Mielenterveys-lehti 56. Kun opiskelu stressaa Kadonneita! 79 000 miestä Teema TYÖN&OPINTOJEN ULKOPUOLELLA 10 sivua Miksi toiset selviytyvät paremmin kriisistä. vuosikerta hinta 8,50 € 2/2017 Köyhyystutkija Maria Ohisalo ”Huono-osaisuus alkaa jo kohdusta”
36 REPORTAASI ”Omistaudun vapaaehtoistyölle” Heikki Vahantaniemen ura Metsähallituksessa vaihtui lähimmäisten auttamiseen. Pi a In be rg Pi a In be rg 10 YHTEISKUNTA Luottamus vahvistaa. 47 MIELIPAIKKA 40 MIELIHYVÄT 42 TUTKITUT. 22 ASIANTUNTIJALTA Resilientti ponnahtaa vaikeuksista. 14 ”Tyhjät päivät ovat edelleen vaikeita.” Tapio Rautajoki on oppinut pitämään huolta itsestään – ja muista. TEEMA Työn&opintojen ulkopuolella 45 MIELEENPAINUVAA Mieliauto kiertää kesällä. Raimo Pesonen. 18 MIELENKIINTO Opiskelijoiden stressi huolettaa. 2 Mielenterveys 2/2017 Mielenterveys 2/2017 Sisältö Pia In be rg 26 Lupa nauttia elämästä myös ilman töitä 28 Työmarkkinoilta puuttuu miehiä 31 Pidä itsesi terässä 32 Osatyökykyisyys estää työllistymistä 34 Onko maailma vain suuri kisahalli. Kolumni. 4 ”Entä jos apua saisi heti ja helposti?” Maria Ohisalon mielestä apu voisi mennä tarvitsijan luokse. 13 MIELEN PÄÄLLÄ Treenaa jo ennen kriiisiä
Kun kiire kuljettaa elä mää pikakelauksella eteen päin, emme ehdi edes tuntea kunnolla. ENTINEN HUIPPUVOIMISTELIJA Jari Mönkkönen teki voltin alastulon epä onnistuneesti; perheenisä ja palomies halvaantui. Laulunsanat kappaleesta Jäähyväiset aseille ovat ainakin minua kannustaneet: ”Kuten lintu on luotu lentämään On ihminen luotu onneen Kun ei pelkää itseään Ei pelkää myöskään elää elämää...” Hyvän olon hetkiä arkeen! Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja ”Kun ei pelkää itseään, ei pelkää myöskään elämää.”. 56. VOIMME KUITENKIN OPPIA rytmittämään päiväämme niin, että mieli voi hyvin ja silti tärkeimmät tehtävät tulevat hoidettua. Pääkirjoitus HYVÄ ARKI Pia In be rg Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • www.mielenterveysseura.fi • Sisällöntuotanto UMP-Media Oy • Taitto GS Oy Peippo • Kirjapaino 2016 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveys seura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. vuosikerta. HYVÄ ARKI muodostuu itses tä huolehtimisesta ja asioista, jotka tuottavat iloa. Kiitollisuus siitä, mitä kaikkea hyvää tähänkin päivään sisältyi, on voimaa anta va harjoitus mielelle illan päätteeksi. Tällä hetkellä unelma on päästä perheen luokse.” ELÄMÄNTILANTEET MUUTTUVAT isommin tai pienem min ja jokin uusi on aina odottamassa. Miksi emme sitten arvosta arkeamme, kun se on tässä ja nyt, koko ajan käden ulottuvilla. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveys seura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 3 ”HALUAN ARKENI TAKAISIN” , pyydämme, kun elämä on muuttunut odottamatta. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Haastavassakin elämäntilanteessa voi vaikuttaa siihen, mistä näkökulmasta asioi ta itse tarkastelee. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Kun lapsi kiipeää syliin, korva puusti tuoksuu hyvältä, radiosta soi mieli musiikki tai ystävä halaa. Minulla se toimii niin, että aivot tuottavat tulevaisuus ajattelua, jotka vievät mie len pois loukkaantumisesta. Tulevasta hän pohti: ”Ihmisillä on si säänrakennettu selviytymismekanismi
Mielenterveys 2/2017 4 TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG ”Entä jos apu tulisi tarvitsijan luokse?” Huono-osaisuus alkaa jo kohdusta. Harva köyhyttä kokematon tunnistaa, mitä niukkuus merkitsee. Maria Ohisalo Ikä 32 Kotipaikka Helsinki Perhe Avopuoliso, vanhemmat, isäpuoli Työ Varapuheenjohtajana Vihreissä. Väitös tilaisuus ItäSuomen yliopistossa 15.6., Vihreiden puheenjohtajavaali 17.6.. Yksi asiaan perehtyneistä, myös oman taustansa takia, on köyhyystutkija Maria Ohisalo, 32
5 > ”Entä jos apu tulisi tarvitsijan luokse?”
Mitä leipäjono paikkaa suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Ekonomistit katsovat asioita usein bruttokansantuotteen kautta: miten valtiot pärjäävät keskenään. Mielenterveys 2/2017 6 ”Tietoa erilaisista huonoosaisista ryhmistä on vähän.” K öyhyyden torjuminen ei onnistu, ellei siitä uskalleta puhua.” Maria Ohisalon väitöskirjan otsikko on Murusia hyvinvointivaltion pohjalla, leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Ei selvitä veloista, ja rahaa jää käyttöön liian vähän.” Ohisalon mukaan mielen hyvinvoinnin keskeisiä kysymyksiä ei ole, kuinka paljon euroja on käytössä, jos vaikkapa elämänhallinta on kadoksissa eikä siihen saa tukea. Millaiset ovat terveysneuvontapisteissä käyvien ihmisten kokemukset verrattuna leipäjonoissa käyviin ihmisiin. ”Vaikka minua on tituleerattu monin paikoin köyhyystutkijaksi, olen myös hyvinvointitutkija. ”On tukeuduttu rekisteritason tutkimustietoon ja tilastoihin, joista hyvinvoinnin kokemukset eivät kovin vahvasti ilmene. Hänen väitöskirjassaan on tutkittu 3 500 leipäjonoissa käyvän ihmisen hyvinvointikokemuksia. Olisi kohdattava ihminen ja pyrittävä ongelmien alkujuurille keskustelemalla, eikä vain tarjota rahaa sen hetkiseen tilanteeseen.”. Rinnalla kulkeminen olisi tärkeää. ” Ohisalon väitöskirjan tulokulma on tutkia vaikeasti tavoitettavaa ryhmää. Miten lähteä silloin työnhakuun tai opiskelemaan. ”Tutkimme ihmisen omaa kokemusta, emmekä vain sitä, kuinka paljon hänellä on resursseja käytössään. Kyse on myös siitä, kuinka ihmisten elämässä luodaan positiivisia siirtymiä. ”Sosiaalinen huono-osaisuus näkyy ja yhdistyy terveydelliseen huono-osaisuuteen, jossa ei olla tyytyväisiä fyysiseen eikä psyykkiseen terveyteen. Vertailussa samat kysymykset on kysytty Ateenan, Vilnan ja Helsingin leipäjonoissa. Pisteissä käydään esimerkiksi usein hakemassa puhtaita huumeneuloja tai ruiskuja. Eihän köyhyyden torjunta merkitse vain sitä, että poistetaan taloudellista niukkuutta. ”Osalla nuorista on sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Annetaanko työttömälle suuri summa rahaa työttömyysetuutena vai tuetaanko häntä laadukkailla työttömyystai työllistymispalveluilla?” Erilaiset työpaikat ja koulutusmahdollisuudet yhtä aikaa taloudellisen tuen kanssa luovat paljon enemmän intoa ja mahdollisuuksia siirtyä taas takaisin työelämään, Ohisalo sanoo. ”Haastattelemissamme henkilöissä on jopa 40 prosenttia heitä, joilla oli yhtä aikaa taloudellista, sosiaalista ja terveydellistä huono-osaisuutta. Kun siihen yhdistyy taloudellinen huonoosaisuus, ihminen on suurissa ongelmissa. ” BKT EI KERRO IHMISEN HYVINVOINNISTA Tutkimuksensa isona huomiona Ohisalo toteaa, että yhteiskunnassamme on niukasti tietoa erilaisista huonoosaisista ryhmistä. Sehän ei kerro ihmisten hyvinvoinnista sisällöllisesti paljoakaan.” Mielen hyvinvointi nousee tutkimuksessa selkeästi esiin. Kun huono-osaisuus kasaantuu, ihminen voi olla yhtä aikaa nälkäinen, yksinäinen ja masentunut
Usean päällekkäisen ongelman kanssa painiessa on hankalampaa. ”Luotamme liikaa ihmisen omaan kykyyn ja jaksamiseen vaikeassa tilanteessa. Olisi ehkä mahdollista puuttua perheen huolestuttavaan tilanteeseen ja siten tarjota lapsellekin paremmat lähtökohdat.”. Entä jos ajattelisimmekin asian päälaelleen niin, että ongelmien keskellä voisi parilla linkin klikkauksella ilmoittaa, että nyt tarvitsen apua?” Ohisalo ehdottaa. Köyhyys on vaikeaa, ahdistavaa ja synkkää. Esimerkiksi Ohisalo nostaa Vamoksen, nuoriin kohdistuvan toimintamallin, jossa mennään nuorten luokse koteihin, kuljetaan rinnalla ja ollaan läsnä. Vaikeassa elämäntilanteessa on usein itse keksittävä paikat, joista apua on saatavissa. ”Köyhyyden torjunta lähtee vaikkapa neuvolatoiminnasta heti, kun perheeseen on tulossa lapsi.” Imatran-mallista on hyviä näyttöjä. Ohisalo sanoo, että köyhyyden torjunta on paljon muutakin kuin niukkuuden poistamista. Ideana on jo hyvissä ajoin kohdata kokonainen perhe ja käydä läpi sen tilannetta ja kartoittaa, millaiseen elämään lapsi on syntymässä. Heikossa asemassa olevan ei tarvitsisi lähteä niukoilla voimavaroillaan hakemaan tukea erilaisilta luukuilta, kuten nykyinen järjestelmä toimii, vaan ammattilainen tulisi avuntarvitsijan luokse ja selvittäisi tilanteen perinpohjin. Hän puhuu erilaisten pääomien, kuten taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen pääomien kartoittamisesta. ”Silloin saataisiin tietoa, jos esimerkiksi toinen vanhemmista on pitkäaikaistyötön. 7 ”Köyhyyden torjunta on muutakin kuin niukkuuden poistamista.” Ohisalo sanoo sosiaaliturvajärjestelmämme heikkouden olevan siinä, että palveluja ja tukea saa, jos ihmisellä on yksi ongelma. ”On tärkeää, että autettavien ja auttajien välillä vallitsevat luottamukselliset suhteet.” > MIKSI KÖYHÄN PERHEEN LAPSI EI UNELMOI. Neuvolatyöntekijät voivat tehdä yhtä aikaa sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa kotikäyntejä kaikkiin perheisiin ja koteihin
Fyysisen työnteon sijaan nuori voisi miettiä, löytyisikö opiskelu-alaa, jossa voisi kouluttautua vähän pidemmälle. ”Joka ikinen oppimisvaikeus voi olla este sille, miten elämässä pärjää eteenpäin. ”Sitten mutsi sanoi, että hae nyt ihmeessä, aina sinne joku pääsee.” Äidin esimerkki on ollut rohkaiseva. Sitten hän tajusi olevansa liian lyhyt lentoemännäksi. Mielenterveys 2/2017 8 ”Ihminen voi olla yhtä aikaa nälkäinen, yksinäinen ja masentunut.” Ohisalo pohtii, ovatko oppilashuollon resurssit kunnossa kouluissa. Peruskoulussa hän oli hikipinko, mutta kyllästyi lukemiseen lukiossa. Pojat oireilevat luokassa helpommin käytöksellään, mutta hiljaisten tyttöjen ongelmat voivat jäädä huomaamatta. Ohisalo arveli kuitenkin, ettei yliopisto olisi häntä varten. Monella on unelmia ja haluja ajatella isommin tai tavallisuudesta poikkeavasti. Se sai jäädä, kun hän lopetti urheilun, eli pikajuoksun ja jalkapallon. Opinnot valtiotieteellisessä kiinnostivat. Hän on opiskellut paljon: työskennellyt päiväkodissa, kouluttautunut kirjapainoalalle, suorittanut sitten perushoitajan ja terveydenhoitajan tutkinnot ja työskentelee nykyisin vanhusten kotihoidossa.. Ohisalon mielestä köyhyyden torjuntaa on sekin, ettei ihmistä puristeta muottiin, eikä hänelle sorvata yhteiskunnassa valmiita rooleja. Ohisalo on pohtinut eräässä blogitekstissään, miksi köyhän perheen lapsi ei unelmoi. Kouluterveydenhoidosta tiedetään, että tytöt saattavat oireilla fyysisesti, vaikka oireet olisivatkin henkisiä.” Taustalla voi olla kiusaamista tai ahdistusta siitä, että kouluympäristö on torjuva tai oppilas ei tule kuulluksi. Siten hän pystyisi hakeutumaan toisenlaisiin töihin kuin mitä lapsuusperheen piirissä on totuttu tekemään.” Ohisalo haaveili lapsena lento> emännän työstä saadakseen kiertää maailmaa. Lapsuuden toinen haaveammatti oli poliisi. ”Siihen vaikuttavat mainitsemani kulttuuriset ja sosiaaliset pääomat
Leimansa lapsuuteen toi biologisen isän alkoholismi. Tämän numeron ilmestymisen aikoihin on juuri käyty Vihreiden puheen johtajavaali. Toisaalta perheyhteisötkään eivät ole meillä yhtä vahvoja kuin Välimeren maissa. että kansanedustajilla on kuitenkin palkatut avustajat. Sovimme tapaamisia säännöllisin väliajoin, ja pidämme niistä kiinni.” Hänen oma turvaverkkonsa on luotu ja se pitää. En voi olla koko ajan ottamassa kantaa joka ikiseen asiaan, mikä liikkuu maan päällä. Silloin nuori jää helposti ulkopuolelle. Vuokraan ei aina ollut varaa, ja pikkulapsena Ohisalo murehti, joutuuko perhe taas muuttamaan. Yksin ollessani… nautin hiljaisuudesta. Kirjahyllyssä oli kirjoja, luimme yhdessä, kävimme taidenäyttelyissä ja oopperoissa. ”Vanhempani olivat parikymppisiä, kun synnyin. 10 vuoden kuluttua… olen ehtinyt tehdä politiikkaa jo lähes 20 vuotta ja toivottavasti luottamustehtävien lisäksi myös ihan virallisena työnä. Kadun… lopulta aika harvaa asiaa elä mässäni. Yhtäältä leikataan sosiaaliturvajärjestelmästä, vuokrat nousevat ja toisaalta leipäjonojen järjestäjiä tuetaan. Ehkä myös politiikassa auttaa se, että valitsee omat taistelunsa. Ystävilleni… olen edelleen sama tyyppi kuin joskus ala ja yläasteella Vuo saaressa. Auttaisi, jos jokaisella nuorella olisi ainakin yksi harrastus.” Moni perhe ei kuitenkaan pysty tarjoamaan nuorelle mahdollisuutta harrastaa. ”Minä teen työtä ja politiikkaa yhtä aikaa ilman avustajia. Ohisalolla on hyvät välit biologiseen isäänsä tämän sairaudesta huolimatta. Äitini kirjoitti ylioppilaaksi samaan aikaan kun imetti minua. Alkoholi tai muut päihteet täyttävät jotain tyhjää kohtaa elämässä. Haluan myös nähdä ystäviäni ja sukulaisiani. Helsingin eri lähiöt ovatkin käyneet hänelle tutuiksi. ”Taloudellisesti lapsuudessani saattoi olla niukkaa, mutta toisaalta sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma olivat koko ajan läsnä perheessämme. Lapsuuskodin tilanne oli vaihteleva. Hetkessä on käsitelty niin varhaiskasvatus, koulu, nuoret, perheet, vanhempainvapaat, asuntojen korkeat hinnat, työssäkäyvät, kuntien tonttitila, keski-ikäisten miesten työttömyys, pienituloiset eläkeläisnaiset, ikäihmiset ja kaikkia yhteisesti koskeva yksinäisyyden kokemus. 9 Lapsena… olin rämäpää. Addiktioita pitäisi voida ehkäistä ennalta. ”Perheen taloudellinen asema näkyy meillä jo hyvin vahvasti sekä nuorten oppimistuloksissa että harrastuksissa. ”Stressin lievittämisessä auttaa, että yrittää keskittyä olennaisimpaan. ”Leipäjonot eivät häviä mihinkään pitkään aikaan. Yksivuotispäiväni vietin turvakodissa.” 1990-luvulla Ohisalon isä oli työttömänä. Hän on kiltti mies.” NUORI TARVITSEE AINAKIN YHDEN HARRASTUKSEN ”Addiktiot kertovat jostakin elämän alueen ongelmasta. Politiikka on luonut uudenlaisia riskejä, eikä tahtotilaa sen muuttamiselle ole olemassa.” Kun poliitikko Ohisalon puhekone pääsee vauhtiin, sitä ei helpolla pysäytetä. Jos hyvinvointivaltio tuottaa entistä enemmän individualismia, se voi herättää ajatuksen, että ihminen kyllä pitää itse huolen itsestään. Sekä äiti että isäpuoli tekivät pätkätöitä ja opiskelivat. Se on selkeä eriarvoistumisen mittari, jota pitäisi katsoa vakavasti.” Hyvinvointivaltio on uusien uhkien ja riskien edessä. Olen ylpeä… läheisistäni, niin monista eri syistä. n. Isäpuoli oli laulamassakin oopperan kuorossa.” Niinpä eräänä lapsuuden kesänä Ohisalo pääsi Savonlinnan oopperajuhlien kulisseihin hengaamaan. Kokemus oli lapselle huikea. ”Isä on kannustanut minua kaikessa, mihin olen ryhtynyt. Kevät on ollut Ohisalolle stressaava: kuntavaalit, väitöstyön paketointi ja puheenjohtajakisa ovat vieneet voimia. Oma syrjäytyminen olisi voinut olla mahdollista. Kukaan ihminen ei yksinään pysty myöskään kaikesta vastaamaan.” Ohisalo toteaa. Siksikin on valittava omat taistelunsa. OMA TAUSTA SIIVITTÄJÄNÄ Ohisalo myöntää, että köyhyyden ja eriarvoisuuden tutkimisesta on tullut hänelle tärkeää juuri oman taustan takia. Sitä elämänotetta kaipaan yhä. Vaikka leipää tarvitaan, ongelmia pitäisi ratkoa aikaisemmassa vaiheessa
”Resilienssiä rakennetaan, kun sitä ei vielä tarvita.” Sari Aalto-Matturi toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura. Yksilöiltä vaaditaan resilienssiä, eli kykyä toimia muutoksissa ja selvitä vaikeuksista. Silloin he haluavat myös kehittää sitä ja ylläpitää sen toimintaa”, sanoo Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi . Vieraantuminen, kokemus osattomuudesta tai vihamielisyys yhteiskuntaa kohtaan heikentää sen toimintaa. ”Resilientit yksilöt ovat välttämätön voimavara yhteiskunnan kannalta, mutta resilientti yhteiskunta on silti enemmän kuin osiensa summa. 10 Mielenterveys 2/2017 YHTEISKUNTA TEKSTI SAMUEL SALOVUORI Poliitikot painottavat jatkuvasti talouskasvun merkitystä, mutta se ei riitä tulevaisuudessa olevien suurten haasteiden selvittämiseen. Luottamus ja todellinen tasa-arvo ovat yhteiskunnalle liimaa, joka pitää sen koossa. Ilmaston lämpeneminen, maahanmuutto, digitalisaatio ja robotiikka sekä taloudellinen kilpailu muuttavat meidän kaikkien elämää. Y mpäri maailmaa näköpiirissä häämöttää suuria muutoksia. Länsimainen edustuksellinen demokratia nojaa ajatukseen enemmistön kiinnostuksesta politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuudelle on tärkeää, etteivät ihmiset koe kuuluvansa vain lähiyhteisöihin tai globaaleihin verkostoihin. Tätä ominaisuutta tarvitaan myös koko suomalaiselta yhteiskuntajärjestelmältä. Muutoskykyistä yhteiskuntaa ei synny ilman sosiaalista pääomaa. Tarvitaan valtava määrä luottamusta, että erilaiset ihmiset hankolaisesta eläkeYhteinen etu vaatii luottamusta läisestä lappilaiseen opiskelijaan uskovat, että yhteiskunta todella toimii heidän etunsa ja hyvinvointinsa puolesta
Pohjana oleva luottamus lujittuu entisestään, kun tavoite saavutetaan onnistuneesti. Erilaisissa ’kuplissa’ elävät ihmiset eivät aina edes halua ymmärtää toisiaan. Päätöksenteosta tulee entistä vaikeampaa ja eri ryhmien konflikteista rajumpia. Lisäksi linkittävän pääoman tulee jakaantua erilaisille ryhmille ja yksilöille. Siihen liittyy myös kyvykkyys löytää muutoksesta mahdollisuuksia ja tapoja parantaa systeemiä. Etäisyyden kasvaessa erilaisten arvomaailmojen ja sosiaalisten ryhmien välillä käsitys jaetusta yhteis kunnasta hajoaa. Väestön jakautuminen vaaleissa tai esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä on kirvoittanut pettymystä kuvaavia lentäviä lauseita, kuten ”tämä ei ole minun Suomeni”. Sosiaalista pääomaa on mahdollista jatkuvasti kasvattaa.” Tällä hetkellä ehkä merkittävin yhteiskunnallista luottamusta rapauttava YHTEISKUNNAN SOSIAALISTA PÄÄOMAA VOI KERRYTTÄÄ • Sitova sosiaalinen pääoma syntyy samankaltaisten ryhmien välille, kuten perheen, ystävien, kulttuurillista yhteenkuuluvuutta tai yhteistä identiteettiä kokevien kesken. Sitovaa sosiaalista pääomaa syntyy samankaltaisten ryhmien välille, kuten perheen, ystävien, kulttuurillista yhteenkuuluvuutta tai yhteistä identiteettiä kokevien kesken. • Linkittävä sosiaalinen pääoma mahdollistaa pääsyn vallan ja resurssien verkostoihin, eli poliittiseen järjestelmään ja päätöksiä tekeviin tahoihin. Kaikkia sosiaalisen pääoman muotoja on tärkeä kerryttää, mutta erityinen tarve on ryhmiä yhdistävälle pääomalle. Haasteellisia esimerkkejä tästä on nähty Suomessakin. • Yhdistävä sosiaalinen pääoma syntyy erilaisten ryhmien ja yksilöiden välille. Linkittävä sosiaalinen pääoma mahdollistaa pääsyn vallan ja resurssien verkostoihin, eli poliittiseen järjestelmään ja päätöksiä tekeviin tahoihin. Yhteiskunnan vakauden ja toimintakyvyn vahvista. ”Yhteisen edun tavoitteleminen vaatii luottamusta. Yhdistävää sosiaalista pääomaa syntyy erilaisten ryhmien ja yksilöiden välille. 11 > Sk y An to nio / sh utt er sto ck .co m minen auttaa kohtaamaan niitä muutoksia, jotka tapahtuvat yllättäen. YHTEISKUNNAN LIIMA KOETUKSELLA Sosiaalinen pääoma voidaan jakaa kolmeen erilaiseen muotoon. Kaikkia muutoksia ei ole mahdollista tarkasti ennakoida. ”Yhteiskunnan resilienssi vahvistuu, kun muutoksia pystytään tekemään niin, että ihmisten luottamus yhteiskuntaa kohtaan kasvaa. Yhteiskunta sopeutuu ja uudistuu, mutta samalla täytyy huolehtia perustana olevasta luottamuksesta.” Resilienssillä viitataan yleisesti kykyyn sopeutua ja reagoida muuttuneeseen tilanteeseen. Resiliens siä rakennetaan kun sitä ei vielä tarvita, eli ennen kriisiä
” Lähteet: Friedli, Lynne. ”Moni kokee, että nykypäivän edustuksellisessa demokratiassa valta on rikkailla, tai että päättävä eliitti ei ole kiinnostunut muiden ongelmista. Sosiaaliset verkostot siirtyvät usein seuraavalle sukupolvelle, vaikka niistä ei makseta perintöveroa. Luottamus toisiin on viidenneksi korkeinta, ja luottamus kansalliseen parlamenttiin sekä äänestysprosentti ovat parempaa keski tasoa. OECD (2016), Society at a Glance 2016: OECD Social Indicators, OECD Publishing, Paris. Mahdollisuuksien epätasa-arvo alkaa elämän alusta lähtien. Konkreettisimmin tämä näkyy lapsuudessa. ”Talouskasvun hyötyjä ja niiden jakautumista olisi tärkeää pohtia uudelleen. Resilientti yhteiskunta ei rakennu vain vahvan talouden varaan, vaan tarvitsee myös sosiaalista pääomaa: keskinäistä luottamusta ja eriarvoisuuden ehkäisemistä.” n ”Eriarvoisuus itsessään on vahingollista. Silti on näyttöä siitä, että hyvätuloisista perheistä tulevat lapset pärjäävät keskimäärin paremmin koulussa kuin köyhistä oloista tulevat, vaikka köyhiä lapsia tuettaisiin erilaisilla tunneja mielenterveystaidoilla. Pihlajamaa, J. & Virkkula, O. Lapsen perhetausta vaikuttaa koulumenestykseen kognitiivisia taitoja ja emotionaalista hyvinvointia enemmän.” ”Yhteiskunnallista eriarvoisuutta ei voida korjata vain tarjoamalla yksilölähtöisiä palveluita. http://www.sitra.fi/artikkelit/sitran-trendit-globaali-kohtalonyhteys. Tutkimuksissa on todettu luottamuksen toisiin olevan silloin heikompaa sekä osallistumisen puolueisiin ja kansalaistoimintaan vähäisempää. Hakupäivä 12.5.2017. http://www.equalitytrust.org.uk/trust-participation-attitudes-and-happiness.. ”Suomi on erittäin kilpailukykyinen sosiaalisen pääoman määrässä. SOSIAALISEN ELÄMÄN LAMASTA NOUSUUN Yhteiskunnan uskottavuuden kannalta on tärkeää, että siirtyminen yhteiskuntaluokasta toiseen koetaan mahdolliseksi. Resilientit yhteisöt sopeutuvat muutoksiin – ja vahvistuvat niistä. ePooki. Heikos sa asemassa olevat eivät voi huonosti vain elämäntilanteensa takia, vaan vertaavat asemaansa muihin ja kokevat eroista johtuen huonommuutta sekä epätoivoa. Sitran trendit: Globaali kohtalonyhteys. Tämä on johtanut yllättäviin äänestystuloksiin ympäri maailmaa.” Joka neljäs 15–29-vuotias ei ole lainkaan kiinnostunut politiikasta OECD-maissa, joihin kuuluu 34 valtiota lähinnä Euroopasta ja PohjoisAmerikasta. Kiinnostumattomien osuus on selkeästi korkein nuorissa, mutta koko väestön keskiarvo on jo lähellä 20 prosenttia. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016121631595. m ll1 1 / sh ut te rs to ck .c om 12 Mielenterveys 2/2017 tekijä on taloudellinen eriarvoisuus, joka usein linkittyy myös heikompaan terveyteen ja hyvinvointiin. World Health Organization 2009. Trust, Participation, Attitudes and Happiness. http://dx.doi.org/10.1787/9789264261488-en. Niiden lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnallista muutostyötä. Family. Eriarvoisuus vähentää kanssakäymistä eri tuloluokkien välillä, johtaa etääntymiseen ja kokemukseen erilaisuudesta. Mental health, resilience and inequalities. Hakupäivä 9.5.2017. Hakupäivä 11.5.2017. Suomessa ilmiö on harvinaisempi: alle 10 prosenttia koko väestöstä ei koe lainkaan mielenkiintoa politiikkaa kohtaan. Tunneja mielenterveystaidot edistävät lasten koulussa pärjäämistä, mutta tuovat merkittävän eron vasta, kun vertaillaan saman tulotason perheistä tulevia lapsia.” Tutkimuksissa on arvioitu, että > Yhdys valloissa noin 40–50 prosenttia lapsen tulevista tuloista määräytyy sen mukaan, mihin perheeseen hän syntyy. On silti totta, että eriarvoisuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosina.” WHO:n raportissa todetaan, että taloudellisesta kasvusta on länsimaissa maksettu sosiaalisen elämän lamana. Hakupäivä 9.5.2017. ”Mielenterveyden perusta syntyy lapsuudessa. The Equality Trust. HUONO-OSAISUUS PERIYTYY LAPSILLE ”Resilienssistä keskustellessa pääpaino on usein yksilössä. http://www.equalitytrust.org.uk/family. Yhteiskuntien vaurastuminen jakaantuu epätasaisesti yksilöiden kesken. Taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat tulojen lisäksi todennäköisesti yleinen varallisuus, perhekulttuurin asenteet ja arvot sekä lapsen saama tuki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimusja kehitystyön julkaisut 3. Horjuva mielenterveys heikentää yksilön resilienssiä.” Maailman terveysjärjestön (WHO) raportissa todetaan, että psykologisesta sopeutumisesta räikeään eriarvoisuuteen ei ole löydetty näyttöä. Perhe ja varhaiset kiintymyssuhteet vaikuttavat pitkälle elämään ja myöhempään psyykkiseen kehitykseen. Lapsi ei voi itse vaikuttaa siihen, minkälaiseen perheeseen hän syntyy ja saako hän jo perheen olosuhteista suuren määrän ongelmia elämäänsä. The Equality Trust. Kiiski-Kataja, Elina. 2017. Eriarvoisuus itsessään on vahingollista. Pohjoismaissa vastaava luku on noin 15–25 prosenttia
