Mielenterveys 03/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Teemana Perhe& parisuhde 10 sivua Anna surulle aikaa Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 55. vuosikerta hinta 8,50 € 3/2016. Masennuksen jälkeen kokeillen töihin Perhepsykoterapeutti Jaana Pajunen ”Olen joustava luupää” MITEN KÄY KANSALAISYHTEISKUNNAN
2 Mielenterveys 3/2016 Mielenterveys 3/2016 Sisältö TEEMA PERHE&PARISUHDE Te ija H u o v ila P ia In b e rg 34 Äiti kaivossa Kolumni. P ia In b e rg P ia In b e rg 10 YHTEISKUNTA Kansalaistoimintaa yhdessä tehden, yhteiseksi hyväksi 13 MIELEN PÄÄLLÄ Tärkeä kysymys: Mitä sinulle kuuluu. Laura Honkasalo. 32 Kotimaa kun taakse jäi Turvapaikanhakijalla on oikeus perheeseen. 28 Jos toinen vanhempi menehtyy Leskiperhekurssilla mukana myös lapset. 4 ”Yhteistä on kärsimys.” Jaana Pajunen vaihtoi lastensuojelutyön kidutettujen auttamiseen. 26 Luontainen tyyli toimia Arvomaailma ja tavoitteet yhdistävät parisuhteessa kaksi erilaista temperamenttia. 36 REPORTAASI Koirat ilahduttavat Karvaiset kaverit tukevat mielen terveyskuntoutujia, ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät hyvinvointia.. 18 MIELENKIINTO Surussa mieli ja keho keskustelevat 22 ASIANTUNTIJALTA Kehityksellinen kriisi kasvattaa persoonaa 40 MIELIHYVÄT 36 REPORTAASI Koirat ilahduttavat Karvaiset kaverit tukevat mielen terveyskuntoutujia, ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät hyvinvointia. 31 Äidin ja isän voimat vähissä Viisi vinkkiä miten autat lasta. 14 ”Luon mielikuvia, miten kaikki voi mennä pieleen.” Heli Koivula toipui masennuksesta työkokeiluun. 42 TUTKITUT 45 MIELEENPAINUVAA 47 MIELIPAIKKA 36 36 RE EPORTAASII K Ko Koirat at i ila lahd hdut u ta tt vatt Karvaiset kaverit tukevat t miel elenterveyskuntoutujijia, ehkäisevät syrjäyty ymistä ja e ed distävät hy yvinvointia a
Hän ohjasi pieniä voimistelijoita urheiluseurassa viikoittain. RAY:n barometri listaa järjestöissä toimimisen hyötyjä: niissä tutustuu ihmisiin, on avuksi ja saa mielekästä tekemistä. Nämä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, uuden oppiminen, uteliaisuus ja hyvän tekeminen. ISOSSA KUVASSA näin rakennamme elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa ihmiset luottavat toisiinsa. 55. vuosikerta. Kriisipalvelua saa nimettömänä ja lähetettä ei tarvita. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tunne tuen tarpeesta on riittävä syy ottaa yhteyttä. On tärkeää myös muistaa esittää maailman tärkein kysymys: ”Mitä sinulle kuuluu?” Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄN KYMPPIKYMPPI -KAMPANJAA 10.10. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. IHMINEN TAVATTAVISSA. KRIISIAUTTAMISESSA vapaaehtoistyötä voi tehdä vaikka Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa tai chat-palveluissa. VAPAAEHTOISTYÖ on vastavuoroista. Hän osaa aidosti ja empaattisesti kohdata ja saavuttaa toisen ihmisen. KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET kiteyttävät viisi asiaa, jotka edistävät omaa mielenterveyttä. Kivana olemisen ja välittämisen taitoa tulisi meidän kaikkien vaalia kuljemmepa sitten harrastuksissa, työtehtävissä, palveluita käyttämässä tai sukulaisten kanssa. OMAAN ITSEEN keskittyvässä kulttuurissamme hyvän tekeminen ja sen kierrättäminen jää helposti äänekkäämpien puheiden alle. Itselleenkin voisi siis olla useammin kiva. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveys seura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Syntyy pohja kaikelle yhteiskunnalliselle kehitykselle. Pienikin osallistuminen on merkityksellistä myös omalle mielenterveydelle. Tee siis asioita, joista nautit; pidä yhteyttä muihin; innostu uudesta; huomaa, mikä tekee sinut iloiseksi; jaa osaamista, ole läsnä ja ryhdy vaikka vapaaehtoiseksi. Kun saamme toiselta auttavan käden, kerrytämme kokemusta, miltä se tuntuu. 3 ”KIVAA OLLA kiva , kun tietää, miten kivaa on, kun joku on kiva”, sanoi tyttäreni teini-iässä, kun kysyin hänen motiiviaan vapaaehtoistyöhön. Meille ihmisillä on kuitenkin luontaista olla yhteydessä muihin ja auttaa. Tutkimusten mukaan koulutettu vapaaehtoinen on keskusteluissa vähintäänkin yhtä hyvä auttaja kuin ammattilainen. VIETETÄÄN TÄNÄ VUONNA KYSYMÄLLÄ MAAILMAN TÄRKEIN KYSYMYS: MITÄ SINULLE KUULUU?. tutkimuksen mukaan keski-iässä ja vanhempana tehty vapaaehtoistyö on yhteydessä hyvään mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Tuoreen brittiPääkirjoitus MITEN KIVAA, KUN JOKU ON KIVA P ia In b e rg Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • www.mielenterveysseura.fi • Sisällöntuotanto UMP-Media Oy • Taitto GS Oy Peippo • Kirjapaino 2016 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveys seura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Vapaaehtoinen saa säännöllisesti koulutusta ja tukea ammattilaiselta. Puhuminen, keskustelu helpottaa oloa, estää kriisin pahentumista ja auttaa eteenpäin
Työ Kidutettujen kuntoutuskeskuksen yksikönjohtaja. Mielenterveys 3/2016 4 TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG Jaana Pajunen Ikä 56. Nyt hän johtaa Kidutettujen kuntoutuskeskusta. Heikompien puolella oleminen on lähellä viiden lapsen äidin sydäntä.. Perhe Aviomies Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, viisi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. ”Olen kärsimätön, en toivoton” Perhepsykoterapeutti Jaana Pajunen on tehnyt viime vuodet vaativaa lastensuojelutyötä. Kotipaikka Helsinki. Perhepsykoterapeutti (VET)
5 >
Parin kuukauden kuluttua hänet ja hänen isänsä ja serkkunsa pidätettiin. ”Tähän ikään mennessä olen nähnyt, että maailma menee kyllä eteenpäin, mutta hitaasti. ”Kilpailutettaessa kunnat eivät ole huomioineet riittävästi, että sijoitetut lapset tarvitsevat ennen kaikkea pysyvyyttä. Nämä asiat ovat nyt myös Jaana Pajusen arkipäivää Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa. Myöhemmin häntä ammuttiin käsivarteen. ”Nykyisessä työssäni voin katsoa samoja asioita, mutta eri näkökulmasta.” Aviopuoliso, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, kannusti tarttumaan uuteen: ”Sähän olet aina ollut ihmisoikeustaistelija.” ”En ole toivoton, olen kärsimätön”, Jaana Pajunen sanoo. Häntä hakattiin pahasti selkään ja loukkaantuneeseen käteen. Moni ystävä taivasteli, kun kuuli hänen vaihtavan työpaikkaa: ”Eikö tuo ole aivan kauheaa?” Jaana Pajunen hymähtää. Lisäksi häntä vaivasivat mieleentunkevat muistikuvat pidätyksen ajalta ja sodasta. Häntä pidettiin samassa huoneessa 110 muun ihmisen kanssa ja hän kärsi aliravitsemuksesta. Siellä tutkitaan ja hoidetaan pakolaistaustaisia, kidutusta kokeneita potilaita tai heidän perheenjäseniään sekä vaikeasti traumatisoituneita lapsia ja nuoria. Kukaan ei voi määrittää, kenen kärsimys on suurempi. Käsi oli leikkauksen tarpeessa ja miehellä oli kipuja. Hän oli hyvin ahdistunut ja masentunut, ja hänellä oli myös dissosiatiivisia oireita. Pidätyksen alkuvaiheessa häntä kidutettiin ja kuulusteltiin 42 päivän ajan, ja hän näki serkkunsa kuolevan kidutuksessa. Erottavana tekijänä on vain se, että kidutus on tietoinen teko.” SAMA OSAAMINEN, UUSI NÄKÖKULMA Lastensuojelun työntekijöiden kuormituksesta on kirjoitettu paljon. Tarkka-ampuja osui häntä jalkaan, kun hän oli ajamassa kauppaan. Kun lapset joutuvat odottamaan sijoitusta pitkään, ei perhehoito enää riitäkään, vaan tarvitaan laitoshoitoa. Mielenterveys 3/2016 6 N uori mies joutui kotikaupungissaan saartoon. Ne vain eivät näy nopeasti käytännössä.” Kun kuntien talous on entistä tiukemmalla, avohuollon palveluista on ryhdytty tinkimään. Yhteistä on kärsimys. Se tuskastuttaa välillä.”. Isot kunnat ovat ryhtyneet tuottamaan palveluita itse. ”Ei suomalainen lastensuojelumaailmakaan ole kaunista. ”Perheitä ja lastensuojelua koskevien lakien muutokset ovat hyviä. Työ vaatii laaja-alaista osaamista, eikä Jaana Pajusen mukaan saa sitä arvoa ja rahaa, joka sille kuuluisi. Tänä aikana hänen käsivammaansa ei hoidettu. Sen jälkeen häntä pidettiin vielä vangittuna seitsemän kuukautta ennen kuin hänet vapautettiin. Sijoitusten purkautuminen traumatisoi lapsia.” Jaana Pajunen kuitenkin sanoo, ettei hän ollut työhönsä turhautunut
Luottamisen vaikeus estää tukeutumista toisiin. Arvioidaan, että kolmanneksella turvapaikanhakijoista on ollut kidutuskokemuksia. ”Fyysisestä kidutuksesta seuraa usein elinikäisiä vammoja ja kiputiloja. Psyykkinen traumatisoituminen ei näy ulospäin. Sen tavoitteena on alistaa ja murtaa ihminen. Sen tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää uhrien inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja kotoutumisen onnistumiseksi”, Jaana Pajunen sanoo. Menetelmiä ovat muun muassa raiskaukset, valeteloitukset, nälkiinnyttäminen, häpäisy, uhkailu, kidutus vedellä tai sähköllä, roikottaminen, hakkaaminen tai perheenjäsenten kidutuksen seuraamaan pakottaminen. Lapsilla voi esiintyä samankaltaisia traumaoireita kuin heidän vanhemmillaan. Traumatisoitumisen yleisiä oireita ovat univaikeudet, keskittymisja > muistihäiriöt, oppimisvaikeudet, takautumat, jatkuva ylivireys, seksuaalielämän vaikeudet, ahdistuneisuus ja masennus. 7 ”Maailma menee kyllä eteenpäin, mutta hitaasti.” KIDUTUS MURTAA PERUSLUOTTAMUKSEN Viime vuoden aikana Suomeen on tullut 30 000 turvapaikanhakijaa. ”Hoidon tulee olla kokonaisvaltaista ja moniammatillista. Se aiheuttaa äärimmäistä kuolemanpelkoa, kipua ja elinvaurioita. Sen on myös. Kidutus aiheuttaa häpeää ja avuttomuutta, minkä vuoksi asioiden käsittely on vaikeaa. Hoitamaton kidutuksesta johtuva traumatisoituminen siirtyy usein ylisukupolvisesti. Kidutus on epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen muoto. Ahdistavat kokemukset voivat ilmetä myös epämääräisinä somaattisina kipuina. Koska kiduttaja on usein virkavallan edustaja, ammattilaisten tarjoama apu voi herättää epäluuloja.” MIKSI KERJÄLÄINEN HERÄTTÄÄ KIUKKUA. ”Kidutustrauma murtaa perusluottamuksen itseen ja muihin ihmisiin
”Olen ihmetellyt hullua rohkeuttani. Kuinka paljon kiukusta on syyllisyyttä siitä, että meillä menee paremmin?” Jaana Pajunen kysyy. Asiakkaita keskuksessa käy viikoittain noin 500. On mielenkiintoista, että kerjäläiset herättävät niin paljon kiukkua. Tulin valituksi Vantaan lastensuojelun erityispalveluun. > ”He kerjäävät samasta syystä kuin muutkin tekevät työtä: turvatakseen paremman tulevaisuuden lapsilleen ja läheisilleen. Keskuksessa on mahdollisuus käydä suihkussa, pestä pyykit tai levätä. En voi ehkä omaa tietäni suositella toisille, enkä suositella kenellekään, minkä ikäisenä lapset olisi tehtävä. ”Kun kuopus lähti kouluun, aloin hakea kokopäivätöitä. Ensin eivät tulleet opinnot ja ura, vaan hänen työelämänsä kodin ulkopuolella alkoi vasta, kun lapset olivat kasvaneet. Olihan se aika vaikea ensimmäiseksi työpaikaksi.” Lisäkoulutusta kaivatessa hoitotiede tuntui hänestä kuitenkin liian teoreettiselta. Ensimmäinen lapsi syntyi, kun hän oli vasta 20-vuotias. Mutta kun ajattelen nykyisiä nelikymppisiä ensisynnyttäjiä, näen mel. Lopputyönsä hän teki lasten unikoulusta, jonka parissa hän aloitti työelämänsä ammatinharjoittajana. Mielenterveys 3/2016 8 ”Mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän metodeja.” tapahduttava uhrien äidinkielellä”, Jaana Pajunen sanoo. ”Minulla oli 1980-luvulla viisi alle kahdeksanvuotiasta. Miten olisin voinut siinä tilanteessa lukea pääsy kokeisiin. C.G. Jungia siteeraten: ”Oppikaa teorianne hyvin, mutta pankaa ne syrjään kun kosketatte elävän sielun ihmettä, sillä eivät teoriat tee ratkaisuja, vaan oman yksilöllisyytenne täytyy ne tehdä.” Myös Hirundo, liikkuvan väestön matalan kynnyksen päiväkeskus, kuuluu Jaana Pajusen vastuualueeseen. Jaana Pajunen valitsi lapset. PSYKOTERAPEUTIKSI 44-VUOTIAANA Jaana Pajunen toteaa, että hänen oma ammatillinen polkunsa on kulkenut nykytrendien mukaan nurinkurisesti. Minulle oli tuolloin tärkeää, että virallisissa papereissa ammattini kohdalla luki kotiäiti. Kantaväestölle se on usein käsittämätön tulokulma. Toimeentuloa on niin kerjääminen, pullojen keräys kuin Iso Numero -lehden myynti. Suurin osa keskuksen asiakkaista on Bulgarian tai Romanian romaneja, jotka hakevat toimeentuloa liikkumalla maasta toiseen. Hoidossa vuorovaikutuksen ja luottamuksen syntyminen on tärkeämpää kuin käytetty hoitomenetelmä. Samaan aikaan mies perusti 37 myymälää. Olin vihainen, kun kotiäitiyttä ei pidetty minään.” Siihen aikaan sairaanhoitajaksi haettiin vielä todistuksella, ja opintojen alussa piti valita oma erikoistumisen ala. Hän alkoi opiskella lisää ja valmistui psykoterapeutiksi ja sitten vaativan erityistason psykoterapeutiksi kolme vuotta sitten, 53-vuotiaana
Nyt mietitään hirveästi, että olenko valmis äidiksi. ”Edelleen välttelen tilanteita, joissa tiedän uupuvani liikaa. ”Se on ehkä enemmän muiden kuin minun mielessäni”, Jaana Pajunen sanoo. Pidin palkattomia vapaita lasten pitkien kesälomien aikaan. Jos lapsi jää ainoaksi, hän joutuu kantamaan enemmän paineita kuin isommassa sisarusparvessa. Pidin tavoista sitkeästi kiinni. Yksin ollessani… toimin samoin kuin joukossa. Jokaisella lapsellamme on ollut omat vaikeat vaiheensa. ”Tein itseäni tietoisesti tarpeettomaksi. SEKÄ JOUSTAVA ETTÄ LUUPÄÄ Yleispäteviä kasvatusmetodeja häneltä on turha kysellä. (Sanoessaan tämän Jaana Pajunen liikuttuu.) koisia riskejä. Mieheni ei ole ehtinyt olla paljon läsnä arjessa. Pidän sopimuksia pätkäsuhteista pähkähulluina.” Iso perhe ja rooli poliitikon puolisona on vaatinut Jaana Pajuselta suurta joustoa. Lapsi kasvaa ensisijaisesti suhteessa omaan vanhempaansa. Läpi suhteemme olemme ottaneet kahdenkeskistä aikaa, niin että yhteys välillämme on säilynyt. Äitiys on vastavuoroinen prosessi: lapsi kasvattaa vanhempiaan ja päinvastoin.” Vanhemmuus on etenkin kykyä asettaa lapsen tarpeet omien tarpeiden edelle. Olemme mieheni kanssa molemmat onnistuneet pitämään yllä pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. 9 Lapsena… olen ollut kiltti, helppo ja harmiton. Jollekin toiselle olisi ollut kyllin rooli edustusrouvana. Aika moni tuttava pariskunnistamme on eronnut. Istuin nuorimmaiseni kanssa yhdessä syömässä vielä, kun hän oli ainokaisena kotona ja oli jo päässyt armeijasta.” Jaana Pajunen sanoo, että ellei seitsemän henkeä pysty pyörittämään yhtä huushollia, niin johan on markkinat! Pajusilla oli lukujärjestys, jossa jokaiselle lapselle oli määritelty oma kodinhoitopäivä. RISTIRIITA ON MUIDEN MIELESSÄ Jaana Pajunen myöntää olleensa usein väsynyt perheensä ensimmäisten kymmenen vuoden aikana. Olen kiitollinen, että saamme nyt jakaa vielä isovanhemmuudenkin. Arvelen, että olen tehnyt monia asioita oikein aivan vahingossa. Se oli hyvä sääntö murrosikien tiimellyksessä.” Jaana ja Jussi tapasivat toisensa aikoinaan raveissa. Näitä seikkoja on syytä pohtia perhettä perustaessaan. Tätä elämänvaihetta hehkutetaan liian vähän. En oikein edes uskalla toivoa, että elämäni päätteeksi saisimme kokea vielä yhteisen vanhuuden. Olen ylpeä… ehkä mieluummin iloinen – elämästäni yleensä. Luen tai kuuntelen musiikkia, vaikkapa omalta Spotify-listalta naisten arjen taistelulauluja. Minulla ei ollut kamalaa murrosikää, eikä se iskenyt myöhemminkään. Äidiksi ei olla koskaan valmiita. Jos on joutunut kärsimään puutetta, voi luoda liikaa mielikuvia mammonan tuomasta onnellisuudesta.” Jaana Pajunen kertoo kasvaneensa tavallisessa kodissa. ”Olen ollut pitkään kotona ja tehnyt ajoittain osa-aikaista, pienipalkkaista työtä. ”Olemme kaikki kuitenkin pohjimmiltamme ihmisinä kovin samanlaisia.” Taloudellisesta turvallisuudestaan hän toteaa puolileikillään, että se on olemassa ”niin kauan kuin olen väleissä mieheni kanssa”. Kannattaako aina laskelmoida. Niitä kaupunginjohtajan vaimolle riittäisi. Meillä oli säännölliset arkirutiinit yhteisine aterioineen ja iltasatuineen. Kun menee liian lujaa, lisään liikkumista ja rauhoitan iltamenoja.” Niin, edustustilaisuudet. ”Mutta jos mieheltäni kysyy, hän sanoo rakastavansa minua siksi, että olen aikamoinen luupää.”. Ystävilleni… olen uskollinen. Haluan tehdä asioita rauhassa, ja väitän, että olen nykyisin hyvä järjestämään kalenterini niin, ettei minulle tule turhaa painetta. 10 vuoden kuluttua… toivon, että olen iloinen vapaa terve vaimo ja kuperkeikkoihin kykenevä mummi. 12-vuotiaasta asti Jaana maksoi omat tarpeensa ja keräsi rahat siivoamalla konttoreita kouluajan jälkeen. Olin ensimmäisinä vuosina aina saatavilla. Hänen merikapteeni-isänsä jäi aikanaan orvoksi 15-vuotiaana, ja äiti työskenteli lastentarhanopettajana pienellä palkalla. Kadun… pikkuasioita. Katumisesta voi ottaa opikseen ja yrittää kääntää käyttäytymisensä rakentavaksi. Olen joskus hyvinkin suora. ”Mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän metodeja. Joku voisi sanoa, että menestyvän miehen vaimon yksityiselämän ja työroolin välillä on ristiriita. ”Jos olisi pitänyt totota, kauanko suhteemme kestää, moni ei olisi veikannut puolestamme. Elämä ei ole sabluuna. Jussin periaatteena oli, että oli mikä oli, aina haetaan. Vastauksena on päänpudistus
Toiminta voi olla periaatteessa vaikka ystäväpiirin järjestämää, mutta Suomeen on syntynyt myös paljon virallisesti organisoituneita tahoja tarkoitusta varten, kuten sosiaalija terveysjärjestöjä, ammattiyhdistyksiä, urheiluseuroja, säätiöitä ja kansanopistoja. Mitä tapahtuu kansalaisyhteiskunnalle ja -järjestöille. ”Korkea koulutusja elintaso mahdollistavat sen, että ihmisillä on kykyä ja aikaa osallistua omaehtoiseen kansalaistoimintaan. Keskeisiä arvoja ovat kohtaaminen ja yhteisöllisyys, jotka ohjaavat konkreettisten päämäärien saavuttamista”, sanoo Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju. TEKSTI SAMUEL SALOVUORI Suomalainen hyvinvointivaltio elää murrosvaihetta ja yrityksillä on jatkossa entistä suurempi rooli yhteiskunnassa. ”Suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle on tyypillistä vapaaehtoisuus. Kysymys on elintärkeä, jos demokratian toimivuus halutaan turvata. "Kansalaisyhteiskunta nojaa toimintaan, joka tapahtuu yhdessä toteuttamalla ja yhteiseksi hyväksi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa sää tiöt saattavat ylläpitää sairaaloita ja kouluja.” Vuosittain vapaaehtoistyötä tehdään noin 130 miljoonaa tuntia. Vapaa ehtoistyötä tekeviä on noin miljoona, kun taas työntekijöitä kolmannella sektorilla on noin 80 000. Se on yli 20 tuntia vuodessa jokaista Suomessa asuvaa kohti. Myös hyväkuntoisia eläkeläisiä on paljon, joten vapaaehtoistyölle on tulevaisuudessakin tekijöitä.”. Hyvinvointivaltiossa julkinen valta on pitänyt huolta palveluista, jotka muualla maailmassa voivat olla kansalais yhteiskunnan ja yritysten vastuulla. YHTEISKUNTA ”Miljoona vapaaehtoista paiskii hommia 130 miljoonaa tuntia vuodessa.” Aaro Harju Kansalaisfoorumin pääsihteeri N ykyaikaisten yhteiskuntien toiminta on totuttu jakamaan kolmeen eri toiminta-alueeseen. Ministeriöt • Kunnat • Julkinen toiminta VALTIO Kansalaisten hyvinvointi Poliittinen ohjaus Palvelujen kattavuus ja tasa-arvo EI MUODOLLISTA MUODOLLISTA Y K S IT Y IN E N IN T R E S S I JU LK IN E N IN T R E S S I 10 Mielenterveys 3/2016 Julkinen valta vetäytyy, yritykset haastavat järjestöt Miten käy kansalaisyhteiskunnan. Yritykset luovat edellytykset talouselämälle, kun taas valtio ja kunnat käyttävät julkista valtaa
Samaan aikaan kyselytutkimuksissa ihmiset ilmoittavat, että he kokevat politiikan vieraaksi ja vaikeaksi ymmärtää.” Kansalaisyhteiskunnassa tapahtuvasta toiminnasta on tullut epäpoliittisempaa. Nämä ovat kuitenkin hyvin spesifejä ja entistä moni-ilmeisempiä.” Järjestöjen oman varainhankinnan merkitys kasvaa, ja ne joutuvat uudella tapaa miettimään viestiään kansalaisille: miksi järjestöt ovat yhä tärkeitä. Lähde: kansalaisyhteiskunta.?. ”Hyvinvointiyhteiskunta on muuttamassa luonnettaan. ”On iso ero, ajattelevatko ihmiset itsensä kuluttajina vai kansalaisina. Julkinen valta vetäytyy, koska se velkaantuu jatkuvasti lisää. Uudentyyppinen yhteisöllisyys on synnyttänyt tapahtumia, jotka luovat sosiaalista pääomaa ja mahdollistavat talkoohenkisen toiminnan. Joka kuukausi perustetaan noin 200 uutta yhdistystä, joten yhdistystoiminta ei ole kuolemassa pois. Monissa palveluissa sillä tulee jatkossa olemaan enää järjestämisvastuu. Yritykset • Yksityinen kulutus MARKKINAT KANSALAISYHTEISKUNTA Yhdistykset • Järjestöt • Sosiaaliset liikkeet Ilo Mielihyvä Sosiaalinen tuki Asiakkaan tyytyväisyys Omistajan etu Kysyntä–tarjonta E I V O IT T O A T A V O IT T E L E V A V O IT T O A T A V O IT T E L E V A 11 aloilla. Kuluttajuudesta on tullut tämän ajan tapa osallistua, mutta se on yhteiskunnan kannalta kapea ja vain ihmiseen itseensä keskittyvä. Vapaaehtoistyön lisäksi tarvitaan tulevaisuudessa myös rahalahjoituksia. ”On hyvä muistaa, että kansalaisyhteiskunnassa keksitään jatkuvasti uutta ja järjestäydytään. PITKÄJÄNTEINEN TYÖ KANNATTAA Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi näkee kehityksessä tärkeitä kysymyksiä koko suomalaisen demokratian kannalta. ”Ravintolapäivän kaltaiset tapahtumat tai maahanmuuttajien hyväksi teh”Merkittävää on se, näkevätkö ihmiset itsensä kuluttajina vai kansalaisina.” ”Vapaaehtois työlle on tulevaisuudessakin tekijöitä.” Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja > YRITYSTOIMINTA VALTAA ALAA Poliittinen ilmasto tukee yhteiskunnan muutosta entistä yritysvetoisemmaksi, mikä vaikuttaa myös kansalaisyhteiskunnan asemaan. Yritykset haastavat kuitenkin järjestöt kaikkialla, missä on riittävästi kysyntää ja maksukykyisiä asiakkaita. Yritykset työntyvät yhä enemmän uusille alueille, joissa on mahdollisuuksia liiketoiminnalle: koulutuksen, kulttuurin, urheilun sekä sosiaalija terveydenhuollon piiriin. Järjestöjä on paljon ja ne toimivat kaikilla yhteiskuntaelämän Suomessa on noin 80 000 toimivaa järjestöä. Jos volyymi on riittävän suuri, niin yritykset ovat kiinnostuneita.” Harju korostaa, että hänen mielestään kansalaisyhteiskunnan tulevaisuus on valoisa
Järjestöt ovat perinteisesti pyrkineet kantamaan tätä kokonaisvastuuta, minkä vuoksi ne olisivat hyvä taustakehikko uusyhteisöllisille liikkeille. ”Professori Martti Siisiäinen on todennut, että järjestöillä on ollut Suomessa suurempi merkitys kuin missään muualla. Nyt viestintäteknologian muutokset ovat pirstoneet suomalaista keskustelukulttuuria. Yhteiskunnan muuttaminen vaatii myös työtä, jonka merkitys näkyy vasta pitkällä aikavälillä ja ylittää yksilöiden tai yhteisöjen omat tarpeet. Järjestöt ovat olleet suomalainen tapa rakentaa yhteisöllisyyttä ja verkostoja. ”Erilaisten tulevaisuuden kehityskulkujen yhteydessä on hyvä pohtia, että jos kansalaisyhteiskunta merkittävästi heikentyy, niin mitä tulee tilalle?” SPR:n ensiapukisat Savonlinnassa. "Kansalaisyhteiskunnan on tärkeää säilyttää itsenäisyytensä, eikä taipua julkisen vallan apulaisen rooliin tai väkisin yhtiöittämiseen.” Järjestölähtöinen toiminta tulee tunnistaa yhtenä vahvan demokratian tukipilarina. Huolena kuitenkin on, jäävätkö uusyhteisölliset liikkeet yksittäisiksi pistoiksi, vai onnistuvatko ne samalla rakentamaan yhteiskuntaa isommassa kuvassa.” Kansalaisyhteiskunnan kannalta olisi oleellista, että sen piirissä vaikuttaisi vahvoja ja organisoituneita toimijoita. ©SPR Uudenlaista yheisöllisyyttä: Nappi naapuri.?. Edustuksellisen demokratian toimivuus edellyttää, että kansalais> yhteiskunta pystyy jatkossakin ohjaamaan muutosvoimia poliittisiksi ohjelmiksi. Niiden luomalla sosiaalisella pääomalla on valtava merkitys niin yksilölle kuin koko yhteis kunnalle.” Kansalaisyhteiskunnan tulevaisuus ratkeaa järjestelmätason lisäksi siihen, näkevätkö ihmiset itsensä kansalaisina vai kuluttajina. 12 Mielenterveys 3/2016 tävä avustustyö ovat hyvin elinvoimaisia liikkeitä. Erilaiset ryhmät luovat vastakkainasetteluja keskustelemalla omissa kanavissaan, kuten on nähty esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa. Järjestöjen haasteena on luoda mahdollisuuksia osallisuudelle sälyttämättä vapaaehtoisille liikaa odotuksia ja tehtäviä.” ”Yhteiskunnan muuttaminen vaatii myös työtä, jonka merkitys näkyy vasta pitkällä aikavälillä ja ylittää yksilöiden tai yhteisöjen omat tarpeet.” DEMOKRATIAN VAHVA TUKIPILARI Kansalaisyhteiskunta on pystynyt pitkään luomaan Suomessa konsensusta ja kanavoimaan eri ryhmien nostattamia kuohuja. Järjestelmän uskottavuus horjuu, jos ruohonjuuritason liikkeet kokevat vaikuttamisen virallisia reittejä pitkin mahdottomaksi. ”Pitää hyväksyä se, että vapaaehtoisilla voi olla hyvinkin erilaisia kiinnostuksen kohteita ja odotuksia omalle roolilleen – siinä missä yhtä ohjaa halu auttaa vaikeuksiin joutunutta, toinen haluaa tuottaa iloa ja positiivisia elämyksiä itselleen ja muille
13 TEKSTI JUTTA KAJANDER KUVA PIA INBERG Mielen päällä Vahvista hyvää oloa arjessa Mielenterveyden ensiapu -koulutuskokonaisuuksien projektipäällikkö, psykoterapeutti Ritva Karila-Hietala kertoo, kuinka pitää huolta omasta ja toistemme mielestä arjessa. Tunteet vaihtelevat. Opettelu vaatii hieman vaivannäköä ja ulostuloa omalta mukavuusalueelta. Aivot pitävät haasteista ja suorastaan vaativat niitä. Mielen terveyden ongelmissa kannattaa ensisijaisesti hakeutua terveys keskukseen, koulutai opiskelija terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon. Kaikkiin ongelmiin ei tarvitse ammattiapua. Tanssi on hyvää ja monipuolista liikuntaa, mutta myös jatkuvaa uuden oppimista, kaunista musiikkia, sosiaalisia suhteita sekä tanssiasujen tuomaa mielihyvää. Mikä on tärkeintä mielenterveyden vahvistamisessa. Tänä vuonna Maailman mielenterveyspäivää 10.10. Myös vertaistuesta on todettu olevan apua. Uuden asian oppiminen tuo iloa ja lisää resilienssiä sekä uskoa omiin kykyihin. Riippuu tilanteesta. Suurten ratkaisujen tekeminen pelkästään tunteiden perusteella ei ole järkevää. Lisäksi työ tuo hyvää mieltä ja merkityksellisyyttä elämään. Joskus keskustelu ystävän kanssa on hyödyksi. Myös asuin paikkakunnalla on merkitystä. Yleensä nämä asiat edistävät luontaisesti mielenterveyttä. Mistä ja miten hakea apua. Kriisipuhelimesta saa apua matalan kynnyksen periaatteella äkillisten tapahtumien yhteydessä. vietetään kysymällä, mitä sinulle kuuluu. Miten tunteisiin tulisi suhtautua. Minulle tärkeitä asioita ovat yhdessäolo perheen kanssa, koirien hoito sekä tanssi, jota harrastamme yhdessä puolisoni kanssa. Joissakin tilanteissa on myös viisasta yrittää peittää tunteensa. Itselleen hyvän tuottaminen ei suinkaan tarkoita itsekkyyttä ja toisten unohtamista, sillä myös vapaaehtoistyö ja muiden auttaminen tuovat hyvää mieltä. Tunteiden kautta ihmisen elämä on rikasta ja vivahteikasta. Ne tuovat vaihtelua elämään ja arkipäivään. Tärkeintä on tehdä asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja joista tulee hyvä olo. Tunteiden tunnistaminen on olennaista. Koskaan ei ole myöhäistä tarttua uuteen. Osallistu! mielenterveysseura.?/kymppikymppi. Esimerkiksi oma puoliso voi toisena hetkenä olla tavattoman rakas ja toisena taas todella ärsyttävä tyyppi. Onko uuden oppiminen elämässä välttämätöntä
Mielenterveys 3/2016 14 ”Olen aina ollut toimintakykyinen ja vastuuntuntoinen, liiaksikin.”
Isänisä kaatui sodassa ennen isän syntymää. Kärsin yksinäisyydestä ja kaipasin turvaa. Alakuloisuuteni on ollut matkassa kouluvuosista lähtien. Olin hakenut sosiaalikasvattajaksi, mutta en päässyt sisään oppilaitokseen. Se oli minulle siinä iässä liian itseohjautuvaa. Kävin psykodynaamisen terapian. Trauma ei tarkoita vain onnettomuutta. 15 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG KUKA. Mutta koska olen kiltti suorittajatyttö, hoidin opintoni, niin kuin kuuluu tehdä. Äiti kasvatettiin ankarasti kahdeksanlapsisessa perheessä. Kyse on enemmän persoonastani ja hyvin varhaisista kokemuksista. Esimerkiksi isäni oli tunnetasolla etäinen. Minut oli vallannut raskas surumielisyys ja voimattomuuden tunne. Olen taipuvainen näkemään asioita, joita en oikeastaan haluaisi nähdä. Poimin silmilläni kaikki juopuneet ihmiset ja kaduilla vetelehtivät lapset, joiden olisi pitänyt olla kodeissaan. Helsingin äänimaailma inhotti minua. Olin itkuinen. ENSIMMÄISEN KERRAN KÄVIN MASENNUKSEN TAKIA LÄÄKÄRISSÄ vuonna 1995. Välillä mietin, että alkaisin opiskella vaatetusalan artesaaniksi. Masennus on meidän perheessämme ylisukupolvista. Asuin ensin tätini luona, josta muutin sitten yksiöön Vallilaan. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, Padasjoelta. Masennuksessani ei ole mitään yksittäistä selkeää tekijää. Olin kovin koti-ikävissäni. Vuodatin tuntemuksiani päiväkirjaan: en pärjää tässä elämässä, en kykene elämään kuten muut. Tunsin itseni kelvottomaksi ja riittämättömäksi. Sisarteni kanssa ymmärrämme toisiamme puolesta sanasta, sillä meillä kaikilla on samankaltainen kokemusmaailma. Isosiskoni oli vahvana tukena jeesatessaan ja ohjatessaan minua. Saman kokemuksen kanssa kamppailen yhä. Kätilöksi opiskeleminen ei ollut huono valinta, mutta kiltin tytön valinta se oli. Lapsena haaveilin tulevani muotisuunnittelijaksi, malliksi tai ralliautoilijaksi. Ammattini valitsin sattumalta, kun isosiskoni sanoi, että kätilö voisi olla ihana ammatti. Inhosin likaisia metroasemia. Tuntui ahdistavalta. Kaupunki oli tuntunut vieraalta siitä lähtien, kun tulin opiskelemaan. En kuitenkaan jaksanut. Heli Koivula Ammatti kätilö-terveydenhoitaja Asuinpaikka Espoo Ikä 44 vuotta Perhe kaksi lasta ja avomies Harrastus harrastamisesta haaveilu ”Työkokeilu auttoi uupumuksessani” TYÖMATKANI AHDISTIVAT. Mietin ihmisten surkeita kohtaloita. Koko kaupunki tuntui helvetin esikartanolta
On jaksettava olla yhteydessä yhteen sun toiseen paikkaan, täytettävä lippuja ja lappuja. Muutin omaan asuntoon, ostin auton, tanssin lavatansseja ja liikuin muutenkin paljon. Mielenterveys 3/2016 16 Kuntoutusprosessini oli loistava onnistumistarina. Jäin Tyttöjen Talolta sairauslomalle elokuussa 2011. Vuodet 2003 ja 2004 olivat parasta ja aktiivisinta aikaani. Olen aina ollut toimintakuntoinen ja vastuuntuntoinen, liiaksikin, sillä en ole osannut hellittää ja jättää. Oudointa minusta on, että minun piti ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, vaikken olisi pystynyt pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Juttukin tyrehtyisi ystävien kanssa, jos joutuisin salaamaan ja peittelemään. Tunsin, että elämässäni oli kaikkea liikaa, asiat pursuivat yli. Pärjäsin sielläkin. Välillemme ei syntynyt hellyyttä eikä rauhallista hyvää vaihetta. > Työpaikalla saattoi tulla itku kahvipöydässä, ja minulla oli vahva fyysinen ahdistuksen tunne. Yritimme vääntää välejämme kuntoon lukuisilla parisuhdekursseilla. PELKÄSTÄÄN AMMATTIIN VALMISTUMINEN HELPOTTI MINUA . Sairastuin taas työuupumukseen.. En ole ikinä kokenut häpeää tai arvostelua. istua välillä 15 minuuttia hiljaa. Olen hanakka hakemaan apua hankalaan olooni lääkäriltä tai psykiatrian poliklinikalta. Niistä huolimatta minusta tuntui kuin kutistuisin. Lopulta päädyin töihin Tyttöjen Talolle. Luon mielikuvia, miten kaikki voi mennä pieleen. Ellet kerro itsestäsi mitään, sinua on vaikea lähestyä. Jotenkin se kuitenkin avasi oloani. Poikamme oli kuusivuotias, kun saman vuoden marraskuussa päätimme erota. Olin yli 30-vuotias ja olin surrut sitä, etten ehkä koskaan tule äidiksi. Minulla ja lapsen isällä oli yhteinen tahto tehdä suhteemme eteen töitä. Prosessin aikana kävin kuntoutuspsykologin pakeilla. PERHEENI EI OLE KOSKAAN KYSEENALAISTANUT RATKAISUJANI . Olin vuoden töissä Saudi-Arabiassa. Totta kai läheiseni ovat nähneet elämäni raskauden ja pahoinvointini. Sain heti työpaikan. Lääkäri sanoi, että minulla ajattelukyky. Päätimme, että yritän paluuta työhön. Tein kategorisen päätöksen, etten salaa keneltäkään mitään, joten minun ei tarvitse piilotella asioitani. Sisareni ovat kannustaneet minua hoitamaan itseäni. Sisälleni on kasvanut tiukka ja kova vaatimus: ”En riitä, teen mitä tahansa.” Vahva surumielinen pohjavire ja melankolia ovat minulle ominaisia. Se tekisi heti epäaidon tunnelman. Tapasin ensimmäisen lapseni isän vuonna 2005. Työskentelin sen jälkeen terveydenhoitajana ja yksityisellä lääkäriasemalla. Se tapahtui ilman dramatiikkaa. On jaksettava kysyä ja ponnistella. Kun sairauslomani päättyi, siirryin kuntoutustuelle, joka on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Matkan varrella olen käynyt useita lyhyempiä terapiajaksoja, ja 2013 päättyi toinen kolmivuotinen terapia, josta oli minulle valtava apu. Hän heitti ehdotuksen, että lähtisin opiskelemaan. Osasto oli kriisissä, eikä työ tukenut omaa jaksamistani. Päädyin työnohjauksen kautta ensin uupumuksen takia sairauslomalle ja muutaman kuukauden kuluttua irtisanoin itseni. Asiat rullasivat, minulla ei ollut isoja huolia ja tunsin itseni vapaaksi. Olen jaksanut hoitaa arjen asioita, enkä ole jäänyt sänkyyn makaamaan ja vatvomaan. Poika oli vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen, kun palasin töihin silloiseen työpaikkaani eli Jorvin sairaalaan. Olimme epävarmoja suhteemme jatkumisesta, mutta lapsi oli odotettu ja toivottu. Työrupeama siellä oli hyvä, mutta vaativa. Raskauden aikana päädyin vauvaperhetyön piiriin. Jätin pitkäaikaisen miessuhteeni. Tilanteen ratkeaminen oli helpotus. Lapsi ilmoitti tulostaan ilman, että olimme suunnitelleet raskautta. Jaksaakseen kuntoutusprosessissa pitää olla äärettömän hyväkuntoinen kuntoutuja. Saatoin hellittää ja luopua työstä, olla kotona ja hoitaa poikaani
Sen tavoitteena on silloin selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti tai onko jokin tietty ala tai ammatti mahdollinen, tai olisiko yrittäjyys sopiva uravaihtoehto. Minä jouduin välilevytyräleikkaukseen, ja siskoni lapsi sydänleikkaukseen. Tämän vuoden helmikuusta alkaen olen ollut osakuntoutustuella ja työttömänä. KUNTOUTUSTUKI ON MÄÄRÄAIKAINEN Työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalintaja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Minulla on hakusessa, mihin minusta oikein on. Työtehtävät olivat mielenkiintoisia, ja vaikka olin kokeilussa, minut otettiin mukaan työryhmän jäseneksi. Työkokeilu voidaan järjestää esimerkiksi, jos henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Minua ei pelottanut eikä jännittänyt. Olen yrittänyt sanoa itselleni, että nyt pitää olla armollinen ja katsella asioita rauhassa. Töihin palaaminen tuntui hyvältä. Toimenkuvani rakennettiin tyhjästä. Ritvan kanssa löysimme hyvän yhteistyön ja suhteen. Hankkisinko klassisen hierojakoulutuksen. OLIN TAVANNUT ALKUVUONNA 2012 NETISSÄ MUKAVAN MIEHEN . Minulla on harkitseva temperamentti. Jouduin etsimään itselleni työkokeilu paikan, johon koulutukseni sopisi, mutta joka ei ole hoitoalalla. Itseluottamukseni onnahtaa välillä ja jarruttaa rohkeaa etenemistä. Työkokeilun järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhteisö, säätiö, valtion virastolaitos tai työpaja. Toinen poikani syntyi, äidiltä löytyi aivokasvain, johon liittyi komplikaatioita ja isä kuoli sydänsairauteen. Kuntoutusprosessini oli kuitenkin loistava onnistumistarina. Lähde Kela. Aloittaisinko kirjoittamisen perusopinnot. Mies asuu toisessa kaupungissa, eikä meillä ollut tarvetta puskea perhettä saman katon alle. Minun oli opittava tekemään töitä erilaisen persoonan kanssa kuin itse olen. Osakuntoutustuki jatkuu eteenpäin vuoden kerrallaan, ja toivon voivani hakea sitä vielä ainakin vuodeksi. Jäin äitiyslomalle joulukuussa ja määräaikainen työsuhteeni päättyi. Vuonna 2014 olimme päättämässä suhdettamme, kun raskaus taas yllätti toukokuussa. Se oli kuin olisi etsinyt neulaa heinäsuovasta. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka voi saada, kun kuntoutusmahdollisuuksia selvitetään tai henkilö on kuntoutuksessa. Perustaisinko kahvilan. Minua ei kiinnosta ajatus uudesta työuupumisesta, joka päättyisi masennuksen suohon.. Kuntoutujista vain pieni prosentti työllistyy pysyvästi työkokeilujen kautta. Viime vuosi oli tiukka. Ensin kokosin koulutuskansioita ja pikkuhiljaa sain enemmän vastuuta niin, että kävin Mielenterveyden ensiapuja ohjaajakurssit ja pääsin kouluttamaan uusia ohjaajia. 17 MIKÄ ON TYÖKOKEILU. Suunnitelma voi olla lääkärinlausunnossa tai erillisenä liitteenä. Lähde Te-palvelut. Tuen edellytyksenä on, että henkilölle on laadittu hoitotai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Työkokeilu voidaan järjestää myös, jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta esimerkiksi työttömyyden tai lastenhoidon takia, ja kokeilulla selvitetään, onko hänen osaamisensa ajan tasalla ja minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön. Jaksoin pysyä sinnikkäänä, ja lopulta elokuussa 2013 aloitin työkokeilujakson Suomen Mielenterveysseurassa. Kokeilujaksoani valvonut Ritva on topakka nainen. Toisaalta olin itse aktiivinen, mutta mukana oli myös hyvää onnea, että Suomen Mielen terveysseura tarttui tarinaani ja pystyi palkkaamaan minut. Helmikuusta 2014 alkaen siirryin osakuntoutustuelle ja jatkoin samoissa työtehtävissä 60 prosentin työsuhteessa. Koen oman jaksamiseni niin rajalliseksi, etten vielä voisi ponnistaa säännölliseen työhön. Minulla on tulevaisuuteni suhteen haaveita, mutta en tiedä, konkretisoituvatko ne. Kuntoutustuen määrä on sama kuin työkyvyttömyyseläkkeen ja sitä haetaan samoin. Haluan säästää voimiani perheen arkeen. Raskaimmalta tuntuu hakea työpaikkaa, sillä en jaksamiseni vuoksi voi tässä vaiheessa palata hoitoalalle. Samoin jos henkilö on ollut aiemmin toisen maan työmarkkinoilla, työkokeilulla selvitetään hänen edellytyksiään työllistyä Suomessa ja millaisia palveluja hän siihen tarvitsee
Niitä saattaa jopa säikähtää: Apua, minä nauroin, munhan pitäisi surra! ”Ei pidä”, sanoo kriisipsykologi, psykolo gian tohtori Eija Palosaari . Se saattaa vaikeuttaa vapaata surua.” Kuitenkin järkyttävienkin menetysten jälkeen töihin kannattaa palata piakkoin vaikka osa-aikaisesti. ”On hyvä, että on jotain, joka jäsentää päivää ja saa aikaan jatkuvuuden tunteen. ”Toisaalta vallalla on tehokkuusajattelu, joka edellyttää, että surevankin pitäisi olla nopeasti takaisin tuottavana pyöränä. Kaipaus on kova. Menetystä seuraa ensin sokki”Maailman tuuliin mä menetin rakkaan” TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN. Lopulta aallot loivenevat, ja alkaa tulla vapaita, ihania unohtamisen hetkiä: iloa ja naurunpurskahduksia. Suremalla irtaudumme vastoinkäymisistä. Työnantajankin olisi hyvä muistaa se.” KUN ARKI MUUTTUU Usein suru ja kriisireaktiot rinnastetaan, mutta ne eivät välttämättä ole sama asia. Mielenkiinto ”Lopulta suru kulkee ikään kuin juonteena elämässä mukana ja saa oman tilansa.” S uru on perustunne, sillä se ei ilmene pelkästään opittuna. A in o V u o ko la 18 Mielenterveys 3/2016 Eija Palosaari Kriisipsykologi Psykologian tohtori Aikaa on kulunut läheisen menetyksestä, mutta suru ei helpota. ”Kaikki ilon ja rentoutumisen hetket kannattaa ottaa talteen ja antaa surun tulla silloin, kun se on tullakseen. Tulenko koskaan ennalleni. Kun se ajan mittaan jää hetkeksi taka-alalle, seuraava tyrskähdys yllättääkin odottamatta, vie jalat alta. Kriisireaktioita ja surua niiden jälkitilana ymmärretään aikaisempaa paremmin. Se ilmestyy aaltoina. Suru ei ole tasainen tunne, joka alkaa ja loppuu. Tuttavat yrittävät piristää, turhaan. Surun keskeisiä elementtejä ovat luopuminen ja muutos, jotka tuovat mukanaan alavireisyyttä, energian ja näköalojenkin puutetta. Jos välillä naurankin, tunnen siitä syyllisyyttä. Alussa sen paine tuntuu hukuttavan musertavalta. Mutta surevan ei pidä vaatia silloin itseltään täysiä tehoja. ” Palosaari sanoo, että suhtautuminen suruun on kulttuurissamme entistä rohkeampaa ja vapaampaa
”Hämmästyttävän usein kerrotaan rintatuntemuksista. ”Terapeuttina joutuu silloin lohduttamaan: Se, millä tavalla suree, ei ole mittari, kuinka arvokas ihminen on ollut.” MIELI JA KEHO KESKUSTELEVAT Keho reagoi aina, kun liikkeellä on voimakkaita tunteita. ”Vasta työstämisja käsittelyvaiheessa on kunnolla tilaa surulle. Siihen liittyy tapahtuneen hyväksymistä ja luopumista. Silloin täytyy erikseen itkeä jokainen kivi ja kanto, jonka yli on yhdessä hypelty.” Tämän takia joskus näyttää tai tuntuu, että surut ovat eriarvoisia. Ahdistaa, on pala kurkussa, tuntuu kuin joku istuisi rintakehän päällä. Tässä kolmannessa vaiheessa suru kulkee ikään kuin juonteena elämässä mukana ja saa oman tilansa.” Joskus syntyy väärinkäsityksiä. Ryhti on mennyt, lihaksisto lukittunut ja energia vähentynyt. Kun pitkään sairastanut vanhus kuolee, läheisen reaktio menetykseen saattaa sivullisesta näyttää helposti ohitetulta. ”Läheisen menetyksessä merkittävää on, kuinka tiiviisti hän on ollut mukana arjessa. Ruokahaluttomuus ja unettomuus ovat voimakkaita reaktioita. Niitä ei tarvitse heti laittaa ruotuun.” Selkeä päiväjärjestys olisi tärkeää sitten, kun ensijärkytyksestä on kulunut muutama päivä. Onko hän asunut saman katon alla vai kenties kaukana ulkomailla. Prosessi on vaativampi ja pidempi, kun arki muuttuu. Yöt ovat nukkumista varten, ja päiviin olisi hyvä sisällyttää ulkoilua, liikuntaa ja aktiivisuutta.. Jäljelle jäävät haikeus, kaipaus ja menneiden muistelu. A n to n io G u ille m / S h u tte rs to c k.c o m 19 > vaihe, sitten reaktiovaihe, jolloin ihminen käyttää valtavasti psyykkistä energiaa saadakseen peruutettua tapahtuneen. Kyse on siitä, että suru on vallannut läheisen mielen jo sairauden aikana. Kehon muutosten huomioiminen on arvokasta
Suruprosessi väsyttää. Surijan psyykkinen tila voi olla sellainen, että ihan sama, mitä hänelle sanoo: hän kokee sanat vääriksi. Se on vain aikalisä, että saa kasattua voimansa ja jaksaa käydä läpi suruaan.” SURU TULEE PUUN TAKAA Joskus puhutaan surematta jääneestä surusta. ”Pitkän aikaa voi tuntua, että nyt suru on eletty, mutta sitten jokin asia tulee puun takaa. ”Oikeita sanoja ei ole ollenkaan. Joulu, pääsiäinen ja juhannus muuttuvat menetetyn syntymäpäiväksi ja kuolinpäiväksi. Se liittyy vaativiin elämäntilanteisiin, jolloin ei ole mahdollisuutta, tilaa tai voimia surun läpikäymiseen. Minulla on sairas mies ja äiti huollettavana.” Eija Palosaari tähdentää, että toisen suruja ei voi arvottaa. Kyse on tukemisesta ja läsnäolosta. Toisaalta surun pyörittäminen ei vie eteenpäin. Tilannetta ei pitäisi mitätöidä, eikä yrittää ratkaista liian nopeasti, vaan malttaa antaa sen olla. Esiin nousevat omat riittämättömyyden tunteet: miten pystyn puhumaan, etten tee tilannetta pahemmaksi. ”Ulkoapäin menetys voi näyttää musertavalta ja massiiviselta, mutta toinen voi selvitä sen kanssa hyvinkin. Olisiko ”etukäteen suremisessa” sittenkin enemmän kyse pelon tunteesta. Olisiko pettymys joskus parempi sana kuvaamaan koettua tunnetta?” Mutta millaisin sanoin lohduttaa surevaa. Tärkeämpää kuin kulunut aika on se, että suru saisi työstyä, olla läsnä. Suru-sanaa käytetään toisinaan ajattelemattomasti, vaikka suomen kieli on niin rikas. Sillä ydintuskaa ei pysty muokkaamaan. Traumaattisessa surussa Je a n e tte D ie tl / S h u tte rs to c k.c o m. ”Kehon kieli on tärkeämpi. ”Mieli vaikuttaa kehoon, mutta erilaiset asennot vaikuttavat myös mieleen. On otettava vastaan, mitä tuleman pitää: Mitä menetys merkitsee itselle, mitkä ovat omat voimavarat. Mutta kaava ei ole automaattinen. Lukitseminen vie jonkin verran psyykkistä energiaa. Ja kaipaako sureva lohdutusta toisilta. ”Meillä on suuret mekanismit lukita tunteita. Surijaa rasittaa, jos lohduttaja on niin kipsissä, että häntä on tuettava ja kannateltava. Lohduttajan ei pidä hoitaa alta pois omaa ahdistustaan. Se ei lyhennä suruaikaa, eikä pienennä surukiintiötä. Surun alkuvaiheen jälkeen voi olla paikallaan rentouttaa kehoaan hieronnassa. Se avaa surun, mutta uudesta näkökulmasta.” Etukäteen asioita ei voi surra. Asiantuntijat puhuvat traumakalenterista. Vaikka mieli olisi valmis irtautumaan vaikeasta olosta, se uskoo kehon viestin. Jos keho jää vahingossa kumaraan, se viestittää keskushermostolle, että jotain on huonosti tai väärin. Vakavan menetyksen kohdatessa ihmisen allakointi menee uusiksi. Tuttava suree menetettyä työpaikkaansa, johon toinen tokaisee:”Mitäs tuota itket. Päälle voi jäädä kuluttava ja pitkäaikainen tunne, että voi koko ajan huonosti.” Itkukin on fyysinen tapa purkaa surua ja käsitellä menetystä. Sitä pitää kunnioittaa, pitää mennä läpi kuin tutussa lastenlaulussa: Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Hän haluaisi vain, että menetetty palautettaisiin.” Sanoja tärkeämpää on, että surevalle annetaan tilaa, ja että lähellä oleva olisi läsnä pelotta. Silloin on lopulta tullut sen työstämisen aika.” Eija Palosaari sanoo, että surua pitää ensisijaisesti kunnioittaa. 20 Mielenterveys 3/2016 ”Ydintuskaa pitää kunnioittaa, mennä sen läpi.” > Syvään hengittely rauhallisella kävelylenkillä puhaltaa mielipahaa pois joka henkäisyllä. Sitten aivan satunnainen ärsyke voi laukaista lukot: lehtijuttu, ohimennen kuultu tarina tai vaikkapa nuoren perheen kokema menetys. Hyvä merkki on, jos tapahtuu kypsymistä niin että suru hiukan muuttuu. Tuntuuko toisesta pahalta, jos kysyn hänen voinnistaan. Surua ei voi pyyhkiä pois toisen silmistä, vaikka laulussa niin väitetään. Mutta Eija Palosaari muistuttaa, etteivät esimerkiksi hieronta tai jooga ole vippaskonsteja. Sanoja ei tarvitakaan.” JOSKUS TARVITSEE LUKON Suru ei välttämättä hoidu pois vuodessa, toisinaan ei useammassakaan. Ei ole vaakaa, jolla punnita, kenen suru on toista suurempi. OIKEITA SANOJA EI OLE Iltapäivälehden lööppi julistaa formulakuskin suurta surua, kun auto ei kulkenutkaan niin kuin piti. Isovanhemmat alkavatkin itkeä omaa vanhaa asiaansa. Niillä helpotetaan oheistuskaa, että mieli jää vapaammaksi ydintuskan työstämiseen. ”Esimerkiksi pienten lasten vanmitähän minä tästä tilanteesta ajattelen.” Mutta on turha uskoa, että jos vain puren hammasta yhteen ja palaan normaaliin, niin suru on ohitse. Suru voi kutistaa fyysisesti ja painaa ryhdin kumaraan. Mutta lääkitys ei ole oikotie suoraan normaaliin elämään. ”Voimakkaasti traumatisoivan menetyksen kohdatessa voi olla viisasta vetää hetkeksi jäihin vaikka lääkitsemällä, että saa vähän koottua voimia ja on vahvempi kohtaamaan menetystä. Ne mitataan surijan omassa asteikossa. ”Jos suruprosessi pääsee avautumaan, niin jo yksi vuodenkierto voi helpottaa
“Surun kunnioittamisen lisäksi on kunnioitettava myös nykypäivää.” Eija Palosaari muistuttaa tärkeästä lauseesta: Meidän, jotka saamme elää, tehtävänä on elää. Mutta jos kiintyminen on ollut epävarmaa, toisen menetys voi olla suuri asia sisäisessä psyykkisessä järjestelmässä. Joku voi kuunnella musiikkia, lukea runoja, meditoida tai harrastaa liikuntaa. “Suruprosesseissa pääsee yleensä helpommalla eteenpäin, jos lapsuudessa on koettu turvallinen kiintymyssuhde. “Suomessa vieraili viime syksynä ranskalainen neurologi ja psykiatri Boris Cyrulnic, joka menetti oman perheensä Aushwitzissä. Samalla voi menettää osan omasta itsestään. Eija Palosaari korostaa, ettei ole väärää tapaa surra. Nyt ovat totta tämän hetken rauha, turvallisuus ja jatkuvuus. Siksi suomalainen kasvatus ja koulujärjestelmä antavat hienot mahdollisuudet näiden vahvuuksien luomiseen. Tärkeää on päästää kipu ja tuska tulemaan kohti ja antaa sen olla siinä, säätämättä ja vääntämättä. Kaivatessaan toista ihmistä etsiikin oikeastaan itseään.” Sekava, jäsentymätön kiintyminen, eli dissosiatiivinen häiriö, tekee menetyksestä toipumisen tavallista vakavammaksi ja vaativammaksi. Suru voi romahduttaa koko persoonallisuuden järjestelmän. ”Joka menee lukkoon, tarvitsee lukkonsa syystä tai toisesta. “Surun jälkeen voi jäädä tilaan, jossa joutuu etsimään uutta kiintymyskohdetta, mutta uteliaisuus on sulkeutunut. Ihminen, jolla on dissosiatiivinen häiriö, ei ole itse päässyt kohtaloaan valitsemaan.” Mutta jos ennen vakavaa, yllättävää menetystä ihmisellä on hyvä yhteys ympäristöönsä ja lupa ilmaista tunteitaan, ne merkitsevät vahvuuksia myöhempien menetyksien varalta. Sureva voi joutua vastailemaan turhan suoraviivaisiin kehotuksiin ja ihmetyksiin. Samalla pitäisi muistaa nykyhetki ja tietoisuus sen hetkisestä turvallisuuden tunteesta, sillä uppoaminen syvälle menneisyyteen ei välttämättä vie prosessia eteenpäin. Silloin on menettänyt psyykkisiä työkaluja, joilla pääsisi eteenpäin. 21 Keväisessä surukonferenssissa Tampereella Eija Palosaari puhui pitkittyneestä surusta. Otsikko Juice Leskinen : Rakkauden haudalla.. Vasta sen jälkeen syvimmät tunteet voivat alkaa avautua.” Suuronnettomuuksia kokeneet tietävät, miten surun työstäminen voi siirtyä: ”Kyllä ne pari ensimmäistä vuotta menevät, mutta kun tunteet avautuvat, niin silloin pahin vasta alkaa.” Ulkomaailma menee menojaan, ja tuttavat voivat olettaa, että eihän kukaan nyt kahta vuotta sure. Voi katsella valokuvia, kirjoittaa yhteisestä elämästä, tehdä aikajanaa itsensä kanssa. On kuluttavaa olla lukossa vuosikausia. nut toipumista Ranskan terrori-iskuista sekä holokaustin uhreja. Jos ne ovat olemassa, niin toipuminen vakavista menetyksistä on helpompaa. “Kehotus voi alussa tuntua rankalta, mutta jossain vaiheessa nykypäivän on astuttava surevan rinnalle.” Je a n e tte D ie tl / S h u tte rs to c k.c o m Juttua varten on haastateltu myös Tampereen suruseminaarissa puhunutta kriisityöntekijä Arja Riipistä . Silloin aivoissa on enemmän yhteyksiä itseilmaisuun ja läheisyyden tuntemiseen. Joskus on tarpeen ammatillinen tuki ja apu, että pääsee etenemään prosessinsa kanssa.” ”Meidän, jotka saamme elää, tehtävänä on elää.” Menikö oma itse. Hän on tutkiihminen voi joutua olemaan omassa suojassaan ensimmäisen vuoden tai kaksi. Hän totesi, että Suomessa lapset ja nuoret saavat vapaasti ilmaista itseään. Kansainvälisesti katsoen asian voi nähdä näinkin valoisasti.” NYKYPÄIVÄ VIERELLÄ Toki surua voi purkaa: muistella, kun on muistelemisen aika ja käydä läpi menetystä
22 Mielenterveys 3/2016 Kun kuu jää taivaalle ASIANTUNTIJALTA Ihastellaan hetki täydellisen unelmaperheen elämää. Vanhemmat näyttävät kauniilta ja hyvinvoivilta. Kokemus onnellisuudesta liittyy ihmisen vaatimusja odotustasoon. Tolkuttomat haaveet voivat jäädä toteutumatta ja täydellisyyden tavoittelu johtaa kriisiin. Tällöin hän pääsee vaivattomammin maistamaan myös kiitollisuuden tunnetta. Kaikki näyttää ulospäin upealta. Täydellisen näköinen perhe on yhtä kuin onnellinen perhe, ajattelemme helposti. KRIISI VOI AVATA SILMÄT Kurkistamme myös toisen perheen elämään. Koti on siisti ja edustava, rahaa riittää harrastuksiin ja matkusteluun. Täydellisyyden vaatimus voi olla kriiseistä selviämisen kannalta tuhoisaa. Jos riman laittaa alemmaksi, pääsee nauttimaan kiitollisuuden tunteesta: elämä antaa. Hän työskentelee Väestöliitossa perheneuvonnan koordinaattorina.. Matalamman vaatimustason asettaminen voi olla onnellisuuden kannalta hyvä asia, jolloin ihminen saavuttaa elämältään helpommin sen, mitä on halunnutkin. Vaatimaton tulotaso, tasaista, yksinkertaista, tylsänoloista elämää ja kroonisesti sairas lapsi. Vauva on terve, helppohoitoinen ja suloinen. ”Mikään ei tunnu miltään”, sanookin täydelliseksi luullun perheen isä yllättäen ja lisää: ”Perheemme on kriisissä.” Onnellisuus ei kuitenkaan riipu siitä, miten ihminen kokee asioiden olevan, vaan siitä, kokeeko niiden olevan paremmin vai huonommin kuin miten hän oli olettanut niiden olevan, toteaa tutkija Robb Rutledge University College Londonista. Heillä ei ehkä ole meidän näkövinkkelistämme paljoakaan iloitsemisen arvoista. Kuuta taivaalta tavoittelevien haaveet voivat jäädä toteutumatta. Minna Oulasmaa on parija seksuaaliterapeutti, EMDR-terapeutti, työnohjaaja, terveydenhoitaja ja tietokirjailija. Hän on opiskellut lisäksi traumojen vaikutusta parisuhteeseen, naisen vihaa ja väkivaltaa, ryhmäanalyysia sekä perhekeskeistä ja verkostotyötä
Silloin mielen voi vallata toivottomuuden tunne. Ne vaikuttavat perheen dynamiikkaan. Sama positiivinen elämännälkä ja ennakkoluulottomuus siirtyivät perintönä myös perheen lapsille. Joskus vaiheet jumiutuvat ja pitkittyvät. Niitä voi kutsua myös kehitysvaiheiksi, eikä niitä tarvitse pelätä. Asioita tuntuu olevan liikaa kuormittamassa, on vaikea nähdä nykyhetken ja tulevaisuuden valoa, eikä keksi itse ratkaisuja tilanteeseen. Tärkeää on säilyttää keskusteluyhteys ja ymmärrys siitä, että juuri tämä henkilö on omassa haastavassa vaiheessaan. 23 ”Positiivinen elämännälkä ja ennakkoluulottomuus voivat siirtyä perintönä lapsille.” > Kun tämän perheen lapsi odotti leikkauspöydällä nukutusta vaativaan aivoleikkaukseen, valkotakkinen kysyi: ”Oisko sulla nyt vielä jotain toivomusta, ennen kuin laitetaan sut unille?” Lapsi vastasi kysymällä iloisesti: ”Saanks mä sit tarran ku mä herään?” Liikutus viivähti useammassakin silmänurkassa. Oleellista ei ollutkaan se, kuinka vaikeaa heidän elämänsä oli, vaan se, miten vanhemmat yhdessä tiiminä, toisiaan syyttelemättä, suostuivat käsittelemään kohtaamiaan vaikeuksia. Ulla-Maija Paavilainen MIKÄ ON KEHITYKSELLINEN KRIISI?. Joku ottaa vanhemmista rajun irtioton, joku toinen selviää sillä, että laittaa oven kiinni vähän kovempaa. He olivat kiitollisia siitä, mitä olivat elämältä saaneet ja iloitsivat ja löysivät onnensa arkisista asioista. Ilo ja kiitollisuus voivat syntyä niin pienestä! Elämä tarjosi kolhuja kolhujen perään, joista perhe sitkeänä selvisi katkeroitumatta. Perhe-elämään tuovat haasteita perheen eri-ikäiset jäsenet, jotka ovat eri kehitysvaiheissaan. Pikkulapsi, murrosikäinen, elämän tarkoitusta miettivä keski-ikäinen ja eläkkeelle jäävä isovanhempi elävät kukin omaa kehitysvaihettaan. Usein hankalan tilanteen selvittämiseksi riittää keskustelu läheisen kanssa. He elivät onnellista ja täyttä elämää tuntematta elävänsä kriisien määritteleminä. Kriisi parhaimmillaan, etenkin jos se ei lamaa henkilöä täysin, voi toimia välttämättömänä silmien avaajana ja patistaa ihmistä tarpeelliseen muutokseen. Pienetkin edistysaskeleet lapsen kehityksessä tuntuivat juhlahetkiltä. Jokaisella meillä on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Esimerkiksi murrosikä voidaan käydä eri tavoin läpi kehitysvaiheena. Kun oman elämänsä saa eron jälkeen raiteilleen ja riittävästi ra c o rn /S h u tte rs to c k.c o m Kehitykselliset kriisit ovat luonnollisia vaiheita ihmisen elämässä. Usein ne läpikäytyään ihminen on kehittyneempi persoonaltaan ja identiteetiltään. Niin kipeältä kuin ensin tuntuukin, ero voi olla tällainen parisuhdeelämän kriisi. Silloin on syytä kääntyä ammattiavun puoleen. Tilanne ei ole pysyvä
Vanhemmalle jääkin äkkiä enemmän aikaa itselle ja mahdolliselle parisuhteelleen. VL-markkinointi 2008. Ihmisen on tutkittu olevan onnettomimmillaan noin nelikymppisenä. Kristiina Janhunen ja Minna Oulasmaa. Välillä pelottaa, miten jaksan revetä kaikkeen.” MIKÄ ON MERKITYKSENI. Ruuhkavuosiaan elävät vanhemmat voivat yhdessä sopia ne keinot, joiden avulla tiukimmista ajoista selvitään. Hehkua elämään Kuusi onnesi avainta. Rakastin häntä hyvin paljon. Siihen asti lasketellaan alamäkeä, mutta viidenkympin häämöttäessä onnellisuus tekee U-käännöksen ja muuttaa suuntaa hiljalleen nousuun. ”Mikä on merkitykseni. Joskus kannattaa turvautua myös ammattiapuun päästäkseen elämässä eteenpäin. Ainoaa oikeaa ikää isovanhemmuuteen ei ole. Äidin kielletyt tunteet. Isovanhemmaksi tullaan laajassa ikäskaalassa, keskimäärin 56-vuotiaana. Toim. Ovatko asiat pikemminkin hyvin kuin huonosti. On ihan realistista, että osa niistä täyttyy ja osa ei. Rakkaus ei koskaan hälvennyt, ei edes pahimpina hetkinä. Minkä tahansa kriisin kohtaakaan, siitä ei tarvitse selvitä yksin. Yritin vain selviytyä ja tehdä lapsen onnelliseksi. Joku toinen tulee isovanhemmaksi vasta hyvinkin iäkkäänä ja ehkä jo itsekin apua tarvitsevana, eikä pysty osallistumaan lastenlastensa elämään. ITSE = PAHIN KRIITIKKO Muutoksiin kannattaa kuitenkin varautua. Teini-ikäisten perheenjäsenten itsenäistymiskamppailut ovat ehkä pistäneet vanhemmat koville, mutta nekin helpottavat, kun lapset kasvavat ja muuttavat pois kotoa. Tällöin urakehitys on usein jo selkeytynyt. Mistä asioista voidaan tinkiä vaarantamatta parisuhdetta. 24 Mielenterveys 3/2016 ajallista perspektiiviä vaikeimpiin vaiheisiin, moni kokee ahdistuksen vähenevän ja elämän kevenevän. En saanut vapaata edes öisin. Onko näkyvissä enemmän toivoa kuin epätoivoa. Mil”Jokainen kokee kriisit oman persoonansa kautta, eikä kokemuksien rankkuutta voi verrata.” laiseksi oma elämä muuttuu, kun sitä alkaa elää jonkun toisen kautta. Onko minulla väliä?” Kysymykset saattavat nousta pintaan etenkin perheensä tarpeet omiensa edelle asettaneilla hoivaajavanhemmilla. > S e rg e y N iv e n s/ S h u tte rs to c k.c o m. ”Kahden lapsen isänä toivoisin, että parisuhde ei olisi pelkkiä vaatimuksia. Ulkoapäin tulevat paineet voivat aiheuttaa vanhemmissa riittämättömyyden tunteita, mutta usein murskaavin kriitikko löytyy kuitenkin itsestä. Docendo 2016. Masensi ja itketti.” Näin pohti elämäänsä pikkulapsivaiheessa eräs vastaaja Äidin kielletyt tunteet -julkaisussa. Ihminen hyväksyy itsensä ja jättää tolkuttomat urahaaveet syrjään. Arjessa täytyy koko ajan vastata lapsien, työn ja kodinhoidon vaatimuksiin. Joku aloittaa isovanhemmuuden kiireisimpinä ruuhkavuosinaan ja taiteilee työn, opiskelujen, harrastusten, omien lasten ja lastenlasten hoidon välillä. Perhe-elämä tuo päivänvaloon valtavasti odotuksia sekä itseä että kumppania kohtaan. Välillä helpottaisi, jos voisi vaimon kanssa yhdessä todeta, että parisuhteen ei tarvitse olla tällä hetkellä kovin ihmeellistä. Samassa tilanteessa joku toinen vanhempi alkaakin toteuttaa niitä haaveita, jotka ovat jääneet taka-alalle. On hyvä aina silloin tällöin pysähtyä pohtimaan elämäänsä. Se täytyy päivittää uudelleen. Parisuhteilun lisäksi koen tarvitsevani paljon omaa aikaa. Jokainen meistä tarvitsee joskus toisten apua. Lähteet: Minna Oulasmaa, Mika Pesonen. Perhe-elämän kriisit ovat monimuotoisia, ja ne kuuluvat luonnollisena osana elämäämme. Joku kokee tämän elämänvaiheen kriisinä. Päiviensä kulkua ei voi käsikirjoittaa etukäteen, mutta suunnitelmia voi tehdä. Tyhjän pesän parisuhde on uusien haasteiden äärellä. ”Minulle kehittyi lapseeni vahva symbioottinen suhde jo heti vauvan syntymän jälkeen. Niin isovanhemmuus kuin yhtä lailla se, ettei koskaan tule iso vanhemmaksi, voivat laukaista kriisin. Silti en nauttinut elämästä ollenkaan, eihän minulla tavallaan ollutkaan elämää. Jokainen kokee ne oman persoonansa kautta, eikä kokemusten rankkuutta eri henkilöiden välillä voi verrata
Vanhemman sairastuttua tulee huomioida myös lapsi. 31 Oikeus perheeseen ei olekaan itsestään selvää Ero perheestä voi sairastuttaa. 26 Vertaiset auttavat perhettä surussa Kun on tarpeeksi tuntenut syyllisyyttä, vihaa ja pelkoa, on vihdoin tilaa surulle. 25 Perhe& parisuhde Temperamentit kohtaavat Parisuhteessa ei ole parempia tai huonompia yhdistelmiä. 28 Miten ottaa puheeksi. 32 Kolumni Laura Honkasalon mielestä synnytysmasennuksesta pitää puhua enemmän. 34
26 Mielenterveys 3/2016 Temperamentti määrittelee luontaisen tyylin toimia. Temperamenttisuuden ajatellaan yleisesti olevan tulisuutta ja räiskähtelyä. Temperamentti on pysyvä läpi ihmis elämän, koska se syntyy aivojen ja keskushermoston rakenteesta. Vahvimmat temperamenttipiirteet Vaikka temperamentti pysyy samana, se voi ilmetä eri tavoilla elämänkulun aikana. Tämä selittää osaltaan myös ihmisten RAKENNA YHTEISTÄ RYTMIÄ ”On hyvä oppia ymmärtämään toisen osapuolen temperamenttia ja erityisesti muistaa, että temperamenttia on muukin kuin tulisuus. Joku saattaa reagoida rauhallisesti tai olla ujo, mikä voi olla yhtä lailla temperamenttia”, sanoo parija perhepsykoterapeutti sekä lastenpsykiatri Janna Rantala. PERHE&PARISUHDE PARISUHTEESSA SAA IHMETELLÄ OMAA TEMPERAMENTTIAAN TEKSTI SAMUEL SALOVUORI ”S ä olet niin temperamenttinen!” tai ”Hillitse temperamenttiasi!” ovat tuttuja lausahduksia monen pariskunnankin kesken. Kyse ei ole joko-tai -asetelmasta, vaan ihmisillä on erilaisia määriä jokaista piirrettä, jotka kokonaisuutena lin. Ihmisten erilaiset tyylit toimia voivat luoda ristiriitoja, jos yhteistä säveltä ei löydy. PERHE&PARISUHDE. Tämä ei tee kuitenkaan oikeutta itse ilmiölle. Eroja on esimerkiksi sopeutuvuudessa, huolestumisessa ja impulsiivisuudessa. Yhteiselo ei voi perustua puhtaasti omalle temperamentille ominaiseen tapaan, vaan tärkeintä on löytää yhteinen rytmi. Se ei liity älykkyyteen tai menestymiseen, vaan tapaan jolla ihminen kohtaa asioi ta. keskinäistä erilaisuutta. Temperamentti tarkoittaa synnynnäistä taipumusta reagoida ympäristöön ja omiin mielen tiloihin. Mutta mitä jos parisuhteessa on temperamentiltaan kaksi täysin erilaista ihmistä
Parisuhdetta pitää tarkastella ikään kuin ulkopuolisena, jotta omaa käytöstä ja yhteistä vuorovaikutusta on helpompi havainnoida. SOSIAALISUUS: Sosiaalisuus on seurallisuutta, ei sosiaalisia taitoja. Joskus puolison tyyli tehdä asioita ärsyttää, mutta ongelma ei ole välttämättä puolisossa. Toiset etsivät puolisokseen temperamentiltaan samanlaista ihmistä, kun Lähteet: Janna Rantala: Parintaju – Parisuhde lapsiperheessä. Tähän ei oikeastaan ole vastausta, koska ”sopivuutta” on monenlaista. ”Lapsen käytöksessä painottuvat temperamentista puolet, joita vanhemmat sallivat ja arvostavat. ”Yleensä ei riitä, että myöhemmin tiedostaa itsestään ne puolet, joita lapsuudenperheessä on pidetty väärinä. Lapsi ei voi tietää, että temperamentti on biologinen, eikä osaa vielä katsoa perheen toimintaa ulkopuolelta arvioiden”, Rantala sanoo. EMOTIONAALISUUS: Herkkyys tuntea ja voimakkuus, jolla henkilö ilmaisee tunteitaan toisille. Lisäksi meillä on kyky pohtia ja kyseenalaistaa sekä käsityksiä että kokemuksia: niiden ei tarvitse olla merkitykseltään lopullisia, mikä tuo parisuhteeseen joustavuutta ja mahdollisuuden kasvuun. Ei parisuhteen tarvitse olla niin traagisen vakavaa tai syyllistävää, vaan siinä voi myös ihmetellä ja tutkia omaa itseään.” Minkälaiset ihmiset temperamentiltaan sopivat toisilleen – ja minkälaiset eivät. RESPONSIIVISUUSKYNNYS: Nälän, kuuman, kylmän, voimakkaiden valojen ja melun häiritsevä vaikutus keskittymis kykyyn ja työntekoon. SOPEUTUMINEN: Taipumus hyväksyä muutoksia. Temperamentti on todellisuudessa vain osatekijä, ja tärkeämpiä yhdistäjiä ovat arvomaailma ja tavoitteet. Muuten ajaudutaan helposti sinä vastaan minä -asetelmaan.” Rantala käyttää käsitettä ”parintaju”, joka merkitsee käsitystä, kokemusta ja kykyä olla parisuhteessa. AKTIIVISUUS: Tyyliltään ripeä ja ponteva ihminen luokitellaan aktiiviseksi. Esimerkiksi ajoittainen räjähtävyys voi ärsyttää, mutta samalla taustalla voi olla toive puolisosta, joka uskaltaa näyttää tunteensa rohkeasti ja avoimesti”, Rantala sanoo. WSOY 2008. Toinen nyt vain on tuollainen kuin se on, eikä tarkoituksella ilkeä tai loukkaava.”. ”Käyttäytymiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin temperamentti. Hän myös arvostaa suuresti muilta saatua kiitosta ja tunnustusta. Ju n n u Lu sa 27 taas jotkut pitävät erilaisuudesta. WSOY 2008. Taipumus hyväntuulisuuteen ja huonotuulisuuteen ovat myös temperamenttipiirteitä. Sopeutuvan henkilön joustamiskyky venyy pitkälle. Lähde: Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Aktiivisuus ei tarkoita välttämättä tuloksellisuutta. ”Tärkeämpiä yhdistäjiä ovat arvomaailma ja tavoitteet.” Janna Rantala käyttää käsitettä ”parin taju”, joka merkitsee käsitystä, kokemusta ja kykyä olla parisuhteessa. LAPSUUS SUURESSA ROOLISSA Lapsuudella on merkittävä vaikutus siihen, kuinka suhtaudumme temperamenttiimme. JOITAKIN TEMPERAMENTTIPIIRTEITÄ: LÄHESTYMINEN: Lähestyvä suhtautuu uusiin asioihin ja ihmisiin kiinnostuneesti. Sosiaalinen ihminen on kiinnostunut muista ja hän asettaa toisten seuran yksinolon edelle. Välttäjä on temperamentiltaan varovainen ja ujo. Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Niitä täytyy myös kokeilla ja harjoitella. Gummerus 2016. Meillä on myös kokemus omasta parisuhteestamme, ja minkälaista siinä oleminen on: Onko suhde turvallinen, voiko toiseen luottaa ja onko erilaisten tunteiden ilmaiseminen sallittua. Vaikka temperamentti on pysyvä, niin siitä nouseva käytös on ihmisen itsensä vastuulla, ja siihen hän voi vaikuttaa.” ÄRSYTTÄÄKÖ PUOLISO. Meillä jokaisella on erilaisia käsityksiä, mitä parisuhteeseen kuuluu ja mitä parisuhde yleisellä tasolla merkitsee. ”Toisen tyyli toimia voi tuntua väärältä, mutta kannattaa kysyä itseltään, miksi olen solminut suhteen ihmisen kanssa joka toimii näin. Helposti temperamenttia saatetaan käyttää tekosyynä, ettei asialle voi tehdä mitään. ”Jos toinen on rauhallisempi ja vaatii pientä tuumaustaukoa ennen päätösten tekemistä, niin ei pitäisi ajatella, että se on joko oikea tai väärä tapa toimia. ”Pariterapiassa usein harjoitellaan toisen erilaisuuden hyväksymistä. Hän käyttää enemmän energiaa toimintaan ja tekee sen nopeammin. Parintajuinen suhtautuminen näkee ongelman tapahtuvan keskinäisessä suhteessa, eikä sinä vastaan minä -asetelmasta käsin
28 Mielenterveys 3/2016 Leskiperhekurssilla tärkeintä on vertaistuki Pirjo löysi leskiperhekurssin jo talvella netin kautta, eikä epäröinyt ilmoittautua mukaan. TEKSTI KIRSI HEMÁNUS KUVAT PIA INBERG PERHE& PARISUHDE
”Suurin motivaatio tulla kurssille on tavallisesti se, että lapset saisivat apua. ”Kymmenen tarinan kuuleminen heti alkuun on raskasta, mutta silloin päästään Elina on kurssilla lastensa Saimin, 2, ja Vilhon, 5, kanssa. Perheen isän kuolemasta on nyt vuosi ja kolme kuukautta. Kurssi on hyvin tärkeä, sillä heidän on itse lähes mahdotonta löytää vertaisiaan.” MUISTELU ON LAPSELLE TÄRKEÄÄ Erään lastenryhmän kokoontumishuoneeseen on ripustettu piirustuksia kuin pyykkinarulle. RYHMÄSSÄ SAA NÄYTTÄÄ TUNTEET Aikuisten ryhmäistunnoissa jokainen kertoo ensin vuorollaan, mistä tilanteesta on tullut. ”Surua normalisoidaan ja katsotaan eteenpäin. Etsimme lasten vahvuuksia ja sitä kautta lohdutusta ja tukea selviytymiseen.” Lastenryhmän ohjaajat Sara Liinamo ja Hannu Loimo valmistelevat tilaa.. Voimakkaimpia tunteita alku vaiheessa puolison kuoleman jälkeen ovat usein kauhu, ahdistus, syyllisyys ja viha. Lastenryhmän ohjaaja Sara Liinamo kertoo, että vaikka aihe on raskas, pyritään ryhmissä tekemään tilaa ilolle toiminnallisin ja luovin keinoin. Saatamme tulla vastaavalle kurssille, kunhan Saimikin on tarpeeksi vanha osallistuakseen sururyhmään.” HUOLINUKKE KUULI MURHEET heti asioiden ytimeen. ”Neljän päivän kokonaisuus on ohjaajillekin hieno, tosin työläs”, kertoo Suomen Mielen terveysseuran SOS-kriisikeskuksen ryhmätoimintojen päällikkö Reija Narumo . ”Kurssi ei lopu vielä tähän ensimmäiseen tapaamiseemme, vaan talvella on tiedossa toinen viikonloppu samalla porukalla. Täällä ei olla lomalla. Erityisen tärkeää oli huolinukke, jolle voi kertoa mitä vain. Leskiperhekurssilla sekä lesket että lapset saavat välineitä selviytyä. ”Olin jo viime syksynä vastaavalla leirillä. Pojilla oli omassa ryhmässään askartelua. Rauhallinen kartanomiljöö Espoossa keskellä kauneinta luontoa tarjoaa hyvät puitteet. Kuka on kuollut, milloin ja millä tavalla. ”Suru on jo monelle helpottavaa.” Tämä kurssi on suunnattu perheille, joissa toinen vanhempi on kuollut sairauden ja onnettomuuden seurauksena. Vilho itse kertoo, että 5–8-vuotiaiden ryhmässä kuunnellaan satuja ja myös kysellään paljon asioita. Tunteet vaihtelevat ahdistuksesta, syyllisyydestä ja vihasta suruun. Se, että äidit saavat itsekin apua, tulee heille usein yllätyksenä”, Reija Narumo sanoo. K artanokylpylä Kaisankodin käytävällä tulee vastaan äitejä ja lapsia, iältään parista vuodesta teiniin. Hän on yksi kurssin yhdeksästä ohjaajasta. Keskittyneisyys näkyy kasvoilta. Näitä tunteita on vaikea ymmärtää, jos ei itse ole kokenut samaa”, Elina sanoo. Nyt Vilhokin pääsi ikänsä puolesta sururyhmään mukaan." Viime vuonna Vilho oli leikkiryhmässä. Ryhmiä on viisi, aikuisille oma ja lapsille ikätason mukaan useita. ”Itsemurhan tehneiden läheisille on oma kurssi, mutta joka vuosi kokoon ei kerry tarpeeksi osallistujia. Aikaa puolison menetyksestä on äideillä kulunut keskimäärin puolitoista vuotta. Osallistujia on lapset mukaan lukien yhteensä 28, äitejä on kymmenen. 29 > Kun perheen toinen vanhempi menehtyy, muuttuu kaikkien perheenjäsenten elämä. Muut saavat kysellä, ja kaikilla läsnäolijoilla on vaitiolovelvollisuus. Ryhmässä saa näyttää kaikki tunteet, sillä puitteet ovat turvalliset”, Reija Narumo sanoo. ”Täällä kun sanoo jotain, toiset ottavat siitä heti kiinni. Kun ollaan leskiperhekurssilla, sisältö on tärkein
Perinnönjakoon ja byrokratiaan liittyvät asiat voivat olla raskaita. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy paljon asiatietoa surusta ja leskeydestä sekä muita linkkejä. ”Tärkeä tavoite on myös luotsata ilmapiiriä sellaiseksi, että lapset löytäisivät toisensa ja hyötyisivät vertaistuesta.” LASTEN LÄSNÄOLO LÄHENTÄÄ AIKUISIA Tunnelma äitien kanssa on kolmantena kurssipäivänä todella hyvä, kertoo leskiperhekurssin vastaavana ohjaajana toimiva SOS-kriisikeskuksen ryhmä toimintojen suunnittelija Marika Ketola . Yhdistyksen vertaisryhmät ovat monille erityisen tärkeitä, koska ne tarjoavat säännöllistä vertaistukea kasvotusten. Yhdistys ylläpitää nuoretlesket.?verkkoyhteistöä, joka on vain leskille suunnattu suljettu sivusto ja vaatii rekisteröitymisen. Pirjolle oli tärkeää, että lapset tapaisivat muitakin lapsia, joiden isä on kuollut. Lisäksi yhdistyksellä on vaikuttamistoimintaa. Sen tavoitteena on tuoda esille lesken ja leskiperheiden asemaan liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia epäkohtia ja toimia niiden poistamiseksi. Alussa on tarjolla akuuttia kriisiapua. ”Koska työskentelen itse sosiaalialalla, tiedän, miten suuri merkitys on vertaistuella.” Pirjolle loppukesästä järjestettävä kurssi oli myös hyvä etappi. Vertaistukipuhelin Ryhmissä sekä itketään, nauretaan että ahdistutaan. ”Kuolleen vanhemman muisteleminen on lapsille olennaisen tärkeää”, Reija Narumo sanoo. Suhteet sukulaisiin ja ystäviin voivat muuttua enemmän kuormittaviksi – toki myös hyvään suuntaan muuttuminen on mahdollista”, Reija Narumo sanoo. ”Tilanne saattaa muuttua hankalaksi juuri vuoden, kahden kuluttua tapahtuneesta, sillä silloin lähiympäristö herkästi olettaa, että eivätköhän nuo jo pärjää.” ÄITIKIN SAA AIKAA SURUTYÖLLE Pirjo Rissanen menetti miehensä ulkomaanmatkalla joulukuussa 2015. Neljä lasten ja nuorten ryhmää on jaoteltu iän mukaan, sillä on hyvä, että lapset saavat omanikäisilleen suunniteltua tukea. Kun lähipiirissä ei ole ketään saman kokenutta, on hyvä tavata ihmisiä, jotka ovat jollain tavalla selvinneet vastaavasta. 30 Mielenterveys 3/2016 Suomen nuoret lesket ry on työikäisten leskien ja leskiperheiden vertaistukiyhdistys, jolla on jäseniä noin 500. ”On hyvä käsitellä myös sitä, miten puolison kuolema vaikuttaa muihin ihmissuhteisiin. ”Isä on lapselle edelleen olemassa, vaikka hän ei olekaan enää elossa.” Sara Liinamon mukaan lasten on usein helpompi puhua tekemisen kautta. Lopulta he kuitenkin lähtivät mukaan ihan innostuneina. Kurssin tavoitteena on päästä lopulta pohtimaan sellaisia asioita, kuten miten selviydyn tästä eteenpäin, miten > Tunnekorteista lapset saavat valita ne, jotka kuvaavat parhaiten heidän omia tunteitaan, tai suru voidaan muovailla vahasta. On monenlaisia tapoja työstää niitä ja päästä eteenpäin.” Kun äidin arki menee paljolti lapsia kannatellessa, on tarpeen, että äidillä on aikaa myös omalle surutyölle. ”Kurssi on imenyt minut aika lailla kuiviin, mutta ilmapiiri on turvallinen.” ”Täällä huomaa, että kaikenlaiset tunteet ja ajatukset ovat normaaleja. Aikuisten ryhmissä puhutaan myös arkisista murheista. Suomessa lapsiperheille tarjotaan useimmiten kriisitilanteissa hyvin tukea. jaksan ja mistä haen tukea. ”Iso tunneilmapiiri on helpotus. Siellä saa jakaa tunteita, ja toiset ymmärtävät. ”Ajattelin, että jos tuonne asti selviämme, kaikki järjestyy. SUOMEN NUORET LESKET RY TARJOAA VERTAISTUKEA ”Isä on lapselle edelleen olemassa, vaikka ei olekaan enää elossa.” Marika Ketola ja Reija Narumo ohjaavat leskiperhekurssilla.. ”On ihan eri asia puhua ihmisille, jotka ovat kokeneet saman, kuin ulkopuoliselle.” toimii ajanvarauksella. Muiden kokemuksista löytää aina yhtäläisyyksiä, jos erojakin.” Perheen 12ja 14-vuotiaat lapset suhtautuivat ajatukseen kurssista ensin hieman skeptisesti. Suomen nuoret lesket ry saa toimintaansa Ray:n yleisavustusta. Lasten kertoman mukaan toimintaryhmät ovat olleet hyödyllisiä. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi äitikään ei tiedä enempää yksityiskohtia. Lähde: nuoretlesket.. Pirjonkin tavoitteena on saada kurssilta haltuunsa keinoja, joilla selvitä nyt ja tulevaisuudessa. Mutta kun sallitussa ympäristössä itketään, ei sitä kukaan ihmettele." Ilmapiiri kehittyy kurssin edetessä koko ajan tuttavallisemmaksi, ja lasten läsnäolo tuo mukanaan asioita, jotka lähentävät. Isän valokuvalle tehdään kehykset ja välillä vain rentoudutaan saippuakuplia puhallellen. Vertaisryhmiä kokoontuu useilla paikkakunnilla, ja ryhmien ohjaajat ovat itse aiemmin leskeytyneitä. Kun päästään näihin kysymyksiin, ollaan jo pitkällä. Tilanne oli hurja, sillä hän itse yritti elvyttää miestään paikan päällä, ja lapset näkivät tapahtuman. Aluksi on jännitystäkin ilmassa, kun tilanne on uusi
Heitä tulee tukea ja kunnioittaa niin, että he voivat itse auttaa lastaan.. 3 Asioista on tärkeää puhua avoimesti ja reilusti, niin että lapsi ymmärtää, mistä on kysymys. 4 Lasta askarruttavat monet kysymykset: paraneeko vanhempi, voinko minäkin sairastua. Jos arjen sujumisessa on haasteita, voidaan tarvita ulkopuolista apua. Onko lapsella turvaton olo kotona. Entä mitkä asiat ovat haavoittuvuuksia. 2 Kun vanhempi sairastaa, oleellista ei ole diagnoosi, vaan se, kuinka vanhemman sairaus näyttäytyy lapselle. 31 Äiti on kipeä, näin autat lasta TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN 1 Lapsen arki on tärkeää saada sujumaan. Vanhempaa voimaannuttaa havainto, että vaikeuksista huolimatta moni asia sujuu hyvin. 5 Kun vanhemman kanssa puhutaan lapsen vahvuuksista ja asioista, jotka sujuvat, niin usko omaan vanhemmuuteen vahvistuu. Hänen on saatava tietää, että vanhempi käy hoidoissa ja apua tulee tarvittaessa. Mitkä tekijät ovat lasta suojaavia. On tärkeää, että lapsi saa oikean ymmärryksen vanhemman sairaudesta. Hänellä on lupa omiin ystäviin ja harrastuksiin. Avun on oltava konkreettista, se ei saa jäädä sanahelinäksi. Niihin on tarpeen kiinnittää huomiota. Asiat järjestyvät ja ratkaisuja voidaan miettiä yhdessä. Lapsi tarvitsee toivon näkökulman ja ikkunan tulevaisuuteen: miten tästä eteenpäin. Lapsen oloa helpottaa tieto siitä, miksi äiti hermostuu pienestä asiasta suunnattomasti, tai miksi isä ei jaksakaan nousta sängystä aamulla. Lapsen näkökulma ja hänen tarpeensa ovatkin tärkeitä, mutta vanhempien yli ei saa kuitenkaan kävellä. Kuinka niitä voidaan vahvistaa. Jokaisesta perheestä löytyy myös ilonhetkiä! Asiantuntijana perheterapeutti ja psykoterapiakouluttaja Tiina Pouta , projektipäällikkö Suomen Mielenterveysseura Kun perheessä on vaikeuksia, vanhempi huolehtii, miten se vaikuttaa lapseen ja kuinka lapsi pärjää. ”Muistatko, ei tämä ole sinun vikasi.” Lapsen tehtävä ei ole hoitaa vanhempaa
TEKSTI SAMUEL SALOVUORI Yksin Suomeen tullut turvapaikanhakija saa enää harvoin perheensä uuteen kotimaahan, kun perheenyhdistämisen kriteereitä on tiukennettu. Mielenterveysseuran asiantuntija Suvi Piironen pitää säädöksiä epäoikeudenmukaisina. Kolmen kuukauden jälkeen Suomessa voimaan astuvat tulorajat taas ovat todella korkeat. Perustuslain mukaan ketään ei saa syrjiä varallisuuden perusteella”, Suvi Piironen sanoo. HUOLI JA IKÄVÄ SAIRASTUTTAVAT Suvi Piironen tapaa työssään yhä enemmän tulijoita, jotka ovat joutuneet elämään pitkään sodan ja väkivaltaisten olosuhteiden keskellä. Viisumin saamisessa voi kestää pitkään, eikä sitä aina edes myönnetä. Maahanmuuttajien on vaikeaa työllistyä, ja yleensä he työllistyvät matalapalkkaisille aloille.” ”Moni tulija saattaa olla lukuja kirjoitustaidoton, koska ei ole sotatilanteen takia saanut mahdollisuutta käydä kouluja. Tilanne on saanut monet kysymään, kenellä on oikeus perheeseen ja millä perusteella. ”Kärjistäminen ja vastakkainasettelu ovat osa radikalisoitumista. Tunnetun esimerkin mukaisesti yhdistämistä hakevalta edellytetään 2 600 euron nettotuloja, jos hän haluaa tuoda Suomeen puolison ja kaksi lasta. Esimerkiksi Irakissa ja Syyrias sa asuville se tarkoittaa kallista ja pitkää matkaa Turkin Ankarassa olevaan lähetystöön. PERHE&PARISUHDE. Kotoutuminen on kaikkien etu”, Suvi Piironen kertoo. 32 Mielenterveys 3/2016 Kenellä on oikeus perheeseen. Järkyttävät tapahtumat näkyvät myöhemmin mielenterveyden horjumisena. Jos hakemusta ei ehditä jättää kolmen kuukauden kuluessa, astuvat tulorajat voimaan. Poikkeusryhmien haasteena on, että hakemusta ei voi tehdä sähköisesti eikä perheenyhdistäjä voi tehdä sitä Suomessa, vaan se tulee tehdä lähtömaata lähimpänä olevassa suurlähetystössä. Värvääjät pyrkivät vahvistamaan käsitystä, että maahantulijoita ei hyväksytä. ”Kolmen kuukauden aikaraja on hyvin tiukka, jos ottaa huomioon, että hakijan täytyy hankkia viisumi ja ylittää raja-asemia. Poikkeusryhminä ovat turvapaikan saaneet ja kiintiöpakolaiset, joita tulorajat eivät koske, jos heidän perheenjäsenensä jättävät hakemuksen kolmen kuukauden sisällä myönteisen päätöksen saamisesta. Tulorajat asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan epäämällä oikeuden perheeseen. K eväällä käytiin vilkasta keskustelua tulorajoista, jotka määrittävät perheenyhdistämistä
Moni odottaa pitkään peläten kielteistä ratkaisua. ”Suurin osa tulijoista on äärimmäisen kiitollisia. Jos perheen yhdistäminen ei onnistu, uuden elämän rakentaminen voi tuntua ylivoimaiselta. > Ajassa > Mielenterveys kärsii Suomen tiukasta perheenyhdistämismenettelystä. Entisestä kotimaasta luopuminen tarvitsee ero. Värvääjät pyrkivät vahvistamaan käsitystä, että tulijoita ei hyväksytä yhteiskuntaan, eikä heillä ole mahdollisuuksia täällä.” Piironen muistuttaa, että kotoutumisen onnistuminen on kaikkien yhteinen etu. Se vie elämänilon, keskittymiskyvyn ja pahimmillaan sairastuttaa ihmisen.” RADIKALISOITUMISTA VOI EHKÄISTÄ Juurettomuus uudessa kotimaassa luo mahdollisuuden myös radikalismille. Jos taustalla on traumaattisia kokemuksia, niin epävarmuus voi olla sietämätöntä.” Myönteisen turvapaikkapäätöksen tultua toiveet kohoavat usein korkealle: uusi elämä alkaa ja perhe pääsee myös Suomeen. Ääriliikkeiden värväystyö helpottuu, jos nuoret joutuvat kasvamaan ilman perhettään. Kannanotto on luettavissa osoitteessa: Mielenterveysseura.. ”Suurin osa tulijoista on äärimmäisen kiitollisia mahdollisuudesta elää täällä. Suomessa olevaa demokratiaa ja vapautta todella arvostetaan.” Suomen Mielenterveysseura ilmaisi huolensa kannanotossaan (7.1.2016) tiukan perheenyhdistämismenettelyn vaikutuksista mielenterveyteen ja kotoutumiseen. prosessin, jossa hyväksytään entisen kotipaikan kuuluvan nyt menneisyyteen.” Harvalla on yhtään tuttua täällä ennestään, ja valtaväestöstä erottavat erilainen kieli ja kulttuuri. ”Vaatii paljon psyykkistä työtä sisäistää, että olen nyt maahanmuuttaja ja tämä on uusi kotimaani. He haluavat maksaa veroja ja palvella uutta kotimaataan. Perhe saattaa jäädä alueelle, jossa päivittäin eletään hengenvaarassa. ”Turvapaikkaprosessi on jo itsessään kuormittava, koska siinä joutuu odottamaan päätöstä vailla vaikutusmahdollisuuksia. He haluavat maksaa veroja ja palvella uutta kotimaataan.” Syyrialainen perhe pakolaisleirillä Passaussa, Saksassa vuosi sitten. Kaikki on uutta, eikä tukea ja kiinnekohtia ole. ”Perheen jääminen lähtömaahan vaikeuttaa kotoutumista ja kuormittaa mielenterveyttä jatkuvasti. Turvapaikan saaneen toinen jalka on täällä ja toinen kotimaassa, kun ikävä ja huoli pyrkivät jatkuvasti pintaan. Ja z z m a n y / S h u tte rs to c k.c o m 33 ”Kärjistäminen ja vastakkainasettelu ovat osa radikalisoitumista
Ajatukset kiersivät samoja kehiä: jos minä en kuolisi, eikä vauva, ainakin hänestä kasvaisi onneton ja häiriintynyt, koska hän vietti elämänsä ensi kuukaudet hourulassa. Moni masentunut tuntee syyllisyyttä samoin kuin minä. Tunsin samoin kuin ystäväni: vauva oli ihana, mutta minä en. 34 Mielenterveys 3/2016 YSTÄVÄ KIRJOITTAA FACEBOOK-PÄIVITYKSESSÄ SAANEENSA SELITYKSEN KIUKUNPUUSKILLE ja mielialan vaihteluille: synnytyksen jälkeinen masennus. Äitiyttä ihannoidaan edelleen, vastasynnyttäneen pitäisi olla sekaisin onnesta, ei alakulosta. Varakkaammat voivat hakeutua vauvahotelliin: sama palvelu, mutta koulutettujen ammattilaisten hoivissa. Omat kokemukset kymmenen vuoden takaa palaavat heti mieleen. Vauvahotellissa on tarjolla jumppaa, hierontaa ja kauneushoitoja. Terveelliset ateriat tuodaan valmiina eteen. PÄÄDYIN HOITOON PSYKIATRISELLE OSASTOLLE. Tuhoaisin vain lasteni elämän, kun olin niin arvoton, kamala ja paha. Se aiheutti syyllisyydentunnot: makasin valveilla märehtimässä, että Jumala tappaisikin vauvan rangaistukseksi minulle. Itse asiassa on ihme, etteivät kaikki äidit masennu. Kotitöitä ei tarvitse tehdä ja hoitoapua on aina saatavilla. Olin huono äiti, kun olin sairaalassa. OLIN KIITOLLINEN SIITÄ, ETTÄ YSTÄVÄNI KERTOI ÄITIYSMASENNUKSESTAAN AVOIMESTI. Ja se lapsi, joka aloitti elämäntaipaleensa pöpilässä, syvästi masentuneiden ihmisten keskellä. Kiinassa äiti ja vauva asuvat ensimmäiset kolme kuukautta isoäidin hoivissa. ÄITI KAIVOSSA Kolumni Laura Honkasalo ”Jotkut kärsivät lapsettomuudesta, miten voin olla masentunut, vaikka minulla on ihana vauva!” K ir ja p a ja. Kuulostaa kohtuulliselta! SUOMESSA PIKKUVAUVAN VANHEMMAT JOUTUVAT PÄRJÄÄMÄÄN KESKENÄÄN. Isyysloma on lyhyt ja pian äiti viettää kaikki päivät kaksin vauvan kanssa. Jotkut kärsivät lapsettomuudesta, miten voin olla masentunut, vaikka minulla on ihana vauva! Syyllisyys on turhaa, äitiysmasennus voi iskeä keneen vain. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja, kääntäjä, filosofian maisteri ja kahden lapsen äiti. Masennus oli kuin pimeä, kostea kaivo. Imetyshormonit jylläävät, paikat ovat kipeinä tai suorastaan vereslihalla, nukkua saa pahimmillaan pienissä pätkissä ja äänekäs diktaattori tuntuu panevan arkielämän mullin mallin. MASENNUS ON KUIN MYRKYLLINEN KAASU TAI PIMEÄÄ LSD:TÄ , se sekoittaa ajatukset ja myöhemmin on vaikea tajuta, miksi oikein ajatteli niin kuin ajatteli. Olisi ollut parempi, jos olisin kuollut pois. Hän on maailman valoisin ja iloisin ihminen, joka muistuttaa minua joka päivä siitä, mitä kaikkea hassua ja kiinnostavaa maailmassa on. Ei ollut oikein, että viaton vauva oli saanut niin kauhean äidin. Raavin seiniä, mutten päässyt kiipeämään ylös. Nykyään olen sitä mieltä, että olen hyvä äiti, juuri sopiva lapsilleni. MONISSA MAISSA ON EDELLEEN KÄYTÖSSÄ RAUHOITETTU LAPSIVUODEAIKA
35
36 Mielenterveys 3/2016 Koira hyväksyy, tukee ja kuuntelee TEKSTI KIRSI HEMÁNUS KUVAT TEIJA HUOVILA REPORTAASI: TUKIKOIRATOIMINTA
Keski-Uudenmaan Mielenterveysseuran koirakahvilassa lenkkeillään ja kahvitellaan. ”Ydinjoukkoon kuuluu pari-kolme tukikoirakkoa. ”Saan olla ulkona ja ihmisten parissa. Syitä on monia. Osallistujien määrä on ollut vaihteleva. Mukana tepsuttavat mäyräkoira, snautseri ja griffon. Tykkäisin käyVuokko Hannila ja Ninni. Koirat saavat olla oman laisiaan ilman minkäänlaisia tempputaitoja. Myös ulkoilma ja kaunis luonto virkistävät. Kun pääsen pois neljän seinän sisältä, mieli virkistyy. Tukiasunnoissa ei ole mahdollista pitää koiraa, ja monelle koirakahvila on ainoa tilaisuus tavata säännöllisesti karvaisia ystäviä. Mikael harrastaa muutenkin liikuntaa, muun muassa pyöräilyä. Kahvilassa koirat jatkavat leikkiä ja vähän riehuvatkin, ja niille tarjoillaan vettä. KOIRATKIN SAAVAT OLLA OMANLAISIAAN Mikael on koirakävelyjen vakio-osallistuja. Muutamia kiinnostuneita liittyy usein seuraan kahvitteluvaiheessa”, Sanni Joutsenlahti sanoo. Koiranomistajat käyvät 25 tunnin tukikoirakon peruskurssin. Kerran kuussa halukkaita koiraihmisiä, tukikoirakoita eli tukikoiria ja niiden omistajia sekä Sininauha Oy:n asumispalveluyksikkö Mutterin asukkaita kokoontuu tunnin pituiselle kävelylenkille lähimaastoon. Asukkailleen Mutteri tarjoaa tukea päihteettömyyteen, mutta päivätoiminta on kaikille avointa. Koiraa hänellä itsellään ei ole ollut, mutta usein hän taluttaa bostoninterrieri Ymmiä. Näin kaikki halukkaat saavat kosketuksen koiriin ja samalla juttuseuraa toisista osanottajista. Enimmillään koiria on ollut kävelyllä 13. 37 > dä koirakävelyillä läpi vuoden, jos niitä olisi. Siten toisten koirien hajut ja luonteet ovat sisätiloihin mentäessä jo tutumpia. Tukikoirakkotoimintaa KUMS:ssa koordinoiva Marke Koljonen kertoo, että koiria ei varsinaisesti kouluteta, mutta niiden soveltuvuus tukikoirakkotoimintaan testataan. Sininauha Oy:n palvelupäällikkö Sanni Joutsenlahti kertoo, että tukiasunnoissa ei ole mahdollista pitää koiraa, joten monelle asukkaalle koirakahvila on hyvä ja ainoa tilaisuus tavata säännöllisesti karvaisia ystäviä. Kerran koirakävelyllä Mikaelilla oli hihnassa saksanpaimenkoira, mutta se jäi viimeiseksi kerraksi, sillä koira oli hieman arvaamaton. Lenkillä tulee juteltua mitä tahansa asioita”, hän kertoo. Koirien taluttajilla on päällään keltaiset liivit, joissa lukee KUMS Tuki koirakko. Ilta-auringossa kylpevää tienviertä kulkee kahdeksan ihmisen ja kolmen koiran joukko. Tänään Ymmi ei ole paikalla. Marke itse Koirakahvilassa Tuusulassa tärkeintä on karvaisten kaverien seura, ulkoilma ja ihmisten tapaaminen. K esä on juuri tullut Tuusulaan. Ensin tehdään lenkki, sen jälkeen juodaan kahvit ja koirat saavat riehua. Ensin käydään lenkillä, jotta koirat voivat purkaa enimmät energiansa lenkkipolulle ja tutustua toisiinsa
Myös Amerin vanhaa tupakkatehdasta sivutaan, Tuusulassa kun ollaan, ja siitä puhe siirtyy asuntomarkkinoihin. Koirat haluavat tietenkin tehdä tuttavuutta, vaikka ennenkin on tässä porukassa tavattu. Nyt toimitaan yhteistyössä Sipoon mielenterveysseuran kanssa. Tutun reitin varrelle on noussut nopeassa tahdissa uusia asuintaloja. 38 Mielenterveys 3/2016 > venpäässä toimii oma koirakahvila. ja mielenterveysseura.?/tule-mukaan ”Parasta on kokonaisuus. ”Alussa kaikki haastatellaan yhdessä koiran kanssa. Koirakävelylle tänään lähtenyt Marko kertoo, että hänellä itsellään on ollut peräti neljä saksanpaimenkoiraa. Keskustelu polveilee vilkkaasti, ja välillä hämmästellään kuumasti paistavaa ilta-aurinkoa. Koulutusten jälkeen koirakko voi saada tuettavan. KOIRAA ON OSATTAVA TULKITA Tuusulan Mutterimajalla koirakahvila toiminta alkoi toista vuotta sitten. Koiran ei tarvitse osata temppuja ollakseen tärkeä. Koirakahvilat ovat avoimia kaikille ja mukaan voi tulla myös ilman omaa koiraa. Kaikki koirat eivät käy tukikoiriksi”, Marke Koljonen kertoo. Söderkullassa toimi talven ajan kuukausittainen koirakävely ja koirakahvilaa suunnitellaan Nikkilään. Kesällä ja vuodenvaihteessa Tuusulan koirakävelyissä pidetään tauko. Edellisellä kerralla vaihdettiin ruokareseptejä, joku muistelee. Välillä pysähdytään rapsuttamaan koiria. ”Kävelyllä parasta on kokonaisuus: luonto ja ulkoilma, koirat ja ihmiset.” Tällä kertaa puheenaiheena on muun muassa koivujen siitepöly. Lisätietoa: www.kums.. Tukikoiraksi sopii tavallinen, terve koira, joka tulee toimeen muiden koirien ja ihmisten kanssa kaikissa tilanteissa. Sen pitää tulla toimeen toisten koirien kanssa, eikä se saa olla aggressiivinen muita koiria tai ihmisiä kohtaan. KOIRAN LÄSNÄOLO RIITTÄÄ Monilla eläinrakkailla ei ole mahdollisuutta pitää omaa koiraa. Tukikoirakon koulutus on maksutonta ja työ vapaaehtoista. Myös Jär. ”Koiraa pitää osata tulkita, että hankalat tilanteet vältettäisiin. Tukikoirakkona toimiminen edellyttää tukihenkilökoulutuksen ja tukikoirakkokoulutuksen käymistä. Ajatus ei lienee kaukaa haettu, sanotaanhan koiraa ihmisen parhaaksi ystäväksi. Sää ei voisi olla parempi. Kurssilla käydään läpi mahdollisia yllättäviä tilanteita ja kuinka niissä tulee toimia”, Marke Koljonen sanoo. Kouluttajana oli Lohjan seudun mielen terveysseura, jossa idea tukikoirakkotoiminnasta on syntynyt. Tukikoirakkotoimintaa on myös Lohjalla ja Sipoossa. Toimintaan kuuluvat yhteiskävelyt, koirakahvila, vierailut sekä erilaiset teemaryhmät. Ensimmäinen KUMS:n tukikoirakkokoulutus oli vuonna 2011. Ihan ensin pohditaan koiran soveltuvuutta, sitten vasta ihmisen. Luonto ja ulkoilma, koirat ja ihmiset.” on ollut mukana kouluttamassa tukikoirakoita. Koirien läsnäolo ja mukavien ihmisten seura kelpaisi monelle osallistujalle useamminkin. Tukikoirakkotoiminnan tarkoitus on tukea mielenterveyskuntoutujia, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää hyvinvointia. Toisinaan tilanne on päinvastainen, sillä räntäsateessakin on kävelty. Koirat ovat lähellä hänen sydäntään. Tukikoirakkokurssiin kuuluu paljon tietoa koiran käyttäytymisestä ja ohjausta koiran ”lukemiseen”. KUMS:n koirakahvilat toimivat Tuusulassa ja Järvenpäässä. Koiran tulee olla sosiaalinen ja nauttia siitä, että vieraat ihmiset tulevat sitä rapsuttamaan
”Tukikoirakot voivat osallistua toimintaan juuri sen verran, mikä sopii itselle. Sysäyksenä oli hänen pikkuinen Rafa -koiransa, joka on rodultaan nen ja sopii hyvin tukikoirakkotoimintaan. Parhaimmillamme voimme ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia. Se tuo iloa monelle”, Marke kertoo. Vierailujen järjestely ja aikataulujen sovitteleminen vievät oman aikansa. Koiran käyttäytyminen ja tulkitseminen ovat tärkeitä”, hän kertoo. ”Tukikoirakkotoiminnassa on kuitenkin kyse myös paljon muusta kuin yhteislenkistä koiran kanssa. ”Hoivakotivierailuillakin voi tapahtua monenlaista yllättävää, johon on hyvä varautua.” Vaitiolovelvollisuus on ehdotonta. Koirahan on loistava kuuntelija. Jotkut tukikoirat ovat käyneet kouluvierailuillakin. Vapaaehtoistyössä on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta. Hän toimii myös yhdistyksen hallituksessa. KOIRA ON ODOTETTU VIERAS HOIVAKODISSA Mitä koiran läsnäolo merkitsee mielenterveyskuntoutujalle. ”Se voi laukaista oikein hyviä asioita, koska koira on hyvin vastaanottavainen. KUMS:ssa vapaaehtoisia toimii sekä tukihenkilöinä että tukikoirakkoina, ja osa vapaaehtoisista on molempia. Minä osallistun tällä hetkellä tapahtumiin muutaman kerran kuukaudessa.” Vapaaehtoistyö antaa tekijälleen paljon. Tukikoirien kanssa käydään vierailuilla myös monenlaisissa hoivakodeissa, muun muassa mielenterveyskuntoutujien, vanhusten, dementikkojen ja kehitysvammaisten luona. ”Seuraamme koiria, saamme niistä jutunjuurta, ja koirat saavat leikkiä keskenään. ”Vapaaehtoisena toimiminen edellyttää aikaa ja halua panostaa toimintaan.” Marke ei ole varsinainen tukihenkilö, hän on tukikoirakko. ”Koiran läsnäolo saa monet muistelemaan omia aiempia lemmikkejään lämpimästi. Sen ymmärsin heti peruskurssilla. Minusta on mukavaa, että koirastani on iloa muillekin.” ”Omasta koirasta iloa muillekin” ”Työnohjaus kerran kuussa tarjoaa tilaisuuden puhua ja saada itse tukea.” Kun lenkkiporukka kaartaa takaisin lähtöpisteeseen Mutterimajan parkkipaikalle, on tunti vierähtänyt lähes huomaamatta. ”Siitä saa hyvää mieltä. Koirat siirtyvät peuhaamaan sivummalle. ” Nyt Marke toimii tukikoirakkotoiminnan koordinaattorina. Tukihenkilötoiminta on säännöllisempää ja sitä varten käydään oma kurssinsa. Työnohjaus kerran kuussa tarjoaa tilaisuuden puhua kaikesta, mitä vapaaehtoisena on kohdannut ja saada itsekin tukea. Koirakahviloiden yksi tarkoitus on aktivoida ihmisiä liikkeelle. Sipoon Boxbyn koulussa nähdään usein koira, jolle pienet koululaiset saavat harjoitella lukemista. Neljä viikonloppua kestänyt tukikoirakon peruskurssi avasi Marken silmät. ”Siellä käytiin läpi, mitä vapaaehtoistoiminta on. Koira ei vaadi mitään eikä arvostele, vaan antaa ihmisen olla sellainen kuin hän on”, Marke Koljonen luonnehtii. Myös sellaiset lapset, jotka osaavat jo lukea hyvin, lukevat mielellään tukikoiralle.. Televisiota ei katso nyt kukaan. 39 Marke Koljonen aloitti vapaaehtoistyön Keski-Uudenmaan Mielenterveysseurassa kaksi vuotta sitten. Pöydälle on katettu kahvia, teetä, mehua ja keksejä. Usein hoitajat toivovat, että tulisimme koirien kanssa, sillä koiravierailut piristävät asukkaita ja monet rapsuttelevat koiria mielellään.” Koirakävelyillä ja -kahvilassa ydinasiana on nauttia siitä, että paikalla on koiria. Joku erkanee jo joukosta ja lähtee kotiin, mutta Mutterimajan kodikas ruokailuryhmä houkuttelee useimmat jatkamaan seurustelua sisällä
-kysymykseen instagramiin lokakuun loppuun mennessä hashtagilla #kymppikymppi #mitakuuluu. Saat uusia näkökulmia asioihin keskustelemalla niistä toisten kanssa. PIDÄ YHTEYTTÄ Elämä on ystävien ja tuttavien kanssa jaettuna rikkaampaa. instaan. PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI, ILOITSE ELÄMÄSTÄ Mielenterveys on terveyttä, jota voi vahvistaa. on. Samalla osallistut Maailman mielenterveyspäivän 10.10. Ilahduttiko onnistuminen ja harmittiko mokailu. Myös toisten auttaminen ja vapaaehtoistyö kasvattavat elämän merkityksellisyyttä ja vahvistavat itseluottamusta. Kun rikot totuttuja rutiinejasi, voit saada uusia elämyksiä. Lisätietoja Maailman mielenterveyspäivästä: mielenterveysseura.?/kymppikymppi #kymppikymppi #mitakuuluu Mitä sinulle kuuluu. viettoon. Hyvä arki muodostuu itsestä huolehtimisesta ja asioista, jotka tuottavat iloa. 40 Mielenterveys 3/2016 Viisi tapaa vahvistaa mielen hyvinvointia Mielihyvät koonnut Jutta Kajander INNOSTU UUDESTA Yllätä itsesi ja kokeile jotain uutta. Lähetä kuvavastaus Mitä sinulle kuuluu
Tunnetiloja mittaavat korut ja muut terveysja hyvinvointiarvoja kertovat älyasusteet tekevät tuloaan. Korun käyttö voi auttaa ottamaan oman hyvinv oinnin vakavasti. PYYDÄ TARVITTAESSA APUA Älä jää yksin, jos sinulla on vaikeaa. ”Minulla on erittäin epäsäännöllinen työaika ja yksivuotias lapsi. ja teemana on tänä vuonna Mielen terveyden vahvistaminen arjessa. Älä torju tunteitasi, vaan opettele elämään niiden kanssa tätä hetkeä. Keskustele ystäviesi kanssa ja hae tarvittaessa tukea ja apua: tukeajaapua Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10. Elektronista taidetta ja toimintaa Lapinlahden vanhalla sairaalalla 22.9.–25.9.2016. 41 K a le v a la ko ru Pikseliähkyfestivaali Lähteellä Voisiko empatia avata meille uuden yhteyden ekosysteemiin ja itseemme. Lisätietoa kampanjasta mielen terveysseura.?/kymppikymppi. Koru mittaa stressiä Kalevalakorun Buddy Secret Wings ja Heart ennakko tilattavissa. Toisen kotimaisen älykoruvalmistajan Ouran sormukset mittaavat muun muassa kuormittuneisuutta. Laite kertoo, milloin kannattaa ottaa pari päivää rauhallisesti ja harrastaa liikuntaa”, kertoo yrittäjä Samu Amunét Helsingin Sanomissa. Jopa suomalainen Kalevala-koru tuo markkinoille älykorumallistoa tänä vuonna. TUNNISTA TUNTEET Tunteet ovat parhaimmillaan myönteinen voimavara
Erityisesti rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytöstä on ilmestynyt hoitosuosituksia, jotka ohjaavat välttämään niiden pitkäaikaista käyttöä. Masennuslääkkeiden kulutuksen viime vuosiin saakka jatkunut kasvu on PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ VÄHENEE tasaantunut. Myös psykoosilääkkeiden kulutuksen kasvu on hidastunut viiden vuoden aikana. Psyykenlääkkeiden käytön väheneminen voi johtua myös lääkekorvausten leikkauksista ja siitä, että jotkin lääkkeet ovat poistuneet korvausjärjestelmästä. 42 Mielenterveys 3/2016 PERHEESTÄ EROSSA OLO VAIKEUTTAA PAKOLAISTEN KOTOUTUMISTA Kaikkien psyykenlääkkeiden yhteenlaskettu kulutus Suomessa on vähentynyt 12 prosenttia vuosina 2009–2015. P h o to g ra p h e e .e u /S h u tt e rs to c k. Psykoosilääkkeistä korvausta saaneiden määrä kasvoi 29 prosenttia vuosina 2009–2015. Erikoistutkija Leena K. ”Suositukset ovat saattaneet vaikuttaa näiden lääkkeiden määräämiseen,” sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko. Perheestään erossa olo voi merkitä maahanmuuttajalle paitsi huolen kantamista mahdollisesti kon?iktin keskellä elävästä perheenjäsenestä myös sosiaalisen tuen menetystä uudessa elämäntilanteessa. Perheestä erossa olo on yhteydessä myös heikompaan kielitaitoon ja työllisyyteen. Saastamoisen ja erikoistutkija Terhi Kurkon esitys Kelan tutkimusseminaarissa 7.6.2016. Lisäksi lääkkeiden kulutukseen on voinut vaikuttaa parantunut psykoterapian saatavuus ja Kelan psykoterapian muuttuminen lakisääteiseksi vuoden 2011 alusta. THL:n tutkimuksen mukaan Suomessa asuvien maahanmuuttajien hyvinvointia ja kotoutumista pystytään vahvistamaan mahdollistamalla myös heidän perheenjäsentensä asuminen samassa maassa. (Yhteiskuntapolitiikka 81, 2016:3). Masennuslääkkeistä korvausta saaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen. Tutkitut koonnut Lauri Hovi 34 prosenttia ja rauhoittavista lääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 24 prosenttia vuosina 2009–2015. Samassa maassa asuva perhe ja sukulaiset voivat toimia sosiaalisena tukena, kun uudessa ympäristössä opetellaan uusia asioita. Psyykenlääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia saaneiden määrä on myös pienentynyt viime vuosina. Unilääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni Vanhemmista ja sisaruksista erossa oleminen on yhteydessä aikuisten maahanmuuttajien hyvinvointiin ja integroitumiseen Suomeen. Eniten on vähentynyt perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden kulutus. Erityisesti perheenjäsenistään erossa asuvilla kurditaustaisilla vakavat masennusja ahdistuneisuusoireet sekä univaikeudet ja yksinäisyyden kokemukset ovat yleisempiä verrattuna kurdeihin, joiden lapsuudenperhe asuu Suomessa. Rask, Shadia ym.: Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialaisja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. c o m. Toisaalta perheenyhdistämisen vaikeuttaminen voi heikentää Suomessa asuvien maahanmuuttajien hyvinvointia ja kotoutumista. c o m C ro M a ry /S h u tt e rs to c k
Olisi tärkeää, ettei traumapsykologista keskustelua rajattaisi tiukasti väkivaltaan ja muihin ääritilanteisiin. Turja, Tuuli: Tapaturman virittämien emootioiden ja traumaoireiden yhteys (Psykologia-lehti 3/2016) Mielenterveys on osa hyvinvointia, ja positiivinen mielenterveys on voimavara, jolla hyvinvointia voidaan edistää. Tutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö arkipäiväisen tapaturman jälkeen psyykkisen trauman oireita, sekä sitä, ovatko tapahtumanaikaiset emootiot yhteydessä traumaoireiluun. Positiivista mielenterveyttä vahvistamalla voidaan suojata ihmistä sairauksilta ja edistää toipumista. PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.?/ vertaistukiryhmat ARKIPÄIVÄINEN TAPA TURMA VOI AIHEUTTAA TRAUMAN OIREITA POSITIIVINEN MIELENTERVEYS VOIMAVARANA Arkipäiväinen ja näennäisesti pieni tapaturma voi aiheuttaa pelon, avuttomuuden ja häpeän tunteita sekä trauman oireita. Perinteisesti mielenterveyttä on tarkasteltu kaksinapaisena jatkumona, jossa mielenterveys ja mielenterveyden häiriö ovat saman jatkumon vastakkaisia päitä. Uudemman käsityksen mukaan mielen hyvinja pahoinvointi ovat kaksi erillistä jatkumoa. Esimerkiksi skitsofreniaa sairastava voi harhaoireista huolimatta kokea onnellisuutta, pystyvyyden tunnetta ja läheisyyttä muihin ihmisiin. Toisaalta psykiatrisesti arvioituna terve mutta työuupumuksesta kärsivä henkilö voi kokea olevansa onneton, heikosti motivoitunut ja yksin työtaakkansa alla. Tapaturmanaikaisia tuntemuksia kartoitettiin kysymyksillä koetusta kivusta, pelosta, avuttomuudesta ja häpeästä sekä invalidisoitumisen pelosta ja hengenvaarasta. (2016) Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan. Vapaa-ajan tapaturman kokeneita oli 56 prosenttia, työtapaturman kokeneita 24 prosenttia ja liikennetapaturman kokeneita 19 prosenttia aineistosta. Appelqvist-Schmidlechner, Kaija ym. Tapaturman uhrin emootioilla ja tulkinnoilla saattaa olla huomattava osuus traumaoireiden kehittymisessä. Joka kymmenes vastaaja kärsi huomattavasta määrästä psyykkiseen traumaan viittaavia oireita. Positiivisen mielenterveyden mittaaminen ja käsitteellistäminen on ollut hankalaa, mutta sitä voidaan mitata esimerkiksi suomeksi käännetyllä Warwick-Edinburgh mental well-being scale -mittarilla. Toisen olemassaolo sulkee toisen pois tai toisen lisääntyminen vähentää toista. Suomen lääkäri lehti (24) 71, 1759-1764. 43 KRIISIKESKUKSET Helsinki, SOS-kriisikeskus • Hyvinkää • Jyväs kylä • Joensuu • Kainuu • Kemi • Kouvola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Rauma • Rovaniemi • Salo • Savonlinna • Seinäjoki • Tampere • Turku • Sastamala ja Huittinen • Vammala • Vaasa • Vihti TUKEA&APUA VERKOSSA mielenterveysseura.. Suomenkieliseen verkkokyselyyn vastasi 149 henkilöä, jotka olivat 16–64-vuotiaita. SOS-KRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726. Näillä tapaturmilla tarkoitetaan sattumuksia, jotka eivät sisällä väkivaltaa eivätkä liity suuronnettomuuksiin. Heistä 79 prosenttia oli miehiä
44 Mielenterveys 3/2016
Huolehdi, ettei sisätiloihin sidottu someja peliaika hotkaise kaikkea vapaa-aikaa. Keskustele lapsen kanssa empaattisen somettamisen tärkeimmästä periaatteesta: lähetä vain sellaisia viestejä, joita haluaisit itse vastaanottaa. Rauhoita yöt nukkumiselle. Parhaimmillaan se helpottaa omaa oloa ja auttaa muita.” Mikko Silvennoinen, Tubecon tapahtuman tuottaja ”Elämän voi ymmärtää vain taaksepäin ja kuitenkin sitä on elettävä eteenpäin.” (Sören Kierkegaard) suomalaisista ei hyväksy lapsen tukistamista tai lyömistä missään tilanteessa. Vinkit Aamulehdelle antoi Mielenterveysseuran asiantuntija Riikka Nurmi. Älypuhelimet voi jättää yöksi parkkiin vaikka vanhempien huoneeseen. Näin pysyt paremmin kärryillä lapsesi viesteistä. Liity lapsesi sometilien seuraajaksi. Näin kiusaamiseen on helpompi puuttua. 4. 2. 3. Jos kiusaamisviestejä saapuu, ohjeista lasta kaappaamaan viestistä kuva screenshot-toiminnolla. Lapsi tarvitsee leikkiä, liikuntaa ja yhdessäoloa! 5. 45 ”Ei oo kuulkaa helppoa sekään, kun alkaa tunnemaailmaansa vasta keski-ikäisenä tutustumaan” Katri Kaarnesaari Mielenterveysseuran facebookissa Mieleenpainuvaa koonnut Jutta Kajander 70% ”Keski-ikäistyvät voivat oppia tube nuorilta, ettei omasta elämästä julkisesti kertominen ole paha asia. ”Puuro on muroja edullisempaa.” HS neuvoo opiskelijoita, että pienetkin valinnat säästävät euroja YLE K u v a t: S h u tte rs to c k 1. VINKIT SOMETTAVAN KOULULAISEN VANHEMMILLE ”Eihän lievä väkivalta parisuhteessakaan ole ok” Lastenpsykiatri Janna Rantala
46 Mielenterveys 3/2016
Ymmärsin, että jokaisen pitää löytää itse oma juttunsa.” Mielipaikka TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVA SARI ESSAYAH. Kupponen teetä maistuu lukemisen kyytipoikana. Ahmimisiässä luin kaikkea mahdollista Viisikoista Emily Brontëen ja Jane Austeniin . Luettavanani on juuri nyt kirja Piispanpolku 10, jonka ovat kirjoittaneet Suomen virassa olevat piispat. Yritin joskus tarjoilla heille Pientä taloa preerialla ja muita kirjoja, mitä olin itse heidän ikäisenään lukenut. Siinä oppii toisenlaisia asioita, kuten käsikirjoittamista ja leikkaamista. Toisaalta katselen, kun tyttäreni tekevät paljon Youtube-klipsejä ja editoivat niitä. Tosin siinä tällä hetkellä ei ole paras mahdollinen tuoli. 47 ”Nuorten pitää löytää omat juttunsa” Sari Essayah on Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja. Varsinkin kun lapset olivat pienempiä ja talo hiljentynyt, saatoin jäädä aattoiltana lukemaan pikkutunneille asti joulukuusen kynttilöiden valossa. ”Olen aina harrastanut lukemista. Tämän päivän nuoret lukevat meidän ikäisiämme vähemmän, koska tarjolla on paljon muuta mediasisältöä. Jouluisin toivon lahjaksi jonkin kirjan, ja yleensä sen saankin. Ne eivät napanneet yhtään. Mutta toki sukupolvien välinen kuilu näkyy. Hänet valittiin elokuussa jäseneksi Kansainväliseen Olympiakomiteaan. Kotonamme Lapinlahdella lukunurkkani on kirjahyllyn ääressä, kirjojen kahta puolen ympäröimänä. Sain sen piispa Jari Jolkkoselta , kun me Savo-Karjalan kansanedustajat olimme hänen vierainaan. Äitini tartutti tietoisesti minuun rakkauden kirjoihin ja lukemiseen. Se rentouttaa. Nykyisin minulla ei ole aikaa lukea kuin viikonloppuisin
Tutustu: mielenterveysseura.?/ mielenterveyslehti 40 € vuosikerta Myös digilehti Mielenterveyttä voi vahvistaa. TILAA MIELEN TERVEYS opiskelijatilaus 21 € ulkomaille 60 € jäsentilaus 20 euroa tilaukset@mielenterveysseura.. mielenterveysseura.?