vuosikerta hinta 8,50 € 2/2016. 24/7 kehon ja mielen tasapainoa Tiina Raevaara ”Käyn päin pelkojani” Itsemurhien ehkäisy vaatii lisää tutkimusta Teemana Turvallisuus 10 sivua Sam Öhman juoksi pois masennusta Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 55
32 Kohtaaminen tuo turvaa ikäihmiselle Turussa on pantu tuulemaan. 13 MIELEN PÄÄLLÄ Lomallakin voi riidellä – hyvin tai huonosti. 2 Mielenterveys 2/2016 Mielenterveys 2/2016 Sisältö TEEMA TURVALLISUUS A le ja n d ro Lo re n z o P a si Le in o 34 Messin vasen jalka Kolumni. 4 ”Yritän olla luottavainen” Tiina Raevaara haluaa uskoa oikeudenmukaiseen tulevaisuuteen. 36 REPORTAASI Yhdessä syöminen on rikkautta Mieto ry:n ruokapiirin annos ei paljon maksa, mutta kokoontuminen on hyvin arvokasta. Kari Kanala. 26 Voimme asennoitua optimistisesti Esko Valtaoja muistuttaa, että Suomi on turvallinen maa. 40 MIELIHYVÄT 42 TUTKITUT 45 MIELEENPAINUVAA 47 MIELIPAIKKA. 18 MIELENKIINTO Mielenrauhaa 24/7 22 ASIANTUNTIJALTA Vihapuhe rikkoo yhteisön ja vahingoittaa. P ia In b e rg A ri O ja la 10 YHTEISKUNTA Riittävä tieto auttaisi ehkäisemään itsemurhia. 31 Miten ottaa puheeksi. 14 ”Juokseminen voi pelastaa.” Sam Öhman joutui luopumaan paljosta saadakseen itsensä takaisin. Viisi vinkkiä kiperään tilanteeseen. 28 Riimit avaavat tunteet Arabikulttuurissa runous on valtavirtaa
PORUKASSA MYÖTÄILYSTÄ kieltäytyminen on ensimmäinen kiusaamisen vastainen askel. Kiusattu kyllä aistii vähättelyn ilman sanojakin. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. TUNTEET TARTTUVAT kuin virus. Kiusaaminen voi johtaa jopa sairastumiseen. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveys seura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Pieni alakoululainen kertoi tyynesti, että hän joutuu vähän väliä solvauksen kohteeksi. vuosikerta. Pääkirjoitus TARTUTA MIELUUMMIN HYMY Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja P ia In b e rg ”Tunteet tarttuvat kuin virus.” Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • www.mielenterveysseura.fi • Sisällöntuotanto UMP-Media Oy • Taitto GS Oy Peippo • Kirjapaino 2016 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveys seura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. 11-VUOTIASTA VALTTERI SAARISTA ja hänen äitiään haastateltiin samana päivänä Ylen kanavalla. Omatkin tunteet voivat tarttua toiseen, niin ilahtuminen kuin tuskastuminen. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Vuorovaikutus on onneksi taito, jota voi oppia joka päivä. Vanhempi ei voi aina olla suojaamassa lastaan. Yhteisöjen pitää viestittää selkeästi, että meillä ei kiusaamista hyväksytä. Äiti toivoi, että aikuiset puuttuisivat herkemmin rasistisiin tilanteisiin julkisilla paikoilla. Kieltäytyminen myötäilystä on ensimmäinen rohkea teko, toinen on tilanteeseen puuttuminen. Opettajat, esimiehet ja joukkueenjohtajat ovat vuoro vaikutuksessa paljon vartijoita, mutta niin on myös jokainen meistä. Vastaantulija voi saada tunnetartunnan koko päiväksi. 55. KIUSAAMISTA EHKÄISEVÄT tiukka ja varhainen puuttuminen ja vuorovaikutuksen oppiminen arjen tilanteissa. Kouluissa, työpaikoilla ja harrastusporukoissa on edistettävä arvostavaa vuorovaikutusta. Kiusaamisesta on johdonmukaisesti seurattava jotakin, kuten anteeksipyyntö, yhteinen keskustelu, vahinkojen korvaus tai vakavassa tapauksessa esimerkiksi rikosilmoitus. 3 IÄKÄS NAINEN TIVASI ilkeästi raitiovaunun kuskilta: ”Puhutteko edes suomea. Miksi ette tervehdi?” Hain naisen kuskin luota: ”Rouva, antakaa hänen tehdä työtään.” Kuljettajalle totesin, että älä välitä. Tunteistaan voi tulla tietoiseksi ja silitellä olemuksestaan turhia murahteluja – ja ympäristö kiittää hymyllä.. Hän välitti, sen näki silmistä. Eläytyvää nyökkäämistä ja silmien pyörittelyä tapahtuu helposti, jos ei ole tarkka käyttäytymisestään. Mutruhuuli voi olla vain ajattelematon, mutta se ei lievennä vaikutusta. Valtteri oli alle vuoden ikäisenä adoptoitu Etelä-Afrikasta Suomeen
Mielenterveys 2/2016 4 TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG Tiina Raevaara Ikä 37. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2015. Oma lapsiperheen arki pitää huolen, ettei mieli käänny liian synkäksi.. Kotipaikka Kerava. Kirjoittanut viisi romaania, joista tuorein, Korppi naiset, ilmestyi tänä keväänä. ”Ihminen haluaa tuntea pelkoa – turvallisesti” Vaikka on säikky, voi käydä päin pelkojaan. Tummat aiheet kiehtovat kirjailija Tiina Raevaaraa, 37. Hän on kirjoittanut niin yliluonnollisesta kauhusta kuin perhesurmista. Perhe Puoliso ja 13ja 11-vuotiaat pojat. Työ Kirjailija, kolumnisti, väitellyt tohtoriksi perinnöllisyystieteestä
5 >
Tiina Raevaara kuvailee leikkejä kodin ympäristössä. ”Pelko on fyysinen kokemus, jossa sydän hakkaa ja kurkkua kuristaa. Tiina otti gerbiilinsä syliin turvaksi. ”Serkuillani ja minulla oli aina projekteja. Yöt saattavat olla vaikeita. Hän oli kirjoittamassa luontoaiheisia novelleja, kun Venäjä lähti Krimin valloitukseen. Olin sirkuksessa sekä hevosen että norsun takapää.” Tiina pyydysti salaa hiiriä ja myyriä ja perusti myyräfarmin ulkovajan ylisille. Pitää. Eurooppa on jatkuvasti ollut terrori-iskujen tanner, ajatellaan vaikkapa 1980-luvun Iso-Britanniaa tai baskiterrorismia. ”Sitten virolainen rajavartija kaapattiin Venäjän puolelle. ”Elämä on muuttunut lyhytjänteisemmäksi. Ne kuulostavat vanhanaikaiselta ja viattomalta Nuorten Toivekirjaston maailmalta: kotona ei ollut televisiota, ja pikkukaupungin piparkakkutaloa ympäröivät luonto, metsä ja autiotalot. Pelkään myös korkeita paikkoja ja pelkoakin enemmän pelkään pelon tunnetta, pakokauhua.” Unettomuutta, pimeyttä, pelottavia taloja ja lintuja löytyy hänen tuoreimmasta romaanistaankin. Vaikka nykyisin perhekaaoksen vastapainoksi tykkään olla yksin, en tahtoisi olla yksin varsinkaan ilman koiraa. Elämässä piti olla jännitystä – mutta turvallista jännitystä. Sekunneissa päivittyvät uutiset ruokkivat levottomuutta ja hätää: sodan uhka, itsemurhapommittajat, rasismi, terveyttä uhkaavat epidemiat. Nykyisin ihmisten ahdistus kumpuaa levottomina teksteinä Facebookiin.” Raevaara ei väitä olevansa tällaisen ahdistuksen ulottumattomissa. Lapsuuskodin portaat narisivat, kun yöllä piti käydä vessassa. Hän vakoili serkkujensa kanssa läheisen autiotalon juoppoporukkaa, keksi tyypeille salanimet ja kirjasi näiden tulemiset ja menemiset. Rakensimme sirkuksen, jota varten maalasimme mainokset ja keitimme popcornit. Tekstini alkoivat yhtäkkiä käsitellä sotaa. AHDISTUS LEVIÄÄ SOMESSA Kirjan kauhu on pinnalta perin toisenlaista kuin pelot, jotka ympäröivät meitä päivittäin. Terroriteot, muuttoliike, työttömyys ja taloudellinen epävarmuus eivät kuitenkaan ole syitä tuntea entistä suurempaa turvattomuutta. Hillitön pimeänpelkoni kesti yli teini-iän. Vaaniko joku takana portaissa. Mielenterveys 2/2016 6 L apsuus oli huoletonta seikkailujen aikaa. Jugoslaviassa sodittiin parikymmentä vuotta sitten, mutta emme muistele aikaa erityisen turvattomana. Aloin pelätä, että symbolisesti pieni asia kumuloituu. Nopeasti leviävä, globaali yhteiskunnallinen turvattomuuden tunne ei Raevaaran mielestä ole kovin rationaalinen. ”En tiennyt, kuinka olla talossa, johon painajainen oli asettunut asumaan”, Raevaara kirjoittaa. Pelon tunteita oli silti vaikea hallita. Niinhän kävi silloinkin, kun Mainilan laukaukset ammuttiin
Yksittäinen uutinen voi jäädä ahdistamaan. ”Koska minulla ei ole työyhteisöä, ainakin koira on päivittäinen kontaktini. Sosiaalinen media edistää tunteiden leviämistä.” Jos oma olo on stressaantunut, uni jäänyt vähäiseksi tai syöminen unohtunut, kuori on valmiiksi ohentunut ja rakoileva. Näen ne yksilöinä. ”Olen aina ollut eläinrakas ja tunnen samaistuvani eläimiin. Silloin pimeäkään ei tunnu pelottavalta, eivätkä hirviöt vaani kuusten takana. Moni sanoo, ettei enää seuraa uutisia. 12-vuotias kumppani on vielä hyvässä kunnossa ja seurana metsälenkeillä. 7 ”Yritän pitää yllä rauhallista ja huoletonta mieltä, uskoa, että kurjuus vähenee ja taloudellinen tasaarvo kehittyy.” kö minun nähdä omat lapseni sodassa?” Usko tulevaisuuteen loisi turvallisuuden tunnetta. Lapsena haaveilin, että minusta tulisi eläinlääkäri.” Raevaara toivoi koiraa, muttei saanut. Vaikka olen pelokas, en päästä maailmanpolitiikkaa sisälle asti.” Yhtä asiaa hän ei tosin kestä hiukkaakaan. Nyt aikuisena yksi hänen tärkeä tukensa on saksanpaimenkoira Rauni. Eläinten kaltoinkohtelua en voi sietää. ”Mutta poliitikkojen kämmäillessä yleinen uskon puute leviää. Myös avioeroni aikoihin koira oli turvanani.”. ”Yritän pitää yllä rauhallista ja huoletonta mieltä, uskoa, että kurjuus vähenee ja taloudellinen tasa-arvo > kehittyy. Pääkirjoituksia myöten päivitellään, miten ‘tämä vuosi ja hetki on poikkeuksellisen vaarallinen’. ”Mielen ollessa hyvällä tolalla osaa pitää maailman surulliset ja pahat asiat oman elämän ulkopuolella.” KOIRA TUO TURVAA Raevaara sanoo, että ihminen muuttuu hitaasti, on joustava ja sopeutumiskykyinen, sinnittelee, olipa olosuhde millainen tahansa. Vaikka ne olisivat pelottavia tai yököttäviä, ne ovat silti mielenkiintoisia
Eräänkin tehokkaan vampyyrielokuvan katsoin sormieni lomasta.” Hän kertoo olevansa myös kuolemanpelkoinen. Sijoitin kirjan tapahtumatkin Keravalle.” Raevaara on joutunut pohtimaan, ovatko valitut aiheet aina eettisesti oikeutettuja. ”Pelkoni on abstrakti elämänmenettämisen pelko. ”Olin eronnut pari vuotta aiemmin. ”Varikset ovat lempilintujani, samoin naakat ja korpit. Onneksi on laitettava lapsille aamiainen, kuskattava heidät kouluun ja treeneihin. ”Voiko perhesurmista kirjoittaa tuottamatta lisää perhesurmia. Kuolema ei ole kuitenkaan käynyt isovanhempien kuolemia lähempänä. Mielenterveys 2/2016 8 ”Jatkuva stressi toimeentulosta syö luovuutta.” Moni tuntee lintuja kohtaan kauhunsekaista pelkoa, liekö syynä sitten Hitchcockin elokuva tai vieraantuminen luonnosta. Arki pelastaa. En haluaisi luopua kaikesta kivasta. ”Latasin siihen paljon omaa tuntemaani, kuten kodin kaaoksen ja sottaisuuden. Raevaarassa linnut herättävät kaipausta. ”Toisaalta rakastan niitä, toisaalta vihaan. Ero ei ollut helppo, ja perhesurmat tapahtuvat usein erotilanteissa. Pohdin, miksi toista perhettä kohtaa tragedia, kun taas toinen selviää.” Kirjaa oli epämiellyttävä kirjoittaa, koska Raevaara tiesi, mitä kohti teksti kulkee. ”Tapahtuma on ihmisen järjelle mieletön.” KIEHTOVA SYNKKYYS Raevaara pohtii kaksijakoista suhtautumistaan esimerkiksi kauhuelokuviin. Linnut lähestyvät puuta taivaalta valtavana massana ja alkavat sitten yksitellen valua puun oksille kirkumaan. Ne ovat leikkisiä ja sosiaalisia.” Raevaara innostuu ja alkaa kuvailla, kuinka hän tutkii Sipoossa iltaisin yöpuulle keräytyvää naakkaparvea. Mutta jos pitäisi valita, elänkö ikuisesti itse vai onko minulla lapsia, valitsisin ehdottomasti lapset.” > Pelottavia kohtia kirjoittaessa tunne kaappaa välillä mukanaan. Kuinka yksityiskohtaisesti järkyttävistä asioista voi kertoa kaunokirjallisesti. Olin kerran mukana fantasiaelokuvien raadissa. TOSI SIIRTYY KIRJAAN Perhesurmien suma muutama vuosi sitten päätyi Laukaus-nimiseksi pienoisromaaniksi, kun Raevaara oli ensin tutkinut aihetta ja kirjoittanut siitä muutaman tiedeaiheisen blogitekstin. Minua kiehtoo synkkyyden ja pimeyden estetiikka. Sovin mielestäni niihin tilastoihin
