Kirjailijan onni ja epätoivo Katja Kallio Anja Snellman Antti Holma Jos lapsi ei opi lukemaan Teema Tartu kirjaan 10 sivua Professori Pentti Arajärvi: ”Tehokkuus on tärkeää, oikeudenmukaisuus välttämätöntä” Mielenterveys-lehti 56. vuosikerta hinta 8,50 € 3/2017 Jukka Lindström ”Hei, nauretaan tälle yhdessä!”
14 ”Halusin ymmärtää hurjaa Amandaa.” Katja Kallio perehtyi Seilin saaren historiaan. Pi a In be rg Pi a In be rg 10 YHTEISKUNTA Tehokkuus on tärkeää, oikeudenmukaisuus välttämätöntä. Tärkeintä on lapsen yrittäminen. 18 MIELENKIINTO Apua koko perheelle. 40 MIELIHYVÄT irja TEEMA Tart k an u. 31 Johdetaan toivoon! Puhalla hyvää henkeä työyhteisöön. Henriikka Himman kolumni. 4 ”Jännitys ei enää pilaa koko päivää.” Jukka Lindström kasvoi rohkeaksi koomikoksi. 28 Kun lukeminen ei suju. 42 TUTKITUT 45 MIELEENPAINUVAA 47 MIELIPAIKKA 36 REPORTAASI ”Puhutaan rohkeammin.” Vapaaehtoinen, toimittaja Siiri L´Ecuyer teki medialle tietopaketin mielenterveydestä. 32 Toivo suojaa jopa ennalta. 22 ASIANTUNTIJALTA Kirjat ovat psykofarmakaa. Apulaisprofessori Lauri Nummenmaa. 2 Mielenterveys 3/2017 Mielenterveys 3/2017 Sisältö Pia In be rg 34 Kirjat kuin oma huone. 13 MIELEN PÄÄLLÄ Kestävä kehitys luo hyvinvointia. 26 Tuttujen kirjavinkit Mitä lukevat uutisankkuri, koreografi, apulaispormestari
KIRJASYKSY HUIPENTUU 10.10. Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja Toivoa kirjallisuudesta Maailman mielen terveyspäivänä 10.10. Syksyllä jatkuvat Toivoa kirjallisuudesta -tapahtumat Helsingin kaupungin kirjastoissa ovat osoittaneet, että toivoa, iloa ja voimaa voi löytää niin dekkareista kuin sarjakuvistakin. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Vai laimentuisi tunne ilman vastakohtaansa. Mielenterveystaitoja tarvitaan sekä elämän tähtihetkissä juhlakakun koristeena että maanantaiaamun kaurapuurossa. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveys seura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 56. 3 NUORI MUUSIKKO KYSYI Kuopio tanssii ja soi -toritapahtumassa, miksi ”hyvää elämää” markkinoidaan ikään kuin ristiriidat eivät kuuluisi elämään. Auto parkkeerattiin kesän aikana yli 20 paikkakunnan torille tai festarialueelle, ja ”elämän ilot” ripustettiin pyykkipojilla narulle niin sateella kuin paisteellakin. Kuten onnistumisen tunne ilman ajoittaisia epäonnistumisia, tai rakkaus ilman sen menetyksen aiheuttamaa raastavuutta sydänalassa. MITÄ OLISI ELÄMÄ ILMAN RISTIRIITOJA. Kiertue osoitti kuitenkin, että elämään kuuluu myös myrskyä, tuulta ja sadetta, josta on syytä puhua ääneen. OLISIKO ELÄMÄSSÄ ILOA ILMAN SURUN HETKIÄ. vansa voimavaroja iloisista asioista, kuten luonnosta, ystävistä ja liikunnasta. Valtaosin vastaukset tulivat siltä elämän paisteiselta puolelta ja kävijät kertoivat hakePääkirjoitus MIELI MYÖTÄJA VASTAMÄESSÄ Pia In be rg Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • www.mielenterveysseura.fi • Sisällöntuotanto UMP-Media Oy • Taitto GS Oy Peippo • Kirjapaino 2016 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveys seura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Se olisi mutkattoman mautonta ja tylsän tappavaa toistoa, yhtä mahdotonta kuin lapsuuden haaveet ikuisista karkkipäivästä tai loppumattomista synttärijuhlista. Se olisi ehkä elämää vailla hyviä laulunsanoituksia tai koskettavia melodioita. vuosikerta. MIKÄ TUO ELÄMÄÄSI TOIVOA, ILOA, VOIMAA. Sitä kysyimme Mielenterveysseuran 120-vuotisjuhlakiertueella kaikilta Mieli-autolla piipahtaneilta. ELÄMÄN TULEE TUNTUA KEHOLLA ja iholla, maistua kielellä ja tuntua vatsanpohjassa. mielenterveysseura.fi/kymppikymppi ja helmet.fi/toivoa ”Elämään kuuluu myös myrskyä ja sadetta.”. Maailman mielenterveyspäivään, jolloin eri puolilla Suomea ja Helsingin Kampissa jaetaan toivokirjavinkkejä, tavataan kirjailijoita ja keskustellaan kirjallisuuden toivoa antavasta voimasta. NAISTEN KYMPIN LÄHTÖPAIKALLA keski-ikäinen rouva kertoi, että juuri sillä hetkellä ”surun ymmärrys” tuntui voimanlähteeltä elämässä. Kirjojen avulla pääsemme sukeltamaan toisten ihmisten ajatusten myötäja vastamäkiin ja tarkastelemaan maailmaa heidän näkökulmastaan
Mielenterveys 3/2017 4
Jukka Lindström Ikä 40 Kotipaikka Helsinki Perhe Puoliso ja kaksi lasta Työ Stand up -koomikko, toimittaja ja käsikirjoittaja. 5 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG ”Jos haluaa luoda, pitää olla vähän hullu” ”Ideoissaan on uskallettava olla säädytön ja kritiikitön. Myöhemmin niitä voi sitten suodattaa”, sanoo satiirisen Noin viikon uutiset -ohjelman vetäjä ja käsikirjoittaja Jukka Lindström
Ainakaan kukaan Noin viikon uutisten satiirin kohteeksi joutuneista ei ole ilmoittautunut nenäherneen vaivaamaksi. Eikä Jukka Lindström pakottaisi valokuvassa hampaitaan hymyyn ja hokisi samalla puoliääneen ”vittuvittuvittu”. Loukkaantuisiko noista. He näkevät kyllä energiamäärän, joka kuluu heidän omien suojaustensa ylläpitoon, mutta eivät sitä energiaa, jonka toiset ihmiset kuluttavat samaan tarkoitukseen. ITSEIRONIA ALKAA KOLAHTAA Stand up -koomikolle mikään aihe ei voi olla pyhä tai tabu. Siten blokkaamme luovuuttamme. Televisio-ohjelmassa hän sentään käyttää Bombay-nappia. Jos Shakespeare olisi huolehtinut tervejärkisyyden maineestaan, Hamlet olisi jäänyt kirjoittamatta, Harpo ei olisi puhaltanut ilmaa kumihanskaan eikä lypsänyt siitä maitoa, W.C.Fields ei olisi loikannut lentokoneesta viskipullonsa perään eikä Stan Laurel napsauttanut sormiaan ja sytyttänyt peukaloaan tuleen. ”Useimmat tapaamani ihmiset ovat salaa vakuuttuneita, että he ovat hiukan hullumpia kuin keskivertoihminen. ”Niin paska kesä, että mun ei tarvi edes heittää sitä kiveä”, Jaakonpäivää ja ”Suomi Areena on vähän kuin nudistiranta. Mutta katsojat ovatkin väkeä, joka seuraa. Kirjan kulmia on käännetty hiirenkorville. Hänestä huokuu vahva oikeudenmukaisuuden käsitys, vaikkei hän kutsukaan itseään idealistiksi.” Jukka Lindström twiittaa ahkerasti ja katsoo ajankohtaisia aiheita kulmasta, jota toiset eivät vielä ole ehtineet keksiä tai kehdata sanoa samalla tavalla – myöhemmin kyllä kopioida: ”Tämän juhlavuoden jälkeen teinit luulevat, että suomalaiset sotilaat taistelivat 100 vuotta sitten tuotesijoittelun puolesta”, hän kommentoi Suomi100-juhlavuotta ja Tuntemattoman sotilaan uutta versiota, ”HS on uusi IS”, päivälehtien sisällön muutosta. ”Jukan huumori on teräväkatseista ja jopa informatiivista. Mielenterveys 3/2017 6 ”Kriittisyys blokkaa luovuuden.” I hmisellä on taipumus pitää omia ideoitaan joko liian tavanomaisina, hävettävinä tai kauhistuttavina. Kyse on vivahteista. Kaikki jotka kaipaavat huomiota on kerätty yhteen paikkaan teeskentelemään, etteivät sitä kaipaisi”. He ymmärtävät, että heidän oma tervejärkisyytensä on pelkkää esittämistä, mutta kun he joutuvat vastakkain toisten ihmisten kanssa, he sekoittavat henkilön ja roolin keskenään”, Johnstone kirjoittaa. Ohjelman taustatoimittajana työskentelevä Jenni Poranen sanoo, että Suomessa on vähän koomikoita, jotka uskaltavat nostaa esille myös poliittisia kysymyksiä. Mitä herkempi aihe, sitä taitavampi pitää olla sen käsittelyssä. ”Olemme turhan kriittisiä mielemme tuotosten suhteen. Tuhoamme lahjakkuutemme, jotta kukaan ei ainakaan nauraisi meille, kirjassa sanotaan. Jos tunnustamme häpeämättömyytemme, luovuus alkaa löytyä.” Jukka Lindström vetäisee esille Keith Johnstonen kirjan improvisaatiosta. Myös omaa työpaikkaansa, Yleä, Lindström roimii silloin kun aiheelliseksi katsoo. Potkuja ei ole vielä tiedossa, vaikka aiheet ovat delikaatteja, eivätkä katsojamäärät pyöri miljoonissa
”Satiirimme peruslähtökohta on omakohtainen havainto jostakin tyhmästä ja falskista asiasta. Suosittua American first, Finland second -videota ei ensin huvittanut edes lähteä tekemään, mutta kieltämättä on hivellyt, kun jopa ulkomaalaiset ovat sen löytäneet. ”Suomessa on totuttu nauramaan hassuille hahmoille, joita esimerkiksi Vesa-Matti Loiri ja Pirkka-Pekka Petelius tekivät. ”Universaali huumori toimii.” Ohjelman työryhmässä on tusinan verran tekijöitä. Stand up sen sijaan on urbaania, itseironista, meihin jokaiseen kohdistuvaa komiikkaa. Jos se meistä tuntuu todelta, pohdimme, jakaako myös suuri yleisö sen kanssamme. Futiksen kisastudiossakin voidaan kommentoida, miten palloa olisi pitänyt potkaista, mutta eivät ne huomiot peliin vaikuta.”. ”Kykymme ymmärtää ironiaa on jäljessä monista muista maista, mutta sosiaalisen median meemien ja huumorin kansainvälisen tarjonnan ansiosta ironian lukukykymme on parantunut.” NAURETAAS TÄLLE YHDESSÄ! Yksi ohjelman suurimmista hiteistä oli räppäävä Timo Soini : ”Guggenheimille ei tule valtion rahaa…” > Jukka Lindström pitää vitsiä vähän liian yksinkertaisena: video oli kuin pilapiirros. Se oli agraarikulttuurikomiikkaa, jolloin esiintyjät vetivät hölmöt vaatteet ylle ja kyläyhteisö kokoontui seurantalolle.” Tällaisessa hahmokomiikassa epänormaali ihminen joutuu normaaliin tilanteeseen, ja sille nauretaan. Sellainen ei helposti kolahda kansaan, joka laulaa Eppujen Murheellisten laulujen maata tosissaan, itku silmässä. 7 ”Tuhoamme lahjakkuuden, jotta kukaan ei nauraisi meille.” tavallista enemmän yhteiskunnallisia asioita, politiikkaa ja mediaa. ”Satiiri on sivustaseuraamista ja kommentointia; kuin politiikan kisastudio. Lindström on yksi viidestä käsikirjoittajasta. Syntyykö reaktio: hei, nauretaas tälle kaikki yhdessä!” Lindström ei silti osta ajatusta, että satiirilla olisi vaikutusvaltaa
”Onnistuin kirjoittamaan vanhemman broidin häihin aika hauskan puheen. Mielenterveys 3/2017 8 ”Olemassaolon absurdius naurattaa.” VIRKAMIESURA EI VIENYT Olisi niin hauskaa olla hauska. Improvisaation tarkoitus puolestaan on päinvastainen: saada spontaani näyttämään käsikirjoitetulta. Sitä pitää tehdä lyhyen ajan sisällä paljon, että saavuttaisi tuloksia.” Ensimmäinen viiden minuutin keikka On the Rocks -nimisessä pai. Koomikoksi kehittymiseen ei valitettavasti ole mitään selkeitä tee näin -listoja. Sitä saattaa pitää stand up -urani alkuna.” Mitään haaveammattia Lindströmillä ei ollut. ”Katsoin sen ja tajusin, että stand up on kirjoitettua, mutta sen pitää näyttää spontaanilta. Hänen isänsä työskenteli teknisen korkeakoulun apulaisprofessorina ja äiti opetti ranskaa. Sivuaine tiedotusoppi johdatti hänet sitten syvemmälle toimittajanopintoihin. ”Rullalautailin paljon, se oli siistiä.” Hän pyrki teatterikouluun, mutta ei päässyt, aloitti Tampereen teknisessä korkeakoulussa insinööriopinnot, haki ylioppilasteatteriin, eikä päässyt sinnekään. Sen sijaan hän päätyi improvisaatioteatteri Snorkkeliin. ”Tutustuin muutamiin valtiotieteilijöihin, joten hain valtsikaan, sillä se tuntui yleissivistävältä.” Kiinnostus virkamiesuraan kuitenkin tyssäsi yhteen kesään ulkoministeriössä. Stand up on kuin akrobatiaa tai kielten opiskelua. ”Ajattelin, että jos nuo Sami Hedberg ja Pirjo Heikkilä ovat hauskoja, niin kyllä minäkin olen.” Veli oli myös heittänyt hänelle kuin täkynä Eddie Izzardin videon. > IHAN KUIN SPONTAANISTI 12 vuotta sitten Lindström näki ohjelman aloittelevista stand up -koomikoista. Seitsemän vuotta hän työskenteli Ylen radiouutisissa, valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja teki gradunsa television vaalimainoksista. Lindström kasvoi Lappeenrannassa peruskeskiluokkaisen perheen keskimmäisenä poikana
