Vihdoinkin Mahmoud nukkuu Laman lapset kantavat yhä taakkaa Teema Koulut ja mielenterveys 10 sivua Kokeilukulttuuri mahdollistaa start-upit Mielenterveys-lehti 55. vuosikerta hinta 8,50 € 4/2016 Krista Siegfrids rohkaisee nuoria ”Tsemppiä, rakas!”
18 MIELENKIINTO Vuosi 1987 eriarvoisti nuoret. 14 ”Mahmoudia piti rohkaista kertomaan odotuksensa.” Dina Ikävalko halusi kummilapsen ja sai neljännen pojan. 28 Pom-hetki rauhoittaa Tulevat koululaiset harjoittelevat tärkeitä taitoja. 26 Mielenterveys meni kouluun Ihan helppoa se ei ollut, mutta nyt voi jo huokaista. Pi a In be rg Pi a In be rg 10 YHTEISKUNTA Lapinlahden hedelmät kypsyvät. Pasi Ilmari Jääskeläinen. Virtuaalipelit innostavat kaikki mukaan. 2 Mielenterveys 4/2016 Mielenterveys 4/2016 Sisältö TEEMA: KOULUT JA MIELENERVEYS La rri H im m a Su nn y st ud io /S hu tte rs to ck .c om 34 Kasvattaja auttaa näkemään kauneuden Kolumni. 13 MIELEN PÄÄLLÄ Naura lapsen kanssa. 40 MIELIHYVÄT 42 TUTKITUT 45 MIELEENPAINUVAA 47 MIELIPAIKKA 36 REPORTAASI ”Mä osaan.” Vitsi, miten mahtavia tyyppejä taidetyöpajassa. 31 Kuka saa, kuka saa tunnepussiin kurkistaa Mielenterveyttä mineille. Pienet aivot eivät paljoa kestä. 22 ASIANTUNTIJALTA 6 tapaa ruokkia eustressiä Ro vio TEEMA. 32 Reilu peli Kiusaamista vastaan voi käydä, kun opettelee taidot. 4 ”Hali ja pusu!” Kovat kokemukset nuoruudessa opettivat Kristalle empatiaa
Toivoa kirjallisuudesta -tapahtumasarjassa luetaan toivoa antanutta kirjaa ja keskustellaan kokemuksesta. Yksin autossa. 55. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Lukuhetkiä viedään myös niihin olosuhteisiin, joista on muuten vaikea päästä itse liikkeelle. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tapahtumia on järjestämässä 35 Helsingin kapungin kirjastoa. ENTÄ KUN omassa elämäntilanteessa aikaa onkin tuhlattavaksi. Pidensin hengitystä. MIELENTERVEYSSEURA TÄYTTÄÄ 120 vuotta vuonna 2017. vuosikerta. siinä tilanteessa osaisi ottaa hetken, joka täyttää mielen hyväksyvällä läsnäololla. HAASTAN SINUT mukaan järjestämään juhlavuonna oman lukupiirin kotona, kahvilassa, työpaikalla ja missä vaan tai lukemaan kirjaa ääneen toiselle ihmiselle. Kun ei ole syytä mennä töihin, kun kukaan ei soita tai liikkeelle ei pääse. Mielenterveysseura.fi -sivusto palvelee jo lähes 100 000 eri kävijää kuukaudessa ja palvelun sisältöä kehitetään koko ajan.. Tämä toimi hänellä. Voi luoda itselleen hiljentymisen kuplan, joka vaimentaa hälyä sisältä ja ulkoa ja antaa mielen vain olla. Kun hän alkaa tuntea itsensä liian kuormittuneeksi, hän avaa älypuhelimensa sovelluksen. TIETOINEN LÄSNÄOLO on pysähtymistä olemaan hetkessä. Vuoden 2017 päättyessä Mielenterveys-lehti ei enää ilmesty paperisena, vaan koko sisältö siirtyy verkkoon. Se hupenee kuin suoralla janalla eteenpäin, koko ajan ”tik tak”. 3 KUN LAPSET olivat pieniä ja tunnit hupenivat käsistä, nojauduin välillä silmät kiinni tuolin selkämykseen: nyt on viisi minuuttia kiireetöntä aikaa. Paikalliset seurat eri puolilla Suomea järjestävät Toivoa kirjallisuudesta -tapahtumia. Lyhytkin läsnäolon hetki tai yhteyden löytäminen toiseen ihmiseen voi maalata päivän paremmilla väreillä. AIKA KIITÄÄ länsimaisessa yhteiskunnassa. Mindfulness-taitoa voi harjoitella. ARJESSA MEILLÄ on monia keinoja palautua voimaan paremmin. Tunsin, että tuo hetki rauhoitti elämääni. Eräs mies näytti minulle oman tapansa rauhoittua kesken työpäivän. Se on tuomitsematon tila, jossa aistikokemukset syvenevät. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveys seura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Esimerkiksi sivustolla mielenterveysseura.fi/harjoitukset on siihen eripituisia äänitteitä aikuisille ja lapsille. Tietoisen läsnäolon harjoitusten on todettu parantavan elämänlaatua, hyvinvointia ja onnellisuutta. Toivoa, iloa, voimaa vuoteen 2017! Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja Mielenterveysseura.fi/mieli120 Mieli120-juhlavuoden kunniaksi ”mieli” näkyy nyt näyttävästi lehden kannessa. Näin saatoin esimerkiksi tehdä, kun olin ajoissa hakemassa lapsia harjoituksista. Miten Pääkirjoitus VIISI MINUUTTIA KIIREETÖNTÄ AIKAA Pia In be rg Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • www.mielenterveysseura.fi • Sisällöntuotanto UMP-Media Oy • Taitto GS Oy Peippo • Kirjapaino 2016 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveys seura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Lähetä tästä sähköpostia osoitteeseen viestintä@ mielenterveysseura tai vielä kätevämmin: käytä Twitterissä tai Instagramissa tunnusta #toivoakirjallisuudesta. Ajan kulun kokemista voi kuitenkin venyttää sivusuunnassa. Mielen terveys-lehden teemat vuonna 2017 ovat (nro 1) työelämä ja mielenterveys, (nro 2) työelämän ulkopuolella & mielenterveys, (nro 3) toivoa kirjallisuudesta, (nro 4) nuoret, verkko & mielenterveys. Viisi minuuttia parkkipaikalla. Jos kerrot siitä meille, voimme viestiä tästä hetkestäsi eteenpäin. Juhlavuoden viesti on toivoa, iloa, voimaa. Näytössä näkyy saunan kiuas ja kuuluu kihahdus heitettäessä vettä kiville. Sama toimii Facebookissa yksityisesti, mutta hienoa, että ainakin ystäväsi näkevät! n Kiitos vuodesta 2016. Hyvän olon ja mielen rauhoittumisen kokemuksia voi löytää esimerkiksi musiikista, luonnosta, elokuvista
Mielenterveys 4/2016 4 TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG Krista Siegfrieds Ikä 30 Kotipaikka Helsinki Perhe Avomies Janne Työ laulaja, lauluntekijä, viihdetaiteilija ”Unelmat auttoivat yli pahimman” Laulaja Krista Siegfrids joutui jo nuorena kokemaan elämän haurauden. Kenties juuri siksi hänen on helppo ymmärtää nuoria, joilla on paha olla.
5 > ”Unelmat auttoivat yli pahimman”
Mitä me ollaan tehty väärin. Mielenterveys 4/2016 6 ”N yt hiljaa! Tyst!” Henkilökun nalta alkaa vieteri loppua. Kaikki on huo letonta ja täydellistä, mikä tahansa tuntuu mahdolliselta, eikä kirjaston porttikieltokaan pysy ikuisesti. Elämä on epäreilua! Tämä on hirveää, mun täytyy päästä jotenkin eteenpäin.”. Hän on villi, äänekäs, keik kuu portailla ja kaiteilla ja hermostut taa Kaskisten kirjastotädit täysin. ”Viisi seuraavaa vuotta olivat täyttä paskaa.” Koko perhe suri yhdessä lohdutto masti. Hän kelaa edestakaisin cka settia, jossa soivat laulujen taustat, kunnes nauha kuluu rikki. Isoveli uskoo pikkusiskoonsa, nä kee etäämmälle ja kirjoittaa kouluvih koonsa aiheesta Meidän perhe: ”Kristasta varmaan tulee artisti tai näyttelijä.” Pikkukaupunki ja kuusihenkinen perhe ovat vilkkaalle tytölle turvalli nen ympäristö kasvaa. Isä oli vasta viisikymppinen, eikä sydän ollut antanut aikaisemmin mitään oireita. Alaasteella hän perustaa Kaskisten Spice Girls bändin ja haaveilee vielä joskus edus tavansa Suomea Euroviisuissa. Meillä oli paljon rakkautta, emmekä koskaan riidelleet.” Krista keskittyi siihen, minkä avulla hän tunsi voivansa hengittää. Eräänä yönä yläasteikäisen Kristan maailma romahtaa, kun isä kuolee äkilliseen, odottamattomaan sydän kohtaukseen. MIK SI MULLE KÄY N ÄIN. Kun Krista täytti 17, äiti sairastui akuuttiin leukemiaan. Hän oli juuri perusta nut uuden ravintolayrityksenkin. ”Miksi mulle käy näin. Vastuu perheestä söi äidin jaksamista. Kun tytön energiaa ei muuten saa da kuriin, hänelle langetetaan kirjas toon porttikielto. Ei, niistä hä nellä ei ole hyviä muistoja. ”Jos isän kuolemassa pitää nähdä jotain hyvää, niin meidän perheestäm me tuli tosi tiivis yksikkö. Hän lauloi ja tanssi ja kehitti itselleen har rastuksia viikon jokaiseksi päiväksi, ettei niihin jäänyt yhtään tyhjää het keä. Isän menetystä seurasi toisenkin vaa rin menehtyminen. ”Se oli niin traagista ja käsittämätön tä”, Krista sanoo. Seuraava vuosi oli Kristalle pimeä ja toivoton. Äiti joutui Vaasan sairaalaan, eikä hänen selviytymisestään ollut var muutta. Edellisenä talvena oli kuollut vaari. Kuka nyt sellaisia pilvilinnoja maa lailee, Pohjanmaalta. ”Surun kanssa pitää vaan pärjätä, on vaan pakko.” Isän kuollessa Krista oli 15vuotias. Mutta teinivuosiaan kertaillessaan Krista pudistaa päätään. Kuoleeko äitikin. Se ei tytön esilläoloviettiä lamauta. Ikä ei ole este hurjimmillekaan tul kinnoille: viisivuotiaana tyttö nappaa kynän mikrofoniksi ja heiluu Cheerin hittien tahdissa, välillä hän hurmaan tuu Edith Piafin kappaleesta La vie en rose. Pikku tyttö on kuin elohopea. Hän tahtoo esiintyä niin kotona vie raille kuin päiväkodissa kaikille, jotka jaksavat kuunnella
7 ”Fanit tukevat, tsemppaavat, rakastavat ja piristävät mua.” Polku näyttää olevan kaksisuuntainen. Viestipalvelu twitterissä fanit kommentoivat vaikkapa näin: ”Paras lääke mahakipuun, masennukseen tai mihin vain on Krista Siegfridsin musii kin kuuntelu täysillä ja mukana laula minen. ”Niin voi tragedioissa helposti käydä. Kaikki ainekset, ikä ja olosuhteet, oli vat koossa vielä pahempaan: hän olisi voinut ryhtyä sekoilemaan, käyttä mään päihteitä, ajautumaan huonoille teille ja täydelliseen umpikujaan. ”Kun musta tulee artisti…kun ta paan kivan miehen…menen naimisiin… Aina ei voi olla näin kauheaa, eihän?” Päiväunelmat valoisammasta tule vaisuudesta aikuisena ja aktiiviset harrastukset auttoivat pahimman yli. Fanit tikahtuvat onnesta, kun idolin kuva ponnahtaa yllättäen esiin koulu kirjojen sivuilta: ”OMG, kato mitä mä löysin mun äidinkielen kirjasta!”. ”Yritän elää ilon ja rakkauden kautta.” Sitä viestiä hän tahtoo välittää myös faneilleen, joita hän kutsuu maailman ihanimmiksi. Pysyäkseen skarppina hän alkoi unelmoida. Mummo muutti asumaan Kristan ja pikkuveljen luokse, laittoi ruokaa ja huolehti arjesta, joka Kris tasta näytti liian synkältä. Vuosi kului, äiti tervehtyi ja Krista pääsi opiskelemaan luokanopettajaksi. Kristan oli vaikea keskittyä kouluun. ”He tukevat, tsemppaavat, rakasta vat ja piristävät mua.” Polku näyttää olevan kaksisuuntai nen. > SYDÄMIÄ JA PUSUJA, RAKKAITA FANEJA ”Katkeroitua ei pidä, koska se saa huo novointiseksi”, Krista sanoo. Kotona asui Kristan lisäksi enää pikku veli, sillä vanhemmat sisarukset olivat jo omillaan. Äiti oli minusta todella huolissaan.” Edessä olivat ylioppilaskirjoitukset. Kokeilkaa!” Krista vastaa: ”Thank u love! Kiitos rakas!” Sydämiä, pusuja, vielä lisää sydämiä, paljon lisää
Voimaa he kertovat saavansa musiikista. Kristan elämä muuttui päivässä. Oma olo tuntui voittamattomalta: en väsy koskaan, pystyn tekemään vaikka mitä. Suvussakin on paljon opettajia. Koko Euroo pan media oli hänen kimpussaan. Ei hän silti kuvittelekaan olevansa mikään psykologi. Heti opintojen alussa Krista perusti bändin ja aloitti keikkailun. Elämä on opet tanut empatiaa. Osallistuminen Voice of the Finland kisaan oli tärkeä sysäys, mutta Euro viisujen Suomen karsinnan voitto kei kautti maailman aivan uuteen suun taan. Välillä tulee viesti pohjoisemmasta Suomesta: ”Voimat loppuu elämän kanssa, milloin tulet Ouluun piristä mään?” Krista vastaa: ”Tsemppiä rakas! Kyllä kestät! Tuu Helsinkiin.” Perään lennähtää pusu, ja viestien vaihto jat kuu. Hän kävi ylikierroksilla eikä pystynyt istu maan hetkeäkään paikallaan. Mielenterveys 4/2016 8 Krista katsoo silmiin, halaa, rohkaisee, antaa huomiota, sanoo, että tämä on nyt elämässäsi tällainen vaihe, ole vain oma itsesi. Mutta tiedän olevani hyvä esikuva, kun nuori tarvitsee tsemppausta. Jotkut fanit ovat seuranneet häntä vuosia. Esimerkiksi homosek suaalit teinit kysyvät epätoivoisina, kuinka tulla esiin kaapista, kun isä ja äiti suhtautuvat suuntautumiseen kiel teisesti. Ainakin minulla on hyvä sydän.” > SISÄINEN PIISKA AJOI LOPPUUN Opettajan ammatti tuntui luontevalta valinnalta, sillä Krista oli kouluaika naan tottunut valmentamaan jumppa tyttöjä. Suosio kiihtyi nollasta sataan, ja kalenteri täyttyi keikoista niin koti maassa kuin ulkomailla. ”Kukaan muu ei ajanut minua kuin oma sisäinen piiskani. Leffan katsominen rauhassa sohvalta koti. Sitten juoksin päin seinää ja kuului vain bufffff.” Kristalla ei ollut enää aikaa perheel le, kavereille eikä poikaystävälle. Keikkojen jälkeen tytöt tulevat juttelemaan Kristalle. ”Jos itselläni on huolia, tuntuu vai kealta vastata kannustavasti. Gradu näkövammaisten oppilaiden liikunnasta valmistui, mutta muuten valmistuminen jäi vaille muutamaa kurssia ja lopputyöharjoittelua. Krista katsoo silmiin, halaa, rohkai see, antaa huomiota, sanoo, että tämä on nyt elämässäsi tällainen vaihe, se kin menee ohi, ole vain oma itsesi. Murheet ovat moninaiset
