Mielenterveys 1/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta hinta 8,50 € 1/2015 hinta 8,50 € Opi antamaan anteeksi MIELENTERVEYS. Mielenterveyden edistämisen suunnat Elämän opissa Kirsikka Kaipainen: ”Vapauduin jännityksestä” Teema: Mieli verkossa Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 54
Ajattelin, kuten Kirsikkakin, että muut ihmiset ovat minua parempia joka tasolla ja minulla ei ole jakoa voimakkaiden maailmassa. Kirsikka altisti itsensä tilanteille, jotka tuntuivat vaikeille. Hän opetteli hyväksymään itsensä ja pääsi jännityksestä eroon. 2 Mielenterveys 1/2015 Mielenterveys 1/2015 Sisältö Kansi 4 ELÄMÄN OPISSA ”Aloin altistaa itseäni.” Kirsikka Kaipainen kärsi nuorena tuskallisesta jännittämisestä. 36 MIELENTERVEYSSEURA KEHITTÄÄ Varhaiskasvatukseen työkaluja Kuvitus: SannaRee ta M eilah ti 18 TEEMA MIELI VERKOSSA 30 Voiko pelikoukku edistää terveyttä. Nyt hän saa iloa toisten auttamisesta. Sakari Kiuru Kirjailija ja valokuvaaja 20 Verkko auttoi ulos yksinäisyydestä Kun Ville-Veikko Vesala ei uskaltautunut ulos, netti toimi yhteytenä ulkomaailmaan. Kirsikan tarinassa vahvuutena on, että hän oli hyvä jossain, esimerkiksi koulussa ja että ympärillä on ihmisiä, jotka hyväksyvät ja tukevat. Meillä kaikilla on taakkamme, Kirsikka huomauttaa. Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS 8 AJASSA LIIKKUU 12 NÄKÖKULMA Opi anteeksiantoa 14 ASIANTUNTIJALTA Mielenterveyden edistämisen suunnat 34 KOLUMNI Arto Tiihonen 38 POIMINTOJA 42 KENTÄLTÄ 47 HEI HALOO! Lukijalta Kirsikka Kaipaisen kokemukset jutussa ”Vapauduin jännityksen vallasta” valaisevat hyvin ihmisen tietoista pyrkimystä päästä eroon elämää rajoittavista esteistä. Minä tein sen omalla tavallani, menemällä äärimmäisyyksiin. Tutkittavana positiivinen riippuvuus. ”Jokaisella on tämänsä”, muotoili Pentti Saarikoski saman asian. Tunnistan kertomuksesta hyvin omia kokemuksiani pyrkiessäni pois itseni vähättelystä, tilasta, joka iskostui minuun lapsena ja nuorena. Aino V uok ola Konst a L eppänen. Mutta kuitenkin jokaien pitää luoda nahkansa itse. 26 Oiva mielen kuntosali Hyvinvointiojelma auttaa rauhoittumaan
ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 3 Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Pääkirjoitus Ystävänpäivä on joka päivä Mitä sinulle kuuluu. Vapauttavaa olisi, jos saisi suhteeseen sellaista väljyyttä, että tuo temperamenttinen mauste nostaisi hymynkareen suupieleen eikä kiristyttäisi hampaita. Joku suunnittelee aina aikataulut tiukasti, toinen inhoaa niitä. ”Yksinäisyyttä voi kokea myös ihmisten keskellä.”. Toisaalta on oltava vastaanottavainen ja toisaalta annettava tilaa toisen tulla ja mennä, sillä elämäntilanteet vaihtelevat. Ainakin jotain listalla olevaa asiaa voi lisätä omassa elämässään, kuten “pidä yhteyttä muihin”. On niitä, joita on kiva halata kutsuilla ja niitä, joiden tiedät istuvan sänkysi vierellä, jos sairastut. (Nathaniel Hawthorne). Mutta jos istumme hiljaa paikoillamme, se saattaa laskeutua päällemme. Hyvää Ystävänpäivää! Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimitussihteeri Ellen Tuomaala 0400 213 801 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • www.mielenterveysseura.fi • Taitto GS Oy Peippo • Kannen kuva Konsta Leppänen • Kirjapaino 2015 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Uteliaisuus. Tutkimusten mukaan viisi tutkittua tapaa edistää mielenterveyttä ovat: Sosiaalisuus. Tee hyvää. Tee asioita, joista nautit. Arkikielessä ystävyyttä on monentasoista. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Kekseliäät ystävät löytävät keinoja, joilla välttää arjen kompastumisia. Opi uutta. Huomaa, mikä tekee sinut iloiseksi. Sosiaalisuus on tärkeää myös omalle mielenterveydelle. Pidä yhteyttä muihin. Lyhytkin viesti ilahduttaa. Onni on kuin perhonen – juuri kun olemme aikeissa tavoittaa sen, se livahtaa pois. Jaa osaamistasi, ole läsnä, ryhdy vapaaehtoiseksi. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@ tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveysseura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Haasta itsesi. Ihminen on tavattavissa edes puhelimen päässä. Kysymys tuntuu hyvältä varsinkin, jos kysyjä jää kuuntelemaan vastausta aidosti kiinnostuneena. Syvenevään ystävyyteen kuuluu se, että on kanttia hyväksyä toinen kaikilla mausteilla. Yksinäisyyttä voi kokea myös ihmisten keskellä, jos ihmissuhteet eivät tunnu merkityksellisiltä. Onneksi meillä on koko elämä aikaa opetella ystävyystaitoja. Yksi miettii ja vastaa hitaasti, toisen vastaus on heti pöydällä. vuosikerta. Itsellisyyden ja tarvitsevuuden liitos on vaativa yhdistelmä kaikissa ihmissuhteissa. 53. Aktiivisuus. Esimerkiksi yleinen syy soittaa valtakunnalliseen kriisipuhelimeen on, että on joku, jolle kertoa omia asioitaan. Jokainen voi luoda toiselle ihmiselle merkityksellisyyden tunnetta arjen tilanteissa: tervehtimällä naapuria ja työkaveria, kiittämällä ja kuulemalla, mitä toisella on sanottavaa
Viisi vuotta nuoremmasta siskosta koin olevani vastuussa. Riidat jättivät minuun jälkensä. Myöhemmin olen pohtinut, että empatiakykyni kuitenkin kehittyi samalla, ja ymmärrän toisten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemusta. Silti on kestänyt. Naapurustossa ei ollut samanikäisiä lapsia, joten leikin pääasiassa vuotta vanhemman isoveljen kanssa. SAIN HIKARIN LEIMAN Tykkäsin koulunkäynnistä, uuden oppimisesta ja ongelmanratkaisusta. Kirsikka Kaipainen Ikä: 31 Asuu: Tampereella Perhe: avomies Työ: yrittäjä, mielenter veyden verkko-ohjelmien kehittäjä Harrastukset: roolipelit, vapaaehtoistyö, luonnossa liikkuminen Elämän opissa ”Vapauduin jännityksen vallasta” ”Kasvoin maalla Etelä-Savossa. Vanhempani olivat väliin aika stressaantuneita ja riitelivät kotona. En ollut tottunut ikäisteni seuraan ennen kouluun menoa. Meillä oli kissoja ja lehmiä, joiden kautta näin syntymää ja kuolemaa pienestä pitäen. En voinut käsittää, miksi kaupan kassalle unohtuneesta maustepussista piti riidellä puoli vuotta myöhemmin. Vanhemmilta opin myös avarakatseisuutta ja erilaisuuden suvaitsemista. Päiväkerhostakin jättäydyin pois omasta aloitteesta, kun en oikein tajunnut siellä vallitsevia käytäntöjä. Sosiaaliset taitoni sen sijaan olivat jääneet lapsuudessa vähän vaillinaisiksi, enkä koulussa oikein tuntenut kuuluvani joukkoon. Isä oli maanviljelijä, äiti työskenteli pikkukylän kirjastossa. Olin ujo, tarkkailin ensin tilanteita ennen niihin menemistä, olin varovainen enkä säntäillyt suin päin. Vaikka he eivät koskaan suunnanneet kiukkuaan suoraan minuun, saimme joskus sisarusteni kanssa moitteita siitä, että emme esimerkiksi tajunneet auttaa maatilan töissä. Meitä lapsia kannustettiin lukemaan ja opiskelemaan. Ne tuntuivat syntyvän mitättömistä pikkuasioista ja paisuvan suhteettomiksi. Olin keskimmäinen lapsi. Lukemaan opin nelivuotiaana. Uskon, että tämä vahvisti taipumustani karttaa konflikteja joskus liiankin kanssa. Käperryin joskus nurkkaan itkemään hiljaa avuttomuuttani. Mielenterveys 1/2015 4 TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: KONSTA LEPPÄNEN KUKA
5 >
Muut tuskin ymmärsivät, miten pahalta se minusta tuntui. Podin syyllisyyttä kaverini joutumisesta minun takiani syrjinnän kohteeksi, mutta arvostan sitä, että hän piti puoliani. Koulumatkoilla jouduin silti yhä bussissa samojen kiusaajien silmätikuksi. Opiskellessa oli kiusallista mennä vaikkapa taululle kirjoittamaan, ja pipetointi bioteknologian labratöissä meni pieleen, kun kädet vapisivat. Yläasteelta muistan esimerkiksi erään lounaan, jolloin olin ottanut lautaselle herneitä. Erityisen tärkeää oli oppia vaihtamaan näkökulmaa. Kelailin, mitä kaikkea sanoin väärin tai jätin sanomatta, mitä fiksua olisin voinut sanoa, ja mitä muut minusta ajattelivat. ALOIN ALTISTAA ITSEÄNI Myöhemmin opin, että jännittämisestä ei tarvitse päästä kokonaan eroon, vaan sen kanssa voi oppia pärjäämään. Huomasin myös, etten ollut ainoa jännittämisestä kärsivä. ARKIPÄIVÄISISTÄ ASIOISTA TULI VAIKEITA Jännittäminen oli pahimmillaan todellista sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Vastaus oli aina sama: suhtautuisin toiseen myötätuntoisesti ja hyväksyvästi, ja pyrkisin auttamaan häntä. Miksi siis olin itseäni kohtaan niin ankara. Aloin altistaa itseäni haastavilta tuntuvissa tilanteissa, toki asteittain. Niinkin yksinkertaisista asioista kuin tuttujen tervehtimisestä, kaupassa käymisestä, syömisestä muiden seurassa tai puhelun soittamisesta tuli vaikeaa, kun kavahdin kaikkea minuun kohdistuvaa huomiota. Psykologian opintojen kautta tulleet oivallukset ja oman toiminnan pohtiminen olivat minulle pysyvän muutoksen lähde. Koulunkäyntiin panostin, koska se oli ainoa asia, jossa koin olevani hyvä. Sen jälkeen välttelin ruokailuissa kaikkea hankalasti syötävää tai pikkutarkkuutta vaativaa, ja pelkäsin käsien näkyvää tärinää. Uskoin, ettei kukaan piittaisi niistä, tai mikä vielä pahempaa, pitäisi niitä typerinä ja naurettavina. Mielenterveys 1/2015 6 ”Koulunkäynti oli ainoa asia, jossa koin olevani hyvä.” ”Vihaiset sanat satuttivat silloinkin, kun ne kohdistuvat johonkin toiseen.” > aika pitkään tajuta, että lähes jokaisella on jokin taakka kannettavanaan. Avomieheni on paras ystäväni ja elämänkumppanini, ja hänen kanssaan olen oppinut ottamaan vaikeatkin asiat puheeksi heti niiden ilmetessä.. Koulukiusaamista seurasi voimakas sosiaalisten tilanteiden jännittäminen sekä yksinäisyyden ja arvottomuuden tunne. Tämä vahvisti erilaisuuttani: sain hikarin leiman. Jos aloin soimata itseäni, ryhdyinkin pohtimaan, mitä itse ajattelisin jostakusta toisesta joka olisi samassa tilanteessa. Vaikka bussi oli täpötäynnä, kukaan ei halunnut istua vieressäni. Aloin tiedostaa, että pistin kaikki epäonnistumiseni oman kelvottomuuteni piikkiin ja vähättelin onnistumisiani. Kasvatin itselleni suojamuurit, jotta hyljeksintä ei olisi sattunut niin syvästi, mutta niiden takia oli yhä vaikeampi kertoa pahasta olosta kenellekään. Aloin ajatella, että jos jännittäminen oli kehittynyt vuosien mittaan, sitä voisi lievittää pitkäjänteisellä harjoittelulla. Pakenin kirjojen ja pelien tarinoihin, joissa heikkoja puolustettiin ja oikeus voitti lopulta. Esimerkiksi esityksiä harjoittelin ensin peilin edessä ja sitten työtoverin tai kumppanin kanssa. Takeltelin puhuessani ja esitysten pitäminen oli kamalaa. Kärsin kainaloiden hikoamisesta, palan tunteesta kurkussa, sydämen pamppailusta, kehon lihasten ja leuan kireydestä. Jännitys sai kuitenkin haarukan tärisemään kädessäni, enkä saanut millään pyöreitä, helposti tipahtelevia herneitä suuhun asti. Opin myös, että jännittäminen on eri asia kuin ujous. Tiedostaminen oli ensimmäinen askel, toiminnan muuttaminen seuraava ja vaikeampi. Joskus vatsakin meni jännityksestä sekaisin. En ole löytänyt selvää syytä kiusaamiselle. OSAAN NYT KATKAISTA MÄREHTIMISEN Kannustus ja positiivinen palaute ovat kannatelleet, kun usko itseen on ollut hatarampaa. Edesmennyt isoäitini oli minulle lempeyden perikuva ja vanhempieni suvaitsevainen asenne on ollut hyvä malli. Kun siirryin yläasteelle, vaihdoin uuteen luokkaan, jossa oli parempi ilmapiiri. Oli syrjintää, haukkumista, ivallisia katseita, porukasta pois jättämistä, viimeisenä liikuntajoukkueeseen valitsemista. Sisareni on tukeni ja turvani – koen, että hän hyväksyy minut täysin, tapahtuipa mitä tahansa. Ehkä siihen vaikuttivat epämuodikkaat vaatteet ja silmälasit, hiljaisuuteni, koulumenestykseni, tai vanhempien kireät suhteet joidenkin kylän asukkaiden kanssa. En osannut selittää noloa tilannetta kavereille, joiden kummastelevat katseet jäivät kummittelemaan mielessäni. En uskaltanut esittää mielipiteitäni. Nuoruudestani tuli siksi raskas ajanjakso. Kun olin kuudennella luokalla, minua ja luokkakaveriani alettiin kiusata
Nykyään jännitysoireeni ovat valtaosin normaalilla tasolla, vaikka välillä tulee edelleen vastaan vaikeampia tilanteita. Minua elähdyttää vaikkapa maailman ihmettely, kajo taivaalla ennen auringonnousua, valoisat päivät ja tähtikirkkaat yöt, hassuttelu tai sanoilla leikittely. Liikunta tuo muutenkin hyvää oloa ja piristää. VTT:llä työskennellessäni opin tutkimusprojektien kautta hyväksymisja omistautumisterapiaa: arvotyöskentelyä, ajatusten eriyttämistä itsestä ja tietoisuustaitoja. Kyllästyin lopulta siihen, että jännittäminen esti minua menemästä ja tekemästä. Ne ovat olleet ehdottoman arvokkaita. Lämpöä elämääni tuo hymyn näkeminen toisten kasvoilla, pienet kohtaamiset ja aito kuunteleminen. Osaan myös katkaista märehtimisen lyhyeen. Elän nyt vuosi vuodelta täydemmin juuri omannäköistä elämää. ELÄN YHÄ ENEMMÄN OMANNÄKÖISTÄ ELÄMÄÄ Vasta tietoisuustaitojen myötä olen oppinut fyysistä rentoutumista. Mutta enää en juuri stressaa niistä etukäteen. Mitä pahaa siitä oikeasti seuraa?” En halunnut enää uhrata aikaa itseni märehtimiseen ja soimaamiseen. Siitä kuka tahansa voi löytää keinoja jännityksen lievittämiseen. ”Mitä sitten, jos kädet tärisevätkin tai unohdan sanoa jotakin. Vaikkapa ennen esityksiä pieni kävely tai paikallaan hyppely auttaa. Olen hurjan kiitollinen siitä, että pystyn nykyään auttamaan muitakin. Olen pyrkinyt kääntämään jännityskokemukseni hyödyksi uudessa ohjelmassa, joka löytyy osoitteesta jannajuttu.fi. n. 7 ”Tiedostaminen oli ensimmäinen askel, toiminnan muuttaminen seuraava ja vaikeampi.” Aiemmin ryhmätilanteissa odotin, että joku muu tekisi aloitteen. Erityisen hyödyllistä on ollut arvotyöskentely, eli itselle tärkeimpien asioiden pohtiminen elämässä, ja päätös toimia omien arvojen mukaisesti. ”Hitot siitä” -asenne on myös auttanut. Nykyään pyrin päinvastoin itse esittäytymään, jottei kynnys siihen kasvaisi. Elämässä oli niin paljon mielenkiintoisempiakin asioita! Tein graduni verkkopohjaisista psykoterapian menetelmistä ja nettiohjelmista, joita olen sittemmin kehittänyt myös itse. Puran ylimääräistä vireyttä myös liikkumiseen ja saan siitä virtaa ja eloa. Olen itsekin käyttänyt Jyväskylän yliopiston kanssa kehittämäämme Oiva-sovellusta rauhoittumiseen. En koskaan rohjennut hakea ammattiapua, mutta sain apua australialaisista nettiohjelmista, kuten MoodGymista
