Mielenterveys 1/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 53. vuosikerta, hinta 8,50 1/2014 MIELEN HYVINVOINTIA RAVINNOSTA RAUHOITTAVAA KOSKETUSTA VOI OPPIA Monimuotoinen perheterapia auttaa nuoria Eero Enqvist: ”Kasvatusperheessä vaiettiin kaikesta” MIE1401_1.indd 1 17.2.2014 11:41:59
Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Ellen Tuomaala (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Heli Kumpula Kirjapaino 2014 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi MIE1401_2-7.indd 2 22 Kuva: Aino Vuokola 19 Yksikin halaus on askel eteenpäin. ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. MIELENTERVEYS 1/2014 S I S Ä LT Ö JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 8 Ajassa liikkuu 10 Näkökulma Kuva: Heli Kumpula 35 Kolumni 37 Tutkitut jutut 4 38 Poiminnot 42 Kentältä 47 Hei haloo Elämän opissa Eero Enqvist 12 Monimuotoinen perheterapia MDFT auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162 17.2.2014 11:47:11. k TEEMA: KEHO JA MIELI 27 Tunteet löytyvät kehonkartasta. 29 Yhteydessä toiseen itsen kautta. Taina Kinnunen tutki suomalaista kosketuskulttuuria. vuosikerta. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. 33 Yhteisötanssija ja joogaopettaja opettaa lastensuojelunuorille kehotietoisuutta. Kuv a :S hu tt e oc rs t 4 ”Sijoituslapselle on tärkeää, että hänen taustaansa ei suljeta pois” l KANSI Näyttelijä Eero Enqvist kasvoi sijaisperheessä ja nuorisokodissa. Kansainvälinen tutkimus selvitti. 36 Salassapitovelvollisuus on luottamuksellisen hoitosuhteen kulmakivi. Kontakti-improvisaatiossa harjoitellaan kehokontaktia. 53. Kyyrösen perhe on oppinut läheisyyttä Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa
Taina Kinnunen on tehnyt palveluksen levittämällä tietoa kosketuksen yleisestä tärkeydestä. Nyt on terveyspuolella aika pohtia, miten kosketuksen vaikutuksia hyödynnetään oikein. Stressi tai masennus voi aiheuttaa fyysisen sairastumisen. Esimerkiksi kevyt hieronta, Henkistä hyvinvointia netistä: www.tukinet.net MIE1401_2-7.indd 3 tää kääntämään ihmisen elämän suunnan vaikeassa tilanteessa. Eteenpäin päästiin, mutta matkustaminen oli epämiellyttävää. Yksikin aidosti välittävä ihminen, jopa yksittäinen teko voi riitTiedetään, että levollinen kosketus edistää oksitosiinihormonin eritystä, mikä lievittää stressiä, alakuloa ja tulehduksia. Tarvitsemme tositarinoita vaikeuksista ja epäonnistumisista, mutta myös tilanteista, joissa käänne hyvään on onnistunut – vastoin ennakko-odotuksia. Hänen elämänsä erääksi kannattelevaksi voimaksi löytyi lastenkodin omahoitaja. Rauhalan mukaan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli resonoivat toisiinsa. Taina Kinnusen ehdotus ”Jokainen halaus on askel eteenpäin” on hyvä, mutta satunnaishalailusta ei ole hoitokäytännöksi. Työ on tärkeää, jotta jokaisen lapsen perusoikeus turvalliseen lapsuuteen voidaan turvata yhä paremmin. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen muodostavat kokonaisuuden, jossa kukin vaikuttaa kokonaisuuteen, niin hyvässä kuin pahassa. Tätä tietoa ei kuitenkaan käytetä mielen- tai muun terveyden hoitossa. Vaikka fyysinen kunto olisi sairauden tai van- ”Yksikin aidosti välittävä ihminen voi ratkaisevassa vaiheessa kääntää toisen elämän suunnan.” huuden vuoksi huono, ihminen saattaa silti kokea elävänsä merkityksellistä elämää. Sitä voi avata vaikka näin: kun 1970-luvulla yksi vanhan Saabin sylintereistä lakkasi toimimasta, tärinä tuntui koko autossa. Taidenäyttelyssä tai lenkillä käyminen tuo psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvää oloa. Myös huonoja kokemuksia on kyettävä kohtaamaan. Vahva psyykkinen tai sosiaalinen puoli resonoi niin voimakkaasti, että se kompensoi fyysisiä puutteita. Filosofi Lauri Rauhala on käyttänyt käsitettä resonointi. Ratkaisuja voinee löytyä fysioterapian menetelmistä. AULI IIKKANEN rentoutusohjaaja, Rentokilta Rentokilta.com 3 17.2.2014 11:47:14. Kaunis kevätaamu tai hyvän ystävän tapaaminen valaisee koko olemuksen. Sosiaali- ja terveysministeriö kerää parhaillaan kokemuksia lastensuojelun asiakkailta, joiden lastensuojelu on syystä tai toisesta epäonnistunut. PÄ ÄKIR JOIT US Monta tietä hyvään mielenterveyteen L U K I J A LTA Ihmisessä on monta puolta. Ajatus resonoinnista avaa myönteisiä näkymiä. Kun vaikeasti vammaisilta ihmisiltä kysyttiin joitakin vuosia sitten Helsingin Sanomien artikkelisarjassa heidän elämänlaadustaan, useimmat kokivat elävänsä hyvää ja rikasta elämää. Lisäksi kosketukseen voi liittyä kulttuurisia ja yksilöllisiä tabuja. Heidän yhteydenpitonsa on jatkunut läpi elämän. marita.ruohonen@mielenterveysseura.fi ohjattu liikunta, keho-mieliharjoitukset voisivat olla hoitokäytäntöjä, sillä ne tutkitusti lisäävät oksitosiinin tuotantoa. Toimimaton sylinteri resonoi joka puolelle. Tässä numerossa näyttelijä, lastenkodissa ja sijaisperheessä kasvanut Eero Enqvist kertoo tarinansa
Tunnelma oli turvallinen, ei ollut tappelua, vaatekaapissa oli puhtaita vaatteita pinossa, ruokaa sai säännöllisesti. Jälkeenpäin leikimme pihalla hautajaisia, esitin kuollutta isää ja roolitin muita lapsia. Meillä oli sama äiti, kahdella eri isä. Itse muistan laulaneeni laulua ”Kapteeni katsoi horisonttihin”. Kirjoitin äidille kirjeitä, ja toivoin hänen tulevan käymään. Saimme omahoitajan, jonka kanssa olemme pitäneet yhteyttä siitä asti. Hän ei vastannut. Hän on kertonut, että aluksi en osannut leikkiä. Jälkeeni tuli pikkuveli. ELÄMÄN OPISSA Itsensä kanssa ihminen on paljaimmillaan TEKSTI: ELLEN TUOMAALA ”S KUVAT: HELI KUMPULA ynnyin toiseksi nuorimmaisena 15-lapsiseen perheeseen Helsingin Kalliossa. Äiti kommentoi: ”ei olisi Pentti voinut parempaa syntymäpäivälahjaa antaa”. 4 MIE1401_2-7.indd 4 KUK A. Eero Enqvist • 47-vuotias • helsinkiläinen • näyttelijä ja kouluttaja • perheetön • seuraa maailman menoa ja urheilua • harrastaa liikuntaa ja lukemista 1/ 2014 17.2.2014 11:47:26. Niihin aikoihin isä kuoli, äidin syntymäpäivänä. Joulu- ja kesälomilla omahoitaja, silloin nuori harjoittelija, vei meidät omien vanhempiensa luokse Sipooseen. Ehkä häpeä oli niin suuri, että hän yritti pyyhkiä asian pois mielestään. Kotona oli sen verran karua ja viinanhuuruista, että minut ja alaikäiset sisarukset otettiin huostaan, kun en ollut vielä kuuttakaan. Omahoitajan mukaan lauloin niin kovaa, että korviin sattui. Haluatko lisää?” Sieltä otetussa valokuvassa olen nokosilla vanhojen hevosvankkureiden vierellä. Jouduimme pikkuveljen kanssa Kallion lastenkotiin, muut alaikäiset sisarukset toisiin lastenkoteihin. Kylmähuoneessa oli korillinen jaffaa, ja mufa ja famu kysyivät: ”Otatko jaffaa. Sieltä ovat lapsuuteni onnellisimmat muistot. Puoli vuotta lastenkodissa oli ihan mahtavaa aikaa
5 MIE1401_2-7.indd 5 17.2.2014 11:47:37
Tapasin viimein 15-vuotiaana äidin. Työvuorot, kuten siivous ja kukkien kastelu, olivat kaikille samat. Säilyneissä kirjeissä perhe pyysi sosiaalivirastolta lisää rahaa, kerrankin uutta polkupyörääni varten. Hän vaikutti huumorintajuiselta. Kävin katsomassa häntä, koska olisin halunnut oppia tuntemaan hänet paremmin ja kuulla lisää isästä. Kun lapsen muistikuvassani katsoin häntä ylöspäin, nyt hän oli puolitoista päätä lyhyempi. Kun olin 21-vuotias, hän kuoli. Fyysistä eristämistä käytettiin muutenkin. Hän asui uuden miehen kanssa. Aivoverenvuoto vei puhekyvyn. Siinä puhevikainen poika yrittää löytää yhteyden isäänsä, joka on kyvytön rakkauteen. Vaikka Kallion ilmaisutaidon lukiossa olisi ollut minulle paikka, nuorisokodin johtaja kielsi menemästä sinne. Kun kasvoin, kapinoin yhä enemmän. Perheen syy sijoituslapsille oli raha. ROOLEJA MUUTENKIN KUIN NÄYTTELIJÄNÄ Kävin Mäkelän kansakoulua. Päätoimisesti näyttelin tamperelaisessa Ahaa-teatterissa ja viittomakielisessä Teatteri Totissa, ja opiskelin Teatterikorkeakoulussa teatteri- ja tanssipedagogiikan opettajaksi. Kaltoinkohtelu oli myös mitätöintiä ja huomauttelua. Veikko Sinisalo -lausuntakilpailun voitin 1996. Se ei ollut minun juttuni. Ja lähettivät postia. Asuimme pitkänmallisessa tiilitalossa. Ruoka-aikana minut laitettiin erilleen muista, myös pikkuveljestä. Kun he huomasivat, että meillä ei ollut lukulamppuja, he antoivat niihin rahaa. Joskus onnistuin kuvittelemaan, että olin ylhäistä väkeä, toiset palvelusväkeä. Sijaisperhekin halusi minusta eroon. Kaiken ohella harrastin teatteria viisitoista vuotta. Jokaisesta kirosanasta vähennettiin markka viikkorahasta. Vuoden kuluttua äiti sairastui. Maatalossa jouduin tekemään raskasta työtä. Sain oman huoneen ja tasa-arvoista kohtelua. Eristäminen on jättänyt jälkensä, mutta myöhemmin sekin on kääntynyt eräänlaiseksi voitoksi. Myöhemmin opiskelin ylioppilaaksi iltalukiossa, sitten viittomakielen tulkiksi. Vaikka se on ensimmäinen maahanmuuttajan ohjaama elokuva Suomessa, aihe ja päähenkilöt ovat suomalaisia. Seitsemän vuotta söin aina selin muihin, muoviastioista. ELÄMÄN OPISSA KASVATUSPERHE OLI KUIN JÄÄKAAPPI Lastenkodin jälkeen meidät sijoitettiin maanviljelijäperheeseen Varsinais-Suomeen. Rahoilla ostettiin perheen tyttärelle uusi ja sain sitten hänen vanhan pyöränsä. KÄVIN KATSOMASSA SAIRASTA ÄITIÄ Omahoitaja, mufa ja famu kävivät sielläkin vierailulla. Epäsuosituin oli kauppavuoro; kaupasta oli tuotava maitokärryillä kerralla valtava määrä ruoka-aineksia, kuten 20 litraa maitoa ja 6 litraa piimää. En vieläkään ymmärrä, miksi meidän annettiin olla siellä. Olin muutaman vuoden keittiöalalla. Välissä oli kylpyhuone, ja perhe asui toisella puolella. Aikuisena olen pystynyt toimimaan itsenäisesti, kuten matkustelemaan yksin. Toisessa päässä oli autotalli, joka oli muutettu huoneeksi minulle ja pikkuveljelle. Lisäksi tuli vatsasyöpä. Kasvatusperhe oli kuin jääkaappi. Viime aikojen merkittävin työni on ollut miespääosa Salpaelokuvassa. Nykyisin näyttelen, vedän teatterikursseja ja valmennan työyhteisöviestintää. 6 MIE1401_2-7.indd 6 1/ 2014 17.2.2014 11:47:46. Pääsin 14-vuotiaana Koskentuvan nuorisokotiin Helsinkiin. Siinä todettiin, että kasvatusäiti ei osoittanut minua kohtaan minkäänlaista mielenkiintoa, seisoi vain hellan vieressä mitään sanomatta. Aikuisena luin raporttia lastensuojelutarkastajan käynniltä
Kun opiskelin Teatterikorkeassa, elätin itseni porrassiivoojana ja tulkkina. Kasvatusperheessä vaiettiin kaikesta. Minua ovat auttaneet monet asiat. Olen ymmärtänyt, että vanhempieni käytöksellekin on ollut syynsä. Vaikeneminen vain lisää häpeää. Minä itte -ihmisenä haluan tehdä ja päättää kaiken itse, joskus toistenkin puolesta. Kirjat ovat antaneet voimakkaita tunnekokemuksia ja avanneet ihmiskohtaloita. Mieli voi olla välillä maassa, mutta se kuuluu elämään. Rooleja olen vaihtanut muutenkin kuin näyttelijänä. Vesi on minulle elementti, missä ihminen menee kohdilleen. 7 MIE1401_2-7.indd 7 17.2.2014 11:47:50. Kuvaustauoilla juttelimme mukavia poikaa näyttelevän Eeliksen kanssa, saunoimme ja pelasimme ilmakiekkoa, jotta roolit eivät jäisi päälle. Siksi itsensä on hyvä oppia tuntemaan. ”Kapteeni katsoi horisonttihin” kuvaa luonnettani: katson mieluummin eteenpäin kuin murehdin menneitä. Lapsesta asti olen lukenut paljon, laidasta laitaan. Pohtimalla olen voinut löytää syitä toistuville piirteilleni. Kun sisarusten kanssa nykyisin tapaamme, viljelemme hurttia huumoria, myös lapsuuden oloista ja vanhemmista.” . Kutsukoekuvausten jälkeen sain isän roolin, joka oli todella ahdistava. Esimerkiksi toisten mielentilojen tarkka aistiminen juontaa lapsuuteeni, kun jouduin tekemään sitä selvitäkseni. Sijoituslapselle on kuitenkin tärkeää, että hänen taustaansa ei suljeta pois. Aamulla vedin päälle siivoojan kamppeet, sen jälkeen puvun valtiovarainministeriön tulkin keikkaa varten, ja lopuksi vaatteet Teatterikorkean kuosiin! KIRJAT OVAT ANTANEET VOIMAKKAITA TUNNEKOKEMUKSIA Pitkään kärsin häpeästä ja huonommuudesta. Liikun paljon, juoksen, pelaan sulkista, vesijuoksen ja uin. Toisten seurassa ihmisellä on rooleja laidasta laitaan, mutta itsensä kanssa on paljaimmillaan. Ihminen voi muuttua, vaikka muutos vaatiikin uskallusta. Työt ja kiinnostavien ilmiöiden seuraaminen tuovat voimaa. Olen nähnyt, etten ole ainoa, jolla on ollut erittäin huonot lähtökohdat. Huumori on tärkeää. Palkitsevaa on ollut onnistua jossain, esimerkiksi ystävyydessä