Itsekin stand up -koomikko, ystävä Teemu Vesterinen kuvailee, että Lindströmin huumori on aikuismaista ja älykästä. Hän suhtautuu komiikan tekemiseen akateemisesti, tutkii ja purkaa myös toisten esityksiä. ”Eihän kukaan kirjoita, että suomalaisen viulunsoiton taso olisi huono tyyliin: Katsoin yhden Pekka Kuusiston keikan, aina vaan sitä samaa Kuusistoa. Silloin meillä olisi kuvia laihoista muumeista.” Totta, eivät jutut ehkä näin luettuna huvita, mutta toisin olisi, jos näkisi Lindströmin lavalla. 9 Lapsena… en halunnut lähteä kouluun, ja äiti joutui uhkaamaan poliisilla. Kadun… sitä, että olen viettänyt viime aikoina liian vähän aikaa Facebookissa ja Twitterissä. Edelleen harmittaa, että en katsonut äidin bluffia loppuun. Yksin ollessani… soitan koomikko Teemu Vesteriselle tai Andre Wickströmille ja teeskentelen, että mulla olisi muka jotain asiaa. Todelliset humoristit eivät naura – olemassaolon absurdius naurattaa. ABSURDIUS NAURATTAA Jokaisella on oma huumorintajunsa. ”Kommentoin silloin sitä, että näytän ulkomaalaiselta ja mitä siitä aiheutuu. Hän kuvaa tilannetta kokoukseen, jossa jokaisen pitää esitellä itsensä: kun kierros lähestyy omaa istumapaikkaa, alkaa sisällä kihelmöidä ja sydän jyskyttää nopeammin. Ihmismieli on aaltoliikettä kuin rullalautailussa: kaareen mennään kaaren mukaan, vain jalkojen asento voi vaikuttaa siihen, kuinka lautailijan käy.” n Noin viikon uutiset torstaihin Yle Tv2:ssa torstaisin alkaen 21.9.. 10 vuoden kuluttua… valehtelen haastatteluissa, että en haluaisi olla päivääkään nuorempi, vaikka salaa haikailen takaisin 10 vuoden päähän. Ystävilleni… tiedoksi, että voisivat soitella useammin. Lindström kieltää vaipuvansa alakuloon itse, mutta realismi ja pessimismi ovat koomisen näkökulman moottoreita. He ovat hyviä aistimaan sosiaalisten tilanteiden jännitteitä.” ” Conan O´Brien on todennut, että komedia perustuu puolustusmekanismeille. Lindström muistaa keikkansa tarkkaan, sillä hän nauhoittaa jokaisen. kassa Helsingin Mikonkadulla meni hyvin. 27 vuotta on legendaarinen ikä, jossa rokkitähdet kuolevat. Kokemattomasta porukasta kasvoi parissa vuodessa Suomen kovin komediankirjoitustiimi. Hän ei vain fiilistele, vaan on järkijätkä.” PAKKO LAUKAISTA JÄNNITE Alussa Lindströmin matka arkiminästä lavaminään oli tuskallinen. Minua alkaa silloin helposti yskittää.” ”Tavallisessakaan elämässä koomikot eivät pidä kiusallisista tilanteista, vaan heidän on usein pakko laukaista ne. ”Kyse ei ole synkkyydestä, vaan siitä, että koomikotkaan eivät ole jatkuvasti hauskoja.” Stand up vaatii kykyä nähdä itsensä ulkopuolelta, toisten silmin, astua sivuun ja havainnoida itseään. ”Jännityksessä mieli ja keho käynnistävät toisiaan, ja keho ottaa kierroksia. Vitsivitsi, mutta luovuuden lähdettä yhtä kaikki. Hän oivalsi, että hänen kyvyttömyytensä kommunikoida isänsä kanssa onkin kääntynyt kannattavaksi bisnekseksi!” Lindström kumoaa väitteen, että koomikot olisivat siviilissä epäsosiaalisia jurrikoita. ”Jos omiin takaiskuihinsa ja tragedioihinsa kykenee löytämään pienenkin koomisen vinkkelin, niin se tarjoaa vapauttavan naurun. Elävän yleisön reaktio rytmittää ja auttaa esiintyjää reagoimaan. Lavalle mennessään häntä jännittää edelleen, mutta jännitys ei enää pilaa koko päivää. ”Mieluummin kuin tuomitsee sellaisen tyypin, joka ei naurata, kannattaisi hakea niitä koomikoita, jotka naurattavat itseä.” Lindström melkein tuohtuu sanoessaan, ettei mitään kulttuurituotetta arvoteta niin tietämättömästi kuin stand uppia. Olen ylpeä… Noin viikon uutisten työryhmän saamasta Venla-palkinnosta. ”Jukka haluaa, että hänellä on jotain sanottavaa. Varmaan jotain tosi tärkeää on mennyt ohi. Koomikollekaan ei enää riitä, että hän on hyvä ja fiksu, vaan roolin pitää olla vaikkapa feministinen, alkoholistinen tai masentunut koomikko.” Hän suosittelee Neil Hardwickin kirjaa Hullun lailla, jossa kirjailija saavuttaa koomisen etäisyyden omaan depressioonsa. Jääbaari oli juuri avattu Helsinkiin, ja joo, siellä jengi jonottaa keskellä talvea pakkasessa, että ihanaa, pääsisipä jääbaariin. Ja jos muumit olisivat olleet sota-aikana oikeasti olemassa, niitä olisi raijattu junalla Puolaan. Totesin, että Nuuskamuikkunenkin kuoli 27-vuotiaana ja löytyi Pariisista hotellin kylpyammeesta överit vetäneenä
Jotkut asiat ovat ehkäistävissä. ”Rahakeskeisyydessäkin pyritään varmasti terveydenhuollossa oikeu den mukaisuuteen, mutta entä inhimil lisyys. Se ko rostuu erityisesti mielenterveydessä.” Siksi Arajärvi sanookin, että ehkäi sevä toiminta on oikeudenmukaista, koska silloin terveydenhoidossa, sosi aalitoimessa tai työllistymisessä ei tar vitse tarttua korjaaviin toimiin. Mutta ne pitäisi tuottaa myös inhimillisesti, oi keudenmukaisesti, kohtuullisesti ja ihmisen selviytymistä tukien. Yksilötasolla vertailtaessa se varmaan pääosin toteutuukin, mutta pieni tai kallis sairausryhmä koetaan ”Julkinen talous tuottaa euroja hitaasti. Sitä vastaan ei tietenkään voi olla mitään. Ihmisten kesken se tarkoittaa, että heitä on kohdeltava samalla tavalla samanlaisissa tilanteissa. O ikeudenmukaisuus ker too, miten asioiden tuli si olla. 10 Mielenterveys 3/2017 YHTEISKUNTA TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVA PERTTI MUSTONEN ”Tehokkuus on vain tärkeää. Työn antajan etu on, että Professori Pentti Arajärvi ”Tiedämme kaiken hinnan, emme minkään arvoa” työntekijä ei sairastu ja sairastunut työntekijä pääsee palaamaan töihin mahdollisimman nopeasti. Se ei kuitenkaan ole synonyymi lainmukaisuudelle, moraaliselle hyväl le, inhimillisyydelle tai armolle. ”Oikeudenmukaisuutta tarvitaan yhtä hyvin koulutuksessa ja verotuk sessa kuin ulosotossa tai yksityisellä sektorilla työelämässä, vuokrasuhteis sa tai pankin jonossa”, Arajärvi sanoo. Esimerkiksi koulutus on pitkän aikavälin investointi.” kin ehkä taloudellisesti kannattamat tomaksi.” Mielenterveyden hoidossa ihmiset maan eri osissa tulevat eri tavoin koh delluksi voimavaroista riippuen. ”Näyttää olevan megatrendi, että raha läpäisee kaiken ajattelun. Yhteiskunnan muutossuunnista on viime vuosina korostunut talouden merkitys erityisesti kilpailukykynä ja julkisen vallan rahoitusaseman heikkou tena. ”Siihen soteratkaisu saattaisi tar jota vastauksen, mutta mielentervey teen on soteratkaisun yhteydessä kiinnitetty yllättävän vähän huomiota. Suomessa, Ruotsissa ja Uudessa Seelannissa tuloerojen kasvu on ollut nopeaa. Sen sijaan oikeudenmukaisuus on välttämätöntä”, sanoo sosiaalioikeuden professori ja Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pentti Arajärvi. ”Miten tärkeäksi oikeudenmukai suuden toteutuminen mielenterveyden kohdalla nähdään, on iso kysymys.” TULOEROILLA ON MERKITYSTÄ Eräs huolestuttava seikka ovat tulo erot. Meillä köyhimmän kymmenyksen tu. Ei ole sat tumaa, että Suomen terveydenhuollos sa parhaassa kunnossa on työterveys huolto. Julki sen talouden heikkous on siinä, ettei se tuota tarpeeksi nopeasti euroja: ar vioidaan sitä, tuleeko raha nopeasti takaisin, vaikka moni asia esimerkiksi koulutuksessa ja sosiaaliturvassa on pitkän aikavälin investointi. ”Voidaan ajatella, että tuloeroilla ei ole suurta merkitystä, kunhan köyhät eivät köyhdy vaan tulevat toimeen. Sehän on niiden perimmäinen tarkoitus”, Arajärvi toteaa. Myös las ten päivähoito on investointi siinä mielessä, että molemmat vanhemmat voivat osallistua työelämään.” ”Sosiaaliset julkiset palvelut näyttä vät samoja merkkejä kuin muu yhteis kunta: haetaan tuottavuutta, tehok kuutta ja vaikuttavuutta
Arajärven ikäluokan lapsista oppikou luun meni vajaa parikymmentä prosent tia. Valitettavasti tuloerot heijastuvat välittö mästi terveys, koulutus, asumis ja työl lisyyseroihin, eli ne hajauttavat yhteiskun taa jatkuvasti. Yhteiskunnan ta loudellisessa kokonaisuudessa ylimmän prosentin tulojen nousu ei merkitse mi tään, mutta sillä on merkitystä ilmapiiriin ja mielialaan, jos samat ihmiset puhuvat palkkamaltista ja siitä, että sosiaaliturvas ta on leikattava.” ”Pitäisi elää kuten puhuu tai sitten reilusti puhua, kuten elää: minä tarvitsen tämän, te ette tarvitse.”. Sosiaa linen liikkuvuus on kuitenkin yksi yhteis kunnan dynaamisuuden merkki. Vaikka siinä tulisi huteja, siinä voitaisiin Professori Pentti Arajärvi Puheenjohtaja Suomen Mielenterveysseura Professori Pentti Arajärvi suosittelee sosiaalipoliittisena kauno kirjallisuutena: Ursula LeGuin: Osattomien planeetta (yhteiskunnan järjes tämis periaatteista) Kurt Vonnegut: Sähköpiano (perus tulon yksi kuvaus) George Orwell: Eläinten vallan kumous (tasaarvo) Frederik Pohl, C.M. 11 > Arajärvi toteaa, että pitäisi elää kuten puhuu tai sitten reilusti puhua, kuten elää: minä tarvitsen tämän, te ette tarvitse. Asia ei ole yhdentekevä.” Talouden hedelmien oikeuden mukainen jako on yhteiskuntapolitiikan ytimessä. Loputtomiin ei ole mah dollista, että lapsi on koulutetumpi kuin vanhempansa. ”Meillä on yhä enemmän ihmisiä, jotka kokevat yhteiskunnan epäoikeuden mukaiseksi. Historiaa ei voi kokeilla.” ”Silti uskallan väittää, että ehkäisevä toiminta on halvempaa, inhimillisempää ja vaikuttavampaa kuin korjaava toiminta. Sen sijaan tiedon tarve ja tavat muuttuvat. Entä kuinka käy sosiaalisen liikkuvuuden yli sukupolvien?” Arajärvi kysyy. Kornbluth: Avaruuden kauppa miehet (julkinen ja yksityinen) lot ovat pysyneet suunnilleen samana, noin neljässä prosentissa kaikista tuloista. ”Jos nyt laitetaan lapseen 10 000 euroa, säästääkö se meiltä myöhemmin puoli miljoonaa euroa lastensuojelukus tannuksia, erilaisia laitoskustannuksia, mielenterveydenhoidon kustannuksia, vankilakustannuksia, saamatta jääneitä tuloja, rikoksista aiheutuneita vahinkoja vai ei. ”Tuloerojen kasvu ja pysyvyys ovat en nakkovaroitus sosiaalisen liikkuvuuden heikkenemisestä, mikä on huonoa kehi tystä myös talouskasvun kannalta. Ehkäisevän vaikutuksen merkitys näyttää ikään kuin unohtuvan. Jopa varakkaiden, etuoikeu tettujen kannalta on parempi, ettei sel laista ihmisryhmää ole. Yhä useammin lapset ovat samassa tulokymmenyksessä kuin vanhempansa, eli ´säätykierto´ jää puuttumaan. Liikku vuus tuloluokasta toiseen näyttää hidastu neen. Nyt yliopistotutkinnon suorittaa lähes puolet nuorista. TIEDÄMME HINNAN, EMME ARVOA Vastakkain ovat yhteiskunnassa myös käsitepari investointi ja meno
”Lasten kotihoidontuki ja omais hoidontuki ovat esimerkkejä siitä, että > julkinen valta ostaa pois velvoitteensa antamalla yksilölle rahaa toimintaan, joka oikeastaan olisi julkisen vallan tehtävä. Toisaalta määritelmään liittyy se, että jokaisella on vastuuta itsestään, ja kukin on ensisijainen perheensä ja it sensä elättäjä. Lapsi perheiden köyhyys on nopeimmin kasvava köyhyyden muoto.” Arajärvi kertoo istuneensa aika naan ryhmässä, joka pohti yhteis kunnan heikoimpien asemaa. SOSIAALITURVA ERIYTYY Sosiaaliturva eriytyy, rakenne hajaan tuu. ”On sallittuja ja jopa tavoiteltuja eroja. Näyttää siltä, että väestötason valin nanvapauden lisääminen julkisen val lan tuella johtaa heikoimpien aseman heikkenemiseen. Tämä niin sanottu suo jeluperiaate koskee lapsia, muistisai raita, mielenterveyspotilaita ja yleises ti ottaen poliittisesti heikkoja ryhmiä. Se on pe rus oikeus: miten meitä kohdellaan, mitä meille tehdään. Toisaalta on huo lehdittava siitä, että ne, jotka eivät ky kene itsestään määräämiseen, ovat myös turvassa. Valinnanvapaus syö yhteisiä resursseja, kun palveluja rää tälöidään hyväosaisille, jotka osaavat valita ja vaatia. ”Tehokkuus on vain tärkeää, oikeu denmukaisuus on välttämätöntä.” Tulevaisuuden tutkijoilla on kolme teesiä: tulevaisuutta ei voi ennustaa, se ei ole ennalta määrätty ja siihen voi vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Se lisää valinnanvapautta ja toimintavarmuutta ja toimii, joskus halvemmalla. n ”Halvemmuus lasketaan yleensä kamreerimenettelyllä, eli paljonko kunnan kassasta menee rahaa, sen sijaan että laskettaisiin, kuinka paljon kunnalta jää saamatta verotuloja.” ”Näyttää siltä, että väestötason valinnanvapauden lisääminen julkisen vallan tuella johtaa heikoimpien aseman heikkenemiseen. Ihmisellä ei ole silloin välttämättä kä sitystä, mikä hänen palvelukokonai suutensa on. ”Näistä viimeinen on kaikkein tär kein”, Arajärvi sanoo. Tiedämme kaiken hin nan, mutta emme minkään arvoa.” Selvä trendi on myös yksilöllistymi nen. ”Pää dyimme seuraavaan sosiaaliturvan eet tiseen periaatteeseen: ’Mitä perus tavammanlaatuiset inhimilliset tar peet ovat uhattuina ja mitä heikom mat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet tai sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeen tulo ja sosiaali ja terveyspalvelut.’ Eli mitä heikommasta yksilöstä on kyse, sitä enemmän tarvitaan yhteis kunnan tukea, ja yhteiskunnalla on velvollisuus tämän tuen antamiseen. Sosiaalinen pää oma on kitti, joka pitää Pohjoismaat, Hollannin ja Kanadan maailman kär ki sijoilla, kun mitataan kansalaisten hyvinvointia.” HEIKKO TARVITSEE TUKEA Sosiaaliturvan tulee olla oikeuden mukaista, muodollisesti ja asiallisesti tosiasiallista sekä yleisesti ja moraali kysymyksenä hyväksyttyä. Halvemmuus lasketaan yleensä kamreerimenettelyllä, eli pal jonko kunnan kassasta menee rahaa, sen sijaan että laskettaisiin, kuinka pal jon kunnalta jää saamatta verotuloja.” ”Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden kaventamisessa, jos huolta jista toinen on kotona, lapset tulevat epäoikeudenmukaisesti ja eriarvoisesti kohdelluiksi, koska varhaiskasvatuk sesta on melkoisesti hyötyä lapselle.” ”Luottamus on keskeinen yhteis kunnallinen seikka. Esimerkiksi samapalkkaisuus niin, että kaikki saisivat saman palkan, ei varmasti olisi yhteiskunnan dyna miikalle hyväksi. Samaan ai kaan neljännes voi huonosti. Mutta eroja on tasoi tettava, niiden on oltava hyväksyttyjä ja heikomman suojan on vallittava.” ”Kestämmekö kohdata epäoikeu denmukaisuuden ja erojen kasvami sen. Kukaan ei ole aina avu ton ja jokainen on joskus avuton. 12 Mielenterveys 3/2017 silti säästää. Itsemääräämis oikeus ei ole synonyymi valinnanvapaudelle.”. Itsemääräämisoikeus ei ole synonyymi valinnanvapaudelle.” Arajärvi tähdentää tasapainoa va linnanvapauden ja sen valinnanvapau den välillä, joka edellyttää yhteiskun nan voimavarojen käyttöä. Yksi kolmasosa suomalaisista lapsista voi erittäin hyvin. Arajärven mukaan se on huoles tuttavaa esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on palveluasumisessa kun nan lähettämänä, ostaa kuntoutusta palvelusetelillä, saa lääkkeensä Kela korvattuina ja ostaa loput palvelut yksityisesti ilman yhteiskunnan tukea. Toi mintakyvyltään rajoittuneen henkilön oikeuksia ei tule sitoa hänen omaan toimintaansa. ”Itsemääräämisoikeus nousee yhä suuremmaksi tavoitteeksi. Yhä enemmän tapahtuu palvelujen muuntamista rahaksi
Kuinka paljon talouden heilahtelut vaikuttavat väestön mielenterveyteen. Länsimaissa taloudellinen kasvu saattaa vaikuttaa kielteisesti yleiseen mielenterveyteen. 13 TEKSTI JUTTA KAJANDER KUVA PIA INBERG Mielen päällä Leppoista, mieli kiittää “Elintason nousu kehittyneissä maissa ei enää lisää mielen hyvinvointia eikä vähennä mielenterveyden häiriöitä. Suo messakin on havaittu esimerkiksi itsemurhien vähentyneen kriisiaikoi na, kuten sotavuosina ja 1990luvun alun laman aikaan. Näitä ovat esimerkiksi kaupunkien helposti saavutettavat viheralueet, kohtuuhintaiset ja terveet rakennukset, kestä västi tuotettu lähiruoka ja aktiivista liikkumista tukeva ym päristösuunnittelu. Nousukaudel la alkoholin saatavuuden rajoittaminen vähentää merkittä västi sen käytön kielteisiä vaikutuksia. Kestävä kehitys taas näyttää edistävän mielenterveyttä. Kor keasuhdanteissa hyvinvointiin epäedullisesti vaikuttavat myös epäterveellisen ruoan kulutuksen ja autoilun kasvu, kun taas kasvisten syönti ja hyötyliikunnan harrastami nen jäävät vähemmälle. Miten nousukausi vaikuttaa mielenterveyteen. Työttömyyttä ja köyhyyttä kohdanneille järjestetään aktii visia kriisi ja tukipalveluita, perheille vanhemmuuden tukea ja ylivelkaantuneille velkajärjestelyjä. Materiaalisen hyvinvoinnin myötä alkoholin kulutus kasvaa, työelämän imu ja työvoiman kysyntä koettelevat elämänhal lintaa ja yhteinen aika on monessa perheessä kortilla. Vaikuttavat hyvinvointiteot edistävät niin mielenterveyt tä, fyysistä terveyttä kuin yhteiskunnan oikeudenmukaisuut ta. Miten jokainen voisi itse omilla kulutusvalinnoillaan edistää mielenterveyttä. mielenterveysseura.fi/yhteiskunta. Esimerkiksi Islannissa vuosina 2008–2011 koettu talouskriisi ei johtanutkaan mielenterveyden ongelmien kasvuun vaan sosiaalisen pääoman ja ihmisten keskinäisen tuen vahvistumiseen. Miten taloudellisten vaihteluiden vaikutuksia mielenterveyteen voidaan tasoittaa. Kulutuksen vähentäminen säästää luontoa ja mieltä: elämän leppoistaminen vähentää suorituspaineita. Tasapainossa olevat ekosysteemit ovat tärkeitä niin ruoan tuotannolle kuin ihmisten psyykkiselle hyvinvoinnille”, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja ja psykiatri Kristian Wahlbeck. Vähäpäästöisen lähiruoan valitseminen, hyötyliikunta ja luonnossa liikkumi nen ovat arkipäiväisiä toimia, mutta yhteiskunnallisesti tär keitä valintoja. Ekologisesti kestävillä kulutusvalinnoilla voidaan vähentää myös eriarvoisuutta yhteiskunnassa
Mielenterveys 3/2017 14
Sama pätee aina ihmisen koke muksiin. Seilillä sijainneesta houruinhuoneesta eli mieli sairaalasta on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1689. Katja Kallio Ammatti vapaa kirjailija vuodesta 2002 Asuinpaikka Helsinki Ikä 48 vuotta Perhe mies ja 16ja 12-vuotiaat tyttäret Harrastukset klassinen baletti, lukeminen, valioliiga ”Halusin arvostusta Seiliin joutuneelle Amandalle” KIRJOITTAESSANI JA KOOTESSANI AINESTOA ROMAANIINI Yön kantaja asuin Seilin saarella kaksi viikkoa: yhden kesällä, toisen syk syllä. En ole muu tenkaan hyvä nukkuja, ja Seilissä heräsin vähän väliä tunteeseen siitä, että joku istuu vieressäni. Nukuin tutkijanhuoneessa, joka on ollut poti laan selli. Sinne mentiin loppuelämäksi. Varsin kin kun kirjoittaa historiallista romaania, on tär keää, että tosiasiat pitäisivät mahdollisimman tar kasti paikkansa. Seilin tunnelma oli hyvin voimakas, se ei ollut kammottava tai pahaenteinen, mutta lopullisuu den tunne on siellä vahva. 15 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG Kuka. Sellaisia unia en näe kotona, eikä minulla ole tai pumuksia yliluonnollisiin kokemuksiin. Sellaisia ei enää ole saatavilla, mutta jäljittelin kokemusta pukeutumalla inhottaviin vaatteisiin ja menemällä niissä ihmisten ilmoille markettiin. Yöt siellä olivat minulle hankalia. Potilaat joutuivat pitämään raskaita, säkkimäi siä pukuja. Vuodesta 1889 eteenpäin Seilissä oli vain nais potilaita, kunnes sairaala vuonna 1962 lakkautet tiin. Se oli aikanaan Suomen suurin mieli sairaala, jonne siirrettiin parantumattomina pidet tyjä potilaita myös Lapinlahdesta. Todennäköisesti samassa huoneessa asui kirjani päähenkilö Amanda Fredrika Aaltonen. OLEN FYYSINEN KIRJOITTAJA , tarvitsen kirjoitta mistani varten konkreettisen kokemuksen. Sänky oli kapea ja kurkistusikkuna ylhäällä sel lin katonrajassa vei yksityisyyden, vaikka tiesin, ettei kukaan sieltä minua katso eikä valvo. Sain siten tuntuman, miten vieraaksi ihminen tuntee itsensä, kun on vasten tahtoaan puettu epämiellyttävästi.
Historia ei toki ole kirjailijalle lepopaik ka, koska se heijastaa koko ajan nykyhet keä, mutta se on vastapainoa täydelliselle epävarmuudelle. Olen kirjailijan urani aikana ollut kiin nostunut siitä, millaista on olla suomalai nen nainen Suomessa. Toisenlaise na, pehmeämpänä, hän olisi pystynyt alis tumaan, ja olisi ehkä työskennellyt kotiapu laisena ja mennyt naimisiin. Mielenterveys 3/2017 16 Jos Amanda eläisi tänä päivänä, hänet löytäisi kenties Kurvin ratikkapysäkiltä kaljatölkki kädessä. En halunnut psykologisoida häntä, vaik Seili on saari Nauvon lähellä, Saaristo merellä. Alunperin sairaalassa työskentelevillä hoitajilla ei ollut alan koulutusta, eikä saarella ollut vakituista lääkäriä. Poliittinen ja sosiaalinen tilanne huolestuttavat minua. > ka näen, että hänen onnettomuutensa oli tavallaan seurausta hänen yhteiskunta luokastaan, köyhyydestä ja turvattomuu desta. Siitä voi esittää tulkintoja ja totuuksia, koska loppu tulokset ovat tiedossa. Luin viitisenkymmentä lähde kirjallisuudeksi luokiteltavaa teosta, ja esi merkiksi sosiologisia tutkimuksia siitä, millaisia suhteita potilaiden välillä on sulje tuissa laitoksissa. Silloin kääntyy mie lellään aikaan, joka on jo tutkittavissa. Esimerkiksi kirja ni Josefina on ’järjiltään säikähtänyt’ ja MIKÄ ON SEILI. Jos Amanda eläisi tänä päivänä, hänet löytäisi kenties Kurvin ratikkapysäkiltä kaljatölkki kädessä – jotain muutakin otta neena – pohtimassa, mihin menisi yöksi. EN OLE YHTÄ PÄÄHENKILÖNI KANSSA , mutta olen käyttänyt omia neuroosejani kuvatessani hänen tasapainottomuuttaan. Hän oli syntynyt sota sisällään. TEIN YÖN KANTAJAA VARTEN ENEMMÄN TUTKIMUSTYÖTÄ kuin minkään aikaisem man kirjani. Hän olisi tyttö, jota ohikulkijat hiukan kart tavat ja pelkäävät, ja jolta puuttuvat nor maalin elämän naulat, työ ja koti. Haastattelin saarelaisia, joiden isovanhemmat olivat olleet sairaa lassa töissä, ja sain kulkea ulkorakennuk sissa ja tutkia vanhoja esineitä, työkaluja, rukkeja ja luistimia. Amanda Aaltosen risti oli aikakausi jol loin hän eli sekä hänen hurja luontonsa. Se tunnettiin ensin leprasairaalana, mutta muutettiin myöhemmin mielisairaalaksi. Irtolaisuus ei enää ole ran gaistava teko, kuten se Amandan aikaan oli. On paljon sellaista, mistä en itsekään enää saa kiinni, toisin kuin tyttäreni. Sitä ei voi ymmärtää, ellei tunne myös historiaa. Mielisairauksiin en perehtynyt paljon, kos ka kukaan kuvaamistani hahmoista ei ole varsinaisesti mielisairas. Eivät he nykyisin Seilin kaltaiseen lai tokseen joudu. Seilin mielisairaalan naispotilaista osa oli vaikeasti sairaita, osa lievästi, mutta osa oli siellä täysin vailla perusteita. Turun yliopisto perusti Seilille Saaristomeren tutkimuslaitoksen 1964.. Nykyhetki on suuri arvoitus, jota on vaikea käsittää. Mutta ei kaikille hänen yhteiskunta luokkansa tytöille noin käynyt
Kaikissa raporteissa todistetaan vain, että hän oli hullu ja kelvoton. Myös istun ja nukun lähes liikkumatta. Että kauan sitten eräs ihminen rakasti minua jollakin tavoin. SEILISSÄ ASUI PALJON MYÖS TAVALLISIA SAARELAISIA , jotka olivat kontaktissa vapaasti liikuskeleviin potilaisiin, joita kut suttiin vapaakävelijöiksi. Toisaalta vaikka se tuntuu ajan ja työn tuhlaamiselta, se on pakollinen osa prosessia, että pääsisi kohti uutta. Ne vuodet olivat tarpeelliset, että kieleni uu distuisi. 17 HETKEN AIKAA HYVIN ”Hyvää se kuule sinullekin tekee”, hän sanoi Julialle tuodessaan sairaalalle uuden paksun romaanin. Saaren yhteiskunta ei ollut tasa arvoinen, mutta siellä vallitsi voimakas yhteisöllisyys, joka johtui sikäläisen elämän ankaruudesta. Mitään ei tarvittaisi; kaikki oli hetken aikaa hyvin. Ja kun potilaat siirrettiin ison sairaalan yhteishuoneisiin, monet heistä kuolivat jo vuoden sisällä. Siinä välissä kirjoitin jo sata liuskaa jatkoa edelliseen kirjaan, mutta kun törmä sin Amandan tarinaan, kirjoitetut liuskat jäivät siihen paikkaan. Tietyllä kierolla tavalla niin tapahtuu jopa vankileirillä. Kyse ei ole elämäkerrasta. Minä elän nor maalia elämää peloistani huolimatta, mutta näen niissä siemenen, josta sairaus saattai si tietyissä raaoissa olosuhteissa kasvaa ja ottaa elämästäni vallan. Ajattelen, että mielenterveydessä on monesti kyse asteeroista. Ihmiselle on omi naista, että hän alistuu, sopeutuu ja kotiu tuu, ja hän kotiutuu sinne, missä viettää pitkän aikaa. Kirjoittaessani maadoitan itseäni pese mällä pyykkiä ja ripustamalla ne ullakolle kuivumaan. Tuntui siltä kuin olisi käynyt kaupassa ja saanut ostettua kaiken tarvittavan ja enemmänkin, oikein yltäkylläisesti ja hintoja kyselemättä, ja tietäisi, että nyt ei tarvitsisi lähteä moneen päivään yhtään mihinkään. Ystäväni vastasi siihen, että hän on muistaakseen saanut samanlaisia viestejä minulta neljän vuoden välein.” n. Haaskasin vuoden. (Katkelma romaanista Yön kantaja, Otava 2017) Gretaa vaivaavat raiskauksen jälkeiset traumat ja surut. Jos tapaisin hänet oikeasti, pystyisinkö seisomaan kirjoittamani takana. Itselläni on tarve kirjoittaa aina uudella tavoin, vaikka se ei sovi mihinkään muihin ominaisuuksiini. Kirjan ilmestyttyä minut valtaa merki tyksettömyyden tunne. Minulla on staattinen mieliala. Se on ainoa kotityö, jota en vihaa. Toivoisin, että minulle tärkeät kirjailijat kuten Herta Müller ja Alice Munro eivät koskaan muuttaisi tapaansa kirjoittaa. Hänestä oli sairaskertomuksessa hyvin vähän tietoa ja sairaalaraportti oli erittäin värittynyt. Pöytälaatikossani on aika vähän tekstejä, kyllä siellä vielä tilaa riittää. En mie lelläni muuttaisi koskaan kotia, enkä innos tu spontaanisti matkustamisesta. Seiliin jouduttiin loppuelämäksi, mutta jokaisella oli oma huone. EDELLISEN KIRJANI Säkenöivät hetket ja Yön kantajan välillä oli neljä vuotta. Silti kirjoitta essani tunsin olevani vastuussa Amandalle. Niin on käynytkin: hän on saanut nyt ymmärrystä ja myötätuntoa kirjani kautta. Se on minulle kirjan merkityksekkäin virke. Amandan tapauksessa halusin, että hän tä arvostettaisiin. Keväällä lähetin ystävälleni sähköpostin, jossa luki, että ’en koskaan enää pysty tä hän, ikinä ei enää tule tällaista henkilöhah moa’. Kun viimeiset seililäiset potilaat lähtivät saarelta vuonna 1962, kaikki itkivät, sekä saarelaiset että potilaat
Lasten hyvinvointiin vaikuttaa vahvasti se, miten vanhemman sairautta osataan käsitellä kotona ja millaista tukea siihen saadaan. Solantaus on jakanut vanhemman psy kiatriset oireet kahteen ryhmään. Geeneihin emme voi vaikuttaa, mutta ympäristöön voimme. ”Vaikeissa oloissa elävät lapset eivät ole kuin linnut sateessa. Niis tä huolimatta suurin osa lapsista ei sairastu psyykkisesti. Helpom missa oloissa eläville lapsille tällaisia taito ja ei välttämättä kehity.” LIEVÄ PITKÄ MASENNUS VAIKUTTAA Vanhemman masennus muuttaa perheen arkea isosti ja voi vaikuttaa lapseen. Ge neettinen alttius voi olla, mutta sairauden puhkeamiseen tarvitaan myös ympäristön vaikutus. ”Tavallisia ovat kaikille tutut alakulo, it kuisuus ja ahdistus, joita ei aina edes huo Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuutta voidaan torjua TEKSTI TARJA HEISKANEN ”Geeneihin emme voi vaikuttaa, mutta ympäristöön voimme.” Tytti Solantaus hankejohtaja, Suomen Mielenterveysseura. Mielenkiinto L astenpsykiatri Tytti Solantaus jäljittää ongelmien syntymistä. Vaikka tutkimusten mukaan jotkut masennuslääkkeet voivat vaikuttaa vau vaan, on äidin hoitamaton masennus suu rempi riski vauvalle kuin sen lääkehoito.” DEPRESSIOGEENIÄ EI OLE Muutama vuosikymmen sitten etsittiin kii vaasti depressiogeeniä, kun masennusta pidettiin geneettisenä sairautena. 18 Mielenterveys 3/2017 xxx xxx Mielenterveysongelmat voivat siirtyä sukupolvelta toiselle, mutta ketjun katkaisemiseksi voidaan tehdä paljon. Ongelmat eivät valu kuin vesi hanhen selästä, mutta lapset – ja myös perheet – oppivat elämään niiden kanssa, oppivat taitoja selviytyä. Masennus on yksi iso stressi tekijä. Tämä huomio oli käänteentekevä, ja se sulki pitkään jatkuneen ja kiistellyn kuilun genetiikan ja ympäristön välillä.” Solantaus huomauttaa, että itse asiassa geenitutkimus nosti ympäristön merkityk sen ja tämä taas loi perustan ennaltaehkäi sylle. Äidin stressin tiedetään vaikuttavan, mutta usein vaikutus menee ohi, kun lap sen elämä kääntyy paremmalle mallille. ”Äidin alkoholinkäytön vaiku tuksista sikiöön on tiedetty jo pit kään. Näitä pärjääviä lapsia ja per heitä tutkimalla on löydetty lapsen kehitys tä ja perhettä tukevia tekijöitä. Viime aikoina on tutkittu äidin kohtuuttoman stressin vai kutusta sikiöön ja vauvan stressin sääte lyyn. ”Sitä ei löydetty, koska sitä ei ole. ”Myös se tiedetään, että äidin stressiä pitää hoitaa. Nyt tiedetään paljon riskitekijöistä