iltana tuntui mahdottomalta. Terapeutti alkoi purkaa vyyhtiä ja tote si, että Krista kyllä oivalsi ongelmansa ytimen itse. Saman tien kun kävelin sisään vastaanotolle, aloin itkeä.” Itku jatkui koko tapaamisen ajan. En jaksanut nousta sängystä, en kokenut mitään tunteita. I need company! Lataan akkuni ihmisten parissa, en hiljaisuudessa ja pimeässä. Äidiltä olen onneksi saanut vasta painoksi diplomatian tajun. Se olisi kovaa duunia, mutta muuten en pääsisi tilanteestani eteenpäin.” ARMOLLISUUS VAATII ASENNETTA Armoton itseruoskinta ei ole kokonaan helpottanut. Kadun… en kadu, vaan katson aina eteenpäin ja uskon, että kaikesta voi oppia. Minun oli muutettava elämäntapani. Suomessa ollaan huonoja pu humaan tunteista. ”Me elämme liikaa suorittamisen kautta. ”Kun ajattelen fanejani, en tiedä, onko nuorilla aina ollut niin huono fiilis kuin heillä nykyisin on. ”Kroppani yritti sanoutua irti kii reestäni. Kristan oli haet tava apua. Ehkä minulla on jo omia lapsia. ”Eihän se ole aitoa. Tykkään viihdyttää kavereitanikin. ”Saatan raivota suuttuneena, mutta hetken kuluttua olen unohtanut koko jutun. 10 vuoden kuluttua… oh shit! Toivon, että olen breikannut isosti Ruotsissa ja teen unelmatyötäni kaikkialla Pohjoismaissa. En uskonut sitä. ”Olin palanut nopeasti loppuun. Takapuolikin pysyy sohvassa jo niin, että tvsarjojen katse lu onnistuu. Yli voi miensa jaksaminen oireili fyysisinä sairauksina, migreenikohtauksina, flunssina, kuumeiluina ja unettomuu tena. Hän kertoo perineensä isänsä tem peramentin. Somesta löytyy vertailu kohtia, jotka tuntuvat kimaltelevan ikuisuuden päässä omasta peili kuvasta. Teen edelleen törkeän paljon, mutta yritän pitää viikossa yhden vapaa päivän, että saisin nukkua kunnolla. Haluan, että kaikilla on hyvä olla. Se on välillä läheisille aika ras kasta. Rentoutumiseen riittää kavereiden kanssa hengailu tai kuntosali tai lenkki raittiissa ilmassa. Siellä otetaan huomioon, mistä nuori on kiinnostunut ja häntä kannustetaan toteuttamaan omia tavoitteitaan.” n. Super laihat mallit antavat viestin, että vain hoikkuus on kaunista.” Krista kiitteleekin muutamia vaatevalmistajia, jotka ovat ottaneet malleikseen kaikenkokoisia tyttöjä ja naisia. Kuuntelen, mitä kroppani tarvitsee.” Vapaaaikana Krista ei tee ihmeitä. Ehkä jonakin päivänä hänellä on myös oma perhe. MIELESSÄ HUOLI LAPSISTA JA NUORISTA Lapset ja nuoret huolettavat häntä. Olen ylpeä… että olen tehnyt unelmastani totta, ja että se on nyt työtäni. ”Googlasin ensimmäisen sopivan ruotsinkielisen terapeutin. Ystävilleni… olen se, joka heittää paljon läppää ja on porukan pelle. ”En vain tajua, miksi sitä on pitänyt odottaa näin pitkään?” Hän toivoo, että koulussa puhuttai siin myös nuoriin kohdistuvista vaati muksista ja rohkaistaisiin hyvään itse tuntoon. Tu len toimeen lähes kaikkien kanssa ja toimin toisten riitojen tasoittajana.” Lapsuuden perhe on hänelle edel leen läheinen. Kaskisiin hänen on aika taulujensa ja matkojensa takia hankala ehtiä, mutta onneksi äiti käy usein Helsingissä tapaamassa lapsen lapsiaan. Joskus sain jälki-istuntoa. Sopiva kuva kulma ja filtteri luovat väärän kuvan siitä, miltä tytön pitää näyttää. ”Olen edelleen ankara itselleni, mut ta tavoittelen chillimpää asennetta. En halunnut olla sellainen ihminen.” Kristan poikaystävä, nykyinen avo mies, puuttui asiaan. Yksinäni alan joko pohtia asioita liikaa tai sitten kyllästyn. Meillä on kyllä hyvä koulusysteemi, mutta Ruotsin koulu laitos on mielestäni inhimillisempi. Silti pääs säni kävi hirveä meteli. Onneksi minun nuoruudessani ei ollut esimer kiksi Instagramia tai Snapchattia, joita käytetään myös helppoina kiusaami sen välineinä.” Moni nuori suree omaa ulko näköään. Yhtenä aa muna herätessäni purskahdin heti itkuun. Yksin ollessani… en tahdo olla yksin! En ole ollenkaan introvertti. Välillä tuntuu, että olen yhä 12-vuotias koulu retkellä. He ovat Kristallekin tärkeitä. 9 Lapsena… olin utelias, villi ja äänekäs. Yritän tehdä asioita vähän smoothim min, fiksummin, aikuisemmalla taval la
10 Mielenterveys 4/2016 YHTEISKUNTA Katja Liuksiala Jaana Merenmies Ja n M ar tin W ill /S hu tte rs to ck .c om Arvokkaita päämääriä Kaikkien ideoita kuunnellaan Ei näennäistöitä Epäonnistuminen sallittua Yritysideoiden hautomo Keskus mielen hyvinvoinnille Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
Kokeilemiseen ei tarvita valtavasti suunnitteluaikaa tai rahaa. Se onnistui pelastamaan toiminnan jatkumisen kahteen otteeseen, kunnes sitkeästä vastarinnasta huolimatta viimeiset potilaat lähtivät vuonna 2008. KOKEILUKULTTUURI TÄRKEÄÄ Lyhyessä ajassa Lähteestä on tullut vetovoimainen ja tunnettu kohde. Viime kesänä se sai sekä vapaaehtois työn kannustinpalkinnon Helsingin kaupungilta että lääkäriseura Duode cimin kulttuuripalkinnon. Oleellista on, että kaikesta opitaan ja pohditaan, että miten tätä voidaan parantaa.” Hyvänä esimerkkinä rohkeasta kokeilusta on Lähteellä toimiva kahvi la, jonka Jaana Merenmies ja Katja Liuksiala aloittivat omatekoisilla lei vonnaisilla ja kahvinkeittimellään. Silloin heräsi ajatus mielen hyvinvoin nin talosta, joka sijoittuisi Lapinlah teen”, kertoo Pro Lapinlahden pu heenjohtaja ja Lapinlahden Lähteen suunnittelija Katja Liuksiala . Nyt samaan taloon on vakiintunut mielen hyvinvoinnin keskus, Lapin lahden Lähde, jota voi pitää perustel lusti esimerkkinä tulevaisuuden jär jestötoiminnasta ja vetovoimaisen vapaaehtoistyön organisoinnista. Muistot Lapinlahdesta olivat valoisia, vaikka kyseessä oli psykiatri nen sairaala – puhuttiin erityisestä ”Lapinlahden hengestä”, jonka jakoi vat sekä potilaat että työntekijät. Liuksiala oli työskennellyt toiminta terapeuttina sairaalassa ja oli käynnistämässä Lapinlahden Lähdettä yhdessä Mielenterveysseuran kehitys johtajan Kristian Wahlbeckin kanssa. Järjestimme tapahtumia ja keräsimme kokemuksia niistä, joiden pohjalta valmisteltiin varsinaista hanketta”, Jaana Meren mies kertoo. Kun vuonna 2014 aloitettiin pilottihanke, oli mukaan liittynyt myös nykyään Lähteen toi mintaa johtava Jaana Merenmies . > ”Lapinlahden sairaalan jälkeen täällä toimi hetken aikaa päiväkoti, mutta pääosin paikka oli tyhjillään. L apinlahden psykiatrisen sairaa lan puolesta taisteltiin pitkään. Kult tuurihistoria henki huoneista, joissa Mika Waltari ja Aleksis Kivi olivat keränneet voimia heikkoina hetki nään. Uusia ideoita ja toimintatapoja voidaan testata niin organisaationa kuin yksilötasolla. Pro Lapinlahti innostui valta Paikka oli jo valmiiksi myönteisesti latautunut ja itsessään vetovoimainen.. ”Konseptia rakennettiin paikan kulttuurihistoriasta käsin: tämä on ollut edelläkävijä sairaalana ja uudet tuulet ovat tulleet tätä kautta aikai semminkin. Kahvila tuottaa iloa ja yhteisöllisyyttä sekä asiakkaille että siinä työskenteleville. Miten muutamassa vuodessa on onnistuttu niin hyvin. 11 Lapinlahden henki elää vasti ideasta ja sai Mielenterveysseu ran johdolla mukaan myös muut mie lenterveysjärjestöt. Muutamassa vuodessa on onnistuttu rakentamaan konsepti, josta on suunnannäyttäjäksi tulevaisuuden kansalaistoiminnalle. Pro Lapinlahti ry keräsi sairaalan puolustajat ensimmäisen kerran yh teen 80luvun lopulla. TEKSTI SAMUEL SALOVUORI Vanhaan sairaalaan perustettu mielen hyvinvoinnin keskus on yllättänyt suosiollaan: vierailijoiden ja vapaaehtoisten määrä kasvaa jatkuvasti. Myyntituloilla ostettiin paikalle kun nollinen välineistö, ja nyt kahvila on talon sydän, jota ylläpitävät vapaa ehtoiset ja tukityöllistetyt. Paikka oli valmiiksi myönteisesti latautunut ja jo itses sään vetovoimainen. ”Kokeilukulttuurissa epäonnistu mista ei tarvitse pelätä, vaan se on sallittua. Jo pilottihankkeessa käytössä ollut kokeilukulttuuri juurtui osaksi Läh teen perusajatusta. Siitä oli tullut tärkeä monille helsinkiläisille, jotka ajan saatossa olivat olleet siellä hoidettavina tai vie railemassa sukulaistensa luona. Helsinki suunnitteli myös sen remon toimista kehitysvammaisia varten, mutta remontti ei koskaan toteutunut
”Lapinlahdesta jokainen voi löytää oman juttunsa. ”Arvomaailma tulee kolmannen sektorin piiristä, mutta taloudellinen ulottuvuus on rakennettu muistutta maan yhteiskunnallista yritystoimin taa. ”Täällä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä sekä saada lisää vastuuta, jos sitä haluaa. Ihmi set halutaan ottaa mukaan niin, että heidän vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa tulevat huomioiduksi. Spontaani idea toimi niin hyvin, että julistuksesta aiotaan tehdä vuosittainen perinne. Lapinlahdessa järjestetään tänä jouluna mielenrauhan julistus. Monissa yrityshautomoissa pitää olla jo valmis idea, mutta täällä on mahdollista työstää yritysideaa.” Erityisesti Lapinlahti haluaa profi loitua hyvinvointialan yritysten syn nyttäjänä. Alkuvaihees sa tehdyt panostukset ja riskinotto kannattivat. ”Työssä on näkynyt myös vahva henkilökohtainen sitoutuminen ja yrittäjähenkisyys, kun välillä on tehty tavallista pidempää päivää.” TÄRKEÄ OSA HELSINKIÄ Hanketta hallinnoivassa Suomen Mielen terveysseurassa Lähteen kasvua on seurattu ilahtuneena. Se puhuttelee ihmisiä ajassamme, kun työn tahti kiristyy ja työpaikkojen säi lyminen on epävarmaa. Lapinlahden Lähdettä hahmotel tiin aluksi luomalla sille liike toiminta suunnitelma. Täällä mielen hyvinvointia voi lähestyä positiivisten kokemusten kautta, esimerkiksi luon non ja kulttuurin äärellä.” Työelämä muuttuu väistämättä, ja yhä useampi joutuu tulevaisuudessa työllistämään itsensä yrittäjänä tai elinkeinonharjoittajana. Ihmisenä kasvamisen lisäksi täällä syntyy yritysideoita. Meiltä puuttuu paikkoja, jotka tukisi vat yrityksen aloittamista edeltävää Omien kykyjen kehittämistä Hyvinvointia luonnosta ja kulttuurista G S O y Pe ip po. Yhteisöllisyys ja mielekäs tekeminen koetaan mielen hyvinvoinnin peruspilareina. 12 Mielenterveys 4/2016 Kokeilukulttuuri on yksi syy siihen, miksi Lapinlahti on suosittu vapaa ehtoistyön paikka. Erilaisista mahdolli > vaihetta. Myös mie len hyvinvoinnin edistämiseksi tarvi taan tilaa. Kehittyminen voi tapahtua työroolissa, vapaaehtoisena, ystävänä, erilaisissa taidoissa tai kokonaisvaltai sesti ihmisenä. ”Lähteelle on rakennettu mahdolli simman matala hierarkia. Se ha luaa muistuttaa päästämään irti kii reestä ja stressistä juhlapyhien aikana. Kestävä kehitys tarkoit taa myös taloudellisesti kestävää toimintaa”, Merenmies korostaa. Kaikkien ideat ovat yhtä arvokkaita, mikä roh kaisee vapaaehtoisia tulemaan mu kaan ja toteuttamaan ideoitaan.” JOKAINEN VOI LÖYTÄÄ OMAN JUTTUNSA Kokeilukulttuurin lisäksi Lähteellä halutaan nähdä tulijat yksilöinä. Lähde on itsessään hankkeena ”hyb ridi”, joka murtaa perinteisen järjestötoiminnan kaavan: siinä yhdis tyvät vahvuudet yritys ja järjestötoi minnasta. Lapinlahden Lähde tuo tärkeän lisän Mielenterveysseuran paikallistoimintaan Helsingissä, ja toivon, että toiminta jatkossa vakiin tuisi paikallisen mielenterveysseuran muodossa”, kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck sanoo. ”Helsinki on täynnä fyysisen hyvin voinnin paikkoja: liikuntakeskuksia, uimahalleja ja treenisaleja. Mielenrauhan julistuksessa näkyy myös Lähteen filosofia: tapahtuma aloitettiin viime vuonna kokeilemalla, se on kaikille avoin ja sitä kehitetään yhdessä. ”Mielen hyvinvointi kuuluu kaikille. n suuksista voi valita oman kiinnostuk sensa pohjalta.” Tekemätöntä työtä on Lähteellä paljon, eikä vapaaehtoisten tarvitse tyytyä näennäistöihin
Jos alat itse kiukutella tai raivota, se herättää lapsessa turvattomuutta. Jos lapsi torjuu sylittelyn tai paijauksen, niin pysy ainakin lähellä. Kun lapsi on pahalla päällä, myös aikuisen negatiiviset tunteet aktivoituvat helposti, erityisesti väsyneenä. n. Sanoita hänelle erilaisia tunteita ja hyväksy ne lapsella. 13 TEKSTI JUTTA KAJANDER KUVA PIA INBERG Mielen päällä Tunne lapsen kanssa Lapsen voimakkaat tunteenpurkaukset ovat usein vanhemmillekin vaikeita. Lapsen kanssa voi harjoitella hyvien asioiden tunnistamista muistelemalla vaikka iltapalan yhteydessä päivän mittaan tapahtuneita kivoja asioita. Usein riittää, että aikuinen antaa lapsen kertoa asiansa ja sietää itsessään lapsen tunteen aiheuttamaa ahdistusta hetken. Vihainen saa olla ja vaikka kateellinenkin, mutta vihan vallassa ei saa ketään lyödä. Voiko lapsen jättää yksin rauhoittumaan. Älä vähättele, vaan myötäelä hänen riemunsa tai raivonsa. Usein muistamme sanoittaa vaikeita tunteita, mutta on yhtä lailla tärkeää antaa ilon ja onnellisuuden tunteille erilaisia sanoja. Lapsi saa purettua tunteensa ja pääsee tyytyväisenä jatkamaan leikkejään. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta elämään tunteidensa kanssa ja samalla näyttää mallia tunteiden säätelystä. Miksi myönteisten tunteiden huomioiminen kannattaa. Kannattaako lapsen tunteeseen mennä mukaan. Myönteisten asioiden huomaaminen kohottaa mielialaa. Muista lapsen näkökulma tilanteessa. ”Lasta ei tarvitse suojata vaikeilta tunteilta ja ilosta taas kannattaa ottaa riemu irti”, neuvoo projektisuunnittelija Elina Marjamäki Mielenterveysseuran lasten ja nuorten tiimistä. Lapsen on hyvä kokea olevansa hyväksytty myös kielteisine tunteineen. Hankalimmatkaan tunteet eivät kestä ikuisesti. Olisi ihanaa, jos jokainen lapsi saisi joka päivä kokea, että hänestä on iloa ihan pelkällä olemassaolollaan
Mielenterveys 4/2016 14 ”xxxxxxxxxx.”
Sanoin, että ajatellaan sitä sitten myöhemmin. Muutaman viikon koeaikana olisi puolin ja toisin mahdollisuus perääntyä, mutta kummilapsilla on takanaan jo niin paljon hylkäämisiä, ettei kummi perheen asiana ole enää tuottaa pettymyksiä. Mahmoud kysyi minulta. Paikalla oli hänen lisäkseen kummiper hetoiminnasta vastaava Maiju, omaohjaaja ja per siankielinen tulkki. Var sinkin nuorimmaisemme odotti kovasti uuden iso veljen tuloa. Toi voimme vain, että hän tykkäisi liikunnasta, jota me kaikki harrastamme. Äkkiä huomasimme, että Mahmoud oli asunut meillä jo viikon. Hän meni välillä vastaanottokes kukseen, mutta palasi taas meille. Mah moud kysyi, onko perheessämme mitään erityisiä sääntöjä. Pojan kommentti oli, että se on itsestäänselvyys. Kerroimme itsestämme. Kummiperhe sitoutuu ottamaan perheen arkeen aina silloin tällöin kummilapsen. En siinä vaiheessa voinut aavistaa, kuinka intensiivinen suhteestamme tulisi. Mieheni on jäyhä suomalainen, ja olin iloisesti yllättynyt, kun hänkin totesi, että mikä ettei. Meitä jännitti, mutta Mahmoudia varmaan vielä enemmän. 15 > TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG KUKA. HEINÄKUUN LOPULLA PÄÄSIMME VIIMEIN KAIKKI TAPAAMAAN 16-VUOTIASTA MAHMOUDIA. Sitten alkoivat koulut ja Mahmoud sai oleskeluluvan. Sosiaalityöntekijä kävi haastattelemassa meitä. Yllättävä käänne seurasi, kun Helsingin kaupunki ei enää. Kolmella pojallammekaan ei ollut mitään mah dollista kummipoikaa vastaan. Dina Ikävalko Ammatti farmaseutti Asuinpaikka Vantaa Ikä 47 vuotta Perhe aviomies ja 12-, 15ja 17-vuotiaat pojat Harrastus ulkoilu ja liikunta perheen ja koiran kanssa, lenkkeily, lukeminen ”Perheeseen tuli neljäs poika, Mahmoud” DINA, MITÄ MÄ TEEN ELLEN SAA OLESKELULUPAA. Meiltä kysyttiin, millaista poikaa toivoisimme. Kun ystäväni Heta viime kevää nä kertoi, että Helsingin Diakonissalaitos järjestäisi Alppi kadulla iltakoulutuksen turvapaikanhakijoi den kummiperhetoiminnasta, innostuin heti: meil lekin kummilapsi. Tarkoitus on, että lapsi voisi vierailla perheessä ainakin kaksi kertaa kuussa. Kerroin, että olemme päihteettömiä ja kunnioi tamme jokaisen yksityisyyttä
Kutsumme häntä välillä Makeksi. Emme voisi lähettää jo vuoden Hel singissä asunutta lasta niin kauas. Mahmoud kysyi minulta kerran, onko tataareilla olemassa termi äidin kunnioitus. Lopul ta poliisit saivat selville, mistä maasta hän on tullut, ja poliisiasemalle tuli kieltä taitava henkilö haastattelemaan häntä. Mahmou dille tarjottiin paikkaa Joensuusta. Meil lä sattui olemaan ylimääräinen huone. OLIN AINA TOIVONUT NELJÄÄ LASTA. Esikoiseni puolestaan totesi joskus, että äiti, pitääks sun aina puuttua antanutkaan kuntapaikkaa. Ystäväni muisteli, että minä ja sis koni olimme kouluaikoina aina hei komman puolella, puutuimme epä kohtiin ja epäreiluun kohteluun. Hän tuli Suomeen Haaparannan kautta ja käveli täälläkin pitkät pätkät. Ihmettelen, miten eri kulttuurista tullut poika voikin olla niin samanlai nen kuin omamme. Sydäntäni lämmitti, kun neljäs poika tuli. Olen tottunut, että omastaan pitää jakaa, sillä olen lapses ta asti jakanut kaiken kaksoissiskoni kanssa. Matkan aikana pojat liikkuivat ryhmissä, ja aina jossakin ryhmässä mukana oli joku toinenkin afgaani, joten heillä oli tukea toisistaan. Olen ollut mukana monessa vapaaehtoisjutussa. Saimme sovittua, että Mahmoud on kirjoilla vastaanottokeskuksessa, mut ta me tarjoamme hänelle majoituksen. Hän on ollut hengenvaarassa, tui jottanut pyssynpiippuun, kuunnellut laukauksia ja juossut henkensä edestä metsässä. Häntä itketti, kun hän tajusi, ettei saa itseään ymmärretyksi. Konduktööri oli kiltti, eikä heittänyt Mahmoudia ulos junasta, vaikka hän osasi sanoa ainoastaan ’No ticket’. Hän tuli klassisen reitin Iranista Turk kiin, Lesbokselle, Kreikkaan, Serbiaan ja läpi Unkarin, joutui siellä vankilaan, jatkoi Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin ja lopulta Suomeen. Minulla on tapana pitää kaikista huolta. Niin pyörät lähtivät pyörimään. Mahmoud kävi vuoden valmistavaa koulua Myllypurossa ja oppi terävä päisenä poikana vahvan suomen kielen. Nuorimmainen ja Mahmoud hen gaavat sohvalla, iltaisin yläkerrasta kuuluu kikatusta ja naurua ja nuorim mainen löytyy nukkumasta Maken kainalosta. Hän käveli kolme tuntia Helsingin rautatieaseman ympäristössä, heilut teli käsiä ja yritti pysäyttää poliisi autoa. Hän on joutunut huijatuksi, veit si kaulalla melkein ryöstetyksi, mutta päässyt pakoon. Mitenhän oma poika olisi selvinnyt 16vuotiaana sellaisesta matkasta. Hän on hazaroita, Afganistanin syrjityintä ja hyljeksityintä väestönosaa. Mahmoud on afgaani. Matkaan meni kaksi kuukautta. Mahmoud puhui persiaa ja darin kieltä, mutta ei englantia. Äitini on Suomen tataari. Kävisikö, jos ottaisimme hänet meille. Mielenterveys 4/2016 16 Mahmoud on nyt kuin eri poika. He ovat lähinnä työvoimaresurssi, ja Mahmou dkin on pienestä pitäen tehnyt öisin kaikkea mahdollista työtä päivittäisen koulunkäynnin lisäksi. Hänen isänsä ja äitinsä ovat kuolleet, ja Mahmoud on elättänyt kahdeksanvuotiasta pik kuveljeään. Alussa hän oli paljon omissa oloissaan, masentunut ja kärsi unettomuudesta. OLEN ITSE KAHDEN KULTTUURIN LAPSI. Se oli sekä hänelle että meille kauhea ajatus. Hän on paennut kaksivuotiaana vanhempien sa kanssa Afganistanista Iraniin sekä asunut laittomasti Teheranissa. Hän on kävellyt paljon, ruu asta ei tietoakaan, välillä ei vedestä. Vuosi sitten syyskuussa hän lähti omin nokkineen kohti Eurooppaa. On liikuttavaa, kuinka hienosti omat pojat ovat otta neet Mahmoudin vastaan, ja kuinka hän on sopeutunut koko perheeseen. Mahmou din sanoin koiria ja hazaroita kohdellaan yhtä huonosti. > kään. Helsinkiin hän tuli illalla myöhään junalla salamatkustajana. Ehkä meidän kulttuurim me muistuttavat sisäsyntyisesti toi siaan
Perheen kanssa kirjoitetaan sopimus, josta rastitaan kohta “toistaiseksi”. Perheille järjestetään ryhmätapaamisia, joissa asioista voi puhua luottamuksellisesti. Hänellä on samat oikeudet ja vel vollisuudet kuin muilla pojillamme, mutta häntä pitää rohkaista kerto maan myös omat mielihalunsa. En ole koskaan hyväksynyt esimerkiksi kiusaamista. Prosessi alkaa valmennuksella. Olen iloinen, että olemme voineet tarjota yhdelle pojalle suomalaisen perheen. Joku perhe pitää poikaa perheenjäsenenä, toinen haluaa opettaa lähinnä taitoja. Kummipoika solahtaa parhaiten perheen arkeen ilman, että siitä tarvitsee nähdä erityistä vaivaa. kaikkeen. Koh distan oman tekemiseni arjen elämään ja pojan auttamiseen. Onko koko perhe asian takana ja haluaa luoda suhteen nuoreen. Eikä ole ketään, kuka hänet vastaanottaisi Afganistanissa. 17 MIKÄ KUMMIPERHETOIMINTA. Kaikki ovat alle 18-vuotiaita poikia. Suomi ja Afganistan ovat solmineet palautus sopimuksen, mutta en anna sen vaikuttaa omaan tekemiseeni. Nyt hän ei tar vitse enää mieliala tai nukahtamis lääkkeitä. Vaikutamme ruohonjuuritasolla. Veljeä ei voida perheenyhdistämi sen perusteella yrittää saada Suomeen. n. Pikkuveli on hänen nykyinen mur heensa. Iso ongelma on, että veljellä ei ole mat kustusasiakirjoja. Hän on järjestänyt afgaani perheen, joka huolehtii veljestä mak sua vastaan. Jos olemme pystyneet antamaan Makelle jotain, niin vastavuoroisesti olemme häneltä saaneetkin. Suomen maahan muutto laista poistui toissijainen suoje lu. Minä ajattelen, että jokaisen ihmisen pitää kuulua jonnekin. Kummiperheitä on haettu yksin maahantulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Perheitä on nyt 48. Lähes kaikki valmennetut perheet ovat päätyneet toimintaan. Toiset viettävät yhdessä viikkoja, toiset tapaavat harvemmin. Myös pariskunnat ja sinkut kelpaavat kummiperheeksi. Poikien kielitaito vaihtelee. Koti käynnillä tutustutaan perheeseen. PERHE ANTAA NUORELLE AIKAA Helsingin Diakonissalaitoksen kummiperhetoiminta kuuluu RAY:n rahoittamaan Perhetalkoot-hankkeeseen, joka alkoi vuonna 2015. Turvapaikanhakijan pitää osoittaa kotoutumista, käydä koulua, eikä hän saa osallistua mihinkään rikkeisiin. Ne ovat asioita, joille en voi mitään. Ulkomaalaislaki on kiristänyt maahan jäämis ja perheenyhdistämispäätök siä. Hän on äärettömän huomaavainen, avoin ja avulias. Perheet joutuvat elämään alusta asti tietämättä mihin pojat lopulta päätyvät. Rahoitusta on 2017 vuoden loppuun. Palauttamista ajatellen ei voi elää. Ainoa mahdollisuus lienee, että hän isompana yrittää pääs tä pois salakuljettajan kyydillä. Mahmoud on kiitollinen tulostaan Suomeen. Mieheni on ilahtunut, kun on saanut auton pesuun ja renkai den vaihtoon kaverin. Mahmoud on nykyisin eri poika kuin alussa, jolloin hän oli paljon omissa oloissaan, oli masentunut ja kärsi unettomuudesta. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä laura.lempinen@hdl.fi 050 4646492. KYSYIN, MILTÄ HÄNESTÄ TUNTUI JÄTTÄÄ PIKKUVELI . Alaikäisille on Suomessa edustaja, joka hoitaa juridiset asiat. Poikien kanssa keskustellaan, mistä on kyse: esimerkiksi perheen luokse ei voi muuttaa, eikä perhe voi edistää turvapaikanhakemista. Afganistania pidetään periaatteessa turvallisena, mutta olisiko se turvalli nen hazaroille. Kahdeksanvuo tias kun ei olisi selvinnyt rankasta reis susta. Kummiperheeksi haluavalta perheeltä edellytetään halua antaa aikaa kummi pojalle. Kummiperhe edistää kielen oppimista. Mahmoudilla on vuoden oleskelu lupa, mutta se ei tarkoita, että lupa tulee jatkossa. Pojat osallistuvat mielellään niin perheen askareisiin kuin harrastuksiin. Mahmoudilla olisi kova halu ryhtyä tekemään töitä, mutta tarkoituksena on, että hän kolmen vuoden aikana voisi suorittaa peruskoulun päästöto distuksen. Lapset tulevat pääasiassa Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Hän kerää lautaset pöydästä ennen kuin muut ehtivät liikahtaakaan. Toiminta perustuu siihen, että perheestä ja kummipojasta tulisi keskenään mahdollisimman hyvä pari. Siihen Mahmoud ei ole osannut vastata. Irto karkkilaarin edessä hänelle on työn nettävä kauha käteen, että nyt säkin otat, etkä sano vain, että ihan samaa kuin muut. Tulee hyvä mieli, kun tuntee ja näkee tekevänsä jotain hyvää
Valtaosa voi hyvin, eikä merkkejä pahoinvoinnista ole tallentunut rekistereihin. Ikäluokka on vahvasti kahtiajakautunut. Kansainvälisissä tutkimuksissa varhaislapsuuden on huomattu olevan ihmisen kehityksen ja myöhemmän elinkaaren kannalta hyvin vaikuttava. Tuore tutkimus kertoo, kuinka eriarvoiset mahdollisuudet ikäluokan nuorilla oli voittaa vaikeudet. Psykiatrisen diagnoosin oli saanut tai psyykelääkkeitä oli ostanut lähes kolmasosa koko ikäluokasta. Jos vanhemmalla on mielenterveyden häiriö, vain perusasteen koulutus, tai hän on saanut pitkään toimeentuloKahden laman kasvatit TEKSTI SAMUEL SALOVUORI ”Koulutustaso on yhteydessä lähes kaikkiin tutkimuksessa olleisiin hyvinvoinnin indikaattoreihin.”. Ne näkyivät mielenterveyden häiriöinä tai esimerkiksi toimeentulotuen asiakkuuksina. Heidän pärjäämisensä aikuisuuden osalta vaikuttaa lupaavalta. Noin 30 prosenttia oli jossakin vaiheessa turvautunut toimeentulotukeen, jonka tarkoitus on viimesijaisena tukena edistää itsenäistä selviytymistä. Huolestuttavan suuri osa ikäluokasta oli kuitenkin kohdannut selkeitä vaikeuksia nuoruudessaan. Lapsuus, peruskoulun suorittaminen ja opiskelupaikan löytäminen oli onnistunut ilman tarvetta ylimääräiselle tuelle. Tiedot ulottuvat aina vuoteen 2012 asti, jolloin ikäluokka täytti 25 vuotta. Tämä heijastui myös vuonna 1987 syntyneisiin, joiden vanhemmat yrittivät kasvattaa lapsiaan taloudellisen epävarmuuden keskellä. Työttömyys sukelsi pahimmillaan noin 18 prosenttiin ja yrityksiä ajautui jatkuvasti konkurssiin. Seurantatutkimus vuonna 1987 syntyneistä tukee myös tätä havaintoa. LAMA LEIKKASI LAPSIPERHEILTÄ Suomessa elettiin 1980-luvulla voimakasta nousukautta, kunnes taloudellinen lama iski 1990. 18 Mielenterveys 4/2016 Tiina Ristikari erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vuonna 1987 Suomeen syntyi ikäluokka, jota koetteli kaksi lamaa matkalla aikuisuuteen. Mielenkiinto T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusseuran toteuttama ”Suomi nuorten kasvuympäristönä” -seurantatutkimus julkaistiin elokuussa 2016. Tulokset vahvistivat monia niistä huolista, joita julkisessa keskustelussa on esitetty. Hallitus leikkasi ja lapsiperheiden palveluita karsittiin voimakkaasti esimerkiksi päivähoidosta, äitiysja lastenneuvolasta sekä kouluterveydenhuollosta. Tutkimukseen koottiin kaikkien Suomessa 1987-syntyneiden, eli noin 60 000 nuoren aikuisen viranomaisrekistereihin tallennetut merkinnät. Lapsiperheiden koteihin tuodut palvelut hävisivät suurelta osin, vaikka ne ovat taloudellisesti tehokkaimpia auttamaan perheitä ja ehkäisemään vanhempien uupumusta
Nuoren koulutustaso taas on yhteydessä lähes kaikkiin tutkimuksessamme olleisiin hyvinvoinnin indikaattoreihin: toimeentuloon, terveyteen, työllisyyteen ja työkyvyttömyyteen myöhemmin elämässä”, Risti kari sanoo. Koulutetut vanhemmat pystyivät tarjoamaan paremmat lähtökohdat lapsilleen. Ku va plu gi 19 > ”Onnistumisen edellytykset rakentuvat pitkäjänteisesti.” tukea, on lapsella kohonnut riski ongelmien kehittymiselle myöhemmässä elämässä. Tavoite jäi yhä kauemmas 90-luvun leikkauksien ja laman aikana. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsista lähes 75 prosentilla oli 25-vuotiaana joko lukiotai korkeakoulututkinto, kun taas kouluttamattomien vanhempien lapsilla vastaava luku oli hiukan yli viidesosa. Seurantatutkimus vahvisti myös odotetun tuloksen: huostaanotetutuilla ja lastensuojelun asiakkaina olleilla nuorilla meni kaikkein heikoimmin 25-vuotiaana. Vanhemman taloudellinen tai terveydellinen kamppailu saattaa luoda lapselle turvattomuutta, tai viedä vanhemman voimavaroja tukea lapsen taitojen ja tulevaisuuden rakentamista. Ikäluokan vanhemmista noin viidenneksellä oli ilmennyt vähintään yksi näistä kolmesta riskitekijästä vuoteen 1994 mennessä, jolloin ikäluokka aloitti koulunkäynnin. ”Elämänkulku kohti aikuisuutta on monella tapaa kytköksissä aiempiin vaiheisiin, ja onnistumisen edellytykset rakentuvat nuoren elämässä pitkäjänteisesti. SAMAT LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEENA Suomalaisen lapsija perhepolitiikan keskeinen tavoite on luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille lapsille kasvaa itsenäisiksi aikuisiksi. Tutkimusta toteuttamassa ollut THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari ottaa esimerkiksi lukutaidon, joka rakentuu kodista ja lähiympäristöstä käsin: onko lapsuudessa ollut kirjoja läsnä, onko lapselle luettu, onko ilmapiiri kotona ja myöhemmin koulussa kannustanut lukemaan ja oppimaan. ”Vanhempien koulutustausta määrittää voimakkaasti nuoren omaa kouluttautumista. Yksittäisillä tapahtumilla voi olla dramaattinen merkitys, jos ne lähtevät viemään kehitystä nuoren kannalta haitalliseen suuntaan, kuten esimerkiksi koulusta pois putoamiseen”, Ristikari toteaa. Yli vii
NUORTEN PALVELUITA KEHITETTÄVÄ Nuorison ongelmiin vaikutetaan poliittisella päätöksenteolla paikallisesti ja valtakunnallisesti. ”Pohjoismaissa sosiaalinen liikkuvuus on monia muita maita suurempaa, mutta silti vanhempien resurssit vaikuttivat lasten hyvinvointiin ja kykyyn elää itsenäistä aikuisuutta vielä 25-vuotiaana. Varhaislapsuudessa ilmeneviin varoittaviin signaaleihin tulisi puuttua aikaisemmin, jotta negatiivinen kehitys ei ehdi pitkälle nuoren elämässä. Ongelmien perimmäisiä syitä ja nuoren tilannetta kokonaisuudessaan ei välttämättä arvioi kukaan.” Kuntien lapsiperheille tarkoitettuja palveluja ei ole vieläkään palautettu 1990-luvun lamaa edeltäneelle tasolle. Psykoterapiaan hakeutuminen edellyttääkin aktiivista psyko terapeutin etsintää ja omavastuuosuuden maksamista. ”Lapsuuteen ja nuoruuteen tehdyillä investoinneilla pystytään ehkäisemään ongelmia. Nuorisotyöttömyydestä tuli yhteiskuntapolitiikan keskeisiä kysymyksiä. Hoidon ja avun hakeminen edellyttävät usein voimavaroja tai tukea lähipiiriltä. Mielenterveyden häiriöistä kärsivät nuoret hakevat ja saavat hoitoa entistä paremmin.” Psyykenlääkkeitä tai psykiatrista erikoissairaanhoitoa oli saanut lähes kolmasosa koko ikäluokasta. sektoroituneet, eli erilaiset tuen muodot tulevat eri tahoilta. ”Se voi johtua myös palveluiden saatavuuden lisääntymisestä ja mielen terveysongelmien leimaavuuden vähenemisestä. Työja opiskelukykyä tukevaa kuntouttavaa psykoterapiaa käytti vuonna 1987 syntyneissä useimmiten nainen, jolla on taustallaan ylioppilastai korkea-asteen tutkinto. Olisi tärkeää pohtia, mitä näin laaja psyykkinen sairastaminen kertoo nuoruuteen liittyvistä ristipaineista, odotuksista, pettymyksistä ja osattomuudesta?” Paine tuntuu jo monen nuorenkin koululaisen hartioissa: tuoreen tutkimuksen mukaan 12-vuotiaista joka kymmenes on koulussa uupunut ja viisi prosenttia on joko stressaantunut tai koulu-uupunut. Vanhemman korkeakoulutuksella oli sekä miehillä että naisilla selkeä yhteys psykoterapian käyttöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen ilman jatkotutkintoa oli 14 prosenttia koko ikäluokasta. ”Avun saannissa ja löytämisessä on vielä paljon epätasa-arvoa sosioekonomisten ryhmien välillä. KUINKA NUORET VOIVAT. Ristikarin mukaan on vaikea sanoa varmasti, mistä psykiatristen palveluiden lisääntynyt käyttö tarkalleen ottaen kertoo. ”Yhteiskunnan monimutkaistuessa ovat kasvaneet myös vaatimukset siitä, mitä ja kuinka paljon voimavaroja nuori tarvitsee itsenäistyäkseen. Ongelmakohdat on helppo tunnistaa seurantatutkimuksen perusteella. Kela julkisti hiljattain tiedon, jonka mukaan nuorten mielenterveysperusteiset eläkkeet ovat jatkaneet tasaista kasvuaan myös vuonna 2015. Useammalla kuin joka toisella heistä oli ilmennyt mielenterveyden ongelmia. Nuori voi hoitaa yhdessä paikassa terveyttä, toisessa työllisyyttä ja hakea vielä taloudellista tukea eri paikasta. Taloudellinen lama, joka oli varjostanut ikäluokan lapsuutta, iski uudelleen 2008 ja teki 1987-syntyneiden itsenäistymisestä entistä vaikeampaa. Yleinen uskomus on, että nuoriso voi jatkuvasti psyykkisesti huonommin. Heikoimmassa asemassa olevat eivät aina tavoita tarvitsemaansa apua, jolloin ongelmat ehtivät vaikeutua työkyvyttömyydeksi asti. 20 Mielenterveys 4/2016 ”Hyvinvointia tukevien palvelujen suuntaaminen ryhmille ja yhteisöille on tehokkaampaa kuin ongelmien korjaaminen.” > denkymmenen prosentin ero puhuu ylisukupolvisuuden merkityksestä. Suomi nuorten kasvuympäristönä 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. ”Palvelut ovat ns. Suomalaisen yhteiskunnan eriytyminen ja eriarvoistuminen näkyvät vahvasti tutkimuksemme tuloksissa.” n "Palvelut ovat sektoroituneet ja nuoren tilannetta kokonaisuudessaan ei välttämättä arvioi kukaan." Ristikari, Tiina; Törmäkangas, Liisa; Lappi, Aino; Haapakorva, Pasi; Kiilakoski, Tomi; Merikukka, Marko; Hautakoski, Ari; Pekkarinen, Elina; Gissler, Mika. Siirtyminen myöhemmin jatkokoulutukseen ja työelämään helpottuu oleellisesti, jos olosuhteet tukevat lapsen kehitystä.” Hyvinvointia tukevien palvelujen suuntaaminen ryhmille ja yhteisöille on tehokkaampaa kuin ongelmien korjaaminen yksilöille suunnitelluissa palveluissa. Nivelvaiheissa, eli jatkokoulutukseen ja työelämään siirtymisessä tarvittaisiin enemmän tukitoimia”, Ristikari sanoo. Määrä nousi huimasti 21–25-ikävuoden välillä. Silti yksilötason palveluissakin on paljon kehittämistarpeita. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere, 2016.. Hyvinvointia ja pärjäävyyttä tulisi vahvistaa entistä enemmän päivähoidossa ja koulussa, jotka ovat tärkeä osa nuoren kasvuympäristöä. Tutkimuksen perusteella käy selväksi, että mielenterveyssekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat erityisesti ilman peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa jääneille nuorille. Oireilevien nuorten on yhä vaikeampaa pärjätä työelämässä, jossa kilpailu ja vaatimustaso vaikuttavat koventuneen
Mielenterveys seuran ehdottaman ohjelman tavoitteena on kehittää Suomesta mielen terveyden mallimaa. MIELEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN TYÖELÄMÄSSÄ JA TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLA • Työelämässä olevien mielenterveyden edistäminen kehittämällä sekä esimiesten että työntekijöiden mielen terveystaitoja ja stressin hallinta keinoja • Yhteiskuntaan uusi rakenne, jolla voidaan tukea työelämän ulkopuolella olevien mielen hyvinvointia • Mielenterveysongelmista kärsivien osallisuuden lisääminen kehittämällä tuetun työllistämisen mallia • Maahanmuuttajien osallisuuden ja mielenterveystaitojen vahvistaminen sekä maahanmuuttajien parissa työskentelevien mielenterveysosaamisen vahvistaminen • Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen turvaamalla osallisuus, jota tukevat vaikutusmahdollisuudet, riittävä toimeentulo, turvallinen ympäristö sekä mahdollisuus itsenäiseen toimintaan ja liikkumiseen.. Näin mielen hyvinvointia voidaan edistää KOKO VÄESTÖN KANSALAISTAIDOT • Väestön mielenterveystaitojen (muun muassa vuorovaikutus-, tunneja selviytymistaidot sekä arjen hyvinvoinnin taidot) nostaminen uudelle tasolle sisällyttämällä mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen osaksi neuvoloiden, päiväkotien, koulujen ja nuorisotyön tekemää kasvatusja opetustyötä • Kansalaisten mielenterveysosaamisen vahvistaminen • Sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön mielenterveysosaamisen vahvistaminen • Puuttuminen mielenterveyden riskitekijöihin, kuten kiusaamisen ehkäisy kouluissa ja työpaikoilla • Välineiden tarjoaminen omatoimisen psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Mielenterveysseura on esittänyt Suomeen kansallista Mielen hyvinvoinnin tavoite ohjelmaa. 21 HYVÄ ALKU ELÄMÄLLE • Varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden taitojen tukeminen • Turvallisen kasvun ja kehityksen mahdollistaminen kaikille lapsille • Ruumiillisen kurituksen ja lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön kitkeminen • Kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammatillisen mielenterveysosaamisen vahvistaminen. Mielen terveyden ongelmista suuri osa voidaan ennalta ehkäistä nykytiedon valossa. Ohjelma tukisi syrjäytymisen ehkäisyä, julkisen talouden vakauttamista ja tuottaisi sitä sosiaalista ja inhimillistä pääomaa, jota tarvitaan kestävään talouskasvuun, työllisyyden parantumiseen ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen. mielenterveysseura.fi/yhteiskunta Mielen hyvinvoinnin tavoiteohjelma jakautuu kolmeen eri osaan. Suomalaisten mielenterveys ei parane mielen terveyspalveluja paisuttamalla, vaan sijoittamalla mielenterveyden edistämiseen neuvoloissa, perheissä, päivä hoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa
22 Mielenterveys 4/2016 Meidän on annettava selkeä signaali siitä, että uskonnon nimissä harjoitettavaan väkivaltaan, nöyryytykseen ja rasismiin on nollatoleranssi. Löytöretkellä stressiin ASIANTUNTIJALTA Stressi on välttämätöntä, sillä se parantaa sekä psyykkistä että fyysistä suorituskykyämme. Kuinka sen voisi valjastaa vielä vahvemmin voimavaraksi?
Paremman itsetuntemuksen avulla voi säädellä omia voimavarojaan paineja kuormitustilanteissa. Kuusi tapaa ruokkia myönteistä stressiä valossa tiedetään, että etenkin pitkään jatkuva negatiivinen stressi myötävaikuttaa monien somaattisten sairauksien kehittymiseen sekä pahentaa useiden sairauksien oireita. Entä miten juhlistatte yhteisiä onnistumisianne työpaikallanne. Joskus voi olla hyödyllistä haastaa itseään tekemään asioita, joita syystä tai toisesta välttelee, tai joiden tekemiseen ei tunnu millään löytyvän sitä sopivaa hetkeä. EU:n alueella työskentelevistä 25 prosenttia kokee työperäistä (negatiivista) stressiä, ja 25 prosenttia raportoi, että työllä on negatiivisia. 3. Euroopan laajuisesti työperäinen (negatiivinen) stressi on toiseksi suurin työterveysongelma tukija liikunta elinsairauksien jälkeen. Työtehtäviin valmistautuminen ja keskittyminen voi edesauttaa merkittävästi stressaavan tilanteen kääntymistä positiiviseksi voimaksi. Tutustuminen omiin ajatteluja toimintatapoihin auttaa tulemaan tietoiseksi omista reagointitavoista stressaavissa tilanteissa. 6. Stressikokemus on psykologinen ilmiö, jolla on fyysiset seuraukset. Miten ja kuinka usein sinä yleensä haastat itseäsi. 2. Hyvä valmistautuminen ja itselle sopivat rituaalit tuovat varmuuden ja hallinnan tunnetta. Yksi keino stressin paremman puolen vahvistamiselle on myönteisyyden vaaliminen ja onnistumisista nauttiminen. Palaudutko sinä mielestäsi riittävästi. Oletko sinä pysähtynyt pohtimaan itseäsi ”stressaajana”. Voisitko tehdä tuunausta kollegasi kanssa yhdessä. JUHLISTAMINEN. 5. Sparraatteko työkavereiden kanssa toinen toisianne. Edistetäänkö työpaikallasi palautumista. PYSÄHTYMINEN, POHTIMINEN JA TIEDOSTAMINEN. 4. Keinoksi tarjotaan yleensä stressin hallintaa. Miten sinä yleensä juhlistat omia onnistumisiasi. PAINEEN HYÖDYNTÄMINEN. 23 ”Eustressi: tekemisestä nauttiminen paineen tunteesta huolimatta tai juuri sen vuoksi.” Kati Tikkamäki yliopistotutkija, Tampereen yliopisto T yypillisesti stressi ajatellaan negatiivisena distressinä eli ulkoisten vaatimusten ja yksilön sisäisten voimavarojen epätasapainona. Toimivat työn tekemisen tavat lisäävät hallinnan tunnetta. Se ei ole ihme, sillä tutkimustulosten > 1. Ylittämällä turvallisia rutiinejaan ja rajojaan löytää itsestään parhaimmillaan uusia puolia ja taitoja. Miten sinä voisit tuunata omia työtapojasi toimivammiksi. On tärkeää löytää itselle sopivat palautumiskeinot sekä varmistaa, että palautumista tapahtuu riittävästi myös työpäivän aikana. Myös hyvästä stressistä pitää palautua, sillä pitkään jatkuessaan sen fyysiset vaikutukset ovat samankaltaiset kuin negatiivisessa stressissäkin. Toimivia käytäntöjä ovat mm. Miten sinä yleensä valmistaudut tärkeisiin työtilanteisiin ja -tehtäviin. TYÖN TEKEMINEN TOIMIVAKSI. PALAUTUMINEN. työtehtävien aikatauluttaminen ja priorisoiminen, töiden palasteleminen ja niiden näkyväksi tekeminen. Keskustelu ja kirjoitukset painottuvat yleensä stressin aiheuttamiin haittoihin ja ongelmiin. Stressireaktioon liittyy muutoksia tarkkaavaisuudessa, yleisessä vireystilassa sekä tunnemaailmassa. Tätä voisi kutsua myös sisäiseksi inventaarioksi. VIRITTÄYTYMINEN
Yrittäjistä oli hyödyllistä pysähtyä stressin positiiviselle puolelle pohtimaan omia ajatteluja toimintatapojaan. 24 Mielenterveys 4/2016 terveysvaikutuksia. Tunnistatko esimerkiksi itsestäsi joitakin merkkejä, joiden avulla oppisit säätelemään omia voimavarojasi sekä toimintaasi stressitilanteissa. Löytöretken voi vaikka aloittaa pitämällä itsensä kanssa palaverin kahvi/teekupin äärellä aiheesta: Minä ja stressi – millainen pari me olemme. Tekesin rahoittamassa Eustress -hankkeessa (www.eustress.fi) tutkittiin monitieteisesti melko vähän tunnettua stressin parempaa puolta, eustressiä, yrittäjien ja yrittäjämäistä työtä tekevien kokemana ja työtehtävissä, joten tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä laajasti eri ammattiryhmissä. Sama tilanne voi myös aiheuttaa sekä positiivisen että negatiivisen stressin kokemuksia. Miten voisimme vahvistaa sen positiivista puolta. Siihen, millaisen tulkinnan kulloinkin annamme, vaikuttavat mm. Entä kuinka hyvin sinä tunnet itsesi. Löytöretki omaan itseen ja stressikokemuksiinsa on jokaisen tehtävä itse. Keskeistä stressin seu raus ten ja vaikutusten kannalta on stressireaktion toistuvuus, voimakkuus ja kesto. ÄLÄ ODOTA VIIMEISTÄ PISARAA Stressi kuuluu luonnollisena osana elämäämme, mutta on tärkeää varmistaa ettei se jää ns. Retkeä ei tarvitse tehdä kuitenkaan yksin, vaan matkaseuraksi kannattaa pyytää itselle tärkeitä ihmisiä. n Jos kiinnostuit stressin positiivisesta puolesta ja sen vahvistamisesta omassa elämässäsi, niin löydät lisä tietoa ja harjoituksia: www.eustress.fi sekä oppaasta: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/ muut/2016/Eustress-Ala_tule_paha_ stressi.pdf >. Positiiviseksi stressitilanteen teki yrittäjien mukaan hallinnan tunteen saavuttaminen, omaan asiantuntijuuteen ja osaamiseen luottaminen tai saadun positiivisen palautteen synnyttämä onnistumisen tunne. Tärkeää oli myös työ tilanteen kokeminen merkityksellisenä ja mielekkäänä. päälle. Stressiä aiheuttavat muun muassa jatkuvat muutostilanteet ja epävarmuustekijät, liian suureksi koettu työkuorma sekä korkeat tehokkuusvaatimukset. Stressi on aina tulkittu kokemus. Tutkimuksesta tiivistyi kuusi keinoa stressin paremman puolen ruokkimiseksi työssä sekä elämässä yleensä. luonteenlaatumme (temperamentti) sekä kokonaisvaltainen elämäntilanteemme. On myös turha jäädä odottamaan sitä ”viimeistä pisaraa”. ”Kykyä itsensä johtamiseen odotetaan hyvin monen tyyppisissä töissä.” TOISELLE LIIKAA, TOISELLE HAASTE Tilanne, jonka toinen kokee liiallisena kuormitustilana, saattaa toiselle merkitä mielekästä haastetta. Stressikokemuksiin liittyvät tulkinnat ovat kuitenkin keskeisessä roolissa siinä, muodostuuko painetekijästä meille voimavaroja syövä vai niitä lisäävä tekijä. Mutta voisiko stressin valjastaa vielä vahvemmin voimavaratekijäksi. Tutkimushankkeessa eustressi määriteltiin (työn)tekemisestä nauttimiseksi paineen tunteesta huolimatta tai juuri sen vuoksi. Stressi on kuitenkin myös välttämätöntä, sillä se auttaa meitä selviytymään haastavista tilanteista ja parantaa sekä psyykkistä että fyysistä suoritus kykyämme. Liiallinen suorittaminen oli koitunut monelle tutkimukseen osallistuneellekin yrittäjälle kohtalokkaaksi
25 Su nn y st ud io /S hu tte rs to ck .c om
Osana hanketta toteutettiin kansallinen kiertue, jossa kuunneltiin opettajien ja rehtorien ajatuksia siitä, millaista tukea ja materiaalia he tarvitsevat tai haluaisivat mielenterveysosaamisen vahvistamiseksi kouluympäristössä. • 2000-luvun vaihteessa lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisestä tehtiin yksi Suomen Mielen terveysseuran strategisista painopisteistä ja kehittämistyölle saatiin myös hankerahoitusta. 90-luvulla todettiinkin, että tarvitaan uudistusta. Heti seuraavana vuonna lähes kaikki yläkoulut Vantaalta tulivat mukaan. 26 Mielenterveys 4/2016 Mielenterveysseurassa on tehty jo yli vuosikymmenen ajan tehokasta vaikuttamistyötä, jotta mielenterveystaitoja opetettaisiin Suomessa kaikille varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Mukana kehittämässä olivat 7-9 -luok kien terveystietoa opettavat opettajat, rehtorit ja lähes 400 oppilasta kolmesta pilottikoulusta. • Vuonna 1994 tällainen kaikille yhteinen elämäntaidollinen opetus jäi kuitenkin pois opetussuunnitelmasta. • Voimavaralähtöinen mielenterveyden käsite tuli osaksi terveystiedon opetusta, mutta silti mielenterveys tuntui vaikealta aiheelta opettaa ja usein sitä opetettiin häiriöiden ja diagnoosien kautta. Opettajien kanssa yhteistyössä laaditut aineistot vastaavat suoraan tarpeeseen. Näillä tunneilla käsiteltiin hyvinvointia, elämänhallintaa ja sosiaalisia taitoja. • Samaan aikaan kehitettiin Nuorten ehkäisevän kriisityön hankkeessa eli Pulinapajassa matalan kynnyksen käytäntöjä ja toimintatapoja kouluihin. • Aluksi puhuttiin mielen hyvinvoinnista, koska mielenterveys käsitteenä herätti ennakkoluuloja ja leimautumisen pelkoakin. • Vuonna 2004 käyttöönotetussa opetussuunnitelmassa saatiin uudeksi yläkoulun oppiaineeksi terveys tieto. • Osaan ja kehityn -hanke käynnistyi 2006 Vantaalla yhdessä kymmenen pilottiopettajan kanssa. Sillä oli seurauksensa: esimerkiksi teiniraskauksien määrä Suomessa kasvoi. • 80-luvun puolivälissä peruskoulussa terveyskasvatusta opetettiin osana liikunnan opetusta ja perhe kasvatusta osana kotitaloutta. Arvostava kiireetön kohtaaminen, myönteinen palaute ja kannustus ovat tärkeitä voimavaroja nuoren elämässä.
as ifs he ra zi @ ho tm ai l.c om Lapsen mieli -kirja tarjoaa monipuolisia ideoita mielenterveyden edistämiseen varhaiskasvatuksessa. Samaan aikaan käynnistyi Mielenterveystaidot alakouluun -hanke, jossa kehitettiin Hyvää mieltä yhdessä -koulutus ja opetusaineisto mielenterveystaitojen opetukseen osana uutta opetussuunnitelmaa. Hyvinvoiva oppilaitos -materiaali ja -koulutukset valmistuivat vuonna 2012. Koulutus kalenterimme täyttyvät nopeasti. • Yläkoulun materiaalin valmistumisen jälkeen voimavaralähtöisen mielenterveyden materiaalin ja koulutuksen kehittämistä jatkettiin lukioiden ja toisen asteen henkilöstön kanssa vuosina 2008–2013. Nykyään voidaan kuitenkin jo puhua mielenterveydestä voimavarana ja ymmärretään, että sitä voidaan oppia ja opettaa. 27 ”Paljon on muuttunut sitten alkuaikojen hämmennyksen ja ennakkoluulojen, jolloin mielenterveydestä puhuminen herätti pelkoa ja jopa vastarintaa. Mielenterveys kuuluu kaikille • Kehittämistyö jatkui nuorisotyöntekijöiden kanssa ja heille valmistui oma Mielenterveys voimaksi -materiaali ja koulutus 2013. • Elokuussa 2016 käyttöön otetussa perus opetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan mielenterveyttä vahvistavien mielenterveystaitojen oppimisen tärkeyttä. • Tavoitteena on, että kaikkien opetusja kasvatustyötä opiskelevien perustutkintoon sisätyisivät mielenterveystaidot. • Vuonna 2012 Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija kutsuttiin mukaan perusopetuksen opetussuunnitelman kehittämistyöhön. Haastaisin myös vanhemmat kysymään mielenterveystaitojen opetuksesta kouluissa.” Marjo Hannukkala Lasten ja nuorten mielen terveystyön johtaja, Suomen Mielen terveysseura • Mielen hyvinvoinnin opetusmateriaali ja koulutus valmistuivat vuonna 2009, minkä jälkeen sitä levitettiin valtakunnallisesti vuosina 2009–2012. Silloin koulutettiin lähes 1000 terveystietoa opettavaa opettajaa ja noin 800 oppilashuollon työntekijää. Toisellakin asteella harjoitellaan ja opitaan elämässä tarvittavia taitoja Tunneja kaveritaitokorttien avulla harjoitellaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä, ilmaisua sekä vuorovaikutustaitoja. • Mielenterveydestä puhutaan osana terveyttä eikä sanaa ole naamioitu kiertoilmauksen taakse. Olen iloinen, että ensimmäistä kertaa opetussuunnitelmassa mainitaan mielenterveystaidot ja että Mielenterveysseuralla on tarjota laadukasta ja laaja-alaista koulutusja opetusmateriaalia kaikkien ikäryhmien kanssa toimiville ammattilaisille. • Mielenterveyden edistäminen näkyy myös Opetushallituksen vuoden 2016 varhaiskasvatussuunnitelmassa. • Vuonna 2015 valmistui Lapsen mieli -materiaali ja koulutus varhaiskasvatukseen ja neuvolaan.
”Harjoitusten avulla lapset tulevat tietoisiksi hengityksestään”, Tarja Turunen kertoo.. Aivan kuin itsestään heidän jalkansa pujahtavat risti-istuntaan. Pom-hetki rauhoittaa päiväkodissa TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG L apset asettuvat piiriin. Aikuinenkin hyötyy, jos ymmärtää hieman aivojen toiminnasta ja biologiasta. Keskittymistuokioiden tarkoitus on opettaa lapsille taitoja säädellä stressiä ja keinoja rauhoittua. 28 Mielenterveys 4/2016 Kuinka hiljentää lapsen välillä melskeinen mieli. ”Sulje silmäsi kevyesti. Lastentarhanopettaja Pirjo Helinin levolliset sanat rauhoittavat tunnelman hetkessä. Tämä ei hätkähdäkään. Kun kuulet kellon äänen, kuuntele sitä niin kauan kuin se kuuluu. Säännöllisten harjoitusten avulla lapset tulevat tietoisiksi omasta hengityksestään ja kehostaan”, päiväkodinjohtaja Tarja Turunen kertoo. Menossa on pom-tuokio Kartanonkosken päiväkodissa Vantaalla. ”Hankalissa tilanteissa, kun homma ei mene mielen mukaan, turhautuneisuus purkautuu helposti. Kiinnitä myös huomiota hengitykseesi. Tunnet, kuinka vatsasi nousee ja laskee hengityksen tahdissa.” Inari ja Miro laskevat sisäänhengityksiä ensimmäistä kertaa elämässään, mutta näyttävät heti kuin kokeneilta meditoijilta – vaikka kyse ei mietiskelystä olekaan. Lyhenne pom tulee tutkimuksesta Pieni oppiva mieli, johon tänä vuonna osallistuu kolme päiväkotia pää kaupunkiseudulla. Kuuluu pientä puhinaa, kun yksi varhaiskasvatusryhmä Pähkämön pojista haluaa päästää uloshengityksensä suoraan vierus toverin korvaan
”Pienillä lapsilla on pienet aivot, eivät ne kestä kaikkea. Lasten aivot kestävät pienempää kuormittavuutta, koska alueet menettävät ohjauskyvyn nopeammin. Silloin voi tulla paremmaksi itsesäätelijäksi. Mitä pienempänä taidot oppii, sitä paremmin ne vakiintuvat.” ISÄLLÄKIN ALKAA VAHTIKOIRA RÄKSYTTÄÄ Onpa käynyt niinkin, että jos hälinä on yltymässä ylenpalttiseksi, joku lapsista on keksinyt tilanteeseen ratkaisun: ”Nyt olisi hyvä pitää pom-hetki!” ”Amandan isä kertoo, että lapsi pitää heille pom-hetkiä kotona.” ”Vain säätelemättömät stressireaktiot ovat pahasta”, tutkimusta johtava neuro psykologian erikoispsykologi, dosentti Nina Sajaniemi sanoo. Vasta kun lapsi on tyyntynyt, asiasta voi hänen kanssaan keskustella”, Nina Sajaniemi neuvoo. Biologia ottaa ylivallan niin aikuiselta kuin lapselta. 29 TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT PIA INBERG Kun aikuista harmittaa, ja tuntuu että ei jaksaisi, hän jaksaa silti. Kyse on siitä, miten reaktioita opitaan säätelemään. ”Kyseessä ei ole rakettitiede. Toimintaa pitää pystyä jatkamaan ilman, että täytyy turvautua taistelemiseen, pakenemiseen tai jähmettymiseen. Neurobiologinen kypsyys saavutetaan vasta 20–30 -vuotiaana. Silloin aivoihin tulee kemiallinen tila, joka oikeasti nakertaa aivojen hyvinvointia.” Nina Sajaniemi muistuttaa, että aikuisten vastuulla on pitää lapsen ympäristö sen kaltaisena, että sopiva tasapaino löytyy. Vaikkapa vähän ennen kuin keittää yli, yrittää hengittää syvään ja rauhallisesti. Aivot valpastuvat silloin kun stressijärjestelmä aktivoituu. Hän ei silloin kuuntele eikä ymmärrä. ”Stressi sinänsä ei ole pahasta, koska se on osa biologiaamme ja suuntaa ihmistä toimintaan. Nina Sajaniemi neuropsykologian erikoispsykologi ja dosentti, Helsingin yliopisto. Yksin jääminen on yksi suurimmista valpastuttajista, koska luolamiesten aikaan se on tarkoittanut oikeaa hengenvaaraa. Kehitystehtävänä on oppia säätelemään näitä reaktioita, koska pahaa mieltä, kuormittavuutta ja ponnistelua mahtuu maailmaan. Se lisää lapsen reaktiivisuutta, jolloin hänen taipumuksensa taistella, paeta tai jähmettyä voimistuu. Pienellä lapsella etuotsalohkon hermosolujen väliset yhteydet ovat hauraat. Yhtä lailla kuin pienellä lapsella on pienet lihakset, eikä hän jaksa kantaa isoja taakkoja, ei myöskään ohjauskeskus kestä liian isoja kuormia. Tolaltaan olevan lapsen stressinsäätelyjärjestelmä pettää. Vanhemmatkin ovat tosin usein väsyneitä, ja silloin itsensä sääteleminen on hankalaa. Kun aikuinen näkee, että lapsi on taistele–pakene –tilassa, ei lapselle kannata yrittää puhua järkeä. ”Vanhempien pitäisi pysyä itse säädeltynä ja yrittää tyynnyttää lapsi rauhallisesti puhumalla, olla oikeasti tyyni. Vaatii mielitajun harjoittelua, että oppii oikeasti näkemään itsensä sisään ja tunnistamaan merkkejä itsessään. Tarvitaan ymmärtävää aikuista, joka osaa säätää ja ohjata lasta myötätuntoisesti silloin kun lapsen reaktiot alkavat mennä yli sieto kyvyn.” Nina Sajaniemi ehdottaa aikuiselle helppoa koetta. Reaktiot ovat välttämättömiä, koska niistä kertyy virtaa, ja ne suuntaavat toimintaan. Säätelemättömänä stressi vasteet saavat aikaan välitöntä toimintaa: taistele, pakene, jähmety. Kun on liian paljon sähläystä ja meteliä, tai tulee konflikti, pahaa mieltä ja turhautumista. Jos aikuinen pimahtaa, hänen on syytä sanoa lapselle, että tämän raivokas käytös vei vanhemmalta säätelyn. Niin tapahtuu silloin, kun ympäristössä on havaittavissa muutos: kun on vähän epämukava olo, tai kun alkaa jännittää. Jos lapsen kehottaa menemään muualle, hänen hälytysjärjestelmänsä herää. Aikuisen aivot ovat valmiit, ja aikuinen voi harjoitella rauhoittumisen kykyä. Mutta jos lapsen ympäristö ja vaatimukset altistavat stressijärjestelmän koko ajan ylikierroksille, siitä on haittaa. Malttinsa menettävä aikuinen viestii lapsen biologialle suurta uhkaa. Lapsella on toisin. Täytyy tunnistaa itsessään omia kehon sisällä tuntuvia viestejä ja oman järjestelmän toimintaa
Jos palkitsevuutta saa lyhyellä aikaikkunalla paljon, sitä alkaa tarvita. ”Ihmisen kapasiteetti kapenee, koska pitkäjänteisen toimimisen mahdollisuudet on tehty vaikeammiksi ja välitöntä palautetta on niin paljon. Normaalin vuorovaikutuksen korvaaminen verkkovuorovaikutuksella sisältää omat vaaransa. Epävarmuus on tullut monessa asiassa lähelle, sillä maailma on tarjottimella koko ajan. Mutta mitä myöhem”Lapsille pitäisi koodaamiseen sijaan opettaa runoutta”, Nina Sajaniemi heittää. Sen sijaan lapsi on kierteessä, eikä kukaan aikuisista ole ymmärtänyt auttaa häntä säätelemään reaktioitaan. Siitä tulee oppimisen, ponnistelemisen ja sitkeyden jarru. Ne ovat kaksi vastapoolia, jotka ovat yhtä välttämättömiä aivoterveydelle. Kontrolliryhmiin verrattuna lasten itsesäätelytaidot ovat vahvistuneet.” Hankkeella on kytkennät filmitähti Goldie Hawnin perustamaan Hawnsäätiöön, joka lähti rahoittamaan ensimmäistä vaihetta. Lapsen taito jäsentää, yhdistää ja löytää merkitys kaikesta sisään tulvivasta on paljon pienempi kuin aikuisen.” ”Julius on ohjannut isoveljeä hengittelemään ja käyttämään otsalohkoja, kun isoveli on saanut raivarin.” Ihmisten on vaikea nähdä käyttäytymisen taustalla olevia biologisia perustaipumuksia. Sen peruspalikoita lähdettiin implementoimaan suomalaiseen varhaiskasvatuksen konseptiin. Jos lapsi on levoton, uhmakas, räjähtelevä tai vetäytyvä, ajatellaan, että hänessä on jotain vikaa. ”Isä kertoo, että kun Onni pahoittaa mielensä, hän jää paikalleen ja hengittää.” Pieni oppiva mieli -hankkeessa ovat olleet mukana päiväkotien koko henkilökunta ja kaikki ryhmät. Säätiön MindUpmenetelmä on levinnyt ympäri maailman. 30 Mielenterveys 4/2016 mällä iällä aletaan etsiä uusia toimintamalleja, sitä kankeammiksi ne tulevat. Yksi vaikeimpia asioita ihmiselle on kestää epävarmuutta, koska se pitää valmiustilassa. Niitä täytyy olla sopivassa suhteessa. Silloin pääsee hieman lähelle lapsen sisäistä maailmaa, ja miten kaoottisesta hänestä mahtaa tuntua. ”Jos lapsi on esimerkiksi kasvanut ympäristössä, jossa hän on aina vetäytynyt haasteiden ja vaatimusten ja pahan mielen edessä, siitä on tullut tapa säilyttää tasapaino silloin, kun järjestelmä on aktivoitunut. Näin he oppivat hahmottamaan, että heillä on itsessään instrumentti, jota voi opetella hyödyntämään. n Väliotsikot vanhempien kertomia kommentteja pom-kokemuksista.. ”Toistuessaan niistä tulee käyttäytymismalli, tapa ja tottumus. Aivot tehdään lapsille tutuksi, ja aivojen tärkeitä järjestelmiä käydään läpi lapselle sopivalla tavalla. Myös jos taistelu moodi jää päälle ja saa jatkua, lapsi jää helposti provosoituvaksi ja provosoivaksi. Se on ominaisuus ja taito, joka ei synny itsestään, vaan ainoastaan toisten kautta. Lapsesta voi kasvaa nopeasti panikoituva ja kapeasti elävä. ”Tiedämme kahden vuoden kokemuksella, että lapset ovat äärimmäisen innostuneita aivoista. Sitä voi olla aikuisena enää vaikea muuttaa. Henkilökunta on saanut koulutuksen ja ohjauk sen toimintatapaan, jossa koetetaan vahvistaa lasten omien viestien tunnistamisen ja toisten lasten havaitsemisen taitoa, myötätunnon vahvistamista ja oman käyttäytymisen säätelyä. ”Vaikka asiat ovat kulttuurisissa konteksteissa hirveän monimutkaisia, kuitenkin perimmäiset juuret ovat aika yksinkertaisia. Muutokset ovat nykyisin ennen kokemattoman nopeita ja suuria. Käytöshäiriöiden ja tunne-elämän häiriö luokkaan kuuluvien tapojen pohjana on, ettei ihmisen biologiaa ole osattu ohjata tavalla, joka oikeasti vahvistaisi joustavuutta ja kestävyyttä. ”Aivot tarvitsevat yhtä paljon palkitsevuutta kuin valpastumista. Siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Siksi moni ei jaksa nykyisin lukea kirjojakaan, koska on vaikea päästä niiden imuun.” Digihypetyksessä on omat vaaransa. Nykymaailmassa tuntuu kuitenkin olevan vaikea uskoa yksinkertaisuuteen.” Nyky-ympäristömme toisaalta pommittaa ja kuormittaa, toisaalta heittää eteen paljon houkutuksia, nopeasti ja välittömästi palkitsevaa toimintaa. Stressin sääteleminen voi kehittyä ainoastaan vuorovaikutuksessa. Parhaimmillaankaan se ei ole onnistunut vastaamaan luomuvuorovaikutukseen.” > ”Jos aikuista jokin asia alkaa hermostuttaa, voi kerrata oman olonsa noin tuhannella. Sellainen aikuinen ei ole kovin mukava, vaan aina symbolisesti nyrkit pystyssä.” ”Eräs lapsista pitää pom-hetkiä leluille.” Onni on, että aivot muovautuvat koko elinkaaren ajan
3 Miettimällä hyviä tekoja arjessa. Pienten lasten kanssa harjoitellaan päivittäin arjessa halimista, paijaamista, lelujen jakoa, kaverin lohdutusta ja iloitsemista. Lopuksi lapset voivat kurkistaa ”aarrearkkuun”, jonka sisällä olevasta peilistä he näkevät tärkeimmän aarteen maailmassa: itsensä. Jutellaan säännöistä yhdessä ja sovitaan niistä. Mitä mukavaa aikuisen kanssa teet. Pohditaan lasten kanssa niitä taitoja, joita he osaavat. 4 Kaveritaitoja harjoittelemalla. Tarinan kerronnan jälkeen tarinan ”lapsi” voi sitten haastatella lapsia kysymällä: ketkä ovat hänelle tärkeitä aikuisia. Haastattelun jälkeen tehdään askarrellaan tai piiretään kuva omista tärkeistä aikuisista. Millaisin pienin harjoittein voidaan päivähoidossa jo ihan minienkin mieltä vahvistaa?. Opetellaan sanomaan kiitos ja anteeksi. Kerrotaan lapsille tarina jostain lapsesta ja hänen perheestään. 2 Tunteita tunnistamalla. Kaveria voi antaa halin. Lapset saavat yksitellen nostaa kuvia pussista. 5 Nimeämällä turvallisia aikuisia. Kenelle kerrot, jos olet surullinen tai iloinen. Harjoitellaan tunteiden tunnistamista laittamalla pussiin kuvia eri tunteita ilmaisevista nalleista. Askarrellaan pahvista kaulaan ripustettavat itsetuntotähdet, joihin piirretään tai liimataan kuvia omista taidoista. Kuka kuuluu perheeseen. 31 Kuka saa, kuka saa, tunnepussiin kurkistaa TEKSTI JUTTA KAJANDER 1 Tukemalla myönteistä käsitystä itsestä. Askarrellaan seinälle puu, jonka oksille lehdet kiinnitetään. Harjoitellaan oman vuoron odottamista sekä tavaroiden jakamista. Sovitaan, ettei tönitä eikä lyödä toisia. Lasten kanssa jutellaan kuvien tunteista sekä matkitaan nallejen ilmeitä. Pohditaan lasten kanssa hyviä tekoja ja kirjoitetaan niitä paperista leikatuille lehdille. Toiminnalliset vinkit on kerätty Lastentarhanopettaja Anniina Järvenpään kirjoituksista, joissa hän kokeilee ja kehittää Mielenterveysseuran materiaaleja ja harjoituksia 1–3 -vuotiaiden kanssa päiväkodissa
”Peliä on tähän mennessä kokeillut noin tuhat suomalaista kymmenvuotiais ta ylöspäin. Esimerkiksi Australian NMKY on osoittanut kiinnostusta”, Inkinen sanoo. Siksi se on myös nuorten näkökulmasta tehokas. Elevator Puzzlella NMKY kokeilee, ”Pelin tekninen rajapinta on avoin, joten kuka tahansa voi jatkaa sen kehittämistä”, Ari Inkinen sanoo. Camera obscuraa käytetään esimerkiksi koulun päihdekasvatukseen sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon, mielenterveyden edistämisen ja sosiaalisen vahvistamisen välineenä. Hän on vetänyt pelinkehitystiimiä. Sen kehitti Sininauhaliitto vuonna 1995, ja toiminta siirtyi vuonna 2006 Helsingin NMKY:n pyöritettäväksi ja sieltä liittoon. Toivomme, että joku tarttuisi siihen ja tekisi siihen lisää kerroksia. YMCA Finland eli Suomen NMKY:n Liitto teki viime kesänä 3D-laseilla pelattavan Elevator Puzzle -nimisen pelin, jonka avulla käsitellään kiusaamista ja siihen liittyviä rooleja. Hän työskentelee vuorovaikutusja tunnetaitojen asiantuntijana YMCA Finlandissa. nut kokeilla vain YMCA Finlandin tilaisuuksissa, mutta se on tarkoitus julkaista ensi vuonna yleiseen jakeluun ja tarjota esimerkiksi koulujen ja muiden yhteisöjen käyttöön. 3D-lasit ovat nyt vetovoimainen väline, jonka uutuudenviehätys kiinnostaa kaikkia”, Ari Inkinen kertoo. K uulostaako tutulta. Kyseessä on mukaelma yli tuhat vuotta vanhasta joen ylitys-arvoituksesta, mutta nyt sitä ratkaistaan 3Dlasit päässä. Siinä hyödynnetään myös Suomen Mielen terveysseuran asiasisältöjä. AJASTA JA PAIKASTA RIIPPUMATON KOKEMUS Elevator Puzzle -pelin juuret ovat kokemukselliseen oppimiseen perustuvassa Camera obscura -arvoja ”Peliin kuuluu olennaisesti ennakkoja purkutunnit”, Minna Berg kertoo.. Samalla opitaan sosiaalisia taitoja. ”Pelin tekninen rajapinta on avoin, eli kuka tahansa voi jatkaa sen kehittämistä eteenpäin. Lasten tulkinnat ovat olleet oivaltavia”, Minna Berg kertoo. Pelin jälkeen lapset keskustelevat, miksi pelin henkilöt käyttäytyvät näin. Palaute on ollut erittäin positiviista. Tehtäväsi on viedä nuoret ahtaalla hissillä yksi kerrallaan toiseen kerrokseen, mutta kahta heistä ei voi jättää ilman valvontaa keskenään. 32 Mielenterveys 4/2016 3D-peli rohkaisee kiusaamista vastaan TEKSTI LAURI HOVI Seisot modernin toimistorakennuksen aulassa ja vahdit kolmen nuoren ryhmää, jossa on kiusaaja, kiusattu ja hiljainen vastustaja. Kim Härkösen mukaan jossain vaiheessa käyttöön voi tulla anturit, joiden avuilla tunnistetaan, mitä aivoissa tapahtuu. Jokaisessa huoneessa on mielikuvaharjoite. Pelin asetelma on mietitty sellaiseksi, ettei se syyllistä ketään. ”Peliin kuuluu olennaisena osana erillinen ennakkoja purkutunti. Elevator Puzzlea on toistaiseksi voiterveys kasvatusohjelmassa. Camera obscura on liikuteltava, noin 70 neliömetrin rakennelma, jossa ihminen kulkee huoneesta toiseen kuulokkeet päässään
Lisätyn todellisuuden teknologiaa hyödyntämällä voisi harjoitella vaikkapa sosiaalisesti vaikeiden tilanteiden kohtaamista. ”Kun aloitimme Camera obscura -toiminnan, meillä oli käytössä korvalappustereot ja c-kasetti. 33 silöllisesti omasta näkökulmastaan. Myös lisätyn todellisuuden mahdollisuudet avautuvat nopeasti. Silloin vitsailimme, että olisipa mukava, jos meillä olisi silmälappuvideot. Elevator Puzzle -minipelin tarkoitus on synnyttää keskustelua, auttaa havaitsemaan kiusaamisilmiön olemassaolo ja rohkaista ihmisiä kiusaamista vastaan. M aij a Ru ok on en YM C A. ”Ehkä jossakin vaiheessa lasit tunnistavat antureilla, mitä aivoissa tapahtuu, ja osaavat syöttää aisteihin juuri oikeanlaista tietoa”, Kim Härkönen visioi. n Camera obscuraa käytetään esimerkiksi koulun päihdekasvatukseen sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon, mielenterveyden edistämisen ja sosiaalisen vahvistamisen välineenä. KORVALAPPUSTEREOISTA SILMÄLAPPUVIDEOIHIN YMCA Finlandin toimisto sijaitsee Helsingin Kruununhaassa historiallisen arvokkaassa yli sata vuotta vanhassa kivitalossa. 360-kameralla voidaan kuvata videota, jota 3D-laseilla katsotaan. Silloin kaksi isoa aistia voidaan täysin vangita pelitai opetuskokemukseen. Kehitystiimissä on pedagogisen asiantuntijan Minna Bergin lisäksi elektroniikkainsinööri Kim Härkönen sekä Camera obscura -koordinaattori Kari Kurkela , joka katsoo aihetta sosiaalipolitiikan ja haittojen ehkäisemisen näkökulmasta. Kehitystiimi aikoo yhdistää 3D-kokemukseen äänimaiseman. Koska Elevator Puzzlessa ei ole puhetta, kielialueetkaan eivät rajoita. Vaikka kokemus on periaatteessa koko ryhmälle sama, kaikki katsovat sitä ykmiten kokemusoppiminen ja nykyteknologia voidaan yhdistää. ”Arvokas ominaisuus 360-videossa on, että nuoret voivat katsoa vaikkapa samaa videota eri näkökulmista. Vuonna 2020 tämä on silloinen c-kasetti”, Inkinen sanoo. Elevator Puzzle -peliä voi käyttää ajasta, paikasta ja ryhmäkoosta riippumatta. Digikehittäjien tammisilla työpöydillä on 3D-laseja ja uusi 360 astetta kuvaava kamera. Moderaattori johdattaa pelin jälkeen syntyvää keskustelua. Esimerkiksi erityisryhmiin kuuluvat nuoret voisivat oppia osana ryhmää ja keskustella, mitä näkivät ja kokivat”, Minna Berg sanoo
Ei toista ihmistä voi eikä pidä ohjelmoida toimimaan tietyllä tavalla, kasvattajan omia ihanteita toteuttaen. n 1966 syntynyt romaanikirjailija, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja lukiossa, kolmen pojan isä, ex-kulkukissan ihminen. maailmansotaa ja spartalaista ihmiskäsitystä, millaiseksi muodostuukaan nuoren päässä tapahtuva maailma, jonka mukaan hän itse toimiaan suunnittelee. Vasta sitten voi yrittää ohjata toista ihmistä. Sellainen on aivopesua. INFOSOTAA KÄYVÄT KYLÄHULLUT ovat oma lukunsa, mutta millaista maailmaa ja ihmiskuvaa rakentaakaan nuoren päähän vaikkapa hallitus, joka kalkuloi hädänalaisten auttamisen hinnan liian kalliiksi, leikkaa koulutuksesta ja syyllistää eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ja siinä sivussa muutkin, jotka eivät pääse tai kykene olemaan koneiston tuottavia yksiköitä. Nuoren pään sisälle rakentavat kuitenkin todellisuutta muutkin kuin vanhemmat ja opettajat. ”Kasvattajan” tehtävistä vaikeimpia onkin auttaa nuorta lisäämään maailmankuvaansa myös kauneutta. MAAILMA TAPAHTUU IHMISEN PÄÄSSÄ Kolumni Pasi Ilmari Jääskeläinen ”Omien mielipiteiden siirtämisen sijasta on opetettava näkemisen taitoa”. EI IHME, ETTÄ MONI NUORI ihminen ahdistuu ja masentuu. Kun turvallista lapsen maailmaa puretaan nuoren edestä ja tilalle rakennetaan ansoitettua este rataa, ilmastonmuutosapokalypsia, 3. On opittava näkemään toivoa, kauneutta ja merkityksellisyyttä maailmassa, muissa ja erityisesti itsessä. Kun näkee omilla silmillään niin kirkkaasti, ettei lankea toisten todellisuudesta piirtämiin malleihin ja kaavioihin, osaa myös toimia niin, ettei maailma muutu omasta toiminnasta ainakaan kovin paljon pahemmaksi paikaksi elää – kaikki kun vaikuttaa kaikkeen. Vaikka opiskelupaikkaa, työtä tai seurustelukumppania ei olisi vielä omalle kohdalle osunut. 34 Mielenterveys 4/2016 KASVATTAJAN ROOLIIN voi päätyä monella tavalla. Itse ”kasvatan” nuorempia ihmisiä vanhempana, opettajana ja ehkä kirjoittajanakin. Mutta ehkä jo pian. Eri arvot kaikilla. Vierastan pöyhkeää oman kasvattajuuden korostamista ja oikeastaan koko sanaa, koska kasvattajan tärkein ominaisuus on mielestäni nöyryys. JOKAISELLA ON IHAN OMANLAISENSA KUVA todellisuudesta, ja tuohon omassa päässä tapahtuvaan maailmaan omat ratkaisut sitten sovitetaan. ENSIN ON OPITTAVA ITSE näkemään maailma niin, että siinä alkavat erottua harmaan eri sävyt ja sateenkaaren kaikki värit mustasta valkoiseen. ”Kasvattajan” velvollisuus on siis auttaa nuorta rakentamaan sellainen kuva maailmasta, ettei se anna perusteita julmuuteen, kylmyyteen, itsekkyyteen, epätoivoon, jos kohta ei liialliseen sinisilmäisyyteenkään. Omien mielipiteiden siirtämisen sijasta on opetettava näkemisen taitoa, vaikka ”kasvatettava” lopulta näkisikin eri asioita ja eri tavalla kuin hyvää tarkoittava ”kasvattaja” – myös kasvattajansa vajavaisuuden näkijänä. Pitää siis oppia näkemään itse
35
Seuraa hiljaisuus. Suuressa huoneessa on sohvia, tietoko neita, ompelukoneita ja jos jonkinlaista tava raa eri ammattien harjoittamiseen. Valmaluokkalaisista osa on lopet tanut syystä tai toisesta jo aloitetut opiske lut, tai omaa alaa ei ole vielä löytynyt. Torstaina sävellämme ja sanoitamme oman kappaleen, ja perjan taina nauhoitamme sen studiolaitteilla”, ohjaajat kertovat. Joidenkin nuorten sil missä näkyy epäusko. ”SIIS MITÄ?” Olen vain pari kuukautta aiemmin aloittanut projektikoordinaattorina Lasten ja nuorten säätiöllä, ja olen nyt ensimmäistä kertaa seu raamassa ohjelman taidetyöpajaa. Näille nuorille taidetyöpajojen olisi tarkoitus synnyttää onnistumisen koke muksia, kohottaa itsetuntoa sekä vahvistaa työelämätaitoja. Olemme Tampereen seudun ammattiopis tossa. Monella ei ole min käänlaista soittotaustaa, ja harppaus nollas ta äänittämiseen kuulostaa suurelta. “Tänään lämmitellään ja opetellaan soitta maan muutama biisi. Valma on noin vuoden kestävä koulutus peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole vielä löytäneet itselleen sopivaa opiskelu paikkaa. Taidetyöpajat toteutetaan Valmaluokilla. O ppilaat katsovat kenkiinsä ja vilkuilevat hajamielisesti känny köitään. Koordinoimassani Taidot elämään ohjel massa vahvistetaan taiteen keinoin elämän taitoja ja työelämätaitoja nuorille, jotka eivät ole löytäneet vielä omaa juttuaan. Hän on muiden mukana oppinut löytämään taas vahvuutensa. He saavat kohtaavalla ja rennolla tyylillään ringissä istuvan kahdeksan nuoren jakamat toman huomion. Opettaja saapuu ja ilmoittaa, että musiikkityöpaja voi alkaa. Tilanteen ottavat haltuun musiikin ohjaajat Juuso Torpakko ja Heikki Tani . He odottavat ringissä opettajaa, ja ilmassa leijuu ujo hiljaisuus. Monelle heistä elämä ei ole ollut ruusuilla tanssimista. 36 Mielenterveys 4/2016 Musiikki voi pelastaa TEKSTI JA KUVAT LARRI HIMMA “En mä olekaan ihan huono.” Timi on osallistunut taidetyö pajaan. Kaikki kuulostaa kauniilta, mutta miten muutaman päivän taidetyöpaja voi auttaa epävarmassa tilanteessa olevia nuoria löytä. REPORTAASI: VALMA-LUOKKIEN TAIDETYÖPAJAT Mitä muutaman päivän taidetyöpaja voisi opettaa näille nuorille
37 >
Esimerkiksi lievää dysfasiaa sairastava Miksu kertoo, että musiikki auttaa häntä ajattelemaan ja ilmaisemaan itseään selkeämmin. Kappale pysyy heti kasassa. Juuso huutaa sointujen värejä musiikin päälle. Timin mukaan musiikkia ei voi tehdä tylsästi riveissä ja teorialähtöisesti, vaan luovuus vaatii pienempiä ryhmiä ja vapaampaa olemista. Soittimet herättävät epäilykseni, sillä omasta musiikkitaustastani tiedän, että vaatii pitkää harjoittelua, ennen kuin esimerkiksi kitaralla pystyy säestämään bändissä. Nuorten kertomuksia yhdistää kuitenkin yksi asia. Toiselle se on elämän suunnan näyttäjä ja toiselle tunteiden tulkki. Monet nuoret vertaavat musiikkityöpajaa peruskoulun musiikinopetukseen, ja kokevat eron todella suureksi. Ohjaajissa, Juusossa ja Heikissä on nähtävissä myös aito innostus musiikkiin. ”VITSI, MITEN MAHTAVIA TYYPPEJÄ!” Hetken kokeilun jälkeen ryhmä on valmis ensimmäiseen kappaleeseen, joka on Elastisen Eteen ja ylös. Jää on murrettu ja on aika siirtyä musiikin pariin. “Tavallaan musiikki on pelastanut joistain tilanteista, kun ei ole tietänyt mitä haluaa, niin sitten on muistanut, että mulla on se musiikki. Mikä on työpajojen tärkein anti. Säkeistössä Yasemin räppää varmalla äänellä ja silmät vakavina. Kitarat taas ovat viritetty niin, että sointuja saa otettua yhdellä sormella. Musiikkityöpajaa katsellessani ajattelen, että olisipa minuakin innostettu ja rohkaistu omassa nuoruudessani kuten Heikki ja Juuso musiikkityöpajassaan. Musiikki on melkein kaikki, mitä mä olen”, Timi kertoo. Puolen tunnin lämmittelyleikkien jälkeen huoneessa kuuluu kuitenkin jo naurua. Myös Juuso ja Heikki tietävät tämän. Se on tarttuvaa. He eivät tunne juurikaan toisiaan, ja tilanne on aluksi jännittynyt. Jokaisella on oma suhteensa musiikkiin ja taiteeseen. Jokaisella soinnulla on oma värinsä ja kuvionsa, jotka on merkitty kitaroiden ja basson kaulaan sekä kosketinsoittimien koskettimiin. Se on Hegelin sanoja mukaillen taiteen sydäntä täyttävä luonne. Keskusteluissa ohjaajien ja nuorten kanssa korostuu ohjaajien merkitys rohkaisijoina. Perinteisten nuottien ja sointumerkkien sijaan he käyttävät kuvionuotteja. “EN MÄ OSAA!” “OSAATPAS JA TOSI HYVIN!” Musiikkityöpajaa varten oppilaat on kerätty eri ryhmistä. Mikrofonin ääreen päätynyt Timi päästää kertosäkeissä ilmoille kylmiä väreitä nostattavan kauniin lauluäänensä. Kellarissa on opiston bändihuone. Siksi heillä on erilainen lähestymistapa. Taiteen sydäntä täyttävä luonne. Musiikkityöpajassa ketään ei pakoteta mihinkään, vaan jokainen saa kokeilla ja soittaa juuri sitä mitä haluaa. 38 Mielenterveys 4/2016 > Ohjaajien innostus tarttuu. Heti kun joku nuorista huudahtaa, ettei osaa, kiirehtivät ohjaajat korjaamaan: “Osaatpas, ja vielä tosi hyvin!” Juuri tällaiset onnistumisen kokemukset voivat olla käänteentekeviä hetkiä nuorille, jotka kärsivät huonosta itsetunnosta. Ohjaajat vaihtavat vaikuttuneita katseita. mään oman juttunsa, kohottamaan itsetuntoa ja oppimaan työelämätaitoja. Lähes kaikki nuoret kertovat myös, kuinka musiikilla voi käsitellä tunteita ja vähentää stressiä. Niin tajuaa, että mulla onkin joku päämäärä. Juuso sekä Heikki esittelevät soittimia: rummut, sähkökitaroita, kosketinsoittimia ja basso
Ohjelmalle vaikuttaa todella olevan paikkansa maailmassa, joka tuntuu arvostavan eniten suorituksiin perustuvaa opetusta. Entäpä huoleni siitä, voiko taidetyöpajojen avulla saada oikeasti toivottavia vaikutuksia oppilaissa. Ylpeiltä opettajilta vierähtää pari kyyneltä. Intensiivisen päivän lopuksi kysyn oppilailta, olisiko päivän aikana opituista taidoista hyötyä työelämässä muutenkin kuin ammattimuusikkona. “Vitsi miten mahtavia tyyppejä”, Juuso sanoo paluumatkalla Helsinkiin. Timi kertoo oman kokemuksensa: ”Tässä työpajassa olen oppinut löytämään omia vahvuuksia, ja luulen, että toiset oppilaat myös. Kappale on koukuttava. Päivän päätteeksi kappaleen pitäisi olla valmis. Muut nyökkäävät hyväksyvästi. Muutaman toiston jälkeen kaikki vaihtavat soitinta, ja samalla myös kappaleet vaihtuvat. Haastatteluissa oppilaat kiteyttävät muutoksen: ”Alussa kaikkia taisi jännittää aika paljon, mutta lopussa jäin ihan sanattomaksi, kuinka siisti tämä työpaja on ollut ja kuinka hyvin kaikki tulivat yhteen”, Miksu kertoo. “JÄNNITTI AIKA PALJON” Työpajan toisena päivänä on sävelletty ja sanoitettu ryhmän oma kappale. Pitkän äänityspäivän päätteeksi kappale on lopulta valmis, ja oppilaat sekä luokkien opettajat kerääntyvät jännittyneinä kuuntelemaan sen ensimmäistä kertaa. Vaikka oman äänen kuuleminen nolostuttaa muutamia, kappale saa raikuvat aplodit työstään tyytyväisiltä oppilailta. Lasten ja nuorten säätiö tarjoaa myös koulutusta mentoreiksi ryhtyville. Nuoret katsovat maahan hymyillen. Lasten ja nuorten säätiö auttaa elämän vaikeissa tilanteissa olevia nuoria luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä. Sen syrjimättömyyteen ja unelmiin keskittyvä viesti nostaa koskettavuudessaan karvat pystyyn. Neljä päivää myöhemmin on vuorossa kappaleen äänittäminen. Heikki ja Jesse ahtautuvat ammattikoulun pieneen työskentelykoppiin hiomaan kappaleen c-osaa, samalla kun sermin toisella puolella hitsataan. Mentoriksi voi ryhtyä kuka vain auttamishaluinen aikuinen. Vaikka kasvot ovat keskittymisestä vakavia, moni pää heiluu rytmissä. RAY:n rahoittamassa Taidot elämään -ohjelmassa taidemuotoina ovat musiikki, lyhytelokuva ja sirkus. Elämäntaitoja taiteen keinoin Ohjelmassa käytetään myös uutta Heippa-mobiilisovellusta. 39 ”Jäin ihan sanattomaksi, kuinka siistiä tämä oli ja miten kaikki tulivat hyvin yhteen.” Yhdelläkään yhteiskunnalla ei ole varaa menettää nuoriaan. Se on varma merkki siitä, että musiikki tuntuu hyvältä. Että en mä olekaan ihan huono. Sen avulla nuoret voivat kysyä mentoreilta apua kohtaamiinsa ongelmiin, oli kyse sitten yrityksen perustamisesta tai arjessa jaksamisesta. Timi rikkoo hiljaisuuden toteamalla, että lähes kaikissa töissä tarvitaan yhteistyötaitoja. Kun Tuisku ja Juuso jäävät äänittämään rumpuja, muu ryhmä patistetaan tarkistamaan lyriikoita. n. Useasti mulla on ollut sellainen olo, ettei elämällä ole suuntaa, enkä ole uskonut kykyihini, mutta tässä työpajassa usko on tullut takaisin.” Nuorten kokemukset työpajasta ovat häkellyttävän positiivisia. Uusi kappale on saanut jo valmiin rakenteen ja tarttuvan kertosäkeen ja lähes valmiita säkeistöjä. Jokainen oppilaista näyttää ylittäneen jännityksensä ja työskentelee ryhmässä täysin eri tavalla kuin ensimmäisenä päivänä. Kappaleen loputtua Juuso ja Heikki antavat raikuvat aplodit: “Uskomattoman hyvin toimi!” Jokainen soittaja, laulaja ja räppääjä saa ohjaajilta ylistävää henkilökohtaista palautetta. Menetelmien avulla nuoret voivat itse vahvistaa elämäntaitojaan ja löytää oman paikkansa yhteisössä
YEESIMÄISTÄ VAPAAEHTOIS TOIMINTAA ”Meillä vapaaehtoistoiminta on nuorten mielenterveyttä edistävää toimintaa verkossa, tapahtumissa ja oppilaitoksissa. He tietävät parhaiten, minkälaista toimintaa nuoret haluavat ja siksi heiltä kysytään mielipiteitä. MIELEKÄS VAPAAEHTOIS TOIMINTA ON YEESISSÄ… Yeesi palkittiin nuorten osallisuudesta SOSTE-palkinnolla lokakuussa 2016.. Mielihyvät koonnut Jutta Kajander SITÄ, MIKÄ KIINNOSTAA Yeesi tarjoaa laajasti erilaisia vapaa ehtoisduuneja ja tapoja olla mukana. Nuoret itse ideoivat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa. Vapaa ehtoinen ja hänen vapaaehtoistekonsa ovat yhtä tärkeitä, oli hän mukana kerran vuodessa tai kerran viikossa. ARVOSTETTUA Jokainen pienikin vapaaehtois teko on yhtä arvokas mielen terveyden edistämisessä. Kannustamme vapaaehtoisia hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja mielen kiintojaan toiminnassa. AIDOSTI NUORILTA NUORILLE Vapaaehtoisille annetaan rohkeasti vastuuta toiminnasta. JOUSTAVAA Vapaaehtoistoimintaa voi toteuttaa milloin ja mistäpäin Suomea tahansa. Toimintaa on livenä sekä verkossa ja osallistua voi omien aikataulujen ja voimavarojen mukaan. Yeesi on siellä missä nuoretkin”, kuvaavat Heikki ja Oona nuorten mielen terveysseura Yeesistä. 40 Mielenterveys 4/2016 Mitä jos... Positiivisen mielenterveyden sanomaa ja hyvää fiilistä voi levittää rajattoman monella eri tapaa
Tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea. Ystävyy den ja yksinjäämisen teemoista kertova tarinasta on tehty TV-sarja, elokuva, sarjakuvakirja sekä toiminnalli set verkkosivut. Toivoa kirjallisuudesta on Suomi 100 -juhlavuoden tapahtuma. Toivoa kirjallisuudesta -kymppikymppikampanja huipentuu Maailman mielenterveyspäivään 10.10., joka on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä ja Aleksis Kiven päivä. Mietithän jo, miten itse osallistuisit. Yksi yleisötapahtumista on Helsingin Kampissa. Nyt Suomen Mielenterveysseurassa tuotetaan materiaalia kouluihin, joka tukee kokonaisuutta ja toimii keskustelun tukena. n Mielenterveysseura.fi/mieli120 #toivoakirjallisuudesta Toivoa kirjallisuudesta Mielenterveysseura 120 -juhlavuosi 2017 viestii toivoa, iloa ja voimaa. 41 Jotain rajaa! -monimediakokonaisuus hylkää musta val koisen ajatuksen koulukiusaamisen ”hyviksistä” ja ”pa hiksista” ja haastaa koko kouluyhteisön ottamaan vastuun. ja videon dvd-versiota levittää SF Film Oy. n Monimediakokonaisuuden on tuottanut Sun In Eye Productions & Aittokoski Experience Ltd. TV-sarjassa pääosia esittävät kymme nen koululaisen lisäksi Sampo Marjomaa, Jaakko Saari luoma ja Ilari Johansson. Yhteiskunnan nopeissa muutoksissa toivon sanomalla on syventynyt tilaus. Kumppaneita ovat Suomalaisen kirjallisuuden Seura SKS ja Helsingin kaupunginkirjastot. Kampanjassa järjestetään omia lukupiirejä ja jaetaan kirjavinkkejä. Toivoa kirjallisuudesta kokoaa ihmisiä vuoro vaikutukseen ja synnyttää yhteisöllisiä kokemuksia sekä toivoa ja rohkeutta eteenpäin. Monet paikalliset seurat vievät lukuhetkiä myös paikkoihin, joista ei itse päästä ulkopuolisiin tapahtumiin. Kuva: Sun In Eye Productions Juhlavuonna eri puolilla Suomea luetaan ääneen toivoa antanutta kirjallisuutta ja keskustellaan toivon kokemisesta ja sen merkityksestä. Lapinlahden Lähteellä Aleksi Kiven huone kutsuu vierailijoita. Yksi pääkampanjoista on Toivoa kirjallisuudesta.
Etähoitoja on moniin häiriöihin, ja monet hoidoista ovat tutkitusti tehok kaita. n Issakainen, Mervi: Youth depression: Young people’s distress in relation to the cultural conceptions of depression. Näitä voidaan välttää kytkemällä etähoito osaksi hoitosuhdetta. Erityisesti lapset ja nuoret ovat hoi tavia henkilöitä valmiimpia mielen terveyden häiriöiden hoitoon ja mie lenterveyden vahvistamiseen tarkoitet tujen terapiaohjelmien ja sovellusten käyttöön. Tutkitut koonnut Lauri Hovi mahdollisimman nopeasti. Lisäksi tarjolla on tutkitusti tehok kaita menetelmiä mielenterveyden edistämiseen, kriisiauttamiseen ja itse murhien ehkäisyyn. Nuori voi jättää hakematta ammatti apua masennukseensa, koska ei koe ansaitsevansa sitä ylikuormite tuilta mielenterveyspalveluilta. Reaaliaikaisen hoidon saaja ja hoi toa antava ovat yhteydessä toisiinsa etäyhteyden kuten matkapuhelimen avulla. n Stenberg, Jan-Henry ym.: Mielenterveyttä etänä. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Yhteiskunta tieteiden laitos. Kulttuuristen käsitysten valossa masennus voidaan nähdä murrosikään kuuluvaksi kuohunnaksi, laiskuudeksi, hulluudeksi, sairaudeksi tai kärsimyk seksi, jonka alkuperä on vaikeissa elä mäntapahtumissa. Lääkärilehti 35/2016 vsk 71 s. 42 Mielenterveys 4/2016 TUKEA MIELENTERVEYTEEN ETÄYHTEYKSILLÄ Monilla nuorilla on huonoja kokemuk sia masennuksesta puhumisesta, osoit taa Mervi Issakaisen sosiaalipsykologi an alan väitöstutkimus. Väitöskirja. Hoidon lisäksi etäyhteyksiä voidaan hyödyntää konsultaatioissa, hoiva palveluissa ja kuntoutuksen seu rannassa. Nuoret pohtivat masennuksesta puhumisen seurauksia NUORET VAIKENEVAT MASENNUKSESTA tarkkaan, joten kuulijan suhtautumista pa vaikuttaa nuorten haluun kertoa vaikeuksistaan. Itä-Suomen yliopisto, 2016. 2106–2111 An to ni o G ui lle m /S hu tte rs to ck .c om se rg ey ca us el ov e/ Sh ut te rs to ck .c om. Etähoidon riskit liittyvät käytön val vontaan, innostuksen lopahtamiseen ja irrallisuuteen muusta hoidosta. Nuori saattaa salata masennuksensa myös, koska pelkää epäuskoisia ja tuomitse via reaktioita tai ei halua huolestuttaa läheisiään. Myös pelillisyyden mahdolli suuksia muun muassa masennuksen hoidossa on tutkittu. Etähoitoon sopivaa teknologiaa on hyvin saatavilla, mutta samalla on tärkeä huolehtia järjestelmien tieto turvallisuudesta. Issakaisen mukaan on tärkeää rohkaista nuoria puhumaan, jotta he saisivat tarvitsemansa avun Neljäsosa ihmisistä hakee verkosta tietoa mielenterveysongelmista, ja verkkopalvelujen rinnalla yleistyvät erilaiset mobiililaitteiden etähoito sovellukset. Issakainen huomauttaa, että nuo ruusiän masennuksen ehkäisemiseksi tulisi kiinnittää huomiota yksilöllisten kokemusten lisäksi myös yhteiskunnalli siin olosuhteisiin. Issakaisen tutkimus tuo esille erilai sia kulttuurisia masennuskäsityksiä, joiden kautta nuori voi tulkita kokemuk siaan
Työterveyslaitos selvitti sosi aalityöntekijöiden työolojen kuormittavuutta ja työkyvyttö myyttä vuosina 2005–2012. Järjestäjät Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry Käpy – Lapsikuolemaperheet ry Suomen nuoret lesket ry Suomen Mielenterveysseura Surunauha ry Tampereen Yliopisto, Terveystieteiden yksikkö Yhteistyökumppanit Kirkkohallitus Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry. Tut kimukseen kuului yhteensä 4800 suomalaista ja 119 000 ruotsa laista sosiaalityöntekijää, psyko logia, erityisopettajaa ja lasten tarhanopettajaa. Järjestöjen toimin tatavat ovat innovatiivisia ja reagoivat nopeasti ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin. Vaikka sosiaalityön kuormi tustekijät tunnetaan, niihin ei ole osattu riittävästi puuttua. TUKEA&APUA SOSKRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat Sosiaalityöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski päätyä työkyvyttömäksi mielentervey den ongelmien takia verrattuna muihin kuntaalalla työskentele viin. Ne monipuolistavat ja täydentävät potilaille ja omaisille tarjottavia palveluita”, toteaa tutkimuspro fessori, Suomen Mielenterveys seuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck. Mielenterveys ja päihde palveluita järjestettäessä tulee huolehtia, että palvelut voidaan taata myös pienemmille väestö pohjille ja hajaasutusalueille, joilla järjestö ja yhdistystoimin ta ei ole yhtä aktiivista. BMC Psychiatry (2016) 16: 289. Väki rikkaammilla alueilla on myös monipuolisempi valikoima ym pärivuorokautisia palveluita. 43 JÄRJESTÖJEN PALVELUT MONIPUOLISIMMAT ISOISSA KAUPUNGEISSA SOSIAALITYÖN KUORMITTAVUUTEEN PUUTUTTAVA Suuri väestömäärä monipuolis taa järjestöjen tarjoamia mie lenterveys ja päihdepalveluita voimakkaammin kuin julkisten ja yksityisten tuottamia. Työn vaativuuden vuoksi työssä jaksamista tukevien voimavaro jen merkitys korostuu. Järjestöjen osaaminen ja re surssit kannattaa hyödyntää mie lenterveys ja päihdepalveluiden suunnittelussa, myös osana so teuudistuksen valmisteluja. ”Sosiaalityöntekijöistä 21 pro sentilla oli ollut 6–7 vuoden seu rannan aikana vähintään yksi yli 14 päivän pituinen mielentervey songelmasta johtuva työkyvyttö myysjakso”, professori Paula Salo Työterveyslaitoksesta ker too. n Appelqvist-Schmidlechner, Kaija Rantonen Otso ym.: Trends in work disability with mental diagnoses among social workers in Finland and Sweden in 2005-2012. Sosiaa lityöntekijöillä sairauspoissaolot ovat jatkuvasti muita kuntatyön tekijöitä korkeammalla tasolla. Suomalaisia sosiaalityönteki jöitä kuormittavat etenkin re surssipula, kiire, suuri vastuu ja asiakkaiden moniongelmaisuus. ”Tutkimus osoittaa järjestöjen merkityksen mielenterveys ja päihdepotilaiden palvelukoko naisuudessa. Epidemiology and Psychiatric Sciences, 2016: 1-11. n Ala-Nikkola, Taina ym.: How size matters: exploring the association between quality of mental health services and catchment area size
44 Mielenterveys 4/2016
Rohkaise katsomaan huomiseen, ylihuomiseen, seuraavaan päivään ja seuraavaan viikkoon. Haluan sanoa kaikille pienille tytöille, älkää koskaan epäilkö, kuinka arvokkaita ja voimakkaita te olette. 45 ”Hyvä terapia on suurenmoista maksettua rakkautta” Mikko Kuustonen Hyvä Terveys 13/2016 Mieleenpainuvaa koonnut Jutta Kajander 4 t 14 min /vrk ”Annan sinulle pahimman mahdollisen rangaistuksen, joudut vihanhallintakurssille.” Angry Birds -elokuvasta ”Jatkakaa taistelua tärkeinä pitämienne asioiden puolesta. Muistakaa, että te ansaitsette jokaisen mahdollisuuden maailmassa tavoitella ja saavuttaa omat unelmanne.” (Hillary Clinton hävittyään presidentinvaalikampanjan marraskuussa 2016.) Isien aika alle 10-vuotiaiden lasten kanssa. Anna kätesi josta saan pitää kiinni, anna minulle voimaa huomiseen. ”Toivon, ettei maailmassa olisi rahaa, koska se hallitsee kaikkea. Älkää koskaan katuko tekemäänne työtä. Ota kädestäni kiinni, tarvitsen sinua! Runon kirjoitti Mielenterveyden ensiapu 2 -kurssille osallistunut Birgitta Laaksonen Askeleet esiin mielenterveyden ensiapuun.. Tuulee, myrskyää, kaadunko. Kannusta ottamaan ensiaskel huomiseen. Jos ei olisi rikkaita ja köyhiä, kaikki olisivat samanarvoisia.” Tubettaja Ina-Katariina Demin verkkojutussa 31.10.2016 Ku va t: Sh ut te rs to ck Ro vio Tilastokeskus Lähesty minua. Tue minua, pidä minua pystyssä. Rohkaise minua ottamaan elämästäni kiinni. Kannusta minua nostamaan purjeet, jotka vievät elämääni eteenpäin. Kannusta olemaan ihminen, joka tuntee, rakastaa, toivoo ja uskoo. Kuuntele minua, olen hengissä, Kuuntele, sydämeni lyö
Rion olympiakisoissa hän yllätti mainiolla juoksullaan lähes kaikki muut, muttei itseään. Silloin yritin ottaa nautinnosta kaiken irti. 46 Mielenterveys 4/2016 ”Annan vain mennä flown mukana” Oskari Mörö, 23, on espoolainen juoksija, jonka päämatka on 400m:n aidat. Juuri ennen starttia koetan olla ajattelematta yhtään mitään, ja pyrin poistamaan jännittämisen. Huippu-urheilijan työ on riskiammatti. Tein aktiivisesti kaikkea muuta kivaa kuin juoksemista, esimerkiksi vaeltelin viikon henkisen valmentajani kanssa vuorilla Espanjassa. Sitten kun treenikausi on käsillä, olen siihen täysin valmiina henkisesti ja fyysisesti. Sitten ovat vuorossa etelän leirit ja helmikuussa hallikisat Tampereella. Kelliminen uimapatjalla auringonpaisteessa laineiden liplatellessa vastaa mielikuvaani täydellisestä rentoutumisesta. Sitten annan vain mennä flown mukana. Niin voi tehdä missä vaan, vaikka kisapäivinä, kun on aikaa odotella omaa lajia. Kisapäivän aikana käyn läpi mielikuvaharjoittelua, joka auttaa onnistuneessa suorituksessa. Myös hyvä ruoka saa raukeaksi. Jokainen huippusuoritus lähtee siitä, että osaa olla mahdollisimman rentona. Se oli jo lapsena minulle mieluista mökeillämme Jämsän Länki pohjassa tai Pyhtäällä. Mitä isompi kisa ja isommat ympyrät, sitä enemmän nautin. Ura loppuu viimeistään 35-vuotiaana. Elämään sen jälkeenkin pitää valmistautua.” n Mielipaikka TEKSTI ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVA OSKARI MÖRÖN KOTIALBUMI. Joka syksy teemme myös yleisurheilijakavereitteni kanssa porukalla yhteisen Euroopan reissun. ”Urheilijalle rentoutuminen on tär keää. Pidin syksyllä kuukauden loman. Mutta kesällä kisakausi on kiivaimmillaan, enkä ehdi mielipaikkaani niin usein kuin haluaisin. Valmistun Vierumäeltä liikuntaneuvojaksi ennen joulua. Väkisin puurtamalla ei hyvä heilu. Rentoutua voi myös, kun antaa itselle omaa aikaa ja on miettimättä mitään, makoilee joko sohvalla tai omassa sängyssä, katsoo elokuvaa, nostaa jalat ylös seinälle, kuuntelee musiikkia ja kerää samalla hyvää fiilistä. Viime kesänä ehdin käydä mökillä vain kerran
47
Mielenterveyttä voi vahvistaa. mielenterveysseura.fi