 395.000 €. LÄME, PM. Pe 16.8.2019 klo 11 KAUHAJOKI Sotkan hiihtostadion, opastus kantatieltä 44. Metsämaan osuus on n. Siirtyminen n. KAIME, PM. PKMU, PM. Molemmilla paikoilla RA rak. Avoin sarja, yleinenja taitosarja. Kilpailukalenteriin mahdollisesti tulevat lisäykset ja muutokset päivittyvät Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilla www.helsinki.fi/hyytiala/ smul/ olevaan kilpailukalenteriin. Työtehtäviin kuuluu mm. METSÄTILA, Lohja, Pusula 3,9 ha. 050 464 6500 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää (mä/ko) on 6,2 ha ja mä taimikkoa 4,5 ha. Hintanäkemys 75.000 €, tarjoukset pyydämme jättämään pe 17.5.2019 klo 16 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 20, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. KPMU, PM ja –ranking. 3 km. PM, HUMU. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Määräalalla on vaatimaton (purkukuntoinen) noin 18 m2 kokoinen kesämökki / rantasauna (rak. LAMU, PM. Edellytämme hakijoilta vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Metsäopetuksen SM-kisat. Tontin takaosa istutettua koivikkoa. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria 36, 36 + 40 m 3 , yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). €. ilm.yhd. Pe 23.8. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Mikkolanniemi Näyttävä ja tasokas loma-asuntokokonaisuus Saimaan Pihlajavedellä. 900 m 3 . Mäntykangastontin sisälle on muodostunut Ruutanalampi, joka tekee kohteesta omaleimaisen. Ainutlaatuinen vapaa-ajantontti Kerimäen Paasniemellä. 050 3140 399. 95.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 1970), joka toimii rakentamisen aikaisena tukikohtana. 044 0770877. Kauppahintaan sisältyy mittava mökki-irtaimisto pois lukien moottorivene ja omistajan yksityisesineet. E3, timo.syrjala@ metsantahden.fi tai puh
29 PILKKEITÄ / 9.5.2019 VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva Metsäalan asiantuntijayritys Tapio pokkasi huhtikuun lopussa metsäalan sählyturnauksen mestaruuspokaalin Ylöjärvellä Pirkanmaalla. 09 315?49?803 Eero Sala p. 5 . Vaikka esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat vääntäneet viime aikoina tiukasti kättä tukkipuun katkonnasta puukaupoissa, sählykentällä pallosta taisteltiin yllättävänkin siistein ottein. Epäselvää kuitenkin on, tutkittaisiinko tällaista tapausta ilman asianomistajan, siis kadonneen maanomistajan aloitetta. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Olen yrittänyt omistajaa selvittää: Seinäjoen kaupungilta, Pohjanmaan maakunta-arkistosta, verottajalta, maanmittauslaitokselta. Neuvoton PERIAATTEESSA jokaisella palstalla on omistaja. 5 1 i s e s k u m e k a h ä t ä j a j t o d e i t ä s il o s t a K m o c . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Aina tämän löytäminen ei ole käytännössä mahdollista. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K . 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Innokkaan osallistujamäärän perusteella metsäalalla oli selvästi tilausta yhteisille peleille, kertoo turnauksen järjestäneen Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen metsäpäällikkö Ilkka Köntti. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Kirjoittaja edusti turnauksessa Metsälehteä voittajajoukkue Tapion riveissä. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. ”Työelämässä olen huomannut pelailun ja kisailun tukevan erinomaisella tavalla me-hengen kehittymistä ja luovan aina käytettyyn aikaan nähden tuplasti virtaa työhön”, Köntti sanoo. t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . 09 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Siinä tapauksessa lunastuskorvaus jäisi AVIn haltuun. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJAKYSYMYS Omistamani tilan keskellä on vajaan hehtaarin palsta, jonka mielelläni ostaisin itselleni. Ensimmäistä kertaa järjestettyyn sählyturnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta eri metsäalan organisaatioista. Mutta siinäkin olisi pitänyt osoittaa hallintaoikeutensa alueeseen. PASI REUNANEN tietopalvelupäällikkö Maanmittauslaitos Mitä tehdä omistajattomalle tilalle. Tapion kokoama joukkue peittosi finaalissa metsäyhtiö Stora Enson joukkueen maalein 4–2. Ongelmana on, että palstan viimeiset tunnetut omistajat ovat vuonna 1925 kiinteistörekisteriin merkitty pariskunta. Yksityisen omaisuuden suoja on