vuosikerta hinta 8,50 € 1/2016. Köyhyys koettelee lapsia Outi Broux: ”Asetin riman liian korkealle” Lauantai-ilta Kriisipuhelimessa Teemana Työ 10 sivua Näin kulttuuri hoitaa terveyttä Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 55
Mikael Pentikäinen. 13 MIELEN PÄÄLLÄ Vanhempi, miksi juot. 4 ”Menin läpi harmaan kiven” Outi Broux oli lähellä lyyhistyä, mutta selvisi. 31 Miten ottaa puheeksi. Viisi vinkkiä kiperään tilanteeseen. 36 REPORTAASI Ilta Kriisipuhelimessa 40 MIELIHYVÄT 42 TUTKITUT 45 MIELEENPAINUVAA 47 MIELIPAIKKA Sh utt ers toc k. Pi a In be rg H el i Ku m pu la 10 YHTEISKUNTA Köyhyys varjostaa lapsen koko elämää. 28 Ensiapu pelastaa Kurssilla oppii uutta mielen terveydestä. 22 ASIANTUNTIJALTA Työhyvinvointi ja tehokkuus. 26 Myötätunto auttaa Tunnista jaksamisesi rajat niin voit paremmin työssä. 32 ”Hiljainen tieto täytyy osata ottaa vastaan” Konkari ja keltanokka kohtaavat. 2 Mielenterveys 1/2016 Mielenterveys 1/2016 Sisältö TEEMA TYÖELÄMÄ & MIELENTERVEYS Pia In be rg 34 Ulkopuolella työelämän Kolumni. 14 ”En voinut kertoa kenellekään.” Arto Halonen häpesi kiusatuksi tulemista. 18 MIELENKIINTO Kulttuuri edistää hyvinvointia
Psykososiaaliset tekijät tulisi sisäl lyttää riskinarviointeihin. Tänä vuonna lehti täyttää 55 vuotta. Toisinaan tarvitaan apua ja mielui ten mahdollisimman varhain. Verk kosivusto mielenterveysseura.fi palvelee päivittäin, samoin Facebook. suosituksissa korostetaan, että hyvin joh dettu ja organisoitu työ tukee mielenter veyttä. Samalla puututaan työn muutok seen, johtamiseen ja tuottavuusloikkaan. MIELENTERVEYS-LEHTI haluaa olla matka kumppanisi, kun edistät omaa, lä heisen tai yhteisösi mielenterveyttä tai haluat vaikuttaa yhteiskuntaan. Lukijatut kimus 2015 kertoo lehden poikkeukselli sen läheisestä lukijasuhteesta. SAMALLA LUONTEVUUDELLA pitäisi voida puhua mielen flunssasta. Fiiliksen kertominen, ymmärrys muilta, liikunta ja hyvä yöuni kenties aut tavat. Hän saa myötätuntoa ja vinkkejä levätä. vuosikerta. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni veisi eteenpäin viestiä: Mielenterveyttä voi vahvistaa. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveys seura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Työkaveri menee lääkäriin ja ker too siitä toisille. Hän mainit see siitä väsähtäneenä muille. Näissä asioissa eniten ratkaistavia haasteita on usein pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. TÄSSÄ NUMEROSSA opastamme, miten vaikeitakin asioita otetaan puheeksi työ paikalla tai miten itsemyötätunto antaa voimia. Ei oikein jaksaisi entiseen tapaan. Lehtemme tilausta aikoo varmasti tai melko varmasti jatkaa 90 prosenttia tilaajista. Tukea ja apua on saatavilla. 55. EUROOPAN KOMISSIO ja EU:n jäsenmaat ovat julkaisseet työpaikoille suositukset mielenterveyden edistämiseksi. Hoitoon ja tarvittaessa psykoterapiaan pitäisi päästä nopeasti. Tavallisimmin leh den tilaaja on yli 46vuotias. Välillä elämänti lanne koettelee. Sairauslomissa tulisi suosia osaaikaisuutta ja hyödyntää sopivia toi mintamalleja sairauslomalta palaavan työntekijän tukemiseksi. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA tarjoaa sisältöjä monessa mediakanavassa ja varmistaa, että saatavuus ja käytettävyys on lukijalle mahdollisimman hyvä. 3 TYÖKAVERIN ÄÄNI on käheä. Mystifioiminen on turhaa, sillä jokainen meistä kohtaa näitä ongelmia jossain vaiheessa elämäänsä ja joka toinen diag nosoitavissa olevia mielenterveyden on gelmia. Joint Action on Mental Health and Wellbeing Pääkirjoitus MIELEN FLUNSSA Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja ”Hyvin johdettu ja organisoitu työ tukee mielenterveyttä.” Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • www.mielenterveysseura.fi • Sisällöntuotanto UMP-Media Oy • Taitto GS Oy Peippo • Kirjapaino 2016 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveys seura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Suurin osa (70 %) lukijoista lukee lehden kannesta kanteen tai ainakin melkein kokonaan ja säilyttää sen. Työn rakentaminen merkitykselliseksi ja mielekkääksi hyödyttää ihmistä, työpaik kaa ja koko yhteiskuntaa. Työpaikatkaan eivät ole erillisiä saarekkeita. Muuta man päivän päästä flunssa kuitenkin pa henee. Lehteämme luetaan kotiin tilattuna sekä työpaikoilla, kirjastoissa ja vastaanottotiloissa. n. KIELTEINEN LEIMA estää tuen hakemista ja varhaista elpymistä mielen oirehtiessa
Mielenterveys 6/2015 4
Perhe Perheetön. Tuhkimon osa on tuttu.. Se onnistuu, koska Outi ei itsekään saanut taipaleelleen kummoisia eväitä. Tv-ohjelmassa Tuhkimo tarinoita hän luotsaa naisia, jotka ovat käyneet läpi kipeitä kokemuksia. Auttaa ohjelmassa kovia kokeneita naisia kohtaamaan itsensä peilin edessä uusin silmin. Kotipaikka Yläne. Tuhkimotarinoita-ohjelman (Yle2) vetäjä. ”Täytin tyhjyyttäni uppoutumalla työhön” Outi Broux, 54, on työssään nähnyt läheltä glamourelämää. Äiti asuu samassa talossa. Työ Stylisti, valokuvaaja, meikkitaiteilija, kampaaja. 5 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG Outi Broux Ikä 54
Outi Broux hulmauttaa laukusta paksun irtolisäkkeen ja kiinnittää sen klipseillä hiuksiinsa peiliin katsomatta. Kuvauskelpoiseksi tällääminen on osa hänen työtään. ”Oli käpyjä ja muutama tikku, ja niillä leikittiin Bonanzaa. Hän ryhtyi haaveilemaan. Opettajat pitivät minua vaikeana ja hankalana oppilaana.” Outi joutui oppitunneilla paniikkiin. Loska lentää, kun Outi Broux kurvaa ulos moottoritielle. Mielenterveys 1/2016 6 V armat kädet vetävät silmäluomeen tarkkaa rajausviivaa. ”Nuorena äitinä hän oli uupunut ja yksinäinen. Siinä ei auta, vaikka silmänalusien tummuus olisi peitetty valokynällä. Meistä tuli luokan luuserijengi. Kun pappa heinäpellolla tokaisi, että Outi tekee töitä kuin mies, hän yritti nostaa vielä suurempia hangollisia ansaitakseen kehut. Niukka lapsuus kehitti mielikuvitusta. Myöhemmin vankilassa isä raitistui. Valikoimaa ei ollut paljon, mutta Outi otti virikkeensä vähemmästäkin. Kojelautaa täplittävät koirien tassunjäljet, penkkejä niiden turkeista irronnut rapa ja sora. Se hakkasi samalla tavalla kuin lapsena, talon vintillä, jonne hänet karkotettiin, kun hän ei osannut lopettaa parkumistaan. Yöunet jäävät usein pariin, kolmeen tuntiin. Oli minulla sentään kolme kaveria: yksi oli diabeetikko, toinen ylipainoinen ja kolmas kärsi lihasheikkoudesta. Hän syntyi nelilapsisen perheen esikoiseksi. Hengenlähtö oli lähellä. Päivisin autossa kuluu kuusi tuntia, jotta Outi Broux pääsee pääkaupungissa odottavien töidensä äärelle. Maskara tarttuu ripsiin. Sydän tykytti pelosta pitkään. Pikkuvanha, vilkas ja liian puhelias. Hän oli tuomassa Minnesota-hoitoa Suomeen, teki vankiloissa vapaaehtoistyötä, mutta kuoli jo 52-vuotiaana aivoverenvuotoon. SYLIN SIJAAN ARESTIA ”Lapsuus oli kamalinta, suunnattoman ahdistavaa aikaa elämässäni”, Outi Broux sanoo. Pintakiilto päättyy heti, kun hän on heittänyt kantamuksensa auton takapenkille. Eräänä pimeänä aamuna hän havahtui vasta, kun ohiajanut rekka raapaisi mennessään auton sivupeilin. Väsymys painaa. Kaikki näkyi kuin sumun läpi: en kuulu tänne, en kuulu mihinkään. Hän testasi kaikki vinkit itseensä hakien ulkonäköä, jossa hänet hyväksyttäisiin: ompeli, meikkasi, kampasi ja unelmoi. Kaikki halusivat olla kuin Pikku-Joe , kukaan ei. Kotona Yläneellä, vanhassa maalaistalossa, häntä tarvitsevat hoivattavat, sairas äiti ja kolme koiraa. Isä oli erittäin impulsiivinen ja alkoholisoitunut. Hän tekee naisesta kuin naisesta, itsestäänkin, kaunottaren, tietää, millainen vaate korostaa kenenkin parhaita puolia, mikä väri saa kasvot hehkumaan. Minulla on myös lukihäiriö. ”Olin erilainen lapsi pienestä pitäen. Erilaiset mielenterveysongelmat ovat suvussa tulleet tutuiksi. Outi Brouxin äidillä on krooninen masennus. Ei hän osannut reagoida lapsen hysteeriseen itkemiseen.” Pieni Outi kaipasi syliä, mutta joutui sen sijaan vintille yksin arestiin. Kun pyhäkoulussa kehuttiin, että onpa Outi kiltti ja reipas, hän alkoi heti ylisuorittaa ollakseen vieläkin reippaampi. Pako todellisuudesta alkoi suuntautua kaikkeen kauniiseen: muotiin, meikkiohjeisiin, valoja elokuviin. Hän kipittää korkeakorkoisilla saappaillaan kiireesti muotivaatepussukat kainalossa. Oppikouluun pääsin stipendillä, mutta minusta tuli helppo kiusaamisen kohde. ”Jos siihen maailmanaikaan olisi osattu diagnosoida, isällä olisi varmasti todettu ADHD ja ehkä löydetty siihen apuakin.” Kaksi isän veljistä ja yksi sisko ovat tehneet itsemurhan
”Helpompi olisi luetella, mistä en ole kärsinyt.” HUUTO PYSYI SISÄLLÄ Outi Broux sanoo tunteneensa suurta helpotusta, kun hänellä todettiin dissosiaatiohäiriö. ”Viihdyin toisten erilaisten joukossa. Muotilehtien maailma muuttui todeksi, kun hän pääsi työskentelemään näytöksiin ihailemiensa 1970-luvun huippumallien kanssa. Saatoin uppoutua tuntikausiksi Anttilan postimyyntiluetteloihin. Molemmilla oli samanlainen reikä sydämessä.” Hampurissa Outi Broux kohtasi tulevan aviomiehensä. Homoseksuaalit, transvestiitit ja eriväriset homo sapiensit muodostivat ystäväpiirini. Olin itselleni hemmetin ankara ja ajoin itseni loppuun.” Seurauksena alkoivat omat fyysiset oireet: tia-kohtaukset, burn out, kilpirauhasen vajaatoiminta. Asetin riman liian korkealle. ”Dissosiatiivisyys ilmenee esimerkiksi muistin menetyksenä ääritilanteissa. Muut ikäiseni fanittivat Bay City Rollerseja, mutta minä löysin idolikseni David Bowien . Olen myös läheisriippuvainen.”. Hermostuminen äityy helposti suuttumukseen asti. 7 ”Persoonallisuushäiriö voi tuottaa suurta luovuutta.” tahtonut olla lihava Hoss . Koko identiteettini rakentui työn jäljestä.” Outi Broux muutti Suomeen ja perusti menestyvän yrityksen, jolla meni yhtä lujaa kuin hänellä itsellään. Ura meikkitaiteilijana, stylistinä ja valokuvaajana lähti huikeaan nousuun. Tunsin suurta sielujen sympatiaa, sillä hänkin oli erilainen.” RIMA LIIAN KORKEALLA Outi muutti kotoa 15-vuotiaana ja suuntasi melko pian töihin ulkomaille. Tuli kasvaimia, kohdun ulkopuolisia raskauksia, hermoratavaurioita. Viimein koin, että minutkin hyväksyttiin.” Yhden suurista hetkistään hän koki istuessaan Hampurissa samassa pöydässä David Bowien kanssa transvestiittiklubilla. ”En ollut väärässä samaistuessani häneen. > ”Olin aina ollut huono olemaan huono. ”Täytin tyhjää minuuttani uppoutumalla työhön ja pitämällä huolta toisista
”Olin hyväksynnän ja rakkauden kaipuussa sitä, mitä arvelin toisten toivovan. Mielenterveys 1/2016 8 ”Samantekevää, mistä pelastusköysi tulee, kunhan se tulee.” Hänen oli vaikea muodostaa itsestään minäkuvaa. ”Harva on selkeä kevät-kesä-syksy-talvi -tyyppi. Kun Outi Broux on joutunut jättämään terapiat kesken töiden tai rahapulan takia, on takaisin pääsy ollut hankalaa. En ole löytänyt itsestäni osaa, jolla oppisin luottamaan toiseen.” Hän on kuitenkin kokenut, että persoonallisuushäiriöstä huolimatta voi elää rikasta elämää, ja se voi parhaimmillaan tuottaa erityistä luovuutta. Impulsiivisuus saa erilaiset persoonallisuushäiriöt helposti rönsyämään.” Outi Broux vertaa oireitaan värianalyysiin ja kutsuu itseään sekasotkuksi. ”Ihan sama, vaikka olisin huutanut apua. Ajatukseni kulkevat supervauhdilla, minulla on keskittymisvaikeuksia ja kärsin fyysisestä levottomuudesta. ”Psykiatrit eivät aina tunnu pitävän siitä, että olen varsin tietoinen tilastani. Asvalttitielle on matkaa neljä kilometriä, melutai valosaastetta ei kuulu, ei näy. ”Suuret taiteilijatkin ovat usein eksentrikkoja, erakkoja, luonnonlapsia tai melankolisia.” HYYSÄTEN HOMMA HALTUUN Avioeron ja muiden katkenneiden miessuhteiden jälkeen, 15 vuotta sitten, Outi Broux osti läheltä synnyinseutujaan vanhan maalaistalon, joka oli ollut autiona 20 vuotta. ”Onneksi terapiat eivät ole enää Suo> messakaan tabu, kiitos amerikkalaisten julkimoiden, joilla on terapeutti joka lähtöön!” Julkisella puolella asioidessa Outi Brouxin on joskus käynyt sääli vastapäätä istuvaa, jonka pitäisi auttaa. Silloin kun kaipaisin apua päästäkseni eteenpäin, he mielellään passittaisivat minut lähtöruutuun.” Molemminpuolinen luottamus ei rakennu hetkessä. En minäkään ole selkeästi ADHD, läheisriippuvainen tai narsisti.” Hän sanoo oppineensa hoitamaan itseään, ”purkamaan ja laittamaan palaset pöydälle”. Sisältäni on kuulunut huuto, mutta kurkusta ei ole lähtenyt ääntä.” Apua hän on kuitenkin käynyt hakemassa yksityiseltä puolelta. ”Sen sijaan aamulla kuulee, miten veri kiertää päässä.” Taloon kuuluvat myös navetta, si. ”Tulee olo, etten viitsi kiusata enempää väsynyttä ihmistä
Pääasia, että se tulee.” n Ethän jää haasteinesi yksin. Kadun… en oikeastaan mitään, koska ikävätkin asiat ovat elämää muokkaava käsi. Ystävilleni… olen lojaali, mutta pysyttelen hieman etäisenä. ”Se on suurta teatteria ja illuusiota, moderni globaali hovi kuin nykyajan Versaillesin rakenne.” Kyseessä on suuri show, johon kuuluu se, kenen kanssa ”pitää” näyttäytyä. Se on meissä oleva tarve ja pätee niin politiikassa, talouselämässä kuin yleishyödyllisessä järjestössä. Masennuksen myötä hän erakoitui ja hylkäsi ystävänsä. Äiti on joskus tokaissut Outille, ettei tästä tule koskaan aikuista. Usein sen anatomiaa ei ymmärretä. Se aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä.” Mielenterveystaitojen oppimista ollaankin lisäämässä kouluihin. Lähes 90 prosenttia ohjelmaan hakeneista naisista kärsii erilaisista masennuksen muodoista, niiden syistä ja seurauksista, yksinäisyydestä ja huonosta itsetunnosta. On oltava jotakin ylempää, johon halutaan pyrkiä. 10 vuoden kuluttua… olen ehkä löytänyt paikkani. Ihan kuin normaalitilaa ei enää olisi olemassa.” LASKEKAA PELASTUSKÖYSI! Tuhkimotarinoita on pyörinyt televisiossa jo 20 jakson verran. Aikaa se on vienyt, eikä rahaa ole ollut lapioitavaksi asti, päinvastoin, jokainen sentti on pitänyt laskea. ”Ihmisille tuputetaan jatkuvan onnen tärkeyttä, ja ellet ole onnellinen, oletkin onneton. ”Yksinäisyys tappaa. Tukea ja apua on tarjolla myös ilman lähetettä mielenterveysseura.fi/fi/ tukea-ja-apua. Jokin aika sitten hän otti vaikeaa masennusta potevan äitinsä asumaan luokseen. Se ei ollut valinta – hän ei vain enää kyennyt ihmiskontakteihin. Yksin ollessani… ei ole koskaan tylsää. Se on tauti, johon sairastuminen vie sosiaaliset kyvyt.” Outi Broux sanoo, että jo kouluissa pitäisi olla ennaltaehkäisevää persoonallisuustai itsensäkehittämisoppia. Olen ylpeä… siitä, että olen kaikesta huolimatta hengissä. Kyse on siitä, miten pitää itsestään huolta henkisesti ja fyysisesti, kuinka kävelet ja puhut, millainen on ryhtisi. Outi Broux sanoo kokevansa itsensä meikkituolisosiaalipsykologiksi. Lähes jokainen luulee olevansa yksinään ongelmiensa kanssa. Väsyminen ja burn out näkyvät ensimmäiseksi itsensä laiminlyömisenä. 9 Lapsena… olin erilainen kuin muut. ”Uskon kuitenkin, että vanheneminen on päätösten ketju. ”Niin saataisiin rikottua tabuja, jotka voivat muodostua mielenterveysongelmiksi. Silloin tunnen, että homma on hallussa.” Omaa lasta hyysättäväksi ei syntynyt, vaikka toivo eli aikansa. Hakemuksia sarjaan on tullut kaikkiaan tuhansia: koulukiusattuja, itsemurhaa yrittäneitä, uskonlahkojen kasvatteja, alkoholisteja, narkomaaneja, narsistisia ihmissuhteita, koko elämänsä yksinäisyydessä viettäneitä. ”On raskasta seurata, miten äidin elämänhalu ja vireys ovat kuihtuneet minimaalisiksi. Olisipa tilaa kaikille uusille ideoille ja asioille. Moni on jo teini-iässä ahdistunut, kun kokee itsensä poikkeavaksi. Tuore tilallinen remontoi kaiken suurimmaksi osaksi itse. Outi Broux sanoo, että nykyelämässä jokaisella kerroksella on oma hovinsa. Toisaalta äiti on peili, jonka kautta joudun pohtimaan oman elämäni kulkua.” Outi Broux sanoo, että hänelle olisi iso läksy uskaltaa heittäytyä toisen ihmisen autettavaksi. Joskus se on lohduttavaa, joskus taas haluamme karata unelmaan.” Outi Broux pohtii, että ihminen tarvitsee esimerkkejä, joiden mukaan hän lähtee arvottamaan itseään. ”Voi, joko minut on esitelty hallitsijalle vai olenko vielä ovensuussa. kala, suuli ja pieni lampi. Julkkismaailma on hänelle tuttu, ja hän tuntee sen raadollisuuden. Pääni on täynnä mielikuvitusta. Kun lähdetään ihmisten ilmoille, on hyvä edes kammata tukka ja laittaa huulipunaa, eli näyttää siltä, että välittää itsestään. Toisaalta ei aina voi mennä eteenpäin höyryjunan lailla. ”Ylennämme itseämme kun esimerkiksi lehtien palstoilta tutut mokaavat, tai haluamme katsoa ylöspäin jotakin ihmistä, ja kulkea häntä kohti kuvitteellisesti. ”Kun nainen hakee ulkonäköönsä muutosta, sen takana on aina tarina. Uudet jaksot ovat ruudussa syksyllä. Minusta on samantekevää, mistä päin henkinen pelastusköysi tulee. ” Onnellisuus on käsitteenä hänen mielestään nykyisin vinksahtanut. ”Olen mieluummin se, joka hyysää. Se on ongelmaflipperin ensimmäinen kuulanlyönti.” HUIPULLAKIN PELKÄÄ Muotimaailma on auttanut näkemään kaiken glamourin pinnan läpi
YHÄ USEAMPI PIENITULOINEN KÄY TÖISSÄ Pitkäaikainen köyhyys johtaa huonoosaisuuden ylisukupolvistumiseen. Pelastakaa Lapset ry:n kyselyyn vastasi viime vuonna 464 iältään 7–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Samalla heille kasautuu häpeän, osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia”, Iivonen toteaa. Mannerheimin lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan perusta nuoren tai aikuisen toiminta-, opiskeluja työkyvylle rakennetaan varhaislapsuudesta lähtien . Lähes kaksi viidestä oli jäänyt pois luokkaretkiltä rahatilanteen vuoksi. Näistä neljä viidestä koki mahdollisuutensa harrastaa rajoittuneeksi. TEKSTI ELLEN TUOMAALA KUVA 123RF TULOEROT & MIELENTERVEYS. ”Muutkin osallistumisen mahdollisuudet kaventuvat. Yli puolet oli joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi”, Iivonen muistuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lasten ja nuorten vointi seuraa helposti vanhempien tilannetta. Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin koko elämän ajan. Yhä useampi lapsiperhe oli siis pienituloinen, vaikka vanhemmat kävivät työssä. Sirpaleinen työmarkkina-asema ja matalapalkkaisuus, pätkäja osa-aikatyöt. 10 Mielenterveys 1/2016 Ei synttäreitä, ei harrastuksia Köyhyys koettelee lapsiperheitä YHTEISKUNTA ”Tiukka tilanne saattaa kiristää välejä ja vaikuttaa perheen mielialaan.” Esa Iivonen johtava asian tuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen, MLL ”Perheen pitkittyneet talousongelmat heijastuvat vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Vähävaraisten perheiden lapsista yli puolet ei voinut köyhyyden vuoksi osallistua esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin. Vuonna 2013 pienituloisissa perheissä eli 11 prosenttia kaikista Suomessa asuvista lapsista, eli 117 000 lasta. Köyhyys heikentää monella tapaa heidän terveyttään, hyvinvointiaan ja kehitystään. Vähävaraisten perheiden lapsilla oli enemmän kokemuksia siitä, ettei heitä kuultu, eikä heillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa koulussa, harrastuksissa ja lähiympäristössään. 11 prosenttia vastaajista ilmoitti perheensä olevan ”köyhä” tai ”erittäin köyhä”. Näistä 17 prosenttia kuului työttömään kotitalouteen ja 64 prosenttia työssäkäyvään
”Pienituloisten perheiden lapset kokivat saavansa liian vähän huomiota. Esa Iivonen nostaa esiin kuluttamisen, johon liittyy lastenkin arjessa paljon sosiaalisia odotuksia. Kaverisuhteissa huomioidaan paitsi tavaroiden määrä, myös niiden merkit, ikä ja mallit.” Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi se, miten muut saman ikäiset hänet näkevät. Mia Hakovirran ja Minna Rantalaihon Kelalle 2012 tekemässä tutkimuksessa taloudellinen eriarvoisuus näkyi samalla kulutusmahdollisuuksien eroina. Resurssit tekeRajoitetut mahdollisuudet harrastaa 80 % Jäänyt pois luokkaretkiltä 40 % Jäänyt pois juhlista 50% ”Vauraamman perheen lapsella on käytössään enemmän vaihtoehtoja ja hänen on helpompi saada kaveriseuraa.” > johtavat helposti pieniin tuloihin. Taloudellisesti tiukka tilanne kiristää perheen keskinäisiä välejä ja vaikuttaa mielialaan. Vauraamman perheen lapsella on käytössään enemmän vaihtoehtoja ja hänen on helpompi saada kaveriseuraa. KAVERIT HUOMAAVAT RESURSSIT JA NIIDEN PUUTTEEN Kun Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL toteutti Kotivinkki-lehden kanssa 2010 kyselyn perheen toimeentulovaikeuksista 13–18-vuotiaille, kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret kokivat olevansa enemmän huolissaan rahojen riittävyydestä kuin heidän vanhempansa. Paitsi että toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja heikentävät heidän jaksamistaan, myös lapset kantavat huolta perheensä taloudesta”, Iivonen kuvaa. Pelon ja ahdistuksen ohella lapset kokevat syyllisyyttä, eivätkä kehtaa pyytää vanhemmilta tarvitsemiaankaan asioita. Yksinhuoltajaperheissä riski on erityisen suuri: Niistä 20 prosenttia on pienituloisia, kun kahden vanhemman perheissä osuus on 7 prosenttia. 11 LAPSIPERHEIDEN KESKEISIÄ ETUUKSIA • lapsilisä • vanhempainpäivärahat • kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki • asumistuki • elatustuki UNIVERSAALEJA PALVELUITA LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE • äitiysja lastenneuvola • terveydenhuolto • päivähoito • esija perusopetus • oppilashuolto terveystarkastuksineen • koululaisten iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta • vapaa-ajanpalvelut: kirjasto, liikuntaja kulttuuripalvelut ja nuorisotyö ja aikaa aikuisilta. He kokevat syyllisyyttä myös siitä, etteivät vanhemmatkaan voi hankkia itselleen mitään. Mitä suurempi lapsiluku, sitä korkeampi on köyhyysriski: pienituloisissa perheissä on selvästi useammin kolme tai useampia lapsia kuin keskituloisissa. ”Lapset havaitsevat eriarvoisuutta ulkoisista tunnusmerkeistä, kuten pukeutumisesta, peleistä tai muusta varustuksesta
Hyvät mahdollisuudet sovittaa työn ja perhe-elämä pitävät yllä korkeaa työllisyyttä ja ehkäisevät köyhyyttä. ”Universaalit eli kaikki lapsiperheet tavoittavat tukitoimet edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä torjuvat syrjintää. Matalan kynnyksen lähiliikuntaja leikkipaikat sekä koulujen iltapäivätoiminta tukevat lasten osallistumista. Kuntien tulisi kartoittaa yhdessä järjestöjen ja seurakuntien kanssa lasten voimavaroja vahvistavia olemassa olevia ja tarvittavia palveluita.” Samalla on huolehdittava lasten oikeudesta osallistua ja vaikuttaa omaan elämäänsä koskeviin päätöksiin. ”Tulonsiirtojen osuus köyhien lapsi perheiden tuloissa on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna. > Pienituloisuusaste 1995–2013, % n Lapsiväestö n Koko väestö Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % rakenteeltaan vastaavanlaisten kotitalouksien mediaanitulosta. Siinä suunta on siis oikea. Resurssien ohella vanhemmat tarvitsevat muutakin tukea kasvatustehtävässään: he ovat aina tarvinneet siinä lähiyhteisönsä tukea. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994.” Iivonen ei nykyisessä taloustilanteessa elättele suuria toiveita etuuksien tarkistamisen suhteen. Perheiden kohtuullista elintasoa rakentavat paitsi etuudet, myös turvattu työmarkkina-asema. ”Vähävaraistenkin perheiden lasten on voitava liikkua ja harrastaa kulttuuria. Kuitenkin hänen mukaansa tavoitteena tulee olla niiden riittävästä tasosta huolehtiminen. On erittäin ongelmallista, että lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on koskenut erityisen ankarasti köyhiä lapsiperheitä. Kaikki ne rakentavat lasten hyvinvointia kestävälle pohjalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn perusteella lasten kokemus osallistumisen mahdollisuuksistaan on viime vuosina vahvistunut. Työpaikkojen perheystävälliset käytännöt ovat tarpeen. On lukuisia toimivia keinoja ehkäistä huono-osaisuuden siirtymistä. ”Taloudellinen eriarvoisuus voi johtaa syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen. 12 Mielenterveys 1/2016 2 4 6 8 10 12 14 vät hänestä kiinnostavan niukemmista oloista tulevaan lapseen verrattuna, ja hän voi säädellä paremmin muiden suhtautumista itseensä. Vaikka kiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa, kiusaaminen koskee nimenomaan niitä lapsia, joilla on selvästi muita heikommat materiaaliset resurssit.” LAPSIPERHEEN ETUUKSIEN REAALIARVO LASKEE Esa Iivonen on huolestunut talouskriisin ja säästötoimenpiteiden pitkä”Universaalit tukitoimet edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä torjuvat syrjintää.” aikaisista vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvoinnille. n 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 // Fo to lia. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2013 KUINKA EHKÄISTÄ SYRJÄYTYMISTÄ. Varhais kasvatus ja laadukkaat lapsiperheiden palvelut ovat tässä merkittävässä roolissa. Vaikka tuen muodot ovat muuttuneet ratkaisevasti parissa sukupolvessa, sen mahdollisuudet on taattava edelleen. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen yhdenvertaiset mahdollisuudet, toimiva terveydenhuolto, sekä turvallinen, terveellinen ja lapsiystävällinen asuinja elinympäristö vahvistavat lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, summaa Iivonen
Miten vanhemman alkoholinkäyttö vaikuttaa lapseen. Alkoholinkäytön lopettaminen voi olla niin vaikeaa, että juomista halutaan suojella kieltämällä koko asia. 13 TEKSTI SAMUEL SALOVUORI KUVA PIA INBERG Mielen päällä Vanhempi, mietipä alkoholinkäyttöäsi Vaikka vanhempi ei joisi itseään kovaan humalaan, voi alkoholinkäyttöön silti liittyä ongelmia. Kuinka paljon alkoholia vanhempi voi turvallisesti nauttia. On kuitenkin hyvä olla tietoinen mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät alkoholinkäyttöön pienten lasten läsnäollessa. Omat riskirajat kannattaa tunnistaa, psykologi Marika Ketola sanoo. Kannattaa pohtia, kuinka suuri merkitys alkoholilla on rentouttajana ja mielialan parantajana. Mitä tehdä, jos oma alkoholinkäyttö mietityttää. Voinko kertoa esim. Krapulassa vanhempi voi olla vihainen ja etäinen, kun taas viinaa haluava vanhempi on helposti levoton ja kärsimätön. Kuinka välttämätöntä juominen minulle on. Silloin liikaa juovan vanhemman lapsen tunteille ja tarpeille ei jää tilaa. puolisolle, omalle vanhemmalle tai kaverille rehellisesti, kuinka paljon juon. Tärkeintä on, että kertoo huolestaan jollekin luotettavalle ihmiselle, sillä tuen avulla alkoholinkäyttö on mahdollista saada hallintaan. Apua alkoholinkäytön hallintaan saa esimerkiksi Päihdelinkistä, terveysasemalta, työterveyshuollosta tai A-klinikalta. Hiprakassa oleva vanhempi saattaa tuntua lapsesta pelottavalta, koska hän vaikuttaa ailahtelevalta ja epäjohdonmukaiselta. Lapsi oppii aistimaan vanhemman mielentilan ja alkaa muokata käytöstään sen mukaiseksi. n. Vanhemman ymmärryksessä oleva ”kuollut kulma” on tosiasia etenkin, kun liikaa juova vanhempi ei vielä tunnusta, että juomisesta on tullut hänelle ongelma. Miksi runsaasti alkoholia käyttävän vanhemman on vaikea ymmärtää lapsen näkökulmaa. Tarkkoja määriä tai turvarajoja alkoholinkäytölle lapsiperheissä ei voida määritellä
Mielenterveys 6/2015 14 ”En olisi antanut läheisteni puuttua kiusaamiseen, häpeä oli niin suurta.“
Hänestä tuli selviyty miseni kannalta ratkaisevan tärkeä ihminen. Hän ihmetteli, miksi en ollut kertonut.. Yläasteella kuuluin alun perin luokan sisä piiriin ja johtajiin. Mutta en olisi antanut heidän puuttua asiaan, häpeä oli niin suurta. Arto Halonen Ammatti elokuvaohjaaja Asuinpaikka Helsinki Ikä 52 vuotta Perhe 5-vuotias poika Harrastus maantiepyöräily Elokuvaohjaaja Arto Halonen: Kiusaaminen pitää pysäyttää VIETIN LAPSUUTENI JOENSUUSSA keskiluokkaisessa perheessä, vanhempien ja siskon kanssa. Koripallojoukkueessa kiusaami nen oli lievempää, koska olin tärkeä pelaaja. Kun aloin harrastaa koripallon lisäksi yleis urheilua, sain itselleni uusia tuttavuuksia ja uuden, kiusaamisesta vapaan yhteisön. He osasi vat toimia suunnitelmallisesti ja annostelivat kiusaamista. Meillä oli musiikkiin, sanoittamiseen ja kir joittamiseen liittyviä taideprojekteja, ja haa veilimme leffanteosta. 15 > TEKSTI ELLEN TUOMAALA KUVAT HELI KUMPULA KUKA. Sain viettää hänen kanssaan tavallista nuoruusaikaa, ja samalla luovat, taiteelliset puoleni pääsivät kehitty mään. He eristivät minut porukasta ja osoittivat inhoaan eri tavoin. Sitten he kääntyivät minua vastaan ja aloittivat koulukiusaamisen, joka jatkui koko yläasteen. Kotona en puhunut kiusaamisesta mitään. Seitsemännellä luokalla kiusaaminen oli pahinta. Osa kiu saajista pelasi samassa joukkueessa. Minulla oli myös pari vuotta vanhempi, taiteesta ja musiikista kiinnostunut kaveri, joka kävi toista koulua. Kun vihdoin aikuisiällä puhuimme asiasta, paljastui, ettei hän tiennyt siitä mitään. Varsinkin murrosiässä koin olevani aika lailla erilainen kuin he. Kiusaaminen oli minulle niin arka asia, etten ottanut sitä ystäväni kanssa puheeksi. Kukaan muukaan ei uskal tanut olla kaverini luokassa, eikä myöskään koripallojoukkueessa, jossa pelasin. Siskoni tiesi siitä, ja jotain päätyi vanhem pienkin tietoon
Olensaanutohjataviimevuosinasekäfiktiota että dokumentteja. Omista kiusaajistani kaikki muut paitsi yksi ovat pyytäneet anteeksi, eikä hän edes pysty myöntä mään, että kiusaamista tapahtui. Opiskelin kauppaoppi laitoksessa, kun innostuin elokuvien tekemisestä amatööripohjalta. Taidot karttuivat tekemällä, ja 22vuotiaana pää dyin elokuvatyön opettajaksi lasten ja nuorten kuva taideoppilaitokseen. Meni vuosia, ennen kuin kykenin työstämään aihetta. > UHRIKSI SUOSTUMINEN VAURIOITTAA. OMA PAIKKA LÖYTYI TAITEESTA. Elokuva ohjaajana olen itseoppinut. Itsekin olin ollut levoton ja tullut kiusanneeksi muita. Kahdessa vuodessa syntyi 12 lyhytfiktiotajayksidokumentinpätkä.Ensimmäinen oli koulukaverini kanssa tehty humoristinen lyhyt elokuva tv:n haitoista. UUSI NÄKÖKULMA KIUSAAMISEEN. PohjoisKarjalan läänitaiteili jaksi minut valittiin 24vuotiaana. Kun viimein pääsin ohjaamaan sen, siitä tuli Suomen katsotuim pia elokuvia. Kiusaajille pitäisi saada perille viesti, että he voi vat joutua itse kiusaamisen kohteeksi, ja että sen seurauksena voi sairastua, varsinkin jos kieltää ta pahtuneen. Tosin elokuvamaailmassa kärsivällisyyttäkin koe tellaan. Tär keintä on pitää kiusaamisesta ääntä ja tehdä tiettä väksi: tämä on väärin, tämän pitää loppua. Il man mahdollisuutta siihen kokisin käyttäväni aikaa ni tyhjään. Kiusaamisen kohteeksi joutuvan pitäisi yrittää välttää kaikin keinoin uhriksi asettautumista. Mielenterveys 1/2016 16 Tärkeintä on pitää kiusaamisesta ääntä: tämä on väärin. Itse en tehnyt sitä tarpeeksi. Kokemus vaikuttaa vieläkin jossain määrin sosi aalisissa suhteissa. Elokuva kiusaa misesta oli mielessä pitkään. Meni 12 vuot ta, ennen kuin mielenterveyspotilaasta kertova Prin sessaelokuva sai lopulta rahoituksen. Minulle on tärkeää nostaa esiin yh teiskunnallisia teemoja, ongelmia ja muutoksia. He ymmärsivät paremmin, millai nen olin. Taval laan kuulostaa ylevältä, että yrittää ottaa asiat vas taan tai asettautua niiden yläpuolelle, mutta uhriksi suostuminen vaurioittaa enemmän kuin auttaa. Halusin myös. Raskasta on myös rahoituksen odottelu vuosikau sia tai rakkaista ideoista luopuminen. Kiusatuksi tuleminen pysäytti, ja aloin nähdä toisia empaatti semmin, vaikkakin paljon pienempi pysäytys olisi riittänyt. Omasta kokemuksestani sanoisin, että kiusaaminen pitää yrittää pysäyttää, tavalla tai toisella. Kun oma paikka taiteentekijänä löytyi, samalla perheeni kanssa välit normalisoituivat. Mutta siitä ei pääse eroon, vaan se kul kee aina sisällä ja mukana. Luova työ elokuvien ohjaajana on motivoivaa. Kun rahoituksesta ja menestyksestä käydään jatkuvaa veristä, vaikkakin piiloteltua kilpailua, on oltava tarkkana, ettei muutu negatiiviseksi
Lisätietoa Valkoinen raivo -koulukiertueesta 050 465 4046, info@artfilms.fi Syksyllä 2016 käynnistyy kaksi vertaistukiryhmää koulukiusaamista kokeneille 18—25 -vuotiaille nuorille aikuisille. Seurauksena syntyi elokuva Valkoinen raivo. Tapani uppoutua työntekoon voi liittyä osin näyt tämisenhaluun, reaktiona lapsuuteni kokemuksiin. Kiertueen järjestävät Art Films production, Suomen Mielenterveysseura, Koulukino sekä VLMedia. Ulkopuolisen asiantuntijan kulut ovat 100€. Ryhmät järjestetään Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksessa, toinen ryhmistä Nyyti ry:n kanssa. Hyvä taidekin voi saada aikaan henkisen kokemuksen, ja siitä kumpuava vahva tunneenergia viedä näkymättömille alueille. Lisätiedot ja ryhmiin hakeminen mielenterveysseura.fi > Tukea ja apua > Ryhmissä > Tukea tarvitseville nuorille ryhmatoiminnat@mielenterveysseura.fi puh. Miten mielenkiintoista työ voikin olla, se ei saa kat taa kaikkea elämässä. Kauhajoen koulusurmien jälkeen Suomen Kuva lehdessä oli haastattelu Laurista, joka toivoi voi vansa ehkäistä puheenvuorollaan uusia kouluampu misia sekä auttaa toisia hakemaan apua. Oppimateriaali on suunnattu 7.—9.-luokkalaisille ja toiselle asteelle. Haluan haastaa itseäni jatkuvasti olemaan omien arvojeni kaltainen ja näkemysteni takana. 040 173 2040 löytää siihen uuden näkökulman. n Kiusaajistani yksi ei ole pyytänyt anteeksi.. Haluan myös analysoida itseäni realistisesti, ja näen paljon kin varaa kehittyä ja kasvaa. Viisivuotiaan poikamme huoltajuus on jaettu molempien vanhempien kesken. Keskustelu käydään välittömästi elokuvanäytöksen jälkeen. Koulunäytökseen on kutsuttavissa ulkopuolinen asiantuntija keskustelun vetäjäksi, mutta vetäjänä voi olla myös koulun oppilashuollon elokuvaan perehtynyt edustaja. 17 VALKOINEN RAIVO -ELOKUVA KOULUKIERTUEELLA VERTAISTUKIRYHMÄT KOULUKIUSAAMISTA KOKENEILLE Valkoinen raivo -elokuvanäytöksiä keskustelutilaisuuksineen on järjestetty koululaisille eri puolella Suomea. Ryhmissä jaetaan ymmärrystä, jaksamista ja toiveikkuutta sekä pyritään ehkäisemään yksinäisyyttä jaettujen kokemusten pohjalta. Löysin jutun sosiaalisesta mediasta Hyvinkään ammuske lun yhteydessä. Elokuvalipun hinta koulunäytöksissä riippuu ryhmän koosta ja koulun sijainnista. Koulukino ja Mielenterveysseura ovat lisäksi tuottaneet kouluille ilmaisen oppimateriaalin, joka tukee elokuvan käsittelyä. Materiaalissa on tehtäviä muun muassa koulukiusaamisesta, tunteista, turvaverkosta ja selviytymisen keinoista. Mutta liian pitkät loikat eivät ole kovin realistisia. Näytös asiantuntijoineen on tilattavissa kiertävän elokuvateatterin avustuksella paikkakunnille, joilla ei ole elokuvateat teria. Myös isäksi tuleminen on ollut iso, positiivinen muutos, jonka ansiosta arkeen on löytynyt tasapaino ja säännöllisyys. Laurin tarinassa oli niin paljon ulot tuvuuksia, että päätin tarttua siihen. En ole varsinaisesti uskonnollinen, vaan pikem minkin henkinen ihminen. Maantiepyöräily tyhjentää tehokkaasti pään, ja ystävät rikkovat hyvällä tavalla työkeskeisyyttäni. Ryhmiä ohjaavat mielenterveysalan ammattilaiset, esimerkiksi psykoterapeutti ja psykologi. Etenen mieluiten pienin askelin
Tavoitteena on saada kulttuuri osaksi terveys-, sosiaalija opetusalan rakenteita niin, että siitä tulee osa näiden alojen ammattilaisten työtä. Mukana ovat Kuopion konservatorio, kaupunki, yliopisto, sairaanhoitopiiri ja oppilaitoksia. Vaikutukset näkyvät myös aivotutkimuksissa. Toisaalta sillä ilahdutetaan: ”Vanhainkodeissa lauletaan ja ripustetaan taidetta seinille tai klovnit käyvät sairaaloissa virkistämässä lapsipotilaiden mieltä", projektijohtaja Eeva Mäkinen Kuopion konservatoriosta kertoo. Yhtäältä sitä käytetään terapiassa kuvataiteen, musiikin ja kirjoittamisen avulla. Terveysja sosiaalialalla kulttuurin merkitys hyvinvointiin on kuitenkin totuttu näkemään vain kahdessa ääripäässä. Palveluja tarjotaan myös työikäisille, senioreille ja maahanmuuttajille. 18 Mielenterveys 1/2016 Kulttuurilla on niin monipuolisia vaikutuksia hyvinvointiin, että sitä aletaan soveltaa jo osaksi terveydenhuoltoa. Rinnalla kulkee Itä-Suomen hyvinvointivoimalan kehittäminen, jossa Kulttuuri hoitaa terveyttä TEKSTI PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT ARI OJALA. Kulttuuri on olennainen keino ymmärtää elämää ja omaa itseä, koska se pääsee suoraan alitajuntaan ohi järkeilyn. Kuopiossa on vuodesta 2012 kehitetty uusia toimintatapoja, joilla kulttuuri tuodaan terapian ja mielihyvän välimaastoon sairauksien ennaltaehkäisijäksi, erityisesti korkean sairastumisriskin alueelle ja kuntoutukseen. Mielenkiinto ”Taideja hoitotaidot täydentävät toisiaan.” K ulttuurin harrastajat tietävät, miten taide rentouttaa, virkistää ja irrottaa mielen arjesta. Työ Kuopiossa on aloitettu Takuulla-hankkeilla, joissa pilotoidaan ideaa käytännön työssä viemällä musiikkia ja tanssia muun muassa neuvolaan, kouluihin, sairaalaan ja palvelukeskuksiin
Eniten suosittiin iskelmiä, kuten Reijo Taipaletta, Kari Tapiota tai Katri-Helenaa. Takuulla-hankkeissa olemme pystyneet osoittamaan, että vanhoja rakenteita voi muuttaa. ”Kipu on aina henkilökohtainen kokemus, samoin kuin musiikin kuuntelu. Se auttaa työssä jaksamista ja vaikutukset säteilevät koko työyhteisöön”, Mäkinen sanoo. AMMATTIEN RISTIINPÖLYTYSTÄ ”Kuopion psykiatrisen keskuksen asiakkaille tarjotaan musiikkija tanssipajoja. Sen täydentäjänä voi kuitenkin kokeilla esimerkiksi musiikkia, kun kipu on lievää tai kohtalaista. Ne eivät korvaa lääkkeitä, mutta toimivat lisänä olon helpottamiseksi. Asiakkaille kyse ei ole pelkästä musisoinnista, vaan jostakin, joka liikauttaa mieltä. Ne toivat muistoja. ”Sairaalan lasten verija syöpätautien osaston musapajojen psykologi on sahansoiton Suomen mestari. Aivot välittävät mieleen tiedon, että nyt koskee. ”Musiikkia voi käyttää lääkehoidon täydentäjänä.” MUSIIKKI HARHAUTTAA KIPUVIESTIÄ Anne Vaajoki Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen hoitotyön asiantuntija pajan ammattilainen hoitoympäristöstä. Tutkimuksissa on osoitettu, että musiikki vaikuttaa hengitystiheyteen sekä verenpaineja syketasoon”, Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen hoitotyön asiantuntija Anne Vaajoki sanoo. Molemmat saavat uutta innostusta työhönsä. ”Työparien kautta syntyy ammattien ristiinpölytystä, jossa taideja hoitotaidot täydentävät toisiaan. Psykologit oppivat pedagogiikasta ja. Myös osaston lastentarhanopettajilla on harrastuksistaan paljon ammennettaluodaan maaperää tulevaisuuden koulutukselle, työurille ja moniammatilliselle osaamiselle. Hän on tehnyt väitöskirjan musiikin kuuntelun vaikutuksista mahaja suolistoalueen leikkauksen jälkeisen kivun lievityksessä. 19 > ”Joko puoli tuntia meni, rentouduin niin, että nukahdin”, kuvaa potilas kuunneltuaan musiikkia leikkauksen jälkeen. Silloin huomio ja ajatukset kiinnittyvät kivusta muualle.” Tutkimuksessa soitettiin potilaan mielimusiikkia puoli tuntia kerrallaan kahtena leikkauksen jälkeisenä päivänä. Isoista leikkauksista toipuessa potilailla on kipuja, joihin käytetään lääkehoitoa. Tätä viestiliikennettä voidaan häiritä esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia. Toiminnallisuus, kulttuuri, yhdessäolo ja ymmärrys tuovat toisenlaisen lisän toipumiseen. ”Hermoimpulssit kulkevat ääreishermostosta selkäytimen kautta aivoihin ja päinvastoin. Se synnyttää tahtotilaa mennä eteenpäin.” Terveysja sosiaalialan ammattilaiset harrastavat monenlaisia asioita, joita he voisivat hyödyntää työssään. Konkreettinen työ avaa muutosten arvoa ja merkitystä. Toiveet olivat hevirokista hengellisiin lauluihin. ”Nykyään meille tulevien leikkauspotilaiden ohjeessa kerrotaan, että sairaalaan voi ottaa omaa musiikkia mukaan.” Vaajoki sanoo, että myös kotona voi kivun lievityksessä käyttää menetelmiä, jotka häiritsevät kipusignaalien kulkua, muutakin kuin musiikkia. Keskuksessa on musiikkia ja tanssia harrastavia psykologeja, jotka tekevät yhteistyötä pajasta vastaavan musiikkija tanssipedagogin kanssa. Myös vasta julkaistussa kivunhoidon suosituksessa korostetaan lääkkeettömiä menetelmiä. Joissakin pajoissa asiakas on pystynyt ensimmäistä kertaa itkemään pahaa oloaan. Myös Tampereen ja Turun seudulle on syntymässä Voimalan tyyppisiä hyvinvoinnin monialaisia yhteistyöverkostoja
Lisätietoa: www.mielenterveysseura.fi/mhaw www.facebook.com/ mentalhealthweek KULTTUURI KUULUU KAIKILLE Bändipajan (vaaleahiuksinen) ohjaaja on musiikkipedagogi (AMK) Teija Korhonen Kuopion konservatoriosta. Kulttuuri myös suuntaa mielen pois omasta elämäntilanteesta. Nuoret oppivat taidepainotteista työskentelyä ja ikääntyneet pääsevät kontaktiin nuorten kanssa. ”Kun soitin cembaloa tai pianoa lapsi sylissä, hän pystyi eläytymään musiikkiin ja unohtamaan kivun. Esimerkiksi Jämsän seudulla nuorten teatteriryhmä tuottaa kouluihin nuorten aiheita käsittelevän esityksen. Raskaat hoidot masensivat lasta sairauden aikana, eikä hän tahtonut jaksaa. Se auttoi ymmärtämään kulttuurin merkitystä muunakin kuin harrastuksena.” n > Suomen Mielen terveysseura järjestää kolmatta kertaa MHAW-, Hyvää mieltä kulttuurista -toimintaviikon toukokuussa 21.-29.5. 20 Mielenterveys 1/2016 vaa. TUIKKAUS UUSIIN MAHDOLLISUUKSIIN Elämä voi järkkyä monissa tilanteissa: työttömyydessä, stressissä, fyysisessä sairaudessa, vanhuuden yksinäisyydessä tai vaikkapa teiniäitiydessä. Se vaikutti koko perheeseen. ”Toimintaviikolla puhumme korkeakulttuurin sijaan kulttuurista ihmisten arjessa, jossa jokainen voi löytää itsestään taiteentekijän: neulojan, laulajan tai vaikka räppääjän.” Tänä vuonna teemana on nuorten hyvinvoinnin tukeminen, mutta tapahtumia järjestetään paljon myös kaikenikäisille. Kyse on siitä, voiko työnkuvaa muuttaa ja lisätä siihen taideosaamista. Yleisötilaisuudet ovat kaikille avoimia, ja yli 30 paikallista mielenterveysseuraa järjestää tapahtumia ympäri Suomea. ”Kulttuuri on tuikkaus uusiin mahdollisuuksiin, joita pitää tarjota ja antaa kokeilla. Sitä kautta voi saada ystäviä ja iloa, voi tuntea elämä arvokkaaksi ja saada siihen uusia merkityksiä. ”Viikon tarkoituksena on lisätä ymmärrystä, miten monella tavalla kulttuurista saa mielen hyvinvointia, joko itse tekemällä tai seuraamalla", järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi sanoo. Jotkut jopa kokevat, että tämä on minun juttuni ja aloittavat uuden harrastuksen.” Mäkisen oma lapsi sairastui vakavaan syöpään 6-vuotiaana. Kun taidetta käytetään jo ennen terapian tarvetta tai kriisin jälkeisen kuntoutumisen nopeuttamiseen, säästyy myös rahaa. Sa nn a Ka ism ala -M ak ko ne n. Sastamalan alueella nuorten ja vapaaehtoisten runoryhmä valmistaa esityksen vanhusten hoitopaikkoihin. Mäkinen korostaa, että kaikilla pitää olla tasavertainen mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen riippumatta iästä, sosiaalisesta asemasta tai terveydestä. Rovaniemellä järjestetään kulttuurikävely, jossa tutustutaan oman asuinympäristön kulttuurikohteisiin, muun muassa Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin ja Poronsarviasemakaavaan. Hyvinvointivoimalan tavoitteena on, että jatkossa syntyy uusia ammatteja eri alojen rajapintaan”, Eeva Mäkinen sanoo
21 ”Kulttuurin harrastaminen on aina kummunnut syvistä kysymyksistä ja tarpeista hahmottaa, mikä itse on ja mitä muut ovat. ”Siinä tulee ilmi yllättävän oikeita asioita ja tuotetaan aitoa osallisuutta. Parhaimmillaan taiteilijat aistivat myös tulevaisuutta. Kliinisen työn johtajana hän on ollut työskennellessään HUSin psykiatrian vastaavana ylilääkärinä. Se ei ole ainoastaan sitä, että tehdään yhdessä, harrastetaan vaikkapa kuorolaulua. Kulttuuri nostaa yhteisöllisyyden aivan uudelle tasolle. ”Aivotutkimuksissa on eniten tuloksia musiikista, koska sen vaikutuksia on ollut helpoin tutkia. ”Musiikin avulla dementoitunut henkilö on saattanut havahtua täyteen tietoisuuteen. He osaavat tiivistää jotakin tästä ajasta, yhteiskunnasta ja elämästä, mikä saa kysymään, voisivatko asiat olla toisin kuin itse on tottunut ajattelemaan. Mantelitumakkeessa näkyy tunteiden herääminen, kun musiikki tuo mieleen vaikkapa rakastumisen tai surun.” Tutkimuksissa on saatu yllättäviä tuloksia myös ihmisillä, joilla aivot ovat tavalla tai toisella vaurioituneet, kuten afaatikoilla, joilla puhuminen on vaikeaa tai dementikoilla, jotka eivät enää kommunikoi. Koska aivot toimivat monimutkaisena verkkona, kulttuuri ja taide voivat olla erityisen toimiva väline aktivoimaan aivojen monenlaista käyttöä kaikissa elämäntilanteissa ja eri muodoissa.” SOME TARJOAA UUTTA Pirkola muistuttaa myös sosiaalisen median mahdollisuuksista. Se on hauskaa, uutta luovaa ja verkostoja lisäävää. Ryhmäläiset voivat ottaa esimerkiksi kolmen kuukauden ajan päivittäin kuvan jostakin teemasta, vaikkapa merkittävimmästä asiasta päivän aikana.” Kuvat lähetetään yhteisön verkkosivujen kautta ja niistä keskustellaan netissä. Otsalohko järkeilee, millaisesta musiikista on kyse. n Päivi Rajamäki TAIDE VIE ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN Sami Pirkoila sosiaalipsykiatrian professori Tampereen yliopisto ”Kulttuuri ohittaa järkeilyn.” Jo nn e Re nn va l. Hän oli yli kymmenen vuotta legendaarisen Suomi-rock -yhtyeen Juliet Jones Sydämen kitaristi ja opiskeli samalla lääkäriksi. Ryhmiä on monenlaisia, kenelle tahansa tai esimerkiksi syrjäytymisriskissä oleville.” Kaikkiaan kulttuurin avulla voi jakaa syvällisempiä asioita kuin arkisessa jutustelussa. Kun Sami Pirkola kävi taannoin katsomassa Kansallisteatterin Tabu-näytelmän, se sai hänet hetkeksi tolaltaan. Hippokampuksen muistialue yhdistää sen aiemmin kuultuun, kuuloalue analysoi äänen laatua ja voimakkuutta, ja pikkuaivot aktivoivat liiketoimintoja. Taide ja psykiatr ia ovat liitossa juuri siksi, että ne toimivat samalla tiedostamattoman alueella.” MUSIIKISTA ENITEN TUTKIMUKSIA Pirkola on myös muusikko. ”Kulttuuri on olennainen keino ymmärtää elämää, koska se menee piilotajunnan tasolle läpi järkeilyn. Se on ainutlaatuinen väline saada oivalluksia ja jakaa asioita muiden kanssa”, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola sanoo. Hän on pystynyt tuottamaan pitkiä lauseita, vaikka ei ole puhunut vuosiin. ”Poistuin salista hengästyneenä. ”Olen tutustunut muun muassa valokuvaryhmiin. Musiikissa on niin voimakas lataus, että se aktivoi useita aivojen alueita. Psykiatria oli itsestään selvä erikoistumisvaihtoehto. Koko yleisö koki jotakin samaa, yhteisen hetken, joka vie elämässä eteenpäin.” Sami Pirkola toteaa, että hyvät taiteilijat auttavat ihmisiä ymmärtämään asioiden monimutkaisuuden ja sietämään epävarmuutta
JATKUVA TEHOSTAMINEN JOHTAA NOIDANKEHÄÄN American Psychological Associationin tutkimusten mukaan työttömyydellä ja vajaatyöllisyydellä on todella haitalliset pitkäaikaiset psykologiset vaikutukset. Jo tämänkin takia työn merkitys korostuu yhtenä tärkeimmistä motivaatiotekijöistä työelämässä. Lisäksi työttömyys ja vajaatyöllisyys aiheuttavat tyytymättömyyttä ja Työn luonne ja sisältö ovat muuttuneet lähes kaikissa kehittyneissä maissa neljännesvuosisadan aikana. Vapaasti käännettynä “Työskentele ilmaiseksi tai täydellä hinnalla, mutta älä koskaan halvalla”. Tämä ajatuksen kautta pääsemme myös käsiksi siihen, miten reiluus ja mielekkyys töissä oikein syntyvät ja miten työ luo hyvinvointia monille meistä. Hänet pysäytti graffiti, jossa luki: ”Work for free or for a full price but never Cheap”. Englantilainen tulevaisuustutkijakollegani oli lomailemassa 2014 Lissabonissa. Jokke Eljala on Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri ja ex-Nokialainen, joka seuraa suomalaiseen työhön vaikuttavia muutostekijöitä ja pohtii muutoksen merkitystä uusille suomalaisen työn mahdollisuuksille. Taloustilanne, kiihtynyt teknologian kehitys ja kansainvälisen kaupankäynnin avautuminen monilla markkinoilla ovat vauhdittaneet muutosta. On hyvä muistaa, että nuorisotyöttömyys oli Portugalissa tuohon aikaan yli 30 prosenttia ja Suomessakin 19 prosenttia. Graffitin takana olevan viestin voi tulkita tarkoittavan, että työntekijät, erityisesti nuoret, odottavat työn olevan mielekästä ja pohjautuvan reiluuteen. Löydösten perusteella työttömät vaajatyöllistetyt kokevat kaksi kertaa suuremmalla todennäköisyydellä masennusta ja ahdistusta, ja niiden seurauksena psykosomaattisia oireita. Hän toimi 13 vuotta Nokiassa ennakointi ja trendit -tiimin muutosagenttina.. 22 Mielenterveys 1/2016 Työn merkitys muuttuu vauhdilla ASIANTUNTIJALTA Pysyvää on vain, että työtä tekevät aikuiset viettävät valveillaoloajastaan enemmän tunteja töissä kuin missään muualla
Työttö myydellä on siis paljon suurempi vaikutus yhteiskunnassa kuin vain taloudellinen tai kansantaloudellinen tulosajatteluun perustuva vaikutus. Se johtaa yri tyksen tuottavuuden pienenemiseen. Ekonomisessa keskustelussa on myös teorioita, joissa ainoastaan ”te hostamiseen perustuva” näkökulma luo taloudellista lisäarvoa. Jatku van tehostamisen myötä yrityksen toiminta joutuu nopeasti vähemmän arvoa tuottavan työn noidankehään. 23 ”Vähemmän arvoa tuottava työ on syöksykierre.” > MATALAN ARVON TYÖN NOIDANKEHÄ POSITIIVINEN KIERRE Matalan arvon työ Pienituottoista liiketoimintaa Motivoituneet työntekijät Vähäinen investointi ihmisiin ja laitteistoon Yrityksen tuottavuus lisääntyy Matalan kasvun yritystoimintaa Mahdollistaa suuremmat investoinnit Matalan tason sosiaalinen vaikutus Suuremmat yhteiskunnalliset tulokset heikentävät ratkaisevasti itsetuntoa. Pidemmällä tähtäimellä ja yritys ten menestymisen kannalta tämä ei kuitenkaan ole kannattavaa. Kaiken tämän seurauksena työtön voi sosiaalisesti eristäytyä tai hän voi ko kea sosiaalista eristämistä. Nykyisessä keskustelussa keskity tään usein ainoastaan taloudelliseen näkökulmaan, jolloin ihminen näh dään vain resurssina tai osana koneis toa, joka voidaan ulkoistaa tai vähen tää. Yhteiskunnallisella tasolla vähem män arvoa tuottavan työn noidankehä johtaa pienempiin verotuloihin ja niukkuuden jakamiseen sekä hyvin vointiyhteiskunnan rapautumiseen. Tässä kehässä ihmisten motivaatio eli tuottavuus laskee. MOTIVOIVA TYÖ LISÄÄ TUOTTAVUUTTA Koska työn yhteiskunnallinen merki tys on todella iso, kannattaa työn mie lekkyys ja merkityksellisyys pitää esil lä työelämän uudistamiseen ja kehittämiseen liittyvissä keskusteluis sa. Sen seurauksena yrityksen mahdolli suus investoida yrityksen laitteistoon ja ihmisiin vähenee, mikä johtaa irti sanomisiin ja pienempään taloudelli seen kasvuun. Vaikka kyseiset asiat voi nähdä pehmeinä arvoina nykyisen lama ja tuottavuusloikka keskustelun jyllätes sä, voidaan työn mielekkyys ja merki tys sitoa kovempiinkin arvoihin. Monissa yhteiskunnissa ja yrityk sissä on havahduttu siihen, että nykyi set liiketoiminnanmallit eivät pysty Lähde: Suomalaisen Työn Liitto
Edelläkävijäyritykset ymmärtävät, että motivoitunut työntekijä ja motivoiva työympäristö rakentavat paremmat lähtökohdat yrityksen tuottavuudelle. MITEN ARVOKAS TYÖ RAKENTUU. YHTEISÖLLISYYS tarkoittaa tunnetta siitä, että on osa välittävää yhteisöä ja pystyy tekemään hyvää muille. Ei siis ole ihme, että yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja entinen valtiovarainministeri Larry Summers on ”Hyvin perusteltu moraalinen valinta tuottaa parempaa tulosta.” todennut: ”Tulevaisuuden taloudellinen haaste ei ole se, että tuotetaan tarpeeksi, vaan se, pystytäänkö tuottamaan hyviä työpaikkoja.” Summersin väite saa kaikupohjaa Deloiten vuonna 2014 tekemän kansainvälisen Millennial Survey -tutkimuksen tuloksista. Sh ut te rs to ck. Kyseisen tutkimuksen mukaan 92 prosenttia Y-sukupolven (1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntyneet) edustajista torjuu ajatuksen, että liikevoitto on ainoa liiketoiminnan menestyksen mitta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014. Tämä ei sinällään ole yllättävää, mutta saman tutkimuksen mukaan yritysjohtajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että liikevoitto ei ole ainoa liiketoiminnan menestyksen mitta. Tutkimustulokset osoittavat vahvasti, että sisäinen motivaatio on optimaalinen tila sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Merkityksellinen työ mahdollistaa menestyksen niin yhteiskunnallisella, yrityskuin henkilökohtaisella tasolla. Olemme nojautuneet päätelmissämme kansainvälisesti tunnustettujen ekonomistien (mm. KYVYKKYYS tarkoittaa tunnetta aikaansaamisesta ja oppimisesta, ja sen tukeminen edellyttää toimivien palautejärjestelmien ja osaamisen kehittämisjärjestelmien rakentamista. 24 Mielenterveys 1/2016 ylläpitämään nykyistä hyvinvointia tai tuottavuutta. Geoff Mulganin , Umair Haguen ja Michael Porterin ) teoreettisiin viitekehyksiin, sekä käytännön kautta nousseiden yritysesimerkkien tavoista toteuttaa tuottavaa ja voitollista liiketoimintaa. Thomas Friedman ja Michael Mandelbaum maalaavat tulevaisuutta näin: ”Tulevaisuudessa maailma jakaantuu niihin maihin, jotka rohkaisevat ja mahdollistavat mielikuvituksen käytön ja niihin maihin, jotka tukahduttavat tai eivät kehitä ihmisen luovuutta ja kykyä luoda uusia ideoita.” n > Työntekijän sisäinen motivaatio rakentuu omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksista. Kolmas elementti on jaettu arvo, joka tuo vaurautta yrityksen lisäksi työntekijöille ja yhteiskunnalle. Ensimmäinen elementti on tuottavuus, joka rakentuu uuden arvon tuottamisesta, työtapojen uudistamisesta ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä. Pidemmälle vietynä motivoitunut työntekijä mahdollistaa sen, että yritys pystyy tekemään enemmän investointeja toimintaansa ja palkkaamaan lisää työvoimaa, mikä heijastuu koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämänkin tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hyvin perusteltu moraalinen valinta tuottaa parempia liiketaloudellisia seurauksia lisäämällä työntekijöiden sitoutumista ja osallistumista. Omissa tutkimuksissamme olemme päätyneet määrittelemään, mistä osista merkityksellinen ja arvokas työ rakentuu. Helsinki 2014. KUINKA KASVATTAA SISÄISTÄ MOTIVAATIOTA. Työn muuttuessa työn merkityksellisyys nousee suurempaan roolin. Sisäisesti motivoitunut työntekijä voi hyvin, mutta on myös tuottavimmillaan. Monissa tutkimuksissa on todennettu, että motivoitunut työntekijä on tärkein voimavara yritykselle, koska hän lisää yrityksen tuottavuutta enemmän kuin ei-motivoitunut työntekijä. n Samuel Salovuori Lähde: Frank Martela & Karoliina Jarenko: Sisäinen motivaatio: Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Toinen elementti on kestävyys, joka pohjautuu kestäviin arvoketjuihin ja pitkäaikaisen lojaalisuuden rakentamiseen asiakassuhteissa ja työntekijäsuhteissa. Yhteiskunnalliset seuraukset liittyvät vähenevään työttömyyteen, suurempiin verotuloihin ja täten mahdollisuuteen pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa. Näin olemme päätyneet siihen, että merkityksellisen ja arvokkaan työn rakenne, joka mahdollistaa positiivisen noidankehän synnyn, rakentuu kolmesta elementistä. OMAEHTOISUUS tarkoittaa valinnanja toiminnanvapautta, jota vahvistetaan antamalla työntekijälle tilaa toteuttaa työnsä itsenäisesti ilman liikaa kontrollia. Johtaja voi tukea sisäistä motivaatiota kirkastamalla työn laajempaa merkitystä ja sitomalla yhteisön yhteisen päämäärän taakse
Toimi näin, jos työyhteisön ihmissuhteet hiertävät. 34 Sh ut te rs to ck. 25 TEEMA TYÖELÄMÄ&MIELENTERVEYS Itsemyötätunto auttaa Kun tiedostaa jaksamisensa rajat, ei vedä itseään loppuun. 28 Miten ottaa puheeksi. 26 Ensiapua! Kurssilla oppii, että mielenterveyskin on terveyttä. 31 Keltanokka ja konkari kohtaavat Työelämän murros muuttaa kokemuksia. 32 Kolumni Mikael Pentikäinen on kokenut potkut
TEHOKKUUDEN TOPPUUTTELUA Mielenterveysseuran Kriisityön johtajan Outi Ruishalmeen mielestä ei ole ihme, Myötätuntoisesti itseensä suhtautuva ymmärtää työnsä merkityksen ja osaa pitää huolen jaksamisestaan. ”Tutkimus on vielä kesken, mutta voimme jo nyt sanoa, että itsemyötätuntoryhmään kuuluneet osaavat kuunnella itseään verrokkiryhmää paremmin. Sen sijaan riittämättömyyden tunne korventaa, ja alamme jopa sättiä itseämme tehottomiksi ja saamattomiksi. Tarkoituksena on selvittää, miten itsemyötätuntoharjoitukset vaikuttavat esimerkiksi työyhteisön ja tiimien ilmapiiriin. Tarvitaan parempaa tiimityöskentelyä, vastavuoroista auttamista ja tiedon leviämistä. He myös kokevat tekevänsä merkityksellisempää työtä”, Catarina Ahlvik kertoo yhdysvaltalaisten Kristin Neffin ja Christopher Germerin kehittämien MSC-harjoitusten tuomista tuloksista. Tätä taitoa kutsutaan itsemyötätunnoksi. Myötätunnolle pitäisi olla sijaa myös organisaation arjessa, että se pääsisi tarttumaan ihmisten välillä. Työpaikalla saa olla tunteva ja lämmin. Osa yrityksen työntekijöistä pääsi ryhmään, jolle opetettiin kahdeksanviikkoisen Mindful self-compassion (MSC) -ohjelman mukaisesti läsnäolotaitoja ja myötätuntoista ajattelua. Helsingin yliopiston CoPassion-myötätuntotutkijoiden teeseissä yritykset ja organisaatiot voivat hyvin, jos ne pystyvät sopeutumaan työelämän muuttuneisiin vaatimuksiin. Koulutusten avulla työntekijät osaavat tunnistaa paremmin omia ja muiden tunteita sekä vuorovaikuttaa tavalla, joka synnyttää välittämistä ja myötätuntoa. Tutkimusten mukaan itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat voivat paremmin ja ovat elämäänsä tyytyväisempiä. Jostain kumman syystä vastaavia lohdutuksen sanoja on vaikea lausua itselle. Se näkyy myös työelämässä: myönteisesti ja kannustavasti itseensä suhtautuvat jaksavat töitään paremmin ja kokevat työnsä merkityksellisempänä. TYÖELÄMÄ&MIELENTERVEYS ”Seuraavaksi tutkimme sitä, miten läsnäolo taitojen ja itsemyötä tunnon harjoittaminen vaikuttaa johtaja– alaissuhteisiin ja alais ten hyvinvointiin”, Catarina Ahlvik sanoo. 26 Mielenterveys 1/2016 J os ystävä kertoo tahdin työpaikallaan yhä vain kiristyvän tai työn ja perheen yhteensovittamisen tekevän tiukkaa, useimmat meistä lohduttavat ystävää. Lohduta itseäsi, jaksat paremmin TEKSTI LEENA FILPUS. Ei kannattaisi. Väitöskirjatutkija Catarina Ahlvik Hankenilta tutkii itsemyötätunnon merkitystä eräässä suomalaisessa vakuutus yhtiössä. He tiedostavat omat jaksamisen rajansa, eivätkä vedä itseään loppuun. Käytännössä tutkijat kouluttavat työntekijöitä ja esimiehiä tunnetaidoissa ja luonteenvahvuuksissa
Myötätuntotestin lisäksi Mielen terveysseuran verkko sivuilla, mielenterveys.fi, on runsaasti erilaisia mindful ness ja myötätuntoharjoituk sia. Vaikka työelämän vaati mukset tai riittämättömyyden tunne eivät kovertaisikaan mieltä, itsemyötätuntotaitojen ja tietoisuustaitojen harjoitta minen tekee hyvää. Tehokkuutta tärkeäm pää ovat ne voima varat, joita myötätun toinen ajattelu tuo mukanaan”, Outi Ruis halme sanoo. l Karta ylitsevuotavaa itsekriittisyyttä, jopa itseinhoa. Itsemyötätunto määritellään usein kolmen ulottuvuuden perusteella. Se kertoo siitä, että vaikka tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet, ihmiset hakevat vaihtoehtoisia tapoja suhtautua työhön. Kun elämme tässä hetkessä, emme murehdi mennyttä emmekä tulevaa”, Outi Ruishalme sanoo. Myös muilla on ongelmia ja vaikeuksia. Toisaalta itsemyötätuntoon kuuluu myös käsitys yhteisestä ihmisyydestä ja inhimillisyydestä. Ly himmillään harjoitus voi olla muutaman hengenvedon mittainen pysähtyminen tähän hetkeen tai vaikka käden lait taminen oman sydämen päälle rauhoittamaan mieltä. l Muista yhteinen ihmisyys ja inhimillisyys: emme ole yksin murheinemme. Oivahyvinvointiohjelman alla olevat harjoitukset voi myös ladata älypuhelimeen tai tabletille. l Kokeile tietoista läsnäoloa, mindfulness, eli kykyä olla läsnä tässä hetkessä. MENEEKÖ LEKKERIKSI. Muillakin on vastaavalla tavalla ongelmia ja vaikeuksia.” Kolmas ulottuvuus on tietoinen läsnäolo, mindfulness, eli kyky olla läsnä tässä hetkessä. Harjoitukset toivat rohkeutta ja itseluottamusta, jonka ansiosta mahdollisiin ongelmiin itse työn tekemisessä ja organisoinnissa uskallettiin puuttua varhaisemmassa vaiheessa. maan myös kivuliaita tunteita ilman itsesääliä ja suurentelua. ”Myötätuntoinen suhtautuminen itseen ja muihin on tärkeä tekijä hyvinvoinnin ja mielenterveyden taustalla. Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. Päinvastoin. Eeva Kilpi Onko myötätuntotaidoissasi petrattavaa. Harjoituk set ovat esimerkiksi erilaisia hengitysharjoituksia, joita voi tehdä vaikka työpöydän ää ressä tai matkalla töihin. ”Läsnäolon taidot auttavat meitä kohta”Itsemyötätunnon kehittäminen ei saa olla vain väline siihen, että työpaikoilla oltaisiin entistä tehokkaampia. l NÄIN KEHITÄT MYÖTÄTUNTOTAITOJA Lohduta itseäsi, jaksat paremmin TEKSTI LEENA FILPUS Sh ut te rs to ck. Kaikkia vaikutuskanavia ei vielä edes tiedetä, mutta se vähentää jopa psyykkisesti sairastuneiden oireita”, Outi Ruishalme sanoo. Siitä ei itsemyötätunnossa ole kyse. Eräässäkin yrityksessä työsuoritukset nimenomaan paranivat henkilöstön kehitettyä mindfulness-taitojaan. HARJOITTELE NÄITÄ Ystävällisyyttä itseä kohtaan, lempeää ja tuomitsematonta itsestä huolen pitämistä. ”Eli se on vastakohta ylitsevuotavalle itsekriittisyydelle, jopa itseinholle. Se puolestaan paransi koko työyhteisön ilmapiiriä ja näkyi asiakkaille asti motivoituneena yrityksenä. Testaa omat myötätuntotaitosi Mielen terveysseuran verkko sivuilta löytyvällä testillä: mie lenterveysseura.fi/myotatunto. Epäilevä Tuomas saattaa ajatella, että työt jäävät tekemättä, jos henkilöstö heittäytyy lohduttelemaan väsynyttä mieltään. Se tuo voimavaroja ja helpottaa elämästä selviytymistä. Emme ole yksin murheinemme. Ensinnäkin se on ystävällisyyttä itseä kohtaan, lempeää ja tuomitsematonta itsestä huolen pitämistä. 27 että itsemyötätunto ja siihen läheisesti liittyvä mindfulness eli tietoinen läsnäolo ovat pinnalla juuri nyt
Pahoinpitelijä antaa harvoin mahdollisuutta siihen kiinnijäämisen pelossa. Eilen on puhuttu muun muassa mielenterveydestä elämän voimavarana koko elämänkulun ajan, pelattu Aliasta tunnesanoilla ja sivuttu elämänkulkuun liittyviä kriisejä. ”Voi olla vaikeaa löytää tilaisuutta puhua kahden kesken. Seuraavaksi saamme infoa itsetuhoisuudesta. Teksti kertoo: ”Joka neljännellä vanhuksella on syytä pelätä lähimmäistään.” Kurssilaiset jakavat kokemuksia: miten olisi hyvä toimia, jos epäilee lähisuhdeväkivaltaa. Kurssin sisältö on räätälöity Mielenterveyden ensiapu ® 1kurssista erityisesti ikäihmisten kanssa työskenteleville. Tuoda ilmi, että väkivalta ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää eikä normaalia. Vaikeiden asioi den kautta siirrytään vähemmän vaikeisiin. Antaa toiselle tilaa kertoa asiasta omassa tahdissaan. Katsomme koskettavan videon mummosta, joka vapisevin käsin nostaa kahvikuppia huulilleen. TYÖELÄMÄ&MIELENTERVEYS Mieltä voi vahvistaa TEKSTI JUTTA KAJANDER KUVAT PASI LEINO Kipeitä aiheita, puheenporinaa ja kahvintuoksua. Hän voi myös yhteisessä tapaamisessa esiintyä hyvinkin edukseen”, yksi hanketyöntekijöistä kommentoi. Käsittelemme lähisuhdeväkivaltaa ja itsemurhia, joilla on vaikutusta valitettavan monen ikääntyneen mieleen”, kouluttaja Maija Hansen Suomen Mielenterveysseurasta kertoo. Parikymmentä ikäihmisten kanssa työskentelevää järjestö ja vapaaehtoistyöntekijää täyttää retrosisustetun koulutustilan Turun keskustassa. He listaavat: Kertoa ensin omasta huolestaan. Kertoa väkivallasta aluksi yleisellä tasolla. Alansa ammattilaiset osallistuvat kaksipäiväiselle Mielenterveys elämäntaitona -kurssille. Puhua kahden kesken. Takaa kuuluu miehen ääni: ”Mä meen äiti ulos.” Vanhuksen kasvot rentoutuvat ja vapina lakkaa. 28 Mielenterveys 1/2016 ”Kahden maailman kansalaisena pystyn erottamaan maalliset ja hengelliset asiat toisistaan.” ”Kaikki näyttävät tulleen paikalle tänäänkin, vaikka meillä on rankka aamupäivä tulossa. Keskustelut pareittain ja ryhmissä ovat monen mielestä kurssin parasta antia.
”Ai niin, tosiaan puolisokin monella on. Usein olemme seurassa, mutta silti poissa. ”Monet vanhemmat ihmiset sanovat myös, etteivät halua tai jaksakaan olla pitkään toisten seurassa”, toinen jatkaa. Toisin sanoen, jos askartelu ei kiinnosta, se tuskin myöskään virkistää”, Hansen toteaa. Lounastauon jälkeen listaamme eri-ikäisten lähimmäisiä vauvasta vaariin. Vielä vaikeampaa varmasti, jos vastassa on tuttu läheinen ihminen”, kommentti puheensorinan yli kuuluu. Ikäryhmissä yhä vanhempiin siirryttäessä ihmissuhteet usein vähenevät. ”Ensimmäistä kertaa oivalsin, että mielenterveys tarkoittaa terveyttä.” Videolla keski-ikäinen mies auttaa masentunutta ystäväänsä luontevasti. Palautteita kurssin käyneiltä: ”Voisiko kurssi jatkua vielä pidempään?” ”Miksei ole kertauskurssia jonkin ajan päästä?” ”Jos olisin osannut näitä taitoja nuorempana, uskon, etten olisi sairastunut masennukseen.”. Tänään käsitellään sosiaalisia suhteita. Teemme harjoituksen, jossa vierustoverilta kysellään itsemurha-ajatuksista. Osallisuudessa pitää olla kaikenikäisillä valinnanvapaus. ”Eläkkeelle jäätäessä monilla on vielä suhteita sukulaisiin, vanhoihin työkavereihin ja harrastuskavereihin, mutta vanhimmilla ikäluokilla ei taida monilla olla kuin seurakunta ja kuolleet”, yksi vapaaehtoisista veistelee. 29 > ”Entäs puoliso?”, Hansen kysyy. ”Ei ole ihan helppoa kysyä näitä kysymyksiä. ” Luokka remahtaa iloiseen nauruun. ”Tutkimuksen valossa sosiaaliset suhteet kuitenkin lisäävät tyytyväisyyttä elämään ja sitä kautta hyvinvointia. YHDESSÄ, SILTI YKSIN Kuten elämässä, kurssipäivässäkin siirrytään vaikeista asioista vähemmän vaikeisiin. Maija Hansen kouluttaa mielellään. Kesken itsemurhatilastojen esittelyn aurinko muistuttaa verhon raosta toivosta. Lasten ympärillä näyttää väkeä riittävän: vanhempien lisäksi on usein isovanhempia, päiväkodin henkilökuntaa, sukulaisia ja pihakavereita. Esimerkiksi keskustellessamme voi olla, että odotamme vain omaa vuoroamme osallistua ja kertoa oma asiamme kuuntelematta, mitä toinen sanoo. Nuorilla ja työikäisilläkin voi olla paljon erilaisia yhteisöjä, joihin kuulua. ”Työkaverit, lapset, harrastuskaverit ja sukulaiset”, joku luettelee. Koulutuksen painotus on arjen tavallisissa tilanteissa, joita ihmiset elämässään kohtaavat
On hyvä, että mukana on myös vapaaehtoisia ja itsekin jo ikääntyneitä. Samalla saa paljon ajantasaista tietoa aiheesta. ”Kurssi on hyvä paikka pysähtyä ja miettiä ja päivittää omia työskentelytapojaan. ”Ajatusten vaihto muiden kurssilaisten kanssa antaa uusia eväitä työhön ja käytännön harjoitukset ovat hyviä. Teemme arvostavan kohtaamisen harjoituksen, jossa keskitymme läsnäoloon ja kuunteluun. Stressi voi tuntua myös koko kehossa. ”Tulee parempi mieli, kun keskittyy hyviin ja mukaviin asioihin. ELÄMME LIIKAA ”PÄISSÄMME” ”Kehon ja mielen yhteyttä voi myös harjoittaa. n NÄITÄ TAITOJA TARVITSET Päivi Lindeman haluaisi Särkisalmelle MTEAkoulutuksen. Hän tuli kurssille tutun suosituksen kautta. Linde> ”Välillä on hyvä pysähtyä työnsä äärelle ja miettiä rutinoituneita tapojaan.” manilla on toiveissa jatkaa kurssin ohjaajakoulutukseen, jotta Särkisalossa voitaisiin myös tulevaisuudessa kurssittaa väkeä paikallisesti. Kysymme toiselta, mitkä asiat ovat ilahduttaneet viime aikoina. Odotan, että kurssin ohjaajakoulutus tulee Turkuun”, Saija Rahunen kertoo. Kurssia on sovellettu muun muassa työyhteisöille, yrittäjille sekä ikäihmis ten ja nuorten kanssa työskenteleville ja varusmiehille. 30 Mielenterveys 1/2016 Mielenterveyden ensiapu®1 kurssi tarjoaa perustietoa mielen hyvinvoin nista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. EVÄITÄ TYÖHÖN JA ELÄMÄÄN Päivi Lindeman Särkisalosta työskentelee koko seudun hyvinvointia edistävässä hankkeessa. Haarni Ilka 2014). Piia, Saija ja Oskari tarvitsevat työssään etsivässä vanhus työssä kurssin anteja päivittäin. Mielen ja kehon yhteydestä puhuessaan Hansen lainaa tuttua Mindfulness-ohjaajaa ja sanoo meidän nyky ihmisten kulkevan liikaa ”päis. Kurssimateriaalina toimii Mielenterveys elämäntaitona kirja (toim. Silloin keskusteluista saa enemmän irti”, Piia Halla toteaa. Tehdään harjoitus stressistä. Osoita kehossasi kohtaa, missä stressi tuntuu?” Moni osoittaa päätään, mutta melko monella käsi viittaa myös vatsanseutuun. Mielenterveydestä huolehtimisessa on myös kyse tasapainosta, koko elämänhallinnasta, siis hyvästä arjesta. ”Minulle on ollut todella silmiä avaavaa se, että kurssilla on puhuttu mielenterveydestä, ei sairaudesta. Oivalsin ensimmäistä kertaa, että mielenterveys on terveyttä ja sitä pitää hoitaa.” Saija Rahunen , Oskari Orvasto ja Piia Halla työskentelevät Turussa etsivässä vanhustyössä, jossa ymmärrystä ihmismielestä tarvitaan päivittäin. ”Ilahduttaa, että mielenterveydestä puhutaan voimavarana ja lisätään tietoutta mielen hyvinvointia edistävistä tekijöistä”, Orvasto kommentoi. Ensimmäiset koulutuk set pidettiin ja kurssikirja ilmestyi 2007. Toisin sanoen teemme liian suuren osan toiminnoista ajatustyönä ja käytämme muita kehon osia usein vain vähän. Kurssin on käynyt vuosittain yli tuhat henkilöä. Kurssi rohkaisee huolehtimaan omas ta ja läheisten mielenterveydestä. ”Kurssin kysyntä on ollut todella vilkasta ja näyttää kasvavan koko ajan ”, kertoo Mielenterveyden ensi apu –kokonaisuuden projektipäällikkö Ritva KarilaHietala. Energiatasot nousevat kummasti”, Hansen vinkkaa. Vaikka Mielenterveys elämäntaitona -kurssin asiat ovat heille melko tuttuja, he kertovat sen olleen antoisa ja herättäneen uusia ajatuksia mielenterveydestä hyvinvointina. Mielenterveyden ensiapu 1 koulu tus on Suomen Mielenterveysseurassa kehitetty kurssi. Lisätietoa Mielenterveyden ensiapu ® 1 ja 2 koulutuksista sekä ohjaajakoulutuksesta: mielenterveysseura.fi sämme”, vaikka ihminen on kokonaisuus. KarilaHietala Ritva 2013) ja ikäihmisten kanssa työskenteleville Ikääntyvä mieli – mielenhyvinvointia vanhetessa (toim
Asiantuntijana Marja-Leena Manka Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto. Tunnuste le ja selvittele, ovatko omat havain tosi paikkansa pitäviä. 3 Kerro työkaverillesi kahden kesken omista havainnoistasi, esimerkiksi: ”Olen viime aikoina huo mannut, että vaikutat alakuloiselta.” Tai: ”Sinulla näyttää olevan valtavasti töitä.” ”Voinko jotenkin auttaa?”. 4 Ehdota konkreettisia asioita: keskustelua esimiehen, luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun kans sa. TEKSTI JUTTA KAJANDER 1 Pidä silmät auki. Tyypillisimpiä ovat ihmissuhdesekä päihdeja mielenterveysongelmat. 2 Tervehtiminen, silmiin katsominen ja hymyily luo vat tunneyhteyden toiseen ja puhu minen helpottuu. Varmista, että asioiden käsittely etenee. 5 Vältä selän takana puhumista, mutta jos tilanne on todella vakava eikä tunnu ratkeavan, voit itsekin ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, luotta mushenkilöön tai henkilöstöhallintoon. Jos hän ei ha lua kertoa sinulle, ehdota, että hän pu huisi jollekin muulle. Älä syyllistä, vaan suhtaudu huolehtivaisesti. Kysy, voitko mennä hänen puolestaan tai olla tukena keskustelussa. Miten otat puheeksi. Jokainen on aika ajoin pahalla päällä tai vetäytynyt, mutta jos tilanne jatkuu, ota asia puheeksi mahdol lisimman varhaisessa vaiheessa. 31 TYÖELÄMÄ&MIELENTERVEYS Jo yhden henkilön vaikea elämäntilanne voi pahimmillaan langettaa varjon koko työyhteisön ylle
Odotan eläkeajalta esimerkiksi sitä, että pääsen ul koilemaan valoisan aikaan,” Ritva Lahtinen sanoo. Työelämän murroksessa – konkari ja noviisi TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT PIA INBERG. 32 Mielenterveys 1/2016 TYÖELÄMÄ&MIELENTERVEYS ”Minusta on ollut aina kiva tulla töihin, mutta liiken teestä riippuen jopa puoleentoista tuntiin venyvät työmatkat suuntaansa ovat alkaneet tuntua tylsiltä
Ritva Lahtinen, 63, eläkeyhtiö Varman toimistopalvelupäällikkö Muutokset työssä palkitsevat Hanna Hänninen, 27, Varman kuntoutusasiantuntija Joustamisella on rajansa Kerroin jo puolisentoista vuotta sitten esimiehelleni, että aion jäädä eläkkeelle tänä kesänä. Tietotekniikan kehittyessä työni on muuttunut säännöllisesti. Muutamat minua vanhemmat tuttavani ovat tehneet itselleen burn out -suunnitelman siltä varalta, kun uupuvat. On opittava priorisoimaan niin, että aikaa jää myös muulle elämälle ja työstä palautumiseen." n ”Opiskelen työn ohessa toista maisteritutkintoa yhteisöviestinnäs tä. Toisaalta työ on mielenkiintoista ja kaikessa uudessa haluaakin olla mukana. He tarvitsevat töitä ylipäätään ja voimia tehdä sitä. Tosin asiakkaat lähettävät edelleen aika paljon paperipostia, kuten eläkehakemuksia liitteineen. Toisaalta on hienoa saada kokeneemmilta sparrausta ja tukea. Ihmiset haluavat olla monessa mukana, kehittää uusia juttuja ja seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Nyt on hyvä hetki lähteä eläkkeelle ja antaa nuorille mahdollisuus. Todellisuus on ollut toinen. Varmassa olen tehnyt tuntitöitä vuodesta 2012 lähtien. Katson ikäni vuoksi asioita ehkä vähän toisenlaisesta näkövinkkelistä ja sitä arvostetaan. Se on ollut työn suola, mielenkiintoista ja palkitsevaa. Kuulostaa hurjalta. 33 Kun aloitin yhteiskuntapolitiikan opinnot yliopistolla vuonna 2007, meille sanottiin, että kaikille löytyy varmasti töitä. Toivottavasti voin yhdistää osaamistani tulevissa työtehtävis sä,“ Hanna Hänninen sanoo. Ihailen heidän itja some-taitojaan. Puhtaaksikirjoitettavaa oli valtavasti. Työurani aikana työn tekemisen tavat ovat muuttuneet kokonaan. On ollut hieno luottamuksen osoitus saada vaativia ja merkityksellisiä työtehtäviä jo opiskeluaikana. Varmalaisia olemme olleet vuodesta 1998. Olen tehnyt vakituisesti töitä 17-vuotiaasta. Kohta eläkkeelle jäävä ja työuransa alussa oleva kertovat kokemuksistaan työelämästä. Nykyisin suurin osa kirjeenvaihdosta on sähköistä. Silloin lähes kaikki kysyivät heti, milloin minut vakinaistetaan. Urani alussa kaikki eläkeyhtiön paperit kirjoitettiin käsin. Kymmenien vuosien ura saman työnantajan palveluksessa alkaa olla harvinaisuus. Sittemmin yrityksen osoite ja nimi ovat muuttuneet useasti. Tulin vuonna 1982 työeläkeyhtiö Kalervoon kirjeenvaihtotiimin ryhmänvetäjäksi. Olen tiimissämme vakinaisista työntekijöistä nuorin, mutta se ei ole ollut ongelma. He solahtavat uusiin tehtäviin saman tien, kun saavat koneelleen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Suunnittelen esimerkiksi yhdessä asiantuntijalääkärin, työterveyshuollon, työnantajayrityksen ja työntekijän kanssa, miten työkyvyttömyyden uhka käännetään takaisin työuraksi. Siihenkin, kun työntekijällä menee huonommin ja ongelmat kasautuvat. Ei siis edes jos, vaan kun uupuvat. Nuoremmat työntekijät eivät välttämättä haikaile vakipaikkaa. Nykyinen työni on hyvä näköalapaikka työelämään. Kaikki se skannataan järjestelmiimme. Tiimimme on positiivinen, keskusteleva ja kannustava. Olen vasta alussa työurallani, ja olen jo huomannut, että omasta jaksamisesta ja rajoista on pidettävä huoli. Olen työskennellyt opintojen ohessa ulkomailla sekä Suomessa eri eläkeyhtiöille ja Kelalle. Aina töitä ei ehdi tehdä työajalla, mutta joustamisella on rajansa. Heidän asenteensa työntekoon on toisenlainen kuin minun nuoruudessani. Minulla ei burn out -suunnitelmaa ole, enkä toivottavasti tarvitse sitä jatkossakaan. Useilla suunnitelmassa on jonkinlainen downshiftaus-ajatus. Yli 30 vuoden aikana kertynyt kokemus ja hiljainen tieto välittyvät näin eteenpäin. Töitäni on siirretty viime syksystä lähtien pikku hiljaa uusille ihmisille, ja minulla on ollut hyvää aikaa perehdyttää heitä tehtäviinsä. Viime keväänä sain maisterin paperit valtiotieteellisestä ja minut vakinaistettiin kuntoutusasiantuntijaksi. Skannaustiimin esimiestehtävien lisäksi olen kahden sihteeritiimin lähiesimies. Tuntuu hyvältä, että osaamistani arvostetaan. Olen päässyt kehittämään ja suunnittelemaan järjestelmiä ja kouluttamaan muita niiden käytössä. Minä olen ollut onnekas. Nyt ollaan tyytyväisiä, kun töitä ylipäätään löytyy.” n. Työelämä on aika raadollista. He ovat pohtineet jo etukäteen, vaihtavatko alaa vai lähtevätkö ehkä reissaamaan, kun eivät enää jaksa työpaineita
Yhä useampi hyvää työtä tekevä ammattilainen menettää työpaikkansa ja joutuu etsimään uutta, mikä ei ole tänä päivänä helppoa. Olen itsekin sen kokenut. Meitä potkut saaneita on tänä päivänä paljon, ja määrä saattaa valitettavasti kasvaa. On tullut myös kevytyrittäjyys, jossa tehdään työtä yrittäjän lailla mutta laskutuksen hoitaa joku muu. Tätä luottamusta toivon Sinulle. Pitää vain olla rohkeutta ja uskallusta käydä niistä. Itse olin ehtinyt valmistautua. Aavistin, että se rakoili. Työpaikan menetyksen hetkellä on hyvä käydä läpi se, mitä on elämässä tehnyt, oppinut ja on valmis oppimaan tulevien vuosien aikana. Olennaista on luottaa itseen, omiin taitoihin ja osaamiseen, nähdä oma arvonsa. Joskus se voi vaatia isojakin muutoksia, mutta usein ne kannattavat. n Kirjoittaja on päätoimittaja, joka aloittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana toukokuussa. Suomalainen työ on menettänyt kilpailukykyään. Usein yksinyrittäjä tekee työtä verkostossa muiden kanssa. Se osoittaa tapahtuman merkitystä. Yksi sellainen on hetki, kun kuulee saavansa potkut. Olin toki tehnyt virheitä. 34 Mielenterveys 1/2016 Elämässä on tilanteita, jotka jäävät tarkasti mieleen. Yhä useampi työllistää itsensä yksinyrittäjänä, mikä tarkoittaa harvoin yksin yrittämistä. Tiesin myös, että olin tehnyt työni parhaan taitoni mukaisesti ja olimme saaneet työyhteisössä paljon yhdessä aikaiseksi. Työelämä muuttuu – paljon nopeammin kuin Suomen jäykät työmarkkinat. Maarajojen merkitys vähenee, kun työ etsii tekijöitään. Maailma on kovassa muutoksessa. Muistan edelleen tilanteen ja sen sävyt, yksityiskohtia myöten, vaikka siitä on jo useampi vuosi. Potkut on kova koettelemus. Kun yksi ovi menee kiinni, uusia avautuu. Maailmalla tehdään monet asiat paremmin ja edullisemmin. On tärkeä nähdä, että työpaikan menettäminen on aina myös mahdollisuus. Oli tie mikä tahansa, se kysyy luottamusta. KUN TYÖ LÄHTEE Kolumni Mikael Pentikainen ”Kun perusta on vahva ja suunta kirkas, uuteen on helpompi käydä.”. Kun perusta on vahva ja suunta kirkas, uuteen on helpompi käydä. Ihmisoikeustaistelija Martin Luther King sanoi, että luottamusta on astua portaille, vaikka ei tiedä, mihin ne vievät. Itseluottamuksen rakentamisessa avain on itsetuntemus. Koneet ja ohjelmat korvaavat ihmistyötä. Olin valmis kohtaamaan tilanteen. On tärkeä nähdä, että ihmisarvo ja osaaminen jäävät, vaikka työpaikka lähtee. Silti koin vahvasti, että saatoin lähteä pystyssä päin. Kuka olen, mistä tulen, mihin perustan, mitä osaan ja mitä haluan. Tiesin, että johtajan mandaatti perustuu esimiehen ja omistajan luottamukseen
Asiakkuuspäällikkö Pirjo Falkstedt, 09 887 19 257 tai 040 701 87 33 pirjo.falkstedt@kaisankoti.. Lue lisää: www.kaisankoti.. Kurssien kokonaispituus: 10 h + 15 vrk Paikkoja 10/kurssi. Kysymyksiisi Kaisankodissa vastaa: Hyvinvointikartano KUNTOUTUS Psykologi Ulrike Müller-Koski 09 887 19 205 ulrike.muller-koski@kaisankoti.. Saat apua omien voimavarojesi tunnistamiseen sekä kannustusta elämäntapamuutoksiin. Kurssit ovat Kela-rahoitteisia kuntoutuskursseja. B-lausunto liitetään Kelan kuntoutushakemukseen (KU132) ja toimitetaan Kelaan paikallistoimistoon. Kuntoutuskurssilla sinulla on mahdollisuus tavata samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja saada vertaistukea. 35 MEILLÄ MIELI LEPÄÄ JA OLO VIRKISTYY – Tervetuloa kuntoutumaan kanssamme! Hyvinvointikartano Kaisankodissa, Pohjois-Espoossa, valmennetaan ihmisiä oman hyvinvointinsa asiantuntijoiksi. ja www.kela.. Kartanopuiston miljöö ja ympäröivä kaunis luonto ovat kumppaneitamme mielen piristäjinä. Moniammatilliseen tiimiimme kuuluvat mm. psykiatri, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja, sosiaalityöntekijä ja ravitsemusterapeutti. Ota oma hyvinvointisi haltuun! Työuupumus Kurssinro Alkamisajankohta 58976 25.4.2016 58975 2.5.2016 57977 1.8.2016 Mielenterveys (lievä tai keskivaikea masennus) Kurssinro Alkamisajankohta 59236 22.8.2016 Kuntoutukseen hakeminen: Ota yhteyttä työterveyshuoltoon tai sinua hoitavaan lääkäriin. Lääkäri kirjaa B-lausunnon
REPORTAASI: KRIISIPUHELIN. Seiskan ratikka kolistelee kadulla. 36 Mielenterveys 1/2016 ”Kahden maailman kansalaisena pystyn erottamaan maalliset ja hengelliset asiat toisistaan.” L auantai-ilta ikkunan takana on räntäsateinen. Vajaa tunti sitten hän on hyvästellyt Espoossa avopuolisonsa ja neljä kissaansa, kulkenut kyynärsauvojen avulla autoonsa ja ajanut Pasilaan päivystämään Kriisipuhelimen vapaaehtoisena päivystäjänä. Jani Verho , 36, pyörähtää sinisellä konttorituolilla. Jani Verho vastaa myös arkiKuljen hetken rinnallasi TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG Viikonloppu merkitsee toiselle lepoa, toiselle ahdistusta. Viikonloppunsa voisi viettää toisin, varsinkin, kun takana on rankka rupeama leipätyössä. Kello käy iltayhdeksää. Seinien rakenteita pitkin kaikuu etäisenä alakerran pubin karaoke. Kriisipuhelimen vapaaehtoiset työntekijät auttavat ahdistuksessa kappaleen matkaa eteenpäin. Hän näkee lasista vain oman heijastuksensa. Kodeissa perheet katselevat uutta viihde ohjelmaa
Itsemurhaa suunnitteleva soittaja iski lopulta luurin korvaan. Ne jaksavat herättää tunteita ja ärsyttää auton omistajaa. Vuorokaudessa tulee keskimäärin kuusi soittoa, joissa soittaja puhuu itsetuhoisuudesta. En vaan jaksa. Auto on materiaa. SOS-kriisikeskus ja Kriisipuhelin on aikoinaan perustettu ehkäisemään itsemurhia. Päivystäjien pitää puhua itsemurhasta kiertelemättä ja arvioida sen riski kolmella suoralla kysymyksellä: onko soittajalla aikaisempia itsemurhayrityksiä, onko itsemurha-ajatuksia, onko mielessä valmis suunnitelma, eli toteuttamisen ajankohta ja tekotapa. Jani Verhon työtä on hoitaa haastavia asiakastilanteita ja käsitellä reklamaatioita. Joskus soittaja käyttäytyy niin kuin autoon ilmaantunut vika olisi puhelimeen vastaavan syytä. Hän kirjoittaa itselleen tukisanoja, joihin palaa keskustelun aikana. Mä en jaksa. Mulla ei ole mitään. Hän tekee muistiinpanoja: nainen, ikä, nyt ahistaa, lapsia, mies on lähtenyt. ” Minun tehtäväni on nostaa ongelma esille. Missään ei ole tarkoitusta. Jani Verho saa tällaisen puhelun keskimäärin kerran päivystysvuoronsa aikana. Viikonloppuisin Jani Verho ottaa vastaan toisenlaisia viestejä. Ensimmäisen kerran se tuntui vaikealta, mutta aikaa myöten usko omaan intuitioon on kasvanut. Puhelun mittaan oppii kuulemaan rivien välitkin.” Vaikein tilanne tuli, kun Jani Verho oli puhunut soittajan kanssa jo pitkään. "Usein kuulee, ettei soittaja ole avautunut ongelmastaan aiemmin kenellekään", Jani Verho sanoo.. Autoissa, ihmiselämän toiseksi kalleimmassa hankinnassa, riittää vikoja. Hänellä itsellään on miellyttävä, tasainen ja empaattinen ääni. Kukaan ei tarvitse mua. 37 > sin huolten täyttämiin puheluihin, mutta niiden aihe vain on eri: autot. J ani Verho kuuntelee kynä kädessä. Jani Verho oli onnistunut saamaan soittajan puhelinnumeron, mutta siihen ei enää vastattu. Hänellä on itsetuhoista käytöstä, hän on tehnyt päätöksen itsemurhasta, tai hän on yrittänyt itsemurhaa lyhyen ajan sisällä. Kriisipuhelimen vapaaehtoinen päivystäjä voi olla soittajan ainoa uskottu
Jouluisin tämä on minun juhlapyhäni.” Jani Verho toteaa, ettei työ ole tehnyt häntä kyyniseksi. Niistä reiluun 50 000:een pystyttiin vastaamaan. Vaikka vapaaehtoistyö Kriisipuhelimessa on rankkaa, en jättäisi pois yhtäkään sadoista puheluista. Olen nyt ottanut iltalääkkeeni. ”Kriisi sanana on henkilökohtainen, ja kriisit ovat eri suuruusluokkaa. Elämä alkoi voittaa, vaikka vammautuminen etenee yhä vähitellen. Niitä ei saa lakaista maton alle väittämällä, että asiat ovat maassa hyvin. Toisilla soittajilla voi olla monta rasittavaa tekijää päällekkäin. ” Tunnen oman rajoittuvuuteni. Usein kuulee, ettei soittaja ole kertonut ongelmastaan aikaisemmin kenellekään. Perinnöllinen geenimuunnos yllätti parikymppisen miehen ja kaatoi hänet sänkypotilaaksi. 38 Mielenterveys 1/2016 > sitten. Veritulpat ehtivät tuhota jalkojen verisuonistoa, ja Jani Verho vammautui. ”A uttamisen halua olen tuntenut koko ikäni. Pyjama on päällä ja olen menossa sänkyyn. Apua, mun kengännauha on poikki!” Y ksinäisyys tulvii puheluista kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta etenkin myöhäisinä iltoina ja alkuyöstä. Jani Verho halusi kotiinsa. ”Kun saappaat jalassa kaaduin sängynpohjalle, olisin totisesti itse tarvinnut kriisipuhelinta. Ajattelin, että tässäkö elämä oli. Soittelen taas aamulla. Silloin pelkkä asiasta avautuminen voi helpottaa.” Jani Verho on käynyt oman suuren kriisinsä läpi yli kymmenen vuotta ”Vapaaehtoistyö Kriisi puhelimessa on rankkaa, mutta en jättäisi pois yhtäkään sadoista puheluista.” ”Silloin inhimilliset tunteet ottivat minusta vallan. Pitää muistaa, että maailmaa ei voi muuttaa, mutta pystyn tuomaan vapaaehtoistyön herättelemänä ulkopuolella keskusteluun epäkohtia ja ongelmia. Pienenä kävin mielelläni mamman kauppa-asioilla ja kävin laulamassa vanhuksille. Yhtäkkiä yksi heistä kiljaisi: Oh my God, siis mitä mä teen. Kesti monta vuotta, että kykenin kutsumaan itseäni vammaiseksi leimaamatta.” Pitkäaikainen terapia psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa tuotti tulosta. ”Kerran kahvilan viereisessä pöydässä istui joukko teinityttöjä, jotka olivat hiljaa kännyköillään. Joskus haluaisin olla vielä enemmän toisen tukena, pitää vaikka kädestä kiinni”, Jani Verho sanoo. ”En olisi pärjännyt tässä nuorena. Se oli ainoa kerta, kun olen itkenyt päivystyksessä.” Kello oli puoli kolme yöllä. Kriisi voi olla se, ettei ole ketään, kenen kanssa puhua. Kiitos, että kuuntelit. Rauhoittaa, kun sinne soittaa. ” Mutta kun hän kuulee, kuinka paljon esimerkiksi vallitseva taloustilanne ja maahanmuuttoliike aiheuttavat huolta, hän ei aina jaksaisi ymmärtää, miksi normiarjesta pitää tehdä niin vaikeaa. Auttamista teen itsekkäistä syistä: Joka väittää, ettei tee tätä itsekkäästi, valehtelee. Kriisityöntekijä rohkaisi häntä ottamaan vielä yhden puhelun: ”Jos lähdet nyt, kynnys vastata ensi kerralla on suuri.” Uusi puhelu, keskustelu, rauhoittava päätös illalle: pystyn tähän yhä jatkossa. Hyvää yötä, heihei.. Kriisipuhelimeen tuli viime vuonna 180 000 puhelua. Niin paha olo oli, että ajattelin, että mikään ei auta. Hän painottaa, että vapaaehtoisen oman elämän on oltava tasapainossa. Ennen vammautumistani toimin SPR:n ystäväpalvelussa
Kiitos, kun olette jaksaneet mua. Hän ajelee hissukseen kotiin ja avaa eteisen oven. 39 T erttu Muranen, 73, näki lehdessä ilmoituksen, jolla haettiin päivystäjiä Kriisipuhelimeen. Ihmissuhdetyöhön liittyvästä koulutuksesta on tietysti hyötyä, mutta työ ja Kriisikeskus kouluttavat vapaaehtoisensa. Vapaaehtoisen tukena on aina kriisityöntekijä.. • Yleisimmät syyt soittaa Kriisipuhelimeen ovat ihmissuhdeongelmat, erityisesti parija perhe ongelmat sekä huoli läheisestä. Vapaaehtoisten panos on valtava: he keskustelivat Kriisipuhelimessa noin 9400 tuntia. Terttu Murasen mielestä sosiaalitai terveysalan koulutus ei ole välttämätön vapaaehtoiseksi hakeutuvalle. Henkilökunta on ammattitaitoista ja ilmapiiri on kannustavaa. Kaikki saavat ensin peruskoulutuksen. Ne kaikki auttavat jaksamaan ja kehittymään työssä. Vapaaehtoisen oman elämän täytyy olla kunnossa, ja mahdolliset omat kriisit pitää olla käsiteltynä ja kaukana takana. Tärkeintä on myötätunto YLI 50 000 SAI APUA Kriisipuhelin päivystää numerossa 01019 5202 o arkisin klo 9-07 o viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15-07 • Puhelun hinta soittajille koostuu operaattoreiden maksuista. Keskustelu auttoi mut elämään takaisin. ”Uusi päivä nousee, ja se antaa aina uuden mahdollisuuden. Puolen tunnin puhelu maksaa 50 s-5 €. ”Jos itsellä on ollut kriisejä ja traumoja, jotka on joutunut käymään lävitse, ja joista on oppinut, ymmärtää soittajiakin. ”Tärkeintä on, että on soittajaa kohtaan ymmärtäväinen ja myötätuntoinen. KIINNOSTAAKO VAPAAEHTOISTYÖ KRIISIPUHELIMESSA. Se auttaa myös nollaamaan vapaaehtoisen pään yön aikana käydyistä keskusteluista. Nyt hänellä on kokemusta vapaaehtoisena 20 vuoden ajalta. Joskus soittajalle riittää, että hän saa puhua tunteistaan ja tavallisen arjen huolista lähimmäiselle, Kriisi puhelimen päivystäjälle.” Aina puhelu ei etene, mutta soittajalle voi jäädä silloinkin ainakin pieni ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisen tunne. Missäs sitä on oltu?” Kevät kun on koittamassa, aurinko alkaa kohta kutitella puiden latvoja. • Vuonna 2015 vastattiin 50 152 puheluun, mikä on uusi ennätys. Jani Verho repii luottamukselliset muistiinpanonsa. Tällaisessa työssä on tärkeää, että vapaaehtoista tuetaan hyvin. Hän oli työskennellyt psykiatrisena sairaanhoitajana. Keskustelu Kriisipuhelimessa on saattanut auttaa soittajaa taas hiukkasen eteenpäin.” n Valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen soitetaan ja vastataan nimettömänä. Avopuoliso nukkuu, mutta kissat pyörähtävät kummissaan matolle: ”Mikäs kotiintuloaika tämä oikein on. Jani Verho hillitsi mestarillisesti halunsa mennä valistamaan tyttöjä siitä, että ihmisellä voi olla myös oikeasti paha olla. • Kriisipuhelimeen vastaa lähes 700 päivystäjää 26 päivystyspisteessä. Osa päivystäjistä on palkattuja kriisi työntekijöitä ja osa vapaa ehtoisia päivystäjiä. Mää oon selvinnyt ja se on paljon Kriisipuhelimen ansiota. Työskennellessäni osaston hoitajana ja apulaisosastonhoitajana ajauduin stressiin, sillä ajattelin aina enemmän toisia kuin itseä”, hän kertoo. Siinä voi tuntea myös yhteisöllisyyttä.” Terttu Muranen arvostaa, että kuormittavat puhelut ja ahdistavat tunteet voi jakaa päivän päätteeksi kriisityöntekijän kanssa. Sekin auttaa eteenpäin. SOS-kriisikeskus järjestää päivystäjille kuukausittain alaan liittyviä jatkokoulutuksia ja työnohjausta sekä kehityskeskusteluja vuosittain. ”Tein siihen aikaan osa-aikatyötä ja opiskelin, joten minulla oli hyvää aikaa paneutua kriisityöhön. Soittojen määrä on nousussa. • Vapaaehtoiset vastasivat viime vuonna 56 prosenttiin soitoista, yhteensä yli 28 000 puheluun. S OS-kriisikeskuksessa vapaaehtoiset käyvät vuoron päätteeksi purkukeskustelun kriisityöntekijän kanssa. Lue lisää mielenterveysseura.fi >tule mukaan > vapaaehtoiseksi ja ota yhteyttä lähimpään kriisikeskukseen tai paikalliseen mielenterveysseuraan
Sabrina ja Saarten tyttäret -merellinen brunssi Lapinlahden Lähteellä. Tuntuuko siltä, että elämä perheen ja pienten lasten kanssa on yhtä kaaosta. Pinnisteletkö jaksamisen äärirajoilla etkä kuitenkaan ole tyytyväinen itseesi tai tekemisiisi. Palkinto on Tampereen yliopiston työelämän tutkimuspäivien yhteydessä jaettava tunnustus. Ylen ruuhkavuosia käsittelevän räväkän Maria Hintikka Liven -verkkosivuilta löytyy leikkimielinen Sielukoulu, josta löydät helppoja harjoituksia päänsisäisen olon rauhoittamiseen. 2.4.–29.5. Lehtisen haastattelun voit lukea Mielenterveys-lehdestä 5/2015 . Monet pienyrittäjät toimivat kovan henkisen paineen alla ja tekevät töitä keskimäärin 300-400 tuntia enemmän vuodessa kuin palkansaajat. Palkinnon perusteluissa Kilta-toimintamalli nähtiin ennaltaehkäisevänä työsuojeluna ja yrittäjien hyvinvoinnin tukena. Avajaispäivää seuraa Sabrina ja Saarten tyttäret -merellinen brunssi Lapinlahden Lähteellä, joka yhdistää musiikin, ruuan ja mielen hyvinvoinnin. n Harjoittele: yle.fi/aihe/marja-hintikka-live/sielukoulu Mielihyvät koonnut Jutta Kajander Mielenterveysseuran Kilta-toiminnalle on myönnetty Hyvä työ! –palkinto. Lapinlahden Lähteen tunnelmallinen Kohtaamiskahvila palvelee päivittäin klo 12–18 vanhassa Lapinlahden sairaalassa. Sielukoulun ovat koonneet Eira Tikkanen ja Jutta Kajander Mielenterveysseurasta ja siinä on mukana harjoituksia oivamieli.fi -sivustolta. Hankkeeseen osallistuvat yrittäjät saavat voimia sekä tietoa erilaisista kriiseistä ja ongelmista. Haava, Seppo Fräntin kokoelmanäyttely 3.4. n Hyvää työtä! Nykytaidetta Lähteellä Maistuuko kahvi ja annos ainutlaatuista historiaa. Muistatko enää, kuka olet ja mistä pidät. Kilta-toimintaan on osallistunut noin 550 pienyrittäjää. Yksinyrittäjyys kasvaa koko ajan, mutta sen tuki ei ole kaikilta osin riittävää. n Toimittaja Jenny Lehtinen toimii Sielukoulun testaajana. 40 Mielenterveys 1/2016 U lla Vu or ela Sh utt er sto ck Jotain mieltä ruuhkavuosiin HARJOITUKSIA. Ruuhkavuosia elävien elämä on usein kiireistä, ja olosuhteiden radikaali muuttaminen on vain harvoin mahdollista. Lähde avaa tänä keväänä gallerian, jossa nähdään huhtikuussa ensi kertaa Seppo Fräntin nykytaiteen kokoelmanäyttely Haava
Levyllä Jonna laulaa muun muassa anteeksiantamisesta ja toivosta menetyksen keskellä. Levyn kappaleet ovat askelmia kohti eheää ja tasapainoista ihmismieltä. ”Mun unelmamaailmassa kenenkään ei tarvisisi hävetä terapiassa käymistä, vaan se olisi luonnollista kaikille, jotka haluavat kehittää itseään ja ihmissuhdetaitojaan,” laulaja Jonna sanoo. n Jonna ja Motoriikka-Miikka alias Miikka Mäkelä ovat Mental Healt Art Weekin, 23.-29.5.2016 kummeja. Miikka tunnetaan etenkin kehollisesta komiikastaan.. mennessä www.mielenterveysseura.fi/mirakle OHJELMASSA muun muassa: Ikäännytään iloisesti Vappu Taipale, Vanhusja lähimmäispalveluliitto Valli ry:n puheenjohtaja Ikääntyneen toimijuus arjessa Jyrki Jyrkämä, sosiologian ja sosiaaligerontologian professori emeritus facebook.com/mielellaan Mielen hyvinvointia ja ikääntymistä käsittelevä maksuton seminaari ikääntyneiden kanssa toimiville ammattilaisille, järjestöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille. Hyvän mielen kummeja MUSIIKKI. Viimeisin levy ”Sound Mind”, julkaistiin elokuussa 2015. Koskaan ei voi tietää mitä toinen on kokenut.” Jonna on julkaissut neljä pitkäsoittoa, kerännyt Emma-ehdokkuuksia sekä tehnyt listahittejä yhdessä Elastisen ja Cheekin kanssa. Myös ystävät ja perheenjäsenet saattavat ymmärtää läheistään paremmin, jos asioista puhutaan avoimesti ja kannustavasti. 41 Mielellään -SEMINAARI Ti 12.4.2016 klo 11.00 16.10 Pääkirjasto, Pakkalan sali Kaarlenväylä 3, Oulu LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU 4.4. ”Olen huomannut, että mitä enemmän avaudun omista mielenterveysongelmistani, sitä enemmän muutkin uskaltavat kertoa, ja voimme olla toisillemme tukena
Terapeutit osoittivat ymmärtävänsä asiakasta muotoilemalla omin sanoin uudelleen tämän puhetta. Tasapainoi seen minäkuvaan kuuluu elämän koke minen ymmärrettävänä, hallittavana ja mielekkäänä, hyvä itsetunto ja oman kehon kokeminen sopivan kokoiseksi. Huono itsetunto, heikko koherenssin tunne tai oman kehon koon kokeminen liian lihavana tai laihana saattoi kertoa ruokailutottumusten tuen tarpeesta. Kyselyyn ruokailutottumuksista vas tasi vuosittain 357–1265 kainuulaisoppi lasta 5.–9. Terapiasuhdetta rakennetaan ja ylläpidetään puhumal la, samoin arkisin vuorovaikutuskeinoin kuin millä rakennamme ja ylläpidäm me muitakin ihmissuhteita. Tilles-Tirkkonen, T.: Kouluikäisten lasten ja nuorten ruokailutottumukset ja niiden tasapainoisuuteen vaikuttaminen. n Tutkitut koonnut Ellen Tuomaala peutti vahvistaa vai haastaa asiakkaan tunnekokemusta. Sh utt er sto ck Sh utt er sto ck. Väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että terapiasuhde on hienojakoista vuoro vaikutusta, jossa terapeutit tasapainoi levat myötäelävän ymmärtämisen ja TERAPIA ON YMMÄRTÄMISTÄ JA HAASTAMISTA asiakkaan toiminta ja ajattelutapojen haastamisen välillä. luokilta osana Liikkumisesta kansalaistaito hanketta (2010–2014). Se tarkoittaa positii vista ja rentoa suhtautumista syömi seen, erilaisista ruoista nauttimista, nälän ja kylläisyyden tunteen tunnista mista ja kunnioittamista sekä säännöl lisestä ateriarytmistä huolehtimista. Siinä huomattiin myös, että tasapainoinen minäkuva edistää koululaisen tasapai noisia ruokailutottumuksia. 42 Mielenterveys 1/2016 TASAPAINOINEN MINÄKUVA EDISTÄÄ SYÖMISEN TAITOA Tiedossa on ollut, että terapeutin ja asiakkaan suhteen laatu vaikuttaa te rapian tulokseen, riippumatta terapia muodosta. Menetelmänä oli keskustelunana lyysi. Tutkimuksessa 58 prosentilla oppi laista havaittiin syömisen taito. n Weiste, E.: Relational work in therapeutic interaction: A comparative conversation analytic study on psychoanalysis, cognitive psychotherapy and resource-centered counselling. Aineistona käytettiin ääni ja videotallenteita aidoista terapiatilan teista psykiatrian poliklinikoilta niin psy kodynaamisessa ja kognitiivisessa yksi löpsykoterapiassa kuin voimavara suuntautuneessa toimintaterapiassa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2015. Vähemmän on tiedetty te rapiasuhteen käytännön rakentumises ta. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto 2015. Äänenkor keus ja paino kertoivat, halusiko tera Syömisen taito on syömiskäyttäytymis tä kuvaava malli
Surullisen musiikin herättämät tunteet ovat ainakin osin sosiaali sesti jaettuja. Aktiivisen toimijan näkökulmasta addiktiivisuus sisältää monenlaisia tekoja ja toimintaa. Yhdellä ihmisellä voi olla hyvinkin erilai sia musiikkiin liittyviä, surullisina pitämiään tunneko kemuksia. TUKEA&APUA SOSKRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat. Ohjelma ja lisätietoa netissä surut.fi MUSIIKKI ILMENTÄÄ MONENLAISIA SURUJA ADDIKTIOTA YMMÄRTÄMÄSSÄ Väitöstutkimuksessa analysoitiin surulliseen musiikkiin liittyviä tunnekokemuksia, sekä tarkasteltiin tuntemuk sille eri tilanteissa annettuja merkityksiä. Tampereella Konferenssi tarjoaa: tietoa surusta ja surevan tukemisesta suomalaista tutkimustietoa kuolemasta mahdollisuuden vuorovaikutukseen läheisen menettäneille ja työssään surevia kohtaaville. Voimakas halu, lyhytnäköisyys, vinoutunut päätöksenteko tai tahdonheikkous eivät erikseen riitä kuvaamaan addiktiivista toimintaa, mutta kaikki piir teet yhdessä muodostavat riittävän ehdon addiktiolle. Musiikki ei pelkästään kuvastanut su rullisena pidettyjä tunteita, vaan toimi apuvälineenä tunteiden kokemisessa. Yksittäisen perustunteen sijasta suru näyttäytyi rik kaana kattokäsitteenä, johon sisältyi niin epämiellyt täviä ja tuskallisia, kuin miellyttäviä ja lohdullisia tun nekokemuksia. Addiktiivista toimintaa on yritetty ymmärtää ja kuvail la monesta näkökulmasta. Sairausnäkemyksen mu kaan addiktoitunut ei hallitse omia tekojaan, tai toimi jan tahdossa on häiriö. Uutta ymmärrystä addiktioista voidaan myös hyödyntää, paitsi hoidossa, myös niitä koskevassa päätöksenteossa yhteiskunnallisella tasol la. Väitöskirja, Turun yliopisto 2015. Analyyttisen filosofian väitöstutkimus täydensi tätä puutteellista ja ongelmallista kuvaa addiktiivisuudes ta, nostamalla esiin addiktiivisuuden neljä keskeistä piirrettä. Surullisen musiikin herättämiä tunnekokemuksia tutkittiin muun muassa kyselytutkimuksella, avovas tauksilla ja ryhmähaastatteluilla. Addiktion piirteet tulee ymmärtää jatkuvan ja aktii visen toimijuuden viitekehyksessä. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto 2016. 43 Surun monenlaiset muodot SURUKONFERENSSI 2016 21.–22.4. Käsitykset ja kokemukset musiikkiin liittyvästä su rusta näyttäytyivät tutkimuksessa hyvin moninaisina. Valintateoria taas korostaa addiktoituneen toimivan parhaaksi näkemällään ta valla. n Uusitalo, S.: Addiction in Action. n Peltola, H-R.: Kind of blue: Emotions experienced in relation to nominally sad music
44 Mielenterveys 1/2016
mennessä mielenterveysseura.fi/tapahtumat. Naiset polttavat itsensä loppuun.” Liikkeenjohdon konsultti Sari Tomperi, Kodin Kuvalehti 3/2016 Ku va t: Sh utt er sto ck. ”Hulluu tää moderni elämä, ei riitä enää perunamaa ja hyvä emäntä.” Helsinkiläisen Hiphop-bändin Ruger Hauerin kappaleesta Täällä. ”Jos joku käyttää yli viisi tuntia päivässä älypuhelintaan, ongelma voi olla todennäköinen.” Psykiatrian Professori Jyrki Korkeila kommentoi älypuhelinten ongelmakäyttöä YLE:n uutisissa. Tilaisuus on kaikille avoin. 45 IKÄÄNNY ILOISESTI Taipale puhuu iloisesti ikääntymisestä myös Oulussa järjestettävässä Mielelläänseminaarissa tiistaina 12.4. Jokainen voi kuitenkin edistää omaa hyvää vanhenemistaan · Liittymällä toisten ihmisten seuraan · Antamalla aikaa ja jakamalla kokemuksia · Oppimalla uutta · Harrastamalla · Nauramalla itselle ja muistoille Vinkit antoi Vappu Taipale. Ruger Hauer on Mental Health Art Weekin 23.–29.5.2016 kummibändi. Mieleenpainuvaa koonnut Jutta Kajander 30% ”Ei työ tekemällä lopu, mutta tekemättä jättämällä se loppuu.” Ex-ministeri ja entinen europarlamentaarikko Pirjo Rusanen, 75. Sanotaan, että ikääntyneinä ihmiset ovat erilaisimmillaan. ”Valemuistoa on vaikea erottaa totuudesta… Kun on kulunut vuorokausi, tapahtumista palautuu mieleen 30 prosenttia. Kahden vuorokauden jälkeen muistaa enää 25 prosenttia.” Psykologian tohtori ja oikeuspsykologian kouluttaja Julia Korkman, Suomen Kuvalehti 5/2016 ”Nykynaisia vaivaa täydellisyyden tavoittelu. Kaikki pitää hoitaa täydellisesti: työ, koti, lapset, parisuhde ja treenaaminen. Ilmoittautumiset 4.4. Pakkalan salissa ikääntyneiden arjesta luennoi myös professori emeritus Jyrki Jyrkämä sekä monet muut ikäihmisten mielen hyvinvoinnin parissa työskentelevät
46 Mielenterveys 1/2016
n Mielipaikka TEKSTI SAMUEL SALOVUORI KUVA VASTAVALO, DOMINIQUE WENDELIN. Tämä on paikka, johon palaan aina uudelleen. Käyn joka vuosi kiertoajelulla Helsingin edustalla. Laivan reitti kulkee tuttuja maisemia, joita olen tottunut katsomaan rannalta. Hetkittäin voi tuntea menneen ajan ympärillä ja yhä elävänä. Meren läsnäolo kaupungin edustalla saa mieleni tyyntymään ja virkistymään. Koen olevani kaupunkilainen. Meri on ollut minulle aina tärkeä. Kaivopuistossa on mahdollista kokea historia, puistomaisema ja meri rinnakkain. Historian kerrostumat tulevat esille ja heräävät eloon. Lenkkeilen siellä itsekseni tai koirien kanssa. Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Kruununhaassa Helsingissä. Käyn usein Kaivopuistossa, josta aukeaa näkymä merelle. Kaupunki ja luonto sulautuvat täällä yhteen. Maisema on kaunis. Kaikki tämä tapahtuu kaupungin sisällä, jossa olen kasvanut ja joka on kotini. 47 ”Meri saa mieleni tyyntymään” Sari Aalto-Matturi Toiminnanjohtaja, Suomen Mielen terveysseura Sanotaan, että meidät suomalaiset voi jakaa sen perusteella, kumpi on meille tärkeämpi: meri vai järvi. Minun ja meren välille on kehittynyt erityinen perinne
€ kestotilaus Myös digilehti Mielenterveyttä voi vahvistaa mielenterveysseura.fi. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. TILAA MIELEN TERVEYS vuosikerta 40 € opiskelijatilaus 21 € ulkomaille 60 € jäsentilaus 20 euroa Kestotilauksen säännöt ja irtisanominen Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ mielenterveyslehti 32 . Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Jos tilaus jakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi