NRO 18 Annica Breskyn johtama Stora Enso keskittyy puurakentamiseen, biomateriaaleihin ja pakkauksiin. LOKAKUUTA 2021 . NRO 9 . TOUKOKUUTA 2022 . Sivut 10–13 POIS PAPERISTA PERJANTAINA 13. TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 9345_.indd 1 9345_.indd 1 6.5.2022 23.23 6.5.2022 23.23
Päijänteen mhy:n Henri Mommon mukaan Päijänteen mhy:n Henri Mommon mukaan suojelun kysyntä kasvaa, joten suojelusopisuojelun kysyntä kasvaa, joten suojelusopimusten valmisteluun on lisätty resursseja. NRO 9 . Esimerkiksi metsien määräaikaiseen suojeluun jyvitetyn ympäristötuen määrä kasvoi viime vuonna neljänneksellä, ja reipas tahti on jatkunut alkuvuonna. LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Metsälehti haastatteli Annica Breskyä Stora Enson väliaikaisessa pääkonttorissa Helsingin Salmisaaressa. Parantuneen rahoitustilanteen lisäksi suojeluhehtaarien nousun takana on, se että Metsäkeskuksen ohella muut metsäalan toimijat, kuten metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt ja yksityiset metsäpalveluyrittäjät, osallistuvat entistä aktiivisemmin suojelusopimusten valmisteluun. 13.5.2022 2 Metsälehti.fi AJASSA / UUTISET UUTISET Kantokäsittelyn asetusmuutos nostatti toran ›› 4–5 Kuitupuun hinta laahaa edelleen ›› 14–15 METSÄSTÄ Taimen koolla on merkitystä ›› 20–21 Kokeilussa uuden tyylin teräketju ›› 24–25 Savannilla kasvaa puita harvakseen ›› 27 PILKKEITÄ Anarkistista tuli esikoiskirjailija ›› 38 Magnolia joka lämmittää itsensä ›› 39 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. Samaan aikaan metsien suojeluun varatut lisäeurotkin käytetään täysimääräisesti. Sivut 10–13 POIS PAPERISTA PERJANTAINA 13. musten valmisteluun on lisätty resursseja. Rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta arvioi, että jos suojeluvaroja riittää, niitä menee kaupaksi kiihtyvällä tahdilla. Kuvassa suojeltu lehtometsä HankasalmelKuvassa suojeltu lehtometsä Hankasalmella Keski-Suomessa. 9346_.indd 2 9346_.indd 2 6.5.2022 23.24 6.5.2022 23.24. NRO 18 Annica Breskyn johtama Stora Enso keskittyy puurakentamiseen, biomateriaaleihin ja pakkauksiin. ”Toimijoille maksettava valmistelukorvaus on ehdoton, jos halutaan, että metsänomistajat SUOJELURAHA KIINNOSTAA, METSÄNHOITOTUKI EI Metsänhoitotöihin tarkoitettua kemeratukea jäi viime vuonna käyttämättä 16,5 miljoonaa euroa, mutta metsien suojeluun jyvitetty raha käy hyvin kaupaksi. ”Menekkiä on. Yksityismetsien metsänhoitotöihin tarkoitettua kemeratukea jää vuosittain käyttämättä miljoonia euroja: viime vuonna 16,5 miljoonaa euroa. Kuva: Seppo Samuli VALTTERI SKYTTÄ VALTIOLLA ja metsänomistajilla on selvästi eri näkemykset metsänhoidon ja metsien suojelun tarpeellisuudesta. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Tämän on tehnyt mahdolliseksi toimijoille suojelusopimuksen valmistelusta nykyisin maksettava korvaus. TOUKOKUUTA 2022 . Suojelukriteerien mukaisia kohteita löytyy hyvin määräaikaiseen suojeluun.” ”Valmistelukorvaus ehdoton” Valtio nosti viime vuonna ainakin hetkellisesti metsien suojeluun käytettävien määrärahojen tasoa. la Keski-Suomessa
SA M I KA RP PI N EN oppivat hyödyntämään eri suojeluvaihtoehtoja”, sanoo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen myyntipäällikkö Henri Mommo. Niissä maakunnissa, joissa suojelutavoite alkaa jo täyttyä, suojelurahaa on jaettavissa vähemmän. ”Metsänomistajat eivät hoksaa pyytää taimikonhoitotöitä siinä määrin, kuin heidän metsänsä niitä edellyttäisivät. Isoin asia on se, miten toimijat jaksavat hoitotöitä markkinoida”, Niskanen sanoo. euroa 33 pysyvä suojelu 9 määräaikainen suojelu 0,5 luonnonhoitohankkeet yht. Vuonna 2021: 42 milj. Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että syynä ovat Metso-ohjelman alueelliset tavoitteet, jotka on asetettu täytettäviksi vuoteen 2025 mennessä. euroa. 42 Suojelu ja monimuotoisuus, milj. Määräaikaisen suojelun tahti on kiihtynyt, mutta sille asetettujen tavoitteiden täyttyminen edellyttää vielä lisää rahaa tuleviksi vuosiksi. Siemenpuuhakkuita tehdään vähemmän, mutta yksityismetsissä kiinnostus luontaiseenuudistamiseen on ollut kasvussa. Tänä vuonna se on poissa”, kertoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta. ”Huippukohteet pääsevät mukaan mistä vaan”, lupaa erityisasiantuntija Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä. Maaja metsätalousministeriö tavoittelee kesäkuun alkupuolelle voimaan lievennettyjä tukiehtoja nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen. Samanaikaisesti kasvussa ovat niin metsien hakkuupaine kuin suojeluvaatimukset. Pysyvässä suojelussa tavoitehehtaarit näyttävät sen sijaan täyttyvän, vaikka suojelutarjontaa saattaisi olla tavoitteita enemmän. 1–4/2020 11,9 1–4/2021 9,9 1–4/2022 7,1 Lähde: Metsäkeskus Eniten rahaa taimikoihin ja pysyvään suojeluun Tukirahat metsiin vuonna 2021 Kemera metsänhoitotöihin, milj. Yksi syy on viime syksynä konkurssiin hakeutuneen Otso-metsäpalveluiden katoaminen metsätyömarkkinoilta. Otson leipälajia olivat erityisesti metsätiet ja suometsät. Henri Mommo kertoo tuoreesta tapauksesta, jossa keskisuomalainen metsänomistaja joutuu odottamaan erinomaisesti suojeluun sopivasta metsäkohteesta pysyvän suojelun tarjousta 1,5–2 vuotta. 43 Lähteet: Metsäkeskus, ympäristöministeriö Metsänhoidossa vaisu alkuvuosi Kemeravarojen käyttö metsänhoitotöihin, milj. FAKTA METSÄNHOITOTÖIHIN tarkoitettuja kemeratukia on käytetty alkuvuodesta huomattavasti aiempaa vähemmän. ”Tässä tapauksessa on onneksi maanomistaja, jolla ei ole viimeiset eurot metsässä pystyssä ja pitkä odotusaika suojelukorvaukselle on mahdollinen”, Mommo kertoo. Taimikonraivausinto on kokonaisuudessaan laskenut sitten ensimmäisen koronakevään metsätyöryntäyksen. Myös uusien tukihakemusten määrä on selvästi viime vuosia jäljessä. Metsien suojelua tuetaan Metso-ohjelmassa kahta kautta: Ely-keskukset hoitavat pysyvää ja 20 vuoden määräaikaista suojelua, Metsäkeskus myöntää kemeravaroista 10 vuoden määräaikaisia suojelupäätöksiä. Lisäksi kemeravaroista tuetaan luonnonhoitohankkeita. Pysyvän metsänsuojelun keskimääräinen korvaus oli viime vuonna noin 6 800 euroa hehtaarilta, kymmenvuotisen määräaikaisen suojelun noin 2 100 euroa hehtaarilta. euroa 34 taimikoiden ja nuorten metsien hoito 4,5 metsätiet 2 suometsät 1,5 terveyslannoitus yht. Puuntuotannon eli metsänhoitotöiden kemeratukea maksetaan taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon, metsäteihin, suometsiin ja terveyslannoituksiin. Pysyvän suojelun tavoitteista ollaan jäljessä eteläisimmässä Suomessa, joten suojeluvarat kohdistetaan lähivuosina sinne. Kemeratukea on käytetty metsänhoitoon viime vuotta vähemmän etenkin eri puolilla Pohjanmaata sekä Pohjois-Karjalassa. Suojelunarvoisilla metsäkohteilla on usein runsaasti puustoa, joten puumarkkinoilla ne menisivät kaupaksi nopeasti. VALTTERI SKYTTÄ OTSON KONKURSSI NÄKYY TUKIMÄÄRISSÄ 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 Poimintahakkuun suosio kasvanut Avohakkuu Siemenpuuhakkuu Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Lähde: Metsäkeskus, metsänkäyttöilmoitukset Ha 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Kylvömäärät Istutusmäärät 2016 1–4/2020 1–4/2021 1–4/2022 2020 Ha Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoja metsänparannustyöt Lä hd e: M ets äk es ku s Lapissa metsää hakataan entistä enemmän, mutta avohakkuiden osuus kaikkista hakkuista on laskenut ja jatkuva peitteinen metsänkäsittely lisääntynyt. 13.5.2022 Metsälehti.fi 3 UUTISET SUOJELURAHA KIINNOSTAA, METSÄNHOITOTUKI EI VALTION TUET METSIIN Valtion varoista tuetaan yksityismetsien puuntuotantoa, suojelua ja luonnonhoitoa. Suojelutarjontaa jopa ”liiaksi” Metsänomistaja voi suojella metsäalueensa valtion Metso-ohjelman varoilla joko pysyvästi tai määräaikaisesti. ”Otson hallinnoimiin töihin meni viime vuonna alkuvuodesta noin miljoona euroa tukea. Muutos voi lisätä kemeratukien käyttöä tänä vuonna muutamalla miljoonalla eurolla. Soihin keskittyvässä uudessa Helmi-suojeluohjelmassa on myös metsäisiä piirteitä. Vuonna 2021: 43 milj. euroa. Myös Mommon mainitsemassa esimerkkikohteessa metsänomistaja olisi saanut puukaupparahat tililleen todennäköisesti selvästi ripeämmin kuin suojelurahat. e 4 6 8 10 12 9346_.indd 3 9346_.indd 3 6.5.2022 23.24 6.5.2022 23.24. Pääosa tukieuroista menee taimikonhoitoon, joten alkuvuoden vaisuun tuki-intoon vaikuttanee myös se, että raivaajat ovat joutuneet odottamaan paksujen lumihankien sulamista
Torjunta-ainepula lyhentää kantokäsittelykautta Metsänomistajien on syytä olla tarkkana, sillä juurikäävän riski voi nousta. KORJUUJÄLJESSÄ TAAS HUOMAUTETTAVAA Suomen metsäkeskus tarkasti korjuujäljen laatua viime vuonna runsaalla 300 työmaalla. Kun muutos tehdään, se tehdään”, Torniainen summaa. Määräaikaisella asetusmuutoksella kantokäsittelyvelvoite poistetaan turvemailta ja lämpötilarajaa nostetaan nollasta seitsemään asteeseen, mikä lyhentää kantokäsittelykautta. Tämä lisää juurikääpälahon leviämisriskiä. PUNKKEJA JO LÄHES KOKO MAASSA Punkkikausi on käynnistynyt koko maassa, Turun yliopistolta kerrotaan. Huomautettavaa löytyi peräsi 80 prosentista kohteista. POHJOIS-KARJALAN MHY RYHTYY PUUKAUPOILLE Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys aktivoituu puukaupoissa. Jos juurikäävän aiheuttama laho leviää kuusikkoon tai männikköön, sen saa pois vain puulajia vaihtamalla. Syynä asetusmuutokseen on Ukrainan sodan vuoksi huonontunut juurikäävän torjuntaan käytettävän urean saatavuus. Metsänomistajan kannalta asetusmuutos tarkoittaa, että hakkuita voidaan tehdä juurikäävän itiöinnin aikaan ilman kantokäsittelyä. Silloin se on lähtökohtaisesti ostajan ja maanomistajan sopimusasia, tehdäänkö kantokäsittely vai ei”, muistuttaa metsälainsäädännön johtava asiantuntija Janne Uitamo metsäkeskuksesta. päivä toukokuuta. Puukauppaa, tekevän kannattaa kirjata sopimukseen, että kannot käsitellään riippumatta lain vaatimuksista. 13.5.2022 4 Metsälehti.fi AJASSA TIIA PUUKILA KANTOKÄSITTELYKAUTTA lyhentävä määräaikainen asetusmuutos astui voimaan perjantaina 6. Yhtiön mukaan kyseessä on toistaiseksi suurin yksittäinen vapaaehtoinen ekologinen kompensaatiotoimenpide Suomessa. ”Epävarmuus ei ole täysin poistunut. Kauppahinta on 10,4 miljoonaa euroa. Eniten havaintoja on saatu Etelä-Suomen rannikkoseuduilta ja Oulusta, mutta pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta puutiaisia liikkuu lähes koko maassa. ”Hyvien toimintatapojen mukaista on, että maaomistajalle kerrotaan muutoksesta, mitä se merkitsee, mitä riskejä siihen liittyy ja myös neuvotellaan siitä, onko hakkuu mahdollinen ilman kantokäsittelyä vai ei. Sama pätee hakkuun lykkäämiseen. Samoilla linjoilla ollaan lain noudattamista valvovassa metsäkeskuksessa. Pahimmillaan juurikääpä lahottaa arvokkaimman tyvitukin. Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK perään kuuluttaa tilanteessa hyviä tapoja. Kaivosyhtiö tekee alueesta yksityisen luonnonsuojelualueen, jolla hyvitetään osa Sakatin kaivoshankkeen haitoista monimuotoisuudelle. Maanomistajan tahtoa pitäisi tässäkin kunnioittaa”, metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK:sta painottaa Etenkin pahimmilla juurikääpäalueilla Etelä-Suomessa on syytä harkita hakkuun lykkäämistä, mikäli kantokäsittely ei onnistu. Syykin on pysynyt samana: harvennuksia tehdään liian voimakkaasti ja liian aikaisin, kertoo rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta. Uuden palvelun nimi on Karjalan Puukaupat. Myyty metsäalue kuuluu Intact Forest Landscape (IFL) -verkostoon, ja puukaupan teko alueelta on ollut vaikeaa. Jos asetusmuutos osoittautuu tarpeettomaksi, se sitten kumotaan”, kertoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maaja metsätalousministeriöstä. ”Havainnot ja niiden kertyminen noudattavat pitkälti kevään etenemisen rintamaa.”, kertoo tutkijatohtori Jani Sormunen. Suositus käsitellä, jos ainetta on Juurikäävän torjuntaan voi käyttää urean lisäksi harmaaorvakka-pohjaista kantokäsittelyainetta, mutta senkin saatavuus on rajallista. ”On metsänomistajan etu, kun kilpailu puumarkkinoilla kasvaa”, kertoo yhdistyksen johtaja Harri Välimäki. Sovi kantokäsittelystä Mikäli nyt hieroo puukauppaa, kannattaa sopimukseen kirjata, että kannot käsitellään riippumatta lain vaatimuksista. Hätäasetuksella halutaan varmistaa, ettei pula kantokäsittelyaineista aiheuta pullonkaulaa puunkorjuuseen muutoinkin kriittisenä aikana. ”Kannustamme, että kun ainetta on saatavilla, torjuntatyötä jatketaan kuin tätä muutosta ei olisikaan, mutta meillä ei ole lainsäädännöllisiä keinoja. Yhdistyksen tytäryhtiö Karjalan Metsätilat Oy LKV ryhtyy ostamaan puuta myös maakunnan metsänomistajilta, aiemmin yhtiö on tehnyt kauppaa lähinnä sähköyhtiön linjanvarsihakkuista. Laki velvoittaa juurikääpää torjuvaan kantokäsittelyyn toukokuun alusta marraskuun loppuun, kun hakkuuvuorokauden alin lämpötila on nollan yläpuolella. Vaikka kylmä kevät on viivästyttänyt puutiaiskauden alkua, on Punkkilive-palveluun ilmoitettu jo yli tuhat puutiaishavaintoa. Koska torjunta-aineiden saatavuutta ei voida sataprosenttisesti varmistaa, etenemme mieluummin näin. 9347_.indd 4 9347_.indd 4 6.5.2022 23.32 6.5.2022 23.32. SA M I KA RP PI N EN LYHYET KAIVOSYHTIÖ OSTI METSÄÄ INARISTA Kaivosyhtiö AA Sakatti Mining on sopinut Inarin Yhteismetsän kanssa 2 900 hehtaarin metsäalueen kaupasta. Kun torjuntakausi alkaa, metsäkeskus tarkastaa työmaita normaaliin tapaan. ”Jos asetus ei vaadi torjuntaa tekemään, metsäkeskuksella ei ole kovempia keinoja siihen puuttua. Seurantaa on tehty noin viiden vuoden ajan ja tulokset ovat heikentyneet koko ajan. Tarkastajat ei kuitenkaan pysty valvomaan, tehdäänkö kantokäsittely, mikäli torjunta-aineita on saatavilla, jos lainsäädäntö ei siihen velvoita. Ostajan ja myyjän on myös mahdollista yhteistuumin muuttaa aikaisemmin solmittuja puukauppasopimuksia kantokäsittelyn osalta
Olemme huolehtineet suomalaisten metsistä jo yli sadan vuoden ajan ja teemme samoin myös tulevaisuudessa. päivä, viileinä kesinä vasta juhannuksen jälkeen. 13.5.2022 Metsälehti.fi 5 MIKKO RIIKILÄ MAAja metsätalousministeriö perusteli kantokäsittelykauden lyhentämistä torjunta-aineiden epävarmalla saatavuudella. Samasta syystä tuottajat ovat hankkineet kallista raaka-ainetta turvatakseen kantoaineiden saatavuuden.” ”Jos tilanne sallii, asetus voidaan myös kumota” Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen myöntää, että kantoaineiden saatavuus on parantunut asetuksen valmistelun aikana. ”Ainakaan Etelä-Suomen kuusikoita ei pidä kesäaikana hakata ilman kantokäsittelyä.” Kantokäsittely siirtyy kesäkuulle Ilmatieteenlaitoksen mukaan hätäasetuksessa kantokäsittelyyn velvoittava vuorokauden alimman lämpötilan kohoaminen yli seitsemän asteen saavutetaan Jyväskylässä keskimäärin kesäkuun 8. Asetuksen sisältöön tuottajaleirissäkään olla tyytyväisiä. ”Kantokäsittelyvelvoitetta olisi pitänyt rajata nykyistä etelämmäs. Tehdään yhdessä hyvät puukaupat! Löydä lähin puunostajasi koskisen.fi tai soita 020 553 41. Harmaaorvakkavalmiste Rotstopia maahantuovan Uittokaluston toimitusjohtaja Juho Ristikankareen mukaan valmistetta on jopa koko torjuntatarvetta vastaavasti. Tämän kiistävät harmaaorvakkaliuosta maahantuova Rotstop sekä kantoureaa tuottavat JL-tuote ja Yara. JL-tuotteen myyntijohtaja Jyri-Jukka Ääri huomauttaa, että asetus saattaa vastuulliset toimijat epäreiluun tilanteeseen. ”Arvio perustuu maaliskuun tilanteeseen, kun Venäjän tuontia ei vielä oltu kyetty korvaamaan. Pohjoisessa juurikäävän riski on pienempi kuin etelässä”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo. Puukauppa Koivutukkia myymässä. Nyt urean saatavuus on parantunut”, sanoo Yaran tuotepäällikkö Sami Ruisma. MTK ei kovin äänekkäästi ole vastaustanut hätäasetusta. Hän korostaa, että metsänomistaja voi kieltäytyä kesähakkuusta, jos kantokäsittelyä ei tehdä. ”Yrittäjät ovat hankkineet torjunta-aineita hinnasta riippumatta. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. ”Asetus voidaan kesän kuluessa kumota, jos tilanne helpottuu. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! Jalostamme metsäsi tukeista laadukkaita ja pitkäikäisiä koivuvanerituotteita. TORJUNTAAINEIDEN TUOTTAJAT PÖYRISTYIVÄT UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. 9347_.indd 5 9347_.indd 5 6.5.2022 23.32 6.5.2022 23.32
