AJANKOHTAISTA: Vetiset tulvametsät ja metsäluhdat voivat sopia hyvin Metso-suojeluun. Sivut 9–11 Suursaha Raumalle Ju ha Si ni sa lo METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 7. TOUKOKUUTA 2020 • NRO 9 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI 7847_.indd 1 4.5.2020 8.59. ›› 7 UUTISET Korona vaikuttaa vasta viipeellä ›› 2–3 Metsätieteiden opinnot vetävät ›› 4–5 Metsäkoneyrittäjien kovat ajat jatkuvat ›› 6 Metsätilakauppa käy kiivaana ›› 8 METSÄSTÄ Vapo juhlii mennyttä ja katsoo tulevaan ›› 16–17 Metsänhoito oli tie historiaan ›› 18–19 Rauduskoivikko pitää voimakkaista harvennuksista ›› 20 Stihliltä onnistunut terälaiteuudistus ›› 22–23 PILKKEITÄ Metsokukoilla on kovat kallot ›› 24 Puumiesten laulu raikaa ›› 27 Himalajan pyhät setrit ›› 30 Metsä Fibren jätti-investointi herättää myös kysymyksiä
”Koronakriisillä on erilainen vaikutus eri tuoteryhmiin ja liiketoiminta-alueisiin. Metsien kasvua pyritään lisäämään lannoituksella ja jalostetulla taimiaineksella. Koronakriisi vaikuttaa eri aloilla eri tavoilla, metsäalan vuoro saattaa tulla jälkijunassa. Toimituskaupat jumittavat METO – Metsäalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tuomo Turusen mukaan koronan vaikutukset eivät ole näkyneet metsäpalveluyrityksissä muuten, mutta ainakin osassa maata on ollut vaikea myydä esimerkiksi sähkölinjojen reunavyöhykkeiltä tulevaa puuta. ”Ensimmäinen kvartaali oli vielä torjuntavoitto, mutta vaikutukset näkyvät selvemmin toisella ja kolmannella kvartaalilla,” Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström uskoo. Tämä sairaanhoitajien panosta koronan hoidossa ylistävä muraali löytyy Helsingin Vallilasta. Metsähallitukselle asetetaan muun muassa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. Samanaikaisesti on pitänyt hoitaa päälle kaatuvia asioita ja katsoa pitemmän ajan elvytystä. Lakot kävivät kalliiksi Metsäteollisuuden tuotanto putosi tammi-maaliskuussa selvästi vuodentakaisesta. Joukosta löytyy suhteellisia voittajia ja häviäjiä taantumassakin” Metsäteollisuuden erikoistuminen ja rakennemuutos saavat koronakriisistä lisävauhtia. Säädöksiä on pitänyt säätää ja kiertää, jotta koronan haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Luontoarvot huomioitu hakkuissa melko hyvin Viime vuonna erinomaisia tai hyviä hakkuiden ja metsänuudistusten toteutuksia oli luonnonhoidon näkökulmasta 85 prosenttia arvioiduista kohteista, tiedottaa Suomen metsäkeskus. Zlatan osti metsää Ruotsalainen jalkapallotähti Z latan Ibrahimovic on ostanut metsäpalstan Jämtlannista. Ulkomaisen kausityövoiman tulon piti olla jo ratkaistu, mutta sitVasta toinen aalto tuntuu Koronakriisi vaikuttaa metsäalaan aluksi hitaasti, mutta sitten rakennemuutos vauhdittuu. Summa on täsmälleen sama kuin viime vuonna. ”Hintataso on laskenut ja tuntuu, että yhtiöt eivät oikeasti halua toimitusja hankintapuuta tälle keväälle ja kesälle.” Turunen uskoo, että pitemmällä aikavälillä lomautukset vaikuttavat myös metsäpalveluiden kysyntään. Laskussa olleet tuotantosuunnat kohtaavat suurempia vaikeuksia ja nosteessa olleet saavat lisänostetta. Uudistushakkuissa jatkuvan kasvatuksen osuus nostetaan nykyisestä 15 prosentista 25 prosenttiin. Istutustöillä opintosuorituksia Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Marja Kokkonen sanoo, että epidemia on pitänyt virkakuntaa kiireisenä. 7848_.indd 2 30.4.2020 16.52. Määrärahalla voidaan rahoittaa nuoren metsän hoitoa (123 490 hehtaaria), taimikon varhaishoitoa (37 500 hehtaaria), terveyslannoitusta (15 180 hehtaaria) ja suometsän hoitoa (19 400 hehtaaria). Kauppahinnaksi kerrotaan 30 miljoonaa kruunua, siis noin kolme miljoonaa euroa. Laatua arvioitiin 385 leimikolla, yhteensä 1 408 hehtaarilla. ”Suhteellisia voittajia ja häviäjiä löytyy taantumassakin.” Kemeran määrä ennallaan Valtio tukee tänä vuonna kestävän metsätalouden tukilainsäädännön eli kemeran avulla yksityisten metsänomistajien metsänhoitoja metsänparannustöitä 55,9 miljoonalla. Metsähallitus sai jatkuvan kasvatuksen tavoitteen Metsähallituksen toiminnalle on hyväksytty uudet omistajapoliittiset linjaukset vuosiksi 2020–2024-2024. Metsähallituksen metsätaloudessa panostetaan aktiiviseen luonnonhoitoon, ilmastokestävyyteen sekä virkistyskäytön huomiointiin. Suurinta pudotus oli mekaanisessa metsäteollisuudessa – sahaus laski 23 prosenttia ja vanerituotanto 35 prosenttia. Sahatavaralla tulee häiriöitä, mutta lankkua kuitenkin tarvitaan. Määrärahasta päätti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta. Paperin tuotannossa laskua kertyi 22 prosenttia, sellussa 18 prosenttia ja kartongissa 12 prosenttia. LYHYET UUTISET 7.5.2020 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN K oronapandemian ensivaikutukset osuvat kuluttajakysyntään ja palveluihin, ja vaikutukset metsäalalle jäävät lieviksi. Puutteita havaittiin edellisvuoden tapaan eniten siinä, miten pienvesien välittömät lähiympäristöt oli huomioitu hakkuissa. Hygieniapapereiden käyttö kasvaa, mutta painopaperien laskee. Pelkästä tontin lisämaasta ei liene kyse, koska jalkapallotähden hankkiman metsätilan pinta-ala on tuhat hehtaaria. Länstidning Östersund -lehden mukaan Zlatanin metsäpalsta rajautuu miehen jo entuudestaan omistamaan tonttiin Åren laskettelukeskuksen lähellä. Järjestely ei tuo lisärahaa, mutta poistaa luottotappioriskit ja nopeuttaa saatavien saamista. Metsäteollisuus ry:n mukaan lasku selittyy pääosin työmarkkinariidoilla. Kahdella prosentilla kohteista kokonaisarvio toimenpideketjulle oli heikko. Koronan vuoksi järjestö on kehittänyt uuden jäsenedun, jossa yrittäjä voi myydä myyntilaskunsa rahoitusyhtiölle ja saa rahat välittömästi, palkkiolla vähennettynä. Luonnonhoidollisesti välttävien toteutuksien osuus oli 13 prosenttia. Mutta sitten tulee se toinen vaihe, joka osuu myös teollisuuteen
Sellun hinnanlasku kuritti etenkin Metsä Groupia, joka on metsäyhtiöistä selluherkin eli sellun osuus tuotesortimentista on suurin. Kuusen suosion takana on toimiva viljelyketju ja hyvä tuotto-odotus. ”Jos kuusta viljellään männyn asemasta kuivahkolle kankaalle, ainespuun tuotos vähenee kolmanneksen. MIKKO HÄYRYNEN Suurten metsäyhtiöiden ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset putosivat merkittävästi. Yksinyrittäjät voivat hakea tukea myös kunnalta. JUSSI COLLIN Eteläinen Suomi kuusettuu nopeasti, koska metsänviljelyssä käytetään liian yksipuolisesti kuusentaimia, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Karuimmilla kasvupaikoilla yleisemmistä mäntyvaltaisista metsiköistä viidennes ilmoitetaan uudistettavaksi kuuselle. Lisäksi kuusen avulla pyritään ehkäisemään hirvituhoja. Pahaenteisessä tilanteessa ennustaminen on vaikeaa, mutta yhtiöt kohtaavat kriisiajan varsin vahvoilla taseilla. Investoinnit etenevät normaalisti. Tulokset putosivat, kannattavuus säilyi Metsäyhtiöiden ensimmäinen vuosineljännes sujui torjuntavoiton hengessä. Tulosnumeroiden supistuminen johtui lähinnä sellun ja painopaperien alentuneista hinnoista, painopaperien pienemmistä toimitusmääristä sekä talven lakoista. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. ten Ukraina sulki rajansa. Esimerkiksi metsäkoneyritykset, bioenergiayritykset ja muut metsätaloutta palvelevat yritykset ovat pääosin jälkimmäisen rahoituksessa, ja maatilatalouden tuloverotuksessa olevat ovat edellisen tuen piirissä. Koko maassa koivuvaltaisista metsistä kolme neljäsosaa viljellään kuuselle. € 2 207 (2 635) 2 287 (2 693) 1 253 (1 438) 472 (487) tulos ennen veroja, milj. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Tuella palkataan ulkopuolinen projektihenkilö ja tarkoitus on rakentaa liiketoimintamalli metsäpalvelujen sekä ylipäätään metsäosaamisen viemiseksi uusille markkina-alueille. Turunen sanoo, että kotimaassa metsäpalvelutoiminnan kasvun rajat on jo nähty ja rahoitus on haettu kansainvälistymiseen. Venäjän ja Baltian rajat olivat sulkeutuneet jo aiemmin. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315. Koronakriisi vaikuttaa eri aloilla eri tavoilla, metsäalan vuoro saattaa tulla jälkijunassa. Tämä sairaanhoitajien panosta koronan hoidossa ylistävä muraali löytyy Helsingin Vallilasta. Pandemia lisää joiden tuoteryhmien kysyntää, mutta nähtäväksi jää kuinka pysyvää nousu on. ”Kotimaan oppilaitoksilta saataneen kuitenkin apua, sillä istutustyö kerryttää useissa oppilaitoksissa opintosuorituksia eli edistää opintoja.” Koronan vuoksi kemeraan on tehty muutos, jolla taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon yhden vuoden toteutusaikaan voi tarvittaessa hakea vuoden jatkoajan. Kyse ei ole vain kysynnästä, vaan pandemia voi aiheuttaa häiriöitä myös alihankintaketjuissa. Etelä-Suomen metsien uudistusalasta viljellään enimmillään jopa viisi kuudesosaa kuuselle. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Vasta toinen aalto tuntuu Koronakriisi vaikuttaa metsäalaan aluksi hitaasti, mutta sitten rakennemuutos vauhdittuu. Suurimmat hankkeet ovat UPM:llä Uruguayn toinen sellutehdas ja Saksan biokemikaalitehdas, Stora Ensolla Oulun tehtaan muuttaminen kartongille sekä Metsä Groupilla Kemin biotuotetehdas ja Rauman saha. ”Koronan vuoksi minunkin yrityksen liikevaihto putoaa tänä vuonna reippaasti ja nyt on hyvä aika hakea uutta liiketoimintaa.” Kriisituki kansainvälistymiseen Heikki Saukkomaa 7848_.indd 3 30.4.2020 16.52. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Hyötyjiä ovat etenkin pehmoja hygieniapaperit ja kartonkituotteet. Vaikeuksiin joutuneiden yritysten kriisirahoitusta kanavoidaan sekä maaja metsätalousministeriön että työvoimaja elinkeinoministeriön kautta. Stora Enson kustannusjahti on edennyt suunniteltua nopeammin ja säästötavoitetta nostetaan aikaisemmasta 275 miljoonasta eurosta 350 miljoonaan euroon vuoden 2021 loppuun mennessä. Se näkyy myös metsänomistajan kukkarossa”, kertoo Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Eniten kuusta viljellään Kanta-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kuusenjuurikäävän ennakoidaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa ja aiheuttavan tuhoja metsissä. Kuusi on herkkä myös tuulituhoille ja kuivuudelle sekä monille tuhohyönteisille. Ainoastaan Metsä Group antaa arvion, että toinen vuosineljännes tulee olemaan parempi. Metsäkeskus: Kuusi valtaa entisestään alaa Tulospudotuksia pahaenteisenä aikana Ensimmäisen neljänneksen keskeiset tunnusluvut, mukana kertaluonteiset erät (suluissa 2019) Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board liikevaihto, milj. Metsäkeskuksesta muistutetaan, että kuusettuminen lisää metsätuhoriskiä. Koronakriisi ei ehtinyt sanottavasti vaikuttaa tuloksiin, mutta vaikutuksia ennakoidaan tulevan myöhemmin tänä vuonna. Kotimaisista pääpuulajeista kuusi kestää huonoimmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. 3 AJASSA / 7.5.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. € 209 (282) 240 (364) 46 (167) 34 (72) tulosprosentti 9,4 (10,7) 10,4 (13,5) 3,6 (11,6) 7,2 (14,7) omavaraisuusaste, % 48,4 (49,3) 64,6 (68) 56,2 (53,3) 59 (56) henkilöstö 25 037 (26 036) 1 18 573 (19 008) 9 179 (9 465) 2 376 (2 382) Tuomo Turusen yritys Metsäpalvelu Turunen Oy sai työja elinkeinoministeriön hallintoalaan kuuluvalta Business Finlandilta sadan tuhannen euron kehitysavustuksen, tiettävästi ainoana metsäalan yrityksenä. UPM:llä tarraja erikoispaperit tekivät jo ennätystuloksen
Kestävyys-, ympäristöja ilmastonäkökulmia tuodaan metsäalalla talouden ja tuotannon rinnalla aiempaa enemmän esille. Todellisuus ympärillämme muodostuu, kun joku päättää mistä tekee jutun, ketä haastattelee ja mitä heidän sanomisistaan julkaistaan. Hirvet vaikuttavat metsien kehitykseen myös luonnonsuojelualueil la syömällä lehtipuiden taimia. Uhkaavaa sukupuuttoaaltoa vastaan on taisteltava, mutta joskus – vaikka juuri luonnon monimuotoisuuden päivänä – on hyvä pysähtyä huomaamaan, kuinka paljon luonnon hyväksi on jo saatu aikaan. Metsätaloudessa vaalitaan monimuotoisuutta laajasti. LUONNONSUOJELUSSA OLEMME maailman kärkimaita. toukokuuta. Sertifiointi kattaa lähes kaikki metsät, minkä ansiosta esimerkiksi säästöpuut ovat yleistyneet. Erityistä epäluuloa kannattaa noudattaa jutuissa, joissa yhdistyvät Helsingin Sanomat/MOT, metsien hakkuut ja hiilinielu. Hakijoita on noin 600 eli lähes 70 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. YK:n yleiskokouksen julistaman päivän tarkoituksena on muistuttaa ympäristön suojelusta ja kestävästä luonnon hyödyntämisestä. Kiitos Maaseudun Tulevaisuuden, koejärjestely paljastui. 7.5.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN HELSINGIN Sanomat uutisoi uutisaukeamansa leveydeltä, kuinka vaarallista glyfosaatti Turun yliopiston tutkimuksen mukaan on. Seuraavassa gallupissaan HS voi kertoa yhä suuremman joukon vastustavan torjunta-aineita. Metsäkeskus varoitti viime viikolla metsien liiasta kuusetHirvi syö monimuotoisuutta tumisesta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva ”Aivan upeaa. Hirvi on osa luontoa, mutta laajoilla alueilla siitä on tullut este metsätalouden kestävyydelle ja luonnon monimuotoisuuden parantamiselle. Siellä hakijamäärä kasvoi tänä keväänä noin 80 prosenttia viime vuodesta. Kuten Amerikassa tavataan sanoa: Totuus on tuolla jossain… MIKKO RIIKILÄ Totuus on tuolla jossain ”Kuusentaimi päätti kasvaa käävän läpi.” KUUSIKKO Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Toivonen arvioi, että kasvaneen suosion taustalla on se, että nuorten mielikuva metsäalasta on monipuolistunut. Hirvituhojen pelossa koivuvaltaisten metsien, jopa männiköiden tilalle istutetaan kuusentaimia. Metsätieteet ovat kasvattaneet suosiotaan jo useamman vuoden, mutta tänä keväänä alaa opiskelemaan hakevien määrä kasvoi selvästi aiempia vuosia enemmän. Jo lähtökohdat siihen ovat hyvät. Kanta on saatava kuriin, jotta sekametsät, männiköt sekä koivikot yleistyvät ja niissä viihtyvät lajit voivat hyvin. Omistajien tavoitteet vaihtelevat, ja sen myötä metsien käsittely on monimuotoista. Uutisessa ei mainittu, että tulosten saamiseksi koe-eläimille syötettiin normaalin verrattuna tuhatkertaisella glyfosaattiannoksella terästettyä viljaa. Se on parantanut lukuisten lajien elinoloja. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 7849_.indd 4 4.5.2020 9.12. Metsänomistajat pitävät luontoa tärkeänä ja ovat monin tavoin osallistuneet sen suojeluun. Luonto köyhtyy nopeammin kuin koskaan ennen. Valintakoe uusiksi Metsätieteitä voi Helsingin yliopiston lisäksi opiskella Itä-Suomen yliopistossa. Silti ilmiö jää monien muiden ongelmien varjoon, kuten tänä keväänä maailman pysäyttäneen koronapandemian. fi. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsätieteiden suosio kasvaa Jokaisesta Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelupaikasta kisaa tänä keväänä noin kymmenen hakijaa. PALJON ON KUITENKIN vielä tehtävää. Kansalaisen on mahdoton perehtyä valintoihin. Tärkeää on huolehtia muun muassa siitä, että puulajivalikoima pysyy monipuolisena. Lisäksi Suomen luonto tunnetaan hyvin ja uutta tutkimustietoa tulee koko ajan lisää. Molemmat yliopistot ovat Ritva Toivosen mukaan viime vuosina panostaneet viesLUONNON MONIMUOTOISUUDEN päivää vietetään parin viikon kuluttua 22. Metsiä omistavat pääasiassa tavalliset perheet, keskimäärin vain muutaman kymmenen hehtaaria. Pakkohan tästä on tehdä se päätelmä, että metsäala kiinnostaa”, iloitsee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen. Ala tarjoaa hyvät ja kansainväliset työllisyysnäkymät”, Toivonen sanoo. Suojeltujen metsien pinta-ala on yli kolminkertaistunut neljän vuosikymmenen aikana, ja uusia suojelualueita perustetaan. ”Lisäksi metsäalalla on uusien investointien ansiosta myönteinen vire. Metsäuutisoinnissa tämänkaltaiset vedätykset ovat tuttuja. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti
Ei hyvä. Tuhonäkyminen kannalta kuusi kuuluu kaikkein haavoittuvimpaan riskiryhmään. Metsänomistajat, metsänhoitajat ja metsähallinto ovat hukkua työstä, joita tilanteen hallinta ja tuhoriskien hillintä aiheuttavat. Koronakaan ei metsänhoitoa rajoita, joten luulisi monen sinne suuntaavan, ainakin tarkastuskäynnille.” METSÄKUPSA ”Raivaukseen tämä talvi on ollut loistava, ainakin Savossa. Juuri siksi siihen pitäisi alkaa valmistautua ajoissa ja monin eri toimin. Typpeäkin pitäisi levittää kankaille, kun on tullut niitä ostettua.” MAKAROV Verkkokeskustelu: Kevään hoitotyöt ja istutukset. Metsät ja kulkutaudit KAHDESSA YLIOPISTOSSA . Kuusen taimikoissa vielä täysi talvi, joten valikoida pitää, minne pääsee ja minne kannattaa mennä.” ATE ”Kuusentaimia istutellaan tänä keväänä. Kaikkia näitä ilmastonmuutos tulee todennäköisesti lisäämään Suomessa. Metsätieteitä voi opiskella Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Uravaihtoehtoja riittää Metsätieteiden opiskelijoita yhdistää muun muassa kiinnostus luonnontieteisiin, kestäviin ratkaisuihin ja ilmastokysymyksiin. Vain yhden esimerkin ottaakseni, vuonna 2019 arviolta 28 miljoona kuutiometriä kirjanpainajan tuhoamia kuusia hakattiin Tšekeissä. . Tämä kokemus vie ajatukset metsätuhoihin ja tulevaan. Enää en mene heinäkuussa metsää raivaamaan, vaan keskityn silloin muihin hommiin.” OLA_PALLONIVEL ”Väli-Suomessa on metsänomistajilla, myös kaupunkilaisilla, hyvä innostus metsänhoitotöitä kohtaan, kun arki ja tekemisen puute ovat muuttaneet päivärytmiä. Viime aikoina myös alanvaihtajien osuus on ollut nousussa. Kunhan kelit lämpenevät. Tuhot tapaavat olla myös naimisissa keskenään – yksi tuho helposti voimistaa toista, kuten tuulenkaato kirjanpainajatuhoja. Monia kiehtoo metsäalan selkeä ammatinkuva ja hyvät työllistymisnäkymät. Keski-Euroopan metsätuhot saattavat muuttaa alueen metsien ja koko metsäsektorin tulevaisuutta, siksi laajakantoisia vaikutuksia tuhoilla on. Nostiko rouste viimevuotisia taimiasi maasta. Helsinkiin otetaan kandiohjelmassa vuosittain 57 uutta opiskelijaa, Itä-Suomen yliopistoon 35. . Metsätieteiden opinnot kestävät noin viisi vuotta. Juurikääpä, kirjanpainaja, kuivuus ja tuuli tuhoaa juuri kuusta. . Valmistuneet maatalousja metsätieteiden maisterit saavat arvonimen metsänhoitaja. Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan, että Etelä-Suomen metsien uudistusalasta viljellään enimmillään jopa viisi kuudesosaa kuuselle. . Jos ja kun metsätuhot Suomessa lisääntyvät, ei saisi tulla tilannetta, että niihin ei ole varauduttu. 5 AJASSA / 7.5.2020 Gallup Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Yliopistotasolla metsätieteiden tunnettuus ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään sitä, mitä se voisi olla.” Yliopistot järjestävät metsätieteiden valintakokeet tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhdessä. Koronaviruksen takia valintakoe järjestetään tänä keväänä etäkokeena ja valtaosa opiskelijoista valitaan suoraan ylioppilastodistuksen perusteella. Näin on menneisyyden tuhotietoihin perustuen varmaankin ollut, mutta onko tulevaisuudessa. ”Suomessa on aika yleistä, että yliopistot, joilla on samoja oppiaineita, järjestävät yhteisiä valintakokeita. Myös kansalaiset ovat olleet erittäin huolestuneita tuhojen hävittämistä metsistä. . KOLUMNI Seppo Samuli 7849_.indd 5 30.4.2020 17.01. ”Metsäalalla työskenteleville on itsestään selvää, miten monipuolisesta ja merkittävästä alasta on kyse. Tilanne on kehittynyt nopeasti ja tärkeitä päätöksiä on jouduttu tekemään pikaisesti. Jos lisäksi otetaan huomioon muut tuhoriskit ja niiden keskinäiset sidokset, tilanne voi hyvin olla erilainen. Fakta ”Aloitin taimien istutuksen eilen koivuntaimilla, aikaisemmin kuin ilmeisesti koskaan. KYLLÄ 50% Paljon on puhuttu siitä, että käsillä oleva koronapandemia oli yllätys. Tulevan syksyn ja talven ensiharvennusalueet suunniteltu ja metsänkäyttöilmoitukset tehty valmiiksi.” MENNINKÄINEN ”Männyn taimia tulee ensi viikolla ja kuusen taimet toukokuun loppupuolella. Kiinasta alkaneen kulkutaudin tyyppinen ennakkovaroitus metsätuhoille on viime vuosien kehitys Keski-Euroopassa. . Normaalina vuonna maan kaikki hakkuut ovat 15 miljoonan luokkaa. ”Metsäala sopii hyvin monenlaisia uravaihtoehtoja harkitseville. tintään ja markkinointiin. Hiljattain uutisoitiin uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan metsätuhot pienentävät Suomen metsien hiilensidontaa vain vähän. . Raivauksia olen myös ahkeroinut erinomaisten kelien siivittämänä aikaisempia vuosia enemmän. Asiantuntijat olivat osanneet tällaista odottaa, mutta me ja yhteiskunnat eivät. Aiotko lannoittaa metsiäsi tänä vuonna. Tämä siis nyt jo tiedetään ja se on syytä ottaa huomioon metsäalan ja metsänomistajan toimissa jatkossa. . Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että molempiin yliopistoihin voi hakea samalla kertaa. Yhden puun metsiköitä pitäisi ylipäätä välttää. Metsätieteiden opiskelijoita kutsutaan metsäylioppilaiksi tai forsteiksi. Tutkijoiden keskuudessa on jo pitkään ollut laaja yhteisymmärrys, että ilmastomuutos tulee lisäämään metsätuhojen riskejä myös Suomessa. Metsien hiilensidontakyvystä tulevien metsätuhojen koittaessa on syytä olla todella huolissaan. Opinnoissa voi erikoistua niin ympäristökysymyksiin, tuotekehitykseen, kansainväliseen bisnekseen kuin metsien hoitoon.” LAURI HETEMÄKI Kirjoittaja on Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja. Yksi tutkijoiden kaikkein tärkeimmistä suosituksista tulevien metsätuhojen riskien ja vaikutusten hillitsemiseksi on siirtyä kuusikoista sekametsiin. Etelärinteellä olevassa männyn taimikossa paikoin jo maa aivan paljaana, mutta varjoisissa painanteissa lunta paikoin lähes polveen saakka. Erityisesti kirjapainajatuhot ovat koetelleet kuusikoita ennennäkemättömällä tavalla. Se on hakijoille helpompaa ja tehostaa yliopistojen viestintää”, Toivonen sanoo. Metsätieteiden suosio kasvaa Nuorten mielikuva metsäalasta on monipuolistunut, arvioi Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen. . Helppoahan sekametsiin siirtyminen ei monesta eri syystä ole ja sillä olisi laajakantoisa heijastusvaikutuksia myös teollisuudelle. Monet seikat kertovat – paitsi se yksi sarvipää – että kuusi pitäisi laittaa karanteeniin. Ainakin jo kaksi raivurikauppaa sai tuttu pienkonemyyjä, kun kaupunkilaiset olivat menossa taimikonhoitoon ja tilanrajoja avaamaan.” METSÄ-MASA ”Metsässä on oltu, minkä säät sallivat. Monen harrastukset liittyvät luontoon ja monilla on metsäalalla työskenteleviä sukulaisia tai tuttavia. Otsikot eivät aivan täsmällisesti vastanneet tutkimuksen sisältöä, jonka mukaan metsäpalojen tai myrskytuhojen riskit pienentävät metsien taloudellista hiilensidontakapasiteettia vain vähän
. HAASTATTELU Kuljettajapula meni korkeasuhdanteen mukana, mutta Simo Jaakkola ennakoi, että seuraavassa noususuhdanteessa ongelma on käsillä entistä voimakkaampana. ”Nyt opiskelija lähetetään vajavaisin valmiuksin harjaantumaan yritykseen, joka ottaa vajavaisin taidoin opiskelijan vastaan. Korjuuyrittämistä ei ole tuomittu matalan kannattavuuden toiminnaksi. . ”Koneistutuksen tekniikka alkaa olla, mutta yleistyminen edellyttää, että istutuskausi pitenee ja taimitoimitusten ketju kehittyy.” Kuljettajapula peruttu – ainakin toistaiseksi Metsäkoneyrittäjät ovat kohdanneet vaikeuksia vaikeuksien jälkeen. Tällä hetkellä käytännössä jokainen metsäkoneyritys, jolla palkkaväkeä on, on lomauttanut. Jaakkola peräänkuuluttaa järjestelyä, jossa jotkut yritykset erikoistuisivat harjaannuttamaan opiskelijoita eli tuottamaan työntekijöitä muille, ja niille maksettaisiin siitä korvaus. Ongelma laajenee koko puuhuollon ongelmaksi kun nousu joskus alkaa. 57-vuotias . Se osui aikaan, kun yrittäjien talous on muutenkin tiukoilla.” Kun kassa kuivuu Viine kesästä saakka homma on mennyt enemmän tai vähemmän huonosti. Viime vuosikymmenen alussa talven huippusesonki oli kuusi miljoonaa kuutiota kuukaudessa, ja vuosikymmenen lopussa se nousi seitsemään miljoonaan kuutiometriin. 7.5.2020 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva K oronaepidemia tuli metsäkoneyrittäjien kannalta pahimpaan mahdolliseen aikaan”, sanoo Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Sen voi sietää, jos työssäoppija aiotaan rekrytoida, mutta harjaannuttamisen pitäisi olla houkuttelevaa myös työnantajalle. Menestyminen on mahdollista, mutta liiketoimintaosaamisen pitää kehittyä.” Monet koneyritykset ovat edenneet kolmanteen polveen, eikä yrityskentällä ole isoja myllerryksiä menossa. Harjoittelija tarvitsee opastajan ja opastajan työpanos on pois tuottavasta työstä.” Käytännössä työssäoppija tarkoittaa yritykselle rahanmenoa. Vuoden aikana on ollut monta huonoa juttua – kauppasota, brexit, Keski-Euroopan metsätuhot, huonot korjuukelit, lakot. Jaakkola ei usko, että viimeisiä ihmistyönä tehtäviä työvaiheita korvattaisiin nopeasti koneilla. perheessä vaimo ja kolme aikuista lasta . . ”Kun tuntui, että nyt ne alkavat jäädä taakse, niin sitten tuli vielä korona. ”Valtaosalla koneyrittäjistä kapasiteetin käyttö oli talvikuukausina historiallisen alhaalla, vain 70 prosentissa tai alle senkin.” Kun normaalivuosina kassaa täydennetään keskitalvella, jotta selvitään hiljaisemmista kuukausista, niin nyt kassaa ei voitu kasvattaa. . kotoisin Kiukaisista, asuu Hausjärven Hikiällä . Kausivaihtelu johtaa liikakapasiteettiin Korjuun kausivaihtelusta johtuu, että kapasiteettia pitää olla talven huippukuukausien mukaan, mutta ison osan vuotta sitä on liikaa. ”Kun töitä on vähän, niin harjoittelupaikkoja ei voida tarjota sitäkään mitä aiemmin.” Jaakkola näkee kuljettajiksi pätevöitymisen alan rakenteellisena ongelmana. ”Nyt olisi hyvä aika suunnitella ja tehdä ensiharvennuksia, jotka työllistämismielessä ovat hyviä, mutta eivät kuitenkaan paisuta puuvarastoja”, Jaakkola toteaa. SIMO JAAKKOLA . . ”On helppo sanoa, että hakkuissa on palattu pitkän aikavälin keskiarvoon, mutta siihen nähden korjuukapasiteettia on huomattavan paljon liikaa”, Jaakkola sanoo. Työssäoppimisen kustannus Korkeasuhdanteen mentyä meni myös kuskipula, mutta seuraavassa nousussa kuskitarve voi tulla entistä voimakkaampana. Puuhuolto on häiriöherkkä, jos kuljettajia puuttuu ja jos kalustoa ei ole pystytty pitämään kunnossa. . Koneistutus ja sen puuttuva etu Jaakkolan viesti on kuitenkin positiivinen. ”Normaalivuosina noin joka kuudes yritys saavutti liiketuloksen hyvänä pidetyn kymmenen prosentin rajan. Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja, vastuulla metsäja bioenergia-alan edunvalvonta . metsänhoitaja . 7850_.indd 6 30.4.2020 15.28. harrastuksina pyöräily, jääkiekko, sukutilan etähoito ja kuntapolitiikka Kuka. ”Nousua oli lähes 20 prosenttia, ja se oli kaluston lisäämistä, henkilöstön lisäämistä, ylipäätään venymistä.” Päättyneen talven korjuumäärät olivat korkeimmillaan tammikuussa 5,2 miljoonaa kuutiometriä
Etelässä hienoimpia ja suurimpia tulvametsiä sijaitsee Kymija Kokemäenjokien varsilla. Tervalepät ovat suojelunarvoisen metsäluhdan tunnusmerkkejä. Suovarvut ovat myös vähissä, ja metsäsammaleita on vain pienissä laikuissa. Metsäluhdan tai tulvametsän lahoavasta lehtipuustosta hyötyvät monet linnut, kuten tikat. Tulvametsät ja metsäluhdat eivät yleensä ole suuria metsäalueita. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. Metsäluhtia ja tulvametsiä kasvaa vesistöjen rannoilla Etelä-Lappia myöten, mutta märät metsäalueet on usein raivattu peltotai laidunmaaksi. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. muutamiksi viikoiksi. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh. 040 823 3969 | VAASA David Koping puh. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. Siinä ensihavainnot keväisestä tervaleppäluhdasta. ESPOO Antti Janhonen puh. Keskimäärin puhutaan hehtaareista tai kymmenistä hehtaareista. usein tulvaisia. – metsätaitokisat kesä 2020 Seuraa kesäkisojen järjestelytilanteen kehittymistä Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. ”Olemme tekemässä karttaa, joka kertoo, mistä tulvametsiä ja metsäluhtia voi löytyä ja opasta niiden tunnistamiseen”, Karttunen sanoo. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. Ero on siinä, että tulvametsän märkyys kuivaa kesällä. Metsäammattilaisille ja metsänomistajille on luvassa tietoa aiheesta alkukesällä tai viimeistään syksyllä. Lisäksi tulvametsät ja metsäluhdat tunnistaa heinäkasvillisuudesta ja esimerkiksi kurjenmiekasta. Fakta www.kesla.com Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. ”Jos esimerkiksi kuusikon maaperän on kasvukaudella viikon täysin vettynyt, puita alkaa kuolla”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkija Krister Karttunen. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Markku Järvinen puh. 0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! Suomalainen pärjää aina. Miten tulvametsän tunnistaa. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva LEHTIPUITA, kääpiä – ja vettä. Syke on kartoittanut potentiaalisten tulvametsien ja metsäluhtien sijaintia. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. Tulvametsissä ja metsäluhdissa kasvaa usein tervaleppää, harmaaleppää tai hieskoivua. Harvinaisuutensa vuoksi ne ovat uhanalaisia metsäluontotyyppejä. 7 AJASSA / 7.5.2020 Kuljettajapula peruttu – ainakin toistaiseksi Metsäkoneyrittäjät ovat kohdanneet vaikeuksia vaikeuksien jälkeen. Metsäluhta pysyy märkänä koko vuoden”, Karttunen kertoo. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. ”Etelä-Suomessa ei tänä vuonna tullut kevättulvia, koska ei ollut lunta.” Ilmaston lämpenemisen myötä jokivesi saattaa olla etelässä korkeimmillaan marrastai helmikuussa. 040 579 0951, Pekka Oja puh. . Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa. . 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. Tulvametsissä märkyys kuivaa kesällä. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. Varsinaisia soita tulvametsät ja metsäluhdat eivät ole, sillä niissä virtaa hapekasta vettä, maaperän hajotustoiminta pysyy käynnissä ja turvetta syntyy vain vähän. Tulvarytmi muuttumassa Tulvametsät ovat perinteisesti peittyneet veden alle keväällä Suomen Metsäurheiluliitto ry. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. 040 579 0951 | SALO Mauri Kuisma puh. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. Vesistöjen ja jokivarsien metsäalueita, joita leimaa tulvavesi ja märkyys. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. ”Lehtipuut kestävät paremmin vetisen maaperän hapettomia oloja.” TULVAMETSÄT JA METSÄLUHDAT . Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. . . Metsänomistajalle tulvametsät ja metsäluhdat voivat olla hyviä kohteita tarjottaviksi Metso-metsiensuojeluohjelmaan. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. Havupuut, kuten kuusialikasvos, tai metsävarvut, kuten mustikka, puuttuvat lähes täysin. Erityisyys johtuu etenkin tulvametsien ja metsäluhtien luontaisesta lehtipuuvaltaisuudesta: lehtipuut kestävät havupuita paremmin vetisen maaperän hapettomia oloja. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI 7850_.indd 7 30.4.2020 15.28. Metsäluhdat pysyvämmin vetisiä läpi kasvukauden. Perämeren maankohoamisrannikolla on tulvametsiä myös meren rannalla. Tulvien siirtymisellä talviaikaan voi olla merkittäviä vaikutuksia tulvametsien ja metsäluhtien puustoon. . Tulvarytmi on kuitenkin muuttumassa. ”Se, miten puusto kestää tulvaa, riippuu siitä, onko puiden kasvu lähtenyt käyntiin vai ovatko ne lepotilassa.” Jos kuuset selviävät paremmin tulvaveden vaikutuksista talvella, kun puut ovat lepotilassa, märkien metsäalueiden kuusettuminen voi yleistyä. Pohjoisemmassa tulvametsää taas löytyy esimerkiksi Iija Kiiminkijokien varsista. Arvokkaita metsäluontotyyppejä, sillä märkyyden seurauksena puusto harvinaisen lehtipuuvaltaista. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. Lehtipuilla kasvaa myös omaa kääpälajistoaan. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. 0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. ”Molemmat metsätyypit ovat Veden valtaamat metsät suojeluun Lehtipuumetsät ovat Suomessa harvinaisia, joten vedestä täyttyvät tulvametsät ja metsäluhdat voivat sopia hyvin Metso-suojeluun. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. 0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. Lehtipuustoon tulee ajan myötä lahoa ja kääpiä. 040 1786 635. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. Joskus myös jaloja lehtipuita ja etenkin etelässä pajua ja tuomea