Tai jos perheessä on alkoholiongelma, kaikki ovat varpaillaan. Lapsen näkökul masta vanhempi torjuu hänet ja hän jää vaille tärkeää vuorovaikutusta. Lapset halua vat myös auttaa vanhempiaan vaikka pa kotitöissä. Kun van hempi palaa arkeen, on iloinen ja ot taa lapsen huomioon, se säilyy lapsen mielessä. ”Lievähkö pitkä masennus, jolloin vanhempi on helposti ärtynyt tai ve täytyy pitkiksi ajoiksi omiin oloihinsa, on lapselle raskasta. Hän ”Perheen ongelmat eivät määrää lapsen kehitystä, vaan se, ettei niihin puututa.” • Noin yhdellä kolmasosalla aikuisista mielenterveyspotilaista on alaikäisiä lapsia. Lapset kehittyvät tai taviksi aistimaan perheen ilmapiiriä, huomaavat vanhempiensa mielialat ja ennakoivat ailahduksia. Sen sijaan havaittiin, että vaiku tukset lapseen kulkevat mutkan kautta. M on ke y Bu sin es s Im ag es / sh utt er sto ck .co m 19 > mata sairauden oireiksi. Lapsikin alkaa ymmär tää, että vanhempi on sairas. Lapsesta voi myös tuntua, ettei hänes tä pidetä ja siitä tulee osa kokemusta itsestä.” ”Sen sijaan esimerkiksi vanhem man psykoottiset vaiheet, joiden välis sä elämä sujuu tavalliseen tapaan, ei vät välttämättä vaikuta lapsen kehitykseen. • Noin 50–70 prosentilla lasten psykiatrian potilaista on vanhempi, jolla on psyykkisiä ongelmia. • Noin 20–25 prosenttia lapsista elää perheissä, joissa vanhemmalla on psyykkinen sairaus. Tämä riippuu tietysti oirei den laadusta ja kestosta.” HERKKYYS ON TÄRKEÄ TAITO Vanhemman sairastaessa masennusta perheen mieliala on matala. • Tätä kautta kulkee suurin polku ylisukupolvisten mielenterveysongelmien siirtymiseen.. Solantaus huomauttaa, että herkkyys toisen mielialoille on tärkeä taito. Toiseen ryh mään kuuluvat edellisistä poikkeavat oireet, kuten harhat tai pakkooireet.” Tutkimuksissa ei oikeastaan ole saatu selkeää tulosta siitä, millaiset oireet ovat erityisen vaurioittavia lap selle
”Luulen, että sieltä voi löytyä ma sentunut vanhempi ja lapselle on ke hittynyt taitoja, joita hän voi myöhem min hyödyntää mielenterveystyössä.” EI SE NIIN OLE Solantaus ei allekirjoita usein kuultua väitettä, että vanhemman mielenter veysongelma on paha kohtalo lapselle. Tulokset ovat olleet hyviä. Samalla mietitään, miten eri tilanteissa toimitaan. En myöskään allekirjoita sitä, että lap sen kehitys automaattisesti vaurioituu, jos hän joutuu osallistumaan kodin hoitoon vanhemman sairastuttua.” Sitä mieltä oltiin 1980luvulla perhe terapian tullessa Suomeen. Jos taas lapsi saa tukea ja hänestä huolehdi taan, ei perheen asioiden hoitamisesta välttämättä aiheudu ongelmia.” soita ystävällesi, puhun isän kanssa autoista. Jos ei puhuta, jokainen jää yksin ongelman kanssa. He alkoivat itsekin ma sentua ja oirehtia psyykkisesti. Solan taus ajatteli jo tuolloin, ettei asia voi olla niin yksinkertainen. Lapset pitää ottaa mukaan tekemään päätöksiä ja miettimään, mitä heitä koskevissa ongelmatilanteissa voidaan tehdä. He eivät juuri kiinnittä neet huomiota vanhemman alakuloon, mutta eivät olleet kovin empaattisia kaan. Silloin oli laitettava stoppi, koska suurempaa koulutusryhmää en voinut ottaa.” Kiinnostus kertoi siitä, että lapsista oli kannettu huolta. Lasten hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on se, että perheessä osataan puhua ja käsitellä yhdessä lasten kanssa vanhemman psyykkistä sairautta ketään syyllistämättä. Lapselle pitää selvittää, että kyse on isän tai äidin sairaudesta, eikä jommankumman vanhemman ärtyisyys tai itkuisuus ole lapsen syytä. Näillä lapsilla ei ollut mitään psyykkisiä oireita.” Toiseen ryhmään kuuluivat huolet tomat lapset. ”Ongelmista huolimatta voi olla hyvä vanhempi ja monenlaisten vaikeuk sien kanssa pystyy elämään. ”Syntyi neljä ryhmää. Tavoitteena on saada perheen arki sujumaan. Kun Pekka tekee päivähoidossa jotain pa haa, voidaan todeta, että Pekkahan on päihdeperheen lapsi.” ”Kauhein nimitys on päihdeäiti. Myös motivaatio ja työnilo lisääntyivät. Sii nä päihteet määrittävät koko äitiyden. Jos lapsi kuitenkin jää aivan yksin, eikä hänestä pidetä huolta, voi seurauksena olla psyykki siä ongelmia, vakavaakin uupumusta ja koulunkäyntivaikeuksia. Kolmannen ryhmän lapset olivat empaattisia ja samaistuivat vahvasti vanhempaansa. Solantaus korostaa, ettei vanhem man alakuloisuus vaikuttanut lapseen suoraan, vaan mukaan tulivat lapsen oma persoona ja perheen ilmapiiri. Sanon äidille, että. Perheen ongelmat eivät sinällään määrää lapsen kehitystä, vaan se, ettei niihin puututa, eikä niistä puhuta. Myöskään heillä ei ollut oireita. Sana koulutuksesta kiersi ja liikkui ja ilmoittautumisia tuli 43. Nimitystä käytetään täysin sujuvasti niin sosiaali ja terveydenhuollossa Kun Solantaus aloitti lapsija perhetyön vuonna 2001, hänelle sanottiin, että älä nyt ainakaan aikuispsykiatriaan sitä lapsikeskustelua vie, ei siellä kiinnosta potilaiden lasten tilanne. 20 Mielenterveys 3/2017 ”En allekirjoita väitettä, että vanhemman mielenterveysongelma on paha kohtalo lapselle.” > on jo pitkään toivonut, että joku lähtisi selvittämään psykoterapeuttien ja mielen terveystyön tekijöiden taustoja. Lapset kertoivat, että keitän kahvia. ”Kotitöihin osallistuminen saattaa olla lapselle tärkeää, koska hän silloin kokee voivansa tuoda oman kortensa yhteiseen kekoon. He tekivät kaikkea, minkä ajattelivat helpottavan vanhemman oloa. ”Puhutaan alkoholistiperheistä ja leima kulkeutuu myös lapseen. Suurin oli myötätuntoisten lasten ryhmä, jossa oli tyttöjä ja poikia. Isoa mykkää mörköä ei enää ole. Aikuispsykiatriassa huoli lapsista Tytti Solantaus on kehittänyt keskustelumallin, jolla pyritään estämään mielenterveysongelmien siirtyminen lapsille. Yhdessä puhumalla arki korjaantuu ja yhteenkuuluvuus kohenee. Heillä on monia hyviä ideoita. Sosiaa li ja terveyspalveluissa leimaaminen on yhä tavallista. Kun vanhemmuuden tukimenetelmät tulivat tutuiksi, kiinnostus työtä kohtaan oli valtava. Oli nähty ylisukupolvisuuden ketju, mutta ei ollut tapaa tai keinoja lähestyä ongelmaa. KAUHEIN SANA ON PÄIHDEÄITI Vaikka asenteet psyykkisiä ongelmia kohtaan ovat lientyneet, stigma nostaa yhä avun hakemisen kynnystä. ”Totta kai vein. Myös heillä oli psyykkisiä ongelmia. Neljännessä ryhmässä oli poikia, jotka torjuivat vanhempansa. Järjestin ensimmäistä koulutusta ja mietin toiveikkaana, että saisin paikalle ehkä kahdeksan henkilöä. Ryh mässä oli enemmän tyttöjä kuin poikia. Myös se vaikutti, onko perheessä keski näistä tukea vai ovatko suhteet etäisiä. mielenterveysseura.fi/tlp Lapset puheeksi EMPAATTISET, YLISAMAISTUVAT VAARASSA Solantaus tutki yli tuhatta 12vuotiasta tyttöä ja poikaa ja kysyi, mitä he teke vät kun vanhempi on alamaissa
Ongelmana uusien menetelmien käyttöönotossa on ollut, ettei ”vanha järjestelmä” aina taivu uuteen. n ”Apua pitää vaatia, jos sitä ei muuten saa.”. Jos äiti on ko tona itkuinen tai isä ärtyisä, päiväko din ja koulun pitäisi olla paikkoja, joi hin lapsi uskaltaa mennä, vaikka omakin mieli olisi matalalla. Työntekijät eivät leimaa ihmistä tahallaan, mutta leimat ovat niin syvään juurtuneita, ettei niiden käyttöä ja voimaa huo maa. Tämä olisi se ekologinen lähestymistapa, joka vastaa nykyymmärrystä lapsen kehityksestä. Myös aikuisten palvelujen pitää ottaa vastuuta potilaidensa lasten hoitamisesta ja tuesta sekä osata tarvittavat työmenetelmät. Samalla pitää kertoa myös lasta tai perhettä haavoittavista tekijöistä, ja miten niitä voidaan ehkäistä tai tulla toimeen niiden kanssa. Periaatteet ovat yksinkertaiset. Hyvä opettaja ymmärtää lapsen ti lanteen ja tukee häntä. Sanan kauheus konkretisoituu, kun rinnalle nostaa sanan syöpääiti. Depressiota tutkittaessa on havaittu, että jos vanhempi paranee masennuksesta suhteellisen nopeasti, sillä on selkeä, hyvä vaikutus lapseen. Asiantuntijoiden vastuulla ja ammattitaidon varassa on antaa perheille tietoa, mitkä tekijät suojaavat lapsia ja pohtia vanhempien kanssa miten näitä tekijöitä voidaan tukea. Kouluissa tilanne on usein toisen lainen: Perheen ja lasten kanssa ei ehkä osata tai haluta keskustella ja törmätään monenlaisiin asenteisiin. Varhaiskasvatuksessa on totuttu tekemään yhteistyötä perheiden kans sa. Tätä meillä ei ole oikein vielä ymmärretty.” Lasta pitäisi tukea kaikissa ympä ristöissä, joissa hän elää ja on. Se ei kuitenkaan ole tarpeeksi vaan tarvitaan myös muuta tukea. Vanhempia pitää auttaa tukemaan lapsiaan vaikeassa tilanteessa ja käyttämään apuna omaa sosiaalista verkostoaan ja tarvittaessa palveluja. Kunnan on sitä järjestettävä joko omissa palveluissaan tai ohjattava asiakas muun avun piiriin. Se ba st ie n Bu re l / sh ut te rs to ck .c om kuin mediassakin. Vanhempien on hyvä tietää terveydenhuoltolain 70. Apua pitää vaatia, jos sitä ei muuten saa. pykälän velvoitteet. Eihän kukaan sano niin, sehän olisi hirveää.” Eräs äiti kertoi Solantaukselle, että päihdeleima tuli sisään samalla oven avauksella, kun hän avasi terveyden huollon oven. Mielenterveysja päihdeongelmat voivat aiheuttaa arvaamattomia muutoksia perheissä ja hankaloittaa lasten elämää. Jokaisella mielenterveydellisistä ongelmista kärsivällä vanhemmalla on oikeus saada terveysja sosiaalipalveluissa apua myös vanhemmuuteen ja lapsilleen. PÄIVÄKOTI JA KOULU AVAINASEMASSA Lasten tukemisessa päiväkodilla ja koululla on tärkeä osa. Hyvä auttaminen edellyttää muutoksia palvelurakenteissa, työkäytännöissä ja koko järjestelmässä. ”Lääkärilehdessäkin oli jokin aika sitten otsikko Miten puhua päihde äidille.” Ei ihme, että psyykkisiä ongelmia piilotellaan, eikä niistä aina haluta pu hua edes omille lapsille, koska pelä tään leimaamista. Päihteiden käytöstä oli aikaa kuitenkin jo vuosia, ja elämä su jui nyt aivan normaalisti. 21 ”Päihdeäitinimitystä käytetään täysin sujuvasti niin sosiaalija terveydenhuollossa kuin mediassakin.” Sairastuneen vanhemman hyvä, napakka ja oikea-aikainen hoito tukee myös lasten hyvinvointia. Perheen rinnalle täytyy asettua Koko perhe tarvitsee tukea heti, kun joku perheenjäsen hakee apua. Sillä on iso suojaava merkitys, joka voi kannatella lasta yli vaikeuksien. ”Opettajan ei tarvitse olla terapeut ti, tukeminen riittää
Yhden hyvän keinon tarjoaa kaunokirjallisuus ja lukeminen. Miksen minäkin. Terapia-apteekkini Mieti mitkä kirjat auttoi vat, kun elämä satutti • tee luettelo elämäsi terapiakirjoista • saat pienen hätäapu apteekin, josta löydät tukea jatkossakin. Lukiessa voi parhaimmillaan oival taa, kuinka kirjailija on jo kirkastanut sanoiksi omaan mieleen sakkautuneet ajatukset.” LOUKKAAVA SANA ON KUIN TAKIAINEN Anja Snellman sanoo, että monesti olo helpottuu, kun mieltä kuormittanut asia saa nimen. ”Kun asiakas löytää terapiassa sanat ahdistukselleen ja uskaltaa sanoa ne ää neen, kokonainen maailma voi aueta. Joku muu on kokenut samat tuskat ja selviytynyt niistä. Anjan lohtukirjat • Michael Ondaatje: Englantlainen potilas • Edith Södergran: Tulevaisuuden varjo • Marguerite Duras: Rakastaja • Mika Waltari: Jokin ihmisessä • Elaine Aron: Erityisherkkä ihminen E lämässä tulee pohjakos ketuksia, joista on pääs tävä irti ja eteenpäin. Silloin lohtua ahdinkoon voi löytyä kirjoista. Kielikuvat myös jättävät lukijalle tilaa itsen kuulosteluun. Sanoilla on mahtava voima, ne tarjoavat tukea ja vertaisuutta, vertausku viakin. Keskustelu terapeutin kanssa, vaikkakin kuinka merkittävä, on ohikiitävä hetki. Ratkai sun avaimia voi löytää kaunokirjallisuu desta. Sen sanan voi yrittää purkaa terapiassa.” PARASTA PSYKOFARMAKAA Moni saa lohtua runoista. oFq oFK W B QJ jk l ES KC A do lo r ve ni vi d aj an ku lu jot ta jok u P xO m m e S a me mo ir me me ntu m pa lle roi ne n kai kki ajatuksia L L aik a on hilj aa ke rr o ep äv ire in en O ta va /K atj a Lö sö ne n 22 Mielenterveys 3/2017 ASIANTUNTIJALTA Sanat avaavat mielen lukkoja TEKSTI TARJA HEISKANEN Joskus elämä on hiljaista mustaa surua, jota ei saa ulos itsestä. Niiden kieli kuviin tiivistyy ymmärrystä, vertaisuutta, toivoa. ”Kun on syvällä elämän hyytymässä, ei aina pysty näkemään ulospääsyä. Ja päinvastoin, yksi lapsuudessa yhä uudel leen ja uudelleen kuultu loukkaava sana on voinut tarttua itsetuntoon kuin takiai nen ja määrittää olemista ja käyttäytymistä. Terapeutti, kir jailija Anja Snellman pohtii vastauksia. ”Ne voivat olla parasta psykofarmakaa, turvallista lääkettä psyyken haavoihin.” ”Runoissa ja tarinoissa on sekin ihana puoli, että niihin voi palata uudelleen. Mutta mikä lukemisessa auttaa. Kirja kulkee mukana ja saman kohdan voi lukea aina uudelleen, kokea sen valon ja voiman.”
12 3R F ja G S O y Pe ip po oFq oFK W B QJ j k l ESKCA dolo r veni vid ajan kulu jottajoku P xO m m e S a m em oir mem entu m palle roin en kaik ki ajatu ksia L L aika on hilja a kerro epä vire inen FS O y Pe ip po 23 > ”Hyvä terapia on kuin kirjallisuutta ja hyvä kirjallisuus on kuin terapiaa.” den hetkiä, joissa kirja auttoi ja katsoo, auttaisiko se nyt. Ainoa poikkeus on erityis herkkyyttä käsittelevä romaani AntauMENE MIELENTERVEYSAPTEEKKIIN Snellman vinkkaa terapiassa usein asiakkailleen mitä mahdollisesti voisi lukea, mikä voisi lohduttaa, rauhoittaa tai antaa uusia näkökulmia. Siellä voi selailla kir joja, lukea pätkiä sieltä täältä ja löytää tarttumakohtia omaan elämään. Elämäker rat todella vahvistavat, varsinkin jos kirjoittaja on selviytynyt omista krii seistään, se luo toivoa myös lukijaan.” ”Kirjastohan on myös mielen terveysapteekki. Erityisesti pojat ja nuoret mie het lukevat entistäkin vähemmän. Annan lappusen asiak kaalle kuin reseptinä.” ”Monesti juttelemme jälkikäteen asiakkaan lukemasta kirjasta ja hän voi kertoa, että kirjan henkilö sanoi ja käyttäytyi niin ja näin ja huomauttaa, että äidin kanssa käy samoin. ”Asiakkaan elämäntilanne kertoo, millainen kirja saattaisi juuri häntä tukea. Se kertoo aina jotain myös lukijasta, siitä, mikä itsessä on muuttunut.” EI OMIA KIRJOJA Kirjallisuutta voi käyttää myös terapi avälineenä, terapian tueksi. Hermann Hesse on yksi tällainen kirjailija, johon usein myöhemmin elämässä palataan. Jollain tapaa se korreloi lukemiseen. Joskus kirjan kautta on helpompi päästä pu humaan kipeistä asioista.” Tiukka raja kulkee siinä, ettei Snellman suosittele asiakkaille omia kirjojaan. Kirja on kuin ilmapuntari. ”Joskus kirjoitan pienelle lapulle pari avainsanaa tai jonkin kirjan ja kir jailijan nimen. Vaikka keskustelemme kirjasta, puhumme oikeastaan asiakkaan äidistä. Kirjoista itse kukin voisi löytää punaisen langan, apua ongel miin, mutta jos kirjoihin, kaunokirjal lisuuteen, ei ole kosketusta, tärkeä keino jää käyttämättä.” KIRJA ON KUIN ILMAPUNTARI Kirjoilla on aikansa ja vaiheensa, ja joskus esimerkiksi nuoruuden kriiseis sä luetut kirjat tulevat uudelleen elä mään pitkienkin aikojen päästä. Silloin on tosiaankin aika vaikea ha kea apua kirjoista.” ”Olen pohtinut nuorten miesten syrjäytymistä. ”Entäpä jos tarttuisi kuusi kymppisenä samoihin kirjoi hin ja peilaisi menneisyy. Tietokirjoista voi etsiä faktaa, mutta monesti runot, proosatekstit ja elämäkerrat ovat parhaita. Siksi kin tuntuu surulliselta, että lukeminen on vä hentynyt
Lukeminen voi johdattaa pieniin päätöksiin, joilla lopulta on suuri vaikutus. Samoin käy terapiassa. Kirjojen kautta häneen on voinut tulla tietty tuttuus ja luottamuksen tunne jo ennen terapiaan tuloa. Tekstit ovat silloin luontevasti osa terapia prosessia. Sitäkin hän suosittelee vain silloin, jos asiakas on tullut puhumaan aiheesta. oFq oFK WB QJ jkl ES KC A do lo r ven ivi d aja nk ulu jo tt aj ok u P xO m m e S a memoir mementum pallero inen kaikki ajatu ksia L L aika on hiljaa ke rr o epä vire inen 24 Mielenterveys 3/2017 tuminen. Olen tehnyt ammattikirjailijan työtä 36 vuotta, työskennellyt ihmisen mielen kanssa, pohtinut mitä kirjojeni henkilöt tekisivät missäkin tilanteessa ja miten he selviytyvät erilaisissa ihmis suhteissa sekä keskustellut lukijoit teni kanssa kirjojeni teemoista, ihmis kuvista, ratkaisuista.” Snellmanilla käy paljon lukevia ja kirjoittavia asiakkaita. Terapia prosessissa tapahtuu samoin.” ”Lukukokemus on parhaimmillaan kuin joku olisi aamulla aurannut tietä valmiiksi, ettei itse tarvitse rämpiä umpihangessa.” Anja Snellman (s.1954) Kirjailija, filosofian maisteri, ratkaisukeskeinen terapeutti, journalisti • 24 romaania, 3 runo kokoelmaa, näytelmiä, elokuva käsikirjoituksia, kuun nelmia, tietokirjoja • teoksia dramatisoitu näytel miksi ja elokuviksi ja kään netty yli 20 kielelle • valmistuu seksuaalitera peutiksi Väestöliiton puolitois tavuotisesta koulutuksesta • suunnittelee väitöskirjaa kir jailijoiden mielen terveydestä • Kiitos kirjastamitali 1993 • Pro Finlandiamitali 2007 • Helsinkimitali 2008.. Voi esimerkiksi kysyä itseltään, miksi ra kastun aina renttuihin. ”Tavallaan kirjailijan työ on yksi osa nykyistä ammattitutkintoani. Asiakas pääsee vihdoin itse puhumaan ja tun tee viimein tulevansa kuulluksi. Tai voi huoma ta ylisukupolvisen käyttäytymismallin, jonka vankina on ollut. Valvira ei kuitenkaan myönnä minulle psyko terapeutin nimenkäyttöoikeutta, kos ka minulla ei ole terveys ja sosiaali alan peruskoulutusta. Kirjaa lukiessakin voi löytyä uusia näkökul mia, ja lukija voi kokea keskustelevan sa kirjailijan kanssa intiimisti, kaikessa rauhassa.” ”Lukiessa oivaltaa jonkin asian. Haavoistahan hyvä teksti aina syntyy.” HIEMAN HARMITTAA Psykologian opinnot ja kirjallisuus, kirjoittaminen, ovat kulkeneet Snell manin elämässä aina rinnakkain ja täydentäneet toisiaan. Kirjailijaa ja terapeuttia yhdistää ehkä eniten uteliaisuus ja kiinnostus ihmisiin. Yksi esikoinen ilmestyy muutaman viikon päästä. Yksi asia kui tenkin harmittaa. Monet Snellmanin asiakkaat ovat kyllä lukeneet hänen tuotanto aan. ”Parista asiakkaasta on viime vuo sien saatossa jopa tullut esikoiskirjai lija”, Anja Snellman kehaisee. Yllätyin, ettei se vaikuttanut mitenkään tai jos, niin myönteisesti.” NYT ON TERAPEUTTI YLPEÄ Asiakkaat lähettävät usein omaa krii siään käsitteleviä tekstejä tai pyytävät terapeutilta kirjallisia tehtäviä. Kun asi akas tulee ensimmäisen kerran ovesta sisään, hän usein miettii, onkohan täs tä hyötyä ja tämä vielä maksaakin”, Snellman selvittää. Haluaisin kyllä vielä tämän elämäni aikana nähdä, että myös pitkälliset humanistiset opinnot hyväksyttäisiin psykotera peutin pohjakoulutukseksi.” n > Tartu kirjaan ”Yleensä lukiessa ensimmäiseksi tulee toivon pilkahdus, pimeään raottuu valoa. TYÖTÄ MIELEN KANSSA Kun on kirjailija ja terapeutti, molem mat ammatit kulkevat käsi kädessä terapiatyössä. ”Terapiassa asiakkaan tilanteeseen etsitään uusia näkökulmia. ”Terapia rohkaisi heitä eteenpäin myös kirjoittamisessa. Siitä seuraa, että tekee jotakin toisin. ”Alkuun pelkäsin, tulevatko ihmiset keskustelemaan kanssani, koska olen julkisuuden henkilö. ”Minulla on nelivuotisen koulutuk sen jäljiltä erityistason ratkaisukeskei sen terapeutin tutkinto ja pätevyys, psykologian opinnot yliopistossa, pitkä kirjailijan taival ja ylempi aka teeminen loppututkinto
34 Tartu kirjaan TEEMA Elämyksiä joka päivälle Kuusi tuttua suosittelee. 32. 25 Kolumni Lue minut, Henriikka Himma kirjoittaa. 26 Hitaampikin lukija pärjää Tavoitteensa voi saavuttaa, vaikka lukeminen olisi työlästä. 31 Elä myötätunn ossa Tunteet tarttuvat, Lauri Nummen maa kertoo. 28 Miten johtaa toivoa. Viisi kysymystä
Kirja muistuttaa mm. Marguerite Duras’n teokset Tuska ja Kirjoitan sekä Marguerite Yourcenarin Alexis: turhan taistelun kuvaus. D. Hankin sen viime vuoden lopulla kirjamessuilta, mutta ehdin tarttua siihen vasta kesälomalla. Saan joka kerta irti uusia asioita. Ronja Salmi Käsikirjoittaja, tv-juontaja, toimittaja, kirjailija ja sisältömanageri. E m m i K äh k ön en J y rk i V a lk a m a P a s i Ha ar an e n. 2 Moni kirjailija on pakottanut minut ajatusprosessiin, synnyttänyt tunnetilan ja antanut toivoa. Kirja auttaa rentoutumaan ja laskeutumaan työmoodista lomafiilikseen. 2 Anna-Leena Härkönen ja Riikka Pulkkinen kuuluvat suosikkikirjailijoihini. Voimaa ja käytännön hyödyllisiä vinkkejä sain Saku Tuomisen kirjasta Hyvä elämä, lyhyt oppimäärä. TEEMA TYÖN&OPISKELUN ULKOPUOLELLA Piia Pasanen Toimittaja, uutistenlukija 1 Tartun kirjaan milloin tahansa, illalla juuri ennen nukkumaan menoa. Tällaisia tilanteita on nykyään harmillisen harvoin. 1 Tartun kirjaan erityisesti lomalla. Salingerin Sieppari ruispellossa antoivat uskoa siihen, että jossain on ihmisiä, jotka tuntevat samoin kuin minä. Voin lukea vaikka vain lyhyen tovin, mutta erityisen mieluista lukeminen on silloin kun siihen on kunnolla aikaa. kiitollisuuden tärkeydestä jokapäiväisessä elämässä. Suosittelen kirjaa jokaiselle hyvää tekstiä ja tarinaa arvostavalle. 3 Salingerin tuotannon olen lukenut useaan otteeseen. Kirjojen merkitys elämän jäsentämisen kannalta on fundamentaalinen: niiden kautta pääsen irti itsestäni ja saan tietää, mitä joku toinen näkee maailmasta, joka ei ole välttämättä sama kuin oma maailmani. Eri ikävaiheissa luetut teokset ovat vaikuttaneet eri tavalla. Tein kirjan 12 tarinaa kirjoittamisesta yhdessä Mikko Toiviaisen kanssa. 4 Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma. Suosittelen kirjaa kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille. Kieli on kaunista ja syvällistä ja kerronta tarkkanäköistä. Erityisesti yöaikaan lukeminen on parasta, koska kukaan ei häiritse. Keittoja lifestyle-kirjoihin sekä matkaoppaisiin palaan kyllä uudelleen. 3 Pienenä ahmin suosikkikirjojani uudelleen ja uudelleen, mutta aikuisena olen tuskin koskaan lukenut samaa romaania toista kertaa. 2 Kirjojen avulla olen saanut tunteen siitä, että en ole yksin ajatuksieni kanssa. 26 Mielenterveys 3/2017 Jorma Uotinen Tanssija, koreografi, taiteellinen johtaja 1 Luen kirjoja melkein päivittäin. Esimerkiksi Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys ja J. Itselleni tärkeitä ovat mm. 2 Viimeksi luin oman kirjani taittovedosta
Se on pakottanut minut myös omaan luovaan prosessiin, sooloteoksen tekemiseen: Mies jota ei koskaan ollut. Mika Aaltonen Kauppatieteen tohtori, tutkimusjohtaja FCG, entinen jalkapalloilija. Rakastan kirjan kanssa käpertymistä sohvannurkkaan viikonloppuisin ja lomilla. 4 Viimeksi luin jo toiseen kertaan Ozzy Osbournen elämäkerran. 2 Luen vain elämäkertoja ja ammattiini liittyvää kirjallisuutta. Barnes on paras elossa oleva englanniksi kirjoittava ihminen. Toinen suosikkini on Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia, joissa hän kirjoittaa saman tarinan 99 kertaa eri tyylillä. Ja tietysti Friedrich Nietzsche . En jätä lukemista väliin edes väsyneenä – silloin luen enemmän dekkareita. Hänen elämänsä on ollut uskomaton. Sukupolvija rakkausromaani imaisi mukaansa: suomalaisen luonnon kuvaus on uskomattoman kaunista ja tarkkaa. Siinä kirjoittaja vie kielen ja ymmärryksen rajaa perinteitä pidemmälle. Mutta pitää muistaa: “Hän, joka ei ole Nietzschea nauramatta lukenut, ei ole häntä koskaan ymmärtänyt”. Pidän paljon myös Michel Foucaultista . Kieli on kevyttä, suomennokset erityisen onnistuneita. Saan toivoa erityisesti kirjoista, joissa ihmiset ovat kohdanneet ongelmia ja ratkoneet ne. Hän on kiistatta sukupolvensa merkittävimpiä eurooppalaisia vaikuttajia, une femme extra ordinaire. E m m i K äh k ön en S i n i P e n na ne n T im o M äk ip ää Vi li H aa pa n ie mi. Tein YK:lla työtä seksuaalija lisääntymisterveyden ja naisten oikeuksien puolesta, ja asiat olivat välillä raskaita. 27 3 Olen lukenut vuosikymmenten ajan Fernando Pessoan runokirjaa Hetkien vaellus (suomennos Pentti Saaritsa ) ja palaan siihen aina uudelleen. Pidän hyvin paljon Julian Barnesista . Ulkomaisista olen useasti palannut Samuel Beckettin Worstward Ho:hon. Umberto Ecolta olen lukenut kaiken, sekä tieteellisen että viihteellisen tuotannon. 2 Kirjat antavat elämyksen, matkan, tarinan. 3 Suomalaisista kirjailijoista palaan yhä uudelleen Erno Paasilinnan , Pentti Saarikosken ja Leena Krohnin tuotantoon. 3 Unohdin ottaa maalle mukaan lukulaitteeni, josta pääasiassa luen nykyisin, koska kotiin ei mahdu enempää kirjoja. 1 Minulla on aina yksi tai useampi kirja menossa. Onneksi maalta löytyi Gabriel Garcia Marquezin Rakkautta koleran aikaan, jonka olen lukenut aiemminkin, mutta ei haittaa. 1 Luen pääsääntöisesti, kun matkustan. Sanna Vesikansa Helsingin sosiaalija terveystoimen apulaispormestari, Vihreiden kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu. Mutta toisaalta Italo Calvinosta ja Georges Perecista sekä Francois Rabelaista ja James Joycesta . 4 Luen parhaillaan Simone Veil’n kirjaa Une vie, eräs elämä. Hänen elämänsä on kiehtova ja moniulotteinen. Suosittelen kirjaa erityisesti nuorille lukijoille, koska se avaa kiinnostavia näkökulmia eurooppalaiseen kulttuuriin, politiikkaan ja historiaan. Päähenkilöiden elämäntarinat toivat kiehtovia uusia näkökulmia Suomen historiaan. 4 Patrick Modianon kaikki käännetyt kirjat. Jethro Rostedt Liikemies, tv:stä tuttu yrittäjä ja kiinteistön välittäjä, joka vetää myyntikoulutuksia. Luen myös silloin tällöin iltaisin. Minusta minkä tahansa aidon, osuvan, inhimillisen, näkemyksellisen tai älykkään kirjoituksen lukeminen tuo toivoa. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli lukea Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla asuessani Etiopian Addis Abebassa. Kokemukset keskitysleirillä leimaavat hänen elämäänsä ja valintojaan. Luen ja kirjoitan työkseni, mutta luen laajasti myös eri maiden sanomalehtiä ja vielä laajemmin ei-ammatillista kirjallisuutta. 1 Luen joka ilta sängyssä nukkumaan mennessä. 3 Olen lukenut Charlie Chaplinin elämäkerran useasti. Vuosi 2006 oli minulle henkisesti vaikea, ja silloin Onassiksen elämänkerta osui sopivasti. Suomen maaseudun kurjuudesta ja sisällissodan mielenmaisemasta lukeminen toi toivoa: muutos on mahdollinen. Se on kolmen urheilevan koululaisen äitinä harvinaista herkkua. 2 Dostojevski kirjoitti “Vain kauneus voi pelastaa maailman”. Suosittelen kirjaa kaikille, mutta erityisesti hänen musiikistaan kiinnostuneille. Niin saa mukavasti ajan kulumaan. En tiedä, onko kirjaa suomennettu. Vahvat tarinat voi lukea yhä uudestaan. Löysin sen Pariisissa. Mielestäni hänen elämänsä oli huikea niin iloineen kuin suruineen. Kaikki kolme ovat erityisen taitavia suomen kielen käyttäjiä. Tällä hetkellä luen The Noise of Timea. 4 Viimeisin suuren vaikutuksen tehnyt kirja oli Anni Kytömäen Kultarinta. Kirja oli esillä, koska Simone Veil kuoli hiljattain
”Vaikeuksien korostamista tulee välttää lukemisvaikeuksissa samalla tavalla kuin muissakin oppimisen ongelmissa. Tärkeämpää on yrittäminen. Koulun aloitus on valtava muutos niin lapselle kuin vanhemmille.” Jokaiselle on kuitenkin jokin asia vaikeampi oppia kuin toiselle, eikä täydellistä lasta tai aikuista ole. ”Suurin osa koululaisista oppii viimeistään ensimmäisenä kouluvuotenaan lukemaan, mutta hyvä lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Huoli on kuitenkin syytä jakaa vain aikuisten kanssa.” Aikuisella herää helposti ajatus, että mitä jos lapsi ei opikaan lukemaan eikä siksi tule pärjäämään elämässä. Parasta olisi keskittyä siihen, mikä lapsessa on hyvää ja mitä hän osaa.” ” ”Huoli lapsen lukutaidosta tulee jakaa vain aikuisten kesken.” Tartu kirjaan TEEMA. TEKSTI JUTTA KAJANDER M onet pienet koulunsa aloittajat huomaavat ensimmäistä kertaa koulussa verrata, että luokkakaveri osaa jotain paremmin. ÄLÄ SANO, ETTÄ PITÄISI JO OSATA ”Lukutaito voidaan karkeasti jakaa sekä tekniseen että ymmärtävään lukutaitoon. Siksi on ymmärrettävää, että lapsen kokemat haasteet lukemisessa herättävät huolta vanhemmissa. Jokaisella aloittavalla ensimmäisellä luokalla on ainakin neljä oppilasta, joilla on jonkinlaisia haasteita lukemaan oppimisessa.” Teknisen lukutaidon oppimisen vaikeudessa ei ole tapahtunut muutosta viime vuosikymmeninä, mutta yläkouluikäisten poikien lukeminen on vähentynyt, ja sen myötä lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen on havaittu heikentyneen. Joku on voinut lukea jo pari Harry Potteria, kun toinen vasta harjoittelee ensimmäisiä kirjaimia ja äänteitä. Leena Holopainen Professori Itä-Suomen yliopisto 28 Mielenterveys 3/2017 Vanhemmille lapsen lukemaan oppimisen vaikeudet voivat olla vaikeita kohdata. Entä jos lapsi ei opi lukemaan. Näiden molempien merkitys koulumenestykseen ja myöhempään koulutusuraan on kiistaton. Siksi lapselle on hyvä painottaa, ettei kaikkea tarvitse heti osata. ”Lukemisen ja muiden keskeisten taitojen oppimisvaikeuksissa tulisi välttää painostamista ja keskittyä pitämään yllä motivaatiota”, sanoo lasten lukivaikeuksia tutkinut professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta. ”Näitä ajatuksia ei ainakaan kannata lapselle kertoa”, Holopainen painottaa
”Se on huonoin lähtökohta eikä motivoi eteenpäin. Koulumotivaation ylläpitämiseksi vanhempien tulisi ennemmin viestiä, että kyllä tästä selvitään ja ajan kanssa opitaan.” VEIKKAUSKORTTEJA JA MUROPAKETTEJA TAVAAMAAN Holopaisen kirjoittamassa artikkelissa (Laukkanen & Holopainen, 2017) kasvatuksen vaikutuksista lukutaitoon voi löytää seuraavat tiedot: > • Pidä kirjoja ja lehtiä kotona näkyvillä ja saatavilla. • Suhtaudu myönteisesti ja kärsivällisesti harjoitteluun äläkä vaadi liikoja. • Voitte kokeilla myös äänikirjoja, jolloin lapsi voi seurata kuulemaansa tekstiä painetusta kirjasta. • Anna lapselle aikaa myös levätä ja leikkiä. Lukemisintoa lisääviä vinkkejä kotiin Lis a M ar /sh utt er sto ck .co m. 29 Pienille oppijoille on myös syytä yrittää olla viestimättä hädän ja kiireen tunnetta. • Keksi arjesta käytännön kysymyksiä, joihin lapsi voi vastata luettuaan jonkin tekstin. Lyhyet ja usein toistuvat harjoitusjaksot säilyttävät motivaation ja tuottavat parempia tuloksia. Esimerkiksi, mitä televisiosta tulee tänä iltana tai mitä aamiaismehutölkin kyljessä lukee. • Mieti, mitkä asiat lasta muutenkin kiinnostavat ja yritä löytää aiheeseen liittyvää luettavaa
Jos ne ovat lieviä, ne yleensä menevät tuen myötä suurelta osin ohi koulun alkuvuosina. Parhaiten tuki menee perille, kun opettajalla on runsaasti oppimistuntemusta ja hyvä käsitys myös oppilaan vahvuuksista. Ajan kanssa kilpailu voi innostaa, ja sillä on helppo havainnollistaa kehitystä. Ekapeliä voi pelata myös kotona ja siihen voi muodostaa tilin, jotta pelissä edistyminen pysyy pelipaikasta riippumatta samana. ”Lukekaa vaikka tietokonepelien ohjekirjaa tai vaikka jalkapalloveikkauskorttien täyttöohjeita, jos ne sattuvat lasta kiinnostamaan. Teknisen lukutaidon oppimisen jälkeen tuttuja sanoja tai lauseitakaan ei enää ”lueta”, vaan ne tunnistetaan automaattisesti. Samalla pitäisi jaksaa kannustaa ja auttaa lasta huomaamaan, miten hänen taitonsa ovat kehittyneet.” Olemme tottuneet siihen, että aina pitäisi lukea täsmällisen oikein. EI KOKO MAAILMA ”Olennaisinta on, että jokainen löytää oikean ja omanlaisensa lukustrategian.” Kuinka paljon lukivaikeuksilla on seurauksia koulussa ja opinnoissa etenemiseen. Tukija erityisopetuksessakin erityisen tärkeää on huomioida oppilas > Joka kolmas ensimmäisen koululuokan aloittavista lapsista osaa lukea. ”Välillä on kuitenkin hyvä olla myös tarttumatta kaikkiin lukutai kirjoitusvirheisiin ja harjoitella vaikka nopeutta. ”Meillä on yliopistollakin opiskelijoita, jotka lukevat tavallista hitaammin tai joilla on haasteita luetun ymmärtämisessä. Tavallisesti loputkin oppilaat oppivat yhdistämään kirjaimet äänteiksi, äänteet tavuiksi ja sanoiksi jouluun mennessä. Usein hankaluus ymmärtää lukemaansa alkaa iän karttuessa haitata enemmän kuin peruslukutaidon vaikeudet. Miltei jokaisesta luokasta löytyy siis ainakin yksi lapsi, jolla on lukivaikeus. Lapselle voi näyttää, että katso, ennen sinulla meni tuon lukemiseen kahdeksan minuuttia ja nyt enää vain viisi.” ”Kankeammankin lukutaidon kanssa pärjää, kun vain jaksaa nähdä enemmän vaivaa.” ”Lukekaa vaikka tietokonepelien ohjekirjaa, jos se sattuu lasta kiinnostamaan.” yksilönä sekä vahvuuksineen että haasteineen, ja pyrkiä löytämään juuri kyseiselle oppilaalle sopivimmat tavat oppia. Sujuva ja tarkka lukutaito saavutetaan yleensä toisen luokan loppuun mennessä. 30 Mielenterveys 3/2017 MISTÄ TUKEA JA APUA Tukea hankaluuksiin lukemisen opettelussa saa ensisijaisesti omalta opettajalta, erityisopettajalta ja koulupsykologilta. Jokainen oppilas on kuitenkin yksilö, eikä tarkkaan voida määrittää, koska viimeistään olisi osattava lukea. Heille opiskelu tuottaa enemmän työtä ja vie enemmän aikaa, mutta he selviytyvät.” ”Lukutaito on tärkeä asia, mutta se ei ole koko maailma.” n. Jos lapsi ei kuitenkaan opi lukemaan alaluokkien aikana ja tavanomaisin menetelmin, puhutaan lukivaikeudesta, joka koskettaa 5–10 prosenttia ikäluokasta. Suomessa on vain pari prosenttia nuoria, jotka peruskoulun jälkeen ymmärtävät lukemaansa heikosti.” Holopainen lohduttaa, että hitaamman ja kankeammankin lukutaidon kanssa pärjää missä vaan. Se riippuu muutamista seikoista. Erittäin harvinaista kuitenkin on, ettei ollenkaan oppisi lukemaan. TEHTÄVIÄ JA PELEJÄ Tunnetuin tietokonepeli lukemisen taitojen opetteluun on kouluissa nykyisin paljon käytettävä Ekapeli, joka on kehitetty Jyväskylän yliopistossa. Osa hyötyy neuropsykologisesta kuntoutuksesta, jonka saatavuus vaihtelee. Lukivaikeus eli dysleksia on neurologinen ongelma. Tarpeen vaatiessa pyritään laajentamaan sanavarastoa tai työmuistia. Pikkuhiljaa lukeminen automatisoituu ja nopeutuu sekä virheet vähenevät. Teknisen lukemisen ja lukemissujuvuuden harjoitteluun on olemassa runsaasti erilaisia tukikeinoja. Olennaista ei ole se, mitä lukee, vaan se, että lapsi kokee tekstin sisällön merkitykselliseksi.” ”Lasta voi pyytää esimerkiksi kertomaan vanhemmille, mitä ainesosia aamiaismurot sisältävät. Kun tekninen lukeminen sujuu, keskitytään erityisesti luetun ymmärtämiseen. Lukemisvaikeuksien taso vaihtelee. Hyvässä lukemisen oppimista tukevassa opetuksessa pyritään ensin automatisoimaan lukeminen tavutasolla, josta edetään hiljalleen sanojen ja lauseiden tunnistamiseen: muun muassa pilkotaan sanoja, harjoitellaan äänteitä, tehdään sanahakutehtäviä ja harjoitetaan lukunopeutta. ”Esimerkiksi minkä tasoisista taustahankaluuksista on kyse, kuinka pitkään ja kuinka paljon on saanut tukea sekä siitä, kuinka paljon itse on käyttänyt aikaa harjoitteluun. Tärkeämpää olisi löytää lapsen kanssa merkitys lukemiselle ja saada nivottua lukeminen osaksi arkista elämää. Pelin taustalla ovat Lapsen kielen kehitys -pitkittäistutkimuksessa tehdyt havainnot ja oppimistulokset. Joissakin tapauksissa kuntoutukseen voi saada Kelan tukea, mutta sen voi joutua myös itse maksamaan
TEKSTI LOTTA STENROOS 1 Aisti yhteisön pulma. 2 Luo mielikuva, joka sytyttää. Kun johtaja löytää toivon kipinän, hän pyrkii vahvistamaan sen kasvua. Se tarkoittaa usein uhrauksia ja erityisesti nöyryyttä. 3 Jokaisessa yhteisössä on tärkeää löytää kipinä, joka sytyttää ihmiset. Mielikuvat ja haaveet ylläpitävät toivoa ja motivoivat eteenpäin. Hän pyrkii olemaan lähellä toimintaa ja niin myös ongelmaa, johon osaa rakentaa vastauksen. Uskottavuuden takia on valittava, kumpi on tärkeämpi, minä itse johtajana vai asia, jota yrittää ajaa. Vaatii reflektointia, onko itselle hyvä juttu oikea myös muille. 31 Miten johdat toivoa. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin testata ajatuksensa ja kohdata viimeinen koe, eli toimiiko asia todella. Tätä ydintehtävää kutsutaan myös toivon johtamiseksi. Asiantuntijana yritysjohdon konsultti Pauli Juuti Johtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä konkreettisen työnjohtamisen lisäksi on ylläpitää hyvää henkeä yhteisössään ja luoda optimistista ilmapiiriä. 5 Jalkaudu ja elä ajamasi asia. 4 Johtajan pitää tehdä ja osallistua itsekin. Toivoa johtaessaan johtajan on pidettävä itsensä avoinna yhteisölleen.. Parhaimmillaan mielikuva yhdistää yhteisön pyrkimykset. Hyvä johtaja käyttää jalkojaan ja aivojaan
Niin toivo kuin epätoivo tarttuvat, kielteiset tunteet myönteisiäkin helpommin. Tartu kirjaan TEEMA Ev ge ny At am an en ko /s hu tte rs to ck .c om. 32 Mielenterveys 3/2017 Toivo saattaa suojata jo ennalta TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN Toivo on eteenpäin suuntautuva voima, joka saa meidät uskomaan tulevaisuuteen mahdottomissakin elämäntilanteissa
”Toisten ihmisten esimerkki ja malli ovat ehdottoman tärkeitä. Yleinen psykologinen totuus on, että kielteiset tunteet ovat voimakkaampia kuin myönteiset. Eleistä ja non-verbaalisista vihjeistä ihminen vaistoaa, miten asiat oikeasti ovat.” Ihmiset pyrkivät itsensä kaltaiseen ”Myönteinen mieliala toki edistää onnellisuutta, mutta kestävin keino on pyrkiä järjestämään elämänsä itselle sopivaksi.” seuraan, koulutuksiin tai harrastuksiin, jolloin keskinäinen käyttäytyminen muuttuu samankaltaisemmaksi. Toivo auttaa elämän huonoina hetkinä, koska se irrottaa ajatukset nykyhetkestä valoisampaan huomiseen. EPÄREILUA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Kuinka sitten olla tartuttamatta omaa epä toivoaan. Epätoivoista ihmistä auttaa, kun toinen myötäelää tunnelmassa. Sen avulla jaksaa odottaa huomista. ”Toiveikkuutemme peilautuu toisissa ihmisissä, mutta jos toiveet osoittautuvat epärealistisiksi, toivo voi vaihtua epätoivoksi. Epätoivoisessa tilassa ei jaksa kamppailla.” Nummenmaa vertaa ihmistä vesisaavissa räpiköivään hiireen. ”Toivo ja epätoivo ovat toisilleen vastakkaisia motivaatiotiloja. Tutkimukset osoittavatkin, että toiveikkuus saattaa suojata ihmisiä nimenomaan ennakolta.” Erityisen toiveikkailla ihmisillä on ongelmatilanteissa monipuolisia ratkaisukeinoja. Lehdistä ja somesta voimme päivittäin lukea, kuinka huonosti asiat oikein ovat. ”Sairauteen ihminen ei voi oikein itse vaikuttaa, mutta esimerkiksi talou dellisessa epätoivossa on lukuisia tapoja, miten tilannetta voi selvittää.” Somaattinen tila vaikuttaa psyykeen vahvasti. Kun halutaan ohjailla ihmisten ajattelua, kielteiset seikat purevat paremmin. Kun psyykkinen toiminta lamautuu, myös kyky huolehtia fyysisestä terveydestä huononee. Tuputtaminen ei toimi eikä mene perille.” TAPPIOMIELIALA PUREE Nummenmaa muistuttaa, että myönteinen mieliala toki edistää onnellisuutta, mutta naurujoogan avulla ilon välittäminen ei onnistu. Kun olemme toiveikkaita, meillä on selkeä tavoite, keinot, joilla luulemme pääsevämme tavoitteeseen ja tahdonvoima tavoitteen saavuttamiseksi”, sanoo Turun yliopiston kognitiivisen neurotieteen apulaisprofessori, psykologi ja tutkija Lauri Nummenmaa . ”Toivo on kuin turvaverkko kielteistä tulevaisuutta ennakoivien ahdistuneisuuden ja pelon tunteiden aiheuttavaa lamaa vastaan. Seura tekee kaltaisekseen: ilmeet, äänenpainot, asennot ja liikkeet tarttuvat katsojaan ja muokkaavat hänen tunnetilaansa. ”Vahva selviytymismotiivi on psykologista eheyttä ja sinnikkyyttä ylläpitävä voima. Myös laajat ja läheiset sosiaaliset verkostot voivat suojata elämän kriisitilanteissa. ”Helpoin keino olisi erakoituminen, sillä kun ei saa kontaktia, mitään ei siirry”, Nummenmaa hymähtää. Tämän takia toiveikkuuden tartuttamisessa pitäisi välttää ylilyöntejä.” n Lauri Nummenmaa Apulaisprofessori Turun yliopisto. Sama näkyy eläinkunnassa: Eläimen onkin hyvä oppia, mikä on myrkyllistä ja missä vaara lymyää, koska toista tilaisuutta ei välttämättä tule. Jos sairaan lähipiiri alkaa panikoida, paniikki leviää. ILMEET, ELEET, ÄÄNI Kiukunpuuskat tai innostuminen tapahtuvat meille usein tahdosta riippumatta, mutta toivominen edellyttää tahdonalaista ponnistelua ja tulevaisuuden suunnittelua. Ainoa keino on pyrkiä järjestämään elämänsä niin, ettei siihen kerry turhaa kuormaa. ”Tuskin siitä dramaattista haittaa on, mutta mieluummin kannattaa lähteä vaikka lenkille tai harrastaa taidetta, jolloin ajasta saa paremman hyödyn.” Kielteiset tunteet tarttuvat ikävä kyllä myönteisiäkin helpommin. On hyvä myötäelää toisen ihmisen tunteita ja mielialoja, mutta toisen surussa ei auta se, että esittää vieressä iloista. Kun hiiri huomaa, ettei se pääse millään pois, se luovuttaa kamppailun. 33 N ämä onnennumeroni voittavat varmasti lotossa! Isä paranee kyllä, onhan suomalainen terveydenhoito niin tehokasta! Sekä toivo että epätoivo suuntautuvat tulevaisuuteen, mutta epätoivoisina koemme mahdollisuutemme vaikuttaa elämään kadonneen täysin: Minun ei kannata yrittää mitään, edessä on kuitenkin umpikuja. Huonon perheen vaikutus on dramaattisempi kuin hyvän perheen. ”Jos asuu perheessä, joka jatkuvasti muistuttaa, ettei sinun elämästäsi tule mitään, niin ei siitä sitten tulekaan. Sekin kasvattaa tappiomielialaa. Vaikka se ei auta sairaudesta paranemisessa, se voi helpottaa sopeutumisessa uuteen elämäntilanteeseen. Se tarkoittaa, ettei asioita yritetä vääntää ja kääntää päinvastaisiksi. ”Laihduttamisessakaan eivät poppakonstit takaa pysyvää tulosta, vaan olosuhteita pitää muokata joka tasolta niin, että painon saa putoamaan.” Joku suosittelee, että aamuisin kannattaisi hymyillä peilikuvalleen ja hokea: minäolenhyvä, minäolenhyvä. ”Epäreilua ja suurta bisnestä on toisen ihmisen epätoivoon tarttuminen ja hänen heikon asemansa käyttäminen hyväksi”, Nummenmaa sanoo ja viittaa esimerkiksi erilaisiin kansanparannustai reikihoitoihin