050 386 2602 EPM Metsä Oy on Lapuan Saha Oy:n ja EPV Energia Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Haemme parhaillaan EPM Metsälle EPV Energian tytäryhtiö Tornion Voima lisää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä Torniossa. Metsäyhtiöillä kovan kasvun alkuvuosi Kiinnostaako sinua työskentely dynaamisessa energiayhtiössä. Lue lisää yrityksestämme osoitteessa www.epmmetsa.fi ja osoitteessa www.epv.fi. Metsäteollisuuden muodonmuutoksessa paperien jälkeiseen aikaan Metsä Group onkin ottanut kaulaa kilpailijoihin. METSÄENERGIAN HANKINNAN AMMATTILAISTA 9362_.indd 6 9362_.indd 6 6.5.2022 23.34 6.5.2022 23.34. Lakon kustannus oli pelkästään ensimmäisellä kvartaalilla ainakin se lähes sata miljoonaa euroa, minkä liiketulos edellisvuodesta supistui, mutta sellun korkean hinnan vuoksi kustannuksen täytyy olla suurempi. MIKKO HÄYRYNEN ISOJEN metsäyhtiöiden ensimmäisen vuosineljänneksen tulosluvut osoittavat, että teollisuuden myötätuuli jatkuu sitkeästä koronasta huolimatta tai sen johdosta, eivätkä Ukrainan-sodan seurausvaikutukset tuntuneet vielä. Terveyslannoituksia eli kivennäismaiden boorilannoituksia ja turvemaiden tuhkalannoituksia myydään ja toteutetaan normaalisti”, kertoo Oijala. Välivuosi kasvatuslannoituksista Mineraalilannoitteiden nopeasti kohonnut hintataso on jo aiemmin saanut useimmat metsänomistajat ja metsäalan toimijat luopumaan uusista lannoitushankkeista tältä vuodelta. Arvostamme hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi itsenäistä ja oma-aloitteista otetta työntekoon. ”Tällä toimenpiteellä halusimme turvata peltolannoitteiden saannin kotimaassa. Historian valossa voi sanoa, että pakon edessä, koska se kohtasi vaikeudetkin muita aiemmin ja paljolti itseaiheutetusti. UPM maksoi lakosta, mutta teki silti tulosta. Tornion Voima Oy:n liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa ja polttoaineen kokonaiskäyttö noin 800 MWh/v. Olemme laajentamassa energiapuun hankintaa Tornion Voiman hankinta-alueelle. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala ennakoi kivennäismaiden kasvatuslannoituksiin välivuotta. Lannoitevalmistaja Yara keskeytti mineraalilannoitteiden myynnin metsäkäyttöön Ukrainan sodan sytyttyä helmikuussa. Stora Enso vauhdittaa uudistumistaan, sillä yhtiö on laittanut myyntiin neljä viidestä paperitehtaastaan. EPM Metsä Oy:n liikevaihto on noin 18 miljoonaa euroa ja puunhankintamäärä noin 350 000?m3/v. Silloin keskeytimme kasvatuslannoitusten myynnin toistaiseksi. ”Typpilannoitteiden hinnat nousivat jo viime syksynä kaksinkertaisiksi ja jopa ylikin edellisvuoteen verrattuna. Metsä Groupin ja kartonkitytäryhtiönsä Metsä Boardin liiketulosprosentit olivat omassa sarjassaan, ja kiinnostavaa on kuinka pitkään ylivoittoja voi kääriä ennen kuin markkinoilla kilpailu kiristyy. Edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. 13.5.2022 SAMI KARPPINEN METSÄNLANNOITUKSEEN sopivia mineraalieli typpilannoitteita ei ole tällä hetkellä saatavilla käytännössä lainkaan. Jäljelle jää vain Belgian-tehdas. Ruotsin kielen taito ei ole välttämätön, mutta se katsotaan eduksi. Haemme kokenutta metsäenergian ammattilaista vastaamaan polttoaineiden hankinnasta ja logistiikasta Tornioon. Hakemukset pyydämme toimittamaan viimeistään 31.5.2022 osoitteella timo.hongisto(at)epmmetsa.fi. ”Aiemmin myytyjä typpilannoituksia toteutamme alkavalla kaudella jonkin verran. Vastaamme Lapuan Sahan puunhankinnasta ja toimitamme energiapuuta Vaasan ja Seinäjoen voimalaitoksille. Tuloskierroksella nähtiin, että isoista pienin kannattaa parhaiten. Metsä Group teki UPM:ää isomman ja Stora Enson kannoilla olevan tuloksen, mutta miljardin pienemmällä liikevaihdolla ja puolet tai lähes puolet pienemmällä henkilöstöllä. Saat tueksesi EPV Energia -konserniin kuuluvan EPM Metsän puunhankinnan ammattilaiset. Kaikkien kolmen yhtiön liikevaihdot kasvoivat edellisvuodesta. Tulokset yli kaksinkertaistuivat sekä Stora Ensolla että Metsä Groupilla, mutta UPM:n sitkeällä lakolla oli iso hinta. 040 076 0402 Aki Hakulinen, toimitusjohtaja, Tornion Voima Oy, p. Lisäksi tuhkalannoitteita on saatavilla normaaliin tapaan, ja kapasiteettia tuhkalannoitusten toteutukseen on nyt hyvin.” Typpilannoitteita ei saa metsänlannoitukseen Huoltovarmuuden turvaamiseksi typpilannoitteet ohjataan tulevana kesänä peltokäyttöön. Samalla tavalla Stora Enso on keskeyttänyt metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemen mukaan uusien typpilannoitushankkeiden myynnin. Suometsien lannoituksiin sopivia tuhkapohjaisia lannoitteita on sen sijaan saatavilla normaaliin tapaan. Seuraamme asiaa koko ajan, mutta toistaiseksi myynti metsäkäyttöön on keskeytetty”, kertoo myyntipäällikkö Henry Mantsinen Yaralta. Lisätietoja tehtävästä antavat: Timo Hongisto, toimitusjohtaja, EPM Metsä Oy, p
* Lue lisää bonusten kertymisestä www.metsaforest.com/bonukset. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Harvennuspuulle bonukset tuplana Puunhankintamme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. 9363_.indd 7 9363_.indd 7 6.5.2022 23.36 6.5.2022 23.36. Sopimusasiakkaat saavat tuplabonuksen takautuvasti kuluvan hintatakuukauden harvennuskaupoille. Omistajajäsenenä voit saada bonusta jopa 2,80 euroa jokaista myymääsi puukuutiometriä kohti.* Tee metsästäsi nyt elinvoimainen harvennuksella ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme osoitteessa www.metsaforest.com/otayhteytta. Maksamme 1.5.–31.8.2022 välisenä aikana ostamillemme harvennusleimikoille tuplabonuksen
AJASSA / HAASTATTELU 13.5.2022 8 Metsälehti.fi ”Tutkimus pelkän rahan voimin ei pitkälle kanna.” MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”JOS tämä haastattelu olisi tehty viisi vuotta sitten, niin en olisi ollut kovin positiivinen, että tuleeko tästä teollinen tuote. Liuotetusta selluloosapohjaisesta aineesta voidaan tehdä MOLEKYYLI, JOKA VIE TULEVAISUUTEEN Ilkka Kilpeläinen kehittää ioniliuotusta, joka voi olla metsäteollisuudelle yhtä mullistava muutos kuin puupaperi 1800-luvulla. Aivan kuin sokeri liukenee kahviin.” Kilpeläisen tutkimusryhmä on kehittänyt kokonaisen molekyyliperheen, joka liuottaa lähes mitä tahansa biomassaa. ”Kuinka isosti se maailmalla otetaan käyttöön, jää nähtäväksi, mutta potentiaalia on kyllä.” Luottamukselle on pohjaa, sillä Kilpeläinen vastaanottaa yhdessä professorikollega Herbert Sixtan kanssa puunjalostusteollisuuden pikkunobeliksikin kutsutun Marcus Wallenberg -palkinnon Ruotsin kuninkaalta ensi lokakuussa. Niillä voidaan liuottaa puuta, paperia, puuvillaa ja melkein mitä vain, missä on selluloosaa. Ei kuitenkaan sellaista, jossa on paljon vettä, joten se ei vahingoita eläviä kudoksia. Luonnossa näitä rakenteita on esimerkiksi guanadiinissa, linnunkakassa. ”Nestemäisten suolojen erikoiset ominaisuudet havaittiin joskus vuosituhannen vaihteessa. 9348_.indd 8 9348_.indd 8 6.5.2022 23.49 6.5.2022 23.49. Nyt alan uskoa, että tulee.” Näin aloittaa professori Ilkka Kilpeläinen ja kyse on uudesta tavasta liuottaa selluloosaa, joka saattaa nousta puupohjaisten tekstiilikuitujen valmistuksen valtamenetelmäksi. yli hilseen. Nestemäisten suolojen erikoiset ominaisuudet Kemianprofessorin haastattelussa vilisee termejä, jotka lukion lyhyttä kemiaa muistelevalta toimittajalta menevät ns. Avainkäsite on kuitenkin ioniset liuottimet, jotka ovat matalissa lämpötiloissa sulavia suoloja ja jotka liuottavat vaikealiukoisia aineita
Haluanko lähteä maanpoveen tukku tutkimusjulkaisuja kainalossa vaiko tietäen, että tämä hanke elää ja tuottaa hyvää. Olemme tavallamme itsekin puiden asukkaita – elävistä ja kuolleista puista suoraan riippuvaisia. Se kuulosti vanhan lankapuhelimen pärinältä, josta kellon kilinä on vaimennettu. Peltisepästä professoriksi Kilpeläinen on ensimmäiseltä ammatiltaan peltiseppä Lieksasta. Ajatus siitä, että tikat käyvät keväisin soittelemassa kotipihani lahopuilla kumppanin toivossa tuntuu mukavalle. Kilpeläinen pohtii, että hyvä tutkimus syntyy aidosta palosta, isoista ja pienistä heureka!-elämyksistä. Näitä lajeja Petri Keto-Tokoi ja Juha Siitonen kutsuvat tuoreessa tietokirjassaan puiden asukkaiksi. KUKA. Kirja on täynnä faktoja, jotka auttavat huomaamaan, mitä kaikkea tavallisella metsätilalla voi tehdä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Osa haavoista on kuivanut pystyyn, ja niistä on tullut tikoille soittimia. ”Huomasin, että abstraktien asioiden ajatteleminen tuli vaikeaksi ja se sai hakemaan laboranttikoulutukseen.” Kemia tuntui erityisen helpolta, mikä sai jatkamaan yliopistolle. Mutta jos Äänekoskella mennään isoon mittakaavaan, niin kiinnostus kasvaa.” Onnistuessaan ioniliuotus vie metsäteollisuuden uudelle tasolle ja pitää teknologiajohtajuuden Suomessa. Monille niistä on kuitenkin suhteellisen helppo järjestää elintilaa puuntuotannon rinnalla, jos jättää varttuneita puita pysyvästi metsään säästöpuiksi. Se tie on vienyt. Tikkojen soittimet metsässä ovat tilapäisiä. Se on lyhyt ja tasaisen voimakas rummutus, pituudeltaan reilun sekunnin mittainen. Ensimmäinen kitarani on tallessa kaapin päällä. Tallensin ääntä kotipihan haavikossa, jonka olen jättänyt harventamatta. Se on kolopesijä, joka saa merkittävän osan ravinnosta syömällä toisenlaisia puiden asukkaita, lähinnä eläviltä ja kuolleilta puilta löytyviä hyönteisiä ja hämähäkkejä. ”Tänä päivänä kukaan ei pysty meidän kanssa kilpailemaan. Menetelmä on jo melkein täydessä käytössä, mutta ei kuitenkaan ihan valmis. Loput 97 prosenttia on tullut omaan käyttöömme. PUIDEN ASUKKAAT KOLUMNI Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Ehkä huomenna, mutta ei tänään.” Kilpeläinen uskaltaa ottaa askeleen kemiasta ekonomiaan kun ennustaa, että jos pörssiyhtiö tekee päätöksen isosta tehtaasta, niin osakkeita kannattaa ostaa. Itsekin olen soitellut puisia instrumentteja koko ikäni ja joskus samoin aikein. 9348_.indd 9 9348_.indd 9 6.5.2022 23.50 6.5.2022 23.50. Tiedämme, että kun enimmäkseen on toimittu lain ja yleisimpien sertifiointivaatimusten mukaan, noin kolme prosenttia metsiköissä täyteen mittaan kasvaneista puista on keskimäärin jätetty hakkuissa paikoilleen. AJASSA 13.5.2022 Metsälehti.fi 9 TUNNETKO PIKKUTIKAN soidinäänen. Tiettävästi olemme ainoita, joilla on kykyä pohtia, mikä osuus talousmetsän puista halutaan korjata ihmiskunnan loputtomiin tarpeisiin ja paljonko säästetään metsään vanhojen puiden asukkaiden käytettäväksi. Äänekoskella toimii demonstraatiotehdas MI Demo Oy, joka on viimeinen askel ennen täysimittaista tuotantoa. ”Jos tutkimusta tekisi pelkän rahan voimin, niin ei se pitkälle kanna kuin korkeintaan hyvällä tuurilla.” Maailmanpelastajana hän asemoi itsensä kovan kemistin ja viherpiipertäjän välimaastoon. Ehkä valitsen jälkimmäisen.” Puuvillaa korvaavat puupohjaiset tekstiilit voivat nostaa metsäteollisuuden uudelle tasolle. MOLEKYYLI, JOKA VIE TULEVAISUUTEEN ILKKA KILPELÄINEN Orgaanisen kemian professori Helsingin yliopistossa Syntynyt Lieksassa, asuu Porvoossa 58-vuotias Filosofian tohtori 1995, Helsingin yliopisto Perheessä vaimo ja kissa, kolme aikuista lasta Helsingin yliopiston kemian osaston johtaja, tohtorikoulutuksen johtoryhmän jäsen Harrastaa kaikenlaista käsillä tekemistä Harrastuksiin kuuluu myös Lieksan kotitila uudestaan selluloosaa ja edelleen tekstiilikuituja, tai vaihtoehtoisesti vaikka 3D-tulostuksella esineitä. Hetken aikaa sopivia, kunnes kaatuvat tai kaadetaan. ”Muut toimijat seuraavat kokemuksia, ja kiinnostus on luonteeltaan sellaista, että mikä tämä juttu onkaan. Sen sijaan vanhojen elävien, metsätalousmielessä yli-ikäisten, puiden sekä vanhoista puista syntyneiden kuolleiden puiden asukkailla voi olla vaikeuksia kodin löytämisessä. ”Normaalisti paperi ei liukene juuri mihinkään, mutta näillä voidaan liuottaa vaikkapa eilinen sanomalehti ja tehdä siitä tekstiilikuitua.” Metsäteollisuuden pelastajamolekyyli Kilpeläinen suhteuttaa, että onnistuessaan ioniliuotus on metsäteollisuudelle yhtä mullistava muutos kuin oli puupaperin kehittäminen 1800-luvulla. ”Mahdollisuus tarjota ihmiskunnalle jotakin hyvää on ajava voima. Kaupan päälle saa joukon haapaan erikoistuneita päällysvieraita seuralaislajeineen, loissieniä, mykorritsoja ja karikkeen lahottajia. Viime keväänä samoja puita rummutti harmaapäätikka. NOIN 12 000 LAJIA eli karkeasti puolet metsiemme eliölajeista on elävistä tai kuolleista puista suoraan riippuvaisia, joko ravintonaan tai jollakin muulla tavalla. Varmaan lajina aika tyypillinen siinä mielessä, että saatamme lähes huomaamattamme tulla hyödyntäneeksi luonnossa lähes kaiken ulottuvilla olevan. UUDISTUSHAKKUISSA JÄTETTYJEN säästöpuiden, puuryhmien sekä laajempien luontokohteiden puumääristä on kertynyt tietoa talousmetsien luonnonhoidon laadun seurannassa jo yli 25 vuoden ajan. Kilpeläisen tutkimusryhmän kehittämä ioniliuotus on jo käytössä Äänekosken koetehtaassa. Jos esimerkiksi antaa haapojen järeytyä vanhoiksi puiksi ja säästää haapalahopuut metsään, tarjoaa elinympäristön yli sadalle sellaiselle kasvinsyöjäja lahottajalajille, jotka elävät yksinomaan haavoilla. Alalletulon kynnys on korkea, sillä patentteja on lukuisia eikä teknologia ole ihan helposti kopioitavissa. Myös nuorten tai keski-ikäisten peruspuulajiemme eliöstö on monimuotoista ja lajeilla on talousmetsissä hyvät oltavat. Pikkutikka on hyvä esimerkki puiden asukkaasta
PuuTULEVAISUUS TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA Stora Enso panostaa nyt puurakentamiseen, pakkauksiin ja uusiin biomateriaaleihin. Yhtiön Puutuotteet-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli viime vuonna vajaat kaksi miljardia euroa, noin viidesosa yhtiön koko liikevaihdosta. ”Googlen pääkonttori Lontoossa on rakennettu puusta, Singaporen koko yliopistokampus rakennetaan puusta ja Ranska on päättänyt, että puolet julkisista rakennuksista rakennetaan puusta. 9349_.indd 10 9349_.indd 10 6.5.2022 23.58 6.5.2022 23.58. Yhtiön toimitusjohtajan Annica Breskyn mukaan mahdollisuudet jalostaa puuta pidemmälle eivät lopu koskaan. Ne kestävät satoja vuosia. ”Kyse ei ole vain puurakentamisen ympäristöhyödyistä tai siitä, että puu on uusiutuva materiaali. AJASSA 13.5.2022 10 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT S tora Enson toimitusjohtajalla Annica Breskyllä on työssään selkeä intohimon kohde: puurakentaminen. Puun käyttö on yleistynyt melko hitaasti varsinkin kerrostalorakentamisessa, mutta Bresky luottaa siihen, että puurakentamisen tulevaisuus on valoisa. Puurakennukset ovat myös kauniita. Puurakentaminen on myös yksi Stora Enson kolmesta kasvuliiketoiminta-alueesta – niistä, joihin yhtiö panostaa nyt eniten. Sen parempaa hiilivarastoa ei ole”, Bresky sanoo
€ Biomateriaalit (sellu ja sen sivutuotteet): 1,7 mrd. Bresky arvioi, että Lignode voi tulevaisuudessa olla yksi yhtiön merkittävistä liiketoiminta-alueista. € Paperi: 1,7 mrd. ”Varsinkin varastorakennuksissa käytetään perinteisesti teräskomponentteja, mutta puisten runkorakenteiden käyttäminen voi olla paljon nopeampaa. € Pakkausratkaisut (erilaiset pakkaukset): 720 milj. KUKA. ”Meillä on pitkät perinteet puurakentamisessa. Stora Ensossa, Holmen-konserniin kuuluvassa Iggesund Paperboard AB:ssä ja BillerudKorsnäs AB:ssä asuu Tukholmassa, asunut lapsuutensa Kreikassa perheessä aviomies ja poika rakentamisen ympärillä siis tapahtuu, mutta muutos vie aikaa.” Niin Suomi kuin muutkin Pohjoismaat voisivat Breskyn mielestä olla selvemmin edelläkävijöitä puurakentamisessa. Stora Enso on luonut omat konseptinsa koulu-, toimistoja varastorakennuksille sekä sairaaloille. Lignode-tuotenimellä valmistettavaa kovahiilimateriaalia valmistetaan Kotkassa Sunilan tehtaan yhteyteen rakennetussa pilottitehtaassa. Poliitikot pitää saada ymmärtämään puurakentamisen mahdollisuudet.” Paljon on myös metsäteollisuuden vastuulla. Yksi lupaavimmista uusista tuotteista ovat puusta valmistetut akut. Se, että kerrostaloja aletaan yleisemmin rakentaa puusta, vaatii kuitenkin virallisia linjauksia ja sääntelyä. € Metsä (metsänhoito ja puunhankinta): 2,3 mrd. Puu soveltuu hyvin myös koulujen ja sairaaloiden kaltaisiin rakennuksiin, joissa seiniä joudutaan joskus siirtämään.” Puuta akkuihin Toinen Stora Enson kasvuliiketoiminta-alueista ovat uudet biomateriaalit. AJASSA 13.5.2022 Metsälehti.fi 11 TULEVAISUUS TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA A NNICA BRESKY Stora Enson toimitusjohtaja vuodesta 2019 46-vuotias vesija ympäristötekniikan diplomi-insinööri pitkä kokemus metsäalan johtotehtävistä mm. Breskyn mukaan tarvitaan uusia innovaatioita, jotka tekevät puurakentamisesta entistä helpompaa. € 9349_.indd 11 9349_.indd 11 6.5.2022 23.58 6.5.2022 23.58. FAKTA ›› KUUSI LIIKETOIMINTA-ALUETTA Liikevaihto 2021: Pakkausmateriaalit (erilaiset kartongit): 3,9 mrd. Niiden raaka-aineena on ligniini, joka erotetaan puukuiduista sellunvalmistuksen yhteydessä. Stora Enso valmistaa ligniinistä kovahiilimateriaalia, jolla voidaan korvata akuissa käytettävää fossiilista grafiittia. € Puutuotteet (puurakennusmateriaalit): 1,9 mrd