. Vaikka kyseessä on aikuisten tehty komedia, vapauttavaa naurua ei paljonkaan irtoa, eikä poliittinen korrektiuskaan puhalla henkilöitä eloon käsikirjoitettujen hahmojensa ulkopuolella. päivä ilmestyneen elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Johanna Vuoksenmaa. Leiriläisistä löytyy muiden muassa jätetyksi tullut nainen, nuorekasta suorituskykyään pakonomaisesti ylläpitävä keski-ikäinen mies, tyrkky-groopieista lomaa kaipaava naistenmies-rokkari, neljän lapsen kirkasotsainen lestadiolaisäiti, aggressiivisesti toisille hyvää tarkoittava hippityttö ja hiirulainen omaishoitaja nainen. Ajasta tuttu asetelma, herkullisia henkilöhahmoja, mutta kannattelevatko ne. Pahin synti lienee kuitenkin yllätyksettömyys. Jokainen porukasta on jollain tavalla itsensä kanssa hukassa. Ellen Tuomaala Numero Lasiperheet Suomessa 1992 180 1998 145 2002 159 2005 133 2001 189 2008 160 2012 110 NUMERO HENKIRIKOKSET 1992–2012. Vaivaannuttavaksi elokuva kääntyy epäuskottavien ja vääntämällä väännettyjen juonenkäänteiden yhteydessä. Muuten kukaan tuskin motivoituisi maksamaan maltaita henkisen kasvun kurssista, jonka taidokkaimmaksi osuudeksi paljastuu jokaiselle jotain lupaava Youtube-mainosvideo. Ammattipiireissä puhutaan prosessin traumatisoimista sote-veteraaneista.” Samuli Saarni Johtajaylilääkäri Tesso 7/14 Sekalainen joukko elämänmuutoksen etsijöitä kokoontuu viikoksi leirikeskukseen syrjäiselle saarelle tavoitteena löytää elämänsä tarkoitus. 8 Mielenterveys 1/2015 100 200 KÄVIN KATSOMASSA Lähde: Venla Salmi: Vakava väki valtarikollisuus, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Ajassa liikkuu Koonnut Ellen Tuomaala Itsensä etsijät sekoiluleirillä Komedia itseään etsivistä ihmisistä kääntyy tahattomaksi farssiksi. ”Sote-uudistukselle on tullut kiire. Alussa leiriläisten sanailu jaksaa vielä huvittaa. Porukka saa luvan kasvaa henkisesti keskenään, kun leirin ohjaaja guru lähtee lipettiin muhkean leirikassan kera. Tammikuun 23. Tämä on hupaisaa, jos on seurannut asiaa yli 15 vuotta
thl.fi MIELIPAHAT TYÖTTÖMYYS JATKAA KASVUAAN Joulukuussa 2014 työttömiä Suomessa oli 27 000 ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 232 000 henkeä. Sivuilta löytyy tietoa mielen tervey destä, sen ylläpitämisestä sekä maahanmuuton vaikutuksista suomeksi ja ruotsiksi. stat.fi Köyhyys kuormittaa monen suomalaisen ja eurooppalaisen elämää. Taloudellisen turvallisuuden lisäksi vaikutti hyvä aggression itsesäätely lapsena. Tietopaketin ovat toimittaneet Jiri Sironen ja Ulla Saastamoinen. Näistä kolme neljästä oli miehiä. Osa sisällöistä on lisäksi englannin-, arabian-, kurdi-soranin, somalian ja venäjänkielisinä. . > eapn.fi Maahanmuuttajille, heidän kanssaan työskenteleville sekä muille kiinnostuneille julkistettiin tammikuun lopussa mielenterveystiedon opas Tietoa maahanmuuttajille. Oppaan ovat tuottaneet Raha-automaattiyhdistyksen tuella Suomen Mielenterveysseura ja HUS Mielenterveystalo-nettipalvelu. Miehistä työttöminä oli 128 000, naisista 104 000 henkeä. Riittävien voimavarojen puute heikentää arjen elämänhallintaa, syö itsetuntoa, kaventaa mahdollisuuksia ja rajoittaa osallistumista. Nuorilla itsemurhat ovat keskeinen kuolinsyy, kun muu kuolleisuus on vähäistä. Se on myös yksi mielenterveyden suurimmista riskitekijöistä. Tietoa on tarjolla myös yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä, oman mielenterveyden ylläpitämisestä ja avun hakemisesta. Köyhyys – syitä ja seurauksia, on uusi, yleistajuinen katsaus köyhyyteen ja köyhyystutkimuksen tuloksiin Suomessa ja Euroopassa. Eurooppalaisittain suomalaisten nuorten itsemurhakuolleisuus on korkeaa. Vaikka tipaton tammikuu on jäänyt taakse, haasteeseen voi tarttua edelleen. . 9 MIELIHYVÄT SUOMALAISET ILMAN VIINAA 100 päivää ilman viinaa -haasteeseen on tarttunut Matti Nykäsen, Maria Jugnerin ja Arto Nybergin myötä jo yli kymmenentuhatta suomalaista. . yle.fi/aihe/100paivaa TURVALLINEN LAPSUUS RAKENTAA LOPPUIÄN SYDÄNTERVEYTTÄ Tutkimus osoitti, että hyvän mielenterveyden edellytykset lapsuudessa ovat tärkeitä aikuisiän hyvän sydänterveyden kannalta. Tilastokeskuksen mukaan 8,8 prosentin työttömyysasteeseen, työttömien osuuteen työvoimasta, tuli vuodessa 0,9 prosentin lisäys. Nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on viime vuosina laskenut, mutta nuorten naisten ei. Opas käsittelee mielenterveyttä maahanmuuton näkökulmasta. Rekisteröityessä voi määritellä tipattoman jakson pituuden. Ne ennustivat sydänterveyttä paremmin kuin aiemmin oletetut vanhempien ylipaino tai liikuntatottumukset. > mielenterveystalo.fi/maahanmuutto Köyhyyden syitä ja seurauksia Mielenterveyden tieto paketti maahanmuuttajille. Aineellista puutetta kärsii noin 130 000 ihmistä. Työllisiä kuitenkin oli hieman enemmän; miehiä 12 000 enemmän, naisia taas 9 000 vähemmän. Itsemurhan tehneitä oli yli kolmannes 15–24-vuotiaista kuolleista. Epävarmuus, ahdistus ja stressi lisääntyvät. . Sivuilta löytyy myös video sekä kuunneltavia ja luettavia harjoituksia. stat.fi NUORTEN ITSEMURHIA LIIKAA Vuonna 2013 itsemurhan teki 887 henkilöä, eli 14 enemmän kuin edellisenä vuonna. Toisaalta kokemukset köyhyydestä voivat olla yksilöllisiä, ja joskus köyhä ihminen voi olla tyytyväinen elämäänsä. . . Tulojen perusteella Suomessa köyhiä ihmisiä on noin 650 000, ja noin 200 000 ihmistä elää köyhyysriskissä. Julkaisija on Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin
Dokumentit ovat syviä ja koskettavia, samalla lohdullisia. TYÖELÄMÄN TUETTAVA MIELEN TERVEYTTÄ Keskeinen syy työurien keskeytymiseen on mielenterveyden häiriöt. Tähän tulee vaikuttaa tarjoa malla osatyökyisille erilaisia polkuja takaisin työelämään. Haastateltavat ja sarjan tekijät rohkaisevat puhumaan, tuntemaan – ja selviytymään. Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja joka neljäs sairauspäiväraha ovat mielenterveysperusteisia. Tutkimustiedon mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä erittäin kustannustehokkaasti. > stm.fi Millaista on, kun isä tai äiti juo. MIELENTERVEYDEN PERUSTA LUODAAN LAPSUUDESSA Vauvan ja vanhempien varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, turvallinen lapsuus, mielenterveystaidot sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tutkitusti tehokkaita keinoja mielenterveyden edistämisessä. Alkoholistin lapset joutuvat olemaan aikuisia omille vanhemmilleen. Sami Liukkonen > mielenterveysseura.fi/ hallitusohjelmatavoitteet heissa. Suunnittelu ja ohjaus Heidi Richert & Nina Stenros. ITSEMURHIA EHKÄISTÄVÄ KANSALLISELLA OHJELMALLA Itsemurhat ovat edelleen Suomessa yleisempiä kuin muualla EU:ssa. > Yle TV1 17.2.2015 alkaen tiistaisin klo 20.00 sekä Yle Areenassa. Sami Liukkonen Mieskysymyksiä tasaarvopolitiikassa. 10 Mielenterveys 1/2015 Mielenterveys ja hyvinvointipolitiikka Suomen Mielenterveysseura esittää seuraavaan hallitusohjelmaan psyykkisen hyvinvoinnin sekä itsemurhien ehkäisyn kansallista ohjelmaa. Raportin julkaissut Paavo Arhinmäen nimittämä työryhmä koostui miesjärjestöjen ja poikatoiminnan sekä SETA:n, TANE:n ja ministeriöiden edustajista. . Hyvän mielenterveyden tavoitteet liittyvät työelämään sekä lapsiin ja nuoriin. Psyykkisen hyvinvoinnin ohjelman ajatus on, ettei kestävyysvajetta voida korjata ilman panostuksia kansalaisten mielen hyvinvointiin. Mielenterveyttä tulee tukea esimerkiksi lisäämällä lasten ja nuorten parissa työskentelevien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua, lisäämällä varhaisen puuttumisen tukipalveluita sekä vahvistamalla vanhempien ja lasten tunnetaitojen oppimista. Mielenterveyden edistämisen suunnitelma tulee myös olla keskeinen osa työhyvinvointisuunnitelmaa ja mielenterveystaitojen tulee kuulua jokaisen esimiehen työkalupakkiin. . Työ miesten aseman parantamiseksi vaatisi jatkoa ja uutta, yksityiskohtaista toimenpide ohjelmaa. Oma lapsi käsivarrella nostaa esiin kysymyksiä omasta lapsuudesta. Seuraavalla vaalikaudella Suomeen on saatava hallinnonalojen yhteinen itsemurhien ehkäisyohjelma. “Harva tietää, mitä kodin sisällä tapahtuu.” “Koko perhe etsi isälle paniikissa sanomalehteä, että isä rauhoittuisi.” ”Totaalinen yksinäisyys oli tosi rankkaa.” Ylen Pullopostia lapsuudesta -doku menttisarjassa kuusi aikuista kertoo tarinansa lapsuudestaan ja elämästään. Työryhmän loppuraportti. Miestyön tavoitteet ovat raportissa hyvin yleisellä tasolla. Samalla läsnä on vahva päätös tehdä toisenlaisia valintoja kuin omat vanhemmat. . Suomessa asia koskettaa noin kahta miljoonaa alkoholistin lähimmäistä. Shutt er st ock. 1. 2. STM 2014:34
Se ei vie huomiota pois ihmisistä, mutta tuo esiin jotain kodeista. Vuokola kiinnitti huomiota myös siihen, missä kuvattavien kädet ovat ja miten ne viestivät läheisyyttä. Niillä voi viestiä yllättävän paljon. – Halusin tuoda perheet esiin arvokkaina. Jokainen perhe on omanlaisensa ja yhtä arvokas. Heidän arkensa vaikutti tavalliselta, kuten minkä tahansa perheen arki. Halusin antaa aiheelle kasvot. Vuokola on monipuolisesti kuvien parissa työskentelevä, toisen polven valokuvaaja Tampereelta. Vuokolaa kiinnosti myös äitiyteen kohdistuvat odotukset ja paineet perhemuodosta riippumatta. – Ennen kuvausta tutustuin äitiparien tarinaan; miten he kokevat äitiyden, miten heihin on suhtauduttu ja miten perhe on muodostunut. – Kädet ovat yksi vaikeimmista asioista muotokuvauksessa. Päivi Rajamäki Aino Vuokola: Kaksi äitiä – Valokuvia kahden äidin perheistä Virka Galleria, Helsingin kaupungintalo, Sofian katu 1 20.2–12.4.2014 ma–pe 9–19 la–su 10–16. . Sateenkaariperheistä puhutaan lähinnä lainsäändäntökeskusteluissa. – Hain kuviin klassisen perhevalokuvan tyyliä, jossa ihmiset katsovat suoraan kameraan. Kuvat on otettu kotioloissa, pelkistettyinä, vasten rauhallista taustaa. Tästä syntyy suora kontakti katsojaan. – Mediassa ja mainonnassa näkyy yleensä vain isän ja äidin muodostama ydinperhe, kuten suurimmassa osassa satuja ja lastenohjelmia. Uskon, että mitä enemmän erilaiset perheet ovat näkyvissä, sitä parempaa on suhtautuminen. Osan näyttelykuvista Vuokola otti Yrkeshögskolan Novian opinnäytetyötään varten, mutta sateenkaariperheiden kuvaaminen sai jatkoa. Sarja on nyt esillä laajimmillaan, ja mukana ennen julkaisemattomia kuvia. En halunnut kuvista liian iloisia tai arkipäiväisiä. 11 Sateenkaariperhe kuvassa Valokuvaaja Aino Vuokolan kiinnostui siitä, miten perhe suomalaisessa yhteiskunnassa nähdään, ja halusi kuvata kahden äidin lapsiperheitä
Mieltään voi purkaa myös kirjoittamalla. Anteeksianto tarkoittaa hyväksymistä, myötätuntoa ja armollisuutta. Kehon tunteita ja jännityksiä voi harjoitella tunnistamaan. Se tarkoittaa asioiden, joille ei voi mitään, silleen jättämistä. Jäsentäminen, syiden ja seurauksien hahmottaminenkin voi auttaa. Mahdollisuus kirjoittaa tuntemuksistaan vaikkapa päiväkirjaan on olemassa mihin vuorokauden aikaan tahansa. TUNNISTA TUNTEITA JA JÄNNITYKSIÄ KEHOSSA Kielteisten tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen auttaa antamaan anteeksi. 12 Mielenterveys 1/2015 Pyydä ja anna anteeksi TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: SHUTTERSTOCK Anteeksianto on monen kielteisen tunteen, kuten katke ruuden, vihan ja syyllisyyden vastavoima. ANTEEKSI ITSELLE Itsellekin on hyvä osata antaa anteeksi. Anteeksiantamista on mahdollista oppia. KÄSITTELE TAPAHTUNUTTA Puhu läheisten ja luotettavien ihmisten kanssa tapahtuneesta. Se helpottaa irti päästämistä. Näkökulma 1 2 3 Viha ja katkeruus ilmenevät myös kehossa.. Viha ja katkeruus ilmenevät paitsi mielessä, myös kehon jännityksinä. Se auttaa havaitsemaan, mistä on hyvä päästää irti. Tärkeä askel anteeksipyynnössä on konkreettiset teot, se, että tekee voitavansa asioiden korjaamiseksi ja hyvittämiseksi. Luonnollinen reaktio on vihata, kostaa ja antaa samalla mitalla takaisin. Samalla karttuu itsetuntemus. Se tarkoittaa irti päästämistä ja siirtymistä eteenpäin. Joskus, jos esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden kohdatessa ei ole osoitettavissa syytä tai syyllistä, katkeruus voi kohdistua koko elämää kohtaan. Siten voi irrottautua syyllisyydestä, häpeästä ja vatvomisesta. Vääryyden tai loukkaamisen kohteeksi joutuminen on tuskallista ja nöyryyttävää. Käsittely auttaa näkemään asioita uudessa valossa ja jäsentämään tilannetta. Kyky antaa anteeksi itselle lisää myös kykyä pyytää anteeksi, jos tulee loukanneeksi toista. Fyysisesti anteeksianto tarkoittaa jännitysten hellittämistä ja olon helpottumista. Niitä voi myös visualisoida. Jos ei osaa olla armollinen itselleen, se ei ole helppoa toisiakaan kohtaan
Jos menneisyydestä ei kykene irrottautumaan, se hallitsee nykyisyyttä. Anteeksianto auttaa huomaamaan paremmin nykyhetken ja suuntaamaan ajatukset ja voimavarat kohti tulevaisuutta. Anteeksianto on sen sijaan menneisyyden tapahtumista irrottautumista, niiden taakse jättämistä ja siirtymistä eteenpäin. Samoin voi tunnustella, onko niistä mahdollista päästää irti, ja miltä se tuntuisi. Anteeksiantoa voi myös harjoitella kirjoittamalla kirjeen, jossa kirjoittaa asiasta ja siihen liittyvistä tunteista. PÄÄSTÄ IRTI Anteeksi ei voi antaa väkisin. Tuntemukset voi yrittää hyväksyä sellaisenaan. Pienemmissä asioissa anteeksianto on luonnollisesti helpompaa. Jos joku on tehnyt väärin, uutta suhdetta ei ole mahdollista solmia, jos väärintekijä ei osoita olevansa pahoillaan tapahtuneesta. Mitä syvempi loukkaus, ja mitä vähemmän loukkaaja ilmaisee katumusta, sitä vaikeampaa anteeksianto on. SUUNTAA KOHTI UUTTA Anteeksianto on tärkeä nimenomaan omia voimavaroja vahvistavana psykologisena tekona. Syyllisyyteen tai katkeruuteen kiinnittyminen tarkoittaa lukittautumista loukkaavaan tekoon tai tapahtumaan. 4 5 6 7. Pyrkimys antaa anteeksi ajan mittaan on kuitenkin hyödyllistä. n Lisää aiheesta: Luybomirsky Sonja: Kuinka Onnelliseksi. Sen tunnistaakin katkeruuden lievittymisestä sekä hyvän tekemisen halun ja myönteisten tunteiden lisääntymisestä, samoin toisen satuttamisen halun vähenemisestä. Se tapahtuu ensisijaisesti omassa mielessä ja kehossa. Esimerkiksi vihaa, itseinhoa tai kostonhimoa voi tunnustella kehossa. Katkeruuteen tai kostonhimoon jumittuminen vahingoittaa katkeroitunutta ihmistä itseään yhtä lailla kuin vihan kohdetta. Basam Books 2009. Harjoituksen aikana voi ensin palauttaa mieleensä vihaan tai syyllisyyteen johtaneen teon, ja huomioida sen myötä nousevat tuntemukset, mitä tahansa nämä ovatkin. Tämä vie jatkuvasti tilaa hyviltä asioilta. Kuluttavien kielteisten tunteiden kierteestä irrottautuminen vapauttaa omat voimavarat parempaan käyttöön. Kahlitessaan ajatuksia ja toimintaa pitkittynyt viha estää näkemästä elämän uusia mahdollisuuksia. Kielteisten tunteiden keskellä voi palata anteeksiannon ja hyväksymisen tunteeseen ja jäädä siihen. Aito anteeksianto tekee tilaa rakentaville tunteille ja ajatuksille. 13 ANNA AIKAA Anteeksianto voi viedä aikansa, koska siinä tarvitaan asioiden tutkailua ja läpikäymistä kaikessa rauhassa. Joskus se voi olla vuosia kestävä, jopa elämän mittainen prosessi. Se ei tarkoita väärän teon tai traumaattisen tapahtuman puolustamista, tapahtumien ja menetysten kieltämistä tai sen torjumista mielestä. Tähän tunteeseen voi palata toistuvasti, kun kielteiset tai repivät tunteet palaavat mieleen. HARJOITTELE Anteeksiantoa voi harjoitella. Tämän jälkeen voi sanoa mielessään tai ääneen antavansa itselle tai toiselle anteeksi, ja tunnustella, miltä anteeksianto omassa kehossa ja mielessä tuntuu
Mielenterveyden ongelmat ovat edelleen yksi kansanterveyden suu rimmista haasteista. Hanka lasti ehkäistävässä kierteessä mielen terveysongelmat johtavat köyhyyteen, kodittomuuteen, jopa ihmisoikeuk sien epäämiseen. Monessa maas sa ne ovat niin toimintakyvyn heik kenemisen kuin varhaiseläkkeiden yleisin syy, joten ne kuormittavat yhteiskuntia myös taloudellisesti. Euroopan suunnitelmassakin nos tetaan köyhyys ja vähävaraisuus esiin. Kehitysmaissa vä häiset resurssit keskitetään taisteluun fyysisiä sairauksia vastaan. Viime syksynä WHO julkaisi rapor tin myös itsemurhien ehkäisytyön. Pia Solin Filosofian tohtori Asiantuntijalta arvoisuutta ja ovat yhteydessä mo niin somaattisiin sairauksiin. Ne aiheuttavat yksilöiden ja perheiden henkistä kuormitusta, lisäävät eri Mielenterveyden strategiat Suuntaviivoja mielenterveyden edistämiseen Mielenterveyden edistämiseksi on tehty viime vuosina kattavia kansainvälisiä suunnitelmia. Globaalis sa mielenterveyden toimintasuunni telmassa köyhyyden vähentäminen onkin läpileikkaava ajatus. Siinä muun muassa ehdotetaan mata lan kynnyksen yhteisöpohjaisten mie lenterveys ja tukipalveluiden perus tamista heikoimmassa asemassa ole ville, samoin erityisiä etsivän työn ohjelmia riskiryhmiä, kuten huo noosaisia vähemmistöryhmiä tai kodittomia varten. 14 Mielenterveys 1/2015 Erillisessä Euroopan toimintasuunni telmassa korostuu edistävä työ. KÖYHYYS RISKI MIELENTERVEYDELLE Köyhyys on eräs suurimpia mielenter veysongelmien riskitekijöitä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveyden globaali toimintasuunnitelma painottaa mielenterveyden häiriöiden hoitoa ja ehkäisyä, kuolleisuuden vähentämistä ja ihmisoikeuksia. Suun nitelmat julkaistiin syksyllä 2013 suuntaamaan mielenterveystyötä tu levaisuuteen
WHO:n itsemurhien ehkäisy raportti suosittelee muun muassa itsemurhavälineiden saatavuuden rajoituksia sekä mielenterveysongel miin liittyvän stigman eli häpeäleiman vastaista työtä, jotta häiriöiden diag nosointi, hoito ja avun saaminen hel pottuisivat. Tärkeänä nähdään myös tehokas, mielen terveys palveluiden hyvään pohjaksi. Monessa maassa mielenterveyden ongelmat ovat varhaiseläkkeiden yleisin syy.. Vaik ka Suomessa itsemurhat ovat vähen tyneet, niitä tehdään edelleen muihin LänsiEuroopan maihin verrattuna huomattavasti enemmän. 15 > VALTAVAT EROT MAASTA TOISEEN Niin Eurooppaa koskeva kuin globaali toimintasuunnitelma painottavat muun muassa läpi elämänkaaren ulottuvaa psyykkistä hyvinvointia, oikeuden mukaisuutta, tasaarvoa ja ihmis oikeuksien kunnioittamista. Itsemurhat ovat samoin maailmanlaajuinen huolenaihe
Lainsäädäntö turvaa muun muassa oikeuden äänestää tai mielenterveys kuntoutujan ja heidän perheidensä Euroopassa on maita, joissa mielen terveys palvelut ovat täysin eri kehitys vaiheessa. EUROOPAN MIELENTERVEYDEN TOIMINTA SUUNNITELMAN TAVOITTEET YDINTAVOITTEET: • Jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa psyykkinen hyvinvointi koko elinkaaren ajan; tämä koskee erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ja riskiryhmiin kuuluvia • Ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, ovat kansalaisia, joiden kaikkia ihmisoikeuksia kunnioitetaan, suojellaan ja edistetään • Mielenterveyspalvelut ovat helppopääsyisiä, ammattitaitoisia ja kohtuuhintaisia sekä saatavilla yhteisön tarpeiden mukaan • Ihmiset ovat oikeutettuja kunnioittavaan, turvalliseen ja vaikuttavaan hoitoon LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET: • Terveysjärjestelmät tarjoavat hyvää fyysisen ja psyykkisen terveyden hoitoa kaikille • Mielenterveysjärjestelmät toimivat hyvin koordinoidussa yhteistyössä muiden sektorien kanssa • Mielenterveyspalveluiden hallinto ja toteuttaminen perustuvat hyvää tiedonvälitykseen ja tietopohjaan.. Onhan mielen terveyden edistäminen tärkeää kaik kialla maasta tai maanosasta riippu matta. Kehitty neissä maissa ilman vastaavaa hoitoa jää edelleen 35–50 % ihmisistä. WHO:n suunnitel ma painottaa yksilöä ja yhteisöä vah vistavia palveluita, MIELIsuunnitel ma korostaa mielenterveys ja päih detyön kokemusasiantuntijoiden roolia. Euroopan suunnitelma painottaa enemmän olemassa olevan toiminnan kehittämistä edistävän työn rinnalla. Myös Eu roopasta löytyy kehittymättömän mielenterveyspolitiikan maita. Mielenterveyspolitiikalla tai mie lenterveyttä koskevalla lainsäädän nöllä ei ole ymmärrettävästi jalansijaa maissa, joissa kamppaillaan päivittäi sen selviytymisen kanssa. Suomalaisesta näkökulmasta tär keämpi on Euroopan toimintasuunni telma, jonka laatimiseen WHO:n eu rooppalaiset jäsenmaat aktiivisesti osallistuivat. Jo mielenterveyden peruskäsitteiden tulkinta voi vaihdel la suuresti. Globaali toimintasuunnitelma kes kittyy nyt ihmisoikeuksien edistämi seen, mielenterveyden häiriöiden ja ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon, sekä kuolleisuuden ja sairastamisen vä hentämiseen. Euroopastakin löytyy maita, joiden mielenterveyspalvelut ja toimintaa ohjaavat politiikat ovat täysin eri ke hitysvaiheessa. Mutta miksi tarvitaan kaksi toi mintasuunnitelmaa. Kah den eri toimintasuunnitelman laati minen nähtiin siten tärkeäksi. ASIAKKAAN ASEMA VAHVEMMAKSI Niin Euroopan mielenterveyden toi mintasuunnitelma kuin Suomen kan sallinen mielenterveys ja päihde suunnitelma (MIELI) vuosille 2009– 2015 pyrkivät vahvistamaan asiakkaan asemaa. Kun Suomessa toimiva WHO mie lenterveysalan yhteistyökeskus kar toitti mielenterveyspalveluiden asiak kaan voimaantumista, sen arvioitiin toteutuvan Suomessa kohtuullisesti. Erot kasvavat entisestään, kun tilannetta tarkastellaan maail manlaajuisesti. Jopa 76–85 % vaka vista mielenterveyden häiriöstä kärsi vistä jää kehitysmaissa ja keskituloi sissa maissa ilman hoitoa. Suunnitelmat huomioivat maiden erilaiset kehitysasteet ja resurssit mielenterveysalalla, ja tarjoavat kulle kin niistä mahdollisuuden poimia itselleen olennaisimmat toimenpi deehdotukset. Tilan ne on kuitenkin merkittävästi erilai nen globaalista näkökulmasta. 16 Mielenterveys 1/2015 > tietopohjaan ja tiedonvälitykseen pe rustuva hallinto. Siihen sisällytettiin jä senmaiden ehdotuksia, muun muassa Suomen ehdotus mielenterveysalan koulutuksen lisäämisestä
Ilman taloudellista tukea, tahdosta ja osaa misesta huolimatta, parhaimmatkin aikeet uhkaavat jäädä toteuttamatta. 17 Asiantuntijana Pia Solin on filosofian tohtori, WHO mielenterveysalan yhteistyökeskuksen johtaja Suomessa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö. Esi merkiksi Klubitalotoiminta taas an taa asiakkaille perheineen mahdolli suuden osallistua mielenterveyspalve luiden kehittämiseen, suunnitteluun ja tuottamiseen. n Lisä resurssit mielen terveyden edistämisessä näkyisivät vähentyneinä työkyvyt tömyys eläkkeinä ja kasvavana tuottavuutena.. Mielenter veyden edistämisen kannalta mielen terveyden nostaminen somaattisten sairauksien rinnalle on erittäin terve tullutta. Sen myötä myös resurssien tarve pysyy esillä. Hieno perinne, jossa Suomi on toiminut terveyden edistämisen pio neerimaana, tarvitsee jatkoa. Erityisesti mielenterveyden edistä minen vähentäisi pitkällä aikavälillä hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Asiakkaan aseman vahvistamisen tavoite näkyy myös elämänkaariajat telussa. Talouden heilahteluiden ristiaallo kossa ei kuitenkaan ole kannattavaa tuudittautua ajatukseen, että mielen terveyteen ei tarvitsisi tässä kohden panostaa. Suomen terveyspolitiikan tavoite ja toimintaohjelma Terveyttä kaikille vuoteen 2000 (1986), valta kunnallinen itsemurhien ehkäisypro jekti (1986) sekä siihen perustunut tavoite ja toimintaohjelma (1996) olivat aikansa johtavia esimerkkejä Euroopassa. SUOMI TERVEYDEN EDISTÄMISEN PIONEERIMAANA Suomen näkökulmasta on kiinnosta vaa, että MIELIsuunnitelma on jul kaistu useita vuosia ennen WHO:n mielenterveyden suunnitelmaa. Joissa kin Euroopan maissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti ihmisoikeuksien toteutumiseen. Erityisesti nyt on syytä koh dentaa ajatukset entistä tehokkaam paan työhön jo saavutettujen tulosten ylläpitämiseksi ja eteenpäin viemisek si. Ongelmat vain ovat erilai sia. Mielenterveystyö vaatii edelleen kovaa työtä ja resursseja. Mielenterveys ja päihdepalve luista halutaan kehittää asiakkaan näkökulmasta esteetön kokonaisuus, joissa fyysinen terveydenhoito yhdis tyy mielenterveyden hoitoon. Niukkojen resurssien olosuhteissa näiden yhdistäminen voi olla edelleenkin tarpeen, tosin erillinen itsemurhan ehkäisyohjelma saattaisi toimia voimallisempana välineenä. Sen lisäksi mielenterveyspalvelui den käyttäjille halutaan taata, paitsi ihmisoikeuksien toteutuminen, myös kunnioittava, turvallinen ja tehokas hoito. Suo mi on toiminut pioneerimaana aiem minkin. Sii hen sijoitetut taloudelliset lisäresurs sit nykyisen mielenterveystyön lisäksi näkyisivät vähentyneinä työkyvyttö myyseläkkeinä ja kasvavana tuotta vuutena, sekä ennen kaikkea lisäänty neenä hyvinvointina ja joustavuutena elämän stressitilanteissa. Suomella on silti jatkuvasti paljon opittavaa muilta mailta, emmekä voi kuvitella olevamme vahvemmassa asemassa muihin Euroopan maihin verrattuna. Mikäli Suomen mielenterveyspal veluita ja politiikkaa katsotaan glo baalista perspektiivistä, olemme kes kimääräistä pidemmällä, kun Euroo passakin löytyy useita maita, joissa esimerkiksi mielenterveydelle ei ole lainkaan omaa toimintaohjelmaa tai strategiaa, ja lainsäädäntö saattaa olla vielä suunnitteluvaiheessa. Keskustelu siitä, onko kaksi erillis tä ohjelmaa parempi kuin yhdistetty, jatkuu kuumana. pääsyn tarvittaviin palveluihin. Myös uutta itsemurhien ehkäisystrategiaa kaivataan, kun nyt itsemurhien ehkäisy on osa MIELI suunnitelmaa. WHO suunnittelee eri jäsen maiden, myös Suomen sosiaali ja terveysministeriön sekä järjestöjen kanssa eitarttuvien tautien strate giaa, johon Suomi haluaa liittää mie lenterveyden strategian. Euroopan toimintasuunnitel ma huomioi eri ikävaiheet jo raskau denaikaisesta hoidosta ja vanhem muuden tukemisesta arvokkaaseen ikääntymiseen. KOHTI UUSIA KANSALLISIA SUUNNITELMIA Kansallinen mielenterveys ja päihde suunnitelma saanee jatkoa vuoden 2015 jälkeen
Netistä löytyy lähes rajattomasti tietoa ja palveluita. Tarvitaan siis, paitsi medialukutaitoa, myös verkon ja sosiaalisen median käyttö taitoja.. Sairauksien hoitamisen ohella taustatiedon jakamiseen tai vertaisryhmien välittämiseen ei ole aina välttämättä aikaa. Alustavat tulokset ahdistuksen tai masennuksen lievittämisessä ovat olleet lupaavia. Suomessakin ne ovat yleistymässä. Verkko voi täydentää oivallisesti terveydenhuollon työtä. Paitsi hyvää ja hyödyllistä, netissä on läsnä inhimillisen elämän varjopuolet. Ne tarjoavat tietoa teksti-, videotai audiomuodossa, kysymys-vastauspalstaa ja live-chattia, vertaiskeskustelupalstoja ja omaapuohjelmia. Maailmalla mielenterveyttä vahvistavia mobiilisovelluksia on yhä enemmän. Älypuhelinta käytti viime vuonna 56 prosenttia 16–89-vuotiaista. Siellä hoidetaan asioita veroilmoituksesta kaupankäyntiin, mutta myös haetaan elämyksiä, hengaillaan ja luodaan ihmissuhteita. Verkon vaarat kaventavat hyvän mielenterveyden edellytyksiä. Netistä harvinaisenkin sairauden kanssa elävä löytää halutessaan potilasjärjestön, taustatietoa ja vertaistukea. Jos kuitenkin vuorovaikutus ja palautteen mahdollisuus puuttuu, ei voida puhua interaktiivisesta sovelluksesta. Ilman harjaantumista voi olla vaikea erottaa luotettava lähde epäluotettavasta. Lähestulkoon ainoa, mikä puuttuu valtavasta maailmanlaajuisesta verkosta, on olemassaolon fyysinen ulottuvuus. Kuntonsa kohentaja taas saa elämäntaparemonttiin tukea kaupallisista ohjelmista. Jatkuvassa ärsyketulvassa surffailun on todettu heikentävän keskittymiskykyä ja kykyä rauhoittua. Vastaavasti terveyden ja hyvinvoinnin verkkopalveluita on Suomessa vähintään yhtä monta kuin toimijaa. 18 Mielenterveys 1/2015 Hyvän ja pahan tiedon puu TEKSTI: ELLEN TUOMAALA TEEMA Mieli verkossa Viime vuonna 85 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä. Asiatiedon lisäksi netistä löytyy huuhaata, mutta myös tarkoituksellisia valheita ja propagandaa. Hajaasutusalueen asukas voi käydä psykoterapiassa netissä, jossa kasvojen ilmeet ja puhe välittyvät live-yhteyden kautta. Pelaaja luo itselleen supersankari-identiteetin, määrittelee tavoitteensa ja sitä estävät tekijät. Yhä useammmalla on pääsy mobiilisovelluksiin, esimerkiksi elintapojen seurantaohjelmiin tai päiväkirjojoihin sekä muutosta tukeviin ja apua tarjoaviin ohjelmiin. Terveydenhuollon asiakas hyötyy sähköisestä ajanvarauksesta, lääkemääräyksestä tai omatoimisesti pian selailtavista potilastiedoista. Vuonna 2013 kaksi kolmesta 16–89-vuotiaasta surffasi netissä terveyden tai sairauksien parissa. Amerikkalainen SuperBetter on eräs esimerkki uudesta, aidosti vuorovaikutteisesta sovelluksesta, joka kannustaa muutokseen seikkailupelin muodossa. Ulkopuolelle jää jatkuvasti yhä pienempi joukko ihmisiä
n Lähteet: Marko Forss: Fobban sosiaalisen median selviytymisopas, Crime time 2014; Scientific American Mind (7-8) 2014; stat.fi Netin mahdollisuuksista henkisten voimavarojen ja mielen hyvinvoinnin tukena kertovat: Sosiaalista mediaa käytetään myös kiusaamisen, ulossulkemisen tai muun vallankäytön välineenä. Teemanumerossa paneudumme netin voimavarapuoleen. 19 Hyvän ja pahan tiedon puu Ville-Veikko Vesala Satu RaappanaJokinen Raimo Lappalainen Jyrki Korkeila Rikosilmoitukset netissä tapahtuvista rikoksista ovatkin yleistyneet, yleisimpinä liittyen sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Instagramin ja Whatsappin osalta ilmoitukset ovat kasvussa. Keskustelupalstoilla nimettömyys tuo monelle turvan keskustella arkaluontoisistakin asioista, mutta joillekin vastuuvapauden, joka madaltaa kynnystä kiusaamiseen ja vihapuheeseen, aina rikoksiin asti.. Moni kaipaa kannustusta rauhoittumiseen sirpaleisen ärsyke tulvan keskellä. Kun 2010 Facebook mainittiin Suomessa noin 2 000 rikosilmoituksen yhteydessä, 2013 määrä oli jo 5700. Samoin kuin reaalimaailmassa, mielen terveyttä tukevat netissäkin uudet näkökulmat, asiallinen tieto, hyvät sosiaaliset suhteet ja tarvittaessa mahdollisuus apuun ja tukeen. Suomalaispalveluista rikosilmoitusten kärkipaikkaa pitää Suomi24
20 Mielenterveys 1/2015 TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA TEEMA Mieli verkossa Kun Ville-Veikko Vesala ei uskaltanut mennä kuukauteen ulos eikä soittaa minnekään, hän sai yhteyden ihmisiin verkossa. ”Verkko pelasti yksinäi syy deltä”
21 > ”Verkko pelasti yksinäi syy deltä”
Silloin tuli käytettyä myös paljon alkoholia. Olen ollut myös koulukiusattu. AMMATTILAISUUS TÄRKEÄÄ Kriisikeskus verkossa, Tukinet.net on ollut Vesalalle keskeinen avun ja tuen paikka. päihdelinkki.fi Verkkopalvelu päihteistä ja riippuvuuksista kärsiville ja heidän läheisilleen. Näin pelkkää mustaa. Kaikki potilaat olivat ihan pöpperössä. Samoin se on toiminut tiedonhaun ja vertaistuen kanavana. Kriiseihin oma-apuohjelmat SELMA aikuisille ja TOIVO nuorille. mielenterveysseura.fi Apua ja tukea, tietoa mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista. Siellä hän on käyttänyt Nettuki -palvelua. Pelon ja yksinäisyyden keskellä yhteys ulkomaailmaan helpotti. – Siinä vaiheessa netti tuli suureksi avuksi. Keskustelin niiden kanssa, ja ne sekoittuivat ajatuksiini. Junan allekaan en halunnut hypätä. – Jouduin psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle, jota kutsutaan Muumilaaksoksi. Sen kautta saa yhteyden samaan kriisityöntekijään tai koulutettuun vapaaehtoistyöntekijään, joka vastaa viestiin muutaman ”Äänet ehdottivat erilaisia tapoja tehdä itsemurha. Testin tulos on 131 pistettä, kun maksimi on 140. Net tuki live arkisin kello 15–19. Pelkäsin kuitenkin liiaksi kipua, jotta olisin uskaltanut viiltää ranteeni auki. – Ne ehdottivat erilaisia tapoja tehdä itsemurha. Lääkkeiden ansiosta harhaäänet jäivät kahden viikon kuluttua pois ja saatoin palata jokseenkin tavalliseen elämään. Keskustelin Skypessä kavereiden kanssa. Hän käyttää sitä lisäksi ihmissuhteiden ylläpitämiseen. Hän opiskeli merkonomiksi, mutta koulu jäi kesken, kun hän alkoi kuulla ohjailevia ääniä. riku.fi/nuoret Rikosuhripäivystyksen verkkopalvelu rikoksen uhreille, näiden läheisille tai rikosasiassa todistaville, myös chatpalvelu. papunet.net Esteetön, selkokielinen palvelu aistija kehitysvamman kanssa eläville ja heidän läheisilleen. mll.fi/vanhempainnetti Tietoa, keskusteluja, blogeja ja kirjepalvelu perheille ja vanhemmille nuortenkriisipiste.fi Chat-päiyvystys nuorille. Keskustelin niiden kanssa, ja ne sekoittuivat ajatuksiini.” AVUN JA TUEN PAIKKOJA itsemurhantehneidenlaheiset.net Tietoa ja vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Vajaa kymmenen vuotta sitten Vesala sairastui skitsofreniaan. mll.fi/nuortennetti Nuorten oma verkko palve lu nuorille, tietoa on esimerkiksi seurustelusta ja seksistä, kiusaamisesta ja päihteistä, lisäksi chat ja nettikirjepalvelu. – Ilman nettiä en olisi saanut siinä tilanteessa ihmisiä apuun tai juttelemaan kanssani. 22 Mielenterveys 1/2015 > Verkon kautta Ville-Veikko Vesala, 29, on saanut tarvitessaan nopean, jatkuvan yhteyden asiantuntijaan. – Tulos on suuntaa-antava, mutta se vahvistaa käsitystäni siitä, miksi olen liian kiltti ja miksi muut ovat voineet käyttää minua hyväkseen. Hän on jo muutaman viikon arvellut olevansa erityisherkkä persoonallisuus. KUN PELKO OLI LÄSNÄ Muutaman kuukauden jälkeen Vesala uskoi pärjäävänsä ilman lääkkeitä ja huuhtoi pillerit alas vessasta. Isoveli ja kaverit toivat ruokaa ja kävivät välillä pelailemassa kanssani, mutta se on eri asia. Löysin verkon kautta sosiaalisia tilanteita pelkäävien keskustelupalstan, josta sain vertaistukea. Tapaamistamme edeltävänä yönä Vesala on tehnyt verkossa testin HSP – Suomen erityisherkät -yhdistyksen sivustolla. Nykyään olen absolutisti. En uskaltanut mennä ulos, en edes naapuriin, enkä soittaa puhelimella minnekään. turvakoti.net Nettiturvakoti perheväkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille, väkivallan kaikille osapuolille.. peluuri.fi Verkkopalvelu pelaamisen ongelmiin: pelaajille ja hoitaville ammattilaisille. Olin ainakin kuukauden asunnossani. mielenterveystalo.fi Tietoa aikuisten ja nuorten mielenterveysja päihdeasioista sekä omaopuohjelmia. tukinet.net Tietoa kriiseistä ja vaikeista elämäntilanteista, lisäksi henkilökohtaisia ja ryhmämuotoisia palveluja. Riitely äänien kanssa väsytti, mutta en osannut päättää, mitä teen
– Muutaman päivän viive ei haittaa. – Net-tuessa olen paljon kysynyt muun muassa, miten fyysiset oireet vaikuttavat psyykkisesti esimerkiksi ahdistukseen ja päinvastoin. Vesala sairastaa myopatiaa, joka on synnynnäinen lihasja luuheikkous sairaus. – Verkko on minulle myös tiedonhakukanava. Hän on pienestä pitäen joutunut olemaan paljon sairaalassa. Lääkitys auttaa pitämään psykoottiset oireet pois. Tärkeintä on, että vastaajana on ammattilainen eikä kuka tahansa tuntematon. Elintärkeän yhteisön Vesala on löytänyt Lahden Klubitalolta, joka tarjoaa erilaisia tukipalveluita, koulutusta, mielekästä tekemistä ja yhdessä oloa mielenterveyskuntoutujille. Foorumeille ja chatteihin hän kirjoittaa aina anonyyminä, mutta asiantuntijoiden kanssa omalla nimellään. 23 ”Verkko on minulle tiedonhakukanava. Hän esittelee talon hienon keitVesala on toiveikas tulevaisuutensa suhteen. Kirjoittelen foorumeille ja chatteihin.” päivän kuluessa. Hän tapaa hoitajan kerran viikossa ja lääkäriäkin säännöllisesti. Virka-aikana saattaa unohtaa, mitä kaikkea piti kysyä. Haaveena on päästä opiskelemaan kuva-artesaaniksi. Net-tuessa on helppo kertoa asiois ta ja lähettää viesti milloin vain. >. Se on pientä verrattuna siihen, että kotikaupungissani mielenterveys palvelujen jonot ovat kuukausia. Tietoturvasta Vesala ei ole huolissaan. Joskus ei pysty syömään ja ulos mennessä olen vain oksentanut. Sieltä saa tietoa vaikkapa lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista sekä erilaisista sivustoista ja vertaistukifoorumeista. FACEBOOK AVUKSI MUILLE Vesala on sairautensa vuoksi myös kasvokkaisessa hoidossa
– Hyvää ruokaa syntyy ihan helposti 20 hengelle. – Herään aamulla kuuden, puoli seitsemän aikaan, katson heti sähköpostin ja Facebookin. Kahdeksalta olen jo klubilla, katselen sähköpostia ja teen työtehtäviä. Olemme kuin yhtä perhettä. Nyt hän on yksi sen viidestä ylläpitäjästä. 24 Mielenterveys 1/2015 Verkossa apu menee perille TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVA: AINO VUOKOLA Verkon suosio mielenterveyspalveluissa on koko ajan kasvanut ja palvelujen tarjonta moni puolis tunut. Työntekijöillä ja asiakkailla on tasavertainen suhde. – Se on hyvä tiedotuskanava ja uutisten välittäjä. VERKKO MUKANA ARJESSA Netti on koko ajan läsnä Vesalan arki päivässä. – Olen itseoppinut nörtti, toimin atk-tukihenkilönä, kirjoitan juttuja ja käännän tekstejä englannista suomeksi. Kaiken muun puuhan ohella hän on Lahden seurakunnan kirkkoväärti, joka auttaa jumalanpalveluksissa muun muassa keräämällä kolehtia. Mobiilikäyttö lisääntyy, ja mielen terveyt tä voi edistää vaikkapa bussimatkalla. Aluksi sillä oli 20– 30 tykkääjää, nyt liki 600. tiön, jossa klubilaiset laittavat päivittäin ruokaa. En voi katsoa mitään pahaa. Täällä voi tuntea itsensä normaaliksi ja hyväksytyksi, on sitten skitsofreenikko tai masentunut. Vesala on toiveikas tulevaisuutensa suhteen. Haaveena on päästä opiskelemaan kuva-artesaaniksi. – Nyt edessä on viisivuotiaille tarkoitettu raamattuseikkailu -tapahtuma, jossa lapset saavat ohjaajan avustuksella Raamattuun liittyviä tehtäviä, kertoo Vesala. Illalla kotona juttelen kavereiden kanssa netissä, kirjoittelen sivustoille ja laitan musiikin päälle. n >. Yhtä hyvin johtaja pesee vessaa kuin asiakkaat tekevät kirjanpitoa. – Katson Netflixin kautta elokuvia, jotka tuovat hyvää mieltä ja joista saa jotakin omaan elämään. Kun Vesala tuli klubille vajaa viisi vuotta sitten, hän perusti sille oman Facebook-sivuston. Niissä on ihmisläheistä elämää, ja ihmiset auttavat toisiaan. Kaulassa oleva ristikoru kertoo uskosta
– Verkkokriisikeskus Tukinetin palvelussa voi käydä keskustelua saman asiantuntijan kanssa puolen vuoden ajan. Vastaaja on kriisityöntekijä tai koulutettu vapaaehtoinen, joka vastaa viestiin viiden vuorokauden sisällä. > – Päästäkseen kasvokkaiseen hoitokontaktiin täytyy monesti voida melko huonosti tai vaaditaan diagnoosi. Verkossa voi saada apua nopeasti, ennen kuin kriisi pitkittyy tai kroonistuu. – Tutkimusten mukaan verkossa saatu apu ja verkkoterapia toimivat yhtä hyvin kuin kasvokkainen terapia, sanoo Suomen Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana-Jokinen. – Äkillisessä järkyttävässä tapahtumassa voi valita avuksi oma-apuohjelma SELMA:n, jossa asiakas saa tietoa ja tekee harjoituksia. Sieltä löytyy apua ja tukea pitkällä janalla: äkillisistä elämän kriiseistä, sairauksista, eroista tai läheisten menettämisistä aina vakavampien sairauksien pulmiin. AITOA OSALLISUUTTA Verkkoa on arvosteltu joskus muiden sosiaalisten suhteiden köyhtymisestä. Tosin verkko voi olla lisätukena silloinkin, kun on muussa hoidossa. Informaatiota voidaan antaa videoklipeillä. Pelillistymisessä on haaste sen siirtämisessä osaksi mielenterveysapua, mutta trendi on näkyvissä sielläkin. Raappana-Jokinen luettelee toimivia esimerkkejä nettimaailmasta. Raappana-Jokinen muistuttaa, että mikä tahansa kriisi saattaa olla uhka mielenterveydelle. Palveluvalikoima on laaja. Varsinaiset nettiterapiat tarjoavat kohdennettua etähoitoa mielentervey den häiriöissä, ja niihin tarvitaan lääkärin lähete. ”Osallisuuden tunne voi olla yhtä aitoa kuin kasvokkain, ja verkkokontaktit ovat usein silta livekontakteihin.” ”Palvelu valikoima verkossa on laaja.” Satu RaappanaJokinen – Vaarana voi joskus olla se, että joku jää verkon varaan ja luottaa pelkkiin omahoito-ohjelmiin silloin, kun tilanne on vakava ja vaatii lääkärin hoitoa. – Videot ja kuvat tulevat myös mukaan. – Nettipalveluissa toteutuu anonyymiys. Se auttaa hahmottamaan ja jäsentämään ongelmia. Palvelut ovat ilmaisia. Palveluja kehitetään entistä enemmän mobiilikäyttöön. Ihmiset voivat vaikka bussissa vahvistaa mielenterveyttään ja hyvinvointiaan samoin kuin tarkistaa juoksu lenkkiensä tuloksia. Tukinetiin tulee noin 8 000 viestiä vuodessa, ja chatissä käydään vuosittain 1000 keskustelua. Net-tuki livessä voi päivystysaikana käydä reaaliaikaista keskustelua tukihenkilön kanssa. Sitä paitsi verkkokontaktit ovat usein silta livekontakteihin. n Konst a L eppänen. – Verkko ei silti ole hiekkalaatikko vain sosiaalisesti kyvyttömille. – Nyt ihmiset ovat jo tottuneet siihen, että verkossa osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne voi olla yhtä aitoa kuin kasvokkain. Joskus ihminen ei kykene ottamaan yhteyttä muihin, ei ole läheisiä tai ei ole rahaa mennä minnekään. Kriisityöntekijä antaa palautetta ja kommentteja esiin nousseista asioista. 25 Verkossa apu menee perille TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVA: AINO VUOKOLA Verkolla on monia etuja verrattuna perinteiseen kasvokkaiseen kohtaamiseen. Niin ikään kirjoittaminen on jo sinänsä terapeuttista. Siellä voi luoda nahkansa ihan kuka tahansa ihan tavallinen ihminen. Netti on myös ajasta ja paikasta riippumatonta: kirjoittaa voi vaikka yöllä. TUKEA KAIKKIIN TILANTEISIIN – Tietoturva on hyvä ja verkot nykyään melko suojattuja, mutta tervettä järkeä kannattaa käyttää, eikä jättää tietojaan esimerkiksi kirjaston koneelle. On ihmisiä, jotka eivät halua mennä mihinkään hoitopaikkaan tai edes soittaa sinne, mutta he voivat kyllä kirjoittaa. Luotettavia palveluntarjoajia ovat ainakin järjestöt ja kunnalliset tahot. Netistä löytyy niin keskustelua asiantuntijan kanssa, chattiä, ryhmäterapiaa, vertaistukiryhmiä kuin tietoa siitä, mistä löytyy sopiva hoitopaikka. – Palvelut tulevat vielä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiksi
26 Mielenterveys 1/2015 TEEMA Mieli verkossa ”Harjoituksia on tietoisesta läsnäolosta, mielen ja kehon hyvinvoinnista, arvoista ja valinnoista sekä rentoutumisesta.”
27 Kukapa ei haluaisi kohentaa hyvinvointiaan, parantaa mielialaansa, nukkua paremmin ja saada lisää puhtia elämään. Eräs ohjelman isähahmoista, Jyväskylän yliopiston psykologian professori Raimo Lappalainen kertoo, että vastaavan. Näin hyvää lupaa hyvinvointiohjelma Oiva. Oiva ei syntynyt tyhjästä, kuten eivät käyvät ideat koskaan. Osoitteesta oivamieli.fi löytyvä Oiva toimii niin verkossa kuin mobiilissa. Kuulostaa oivalliselta. Stressiään voisi myös lievittää ja helpottaa ahdistusoireitaan. Mielen oiva kuntopolku TEKSTI: TARJA HEISKANEN KUVA: SHUTTERSTOCK > Eikä siinä kaikki
Molemmat vaativat säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä hyvässä kuosissa pysymiseksi, painottaa Lappalainen. Ajatuksellisena kivijalkana käytettiin uuden aallon kognitiivisia käyttäytymisterapioita, eli lähinnä hyväksyntä-, tietoisuustaitoja arvopohjaisia menetelmiä. Osa harjoituksista vaikutti tutustumiskierroksella toimivilta, osa taas vähemmän toimivilta. Mieli tuottaa arviointeja ja tulkintoja, joiden osumatarkkuus on joskus pelkkä huti. Harjoituksia on neljästä teemasta: tietoisesta läsnäolosta nykyhetkessä, mielen hyvinvoinnista, arvoista ja valinnoista sekä kehon hyvinvoinnista ja rentoutumisesta. Ryhmäämme kuului psykologian ja verkkointerventioiden sekä terveyden edistämiseen perehtyneitä teknologian asiantuntijoita, kaikkiaan 10 henkilöä. Keskityn hengitykseen. ENSIMMÄINEN KERTA En ole käyttänyt Oivaa aiemmin ja haluan siitä kokemusta käyttäjänä. Vaihtoehtoisesti harjoitukset voi kuunnella. Valinnanvaraa on. – Mielen ja lihasten harjoittaminen on periaatteessa samantyyppistä. Ehkäpä Oiva kykenee auttamaan siinä. Vaikeinta on sellaisten ajatusten ja tunteiden kohtaaminen, joista ei pidä. Lappalaisen mukaan voi aloittaa itseä kiinnostavista harjoituksista. Suosikkejaan voi myös listata ja pitää päiväkirjaa. Miten voisin aloittaa. Ensimmäisten harjoitusten on määrä parantaa keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja tietoisuutta siitä, mitä juuri nyt tapahtuu sisälläni; kehossani, sydämessäni, mielessäni ja itseni ulkopuolella. UUSI NÄKÖKULMA ELÄMÄÄN OIVASTA – Oivan käyttäjätutkimukset ovat kertoneet esimerkiksi painoon ja painonhallintaan liittyvien ajatusten, tunteiden ja painonhallintamenetelmien muutoksesta. Kokeilen niitä. Mutta jo hetken kuluttua yllätän ajatukseni loikassa huomiseen palaveriin. – Kokemusten innoittamina lähdimme miettimään uutta, jokaiselle avointa palvelua. Aloitan tutusta hengitysharjoituksesta. Niin ikään stressi väheni sekä aktiivisuus ja tyytyväisyys elämään lisääntyivät. Harjoitukset tukevat vapautumista mielen ylivallasta. Palvelun anti on kahtalainen. Paljon aikaa kului palvelun sisältöjen sekä järjestyksen suunnitteluun. Seurantatutkimukset vastaavista menetelmistä kertovat, että tulokset Raimo Lappalainen ”Vaikeinta on kohdata ajatuksia ja tunteita, joista ei pidä. Oivassa vierailu ainakin herätti uudenlaisia mietteitä. Ehkä kuitenkin ensin tutuksi, ystävyys on aika rankka vaatimus. Ruokatottumusten muuttaminen ja muutoksen ylläpito on elämänpituinen asia. Keskityn hengittämiseen ja annan itseni rentoutua. Oiva ei kuitenkaan paheksu, kehottaa vain panemaan loikan merkille ja keskittymään jälleen hengitykseen. Oivan harjoitusteksti kertoo, etten ole yhtä kuin ajatukseni. Oiva opastaa tulemaan ystäväksi niiden kanssa. Oiva opastaa ystävystymään niiden kanssa.” Ida H onk anen. Tiedän, että mieli on taitava ja uskottava selittelijä, sen ansaan on helppo langeta. Toisaalta harjoitukset auttavat kohentamaan omaa hyvinvointia ja toisaalta ne antavat työkaluja pahan olon lievittämiseen. Suorittamisyhteiskunnassa ei juuri jää aikaa viipyilylle, kun ajatus kulkee jatkuvasti siinä, mitä on saanut tehtyä ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Oivan tavoitteenakaan ei ole hetken muutos, vaan näkökulman muuttaminen elämään. Käytännössä harjoitukset ovat verkkotekstejä, sinänsä helppolukuisia. Otan tuolilla mukavan asennon ja suljen silmäni. Keuhkot vuoroin laajenevat ja vuoroin supistuvat. > SUORITTAJALLE VAIKEA VIIPYILY Tietoinen läsnäolo kiinnostaa, samoin mielen tuottamat ajatukset ja niiden vallasta vapautuminen sekä epämiellyttävien tunteiden kohtaamisesta. Ohjelmassa voi liikkua vapaasti omien tarpeiden mukaan, mutta edetä myös suosituspolkua pitkin. Nykyhetki vajoaa men”Mieli on taitava selittelijä, ja sen ansaan on helppo langeta. Lappalainen sanoo, että Oivaa on helppo lähestyä kummastakin suunnasta. Harjoituksia tehdessäni huomaan, että tietoinen läsnäolo on taitolaji, joka vaatii uutteraa, säännöllistä harjoittelua. Ohjelma suosittelee aloittamaan tietoisen läsnäolon harjoituksista, koska tietoisuustaitoja tarvitaan muissa harjoituksissa. Ehkäpä palaan vielä. MIELEN HEIKKO OSUMATARKKUUS Siirryn seuraavaksi Mielen hyvinvointi -lohkoon. 28 Mielenterveys 1/2015 laisia verkkointerventioita oli aiemmin kehitetty jo muun muassa masennuksen hoitoon. Harjoitukset tukevat vapautumista mielen ylivallasta.” neen ja tulevan alle. Tunnen kuinka ilma virtaa sieraimista sisään ja ulos. Kaksi muuta harjoituslohkoa jätän suosiolla odottamaan
KOHTI OIVALLISEMPAA Oivan etu on helppokäyttöisyys. Samoin ne vaikuttavat myönteisesti oppimiseen, keskittymiseen, luovuuteen ja hyvinvointiin, sekä itsetuntemukseen ja itsetuntoon, tyytyväisyyteen elämää ja myöpuolen vuoden ja vuoden seurannassa ovat olleet pitkäkestoisia. Esimerkiksi kannustusviestit tekstiviestein ja sähköpostitse voisivat olla käyttäjälle ratkaisevan tärkeitä. Hyvinvointiohjelma, joka tukee • läsnäoloa nykyhetkessä • tietoisia valintoja • arvojen mukaista elämää • ajatusten ja tunteiden hyväksymistä • jännityksestä vapautumista, rentoutumista • mielen ja kehon ymmärtämistä Oivassa on • neljä teemaa • 45 tekstija audioharjoitusta • 11 esittelyvideota teemoista • mahdollisuus suosikkilistaukseen • mahdollisuus pitää päiväkirjaa > oivamieli.fi Kuv a: Ist ock Pho to Kuv a: N aushon K abat -Zinn. Ohjelmaa ovat opiskelleet muun muassa kroonisesta kivusta kärsivät potilaat. Nyt Oivaa ei voi kutsua interaktiiviseksi sovellukseksi, vaan se on enemmänkin staattinen verkkosivusto. Jäämme odottamaan interaktiivista versiota Oivasta. Tietoisen läsnäolon harjoitukset voivat tarkoittaa perinteistä meditointia, mutta niihin on yhdistetty myös kognitiivisten ja käyttäytymisterapioiden pohjalta tapahtuvaa ajatusten, tunteiden ja kehon kokemusten kanssa työskentelyä. Verkkoa voi käyttää asuinpaikasta ja kellonajasta riippumatta. 29 TIETOINEN LÄSNÄOLO VAHVISTAA HYVINVOINTIA mukaan stressiä, ahdistusta ja masennuksen oireita. Länsimainen tietoisen läsnäolon harjoittaminen on erottautunut sekulaariksi tavaksi edistää hyvinvointia, vaikka juuret ovat alun perin buddhalaisuudessa. Mielenterveyttä vahvistavat nettija mobiilisovellukset ovat rynnistäneet viime vuosina perinteisten menetelmien rinnalle. n Maarit Lassander Psykologi, psykoterapeutti MIKÄ OIVA. Tietoisen läsnäolon harjoittamisen ohjelman muotoon kehitti 1970-luvulla biologi Jon Kabat-Zinn Massachusetin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Harjoituksia voisi muokata edelleen ja valita toisin. Tietoisen läsnäolon harjoitukset vähentävät tutkimusten Jon Kabat-Zinn tätuntoon toisia kohtaan. n Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo viittaa tuomitsemattomaan tietoisuuden tilaan, jossa huomio tuodaan hetkessä ilmeneviin aistikokemuksiin. – On hyvä kannustaa vastuuseen omasta hyvinvoinnista. Kohennettavaakin on. Nykyisin tietoisen läsnäolon harjoituksia käytetään keinona edistää hyvää elämänlaatua ja mielenterveyttä eri-ikäisillä sekä erilaisten ryhmien parissa. – Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että ne voivat toimia yhtä hyvin kuin kasvokkainen hoito ja tuki, mutta vaikutus saadaan vähemmin voimavaroin. Sovellukset eivät ole uhka vaan mahdollisuus. Henkilökohtaisuus puuttuu, toisin sanoen se ei mukaudu kävijän tarpeisiin, eikä anna palautetta. Lisäksi jonkinlainen motivaattori avittaisi säännöllistä käyttöä. Tekstilähtöinen palvelu on rinnastettavissa kirjaan, vaikka sitä onkin elävöitetty videoja audiomateriaalein. Menetelmäksi vakiintui MBSR, englanniksi Mindfulness based Stress-Reduction, 8 viikon ohjelma, jossa työskennellään myös liittyen asenteisiin: tuomitsemattomuuteen, luottamukseen, hyväksymiseen ja irti päästämiseen. Lisäksi on havaittu, että tietoisuustaidot vähentävät merkittävästi häiritseviä ja murehtivia ajatuksia
Maailmalla on jonkin verran tutkittu pelaamista kognitiivisten toimintojen heikentymisen hidastajana esimerkiksi muistisairauksissa, mutta tutkimusaineistot ovat olleet pieniä ja alustavia. – Ei puhuta ainakaan patologisesta riippuvuudesta. Turkulaiset eri alojen tutkijat etsivät peliriippuvuudesta mahdollisuuksia hyvään ja kartoittavat sen käyttöä esimerkiksi aivovammapotilaiden kuntoutumisen tukena. 30 Mielenterveys 1/2015 Voiko pelikoukku edistää terveyttä. Nuorten masennuksen hoidossa on Australiassa tutkittu SPARX-nimistä Avatar-peliä, joka. – Tutkimusta voidaan tehdä elävän elämän kannalta järkevässä ympäristössä, sillä pelaaminen on nykyisin osa ihmisten arkea. POSITIIVISESTI KOUKUSSA. Tarjoavathan pelit mahdollisuuden tutkia ihmisen tiedonkäsittelytoimintoja ja niiden mahdollista harjaantumista. Tunteita tutkitaan Suomessa ja Tanskassa tehtyyn väestökyselyyn osallistuneilla henkilöillä. Pelaajien tunnereaktioita ja tarkkaavaisuutta analysoidaan kasvojen ilmeiden muutoksista ja silmänliikkeistä. Vastaajia haastatellaan ja heille järjestetään psykofysiologisia kokeita, joiden avulla tutkitaan pelaajien tunteita pelaamisen aikana. TEEMA Mieli verkossa Kognitiivisen psykologian tutkija näkee pelimaailman kiinnostavana tutkimusympäristönä. Miellyttävä kokemus edistäisi pelaamista, jolloin voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan johonkin oireyhtymään tai oireisiin. Voidaanko koukuttavista peleistä puhua positiivisena riippuvuutena, psykiatrian professori Jyrki Korkeila. – Eräässä saksalaistutkimuksessa ”Sana riippuvuus ei oikein vastaa todellisuutta, vaan pelaamisen tulee olla riittävän miellyttävää, jotta sitä viitsii jatkaa.” Juha Korkeila H anna O ksanen havaittiin Super Mario -pelin pelaamisen lisänneen tietyillä alueilla pelaajan harmaata aivomassaa. Eri-ikäiset ihmiset, esimerkiksi keski-ikäiset naiset pelaavat paljon mobiilipelejä, kertoo Play for Reward -tutkimukseen osallistuva psykologian dosentti Johanna Kaakinen, joka tutkii pelaamisen herättämiä tunteita. Sana riippuvuus ei oikein vastaa todellisuutta, vaan pelaamisen tulee olla riittävän miellyttävää, jotta sitä viitsii jatkaa riittävän pitkään. Lisäksi hoitoa saava voisi jatkaa pelaamista myös hoitoperiodin päätyttyä, jos kokemus on ollut positiivinen ja siitä on ollut apua. TEKSTI: TUULA VAINIKAINEN KUVA: SHUTTERSTOCK Peliriippuvuutta ja peleihin koukuttumista on totuttu pitämään negatiivisena asiana. Niitä, kuten pelaamisen miellyttävyyden hyvin vointivaikutuksiaan ei tunneta vielä riittävästi. Stereotypia pelaajasta teini-ikäisenä poikana tietokoneen äärellä ei enää pidä paikkansa. Tutkimusosuus on vasta alkanut, joten tuloksia ei ole vielä saatavilla. Eli periaatteessa voisi olla odotettavissa hyötyä. Pelaaminen kuntoutuskeinona kiinnostaa muuallakin
Korkeilan mielenkiinto suuntautuu aivovammapotilaiden tarkkaavuuden kuntouttamiseen. Hanketta johdetaan Turun yliopiston kauppa korkeakoulun CCR Tutkimuspalveluista. n yhdistää pelaamiseen psykoedukaatiota ja kognitiivista terapiaa. Jotta ter veydenhuollon yksiköt voisivat käyttää pelejä kuntoutuksen tukena, tulee niiden hyödyllisyydestä olla tutkimustietoa. 31 PLAY FOR REWARD -TUTKIMUS Kolmeosainen tutkimus kestää vuoden 2015 ajan. Vastetta seurataan neuropsykologisilla testeillä. Mukana on myös viisi yritystä suunnittelemassa alan liiketoimintaa. Ensimmäisessä pienessä tutkimuksessa pelaamisella saavutettiin tavanomaista terapiaa ja muuta hoitoa parempia tuloksia, ja nuoret keskeyttivät pelihoidon harvemmin kuin tavanomaisen hoidon, kertoo Korkeila. Tekes rahoittaa tutkimushanketta pelialan Skene-ohjelmasta. Alussa ja lopussa tehdään seulonta ja mittaukset. Aluksi tutkitaan millaisia tunteita pelaajat kokevat pelatessaan suosikkipelejään ja miten pelaaminen koukuttaa. Tällä hetkellä on markkinoilla kaikenlaisia aivojumppapelejä, mutta vain harvoja on edes yritetty tutkia. Hankkeessa selvitetään, voiko pelaamiseen perustuville hyvinvointipalveluille löytyä liiketoimintapotentiaalia. – Jos tutkimus tuottaisi alustavaa näyttöä todistamaan, että jatkotutkimuksissakin on havaittavissa selvää apua kuntoutumiselle, voitaisiin pelaamisesta kehittää hoitomalli. ”Jotta pelejä voitaisiin käyttää kuntoutuksen tukena, tulee olla tutkimustietoa niiden hyödyllisyydestä.” pelejä, jotka tarjoaisivat potilaille sopivaa aivojumppaa ja olisivat samalla tunnetasolla miellyttäviä. Play for Reward -hankkeeseen osallistuu eri alan asiantuntijoita neljästä Turun yliopiston tiedekunnasta. Validian kanssa kehitetään aivovammapotilaiden hoitoprofiileihin sopivia viihde. Noin kokonaisuutena ne eivät todennäköisesti lunasta lupauksiaan, Korkeila pohtii. Hankkeeseen osallistuu psykiatrian, neurologian, hoitotieteen, psykologian, evoluutiobiologian ja -psykologian, pelitutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, tietojärjestelmätieteiden sekä liiketoiminnan uudistamisen tutkijoita. Tulosten pohjalta selvitetään, millaisia liike toimintanäkymiä toiminnalle on olemassa. Yhteistyökumppanina on Invalidiliiton Validia Kuntoutus. Tutkimusryhmäläiset saavat tavallisen kuntoutusintervention, kun vertailu ryhmällä siihen on lisätty pelaaminen. Pelkkä pelien koukuttavuus ja pelaajien kiinnostus ei tietenkään riitä. SYNTYYKÖ HYVINVOINTI PELEISTÄ LIIKETOIMINTAA. Toisessa osassa selvitetään voidaanko koukuttavaa peli kokemusta hyödyntää aivovammakuntoutuksessa. Se avaisi mahdollisuuksia liiketoimintaan
Verkossa vastaan tulevat asiat ovat aivan samoja kuin kasvokkain tai puhelimessa tehtävässä kriisityössäkin. Moni asiakas menee nettikeskusteluissa suoraan asiaan ja muodollisuudet jäävät vähemmälle. Pitää olla tarkkana, ettei tee tulkintoja rivien välistä. – Tästä on se hyöty, että välipäivinä ehtii perehtyä asioihin ja tarvittaessa vaikkapa konsultoida kollegaa. Erojakin työskentelytavoissa on. On myös viiveellä tapahtuva net-tuki, jossa saman asiakkaan kanssa jatketaan edellisestä kerrasta. Tutustu koulutustarjontaan yhteisillä nettisivuillamme www.ameo.. Kolmas verkossa toimiva tukimuoto on SELMA, kahdeksan viikon itsehoito-ohjelma traumaattisiin kriiseihin. 32 Mielenterveys 1/2015 Suoraan asiaan TEKSTI: KIRSI HEMANUS Minun työni Sosiaalipsykologi Sari Romunen tekee kriisityötä Kuopion Kriisikeskuksessa, myös verkossa. Palvelua käyttävät usein ihmiset, joille kirjoittaminen on luonteva tapa ilmaista ajatuksiaan. Tukinetissä on käytössä Net-tuki live eli reaaliaikainen keskustelu, jossa päivystetään neljä tuntia kerrallaan. Siellä vastaus annetaan viiden vuorokauden sisällä. Sari Romunen pitää helposti saatavilla olevaa verkkoapua rikkautena. Siinä Sari Romunen toimii tuutorina. n Kuka: Sari Romunen Ikä: 43 Asuu: Kuopiossa Ammatti: Kriisityöntekijä, työn ohjaaja, EMDR-terapeutti Harrastukset: Jooga ja lukeminen Suunta yhdessä eteenpäin! Haku ammatillisiin erityisoppilaitoksiin 18.3.–8.4.2015 www.opintopolku.. Kannustamme aina asiakasta muiden palvelujen piiriin, jos verkkoauttaminen ei tunnu riittävältä. Pitää olla tarkkana, ettei tee tulkintoja rivien välistä.”. Apua verkosta hakevat kaikenikäiset miehet ja naiset. – Kynnys hakea apua on monille korkea ja he jättäisivät ehkä kokonaan hakematta apua ilman tätä mahdollisuutta. ”Verkossa elekieli jää pois, ja se on joskus työn sudenkuoppa. – Net-tuki livessä joutuu reagoimaan hyvin nopeasti, kun net-tuessa pitää usein odottaa vastausta. Myös asiakas voi kirjoitella lisää, kun hänelle sopii. – Verkossa elekieli jää pois, ja se on joskus työn sudenkuoppa. Yli kymmenen työvuoden aikana verkkokriisikeskus Tukinet on tullut tutuksi. Net-tuen asiakkaan täyttämästä esitietolomakkeesta selviää taustasta esimerkiksi sukupuoli, ikähaarukka ja se, onko hän hakenut apua muualta. Joillekin kirjoittaminen on silti paljon helpompaa kuin puhuminen. Koulutukset on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissa ja työllistymisessä erityistä tukea
Tutustu koulutustarjontaan yhteisillä nettisivuillamme www.ameo.?. 33 Suunta yhdessä eteenpäin! Haku ammatillisiin erityisoppilaitoksiin 18.3.–8.4.2015 www.opintopolku.. Koulutukset on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissa ja työllistymisessä erityistä tukea
Billy ja Maggie kävivätkin omaa erillistä taisteluaan kohti tasa-arvoa. Ryhmänohjaajakoulutus on tarkoitettu sosiaalija terveydenalan ammattilaisille. Koulutus käynnistyy, kun minimiryhmäkoko täyttyy. . Voimaannuttavaa on, että kriiseistä voi selvitä Billyn ja Maggien tavoin. 1980-luvulla emme olisi vielä kyenneet tulkitsemaan omaa aikaamme kyseisten elokuvien kuvaamalla tavalla – se vaatii aikaa ja perspektiiviä. tutustuttaa menetelmän perusteisiin ja sen keskeisimpiin käsitteisiin. Luennoitsijana menetelmän kehittäjä, Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley H. Nuo elokuvat kertoivat yhden ihmisen kasvutarinan kautta tulkinnan ajan rajusta muutoksesta. 15.4. Vuoden vaihteessa liikutuin myös Meryl Streepin esittämästä Margaret Thatcherista, joka taisteli Billy Elliotin tavoin vanhanaikaista maskuliinisuutta vastaan politiikan kabineteissa. Se soveltuu esimerkiksi lastensuojelu-, lastenvalvontaja perhetyöhön sekä nuorisopsykiatrian ja terapiatyön tueksi. Niissä kiteytetään nyt kokemamme raju lama, kuten Iiro Vii nasen ja Esko Seppäsen kirjassa ja TV-elokuvassa, joissa kerrottiin hiljan 1990-luvun rakennemuutoksen tarina kahdesta jyrkästi erilaisesta näkökulmasta. Koskettava kertomus balettiin hurahtavasta pojasta 1980-luvun englantilaisessa luokkataistelun riivaamassa kaivosyhteisössä kostuttaa väkisinkin silmäkulmat. Block (USA). DEPRESSIOKOULUN RYHMÄN OHJAAJIEN KOULUTUS Helsinki, haku käynnissä Depressiokoulu on ryhmämuotoinen, masennuksen ja työuupumuksen ehkäisyja hoitomalli, joka perustuu strukturoituun prosessiin. Lohduttavaa on, että voi oppia ymmärtämään ihmisiä ja aatteita, jotka seisovat barrikadin toisella puolella Iiron ja Eskon lailla. Tulevaisuudessa kirjoitetaan tämän vuosikymmenen tarinat Kevään 2015 koulutuksia Uutta tietoa, taitoa & osaamista PERHEARVIOINTIMENETELMÄN KOULUTUS Helsinki, käynnistyy 25.2.2015 Perhearviointi on menetelmä, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vaikeuk sien ja vahvuuksien arviointiin. MIND-BODY BRIDGING -SEMINAARI ja MBB-MENETELMÄKOULUTUS Helsinki 14. Hekään eivät tienneet mitä tekivät, mutta aina voi yrittää ymmärtää yhdessä. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, käyntiosoite Kellosilta 4, 00520 Helsinki p. 24.3.2015 Noin vuoden kestävä ammatillinen täydennyskoulutus erityisesti sosiaalija terveysalan ammattilaisille, jotka haluavat lisätä psyko terapeuttista osaamistaan asiakastyössä. Jälleen on käsillä rakennemuutos. MBB-seminaari 14. PSYKOTERAPIAN PERUSTEET 30 op, alkaa Helsingissä 23. 34 Mielenterveys 1/2015 Katsoin telkkarista uudelleen upean, voimakkaita tunteita herättävän Billy Elliot -elokuvan. 15.4.2015 MBB on näyttöön perustuva, mieli-keho -yhteyttä vahvistava stressinkäsittelymenetelmä, joka soveltuu sekä oman hyvinvoinnin vahvistamiseen että työvälineeksi ammattikäyttöön. ”Lohduttavaa on, että voi oppia ymmärtämään ihmisiä ja aatteita, jotka seisovat barrikadin toisella puolella.”. Seminaari toimii myös menetelmäkoulutuksen johdantona. LÄHISUHDEVÄKIVALLAN INTEGROITU JA SYSTEEMINEN HOITO Helsinki 16.4.2015 Asiantuntijaseminaarissa kliinisen psykologian tohtori, professori Arlene Vetere (University of Surrey, UK) luennoi lähisuhdeväkivallan systeemisestä ja integroidusta hoitomallista. Naisten koulutustaso on korkea, naisurheilijoita arvostetaan ja naisten seksuaalisuudesta puhutaan avoimesti. Työväenluokkainen miehisyys muuttui pehmeämmäksi niin kaivoksissa kuin jalkapallokatsomoissa. Nyt meillä on tasa-arvoinen avioliittolaki, kaapista tullut miesurheilija palkitaan esikuvapalkinnolla, ja metroseksuaalisuuden lisäksi uudissanaksi on virallisesti hyväksytty metsuriseksuaalisuuskin. Aristokraattinen miehisyys joutui samaan aikaan nykyaikaistumaan Thatcherin edustaman keskiluokkaisen eetoksen edessä. 09 4150 3600 info@koukes.fi mielenterveysseura.fi/ koulutukset OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ! Kolumni Arto Tiihonen on sijaisisä, kissaihminen ja urheilusosiologi. Tulevaisuudessa kirjoitetaan tämän vuosikymmenen Billyn ja Maggien tarinat
PSYKOTERAPIAN PERUSTEET 30 op, alkaa Helsingissä 23. 09 4150 3600 info@koukes.fi mielenterveysseura.fi/ koulutukset OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ!. 35 Kevään 2015 koulutuksia Uutta tietoa, taitoa & osaamista PERHEARVIOINTIMENETELMÄN KOULUTUS Helsinki, käynnistyy 25.2.2015 Perhearviointi on menetelmä, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vaikeuk sien ja vahvuuksien arviointiin. 15.4. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, käyntiosoite Kellosilta 4, 00520 Helsinki p. 24.3.2015 Noin vuoden kestävä ammatillinen täydennyskoulutus erityisesti sosiaalija terveysalan ammattilaisille, jotka haluavat lisätä psyko terapeuttista osaamistaan asiakastyössä. LÄHISUHDEVÄKIVALLAN INTEGROITU JA SYSTEEMINEN HOITO Helsinki 16.4.2015 Asiantuntijaseminaarissa kliinisen psykologian tohtori, professori Arlene Vetere (University of Surrey, UK) luennoi lähisuhdeväkivallan systeemisestä ja integroidusta hoitomallista. MIND-BODY BRIDGING -SEMINAARI ja MBB-MENETELMÄKOULUTUS Helsinki 14. Seminaari toimii myös menetelmäkoulutuksen johdantona. tutustuttaa menetelmän perusteisiin ja sen keskeisimpiin käsitteisiin. Se soveltuu esimerkiksi lastensuojelu-, lastenvalvontaja perhetyöhön sekä nuorisopsykiatrian ja terapiatyön tueksi. DEPRESSIOKOULUN RYHMÄN OHJAAJIEN KOULUTUS Helsinki, haku käynnissä Depressiokoulu on ryhmämuotoinen, masennuksen ja työuupumuksen ehkäisyja hoitomalli, joka perustuu strukturoituun prosessiin. Luennoitsijana menetelmän kehittäjä, Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley H. 15.4.2015 MBB on näyttöön perustuva, mieli-keho -yhteyttä vahvistava stressinkäsittelymenetelmä, joka soveltuu sekä oman hyvinvoinnin vahvistamiseen että työvälineeksi ammattikäyttöön. Block (USA). Koulutus käynnistyy, kun minimiryhmäkoko täyttyy. MBB-seminaari 14. Ryhmänohjaajakoulutus on tarkoitettu sosiaalija terveydenalan ammattilaisille
MIELENTERVEYSSEURA KEHITTÄÄ SannaRee ta M eilah ti. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa lapsen mielenterveyttä ja vaikuttaa perheiden hyvinvointiin. 36 Mielenterveys 1/2015 VARHAISKASVATUS Mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja neuvolaan TEKSTI: JUTTA KAJANDER Pienen lapsen mielenterveyttä voi tukea ja mielenterveystaitoja vahvistaa monin eri tavoin
Pienen lapsen mielenterveyttä tukevat muun muassa tunneja kaveritaitojen opettelu, turvallisten aikuisten läsnäolo sekä säännöllinen arjen rytmi. – Toivon jokaisen varhaiskasvatuksen ja neuvolan työntekijän löytävän Lapsen mieli -kirjan ja saavan siitä ymmärrystä ja apua omaan äärimmäisen tärkeään ja syvästi inhimilliseen työhönsä, kirjoittaa lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kirjan esipuheessa. UUDEN KEHITTÄMISTÄ Kehittämishankkeiden tieto ja materiaalit edistävät suomalaisten mielenterveyttä vauvasta vaariin. Kirja julkistetaan helmikuussa osana Turvallisin mielin -hankkeessa kehitettyä materiaalikokonaisuutta. VAIKUTTAMINEN MIELEN TERVEYSASIOIHIN Yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tukevat Yhteiskunta-osion tiedotteet ja kannanotot sekä lausunnot ajankohtaisiin lakihankkeisiin. Kirja rohkaisee ja innostaa pienten lasten kanssa toimivia ammattilaisia tiedostamaan mielenterveyden edistämisen merkitys hyvinvoinnille. – Kirja on käytännöllinen opas taitoihin, joita me aikuiset tarvitsemme tukeaksemme lapsiamme kasvamaan hyvinvoiviksi ja tasapainoisiksi, Mäkelä toteaa. Aiemmin erilliset verkkosivut löytyvät nyt yhdestä osoitteesta. MUKAAN JÄRJESTÖTOIMINTAAN Tule mukaan -osiosta löytyy tietoa toimintaan osallistumisesta Mielenterveysseurassa: paikallisten mielenterveysseurojen toiminnasta, tapahtumista, koulutuksista tai vapaaehtoiseksi ryhtymisestä. 125 s.. HYVÄ KIERTOON SOMESSA Jakamalla sisältöjä sosiaalisessa mediassa voi osallistua mielenterveyden edistämiseen. TIETOA MIELENTERVEYDESTÄ Mielenterveystaitoja voi kehittää. TUKEA JA APUA VAIKEUKSISSA Jokaisella sivulla vihreä Tukea ja apua -painike ohjaa kriisipalveluihin: muun muassa valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, verkkokriisikeskus Tukinettiin sekä kriisikeskusverkostoon ympäri Suomen. Kokonaisuuteen kuuluvat julisteet ja niihin liittyvä työvälinesarja, taidekuvakorttipakka, kuvakortit neuvolatyöhön, kaveritaitokortit ja Eläinlasten elämää -pöytäteatteri. Sivustolla voi ilmoittautua tapahtumiin. Koko mielenterveyden kirjosta, myös häiriöistä löytyy sivuilta asiantuntevaa ja ajankohtaista tietoa ja materiaalia. n Elina Marjamäki, Susanna Kosonen, Soile Törrönen ja Marjo Hannukkala: Lapsen mieli – Mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja neuvolaan. AJANKOHTAISTA Sivusto kertoo Mielenterveys seuran ajankohtaiset uutiset, kuulumiset ja tapahtumat, sekä koulutukset ja vertaistukiryhmät. 2015. Kirjan leikki-, liikunta-, musiikkija kuvataideharjoitukset antavat mahdollisuuksia sukeltaa mielenterveyden teemoihin yhdessä lasten kanssa. ESITTEET, KIRJAT, PELIT JA VIDEOT Sivuilta löytyvät videoiden lisäksi esitteitä, kirjoja, julisteita ja pelejä sekä myytäviä materiaaleja. TARINOITA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ Jokaisen ihmisen ainutlaatuinen elämäntarina voi tuoda oivalluksia toisille. Sivuilta löytyy erilaisten ihmisten, niin julkisuuden henkilöiden kuin tavallisten ihmisten, kiinnostavia elämäntarinoita. Se on saatavana valtakunnallisissa koulutuksissa 2015. 37 Suomen Mielenterveysseuran nettisivut uudistuivat viime vuoden lopussa. Anna hyvän tiedon kiertää! /mielenterveys /mielenterveys /mielenterveysseura VERKOSSA Uusi mielenterveys seura.fi palvelee ja opastaa TEKSTI: SAMI LIUKKONEN 1 2 3 4 5 6 7 8 Puheeksi ottaminen, kohtaaminen, läsnäolo ja rakkaus ovat tärkeitä. Suomen Mielenterveysseura. Kirjaan on koottu keskeisiä mielentervey den tietoja ja taitoja lapsen näkökulmasta
Sitä voi olla vaikea ymmärtää. n Kerkko Laakso emotiontracker.fi. Itseanalyysitrendin aallonharjalla Emotion Tracker on sovellus tunnetilojen kirjaamiseksi. Mukana on paljon käytännönläheisiä esimerkkejä ja tekstilainauksia. Testasin sovellusta reilun kuukauden. 38 Mielenterveys 1/2015 POIMINTOJA Viiltelyyn ja muuhun itsensä vahingoittamiseen voi joutua törmäämääni läheisen elämässä, tai se voi olla ihmisen oma salaisuus. Ennen kaikkea se opastaa eroon riippuvuudesta. Sovelluksessa olisi aineksia tunnevammaepäillyn ykköstyökaluksi. Se voi herättää pelkoa, inhoa tai keinottomuutta. Nyt se on vielä kehitysvaiheessa, mutta on mielenkiintoista nähdä, millainen tunteiden tulkki siitä vielä sukeutuu. Se lisää ymmärrystä, mistä viiltelyssä on kyse, ja mitä tunteita ja ajatuksia se voi herättää. Ensin valitaan tunteeseen liittyvä aihe: työ, raha, perhe, harrastus tai joku muu, sitten tunteen laatu positiivisen ja negatiivisen vivahteista, ja määritetään voimakkuus. Käyttö on helppoa, mutta käyttöliittymää voisi viilata. Pidempi aika ja ahkera kirjanpito auttaisivat varmasti parhaiten tunnistamaan tunteiden toistuvuutta – jopa syitä ja seurauksia. Tuntuisi loogisemmalta listata ensin tunne ja vasta sitten siihen liittyvä asia. Palaute olisi hienoa – vaikkapa ”huomasitko, että tunsit näin myös…”. Lopussa on osionsa viiltelijän läheisilOma-apuopas auttaa irti viiltelystä le ja hoitohenkilökunnalle. Onkin tärkeää, että kirjaa itsenäisesti työstävällä on joku, jonka kanssa voi käydä harjoitusten nostamia tunteita ja ajatuksia läpi. Ainakaan itselleni lokihommista ei tullut refleksiä. Turhan monet klikkaukset voivat estää kirjaamisen muodostumisen tavaksi. Vaikka kirja on erinomainen työkalu oma-apuoppaaksi, hoitoon tai läheisille, monet harjoituksista ovat vaativia. Toisaalta nimi on Emotion Tracker eikä Emotion Analyzer – virtuaaliterapeutin palvelulupausta ei ole annettu. Pääpaino on kuitenkin monipuolisissa ja runsaissa harjoituksissa. Myös ihmisten kanssa työskentelevät tai vapaaehtoiset auttajat voivat kohdata viiltelyä. Psykologi ja psykoterapeutti Katja Myllyviita on kirjoittanut helppolukuisen kirjan Vapaaksi viiltelystä. Vaikka kirja avaa ilmiötä teoreettisesti, se lähestyy asiaa ennen kaikkea viiltelijän oman toiminnan kautta, muun muassa kannustamalla viiltelijää pohtimaan suhdetta omaan kehoonsa ja toisiin ihmisiin. Pisteitä ropisee vaihtoehdoista – on monia aiheita ja tunteiden kymmeniä eri vivahteita. Kirjauduttuaan käyttäjä alkaa kirjata tunteitaan. Perisuomalainen vitutus listalta taitaa uupua. Myllyviita kirjoittaa ymmärtävästi ja tuomitsematta. Kehittäjien mukaan tunteista tietoiseksi tuleminen voi auttaa positiivisiin muutoksiin ja kehittää tunne-elämää. Kirjaamisen jälkeen voi tarkastella päivittynyttä tunneraporttia. n Susanna Winter Katja Myllyviita Vapaaksi viiltelystä Kustannus Oy Duodecim, 2014 190 s
Salaamisen hinta on kuitenkin kova: sisäinen yksinäisyys. Basam Books 2013. 39 Meditaatio ja läsnäoloharjoitukset ovat nykyisin laajalle levinneitä kaikkialla maailmassa. Mantraa toistamalla pääsee uppoutumaan tyyneyteen, tyyneyden kautta menestykseen. n Elina Marjamäki Pään sisäinen apina rauhoittuu Russell Simmons Todella rikas. Hän kertoo omista lapsistaan, jotka meditoivat näin alkuun 10 minuuttia päivässä ja kouluprojekteistaan, joissa koululaiset oppivat meditaatiota. Jokainen kulkee omaa tietään, lukija seuraa heidän reittejään. Kukaan ei ole ilkeä tahallaan, pikemminkin ajan ja olosuhteiden uhri. Jopa coolit rap-keisarit voivat mainostaa harjoittavansa läsnäolon taitoja ja silti säilyttää katu-uskottavuutensa, tai jopa lisätä uskottavuuttaan kertomalla henkisistä harjoitusmenetelmistään. Tommi Kinnunen Neljäntienristeys WSOY 2014 334 s. 199 s. Mies on Lahjan aviopuoliso Onni. Kuljetaan 1900-luvulla, kolmen sukupolven Suomessa, vasten sen asenneilmastoa. Reiteistä syntyy tunteiden, niiden kieltämisen, halujen, ilojen ja ilottomuuden verkosto, jossa kirjan henkilöt pyristelevät. Malkaa omassa silmässä on vaikea nähdä ja syy vastoinkäymisiin ja suuren talon elämän ilottomuuteen löytyy aina toisista. Ainakin tämän lukijan hän sai innostettua meditaatioharjoitusten pariin. Ja tiedoksi niille, jotka kokevat tämän olevan liian paljon aikaa uhrattavaksi: heidän pitäisi meditoida kaksi tuntia päivässä. n Tarja Heiskanen. Suvun matriarkka, omalla tavallaan aikanaan sukupuolirooleja rikkova kätilö Maria, tytär Lahja ja miniä, Kaarina. Pienet, luvattomat, onnelliset tuokiot tuovat Yhteisön puristuksessa häpeää, mutta vaikka kuinka haluaisi olla toisenlainen, ei voi. Russell Simmons riisuu meditaation ympäriltä mystisyyden ja antaa lukijalle yleispätevän mantran toistettavaksi. Se lupaa elämän muuttavia kokemuksia, kunhan antautuu meditoimaan 20 minuuttia aamuin illoin. Erilaisuus on myrkkyä ja se pitää salata. Häpeän voima on vahva ja yhteisön normien puristus voi kuihduttaa vahvankin ihmisen. Rakennetaan, soditaan, ollaan evakossa ja taas rakennetaan. Def Jam Recordsin perustaja Russell Simmons on kirjoittanut kirjan, jonka otsikko hieman hämää, mutta joka johdattaa mietiskelyn pariin innoittavalla tyylillä. Kuinka voit saada kaiken haluamasi. Risteyksessä kohtaa kolme naista ja yksi mies. Tommi Kinnusen esikoisromaania ei ole syyttä hehkutettu. Russell kertoo, kuinka mantra kukistaa apinan ja kannustaa jatkamaan sinnikkäästi, vaikka pään sisäinen apina hyppelisikin levottomasti. Se on rikas, oivaltava, herkullisesti kirjoitettu ja ajan henkeä kipeästi, mutta samalla lempeästi kuvaava
Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Jos tilaus jakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Koulutukset on suunnattu erityisesti sosiaalija terveys alan sekä kasvatusja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ mielenterveyslehti 41 € kestotilaus Myös digilehti TUKEA&APUA KRIISIKESKUSVERKOSTO Hyvinkään seudun mielenterveysseura 040 848 2042 • Jyväs kylän kriisikeskus Mobile, (014) 266 7150 • Joensuun kriisikeskus (013) 316 244 • Kainuun Kriisikeskus 044 7826030 • Kemin kriisikeskus Turvapoiju 040 544 1750 • Kuopion kriisikeskus (017) 262 7738 • Lahden Seudun kriisi keskus (03) 877 660 • Lapin ensija turvakoti ry Kriisi keskus 040 5537508 • Lappeenranta Saimaan kriisikeskus (05) 453 0020 • Mikkelin kriisikeskus (015) 214 401 • Oulun kriisikeskus (08) 312 0611 • Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ (02) 8378 5600 • Salon kriisikeskus Etappi (02) 7273 700 • Savonlinnan kriisikeskus (015) 273 700 • Seinäjoki Mobile kriisikeskus (06) 414 1256, (06) 414 1257 • Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 • Turun kriisikeskus (02) 2333 442 • Vammalan ja Huittisten Tukitalot (03) 512 0500 • Vihdin kriisikeskus 050 401 6259 SOS-KRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus kehittää ja toteuttaa laajan yhteistyöverkoston kanssa mielentervey den edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. Koulutuskeskus järjestää myös kansainvälisiä ja kansallisia asiantuntijaseminaareja sekä toteuttaa tilauskoulutuksia. (09) 4150 3600. Tilaajapalvelu puh. VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat TIETOJA&TAITOJA Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. 40 Mielenterveys 1/2015 TILAA MIELEN TERVEYS vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Kestotilauksen säännöt ja irtisanominen Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty ti laus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta
Myös monet ympäristötekijät vaikuttavat sairauden syntyyn. Ajatus skitsofreniasta hermoston kehityksellisenä sairautena saa löydöistä tukea. Lisäksi siinä arvioitiin sen kykyä ennustaa lyhyiden ja pitkien psykoterapioiden vaikuttavuutta mielialaja ahdistuneisuushäiriöissä. Pajulammi, H.: Lapsi, oikeus ja osallisuus. Työn hallinnassa on kuitenkin eri Skitsofrenia voidaan nähdä hermoston kehityshäiriöiden tilana. Suuri päätäntävalta työssä voi vaikuttaa negatiivisesti terveyteen, osoitti väitöstutkimus. Laaksonen, M.: Patient suitability for short-term and long-term psychotherapy. Yksi sopimuksen neljästä yleisperiaatteesta on lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Riski saattaa aktivoitua, jos työntekijä ei saa riittävästi tukea. Osalla potilaista löytyy perimän rakenteellisia muutoksia, osoitti väitöstutkimus. Psykologisesti kyvykkäät hyötyivät enemmän lyhytterapiasta, ja jos kyvykkyys oli rajatumpi, oireet vähenivät enemmän pitkässä terapiassa. Taloudellisten resurssien ohella tarvitaan koulutusta lasten oikeuksista. Perinnöllinen riski näyttäisi kuitenkin rakentuvan lukuisista geneettisistä riskitekijöistä, joista jokainen nostaa sairastumisriskiä vain hiukan. Nämä vaikuttavat terveyteen eri tavoin. Joensuu, M.: Job control as a predictor of mental and cardiovascular health: a prospective multicohort study. Psykoterapian pituus osoittautui tärkeäksi tuloksellisuuden kannalta. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto 2014. Väitöskirja, Lapin yliopisto 2014. Neljällä viidestä tutkitusta oli hyvät psykologiset valmiudet terapiaan. Aiemmin työn monipuolisuutta ja päätäntävaltaa on pidetty mielenterveyttä ja sydänterveyttä suojaavina. 41 TUTKITUT JUTUT Koonnut Ellen Tuomaala Lapsen oikeus osallistua tulisi olla suomalaisen lapsioikeuden keskeinen oikeusperiaate ja lapsen edun määritelmän osatekijä. Osalla skitsofreniaa sairastavista on perimässään sairastumisriskiä lisääviä, muihin keskushermoston kehityshäiriöihin, kuten älyllisen kehityksen häiriöihin tai lievempiin oppimisvaikeuksiin liittyviä muutoksia. Työn hallinnan on oletettu pienentävän stressiperäisten sairauksien riskiä. Työn hallinnassa nähtiinkin väitöksessä kaksi ulottuvuutta, työn monipuolisuus ja päätäntävalta työssä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2015.. Julkaistu THL:n Tutkimus-sarjassa 144. Pietiläinen, O.: Rare Genomic Deletions Underlying Schizophrenia and Related Neurodevelopmental Disorders. Psykoterapian soveltuvuutta arvioivaa asteikkoa sekä sen luotettavuutta selvitettiin väitöstutkimuksessa. Lasten suojelu ei yksinomaan riitä. Työntekijäryhmät voivat kokea itsenäisen päätäntävallan työssään eri tavoin. Suuri päätäntävalta työssä oli usein yhteydessä kohonneeseen mielenterveyden häiriön tai sydäntaudin riskiin. Osa kantajista taas on täysin terveitä. Lapsen osallisuus häntä itseään koskevissa asioissa on olennainen lapsen edun toteutumisen kannalta. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2014. Juridisesti osallisuus tarkoittaa lapsen oikeutta esittää näkemyksiään, tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi hänen elämäänsä välittömästi tai välillisesti vaikuttavissa asioissa. Oikeustieteen väitöskirja esittää, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole täysin ymmärretty sopimuksen sisältöä ja velvoittavuutta. YK:n lapsen oikeuksien sopimus, keskeisin lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, täytti hiljattain 25 vuotta. Lyhyttä ja pitkää psykoterapiaa tarvitsevat voitiin erottaa toisistaan arvioimalla psykologisia valmiuksia. Sitä voidaankin mahdollisesti hyödyntää potilaalle parhaiten soveltuvan psykoterapian valinnassa, hoitotulosten ja hoitoresurssien optimoinnissa. LAPSEN OSALLISUUS ON KESKEINEN OIKEUSPERIAATE TYÖN HALLINTA EI ESTÄ STRESSI SAIRAUKSIA HERMOSTON KEHITYS HÄIRIÖ ON YHTEYDESSÄ MIELEEN UUSI MENETELMÄ PSYKO TERAPIAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTIIN osatekijöitä, jotka vaikuttavat ristiriitaisesti, jopa vastakkaisesti työntekijän terveyteen. Tulokset eroavat merkittävästi aiemmista tutkimuksista. Tutkittu menetelmä havaittiin luotettavaksi
Uuteen tehtäväänsä Saarenpää saa kunnon perehdytyksen. – Se oli loma-asunto, mutta pohdimme sinne muuttoa Oulusta pitkään. Meidän perheelle tärkeitä ovat myös yhteiset viikonloput ja kiireetön löhöily. Vapaa-ajallaan Saarenpää lukee, ulkoilee ja oleilee ”mettäperällä”, kuten hän leikkisästi asuinpaikkaansa kutsuu. Neuvokkaaseen olin tutustunut jo aiemmin. n Suvimaria Saarenpää. 42 Mielenterveys 1/2015 Mieli seurassa Koonnut Jutta Kajander OULU ”Uskon arjen pieniin hyvinvointitekoihin” – Työskentelin silloin vanhuspuolella ja opiskelin. Kun toiminnanjohtajan paikka tuli auki, päätin hakea. Ensimmäisestä Ankkuri-hankkeesta Saarenpäälle jäi kipinä ihmisten arjen tukemiseen, yhdessä kehittämiseen ja voimavarojen yhdistämiseen. Vapaaehtoistyön ja opiskelun ohessa syntyi idea perheille suunnatun toiminnan kehittämisestä. – Harrastan järjestötoimintaa myös vapaa-aikana. – Kauppiasvuosina sisäinen yrittäjyys rakentui osaksi persoonaani. ajan saatossa puhumaan Sinettään muutosta. Siitä jäi kipinä vaikuttamiseen ja hyvinvointitekoihin. Työssä näki myös haavoittavissa elämäntilanteissa eläviä ja sai nähdä, mitä voi tapahtua, jos putoaa turvaverkkojen ulkopuolelle. MUUTTO ROVANIEMELLE Saarenpään perheellä oli hirsitalo Sinettäjärven rannalla. Sittemmin hän työskenteli mielenterveysjärjestö Hyvän mielen talo ry:ssä lähes kahdeksan vuotta. Hän työskenteli myös Oulun kaupungin ja järjestöjen yhteisessä ehkäisevän työn ESKO-hankkeessa, jossa järjestö-kunta-yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet tulivat tutuiksi. Paitsi pitkästä tiestä järjestötyössä myös aiemmasta yrittäjätaustasta on hänen mukaansa hyötyä uudessa tehtävässä. PERUSASIOITA JA PIENIÄ TEKOJA Saarenpää uskoo pieniin hyvinvointitekoihin: toisten kunnioittavaan kohteluun ja arjessa huomioimiseen. Se ei varmasti mene hukkaan Neuvokkaan toiminnanjohtajanakaan. – Neuvokkaassa on hyvä porukka ja tänne on ollut todella kiva tulla. Kaksostyttärenikin alkoivat Yrittäjätaustaisen Suvimaria Saarenpään tie Neuvokkaan uudeksi toiminnanjohtajaksi alkoi vapaaehtoistöistä jo 90-luvun Oulussa. Saarenpään omaan perheeseen kuuluu aviomies, viisi lasta, joista kolme vanhinta on jo muuttanut pois kotoa ja kaksi villakoiraa. – Järjestöstrategia-hankkeen projektipäällikkönä sain kohdata lähes 600 järjestötoimijaa eri puolilla Lappia vuodesta 2013. – Oli ilo kohdata erilaisia ihmisiä ja kulkea kappale matkaa heidän kanssaan. Sitten Saarenpäälle avautui mahdollisuus aloittaa työt Lapin liitossa, kun Rovaniemelle perustettiin Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta vuonna 2012. Se on minulle tapa vaikuttaa asioihin: tehdä pieniä tekoja omassa asuinympäristössä. – Neuvokas toteuttaa tärkeänä pitämiäni asioita: ihmisistä välittämistä, yhteistyötä ja mahdollisuutta vaikuttaa oman alueen asukkaiden hyvinvointiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hän on nähnyt, kuinka mielenterveyttä edistää se, että kunnossa ovat arjen perusasiat: oikeus tehdä työtä, kohdata toisia ihmisiä ja kuulua yhteisöön. Eläkkeelle siirtyvä toiminnanjohtaja Anneli Laine on mukana työkuvioissa erityisasiantuntijana maaliskuun loppuun. Uusia näkökulmia työhön tuo alkuvuodesta Rovaniemelle perustettava uusi järjestötalo. Tämän jälkeen Saarenpään kehittämiskohde oli Vapaaehtoistyön ja vertaistuen resurssikeskus Vares
n UUSIKAUPUNKI Soita teatterista kulttuurikaveri MIKÄ ON KULTTUURILUOTSI. 43 Uudenkaupungin uudet kulttuuriluotsit kokivat luotsin sanana liian hienoksi. Nyt kulttuuri luotseja, kavereita, ystäviä tai kummeja on jo kymmenillä paikkakunnilla Suomessa. – Näin tehtävät jakautuvat luontevimmin juuri meillä. Tehtäväänsä juuri koulutetut kulttuurikaverit ovat vertaisohjaajia, jotka tutustuttavat toisia kaupunkinsa kulttuuritarjontaan. Jokaisella paikkakunnalla toiminta on omanlaistaan. Kulttuurikaveritoimintaa suunnittelivat Eila Pappilan lisäksi Mervi Levanen, Heidi Vuori, Mari Jalava ja Katja Laine.. Meillä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kulttuurikaveri tapaa asiakkaan aina kulttuuripaikan ovella, jonne tapaaminen myös päättyy, Pappila selventää. Luotsit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka ovat perehtyneet oman paikkakuntansa kulttuurikohteiden tarjontaan. Kaupunginteatteriin soittamalla kuka tahansa täysi-ikäinen uusikaupunkilainen voi saada kaverin mukaansa teatteriin, museoon, galleriaan tai uimahalliin. Jokainen paikkakunta saa itse määrittää omat toimintatapansa. Mielen terveysseura auttaa, jos avuntarvetta tai ongelmia ilmenee. – Toimintamuoto sai alkunsa, kun suunnittelimme Mental Health Art Weekin tapahtumia yhdessä kaupunginteatterin ja museon kanssa, kertoo Eila Pappila Uudenkaupungin mielenterveysseurasta. Uudessakaupungissa mielenterveysseura vastasi koulutuksesta. Kulttuuriluotsitoiminta alkoi Jyväskylässä vuonna 2006. He halusivat olla mieluummin kulttuurikavereita. Luotsien tehtävänä on toimia rohkaisijoina, oppaina ja kavereina erityistä kannustusta tarvitseville ihmisille, joiden ei muuten tulisi lähdettyä kulttuurikohteisiin. Koulutuksessa sovittiin säännöt tapaamisia varten. Nyt teatteri vastaa varauksista
Mikäli isovanhempaa tai tervehdyksen saajaa ei voi tavoittaa henkilökohtaisesti, posti voi toimia välikätenä. Selvitämme markkinakartoituksen avulla kognitiivisen kuntoutuksen palveluntuottajien kiinnostusta ja ammatillista osaamista sekä mahdollisuuksia osallistua kognitiivisten kuntoutuspalveluiden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tämän kunniaksi hän lahjoittaa Rovaniemen 9500 päiväkotija peruskouluikäisille lapselle miehensä Paavo Laineen kanssa lintutai eläinaiheisen taidekortin. Tempaus tavoitti 15 000 ihmistä ja tuotti iloa kotikaupungissa ja ulkomaita myöten levinnein ystävänpäivätervehdyksin. Hän on julkaissut Häpeästä hyväksyntään -kirjan, joka on jatkoa teokselle Kätketty ja vaiettu. Voiko niistä vapautua. Tilaisuudessa luovutettiin ensimmäinen Joensuun Seudun Mielenterveysseura ry:n myöntämä vuoden 2014 mielenterveyspalkinto. 223 s. AUTAMME AIVOJA TOIMIMAAN masennusinfo.. Kirjapaja 2014. YMPYRÄ SULKEUTUU, VÄLITTÄMINEN JATKUU Neuvokkaan toiminta käynnistyi näyttävästi 1996, kun yli 7200 peruskoululaista antoi Paavo Laineen ”Yhdessä me onnistumme” -teoksesta painetun kortin isovanhemmille tai heidän ikäpolvensa läheisille. Kysymyksistä keskusteltiin avoimessa keskustelutilaisuudessa tammikuun lopulla Joensuun konservatoriolla professori Paavo Kettusen johdattelemana. Kognitiivisen kuntoutuksen markkinakartoitus ajalla 23.1.–1.3.2015 Kelassa on alkanut vuoden 2015 alussa kognitiivisen kuntoutuksen kehittämishankkeen esiselvitys. Mahdollisessa myöhemmässä hankevaiheessa selvitetään edelleen kognitiivisen kuntoutuksen valtakunnallista saatavuutta 18–35-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille, jotka ovat sairastuneet ensipsykoosiin ja joiden opintojen loppuun saattaminen tai työelämään siirtyminen on sairastumisen vuoksi uhattuna. n Mistä on kysymys häpeässä ja syyllisyydentunteessa. n KIELTEINEN JA MYÖNTEINEN HÄPEÄ Myönteinen häpeä on tahdikkuutta ja rajantajua itsen ja toisen välillä. Katso lisätietoa: www.kela.?/kehittamistoiminta. – Olemme toivoneet mieheni kanssa lapsille kouluissa hetkeä tervehdysten tekemiseen, jolloin lapset ja aikuiset voivat keskustella isovanhempien tai muiden iäkkäiden läheisten merkityksestä, itsekin muutama vuosi sitten isovanhemmaksi tullut Anneli kertoo. Ovatko ne ainoastaan huono asia. 44 Mielenterveys 1/2015 Mieli seurassa Koonnut Jutta Kajander JOENSUU Häpeä tutuksi ROVANIEMI Ylisukupolvista ystävyyttä Rovaniemen Seudun mielenterveysseuran Neuvokkaan primus motor Anneli Laine jää aprillina vapaalle elämäntehtävästään. Omanarvontuntoinen, empaattinen ihminen tajuaa koskemattomuuden ja kunnioittaa sitä sosiaalisesti, seksuaalisesti ja hengellisesti. Paavo Laineen taidekortin kääntöpuolella on tilaa kirjoittaa ja piirtää ystävänpäivätervehdys isovanhemmille tai muille sukupolven ylittäneille läheisille. – Toinen toive on, että lapsi veisi itse tervehdyksen läheiselleen, jotta sukupolvet kohtaavat aidosti. Paavo Kettunen: Häpeästä hyväksyntään. Häpeä voi olla minuutta suojelevaa tai mielenterveyttä kuormittavaa. Myönteinen häpeä on omaantuntoa ja häveliäisyyttä, kielteinen koko olemassaolon oikeutta kyseenalaistavaa kelpaamattomuutta. Miten häpeä liittyy seksuaalisuuteen
Selvitämme markkinakartoituksen avulla kognitiivisen kuntoutuksen palveluntuottajien kiinnostusta ja ammatillista osaamista sekä mahdollisuuksia osallistua kognitiivisten kuntoutuspalveluiden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Katso lisätietoa: www.kela.?/kehittamistoiminta. Kognitiivisen kuntoutuksen markkinakartoitus ajalla 23.1.–1.3.2015 Kelassa on alkanut vuoden 2015 alussa kognitiivisen kuntoutuksen kehittämishankkeen esiselvitys. Mahdollisessa myöhemmässä hankevaiheessa selvitetään edelleen kognitiivisen kuntoutuksen valtakunnallista saatavuutta 18–35-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille, jotka ovat sairastuneet ensipsykoosiin ja joiden opintojen loppuun saattaminen tai työelämään siirtyminen on sairastumisen vuoksi uhattuna. 45 AUTAMME AIVOJA TOIMIMAAN masennusinfo.
, 040 559 2769. 46 Mielenterveys 1/2015 Millan Pikkupuoti —ERIL AINEN ELÄINKA UPP A— Taidetta, muotokuvia, tuotteita ...kaikkea eläinaiheista kivaa! Tilaa ihanat eläintuotteet ja muotokuvat omaksi tai lahjaksi kätevästi netistä: WWW .MILOU.FI Saat – 5% alennuksen koodilla: ALE5 TAIDE MILOU Loimijoentie 88, ALASTARO Milla@milou.
Kuule Osku, seisotkohan edelleen sanojesi takana. Seuraava Mielenterveys ilmestyy 31.3. , 040 559 2769 Osku Pajamäen kirja Ahne sukupolvi. Miten se Osku mielestäsi kamalimmin näkyy. Jos pahin painajaisesi on käynyt toteen, olemme jo siirtyneet Seniili-Suomeen, ovathan suuret ikäluokat lähestulkoon jo eläkkeellä. Tässä kuviossa nuoret halutaan nähdä keskenään kilpailevina, suuren ikäluokan elämäntarpeita tuottavina palvelijoina, Pajamäki paukutti Voima-lehdessä 4/2006. Tuolloin reilusti alle nelikymppinen Pajamäki maalasi näkymän siitä, kuinka ahne suurten ikäluokkien joukko on pedannut itselleen mukavat eläkepäivät, jotka koituvat tulevien sukupolvien konkurssiksi. Mitkä tahansa yksilölliset saavutukset kalpenevat näiden kollektiivisten saavutusten rinnalla…”, kuuluu perustelu. Ja lisää löylyä: Suomeen syntyy demokraattisesti ilkeiden ja ahnaiden vanhuksien valtio, seniili-Suomi, sillä ahneus lisää tunneköyhyyttä. Ahne seniili-Suomi vai sukupolvien uurastus. Suurten ikäluokkien perintö ilmestyi 2006. Siis myös nykyisten ahneiden seniili-suomalaisten. Ja vielä: ”Vaurautemme […] pohjana ovat resurssit, joita emme ole tehneet itse: mineraalit, energia, maaperä, joet, valtameret, biomassa, eläimet. Suurin osa siitä, mitä yksittäinen ihminen täällä voi saavuttaa, on pitkälti kiinni siitä, mitä on tehty häntä ennen. Niiden päälle tulee sukupolvien uurastus”. . ”Minä ratsastan menneiden sukupolvien työn aallonharjalla. Esseessään Sukupolvien perintö (HS 14.1.2015) hän avaa ”nykyisten sukupolvien vaurauden rakentumista edellisten sukupolvien saavutuksille”. Jos mielesi ei ole muuttunut, muistathan kuitenkin, että sinunkin työsi edellytykset perustuvat pitkälti edellisten sukupolvien kollektiiviselle ponnistelulle. Tarja Heiskanen Terveystoimittaja ”Suomeen syntyy demok raat tisesti ilkeiden ja ahnaiden vanhuksien valtio.” P.S. Kaaron mielestä nuorten sukupolvien pitäisi oikeastaan maksaa perintöveroa saamastaan hyödystä. HEI HALOO Tarja Heiskanen Terveystoimittaja. Pajamäki ehdotti, että näiden ahmattien eläkkeet pitäisi kohtuullistaa vastaamaan heidän ansioitaan yhteis kunnan rakentamisessa. 47 Millan Pikkupuoti —ERIL AINEN ELÄINKA UPP A— Taidetta, muotokuvia, tuotteita ...kaikkea eläinaiheista kivaa! Tilaa ihanat eläintuotteet ja muotokuvat omaksi tai lahjaksi kätevästi netistä: WWW .MILOU.FI Saat – 5% alennuksen koodilla: ALE5 TAIDE MILOU Loimijoentie 88, ALASTARO Milla@milou.. Pajamäen ikätoveri Jani Kaaro lähtee liikkeelle toisesta suunnasta