KEVENTYNEESEEN PÄÄHÄN HIUKSET KASVOIVAT TAKAISIN , ja festivaaleilla hittiaines vei kirjaretriitiltäni hetkeksi terän. Tuona keväänä kykenin tekemään lopulta yhden etuoikeuksieni suoman asian. Kirja ei voi elää puolestani, sen lukeminen ei lisää elinvuosia ja nimestä riippumattakin konkreettisen esineen lukuohje on hyvin yksinkertainen: lue minut. Kirjastovaellusten myötä ympärilleni ryhtyi syntymään läjiä, pinoja ja jopa lainakirjamuurien pätkiä. 34 Mielenterveys 3/2017 ERÄÄN SYSIPIMEÄN TALVEN JÄLJILTÄ JÄI UUPUMUS . LOPPUKESÄSTÄ ILMATILASSANI OLI JO HERÄTYKSEN TUNTUA . Taideteos jopa ehdottaa, että maailmassa on mahdollista olla hyödytön. Se vaatii aikaa, rahaa sekä turvallisen paikan. Laitos on yksi harvoista ihmisen otsikoista piittaamaton paikka. Klisee! Mutta mitä muuta kuin uupumus on, ellei banaalia ja persoonatonta. Kirjastoon astuin kuin kirkkoon, hengittämään. Kesämajassa tunnustin uskovani kirjoihin ja lopulta jopa messusin: Köyhimpiä meistä ne, jotka eivät omista kirjastokorttia. Menin kirjastoon, ja menin toiste. Henriikka Himma on dramaturgi ja taiteen moniottelija, joka pitää kirjojaan Helsingissä. ”Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.” Kirjaseinien sisälle rakensin oman huoneen jossa sain olla rauhassa. Lopulta minulla oli moniniminen kesäkoti, ja siinä paikka vain olla. Se mikä nyt paperilla taipuu polveileviksi lauseiksi, oli vielä hetki sitten tyhjyyttä, kauan kaivattua, mutta otsikoistaan tyhjentyneelle kauhua. Kulutusja tehokkuusyhteiskunnassa tämä on vallankumouksellista ainesta. VAIN-OLEMISEN TAITO ON AIKUISELLE ETUOIKEUS . LAPSENA OSASIN RAKENTAA KIRJOJEN AVULLA SUOJAN jolla eristin ulos kaoottisen perheen vaatimukset. Loppu jää lukijan varaan. Vähitellen kasautumista muodostui uusi ja hutera maja, paikka vailla yläotsikkoa ja rakennusohjeina vain haituvainen intuitioni. Seiniltä paistoivat monimerkitykselliset kirjojen nimet, ja kun laina-ajat umpeutuivat, vaihtuivat rakennuspalikatkin uusiksi. Lopulta tuli oltua, siellä täällä, ja se nimetön kesä rupesi syksyksi. TAITEEN NÄKÖKULMASTA KATSOEN KIRJA ON TEOS , jonka merkitys ei ole mitattavissa, ei rahassa tai funktionaalisuudessa. LUE MINUT Kolumni Henriikka Himma ”Maailmassa on mahdollista olla hyödytön” H en rii kk a H im m a. OTIN ETÄISYYTTÄ TYHJÄKSI KÄYNEISIIN IDENTITEETTEIHIN , ja koska teko vaati konkretiaa, alivuokrasin kotini, leikkasin hiukset enkä edes vastannut äidin puheluihin. Sitä seurasi merkityksettömyys, joka ei lopulta jättänyt minulle muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä raskaansarjan kevätruoppaukseen. Kuitenkin vailla yksiä kansia. Kilon poliisi -vitsikirja oli tärkeä osa kantavaa seinää. Vain olla
REPORTAASI. Hän on havain nut vääriä käsityksiä mielen terveydestä ja tahtoo tähän muutosta tulisieluisesti. 36 Mielenterveys 3/2017 ”Hyvän tekeminen vahvistaa omaa osaamista” TEKSTI EILA RUUSKANEN-HIMMA KUVAT PIA INBERG Toimittaja Siiri L’Ecuyer tekee mielenterveyden vapaa ehtoistyötä
Peli kuvissa muta juovittaa vaaleahiuksista naista otsaa ja hiuksia myöten. Suopotkupallo on Suomessa kehitetty muunnelma jalkapallosta, joka myös on Siiri L’Ecuyerin kesälaji muiden jalkapallolajien ohella. Hänen halunsa auttaa ymmärtämään mielenterveyttä ja sen tärkeyttä on suuri. Hänellä on alempi ammattikorkeakoulututkinto moni mediaviestinnästä. Yritämme liian pitkään pärjätä omillamme ja olla ’vahvoja’. SURU-UUTINEN PERHEESSÄ Siiri L’Ecuyer sai viime vuonna ulkomailla ollessaan suru-uutisen, joka muutti elämän. 37 > H änen luonnettaan kuvaa suopotkupallo. Mitä enemmän hän tutustui aiheisiin, sitä enemmän hän tunnisti, kuinka tärkeää niistä on tietää enemmän. Ei ole niitä ’muita’, joilla on joskus vaikeaa, vaan on ’meitä’. Osaamistaan hän tahtoo tuoda mielenterveyden edistämiseen. Rajasimme yhdessä aihetta ja sovimme asiantuntijatuesta.” Siitä alkoi Siiri L´Ecuyerin sukellusretki mielenterveyden käsitteisiin ja tutkimuksiin. S iiri L’Ecuyer, 32, opiskelee journalismin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Haaga-Heliassa. Siihen sysäsi äkillinen menetys ja suru perheessä. Meillä Suomessa annetaan ihmisten olla liiak si rauhassa ja asioista vaietaan. ”Tahdon rohkaista puhumaan mieltä painavista asioista. Veljeä rakastettiin. > ”Toivoisi, että henkisestä kivusta voisi puhua yhtä arkisesti kuin fyysisestä.”. Puhutaan rohkeammin”, Siiri L’Ecuyer pyytää. Korostan, että kysymys ei vahingoittanut minua, vaan laittoi miettimään. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa toimittajana MTV Mediassa ja viestinnän suunnittelijana LänsiUudenmaan pelastuslaitoksella. Hän vaikutti nuorelta mieheltä, jolla oli elämänhalua.” Jälkeen päin Siiri huomasi nähneensä tiettyjä merkkejä ongelmista, mutta ei silloin ymmärtänyt niitä. ”Pikkuveljeni teki itsemurhan. Kenenkään ei pitäisi jättäytyä ajatuksineen yksin.” Veljen itsemurhan jälkeen Siiriltä kysyttiin, onko hänellä itsellään itsetuhoisia ajatuksia. Ruskeanvihreät silmät hehkuvat tahtoa. OPPIMISMATKA MIELENTERVEYTEEN Surffatessaan Mielenterveysseuran verkkosivuilla Siiri oivalsi, että mielenterveydestä, sen ylläpidosta ja häiriöistä on olemassa paljon tietoa, ja asioihin kannattaa perehtyä sekä yleissivistävänä tietona että elämäntaitoja kehittävänä asiana. Pelissä rämmitään mudassa ja taistellaan jalat upoksissa palloa maaliin. ”Koin, että minulla olisi annettavaa tähän keskusteluun henkilökohtaisten ja ammatillisten kokemusteni takia.” Hän halusi tehdä yhteistyötä mielenterveysstigman vähentämiseksi ja otti yhteyttä Mielenterveysseuran viestintään. ”Ehdotin, että voisin tehdä toimittajille tietopaketin, joka auttaisi mielenterveysaiheisten juttujen uutisoinnissa ja vähentäisi stigmaa. En olisi koskaan voinut aavistaa, että niin voi tapahtua. ”Vastasin, että sellaisia ei ole
Mitä tähänastinen tekeminen on antanut. 38 Mielenterveys 3/2017 > Siiri L’Ecuyer nojautuu pöydän kulmaan ja levittää kätensä. Jos ihmiset oivaltaisivat tämän paremmin, he myös ymmärtäisivät olla leimaamatta itseään tai muita, jolloin varhaista apua olisi henkisesti helpompi hakea.” Siiri L’Ecuyer rohkaisee ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Mielenterveyden häiriöt näkyvät harvoin päällepäin, joten puhuminen voi olla haastavaa, mutta se ei vahingoita ketään.” Moniko esimerkiksi uskaltaa kysyä läheiseltä tai tuttavalta, onko tällä itsetuhoisia ajatuksia tai suunnitelmia. Jopa 70 prosenttia masennuspoti laista salaa tilansa, usein erityiskohte lun ja syrjinnän pelossa. Sisäinen stig ma on itsensä leimaamista, ulkoinen on toisten tuottamaa ja sosiaalinen on yhteisön tuottamaa stigmaa. ”On tärkeä rohkaista puhumaan, kuunnella ja hakea apua jo varhaisessa vaiheessa. Kuten tutkivassa journalismissa, joka kivi piti kääntää useaan kertaan.” Jatko-opintojen aloittaminen ja vapaaehtoistyö ovat helpottaneet häntä myös oman surun läpikäynnissä. ”Olen onnellinen ja kiitollinen, että olen voinut ideoida ja tehdä yhteistyötä Mielenterveysseuran kanssa. mielenterveysseura.fi/ media/stigma TIETOPAKETTI MEDIALLE STIGMAN VÄHENTÄMISEKSI ”Ei ole niitä muita, joilla on joskus vaikeaa, on vain meitä.”. Mielenterveyden ongelmia ei tarvitse hävetä.” Moni fakta mielenterveydestä pysäytti. Mielenterveysseuran tietopaketti medialle auttaa välttämään stigman lisäämistä uutisoinnissa. ”Tuntuu valtavan hyvältä, että tekemälläni työllä on merkitystä. Hän liittää aineiston osaksi opintojaan. Meillä on ollut ystävien ja muiden viestinnän ammattilaisten kanssa monia hyviä keskusteluja.” Siiri L’Ecuyer teki kevään aikana medialle tietopaketin, johon kuuluu kaksi videota, tekstiosuus ja tiedote. ”Pystyn nyt jo haastamaan keskustelua mielenterveydestä. Tietopaketti löytyy Mielenterveysseuran sivustolta. Lisäksi puhutaan rakenteellisesta syrjinnästä esimerkiksi mediassa, terveyspalveluis sa tai oikeusjärjestelmässä. Medialla on merkittävä rooli asian mukaisen tiedon välittäjänä. ”Mielenterveysseuran asiantuntijat valmensivat minua. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden häiriöitä, mut ta stigma eli häpeäleima vaikuttaa siihen, että häiriöistä on vaikea puhua. Stigmaa on erilaista. Haluan auttaa muita ymmärtämään mielenterveyttä ja puhumaan asioista.” Siiri L´Ecuyer kertoo käyneensä aikamoisen oppimismatkan mielenterveyden kysymyksiin. Leimautumisen pelko, häpeä tai syyllisyys voivat vaikut taa itsetuhoisten ajatusten salaami seen. ”Kuinka moni tietää, että mielenterveydestä on turvallista puhua ja kysyä. AUTTAMISESTA ONNELLISUUTTA Tutkimusten mukaan toisten auttaminen ja vapaaehtoistyö on hyväksi myös omalle mielenterveydelle. ”Joka toinen suomalainen kokee mielenterveyshäiriön jossain elämänsä vaiheessa. Arkipäiväi nen ja faktoihin perustuva keskustelu on tärkeää, jotta yhä useampi meistä pyy täisi ja saisi apua kun sitä tarvitsee. Olen aikaisemmin tehnyt vapaaehtoistyötä urheilun parissa ja ollut toteuttamassa omakustanteena hyväntekeväisyyskirjan, jonka tuotto jaettiin kahdelle kohteelle.” Meillä jokaisella on mielenterveys. Käsitteet tuli avata ensin itselle ja sitten kiteyttää toisten luettavaksi
mielenterveysseura.fi/ vapaaehtoiseksi Sivustolla voit myös tehdä Hyvän mielen vapaaehtoistestin ja selvit tää, millainen tehtävä sopisi sinulle parhaiten. Henkisessä kivussa tai surussa ei ole näkyvää kipsiä ja ohjetta: kun toimit näin, paranet.” ”On helpompi kertoa olevansa toimintakyvytön jalan vuoksi kuin siksi, että on tosi surullinen.” Siiri L´Ecuyer on kuitenkin oppinut, miten merkittävää on huolehtia omasta itsestä ja terveydestä sekä tunnistaa omia kipuja ja antaa aikaa toipumiselle. Jos kieltäisin kipsin ja lähtisin rasittamaan jalkaa, sen toipuminen pitkittyisi ja tekisin vain hallaa jalalleni. Mielenterveyttä voi vahvistaa. Sinä voit auttaa. Suven suunnitelmat menivät uusiksi: kesäksi kipsi jalkaan ja kyynärsauvat kulkuvälineeksi. ”Kipsistä on helpompi kertoa ventovieraillekin: mitä tapahtui ja mikä on helppo verrata toisiinsa. mielenterveysseura.fi/ lahjoita ”Hyvän tekeminen on palkitsevaa ja vahvistaa omaa osaamista.” MIELENTERVEYSTAIDOT KENTTÄKÄYTTÖÖN Siiri L’Ecuyerin kasvaneet mielenterveystaidot tulivat kesällä tarpeeseen, kun jalkapallossa osunut isku sääreen aiheutti murtuman. Ystävät auttoivat kulkemisissa.” Siiri L´Ecuyer toivoo, että henkisistä kivuista voitaisiin puhua yhtä arkisesti kuin fyysisistä. 39 arvio toipumiselle. ”Kumpikaan viimeaikaisista tapahtumista ei ole omaa syytäni, mutta se, miten suhtaudun asiaan ja omaan toipumiseen, on itsestä kiinni. ”Olen joutunut opettelemaan sen hyväksymistä, että tilanteeni ei ole ideaali. Hyvän mielen viestijänä vaikutat tärkeän asian puolesta. Monimuotoisesta toiminnastam me löydät sinulle sopivan tavan osallistua. Sama pätee henkiseen kipuun: jos kieltäisin sen olemassaolon, toipuminen pitkittyisi ja ongelmat kasvaisivat.” Voimme vaikuttaa siihen, miten parannamme fyysisiä ja henkisiä murtumia, kuinka elämme asian kanssa ja miten nousemme taas jaloillemme. ”Ajattelin, että täytyy vain sopeutua ja että tämä menee ohi. Mutta voin elää sen kanssa ja luottaa, että pitämällä itsestäni huolta sekä henkinen että fyysinen kipu helpottuvat.” Fyysistä ja henkistä toipumista on TULE VAPAAEHTOISEKSI Tule mukaan jakamaan hyvää mieltä! Mielenterveysseuran vapaa ehtoistoiminnassa edistät mielen hyvinvointia. Saat merkitys tä elämääsi ja iloa yhdessä teke misestä. n. Useimmiten elämässä löytyykin aina toinen reitti. Tänä kesänä Siiri L’Ecuyer ei osallistunut suopotkupallon turnaukseen pelaajana vaan valmentajan roolissa. Ihmiset myös kysyvät herkemmin näkyvästä vammasta. Voit myös ottaa yhteyttä alueesi paikalliseen mielenterveys seuraan, niin mietitään yhdessä, millainen vapaaehtoistyö vastaisi kiinnostustasi