Enocellin tehtaalla Uimaharjussa koivukuitu on toistaiseksi korvattu havukuidulla. ”Kierrätettyjen materiaalien käyttö lisääntyy jatkossa entisestään. Lisähakkuiden tarvetta hillitsee Breskyn mukaan myös se, että puuraaka-ainetta pystytään koko ajan käyttämään entistä tehokkaammin. Tällä hetkellä 95 prosenttia akuissa käytettävästä grafiitista tulee Kiinasta.” Uudet biomateriaalit luetaan yhtiön Biomateriaalit-liiketoiminta-alueeseen, johon kuuluu myös perinteinen sellu. Se on hänen mukaansa välttämätöntä, jos tuotteiden hiilijalanjälki halutaan pitää kurissa. Pöydällä on pino kertakäyttömukeja, joiden kylkeen on kirjoitettu ”Stora Enso 150v – Suomessa jo vuodesta 1872”. Norjalainen Hans Gutzeit perusti silloin Suomen suurimman höyrysahan Kotkaan. Suomessa yhtiöllä on kaksi sellutehdasta, viisi kartonkitehdasta, kaksi pakkausyksikköä, neljä sahaa ja vielä toistaiseksi yksi paperitehdas. Bresky ennakoi, että valtaosa Stora Enson tehtaista sijaitsee jatkossakin lähellä raaka-ainetta eli Pohjolassa. ”Tehtaisiin on investoitu paljon, ja ne ovat kilpailukykyisiä. Nykyinen suomalais-ruotsalainen Stora Enso syntyi vuonna 1998, kun suomalainen Enso Oyj ja ruotsalainen Stora AB yhdistyivät. Venäjän osuus Suomen tuontipuusta on ollut viime vuosina noin kymmenen prosenttia, ja Venäjältä on tuotu lähinnä koivukuitua. Breskyn mukaan asia ei ole niin suoraviivainen. Sachsenin paperitehtaan myynnin jälkeen osuus on ollut alle 15 prosenttia”, Bresky kertoo. Kolmas Stora Enson kasvuliiketoiminta-alueista ovat pakkaukset. ”Geopolitiikka on tällä hetkellä suuri kysymys. Uuden, puusta rakennetun pääkonttorin on määrä valmistua Helsingin Katajanokalle vuonna 2024. ”Nyt on valittava, mitä tuotteita haluamme tuottaa. Tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa vuosittain viidellä prosentilla kaikilla muilla liiketoiminta-alueilla kuin paperissa”, Bresky sanoo. Työtä riittää Suomalaisessa ja ruotsalaisessa metsäkeskustelusAnnica Bresky ennakoi, että valtaosa Stora Enson tehtaista sijaitsee jatkossakin Pohjolassa. Vielä 15 vuotta sitten paperi kattoi 70 prosenttia Stora Enson myynnistä. Vuosikymmenten aikana tapahtuneiden fuusioiden jälkeen yhtiön nimeksi tuli ensin Enso-Gutzeit Oy ja lopulta Enso Oyj. Liiketulos jäi kuitenkin 423 miljoonaa euroa miinukselle. Irti paperista Paperista Stora Enso pyrkii eroon. Osassa sellutehtaita koivukuitu on korvattu kuusija mäntykuidulla”, Bresky sanoo. ”Me aiomme kasvaa paljon nykyistä suuremmaksi. Yhtiön viidestä paperitehtaasta neljä on myynnissä, muun muassa Anjalan paperitehdas Suomessa. Tällä hetkellä Stora Ensolla on tuotantolaitoksia 13 maassa. Uskon, että niillä on edessään pitkä tulevaisuus sellaisen omistajan kanssa, joka haluaa keskittyä paperinvalmistukseen”, Bresky sanoo. Myös puun tuonti Venäjältä Suomeen on pysähtynyt, minkä on arvioitu lisäävän hakkuita kotimaassa. Yhtä paperin kaltaista yksittäistä kärkituotetta Stora Ensolla ei hänen mukaansa tulevaisuudessa enää ole, vaan kärkituotteet tulevat kolmelta kasvuliiketoiminta-alueelta. Pitkä historia Stora Enson neuvotteluhuoneen ikkunasta näkyy meri. Kierrätyskuituja hyödyntävät tehtaat kannattaa sen sijaan sijoittaa lähelle asiakkaita, mikä käytännössä tarkoittaa Keski-Eurooppaa. Ruotsissa Stora Enson juuret ulottuvat 1200-luvulle. Pakkausmateriaalit-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli viime vuonna lähes neljä miljardia euroa, Pakkausratkaisut-liiketoiminta-alueen reilut 700 miljoonaa euroa. ”Paperi on laskeva markkina, on ollut sitä jo pidempään. Vielä viime vuonna Stora Enson Paperi-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli vajaat kaksi miljardia euroa. Esimerkiksi Imatran tehtaiden koivukuidun tarve pystytään hänen mukaansa kattamaan Suomesta ja Itämeren ympäristöstä saatavalla koivukuidulla. Esimerkiksi Stora Enso ei ole hänen mukaansa enää yhtä riippuvainen venäläisestä puusta kuin vielä joitain vuosia sitten. AJASSA 12 Metsälehti.fi ”Lignoden markkina on todella suuri. 9349_.indd 12 9349_.indd 12 6.5.2022 23.58 6.5.2022 23.58. Yhtiön pääkonttori sijaitsee väliaikaisesti Helsingin Salmisaaressa. Silloin tehtaita tarvitaan sekä siellä, missä puuta voidaan korjata että siellä, missä tuotteita voidaan kierrättää.” Koivukuitua korvattu Toimintansa Venäjällä Stora Enso keskeytti Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan. Tähtäämme miljardin euron vuotuiseen myyntipotentiaaliin.” Lignoden etuja ovat paitsi ympäristöystävällisyys myös se, että se on Euroopan mittakaavassa paikallinen tuote. Euroopassa halutaan varmistaa, että strategisesti tärkeitä materiaaleja on saatavilla. Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli viime vuonna vajaat kaksi miljardia euroa. Voiko Stora Enso säilyttää asemansa yhtenä suurista metsäyhtiöistä ilman paperia
EU:n metsille asettamia ilmastoja ympäristötavoitteita Bresky pitää periaatteessa hyvinä, mutta toivoo enemmän ymmärrystä eri maiden ominaispiirteille. Hänen mielestään esimerkiksi muovituotteiden korvaaminen puusta valmistetuilla on hyvä perusta entistä parempien tuotteiden kehittämiselle. AJASSA 13.5.2022 Metsälehti.fi 13 sa Bresky ei näe juuri eroja. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vaaliminen vaatii hänen mukaansa sen sijaan vielä työtä. Meidän metsämme eivät ole samanlaisia kuin Eteläja Keski-Euroopan metsät.” Entä miltä metsäalan tulevaisuus näyttää. Niin Breskyn mielestä pitääkin. Paljon riippuu siitä, miten hyvin saamme taimet pysymään hengissä, miten hyvin huolehdimme harvennuksista ja miten paljon pystymme kehittämään toimintaamme puuston kiertoajan kuluessa.” Julkisuudessa käytävä metsäkeskustelu on Breskyn mielestä herkästi kovin lyhytnäköistä. Harvalla teollisuudenalalla on käytössään sellainen uusiutuva materiaali, joka herättää yhtä paljon myönteisiä tunteita kuin puu. ”Meillä on Pohjoismaissa kovat tavoitteet ja vain keskustelemalla pystymme kehittämään toimintaamme edelleen.” Suomen ja Ruotsin metsäalat ovat Breskyn mielestä onnistuneet hyvin tavoitteessaan lisätä metsien kasvua. ”Toimenpiteet tulee sovittaa paikallisiin olosuhteisiin. STORA ENSON TUOTANTOLAITOKSET SUOMESSA Kartonkitehtaat: Heinola, Imatra, Oulu, Varkaus, Inkeroinen/Kouvola Pakkausyksiköt: Kristiinankaupunki, Lahti Sellutehtaat: Enocell/Uimaharju, Sunila/Kotka Paperitehtaat: Anjala/Kouvola Sahat: Honkalahti/Joutseno, Uimaharju, Varkaus, Veitsiluoto/Kemi Oulu Kemi Varkaus Kristiinankaupunki Imatra Joutseno Kouvola Inkeroinen Inkeroinen Kotka Uimaharju Heinola Lahti 9349_.indd 13 9349_.indd 13 6.5.2022 23.59 6.5.2022 23.59. Taloudellisen roolin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse kasvaa. ”Loistavalta. Konttorissa on näytillä yhtiön muun muassa ligniinistä valmistettuja tuotteita. Mahdollisuudet jalostaa puuta pidemmälle eivät lopu koskaan.” Stora Enson pääkonttori sijaitsee väliaikaisesti Helsingin Salmisaaressa. Metsien käyttämättä jättäminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Metsillä on monta roolia: ekologinen, sosiaalinen mutta myös taloudellinen. Keskustelu pyörii molemmissa maissa pitkälti ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja EU-asioiden ympärillä
Myös kuusija koivukuitupuun keskikantohinnat olivat alempana kuin vuosi sitten. Keski-Suomessa eräs metsänomistaja sai huhtikuussa harvennukselta kertyneille kuitupuilleen tien varressa kaksi euroa kuutiolle paremman hinnan energiapuuna kuin kuitupuuna. Kasvava energiapuun kysyntä avaakin metsänomistajalle monin paikoin houkuttelevan myyntikanavan. PUUKAUPPA & TALOUS 13.5.2022 14 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA HUHTIKUUN lopulla mäntykuitupuun keskimääräinen kantohinta oli 18,26 euroa. Viime vuonna vastaava hinta oli 18,82 euroa. Parempi tili energiapuuna. Miksi kuitupuun kantohinta on laskenut, vaikka kysynnän kerrotaan olevan suurta. ”Jotain marginaalisia korotuksia on tehty, mutta ne eivät vastaa edes korjuun ja kuljetuksen kohonneita kustannuksia”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa. ”Kyllä nyt on hyvä sauma ENERGIAPUUSTA JO USEIN PAREMPI TILI Kuitupuun vuoden takaista alempi kantohinta ei heijastele kovia ostohaluja. Mäntykuitupuuta on siis halpuutettu vuodessa noin kolme prosenttia. UPM:n yksityispuukaupasta vastaava johtaja Janne Kiiliäinen puolestaan toteaa, että tilastoinnin perusteella alkuvuoden 2022 aikana kuitupuun hinta on kivunnut ylöspäin. Tilastohintahan on neljän viikon liukuva keskiarvo ja siten kehitys näkyy pienellä viiveellä. Samaan aikaan useimmat raaka-aineet ja hyödykkeet ovat kallistuneet rajusti. Kuitupuun paikoillaan junnaavaa hintaa kummastellaan kentällä. 9350_.indd 14 9350_.indd 14 7.5.2022 0.01 7.5.2022 0.01. Pienet kuituerät voi joskus olla järkevää yhdistää energiarankapinoon.” Kysyntä energiapuukohteille on kovaa. Metsäyhtiöissä pelätään kuitupuun polttamista L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki sanoo energiapuun kysynnän kasvaneen jo ennen Ukrainan kriisiä. ”Metsänomistajan voi tällä hetkellä olla kannattavampaa korjuuttaa ensiharvennuksilta kaikki puu samaan kasaan ja myydä energiaksi.” Myös hankintakuitupuu voi kääntyä polttolaitoksille. Tilastossa on mukana monen tyyppistä leimikkoa ja laajalta alueelta”, kommentoi Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen. Metsänomistajille puunkorjuupalveluita tarjoava jyväskyläläinen yrittäjä Jarkko Järvinen on niin ikään huomannut energiapuun parantuneen kilpailukyvyn. Kuitupuun osalta hankintahinnat ovat tilastojen mukaan nytkähtäneet vuoden takaisesta yhdestä kahteen ja puoleen euroa ylöspäin. ”Yksittäisten puuerien kohdalta sen, ohjautuuko puu kuitupuuksi vai polttokäyttöön, ratkaisee se, kuinka pitkä kuljetusmatka laitokselle on sekä yksittäisten puutavaralajien kokonaiskertymä. ”Puun hinta määräytyy markkinassa ostajan ja myyjän välillä. ”Vaikea sanoa, sillä meidän kuitupuun hintamme ovat korkeammat kuin vuosi sitten. Kohde olisi sopinut nykytilanteessa hyvin myös energiapuun korjuuseen, sillä ennakkoraivatessa maahan kaadettavaa rankapuuta kertyi paljon. ”Mitä lähempänä lämpölaitosta ollaan, sitä todennäköisemmin puista maksetaan paremmin energiapuuna kuin kuitupuuna”, Lahdenmaa sanoo. Metsuriyrittäjä Jari Reini raivasi viime viikolla Toivakassa harvennusleimikkoa normaalia kuitupuun korjuuta varten. ”Asiakkaillamme on tulossa laitosinvestointeja, joten olemme lähteneet kasvattamaan puunhankintaamme. En lähde spekuloimaan puun hintaa tai sen kehitystä”, Kiiliäinen sanoo. Resursseja ei kuitenkaan voi kovin nopeasti lisätä.” Biowatti toimittaa asiakkailleen reilut miljoona kuutiometriä puuta, josta yli puolet on pääasiassa nuorista metsistä hankittavaa energiapuuta
”Metsäasiantuntijoiden työmarkkinatilanne on poikkeuksellisen hyvä ja osaajista todella kilpaillaan”, vahvistaa Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen. ”Olen ollut alalla 40 vuotta, eikä sinä aikana ole vastaavaa buumia koettu. Työvoiman tarve nousi uudelle tasolle, kun puuntuonti Venäjältä loppui. UPM:n Kiiliäinen huomauttaa, että on hyvä tunnistaa, jos jalostuskelpoista ainespuuta ohjautuu kasvavia määriä energiantuotantoon. AJASSA 13.5.2022 Metsälehti.fi 15 hoitaa nuoret metsät kasvukuntoon”, Vartiamäki sanoo. Myös Stora Enso ja Metsä Group ovat kasvattamassa hankintaorganisaatioitaan. Isoissa metsäyhtiöissä metsäenergian kasvava tarve herättää huolia. ”Toivomme myös metsäalan koulutuksen huomioivan tämän. Sauma hinnoitella oma osaaminen UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen toteaa kaiken tämän asettavan metsäalan toimijat aivan uuteen tilanteeseen, jossa työmarkkinoilla kohdataan niukkuutta. Meidän kaikkien toimijoiden yhteinen velvollisuus on tehdä metsäalaa entistäkin houkuttelevammaksi, jotta tulevaisuudessakin riittävä osaajaresurssi saadaan turvattua.” Positiivinen työnantajakuva, henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä mahdollisuudet edetä uralla ovat asioita, joilla työnantajat markkinoivat itseään. Meton Variksen mukaan metsäammattilaisilla onkin nyt hyvä sauma vaihtaa halutessaan työpaikkaa. Esimerkiksi metsäyhtiö UPM hakee samanaikaisesti pariakymmentä metsäasiantuntijaa eri puolille Suomea nykyisen kahdensadan lisäksi. ”Työpaikan vaihto on usein paras keino hinnoitella oma osaamisensa. Tekijöitä rekrytoivat myös lukuisat pienemmät toimijat. ”Se on pois jalostuksesta ja siten näkyy suorana heikennyksenä metsäteollisuuden tuottamaan arvonlisään ja menetyksenä kansantaloudelle tärkeissä vientituloissa.” SAMI KARPPINEN MONET toimijat ovat vahvistaneet puunhankintaorganisaatioitaan kotimaan investointien myötä lisääntyvän puunkäytön takia. Taimikonhoidolla annat taimikollesi tilaa kasvaa ja menestyä. Saat nyt 100 € etusetelin metsänhoitoon, kun kirjaudut verkkopalveluun ja teet tarjouspyynnön 31.5.2022 mennessä! KIRJAUDU JA PYYDÄ TARJOUS www.upmmetsa.fi/taimikonhoidonaika HOIDETTU METSÄ LUPAA HYVÄÄ 100 € metsänhoitoon! Saat UPM Metsä lupaa hyvää 9350_.indd 15 9350_.indd 15 7.5.2022 0.01 7.5.2022 0.01. Jalkatyötä puunhankinnassa tarvitaan, jotta Venäjän tuonti saadaan korvattu kotimaisella puulla”, kuvailee Meto metsäalan asiantuntijat ry:n neuvottelupäällikkö Markku Varis. Hyvin hoidettu metsä hillitsee myös ilmastonmuutosta. Viestit kentältä kertovat, että osaajista kilpaillaan nyt aidosti myös paremman palkan muodossa.” Puunostajia palkataan ennätystahtiin Metsäalan yrityksissä on käynnissä rekrytointibuumi, jollaista ei ole koettu vuosikymmeniin. ”Turpeesta luopuminen ja Venäjältä tulleiden energiajakeiden korvaaminen kotimaasta nostaa riskiä, että jatkojalostukseen kelpaavaa puuta poltetaan”, sanoo Stora Enson Partanen
laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,23 s 62,89 s .. 18,80 s 17,55 . 26,28 s Uudistushakkuu 59,53 . .. 30,00 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. Harvennushakkuu 57,10 . Ensiharvennus .. 19,86 s 22,13 s 18,17 s 28,11 s 28,02 s Uudistushakkuu 66,96 s 65,65 s .. 21,79 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 33,17 . .. Hankintahinnat 60,06 s .. .. Hankintahinnat 62,42 s 62,15 s .. 14,33 . 59,02 . 34,50 s 34,86 s 34,76 s .. 18,78 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,18 s 67,02 s 45,66 s 18,26 s 20,37 s 17,79 s 26,18 . 27,71 . .. Hankintahinnat .. 33,94 s 33,67 . Harvennushakkuu .. .. 13,90 13,30 . Ensiharvennus .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikolla 17 yksityismetsien puukauppa kävi 368 065 kuutiometrin edestä. .. .. 29,69 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,99 . 19,68 s .. 13,41 s .. .. 64,30 s 52,15 . .. Ensiharvennus .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 33,36 . 18,29 26,15 . 24,07 . 9350_.indd 16 9350_.indd 16 7.5.2022 0.01 7.5.2022 0.01. 32,21 s .. 27,74 s Harvennushakkuu 49,86 s 48,13 s .. 28,62 . 13,59 s .. .. .. .. .. .. 13.5.2022 16 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA Ensiharvennusleimikko energiapuuksi Leimikko: Reilut viisi hehtaaria viivästynyttä ensiharvennusta, pääosin pellonmetsityksiä. 16,26 . .. 39,21 . .. .. Uudistushakkuu 64,83 s 65,58 s .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,24 . 19,79 s .. .. 13,93 s 23,98 . .. .. Hankintahinnat 57,77 s .. 13,69 s .. 15,05 . 17,89 s .. 23,15 . .. .. 22,17 . 26,43 . 17,27 s .. Uudistushakkuu 65,57 s 68,43 s 48,07 s 20,53 s 21,97 s 19,63 . Harvennushakkuu 48,62 s 46,14 s .. 13,95 . Ensiharvennus .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,95 . .. .. 32,66 s .. .. 22,12 s 22,73 s Ensiharvennus .. 31,57 s .. 17,23 s 15,38 . .. .. .. 32,73 s .. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 18,36 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. .. 13,38 s .. .. 51,87 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,54 s 65,05 s 44,80 s 18,40 s 18,81 s 17,93 s 25,92 s 27,39 s Uudistushakkuu 64,48 s 66,65 s 47,19 . .. Ensiharvennus .. 19,60 s 30,95 s 30,64 s Harvennushakkuu 55,43 s 55,09 s .. Uudistushakkuu 66,66 s 69,30 s 44,94 s 19,89 s 22,42 s 19,58 s 35,45 s .. .. .. s nousussa . Harvennushakkuu 58,31 s 58,79 s 38,53 s 18,09 s 18,09 s 18,11 s 24,42 s 24,38 s Ensiharvennus .. .. 33,23 s 34,45 . .. Uudistushakkuu 66,36 s 68,96 . 65,66 s 47,79 . .. 44,94 s 21,70 s 23,12 s 20,03 s 32,29 s 30,44 . 20,58 s 20,50 s 19,84 . 32,01 s .. s nousussa . 32,77 s .. .. .. s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,94 s 64,27 s .. .. .. 14,69 . .. 16,55 s 26,18 s 25,02 . 14,63 s 13,98 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Harvennushakkuu 55,40 s 56,83 s 39,71 s 17,43 s 18,28 s 17,18 s 24,20 s 24,32 . 14,42 s .. .. .. .. .. 28,29 . Uudistushakkuu .. 68,69 s 49,38 s 19,22 s 20,78 . 43,11 s 32,47 . .. 13,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,65 s 68,26 s 43,29 s 18,18 s 21,23 s 17,88 s 26,36 s .. 33,73 s .. .. Hankintahinnat 60,20 s 63,77 s 54,32 . Sijainti: Pohjois-Savo Ostaja: Mhy korjuupalvelu Hakkuukertymä: 493 m 3 (91 m 3 /ha) Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta e/m 3 myyntitulo e Kuusitukki 38 40 1 520 Karsittu ranka 455 13 5 915 Yhteensä 493 7 435 PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . .. 47,63 s 31,52 . .. .. .. 33,90 s 32,90 s 38,74 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 14-17 keskiarvo s nousussa . 18,70 s 21,15 s 18,12 . 31,46 . .. .. .. 18,50 s Hankintahinnat 62,60 . 33,16 . 65,37 . 20,38 s 29,29 . 57,31 . .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . Tukit menivät myytiin yksityiselle sahalle, loput tehtiin energiapuuksi. 42,93 . Puuston riukuuntumisen vuoksi energiapuuta kertyi arviolta 20 prosenttia enemmän kuin kuitupuuta olisi saatu. 13,09 s .. .. .. 15,65 s .. .. Hankintahinnat 64,46 . 17,86 s .. .. Uudistushakkuu 67,24 . .. .. 67,83 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. 33,27 . .. 17,59 s 18,99 s 17,51 s 23,87 s .. .. .. Hankintahinnat 65,52 s 65,01 s 51,48 . 29,18 s 29,91 s Harvennushakkuu 54,93 s 54,09 s 39,91 s 17,68 s 17,84 s 17,45 s 24,97 s 24,43 s Ensiharvennus .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Ensiharvennus .. .. .. 27,17 . 13,88 . .. 55,57 s .. Harvennushakkuu 57,23 s 58,43 s 40,77 s 18,47 s 18,62 s 17,86 s 25,25 s 25,45 . s nousussa . 70,22 s 52,11 s 21,66 s 22,51 . Hankintahinnat 64,03
