Sekasin-chat auttaa nuoria Näin Wärtsilän työyhteisö voimaantui Teema TYÖ 10 sivua Reilu johtaja luo menestystä Mielenterveys-lehti 56. vuosikerta hinta 8,50 € 1/2017 Liisa Hyssälä ”Itku oli lähellä eduskunnassa”
32 Kohtaa itsesi – ja toiset Erkka Westerlund tietää, mistä puhuu. 40 MIELIHYVÄT 42 TUTKITUT 45 MIELEENPAINUVAA 47 MIELIPAIKKA 36 REPORTAASI Sekasin 24/7 Joku vastaa nuorelle ja se on hyvä. 26 Kun työ tempaa mukaansa Annatko mahdollisuuden työn imulle. Virpi Hämeen-Anttila. 2 Mielenterveys 1/2017 L u is d el Rio /p e xels .com Mielenterveys 1/2017 Sisältö Pia In be rg ro st is la vs ed la ce k / 12 3R F 34 Maan hiljaisilla on asiaa Kolumni. 4 ”Olen pyytänyt anteeksi ja ottanut opiksi” Työ kouli Liisa Hyssälää. TEEMANA TYÖ. 31 Miten johtaa infoähkyssä. 14 ”Konkurssista jäi muutakin kuin velkaa.” Mirja Erlundin optimismi kesti paljon. Iiris Aaltio kiteyttää. 28 Wärtsilässä huolehditaan hyvinvoinnista Mielenterveyden ensi apu -koulutuksesta hyötyy myös esimies. 18 MIELENKIINTO Pidetään huolta kansallisesta pääomasta. Pi a In be rg Jo ha nn es W ile ni us 10 YHTEISKUNTA Epävarmuus syö työtehoa. 22 ASIANTUNTIJALTA Vanheneminen voi viisastaa. 13 MIELEN PÄÄLLÄ Hyvinvoiva yrittäjä menestyy
Ihmissuhteet, toisten auttaminen ja uuden oppiminen vahvistavat mielenterveyttä. vuosikerta. Työntekijältä odotetaan etenkin kykyä oppia uutta, johtaa itseään ja yhteistyön osaamista. TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ kysyy vähemmän fyysistä työtä, mutta sitäkin enemmän henkistä kuntoa. MIELEN OMINAISUUKSIA voi harjoittaa ja arjen kiireidenkin keskellä se tarvitsee palautumista. Sisupussin voi olla vaikea keventää tai vaihdella viisaasti tekemisen intensiteettiä. taloudellisesta voitosta tarkoitukseen, kontrollista voimaannuttamiseen, suunnittelusta kokeiluun ja yksityisyydestä kaikille läpinäkyvyyteen. 56. Työyhteisön joustavuus ja varhainen tuki ovat mielenterveyden edistämistä. 3 AIEMMIN KAIKETI joskus verrattiin, että ’vahva mieli on kuin rauta-alasin’, joka kestää mitä vain. MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -koulutukset, joista kerromme tässä numerossa, ovat hyvä keino syventää osaamista mielenterveydestä ja sen edistämisestä joko omassa elämässä tai vaikkapa esimiehenä työyhteisössä. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveys seura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Iloa mielen harjoitushetkiin! Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja Mielenterveyden ensiapukoulutukset mielenterveysseura.fi/mtea Mielenterveyden käsi mielenterveysseura.fi/mielenterveydenkasi Selviytyjän purjeet mielenterveysseura.fi/selviytyjanpurjeet ”Joustava mieli jaksaa paremmin.”. JOS KUORMA KASVAA liian suureksi, on voitava pyytää vetoapua tai kevennystä. MODERNIT TYÖPAIKAT haluavat kehittyä ketterinä organisaatioina, joissa ei keskitytä vain vähentämään sairauspoissaoloja, vaan sitä, että työntekijät voivat hyvin ja osaavat johtaa itseään. Tuota kuskia tarvitsee valistaa. TYÖNTEKIJÄ KASVAA parhaiten roolissaan, kun hän tuntee kuuluvansa yhteisöön ja kokee pätevyyden ja itsemääräämisen tunnetta. MIELEMME TARVITSEE unta, liikuntaa, ravintoa ja hyvän olon hetkiä. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. ESIMIESTEN JA KOKO TYÖYHTEISÖN on päivitettävä mielikuvaa johtamisesta, kun tekemisen tavoissa siirrytään hierarkioista verkostoihin, Pääkirjoitus PIDÄ HUOLTA MIELESTÄ Pia In be rg Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • www.mielenterveysseura.fi • Sisällöntuotanto UMP-Media Oy • Taitto GS Oy Peippo • Kirjapaino 2016 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveys seura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Koko yhteisö on rakentamassa tätä ilmapiiriä. UUPUMISEN TIESTÄ on myös käytetty vertauskuvaa, että kuski vain yrittää saada autoa liikkeelle, vaikka polttoaine on loppunut. Nykyisin nähdään mielummin, että mieli on ihmeellinen kokonaisuus, jossa on voimaa, herkkyyttä, mahdollisuuksia ja haavoittuvuutta
Mielenterveys 1/2017 4
Eläkkeelle pitää lähteä, mutta työntekoa ei tarvitse lopettaa, hän sanoo. 5 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG ”Kalojen kyyneleitä ei huomaa” Liisa Hyssälä on tarttunut heinähankoon, hammaslääkärin poraan, ministerin salkkuun ja paperipinoihin. Liisa Hyssälä Ikä 68 Kotipaikka Turku, Helsinki ja Lieto Perhe Kaksi lasta, kaksi lapsenlasta Työ Asiantuntijana Sitrassa
”Kukaan suomalainen ei ole ennen päässyt noin korkealle!” häntä valistetaan. ”Syke ja polte lähtee siitä, että työyhteisössä on kaikenikäisiä.” Ei Liisa Hyssälä toki ole jäänyt sohvan nurkkaan tuijottamaan Alvar Aallon suunnittelemaa, seitsemän vuotta johtamaansa toimitaloa. Liisan mielessä siintävät turkikset, tekoripset ja peruukit, jotka siihen aikaan ovat muotia. Läksiäisissään hän siteerasi Heli Laaksosen runoa Sil ko lähte uut alkku kohre: ”Älä laita kät sirkkeli, älä purot kirvest kintuil, älä unhota kotti avaimei, älä karota annetui syrämei, viä roskapussi mennesäs.” Eikä hän kiellä sitäkään, etteikö olisi mielellään vielä jatkanut virassaan. Kodin ikkunasta näkee kutkuttavasti suoraan Kelan pääkonttoriin, mutta kokenut entinen poliitikko osaa asettaa sanansa. Sellaiset hänkin aikoo syksyllä hankkia. Hän ei kiistä, etteikö tuntisi haikeutta. Silloinhan vasta olisi annettavaa. Kelan aikana hän ajoi läpi ja juurrutti siellä isot hallinnolliset uudistukset niin, että laitoksen asiakkaat eivät enää olisi pelkkiä kylkiäisiä. Kyllä hän osasi. Tuntuu hyvältä, kun työelämässä saa osakseen luottamusta.” VIE MENNESSÄSI ROSKAPUSSI Nyt Liisa Hyssälä istuu valoisassa olohuoneessaan Helsingin Töölössä. ”Osaatko edes arvostaa etenemistäsi sillinperkaajasta dieettiosastolle?” häneltä tivataan. Kolmena päivänä viikossa hän istuu Sitran avokonttorissa pohtimassa ministeriöiden ja keskusvirastojen hallinnon uudistamista entisen edustajatoverinsa Jouni Backmanin kanssa. Mielenterveys 1/2017 6 N uori vaaleahiuksinen nainen seisoo 1960-luvulla tukholmalaisen Långbron sairaalan, silloisen mielisairaalan keittiössä. Mutta kun tässä maassa jo 68-vuotiaat laitetaan eläkkeelle! Onkos siinä laitaa, kun seitsemänkymppisenä saattaisi vielä aloittaa uuden uran. Nuoret hallitsevat digimaailman ja oppivat suitsait uudet systeemit, puhuvat sujuvasti kymmentä kieltä, ovat ekstroverttejä ja edustavia. Mutta on monia asioita, joita en enää tällä järjellä tekisi.”. ”Kun itsetuntoa pönkätään, niin siitä saa voimaa. Hän on niitä onnellisia eläkeläisiä, joiden osaamiselle, tiedoille ja yhteiskuntasuhteille on käyttöä. 1200 potilasta tarvitsee ruokaa, ja sitä Turussa sosiaalipolitiikkaa opiskeleva Liisa Hyssälä on tullut valmistamaan. Pitkä rupeama Kelan pääjohtajana on ohitse. Hän perkaa sillejä. ”Oivallan vasta nyt, että ihmisen elämä on hirveän pitkä. Hyvin hän työnsä tekee, pienen maatalon ahkera tyttö, ja ylenee kohta apulaiseksi dieettikeittiöön. Lemu on melkoinen, ja työtä pidetään keittiössä kaikkein ala-arvoisimpana, mutta kesä työntekijöille maksetaan hyvin. Mihin mahtuu pitemmän kaaren viisaus. ”Meillä.” Sana lipsahtaa yhä Kelasta puhuttaessa. Alusta voi aloittaa monta kertaa ja uudelleen
Vanhempien elämää pohjoisessa, Iissä, leimasi työntäyteisyys. 7 ”Mihin mahtuu pitemmän kaaren viisaus?” MAKUUSIJA MUMMUN JALKOPÄÄSSÄ Suurin Liisa Hyssälän ikäpolveen vaikuttanut tekijä on sota. Navettatyöt neljine lehmineen kestivät iltamyöhään eivätkä sallineet lepopäiviä. Naapurin miehet hakivat tinkimaitoa, istuivat pienen pirtin ovensuussa maitohinkki jaloissa ja tarinoivat. Liisa säästi paperitkin pitkään, silitteli ja nuuhki niitä. Hellyys ja rakkaudenosoitukset piti aistia pienistä siruista. Se oli minun omaa tilaani.” Turussa Liisa opiskeli ensin sosiaalipolitiikkaa. Eihän rintamalta kukaan ehyenä tullut takaisin. Ylimmän laatikon sai lukkoon. Ahtaudesta huolimatta tupaan mahtuivat vielä kangaspuut, ’väävi’ oli aina nurkassa. Liisa nukkui mummun jalkopäässä. ”Omilla tienesteilläni ostin kuitenkin kirjoituspöydän. Koko huone oli täynnä matonkutomisesta nousevaa pölyä. ”Tunnen edelleen päässäni äänen, miltä kutomisen louskutus kuulostaa.” Vaikka televisiota ja nettiä ei ollut, > tieto kuitenkin kulki. Suklaalevyn paperikuoressa oli erivärisiä ruusuja ja suklaissa erimakuiset täytteet. Kerran kesätyöpaikkaa hakiessaan hän marssi yliopistolliseen keskussairaalaan tapaamaan ylihoitajaa.. Parissa pikkuhuoneessa asui seitsemän henkeä. Lapsia ei istutettu sylissä.” Erään joulun alla isä toi pikkuLiisalle Ruususuklaa-levyn. ”Isäni oli sodan jälkeen synkkä ja rikki. Liisa kuunteli uutisia suuresta maailmasta, jonne hänkin kaipasi ja jonakin päivänä lähtisi. Ansiot menivät yhteiskoulun lukukausimaksuihin. UTELIAISUUS AJOI ETEENPÄIN Neljä sisarusta hääri vanhempien apuna heinätöissä. Kotitalo sijaitsi kahden kulttuurin keskellä, kun toisella puolella asuivat Petsamon, toisella Sortavalan siirtolaiset. Paikka oli hyvää oppia esiintymistaitoihin. Se oli ruskea, ilmeisesti tiikkiviilua. Sitten Liisa pääsi seurakunnan kerho-ohjaajaksi
Vuonna 1992 hänet pyydettiin Liedossa ehdokkaaksi kuntavaaleihin. ”Kaikki työpaikkani ovat olleet yhteisöllisiä, mutta sen raadollisempaa paikkaa kuin yliopisto ja eduskunta ei ole muita. Siinä oli itku lähellä. Ne olivat kovempia paikkoja kuin asioista vääntö.” Liisa Hyssälä siteeraa suosikkiaforismiaan: ”Kalatkin voivat itkeä,. Ne ovat kuin korkeakouluja ihmisen psyykeen, vaativat kylmäpäisyyttä, jonka lisäksi olisi säilytettävä herkkyytensä.” Vaatimuksessa on selkeä ristiriita. Nautin mukavista työkavereista. ”Opin ottamaan huomioon toisten mielipiteitä ja ymmärtämään heidän lähtökohtiaan. Se on ihmisen elämän korkein veisu. Muuan Aune yritti opettaa minua vapaaaikana kutomaan tähtikuvioita villaliivin rintaan. ”Kokosin vaalikassaa hattu kourassa seminaarilippuja myyden sen sijaan, että olisin pitänyt yksityisvastaanottoa hammaslääkärinä.” Mutta politiikka ja valta koukuttavat. Liisa Hyssälä hymähtää, että on noloa sanoa ”kasvaneensa ihmisenä” politiikassa. Mielenterveys 1/2017 8 ”Sen raadollisempaa työpaikkaa kuin yliopisto ja eduskunta ei ole muita.” ”Huomasin, että sosiaalihoitajan työssä pystyn auttamaan ihmisiä. ”Se poikien peli avainpaikoille… kun näki, että sitä tapahtuu. Väitöskirjassaan hän tutki ensimmäistä lastaan odottavan nuoren perheen terveyskäyttäytymistä. Ellet > pysty mukautumaan toimintaan, lennät ulos.” Liisa Hyssälä sanoo ihmetelleensä pitkään, miksi hän lähti siististä sisätyöstä mukaan politiikkaan. Miesmuurin läpi oli vaikea murtautua. Kun ihminen koskettaa toista ihmistä, on ihan sama, mihin puolueeseen hän kuuluu.” ITKU LÄHELLÄ MIESTEN KESKELLÄ Keskustan eduskuntaryhmä oli 1990-luvulla vielä kovin miehinen. Kun valinnat oli pelattu ja pedattu jo etukäteen. Niin taisi kuitenkin käydä. Liisa Hyssälä pyrki ja pääsi lääketieteelliseen tiedekuntaan, valmistui hammaslääkäriksi, meni naimisiin, sai kaksi lasta, piti yksityisvastaanottoa ja erikoistui terveydenhuollon hallintoon. Ennen pitkää sain vakituisen paikan. Minähän en käsitöitä osaa enkä jaksa. Herkkäaistinen pitäisi olla, vaikka ammatti kovettaa. ”Minä onneton menin, ja pääsin läpi eduskuntavaaleissakin. Aloin pelätä, että kohta opettelen lopun ikääni tähtikuvion tekemistä.” Mieli ajoi eteenpäin, eteenpäin. Kävellessäni eduskuntatalon rappuja ylös ensimmäisen kerran ajattelin, että hyvä Luoja, miten mä olen täällä?” HERKKYYS VASTAAN KOVUUS 15 vuotta, joista seitsemän ministerinä, olivat yhtä työntäyteisiä kuin vanhempien elämä maatilalla. Toiset kovettavat sielunsa heti alkumetreillä. ”Molemmissa organisaatioissa on esimerkkejä, miten työ turhauttaa ja altistaa vaikkapa alkoholismille