“Apurahakauteni päättyy vuoden lopussa. Eniten häntä hermostuttaa, jos kirja on juuri ilmestynyt, eikä siitä ole julkaistu vielä yhtään oikeaa kritiikkiä. Se on hirvittävä odotuksen tunne siitä, mitä seuraavan nurkan takana odottaa.”. 10 vuoden kuluttua… Toivoisin elämän olevan rauhallista ja suorastaan pysähtynyttä. Raevaara opiskeli biologiaa, mutta halusi kirjoittaa. Ei niukkuus tuo luovuutta, vaikka pääministeri niin sanookin. Saman kaavan mukaan voisi ajatella, että maksetaan vaikka kirurgeille huonompaa palkkaa, niin he tekevät parempaa työtä.” MITÄ ODOTTAA NURKAN TAKANA. Vanhempani väittävät, että opin lukemaan 3-vuotiaana. Kauhu sekä kiehtoo että rauhoittaa. Nyt jännittää, miten sitten tulen toimeen. Ennemminkin se on vaativa paine oman pään sisällä. Silloin keskittyy tekemiseen eikä palautteen vahtaamiseen.” Sinänsä Raevaara sanoo suhtautuvansa kritiikkeihin myönteisesti. Ystävilleni… Olen velkaa todella paljon, ja näen heitä kiireen vuoksi aivan liian vähän. ”Esikoisromaaniani kirjoitin kiireessä, ennen kuin toinen lapsi ehtisi syntyä. Jäätyään äitiyslomalle vuonna 2003 hän tuumi, että kirjoittamiselle olisi aikaa. 9 Lapsena… Uppouduin kirjoihin todella syvästi enkä huomannut mitä ympärilläni tapahtuu. Tuosta ajasta opin kuitenkin sen, että aina pitää olla uusi teos tekeillä, kun edellinen ilmestyy. Mutta tiedän, ettei siitä koskaan tule oikeasti sellaista. verrattuna journalistiseen tuotteeseen?” Hän on päätynyt siihen, että ihminen haluaa tuntea pelkoa, mutta kehysten pitää olla turvalliset – kuten ne olivat hänen lapsuudessaan. Silloin ei ole voimavaroja saada aikaan uutta. Osa novelleista päätyi myöhemmin kokoelmaan. Kaunokirjailijan on löydettävä ja revittävä kirjan sisältö omasta mielikuvituksesta. Se on hienovireistä ja syntyy ihmisen tavallisesta elinpiiristä. Ystäviini olen tutustunut hyvin erilaisissa yhteyksissä, mistä olen ylpeä. Jatkuva stressi toimeentulosta syö luovuutta. En uskalla katua isoja valintoja, koska elämä on pääpiirteissään sellaista kuin haluankin. Olen ylpeä… Joka kerta, kun olen tajunnut ostaa vessapaperia ennen kuin edellinen pakkaus on päässyt loppumaan. Se on hidasta ja raskasta: hyvä, jos saan päivän aikana valmiiksi pari liuskaa tekstiä.” Raevaara sanoo, että hänellä on kiire tehdä kaikkea. Olin siitä niin innostunut, että olisin voinut jatkaa yöhön asti. ”En tiedä, onko se sitten kuolemanpelkoa. STRESSI SYÖ LUOVUUTTA Kirjailija voi pelätä myös kritiikkejä niin, ettei yöllä tule uni silmään. Yksin ollessani… saatan vain maata sängyllä hiljaisuudesta nauttien. Samaan aikaan oli tekeillä väitöskirja, sain vatsataudin, mies oli polvileikkauksessa, eikä voinut nostaa lasta.” Raevaara väitteli tohtoriksi periytyvästä paksusuolen syövästä. On väärin laittaa taiteilijat elämään varpaillaan. Lapset olivat vielä pieniä, ja toimeentulo kertyi kotihoidon tuesta ja tiedeartikkelien ja kirja-arvostelujen tekemisestä. ”Vuonna 2007 aloitin uudessa ryhmässä, joka tutki koirien genetiikkaa ja periytyviä sairauksia. Mielen pohjalla väikkyy, koska onni oikein kääntyy. ”Ekan kirjan kanssa hermoilin kritiikkejä paljon enkä osannut keskittyä mihinkään tekemiseen heti kirjan julkaisemisen jälkeen. Hän kirjoitti, kun lapsi nukkui, mutta tunnustaa, että tekeminen oli katkonaista. Tuoreimman, Korppinaiset-romaanin vastaanottoa ei enää tarvitse jännittää. Mutta sellaiseen on mahdollisuus liian harvoin, yleensä teen yksin ollessani vain töitä ja hieman lisää töitä. Hesarin nuiva kritiikki lyttäsi kovasti ja jääminen HS:n kirjallisuuspalkinnon ehdokaslistan ulkopuolelle jätti syvät jäljet. ”Tietokirjailijalle kaikki asiat ovat jo olemassa. ”Raevaara osoittaa jälleen kerran olevansa oudon, uskomattoman ja sopivasti pelottavan suvereeni mestari”, Helsingin Sanomien arvostelija kirjoitti. Kadun… Vain joitain hyvin pieniä asioita. En ole mikään mestari arjen hallinnassa. Sitten jouduin toteamaan, ettei minulla voi riittää inspiraatiota sekä kirjoittamiseen että tutkimiseen.” Raevaara jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi. ”Ammattitaitoisesti tehtyä kritiikkiä on kiva lukea, mutta kritiikki, josta huokuu ajatus, ettei kriitikko oikein arvosta mitään kirjallisuutta ja suhtautuu kaikkeen kyynisesti, ärsyttää.” Raevaara tunnustaa joskus ajattelevansa, olisiko kirjoittaminen itsevarmempaa, jos ensimmäinen kritiikki olisi ollut kiittävämpi
Yksittäisistä vaaraa ennustavista tekijöistä vahvin on aiempi itsemurhayritys. 10 Mielenterveys 2/2016 Itsemurha on monen tekijän summa Toivoa umpikujan keskelle YHTEISKUNTA Liikennekuolemat 272 kpl ”Aiempi itsemurhayritys on vaaraa ennustavista tekijöistä vahvin.” Erkki Isometsä Psykiatrian professori Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala H arva itsemurhaa yrittävistä todella haluaa kuolla. Tilastot eivät paljasta itsemurhaan kuolleiden todellisuutta, heidän tariLiikennekuolemien ja itsemurhien mä. Läheiset ihmissuhteet, sosiaalinen tuki sekä tarvittava psykiatrinen hoito voivat olla elintärkeitä suojaavia tekijöitä. Kun yrityksestä on kulunut aikaa, suurin osa tuntee jo helpotusta, ettei heidän elämänsä päättynytkään. TILASTO EI KERRO TARINAA Yksittäiset riskitekijät eivät riitä selittämään, miksi esimerkiksi osa masentuneista yrittää itsemurhaa ja osa ei. Tämän takia suuri joukko ammattilaisia pyrkii ehkäisemään Suomessa itsemurhia. ”Itsemurhien ehkäisyn kannalta on tärkeää selvittää riskitekijöitä sekä tutkia mitkä keinot niiden ehkäisyssä ovat tehokkaita”, Helsingin yliopistossa ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä Isometsä sanoo. Itsemurhan taustalla on käytännössä aina useita eri syitä, jotka samanaikaisesti vaikuttamalla suistavat tekoon. Elämän lopettaminen on heille ratkaisu tilanteeseen, joka sillä hetkellä näyttää toivottomalta. Yllättävät negatiiviset elämäntapahtumat, kuten parisuhteen päättyminen tai työttömäksi jääminen voivat laukaista itsetuhoisen teon henkilöllä, jolla on siihen ennestään muita haavoittuvuutta aiheuttavia piirteitä. teisiin yhdistyneenä, sekä psykologisista piirteistä toivottomuus oman tulevaisuuden suhteen sekä impulsiiviset ja aggressiiviset taipumukset. ”Itsemurhan tehneiden taustoja tutkimalla voitaisiin pelastaa monta ihmishenkeä ja tehdä yhteiskunnallisella tasolla parempia ratkaisuja”, psykiatrian professori Erkki Isometsä sanoo . Ei ole helppoa ennakoida, kenen kohdalla riski yritykseen on olemassa. Ihmisessä oleva elämänhalu palaa, kun umpikujan keskelle avautuukin ratkaisuja ja toivoa. Itsemurhien riskitekijöitä toki jo tunnetaan: keskeisiä ovat esimerkiksi erilaiset mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt vaikeisiin elämäntilanTEKSTI SAMUEL SALOVUORI Itsemurhien määrä on Suomessa moninkertainen liikennekuolemiin verrattuna
Se oli hätkähdyttävä uutinen mielenterveystyön ammattilaisille. ”Siihen meillä ei ole varmaa vastaus ta. Psykiatrit ja muut kokeneet ammattilaiset tekivät lähes 1400 psykologista ruumiinavausta itsemurhiin menehtyneille. Sairauskertomukset, omaisten ja hoitohenkilökunnan haastattelut sekä oikeuslääketieteellinen tutkimus paljastivat, että asianmukaista masennuslääkehoitoa vakavaan masennukseen oli saanut vain kolme prosenttia siitä kärsineistä. Osin kyllä, osin ei. Käynnissä oli jo silloin kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti, jonka puitteissa tehty Itsemurhat Suomessa 1987 -tutkimus valmistui 1993. ”Työttömyyden vähentäminen on tietenkin itsessään tärkeää, mutta on epävarmaa kuinka paljon se vaikuttaisi itsemurhakuolleisuuteen”, Isometsä sanoo. • Voit soittaa 112, jos et tiedä mitä tehdä. • Säikähtämisestä huolimatta anna toiselle tilaisuus puhua. Viikoittaista psykoterapiaa heistä oli saanut seitsemän prosenttia. Hoitamaton masennus oli taustalla noin tuhannessa itsemurhassa vuosittain. Lähde: Harri Sihvola, kriisityöntekijä, Suomen Mielenterveysseura työttömyys ja alkoholin käyttö lisääntyivät samaan aikaan reilusti. Joidenkin riskitekijöiden lisääntyminen väes tössä on siis kulkenut rinnakkain itsemurhien vähenemisen kanssa. Jokainen osaa kuunnella. Tämä haastaa myös suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keinot: jos itsemurhia halutaan ehkäistä väestötasolla, niin tiedämmekö mitä tulisi tehdä. On kuitenkin Itsemurhat 954 kpl ”Liikennekuolemien määrä on tarkoitus puolittaa.” > naansa ja sitä mikä lopulta johti tekoon. Yhteiskunnassa on koko ajan sekä riskiä vähentäviä että lisääviä tapahtumia. Mikä on vähentänyt itsemurhia näin merkittävästi. • Ahdistunutta auttaa, jos joku pystyy kertomaan hänelle selkeästi, kuinka nyt edetään. • Varmista, että henkilö saa tarpeen vaatiessa ammattiapua mahdollisimman pian. Työttömyys voi yksilötasolla ja eri alaryhmissä olla tärkeä laukaiseva tekijä, mutta väestötason yhteys on monimutkaisempi. Yksioikoisia käsityksiä itsemurhien syistä on syytä varoa. 1990-LUVUN SURULLINEN LÖYDÖS Suomessa tehtiin vuonna 1990 yli 1500 itsemurhaa. Luultavasti monet tekijät ovat vaikuttaneet yhtä aikaa. Jatkotoimenpiteitä voit kartoittaa yhdessä puhelimessa vastaavan asian tuntijan kanssa. Kun masennuksen hoito 90-luvulla alkoi parantua, äärä vuonna 2010. Suomessa itsemurhat ovat esimerkiksi vähentyneet tasaisesti kahden eri laman ja massatyöttömyyden aikana. • Kuuntele rauhallisesti. Isometsä toteaa itsemurhakuolleisuuden olevan hyvin monien eri tekijöiden summa. Lähde: Tilastokeskus Lähde: Itsemurhat Suomessa 1987 -tutkimus Lääkehoito 3 % Viikottainen psykoterapia 7 % Vakavaan masennukseen hoitoa saaneiden osuus, % itsemurhaan kuolleiden 1.4.1987–31.3.1988 keskuudessa. MASENNUKSEN HOITO PARANTUNUT Itsemurhia tehdään Suomessa yhä paljon verrattuna muihin Pohjoismaihin, vaikka määrä on pudonnut yli 40 prosenttia pahimmista vuosista. 11 ITSEMURHAA POHTIVAN KOHTAAMINEN • Itsemurhaan liittyvien ajatusten kuuleminen säikäyttää helposti
Itsemurhista tarvitaan tutkittua tietoa, jotta yhteiskunnallinen päätöksenteko voisi pelastaa mahdollisimman monta ihmishenkeä. Jos poliittisilla päättäjillä olisi tahtoa, voitaisiin itsemurhia ehkäistä yhä tehokkaammin. Myös psykoterapian saatavuus on jatkuvasti lisääntynyt. Voisiko masennuksen hoitoa vielä lisäämällä ehkäistä yhä enemmän itsemurhia, jos se on ollut vähintään osatekijänä vaikuttamassa aikaisemmin. > Itsemurhat suomessa 1970–2014 Lähde: Tilastokeskus, kuolemansyyt Psykiatrian piirissä olisi nyt tärkeää monipuolistaa tarjottavien hoitojen palettia.” TUORE TIETO PELASTAISI HENKIÄ Tieliikenteessä kuoli 272 suomalaista vuonna 2010. Yhteiskunta ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut oleellisesti 80ja 90-luvun tilanteesta. ”Viime vuosien itsemurhista Suomessa pitäisi siis systemaattisesti kerätä ja analysoida tietoa. Laatua pitää toki kehittää edelleen erityisesti perusterveydenhuollossa, jotta masennus tunnistetaan ja itsetuhoisuutta pystyttäisiin arvioimaan tarkemmin. On mahdollista, että suuri osa hyödystä on ehkä jo saatu itsemurhien ehkäisyä ajatellen. 1970 1980 1990 2000 2014. Viranomaisten tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä tältä tasolta kuluvan vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä eri toimijoilla on osin eriäviä käsityksiä vaikuttavan työn muodoista. Pelkästään hoidon volyymia kasvattamalla asia ei välttämättä enää parane, sillä lieviäkin masennuksia hoidetaan aiempaa useammin. Tilanne on kaukana täydellisestä, mutta tässä aikaperspektiivissä se on silti olennaisesti parantunut.” ”Jos poliittisilla päättäjillä olisi tahtoa, voitaisiin itsemurhia ehkäistä yhä tehokkaammin.” Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi Suomessa aina vuoteen 2011 asti. Itsemurhat ovat vähentyneet kuitenkin vielä vuoden 2011 jälkeen, joten kehityksen taustalla täytyy olla myös muita tekijöitä. Olisi tärkeää, että tarjolla olisi ajankohtaista tutkimustietoa, jonka pohjalta itsemurhien ehkäisyä voitaisiin tehostaa. Lääkkeiden hyödyistä on käyty voimakasta keskustelua julkisuudessa, mutta kasvanut käyttömäärä kertoo myös hoidon hakemisesta ja masennuksen tunnistamisesta, terveydenhuollosta saatavasta inhimillisestä tuesta ja mielenterveyden merkityksen ymmärtämisestä lääkehoidon rinnalla. Tällä aikajaksolla masennuksen hoidon lisääntymisellä on vahva aikayhteys itsemurhien vähenemiseen. Yhtä mieltä kyllä ollaan siitä, että tarvitaan monenlaisia toimia yhtä aikaa.” Isometsän mielestä olisi hyvin tärkeää päivittää ensin tilannekuva suomalaisten itsemurhista. ”Merkittävä osa suomalaisten itsemurhista olevasta tiedosta on peräisin aikaisemmasta itsemurhien ehkäisyohjelmasta. Vaikka tätä ei toteutettaisi yhtä laajasti kuin aikaisemmassa itsemurhien ehkäisyohjelmassa, saisimme päivitetyn kuvan polttavimmista ongelmista pohjaksi ehkäisemisen kehittämiselle.” Tällä hetkellä ei tarkasti tiedetä, mitä ongelmia itsemurhan tehneet vievät mukanaan. Sen myötä saatavilla olevan hoidon tarjonta kasvoi. 300 600 900 1200 1500 12 Mielenterveys 2/2016 hyvin todennäköistä, että masennuksen hoidon lisääntyminen on ainakin osaltaan vähentänyt itsemurhia”, Isometsä sanoo. Kuinka paljon esiintyy hoitamatonta masennusta, päihdeongelmia tai muita ahdinkoa syventäviä asioita. Hän kertoo, että Itsemurhien ehkäisyohjelma loppui virallisesti 1996, mutta se ehti tuoda itsemurhat voimakkaasti terveydenhuollon agendalle. Itsemurhien vähentämiselle ei ole asetettu virallisia lukumäärällisiä tavoitteita, vaikka vuonna 2010 Suomessa tehtiin 954 itsemurhaa. ”Olen tästä epävarma. ”Hoidon hakeminen masennukseen kasvoi, kun tietoisuus sairaudesta levisi ja leimaavuus väheni. Perusterveydenhuollon lääkärit uskalsivat määrätä uusia masennuslääkkeitä, sillä niillä oli edeltäjiään vähemmän sivuvaikutuksia