Viime vuonna kaupattujen tilojen metsäala oli yli 118 000 hehtaaria. 345 € GLANSPOWER MTD 175M42B AJOLEIKKURI Järeä 17,5 HV/500 cm³ B&S intek OHV huippumoottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Heavy duty-runko Vaihteet 7+1 Eturenkaat 15”, takarenkaat 20” Tehokas jenkkitraktori! 1990 € 295 € Ajomatka jopa 25km Sähkömoottori 250 W Litiumakku 36 V 6 Ah Isot 8,5" pyörät kennorenkain (puhkeamattomat) Tehokas levyjarru takapyörässä Kokoontaittuva runko SÄHKÖPOTKULAUTA E-FOX ES002 Liikkumisen helppoutta! 349 € VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! PIHAVARASTO SUNYARD SDX-0810 7 M² Kokonaismitat (P, L, K): 238x301x214 cm, n. Yhteismetsät omistavat myös tiloja, joita ei ole liitetty yhteismetsän osaksi, kaikkiaan noin 58 000 hehtaaria. Samalla yhteismetsien hallitsema maa-ala kasvoi 25 000 hehtaaria. Kymmenen vuotta aikaisemmin kauppoja tehtiin 2 200. Oven leveys 125 cm Tilava varasto leveällä ovella! 399 € Briggs & Stratton Series 950 moottori, 7 HV/208CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € Kaupan päälle tukeva alusta! Honda GP 160 (163 cm³) moottori 1 vaihde eteenpäin, 1 taakse Ilmakumipyörät 13x5,00-6 Jyrsimen leveys 50 cm PUUTARHAJYRSIN EUROSYSTEMS RTT2 Tehokas peräjyrsin Hondan moottorilla! 899 € PIHAGRILLI SAROM LUCERNA Grillaustason mitat 45,5x33 cm Lämmitys hiilillä/briketeillä Mitat (K, L, S): 1955x760x430 mm 249 € PIHAGRILLI SAROM ENNA Tulipesä 670X400mm Kromattu grilliritilä säädettävissä kolmeen korkeuteen. Yhteismetsien määrän ja pinta-alan ennakoidaan jatkavan kasvuaan. Sen jälkeen yhteismetsien määrä ja ala on kasvanut lähes ennätysvuoden tahtiin. Metsätilakauppoja tehdään ennätystahtia Yli kymmenen prosenttia metsätiloista on vaihtanut omistajaa vapailla kaupoilla 2000-luvulla. Ennätysvuonna 2015 perustettiin 44 uutta yhteismetsää. Kaupattujen tilojen keskikoko on noussut vuosituhannen alun 19 hehtaarista reiluun 25 hehtaariin. Suurin osa uusista omistajista hakkaa ja ehkä hoitaakin metsiä tehokkaammin kuin niistä luopuneet. Mitat (K, L, S): 1975x1140x640 mm Sopii lämmitettäväksi puilla! Näyttävä uutuus! 439 € 7851_.indd 8 30.4.2020 15.43. Edellisvuoteen verrattuna lisäys oli lähes tuhat tilakauppaa. Luvut sisältävät kaikkien pinta-alaltaan yli kahden hehtaarin puhtaiden metsätilojen kaupat, joissa ostaja ja myyjä eivät ole lähisukulaisia. Viime vuonna myytiin 4 651 metsätilaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Hyvää metsätilarakenteelle lupaa myös yhteismetsien vakaasti kasvussa oleva määrä ja metsäpinta-ala. 4,8 m² Kokonaiskorkeus 1950 mm, seinäkorkeus 1240 mm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! Tukeva rakenne! KASVIHUONE HECHT GREENHOUSE 4,8 M² Pöllinpituus maks. 52 cm Puristusvoima 7 T Suositeltava puun halkaisija 5-30 cm Paino 50 kg Moottori 2,2 kW/230 V Takuu yksi (1) vuosi ja varaosahuolto meillä HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T-52 239 € norm. www.kone-glans.fi Mitat (P, L, K): 250x190x195 cm, n. 7.5.2020 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ MAANMITTAUSLAITOKSEN tilastot osoittavat, että metsätilojen vuotuinen kauppamäärä on vuodesta 2000 likimain kaksinkertaistunut. Kaikkiaan yhteismetsien hallussa on noin 750 000 hehtaaria maapinta-alaa. Tosin vireillä on myös muutama hanke, jossa pienehköjä yhteismetsiä ollaan sulauttamassa toisiinsa. Metsätilojen kauppa on ottanut vauhtia erityisesti viime vuosina. Valtaosa myytiin yli kymmenen hehtaarin tilojen kaupoissa. 1000 2000 3000 4000 5000 Yli kahden hehtaarin puhtaat metsätilat, ei sukulaiskauppoja Kauppa kiihtynyt Tilakaupat, kpl/vuosi 2000 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Lisäksi olemassa oleviin yhteismetsiin on viime vuosina liitetty keskimäärin 8 000 hehtaaria uutta metsää. 7,2 m² Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanoitua teräspeltiä. Yhteismetsien määrän ja pinta-alan kehitys 2003 2019 Tasaista kasvua 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 100 200 300 400 500 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 Yhteismetsien maapinta-ala, ha Yhteismetsien lukumäärä, kpl Ha Kpl TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-17, LA SULJETTU SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. 500 yhteismetsän raja meni rikki Metsätilakauppojen kiihtymisen voi veikata tuovan vauhtia metsätalouteen. Tämän vuoden helmikuussa yhteismetsien määrä ylitti 500:n rajan. Myös omistajaa vaihtaneiden metsätilojen vuotuinen, yhteenlaskettu pinta-ala on reilusti yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alusta
52 cm Puristusvoima 7 T Suositeltava puun halkaisija 5-30 cm Paino 50 kg Moottori 2,2 kW/230 V Takuu yksi (1) vuosi ja varaosahuolto meillä HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T-52 239 € norm. www.kone-glans.fi Mitat (P, L, K): 250x190x195 cm, n. 345 € GLANSPOWER MTD 175M42B AJOLEIKKURI Järeä 17,5 HV/500 cm³ B&S intek OHV huippumoottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Heavy duty-runko Vaihteet 7+1 Eturenkaat 15”, takarenkaat 20” Tehokas jenkkitraktori! 1990 € 295 € Ajomatka jopa 25km Sähkömoottori 250 W Litiumakku 36 V 6 Ah Isot 8,5" pyörät kennorenkain (puhkeamattomat) Tehokas levyjarru takapyörässä Kokoontaittuva runko SÄHKÖPOTKULAUTA E-FOX ES002 Liikkumisen helppoutta! 349 € VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! PIHAVARASTO SUNYARD SDX-0810 7 M² Kokonaismitat (P, L, K): 238x301x214 cm, n. Muun muassa näihin on metsäja sahaväki pohdiskellut vastauksia. ”Tavoitetta voi pitää vähintään kunnianhiMonen kysymyksen supersaha Raumalle nouseva suursaha herättää kysymyksiä. Voiko sillä oikeasti sahata noin paljon. Voiko noin paljon sahata. Mitat (K, L, S): 1975x1140x640 mm Sopii lämmitettäväksi puilla! Näyttävä uutuus! 439 € 7851_.indd 9 30.4.2020 15.43. Osaltaan sahainvestointi varmasti varmistaa myös selluntuotannon tulevaisuutta Raumalla. Puun käyttöä lisäävä investointi on hyvä uutinen metsänomistajille ja kansantaloudelle. Mikko Riikilä 500 000 1000 000 1500 000 2000 000 Metsä Fibre UPM Versowood Keitele Timber Stora Enso Metsä Fibre suurin Suomessa Vuosituotanto, m 3 Jatkuu seuraavalla aukeamalla ›› TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-17, LA SULJETTU SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Vuosituotannoksi kerrotaan 750 000 kuutiometriä mäntysahatavaraa. Metsänomistajien edusväki kantaa kuitenkin huolta lähiseudun itsenäisten sahojen kohtalosta. Entä minne tuotanto myydään. ”Sahainvestointi on hyvä uutinen, mutta muiden sahojen toimintaedellytykset eivät saa heikentyä, muuten kilpailu puumarkkinoilla heikkenee”, Metsänhoitoyhdistys Satakunnan johtaja Olli Mäki pohtii. Hienoa on sekin, että maailman moderneimmaksi kehutun sahalaitoksen toimittaa suomalainen Veisto Oy. 4,8 m² Kokonaiskorkeus 1950 mm, seinäkorkeus 1240 mm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! Tukeva rakenne! KASVIHUONE HECHT GREENHOUSE 4,8 M² Pöllinpituus maks. 9 AJASSA / 7.5.2020 MIKKO RIIKILÄ M etsä Fibre rakentaa Raumalle maailman moderneimman sahan, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2022 syksyllä. Nykyisin suurimmat suomalaissahat yltävät noin 500 000 kuutiometrin vuosituotantoon. Kaikki sahamiehet eivät usko, että yksilinjaisella sahalla voisi huipputeknologiasta huolimatta yltää niin suureen tuotantoon kuin Metsä Fibre Rauman kapasiteetiksi ilmoittaa. 7,2 m² Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanoitua teräspeltiä. Mistä tukit. Alueen tärkeimmät itsenäiset sahayritykset ovat Kuusiston saha Laitilassa, Luvian saha Rauman ja Porin puolivälissä sekä Westas, joka omistaa Porin Pihlavan sahan sekä entisen Raunion sahan Turun ja Forssan välissä Koskella. Oven leveys 125 cm Tilava varasto leveällä ovella! 399 € Briggs & Stratton Series 950 moottori, 7 HV/208CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € Kaupan päälle tukeva alusta! Honda GP 160 (163 cm³) moottori 1 vaihde eteenpäin, 1 taakse Ilmakumipyörät 13x5,00-6 Jyrsimen leveys 50 cm PUUTARHAJYRSIN EUROSYSTEMS RTT2 Tehokas peräjyrsin Hondan moottorilla! 899 € PIHAGRILLI SAROM LUCERNA Grillaustason mitat 45,5x33 cm Lämmitys hiilillä/briketeillä Mitat (K, L, S): 1955x760x430 mm 249 € PIHAGRILLI SAROM ENNA Tulipesä 670X400mm Kromattu grilliritilä säädettävissä kolmeen korkeuteen
”Sahan tuotanto on suunniteltu nykyisin käytössä oleville tukin latvaläpimitoille. ”Haemme erityisesti tuotannon tehokkuutta. Juha Sinisalo Lähde: Metsäteollisuus Ry 142 mil.m 3 Yhteensä 34 18 21 11 9 6 42 Venäjä johtaja Euroopassa Havusahatavaran tuotanto Euroopassa 2016, milj. Mistä puut. Sahan laituriin tulee 6,3 metrin laivaväylä. Metsä Fibre luottaa tehotuotannon ja tehdasintegroinnin kuittaavan korkeammat pääomakulut. Yhteensä ne käyttävät vajaan miljoona kuutiota tukkia vuosittain. Virallista vastausta Merikarvialla ja Kyrössä askarruttavaan kysymykseen ei tähän hätään ole tarjolla. Se tarkoittaa noin 30 tukkia minuutissa – hehtaari hyvää tukkimetsää muuttuu lankuiksi puolessa tunnissa. Metsä Groupin ostomiehillä riittää siis jatkossakin kiirettä. m 3 Venäjä Saksa Ruotsi Suomi Ranska Muut Itävalta Lähde: Metsäteollisuus ry kt Metsä Fibren Rauman saha tulee sellutehtaan viereen. ”Nykyisten sahojen osalta ei ole päätöksiä. Rauman integraatissa hyödynnetään kaikki synergiaedut sahan ja sellutehtaan välillä. Sahateollisuutta on tarkoitus kehittää kokonaisuutena Metsä Fibressä”, Nousiainen sanoo. Se on selvästi enemmän kuin yksityisillä sahoilla. Helpoimmin Rauman supersaha saisi puunsa, kun Metsä Fibren vanhat mäntysahat Merikarvialla ja Turun lähellä Kyrössä pantaisiin kiinni. 7851_.indd 10 30.4.2020 15.43. Kapasiteettiin suhteutettuna hinta on kaksinkertainen muihin viimeaikaisiin sahainvestointeihin verrattuna. Näihin konsteihin turvautumisen Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen kiistää. Myös pintalautoja kuuluu tuotevalikoimaan, mutta vajaasärmäisiä tuotteita ei ole suunnitellussa tuoteportfoliossa.” Hänen mukaansa tehokkuutta tavoitellaan muun muassa sahan jatkuvalla kolmivuorokäynnillä. Pelkästään läntisen Suomen metsistä moista tukkimäärää ei saada kasaan. Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hirvelä laskee, että Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen metsistä voidaan lähivuosikymmeninä hakata vuosittain kestävästi reilut miljoona kuutiota enemmän mäntytukkia kuin vuosina 2016–2018. Vauhti tulevalla supersahalla on vinhaa. Tukit kiitävät noin 200 metrin minuuttivauhtia terien läpi. Viidentoista vuoden poistoajalla investoinnista aiheutuu korkoineen yli 20 euroa pääomakulua sahatavarakuutiota kohti. Saha saa lämpöenergian sellutehtaan ylijäämälämmöstä, ja sahahake hyödynnetään sellutehtaan raaka-aineena”, Nousiainen selvittää. 7.5.2020 / AJASSA 10 ”Haemme erityisesti tuotannon tehokkuutta.” moisena”, muotoilee itsenäistä sahateollisuutta edustavan Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori. Rauman saha maksaa 200 miljoonaa euroa. Keinoja ilmoitetun kapasiteetin saavuttamiseksi voisivat olla keskittyminen sydäntavaran tuotantoon, jolloin tukin pintaosat pantaisiin suosiolla hakkeeksi. Myös tukkien vähimmäiskoon nostaminen esimerkiksi 18 sentin latvaläpimittaan vauhdittaisi tuotantoa. ”Panostamme erityisesti käyntivarmuuteen ja henkilöstön moniosaamiseen.” Voiko noin kallis saha kannattaa. Silti Rauman startti lisäisi mäntytukin tarvetta puolella miljoonalla kuutiolla nykytasosta
”Hankimme mäntytukkia koko maasta ja tarvittaessa tuonnistakin. Itsenäisen sahateollisuuden edustajat löytävät Rauman sahaprojektista monenlaista kitkerän sorttista sanottavaa. ”Todennäköisesti hakkeen määrä Raumalla nousee ja kuitupuun käyttö vähenee. Rauman sahahanke julkistettiin yhtä aikaa Kemin sellutehtaan uudistamisen kanssa. ”On valitettavaa, että sahateollisuuteen investoidaan toisen toimialan tuotoilla. Viime vuosina kaupankäynti on ollut vaivalloista. ”Optimoimme mäntytukin toimituksia yhtenä kokonaisuutena. Metsä Fibrellä ei ole omia sahoja pohjoisessa eikä Lapin sahoilla ei ole vireillä laajennushankkeita, jotka nielisivät moisen tukkimäärän. Onko tämä reilua. Päätös Kemin hankkeen käynnistämisetä viipyy tällä tietoa syksyyn. Metsä Groupilla on suuret kuitupuuta käyttävät tuotantolaitokset Pohjanlahden vastarannalla Husumissa. Kemi-kortti. Metsä Fibre vihjaisi tiedotteessaan, että Rauman tuotanto myydään Eurooppaan ja Kauko-Itään. Optimoimme koko puuvirtaa yhtenä kokonaisuutena, joten Rauman sahan lisäys vaikuttaa puuvirtoihin suurella alueella. Korvataanko sillä muilta sahoilta ostettavaa haketta vai väheneekö kuitupuun tarve Rauman sellutehtaalla. ”Sahatavaran kysyntä kasvaa tulevaisuudessa voimakkaimmin Aasiassa”, Nousiainen sanoo. 11 AJASSA / 7.5.2020 MITEN tulevan sahan puuhuolto aiotaan järjestää, Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä. Mielestäni parempi vaihtoehto olisi hakea yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa ja huomioida integraatin puunhankinnassa myös kuitupuun lisäkäyttö, ettei paine kohdistu vain tukkiin.” Mäntytukin suurin kestävä Toteutunut mäntytukin Erotus, Mm 3 hakkuumahdollisuus, Mm 3 /v hakkuu, Mm 3 /v Varsinais-Suomi 0,6 0,5 0,1 Satakunta 0,6 0,4 0,2 Pirkanmaa 1 0,7 0,3 Etelä-Pohjanmaa 1,3 0,7 0,6 Yhteensä 3,5 2,3 1,2 Lännen männyt eivät riitä Raumalle Rauman tukkitarve vuodessa 1,5 miljoonaa kuutiota Toteutuessaan Kemin uusi biotuotetehdas lisää kuitupuun tarvetta neljällä miljoonalla kuutiolla. Mistä markkinat mäntylankuille. Metsä Fibren toimitusjohtaja uskoo uusiin markkinoihin. Sellaisen hankinnan sivutuotteena kertyy arviolta miljoona kuutiometriä tukkia. Tällaisia markkinoita muut suomalaissahurit eivät ole löytäneet. ”Edustajiston näkemys puuntuottajien edun ajamisesta näyttää olevan se, että tukille pitää luoda ylikysyntätilanne, joka nostaa tukin hintaa kohtuuttomasti. ”Ostamme Ruotsissa puuta pääosin tehtaalle toimitettuna, emme suoraan metsänomistajilta. Tulevan sahan rantaan pääsee syväykseltään 6,3 metrin laivalla – sellaiseen mahtuu iso tukkikuorma. Sieltäkään ei tukkilaivalla olisi pitkä matka Raumalle. Vaikka Raumalta on Kemiin 665 kilometriä matkaa, lienee hankkeiden välillä puunhankinnallinen yhteys. Moni on mielessään hahmotellut, kuinka Itämeren eteläpäästä kuitupuulastissa Kemiin purjehtivat laivat rahtaavat paluukuormissaan pohjoisen tukkia Raumalle. Olemme ostaneet myös tukkia satamaan toimitettuna ja laivanneet sen sitten Suomeen. Rauman sahalle toimitettava puu painottuu tietenkin eteläiseen ja läntiseen Suomeen.” Aiotaanko Kemiin kaavaillun biotuotetehtaan puunhankinnan tuottamaa tukkia tuoda laivarahtina Raumalle. Kehitys tosin riippuu siitä, millaista sellua Raumalla tuotetaan.” Ainakin Merikarvialta on kyselty väkeä Rauman hankkeeseen töihin. Metsä Groupilla on suuri sellutehdas myös Ruotsin Husumissa Pohjanlahden vastarannalla Vaasan tasolla. ”Sikäläiset markkinat ovat olleet hankalat jo pitkään, eikä suurta muutosta ole näkyvissä”, Kopra kertoo. Mäntysahatavara on Suomesta totuttu myymään Välimeren etelärannan Lähde: Luke Juha Mäntylä 7851_.indd 11 30.4.2020 15.44. Tämäkin on yksi vaihtoehto. Voitaisiinko sieltä tuoda kuitupuun hankinnan sivussa kertynyttä tukkia Raumalle. On mahdollista, että tuomme myös Raumalle mäntytukkia jatkossakin.” Vuositasolla sahauksen sivutuotteena syntyy puolisen miljoonaa kuutiometriä haketta. Hänen mielestään metsäliittolainen leiri on aina yli-investoinut sahateollisuuteen heti, kun rahaa on ollut. ”Olen ollut alalla 20 vuotta, ja luulisin tunnistavani uudet markkina-alueet”, Kopra pohtii. Westaksen toimitusjohtaja Pekka Kopra kummastelee Metsä Fibren markkinanäkemystä. Kuitupuun käyttö Raumalla vähentymässä Sa m i Ka rp pi ne n maihin ja Lähi-Itään. Saha-alan kannattavuus ei kestäisi tällaista”, kiteyttää Sahateollisuus ry:n Merivuori
Metsänomistajia toive kiivaammasta puukaupparytmistä ei ole vielä täysin tavoittanut. EERO SALA METSÄTEOLLISUUSYRITYSTEN raakapuun käyttö kääntyi laskuun viime vuonna, vahvistavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastot. Kuusitukista on tarjottu 63 euroakin. Kotimaisen raakapuun käytössä saavutettiin toissa vuonna kaikkien aikojen ennätys”, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Lukesta. Hytösen mukaan etenkin sahojen ostajilta on tullut toiveita siitä, että leimikoita saataisiin myyntiin nykyistä enemmän, mutta myös isot yhtiöt ovat puun perässä. Leimikko on tarkoitus korjata heti, kun metsätiet kuivahtavat parhaillaan käynnissä olevan kelirikkokauden jälkeen. Korjuuseen ennen kesälomia PÄÄTEHAKKUU: Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Kuusitukki 350 57,50 20 125,00 Kuusipikkutukki 40 27,00 1 080,00 Kuusikuitu 120 19,80 2 376,00 Mäntytukki 60 55,80 3 348,00 Mäntypikkutukki 10 27,00 279,00 Mäntykuitu 30 19,80 594,00 Koivukuitupuu 20 19,00 380,00 Yhteensä 630 28 1828 TUORE PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva P uumarkkinoita leimaa tällä hetkellä merkillinen piirre. ”Se ei ole ihme, sillä toisaalta toimijat ovat ilmoittaneet tuotannonrajoituksista ja yt-neuvotteluista. Sen sijaan metsäteollisuus jalosti tuontiraakapuuta lähes 10 miljoonaa kuutiometriä eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotimaisen raakapuun käyttö supistui viisi prosenttia, kun taas tuontipuun kulutus kasvoi. Keski-Suomessa puunkorjuu on suunnattu kelirikon vuoksi koville kangasmaille. Teollisuuden puunkäyttö väheni 7852_.indd 12 30.4.2020 15.45. Nyt on kuitenkin hyvä aika puukaupalle.” Päälle kuusikymppiä tukista Maailmalla metsäteollisuustuotteiden kysyntään liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, joten puukaupan tilannetta on vaikea arvioida pidemmällä aikavälillä. Metsäurakointi Mannila&Haapaniemen hakkuukoneenkuljettaja Ari Kauppinen aloitteli 30 hehtaarin väljennysleimikkoa Finsilva Oyj:n metsässä Viitasaarella. Ostajien pystyvarannot ovat kesäleimikoiden osalta huonon talven jäljiltä ohuet, joten kantavan maan kohteille on kova tarve. Kokonaiskäyttö väheni edellisvuodesta kolme prosenttia 71 miljoonaan kuutiometriin. ”Kesäkorjuukelpoisissa päätehakkuleimikoissa havutukkien hinnat ovat päälle kuudenkympin tasossa. Puun kysyntä ja etenkin tukkipuun hinta ovat hyvällä tasolla, vaikka yleinen tilanne maailmanmarkkinoilla on vähintäänkin sekava. Syksyllä tarjonnan kasvaessa hinta usein tasoittuu”, Hytönen pohtii. ”Kuusi vuotta jatkunut raakapuun käytön kasvu päättyi. Tänä aikana raakapuun kokonaiskäyttö lisääntyi yli 12 miljoonaa kuutiometriä. Kokorunkokaupoissakin on nähty muutamia tosi hurjia hintanoteerauksia”, kertoo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Hytönen. Tämä näkyy myös puusta tarjottavissa hinnoissa. Kotimaista raakapuuta metsäteollisuustuotteiden tuotantoon meni 61 miljoonaa kuutiometriä, viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. ”Hyvä aika puukaupalle” Puunostajat tankkaavat nyt varantoihinsa kesäja kelirikkoleimikoita. Puukaupan hintapiikki voikin osua tänä vuonna kevääseen. 7.5.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2019 2018 2020 500 000 1000 000 1500 000 2000000 2500 000 Kohde: Kesäkorjuukelpoinen kuusikon päätehakkuu Sijainti: Pohjois-Pohjanmaa Ostaja: Sahayhtiö Hakkuukertymä: 630 kuutiota Leimikon koko: 3,0 hehtaaria Muuta: Sahayhtiö solmi huhtikuun loppupuolella kaupat suoraan metsänomistajan kanssa kolmen hehtaarin laajuisesta kuusikon päätehakkuusta. ”Nykytiedon valossa voisi ennakoida, että puukaupan hintahuiput nähdään nyt touko-kesäkuussa
Uudistushakkuu 57,91 s 59,33 . Metsäurakointi Mannila&Haapaniemen hakkuukoneenkuljettaja Ari Kauppinen aloitteli 30 hehtaarin väljennysleimikkoa Finsilva Oyj:n metsässä Viitasaarella. s nousussa . Pikemmin päinvastoin, sillä näkymä tulevaisuuteen on synkentymässä. 59,62 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,45 s 58,56 . 52,35 . 54,05 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 17,19 . Useana vuonna hintahuiput on nähty juuri keväällä.” Haapaniemen mukaan ostajien havukuitupuiden varastot ovat yhdistyksen alueella edelleen runsaat, mutta koivukuitupuulle sekä kuusitukille riittää kysyntää. 58,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,11 . 23,51 . 19,05 . 40,27 . 16,98 s 14,48 . 17,57 s 19,95 s 16,71 . 46,97 s 21,84 s 24,54 s 19,57 s 35,06 s Harvennushakkuu 51,38 s 52,04 s 39,44 s 18,2 s 18,15 s 17,11 s 24,91 s 25,21 . 55,04 . 25 . 38,43 s 17,4 s 17,61 s 16,48 s 23,7 s Ensiharvennus Hankintahinnat 59,75 s 61,4 s 47,17 s 31,33 s 32,85 s 31,4 . 29,3 s 29,48 s Harvennushakkuu 45,31 . 21,18 s 22,8 s 19,09 s 30,01 s 33,26 s Harvennushakkuu 49,85 . s nousussa . 18,16 s 20,78 s 17,14 . 45,21 s 18,64 s 21,31 s 17,12 . 52,81 s 30,23 . 18,2 . 32,23 s 31,54 . 44,78 . 17,42 s 26,33 s 27,32 s Uudistushakkuu 53,9 . 48,52 s 16,4 . 25,38 . ”Näkisin niin, että puun myyntiä tälle vuodelle suunnitelleet metsänomistajat ovat todenneet, että nykytilanteessa puukauppaa ei ole parempien aikojen toivossa syytä lykätä.” Koskitukki hakee järeitä kesäkorjuukelpoisia tukkileimikoita sekä harvennuskohteita, joilta saa parrua, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. 21,93 . 16,12 . 16,56 . 32,14 s 13,12 . Ensiharvennus 13,41 s 12,67 . 43,87 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 24,58 s 28,1 s Uudistushakkuu 56,53 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 14–17 keskiarvo ”Kuusitukkia ei tarvitse kesäkohteilta myydä alle kuudellakympillä.” Samoilla linjoilla on Kihniö-Parkanon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Aki Haapaniemi. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,67 . 59,07 . 36,87 s 17,29 . 22,06 . 16,3 . 42,28 . 42,35 . ”Sahatavaran maailmanmarkkinatilanne ei puolla tukkipuun hintojen nousua. 18,07 . 20,1 s 18,86 . 56,4 . 22,13 s Ensiharvennus 13,68 s 12,91 s Hankintahinnat 31,27 s s nousussa . 13 AJASSA / 7.5.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 13,09 . 31,58 s 31,55 s s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,86 . Ostamme puuta kuitenkin jo syksyn tarpeisiin, sillä uskomme sahauksen jatkuvan jollain tasolla. 13,53 . 31,31 . 45,53 . 18,67 s Hankintahinnat 56,41 s 58,56 s 46,69 s 31,3 s 31,41 s 31,22 s s nousussa . 51,9 . 15,38 . Uudistushakkuu 53,68 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 17,16 s 16,44 . 13,17 s Hankintahinnat 55,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,83 s 59,78 s 42,63 s 17,58 s 19,97 s 16,78 s 25,76 s 30,71 s Uudistushakkuu 57,13 s 60,33 s 43,94 s 18,88 s 21,56 s 18,74 s 32,25 s Harvennushakkuu 51,98 s 53,97 . 30,62 . 43,22 . 50,07 s 19,71 s 19,15 s 16,64 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ”Monella metsänomistajalla on mielikuva, että puun hinta on huono, mutta tällä hetkellä kuusitukkia ei alueellamme tarvitse kesäkorjuukelpoisilta päätehakkuukohteilta myydä alle kuudenkympin hinnalla.” Kuusitukkileimikoiden lisäksi ostajien kiinnostus on Haapaniemen mukaan harvennuskohteissa, joilta kertyy myös tukkia. 15,6 . 29,74 s Uudistushakkuu 57,39 . 32,98 s 13,5 . 15,96 s 21,5 s 22,76 s Ensiharvennus 34,39 s 11,99 . 11,58 s 12,34 s Hankintahinnat 54,11 s 55,33 s 49,72 s 31,4 s 31,29 s 31,08 s s nousussa . Ensiharvennus 37,62 s 41,12 . 12,84 s 12,75 s 18,23 . 12,92 . 15,96 . 17,29 . 58,6 . 42,25 . 25,8 s 25,39 s Harvennushakkuu 43,54 . Keski-Suomessa puunkorjuu on suunnattu kelirikon vuoksi koville kangasmaille. 19,81 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 53,74 s s nousussa . ”Tällaisilla kohteilla metsänomistajan on syytä olla tarkkana siitä, millaisin ehdoin kaupan solmii, sillä erot tukin katkonnassa ovat ostajien välillä suuria.” Korona puraisee syksyllä Ostopäällikkö Jouni Vantaala Koskitukilta kertoo yhtiön puunostojen sujuneen hyvin koko alkuvuoden. 25,36 s 31,69 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,53 s 55,48 s 36,81 s 17,36 s 17,19 s 25,57 s 26,77 s Uudistushakkuu 55,13 s 56,21 s 36,96 s 19,06 s 18,46 s 28,23 s 28,21 s Harvennushakkuu 46 s 45,35 s 16,57 s 15,55 s 23,37 s 22,6 s Ensiharvennus Hankintahinnat 31,27 s s nousussa . Eniten on heikentynyt koivuvanerin kysyntä, jonka päämarkkina on Keski-Euroopassa”, Vantaala sanoo. 26,83 s Harvennushakkuu 46,68 s 47,56 s 38,04 s 16,3 . 15,97 . 21,64 s 18,87 s Ensiharvennus Hankintahinnat 54,29 . 23,7 . 20,07 s 22,12 s 18,77 s 28,3 s 30,61 s Harvennushakkuu 49,16 s 51,07 s 38,35 s 16,95 . 22,56 s 23,84 s Uudistushakkuu 50,81 . 44,89 . 47,02 . Hankintahinnat 56,63 s 56,75 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,69 s 58,94 . Viime viikkoina Koskitukilla on havaittu puun tarjonnan lisääntyneen selvästi. ”Nyt toukokuun alkupuolella on hyvä aika laittaa kesäleimikkoa myyntiin. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,08 . 23,13 s 23,47 s Ensiharvennus 37,91 . 7852_.indd 13 30.4.2020 15.46
Hiekkamaasta aikoinaan tehty tie ei kestä raskaampaa kalustoa vaan vaatii sorastuksen. Puukaupparahat jäivät usealta saamatta ja puut pystyyn odottamaan parempia korjuukelejä. ”Valtavan paljon on tälläkin hetkellä sellaisia kohteita, jotka voitaisiin korjata kesäaikaan, mutta tiestö ei vain yksinkertaisesti kanna. Mikäli tien on keskeltä kovera eli se on keskeltä alempana kuin reunoilta ja siihen on syntynyt reunapenkat, tie ei todennäköisesti kestä tukkirekkaa sulan maan aikana. Myös tienpintamateriaali vaikuttaa kantavuuteen. 3. Vähäinenkin kunnostus voi riittää Omien teiden kunnostukseen voi tarttua vaikka heti. ”Tavallisesti kevätkelirikko kertoo tien luonteen. Onko talvileimikoiden omistaja täysin säiden armoilla. Pohdi, voiko uusi tie mahdollistaa kohteen kesäkorjuun. Mikäli tienrunko ei ole pahasti vettynyt, päästään työltään ja kustannuksiltaan vähäisillä kunnostustoimilla. Varsinaiselle perusparannustielle, jonka tienrunko ja ojat käydään kauttaaltaan läpi, on tarvetta noin 20–30 vuoden välein. Talvileimikosta kesäleimikko Pitämällä tiet ja ojat kunnossa sekä rakentamalla tarvittaessa uusi tienpätkä voidaan vaikuttaa korjuuaikaan. Hienojakoisille maille levitetään suodatinkangas ennen sorastusta. Mikäli tien kunnostukselle on tarvetta ja puukauppa mielessä, ei kannata aikailla. ”Jos tienrunkoon hyvin pahasti vettynyt ja se laitetaan tämän kesän aikana kuntoon, tie on vasta vuoden päästä kesällä kunnolla kuivahtanut”, Nousiainen muistuttaa. Huolehdi, ettei tien kunto estä leimikon korjuuta kesällä. Paljon tien kunnosta kertovat myös sivuja laskuojat sekä ojarummut. Tien perusparannuksessa koko tien runko kunnostetaan. 4. Parhaimmillaan kunnostettu tie näkyy heti parempana puusta saatavana hintana. Se voi olla pieni kantamaton pätkä tiessä, joka aiheuttaa sen, ettei sinne ole tukkirekalla mitään asiaa”, kertoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta. Mikko Häyrynen METSÄNHOITO 7853_.indd 14 30.4.2020 15.58. Tarkista, ettei vesi seiso leimikolla ja vesi ohjautuu ojiin. Tämä talvi on ollut poikkeuksellinen, ja tien kunnon on Etelä-Suomessa nähnyt nyt talvellakin”, Nousiainen sanoo. Yksittäisen ojan aukaisu tai pienen tienpätkän sorastus voi riittää. Kemerahankkeissa perusparannuksen keskihinta on ennen arvolisäveroja 15 000 euroa kilometriltä. Ole ajoissa liikkeellä, mikäli tie vaatii perusparannusta. Niiden tulisi olla auki ja ohjata vesi tiestä poispäin. Valitse ammattilainen ja sopiva kalusto kesäkorjuulle. Teiden kunnossapidolla voi siis vaikuttaa ainakin joidenkin talvileimikoiden korjuumahdollisuuksiin. Tiekunnallisten teiden perusparannukseen on mahdollista saada kemeratukea tukivyöhykkeestä riippuen 50–60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ei aivan. 14 7.5.2020 / METSÄSTÄ Vinkit talvileimikon kesäkorjuuseen TIIA PUUKILA M onin paikoin lumeton ja roudaton viime talvi oli talvileimikoiden korjuulle painajainen. 2. 5. 1. Etenkin eteläisessä Suomessa vastaavat talvet tulevat tulevaisuudessa yleistymään. Tiekunnan hallinnoimien teiden osalta vaaditaan tiekunnan kokous ja päätös yhteisen tien parantamisesta
”Paljon voitaisiin korjata kesäaikaan, mutta tiestö ei vain kanna.” Mikko Häyrynen Kun ojat ovat kunnossa, leimikon kesäkorjuulle on paremmat edellytykset. Näin säästetään kaivuukustannuksissa eikä tietä varten tarvitse hakata niin leveää kaistaletta. ”Olisi hyvä, että kuvion toisella puolella olisi niin sanottu pelastustie eli kuvion toisesta päästäkin olisi mahdollista viedä puuta kovalle maalle ja sitä kautta varastolle”, Saari kertoo. Sami Karppinen Kesähakkuissa koneiden kantavuutta voidaan parantaa telavalinnoilla. Ihanteellisessa tapauksessa kesällä korjattava talvileimikko ulottuu tienvarsivarastolle, jolloin puuta voidaan ajaa varastolle useampaa reittiä. Pienelläkin tienpätkällä metsänomistaja pystyy tekemään leimikostaan huomattavasti kilpailukykyisemmän”, Nousiainen kannustaa. Tiehen ei esimerkiksi ole välttämätöntä kaivaa ojia joka pientareelle, vaan tarpeen mukaan. Vaurioriskiä voidaan pienentää metsäkoneiden kantavuutta parantavilla telavalinnoilla. Riittävä hakkuutähdekerros ajourilla parantaa maan kantavuutta. Juurenniskat vaurioituvat helposti ja kuusikkoa lahottava juurikääpä iskee herkästi. Yhteishankkeena toteutettavaan tiehen on mahdollista saada kemeratukea tukialueesta riippuen 30–50 prosenttia kokonaiskuluista. Ojalinjat on avattava, jotta kaivinkone pääsee kunnostamaan ojia. 15 METSÄSTÄ / 7.5.2020 Uudesta tiestä helpotusta Joskus leimikon korjuu siirtyy talveen, koska puiden ajomatka kuviolta tielle on liian pitkä tai kulkee huonosti kantavien maiden kautta. Toisaalta kuusikoiden kesäharvennus on riskialtista, vaikka leimikko sijaitsisi kantavalla maalla. Metsänomistaja pystyy vaikuttamaan kohteen korjattavuuteen pitämällä metsätilan ojat auki. Hienojakoisten kangasmaiden kantavuus puolestaan kärsii vesisateiden myötä. Hyvä suunnittelu kesäkorjuun apuna Tien muodon tulee olla kupera kuin hanhen selkä. Leimikon kantavuus sekä puulaji vaikuttavat korjuuajankohtaan. Uusi kemeratuettu tie maksaa noin 20 000–25 000 euroa kilometriltä. ”Jos ojat ovat kunnossa, korjuumahdollisuudet kesäkelissä kasvavat”, muistuttaa Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun korjuuvastaava Petri Saari. Mikäli puuta tullaan jatkossakin hakkaamaan kohtalaisia määriä, kannattaa uuden tien rakentamista harkita. Mäntyvaltaiset rämeet voivat hyvinkin olla pitkän kuivan jakson jälkeen harvennettavissa kesällä. Toinen edellytys onnistuneelle talvikohteen kesähakkuulle on huolellinen korjuun suunnittelu. ”Jos puun lähikuljetusmatka varastolle menee yli kolmensadan metrin, kantohinta lähteen aika jyrkkään laskuun. Talvella hakattava pehmeän maan kohde kannattaa ottaa huomioon koko tilan pidemmän aikavälin korjuun suunnittelussa. Mitä korkeammalla vedenpinta on, sitä upottavampaa metsämaa on. Mikko Häyrynen VIIME talvi osoitti, että hyvä kesä saattaa olla onnistuneempi ajankohta talvileimikoiden korjuulle kuin huono talvi. Näin vesi valuu tiestä poispäin. Vain omaan käyttöön rakennettavaan yksityistiehen ei saa tukea, mutta tien rakentaminen kohtuullisin kustannuksin onnistuu ilmankin. Kuusikko riskialttein Kaikille kohteille ei pääse kesällä, vaikka tiestö olisi kunnossa. Kunnostusojitus avittaa siten vasta seuraavia hakkuita. Tie helpottaa metsänhoitoa ja nostaa puun hintaa. 7853_.indd 15 30.4.2020 15.58. Kesähakkuissa on aina riski, että jäävälle puustolle koituu juuristovaurioita. ”Maanomistajan pitää osata vaatia, että kohde korjataan sellaisella kalustolla, että se onnistuu”, muistuttaa Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun korjuuvastaava Petri Saari. Päätös, hakataanko talvileimikko kuivan suven aikana, on maanomistajan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, varastoon vievä ajoura tulisi saada kantavalle maalle. Pehmeän maan korjattavuutta kesäaikaan helpottaa, mikäli ajourat saadaan vedettyä suoraan ilman mutkia kantavammalle maaperälle. Karkealajitteiset kangasmaat ovat yleensä kesällä korjattavissa. Mikäli tilalla on kunnostusojituksen tarvetta, hakkuu joudutaan yleensä tekemään ennen kunnostusojitusta. Ajokertojen määrä kuitenkin ratkaisee, kantaako ajoura
Polttoturpeen tuotanto lähti kuitenkin kasvuun hitaasti. Turvesuon käyttöönoton alkuvaiheessa pintaosan maatumaton turve sopii kasvuturpeeksi. Siihen tarvittiin 30 000 miestä, 12 000 hevosta, 190 vesialusta ja seitsemän telakkaa. Organisaatio oli halkojätti, joka hakkautti halkoja viisi miljoonaa kuutiometriä, josta yli puolet meni veturien lämmittämiseen. Energiakriisi käänsi suunnan Vapo tunnetaan turpeesta, mutta ensimmäiset neljäkymmentä vuotta Vapo oli jotain muuta kuin energiaturveyhtiö. Kun ratapölkyt vaihtuivat puusta betoniin, niin Vapo siirtyi pienistä sahoista isoihin sahoihin. Joskus turpeen poltto kuitenkin loppuu. Turpeen poltto pienenee, pienenee Turpeen polttamisesta pyritään eroon ja nopeasti. Vuoden 1973 jom kippur -sodassa Egypti ja Syyria yrittivät saada takaisin Israelin valtaamia Siinain erämaata ja Golanin kukkuloita, mutta Yhdysvaltain tukema Israel vei voiton. Vielä 1980-luvun alussa määrä oli luokkaa miljoona kuutiota, mutta nousi sitten nopeasti 30 miljoonaan kuutioon. Suomessa varttuneempi väki muistaa katuvalojen sammuttelun, nopeusrajoitusten alentamisen, yöksi pimennetyt näyteikkunat, sisälämpötilan laskemisen vilutasolle. Sitten tapahtui jotain, mihin ei ollut varauduttu. 7854_.indd 16 30.4.2020 16.03. Vapo syntyi talvisodan aikaan tammikuussa 1940, jolloin eduskunta päätti, että rautatiehallituksen puutavaratoimisto hoitaa VR:n lisäksi armeijan, valtion virastojen ja laitosten sekä kolmen suurimman kaupungin polttoainehuollon. Ensin niitä piilutettiin metsässä, myöhemmin sahattiin piensahoilla, joita Vapolla oli enimmillään kymmenen. Arabimaat suivaantuivat ja väänsivät öljyruuvia. Tempakan mukaan tekniseen minimiin mennään tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Strategian reunalla heiluneesta kasvuturpeesta tuli lopulta Vapon suurinta liiketoimintaa ja tärkein kasvualue, kun Kekkilä osti itseään isomman, hollantilaisen BVB-yhtiön. Tärkein tehtävä oli pitää junat liikkeessä. Halkojen lisäksi tarvittiin älytön määrä ratapölkkyjä, joita Vapo toimitti jopa puolitoista miljoonaa vuodessa. Hallitusohjelman mukaan turpeen käyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Suurimmillaan Vapo oli maan kolmanneksi suurin sahuri. Toimitusjohtaja Vesa Tempakka puhuu polttoturpeen käytön teknisestä minimistä, minkä vuoksi turvetta tarvitaan vielä pitkään lämpölaitosten seospolttoaineena. Energiaturve tuo nyt viidenneksen Vapon liikevaihdosta, mutta yhtiön oman näkemyksen mukaan supistuu tällä vuosikymmenellä alle kymmeneen prosenttiin. Siitä saa paremman hinnan, ja sen markkinointia ja jakelua varten ostettiin Kekkilä. Aivan kuin suunnitelmataloudessa, Vapo sai energiakriisin jälkeen satatuhatta hehtaaria Metsähallituksen soita ja käskyn huolehtia, että enää ei jouduta samanlaiseen tilanteeseen. Tekninen minimi pienenee koko ajan, ja 2030-luvun HALOISTA SE ALKOI Turpeen uusiutuvuudesta ei olla yksimielisiä, mutta 80-vuotias Vapo ainakin on uusiutunut – monta kertaa. 1960-luvulle asti maa oli rakennettu halvan öljyn varaan. Vapon liikevaihdosta noin puolet tulee Kekkilä-BVB:stä, joka vie kasvuturvetta yli sataan maahan ja on alallaan Euroopan suurin. 16 7.5.2020 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN H alkokaupasta se alkoi
. Pelletin käytön yleistyminen on ollut jotenkin tahmaista, mutta Vapolla on edelleen kuusi pellettitehdasta Suomessa ja 50 prosentin omistus Ruotsin suurimmasta pellettiyrityksestä. Turpeesta voi tehdä erilaisia vahoja, humushappoja eläinravinnoksi ja kasvustimulanteiksi. . . 1973 Öljykriisi. 1950 Kansanhuoltoministeriön lakkauttamisen vuoksi Vapo siirtyy kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisuuteen. . . Vapo syntyy. 2015 Vapo Timber Oy myydään itävaltalaiselle Binderholzille. Kattilalaitokset ja kaukolämpöverkot 17 prosenttia . Energiatoimituksista yhä isompi osa on metsäenergiaa ja sen ostomäärät ovat voimakkaassa kasvussa. 2014 Vapolla historiansa suurin liikevaihto, lähes 900 miljoonaa euroa. 1968 Vapo ostaa Imatran Voimalta energiaturveyhtiö Suo Oy:n. Liikevaihtoennuste tälle vuodelle 500 miljoonaa euroa, josta: . Senkin jälkeen turve on vielä huoltovarmuuspolttoaine, ja se on ainoa Vapolle enää osoitettu julkinen tehtävä. 1973 Pääkonttorin muutto Jyväskylään on henkilöstölle sokki. Vapon pellettien ja metsähakkeen ostot ovat noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. . . . . Valtio omistaa 50,1 prosenttia, alueellisten ja kunnallisten energiayhtiöiden Suomen Energiavarat Oy 49,9 prosenttia. . . Jatkossa Vapo on entistä enemmän läsnä siellä, missä energiapuun kertymä on suuri. . 1945 Rautatiehallituksen puutavaratoimiston nimi muutetaan Valtion Polttoainetoimistoksi. Ruokohelvestä piti tulla helposti korjattavaa peltoenergiaa, mutta alkuinnostus kaatui nopeasti. Energiaturve 20 prosenttia . . . . 2019 Kasvuturve suurimmaksi toimialaksi BVB-kaupan myötä. . . 1963 Nimi muuttuu takaisin Valtion Polttoainetoimistoksi. 1993 Sahaustoiminta organisoidaan Vapo Timber Oy:ksi. . Turpeesta high-tech. Aivan kuin puusta, myös turpeesta pyritään kehittämään uusia, jalostetumpia ja arvokkaampia tuotteita. . lopulla energiakäyttö on jo varsin pientä. . kt Ke ijo Pe nt tin en Ke ijo Pe nt tin en Pitkälle jalostetuista turvetuotteista odotetaan merkittävää liikevaihtoa jo lähivuosina. Vapo tunnetaan energiaturpeesta, mutta sen tulevaisuus on supistua huoltovarmuuspolttoaineeksi. Metsäenergia 13 prosenttia . . . . . Yksikään pääkonttorin naisista ei muuta mukana, mutta kaikki miehet muuttavat. Turve muuttuu yhtäkkiä edulliseksi ja halutuksi polttoaineeksi. Puuta palaa enemmän Turpeen ja kivihiilen korvaaminen tarkoittaa metsäenergian käytön kasvua. Nimi muuttuu Valtionrautateiden Polttoainetoimistoksi. Turveprikettien uskottiin korvaavan kivihiiltä. . Valtaosa energialeimikoista korjataan kokopuuna. . Aktiivihiilellä voi puhdistaa sekä vettä että ilmaa. 1933 VR:n puutavarakonttori muuttuu rautatiehallituksen puutavaratoimistoksi. Silläkin määrällä se on jo lajissaan maan suurin, mutta yksityismetsistä hankittavan energiapuun volyymit voivat jopa kaksinkertaistua lähivuosina. ”Uudet turvejutut” vielä kehitysasteella VAPON 80 VUOTTA . Siellä missä otetaan karsittua rankaa pitää Vapo valttinaan, että runko otetaan kolmen sentin latvaläpimittaan saakka. Muitakin tehtaita pitäisi nousta. Uutta liikevaihtoa ennustetaan olevan kymmenen vuoden kuluttua parikolmesataa miljoonaa. . Sivujuonteita taipaleella Kun eletään pitkään, niin paljon nähdään ja joskus askel on lipsahtanut pitkospuilta. . . Kasvuturpeet ja muut Kekkilä-BVB:n tuotteet 50 prosenttia . . . Polttoaineiden tuonti ulkomailta ei istunut Vapolle, vaikka sitäkin pienessä mitassa tehtiin 1950ja 1960-luvuilla. 2002 Valtio myy kolmanneksen Vaposta Metsäliitolle. 1984–1987 Sahaustoiminta alkaa ja laajenee nopeasti kahdeksalle paikkakunnalle. . 1970-luvulla ehdittiin rakentaa kaksi koksitehdasta ja kolmannen perustukset ennen kuin hoksattiin, ettei turvekoksi sovellu teräksen jalostamisen tarpeisiin. Parhaillaan Ilomantsiin rakennetaan aktiivihiilitehdasta. . Vapo-konserniin kuuluu 11 tytäryhtiötä seitsemässä maassa. . 2009 Metsäliitto myy Vapo-omistuksensa Suomen Energiavarat Oy:lle. 2000 Puupellettien tuotanto alkaa. 1940 Kaikkien valtion laitosten polttoainehuolto keskitetään kansanhuoltoministeriön alaisuudessa toimivalle rautatiehallituksen puutavaratoimistolla. . . . . . . . . . . 2005 Metsäliiton omistus nousee noin puoleen. . Välillä puuhasteltiin grillihiilienkin kanssa. 17 METSÄSTÄ / 7.5.2020 VAPO OY . Fakta 7854_.indd 17 30.4.2020 16.03. Tempakan mukaan Vapo pysyy turpeessaan, mutta keksii taas itseään uudelleen. Ruokohelven jälkeen tuli pellettibuumi. . . 1942 Ratapölkkysahoja perustetaan kaikkiaan kymmenelle paikkakunnalle. 1984 Vapo muuttuu virastosta osakeyhtiöksi, Vapo Oy:ksi
Halkaisijaltaan noin 15 metrin kokoiset ympyrän muotoiset alueet erottuvat paitsi kehälle kaivettujen ojien ansiosta, myös rehevyydestään. Nyt tilan omistaa Rossi yhdessä Ruotsissa asuvan siskonsa kanssa. Iän karttuessa Rossia on yhä enemmän alkanut kiinnostaa tilan historia ja omat sukujuuret. Minua kiinnostaisi myös tietää, miten miilujen iän voisi ajoittaa tarkemmin.” Kiinnostus historiaan veren perintönä Rossin tila on ollut saman suvun omistuksessa jo 1600-luvulta. Vuonna 1995 kylvetyt männyt kasvavat tässä erittäin hyvin”, tuumaa Rossi ensiharvennusta lähestyvän puuston lomassa. Edistyksellisyydestä kertovat myös isosta puukantisesta karttalaatikosta löytyvät ilmakuvat, joita on tilan metsistä jo vuodelta 1950. Hiilimiilun tunnistaa ilman lapiotakin sitä ympäröivästä ojasta ja ympäristöä rehevämmästä kasvupaikasta. Puuston vaiheiden perusteella miilujen voi päätellä rakennetun aikaisintaan 1800-luvun loppupuolella. Minä ja sisko tulimme yhtymään mukaan 1980ja 90-lukujen aikana. Vävyjen myötä isäntien sukunimet ovat vaihtuneet, mutta noin 500 hehtaarin tila on siitä harvinainen, että se on säilynyt jakamattomana nykypäivään saakka. Minulle metsätalous on pääelinkeino. Tuon ajan olosuhteita pohtiessa metsänomistajan mieleen tulvii koko joukko kysymyksiä. ”Olisi kiehtovaa tietää, kuka nämä miilut on tehnyt ja milloin.” Muinaiselta raudantekopaikalta löytyy kaivamalla järvimalmin paloja. Pellot ovat pienemmässä roolissa ja yhteisviljelyssä naapureiden kanssa”, Rossi kertoo. 18 7.5.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat S uonenjoen Halolanmäellä vanhaa sukutilaansa isännöivän Matti Rossin pistolapio murtaa muutaman terävän iskun jälkeen ohuen routapeitteen metsämaasta. ”Näin taitaa käydä aika monelle ihmiselle”, hän naurahtaa. Suonenjoki 7855_.indd 18 30.4.2020 16.08. Rossin tilan historiasta löytyy varsin kattavasti tietoa 1950-luvulta alkaen, sillä Matin isä Kauko dokumentoi tilan metsien ja kylän maiden vaiheita kirjaksikin asti. Hän perusti tilalle myös arboretumin. Maasta erottuvat muodostelmat olivat tiedossa jo 1990-luvulla, kun alueella tehtiin päätehakkuu. Matkalla pysähdymPintaa syvemmälle Omasta metsästä löytyneet hiilimiilut, raudantekopaikat sekä vanhat käsin kaivetut ojat ovat saaneet Matti Rossin kiinnostumaan historiasta. ”Tällä paikalla on lähekkäin useita vanhoja hiilimiilun pohjia. ”Ketkä miiluja polttivat ja mihin hiili käytettiin tai myytiin. Tarkemmin tutkittuna seasta löytyy myös paljon hiilenpaloja. Rautaruukkeja ei tiettävästi ole ollut kovin lähellä. ”Maapohja on miilujen kohdalla selvästi ympäristöä viljavampaa. ”Raudanvalmistus on kenties haluttu tehdä piilossa verottajan katseelta.” Matti Rossi tutkii lapion kanssa vanhan hiilimiilun pohjaa. ”Omistusmuotona on ollut yhtymä jo vanhempieni ajoista lähtien. Jo parinkymmenen sentin syvyydestä alkaa nousta hiilenmustaa maata. ”Vanhoista ilmakuvista voi erottaa rantaniittyjä sekä ojitusalueita, jotka olivat jo 70 vuotta sitten osin metsittyneet.” Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Hiilimiiluilta suuntaammekin ojitusalueelle, jonka historia on kiehtonut Rossia jo pitkään. Maanmuokkauksessa varottiin rikkomasta miiluja”, Rossi taustoittaa
Lähes luonnontilaisessa vanhassa korpikuusikossa Rossi osoittaa maastosta pieniä lähes umpeen kasvaneita ojia. ”Moni metsänomistaja on hämmästellyt tyyliäni, mutta motomiehiltä on tullut kiitosta.” Aktiivisen metsätalouden vastapainoksi Rossin tilan metsiä on suojeltu laajasti. Tilalla on ollut pari torppaa, joten ehkä työ on kuulunut torppareiden velvoitteisiin”, pohtii Rossi. Kasvukairan avulla selviää, että ojan reunalla kasvavat puut ovat noin 125 vuoden ikäisiä. Yhtä lailla ennakkoraivauksessa kaatuu pöllikokoista puuta tarpeen vaatiessa. Puukaupat Rossi tekee pystykauppoina, sillä omaan korjuukalustoon hän ei ole katsonut järkeväksi panostaa. Taimikonhoidossa etukasvuiset kuiMatti Rossin isä Kauko oli innokas hoitamaan metsiä. Olemme istuttaneet niin visakoivuja kuin tervaleppääkin. Pian silmä hahmottaa järjestelmällisesti toteutetun, pinta-alaltaan kaikkiaan noin kymmenen hehtaarin laajuisen, ojitusalueen. tukokoisetkin puut kaadetaan. Palveluun sisältyy kattavat taustakartta-aineistot sekä asiantun teva käytöntuki. Viimeksi on perustettu pieni jatkuvan kasvatuksen kokeiluala.” Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön. METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin metsä tietojärjestelmä metsävarojen hallintaan ja metsäpalveluiden tuottamiseen. ”Jos jollakin on tästä historiasta tarkempaa tietoa, niin mielelläni ottaisin tietoa vastaan”, Rossi vinkkaa Metsälehden lukijoiden suuntaan. Suunnitelmallinen metsäojitus on Suomessa käynnistynyt vasta 1920-luvun lopulla, joten on todennäköistä, että ojat on kaivettu maatalouden tarpeisiin. ”Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tarkoitukseen nämä ojat on aikoinaan käsityönä kaivettu ja kenen toimesta. Reipas raivuutyyli Koska metsätalous on Rossille elinkeino, edellyttää toimeentulo aktiivista metsänhoitoa ja säännöllistä puukauppojen tekemistä. ”Maanmuokkaaja havaitsi paikan 1980-luvulla. ”Raivaussahatyöt ovat minulle mielekkäintä hommaa. 19 METSÄSTÄ / 7.5.2020 me vielä ympäristöstään selvästi erottuvalle kivikeolle, joka on osoittautunut muinaiseksi raudantekopaikaksi. 2,3 miljoonaa hehtaaria TAPIO ForestKIT käyttäjiä ovat: • Metsäpalveluyrittäjät • Kaupungit ja kunnat • Yhteismetsät • Oppilaitokset • Metsäsijoittajat • Ammattimaiset metsänomistajat OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai ForestKIT asiakaspalvelu / 050 434 9540. Arkistoista löytyy muun muassa koko tilan kattavia ilmakuvia jo vuodesta 1950 alkaen. Tässä on ilmeisesti tehty järvimalmista rautaa. Ja miksi alue on sitten hylätty, sillä kivettömänä tämä olisi nykyään ensiluokkaista peltomaata. ”Jo isän ajoista alkaen tilalla on myös kokeiltu ennakkoluulottomasti uusia menetelmiä ja puulajeja. Tänä talvena säät suosivat raivuuta ja sahasin enemmän kuin aikoihin.” Raivaussahan kanssa Rossi mainitsee olevansa metsässä säälimätön. Paikka sijaitsee aivan metsän keskellä, mutta se voi olla tarkoituksellista, sillä raudanvalmistus on tiettävästi usein haluttu tehdä piilossa verottajan katseelta”, Rossi selvittää. Noin 50 hehtaaria metsistä kuuluu Metso-suojeluohjelmaan, ja uusiakin kohteita on pohdinnassa. www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! Maastotiedon keruu ja päivitys Koealatoiminto Kuviorajojen muokkaus Monipuoliset taustakartta-aineistot Mahdollisuus offline-työskentelyyn Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT sopimusten hallintaan • IPTIM metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen metsätietopalvelu • UUTTA: rajapinta PiiMega® ForestPro -metsäjärjestelmään M E T S Ä J Ä R J E S T E L M Ä A M M A T T I L A I S E L L E 7855_.indd 19 30.4.2020 16.08
”Olemme saaneet aika rajuja tuloksia etenkin peltokoivikoiden laadusta. Tällöin vika jää sorvissa purilaaseen. 20 7.5.2020 / METSÄSTÄ rustamassa ensiharvennusvaiheessa kolmekymmentä vuotta sitten”, kertoo Niemistö. Laatuun vaikuttanee myös se, että nyt päätehakattavat puustot on istutettu 1970-luvulla paljasjuuritaimilla. Luonnonvarakeskuksen tutkija Pentti Niemistö on huomannut, että etenkin pelloille istutetuissa rauduskoivikoissa tukkikertymä jää hakkuussa usein merkittävästi arvioitua pienemmäksi. 7856_.indd 20 30.4.2020 16.16. ”Myöhemmin 1980-90-luvuilla pottitaimilla istutettujen koivikoiden laatua ei ole tutkittu, mutta todennäköisesti niissä vikoja on vähemmän.” Järeys valttia Niemistö arvioi alustavien tietojen valossa, että koivikon kasvattamisen talouslaskenta menee uusille urille. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat M etsäalalla tutkija harvoin pääsee työuransa aikana seuraamaan puuston kehittymistä ensiharvennusvaiheesta päätehakkuuseen saakka. ”Runkojen kasvattaminen mahdollisimman järeiksi ja huonojen runkojen poistaminen voimakkaissa harvennuksissa on valttia.” Käytännössä kasvatusmalli, jossa hoidetun rauduskoivikon ensiharvennuksessa 13–14 metrin pituusvaiheessa runkoluku pudotetaan 700 runkoon hehtaarilla ja toisessa harvennuksessa 400 tai jopa 350 runkoon hehtaarilla, tulee hyvin todennäköisesti laadun vuoksi osoittautumaan luultuakin kannattavammaksi suhteessa varovaisempiin harvennuksiin. ”Tänä keväänä on päätehakattu eri puolilla Eteläja Keski-Suomea rauduskoivukoealoja, joita olin peHakkuukoneenkuljettajan ammattitaidolla on iso merkitys tukkikertymään rauduskoivikossa. Se, että Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä Pentti Niemistö on saanut rauduskoivun kasvatuskokeiden osalta näin tehdä, kertoo paitsi Niemistön pitkästä urasta, myös rauduskoivun kasvunopeudesta. Tämä johtuu siitä, että järeämmissä rungoissa laatuviat eivät aiheuta yhtä suurta vähennystä tukin määrään kuin pienemmissä tukkirungoissa.” Perusteellisia tutkimustuloksia aiheesta Niemistö lupaa vuoden kuluessa. Niemistö kerää tietoa koivutukin laadusta ja kertymästä eri tavoin käsitellyillä koealoilla. ”Hyvillä kasvupaikoilla rauduskoivun järkeväksi kiertoajaksi on arveltu 40–45 vuotta, mutta suositus saattaa pidentyä. Kahden kunnon harvennuksen taktiikalla Rauduskoivikoissa voimakkaat harvennukset ovat osoittautumassa luultuakin kannattavimmiksi. METSÄNHOITO Koivuvaneritukissa sallitaan kovaa lahoa tai värivikaa korkeintaan kolmanneksessa halkaisijasta, mikäli se on keskellä runkoa. ”Tukkipuun pienissä kokoluokissa vika vie usein koko rungon kuitupuuksi, vaikka tukin minimipituus oli vain 3,34 metriä ja latvaläpimitta kahdeksantoista senttiä.” Niemistö muistuttaa, että myös kunkin hakkuukoneenkuljettajan tapa katkoa vikaisuuksia pois puista vaikuttaa tukkiprosenttiin. ”Kohteilla on käytetty erilaisia harvennusvoimakkuuksia erittäin voimakkaasta yhden tai kahden harvennuksen ohjelmasta täysin harventamattomaan vaihtoehtoon.” Tyvimutkat ja väriviat syövät tukkiosuutta Niemistö on tallettanut nyt päätehakatuista rauduskoivikoista hakkuukoneiden katkontadatan ja vertaa tietoja koealoilta ennen hakkuuta mitattuun tukkisaantoon. Kun järeyden perusteella tekemässämme puustolaskennassa tukkiprosentti on ollut keskimäärin 66, on se todellisuudessa hakkuussa ollut keskimäärin vain 42 prosenttia.” Niemistön mukaan useimmin tukkijäreyden täyttävän rungon vie kuitukasaan tyvimutkat ja -lengot sekä väriviat rungon keskellä, joita on myös yllättävän korkealla rungoissa
7857_.indd 21 30.4.2020 16.19
Lisäksi talttahammasketjut pureutuvat pyyhkäisykarsinnassa herkästi runkoon, mikä tekee karsinnasta tökkivää. Talttahammasketju on hyvin tarkka teroitettava. Tärkeimmät kilpailijat – Husqvarna ja Oregon – ottivat jo ajat sitten kapeat ketjut tuotevalikoimaansa, joten Stihl on ollut kilvassa takamatkalla. RM ketju oli nopeampi kuin Husqvarnan tai Oregonin vastaavat ketjut. Mittaustemme mukaan kapeamman ketjun sahausrako oli puoli milliä kapeampi kuin vanhalla ketjulla sahattu. Siihen on kaksi syytä. Siinä terähampaan leikkaava etukulma on terävä. Nyt ketjukisan kärki meni uusiksi, kun Stihl esitteli Pro-ketjumallistonsa sekä uudet Light 04 -terälaipat. Se hävisi kaikille kapealenkkisille ketjuille. Todellisuudessa harva sahuri ainakaan Suomessa käyttää talttahammasketjuja. Stihlin uutuudet purevat terävimmin Stihl uudisti keskikokoisiin moottorisahoihin tarkoitetut terälaitteensa varsin onnistuneesti. Äkkiä ajatellen tällaisella ketjulla olisi hauska sahata isoa puuta tehokkaalla sahalla. Stihlin vanhaa ketjua (ketju-ura 1,5 mm) kokeiltiin Stihlin edellisen sukupolven vakiolaipalla. RM Pro -ketjun (micro/semi chisel) leikkaava etukulma on pyöristetty. RM Pro -ketju hävisi sahauskokeessa RS Prolle, mutta päihitti kilpailijansa Husqvarnan X-Cutja Oregonin Speedcut -ketjut. Koesahauksessa sahattiin kiekkoja kolmesta päällekkäin kiinnitetystä kuusipöllistä (lpm 23,5 cm -29 cm) Teräketjujen leikkuutehon vertailu 9 s 10 s 11 s 12 s 13 s 14 s 9,37 s 10,00 s 10,53 s 11,39 s 11,03 s 11,81 s 11,69 s 11,44 s 12,44 s 12,91 s 13,25 s 14,28 s 12,62 s lpm 23,5 cm, 24,3 cm, 29,0 cm 2 x tyvi edellä 1 x latva edellä = Kapenevuus ei vaikuta tulokseen KOKEILTUA 7858_.indd 22 30.4.2020 16.23. Ri st o Pö nt in en Stihl RM Pro -ketjun leikkaava teräkulma on aavistuksen pyöristetty. Koesahasimme myös Stihlin edellisen polven leveän vakioketjun. 22 7.5.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ S tihl valmistaa jatkossa keskikokoisiin moottorisahoihin tarkoitetut 0,325-jaolliset teräketjut ”kapeina. Se tarkoittaa, että ketjujen vetolenkit ovat 1,5 millin sijasta 1,3 millimetrin levyisiä ja leikkuuhampaat noin millimetrin entistä kapeampia. Katso video Metsälehden Youtubesta Stihlin uutuusketjut päihittivät kilpailijansa sahauskokeessa. Talttahammasketjun leikkuuteho osoittautui ennakko-odotusten mukaisesti ylivoimaiseksi. RS Pro -ketjuun verrattuna sahausaika oli yli 40 prosenttia pidempi. M ik ko Ri ik ilä Ketju Sahausaika, s Stihl RS Pro Stihl RM Pro Oregon Speed cut HVA X-CUT Stihl vanha Kuusipöllit x 3 Ketjuja kokeiltiin Stihl MS 261 C-E moottorisahalla, jossa oli Stihlin uusi 14 tuuman Light 04 -laippa. M ik ko Ri ik ilä Stihl RS Pro -ketju on niin sanottu talttahammasketju, jossa leikkaava teräkulma on terävä. Leikkuuteholtaan talttahammasketjut ovat parhaita. Kaksi uutta teräketjua Uusi RS Pro on talttahammasketju (super/full chisel)
Tällaisista kohteista Koumet on kiinnostunut. Vielä pari vuotta sitten teollisuuspuun korjuu oli isollaan. . Silloinkin suunniteltiin lomaa kotimaassa. . Työntekijöitä kuusi . Energiaa risukoista Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hallitsevat kaakossa teollisuuspuun markkinoita, joten sinne tulokkailla ei juuri saumaa olisi. Tällä tilikaudella voidaan hyvässä lykyssä päästä lähelle viittä miljoonaa euroa”, Liljander arvioi maaliskuussa. KOUMET OY . . Toimialue itärajalta Mäntsälään Näin sahauskoe tehtiin Leikkuunopeutta mitattiin kolmen päällekkäin sidotun 23–29-senttisen kuusipöllin sahauksella. Kolmen pöllin nippu sahattiin yhdellä alaspäin suuntautuvalla liikkeellä, mikä vähentää kiekkosahauksessa epätarkkuutta aiheuttavaa sahan nostelua kiekkojen sahaamisen välillä. Kaikkein onnekkaimmilla huilitauko venyi 12 päivästä jopa 24 päivään. Myös Husqvarnan ja Oregonin ketjua sahattiin 14-tuumaisella Stihlin Light 04 -terälaipalla, koska kilpailijoiden laipat eivät sovi Stihlin sahohin. Omaa sukua metsäkoneyritys laajentanut toimintaansa myös luonnonhoitohankkeisiin. Sitten firman savotat alkoivat huveta. Silloin aina tekisi mieli kysyä, että miksi se metsä on sitten hoitamatta”, Vauhkonen kummastelee. Koumetin toinen omistaja Petri Liljander on työskennellyt metsäkoneyrittäjänä 1990-luvulta alkaen. Stihlin valmistamat laipat sopivat vain Stihlin sahoihin. . ELIISA KALLIONIEMI Keväällä 1960 suomalaiset astelivat aimo harppauksin uuteen aikakauteen pois sodanjälkeisen ajan niukkuudesta. Fakta suudelle. Uudet terälaipat keskikoon sahoihin Uudet Light 04 terälaipat sopivat Stihlin keskikokoisiin moottorisahoihin, ammattilaisten suosimaan Stihl MS 261:een sekä sen ”karvalakkimalli” MS 271:een. . Omia ja aliurakoijien koneketjuja oli metsässä 19, ja puuta korjattiin Stora Ensolle vuodessa noin 400 000 mottia. Pöllit asetettiin latvat vastakkaisiin suuntiin, mikä eliminoi pöllien hienoisen kapenemisen vaikutuksen sahausaikoihin. M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä Teimme puukiilan, johon mausermitan avulla piirrettiin asteikko puolen millin välein. Mielestämme se kuvaa parhaiten ketjun leikkuutehoa. 23 METSÄSTÄ / 7.5.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. Solifer Export valittiin Stuttgartin teollisuusnäyttelyssä maailman kauneimmaksi mopoksi. Hoitamatta jääneitä nuoria metsiä riittää Kymenlaaksossa. . Se pani vauhtia kotimaiseen mopediteollisuuteen. Liikevaihto noin 5 miljoonaa euroa . Sen moottoripolkupyörälle keksimä nimi ”nopso” ei koskaan yleistynyt. Nykyisin toimialue ulottuu itärajalta Mäntsälään. Koesahaukset tehtiin Stihl MS 261 C-M -moottorisahalla, jonka sylinteritilavuus on 50,2 cm3 ja moottoriteho kolme kilowattia. Lisenssivirasto hellitti otettaan, ja moottorien maahantuonti helpottui. Solakka terälaippa helpottaa pistosahauksia. Puukiilalla tehtyjen mittausten mukaan kapean ketjun tekemä sahausrako oli 5,5 millin levyinen ja vanhalla ketjulla sahattu kuusimillinen. ”Olemme toteuttaneet Metsäkeskuksen ja Tornatorin luonnonhoidollisia kulotushankkeita”, hankepäällikkö Henri Vauhkonen selvittää. Metsälehden lukijoista monet saivat elantonsa maataloudesta, missä lomaoikeutta jouduttiin odottamaan vielä pitkään. Käytimme vertailussa kunkin ketjun nopeinta sahaustulosta. Omistajat Petri ja Esko Liljander . Mikä sen mukavampaa kuin haaveilla perheen yhteisestä souturetkestä – kaikki uusissa verryttelypuvuissa. Huskun ja Oregonin ketjut lyhennettiin 64 lenkistä 60-lenkkisiksi, jotta ne sopivat 14 tuuman laipalle. Sille on runsaasti kysyntää ja hintakin kohtalainen. Tällä hetkellä Light-laippoja on saatavana 14ja 16-tuumaisina, myöhemmin tarjolle tulevat myös 18ja 20-tuumaiset laipat. Menestys ulkomailla jäi vaatimattomaksi, mutta kotimaassa Solifer nousi vahvaksi haastajaksi Tunturi-mopojen rinnalle. ”Se on ainoa puutavaralaji, joka tällä hetkellä tarjoaa kasvumahdollisuuksia”, Liljander toteaa. Kotipaikka Kouvola . Kasvatettavaa puustoa haittaava vesakko on yleensä järkevin korjata energiapuuksi. Energiapuupuolella tilanne on toinen. Pääosan energiapuusta Koumet myy tienvarressa Biowatille. Jo aiemmin metsäkoneilla urakoineet Petri Liljander ja hänen isänsä perustivat kymmenkunta vuotta sitten Koumet Oy:n Stora Enson aluevastuulliseksi tähtiyritykseksi. ”Sen jälkeen etsimme metsänomistajan yhteystiedot ja soitamme hänelle. Työmaita etsitään niin metsävaratiedoista kuin auton ikkunastakin tähyillen. Mallin ulkonäköön oli panostettu paljon, eikä turhaan. Uutuuslaipat ovat entistä kevyempiä ja kapeampia. Toimialat puunkorjuu, metsäpalveluiden tuotanto . . Koumetin uusin aluevaltaus on energiapuun hankinta pystykaupoin suoraan metsänomistajilta. Huhtikuun lopussa oli tullut voimaan vuosilomalain muutos, joka tarkoitti työssä käyville entistä pidempiä kesälomia. Siinä säästyi ainakin sata tuhatta euroa”, Liljander muistelee. Elämään tuli kuitenkin muita parannuksia. Oli kesä, oli mopo 7858_.indd 23 30.4.2020 16.23. ”Onneksi hoksasin viime keväänä vähentää omien koneiden määrää. Keväällä 1960 markkinoille tuli uusi Solifer Export, jota mainostettiin toukokuussa myös Metsälehdessä. ”Samalla meidän liikevaihtomme on pudonnut kuuden ja puolen miljoonan euron tasolta. 1960-luvusta tuli mopojen kulta-aika, ja Kielitoimisto joutui tunnustamaan tappionsa. Näin on pyritty tilkitsemään teollisuuspuun supistuneita hakkuita. ”Viime vuonna korjasimme kaikkiaan 50 000 kuutiometriä energiapuuta, ja välitimme lisäksi 40 000 kuutiota ainespuuta teolliLisätöitä energiapuusta Kun teollisuuspuun hakkuut vähenevät, on pakko hakea uutta työtä, järkeilivät Koumetin miehet. Perustettu 2011 . Vähemmilläkin koneilla on ehtinyt hyvin, sillä työmaita on vain puolet parin vuoden takaisesta. Seitsemässä tai kahdeksassa tapauksessa kymmenestä metsänomistaja vastaa kertomalla käyttävänsä yhdistyksen palveluita. Tänä vuonna tavoittelemme sadantuhannen kuution energiapuutoimituksia”, Laakso selvittää. Energiapuusta ostosta kasvua Koumet ei ole ollut pelkästään Stora Enson töiden varassa, vaan se hoitaa myös sähkölinjojen, maanteiden ja radanvarsien metsiä ja muita ”infrahakkuita”, kuvaa toimitusjohtaja Jussi Laakso. Koumetin toimitusjohtaja Jussi Laakso tarjoaa yhteistyötä Kaakkois-Suomen metsänhoitoyhdistyksille. Pian käteviä kulkupelejä riitti entistä useammalle ostajalle. Kuten nimestä käy ilmi, tuote oli tarkoitettu myös vientiin. Jatkossa nämä mallit vakiovarustellaan 14 tuuman Light 04 -laipoilla. Mainosten kertomaa MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsäkoneyritys Koumetin juuret ovat Kouvolan seudulla
Se katosi jonkun asemamuuton yhteydessä”, yli 30 vuotta Riistantutkimukselle työskennellyt Komu harmitteli ja poimi vitriinistä malliksi pari nelikiloisen kukon kalloa. Silloin sen kallo on luutunut kypäräksi ja kukko voi ottaa osaa kiivaimpiin iskusarjoihin. Se lintu oli vanha ja painoi arvaamattoman paljon, professori kertoili nuorelle toimittajalle tuttuun ymmärrettävään tyyliinsä niistä kaikista kovapäisimmistä kukoista.” Kolme syksyä sitten pääsin tutustumaan Komun kallokokoelmiin hänen Vesilahdelle eläkepäiviensä ratoksi perustamassaan yksityisessä valkohäntäpeuramuseossa. Kukko on kovimmillaan 4–5-vuotiaana. Kovimmalla ovat kovanaamojen kallot. Väistelemään ne ovat paljon huonompia, joten päässä on oltava paksu kypärä, vaikka kamppailulajin armottomia ammattilaisia ovatkin. Vasen on kaksi vuotta vanhempi, joskin pienempi. Kansanperinteelle löytyy todellisuuspohjaa myös tieteestä, sillä metson kallo luutuu jatkuvasti iän mukana. Siihen on syynsä: kevätsoidin. Mittelöillä on yksi ainoa tarkoitus – voittaa soitimen mestaruusvyö. Venäläinen tutkija Kirikov kehitteli toisen maailmansodan tietämillä tunnistusmenetelmän, jonka avulla metsot voidaan laittaa ikäjärjestykseen kallon luutumisasteen perusteella. Se esiintyy jo joillakin harvoilla kaksivuotiailla kukoilla. Juttu Lindénin kertomasta jättiläisestä muistui mieleeni samantien. ”Kyllähän minä sen kallon muistan. Valitettavasti sitä ei enää ole. Menetelmän avulla pystytään noin 90 prosentin varmuudella luokittelemaan metsokukot neljään ikäluokkaan nuorista linnuista yli kolme vuotta vanhoihin kukkoihin. Ne oikein läsähtelevät osuessaan vastapeluriin, mutta ovat silti vasta alkulämmittelyä. Tässä tapauksessa nuorempi kallo on tosin suurempi, mutta ei luutuneempi, Komu kertoi metsojen olevan yksilöitä siinä missä ihmistenkin.” Metsojen soidin on kiivaimmillaan vappuviikolla. Toki Suomi on pitkä maa, joten se mikä pätee pohjoisessa, on elettyä elämää etelässä. 24 7.5.2020 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat S iipipankkojen iskut kantautuvat kuulaassa kevätaamussa kauas. Nuoren kukkopojan haperon kallon kehitys starttaa silmän yläpuolelle kasvavasta silmäharjusta. Jättikallo, joka katosi muutossa Suomessa metsojen kallojen luutumista aikoinaan innokkaimmin tutkivat silloisen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen professori Harto Lindén yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentin Risto A. Väisänen kanssa. Esittelyssä kevään kovakallot Havupuiden kehystämässä kehässä pärjäävät vain kovapäisimmät kukot! Risto Komun kädessä on kaksi nelikiloisen metsokukon museokalloa. Metsokukko, joka on pari viikkoa kestävien turnajaisten ykkönen, pääsee parittelemaan koppeloiden kanssa. Vitriineissä oli myös metson kalloja. Metsonaaraille eli koppeloille ei luonnollisesti kehity silmäharjua. Venäläinen kallonkutistaja Metsästäjät ovat jo vuosisatoja osanneet erottaa saalismetsonsa iän nokasta kannattelemalla – tai ainakin nuoret linnut ovat seuloutuneet kyseisellä konstilla vanhoista linnuista. 7859_.indd 24 30.4.2020 16.27. ”Lähellekään niin suurta en ole koskaan nähnyt, vaikka olen perannut lukuisten valtakukkojen päitä. Vuotta myöhemmin silmäharju alkaa olla jo kaikilla, jolloin kukot siirtyvät soitimella norkoilijoista esiottelijoiden joukkoon. Muhammed Aliksi mustista linnuista ei oikein ole. Luiset nokat takovat kuin Mike Tysonin nyrkit silloin, kun hän oli vielä voittamaton. ”Näillä on ikäeroa pari vuotta. Sen silmänharja ja nokka ovat iän myötä luutuneemmat. Hiljattain edesmennyt Lindén mainitsi taannoin työkaveristaan tutkimusmestari Risto Komusta, jonka kirjahyllyssä hän oli nähnyt valtavan metsonkallon. Toki kehän ympärillä parveilee siipiveikkoja, välistävetäjiä ja kuokkijoita, mutta sellaista elämä on. Myös mestareiden ja metsojen maailmassa
Hyönteisten määrän väheneminen voi vaikuttaa juuri päinvastoin: hyönteistuhot lisääntyvät, kun pedot ja loiset vähentyvät ja hyönteisyhteisö muuttuu epävakaaksi. Kun tuloksista kerrottiin Saksassa, monet autoilijat totesivat, että hyönteisten iskemät tuulilasiin ovat tosiaankin olennaisesti vähentyneet. Hyönteiskato johtuu varmasti ihmisen toimista, mutta millä lailla, sitä ei tiedetä. TIKUN nokassa on joku rihmamainen viherlevä. Näissä lammikoissa on vihreää levää. Pysyvävetisissä allikoissa ravinteet sitoutuvat pohjan kasveihin. Pudotus koski sekä hyönteisten määrää että lajistoa. Mutta onko se koko selitys. Valtteri Skyttä 7859_.indd 25 30.4.2020 17.29. Seuranta jatkuu edelleen ja uusimmat tulokset ovat vahvistaneet muutoksen. 25 PILKKEITÄ / 7.5.2020 METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJAKYSYMYS KAMALA LUONTO Hakkuuaukolla on ollut tänä keväänä niin runsaasti vettä, että laikkumätästyksen aikaansaamista kuopista on tullut pieniä lammikoita. Leviä on luonnossa kaikissa ojissa ja allikoissa. Pyynnissä käytettiin telttamaisia Malaise-pyydyksiä. PARI VUOTTA SITTEN Krefeldin hyönteistieteellinen yhdistys kohautti koko tiedemaailmaa: pitkäaikainen seurantatutkimus osoitti lentävien hyönteisten määrän vähentyneen neljännekseen Keski-Saksassa. Jätä vaikka kahvikupillinen vettä ulos, niin jo muutaman päivän päästä siinä kasvaa leviä ja vesi tai kuppi vihertää. Joka tapauksessa Miksi hyönteiset vähenevät. Jos haluamme tietää, mitä ympäristössä tapahtuu, sitä on seurattava. Kasvien suojelussa käytetyillä myrkyillä ja elinympäristöjen muutoksilla on merkityksensä, mutta suurimpana syynä saattaa olla yleinen ympäristön kemikalisoituminen. Tilapäisissä, ajoittain kuivuvissa allikoissa vesi voi olla hetken kuin hernekeittoa, mutta kyllä niihinkin leviä syövät otukset ehtivät. Tietysti metsänomistajat voisivat iloita kirjanpainajien ja muiden tuholaisten niukentumisesta, mutta siitä ei ole merkkejä. Sama kokemus on monilla suomalaisilla. Keväällä 2019 istutetut kuusentaimet näyttävät voivan hyvin. Siis vastaava ilmiö kuin ilmaston lämpenemisessä: poikkeukselliset ääri-ilmiöt yleistyvät. Missään muualla ei ole tehty vastaavanlaista seurantaa. Osasyynä on varmasti autojen muotoilu entistä virtaviivaisemmiksi, jolloin ilmavirta nostaa hyönteiset auton yli. Pyydykset ovat kuitenkin luonnontilaisissa paikoissa suojelualueilla. Suljettu pullollinen tislattua vettä ei viherry, vaikka se olisikin valossa. Levien itiöitä on kaikkialla, niin maassa kuin ilmassakin. Hyönteiset etsivät sekä ravintonsa että lisääntymiskumppaninsa tuoksujen perusteella. tämäkin esimerkki korostaa pitkäaikaisten seurantojen merkitystä ja myös harrastajien merkitystä. Levien kasvu edellyttää tietenkin valoa, lämpöä ja ravinteita. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia Kylmää sietävät levälajit menestyvät myös istutusalueen vetisissä kuopissa. Etsi siinä sitten pusikossa piileskelevä naaras, kun bensiinin katku tukkii tuntosarvien hajureseptorit! Nyt käydään kiivasta keskustelua, voidaanko Krefeldin tulokset yleistää koskemaan koko Saksaa, koko Eurooppaa ja kenties koko maailmaa. Luonnonvesissä on aina sen verran ravinteita, että se riittää ainakin jonkinlaiseen levien kasvuun. Kuva on vuodelta 1992. Hyönteisillä on keskeinen rooli kaikissa maaekosysteemeissä, myös metsissä. Pääosa Krefeldin seuran aktivisteista on harrastajia, mutta ammattieläintieteilijät ovat ohjanneet työtä ja vastanneet tulosten julkaisusta. Krefeld on keskellä teollistuneinta Saksaa, Kölnin ja Düsseldorfin lähellä. Veden kirkkaana pysymistä auttavat myös allikon vesikirput ja muut pikkuotukset, jotka syövät vedessä vapaasti leijuvia leviä. Uudistusalalla veden täyttämät kuopat ovat ihanteellisia levien kasvulle: valoa ja ravinteita on runsaasti ja kylmää sietäville levälajeille riittää, että vesi pysyy sulana. Se, näkyvätkö levät, riippuu useammasta seikasta. Suomestakin on pitkiä seurantasarjoja, mutta niissä on kiinnitetty enemmän huomiota lajistoon kuin hyönteisten kokonaismääriin. Levää syövät otukset ehtivät kuitenkin aikanaan paikalle myös tilapäisiin allikoihin. Mistä on kyse. Alue on mätästetty syksyllä 2018. Tutkimus oli aloitettu vuonna 1983 ja menetelmät olivat koko ajan samanlaiset. Liikenne on vaatinut uhrinsa. SEPPO VUOKKO Mitä on vihreä levä kuopissa. Silti valtion tuki seurantatutkimuksille on ollut kitsasta. Koko saalis punnittiin ja kaikki hyönteiset määritettiin lajilleen. Heti, kun jonnekin ilmaantuu sopiva allikko, kuinka pieni hyvänsä, siinä alkaa jokin levä kasvaa. Täpläsiilikäs on murskautunut auton rekisterikilpeen pienempien hyönteisten joukkoon