“Kehon tuntemusten huomiointi, läsnäolo omassa kehossa, on tärkeä osa tunteiden tunnistamista ja niihin viisaasti reagoimista. Uni ei tule käskemällä, eikä yksi valvottu yö kaada maata. Läsnäoloharjoitukset, rentoutuminen ja venyttely voivat toimia. Monella toimii rentouttava kehonkuuntelu, esimerkiksi Mielenterveysseuran sivuilla olevat harjoitukset. Netistä löytyy myös nauhoitteita ja esimerkiksi oivamieli.fi -sivustolta voi tehdä harjoituksia ja edetä omaa tahtia. Voiko mieltä treenata vaikeuksien varalta etukäteen. Jos liikunta, ravinto ja uni ovat kunnossa, pärjää jo pitkälle. Yksi askel voi olla osallistuminen kurssille tai ohjattuun harjoitteluun. Kun tavoitteena on tulla toimeen stressin kanssa, tietoinen läsnäolo on tutkimuksissakin hyväksi havaittu tapa harjoitella. Unettomuuteen on hyvä suhtautua lempeästi. mielenterveysseura.fi/stressi. Tunnista omat hyvinvointisyöpöt ja hyvinvoinnin tukipylväät. Murheet tai toistuvat ajatukset voi kirjoittaa paperille ja palata niihin myöhemmin. Kuormitusta voi lisätä myös useiden vaativien roolien tai tehtävien samanaikaisuus, kuten ruuhkavuosina. Erityistä hyötyä siitä on kriisin keskellä”, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Maarit Lassander. Nauhoitteen kuunteleminen auttaa alkuun, myöhemmin harjoituksia voi tehdä itsenäisesti. 13 TEKSTI EILA RUUSKANEN-HIMMA KUVA PIA INBERG Mielen päällä Kriisi painaa, miten selviän. Ne pysäyttävät kroonisen kiireen tunteen. Mitkä ovat erityisen kuormittavia elämäntilanteita. Muutoksen ei tarvitse olla negatiivinen, esimerkiksi asunnon muutto ja naimisiinmeno aiheuttavat tutkitusti stressiä. Ne ovat yksilöllisiä, mutta laajasti ajatellen suuret muutokset ovat kuormittavia. Jos voi rentoutua ja hyväksyä tilanteen, sitä suurempi mahdollisuus on myös unen houkutteluun. Lyhyet läsnäolopaussit samoihin aikoihin päivästä on helppo muistaa. Entä uniongelmissa, yön sudenhetkinä. Miten voi rauhoittaa vellovan mielensä niin, että pystyy tekemään töitä tai keskittymään perheeseen. Mieltä kannattaakin treenata etukäteen
Mielenterveys 2/2017 14
Join etenkin viikonloppuisin ja loma-aikaan rentoutuakseni, kolmen vartin pullon kirkasta päivässä ja lisäksi olutta.. Halusin päättää päiväni, mutta luontoni ei antanut periksi. Tapio Rautajoki Ammatti koulutettu kokemusasiantuntija, kouluttaja Asuinpaikka Nokia Ikä 63 vuotta Perhe kaksi aikuista poikaa, pojanpoika Harrastukset elämästä nauttiminen ”Häpeä polkee ihmisen maan rakoon” PUTOSIN POLVILLENI, ITKIN HYSTEERISESTI . En vastannut puhelimeen, en avannut ovea. Elimistöni tottui alkoholiin, ja vaivihkaa juomiseni alkoi lisääntyä. Ainoa selvä hetkeni oli, kun minun piti lähteä hakemaan kylältä lisää juotavaa. Olin aivan yksin. Olin vilkuttanut heille ovelta: Heihei, kiitos avusta. Minulla oli oma pieni yritys, enkä osannut tyhjentää päätäni muuten kuin viinalla. Joka ilta ravintolassa syötiin ja juotiin firman piikkiin. Minulla oli kuitenkin yhä auto. 25-vuotiaana tunsin olevani yltäkylläisten tarjoilujen keskellä kuin kuningas. Mutta olin varustautunut yksinäisyyteeni hyvin. Tarkoitukseni oli ajaa autolla johonkin kallionleikkaukseen. Join raakaa viinaa pullonsuusta, sammuin ja otin heti herättyäni hörpyt pullon pohjalle jääneestä tilkasta. Tunsin suunnatonta, musertavaa ahdistusta. Minä en niihin vielä siihen aikaan sortunut, myöhemmin kyllä. Hotelleissa nautittiin ruokajuomat ja sitten lähdettiin jatkoille. Yksikin messureissu Helsinkiin kesti kymmenen päivää. Moni otti messuosastolla aamulla krapularyypyt. Olin juuri eronnut vaimostani, ja poikani olivat auttaneet minua muuttamaan yksiöön metsän keskelle. Pojilleni ilmoitin, ettei minua kannata tulla katsomaan. Kauppaedustajan työ oli noihin aikoihin kosteaa. Tein myyntityötä: myin muun muassa kassakoneita ja vaakoja ympäri Suomea. Se ei ollut pelkoa, vaan jotakin alitajuista elämänhalua. Lähdin liikkeelle vasta illansuussa. Siitä alkoi yhtäjaksoinen ryyppyputkeni, joka kesti kolmisen kuukautta. 15 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT AINO VUOKOLA KUKA. Minulla oli turvana kaksi kassillista viinaa. Suuri mysteeri on, miten selvisin putkesta hengissä. Maailmassa ei ollut minulle enää mitään. Ajoin edestakaisin Tampere–Orivesi -tietä. Kun viina ja rahat loppuivat, ahdistukseni kasvoi suunnattomiin mittoihin. JUOMISENI OLI ALKANUT SALAKAVALASTI
Vaimoni kanssa olimme ajautuneet erillemme, ja päätoimeksiantajani huijasi minua niin, että päätin lopettaa yrityksen. Opiskelin välillä lähihoitajaksi ja linjaautonkuljettajaksi. Hallusinaatiot olivat pelottavia ja ymmärsin, että tulisin hulluksi ennen kuin kuolisin. Masennus iski taas. Pääsin hoitoon Tervalammen kartanon päihdekuntoutusyksikköön ja sain alkoholinkäyttöni kuriin. Juomiseni jatkui, mutta ei enää jokapäiväisenä. Hoidin kotityöt, leikin lasten kanssa, ja oma olotilani oli juodessani hyväntuulinen. En ole esimerkiksi koskaan ollut väkivaltainen. Toinen kerta siellä oli parempi. Yritykseni loputtua postiluukusta oli tullut lippuja ja lappuja, kirjeitä, joita en pystynyt avaamaan. Olin 43-vuotias. Kylmä hiki otsallani kärsin deliriumin oireista. Mielenterveyskeskuksesta sain terapiaa ja määräaikaisen sairauseläkkeen. Yksi hoitajista kävi kanssani perusteellisia terapiakeskusteluja. Osasin humalapäissänikin käyttäytyä. Muutin kotoa, masennuin syvästi ja ajauduin ryyppyputkeen. Hän järjesti luokseni kotikäynnille omalääkärin, jolla oli psykiatrisen sairaanhoitajan tausta.. Kolmen viikon juomaputken aikana aloin nähdä ötököitä ja elukoita, huonekalut alkoivat vittuilla minulle ja naapurit kulkea huoneeni läpi. MASENNUKSENI EI HÄIPYNYT MIHINKÄÄN , mutta helpotti. Kykenin vain itkemään. ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ NUOREMPI POIKANI SOITTI OVIKELLOA . Väsyin. Hakeuduin hoitoon A-klinikalle, jossa hoitajat ottivat ihmisen vastaan ihmisenä. Sitä en halunnut, ja katkaisuhoidon jälkeen pääsin taas kriisiosastolle. Kun pääsin sairaalasta, kävelin suoraan lähimpään viinakauppaan. Muutin Helsinkiin, sain töitä, joita oli paljon. Sitä seurasi kolmen viikon putki ja menetin työpaikkani. Mielenterveys 2/2017 16 > Hän toimitti minut Tampereen yliopistollisen keskussairaalan psykiatriselle kriisiosastolle. Pirkanmaan yrittäjien kriisikeskus auttoi minua eteenpäin. Sain siellä rauhoittavaa lääkehoitoa. Poika kertoi tilanteestani ex-vaimolleni. Sitten tapahtui kaksi ikävää asiaa yhtä aikaa
Haaveilen yhä pysyvästä parisuhteesta. Erakoiduin ja syrjäydyin. Kouluttauduin, ja jouduin käymään samalla läpi oman historiani. Mielenterveysmessuilla tutustuin kokemusasiantuntijatoimintaan. Kaikenlaisia muita mutkia matkalle kyllä kertyi. Yleensä itsetuntemus ja itseymmärrys lisääntyvät. Asiakas voi tulla sinne ilman lähetettä ja ajanvarausta arkisin klo 8.15–11. Jo Helsingissä ollessani ruokajonot tulivat tutuiksi. Leimautuminen aiheuttaa häpeää. Sananparressa todetaan, että hevonen viedään liimatehtaalle, kun se ei enää pysty astumaan eikä vetämään auraa. Olen nykyisin niin monessa mukana, että uusi ystäväpiiri on alkanut muodostua. Olen opetellut kiittämään itse itseäni. Ulosottomies oli perässäni, luottotietoni olivat menneet. Olen noussut suosta niin monta kertaa, että olen ylpeä siitä.” n mielenterveysseura.fi/ alkoholiriippuvuus Tampereen kaupungin matalan kynnyksen Ensiohjaus Ensio on tarkoitettu 18–64 -vuotiaille mielenterveysja päihdeasiakkaille. Se paljasti ongelmani vanhemmilleni, veljilleni ja ystävilleni. Olen toiminut kokemusasiantuntijana erilaisissa tehtävissä esimerkiksi Tampereen mielenterveysja päihdeyksikön kanssa, ja olen luennoinut tarinastani sosiaalija hoitoalan opiskelijoille. Työttömyys tulee liki jokaista suomalaista, mutta vain työtön kokee häpeän toimeentulotuesta ja ruokajonosta. Kokemusasiantuntijaksi hakeutuvalla on oltava kokemusta mielenterveyden ongelmista joko itse sairastuneena tai läheisenä, tilanne, jossa oma sairaus on tunnistettu ja kuntoutuminen on jo aika pitkällä, kypsyyttä ja valmiutta tehtävään ja koulutusta, joka antaa tietoja, taitoja ja valmiuksia. 17 Kun pääsin sairaalasta, kävelin suoraan lähimpään viinakauppaan. Niin tuntui käyneen minulle. SYKSYLLÄ 2014 PÄÄSIN TERVEYSKESKUKSEN päiväosastolle kuntoutusryhmään, jossa me asiakkaat tuimme toinen toisiamme. Kokemusasiantuntijaksi opiskellessaan täytyy käsitellä paljon omaan sairauteen liittyviä tunteita. En tunne enää syyllisyyttä mistään. Kokemusasiantuntijuus tukee mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista. Tampereelta en niitä kuitenkaan löytänyt. Minulle jäi paljon henkilökohtaista velkaa. MINUSTAKO KOKEMUSASIANTUNTIJA. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä jännitys ja pelot vähenevät ja rohkeus, spontaanius ja itsevarmuus lisääntyvät. Saan tukea pienestä vihkosta, johon kirjoittelin Tervalammen kartanossa: Kukaan ei olisi pystynyt elämään mun elämääni niin kuin minä olen tehnyt. Vaikka myynnit kasvoivat hyvin, ajoin itseni loppuun viidessä vuodessa ja saman tien yritykseni konkurssiin. Ension lisäksi ajanvarausta tai lähetettä ei tarvita Huoltsuun, Päiväperhon kohtaamispaikkaan, Konstiin, Huumeklinikalle, Nerviin ja nuorisoasemalle.. Olen pitänyt myös luentoja häpeästä ja itsemyötätunnosta. Lähdin mukaan pieneen vanhuksille ja vammaisille apuvälineitä maahantuovaan yritykseen ja ostin sen itselleni. Oma suurin häpeäni oli, kun jouduin kriisiosastolle. Peruspäivärahalla ei ole asiaa ihmisten ilmoille. Opin ymmärtämään, että olen ehkä tarpeeton, mutta niin on moni muukin. Myös sosiaaliset taidot kehittyvät. Laskin rahoituksen väärin ja suurin asiakkaani eli Helsingin kaupunki maksoi minulle hyvin hitaasti. Sain häädön asunnostani ja muutin takaisin Pirkanmaalle, jossa työllisyystilanne oli vielä huonompi kuin Helsingissä. APUA MATALALLA KYNNYKSELLÄ Mielenterveyden kokemusasiantuntijuutta ylläpidetään ja kehitetään osallistumalla koulutuksiin, toimimalla kokemusasiantuntijana sekä kehittämällä julkisesti puhumisen taitoa. Poikani ovat minulle läheiset. Nukuin päivät ja valvoin yöt. Ihminen kokee häpeää asioista, joille ei voi mitään. Olen hakeutumalla hakeutunut monenlaiseen toimintaan välttääkseni masennuksen uusimisen. Häpeää tunnen sen verran, etten mene kadulle alasti juoksentelemaan. Se polkee ihmisen maan rakoon niin, että ylösnouseminen on vaikeaa. Tyhjät päivät ovat edelleen vaikeita. Moni ystävyys katkesikin siihen
Otteen saaminen opiskeluista ja esiintymistilanteet tuntuivat erityisen vaikeilta. Erityisesti stressin määrä on lisääntynyt paljon. Uudella paikkakunnalla ei välttämättä ole valmiita tukiverkkoja, joten nuori joutuu selviämään hyvin itsenäisesti. Monet opiskelijat joutuvat jatkamaan opintojaan vielä tukikuukausien päätyttyä.” Apua kaivattiin lisäksi mm. Lisäksi opintoaikojen ja opintotukikuukausien rajaukset voivat vaikuttaa. Juuri stressinhallintaan opiskelijat kaipasivat selkeästi eniten apua ja keinoja. Opiskelijoiden psyykkinen oireilu on itse asiassa lisääntynyt Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttaman tuoreen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT2016) mukaan, jossa vastaajina oli sekä ammattikorkeakouluettä yliopistoopiskelijoita. Aikuisuuteen siirtymisen myötä nuoren täytyy pohtia käsitystään omasta tulevaisuudesta ja itsestään. 18 Mielenterveys 2/2017 xxx xxx Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on viime vuosina ollut vaativassa tilanteessa: rahoitus on vähentynyt, mutta opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut. Pitkittyneen stressin on todettu tutkimuksissa olevan yksi mielenterveyden riski tekijä. Myös esiintymisjännitys on opiskelijoilla yleistä”, kertoo YTHS:n mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen . Elämänvaihe sisältää suuria muutoksia. ”Hyvin opinnoissaan pärjäävät ovat enemmistö, mutta esimerkiksi neljäsosa opiskelijoista kokee ongelmia omista voimistaan ja kyvyistään. Kolmasosalla opiskelijoista on runsaasti tai erittäin runsaasti stressiä. Opiskelun aloittaminen voi tarkoittaa muuttamista uuteen kaupunkiin ja etäisyyttä perheeseen sekä vanhoihin ystäviin. Saako mielen ongelmiin yhä apua. Samaan aikaan pitäisi tutustua uusiin opiskelutovereihin, menestyä vaativissa opinnoissa ja ehkä löytää osa-aikainen työ. ajanhallintaan, opiskelun ongelmiin, itsetuntoasioihin sekä mielialaongelmiin. Opiskeluaikaan sisältyy paljon haasteita ja itsetunnon kannalta tärkeitä kehitysvaiheita, joissa epäonnistuminen voi horjuttaa psyykkistä hyvinvointia. Mielenkiinto O piskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia. ”Lisääntyneen stressin taustalla saattaa olla työnsaannin ja opintojen jälkeisten näköalojen heikentyminen. Yhä useampi etsii apua Kun opiskelu stressaa TEKSTI SAMUEL SALOVUORI ”Neljäsosa opiskelijoista kokee ongelmia omista voimistaan ja kyvyistään.” Pauli Tossavainen YTHS:n mielenterveystyön johtava yli lääkäri. Monien haaveissa siintää myös parisuhde