Toisen arvostaminen, aktiivinen keskustelu, omien rajojen asettaminen, tasavertaisuus ja huumori kuuluvat myös muistilistalle. Kun kumpikin kantaa vastuunsa riitelijänä tunteistaan ja teoistaan, syntyy tilanne, jossa molemmat tulevat kuulluksi ja sanomisilla on vaikutusta lomaan. ”Perhesuhteet tarjoavat myös mahdollisuuden harjoitella rakentavaa riitelyä”, psykoterapeutti ja kriisityöntekijä Veli-Matti Husso sanoo. Myöskään päihtyneenä tai päihtyneen kanssa ei kannata riidellä. Milloin ei kannata riidellä ollenkaan. Etukäteen kannattaisi myös keskustella lomaodotuksista ja -tekemisistä, valita lomanviettopaikka ja valmistella käytännön asioita. Mitkä ovat yleisimpiä lomariitojen aiheuttajia. Jos lomaodotukset eivät toteudu, harmi puretaan usein puolisoon ja lapsiin. Kun säilyttää yhteyden toiseen ja tuo asioita esiin hyökkäämättä ja puolustautumatta, ei riitelystä tule tuhoisaa valtataistelua. Lomalle lähtiessä olisi hyvä olla käsiteltynä parisuhteen pahimmat kriisit ja ristiriidat. Yleisimpiä aiheita ovat vuorovaikutus, kotityöt, rahankäyttö, päihteiden käyttö, seksuaalisuus sekä lasten kasvatukseen liittyvät ongelmat. Jokaisen perheenjäsenen tulisi osaltaan kantaa vastuu järjestelyistä, esimerkiksi hankkia matkaliput tai huoltaa auto. Miten riidellä rakentavammin. Ristiriidat tulisi käsitellä ja kohdata ajallaan, ettei tunnekuorma kasva liian suureksi. Nukkumaanmenoaika tai aamuyö eivät ole otollisinta aikaa hedelmälliselle ja onnistuneelle lomariidalle. Usein säästämme taakkaa ja kaadamme sen kuin tsunamina toisten päälle. Samat kuin muidenkin perheriitojen. Hyökyaaltoa on vastapuolen Miten välttää isot ja tuhoisat lomariidat. Kun onnistunut riita saadaan päätökseen, sille voi vaikka nauraa yhdessä. Silloin lomalla voitaisiin riidellä lähinnä yksittäisistä asioista. Kaikkiin asioihin ei voi aina vaikuttaa eikä niistä kannata stressata.. 13 TEKSTI JUTTA KAJANDER KUVA PIA INBERG Mielen päällä Riitele rakentavasti lomalla Loma on otollista perheriidoille. Lomalla on perheensä kanssa samassa veneessä
Sam Öhman löysi avun liikunnasta ja rakkaudesta.. Mielenterveys 2/2016 14 Meni ?rma, perhe ja itseluottamus
tyy tekemään isona, kunhan hän vain on onnellinen. Toisten ihmisten mielestä minulminulla ei ollut mielenkiintoa suunnitella elämääni Valehtelin itselleni ja valehtelin samalla muille. Valheellisen. kujassa, jossa ainoalta vaihtoehdolta näytti, että vetäisin itseni kiikkuun. Sam Öhman Ammatti purjeompelija Asuinpaikka Kauniainen Ikä 39 vuotta Perhe kihlattu, kaksi lasta Harrastus juoksu, purjehdus – kaikki liikunta Lopetin valheessa elämisen EN OLLUT AINAKAAN ONNELLINEN. Hetki, jolloin tajusin, että olin hukuttanut kaikki omat unelmani, oli käänteentekevä. Uskon, että rankka harrastus on vaikuttanut kielteisesti minäkuvaani. TANSSIN LAPSENA ikinä ollut oikeanlainen, vaan aina sai tuntea olevan10–14-vuotiaalle keskenkasvuiselle. Olin 12-vuotias, kun eräs kaverini innosti minut Rainer Packalen lahjoitti seuralle laserveneen, mennusleirille.. Koska aikaavieviä treenejä oli monta kertaa viiOlin esimerkiksi matikanläksyissäni 80 sivua jäljessä nut sitä kotona. 15 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT ARI OJALA KUKA
man nurin. Maallinen mammona ei ole minulle että tarvitsisin uudet kengät, ehdotin, että mennään katsomaan, löytyisikö Väliin mahtui viiden vuorokauden katamaraanilla. tunnustaa, että olen täydellisen onneton. Rästissä oli sekä laskuja että veroja. Ihmiset ihmettelivät, miten ”meren viimeisimmästä kolkasta” 600 mailia ennen Karibian saaria jehdussää. laatikko oli haljennut. AloimKerroin hänelle enemmän kuin kenellekään aikaisemmin elämäni aikana. Vuonna 2009 osallistuin kaverini Jouni Romppasen kanssa Atlantin kassa ja reitti kulki Meksikoon. Meidän oli varauduttava siihen, että PETTYMYKSENI ON VALTAVA. Kaikki muut hylkäOtin ison kehitysloikan. vallassa tiedostamattani sitä. Yritykselläni meni kehnosti. dimme hyvin. > kellä maailman menoa ja itseään siinä mukana. manmestaruuskisoissa, joissa olimme saman miehistön jäseninä voittamassa kultaa. Uskottetekemään enää töitä, enkä uskaltanut avata laskuja. Vuosituhannen vaihteessa sain managerin ja MENIN NAIMISIIN jo 24-vuotiaana. ti, johon olimme valmistautuneet kaksi vuotta, meni hukkaan.. Teimme säännöllisesti veneessämme rutiinitarkastuksia. Mielenterveys 2/2016 16 Lopulta en pystynyt tekemään enää töitä, enkä uskaltanut avata laskuja. KERROIN VAIMOLLENI , että aion erovain yksi ystävä jaksoi kuunnella ja ymmärtää minua. mistä tunteistani, mutta hänen kanssaan tunsin oloni turvalliseksi. maailman suurin rakkaus
Sekä yksilöettä ryhmäliikunnasta on hyötyä masennuksen hoidossa. On mahdoton antaa tarkkaa suositusta, kuinka usein, miten kauan ja millä teholla liikuntaa tulisi harrastaa. on olemassa vain yksi totuus, vaikka se minusta tuntuisikin väärältä. Treenaan juoksemalla viisi kuusi kertaa viikossa 8-17 kilometrin pituisia lenkkejä.” Samin projektia voi seurata ja osallistua keräykseen osoitteessa www.satasensuora.com. Lisäksi liikunnan harrastaminen tarjoaa mahdollisuuden irtiottoon huolista ja pahasta olosta. Tuoreen liikunnan Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunta ilmeisesti vähentää depression oireita kohtuullisesti, eli olisi yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia ja lääkehoito. Liikuntalaji tulisi valita sen mukaan, mikä itselle parhaiten sopii. serotoniini, dopamiini) vapautumista keskushermostossa ja edistää uusien hermosolujen ja yhteyksien muodostumista. Liikunnan harrastaminen kiihdyttää kuitenkin tutkimusten mukaan hermovälittäjäaineiden (esim. Tutkimustieto tukee yleisen liikuntasuosituksen mukaisen liikunnan harrastamista, mikä tarkoittaa lähes päivittäistä, kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa puoli tuntia kerrallaan. Minulla todettiin keskivaikea masenmutta minusta tuntui, etteivät ne johtaneet mihinkään. Eli liikunta vaikuttaa elimistössä samoihin mekanismeihin, joihin pyritään myös masennuslääkkeillä. kahteen vuoteen. Erona on, että liikunnan sivuvaikutukset ovat ainoastaan positiivisia. syt itseni irti jostain kultista tai lahkosta, ja irtioton jälkeen olemassaoloni kielletään. ”Kun oli oikein vaikeaa, minulla oli tapana lähteä vihalenkille. Oma eroni tuntui kaksinkertaiselta helvetiltä. Asiantuntijoina tutkijatohtori Katariina Korniloff ja Suomen Mielen terveysseuran kehittämiskoordinaattori Satu Turhala . Masennuksen Käypä hoito -suositus vuodelta 2014 puolestaan luottaa jo vanhentuneeseen, vuoden 2009 Cochrane-katsauksen tietoon liikunnasta ja masennuksesta, eikä ole yhtä myönteinen. 17 LIIKUNTA ON PLUSSAA JUOKSU MIELENTERVEYSTYÖLLE Sam Öhman juoksee heinäkuussa Englannissa James Cracknellin perustaman 100 kilometrin ultrajuoksun nimeltä Race to The Stones. ”Ota lusikka kauniiseen käteen! Ota Avioero ja konkurssi olivat yhdessä nyt omillani. Se kohottaa itsetuntoa, auttaa positiivisemman kehonkuvan tavoittelussa, antaa onnistumisen tuntemuksia ja mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen. Sata kilometriä ei ole mitään masennukseen verrattuna.” Race to The Stonesin Sam arvelee juoksevansa 16 tunnissa. Sam omistaa juoksunsa mielenterveystyölle. Jopa suhteellisen vähäinen liikunnan harrastaminen näyttäisi vähentävän ainakin masennukseen sairastumisen riskiä. aikaan, että on olemassa Mielentervekuolla – sitä haluaa vain ulos ahdistavasta tilanteesta. ”Hillitsen kilpailuviettiäni. Fysiologiset mekanismit ovat osittain vielä epäselviä. Välillä juoksin pari lenkkiä illassa. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä tulee koko ajan lisää. Näyttö perustuu liikunnan vaikutusta masennuksessa käsittelevään Cochrane-katsaukseen vuodelta 2013. ”Liikunta voi auttaa valtavasti kuntoutumisessa.” Sam koki liikunnan tervehdyttävän voiman erityisesti ongelmiensa keskellä. Minua auttoivat rakastettuni ja taminen.”. Liikunta vaikuttaa positiivisesti ihmisen mielialaan ja mielenterveyteen. Menin kuitenkin terveyskeskukseen. AVIOERO VOI OLLA helvetti
Tunnistatko omaksesi. 18 Mielenterveys 2/2016 Heli Jussila-Martineau Työterveyslääkäri MBB-kouluttaja Ajatukset alkavat pyöriä kehää, keho jännittyy, toimintakyky heikkenee ja mieli alkaa kuohua. Kirjoitamme auki kaikki ajatuksemme äskeiseen liittyen. Kirjoittamisen jälkeen pyrimme rauhoittamaan itsemme. Mielenkiinto ”Tarkoitus ei ole saavuttaa mitään täydellisyyden tilaa.” I stumme Suomen Mielenterveysseuran suuressa koulutushuoneessa puoliympyrässä. Vaikka kurssi on avoin kaikille, olen ainoa, jolla ei ole mitään terapeuttista Kehon ja mielen tasapainoa TEKSTI JUTTA KAJANDER 24/7. Voit valita, annatko tilanteen vaikuttaa sinuun vai itsesi tilanteeseen. Pohdimme, kuinka tilanteen ajatteleminen vaikuttaa kehoomme. Vertaamme tuotoksiamme ennen ja jälkeen rauhoittumisen. Kun olemme rauhoittuneet ja tunnemme olevamme läsnä juuri tässä hetkessä, mietimme tilannetta uudelleen. Toiset tuntevat puristusta rintakehässä, toiset kokevat vatsassaan pyörivää tärinää tai huomaavat, kuinka leukaperät alkavat kiristyä. Kuuntelemme koulutushuoneen taustaääniä ja keskitymme kehomme aistimuksiin: Miltä maa tuntuu jalkojen alla, miltä vaatteen kangas ihoa vasten, ja miten hengitys virtaa tasaisesti keuhkoihin ja ulos. Tapahtuiko jotain. Kirjoitamme siitä auki kaikki ajatuksemme. Vähän yllättävästi kaikkien kirjoitukset muuttivat sävyään: ”Rationaalisempia ajatuksia”, ”Olen jotenkin lempeämpi itselleni”, ”Sain etäisyyttä ja ymmärrän paremmin myös vastapuolta”, kommentit kuuluvat. Kouluttaja pyytää meitä vielä tunnustelemaan, miltä paperi ja kynä tuntuvat kädessä. Työterveyslääkäri ja Mind Body Bridging -kouluttaja Heli Jussila-Martineau pyytää meitä miettimään arjestamme tilanteen, jonka koemme tai olemme kokeneet voimakkaasti. Myös keho rentoutui ja ikävät tuntemukset heikkenivät
Hän on yksi ensimmäisistä menetelmän käyttäjistä ja kouluttajista Suomessa. Kuka tahansa voi ottaa sen käyttöön omassa arjessaan. ”Uskon, että tästä yksinkertaisesta menetelmästä olisi hyötyä kaikille. Usein harjoitteluun pitää varata aikaa ainakin joitakin kuukausia”, Jussila-Martineau kertoo. ”Kiva, kun olet täällä kurssilla, koska nyt me voimme nähdä, kuinka menetelmä toimii käytännössä myös muilla kuin terapeuteilla”, yksi terapeuteista naurahtaa lounastauolla. ra c o rn /S h u tte rs to c k.c o m 19 > koulutusta. Opimme tunnistamaan ajatukset ja niiden aiheuttamat tuntemukset kehossamme ja suhtautumaan ajatuksiimme vain ajatuksina samaistumatta liikaa mielen sisältöön.”. Hän on tutustunut kehon ja mielen yhteyttä vahvistavaan Mind Body Bridging -menetelmään vuosia sitten ja käyttää sitä päivittäin sekä itse että työssään kipupotilaiden kanssa. Se vie aikaa vain viitisen minuuttia muutamia kertoja päivässä.” ”Tarkoituksena ei ole saavuttaa mitään täydellisyyden tilaa. Menetelmän kokemuksellisuus ja yhteys aivotutkimukseen teki vaikutuksen myös heihin. Moni lääkäri on kokenut sen olevan hyvin käyttökelpoinen kliinisessä käytössä. Riittää, että tunnistamme käsityksemme, miten maailman mielestämme kuuluisi pyöriä. EPÄTÄYDELLISYYS ON OK ”Ihan itsestään selvää ei ole, että harjoitukset toimivat heti. Jussila-Martineau kertoo opettaneensa menetelmää myös kollegoilleen
Työterveyshuollossa JussilaMartineau tapaa usein työn ja arjen paineiden uuvuttamia ihmisiä. Pakotamme itsemme tekemään kaiken pyydetyn. Olemme kuitenkin tottuneet venymään ja paikalle astuu masentajan kumppani, korjaaja. Korjaaja sanoo, että kaikki työt on tehtävä. KORJAAJA Masentajan kumppani, joka selostaa jatkuvasti, millä tavoin sinun pitäisi korjata itseäsi ja maailmaa. Etsimme aikaa, nipistämme vaikka yöunista täyttääksemme tavoitteet. Elämä on uuvuttavaa, luonnollinen toiminnan ohjaus heikentynyt ja kaikki tuntuu hajoavan käsiin. Ajat ovat huonot ja irtisanominen uhkaa, jos emme pysty hoitamaan kaikkia töitä. MBBmenetelmän kautta selitettynä tilanne voi olla vaikkapa seuraava: Identiteettijärjestelmämme vaatimukset (esimerkiksi halu olla joustava ja tehokas, vaikka olemme jo väsyneitä) nappaavat pyöritykseensä ajatuksen tehtävästä, jota emme ehtisi emmekä jaksaisi tehdä. Stressitekijöiden käsittely sujuu helposti ja tehokkaasti. VOIMAANTUNUT MINÄ Se, miten ajattelet, tunnet, toimit ja näet maailman silloin, kun identiteettijärjestelmä on levossa. Kehosi jännittyy ja mielesi hämmentyy. Kun alamme tunnistaa sen toiminnan, kykenemme useammin luopumaan sen ylivallasta itsemme ja muiden hyväksi. Silloin ajatuksemme voivat vapautua kahlitsevista vaatimuksista ja pystymme tekemään asioita luonnollisen toiminnan tilassa. Mieli ja keho joutuvat yhä syvenevään epätasapainotilaan. Meillä voi olla perhe, lapsia ja iso asuntolaina. KORJAAJAN HILJENTÄMINEN Kun olet tekemässä jotain ja huomaat, että korjaaja aktivoituu, tee se voimattomaksi stressinlievitysja voimaantumismenetelmilläsi. Toimintamme on tehokkaampaa ja suuntautuu yhä useammin niin toisten kuin itsemme hyväksi.. Tätä kutsutaan masentajaksi. Piiskaamme itseämme, mutta toimintakykymme vain heikkenee. LUONNOLLISEN TOIMINNAN TILA Toiminnan tila, jossa kykenet pitämään huolta itsestäsi ja velvollisuuksistasi aktiivisesti ja tehokkaasti. IDENTITEETTIJÄRJESTELMÄ SILMUKKA Voimaton (huonosti toimiva) mielen ja kehon kokonaisuus Heikentynyt toimintakyky Masentaja Tarinaketjut Korjaaja Vapaat ajatukse Identiteettijärjestelmän vaatimukset AJATUKSET Ulos suorittamisen kehästä 20 Mielenterveys 2/2016 MASENTAJA Identiteettijärjestelmän osa, joka kaappaa luonnolliset kielteiset ajatukset ja sisäisen puheen. Mieli ja keho rentoutuvat ja pääset pois stressaavasta, pakonomainen tilasta. Voimme kuitenkin oppia tuntemaan oman identiteettijärjestelmämme. TARINAKETJU Identiteettijärjestelmän tarinoiksi kokoamia ajatuksia, jotka saavat huomiosi harhautumaan siitä, mitä olet tekemässä. Ajattelemme, ettemme pysty ja olemme siksi huonoja. Tunnemme sen myös painolastina kehossa, mikä vahvistaa näkemystä, että olemme huonoja, koska meistä tuntuu niin huonolta. VOIMATON MINÄ Se, miten ajattelet, tunnet ja toimit silloin, kun identiteettijärjestelmäsi on yliaktiivinen. Mieli ja keho toimivat sopusointuisesti kokonaisuutena
Silloin voi olla hyvä palata aisteihin, kuunnella taustaääniä ja hengitystä sekä tunnustella, miltä peitto ja tyyny tuntuvat ihoa vasten ja miltä kehon paino patjaa vasten. Kehon tuntemuksia kuuntelemalla voit juurruttaa itsesi tässä ja nyt –tilaan. Katso harjoitus: mielenterveysseura.?/harjoitukset Lähde ja lisäharjoituksia Stanley Blockin kirjasta Kehon ja mielen yhteys – Stressin käsittelyn työkirja. Tunne, miten hengitys virtaa omaa tahtiaan sisään ja ulos. Katso päivän tilanteisiin sopiva harjoitus: mielenterveys seura.?/harjoitukset ILLALLA päivän päätyttyä voi olla myös hyvä hetki tehdä pieni MBB-harjoitus, varsinkin jos päivän tapahtumat usein pyörivät mielessä vielä illalla. Vaatimukset eivät saa kehoasi jännittymään, ajatuksiasi pyörimään ja toimintakykyäsi heikkenemään, jos et anna niille valtaa. Katso aamulle sopiva harjoitus: mielenterveysseura.?/harjoitukset Kun PÄIVÄN KULUESSA kohtaat uusia tilanteita, jotka saattavat käynnistää identiteettijärjestelmäsi, on tärkeää tunnistaa ne. Menetelmän työkalujen käyttö ei vaadi erityistä tilaa ja sen oppii nopeasti. Lisätietoa: mielenterveysseura.?/koulutus MIND BODY BRIDGING SUOMESSA MBB eroaa esimerkiksi Mindfulnessharjoitteista käytännöllisyyytensä takia. BUSSISSA, KASSAJONOSSA TAI ASIAKASTAPAAMISESSA Kun opimme tunnistamaan identiteettijärjestelmän toiminnan, kykenemme luopumaan sen ylivallasta. Lue juttu verkosta mielenterveys.. t Vapaa toiminta Voimakas (yhtenäinen) mielen ja kehon kokonaisuus TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ SILMUKKA g o o d lu z /S h u tte rs to c k.c o m 21 Suomen Mielenterveysseura on yhdessä menetelmän kehittäjän Stanley Blockin kanssa tuonut MBB:n Suomeen vuonna 2013. Katso harjoitus: mielenterveysseura.?/harjoitukset AAMUYÖLLÄ herätessä ei ehkä ensimmäiseksi kannata lähteä askartelemaan käsitekarttoja. MBB-menetelmän kehittäjä Stanley Block kirjoitti asiantuntijajutun Mielenterveys-lehteen 5/2013. MBB2-jatkokurssille voivat osallistua jonkin terveydenhoidon tutkinnon suorittaneet. Yksi MBB-menetelmän opetellut kertoo käyttävänsä sitä esimerkiksi työmatkabussissa. Siinä kerrotaan tarkemmin MBB:n tutkimusnäytöstä ja teoriataustasta. -sivustolta.. Aina ei tarvitse edes kirjoittaa, voi vaan keskittyä kehon tuntemuksiin ja kuunnella senhetkisiä taustaääniä. Mielenterveysseura järjestää kaikille avoimia Mind Body Bridging 1 -kursseja. Kun opimme rauhoittamaan kehomme, heräämme levänneenä ja virkeänä uuteen päivään. Nyt menetelmällä on jo muutamia suomenkielisiä kouluttajia. AAMULLA töihin tullessaan voit listata suodattamatta paperille kaiken, mikä askarruttaa mieltä. Silloin ymmärrät, että stressaavia ovat omat ajatuksesi eivätkä erilaiset ulkoiset stressitekijät
Kohteena ovat niin maahanmuuttajat, seksuaalivähemmistöt, heitä tukevat ihmiset ja järjestöt kuin poliitikot ja journalistitkin. Hannah Arendt , joka kirjoitti vuonna 1961 Eichmannin oikeudenkäynnistä kirjan Pahan arkipäiväisyys, sai runsaasti jopa väkivaltafantasioita sisältäviä haukkumakirjeitä todettuaan myös joidenkin juutalaisyhteisön johtajien myötäilleen natsien toimia. Hänellä on kaksi Etiopiasta adoptoitua lasta. Kati Juva on neurologian erikoislääkäri ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n puheenjohtaja. Jopa omalla nimellä kirjoitetaan, että turvapaikanhakijat joutavatkin kuolla pakkaseen tai toivotaan pakolaisia puolustavien naisten tulevan raiskatuksi. Hän toimii aktiivisesti rauhanliikkeessä ja on kansainvälisen International Physicians for the Prevention of Nuclear War -järjestön yleiskokouksen puheenjohtaja. Uhreissa se aiheuttaa paitsi avuttomuutta ja ahdistusta, myös itsesensuuria ja välttämiskäyttäytymistä. Tunnetuin esimerkki on 1930-luvun juutalaisvastaisuus, joka ei suinkaan rajoittunut Natsi-Saksaan, vaikka saikin siellä hyytävimmät muotonsa. Myöskään vihaposti ei ole uusi ilmiö. Toisella puolella ovat Punainen Risti, kirkot, tasavallan presidentti ja kaiken kaikkiaan me tolkun ihmiset. Vihapuhe ja mitä hurjimmat väkivaltafantasiat leviävät kulovalkean tavoin. 22 Mielenterveys 2/2016 Raivo rampauttaa – viha vie voimat ASIANTUNTIJALTA O vatko ihmiset tulleet hulluiksi. Hän on töissä HUS Psykiatriakeskuksessa ja on erikoistunut muistisairauksiin ja neuropsykiatriaan. P a si S a lm in e n. On kuitenkin ilmeistä, ettei vihapuheen lisäksi ole olemassa mitään toista ”ääripäätä”. Onko Suomeen ilmaantunut kaksi ääripäätä, jotka mätkivät toisiaan vihapuheella. Yhdysvalloissa taas mustien oikeuksia puolustaneiden haukkumanimi oli niggerlover. Ei tällaista ennen ollut, eihän. VIHAA LIETSOTTU ENNENKIN Historiaa lukiessa voi kuitenkin todeta, että vihaa ja pelkoa on valitettavan usein käytetty eri kansanryhmiä ja heitä puolustavia kohtaan. Mutta mistä vihapuhe oikein nousee. Saako netissä sanoa ihan mitä tahansa. Normaalisti ihmiset käyttäytyvät tolkullisesti toisiaan kohtaan, käyvät dialogia ja riitelevätkin, mutta ylläpiVihapuhe on viime aikoina levinnyt laajalle erityisesti sosiaalisessa mediassa. Juva toimii aktiivisesti myös Helsingin kunnallispolitiikassa. Tältä se voi näyttää, jos seuraa sosiaalisen median keskustelupalstoja ja lukee iltapäivälehtien lööppejä
Kun kirjoittaa viestiä tai päivitystä, ei toinen ole välittömästi reagoimassa ilmeillään ja äänensävyllään. Vaikka olisi kuinka kokenut poliitikko, tuntuu tosi pahalta kohdata henkilökohtaista vihaa. Itsesensuuri vaikuttaa lehtimiehiin, maahanmuuton ja islamin tutkijat ovat mieluiten hissukseen ja poliitikotkin varovat sanojaan. Työpaikoilla, naapurustossa ja järjestöissä on tultava toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Tämä on välttämätöntä normaalin toiminnan turvaamiseksi. Kyse ei ole vastavuoroisesta kommunikaatiosta vaan joko yksipuolisesta tai vuorotellen tapahtuvasta viestittelystä. Tietyissä nettiryhmissä kehotetaan ajoittain viestittelemään sille tai tuolle ihmiselle milloin mistäkin ”väärästä” lausunnosta. Hyvät tavat ovat liima, joka pitää erilaisten ihmisten yhteisöjä kasassa. Puhumattakaan uhkauksista, joista osa suuntautuu perheenjäseniin. Tällainen panee herkästi miettimään, mitä ja missä puhuu tai kirjoittaa seuraavaksi. Eri asia on sitten se, että osa vihapuheesta liittyy selvästi masinoituihin kampanjoihin. Onneksi hoksasimme siinä vaiheessa soittaa, ja asia selvisi ihan hyvin puhelimessa. On jo tiedossa, että moni journalisti, tutkija ja päättäjä on vähentänyt omalla nimellään kirjoittamista mediassa. Huolestuttavaa on myös se, miten laaja-alaista vihapuhe on. Myös tuntemattomien kesken on monesti käynyt niin, että kun vihapuhetta syytänyt on tavannut uhrinsa, on seurauksena ollut ainakin jonkinlaisen yhteisymmärrys ja anteeksipyyntö. Viestit tulivat yhä kiukkuisemmiksi ja olimme lopulta kumpikin aivan raivoissamme. 23 ”Hyvät tavat ovat liima, joka pitää erilaisten ihmisten yhteisöjä kasassa.” > muus. Yksi syy on varmasti sosiaalisen median kasvottop a th d o c /S h u tte rs to c k.c o m. KASVOTON KOHTAAMINEN Miksi sitten vihapuhe on viime aikoina riistäytynyt käsistä. Jos jatkuvasti haukkuisimme työtoverimme puhetyyliä, naapurimme pihakoristeita tai pelikumppanin poliittisia näkemyksiä, emme voisi toimia näiden ihmisten kanssa. Kun vihapuheen kohdetta ei tunneta henkilökohtaisesti eikä tavata kasvokkain, on paljon helpompi heittää lokaa ja esittää väkivaltaja raiskausfantasioita. Tämä on sekä surullista että hälyttävää, ja tähän vihapuheen levittäjät tietysti pyrkivätkin. SEURAUKSET SURULLISIA Vihapuheella on kauaskantoiset seuraukset kohteelleen. Myös joidenkin toimittajien ja poliitikkojen saama vihaposti on selvästi organisoitua. Etsimme sitä mikä yhdistää ja toimimme yhteisten päämäärien eteen. Jos aina sanoisimme mitä ajattelemme toisista, ei minkäänlainen yhteistyö olisi mahdollista. Kohteena tävät pääosin asiallista keskustelukulttuuria. Muistan itse tilanteen vuosien takaa, kun yritimme sisareni kanssa hoitaa yhtä hankalaa asiaa sähköpostilla. Joitakin kuukausia sitten Punaisen Ristin työntekijät saivat äkillisen, uhkauksia ja väkivaltaisia seksuaalifantasioita sisältävän viharyöpyn niskaansa koskien SPR:n roolia turvapaikanhakijoiden majoituksissa
”Maahanmuuttokriittiset” ehdokkaat ja sittemmin kansanedustajat saivat lausunnoillaan aikaan sen, että yhtäkkiä oli jotenkin sallittua haukkua erivärisiä ihmisiä julkisesti. Puolet kertoi sen vaikuttaneen psyykkiseen terveyteen ja kolmannes viranomaisluottamukseen. Jopa sisustusblogeihin lähetetään vihapostia. Netin vihasivustoille ei ehkä kannata mennä väittelemään, mutta omassa piirissä voi aina puuttua toisen sanomisiin ja todeta, että ”minusta tuo ei kyllä käy”. Lapsella ei välttämättä ole tätä kykyä. Näissä tilanteissa on usein tärkeämpää tukea uhria kuin haukkua vihapuhujaa. Vihapuhe ja häirintä olivat sanallista loukkaamista, nimittelyä tai nöyryytystä. Vihapuheella oli myös vaikutusta psyykkiseen terveyteen ja viranomaisluottamukseen. Mutta ei vihapuhe tee puhujalleenkaan hyvää. Sosiaalisen median lisäksi rasistinen huutelu on lisääntynyt myös ka”Vihapuhe ei tee puhujalleenkaan hyvää.” duilla. Vastaava selvitys on tarkoitus toteuttaa joka neljäs vuosi. Tämä ei kuitenkaan ole millään tavoin rakentavaa. Vaikka itse puhe tai teksti olisi suunnattu aikuisille (kuten tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien kauhukuvitelmat sateenkaarilasten elämästä tai Terhi Kiemungin päivitys muslimilasten virpomisesta), ei tällaista pidä suvaita missään olosuhteissa. Vain pieni osa vihapuheen kohteeksi joutuneista oli ilmoittanut häirinnästä jollekin taholle. Joka toisin toimii, on halveksittava ja väärässä. Puhumattakaan päin naamaa haukkumisesta. Taustalla on varmasti paljon kokemusta syrjäytymisestä ja siitä, ettei saa yhteiskunnassa ääntään kuuluviin. Myös esimerkiksi naisiin ja sukupuoliroolien kyseenalaistajiin kohdistuu runsaasti vihaa. Vihapuhetta ja häirintää kohdattiin kaduilla, parkkipaikoilla ja muissa julkisissa paikoissa. Viha ja raivo ovat toki aitoja tunteita, joita ei tarvitse kieltää, mutta niiden käsittely yksin koneen ääressä vihapuhetta suoltamalla tai kadulla ihmisille huutamalla ei paranna oloa. Siksi lapsiin kohdistuva vihapuhe on erityisen tuomittavaa. Yli puolet vastanneista kertoi välttelevänsä joitakin paikkoja pelätessään joutuvansa vihapuheen kohteeksi. Vaikka n-sanaa oli silloin tällöin kuulunut aikaisemminkin, muuttui ilmapiiri kevään 2011 eduskuntavaalien myötä myös kaduilla. Vihapuheen vähentämiseksi on välttämätöntä, että me kaikki puutumme rasistiseen, seksistiseen tai muuhun raivoon missä ikinä sitä kohtaammekin. 24 Mielenterveys 2/2016 eivät suinkaan ole vain maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt sekä heihin myönteisesti (tai edes neutraalisti) suhtautuvat ihmiset. Kun Emmi Nuorgam kritisoi Anttilan verkkokauppaa siitä, että tytöille ja pojille mainostettiin eri leluja, sai hän niskaansa nettiraivon, joka sisälsi myös väkivallalla uhkaamista. Minulla on kaksi Etiopiasta adoptoitua nyt teini-ikäistä lasta. Tässä tilanteessa on helppoa ja houkuttelevaa etsiä syyllisiä ja purkaa pahaa oloa muihin. Puututaan vihapuheeseen, osoitetaan syvä paheksuntamme sen käyttäjille ja puolustetaan uhria aina ja kaikkialla. PUUTTUMINEN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Aikuiset ihmiset poliitikot, journalistit ja vähemmistöjen edustajatkin voivat ainakin periaatteessa ymmärtää, että vihapuhuja on huonosti käyttäytyvä ja väärässä. Ulla-Maija Paavilainen VIHAPUHEESTA EI ILMOITETA. Sen sijaan että alkaisi väittelyn huutelijan kanssa, voikin mennä uhrin luo ja sanoa, että on täysin eri mieltä haukkujan kanssa, tämä on täysin väärässä, ja voinko jotenkin auttaa. Monella menee huonosti, talous on tiukoilla eivätkä vanhat tutut toimintatavat enää toimi. Toiseksi yleisen paikka oli internet: sen keskustelupalstat ja sosiaalinen media. > Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan vihapuhe ja häirintä vaikuttavat kohteeksi joutuneiden henkilöiden turvallisuuden tunteeseen. Erityisesti kun se suuntautuu lapsiin. Selvityksen kohderyhmänä olivat vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt: maahanmuuttajat, romanit, saamelaiset, vammaiset, uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat. Tuntematon ihminen solvasi tai kommentoi esimerkiksi maahanmuuttajan vieraskielisyyttä tai ulkonäköä. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset kertoivat joutuneensa miesten häirinnän kohteeksi. Tekijät olivat usein tuntemattomia, mutta vammaisten kohdalla yhdeksi ryhmäksi nimettiin terveydenhuollon tai sosiaalihuollon työntekijät. Meidän pitää rakentaa uudelleen se yhteiskunta ja ilmapiiri, jossa hyvät tavat ja asiallinen käytös niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassa kuuluvat normaaliin kanssakäymiseen. Selvitykseen vastanneista vähemmistöryhmien edustajista 61 prosenttia koki vihapuheen tai häirinnän vaikuttaneen yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Julkisilla paikoilla tapahtuvaan huuteluun tulisi aina (oma turvallisuus huomioiden) puuttua. Jopa töölöläisrouvat käskivät lapsiani lähtemään ”kotiin”. Varsinkin jos saa omilta porukoiltaan tukea ja peukutuksia
Kuinka kysyä itsemurha-aikeista. 34. 26 Runoryhmässä tunnetaan yhdessä Arabimiehet avautuvat. 25 TURVALLISUUS Meillä on syytä optimismiin Näin uskoo professori Esko Valtaoja. 32 Kolumni Kirkkoherra Kari Kanala etsii ihmistä. 28 Miten ottaa puheeksi. 31 Kanssakäyminen tuo turvaa ikäihmiselle Turussa on tartuttu toimeen
Miehen kunnia esti itkemästä tai puhumasta psyykkisestä kivusta. Valtaojan isä sairasti suuren osan elämästään masennusta. 26 Mielenterveys 2/2016 ”Suomi on ’montussa’, mutta se on hyvin pieni monttu.” Suomi on hyvä ja turvallinen maa, mutta meiltä suomalaisilta se unohtuu helposti. Hoitokeinojen puuttuessa sitä turrutettiin lääkkeillä. Myös viinaa kului ohessa. Sen ajan lapsille tämä oli sukupolvikokemus, joka toistui perheissä ympäri Suomea. Kunnollisia diagnooseja ei osattu tehdä, joten pahan olon syyt jäivät sekä sairastavalle että läheisille epäselviksi. TURVALLISUUS OPTIMISMIIN ON KAIKKI SYY TEKSTI SAMUEL SALOVUORI Esko Valtaoja Avaruustähti tieteen emeritusprofessori E sko Valtaojan isä oli sukupolvea, joka marssitti miehet sotaan. Meillä on tarkempaa tietoa ja ymmär. Rintamalta palaavat olivat henkisesti hajalla, eikä ymmärrystä tai resursseja kunnolliseen hoitoon ollut. ”Lääketiede ja hoitokeinot ovat edistyneet mahtavasti niistä päivistä
Media ohjaa kiinnittämään huomiota kielteisiin ilmiöihin, koska huonot uutiset myyvät irtonumeroita ja nostavat katsojalukuja. Vaikka kaikkia sairauksia ei pystytä täysin parantamaan, niin niitä voidaan lievittää ja pitää kurissa.” SUOMI ON MENESTYSTARINA Valtaojan mielestä mielenterveys on osuva esimerkki aiheesta, jossa asioiden laajempi tarkastelu auttaa näkemään niissä tapahtuneen positiivisen muutoksen. Vauraus on lisääntynyt räjähdysmäisesti sadassa vuodessa. Mennyt aika nähdään huolettomana ja onnellisena, vaikka historiantutkimus osoittaa sen olleen turvattomampi ja elintasoltaan niukempi. Meidän pitää nähdä oma hyväosaisuutemme ja olla siitä kiitollisia.” YHTEISÖLLISYYS LISÄÄ TURVALLISUUTTA ”Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat hyvin monet asiat, mutta uutiset maailman tapahtumista herättävät pelkoa myös suomalaisissa”, sanoo Sitran ennakointiasiantuntija Elina Kiiski-Kataja. ”Usein ajatellaan, että ihminen on ihmiselle susi. ”Kyllä minäkin sijoitan luentopalkkioni usein osakkeisiin ja toivon, että ne jotain poikisivat. Pessimististen mielikuvien ja todellisuuden välillä oleva ero aiheuttaa ihmisille turhaa ahdistusta. Myötätuntoista ajattelua toisia kohtaan voi jokainen kehittää niin, että se konkretisoituu toiminnaksi.” Jos luottamus toisia kohtaan on vähäistä, niin uhrauksia yhteisen hyvän vuoksi ei uskalleta tehdä. ”Jos vastustetaan jokaista omaa etua koskevaa leikkausta, niin päätöksiä ei synny. Elina Kiiski Ennakointiasiantuntija, Sitra rystä mielenterveyden kysymyksistä, ja pystymme pitämään parempaa huolta ihmisistä. Miksi seuraava sukupolvi ei pystyisi entistä parempaan?” TINGITKÖ OMASTASI. Ei kukaan perusta yritystä köyhtyäkseen, eivätkä yritteliäi syys ja kapitalismi ole rumia sanoja. Suomestakin on maalattu kuvaa taantuvana auringonlaskun maana. Tämä vähentäisi molempien ryhmien turvattomuutta. Silti puoliväkisin haluan sanoa, että minua hyvätuloisena voisi verottaa enemmän. Elämä on helpottunut merkittävästi historiallisesti katsottuna lyhyessä ajassa, vaikka sitä ei arkipäivän tasolla huomaa. ”Yhteisöllisyyttä pitäisi edistää rakenteellisilla ratkaisuilla, esimerkiksi avaamalla yhteisiä asuntoloita vanhuksille ja opiskelijoille. Meillä ei ole kuolemanrangaistuksia tai kidutusta, ja lapsen fyysinen rankaiseminen on laitonta. Suomalaisen yhteiskunnan sisällä turvallisuutta voitaisiin vahvistaa vähentämällä yksinäisyyttä. Optimistinen perusvire on hyvä säilyttää: edelliset sukupolvet loivat Suomesta hienon paikan, joka on pärjännyt muussakin kuin keihäässä ja formuloissa. On totta, että Suomi on taloudellisesti ”montussa”, mutta se. Epäluuloisuus muita kohtaan herää silloin helposti. Todellisuudessa ihminen on yleensä hyväluontoinen toisia kohtaan, kuten muutkin kädelliset olennot. Se johtaa voivotteluun, joka estää todellisiin ongelmiin tarttumista. Helposti unohtuu, että itsenäistyessä Suomi oli köyhä maa, josta on tehty menestystarina. Yksinäisyys heijastuu niin yksilöiden kuin kokonaisten perheiden elämään lisäämällä päihteiden käytön sekä köyhyyden riskiä. Tieteen jatkuva edistyminen nostaa elämänlaatua ja tekee yhteiskunnista ympäri maailmaa inhimillisempiä. Meillä on taipumus verrata tilannettamme vain maihin, joilla menee paremmin, vaikka suurin osa maailman maista on huonommassa asemassa.” Valtaoja toteaa, että Suomi on hyvinvoiva ja turvallinen valtio. On myös tärkeää, että demokratia koetaan toimivaksi ja vaikutusmahdollisuudet lähiympäristöön todellisiksi. ”Todellisuudessa inhimillisen kehityksen indeksi on noussut jatkuvasti Suomessa, myös lama-aikoina. Erilaiset verkostot ovat ratkaisevia yksilön hyvinvoinnin kannalta ja edistävät osallisuutta, kuten esimerkiksi harrastuksien löytämistä, töiden saamista ja pärjäämistä epävarmuuden keskellä. Perinteiset hyvinvointivaltion palvelut eivät riitä yksin takaamaan mielekästä elämää. Työtön saa täällä enemmän tukea kuin esimerkiksi Yhdys valloissa. Ihminen on luonnostaan ahne, mutta tätä puolta ei pidä ruokkia liiallisuuksiin asti. 27 ”Minua, hyvätuloista, voisi verottaa enemmän.” on hyvin pieni monttu. Viestintäteknologia tuo kaukaiset tapahtumat lähelle, ja Suomi on yhä riippuvaisempi muun maailman tapahtumista. Yksittäisten ihmisten tasolla moni pystyisi jo tinkimään omastaan, mutta erilaiset etujärjestöt eivät ole pystyneet saamaan ratkaisuja aikaan.” Poliittiset aatteet, jotka korostavat yksilöiden välistä kilpailua huolestuttavat Valtaojaa. Tämä edellyttää myös Suomelta toimimista entistä globaalimmin. Median luomat mielikuvat herättävät epävarmuutta ja tunteen lähestyvästä uhasta. Kyky vaikuttaa ja reagoida muutoksiin lisää turvallisuutta”, Kiiski-Kataja korostaa. ”Paljon mieluummin elän täällä nyt kuin esimerkiksi 50 vuotta tai 100 vuotta sitten. Huonot uutiset ovat medialle hyviä uutisia, hän hymähtää
Ryhmän vetäjä Salah El Agoz toivottaa minut lämpimästi tervetulleeksi. Sivupöydälle on tuotu leivoksia, mehuja ja herkkuja, joita minulle tarjotaan innokkaasti. ”Ahlan wa sahlan” – tervetuloa mukaan. Runoharrastuksesta huolimatta miehillä ei ole baskereita päässä, eivätkä he juo punaviiniä. Yksi miehistä varmistaa, ettei kahvimaito ole sianmaitoa. Runosielujen sijaan kulttuurikeskus Caisassa kokoontuvat miehet näyttävät tavallisilta perheenisiltä. Runosielujen sijaan he S S S S S S S SUUS UUS U UUS US UUS U UUS S US U U U TUR TUR TUR UR U U UR TUR R U U VA VAL VAL AL VAL VAL AL A AL L VALLIS LIS LIS LIS LIS LIS LIS S S IS LISUU UU U UU UU UU U. näyttävät tavallisilta keski-ikäisiltä perheenisiltä. Muut nauravat ja kertovat, ettei Runot merkitsevät arabiankielisille samaa kuin alkoholi ja sauna suomalaisille. Ryhmän miehet ovat pääosin Syyriasta ja Irakista. 28 Mielenterveys 2/2016 H alogeenilamppujen valaisemassa ryhmätyö huoneessa odottaa puheensorina ja parikymmentä runoudesta kiinnostunutta miestä. He kättelevät toisiaan, vaihtavat kuulumisia ja hymy on herkässä. Kyse ei ole mistä tahansa runoillasta, vaan viikoittain kokoontuvasta arabiankielisestä runoryhmästä. Riimit avaavat arabimiehen tunteet TEKSTI LARRI HIMMA KUVAT AINO VUOKOLA Mitäs tämä nyt on. Ennakkoluulot saavat kyytiä
Betool lausuu voimakkaita sanoja miesten keskellä anteeksi pyytelemättä. Luutun mystinen harmonia saa minut vaipumaan muiden miesten tavoin lähes transsinomaiseen tilaan. Saunomisen hiljaisuudessa ja sen terapeuttisissa vaikutuksissa ei ole mitään pahaa. Minulle kerrotaan, että koska monet avioliitot ovat arabimaissa sukujen sopimia, ovat avioliiton ulkopuoliset rakkaustarinat yleisiä. Runoa seuraa luutunsoittajan laulu toivottomasta rakkaudesta. Omakohtaisuus kuultaa sanoista. Runo saa raikuvat aplodit. Pian huoneen täyttää kaunis ja hypnoottinen musiikki, joka saa miehet yksi toisensa jälkeen hiljentymään. Pitkän alkusoiton jälkeen soittajan viereinen mies alkaa lausua arabiaksi runoa, jonka Salah tulkkaa minulle samanaikaisesti. Hetken Salah tulkkaa minua, mutta keskustelu yltyy pian kiihkeäksi väittelyksi, josta kuulen vain osia. RUNOT SOPIVAT KIELLETYN KÄSITTELEMISEEN Tunnen kateuden piston sisälläni. 29 > OMAKOHTAISUUS KUULTAA SANOISTA Ensimmäisten runojen jälkeen huoneeseen astelee tyylikkäästi pukeutunut nainen. Pään peittävän huivin sijaan naisen hiukset ovat huolellisesti laitetut, ja hänellä on paljon koruja. Myös osa miehistä näyttää närkästyvän. Runo on ikivanha tarina naisesta, jonka kauneus pitää planeetat radallaan. Minulle selitetään, että osa miehistä on tullut Suomeen vasta äskettäin. Nielen kateuteni. Olisi kuitenkin mukavaa, jos erityisesti suomalaiset miehet voisivat avautua tunteistaan mieluummin riimien kuin tukevan humalan inspiroimina. Betoolin runon jälkeen syntyy keskustelu Irakin politiikasta ja naisen asemasta. Runo kertoo maanpaosta, irakilaisnaisten huonontuneesta asemasta ja siitä, miten ääriajattelun myötä irakilaiset ovat valinneet tyhmyyden tien. Miksei suomalaisessa kulttuurissa runous voisi olla yleinen tapa käsitellä tunteita. Miehet tervehtivät arabiaksi ja kättelevät naista iloisesti. Betool toteaa, että on miesten häpeä, miten huonosti naisia kohdellaan arabimaissa, ja Isisin kaltaiset vitsaukset ovat Jumalan rankaisu tästä. Runot sopivat mitä parhaiten juuri kiellettyjen asioiden käsittelemiseen, siksi suuri osa arabiankielisestä runoudesta käsittelee kiellettyä rakkautta. Runous ei ole arabikulttuureissa harvojen korkeakulttuurin harrastajien puuhastelua, vaan aidosti valtavirtainen taide muoto, jota erityisesti miehet harjoittavat. Salahin mukaan runo-ohjelmat ovat suosittuja jopa televisiossa. Runouden avulla käsitellään tunteita, elämää, rakkautta ja politiikkaa. Epäsovinnaisia tunteita kuvaavien runojen takia monet taiteilijat ovat ääriuskonnollisten ryhmien vainoa mia.. ”Mitä traagisempi tarina sitä parempi”, yksi mies kertoo hymyillen. Joku heistä kommentoi takaisin, että Betoolin pitäisi hillitä sanojaan suomalaisten edessä – kohta kaikki suomalaiset pitävät kaikkia arabimiehiä täysinä sikoina. Betool alkaa lausua itse kirjoittamaansa runoa ”Elämäni kahleista kahleisiin”. Yksi miehistä kaivaa kotelosta irakilaisen luutun ja virittää sen hälinän keskellä. ”Runot ovat arabiankielisille sama kuin alkoholi ja sauna suomalaisille”, Salah kertoo. ”Runous on valtavirtainen taide muoto.” sianmaitoa löydä, vaikka kuinka etsisi
Väittely unohtuu, ja kaikki paikallaolijat ryhtyTuhansien murheellisten laulujen maan. Arabiankielinen runoryhmä kokoontuu Kulttuurikeskus Caisassa maanantaisin klo 17–19. Yhdeltä miehistä alkaa valua hiljaisia kyyneliä. Kappale tuo mieleen yhdistävyydessään Kalliolle kukkulalle tai > Kun väittely on yltymässä liian kiihkeäksi alkavat muut miehet hyssytellä: ”Onko tänne tultu riitelemään vai nauttimaan runoudesta?” Luutun ja mukaan liittyneen darbuka-rummun rauhoittava ääni tyynnyttää taas osallistujat. Kun on menettänyt kaiken, runot saattavat olla ainoita siteitä menneisyyteen. Yritän kertoa ymmärtäväni, miltä koti-ikävä tuntuu. arabiankielisessä runoudessa. Lisätietoja maahanmuuttajille suunnatuista ryhmistä: mielenterveysseura.. KIRJALLINEN RUNOUS SYNTYI 500-LUVULLA. Koti-ikävästä puhuminen ei riitä kuvaamaan tunteiden kokoa. 1800-luvulta lähtien klassisen arabiankielisen runouden muotoja lähdettiin kehittämään uusiin taiteellisiin suuntiin. Soittaja tekee tuntemaa klassikkokappaletta. Kirjallinen arabiankielinen runous syntyi 500-luvulla, mutta sen suullisen ilmaisun uskotaan olevan tätäkin vanhempaa. Mies pohtii hetken ja vastaa, että siihenkin. Haikean kappaleen edetessä osa miehistä hautaa kasvonsa kämmeniin. Alin kappale kertoo siitä, mitä on menettää kaikki: perhe, koti, isänmaa ja ystävät. Kun laulu kertoo kaiken oleellisen ja kaikki tuntevat sen sanat, syntyy voimakas yhtenäisyyden tunne. 30 Mielenterveys 2/2016 Runous on arabiankielisen kirjallisuuden varhaisin muoto. Kysyn yhdeltä miehistä, auttavatko runot koti-ikävään. Hetki on tunnistettava. LAULU ON LÄÄKE KOTI-IKÄVÄÄN Yksi miehistä kertoo ikivihreän kappaleen yhdistävän lähes kaikkia arabeja ja olevan lääkettä koti-ikävään. Tunnelma ja paikallaolijoiden kasvot jähmettyvät paikalleen. Itse opin rypyttämään karjalan piirakoita Brasiliassa. Tällä kertaa edes Salah ei tulkkaa laulua. Kun muodikkaaseen lippikseen pukeutunut Ali alkaa laulaa omaa kappalettaan, ikivihreiden tuoma hilpeys haihtuu silmänräpäyksessä. Se toimii. Mies hymyilee haikeasti ja sanoo, ettei usko minun aivan tajuavan: en ole menettänyt kaikkea. Monet ryhmästä ovat joutuneet kokemaan saman ja voivat samaistua kappaleeseen. Varsinkin viime vuosikymmenten modernit suuntaukset ovat laajentaneet arabiankielisen runouden ilmaisukeinoja ja aihepiiriä. Koti-ikävän helpottamisen sijaan runoista tulee selviytymiskeino. Myös uskonnollinen runous on yleistä arabimaissa. Etäisyys synnyinseuduille voi jopa vahvistaa kulttuurin merkitystä. Vaikka en ymmärrä laulun sanoja, arvaukseni osuu oikeaan. Arabimaiden ja Euroopan runoperinteet ovat ottaneet vaikutteita toisistaan, ja esimerkiksi espanjalaisen ?amencon juuret ovat lähtöisin näiden kulttuurien kohtauspinnalta. Vaikka islamin syntymisen myötä syntistä elämää kuvaava runous väheni, ovat satiiri ja romantiikka olleet aina läsnä vät taputtamaan ja laulamaan kappaleen mukana
Kerro tarvittaessa, että suomalaisessa terveydenhuollossa on tapana aina kysyä niistä vaikeissa elämäntilanteissa eläviltä. Jos muutto on tapahtunut pakon edessä, prosessi voi olla tuskallinen ja kestää jopa vuosia. 4 Kysy myös, mitkä asiat ja ajatukset estävät itsetuhoista käyttäytymistä, ja miten ne voisi pitää mielessä kuormittavissa tilanteissa. Vain hätätilanteessa voi asiasta keskustella ilman tulkkia. 31 Miten kysyn itsemurha-aikeista. Avun kiireellisyys arvioidaan samalla tavalla kuin suomalaissyntyisenkin potilaan kanssa, muun muassa kartoitetaan itsemurhasuunnitelmia, toivottomuuden astetta, psyykkisen oireilun vaikeusastetta ja olemassa olevaa tukea. Asiantuntijana LT, erikoistuva lääkäri Venla Lehti , HYKS, Kulttuuripsykiatrian poliklinikka Lääkärien sosiaalinen vastuu ry Uuteen kulttuuriin asettuminen on aina stressaavaa. TEKSTI JUTTA KAJANDER 1 Ota asia esille hienotunteisesti turvapaikanhakijan tai maahanmuuttajan kanssa, koska osa voi kokea itse tuhoisuuteen liittyvät kysymykset hämmentävinä tai loukkaavina. Sujuvimmin keskustelu käy mielenterveystulkkaukseen tottuneen tulkin kanssa. 2 Jos yhteistä kieltä ei ole, käytä aina ammattitulkkia. Terveydenhuollon työntekijöiden on rohkeasti kysyttävä itsetuhoisista ajatuksista kohdatessaan psyykkisesti kuormittuneita maahanmuuttajia.. 3 Jos asiakas tuo esiin itsetuhoisia ajatuksia, tarjoa aina apua. 5 Muista, että itsetuhoisuus saattaa aktivoitua kriisitilanteissa, esimerkiksi silloin, kun kotimaasta kuuluu ikäviä uutisia tai tulee kielteinen turvapaikkapäätös
TU TU TU TU TU TU U TU TU URV RV RV RV RV RV RV V RV R R AL AL AL AL AL AL AL A AL A A AL A A LI LI LI LI L LI LI L LI L LI L L SU SU SU SU SU SU SU SU SU U S SU U SUUS US US US US S US US S S US S US U U US S U. Turussa asia on otettu vakavasti. ”Jos on tarpeeksi kauan ollut yksin, tulee äkkiä tunne, etten minä mitään tarvitse, eikä minulle mitään suodakaan. Heistä noin viidennes on kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia. Ammattimainen työntekijä osaa lukea, mitä viestien takana piilee. Ulla-Maija Nikula, 58. Saniteettitilat ovat täynnä roinaa. Jääkaapissa haisee pilaantunut ruoka, pöydällä homeinen leipä. 32 Mielenterveys 2/2016 Ikäihmisen pelon tunne on otettava todesta TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PASI LEINO ”Vanhuksen turvattomuus on monesti tabu”, Ulla-Maija Nikula, Fingerroosin säätiön toimitusjohtaja sanoo. Vakka-Suomen mielenterveysseuran perustajajäseniä. Taloudellinen hyväksikäyttö ja lähisuhdeväkivalta voivat olla huonokuntoisen vanhuksen arkea. Pahimmillaan tilanne voi näyttää seuraavalta: Koti on siivoamaton, eteisestä on palanut lamppu. Jos kotihoitaja ottaa asian puheeksi, syytökset ja viha kohdistuvat häneen. Pelko voi saada hänet linnoittautumaan kotiinsa. ”Olemme löytäneet Turun seudulta jo 600 tällaista ikäihmistä. Turussa onkin otettu pohjaksi lastensuojelusta tuttu ilmoitusmenettely, jolloin sosiaalija terveyshuollon työntekijä voi tehdä ilmoituksen vaikeasta tilanteesta sen henkilöitymättä. OMA KOTI ON AINA RAKAS Ulla-Maija Nikula on Fingerroosin säätiön Löytävä-hankkeen johdossa. Tytär ei anna ostaa uutta takkia, eikä pojanpoika suostu menemään apteekkiin: ” Et sää mitään lääkkeitä tarvi.” Sille on pakko antaa rahaa, koska muuten se alkaa tuuppia, puolustuskyvytön vanhus tietää. Joskus yhteydenotto tulee ulkomailla asuvilta omaisilta: Äidistä ei ole kuulunut mitään, jotain on pielessä, voisitteko pistäytyä katsomassa häntä?” Apua tarvitsevien määrä on suuri. Se Kuka. Seulomme joukosta aina he, jotka tarvitsevat apua kipeimmin. Tavoitteena on, että ikääntynyt kuitenkin selviäisi kotona ilman laitoshoitoa. V anheneva ihminen on monin tavoin hauras ja haavoittuva. Ulos ei voi mennä, koska talvitakki on niin kehno, ettei se päällä kehtaa liikkua. Fingerroosin säätiön toimitusjohtaja. Järjestö ja kaupunki haluavat tavoittaa vaikeassa asemassa olevat ja yksinäiset sekä syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet, jotka ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle. Pelot ja yksinäisyys voivat kärjistyä masennukseksi ja päihdeongelmiksi. Säätiön toiminta-ajatuksena on vanhusten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Turun seudulla
Nikula oli talvella vastikään todistamassa tilannetta, kun iäkäs rouva ei ollut selvitä rahannostosta pankkiautomaatilla ja pudotti vielä lähtiessään kaksi pankkikorttia lumeen. ”Saatamme saada soiton, että naapuritalon 90-vuotiaalla rouvalla palaa iltaisin vain pieni lamppu, mitähän voisin tehdä hänen hyväkseen?” VIERAS TIETOYHTEISKUNTA Turun keskustassa asuu paljon ikäihmisiä. vaatii hienovaraisuutta. ”Siinä ei kotihoidolle säädetty seitsemän minuuttia riitä.” Nikula kumoaa väitteen siitä, ettei naapureista välitettäisi. Liikenne hirvittää, autojen lisäksi polkupyöräilijät kiitävät hurjaa vauhtia. Se vaatii tasavertaisia keskusteluja ja vie aikaa.” Oma koti on kuitenkin rakas. Ravintoloiden edustoilta kuuluu möykkää ja huute. Ensiaskelen pitää olla varovainen, haurasta alkua ei saa tallata. Merkittävää on, millä tavalla ulkopuolinen astuu toisen rakkaimpaan ympäristöön. 33 lua: ”Mene sinäkin mummeli siitä!” Iltapäivälehtien lööpit pelästyttävät. Vaikka ympäristöstä näkisi, ettei avuntarvitsija pysty huolehtimaan hygieniastaan ja ravintotaloudestaan, ei hihoja voi heti kääriä. ”Vaikka ei mulla mitään suurta kriisiä ole… mutta jotakin vielä haluaisin olla… vielä niin kuin olla olemassa.” ”Ajattelin, että voisitteko soittaa silloin tällöin ja kysyä, mitä minulle kuuluu.” ”Minulla ei ole käynyt vieraita sitten heinäkuun jälkeen.” (kun puolison kuolemasta oli kulunut 6 kuukautta) Sitaatit Löytävä-hankkeen ikäihmisiltä. Virkakielen ja lakitekstin ymmärtäminen on vaikeaa kenelle tahansa, saati sitten huonokuntoiselle vanhukselle. Heille tulee tunne, etteivät enää kuulu tähän porukkaan ja yhteisöön.” Virastoihin ei tahdo löytyä enää edes puhelinnumeroa. Kun Karjalan evakko lukee kioskin seinästä, että ”itärajalla ongelmia”, turvattomuuden tunne on aito ja vakava. Kenenkään luokse ei voi mennä väkisin. Oikeusministeriön rahoittamalla Pelosta pois -hankkeella on toteutettu Turun keskustassa turvallisuuskävelyjä, joissa poliisi, pelastuslaitos ja kaupunki ovat olleet mukana. Ensin on saavutettava luottamus. ”Tietoyhteiskunta on monille yli 70-vuotiaille vieras. Pitkäkyntisille saalis olisi monesti helppo. Monia pelottaa lähteä hoitamaan asioitaan jalan. Kahdesti viikossa ikäihmiset kerääntyvät tarinoimaan säätiön tiloihin
Kun kohtaamme toisemme aidosti, syntyy kunnioitusta toista ja toisen tilannetta kohtaan. 34 Mielenterveys 2/2016 Työskennellessäni merimieskirkon pappina Lontoossa, minulla oli tapana ajatella, että jokainen kirkon ovesta sisään astuva ihminen on Kristus. Joukkueen jäsenet pyrkivät siis pelaamaan syötöt hänen vahvuusalueelleen eli vasemmalle jalalle. Kivi symboloi hänelle turvaa ja toivoa siitä, että hän erosta huolimatta ei ole yksin. Eronnut ystäväni sai tuttavaltaan pienen kiven mukana pidettäväksi. Vastaus on kyllä.”. Elämänpelimme kulkisi vahvemmin ja tuntisimme olomme turvallisemmaksi. Jalkapallofanina käytän mielelläni vertausta Messin vasemmasta jalasta, jolla hän pelaa paremmin. Toivotin tervetulleeksi niin ryöstetyn turistin, au-pairin kuin diplomaatin. Kaipaamme jokainen mieltä, merkitystä elämään. MESSIN VASEN JALKA Kolumni Kari Kanala ”Jokainen meistä kysyy silloin tällöin, riitänkö tällaisena. Tehtäväni oli silloin ja on nyt, ”etsiä ihmistä”. Olen juuri aloittanut työni Paavalin seurakunnassa Helsingissä, jonka alueella asuu 29 000 ihmistä, mutta heistä vain vähän alle puolet kuuluu seurakuntaan. Miksemme me kaikki vahvistaisi toistemme ”Messin vasenta jalkaa”. Kirjoittaja on Paavalin seurakunnan kirkkoherra. Jokainen meistä kysyy silloin tällöin, riitänkö tällaisena. Väitän, että elämässä kaikki tärkeä lähtee kohtaamisesta. Tehtäväni on edelleen toivottaa kaikki kristukset tervetulleiksi taustaan katsomatta. Kelpaanko. Vastaus on kyllä. Sinäkään et ole yksin, kun annat sydämesi heltyä. Me ihmiset olemme kuin onnen kerjäläisiä Tuomari Nurmion laulussa Kurjuuden kuningas
Yksi jäsen on aina vuorollaan kokkausvastuussa. Pieni musta koira retuuttaa riehakkaasti pehmolelua, ja ison ruokapöydän ääressä käy puheensorina. Kastikkeesta on tulossa maukas. REPORTAASI: RUOKAPIIRI. Kaakkois-Helsingin mielenterveysseuran ruokapiirissä valmistetaan yhdessä ateria ja syödään saman pöydän ääressä. Tänään valmistelut tehdään miesvoimin. Kaakkois-Helsingin mielenterveysseuran, MieTo ry:n, perjantairuokapiirissä valmistetaan tällä kertaa kassleria ja uunijuureksia. 36 Mielenterveys 2/2016 A urinko paistaa Herttoniemen nuorisotilan ikkunasta sisään. Yhteinen ateria on viikon kohokohta TEKSTI KIRSI HEMÁNUS KUVAT ALEJANDRO LORENZO Uunista kohoaa herkullinen tuoksu
”Yhdessä tekeminen ja saman pöydän ääressä syöminen on nautinto. Tarjolla on joka viikko myös tuoretta leipää, joka saadaan lahjoituksena Kanniston leipomolta. Paikalla on tänään lähinnä miehiä, vaikka jäsenistö on jakautunut melko tasaisesti sukupuolten välillä. Muutama syöjä tulee senkin jälkeen ja istuu suoraan pöytään. Ruokapiirin kokkausvuorossa oleva saa päättää, mitä tarjotaan. Se pannaan talteen pakkaseen.. MieTo ry:n tavoitteena on tukea osallisuutta ja mielenterveyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hetken aikaa on hiljaista, vain ruokailuvälineet kilisevät lautasta vasten. Siellä on monella ainoa mahdollisuus mökkeilyyn”, Jussi Marttinen (oikealla) sanoo. Se on pyörinyt yhdistyksen koko 15-vuotisen olemassa olon ajan. Yksinäiselle se on usein viikon kohokohta", toteaaa yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Marttinen. ”Sitä nuoremmat usein työllistyvät, eivätkä siksi ole mukana päiväsaikaan järjestetyssä toiminnassa”, ruokapiirin vetäjä Ulla Korhonen , mustan koiran emäntä, kertoo. Parasta on toisten seurasta saatu voima. Täällä on helppo tavata ihmisiä ja tulee herkemmin lähdettyä retkille, vaikkapa museoon.” Kasslerkastike valmistuu vähän etuajassa. Yhdistyksessä vapaaehtoisena toimiva Ritva lisää, että ruokapiiri on toiminut myös hyvänä oppina. Usein heitä saattaa olla tuplasti enemmän, jos yhteistyötahoilta, kuten Niemikotisäätiön Villa Borgiksesta, saadaan vieraita. Kolmas puhuu muuttosuunnitelmasta ja lapsista. Ruokapiiri on sen toimintamuodoista suosituin. Ydinryhmään kuuluu noin kaksikymmentä jäsentä, syöjiä on nyt paikalla kymmenkunta. ”Moni eronnut ja karannut mies on opetellut täällä laittamaan ruokaa.” 80 SENTTIÄ PER ANNOS Kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat. osuu kohdalle noin seitsemän viikon välein. Edellisen viikon chorizo-minestronekeitto tuli maksamaan 80 senttiä annos, joten pennin venyttäminen onnistuu. Ilmapiiri on rento ja jokainen saa olla oma itsensä. Joku kertoo lapsuudestaan, toinen tutkii kännykän toimintoja. 37 > Yli kymmenen vuotta mukana ollut toinen Ulla sanoo, että ruokapiirissä tuntuu mukavalta muilta saatu positiivinen palaute. Sitten jatketaankin juttua. Iältään aktiivijäsenet ovat noin 40–70-vuotiaita. ”Moni asuu yksin ja tarvitsee uuden kaveripiirin esimerkiksi raitistumisen jälkeen. Vuoro ”Kesäksi toiminta siirtyy Vartiosaareen
Sauna remontoitiin viime vuonna omin voimin. Uusia muotoja kehitetään koko ajan sen mukaan, mistä ihmiset innostuvat. SAARESSA PÄÄSEE UIMAAN Ruokapöydän ääressä ideoidaan tulevaa toimintaa, sovitaan kokouksia ja käydään läpi kalenteria. 38 Mielenterveys 2/2016 > joogaharjoituksia, kuten aurinkotervehdys. Ulla Korhosella on suunnitteilla erityinen Mieto-jooga, johon sisältyy kävelyä ja ”Moni asuu yksin ja tarvitsee uuden kaveripiirin esimerkiksi raitistumisen jälkeen. Muita yhdistyksen liikuntamuotoja ovat esimerkiksi keilailu, shindo ja pilates. Kaikkien mielestä merenrannassa on suorastaan ihanaa. Yöpyminen saaressa ei kuulu taideleiriin, mutta yhdistyksen jäsenille sekin on mahdollista. Nekin maistuvat lähes kaikille. Se on monelle ainoa mahdollisuus päästä mökille kesällä. Kun kahvi on valmista, kannetaan pöytään lautasellinen leipomosta saatuja valtavia lehtitaikinaleivonnaisia. Hän on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa alusta asti. Se on MieTo ry:n jäsenille paras vuodenaika, koska toiminta siirtyy aina vapun aikaan Vartiosaaren kärjessä olevaan pieneen mökkiin, Kiekkoon. Aion päästä kesäkuntoon”, Eero sanoo. Saaressa tehdään luontoretkiä ja pelataan mölkkyä ja petanquea. "Silloin painetaan yhdessä ja puristetaan mehut pois", Jussi kertoo. Saaressa pidetään myös suuren suosion saavuttanutta taideleiriä. Kolmena päivänä viikossa kolmen viikon ajan siellä harrastetaan tarinateatteria, maisemamaalausta, valokuvausta ja keramiikkaa. Myös yrttien ja kukkien kasvattaminen on jotain sellaista, mikä ei kuulu kaupunkielämään. Seuraavaksi muistellaan hiljattain tehtyä Tallinnan-matkaa, ja heti joku ehdottaa uutta. On leirejä, messuja ja talkoita. Omenapuut ja marjapensaat pitää leikata säännöllisest. Töitä riittää, puutarhasta ja puiden hakkaamisesta alkaen. Täällä on helppo tavata ihmisiä ja tulee herkemmin lähdettyä mukaan retkille.” Hiljaakin saa olla, keskustelupakkoa ei ole. Vain mielikuvitus on rajana, kun yhteistä tekemistä ideoidaan. Viimeksi nähty Järven tarina -elokuva upposi hyvin. Mökki on vuokrattu Helsingin kaupungilta ympärivuotisesti, mutta sääolosuhteiden takia sitä voidaan käyttää vain viisi kuukautta. Muuttokeikat ovat oikein mukavia. Uiminen ja grillaaminen kuuluvat aina ohjelmaan. Saarireissun viimeinen taival taitetaan moottoriveneellä.. TALVEKSI OLISI TILA TARPEEN Puheenjohtaja kiittää muuttourakassa auttaneita. Vartiosaaressa on lisäksi pieni aitta ja puulämmitteinen sauna. Koko kesä varataan täyteen jo keväällä. ”Minä en taida ottaa. Samalla kuunnellaan kuulumiset, kysellään voinnit ja haaveillaan kesästä. Myös elokuvien edullisissa päivänäytöksissä käydään yhdessä
Siellä toimii myös akuuttityöryhmä, joka antaa kiireellistä psykiatrista hoitoa. Mielenterveystalo.. MieTo ry:n pöydän ympärillä on selvästi helppo olla, ilmapiiri on rento. Herttoniemessä asuu runsaasti maahanmuuttajia, joille kesäretki venematkan päähän on eksoottinen kokemus. Yhteyttä voi ottaa myös omainen. Loput isosta annoksesta pakataan muovi rasioissa mukaan koteihin. Hän jätti jälkeensä hienon ja aktiivisen perinnön, jonka jäljissä MieTolaisten on hyvä jatkaa.. Siellä hän työnsi kaksostenrattaita väsymyksestä zombiena. Poliklinikalle hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Ulla kuljettaa autonsa kyydissä milloin mitäkin, esimerkiksi leipää Kanniston leipomosta. Lähdin mukaan toimintaan vapaaehtoisena, ja vedin muun muassa ensimmäisen naistenryhmän”, hän kertoo. Pienten lasten yksinhuoltajaa ei ollut vaikea houkutella mukaan ilmaisille kakkukahveille, jotka sattuivat olemaan MieTo ry:n tupaantuliaiskahvit. Ja sitten jatkuvat iltapäiväkahvit. ”Raha on tietenkin toinen asia, mutta pari vuotta sitten nähtiin, että talkoohenki on meillä voimissaan. Myös Herttoniemen asukastalo Ankkuri on mukana. Artikkelissa haastateltu Jussi Marttinen on kuollut 10.5.2016. ”En suinkaan tullut alussa mukaan tehdäkseni vapaaehtoistyötä, vaan ottaakseni kaiken hyödyn irti itselleni”, Ulla kertoo nyt hymyillen. ”Yksinhuoltajan arjen ohella tämä on todella mielekästä toimintaa, niin täysin erilaista kuin kotiasiat.” Usein kyse on käytännön asioista. Alan koulutusta minulla ei ole, mutta vapaaehtoistyössä tärkein taito on mielestäni toisen ihmisen kuunteleminen.” Talvisin lasten harrastukset vievät leijonanosan Ullan ajasta, mutta kesällä hän toimii MieTo ry:ssä jopa 15 tuntia viikossa. Mielenterveyskuntoutujien arkea tukevat muun muassa MieTo ry sekä Niemikotisäätiö. ”Mielenterveysja päihdetyö ovat sydäntäni lähellä omien kokemusten takia. Se oli kaikkien mielestä tärkeintä”, kertoo Ulla Korhonen. Puheenjohtajana hän toimi pari vuotta ennen nykyistä puheenjohtajaa. Ja niin lapset kasvoivat ja arkielämä helpottui. Muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa A-klinikkasäätiö ja seurakunnat. on nettipalvelu, joka tarjoaa tietoa tyypillisimmistä mielenterveyden häiriöistä, niiden tunnistamisesta ja hoidosta sekä siitä, mistä apua voi hakea. Tukea ja apua valtakunnallisesti tarjoaa mielenterveys.?/tukeajaapua. ”Aloin nähdä, että olen velkaa yhdistykselle. Ankkurin kanssa järjestetään toisinaan yhteistä toimintaa lapsiperheille. ”Sain itse apua ja voimia” TUKEA MIELENTERVEYTEEN ITÄISESSÄ HELSINGISSÄ Mielenterveyden ongelmissa on otettava ensisijaisesti yhteyttä omaan terveysasemaan ja virkaajan ulkopuolella Malmin sairaalan päivystykseen. VUOSI TÄYNNÄ TOIMINTAPÄIVIÄ MieTo ry tekee tiivistä yhteistyötä Niemikotisäätiön Villa Borgiksen kanssa. Se on hurja määrä, enemmän kuin edellisenä vuonna. Marttinen toimi MieTo ry:n puheenjohtajana ja oli Kaakkois-Helsingin mielenterveysseuran toiminnan kantavia voimia kymmenen vuoden ajan. 39 Ulla Korhonen poimittiin mukaan MieTo ry:n toimintaan kymmenen vuotta sitten suoraan Roihuvuoren kirjaston edustalta. Vähitellen voimani alkoivat lisääntyä.” Parin ensimmäisen vuoden aikana uudet aikuiskontaktit auttoivat Ullaa voimaantumaan vaativassa elämäntilanteessa. Toiminta on ollut koko ajan monipuolista ja jäsenten mukaan suunniteltua. Kassler ja uunijuurekset ovat tänään pääosassa. Palvelua voi käyttää nimettömänä. Viime vuonna seuralla oli 330 toimintapäivää ja 3 141 osallistumista. Aiemmin hänellä oli pakettiauto, ja sitä vasta tarvittiinkin. Idän psykiatrian poliklinikka tarjoaa psykiatrista neuvontaa, hoitoa ja kuntoutusta itäisen ja kaakkoisen alueen asukkaille. Parasta on toisten seurasta saatu voima. ”Sain yhdistyksen toiminnasta kaipaamiani sosiaalisia kontakteja. ”Saimme paljon lahjoituksia, aina joku toi jotain syötävää eikä kaikkia bensakuluja laskutettu.” Ainoa asia, mikä harmittaa, on oman toimitilan puuttuminen talvisin. Jonkin aikaa hän oli palkattuna toiminnanohjaajana ja hallitustyöskentelystäkin on kokemusta. Noin 60 prosenttia MieTon jäsenistä on henkilöjäseniä. Puheensorina ei taukoa hetkeksikään. Siitä lähtien Ulla on ollut aktiivisesti mukana. Kun rahoitus oli kaksi vuotta huonolla tolalla kaupungin avustuksen jäätyä pois, satsasimme saareen