Koulutuksiin on osallistunut hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, kuten • työttömiä • maahanmuuttajia • kuntoutujia • vapaaehtoisia • opiskelijoita, ikäihmisiä, pitkä aikaissairaita, omaisia. Koulutuksiin osallistuneiden am mattilaisten ammattialoja: • sairaanhoitajat, terveyden hoitajat, sosiaalityöntekijät • opettajat, kuraattorit, koulupsyko logit • nuorisotyöntekijät • puolustusvoimien kantahenkilökun ta • järjestötyöntekijät. mielenterveysseura.fi/ mtea tia testamentin, suosittelemme aina lämpimästi kääntymään testamenttija perintöasioihin erikoistuneen juristin puoleen. Testamentti on päätöksesi siitä, mitä haluat omaisuudellesi tapahtuvan poismenosi jälkeen. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä. Voit osoittaa Mielenterveysseuralle haluamasi osan omaisuudestasi. Kun olet päättänyt laaMielenterveystaidot vahvistuvat koko maassa vauhdilla “Sain paljon eväitä auttaa sekä itseäni että muita.” Mielenterveyden ensiapukoulutukset ovat täyttyneet tulijoista vuonna 2017. Testamenttilahjoituksesi avulla yhä useampi saa tulevaisuudessa mahdollisuuden hyvään mielenterveyteen sekä tarvittaessa kriisiapua vaikeassa elämäntilanteessa. Mielenterveystaitojen levittämistä tehostavat ohjaajakoulutukset. Pienikin testamenttilahjoitus on arvokas. Uusia ohjaajia on koulutettu yhteensä 135. Näin voit varmistua siitä, että tahtosi aikanaan toteutuu toivomallasi tavalla. Koulutusten kohderyhminä ovat tänä vuonna olleet erityisesti haavoit tuvassa asemassa olevat sekä ammatti laiset, jotka kohtaavat heitä työssään. Testamentti on tekijänsä yksityisasia ja sitä voi muuttaa koska tahansa. mielenterveysseura.fi/ lahjoita Voit halutessasi muistaa rakkaimpiesi ohella myös Suomen Mielenterveysseuraa testamentissasi. Koulutuksiin oli elokuun loppuun mennessä osallistunut tänä vuonna jo 3000 kansalaista. Testamentin laatiminen ei ole vaikeata, mutta sen tulee täyttää tietyt muotoseikat ollakseen pätevä. 40 Mielenterveys 3/2017 Mielihyvät koonnut Jutta Kajander Testamenttilahjoitus on kaunis tapa auttaa emme joudu maksamaan testamenttilahjoituksista perintöveroa
Epävarmassa maailmassa toivon merkitys mielenterveydelle korostuu. Kiertueella sai kurkistaa sh ut te rs to ck .c om. Lappusia kertyi lähes 1 500 kappaletta liki kahdenkymmenen paikkakunnan kiertueelta: Espoo, KemiTornio, Rovaniemi, Kajaani, Iisalmi, Helsinki, Lohja, Vihti, Hyvin kää, Suonenjoki, Mikkeli, Lappeen ranta, Teuva, Kauhajoki, Jämsä, Kuo pio, Oulu, Tampere, Seinäjoki ja Pori. Tapahtuman järjestävät Suomen Mielenterveys seura, Helsingin kaupun ginkirjasto ja SKS. mielenterveysseura.fi/ materiaalit keinoihin miten saada omaa mieltä, stressiä sekä energiatasoa kohennet tua. Mielenterveysseura on kehittä nyt varhaiskasvatuksen arkeen runsaasti materiaaleja ja harjoituk sia, joita voidaan helposti hyödyn tää mielen terveys taitojen opetta misessa jo ihan pienille. Mieli ja Aleksis Kivi kohtaavat Kampissa Paikalliset mielen terveys seurat järjestävät omia Maailman mielen terveyspäivän tilaisuuksia ympäri Suomen. Toivoa kirjallisuudesta -päivä on Suomi100 -tapahtuma ja osa Suomen Mielen terveysseuran 120-vuotis juhlavuotta. Tilai suudessa jaetaan Aleksis Kivi rahaston palkinto ja valta kunnallinen mielenterveys palkinto. Toivoa, iloa ja voimaa tuovien teks tien joukosta muodostui selkeästi kymmenen kärki perheen, ystävien, luonnon, urheilun, taiteen ja kulttuu rin, eläinten, rakkauden, terveyden, vapaaajan sekä työn ympärille. Kirjat ja kirjallisuus voivat tuoda elä mään toivoa, iloa ja voimaa. 41 Ia ko v Fi lim on ov /s hu tte rs to ck .c om Toivoa kirjallisuudesta tapahtumas sa 10.10. mielenterveysseura.fi/ toivoakirjallisuudesta Mistä elämään toivoa, iloa, voimaa. Kampin kauppakeskuksessa vietetään sekä Maailman mielen terveys päivää että Aleksis Kiven ja kotimaisen kirjallisuuden päivää. #toivoakirjallisuudesta ja #mieli120. Tapahtu mapäivänä Kampissa voi tavata kir joista henkiin heränneitä henkilöitä, lainata toivoa antavia teoksia kirjas topyöristä ja saada vinkkejä, jotka vahvistavat omaa ja läheisten mie len hyvinvointia arjessa. Päivähoi dossa musiikki, kuva taiteet, liikunta ja leikki tarjoavat hyviä mielen harjoituspaikkoja. Hyvinvoinnin kokemuksellisen sisällön ja hyvien keskustelujen lisäk si kiertueella sai kirjoittaa ylös pienel le lappuselle mikä tuo toivoa, iloa ja voimaa. #mieli120 Mielen hyvinvoinnilla lastattu Mieli auto kiersi kesän aikana reilut kaksi kuukautta yleisötapahtumissa ympäri Suomen. ”Uusi varhaiskasvatussuun nitelma sisältää muun muassa vuoro vaikutustaitojen opettelua, tunteiden tunnistamista ja itsesää telyä, ryhmässä toimimista, osalli suutta sekä arjen taitoja – kaikkea sitä, mikä vahvistaa mielenterve yttä ”, kertoo asiantuntija Anniina Pesonen Suomen Mielen terveysseuran edistämisen yksi köstä. Uusi vasu vahvistaa mielenterveyttä Elokuun alusta käyttöön otettu varhaiskasvatuksen suunnitelma eli vasu edistää lapsen mielen hy vinvointia. Katso oman paikkakuntasi tapahtumat. Varhain opitut mielen terveystaidot tukevat lapsen kas vua ja ehkäisevät ongelmia
Tutkimukseen osallistui 41 työssäkäy vää henkilöä, joilla oli erilaisia työuu pumusoireita sekä 26 verrokkihenkilöä. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Molem missa maissa verkkosivustot sisälsivät epärelevanttia asiaa mielenterveydes tä. Aivotutkimuksen näkökulma tukee tätä. Näitä ovat muun muassa tiedon äärel le pääsemisen helpottaminen tai luo. Jopa joka neljäs työikäinen suoma lainen kärsii työuupumusoireista. Laura Sokka: Burnout in the brain at work. ”Yhteistyö eri hakukoneiden kanssa olisi tärkeää, jotta tiettyjen mielenter veyteen liittyvien hakusanojen käyttö johtaisi ensisijaisesti luotettavien mie lenterveyssivustojen äärelle”, Athanaso poulou sanoo. Tutkimuksessa sel visi, että myös vakavaa mielenterveys häiriötä kuten psykoosia ja skitsofre niaa sairastavat hakevat internetistä tietoa. Digitaalisten palvelujen laajoista mahdollisuuksista huolimatta niihin voi liittyä tekijöitä, jotka tulee huomioida. Valtaosa videoista oli harhaanjoh tavia ja osa jopa leimaavia. 2017. Niitä ovat esimerkiksi väsymys, työn merki tyksen kyseenalaistaminen, ammatilli sen itsetunnon heikkeneminen sekä kokemukset muistin ja keskittymisen vaikeuksista. Hän tarkasteli väitöstutkimuk sessaan työuupuneiden ja verrokki Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairas tavat hakevat verkosta terveystietoa, mutta tarjolla oleva mielenterveysai heinen sisältö voi olla harhaanjohtavaa ja jopa leimaavaa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa työssäkäyvien työuupumuksesta kärsi vien aivotoimintaa tarkasteltiin aivo sähkökäyrämenetelmän keinoin tie donkäsittelyä haastavien tehtävien aikana. Väitöskirja. Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. TYÖUUPUNUT ON HERKKÄ NEGATIIVISILLE VIESTEILLE ”Vaikuttaa siltä, että työssään uupu nut on herkistynyt negatiivisille viesteil le”, psykologian lisensiaatti Laura Sokka sanoo. Tiedämme myös, että pitkäaikainen stressi on ris kitekijä monille psyykkisille ja fyysisille sairauksille, joten meillä ei ole varaa siihen, että neljäsosa pinnistelee työs sään”, Sokka sanoo. Christina Athanasopoulou tutki väi töskirjassaan mielenterveyshäiriötä sairastavien internetin käyttöä Suo messa ja Kreikassa. ”Nykyisin puhutaan paljon siitä, kuinka tärkeää on palautua pitkäaikai sesta kuormituksesta. Lu m en Ph ot os /s hu tte rs to ck .c om tettavan tiedon saatavuuden lisäämi nen. sa ja terveystiedon käsittelyssä. Athanasopoulou analysoi hakuko neiden kautta löytyviä suomen ja krei kankielisiä sivustoja, joilla oli mielen terveyteen liittyvää sanastoa. Luotettavan terveystiedon haas teena ovat puutteet tiedonhakutaidois Tutkitut koonnut Lauri Hovi ryhmän selviytymistä haastavista tie donkäsittelytehtävistä sekä kuulotiedon käsittelystä. 2017. Uupuneet reagoivat verrokeitaan nopeammin kielteisiin äänensävyihin puheäänessä ja hitaammin iloiseen äänensävyyn. Christina Athanasopoulou: eHealth and People with Schizophrenia Spectrum Disorders. 42 Mielenterveys 3/2017 VERKOSSA ON PALJON HARHAANJOHTAVIA MIELENTERVEYSSIVUSTOJA Työuupumus näkyy poikkeamina aivo jen sähköisissä toiminnoissa
KRIISIT JA SELVIYTYMINEN (2 pv) Helsinki 20.10. Yksin asuvat ja erilaisia ongelmia kohtaavat ihmiset tarvitsevat toistensa seuraa, yhdessä tekemistä ja tukea. Tuuli Pitkänen, Mirka Elovainio, Suvi Jokelainen ja Jouni Tourunen: Ihmisten äänellä: Järjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeet ja palvelun tarpeet. ja 11.12.2017 • Turku 26.-27.10. 0407432702 SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KOULUTUSKESKUS Tietoa, taitoa & uutta osaamista Kyselyn vastausten perusteella päih de ja mielenterveysjärjestöistä saa daan kohtaamisia, jotka ovat kaupun gistumisen mukana viime vuosikymme ninä muuten vähentyneet. 0406314494 marjukka.laukkanen@mielenterveysseura.fi eira.tikkanen@mielenterveysseura.fi p. A-klinikkasäätiön raporttisarja 65. Etenkin henkilöt, joiden elämäntilan ne toimintoihin mukaan tullessa oli vaikea, kokivat osallistumisen myötä keskimääräisesti suuria myönteisiä muutoksia monella elämänalueella. www.a-klinikka.fi/julkaisut/3620. ja 7.12.2017 MIND BODY BRIDGING, VAIHEET 2 JA 3 (7 pv) Helsinki, kevät 2018 sari.kosonen@mielenterveysseura.fi puh. ja 3.11.2017 PSYKOTERAPIAN PERUSTEET (30 op) Helsinki, kevät 2018 PARIPSYKOTERAPIAA PERHETERAPEUTEILLE (30 op) Helsinki, kevät 2018 PERHEARVIOINTIMENETELMÄ (3 pv) Helsinki, Turku, Tampere, Mikkeli, syksy 2017 MIND BODY BRIDGING, VAIHE 1 (3 pv) • Helsinki 15.-15.11. 43 JÄRJESTÖJEN TARJOAMAT KOHTAAMISET PARANTAVAT ELÄMÄNLAATUA Pa si Le in o TUKEA&APUA SOSKRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat Päihde ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuneet kokevat osal listumisen vaikuttaneen heidän hyvin vointiinsa ja elämänlaatuunsa merkit tävästi. Kyselyyn vastasi 1092 henkilöä. Tämä käy ilmi Päihde ja mielen terveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA) talvella 2015–2016 tehdystä hyvin vointikyselystä
44 Mielenterveys 3/2017
Rantala, evoluutiobiologian dosentti, Turun yliopisto. – Eeva Kilpi ”Yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus synnyttää tunteen, että toisen leipä on toiselta pois.” Pirkko Lahti puhui yhteisöllisyyden muutoksesta Suomi Areenassa heinäkuussa 2017 7 700 työtöntä nuorta vähemmän. He olivat työttömiä vuosina 2009–2010.) Mieleenpainuvaa koonnut Jutta Kajander Älä ajattele, että elämä on lyhyt. Lähde: Tilastokeskus ”Tutkimuksissa on huomattu, että mummojen antamalla lastenhoitoavulla on merkittävä vaikutus jälkeläisten syntymiseen ja hengissä pysymiseen.” Markus J. Toivoa, iloa, voimaa Mieli auto kiertää kesän yleisö tapahtumissa 15.5.-15.7. HS, 29.8.. Kun siinä ei ole kysymys pituudesta lainkaan, vaan että ylipäänsä on saanut kokea tämän. mielenterveysseura.fi/ mieli120 #Mieli120 sh utt er sto ck .co m ”Mä tuun hulluksi niiden jogurttipurkkihyllyjen edessä!” Jogurttihyllyjen yltäkylläisyys on Jonna Tervomaan vertauskuva elämäntyylille, jota hän ei kaipaa. Ajattele: – miten erikoinen kokemus. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt vuodessa 2,6 %. 45 ”Kehno työ koettelee mielenterveyttä enemmän kuin työttömyys.” TIEDE 23.8.2017 (Manchesterin yliopiston terveyssosiologit Trani ja Nan Zhang tutkivat 1 116 aikuisen työnsaantia Britanniassa
46 Mielenterveys 3/2017
Siellä oli pieni uimaranta ja yleensä kesäisin aina seuraa. Keskusta leimaa kuitenkin merkillinen rauha, siellä tulee harvemmin ahdistava tungos. Cheekistä ja hänen veljestään kertovan Veljeni vartija -elokuvan kuvaukset päättyvät alkusyksystä. ”Barbican on betonibrutalistinen asuntoja kulttuurikeskuskompleksi Lontoossa. Esitän elokuvassa kaksoisroolia. Asun Barbicanista muutaman minuutin päässä. Kaipaan Barbicaniin aina, kun olen Suomessa. Inhoan avoimia paikkoja, joissa on paljon ihmisiä. Se oli lähellä kotiani, mutta kuitenkin riittävän kaukana. Aikoinaan mielipaikkani oli ystäväni Tuomaksen rantamökki. Barbicanissa on eloisa kulttuurikeskus, jossa on ilmaista työpöytätilaa, kahviloita, leffateattereita, iso teatterisali ja koko ajan tapahtumia. Käyn kirjoittamassa siellä silloin tällöin, kun en jaksa olla kotona. Minua viehättää, miten aika törkeän näköisestä betonihelvetistä on vuosien saatossa tullut jotenkin kaunis. Joka parvekkeella on kukkia ja ihmisvilinä tekee kylmistä pinnoista lämpimiä. Esitys on edelleen minuun eniten vaikuttanut näyttämöteos. Se on alkujaan rakennettu Cityn liikemiehille työsuhdeasunnoiksi, eli tavallaan se on lähiö Lontoon keskustassa. Me näimme nuorison version. Leffassa pyrin käymään pari kolme kertaa viikossa ja pari näyttelyäkin olen käynyt katsomassa. Olen aivan varma, etten tule lupaustani pitämään.” n Mielipaikka TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVA ANTTI HOLMA ”Betoni helvetistä on vuosien saatossa tullut jotenkin kaunis.” D or it Sa lu tsk ij/ O ta va. Nykyisin se on kaupungin halutuimpia osoitteita. Siksi en käy festareilla, keikoilla enkä ensi-iltajuhlissa. Toivon, että joskus voisin nähdä Kontakthofin vanhempien ihmisten tanssimana. 47 ”Suomesta kaipaan aina Barbicaniin” Antti Holma, 34, on näyttelijä, kirjailija ja käsikirjoittaja. Sen jälkeen olen luvannut itselleni loppuvuoden vapaata. Näin siellä vuosia sitten Pina Bauschin koreografian Kontakthof, jossa on kaksi eri roolitusta: sen esittävät sekä teini-ikäiset että yli kuusikymppiset
mielenterveysseura.fi. Mielenterveyttä voi vahvistaa