niin vahva, ettei yksityinen henkilö voi esimerkiksi millään maanmittaustoimituksella saada itselleen tilaa, jonka omistus on epäselvä. p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p n i o n ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m . Sen jälkeen ei ole tehty lainhuudatuksia. Palstan haltuun ottaminen tai siellä kasvavien puiden myyminen olisi tietysti lainvastaista. a j a a s o n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . ä ö li k n e h 4 8 n i o n ä ä t s il l ö y t e s a j , a o r u e a i d r a jl i m , 2 il o 8 1 2 a n n o u v o t h i a v e k ii l n it s e r o F ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a ti o ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H : e ll i e u l a e ll i v a a r u e s e ll ir ii p a t n i k n a h n e e r e p m a T i s e v ir O a k k i a p o t s i m i o t a j e u l a i m i o T e r e p m a T i a t a l a s a g n a K o k o j a k k i a p o t s i m i o t , a l a s a g n a K e u l a i m i o T : t e s k y t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin. Tuskin voin vallata sitä käyttööni. ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 9 1 2 . n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . Kysyjän tapauksessa pitäisi selvittää naapuripalstan viimeisten omistajien sukupuuta ja tutkia, kenen olisi pitänyt periä palsta. En tiedä, miten voisin asiassa edetä. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Tällöin jo tehtyjä perinnönjakoja voitaisiin täydentää. 3 9. Ei tulosta. Yritin jopa kuulutuslainhuutoa, jolla omistajan saisi esille. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 3 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p ä s t e M . ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 7 , 5 il o o t h i a v e k ii l 8 1 2 n e d o u V . 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back Sanna Tulisalo Toimitussihteerit Jussi Collin p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Tapio Forestkitin Anssi Aalto teki finaalissa hattutempun. Tila voidaan pakkolunastaa, jos yhteiskunnan etu, vaikkapa luonnonsuojelu tai moottoritien rakentaminen sitä vaatii. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu Tapio taisteli metsäalan sählyturnauksen voittoon Metsäalan sählyturnaukseen osallistui muun muassa useampi metsänhoitoyhdistys sekä metsäyhtiöt Stora Enso ja Metsä Group. Tämä voi osoittautua käytännössä mahdottomaksi tai liian kalliiksi selvittää, jos omistajat ovat esimerkiksi muuttaneet Amerikkaan ja jääneet sille tielleen
Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Kylmille alueille istutettuna puu harvoin tuottaa hedelmiä. Niinpä Lapin metsien kasvu on yli kaksinkertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana. KEMIN SELLUTEHDASINVESTOINTIA pitää tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin, koska se vie Suomea vauhdilla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, auttaa meitä kehittämään uusia korkean lisäarvon tuotteita ja parantamaan kauppatasetta, kun fossiiliraaka-aineen tuontia voidaan vähentää. JUHANI MUTRU , metsänhoitaja, Espoo (matkoilla) 60 VUOTTA 14.5. Se oli aikaa, jolloin Lapin vajaatuottoiset eli yli-ikäiset ja harsintahakkuin pilatut metsät laitettiin kasvukuntoon. Paikallinen kyläkauppias kertoi minulle, että muutaman viikon päästä kyseisen puun hedelmät kypsyisivät ja useat portugalilaiset nauttivat silloin makeita ”nêsperoita” suurella halulla. Metsiin tarvitaankin uusia puita tasaiseen tahtiin, jotta niiden elinvoima säilyisi ja ikäluokkajakauma pysyisi optimaalisena. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Kiinan ja Japanin ulkopuolella japaninmispeli on viljeltynä suosittu hedelmäja koristepuu lämpimillä alueilla ympäri maailman. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Pieniläpimittaiselle puulle pitää keksiä muuta käyttöä, josta sellu on aivan oivallinen tuote, etenkin koska selluprosessin sivuvirroista pystytään tekemään muita korkean lisäarvon tuotteita, joilla korvataan fossiiliraaka-aineista tehtyjä tuotteita. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen huolestuttaa myös. Äänessä ovat enimmäkseen ne, jotka tuntevat metsätaloutta – anteeksi ilmaisuni – kuulopuheilta kuin kemiläiset Jumalan. ANTTI PAJULA, Suomen metsä keskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija, Seinäjoki (matkoilla) 15.5. Vaikka Thunbergin täytyi aikoinaan matkustaa aina Japaniin saakka ”löytääkseen” japaninmispelin, on arvioitu, että portugalilaiset löytöretkeilijät olisivat matkoillaan tutustuneet hedelmään jo huomattavasti aiemmin. Erään kielentutkijan mukaan, ainakin sana ”nêspera” tai sen variaatio tunnettiin Portugalissa jo parisataa vuotta ennen hedelmäpuun virallista löytämistä. Euroopassa Espanja on suurimpia lokvattien tuottajaja viejämaita. Metsien kasvu taantuu, ellei niiden käyttöä lisätä. Tuotantoja vientimääristä ei ole kattavia maailmankauppatilastoja, mutta yksistään Kiinan vuosituotanto on arvioitu miljoonaksi tonniksi. Ei ilmastokysymystä ratkaista tuona aika, vaikka Suomi lopettaisi metsien käytön kokonaan. Ilmiö muistuttaa jossain määrin suomalaisväestön tilannetta, kun ikäihmisiä on yhä enemmän ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Yksi puu voi vuositasolla tuottaa muutamasta kymmenestä jopa sataan kiloon hedelmiä. Ällistyttävän monille näyttää olevan epäselvää, ettei niihin voi käyttää kuin järeää puuta. Jostain kumman syystä metsien käytön lisääminen nähdään pahana uhkana maapallon ilmastonlämpenemisen pysäyttämiselle 1,5 asteeseen vuoteen 2030 mennessä. Thunbergin päätelmä kasvin japanilaisesta alkuperästä on sittemmin osoitettu kyseenalaiseksi. Puiden lehdet olivat jättimäisiä, parin kännykänmittaisia. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 30 9.5.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT STIPENDI 90 VUOTTA 13.5. Stipendillä Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Sen maun kerrotaan muistuttavan italialaista Amaretto-karvasmantelijuomaa. Niiden maku vaihtelee aprikoosin, persikan ja banaanin väliltä. Niiden tuuheat latvukset olivat täpötäynnä tertuissa kasvavia keltaisia hedelmiä, jotka muistuttivat pieniä aprikooseja. Ne itävät suhteellisen helposti ja leviämiskykynsä takia puu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi muun muassa Australiassa. Kasvamaan laitettu puu on tarkoitettu käytettäväksi juuri sellaisiin hankkeisiin kuin Kemin sellutehdasinvestointi! Metsätaloudessa 10 vuoden aikajänne, joka ilmastopolitiikkaan on leivottu, on aivan liian lyhyt. Molemmat maat pitävät puuta alkuperäisenä luontaisena kasvilajinaan. Euroopan mantereella maa voi silti olla yksi vanhimmista lokvattien viljelymaista. Metsän Groupin suunnitteilla olevasta investoinnista on kovaa vauhtia tulossa hallitusohjelmakysymys. Siinä missä japanilaiset ovat viljelleet puutarhoissaan lokvattia tuhatkunta vuotta, on kasvi tunnettu Kiinassa jo ainakin tuplasti kauemmin. Algarven auringon alla Yksi japaninmispeli voi tuottaa muutamasta kymmenestä jopa sataan kiloon hedelmiä vuodessa.. Japaninmispeliä viljellään kaupallisiin tarkoituksiin yli 30 maassa ja yksistään Aasiassa on yli 800 eri lajiketta. Luonnontieteilijä Carl von Linnén oppilaana mies oli perehtynyt lajikuvausten tekoon, ja hän antoi puulle latinankielisen nimen Mespilus japonica . Samoihin puihin kiinnitti huomiota ruotsalainen kasvitieteilijä ja lääkäri Carl Peter Thunberg 1770-luvun Japanissa. Kiinalaisessa perinnelääketieteessä lehtija siemenuutoksilla on hoidettu monia vaivoja ja jopa syöpää. MARKKU PALONIEMI, Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen metsäneuvoja, Taivalkoski (ei vastaanottoa, matkoilla) "HYVÄ TYYPPI" Metsämiesten Säätiön valtakunnallinen ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi on myönnetty Tapio Oy:n luonnonhoidon johtavalle asiantuntijalle Lauri Saaristolle. Keltaoranssit, kookkaan luumun kokoiset hedelmät sisältävät yhden tai useampia kiiltävänliukkaita, hieman kidneypapua muistuttavaa siementä. NUORTEVA KAUHISTUNEENA LUEN tiedostusvälineistä keskustelua Kemin sellutehdasinvestoinnista. SELLUTEHDASTA VASTUSTAAN myös siksi, että sellun sijaan puusta pitäisi tehdä taloja ja huonekaluja. Hedelmistään maa tunnetaan Hedelmien lisäksi japaninmispelin lehdistä haudutetaan myös yrttiteetä. Älkää nyt hyvät ihmiset sössikö tätä! Tarpeellinen sellutehdas HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Algarven huhtikuisessa maisemassa huomioni kiinnittyi alueella yleisesti kasvaviin kookkaisiin hedelmäpuihin. Lokvatinsiementen syömistä sellaisenaan ei kuitenkaan yleisesti suositella, sillä ne sisältävät lievästi myrkyllisiä alkaloideja. LAPIN PIIRIMETSÄLAUTAKUNNASSA 1980-luvulla oppimani viisaus on se, että uuden metsän pahin este on vanha metsä. Välimerenalueen innokkaat asukkaat uuttavat jauhetuista lokvatinsiemenistä myös likööriä. Puu on ikivihreä eli ainavihanta, eikä pidä pakkasesta. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. On katsottava pitemmälle, ja siksi metsien hyvää hoitoa pitää voidaan harjoittaa myös tämän päivän ja vuoden 2030 välisenä aikana. Valintaa perusteltiin muun muassa Saariston osaamisella, yhteistyötaidoilla sekä ansioilla työyhteisössä. Portugalin lokvattituotanto ei todennäköisesti komeile suurimpien maiden listalla. Teesinä on että metsien hiilinielu pienenee, jos niitä käytetään nykyistä enemmän, kun hiilinielulla tarkoitetaan kasvun ja poistuman erotusta, joka on suurentunut aina hamalta 1960-luvulta asti. Myöhemmin sukunimi muutettiin ja puu tunnetaan nykyään japaninmispelinä (Eriobotrya japonica ) tai lokvattina. Hedelmät kestävät huonosti kylmävarastointia ja kuljetusta, jonka vuoksi valtaosa hedelmistä syödään lähiruokana itse viljelymaissa. Voimassa oli laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta, jonka ansiosta syntyi satoja tuhansia hehtaareita uusia kasvuisia metsiä. Lapissa on kuitenkin suojeltu metsää enemmän kuin missään muualla Suomessa, joten siltäkin osin huoli Kemin sellutehtaasta on turha
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 9.5.2019 METSÄRISTIKKO 9 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 23. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 23.5.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Kemi-investoinnin vaikutukset • Kevään puukauppanäkymät • Monimuotoisuutta metsiin M ik ko H äy ry ne n • Metsänhoitoa Iberian niemimaalla • Todella kuuma uuni • Jalostusaste nousuun, mutta miten. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Metsäristikko 6, oikea ratkaisu. PALKINNOT metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Eero Karjalainen, Oulu, Jaana Martikainen, Revonlahti ja Sami Niinivirta, Tampere. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . TOUKOKUUTA. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Vakiona M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä, HD2-suodatin pitkällä huoltovälillä. TUOTENRO 1254 011 5858 SUOSITUSHINTA 389€ Kampanja 619€ moottorisaha ms 241 C-M Erinomainen harvennettaessa tiheää metsää, suurella teholla ja alhaisella painolla. Kuulonsuojausta ei tarvita. Tutustu tarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi.. ECOSPEED osakaasutoiminnolla. STIHL 4-piste tärinänvaimennus, ErgoStart -kevytkäynnistys, 2-MIX moottori ja STIHL M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä. Kampanja 369€ akkusaha msa 140 c-b akulla ja laturilla Kevyt akkumoottorisaha hyvällä suorituskyvyllä tontin hoitoon ja yksinkertaisiin sahaustöihin. Tauotonta työskentelyä! Ostaessasi STIHL COMPACT (AK akut) tai STIHL PRO (AP akut) akkukäyttöisen laitteen, akun ja laturin saat toisen akun puoleen hintaan! Säästä valitsemastasi akusta riippuen 39 159 €. RASKAISIIN TÖIHIN, KEVYET RATKAISUT. — empowering people. TUOTENRO 4867 200 0004 SETIN SUOSITUSHINTA 829€ Kampanja 749€ AKkuruohotrimmeri fsa 90 akulla ja laturilla Akkukäyttöinen ruohotrimmeri laajoille alueille tiheään ruohikkoon kaksoiskahvalla ja -valjailla. Nyt täydellinen varustelu sisältäen Advance X-TREEm metsurin valjaat ja HP -sahaterän. Helppo käynnistää yhdistelmäkatkaisimen ansiosta. LÖYDÄ JÄLLEENMYYJÄSI STIHL.FI — KAMPANJA LISÄAKKU 50 % — NYT LISÄAKKU PUOLEEN HINTAAN! Lisäakun avulla tuplaat käyttöaikasi! Kun akku loppuu, laita se lataukseen ja jatka työskentelyä valmiiksi ladatulla lisäakulla. Sisältää AP 300 akun ja AL 300 laturin. Helppo käynnistää, hiljainen ja kätevä käyttää! Sisältää AK30 akun ja AL 101 laturin. TUOTENRO 1143 200 0491 SUOSITUSHINTA 699€ TUOTENRO 4147 200 0322 SUOSITUSHINTA 959€ Kampanja 859€ raivaussaha fs 410 c-em k x-treem valjailla Raivaussaha lyhyellä runkoputkella erityisesti metsätöihin. 2019 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Automaattinen kierrosluvunsäätö, suuri leikkuuleveys 46 cm ja etupyöräveto. Sisältää AP 300 akun ja AL 300 laturin. Lisävarusteena saatavana myös ruohosetti. STIHL Kevään Merkit -kampanja voimassa valtuutetuilla jälleenmyyjillä 30.6. TUOTENRO 6357 200 0002 SUOSITUSHINTA 799€ Kampanja 699€ akkuruohonleikkuri RMA 2 rp akulla ja laturilla Tehokas akkukäyttöinen ruohonleikkuri isoille nurmikoille