Mutta miten selviytyä, jos ei voi tietää, voiko keneenkään luottaa. Näytelmä Kun kyyhkyset katosivat pohjautuu Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin. Se on osa vaihtoverkosto Stadin aikapankkia. Verkkolehti kertoo muun muassa vertaistuesta ja ruohonjuuritason vaihdosta. aik apar anta a.net/tovi-tukea-1_2014.html 1/ 2014 17.2.2014 11:57:03. kansallisteatteri.fi/kun-kyyhkyset-katosivat SAMI LIUKKONEN NUMERO Yksin asuvat Suomessa 1990 2012 646 229 1 069 933 findikaattori.fi 8 MIE1401_8-9_AJASSAliikkuu.indd 8 Uusi kanssakulkijoiden nettilehti Aika parantaa -verkoston uuden lehden ensimmäinen numero Tovi tukea on ilmestynyt verkossa. Näytelmä tarjoaa huikean näköalan ihmismielen pahuuteen: mitä kaikkea ihminen on valmis tekemään pelastaakseen oman nahkansa. saakka. Sen on Kansallisteatterille ohjannut Raila Leppäkoski. Aika parantaa on välittämisen vapaaehtoisverkosto, joka tarjoaa tovitukea kanssakulkijoille. Saako paha lopulta palkkansa. En usko, että netin huutelijat edustavat yleistä mielipidettä.” Timo Tuominen ja Matleena Kuusniemi näytelmästä Kun kyyhkyset katosivat. AJASSA LIIKKUU | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A K ÄV I N K AT S O M A S S A Suomen ensimmäinen somalikirjailija Nura Farah Helsingin Sanomat 11.2.2014 Viron lähihistoriaa ja ihmiskohtaloita Kuva: Stefan Bremer Nuoret miehet tervehtivät, avaavat oven ja auttavat kantamaan ostoksia. Näyttämöllä nähdään onnettomia ihmisiä, rakkauden kaipuuta ja rakkaudettomuutta, rikkinäisiä ihmissuhteita, petoksia ja halua selviytyä. Virosta nähdään kaksi ajanjaksoa: toisen maailmansodan saksalaismiehitys ja 1960-luvun neuvostotasavallan aika. Esityksiä 17.5
Ilman asumista ja liikennemenoja hankinnat maksavat noin 500–1500 euroa kuukaudessa. Päinvastoin kuin muissa Pohjoismaissa, itsemurhien ehkäisy ei ole kansanterveystavoite. Pelko ja kyvyttömyys kohdata asioita ja omia tunteitaan ajaa Simon tekemään silmittömän väkivaltaisen teon. Johannes Brotherus näyttelee kauniin ja surullisen elokuvan pääosan hienosti. Alkoholisoitunut äiti ei kykene antamaan teini-ikäiselle pojalleen Simolle turvaa, ja tämä omaksuu vankilatuomion saaneen, ihailemansa veljen puheet sellaisenaan. mielenterveysseura.fi ALKOHOLIN MATKUSTAJATUONTI KASVOI VIIME VUONNA Suomalaiset matkustajat toivat viime vuonna ulkomailta selvästi aiempaa enemmän alkoholijuomia. Osatyökykyiset työssä -ohjelma on kehittänyt toimintamallia, joka ohjaa osatyökykyiset oikean tuen piiriin oikeaan aikaan. Parhaiten perusturvaetuudet riittävät alle 45-vuotiailla sinkuilla ja lapsiperheissä. Pääosissa Johannes Brotherus, Jari Virman, Anneli Karppinen, Juhan Ulfsak, Alex Anton. Sen pitäisi mahdollistaa myös yhteiskuntaan osallistuminen, ei pelkästään pitää ihmistä hengissä. Kaksitoista organisaatiota testaa mallia tänä keväänä. stm.fi 27.01.2014 ITSEMURHAT VÄHENIVÄT Itsemurhat vähenivät edelleen vuonna 2012. Matkustajatuonti kasvoi selvästi kaikissa juomaryhmissä, eniten siidereissä ja lonkeroissa. Perusturvan riittävyys kulutuksen näkökulmasta. Pirjo Honkasalon elokuvan Betoniyön karua kuvausta helsinkiläislähiön elämästä tehostaa Peter Flinckenbergin lumoava mustavalkokuvaus. Takaisin perusteisiin. M I E L I PA H AT Tilastokeskus, Kuolemansyytilasto 2012 ITSEMURHAKUOLLEISUUS EU-MAIDEN SUURIMPIA Suomen itsemurhalukemat ovat edelleen poikkeuksellisen suuret läntisten teollisuusmaiden joukossa, hitaasta laskusuunnasta huolimatta. Välttämätön toimeentulo taataan laissa. Helsinki: Kela, 2013. Tämä suunnittelee palveluista, etuuksista ja muista keinoista kokonaisuuden, jonka avulla osatyökykyinen pystyy jatkamaan työssään tai pääsee työelämään. Kangas O., Niemelä M., Raijas A. Kasvua oli 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alle 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus on noin puolitoistakertainen EU:n keskimäärään verrattuna. betoniyo.fi SAMI LIUKKONEN Perusturva riittää harvoin kohtuulliseen kulutukseen Pienten tulojen ohella vähäinen koulutus, sairaudet ja velkaantuminen vaarantavat kohtuullisen toimeentulon. M I E L I H Y VÄT Karu helsinkiläislähiö lumoavasti kuvattuna HUOMIO OSATYÖKYKYISEN TYÖKYKYYN Osatyökykyinen voi työllistyä paremmin työkykykoordinaattorin avulla. (toim). Kohtuullinen kulutus ja riittävä perusturva ovat yhteydessä kotitalouteen. Itsemurhan teki silloin 873 henkilöä, mikä oli 39 vähemmän kuin vuonna 2011. thl.fi 7.2.2014 9 MIE1401_8-9_AJASSAliikkuu.indd 9 17.2.2014 11:57:04. Samoin puuttuu kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Sinkkumiehen arvioidaan tarvitsevan 260 ja nelihenkinen lapsiperheessä 365 toimeentulolle välttämätöntä tavaraa ja palvelua. Ohjaus Pirjo Honkasalo, käsikirjoitus Pirkko Saision romaani pohjalta. Miesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Elokuvan sanoin ”maailmassa on vain yksi paha asia ja se on pelko”
Nämä rasvat sisältävät alfalinoleenihappoja, joita saamme helposti liian vähän. Lähdemme Anu Ruususen kanssa ruokakauppaan keräämään aineksia hyvinvoivan mielen ruokakoriin. Jos haluaa levitteitä, niissäkin saisi olla 60-prosenttinen rypsiöljypohja. Folaatteja ajatellen poimimme koriin myös appelsiineja, punajuuria ja vihreitä papuja. • Jos laitat isomman määrän laadukasta ruokaa kerralla, annoksia voi yleensä myös pakastaa. NÄKÖKULMA Mielen hyvinvointia ruokakaupasta TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVA: MARKO KOIVISTOINEN Kuten muukin keho, mieli ja aivot tarvitsevat laadukkaita ravintoaineita. Hän väitteli viime syksynä Kuopion yliopistossa ruokavalion ja masennuksen yhteydestä. Ruokaillessa keskity aistimaan ruokaa muillakin aisteilla kuin makuaisteilla, se on osa tietoista syömistä. Kasviksia kannattaa aina ottaa mahdollisimman monen värisiä. 10 MIE1401_10-11_NÄKÖkulma.indd 10 folaatteja häviää, joten kotona kaaleja kannattaa höyryttää tai wokata. Oliiviöljy ei sisällä paljon näitä rasvahappoja, mutta muuten Välimeren ruokavalion on todettu ylläpitävän niin kehon kuin mielen hyvinvointia. Maksaa voisi kyllä ostaa silloin tällöin. Eineksiäkin voi joskus ostaa, jos vain täydentää ateriaa kasviksilla ja ruisleivällä. Prosessoitu ruoka kuitenkin yleensä lisää masennusriskiä. • Suunnittele ruokaostokset etukäteen rauhassa kotona, niin vältyt heräteostoksilta. Koukkaamme kalatiskille ja noukimme koriin omega 3 -rasvahapot mielessä rasvaisia kaloja; lohta, silakkaa ja muikkuja. Kaikki vihannes- ja hedelmäosaston tuotteet on havaittu keskeisimmiksi masennuksen suojatekijöiksi, ja ne voivat vaikuttaa mielialaan myös lyhytkestoisesti. • Yhdessä syöminen ja ruuan laittaminen tekee hyvää mielelle. Pitkään haudutettaessa KIINNOSTU RUOASTA • Muista, että huolella valmistettu ruoka on enemmän kuin ainesosiensa summa. 1/ 2014 17.2.2014 12:11:49. Valitsemme rasvahyllyltä rypsi- tai pellavansiemenöljyä. Ruusunen on ravitsemusepidemiologi ja -terapeutti, joka tietää, mitä aivot ja mieli tarvitsevat pysyäkseen kunnossa. Aloitamme tärkeimmästä paikasta, eli hedelmä- ja vihannesosastolta. Hamstraamme ostoskoriin kaaleja, parsa-, kukka- ja lehtikaalia; niissä on tärkeitä folaatteja. Hyvinvoinnin kannalta ei ole yhdentekevää, mitä ruokakoriin kaupassa päätyy. Lihatiskin ohitamme, koska ajattelemme nyt vain aivojen ruokkimista. Kokonaisuus ratkaisee. • Syö laadukasta ja monipuolista ruokaa ilman syyllisyyttä. Syöminen tuottaa mielihyvää, ja ruuasta pitää voida nauttia. Nyt hän toimii ravitsemusterapeuttina psykiatrian klinikalla Kuopiossa. • Ruokaile mahdollisuuksien mukaan rauhassa ja hyvässä seurassa. Leivän päälle voi laittaa vähärasvaista juustoa, kalaa ja kasviksia. Leikkele-, makkara- ja eineskäytävän jätämme väliin. Kalalajeja kannattaa vaihdella niiden vaihtelevan ympäristömyrkkypitoisuuden vuoksi. Kaikki kiinnostus ruokaan ja hyviin raaka-aineisiin toimii samoin. • Jos suositeltu puoli kiloa kasviksia on liian suuri haaste, syö edes jotakin tuoretta päivittäin tai jokaisella aterialla. Pienikin lisäys on hyödyksi
Ennen kassalle menoa korissa on vielä tilaa pakastemarjoille. Vielä ei tiedetä, perustuuko edullinen vaikutus kofeiiniin vai tuhansiin muihin yhdisteisiin, joista osa voi olla antioksidanttisia. MIELELLE HYVÄKSI Kasvikset, erityisesti paljon folaattia sisältävät: • tummanvihreät kasvikset • kaalit: parsa-, kukka- ja lehtikaali • linssit, pavut ja pähkinät • hedelmät ja marjat, erityisesti appelsiini • paprika ja muut vihannekset • täysjyvätuotteet • rasvaiset kalat • kahvi MIELIALAA LASKEVAT • sokeripitoiset ruuat ja juomat säännöllisesti käytettynä • valmis- ja pikaruuat • valkoinen vehnä ja siitä valmistetut tuotteet • prosessoidut lihat, kuten makkarat ja leikkeleet KAHVI YLLÄTTÄÄ Jauhohyllystä koriin valikoituu täysjyväjauhoja, linssejä ja pähkinöitä. Sama täysjyväinen linja jatkuu leipäosastolla. Suklaan tai muun makean syöminen nälkään on iso karhunpalvelus omalle keholle. Itä-Suomen yliopisto 2013. Tumma ja kaakaopitoinen suklaa on noussut arvoon antioksidanttiensa vuoksi. Seuraavalta käytävältä Ruusunen valitsee vihreän teen lisäksi yllättäen kahvia, jota voi juoda monta kupillista päivässä. . 11 MIE1401_10-11_NÄKÖkulma.indd 11 17.2.2014 12:11:55. Jos tummasta suklaasta ei pidä, se kannattaa jättää hyllyyn. Ruusunen A.: Diet and Depression. Juureksiakin on perempi ostaa pakastimesta kuin olla syömättä niitä lainkaan. Suuren osan folaateista suomalaiset saavat edelleen ruisleivästä. Sokeri tuo aivoille välittömän mielihyvän, ja riippuvuus syntyy helposti. Sokeri säästetään satunnaiseen herkutteluun, sillä sen runsas käyttö on yhteydessä muun muassa tulehdustekijöihin. An epidemiological study. Itsehoitoon se käy yhtä huonosti kuin mikä tahansa riippuvuus. Väitöskirja. Kuva: Shutterstock Anu Ruusunen valitsee ruokakoriin folaattipitoisia vihanneksia. Yksin tummaan väriin ei kannata tuijottaa – vaaleatkin leivät voivat olla tehty täysjyvästä
He eivät välttämättä halua muutosta, vaan paremminkin kokevat näköalattomuutta ja turhautuneisuutta. Vastoinkäymisten kasautuminen voi näkyä jo siinä, ettei nuori tule sovitulle tapaamiselle. MDFT tarjoaa välineitä, jotka auttavat korjaamaan palvelujärjestelmän pirstaleisuutta. Kun nuorilta ja heidän vanhemmiltaan itseltään kysytään, mitä pitäisi tehdä, heidän on vaikea uskoa avun saamiseen; työntekijät, suunnitelmat ja paikat vaihtuvat koko ajan, eikä selkeää päävastuuta ole kenelläkään. Ratkaisuksi on ehdotettu milloin arkisten asioiden kohentamista, milloin oppivelvollisuusiän nostamista, kouluviihtyvyyden parantamista tai vanhemmuusneuvoloita. Menetelmät yhdistävät yksilö-, perhe- ja verkostotyötä, ja nuorta tavataan hänen omassa asuin- ja elinympäristössään; kotona, koulussa tai vapaa-ajan paikoissa. Kuitenkaan harva tietää, missä nämä nuoret ovat ja mitä he tekevät.. Intensiivinen prosessi edellyttää Suomen Mielenterveysseura käynnisti 2011 Palaset kohdalleen -pilottihankkeen MDFT-menetelmän tuomiseksi Suomeen. Kuvitus: Anna Sarkama-Antila Viime vuosina Suomessa on pohdittu paljon syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamista. Vaikka hyviä keinoja kannattaa käyttää, nuoren ongelmavyyhden kasautuessa ne ovat usein riittämättömiä sosiaali- ja erikoissairaanhoidon auttamistyön rinnalla. Moniammatillinen yhteistyö on hankalaa, työntekijät usein ylikuormittuneita. Syitä lienee useita. KAIKKI ELÄMÄN OSAT JA IHMISET MUKAAN Monimuotoinen perheterapia, eli MDFT, englanniksi multi-dimensional family therapy, on esimerkki yhdistelmähoidoista, jotka ovat kansainvälisen tieteellisen näytön perusteella tehokkaita 12 1/2014 ja huomioitu käypä hoito -suosituksissa. Jos apua ei tunnu löytyvän, äärimmäisenä keinona voidaan turvautua kalliiseen laitossijoitukseen. Jos yksilötyö lastensuojelun tai nuorisopsykiatrian työntekijän kanssa ei suju, voidaan kokeilla perheterapiaa tai pohtia sijoitusta. Yksi ongelma saattaa piillä perinteisten työtapojen valikossa ja pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. A S I A N T U N T I J A LTA | Leena Ehrling, Valtiotieteen tohtori MDFT, monimuotoinen perheterapia auttaa nuoria Näillä nuorilla on usein monia samanaikaisia ongelmia: päihde-, käytös- tai muita mielenterveyden häiriöitä, koti- ja kouluongelmia. MDFT-menetelmä on kehitetty Yhdysvalloissa ja otettu käyttöön vuodesta 2003 alkaen Euroopassa Hollannissa, Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä ja nyt Suomessa. Koulutukseen osallistui neljä nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun ammattilaisista koostuvaa tiimiä Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Suomessa koulutusyhteistyötä tekee Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus, yhteyshenkilöinä Eira Tikkanen ja Leena Ehrling
VASTUU YHDELLE IHMISELLE MDFT:n mukaan nuoren käyttäytyminen välittää tietoa tämän perheestä, sen ongelmanratkaisukeinoista, sisäisistä suhteista ja tunne-elämästä. Teoreettisen perustansa MDFT ammentaa kehityspsykologiasta, systeemisestä ja strukturaalisesta perheterapiasta, sekä päihde- ja käytöshäiriöihin liittyvästä riski- ja suojatekijä -ajattelusta. Sitä ei voida muuttaa ilman, että kaikki osat muokkautuvat samaan suuntaan. Muutoksen voidaan ajatella tapahtuvan vasta, kun kaikki ihmissuhteiden ongelmia tuottavat ajattelu- ja toimintatavat on yhdessä tunnistettu ja purettu. Siten MDFT:ssä työhön otetaan mukaan kaikki nuoren elämän merkittävät ihmiset ja verkostot. Siksi työtä tehdään, paitsi yksilötyönä nuoren kanssa, myös kummankin vanhemman ja koko perheen kanssa sekä koulussa, harrastus- ja kaveripiirissä. Eri viitekehyksiä nivomalla on päädytty ”part and whole” -ajatteluun, jonka mukaan jokainen osa vaikuttaa kokonaisuuteen. Samalla käyttäy- > 13. Kaikkia nuoren elämän merkityksellisiä ihmissuhteita ja ongelmia arvioidaan osana kokonaisuutta. Huoltaja tai vanhemmat nähdään niin keskeisinä, että työskentelyä ei aloiteta ilman, että vähintään yksi nuoren elämässä keskeinen aikuinen on sitoutunut siihen. rajallista määrää asiakkaita samaan aikaan, jotta työntekijä voisi todella paneutua työskentelyyn heidän kanssaan. Kuvitus: Anna Sarkama-Antila Nuoren elämän merkityksellisiä ihmissuhteita ja ongelmia arvioidaan osana kokonaisuutta. MDFT:n keskeinen oivallus onkin yhden työntekijän koordinoima, nuoren kaikkien elämän osa-alueiden samanaikainen ja suunnitelmallinen muutostyö
Pitkäaikaiset ongelmat eivät ratkea hetkessä. Kun tavanomaisessa perhetyössä ajatellaan herkästi, että perhe ei vielä ole valmis vaikeiden tunteiden työstämiseen, MDFT:ssä nähdään, että perhe ei ole valmis muutokseen, ennen kuin kivuliaat tunteet ja kokemukset on tunnistettu, nimetty ja käyty yhdessä läpi. Hän on eräänlainen palveluohjaaja, joka terapiatyönsä lisäksi toimii yhteyshenkilönä ja huolehtii prosessin sujuvuudesta. Jos nuori vastustaa työskentelyä, aloitetaan työskentelemällä motivaation kanssa. Yhteistyösuhteeseen liittyy myös motivaatio. Käyttämällä niitä 14 1/2014 oikein voidaan herättää nuoressa muutosta haluava ja tarvitseva puoli. Työntekijää opetetaan työskentelemään rohkeasti vaikeiden tunteiden kanssa. Kun ongelmalliset toiminta- ja suhtautumismallit on tunnistettu ja purettu, voidaan joitain asioita aloittaa puhtaalta pöydältä. Työskentely jämäköityy ja muutos integroituu arkeen, kun kaikki tietävät tavoitteen sekä sen, kuka työskentelystä vastaa. MDFT:ssä lähdetään ajatuksesta, että jokaisessa nuoressa ja vanhemmassa on kykyä muutokseen. Tätä tukee myös psykoterapiatutkimus: toimiva yhteistyösuhde asiakkaan ja työntekijän välillä vastaa miltei puolta hoidon vaikuttavuudesta. Työskentely saa eri tavalla ilmaa siipiensä alle, kun nuori ja vanhemmat kiinnittyvät vain yhteen työntekijään. Sen ajatellaan syntyvän pienin askelin, yksi hyvin valmisteltu ja oikein ajoitettu interventio kerrallaan. > tyminen heijastelee nuoren omaa sisäistä maailmaa, toimintatapoja sekä suhtautumista itseen ja muihin. Oleellista on miettiä aina tilannekohtaisesti, tarvitaanko MDFT:n jälkeen muuta tukea muutoksen ylläpidolle, kuten nuoren tai vanhempien omaa terapiaa. Palveluohjaaja-malli ratkaisee myös perustavamman ongelman: nuoren hoitoon kiinnittymisen. Tiivis, suunnitelmallinen ja määrätietoinen työskentely opettaa kuitenkin perhettä ja nuoren verkostoa toimimaan uudella, toimivalla tavalla.. Lisäksi yhdistelmähoidoille yhteistä on intensiivisyys. Kun se on rakennettu ja kun sitä hoidetaan, on helpompaa tarkastella ja muuttaa vaikeita asioita. KIPUA KOHTI Työntekijä paikantaa yhdessä asiakkaiden kanssa menneisyyden kokemuksia vaikeuksien noidankehän takana, ja auttaa määrätietoisesti perhettä ”menemään kipua kohti” eli tunnistamaan ja nimeämään keskeiset negatiivisuutta tuottavat kokemukset. MDFTmallin perusoppi on, että ilman pysyvää, luotettavaa ja turvallista yhteistyösuhdetta, hoito uhkaa jäädä tuloksettomaksi. Hallittu ja suunnitelmallinen verkostotyö voi vauhdittaa muutosta moninkertaisesti. TYÖSKENTELY MOTIVAATION KANSSA Muutos tarkoittaa usein kipeiden asioiden kohtaamista. Kun saman pöydän ääreen tuodaan jokaisen osapuolen näkemys ongelmien syistä, vaikutuksista ja muutostarpeista, rakennetaan riittävän yksityiskohtainen arviointi vaikeuksien alkuperästä sekä perustaa muutokselle. MDFT:ssä prosesseja ohjaa ajatus siitä, miten ja millaisten vaiheiden kautta muutosta rakennetaan. Tähän liittyy MDFT:n toinen työskentelytapa, jolle on suomalaisessa palvelujärjestelmässä suuri tarve. MDFT-prosessista vastaa yksi terapeutti, eli case-manager. Tapaamisia on pari kolme viikossa, mutta itse työskentelyprosessi on kestoltaan rajattu, noin 5–7 kuukautta. Palveluohjaaja-malli tuo mukanaan napakan verkostotyöskentelytavan, johon sisältyy vain tarpeenmukaisia, hyvin valmisteltuja ja selkeän tavoitteellisia kokoontumisia. On ollut hämmentävää ja ilahduttavaa huomata, miten hallittu ja suunnitelmallinen verkostotyö voi vauhdittaa muutosta moninkertaisesti. Motivoivat interventiot ovatkin tärkeä osa MDFT:n työkalupakkia
Nuoria on ollut mukana noin 130. KUKA: LEENA EHRLING • • • • Ikä: 40 Asuu ja kotoisin: Helsingistä Perhe: mies ja kaksi lasta Ammatti: projektipäällikkö, sosiaalipsykologi • Harrastukset: urheilu, käsityöt ja lukeminen 15. KOKEMUS ON MUUTTANUT IHMISENÄ Sittemmin Ehrling on tehnyt pitkäjänteistä työtä MDFTmallin tuomiseksi Suomeen. Kokemuksesta on ollut hyötyä näihin päiviin asti. Vaikka työ oli vaativaa, siinä pääsi suoraan auttamistyön ytimeen. Vapaa-aika kuluu tiiviisti perheen rientojen parissa. Hän on koordinoinut eri puolilla Suomea työskentelevien lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian ammattilaisen työtä Palaset kohdalleen -hankkeessa. Myös käytännön työ alkoi kiinnostaa, joten opiskelin terapeutiksi työn ohella. Lasten ja nuorten elämän pulmat tulivat tutuiksi jo opiskeluaikana ennen valmistumista, koulukuraattorin työssä. – Tulokset ovat olleet niin vaikuttavia, että kokemus on muuttanut minua ihmisenä. – Vanhimman lapseni synnyttyä aloin tehdä väitöskirjaa terapeuttisen työn vaikutuksista. Psykologia alkoi kiinnostaa lukioikäisenä tyttönä, ja hän lähtikin opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. Vanhemmat viitoittivat osaltaan ammatillista polkua eteenpäin. Ehrlingin voi bongata säännöllisesti koripallokentän laidalta tai jääkiekkohallista kahden kouluikäisen lapsen treenien merkeissä. ASIANTUNTIJANA Auttamistyön ytimessä TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Ihmisläheiset ammatit tulivat Leena Ehrlingille tutuiksi jo lapsuudesta, kun isä työskenteli työterveyslääkärinä ja äiti työnohjaajana. Olen esimerkiksi nähnyt, kuinka väkivaltaisesta tytöstä sukeutuu kahdeksassa kuukaudessa koulua käyvä, seurusteleva nuori nainen
Elämän palaset kohdalleen TEKSTI JA KUVA: SIRPA VÄÄNÄNEN Tampereen nuorisopsykiatrian klinikan MDFT-tiimi on käyttänyt uutta menetelmää lähes kolmenkymmenen perheen kanssa. – Kuvaavaa on, että kerran ruokakaupan kassalla yritin syöttää maksupäätteeseen nuoren asiakkaan sosiaaliturvatunnuksen loppuosaa pankkitunnuksen sijaan, muistelee Vilppola. – Eräs nuori mies ei ollut kiinnittynyt yhteenkään hoitoon. Hän oli mukana lopulta koko 7 kuukauden jakson perumatta yhtään tapaamista, kuvaa Vilppola. Perheen arki avautuu tälle kaikessa karuudessaan. Kaikki turha putoaa pois. Tapasin nuorta aluksi kaupungilla. Todellinen muutos edellyttää, että vaikeatkin asiat otetaan jämäkästi käsittelyyn ja niiden eteen tehdään työtä. TERAPEUTTI MENEE PERHEEN LUOKSE – Hoitoa helpottaa, että yksi henkilö ottaa vastuun, tiivistää Sampo Hamard. On keskittymis- ja oppimisvaikeuksia, käytös- ja tunne-elämän häiriöitä, päihdeongelmia, motivaatio voi olla kadoksissa. Pikku hiljaa yhteinen luottamus alkoi rakentua. Tiimin terapeuteilla, Mari Liliuksella, Sampo Hamardilla, Kirsi Autereella ja Vesa Vilppolalla on pitkä kokemus nuorten psykiatrisesta sairaanhoidosta. Hänelle oli varattu kymmeniä aikoja, mutta hän ei koskaan ilmaantunut paikalle. Se on merkittävä tulos, samoin kokemukset nuorten päihteettömyydestä ja koulunkäynnin jatkamisesta. – Tilalle tarjotaan onnistuneita vuorovaikutuskokemuksia ja uudenlaisia tapoja selvitä, painottaa Autere. Mutta myös takapakit ovat kolahtaneet, sanoo Lilius. Lisämausteensa tuovat tulehtuneet välit aikuisiin. Siinä riemuittiin yhdessä, teki mieli melkein hihkua ilosta. – Olin innoissani, kun erään nuoren isä soitti tämän saamasta joulutodistuksesta. – Luottamus rakentuu, tieto liikkuu ja kokonaiskuva hahmottuu paremmin, kun perhe asioi yhden vastuuhenkilön kanssa, kertoo Vesa Vilppola. Parhaimmillaan on voitu purkaa nuorten sijoituspäätöksiä. He ovat vakuuttuneita, että MDFT toimii. 16 1/2014 VAIKEAT ASIAT ESIIN Hoitosuhteesta tulee vääjäämättä läheinen, ja terapeutti osallistuu perheen suruihin ja iloihin. – Mitä enemmän saadaan uudenlaista vuorovaikutusta ristiriitaisen tilalle, sitä tuloksekkaampaa työskentely on, toteaa Lilius.. Samalla hänen on osattava pitää riittävää etäisyyttä. MDFT-terapeutti menee nuoren ja perheen luokse, eikä päinvastoin. Perhettä tuetaan kohtaamaan kipeät asiat. Mari Lilius oli sosiaalityöntekijänä tottunut tekemään kotikäyntejä, muille tiimiläisille se oli uutta. Perheen tilanne voi olla kaoottinen, ja nuoren ongelmien lista pitkä ja värikäs. Lopulta MDFT toimi
Heille tarjottiin lyhyttä vahvistustapaamista, mutta perhe ja nuori totesivat, että he kykenevät hoitamaan tilanteen itse, kertoo Autere. perheen vuorovaikutus herättää hänessä, kertoo Vilppola. 17. – Erityisen ilahduttavaa on ollut, että perheet ovat oppineet pärjäämään omin voimin ja ratkaisemaan itse ongelmatilanteita. – Aiemmin, jos alkoi vaikuttaa siltä, että tunteita nousi pintaan, ne hyssyteltiin pois, jatkaa Lilius. Terapeutti voi kuitenkin esimerkiksi kertoa perheelle, millaisia tunteita Vasemmalta Tampereen MDFT-tiimin Vesa Vilppola, Mari Lilius, Sampo Hamard ja Kirsi Autere. Tunnepitoiset selkkaukset voivat aiheuttaa kiperiäkin tilanteita. – Kun istuu perheen luona heidän olohuoneensa sohvalla keskellä kiivasta perheriitaa, voi lennellä tavaroitakin. Vaati pokkaa mennä MDFT-terapeuttina ensimmäiselle kotikäynnille. Muut nyökkäävät. Mutta lopputuloksena kaikkien meidän ammatillinen osaaminen on kehittynyt huimasti, toteaa Lilius. Niitä ei vaimenneta, vaan toivotetaan tervetulleiksi ja hyödynnetään työskentelyssä. Jokainen sai heti perheen hoidettavakseen. TUNTEET OVAT TERVETULLEITA MDFT:n mukaan tunteet ja niiden näyttäminen ovat hyviä asioita. Tiimiläiset tekivät hartiavoimin töitä opiskellessaan uutta menetelmää. Ruokakaupassa yritin syöttää maksupäätteeseen asiakkaan sosiaaliturvatunnuksen loppuosaa pankkitunnuksen sijaan. – Vaikka koulutus oli rankka ja vaativa, se oli äärimmäisen antoisa. Eräs perhe otti hoitojakson jälkeen yhteyttä kertoakseen kohtaamastaan kriisistä. Videoituja asiakaskäyntejä arvioitiin jatkuvasti
Kokemukset kosketuksesta ovat kirjautuneet lapsuudesta lähtien kehomme muistiin, ja vaikuttavat käsitykseen itsestämme. 18 1/ 2014. Psykologi Hanna Svennevigin väitöskirjasta kävi ilmi, että kosketushoidot vähensivät vihan ja ahdistuksen tunteita, ja auttoivat käyttämään kehoa itseymmärryksen välineenä. Nämä rentouttavat, laskevat verenpainetta, lievittävät stressiä ja kipua sekä vahvistavat vastustuskykyä. On aika huomioida kosketuksen vaikutukset mielenterveydelle, niin arjessa kuin hoitotyössä. Ruotsalainen fysiologian professori Kerstin Uvnäs Moberg on selvittänyt, kuinka rauhoittava kosketus vähentää stressihormonia sekä vapauttaa oksitosiinia ja endorfiineja. AINO VUOKOLA TEEMA o h e Kmieli & Rauhoittava kosketus tuo mielihyvää ja lisää myönteisiä tunteita. Nyt mahdollisuuksista käytetään vain murto-osa
Erikoista on, että ajattelutapa koskee myös lapsia. – Emme ole tottuneet koskettamaan toisiamme niin kuin monissa muissa kulttuureissa, sanoo Kinnunen, joka toimii Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorina. Kinnunen tutkii suomalaista kosketuskulttuuria teoksessaan Vahvat yksin, heikot sylityksin (Kirjapaja 2013). Moni hakee kosketusta nykyisin lemmikin, harrastuksen tai erilaisten hoitojen parista. – Siihen kiteytyy sitkeästi elävä yksinpärjäämisen ihanteemme. Merkityksellistä on, millaisen kiintymyssuhteen vanhemmat ovat muodostaneet vauvaansa. Lisäksi haastateltavina oli nuoria opiskelijoita. Joukossa on ankeita lapsuusmuistoja, jopa väkivallan kuvauksia, mutta myös onnellisempia. Kirjan nimi on lyhenne vanhasta suomalaisesta puheenparresta; toisiin ihmisiin turvautumista on pidetty heikkoutena. Lapsuuden kosketuskulttuuri kaivautuu lähes aina esiin, kun aikuisena muodostetaan parisuhteita Taina Kinnunen ja tullaan vanhemmaksi. Jokainen halaus on askel eteenpäin TEKSTI: KIRSI HEMÁNUS Kosketus on ihmisen hyvinvoinnille elintärkeä. Psykologiassa lapsen niukasti hellyyttä sisältävää suhdetta KUVA: ELINA KINNUNEN S uomalaiset eivät ole innokkaita halailemaan tai ylipäänsä tukeutumaan toisiinsa. LAPSUUS KAIVAUTUU ESIIN Taina Kinnunen keräsi kosketuselämäkertoja pääasiassa 1930- ja -40-luvuilla syntyneiltä naisilta. – Ihmiset myös kokevat saman hellyyden määrän eri tavalla. Meillä on pitkä pidättyvyyden perinne. Suomalainen kosketuskulttuuri on niukka, mutta pidättyvyydestä voi tietoisesti opetella pois, sanoo kulttuuriantropologi Taina Kinnunen. Tarinat ovat hyvin monenlaisia. > 19
Kosketuksella on suora yhteys oksitosiinijärjestelmään ja muihin hyvän olon hormonien välitysjärjestelmiin. Ovathan tunteet, välittäminen ja rakkaus ihmiselle elinehto. Kosketusta ei voi ulkoistaa. Inhimillinen kanssakäyminen on vanhustenhoidossakin tärkeintä. – Historiassa on monia syitä. Itse testasin hiljattain kehitettyä läheisyysterapiaa, ja se toi todella hyvän olon. Minä sanoisin kyllä, että me suomalaiset olemme joutuneet huonoon kierteeseen, Kinnunen sanoo. – Sen vaikutus on voimakas, mutta opituista tunnekäytännöistä voi tietoisesti opetella pois. Ammattilaisten piirissä nämä ongelmat tiedostetaan. Pohjoisen kosketuskulttuuri on toisenlainen, ja me suomalaiset olemme siinäkin kontekstissa erityisen pidättyviä, sanoo Taina Kinnunen. – Seksistäkin puhutaan nykyisin avoimemmin kuin tavallisesta kosketuksesta. Sodan perinnölläkään ei kaikkea voi selittää. Perustavat elintoiminnot eivät kehity normaalisti ilman kosketusta. Agraariyhteiskunnassa kova työnteko on mennyt tunteilun edelle. LEMMIKIT AUTTAVAT HALIPULAAN Koululääketieteessä ja psykoterapiassa erotellaan yhä usein mieli ja ruumis, eikä se edesauta kosketuksen merkityksen ymmärtämistä mielen hyvinvoinnin kannalta. ENSIMMÄINEN JA VIIMEINEN AISTI Tuntoaisti on tärkein aistimme. Tunteet on pitänyt piilottaa. On olemassa fysiologisia perusteita sille, että fyysinen koskettaminen on ihmiselle tärkeää ja vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Kosketusta ei voi kuitenkaan ulkoistaa. Kun tiettyyn tunnekulttuuriin kasvaa lapsesta asti, sitä alkaa pitää luonnollisena. – Ihminen jää helposti oman kulttuurinsa vangiksi ja alkaa puolustella huonoja oloja. Kaikkeenhan tottuu. On ihmisiä, jotka ovat tietoisesti. Inhimillinen kanssakäyminen on vanhustenhoidossakin tärkeintä. 20 1/ 2014 – Vanhustenhoidon uusi teknologia saattaa eristää ihmistä entisestään. > vanhempaan kutsutaan turvattomaksi kiintymyssuhteeksi. – Lähi-idässä on jatkuvasti sota, mutta silti arabimiehet suutelevat toisiaan kadulla. – Ne ovat Yhdysvalloissa jo iso bisnes. – Kannattaa lukea muihin nisäkkäisiin liittyviä tutkimuksia. SUORA YHTEYS HYVÄN OLON HORMONEIHIN Mistä kaikesta tämä johtuu, onkin vaikea kysymys. Erilaiset kosketushoidot ja hieronnat ovat silti hyvin suosittuja. Paitsi koskettaminen, myös siitä puhuminen on monelle miehelle edelleen vaikeaa. Ihan hetkessä se ei onnistu. Siihen otetaan etäisyyttä huumorin avulla. Kosketuksen merkitys pitäisi Kinnusen mielestä tunnustaa myös vanhustenhoidossa. Vanhustenhoidon uusi teknologia saattaa eristää ihmistä entisestään. – Pienen lapsen ja hyvin sairaan vanhuksen kanssa voi kommunikoida kosketuksella, kun ei ole muita keinoja. Kinnunen vieraili hiljattain Jordaniassa. Lohdullista on, että jotkut kuitenkin toipuvat jopa seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Miehiä aihe voi hihityttää, vähän samaan tapaan kuin homous tai viina. Suomalaisetkin käyvät paljon esimerkiksi seksuaaliterapeuttien vastaanotoilla oppimassa hyvää kosketusta erilaisten harjoitusten avulla. – Siinä ei oikeastaan ole mitään järkeä. Kosketus on elintärkeä kaikkien nisäkkäiden pentujen eloonjäämisen kannalta. Sotien kansallinen trauma ja miesihanne on heijastunut suoraan poikien kasvatukseen. Kyse ei ole vain tapakulttuurin hyvyydestä tai huonoudesta. Joskus lapsuuden kokemukset voivat traumatisoida loppuelämäksi. Se kehittyy ihmisalkiossa ensimmäisenä ja sammuu viimeisenä
Kaikki harrastukset, joissa tehdään asioita toisten kanssa yhdessä, lisäävät hyvää oloa. Mikä sitten avuksi kosketuksen nälkään. päättäneet opetella uusia koskettamiseen liittyviä tapoja. – Esimerkiksi tanssi ja kontakti-improvisaatio ovat nykyisin hyvin suosittuja niin Suomessa kuin muualla. Ei ole sattumaa, että suomalaisilla on puoli miljoonaa koiraa. Näen lemmikin silti hyvänä keinona saada elämään lisää kosketusta ja sitä kautta hyvinvointia. Muita hyviä tapoja ovat erilaiset kehollisuuteen liittyvät harrastukset, liikunta yleensäkin. – Sitähän voisi pitää suomalaisen kulttuurin positiivisena puolena! Ihmisen ja eläimen kumppanuus on monelle tärkeä asia, ja lemmikeistä huolehditaan hyvin. Itsekin olen saanut koirilta sitä hellyyttä, mitä paitsi olen ehkä jäänyt lapsuudessani, Kinnunen kertoo. KUVA: SHUTTERSTOCK Lemmikki tuo elämään kosketusta. Jokainen halaus on yksi askel eteenpäin. Usein se vaatii todella paljon. Mutta entä jos lemmikkieläintä hoivaavat ihmiset hoivaisivat toisiaan. Tässä voi nähdä eettisen ongelman: onko meillä oikeutta ottaa eläintä lemmikiksi vain siksi, että olemme yksinäisiä. – Voimme suhtautua ystäviin ja työtovereihin lämpimästi. – Voi kysyä, pitäisikö lemmikkieläintä hoivaavien ihmisten mieluummin hoivata toisiaan. 21. Taina Kinnusen mielestä kosketuskulttuurin muuttaminen on meidän kaikkien vastuulla. – Jotkut yrittävät opettaa jopa omille vanhemmilleen uudenlaista fyysistä olemista, kuten halaamista
o h e Kmieli & TEEMA 1/ 2014
> 23. t a n Sa voivat olla ä s s i ä p sormen TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA Arkinen koskettaminen on avannut kanssakäymiseen uuden ulottuvuuden hämeenkyröläisessä Kyyrösen perheessä
Parisuhde ajautuu helposti tuttuihin uomiin. Läheisyys ja tahto toteuttaa sitä ovat arkinen asia, eivätkä vaadi erityistaitoja. Halipulaan on silti oikeus pyytää vastausta ja neuvoa toiselta, mitä tämä tarvitsee. – Kun kosketusta saa, siihen tulee jano. Kyyröset ovat halunneet oppia tiedostamaan niitä ja löytämään uusia toimintatapoja. – Pitää päättää, että meidän perheessä toimitaan näin ja toteuttaa se käytännössä, pienin askelin. – Näin on käynyt, vahvistaa Eeva värittäessään prinsessaa piirustuslehtiöönsä. – Riitaa meille tulee yleensä pikkuasioista – vaikka siitä, että kun menen lauantaina jumppaan, Juha keskittyy hakemaan puita ja lämmittämään saunaa, mutta unohtaa antaa ruokaa 6-vuotiaalle Eevalle, sanoo Johanna. Kosketus on oppimisen asia Tuntoaistin välittämään rauhoittavaan ja stressiä lieventävään vaikutukseen muut aistit eivät yksin pysty. Jos on väsynyt tai on huolia, ihminen kaipaa toisen luo. – Kyyrösten perheestä löytyy kosketuksen opettelun tärkeimpiä asioita: tahtoa, rohkeutta ja vastuun ottamista, sanoo Välilä. Jokaisen yksilölliset tarpeet ovat niin erilaiset.. – Me peljättiin kerran vuores mennä istumahan isän polvelle, on Johannan äiti muistellut koskettamista omassa perheessään Pohjanmaalla. Jos päättää keskittyä läheisyyteen, se kasvaa itsestään. Psykoterapeutti, parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Liisa Välilä korostaa oman vastuun merkitystä. Ei kannata juuttua siihen, että lapsuudenperheessä oli kylmää ja ankeaa, eihän me olla totuttu – tai jäädä haikailemaan, että naapurissa halailu on paljon paremmalla tolalla. Kosketusta kutsutaankin ensimmäiseksi äidinkieleksi. He ovat huomanneet sen ihmeitä tekevät, läheisyyttä lisäävät vaikutukset. Jos on pettynyt tai loukkaantunut, lähestyminen ei ole periksi antamista. Aloitettakaan ei tarvitse odottaa ensimmäiseksi toiselta. > J uha Kyyrösen, 49, ja Johanna Vihma-Kyyrösen, 49, perheessä on opeteltu tietoisesti koskettamista. Aloitetta ei tee se, joka 24 1/ 2014 on syyllinen vaan se, joka on fiksumpi. Kun tutkimustenkin mukaan kosketus on niin tärkeä elämän vitamiini, miksi jättäisi sen hyödyntämättä. – Kosketus ei kuitenkaan ole kaupankäynnin väline niin, että kun suutelin sinua eilen, nyt on sinun vuorosi
Mikä on suurempi palkinto miehelle kuin nainen, joka myöntää väsymyksen ja tulee kainaloon. Sen ilmaiseminen on helpompaa koskettamalla kuin sanojen avulla. – Riidoissa kumpikin tuntee olevansa riittämätön ja epävarma, kun pitää tunnustaa oma tarvitsevuutensa. – Halaus on kuitenkin voimansiirtoa. – Nainen sanoo 7 000 sanaa 20 minuutissa. Halaamalla puolisot osoittavat olevansa toiselleen tärkeitä. – Kosketuksessa ei ole voittajia. – Muutoin olen huonompi ruoanlaitossa kuin Juha, ja haavoittuvainen, jos minulle huomautellaan siitä. Pihtaaminen vie vain tunneloukkuun; miksi tuo toinen ei ole aktiivinen. Johanna myöntää olevansa joskus kävelevä stressi, muun muassa valmistellessaan työasioita vielä iltakymmeneltä. Vaikka vihaisia tunteita puolisoa kohtaan kyllä haluaisi sovitella, tulee junttura olo: minä en ainakaan mene halaamaan ensimmäisenä, Johanna myöntää. Halaus on nopein tapa paikata suhteen kuoppia. Aikanaan jo äiti hääti minua keittiöstä ja kehotti: mene sinä vain soittamaan pianoa. Mies haluaa karkuun tällaista sanavyöryä. Kun on väsynyt tai on huolia, ihminen kaipaa ihmisen luo. Hän on myös oppinut kotoaan kiltin tytön roolin, että riidellä ei saa. Mutta silloin sanat voivat olla sormenpäissä. Juhan mielestä miehet ottavat elämän rennommin kuin naiset. Siinä ei kamppailla siitä, kumpi enemmän pihtaa. Kosketuksen toiveen toisessa voi herättää koskettamalla itse. Nainen kaipaa tosin enemmän sanallista todistelua välittämisestä, ettei tuntisi itseään hylätyksi, kokee Juha. HALAUS ON VOIMANSIIRTOA Ristiriidat syntyvät usein väsymyksestä ja ajan puutteesta, kun toiselle ei osaa antaa nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tunnetta. > 25. Aselepohalaus taltuttaa tunnekuohunkin, Juha miettii
Ilman henkistä läsnäoloa, ei voi olla sitä myöskään fyysisesti. > TÄRKEÄÄ MYÖS SEKSILLE Usein sunnuntaiaamuisin Juha hieroo Johannan päästä varpaisiin. Toinen kantava voima perheessä on huumori. – Siitä tulee turvallinen olo, Eeva perustelee. Nauru pyörii hämeenkyröläisessä omakotitalossa. ISÄN LÄMMIN VATSA Opettajaperheen kaksi vanhinta, Elli ja Ilmari, ovat jo lentäneet pesästä. Muille perheille Kyyrölät neuvovat vanhaa, yksinkertaista ohjetta: tehkää se, mitä itsellenne toivoisitte tehtävän.. Keittiöönkin Juha ottaa jo Johannan mukaan, koska ruuan laittaminen yhdessä tuottaa mielihyvää. Pari on huomannut, että pienet kosketukset ja kuulluksi tulemisen tunne ovat ehdottoman tärkeitä myös seksielämälle. Kotona ovat 16-vuotias Aliina ja 6-vuotias Eeva. Myös kavereiden kanssa halataan, Aliina sanoo. Eeva ei voi mennä nukkumaan ennen halauksia ja pusuja. Aselepohalaus taltuttaa tunnekuohun. Kosketuksen toiveen toisessa voi herättää koskettamalla itse. Vuorovaikutuksen pitää olla auki. Usein Eeva menee isän syliin ja pyytää tämän ottamaan paidan pois, koska isän vatsa on niin lämmin. – Jos on väsynyt, on koulustressiä tai maailma ahdistaa, menen äidin tai isän kainaloon. Lap- 26 1/ 2014 setkin ovat oppineet koskettamisen tapoja vanhemmilta. Liki 25 vuotta naimisissa olleet Kyyröset kävivät tunnekeskeisen parisuhteen kurssin parikymmentä vuotta sitten, koska kokivat, että toisen huomioimisessa on paljon opittavaa. Lukiolainen Aliinakin on aina halaillut ja tullut kainaloon
Tutkittavana oli kuusi perustunnetta, viha, pelko, inho, suru, ilo ja hämmästys. Kehon ja mielen väliset yhteydet osoittautuivat yllättävän samanlaisiksi ihmisistä riippumatta. Koehenkilöt osoittivat kehosta ruudun, jonka kohdalla tunne tuntuu lisääntyvän ja toisesta kehosta, missä tunne vähenee. Aiemmin ei ole laadittu näin tarkkoja ILO SURU VIHA PELKO tunteiden kehonkarttoja, sanoo tutkimusryhmää johtava Aalto-yliopiston professori, aivotutkija Lauri Nummenmaa. Tunnetutkimus tehtiin verkkokyselynä. Silloin hengissä selviytymisen kannalta oli tarpeen, että esimerkiksi > INHO MIKÄ. Nummenmaa & al.: aalto.?/?/current/news/view/2013-12-31/ Tutkittaville esitettiin voimakkaita tunteita herättäviä elokuvia, kasvojen ilmeitä ja tarinoita. 27. Mitä lämpimämpi kehonkartan väri, sitä aktiivisempi kehonosa on. Sitten he värittivät tietokoneella kuvia kehon kohdista, jotka muuttuivat tunteen seurauksena. Kmehieoli & TEEMA Tunteet löytyvät kehonkartasta TEKSTI: PIRJO HELASTI Suomalainen aivotutkimus on osoittanut, että koemme tunteita paitsi mielessä, myös kehossa. SYDÄN REAGOI PELKOON Nyt kehollisia tunteita ei tarvita yhtä välttämättä kuin ihmiskunnan historian alkuaikoina. Vartaloissa oli yhteensä 50 364 kohdepistettä. Rakastuminen voi todella tuntua lämpönä kaikkialla ja kauhuleffa karmia selkäpiitä. – Biologiaan perustuvat selviytymismekanismit ovat olleet samankaltaisia kaikissa kulttuureissa, ja tuloksemme antavat konkreettista näyttöä tästä. Viidessä kokeessa 701 osallistujalle näytettiin kahden ihmisen kehon ääriviivat. Siihen osallistui yli 700 henkilöä Suomesta, Ruotsista ja Taiwanista
Tulokset julkaistiin yhdysvaltalaisessa tiedelehdessä, PNAS:ssä. Koehenkilöille annettiin fyysisen inhon tunnetta heikentävää 28 1/ 2014 pahoinvointilääkettä. – Ne osoittavat, että kehon tuntemukset voivat tuottaa tietoisia tunnekokemuksia. Esimerkiksi, kun on kevyt olo, voin päätellä olevani iloinen. – Esimerkiksi ahdistukseen liittyy puristava tunne rinnassa. TIETOA TUNNE-ELÄMÄN HÄIRIÖISTÄ Nummenmaan mielestä kiinnostavimpiin tuloksiin kuuluu se, että kartoitus ylipäätään voitiin tehdä. > pedon uhatessa pelästyminen nosti sydämen sykettä ja sai veren kunnolla liikkeelle: taistelu- tai pakenemisvalmius parani. Seuraavaksi Nummenmaan ryhmä selvittää, muuttavatko tunne-elämän häiriöt kehotuntemuksia, ja jos, niin miten. Tutkittavia tulee noin sadasta maasta ja analysoitavia vastauksia kymmenisen tuhatta. Pelon ja vihan tavoin sekin paikallistuu ylävartaloon, mutta ei aiheuta yhtä voimakkaita tuntemuksia. Energian voi käyttää ympäristön tutkimiseen ja kartoittamiseen hyvinvoinnin lisäämiseksi. INHO VAROTTAA MYRKYSTÄ Kun koehenkilöt näkivät tai kuulivat jotain inhoa herättävää, kehotuntemuspisteitä merkittiin etenkin ruoansulatuselimistön alueelle. Ilon tuntemuspisteitä tutkittavat merkitsivät kaikkialle kehoon. Nummenmaa havainnollistaa inhomekanismin toimintaa. Koehenkilöiden inhon tunne heikkeni myös mielessä pahoinvointilääkkellä. Kun mielen ja kehon välinen yhteys katkaistiin, lääkettä saaneet eivät tunnistaneet inhon ilmauksia toisten kasvoiltakaan. Lääkettä saaneet eivät tunnistaneet inhon ilmauksia toisten kasvoiltakaan. – Voidaan katsoa, miten esimerkiksi maantieteelliset erot vaikuttavat tunteiden kokemiseen ja miten se kehittyy lapsilla. Silloin inhon tunne heikkeni myös mielessä. – Inho on alun perin ollut reaktio, joka saa kavahtamaan pilaantunutta ruokaa, siis myrkyttymistä. Kokemus on silloin sama, vaikka aiheuttaja on vaihtunut. Se herää varoitusjärjestelmänä, joka valmistaa reagoimaan. – Syynä lienee, että suru on puolustusreaktio, jolla elimistö yrittää säästää energiavarantojaan, suojella resursseja ja viestittää tuen tarpeesta, Nummenmaa sanoo. Ilo saa elimistön reagoimaan toisin. Lisätietoa ja tunnetestiin osallistuminen: http://becs.aalto.?/~lnummen/osallistu.htm. – Luultavasti ilo valmistaa kehoa toimintaan. Tunne voi kuitenkin laajentua moraalisesti vastenmielisiin asioihin. Lisäksi selvitetään masennuksen tuntemusmuutoksia. SURU VIE VOIMAT, ILO VILKASTUTTAA Surun tunne aiheuttaa tavallaan päinvastaisen reaktion. Vaikka pedot tuskin enää uhkaavat, pelkoa ja vihaa koetaan yhä päässä ja rintakehän alueella. Hämmästys poikkeaa muista tutkituista tunteista; se ei ole selkeästi myönteinen tai kielteinen. – Todennäköisesti sydän- ja verenkiertoelimistön aktivoitumisen seurauksena, Nummenmaa sanoo. Olisi kiinnostavaa selvittää, voivatko kehokartat auttaa häiriöiden tunnistamisessa. Se heikentää toimeliaisuutta ja aktiivisuutta etenkin raajoissa
TEEMA Kmehieoli & Yhteydessä itseen toisen kautta TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: LAURI JÄNTTI, ELLEN TUOMAALA Kylmänä talvisunnuntaina matkaan Helsingin Kaapelitehtaalle tutustumaan kontakti-improvisaatioon. Epäröin astua harjoitussalin ovesta sisään. > 29
Kehokontakti vieraiden Kun löytyy kosketus, joka on vain koskettamista, on mahdollista tutkia koskettamisen erilaisia laatuja. Ajatus kehokontaktista vieraiden kanssa on tuntunut, no, vieraalta. K ontakti-improvisaatio, tuttavallisemmin kontaktiimpro on tanssin ja liikkeen muoto, joka perustuu kehokontaktille toisten kanssa. Paritanssi perustuu väljemmälle tai tiiviimmälle kehojen kosketukselle. Toiset ihmisistä tekeytyvät huonekaluiksi, toiset saavat kokeilla ihmishuonekaluja, miten niihin mukavimmin asettuisi. On paljon muitakin lajeja, joissa kosketetaan. > TILAA LEIKILLE JA LÄMMÖLLE Tutustumiskierroksen jälkeen avaamme kehoa oman hengityksen tahtiin. Parin tunnin harjoitukset menevät hujauksessa. On aika voittaa vastahakoisuus ja hankkia fyysistä tuntumaa lajiin. Sitten siirrymme leikillisiin päiväkotitunnelmiin. En ole erityisen kosketuskammoinen ihminen, mutta mielestäni kosketus yhdistyy ensisijaisesti läheisiin ihmissuhteisiin: ystäviä halataan, läheisiä hellitään. 30 1/ 2014. Budo-lajeissa ollaan kehokontaktissa, vaikkakin kamppailun merkeissä. Kontakti-improvisaatiossa kosketuksella on kuitenkin suorastaan ensisijainen merkitys. Olemme nyt tosiaan luvan kanssa kehokontaktissa! Seuraavaksi kierimme lattiaa pitkin pituuttamme, ja rullana pitkin toisen ihmisen kehoa jalalta kyljelle asti. Vaikka olen kuullut lajista ystävältä ja ollut pitkään utelias, olen empinyt sen kokeilemista. Mukana on parisenkymmentä eri-ikäistä ja kokoista ihmistä, miehiä ja naisia. Haastavaa… Lihasvoiman lisäksi akrobatiataidot eivät olisi pahasta. Astun sisään ja harjoitus alkaa
IHMISSUHTEISTA VAPAATA KOSKETTAMISTA Kontakti-improvisaatio vastaa miesten ja naisten usein erilaisiin läheisyyden haasteisiin. Yleensähän kosketus kuuluu vain intiimeihin ihmissuhteisiin. Aina on tarkoitus tukea toisen mielekkyyden, mukavuuden tai turvan aluetta, muistuttaa Jäntti. Liisa Pentti Kokeiluni on vain kevyt ensikosketus, mutta mitä konkarit ovat lajista saaneet. – Aluksi olin ihan hukassa. – Keskeistä on oman kehon kuuntelu, kosketusyhteys toisen kehoon, ja yhteys itseen Lauri Jäntti toisen kautta. Kontakti-improvisaatio auttaa tunnistamaan, mitä kaipaa ja tarvitsee. Kontakti-improssa keho on alkanut pehmentyä kosketuksen voimasta. > 31. Kokemuksia jaetaan ja pohditaan yhdessä toisten kanssa. ihmisten kanssa onkin yllättäen luontevaa. Oman ja toisen kehon kunnioitusta ja rajojen määrittelyä kuunnellaan pientenkin viestien avulla. – Kun harrastin taistelulajeja ja -tansseja, olin paljon jännittyneempi. Myös Lauri Jäntti, Juha Viitamäki ja Anna Jussilainen ovat kontakti-improilleet vuosikausia. – Kun läheisyyttä, koskettamista ja fyysistä kohtaamista voi tutkia ilman parisuhdetta ja seksuaalista oletusta, yhteisöllisyyden käsitys laajenee. Mielikuvitustyöskentely tuntuu vapauttavalta. Liikuntaharrastukseni ovat olleet vuosien ajan pitkälti kurinalaisia: pitkän matkan juoksemista ja astanga-sarjan hiomista aina vain parempaan kuosiin. Kosketus on ihmiselle perustava tarve. Se, että läheisyys on sallittua, on äärimmäisen hoitavaa ja lohduttavaa. Haasteita voi liittyä ulkopuolelle jäämiseen. Se, että läheisyys on sallittua, on äärimmäisen hoitavaa ja lohduttavaa. Yhteyden saamisessa ja koskettamisessa on mahdollista myös epäonnistua. Vaikka tänään en haluakaan testata flunssaista ihmishuonekalua, tunnelma on tasa-arvoinen. Kaikilla meistä on hengittävä, lämmin, pehmeämpi tai jäntevämpi ruumiimme, joissa on keskenään paljon yhteistä. Kontakti-improvisaatio tekee tilaa leikille ja naurulle, ja tuo selvästi jotain uutta. KEHO MATERIAALINA, MASSANA JA PAINONA Kun Lauri Jäntti kokeili kontakti-improvisaatiota ensimmäistä kertaa hän tiesi, että oli kohdannut jotain todella kiinnostavaa, mutta myös pelottavaa ja hämmentävää. Juha Viitamäki siirtyi kontakti-improvisaatioon aikidon, capoeiran ja teatteriopintojen kautta. – Turvallisuus tarkoittaa, että ei vaaranna ketään fyysisesti. Oman eletyn kehon ja kokemusten tutkiminen voi laajeta mihin vain. Monella miehellä on iso kynnys lähellä olemiseen. Molemmat voivat oppia jotain uutta. Usean naisen haaste on suorittaminen. Harjoitushan purkaa kosketukseen liittyviä merkityksiä niin, että toisen keho on ensisijaisesti materiaalia, massaa tai painoa. Juha Viitamäki – Kosketus on ihmiselle perustava tarve. Vähäisellä koskettamisella on paljon kielteisiä vaikutuksia. Ja kun liike on mahdollisimman vapaata, mieli ei ehdi pysyä niin tiukasti mukana. – Kun löytyy kosketus, joka on vain koskettamista, on mahdollista tutkia koskettamisen erilaisia laatuja. Irtautumista ja pois menemistäkin voi harjoitella. Liisa Pentti on ollut tuomassa lajia Suomeen 80-luvulla ja on harrastanut sitä siitä asti. Jamien jälkeen on mahdollista purkaa, mitä tapahtunut
Tanssijat vaikuttavat toistensa liikkeisiin ja asentoihin oman kehon painolla, kosketuksella ja kontaktipinnoilla. Tanssija-koreografi Liisa Pentti on pitkän Anna Jussilainen uransa aikana ollut juurruttamassa kontaktiimprovisaatiota Suomeen. Kontakti-improvisaatiossa sen sijaan keskeistä on yhteys maahan ja sisäinen kokemus liikkeestä, ei niinkään, miltä se näyttää. Luovuus ja leikkisyys on lisääntynyt. Se on kehittänyt itsen ja toisten kohtaamista ja kuuntelua, hetkessä olemista ja tuen vastaanottamista. Jo ensikokemuksen perusteella se on helppo uskoa. Tärkeää on miltä liike näyttää ulospäin. IMPROVISOIVAA UUTTA TANSSIA Kontakti-improvisaatio on postmodernin tanssin improvisoinnille perustuva muoto. Lajia voivat harrastaa myös aisti- ja liikuntarajoitteiset ihmiset. Suomessa kontakti-improvisaatioopetusta ja jameja järjestetään ainakin Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa. Miehille oli aivan uusi kokemus ottaa kontaktia toisiinsa. Paitsi leikkiä, kontakti-improvisaatiossa saa mellastaa. Siinä kurotellaan ylöspäin ja vastustetaan painovoimaa. Apuopettajana kanssani toimi karateka Karate-Bob. Harrastajat sanovat, että heidän kehittynyt kykynsä leikkiä auttaa tuomaan toisiakin leikin maailmaan. Aikuisillakin on paljon kanavoimatonta kaipuuta leikille, ja vain vähän mahdollisuuksia toteuttaa tarvetta. Hänelle se on ollut väline erilaisuuden kohtaamisessa, muun muassa työssä autististen nuorten ja pitkäaikaisvankien kanssa. Aiempaa tanssi- tai liikuntataustaa ei tarvita, ja myöskään fyysiset tai muut rajoitteet eivät ole este. Lisätietoa ki-?.net 32 1/ 2014. Hyvä lähtökohta harrastukselle on avoin mieli sekä halu oppia kontaktin ottamista, kosketuksen antamista ja vastaanottamista. Leikillisyys on kehittänyt samalla kykyä ottaa riskejä. Vangit kokivat kontakti-improvisaation merkittävänä ja sanoivat, että se oli paljon parempaa kuin pilven polttaminen. – Esimerkiksi baletti on suorituskeskeisempää. Laji syntyi 1972 yhdysvaltalaisen Steve Paxtonin kehittäessä tanssin muotoa, joka ei perustunut valmiiseen liikemateriaaliin tai koreogra?aan, vaan tanssijoiden väliseen elävään vuorovaikutukseen. – Sen kautta olen hahmottanut, että kosketuksessa on miljoonia tasoja ja että kehon ja mielen prosessi ei ole koskaan valmis. He kokivat sen valtavan merkittävänä, ja sanoivat, että se oli paljon parempaa kuin pilven polttaminen. – En kutsuisi kontakti-improvisaatiossa kehittyvää kosketusta omiin tunteisiin terapiaksi, vaan taidoksi. – Laji on muuttanut minua ihmisenä, olen voinut käynyt siinä läpi syvällisiäkin keloja. – Amsterdamin lääninvankilassa vedin 80-luvulla kontaktiimprovisaation kurssia vakavista väkivaltarikoksista tuomituille vangeille. Vankilan kontakti-improvisaatioryhmästä tuli pysyvä. > SISÄINEN KOKEMUS LIIKKEESTÄ Anna Jussilainen on perehtynyt kontakti-improvisaatioon ammattinsa, tanssin näkökulmasta
Jokaisen pajan ohjelma rakentuukin aina jossain määrin improvisoiden, osallistujien tarpeiden mukaan. Jos he vasta harjoittelevat vastaanottamaan kosketusta, siihen voidaan tutustua vähitellen, vaikkapa rullien tai telojen kanssa. Kun toinen yrittää horjuttaa vakaana seisojaa, tämä voi huomata tasapainon säilyvän paljon paremmin rentona kuin jännittyneenä. Joskus haemme kehon keskilinjaa budo-lajeista tutulla juurruttamisharjoituksella. – Mielikuvaharjoituksissa haetaan liikkeen avulla milloin aalloissa sykkivää meritähteä, milloin ylöspäin kurottelevaa, juurtunutta puuta. Pajoissa työskennellään sallivassa ilmapiirissä: jokainen saa olla sellainen kuin sillä hetkellä on, ilman suorituspaineita. MINUN T YÖNI Lempeästi liikkuen, kehoa kuunnellen TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Jokaisessa ihmisessä piilevä luovuus nousee esiin, kun on tilaa hellittää ja rentoutua, tietää Annika Sarvela. Nuoret voivat vähitellen tutustua omiin mielikuviinsa ja käyttää niitä tunneilmaisun välineinä. Joskus kokeilemme tasapainoa ja voimaa vaikkapa jätkänpainilla, kertoo Sarvela. – Tarvitaan turvallista ilmapiiriä, jotta nuoret voisivat rentoutua ja pysähtyä kuuntelemaan ja hoitamaan omaa kehoaan. tekemättömyys oli suorittamiseen tottuneelle tytölle tärkeän oivalluksen tulos. Vapaa oleilu, Jalkojen kautta Annika Sarvela hoitaa koko ihmistä. Lapset opettelevat tekemään niitä itsekin. – Koskettaminen ja kehotietoisuus tuovat vuorovaikutukseen aivan uuden ulottuvuuden. Hän vetää Helsingin lastensuojelun asiakkaille Hyvän olon pajoja toiminnanohjaaja Minna Kolsin kanssa. Usein lasten omahoitajat ovat mukana. KUKA: ANNIKA SARVELA • IKÄ: 53 • ASUU JA KOTOISIN: HELSINGISTÄ • PERHE: 21-, 19- JA 14-VUOTIAAT LAPSET • AMMATTI: YHTEISÖTANSSIJA, JOOGAOPETTAJA HARRASTUKSET: KASVIMAAN HOITO 33. Pajoissa lapset ja nuoret tutustuvat itseensä ja kehoonsa liikkeen, leikin ja kosketuksen kautta. – Eräs syömishäiriöistä kärsivä tyttö saattoi vain maata suurimman osan ajasta, ja ehkä tehdä jotain pientä. – Ensin kerromme muille jotain omasta olotilastamme, lämmittelemme ja avaamme kehoa. – Tutustumme myös rentouttavaan kosketukseen, hierontaan ja shindoon. Omahoitajat ovat kertoneet, kuinka pajojen jälkeen suhde lapseen on syventynyt huomattavasti
Vierestä löytyy myös hattuistuimia kaniineineen. Lukunurkkaus kutsuu lapsia rauhoittumaan ja syventymään satuihin. Sen hehkuva valosydän kuultaa turkoosinvihreän lasikuidun läpi. Lukunurkkaus syntyi runosta Haitulan hatusta, jossa hatusta putkahtaa loputon ketju kaniineja ja uusia hattuja. Kupeeseen on istutettu satupuuksi vähitellen kasvava tammi. Kuva: Susanna Lyly TA I D E T EO S | Tiitiäisen lukunurkassa 34 MIE1401_34_TAIDEteos.indd 34 koittaa sisä- ja ulkotilaa. Luovina olentoina lapset ovat jo keksineet lukunurkkaukselle uutta käyttöä kiipeily- ja liukumispaikkana.” . Erika Kallasmaa: Tiitiäisen satupuisto Kuva: Ilkka Kallasmaa ”Marraskuussa avatun Tiitiäisen satupuiston keskeltä Tampereen Näsikalliolta löytyy nojatuoli lukulamppuineen. Ta i t e i l i j a k e r t o o t e o k s e s t a a n . Paitsi että sisätilan huonekalu löytyy nyt ulkoa, se on jättimäinen. Asiat erottuvat paremmin, kun muuttaa mittakaavaa, ja se- TEKSTI: ELLEN TUOMAALA 1/ 2014 17.2.2014 11:58:56. Aikuisen on välillä hyvä tuntea itsensä pieneksi, ja lapsikin voi nähdä aikuisen pienenä nojatuolin rinnalla. Puisto sai alkunsa Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu -klassikkokokoelmasta. Se tuo valoa hämärän kausiin, talvihämärään tai kesäiltoihin
Psykoterapia-asiakkaani ovat poikkeuksetta koulutettuja naisia. Kirjaa varten haastattelen asiantuntijoita ja kokemusasiantuntijoita. Nainen, joka on saanut siipeensä rakkaudessa, katsoo kahden parhaan ystävänsä kanssa nyyhkyelokuvaa, syö jäätelöä valtavasta kulhosta pyjamahousuissa – ja itkee. Miehellä painottuu ulospäin oireilu, nainen kääntyy masentuneena itseensä, mutta hakee apua. Olen alkanut tehdä kirjaa, jonka työnimi on Painu helvettiin! – Miehen masennus. Voi olla, että käytetyimmät masennusmittarit ovat herkempiä naisen masennukselle. Uskon. On ollut jo puhetta, että miehen masennuksen paremmin poimivia työvälineitä kääntää suomeksi ja tutkia niiden käyttöä. Miten voi auttaa sellaista, joka kävelee pois. Näyttöä on siitä, että ainakin hän ilmaisee sitä eri tavalla. Rakkauden sodassa haavoittunut mies puolestaan linnoittautuu kulmakapakan pimeimpään pöytään, tyhjentää viskilekaa ja karkottaa mahdolliset lähestyjät paksulla sikarinsavulla. Olisiko minun hommattava vastaanotolle hirvenpää ja tikkataulu. KOLUMNI | TEEMU OLLIK AINEN Painu helvettiin! Näkymä on tuttu Hollywood-kuvastosta. Tämä voi olla tärkeää myös itsemurhien ehkäisyn näkökulmasta. Tervetuloa kertomaan kokemuksistasi osoitteessa facebook.com/painuhelvettiin. Lisa Martinin tutkijaryhmän JAMA Psychiatryssa loppuvuodesta julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että miehen masennuksen tunnistamiseen saatetaan tarvita uudenlaisia menetelmiä. Silmiinpistävimpiä piirteitä eivät olleetkaan toivottomuus, toimintakyvyn lasku ja negatiiviset ajatukset, vaan aggressio, eristäytyminen, työnteko ja juominen. . 35 MIE1401_35_KOLUMNI.indd 35 17.2.2014 11:59:55. Kuva: Katri Ollikainen Miten voi auttaa sellaista, joka kävelee pois. Miehen ja naisen masennus ovat eri asioita. Kuulumisten kyselijöille kuuluu hatunlierin alta tyly vastaus: Go to hell. Toistaiseksi auki oleva kysymys on, kokeeko mies masennuksen eri tavalla kuin nainen. Tutun psykoanalyytikon näkemys on, että mies ei voi näyttää heikkouttaan kuin naispuoliselle psykoterapeutille. Miesten synnytyksenjälkeistä masennusta tutkinut tanskalainen Svend Aage Madsen huomasi, että tyypilliset masennusoireet sopivat aika huonosti miesten raportoimiin asioihin. Jos nainen on enemmän kokija ja mies tekijä, miltä vaikkapa psykoterapiavastaanotolla kuuluisi näyttää, niin että se toteutuisi miehen ehdoilla
Salassapidon yhteiset säännöt koskevat koko sosiaali- ja terveysalaa. oulun seudun ammattikorkeakoulu 2013 1/ 2014 17.2.2014 12:00:33. ”Asiat pitää hoitaa työssä, ei ravintoloissa. Uteliaisuuden viettelys voi käydä ylivoimaiseksi, kun esimerkiksi naapurin tai työtoverin terveystiedot kiinnostavat liikaa. Y alvirakin on ottanut asiaan kantaa, kun alan ammattilaiset ovat joskus juoruilleet työstään jopa niin, että nettiin lörpötellyt asiakastapaukset ovat kantautuneet asianomaisten itsensä korviin. Hoitohenkilöstön välisen, suullisen ja epämuodollisen keskustelun asiakkaan asioista on oltava harkittua ja palveltava hänen etuaan. Sen tulisi olla työskentelyn lähtökohtana myös muilla ammattilaisilla työtehtävistä riippumatta. Facebookissa tai yksityiskeskusteluissa on kerrottu esimerkiksi onnettomuudessa loukkaantuneista potilaista, jotka on voitu tunnistaa asiayhteydestä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että sosiaali- ja terveysalalla on tiedettävä asiakasasioista vain ehdottoman tarpeellinen työtä varten. Salassapito on olennainen osa työtä, koska luottamus hoitohenkilökunnan ja potilaiden välillä on toimivan hoitosuhteen perusta. Salassapitovelvollisuus ei ollut itsestäänselvyys 150 poliisille ja valtion virkamiehelle, jotka kävivät urkkimassa kesällä 2011 menehtyneen hiihtäjä Mika Myllylän tietoja tietokannoistaan – vailla valtuuksia. Silkalle uteliaisuudelle ei ole tilaa. Olennaista on myös, että hoidon yksityiskohtia puidaan vain työpaikalla ja työajalla. Myös muun muassa juristien ja pappien on pidettävä suunsa supussa asiakkaittensa asioista. Kaksi vuotta myöhemmin valtaosa heistä sai syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja henkilörekisteririkoksesta. Opinnäytteeni sairaanhoitajan tutkintoa varten käsitteli salassapitovelvollisuutta mielenterveysalan moniammatillisen tiimin viestinnässä. Salassapitorikkomusten takia istutaan myös käräjillä, usein tietojen aiheettomasta katselusta ilman hoitosuhdetta. SALASSAPIDON PELISÄÄNNÖT JULKI Monisäikeisen salassapidon sopivat tavat ja mahdolliset riskit nousevat jatkuvasti esiin hoitotyön arjessa, niin kirjauksissa kuin keskusteluissa työkavereiden kanssa. Salassapitovelvollisuus koskee samalla tapaa niin nilkan nyrjähtämisen hoitoa kuin esimerkiksi lapsuuden traumojen käsittelyä. Salassapito on hoitoalan luottamuksen kulmakivi. Vaitiolo on luottamuksen ennakkoehto, kun käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä yksityisiä asioita. olli kohonen: salassapitovelvollisuus mielenterveystyötä tekevän moniammatillisen tiimin sisäisessä viestinnässä. Jokaisen työyhteisössä on hyvä pohtia sen sudenkuoppia, kuten keskusteluita sosiaalisessa mediassa tai kahvipöydässä. Siihen kuuluu, että esimerkiksi konsultaatiot toisilta ammattilaisilta tulee tehdä vain tarpeesta, eikä asiakkaiden asioista puhuta laajemmin kysyttäessä neuvoa johonkin erityiskysymykseen. Löysät vapaa-ajan keskustelut 36 MIE1401_36_PUHEENvuoro.indd 36 ITSESTÄÄNSELVYYKSISSÄ PIILEE SUDENKUOPPIA . potilaan tai kuntoutujan asioista eivät ole soveliaita”, tiivisti hoitoalan ammattilainen haastattelussa opinnäytetyötäni varten. PUHEENVUORO Salassapito on hoitosuhteen luottamuksen kulmakivi TEKSTI: OLLI KOHONEN Sosiaalisen median lisäksi helppo pääsy asiakastietojärjestelmiin on tehnyt salassapitovelvollisuuden ajankohtaiseksi sosiaali- ja terveysalalla. Sen pelisäännöt on määritelty myös laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Myös tutkittua tietoa tarvitaan lisää. Toimivaa salassapitoa voidaan vahvistaa tekemällä salassapitovelvollisuuden säännöt näkyviksi työpaikoilla, lisäämällä tietoisuutta, koulutusta ja keskustelua
Erityisesti altistuminen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältäville kuville ja videoille aiheuttaa voimakkaita stressioireita. NLP lisäsi vuorovaikutustaitoja, uusia ajattelutapoja, muutosvoimaa ja paransi itsetuntoa. Työterveyslaitoksen, Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston sekä sosiaali- ja terveysministeriön hanke selvitti työsuojelu- ja työhyvinvointitoimintaa teollisuudessa sekä työsuojelun valvontamenetelmän soveltuvuutta arviointiin. Tukitoimien tulisi kuulua kaikille lapsiin kohdistuvia rikoksia tutkiville. Nyt työsuojelu painottuu usein työympäristön kuormitustekijöihin ja yksittäisiin ongelmiin, eikä yhteyttä työn sujuvuuteen, laadukkuuteen tai mielekkyyteen usein- kaan nähdä. TUTKITUT JUTUT | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A KASVUOLOSUHTEET VAIKUTTAVAT MYÖHEMPÄÄN HYVINVOINTIIN NLP:N JA RENTOUTUMISEN OPETTELU PARANSI OPETTAJIEN TYÖSSÄ JAKSAMISTA LAPSIIN KOHDISTUVIA RIKOKSIA TUTKIVAT POLIISIT TARVITSEVAT PSYKOLOGISTA TUKEA Vanhemmilla on suuri vaikutus nuoren myöhemmälle elämälle. Menetelmät antoivat osallistujille lisää mahdollisuuksia määritellä uudelleen mentaalisia malleja liittyen omiin voimavaroihin sekä työn velvollisuuksiin, muutospaineisiin ja tulosodotuksiin, niin että käyttöön jäi jaksamista edistävä pelivara. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2014. Seurantatutkimus 16-vuotiaista tamperelaisnuorista 22-, 32- ja 42-vuotiaina. Lapsiin kohdistuvia rikoksia tutkivat poliisit saavat liian vähän ammatillista psykologista tukea ja työnohjausta työssä jaksamisen tueksi. TYÖSUOJELU OSAKSI TYÖPAIKAN ARKEA Työhyvinvointi ja henkinen hyvinvointi jäävät monilla työpaikoilla vähäiselle huomiolle. Pro gradu -työ, Itä-Suomen yliopisto, 2013. Liiallinen kuormitus voi vaarantaa työssä jaksamisen traumaattisia työtilanteita sisältävässä asiakastyössä, jossa työntekijä tarvitsisi tilaisuuksia kokemusten purkamiseen. Molemmat menetelmät paransivat selvästi osallistujien työssä jaksamista. Tulokset saatiin tutkimuksesta, jossa seurattiin yli kahdentuhannen, 1967 syntyneen tamperelaisnuoren elämänkulkua sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin riski- ja suojatekijöitä eri iässä. Väitöstutkimuksessa perusasteen ja ammattikasvatuksen opettajat opettelivat kehon rentouttamista tai NLP:tä (neuro-linguistic programming). Tutkimuksen mukaan työhyvinvointitoimintaa ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tulisi kehittää. ttl.fi 37 MIE1401_37-39_POIMINTOJA_TUTKITUT.indd 37 17.2.2014 12:01:14. Vanhempien avioeron kokeneilla nuorilla oli useammin matala sosioekonominen asema ja epäterveellisemmät terveystottumukset. Hyvät suhteet vanhempiin, elämän hallittavuus, hyvä itsetunto ja seurustelusuhde suojasivat nuorta myöhemmältä masennukselta. Myös rentoutumisryhmä kertoi uusista ajattelutavoista, muutosvoimasta ja paremmasta itsetunnosta, mutta enemmän sisäisen rauhaan ja mielentilan hallinnan näkökulmasta. Mustonen U., Huurre T., Kiviruusu O., Berg N., Aro H., Marttunen M.: Elämänkulku, mielenterveys ja hyvinvointi. Työsuojelu tulisikin ottaa uudella tapaa osaksi johtamista ja päivittäistä arkea. Vastuu omasta ja toisten turvallisuudesta kuuluu kaikille niin, ettei puutteista ja vaaratilanteista ilmoittaminen jää vain työsuojeluhenkilöstölle tai esimiehille. Ahvenniemi, R.: Mental Management: NLP ja relaksaatio opettajien jaksamisen edistäjinä. THL Raportti 17/2013, Tampere. Poliisit ajattelevat itse, että kohtuullinen kuormitus, työnohjaus, koulutus ja verkostoituminen kollegoiden kanssa auttaisivat työssä jaksamisessa. Kehittämisen kannalta on tär- keää yhdistää työsuojelu työpaikan päivittäiseen toimintaan, samoin ottaa kaikki työntekijät mukaan työsuojelun kehittämiseen. Lapsuudessa koettu vanhempien avioero saattoi ennustaa vaikeuksia ihmis- ja parisuhteissa sekä lisätä psyykkisiä ongelmia. Laukkanen S., Haikonen T.: ”Pitäis niinku päästä vähän purkamaan näitä asioita.” Lapsiin kohdistuvia rikoksia tutkivien poliisien kokemuksia työstään ja työssä jaksamisestaan
Miksi yhteiskunnassa syntyy addiktioita. Talentum 2014. Riippuvuutta voi synnyttää esimerkiksi ruoka, liikunta, shoppailu, työ, seksi tai kauneusleikkaukset. 178 s. Sosiaalipsykologit ja sosiologit ovat tutkineet addiktiomielikuvien yhteiskunnallisia taustoja. 258 s. Tarvitaan kulttuuria, jossa kaikki osallistuvat – innostamisen kulttuuria. SIRPA VÄ ÄNÄNEN 1/ 2014 MIE1401_37-39_POIMINTOJA_TUTKITUT.indd 38 17.2.2014 12:01:25. Riippuvuus aikamme ilmiönä. Nyt addiktiosta on tullut arkinen sana, joka voidaan liittää lähes mihin tahansa toistuvaan tapaan tai käyttäytymiseen. Gaudeamus 2013. He kokivat tutkimusmatkansa löydökset niin tärkeiksi, että heidän oli kirjoitettava ne kirjaksi. POIMINTOJA ADDIKTIO – YKSILÖN HEIKKOUTTA VAI MARKKINATALOUDEN RAHASTUSTA. Aihe tempaisi herrat mukaansa. Biolääketieteellisen tutkimuksen rinnalle on hiljalleen noussut addiktioiden yhteiskuntatieteellinen ja kulttuurinen tutkimus. Addiktioon liittyy ristiriitaisia asioita. Juuri nyt innostukselle on erityistä tarvetta. Käsitteinä riippuvuus ja addiktio ovat alkuaan viitanneet omistautumiseen, antautumiseen ja kehittymiseen. Jotkut riippuvuudet ovat hyviä, toiset taas pahoja, toiset kepeää keskusteltavaa, toiset syvästi häpeällisiä. 38 Kysymys innostuksesta nousi ajankohtaiseksi Aalto-Setälän elämässä, kun hän huomasi eräänä kesäaamuna kadottaneensa kykynsä innostua juuri kun sitä olisi tarvittu eniten. Talouden kriiseissä pelko ja puolustautumisreaktiot saavat helposti yliotteen. TARJA HEISK ANEN INNOSTAMISEN KULTTUURI NOUSUUN Pauli A altoSetälä, Mik ael Sa ar inen: Innostus – Myötämanipuloinnin aakkoset. Aalto-Setälän mukaan kaikki uusi syntyy yhdessä. Pauli Aalto-Setälä alkoi tutkia aihetta yhdessä Mikael Saarisen kanssa, joka myös oli hukannut innostuksensa jonnekin kotikonttorin uumeniin, yhdessä myöhästyneen tutkimushankkeen kanssa. Innostus oli kadonnut raskaan YT-prosessin pyörteisiin. Markkinatalouteen kuuluu pyrkimys synnyttää riippuvuutta tuotteista, palveluista, elämäntavoista ja tyyleistä, joten suuri syy addiktioille on siis raha. Mediatutkimuksessa on selvitetty addiktio-käsitteen käyttöä tiedotusvälineissä ja arkipuheessa. Vaikka addiktio yleensä laitetaan yksilön vastuulle, kirjassa se näyttäytyy monimuotoisena ja luonteeltaan yhteiskunnallisena ilmiönä. Toinen osa tarttuu myytteihin innostamisen vaikeudesta ja esittelee tunnevuorovaikutustutkimuksen tuloksia. Innovaatioon tarvitaan aina aimo annos innostumista hyvän idean ja hyvän toteutuksen lisäksi. Syntyi opas siitä, miten innostumisesta ja innostamisesta voi tehdä elämänmittaisen rutiinin. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa käsitteet medikalisoituivat ja alkoivat tarkoittaa lääketieteellistä ongelmaa. Kirja lähtee liikkeelle aivojen syövereis- tä, pohtii varhaisen vuorovaikutuksen ja persoonallisuuden vaikutuksia ja pulahtaa tunteiden maailmaan. Kolmannessa osassa mietitään keinoja levittää innostusta. Latistaminen ilmenee arvostuksen puutteena ja vähäisinä vaikutusmahdollisuuksina. Tuukk a Tammi & Pauliina R aento (toim.): Addiktioyhteiskunta. Tie sen lähteille oli löydettävä uudestaan. Syömishäiriöitä ja kauneusleikkauksia käsittelevät tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystä näiden ilmiöiden kulttuurisesta merkityksestä
Onnellisuusprojekti-kirjassaan amerikkalainen, keskiluokkainen Gretchen Rubin päättää omistaa vuoden elämästään pyrkien yleviin tavoitteisiin, ja ylevimpänä kaikista pyrkimyksistä lisätä onnellisuuden tunnettaan. Opetukseen sisältyy lisäksi kirjalliset välitehtävät, yksilö- ja ryhmätyöt, kirjallisuuteen perehtymistä sekä opinnäytetyö. Opinnäytetyö on kirjallinen tuotos joka esitetään. Koulutuksessa on 3 lähiopetuspäivää ja niiden välissä arviointitehtäviä. 00520 Helsinki 39 MIE1401_37-39_POIMINTOJA_TUTKITUT.indd 39 17.2.2014 12:01:26. Koulutus on suunnattu pääasiassa sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskenteleville, mutta sen ensimmäinen vaihe on avoin kaikille stressinhallinnan ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille. Periaatteessa kaikki on hyvin, mutta silti kyky nauttia elämästä on puutteellinen. Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona (5 op) Asiakkaan koti hoidon ja terapian ympäristönä asettaa sekä asiakkaan että työntekijän uudenlaisten haasteiden eteen. Koulutus toteutuu teorian, videonäytteiden, erilaisten harjoitusten sekä koulutettavan oman työskentelyn reflektiivisenä tutkimisena ryhmässä. Psykoterapian perusteet (30 op), Helsinki, Mikkeli, tulossa Pori Psykoterapian perusteet –koulutus on suunniteltu täydentämään sosiaali- ja terveyden tai muun soveltuvan alan ammattihenkilöiden perustutkintoa ja lisäämään psykoterapeuttista osaamista asiakastyössä. Perhearviointi - perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä (3 op) Suunniteltu ammattiauttajille ja tutkijoille, jotka joutuvat tekemään arvioita perhe-elämästä ja perhesuhteista joko perheen kotona tai vastaanotoilla. 336 s. Se auttaa työntekijää kohtaamaan perheen ja selvittämään, miten sen jäsenet näkevät vahvuutensa ja vaikeutensa, sekä arvioimaan perheen elämää ja sen jäsenten keskinäisiä suhteita eri näkökulmista. Kus- sakin kuussa hän keskittyy muutamaan taitoon. MIND-BODY BRIDGING (MBB) Mind-Body Bridging edustaa mieli-keho lääketieteen uutta paradigmaa. Koulutus sisältää kerran kuukaudessa toteutettavat kaksipäiväiset teoriaseminaarit (20 pv) ja kestää noin vuoden. Ongelma on liian monelle länsimaiselle ihmiselle arjesta tuttu. Onnellisuusopusta voi lukea kuin keittokirjaa. ONNELLISUUDEN KEITTOKIRJA Voiko vuoden aikana lisätä onnellisuutta, ja jos, niin miten. Jos pipoa kiristävät liikaa alkuvuoden lupaukset, kannattaa hypätä suoraan Gretchenin huhtikuuhun, rennommin ottamisen teemakuukauteen, ja alkaa laulella aamuisin. Koulutuksen suorittaminen antaa mahdollisuuden hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen. Menetelmää voi käyttää joko yksinään tai osana laajempaa arviointikehystä. Gr etchen Rubin: Onnellisuusprojekti, Nemo 2013. Syksyllä 2014 käynnistyvä, puoli vuotta kestävä koulutus on tarkoitettu terveys- ja sosiaalialan tai muun soveltuvan alan ammattilaisille, jotka työskentelevät kodeissa ja haluavat monipuolistaa ”työkalupakkiaan”. Kirja tuo innoitusta ja ideoita, joilla lukija voi buustata voimaa arkeensa ja ennen kaikkea, päätyä pitämään enemmän hauskaa jokapäiväisessä elämässään. Se aktivoi jokaisessa ihmisessä olevia sisäisiä parantumisen, vahvistumisen ja hyvän tekemisen voimavaroja. Koulutuskeskuksen kautta seuran asiantuntija-yhteisö tarjoaa mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseeen sekä psykososiaaliseen auttamistyöhön ja psykoterapiaan liittyviä koulutus-, konsultaatio- ja työnohjauspalveluita. ELINA MARJAMÄKI Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS vastaa Suomen Mielenterveysseuran maksullisesta koulutustoiminnasta. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta ja se täyttää yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion vaatimukset Psykoterapeuttikoulutusten edellyttämistä lisäopinnoista (30 op). krs. Gretcheninkin kommunikaatio aviomiehen kanssa typistyy liian usein nalkuttamiseksi ja päivät valuvat käsistä jättämättä erityisempiä muistijälkiä. MBB on näyttöön perustuva menetelmä, jonka avulla ihminen voi rauhoittaa yliaktiivisen mielen ja saada yhteyden omaan itseen ja ympäristöön. Menetelmä sopii yksilö- pari, perhe- ja ryhmäkäyttöön ja sitä voidaan turvallisesti käyttää myös itsehoito- ja stressinpurkumenetelmänä. Sieltä voi poimia itselleen sopivan hyvinvointireseptin sieltä, toisen täältä. Niiden harjoittamiseen hän heittäytyy sellaisella tarmolla, että peruslukija voi välillä uupua vauhdissa ja ihmetellä, miten hän jaksaa. Tasavertaisen ja tehokkaan yhteistyösuhteen rakentaminen on niistä keskeisin. KAIKKIA KOULUTUKSIA JÄRJESTETÄÄN MYÖS TILAUSKOULUTUKSINA www.koukes.fi • info@koukes.fi Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS •Ratamestarinkatu 9, 5. Huolellisen tutkimustyön tuloksena Gretchen löytää mittavan aineiston onnellisuutta lisääviä asioita, jotka hän pilkkoo kuukausittaisiin osatavoitteisiin
Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. (013) 316 244 Savonlinnan kriisikeskus puh. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. e-mielenterveys.. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. 040 848 2042 Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ puh. SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Hyvinkään seudun mielenterveysseura puh. 050 401 6259 puh. (09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715 40 1/ 2014. (08) 312 0611 KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. (02) 2333 442 Lapin ensi- ja turvakoti ry Kriisikeskus, puh. (014) 266 7150 Salon kriisikeskus Etappi puh. (02) 560 6200 puh. (05) 453 0020 Huittinen Mikkelin kriisikeskus puh. tukinet.net Mielenterveysseura mukana: apua.info PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Tilaajapalvelu puh. (017) 262 7738 Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 Lahden Seudun kriisikeskus puh. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 040 5537508 Vammalan ja Huittisten Tukitalot Lappeenranta Sastamala Saimaan kriisikeskus puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. (015) 214 401 Vihdin kriisikeskus Oulun kriisikeskus puh. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. (03) 512 0500 puh. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turvapoiju puh. 040 544 1750 Seinäjoki Mobile kriisikeskus puh. (02) 8378 5600 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. (02) 7273 700 Joensuun kriisikeskus puh. (06) 416 2860 Kuopion kriisikeskus puh. (03) 877 660 Turun kriisikeskus puh. Tilaa Mielenterveys 41 € kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut VERKOSSA vahvistamo.. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet
Treenit on kehittänyt Mielenterveysseuran Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyneille eli Mirakle-hanke. – Tavoitteena on, että osallistujat oppivat vahvistamaan hyvinvointiaan omaehtoisesti, mieltä virkistävien kokemusten myötä. Ne antavat valmiudet ohjata senioreiden treeniryhmiä, sekä tietoa kansalaistoiminnasta ja mielenterveyden edistämisestä. helmikuuta 2014. Niitä levitetään nyt eläkeläisyhdistyksille, palvelutaloihin, toimintakeskuksiin sekä vapaaehtoistoimijoiden pariin yhteistyössä vanhustyön järjestöjen kanssa. Kehitteillä on hyvät käytännöt kokoava opas, Hyvinvointikapsäkki-peli sekä ohjaajakoulutus. M I E L E N T E R V E Y S S E U R A K E H I T TÄ Ä Maailma laajenee hyvinvointitreeneissä TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Ikäihmiset ovat milloin laulaneet ja soittaneet afrikkalaisia rumpuja, milloin treenanneet punttisalilla SenioriHyvinvointi-treeneissä. Näin he tulevat pohtineeksi treenien vaikutusta hyvinvointiinsa. – Kartoitamme osallistujien koettua hyvinvointia treenien alussa ja lopussa. men Liikunta ja Urheilu SLU ry:n viestintäjohtajana. 41 MIE1401_41_MTS kehittää.indd 41 17.2.2014 12:02:51. Ohjatut ryhmät kokoontuvat viikon, parin välein 6–12 kertaa. Ilo arjessa lisääntyy, ja voi tavata uusia ihmisiä. Hän toimii myös Mielenterveys-lehden päätoimittajana. SenioriHyvinvointitreenien sisältöjä on kehitetty ikäihmisille sopiviksi. Juteltavaa ja jaettavaa on riittänyt. Moni on herännyt aktiivisen toiminnan pariin tai solminut uusia ystävyyksiä, joku oppinut ottamaan lisää omaa aikaa, summaa Hansen tyytyväisenä. EILA RUUSKANEN-HIMMA MIELENTERVEYS-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJAKSI Suomen Mielenterveysseuran viestintäjohtajana on aloittanut Eila RuuskanenHimma 1. . Mielen voimavarat ovat vahvistuneet treeneissä harjoittelemalla tietoista läsnäoloa, kuuntelemalla muistiluotsin luentoja, keskustelemalla voimavaroista, tutustumalla oman alueen vapaaehtois- ja asukastoimintaan, retkeilemällä luonnossa tai syömällä terveellisesti. Kasvatustieteen kandidaatti Eila Ruuskanen-Himma on toiminut 16 vuotta Suo- nellyt hyvinvointi- ja terveysmedioiden Aiemmin Ruuskanen-Himma on työskenpalveluksessa 15 vuotta. Viimeksi Valo ry:ssä hän on vastannut yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä sekä tulevista mediakanavista. – Aktiviteettien kirjo ulottuu laidasta laitaan, koska jokaisessa ryhmässä lähdetään liikkeelle osallistujien tarpeista ja mielenkiinnon kohteista, kertoo projektisuunnittelija Maija Hansen. Osallistujilta on tullut roppakaupalla myönteistä palautetta. Jos omien silmien näkökyky on jo heikentynyt, Ateneumin taideteoksien ihailemisessa on auttanut kuvailutulkki
– Sain tukea ja apua, kun minulla oli elämässä vaikeaa. AUTTAJA HYÖTYY MYÖS ITSE Virran mielestä kaikilla ihmisillä on velvollisuus auttaa niitä, jotka ovat avun tarpeessa. Silti auttaminen ei ole yksisuuntaista, sillä myös auttaja hyötyy. 1/ 2014 17.2.2014 12:03:34. . Silloisen auttajani sanat, ”älä ajattele niin, että sinun pitäisi korvata minulle jotain, vaan laita vuorostasi hyvä kiertämään”, olivat minulle tärkeät, muistelee Virta. Virta nä- 42 MIE1401_42-43_Kentältä.indd 42 kee, että omalla auttamistyöllään voi kierrättää hyvää, jota itse on saanut omilta auttajiltaan. Vapaaehtoistyö on antanut minulle mahdollisuuden toteuttaa asioita, joita haluan tehdä, ynnää Virta. Elämäntyönsä ydinvoimalassa tehnyt Jukka Virta aloitti oman vapaaehtoistaipaleensa jo vuonna 1989 Rauman Seudun Mielenterveysseuran kriisipuhelinpäivystäjänä. Pidän kovasti Tommy Tabermannin ajatuksesta, jonka mukaan vasta toinen ihminen tekee ihmisestä ihmisen, kertoo Virta. Virta on ollut perustamassa Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikkaa vuonna 1990 ja hän on toiminut vuosia paikallisen mielenterveysseuran hallituksessa. Vapaaehtoistyö mielenterveysseurassa on auttanut katsomaan maailmaa ja elämän menoa monesta näkökulmasta. Toisen läsnäolosta ja vierellä kulkemisesta sain eniten apua. Kokemuksesta rohkaistuneena ajattelin, että voisin auttaa muita. Virta kertoo saaneensa vapaaehtoistyön myötä itselleen mukavan työyhteisön. – Olen ollut aina kiinnostunut ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Tukihenkilötoimikunnan puheenjohtajana Virta on ollut vuodesta 2003, ja hän toimii edelleen työnohjaajana. Se antaa tekijälleen tunteen, että on tarpeellinen ja tärkeä osa ympäröivää yhteiskuntaa. K E N TÄ LTÄ KOONNUT: ELLEN TUOMAALA HENKILÖ ”Kone ei korvaa toista ihmistä” Kuva: Ellen Tuomaala TEKSTI: SAMI LIUKKONEN Viime joulukuussa raumalaiselle vapaaehtoisaktiivi Jukka Virralle myönnettiin Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoisen tunnustuspalkinto. Ei elämässä ole vain yhtä totuutta, vaan näkökulmia on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Toisen ihmisen läsnäoloa ei voi korvata koneella. – Vapaaehtoistyö antaa hienon yhteisön, jossa tuntuu hyvältä olla mukana. – Ihminen on aina tarvinnut toista ihmistä ja tulee aina myös tarvitsemaan. VAPAAEHTOISTA EI VOI KORVATA KONEELLA Jukka Virta on aikoinaan itse saanut apua vapaaehtoiselta
. Pahoinvointi näkyy muun muassa lastensuojelun tarpeen huolestuttavana kasvuna. Palkinto luovutettiin Suomen Mielenterveysseuran Valtakunnallisilla puhelin- ja verkkokriisityön päivillä 24.1. Palkinnon luovuttivat Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen sekä kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter. Kajaaniin perustettavan kriisikeskuksen toiminta painottuu mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Se on nyt vihdoin täyttymässä. Siellä myös tartutaan jämäkällä otteella uudistuksiin ja selvitettäviin asioihin. 43 MIE1401_42-43_Kentältä.indd 43 17.2.2014 12:03:38. Helsingissä. Köyhyys ja huono-osaisuus ovat lisääntyneet etenkin yksinhuoltajaperheissä sekä monilapsisissa perheissä. Kriisikeskus tarjoaa apua vaikeissa elämäntilanteissa oleville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tukee selviytymistä ja ehkäisee ongelmien kasautumista. Palkinnon vastaanottivat Tuula Välikorpi (vas.), Juha Rossinen ja Elisa Järvenpää. Palkinnon perusteluiden mukaan Kauhajoen mielenterveysseuran vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat tehneet kriisipuhelimessa upeaa työtä pitkäjänteisesti vuodesta 1997 lähtien. Kauhajoella päivystetään tunnollisesti ja runsaita tuntimääriä viikossa. – Avustusta voi pitää melkoisena työvoittona. Vaikka silloin ei vielä tärpännyt, joka kerta hakemukseen suhtauduttiin myönteisesti. Rahaa haettiin ensin vuodelle 2005 ja uudestaan vuosille 2006 ja 2008. Sinnikäs työ palkittiin viimein, kertoo ensimmäisestä hakemuskierroksesta asti mukana ollut Janne Vanninen-Vaattovaara KaMista. Maksuttomalle, matalan kynnyksen kriisiauttamiselle on Kainuussa tarvetta. . Alueen sosioekonomiset erot ovat suuremmat kuin keskimäärin Suomessa. Juha pitää käsissään Marie Mikkosen Avaudun rakkaudelle -taulua. Kainuun työttömyys- ja itsemurhaluvut ovat karua luettavaa. Palkintoa olivat vastaanottamassa Elisa Järven- Puhelin- ja verkkokriisityön päivien osallistujia. Kauhajoesta kriisipuhelimen päivystyspaikkakunta 2013 TEKSTI JA KUVAT: SAMI LIUKKONEN Kauhajoen mielenterveysseura sai vuoden 2013 Valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystyspaikkakunnan palkinnon. pää, Juha Rossinen ja Tuula Välikorpi Kauhajoen mielenterveysseuran puolesta. Raha-automaattiyhdistys on näyttänyt vihreää valoa Kainuun Mielenterveysseura KaMi:n avustushakemukselle kriisikeskustoiminnan käynnistämiseksi Kajaanissa. KUULUMISIA | VANTAA Kriisikeskus Kainuuseen TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN Suomen kartassa on ollut Kainuun kohdalla kriisikeskuksen kokoinen aukko
Ole utelias, innostu ja osallistu! mielenterveysseura.. MIE1401_44-46.indd 44 Katso mitä omalla paikkakunnallasi tapahtuu /mentalhealthartweek 17.2.2014 12:04:20. Suomen ensimmäinen Hyvää mieltä kulttuurista -toimintaviikko 19.–25.5.2014 Taidetta ja kulttuuria – yksilön ja yhteisön mielen hyvinvointia pohtivia, tulkitsevia ja edistäviä kulttuuripainotteisia tapahtumia eri puolilla Suomea
- 45 MIE1401_44-46.indd 45 17.2.2014 12:04:29
Mielen kodikkuutta 15 henkilölle MIKKELIN PALVELUKOTI OY 50130 Mikkeli www.mikkelinpalvelukoti.fi 46 MIE1401_44-46.indd 46 1/ 2014 17.2.2014 12:04:34
Välillä kriitikot ylistävät taivaisiin, välillä polkevat maan rakoon. Kyseessä on käsitteellinen nurkanvaltaus. Tässä valossa maahanmuuttovastaisten asenteiden verhoaminen maahanmuuttokriittisyyden taakse näyttäytyykin selkärangattomuutena. Lienee omaa rajoittuneisuuttani, että en pysty kuvittelemaan maahanmuuttokriittistä ajattelijaa, joka päätyisi maahanmuuttomyönteiseen päätelmään. Sana ”kriittinen” ei itsessään tarkoita myönteistä eikä kielteistä suhtautumistapaa. Olli Löytyn kolumni ja tietoa siirtolaisuudesta: muuttoliikkeessa.fi MIE1401_47_HEI haloo.indd 47 17.2.2014 12:05:32. Seuraava numero ilmestyy 14.4. S . ”Maahanmuuttovastaisten asenteiden verhoaminen maahanmuuttokriittisyyden taakse näyttäytyykin selkärangattomuutena.” SAMI LIUKKONEN P. Asiaa voi tarkistella kriittisesti, jonka jälkeen voi valita, miten tarkasteltavaan asiaan suhtaudutaan. Tutkija ja tietokirjailija Olli Löytty on kirjoittanut, miten käsite ”maahanmuuttokritiikki” onkin oivallisesti omittu maahanmuuttovastaisen liikkeen käyttöön. Juuri siksi käsite ”maahanmuuttokriittinen” häiritsee minua. Käsitteen ideologinen varastaminen kahlitsee ajattelua, sillä maahanmuuttokriittisen tarkastelun päätelmien tulisi voida olla niin myönteisiä kuin kielteisiäkin. Käsitteellinen nurkanvaltaus Luen laidasta laitaan eri taiteenalojen kritiikkejä. Nyt on ajauduttu tilanteeseen, jossa maahanmuuttoa ei voi tarkastella kriittisesti ilman, että ilmaisee tukensa maahanmuuttovastaisille toimijoille tai itse näyttäytyy maahanmuuttovastaisena. Kritiikki-käsitteen sisältämä analyyttinen suhtautuminen saa muukalaisvastaisuuden näyttämään järkevältä, jopa kannatettavalta toiminnalta. Kriittisenä ajattelijana minua raivostuttaa. Usein kritiikeissä kerrotaan analyyttisesti, mikä oli hyvää ja minkä olisi voinut tehdä toisin. Viestinnällisesti on taitavaa omia käsite ja määritellä sen sisältö uudelleen oman maailmankuvan ajamiseen
12.10.2013–21.9.2014 TIINA verkkotuottaja, Heureka MIE1401_48.indd 48 17.2.2014 12:06:00