Sen lisäksi usein yksinäisten määrä on noussut jo lähes seitsemään prosenttiin kaikista opiskelijoista. Psyykkisiä ongelmia oli lähes kolmasosalla terveystutkimukseen vastanneista opiskelijoista. YLEISINTÄ ON JATKUVA YLIRASITUS Stressi, yksinäisyys ja toimeentuloongelmat eivät heikennä vain hyvinvointia, vaan vaikeuttavat usein myös opintojen suorittamista. Afr ica Stu dio / sh utt er sto ck .co m 19 > Kaupungeissa asumisen kalleus hankaloittaa opiskelijoiden tilannetta, sillä heidän tulonsa ovat tyypillisesti matalat. Määrä on noussut merkittävästi vuodesta 2000. Yleisin ongelma oli jatkuvan ylirasituksen kokeminen, sen lisäksi vaivasivat masentunut tai onneton olo, keskittymisja univaikeudet sekä itseluottamuksen menettäminen. ”Myös taloudellinen tuki vanhemmilta vaikuttaa vähentyneen. Kuormittuneista opiskelijoista useampi kuin kolme neljästä koki nimenomaan opiskelun kuormittavana tekijänä. Pahimmillaan ongelmat johtavat siihen, että opiskelija sairastuu psyykkisesti. Tulevaisuuden epävarmuus vaivasi 60 prosenttia ja rahaan sekä toimeentuloon liittyvät asiat 58 prosenttia kuormittuneista opiskelijoista. Onko opis”Opiskelijat kaipaavat eniten apua ja keinoja juuri stressinhallintaan.” OPISKELIJAT KAIKKEIN KUORMITTUNEIMPIA Alkuvuodesta julkaistu Mielenterveysseuran tilaama gallup-kysely paljasti, että nykyisin yli puolet opiskelijoista (59%) kokee henkistä hyvinvointia vähentävää kuormitusta elämässään. Käyntimäärät YTHS:n mielenterveyspalveluissa sekä masennusja ahdistusoireiden määrä KOTT-tutkimuksissa ovat kasvaneet. Toimeentuloaan erittäin niukkana ja epävarmana piti noin 16 prosenttia. Terveystutkimuksessa 61 prosenttia vastasi asumismenojen vievän yli puolet käytettävissä olevista varoista. mielenterveysseura.fi/ kuormittuneisuus. Tulos oli sikäli yllättävä, että vähemmän kuormittuneita olivat niin työttömät kuin johtajina ja ylempinä toimihenkilöinä työskentelevät, joiden arkeen liitetään usein runsas stressi. Osalla vanhemmista ei esimerkiksi työttömyyden takia ole enää varaa antaa lapsilleen rahaa.” Kontaktin luominen opiskelutovereihin ja ylipäätään ihmisiin on ongelma noin joka kuudennelle
Erityisesti masennukseen liittyvä avuntarve on suurta.” ”Taustalla on stigman, eli mielenterveysongelmien leimaavuuden vähentyminen. Siksi myös YTHS:llä erikoislääkärien määrää on vähennetty.” ”Mielenterveyden erityistyöntekijöiden henkilötyövuosien määrää pienennettiin 14 prosenttia. ”Hoitoa voidaan järjestää yhä varsin paljon. Nykyään ensimmäinen kontakti on terveydenhoitaja, jonka kanssa kartoitetaan tilannetta. Diagnosoitujen häiriöiden lisääntyminen kuvastaa silti sitä, että opiskelijat hakeutuvat aiempaa useammin avun piiriin, kun heillä on vaikeuksia. Olemme pyrkineet kouluttamaan terveydenhoitajia ja kehittäneet lisäksi paljon sähköisiä palvelujamme.” SOTE-UUDISTUS TUO ISOJA MUUTOKSIA YTHS:n tehtävä on terveydenhoitolain mukaan järjestää opiskelijoiden palvelut matalalla kynnyksellä. Edellinen hallitus päätti kehysriihen yhteydessä vuonna 2014, että opetusja kulttuuriministeriö lopettaa noin neljän miljoonan euron vuokratuen maksamisen YTHS:lle. Meiltä kirjoitetaan 1500 lausuntoa vuosittain Kelalle kuntoutuspsykoterapiaa varten. Ennen oli mahdollista tarjota myös pitkiä psykoterapioita, mutta siitä on jouduttu nyt luopumaan. Vuosittain käyntejä kertyy mielenterveysdiagnoosin vuoksi 12–15 prosentille opiskelijoista. Toimintaa piti sopeuttaa vastaamaan enemmän kunnallista mallia, jossa ei tarjota erikoislääkärien palveluja. Ennen opiskelijalla oli suora mahdollisuus hakeutua psykologin vastaanotolle, jossa hoito voitiin aloittaa. Yhteensä opiskelijoiden terveydenhuollosta katosi noin viisi miljoonaa euroa toimintavuotta kohti, mikä oli yli kymmenen prosenttia koko budjetista. Opiskelijat maksavat nyt terveydenhoitomaksua 54 euroa joka lukuvuosi, mutta viime vuosien tasainen lasku opiskelijamäärissä on vaikuttanut myös tähän tulonlähteeseen. Leikkauksen takia myös Kela pienensi rahoitusosuuttaan, sillä Kelan vuosittainen osuus on korkeintaan 63 prosenttia YTHS:n budjetista. Lievissä mielenterveyden häiriöissä se tarjoaa apua ja hoitoa sekä vakavammissa tapauksissa ohjaa oikean avun piiriin. ka i ke is uk e / sh ut te rs to ck .c om. Budjettivajeen pienentämiseksi muut rahoittajat, eli opiskelijat ja yliopistopaikkakunnat ovat lisänneet osuuttaan. Käynneistä joka kolmas tapahtuu terveydenhoitajan tai yleislääkärin luona ja kaksi kolmesta mielenterveyden erityistyöntekijän, eli psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin tai psykiatrin luona. Opiskelijat myös löytävät meidän palvelumme erittäin hyvin ja hakevat ensisijaisesti apua YTHS:ltä.” YTHS tuottaa tällä hetkellä terveyspalveluita perustutkintoa suorittaville yliopisto-opiskelijoille, joista noin viides osa käyttää mielenterveyspalveluja jossain vaiheessa opintojaan. Kelan tarjoama kuntoutuspsykoterapia on toiminut opiskelijoilla todella hyvin.” Kelan kuntoutuspsykoterapian tulevaisuus on auki, sillä Sipilän hallituksen asettaman kuntoutuksen uudistamiskomitean työ on vielä kesken. Yhteensä YTHS:n palveluissa oli viime vuonna lähes 48 000 vastaanottokäyntiä mielenterveysdiagnoosilla. 20 Mielenterveys 2/2017 "Kelan tarjoama kuntoutuspsykoterapia on toiminut opiskelijoilla todella hyvin." ”Julkisissa palveluissa ei ole valmista oppilaitosyhteistyötä tai opiskelumaailman vahvaa tuntemusta.” > kelijoilla aiempaa enemmän psyykkisiä sairauksia. ”Opiskelijoiden diagnosoidut masennusja ahdistuneisuushäiriöt ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. ”Vuosien 2014–16 aikana olemme joutuneet vähentämään henkilöstöämme, mikä on osunut kaikkein voimakkaimmin mielenterveyspalveluihin. Palvelumallia oli muutettava. HALLITUS LEIKKASI RAHOITUKSESTA YTHS:n rahoitusta on voimakkaasti leikattu viime vuosina. Koska yhä enemmän opiskelijoita hakeutui palveluihin ja palveluja oli tarjolla vähemmän, jonot kasvoivat
Opiskelijat siis saisivat mielenterveyspalvelunsa samoista yksiköistä kuin muukin väestö.” Tällainen ratkaisu olisi opiskelijoille suuri tappio. Opiskelija on oikeutettu käyttämään myös julkisia terveydenhuoltopalveluita, mutta YTHS on ollut heille arvokas mahdollisuus saada räätälöityä apua. 21 Tarkoitus on tehdä laaja kuntoutusjärjestelmän uudistus, jossa pohditaan myös kuntoutuspsykoterapian asemaa. ”Kuntoutuspsykoterapia voidaan varmasti toteuttaa toimivasti monellakin eri tavalla, mutta hyvin tärkeää olisi, että vastaavanlainen mahdollisuus säilyisi myös jatkossa.” Myös lyhyitä hoitoja tarvitaan, sekä yksilöettä ryhmämuotoisesti. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja. Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa. Luottamusta voi pitää tulevaisuuden avaimena, jota ilman nykyisyyskin näyttää synkältä.” Elämäänsä tyytyväisimmät nuoret luottavat, että ihmiskunnalla on sekä kykyä että tahtoa ratkaista hyvinvointivaltion säilymiseen, elintason kasvuun ja ympäristön tilaan liittyvät ongelmat. ”Koko YTHS:n roolia ollaan miettimässä osana sote-uudistusta. mielenterveysseura.fi/ mielenterveys/elamanvaiheet/ mita-kuuluu-nuorten-hyvinvointiin ”Ehkä kaikkein keskeisin havainto uusimmassa Nuorisobarometrissa on nuorten kyynisyyden ja epäluottamuksen nopea lisääntyminen. Lisäksi selittävänä tekijänä saattaa olla myös palvelujärjestelmän parantunut kyky tunnistaa ongelmat ja tarttua niihin.” Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin ylisukupolvisuus nousivat myös vahvasti esiin. ”Tämä on huolestuttavaa, sillä eläKyynisyys on lisääntynyt män mielekkyyden kannalta on tärkeää luottaa siihen, että koettelemuksista huolimatta asiat voivat muuttua paremmiksi. Opiskeluterveydenhuollon kannalta kiinnostavaa on myös, että osana sote-uudistusta ammattikorkeakouluopiskelijat pääsevät YTHS:n palveluiden piiriin vuoden 2019 alusta. YTHS:llä fokusoidaan vahvasti nimenomaan opiskelukyvyn ylläpitämiseen.” ”Lievätkin mielenterveyden häiriöt voivat haitata opiskelua todella paljon ja jopa pysäyttää sen. Yleisesti suomalaiset nuoret voivat Nuorisobarometrin mukaan hyvin. Tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin on pysynyt pitkään korkealla tasolla, eikä muutoksia ole tapahtunut Nuorisobarometrin 20-vuotisen seurannan aikana. Niissä YTHS:llä on parhaat edellytykset opiskelijoiden auttamiseen. ”Nämä tulokset voivat vaikuttaa yllättävältä tai ristiriitaisiltakin, jos niitä peilaa yleisesti esillä oleviin huoliin esimerkiksi lasten ja nuorten huostaanotoista tai masennuksen yleistymisestä.” ”Tämä voi kertoa polarisaatiosta. Mielenterveyspalveluiden järjestäminen näin isolle joukolle on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys. Luottamus on heikentynyt niin kanssaihmisiin, Suomen tulevaisuuteen kotimaana kuin koko maailmankin tulevaisuuteen”, sanoo tutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusseurasta. Nykyinen asiakaskunta kasvaa silloin 125 000 opiskelijasta yli neljännesmiljoonaan. Perus arvoja, kuten työtä, koulutusta ja perhettä pidetään yhä tärkeinä. Esille voi tulla näkemyksiä, että opiskelijoiden mielenterveyspalvelut järjestettäisiin yleisinä palveluina, eikä YTHS:llä olisi niitä enää lainkaan. Sami Myllyniemi Pa tte rn im ag e / sh ut te rs to ck .c om. Julkaisija Ylioppi laiden terveydenhoitosäätiö. ”Julkiset palvelut eivät välttämättä pysty tarjoamaan riittävää hoitoa, eikä heillä ole valmista oppilaitosyhteistyötä tai opiskelumaailman vahvaa tuntemusta. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Jos yhteis kunta investoi korkeakouluopintojen järjestämiseen, niin pitäisi myös auttaa opiskelijoita suorittamaan ne.” n Kristina Kunttu, Tommi Pesonen ja Juhani Saari. Niiden hoitamatta jättäminen johtaa alisuoriutumiseen ja tuotantovajeeseen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. Nuorisobarometri 2016. Hyvinvoivien rinnalla on tietty määrä nuoria, joille on kasautunut paljon pahoinvointia. Lapsuudenkodin taustoihin punoutuvat erottamattomasti yhteiskuntaan osallistuminen, luottamus, sosiaaliset verkostot, terveys ja elintavat
Niistä selviäminen edellyttää resilienssiä, eli kykyä ponnahtaa takaisin vaikeuksista. Hyvä uutinen on se, että resilienssi ei ole kuitenkaan persoonallisuuden piirre tai yksilön kiinteä ominaisuus, vaan se on taito, jota jokainen pystyy harjoittamaan. Toisilla resilienssiä on enemmän kuin toisilla: Jotkut selviävät monista vaikeista vastoinkäymisistä, kun taas joillekin pienimmätkin koettelemukset voivat olla liikaa. Artikkelin toimittanut Kialiina Tonttila Ihmisen resilienssi muovautuu koko eliniän ajan. JOS MOKAAT JOSKUS, ET MOKAA AINA Resilienssin kehitys alkaa jo varhaislapsuudessa. ongelmanratkaisukyky, joustavuus, itsesäätelykyky ja optimismi. Resilienssiin vaikuttavat lukuisat eri tekijät lähtien biologisista ominaisuuksista, sillä olemme jo geneettisesti eri tavalla herkkiä ympäristön vaikutuksille. Se on ihmiselle luontainen ominaisuus, jota meillä jokaisella on lähtökohtaisesti jonkin verran. 22 Mielenterveys 2/2017 Voikukka kasvaa ankeissakin oloissa ASIANTUNTIJALTA Krisse Lipponen valtiotieteiden maisteri, sosiaalipsykologi, vaativan erityistason psykoterapeutti. Siihen vaikuttavat yksilön omat kokemukset sekä lähipiiristä ja ympäristöstä kumpuavien myönteisten ja haitallisten tekijöiden vuorovaikutus. Elämässä tulee eteen vastoinkäymisiä. Resilienssi kasvaa iän myötä, kun ihmiselle kehittyy ominaisuuksia, joiden avulla useimpia jatkuvasti toistuvia vastoinkäymisiä on helpompi käsitellä. Näitä ominaisuuksia ovat mm. Voikukkahan kasvaa vaikka asfaltin pienestä raosta ja kukoistaa kauniina. N AP I W AN AL I / sh ut te rs to ck .c om. Ruotsalaiset puhuvat maskrosbarn-ilmiöstä, eli voikukkalapsista. Resilienssi muovautuu koko ihmisen eliniän R esilienssi on myönteistä toimintaa, joka ylläpitää toimintakykyämme ja tukee sopeutumista haastavissa olosuhteissa. Sen ilmeneminen vaihtelee eri elämäntilanteesta riippuen
Opetetaan, että jos on kerran mokannut, niin se ei tarkoita, että mokaan aina”, Lipponen täsmentää. Resilienssi ei ole yksinselviämistä, vaan se on myös ympäristön voimavarojen hyödyntämistä. Sana ohjaa ajatuksiamme hieman väärille teille, sillä sisu sisältää tietynlaista jääräpäisyyttä ja ajatusta yksinselviämisestä. fyysinen kestävyys, joka auttaa kestämään pitkäaikaista rasitusta. 23 Voikukka kasvaa ankeissakin oloissa Resilienssi muovautuu koko ihmisen eliniän > Pohdi näitä • Mitä kohtaamasi muutokset ovat opettaneet sinulle vahvuuksistasi. • Mitä olet oppinut omista selviämistavoistasi. Resilienssin kehittymistä edistävät lämpimät ihmissuhteet ja lasta tukeva ympäristö. Siihen liittyy usko, että voi itse vaikuttaa tilanteeseen ainakin jonkin verran. Kuinka rakennat ja vaalit selviytymistä tukevia voimavaroja. Kokenut partion koulutus purjeh dusten johtaja määrit telee aina uusille nuorille purjehtijoille olennaisimmak si tekijäksi merihädästä selviämisessä pelastautumispäätöksen. Suomenkielessä sana ’sisu’ tulee lähimmäksi resilienssiä. Sen, että päättää selvitä, ei anna periksi. Mikä auttaa jaksamaan tiukoissa paikoissa. Silloin luodaan mahdollisuus, että saa epäonnistua, yrittää uudestaan ja opetella, mikä on parempi tapa tehdä. Perinteisesti emme ajattele avun”Pienten lasten kohdalla resilienssi on sitä, että toi ehti eka keinuun, ja mun täytyy odottaa mun vuoroa”, kuvaa psykoterapeutti Krisse Lipponen . Perheesi ja läheistesi vahvuuksista. Hyvä itsetunto ja joustavuus helpottavat vaikeuksista selviämistä, mutta resilienssin yksi osatekijä on myös ”Meillä on sisua, mutta tarvitsemme vielä ideaa yhdessä selviämisestä.”. Mitä kykyjä ja taitoja on noussut näkyviin selviytymistä tukemaan. • Mistä on pidettävä huolta nyt, jotta tulevista mahdollisista ongelmista selvitään. KYKY HAKEA JA VASTAANOTTAA APUA Resilienssi on omaa aktiivisuutta. ”Resilienssi on Suomessa tärkeä käsite, koska meillä on sisukkuutta, mutta tarvitsemme vielä ideaa yhdessä selviämisestä”, Lipponen painottaa. • Millaiset tekemiset, olemiset tai ajatukset antavat voimaa. Miten pidät itsestäsi huolta vaikeinakin aikoina. • Ketä voit itse auttaa. • Mitä arvokasta olet oppinut itsestäsi, läheisistäsi, elämästä haasteiden kautta. ”Voimme luoda kotona ja koulussa sellaisia ympäristöjä, joissa esimerkiksi opetellaan puhumaan vaikeuksista ja niistä selviämisestä. Stressin sietokyvyn ja ongelmanratkaisukyvyn lisäksi resilienssi rakentuu kyvystä hakea ja vastaanottaa apua. Miten toimia mahdollisten tulevien vaikeiden aikojen kohdalla
Usein myös käänteentekevissä elämänvaiheissa jotkut vahvuudet nousevat selkeämmin esiin kuin toiset. Vastoinkäymisissä tai elämän uusissa tilanteissa selviytyminen joillakin elämänaloilla voi onnistua paremmin kuin toisilla: läheisensä menettäneellä työssäkäynti voi sujua, mutta henkilö ei kykene ylläpitämään sosiaalisia suhteitaan. Esimerkiksi uuden parisuhteen aloittaminen ja uudelle paikkakunnalle muuttaminen vaativat uudelleen järjestäytymistä. Meillä olisi kuitenkin aihetta pohtia, että pyytämällä apua tarjoammekin samalla toiselle mahdollisuuden tehdä hyvää. Eri sukupuolten välillä ei ole havaittu varsinaisia eroja resilienssin suhteen. Muiden apu toimii kuitenkin vasta, kun siihen uskoo myös itse. Ne voivat olla myös taitoja, jotka eivät ole olleet havaittavissa aikaisemmin. Voimaa – Hyvän elämän polku. Myöskään ”helpomman elämän” eläneillä ei voi suoraviivaisesti ajatella olevan vähemmän resilienssiä, vaikka se kasvaakin yleensä vaikeuksia kohtaamalla. Joku voi ymmärtää sosiaalisten suhteiden merkityksen ja toinen voi löytää järjestelykykynsä. Selviytymiskeinot voivat olla vaihtoehtoisia, joskus jopa haitallisia. Olosuhteet sodan keskellä pakottavat ihmisen löytämään itsestä voimavaroja, mutta niitä ei välttämättä löydy enää traumaattisen kokemuksen jälkeen. SELVIÄMISTARINOITA KANNATTAA JAKAA Omaa resilienssiä pystyy kehittämään. Vaikeissa tilanteissa kannattaa panostaa myönteisiin tunteisiin, koska ne auttavat meitä toimimaan, avaamaan ajatuksia ja saamaan apua. ”Paras tapa on miettiä niitä keinoja, joiden avulla on aikaisemmin selvinnyt vaikeuksista. 24 Mielenterveys 2/2017 pyytämistä kestämiskyvyn osaksi. Vaikka ikäviä kokemuksia ei toivoisi kenellekään, ne opettavat meille monia tärkeitä asioita. Itsestä huolehtiminen on tärkeä osa omien voimavarojen kasvattamista. Se ei kuitenkaan liity ainoastaan vastoinkäymisiin, sillä resilienssi tulee esille myös toivotuissa elämän muutoksissa. Hyvä resilienssi suojaa meitä trauman vaikutuksilta ja sen avulla voimme elää hyvää elämää vastoinkäymisistä huolimatta. Joskus on myös hyvä tutkia, että mitä olen tehnyt sellaista, mikä on ollut haitallista aikaisemmin”, Lipponen neuvoo. Omana vaikeana hetkenä muiden selviämistarinoista voi syntyä tunne, että kun muut selviävät, niin itsekin selviän. Omaa resilienssiä voi tutkia muistelemalla omia vaikeita vaiheitaan. ELÄMÄN MUUTOKSET AKTIVOIVAT Ennen huomattavia vastoinkäymisiä resilienssiä ei välttämättä ole havaittavissa. Joskus resilienssiä voi löytyä myös pakon edessä. Eräällä resilienssiluennolla osallistuja kertoi äidinkielessään olevan resilere sanan, joka tarkoittaa kaatuneen ve neen päälle kiipeämistä merihädässä. n Krisse Lipponen, Anneli Litovaara, Antero Katajainen. Ympäristön resurssien liikkeelle saaminen rakentaa myös omaa uskoa selviytymiseen. Usko omaan selviytymiseen voi vahvistua myös auttamalla muita. Esimerkiksi sodan jälkeen alkoholin kulutus oli Suomessa huipussaan. Duodecim 2016 > D on na A. Resiliens”Pyytämällä apua tarjoamme toiselle mahdollisuuden tehdä hyvää.” siä tulee aina arvioida suhteessa sen hetkiseen elämäntilanteeseen, ja sen takia sitä on myös vaikea mitata. Resilienssi voi muuttaa muotoaan haastavan tilanteen pitkittyessä tai vastoinkäymisten kasautuessa. Naistenlehdet, netti ja erilaiset potilasjärjestöt tekevät selviämistarinoiden jakamisessa tärkeää työtä. Selviämistarinoita kannattaa jakaa ja kuunnella. Tämä kuvaa resilienssiä hyvin: kyse on itsensä auttamisesta ja avun ”huu tamisesta”. H er rm an n / sh ut te rs to ck .c om
34 TEEMA Työn&opintojen ulkopuolella. 28 Pidä itsesi terässä Viisi kysymystä. 32 Kolumni Tarina kilpailusta nostaa talouden korkeimmaksi voimaksi, Raimo Pesonen kirjoittaa. 31 Osatyökykyiset mukaan Työkykykoordinaattori osaa auttaa. 25 M ar ia Ar ts / sh ut te rs to ck .c om Myös työttömällä on oikeus onneen Merkitys ja mielekkyys syntyy yhteydestä toisiin ihmisiin. 26 Kadonneet työmiehet Yli 79 000 miestä on kaiken ulkopuolella
Miten silloin voi olla onnellinen, kun työtä ei ole. Työelämän ulkopuolella onnellisuuden tielle asettuu taas usein huoli toimeentulosta. TEEMA TYÖN&OPISKELUN ULKOPUOLELLA V iime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Seppälä tarkastelee enimmäkseen työuupumuksen partaalle ajautuneiden ihmisten onnellisuutta tai sen puutetta. Työterveyslaitoksella on käynnissä Solmu-hanke, jonka kohderyhmänä ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat työikäiset. Kun on ruokaa ja suojaa, pankissa lepäävä raha ei suuremmin kasvata onnellisuutta”, Emma Seppälä kirjoittaa. Hankkeessa on TEEMA Työn&opintojen ulkopuolella Saat olla onnellinen, vaikket olisi töissä TEKSTI JUTTA KAJANDER. Sillä, oletko töissä tai et, ei ole mitään merkitystä. Hän työskentelee Stanfordin yliopiston myötätunnon ja koulutuksen tutkimuskeskuksessa. 26 Mielenterveys 2/2017 ”Elämän merkitykselliseksi kokeminen syntyy yhteydestä muihin ihmisiin ja siitä, että voit kokea tekeväsi itsellesi tärkeitä asioita. Heillä ei ole huolta perustoimeentulosta, mutta monet heistä tuntevat itsensä usein stressaantuneiksi ja kokevat juoksevansa oravanpyörässä
”Nyt yhteiskunnassa on kaksi tapaa puhua työttömyydestä. Elämän merkityksellisyys löytyy niistä pienistä hetkistä, joissa voit olla hyödyksi muille ja samaan aikaan myös huolehtimaan itsestäsi”, Emma Seppälä kirjoittaa. n tavoitteiden toteutumiseksi”, Miia Wikström sanoo. ”Sen oivallettuaan moni työelämän ulkopuolella elävä alkaa voida paremmin. Lisätietoa Sep pälästä ja hänen julkaisuistaan emmaseppala.com. 27 Kirsi Unkila Mia Wik ström Matti Joen suu Mikä Kykyviisari. OSALLISUUDEN TUNNE KASVATTAA ENITEN ONNEA ”Astu ulos kuorestasi ja mukavuusalueeltasi. ”Onnellisuus elämään löytyy oman itsen ulkopuolelta, osallistumisesta. Onnellisuustutkija Emma Seppälän kirja on ilmestynyt suomeksi nimellä Elä onnellisemmin. ”Mutta työn ulkopuolelle jääminen voi olla iso kriisi, jos on antanut pelkän palkkatyön määrittää itseään. Se lannistaa heitä ja kasvattaa kyynisyyttä. Joskus heiltä kuulee humoristisia heittoja siitä, kuten: Niinhän me työttömät, me maataan kotona”, Kirsi Unkila kertoo. He ovat valmiita näkemään vaivaa omien ”Syyllistäminen lannistaa ja kasvattaa kyynisyyttä.” muiden elämään, tekemällä luovia ja henkisiä asioita sekä huolehtimalla omasta perheestä. muun muassa kerätty pitkään työttöminä olleiden kokemuksia ja tuntemuksia omasta elämäntilanteestaan. ”Olen samaa mieltä Seppälän kanssa siitä, että työ sinällään ei tuo onnea. Silloin voi kokea itsensä esimerkiksi yksinäiseksi, vaikka sosiaalisia suhteita olisi paljonkin. ”Moni pitkään työttömänä ollut käpristyy ajattelemaan, että kaikki on huonosti, kun ei ole työtä. Silloin puhutaan työttömien haluttomuudesta muutokseen.” ”Solmu-hankkeesta saatujen havaintojen mukaan työttömät tai osatyöllistetyt haluaisivat tehdä töitä. Tutkija Miia Wikström, psykologi Matti Joensuu ja erityisasiantuntija Kirsi Un kila työskentelevät Työterveys laitoksella. Hakeudu vaikka vapaaehtoistyöhön ja ryhdy tekemään ystävällisiä ja avuliaita tekoja ympärilläsi eläville ihmisille Tulet saamaan uusia kokemuksia ja löytämään itsestäsi kykyjä, joita et tiennyt olevan olemassakaan – ilosta puhumattakaan”, Emma Seppälä kirjoittaa. Silloin on mahdollisuus havaita sekä haasteiden että vahvuuksien avulla, mitkä asiat elämässä ovat kuitenkin hyvin. ”Haastatteluissa työttömät tai osatyöllistetyt kertovat, että he kokevat tulevansa syyllistetyiksi työttömyydestään. LISÄÄ YMMÄRTÄVÄÄ PUHETTA Yhteiskunnan tasolla työelämän ulkopuolella elävien onnellisuutta voisi kasvattaa murentamalla ”menestymisen diskurssia”, jossa elämää arvottaa pitkälti se, mitä tekee työkseen. Useimmiten ihmiset saavat eniten iloa toisten auttamisesta”, Matti Joen suu sanoo. Lisäksi taloudelliset huolet ja velkaantuminen voivat olla niin isoja asioita, että ne täyttävät koko elämän. Työelämän ulkopuolella elävät kertovat onnen löytyvän samoista pienistä asioista kuin työssäkäyvilläkin: ystävistä, lemmikkieläimistä tai vaikka hangen kimalluksesta”, kertoo hankkeessa työskentelevä erityisasian tuntija Kirsi Unkila . Eteenpäin elämässä vievät paitsi omien vahvuuksien löytäminen, myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, uuden opetteleminen ja pienien tavoitteiden asettaminen”, Wikström summaa. Kykyviisari on suuntaaanta va arviointimenetelmä, jonka avulla vastaaja voi selvittää omaa tilannet taan, keskeisiä vahvuuksiaan ja kehit tämiskohteitaan. Kykyviisarin avulla vastaaja voi itse arvioida työ ja toimintakykyään ja sen muutos tarpeita. ”Voimme kaikki vaikuttaa työelämän ulkopuolisiin kohdistuviin asenteisiin puhumalla työttömyydestä ymmärtävästi”, hankkeessa toimiva psykologi Matti Joensuu toteaa. He ovat olleet mukana kehittämässä Kyky viisaria, joka on työ ja toimintakyvyn arviointimene telmä kaikille työikäisille. Jo pelkästään oman tilanteen näkyväksi tekeminen keskustelemalla auttaa monia. Suomessa on todella paljon erilaisia hankkeita ja projekteja, joiden kautta työelämän ulkopuolella oleva voi löytää osallisuutta ja ’myönteisen vaihteen liikkeellelähtöä’ ”, Miia Wikström kertoo. ”Joskus kannattaa vain aloittaa tehdä jotain, jossa ei välttämättä edes tiedä olevansa vahvimmillaan. Vastaaja voi myös seurata työ ja toimintakyvyssään tapahtuneita muutoksia, jos arviointi toistetaan. Silloin saattaa olla vaikea nähdä mitään muuta ympärillä”, kommentoi hankkeen tutkija Mia Wikström . Arviointien tuloksia hyö dynnetään lukuisissa eri työttömien ja osatyöllistettyjen tueksi perustetuissa hankkeissa ympäri Suomen. Toisaalta ymmärretään, että se johtuu rakenteista ja yhteiskunnan toiminnasta, mutta toisaalta se käsitetään yksilöllistävänä
28 Mielenterveys 2/2017 LUKUJA • 25–54-vuotiaita miehiä on noin 1,1 miljoonaa. • 130 000 on työttömänä. • 805 000 heistä käy töissä. • 50 470 heistä ei ole töissä, ei hae töitä, ei opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. • 78 657 parhaassa työiässä olevaa miestä on kadonnut työelämästä. • 28 187 miehen paluu työmarkkinoille on lähes mahdoton.
Jos peruskoulun jälkeistä koulutusta ei ole, työllistyminen on vaikeaa.” Työllistymistä heikentävät eniten pelkät peruskouluopinnot, pitkittynyt työttömyys ja vähäinen työhistoria. ”Työvoiman tarjontaa korostavat pitävät työttömyyden syynä sitä, etteivät työttömät etsi riittävän ahkerasti töitä tai ovat turhan nirsoja tarttumaan tilaisuuksiin. EVA:n analyysi Kadonneet työ miehet avaa raskaita näkymiä. ARVOT JA ASENTEET Parhaassa työiässä olevien miesten työssäkäynti on vähentynyt useissa länsimaissa jo pitkään. Virallinen Suomi on ollut huolissaan, mutta tilanne ei ole paljonkaan kohentunut. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamolle keskustelusta nousee mieleen takavuosien sukkamainos, jossa kaksi bullterrieriä kiskoo sukkaa raivokkaasti eri suuntiin. > TEEMA Työn&opintojen ulkopuolella. KADONNUT! 79 000 TYÖMIESTÄ TEKSTI TARJA HEISKANEN 29 Ongelma on ikävä, suorastaan pirullinen. Kadonneiden työmiesten osuus on kasvanut viime vuosikymmeninä reiluun seitsemään prosenttiin parhaassa työiässä olevien miesten määrästä. Toisesta näkökulmasta syyksi nostetaan työpaikkojen puute.” MENETETYT MIEHET Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) hiljattain valmistunut analyysi kertoo 79 000:n parhaassa työiässä olevan 25–54-vuotiaan miehen kadonneen työmarkkinoilta. Hiilamo näkee syyksi ennen kaikkea sen, että teollisuudesta on kadonnut kymmenen viime vuoden aikana reilut 100 000 työpaikkaa. Fyysinen, suorittava työ on vähentynyt rakennemuutoksen myötä, ja hanttihommat ovat kadonneet kokonaan. Hiilamo huomauttaa, että Suomessa työn arvostus on pysynyt korkeana ja on vaikea osoittaa, että kadonneet työmiehet olisivat tehneet vapaa ehtoisen valinnan. Lisäksi miehillä on keskimäärin alhaisempi koulutus kuin naisilla, mikä on yksi syy työttömyyteen. He eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Vaikeassa asemassa olevien miesten tukeminen kohti työmarkkinoita ei onnistu nykyisin keinoin, vaan vaatii rohkeutta kokeilla uutta. ”Ne olivat enimmäkseen miesten työpaikkoja. Joutilaisuus on oma valinta, ja sitä on alettu pitää sosiaalisesti hyväksyttynä. RAKENNEMUUTOS JA HEIKKO KOULUTUS Miksi näin on käynyt. Aiemmin miesten velvollisuus tehdä töitä oli sosiaalinen normi. Kadonneet työmiehet eivät olekaan kadonneet vain työmarkkinoilta vaan pudonneet myös koulutuksesta. Paljon ei heistä tiedetä, paitsi se, että he ovat kadonneet työelämästä, mahdollisesti pysyvästi. Ratkaisevaksi nousee kuitenkin koulutus, sillä sen varassa miesten työllistyminen lepää. Rakennemuutoksen lisäksi syytä on haettu myös asenteista ja arvoista. Se ei välttämättä ratkea, vaikka yleinen taloustilanne kohenee. Osa on hävinnyt myös kaikkien rekisterien ulottumattomiin. Yhdysvaltalaisen konservatiivisen ajatuspajan tutkija Nicholas Eberstadt kuvaa kirjassaan Men Without work miesten työllisyyskehitystä paoksi töistä. T yöttömyydestä on puhuttu paljon ja kauan
Erityisesti oppimis vaikeuksista ja puutteellisista sosiaali sista taidoista kärsivät pojat jäävät il man tarvitsemaansa tukea." Ulla Nord nostaa yhdeksi ehkäise väksi keinoksi innostavan kerho ja har rastustoiminnan. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat miehet tarvitsevat monenlaista apua: Tukea siihen, että pääsee koulutukseen, motivaatiota koulutuksen läpiviemiseen ja työpaikassa pysymiseen. Lisäksi pienten työtulojen ja sosiaaliturvan joustavampi yhteensovittaminen olisi antanut mahdollisuuden pitää edes jonkinlaista kosketusta työmarkkinoihin. Moni poika ei ole kyen nyt suorittamaan opintojaan kuten ikä toverinsa. ”Aktiivisempi työllisyyspolitiikka olisi voinut auttaa. Suuri porkkana on parhaillaan kokeiltava perustulo, jota on esitetty yleislääkkeeksi. Suomessa työn arvostus on korkealla – kadonneet työmiehet tuskin ovat tehneet vapaaehtoista valintaa. ” MONTA TAPAA OPPIA Nykyinen koulutusjärjestelmä ei silti pysty ongelmaa ratkaisemaan, vaan sitä pitää muokata joustavammaksi. ”Työttömien perustulo voi antaa myönteisiä tuloksia, mutta ei se ongelmaa ratkaise”, Hiilamo sanoo. TARVITAAN USEITA LÄÄKKEITÄ Tilanne ei kuitenkaan kohene entisin keinoin. Li säksi pitäisi olla kavereita ja yhdessä tekemistä. Ja koko perheen tukemista. Hiilamon mielestä tarvitaan sopivassa suhteessa sekä keppiä että porkkanaa. Työttömyysturvan ja toimeentulon sanktiot ovat ainakin tuoneet syrjäytymisvaarassa olevia miehiä työllistämistä edistäviin palveluihin. Hiilamo korostaa räätälöityjä malleja, ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. ”Lasten on gelmat havaitaan jo päiväkodissa tai viimeistään koulussa. Kaikki alkaa kuitenkin jo varhaiskasvatuksesta ja kulkee sitä kautta peruskouluun ja siitä eteenpäin”, Hiilamo selvittää. Lisätietoa Jussi Pyykkönen Pekka Myrskylä Ilkka Haavisto Heikki Hiilamo Ulla Nord: Kadonneet työmiehet www.eva.fi Ainakin yksi harrastus. Pitkään jatkunut taantuma on voinut syrjäyttää osan nuorista kokonaan työmarkkiLasten ongelmat havaitaan jo päiväkodissa tai viimeistään koulussa. ”Oppimisen tapoja täytyy monipuolistaa ja räätälöidä sopiviksi erilaisille oppijoille. Nyt tarvitaan rohkeutta kokeilla ennakkoluulottomasti uusia tapoja työttömyyden vähentämiseksi. Peruskoulu on paikka, jossa viimeistään pitäisi tarttua kiinni ja auttaa. Työelämästä syrjäytyminen tuo taloudellisten vaikeuksien lisäksi monia ongelmia, joista vähäisimpiä eivät ole elämänhallinnan menettäminen ja yhteiskunnasta sivuun joutuminen. Avaimeksi syrjäytymisen torjuntaan Mesäätiön toiminnanjohtaja Ulla Nord tarjoaa ennaltaehkäisyä. Kun miesten työllistyminen pohjaa koulutukseen, suomalainen koulutusjärjestelmä täytyy pitää kunnossa. n Syrjässä olevia miehiä on aina ollut, mutta 2000luvulla syrjäytyminen on monimutkaistunut, ja kouluttamattomi en nuorten miesten tilanne huononee vuosi vuodelta. Tavoitteena voisi olla, että jokaisella nuorella on ainakin yksi harrastus. Vaikka viimeisimmät tilastot kertovat työttömyyden vähentyneen, nuorten tilanne on toinen. Se on hyvää syrjäytymisen torjuntaa.” Nord haluaisi kouluihin lisää myös sosiaali, nuoriso ja perhetyön osaa mista. Hyviä keinoja olisivat muun muassa tekemällä oppiminen, oppisopimuskoulutus, työpajat, erityisopetus ja erityiskoulut. Itseohjautuvuus on monelle liian iso haaste.” MONI POIKA JÄÄ ILMAN TUKEA ”Meillä on myös ongelmakeskeinen ja hankala palvelujärjestelmä, jota ihmiset eivät osaa käyttää. ”Koulu tarjoaa tähän mainiot tilat. ” > SYRJÄÄN ELÄMÄSTÄ Työttömän perusturva ja toimeentulotuki tuovat ohuen taloudellisen selviytymisen arkeen, mutta osa miehistä on kokonaan ilman työttömyysturvaa tai tuloja. Hiilamon mielestä syrjäytymistä olisi voitu ehkäistä. 30 Mielenterveys 2/2017 noilta. ”Erityisesti pitäisi lisätä perheiden varhaista matalan kynnyksen tukea, pitää huolta kattavista varhaiskasvatuspalveluista, huolehtia alaja yläkouluissa riittävästä oppilaanohjauksesta ja muista tukitoimista. Peruskoulussa pitäisi tarttua kiinni ja auttaa
4 Lepää ja toimi sopivassa suhteessa. Mieti, missä haluaisit olla vaikka vuoden kuluttua ja aseta pieniä tavoitteita kohti päämää rääsi. 31 Pidä itsesi terässä TEKSTI JUTTA KAJANDER 1 Tee ”haaveiden hommia” eli asioita, joihin sinulla ei ole aikaa töissä käydessäsi. 3 Sanoita oma tarinasi. 2 Liikettä niveliin. Elvytä vanhoja ystävyyssuhteita, vietä aikaa sukulaisten ja perheen jäsenten kanssa tai kokeile vaikka vapaaehtoistyötä. Nauti alkoholia vain kohtuullisesti. Entä kuinka voisi parhaiten ylläpitää mielen hyvinvointia ja työkykyä. Työelämän ulkopuolella olevat kertovat, että omasta kunnosta huolehtiminen kan nustaa heitä eteenpäin. 5 Tee näkyväksi muutkin taitosi kuin työelämästä opitut: kotiäiti oppii organi sointia, paljon reissaava laajen taa näkemyksiään maailmasta tai jotain erikoista lajia harras tava taitaa erityisiä taitoja. Liikun nan ei tarvitse olla rääkkiä vaan esimerkiksi kävely lenkkejä luonnossa. Asiantuntija Anne Salmi vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Työelämän ulkopuolella on mahdollisuus ladata akkuja, kokea uusia asioita ja pohtia arvovalintoja. Säilytä vuorokausirytmisi ja terveelliset elämäntavat. Jos tavoitteiden asettaminen tuntuu vieraalta, voit myös ajatel la, että olet nyt tauolla ja lepäät ennen uutta elämänvaihetta. Vinkit pohjautuvat Työterveyslaitoksen Kykyviisarin kehittämisessä työelämän ulkopuolella olevilta opittuun ttl.fi/kykyviisari
Selvitämme nyt työantajien näkemyksiä työllistymisen esteistä. Sitä toteuttavat STM ja TEM. ”Osatyökykyisten asemaa vahvistetaan niin, että he pystyvät työskentelemään pidempään tai työllistyvät nykyistä paremmin”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Raija Tiainen sosiaalija terveysministeriöstä. Asennemuutosta ja uudenlaisia tukitoimia tarvitaan, jotta osatyökykyiset työllistyisivät nykyistä paremmin. ”Todennäköisesti työn saa usein muu kuin osatyökykyinen. Työkykykoordinaattori tukee, vahvistaa ja pitää yllä osatyökykyisen motivaatiota ja omatoimisuutta. Avainasemassa ovat työkykykoordinaattorit, joilla on myös vahvaa mielenterveysosaamista. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta totesi hiljattain, että mielenterveyden ongelmat ovat lähes joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen syynä. ASENTEITA SELVITETÄÄN Osatyökykyisten työllisyyden kohentaminen vaatii isoa asennemuutosta. Huolestuttavaa on mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu. Hanke on vahvasti maastoutettu osaksi käytännön työtä ja hyödyntää Osatyökykyiset työssä -ohjelman, OSKU (2013-2015), kokemuksia ja tutkimustietoa. He tulevat monenlaisista organisaatioista ja erilaisista tehtävistä, kuten työterveyshuollosta, TE-palveluista, järjestöistä, kuntoutuksesta, sosiaalityöstä ja perusterveydenhuollosta.” Nyt haetaan uudenlaista työotetta. He ovat kopinottajia ja koordinoijia osatyökykyisen työllistymisen ja työssä jatkamisen ratkaisuja haettaessa. Vaikuttamistyössä ovat vahvasti mukana myös vammaisja potilasjärjestöt.” TYÖKYKYKOORDINAATTORIT AVAINASEMASSA OTE-hankkeessa rakennetaan maakunnalliset työllistymisen ja työkyvyn tuen toimintamallit. Eikä taloudellisia hyötyjäkään saa unohtaa”, Raija Tiainen huomauttaa. ESTEITÄ PURKAMAAN Hallituksen kärkihanke Osatyökykyisille tie työelämään, OTE (2016-2019), pureutuu nyt osatyökykyisten työllistymiseen. TEEMA Työn&opintojen ulkopuolella. T yöikäisistä suomalaisista noin puolella, eli 1,9 miljoonalla, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. ”Yhtä oleellista on myös osatyökykyisten yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja elämänlaadun koheneminen. ”Parhaillaan koulutuksessa on noin 200 henkilöä. Heistä 600 000 arvioi sen vaikuttavan työhönsä ja työmahdollisuuksiinsa. Raija Tiainen kertoo, että tavoitteena on kouluttaa työkykykoordinaattoreita kaikkiin maakuntiin. 32 Mielenterveys 2/2017 Uusia reittejä työelämään TEKSTI TARJA HEISKANEN Osatyökykyisyys on usein työllistymisen este. Heidän työllisyysasteensa on muuta väestöä alhaisempi
Jos joutuu työttömäksi, pitää olla kopinottajia, ettei kukaan putoa tyhjän päälle. Työllistymisessä ja työssä jatkamisessa apua tarvitsevat saavat näin tukea riittävästi ja ajoissa.” EHKÄISEVÄÄ OTETTA TARVITAAN ”Koulutus on ilmainen. Erilaisin tukitoimin ihmiset pystyvät jatkamaan työntekoa, vaikka osa työkyvystä olisi menetetty. KOHTI AUKOTONTA PALVELUKETJUA ”Vaikka meillä on hyvä palvelujärjestelmä, se on hajanainen, monimutkainen ja katkonainen.” Alueellisilla kokeiluilla haetaan saumattomia polkuja hoitoon ja kuntoutukseen sekä uusia toimintatapoja. l Työttömyyden ja poissaolojen kustannukset vähenevät. Kannustinloukkujen vähentäminen työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon yhteensovittamiseksi on käynnissä, samoin muita lainsäädännöllisiä uudistuksia.” n TAVOITTEET l Työkyvyn alenema ei estä työntekoa ja paluu työhön mahdollistuu. l Palveluketjut toimivat saumattomasti ja oikeaaikaisesti. Käytännössä koulutusta koordinoi Kuntoutussäätiö, mutta mukana on lukuisia tahoja, kuten Tampereen yliopisto, Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja monet järjestöt.” Raija Tiainen korostaa ehkäisevää työtä. l Palvelujärjestelmän keinovalikoimaa osataan käyttää tehokkaasti. Lisätietoa tietyoelamaan.fi. M ar ia Ar ts / sh utt er sto ck .co m 33 ”Erilaisin tukitoimin ihmiset pystyvät jatkamaan työntekoa, vaikka osa työkyvystä olisi menetetty.” ”Kyse on siitä, että palveluissa jokin muuttuu, tulee uutta osaamista, tehdään yhteistyötä, verkostoidutaan ja viedään omiin organisaatioihin uutta tietoa ja tekemisen tapoja. Haluamme taata, että työkyky koordinaattoreita olisi tasapuolisesti kaikilla alueilla ja vaikutukset näkyisivät käytännössä. l Työttömyysmenot vähenevät. Työnantaja mahdollistaa koulutukseen osallistumisen, ja työnantajien suhtautuminen on ollut myönteistä. l Oikeus työhön ja osallisuuteen paranee. l Työllisten määrä kasvaa. l Asenteet ja ennakkoluulot muuttuvat. l Kannustinloukkuja puretaan
