LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 10103_.indd 1 10103_.indd 1 6.5.2023 16.50 6.5.2023 16.50. NRO 18 Tuhansien metsähehtaarien pakkolunastukset perustuvat 70-luvun lakiin – ja korvaustasoon. NRO 9 . Sivut 8–11 SÄHKÖN VIEMÄÄ PERJANTAINA 12. TOUKOKUUTA 2023 . TORSTAINA 7
Kemissä 2019–2022 Kuitupuun hintakehitys pystykaupoissa Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2019 2020 2021 2022 2023 €/m 3 Lä hd e: Lu ke / / / › Viime vuosina varsinkin kuitupuusta on maksettu parhaat hinnat touko-kesäkuun vaihteessa. Mutta kuinka käy tänä vuonna, lopahtaako puukaupan kevätkiima taas suvivirteen, kuten monena vuonna on käynyt. ”Saimme talvella hyvin sujuneen korjuun ansiosta puun varastot tavoitellulle tasolle. Ostaja maksaa lisähintaa, jos vertailujakson hinnat kohoavat takuun piirissä olevassa kaupassa sovittuja kantohintoja korkeammiksi. 10104_.indd 2 10104_.indd 2 6.5.2023 16.55 6.5.2023 16.55. 15 20 25 30 / LOPAHTAAKO PUUKAUPAN KEVÄTKIIMA TÄNÄKIN VUONNA SUVIVIRTEEN. Tämän on arveltu johtuvan metsäyhtiöiden alkuvuonna tekemilleen puukaupoille luvatuista hintatakuista. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. Puun hinta määräytyy suhdannetilanteen ja puumarkkinatilanteen mukaan joka päivä”, kuittaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen. › Hintatilasto näyttää neljän edellisen viikon keskihinnan. NRO 18 Tuhansien metsähehtaarien pakkolunastukset perustuvat 70-luvun lakiin – ja korvaustasoon. TOUKOKUUTA 2023 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Puukangas katselee metsätilalleen tulevan voimalinjan paikkaa. NRO 9 . Sen jälkeen hintakäyrät ovat kääntyneet laskuun, joka on oiennut vasta loppuvuodesta. Hintatakuu tarkoittaa, että kaupassa sovittuja kantohintoja verrataan kesän ja alkusyksyn toteutuneisiin hintoihin. LOKAKUUTA 2021 . Metsä Group sen sijaan kiistää epäilyt. › Ostaja sitoutuu maksamaan hintatakuukaupoille lisähintaa, jos hinnat kohoavat kesän ja syksyn aikana alkuvuonna sovittua hintaa korkeammiksi. Lisäksi sellutehtaamme eivät toisen vuosineljänneksen aikana käy täydellä kapasiteetilla.” Toisaalta Jumppanenkin vakuuttaa, että kesällä tehtäville harvennuksille on vahvasti kysyntää. Myös hankintapuu kelpaa Metsä Groupille. ”Tuota en allekirjoita. (Kuva: Esko Keski-Vähälä) MIKKO RIIKILÄ VIIME vuosina vuoden parhaat kantohinnat on nähty loppukeväällä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kantohintakäyrät antavat tukea epäilykselle. Jumppasta tulkiten näin voi päätellä, vaikka hän ei ota suoraan kantaa puuntarpeeseen tai hintakehitykseen. Kokonaan toinen asia on, jatkuuko tilanne tälläkään kertaa juhannukseen asti. AJANKOHTAINEN / UUTISET 12.5.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsäteollisuus siirtyi Lehtomäen aikakauteen ›› 6–7 Kirjanpainaja tuottaa kiirettä kesän korjuisiin ›› 12–13 METSÄSTÄ Nykyojat ovat matalampia ›› 18–19 Digikarttaan ei pidä aina uskoa ›› 22 Kokeilussa Echon uutuusraivuri ›› 24 PILKKEITÄ Eräkuvauksen harmaalla alueella ›› 28–29 Lapset päiväksi metsäretkelle ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. › Puukauppoja tehdään keväällä paljon, koska osa metsäyhtiöistä tarjoaa ennen kesää tehdyille kaupoille hintatakuun. Kantohinnat rikkovat ennätyksiä ja puukauppa käy. Sivut 8–11 SÄHKÖN VIEMÄÄ PERJANTAINA 12
Eteläja Länsi-Suomessa on viime viikkoina tarjottu yli 85 euron kantohintaa kuusitukille. Teollisuus kuitenkin tarvitsee puuta ja Venäjän-tuonti on korvattava. Mänty tulee hieman perässä. Takalon mukaan pääosa tukkileimikoista menee tällä hetkellä isoille metsäyhtiöille. Sisä-Suomessakin parhaat hinnat ovat yli 80 euron. UUTISET 12.5.2023 Metsälehti.fi 3 syksyllä käynnistyvän biotuotetehtaan puunhankinnan aloitus osaltaan varmistaa puukaupan vauhtia kesällä. ”Kysynnän voimakkaan laskun ja kustannusten nousun takia sahat joutunevat turvautumaan syksyllä lomautuksiin”, metsäekonomisti Matti Valonen arvioi. PTT: KUITUPUUN HINTAAN NELJÄNNES LISÄÄ 10104_.indd 3 10104_.indd 3 6.5.2023 16.55 6.5.2023 16.55. Uusien sahojen käyntiasteet ovat jäämässä suunniteltua alhaisemmiksi. Kauppa alkoi vauhdittua vasta vapun tienoilla. Kuitupuun hinnat vahvassa nousussa PTT:n mukaan voimakkaampia sopeutumistoimia eli kapasiteetin sulkemisia on tulossa paperiteollisuudessa. Jonkin verran kotimaan puumarkkinoiden painettaa vähentää tuonnin elpyminen erityisesti ruotsalaisen havukuitupuun vetämänä, kun Kemin biotuotetehdas käynnistyy ensi syksynä. ”Monellakaan ei ole pakottavaa tarvetta myydä puuta, koska takana on monta hyvää puukauppavuotta. › Hintatilasto näyttää neljän edellisen viikon keskihinnan. Tukkeja selluun Hyvillä kohteilla kuitupuun kantohinnat ovat kivunneet 30 euroon, koivulla paikoin jopa tätäkin korkeammaksi. Tukkikaupassa näkymät ovat sumeat, ja osa sahoista on hiljaa. ”Puuntarve on ollut niin kovaa, että korjuu ohjataan päätehakkuille, joista saadaan nopeimmin puuta liikkeelle.” Hänen tietojensa mukaan kevään päätehakkuilta on paikoin ajettu sekä tukit että kuidut samaan kasaan ja viety sellun raaka-aineeksi. Myös maailman sellunkysyntä on ainakin hetkellisesti laskemassa. Myyjät ovat pitkälle kevääseen olleet odottavalla kannalla, vaikka kuitupuun reaalihinnat ovat 2000-luvun korkeimmalla tasolla ja tukkileimikoistakin maksetaan messevästi. Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo odottaa, että moni kärkkyy edelleen parasta myyntihetkeä. Ensi vuonna yksityismetsien pystykauppamäärä nousee edelleen muutamia prosentteja ja painottuu kuitupuuhun. Pikemminkin energiaja kuitupuu ovat kirittäneet toisiaan. Puutuoteteollisuuden tilanne on hankala, koska rakentaminen vähenee globaalisti korkojen noustessa ja kuluttajien ostovoiman hiipuessa. › Puukauppoja tehdään keväällä paljon, koska osa metsäyhtiöistä tarjoaa ennen kesää tehdyille kaupoille hintatakuun. Silti tukista maksetaan huippuhintoja. Hänen mukaansa energiapuun viime vuonna kiihtynyt kysyntä on tärkein syy sille, että kuitupuun hinnat ovat nousseet nykyiselle tasolle. ”Kuituja energiapuun yhteenlaskettu kysyntä ylittää tarjonnan, joten hintoja olisi vaikea laskea ilman että kauppa pysähtyisi. ”Kauppoja tehdään, kun hinta koetaan tyydyttäväksi.” MIKKO HÄYRYNEN KOTIMAAN puun kysyntä kasvaa ja hinnat sekä hakkuumäärät nousevat, vaikka metsäteollisuuden kustannukset kasvavat ja viennin arvo laskee, kuvaa Pellervon taloustutkimus PTT metsäalan näkymiä tänä vuonna. ”Tukeista on toki maksettu oikea hinta, mutta myyjän kannattaa olla tarkkana, että tukit tehdään kauppasopimuksen mukaisin mitoin eikä kuitupuun saantoa yritetä maksimoida”, Takalo huomauttaa. Kauppoja tehdään, kun hinta koetaan tyydyttäväksi.” Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman ei usko, että kuitupuun hintoja voitaisiin alentaa ilman, että kauppa pysähtyy. › Ostaja sitoutuu maksamaan hintatakuukaupoille lisähintaa, jos hinnat kohoavat kesän ja syksyn aikana alkuvuonna sovittua hintaa korkeammiksi. Kuitupuun ja tukin hintasuhde kaventuu pitkästä aikaa. Leimikoita urakalla Metsänhoitoyhdistysten mukaan metsänomistajat teettävät leimikoita innokkaammin kuin vuosiin. Kun kuitupuun hintaa nostetaan, myös energiapuun hinta nousee”, Sahlman sanoo. Energiapuun hyvä kysyntä varmistaa kuitupuun hintatasoa. Korona-aikana kysyntää oli sulkemisten vuoksi tarjontaa enemmän, mutta nyt on palattu ylitarjonnan aikaan. 2019–2022 Kuitupuun hintakehitys pystykaupoissa Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2019 2020 2021 2022 2023 €/m 3 Lä hd e: Lu ke / / / › Viime vuosina varsinkin kuitupuusta on maksettu parhaat hinnat touko-kesäkuun vaihteessa. Sahatavaran kysyntä heikkenee kaikilla keskeisillä markkina-alueilla eli Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. 15 20 25 30 / LOPAHTAAKO PUUKAUPAN KEVÄTKIIMA TÄNÄKIN VUONNA SUVIVIRTEEN. Koivutukin hinta nousee havutukkia voimakkaammin. Kuitupuun nimellinen keskihinta nousee tänä vuonna hieman yli neljänneksellä, tukkipuun noin kuusi prosenttia ja reaalihinta pysyy lähellä viime vuoden hintaa. Pystykauppojen määrä kasvaa viime vuodesta selvästi, ja se näkyy erityisesti kuitupuun kauppamäärien kasvuna. Tällä hetkellä suosittuja ovat erityisesti harvennusleimikot, koska sekä kuituettä energiapuun kysyntä on vahvaa ja hintatarjoukset hyviä
TI M O PI ST O TI M O PI ST O ... Kemeramaksut kasvoivat useimmissa maakunnissa, mutta vain Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla käyttö väheni vuodentakaisesta. ”Myös suuret siltarummut kuuluvat tuen piiriin, mutta tukiprosentti voi olla pienempi kuin sillassa.” Yksityistieavustuksen tukiprosentti metsätien tavanomaiseen perusparannukseen on 70. Eniten tukea on maksettu Pohjois-Pohjanmaalla, 1,4 miljoonaa euroa. Vahvaa kasvua oli myös Keski-Pohjanmaalla (44 prosenttia), Etelä-Karjalassa (38 prosenttia) ja Keski-Suomessa (37 prosenttia). Tie palvelee myös metsäteiden kuljetuksia, ja uusi silta tehtiin ely-keskuksen tuella. Siltojen osalta tuki on 85 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Taimimäärästä lähes kaksi kolmannesta oli kuusta (114 miljoonaa tainta). Sonkakivalon yksityistien silta Rovaniemellä ennen... Viime vuonna tukea käytettiin vajaat 37 miljoonaa euroa. Parhaillaan on menossa Tiesit -hanke, jossa yksityistieverkon ja sen siltojen kunto kartoitetaan. Droonilla kirjanpainajaa tunnistamaan Jyväskylän yliopiston ja Paikkatietokeskuksen yhteishankkeessa on kehitetty droonipohjainen menetelmä puiden kunnon analysointiin. Tukea maksetaan muun muassa nuoren metsän hoitoon, taimikon varhaishoitoon ja suometsänhoitoon. ”Muutaman vuoden jälkeen enää 50–53 prosenttia työskentelee metsäkonealalla”, Paloniemi kertoi Finsilva puksuttaa huipputuloksia Metsänomistusyhtiö Finsilvan viime vuoden liikevaihto nousi 1,5 miljoonalla eurolla 27,3 miljoonaan. Perinteisesti jako on mennyt niin, että ely-keskuksen yksityisMetsäteiden silloille korotettu korjaustuki Yksityisteiden siltojen korjausvelkaa on kasautunut huomattavasti. ”Yksityistieavustuksen edellytyksenä on, että tiellä on tiekunta, joka tekee hakemuksen. Liiketulos kasvoi 1,8 miljoonalla 21,4 miljoonaan euroon ja viimeisen rivin nettotulos 1,7 miljoonalla 14,6 miljoonaan euroon. tieavustus on tarkoitettu teille, joilla on asutusta, ja kemeratuki on metsäteitä varten. AJASSA 12.5.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN ELY-KESKUSTEN yksityistieavustus nousi vuoden alussa ja korotettu tuki on määräaikaisesti voimassa vuoden 2025 loppuun. Erityisesti paneuduttiin kuusia vaivaavan kirjanpainajan tunnistamiseen. Kemeraa ei myönnetä tiekunnan yhteisöjäsenille, kuten Metsähallitukselle, sijoitusyhtiöille, kunnille tai seurakunnille, mutta yhteisöjäsenet ovat tiekunnan kautta ely-keskuksen tuen piirissä. Männyn osuus oli vajaa kolmannes (52 miljoonaa tainta) ja rauduskoivun neljä prosenttia (runsaat seitsemän miljoonaa tainta). Se on runsas miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna tammi-huhtikuussa. Kahden suunnan tukea Metsätien perusparannukseen tai yksinomaan sillan kunnostukseen voi hakea joko ely-keskuksen tukea tai kemeratukea, mutta vain toista. ”Vaikka vakituisen asutuksen tiet ovat ely-tuessa etusijalla, kannattaa myös metsäteiden tiekuntien tiedustella avustuksia etenkin siltoihin, mutta myös kantavuuden ja kuivatuksen parantamiseen”, Herrala vinkkaa. LYHYET 10105_.indd 4 10105_.indd 4 6.5.2023 16.58 6.5.2023 16.58. JUSSI COLLIN KEMERATUKIA on maksettu alkuvuonna 8,2 miljoonaa euroa, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. Ongelma on, että joka kolmas valmistuneista työllistyy metsäalan ulkopuolelle. ”Noin viidenneksellä yksityisteiden silloista on huomattavia korjaustai uusimistarpeita”, erityisasiantuntija Timo Pisto Metsäkeskuksesta arvioi. Sillan korjaustai uusimistarpeen tulee olla silta-ammattilaisen toteama ja suunnittelema.” Tukimuotojen merkittävä ero on, että ely-keskuksen tuki lasketaan arvonlisäverollisista kustannuksista ja maksetaan tiekunnalle, kemeratuki taas arvonlisäverottomista kustannuksista ja myönnetään tien metsänomistajaosakkaille. Kemeran käyttö kasvanut Taimituotanto kasvussa Kotimaiset taimitarhat toimittivat viime vuonna metsänviljelyyn yli 174 miljoonaa tainta, Ruokaviraston tilastoista selviää. Metsäkonekoulutuksella haasteita Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä Redussa on huomattu, että metsäalan suosio on kasvussa. Avustukset ovat harkinnanvaraisia eli tukeen vaikuttaa paljonko hakemuksia tulee ja miten rahat riittävät. Kuluvalle vuodelle kemeratukea on varattu yhteensä lähes 48 miljoonaa euroa. Kokonaiskuva koko maan tilanteesta on selvillä ensi vuoden loppuun mennessä. ja jälkeen remontin. Eniten käyttö lisääntyi Etelä-Pohjanmaalla, peräti 50 prosenttia. ”Nyt kannattaa olla aktiivinen jos silta pitää uusia tai perusparantaa, sillä suunnittelukin vie aikansa”, yksityistieasiantuntija Risto Herrala korostaa. Metsäkonekoulutuksen yhtä oppilaspaikkaa kohti on 1,44 ensisijaista hakijaa, kertoi toimialapäällikkö Kyösti Paloniemi Lapin metsätalouspäivillä. Huomattava korjausvelka Yksityisteillä on noin 13 000 siltaa, joista noin 4 500 on metsäteillä. Kehitetyt menetelmät mahdollistavat puiden kunnon edullisen mittauksen ja kirjanpainajien sekä muiden taudinaiheuttajien aiheuttamien häiriöiden havaitsemisen. Toimitusjohtaja Juha Hakkaraisen mukaan puun hyvä kysyntä ja hinta vauhdittivat metsätalouden hyvään tulokseen. Määrä kasvoi edellisvuodesta runsaalla 20 miljoonalla taimella
AJASSA 12.5.2023 MIKKO RIIKILÄ VALAJANAAVAN yhteismetsä Ranualla päätti panna myyntiin yhtenäisen Tainivaaran palstan, jossa kasvullista metsämaata on noin 2 200 hehtaaria. Jonkinlaista osviittaa tasosta saa, kun hinnoittelee talouskäytössä olevan puuvarannon, 200 000 kuutiota, Etelä-Lapin metsäkaupoissa toteutuvalla noin 30 euron kuutiohinnalla. Osa osuuksista on tosin kuolinpesien hallussa. Ne on nyt hakattu ja tilalle on kohonnut kasvuisia nuoria metsiä”, kertoo Valajanaavan yhteismetsän varapuheenjohtaja Tuomo Marttila. 10105_.indd 5 10105_.indd 5 6.5.2023 16.58 6.5.2023 16.58. Hänen mukaansa yhteismetsä on vajaan 20 suvun omistama. Korkea typpipitoisuus takaa merkittäviä hehtaarikohtaisia säästöjä tuotteen levityksessä ja kuljetuksissa. Talousmetsien ohella Tainivaaran tilaan kuuluu noin 800 hehtaaria suojeltuja metsiä sekä noin kolmensadan hehtaarin loppuun käytetty turvekenttä, jota on kaavailtu aurinkovoimalan tontiksi. 20 m 3 /ha Kasvun lisäys jopa ForestVital.com Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja tilaa Metsäurea+ vauhdittamaan metsäsi kasvua! Olemme Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja. Puuta on tuoreen metsäarvion mukaan noin 200 000 kuutiometriä. Tainivaara sijaitsee pääosin Simon kunnan alueella. Alueella on suunnitelmia myös tuulivoimapuistosta. ”Valajanaavan yhteismetsä perustettiin asutustilojen lisämaaksi 1960-luvun puolivälissä, ja silloin alueella oli vanhoja metsiä. Rotstop on ilmastoystävällisin ja ainoa biologinen vaihtoehto kantokäsittelyyn. Typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn ja samalla ympäristö kiittää. Juurikäävän tartuntariski alkaa keväällä lämpötilan noustessa yli 0°C:een ja jatkuu aina pakkasten tuloon saakka. Jättimetsäpalsta myynnissä Pohjois-Suomessa Yhteismetsä myy 4 000 hehtaarin metsäpalstaa Kemin tulevan sellutehtaan puunhankinnan ydinalueella. Rae on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80 %. Ranua ”Olemme myös rakentaneet alueelle 50 hehtaarin kosteikon, joka suodattaa turvekentältä valuvia vesiä”, Marttila selvittää. rotstop.fi uittokalusto.fi METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! METSÄUREA+ by ForestVital Metsäurea+ käyttämällä teet ympäristöteon . Talouskäytössä olevien metsien keskimääräinen puusto on noin 80 kuutiometriä hehtaarilla. Metsien kasvatuslannoitukset ovat nopeimpia ja tehokkaimpia maankäyttösektorin hiilensidonnan lisääjiä METSÄUREA+ sisältää 46 % typpeä. Hintaodotuksiaan yhteismetsän edustajat eivät vielä halua paljastaa. Marttilan mukaan suuri osa osakkaita on kohtalaisen varttuneita, ja he haluaisivat päästä nauttimaan yhteismetsäosuuksiensa arvosta kauppaamalla Tainivaaran, joka on yli puolet yhteismetsän koko pinta-alasta
Aktiivisuutta EU-politiikkaan Uudelle hallitukselle Lehtomäellä on kolme toivetta: kotimaisen puuraaka-aineen saatavuuden turvaaminen, teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen ja aktiivinen EU-politiikka. Tavoitteena on UUSI VINKKELI METSÄASIOIHIN Metsäala on tuttu Paula Lehtomäelle, mutta Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan työ vei hänet myös molekyylikemian kurssille. Lehtomäen mielestä suurin haaste eivät kuitenkaan ole yksittäiset asiakokonaisuudet, vaan se, ettei ole laskettu, mikä niiden kokonaisvaikutus on Suomen metsien käytön kannalta. AJASSA / HAASTATTELU 12.5.2023 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA IHAN helppoa metsäasioiden haltuun ottaminen ei ole, myöntää Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Kun kyse on puukuidusta, molekyylikemia liittyy kaikkeen sellun keitosta lähtien.” Lehtomäki on toiminut Metsäteollisuuden toimitusjohtajana viime syyskuusta lähtien. Keskustan kansanedustajana Lehtomäki toimi sekä ympäristöministerinä että ulkomaankauppaja kehitysministerinä. Kemian perusteiden avulla pääsee takaisin kyytiin. Takana on pikakurssi molekyylikemiaa. ”Kun vierailin tehtailla, huomasin, että aloin jossain vaiheessa pudota kärryiltä. ”Olen katsonut metsäasioita jostain vinkkelistä koko sen ajan, jonka olen työskennellyt yhteiskunnallisissa tehtävissä. Sitä ennen hän työskenteli Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä ja sitä ennen valtioneuvoston kanslian valtiosihteerinä. Toimialan sisäpuolella en ole kuitenkaan koskaan ennen ollut”, hän kertoo. ”Metsien kasvua on mahdollista nostaa vielä jonkin verran nykyisestä.” 10106_.indd 6 10106_.indd 6 6.5.2023 17.06 6.5.2023 17.06. Näistä Metsäteollisuus ry:ssä on viime aikoina puhuttanut varsinkin EU-politiikka, ja etujärjestö avasikin helmikuussa Brysseliin oman toimistonsa. Metsäteollisuus ry valmistautuu nyt tuleviin europarlamenttivaaleihin ja pyrkii vaikuttamaan tulevan komission työohjelmaan. Juuri metsäalan sisälle pääseminen innosti Lehtomäen hakemaan Metsäteollisuuden toimitusjohtajan paikkaa – kuten myös se, että metsäala on Suomessa iso ja keskeinen toimiala. EU:n metsäasioista julkisuuteen ovat nousseet niin biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus, ilmastotavoitteet kuin metsäkatoasetuskin
Keskusteluun metsäteollisuustuotteiden jalostusarvon nostamisesta Lehtomäki suhtautuu maltilla. Suomessa on satojatuhansia kilometrejä puustoista rantaviivaa. Vaatimuksia on viime aikoina kiristetty. Viime vuonna luimme jokien kuivumisesta tai vesirajoituksista useissa Euroopan maissa. Rantametsillä on iso monimuotoisuuspotentiaali niin vesikuin metsäluonnon kannalta. ”Asun metsän reunassa. SUOMEEN ILMASTOMALLIT EIVÄT ennusta kroonista vesipulaa vaan päinvastoin sateisuus todennäköisesti kasvaa. Se vaikuttaisi varmasti myös metsätalouteen, kuten tänä päivänä vaikuttaa tarve ylläpitää ja lisätä hiilinieluja ja -varastoja sekä monimuotoisuutta. VEDELLÄ PIIRRETTY 10106_.indd 7 10106_.indd 7 6.5.2023 17.06 6.5.2023 17.06. Metsää en omista, mutta tiedostan kyllä, että tähän hommaan kuuluu varmaan se, että oma metsä täytyy jossain vaiheessa hankkia.” UUTISET LÄMPÖENNÄTYSTEN rikkoutumisesta eri puolilla maailmaa ovat niin arkipäiväisiä, etteivät ne herätä kummoisia tunteita. PEITTEISYYTTÄ YLLÄPITÄVÄ metsänkäsittelytapa vesien rannoilla tuottaa muitakin hyötyjä kuin edellä todettu taloudellisen riskin hallinta. saada EU:n metsäkeskusteluun myös biotalouden näkökulmaa. Tänä vuonna on jo saavutettu korkein koskaan mitattu huhtikuinen lämpötila Euroopassa. Se on luontoon vedellä piirretty. Kun mietimme, missä erityisesti Suomen luonnon tilaa kannattaisi parantaa, yksi suunnitelma on jo valmiina. EU-kansalaiset ja päättäjät tulevat miettimään suhtautumistaan vesivaroihin tilanteessa, jossa vuoristojäätiköiden sulaminen hankaloittaa makean veden saantia ja Välimeren pohjoispuolisilla alueilla kuivuudesta johtuva aavikoituminen etenee. Ne ovat tärkeitä, mutta mukaan pitää saada myös biotalouden näkökulmaa. Pienempää hukkainvestoinnin riskiä talouteensa hakeva voi pyytää ammattilaiselta apua nykyistä minimivaatimusta leveämmän, poimintahakkuin käsiteltävän suojavyöhykkeen määrittämiseen. UUSI VINKKELI METSÄASIOIHIN PAULA LEHTOMÄKI METSÄTEOLLISUUS ry:n toimitusjohtaja 50 vuotta KOTOISIN Kuhmosta, asuu Helsingissä POHJOISMAIDEN ministerineuvoston pääsihteeri 2019–2022, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri 2015–2019, ympäristöministeri 2007–2011, ulkomaankauppaja kehitysministeri 2003–2007, keskustan kansanedustaja 1999–2015 KAUPPATIETEIDEN maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti PERHEESSÄ mies ja kolme lasta HARRASTAA kuntoliikuntaa ja laulamista EU:n metsäkeskusteluun pitäisi saada myös biotalouden näkökulmaa, linjaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Hänen mielestään on syytä muistaa, että esimerkiksi sellun tuotanto on perusta monelle korkeamman jalostusasteen tuotteelle. 12.5.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Sen sijaan lämpenemisen todetut seuraukset saavat pysähtymään, varsinkin kun on kyse vedestä. KUVITELLAAN, ETTÄ TÄNÄÄN PEFC-sertifioinnissa mukana oleva maanomistaja tekee puron, joen tai järven rannalla olevalla uudistusalueella kymmenen metrin etäisyydelle vesirajasta investoinnin maanmuokkaukseen ja istutukseen sekä myöhemmin taimikonhoitoihin. Tällä hetkellä kuivuudesta kärsitään suuressa osassa Espanjaa. Puu on uusiutuva raaka-aine ja keskeinen keino vahvistaa EU:n omavaraisuutta ja vauhdittaa vihreää siirtymää.” Sellulla tärkeä rooli Suomalaisen metsäteollisuuden tukevaisuuteen Lehtomäki suhtautuu luottavaisesti. ”Monet uudet innovaatiot kumpuavat sellun valmistuksen sivuvirroista, joten ei voi ajatella, että siitä luovuttaisiin.” Metsäalaa on syytetty myös liiallisista hakkuista, mutta Lehtomäen mielestä tilanne on tasapainossa, kunhan Luonnonvarakeskuksen määrittämä suurin kestävä hakkuumäärä ei ylity. Entä millainen Lehtomäen oma metsäsuhde on. ”Uskon, että metsien kasvua on mahdollista nostaa vielä jonkin verran nykyisestä, kunhan metsänhoitotyöt tehdään oikein ja oikeaan aikaan”, hän linjaa. Valtiot joutuvat pohtimaan, kuinka niukkuutta jaetaan kotitalouksien, maatalouden, teollisuuden ja energialaitosten välillä, jos vesipula uhkaa. Olisi ihme, jos oman mielenkiintomme lisäksi vesivaroihimme – pohjaja pintavesien tilaan – ei kohdentuisi kasvavaa kansainvälistä mielenkiintoa. ”Metsäkeskustelu on painottunut lähes pelkästään monimuotoisuuteen ja ilmastonäkökulmaan. Käyn metsässä säännöllisesti lenkillä, ja marjojen poiminta kuuluu kesäisiin harrastuksiini. ”Suhdanteet vaihtelevat, mutta olennaista on, että pitkällä aikavälillä globaalien markkinoiden arvioidaan kasvavan kaikissa tuoteryhmissä graafisia papereita lukuun ottamatta.” Metsäteollisuuden seuraavaa tähtituotetta Lehtomäki ei lähde arvailemaan. Siksi metsäsertifioinnit rajaavat rantojen hakkuita suojavyöhykkeillä. Näiden uusienkin vähimmäisvaatimusten riittävyyttä monessa kohdassa haastaa muuttuva ilmasto, jossa talviaikaiset rankkasateet ja lämpötilan nousu voimistavat vesistöjen rehevöitymistä. Olennaisempaa on hänen mielestään luoda uusille tuotteille kysyntää, sillä uuden tuotteen tuominen markkinoille edellyttää yleensä jonkin jo olemassa olevan tuotteen syrjäyttämistä. Esimerkiksi metsänuudistamisella on monia hyvin tunnettuja vaikutuksia vesielinympäristöjen ekologiaan ja veden laatuun. Investointi on taloudellisesti perusteltu, jos luottaa siihen, että sertifioinnin tai lainsäädännön kautta tulevat käytön rajoitukset vesien varsilla ovat nyt lopullisia ja niiden toistaiseksi jatkunut tiukkeneva kehitys pysähtyi tämän vuosisadan alkuun. Elämme nyt 2020-luvun alkua, ja olemme vielä melko kaukana sellaisista kuivuuskausista, joita Eurooppa tulee kuluvalla vuosisadalla kohtaamaan, vaikka fossiilisia päästöjä saataisiinkin vähennettyä kunnianhimoisimpien skenaarioiden mukaan
Näistä kahta puuhaa tuulivoimayhtiö WPD ja yhtä valtio-omisteinen kantaverkkoyhtiö Fingrid. AJASSA 12.5.2023 8 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, KUVAT T uulija aurinkovoimaloita nousee kiivaaseen tahtiin, kun uusiutumattomia energialähteitä korvataan uusiutuvilla. Puukangasta tilanne harmittaa. Merkittävä osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan länsirannikolla – Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla – mutta kasvava tarve sähkölle on Etelä-Suomessa. Toteutumassa on ainakin yksi tuulivoimayhtiön 400 kilovoltin voimalinja. 10107_.indd 8 10107_.indd 8 6.5.2023 17.13 6.5.2023 17.13. Näin kävi myös metsänomistaja Sami Puukankaalle. Tämän sallii 1970-luvulta peräisin oleva lunastuslaki, jonka korvaukset eivät ole tätä päivää. linjojen alle uhkaa mennä vielä enemmän maata, jopa kaksikymmentä hehtaaria. ”Tällä hetkellä näyttää, että voimalinjan alle menee viisi hehtaaria. Puukangas on osakkaana metsäyhtymässä. Maaomistajille on järjestetty kuulemistilaisuuksia, mutta omat vaikutusmahdollisuudet tuntuvat vähäisiltä. Yhä useamman maanomistajan postilaatikkoon kolahtaa lunastuskirje, kun maiden käyttöoikeuksia lunastetaan tulevien sähkövoimalinjojen alta. ”Sähköhän on kaiken edellä ja kyllä nämä tullaan rakentamaan.” Kolmen miljardin investointi Vastaavat tilanteet kuin Puukankaalla koskettavat jatkossa yhä useampaa maanomistajaa. Alle uhkaa jäädä taimikoiden ohella hyväkasvuista metsää, jota on tuhkalannoitettu ja kunnostusojitettu. Metsänomistajille vihreään sähköön siirtyminen tarkoittaa lisää metsämaita halkovia voimalinjoja. Kymmenen hehtaaria menee, jos kaikki kolme linjaa tulee”, Puukangas arvioi. Metsätilanaapurilla voimaVOIMALINJA VEI MAAT Vihreällä sähköllä taotaan bisnestä ja samalla tuhansia hehtaareita yksityistä metsämaata pakkolunastetaan voimalinjojen alta. Keski-Pohjanmaalla Ullavassa sijaitseviin yhtymän metsiin vedetään pahimmassa tapauksessa kolme voimalinjaa
”Meillä on tämän vihreän siirtymän vuoksi todella iso investointiohjelma meneillään ja suunnitteilla”, kertoo ympäristöja maankäyttöyksikön päällikkö Mika Penttilä Fingridiltä. Linjan paikasta ei toistaiseksi ole päätöstä. Jotta sähkö saadaan välitettyä tuulija aurinkovoimaloista käyttäjille, on kantaverkkoa vahvistettava. Lunastukset koskevat metsänhoitoyhdistyksen alueella tuhansia hehtaareita, maanomistajilta tulee runsaasti yhteydenottoja, mutta puolta on mahdotonta valita. Jatkossa tämä ei riitä. Sata metriä leveä aukko Puukankaan yhtymä sijaitse alueella, jonne Fingrid rakentaa kahta vierekkäistä 400 kilowoltin voimalinjaa. Paikalliselle metsänhoitoyhdistys Keskipohjalle tilanne, jossa on kaksi linjavaihtoehtoa, on hankala. ”Jos puolustamme toista maanomistajaa, me toiselle ikään kuin pyllistämme. Hintaa kantaverkon vahvistamiselle tulee yli kolme miljardia euroa ja maata voimalinjojen alle menee kaikkiaan noin 10 000 hehtaaria. Pahimmallaan metsänomistajan yhtymän maiden läpi tulee kulkemaan kolme voimalinjaa. Emme ole olleet hirveän hanakoita lausumaan tällaiseen, missä linjavaihtoehto on olemassa,” toteaa metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki. 10107_.indd 9 10107_.indd 9 6.5.2023 17.13 6.5.2023 17.13. Vaihtoehtoja on kaksi. Kaikkiaan linjan alle menee 62 metriä leveä ja 800 metriä pitkä sarka. Voimalinja rakennetaan Kalajoelta Jylkän sähköasemalta Alajärvelle ja sieltä Keski-Suomen kautta aina Hausjärvelle asti. AJASSA 12.5.2023 Metsälehti.fi 9 ”Lunastuskorvauksen tulee huomioida lunastajan saama hyöty.” Sami Puukangas näyttää metsätilallaan, mihin tuulivoimayhtiön 400 kilovoltin voimalinja on tulossa. Nykyisen kantaverkon johtopinta-ala on arviolta 60 000 hehtaaria, josta metsämaan osuus on noin 50 000 hehtaaria. Fingridillä on tällä hetkellä kantaverkkoa noin 15 000 kilometriä. Niiden leveys tulee olemaan liki sata metriä. Tavoitteena on rakentaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 110 kilovoltin voimajohtoja noin kaksituhatta kilometriä ja 400 kilovoltin voimajohtoja 3 200 kilometriä. Toisessa vaihtoehdossa linjat kulkevat Puukankaan yhtymän maiden halki. Tästä voi päätellä, että kantaverkon investoinneista merkittävä osa tulee jatkossakin kohdistumaan metsiin. ”Valtaosa uusista 110 kilovoltin voimajohdoista rakennetaan samoihin pylväisiin uusien 400 kilovoltin voimajohtojen kanssa, joten uutta voimajohtorakennetta tulee maanomistajien näkökulmasta noin 3500 kilometriä”, Penttilä selventää. Maankäyttöja rakennuslain mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuitenkin ohjaavat sijoittamaan uudet voimajohdot mahdollisuuksien mukaan nykyisten voimajohtojen rinnalle tai paikalle
Lain ydintä pitäisi muuttaa siten, että lunastuskorvauksen tulee huomioida lunastajan saama hyöty”, arvioi maankäytön asiantuntija Juho Ikonen Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:lta. Nykyään kaikilla on sähköä ja sähkön tuotannosta ja siirrosta on tullut bisnestä. Puut myydään joko hankintakauppana yhteismyynnissä ennen lunastustoimitusta tai puuston arvo ja korvaus määrätään lunastustoimituksessa pystykauppahinnoin. KAIKKI hankkeen aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan lunastustoimituksessa Metsämaalla korvaus kostuu summa-arvosta, johon luetaan maapohja, taimikot, odotusarvot tulevasta tuotosta sekä puusto. Metsänomistajan edunvalvontakulut korvataan. Puukankaan mukaan ei. Lunastuslain mukaan omaisuus korvataan kohteen käyvän arvon mukaisesti eikä maanomistajan taloudellinen asema saa muuttua. AJASSA 12.5.2023 10 Metsälehti.fi MITÄ KORVATAAN. Lunastuskorvauksen määrittää maanmittausinsinööristä ja kahdesta uskotusta miehestä koostuva lunastustoimikunta. Aikoinaan lunastuslailla turvattiin sähkön saanti maan joka kolkkaan ja tupaan. Viime hallituskaudella puuhattiin lunastuslain päivitystä, mutta se jäi lopulta yritykseksi. ”Lunastuslakiin pitäisi saada muutoksia. Uutta kantaverkkoa rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 3 500 kilometriä. ”Nykyisen lunastuslain perusajatus on, että lunastuskorvauksen tulee vastata sitä omaisuutta, jonka luovuttava menettää – ei sitä, jonka lunastaja saa. Laki on 1970-luvun lopulta eikä korvauskäytäntöihin ole tämän jälkeen tehty muutoksia. Kysymys on, riittääkö tämä korvaus enää nykypäivänä. Koko prosessi korvauksineen nojaa lunastuslakiin, jota pidetään auttamatta vanhentuneena. Puolueet, joiAlijäämää Etelä-Suomessa Järvilinja Jokilinja Rannikkolinja Auroraline Tuonti ja tuotanto ylijäämäistä Pohjois-Suomessa Metsälinja Keski-Suomen poikkileikkaus Siirtokapasiteetin kriittinen leikkaus pohjoiseteläsuunnassa Suunnittelussa tai rakenteilla Valmis siirtoyhteys Lähde: Fngrid Oyj Vihreään sähköön siirtyminen edellyttää valtakunnallisen kantaverkon vahvistamista. Korvauksissa tämä ei näy. Puukangas vetää metsäänsä punaista kuitunauhaa havainnollistaakseen voimalinjan tieltä raivattavan johtoaukean leveyttä. Lunastuskorvauksista lähtökohtaisesti 80 prosenttia on verotonta tuloa. 10107_.indd 10 10107_.indd 10 6.5.2023 17.13 6.5.2023 17.13. Lunastuskorvauksessa on pienempi veroprosentti, mutta yhteismyynnissä puusta saa rahat heti. Metsänomistajan kannattaa miettiä, onko parempi myydä puut yhteismyynnissä vai arvottaa lunastustoimituksessa. Se ei ole enää nykyaikaa eikä se ole korvaustasoltaan oikeudenmukainen”, Puukangas alleviivaa. Tulevan hallituksen osalta Ikonen on toiveikas. Hukkaan menneet metsänparannustyöt korvataan vahingonkorvauksena. Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistava johtoalueen käyttöoikeus hankitaan lunastamalla. Lähde: Fingridin vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala Saatu hyöty huomioon korvauksissa Metsänomistajia lunastuksissa närästää paitsi oman maan käyttöoikeuden rajoittaminen voimalinja-alueella myös siitä maksettava korvaus
Jos lakia halutaan lähteä muuttamaan, ei meillä mitään sitä vastaan ole”, Penttilä Fingridiltä selventää. Mikäli maanomistaja hyväksyy ja allekirjoittaa sopimuksen, hän hyväksyy esitetyn linjasuunnitelman. Johtoalueen muodostavat johtoaukea sekä johtoaukean molemmilla puolilla sijaitsevat reunavyöhykkeet. Ennen rakennuslupaa siirtolinjoihin ei uskalleta investoida, ja lupa-asiat harvoin ratkeavat eri tuulivoimahankkeissa yhtä aikaa. Valtio-omisteinen Fingrid puolestaan katsoo, että lunastuslain nojalla toteutettu käyttöoikeuden lunastus korvauksineen kohtelee kaikkia maanomistajia yhdenvertaisesti. Lä hd e: Fi ng rid O yj den kanssa kokoomus on lähtenyt hallitusta muodostamaan, olivat MTK:n tammikuisessa vaalipaneelissa lunastuslain päivittämisen kannalla. Alijäämää Etelä-Suomessa Järvilinja Jokilinja Rannikkolinja Auroraline Tuonti ja tuotanto ylijäämäistä Pohjois-Suomessa Metsälinja Keski-Suomen poikkileikkaus Siirtokapasiteetin kriittinen leikkaus pohjoiseteläsuunnassa Suunnittelussa tai rakenteilla Valmis siirtoyhteys Lähde: Fngrid Oyj Vihreään sähköön siirtyminen edellyttää valtakunnallisen kantaverkon vahvistamista. Saisin vuokra-ansiota siitä”, Puukangas summaa. Osa tuulija aurinkovoimayhtiöistä onkin lähtenyt markkinalähtöisesti sopimaan korkeammasta kertakorvauksesta tai vuosikorvauksesta voimalinjojen lunastusten yhteydessä. REUNAVYÖHYKE REUNAVYÖHYKE JOHTOAUKEA JOHTOALUE 10 m 10 m 20 m 20 m Johtoaukean leveys vaihtelee johdon rakenteista ja jännitteestä riippuen yleensä 26-42 metrin välillä. Puiden kasvukorkeus on reunavyöhykkeillä rajoitettu, jotta puu mahdollisesti kaatuessaan ei ulotu johtoon. Tämä on omiaan eriarvoistamaan maanomistajia. Reunavyöhykkeen leveys on yleensä 10 metriä. Tällä hetkellä sähkömarkkinalaki ei salli sähkönsiirrosta vastaavien verkkoyhtiöiden rakentaa liitäntäjohtoa, vaikka se palvelisi useampaa sähköntuottajaa. Laki ei estä sopimasta Tuulivoimaloita oli viime vuoden lopussa vajaa 1 400. ”Mikäli suunnitelma ei miellytä, älä allekirjoita vaan lähde vaikuttamaan yhdessä kunnan ja muiden maanomistajien kanssa”, Ikonen ohjeistaa. Tuulivoimasta saatava vuosittainen vuokratuotto on merkittävä esimerkiksi metsätaloudesta saatavaan tuloon verrattuna. ”Yritämme parhaillaan vaikuttaa siihen, että lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että tällaista tuotannon keräilyjohtoa voisi rakentaa myös verkkoyhtiö. Tuulija aurinkovoimahankkeessa voimalaitoksia ei voida rakentaa ilman maanomistajan suostumusta. Ikonen MTK:lta kuitenkin muistuttaa, ettei lainsäädäntö estä sopimasta maanomistajien kanssa voimalinjarakentamisesta sekä siihen liittyvistä korvauksista. ”Siinä mielessä on olemassa myötämielisyys. Sopimus ei tyydyttänyt. Koska johtoalueen ja rakennusrajoitusalueen leveydet vaihtelevat johtokohtaisesti, on niiden mitat varmistettava erikseen johdon omistajalta. Jos ei miellytä, vaikuta Yksi tapa edetä maankäyttöoikeuden lunastuksissa on tarjota maanomistajalle ennakkohaltuunottosopimusta. Ennakkohaltuunottosopimuksessa maanomistajalle tarjotaan usein lunastustoimikunnan määrittelemää lunastuskorvausta maltillisesti korotettuna. Uutta kantaverkkoa rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 3 500 kilometriä. MONI vierekkäinenkin tuulivoimapuisto rakentaa sähkön siirtoa varten oman liityntäjohdon kantaverkkoon. Tämä helpottaisi yhteisrakentamista”, arvioi Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Puukangas laati metsänhoitoyhdistyksen Etelämäen ja MTK:n avustuksella lausunnon. Tuulivoimahankkeissa johtoinvestointi tehdään puistoinvestoinnin yhteydessä. ”On usein kysytty, miksi me emme maksa jotain muuta, mutta näemme toimintamme yhteiskunnan vuoksi tehtävänä, ja rahat tulevat loppujen lopuksi sähkön käyttäjiltä. Yhteisrakentamista suositaan mahdollisuuksien mukaan, mutta usein aikatauluongelmat torppaavat yhteistyön. Verkkoyhtiöt pystyisivät paremmin ennakoimaan, minne liityntäjohtoja kaivataan. AJASSA 12.5.2023 Metsälehti.fi 11 voimalaa ja suunnitteilla vajaa 350 tuulivoimalahanketta, joista kaikki eivät tosin toteudu. TUULIVOIMAYHDISTYS: SÄHKÖMARKKINALAKIA PÄIVITETTÄVÄ Sami Puukangas on ollut tyytyväinen, että metsänhoitoyhdistykseltä ja MTK:lta on saanut apua pakkolunastusten kanssa. ”Tuulivoimayhtiö käärii voittoja sopimuksesta. Jos se ei pysty samanlaista maata hommaamaan tilalle, paras vaihtoehto olisi, että voimalinja kuuluisi myös tuulenkeräysalueeseen. Metsänomistaja ei voi vaikuttaa voimalinjan tarpeellisuuteen, mutta voi sen sijaan vaikuttaa linjan paikkaan, yhteisrakentamiseen ja korvauksiin. Nyt sitten katsotaan, löytyykö se tahtotila hallitusohjelmaan asti”, Ikonen pohtii. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan rakenteilla on runsaat 500 tuuli10107_.indd 11 10107_.indd 11 6.5.2023 17.14 6.5.2023 17.14. Metsänomistaja Puukankaan metsäyhtymää tuulivoimayhtiö lähestyi ennakkohaltuunottosopimuksella ja tarjosi puolet lunastusmenettelyä parempaa korvausta maapohjasta. Lunastuslupa on valituskelpoinen päätös. Sen sijaan tuulivoimapuistosta voidaan vetää liitäntäjohto kantaverkkoon lunastuslain nojalla
Runsaana esiintyessään se voi iskeytyä myös elinvoimaisiin kuusiin. TI IA PU U KI LA 10108_.indd 12 10108_.indd 12 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36. ”Takuita siitä ei voi antaa, että kirjanpainajan valtaamat kuuset saadaan korjattua ajoissa, mutta siihen pyritään. Aina kohteelle ei pääse, ja jos kuusitukille ei ole käyttöä, raja tulee jossain vastaan”, sanoo Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen. Pyrkimys on kuitenkin, että kirjanpainajakohteet menevät kaiken muun edelle.” Myös UPM:llä puunkorjuun aikataulua muokataan tällä hetkellä sitä mukaa kun tuholeimikoita ilmenee, mutta Viirin mukaan se ei jatkossa enää riitä. Kirjanpainaja lisääntyy muun muassa heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa. Kirjanpainajan aiheuttamat tuhot ovat viime vuosina olleet lisääntymään päin koko eteläisen Suomen alueella. Sekä Metsä Groupista, Stora Ensosta että UPM:ltä vakuutetaan, että kirjanpainajien valtaamat kuusikot pyritään asettamaan puunkorjuussa etusijalle. ”Korjuuohjelmiin ei pitäisi kesä-heinäkuussa ottaa ollenkaan tavallisia kuusikoita, vain tuholeimikoita”, Viiri linjaa. Toistaiseksi kirjanpainajan valtaamia kuusikoita ei ole tullut tarjolle niin paljon, ettei niitä olisi saatu korjattua ajoissa, kerrotaan metsäyhtiöistä. ”Kaikki riippuu siitä, miten laaja tuhoalue on ja millainen puunhankinnan kokonaistilanne on. Viime vuonna kuusikot säästyivät hänen mukaansa laajoilKIRJANPAINAJA SÄÄTELEE ENSI KESÄN KORJUITA Tähän asti metsäyhtiöt ovat ehtineet korjata niille tarjotut tuhokuusikot ajoissa, mutta tilanne uhkaa nyt muuttua. Aika kirjanpainajatuhon leviämisen ehkäisemiseksi on lyhyt, sillä uusi kirjanpainajasukupolvi poistuu kuusten kaarnan alta heinä-elokuussa. Kuusitukkeja ei haluta laittaa sellukattilaan, ja tukkien käsittelykapasiteetti on rajallinen”, sanoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. ”Korjuuohjelmiin ei pitäisi kesäheinäkuussa ottaa tavallisia kuusikoita.” Kirjanpainajat iskeytyvät usein hakkuuaukkojen reunoilla kasvaviin kuusiin. PUUKAUPPA & TALOUS 12.5.2023 12 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG ”ENSI KESÄNÄ tulee varmasti sellainen tilanne, että kaikkia kirjanpainajan valtaamia kuusikoita ei ehditä korjata ajoissa. Viiri kuitenkin ennakoi, että tilanne on muuttumassa. Samoilla linjoilla on Stora Enson ostojohtaja Sami-Petteri Honkanen. Se aloittaa parveilunsa touko-kesäkuussa, kun lämpötila kohoaa 20 asteen yläpuolelle. Lyhyt aika toimia Kirjanpainaja on järeiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen
.. Niistä kaikki ovat mukana erilaisissa kehityshankkeissa, joissa kehitetään kaukokartoitukseen ja drooneihin perustuvaa teknologiaa kirjanpainajatuhojen havaitsemiseksi. .. 69,75 s 52,88 s 26,06 . 25,59 s 33,13 s 34,63 s Uudistushakkuu 73,51 s 74,10 s .. 20,60 s .. .. Varautuminen puhuttaa Suomessa laadittiin virallinen valmiussuunnitelma myrskytuhojen varalta sen jälkeen, kun Gudrun-myrsky vuonna 2005 kaatoi laajoja metsäalueita Ruotsissa. ”Olisi hyvä sopia yhteiset pelisäännöt ja vahvistaa tuhoihin varautumista. On odotettavissa, että tuhot jatkuvat ensi kesänäkin.” Jos kirjanpainajan aiheuttamat tuhot lisääntyvät nykyisestä, on marssijärjestys kaikissa metsäyhtiöissä sama: tuhokohteet korjataan ensin sopimusasiakkaiden metsistä, vasta sitten muiden. 50,22 s 37,00 s 18,76 s 20,50 s 19,86 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,39 s 73,73 s .. .. .. .. .. .. Harvennushakkuu 69,41 s 70,62 s 48,37 s 24,79 s 26,48 s 26,31 s 26,27 s 29,44 . .. 45,33 s .. .. 25,47 s .. Hankintahinnat 69,34 s .. 19,25 s .. 26,65 . 33,00 s Ensiharvennus 48,98 s 46,63 s .. .. .. .. Ensiharvennus .. 24,05 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,32 s 78,84 s 54,23 s 26,40 s 28,58 s 27,37 s 32,69 s 33,95 s Uudistushakkuu 78,50 s 79,57 s 56,80 s 27,84 s 29,39 s 29,31 . .. .. Hankintahinnat 77,39 s 78,49 s 60,10 s 44,26 s 45,39 s 44,87 s .. 44,35 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,66 s 78,58 s 55,23 s 24,95 s 28,23 s 26,67 s 27,94 s 32,41 . 29,51 s .. 44,7 1 . 27,87 s 35,84 s 36,89 s Harvennushakkuu 62,99 s 62,27 s .. 44,64 . 19,59 s 19,82 . .. 27,58 s 27,32 s 34,96 s 35,02 s Uudistushakkuu 77,03 s 77,56 s 59,88 s 28,46 s 28,74 s 28,93 s 36,27 s 36,15 s Harvennushakkuu 66,94 s 66,43 s 50,17 s 26,89 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,52 s 76,96 s 56,67 s 25,58 . 16,44 s .. s nousussa . Ilmasto on toistaiseksi täällä pohjoisessa pelastanut meidät laajoilta tuhoilta, mutta riskit kasvavat koko ajan, kun ilmasto lämpenee”, hän sanoo. 29,43 s 29,33 s 35,83 . .. .. 25,32 s .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 26,55 s 23,50 s 23,82 s 32,53 s .. .. .. .. .. 27,35 s 33,82 s 33,31 . Harvennushakkuu 70,18 s 70,38 s 45,75 s 26,29 s 26,66 . .. .. .. Hankintahinnat 75,11 s 74,82 s 65,52 s 47,53 s 48,39 s 48,64 s .. .. .. .. s nousussa . 27,14 s 27,60 s 34,63 s 33,93 s Ensiharvennus 41,74 s .. 23,64 s 31,18 s 30,71 s Ensiharvennus .. 28,23 s 27,49 s 34,59 s 35,07 s Uudistushakkuu 77,41 s 78,16 s 62,83 . 26,97 . .. 35,99 s 34,85 . 27,28 s .. 29,16 s .. .. s nousussa . 24,02 s 23,95 s 22,54 s 28,05 s 27,41 . 36,32 s Harvennushakkuu 69,32 . .. .. .. 21,79 s 20,41 s 19,17 s 27,45 s .. s nousussa . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ensiharvennus .. 19,73 s .. ”Kesä jatkui kuitenkin lämpimänä pitkään ja pohjaveden pinta oli monin paikoin todella matalalla, joten tuholeimikoita alkoi ilmaantua syksyllä huomattavasti aiempaa enemmän. 23,30 s 22,33 s 20,78 s 29,88 s .. .. Hankintahinnat .. 18,64 s .. 32,64 Harvennushakkuu 62,08 s 61,08 s .. ”Tavoitteena on, että kirjanpainajatuhot voitaisiin tunnistaa jo ennen kuin ihmissilmä niitä huomaa”, Riissanen kertoo. 45,16 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,93 s 76,23 s 56,85 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,70 s 71,99 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,14 s 62,56 s .. 26,51 s 25,65 s 30,54 s 31,30 s Ensiharvennus 48,24 s 46,93 s 37,84 s 19,59 s 20,53 s 19,92 s .. 19,31 . Ensiharvennus .. Uudistushakkuu 77,48 s 79,50 s 57,90 s 26,45 . Harvennushakkuu 57,36 s 58,34 s .. 24,84 s Hankintahinnat 73,33 s 74,44 s 64,07 s 45,79 s 47,36 s 46,55 s 53,09 s 53,43 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 14-17 keskiarvo s nousussa . 25,03 s 25,80 s 23,64 s 29,63 s 30,46 s Uudistushakkuu 70,65 s 70,75 s .. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,23 s 77,36 s 60,77 s 25,79 . 26,74 s 31,72 s 32,23 s Ensiharvennus .. 27,27 . 27,04 s 27,64 s .. Harvennushakkuu 62,08 s .. Hankintahinnat 66,20 s .. .. Virallinen valmiussuunnitelma saa kannatusta myös metsäyhtiöistä. 27,71 s 27,89 s 26,71 s 32,50 . Hankintahinnat 73,47 s 74,42 s 59,54 s 45,84 s 45,21 . .. .. Hankintahinnat 73,94 s 73,34 s 66,36 s 47,61 s 48,16 s 47,83 s .. .. 25,66 s 31,42 s 32,50 s Uudistushakkuu 74,21 s 74,50 s .. 27,98 s 26,28 s 31,95 s 33,47 s Uudistushakkuu 75,77 s 78,01 s 59,12 s 27,57 s 29,13 s 28,30 s 34,29 s 34,63 s Harvennushakkuu 66,16 s 67,75 s 49,43 s 24,93 . .. 2021 2023 2022 .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . Hankintahinnat .. 44,87 s .. .. .. AJASSA 12.5.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . 20,48 s 21,25 s 20,63 s .. Uudistushakkuu 67,18 s 64,64 s .. 23,48 . .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 1 305 889 m 3 Puukauppamäärä vko 17 ta kirjanpainajatuhoilta tavallista viileämmän kevään ansiosta. .. 29,37 s 28,86 s .. 10108_.indd 13 10108_.indd 13 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,89 s 68,87 s .. .. .. 46,57 s .. .. .. Kirjanpainajatuhojen varalta vastaavaa valmiussuunnitelmaa ei ole, mutta maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski kertoo, että nyt pohditaan, pitäisikö sellainen laatia. .. .. 18,29 s .. .. Ensiharvennus .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .
Sijainti: Kaakkois-Suomi Ostaja: yksityinen saha Hakkuukertymä: 970 m 3 (arvio) Harvennusta ja uudistusta kesäkorjuuseen Harvennushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 90 74 6 660 Mäntykuitu 85 30 2 550 Mäntyparru 31 30 930 Kuusitukki 161 76 12 236 Kuusikuitu 86 30 2 580 Kuusipikkutukki 11 35 385 Kuusiparru 13 30 390 Koivukuitu 2 25 50 Laho 20 16 320 Ylilaho 5 16 80 Yhteensä 504 26 181 Uudistushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 212 79,50 16 854 Mäntypylväs 10 90 900 Mäntykuitu 91 35 3 185 Mäntyparru 32 35 1 120 Kuusitukki 80 79,50 6 360 Kuusikuitu 18 35 630 Kuusipikkutukki 5 40 200 Kuusiparru 5 35 175 Laho 10 25 250 Ylilaho 5 25 125 Yhteensä 468 29 799 TUORE PUUKAUPPA Metsäkauppa.fi Päivitä metsätietosi TAPIO Maastotaulukot Metsätiedon digitaalinen käsikirja, joka kulkee mukanasi. Kolme muuta tarjousta asettuivat tasaisesti näiden väliin. Molemmat kohteet ovat kesäkorjuukelpoisia. Tarjouksia tuli kaikkiaan viisi, ja vertailulaskelman perusteella korkeimman ja matalimman tarjouksen ero oli 23 prosenttia. Leimikko kilpailutettiin kaikkien alueen ostajien kesken. Leimikko: Kesäkorjuukelpoinen leimikko, josta kymmenen hehtaaria harvennushakkuuta ja kolme hehtaaria uudistushakkuuta. Kuvitetussa, runsaasti taulukoita sisältävässä oppaassa esitetään metsänhoidon suositusten keskeisin sisältö. Suositushinta 36 € Suositushinta 34 € Suositushinta 32 € Suositushinta 43 € Suositushinta 34 € UUTUUS! 10108_.indd 14 10108_.indd 14 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36. Leimikkoon kuuluu kymmenen hehtaaria harvennushakkuuta ja kolme hehtaaria uudistushakkuuta. Hinta 19,90 €/vuosi. Selkeät taulukot ja laskurit ja havainnolliset kuvat tukevat metsäosaamistasi. Metsänomistaja päätti solmia kaupat korkeimman tarjouksen tehneen yksityisen sahan kanssa. Toimii myös offline-tilassa. Lisäksi metsänomistajat kertovat omista ratkaisuistaan ja kokemuksistaan. 12.5.2023 Kaakkois-Suomessa tehtiin huhtikuun lopulla kaupat 13 hehtaarin suuruisesta leimikosta. Harvennettava puusto on kuusivaltaista, uudistettava puusto mäntyvaltaista. Puukauppa tehtiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. LUE LISÄÄ: AJANKOHTAISIA METSÄALAN KIRJOJA Suositushinta 29 € Suositushinta 34 € Metsänhoidon suositukset Yksi haluaa lisätä luonnon monimuotoisuutta, toinen saada mahdollisimman paljon hakkuutuloja. Uutuuskirja auttaa löytämään omiin tavoitteisiin sopivan tavan käsitellä metsää
Suhdannekäänne ehti vaikuttaa eri yhtiöiden osavuosituloksiin eri tavoin, ja erilaisia olivat myös johtajien kommentit. Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky kuvasi tulosta suureksi pettymykseksi, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä omaansa erinomaiseksi markkinoiden heikkenemisestä huolimatta. € 2 721 (2 798) 2 787 (2 507) 1 634 (1 594) 542 (582) Liiketulos, milj. Metsäliitto Osuuskunnalta ennätyksellinen voitonjako Maan kattavin markkinapaikka. Suluissa edellisvuosi. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10108_.indd 15 10108_.indd 15 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. A-lisäosuuksille korkoa maksetaan neljä prosenttia, mikä prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisvuonna, ja B-lisäosuuksille korkoa maksetaan prosentti edellisvuoden tapaan. Lähitulevaisuudessa metsäteollisuudella on luvassa kuoppaista kyytiä. Kiinassa sellun hinta on rysähtänyt, paperien korona-aikana tapahtunut hinnannousu oli väliaikaista, kartonki ja koko pakkausmarkkina heikkenevät ja kun rakentaminen on alamaissa, niin silloin on myös puutuoteteollisuus. Pitemmälle katsottuna metsäteollisuuden puolesta puhuvat asiat eivät ole kadonneet minnekään ja toimintaa kannattaa jatkaa, mitä monet menossa ja tulossa olevat investoinnit osoittavatkin. Jäsenen sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille maksetaan viime vuoden tuloksen perusteella korkoa seitsemän prosenttia, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuodelta 2021 maksettiin. UPM:n liikevaihto ja tulos nousivat, mutta paljolti siksi, että edellisvuoden vertailukvartaalia painoi kiista paikallisesta sopimisesta ja Paperiliiton lakko. Lisäksi edustajisto päätti, että ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäseneltä vastaanotettu teollisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana. Stora Enso ja Metsä Groupin kartonkiyhtiö Metsä Board antoivat tulosvaroitukset jo ennen tulosjulkistusta. Metsä1-lisäosuuksille maksetaan korkoa 6,5 prosenttia. Harvennushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 90 74 6 660 Mäntykuitu 85 30 2 550 Mäntyparru 31 30 930 Kuusitukki 161 76 12 236 Kuusikuitu 86 30 2 580 Kuusipikkutukki 11 35 385 Kuusiparru 13 30 390 Koivukuitu 2 25 50 Laho 20 16 320 Ylilaho 5 16 80 Yhteensä 504 26 181 Uudistushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 212 79,50 16 854 Mäntypylväs 10 90 900 Mäntykuitu 91 35 3 185 Mäntyparru 32 35 1 120 Kuusitukki 80 79,50 6 360 Kuusikuitu 18 35 630 Kuusipikkutukki 5 40 200 Kuusiparru 5 35 175 Laho 10 25 250 Ylilaho 5 25 125 Yhteensä 468 29 799 MIKKO HÄYRYNEN SUHDANNEKÄÄNNE on täällä, voi todeta yksikantaan isojen metsäyhtiöiden ensimmäisestä vuosineljänneksestä. Samaan aikaan kustannustaso on korkealla ja etenkin kuitupuukustannus yhä nousussa. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan tulos oli paras ensimmäinen kvartaali yli 20 vuoteen. Tulokset: Luvassa kuoppaista kyytiä Nousua ja laskua Metsäyhtiöiden ensimmäisen vuosineljänneksen tunnuslukuja. Luvassa on kustannusten hallintaa, tuotannon supistuksia ja paperipuolella myös koneiden sulkemisia. € 185 (287) 183 (139) 213 (259) 88 (139) Omavaraisuus, % 57 (57) 64 (61) 58 (60) 62 (60) Henkilöstö 21 144 (22 211) 16 985 (16 843) 9 513 (9 409) 2 280 (2 235) 12.5.2023 PUUKAUPPA JA TALOUS JUSSI COLLIN METSÄLIITTO Osuuskunnan omistajajäsenille kertyi viime vuodelta ennätyksellinen voitonjakopotti, 101 miljoonaa euroa. Tulosrysähdyksestä huolimatta Metsä Board teki tulosprosentilla mitaten vertailun parhaan tuloksen. Stora Enson ja Metsä Groupin kannattavuus putosi jokseenkin samaan tulosprosenttiin. Se on runsaat 20 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. € 258 (394) 318 (183) 276 (341) 88 (141) Liiketulos, % 9 (14) 11 (7) 8 (21) 16 (24) Nettotulos, milj
Idän koivukuitupuu oli kotimaan selluteollisuudelle tärkeä raaka-aine, jota ei niin vain korvata maamme havupuuvaltaisista metsistä. Metsäteollisuudelle venäjäntuonnin päättyminen on tarkoittanut joko korvaavan puuraaka-aineen hankkimista pääosin kotimaan metsistä tai tuotantomäärien sopeuttamista niukempaan raaka-aineen tarjontaan. Tähdet tuntuvat olevan metsäomaisuudelle viimein suotuisassa asennossa. Ukrainan sota sulki itärajan ja venäläisen raakapuun virta Suomen tyrehtyi. SA M I KA RP PI N EN ”Wanhassa vara parempi.” TOPINTAM HINTAANSA ARVOKKAAMPAA 10109_.indd 16 10109_.indd 16 7.5.2023 12.06 7.5.2023 12.06. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Siitä huolimatta ihmetyttää, etteivät metsänomistajat hyödynnä puun hinnaneroa, joka markkinoiden välillä on. Tukin markkinahakkuut olivat viime vuonna yhteensä 29,6 miljoonaa kuutiota, mutta sahoille siitä päätyi 26 miljoonaa kuutiota. Inflaatiolla vähennettynä nousu on alle viidennes, eikä se korvaa yli kahden vuosikymmenen nollakasvua. En ole aivan varma, että näin tapahtuu raakapuun markkinoilla. Vienti Itävaltaan maksaa, mutta Baltiassakin havutukin hinta on 25 prosenttia parempi kuin Suomessa. Syitä tilastomysteeriin voi olla useita. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. MINNE TUKIT KATOSIVAT. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kun tilastot osoittavat tukkipuun hakkuiden ylittäneen niiden käytön merkittävästi, on tehty päätelmiä tukkipuun ohjautumisesta myös joko massateollisuuteen tai energiantuotantoon. Toimittajamme ovat tosin myös tämän lehden jutussa (sivut 2–3) hiukan pessimistisempiä kuin PTT. Vahva epäilys kuitenkin on, että erotus meni sekä sellutehtaiden kattiloihin että energialaitosten polttoaineeksi. Ehkä opin vielä ymmärtämään myös raakapuun markkinoita. PTT:kin ennustaa kuitupuun nimellishinnan kirivän tänä vuonna neljänneksen. Puun ohella muidenkin polttoaineiden tuonti Venäjältä päättyi, eikä vihreästäkään siirtymästä ole ollut pelastajaksi akuutissa polttoainepulassa, kuten italialaisten jätteidenkin polttamisesta voidaan päätellä. Raakapuun reaalihintojen kehitys on nimittäin ollut Suomessa laskeva ja parhaimmillaankin polkenut paikoillaan koko tämän vuosituhannen ajan – viime tammikuuhun saakka. Tukkipuuta tuotettiin viime vuonna selvästi enemmän kuin käytettiin. Kauppalehti uutisoi äskettäin, että 40 000 rekallista eli kaksi miljoonaa kuutiometriä tukkipuuta on ”kadonnut”. KUN MARKKINAT TOIMIVAT , hinnat ohjaavat resurssien käyttöä optimaalisella tavalla. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi VUOSI 2022 OLI puumarkkinoilla muutoksen aikaa. 12.5.2023 16 Metsälehti.fi SUOMALAINEN METSÄNOMISTAJA tuntuu osaavan kaiken muun paitsi puukaupat. Kuten Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat viereisessä yliökirjoituksessa toteavat, ei ole varmaa, että aivan koko kadonnut tukkimäärä olisi kelvannut puutuoteteollisuudelle. Ruotsalaisen puunmarkkinapaikka Treebulan mukaan Itävallassa maksetaan havutukista 67 prosenttia parempi hinta kuin Suomessa. Pinonpäätarkastelijoiden mukaan selluja energiateollisuuteen päätyy aiempaa enemmän järeää puutavaraa. Energiasektorilla tilanne on ollut ehkäpä vieläkin haastavampi, sillä energiantuotannosta ei juuri pysty tinkimään. Tukkipuu kuitenkin on edelleen kymmeniä euroja kuituja energiapuuta arvokkaampaa. Raaka-aine on tietenkin viisainta jalostaa kotimaassa. Kotimaan puumarkkinoiden koventunut kilpailu näkyy puukaupassa nousevina hintoina sekä kuitupuun ja energiapuun hintojen lähentymisenä. Ruotsissa tosin hinnat ovat vielä alempana kuin Suomessa. JOS TUKKIA KANNATTAA polttaa tai käyttää kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineena pari miljoonaa kuutiota, hinta on liian halpa. Metsälehden päätoimittajan tehtävässä olen tuore, mutta taloustoimittamisesta minulla on kokemusta liki 30 vuotta. Viimevuotista tukkia näyttäisi jääneen jalostamatta lähes kolme miljoonaa kuutiota, Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat kirjoittavat. Silloin raakapuun hintojen nousu voitti selvästi inflaation ensi kertaa yli 20 vuoteen
Ovat itseäni viisaammat ohjelmistogurut miettineet toiminnot. Pystyy tekemään omat ja vieraiden metsäsuunnitelmat ym.” Mti-98 ”Itse käytän SE:n eMetsä-sovellusta. En ota käyttöön kenenkään kaupallisen toimijan asiointiohjelmia, jotka edellyttävät metsätietojen antamista.” Isaskar keturi ”MG:n metsäverkko. Suunnitelmatiedot pysyvät ajan tasalla, kasvu päivittyy vuosittain, paikannus toimii, voi käyttää maastossa. Osa näistä tukeista ohjautuu kuitupuuna massateollisuuden raaka-aineeksi. Tukkipuussa ei myöskään ole kyse pelkästä järeydestä vaan myös laadusta. Tämä on ympäristöjärjestöille ja isolle medialle peruste vaatia metsänhakkuiden rajoittamista. KARI T. Lehtitietojen mukaan hallitusneuvottelijat ovat kuulleet asiantuntijanaan Maailman ilmatieteenjärjestön puheenjohtajaa Petteri Taalasta, joka tunnetaan järkimiehenä ilmastoasioissa – ei Ollikaista. Ilmastopaneelin puheenjohtajaa Markku Ollikaista kuunnellessa ei ole voinut välttyä epäilykseltä, että hänen ensisijainen tavoitteensa onkin metsien käytön ja muun alkutuotannon kepittäminen ilmastonmuutoksen siivellä. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAN KOTIMAISEN tukkipuun määrän ja toteutuneen käytön välinen vuosittainen ero ei kuitenkaan välttämättä johdu vain niukkuudesta puumarkkinoilla. Olen jonkun sarakkeen lisännyt ja tuo on metadatana. Vuonna 2022 käytettävissä oleva kotimaisen tukkipuun määrä oli ennakkotietojen perusteella yli 29 miljoonaa kuutiometriä. Edelleen kuitenkin pelittää myös päässä ja paperilla oleva voimassaoleva metsäsuunnitelma täydennettynä metsäveromuistiinpanoilla.” A.Jalkanen ”Metsaan.fi on riittänyt. Katsotaan, mitä Metsäkeskus saa aikaiseksi, kun metsaan.fitä ollaan uusimassa. Toivottavasti tämä enteilee myös Ollikaisen pestin päättymistä Ilmastopaneelin puheenjohtajana. Tämä vahvistaa epäilyjä, että markkinat ovat ohjanneet tukkia muuhun kuin puutuoteteollisuuteen. Toimii metsään.fi-pohjalta. Hyvin pieniä tukkieriä saattaa olla myös kannattamatonta kuljettaa erikseen sahalle. Hakkuutilastoissa puu luokitellaan korjuussa ilmoitetun puutavaralajin perusteella. Lisäksi UPM:n järjestelmä sekä Metsään.fi. MUTTA ONKO LÄHES kolme miljoonaa kuutiometriä tukkeja lopulta kadonnut jonnekin. Mitä haittaa siitä on, jos metsän tiedot ovat metsäyhtiöllä. Verokirjanpito on tosi hyvä, veroilmoitukset voi lähettää sovelluksesta suoraan verottajalle. Maksuton ja toimii metsätalousohjelmistona kokonaisvaltaisesti.” Mehtäukko ”Mhy:n Metsäselain oli mainio, valitettavasti tuki näyttää loppuneen. Sahojen puutavaralajittelussa on tavanomaista, että mittaja laatuvaatimusrajat alittavien tukkien osuus voi yltää kolmeenkin prosenttiin. 12.5.2023 Metsälehti.fi 17 SUOMEN Ilmastopaneeli on korostanut hiilinielujen lisäämistä keinona ilmastonmuutoksen rajoittamiseen. Ilmaston lämpenemisen perimmäinen syy on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu, ei pohjoismainen kestävä metsätalous. Kun tarkastellaan kahta edellistä vuotta, kotimaisia tukkeja jäi käyttämättä kumpanakin vuonna yli miljoona kuutiometriä enemmän kuin viimeisenä kymmenenä vuotena keskimäärin. Puuvarastojen muutokset aiheuttavat yksittäisinä vuosina merkittävää heiluntaa puun käytön ja käytettävissä olleen puumäärän välille. METSÄTEOLLISUUDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA kotimaisen tukkipuun määrä on markkinahakkuiden ja piensahojen omatarvehakkuiden summa, josta vähennetään tukkipuun vienti. Saman tahon OmaMetsä on toivottoman kankea, varsinkin maastossa. i Vaikuttaako korjuukalusto puunmyyntipäätökseesi. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Istutatko taimet itse. Woodis oli hyvä, mutta meni nurin viime kesänä.” KTmike ”Saattaisin käyttää mhy:n ohjelmistoa, jos jotain käyttäisin. Tästä Ilmastopaneelin puheenjohtajan pitäisi paasata – ja jättää metsänhakkuut vähemmälle. KORHONEN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, LUKE TUOMAS NIINISTÖ YLIAKTUAARI, LUKE ”Mitä ohjelmistoja, sovelluksia tai appeja käytätte omien metsien hoitoon. Kun en halua antaa omia metsätietojani metsäyhtiöille, niin en käytä niiden ratkaisuja. Jos muuta tarvitsee, niin melko urpo saa olla.” Urbo ”Mulla on ladattuna kaikki tilat Metsään.fi-palvelusta exceliin. Sopinee kirjoituspöytätyöskentelyyn jotenkin.” Mikko.a.rinne ”Exel. Metsäteollisuuden puunkäyttötilaston mukaan kotimaisen tukkipuun käyttö oli samana vuonna 26,5 miljoonaa kuutiometriä, josta 0,4 miljoonaa kuutiota kului massateollisuudessa. Suunnitelmatietoihin voi liittää kuvia, tehdä muistiinpanoja. Lukujen perusteella kotimaan metsistä hakattua tukkia näyttäisi jääneen jalostamatta vajaa kolme miljoonaa kuutiota. Kohta saamme uuden hallituksen, jonka tehtäviin kuuluu Ilmastopaneelin nimittäminen. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 57% Ei 43% neet alueelle 50 hehtaarin Ollikaiselle kenkää. Raportteja kaipasin tulevista raivuista ja istutuksista, kemeratöiden yhdistelystä ja hakkuiden puukauppatuloista, nyt nuo saa vaivattomasti tiloittain tai koko helahoidosta.” Pihkatappi ”Foresta käytössä. Siinä on kuitenkin ominaisuuksia, joita ei ilmaisissa systeemeissä ole. Foresta alkaa olla aika hinnakas. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Olen laatinut muutaman näkymän tuohon metadataan ja melko monipuolisen raporttisivun monivalintoineen sql-hauilla tuosta metadatasta. Ja olisiko ne mittojen tai laadun puolesta pystytty jalostamaan sahatai vaneriteollisuudessa. Samalla periaatteella laskien kotimaisen kuitupuun käyttö ylittyi vajaalla kahdella miljoonalla kuutiolla. Saahan se ne muutenkin, metsävaratieto on julkista tietoa.” Mehtäeläin Verkkokeskustelu: Mitä ohjelmistoja käytät. Kaatohetken jälkeen puutavaralaji saattaa vaihtua, jos puu osoittautuukin jalostuskelvottomaksi suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Kesäaikana pilaantumisriski pakottaa jalostamaan tukit nopeasti hakkuun jälkeen, kun talvikuukausina viive korjuun ja käyttöhetken välillä yleensä pitenee. 10109_.indd 17 10109_.indd 17 7.5.2023 12.06 7.5.2023 12.06. Kadonneiden tukkien mysteeriin tuskin on vain yhtä ja oikeaa vastausta. Tukkipuusta saattaa tulla kuitupuuta esimerkiksi sinistymisen vuoksi, virheellisen katkonnan seurauksena tai vasta myöhemmin havaittujen erilaisten runkovikojen takia
Hänen mukaansa yksi tavallista sateisempikaan kesä ei heikennä korpikuusikon elinvoimaa, vaikka pohjavesi kohoaisikin turvarajaa korkeammalle. Syvät ojat voivat jopa haitata puita Tärkeintä on, että pohjavesi on loppukesästä 30–40 senttimetrin syvyydellä. ”Tällöin ojien tukkiminen voisi auttaa puita”, Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoo. Korpikuusikoissa vähiten ojitustarvetta Varmimmin kunnostusojituksia voidaan vähentää eteläisen SuoPUOLI METRIÄ RIITTÄÄ Kunnostusojia tarvitaan paljon harvemmin kuin on uskottu. Parhaiten pohjaveden tasoa voidaan hallita puustolla, kun metsää kasvatetaan jatkuvapeitteisenä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 12.5.2023 18 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ TAKAVUOSINA tavoitteena oli kunnostaa turvemaiden metsien ojikoita jopa satatuhatta hehtaaria. Syvälle kuivatettujen turvemaiden puustot saattavat tulevaisuudessa kärsiä kuivuudesta. Samalla lähellä maan pintaa oleva pohjaveden taso myös luo edellytyksiä jatkuvapeitteiseen metsän kasvatukseen, koska kosteutta riittää ja se edistää taimettumista. ”Myöskään kuusen juurikääpä ei pahemmin ole levinnyt turvemaille, mikä osaltaan parantaa jatkuvapeitteisen kasvatuksen Mitä syvemmiksi ojat kaivetaan, sitä syvemmälle turve kuivuu, mikä kiihdyttää turpeen hajoamista ja siitä aiheutuvia hiidioksidipäästöjä. Niiden tuella puuston haihdutus usein riittää”, sanoo erikoistutkija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). ”Kasvukauden alussa puu kasvaa pituutta edellisenä vuonna tuotettujen hiilihydraattien voimin. JA N I A N TT IL A men viljavilla turvemailla, joiden kasvuisat puustot haihduttavat tehokkaasti. ”Vanhoilla, huonokuntoisillakin ojilla on merkitystä turvemaan vesitalouden hallinnassa. ”Turvemaiden hehtaaripuustoja ei pitäisi kasvattaa yli 200–250 kuution.” Syvyydeltään noin puolimetriset ojat pitävät pohjaveden riittävän syvällä puustoisilla ojitusalueilla. Loppukesästä puu kartuttaa kasvuvoimaansa seuraavaa vuotta varten. SA M I KA RP PI N EN 10110_.indd 18 10110_.indd 18 7.5.2023 12.09 7.5.2023 12.09. ”Ongelmia tulee vasta, jos sateisia kesiä sattuisi useita peräkkäin.” Todennäköisempänä kuitenkin pidetään, että kesät käyvät entistä vähäsateisemmiksi. Alkukesästä vesi voi nousta tätä korkeammalle. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä ja lisää turpeesta ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrä. Se ei onnistu, jos pohjavesi on liian korkealla ja juurten toiminta estyy”, Saarinen kertoo. Vähät ojat voidaan myös kaivaa nykyisiä matalammiksi. Tämä on sikälikin onnekasta, että juuri samaisilla soilla kunnostusojitukset aiheuttaisivat suurimman vesistökuormituksen, koska niiden pitkälle hajonneesta turpeesta irtoaa ojien kaivamisen jälkeen runsain mitoin kiintoainetta veteen. Lähellekään tätä ei ikinä ole päästy, ja jälkiviisaasti voi todeta, että hyvä niin. Monesti ojien perkaaminen olisi myös turhaa, koska puusto haihduttaa vettä tehokkaasti ja pitää pohjaveden riittävän alhaalla
PUUSTO kasvaisi hieman paremmin, jos turvekerros kuivatettaisiin syvemmälle kuin 30– 40 senttiin, mutta turpeesta vapautuisi tällöin runsaasti hiilidioksidia. Naverot ovat matalia, 20–30 senttiä syviä ojia. Luken johtava tutkija Mika Nieminen huomauttaa, ettei turvemaan puuvarantoa pidä kasvattaa myöskään liian runsaaksi, koska tällöin voimakas haihdutus painaa pohjaveden niin syvälle, että turpeesta vapautuvan hiilidioksidin määrä kasvaa. ”Mäntyvaltaiset metsät haihduttavat vähemmän”, selvittää johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. 2.JATKUVAPEITTEINEN metsänkasvatus vähentää ojitustarvetta. Turpeen hapellisessa pintakerroksessa elävät mikrobit käyttävät syvemmällä märässä turpeessa syntyvän metaanin. POHJAVEDEN TASO SÄÄTÄÄ PÄÄSTÖT Vanhastaan suometsät on pyritty kunnostusojittamaan kattavasti. Uudistamiskaistaleilla voidaan tarvita ojia. Tällöin puhutaan ryhmittäin erirakenteisesta puustosta. Mäkipään mukaan poimintahakkuu voitaisiin toistaa noin 15 vuoden välein. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN VINKIT 10110_.indd 19 10110_.indd 19 7.5.2023 12.09 7.5.2023 12.09. 6. Kaikkia ojia ei aina tarvitse perata Saarisen mukaan kunnostusojitus on usein tarpeen, kun turvemaalle valuu ulkopuolelta vettä. RUNSASPUUSTOISILLA ojitusalueilla ei yleensä tarvita kunnostusojitusta. Pohjois-Suomessa haihduttavaa puustoa on oltava enemmän kuin etelässä. ”Esimerkiksi ylärinteeltä virtaava vesi on pysäytettävä niskaojalla”, hän kertoo. Keskimääräistä vähäravinteisemmilla, yleensä mäntyvaltaisilla turvemailla kunnostusojitukset ovat tarpeen todennäköisemmin kuin etelän kuusija koivuvaltaisissa aikanaan ojitetuissa korpimetsissä. ÄLÄ kunnostusojita varmuuden vuoksi. Parhaat edellytykset siihen on kuusivaltaisilla soilla EteläSuomessa. Se vähentää vesistöjen kiintoainekuormitusta merkittävästi. Pohjaveden nostaminen maanpinnan tasolle lopettaisi metsien kasvun lisäksi hiilidioksidipäästöt. METSÄSTÄ 12.5.2023 Metsälehti.fi 19 edellytyksiä”, Mäkipää sanoo. Kasvamaan jätetään sekä vallittujen latvuskerrosten puita että joukko valtapuita tuottamaan siementä. ”Esimerkiksi laskuojien avaaminen voi riittää, kaikkia vanhoja ojia ei tarvitse perata”, Saarinen sanoo. Jopa 60 kuutiota hehtaarilla riittää Etelä-Suomessa kuusija koivuvaltaiset puustot ovat tehokkaimpia haihduttajia. VANHA, edes joten kuten toimiva ojaverkosto riittää usein pitämään puustoisen suon vesitalouden kunnossa. 3. Kuivatusojia ei enää jatkossa suositella kaivettavaksi metrin syvyisiksi, vaan 50–70 senttiä riittää. Mäntyvaltaisilla soilla taimettuminen edellyttää 30–40 metrin levyisiä, paljaaksi hakattavia kaistaleita ja pienaukkoja. 5. Mika Niemisen mukaan vanhan ojaverkoston kuivatusteho voi riittää myös avohakkuun jälkeen, kunhan pintavedet johdetaan pois mätästyksen yhteydessä tehtävällä navero-ojituksella. KUNNOSTUSOJITUKSEEN 1. Puuston haihdutusta voidaan tehostaa suosimalla harvennuksilla lehtipuita. Metaani on monin verroin hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Silti tämä ei olisi ilmastollekaan suotuisa ratkaisu. VAIN tarvittavat ojat avataan, esimerkiksi laskuja niskaojat. Kun veden pintaa on nostettu maltillisesti, metaania ei vapaudu. 4. Tästä syystä ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutukset ovat ristiriitaisia. ”Mielestäni turvemaiden hehtaaripuustoja ei pitäisi kasvattaa yli 200–250 kuution”, Nieminen neuvoo. Usein se ei ole tarpeen, vaan puuston haihdutus riittää. Tuhkalannoituksilla voidaan lisätä puuston kasvua ja haihdutuskykyä erityisesti paksuturpeisilla mailla, jotka kärsivät hivenravinteiden esimerkiksi kalin puutoksesta. Ne lisäävät vesistökuormitusta ja vaikeuttavat ihmisten ja koneiden liikkumista. RIITTÄVÄ ojien syvyys on 50–70 senttiä. Hapettomasta turpeesta ilmaan vapautuvan metaanin määrä lisääntyisi. Vähäinenkin puusto riittää Puusto, jonka haihdutusteho pitää pohjaveden riittävän alhaalla vanhastaan ojitetuilla turvemailla, m 3 /ha kuusija koivuvaltaiset mäntyvaltaiset Etelä-Suomi 60 80 Pohjois-Suomi 80 100 Lähde: Luke 2023 Tähän asti suo-ojat on kaivettu noin metrin syvyisiksi
Tai ihan ensin halliin, jonne Valkonen on kaavaillut uutta polttopuukuivuria. Emot hoitavat itse vasikoita kuudesta kahdeksaan kuukautta. Ne tulevat pihatosta aidan viereen katselemaan vieraita. Myös metsä tuo merkittävästi tuloja. Viime vuonna myytävä loppui jo syyskuussa. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 12.5.2023 20 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT TOUKOKUUN toisena päivänä vettä sataa Jyväskylän eteläpuolella Oravasaaressa, mutta Marko Valkosen hiehoja se ei haittaa. Marko Valkosen tilalla Jyväskylän Oravasaaressa tuotetaan luomunaudanlihaa. Siksi kuusikon ensiharvennuksessa on karsittu myös alimpia oksia. Omasta metsästä on 25 vuotta tehty klapeja myyntiin. Sonnivasikat päätyvät teuraaksi ja hiehoista tulee uusia emolehmiä. Jyväskylä Marko Valkosen mielestä metsän pitää olla ”välkeä” eli siellä on oltava valoa. 10111_.indd 20 10111_.indd 20 7.5.2023 12.11 7.5.2023 12.11. Kovimmat hinnat Jyväskylän seudulla hipoivat tuolloin satasta. ”Polttopuu on hyvä tuote. Niin mukava kuin karvakorvia olisikin rapsutella, astutaan kuitenkin laitumelta metsän puolelle. Heittomotista ilman kuljetusta Valkonen veloitti 68 euroa. Toukokuun alussa pihatossa asuu 72 limousin-rotuun kuuluvaa nautaa, joista nuorin on kahden päivän ikäinen vasikka. Hinta on toki yksi tekijä, mutta toinen on tilan sijainti alle puolen tunnin matkan päässä Jyväskylästä. Metsä on koko ajan tärkeämpi tulonlähde. Kolmas sukupolvi Uuteen kuivuriin mahtuu ainakin 350 kuutiota puita kuivumaan. ”95-vuotias naapurin rouva moitti minua, että myyn liian halvalla”, Valkonen sanoo hymynkare suupielessä. Se säilyy.” Tilan päätuote käyskentelee laitumella. 56-vuotias Valkonen aloitti tilanpidon nuorena opiskelijana vuonna 1992. Vaikka viljelyksessä on sata hehtaaria peltoa, metsän merkitys tulonlähteenä on kaiken aikaa kasvanut. Nykyinen isäntä on paikan kolKOLMANNES TULOISTA METSÄSTÄ Marko Valkonen on kylänsä toiseksi viimeinen karjatilallinen. Agronomiopinnot Helsingin yliopistossa saivat jäädä, kun talon edellinen isäntä, Valkosen isä, joutui polvivaivojen vuoksi siirtymään eläkkeelle
Nyt jäljellä on kaksi”, sanoo Valkonen. ”Nuorien viljelijöiden puolesta se kyllä harmittaa.” Heinälän tilan puukaupoista omistaja Marko Valkonen pitää lehtikuitupuun itsellään. Olemassa olevan suojelualueen ansiosta ratkaisu oli helppo. Kokeneen tieisännän näppituntuma on, että tiesuolan käyttö on vähentänyt uuden murskeen tarvetta niin paljon, että suolan käyttö on kannattavaa jo pelkästään tien käytettävyyden kannalta. 12.5.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Kaikki tilan lihatuotteet ovat luomua, missä on omat sääntönsä. Puunostaja ehdotti FSC-sertifiointiin liittymistä ja tarjosi euron lisää hintaa kuutiolta. Voi olla, että kohta niitä ei ole yhtään. Hienoaines tarvitaan tien kulutuskerrokseen siksi, että se liimaa erikokoiset kiviainekset yhteen tasaiseksi pinnaksi. Siinä oppii huomaamaan ne puut, jotka siinä haluaa kasvaa. Pölynsidontahyöty saadaan sivutuotteena ilmaiseksi. Ei ole kuitenkaan mitään ihmeainetta, joka pitäisi metsätien kunnossa, jos tietä käytetään tulevien rallikuskien harjoitusratana. METSÄTEIDEN PÖLYNSIDONTA EI OLE YLELLISYYTTÄ PALSTALLA ”Metsätaloudessa voi olla kaksi eri näkökulmaa rinnan.” Sertifiointi onnistui suojelun ansiosta Sinänsä Valkonen ei sääntelyä pelkää. ”Kyllä sitä omanikäisten kollegojen kanssa aina mietitään, miten näistä pääsisi hallitusti eroon.” Metsäkatoasetus hämmentää Yksi syy on jatkuvasti lisääntyvä sääntely, viimeisimpänä virkamiehiäkin hämmentänyt EU:n metsäkatoasetus. Sertifiointiratkaisun taustalla ei ole sen kummempaa ideologiaa. Metsätyöt eivät oikein edes tunnu työltä, mutta päivät eivät pääse venymään pitkiksi. Siellä asuu paljon lintuja, joita voi tarkkailla keittiön ikkunasta. Maaja metsätalousministeriö on kehottanut tilallisia viivästyttämään navettahankkeita, kunnes asiaan saadaan selvyys. Hienoaineksen lisäksi lähimetsiin lennätetään etenkin mutkissa myös karkeampi kiviaines. ”Koko ajan tulee lisää rajoituksia. Voidaan ehdottaa, että pölyntorjuntaa käytetään vain asutuksen kohdalla. Karja vaatii huomiota aamuin illoin. Autoilijoiden harmiksi se aiheuttaa peltien korroosiota. ”Metsässä pitää käydä ja katsoa. Useimmiten vedotaan säästöjen tarpeeseen, kun kaikki on kallistumassa kuten murskeen hinta ja lanauksen kustannukset. Nyt on kuitenkin epäselvää, estääkö se voimaan tullessaan lihakarjatilojen uudet navetat ja laitumet myös Suomessa, jos niiden tieltä pitäisi raivata metsää. Valkonen on tehnyt koko joukon metsänhoitotöitä istutuksista harvennuksiin itse. FSC oli mahdollinen, koska vuonna 2018 noin yhdeksän hehtaaria tilasta suojeltiin pysyvästi Metso-ohjelman kautta. Tuossa oli maja. Sekametsä saa olla omissa oloissaan. Vuosikymmenien kokemukset tiesuolasta ovat hyviä sekä pölynsidonnan että tien kunnon kannalta. Ruostesuojauksen on siis oltava kunnossa. Tasainen pinta voidaan muotoilla kunnollisella painolanauksella sian selän muotoiseksi, jolloin sateella vesi virtaa tien poikki reunaojiin. Kyllä metsään silti konekin päästetään, mutta ei ketä tahansa. Nykyisessä pihatossa on väljää, koska eläimiä saisi siellä olla sata. Merkityksellinen metsä Yksi asia on kuitenkin täysin käsittämätön. Metsätiekokemukset ovat vielä vähäisiä. Tavallisin ja halvin menetelmä hienoaineksen pitämiseksi tien kulutuskerroksessa on levittää tielle kuivana aikana tiesuolaa, joka imee ilmasta vesihöyryä ja pitää hienoaineksen kosteana ja pölyämättömänä. Se pilkotaan klapeiksi tulevaa syksyä varten. Näin tierunko pysyy kuivana. Maltillinen ajonopeus säästäisi tiekunnan varoja enemmän kuin mikään panostus pölyntorjuntaan maksaa. ”Miten tämä voi olla päästölähde. ”Metsätaloudessa voi olla kaksi eri näkökulmaa rinnan”, Valkonen sanoo. ”Minä sanoin konekuskeille, että olen sitten täällä koko ajan heilumassa. ”Minä olen sellainen muinaisjäänne”, hän sanoo ja nauraa päälle. 10111_.indd 21 10111_.indd 21 7.5.2023 12.11 7.5.2023 12.11. Tiesuola on tavallisesti kalsiumkloridia. Saattaa olla, että paremmin menisi läpi ehdotus, että tiekunnassa pyritään estämään arvokkaan hienoaineksen menettäminen lähimetsiin pölynä. Tuolla luisteltiin lapsena. FSC-sertifiointi edellyttää, että vähintään viisi prosenttia tilasta on pysyvästi suojelltu. Asialla oli alueella hyvästä työnjäljestään tunnettu korjuuyritys. Hänen isoäitinsä sai Heinälän tilan myötäjäisinä vuonna 1928. Olisiko mitään lääkettä, jota voitaisiin tarjota käyttäjien uhoamisen hallintaan. Metsä pitää tuntea.” mas sukupolvi. Iso männikkökuvio on harvennettu viimeisen päälle siististi. ”Vielä 1950-luvulla tällä kylällä oli 54 kotieläintilaa. Kyseessä ovat biohajoavat aineet, jotka joko imevät ilmasta kosteutta tiesuolan tavoin tai muodostavat hienoaineksesta suurempia flokkeja esimerkiksi kasvirasvojen avulla. Mutta sitten niihin harvennuksiin. Uusia laitumia tai navetoita ei nyt ole suunnitteilla. ”Se oli nappivalinta, kun oppi, miten siinä peltoja viljellään.” Metsät on FSC-sertifioitu. Tuo on ylioppilasvuonna istutettu. Häneen metsäkatoasetus ei juuri vaikuta. Tämä on tyvestä latvaan vihreä”, Valkonen sanoo ja viittoo noin kymmenvuotiaaseen taimikkoon. JOS YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET PELOTTAVAT, halvan tiesuolan lisäksi on muita, mutta kalliimpia vaihtoehtoja. Mutta ei se heitä haitannut.” Moni paikka metsässä on Valkoselle merkityksellinen. Asetuksen tarkoituksena oli estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden päätyminen EU:n markkinoille. Tänä vuonna on pää ollut sekaisin kuin Haminan kaupunki”, Valkonen sanoo. KOKENEEN TIEISÄNNÖIJÄN MUKAAN vain harvan tiekunnan kokouksessa menee keskustelutta läpi tuloja menoarvion ehdotus, että kesäaikana metsätiellä estetään pölyhaitat. Hyvä osoitus siitä saadaan heti: metsätien toisella puolella on luonnontilainen sekametsä lahopuineen ja toisella puolella siististi harvennettu kuusikko. Toinen yleinen perustelu on, ettei pölyä sitovaa tiesuolaa pitäisi käyttää ympäristösyistä
METSÄSTÄ 12.5.2023 22 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT TUOREEN PUUN polttaminen ei ole Suomessa uusi innovaatio. Oskari Vuorenmaa (oik.) on siirtynyt polttamaan myös tuoreesta puusta tehtyä haketta. Varastointia ja logistiikkaa helpottaa nyt paljon, kun puun pystyy polttamaan tuoreena. Laitteisto on ollut käytössä viime talven. Etelä-Pohjanmaan maatiloilla palaa Suomen metsäkeskuksen TUOREHAKKEELLA SÄÄSTÖÄ PUUKULUIHIN Katteluksen broileritila Lapualla lämpiää uuden lämpökeskuksen ansiosta tuoreella puulla. Ainakin vältytään siltä, että pitäisi olla kahden vuoden puut valmiina haketukseen”, Vuorenmaa sanoo. ”Puu tulee pääasiassa omista harvennusmetsistä urakoitsijan korjaamana. Energiapuun pitkäaikaisessa varastoinnissa aiheutuu yleensä myös merkittäviä kuiva-ainetappioita, jotka vaikuttavat poltettavan puun lämpöarvoon. ”Varastointia ja logistiikkaa helpottaa nyt paljon, kun puun pystyy polttamaan tuoreena.” Tuhkasta näkee, että puu on palanut hyvin. ”Tuore puu on eri asia kuin märkä puu, jonka kosteus voi olla yli 50 prosenttia. Märkää puuta ei tälläkään laitteistolla polteta”, korostaa Tuorehakekonsepti maatilamittakaavassa -hanketta vetänyt erityisasiantuntija, dosentti Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. 10112_.indd 22 10112_.indd 22 7.5.2023 12.15 7.5.2023 12.15. Sen sijaan maatilakokoluokan laitteistoja tuoreen puun polttamiseen ei ole juuri ollut, ennen kuin lapualainen Veljekset Ala-Talkkari Oy valmisti Katteluksen broileritilalle teholtaan 500 kilowatin lämpökeskuksen. Perinteisesti lämpökeskuksissa pyritään käyttämään mahdollisimman kuivaa haketta, jolloin puun kosteus on poltettaessa noin 15–20 prosenttia. Markkinointipäällikkö Hannu Ala-Talkkarin mukaan maatilakokoluokan tuorehakekattilat tulevat jatkossa olemaan Veljekset Ala-Talkkari Oy:n tuotevalikoimassa. Tuorehakkeen kosteus on noin 35–40 prosenttia. Tilan käyttämä puu on pääasiassa kuitupuukokoista ja sitä pienempää, mutta myös pienet tukkierät voi olla järkevintä polttaa omalla tilalla. ”Tuorehakeketjun on arvioitu olevan käytettyä kiintokuutiota kohden 3–8 euroa edullisempi kuin kuivahakeketju”, sanoo Lauhanen. Ainakin Kauhavalla on toiminut jo vuosia 10 megawatin tehoinen tuoretta puuta polttava lämpövoimalaitos. ”Haimme ratkaisulla joustavuutta lämmittämiseen, jota on myös laitteiston toimivan automatiikan ansiosta saatu”, kertoo Katteluksen broilerin yrittäjä Oskari Vuorenmaa. Tuorehakkeen etuna on, että energiapuuvarastoihin ei sitoudu rahaa niin paljoa rahaa kuin kuivahakeketjussa. Varastoihin sitoutuu vähemmän rahaa Katteluksen broileritilalla palaa vuosittain noin 1 000 hakekuutiota, joka tarkoittaa 400–500 kiintokuution pinoa puuta
Tätä materiaalia voitaisiin käyttää esimerkiksi maanparannukseen”, visioi Helsingin yliopiston dosentti Raimo Timonen. Myös vesikiertojärjestelmää on kehitetty”, kuvailee yhtiön toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari. Kattilan tulipesässä on keraaminen rakenne ja ilmanohjaus on uudenlainen. Veljekset Ala-Talkkarin toimittama lämpökeskus on kompakti paketti. ”Digiaineistoon ei pidä sokeasti uskoa, ja juridinen vastuu on monimutkainen kysymys. Palamislämpötilan pitää olla riittävän korkea, mutta toisaalta liian korkea lämpötila voi synnyttää kattilaa syövyttäviä yhdisteitä. Syynä voi olla esimerkiksi, että raja on tiellä. 10112_.indd 23 10112_.indd 23 7.5.2023 12.15 7.5.2023 12.15. Lukijan metsätila on alhaalta keskeltä lähtevä kapea tila. Epätarkoista rajapyykeistä useat ovat sellaisia, joilla viimeisin mittaus on tehty yli sata vuotta sitten. Polttoprosessin hallinta on siksi tärkeää. Olisi tyhmää jättää tämä puu metsään lahoamaan”, Antti Ala-Talkkari sanoo. Hiilidioksidi talteen tulevaisuudessa. Jos naapuripalstan nauhoittaja on yhtä varovainen, vyöhyke tuplaantuu. MIKKO HÄYRYNEN METSÄLEHTEÄ lähestyi tuohtuneen tuntuinen lukija, joka kertoi, että yksi perikunnan metsätilan nurkkapyykeistä on Maanmittauslaitoksen digitaalisella kartalla kolmisenkymmentä metriä väärässä paikassa. Joskus tahattomia riitoja aiheutuu ns. Perikunnan osakkaat asuvat kaukana tilasta eivätkä tunne rajoja kuin kartalta. Maanmittauslaitoksen aineistojen yhteydessä on vastuulauseke, että todellinen raja selviää maastossa ja toimitusasiakirjoista.” Jos raja on maastossakin epäselvä tai sen paikasta on erimielisyyttä, Karhu kehottaa hakemaan Maanmittauslaitokselta virallisen rajankäynnin. Ilmaa ohjataan paloprosessiiin kolmessa vaiheessa ja palotilan yläosassa lämpötila nousee noin 950 asteeseen. Viime aikojen tapahtumat maailmalla ovat nostaneet kotimaisen energian merkitystä entisestään. Niistä noin kolme miljoonaa on epätarkkoja, eli pyykin sijaintia ei ole mitattu kartalle tarkasti nykyajan välineillä. ”Laitteistolla pystytään polttamaan tuoretta haketta hyvällä, noin 90 prosentin, hyötysuhteella.” Maatilakokoluokan kattilassa ei voida Ala-Talkkarin mukaan hyödyntää hakkeen mukana palavan veden kondensoimista ja lämmön talteenottoa kuten isommissa voimalaitoksissa, vaan vesi haihtuu savukaasujen mukana ilmaan. Tulipesän palamisolosuhde on saatava kuntoon ja ohjausautomatiikkaan on panostettava. METSÄSTÄ 12.5.2023 Metsälehti.fi 23 Juha Viirimäen mukaan noin 300 000 kuutiota puuta vuosittain ja määrä on ollut kasvussa. Lisäksi vanhoja laitteistoja voidaan muuntaa toimimaan tuorehakkeella”, Ala-Talkkari sanoo. Lukija lähestyi Maanmittauslaitosta ja sai lupauksen, että kesän aikana pyykki mitataan ja kartta korjataan. Tätäkin mahdollisuutta on hankkeessa selvitetty. Jos leimikko rajattaisiin digikartan mukaisesti, rajalle jäisi puolen hehtaarin hakkaamaton suikale. ”Suomessa metsänhoidon taso on hyvä ja harvennusmetsistä syntyy väistämättä polttokelpoista puuta. Jos kartan rajoissa huomaa karkean virheen, palautetta voi antaa verkossa Maanmittauslaitoksen Karttapaikan kautta. Tuorehakkeella toimivan 500 kilowatin lämpökeskuksen kustannusarvio on noin 350 000 euroa. ”Sopivissa olosuhteissa parhaimmillaan jo noin 15 prosenttia palokaasujen sisältämästä hiilidioksidista voidaan sitoa mineraaleihin. Pyykin mukainen raja on aukean ja metsän rajalla, mutta digitoidussa kartassa raja on noin 30 metriä oikealla. Ei yksittäistapaus ”Kyseessä ei ole yksittäistapaus, vastaavia tulee vastaan toistuvasti”, palvelupäällikkö Panu Karhu Maanmittauslaitoksesta toteaa. Tällöin toimitusasiakirjoihin on kirjattu, missä suunnassa ja kuinka kaukana raja on siirtopyykistä. Hiilidioksidin sitominen ei kuulosta enää täysin utopistiselta. ”Kehitystyötä on tehty paljon. ”Olemme juuri aloittaneet tiedotuskampanjan asiasta.” Suomessa on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä. ”Malli on tulossa meillä kaupalliseen tuotantoon. Kun rajalinja on pitkä, palstan pinta-ala on kartalla puolisen hehtaaria todellista pienempi. Siksi karttaan merkitty sijainti voi olla oikein tai voi olla olematta. Vuodesta 1955 alkaen toimineella Ala-Talkkarilla uskotaan, että puun ja muun bioenergian polttamiseen tarkoitetuille laitteistoille on kysyntää myös tulevaisuudessa. Helsingin yliopistossa on kokeiltu ottaa hiilidioksidi talteen palokaasuista erilaisilla virtaustekniikoilla. Tuorehakkeen polttaminen vaatii paljon ohjausautomatiikalta. Uusia laitteistoratkaisuja Tuoreen puun palamisen hallinta edellyttää laitteistolta erityisiä ratkaisuja. Maastokäynti kannattaa Jos rajoja ei ole selvitetty maastossa ja leimikko nauhoitetaan puukaupassa varovaisuusperiaatteella, virhe karttaohjelmassa voi johtaa hakkaamattomaan ei-kenenkään-suikaleeseen. Veljekset Ala-Talkkarille nyt kehitetty tuorehakelaitos on lajissaan ensimmäinen. Huima kehitysaskel lämpökeskuksille olisi, jos niiden ilmaan päästämä hiilidioksidi saataisiin talteen. siirtopyykeistä, joita käytetään silloin, kun pyykkiä ei voi asettaa rajalle. Moni rajapyykki on kartalla väärin Digiaineistoon ei pidä sokeasti uskoa, muistuttaa Maanmittauslaitos. Tällä tarinalla on onnellinen loppu. Onnellinen loppu Maastossa pyykit ovat lähtökohtaisesti oikeissa paikoissa, sillä pyykin siirtäminen on hyvin harvinaista. Täyspuustoisella kuviolla virhe olisi voinut johtaa vähäistä suurempaan hakkuutulojen menetykseen, mutta onneksi naapuritilan omistajalla oli pyykin sijainnista oikea tieto. Hintaa laitoksella on noin 350 000 euroa. Oma lukunsa ovat ojankaivutöissä kadonneet pyykit. ”Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja”, Karhu painottaa. Lukijaa kummastutti myös, että vielä 1980-luvun peruskartassa pyykin sijainti oli oikein
Saha myydään läpimitaltaan 200 millimetrin terälle sopivalla sektorisuojalla. KOKEILTUA FAKTA 10113_.indd 24 10113_.indd 24 7.5.2023 12.25 7.5.2023 12.25. METSÄSTÄ 12.5.2023 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ ECHON uutta metsäraivuria on lupailtu vuosia. Voi sanoa, että kyllä ja ei. Uutukaisen kestävyydestä ei vielä ole havaintoja, mutta CLS 520 painaa paljon. UUTUUSRAIVURI JÄI VÄHÄN PIIPPUUN Echon uusi raivaussaha on hyvä, mutta se voisi olla paljon parempikin. Echon CLS 520 on käyttökelpoinen raivaussaha, mutta jää kilpailijoistaan. Lisäksi kierrosherkkyys on hyvä, eli terä pyörähtää työkierroksille turhia odottelematta. Ainakin molemmat saatiin käyttöön suunnilleen samaan aikaan tänä keväänä. Pieni kauneusvirhe on palautumatonta mallia oleva kaasukahvan virrankatkaisin Maahantuojan ilmoittama arvonverollinen suositushinta on 970 euroa. Husqvarnan ja Stihlin hallitsemilla raivaussahamarkkinoilla olisi ainakin ostajan näkökulmasta tilausta uudelle vaihtoehdolle. M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä Echon (vasemmalla) runkoputki on kymmenen senttiä pidempi kuin vieressä olevan Husqvarna 545 Autotunen. Lämpökahvallista versiota ei ole luvassa. Runkoputki on lyhyem pi kuin Echon ruohoraivureissa, mutta toisaalta se on kymmenen senttiä pidempi kuin verrokkina olleessa Huskin metsäraivurissa. Echolla toki pärjäsi tiukassakin vesakossa, mutta ei pitkä runkoputki kilpailuetu ole – olisi kannattanut ottaa mallia kilpailijoista. Tältä osin Echo on eittämättä ammattilaissarjaa. Ohjauskahvojen oteväli on kapea, 53,5 senttimetriä, mikä on kolmisen senttiä vähemmän kuin Husqvarnan 545 Autotunessa. Moni haluaisi tällaista, eikä Echon pirteällä moottorilla olisi vähäistäkään ongelmaa sen pyörittämisessä. ECHO CLS 520ES sylinteritilavuus 50,2 cm 3 teho 2,2 kW suurin suositeltu kierrosluku 11 800/min kulmavaihteen välityssuhde 1,4 polttoainetankin tilavuus 0,69 litraa paino työkunnossa, tankattuna 11,6 kg suositushinta 970 euroa (sis. Kun Echo on työkunnossa ja tankattuna, puntari asettuu 11,6 kiloon. Vain pienellä terällä Japanilaiseen tapaan moottorikoppa on avonainen, mutta talvikäyttöön on luvassa suojatumpi malli. Tästä miinus. JU H A SI N IS A LO Kaasutin ja ilmansuodatin on koteloitu avoimesti. Tärinä on tehokkaasti vaimennettu, joten käsiin ei tunnu värinää. Isolle 225 millimetrin terälle sopivaa sektorisuojaa ei ole tarjolla. Echon moottori on erinomainen. Nettikaupoissa hintapyynnöt vaihtelivat melkoisesti– kannattaa vertailla. Echon valjaat jakavat sahan painon harteille ja lantiolle ja ovat sinänsä mukavat, mutta valjaiden säädöt katoavat nopeasti luistavien solkien vuoksi. Talvikäyttöön on luvassa umpinaisempi koppa, joka suojaa lumelta. Joku taisi viipyilevän aikataulun vuoksi verrata sitä Olkiluodon kolmosreaktoriin. Etusormikaasu toimii vähällä puristusvoimalla eikä rasita. Pitkä runkoputki kankeuttaa sahan käsittelyä tiheikössä. Vanhan liiton sahureita varmasti ilahduttaa sekin, että sahassa on perinteinen kaasutin, jota voi säätää erikoisavaimella – tosin moottori oli terhakka tehdassäädöilläkin. Kahvojen kapeus helpottaa sahan hallintaa eikä kuormita käsivarsia ja hartioita. Virrankatkaisin on palautumatonta mallia. alv) valmistusmaa Japani maahantuoja Stokker Oy PLUSSAT JA MIINUKSET + erinomainen moottori + hyvä tärinänvaimennus – paino – valjaat – runkoputken pituus Echo CLS 520 yrittää murtaa Husqvarnan ja Stihlin valta-asemaa raivaussahamarkkinoilla. Sylinteritilavuus on 50,2 kuutiosenttimetriä, ja tehoa luvataan 2,2 kilowattia. Samalla saha on rakenteeltaan jämäkkä eikä notku, kun sitä heiluttelee sivuttain kahvoista. Painoa liikaa Vanhastaan Echon metsäraivaussahat olivat kestäviä, mutta painoivat enemmän kuin eurooppalaiskilpailijansa. Runkoputki on jykevä. Lähdimme selvittämään, olisiko Echosta valtamerkkien haastajaksi. Oivallinen moottori Aloitetaan hyvästä. Näistä plussaa. Tästäkin pari plussaa. Saman teholuokan Husqvarna 545 Autotune painaa 9,4 kiloa, kuten myös Stihl FS 460
alv. Tutustu jälleenmyyjiimme osoitteessa kellfri.fi tarjoamme kattavan valikoiman metsävaunuja , joissa vaunut on jaettu kantavuuden perusteella : 2 , 7 , 8 , ja 9 tonnia . METSÄSTÄ Puhelin: 020 722 91 30 Pieleslehdontie 2, 41310 LEPPÄVESI Kellfri.fi info@kellfri.fi hinnat ovat voimassa 31.5.2023 asti katso kaikki tuotteet osoitteessa kellfri . fi hinnat sis. 35-VKMATVF atv etuleikkuri 2 226€ 26-LW06 k aivuri 25-50 hv : n traktoriin 4 352€ 13-KW340 Yhdistelmäpuukone, sähkÖkäYttÖinen 3 757€ 21-SV20.1200 2 tonnin metsävaunu, paketti 9 10 478€ 28-RBH2 harava ratsastuskentän tasaamiseen 1 825€ 21-TK15F enerGiapuukoura 150 1 873€ 13-WC17H2 haketin 170 4 700€ 21-SV500B s ahalaitos , bensiinikäYttÖinen 3 404€ verkkokauppa kellfri.fi KIPPIJA METSÄVAUNU ATV PRO, TOWER2+ 2 120€ 2 232€ 1 972€ 4 948€ 3 584€ 11 036€ 2 344€ 4 582€ 3 956€ 1 922€ 6 TONNIN METSÄVAUNU, PAKETTI 2 12 634€ 13 299€ 3vaihe , 400 v 21-tv07pro2 10113_.indd 25 10113_.indd 25 7.5.2023 12.25 7.5.2023 12.25. 24 % Palvelemme asiakkaitamme kautta maan
hieman vajaakanttinenkin lautatavara. Kattopohja ja valu Kun kattoristikot olivat paikoillaan, voitiin asentaa aluskate paikoilleen ja naulata kattopohjalaudat. Routaantumista navettarakennuksen ympärillä edisti se, että piha-alueen maasto vietti rakennukseen päin ja tämä ohjasi sulamisja sadevedet rakennuksen alle. Navetan eteiseen oli aikoinaan tehty ns. Hirsimestareiden työnjälki 75 vuoden takaa oli oivallista kaikilta osin. Lähtötilanne navettaosan uudistamiseen toukokuun lopulla 2022. Noiksi laudoiksi kävi myös 75-vuotias navetta rakennettiin aikoinaan taidolla, mutta ajan hammas on armoton. Tantereella roihusi kaksi kokkoa läpi juhannuspyhien. Sen jälkeen tyhjennysja purkutyöt kestivät kaikkineen lähes kuukauden. Metsänomistaja on siinä onnellisessa asemassa, että tarvittavan sahatavaran saa omasta metsästä. Talkooporukan voimin lattiat oli vajaassa päivässä saatu valettua 10114_.indd 26 10114_.indd 26 7.5.2023 12.27 7.5.2023 12.27. Koivuntuohi on oivallinen eriste katkaisemaan kapillaari-ilmiön nostaman kosteuden imeytyminen perustuksista hirsirakenteisiin. Navetan jatkona on kaksi vuotta aiemmin peruskorjaamani autotalli. Vieri viereen ladottujen pulterikivien väliin oli valettu betonia. Nurkkatyyppinä oli lyhyteli lukkonurkka. Aiemmin osalla rakennusta oli pelkkä maalattia, jossa keväisin lilluivat ylärinteestä valuneet lumien sulamisvedet. Laskeskelin, että navetan korjausprojektiin upposi sahatavaraa reilut viisituhatta juoksumetriä, josta osa lankkutavaraa, joka kaupasta ostettaessa oli kesällä 2022 erityisen arvokasta. Betonimyllynä toimi traktorikäyttöinen mylly, jossa kerralla valmistui massaa 700 litraa. Myös varaukset olivat tiiviit. Korjausrakennusvirheiden vuoksi seiniin oli kertynyt vuosikymmenten saatossa runsaasti lahoa puutavaraa, jota Aada Komulainen purkaa. Runsaasti nauloja sisältäneet lankut ja etenkin aikoinaan pärekattolautoina toimineet kattopohjalaudat – joissa törrötti tuhansia ruostuneita nauloja – jouduttiin polttamaan. Navetan korjauksen ensimmäisenä työnä oli huhtikuussa kattoristikoiden valmistus. Kaivutöiden jälkeen perustuksien tekoon Vanhaan aikaan ei tunnettu perustuksien ympärillä salaojituksia ja jos niitä tehtiin, käytössä olivat tiiliputket. Lähempi tarkastelu osoitti, että laho oli edennyt ainakin alimpien hirsien osalta todella pitkälle, ja seinät pysyivät kuosissaan vain völläreiden tukemina, vaikka hirsityö oli alun perin kaikilta osin ollut ensiluokkaista. Siihen tarvittiin jo kuorma-auton nosturin apuja, koska ristikot olivat sen verran painavia, ettei miesvoimin niitä olisi saanut kovinkaan helposti hilattua paikoilleen. Runkorakenteen valmistuttua nostettiin paikoilleen kattoristikot. Tästä päästiin eroon kuorimalla kaivinkoneella pintamaat pois ja asentamalla salaojat ja maan ja kivien tilalle vettä hyvin läpäisevä murskekerros, jota upposi kaivantoihin toistasataa kuutiota. 12.5.2023 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVAT V anha kansanviisaus toteaa, että hirsirakennus jatkaa painumistaan, kunnes on lopulta maata vasten. säästöbetonilattia. Muutaman päivän perustusten valujen ja muurausten kuivamisen jälkeen päästiin runkotöihin. Näin oli käymässä omalle navettarakennukselleni, joka oli rakennettu vuonna 1947 talvisodan perääntymisvaiheessa poltetun tilalle. Kattopohjan valmistuttua voitiin suorittaa lattioiden valu. Rakentamisessa – oli se korjaustai uudisrakentamista – on työvaiheita, jossa vanhan hyvän ajan talkoot ovat poikaa. Lattioiden valu on yksi sellainen työ. Pienellä oman työn ja rahan panostuksella saa laadukasta sahatavaraa kenttäsirkkelin avustuksella riittävästi, jos metsäkuviossa humisee muutakin kuin taimikkoa – näinhän maalla on toimittu iät ajat
Tulevaan kesään jäivät vielä sisältä maalaukset, joita ei kannattanut ilmojen kylmetessä enää tehdä. Ulkovuoren jälkeen kiinnitettiin kattorakenteen otsalaudat ja räystäiden kotelolaudoitukset. Remontti etenee ja rakennus alkaa hahmottua runkorakenteiden päälle. Viimeisenä työnä kasasin ulko-ovet ja kiinnitin ulkoseiniin niiden liukukiskot suojuksineen. Aiemmin kattorakenteen tuentaan käytettiin vankkoja puupalkkeja. Kattorakenteen purku etenee. Työvaiheena ulkovuoripaneelien naulaus runkoon. Runkorakenteen valmistuttua päästiin nostamaan kattotuolit runkorakenteen päälle merkityille paikoilleen. Oman hankaluutensa tuotti viimeisten peltien kiinnitys, joka piti tehdä niin sanotuilta kanaportailta, koska kattorakenteen harjakulma oli sen verran jyrkkä, ettei tossu oikein pitänyt liukkaalla pellillä. Kattolautoja irrottamassa Jyri Komulainen. Lisäksi kengitin vanhan tallin hirsikehikon ja ajoin hirret puhtaaksi vuosikymmenten patinoista sähköhöylällä ja rälläkän lamellilaikalla hirsien varaussaumoista. Lumisateiden alkaessa joulukuussa 2022 oli navettaremontti sisämaalauksia vaille valmis. Lisäksi rakentamiseen käytetty sahatavara sitoo runsaasti hiiltä koko tulevan elinkaarensa ajan! Sisäseinien verhoilumateriaaliksi tuli vaneri. Kun ikkunoita oli yhteensä yhdeksän, vierähti siinäkin lähes viikko. Koska aluskate toimi jo pätevänä kattona, pääsin eristämään seinärakennetta tuulensuojalevyillä ja eristeillä. 12.5.2023 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ ja hierrettyä kuivumiskuntoon. 10114_.indd 27 10114_.indd 27 7.5.2023 12.27 7.5.2023 12.27. Sen valmistuttua aloin naulata ulkoverhouspaneelia seinään. Esko Kettunen ohjaa kattotuolia oikeaan kohtaan. Ainakaan lahoa ei uusituista rakenteista pitäisi enää tulevinakaan vuosina löytyä. Juho Komulainen kiinnittämässä vanerilevyä levyhissin avustuksella kattorakenteeseen. Näin navetan peruskorjaus tuli puolessa vuodessa tehtyä viittä vaille valmiiksi. Sisätöinä olivat lämmön pitävä väliseinä, seinien ja kattojen ”Navetan peruskorjaus tuli puolessa vuodessa viittä vaille valmiiksi.” Purkutyö on edennyt etuseinän laudoituksen poistolla. Viimeistelyt ulkona ja sisätyöt Viimeisenä työnä ulkona oli nurkkaja peitelautojen asennus. Sen jälkeen pääsimme purkamaan navettaa kiertäneet rakennustelineet ja asentamaan ikkunat. Myös ikkunoiden eristys ja smyygien ja vuorilautojen asennukset sisäseiniin veivät työaikaa. Päädyn ylimmäisen ikkunan, joka valaisee käyttöullakkoa, muistin asentaa paikalleen ennen telineen purkua. Sitten oli aika nousta katolle ja kiinnittää kattopellit. vaneerien kiinnitys, yläpohjan puhallusvillan puhaltaminen ja ammattimiehen tekemät sähkötyöt. Tämä tapahtui kreivin aikaan, koska lumisateet alkoivat lähes välittömästi, kun sain ovenreiät ovilla tukkoon
Kun esiintyjä oli ”Takarajaksi sovittiin seuraava sunnuntai.” 10115_.indd 28 10115_.indd 28 7.5.2023 13.45 7.5.2023 13.45. Aikaakin oli ruhtinaalliset puoli vuotta. Se palautuisi asiakkaalle täytettynä, ei tuhottuna, lupasin. Hilleri saunakaverina Otus oli tönkköjäässä, ja kuvausaikaa oli jäljellä vuorokausi. Lupasin sen hänelle toimittaa, kunhan saisin kuoleman lavastetuksi. Sen jälkeen kirjaan ei tulisi kuvaa hillerisaaliista. Laitoin tilauksen vetämään itärajalla asuville tutuille metsästäjille. Salamavaloilla on turha räiskiä kaadon ympärillä irvistelevää miesjoukkoa. Laitoin pihasaunan lämpenemään ja otin löylyt hillerin kanssa. Kaivoin esille Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton puhelinnumeron. Valaiskoon eräs elävä esimerkki työvuosien takaa erävalokuvauksen kulisseja. Kirjan taittoaikataulu oli umpeutumassa. PILKKEET 12.5.2023 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT VAPPUVIIKOLLA Helsingin Sanomat kertoi digitaalisesta suunnittelijasta Roope Rainistosta, joka oli irtisanoutunut töistä ja alkanut tehdä tekoälyllä tuhansien dollarien arvoisia valokuvia. Kuvissa esiintyvät ihmisetkään eivät välttämättä ole saalista saaneet. Samaten saaliin sulat on suittu ja pyyhitty verestä tai karvat kammattu ojennukseen. Niinpä en kokenut tekeväni suurta vääryyttä, kun Jahtimailla, Riistanisäkkäät -kirjaa (Weilin+Göös, 2005) toimittanut Veli-Matti Väänänen tilasi hillerisaaliskuvan. Kampasin karvat ja puhdistin suurimmat roiskeet. Ennen kuin ennätin soittaa, minulle soitettiin. Juvalaiselle eläintentäyttäjä Sami Karppiselle oli tullut hilleri täytettäväksi. Suomessa levinneisyytensä äärirajoilla elävä otus ei ole koskaan esiintynyt meillä runsaana, vaikka omin avuin maahamme on vaeltanutkin. Kimurantti kuvatilaus Hilleri on hupenemassa Suomen luonnosta. Pahoittelin saamattomuuttani. Toki olisin voinut etsiä hillerin käsiini joltakin turkistarhalta, mutta halusin kameran etsimeen luonnonvaraisen eläimen. Kun metsästystä ja eränkäynLAVASTETTU KUOLEMA Tarina hilleristä liikkuu erävalokuvauksen harmaalla alueella. Pelastava puhelu Hillerisaaliskuvaa ei noin vain taiota, kun hillereitäkään ei taiota. Myöhemmin Rainisto antoi tekoälylle vapaammat kädet luoda valokuvataidetta. Alussa kuvat olivat aitoja otoksia mutta tekoälyn virheellisesti vääristämiä. Sain otuksen käsiini lauantaina sillä ehdolla, että käsittelen sitä huolella. Mikä on sallittua maastossa, entäpä kuvankäsittelyohjelmalla. Nyt koeteltiin ammattiylpeyttä. Ei erävalokuvauskaan ole erillinen linnakkeensa. Aikaa kului syksy ja talvi, eikä hilleriä kuulunut. Hillereitä esiintyy nykyisin enää Itä-Suomessa. Muu perhe kylpi yllätyksekseni sisäsaunassa. Valot, varjot ja tausta ratkaisevat kuvaushetken. Saalis ei aina ole juuri pyydetty, vaan pakasteessa oikeaa hetkeä odottanutta tarpeistoa. Hidas sulatus on näissäkin hommissa laadun tae. Ne kuvat kuuluvat kotialbumeihin. Metsästysmannekiiniksi suostui Pekka Pöyry. Saalishilleri saatiin lainaksi eläintentäyttäjä Sami Karppiselta. Takarajaksi sovittiin seuraava sunnuntai. Väänänen soitti maaliskuisena maanantaina ja kyseli hillerikuvaa. Luontovalokuvauksessa on yhtä lailla aina puhuttanut kuvien aitous. tiä valokuvataan ammattimaisesti, ajaudutaan silloin tällöin harmaalle alueelle. Sunnuntaiaamuna taivuttelin sulaneen mutta kuolinjäykän saunakaverini kuvauskuntoon
Lähimmäksi itse ilmiötä pääsee, kun katselee aurinkoisena kesäpäivänä matalassa vedessä kasvavia sammalia: lehdille syntyy jatkuvasti pieniä kaasukuplia, jotka lopulta irtautuvat kasvista ja nousevat pintaan: se on happea, yhteyttämisen toista päätuotetta. Yhteyttämisessä vihreät kasvit sitovat auringon energiaa kemialliseksi energiaksi valmistamalla vedestä ja hiilidioksidista sokereita. Se siirtää asian tavallisen pulliaisen käsityskyvyn ulkopuolelle. Sokereista kasvi valmistaa rasvoja, aminohappoja ja muita yhdisteitä. Eläimet saavat energiansa polttamalla soluissaan kasveista saamiaan yhdisteitä. Kuvavaihtoehtoja otetaan aina useita. METSÄN KÄTKÖISSÄ ehostettu, asettelin sen varovasti hetitappaviin rautoihin. Ilmastokeskustelussa puhutaan miljoonista hiilitonneista, joita pitäisi sitoa ja varastoida. Silloin hiili taas yhtyy happeen ja palaa ilmakehään hiilidioksidina. Perinteinen keino kiertää saaliin puutetta on ottaa kuva vaikkapa nahkoista ja metsästysrekvisiitasta. Samalla vapautuu ilmakehään happea. HIILEN SITOJA TYÖSSÄÄN Rahkasammalkasvustossa yhteyttäminen miltei näkyy: pienet kuplat ovat yhteyttämisessä vapautunutta happea, jota sammakon kelpaa hengittää. 10115_.indd 29 10115_.indd 29 7.5.2023 13.45 7.5.2023 13.45. PILKKEET 12.5.2023 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Mutta hiilensidonta, hiilenkierto ja varastointi ovat arkipäivää, elämämme kannalta keskeisiä tapahtumia. Sen lupasin. Yksi kuvista päätyi kirjaan, ja hillerikin palautui oikealle pyytäjälle komeasti täytettynä. Hiilen sidonta ja varastointi ovat siis maanviljelijälle ja metsänomistajalle arkipäivää ja tulojen lähde. Jahtimailla-kirjan kuvituksesta on mahdotonta päätellä hillerinmetsästyskuvan aitoutta. Hiili siis kiertää elollisessa luonnossa ja kiertoa ylläpitävät aurinko ja kasvit. Toisaalta, onko kyseessä huijaus vai vain erävalokuvauksessa sallittu lavastus. Hänellä oli valittavanaan iso joukko erilaisia hillerisaaliskuvia – kaikki lavastettuja, niin saalis kuin pyytäjätkin. Kuvatekstissä ei puhuta kuvan metsästäjän saaneen saalista. Kasvien kuivapainosta – esimerkiksi liiterin polttopuista, ladon heinistä tai ruokakaapin jauhoista – on hiiltä melkein puolet, 45 prosenttia. Ymmärrettäväksi asia tulee, kun muistaa, että luonnossa hiilen sidonta on sama asia kuin yhteyttäminen eli fotosynteesi, tarkastelukulma vain on erilainen. Taas puhelinsoitto ja ketunjälkiä etsimässä olleet naapurit Vesa Auvinen ja Pekka Pöyry uhrautuivat taiteen nimissä roikottamaan ”saamamiehinä” hilleriä raudoissa. Asennon kopioin saaliiksi saamiltani minkeiltä. Kummallakin oli ehtona, että heidän nimeä ei saa kirjassa julkaista, koska he eivät ole saalista pyytäneet. Lopuksi raudoitettu hilleri laitettiin rautojen suojalaatikkoon. HIILENSIDONTA on päivän sana. Vaikka fotosynteesi on elämän keskeinen tapahtuma, sitä ei näe. Väänänen tuli iltapäivällä
Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. PILKKEET Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10116_.indd 30 10116_.indd 30 7.5.2023 12.49 7.5.2023 12.49
Tällainen jatkuva kasvatus on hyväksytty Tapion metsänhoitosuosituksissa. M IK A H O N KA LI N N A VARAA OMA ILMOITUSTILASI! Metsälehden 22. 029 432 6117 • tuomo.vuorinen@metsalehti.fi Tervaloi den metsätil alla Kuhmoi sissa kokeilla an rohkeas ti eri tapoja saada metsäst ä euroja. NRO 21 . Vastaavasti kuusi on varjopuu ja nuoruusvaiheessa tarvitsee suojapuita varttuakseen jatkuvassa kasvatuksessa tai normaalissa luontaisessa uudistamisessa. HUHTIK UUTA 2023 . PERUST ETTU VUONN A 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy . Tämä jalostetusta taimimateriaalista perustettu taimikko kasvaa nopeammin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi alikasvuskuusikko. Palkinto myönnettiin nyt ensi kertaa Suomeen. Kestotilaaj an eDUT paranevat. Koska mänty on valopuu, nuoret puut eivät vanhojen puiden varjossa jaksa kasvaa valon puuttuessa Olen samaa mieltä pienhakkuista, joissa vanhan männikön reunaan/keskelle tehdään 0,30,5 hehtaarin pienaukko, ja toivotaan, että aukkoon tulisi uutta taimiainesta vanhoista männyistä. KESÄKUUTA Lukijamäärä 164 000 (KMT-22) • Ota yhteyttä mediamyyntiin p. JOULUK UUTA 2021 . Yhdysvaltalaisen Goldman-palkinnon arvo on 200 000 dollaria eli noin 185 000 euroa. MARJA TOLONEN METSÄASIANTUNTIJA HAUSJÄRVI Ajatuksia männikön yläharvennuksista LUKIJALTA OIKAISU METSÄLEHDESSÄ 7/2023 julkaistussa Metsätilan koko näkyy puukaupoilla -artikkelissa todettiin virheellisesti, että yksityismetsistä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä on ollut puukaupallisen tarkastelun kohteena viimeisten kahdeksan vuoden aikana. NRO 4 . Sivut 2–3 HIRVEN SYÖMÄ Ä PERJAN TAINA 25. PERUST ETTU VUONN A 1933 Kimmo Rauatmaa Juhannuksen METSÄLEHDELLÄ lisäjakelu Mustosen johdolla osuuskunta toteuttaa Elpyvä maisema -ennallistamisohjelmaa, jonka piirissä on 52 000 hehtaarin vaikutusala soita, vesistöjä, metsiä ja kosteikkoja. Kansainvälistä imastoraporttiakin kirjoittamassa ollut Tero Mustonen työskentelee myös kalastajana. NRO 18 Useita suomala issahoja on viime vuosina siirtyny t itävaltal aiseen omistuk seen. NRO 18 Tammel assa Kanta-H ämeessä paljastu ivat poikkeu ksellisen laajat hirvituh ot. kesäkuuta ilmestyvällä numerolla 12/2023 on 40 000 kappaleen metsänomistajille suunnattu osoitteellinen lisäjakelu. fi/rekister oidy (Rekister öintiin tarvitset asiakasnumeros i lehden osoiteken tästä). Artikkelissa on ihan oikeaoppisesti sanottu, että kuusi ei hyödy yläharvennuksista. LOKAKU UTA 2021 . Sivut 8–11 ALPPIM AA SAHAOSTOKS ILLA PERJAN TAINA 14. Pohjois-Karjalaan merkittävä ympäristöpalkinto Tero Mustosen perustama Lumimuutos-osuuskunta toteuttaa laajaa ennallistamisohjelmaa eri puolilla Suomea. LOKAKU UTA 2021 . Myös koivu on valopuu, eikä menesty varjostuksen alla. AINEISTOPÄIVÄ 9. NRO 7 . Sivut 8–11 HYVÄST IT KEMER ALLE PERJAN TAINA 3. 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03 TORSTA INA 7. LOKAKU UTA 2021 . MAALIS KUUTA 2023 . Todellisuudessa kyse on noin kymmenestä miljoonasta hehtaarista. Mänty on valopuu. Toisille metsänomistajalle metsä on kuitenkin ihan oikea tulon lähde. Tero Mustonen oli myös viimeisimmän Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin yksi pääkirjoittaja. Goldman-palkinto on kunnianosoitus ”tavallisille ihmisille, jotka tekevät epätavallisia tekoja planeetan suojelemiseksi.” Palkitsemista perusteltiin muun muassa Tero Mustosen luomalla ennallistamismallilla, jota voidaan soveltaa kaikkialla maailmassa. Vanha kuusikko on tasaikärakenteinen, eli näissä metsissä ei harvennus enää auta, vaan ainoa keino uudistaa metsä on tehdä avohakkuu ja uudistaa metsä uusilla, jalostetuilla taimilla. Sivut 22–23 YRITYS TÄ PITÄÄ OLLA TORSTA INA 2. Mustosen lisäksi palkittiin viisi muuta ympäriarövaikuttajaa Sambiasta, Indonesiasta, Turkista, Brasiliasta ja Yhdysvalloista. Lumimuutoksen on perustanut kalastaja, dosentti Tero Mustonen vaimonsa Kaisu Mustosen kanssa. EN VOI olla kommentoimatta Metsälehden 7/2023 artikkelia ”Onko kyseessä jatkuva vai jatkettu kasvatus”. Jos otetaan männiköstä vain huonokuntoisia (onko niitä) sekä valtapuita ja jätetään kasvamaan varjossa eläviä puita, niin mikä on tilanne 50 vuoden kuluttua. Koska Suomessa kuitenkin on vallalla tasaikäisrakenne metsissä, niin tällaisten kohteiden löytyminen on aika haastavaa. Väärä mittayksikkö 10116_.indd 31 10116_.indd 31 7.5.2023 12.49 7.5.2023 12.49. PERUST ETTU VUONN A 1933 Seppo Samuli Seppo Samuli 9755_.indd 1 9755_.indd 1 21.11.2022 13.55 21.11.2022 13.55 TORSTA INA 7. Summa luovutetaan osuuskunnalle. MARRA SKUUTA 2022 . NRO 18 Metsänh oitotukie n pitkässä historias sa alkaa uusi vaihe, kun kemera vaihtuu ensi vuonna metkaan . Ymmärrän, että monet metsänomistajat ovat innoissaan Metsälehden jutussa esitellystä menetelmästä. PILKKEET 12.5.2023 Metsälehti.fi 31 JUSSI COLLIN POHJOISKARJALAISELLE Lumimuutos-osuuskunnalle on myönnetty merkittävä kansainvälinen ympäristöpalkinto työstä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Mistä se kertoo. Ohjelman suurin kokonaisuus on Koitajoen ennallistamisprosessi, jossa vuoteen 2025 mennessä on tarkoitus muun muassa ennallistaa tuhat hehtaaria soita, tukea kyläkulttuuria Ilomantsissa ja uudistaa vaelluskalojen elinympäristöjä. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €): • verkkole hti • näköisle hti • maksulli set verkon sisällöt • lehtiark isto Rekisteröid y ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti. PERUST ETTU VUONN A 1933 TORSTA INA 7. NRO 22
Saippuaa suojaamaan metsäkanalintujen pesiä Tavoitteena on auttaa pesinnän onnistumisessa, Finsilvasta kerrotaan. Kehitysluokkaa 04 lähes 16 ha. 6407m 3 . 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. vuosikerta. Kyse on aktiivisesta luonnonhoidosta, jonka avulla Finsilva turvaa ja lisää metsien monimuotoisuutta”, yhtiön maankäyttöasiantuntija Petri Manninen sanoo. Finsilvan merkinnöillä turvataan myös riekon pesiä. Retkeläisten on myös mahdollisuus nauttia terveyslounas Sahalan Kartanon ravintolassa, ja sen yhteydessä kuulla Veli-Jussi Jalkasen tietoisku ennaltaehkäisevästä terveydestä ja saada käteensä työikäisen terveysohjeen monisteena. Pihapiirissä kesäkeittiö ja navetta sekä aittarakennus, jonka yhteydessä autotalli ja -katos sekä varastoja ja kellari. 2003 valm. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. Vanhat pellot pääosin metsitetty, osa kaipaa metsitystä. Hinta: 150 €/ryhmä + alv. Hinta: terveyslounas ja tietoisku tiivistysmonisteineen 15 €. 220.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Vierailijat voivat saada hyviä esimerkkejä, uusia ideoita ja kannustusta puun tuotannon innovatiiviseen tehostamiseen. Paperinauha luo visuaalista pelotetta”, Manninen kertoo. superharvennuskuvioita E) 400 r/ha tukkikasvatuskuvioita, mihin tiheyteen päästään jopa 20 v iässä F) Itse kehitetyn RAKSU:n eli kevyet vesakonraivaussakset, joissa kantokäsittelylaite G) Tuhkalannoitusta 40 vuoden ajalta ja sen jäljiltä hyvin kasvavat turvemaat H) 1-telainen kevyt metsäojakaivuri ja sen ojanperkaustyöjälkeä I) 8 t kaivuri hakkuukoneena mittaavalla kaatopäällä ja jatkopuomilla J) Uusi metsävarusteinen Valtra -traktori metsäperäkärreineen K) Molemmat metsäkoneet on varustettu selkäystävällisellä, vaivoja estävällä ja tuottavuutta lisäävällä keinuvalla ja keskiraollisella satulaistuimella L) Mittava valikoima kantoleikkeitä todistamassa toteutetun metsänhoidon toimivuutta Peruspakettiin kuuluu metsäretki Sahalan Kartanon isännän, agr. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Pesä merkitään kepillä, jonka päässä roikkuu huomionarua, jotta metsäkoneen kuljettaja osaa varoa pesäpaikkaa. Merkintöjä tehdään Keski-Suomessa Saarijärvellä, Uuraisilla, Äänekoskella ja Viitasaarella suunnilleen toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin saakka. 6 km, Parikkalaan n. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma.) p. Talossa oh+k+3mh+khh+kph+s, lasitettu terassi, varasto, tekn.tila. Veli-Jussi Jalkasen, ohjaamana ja osanottajien kysymyksiin vastaaminen. ”Maahan vuoltu saippua peittää lintujen hajun ja sen on aiemmin todettu toimivan pesien suojaamisessa pienpedoilta. 315.000 € / tarjous viim. 1500 m 3 (tila-arvio 8/2021), peltoa n. PILKKEET 12.5.2023 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN MATKAILU KILPAILU METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Tilalla isäntä tarjoutuu selostamaan kävijöille, miten puun tuotantoa voi paljon tehostaa tavanomaisesta ja olemaan kiinnostava metsäretkikohde sekä metsänomistajaettä metsäammattilaisryhmille. Tilalla olevat vanhat rakennukset purkukuntoisia. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Ei e-tod. – metsätaitokisat kesä 2023 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Määräala, josta n. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. Hp. 1947 rakennettu 1,5-kerroksinen ok-talo, 2-kerroksinen aittarakennus, sauna ja iso navettarakennus, jossa mm. 210 m 2 :n kokoinen navettarakennus sis. Talouskeskus rak. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Sähköliittymä on. Metsäretki kestää 2–3 h, ja metsäteillä liikutaan joko henkilöautoilla tai bussilla. myös traktorihallin ja varasto/autokatoksen. Sahalan metsissä harjoitetaan mielenkiintoista, kokeilevaa ja uusia ideoita kaihtamatonta puun kasvatusta. V. 1970-luvulla: n. runsaasti varastotilaa. 050 464 6500 METSÄTILA, HÄMEENLINNA, Lammi 32 ha. Mahd. Tarkoitus on merkitä pesät, jotta niitä osataan varoa maanmuokkauksessa. Juho Tikkanen, UPM Olen saanut seurata Sahalan tilan metsien käsittelyä 1980 luvun alusta alkaen. Järjestämme halutessanne lisäksi ohjatun terveyssaunan Suomen parhaassa pellettilämmitteisessä savusaunassa. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Sahalassa harjoitetaan innovatiivista, aktiivista sekä kokeilevaa puuntuotantoa ja tuloksia seurataan tarkasti. Aluksi seisova lintukoira paikallistaa pesän hakkuuaukean ryteiköistä. 100 m 2 :n tiilivuorattu okt, jossa 4h+k+saunaos., ja n. 15.5.2023 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä n. Hinta: metsäretken yhteydessä 50 €/ryhmä + alv. Lisämaksusta esittelemme osallistujille Sahalan Kartanon tilaa, historiaa ja monialayritystoimintaa. W IK IM ED IA CO M M O N S SAHALAN KARTANO METSÄRETKIKOHTEEKSI Rautalammilla puun tuotannon ja moninaiskäytön tehotilana tunnetussa 1010 metsähehtaarin Sahalan Kartanossa metsien tuotto on kaksinkertaistettu nykyisen isännän aikana. 1 h. Esittelykierros talouskeskuksessa kestää n. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Pihan laidalla Viitalahteen laskeva puro. Hp. Lämmitys sähköllä ja 5 tulisijalla. Metsämaata n. Hyvin hoidettu talouskeskus: v. 029 432 6108 Eero Sala p. 09 315 49 800 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 09 315 49 844 Sari Enderle p. Merkitsemisen jälkeen pesä ympäröidään 20–25 metrin etäisyydeltä saippualla ja värikkäällä paperinauhalla. Ilkka Koppanen, MHY Pohjois-Savo Sahalan kartano 2 x 120 2023_85 25.4.2023 11.41 Sivu 1 10117_.indd 32 10117_.indd 32 7.5.2023 12.52 7.5.2023 12.52. Meillä on useita poikkeavia asioita esiteltävänä, kuten A) ajouramätästyksen nopeakasvuisia uudistuskohteita jo 30 vuoden ajalta B) nopeakasvuiset koivuntaimikot, jotka ensiharvennetaan jo 10–11 vuodessa C) 600 rungon/ha ensiharvennusta D) 200 r/ha järeitä loppukasvatuseli ns. Hp. ostaa peltoa ja metsää lisämaaksi. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Samalla pesät suojataan pienpedoilta. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. okt vehreällä puutarhatontilla, avara maisema Puruveden suuntaan. Hinta: 500 €/ryhmä + alv. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Suomen Metsäurheiluliitto ry. Ostaja vastaa purkuja siivouskustannuksista. Hp. Erinomaiset maapohjat ja puustoa metsäarvion mukaan peräti n. Pesät etsitään koulutettujen lintukoirien avulla. Päärakennuksessa mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. ”Tavoitteena on auttaa metsäkanalintuja onnistumaan pesinnässä, jotta kannat kasvavat. Maksimiryhmäkoko on 50 hlö. 3,8 ha. 22 km. 58.000 €. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. perustettu 1933 www.metsalehti.fi/metsamaa MAATILA, Parikkala, Viitalahdentie 108 7,1 ha. 108.000 € OMAKOTITALO, Punkaharju, Sormusniementie 29 Okt 188 k-m 2 , tontti 5330 m 2 . Matkaa Kirjavalan kylälle ja 6-tielle n. Tervetuloa kisailemaan! JUSSI COLLIN METSÄTALOUSYHTIÖ Finsilvan mailla kartoitetaan metsäkanalintujen pesiä loppukevään aikana. Tiedustelut ja tilaukset: Konttoripäällikkö Tiina, tiina@sahalankartano.fi, 040 8385599 Suositukset: Pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta voin todeta Sahalan kartanon Rautalammilla olevan mielenkiintoinen metsäretkikohde. 5,4 ha peltoa. Kohteet sijaitsevat Finsilvan omistamilla metsäaloilla, jotka on arvioitu metsäkanalintujen pesinnän kannalta potentiaalisiksi ja joilla tehdään kevään ja kesän mittaan maanmuokkaustöitä
PALKINNOT metsäkryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Marjut Hartonen, Vääksy, Timo Koivuniemi, Kyynärö ja Kalevi Lahti. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 26.5.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PILKKEET 12.5.2023 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 9 METSÄKRYPTO 6, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 10117_.indd 33 10117_.indd 33 7.5.2023 12.52 7.5.2023 12.52. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . tai p. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä
toukokuuta. 12.5.2023 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ. Kaasinen on tutkinut väitoskirjaansa varten sitä, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat kasvilajeja. Yliopistossa Kaasinen opettaa tulevia opettajia, jotka ovat mitä todennäköisimmin suorittaneet peruskoulun ja lukion oppimäärän keskimääräistä paremmin arvosanoin. Kuulutko ehkä siihen sukupolveen, jota ei juurikaan opetettu koulussa tuntemaan lajeja. SUOMEN LASTEN METSÄRETKIPÄIVÄ Lasten metsäretkipäivä järjestettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2016. Vuonna 2009 valmistunut tutkimus osoitti, että eivät kovin hyvin. Häpeän kokemus vähenee”, Kaasinen sanoo. Mukaan retkellä lähtivät toukokuun alun kalseassa säässä Aino Kaasinen (vas.) ja Verna Piironen. Esimerkiksi tasapaino kehittyy, kun liikutaan epätasaisella alustalla. Liki satavuotinen tapa vaatia oppilaita keräämään kasvio päättyi käytännössä peruskoulu-uudistukseen 1970-luvulla. ”Evoluution näkökulmasta katsottuna olemme tosi vähän aikaa istuneet sisätiloissa. Tosin nykyisin Kaasisenkin lajintuntemus on hänen omien sanojensa mukaan kohtuullinen. Metsäretkipäivän tarkoitus on kannustaa kaikkia aikuisia viemään lapsia retkelle sekä jakamaan metsässä tarvittavia tietoja ja taitoja. ”Uudet sovellukset ovat mahtavia, koska niiden avulla voi nopeasti tunnistaa kasvin tai linnunlaulun. 10118_.indd 34 10118_.indd 34 7.5.2023 12.54 7.5.2023 12.54. Yliopistonlehtori Arja Kaasinen kuuluu. ”Lähtökohta on saada lapset ja nuoret metsään liikkumaan ja kehittämään luontosuhdetta.” Metsässä liikkuminen opettaa muutakin kuin lajintuntemusta. ”On oikeastaan aika hassua, että monet nuoret ja lapset tunnistavat norsut, kirahvit ja leijonat, mutta eivät voikukkaa”, Kaasinen sanoo. Kaasinen itse suuntaa lasten metsäretkipäivänä Kallion koulun neljäsluokkalaisten sekä Helsingin yliopiston opettajaopiskelijoiden kanssa Helsingin Keskuspuistoon. Tapahtumaa organisoi Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston biologian didaktiikan tutkimusryhmä ja se on osa opettajankoulutusta. Silloin apuun voi tulla puhelin. Männyn vai kuusen käpy. Eväät ovat tärkeät Hän toivoo, että kaikkien uusien koulujen ja päiväkotien lähelle säästettäisiin pieni pala lähimetsää, jonne lapset voisivat mennä retkelle vaikka vain yhden oppitunnin aikana. Tarvitsemme luonnonympäristöä pysyäksemme terveinä”, Kaasinen sanoo. Sovelluksenkin käyttö kuitenkin edellyttää poistumista luokkahuoneesta. Se juuri on Kaasisen ideoiman lasten metsäretkipäivän tavoite. Kasvio palasi opetussuunnitelmiin vasta vuonna 2004. Lasten metsäretkipäivän ideoinutta Arja Kaasista ei vesisade haittaa. Edes heistä kaikki eivät erota kuusta ja mäntyä toisistaan. ”Eväät ovat mukana, ne ovat supertärkeät.” Metsäretki opettaa lapsille monia taitoja Suomen lasten metsäretkipäivää vietetään perjantaina 12. AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA MUISTATKO vielä, kuinka opit tuntemaan kasveja. Monelle aikuiselle tuollainen tietämättömyys on myös häpeän aihe. Paljon puhuttu oppimistulosten eriytyminen näkyy myös lajintuntemuksessa. Useiden tutkimusten mukaan metsässä liikkuminen rauhoittaa ja toisaalta tarjoaa fyysistä rasitusta
Tämä taas johtui siitä, että laatikoihin oli käytetty Venäjältä ostettua sahatavaraa ja Suomen ulkomaankaupalle tärkeä Britannia kävi parhaillaan kauppasotaa Venäjää vastaan. Puu voi silti saavuttaa varsin vantterat mitat ja venyä suotuisissa olosuhteissa 25–30 metrin pituiseksi. 12.5.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 26.5.2023 ENERGIAPUUN KORJUU UUDISTUU METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Se ei ole kenenkään etu. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA PEKINGIN Kielletyn kaupungin liepeillä kasvaa historiastaan kuuluisa pagodipuu. Itäpuun tuonti uhkasi tyrehtyä ”METSÄNOMISTAJAT OVAT NYT TODELLA HUOLISSAAN. Kestävyyttä ja monikäyttöä Japanissa ja Kiinassa japaninpagodipuu on suosittu koristeja bonsaipuu erityisesti buddhalaisissa temppelipuutarhoissa. Nimestään huolimatta ei japaninpagodipuu ole luontaisesti kotoisin Japanista vaan Kiinan lauhkeista keskija eteläosista. Palkoja ja siemeniä uuttamalla on tuotettu myös keltaista väriainetta silkkija batiikkivärjäyksiin. Toisaalta kukkia lukuun ottamatta puun vaaksanpituiset lehdet ja alle kymmensenttiset palot siemenineen ovat myrkyllisiä. @mtkry rauhoittelee metsänomistajia, aavistushakkuisiin ei pidä lähteä. Eräillä alueilla niitä on käytetty paikoin huumaaviin tarkoituksiin – osin kohtalokkain seurauksin. Puun eri osia on uutoksina ja jauheena käytetty hoitokeinona Kiinan perinnelääketieteessä. Sen oksistoon päätti Ming-dynastian viimeinen keisari Chongzhen hirttäytyä vuonna 1644, kun talonpoikien kapinallisjoukot rynnistivät kaupunkiin vallankumous mielessään. Puun ruskeahkoa puuainesta pidetään kestävänä ja sitä on käytetty eritoten huonekalujen valmistuksessa ja erilaisiin rakennustöihin. Lehtiä ja kukkia käytetään teessä, ja niiden väitetään laskevan verenpainetta ja alentavan tulehduksia. Pagodi viittaa alueiden tornimaisiin rakennuksiin. 10118_.indd 35 10118_.indd 35 7.5.2023 12.54 7.5.2023 12.54. Eteläisen Euroopan ja itäisen Aasian lisäksi puuta viljellään koristeja puistopuuna Ukrainasta Intian ja Egyptin läpi aina Etelä-Afrikkaan saakka. Nykyinen turistikohteeksi muodostunut noin 150-vuotias puu on kasvatettu alkuperäisestä puusta otetusta pistokkaasta. Siinä missä heimon useat muut palkokasvilajit pystyvät sitomaan juuristossaan ilmakehän typpeä kasvunsa tueksi, ei japaninpagodipuu siihen kykene. Tuloksena tästä on, että raakatavaran tuonti Venäjältä käy ainakin toistaiseksi mahdottomaksi" , Metsälehti kirjoitti. Puu satuttiin aikoinaan kuvaamaan tieteelle perustuen Japanissa viljeltyyn yksilöön. PAGODIPUU IDÄN TEMPPELIPUUTARHOISTA Lontoon Kew Gardenin japaninpagodipuun päärunko on vääntynyt lähes vaakatasoon. TOUKOKUUSSA 1933 puun tuonti Venäjältä uhkasi keskeytyä, Metsälehti kertoi. "Jos englantilaiset ovat kauppasodassaan johdonmukaisia, eivät ne voine olla kieltämättä niiden sahatavaroiden tuontia, jotka ovat valmistetut itärajalla olevissa sahoissa. Japaninpagodipuu on toisinaan luokiteltu 50 päälääkeyrtin joukkoon. Ei luonnon, ei talouden, ei metsäomistajan.” MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola Twitterissä 4.5.2023. Syynä oli Kotkasta lähtenyt puutavaralähetys, joka oli Englannissa takavarikoitu. Japaninpagodipuu (Styphnolobium japonicum ) kuuluu hernekasvien heimoon. Puu kestää kohtuullisesti vielä Keski-Euroopan ilmastoa, mutta viihtyy parhaiten huomattavasti lämpimämmillä alueilla. Varsinkin Karjalan metsänomistajille tämä olisi saattanut olla jopa hyvä uutinen kysynnän kasvaessa. Pohjois-Amerikassa japaninpagodipuuta kasvaa muun muassa New Yorkin ja Washington DC:n puistoissa. Lontoon Kew Gardenin kasvitieteellisessä puutarhassa japaninpagodipuu vuodelta 1760 on yksi alueen vanhimpia puita. Toisaalta joidenkin sahojen voisi olla pakko supistaa tai jopa kokonaan keskeyttää tuotantonsa, Metsälehti pohti. Puistoa pystyy halutessaan ihailemaan myös lintuperspektiivistä kiipeämällä 253 askelta Great Pagoda -torniin. Dynastia kaatui eikä itse pagodipuukaan aivan kirjaimellisesti säilynyt alkuperäisessä kuosissaan. Puun päärunko on vääntynyt lähes vaakatasoon, ja sitä on tuettu tiilirakentein ja tukiraudoilla
pienkoneiden laatuun voit luottaa Uusi ECHO CLS-520ES raivaussaha on saapunut Suomeen Erittäin kestävä raivaussaha on suunniteltu ammattikäyttöön Uudet tehokkaat sahamallit CS-4010 ja CS-4920 löydät nyt ECHO-kauppialta Maahantuoja Stokker Oy www.echo.. Kaikki Echo-jälleenmyyjät löydät osoitteesta www.echo.?/jalleenmyynti 10119_.indd 36 10119_.indd 36 7.5.2023 12.56 7.5.2023 12.56