Mielenterveys 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 52. KOKO PERHEEN SAIRAUS? Raivoava lapsiko kuningas? POJAT PUHUVAT SEKSISTÄ Rosa Meriläinen: ?Olen oppinut tekemään vähemmän?. vuosikerta, hinta 8,50 1/2013 ANOREKSIA
ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 52. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162. vuosikerta. MIELENTERVEYS 1/2013 S I S Ä LT Ö 4 ?Olen oppinut tekemään vähemmän? I KANSI Kirjailija Rosa Meriläinen kertoo, miten elää uupumuksen jälkeen. 12 Asiantuntija Janne Kurki: Lapsen käytös heijastaa hänen ihmissuhteitaan. 30 Nelli Palomäen valokuvasi itsensä ja isänsä. 31 Anoreksia on koko perheen sairaus. Kuva: Laura Vesa 4 33 Kriisityötä maahanmuuttajille 24 vuoden ajan. 16 Uutisia ja hyviä käytäntöjä 23 Pojat puhuvat seksistä 25 Isän huoltajuustaistelu 28 Minun työni: Vuokko Ahti 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa liikkuu 33 Kolumni 34 Poiminnot Kirjat 36 Tutkitut jutut 41 Kentältä Kuulumisia | Yeesi, Kemi, Kuopio, Turku Elämän opissa Rosa Meriläinen TEEMA: Lapset ja nuoret JOKA NUMEROSSA 47 Hei haloo 10 ?Olet mahtava äiti? Kuva: Shutterstock Päätoimittaja Tarja Heiskanen (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Jutta Kajander (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Laura Vesa Kirjapaino 2013 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh
Vetäytyjät jäävät helposti huomiotta, ellei lähelle satu ystäväni kaltaista viisasta naista tai miestä. Ystävääni asia vaivasi ja hän halusi ottaa selvää, mistä oikein on kyse. Yhteistyössä lastensuojelun kanssa tilannetta selviteltiin. Lapseen isä ei koskenut. On perinteisiä ydinperheitä, uusperheitä, sateenkaariperheitä, yhden vanhemman perheitä. Isät ja äidit viettävät paljon aikaa lastensa kanssa, isovanhemmat osallistuvat lastenlastensa elämään enemmän kuin edellinen sukupolvi. Kaikilla lapsilla ei ole huolehtivia vanhempia, syystä tai toisesta. Perhemallit ovat moninaistuneet. PÄ ÄKIR JOIT US Juuret ja siivet Kuva: Touko Hujanen Kuva: Riku Pyhälä L U K I J A LTA Ystäväni, kuvaamataidonopettaja kertoi jo vuosia sitten tarinan, joka palaa usein mieleen. Jaksetaanko lasten elinoloja selvitellä perusteellisesti vai puututaanko pinnalliseen käyttäytymiseen. Tässä lehdessä Janne Kurki kirjoittaa muun muassa siitä, näemmekö lapsen yksilönä vai osana yhteisöä. Luokassa oli oppilas, jolla oli paljon poissaoloja. Tarvitaan aikuisia, jotka puuttuvat ja tukevat, tarjoavat turvallisuutta ja välittävät. toiminnanjohtaja marita.ruohonen@mielenterveysseura.fi Media on iso osa lasten ja nuorten arkea. 1970-luvun kasvatusmetodit voivat toimia nykyäänkin: perhe voi välillä sopia viettävänsä tietokone- ja puhelinvapaata päivää. Jos tämä aiheuttaa vieroitusoireita, aihetta on ehkä pohdittava syvällisemmin. KATJA GÜNTHER Kirjoittaja toimii aluenuorisopäällikkönä Vantaan nuorisopalveluissa ja on kahden alle kouluikäisen tytön äiti. 3. Vanhempiin ei saatu yhteyttä. Jotkut heistä purkavat tuskaansa näkyvästi ja kuuluvasti, jotkut hiljaa vetäytyen. Lapsen ei-toivottu käytös haastaa yhteisön miettimään, miten lapsen käytöstä voisi yhdessä lapsen kanssa ohjata oikeaan suuntaan. Kasvatustyö haastaa vuorovaikutukseen, mutta joskus myös toimimaan eri tavalla. Vahvistu verkossa: www.vahvistamo.fi Kasvatuksen sanotaan onnistuneen, jos lapsi on saanut juuret ja siivet. Mikä juuri tässä tarinassa sitten kosketti? Se, että tilanne ei ole ainutlaatuinen. Tälläkin hetkellä näitä poikia ja tyttö- ?Lapsi jäi pois koulusta suojelemaan äitiään niinä aamuina, jolloin väkivallan merkit olivat ilmassa.? jä on keskuudessamme. Lapselle oli tullut tavaksi jäädä pois koulusta suojelemaan äitiään niinä aamuina, jolloin väkivallan merkit olivat ilmassa. Lapsi kuuluu aina yhteisöön, jossa hän elää vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Diagnosoinnin ja ongelmista puhumisen sijaan tulisi keskustella haasteista, tavoitteista ja onnistumisista. Juuret kasvavat turvallisuudesta, ainakin yhdestä läheisestä ja pysyvästä ihmissuhteesta, ilon ja huolettomuuden kokemuksista, mutta myös pettymysten sietämisestä. Kannustava kasvatus, luottamus ja usko unelmiin kasvattavat siipiä. Valtaosa lapsista voi hyvin. Perheelämää arvostetaan. Poissaolot olivat epämääräisiä. Hän oli usein väsynyt ja vetäytyvä eikä koulu tuntunut sujuvan. Kävi ilmi, että lapsen isä pahoinpiteli puolisoaan raa?asti ja toistuvasti. Ulospäin suuntautuvilla on paremmat mahdollisuudet tulla huomatuiksi, mutta ovatko puuttumisen keinot oikeita. Kun lapsi ei käyttäytynyt häiritsevästi, tilanne oli päässyt jatkumaan jo pitkään. Silloin ystäväni kaltaiset ihmiset ovat kullanarvoisia. Roolit olivat perheessä vaihtuneet: lapsi suojeli ja hoiti vanhempaansa. Olen työelämässä kohdannut paljon rajumpiakin tarinoita, niiltä ei lastensuojelutyössä voi välttyä
Suorituksen jälkeen olen tehnyt päivän minimin. En uskaltanut. Lääkäri suositteli sairauslomaa. . Rosa antaa hyvän vinkin tuplataakan välttämiseen: hanki mies, joka jakaa kotityöt kanssasi. Aamuihmisen ei kannata uhrata päivän virkeimpiä tunteja rutiinihommiin vaan mieluummin johonkin, missä tarvitaan luovuutta ja skarppiutta. KUK A? Rosa Meriläinen SKARPIT HETKET HYÖDYKSI Pienten lasten äidit uupuvat helposti, koska he kantavat kaksoistaakkaa. Silti ihminen ei kestä määrättömästi työtä, vaikka kuinka nauttisi siitä, mitä tekee. Kirjailija Rosa Meriläinen korostaa, että uupuminen on harvoin oma vika. . Niin hän teki itsekin. Seitsemänvuotias Frans on kokopäivähoidossa, ja Rosa tekee tavallista lyhyempää työpäivää. 4 IKÄ: 37 vuotta PERHE: puoliso Simo Frangén 1/ 2013 ASUU: Tampereella ja poika Frans AMMATTI: kirjailija RAKAS HARRASTUS: uimahyppy. Usein ihmiset, jotka pystyvät päättämään omista aikatauluistaan, tekevät kaksin verroin töitä. Aloitan aamun suorituksella. ELÄMÄN OPISSA ?Nyt osaan nauttia saavutuksistani? Työuupumuksen jälkeen Rosa Meriläinen ymmärsi, että lyhyemmät työpäivät eivät tee hänestä huonompaa työntekijää. A mmattiylpeys on hieno asia ja työn imu parhaimmillaan maaginen tunne. Minä olisin mielelläni jättänyt sen kokematta, koska menin siinä vähän pilalle. Pilalle menemisellä Rosa tarkoittaa, että luottamus omiin voimiin haalistui. Päätän vaikkapa, että kirjoitan kaksi liuskaa tekstiä. ja työstään iloa. Jotkut väittävät olevansa onnellisia kokemastaan työuupumuksesta. On vaikea myöntää itselleen, että ei jaksa. Ei ole huonosti kestäviä ihmisiä, ainoastaan huonosti organisoituja työpaikkoja. Mieli on levollinen: kaikki, mitä sen jälkeen syntyy, on ekstraa. Entiseltä kollegaltaan Jyrki Kasvilta Rosa omaksui tavan, että sähköposteja ei vilkuilla ennen kello kahtatoista. Olin julkisessa ammatissa, joten tieto olisi levinnyt heti. Tieto levisi vasta, kun nuori kansanedustaja romahti lopullisesti. . Ennen painoin sarvikuonon asenteella ja ajattelin, että haudassa ehtii nukkua. He kuulemma kasvoivat ihmisinä. Se on työnantajan tehtävä. Rosa koki työuupumuksen noin kymmenen vuotta sitten. Orastavia oireita ei huomannut Rosa itse eikä lähipiiri. Väsymystä säikähtää helpommin, eikä paineensietokyky ole loputon. . Kai jokainen olisi mieluummin vahva kuin heikko. TEKSTI: ANU KYLVÉN KUVA: LAURA VESA . Lopulta unettomuus ja itkuisuus saivat Rosan käymään työterveyslääkärillä. Minä teen vähemmän. Se on asia, jonka opin työuupumuksesta. Työviikon tiivistäminen alle 40-tuntiseksi ei tee kenestäkään huonoa työntekijää. Kotona Rosa työskentelee harvoin. Hän viihtyy kirjastossa lukemassa ja katselemassa ihmisiä. Tai kahvilassa kirjoittamassa ja tuumailemassa. . Mikä tahansa työ voidaan järjestää niin, että sen tekijä saa riittävästi lepoa
Vielä selvempi vastaus on itkuun purskahtaminen. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä on huomattu, että kilpailuasetelma ja jatkuva näytön tarve näkyy opiskelijoiden jaksamisessa. Nykyään osaan nauttia saavutuksistani ja kiittää itseäni. Iloitsen siitä, mitä olen saanut aikaan. ? 5. Jotain on pielessä, jos ihminen ei pysty kertomaan elämästään mitään ja erittelemään vointiaan. Ne voi huomata ihan vain kuulumisia kysyessä. . Toisinaan hän pitää koulutuksia. VIRKISTYS EI OLE LEPOA Nykyään Rosa tunnistaa helposti uupumuksen merkit toisissa ihmisissä. Mutta lepo ja virkistys ovat eri asia! Liikunnan tai muun virkistyksen lisäksi ihminen tarvitsee hetkiä, jolloin ei tee yhtään mitään. joka päivä, joka viikko ja joka vuosi. . Jokainen on mieluummin vahva kuin heikko.? Ihminen tarvitsee hetkiä, jolloin ei tee yhtään mitään.? Rosa työllistää itsensä kirjailijana ja kolumnistina. Nainen punainen -kirjan mentyä painoon hän palkitsi itsensä viikon reppureissulla Ranskan Alpeille. . Vallalla on henki, että parikymppinen ei tarvitse lepoa. Itsekin ajattelin kansanedustaja-aikoina, että perheettömänä voin istua kaikki iltaistunnot, kun ei ole tekosyytä lähteä kotiin. Nyt Rosa tietää tarvitsevansa lepoa . Jatkuva hermopinne kehittyy pitkältä ajalta. . Vessakäyntejä ei lasketa mukaan, Rosa tokaisee. Erityisen stressaavan jakson päätteeksi Rosa lupaa itselleen palautumisaikaa ja palkinnon
Sanoi että siellä ne muutkin nuoret on juomassa. AJASSA LIIKKUU Yhden syrjäytyneen henkilön kustannukset ennen kuin hän täyttää 60-vuotta ovat runsaat miljoona euroa.? Päätoimittaja Hannu Laaksola Opettaja-lehti 18.1. Kolmas on naimisissa väärän naisen kanssa ja neljäs taas ei enää ole. Yritti ajaa minua kaupungille juomaan. Luku ilmoittaa promilleina sen osan väestöstä, joka on käyttänyt päivittäin kyseistä lääkeainetta vuorokausiannoksen verran. Lähde: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea 6 1/ 2013 Yksi ei halua rakastua. Niin mutta en mennyt sinne.? Iiris Härmä on ohjannut pysäyttävän dokumenttielokuvan Hiljaisen talven lapsi 24-vuotiaasta, eläkkeellä olevasta Katjasta. Päivisin Katja ulkoilee koiransa kanssa, jonottaa ruokajonossa ruokakassia ja tekee väriliiduilla suuria, värikkäitä kuvia. Lyhyet kohtaukset, nopeat juonenkäänteet ja herkullinen väri- ja kuvamaailma viihdyttävät ja hykerryttävät katsojaa. Kuva: Shutterstock Kuinka pilataan avioliitto?. Toinen ei muuta haluakaan. 2013 NUMERO Masennuslääkkeiden kulutus* Hiljaisen talven lapsi pysäyttää Kuva elokuvasta Hiljaisen talven lapsi K ÄV I N K AT S O M A S S A ?Istuin kotona siinä tuolissa. Samalla se herättää ajatuksen siitä, eikö olisi vielä monia muita mahdollisuuksia kuin työkyvyttömyyseläke. 1990 7,1* 2000 35,5 * 2011 70,2 * * Lääkkeiden kulutus esitetään vuorokausiannoksina, jotka on suhteutettu väestöön ja aikaan. Silloin äitini koko yläasteen haukkui minua ja käski minun painua helvettiin. Dokumentti avaa myös Katjan taustaa, koulukiusaamista ja vanhempien mielenterveyshäiriöitä. Elokuva pysähtyy nuoren ihmisen äärelle, kuuntelee hänen ääntään ja kertomustaan hengittävästi. Aina niin päin, että kukaan ei nähnyt minua, kun meillä oli sellainen pyörivä tuoli. Siinä lähtökohdat uudelle suomalaiselle elokuvalle, koomiselle ja kevyelle komedialle. Johanna Vuoksenmaan käsikirjoittama 21 tapaa pilata avioliitto -elokuva on kuin valkokankaalle siirretty tv-sarja
Opiskelijoiden mielenterveysoireilu on kuitenkin ensimmäistä kertaa vähentynyt. YTHS 24.1.2013 7. Päihteiden käyttö, tapaturmat, ylipaino, astma ja allergia ovat syitä, joiden takia suomalaiset eivät enää 30-vuotiana kuulu ikäluokkansa terveimpiin maailmassa. HUSARI 6/2012 OPISKELIJAT AIEMPAA NETTIRIIPPUVAISEMPIA Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön neljäs valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 osoittaa, että opiskelijoiden nettiriippuvuus on lisääntynyt. Kohtausta analysoi psykologian tohtori Vesa Närhi. Filmi kertoo siitä, kuinka konfliktit kehittyvät. Berner Oy on saanut ikäohjelmansa johdosta Suomen työelämäpalkinnon. SAK 16.1.2013 Kuva: Matti Rajala ADHD-liitto ry on tuottanut opetuskäyttöön lyhytelokuvan ?Lopeta!?. Elokuva kertoo huonosti toimivasta vuorovaikutuksesta luokkatilanteessa, biologian tunnilla. Bernerillä keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä on 63,3 vuotta, joka on 2,8 vuotta keskimääräistä korkeampi. Tulokset puhuvat puolestaan. Sen avulla voi avata keskustelun niin opetustilanteissa, opettajien koulutuksessa kuin vanhempainillassa. M I E L I H Y VÄT Elokuva opettaa vuorovaikutustaitoja ISILLE LISÄÄ VAPAATA Isälle tarkoitettua vapaata on jatkossa kaikkiaan 54 arkipäivää eli reilut 2 kuukautta. Lisäpäivät korvaavat isäkuukauden. Sen henkilöillä esiintyy adhd:lle tyypillisiä oireita, joita kuitenkin esiintyy toisinaan jokaisella lapsella. Elokuva auttaa keskustelemaan käyttäytymis- ja tarkkaavaisuushäiriöistä sekä siitä, miten niihin tulisi suhtautua. BERNERILLÄ OSATAAN IKÄJOHTAMINEN Monialayhtiö Berner panostaa ikäjohtamiseen eli eri-ikäisten yhteistyön ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen johtamisen avulla. Isyysvapaan päivät eivät enää lyhennä äidin vanhempainvapaata. Dvd:n voi tilata liiton osoitteesta toimisto@adhd-liitto.fi. Se on myös nähtävillä liiton sivuilla osoitteessa adhd-liitto.fi. Nostetta ilmassa Yhteiskunnallisen Noste-lehden ensimmäinen numero ilmestyi perjantaina 25.1. ?Aiomme perehtyä suuriin ajankohtaisiin kysymyksiin, mutta haluamme myös tavata ne ihmiset, joita päätökset koskevat?, kirjoittaa päätoimittaja Ilkka Karisto pääkirjoituksessaan. Ensimmäisessä Nosteessa tutustutaan muun muassa Suomessa työskentelevien virolaisiin ja vankilasta vapautuvan Lassen maailmaan, perehdytään elintarvikkeiden lisäaineisiin ja kysytään, mitä psykoanalyytikko ja rap-artisti saavat irti uudesta sosiaalihuoltolaista. Nosteen julkaisijoita ovat SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Huoltaja-säätiö. Tutustu lisää osoitteessa nosteessa.fi M I E L I PA H AT KELA 1/2013 KOLMEKYMPPISTEN TERVEYDESSÄ PARANTAMISEN VARAA Suomessa lapsikuolleisuus on maailman alhaisimpia
on. Pidä huolta psyykkisestä energiatasosta, äläkä mene nälkäisenä ruokaostoksille. Teemu Ollikainen ja Sirpa Kähkönen vuorottelevat Mielenterveys-lehden kolumnisteina tästä numerosta lähtien. Kähkönen kirjoittaa niistä historiallisia romaaneja ja Ollikainen työskentelee, jotta ihmiset ymmärtäisivät toisiaan paremmin. Aikakausista Kähköstä kiehtoo eniten renessanssi sellaisena, kuin me länsimaalaiset sen kuvittelemme olleen: . Firenze on ihanin kaupunki, jopa ihanampi kuin Pariisi. Lisäksi Kähkönen haluaisi myös päästä Cro-Magnonin ihmisten aikaan 14000 vuotta ennen ajanlaskun alkua: SIRPA K ÄHKÖNEN 48-vuotias kirjailija, jota maailma kiinnostaa ja menneisyys kiehtoo. Ollikaisen mielestä monelta konfliktilta säästyttäisiin, jos ihmisillä olisi enemmän taitoa, kykyä ja ymmär- Kuva: Katri Ollikainen Kuva: Tommi Tuomi rystä omiin ja muiden mielen tapahtumiin. 8 1/ 2013 . Teoksen nimessä on sanaleikki, jonka avainsana ?mieli. Eniten maailmassa Kähkönen haluaisi vaikuttaa lasten turvallisuuteen, naisten tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin. TEEMU OLLIK AINEN Psykologiliiton ammattiasioiden vastaava psykologi, kahden lapsen isä ja aviomies. Tutustumaan taiteilijoihin, joiden teoksia olen nähnyt Dordognessa Font de Gaumen luolassa: upeita, herkkiä biisoneita ja niiden vasoja, maalattu rasvalamppujen lepattavassa valossa. Ollikaiseltakin ilmestyi viime vuonna kirja, Syö mitä mielesi tekee. Millaisen vinkin hän antaisi painonhallintaan: . AJASSA LIIKKUU Tarinoita ja tunneälyä Mielenterveys-lehden uusia kolumnisteja, Sirpa Kähköstä ja Teemu Ollikaista yhdistää kiinnostus ihmisten tarinoita kohtaan. Ollikainen aloittaa sarjan sivulta 33.