Kun kävelet kadulla, et voi todellakaan tietää, mitä ihmisten mielessä liikkuu. Martin käy hengityksen kautta läpi kattavasti tärkeitä tasapainoisen elämän elementtejä. 40 Mielenterveys 2/2016 M a n sik kk a Kaikki on joskus Sekasin Mielihyvät koonnut Jutta Kajander Lisää nuorten kokemuksista ja tietoa avun saannista: www.sekasin247.. Mielenterveysongelmia ei pitäisi hävetä. Hän kertoi avoimesti mielenterveysongelmastaan ja halusi auttaa muita osallistumalla Sekasin-kampanjaan. Kirja sisältää harjoituksia, joissa hengitys toimii siltana mielen ja kehon yhteyden vahvistamiseen. Vaikka elämässä tapahtuisi mitä tahansa, aina voi kuitenkin hengittää. Kampanjan toteuttivat Yle, Suomen Mielen terveysseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mielenterveyden keskusliitto toukokuussa 2016. Muodikkaasti hän käsittelee myös herkkyyttä ja Hengitellen hyvinvointia Suosittu videobloggaaja Mansikkka teki yhden vaikeimmista videoista ikinä. Mahdollinen häpeän tunne voi olla hidaste hakea apua. Se, että näytän ulospäin pirteältä ja iloiselta, ei kerro koko totuutta. Kirjaa voi lukea kohta kerrallaan tai hakea sieltä juuri omaan päivään tai hetkeen sopivan teeman ja harjoituksen. ”Mielenterveysongelmat ovat todella yleisiä. Olette arvokkaita”, sanoo Mansikkka.. Häpeä vain lisää taakkaa.” ”Mielenterveysasioista pitäisi puhua paljon enemmän. Hakekaa sitä. Toukokuun loppuun mennessä videota on katsottu noin 90 000 kertaa. Martin Minna: Hengityksen virtaa – Kohti kehon ja mielen tasapainoa. Kirja paja 2016. itsemyötä tuntoa myönteisessä valossa. Sekasinkampanjassa rohkaistiin nuoria puhumaan ongelmistaan ja tarjottiin 24/7-keskusteluapua. Ongelmat ovat mielettömän yleisiä. Psykofyysiseen hengitysterapiaan pohjautuva Minna Martinin kirja Hengityksen virtaa houkuttaa lukijan tutustumaan oman hengityksensä voimaan mielen ja kehon hyvinvoinnin parantamiseksi
Jos puhuisimme asiasta ääneen, eikö silloin jokaisen olisi helpompi puhua vaikeista asioista ja hakea apua?” Kuvataiteilija Kaarina Kuusisto-Lukkari haluaa herättää keskustelua teoksellaan Tuhat turhaa kuolemaa. Miksi. 41 R o b e rt K n e sc h ke /S h u tte rs to c k.c o m Mielipaikka instaan Metsässä, laiturinnokassa, kesä kadulla vai kotisohvalla. Toivottavasti ne jatkavat laskuaan, kun asiasta puhutaan vapaasti ja ilman turhaa mystiTuhat turhaa kuolemaa EHKÄISTÄÄN YHDESSÄ ITSEMURHA! mielenterveysseura.fi. Oman käden kautta kuolee Suomessa noin tuhat ihmistä vuosittain. Miksi. Ilahduta muita kuvallasi ja osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa hyvän mielen luomuherkkuja. #mielipaikka Tuhat turhaa kuolemaa. 14 kpl 8 metriä pitkää punaiseksi värjättyä sisalköyttä on esillä Kemin taidemuseossa osana pohjoissuomalaista nykytaidetta esittelevää Lumipalloefekti-biennaalia 10.6.–2.10.2016. Itsemurhaluvut ovat kuitenkin laskeneet. Missä mielesi lepää. ”Miksi itsemurhan tehneestä vieläkin kuiskaillaan. Samalla viestit yhdessä Mielenterveysseuran kanssa, että mielen hyvinvointia voi vahvistaa. Hirttoköysi-installaatio. Lähetä kuva mielipaikastasi instagramiin elokuun loppuun mennessä hashtagilla #mielipaikka. Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9.2016. ”Teos kysyy, miksi meillä on niin paljon henkistä tuskaa, ja miksi kulttuurimme kieltää siitä puhumisen ja avun hakemisen ajoissa. Missä tunnet olosi hyväksi. 2015
Tutkimuksessa ASSIP-ryhmäläiset osallistuivat kolmeen terapiaistuntoon, joiden jälkeen terapeutti lähetti heille kahden vuoden aikana kuusi henkilökohtaista kirjettä. Lisäksi kuntoutusta lisättäisiin ja työhön pääsyä tuettaisiin. Mielenterveysja päihdeongelmaiset tarvitsevat monenlaisia sosiaalija HYVÄT MIELENTERVEYSJA PÄIHDEPALVELUT TUOVAT SÄÄSTÖÄ terveydenhuollon palveluja. Kummassakin ryhmässä oli 60 henkilöä. Ohjausryhmä ehdottaa, että vuoteen 2020 saakka asiakkaan asemaa vahvistetaan lisäämällä palvelujen monipuolisuutta, ottamalla käyttöön asiakkaiden yhdenvertaisuutta tukevia Sveitsissä kehitetty ASSIP-hoitomalli (Attempted Suicide Short Intervention Program) vähentää tehokkaasti itsemurhaa yrittäneiden itsetuhoisuutta. Tutkitut koonnut Lauri Hovi keinoja valinnanvapauden toteuttamisessa ja vakiinnuttamalla asiakkaan läheiset huomioivia työmuotoja. Palveluja tulisi tarjota myös niille, jotka jäävät nyt palveluiden ulkopuolelle. Heidän luottamustaan hoitoon voidaan parantaa vähentämällä sairauteen ja hoitoon liittyvää leimaamista sekä tarjoamalla monimuotoisia palveluja. Sosiaalija terveysministeriö: Mielenterveysja päihdesuunnitelma 2009–2015: Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset. 42 Mielenterveys 2/2016 LYHYTINTERVENTIO AUTTAA ITSEMURHAA YRITTÄNEITÄ Toimivat palvelut mielenterveysja päihdetyössä tuovat rahassa mitattavia hyötyjä yhteiskunnalle. Tutkimuksessa vertailtiin kahta itsemurhaa yrittäneistä henkilöistä koostunutta ryhmää, joista toinen sai tavanomaista hoitoa ja toinen sai lisäksi ASSIP-mallin mukaista hoitoa. Kahden vuoden seurantajakson aikana ASSIP-ryhmässä tehtiin 5 uutta itsemurhayritystä, kun verrokkiryhmässä luku oli 41. Varsinkin lasten ja nuorten hyvät palvelut vähentävät myöhemmin aiheutuvia kustannuksia. Erityisesti taloudellinen tilanne sekä sosiaalija terveydenhuollon uudistus asettavat uusia vaatimuksia, muistuttaa kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä. PLOS Medicine 3/2016: A Novel Brief Therapy for Patients Who Attempt Suicide: A 24-months Follow-Up Randomized Controlled Study of the Attempted Suicide Short Intervention Program (ASSIP). w a v e b re a km e d ia /S h u tte rs to c k.c o m S h u tte rs to c k
43 POTILAAT EIVÄT SAA RIITTÄVÄÄ OHJAUSTA PSYKOTERAPIAAN EURO MASENNUKSEN HOITOON TOISI NELJÄ TAKAISIN Vain vajaa kolmasosa psykoterapeuteista arvioi asiak kaidensa saaneen riittävää ohjausta psykoterapiaan. Potilaan ja terapeutin hyvä suhde ennustaa hoidon onnistumista merkittävästi. Potilaan tapa hahmottaa ongelmiaan voi puolestaan auttaa löytämään hänelle parhaiten sopivan terapiamuodon. Syynä tähän saattaa olla se, etteivät terveyden huollon ammattilaisetkaan tiedä riittävästi psykoterapioiden mahdollisuuksista. Hoidon lisääminen, erityisesti psykososiaalisen tuen ja masennuslääkkeiden muodossa, maksaisi noin 130 miljardia euroa. Tuottavuuden ja työkyvyn lisääntyminen toisi 355 miljardia ja terveyshyödyt 276 miljardia euroa. PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.?/ vertaistukiryhmat Hoidon lisääminen 130 mrd € Tuottavuuden lisääntyminen 335 mrd € Terveyshyödyt 276 mrd € kannalta. Nykyisessä tilanteessa potilasta on perusteltua kannustaa näkemään vaivaa terapiamuodon ja psykoterapeutin etsimiseen. Psykoterapiaa edeltävä ohjaus ja arviointi parantavat hoitoon sitoutumista ja terapian tuloksia. ”Tiedämme, että masennuksen ja ahdistuneisuuden hoito on järkevää terveyden ja hyvinvoinnin. Potilasta pitäisi valmentaa arvioimaan, millaisen psykoterapeutin kanssa hänen olisi paras tehdä yhteistyötä. Suomen lääkärilehti 15/2016: Sopiiko potilaalleni psykoterapia. Potilaan valmius muutokseen ja kyky joustavaan vuorovaikutukseen ennustaa sitä, että hän hyötyy jo lyhyestä psykoterapiasta. Lancer Psychiatry 4/2016: Scaling-up treatment of depression and anxiety: a global return on investment analysis Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan masennuksen nykyistä kattavampi hoito maksaisi itsensä takaisin nelinkertaisesti. Tämä tutkimus vahvistaa, että se on järkevää myös taloudellisesti,” sanoo WHO:n pääsihteeri Margaret Chan. Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt maksavat maailmantaloudelle 900 miljardia euroa vuodessa. TUKEA&APUA SOS-KRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 VERKOSSA mielenterveysseura.. Maailmanlaajuisessa tutkimuksessa arvioitiin mielenterveyden ongelmien hoidon taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia. Tutkimuksessa arvioitiin, mitä seurauksia hoidon lisäämisellä olisi 36:ssa matala-, keskija korkeatuloisessa maassa vuosina 2016– 2030. Hoitoon ohjaamista ja palvelurakennetta voidaan kehittää
44 Mielenterveys 2/2016
Samalla blogissa tarjottiin päättäjille muitakin win-win-win malleja, joilla säästetään miljoonia. Mental Health at the Workplace -raportti (Joint Action for Mental Health and Well-Being 2016) ”1 €:n investointi tuottaa 83 € yhteiskunnalle, kun mielenterveystaitoja opetetaan koululaisille.” Lapselliset miehet blogi siteerasi Suomen Mielen terveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckia. Osallistu kampanjaa levittämällä välittämisen ajatusta itse tai porukalla: mielenterveysseura.?/kymppikymppi #kymppikymppi KYMPPIKYMPPI 2016: MITÄ SINULLE KUULUU?. EU:n työikäisestä väestöstä on kokenut vuoden aikana vähintään yhden mielenterveyden häiriön. Mieleenpainuvaa koonnut Jutta Kajander 27% ”Kuka pohtii aamuyöllä neljältä, miten hyvin asiat ovat?” Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja puhui turvallisuudesta Mielenterveysseuran järjestöpäivillä 23.4.2016. ”Jos toinen antaa halata, riitaa on vaikea jatkaa.” Juontaja Anni Hautala Anna-lehdessä. Kysymys ilmentää toisen arvostamista, keskustelua ja tarpeen tullen myös tuen tarjoamista. Blogi: lapsellisetmiehet.blogspot.. aikaan, kysymme toisiltamme maailman tärkeimmän kysymyksen: mitä sinulle kuuluu. Joka neljäs työntekijä kertoo kokevansa jatkuvaa työperäistä stressiä koko ajan tai suurimman osan työajastaan. 45 ”Tiesitkö, että maailmankaikkeudessa on enemmän tähtiä kuin maailmassa hiekanjyviä?” Muusikko Tommi Ignatius omisti Ihmettelen-kappaleen ja videon Mental Health Art Weekille. K u v a t: S h u tte rs to c k Ensi syksynä Maailman mielenterveyspäivän 10.10
46 Mielenterveys 2/2016
Taivalkosken saunasta näkyy järvi, joskus joutsenpariskunta. Vastat kuuluvat kuvaan. Kysyin itse kirjailijalta asian todenperäisyyttä, ja hän vahvisti sen. Brysselissä ei ole saunaa. Saunasta voisi tehdä pyhiinvaelluspaikan Päätalon ystäville. Kun oikein kunnolla vihtoo, niin olo tuntuu puhtaalta ja vapautuneelta. ”Ensimmäiset saunamuistoni ovat Kempeleestä isoäitini Liisan saunasta, jossa oli turvallista, lämmintä ja mustaa. Samalla voi miettiä "syntejään", jotka poispyyhitään vihdalla yhteisestä sopimuksesta. Juuri nytkin kaipaan vihdan tuoksua ja pysähtynyttä oloa saunan jälkeen. Rituaaliin kuuluu pitkä vilvoittelu, uinti ja luonnon tarkkailu. Portaille voi tulla tervehtimään jopa kuukkeli. Usein samaan aikaan savustuvat siiat, joten tuoksumaailma on huumaava. Lapsena ja nuorena kävimme Oulun Raksilassa Syrjäkadulla yleisessä saunassa. Saunan portailla istumista voisi verrata ehkä terapiaan. Mieheni Sepon kanssa lämmitämme saunan yleensä yhdessä. Olemme oppineet sen tutulta rovastilta. Kesällä saunon lähes päivittäin. Rentoutumiseen liittyy aina tajunnan virtaaminen asioista toiseen. Ihmisiä näkyy vain hillaaikoina. Siihen kuuluvat hiljaisuus, eteeriset aromit, hieronnan jälkeinen raukeus ja täydellinen rentoutuminen.” Mielipaikka TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVA VASTAVALO/ RIITTA WEIJOLA. 47 ”Saunan portailla kuin terapiassa” Liisa Jaakonsaari on Euroopan parlamentin jäsen. Sieltä jäivät mieleen vanhojen ihmisten jännät puheet ja pullo pirskahtelevaa limonaadia. Jos on lukenut Kalle Päätalon kirjoja, tietää, mitä kaikkea nuo hirret ovat nähneet. Niiden hirsien suojassa Päätalo oli "sillai" ensimmäistä kertaa eli menetti poikuutensa. Vihdomme mieheni kanssa toinen toisiamme: ”Kaikki synnit anteeks’ saatu, pois on pantu vanha Aatu”. Silloin saattaakin oivaltaa jotain uutta. Sitä mukavampaa on saunoa kotona Oulussa tai kesämökillä Taivalkoskella, jonka sauna on pieni, Itäpään keisarin talon harmaista puretuista hirsistä rakennettu. Erilaisten ajatusten, maailmojen ja todellisuuksien kohtaaminen saunan portailla on luovuutta parhaimmillaan
TILAA MIELEN TERVEYS vuosikerta 40 € opiskelijatilaus 21 € ulkomaille 60 € jäsentilaus 20 euroa Kestotilauksen säännöt ja irtisanominen Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. tilaukset@mielenterveysseura.. mielenterveysseura.?. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. Tutustu: mielenterveysseura.?/ mielenterveyslehti 32 € kestotilaus Myös digilehti Mielenterveyttä voi vahvistaa. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Jos tilaus jakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta