Mielenterveys 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta, hinta 8,50 2/2013 TUKITYÖTÄ JAPANIIN KOHTI ONNISTUMISEN MAISEMAA Jussi-Pekka Rantanen: Lapset Dinosaurus -koulussa ?Yritän olla käsikirjoittamatta elämää?. MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 52
vuosikerta. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 52. MIELENTERVEYS 2/2013 S I S Ä LT Ö JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa liikkuu 32 Kolumni Kuva: Matti Rajala 33 Poiminnot Kirjat ja elokuva 35 Tutkitut jutut 4 41 Kentältä Kuulumisia | Rovaniemi, Kouvola, Forssa 47 Hei haloo Elämän opissa J-P Rantanen 4 ?Yritän olla käsikirjoittamatta elämää? I KANSI Uutisjuontaja JussiPekka Rantanen on huomannut, ettei elämä mene aina suunnitelmien mukaan. 10 Suomalaista tukihenkilömallia viedään Japanin Sendaihin. 12 Unelmat ovat osa onnistumisen maisemaa. Matti Alpola on päätynyt muutosajattelusta löytämisajatteluun. Kuva: Shutterstock TEEMA 20 Stadin Aikapankki ja Hervannan kansalaisraati ovat ruohonjuuritason demokratiaa. 23 Keroputaalla Torniossa avuntarvitsijaa arvostetaan. Päätoimittaja Tarja Heiskanen (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Jutta Kajander (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Matti Rajala Kirjapaino 2013 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi 10 Kuva: Sinikka Kaakkuriniemi 16 Mistä syntyy arvostava kohtaaminen esimiehen, työtoverin, vanhempien ja lasten kanssa? Apua Sendain auttajille Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162. ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti
Muutosvaatimukset kesonusein siirrettävä kittyvät virheiden nimeämiseen . Tällaiseen ajatteluun voi olla jo valmiikedistämiseen. Kuva: Jyrki Vesa L LU UK KI IJ JA AL LT TA A mään ja miksei elämään ylipääKunnissa ratkaistaan tärkeimmät tään. Ei perinteinen riski- ja sairamys. usajattelu. Terveyden edistämisessä on Tämän lehden asiantuntijafyysisen terveyden rinnalle nostettava artikkelissa työn ja työyhteisöjen mielenterveys yhtenä keskeisenä hykehittämiskonsultti Matti Alpola vinvointia tukevana tekijänä. kirjoittaa arvostavasta kohtaamiTämä edellyttää kuitenkin uudenlaista työotetta, sillä edistämistyöhön sesta. Se avasi minulle uudenlaisen Luopua täysin kirjoittaa vanhasta arvostavasta elämästä ja aloitMatti Alpola vuorotaa alusta se on pelottava ajatus. Manuela vaikutuksesta. Seurauksena on pettymistapa. koskettaa varmasti monia. Siinä katsetta ei kiinnitetä tuja laajaa yhteistyötä myös järjestöjen, levaisuuteen vaan nykyhetkeen. yritysten ja kuntalaisten kanssa. Sen ytimessä on toisen ihmiBosco on elänyt tämän ja selviytynyt. sen näkeminen. Mielenterveysseuran omissa käsissään, hän itse määvaltakunnalliseen kriisipuhelimeen rittelee hyvän elämänsä reunaviituli viime vuonna 175 000 soittoa. vat, eikä niitä sanella ulkoapäin. Joka neljännen sairauslomapäivän ja Löytämisajattelu viestii ihmijoka kolmannen eläkepäätöksen syynä selle, että hän on jo nyt tarpeeksi ovat mielenterveysongelmat. Nämä ongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle hyvä ja voi oppia lisää. Löytämisjoka vuosi jopa viiden miljardin euron ajattelu vie muutoksen polullaskun. Kuitenkin kuntien sosiaalile, mutta ikään kuin kiertotietä,ja terveysmäärärahoista vain runsas 10 myönteisesti ja ihmisen omaa koprosenttia käytetään mielenterveyskemusmaailmaa arvostaen. Silloin pitää AIJA SALO päästää irti, luopua ja hiljentää tahtia. Kirjoittaja on Seta ry:n pääsihteeri . HELI KUMPULA SELMA ?verkossa: oma-apuohjelma traumaattisiin kriiseihin: www.e-mielenterveys.fi Vahvistu www.vahvistamo.fi 3 3. Arvostava haastattelu onuuden mahdollisuuden. kin asenne, johon voi harjaantua. Alpola Manuelan kertomus uupumuksesta . Mielenterveysasiat haluttuun suuntaan. Syyksi nijäävät monesti niin päätöksenteossa, metään muutosvastarinta, jo- sirahanjaossa kuin arvostuksessakin ka halutaan jollakintiedämme, lailla murtaa. vuraiteelle. Kuitenkin että mielenterveys on tärkeä voimavara Murtamisen sijaan pitäisi kuitenniin itselleen kuin koko yhkin ihmiselle kysyä, miksi muutosta vastusteiskunnalle. tetaan. Kun työhön, ja valtaosa rahoista menee löytää lisää voimavaroja, oppii uutongelmien korjaamiseen. ta ja kokeilee uudenlaisia ajatusSijoitus mielenterveyden edistämimalleja, myös ihmisen eittämättä muuttuu. seen on sijoitus ja yhteiskunnan hyvinvointiin. tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi ta siitä selviytymisestä. Miten luoda uusi jaja hämmentää. Joskus katseen kääntäminen alku ja menestyä siinä. Manuela kävi läheltoiseen voi olla päälle liimattua tai jäädä yklä kuolemaa, mutta päätti antaa elämälleen sittäiseksi eleeksi. tai Manuelan tarina on koskettava nuoren ?Mikä siinä on sinulle tärkeintä. Pelkkä palne nähdään jollakin lailla huonovelujen lisääminen ja parantaminen na, kielteisenä, kelpaamattomaei kuitenkaan riitä, vaan painopistetna. Muutoksen avulla saavutettava tä pitää siirtää myös mielenterveyden tila taas myönteisenä ja hyvänä. edistämiseen ja ongelmien ehkäiseTähän sisältyy myös viesti siitä, miseen. Mielenterveyden edistämisessä että ihminenkään ei kelpaa selkeskeistä onvaan terveyttä ja hänen voimavaroja laisenaan, myös pitää si sisäänkirjoitettuna pettymysautomaatti; kun haluttu muutos ei toteutunut, myöskään minä en pystynyt täyttämään muutosvaavahvistava, salutogeeninen, lähestytimuksia. voi yllättää naisen kertomus vaikeasta elämäntilantees- ikkunan muutosvaatimuksiin. Alpola on hylännyt muutosajattelun puhuu löytämisajattelustarvitaanja poikkisektorista työotetta ta. On muutosjohtamista, kuntalaisten arjen tukitekijät, kuten muutosagentteja, muutosvalsosiaalija terveys-, opetusja kulttuuripalvelut, yhdyskunta- ja muuympärismennusta, muutospajoja, töasiat sekä alueja elinkeinopoliittitosajattelua, muuttumiskilpainen kehittäminen. Kuntavaaleissa luja. Pohjalla on oletus siitä, on jaossa syksyllä lähes 10 000 valtuustoettä muutoksen avulla saavutepaikkaa. taan jotakin nykytilannetta paSuomen Mielenterveysseura harempaa. luaa nostaa kuntavaalien keskiöön Kuitenkin usein voidaan joukansalaisten mielenterveydestä huotua ojastateemalla allikkoon. Muutoslehtimisen Fiksu satsaa mieta ei tapahdukaan, ei ainakaan lenterveyteen. Panostus kannattaa, hyvä mielenterOllaan tässä jasillä nyt. Asiakastyösveys moneen; elämänlaatu säheijastuu tämä tarkoittaa sitä, että löykohentuu, työkyky lisääntyy, tuottadetään yhdessä ihmisen omat vuus paranee ja mielenterveydellä voimavarat. PÄ ÄKIR JOIT US Fiksu satsaa Löytöretkelle! mielenMuutos ja muutoksen vaatimus terveyteen ovat tulleet lähes pysyvästi työelä- Hätää voidaan ?Muutosvaatimuksiin lapioida on usein loputtomiin. sisäänkirjoitettuna Pelkkä mielenpettymysautomaatti, terveyspalvelujen joka estää muutoksia parantaminen toteutumasta..? ei riitä vaan painopistettä muuttua. Usein vastustuksen takana Mielenterveyden ja häiovat ihmisen omatongelmia arvot ja muuriöitä pitää hoitaa ja palvelut on tosvaatimus viestii, että myössaaarvotava toimimaan nykyistä paremmin. ja on muutettava. Moni mielenterveysongelmista kärsiMuutosajattelussa nykytilanvä jää suorastaan heitteille. Oletusten pohjalta toimimiLuin Tarja Heiskasen jutun Manuela sen sijaan Manuela voi kuunnella, mitä toinen todella Boscosta. on menettänyt siihenastarkoittaa. Lähestymistapa sopii muillekin tisen elämänsä tukipaalut isänsä ja uransa. Hän jo melkein luovuttamassa, mutta kuinon ihmissuhdetyöläisille. Toinen saa tilaa ja sisko onnistuu viime hetkellä antamaan Maitse oppii uutta. nuelalle toivoa. Kysymys ?Mitä sinä tästä ajattelet. Hän kertoo toivon itselleni. oppineensa omat rajansa, tunnistavansa, milloin kuormaa on liikaa. näin ja näin moni asia mielenterveyden on nyt huonosti ja väärin. Olennaista ei oleon asivaikutuksensa myös fyysiseen terveyakkaan ongelma, vaan tärkeinteen. tä on hänen kokemusmaailmanTarve mielenterveyden edistämisa. osaa selvästi oppia havainnoistaan. Samaa taitoa kun on kuin loppuun puristettu appelsiini . Ihmisen elämä pysyy hänen seen on suuri