Valtteri Skyttä LUKIJAKYSYMYS parantaa taimen selviämismahdollisuuksia”, Luoranen kertoo. Näin rousteella on kovempi työ nostaa taimia irti maasta. Rousteella on suurin voima hienojakoisilla metsämailla eli esimerkiksi savensekaisilla alueilla. Muutoin edessä voi olla täydennysistutuksia. Tarjous on voimassa yhden kuukauden. www.metsaan.fi HAE KEMERA-TUKEA LÖYDÄ TÖILLE TEKIJÄT ILMOITA HIRVIVAHINGOISTA LÖYDÄ LUONTOARVOT LÖYDÄ METSÄNHOITOKOHTEET JAA METSÄTIETOA 7860_.indd 26 30.4.2020 16.35. Voiko maasta juurineen ylös nousseen taimen istuttaa uudelleen. Juuripaakkuineen ylös noussut taimi kannattaa painaa takaisin maahan heti, kun maa on sulanut. VALTTERI SKYTTÄ Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys # Puh. Näin toukokuun alussa taimen pelastamiseen on vielä hyvät mahdollisuudet, jos ei aivan eteläisimmässä niin ainakin keskisessä Suomessa. Jos kevät on lämmin ja vähäsateinen, vaurioituneesta juuristosta kärsivä roustetaimi kuolee suurella todennäköisyydellä veden puutteeseen. Pienissä taimikoissa on monin paikoin pintaroudan eli rousteen aiheuttamia vaurioita: routiva maa on pullautellut taimia ylös maasta juuripaakkuineen. Taimen juuristo on elossa, jos maan pinnalle nousseessa juuripaakussa näkyy raaputtamalla valkoisia juurenpäitä ja nestevirtauksen merkkejä. ”Erityisesti kannattaa käydä tarkistamassa syksyllä istutetut taimet”, Luoranen sanoo. Lataa tilaajille ilmainen äppi ja lehti on aina mukanasi! TI LA A VE RK OS SA KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun Suunnittele nyt kesän metsänhoitotyöt! Monipuolista metsäja ympäristötietoa, karttoja, helppoa asiointia – maksutta. Postimaksu on maksettu puolestasi. Kauttaaltaan kuivanruskea juuristo on kuollut. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: Hevosurheilulehti diginä 6 kk 50 € Hevosurheilulehti perjantaina 3 kk 29,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen Tilaukset ovat määräaikaisia. Roustetaimi takaisin kuoppaan ja maata päälle. ”Jos juuripaakusta on säily nyt edes pari senttiä maan alla, se Voiko roustetaimen pelastaa vielä toukokuussa. Pidätämme oikeuden muutoksiin. M ET SÄ 5/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Etenkin hienojakoisilla mailla taimet tulee istuttaa syvään ja istutuskuoppa tiivistää hyvin jalalla polkemalla. Luorasen mukaan uudelleen istutettujen roustetaimien kohtalo selvinnee juhannukseen mennessä. Hevosurheilulehden tutustumistarjoukset Metsälehden lukijoille: Hevosurheilulehti diginä ke ja pe 6 kk:n määräaikaistilaus 50 € Hevosurheilulehti perjantaina + digi / 3 kk:n määräaikaistilaus 29,90 € HEVOSURHEILU KERTOO HEVOSMAAILMAN TAUSTAT JA TARINAT Hevosalan suuri tietopaketti kotiin toimitettuna. Vaikka suhteellisen hyväkuntoiselta näyttävän taimen saisikin takaisin maahan, puun juuristo on joka tapauksessa vaurioitunut pakkasessa maan pinnalla. Jos taimessa on silloin vielä vihreitä neulasia, on hyvä mahdollisuus, että pelastusyritys onnistuu. Eniten havaintoja rousteen nostamista taimista tehdään istutuskuusikoissa, mutta rouste on uhka myös koivuntaimille sekä kylvetyistä siemenistä nousseille hentoisille männyntaimille. Kevään sää ratkaisee Roustetaimen suurin riski on kuivuminen. Jos pienen taimen antaa maata juuret näkyvissä kesäkuuhun asti, taimi on jo todennäköisesti kuivanut ja kuollut. Rousteen nostama taimi voi toipua, jos sen istuttaa uudelleen, mutta takeita taimen selviämisestä ei ole, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jaana Luoranen. 26 7.5.2020 / PILKKEITÄ Lämpötilat sahasivat Etelä-Suomen lumettomassa talvessa nollan molemmin puolin
Kirjan alaotsikko ”Kotkan Ruususta Finlandiaan” kertoo, että laulujen ja niiden tekijöiden kirjo on suuri. 128 sivua. Kirjan kuvitusta. Valtio puolestaan peri Granlundin, ja niillä rahoilla saatiin Ateneum osittain rakennetuksi. 27 PILKKEITÄ / 7.5.2020 KIRJAT Kärkkäinen Matti. Kiinnostus on kestänyt lähes 60 vuotta, sillä jo lukiolaisena hän selvitti, että laulelmassa ”Joensuun Elli” ei ollutkaan kyse Joensuun kaupungista, vaan Juuanjoen suistosta eikä Ellikään ollut Elli vaan Selma. Kirjasta löytyy sellaisetkin otsikot kuin ”Ministereiden tekemät laulut” sekä ”Eläinlaulujen valiot”. Jauhiainen onkin niitä harvoja Kärkkäisen 50 kohteesta, johon voi edes jotenkin soveltaa termiä ”puumies”. Toki ”Kotkan Ruusuun” liittyy muutakin legendaa. Näin ainakin niillä 50 valitulla, jotka emeritusprofessori Matti Kärkkäinen on selvittänyt uudessa kirjassaan ”Puumiesten lauluja”. Mutta onhan hän ehtinyt niin moneen muuhunkin. Mukana on kevyttä ja vakavaa, tunnettuja ja tuntemattomia. Jälkimmäisiin kuuluu mm. Lauluilla ja lauluntekijöillä on taustansa, osalla hyvinkin mielenkiintoinen. Viktor Barsokevitsch www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajanpienkoneet. Kannattaa tutustua! ESKO PAKKANEN Oskar Merikanto (vas.) ja Abraham Ojanperä konsertoimassa Kuopiossa 1902. Ilmoita Metsälehdessä! p. Eikä sen tiedon esille kaivaminen ole ollut taatusti aina helppoa. Se puolestaan on ehtinyt innoittaa ainakin Väinö Linnaa ja Petri Laaksosta. Laulujen tarinoihin lukijat tutustuttaa puutieteen emeritusprofessori Matti Kärkkäinen, jonka kirjoituksia on julkaistu Puumies-lehdessä vuodesta 2012. Kirjan tarinat on kuvitettu. Kiitos siitä, niin paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa ne sisältävät. ”Äänisen aallot” on tietysti mukana, mutta saammekohan seuraavaan painokseen myös ”Äänisen yön”. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi 7860_.indd 27 30.4.2020 16.35. On jännittävää, että Kärkkäinen – metsänomistaja ja metsäalan harvoja ellei ainoa älykkö – on näin suuresti innostunut laulujen maailmasta, etenkään kun häntä ei yleensä ole tunnettu suuremmin musiikkimiehenä. Sen kai me sentään tiesimme, että nykyään laulamamme ”Finlandian” sanoitus onnistui vasta kolmannella kerralla ja että ”Kotkan Ruusu” laulettiin ensimmäisen kerran Tampereen Työväen Teatterissa 1940 ja vasta kaksi vuotta myöhemmin Kotkassa. Sääli vain, että monet vanhoista ja riemukkaista kuvista on jouduttu pusertamaan liki postimerkkikokoon. Puumiesten laulut tarjoavat viljalti kulttuurihistoriaa. Laulut on koostettu kirjaksi Puumiehet ry:n 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Mahtava kuva Jauhiaisten sisarussarjasta on sentään saatu mukaan sivunlevyisenä. Juhana Fredrik Granlund (1809–74), jonka runo ”Koto-maamme” alkoi säkeellä ”Täällä pohjantähden alla”. Julkaisija: Puumiehet ry www.puumies.fi Puumiesten lauluja moneen lähtöön nakin karaoke-illoissa, oli lakimies Leo Anttilan käsialaa. Hinta 12 euroa + postimaksu. Puumiehet ry julkaisi Kärkkäisen tekstit kirjana 90-vuotisjuhlavuotensa muistoksi. Niiden joukossa ovat ”Sinitaivas”, ”Itämaan ruusuja” sekä ”Kotiseutuni”, jonka Jauhiainen sanoitti ollessaan koulupoikana lämmittäjänä Miekka-varppaajalla Keiteleen vesillä. • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myös traktoreihin ja kaivinkoneisiin • Vaihtokoneita Katso videot ja näytökset nettisivultamme. Kun kirjanpainaja Granlund kuoli, Turun Seurahuoneella järjestettiin peijaiset, joissa hänen ystävänsä tyhjensivät Granlundin runsaan viinikellarin – vainajan toivomuksen mukaisesti. Kuten pitääkin, kirjassa on henkilöja asiahakemisto. Kärkkäisen laatimat 50 laulun tai lauluntekijän ”sukuselvitykset” on julkaistu aikaisemmin Puumies-lehdessä – siitä myös lehden laulupalstan ja nyt myös kirjan otsikko. Säveltäjä oli molemmissa sama, Helvi Mäkinen, ja Kotkan sanoitus, jota jonkin verran muutettuna edelleenkin lauletaan aiPuumiesten lauluja Matti Kärkkäinen Puumiesten lauluja -kirja vie lukijan mielenkiintoiselle matkalle tuttujen laulujen ja lauluntekijöiden saloihin. Tilaukset 040 163 3011. Kuva liittyy Lauri Jauhiaiseen, tunnettuun (?) iisvetiseen lauluntekijään, jonka tiliin on merkitty yli 800 sanoitusta ja sävellystä. Puumiesten lauluja.Puumiehet ry 2020
Itäja etelärantaisella tontilla on hirsiaitta ja varasto sekä keskeneräinen, sisustusta ja kuistia vaille oleva saunamökki. Säätiö esitteli rahoittamiaan hankkeita hiljan webinaarissa. Hp. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Avara päärakennus jossa suurehko katettu terassi, päärakennuksessa myös sisäkäymälä. Metsäfoorumi on tarkoitus järjestää tänä syksynä kuudennen kerran. Teimme vuonna 2019 noin 600 kiinteistökauppaa ja noin 2,2 miljoonan euron liikevaihdon. 100 m. Foorumiin kutsutaan osallistujia muun muassa nuorisopolitiikasta, ympäristöjärjestöistä, sosiaalisesta mediasta ja ainejärjestöistä. Lisätietoja: www.mhy.fi/lounametsa MAASEUDUN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV ja Metsänhoitoyhdistys Lounametsä hakevat maaseudun kiinteistönvälittäjää lounaiseen Suomeen. Hirsinen 36 m 2 päärakennus ja uudempi saunarakennus sekä aitta ja rakoliiteri. Kaava mahdollistaa muutoksen omakotitalon rakentamiseen. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. ”Metsäaiheiset keskustelut ovat julkisuudessa hyvin yksipuolisia. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut lupahakemuksen kaupungille odottamaan täydennystä. Rauhallinen sijainti. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 2 km. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Toimialue on Lounametsän alue ja toimipaikka mhy:n toimisto. ”Ajatuksena on koota asiantuntemusta eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. 28 7.5.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN LIINA KJELLBERG Metsäalan imago ja suot ovat asioita, joihin Suomen Metsäsäätiö haluaa tällä hetkellä panostaa. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. Omasta kaivosta käyttövesi. Lisätietoja luvasta ja sen yksityiskohdista välittäjältä. Lisätietoja: www.metsatilat.fi Metsänhoitoyhdistys Lounametsä on johtava yksityismetsätalouden toimija läntisessä Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa 19 kunnan alueella. Tunnet olevasi kotonasi maaseudun kiinteistönomistajien parissa. Meitä on tällä hetkellä 22 metsän ja kiinteistöjen ammattilaista. 170 m. Kiinteistölle menee metsäautotie (Koppelomäentie). Pääosa välityskohteista on metsää, mutta myös runsaasti muita kiinteistöjä sekä asumiseen että vapaa-aikaan, unohtamatta maatiloja. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Rantapuusto järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Mökin rakennuslupa on voimassa 25.12.2020 asti. 77 000 €. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. Kasvun mahdollistamiseksi ja korvaamaan eläköitymisiä haemme mukaan uutta voimaa. 10 km Punkaharjun taajamasta. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. Pihlajaveden rantaviivaa länteen n. Metsäsäätiö panostaa alan imagoon VAPAA-AJAN KOHDE, Punkaharju Vaahersalo 0,35 ha. 50.000 €. Metsäkeskustelua ja suotutkimusta Webinaarissa esiteltiin myös toinen Metsäsäätiön rahoittama viestintähanke: Metsien Suomi -viestintäkampanja. Kun ilmastoon liittyvät asiat aiemmin esitettiin hiilikasoina, nykyisin ne esitetään valitettavan usein avohakkuina ja metsäkoneen työnäkyminä. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Sen tavoitteena on esitellä nuorille metsien kestävää käyttöä niin taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta kuin kulttuurisesta näkökulmasta. 6,5 ha ja haettu kokonaismäärä 580 000 m 3 . Hyvin pidetyt rakennukset perusmukavuuksilla (sähköt, painevesi, ilmalämpöpumppu). Etäisyys Jämsän keskustaan n. 3,6 milj. 1 840 m 3 . Tontin rakennettavuus mainio. Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Kampanjan tavoitteena on saada ihmiset huomaamaan, miten monessa asiassa metsät ovat mukana ja herättää keskustelua metsien kestävästä käytöstä. 70.000 €. Rannassa vanhoista hirsistä uudelleen rakennettu sauna. 040 510 8085 TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari 3,66 ha. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. Tule ja ihastu! Hp. Lapsiystävällinen, matalahko hiekkaranta. Hp. 050 464 6500 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. METSÄTILA, Jämsä, Haavisto 9,54 ha. Hp. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten ojitettuja soita voidaan käyttää mahdollisimman kestävästi. Lämmönlähteenä keskeisellä paikalla oleva suuri hellaleivinuuni sekä takka, lisäksi sähköpatterit. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. ”Nuoret suhtautuvat metsään pääosin myönteisesti, mutta harva osaa ottaa kantaa metsäalasta esitettyihin väittämiin”, sanoo yhdistyksen nuorisoviestinnän asiantuntija Vilma Issakainen. mennessä alla oleviin osoitteisiin Lisätietoja antaa: Toimitusjohtaja Jukka Pusa 0400 636113, jukka.pusa@metsatilat.fi, Johtaja Hannu Justen 044 533 8242, hannu.justen@mhy.fi LOUNAMETSÄ Metsänomistajat Länsi-Suomen Metsätilat Oy Metsätilat 2 x 150 mm_92mm 28.4.2020 10.12 Sivu 1 7861_.indd 28 30.4.2020 16.39. Kiinteistönvälitystyötä tehdään osana Metsätilat Oy LKV:n toimintaa ja välitysliike antaa koko palvelukonseptinsa ja hyvähenkisen välittäjäyhteisön vahvan tuen työlle. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Sinulla on metsäalan koulutus ja vankka työkokemus metsäalalla asiakastyössä. Vastarannalla ei mökkejä! Soita ja kysy lisää. Metsäsäätiön rahoittamia tutkimuksia webinaarissa edusti Helsingin yliopiston tutkimushanke ojitettujen soiden kestävästä käytöstä. Hakemukset ja CV:t sähköpostilla 20.5. Hp. Kiinteistölle on haettu lupa maa-aineksen (kallio) ottamiseen ja Jämsän kaupunki on antanut asiasta päätöksen 18.4.2018. Osuuden suuruus 605/18338. Kiinteistöllä on 2 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajan asunnoille, rakennusoikeus 130 krsm 2 /rakennuspaikka. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. Viestintäkampanja käynnistyy toukokuussa televisiossa, radiossa, sosiaalisessa mediassa ja ulkomainoksina. Yksi tukikohteista on Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi. Soita ja soiden käyttöä on tutkittu Suomessa paljon”, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojanen. Tuloksia on luvassa vuoden loppuun mennessä. Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m 2 . Palvelemme toimialueemme 10 000 metsänomistajaa ja ajamme heidän etujaan 31 toimihenkilön voimin. Ranta loivasti syvenevää hiekkarantaa. 550 m 3 . Todella kauniilla paikalla Saimaan Haukiveden rannalla sijaitseva sähköistetty loma-asuntokokonaisuus. Suurehko tontti rajoittuu lounaassa noin 130 m matkalta Rahasalmeen. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. Kuulumme valtakunnalliseen Metsätilat-ketjuun. Mikäli tunnet maaseudun ja sen kiinteistöjen omistajat ja olet valmis opiskelemaan ripeälle aikataululla ammattitutkinnon ja osoittamaan osaamisesi LKVtutkinnolla voit olla hakemamme henkilö. Ottamisaika 10 vuotta. Ottoalueen pinta-ala n. 130.000 €. Jyhkeä Paasselkä avautuu kalastajalle mökkirannasta alkaen ja Hiekkaketveleen lahden omaleimaisuus aivan äärellään. 1 km. 18 km. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. 139.000 € / tarjous viim. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 89.000 € LOMA-ASUNTO, Rantasalmi, Torasalo 1,4 ha. Tieyhteys rantaan erinomainen. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Länsi-Suomen Metsätilat Oy on Suomen suurin maaseudun kiinteistönvälitykseen keskittynyt yritys. TARJOUKSET kohteista os. Hp. 300 kpleesta. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. Myydään tarjousten perusteella. Tästä halutaan päästä eroon”, sanoo kampanjan markkinointipäällikkö Markus Heinonen. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Savonranta Sähköistetty loma-asunto helppohoitoisessa kangasmetsässä Saimaan Paasveden rannalla. 31.5.2020. Hp. Olet tottunut luomaan luottamuksellisia asiakassuhteita ja ylläpitämään niitä aktiivisesti. Sijainti Pihlajaveden rannalla n. Ihannetilanteessa olet suorittanut LKV-tutkinnon ja jo tehnyt välitystyötä, mutta se ei ole välttämätöntä
Luottamuksellisiin tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaavat johtaja Markku Vaario, puh. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin 103 000 suomalaista metsänomistajaa. Elon laskuopin mukaan saaliin arvo on 50 miljoonaa euroa per vuosi. Puolustusministeri Antti Kaikkonen pöllytti jokin aika sitten evp-kenraalien toimintaa torjuntahävittäjien hankinnan yhteydessä. Ehdotan että maaja metsätalous ministeri Jari Leppä konsultoi ministerikollegaansa tässä hirvisopassa. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. www.metsaforest.com Haemme joukkoomme METSÄALAN AMMATTILAISTA Sinun roolisi tulevaisuuden Metsässä Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden myynnistä Viitasaaren hankintapiirillä toimialueena Karstula ja toimistopaikkana Saarijärven palvelutoimisto. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. HEIKKI NOPANEN Helsinki Hirvisoppaan on saatava roti LUKIJALTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Hae paikkaa osoitteessa metsagroup.com. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 31 ja Mhy Etelä-Karjalan koko konsernin liikevaihto on yli 17 milj. Mitä tapahtuu seuraavaksi. Millaista on tehdä uraa uudistuvassa Metsässä. Metsä Group on vastuullisen biotalouden edelläkävijä, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Maakunta on Suomen metsäteollisuuden keskus, jossa sijaitsee kaikkien suurimpien puunkäyttäjien tehdasintegraatit. Hakuprosessissa meitä avustaa Pollari & Partnersin konsultti Jaana Pollari, puh. Metsäomaisuudenhoito tarvitsee uudenlaisia osaajia. 29 PILKKEITÄ / 7.5.2020 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6114 Kauppak. Käytetään seuraavia oletuksia: vuosittainen hirvisaalis 50 000 ruhoa, teuraspaino 100 kiloa ruho ja ruhon hinta 10,0 euroa kilo. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Yksityismetsien hakkuusuunnite on 1,6 milj. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. m³/v. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2019 oli 5,5 miljardia euroa, ja se työllistää noin 9 300 henkilöä. Näin laadit lukijakirjoituksen Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Yhdistyksellä on 5.800 jäsentä ja he omistavat metsää 180.000 hehtaaria. Uuden johtajan tulosvastuu alkaa vuoden 2021 alusta. Nykyisen johtajan siirtyessä eläkkeelle 37 vuoden johtajauran jälkeen, haemme kehittyvään ja aktiiviseen yhdistykseemme uutta JOHTAJAA Johtajana saat vastuullesi taloudellisesti vahvan ja vakaan yhdistyksen, joka on merkittävä toimija alueellaan. Haku on auki 17.5.2020 saakka. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Vai päätetäänkö tämäkin asia hirviporukoissa. Metsä Group 140 x 205 mm_Makasiini 29.4.2020 11.29 Sivu 1 Mhy Etelä-Karjala toimii lähes koko Etelä-Karjalan maakunnassa. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Yhdistyksen johtajan tehtävien lisäksi toimit myös yhdistyksen tytäryhtiön Karjalan Mänty Oy:n toimitusjohtajana. Parhaat edellytykset tehtävässä onnistumiseen Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 103 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä. Artikkeli on informatiivinen ja ajankohtainen. 050 5987529, sähköposti arto.back@metsagroup.com. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 050 352 4463. Pukki on asetettu kaalimaan vartijaksi! Mielestäni riistaneuvostojen valinta ja neuvostojen toiminta eivät täytä julkiselta hallinnolta edellytettävää tasapuolisuutta, jäävittömyyttä ja avoimuutta. Metsä Forestin liikevaihto vuonna 2019 oli 2,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin 840 henkilöä. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 136 000 (KMT/19) Painopaikka Punamusta,Joensuu Metsälehden numerossa 6/2020 käsiteltiin taas kerran hirvikannan vaikutuksia metsätalouteen. 029 432 6108 Eero Sala p. Soita ja kysy lisää. Menestystä hakuun! ............................................................................................................................................................... 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Ministerin mukaan ”tähän on nyt joku roti saatava”. Asetetaan tulokset allekkain: – metsätalouden kustannukset (Luke 2019) 50 miljoonaa euroa vuodessa – mesänomistajille maksetut korvaukset 2019 1,4 miljoonaa euroa – saaliin arvo metsästäjille (oma arvio) 50 miljoonaa euroa vuodessa Alueelliset riistaneuvostot asettavat vuosittaiset hirvikannan tavoitteet ja sitä kautta myös saalismäärät. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Miksi Metsä. Lisätään vielä laskelmaan arvio hirvisaaliin arvosta. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Asiakaslähtöisessä ja nopeatempoisessa työssä tarvitaan sosiaalista pelisilmää ja taitoa rakentaa luottamuksellisia henkilösuhteita. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 0400 152 048 tai markku.vaario@mhy.fi ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Kärkäs, puh. Lisätietoja tehtävästä antaa piiripäällikkö Arto Back, puh. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 28.5.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: office@pollaripartners.fi. Paikkaa täytettäessä arvostamme erityisesti • johtamisja liiketoimintakokemusta sekä metsäalan tuntemusta, kaavoituksen tunteminen on eduksi • hyviä henkilöstöjohtamistaitoja, näkemystä ja kykyä kehittää organisaatiota ja toimintaa tavoitteellisesti ja itsenäisesti • hyviä vuorovaikutus-, esiintymisja neuvottelutaitoja • soveltuvaa korkeakoulututkintoa • sitoutumista pitkäjänteiseen yhdistyksen kehittämiseen 7861_.indd 29 30.4.2020 16.40. Metsä Groupin ammattilaiset tekevät yhteistyötä tuhansien metsänomistajien kanssa päivittäin. Yhdistyksen toimisto on Lappeenrannassa ja toimi on vakinainen. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 0400 849 609. Oletko sinä yksi heistä. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Päätehtäväsi on kehittää toimintaamme asiakaslähtöisesti ja kannattavasti tulevaisuuden muutokset huomioiden. €. Työ alkaa sopimuksen mukaan, kuitenkin viimeistään 1.11.2020. Neuvostojen jäsenistä kuusi eli enemmistö edustaa riistanhoitoyhdistyksiä, siis saaliin edunsaajia. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. Keskitymme puunhankintaan ja metsäpalveluihin, puutuotteisiin, selluun ja ensikuitukartonkeihin sekä pehmoja tiivispapereihin
Intia oli eräs tällainen. Koskitukki ohjaa sahakonserni Koskisen toimintoja. Myös kävyt ovat kookkaita, kasvaen painovoimaa uhmaten oksasta ylöspäin kymmenisen sentin mittaisiksi. 59-vuotias Vanhainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Päästöjen pienentyminen ei kuitenkaan vielä näy juurikaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa, mutta Kulmala arveli senkin olevan mahdollista, mikäli koronarajoitteet jatkuvat syksyyn. Sen jälkeen, kun Yhdysvallat itsenäistyessään teki oman ”US-brexitin” 1700-luvun lopulla silloisesta britti-imperiumista, siirtyi Britannia turvaamaan raaka-ainesaantiaan muista maista. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. YLE:n haastattelussa professori Markku Kulmala kertoi kasvihuonekaasupäästöjen pienentyneen koronatoimenpiteiden vuoksi noin kuusi prosenttia. Luku on sikäli mielenkiintoinen, että se vastaa osapuilleen Euroopan osuutta kasvihuonekaasupäästöistä maapallon mittakaavassa. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Ikivihreää puuta pidetään tosin herkkänä koville pakkasille, mutta varsin kookkaita puuyksilöitä kasvaa vielä esimerkiksi Skotlannissa. Kuoriuutetta on testattu hyönteistenkin karkottamiseen ja voimakastuoksuista öljyä käytetään myös aromaterapiassa ja ilmanraikasteissa. Totta on, että ympäristön tila on parantanut nopeasti matkailun hyydyttyä ja muunkin liikennöinnin vähennyttyä dramaattisesti. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Eräs ulkoisesti hieman lehtikuusta muistuttava puusuku, setrit, on kautta ihmiskunnan historian niittänyt mainetta yhtenä arvostetuimmista puumateriaaleista. Todellisuudessa luontomatkailu jättää jälkensä ekosysteemeihin ja myös ilmastoon, koska ihmiset tuppaavat liikkumaan lentokoneella paikasta toiseen ja tarvitsevat lomillaan sekä ruokaa että majoitusta. EUROOPPA ON OMALLA tavallaan pieni tekijä päästöjen puolella, mutta se voi olla suuri tekijä, kun päästöjen vähentämiseen kehitetään ratkaisuja. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Myös kaukana Etelä-Aasiassa kasvavaa setrilajia, himalajansetriä (Cedrus deodara ), on pidetty paikallisten asukkaiden keskuudessa arvokkaana ja lähes pyhänä. Siemenet ovat järkälemäisiä verrattuna useimpiin mäntykasvien heimoveljiinsä. Lännessä jo ennen ajanlaskumme alkua sen Libanonissa ja Afrikan Atlas-vuoristossa kasvavien lajien yksilöt päätyivät huippukalliina laatupuina usein kuninkaiden ja faraoiden käyttöön palatseihin ja laivastoihin. Himalajansetri on sukunsa neljästä lajista itäisin. Puun luontainen levinneisyysvyöhyke kulkee Afganistanista Pakistanin ja Intian kautta aina Nepaliin ja Tiibettiin saakka. Pisimmät Eurooppaan 1800-luvulla istutetut himalajansetrit ovat saavuttaneet yli 40 metrin mittoja, ja kotiseuduillaan puu on paikoitellen kasvanut huomattavasti suuremmaksi. Kun muut serkkunsa majailevat enimmäkseen Välimeren lämmössä, on himalajansetrin kotikontu Himalajan vuoriston rinteillä yhdestä kolmen kilometrin korkeuteen. KORONA-VIRUKSEN aiheuttama yhteiskunnan äkkipysäys on vähentänyt ymmärrettävästi kasvihuonekaasupäästöjä, minkä voisi olettaa olevan hyödyllistä myös ilmastonmuutoksen hillintää ajatellen. 30 7.5.2020 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSIÄ RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Hätkähdyttävin tieto omasta mielestäni oli Venetsian veden nopea kirkastuminen pian turistien kadottua katukuvasta. NUORTEVA 70 VUOTTA 22.05. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Himalajansetriä on pidetty Keski-Aasiassa lähes pyhänä puuna. Meillä on puhuttu jo vuosia ekosysteemipalveluiden kaupallistamisesta ja luontomatkailun on ajateltu olevan lupaavin kandidaatti tässä suhteessa. TAKAISIN KORONAN AIHEUTTAMIIN päästöjen vähennyksiin. Niistä saatiin nopeasti arvokasta puuraaka-ainetta ja varsin pian jättipuut päätyivät hyötykäyttöön imperiumin hyväksi. Vaikka Euroopasta vuoteen 2050 mennessä epäilemättä tulee hiilineutraali maanosa, jolloin kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään vain niin paljon kuin hiilinielut niitä sitovat, se ei vielä maapalloa pelasta. KOSKITUKKI OY Stora Enson entinen maajohtaja ja johtoryhmän jäsen Juha Vanhainen on nimitetty Koskitukki Oy:n hallituksen jäseneksi. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Joku joskus sanoi, että kyllä vesi valtameressä vähenee, kun sitä sieltä ruokalusikalla kauhoo, mutta magnitudi on olemattoman pieni. Himalajansetrin kävyt kasvavat ylöspäin kymmenen sentin mittaisiksi. Valtavia investointeja on tehty matkailijoiden huoltamiseksi luonnonläheisissä kohteissa, kuten esimerkiksi Lapissa. Korkeasta kasvupaikastaan huolimatta mikään tuulen tuivertama pensaspahanen puu ei suotuisilla kasvupaikoilla ole. Himalajansetrin sydänpuulastuista myös uutetaan höyrytislaamalla setriöljyä etenkin kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Kookkaita mittoja Himalajansetrin yli viisisenttiset neulaset ovat tuplasti pidempiä kuin muilla setrilajeilla. Myös matkailun negatiiviset ympäristövaikutukset kirkastuivat tämän uutisen johdosta kertalaakista. KORONAN JÄLKEEN ON tuskin mahdollista palata entiseen. Euroopalla voi olla edelläkävijän rooli toimivien ilmastoratkaisujen kehittämisessä, mikä pitemmällä tähtäimellä auttaa koko maapalloa. 7862_.indd 30 4.5.2020 8.36. Vaikka luontaisten setrimetsien osuus on viime vuosikymmeninä ollut vähenemään päin, on himalajansetristä muodostunut suosittu viljelyja koristepuu Euroopassa ja Amerikan mantereella. Markku Suhonen, metsätalousinsinööri, Nurmes 60 VUOTTA 11.05. Suuruusluokalla eli magnitudilla on siis väliä. Suurimmat himalajansetrit Intian alueella päätyivät jo toista sataa vuotta sitten enimmäkseen rakennuspuiksi. Pertti Syrjälä, Suomen metsäkeskus, tietopalvelujen päällikkö, MMM, metsänhoitaja, Lahti Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. 1800-luvulla Intiaan perustettu Imperial Forest Service rekrytoitiin ensitöikseen tekemään alueella valtakunnan metsien inventointi arvopuuston löytämiseksi. Tänä päivänä himalajansetrin puuainesta käytetään enimmäkseen paneeleissa, huonekaluissa ja lahonkestävyyttä vaativissa olosuhteissa. Koronan aiheuttamat ratkaisut ovat kovia, eikä sellaisia ilmastopolitiikkaan voida sisällyttää. Siinä missä tuhat metsämännyn siementä painaa usein alle Marianne-karkin verran, on samalla määrällä himalajansetSetripuiden Himalajan-serkku rinsiemeniä painoa yli pikkukarkkipussin edestä (120–150 grammaa). Amanuenssin tehtävä on toistaiseksi voimassa oleva ja sisältöasiantuntijan tehtävä on määräaikainen sijaisuus. Silloiset mittamiehet hämmästelivätkin löydettyään jopa yli 70-metrisiä ja 900-vuotisia setripuita. Intiassa paikalliset kutsuvat sitä ”jumalten puuksi” ja Pakistanissa puu on kansallispuun asemassa. Pysykää terveinä! Magnitudi METSÄMUSEO LUSTO Vastaavana sisältöasiantuntijana on aloittanut FM Johanna Lehto-Vahtera ja valokuvakokoelmasta vastaavana amanuenssina MFA Henrik Edlund. Myös muissa maanosissa tarvitaan toimenpiteitä. Pintaan on noussut monia piilossa olleita epäkohtia, joita korjaamalla ja uusia hyviä käytäntöjä kehittämällä voimme jonain kauniina aamuna herätä entistä parempaan maailmaan. Ilmastoratkaisujen mittakaavakysymystä korona valottaa kuitenkin hyvin
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 7.5.2020 METSÄRISTIKKO 9 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 22. TOUKOKUUTA. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . PALKINNOT metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Tapio Eronen, Lempäälä, Timo Koivuniemi, Kyynärö ja Pirkko Pohjolainen, Lempäälä. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 22.5.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Metsäristikko 6, oikea ratkaisu • Jatkuva kasvatus käytännössä • Hyödynnä männyn siemensato • Keväinen melontaretki Jarmo Sutinen • Vanhojen huonekalujen kertomaa • Tältä näyttää tuore kirjanpainajakuusi • Lannoitusta ruotsalaisittain 7862_.indd 31 4.5.2020 8.38. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v)
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Nyt ilmaiset toimitukset! Ei koske jakopaketteja eikä Posti Rahti toimituksia 99 ,00 POTTIPUTKET 38-75 mm alk. 37 ,90 BCC TAIMIVAKKA Hihnasarjalla STIGA ruohonleikkurit vaikka kotiin toimitettuna! 39 ,90 MULTIWIT BK Kuoriaisansa 66 ,00 PHERO-X-LURE IT Feromoni Työnnettävä, sivulle puhallus 189 ,00 STIGA Dino 47 Vetävä, neljä leikkuuvaihtoehtoa 349 ,00 STIGA Combi 48 SQ Litiumioniakku, silppuava 569 ,00 STIGA Multiclip 47 AE Vetävä, silppuava 279 ,00 STIGA Multiclip 47 S Työnnettävä, neljä leikkuuvaihtoehtoa 299 ,00 STIGA Combi 48 Q Työnnettävä kelaleikkuri 129 ,00 STIGA SCM 440 FS Työnnettävä, silppuava 239 ,00 STIGA Multiclip 47 Työnnettävä, silppuava 289 ,00 STIGA Multiclip 47 Q Pitkäkestoinen feromoni kirjanpainajan houkutteluun 7863_.indd 32 30.4.2020 16.45. 24% alv. Hinnat sis. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! Kampanjat voimassa 15.5. asti