Elämä on kilpailua, maailma suuri kisahalli. ELÄMÄN PELKISTÄMINEN KILPAILUKSI tekee taloudesta korkeimman inhimillistä kulttuuria ohjaavan voiman. TARINOIDEN VOIMA Kolumni Raimo Pesonen ”Elämässä on kyse myös yhteistyöstä, pyyteettömästä toisten puolesta uhrautumisesta, sattumista...” La ur a M al m iv aa ra. Elämässä on kyse myös yhteistyöstä, pyyteettömästä toisten puolesta uhrautumisesta, sattumista, yhteiskunnan rakenteista. VASTAVÄITTEIDEN ESITTÄMINEN ON USEIN TURHAUTTAVAA , vaikka kilpailunäkökulman rajoittuneisuus on helppo nähdä. Vaikka väitettä ei lausuta ääneen, se toimii keskustelua rajaavana kehyksenä, jonka ulkopuolella toimiminen on hankalaa. Israelilainen historioitsija Yuval Harari pitää homo sapiensin menestyksen salaisuutena nimenomaan kykyä luoda tarinoita, joihin uskovat ihmisjoukot saadaan ponnistelemaan yhteisen päämäärän eteen. n Raimo Pesonen Kirjailijan tuorein teos Rakentaja (Siltala) ilmestyi tänä vuonna. KOSKA OLEMME TARINANKERTOJIEN JOHDATELTAVISSA , tarinoihin uskovan homo sapiensin suurin vahvuus on samalla sen suurin heikkous. Meidän kilpailua korostava järjestelmämme on paras, ”koska luonnon muuttumattomat lait ovat sellaiset”. Valtiot, yritykset ja yksilöt eivät ole yhteismitallisia toimijoita. HARARIN MUKAAN ON ”aina pidettävä kiinni siitä, että yhteiskunnan perustana oleva järjestys on kaikkivaltiaiden jumalien tai luonnonlakien luoma objektiivinen todellisuus”. 34 Mielenterveys 2/2017 ELÄMÄÄ EI TARVITSE ENÄÄ KUTSUA KILPAILUKSI , koska ajatusta on toisteltu niin paljon, että se on muuttunut itsestäänselvyydeksi. Jaettu usko tekee ihmeitä: se saa pyramidit kohoamaan maasta, kaivertaa vuoriin moottoriteiden mentäviä tunneleita ja synnyttää kulttuurien moninaisuuden. KILPAILU ITSESSÄÄN ON PROSESSI , jonka tarkoitus on tuottaa voittajia ja häviäjiä. VÄITE ON LÄSNÄ MYÖS SILLOIN , kun voittajien palkitsemisen väitetään automaattisesti muuttavan maailmaa paremmaksi tai kilpailun rajoittaminen esitetään yhtä hyödyttömänä kuin auringonnousun kieltäminen. Tätä uskomusjärjestelmää ei ole mainittavasti horjuttanut edes se, että valtavirtaa edustavat talous tieteilijät vaikuttavat tällä hetkellä neuvottomilta oman erityisalueensakin suhteen. Jos suurena kilparatana esitetty maailma tuottaa kahtiajakautuneen ja armottoman todellisuuden, se toimii vain niin kuin sen pitääkin. Niin kauan kuin riittävän moni uskoo kilpailu(kyky) puheen olettamukset ja väittämät riittävän suuressa määrin, sillä on valtaa. Jokainen voi kompastua ja särkyä, kaikki tarvitsevat joskus tukea ja uusia mahdollisuuksia. PERUSTELUT OVAT HAMPAATTOMIA sen tosiasian edessä, että elämän pelkistäminen kilpailuksi muodostaa pohjan vetävälle tarinalle. Tarinoissa on voimaa niin hyvään kuin pahaankin
35
36 Mielenterveys 2/2017 REPORTAASI
Hän toimii vapaaehtoisena myös Malmin seurakunnassa, Helsinki Missiossa, Mannerheimin Lastensuojeluliitossa, Diakonissalaitoksella, Suomen Punaisessa Ristissä ja Helsingin kaupungin sosiaalipuolella. Yhdellä rönsyävät kiharat, toinen ei luovu lippalakistaan. Paljon töitä Vahantaniemi paiskoi silloinkin, mutta merkittävässä ase>. Sunnuntaina hän katseli kotinsa ikkunasta keväistä raekuuroa. Pingispöytä, ilmakiekko ja pleikan futispeli käyvät kuumina. Yksi huolehtii repustaan, toinen kilisyttää kaulallaan kotiavaimia. Viikonloppuna monen paineet ovat kasautuneet. Parhaimmillaan työpäivät ovat venyneet jopa 14-tuntisiksi. ”Lasten kanssa luotettavuus on tärkeää. Malmin nuorisotalolla kihisee ja kuhisee parikymmentä lasta. Pisimmillään hänen työpäivänsä ovat venyneet reippaasti yli kymmenen tunnin. Mutta ei siinä kaikki. 37 > Johtaja hylkäsi kravatin ”Haluan auttaa heitä, joilla ei mene hyvin” TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG Heikki Vahantaniemi on omistautunut vapaaehtoistyölle. Pojat ovat välillä tulisia ja temperamenttisia, mutta leimahdus menee äkkiä ohitse.” KUNPA IHMISET YMMÄRTÄISIVÄT Maanantaina Heikki Vahantaniemi on tulossa Suomen Mielenterveysseuran Kriisipuhelimen päivystyksestä. Kännykkä on kasvanut kiinni peukaloihin. Välillä kylävaari Heikki saa toppuutella joukkoa: kiroilla ei saa ja kiusaamisesta joutuu jäähylle. ”Kaipaavista katseista näin, että niin moni muukin haluaisi päästä ulos. Meillä nuorisotalon kerhossa saa riehua, kunhan sen tekee kiltisti. Toisilla se ei ole mahdollista kuukausiin. O n perjantai-iltapäivä. Tänään hän on ottanut aamun aikana vastaan kymmenkunta puhelua. Voi, kun ihmiset ymmärtäisivät, millainen avuntarve saattaa olla, ja mihin jokainen terve voisi vaikuttaa omalla panoksellaan.” PITKÄÄN URAAN TULI STOPPI Suomen Mielenterveysseuran SOSKriisikeskus on aktiivisen Vahantaniemen tärkein työllistäjä nykyisin. Toisin oli muutama vuosi sitten. Keskimääräisen päivän pituus on viitisen tuntia. Kun se herkesi, hän lähti tukihenkilönä ulkoiluttamaan palvelutalon asiakastaan, 74-vuotiasta pyörätuolissa istuvaa miestä. Vahantaniemi on kuunnellut ja selvitellyt muun muassa soittajien parisuhdeongelmia ja päihteidenkäyttöä
”Vaikeinta puhelimessa on, kun soittaja kertoo tappavansa itsensä. Vahantaniemi lähtee vapaaehtoistöihin aina hyvillä mielin. En pystynyt enää työpaikassani antamaan sitä, mitä halusin. Samassa asemassa on moni uransa loppuvuosia elävä, pitkään työnantajaansa sitoutunut henkilö. Puhelun aikana on analysoitava, onko duit tottumaan itsekin vähän niukempaan elintasoon. Hän organisoi yhä kerran kuukaudessa soppakirkon. Hän nauttii, kun voi itse suunnitella ja palastella päivänsä. Vakituisesta työstä lähdettyäni olen käyttänyt kravattia kaksi kertaa.” TÖIHIN JA KOTIIN HYVILLÄ MIELIN Vahantaniemi oli jo aiemmin tehnyt vapaaehtoistyötä kirkolle. Vaikeistakin asioista oppi keskustelemaan. Olisin voinut jäädä nostamaan hyvää palkkaa, mutta en enää motivoitunut työhöni. Auto on täynnä tavaraa, ja aterioijia kerrallaan viitisenkymmentä. Voin auttaa heitä, joilla ei mene hyvin.”. Kirkon arvot on helppo jakaa. Hänestä on mukava herätä ennen seitsemää, tehdä vaimolle aamupala valmiiksi ja juoda Mielenterveysseurassa porukan kanssa kahvit ennen hommien aloittamista. Hän on lähtönsä kanssa sinut. Eläkeikään kun oli vielä muutama vuosi jäljellä. 38 Mielenterveys 2/2017 > Vahantaniemi jätti uran Metsähallituksessa – eikä ole katunut. Taloudellisesti hän oli osannut järjestää asiansa niin, että irtiotto oli mahdollinen, vaikka omiin kulutustottumuksiin tuli pienoinen muutos. ”Tarvitsin uutta. Omat arvot eivät enää kohtaakaan työnantajan muuttunutta arvomaailmaa. ”Olin saanut olla rakentamassa uutta Metsähallitusta. Nelivuotias tyttärentyttäreni Lilja tosin ihmettelee, miksi minulla on aina samat vaatteet, tämä liivi ja raitapaita. Olin kuitenkin saanut kokea siellä hienot työvuodet. ”Poika vinoili, että hyvä, kun jouJoulukuussa 2012 hän haki SOSkriisikeskuksen tukihenkilöiden peruskoulutukseen ja pääsi aloittamaan työt Kriisipuhelimen päivystäjänä seuraavan vuoden huhtikuussa. Päivätyössään Metsähallituksessa hän hoiti henkilöstön asioita luottamuksellisesti. massa Metsähallituksen palveluksessa, henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Ruoka järjestyy, kun Vahantaniemi hakee tutuista kaupoista tarjottavat. Kovimmat paikat tulevat nykyisin vastaan Kriisipuhelimessa. Jos hallituksella ja henkilöstöjohtajalla on erilaiset strategiat, hallitusta harvemmin vaihdetaan”, Vahantaniemi toteaa rauhallisesti. ”Sanotaan näin, että kirkko ei ole ristiriidassa oman elämänkatsomukseni kanssa. Sitten pitkään uraan tuli stoppi. Itse rakentamaansa tuntui vaikealta lähteä purkamaan. Uutta paikkaa minulla ei ollut tiedossa, vaan jättäydyin tyhjän päälle.” Kertaakaan Vahantaniemi ei ole lähtöään katunut
Eikä pidä luvata sellaista, mitä ei pysty pitämään. ”Päädyin lukuun 85! Mielenterveysseurastakin kavereinani on kymmeniä henkilöitä. Houkuttelin hänetkin vapaaehtoistyöhön.” Niinpä äiti kävi 87-vuotiaaksi asti viikoittain auttamassa lähellä asuvaa 94-vuotiasta, kunnes tämä ei enää pystynyt asumaan kotonaan. Tyttärentytär Lilja on Vahantaniemellä hoidossa aina perjantaisin, ja iltapäivisin mukana kerholla. Silloin jättää toiset pulaan.” n mielenterveysseura.fi/ vapaaehtoiseksi. Jos omat vanhemmat asuvat kaukana, turvaverkot puuttuvat. ”Taloudellisia vaikeuksia seuraavat usein lastenhoitovaikeudet, unettomuus, väsymys, ärtymys, pahoinvointi ja mielenterveysongelmat. Minulla ei ole mitään teknokraatteja vastaan, mutta keskustelunaiheena suosin mieluummin ihmisiä kuin autoja.” Kuinka sitten aloittaa. Vapaaehtoiselta vaaditaan omaa halua ja sopivaa kokemuspohjaa, ehkä myös täydentäviä opintoja. Kotoa ei ketään haeta, vaan yhteyttä on otettava itse. Pitää omistautua ja jaksaa. Kodeista saattaa nähdä, ettei kaikki ole kunnossa, eivätkä läheiset ja lapset enää välitä. Vahantaniemi on erityisen huolestunut yksinhuoltajaäitien asemasta. Joskus asiakas antaa yhteystietonsa ja luvan tilata apua paikalle. ”Olen tehnyt kaikkeni. ”Onhan vapaaehtoistyö myös oman psyyken hoitamista. Kerroin, että minulla on 50 vuoden kokemus lastenhoidosta, sillä broidini vietti juuri viisikymppisiään.” ”Mulla on hoitajan paperit. Apua kaivataan.” Vahantaniemi laski, montako työkaveriksi verrattavaa hänellä nykyisin on. Haluaisin auttaa enemmänkin ja houkutella muita mukaan. Olen kasvanut vahvaan työn tekemisen kulttuuriin. VAPAAEHTOISTYÖ EI TUNNE IKÄRAJAA Perjantai-iltapäivisin Vahantaniemi vetää koulun jälkeen nuorten kerhoa kylävaarina Malmin nuorisotalolla. Vahantaniemi nostaa esille miehet, jotka ovat olleet työelämässä korkeassa asemassa. Helsinki Mission vapaaehtoisena Vahantaniemi kuljettaa asiakkaita lääkäriin ja sairaalaan. 39 ”Kuinka paljon on hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka voisivat oman ulkoilun ohella viedä toisia ulkoilemaan?” soitto huomionhakua vai onko soittaja todella aikeissa päättää päivänsä. ”Hän on Suomen nuorin nuorisoohjaaja”, Vahantaniemi naurahtaa. Kunpa sen kierteen saisi katkaistua, etteivät ongelmat heijastuisi lapsiin. ”Jos he putoavat tyhjän päälle, ei siinä paksu lompakko auta.” Vanhusten yksinäisyys huolettaa. Rasavillit hoituvat muutaman kuukauden ikäisestä kymmenvuotiaaseen. Eläkkeelle jääminenkin voidaan kokea syrjäytymisenä. ”On tärkeää löytää oma juttu. ”Uuden henkilön tapaaminen aina vähän jännittää. Siihen kohtaamiseen ei voi itse mennä takki auki.” Yhtä hyvillä mielin hän lähtee vapaaehtoistöistä kotiin. Onneksi SOS-kriisikeskus hoitaa hyvin meidän työntekijöiden purkukeskustelut ja työnohjaukset.” Tukikeskusteluissa Vahantaniemi ottaa asiakkaansa vastaan kasvokkain. Siis metsänhoitajan”, Vahantaniemi tarkentaa. Vahantaniemi neuvoo googlaamaan ensin sanan vapaaehtoistyö. Vaikeat aiheet ja puhelut hän on oppinut enimmäkseen jättämään Kriisikeskukseen. ”Mutsi kertoi minulle 85-vuotiaana, että nyt hänellä olisi vapaa-aikaa vähän enemmän. Kuinka paljon on hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka voisivat oman ulkoilun ohella viedä toisia ulkoilemaan. YKSINÄISYYS ON ISO ONGELMA Ihmisten syrjäytyminen näkyy yksinäisyytenä. ”Kyllähän äidit ensin hiukan katselivat, että mitä tuo äijänrötkäle täällä tekee. Minulla niitä sattuu olemaan monta: vanhus-, perhe-, nuorisoja mielenterveystyö. Ennaltaehkäisy olisi halvempaakin, jos euroja täytyy pohtia.” Kirkon yksinhuoltajaillassa Vahantaniemi käy hoitamassa lapsia, että äidit saavat jutella rauhassa keskenään pari tuntia. Pahinta on, jos soittaja katkaisee puhelun kesken. ”Vaimonikin tekee vapaaehtoistyötä. Kivoimpia keikkoja ovatkin ne, joita saamme hoitaa yhdessä.” Olisiko Vahantaniemen äiti maan iäkkäimpiä vapaaehtoistyöntekijöitä. Enempää en pysty auttamaan”, hän ajattelee. Mitähän hän voisi tehdä. On kivaa, kun näin vanhana äijänä saa vielä uusia, humaaneja ihmiskontakteja
Kirjoja lukemalla voimme inspiroitua, saada kannustusta ja voimaa toiveittemme toteuttamiseen. 40 Mielenterveys 2/2017 shutte rstock .com Mielihyvät koonnut Jutta Kajander Maailman mielenterveyspäivä, 10.10., on tänä vuonna Toivoa kirjallisuudesta -päivä, johon kampanja huipentuu. #toivoakirjallisuudesta ja #mieli120. Kiven sanat eivät vanhene. Paikalliset mielenterveysseurat järjestävät Toivoa kirjallisuudesta -päivän tapahtumia ympäri Suomen. Suomen Mielenterveysseuran, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Helsingin kaupunginkirjaston järjestämä juhlatapahtuma näkyy ja kuuluu silloin keskellä Helsinkiä, Kauppakeskus Kampissa. Toivoa kirjallisuudesta -päivä on Suomi100 -tapahtuma ja osa Suomen Mielen terveysseuran 120-vuotis juhlavuotta. sekä monenlaista toimintaa koko kesän. Samana päivänä juhlitaan suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivää. Toivon kokeminen on edellytys jokaisen hyvinvoinnille. He voivat kutsua kirjailijoita paikallisiin tapahtumiinsa, järjestää lukupiirejä ja jakaa kirjavinkkejä. Samalla lahjoitat pienen mindfulness-hetken kortin vastaan ottajalle. mielenterveysseura.fi/ toivoakirjallisuudesta. Kortin väritettävän kuvan on suunnitellut ja piirtänyt Laura Huhtakallio. ”Rakenna siis kalliolle toivos linna, jota myrskyt eivät kaada”, kirjoitti Aleksis Kivi. Voit värittää kortin myös itse tai käyttää vaikka käsityösi tai maalauk sesi pohjana. lapinlahdenlahde.fi Kuvan suunnittelu ja piirros: Laura Huhtakallio Väritä kesän onnittelu kortti! Onnittele kevään tai kesän sankareita väritettävällä kortilla. Kymppikymppi on tänä vuonna Toivoa kirjallisuudesta ”Rakenna siis kalliolle toivos linna, jota myrskyt eivät kaada” Urbaani vehreä juhannus! Kaikille avoin ja maksuton juhannustunnelma Lapinlahdessa 23.–24.6
klo 15.15 Purje-lavalla! Suomi 100 vuoden päästä – Hoitaako meitä robotti. Image-lehden blogisti Anssi Järvinen (14.5.) kehotti tukemaan Mielenterveys seuran työtä lahjoituksilla, kun hän oli huomannut Helsingin Sanomista itsemurhan tehneen tytön kuolinilmoituksen. SuomiAreenakeskustelutilaisuus tiistaina 11.7. Hoitaako meitä sadan vuoden päästä robotti. 41 ”Lahjoituksen tekeminen on helppoa, mutta kaikkien elämä ei ole.” muotoon. Tänä vuonna Suomessa koulutetaan erityisesti nuorisotyöntekijöitä kysymään itsetuhoisista ajatuksista ja tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia. Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Mukana keskustelemassa : Annika Saarikko, kansanedustaja ja tuleva peruspalveluministeri, Keskusta Kalle Alppi, CIO, Mehiläinen Oy Maria Ohisalo, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ilkka Halava, tulevaisuustutkija, Prime Frontier Oy mielenterveysseura.fi/mieli120 KUKA VASTAA HYVINVOINNISTASI 100 VUODEN PÄÄSTÄ. Satavuotiaan Suomen kansalaisten hyvinvointi on pitkään ollut yhteiskunnan ja yhteisön asia. klo 15.15. Hyvinvointialan liitto, Palvelutili (Smartum Palveluseteli), Suomen Mielenterveysseura ja Suomen sairaanhoitajaliitto järjestävät hyvinvointimme kehityssuuntia luotaavan hyvinvointikeskustelun Porissa, Suomi Areenan Purje-lavalla 11.7. Entä kuinka käy heidän, jotka eivät pärjää uuden teknologian kanssa. Pysyykö mielemme tässä kaikessa innovatiivisena mukana. Kuolinilmoituksessa tytön vanhemmat toivoivat, että muistamiset ohjattaisiin nuorten itsemurhien ennaltaehkäisemiseen. Kehittyvä teknologia mahdollistaa meille jo nyt pääsyn terveystietoomme ja keikauttaa hyvinvoinnin tasapainon tulevaisuudessa uuteen Tubecon 2017 tapahtumassa, Hartwall Arenalla 12.-13.8, hyvän tekeväisyyskonsertti Sekasin-chatin hyväksi. mielenterveysseura.fi/lahjoita. Millaisen roolin kiihtyvässä muutoksessa ottavat palveluntuottajat, entä minkä yhteisö
Niillä, jotka tekivät vähintään tunnin vapaaehtoistyötä viikossa, oli vähem män kognitiivisia häiriöitä kuin muilla ryhmillä. Tukholman yliopiston stressin VAPAAEHTOISTOIMINTA VOI VÄHENTÄÄ DEMENTIA RISKIÄ tutkimuskeskuksen, Calgaryn yliopiston, Brysselin vapaan yliopiston, Leuvenin yliopiston ja Swansean yliopiston tutki joiden muodostama ryhmä seurasi viiden vuoden ajan 1 001 ruotsalaista, Puolella yhdysvaltalaislapsista on ma kuuhuoneessaan tausta valaistuja elek tronisia laitteita, kuten matkapuhelimia tai tablettilaitteita. Dementian puhkeamisen lykkäänty minen muutamalla vuodella vaikuttaa vanhusten ja heidän läheistensä mielen hyvinvointiin sekä hyödyttää sosiaali ja terveyspalvelujärjestelmää. Vanhemmat arvioivat, että 43 prosent tia 15–17vuotiaista herää yön aikana viestittelemään kavereidensa kanssa. Vanhemmat arvioivat, että mobiililait teiden kanssa nukkuvat lapset saavat yössä lähes tunnin vähemmän unta kuin ne lapset, jotka nukkuvat ilman laitteita. n Yannick Griep ym.: Can volunteering in later life reduce the risk of dementia. Czeisler ja Theresa L. te ne nb au m /s hu tte rs to ck .c om Al ej an dr o Lo re nz o Pelkkä mobiililaitteen läsnäolo makuu huoneessa nukkumaan käynnin aikaan lisää 6–19vuotiaiden lasten riskiä heikkoon unen laatuun ja määrään sekä seuraavan päivän väsymykseen. Seurannassa arvioitiin kognitiivis ten häiriöiden kehittymistä. n Charles A. Eläkeläiset jaettiin kolmeen ryhmään: jatkuvasti vapaaehtoistyötä tekeviin, satunnaisesti vapaaehtoistyötä tekeviin ja heihin, jotka eivät tee lainkaan vapaaehtois työtä. Tutkimusryhmä suosittelee, että elä keläiset tekisivät vähintään tunnin vii kossa sellaista vapaaehtoistyötä, johon kuuluu sosiaalista, fyysistä ja kognitii vista aktiivisuutta. Tutkitut koonnut Lauri Hovi jotka olivat jääneet eläkkeelle vuonna 2010. Metaanalyysin aineistona oli 11 tutki musta, joihin osallistui yli 26 000 lasta. Shanahan: Problems Associated With Use of Mobile Devices in the Sleep Environment—Streaming Instead of Dreaming. Jama Pediatrics (170) 2016.. 42 Mielenterveys 2/2017 KÄNNYKKÄ MAKUUHUONEESSA ON YHTEYDESSÄ UNIONGELMIIN Vapaaehtoistyötä tekevien eläkeläisten todennäköisyys sairastua dementiaan on pienempi kuin niillä eläkeläisillä, jotka eivät tee vapaaehtoistyötä. A 5-year longitudinal study among volunteering and non-volunteering retired seniors. PLOS One 16.3.2017. Tutkimuksessa seurattiin muun muassa keskittymis ja muistihäiriöitä sekä kykyä ajatella selkeästi. Jatkuvasti vapaaehtoistyötä tekevien todennäköi syys saada dementiadiagnoosi oli ma talampi kuin muilla ryhmillä. Vanhempien mukaan kaksi kolmesta 15–17vuotiaasta jättää tällaisen elektronisen laitteen päälle yök si
43 KOULUN ARJEN PITÄISI TUKEA MIELENTERVEYTTÄ TYÖTTÖMIEN AMMATILLINEN KUNTOUTUS Viime vuosina on tehty paljon työurien pidentämiseen tähtääviä uudistuksia, joista valtaosa näyttää kohdistuneen työterveyshuollon piirissä oleviin työlli siin. Nämä uudistukset eivät palvele niinkään työttömiä ja epävakaan työ taustan omaavia. Soteuudistuksessa on mahdollisuus yhdistää sosiaali ja terveydenhuollon osaamista työttömien työkyvyn tukemi sessa ja kuntoutuksessa. Tilannekatsaus asiantuntijahaastattelujen ja kirjallisuuden pohjalta. Nykyaikai nen päiväkoti ja koulu tarvitsevat oman moni ammatillisen henkilökun nan. Valtionhallinnon isoissa hank keissa on tärkeä huomata, että kasvuympäristöissä tehtävä mielenterveys työ on ensi sijassa yhteisöjen ja organi saatioiden omaa toimintaa. n Annarilla Ahtola: Koulun arjen pitää tukea mielenterveyttä. Kuntoutus 3/2016 Ai no Vu ok ol a TUKEA&APUA SOSKRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat Lasten ja nuorten mielenterveys rakentuu kasvuympäristöjen vuorovaikutussuhteissa, eikä mielenterveyden edistämistä voi eristää koulun kokonai sarjesta. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, kuinka uudistuk sessa huomioidaan työikäisten työ ja toimintakyvyn edistäminen ja miten kuntoutuspalvelut integroidaan osaksi uudistusta. Tämän lisäksi tarvitaan monipuolisia sote palveluita lapsille, nuorille ja perheil le. Työttömät työnhakijat ovat hyvin heterogeeninen joukko. Suomen lääkärilehti 13/2017 Nyt pitäisi kehittää toimintamalleja ja tukikeinoja siihen, kuinka työttömien työkykyä ja työhön paluuta voitaisiin tukea. Tässä on keskeistä erityisesti eri toimijoiden, kuten TEpalvelujen, Kelan, työeläkelaitosten, kuntien sosiaali ja terveyspalvelujen sekä työllisyyspalve sh ut te rs t oc k.c o m. Sellaiset opetussuunnitel man tavoitteet, joilla ei ole omaa oppituntia, voivat jäädä syrjään. Mielenterveys ja tunnetaidot kuuluvat opetus suunnitelmaan läpäisyperiaat teella, eli omaa oppiainetta ei ole. Heissä on pit kän työuran tehneitä korkeakoulutettu ja, pitkään työttöminä olleita, joilla on vähäinen koulutus, ja nuoria, joilla ei ole vielä edes kontaktipintaa työelä mään. Erillisten hyvinvointi ohjelmien riskinä on, että ne marginalisoivat mielen terveyden koulun arjesta. lujen välinen yhteistyö. Tämän vuoksi myös työttömien palvelutarpeet, kuntoutustarpeet ja kuntoutuksen prosessit ovat erilaisia. Koulun teh tävä ei ole hoitaa lasten mielenter veyden ongelmia, mutta koulun arki ja vuorovaikutus suhteet voivat olla hoitavia. n Peppi Saikku: Työttömien ammatillinen kuntoutus
44 Mielenterveys 2/2017
mielenterveysseura.fi sh ut te rs to ck .c om. Vai haluatko juosta, hiihtää, pyöräillä, jumpata tai pumpata. Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei itse siihen edes uskoisi. Unohda kaikki, paitsi se, mitä aiot tehdä tällä hetkellä, ja tee se. 25–54 -vuotiaista yksinasuvista miehiä oli 256 000 ja naisia 158 000. Perusta potti: mielenterveysseura.fi/ mielipotti Toivoa, iloa, voimaa Mieli auto kiertää kesän yleisö tapahtumissa 15.5.-15.7. mielenterveysseura.fi/ mieli120 #Mieli120 Pidät käsissäsi kolmanneksi viimeistä Mielenterveyslehteä. Sillä usein on käynyt niin, että uhkakuvat alkavat toteutua juuri sen takia, että niihin on varauduttu.” Presidentti Mauno Koiviston (1923–2017) elämänohje, HS 25.11.2013 Mieleenpainuvaa koonnut Jutta Kajander Unohda virheet. 45 ”Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua.” – Liikuntatieteen professori Jarmo Liukkonen, HS 29.5.2017 Jarmo Liukkonen: Psyykkkinen vahvuus, mielentaitojen harjoituskirja, PS-kustannus 2017. Lähde: Tilastokeskus Mielipotti poikimaan Haluatko laittaa porukalla hyvän kiertämään ja kerätä samalla ison potin euroja mielenterveyden hyväksi. – A. ”Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Kerätään yhdessä megapotti vaikeissa elämäntilanteissa elävien auttamiseen ja mielenterveyden edistämistyöhön. Sloan ”Hyvä johtaja tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden olla paras versio itsestään.” – Ville Niinistö, mielenterveysseura.fi Yksin asuvien miesten määrä tuplaantui 20 vuodessa Yksinasuvia oli vuoden 2016 lopulla yhteensä 1,1 miljoonaa, joista 46 % miehiä. Vuoden 2017 päättyessä lehti ei enää ilmesty paperisena, vaan koko sen sisältö siiirtyy verkkoon. Juhlitko pian syntymäpäiviäsi, taiteilijajuhliasi tai hääpäivääsi. Unohda epäonnistumiset
46 Mielenterveys 2/2017
Olen ollut laiska lukemaan kotimaista kirjallisuutta, sillä katseeni on suuntautunut pikemminkin maailmalle. Opiskelin kirjallisuustiedettä. Se sopii jokaiseen aikaan ja tähän aikaan erityisesti.” n. Kun viime vuonna valitsin Finlandia-palkintoa, luin koko vuoden ajan kaikkia ilmestyneitä kotimaisia romaaneja. Saapa nähdä, kuinka käy. Se on kaunis ja valkokantinen, enkä halua pilata sitä laukussa kanniskelemalla. Luen sekä paperiettä sähkökirjoja. Joka tapauksessa mieleeni jäi, miten makealta tuntui, että kirja löytyi tietokoneelta. Kone runksutti illan ja yön, mutta kirja ei sittenkään avautunut. Esimerkiksi Miki Liukkosen romaani O on 600-sivuinen järkäle. Pidän kirjojen lukemista äärimmäisen tärkeänä. Luen sähkökirjoja kulkuvälineissä, kaupassa jonottaessa tai ylipäätään odottaessa. Minulla on useita kirjoja kesken samaan aikaan. Nykyään se on helppoa, mutta vaatii jatkuvaa tilanteen tasalla olemista. Koskaan en aio luopua isoisäni Tito Collianderin tai isoisäni-isän Mikael Lybeckin kirjoista. 1990-luvun alussa kävin kotona ensimmäistä kertaa netissä linnunMielipaikka TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVA BABA LYBECKIN KOTIARKISTO pönttö tietokoneella. Olen suunnitellut taas tänä kesänä karsivani hyllystä lähinnä vanhentuneita tietokirjoja. Ne olivat positiivinen kokemus, ja olen yrittänyt edelleen pitää kiinni kotimaisen kirjallisuuden lukemisesta. Meillä kirjoitetaan paljon sukupolviromaaneja, joissa tietyt traumat jatkuvat polvelta toiselle. Lukunojatuoli on hyvä ratkaisu tähän ongelmaan. Yritän rajoittaa somen ja Facebookin käyttöä, sillä ne vievät helposti liikaa aikaa. Kirjoista on vaikea luopua. 47 ”Tahdon säilyttää sukuni tarinat” Baba Lybeck, 50, on toimittaja ja tuottaja, viihdeohjelma Uutisvuodon ylituomari. Ne ovat osa sukumme tarinaa, jonka haluan säilyttää jälkipolville. Kaikkia kirjoja ei pysty kuljettamaan mukana. Me suomalaiset olemme osa suurta jatkumoa, johon mahtuu monenlaisia kohtaloita. Kännykässä ja iPadilla mukanani kulkee 70 kirjaa, ja valikoima täydentyy koko ajan. Istun Boknäsin petrolinsinisessä luku tuolissani lähes joka päivä kirja kädessä jalkalampun valossa. Jos jokaisen pitäisi lukea ainakin yksi kirja, valitsisin sellaiseksi Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen. ”Haluan iltaisin aina lukea ennen kuin sammutan valot, mutta mieheni haluaa ryhtyä heti nukkumaan. Ne vaikuttavat edelleen jokapäiväisessä elämässämme, vaikka emme kiinnitä asiaan huomiota. Löysin Dostojevskin Karamazovin veljekset ja ihastuin löydöstäni: wau, koko kirja on täällä! Klikkasin sen auki ja aloin ladata. Työni on pitkälti lukemista ja median seuraamista
Mielenterveyttä voi vahvistaa. mielenterveysseura.fi