Vaihdossa oleminen oli muutenkin kasvunpaikka. 4 2 / 2013 TEKSTI: JUTTA KAJANDER KUVA: MATTI RAJALA . Sellaisia, kun on ensimmäistä kertaa vastuussa jonkun toisenkin elämästä. Nuorempana Rantanen oli aktiivinen seurakuntanuori, ja monet hänen lähimmistä ystävistään ovat niiltä ajoilta. Saadakseen virtaa elämäänsä, Rantanen ideoi uusia tapoja tehdä työtään. U utisjuontajan työ ei ollut Rantasen toiveammatti, paremminkin elokuvantekijä. Muita tärkeitä ihmisiä ovat oman perheen lisäksi myös lapsuuden perhe: isä, äiti ja sisko. Yhtä jaksoa elämässään Rantanen muistelee edelleen erityisellä lämmöllä. ELÄMÄN OPISSA ?Jännitys tuo elämään twistiä? Uutisjuontaja Jussi-Pekka Rantanen ei ajattele kyläilevänsä miljoonissa suomalaiskodeissa useina iltoina viikossa. Muistan, kuinka kursseille piti ilmoittautua puhelimitse ja kaikki kannustivat, ettei kurssin sisällöllä ole niin väliä, kunhan saan aluksi vain jonkin paikan ja kirjaudun näin yliopiston järjestelmään. Lopulta minulla oli paikka ainoastaan painonnostokurssille keskiviikkoaamuisin kello 6. Lasten syntymät ovat tietysti herättäneet uudenlaisia tunteita. Opiskeluaikoina Texasissa vietettynä vuonna hän huomasi nauttivansa opiskelusta innostavien opettajien johdolla ja leikkasi vapaaehtoisesti harjoituselokuvia iltaisin. En ollut aiemmin joutunut selvittelemään käytännön asioita vieraassa kulttuurissa. Toimittajan ura alkoi 1996 kesätoimittajana Satakunnan Kansasta, Rantasen kotikaupungin omasta lehdestä. Vahingossa ihmiset saattavat joskus tervehtiä. ELÄMÄ ON KANTANUT Rantasen elämässä ei ole ollut dramaattisia käännekohtia, jotka olisivat muuttaneet elämän arvoja tai asenteita mullistavasti. . En ollut yhtään ajatellut uutisjuontajaksi ryhtymistä, mutta näin sen hienona mahdollisuutena olla mukana tekemässä Suomen katsotuimpia tv-lähetyksiä. Vaikka uutisjuontaja varmasti tunnistetaan kadulla, Rantanen ei itse ajattele julkisuutta. . Omia ja muiden persoonallisuuksia analysoitaessa oivalsin, että ihmisillä on aina syynsä ajatella toisistaan jollakin tietyllä tavalla. En mennyt, mutta kaikki järjestyi, Rantanen nauraa. PERSOONA EI SAA PEITTÄÄ ASIAA Uutisjuontajan työ vaatii Rantasen mukaan yhteistyökykyä, kurinalaisuutta, nopeaa omaksumiskykyä, kokonaisuuksien hahmottamiskykyä, mutta samalla taitoa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Työni ja siihen sisältyvän koulutuksen kautta olen oppinut arvostamaan ihmisten erilaisuutta. Pikemminkin olen aina yllättynyt, jos joku tulee jotain sanomaan. Samalla oma Sain päähäni lausua rakkausrunon kaikille tapahtuman naisille.?. Vuonna 2007, Rantasen ollessa hoitovapaalla, hänelle soitettiin, että uutisia ollaan uudistamassa vuorovaikutteisempaan suuntaan ja haetaan uusia uutiskasvoja. . Sieltä tie vei Yleisradion radiouutisiin, sitten aamu-tv:n juontajaksi ja tv-uutisten kulttuuritoimittajaksi. Yksi koulutuksista oli todella silmiä avaava
Kadehdin kollegoiltani ominaisuuksia, joita näen itsestäni puuttuvan. Saan pienestä riskinotosta twistiä elämääni, vaikkeivät ideani aina onnistuisikaan. Työni vaikeus on siinä, että pitäisi olla samanaikaisesti persoonallinen ja karismaattinen esiintyjä, mutta pitää päähuomio asiassa. Rentoudun parhaiten syömällä pitsan ja katsomalla DVD:ltä poliisisarjoja. ? itsetuntemukseni lisääntyi ja opin arvostamaan enemmän myös itseäni. . Se meni hyvin. . Näyttelijä Kati Outinen on joskus sanonut, että kun hän työssään näyttämöllä tyhjentyy, niin sen jälkeen pitää täydentyä. Rantasen omat täydentymisen tavat ovat yksinkertaisia. . Itseruoskinnasta ja liiallisesta harmittelusta ei ole mitään hyötyä. Pyrin olemaan perheeni kanssa, kuten tässä elämänvaiheessa mielestäni pitääkin. Olen yrittänyt myös olla käsikirjoittamatta elämää, koska olen huomannut, että elämä menee harvoin suunnitelmien mukaan. Työssään Rantanen sen sijaan suunnittelee aktiivisesti uusia tapoja tehdä jotakin. KUK A? Jussi-Pekka Rantanen IKÄ: 37 vuotta ASUU: Helsingin Tapanilassa, kotoisin Porista PERHE: vaimo, 2-vuotias poika ja 7-vuotias tytär AMMATTI: uutisjuontaja, toimittaja HARRASTUS: lenkkeily, hiihto, kuntosali ja ex-harrastuksena kuorolaulu VAPAA-AJALLA TÄYDENNYN . Käytämme liian paljon aikaa menneiden ja tulevien asioiden murehtimiseen. Itse ainakin inhoan niitä. En käy vapaa-ajallani paljoakaan missään ulkona. Esimerkiksi vuosi sitten hän sai naistenpäivän tapahtumassa päähänsä lausua kaikille naisille rakkausrunon. Pidän huolta kunnostani ja teen arkisia juttuja. Sanotaan, että virheistä oppii, ja se onkin tärkeää, mutta kuka haluaa tehdä virheitä. Parempi olla itselleen armollinen ja elää tässä hetkessä. . Arvostan erityisesti entistä kollegaani Eva Polttilaa, jossa nämä asiat yhdistyivät. YLLÄTTÄVÄT JUTUT PIRISTÄVÄT Rantasen elämänohje on: ?Ole läsnä ja anna anteeksi sekä muille että itselle.? . On ihanaa, että vielä tässäkin iässä voi kokea jännityksen tunteita. 5. Ne voivat liittyä puherytmiin tai esiintymiseen. On esimerkiksi mukava, kun joku kollega ottaa katsojat heti aluksi huomioon hymyilemällä
Vielä tänään teos kuvaa pelottavan todentuntuisesti lööpeistä paljastuvia perhehelvettejä. Kertomuksessa on kyse Eeron ja Lean avioliitosta, jota värittävät väärät valinnat, väkivalta, alistaminen ja alistuminen. Kuvaus väkivallan ylisukupolvisuudesta on hyytävä. Lea ja Poju pitävät huojuvaa taloa pystyssä vaikenemalla ja myötäilemällä arvaamatonta Eeroa. Lopulta seinät eivät enää pysty pystyssä. 2000 2700 6 2 / 2013 v. AJASSA LIIKKUU Selvityksen mukaan 80 prosenttia julkisen sairaanhoidon psykiatreista ei halua hoitaa kehitysvammaisia.? Kehitysvammaliiton erityisasiantuntija Heikki Seppälä. 2010 4350 TOP 10 -lista perehdyttää työhön Työterveyslaitos on laatinut TOP10 -tsekkauslistan tukemaan nuorten maahanmuuttajanuorten työhön perehdyttämistä. Lista on sopivaa luettavaa kaikille muillekin aiheesta kiinnostuneille. . Lean omin sanoin: Liian hyvä sydän on tyhmä sydän. Huojuva talo, ohjaus Heini Tola. Voima 3/2013 Kuvat: Outi Vuoriranta K ÄV I N K AT S O M A S S A Yhä ajankohtainen Huojuva talo Maria Jotuni kirjoitti Huojuva talo -romaanin 1930-luvulla. saakka. avoimetovet.fi/huojuva-talo NUMERO Yksityiset sosiaalipalvelut Toimintayksiköiden määrä v. Hyvä käytäntö on esimerkiksi esitellä uusi työntekijä työyhteisölle, ottaa hänet mukaan keskusteluihin ja kutsua yhteisille ruoka- ja kahvitauoille, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Merja Turpeinen kannustaa. TOP10 -listan avulla jokainen voi tarkistaa, toteutuvatko hyvät ja työkykyä edistävät perehdyttämistavat omalla työpaikalla. Listan voi ladata Työterveyslaitoksen sivuilta ttl.fi.. Esityksiä 8.5. Näytelmä ei tuomitse, mutta ei myöskään ylistä ´hyvää´ Leaa. vaivihkaa alkava parisuhdeväkivalta raaistuu ja kohdistuu lopulta myös perheen poikaan, Pojuun. Teatteri Avoimien Ovien Huojuva talo -sovitus on koskettava kuvaus yhden perheen helvetistä . Jokainen työyhteisön jäsen voi omalta osaltaan tukea nuoren maahanmuuttajan sopeutumista työyhteisöön
Jäämme odottamaan, että jonotus loppuu muistakin puhelinpalveluista. M I E L I H Y VÄT Jätä soittopyyntö ELÄKELÄISET AIEMPAA TOIMINTAKYKYISEMPIÄ Eläkeikäiset kokevat aiempaa vähemmän vaikeuksia päivittäistoiminnoissa. Koulutus on tarkoitettu vanhemmille, opettajille ja muille kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Hän voi jättää Kelaan soittopyynnön. Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle takaisin mahdollisimman pian, usein jo puolen tunnin sisällä. Tarvetta takaisinsoittopalvelulle tuli, sillä tietyt ajankohdat vuodessa ovat muita vilkkaampia. Tarinaa voi jatkaa haluamansa ajan. Lihavuus on tällä hetkellä yksi suomalaisten terveyttä uhkaavista tekijöistä. Myös aikuisten lihominen on lisääntynyt. STM:n Terveys 2015 -kansanterveysohjelman väliraportti PSYYKKINEN NORMAALIUS KOHTA POIKKEAVAA Mielenterveyshäiriöiden luokittelujärjestelmässä (DSM) alennetaan jatkuvasti rajoja, joilla psykiatriset diagnoosit määritellään. Näin normaalista voi tulla pian poikkeava ilmiö ja ihmiset haluavat lääketieteellistä hoitoa voidakseen jollakin lailla lähentyä normaalin mielikuvaa. Kun esimerkiksi vuonna 1993 vaikeuksia ulkona liikkumisessa ilman tukea koki yli 20 prosenttia 65?84-vuotiaista, niin vuonna 2011 vastaava luku oli puolet pienempi. Skotlannissa, Edinburghin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin kolmen vuoden seurannassa, että liikuntaa harrastavien aivot olivat surkastuneet vähemmän kuin hyvin vähän liikuntaa harrastavien. k Meritähtenä matolla Kuva: Shutterstock M I E L I PA H AT Miten taltuttaa väsynyt, riehuva ja äänekäs lapsi illalla. Erityisesti yli 7-vuotiaden ylipainoisten lasten osuus on kasvanut. THL:n pääjohtaja Pekka Puskan mukaan eläkeikäisten toimintakyvyn paranemisella on suuri merkitys työurien pituutta koskevien ratkaisujen kannalta. THL 18.3.2013 LIIKUNTA SUOJAA AIVOJA Kuva : Shutterstoc Säännöllinen liikunta saattaa suojata tehokkaammin ikäihmisten aivojen kutistumista kuin henkiset ja sosiaaliset aktiviteetit. Ihminen ei välttämättä putoa sairauskynnyksen alapuolelle, mutta on jollakin lailla epänormaali kuitenkin. PSYK.FI, 1/2013 7. Lisätietoa: samsaraa.fi Neurology, Oct.23 SUOMALAISET LAPSET LIHOVAT Ylipaino on lasten terveydelle keskeinen haaste. Kun lapsi on rauhoittunut ja hiljentynyt, on helpompi aloittaa iltatoimet. Vinkki meritähtiharjoitukseen Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliitosta, kasper.fi ja facebook.com/hidasvanhemmuus. Lisää vinkkejä siitä, miten lapsille voi opettaa mindfulnessharjoituksia antaa huhtikuussa Suomeen kouluttamaan tuleva Dr. DSM-V-käsikirjassa on diagnoosien lisäksi mielenterveyshäiriöiden kynnyskriteerien alapuolelle jääviä häiriötiloja. Palvelu on saanut kiitos asiakkailta. Kuvitellaan, että olemme ajautuneet rannalle ja korviimme kuuluu aaltojen ääniä, aurinko lämmittää ja raikas merituuli viilentää. Syynä ovat liikunnan väheneminen ja puutokset ruokavaliossa. Christopher Willard. Ehdota meritähtileikkiä. Leikitään hetki meritähteä, asetutaan matolle, levitetään kädet ja jalat ja suljetaan silmät. Jos Kelan puhelinpalvelussa on ruuhkaa, asiakkaan ei tarvitse enää jonottaa
Sovellus saadaan melko varmasti yleiseen käyttöön jo 2013 vuoden aikana. 8 2 / 2013 veyskuntoutujien kanssa yhteistyössä Klubitalojen siirtymäohjelman välityksellä. Työntekijän työkyky elää elämäntilanteen mukana, jolloin myös työn ja työtehtävien tulee kehittyä ja joustaa. Työkyvyn alentuminen voi näkyä työssä selviytymisessä, asiakaspalautteissa tai työn laadussa. AJASSA LIIKKUU HOK-Elanto, esimerkillinen työllistäjä HOK-Elanto on palkittu VATES -säätiön Vuoden 2012 esimerkillinen työllistäjä -palkinnolla 19.3.2013. HOK-Elanto on pitkäjänteisesti ja monipuolisesti kehittä- nyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämistä. Tärkeintä on oman esimiehen reagointi, jos työntekijän työkyky heikkenee. Tietoisuustaitoja ja henkistä hyvinvointia parantava ohjelma on helppo ottaa käyttöön arjen kiireessä. Ohjelman hyötyjä on tutkittu työikäisten stressaantuneiden henkilöiden keskuudessa ja kaikki sovellusta kokeilleet kokivat elämänlaatunsa parantuneen. HOK-Elannossa käytössä olevassa työkyvyn hallintaohjelmassa on keskeistä yhteistyö esimiesten, työntekijöiden, luottamusmiesten, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. . Yhteistyö vastuullisessa rekrytoinnissa alkoi kehitysvammaisten tuetusta työllistämisestä ja on jatkunut jo yli kymmenen vuoden ajan mielenter- Puhelimesta apua stressiin Uusi älypuhelinsovellus Oiva ehkäisee stressiä ja parantaa elämänlaatua. Esimies mahdollistaa työn jatkumisen, sillä varhain aloitetut keskustelut takaavat parhaan tuloksen, HOK-Elannon työkykykonsultti Jari Malmström sanoo.. Oiva perustuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT). Oivan 46 harjoitusta on valikoitu terapiamuodon harjoituksista niin, että suurin osa niistä kestää vain 2?3 minuuttia. Sovelluksen ovat kehittäneet VTT ja Jyväskylän yliopisto
Heillä on myös Suomeen jääneitä suurempi sydäntauti- ja diabetesriski sekä puberteetin aikaistumista ja muuttunutta stressireaktiivisuutta. Valittamisesta tuli voimavara, joka auttaa käsittelemään asioita huumorilla. Kuoro täyttää tänä vuonna jo 15 vuotta. . Taistelusta ryppyjä ja läskejä vastaan sekä äitiyden ongelmista. Näin ajatteli joukko raumalaisnaisia ja perusti Häplänperän valittajat -kuoron. Sen esitykset kertovat naisen elämästä. Sotalapsilla on korkeampi riski saada mielenterveyshäiriöitä, erityisesti päihde- ja persoonallisuushäiriöitä. Tuemme ja autamme toisiamme sairauksien aikana ja monissa käytännön asioissa, kertoo kuoronjohtaja Kaija Ruoste. Lisää kuorosta osoitteessa haplanperanvalittajat.com 9. Noin 70 prosenttia valitsee työmatkan kulkutavan nopeuden perusteella. Lähde: Helsingin Seudun Liikenteen työmatkan kulkutapa -kysely Uusi opas nuorille rikoksen uhreille Sotalapset kärsivät enemmän kuin Suomeen jääneet Sodan vuoksi Ruotsiin siirrettyjen sotalasten elämä on ollut selvästi vaikeampaa kuin Suomeen jääneiden. Se on yhteisöllisyyden ja ystävyyden ansiota. Rikosuhripäivystyksen ja Väestöliiton toimittama opas sisältää asiaa muun muassa rikosilmoituksen tekemisestä, poliisin esitutkinnasta kuulusteluineen, syyttäjän syyteharkinnasta, sovittelusta, oikeudenkäynnistä, oikeusavustajasta ja muista erilaisista tukipalveluista. Parempi julkinen valitus kuin ainainen kotiruikutus. Tulokset käyvät ilmi Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta. Voimavaroja valittamisesta Opas on ladattavissa verkosta suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi ja somaliaksi, riku.fi riku.fi/nuoret vaestoliitto.fi/nuoret Kuva: Hanna Stengård-Nybom Oppaassa esitellään nuoren rikoksen uhrin kannalta keskeisiä asioita rikosprosessista niin käytännön kuin oman oikeusturvan kannalta
18 000 kuollutta, 3 000 kadonnutta, vakavia loukkaantumisia, tuhoutuneita koteja, kouluja, yrityksiä, päiväkoteja. Yksinkertaisesti tässä on kyse vapaaehtoistyön laadun ylläpitämisestä, Porkka tarkentaa. Nyt Sendaihin viedään vapaaehtoisten auttamiseen soveltuvaa mallia, jota sovelletaan japanilaisiin olosuhteisiin. . Useat lopettavat vapaaehtoistyön jo pian aloittamisen jälkeen. Mallimme on maailmankin mittakaavassa aika ainutlaatuinen, Japanin lisäksi kiinnostusta siihen on ollut myös muualla, Kaakkuriniemi selvittää. 10 VAPAAEHTOISTEN TUKEMISESTA VIENTITUOTE Sendain jälleenkorjaustyössä on alusta alkaen ollut mukana 8 vapaaehtoisjärjestöä. Keväällä 2012 järjestöjen katto-organisaatioksi perustettiin TOMONY, jonka tehtävänä on tukea järjestöjä muun muassa vapaaehtoisten kouluttamisessa, tukemisessa ja auttamisessa. Juuri TOMONY on Mielenterveys- 2 / 2013. Teperi tunsi Mielenterveysseuran kehittämän vapaaehtoisten tukimallin. Jälleenrakennustyössä ja uhreja tukemassa onkin ollut lukemattomia vapaaehtoisia auttajia. . Maanjäristyksen seurauksena jopa 15 metriset tsunami-aallot vyöryivät rannikolle peittäen kaiken alleen. TEKSTI: SAMI LIUKKONEN Suomen Mielenterveysseuran järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi ja kehittämiskoordinaattori Suvi-Tuuli Porkka kävivät paikan päällä syksyllä 2012 ja näkivät, että tsunamin aineelliset ja henkiset jäljet pysyvät vielä kauan. . Japanissa vapaaehtoistyö toimii enemmänkin talkoohengessä, ja silloin raskaat ihmiskohtalot ja vaikeat työskentelyolot hyydyttävät monesti auttajan innon. Monet paikalliset ovat lähteneet innolla mukaan auttamaan vahingoista kärsiviä ihmisiä. Vapaaehtoisten työn tukeminen on ennen kaikkea huolenpitoa tukihenkilön jaksamisesta ja motivaatiosta, mutta myös huolellista ja jatkuvaa työn kehittämistä ja seurantaa. Japani on Suomeen verrattuna hierarkkisempi yhteiskunta ja japanilaiset ilmaisevat itseään hienovaraisemmin. päivänä vuonna 2011 Japanin Sendaita kohtasi järkyttävä katastrofi. He yksinkertaisesti palavat loppuun, Kaakkuriniemi kertoo. . Meidän on esimerkiksi otettava huomioon, että ihmiset, jotka ovat kohdanneet tsunamin aiheuttaman katastrofin, ovat hyvin pahoillaan muille ihmisille aiheuttamastaan harmista ja vaivasta, kertoo johtaja Yasufumi Shiraiwa, Sendain kaupungin hankkeiden kehittämistoimistosta. VAPAAEHTOISTEN TUKEMINEN KIINNOSTAA Mielenterveysseuralaiset kutsui Japaniin Sendai-Suomi hyvinvointikeskuksen tutkimus- ja kehitysyksikön johtaja Juha Teperi, joka oli keväällä 2011 käynnistämässä keskuksen toimintaa Sendaissa. . NÄKÖKULMA Auttamassa Sendain auttajia Maaliskuun 11. Edelleen 320 000 ihmistä asuu väliaikaismajoituksessa, Kaakkuriniemi luettelee. SEKÄ UHRIT ETTÄ AUTTAJAT TARVITSEVAT APUA Heti tuhojen laajuuden selvittyä huomattiin, että fyysisten ja psyykkisten vahinkojen korjaaminen ei onnistu pelkästään ammattilaisvoimin
Toivottavasti Japanista löytyy jatkorahoitusta yhteistyön syventämiseksi. . Vapaaehtoistyön työnohjaajien kolmevuotisia koulutuksia on järjestetty vuodesta 1995 lähtien. Riskien arviointi on vapaaehtoistyötä tekevien yhdistyksien velvollisuus (työturvallisuuslaki 738/2002). Tukihenkilötyössä toimimisen edellytyksenä on, että tukihenkilö osallistuu säännölliseen työnohjaukseen. Tukihenkilön peruskoulutus (3 op) antaa vapaaehtoiselle perusvalmiudet toimia asiakkaan tukena ja on edellytys tukihenkilönä toimimiselle. Sendain kaupungin rantakaistaleella tuhansia taloja tuhonnut tsunami-aalto jätti täysin ehjäksi vain yhden talon. Talon omistanut perhe lahjoitti sen vapaaehtoistyötekijöiden käyttöön. Kuva: Suvi-Tuuli Porkka seuran yhteistyökumppani Sendaissa. Kaakkuriniemi ja Porkka kouluttivat ensi käynnillään TOMYNY:laisia tukihenkilötoiminnan perusteista. . Sopimus on yleensä sanaton. Jäljelle jäävät vaaratekijät arvioidaan ja suunnitellaan sekä toimitaan niin, että riskit voidaan minimoida. He kohtaavat tuettavansa kasvokkain, puhelimitse tai netissä. Japani-kokemukset ovat olleet tärkeitä myös meille, koska saimme taas vahvistusta, että kehittämämme malli koulutuksineen, työnohjauksineen ja riskienarviointeineen kelpaa myös vientiin, Porkka kehaisee. ? Mielenterveysseuran mallissa koulutetut tukihenkilöt toimivat haastavissa tilanteissa olevien yksilöiden tai ryhmien tukena. Siellä on valtava halu ja kiinnostus jatkaa työtä kanssamme. Selvitimme muun muassa eri työryhmien avulla tuki- henkilömallin soveltuvuutta TOMONY:n tarpeisiin. Vapaaehtoistyöntekijöitä uhkaavat vaaratekijät kartoitetaan ja poistetaan ne, mitkä voidaan. Arviointi uusitaan säännöllisesti sekä toiminnan tai toimintaympäristön muuttuessa. Vapaaehtoistyön psykologisessa sopimuksessa on kysymys vapaaehtoistyötä tekevän yhdistyksen ja vapaaehtoisen odotuksista. Tukihenkilöille tarjotaan myös lisäkoulutuksia. Uuteen tehtävään siirtyessä tukihenkilö saa siihen pätevöittävän jatkokoulutuksen, esimerkiksi ryhmänohjaajan (4 pv) ja tukihenkilövastaavan (2 pv). Vapaaehtoistyön työnohjauksen tavoitteena on jaksava ja uuden oppimiseen kykenevä vapaaehtoinen. Mielenterveysseurassa tukihenkilöille on annettu työnohjausta 1980-luvun alusta lähtien. On tärkeää keskittyä kuulemaan vapaaehtoisen odotuksia; kuulluksi tulemista, arvostusta ja tukea, mahdollisuutta itsenäiseen työskentelyyn, ohjausta, koulutusta ja turvallisia työskentelyolosuhteita. 11
Alammekin tutkia asiakkaan kanssa hänen elämäänsä tässä ja nyt ajatuksella: jokaisessa ihmisessä on oma kauneutensa. Löydämme näin yhdessä hänestä itsestään ja hänen ympäristöstään ne tekijät ja ominaisuudet, jotka tekevät hänestä tässä ja nyt arvokkaan. Lähtökohtana ei ole asiakkaan ongelma, vaan oma kokemusmaailma, koska ihminen on itse kokemuksensa paras asiantuntija. Koke- 12 2/2013 mukseni mukaan saatoin muutosajattelulla toimia asiakkaan arvojen vastaisesti. Olen päätynyt muutosajattelun sijaan löytämisajatteluun. Tärkeämpää kuin myönteisen tulevaisuuden maalaaminen, on nykyhetki. Mitä arvostava vuorovaikutus itse asiassa on. Aliteksti viestii löytämisajatteluun perustuvassa työtavassa, että olet jo tarpeeksi hyvä ja voit oppia lisää. Muutosvaatimuksella viestitään asiakkaalle, ettet kelpaa sellaisenaan, et ole tarpeeksi hyvä. Hahmotan tässä artikkelissa muutamia keskeisiä havaintojani aiheesta. Olen ollut usein ihmissuhdealan ammattilaisena myymässä ihmisille muutosta innokkaasti. Itse asiassa löytämisen maailmassa muutos on ennen pitkää väistämätön ja se tuo asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutukseen voimaannuttavaa puhetta, joka lisää motivaatiota.. Työntekijä ei määritä, mitä on hyvä elämä, vaan asiakas saa löytää sen itse. Matkan varrella havaitsin, että usein muutoksen vaatimus vaikutti kielteisesti asiakkaan motivaatioon jopa häntä syyllistäen ja estäen muutosta. MUUTOKSEN VAATIMUKSESTA LÖYTÄMISEEN Muutosajatteluun sisältyvä aliteksti, eli se mitä ei sanota, mutta on luettavissa työntekijän toimintatavasta, on varsinaista viestiä vahvempi. A S I A N T U N T I J A LTA | K A S VAT U S T I E T E I D E N M A I S T E R I , T Y Ö Y H T E I S Ö J E N K O U L U T TA J A M AT T I A L P O L A Kohti onnistumisen maisemaa Arvostava haastattelu ja vuorovaikutus ovat ihmissuhdetyön menetelmiä tai ajattelutapoja, joita yhä useampi kertoo käyttävänsä. Ihmismieli toimii tarkoitushakuisesti asettaen asioille merkityksiä ja tulkiten maailmaa. Eikö kaikki asiakkaan maailmasta lähtevä vuororovaikutus ole arvostavaa
Voimavarapainotteisiin työskentelymenetelmiin tottuneena tutkin hänen kanssaan voimavaroja, onnistumisen hetkiä, tulevaisuuden suunnitelmia ja askeleita hyvään suuntaan. Kolmannen tapaamiskerran jälkeen hän uskaltautui sanomaan, että hän on tuntenut olonsa joka kerran jälkeen huonommaksi. Tärkeintä oli selviytyä siitä päivästä. Joskus itsekin hämmästyn, miten yksinkertaisista osista arvostava vuorovaikutus rakentuu ja kuinka paljon voimme omalla ajattelullamme vaikuttaa todellisuuden muodostumiseen. Asiat, jotka kiinnostavat ja joita tutkimme, muodostavat todellisuutemme. Seuraavien istuntojen aikana keskustelimme asioista, jotka auttavat selviytymään. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa ihminen syntyy uudestaan ja uudestaan. Kuvitus: Anna Sarkama-Antila Työskentelin naisen kanssa, jolla oli taipumusta masennukseen. Hän kertoi, ettei mikään oikein tunnu miltään. Jos huomioimme ihmisten ainutlaatuisuuden ja heidän kykynsä, löydämme niitä ja niille tulee tilaa kasvaa. 13. Siirsin painopisteen sen hetkiseen kokemukseen kysymällä, mikä hänelle on tärkeintä tässä ja nyt. Muutokseen pyrkiminen saikin tarjotun suunnan ja hyvän elämän tuntumaan entistä kaukaisemmalta, koska hänen tämän hetkinen kokemuksensa oli aivan muuta. Ensimmäisenä listalla oli kukkien hoitaminen, josta puhuimme seuraavilla kerroilla liittäen siihen uusia selviytymisen kokemuksia. SITÄ SAA MITÄ TILAA Asioiden löytäminen yhdessä on arvostavaa. Asioiden arvoa ei määritä työntekijä, vaan asiakas itse
59-vuotias kasvatustieteiden maisteri . Kotoisin Joensuusta . Toisaalta ne voivat olla hyvin arkisia ja päivittäiseen toimintaan liittyviä. Tämä johtaa arvostavaan vuorovaikutukseen, joka on hyvän yhteistyön edellytys. Arvostava löytäminen tekee näkyväksi ihmisen arvot, kyvyt, taidot ja voimavarat. Samalla se rakentaa myönteistä minäkuvaa, jonka päälle voi rakentaa uutta. Harrastaa intohimoisesti pyöräilyä UNELMAT JA ENERGIA Unelmat ovat osa onnistumisen maisemaa. Ne toimivat nykyhetkessä, vaikka ne suuntaavat tulevaan ja sisältävät toiveita paremmasta ja jotakin odottamisen arvoista. Unelmat tuovat tähän hetkeen energiaa eikä niiden tarvitse olla realistisia. Suomalaiseen uskomusmaailmaan valitettavasti kuuluu, että kielteinen on enemmän totta kuin myönteinen. Kielteisellä puheella kuvataan sitä, mitä ei haluta elämään. 14 2/2013 KUKA: MATTI ALPOLA . Tunnen useita ihmisiä, jotka saavat energiaa elämäänsä hyvän arjen unelmasta. Sanoin pojille, että tältä näyttää ihminen, jolla on hyvä itsetunto. Ihminen syntyy vuorovaikutuksessa uudestaan ja uudestaan toisten ihmisten kanssa. Erityisopettajatuttavani piti viidelle maan hiljaiselle kahdeksasluokkalaiselle alisuoriutujapojalle itsetuntoryhmää ja pyysi minua puhumaan pojille hyvästä itsetunnosta. Kysyin pojilta, haluatteko nähdä, miltä näyttää ihminen, jolla on hyvä itsetunto? Pojat nyökkäilivät ja kysyin, oliko jollakin harrastusta, joka antaa enemmän energiaa kuin ottaa. Arvostus näkyy siinä, mistä toinen ihminen on kiinnostunut. Jos toinen on kiinnostunut osaamisestasi ja kyvyistäsi, alat itsekin kiinnostua samoista asioista hänessä. Ne heijastavat sitä, mitä pidämme tärkeänä ja arvostamme tässä maailmassa. Juttelin lentokentälle matkustaessani taksikuskin kanssa, joka kertoi olleensa joitakin vuosia sitten minun tapaani kouluttajana.Hän paloi työssään loppuun ja irtisanoutui. Toivuttuaan hän alkoi miettiä, mitä haluaa elämältään, mikä on tärkeää ja mikä tuo iloa ja energiaa. Parinkymmenen minuutin kuluttua poika ei pysynyt enää tuolillaan kertoessaan innoissaan kokemuksiaan. Yksi pojista viittasi ujosti ja sanoi harrastavansa perhokalastusta. Niin hän keksi taksikuskin työn. Hänen sanansa kuuluvat vieläkin mielessäni: ?Kun lähden töihin, tiedän, että saan ajella autolla ja jutella ihmisten kanssa. Meillä kaikilla on kokemuksia siitä, että olemme parhaimmillamme silloin, kun ympärillämme on meistä hyvää ajattelevia ja meitä arvostavia ihmisiä. Unelmat antavat elämälle suunnan ja merkitystä tekemiselle. Hän huomasi, että perhe on ykkösasia ja että hän tykkää ajella autoa ja jutella ihmisten kanssa. Kun tulen kotiin, laitan auton rivitalon päätyyn ja sitten minulla on aikaa perheelle. Nyt elän unelmaani.?. Koti on Espoossa . Tulevaisuuden mielikuvien tulisi olla tavalla tai toisella myönteisiä ja niiden pitäisi perustua asiakkaan omaan maailmaan. Ihmisen tahdon ja mielikuvien tulisi liikkua samaan suuntaan, sillä mielikuvat voittavat aina tahdon. Aloin haastatella häntä: Mikä perhokalastuksessa on parasta, mikä siinä tuo iloa, mikä energisoi, miksi se on sinulle tärkeää, kerro parhaasta kalastusreissustasi, mikä on isoin kalasi... Perheeseen kuuluu vaimo, 20-vuotias tytär ja 23-vuotias poika
Ja joskus nuorena kaksi ja puoli vuotta haudankaivajana. Hän on Suomen Uimaliiton henkisen valmennuksen asiantuntija näillä näkymin ainakin Rion olympialaisiin asti. Nimenomaan uinti urheilulajina on valikoitunut siksi, että hänen poikansa alkoi harrastaa uintia kymmenisen vuotta sitten. Innostuin heti. Kaipaan joskus sitä, että saisi puhua työasioista muiden kanssa. Jos yksikin uimari menestyy, se olisi kaikkien valmentajien ansio, eikä menestys olisi keneltäkään pois, Alpola visioi. IHMISTYÖTÄ SEN OLLA PITÄÄ Matti Alpolalle sattuu tuskin koskaan aamuja, jolloin töihin lähtö ei huvita. . Silloin, kun se on arvojeni mukaista. En suostu psyykkaamaan ihmisiä sopeutumaan huonoon johtamiseen tai epäoikeudenmukaiseen kohteluun työssä. Pitkällinen kiinnostus henkiseen valmennukseen on kuljettanut Alpolan tekemään töitä uimareiden kanssa. Psykologiassa painotettiin ihmisen puutteita ja heikkouksia. Katse kääntyi vahvuuksiin ja voimavaroihin. . Se ei puhutellut minua. Sitten 1980-luvulla Suomeen rantautuivat ratkaisukeskeisen ja positiivisen psykologian opit. Joskus hän kuitenkin muistuttaa itselleen, ettei kaikkea pidä kokeilla kotona. . Mielikuvaharjoituksilla pääsee hämmästyttävän nopeasti tuloksiin, kun halutaan eroon esimerkiksi jännittämisestä ja pelkotiloista. ARVOISTA TINKIMÄTTÄ Ennen nykyisiin töihinsä ryhtymistä Matti Alpola työskenteli muun muassa koulukuraattorina, nuoriso- ja perheaseman johtajana, projektitöissä lastensuojelussa, kuntoutuskeskuksen johtajana. . Siinä kiehtoo käytännönläheisyys. Tuntui järkeen käyvältä, että epäonnistumisen pelko ruokkii epäonnistumista, usko onnistumiseen onnistumista, hän sanoo. Ratkaisukeskeisyyden lisäksi Alpola otti työkalukseen NLP:n. . Ja ihmistyötä se vaihtoehtoammattikin kyllä olisi. Nykyinen työ ja sen muokkaama ajatusmaailma vaikuttavat Alpolan elämään pitkälti muutenkin. ASIANTUNTIJANA Voimavarojen vahvistaja Matti Alpola opiskeli kasvatustieteitä ja psykologiaa 70-luvulla, mutta epäilyyn taipuvaisena ei hirveästi innostunut. TEKSTI: PIRJO HELASTI KUVA: ILONA ALPOLA . Esimerkiksi parisuhteessa ei kannata soveltaa NLP:tä ja ratkaisukeskeisyyttä. Jos erehdyn sellaiseen, aika pian tulee palautetta, että nyt ei olla töissä. 15. Muuta työkokemusta oman alan ulkopuolelta ei taida ollakaan, hän muistelee. Nyt hän on toiminut työyhteisöjen kouluttajana ja työnohjaajana 15 vuotta. Asiakkaat ovat sosiaalialalta, mielenterveysja päihdetyöstä, kouluista, terveyspuolelta. Yksityissektoriltakin jonkin verran: . Toivon, että Suomeen saadaan valmennuskulttuuri, jossa kaikki tieto jaetaan. Jos pitäisi vaihtaa ammattia, niin johonkin, missä olisi työyhteisö. . Isän opit ovat tuottaneet tulosta, sillä parhaimmillaan poika on saavuttanut kahdesti SM-kultaa perhosuinnissa.