Runoista pystyin ammentamaan sitä lyhyessä ajassa.” Suosikkikirjaksi jäivät sittenkin Suomen kansan sananlaskut. Viime vuonna niihin kului 1,4 miljardia. ”Se on kauheinta, mitä työelämässä voi olla. ”Olen tehnyt itsekin virheitä, sanonut särmikkäästi, tehnyt liian nopeita johtopäätöksiä tai esittänyt asiani epäselvästi. Olen ylpeä… omista saavutuksistani, mutta kopea en halua olla. Hyssälän tyttärentytär on nyt samanikäinen koululainen. Yksi lapsista oli Liisa Hyssälän äiti, joka isän kuoltua joutui 11-vuotiaana palvelustytöksi kanttorille. Voittajat ovat hiljaa.” Liisa Hyssälä muistelee ministerivuosiaan, jolloin hän ponkaisi käyntiin Mastoeli masennuksen ehkäisy -ohjelman. Hänellä on kokemus myös työskentelystä narsistisen persoonan kanssa. Olenhan silloin vasta alle 80-vuotias! Yksi on varma: politiikkaan en enää lähde. Hänen nimensä on enteellisesti Peppi ja geeneissä virtaa sukupolvien ajan koeteltu tahto. Ystävilleni… rakastan heitä kaikkia ja haluan tavata heitä, vaikka aikaa olisi vain hiukkasen. VAHVOJEN NAISTEN KETJUSSA Politiikan jätettyään Liisa Hyssälä oli tyytyväinen, ettei hänen tarvinnut enää olla esillä. Ehkä olen jossain järjestössä. Jarrumiehet hyötyvät, kun mikään ei muutu. Valitsin pakenemisen.” Kaikkein kipeimpiä asioita ei voi unohtaa. asumislisien kasvun tukkeeksi vuokrasäännöstelyä ja lääkekulujen alentamiseksi kilpailun vapauttamista. NARSISTIA VOI VAIN PAETA Liisa Hyssälä haluaa kumota väitteet siitä, että naisvaltaisessa työpaikassa pedot pääsisivät irti. Maria-Kaisa Aulasta tuli ensimmäinen – ja toistaiseksi ainoa – nainen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana, ja Sirkka-Liisa Anttilasta eduskunnan varapuhemies. Hänen isoäitinsä jäi leskeksi 1900-luvun alussa seitsemän lapsen kanssa. Yksin ollessani… laiskottelen. Harvalla on johtamiseen tarvit tavaa tunneälyä, joka edistäisi innovatiivisuutta. ”Kela oli varsin naisvaltainen, mutta tasa-arvosta siellä vallitsevat pitkät perinteet.” Eduskunnassa lasikatot olisivat jääneet murtumatta ilman naispoliitikkojen yhteistyötä ja keskinäistä tukea. Olen joskus mennyt soitellen sotaan, mutta siltoja en ole polttanut. Sieltä löytyi sopivia tokaisuja silloisten äänestäjien murteella. mutta kun ne uivat vedessä, niiden kyyneleitä ei huomaa.” Rakennuspuita hän haki eduskunnan kirjastosta, jossa niihin aikoihin työskenteli vielä ylellisyys, oma kirjastonhoitaja. Suuri synti olisi palkata vain samanmielisiä, sillä erilaiset persoonat sparraavat toisiaan. Marketta Lehto-Toivakka löysi kansanedustajalle tarvittaessa sopivan runokirjan. ”Taiteen voimaa tarvitaan. Pystyn kohtaamaan kenet tahansa menneestä elämästä, vaikka läksy on ollut kova.” Sukkelasanainen Liisa Hyssälä hiljenee, lähes jähmettyy. ”Mielenterveyden stigmaa on saatu lievennettyä. Tähänkin kohtaan häneltä löytyy siteeraus, tällä kertaa Machiavellilta : ”Ei ole vaarallisempaa ja vaativampaa kuin laatia uusi järjestys.” ”Uudistuksissa on aina menettäjiä. Kadun… hirveän monia asioita. Hän esitti mm. Anneli Jäätteenmäki ehti pääministerinä valita hallitukseen ministereiksi puolet naisia. Esimerkiksi lääkekorvausmenot ovat nousseet vuosittain jopa viisi prosenttia. Vaihtaisin elämästäni pois pitkiä pätkiä, vuosiakin. ”Hän vasta vahva onkin.” n. Viime vuoden lopulla hän päätti avata suunsa ja ottaa kantaa suomalaiseen tukiautomaatiopolitiikkaan. Uudistajan osa on vaikea. Hän oli myös säätämässä osa-aikaisen sairausloman ja psykoterapiakuntoutuksen mahdollistavia lakeja. Olen nähnyt järjestöjen voiman, kuinka ne tavoittavat ihmiset matalalla kynnyksellä.” Hyssälä laskee olevansa neljäs sukunsa vahvojen naisten ketjussa. ”Suomalaisen työelämän suurimmat ongelmat aiheutuvat huonosta johtamisesta. Silloin jää aivan yksin, voi vain sopeutua tai paeta. Olen pyytänyt anteeksi ja luvannut ottaa opikseni. Hankkeessa olivat mukana niin arkkipiispa, Nokian pääjohtaja kuin työmarkkinajärjestöt. 9 Lapsena… ihminen on onnellisimmillaan. 10 vuoden kuluttua… toivon tekeväni edelleen töitä. Kasautuvat sairauspoissaolot ovat johtamisongelma.” Johtamista voi oppia, mutta parhaiten esimiehen timanttia hiovat alaiset. Ellen olisi Kelasta lähdettyäni palannut töihin, olisin kasvanut kiinni sohvaan. Sinikantinen, paksu opus on yhä kirjahyllyssä
T yöelämä muodostaa useim mille meistä suuren osan ar jesta ja merkittävän osan mi näkuvaamme. ”Suomalaisessa työelämäkeskuste lussa häiritsee se, että rahan moti voivaa vaikutusta korostetaan liikaa. Haluamme, että meitä arvostetaan osana työyhteisöä. Samaistuminen vähentää myös sairauspoissaoloja ja irtisanoutumisia. Suhtautuminen työhön ei riipu pelkästään ihmisestä itsestään, vaan siihen voi vaikuttaa erityisesti johtamisella. Tutki musten mukaan se näkyy tuloksessa ja tehokkuudessa, eli vaikkapa yritysten kohdalla siellä viivan alla.” ”Rahan motivoivaa vaikutusta koroste taan liikaa”, Jukka Lipponen toteaa.. Se ei maksa kuin aikaa ja vaivaa. Organisaatiolle oikeudenmukaisuus on kannattava sijoitus, josta voi tulla tärkeä menestystekijä. Sosiaalipsykologiassa on pitkään tutkittu, miten oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen edistää työntekijöi den samaistumista työpaikkaansa ja työyhteisöönsä. Etsimme kokemusta ”minun työpai kastani”, joka ei ole vain muiden mää rittelemä tai pakon sanelema velvolli suus elämässä. ”Samaistunut työntekijä tekee yli määräistä, antaa ideoitaan käyttöön ja auttaa muita, vaikka ei saisi siitä lisää palkkaa. Oikeudenmukaisella johtamisella on vähintään yhtä iso merkitys. Se on käytöstä, jota ei voi suoraan odottaa tai vaatia työnkuvan perusteella”, kertoo sosiaalipsyko lo gian yliopistonlehtori Jukka Lipponen Helsingin yliopistosta. Samaistuminen tar koittaa, että yksilö kokee yhteenkuulu vuutta suhteessa työpaikkaansa, sitou tuu osaksi sitä ja määrittelee osan minäkuvastaan sen jäsenyyden kautta. Johda reilusti – saat tuloksia Monilla meistä on tarve työsken nellä paikassa, jonka toiminnasta voimme olla ylpeitä. 10 Mielenterveys 1/2017 YHTEISKUNTA TEKSTI SAMUEL SALOVUORI Johtamisen oikeudenmukaisuudessa ei ole kyse vain työntekijöiden hyvinvoinnista, vaan se parantaa myös tuottavuutta
2. Arvostuksen ja kunnioituksen osoittami nen prosessin kaikissa vaiheissa. 10. Niiden huomioiminen vahvis taa kokemusta oikeuden mukaisesta kohte lusta ja synnyttää luottamusta. Johdonmukaisuus päätöksissä yli ajan ja ihmisten. 6. 1. 7. Lähde: Hakonen M., Lipponen J., Kaltiainen J. 3. 11 > 10 toimintatapaa, joilla edistät oikeuden mukaisuutta Työntekijät arvioivat oheisten kriteerien perusteella organisaationsa oikeuden mukaisuutta. 4. 5. pa th do c/ sh utt er sto ck .co m Johtamiskäytännöt heijastuvat myös työn laatuun. 8. & Kupiainen OJ. Mahdollisuus korjata virheelliseksi osoittautuneita päätöksiä. Eettisyys eli vilpin ja muun yleisesti tuomittavan toiminnan välttäminen. Sosiaalitieteiden laitoksen julkai suja 2015:17. Tasapuolinen resurssien jako. Rehellisten perustelujen antaminen sekä proaktiivinen tiedottaminen päätöksistä ja prosesseista. Työntekijöiden vaikutusmah dollisuudet ja oikeudenmukaiset päätöksen tekotavat todettiin keinoiksi, joilla voitaisiin parantaa vanhusten pitkä aikaishoitoa.. Fuusiot henkilöstön näkö kulmasta – Opas onnistuneeseen fuusioon ja Case Helsingin kaupungin sosiaali ja ter veysvirasto. Päätösten oikeaaikaisuus eli se, että niitä ei tehdä hätiköiden tai hidastellen. Suomalaisessa väitöstutki muksessa havaittiin, että vanhusten hoi tolaitoksissa päätöksenteon oikeudenmu kaisuus oli yhteydessä eri osastojen rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön määrään. Päätösten perustuminen tarkkaan tietoon. 9. Puolueettomuus päätösten teossa. Edustavuus eli niiden kuuleminen, joita päätös koskee
Yksi keino kilpailukyvyn parantami seen voisi olla oikeudenmukaisempi johtaminen. > ”Esimies voi vaikuttaa alaisen ko kemukseen oikeudenmukaisuudesta henkilökohtaisella vuorovaikutuksella sekä reiluilla menettelytavoilla. Joku voi kokea listan vaativa na. Omat odotukset ja ko kemukset vaikuttavat siihen, minkä laiset nämä lasit ovat. Viime kädessä se perustuu ihmis ten tapaan arvioida oikeudenmukai suutta – ja ihmisillä on joskus korkeita vaatimuksia.” EPÄVARMUUS SYÖ TYÖTEHOA Esimiehen lisäksi työntekijät arvioivat myös ylimmän johdon oikeuden mukaisuutta. Luottamuksesta tai uhan tunteesta tulee kierre, joka ruokkii itseään. Hämäyksen paljastuessa luottamus johtoon yleen sä romahtaa.” Alkuvuodesta astui voimaan Sipilän hallituksen tärkeänä pitämä kilpailu kykysopimus. Päätöksiä tehdessä pitää ottaa huo mioon monia asioita. Epäreilu kohtelu edellisessä työpaikassa näkyy helposti epäluottamuksena myös uut ta esimiestä kohtaan.” Työpaikoillakin vallitsee usein ”vahvistusvinoutumaksi” kutsuttu ilmiö, jonka mukaan ihmiset tekevät omaa mielialaansa ja kokemuksiaan vahvistavia huomioita ympäristöstä. Esimie helle ne voivat olla voimavara, joiden avulla on mahdollista rakentaa tehok kaampaa ja motivoituneempaa työyh teisöä. ”Oikeudenmukaisuuden kokemusta tutkittaessa huomattiin, että keskeistä ei ole aina lopullinen päätös, vaan enemmänkin tapa, jolla se on synty nyt. Alaisten lisäksi johtajalla on myös oma esimies, jonka suunnalta voi tulla painetta.” ”Kaikkia pieniä päätöksiä ei tarvitse tehdä kyseisten periaatteiden mukaan, mutta ainakin isoimmissa ja tärkeim missä päätöksissä niiden olisi toteu duttava. Oikeudenmukaiset menettelytavat maksavat organisaatioille käytännössä vain aikaa ja vaivaa. Usein työntekijät hyväksyvät it sensä kannalta epäedullisia päätöksiä, jos ne on valmisteltu oikeudenmukai sesti.” Avoimuus ja viestintä ovat tärkeitä, jotta päätöksenteon tapaa olisi mah dollista arvioida. Huoli Suomen kansan talouden tulevaisuudesta elää silti. Tämä heikentää työtehoa ja kiinnit tää myös johdon resursseja jatkuvaan asioiden perustelemiseen sekä erilais ten konfliktien ratkomiseen. Me nettelytavoilla tarkoitetaan tapaa, jolla päätöksiä tehdään.” KERRO PÄÄTÖSTEN PERUSTEET Tutkimuksissa on havaittu, että ihmi set arvioivat päätöksenteon ja kohte lun oikeudenmukaisuutta käyttämällä samansuuntaisia kriteerejä. ”Kiire ja työelämässä vaadittava no peus tekevät johtamisesta haasteellis ta. ”Erityisen tuhoisaa johtamisen kannalta on oikeudenmukaisuuden käyttäminen sumuverhona, eli esite tään, että päätös syntyy jollakin taval la, vaikka se ei olisi totta. Al kuperä ei ole välttämättä nykyisessä työpaikassa tai esimiehessä, mutta parhaassa tapauksessa sen voi kääntää negatiivisesta positiiviseksi. 12 Mielenterveys 1/2017 Tehokkuuden ja laadun lisäksi epä oikeudenmukainen johtaminen syö myös työntekijöiden hyvinvointia. POMOLLA RATKAISEVA ROOLI Usein johtamisen oikeudenmukaisuus henkilöityy lähimpään esimieheen, tuttavallisemmin pomoon. ”Meillä jokaisella on silmälasimme, joilla katsomme ja arvioimme esimie hen toimintaa. Epäluottamuksen vallitessa työn tekijät ”turvaavat omaa selustaansa”, jolloin he kaipaavat entistä enemmän tietoa päätöksistä ja niiden perusteis ta. Työntekijän riski sairastua masennuk seen tai sydän ja verisuonitauteihin nousee, jos hän kokee työskentelevän sä epäoikeudenmukaisesti toimivassa työpaikassa. Täysin mallikelpoi sesti valmisteltu uudistus törmää muutosvastarintaan, jos työntekijöille ei avata sen takana olevaa prosessia ja perusteita. Jos johto pystyy lunasta maan odotukset, se herättää luotta muksen tunnetta ja ohjaa työntekijöi den fokuksen ja energian itse työn tekemiseen. n Työntekijät hyväksyvät itsensä kannalta epäedullisia päätöksiä, jos ne on valmisteltu oikeudenmukaisesti.
13 TEKSTI JUTTA KAJANDER KUVA PIA INBERG Mielen päällä Vahvista mieltäsi, yrittäjä Menestyvän yrityksen takana on hyvinvoiva yrittäjä. ”Yrittäjä, joka satsaa omaan mielenterveyteensä, huolehtii yleensä paremmin myös läheisistään, asiakkaistaan ja mahdollisista työntekijöistään. Kuinka yrittäjä voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Henkistä hyvinvointia voi kehittää samoin kuin fyysistä kuntoa. Kriisiapua on mahdollista saada myös verkossa, kasvokkain tai ryhmissä: mielenterveysseura.fi/tukeajaapua. Hyvinvointi tarttuu ja kasvattaa lisää hyvinvointia. Miten suomalainen yrittäjä voi. mielenterveysseura.fi/yrittajakilta. Opettelemalla tunnistamaan omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja ja vahvistamaan niiden vaikutusta niin työssä kuin muussa elämässä. Kun yrittäjä on oivaltanut, kuinka mielenterveyttä voi vahvistaa, hän tunnistaa paremmin tunteitaan. Hän kokee elämänsä ja yrittäjyytensä mielekkäänä sekä työskentelee tehokkaammin. Vuoden 2017 alussa julkaistun kuormittavuuskyselyn mukaan noin neljännes yrittäjistä kokee työn niin kuormittavaksi, että se selvästi heikentää hyvinvointia tai jaksamista. Mitä hyötyä yrittäjälle on mielenterveystaitojen opettelusta. Myös vertaistuki on tärkeää. Ensisijaisesti omalta terveys tai työterveys asemalta. Työhön liittyvistä kuormitustekijöistä heillä korostuu tulevaisuuden epävarmuus. Kaikille on hyötyä mielenterveystaitojen opettelemisesta. Kun ihmiset voivat hyvin, myös yritys kukoistaa”, sanoo Yrittäjien hyvinvointikillan asiantuntija Maija Hansen. Se on ollut monelle osallistuneelle tärkeintä. Sillä on myönteiset vaikutukset myös liiketoimintaan. Mielen terveys seuran yrittäjille suunnatuissa kiltaryhmissä pääsee verkostoitumaan ja jakamaan luottamuksellisesti yrittämiseen ja arkeen liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja oivalluksia. Entä mistä hakea apua ja tukea, kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Mielenterveysseuran kriisipuhelin 010 195 202 tarjoaa luottamuksellista keskustelu apua vaikeassa elämäntilanteessa (arkisin klo 9:00–07:00 ja viikonloppuisin tai juhlapyhinä klo 15:00–07:00)
Mielenterveys 1/2017 14
Se menee vapaudenkin edelle. Pohdin, mitä piilee numeroiden takana, mistä moti vaatio kumpuaa. Purskahdin itkuun. Aloitin yhteistyön Joensuun yliopiston kanssa. Suu ri painolasti on, että yrittäjällä ei saisi olla huonoja päiviä.. Tässäkös tämä oli. Työpaikallani hyvinvointi keskuksessa työntekijäni tiesivät jo asiasta, mutta minun piti selittää se vielä sadoille asiakkailleni. Lähdin ensin mukaan yrittäjänaisten paikallis toimintaan, ja lopulta toimin kuusi vuotta Yrittäjä naisten keskusliiton valtakunnallisena puheenjoh tajana. Mirja Erlund Ammatti yrittäjä, henkinen valmentaja, kouluttaja, mindfulnessohjaaja Asuinpaikka Vääksy Ikä 61 vuotta Perhe aviomies, kolme aikuista lasta, 9 lastenlasta Harrastukset sauvakävely, jooga ja ulkoilu koiran kanssa ”Konkurssin jälkeen luovuin kaikesta turhasta” KÄVELIN KÄRÄJÄOIKEUTEEN har maana maaliskuisena päivänä neljä vuotta sitten. En kokenut, että konkurssi olisi minusta johtuva, sillä olin tehnyt kaikkeni. YRITTÄJYYDESSÄ PITÄÄ KIINNI ITSENÄISYYS . Minua kiinnosti ihmisten jaksaminen ja myös se, kuinka jaksan itse. Olin muutoskouluttaja, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Ajattelin, että minua katsotaan kuin toisen luokan kansalaista. Olin aikaani edellä, eikä polunraivaajan tie ole helppo, vaikka se innostavaa onkin. Oli turha jossitel la: ratkaisut tehdään aina sen hetkisillä tiedoilla ja taidoilla. PohjoisKarjalassa liittymiseen suhtau duttiin varsin negatiivisesti. Itsekin kolmen lapsen äitinä koin riittämättömyyttä, kun juoksin kiireellä työpaikan ja kodin väliä. Eikö minua nuijitakaan maan rakoon, eikö otsaani piirretäkään häviäjän merkkiä. Keskustelin jokaisen kanssa. Yrittäjällä on monta tabua. Ilman päivittäisiä haas teita tylsistyisin nopeasti ja kadottaisin motivaationi. Sitten minun ja yhtiökumppanini tiet erkanivat. 15 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT JOHANNES WILENIUS KUKA. Kolmekymppisenä äitiyslomalla ollessani päätin perustaa ensimmäisen oman yritykseni kaverini kanssa. Vastassani olikin hymyilevä nainen, joka alkoi kysellä niin kuin asiani olisi maailman luonnollisin. Työelämän suurin sokki minulle on ollut epä tasaarvoisuus. Mieheni oli tilitoimistoyrittäjä. Toisaalta se oli tera peuttista. Tuntui, ettei siinä voi olla minä, vaan joku muu kulkee saliin konkurssihakemus kädessä. Minua kohdeltiin yhä kuin ihmistä, vaik ka yritykseni oli mennyttä. Ryhdyimme vuok raamaan työvoimaa. Opiskelin aikoinaan laskentamerkonomiksi. Hän kertoi, että nyt ryhdytään hakemaan pesänsel vittäjää
Yrittäjiä luvattiin auttaa muun muassa markkinoinnissa. Hän kouluttau tui myös personal traineriksi tilintar kastajan työnsä ohessa. Teimme oikeusasiamiehelle kantelun. Hänen oli vaikea nähdä huomisen valoa. Mielenterveys 1/2017 16 Optimismini törmäsi mieheni realismiin ja pessimismiin. Meitä oli petetty. Aikuiset lapseni muistuttivat, että voisin tulla heidän luokseen aina, kun minulla oli paha olla. Siitäkään. Op timismini törmäsi mieheni realismiin ja pessimismiin. Myöhemmin pääomistaja perusti kilpai levan nettikaupan, ja alkoi markkinoida sitä keskusten asiakasrekistereihin. Se oli vielä pientä. > ei seurannut mitään. Nettikaupan perustamisen jälkeen keskusten toimintaa ei enää kehitetty. Niinpä koko omai suutemme ei ollut kiinni yrityksessä. He lupasivat antaa rahaa matkalippuun, jos minulla ei olisi siihen varaa. En voinut olla hänelle terapeuttina, joten hänen oli selvittävä omalla tavallaan. Liikuin paljon ulkona ja kävelin koiran kanssa. Pääomistajan lupaukset oli vat suuria. Kaapeissa oli kylliksi vaatteita. Olen optimisti ja uskon, että kaikes ta selviää. Suomeen oli rantautumassa Xtravaganza niminen ruotsalainen painonpudotukseen ja hyvinvointiin keskittyvä franchisingperiaatteella toimiva konsepti. Kun talous alkoi olla tiukilla, olin jo kahden vuoden ajan luopunut palkastani. VUOSI ENNEN KONKURSSIA oli hyvin raskas. Kotiin ei ollut muka va tulla, sillä keskinäinen tunnelmam me oli ahdistava ja jännitteinen. Se tuotti myös tyydytys tä: taas selvisin tästä kuukaudesta. Me yritimme sinnitellä viimeiseen asti. Kasvatin oman hiusvärini takaisin, koska ei ollut varaa käydä kampaajalla. Muutimme Lahteen ja perustimme oman hyvinvointikeskuksen, jossa mieheni oli osakkaana. Joku yrittäjä menetti prosessissa kotinsa, joku toinen sairastui vakavasti. Se viipyi puolitoista vuotta ja saapui kommentilla ”ei ai heuta jatkotoimenpiteitä”. Teimme toisten konkurssiin menneiden yritysten kanssa tapauksesta tutkintapyynnön rikospoliisille. Ihmisillä on erilaisia tapoja käydä läpi kipunsa, ja toisen on annettava siihen tilaa ja aikaa. Olimme sijoittaneet kuntosalei hin, tietotekniikkaan ja henkilökun taan. Jaoin tunteeni lasteni perheiden kanssa. Uskon, että jokaisen elämällä on tarkoitus, turvautuipa hän sitten Buddhaan tai Jumalaan tai mihin ta hansa voimaan. Päätin, etten enää ota vihaa vas taan. Yritys toisensa jälkeen joutui lopetta maan. Vi han ja syyllisyyden purkamiseen kului pari vuotta. Ensin havaitsimme, että kuukausi tilityksissä oli puutteita useiden sato jen eurojen verran. Suomessa keskuksia oli kaikkiaan 15, ja jokaisella keskuksella oli oma alueensa. Mies koki, että menetettävänä oli minun työpaikkani, ja minä koin ajatuksen syyllistävänä. Kerroin miehelleni, että hänen eristäytymisensä tuntuu pahalta. Kiitän mieheni ammattitaitoa, ettei hän us konut omistajan rahoituslaskelmia, vaan teki ne itse. Siihen aikaan minulla oli seit OLIN KOULUTTAUTUNUT NLP MASTER PRACTIONER -TASOLLE . Aloin käyttää julkisia liikennevälineitä, emme syöneet ravintoloissa emmekä matkustelleet. Emme kyenneet keskustelemaan yrityksen tilanteesta, emmekä juuri muustakaan. Tajusin, miten pienellä voi tulla toimeen. Taakka painoi. Konkurssin jälkeen luovuin kaikes ta turhasta ja turhamaisuudestani. Parisuhteelle ei jäänyt sijaa. Voisin käyttää siinä hyväksi sekä oppimaani että kokemus tani. Konkurssin jälkeen uskoin silti, että selviän. Halusimme uskoa, ja laitoimme yritykseen omaa rahaamme. Mieheni tunsi kovaa häpeää, vihaa ja katkeruutta. Yritin löytää ratkaisuja. RAHALLINEN MENETYKSEMME oli noin 300 000 euroa
Olen kou luttautunut myös Mielenterveyden ensiapu kouluttajaksi ja vedän itse kursseja. Alun innostuksessa omien rajojen hahmottaminen unoh tuu helposti. Oman työn merkitys ei saisi olla kaikki. Teen henkistä valmen nusta. Yrittäjä ei uuvu, jos työn imu vetää ja työn kokee tarkoituksellisena. Meitä yhdistää näkymätön lanka. Yrittäjän kamelinselkä voi katketa muutenkin vaikkapa sai rastumisen takia. Toivoisin yrittäjien sparraukses sa enemmän painotusta henkiseen jaksamiseen. Vuodet Xtravaganzayrittäjänä opettivat, miten paljon ihminen tarvit see tukea. YRITTÄJÄJÄRJESTÖT ANTAVAT APUA kirjanpitoon, verotukseen, budjetoin tiin, kansainvälistymiseen ja kasvami seen. 4. Sen tekeminen oli hyvin terapeuttista. Lyhytkin pyrähdys piristää. mielenterveysseura.fi/yrittajakilta semän lastenlasta, joten heidän tou hunsa veivät mukanaan, ja tuskani unohtui hetkeksi. Silloin tiesin, että olemme päässeet vaikeuksistam me liikkeelle. 17 KILTATOIMINTA JATKUU YRITTÄJÄN MIELEN TASE Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen Yrittäjien yhdessä kehittämä Yrittäjän hyvinvointikilta -toiminta sai jatkuvan toiminta-avustuksen vuoden 2017 alusta alkaen. Konkurssista pitäisi tehdä yrittäjyy teen oleellisesti kuuluva asia ilman leimaamista. Viime vuonna mieheni totesi, että olipa mennyt kesä ihana. Kipinä voi sammua. ’Olet sä äiti kummallinen, aina sä vaan nouset sieltä’, poikani sanoi mi nulle. Tänä vuonna valmistun logoterapiaohjaa jaksi. Haluan ammatissani panostaa työelämään ennaltaehkäisevästi niin, ettemme jäisi kiinni masennuksen ja uupumisen diagnooseihin. Yrittäjille suunnattu kiltatoiminta auttaa vahvistamaan mielenterveystaitoja muuttuvissa tilanteissa, Suomen Mielenterveys seuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo. Ota torkut kesken päivän, jos väsyttää. Ryhdyin opiskelemaan logoterapeu tiksi. Sen tuen olisi hyvä olla joku muu kuin aviopuoliso, esimies tai hyvä ystävä. 2. Yhdestä emme mieheni kanssa sen tään luopuneet: pidimme kausiliput sinfoniakonsertteihin. Minulla on vielä velkaa. Pitäisi muistaa py sähtyä ja kysyä, miksei minusta nyt tunnu hyvältä. Kilpailu kovenee, aika ajaa toiminnan ohitse, maailma ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja asiakkaat nuortuvat. Jaa onnistumisesi ja huolesi luotettujesi kanssa. Opintoni ovat puolivälissä. Vastasin, ettei minulla ole muuta mahdollisuutta.” n 1. “Yrittäjän vointi vaikuttaa suoraan yrityksen menestykseen, asiakkaisiin ja myös mahdollisiin työntekijöihin”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Elämäntavat ovat omalla vastuulla. Toiminta tukee yrittäjien hyvinvointia koulutuksen, vertaisryhmätoiminnan ja yhteistyön keinoin. Erityisesti tulevaisuuden epävarmuus kuormittaa. Vertaisryhmät olisivat pienyrittäjäl le tärkeitä, mutta niiden pitäisi olla ohjattuja. Mitkä ovat kriittiset pis teeni. Jos yrität yksin, älä jää yksin. Osaan nykyisin kiittää asioista, jotka ovat hyvin. Perusopintojakson lopputyöni nimi oli Voiko konkurssista selvitä hengissä ja silti sanoa elämälle kyllä. Mikä on paineen ja stressin sietokykyni. Kun yrittäjän huolimöykky kasvaa, olisi nopeasti turvauduttava auttavaan tahoon. Elvytin pöytälaatikosta komman diittiyhtiöni. Kasvoimme läpi huono jen päivien, yli kriisin. Huomaa ajatuksesi, tunteesi ja maailma ympärilläsi. Ole itsellesi armollinen ja anna aikaa levolle ja läheisillesi. “Noin neljännes yrittäjistä kokee työn niin kuormittavaksi, että se selvästi heikentää heidän hyvinvointiaan tai jaksamistaan. 5. Se antaa turvallisuutta ja vahvistaa luottamusta. Suomen Mielenterveysseura. 3. On ihanaa, kun toinen on edelleen vieressä ja kestää. Liikkuminen antaa arki rutiineihin lisää voimia ja energiaa. Ihailen taivaan tähtiä ja uin järvessä niin pitkään kuin se on auki. Koskaan ei saa olla niin kiire, ettei ehtisi syödä. 15 minuuttia riittää, niin yöunet eivät häiriinny
Mielenkiinto J oskus elämässä kaikki palaset tuntuvat loksahtavan kohdalleen ja arki soljuu eteenpäin omalla painollaan. Osaltaan syynä oli se, että kulttuurimme siirsi sukupolvelta toiselle arvojaan ja merkityksiään, joista tuli hyväksyttyjä ohjenuoria. Se aletaan nähdä paitsi oleellisena osana terveyttä myös koko yhteiskunnan menes tystekijänä. MIELENTERVEYS KÄRKIHANKKEEKSI ”Hallituksen terveyttä ja hyvinvointia edis tävään kärkihankkeeseen on valittu Mielen terveysseuran valtakunnallinen mielen terveysosaamista vahvistava hanke ’Mielenterveys kuuluu kaikille’. Valtion avustusta hanke sai 846 000 euroa”, kertoo Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi . Jos omia mielentervey den voimavaroja ei saa käyttöön, pienikin vaikeus voi paisua suureksi. Mielenterveyttä ei nähty kansallisena pää Vahva mielenterveys on kansallinen menestystekijä TEKSTI TARJA HEISKANEN Käynnissä on kulttuurinen murros.. Mielenterveyden merkitys aletaan nyt nähdä myös kansallisena menestystekijänä. 18 Mielenterveys 1/2017 xxx xxx Mielenterveyden ensiapukoulutus on valittu hallituksen terveyttä ja hyvinvointia edistävään kärkihankkeeseen. Joskus taas jokin tärkeä pala on hukassa, ja eläminen jumittuu. KULTTUURIN VITKAT JA SIDOKSET Pitkään mielenterveyden merkitys tunnus tettiin vain juhlapuheissa ja käytännön toimet jäivät niukoiksi. Kaksi vuotisessa hankkeessa järjestetään Mielen terveyden ensiapu koulutuksia noin 26 000 kansalaiselle ja ammattilaiselle ja koulutetaan yli 500 uutta Mielenterveyden ensiapu ja Nuoren Mielen ensiapu ohjaa jaa eri puolille Suomea täydentämään jo olemassa olevaa ohjaajaverkostoa. Voisi jopa sanoa, että käynnis sä on kulttuurinen murros. Koulutukset alkoivat kymmenen vuot ta sitten ja ovat nyt laajenemassa merkittä västi. Mielenterveyden arvo on nyt nousussa. Mielenterveysseura on kehittänyt mielen terveyden vahvistamisen, riskien ja häiriöiden tunnistamisen ja auttamisen tueksi Mielenterveyden ensiapukoulutuk sen. Näihin on kuulunut mielenterveyden ongelmista vaikene minen, stigman pelko, mielen terveyden sekoittuminen mielenterveyden häiriöihin ja tietämättömyys siitä, että omia mielenterveystaitojaan voi vahvistaa
Pidemmän päälle se voi uhata jopa yhteiskunta rauhaa.” Mielenterveyden ongelmista ja häiriöistä kärsii edelleen suuri joukko ihmisiä. PAREMPAAN SUUNTAAN Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck näkee monia valopilkkuja. MIELENTERVEYDEN ENSIAPU • lisää elämäntaitoa • vahvistaa mielenterveyden voimavaroja • poistaa tai vähentää mielen terveyden haittatekijöitä • tukee omaa ja läheisten mielenterveyttä • rohkaisee ottamaan puheeksi, jos huomaa, että toisella on paha olla • auttaa tunnistamaan mielen terveyden ongelmia ja hake maan apua. Kela korvasi vuonna 2014 yli 3,6 miljoonaa sairauspäivärahaa mielen terveyden häiriöiden vuoksi. mielenterveysseura.fi/mtea. ”Se on vakava asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota. ”Asenneilmapiiri on muuttumassa myönteisemmäksi, eikä mielen terveyden ongelmia enää pidetä niin häpeällisinä kuin aiemmin. Ko ns ta Le pp än en 19 > ”Apua uskalletaan hakea nyt nopeammin, mutta aina sitä ei saa.” omana, joka vahvistaa hyvinvointia ja menestystä. Apua us kalletaan hakea nyt nopeammin, mut ta aina sitä ei silti saa.” Vaikka Wahlbeck näkee kansalais ten mielenterveyden kehittyneen ko konaisuudessaan parempaan suun taan, väestöryhmien väliset erot ovat suuret. Mielenterveyden merkitystä latista neet kulttuuriset sidokset ovat nyt katkeamassa ja mielenterveys on vähi tellen nousemassa sille kuuluvaan arvoon
Jos ihmisten mielenterveyttä olisi tuettu ja puutut tu ongelmiin ajoissa, inhimillinen kärsimys olisi vähentynyt ja kustan nukset madaltuneet huomattavasti. Psyykkinen kipu, joka tuntuu ahdis tuksena, häpeänä, toivottomuutena ja syyllisyytenä voi tehdä toimintakyvyt tömäksi. Koulutuksissa annetaan kättä pidempää myös siihen, miten voi tukea läheistensä mielenter veyttä, ottaa puheeksi vaikeitakin asi oita ja ohjata tarvittaessa hakemaan apua. MUKAAN KANNATTAA LÄHTEÄ Hankkeen yhteistyökumppanit saavat monia etuja: sairaanhoitopiirit ja kunnat maksuttomia koulutuksia henkilöstölleen, lisäksi omien koulutus tensa ohjaajien kouluttami sen organisaatioon, henkilöstön mielen terveysosaamisen vahvistumi seen ja eväitä työntekijöiden jaksami seen. Se on niin suuri määrä, että sen vaikutukset näkyvät myönteisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla se ehkäisee ongelmien ja häiriöiden syntyä tai lieventää niiden vaikutusta. Hankkeen päättyessä Suomessa pitäisi olla 26 000 mielenterveyden ensiaputaitoista ihmistä lisää. ”Koulutusten jatkuvuus pyritään turvaamaan organisaatioihin nimetty jen yhdyshenkilöiden avulla. Taloudellisten haittojen lisäksi mielenterveyden häiriöt aiheuttavat kärsimystä, jota ei voi mitata rahassa. MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE Mielenterveyden ensiapukoulutukset syntyivät ajatuksesta saada arkisia, mielen hyvinvointia vahvistavia ja elämän vaikeuksista selviytymistä auttavia työvälineitä. RESURSSI, JOTA EI KANNATA HUKATA Ensiapukoulutuksissa mielenterveys taitoja vahvistetaan. Etulyöntiasemassa on hän, jolla on mielenterveysosaamista ja joka osaa hakea apua. Koko organisaa tion hyvinvointi ja menestys lisääntyyy. > Noin puolet kaikista työkyvyttömyys eläkkeistä myönnettiin mielentervey den häiriöiden takia. n MIELENTERVEYDEN ENSIAPUTAITOJA TARVITAAN • mielenterveys on hyvinvoinnin kivijalka • hyvä mielenterveys on kansal lista pääomaa ja kansakunnan menestystekijä • mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä, etenkin masennus ja ahdistuneisuus sekä päihdehäi riöt vaikeuttavat monien yksilöi den ja yhteisöjen elämää • mielenterveyden häiriöihin liittyy edelleen leimaantumista, joka aiheut taa kärsimystä ja voi es tää avun hakemista • voimavarojen tukeminen ja ongelmien ehkäisy on taloudel lisesti edullisempaa kuin häiriöi den hoito.. Näin lisätään sekä kansalaisten että eri alojen ammattilaisten mielenterveys osaamista. Häiriöistä aiheutuvien koko naiskustannusten on arvioitu olevan kolmesta neljään prosenttia brutto kansantuotteesta. Mielen terveys on hyvinvoinnin vahva perus ta ja mielenterveyden vahvistaminen on tehokasta ja taloudellisesti järke vää. Tuolloin toimii myös jo laajoja alueellisia ohjaaja verkostoja.” MIELENTERVEYS ON PÄÄOMAA Mielenterveydellä on suuri merkitys yksilöiden, yhteisöjen ja koko kansa kunnan sosiaaliseen, inhimilliseen ja taloudelliseen pääomaan. Projektipäällikkö Tiina Lumijärvi kertoo, että mielenterveyttä tukevat toiminnot on silloin jo juurrutettu lukuisiin organisaatioihin osaksi nii den omaa työtä. Yhdessä sairaanhoitopiirien, kun tien, kriisikeskusten ja paikallisten mielen terveysseurojen sekä muiden järjestöjen kanssa Mielenterveys kuu luu kaikille hankkeessa järjestetään koulutuksia ja juurrutetaan Mielen terveyden ensiapukoulutukset osaksi organisaatoiden omaa toimintaa. Samalla opitaan keinoja selviytyä muutoksista ja vai keista elämänkohdista sekä tunniste taan ja hyväksytään omista myöntei sistä ja kielteistä tunteista ja ajatuksista puhuminen. Koulutusten tavoitteena on auttaa oivaltamaan, että omia mielenterveystaitojaan voi vahvistaa, ja että jossakin elämän vai heessa voi myös tarvita toisten tukea ja tarvittaessa myös osata antaa sitä. Koska kaikilla ei ole ollut varaa hankkia mielenterveyden ensiapu taitoja, mukana olevat järjestöt voivat nyt tarjota koulutuksia asiakasryhmil le, jotka muutoin jäisivät ulkopuolelle. Mielenterveyden häiriöiden ylei syys ja syntyminen melko varhaisessa elämänvaiheessa kuormittaa taloudel lisesti. 20 Mielenterveys 1/2017 Taloudellisten haittojen lisäksi mielenterveyden häiriöt aiheuttavat kärsimystä, jota ei voi mitata rahassa. Mielen hyvinvointi taas suojaa var haiselta kuolemalta, ehkäisee monia sairauksia ja edistää paranemista
Koulutus tarjoaa tietoa lasten ja nuorten yleisimmistä elämän ilmiöistä ja mielenterveyden ongelmista. Nuoren mielen ensiapu koulutus (NMEA) on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat 7–18vuotiaiden lasten ja nuorten parissa joko työnsä tai harrastuksensa puolesta. Mielenterveyden ensiapu ® 1 koulutus keskittyy mielen hyvin voinnin vahvistamiseen. • Koulutuksia koordinoi Pirkanmaan mielenterveys työn kehittämisyksikkö (TAYS psykiatria). omaisille, väestölle ja kuntoutujille. Mielenterveyden ensiapu ® koulutuskokonaisuuteen kuuluu kolme koulutusta Sto kk ete /S hu tte rst oc k.c om 21 Tampereen malli Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on järjestetty Mielen terveyden ensiapu koulutuksia säännöllisesti vuodes ta 2012 lähtien. • Koulutuksen sisältö räätälöityy kohderyhmän mukaan. mielenterveysseura.fi/mtea. • 15 koulutettua ohjaajaa. • Ohjaajatapaamisia kerran vuodessa. Koulutus on Suomen Mielenterveysseuran kehittämä koulutus, joka soveltuu kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa tai läheistensä mielen terveyttä. Koulutukset ovat olleet täynnä ja saa neet erinomaista palautetta. • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Tamperetta lukuunottamatta tilaavat koulutuksen sotetyöntekijöilleen suoraan TAYS psykiatriasta, myös avoimia koulutuksia järjestetään. • Muotialan kansalaistoiminnan keskus järjestää koulutusta mm. • Tampereella koulutukset tilataan Tampereen kaupungin mielenterveysyksikön kautta. Mielenterveyden ensiapu ® 2 on austra lialaiseen malliin perustuva koulutus, joka tarjoaa tietoa yleisimmistä mielen terveyden häiriöistä, niiden oireista ja antaa keinoja, kuinka jokainen voi ottaa mielenterveyden häiriöt puheeksi ja olla tukena
ASIANTUNTIJALTA Marja Saarenheimo Filosofian tohtori ja tutkija, Vanhustyön keskusliitto Ihminen vanhenee joka tapauksessa, jos on onnekas eikä kuole nuorena. Mihin siinä taitoa tarvitaan?. 22 Mielenterveys 1/2017 Onko ikääntyminen taitolaji
Viime aikoina myös mielen vanhenemista koskeva tieto on lisääntynyt suuresti. tuttu, mutta usein se on päinvastoin suuri mysteeri. Nuorena tunteet viriävät salamannopeasti, eikä ”järki” ehdi arvioimaan niiden tarkoituksenmukaisuutta ennen kuin olemme jo toimineet. Työssä ollessaan monet hekumoivat tulevilla vapailla ja leppoisilla aamuhetkillä tulevaisuudessa, kun muut tungeksivat busseissa tai ruuhkassa. Seitsemänkymppinen ei reagoi yhtä nopeasti tunteita herättäviin tilanteisiin kuin kaksikymppinen, jolloin jää enemmän tilaa harkita, kuinka haluaa toimia. Samalla on vahvistunut käsitys, että vanhenemisessa ei todellakaan ole kyse vain menettämisestä ja rapistumisesta vaan myös ylläpidosta ja kasvusta. Kun eläkkeellä saatetaan hyvässä tapauksessa viettää kolme tai neljä vuosikymmentä, etukäteissuunnittelu saattaa todella olla tarpeen. Mihin siinä taitoa tarvitaan. 23 Onko ikääntyminen taitolaji. Tämä on yksi eläkeiän paradokseista. Joskus mieli tuntuu kulkevan automaattiohjauksella. Ennen kaikkea muuttuu arki. Tiedämme, että keho ei pysy ikuisesti nuorena, mutta tiedämme myös, kuinka parhaiten viivyttää väistämätöntä. Sosiaalisesti aktiiviset ja harrastavat ihmiset solahtavat sujuvasti työuralta tekemään vapaaehtoistyötä tai toteuttamaan luovia harrastuksia. Tieto voi auttaa sekä ymmärtämään itseä että tekemään hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta suotuisia valintoja. Vähän väliä oudot ajatukset ja tunteet valtaavat mielen tai väkevät halut ja yllykkeet houkuttelevat mukaansa. Mutta kun huomaa päivä ja viikko toisensa jälkeen liukuvansa rauhallisesta aamuhetkestä yhtä leppoisaan iltapäivään ja iltaan, moni alkaa kaivata päiviinsä toimintaa ja rytmiä. Voisi luulla, että oma mieli olisi ikääntyvälle ihmiselle jo läpikotaisin Vielä kerran lavalle! Moni asia muuttuu, kun siirrytään työelämästä eläkkeelle. Nuoruutta ja nopeutta ihannoivassa kulttuurissa hitaus näyttäytyy helposti vain puutteena, mutta jos vaihtaa tarkastelukulmaa, sen edut nousevat näkyviin. Esimerkiksi tunteiden säätely usein paranee ikääntyessä osittain juuri hidastumisen myötä. Kun tunnejärjestelmä hidastuu, impulsiivisuus vähenee. Tässä ikääntyvät aivot ovat vahvoilla, sillä ne ovat elämänsä aikana ehtineet sekä varastoida erilaisia toimintamalleja että testata niiden toimivuutta.. Jonkinasteinen fyysinen ja henkinen hidastuminen on vanheneville ihmisille tuttua. Kun tähtäimessä ovat moraalisesti ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut tai herkät vuorovaikutustilanteet, tarvitaan nimenomaan kokemukseen perustuvaa kykyä arvioida, suhteuttaa ja muunnella ratkaisuvaihtoehtoja. Tiedonkäsittelyn hidastuminen suosii arviointia ja puntarointia nopeiden vaikutelmanvaraisten valintojen sijaan. > KYPSÄN MIELEN VAHVUUDET Kun puhutaan vanhenemisesta yksilötasolla, etualalle nousevat yleensä ruumiilliset ja kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät – etupäässä kielteiset – ikääntymismuutokset. Viime aikoina on alettu lämmittää uudelleen vanhoja ajatuksia eläkeajan suunnittelusta ja vanhuuteen varautumisesta. On paljon sellaista, johon emme voi yksin vaikuttaa, ja siksi elämä ei ole välttämättä reilua. Käsitettä on moitittu sillä perusteella, että se vihjaa joidenkin ihmisten voivan epäonnistua vanhenemisessaan ja heittää ikävän vertailun varjon luonnollisen elämäntapahtuman ylle. Omaan mieleen tutustuu parhaiten havainnoimalla kokemuksiaan, ajatuksiaan ja tunteitaan, mutta havaintojen tulkintaa helpottaa mielen toimintaa koskeva tutkimustieto. Amerikkalaisilla on eläkeläisten uusille urille nimikin: encore-urat. Ja niin pitääkin suunnitella. Päiväjärjestys menee uusiksi – päivän voi suunnitella haluamallaan tavalla. Eläkkeelle jäädään erilaisin odotuksin ja eri tavoin valmistautuneina. Eläkkeelle siirtynyt huudetaan lavalle vielä kerran. Encore! I kääntymisen tutkimuksessa puhuttiin etenkin 1980ja 1990luvuilla onnistuneesta vanhenemisesta. ”Kun päivä ja viikko toisensa jälkeen liukuu rauhallisesta aamuhetkestä yhtä leppoisaan iltapäivään ja iltaan, alkaa kaivata päiviinsä toimintaa ja rytmiä.” Ihminen vanhenee joka tapauksessa, jos on onnekas eikä kuole nuorena. Toisaalta valinnoillamme voi olla yllättävän paljon merkitystä sekä itsellemme että muille. Jos vanhenemisen taidoissa on kyse hyvien valintojen tekemisestä, niitä tarvitsevat sekä yksittäiset ihmiset että kokonaiset yhteiskunnat
Siinä missä nuori ihminen vasta harjoittelee tunnistamaan uhkia ja hyvinvoinnin kannalta suotuisia tilanteita, moni vanheneva ihminen on oppinut, että kaikesta ei tarvitse hätkähtää, ja että asioissa on aina monta puolta. Tietenkin saa – se on osa inhimillistä valinnan vapautta. Pikemminkin se on ansaittava, kuten elämänkulkua tutkinut psykologian professori Ursula Staudinger on todennut. Kiinnostuneisuuden valitsemisella on kuitenkin muitakin etuja kuin aivojen muovautuvuuden ylläpito. MIELEN TAIDOT JA VANHENEMINEN Mielen taidoissa on kyse monenlaisista tunne-elämään, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, tiedonkäsittelyyn ja stressin säätelyyn liittyvistä valmiuksista. ELÄMÄ ON OPETTELUA Keskeneräisyys on olennainen osa ihmisenä olemista. Mielen taitoja tarvitsevat kaiken ikäiset, ja eri ikäkausina ne painottuvat hieman eri tavoin. Kiinnostunut ihminen ottaa muut huomioon, päästää helpommin lähelleen ja haluaa toimia yhteiseksi hyväksi. Joku saattaa tuhahtaa, että eikö ikäihminen jo saisi hellittää ja lakata opettelemasta uutta. Muovautuvuutta on pidetty ominaisena lähinnä nuorille aivoille, mutta nykyään tiedetään, että se säilyy periaatteessa koko elämän ajan, ja että uusien asioiden ja taitojen opettelu ylläpitää sitä tehokkaasti. Toisin sanoen ”Moraalisesti ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut edellyttävät kykyä puntaroida.” harjoittelu tekee mestarin. Viisaat ihmiset eivät ole viisaita luonnostaan, mutta sellaiseksi voi kasvaa kehittämällä tietoisesti ja tavoitteellisesti tapaansa suhtautua maailmaan ja ihmisiin. Muuttuva ympäristö ja alituisesti vaihtuvat olosuhteet suosivat ja mahdollistavat erilaisia ikääntymisen tapoja, eikä niitä ole syytä asettaa paremmuusjärjestykseen. Hyvien tekojen tekemisen on puolestaan huomattu vahvistavan myös niitä tekevän omaa hyvinvointia. Erilaisten kykyjen ja valmiuksien syntyminen, ylläpito ja vahvistuminen perustuvat paljolti aivojen muovautuvuuteen eli siihen, että toimintaamme ohjaava hermoverkko muuttuu opeteltavan asian kannalta yhä tarkoituksenmukaisemmaksi. Tärkeitä vanhenevan mielen taitoja ovat kiinnostuksen säilyttäminen uusia asioita kohtaan, erilaisten epämukavuuksien sietäminen ja inhimillisen läheisyyden vaaliminen. Mutta miksi ylipäänsä kannattaa kartuttaa vanhenemisen taitoja. Professori Timo Honkelan asenne teki suuren vaikutuksen: ehkä oppimisen suurin siunaus on opitun välittäminen eteenpäin. Elämisen taitoja opitaan syntymästä kuolemaan asti, ja vanhuus on yksi osa tätä opintietä. Viisaus ei kuitenkaan ole automaattinen palkinto siitä, että olemme eläneet pitkään. n >. 24 Mielenterveys 1/2017 Viisaus määritellään usein kyvyksi soveltaa aikaisempaa kokemusta uusien ongelmien ratkaisemiseen. Tätä kirjoittaessa luen haastattelua vakavasti sairastuneesta tekoälytutkijasta, joka ennen ratkaisevaa aivoleikkausta kutsui laajat verkostonsa koolle varmistaakseen tutkimusprojektien jatkumisen, mikäli hän itse ei heräisi leikkauksesta. Mitä hyötyä on aivojen muovautuvuuden ylläpitämisestä tai kyvystä olla hätkähtämättä vastoinkäymisiä kohdatessaan. Kokenut on kokematonta edullisemmassa asemassa. Vanhenemiseen voi liittyä monenlaista epämukavuutta pienistä harmeista suureen kärsimykseen asti
26 Wärtsilässä panostetaan hyvinvointiin Koulutuksesta hyötyvät sekä työntekijät että esimiehet. 34 Annika Saarikko: ”Työllisyys ei kasva ilman mielenterveyttä.” 35 TEEMA TYÖ. 31 Erkka Westerlund: ”Johtamisessa on kyse toisten auttamisesta.” 32 Kolumni Maan hiljaisilla on sanottavaa, Virpi Hämeen-Anttila pohtii. 28 Kuinka johtaa tietotulvassa Viisi kysymystä. 25 M ik ko Le ht im äk i Tempaudu työn imuun Työuupumusta ehkäistään ja seuraavaksi luodaan mahdollisuuksia tempautua työhön
Silloin on kyse työn imusta, jossa tuntee sekä hyvinvointia että motivaatiota. Miten hyppäisin virtaan mukaan. Viikonloppu kuluu nukkuessa ja työviikosta toipuessa. työntekijän riittävä vapaus vaikuttaa omaan työhönsä, riittävä itsenäisyys hoitaa tehtäväänsä ja mahdollisuus käyttää omaa harkintaa työtehtäviensä suunnittelussa ja toteutukTEEMA TYÖ Inspiroidu työn imun virrassa TEKSTI LOTTA STENROOS. Tuntuuko tutulta. M aanantaista perjantaihin päivät ovat yhtä sinnittelyä ja puurtamista. Mutta työpäivän jälkeen on mahdollista olla myös positiivisesti virittynyt ja tyytyväinen, kun on saanut asioita aikaiseksi ja kokee hallitsevansa oman tonttinsa. ”Työn imussa olo on energinen ja omistautunut ja työ tuntuu inspiroivalta”, kuvailee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja sosiaalipsykologian dosentti Jari Hakanen . Työn imun hyvät vaikutukset suojaavat työuupumukselta ja masennukselta. Työn imu syntyy erilaisista työn voimavaratekijöistä, joita ovat mm. Sama jatkuu viikko viikon, vuosi vuoden perään. ro st is la vs ed la ce k / 12 3R F 26 Mielenterveys 1/2017 Wau! Päivähän sujui kuin siivillä
Jos on työssään motivoitunut, innostunut ja uppoaa tehtäviinsä, se johtaa parempaan työsuoritukseen ja sitouttaa organisaatioon. Ota tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon. Voit itse mennä pyytämään ja antamaan hyvää. ”Organisaation merkitys on myös suuri: kuinka siellä johdetaan, annetaan palautetta ja tuetaan toisia. Pelkästään työpaikan vastuulle työn imun puuttumista Hakanen ei kuitenkaan sysäisi. on tarpeen, jos ilmapiiri ei tue mahdollisuutta työn imulle. Miten tuunaat työsi. ”Oman työnkuvansa tuunaaminen on äärimmäisen tärkeää. Mitä esimiehen kannattaisi tehdä, jotta työ tuntuisi palkitsevammalta. sessa. Ole ystävällinen muille. Silloin riski on, että kipinä häviää. Se ei ole myöskään elämänsä leppoistajien utopiaa. Samalla nostat mielialaasi ja omanarvontunnetta. Tärkeintä on ensin pohtia omaa suhtautumistaan työhön. Huolehdi palautumisestasi ja hyvinvoinnistasi. Tärkeää on myös nähdä oman työn jälki, saada riittävää ja välitöntä palautetta ja tuntea, miten kontakti toiseen ihmiseen antaa energiaa. ”Työntekijän työtavat saattavat olla niin rutinoituneita, että hän menee helpoimman kautta. Myös huono johtaminen tuhoaa työn imua tehokkaasti. Työuupumuksen ehkäiseminen on huomioitu monissa organisaatioissa. Mieti muutoksia pienimpiinkin asioihin ja kokeile uusia tapoja, kuinka hoidat esimerkiksi sähköpostit tai vastaat kyselyihin. ”Työn imun synty liittyy enemmänkin työn organisointiin, sisältöön ja ympäristöön.” Jos työtehtävät on organisoitu huonosti tai työntekijän omat arvot ja vahvuudet eivät kohtaa työpaikan vastaavia, imua ei taatusti synny. Lisäämällä työn imua huolehditaan siis työntekijöiden paremmasta mielenterveydestä”, Hakanen painottaa. Voiko työn jäljen nähdä. Esimiesten kanssa keskustelemalla voi luoda parhaat mahdollisuudet työstä nauttimiselle ja siihen uppoutumiselle. Olisi hyvä tehdä muutoksia ja hakea haasteita ja tukea omalle työlleen jo ennen kuin tylsistyy”, Hakanen vetoaa. Useita kertoja viikossa työn imun tuntee 59 prosenttia suomalaisista”, Hakanen kertoo. ”Tutkimuksissamme työn imu ennusti vähäisempiä masennusoireita ja suurempaa elämään tyytyväisyyttä huomattavasti enemmän, kuin mitä työuupumus ennusti näitä. Joskus jopa työpaikan vaihtaminen 1 2 3 4 5 6 Inspiroidu työn imun virrassa TEKSTI LOTTA STENROOS. Jokainen tuntee itse parhaiten työnsä, ja on siten myös paras asiantuntija siinä, kuinka sen voi muokata sujuvammaksi. Sen sijaan työn määrä ja kiire eivät sinänsä tuhoa imua, jos työn voimavarat ovat kunnossa. Opettele uusia työtapoja ja asioita ja hakeudu mahdollisiin koulutuksiin. Tutkimusten mukaan työn imua kertoo kokeneensa jopa joka viides ihminen päivittäin. Ainakin seuraavat keinot voivat auttaa työn tuunaamisessa. Jaman kassa tuli tunnetuksi positiivisessa mielessä hitaana kassana. Mutta hyödyt eivät palvele pelkästään organisaatiota tai työnantajaa, vaan jopa enemmän ihmistä itseään. Entä onko työn jatkuminen varmaa, ja ovatko työ ja perhe-elämä tasapainossa?” HAE HAASTEITA ENNEN KUIN TYLSISTYT Työn imu ei ole pelkkää urbaania legendaa, jota kokevat vain luovan alan ammattilaiset unelmatyössään. Kunnioitetaanko työntekijää. Työn imu suojelee esimerkiksi masennukselta ja työuupumukselta. Hakanen kertoo esimerkin muutaman vuoden takaa, kun tamperelainen Jama teki Citymarketin kassoilla työstään täysin omanlaisen ottamalla jokaisen asiakkaan huomioon – jonoista välittämättä. Jari Hakanen on 2000-luvun alusta lähtien tutkinut 70 000 suomalaisen vastauksia. Mikä tekee työstä tärkeää. Anna ja vaadi palautetta. Harvemmin muistetaan luoda mahdollisuuksia työn imun kokemiselle ja sille, kuinka muokata työ itselle sopivaksi. Jokaisen on siis mahdollista kokea työn imua omassa tehtävässään, onpa se mikä tahansa, paikkaa ja aikaa katsomatta. 27 Oman työn tuunaaminen ei ole rakettitiedettä. Jos aina vain odottaa kiitosta, sitä saa odottaa pitkään. ”Vähintään joka kymmenes kokee päivittäin työn imua ammatista riippumatta. MOTIVAATIO SITOO ORGANISAATIOON Työn imua ja sen seurauksia on tutkittu paljon. Tekemiselleen voi luoda merkitystä, olipa töissä sitten kaupan kassalla, päivä kodissa tai mainostoimistossa.” n Jos koet, että olet tylsistynyt, ota uusia projekteja ja lisää vapaaehtoisesti innostavia haasteita työhösi
Lisäksi esimiehiä koulutetaan tukemaan työntekijöidensä työkykyä. Niitä on myös enemmän saatavilla”, Tarja Kuja-Panula sanoo. On paljon helpompi järjestää fyysiseen terveyteen liittyviä kursseja ja koulutuksia. Se on ABB:n rinnalla Vaasan suurin yritys. Sisätiloissa vastaantulijat hymyilevät ja oranssit kalusteet piristävät. 28 Mielenterveys 1/2017 Vaasan Wärtsilän työhyvinvoinnista vastaava Tarja Kuja-Panula päivitti syksyllä intraan ilmoituksen työntekijöille suunnatusta Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutuksesta. Työkykyä vahvistavat myös runsas vapaa-ajan kerhotoiminta sekä työnantajan tarjoama liikuntatuki. Vaasan Wärtsilässä vierailee säännöllisesti myös työpaikkapappi. Vuoden 2017 kalenterissa on muun muassa tupakasta vieroittautumisryhmä, tauko liikuntaa, mindfulnessia sekä stressistä palautumisen taitoja. WÄRTSILÄLÄISET WOIMAANTUIVAT TEKSTI JUTTA KAJANDER KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI K evättalven aurinko heijastuu kirkkaana rannalla sijaitsevan suuren rakennuksen seinästä. Talousuutisista tuttu Wärtsilä työllistää edelleen yli 3 000 henkilöä. Tunnin päästä kurssi oli täynnä. ”Idean mielenterveyttä vahvistavasta kurssista sain jo vuonna 2015, kun järjestimme henkilöstölle hyvinvointipäivän.” Mukana päivässä oli silloin työTEEMA TYÖ. ”Mielenterveyden ensiapu 1 on ensimmäinen meillä toteutettu mielenterveyttä vahvistava hyvinvointikoulutus. Työntekijöiden hyvinvointia Wärtsilässä tuetaan monin tavoin
Koulutus voi auttaa”, Linnea Berg kommentoi. Olin kuin eri ihminen koulutuksen jälkeen.” Johanna Latvakangas käsittelee työkseen Wärtsilässä voimalaitosten toimittajakohtaisia reklamaatioita. Eniten hän pitää työkavereistaan ja hyvästä esimiehestä, joka tukee, muttei nipota. ”Meillä kaikilla on olemassa kyvyt selviytyä ja elää onnellisempaa elämää. Enemmänkin haluttiin vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia. Hänen päivänsä kuluvat koneen ääressä reklamaatioita tehden, informaatiota odottaen ja raportteja ajaen. Nelisen vuotta Wärtsilässä työskennellyt Johanna Latvakangas kertoo, että hänen elämässään on tapahtunut viime aikoina paljon. ”Työni on joskus ihan kivaakin”, hän nauraa. VINKKEJÄ ITSENSÄ HOITAMISEEN Pasi Lähde , Johanna Latva kangas ja Linnea Berg osallistuivat ”Osaan nyt käsitellä itseäni hiukan paremmin, osaan tunnistaa eri tunteita ja pysähtyä niihin, jotka edesauttavat eteenpäin.” ”Suurkiitos kurssista, joka auttaa jaksamaan alati muuttuvassa työarjessa ja sen asettamissa vaatimuksissa.”. Hänellä oli tarvetta ”oman pään järjestelyyn”. Tarja Kuja-Panula korostaa, ettei koulutusta suunniteltu siksi, että työyhteisössä olisi havaittu paljon ongelmia. Tarja Kuja-Panulan mielestä Mielen terveyden ensiapu -koulutus täydensi hienosti Wärtsilän työntekijöilleen tarjoamaa monipuolista hyvinvointipalettia. > Pasi Lähde pohdiskelee elämän arvoja eri kantilta kuin ennen. Hän tarkkailee työssään myös, onko jossakin voimalaitoksessa havaittu toistuvia laatupoikkeamia. He kertovat lähteneensä mukaan erilaisin odotuksin, mutta kiinnostuneina. ”Päätetyöskentelyä voisi olla vähän vähemmänkin.” PEHMEÄT ARVOT KIINNOSTAVAT Myös Pasi Lähde kokee pelkästään koneen ääressä työskentelyn puuduttavaksi. terveyshuollon, lounasravintolan, seura kunnan, turvakodin ja liikuntapalveluyrityksen lisäksi myös Vaasan mielenterveysseura. ”Usean eri softan kanssa työskentely on välillä stressaavaa, eikä kaikkien ohjelmistojen käyttäjäystävällisyys ole ”Kyvyt elää onnellisempaa elämää kannattaa ottaa käyttöön”, Linnea Berg pohtii. ”Olin tosi tyytyväinen koulutukseen, jossa sain palaset ajatuksissani kohdilleen. Ne pitää vain löytää ja saada käyttöön. 29 koulutukseen 26 muun henkilön kanssa. Painotukset suunniteltiin työelämää koskeviksi yhdessä kouluttajan kanssa
Tällä hetkellä hän työskentelee assistenttina ja kohtaa talossa päivittäin kymmeniä työntekijöitä. n Sitaatit poimittu Wärtsilän MTEA1 -koulutuksen nimettömistä palautteista. mielenterveysseura.fi/mtea. Pitkällä urallaan hän on ehtinyt toimia useissa eri tehtävissä. ”Koen olevani etuoikeutettu, kun saan olla mukana viemässä tätä koulutusta myös yrityksiin ja työpaikoille, joissa työelämän tarpeet ja ymmärrys korostuvat.” ENSI KERTAA KOULUTTAJANA YRITYKSESSÄ Kun elämässä tapahtuu paljon, voi olla hyväksi järjestellä palasia, Johanna Latvakangas huomasi. Linnea Berg tuli Wärtsilään jo vuonna 1984. Joskus joku työkaveri on tullut ihmettelemään, mitä Lähde oikein tarkoittaa levittäessään myönteisiä viestejä. ”Tällä hetkellä työ pyörii moottoreiden tyyppihyväksynnässä ja keskittyy pääasiassa Vaasaan. Hänelle on kertynyt kokemusta useasta eri yksiköstä. ”Saimme koulutuksesta huoneentaulut Kyllin hyvä työyhteisö ja Kyllin hyvä työntekijä, jotka laitoin esille. Se oli hetki pysähtyä ja keskustella elämästä kokonaisuutena. Lisäksi olen välillä printannut kahvipöydälle esimerkiksi Positiivareiden Ajatusten aamiainen -viestejä”, hän kertoo. Parhaiten jäi mieleen, kuinka hyvä ryhmä meillä oli. Hän on ohjannut koulutuksia aiemmin työ väenopistossa ja Vaasan kaupungin työntekijöille. Kouluttaja osasi luoda hämmästyttävän luottamuksellisen ilmapiirin. Hän kysyi ensimmäiseksi odotuksiamme ja painotti, että kaikki koulutuksessa puhuttu jää vain osallistujien tietoon.” ”Osallistujat jakoivat pienissä ryhmissä henkilökohtaisia ja vaikeitakin asioita, mikä herätti havaitsemaan, että jokaisella on elämässään ongelmia”, Linnea Berg toteaa. Jos kaikki kävisivät koulutuksen, tietoisuus ja ymmärrys näistä asioista kasvaisivat ”, Johanna Latvakangas uskoo. Materiaalit on otettu vastaan vaihtelevasti. Olen kokenut Jo vuodesta 2007 Mielenterveyden ensi apu -ohjaajana toiminut Sonja Sulka koski veti koulutusta ensimmäistä kertaa yrityksessä. PIENIÄ VIESTEJÄ KAHVITILAAN Pasi Lähde haluaa tehdä työpaikalla pieniä tekoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Välillä täytyy lähteä koneen äärestä katsomaan kollegoja”, hän hymyilee. ”Koulutus olisi varmasti hyvä järjestää myös pelkästään esimiehille. Hän on esimerkiksi laittanut hyväksi havaitsemaansa materiaalia jakoon taukotilan pöydälle. Varsinaisen ohjaajakoulutuksen lisäksi minulle oli hyötyä aiemmin käymistäni pedagogisista opinnoista.” Nyt Sonja Sulkakoski tuumii, että koulutus Wärtsilässä tarjosi osallistujille ennen kaikkea toivotun hetken pohtia omaa elämäänsä ja mielen hyvinvointia. ”Toivon, että Wärtsilässä järjestettäisiin vielä Mielenterveyden ensiapu 2 > kovin hyvä. Työstin pitkään kurssin sisältöä. ”Jännitin koulutuksen ohjaamista etukäteen ja mietin etenkin, kuinka vuorovaikutus saadaan toimimaan suuressa 26 henkilön ryhmässä. Välillä ne ovat hävinneet. ”En odottanut mitään erityistä, mutta koulutus avarsi ajattelua. ”Lisää samantyylisiä koulutuksia, nämä ovat hyödyllisiä kaikille ja varsinkin esimiehille.” ”Erittäin hyvä luennoitsija, joka ei yrittänyt esittää mitään superihmistä.” -koulutus, jotta saisin enemmän tietoa toisten tukemisesta ja auttamisesta.” Toisetkin ovat kiinnostuneita jatkokoulutuksesta. ”Työkaverit, hyvä tiimi ja esimies ovat todella tärkeitä”, myös Johanna Latvakangas ja Pasi Lähde toteavat. 30 Mielenterveys 1/2017 sellaisenkin vaiheen, kun matkapäiviä kertyi vuodessa yli 200.” Hän kertoo lähteneensä Mielenterveyden ensiapu -koulutukseen, koska on viime aikoina kiinnostunut enemmän elämän pehmeistä arvoista. ”Varmasti jo tämä neljän aamupäivän koulutus paransi valmiuksia siinä, miten voi tarvittaessa auttaa muita. ”Minun on aina ollut helppo kohdata ihmisiä ja keskustella täällä”, Linnea Berg sanoo. Ennen koulutusta Sonja Sulkakoski pohti tarkasti, mitä annettavaa hänellä on kovaan businessmaailmaan. Luottamuksellisuus ei välttämättä toimi parhaimmillaan, jos ryhmässä on sekä esimiehiä että alaisia.” Wärtsiläläiset kokevat työilmapiirinsä varsin hyväksi. Vaihteleva ja monipuolinen työ on monille tärkeä arvo, mutta ympärillä olevat ihmiset koetaan vielä tärkeämmiksi. Pasi Lähteellä on työuraa takana Wärtsilässä jo kolmekymmentä vuotta
Esimiestyöllä voidaan tukea tätä, esimerkiksi yhteisten palaverien ja kehityskeskustelujen avulla. Se helpottaa myös karsimaan oleellista epäolennaisesta. Turhaakin voi olla joukossa ja itsejohtamistakin tarvitaan. TEKSTI JUTTA KAJANDER 1 Tehdään yhdessä. Tietotyö kuormittaa ajatuskapasiteettia, mutta johtamisella voidaan tukea työntekijän omaehtoista pyrkimystä informaation käsittelyyn niin, että hyvinvoinnille tärkeä hallinnan tunne omasta työstä säilyy.. 5 Pidetään pää kylmänä. Yhä suurempi osa kaikesta työstä on tietotyötä eli tietointensiivistä työtä: vastaanotamme tietoa eri kanavista, käsittelemme sitä ja tuotamme uutta tietoa. 31 Kuinka johtaa tietotyötä. Johtajat voivat myös suodattaa vähemmän tärkeää informaatiota pois jakelusta. Asiantuntijana Iiris Aaltio Kauppatieteen tohtori ja psykologian professori, Kauppakorkeakoulu Jyväskylän yliopisto. 4 Selkeytetään visiot ja tavoitteet, koska ne antavat suunnan työlle ja auttavat myös tietotulvan suodattamisessa. Kaikkea ei tarvitse yrittää muistaa, sulatella ja omaksua. Kun työ yhteisössä käsitellään vaativia asioita yhdessä, ei kenellekään synny tunnetta: ”olen yksin vastuussa tästä kaikesta.” 2 Erotetaan oleellinen epäolennaisesta. 3 Tehdään tunnetyötä ja pohditaan etiikkaa
K aksi olympiamitalia, kolme maailmanmestaruuskisoista sekä Suomen korkeimmalta sarjatasolta. ”Ainoa keino potentiaalin vapauttamiseen on oppia tuntemaan sitä toista ihmistä. Arvostanko toisia ihmisiä ja yhteistyötä. Jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlun din joukkueiden peli on kulkenut. Mitä hän ajattelee valmentajan roolista yli kolmenkymmenen vuoden uran jälkeen. Silloin syntyy aikaa ja tilaa kohtaamiselle, joka on pitkän kehitysprosessin kulmakivi.” Johtajan täytyy laittaa itsensä likoon, kun johdetaan pelkkien asioiden sijasta ihmisiä. ”Johtajan pitää tuntea itsensä ja olla oma itsensä. ”Valtaosa ihmisen käyttämättömistä voimavaroista on henkisellä puolella. Miksi tulen jäähallille tai työ paikalle joka päivä. 32 Mielenterveys 1/2017 Erkka Westerlundin ohje johtajille ”Tunne itsesi, opit kohtaamaan toisetkin” TEKSTI SAMUEL SALOVUORI KUVA JARNO JUUTI Valmentaja Erkka Westerlundin joukkueet ovat menestyneet, mutta hän ei pidä sitä tärkeänä. Yksisuuntainen monologi pitää rakentaa dialogiksi, jossa on luottamusta. ”Liike-elämässä johtaminen ja jääkiekkojoukkueen valmentaminen tarkoittavat melkein samaa. Silloin pystyy tunnistamaan ja kohtaamaan erilaisia ihmisiä, ja vuorovaikutuksen kautta pystyy löytämään yhteiselle tielle.” TEEMA TYÖ. Kyse on lopulta toisten ihmisten auttamisesta”, Westerlund sanoo. Kysymykset ovat yksinkertaisia, mutta vaativat syventymistä: Mikä on minulle elämässä tärkeää. Vastaavasti työelämässä johtaminen saattaa kohdistua työn sisältöihin enemmän kuin niiden parissa työskentelevään ihmiseen. Koko valmennusprosessi pitäisi rakentaa niin, että yksilö oppisi tuntemaan ja saisi käyttöön voimavarojaan.” Westerlundin tavoitteena on auttaa valmennettavaa vahvistamaan motivaatiota itsetuntemuksella ja arvojen tunnistamisella. Niiden käyttöön saaminen edellyttää oppimista, joka täytyy tehdä yksilöllisesti. ”Fyysisen hyvinvoinnin merkityksestä puhutaan yleisesti, mutta henkiseen puoleen ei panosteta samalla ”Ainoa keino potentiaalin vapauttamiseen on oppia tuntemaan toista ihmistä.” JOHDA IHMISTÄ, ÄLÄ SISÄLTÖÄ Usein ajatellaan, että valmentajan tärkein tehtävä on kehittää pelaajien taitoja tai fyysistä suorituskykyä. Samoja oppeja tarvitsisi myös suomalainen työelämä. Sen sijaan hän puhuu ihmisenä kehittymisestä, hetkessä elämisestä ja itsetuntemuksesta
Ei lopputuloksella ole merkitystä, se syntyy sitten kyllä. Henkisesti vahva ja terve pelaaja ymmärtää, mitä joukkueessa pelaaminen merkitsee.” Omien heikkouksien löytäminen ja erityisesti tunnustaminen voi tuntua vaikealta, erityisesti jos ympärillä on kilpailuhenkinen ilmapiiri. Silti tuntuu, että ihmisenä kehittymisessä meillä on jatkuvasti vähemmän mahdollisuuksia. Loppujen lopuksi ei ole kyse mestaruuksista tai voitoista, vaan elämän arvostamisesta. ”Työelämässä ja johtamisessa on yhä vaikeampi keskittyä ihmisyyteen, kun ajatellaan yhä enemmän tulosta. 33 ”Urheilussa ja elämässä tärkein määränpää on matkanteko: miten matkaa tehdään hetkessä, miten voi toteuttaa itseään ja nauttia siitä. Vuorokauden loput tunnit ratkaisevat pitkälti, kuinka paljon hyötyä tästä yhteisestä ajasta on. Urheilijan kuuluu johtaa itseään ja tietää, miksi hän urheilee. Näin hän tekee oikeita asioita itseohjautuvasti.” KULUVA HETKI ON TULOSTA TÄRKEÄMPI Kiireen ja suorittamisen takia on vaikea saada ihmisiä pysähtymään arvokysymysten äärelle. ”Ammattiurheilija käyttää aikaa 4–6 tuntia päivässä valmentajan tai joukkueen kanssa. Maailma menee eteenpäin ja puhutaan esimerkiksi digitalisaatiosta. ” Havainnollistaakseen asiaa Westerlund kertoo pelaajasta, joka ajatteli monen vuoden valmistautumisen menneen hukkaan, kun joukkue hävisi täpärästi finaalin. Olisi tärkeää ymmärtää, että meillä on vain yksi elämä ja käyttää se mahdollisimman hyvin.” n ”Urheilussa ja elämässä tärkein määränpää on matkanteko. Työelämässä ja urheilussa henkinen vahvuus on kuitenkin tärkein asia: ilman sitä ei saada taitoja käyttöön tai rakennettua yhtenäistä joukkuetta. Westerlund näkee, että arvojen sijaan ajatellaan liikaa menestymistä ja toiminnan tulosta. ”Löysin hetkessä elämisen merkityksen noin 50-vuotiaana, ja silloin tapahtui muutos myös tavassani valmentaa. Lopputulos syntyy sitten kyllä.” miseen ja rakentaa tervettä itseluottamusta. Se kuitenkin vapauttaa heittäytymään itse teke. Mitä enemmän kykenee elämään hetkessä, sitä antoisampaa elämä on.” tavalla
EI TARVITSE KUIN PYSÄHTYÄ ajattelemaan, niin oivaltaa, että narsistisen itsekorostuksen ja hysteerisen ylisosiaalisuuden voimalla 24/7 kieppuva maailma ei ole terve. Se hajottaa toiset ja syrjäyttää toiset. 34 Mielenterveys 1/2017 SANONTA , että hiljaiset perivät maan, tulee Raamatusta, Vuorisaarnasta. TÄMÄN IDEOLOGIAN VOIMA ja kauhistavuus on nähtävissä nuorten some-käyttämisessä. Hiljaisemmat ovat hyvin usein muita pätevämpiä, realistisempia, empaattisempia ja luovempia. Ole räväkkä, hyvän näköinen ja koko ajan läsnä ja esillä, niin saat eniten klikkauksia ja jakoja. Huomiotalous arvostaa vain nopeutta ja pintaa. Hullunmyllyn takana on, karkeasti sanottuna, rahan nostaminen jumalan asemaan. Luovuus, ajattelu ja suurten kokonaisuuksien taju eivät kukoista hälinässä, vaan hiljaisuudessa. Hiljaisilla tarkoitetaan sellaisia, jotka ovat keskittyvät elämään oikein pitämättä melua siitä, että he olisivat hyviä, pyhiä ja ennen kaikkea toisia parempia. Itsensä äänekästä esiin tuomista on pidetty sopimattomana ja tyhjän puhuja ja rehvastelija on saanut tyhmyrin maineen. Yksvakaiset suomalaisetkin ovat tempautuneet mukaan globaaliin huomiotalouteen, joka pyörii koko ajan vinhemmin kierroksin. Kun kaikki on muuttunut kaupankäynniksi, ihminen ja hänen työnsä ovat vain tuotteita, joiden täytyy kilpailla keskenään huomiosta markkinoilla. MONET VIISAAT OVAT MUIS TUTTANEET , mitä hävitään, kun vain äänekkäät ja sosiaaliset pääsevät tekemään ja johtamaan. Jos olisimme oikeasti viisaampia kuin ennen, meidän pitäisi arvostaa toisiamme ja itseämme sellaisina kuin olemme, ymmärtää, että sosiaalisella innostujalla ja hiljaisella keskittyjällä on toisiltaan opittavaa ja toisilleen annettavaa, ja pyrkiä yhdessä parempaan. Meillä on ollut tapana kadehtia, jättää kiitokset jakamatta ja painaa toisiamme alas. Ainoa vaihtoehto ei ole kuitenkaan se, että tallomme toisiamme, kun nyt kilpailemme huomiosta. SUOMALAISESSA JUROTUKSESSA on huonojakin puolia. Ei ole aikaa arvioida, mikä on arvokasta, vaan mukaan napataan se, joka vetää huomion puoleensa. VAAN UNHOON TUNTUVAT JÄÄ NEEN PERINTEET ja vanhat opetukset. Jos hiljaisemmat sivuutetaan ja nujerretaan koulussa ja työelämässä, menetetään paras osa kulttuurin ja ajattelun energiasta ja sisällöstä. n MAAN HILJAISET Kolumni Virpi Hämeen-Anttila ”Tärkeätä ei ole, mitä olet ja teet vaan se, miltä toisten silmin näytät.” M irv a Ka kk o. Vaan siinäpä se: pitäisi pysähtyä, hiljentyä ja ajatella. Tärkeätä ei ole, mitä olet ja teet, vaan se, miltä toisten silmin näytät. Pakettiin kuuluu jatkuva kiire. Tsadam, ne johtavat pikapikaa työhön, rahaan ja menestykseen. Suomalainen perinne myötäilee kristillistä ihannetta. Käsi sydämelle: niitäkö me eniten tarvitsemme
Luku on kasvanut tasaisesti vuodesta 1995, jolloin se oli 34 prosenttia. Kun kyseessä ovat työllisyyden kasvattamisen mahdollistavat rakenteelliset uudistukset, avainasemassa ovat työnantajat ja työmarkkinajärjestöt. Ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi työpaikoilla on edistettävä mielenterveyttä yhteistyöllä, joka ylittää sektorirajat. Heillä on osaamista mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Samalla työllisyys nousisi lähemmäksi 72 prosentin tavoitetta. Keskeisiä ovat myös varhainen tuki ja työn muokkaaminen työkykyä vastaavaksi tilanteissa, joissa mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta uskoo, että mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus laskee, jos mielenterveyden tukemiseen panostetaan työpaikoilla ja tarjoataan yksilöllisesti räätälöityä tukea työllistymiseen. Siinä tavoitteena on yksilöllisesti räätälöidyllä ja tarvelähtöisellä tuella saada henkilö työllistymään avoimille markkinoille. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2015 mielenterveyden ongelmat olivat lähes joka toisen (49 prosenttia) työkyvyttömyyseläkkeen perusteena. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta perää nyt aktiivisia toimia. n mielenterveysseura.fi/ yhteiskunta TEEMA TYÖ MIELENTERVEYSPOLIITTINEN NEUVOTTELU KUNTA on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Vuonna 2015 mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keskiikä oli 45,2 vuotta, eli yli kuusi vuotta keskivertoa alhaisempi. Mielenterveysperusteiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ovat myös pois työllisyystilastoista. Neuvottelukunnan jäsenjärjestöt ovat Suomen Mielenterveys seura, Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskus liitto – Finfami ja Psykosociala Förbundet. Samaan aikaan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin, jotta mielenterveyssyistä työelämän ulkopuolella olevat työllistyisivät. 35 TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVA MATTI VIITANEN Mielenterveyden ongelmat ovat lähes joka toisen työkyvyttömyy s eläkkeen perusteena. ”Toimiviksi tiedetyt mallit on otettava käyttöön”, Annika Saarikko sanoo.. Esimerkiksi sosiaalija terveysministeriön työsuojelusosaston Hyvän mielen työpaikka -toimenpidekokonaisuudessa panostetaan entistä enemmän työntekijöiden mielenterveydellisten voimavarojen vahvistamiseen. Muuten työllisyystavoitetta ei saavuteta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työaikojen järjestelyistä, tehtävien räätälöinnistä, työtilojen muutoksista tai toisen työntekijän antamasta tuesta. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeessa rakennetaan maakunnalliset työllistymisen ja työkyvyn tuen toimintamallit. Työllisyys ei kasva ilman mielenterveyttä M ielenterveyden häiriöiden takia eläköidytään nuorempana kuin somaattisten sairauksien vuoksi, joten työvuosia menetetään erityisen paljon. Avainasemassa ovat esimerkiksi palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla toimivat, koulutuksen saaneet työkykykoordinaattorit. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työkyvyttömyyseläkkeiden tilanteen parantamista. ”Työllisyystavoitetta on lähestyttävä myös sosiaalipolitiikan, eikä vain työvoimapolitiikan kautta. Nyt ne on vain saatava laajasti käyttöön”, sanoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko . Suomessa on tähän monia toimivia malleja. Työelämän ulkopuolella olevien työllistämisessä toimiva malli on yksilöllinen tuettu työllistäminen
36 Mielenterveys 1/2017 Sekasin-chatissa nuori saa peilin TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG REPORTAASI
Korvakuulokkeissa soi Olavi Uusivirta : Olet nuori ja kaunis. Säännöt siitä, mihin raameihin tulisi mahtua ja millainen tulisi olla, ovat tiukentuneet. Teknologia on kehittynyt valtavasti ja tuonut mukanaan paitsi hyviä asioita myös paineita nuorille. Kahden ensimmäisen viikon aikana chattiin hakeuduttiin keskustelemaan 11 656 kertaa. ”Oon ihan hullu mut nyt mua itkettää se et oot niin kiltti mulle. Nuori ei ole jäänyt kohtaamatta. Jenna miettii kävellessään pärjäämisen kulttuuria. Kiitos sulle tosi paljon tästä ajasta. ”Hei, täällä päivystäjä. En oikein ees tajuu miks tuhlasit muhun näin paljon aikaa, mut kiitos”, saattaa kuulua viimeinen kommentti nuorelta chatissa. ”Huolestuttaa, että aikuisilla näyttäisi olevan entistä vähemmän aikaa pysähtyä ja kysyä, miten nuori voi ja mitä oikeasti kuuluu, niin että nuorelle tulisi tunne, että hänestä välitetään.” Pärjäämisen kulttuuri tulee kasvoille, kun teknologia on entistä enemmän läsnä arjessa. päivä tammikuuta, nuorta painoivat itsetuhoiset ajatukset ja itsensä viiltely. Chat perustuu dialogisuudelle. ERILAISUUS ON JEES Liikenne on hiljennyt. Jenna kysyi tarkentavia kysymyksiä: mitä tämä sulle merkitsee, mitä ajattelet tästä. ”Sekä se, miten kielellä todellisuutta rakennetaan.” TUNNISSA PÄÄSEE YTIMEEN Jenna on kotonaan yhden maissa, syö voileivän, pesee hampaat ja käy nukkumaan. Moni nuori pystyy vasta siinä avautumaan ensimmäistä kertaa ongelmistaan. Mutta nyt on paljon parempi fiilis :)” Sekasin-chatille on suuri tarve. ”Erilaisuus on jees. On ok olla heikko, ei aina tarvitse olla vahva. Kahdessa viikossa chatvastaajat pystyivät käymään 560 keskustelua. Tiukimmat asiat on ehditty purkaa työtovereiden kanssa vuoron päätteeksi. Hän on tiimivastaava Suomen Mielen terveysseuran koordinoimassa Sekasin-chatissa. Mitä sulle kuuluu. Kun hän, sosiaalipsykologi ja valtiotieteiden maisteri, kävi ensimmäisen chatkeskustelunsa nuoren kanssa 19. ”Vaikka mukana on kymmenen järjestöä ja vastaajien kokonaismäärä on yli 130, meillä on tarve saada mukaan lisää järjestöjä”, sanoo verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana . Aamuseitsemältä Jenna vielä nukkuu, kun hänen kollegansa käynnistää chatin, jossa jo ensimmäinen odottaja jonottaa. >. Vuoron aikana käydyt kymmenkunta chatkeskustelua eivät tule enää hänen uniinsa. Muutamasta ikkunasta tuikuttaa yhä pikkuinen valo. Näistä 750 eli kuusi prosenttia pääsi läpi. On sallittua ja suotavaa puhua negatiivisista tunteista. ”Koivun oksa hiljaa hakkaa ikkunaan, tuuliko se on kun huutaa vai onko se joku muu.” Moni nuori huusi tänäänkin ensin ahdistustaan. Lukiosta asti häntä ovat kiinnostaneet niin psykologia kuin mielentervey den teemat, elämäntarinat ja ihmisten kohtaaminen, syvät keskustelut ja vuorovaikutus. On ok näyttää kaikenlaiset tunteet, puhua niistä ja tukeutua toisiin ihmisiin”, Jenna pohtii. Myöhäinen työvuoro on juuri päättynyt. Millaisia keskusteluja siellä nyt käydään. J enna Immonen kävelee kotiinsa kolmen kilometrin matkan kevätloskaisessa Helsingin yössä. Hän pyrkii ymmärtämään nuoren kokemuksia, välittämään toivoa ja tarjoamaan uusia näkökulmia. Kuinkahan moni nuori valvoo vielä netin ääressä. Mistä haluaisit jutella?” Kun Sekasin-chat tammikuussa avattiin uudelleen kevään pilottikauden jälkeen, yhteydenottojen tulva tukki chatin heti. Hän on löytänyt ihmisen, jolla oli aikaa kuunnella. 37 > Sekasin-chatissa nuori saa peilin TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG ”Ihana kun tässä voi oikeesti jutella ihan mistä vaan, ei olis multa kyllä kasvokkain heti onnistunut..
Mikä olisi nuorelle suorin tie jatkaa ongelman käsittelyä. Hän ei ole tullut aiemmin kuulluksi ja hyväksytyksi ja huolehtii: ”Osaanko mä edes puhua tästä?” Satu Raappana pitää tärkeänä, että keskustelut voidaan käydään kasvottomasti. 38 Mielenterveys 1/2017 > ”Kaikkea emme voi muuttaa. ”Itse nuoruus ei ole muuttunut sitten oman nuoruuteni, mutta verkkomaailma luo tarpeen olla koko ajan saatavilla", Satu Raappana sanoo. ”Nuori tarvitsee peilin itselleen. Ko ns ta Le pp än en. Sekasin-chatin fokus on mielen terveydessä”, Satu Raappana painottaa. Toiset ovat itsetuhoisia ja haluavat satuttaa itseään fyysisesti. Ongelmat ovat moninaiset. Chattailu on taitolaji, nuorten maailmaa. Sanaton viestintä puuttuu, mutta tekstissä voi ilmaista paljon. Usein nuori ottaa asiansa puheeksi ensimmäistä kertaa elämässään. Kotitilanne voi olla hankala, samoin koulupaineet tai seurustelusuhteen katkeaminen vaivaavat. Elämä on välillä vaikeaa. Koska chat on näin tukossa, emme ehdi hengaamaan soittajien kanssa, eli käymään kevyitä keskusteluja. ”He eivät erota verkkokeskustelua muusta vuorovaikutuksesta. Ensisijainen tavoitteemme on käydä keskustelua ja olla läsnä. Onko se perhe, koulu, kriisikeskus, A-klinikka vai Mielenterveystalo?” Satu Raappana tietää, ettei pelkkä puhelinnumeron ja osoitteen antaminen riitä. Chat-työssä on myös haasteensa. Chat käy yhtä hyvin kännykältä kuin koneelta. Tarpeen vaatiessa ohjaamme eteenpäin teeman mukaan. Voimme kuitenkin antaa nuorelle kokemuksen, että hän ja hänen asiansa ovat tärkeitä ja kauniita juuri sellaisina kuin ne ovat.” Keskustelut yhteyttä ottavien nuorten kanssa ovat pitkiä, puolesta tunnista tuntiin. Tämä on tapa, jolla nuori haluaa tulla autetuksi. Noin puolet chattaavista nuorista kärsii masentuneesta olosta. Ihmissuhdeongelmat vaivaavat kotona tai kavereiden kanssa. Pintaraapaisulla ei vielä päästäisi asian ytimeen. Keskusteluista Satu Raappanalle on jäänyt mieleen nuorten herkkä kiitollisuus siitä, että kuulijalla on aikaa ja valmius keskustella vaikeista asioista. Tekstit eivät ole jälkeenpäin saatavilla, vain palautteet kerätään ja yhteenottojen syyt tilastoidaan. Ohjeet on annettava täsmällisesti, ohjattava askel askeleelta, kuinka nuoren on jatkossa toimittava. JOKAISELLA JOSKUS VAIKEAA Aina kyse ei ole vakavasta mielenterveyden häiriöstä
Voimme kuitenkin antaa jokaiselle nuorelle kokemuksen, että hän ja hänen asiansa ovat tärkeitä ja kauniita juuri sellaisina kuin ne ovat.” TYTÖT TYKKÄÄ CHATATA Chattaajista valtaosa, lähes 90 prosenttia, on tyttöjä. Hänen havaintonsa on, ettei nuoruus sinänsä ole muuttunut, mutta verkkomaailma on luonut tarpeen olla koko ajan saatavilla. Sekasin.fi on auki verkkosivustolla sekä eri järjestöjen omilla sivustoilla klo 07.00-00.00 vuoden jokaisena päivänä. Nyt sama kontaktinpito hoituu bussipysäkillä.” Verkko mahdollistaa nuorten verkostojen luomista. Sekasin-chat liittyi osana Ylen missio hankkeeseen, jossa Yle tuotti Sekasin-draamasarjan. Tavoite on saada palvelusta pysyvä. ”Kaikkea emme voi siinä hetkessä muuttaa. Chatissa on mahdollista keskustella mistä tahansa mieltä painavasta asiasta: omasta olostaan, mielenterveyden pulmista, vaikeista tapahtumista elämässä, avun hakemisesta. ”Jos kotitilanne on huono, verkon päästä löytyy helposti vahvoja, tukevia yhteisöjä.” SYDÄMEN LASTI HELPOTTUU Chatissa nuori haluaa antaa palautetta: ”Mutta mä luulen, että mun aamun itkut alkaa olla itketty ja on aika vapauttaa vuoro seuraavalle hukassa olevalle apua tarvitsevalle. Aina joku välittää Sekasin-chat avattiin kevään 2016 pilotin jälkeen uudelleen 19.1.2017 Me-säätiön taloudellisella, 799 000 euron kaksi vuotisella tuella. Se kertoo psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla hoidettavista nuorista. Chat luo toivoa jokaiselle nuorelle ja auttaa ratkomaan mieltä painavia ongelmia. Chat on vahvistanut Satu Raappanan ajatuksia nuorten maailmasta. Noin puolet viestittelijöistä on 15–19-vuotiaita. n sekasin.fi Tavoitteena pysyvä palvelu. Sivustolla tarjotaan lisäksi tietoa erilaisista mielenterveyden vaikeuksista sekä ohjausta apua tarjoaviin tahoihin. Chatissa päivystää sekä koulutettuja vapaaehtoisia että ammattilaisia. En tiedä kuinka paljon saatte kiitosta tai arvostusta, mutta mä arvostan, arvostan todella.” Mielenterveysseuran chatvastaaja kirjoittaa: ”Kiitos itsellesi! Tervetuloa uudestaan.” Seuraavalla jonossa odottavalla on jo toisenlaista painavaa kerrottavaa sydämellään. Haluan kiittää ja sanoa, että teette kyllä ihan mahtavaa työtä. Moni asia on niin iso, ettei se tule kerralla valmiiksi, vaan nuori palaa viestittelemään uudelleen. Chatissa otetaan nuorten kokemukset todesta ja nuori saa tuntea, että hän ei ole yksin ja asiat ovat ratkaistavissa. ”Nuoret ovat solidaarisia toisilleen ja saattavat sanoa, että hei, nyt ollaan viestitelty jo 20 minuuttia, pitäisikö antaa vuoro jollekin toiselle?” Chatvuorossa työskennellessä eteen tulee myös raastavia tarinoita ja kaoottisia tilanteita. ”Omassa nuoruudessani kieputin lankapuhelimen johtoa vaatehuoneeseen, kun halusin puhua ystävieni kanssa rauhassa. 39 Sekasin-chat on valtakunnallinen, lähes vuorokauden ympäri avoinna oleva keskustelupalvelu, joka tukee mielen hyvinvointia ja mielenterveyden ongelmista selviämistä. Suomen Mielenterveysseuran koordinoimassa hankkeessa kehitetään ja toteutetaan nuorille suunnattua Sekasin-chatia. Palvelun toteuttamiseen osallistuvat myös A-klinikkasäätiö, Mielen terveyden keskusliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Nuorten Exit, Nyyti, Kasvatusja perheneuvonta Kasper, Väestöliitto, HelsinkiMission Nuorten Kriisipiste sekä Vantaan Tyttöjen Tila
l helmet.fi/toivoa mielenterveysseura.fi/toivoakirjallisuudesta ”Rakenna siis kalliolla toivos linna, jota myrskyt eivät kaada”, kirjoitti Aleksis Kivi. Toivoa kirjallisuudesta -kiertue on parhaillaan käynnissä Helsingin kaupunginkirjastoissa. 40 Mielenterveys 1/2017 Mielihyvät koonnut Jutta Kajander Toivoa kirjallisuudesta Lau ra M alm iva ara / O ta va Lapinlahden lähteellä järjestetään elämyksellinen yleisötapahtuma 20.5.2017. ja se on myös Suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivä. Nyt Suomen Mielen terveys seuran hallinnoimalla Lapin lahden Lähteellä järjestetään yhdessä monien toimijoiden kanssa hyvinvointiin ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia, isännöidään luentoja, seminaareja ja keskustelu tilaisuuksia sekä tarjotaan tiloja ja puitteita monenlaiselle mielen hyvinvointia ja kulttuuria edistävälle toiminnalle. l mielenterveysseura.fi/mieli120 Kevätmieltä Lapinlahdesta Toivoa kirjallisuudesta on yksi Suomen Mielenterveysseuran 120-vuotisjuhlavuoden pääteemoista. Syksyllä teema leviää ympäri Suomen, kun paikalliset mielenterveysseurat kampanjoivat omilla paikkakunnillaan Maailman mielenterveyspäivän hengessä. Juha Itkonen keskusteli omasta toivo kirjastaan Maunulan kirjastossa 16.2.. Kaikille avoin tapahtuma synnyttää keväistä mieltä ja antaa hyvän mielen elämyksiä. Lapin lahden Lähde on kaikille avoin mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin tapahtumapaikka. Vehreä rantaympäristö ja rento ilma piiri lumoavat vierailijat. Lähes 200-vuotias vuonna 1841 perustettu Lapinlahden sairaala on Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10
Juhlavuosi 2017 Mental health art week (MHAW) Hyvää mieltä kulttuurista Juhlavuoden avajaiset 19.1. Tämän tulisi näkyä esimerkiksi työntekijäresursseissa, kunnan hyvinvointikertomuksessa ja mielen terveysvaikutusten arviointina päätöksen teossa. mielenterveys seura.fi/ uutiset #mielikunta maksutta kokoontua, tavata ihmisiä ja tehdä asioita yhdessä. Kuvakorttien aiheina ovat muun muassa jaksaminen, arjen sujuvuus, turvaverkko, pari suhde ja vauvan hoito. 41 Toivoa, iloa, voimaa. mielenterveysseura.fi/mieli120 Kuvakortteja neuvolaan ja perhetyöhön Uudet Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakortit ovat ilmestyneet. mielenterveysseura.fi/mielikunta Yksityiset henkilöt ja yritykset voivat tukea seuran työtä lahjoituksin. Kuntalaisten hyvinvointia lisäävät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa oman alueensa kehitykseen. Ne antavat mahdollisuuksia monenlaisista – myös haastavista – tunteista ja aiheista puhumiselle. Mielenterveysseura juhlii 120-vuotista taivalta pitkin vuotta. Korttien avulla voidaan esimerkiksi helpottaa tutustumista, vapauttaa ilmapiiriä ja ryhmäyttää. Mieli-auto kiertää tapahtumissa Juhlavuoden seuragaala Mieli 120 -juhlavuosi näkyy eri puolilla Suomea. Kevätjuhla Lapinlahdessa Hyvän mielen metsäkävelyt Suomen luonnon päivä mielenterveysseura.. #mielikunta • tukee vanhemmuutta • edistää mielenterveyttä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja nuorisotyössä • ehkäisee syrjäytymistä • lisää sosiaalista pääomaa, avointa keskustelua ja ihmisten luottamusta toisiinsa • tarjoaa yhteisöllisyyttä vahvistavia paikkoja, joissa kuntalaiset voivat Pohjoismaiden johtava kosmetiikka ketju KICKS haluaa edistää nuorten naisten mielen terveyttä. Kortit on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa neuvolan perhevalmennuksessa, ryhmäneuvolassa ja yksilövastaanotolla sekä muussa perhetyössä. Toivoa kirjallisuudesta alkaa Toivoa kirjallisuudesta -päivä 10.10. Juhlavuoden teema on toivoa, iloa, voimaa. mielenterveysseura.fi/ lahjoita. Mielenterveyden edistäminen edellyttää kunnalta sektorirajat ylittävää yhteis työtä. l Kuntavaalit: Vaalipäivä su 9.4., ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4. l mielenterveysseura.fi/materiaalit Toivoa kirjallisuudesta Lau ra M alm iva ara / O ta va ”Rakenna siis kalliolla toivos linna, jota myrskyt eivät kaada”, kirjoitti Aleksis Kivi. Yhteistyö Suomen Mielen terveysseuran kanssa alkoi helmikuussa
Sen lisäksi, että hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistyö voivat hyödyttää avun saajia, ne voivat myös parantaa mer kittävästi avun antajan hyvinvointia. M Jg ra ph ics /S hu tte rst oc k.c om Te ija H uo vi la. Työttömistä ja työkyvyttömyyseläkeläisistä noin joka viides olisi tarvinnut kuntoutusta ma sennuksen takia, mutta jäi riittäviksi koettujen kuntoutuspalvelujen ulko puolelle. Toisaalta on mahdollista, että toisten auttaminen ja onnellisuus edis tävät toinen toistaan. ja Danielsbacka Mirkka: Ovatko vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys yhteydessä onnellisuuteen. Poliittisessa päätöksenteossa tulisi huo mioida, kuinka voitaisiin parantaa kan salaisten mahdollisuuksia osallistua Tutkitut koonnut Lauri Hovi sesta vastaavien toimijoiden selkeäm pää työnjakoa ja asiakaslähtöistä toi mintaa. 42 Mielenterveys 1/2017 VAPAAEHTOISTYÖN JA HYVÄNTEKEVÄISYYDEN YHTEYS ONNELLISUUTEEN Kuntoutusjärjestelmä ei pysty vastaa maan masennuksen vuoksi koettuun kuntoutuksen tarpeeseen. Näin voi syntyä kehä toisten auttamisen ja onnellisuuden välille. Nuoremmissa ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkettä saavien määrät ovat kasvaneet, ja alle 40vuotiailla masennus kuuluu yleisim piin työkyvyttömyyseläkkeen myöntö perusteisiin. Auttaminen voi tuottaa onnellisuutta auttajille, minkä jälkeen toisia halutaan auttaa uudel leen, koska se tuottaa emotionaalisen palkinnon. Hyväntekeväisyysjärjestöille rahaa lahjoittavat nuoremman sukupolven edustajat ovat puolestaan onnellisem pia kuin ne, jotka eivät lahjoita. Masennus on merkittävä kansan terveyden ongelma. Sosiaalivakuutus 4/16. Mielen terveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yhä useammin syynä työ kyvyttömyyseläkkeeseen. n Tanskanen Antti O. Psykoterapiaa saaneet sairastuneet kokivat noin kolme kertaa todennäköi MONI MASENTUNUT JÄÄ VAILLE KUNTOUTUSTA semmin kuntoutuksen olleen riittävää verrattuna niihin, jotka eivät olleet saa neet psykoterapiaa. Lisäksi on huomioitava psykoterapiapalveluiden riittävä ja oikeaaikainen saatavuus. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):5. Tulokset perustuvat Sukupolvien ketju tutki mushankkeen kyselyihin, joihin vastasi vuonna 2012 yli 4 000 henkilöä. toisten auttamiseen. Kuntoutusjärjestelmän kokonais uudistuksessa tavoitellaan kuntoutuk Suuriin ikäluokkiin kuuluvat vapaa ehtoistyötä tekevät ovat onnellisempia kuin ne, jotka eivät tee vapaaehtoistyö tä. Se johtaa usein työkyvyn pysyvään alenemiseen. Myös tyytyväisyys oman alueen ter veydenhuollon palveluihin oli yhteydes sä riittäväksi koettuun kuntoutukseen. Auttamisen ja onnellisuuden korre laatio itsessään ei kerro kausaalisuu desta. n Koskenvuo, Karoliina: Moni masentunut jää yhä vaille kuntoutusta
Osana laa jempaa arvomuutosta ennalta ehkäisevä terveydenhuolto luulta vasti kehittyy, ja sen merkitys ihmisten elämässä kasvaa. n Kurki Sofi ja Wilenius Markku: Työelämän iso muutos ja kuudes aalto. Resurssitehokkuutta tarkastellaan systeemisesti, ei yksittäisen indi kaattorin kautta. Lateralisoituva valta muuttaa työelämää ihmislähtöiseksi. Tästä huolimatta omaisten hyvinvointia ja palve lupolkuja on tutkittu vähän. Kuormi tuksen aiheuttama inhimillinen ja yhteiskunnallinen taakka on merkittävä. Uutta aikakautta määrittävät aina sille tyypilliset teknologiat ja yhteis kunnalliset rakenteet. Resurssi tehokkuus ja vallan siirtyminen instituutioilta yksilöille muodos tavat seuraavan aallon ajurit. Omaistyötä tekevät yhdis tykset ylittävät huomattavan usein sektorirajat ja yhdistävät toiminnassaan päihde ja mie lenterveystyötä kasvattaen mo lempiin liittyvää osaamista. He ovat usein itse masentuneita ja tuntevat arkielämänsä vaikeutu neen. Myös terveydenhuollossa odotetaan muutoksia. 43 SEURAAVA AALTO MUUTTAA TYÖTÄ JA TERVEYDENHUOLTOA OMAISET OVAT TÄRKEÄ VOIMAVARA Talousteoreetikko Nikolai Kondratieffin teorian mukaan talouden nousu ja laskukaudet vaihtelevat säännöllisesti noin 40–60 vuoden sykleissä. TUKEA&APUA SOSKRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat Omaiset ovat merkittävä voima vara mielenterveys ja päihde ongelmia kokevien tukena ja apuna, mutta huolenpitovastuu myös kuormittaa omaisia. Omaistyötä tekevissä yhdis tyksissä toteutuu huomattavan usein sekä päihde että mielen terveystyötä yhdistävä apu ja tuki. Omais tai läheistyötä tehtiin kyselyyn vastanneista päihde ja mielen terveysyhdistyksistä joka neljän nessä. Työterveyslääkäri 2016, 34. Päihde ja mielenterveys ongelmat koskevat välillisesti suurta joukkoa ihmisiä. Me nestyvien organisaatioiden toi minta perustuu inhimillisen po tentiaalin täyteen hyödyntämi seen esimerkiksi poistamalla hierarkkisia rakenteita, minimoi malla byrokratiaa ja mahdollista malla joustava kommunikaatio. Katsaus perustuu Päihde ja mielenterveysjärjestöjen tutki musohjelman (MIPA) osahank keessa tehtyyn järjestökyselyyn, johon vastasi 100 mielenterveys ja 87 päihdeyhdistystä. n Jurvansuu Sari & Rissanen Päivi: Omaiset ja omaistyö päihdeja mielenterveysyhdistysten toiminnassa 19.12.2016 Järjestäjät Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry Käpy – Lapsikuolemaperheet ry Suomen nuoret lesket ry Suomen Mielenterveysseura Surunauha ry Tampereen Yliopisto, Terveystieteiden yksikkö Yhteistyökumppanit Kirkkohallitus Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry. Pelkkä väestön ikääntyminen on dra maattinen muutos
44 Mielenterveys 1/2017 ”Nauti satasella! Tee just näin. vähävaraisten perheiden lapsista on joutunut jäämään pois harrastuksista perheen taloudel lisen tilanteen vuoksi. Lähde: eapn.fi/koyhyys/lapsikoyhyys/ ”Mulla itselläni on olo, että olen täysin epäpätevä ja jotenkin vaan onnistun huijaamaan muita uskomaan, että olen hyvä”.” Huijarisyndroomasta kirjan kirjoittanut psykologi Tiina Ekman selittää aihettaan Talouselämässä 15.2. Juhli viikko, kun olet sen ansainnut.” Seikkailija Patrik Degerman kehottaa elämään täysillä, Helsingin Sanomat 16.2.2017. Mieleenpainuvaa koonnut Jutta Kajander 71 % ”Emme me ole riippuvaisia ipadeista tai netistä, kyllä me olemme riippuvaisia metsästä, sillä se tuottaa hapen meille.” Pekka Väänänen, Nuuksion metsän kävijä jo vuodesta 1986, HS 20.2.2017 ”Vahvan naisen rooliin kyllästyy, kun muut riippuvat ja roikkuvat ja odottavat pelastusta. Ikään kuin vahva ei tarvitsisi sitä, että joku ottaa kainaloon.” Europarlamentaarikko Merja Kyllönen Kotiliedessä. Ku va t: Sh ut te rs to ck Lu is de l Ri o/ pe xe ls .c om Vaikuta! Kuntavaalit 9.4. #mielikunta Lähteet: genealogia.fi, Google Maps
45
46 Mielenterveys 1/2017
Pelaamiseen asennoidumme tiu kasti, ja voitosta pelataan aina ham paat irvessä. Olen yksinkertaisesti täysin lätkä friikki. 47 ”Lätkällä varoja lastenosastoille” Pekka 'Pave' Maijanen, 66, on suomalainen moni puolinen muusik ko. Huu mori on hersyvää, miesten välistä. Paitsi että lätkä on tehokasta rentoutumista ja rajaton riemu, se on myös kuntourheilua, mikä tässä iässä on paikallaan. Tärkeää on sekin, että yli 25 vuotta hauskaa pitämällä olemme onnistu neet keräämään eri sairaaloiden las tenosastoille ympäri Suomea yli kaksi miljoonaa euroa.” n Pukukopin tuoksuissa Juha Valvio, VilleGalle, Pave Maijanen, Mika Salo, Henrik Poulsen ja Harri Rindell.. Pelaan harrastekiekkoa Pieta rinkadun Oilersissa ja puulaakisarjas sa kuusikymppisten sarjassa nykyisin pari kolme kertaa viikossa. Kun poikani alkoi kymmenvuotiaana pelata jää Mielipaikka TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVA PAVE MAIJASEN KOTIALBUMI kiekkoa, innostuin taas siinä sivussa. Samassa sakissa on kovia entisiä pelimiehiä, kuten Esa Tikkanen . Jääkiekko on minulle eräänlainen mahdollisuus meditoida. Suurin osa jutuista ei ole ihan paino kelpoisia. Pukukoppi on yhteisöllinen paikka. Silti lätkähallin pukukoppi on kotoisin ja innostavin paikka, jonka tiedän. kappaleensa Pidä huolta. Suomen Mielen terveysseuran 120juhla vuoden avajai sissa hän esitti mm. Siihen maailman aikaan jäät olivat vielä vah voja, niin että luistelukausi oli pitkä. ”Ympärilläni ei leiju mikään sulo tuoksu. Voittaminen on ihanaa, mutta hävisimmepä tai voitimme, pelin jälkeen lähdemme porukalla oluelle Viiteen penniin. Siellä vallitsee hirveän hyvä henki, ja tutut sällit kymmenien vuosien ajalta istuvat aina samoilla paikoilla. Pelasin LaPassa eli Lappeenrannan Pallossa ties kuinka monta junnu kautta, ja jopa edustusjoukkueessa Suomisarjaa kaudella 1966–67. Aloitin pelaamisen alle kouluikäi senä. Päästyäni ylioppilaaksi muutin Helsinkiin ja pelaaminen jäi pariksi kymmeneksi vuodeksi. On mahtavaa saada pelata niin taitavien tyyppien kanssa. Samoihin aikoihin Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää perustivat Pietarin kadun Oilersin. Kaikki muu sulkeutuu ulkopuolelle ja keskityn vain peliin. Monojen pohjaan ruuvasimme Nurmeksen terät, otimme käsiin jon kinlaiset kepit ja painuimme Lap peenrannassa Saimaan jäälle. Sääntönä on, että mitä pu kukopissa puhutaan, jää pukukoppiin
Mielenterveyttä voi vahvistaa. mielenterveysseura.fi