Älä unelmoi. Tapion karttaja metsäkaupasta löydät juuri sinun reitillesi sopivimmat kartat, oppaat, kirjat ja tietopalvelut. Tervetuloa elämäsi retkelle Tapion kautta, osoitteessa Karttakauppa.fi ja Metsakauppa.fi 9350_.indd 17 9350_.indd 17 7.5.2022 0.01 7.5.2022 0.01. Opas odottaa. Nuotiokahvista vastaat sinä. Unelmoitko retkeilystä maailman kauneimmassa Suomessa. Lähde
Talouselämän luontoherätys on totta useilla toimialoilla samalla, kun luonnon omaa ääntä halutaan kuuluvaksi yhteiskuntaa kehittäviin neuvottelupöytiin. Vierasperäiset puulajit, lähinnä METSÄLUONTOA VAHVISTAMAAN Talouden irrottamiseen luonnon tilaa heikentävistä vaikutuksista tarvitaan koko talousjärjestelmää koskeva korjaussarja, kirjoittaa Sitran ilmastoja luontoratkaisujen johtava asiantuntija Timo Lehesvirta. Kun aiemmin kannot velvoitettiin käsittelemään toukokuun alusta marraskuun loppuun, nyt aikaväli lyhenee toistaiseksi. Juurikäävästä pääsee eroon vain vaihtamalla kasvatettavaa puulajia, esimerkiksi kuusesta koivuun, mutta aina se ei ole mahdollista. Toinen lupaava keino on jalostaa tautia paremmin kestäviä taimia. 1990luvulta alkaen taudin leviämistä on yritetty hidastaa kantokäsittelyllä. Kantokäsittelyyn on toinenkin, harvemmin käytetty vaihtoehto harmaaorvakkasieni, mutta maaja metsätalousministeriössä ei varmistuttu sen riittävyydestä. ”Kevään merkki on aamuinen pulina, kun teerikukot kokoontuvat soitimelle.” METSÄ-MASA VIIME VIIKOLLA HALLITUS höllensi pikavauhtia juurikäävän torjuntaa koskevaa asetusta. Uuden riskin juurikääpätuhoille aiheuttavat ilmaston lämpeneminen ja jatkuvan kasvatuksen yleistyminen. Siksi hakkuiden jatkuminen päätettiin taata asetuksen muutoksella. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE LUONNON monimuotoisuuden merkitys ja luonnon köyhtymiseen liittyvät riskit ovat saaneet ansaittua lisähuomiota. TYÖNANTAJAT PALKKAAVAT kilvan uutta väkeä metsäalalle. Käytännössä puunkorjuuta lykätään lähiviikkoina Etelä-Suomen juurikääpäalueilla. Tässä onkin kestävyystarkastelun onnen avain, mistä ei pidä luopua. Uhanalainen harjaskääpä yleistyy vääjäämättä sopivien kasvualustojen lisääntymisen myötä. Voiko luontoa vahvistaa ja lajimäärää lisätä siellä, missä puuntuotannon on tarkoitus jatkua. Nyt tautia esiintyy jo koko Etelä-Suomessa ja kaikenikäisissä männiköissä. JUURIKÄÄPÄ ALKOI YLEISTYÄ, kun puunkorjuu muuttui ympärivuotiseksi. Alustavasti tutkijat ovat testanneet viruksia, joilla juurikääpä itse voitaisiin sairastuttaa. 13.5.2022 18 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Väärä kehityssuunta halutaan pysäyttää – Suomessakin, ja suomalaisissa metsissä. Luontaiset puut teollisina puina, niillä kasvupaikoilla joihin lajit ovat sopeutuneet, luovat ylivertaisen lähtökohdan ylläpitää ja vahvistaa suomalaista metsäluontoa myös suojelualueiden ulkopuolella. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Ruotsissa tällaista velvoitetta ei ole, minkä vuoksi kantokäsittely ei ole yhtä kattavaa kuin meillä. Se alkoi levitä Itä-Suomen egyptinparruleimikoilta. Viime vuoden ennätys meni rikki osoitteessa www.metsalehti.fi/työpaikat . Vastaus on onneksemme kyllä. METSIEN TERVEYTTÄ TURVATAAN metsätuholailla, jossa muun ohella juurikäävän torjunta on säädetty pakolliseksi. Syynä muutokseen on pula ureasta, jota ei enää tuoda Venäjältä. Vaikka itiöitä on keväällä ilmassa vähemmän kuin kesällä, metsänomistajan on riskialueilla parasta kieltää hakkuu terveissä metsissä, ellei kantoja suojata. TERVEYS EDELLÄ 9351_.indd 18 9351_.indd 18 7.5.2022 0.03 7.5.2022 0.03. Näissä keskusteluissa paljastuu luontoriippuvuuteemme vääjäämättömyys ja toimenpiteiden konkretian tärkeys. Suomessa metsätaloudessa käytetään teollisina puina meille jääkauden jälkeen levinneitä puulajeja, lähinnä mäntyä, kuusta ja koivuja. Käytännön sovellusten kehittäminen kestää kuitenkin vuosia, joten uusien juurikääpätartuntojen ehkäisemiseksi on tehtävä kaikki voitava. Erityisen salakavalasti on edennyt kuusenjuurikääpää harvinaisempi männynjuurikääpä eli tyvitervastauti. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS. Tuhojen ehkäisemiseksi molemmissa maissa etsitäänkin uusia torjuntakeinoja metsiin, joihin tauti on jo levinnyt
Taimet on tänään otettu taimitarhalla pois pakkasvarastosta. Kun yksittäinen metsä kasvatetaan jatkossa siten, että sekapuustona on useita puulajeja ja monipuolista lahopuuta, metsän lajimäärä kasvaa merkittävästi. Koivun ja muiden lehtipuiden suosiminen on vallitsevassa ilmastoskenaariossa perusteltua jo metsien ilmastokestävyyden kannalta. Karuimmilla kankailla männyn seurassa ei toki paljon muut puut menesty. SAMI KARPPINEN Ketä hintatilastointi palvelee. Sen sijaan metsänomistajia houkutellaan puukaupoille määräaikaisin bonuksin tai tarjoamalla etuseteleitä palveluihin. TAVALLISIN SUOMALAINEN metsä on vähäpuulajinen, ja siellä on niukasti runkolahopuuta. OSA METSÄLAJISTOA monipuolistavista toimista lisää myös puuntuotannollista varmuutta ja parantaa puuston kasvua. Varmaan paakut oli +20°C seuraavana päivänä, kun tuli metsään lähtemistä alettua suunnittelemaan.” Puu Hastelija ”Mietin tässä juuri, että istutuksen jälkeenhän se paakku joka tapauksessa tulee saman lämpöiseksi kuin ympäröivä maakin, eli sen lämpimämmäksi niitä on kai turha yrittää saada.” Jean S Verkkokeskustelu: Taimien sulatus. Uuden sukupolven kestävyysstandardit, luontosidonnaiset lainat, riskit tunnistavien vakuutusten hintapreemiot ja luontoon linkatut asiakaskumppanuudet ovat mahdollisia esimerkkejä talouden työkalupakista luonnon hyväksi. Lajien siirtelyä mantereilta toisille ja niiden viljelyä keinotekoisissa ekosysteemeissä tehdään jo tarpeeksi muutenkin ja vaikutukset tuntien. Metsätaloustoimien tulisi rajoittua kohteisiin, joissa ei aiheuteta sellaisia negatiivisia vaikutuksia, joita ei voida paikata jossakin toisaalla. Siihen metsäyhtiöillä totisesti on nyt varaa. 13.5.2022 Metsälehti.fi 19 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA amerikkalaiset havupuut ovat edelleen tarkastelun kohteena metsiämme koskevissa visioissa. Kuitupuiden keskikantohinnat ovat kuitenkin tilastojen mukaan laskeneet vuoden takaisesta. Kuitupuun hinta vaatisi roiman ja pysyvän tasokorotuksen. TIMO LEHESVIRTA KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA SITRASSA . Tilaa on myös eri keinoin lisätä metsien rakenteellista vaihtelua. Metsäluontoamme voidaan vahvistaa. Metsänomistajan kannalta ongelma on, että etuseteleitä ei voi syödä, eikä niillä tankata autoa. Puulajeihimme kohdentuva omavaraisuus voitaisiin ylpeänä kokea osana suomalaisen, kansallisen luontopääoman perustaa. Mäntykuitupuulla pudotus oli toukokuun alussa 2,9 prosenttia. Pari päivää korkeintaan ja ovat valmiit istutukseen, jos maa ei ole enää jäässä.” Puuki ”Voi kun joku olisi neuvonut, ettei kuusen taimien kanssa kannata hätäillä, ne lähtevät kunnolla kasvuun vasta lämpimässä maassa! Mikä ihmeen kiire istuttajilla nykyään on?” Tiina Lietzén ”Joskus laskin suihkusta pariin laatikkoon aikansa haaleaa vettä ja jätin laatikot pesuhuoneeseen lattialämmön päälle yöksi. Avainbiotoopeilla ja metsien suojelualueilla on tärkeä rooli lajistolle, joka on sopeutunut erityisiin olosuhteisiin tai pitkäaikaiseen häiriöttömyyteen. 9351_.indd 19 9351_.indd 19 7.5.2022 0.03 7.5.2022 0.03. Miten se onnistuu?” Normandy ”Nopeaa sulatusta ei suositella joulukuusellekaan. Metsätuhoriskejä voidaan ehkäistä luontoa vahvistavin ratkaisuin. On aika vaikea keksiä raaka-ainetta tai tuotetta, jonka hinta olisi laskenut viime vuodesta. Kun samaan aikaan kysyntä kasvaa, saatavuus heikkenee ja inflaatio kiihtyy, nousevat hinnat. Monilajisuus lisää lajien välistä kilpailua, ja ehkäisee näin yksittäisten, haitallistenkin lajien ylivaltaa. Valtavirtaa edustava muutos kuitenkin edellyttää eri osapuolten motivaatiota. Sulamista tietenkin nopeuttaa, jos ensimmäiset erät ottaa pois laatikosta, mutta juuria ei saa pitää auringossa.” A. Vippaskonstit sulamisen nopeuttamiseksi on syytä unohtaa, jos haluat varmistaa onnistuneen taimien kasvuun lähdön.” Metsäkupsa ”Jos on kiire sulattaa, niin kastelisin haalealla vedellä pikkuhiljaa, ettei liika nopeasti sula. Pienialaiset suojelukohteet on syytä rajata huolella ja nähdä ero tavallisemman metsäluonnon suhteen. Vaikuttavat säästöpuuratkaisut ja muut kustannuksia aiheuttavat toimenpiteet edellyttävät taloudellista kompensaatiota ja markkinoiden eri osapuolia hyödyntäviä mekanismeja. ”Nyt pitäisi saada kuusentaimet nopeasti istutuskuntoon. Keskeinen on myös kysymys, mitä muutos maksaa ja mistä rahoitus järjestetään. Nämä lajikatoa merkittävästi kiihdyttävät ratkaisut tulisi hylätä nykyisten kestävyyshaasteiden edessä. Palveleeko hintatilastointi ostajaa vai myyjää. Liiallinen kastelu huuhtelee juuripaakun niin märäksi, että se hajoaa istuttaessa.” M etsänmies ”Kyllä näillä keleillä muutama päivä on sovinnolla sulamiselle varattava. Talouden kytkemiseen irti luonnon tilaa heikentävistä vaikutuksista tarvitaankin koko talousjärjestelmää koskeva korjaussarja – ja mittanauha luonnon tilan ja siinä tapahtuvien muutosten todentamiseksi. Niissä on aina riittävä kosteus tarhalta tullessa. Huomisen aikana pitäisi saada taimet suliksi eli istutuskuntoon. Sekametsissä on runsaasti lajeja, ja ne tarjoavat teollisuuden kehittyvään jalostukseen monipuolisesti puutavaralajeja. Jalkanen ”Jos pakastetaimet istutetaan heti sulatuksen jälkeen, ei niitä tule kastella. Laatikot avattuina lämpimään paikkaan ja istutuksen aloitus aukon lämpimimmästä kohdasta. Puunostajat varjelevat tilastohintojen näkyvää nousua kaikin keinoin
Pohjoisen kaikista karuimmilla uudistusaloilla pärjätään jopa pikkupaakkua pienemmillä paakkutaimilla. Messutaimista näkee eron yleisimpien paakkukokojen pikkupaakun ja keskipaakun välillä. Paakun koon ohella taimen tukevuuteen vaikuttaa ikä. Yksi heinäyskerta maksaa paljon enemmän kuin Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen sekä Röykän taimitarhan taimitarhapäällikkö Katja Virtanen esittelevät seuraavaksi vuodeksi kylvettyjä tulevia 1-vuotiaita kuusentaimia. Myös paakku ja taimen kunto on syytä syynätä tarkoin. Esimerkiksi maaliskuussa kylvettyä tainta, jota on kasvatettu ensin kasvihuoneessa ja sen jälkeen viety ulkokasvatukseen, saatetaan myydä puolitoistavuotiaana. Männyllä lähes tulkoon kaikki taimet ovat joko pikkupaakkuun tai keskipaakkuun istutettuja yksivuotiaita taimia. ”Isommassa paakussa taimi kasvaa vähän isommaksi ja sillä on isompi juuristo, kun se istutetaan maahan. Pikkupaakku sen sijaan välttää hyvin karuilla kasvupaikoilla. Kaksivuotias on paras valinta etenkin vaativilla kohteilla, kuten pellon metsityksillä sekä täydennysistutuksessa – tai jos haluaa pelata varman päälle. 9352_.indd 20 9352_.indd 20 7.5.2022 0.11 7.5.2022 0.11. ”Puolitoistavuotias on sellainen, että sillä on hyvin erilaista tavaraa myynnissä. Yksivuotiaat kuusen taimet MITÄ ISOMPI, SITÄ VARMEMPI TAIMI Taimien valinnassa kannattaa huomioida siemenen alkuperä ja taimen koko. ”Heinäys on kallista ja hemmetin työlästä. Suurin osa tarhan taimista on vapun aatonaattona vielä taimilaatikoissa pakkasvarastossa odottamassa kuljetusta asiakkaille. Hyvää kasvuturvettakin on pikkuisen enemmän, mistä se pystyy lähtemään liikenteeseen”, summaa Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. Näihin kysymyksiin lähdimme hakemaan vastausta Röykästä Nurmijärveltä Fin Forelian taimitarhalta. Kaksivuotiaista kuusentaimista lähes kaikki ovat keskipaakkua. ”Heinäys on kallista ja hemmetin työlästä.” ovat tavallisesti joko pientä tai keskikokoista paakkua. Markkinoilla taimet jaetaan paitsi puulajin myös paakun koon, siemenen alkuperän sekä iän mukaan. Markkinoilla on tarjolla yksi-, kaksija puolitoistavuotiaita taimia, joskin puolitoistavuotias on käsitteenä hieman häilyvä. Eniten hintaan vaikuttaa, mistä ja kuinka paljon ostaa. Nyrkkisääntö on, että rehevälle kasvupaikalle kannattaa valita mieluummin keskipaakku tai sitä suurempi paakku. Kaksivuotias vaativille kohteille Hintaeroa keskija pikkupaakulla ei ole montaa senttiä. Yksivuotias kuusentaimi on markkinoiden ostetuin ja pärjää hyvin, jos kohde ei ole rehevimmästä päästä. Kuusella sen sijaan on enemmän valinnan varaa. Vaikka taimi olisi kuinka pitkän kasvukauden kasvanut, jos se on yhtenä kesänä kasvanut, se on meillä yksivuotias”, Salminen selventää. Meidän onneksemme pääsemme tutustumaan Tarton messuilla viikko takaperin esillä olleisiin taimiin. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 13.5.2022 20 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT MITÄ kaikkea taimien valinnassa pitää huomioida ja mikä taimi sopii parhaiten minnekin. Salminen suosii omilla mailla kaksivuotiasta kuusen keskipaakkua, joka hyvin muokattuun maahan ripeästi istutettuna säästää heinäämiseltä
Osa myy kaikki taimet samalla hinnalla, osa hinnoittelee jalostusasteen mukaan. polven siemen Mänty, pikkupaakku, 1-vuotias, 1,5. METSÄSTÄ 13.5.2022 Metsälehti.fi 21 TAIMIEN KÄSITTELYYN ASETA taimet varjoon viileään paikkaan. Sv407=siemenviljelmä, jossa siemen on tuotettu. TAIMET on hyvä tilata varhain, esimerkiksi jo puukaupan yhteydessä, jotta saa sellaiset taimet kuin haluaa. Tummanvihreä väri kertoo, että typpeä on riittävästi. Näen, että se kasvaa niin paljon paremmin”, Salminen summaa. polven siemen MITÄ KASVIPASSI KERTOO. Suurin osa kuusen taimista kasvatetaan ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenestä. Yksivuotiailla männyntaimilla rusehtavaa väriä ei pidä säikähtää. Siemenlähde tunnettu = metsikkösiemen Keskija vähimmäispituus =kerrotaan senttimetreinä (13 cm /6 cm) kaksija yksivuotiaan taimen hintaero”, Salminen perustelee valintaansa. Taimen ikä ja tyyppi: PL81= keskipaakku, PL121=pikkupaakku MV-luokka =Metsänviljelyaineiston luokka: Testattu=1,5. polven siemen Rauduskoivu, pikkupaakku = sama kuin kuusen keskipaakku, 1-vuotias, 3. ”Se on ruskaväri yksivuotiaalla männyntaimella. Kellertävä sävy puolestaan kielii, että taimilla on puutetta typestä ja kasvuun lähtö on siten heikompaa. Kaksivuotiaat kuusentaimet voivat paikallisesti olla jo loppu ja männyllä tilanne on vielä huonompi. sukupolven siemenestä kasvatettu. polven siemen Kuusi, keskipaakku, 1-vuotias, 1. Jos tänä keväänä huomaa täydennysistutustarvetta, markkinoilla on vielä saatavilla yksivuotiaita kuusentaimia. Hintaero jalostamattomaan voi olla joitakin kymmeniä eroja hehtaarilta, mutta se otetaan kasvussa takaisin. A = puulaji (mänty) B = eränumero, ota talteen, jos taimissa vikaa Kantatodistuksen koodi = Miltä siemenviljelmältä siemen ostettu (Siemen Forelia). Puolentoista polven jalostetusta siemenestä on kuusella tarjolla vasta maistiaisia ja välillä joudutaan turvautumaan metsikkösiemeneen Siemenen alkuperää kannattaa ehdottomasti tiedustella sillä, hinta ei sitä välttämättä kerro. sukupolven siemen. Jalostetusta siemenestä alkunsa saaneen taimen tilavuuskasvu voi parhaimmillaan olla jopa neljänneksen parempi kuin metsikkösiemenestä kasvuun lähteneen. Juuria tulee olla runsaasti, niiden pitää ulottua paakun pohjalle asti ja uusia vaaleita juuren päitä on hyvä olla näkyvissä. JOS taimet ovat sulia, avaa laatikko heti ja huolehdi kastelusta. ”Mänty on tästä maasta niin pahoin loppuunmyyty, että sitä on aika vaikea saada mistään”, Timo Salminen Fin Forelialta kertoo. polven siemen. Lisää kasvua jalostuksella Taimen ikää tärkeämpänä Salminen pitää siemenen alkuperää eli minkä jalostusasteen siemenestä taimi on kasvatettu. Mänty, keskipaakku, 1-vuotias, 1,5. Alustavasti testattu= 1. Valikoitu = tunnetusta hyväksi todetusta metsiköstä kerätty jalostamaton siemen. Männyllä ja kuusella paras siemen tulee 1,5-sukupolven viljelyksiltä. VINKIT 9352_.indd 21 9352_.indd 21 7.5.2022 0.11 7.5.2022 0.11. Tainten tulee olla tukevia ja tummanvihreitä. polven siemen Kuusi, pikkupaakku, 1-vuotias, 1. VARAA pakastetaimien sulamiseen vähintään viikko. Kun taimet saavat muutaman päivän valoa, ne muuttuvat vihreiksi.” TILAA AJOISSA JA TARKASTA KUNTO Kuusi, keskipaakku, 2-vuotias, 1. Eteläja Keski-Suomessa männyntaimitarhakylvöistä lähes kaikki tehdään nykyään 1,5-sukupolven siemenviljelyksien siemenestä, mutta kuusella tilanne on toinen. KÄSITTELE taimia käsineet kädessä, sillä taimiin on tehty kemiallinen tukkimiehentäiltä suojaava kasvisuojakäsittely. Ruokaviraston sivuilta löytyy tämän avulla tainten käyttöalue. ”Jos vaihtoehtona on kaksivuotias ensimmäisen sukupolven kuusi tai yksivuotias taimi puolentoista sukupolven alkuperästä, kyllä minun valinta on yksivuotias puolentoista sukupolven alkuperästä. Kun tilatut taimet saapuvat, tainten kunto pitää tarkastaa. AVAA taimilaatikosta pienet aukot ja anna ilman kiertää
Sitä tarvittiin etenkin silloin, kun UPM myi Kainuun metsiään, mutta tarve myös loppui yhtäkkiä vuonna 2017. Siihen suostuttiin ja taisin olla siinä maan ensimmäinen.” Harvinainen osakeyhtiöomistus Seuraava merkkipaalu on, että Kouva suoritti LKV-tutkinnon ja perusti 2005 metsäkiinteistöjen välitysyrityksen. Viime vuonna ostopuolella noin 2 200 hehtaaria, ja tänä vuonna hiukan julkisuuttakin sai noin tuhannen hehtaarin myynti metsärahastolle. ”Luonto korjaa hinnoitteluvirheet.” Nordic Silva ostaa Pohjois-Suomesta keskimäärin yhden isohkon metsätilan viikossa. Se vuosi on myös Nordic Silvan perustamisvuosi. Tavallisempaa on koota TAKAMETSIEN LIIKEMIES Sijoitusyhtiön perustanut Markku Kouva tietää, että yrittäjän pitkä tie ei pääty koskaan. Palkkatyö ei tuntunut omalta Kouva kertoo, että nykyiseen tilanteeseen on tultu pitkän tien kautta. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 13.5.2022 22 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. Sitä hän jaksoi kolme vuotta, kunnes alkoi tuntua, että palkkatyö ei ole oma juttu. Kouva oli kypsytellyt ajatusta osakeyhtiömuotoisesta kiinteistösijoitusyhtiöstä jo pidempään. Kouva kertoo, että keskimäärin ostokauppoja tehdään yksi per viikko, sadan tuhannen euron keskihinnalla. LEINONEN, KUVAT JOS erilaiset metsänomistukset ovat jana, jonka toisessa päässä on tavallinen perhemetsänomistus, niin lähellä janan toista päätä on Markku Kouva ja hänen yhtiönsä Nordic Silva Oy. Palkkatöitäkin on kokeiltu, sillä seuraavana vuonna Kouva meni Suomen metsäkeskukseen metsäsuunnittelijaksi. Kauppa käy. ”Kaikenlaiset metsät käyvät jos laatu ja hinta kohtaavat”, Markku Kouva toteaa. Nordic Silva on sijoitusyhtiö, joka ostaa metsätiloja ja harjoittaa metsätaloutta, jalostaa kiinteistöjä ja on myös valmis myymään. 9353_.indd 22 9353_.indd 22 7.5.2022 0.19 7.5.2022 0.19. Ehdotin esimiehelleni, että jatkaisin metsäsuunnittelua ulkoistettuna alihankintana. ”Olen käynyt läpi jokseenkin kaikki mitä metsänomistamiseen, metsäpalveluyrittämiseen ja metsäkiinteistösijoittamiseen liittyy, eikä nykytilannekaan välttämättä ole päätepiste.” Kouva valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna 1999, perusti perusmuotoisen metsäpalveluyrityksen ja osti kohta ensimmäisen metsätilansa sataprosenttisella velkavivulla. ”Omistuspohjan laajentaminen ei ole poissuljettua. ”Osakeyhtiössä tuotto tulee paitsi metsätaloudesta, myös yrityksen liikearvon kasvamisen kautta.” Nordic Silvalla on nyt kolme omistajaa tasaosuuksin, oululaisia kaikki. ”Metsäsijoittajan pitää saavuttaa kriittinen massa, että hakkuut pyörivät tasaisesti. ”Otin loparit ja jäin kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Se mahdollistaa lainarahan saannin ja lainojen hoitokyvyn.” Oulusta käsin toimivan yhtiön ostoalue on Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Suuremmat pääomat mahdollistavat volyymin kasvattamisen ja tuovat suuruuden ekonomian hyödyt.” Osakeyhtiö on metsätalouden harjoittamismuotona harvinainen
Mikä on viisasten kivi. Hän kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä jos siltä tuntuu, mutta ei yli-ihannoi, että kaikkien pitäisi. Yrittäjä tarvitsee lehmänhermoista riskinsietokykyä, mutta kun ostetaan kiinteää omaisuutta, niin se on myös aina realisoitavissa. Jos taas poimintaa tehdään kaikista läpimittaluokista, ainakaan lyhyenä aikana ongelmia ei pitäisi tulla. Tähän nähden on kiintoisaa, että Vellingin ja Nepveun (1986) tutkimuksessa männyn geneettinen laatu on varhaisen metsänkäytön alueilla (Sund, Isokyrö ja Pyhäjoki) heikompi kuin idempänä (Jaala, Sulkava ja Kerimäki). haasteensa, mutta pääasia, että hinta ja laatu kohtaavat.” Yrittäjäksi jos siltä tuntuu Kouva toteaa yli 20 vuoden yrittäjäkokemuksella, että kyse ei ole mistään rakettitieteestä. He kertovat, että puut ovat tuulipölytteisiä, ja näin ollen myös heikommin kasvava puu voi saada kasvultaan mainioita jälkeläisiä. GEENIPERIMÄ HEIKKENEE JATKUVASSA KASVATUKSESSA isommat metsänomistukset yhteismetsäksi, jonka etuna on etenkin verotuksen metsävähennys. MUUTTUVASSA ILMASTOSSA ONGELMA on toinen. ”Luonto korjaa hinnoitteluvirheet, joita niitäkin joskus tulee. ”Mutta kyllä tämä ihmistä muuttaa, pysyvästi. Seuraavassa vaiheessa (1,5 sukupolven siemenviljelmillä) on raportoitu tilavuuskasvun eroksi jo 37 prosenttia. Jatkuva kasvatus perustuu luontaiseen uudistamiseen, jolloin puulajivalikoima ja puiden geenipohja on kussakin metsikössä se, mikä siellä sattuu olemaan. ”Saattaa kuulostaa imelälle, mutta kyse on luottamuskaupasta, ja usein julkinen kauppa on se, mitä ei haluta.” Lähes poikkeuksetta tiloilla on laaja omistuspohja ja neuvottelut ovat herkkiä. Bisnesideankin saa kopioi da, vaikka ei sitä voi suoraan siirtää toisen aivoista toiselle. Puuntuottajan harkintaan jää, hyödyntääkö hän paremman kasvun lyhyempänä kiertoaikana vai järeämpänä puutavarana. 13.5.2022 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Pieniä tiloja tarjotaan ostettavaksi lähes päivittäin. Kauppakirjat ovat paksuja, jos sukuja pitää selvitellä ulkomaita myöten. ”Tilat ovat ominaisuuksiltaan hyvinkin erilaisia, mutta kaikenlaiset metsät käyvät. Raportin mukaan jatkuvat määrämittahakkuut heikentävät geneettistä pohjaa. Pohjoisessa turvemaita riittää ja niillä on Kouva on tehnyt metsäsuunnittelua myös työsuhteisena, mutta historian valossa kyse oli vastavalmistuneen kolmen vuoden kokeilusta. Läntiset männyt ovat tyvekkäitä ja oksikkaita myös Itä-Suomessa kasvatettaessa, ja itäiset alkuperät ovat hitaammin kapenevia ja hento-oksaisia myös Länsi-Suomessa kasvatettaessa. ”Pitää olla ihminen ihmiselle”, Kouva naurahtaa. Palkkatöihin palaamista en näe vaihtoehtona.” VANHAN LIITON PUUNKASVATTAJAT ovat vakuuttuneita siitä, että harjoitettaessa jatkuvaa kasvatusta vuosikymmenestä toiseen puuston kasvu heikkenee geneettisistä syistä. Sitä vastoin metsänviljelyssä voidaan valita ne puulajit ja alkuperät, jotka parhaiten menestyvät muuttuvissa olosuhteissa ja juuri kyseisellä kasvupaikalla. Riskinsieto siedättyy kun näkee, että homma toimii.” Kouvan palo yrittämiseen on säilynyt, sillä erittäin harvoin tuntuu, että olisi töissä. ”Erittäin harvoin tuntuu, että olisi töissä.” PALSTALLA 9353_.indd 23 9353_.indd 23 7.5.2022 0.19 7.5.2022 0.19. Hitaammin kasvaneet puut jäävät siementämään uutta puustoa, ja vähitellen se näkyy kasvussa. Logiikka on, että kasvugeeneiltään parhaat puut saavuttavat ensimmäisinä tukkipuun mitat ja poistetaan hakkuissa. Jatkuvan kasvatuksen puolustajat näkevät asian toisin. Kouva kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä, mutta ei yli-ihannoi. Tilakauppa on luottamuskauppa Yli puolet ostotiloista on ostettu suoralla kaupalla ilman julkista myyntiä, ja aloite tulee aina myyjältä. Ilmastomallit ja yhä enemmän jo säätilastot antavat osviittaa siitä, millaiseen viljelymetsätalouteen kannattaa pyrkiä tavoiteltaessa hyvää kasvua ja tuhonkestävyyttä. Esimerkiksi kuusella päästään jo nykyisin ensimmäisen sukupolven siemenviljelysten siemenillä 20 prosenttia suurempaan tilavuuskasvuun kuin metsikkökeräyssiemenillä. Kouva pohtii, että yhteismetsä olisi oudompi juttu sekä rahoittajapankeille että muille osakkaille, pitkän linjan yrittäjille. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat äskettäin julkaisseet synteesiraportin Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, jonka 132 sivua antavat tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvan näkemyksen jatkuvan kasvatuksen eri puolista
Todellisuudessa sahaustuntuma on tärinätön ja tarkka. Stihlin lupauksen mukaan Hexa-ketjun leikkuuteho on kymmenen prosenttia parempi kuin talttahampaisella Rapid Super -ketjulla (RS), joka on tähän asti ollut Stihlin tehokkaimmin leikkaava ketju. Ensi silmäyksellä Hexa-ketju näyttää aggressiiviselta: terähampaiden kärjet työntyvät selvästi eteenpäin, mikä voisi enteillä ikävästi tökkivää sahausta. Hexa-ketjuja on saatavilla vain 3/8-jaollisina, joten ne sopivat isoihin ammattisahoihin. Metsälehden koesahauksissa se päihitti kaikki kilpailijansa. RAHA KASVAA PUUSSA rahakasvaapuussa.fi Katso alueesi puunostaja ja jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa rahakasvaapuussa.fi 9354_.indd 24 9354_.indd 24 7.5.2022 0.29 7.5.2022 0.29. Vapo ostaa ensiharvennuksia ja nuoren metsän hoitokohteita alueellasi 31.5.2022 asti, järkevään hintaan. KOKEILTUA Ainakin, jos olet metsänomistaja ja toimit nopeasti. Tarjolla on 40, 45 ja 50 senttiä pitkiin terälaippoihin sopivat ketjut. METSÄSTÄ 13.5.2022 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT STIHLIN Hexa-ketju erottuu leikkuuhampaidensa teräväkulmaisella etureunallaan. Kaikissa muissa teräketjuissa hampaan etureuna on tasaisen kaareva. Yksinkertaisessa kokeessa emme pystyneet todentamaan RSja Hexa-ketjujen eroTerävä ja helposti viilattava uutuus Stihlin Hexa-ketju leikkaa tehokkaasti ja pehmeästi. Olitpa metsänomistajana kokenut konkari tai suoraan pystymetsästä, me haluamme tehdä kanssasi kaupat suoraviivaisesti ja helposti – siis puu meille, rahat sinulle. Ketju ei tökkinyt edes pistosahauksissa, vaikka testipäivän aamuna olikin rapiat 20 astetta pakkasta ja puu umpijäässä. Hexa-ketjut sopivat vain isoihin, ammattikäyttöön tarkoitettuihin moottorisahoihin. Toivottavasti Hexa-ketjuja saadaan jatkossa myös 0,325-jaollisina, jolloin ne sopisivat yleisemmin käytettäviin moottorisahoihin. Kokeilimme Hexa-ketjun leikkuutehoa sahaamalla kiekkoja läpimitaltaan 35-senttisestä kuusesta
Epätarkasti viilattuna RS-ketjun leikkuuteho jää kehnoksi. METSÄSTÄ 13.5.2022 Metsälehti.fi 25 KOKEILTUA Hexa-ketjun terähampaan etureuna on kulmikas. Uusi Hexa-viila maksaa 13,90 euroa. Tämä on olennaista, koska moni ammattilainenkin vierastaa RS-ketjuja, joiden teroittaminen on konstikasta varsinkin metsässä. Hexa-ketjujen suositushinnat eivät ole olennaisesti kalliimpia kuin vastaavien Rapid Super -ketjujen. Kuusikulmainen Hexa-viila tuetaan terähampaan pohjaan, joten erillistä viilanohjainta ei tarvita. Talven ja kevään aikana karttuneiden kokemusten mukaan yksi viila ei riitä kahden ketjun viilaamiseen. Hexa-ketju teroitetaan tylpempään kulmaan (25 astetta) kuin tavalliset teräketjut. Näin viilauskorkeus pysyy vakiona. STIHL HEXA -TERÄKETJU Ketjun jako 3/8 (sopii isoihin moottorisahoihin) Vetohampaan leveys 1,6 mm Tarjolla 40–50-senttisiin (16–20 tuumaa) terälaippoihin Suositushinta 33,10-38,50 euroa + viilauksen helppous + leikkuuteho + sahaustuntuma – viilojen hinta – ei tarjolla 0,325-jaolla ja. Ainakin aluksi viilan kulkusuuntaan pitää erikseen keskittyä, muuten viila kääntyy helposti liian jyrkkään kulmaan. Terähampaan yläpinnassa oleva suuntaura opastaa oikean viilauskulman. Stihlillä on tarjota myös kahden Hexa-ketjun ja niiden viilaamiseen sopivan kuusikulmaisen viilan ja puisen kädensijan paketti. Muotoilustaan huolimatta ketju puree pehmeästi ja sahausta on helppo hallita. Viilanohjainta ei tarvita Hexa-ketjun tärkein valtti ei ehkä olekaan leikkuuteho – joka sekin siis yltää samalle tasolle kuin markkinoiden parhaaksi todetun Stihlin Rapid Superin – vaan selvästi helpompi viilaus. Saattaa olla, että Hexa-ketju purisi paremmin sulaan puun. Hexa-ketjua viilattaessa ei tarvita viilanohjainta, vaan kuusikulmainen viilan sileä pohja liukuu terähampaan etupuolella olevaan ketjun runkoon tuettuna. Viilassa on vastakkaisilla puolilla kaksi sileää pintaa, joten sen voi kääntää. METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! rotstop.fi uittokalusto.fi 9354_.indd 25 9354_.indd 25 7.5.2022 0.29 7.5.2022 0.29
76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. tilaametsa.fi/konkari 9392_.indd 26 9392_.indd 26 7.5.2022 0.31 7.5.2022 0.31. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle
Ilmasto säätelee savannien laajuutta Savanni on luontotyyppinä jatkuvasti muuttuva. ”Aitaamalla savannille alkaisi ilmestyä puuntaimia”, Kanninen sanoo. Aikuinen norsu syö 200–300 kiloa heinää joka päivä – siinä samassa menevät myös puuntaimet. Alue metsittyi vaivalloisesti, koska porot söivät koivut eivätkä suojatta jääneet havupuut selvinneet äärevässä ilmastossa. Siitä taimen on vaikea työntää juuriaan läpi. Trooppisen metsänhoidon emeritusprofessorin Markku Kannisen mukaan tärkein syy savannien harvapuustoisuuteen ovat pitkät, vuosittain toistuvat kuivat kaudet. Muuttuvan ilmaston mittari Itä-Afrikan harvapuustoisten savannien ekologialla on yllättäviä yhtäläisyyksiä vaikkapa Tuntsan paloalaan. Niiden on todettu aiheuttavat toistuvia, pituudeltaan 23 000, 41000 ja 100 000 vuoden jaksoja. Savannilla myös tuli tuhoaa taimia. Ahnaasti vettä imevien isojen säästöpuukoivujen ympärille syntyy vesaton vyöhyke, jossa kasvaa vain kanervaa ja kituliaita mäntyjä Savannilla taimien alkutaivalta kurjistaa sekin, että alueen tulivuoret levittävät purkautuessaan hienojakoista tuhkaa laajalle. Ihmisen luomuksiksi savannit ovat kuitenkin aivan liian vanhoja. Pitkän aikavälin ilmastonvaihtelut johtuvat maapallon akselin kallistuskulman muuttumisesta ja kiertymisestä sekä kiertoradan vaihteluista. Siinä Jacob oli oikeassa, että laiduntaminen ja tuli ohjaavat savannien ekologiaa. 9365_.indd 27 9365_.indd 27 7.5.2022 0.32 7.5.2022 0.32. Sama todettiin aikanaan Sallan Tuntsan suurella metsäpaloala. Suuri osa esimerkiksi Itä-Afrikan nykyisistä savannialueista on välillä ollut metsien vallitsemaa, välillä taas heinäisten savannien ala on laajentunut. Taimia syntyy jatkuvasti, ja aina joku jossain selviää kasvuun”, Kanninen selvittää. Vuorottelua ohjaa maapallon ilmaston syklinen vaihtelu, sama ilmiö säätelee jääkausia. Ja toisaalta, jos puita on noin harvassa, miksi niitä ylipäätään on. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän sateisuutta Itä-Afrikassa, minkä pitäisi supistaa avoimien savannien alaa. ”Vasta ilmaston muuttuminen sateisemmaksi pienentää palojen todennäköisyyttä.” Mutta miksi puita ylipäätään ilmaantuu savanneille, kun taimia uhkaa niin moni tekijä. Heinäiset, avoimet savannit laajenevat, kun maapallo viilenee ja käy kuivemmaksi. Eli Masai Maran ja Serengetin savannit olisivatkin ihmisen työtä – kuin Keski-Suomen kokoinen kulotusala säästöpuineen. Tästä syystä savannien kamarassa on noin metrin syvyydessä kova kerros sadeveden kovettamaa tuhkaa. Samaan aikaan mannerjäätiköt levittäytyvät pohjoisessa jääkausiksi. Kun ilmasto lämpenee, savannit alkavat metsittyä. Safariautoa ohjastanut oppaamme Jacob selitti, että ammoin eläneet ihmiset polttivat metsät laitumiksi. Norsu syö heinät ja puuntaimet Suuri osa savannille syntyvistä taimista joutuu suurten kasvisyöjien ruuaksi. METSÄSTÄ 13.5.2022 Metsälehti.fi 27 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT TV:N Avara luonto -dokumenteista tutut savannit haastavat metsäjärjen: jos tässä on puu, niin miksi seuraava on vasta sadan metrin päässä tai jopa kauempana. Aitausten sisällä metsä alkoi uudistua koivupöheikön suojassa. Tästä syystä puiden lähistölle syntyvät taimet kuihtuvat. ”Aitaamalla savannille halkaisi ilmestyä puuntaimia.” Näkymä savannilla haastaa metsäjärjen – miksi puut kasvavat niin harvassa. Savannipuiden juuret ulottuvat syvälle, ja ne rohmuavat veden laajalta alueelta. ”Sattumalta. Sama ilmiö näkyy meikäläisissä taimikoissa. Ruohikkopalot ovat sitä todennäköisempiä, mitä vähäpuisempaa savanni on. Runsaatkaan sad e k a u d e t eivät auta, koska vesi haihtuu ja valuu pois maanpintaa myöten vesistöihin eikä varastoidu pohjavedeksi
Moni ennakkokäsitys romukoppaan 30 vuotta tutkimusta eteläsuomalaisissa kuusikoissa on osoittanut, että jatkuva kasvatus voi toimia. VA LT TE RI SK YT TÄ Muun muassa näistä metsän jatkuvaan kasvatukseen nykyisin liittyvistä tiedoista oli varsin erilainen käsitys Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijalla Sauli Valkosella 30 vuotta sitten. Etelä-Suomen kuusikoihin 1980-luvulla perustetuilta Erika-koealoilta kertynyt tieto on kuitenkin viime vuosikymmeninä romuttanut monta ennakko-oletusta jatkuvan kasvatuksen onnistumismahdollisuuksista. 13.5.2022 METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ SUURTEN kuusten alla kasvavat pienemmät alikasvoskuuset elpyvät hakkuun jälkeen ja sopivat talousmetsän kasvatukseen. Koealoja pitkään mitannut Valkonen esitteli tutkimuskuusikoista saatuja tuloksia Metsähallituksen ja 9355_.indd 28 9355_.indd 28 7.5.2022 0.34 7.5.2022 0.34. Jatkuvan eli eri-ikäiskuusikon puuntuotos on osoittautunut ennakkokäsityksiä suuremmaksi ja suurten puiden alla kasvavien alikasvoskuusten elpymiskyky oletettua paremmaksi. Puunkorjuu ei ole jatkuvassa eli eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa erityisesti kalliimpaa kuin harvennuksiin ja avohakkuisiin perustuvassa tasaikäisrakenteisessa metsätaloudessa. Jatkuvan kasvatuksen kuusikoealoja on mitattu jo 30 vuoden ajan. Yksi erittäin oleellinen reunaehto on kuitenkin ennallaan. Jatkuvan kasvatuksen kuusikon puusto kasvaa luultua paremmin
Suomessa on ehditty käsitellä metsiä tasaikäisrakenteiseksi vuosikymmenten ajan. Kyseisen kaltaisen kuusikon voi toki kääntää jatkuvalle kasvatuksella, mutta muutos vie runsaasti aikaa ja hakkuut on tehtävä erityisen varoen. KOMMENTTI Maan kattavin markkinapaikka. Juurikääpäriski pienenee merkittävästi vain kasvattamalla metsäalueella kiertoajan verran lehtipuuta. Lähde: Metsäkeskus Luken järjestämässä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen seminaarissa Helsingissä. Pienaukot muuttavat hieman jatkuvan kasvatuksen luonnetta peitteellisenä metsänkasvatusmenetelmänä. ”Yllätys on ollut, miten hyvä elpymisja toipumiskyky pienillä kuusilla on ollut. Hakkuukierto toistuu metsikössä noin 15–20 vuoden välein. Niitä varten jatkuvan kasvatuksen kuusikkoon tulee tehdä pienaukkoja. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen vuoksi metsiä tulisi kasvattaa vahvasti sekapuustoisina, mutta mänty ja monet lehtipuut vaativat taimina runsaasti valoa. Tulokset koskevat eteläsuomalaisia kangasmaiden kuusikoita. Tutkimuskoealoilla on myös käynyt selväksi, ettei metsä mene pilalle 1–2 poimintahakkuukerran jälkeen, vaan oikein toteutetulla jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voidaan jatkaa talousmetsäkuusikon kasvatusta. Menetelmään liittyvässä poimintahakkuussa metsässä pitää pystyä ohjaamaan suurten puiden kaatumista, joten hakkuukoneenkin on oltava suuri. Kyseessä on kuitenkin yksi talousmetsän käsittelytapa. Kuusten vaihtaminen esimerkiksi koivuihin onnistuu kuitenkin laajalla alueella ainoastaan avohakkaamalla ja istuttamalla. Tämä on erittäin tärkeä muistutus monelle jatkuvaa kasvatusta metsäänsä suunnittelevalle metsänomistajalle. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Matti Koivulan mukaan intensiivinen jatkuva kasvatus ei tuota suoraan uhanalaisten lajien vaatimia metsänpiirteitä: kookkaita vanhoja puita, lahopuuta ja lehtisekapuustoa. Pienten puiden osuus runkomäärästä on suurin. Puita lahottavan juurikääpäsienen leviäminen on jatkuvan kasvatuksen kuusikoiden isoimpia riskitekijöitä. Toistuvien poimintahakkuiden lajistovaikutuksista ei valitettavasti ole pitkäaikaista tutkimusta. Pienten puiden kunto ratkaisee, ei niiden ikä”, Valkonen totesi. FAKTA JOISSAKIN julkisuuden mielikuvissa jatkuva kasvatus luetaan miltei metsänsuojeluksi. Jatkuvan kasvatuksen yleistymisestä voi olla erittäin tarpeellista hyötyä varjoa tai tietynlaista peitteistä pienilmastoa vaativille metsälajeille. Havainnot eivät ole myöskään suoraviivaisesti verrattavissa Pohjois-Suomen kuusikoiden kasvuun. Edellytys on, että uusia taimia syntyy luontaisesti ja uusia puita kehittyy alikasvosreservistä. 13.5.2022 METSÄSTÄ JATKUVA KASVATUS Jatkuvassa kasvatuksessa eli eri-ikäiskasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Muutos pitkä ja vaikea urakka Yksi jatkuvan kasvatuksen käytännön toteutukseen oleellisesti vaikuttava reunaehto on kuitenkin sama kuin 30 vuotta sitten: tasaikäismetsän muuttaminen eri-ikäiseksi on Valkosen mukaan pitkä ja vaikea projekti. Hakkuissa poistetaan osa puustosta poimintahakkuin tai pienaukkohakkuulla. Puuston tulee olla tervettä. 30 vuoden ajalta kertyneet tutkimustulokset kertovat kuitenkin muun muassa sen, ettei jatkuvan kasvatuksen hakkuita pidä tehdä kuusikoissa pienillä metsäkoneilla. Moni metsänomistaja havahtuu suunnittelemaan jatkuvaa kasvatusta päätehakkuuikäiseen, tasaikäiseen ja tasarakenteisiin kuusikkoon, jonka avohakkuu halutaan välttää. Valopuulajit ja juurikääpä erityishuomioon Pitkän ja vaikean siirtymävaiheen lisäksi jatkuvan kasvatuksen kuusikoiden kynnyskysymyksinä ovat valopuulajien uudistuminen ja juurikääpä. VALTTERI SKYTTÄ HYÖTYYKÖ LUONTO. Vaikka metsän tuulituhoriski on jatkuvassa kasvatuksessa todennäköisesti pitkällä aikavälillä pienempi kuin avohakkuualueiden reunoilla, tuulituhojen vaara on erityisen suuri kerralla voimakkaasti harvennetussa jatkuvan kasvatuksen kuusikossa. Eivät männiköitä, eivätkä suometsiä eli turvemailla kasvavia puustoja. Menetelmä hyödyttää myös mustikkaa, joka on oleellinen kasvi metsän ravintoketjuissa. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9355_.indd 29 9355_.indd 29 7.5.2022 0.34 7.5.2022 0.34. Jatkuvassa kasvatuksen hakkuissa näihin metsän ominaisuuksiin on kiinnitettävä yhtä lailla huomiota kuin avohakkuissa
Metsän monimuotoisuus ei perustu yksittäisen metsikön puulajien määrään, vaan siihen, että Nämä yhden puulajin metsät ovat siis keskenään hyvin erilaisia ja osaltaan lisäävät luonnon monimuotoisuutta Kylmät kasvupaikat Jos aloitamme pohjoisesta, vastassa on suurin yhden puulajin metsä, tunturikoivikko. Toipumisen estivät porot, jotka söivät vesat sitä mukaa kuin puut niitä lykkäsivät. Metsät ovat siis usein luontaisesti puustoltaan yksilajisia ja niiden muuttaminen väkisin olisi luonnon väärentämistä ja usein mahdotontakin. METSÄSTÄ 13.5.2022 30 Metsälehti.fi SEPPO VUOKKO, TEKSTI JORMA PEIPONEN, KUVAT E uroopan unionin suojeluohjelmissa on määritelty ihannemetsä, jossa olisi kolme valtapuulajia, kutakin vähintään 20 prosenttia runkoluvusta. Tunturikoivikot muodostavat kangasmetsiä vastaavan tyyppisarjan karuimmista jäkälävaltaisista kitukoivikoista reheviin lehtoihin. Niukkaravinteisilla, kuivilla, märillä tai hyvin kylmillä kasvupaikoilla menestyy usein vain yksi puulaji: sellainen, joka on sopeutunut niihin oloihin. Onko se mahdollista – ja onko se edes luonnonmukaista. Tunturimittarin toukat tuhosivat 1960-luvulla 5 000 neliökilometriä tunturikoivikoita. Syynä vaaranlakien kuusivaltaisuuteen on kostea ilmasto. Kesällä sumupilvet pitävät vaarojen laet kosYhden puulajin metsät – luonnon monokulttuurit Monimuotoisuuden nimissä vaaditaan, että metsiä pitäisi kasvattaa usean puun sekametsinä. Rungot ovat lyhytikäisiä, mutta vesomiskyky hyvä. Tosin metsä on rikkonainen kuin Uuno Turhapuron verkkopaita: koivikkoon läpiä tekevät niin puuttomat kerot kuin alavammat mäntyä ja kuusta kasvavat metsämaat. Metsän koko kasvipeite, myös puulajisto, määräytyy kasvupaikan ominaisuuksien – siis maaperän rakenteen, ravinteisuuden ja kosteuden sekä ilmaston – mukaan. Tunturikoivikoissa on toteutunut se, mitä monokulttuurien uhkana aina muistetaan mainita: suurtuho. Suomen metsätalouden arvostelussa toistuu väite yhden puulajin puupelloista. Tunturikoivu on kylmään ja lyhyeen kasvukauteen sopeutunut hieskoivun alalaji, jossa on hitunen vaivaiskoivun verta. Kuinka realistisia – ja ennen muuta, kuinka luonnon mukaisia vaatimukset ovat. ”Metsä on erilaisten kasvupaikkojen ja erilaisten metsiköiden mosaiikki.” 9356_.indd 30 9356_.indd 30 7.5.2022 0.36 7.5.2022 0.36. Syytös on perusteeton, sillä tavoitteena on useimmiten sekametsä. Kuusen voimakas varjostus kukistaa muut puulajit, vaikka niitä nuoressa metsässä olisikin. Näitä metsiä pitäisi sitten vielä hoitaa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Etelämpänä hiihtäjiä ilahduttavat vaaranlakien kuusikot – tai oikeastaan kuusten ympärille omituisiin muotoihin kiteytynyt tonnien painoinen lumivaippa, tykky
Myös muualla Pohjoismaissa sekä Baltiassa, Saksassa ja Puolassa on laajoja hiekkaja sorakankaita, joilla ainoa hyvin menestyvä puulaji on mänty. Meillä tällainen vahva kilpailija on kuusi, joka hyvillä kasvupaikoilla omalla varjostuksellaan tukahduttaa muut puut. Puustoiset suot Soillakin puiden menestys riippuu maaperän (turpeen) kasvuoloista, ravinteisuudesta, veden korkeudesta ja laadusta. Näiden kuusikoiden voimaperäinen uudistaminen – avohakkuu ja syväauraus – käynnistivät ensimmäisen todellisen metsäsodan, joka johti luonnonsuojelijoiden ja metsäalan toimijoiden välirikkoon ja keskusteluyhteyden katkeamiseen 1970-luvulla. Valtaosa Lapin kuusikoista on kuitenkin kehittynyt toisella tavalla. Karuimmilla rahkasoilla mäntykin jää kitukasvuiseksi, mutta kasvaa kohosuon reunan Äärimmäisen kuivilla ja karuilla hiekkakankailla metsät ovat jäkäläisiä männiköitä. Näin syntyivät ”itsemurhakuusikot”, kitukasvuiset paksusammalkuusikot, Nimitys liioitteli, mutta ei ollut aivan perätön. Tällaiset metsät voivat siis nuorina olla monilajisia sekametsiä, mutta muuttuvat vanhetessaan liki puhtaiksi kuusikoiksi. Jos turvekerros on ohut tai ilmava, ja ravinteitakin hiukan runsaammin, kasvavat männyt tukkipuun mittoihinkin. Nevakorvet muistuttavat usein rahkarämeitä siinä, että puut jäävät pieniksi, mutta laji on tällä kertaa hieskoivu. Kuusen ylivalta Joskus jonkun puulajin vahva kasvu johtaa yhden puulajin metsiin. Silloinkin valtapuita voi olla vain yksi kuten rantojen ja lähteikköjen tervaleppäkorvissa. Syynä on vettä läpäisevä hiekka ja sora, josta vesi on huuhtonut ravinteet vähiin. Auraus oli ruman näköistä, mutta muutti maaperän kasvuoloja niin, että auratuilla alueilla menestyivät myös mänty ja koivut. Kuusikkoisilla selännemailla maaperä on hienojakoista moreenia. Avohakkuu ja syväauraus luovat hyvät edellytykset puun kasvulle, opetti Erkki Lähde 1960-luvulla – vasta myöhemmin hänestä tuli jatkuvan kasvatuksen apostoli. Tykkykuusikot ovat eräänlainen, vaikkakin hyvin niukkalajinen, vastine eteläisten vuoristojen pilvimetsille. METSÄSTÄ 13.5.2022 Metsälehti.fi 31 ”Metsät ovat usein luontaisesti puustoltaan yksilajisia.” teina, ja talvella sama kosteus synnyttää puita ruhjovan tykyn. Puulaji vaihtelee kasvuolosuhteitten mukaan. Kuivat ja karut kasvupaikat 9 000 vuotta sitten, ennen Vuoksen ja Kymijoen syntyä, ihminen saattoi kävellä kuivaa mäntykangasta Parikkalasta Lahteen jalkojaan kastamatta. Paksu sammalja kunttakerros pitivät maaperän kylmänä. 9356_.indd 31 9356_.indd 31 7.5.2022 0.36 7.5.2022 0.36. Parhaimmillaan korvet ovat monilajisia ja reheviä. Puronvarsien ja soiden korpireunuksissa kuuset kasvavat hyvinkin kookkaiksi. Vain kuusi menestyy siinä kohtuullisesti, mutta sekin kasvaa ja uudistuu hyvin hitaasti. Samanlaisia kymmeniä kilometrejä pitkiä yhtenäisiä männiköitä on toisella Salpausselällä, Pohjankankaalla ja muilla jäänreunamuodostumilla ja harjujaksoilla. Kaikkein karuimmilla tuulen lajittelemilla hiekkadyyneillä metsän pohjat hohtavat valkeana jäkälistä, kun varpujakin on vähän. Niin käy Etelä-Suomessa tuoreilla ja lehtomaisilla kasvupaikoilla, kun puuston ikä ylittää sadan vuoden rajan. Pohjois-Suomessakin voi purolaaksoissa olla niin reheviä ja suojaisia kasvupaikkoja, että kuusi pystyy syrjäyttämään muut puut. Jos vesi on liikkuvaa tai tulvii vain ajoittain turpeen päälle, syntyy korpia. Niukkaravinteisilla soilla, joilla vesi ei juuri liiku, puuston muodostaa yleensä mänty (rämeet), joskus kuusi (Lapin rääseikkökorvet). Karuimmilla rahkarämeillä männyt ovat hyvin harvassa ja jäävät kitukasvuisiksi muutaman metrin korkuisiksi käkkäröiksi. Veden kyllästämässä maassa hapettomuus hidastaa ravinnekiertoa ja hajotustoimintaa niin, että maan pinnalle kertyy paksu tiivis kuntta, johon ravinteet sitoutuvat
Viiksitimalin ruoansulatuselimistö jopa sopeutuu sulattamaan yksipuolista siemenravintoa. Kesällä ne syövät erilaisia hyönteisiä ja muita pikkueläimiä; poikasten ravinnossa surviaissääskillä on tärkeä rooli. Viiksitimaleita on rengastettu Suomessa noin 3600 yksilöä. Viiksitimalin päälevinneisyysaluetta ovat Aasian vuoristot aina Kiinaan asti. 9374_.indd 32 9374_.indd 32 7.5.2022 0.38 7.5.2022 0.38. Euroopassa niitä tavattiin 1950-luvulle asti vain Alankomaiden ja Brittein saarten laajoista järviruokokasvustoista. Vuonna 1992 partatiaisesta luovuttiin ja linnulle annettiin eksoottinen nimi viiksitimali. Viiksitimalinaaras on tasaisen punaruskea, eikä sen päässä ole komeita ”viiksiä”. PILKKEET 13.5.2022 32 Metsälehti.fi HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT VIIKSITIMALI tunnettiin ennen Suomessa partatiaisena. LUONNOSTA Viiksitimalin siivet ovat lyhyet ja pienet. Syksyllä niiden lihasmahan seinämät paksuuntuvat, ja mahan sisäpinnalle syntyy keratiiniharjanteita, jotka yhdessä jauhinkivien kansETELÄN LINTU KOTIUTUI SUOMEEN Viiksitimali ristittiin uudestaan samaan aikaan, kun se yleistyi maassamme. Viiksitimali ei edes ole sukua tiaisille, eikä sillä ole lähisukulaisia Euroopan linnustossa. Jonkin verran niiden on nähty ruokailevan myös osmankäämeillä. Timalit elävät piilottelevaa elämää ruovikoissa ja niitä näkee harvoin, mutta elinpaikoilta kuulee helposti niiden tunnusomaisia ”ping”-yhteysääniä. Komeisiin ”viiksiin” ja pitkään pyrstöön viittaa lajin tieteellinen nimi Panurus biarmicus . Sen lähimmät sukulaiset lentelevät Aasian ja Afrikan trooppisilla alueilla. Pitkän matkan lentoon ne tosin soveltuvat melko huonosti. Nimi oli suora käännös englannista ja siksi huono näinkin eksoottiselle pikkulinnulle. Järviruoko ja viiksitimali elävätkin erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Muuten viiksitimali on kauniin punaruskea. Aika lyhytikäinen lintu siis. Talvella niiden ravinto sisältää melkein yksinomaan järviruon siemeniä. Tällaisilla siivillä voi helposti lennellä tiheässä järviruokokasvustossa. Uroksella on toki harmaa pää ja selässä mustavalkeat juovat. Timalit nimittäin elävät ruovikkoviidakoissaan ympäri vuoden. Rengastusten avulla viiksitimalin korkeimmaksi iäksi on varmistunut 3 vuotta, 2 kuukautta ja 26 vuorokautta
Seuraavassa vaiheessa ne siirtyivät sisämaahan. Kuivakin ulostepökäle houkuttelee tuoksullaan lukuisia hyönteisiä paikalle. Kun kroppaa on vahvistettu kunnon liha-aterialla, voi siirtyä seksiin. Ahvenanmaan Lemlandissa rengastettiin Suomen ensimmäinen viiksitimali vuonna 1984. Levinneisyyden pohjoisraja kulkee tätä nykyä sisämaassa Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Varsin nopeasti timalit valloittivat Ahvenanmaan ja rannikkojen laajat ruovikot Suomenlahden ja Pohjanlahden perukoille asti. Kaikkia munia ei kannata sijoittaa yhteen lantakasaan. Naaras siirtää siittiöt säiliöihin, johon mahtuu useammankin koiraan anti. Koiraat ovat karvaisempia ja eturaajoja peittää suorastaan tiheä keltainen turkki. Kuvan kärpäset ovat kaikki naaraita. Kun toukka on kylliksi syönyt, se poistuu lantakasasta ja kaivautuu maahan, mihin se koteloituu. Lantakärpänen on yleinen Euraasian viileissä ja lauhkeissa osissa, ja sama laji elää myös Amerikan puolella, mahdollisesti ammoin karjakuljetusten tuomana. Suomen valloitus 90-luvulla Suomen ensimmäinen viiksitimali havaittiin Helsingissä vuonna 1949. Usein lantapaakut ovat niin pieniä, ettei siinä suuri toukkajoukko voisi elääkään. Lapin lumiset ja kylmät talvet estävät sen leviämisen enää pohjoisemmaksi. Tehokas lisääntymään Viiksitimalit kätkevät kuppimaisen pesänsä ruovikon sisään. Näin ylläpidämme julkis ta metsävaratietoa, joka on maksutta jokaisen metsänomis tajan käytettävissä Metsään.fipalvelussa. Jos muita ei ole tarjolla, lajitoverikin käy. Ensimmäinen pesä löytyi Sauvosta vuonna 1987. Laboratorioiden lantakärpäsille proteiinipaukku tulee toisesta kasvatusastiasta, jossa varttuu perinnöllisyystieteen klassikkomalleja banaanikärpäsiä. Lue verkkosivuillamme, kuinka hyödyt Metsään.fipalvelusta. Suuri osa tiedosta on kertynyt, kun sitä on kasvatettu laboratorioissa koe-eläimenä. Siitä niitä riittää sitten usean viikonkin ajan munien hedelmöittämiseen. Todellinen ryntäys tapahtui vuonna 1990 – havaintoja timaleista kertyi tuolloin 190. Tällöin ne voivat lentää satojakin kilometrejä. Ennen kuin sukupuolihalut heräävät, nuoren lantakärpäsen on saatava kunnon proteiiniannos. Seuraavia timaleita saatiinkin sitten odottaa aina 1980-luvulle asti. Etelä-Suomen sisämaassa sitä vastoin on vielä laajoja alueita, joiden järviruokokasvustoihin mahtuu pesimään runsaasti eksoottisia etelän lintuja. Kesän aikana timalipari hoitaa lentoon jopa 3–4 poikuetta. Sitä paitsi lannassakin toukkia vaanivat vielä monet pedot, loiset ja taudit. Alkukesän poikasetkin voivat vielä pesiä syyskesällä, joten syksyn koittaessa ruovikossa tulee ahdasta. Osa linnuista nousee korkealle ruovikon ylle ja lähtee pikkuparvena vaeltamaan etsien itselleen uusia pesimäruovikoita. Nykyisenlaisissa leudoissa ja lumettomissa talvioloissa ne kyllä pärjäävät ja levittäytyvät uusille elinalueille. Munat täytyy siis jakaa moneen koriin. Naaraat tulevat lantapaakulle muniakseen, koiraat naaraita etsimään. Jo vuonna 1998 arvioitiin viiksitimalikannaksemme 50–300 paria ja vuoteen 2015 parimäärä kasvoi jo 500–1 000 pariin. Jälkipolven etua tavoittelevat myös kärpäset, niin harmaatakit kuin keltaiset lantakärpäsetkin. ”Viiksitimaleiden elämässäakilleenkantapää on talvi.” Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. sa silppuavat siemenet helposti sulavaan muotoon. Pesinytkin viiksitimali on ainakin Hollolassa. Viiksitimaleiden elämässä akilleenkantapää on talvi: kovista pakkasista ne eivät oikein selviä. Yhdestä parista syntyy siten kesän aikana jopa kymmenien lintujen timaliparvi. Lämpimämmissä oloissa sukupolvia voi olla kaksi tai kolmekin kesässä, mutta pohjoisimmissa osissa ehtii kehittyä vain yksi sukupolvi. Aikuinen lantakärpänen on peto, joka saalistaa toisia kärpäsiä. UUTISET 13.5.2022 Metsälehti.fi 33 MINKÄÄN eläimen ruoansulatus ei ole täydellistä: ulosteessa on vielä ravintoaineita ja energiaa niin paljon, että siitä pitää jopa kilpailla. Kuvassa ulostepötköä yrittää kaivaa maahan toukkiensa ravinnoksi sittäinen. Lantakärpästä on tutkittu paljon. Hei, me lennetään! Metsiä ilmakuvataan ja laserkeilataan tänä vuonna noin kolmen miljoonan hehtaarin alalla eri puolilla Suomea. Lantakärpänen ei aikuisena syö lantaa. KERRAN SYÖTYKIN ON VIELÄ RAVINTOA METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. metsakeskus.fi 9374_.indd 33 9374_.indd 33 7.5.2022 0.38 7.5.2022 0.38. Viimeisten parin kolmen vuosikymmenen aikana viiksitimali on vallannut eteläisen Suomen
Alamme johtavana toimijana ja vastuullisuuden edelläkävijänä olemme allekirjoittaneet YK:n 1,5 asteen ilmastositoumuksen. Saippua liuottaa toukkia suojaavaa pintavahakerrosta ja häiritsee niiden ruuansulatusmekanismeja. Olemme sitoutuneet ilmastopositiiviseen metsätalouteen ja monimuotoisuuden lisäämiseen metsiemme elinvoimaisuuden turvaamiseksi, kun hankimme kestävästi puuraaka-ainetta UPM:n tuotantolaitoksille. Olen itsekin nuorena osallistunut virustautiin kuolleiden toukkien keruuseen, joista eristettyä viruspreparaattia kehitettiin 1960-luvulla Suomen oloihin. PILKKEET 13.5.2022 34 Metsälehti.fi LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS PALVELUKSEEN HALUTAAN “Sain torjuttua alkavan mäntypistiäistuhon ruiskuttamalla männyntaimien neulasiin ruuanlaitossa käytettävää etikkaa. Etikan tehovaikutus voi mahdollisesti perustua osin samoihin mekanismeihin. UPM Biofore – Beyond fossils. Onneksi mäntypistiäisen toukat harvemmin aiheuttavat puiden kuolemaa, joskin kasvunmenetystä ja kosmeettista haittaa toukat toki aiheuttavat. Yhtiössämme työskentelee noin 17 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 9,8 miljardia euroa. Lukijaa kiinnostivat keinot torjua mäntypistiäistä. SEPPO VUOKKO Tämä kanto kummastutti lukijaa. Metsäasiakasvastaavana palvelet metsänomistaja-asiakkaita sekä puukaupallisissa että metsäpalveluiden myyntiin liittyvissä tehtävissä. Etikasta apu mäntypistiäisiä vastaan. Kukahan kaivoi ja mitä kaivaja kannosta halusi?” SAARISAVOTAN JÄLJILTÄ KYSEESSÄ ei ole tunnelityömaa, vaan palokärki on käynyt yhdellä ruokakomeroistaan. Sen sijaan laimennetun mäntysuopaliuoksen ruiskuttaminen toukkapesueisiin on toisinaan osoittautunut pienessä mittakaavassa toimivaksi torjuntakeinoksi pihamännyissä ja taimikoissa. monisärmiöviruksella ei ollut vaikutusta. Siinä kun ei niska rasitu. Havupuiden kantoja syövät muun muassa jymy-, ruskoja mustajäärän toukat sekä useiden kukkajäärien toukat. Tätä nykyä viruspreparaattia ei ole saatavilla kauppojen hyllyiltä Suomessa, mutta luontaisestikin virus käytännössä leviää ja laannuttaa tuhon useimmiten muutamassa vuodessa. www.upm.fi 9370_.indd 34 9370_.indd 34 7.5.2022 0.40 7.5.2022 0.40. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Pidämme asiakkaamme ja heidän metsänsä rikkaana ja rakkaana ajattomasti, vaivattomasti ja vastuullisesti. METSÄASIAKASVASTAAVIA useille eri paikkakunnille ympäri Suomea Tarjoamme uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoimme tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Fibres, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. W IK IM ED IA CO M M O N S Ilmasto-olojen lämmetessä ja tuhojen mahdollisesti voimistuessa laaja-alaisemmiksi, voi tilanne toki tulevaisuudessa muuttua. Kannon läpi tunnelit eivät yltäneet, vaan jokainen työmaa oli lopetettu ennen kuin se osui vastapuolelta aloitettuun tunnelinalkuun. HEIKKI NUORTEVA ERITYISASIANTUNTIJA, LUKE ”Muutama vuosi sitten kaadetun puun kantoon ilmestyi kevättalvella outo työmaa. Lehtipuiden kannoissa lajisto on toisenlainen, mutta yhtä lailla kelvollinen. Liuos oli tehokasta, ja kahdessa viikossa toukkien kuolleisuus oli jopa yli 90 prosenttia. Etikkaliuoksen torjuntavaikutuksista tai mahdollisesta haitallisuudesta itse männylle en toistaiseksi ole nähnyt tutkimustietoa. palokärki kiertelisi hakkuuaukkojen ja harvennettujen metsien kantoja koputtelemassa nimenomaan keväällä. Lahoavissa kannoissa elää toukkina lukuisia kovakuoriaisia, ja palokärkeä tietysti kiinnostavat kookkaimmat toukat. Onko mäntypistiäisiä vastaan kehitteillä uusia biologisia torjunta-aineita ja voisiko etikasta olla apua?” LUKIJA LÄNSI-SUOMESTA MIELENKIINTOINEN havainto. Kuin joku olisi yrittänyt kolmelta suunnalta kaivaa tunnelia kannon sisälle. Muihin eliöihin tällä ns. Edellytämme sinulta vähintään ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa (metsätalousinsinööri) sekä kykyä verkostoitua eri sidosryhmien kanssa. Me UPM Metsällä haluamme auttaa metsänomistajia tekemään parhaat ratkaisut metsienhoidossa ja puukaupassa. 1970-luvulta alkaen suomalaista viruspreparaattia ruiskutettiin mäntypistiäistuhoalueille laajemmin jopa lentokoneesta käsin. Keväällä lumi sulaa varhain kantojen ympäriltä, ja aurinko sulattaa kannon ennen kuin metsämaa on kauttaaltaan edes paljastunut lumen alta. Ainakin minusta tuntuu, että Kuka kaivoi tunnelia. Iso kasa lastuja levittäytyi työn jäljiltä kannon ympärille. Lue lisää ja hae tehtävää osoitteessa upm.fi/tyopaikat 22.05.2022 mennessä. Toisaalta etikalta tai saippualta maistuvien neulasten makukaan ei todennäköisesti kiehdo toukkia pidemmän päälle. Kesällä selviää helpommalla vaikkapa poimimalla latvukseen kipuavia muurahaisia rungolta. Ilmastonmuutosta hillitsevät tavoitteemme ja toimenpiteemme perustuvat tieteelliseen tutkimukseen. Tervetuloa joukkoomme! www.upmmetsa.fi Etsimme nyt joukkoomme lisää vastuullisia metsäalan ammattilaisia, joilla on aito halu palvella metsänomistajia ja olla rakentamassa fossiileista riippumatonta tulevaisuutta. Suomessa yleisen ruskomäntypistiäisen torjuntaan on aikoinaan jo ollut tuotannossa tehokas biologinen torjunta-aine
Kantohinta ei euromäärässä ole laskenut, vaan se on pysytellyt samalla tasolla 1980-luvulta 2020luvulle. SAMI KARPPINEN Perusteellinen polku metsäsijoittamiseen 80-LUVULLA puun hinta ratkaistiin MTK:n ja teollisuuden välillä neuvottelemalla. Tilojen hintakehitys maakunnittain ja institutionaalisten ostajien käyttäytyminen ovat hyödyllistä tietoa metsäomaisuuden kartuttamista suunnitteleville sekä alan ammattilaisille. Suomessa on isoja ja pieniä sahoja runsaasti, joten tukille on kysyntää. Westas on myös merkittävä biopolttoaineen toimittaja Länsi-Suomessa. Kuitupuun hinta lähentelee jo sellaista tasoa, että voi olla parempi antaa sen olla sitomassa hiiltä tai polttaa energiaksi. Siten, että metsänomistajat tekevät leimikoita ja tarjoa vat niitä noilla hinnoilla, ja jos hinta ei kelpaa niin puut jäävät pystyyn. Kuulut tiimiin, jonka puunkorjuusta ja kaukokuljetuksesta vastaa alueen korjuuja kuljetusesimies. Konsernin hallinto-, myyntija puunhankintaorganisaatiot sijaitsevat Koskella. MAA LISK UUTA • NUM ERO 2/20 22 • 12,00 € WWW .MET SALE HTI.F I M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 02 2 TE EM A : PU U TA LII TE RII N 9224_.i ndd 1 9224_.i ndd 1 14.3.20 22 15.55 14.3.20 22 15.55 OSOITTEELLINEN LISÄJAKELU 10 000 kappaletta metsänomistajille KEIHÄ S VAIHT UI RAIVU RIIN ROTST OP 30 vuotta juurikä ävän torjunt aa UUSI METSÄ ISTUTU STA ETELÄ SSÄ JA LAPISS A 15 kysym ystä sahan huollos ta Nissan Qashqa i onnistu nut katuma asturi INFLA ATIO SYÖ HINNA NKOROT UKSET NÄIN SELVIT ÄT KASVU PAIKK ATYYPI N KANTO KÄSIT TELYY N MUUT OKSIA ›› Antti Ruuska nen keskitt yy nyt metsiin ja koneyr ittämis een 29. Liljeroos tiivistää kirjan lopussa ohjeet metsän ostajalle kymmeneen kohtaan, mutta toteaa samalla itsekin, että ohjeet ovat aika vaativat. Samalla aikavälillä elinkustannusindeksi on kaksinkertaistunut ja palkat vielä enemmän. Nykyisillä kantohinnoilla metsänomistajan kate jää niin pieneksi, että myynti ei kannata. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Maailmantalouden suhdanteet otettiin huomioon. Miten tämä onnistuu. Siis päätehakkuulla kuution tulee maksaa 30 ja harvennushakkuulla 24 euroa. kesäkuuta / Aineistopäivä 24.5. 42 EUROA. Alkoivat vapaat markkinat. Vuonna 2021 yhtiöiden voitot olivat yli 100 euroa kuutiometrille. HUHT IKUUT A • NUME RO 3/202 2 • 12.00 € WWW .METS ALEHT I.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 2 TE EM A : U U SI M ET SÄ 9304_.ind d 1 9304_.ind d 1 26.4.2022 15.01 26.4.2022 15.01 Ota yhteyttä mediamyyntiin: p.029 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi HANNU LILJEROOS: METSÄSIJOITTAJAN KIRJA. Hyvästä metsätilasta voi olla järkevää maksaa kovakin hinta, huonoa ei ehkä kannata huolia mistään hinnasta. Sama on jatkunut nyt yli kolmekymmentä vuotta. 90-luvun alun talouden romahdus romahdutti myös puun hinnat, ja yhteiset hintasuositussopimukset kiellettiin. Konsernin liikevaihto on noin 160 miljoona euroa ja konserni työllistää yli 160 henkeä. Oma metsäosasto hankkii puuta vuosittain 1,3 miljoona kuutiota. lukijoita 221 000 (KMT/2021) Westas Groupin sahat Koskella ja Porin Pihlavassa tuottavat yhteensä 450 000 m 3 kuusija mäntysahatavaraa vuodessa, josta viennin osuus on lähes 85 %. Metsäsijoittajan kirjan lukemisen myötä polku metsätilan hankintaan on kevyempi kulkea ja pahimmat harha-askeleet mahdollista välttää. Syksyllä tuli puun hintasuositustaulukko, jossa hintaan vaikuttivat eri leimikkotekijät, kuten leimikon koko, hakkuutapa ja lähtevän puuston määrä. M E T S Ä N H O I TA J A Hannu Liljeroos on seurannut aktiivisesti metsätilamarkkinoita jo usealla vuosikymmenellä. 352 SIVUA. HINTA N. Hankinta-alue: Eura, Säkylä, Köyliö ja osin Kokemäki Edellytämme hakijoilta metsäalan koulutusta (insinööri AMK tai MMM) sekä aiempaa kokemusta puun ostoja korjuutehtävistä. Siinä eivät ratkaisseet sellun tai paperin maailmanmarkkinahinnat vaan tarjonnan ja kysynnän laki. EERO ALARAASAKKA METSÄTALOUSINSINÖÖRI, II Kuitupuun hinta kohdalleen Akkusahat esittelyssä ›› Puukaupan näkymät ›› Taimikonhoitovinkit etämetsänomistajille ›› Mitä metsämaa maksaa. Tapio Palvelut on Metsälehden kustantaja. Metsäsijoittajan kirjan 2. Vaikka metsää ei hankkisi yksinomaan sijoitustarkoituksessa, on metsätilan ostajan tärkeää ymmärtää alan perusteet. Ei leimikkoa ole pakko myydä, jos hinta ei tyydytä. Metsään sijoittamista on erittäin vaikea aloittaa, ellei ole perehtynyt siihen, miten metsätilojen ja puuston arvo määräytyvät. Tiedämme, että tuollaiset hinnat eivät ole realismia, mutta kuitupuun hintatason nostaminen kympillä on jo sitä. Tukin hinta on kehittynyt paremmin kilpailluilla markkinoilla. Havukuidun kantohinnan vertailu 80 -luvun hintatasoon antaisi silloisen hintatason mukaan tämän päivän hinnaksi noin 38 euroa päätehakkuulla ja 32 euroa harvennushakkuulla. Kokeneemmille metsäsijoittajille ja metsänomistajille kirja tarjoaa paketoituna tuoretta tietoa metsätilamarkkinoiden kehityksestä. Sellun hinta saattoi nousta kovastikin, mutta puun pystyhinta saattoi laskea, koska tarjontaa oli runsaasti. PILKKEET 13.5.2022 Metsälehti.fi 35 KIRJAT LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN NUMERO 10 Ilmestyy 10. Kansantalouden kannalta toki kuitupuusta pitää polttamisen sijaan tehdä pitemmälle jalostettuja tuotteita ja saada tuottoa koko kansantalouteen. Kympin noston jälkeen jää voittoa vielä 90 euroa. Mielipidepalstalle eivät mahdu kaikki perustelut, joten teen yksinkertaisen laskelman. uudistetussa painoksessa hän tarjoilee monipuolisen kokemuksensa viime vuoteen saakka päivitettynä lukijoiden hyödynnettäväksi. Nyt on jo aika korjata kuitupuun hinta lähemmäs oikeaa tasoa. Liljeroos kertoo seikkaperäisesti, mitkä tekijät metsää mielivän on huomioitava. Haemme metsäosastolle PUUKAUPAN AMMATTILAISTA Tehtäväsi on vastata oman alueesi raaka-ainehankinnasta. Kuten Liljeroos kirjan alkusanoissa toteaa, ”metsä on sijoituksena aivan poikkeuksellinen.” Metsäsijoittajan kirja onkin huolellisen lukemisen arvoinen etenkin kaikille ensimmäisen metsätilansa ostoa suunnitteleville. TAPIO PALVELUT 2021. KLAP IKON E KÄYN TIIN VAIK UTTA JA ”Hyvä stä kanna ttaa maks aa” ITSE TEHT Y TRAK TORIS TA METS ÄKON E 19 kysym ystä energ iapuust a Teger a 9180 vaime ntava t työkä sineet HIRV I KANT A EDEL LEEN LASK USSA SOTA HEIJA STUU PUUK AUPP AAN ›› Monto silla on alkan ut vuode n kiireis in aika 18. Sovit joukkoomme, mikäli olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, kehittämishaluinen ja ripeä otteissasi. Jätä hakemuksesi palkkatoiveineen sähköpostitse viimeistään 25.5.2022 mennessä osoitteella juha.maki@westas.fi Lisätietoja tehtävästä: Metsäjohtaja Juha Mäki 044 744 0129 tai juha.maki@westas.fi westas.fi 9370_.indd 35 9370_.indd 35 7.5.2022 0.40 7.5.2022 0.40
029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on moderni kahdeksan kunnan alueella, eteläisessä Keski-Suomessa toimiva metsänomistajien edunvalvoja. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna Valoisalla mäntykankaalla ja hiekkarantatontilla sijaitseva talviasuttava loma-asunto Ala-Kieluulla. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Valmis kokonaisuus tasokkaaseen lomailuun tai etätyöhön. Kohdetta esitellään 14.5.2022 klo 11.0013.00. Pääasiassa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita. Tontilla v. Lisätietoja työstä antaa: Mikko-Joonas Kuuminainen, p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Määräala, metsämaan pa noin 37 ha. Hintanäkemys 191.000 €. Harrastemetsää omasta takaa. Hintanäkemys 210.000 €. 125 km, Hämeenlinnasta n. Työ alkaa sopimuksen mukaan, mutta viimeistään elokuussa 2022. 2061 m 2 . €. 200 000 ha. Tutustu tehtävään ja hae työpaikkaa osoitteessa jobs.toitasuomesta.fi Hakuaika päättyy 20.5.2022. Pihapiiri ja rakennukset merkitty kaavaan kulttuurihist. peltoa n. 6,8 ha. vuosikerta. Talouskeskus mahd. Hp. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Petri Takalo 0400 340063, petri.takalo@mhy.fi sekä myyntipäällikkö Henri Mommo 044 7359262, henri.mommo@mhy.fi Lisätietoja meistä: www.paijannemhy.fi MHY Päijänne MHY Päijänne 2 x 160_95 3.5.2022 12.13 Sivu 1 9359_.indd 36 9359_.indd 36 7.5.2022 0.42 7.5.2022 0.42. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. V. Rantametsätila, joka koostuu 2 eri palstasta. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. TARJOUKSET 22.5.2022 klo 16 mennessä, veijo. 1921 valmistunut hirsinen as.rakennus ja muita rakennuksia. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tarjoamme sinulle monipuolisen työtehtävän mielenkiintoisessa yhdistyksessä, hyvät työtilat ja työskentelyvälineet sekä mukavan työtäsi tukevan työyhteisön. Entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa. 2007 valmistunut asuinrak., rantasauna, varasto ja iso grillikota. Vapautuu nopeasti. Etäisyys Helsingistä n. Isommalla palstalla reilusti Vähä-Rapanen-järven rantaa ja kaavassa 2 rantarakennuspaikkaa. MAA/METSÄTILA, Kerimäki, Hälvä Kok.puusto noin 3300 m 3 , josta mäntytukkia noin 2200 m 3 . merkittävänä kohteena. Talouskeskuksessa v. Hp. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Hp. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 50 m. Tukioik. 2,5 ha, jolla hirsirunk. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. Sinulla on oltava soveltuva metsäalan koulutus. 6,85 ha, kok.puusto 1900 m 3 . 1945 ja var.rakennus. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 115.000 €. Metsänomistajajäseniämme on noin 4800, jotka omistavat metsää yhteensä n. Kasvupaikat reheviä, puustoisimmilla kuvioilla puuta yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2kehitysluokan taimikkoja. 029 432 a6114 Kauppak. Metsää n. Loma-asunto on varustettu mukavuuksin; lattialämmitys, WC, ilmalämpöpumppu, takka ja etäohjattava lämmitysjärjestelmä sekä murtohälytysjärjestelmä. Hp. Hp. Kokonaispuusto n. Tie perille. TARJOUKSET 22.5.2022 klo 16 mennessä, veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. Sähköt lähellä. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. 2012 jälkeen peruskorj. myydä erikseen. MÖKKI, Punkaharju, Vaara Kiinteistö n. rintamamiestalo Hiukkajoella. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. mennessä sähköpostiin: www.metsalehti.fi/metsamaa MAAJA METSÄTILA, Kerimäki, Hälvä Määräala noin 14,6 ha. METSÄTILA, Hämeenlinna, Ahlajärvi. 334 m 3 ja maapohjat pääosin MT. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 38.000€ / tarjous viimeistään 15.5.2022. Kääntöympyrän vieressä pieni koppi, josta pienellä laitolla vaikka taukotupa/kyttikoppi. Palvelujen kasvavan kysynnän vuoksi haemme Jyväskylän tai Jämsän toimistolle METSÄOMAISUUDEN HALLINNAN ASIANTUNTIJAA Metsäomaisuuden hallinnan asiantuntijan työnkuvaan kuuluu metsäkiinteistöjen välitys, tila-arviointi, sukupolvenvaihdokset, perunkirjoitukset, perinnönjaot sekä muut metsäomaisuuden hallintaan liittyvät palvelut. 7000 m 3 , tukkia noin 47 %. Tila rajautuu myytävänä olevaan Lamminpää-kiinteistön määräalaan. 029 432 6108 Eero Sala p. Puruveden rantaviivaa n. 044 062 5802 eveliina.passilahti @kumeko.fi Hakemukset 27.5. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Puruveden rantaviivaa 100 m ja yksi RA-rak.paikka sekä paikka saunalle. LKVja AKA-tutkinnot luetaan ehdottomasti eduksesi. Myynnissä myös viereinen Lamminrannan kiinteistö. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 1926. Kohteessa 4 RA rantarak.paikkaa. Palkkaus sopimuksen mukaan. 170.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä. Lisäksi pihasauna rv. Tilaa isommallekin perheelle. RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. 9,27 ha. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. 50 km ja Tampereelta n. 25 km, Lahdesta n. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 33 ja liikevaihtomme on noin 11 milj. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Tehtävässä menestyminen edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja, kykyä oppia ja ylläpitää osaamista sekä halua saavuttaa asetetut tavoitteet. laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. mökki n. Hp. Kuusivaltainen kok.puusto n. Kokonaispuusto n. Hp. 85 km. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Heinola 27,3 ha. 480 m ja kolme RA-rakennuspaikkaa. perustettu 1933 13.5.2022 36 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN HAEMME HANKINTAESIMIESTÄ Tutustu lisää www.kumeko.fi vakituiseen työsuhteeseen Pirkanmaan alueelle Monipuolisen työnkuvan Nuorekkaan ja iloisen työporukan Hyvän työterveyden Liikuntaedun Valoisat ja modernit toimistotilat TARJOAMME: Työtehtäviisi kuuluu puun ostoa ja korjuun koordinointia. Omaisuudenhallinnan asiantuntijana toimit metsänomistajien neuvonantajana metsänomistukseen ja omistusjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Tupa avointa tilaa, osittain ylös asti, keskellä hella/leivinuuni, seinissä näkyvillä vanhoja pystyhirsiä. 29.000 €. Tuotamme metsänomistajille lisäarvoa tarjoamalla heille kattavat metsätalouden palvelut. 30.000 €. Tupaa kiertävällä parvella on tilaa oleskella ja yöpyä. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. 60 m 2 , rv. 198.000€ / tarjous viimeistään 8.5.2022. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan
Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . PILKKEET 13.5.2022 Metsälehti.fi 37 METSÄRISTIKKO 9 METSÄRISTIKKO 6, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄRISTIKKO 9 9359_.indd 37 9359_.indd 37 7.5.2022 0.42 7.5.2022 0.42. tai p. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 27.5.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. PALKINNOT metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Raija Halmetoja, Helsinki, Pekka Jukkala, Karstula ja Riitta Rönkkö, Espoo. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
Sen jälkeen menin ammattiopistoon opiskelemaan metsuriksi ja lopulta suoritin metsämestarin tutkinnon.” Työnantaja kehuu Tissarin hyvää työnjälkeä. Metsurin hommat tukevat kirjoittamista muutenkin kuin taloudellisesti. ”Käytän vaihtoehtoista historiaa peilaamaan nykymaailmaa.” Tissarissa itsessäänkin on monta ulottuvuutta. Metsämestarin tutkinnon suorittaneen Tissarin työnantaja on viime vuodet ollut Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala. Venäjän taito vei metsätöihin Kyllä, hän on myös ihan oikea metsuri. Lopputulemana on kertomus siitä, kuinka tekoälyn hallitseman Neuvostoliiton lopulta käy. Lukion jälkeen opinpolku vei miehen teoreettisen filosofian pariin Helsingin yliopistoon, ja perusta kirjailijaksi alkoi rakentua. ”Metsätöihin menin alkujaan, koska osasin venäjää. 13.5.2022 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN KUKA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI RIIKKA HURRI, KUVA JOENSUULAISEN Sami Tissarin esikoisteos Krysa on kevään aikana kerännyt kritikoiden kehuja niin maakuntien kuin valtakunnankin medioissa. Muodostuva kuva on synkkä, silti tarkka kerronta on välillä hersyvän hauskaa. Esikoiskirjalija Sami Tissari yhdistää elämässään kaksi maailmaa: kirjallisuuden ja metsän. Kirjoitan yleensä tunnin, kaksi päivässä. Kommunistia hänestä ei tosin tullut, vaan auktoriteettikammoisesta teinistä kasvoi anarkisti. ”Lopullisesti päätin ryhtyä kirjailijaksi 2016, kun nuorin lapseni täytti 12 vuotta.” Miehestä välittyy lukeneisuuden tuoma sivistys. Vanhemmat metsurit opettivat työn perusteet.” Metsäoppia mies hankki ”latvasta tyvelle” -menetelmällä. Kustantajan esitteen mukaan hän on pohjoiskarjalainen metsuri, filosofi ja kommunistisen kotikasvatuksen saanut vapaa-ajattelija. ”Kuten Søren Kierkegaard aikanaan totesi, kun ruumis on liikkeessä, sielu on vapaa.” Mystinen metsätyömies Esikoiskirjailija Sami Tissari kypsyttelee tekstejään raivaussahatessaan. Eikä metsänhoitoyhdistyksessä tarvitse kantaa huolta, että kirjailijan uran urkeneminen saisi miehen jättämään metsähommat. SAMI TISSARI syntynyt 1971 asuu Joensuussa opiskellut teoreettista filosofiaa suorittanut metsämestaritutkinnon työskentelee metsurina Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa esikoisteos Krysa (Aura&Co) julkaistu tänä vuonna avopuoliso ja neljä lasta, joista kolme täysi-ikäistä 9360_.indd 38 9360_.indd 38 7.5.2022 0.44 7.5.2022 0.44. ”Suoritin ensin metsätieteen perusopintoja avoimessa yliopistossa. Siinä ajassa syntyy parin liuskan verran tekstiä.” Tissari korostaa, että metsätöiden tekeminen edistää luovuutta. Pelkästään kirjoja kirjoittamalla elantonsa hankkii Suomessa vain kourallinen kirjailijoita. Ryhdyin työskentelemään venäläisen metsuriporukan mukana. Kiehtovan kummallinen kirja yhdistelee vaihtoehtoista historiaa ja science fictionia. ”Metsässä on aikaa kehitellä ajatuksia ja miettiä työn alla olevia tekstejä. Kuvausta varten metsurin tamineisiin sonnustanut kirjailija siteeraa filosofian ja maailmankirjallisuuden suuria nimiä notkeasti. Eikä hän ole ajatuksineen yksin. Kotiin tultua on sen jälkeen helppo siirtää valmiit ajatukset tekstiksi. Kehunsa Krysa on ansainnut
13.5.2022 Metsälehti.fi 39 PILKKEET NUORTEVA METSÄLEHTI 20 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Sprenger kuoli Lucian päivänä 1917. Ennallistaa pitää, mutta mitä se oikein tarkoittaa. Se rankaisee sekä metsänomistajia että itsenäistä sahateollisuutta” , Lintula totesi. Magnoliat on eräs vanhimmista nykypäiviin säilyneistä kukkivista kasviheimoista. Seuraava Metsälehti ilmestyy 27. Integraattiteollisuus on viime vuodet pitänyt määrätietoisesti muun muassa lisääntyvät puuntuonnin avulla kuitupuun ja hakkeen hinnan käyttöarvoonsa nähden varsin vaatimattomalla tasolla. Kuitupuulle lisää hintaa ”VUOSI 1872 oli varsinainen metsäteollisuuden start-up-vuosi. Mies asui pitkään Napolissa, kunnes hoitamansa puutarhan mittavat kasvikokoelmat tuhoutuivat Vesuviuksen purkautuessa 1906. Sprengerinmagnolian kukat ovat termogeenisiä eli lämpöä tuottavia. Ne ovat miljoonia vuosia sitten joutuneet kehittämään erityislaatuisen pölyttäjiä houkuttelevan strategiansa ennen kuin mehiläisiä tai perhosia oli vielä olemassakaan. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Liiton puheenjohtaja Paavo Lintula ennakoi puun kysynnän kasvavan, minkä hän toivoi näkyvän myös hinnassa. 9360_.indd 39 9360_.indd 39 7.5.2022 0.44 7.5.2022 0.44. Sprengerinmagnolian kukat tuottavat lämpöä. Puun kämmenenkokoiset valkosävyiset kukat tuoksuvat voimakkaasti ja houkuttelevat koleinakin päivinä lajille tyypillisiä pölyttäjähyönteisiä – kovakuoriaisia. Seuraavana vuonna Sprenger kutsuttiin Saksan keisari Vilhelm II:n ostaman Achilleionin palatsin hovipuutarhuriksi Korfun saarelle. Nimikkomagnoliaansa hän ei tiettävästi ehtinyt ennen kuolemaansa nähdä. Onnea hienoille juhliville tehtaille Kymi, Tervasaari, Seikku ja Verla!” UPM:n sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela Twitterissä 5.5. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 serbialaiset ja ranskalaiset vangitsivat harmittoman puutarhurin palatsin valtauksen yhteydessä ”saksalaisena vihollisena”. Kukkien pölytys ja siementuotanto onnistuvatkin mainiosti, vaikka tavanomaiset lentävät pölyttäjähyönteiset, kuten mehiläiset tai perhoset, eivät niitä talviuniltaan koskaan ehtisi edes nähdä. Erään tutkijaryhmän mittausten mukaan 15-senttisten kukkanuppujen sisälämpötila oli paikoin jopa yli viisi astetta ulkolämpötilaa korkeampi. ”Metsänomistajat odottavat korjauksia kuitupuun hintoihin. Itsestään lämpiävät magnoliankukat Parikymmenmetrinen sprengerinmagnolia kukkii keväällä näyttävästi. TOUKOKUUN 2002 Metsälehti kertoi Keski-Suomen metsänomistajaliiton terveisistä metsäteollisuudelle. ”Nähdä Napoli ja kuolla” Sprenger oli omien sanojensa mukaan täysin kuuro, mutta keskittyi harjaantuneen näköaistinsa avulla löytämään ja jalostamaan uusia kaunisrakenteisia kasvilajeja ja -lajikkeita. Kohonnut lämpötila myös edisti kukkien tuoksuaineiden synteesiä ja vapautumista ympäristöön. Hän nimesi puun lahjakkaan saksalaisen kasvitieteilijä Carl Ludwig Sprengerin kunniaksi. Puu kasvaa noin parikymmenmetriseksi, ja sitä viljellään koristepuuna ympäri Keski-Eurooppaa. Puulajin Magnolia sprengeri kuvasi tieteelle italialainen kasvitieteilijä Renato Pampanini vuonna 1915. Osa kuoriaisista saapuu kohmeisesti ryömien syömään kukkien siitepölyä, mutta kukat tuottavat kemiallisesti lämpöä kovakuoriaisten ruokahetkien ratoksi. Erään tiedon mukaan mies olisi sittemmin vapautettu, mutta Napoliin häntä ei enää päästetty. ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Vieläkö käytät paperista metsäsuunnitelmaa. Ei 40% Kyllä 60% GALLUP SITAATTI HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KIINAN jylhistä vuoristomaisemista on kotoisin puu, joka näyttävästi kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. i Onko metsätilallesi tiedossa jatkaja. toukokuuta. Neljä UPM:n tehdasta aloitti silloin ja lisäksi muiden yhtiöiden tehtaita. Hän kunnosti puutarhan kukoistavaksi ja suunnitteli lisäksi sillan, jota pitkin keisari pääsi näppärästi puutarhasta merenrantaan. Osa kukkiin hakeutuneista kovakuoriaisista pysytteli öisin terälehtensä sulkevien kukkanuppujen sisällä
125?/kk. 125?/kk. VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. (6990?) Rahoituksella alk. Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. Alumiinivanteet! 600 EFI EPS LED Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät ym. Tilausnro 11018 Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. 125?/kk. Finman 120 Finman 150 2890 . SH.13990. Rahoituksella alk. +tk Rahoituksella alk. Finman V-aura + 880. +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY PUUHAKKURI 150 3890 . 99?/kk. LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. SAA AJAA TIELLÄ! 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. 99?/kk. BOXI + 490. 159?/kk. 200 mm, 18-100 Hv, 540/720r/min, Hydraulisyöttö, Kapasiteetti 8-9 m2/h 3890 . 4x4 +tk 7890 . PUUHAKKURI 100 PIENNARMURSKAIN 220 Työteho 7500-19600 m2/h Leikkausleveys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg 3990 . SPECIAL EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 8890 . Tilausnro 11009 Alumiinivanteet! SH. Kaikki mallit 2-paikkaisia. 9361_.indd 40 9361_.indd 40 7.5.2022 0.46 7.5.2022 0.46. +tk Tilausnro 11017 Rahoituksella alk. 99?/kk. 8490. 2690 . TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 5990 . Tilausnro 11010 KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 4x4 Pikasäädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä. Rahoituksella alk. OHJAUSTEHOSTIMELLA Rahoituksella alk. 169?/kk. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! LTX EPS LED 4x4 Rahoituksella alk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! Max. 100?/kk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. 1590 . TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 1992 2022 PUUHAKKURI 200 Max. OKSASILPPURI Finman 65 890 . Rahoituksella alk. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! OKSASILPPURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. 149?/kk. +tk 6990 EDUN ARVO 1990. +tk EPS LED Rahoituksella alk. UUTUUS jatkettava aisa! KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Rahoituksella alk. 500x1050 37T HALKAISUKONE B&S 15 Hv moottori, Hydraulisella pölkyn nostolla! 2690 . +tk . 8990?+tk 550 EFI Tilausnro 11007 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. Rahoituksella alk. Paino 225 kg Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. MODULARBOX OY SUOMALAINEN KONEKAUPPA JO 21 VUOTTA! Kotimainen tuotemerkki 30 30 30 -vuotis Synttärit! Synttärit! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! 550 EFI 7990 . SH.11490?+tk EDUN ARVO 1490. 99?/kk. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. +tk 9990 Tilausnro 11019 Rahoituksella alk. Sylinteri 89 mm, ISO 22GP pumppu Paino 360 kg, 16" renkaat 2 asentoa, pysty tai vaaka. 420x340x1400 mm Syöttöaukko 2290 . 179?/kk. 9490. 179?/kk. 169?/kk. +tk 9490 4x4 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MAX PITKÄRUNKOINEN! . . Paino 370 kg. 199?/kk. Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. Rahoituksella alk. puun halkaisija 100 mm, 35-60 Hv, 4 Cr terää, 540-1000r/min B&S 6,5 Hv moottori. Paino 460 kg Max.150 mm, Hydrauli/käsisyöttö, 30-100 Hv, 4 Cr terää, 540-1000r/min, Paino 560 kg MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. SH. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. 125?/kk. Tilausnro 11006 NYT UUTUUS TELINEET! 1000 BLADE EDUN ARVO 1490. 12990