Tutkimuksista 16 täytti kriteerit, ja riittävää näyttöä löytyi. Jooga voikin tarjota uuden, toiminnallisen tavan hoitaa mielenterveyden ongelmia. Mikä tuo iloa elämääsi. frontiersin.org Lähde:Kansallinen liikuntatutkimus 2009?2016 Suomen liikunta ja urheilu Kuva: Shutterstock Jooga parantaa Lähes 700 000 suomalaista hiihtää ELÄMÄN KONKARI KIRjOItusKILpAILu Yli 60-vuotias, miten olet päässyt yli elämän isoista ja pienistä kriiseistä? Mitä ymmärrystä tai taitoja olet niiden myötä saanut. Tavoitteena on nostaa esiin konkareiden konstit ja kokemus. Nyt asiasta on löydetty myös tieteellistä näyttöä, kertoo Frontiers in Psychiatry -lehti. Amerikkalais-intialaisessa kartoituksessa käytiin läpi kaikkiaan 124 tutkimusta, ja etsittiin näyttöä joogan vaikuttavuudesta mielenterveydelle. Kolme parasta kirjoitusta palkitaan. Kilpailu toteutetaan yhdessä ET-Lehden kanssa. Kirjoita ajatuksistasi ja osallistu kilpailuun 14.3.2013 mennessä. ? Kirjoita 1?10 sivua (enintään 21 000 merkkiä välilyönteineen). ? Toimita kirjoitus sähköpostilla: mirakle@mielenterveysseura.fi Word- tai Open Office -muodossa (jos et itse käytä tietokonetta, pyydä läheistäsi auttamaan). ? Merkitse kirjoituksen alkuun nimimerkkisi, ikäsi ja sukupuolesi. Liitä viestiin mukaan nimesi ja yhteystietosi, jos haluat olla mukana palkittavien valinnassa. ? Kilpailun sadosta toimitetaan julkaisu ja tekstejä voidaan käyttää Suomen Mielen terveysseuran materiaaleissa ja ET-lehdessä. ? Kirjoituksia käytetään tutkimuksessa ja ne tallennetaan myöhemmin Yhteiskunta tieteelliseen tietoarkistoon. Jos et halua, että omaa kirjoitustasi käytetään tutkimuksessa, niin ilmoita siitä kirjoituksen alussa. Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/mirakle www.nettiet.fi 9. Sitä voi käyttää myös tukiterapiana, esimerkiksi lääkehoidon tukena skitsofreniassa, ja se saattaa auttaa unihäiriöissä. Moni on kokenut saaneensa apua joogasta. Jaa tärkeät kokemuksesi, kerro tarinasi ikätovereillesi ja muille! Suomen Mielenterveysseura kerää suomalaisten yli 60-vuotiaiden kirjoituksia elämäntaidoista, muutosten kohtaamisesta sekä vastoinkäymisten kanssa pärjäämisestä. Joogasta voi olla apua masennuksessa ja lasten adhd:ssa
Minulla oli myös edelleen yhteys psykiatriini, jonka luona aiemmin kävin terapiassa. Seuraavaksi hoitaja huudahti kauhuissaan: . Papereissa näyttää siltä, että asioihin on puututtu, mutta todellista apua arkeen tai äidin mielensairauksiin ei ole tarjota. REALITEETTEJA TESTATTIIN Kuva: Shutterstock Synnyttävän äidin aiempi psyykkinen sairaus ei aina johda masennukseen tai lapsivuodepsykoosiin.? 10 1/ 2013 Maria kotiutui miehensä ja vauvansa kanssa. Vakuutin, että tunnistan varomerkit ja osaan pyytää itse apua. Apua ei tarjota äidille itselleen, vaan asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus. NÄKÖKULMA Holhoava huolikartoitus voi murentaa äitiä Kun kirjailija, toimittaja Maria Syvälä oli synnyttänyt kolmannen lapsensa, hormonimyrsky heilautti mielialaa, kuten valtaosalla vastasynnyttäneistä. Sairaalasta ollaan neuvolaan yhteydessä vain, jos äidin vointi on huolestuttava. . Vauvallahan on mustelma. . Vauvaansa Maria kuitenkin rakasti ja rakastaa yli kaiken. TEKSTI: MARJAANA ROPONEN Synnytyssairaalassa hänen vointinsa tuntui olevan erityistarkkailussa. Sairaalan kirjauksista selvisi myöhemmin, että neuvolasta soitetun puhelun takana oli synnytysosaston pyyntö seurata äidin vointia. Ajatus siitä, että tekisin pahaa omalle pojalleni, tuntuu sydämessäni kammottavalta?, Maria kirjoitti Aamulehden kolumnissa. Marian mukaan on ongelma, että apua pyytävä ei sitä aina saa. Sen sijaan varmuuden vuoksi tehdyt riskiseulat aiheuttavat sen, että apua voidaan tyrkyttää viranomaisten taholta, vaikkei ihminen sitä tarvitsisi. . Hänellä oli kymmenen vuotta sitten psyykkinen sairausjakso, mutta sittemmin vointi oli ollut vakaa ja hän oli luopunut lääkityksestä hoitavan lääkärin valvonnassa. Yllättäen hoitaja kysyi Marialta, haluaisiko tämä tavata psykiatrisen sairaanhoitajan. . Minulle olisi pitänyt suoraan sanoa tästä huolesta, koska silloin olisin voinut puolustautua ja ottaa yhteyttä psykiatriini.. En ymmärrä, miksi näin toimittiin. Synnytyslaitoksellakin minun annettiin ymmärtää, että olin avuntarpeessa sitä itse huomaamatta. Minun takiani soittanut hoitaja oli kirjannut minun olleen lähtiessäni tasapainoinen ja onnellinen. Epäilevätkö he minun nipistelleen vauvaa, Maria murehti. Häneen kohdistuivat yleiseksi käyneet varhainen puuttuminen ja huolikartoitus, vaikka lääkäri totesi vauvan ?mustelman? syntymämerkiksi. ?Nuorempana sairastetun mielenterveysongelman leima kulkee mukanani hautaan. Samana päivänä hänelle soitettiin neuvolasta
Myös neuvolantäti sattui olemaan kokenut nainen, joka valoi Mariaan uskoa. Kun vauva oli kolmikuinen, Maria pääsi käymään psykiatrillaan. . Hän myös pelkäsi, että ulkopuolisten huoli taas jossakin kasvaisi. Lastensuojeluun perehtyneenä toimittajana hän tiesi perheitä, joista oli jo synnytyslaitokselta tehty turhia lastensuojeluilmoituksia. . Riskejä seulomalla, kaltoin kohtelun ennusmerkkejä haeskelemalla ja holhoavalla huolikartoituksella murennetaan äitejä. . Nauroimme kippurassa. Moni uupunut äiti selviäisi pelkällä välittämisellä. Sitten hän sanoi, että olen mahtava äiti. Kaikki synnytyksen herkistämät äidit tarvitsevat lämmintä läsnäoloa, hellyyttä, rakkautta ja kannustusta. ? 11. On hirveä loukkaus äitiyttä kohtaan, jos epäillään syyttä, tai edes vihjaillaan lapsensa kaltoin kohtelusta. Arvo Ylpön mukaan imettävää äitiä ei pitäisi rasittaa negatiivisella tiedolla, koska hänen tilansa on niin herkkä. Aloin pelätä hoitajia ja lääkäreitä. Sain fyysisiä oireita, unettomuutta. Äidin jaksamattomuus mainitaan yhä useammin huostaanottoperusteena. . Marialla ei ollut varhaisia psykoosioireita. . Tunsin, ettei minua arvosteta äitinä, itsetuntoni romahti. ?OLET MAHTAVA ÄITI? Huolehtiminen ja voinnin tarkkailu saivat Marian ahdistumaan. Joskus pelko lastensuojelua kohtaan on niin voimakasta, ettei apua uskalleta hakea. Marialla oli onneksi läheisiä tukijoukkoja. On vaarallista, jos psykologiaa pinnallisesti tuntevat kätilöt ja hoitajat tekevät syväpsykologista analyysiä niiden muutamien minuuttien aikana, joilla he työvuoronsa aikana näkevät äitiä. Vuorovaikutuksen tarkkailua synnytyssairaalassa on puolustanut myös lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Ihanan, boheemin, minut parantaneen psykiatrini kommentti aiheutti käänteen: ?Narraat, kyllä kaikki välillä vihaavat kakaroitaan, nehän on rasittavia tyranneja.. Vuosien kokemuksella olen paras oman vointini tarkkailija. En halua menneisyyden papereiden pohjalta tehtyjä oletuksia ja huolta varmuuden vuoksi. Kerroin ahdistuneeni koko varhaisen puuttumisen politiikasta. Marian mielestä nämä ?hyvät aikeet. Enää ei ole. Kun sain esikoistyttäreni 14 vuotta sitten, oli saatavilla kotiapua. Marian tuttu psykiatri oli lomalla, eikä hän mennyt terveyskeskuslääkärille, koska näillä ei ollut tietoa hänen historiastaan. Mielen sairaudet puhkeavat myös usein stressitilanteissa. . Kun hän vei lastaan lääkäriin maitoallergian takia, puhe kääntyi usein äidin jaksamiseen. Maria oli aiemmin kokenut ja kuullut olevansa hyvä äiti, mutta nyt hän alkoi uskoa ulkopuolelta tulevaa ?riskiäitiys?epäilyä. . Ainoa mikä minua lohdutti, oli se, etten tuntenut kielteisiä tunteita vauvaani kohtaan. Sen pitäisi riittää. Tilanteissa, joissa äidin psykoottisuus näkyy selvästi, asioihin on puututtava heti. Kuva: Lauri Dammert Myöhemmin lääkärissä testattiin yllättäen Marian realiteettien tajua ja häntä, kolmen lapsen äitiä, ohjeistettiin tutin laittamisessa. Jos vakavia, selkeitä oireita ei ole, äitiä pitäisi tsempata epäonnistumisennustusten sijaan. voivat johtaa virhetulkintoihin, ylireagointiin ja lopputulokseen, joka ei tue perheitä. . Toivoin, että minua olisi kuunneltu. Näiden sanojen ja tuen voimin aloin voida paremmin. VÄLITTÄMISTÄ KAIVATAAN Maria toivoo, että kaikkia synnyttäneitä äitejä tuettaisiin vanhemmuudessa. Mielenterveysongelmia käytetään jopa verukkeina lastensuojelupäätöksiä tehtäessä. Haluan tulla kohdelluksi kuin kuka tahansa äiti. Olen aina ollut avoin sairaushistoriastani. Hän sanoi, etten ole sairastumassa ja määräsi melatoniinikuurin.
Psykiatriassa taas diagnoosista ei voi päätellä juuri mitään siinä kuvailtujen oireiden aiheuttajasta. Tästä syntyy aiemmin mainittu ongelma: lasta ympäröivien ihmissuhteiden vaikutus lapsen käyttäytymiseen voidaan diagnosoida legitiimisti lapsen sairaudeksi.. Eikö ajatus ole enemmänkin helpottava kuin syyttävä? 12 1/2013 VIKAA VÄLITTÄJÄAINEISSA Nykyään käyttäytymisen haasteet samaistetaan usein yksilöön ja hänen keskushermostoonsa. Ja mitä kaikkea on pelissä, kun kouluverkostoneuvotteluissakin aletaan puhua välittäjäaineista. Psykiatrinen diagnostiikka taas on puhtaasti oireisiin keskittyvää ja kuvailevaa. Toisin sanoen somaattisissa sairauksissa sairauden syy vaikuttaa oleellisesti diagnoosiin. Suomessa WHO:n ICD-10 ja maailmalla DSM-IV . Lääkärin tehtävä on määritellä diagnoosi ja päättää diagnoosin mukaisesta hoidosta. Diagnostiset järjestelmät . Esittelen niistä muutamia. Ensinnäkin lääkäreiden toimintaa ohjailee enemmän tai vähemmän käytössä oleva tautiluokitus. Ammattilaiset lääkäreistä psykologeihin ja sosiaalityöntekijöistä opettajiin viittaavat mielellään välittäjäaineisiin, koska se tuntuu tuovan keskusteluun tiettyä oppinutta legitimiteettiä. Minkäs aikuiset voivat, jos lapsen välittäjäaineissa on vikaa? Mistä on kyse näennäistieteellisessä yksilön keskushermoston korostamisessa. Lapsessa ei välttämättä olekaan mitään vikaa, vaan hänen käytöksensä heijastaa hänen ihmissuhteitaan. A S I A N T U N T I J A LTA | FILOSOFIAN TOHTORI, L Ä ÄKE TIE TEEN LISENS I A AT T I J A E S T E T I I K A N D O S E N T T I J A N N E K U R K I Vastalääke pienisieluisuudelle Aikamme korostaa yksilöä, mutta raivoavaa lasta ei voi irrottaa sosiaalisesta ympäristöstä, jossa hänen identiteettinsä rakentuu, kirjoittaa Janne Kurki. Lapsi tulee lastenpsykiatrin vastaanotolle, koska hän käyttäytyy ympäristöään häiritsevällä tavalla. Hän saa esimerkiksi vaikeasti hallittavia raivokohtauksia kiusallisissa tilanteissa. Kärjistäen vanhemmat tuntuvat ajattelevan: ?Lapsessa on nyt jotain vikaa. Laittakaa hänet kuntoon ja palauttakaa terveenä.? Jos tilanteessa vihjaa, että lapsi on tuonut perheensä hoitoon, voi julkisella sektorilla saada osakseen vihaisia mulkaisuja tai kipakkaa kommentointia. Olisiko sittenkin lohdullisempaa ajatella, että ainakaan lapsen kannalta ympäröivä yhteisö ei toimi optimaalisesti. Kyse on monien toisiaan tukevien historiallisten jatkumoiden yhteensattumasta. Yksityisellä puolella voi menettää asiakkaan. Miksi huolestuneet vanhemmat eivät ilahdu ajatuksesta, joka voisi pyyhkiä viallisen leiman pois heidän lapsestaan? Tai miksi toiset aikuiset, myös lasten kanssa työskentelevät, näkevät ongelman nimenomaan lapsessa. Suosittu esimerkki ovat välittäjäaineet. ovat yksilödiagnoosijärjestelmiä eli diagnoosi annetaan yksilölle. Toiseksi somaattisten eli ruumiillisiksi katsottujen sairauksien diagnooseissa on mukana etiologinen ulottuvuus; diagnoosin perusteella taudin aiheuttajasta voidaan usein päätellä ainakin jotain
?Kaikkialla y yksilö on kuningas, joka päättää. Meillä on biologisen olennon äärelliset tarpeet tai kapitalistisen yhteiskuntateorian rationaalinen, omaa äärellistä hyväänsä jahtaava yksilö, tai mindfulness-psykologian omaan äärelliseen läsnäoloonsa keskittyvä tietoisuus. Jokin niin epäkäytännöllinen ja epämääräinen kuin ääretön ei enää kosketa yhteisöä, saati sitten että se kokoaisi ihmiset yhteisöksi. Tämä koskee myös äärettömyyttä ihmisessä: perhe mielletään äärellisten käytännön tarpeiden tyydyttämisen yhteisöksi. Miksei näin olisi myös raivoavan lapsen kohdalla. Samassa huoneessa olevat ihmiset ovat maailmojen päässä toisistaan, mitä tulee kuulumiseen, kuulemiseen, kuulluksi tulemiseen tai näkymiseen, näkemiseen ja nähdyksi tulemiseen. Kyse ei ole ?muutos on pahasta. -konservatismista. Edellä kuvattuihin kehityskulkuihin liittyy positiivisina pidettyjä puolia . Korostamalla lapsen yksilöllisyyttä kuitenkin abstrahoidaan lapsi irti siitä sosiaalisesta ympäristöstä, jossa hänen identiteettinsä muodostuu. Kulttuurin yksilöllistymiseen sisältyy äärellisyyden korostaminen ja yhteisöllisyyden supistuminen äärellisten tarpeiden tyydyttäjäksi. Taiteesta on tullut mediassa loistavien suurten yksilötaiteilijoiden temmellyskenttää. Kaikkialla yksilö on kuningas, joka päättää. Lapsihan on yksilö siinä missä kuka hyvänsä aikuinen. Yksilön korostamiseen liittyy oleellisesti äärettömyyden mitätöinti, jonka seurausta voidaan täydellä syyllä kutsua pienisieluisuudeksi. YKSILÖMEDIA KOROSTAA YKSILÖLLISYYTTÄ On syytä mainita myös yksilömedia. Yliopistofilosofiassa korostuu angloamerikkalainen yksilötietoisuuden palvonta pienellä ranskalaisella jälkiruualla maustettuna. Perinteisesti perhe on ollut rajattu näkemisen ja näkymisen, kuulumisen ja kuulemisen yhteisö. Kaikella on 13. Mik Miksei näin olisi myös raivoavan la lapsen kohdalla?? Kuv itus ippo : Pe / Te ro K i rj o kivi YHTEISÖSTÄ IRROTETUT YKSILÖT Yksi keskeinen taustatekijä on yksilön aseman korostuminen niin poliittisesti, uskonnollisesti, psykologisesti, taiteellisesti kuin metafyysisesti. Älypuhelimien aikakaudella yksilöllistynyt media räjähtää käytännössä rajoittamattomaksi. siksihän muutokset ovat vahvistuneet ajan myötä. Jälkiteollinen työläisten solidaarisuuden hajoaminen on johtanut tilanteeseen, jossa poliittisten liikkeiden ytimessä on keskiluokkainen yksilö. Ellei poliittinen liike puhuttele keskiluokkaista yksilöä, se on tuhoon tuomittu. Uskonnoissa hallitsevat yksilöön ja hänen uskoonsa perustuvat liikkeet, protestanttisuudesta New Ageen ja amerikkalaistuneeseen buddhismiin. Psykologia on yksinkertaistanut yksilön aivojen, kykyjen ja tunteiden luokitteluksi ja kehittelyksi
Tautiluokitusten rajoitteet on syytä tunnistaa ja tunnustaa avoimesti potilaiden ja omaistensa kanssa. Yksilöpolitiikan, -taiteen, -filosofian ja -psykologian lisäksi on tarjolla myös toisenlaisia liikkeitä ja toisenlaista ajattelua, joskin usein valtamedian pimennossa. Ehkä pienisieluisuuden vastalääke on lähempänä kuin uskommekaan: se on tämä lapsi tässä, tämä nainen tai mies, äärettömyydessään läpinäkymättömänä. 14 1/2013 KUKA: JANNE KURKI . Lapsen käyttämää mediaa ei kannattane sijoittaa hänen omaan huoneeseensa, ja harva lapsi tarvitsee älypuhelinta. Pieniä piippaavia vekottimia, joita 1970-luku tarjosi lapsilleen, voi ja pitääkin verrata nykyisiin mediatuotteisiin, jotta samalla kävisi selväksi niiden välinen radikaali ero. Commodore 64:n pelit kyllä vangitsivat tietyn ikäluokan huomion, mutta ne eivät olleet läheskään yhtä addiktoivia kuin nykyiset pelit. Judon entinen Pohjoismaiden mestari, 3. Usein ne kytkettiin perheen ainoaan televisioon, jolloin perhe pysyi edelleen rajattuna näkemisen ja näkymisen sekä kuulemisen ja kuulumisen kenttänä. Väitteli vuonna 2003 Aristoteleesta, Kantista, Heideggerista ja Lacanista. . Työskentelee erikoistuvana lastenpsykiatrina perheneuvolassa . Koti on Vantaalla paritalossa. kuitenkin kääntöpuolensa, ja maksajana on usein nimenomaan lapsi. 40-vuotias ?loso?an tohtori, lääketieteen lisensiaatti ja estetiikan dosentti . Miten taistella kehityskulkujen varjopuolia vastaan, erityisesti jos maksajina ovat lapset? Toteamusteni kyynisestä sävystä huolimatta paljon on tehtävissä monilla tasoilla. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi tytärtä . Tästä seuraa, että kasvatusmetodit, jotka mahdollisesti toimivat aikaisempien sukupolvien kohdalla, eivät näiltä osin enää toimi. VASTALÄÄKKEET LÄHELLÄ Mikä neuvoksi. danin musta vyö . Mitä pitäisi tehdä keskellä pienisieluista aikaamme. Jos emme sijoita lapsen niin sanottuja oireita tällaisiin historiallisiin jatkumoihin, päädymme surullisen yleisiin ?ratkaisuihin?, joissa kotiinsa lukkiutuneen lapsen ahdistusta hoidetaan antipsykoottisella lääkityksellä. Nykyisten vanhempien lapsuudessa yksilömediaa ei juuri ollut
Palvelujärjestelmä on rakennettu hänenlaiselleen, joka pystyy istumaan alas ja puhumaan. Mutta jos potilaana on ulospäin suuntautunut teini-ikäinen poika, herää kysymys, voiko erikoissairaanhoito auttaa. . Tuntui, että olisin taitavampi lasten kanssa. Käytännön kokemustakin oli kertynyt. . Salilla on ollut samat kaverit kohta 30 vuotta. Äijämeininki on äärimmäisen virkistävää, 3. Muun muassa siksi lääkkeiden käyttö psykiatriassa arveluttaa häntä. . Esimerkiksi jos kirjoitan erikoissairaanhoitolähetteen sulkeutuneelle teinitytölle. Sain opiskeluaikana lapsen. TOIVEENA PSYKOANALYYSIA PERHENEUVOLAAN Nyt erikoistumisvaiheessaan Janne Kurki on töissä perheneuvolassa. Vaikka judoa tai Afrikan tähteä. Lääkiksessä huomasin, että minusta olisi voinut tulla keskivertolääkäri vaikka sisätaudeissa tai kirurgiassa, mutta monet kollegat olivat niissä parempia. Kalenteri on täynnä kolmisen kuukautta eteenpäin. . Niin se verbalisaatiokin voisi vähitellen löytyä. ÄIJÄMEININGILLÄ MIELENRAUHAA Työpäivät kuluvat perheneuvolassa, muu aika kuusivuotiaan ja vajaan vuoden ikäisten tyttärien kanssa. . Kiva olisi myös ehtiä joskus kuuntelemaan jotain filosofian maailmantähteä. Filosofian ja judon ansiosta hän tietää olevansa myös parempi isä tyttärilleen. . Mutta ennen kaikkea hän haluaisi tuoda perheterapiaan lacanilaista psykoanalyysia. . Minulla on onneksi judo. Ongelmien pukeminen sanoiksi ei välttämättä ole hänen vahvuutensa. Esimerkiksi se, että käytöshäiriöisiä lapsia hoidetaan psykoosilääkkeillä, hän sanoo. Kurki valitsi erikoistumisalakseen lastenpsykiatrian, koska sillä alueella lääkitseminen on paljon vähäisempää kuin muussa psykiatriassa. Lisää työkaluja hän on hankkinut perheterapeuttikoulutuksesta, jonka on juuri saamassa valmiiksi Mielenterveysseuran Koulutuskeskuksessa. . Joissakin potilastapauksissa pystyy oikeasti auttamaan. 15. Psykoanalyyttiseen lähestymistapaan ei ole aikaa. Jos voisi päättää, Janne Kurki hankkisi pojalle kaveriksi psykoterapiaa taitavan miehen. Hänen kanssaan tehtäisiin asioita, joihin poika oikeasti haluaa mukaan. . Ei minua paljon muualla näekään kuin töissä, kotona ja judosalilla. Perheneuvolassa työskentelevä kohtaa joka päivä aikuisten ja lasten raskaita ongelmia. Janne Kurki sanoo, ettei pääse niistä kokonaan eroon, kun lähtee kotiin. . Siitä löytyy paras teoria ihmisestä, johon olen törmännyt, Lacan-fani peustelee. Mutta perheneuvolatyössä Janne Kurjelta halutaan asioita, joita vain lääkäri voi tehdä. ASIANTUNTIJANA Kolmannen danin perheterapeutti TEKSTI: PIRJO HELASTI KUVA: WILMA KURKI Lääkäriksi valmistuttuaan Janne Kurki oli ehtinyt perehtyä myös psykoanalyysiin. danin mustan vyön judoka sanoo. Teoreettis-filosofinen pohdiskelu olisi hänelle toinen keino ehkäistä sijaistraumatisoitumista. Vaimonkin mielestä olen paremmalla tuulella, jos käyn edes kerran viikossa salilla. Kiireinen perheneuvolatyö turhauttaa byrokraattisuutensa takia, mutta myös palkitsee. Jos olisi, käytännössä se tarkoittaisi filosofian lukemista ja siitä kirjoittamista. . Työskentelymenetelmiensä hän sanoo tulevan osittain perheterapiasta, ja vähän myös lääkäriopinnoista. Mutta siihen ei ole nykyisin aikaa. Jos en erikseen järjestä, ei ole tapaamisia, joissa voisi olla muuta kuin puhtaasti lääkäri ja lastenpsykiatri. AVUKSI AFRIKAN TÄHTI
Hälyttäviä tietoja on kuultu ulkopuolelle tipahtaneista nuorista ja lastensuojelusta. Mutta monia valopilkkujakin löytyy. MIELENTERVEYSSYISTÄ ELÄKKEELLE SIIRTYNEET ALLE 30-VUOTIAAT 1 569 SYRJÄYTYNEET NUORET 89 000 45 000 800 500 2000 16 2004 1/ 2013 2011 1992 2007. TEEMA Hyviä ja huonoja uutisia lapsista ja nuorista Nuorten pahoinvointi on ollut muutaman viimeisen vuoden aikana paljon tapetilla, ja hyvästä syystä
Pitkällä tähtäimellä nuorten syrjäytyminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt. Heistä 32 500 ei ollut edes työttömänä työnhakijana, vaan kaikkien tilastojen ulkopuolella. PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ VÄHEMMÄN SYRJÄYTYNEITÄ Nykyisellään ongelma koskettaa suunnilleen kokonaisen ikäluokan verran nuoria, ja vaatii puuttumista ja toimenpiteitä. Samalla he peräävät nuorille parempaa hoitoa pelkän lääkehoidon rinnalle. Samaan suuntaan tutkijoiden oletusten kanssa viittaa kouluterveyskysely, jonka mukaan yläkouluikäisten nuorten keskivaikea tai vakava masennus näyttää lisääntyneen vain hieman IHMISSUHTEET 151 000 129 000 Viime vuonna kaksi kolmesta nuoresta tapasi ystäviään joka päivä, ja lähes kaikki viikoittain. 52 000 1995 2000 2007 17. Se voi liittyä paitsi parempaan häiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon hakeutumiseen, myös korvausjärjestelmän muutokseen ja diagnoosien kirjaamiseen. TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Nuoret, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen löytäneet työtä tai opiskelupaikkaa, ovat vaarassa syrjäytyä pysyvämmin. Tilanteessa uhkaavat myös taloudelliset ongelmat, päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat. Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15?30 -vuotiaita oli yli 50 000 eli noin 5 % samanikäisistä nuorista. Viiden vuoden sisällä heistä kolme viidestä siirtyy töihin tai alkaa opiskella, kun kaksi viidestä jää pysyvämmin ulkopuolelle. TYÖKYVYTTÖMYYS MIELENTERVEYSSYISTÄ KASVANUT Nuorten mielenterveysongelmiin liittyvät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat moninkertaistuneet 2000-luvun aikana. Vuonna 2000 mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyi vajaa 500, 2004 noin 800 ja 2011 1569 alle 30-vuotiasta. KELA:n tutkijat Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi olettavat tutkimusraportissaan, että lisäys ei välttämättä johdu mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä. Lamavuonna 1992 syrjäytyneitä nuoria oli lähes 89 000, jonka jälkeen määrä on laskenut 45 000 KÖYHIEN LASTEN MÄÄRÄ KOLMINKERTAISTUNUT nuoreen vuonna 2007. Talouden laskusuhdanteen myötä määrä on taas noussut noin 5 000 nuorella. Syrjäytyneet nuoret eivät ole vuodesta toiseen samoja henkilöitä
Muitakin ilonaiheita löytyy. Poikien kokema yksinäisyys on vähentynyt 2000-luvun kuluessa. Yksinäisiä yläkoulun poikia oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän 2010 kuin 2000. Kun yleinen ansiotaso on noussut 1990-luvulta lähtien, köyhyydessä elävien lasten määrä on samalla moninkertaistunut. Puolessa välissä 1990-lukua köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta, 2000-luvun alussa 129 000 ja vuonna 2007 jo 151 000. Tapaamiset harvenevat jonkin verran, kun opiskelu ja työ alkavat viedä enemmän aikaa. Nuorisobarometrin mukaan perhe on nuorille erittäin tärkeä, ystäviäkin tärkeämpi. Kattava kysely kokoaa tietoa noin 100 000 nuoren elinja kouluoloista, terveydestä ja terveystottumuksista. HUOLESTUTTAVA ERIARVOISUUDEN KASVU Vakavaa huolta aiheuttaa köyhien lapsiperheiden määrän kasvu. Vuonna 2011 kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 17-vuotiaita oli 17 409, kun 2000 heitä oli runsaat 13 000. VALOPILKKUJA VUOROVAIKUTUSTAIDOISSA Kouluterveyskyselyn tuloksissa ilahduttaa nuorten tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentyminen. Neljä vuotta sitten melko tai erittäin kiinteää yhteenkuuluvuutta eniten käyttämäänsä nettiyhteisöön koki yksi viidestä, nyt joka toinen nuori. Köyhien lasten määrä on siten kasvanut lähes kolminkertaiseksi. Tämä paitsi vahvistaa ylisukupolvista syrjäytymisen riskiä, myös elinolojen ja terveyden eriarvoisuutta. Samanaikaisesti lastensuojelun asiakkaiden määrä on kasvanut. Samanaikaisesti sosiaalinen media; Facebook, Twitter ja muut yhteisösivustot ovat tulleet osaksi arkea. Lähteet: hs.fi Myrskylä, Pekka: Hukassa . (toim.): Monipolvinen hyvinvointi. 2000-luvun alussa vaikeudet vanhempien kanssa olivat yleisempiä 4 prosenttiyksiköllä yläkoululaisista verrattuna vuoteen 2010. Nuorisobarometri kerää vuosittain tietoa 15?30-vuotiaiden nuorten ihmissuhteista ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. Viime vuonna kaksi kolmesta nuoresta tapasi ystäviään joka päivä, ja lähes kaikki viikoittain. Nuorisobarometri 2012 SOTKAnet . Eva Analyysi 2012 Raitasalo, R. Statistics and Indicator Bank THL.fi: Kouluterveyskysely, Stop Köyhyys ja Lastensuojelu 2011 18 1/ 2013. Myös lukion ja ammattikoulun poikien yksinäisyys väheni. Vastaavasti tyttöjen ilmoittama yksinäisyys ei juuri muuttunut, mutta se oli alun perin paljon vähäisempää. Myös nuorten vuorovaikutus kotioloissa näyttää kohentuneen. Joka neljäs alle 30-vuotiaista koki kuuluvansa perheeseensä melko kiinteästi, ja erittäin kiinteästi kaksi kolmesta. Viime vuosina yhteenkuuluvuuden tunne nettiyhteisöihin on kasvanut nopeasti. ja Maaniemi, K.: Nuorten mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004?2009 Myllyniemi, S. TEEMA kymmenen vuoden aikana, eikä kasvu ole ollut suoraviivaista. Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaja vuosittainen seurantatutkimus suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret
Joku osaa jo hyvin ja toisella taito vaatii hieman harjoittelua. Ennen lähtöä jännittää, mutta palatessaan lapset ovat hyvällä tuulella ja kokevat osaavansa luistella. Luisteluretken onnistuminen kertoo lastentarhan opettaja Eila Rantalalle siitä, että luistelua ohjanneet aikuiset ovat osanneet olla oikea-aikaisesti tukemassa luistelun opettelua. . Mielenterveyslehti poimi muutaman esimerkin lasten ja nuorten hyvinvointia tukevasta arjesta Oulusta, Järvenpäästä ja Sipoosta. TEKSTI: JUTTA KAJANDER Hyviä tuttuja ja luistelijoita Kuva: Elina Marjamäki Järvenpään Tanhumäen päiväkodissa on viime viikolla harjoiteltu luistelua. 70-luvulta asti tätä työtä tehneenä olen saanut nähdä, miten vuorovaikutus lasten ja aikuisten välillä on lisääntynyt. Kun lapset saavat vaikuttaa tekemisiinsä, he huomaavat entistä paremmin myös oman osaamisensa, painottaa Rantala. Eila Rantala tutkii mielen hyvinvoinnin kättä yhdessä Matti-pojan kanssa. 19. TEEMA A OKUVI TUOKI ÖN TUSTY A V S A K TA AR JE S Kodit, päiväkodit ja koulut tekevät merkittävää kasvatustyötä. Lapset ja nuoret voivat oppia mielen hyvinvoinnin ja ryhmänä toimimisen taitoja paitsi kotona, myös päiväkodeissa ja kouluissa. Mielenterveyden tukemiseksi hyvät käytännöt ovat usein tarpeen niin arjen huolenpidossa kuin opetuksessa
Juuri satutettu lapsi ei kuitenkaan välttämättä halua tulla saman tien halatuksi. Tunteille pitää antaa aikaa. Lisää Mielenterveysseuran Turvallisin mielin -hankkeesta (2012?2015) mielenhyvinvoinninopetus.? 20 1/ 2013 Kuva: Jutta Kajander. Hän sanoo viimeksi pohtineensa tunteiden elinkaarta ja kestoa. . Viikon alussa jutellaan siitä, millainen viikonloppu on ollut ja millä mielellä ollaan tultu päiväkotiin. . Perinteisesti on ajateltu, että esimerkiksi toista lasta satuttaneen täytyy heti pyytää anteeksi. Esimerkiksi kahta vilkkaasti rientävää lasta ei kannata laittaa työpariksi, koska se ei toimi. Kun joukossa on uusia lapsia, pienryhmissä toimiminen on helpompaa. Perjantaisin lasten kanssa käydään hyvinvoinnin osa-alueita läpi ?Mielenterveyden käden? avulla ja pohditaan, miten leikit ovat sujuneet kavereiden kanssa, onko viikolla tehty jotain tavallisuudesta poikkeavaa tai onko joku vaikkapa maistanut jotain uutta ruokaa? Tunne- ja kaveritaitoja ja leikkiin mukaan ottamista pohditaan pöytäteatterin ja kuvakorttien avulla. Tanhumäessä keskustellaan muutenkin lasten kanssa. Maanantaisin laaditaan viikkosuunnitelmaa ja jokaisena aamuna käydään päiväjärjestys läpi. Kun lapset oppivat kertomaan omista ajatuksistaan ja tunteistaan tutussa ryhmässä päiväkodissa, on koulussakin sitten helpompi avata suunsa. Rantala pitää tärkeänä, että henkilökunta saa koulutusta ja sen myötä uusia ajatuksia. Toiminnalliset keskusteluhetket lasten kanssa ovat todella paikallaan. Kun keväällä on jo tutustuttu, voidaan tehdä asioita isommallakin porukalla. Päiväkoti on Mielenterveysseuran Turvallisin mielin -hankkeen pilottipäiväkoti. Hanke tarjoaa lasten mielen hyvinvointia tukevia välineitä ja kehittää materiaaleja varhaiskasvatukseen. Tanhumäen henkilökunta on osallistunut hankkeen koulutuksiin. Ne ovat tuoneet uusia välineitä keskusteluihin lasten kanssa ja auttaneet tukemaan lasten tunnetaitojen kehittymistä. TEEMA Rantala kertoo, kuinka syksyn alussa pitää tarkkaan puntaroida pienryhmiä ja kaverisuhteita.
Totta. Mistä sellainen voi tulla? . Kun mulla on ollut jo neljä balettiesitystä. . Psyykkari kehottaa lapsia viemään tehtävän kotiin ja keskustelemaan siitä vanhempien kanssa. . No, jälkikäteen tuntuu tosi hienolta. Seuraavaksi yksi oppilaista kertoo, kuinka häntä pelottaa perheen lähestyvä muutto ja toiselle tulee mieleen huvipuistolaitteeseen mennessä hiipivä pelon tunne. . Nukun. Ei. Pelon tunne. Pimeässä metsässä. Joo. Tänään puhutaan tunteista. Oppilaat nimeävät iloisia ja surullisia tunteita. . Pelottava. . Mitäs sitten voisi tehdä, jos on surullinen olo. . Hyvää huomenta, opettaja toivottaa luokalle. . Minkälaisia muita tunteita on olemassa, psyykkari kysyy. . Ennen esityksiä voi olla pelkoa. Minä luulin, että se on tussilla piirtänyt kyyneleet, sanoo joku. Lopuksi oppilaat saavat tehtäväpaperin, jolle on piirretty kasvojen ääriviivoja. He aloittavat niiden piirtämisen tunnilla, mutta jatkavat kotona. TEEMA Koulussa Oulussa . Entäs paha mieli, mistä se voi tulla? Kukaan oppilaista ei oikein osaa vastata. Hy-vää huo-men-ta o-pet-ta-ja, vastaavat Rajakylän alakoulun toisen luokan oppilaat kuorossa. Toivotusten jälkeen opettaja istuutuu oppilaiden sekaan pulpettiin. Tuntia pitämään on tullut Kaisa Leskinen, joka on yksi Oulun kouluissa toimivista ?psyykkareista?. Leskisen vastuulla on Rajakylän lisäksi Terva-Toppilan koulu. Psyykkarit pitävät kouluissa turvataitotunteja. Onko hankalia piirrostehtäviä, psyykkari kysyy. . Psyykkari kertoo, kuinka jossain toisessa luokassa joku oli kertonut pahoittaneensa mielensä, kun kaveri oli luvannut leikkiä hänen kanssaan, muttei sitten ollut leikkinytkään. . Mistä tulisi paremmalle tuulelle? . Kouluissa tehtävän kasvatustyön tavoitteena on edistää lasten itsearvostusta ja luottamusta, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä hyviä kaverisuhteita. 21. Tunneilla käsitellään muun muassa kiusaamista, kaverisuhteita, omia vahvuuksia. Helppoja. Turvataitotunnit ovat osa Oulun kaupungin mielenterveyden edistämistyötä. Ai se on surullinen. Töllötän telkkaria. Pelaan tabletilla, oppilaat luettelevat. Sitten oppilaat tunnistavat tunteita seinälle heijastetuista kasvokuvista. Yksillä kasvoilla valuvat kyyneleet. . Mites sitten esityksen jälkeen?
Kuva: Lasee Puonti TEEMA Selät vastakkain: Lassi Puonti ja Tomi Päivärytmiä nuorille . Kävi miten kävi, pidän puhuttelun ja sanon, ettei pidä jättää käyttämättä tarjottua tilaisuutta. Keskuksessa on sekä kuntouttavaa työtoimintaa että työelämän valmennusta. Puonti harmittelee palautteen tulevan nuorilta usein vasta monta vuotta jäljessä. 22 1/ 2013 valmennusta pitkäaikaistyöttömille esimerkiksi puutarhan- ja kiinteistönhoidon, työpajatoiminnan sekä sosiaali- ja terveystyön muodossa. On hienoa nähdä, jos nuori ottaa läksytyksestäni vaarin. Toimintakeskus Risteys on Sipoon kunnan ylläpitämä kohtaamispaikka, joka järjestää kuntouttavaa työtoimintaa tai työelämän Kiitos, mistä Lassi Puonti voi olla ylpeä, on ?olipa muuten helvetin hyvä, että pidit minulle oikein kunnon puhuttelun silloin joskus.. Käydään läpi papereita ja tutkitaan mahdollisuuksia löytää työharjoittelu-, oppisopimus- tai opiskelupaikka. Nykyisessä työssään Sipoon toimintakeskus Risteyksen hankekoordinaattorina Puonti on tekemisissä kaikenikäisten työttömien kanssa. Puonti on tehnyt nuorisotyötä 14 vuotta, joista 4 viimeistä Sipoossa. Keskus pystyy itse tarjoamaan työharjoittelua ja oppisopimusta nuorille. Monitoimisosiaalityöntekijä kertoo joskus eteen tulevista tilanteita, joissa nuori haluaa jättää homman kesken. . Taloudelliset ongelmat ovat seuranneet työttömyyttä. . Samalla yksilöllinen elintapaohjaus tukee osallistujien arjen elämänhallintaa.. Nuorten kanssa aloitetaan usein ihan perusasioista, kuten päivärytmin opettelusta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa onnistumisen tunne syntyy siitä, että pystyn olemaan aidosti läsnä nuoren elämässä, juuri tämänhetkisissä onnistumisen kokemuksissa. Sipoossa nuoret hakevat tukea tilanteissa, jotka ovat tuttuja kaikkialla Suomessa: koulu on jäänyt kesken, ei ole työpaikkaa eikä ylipäätään hajua, miten työelämässä ollaan
On osattava kuunnella, mutta esimerkiksi selvään valehteluun on 23. Kokemus on osoittanut, että pojat eivät kaipaa kohteliaita, vaan pikemminkin rehellisiä vastauksia. On kunnioitettava poikien uskallusta ylittää kynnys kysyä arkoja ja mieltä painavia asioita. . Kysymykset seksuaalisuudesta, ihmissuhteista ja väkivallasta ovat pojille tärkeitä, siksi niistä puhutaan Hankekoordinaattori Mika Lehtosen mukaan Poikien Puhelimessa ei ole kiellettyjä kysymyksiä. Yli puolet puheluista koskee seksiä. Heti Poikien Puhelimen alussa hylättiin perinteinen ?auttaja tietää mikä on parasta. -asenne. . TEEMA Pojat puhuvat seksistä TEKSTI: SAMI LIUKKONEN KUVA: SHUTTERSTOCK Poikien Puhelimessa puhutaan juuri siitä, mistä pojat haluavat puhua. Poikien suoriin kysymyksiin annetaan suorat vastaukset. Ammatillisesti poikien maailmaan perehtyneet miehet ovat vastaajina. Palvelu on rakennettu poikien ehdoilla. Me emme vastaa pojille koskaan fraasilla ?hyvä kysymys, mutta?? . Koko homma menee pilalle, jos poikia vaaditaan ilmaisemaan asiansa kauniisti. Rehellisyys poikia kohtaan tarkoittaa myös heidän kunnioittamistaan. Poikien kanssa keskustelu vaatii auttajalta sekä herkkyyttä että ammattitaitoa
puheluihin vastaa aikuinen, ammatillisesti poikien maailmaan perehtynyt mies . Ei tarvitse olla supermies. VÄESTÖLIITON POIKIEN PUHELIN . Poikien tiedot seksuaalisuudesta ovatkin usein vääriä ja epärealistisia. . Aikuisten kaipuu on todella suuri. Monen pojan elämässä ei ole ketään aikuista miestä, jolta voisi kysyä asioita. Jos Poikien puhelinta ei olisi, niin kuka kertoo näille pojille, miten pärjää ja miten ongelmista selvitään, toteaa Lehtonen. . Moni haluaa keskustella siitä, miten tulisi toimia, kun ottaa pattiin ihan älyttömästi. . päivystää arkisin kello 13?18 numerossa 0800 94 884 . Iästä riippumatta poikien kysymykset pysyvät samoina: ?Onko tämä ok. Nuorille on kerrottava, että väkivaltainen käytös on aina valinta ja jokainen voi itse valita, mihin lähtee mukaan. auttava puhelinpalvelu alle ISO IKÄHAITARI . Seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten lisäksi myös pettymysten hallinta nousee usein esiin. reagoitava kertomalla, että tietää soittajan valehtelevan. . Onko maailma tosiaan tällainen. poikienpuhelin.?, facebook.com/ poikienpuhelin. Pahimmassa tapauksessa puhelinta uhkaa lopettaminen, mutta toiveissa on toiminnan jatkaminen, kehittäminen ja jopa laajentaminen. . Mitä seksin pitäisi olla??. . puhelu on maksuton ja soiton voi tehdä nimettömänä . Soitto Poikien Puhelimeen voi olla ensimmäinen kerta, kun pojalle sanotaan, että on hienoa, että kerrot mitä tunnet ja ajattelet, kertoo Lehtonen. . Poikien sisäinen maailma voi olla omille vanhemmille tai muille lähiaikuisille tuntematon. Nimetön puhelu Poikien Puhelimeen voi olla ainoa tapa kertoa omista tunteista ja peilata niitä turvallisen aikuisen kanssa ilman, että kokee itsensä ohjauksen tai hallinnan kohteeksi. HUOLI TULEVAISUUDESTA Poikien Puhelimen rahoitus vuodelle 2013 on vielä epäselvä, mutta Väestöliitossa selvitetään rahoitusratkaisuja. Tärkeintä on kertoa pojille, että tavallinen elämä riittää. Poikien tarinoita kuunnellaan puhelimessa osallistuvalla otteella. Puhelimessa poikia opetetaan keskustelemaan ja ilmaisemaan omia tuntojaan. Vastuu omasta toiminnasta on aina jokaisella itsellään. 24 1/ 2013 . Luottamuksellisen keskusteluyhteyden syntymisen jälkeen poikien on helpompi ottaa vastaan oikeanlaista tietoa ilman, että soittajalle syntyy tilanteesta kiusallista, nöyryyttävää tai häpeällistä oloa. On erityisen tärkeää, että pojat saavat puhelustaan myönteistä palautetta. . SAMAT KYSYMYKSET 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille Poikien Puhelimeen soittavat pojat ja nuoret miehet alakouluikäisistä 20-vuotiaisiin. Onko kehoni ok. Pikkuhiljaa pojat ymmärtävät, että vaikealtakin tuntuvista asioista voi keskustella asiallisesti ja toista kunnioittavasti. PORNO JA KAVERIT TIETOLÄHTEINÄ Puhelimessa käytyjen keskustelujen perusteella on muodostunut selkeä käsitys siitä, että poikien seksuaalisuuteen liittyvät tiedot ovat usein peräisin kavereilta ja pornosta
TEEMA Isän pitkä taistelu TEKSTI: ELLEN TUOMAALA On luminen kevättalvi 2010. Kyse ei ole rahan puutteesta: isä maksaa elatusmaksut säännöllisesti, äiti on hyvin toimeentuleva terveydenhoitoalan ammattilainen. jälkeen kertaakaan.? Eräänä kylmänä lokakuisena viikonloppuna, kun pakkasta on 5 astetta, lapsi ilmestyy Helsinkiin yllään vain t-paita ja 25. Myös korvat olivat erittäin TUNTIKAUSIA VIDEOPELEJÄ likaisessa kunnossa ja Joelin kertoman mukaan niitä ei ollut puhdistettu luonani olon Tilanne huolestuttaa isää. Vaihtovaatteet ovat vähissä, kynnet ja hiukset ovat leikkaamatta. Asemalla pieni poika vilahtaa ison bussin uumeniin paikalleen kuljettajan taakse. Isä vie lapsensa sunnuntai-iltapäivänä Helsingin Kampin bussiasemalle tapaamisviikonlopun päätteeksi. Hän on hakenut lapsen yksinhuoltajuutta ensimmäisen kerran 2008. Lapsi on sanonut isälle, että haluaisi asua tämän luona, mutta viranomaistapaamisia hän arkailee, eikä puhu niissä toiveistaan. Ilman toteutuneita tapaamisia saattaa vilahtaa useampi kuukausi. Kun poika vihdoin pääsee isän luo, hänellä on päällään säähän huonosti sopivat tai risaiset vaatteet. Niistä huolehditaankin isän tapaamisviikonloppujen aikana. Edessä on matka äidin luokse. Viikot poika asuu äidillä Kotkassa. Huoltajuussopimuksessa on sovittu, että hän tapaa Helsingissä asuvaa isää viikonloppuisin kaksi kertaa kuussa. Tavallisesti liikkuvainen ja energinen 9-vuotias on ollut aamupäivän vetäytyvä ja apaattinen. Mutta tapaamisia järjestyy harvoin. Lapsi odottaa harvinaisia päiviä isän kanssa ja kertoo ikävästään puhelimessa, silloin kun puhelut sattuvat onnistumaan. ?11.2.2010 Joel saapui bussilla klo 19.40 mukanaan koulureppu, jossa oli ainoastaan yhdet vaihtosukat, pitkät alushousut ja ?eece neljäksi päiväksi. Joelin kynnet olivat leikkaamatta jälleen siitä lähtien kun hän oli lähtenyt luotani 30.12.2009
Kun asiat oli järjestetty, suunnitelma paljastui silkaksi kiusanteoksi. Lapsen luovutuspaikaksi sovitussa kauppakeskuksessa äiti kertoi vartijoille, että isä oli riehunut liikkeessä. Sunnuntaiaamuisin, kun edessä on paluu äidin luokse, lapsi alkaa oireilla. Jos saisi, hän uppoutuisi pelaamaan tuntikausiksi videopelejä. Siksi hän ja lapsi tarvitsivat poliiseja turvaamaan uloskäyntinsä liikkeestä. Hän halusi jatkaa tutuissa ympyröissä. Isä alkoi järjestää koulupaikkaa Helsingistä. Pojat, nuoremman lisäksi yläasteikäinen isoveli, jäivät asumaan äidille, ja heidän oli määrä viettää isän kanssa joka toinen viikonloppu. Läheiset veljekset joutuivat eroon toisistaan. Nuorempi joutui valmistautumatta aloittamaan uuden, ruotsinkielisen koulun, uudella paikkakunnalla. Kun äiti muutti Kotkaan nuoremman lapsen kanssa, isän ja lapsen tapaamisten estämisestä ja häiritsemisestä tuli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Yhtäkkiä lokakuussa 2009 äiti lupasi isälle yksinhuoltajuuden, ja kertoi lapselle, että tämä muuttaisi isän luokse. Hän vetäytyy, muuttuu puhumattomaksi, ei reagoi puheeseen tai kosketukseen. Isä joutui vakuuttelemaan virkavaltaa kauan siitä, että kysymys oli tavallisesta lasten tapaamisesta. Eräänä viikonloppuna isä oli työmatkalla ja poikia hoiti heille rakas mummo isän uudessa asunnossa. Vartijat soittivat paikalle poliisin, joille äiti selitti isän yrittävän kaapata lapsensa. Hän käyttäytyi niin uhkaavasti, että isän oli keskeytettävä työmatkansa ja lähdettävä ajamaan yöllä kolmensadan kilometrin matkaa kotiin. 26 1/ 2013 Tilanne kärjistyi edelleen elokuussa 2009, kun äiti ilmoitti muutosta Kotkaan. Kaupunki oli tuttu, koska ennen eroa siellä oli vietetty kesiä talossa, joka avioeroa seuranneessa osituksessa jäi isälle. Ilmoitus muutosta tuli lapsille ja ex-miehelle ennalta arvaamatta, viikkoa ennen muuttoa. Pojista vanhempi teki päätöksen jäädä yksin lukioon Kuopioon. Eron myötä 2007 voimaan astui yhteishuoltajuus. Perhe asui vanhassa kotikaupungissa Kuopiossa, mutta myyntialalla työskentelevä isä muutti töiden perässä Helsinkiin loppuvuodesta 2007. Eron jälkeen äiti alkoi järjestää painostavia kohtauksia. Kerran kun isä meni hakemaan poikia luokseen, äiti soitti poliisit paikalle: tuntematon mies muka yritti tunkeutua hänen kotiinsa. Lastenpsykiatrisen osaston tapaamisessa lapsi kertoo vihaavansa äitiä. ohut kesätakki, ja varpaat tunkevat ulos risaisista kengistä. Kun on aika lähteä, hän lähtee vastahakoisesti, pakotettuna. Pojan koulusta on tullut viestejä, että lapsi ei pysy paikallaan pulpetissa, on levoton ja hänen on vaikea keskittyä opetukseen. Lapsi onkin ohjattu kaupungin lapsi- ja nuorisopsykiatrian klinikalle, jossa hänellä on tapaamisia. MUUTTO VIIKON VAROITUSAJALLA Vanhempien avioeroprosessi käynnistyi 2006. Äiti ilmestyi paikalle raivoamaan keskellä yötä. Isä on järkyttynyt. Yhteiset viikonloput sujuvat arkisen puuhastelun ja urheilun merkeissä. Isä soitti lapselle välittömästi ja kuuli puhelun aikana, kuinka itkuinen lapsi vaati saada tietää, miksi hän ei päässyt isän luokse. ?Ei sinun kuulu sitä tietää?, äiti vastasi.
Jos isä onnistuu tavoittamaan lapsen puhelimitse, tämä on itkuinen ja järkyttynyt, eikä ymmärrä, miksi ei saanut nähdä isää. Jos isä yrittää järjestää toteutumatta jääneet tapaamiset korvaavina viikonloppuina, äiti syyttää häntä lapsen kaappaamisaikeista. Isä saa solvaavia tekstiviestejä äidiltä. Ne ovat pieni rikka rokassa. Soittoaikoina äiti takavarikoi usein pojalta puhelimen ja laittaa soittoäänen hiljaiselle, niin että lapsi ei kuulisi soittoa. Jos puhelu onnistuu, lapsen on mentävä ulos puhumaan, ettei äiti kuulisi. Joskus puheluiden aikana lapsi suorastaan pelkää äidin arvaamatonta käytöstä. TEEMA KERTA TOISENSA JÄLKEEN PETETTY LUOTTAMUS ?24.1.2010 en saanut Joelia kiinni puhelimitse. 26.1.2010 en saanut Joelia puhelimitse kiinni. Kerran lapsi soittaa hädissään kaksi kertaa myöhään illalla; hän pelkää humalaista, raivoavaa äitiä. Ainoa mitä isä voi tehdä, on yrittää rauhoitella lasta etäältä. Joskus äiti jättää lapsen hoitoon tuntemattoman ystävättärensä luokse, eikä häntä tavoita puhelimitse. Eräs tekosyy sille, että lasta ei ole laitettu matkaan, on äidille liian pitkä matka bussiasemalle. Eräänä tapaamisviikonloppuna äiti matkustaa poikien kanssa ulkomaille. Ilmoitin asiasta myös Helsingin sosiaaliviranomaisille. Hän äänittää puhelut todistusaineistoksi. 5.3.2010 Anne lähti Dubaihin lomamatkalle, enkä saanut tietää keltään missä Joel on hoidossa. 7.3.2010 En tavoittanut Joelia soittoaikana. Asiakkuus siirtyi muuton myötä Kotkaan. Viranomaisten heikoista toimintavalmiuksista huolimatta isä ottaa kerta toisensa jälkeen yhteyttä lastensuojeluun niin, että tilanteet ja huolet tulisivat vähintään kirjatuksi. Hän ei ota isää tai tämän huolta vakavasti, vaikka tapaamiset estyvät ja muitakin vakavia huolenaiheita ilmenee. Lastensuojelun asiakkuus syntyi jo vanhassa kotikaupungissa Kuopiossa, koska lasten tapaamisten järjestäminen osoittautui niin hankalaksi. Joelia hoitamassa on hänelle tuntematon henkilö Aili Kiiskinen Kuopiosta ja luultavasti Kotkasta Mari ja Ilkka, joista en tiedä mitään.? Tapaamiset estyvät mikä mistäkin syystä. Joskus kyse on tahallisesta myöhästelystä, äiti vastaa puhelimeen vasta bussin lähdettyä, eikä suostu enää viemään lasta uuteen bussiin. Odotettujen tapaamisten peruuntuminen on aina niin isälle kuin lapselle kova paikka. Edelleenkään en tiedä missä Joel on hoidossa A:n ollessa lomamatkalla. 8.3.2010 Laitoin sähköpostiviestin Joelin opettajalle tiedustellakseni onko Joel edes koulussa. 9.3.2010 Sain vasta nyt tietää Joelin opettajan kautta, missä hän on hoidossa ja kuka häntä hoitaa. Sanoin, että olisin voinut viettää J:n kanssa aikaa 1?2h ja palauttaa hänet sitten. Hän pitää yhteyttä myös lapsen kouluun. Raskauttavaa aineistoa äidin huoltajuutta vastaan on kertynyt kertymistään. Viranomaiset tyytyvät rekisteröimään tapahtumat. Ensisijainen huoltajuushan on äidillä. Lisäksi lapsen asioita Kotkassa hoitavalla lastenvalvojalla on vahva asenne, että lapsen ainoa oikea paikka on äidillä. Hän joutuu myös oikaisemaan viranomaisille äidin toistuvia mustamaalausyrityksiä ja perättömiä ilmiantoja. Joskus he ovat toiselle puolen Suomea. Etukäteen ostetut matkaliput jäävät käyttämättä. Hän tallentaa viestit oikeutta varten. Lastenpsykiatrisen osaston tapaamisessa lapsi kertoo vihaavansa äitiä. VIRANOMAISTEN KÄDETTÖMYYS Jos lapsi jää ilmestymättä, eikä häntä tai äitiä tavoita puhelimitse, isän ainoa mahdollisuus on soittaa hätäkeskukseen. Paitsi tapaamisia, äiti estää isän ja lapsen puheluita. A ei vastannut viestiini lainkaan. Palataan vuoteen 2010. Isä ehtii tottua niiden jatkuvaan tulvaan. He voivat vain rekisteröidä toteutumattoman tapaamisen. Olin käymässä Kotkassa klo 16 aikoihin ja kysyin tekstiviestillä Annelta, että voisinko hakea Joelin eftiksestä, jos hän ei ole vielä hakenut. Isän on vaikea ymmärtää miksi ja mitä odotetaan. 27. Sieltä hänet yleensä ohjataan kääntymään oman paikkakunnan tai lapsen kotipaikkakunnan sosiaalipäivystykseen. Provosoinnista huolimatta hän yrittää olla osallistumatta loanheittoon ja muistaa, että edessä on oikeudenkäyntejä, joita helpottaa pysyminen rauhallisena. Sosiaaliviranomaiset ovat kuitenkin kädettömiä toimimaan
TEEMA MINUN T YÖNI KIIREELLINEN HUOSTAANOTTO ÄIDILTÄ Keväällä 2011 alkaa viimein tapahtua. Catering-linjan opiskelijat häärivät herkullisten tuoksupilvien ympäröimänä. TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Ahti, 60, aloitti Sovinto ry:ssä toiminnanjohtajana vuosi sitten. . Opiskelijat oppivat toimimalla ja tekemällä, teoria on minimissä.. Kotona. Reportaasi perustuu isän haastatteluille ja lokikirjalle käräjäoikeuden uutta väliaikaismääräystä varten. Lainaukset ovat lokikirjasta. Nimet ja paikkakunnat on muutettu Helsinkiä lukuun ottamatta. Maalinkäry pistää nenään ja hiontapöly sumentaa näköä. Avarakatseiset ihmiset palkkasivat minut, 59-vuotiaan naisen! Tässäkin iässä voi vielä löytää uuden työn. Isä alkaa järjestää lapselle koulupaikkaa Helsingistä seuraavaksi syksyksi. Sosiaaliviranomaiset vievät isän huoltajuuden väliaikaismääräyksen vahvistettavaksi hallinto-oikeuteen, josta se palautetaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Nyt hän on viranomaisillekin riittävän vanha valitsemaan itse. Joulua 2012 hän ei halua viettää suunnitellusti äidin kanssa, vaan isällä. Läksyt ovat olleet usein tekemättä ja hän on myöhästellyt. Koulutulokset alkavat kohentua. Huoltajuuskiista ajoittui vuosiin 2008?2012. 28 1/ 2013 Tekemisen m Työpajoilla käy vilske ja vilinä, kun toiminnanjohtaja Vuokko Ahti esittelee Sovinto ry:n toimintaa. Asenteellinen lastenvalvoja jää eläkkeelle. Toukokuussa koulu tekee lastensuojeluilmoituksen lapsen jatkuvista poissaoloista. Lukuvuoden aikana niitä on ehtinyt kertyä 100 tuntia eli viitisen viikkoa. Pitkän taistelun jälkeen oikeus vahvistaa isän lopullisen yksinhuoltajuuden joulukuussa 2012. Lapsi tarvitsee ensin paljon tukea koulunkäynnissä ja läksyissä, mutta kun elämä rauhoittuu, hänen keskittymisensä paranee. Oikeusprosessi vaiheineen on mutkikas ja vaatii aikaa, varoja ja paneutumista, mukaan lukien huoltajuuskiistoihin erikoistuneen huippuasianajajan työpanoksen, kuulemisia ja istuntoja. Hänen luottamuksensa elämään alkaa taas kantaa. Äitiä hän tapaa joka toinen viikonloppu. Koska äidin luona ei ole rajoja nukkumaan menolle, netissä liikkumiselle ja videopelaamiselle, hän haluaa käydä siellä. Tämä pomppii iloisena ja helpottuneena, kun he ovat matkalla juhlistamaan tilannetta jäätelöillä. Lastenpsykiatrian tarve katoaa. Koulu on menossa raskaasti penkin alle. Heinäkuun alussa 2011 Kotkan lastensuojelu tekee kiireellisen huostaanoton, ja lapsi sijoitetaan isälle Helsinkiin. On hienoa, että voin hyödyntää pitkää työkokemustani lasten ja nuorten parissa. Sovinto kouluttaa räätälöidysti niitä, jotka ovat vaarassa jäädä ulkopuolelle
Siihen päästäkseen on oltava työtön työnhakija ja tultava valituksi usein suuresta hakijajoukosta. Osa opiskelijoista tulee etsivän nuorisotyön tai hankkeiden kautta. Upeaa on, kun yksikin nuori löytää paikkansa. Tuloja tulee esimerkiksi TE-koulutuksen järjestämisestä. Jos kielitaito ei riitä, koulutuksesta tipahtaa pois. Mieltäni lämmittää vieläkin erään opiskelijan lausahdus: ?Sovinto on parasta mitä mun elämässä on tapahtunut?. . Puolet koulutettavista on maahanmuuttajia. Siksi pyrimme löytämään rahaa myös kieliopetukselle. Sovinnolla ei ole virallisen koulun statusta, joten rahat raavitaan kasaan eri lähteistä. Lisäksi viikkoryhmät . Ennen kaikkea kysytään lehmänhermoista kärsivällisyyttä ja kannustavaa, rohkaisevaa otetta. 29. Hallinnon, suunnittelun ja kehittämisen ohella työpäiväni koostuvat heidän hyvinvoinnistaan huolehtimisesta. On rikkaus, että täältä löytyy monenlaisia ihmisiä: puheliaita naisia ja rasvakäpälämiehiä. Opiskelupaikka ei aina riitä, vaan tarvitaan myös tukipalveluita ja rinnalla kulkemista. Koulutuksen ohella etsivä nuorisotyö ja kuntouttava toiminta vastaavat tarpeeseen. Käytän siis kohtalaisen paljon aikaa myös verkostoitumiseen ja Sovinnon tunnetuksi tekemiseen. Sovinto ry kehittää saumatonta polutusmallia niille, jotka ovat vaarassa tipahtaa pois koulutusväylistä. Lisätietoa: sovinto.?. Ahti haluaa oikaista harhaluulon siitä, että vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa työskentely olisi raskasta. . Haasteita luo olemassaolon taistelu eli rahoituksen turvaaminen. . Sovinto ry:n jälkeen opiskelijat voivat jatkaa työharjoittelussa, oppisopimuksessa, ryhtyä yrittäjäksi tai jatkaa ammattitutkinnon suorittamista. AVOIMIEN OVIEN PAIKKA meininkiä Sovinto ry:n opintolinjoilla opiskelee vuosittain 300 opiskelijaa, catering-, puusepän- ja rakennus- sekä auto- ja pienkonealalla. Päinvastoin. Jos nuorisotakuusta puhutaan, niin sille on myös suunnattava riittävästi varoja! Sovinto ry:n polutusmalli auttaa nuorisotakuun toteuttamista. tukevat nuorten elämänhallintaa. Sovinto ry perustettiin 1987 työpajaksi, PUHELIAITA NAISIA JA RASVAKÄPÄLÄMIEHIÄ jossa nuoret rötöstelijät oppivat hyötytaitoja autoja korjaamalla. Toimintaa rahoittavat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö, TE-keskukset, Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin sosiaalitoimi. Mallin tavoitteena on tukea nuorta niin, että hän osaa ottaa vastuun itsestään ja osaamisestaan Sovinnon jälkeen. . Niin sanotut tavalliset ihmiset voivat olla paljon hankalampia. Täällä työskentelevät tarvitsevat rutkasti hyvää ihmistuntemusta. Oveni on aina auki sovintolaisille. Palkitsevinta on mielekkyys, työn hyödyllisyys. Haluan, että täällä on hyvä ilmapiiri, joka kannustaa ja rohkaisee niin kouluttajia kuin opiskelijoita. . Syntyy jotain hienoa, kun kaikennäköiset ja -ikäiset ihmiset puhaltavat yhteen hiileen. . Työpajoissa nuoret harjoittelevat työelämän taitoja viitenä päivänä viikossa
Air. Teini-ikäisenä olin kova luu. Toivon, että kuvani voitenkin pelotti, jos manaisin jotain esiin kuvan ottamisella, jos vat kiteyttää rikastuttavia ja kipeitä muisvaikka jotain sattuisi. Mei- toja. Isällekin oli oivallus, hän voi olla suojeleva, ylpeä lapsestaan. Meillä on ollut isän kanssa hankalat välit, olemme molemmat jääräpäisiä. Olimme töissä isän lapsuudenkodin tontilla polttamassa risuja. Kun lopulta kehitin filmit ja näin kuvan ensimmäistä kertaa, Nelli Palomäen valokuvia Helsingissä ymmärsin perusasioita uusin silmin. Kuvan ottaminen kuiottaa toista kuvaa. Silloin kuva voi toimia kuvattavalle porttina, jonka kautta voi palata menneidän perheessä ei olla kovin läheisiä, emmekä halaile toisiamme. Sitten tuli oikea hetki muotokuvalle: arkinen tilanne 4 vuotta syyteen.? sitten. Olemme fyysisesti erikokoisia, Valokuvataiteen museossa 21.4. Hatje Cantz 2013. Kun muotokuva loksahtaa kohdalleen ja kuvattavan ominais- 30 1/ 2013. Kuva antoi minulle takaisin tyttären paikan, eikä meidän suhteen tarvitse olla enää painikoulu tai taisteluNelli Palomäki: Breathing the Same kenttä. asti. isä on minua suurempi. TA I D E T EO S | Tällä sivulla taiteilija kertoo omasta teoksestaan. Isä ja minä Nelli Palomäki: 27-vuotiaana isän kanssa, 2009 TEKSTI: ELLEN TUOMAALA piirteet näkyvät selvästi, ei tarvitse enää ?Halusin pitkään ottaa isästä muotokuvan
Lapsi jää tunnetasolla yksin ja hänen on mahdoPERIYTYVÄ KYKY TUNTEA tonta tunnistaa omaa rajallisuuttaan. On vieras ajatus, että anoreksia voitaisiin hoitaa tunteitaan, eikä myöskään kykene riittävästi eriytypois nuoresta ja palauttaa hänet takaisin perheeseen mään äidistään. terveenä. Lapsi voi ajatella, että olemalla kaunis, sositen mukaan avaimet monen aalinen ja pärjäävä, saa muiden hyväksynnän. anoreksiapotilaan hoitoon. . Tunneperimä voi taron opittava kontrolloimaan miellyttääkseen vanhemkoittaa esimerkiksi sitä, että pia ja muita aikuisia. Kaikki voimavarat keskittyvät itsen kontrolloinpa kielletyt elämäntraumat. tiin. Oman käsittelemättömän TEKSTI: SAMI LIUKKONEN tunnetrauman takia äiti ei aina pysty olemaan riittänoreksia nähdään liian usein yksilön sairau- vällä tavalla läsnä ja tyydyttämään vauvan tarpeita. tena. Varhaisvaiheen kehitys voikin kääntyä toisin ei rajoitu vain anoreksiaa sairastavaan, vaan päin: vauva alkaa tyydyttää äitinsä tarpeita, eikä siten koskee koko perhettä isovanhempia myöten. suvun hätuukin itseen, omaan kehoon ja sukupuolisuuteen. peälliset, salassa pidetyt, jo. Tunneperimä tarkoittaa näiden kohtaamattomien tunteiden siirtymistä seuraavien sukupolvien taakaksi. KONTROLLISTA TULEE PROJEKTI Antikaisen mukaan sairauden juuret voivat ulottua vauvan varhaiskehitykseen. Tyypillisesti anoreksiaperheiden vanhemmat kuajan kuluessa ja sen hoito kestää pitkään. Perheen vuo- vaavat ylisanoin täydellistä lasta. ei riitoja tai uhmaa. . Antikaisen mielestä anoreksian hoito . Hänellä ei ole Antikainen puhuu paljon tunneperimästä ja traumo- riittäviä keinoja kertoa omista peloista, hädästä ja tarjen siirtymisestä. Laihduttaminen ja nautinnoista kieltäytyminen Suvun vaiettu häpeä voi olla alkaa hallita koko elämää. Kuva: Sami Liukkonen A 31. PUHEENVUORO Anoreksiaa sairastaa koko perhe Nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri Marjatta Antikainen on hoitanut anoreksiaa sairastavia nuoria, seurannut heitä ja heidän perheitään pitkään. Lapvoimakkaasti sairauden syntyyn ja hoitoon. si ei ole tuottanut pienimpiäkään hankaluuksia . Sisäiset tunteet ja tarpeet on sammutettava, ne . Lapsi on ollut helppo rovaikutus ja sosiaalisten suhteiden kiemurat liittyvät ja ihailtava, koulussa ja harrastuksissa menestyvä. Anoreksia on sairaus, joka kehittyy pitkän . Lapsi alkaa vihata itseään, itsestytär perii itselleen äitinsä sään olevaa passiivista ja huomiota kaipaavaa lasta. tai äidinäidin käsittelemätTeini-iän vanhempiin kohdistuva kapinointi kohdistömät traumat . opi tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tarpeitaan ja . Nämä ovat Antikaisen kokemuspeistaan. Lukemattomia kertoja hän on nähnyt, miten kyvyttömyys tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä tunteiden köyhdyttäminen voivat altistaa lapsen nuoruuden syömishäiriöille. vaikka periytyvä mielisairaus, kehitysvamma, alkoholismi, rikollisuus tai itsemurha.
Vanhemmat voivat hävetä suunnattomasti sitä, että ovat epäonnistuneet perustavassa hoivatehtävässään, lapsen hoivaamisessa ja ruokinnassa. . Hän uskoo, että hoitoprosessi voi toimia suvun traumaketjun katkaisijana. . Lapselta ja nuorelta puuttuu vielä täysin elämänkokemus, joka antaisi mahdollisuuden peilata asioiden suhteellisuuksia ja merkityksiä. Hoidon aikana nuoren kanssa opetellaan mitä tunteet ovat ja miltä ne tuntuvat. Lapsi voi kokea olonsa hylätyksi ja olevansa syyllinen ja aiheuttavansa perheelleen ongelmia ja huolta. Myös vanhemmat voivat tiedostamattomasti syyllistää sairastavaa lasta. Kontrollointi on hallinnut anoreksiaa sairastaneen elämää vuosikaudet ja omista tunteista on vaikea puhua. Parhaimmillaan parantava voima leviää perheessä ja suvussa kuin veteen putoavan vesipisaran synnyttämä laajeneva aaltorengas. ?. Tiedostamattaan vanhemmat voivat jopa toivoa, ettei hoitohenkilökuntakaan pystyisi aut- 32 1/ 2013 Anoreksiasta voi toipua kuten muistakin sairauksista tai traumaattisista kokemuksista. . Anoreksian puhkeaminen nuoruudessa tulee kuitenkin hyvin hankalassa kehitysvaiheessa. Sairasta laihuutta lukuun ottamatta lapsi voi näyttää voivan hyvin, mutta samalla hän on uupumaisillaan elämäntaakkansa alle. Kontrolli voi pettää missä tilanteessa tahansa. Kuva: Shutterstock TRAUMAKETJU KATKEAA SYYLLISYYTTÄ JA SALAILUA Perhetapaamisissa Antikainen on nähnyt, kuinka anoreksia voi ajaa nuoren ja hänen perheen karille. . Kaikkien tunteiden tunteminen on oikein, sallittua ja toivottua. Antikaisen mielestä koko perhe on otettava mukaan hoitoprosessiin heti diagnoosivaiheessa. tamaan, jotta perhe vapautuisi syyllisyyden taakasta ja he voisivat ajatella, etteivät ole tehneet mitään väärin. . Nuoruudessahan pitäisi ottaa etäisyyttä omista vanhemmista ja suunnata kohti omaa elämää luottaen omiin voimiinsa.
Kuka muuten huolehtii niistä, joista kukaan muu ei huolehdi? Nuoren tulevaisuus on tämän maan tulevaisuus. KOLUMNI | TEEMU OLLIK AINEN Kuva: Katri Ollikainen Sinulle tie on pidempi . Sinulle se tie on aika pitkä, mutta kyllä, se on mahdollista. Numerot eivät ole hänen puolellaan. Häntä ei ole kuskattu harrastuksiin, joissa olisi voinut verkostoitua jo lapsena tulevien onnistujien kanssa. Laskekaa siitä. Nyt puhutaan, miten vienti täytyy saada vetämään ja työuria pidentää. Luku on pahasti alakanttiin, sanoi Pylkkänen. ei huolehdi?.? Yksi miljoona tulee menetetyistä verotuloista. Siis voinks mäkin ihan oikeesti päästä yliopistoon, vaikka meillä on käyny poliisit ja mä oon asunu laitoksessa, kysyi eräs nuori nuorisotyötä tekevältä tutultani. . Olin Kuka huolehtii niistä, kuullut, että yhden syrjäytyneen kustannukset olisivat elinkaaren aikana miljoona euroa. joista kukaan muu . Lisäksi syrjäytyneet käyttävät eniten palveluita ja sairastavat eniten. Kolmas miljoona kertyy häiriökäyttäytymisestä ja rikollisuuden aiheuttamista aineellisista kuluista ja terveydenhoitokuluista. Syrjäytymisen ehkäisemisen välineistä ollaan montaa mieltä. . Silloin on helppoa luisua joko?tai -ajatteluun. Toinen tulee maksetuista tuista. Meillä ei ole varaa antaa tien pidentyä. 33. Joko tuemme teollisuutta tai huolehdimme lapsista ja perheistä. Talouskasvu, sanoo yksi. . Jotta homma ei kaatuisi lopullisesti käsiin, täytyisi löytyä sietokykyä sekä?että -ajatteluun. Ikäluokassa on 60.000 lasta ja syrjäytymisprosentti on viiden luokkaa. Kotkan seudulla se on 13 prosenttia. Kekkosen aika takaisin, sanoo toinen. Tämän sijoitetun nuoren näkökulmasta syrjäytymättä jääminen voi olla pienestä kiinni: hyvä meininki naapurustossa, päiväkodin henkilöstön ja varhaiskasvatuspsykologin onnistunut yhteistyö, tärkeä ystävä, onnistunut interventio lastensuojelulaitoksessa. Kyllä on, vastasi tuttuni. Kaikki viittaa siihen, että syrjäytyminen on todennäköistä. Kysyin valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkäseltä, mitä syrjäytyminen oikeasti maksaa. Mikä tahansa näistä voi kääntää kehityksen suunnan. Kolmilapsisen perheen kohdalla se voi tarkoittaa yhdeksän miljoonan euron kustannusvaikutusta. Vanhemmat ovat eronneet, perhe on köyhä, kostea, mielenterveysongelmainen ja huonosti kouluttautunut
kuinka kasvaa omaksi itsekseen. POIMINTOJA RAKKAUS ON IHMISENÄ KASVAMISTA M. Teosta taustoittaa psykologian viitekehys, mutta se ammentaa myös uskonnollisista traditioista. Peckin mukaan rakkaus tarkoittaa henkistä kasvua, ihmisenä kypsymistä ja avautumista. Kirja keskittyy siihen, miten ongelmien kohtaaminen voi auttaa ymmärtämään itseä. Kirjapaja 2012. Amerikkalaisen M. Lukuisat potilaskertomukset ovat kirjan elävintä ja vakuuttavinta antia. Kirjan uskonnollinen argumentointi lipsahtaa ei-rationaalisen ajattelun puolelle. Itkonen kouraisee lukijaansa riipaisevasti kertomuksella, jonka käänteissä on tiukkojakin mutkia. JUT TA KAJANDER. Se ei vakuuta samalla tapaa kuin kirjan muut viestit, mutta ei vähennä painavimman painoarvoa. ELLEN TUOMAALA NE HETKET MUISTOISSAMME JUHA ITKONEN: Hetken hohtava valo, 511 sivua. SCOTT PECK: Rakkauden psykologia, 359 sivua. Suositun klassikon ajaton viesti on kuitenkin katsottu uusintapainoksen arvoiseksi. Peckin tausta vakuuttaa. Se puhuu myös huomioivasta vanhemmuudesta, toisten sensitiivisestä kohtaamisesta ja lopulta . Silloin unelmat puolison kanssa ovat sekoittuneet jo kauan sitten. Esa on perheen pojista ainoa, joka ei hyppää perheyrityksen kelkkaan. Hänestä tulee pikkukaupungin paikallislehtiyrittäjä, kunnes lama lopettaa ilmoitusmyynnin, ihmissuhteet kariutuvat, ja siivet ovat hetken liian painavat uuteen lentoon. Scott Peckin kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi jo 1980-luvulla. Otava 2012. 34 1/ 2013 Perheen vanhin poika Esa kertoo Juha Itkosen uusimmassa romaanissa omia muistojaan. Länsimainen romanttinen rak- kauskäsitys edustaa Peckille enemmänkin henkisen kehityksen patologiaa, riippuvuutta, joka estää henkistä kasvua. Ihmisenä kasvamisen haaste ei ole helppo. Esko-isän, joka uskoo tekniikkaan ja amerikkalaiseen unelmaan sekä Liisa-äidin, joka elää suurimman osan elämästään perheensä palveluksessa, kunnes herää viisikymppisenä etsimään omaa elämäänsä. Ihmisten kasvun avustaminen on ollut hänen työtään, kun hän on toiminut kymmeniä vuosia psykiatrina ja psykoterapeuttina. Tämä mies tietää, mistä puhuu. Ne ovat 1980-luvulla loistonsa nähneiden, yrittäjäperheiden lasten kokemuksia, jotka ovat jättäneet traumansa moneen mieleen. Vanhempien vahvat hahmot elävät tarinassa voimakkaasti mukana. Näkemys ei kumpua valtavirtakäsityksestä eikä tarkoita romanttista rakkautta
asti, ryhmateatteri.fi ELLEN TUOMAALA Neiti Nono ja Afrodite (Rooleissa: Alina Tomnikov ja Satu Silvo) 35. kohtalokkain seurauksin. Hilpeä henkilögalleria makkaravatsaisine hengettärineen ja sukupuolielimistään huolestuneine nettikeskustelijoineen herättää yleisössä naurunpyrskähdyksiä. Näytelmä Helsingin Ryhmäteatterissa 27.3. Nyt siihen on yksinkertainen ja tehokas keino - ryhdy sarjamurhaajaksi. Tästä vakuuttuu kun lukee kirjan Ihmispedot. Ankean Suomen ankeat miehet ajavat hänet tarttumaan pulloon ja pyssyyn . Näytelmä onnistuu pukemaan sukupuolikritiikin ja suomalaisen latistavuuden kuvauksen riemukkaaseen, karnevalistiseen kaapuun. Huorasadun on käsikirjoittanut Laura Gustafsson ja ohjannut Sakari Hokkanen. Professori Michael Dahlen vierailee viiden maineikkaan ihmispedon luona vankilassa. Dahlen ei ole ainoa, jolla on suoranainen pakkomielle tavata nämä ihmispedot - heille sataa ihailijapostia ja heistä on tehty menestyselokuvia ja bestsellerkirjoja. Jopa Rolling Stones on kirjoittanut ja omistanut laulun yhdelle heistä. Kaikki ihmispedot ovatkin kokeneet ankean lapsuuden ja joutuneet syrjityiksi niin kotona kuin koulussakin. Mutta mistä suosio johtuu. PAHUUDEN VETOVOIMASSA Haluatko tulla rikkaaksi, kuuluisaksi ja kaikkien palvomaksi. Yksi murhaajista tiivistää, että kaikki janoavat verta ja kuolemaa mutta eivät rangaistuksen pelossa uskalla tarttua toimeen. Valitettavasti professori Dahlen itse ei juuri analysoi tätä karmeaa ilmiötä, vaan lankeaa itsekin kirjan edetessä mässäilemään verisillä yksityiskohdilla. Ehkä juuri tämä kertoo olennaisimman - pahuuden vetovoima on nykyään kasvanut niin suureksi ja vastustamattomaksi, että yliopistojen professoritkin unohtavat tieteellisen puolueettomuutensa ja kriittisyytensä. Michael Dahlen: Ihmispedot, 245 s. Atena 2012. PEKKA WAHLDSTEDT Kuva: Terjo Aaltonen AFRODITEN HARHARETKI SUOMEEN Ryhmäteatterin railakas farssi punoo yhteen kreikkalaisen jumaltaruston, suomalaisen metsän Mielikkeineen ja liito-oravineen sekä kattauksen maailman vanhimmaksi kutsutun ammatin harjoittajia, huoria asiakkaineen. Jopa itsensä Afroditen, rakkauden jumalattaren eroottinen lataus latistuu, kun hän erehdyksessä päätyy retkelle Suomeen
Masennusoireista kärsivät äidit olivat muita äitejä tyytymättömämpiä taloudellisiin seikkoihin sekä työyhteisöltä ja perheeltä saatavaan sosiaaliseen tukeen. Masennusoireita kokevia äitejä, erityisesti ensisynnyttäjiä, tulisi seurata neuvolassa tiiviimmin mielialan ja toimintakyvyn osalta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Käytöshäiriöt voivat vaikuttaa pitkäaikaisten elämäntapatekijöiden, kuten tupakoinnin ja alkoholin kulutuksen kautta lisääntyneeseen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiin myöhemmässä elämänvaiheessa. Vuoden kuluttua synnytyksestä 15 prosenttia äideistä koki vähintään lieviä masennusoireita. Huonot sosiaaliset olosuhteet ja huono hygienia lapsuudessa ovat yhteydessä korkeampaan verenpaineeseen aikuisiässä. Negatiiviset lapsuuden kokemukset lisäävät humalahakuisen juomisen riskiä aikuisuudessa. Myös käytöshäiriöt lapsuudessa lisäävät kokonais- ja syöpäkuolleisuuden riskiä aikuisuudessa. Vanhemmat saavat ryhmistä arvostusta vanhempina, tietoa, uusia ystävyyssuhteita, virkistystä ja lepoa. Raskauden jälkeistä liikuntaa olisi tärkeää edistää, koska se on yhteydessä masennusoireiden vähenemiseen ja sitä kautta äidin itsensä, lapsen ja koko perheen hyvinvointiin. Laura Kauhanen: Childhood determinants of later health (Lapsuuden fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteys aikuisuuden terveyteen). Väitöskirja. Sisäministeriön tekemä Miksi nuori surmaa -selvitys osoittaa, että nuorten tekemien vakavien väkivallantekojen estämiseen tarvitaan kaikkien viranomaisten, järjestöjen ja potentiaalisten tekijöiden lähipiirin toimenpiteitä. Nuorten, syrjään vetäytyvien, koulukiusattujen ja kostoa suunnittelevien miesten kanssa pitäisi saada aikaan keskusteluyhteys ennen kuin on liian myöhäistä. Myönteisiä vaikutuksia lisäävät 36 1/ 2013 ryhmän koko, jäsenten pysyvyys, ryhmien säännöllinen kokoontumistiheys sekä tilojen tarkoituksenmukaisuus ryhmätoiminnalle. Ari Haaranen: Realistinen arviointi lapsiperheiden vanhempainryhmistä: muutokset perheen terveydessä ja vaikuttavuutta edistävät toiminnat. - Yhteenveto nuorten tekemistä suunnitelmallisista henkirikoksista ja niiden taustoista. Tarja Mankkinen, Ari Evwaraye, Kia Vertio. Tekijöiltä ei löytynyt yhtenäistä perhetaustaa. Selvityksen mukaan yhteistä teoille oli suunnitelmallisuus sekä surmaamistarkoitus jo tekoa edeltävässä suunnittelussa. Miksi nuori surmaa. Lapset oppivat sosiaalisia taitoja ja tapaavat ikäisiään. Lisäksi siitä saa uutta tietoa vanhempainryhmien sisältöjen, kohteen ja tulosten välisistä yhteyksistä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. LAPSIPERHEET HYÖTYVÄT VANHEMPAINRYHMISTÄ TtM Ari Haarasen väitös vahvistaa olemassa olevaa tietoa vanhempainryhmien hyödyistä. Masennusoireet vuoden kuluttua synnytyksestä: yhteydet liikuntaan ja kokemukset perhevapaasta teoksessa Perhevapaalta takaisin työelämään Riitta Luoto, Kaisa Kauppinen, Aino Luotonen (toim.) Työterveyslaitos, 2012.. Yli 34-vuotiailla ensisynnyttäjillä, jotka eivät harrastaneet liikuntaa, oli eniten masennusoireita vuosi synnytyksen jälkeen. Vanhemmilla äideillä, ensisynnyttäjillä ja vähän liikkuvilla äideillä oli muita ryhmiä useammin masennusoireita samoin kuin synnytyksen jälkeen masennusoireita kokeneilla. Sisäasiainministeriön julkaisuja 44/2012. KO O N N U T J U T TA K A J A N D E R LAPSUUDEN OLOSUHTEET HEIJASTUVAT SAIRASTAVUUTEEN AIKUISENA LIIKKUVAT ÄIDIT MASENTUVAT MUITA HARVEMMIN Sosiaalinen huono-osaisuus lapsuudessa lisää sydäninfarktin ja kokonaiskuolleisuuden riskiä aikuisuudessa. TUTKITUT JUTUT | NUORI SURMAA KOSTAAKSEEN Nuorten tekemien surmatöiden taustalla on usein kosto. Puolet äideistä koki olevansa riittävän hyvinvoivia yhdistääkseen työn ja perhe-elämän. Koston kohteen konkreettisuus vaihtelee ennalta valituista uhreista kouluyhteisöön yleisesti sen mukaan, minkä tekijä kokee ?syylliseksi?. Itä-Suomen yliopisto. Aino Luotonen, 2012
Tässä auttaa muun muassa se, että asiakkaalle kerrotaan selkeästi mitä apua kriisikeskus tarjoaa. Täydennämme kunnallisia palveluita ja usein meille tuleekin asiakkaita sieltä. Se on kuitenkin ihan mahdollista. Olemme täällä laskeneet, että meillä on ollut asiakkaita jo 137 eri maasta, kertoo kriisityöntekijä Ansa Haavikko. Maahanmuuttaja-asiakkaista selvällä enemmistöllä kriisi on jatkunut pitkään ja he ovat vakavasti traumatisoituneita. Vaikeat elämänkokemukset ja pitkittynyt kriisi näkyy ahdistuneisuutena ja masennuksena. Kuten kaikissa asiakassuhteissa, tärkeintä on luottamuksellisen vuorovaikutuksen luominen. Kuva: Shutterstock M I E L E N T E R V E Y S S E U R A A U T TA A Asiakkaita jo 137 maasta Maahanmuuttajien auttaminen alkoi Suomen Mielenterveysseuran Ulkomaalaisten Kriisikeskuksessa ensimmäisenä Suomessa, jo 24 vuotta sitten. Vuodesta 2002 maahanmuuttajien kriisiapu on ollut osa SOS-kriisikeskusta. . Usein luullaan, että mielenterveystyötä ei voi tehdä yli kulttuurirajojen. Myös tulkin kanssa työskentelyä saatetaan pitää hankalana, kertoo kriisityön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen. Aiemmin suurin osa maahanmuuttajaasiakkaista löysi kriisikeskuksen kavereiden ja perheenjäsenten suosittelemana. Yhä useammin asiakkaat tulevat jonkun toisen auttajatahon lähettämänä. 37. Ammattitulkin käyttäminen on myös erittäin tärkeää, kun asiakkaalla ja työntekijälle ei ole yhteistä kieltä. Kriisikeskuksen apu on lyhytkestoista ja usein työskentelyn tavoite on vakauttaminen, jotta asiakas selviää arjesta. . Monissa paikoissa maahanmuuttajien auttaminen voidaan kokea vaikeaksi, kun ei tiedetä miten eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa tulisi työskennellä. Kriisikeskuksen apua tarvitaan sillä esimerkiksi turvapaikanhakijat eivät ole oikeutettuja kuin akuuttiin sairaudenhoitoon terveydenhoitojärjestelmässämme, muistuttaa Haavikko. . Monesti taustalla on vaikeita elämän- Helsingin SOS-kriisikeskus tarjoaa apua maahanmuuttajille Ajanvaraus arkisin klo 9 - 15, (09) 4135 0501 Maahanmuuttajille kriisiapua myös Turussa, Kemissä ja Lappeenrannassa Lisätietoa: mielenterveysseura.fi/kriisikeskusverkosto TEKSTI: SAMI LIUKKONEN kohtaloita, kuten vankilassa oloa, kidutusta, joukkoraiskauksia tai itselle tärkeiden ihmisten kuolemista omien silmien edessä
(017) 262 7738 Tampereen kriisikeskus Osviitta, puh. (02) 2333 442 Vammalan ja Huittisten Tukitalot Sastamala, puh. (06) 416 2860 Kuopion kriisikeskus, puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. (02) 8378 5600 Salon kriisikeskus Etappi, puh. 040 544 1750 Seinäjoki, Mobile kriisikeskus, puh. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. (03) 512 0500 Huittinen, puh. (015) 214 401, Oulun kriisikeskus, puh. 0400 755 284 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. (013) 316 244 Rauman kriisikeskus Ankkuri-paikka, puh. (02) 7273700 Savonlinnan kriisikeskus, puh. (09) 4150 3600 faksi (09) 3487 3715 Tietoa mielen hyvinvoinnista, tukea ja apua: www.mielenterveysseura.fi www.vahvistamo.fi www.e-mielenterveys.fi Nimi Katuosoite Tukinet-kriisikeskus verkossa: www.tukinet.net Postinumero VALTAKUNNALLINEN KRIISIPUHELIN 010 195 202 Kaupunki puh. ALUEELLISET KRIISIKESKUKSET Tilaan Mielenterveys-lehden Jos lahjaksi, kenelle: itselleni lahjaksi Nimi Hyvinkään kriisikeskus, puh. (014) 266 7150 Osoite Voit tilata lehden myös puhelimitse (09) 6155 1717 tai sähköpostitse tilaukset@mielenterveysseura.fi KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. 040 505 4802 Lappeenranta, Saimaan kriisikeskus, puh. 050 401 6259. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Tilaa Mielenterveys postimerkki SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Varhaiskuntoutus (09) 6155 1726 Suomen Mielenterveysseura Maistraatinportti 4 A, 7.krs 00240 Helsinki KOULUTUSKESKUS Tilaan Mielenterveys-lehden vuosikerran 50 ? kestotilauksen 41 ? opiskelijatilauksen 25 ? ulkomaille 60 ? Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. (08) 3120611 Turun kriisikeskus, puh. (03) 877 660 Lapin kriisikeskus, puh. (05) 453 0020 Mikkelin kriisikeskus, puh. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turva-poiju, puh. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. 38 Mielenterveysseuran palvelut 1/ 2013 Joensuun kriisikeskus, Kotikartanoyhdistys ry, puh. 0400 734 793 Lahden kriisikeskus, puh. (02) 5606200 Vihdin Kriisikeskus, puh
39
www.pkssk.fi Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon. 40 1/ 2013
Moni vanhempi haluaisi varmasti myös vaikuttaa lapsensa valintoihin. . Oikean ja omalta tuntuvan opiskelupaikan löytyminen on nuoren elämässä todella tärkeä asia. MATKUSTUSHAAVEITA JA MUSIIKKIA . Useamman välivuoden jälkeen voi olla ehkä vaikeampi palata töistä opiskelemaan. Pienenä Niemi halusi lastentarhanopettajaksi. Tärkeintä Niemen mielestä onkin se, että uskoo siihen, mitä haluaa ja toivoo tekevänsä ?isona?. . Se on ihailtavaa, muttei unelmaammatin pidä välttämättä olla selvä pienestä pitäen. YKSI VÄLIVUOSI RIITTÄÄ Laura on tehnyt välivuoden aikana osa-aikatöitä ja pitänyt siitä, että on saanut tienata vähän omaa rahaa. Samalla hän on osallistunut Yeesin toimintaan, niin paljon kuin on pystynyt. Myös juttelu parhaiden ystävien ja perheenjäsenten kanssa ilahduttaa. ? 41. Joillakin ystävilläni on samoja kokemuksia, jotkut ovat aina tienneet tulevan ammattinsa ja kouluttautuvat nyt siihen. K E N TÄ LTÄ KOONNUT JUTTA KAJANDER HENKILÖ Unelmista kiinni Vanhempien viihdettä on kai kautta aikojen ollut lasten toiveammattien tenttaaminen. Hänen unelma-ammatissaan pääsisi katsomaan maailmaa. Laura Niemi, 19, Vantaan Ylästö HARRASTUKSET: Kaverien kanssa olo, elokuvat, kulttuuri MUUT: Musiikki, uudet ihmiset TÄRKEÄT IHMISSUHTEET: Paras ystävä, äiti, isä ja isoveli ja tietysti muut hyvät ystävät hän haaveilee toimittajan työstä ja elokuvien tai tv-sarjojen käsikirjoittamisesta. Opiskelupaikkaa ei kuitenkaan pidä hakea vanhempien tai yhteiskunnan painostuksesta, vaan miettiä, mikä itseä eniten kiinnostaa ja pyrkiä unelmaansa kohti, sanoo nuorten mielenterveysseura Yeesin vapaaehtoinen, Laura Niemi. Niemi on viime kevään ylioppilas ja pitää nyt välivuotta. . Musiikin myötä tutustuu myös uusiin ihmisiin. Ennen virallista aikuistumista eli perheen perustamista toivon paitsi löytäväni opiskelupaikan myös saavani tilaisuuden matkustella. Hän on muun muassa kirjoittanut lehtijuttuja nuorten hyvinvoinnista ja ollut Yeesin mukana Kauneus&Terveys -messuilla. Hän arvelee kuitenkin yhden välivuoden riittävän, niin itselleen kuin muillekin. . Nyt Kuva: Maija Turunen Yeesin vapaaehtoistyöntekijä Laura Niemi viettää välivuotta. Suosittelen välivuoden pitämistä kaikille, jotka eivät vielä varmasti tiedä, mitä haluavat opiskella. Nykypäivänä uuteen ammattiin voi kouluttautua vaikka keski-ikäisenä, joten heti peruskoulun tai lukion jälkeen ammatilliseen tutkintoon pyrkiminen ei Niemen mielestä pitäisi olla kaikkien pääprioriteetti. . Matkustamisen lisäksi musiikki on tärkeä osa Niemen elämää. . Surullisena musiikki lohduttaa, ja iloisena se vahvistaa tunnetta
Erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville ja erouhan alla eläville perheille on toivottu tukea. Nyt kahden naisen tiimi, projektipäällikkö Sinikka Himola ja projektityöntekijä Merja Halttunen kehittävät ja kokoavat seudullista perhevalmennusta koko Länsi-Pohjan alueelle. Jos työ ei tunnu edistyvän, toiselta saa aina kannustusta ja tukea eteenpäin, Sinikka Himola ja Merja Halttunen kiittelevät toisiaan.. Näillä näkymin kaksi työntekijää aloittaa täysipäiväisen työn Yeesissä elokuun alusta. Kuva: Eetu Benson ?Paras joululahja ikinä? Viime kesänä Yeesi valloitti Esplanadin puiston. Kuvassa vasemmalta Emmi Laurila, rap-artisti Repliikki = Reima Rinta-Seppälä, Tuikku Joutsenvuo, Johan Lönnberg = Repliikin tuplaaja ja Pilvi Mikkonen. KUULUMISIA | KEMI Kemissä toteutetuissa projekteissa ja hankkeissa on havaittu, että alueella tarvitaan erityisesti ennaltaehkäisevää työtä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Toisena tehtävänä naisil- 42 1/ 2013 Kuva: Jutta Kajander Siivet selkään Kemissä . KUULUMISIA | YEESI Nuorten mielenterveysseura Yeesin LUMIKA-hanke on saanut RAY:n rahoitusta toiminnalleen
Haluamme saada nuorten äänen kuuluviin. Nettisivuiltamme yeesi.fi voi käydä vilkaisemassa, mitä vapaaehtoistoiminnan muotoja on tarjolla. Ja lisää voi aina keksiä, lisää perustajajäsen Pilvi Mikkonen. ? Kuopiossa muutettiin Itäisen Suomen aluetoimisto on muuttanut uusiin tiloihin Kuopiossa. Yeesiläiset toimivat jatkossakin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa sekä järjestävät tapahtumia, yllättäviä tempauksia ja muuta positiivista meininkiä. Yeesi näyttää vaihtoehtoja juhlimiselle ja päihteiden käytölle. Depressiokoulu (myös työterveydenhuollolle) . Elämänkaarikirjoitus . Siivet -projektissa vahvistetaan pariskuntien ja perheiden omia ?siipiä. K E N TÄ LTÄ ? Jos kuka Kuopiossa vierailee, olette lämpimästi tervetulleita vierailemaan Kuopion toimistolle, Itäis Suomen aluekoordinaattori Sari Mähönen toivottaa. KUULUMISIA | KUOPIO LUMIKA -nimi tulee sanoista luovasti mielenterveyden kanssa. Toisin sanoen nelivuotisen projektin ajatuksena on aktivoida nuoria kansalaistoimintaan ja mielenterveystaitojen kehittämiseen. Tunnekuunteleminen . 00520 Helsinki 43. Debriefing-istunnon ohjaajakoulutus . Ilot, unelmat, pienet ja suuret.? la on viedä aiemmassa Eroneuvo-hankkeessa kehitettyä mallia niille, jotka kohtaavat eroa harkitsevia tai jo eropäätöksen tehneitä pariskuntia. . Liikunnalliset yeesiläiset ovat esimerkkinä siitä, kuinka päätään voi nollata myös lenkkipolulla tai salibandytreeneissä. . . Perheen voimavarojen ja vahvuuksien arviointi, 3 op ? suunniteltu perheiden kanssa työskenteleville, jotka tekevät arvioita perhe-elämästä ja perhesuhteista (myös perheen kotona). ? koostuu menetelmistä ja työkaluista, jotka auttavat perheen toiminta- kyvyn, voimavarojen ja vaikeuksien arviointia. www.koukes.fi info@koukes.fi Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 5. Osaamis- ja palvelukeskus Majakan uusi osoite on Teletie 4-6 E, 70600 Kuopio. PSYKOTERAPIAKOULUTUKSET Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot, 30 op (seuraava koulutus alkaa 4.-5.3.) Opetuksen sisällön suunnittelussa on otettu huomioon yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion asettamat valmentavien lisäopintojen sisältöä koskevat vaatimukset. Opetus sisältää myös psykiatrian ja psykologian opintoja tarvittavan määrän. Koulutus sisältää kerran kuukaudessa toteutettavat kaksipäiväiset teoriaseminaarit (23 pv). Opetukseen kuuluu myös kirjalliset välitehtävät, yksilö- ja ryhmätyöt, luettavaan kirjallisuuteen perehtymistä sekä esitettävä opinnäytetyö. Elämään tarvitaan siivet ja juuret. Kuinka autan ihmistä kriisissä. Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona, 5 op . Tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luoda lapselle riittävän turvallinen lapsuus, Himola valottaa kauaskantoisia tavoitteita. ? AMMATILLISET TÄYDENNYSKOULUTUKSET . Itselle tulee hyvä fiilis myös, kun saa auttaa muita, toteaa Yeesin hallituksen puheenjohtaja Tuikku Joutsenvuo. . krs. elämän tuomia muutostilanteita varten. Kriisi-interventiokoulutus, 16 op . Kriisiavun koulutus
Tukihenkilötoiminta *missä oman elämäntarinan ja kulttuurihistorian kertaaminen vahvistaa identiteettiä ja selviytymistä jatkossa käyttää vastaanottokeskuksissa, kouluissa, kursseilla, kototoiminnan ryhmissä ja maahanmuuttajajärjestöissä. ? Kirja toipumisesta Uusi Anna-Liisa Lämsän toimittama kirja, Miltä musta tuntuu ? Masennus ja siitä toipuminen, kuvaa matkaa masennuksen tummista syövereistä toipumiseen. Narratiivinen osio* 5. Sen avulla olen pyrkinyt ymmärtämään asioita ja opetellut itselleni hyväksi olevia tapoja toimia.? ? 44 1/ 2013. Tarkoitus on, että projektissa tuotettuja ja testattuja tuotoksia eli moduuleja voidaan 4. On tärkeää, että ihmiset saavat tukea traumaattisten kokemusten vaikutusten lievittämiseen mahdollisimman nopeasti Suomeen tultuaan. Serene-projektissa kehitetään erilaisia ryhmämuotoisia ja vakauttavia keinoja niin mielen kuin kehonkin vakauttamiseen ja rauhoittamiseen. Keholliset harjoitukset Kuva: Elina Haasjoki . Kirjassa esitellään myös kuntoutujien ja ammattilaisten kokemustiedon kautta rakentunutta työskentelymallia ja työvälineistöä, joiden avulla kuntoutujat voivat löytää kykynsä kasata elämänsä sirpaleet kokonaisuudeksi. Yksi kirjaan kokemuksiaan kertonut kuntoutuja on Kotkan mielenterveysseuran puheenjohtaja Katja Lemberg: ?Olen halunnut tuoda julki omat kasvukohtani näyttääkseni, mistä parantumisessani on ollut kyse. KUULUMISIA | TURKU Uusi mamuhanke alkoi Turussa Pitkästä aikaa Turussa tuetaan maahanmuuttajien mielen hyvinvointia. SERENEN MODUULIT 1. Psykoedukaatio 2. Ettei kuntoutuminen ole mystistä, vaan systemaattista muutosta, työtä itseni kanssa ja itseni sisällä. Vuoden alusta käynnistyneessä Serene-hankkeessa kehitetään traumatisoitujen maahanmuuttajien tukimuotoja sekä nuorille että aikuisille. . Ainoasta Turussa koskaan toteutetusta maahanmuuttajien mielenterveyttä tukevasta hankkeesta onkin jo kulunut kymmenen vuotta, hankkeen projektivastaava Elina Haasjoki kertoo. Silloin kohderyhmänä olivat maahanmuuttajalapset ja -nuoret. Rentoutus-CD viidellä eri kielellä 3
Elämänhallinta 5. Mitä hyvä mielenterveys on? 2. Masennus . Ihmissuhteet ja vuorovaikutus 3. Tunnetaidot 4. Itsetuhoinen käyttäytyminen Lisätietoja: Ritva Karila-Hietala, projektipäällikkö, puh. Traumaattiset kriisit . Elämän monet kriisit Koulutuksessa käsitellään seuraavia häiriöitä ja niiden ensiapua: . Päihderiippuvuus . 040 6616743, ritva.karila-hietala@mielenterveysseura.? www.facebook.com/mielenterveydenensiapu MIELENTERVEYSSEURA.FI 45. Ahdistuneisuushäiriöt . MIELENTERVEYDEN ENSIAPU® KANSALAISTAIDOKSI Mielenterveyden ensiapu®1 ?koulutus Mielenterveyden ensiapu®2 ?koulutus Koulutuksessa osallistuja saa tietoa mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. rohkaistuu huolehtimaan omasta ja läheisten mielenterveydestä. saa taitoja selvitä elämään kuuluvista vastoinkäymisistä. Koulutuksessa osallistuja saa tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä ja niiden oireista. saa valmiuksia tarjota apua ja ohjata hoitoon. oppii soveltamaan mielenterveyden ensiavun askeleita. Koulutuksessa on viisi osiota: 1. Psykoosit
Tilaa PERHETERAPIA-lehti P erheterapia-lehti on perheterapiaa ja perhe- ja verkostokeskeistä työtä tekevien terveydenhuollon, sosiaalihuollon, opetus- ja kasvatusalan sekä sielunhoitotyön työntekijöiden ammattilehti. a i p a r e t e h r Pe 2 3/1 r ta sike Vuo 28. ? Per het era pia Jo pa hn M ri La tera . Go pe sten pia ttma ? rhe ki nin ti e pu Iio tut sä in n p n me oire kim m l o a u e p rk t: ?h uks s sy ee en ja Ilm en vaykkin itys psyk in np m e a o r a t n n t so ha ark is is eru h n s i n a ää n sva yvin i a u a s t stu s s a te e i l k v t h ion rapia i s t o a va is l e a et int o tun sva i r e ia s t o s s e e u i ja o tek a: m d h v a s r h a is t e u s p ijät D vai ine is p ä a r v ja a a ? kut n p ? iris elm ja np par uh uks er sely menet hee de n ky ia hete per line imisen j a a Uus r a a k k ho pe ? ito ut ipro ien tut ma tis v Res . Lehti on tietolähde myös sosiaalisten järjestelmien käyttäytymisestä ja organisaatioiden kehittämisestä kiinnostuneille. Tilaa: WWW.KOUKES.FI Vuositilaus (alv 10%) 36 ? Kestotilaus (alv 10%) 34 ? Opiskelijatilaus (alv 10%) 20 ?, alan opiskelijat Irtonumero (alv 24%) 9 ? 46 1/ 2013. Palstatilaa saavat myös kiinnostavat teoreettiset pohdinnat terapiatyön kehittämiseksi. Lisäksi julkaistaan hankekuvauksia, katsauksia, tapausselostuksia, kirjallisuusarviointeja, haastatteluja, kongressiselosteita ja uutisia. mieliku hd est olli i su uks ia ? 1 4/ 28 .V uo 12 sik er ta 1 L ehti julkaisee artikkeleita perheterapian ja muiden psykoterapian suuntausten eri työmuodoista
Jotenkin vain olin luullut, että hän olisi paljon nuorempi. Noloa vai pateettista? Myötähäpeä on yksi aikamme muotitunteista. päivänä 80 vuotta. On tuntunut siltä, että Yoko on toiminut sydämensä mukaan, piittaamatta yhteiskunnan kulloinkin vallalla olevista sovinnaisuussäännöistä. Ikään liittyvät sovinnaisuussäännöt ovat vahvoja. Mietipä minihameeseen pukeutuvaa mummoa tai viisikymppistä setää Harley-Davidsonin sarvissa. Hänen uskoaan siihen, että ihmiset voivat tulla toimeen keskenään ilman vihaa, väkivaltaa ja sotia. Ikä on ollut toissijainen seikka minun ja Yokon suhteessa. Olen ihaillut hänen paneutumistaan rauhantyöhön ja ihmisoikeuksien puolustamiseen. En ole koskaan kuitenkaan ajatellut hänen ikäänsä. Maailma ilman turhia sovinnaisuussääntöjä on unelmani. ?Onko minihameeseen pukeutunut mummo nolo vai pateettinen?? SAMI LIUKKONEN P. Minusta noloa ei kuitenkaan ole se minihameeseen pukeutunut ikäihminen vaan se, että joku ilmaisee tuntevansa siitä myötähäpeää. Liian usein mietimme omista ja muiden tekemisistä, että mitä tästäkin ajatellaan. Mummo, minihame ja myötähäpeä Hätkähdin tajutessani, että Yoko Ono täytti helmikuun 18. Ehkä oikeasti kyse oli kuitenkin siitä, kuinka vanha minä olen, kun kerran Onokin on jo kasikymppinen. Olen seurannut tämän japanilaissyntyisen taiteilijan, muusikon ja rauhanaktivistin uraa jostain 80-luvun loppuvuosilta eli omasta teiniiästäni lähtien. Iän, sukupuolen, ihonvärin, siviilisäädyn tai minkä muun tahansa syyn takia ihmisille asetetaan käyttäytymisrajoja, joiden ylittäminen ei ole sopivaa. Haluan uskoa Yokon tavoin, että joskus opimme elämään satuttamatta toisiamme ja samalla sallimme muiden elää ja toteuttaa itseään juuri siten kuin itse haluavat. S . Seuraava numero ilmestyy 12.4.2013
Apua kriiseihin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin TUKEA KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto TIETOA VERKOSTA E-mielenterveys.? vahvistamo.? NUORILLE VOIMAA TUKEA JA APUA mielenterveysseura.?/ vertaistukiryhmät 010 195 202 Kriisipuhelin mielenterveysseura.?/sos-kriisikeskus