18. Stadin aikapankki ja kansalaisraati luovat yhteisöllistä kohtaamista niin kansalaisten välillä kuin yhteydessä päättäjiin, s. Psykologi, yrittäjä ja päiväkodin johtaja kertovat, s. 21. Keroputaalla Torniossa avuntarvitsijaa arvostetaan 24/7, s. TEEMA ARVOSTAVA KOHTAA Mistä syntyy arvostava kohtaaminen esimiehen, työtoverin, vanhempien tai lasten kanssa. 17. Sosiaali- ja terveysministeriön asiakaslinjauudistuksella luodaan lakia, jotta jokaisen ihmisarvo muistettaisiin, s. 24. 16 2 / 2013
Töissä meidän kaikkien pitäisi käyttäytyä paremmin kuin kotonamme. Ensimmäiseksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että itse toimii muita arvostavasti. Käytännössä arvostus näkyy arkisena ystävällisyytenä ja toisen huomioon ottamisena; esimerkiksi tervehditään, kiitetään, siivotaan omat jäljet tai laitetaan lisää kahvia tippumaan, kun pannu tyhjenee. Tuula Vauhkonen Miksi kohtaamiset niin usein epäonnistuvat ja arvostaminen unohtuu. Työssä koettu arvostus on yksi jaksamistamme suojaavia voimavaroja silloin, kun työssä on kuormittavia kausia. Kiire ja kuormit- tuminen ovat hyvän vuorovaikutuksen vihollisia. On hyvä myös ottaa suoraan puheeksi, jos jokin asia toisen toiminnassa häiritsee; ajatustenlukijoita on kovin harvassa. Kiireessä sanoa töksäytämme ja myös herkistymme loukkaantumaan toisten sanomisista. Oletko itse tullut joskus huonosti kohdelluksi. TEEMA AMINEN TEKSTI : JUTTA KAJANDER Psykologi Heli Hannonen, Työterveyslaitos, Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen Mitä tarkoittaa arvostava kohtaaminen? Työssä jaksamiseen vaikuttavat sekä työn kuormitus- että voimavaratekijät. Kerro esimerkki omasta elämästäsi. Minäkin olen saanut kiukkuista palautetta, josta olen pahoittanut mieleni, ja sanonut joskus myös liian napakasti takaisin. Miten jokainen voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että arvostus lisääntyisi. Anteeksipyyntö ja pahoittelu ovat paikallaan, kun itse on käyttäytynyt huonosti. 17
Sekä johto että työntekijät eivät osaa keskustella keskenään myönteisesti. Asiakkaalla ja potilaalla on valinnanvapaus ja oikeus itsenäisiin päätöksiin omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Asiakaslähtöisyys edellyttää asiakkaan ja palvelutarjoajan vuoropuhelua siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan olemassa olevilla TEKSTI: SAMI LIUKKONEN Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslinjauksia. Mitä asiakaslinjausten uudistaminen tarkoittaa käytännössä, kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. Onko tässä muutosta aiempaan. Käytän- nössä asiakaslinjausten tulee näkyä parhaillaan käynnissä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön ja rakenteiden uudistamistyössä niin, että palvelujärjestelmä kykenee vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden palvelun ja hoidon tarpeisiin. Tämä tavoite näkyy jo voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa, ns. vanhuspalvelulaissa ja sosiaalihuoltolain uudistamiseksi annetussa 18 2 / 2013 Miten asiakkaiden arvostaminen näkyy tulevissa linjauksissa. Yhdenvertaisuus, tasapuolisuus, tasa-arvo, syrjimättömyys ja yksityisyyden suoja ovat keskeisiä ihmisarvoon ja perusoikeuksiin liittyviä arvoja ja periaatteita. Ihmisarvon ja perusoikeuksien kunnioituksen tulee näkyä myös asiakkaan ja potilaan omaisten ja läheisten kohtelussa. Se on liiketoimintojen kehittämistä hyvässä yhteistyössä. Miksi kohtaamiset niin usein epäonnistuvat ja arvostaminen unohtuu? Työyhteisön jäseniltä puuttuu sosiaalisia taitoja. Empatia ja motivointi unohtuvat eikä yksilöiden ominaisuuksia huomioida ja kehitetä. Asiakkaan kunnioittaminen osaksi kaikkea toimintaa lakiluonnoksessa. Lainsäädäntö luo puitteet, arvostus näkyy kohtaamisissa usten valmistelussa lähtökohtana on ihmisarvo ja ihmisen kunnioittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan perustana. TEEMA Katerina Hodna Toimitusjohtaja ja yrittäjä Tarja Miettinen, Espoo Mitä tarkoittaa arvostava kohtaaminen. Se on työnteki- jöiden ja työnantajien keskinäistä arvostusta ja kunnioitusta; heidän osaamisensa, työyhteisön ja työtehtävien myönteistä kehittämistä. Asiakaslinja-
Jos olet johtaja, jaa yrityksessä, jossa toimitusjohtajan johtamistaidoissa oli vakavia puutteita. Luo tiimihenkeä. Kiitos on arvokas sana. Johtaja oli usein poissa, mutta kun hän oli paikalla, hän raivosi ja loi ympärilleen pelkoa. Työilmapiiri oli huono ja kaikkien työhyvinvointi kärsi. TEEMA Jaa vastuuta työntekijän kykyjen mukaan. Rohkaise, tue työntekijää ja kuuntele. Palkitse yksilöä ja tiimiä. Jatkuva osaamisen ja toimintayksiköiden johtamisen kehittäminen on välttämätöntä. 19. Hän pakeni vastuuta ja kasasi sitä työntekijöille, jotka eivät tienneet, mitä pitäisi tehdä. Jos työ sujui huonosti, johtaja syytti työntekijöitä ja huusi heille. Johtaja ei osannut motivoida eikä antaa myönteistä palautetta. Yrityksessä ei käyty kehityskeskusteluja eikä purettu työyhteisöllisiä tai liiketoiminnallisia ongelmatilanteita. Kun paineet ovat kovat, niitä voidaan purkaa työntekijöiden niskaan. Kerro, esimerkki omasta elämästäsi. ? Joskus johtamistaito on hukassa. Älä arvostele, vaan esitä ratkaisuja. Rohkaise työkavereitasi, kehu ja kiitä. Pitäkää tiimihenkeä yllä, älkää jättäkö ketään yksin. Lainsäädäntö ja rakenteet luovat puitteet, mutta merkittävimpiä ovat kuitenkin tilanteet, joissa asiakkaat, heidän läheisensä ja osaava henkilöstö kohtaavat. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) yhteydessä on kehitetty asiakkaiden osallistumisen mahdollistavia malleja ja toimintatapoja. Miten asiakaslinjaukset tullaan jalkauttamaan sinne, missä asiakastyö konkreettisesti tehdään. Kun jäin pois yrityksen palveluksesta olin täysin lopussa ja pidin lomaa. vastuuta työntekijän kykyjen mukaan. Rohkaise, tue työntekijää ja kuuntele. Palkitse yksilöä ja tiimiä. Jos olet työntekijä, kanna vastuu ja kerro rohkeasti mielipiteesi. Asiakaslinjauk- set jalkautetaan uudistuneen lainsäädännön ja palvelurakenteiden toimeenpanon yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastuussa olevilla alueilla, kunnissa ja toimintayksiköissä. Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen sekä moniammatillisuutta ja -toimijaisuutta edellyttävien työmenetelmien ja toimintakäytäntöjen luominen on välttämätön edellytys. Asiakkaiden osallistuminen palvelujen suunnitteluun luo parempaa ymmärrystä palvelutarpeista ja vaikuttavista auttamiskeinoista. Antakaa huumorin kukkia! palvelumahdollisuuksilla tyydyttää parhaiten. Olin vuosia sitten töissä Miten jokainen voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että arvostus lisääntyisi. Näin ei saisi tapahtua. Kokemus oli karmea, mutta opin kantapään kautta, miten yritystä ei pidä johtaa. Oletko itse tullut joskus huonosti kohdelluksi. Asiakas ei ole ainoastaan palveluiden kehittämisen kohteena vaan osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä palvelun tarjoajien kanssa. Merkittävimpiä ovat tilanteet, joissa asiakkaat, heidän läheisensä ja osaava henkilöstö kohtaavat. Miten sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan kohdata yksilö, kun asiakaskunta monimuotoistuu jatkuvasti. Luo tiimihenkeä. Kiitos on arvokas sana
Tuntuu olevan kovin tärkeää saada oma viesti läpi ja vähemmälle jää se, mitä toinen yrittää kertoa. Kohtaamisissa käytetään paljon valtaa hyväksyä tai hylätä toisen viestit tai tarpeet. Oletko itse tullut joskus huonosti kohdelluksi. Jospa tekisimme toiselle sen, mitä odotamme itselle tehtävän.. Uskoisin, että on kyse nykyisin paljon esillä olevasta itsekkyydestä. Jos jo toisen puhuessa mietin, miten vastaan tai mitä seuraavaksi sanon, en enää kuule mitä toinen sanoo. Kiireen tuntu tai levollinen ja kannustava olemus vaikuttavat eri lailla myös keskusteluun ja kohtaamiseen. Jokainen on ansainnut tulla kohdatuksi hyvin, vaikka olisinkin hänen kanssaan eri mieltä. Toisen ihmisen kuuleminen ja kunnioittaminen ?tuottaa? automaattisesti arvostavaa kohtaamista, aitoa vuoropuhelua ja luottamusta. Miksi kohtaamiset niin usein epäonnistuvat ja arvostaminen unohtuu. TEEMA Jutta Kajander Päiväkoti Lokin johtaja Kirsti Lahtinen, Helsinki Mitä tarkoittaa arvostava kohtaaminen? Arvostava kohtaaminen on kuuntelua ja kunnioittamista, aitoa kohtaamista. Aito kiinnostus tuo arvostuksen tunnetta, uskoo Kirsti Lahtinen. Teini-ikäisenä opettajan antaessa palautetta suorituksestani kaikkien kuullen ja mielestäni epäkunnioittavasti, loukkaantumisen tunne ei tahtonut mennä ohi. Terveydenhuollossa kohtaamisesta välittyi, että olen tullut lääkärin luo turhaan ja aivan mitättömän vaivan vuoksi. Silloin en voi olla aidosti läsnä ja rohkaista puhujaa kertomaan lisää. Aito kiinnostus tuo arvostuksen tunnetta ja siihen vaikuttavat paitsi sanat, myös koko keho ja olemus, ilmeet ja eleet. Kerro esimerkki omasta elämästäsi. Omat esimerkkini liittyvät kouluaikaan ja terveydenhuoltoon. Toisen ihmisen kuuleminen ja kunnioittaminen ?tuottaa? automaattisesti arvostavaa kohtaamista, aitoa vuoropuhelua ja luottamusta.? 20 2 / 2013 . Silloin potilaana oli melko avuton olo ja vannotin itselleni, että tänne en enää tule. Miten jokainen voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että arvostus lisääntyisi? Taitaa olla kysymys hyvin vanhasta viisaudesta
TEEMA Naapuriapua ja kansalaiskeskusteluja Stadin aikapankki ja Hervannan kansalaisraati ovat ruohonjuuritason demokratiaa. Vaihtoverkoston ydinidea on, että jokainen saa tehdä sitä, mitä parhaiten osaa. . Se luo turvallisuutta ja luottamusta siihen, että arki kantaa, varsinkin kun minun ja mieheni suvut ovat noin neljänsadan kilometrin päässä, Saarivirta toteaa. . Aikapankki luo mahdollisuuksia monipuoliselle vaihdolle, kansalaisraati järjestää keskusteluja asuinalueen kehittämiseksi. KIRJOITTAJA: ELLEN TUOMAALA Molemmat ovat sosiaalisia innovaatioita, jotka aktivoivat ihmisiä ja lisäävät valinnan mahdollisuuksia sekä yksittäisten ihmisten, perheiden ja naapuruston hyvinvointia. Pohjoishelsinkiläinen Leila Saarivirta on perheenäiti, jonka perheeseen kuuluu mies ja kaksi lasta. Foorumi ei rajoitu Helsinkiin . Jos on kiireinen, eikä ole tarjottavaa toisille, voi silti kuluttaa huoletta; oma tili voi olla jopa 50 tovia miinuksella. Toveilla voi maksaa myös esineitä ja ruoka-aineita. niin palveluita kuin aikaa. Aikapankin käytössä on myös verojärjestelmä. Jokaisella on juttuja, joita tykkää tai ei tykkää tehdä. Tähän mennessä olen ehtinyt käyttää ja tarjota palveluita laajalla skaalalla. Kun itse en esimerkiksi ole mikään jauhopeukalo, aikapankista on löytynyt apua lasten synttäreiden järjestämiseen. Olen vienyt leipojalle raaka-aineet ja noutanut valmiit kakut juhlapöytään. Toinen aikapankkilainen on loihtinut 21. Pankki tarjoaa netissä foorumin palvelujen ja esineiden vaihtoon. Myyjä voi valita, mitä yhteisöä hän haluaa tukea. Jokainen saa tehdä, mitä parhaiten osaa . Jokaisesta ostetusta ja myydystä tovista menee kaksi prosenttia yleishyödylliseen tarkoitukseen. Lapsille on löytynyt tarvittaessa hoitaja ja perheelle kodinhoitoapua lähinurkilta. Kun hän näki kaksi vuotta sitten Käpylän kirjaston ilmoitustaululla Kumpulan vaihtopiirin ilmoituksen, ajatus innosti, vaikka hän ei tiennyt toiminnasta mitään. . Kun elämäntilanne taas sallii, voi keskittyä enemmän antamaan toisille . Olen siivonnut aikapankkilaisten kotona ja pessyt ikkunoita, ollut mukana muuttoapuna ja mökkitalkoissa. Mieheni on auttanut autollaan kuljetuksissa. se on kansainvälinen ja toimii Suomessakin kaikilla suurimmilla paikkakunnilla. Aikapankin vaihdon yksikkö on tovi, joka tarkoittaa yhtä tuntia palvelua. Vaihtojärjestelmä huomioi eri elämäntilanteessa olevat ihmiset. Kun väkeä on ollut matkoilla, olen hoitanut kissoja. TOVI VAIHDON VÄLINEENÄ Kumpulan vaihtopiiri on laajentunut sittemmin koko pääkaupunkiseudulle ja saanut nimen Stadin aikapankki
Uintiopettajan johdolla opin hyväksi uimariksi: kroolaamaan, uimaan rintaa ja selkää. Stadin aikapankin myötä Helsingistä on tullut minulle ja perheelleni pieni kylä. Kaikkialla tulee vastaan sieltä tuttuja kasvoja. TEEMA Ellen Tuomaala Stadin aikapankin aktiivit, uintiopettaja Anneli Vetri ja oppilas Leila Saarivirta matkalla uimahallille. juhlissa lapsille kasvomaalauksia. . Poikakin saa uimaopetusta. Olemme saaneet samalla monta uutta ystävää. Seuraava unelma on saada purjehdusoppia. Lapsiperhe säästää pitkän sentin, kun aikapankista voi lainata tarve-esineitä. Vaihdon rajana on oikeastaan vain mielikuvitus. Lapsenikin kasvavat vaihdon myötä sosiaalisuuteen ja seurallisuuteen ihan eri tavalla, Saarivirta tiivistää. HELSINGISTÄ ON TULLUT PIENI KYLÄ . En myöskään erityisesti välitä ompelemisesta, joten lastenvaatteiden korjaus- ja muu ompeluapu on ollut tervetullutta. PITKÄ SENTTI SÄÄSTYY . Kerralla voi ostaa kolmella tovilla, eli 30 euron edestä. Kauppa käyttää puolestaan aikapankin työvoimaa. Aikapankkia selaillessa voi nähdä vaihtotarjousten kirjon. Kodinhoito-, lastenhoito- ja ruoanlaittoavun ohella tarjolla on kuljetuksia ja remonttipalveluita, kauneuden- ja kehonhoitopal- 22 2 / 2013 KANAVA ASUINALUEEN KOHENTAMISELLE Lastenohjaaja Paula Lehtonen näki syksyllä Hervannan aikapankissa ilmoituksen kansalaisraadista ja sai kipinän lähteä mukaan.. Kun käyttökin on satunnaista, lainaaminen on kätevää. veluita: hiustenlaittoa ja hierontaa. Valmennus- ja opetuspuolelta löytyy urasuunnittelun sparrausta, kieltenopetusta, kotitalousohjausta. Käymme ruokaostoksilla Oma maa -ruokakaupassa ja maksamme toveilla. Jos tarjouksista ei löydä tarvitsemaansa, sitä voi etsiä itse ilmoituksella. . Maalarin assistenttina opin samalla, kuinka tehdä suojaukset ja hoitaa maalausurakka ripeästi. Kun vaihdossa ei tarvita rahaa, välittäminen korostuu. . Saarivirrat ovat lainanneet muun muassa peräkärryä, joka maksaisi jopa tuhansia euroja itse hankittuna. Uusien taitojen oppiminen on ollut valtavan hienoa
Ajatuksista keskusteltiin yhdessä. . Kaupungin päätöksenteko vie oman aikansa, eivätkä aloitteet välttämättä etene nopeasti. Tavoitteena oli visioida Hervannasta hauskempi, turvallisempi ja yhteisöllisyyttä paremmin tukeva paikka. Luontoon pääsen omalta kotipihalta. Keskustelumme lähti siitä, mikä Hervannassa toimii jo hyvin, ja mikä taas kaipaisi kohennusta. Hervantalaisilla on tapana sanoa, että mitä ei Hervannasta löydy, sitä ei tarvitse. . Itselleni tärkeitä ovat esimerkiksi aloitteet kaupunkiviljelystä, Hervannan elokuvateatterin toiminnan uudelleen käynnistämisestä ja nuorekkaasta puistosta skeittiramppeineen ja kiipeilyseinineen. Hervantalaisille ehdotukset esiteltiin Hervannan kirjastossa marraskuun lopussa. TEEMA Kansalaisraadin järjesti Setlementin Uusi paikallisuus -hanke viime vuonna paitsi Hervannassa, myös Vaasan Palosaaressa ja Kemijärvellä. Kun raatiin ilmoittautui, sitoutui samalla koko prosessiin. Sinne oli turha mennä vain yhdeksi illaksi. EHDOTUKSIA KAUPUNKIVILJELMISTÄ JA SKEITTIRAMPISTA Pihla Ruuskanen . Hervannan Kansalaisraadin aloitteet ja kokoukset Julkistamistilaisuudessa sarjakuvataiteilija Otso Höglund piirsi kansalaisraadin ehdotuksia ?äppitaululle. 23. Ne tarjosivat alueen asukkaille keskustelupaikan ideoille ja kanavan viedä niitä eteenpäin. Keskusteluja ohjasivat fasilitaattorit. Raatilaiset saivat lisäksi omia eväitä alueensa kehittämiseen, ja voivat jatkossa osallistua hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen kiinnostuksensa mukaan. . Alueviljelystä menen kuulemaan lisää huhtikuun tiedotustilaisuuteen. Jos ehdotus viljelystä toteutuu, Paula Lehtonen ja muut hervantalaiset voivat hakea salaattia, retiisiä ja porkkanoita omilta palstoilta kenties jo tulevana kesänä! stadinaikapankki.wordpress.com Facebook . Keskustelujen pohjalta muokattiin yhteinen julkilausuma. Hervannan kohentamiseksi syntyi kansalaisraadissa yhteensä yksitoista ehdotusta. Tilaisuudessa sarjakuvataiteilija Otso Höglund piirsi reaaliajassa raadin ehdotuksia, jotta myös suomea heikosti puhuvat ymmärtäisivät ne. Kun ehdotukset esiteltiin Tampereen kaupunginvaltuustolle joulukuun alussa, niitä oli vastaanottamassa neljä apulaispormestaria ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Nyt Lehtonen seuraa muiden raatilaisten kanssa, mihin ehdotukset johtavat. . Hervanta on vähän kuin oma kaupunkinsa, etäisyys Tampereen keskustaan on alle 10 kilometriä ja asukkaitakin yli 25 000. . Realismia niihin toivat eri alojen asiantuntijat, jotka kertoivat esimerkiksi mikä kaavoituksessa on mahdollista ja mikä ei. Raati järjestettiin viime vuoden marraskuussa neljänä iltana. Lehtonen on asunut Tampereen Hervannassa viisi vuotta ja juurtunut. . Ideoimme aivoriihityyppisesti kehittämiskohteita. Luonnonläheisyys ja alueen omat palvelut saavat viihtymään
TEEMA ?Paappa omalle kohalle? 24 2 / 2013
TEEMA Torniossa avuntarvitsijaa arvostetaan. Keroputaan psykiatrinen yksikkö on 30 vuoden aikana kehittänyt vaihtoehtoisen hoitomallin, jossa ensin tehdään ja sitten vasta arvioidaan. Useimmiten elämäntilanteiden aiheuttamat ongelmat pyritään hoitamaan heti, ennen kuin tilanteet pääsevät kroonistumaan suuriksi, psykiatrian ylilääkäri Päivi Köngäs-Saviaro painottaa. Keroputaan mallia kutsutaan myös avoimen dialogin malliksi. Tyypillistä Torniossa onkin, että mukaan hoitoprosessiin otetaan myös lähipiiriä, esimerkiksi ystäviä, sukulaisia, koulukuraattori, työterveyslääkäri tai vaikka naapureita. Diagnoosit ja hoidon seurannan raportointi ovat pakollisia pahoja. Soittaja voi sen sijaan olla avuntarvitsijan lisäksi kuka tahansa huolestunut: naapuri, työterveyslääkäri, ystävä, 25. THL:n kysellessä hoidon seurannan raportteja olen jo pitkään vastannut, ettei niitä ole, mutta täällä hoitoon pääsee aina, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Kursu toteaa. Selitys löytyy mahdollisimman matalasta kynnyksestä hakeutua hoitoon. . Se tarkoittaa oikeasti vain kiireetöntä keskustelua, tavallista puhetta ihmiseltä ihmiselle. . Tavoitteena on, että ihmisten elämät pysyisivät heidän omissa käsissään. TEKSTI: JUTTA KAJANDER KUVAT: ANSSI LAURI . Meillä on myös pitkä koulutustraditio. Puhelimeen ei koskaan vastaa assistentti tai puhelinvaihde, vaan ammattiauttaja. Keroputaalla hoitoprosessiin osallistuu aina enemmän kuin kaksi henkilöä. Silloin on huolehdittava, että hiljaisemmatkin tulevat kuulluiksi. Hoitohenkilökunnastamme 95 prosentilla on peruskoulutuksen lisäksi myös psykoterapiakoulutus, ja monilla myös yksilöterapeuttikoulutus. Pitää käydä kouluja, että oppii puhumaan tavallisesti, psykologi Tapio Salo naurahtaa. Puhumisen lisäksi kuuntelu on yhtä tärkeää. Aina, kun on mahdollista, tavataan kasvokkain, mutta joskus puhelimesta voi olla apua, psykologi Markku Sutela täsmentää. 24/7 APUA TARJOLLA Keroputaan psykiatriseen hoitoyksikköön voi soittaa aina. Pitkien välimatkojen pohjoisessa Suomessa tekniikkaa auttaa.
Ehkä tämä kertoo enemmänkin siitä, ettei tapaamispaikalla ole kovin paljon merkitystä. Neuvotellaan ja sovitaan yhdessä luonteva paikka. Jo ensimmäinen puhelu voi helpottaa soittajaa. TEEMA opettaja, koulukuraattori, terveyskeskuspsykologi tai vaikka sisko. . Mukana oleva lähipiiri voi sen sijaan muuttua enemmän. Sen jälkeen voidaan rauhassa suunnitella, mitä akuutisti tehdään. . Se, ettei jää yksin, auttaa myös meitä jaksamaan työssämme, Sutela sanoo. TAPAAMISPAIKKA EI OLE ?SE JUTTU? Torniossa ihmisiä kohdataan klinikan lisäksi paljon myös kotioloissa, koulussa tai muussa luontevassa paikassa. Puhelun jälkeen vastuu siirtyy meille. Sovitaan, että soitetaan huomenna ja vahvistetaan tapaamisaika. Ammattilaisen tehtävä on arvioida avun kiireellisyys. Hiljattain yksikin rouva oli oikein hämmentynyt meidän ehdottaessa kotona tapaamista. Hän kysyi ihmeissään, kuuluuko sellainen meidän toimintatapoihimme. Nuorisopsykiatriassa kotitapaamisia voi olla tuplasti enemmän. Henkilökunnasta kukaan ei ole klikkiytynyt tekemään työtään vain yhdessä paikassa, vaan tarpeen tullen ollaan valmiina lähtemään kentälle. Silti suurin osa tapaamisista järjestetään klinikoiden tiloissa. Aluksi hoitokokouksissa voi olla useampia ihmisiä tai sitten yksilöterapiana aloitettuihin keskusteluihin tulee ajan mittaa mukaan läheisiä tai muuta verkostoa. . Kriisityössä meidän tapaamme ei katsota erityisen kummalliseksi, Sutela vertaa. Keroputaalla pyritään siihen, että samat ihmiset pysyvät mukana hoitoprosessissa mahdollisimman pitkään. Yllättävää kyllä, monet asiakkaista haluavat nimenomaan tavata klinikalla. Eikä pyritä ylhäältä käsin ohjailemaan ja määräämään, miten toimitaan, Sutela sanoo. Tapaamispaikan lisäksi hoitoprosessissa valitaan asiakkaan tarpeiden mukaan myös hänelle parhaiten sopivat lähestymis- ja keskustelutavat, terapeuttiset menetelmät sekä parhaiten sopiva hoidon kesto.. Vain 15 prosenttia kaikista tapaamisista on kotikäyntejä, mutta paikka vaihtelee asiakasryhmän 26 2 / 2013 Hoitokokouksessa erikoissairaanhoitaja Sirkka-Liisa Mäkelä, Päivi Köngäs-Saviaro ja erikoissairaanhoitaja Anne Näätsaari. mukaan. Hämmennyksen jälkeen olimme kuitenkin hyvin tervetulleita, kertoo Päivi Köngäs-Saviaro. . Meidän työ täällä taas on lähes aina tiimityötä. Kotona lähipiiristä on helpompi saada mukaan nekin, jotka eivät muuten tulisi tai eivät pääsisi tulemaan. . Kerätään työryhmä, tehdään porukalla töitä ja se, joka aloittaa hoitaa homman loppuun saakka, alusta asti Keroputaan mallia kehittämässä ollut Sutela kuvailee. Jo ensimmäinen puhelu on terapiakontakti ja se otetaan aina vakavasti
Hän keskustelee somaattisessa sairaalassa työparinsa, naisen ja naisen oman ystäväverkoston kanssa. Keskustelun jälkeen hän sopii tapaamisen seuraavaksi päiväksi ja arvioi, että naisen voi päästää kotiin, vaikka sairaalassa ollaan eri mieltä. Vuorokauden kuluttua nainen on kuitenkin itse valmis tapaamaan ja hoito jatkuu naisen omilla ehdoilla. Vaikka nyt nautitaan 30 vuotta kypsytettyjä hedelmiä toimintamallien osalta, tulevaisuus tuo Keroputaankin taivaalle joitakin harmaita haastepilviä. Keroputaan sairaalan tilat ovat huonossa kunnossa ja edessä on muutto. 27. Mallia alusta saakka kehittämässä olleen Markku Sutelan mukaan ensimmäiset vaikutteet malliin saatiin muun muassa Suomen Mielenterveysseuran perheterapiakoulutuksesta 1980-luvulla. Malli on kuitenkin Tornion ja Länsi Pohjan alueelle räätälöity eikä verkostotyöskentelyn vuoksikaan soveltuisi kaukaa tulleelle. RIITTÄVÄN KAUAN TUKENA EI LUODA TARVETTA LAITOSPAIKOILLE Hoidon siirtäminen hoitolaitosten ulkopuolelle korostui, kun 90-luvulla tutkittiin hoitojaksoja. Laitoshoitojaksojen pitkittyessä aiemmat sosiaaliset verkostot katosivat potilaiden ympäriltä. Odotetaan tukena riittävän kauan ja otetaan avuksi tarpeenmukaisia terapiamuotoja ja lääkitystäkin. Köngäs-Saviaro kertoo esimerkin nuoresta naisesta, joka on yrittänyt itsemurhaa. Kun meillä ei ole lapsille ja nuorille laitospaikkoja, niin ajattelemme, etteivät he tule tarvitsemaan niitä myöhemminkään, Kursu selvittää. Koska apua annetaan Keroputaalla yleisimmin elämäntilannekriisiin, ei tarvita diagnoosia. Se on yksi avoimen dialogin periaatteista ja tarkoittaa, että asioita pidetään auki niin kauan, että syntyy keskustelua. Ajatus tarpeenmukaisesta hoidosta elää edelleen. Keroputaalla ei ole lasten- tai nuorisopsykiatrian osastoa lainkaan ja muualtakin sitä ostetaan erittäin vähän. . Joulukuussa 2012 Helsingin Sanomien Sunnuntai -sivuilla oli näyttävä artikkeli Keroputaan mallista. Silloin hätkähdettiin huomaamaan, että ihmiset jäivät yksin laitoshoidossa. Toimintatapamme eivät ole ristiriidassa esimerkiksi Käypä hoito -suositusten kanssa, mutta ratkaiseva ero vallitsevaan käytäntöön on siinä, ettemme pyri nopeasti selvittämään, mikä ihmistä vaivaa ja tee sen mukaisesti johtopäätöksiä, miten häntä aletaan hoitaa, Köngäs-Saviaro selvittää. Tätä periaatetta kutsutaan epävarmuuden sietämiseksi. Ajatus on siinä, että tarjonta luo kysyntää. Keskusteluissa keskitytään yhdessä rakentamaan ymmärrystä ongelmiin. . Artikkelin jälkeen Keroputaalle on tullut kyselyjä Thaimaata myöten, pääsisikö hoitoon. Turustakin oli soitettu ja Lapista oli tullut yksi tiedustelu, josko Amerikassa asuva sukulainen voisi saada apua Keroputaalta. TEEMA KYSELYJÄ THAIMAASTA SAAKKA Keroputaan toimintamalli on tunnettu psykiatrian parissa ja sitä sovelletaan myös muualla Suomessa, muun muassa nuorisopsykiatriassa menestyksekkäästi. Seuraavana päivänä nainen ei tule vastaanotolle ja epävarma tilanne hermostuttaa
Sitten varataan saman tien joku reissu, Topi toteaa.. Paappa omalle kohalle. RAIJAN JA TOPIN LUONA . Raijan sairastuminen on muuttanut niin elämän arjen kuin juhlahetketkin erilaisiksi. . Vielä useamminkin saisivat käydä meitä tapaamassa, Topi sanoo. Tänään Raijalla on päällään Skiathos t-paita, jonka rinnusta koristaa kilpikonnien muodostama sydänkuvio. TEEMA keskustelussa myös vanhempina, aviomiehinä, äiteinä tai vaimoina. Usein keskustellaan arkisista asioista, päivän ja viikon kuulumisista tai hoitoon liittyvästä byrokratiasta, lomakkeista, etuuksista ja niiden hakemiseen liittyvistä käytännöistä. Nyt Raija odottaa parhaillaan leikkausta, joka onnistuessaan antaisi Raijalle mahdollisuuden taas matkustaa. . Haluamme siis entistä paremmin huomioida myös ihmisen kokonaisterveyden ja hyvinvoinnin, Köngäs-Saviaro täsmentää. ASENNE RATKAISEE . Muuten Raija ja Topi eivät kuulu asiakkaiden enemmistöön, koska suurin osa heistä on työikäisiä. Tapaamiset alkoivat sen jälkeen, kun Raija yllättäen halvaantui oltuaan vuoden eläkkeellä. Kaikki tapaamiset ja keskustelut ovat auttaneet meitä jaksamaan ikävässä tilanteessa. On löydettävä ikään kuin riittävä etäisyys ja läheisyys. Täysin tasavertaisiahan keskustelussa ei siinä mielessä voida olla, että ahdistus on aina suurempi autettavan puolella, miettii Sutela ja siteeraa Kemistä peräisin olevaa ?maailmankuulua filosofiaa?, jonka Jope Ruonansuu on tehnyt tunnetuksi: . Se on Topin tuliainen hänelle viimeiseltä reissulta, jossa Topi kävi yksikseen. Teini-iästä asti toistensa kanssa seurustellut pariskunta ei ole menettänyt toivoa. Lisäksi psykiatrista ja somaattista hoitoa pitäisi saada nykyistä paremmin samoista paikoista. Jo ensimmäinen puhelu on terapiakontakti ja otetaan vakavasti, alusta asti mukana ollut psykologi Markku Sutela sanoo. . Nyt mielenterveysongelmista kärsivät sairastuvat helpommin ja heidän keskimääräinen elinikänsä on muita alhaisempi, Kursu huolehtii. . Annetaan asioiden koskettaa, jos niin on, Salo kuvailee. . Tavatessamme apua tarvitsevia ihmisiä ja heidän läheisiään, pyrimme asettumaan heidän rinnalleen tasavertaisina ihmisinä. Emme ole vain ammattiasiantuntijoita, vaan kokonaisia ihmisiä. Keroputaalla periaatteisiin kuuluu, ettei asiakkaiden anneta odottaa ja sopimuksista pidetään tiukasti kiinni. Eläkeläispariskunnan, Raijan ja Topin, rivitaloasuntoon pääsee luiskaa pitkin, koska Raija kulkee pyörätuolilla. Päivi on käynyt työparinsa Sinikan kanssa Raijan ja Topin luona kuukausittain jo useamman vuoden. Raijan ja Topin toiveesta on käyty läpi intiimimpiäkin asioita, kuten parisuhdetta ja seksielämää. Pariskuntaa alettiin tavata säännöllisesti elämäntilannekriisin takia. Hoitaja kertoo, että suurin osa heidän asiakkaistaan onkin juuri elämäntilanteensa vuoksi yhteyttä ottaneita. Matkusteluun jo työikäisinä hurahtanut pariskunta oli suunnitellut vihdoin eläkkeelle jäätyään reissaavansa entistä enemmän ja elävänsä ?vähän sellaista vapaampaa elämää?. Pari on saanut Keroputaalta keskusteluapua tilanteeseensa. Välillä mukana on ollut lääkäri tai psykologi, mutta yleensä kahden hoitajan työpari on käynyt heidän kanssaan juttelemassa. Olemme mukana 28 2 / 2013 Psykiatrinen sairaanhoitaja Päivi lähtee kotikäynnille ja hänellä on jo kiire
Kansainväliset tehtävät jatkuivat Europolin tietojärjestelmän parissa. Vakuutusetsiväksi sosiaalinen Rönnbacka päätyi, vaikka työ onkin yksinäistä puurtamista. TOTUUS RIITTÄÄ Dekkarista tuli dekkaristi Christian Rönnbacka on yleensä siviiliammatissaan vakuutusetsivänä se, joka haastattelee ja muodostaa kuvan tutkittavastaan. Ei liene yllättävää, että alan ammattilainen kertoo rikostarinoita. SUUNSOITTAJA JA TARINANKERTOJA . Se riittää. Kuulostaa kirjailijantyöltä. . Esikoista, Operaatio Troijalaista myytiin 10 000 kappaletta ja pokkariversiosta ilmestyi hiljattain toinen painos. Menen paikan päälle, joudun pohtimaan yksityiskohtia, sitä, mikä tukee tarinaa, ja mikä kumoaa sen. Pään tyhjennän arjesta juoksemalla. Se on lähes meditatiivinen tila. Christian Rönnbacka: Julma. Bazar Kustannus 2013. 29. Ei riitä, että karhu paskoo metsään. Poliisi hänestä tulikin. Ulkomaalaispoliisissa matkustin saattomatkoilla muun muassa Pakistanissa, Bangladeshissa, Afrikassa ja Romaniassa. Aluksi jopa mietin kirjoittamista salanimellä. Olin ensin kenttätyössä ja tutkinnassa. Lapsena kerroin tarinoita kaikille, joilla vain oli aikaa kuunnella. Nuori Rönnbacka lähti etelään ajatuksenaan palata myöhemmin kotikulmille Pohjanmaalle. . On määriteltävä karhu, paska, metsä ja valokuvattava ne. En palannut, kun eteen tuli aina vain mielenkiintoisempia haasteita. . Nyt hän joutui itse tentattavaksi. TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Herra etsivän toinen dekkari Julma ilmestyi juuri. Sitten pääsin poliisikouluun. . Mutta ihmiset kaipaavat tekijää. . Teen etsivänä paljon ajatustyötä. Kiinnostavaa kuitenkin on vain totuus. Sitten pitää vielä haastatella karhua. . Haluan tallentaa poliisilegendoja, säilyttämisen arvoisia tarinoita. MINUN T YÖNI . Myöhemmin kutsui vakuutusetsivän ura. Sitten on aikaa myös vapaa-ajalle, paljasjalkajuoksulle ja sisävesistöretkeilylle. . Lisäksi vitseillä ihmisiä hauskuttaneesta pojasta tuli kirjailija. . Tein vartijana turvatarkastuksia lentoasemalla, ja päädyin ETY-kokouksen turvatarkastuslinjan esimieheksi. Dekkarin ja dekkaristin yhdistelmä huvitti itseänikin. Olen aina ollut suunsoittaja ja tarinankertoja. Lukijapalautettakin on tullut kiitettävästi. Olennaisinta on kuitenkin ihminen, se, mikä häntä motivoi, mitä hän haluaa kätkeä tai pelastaa. Kun tarina on tullut ulos, kiinnostus siihen katoaa. Viihdyn oravanpyörässäni: päivätyössä etsivänä, vapaa-aikana kirjailijana. Maatalon poika haaveili lapsena poliisin tai upseerin ammatista. Poliisina kytkeytyi päälle ajattelutapa. Yksityiskohtien tarkastamisessa voin käyttää laajaa kontaktiverkostoa. . Avainsana on analyyttisyys
Sylissä minulla ovat tyttäreni Aina ja Zaida. Maalaukseen imeytyi meidän välillämme vallinnut ristiriita. Siinä on äitini, tätini ja minä. asti.. Se kuvaa sukuni naisia. Äiti ja täti eivät hyväksyneet valintojani, heidän mielestään oli sopimatonta erota ja olla taiteilija. TA I D E T EO S | Tällä sivulla taiteilija kertoo omasta teoksestaan. Kolme naista ?Maalaus on yli kolmen vuosikymmenen takaa, vuodelta 1980. Itse olen halunnut näiltä osin katkaista perinteen ja kannustaa tyttäriäni heidän valinnoissaan.? Marjatta Tapiola Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa 26.5. Lasteni isästä erosin 70-luvun lopussa. Täti, joka kuoli 1986, ei hyväksynyt koskaan uravalintaani, ja äiti lopet- 30 2 / 2013 Marjatta Tapiola: Kolme naista TEKSTI: ELLEN TUOMAALA ti hymähtelyn vasta 90-luvun lopulla, kun olin jo pitkään menestynyt taiteilijana. Kuvassa nousee esiin sukuni matriarkaalinen traditio, joka on tarkoittanut itsestään selvää oikeutta hallita omien lasten elämää
Jokaisen ryhmän lopuksi merkit vaihdetaan tarroiksi ja tarrat pieniksi palkinnoiksi, kuten kyniksi tai pieniksi leluiksi. . Olennaisinta on, miten hyvin vanhemmat sisäistävät opitun ja tukevat lasta. ? IHMEELLISET VUODET Ihmeelliset vuodet on Incredible Years -organisaation Caroline Webster-Strattonin kehittämä ryhmähoitomalli lapsille, joilla on merkittäviä käytöshäiriöitä. Jokaisella kerralla syö- Ihmeelliset vuodet -ryhmänvetäjät Kukka Nopola-Pihlajamäki, Piia Sinervo ja Olli-nukke siskoineen sekä dino. dään yhdessä myös välipalaa, ja lapsille jaetaan tehtäviä, esimerkiksi välipalan tarjoilu tai jälkien korjaaminen. VANHEMPIEN TUKI TÄRKEINTÄ Kun lapset toimivat ryhmässä toivotulla tavalla, he saavat merkkejä omiin pusseihinsa. Periaate on se, että lapsia kehutaan, palkitaan ja kannustetaan toivotusta käyttäytymisestä, kun taas eitoivottua käyttäytymistä jätetään huomioimatta, toinen lasten ryhmän vetäjistä, psykologi Kukka Nopola-Pihlajamäki kertoo. TYÖLÄSTÄ, MUTTA HYÖDYLLISTÄ Lasten ryhmässä ohjaaja keskustelee lasten kanssa sekä itse että käsinuken avulla. Samoja aiheita käsitellään myös vanhempainryhmissä niin, että kun vanhemmille opetetaan joitakin asioita, lapset ovat niitä jo harjoitelleet. Merkit motivoivat lapsia hyvin, mutta aluksi lapset ovat vaativampia. Suomen Mielenterveysseura on tuonut mallin Suomeen testamentatuilla lahjoitusvaroilla ja ensimmäiset ryhmät on toteutettu Helsingin perheneuvoloiden, Hyksin lastenpsykiatrian poliklinikan ja Mielenterveysseuran välisenä yhteistyönä. Lisätietoa: incredibleyears.com 31. Malli on mielenkiintoinen ja uskon kaikkien lasten hyötyvän siitä. Ryhmät vaativat kuitenkin ohjaajilta paljon ennakkovalmistelua ja nukkien luonteva käsittely vaatii harjoittelemista. Esimerkiksi nyt, kun on käynnissä vasta kuudes kerta, niin ainakin kaksi lasta pitää laittaa ryhmän aikana rauhoittumaan. Sen yksi osa on lasten Dinosaurus-koulu, johon kuuluu 18?22 viikoittaista tapaamiskertaa. Mallissa nuken tulisi olla vielä hauskakin, Nopola-Pihlajamäki toteaa. Hoitomallissa on tarkasti määritelty, mitä lasten kanssa tehdään milläkin kerralla. Aluksi mukaan tulee kahdeksanvuotias Olli-nukke, joka on aikaisemmin käynyt Dinosaurus-koulua ja oppinut siellä aiempaa rauhallisempaa käyttäytymistä. Loppua kohden ryhmät käyvät keveämmäksi vetää. PUHEENVUORO Ollin kanssa Dinosaurus-koulussa Kuva: Sami Liukkonen Yhdysvaltalaiset lapset ovat käyneet Dinosaurus-koulua jo yli kaksi vuosikymmentä. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä toinen lasten Dinosaurus-koulun terapiaryhmä. Sen rinnalla toteutetaan vanhempainryhmä. TEKSTI: JUTTA KAJANDER R yhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on käytösongelmia, tunteiden säätelyn ongelmia tai hankaluuksia kotona tai koulussa. Ryhmissä opetellaan leikin, opetusDVD:n, harjoitusten ja tehtävien avulla tunteiden tunnistamista, havaitsemista ja ymmärtämistä, ongelmanratkaisua, sosiaalisia taitoja ja vihanhallintaa. Ensimmäisen Dinosauruskoulun viimeisillä kerroilla käytiin jo hyviä keskusteluja. . Myöhemmin mukana on myös Ollin sisko ja dinosaurusnukkeja, joiden kanssa opetellaan muun muassa rauhoittamaan itseä konnameditaatioharjoituksella. . Vanhempainryhmäohjelmassa on myös oma DVD -sarja, minkä mukaan harjoitellaan vanhemmuuden taitoja, kuten lapsen kanssa leikkimistä, lapsen kehumista ja kannustamista. . Paras hoitovaste saadaan tutkimusten mukaan lasten ja vanhempainryhmän rinnakkaisella toteutuksella. Lopuksi sekä lapset että aikuiset saavat kotitehtäviä. Jos lapsella on suuria ongelmia, hän voi tarvita ryhmän jälkeen lisää tukea
Kapseloitu, kohteeton viha. Pysyvä epäluottamus omia ikätovereita ja ihmisyhteisöjä kohtaan. Mutta myös tietoisuus siitä, että minulla on jotain, mitä kukaan ei voi ottaa minulta pois. Koulujärjestelmä oli juuri muuttunut oppikoulusta peruskouluksi ja eli suurta murrostaan. Lukemisesta ja tarinoista tuli se kultainen lanka, jota seuraamalla pääsin ulos pimeästä labyrintista. Hän löysi apureineen minusta sopivan kohteen vihalleen kaikkea kohtaan. He saavat istua niin kauan kuin tahtovat, ennen kuin jatkavat matkaansa. Levitän pöydälle tarinoiden liinan ja katan sen kuluneilla, käsien ja huulien hiomilla astioilla. Istuudun odottamaan, ja he tulevat, yksi kerrallaan, lukijani. En kysy, mitä he ovat kokeneet. Vanhempani olivat niin keskittyneitä omaan elämäänsä, etteivät koskaan kysyneet, mitä minulle kuuluu. Jos ei olisi ollut kirjoja, Yläastevuoteni olivat keskitysleiriä, jota johti loputtoman kekseliäs nuori komendantti. en olisi selvinnyt.? Lyhyt inventaario seurauksista. Koska tiedän että minulla on jotain jaettavaa, vaikka olen monin tavoin turvaton ja yhteisön ulkopuolella. Kirjailijana minä haluan kutsua lukijani vanhan pöydän ääreen. Tarinat valoivat minut täyteen uskoa siitä, että jossain on hyvyyden pöytä, jonka ääreen minäkin saan istua. Minusta tuli kirjailija. Brutaalisti, päivittäin, armotta kiusattu. En syytä enää ketään, en edes sitä nuorukaista, joka johti kiusaajien jengiä. Syyt leviävät aina niin laajalle. Pojalla oli vaikea murrosikä, yliannos mieshormoneja ja ehkä jonkinlaisia oppimisvaikeuksia. Minä inhosin hänen alfaurosmaista, äänekästä, epä-älyllistä ylivaltaansa ja hänen hähättäviä aseenkantajiaan. Syvä varmuus siitä että olen erilainen, ruma ja naurettava. Panssaroitunut puolustusasenne. Ehkä kiusattuna olemisen vuodet valmistivat minua tähän: ehkä niiden vuoksi kestän työni pohjattoman yksinäisyyden hetket ja kritiikin sivallukset. KOLUMNI | SIRPA K ÄHKÖNEN Kuva: Tommi Tuomi Kirjailijan oppivuodet 32 Olin koulukiusattu kolmen vuoden ajan. Minulla oli kiivas luonne ja kärkäs kieli. Toivon että he saavat mukaansa varmuuden siitä, että näitä hiljaisia levähdyspaikkoja on maailma täynnä. Tarinoissa on ihmisen syvin ja selittämättömin lohtu. 2 / 2013. Opettajat katsoivat ohi. Varmuus siitä että minua ei pelasta kukaan; että kukaan ei missään tilanteessa tule avukseni. Olin epämuodikas, silmälasipäinen, epätyttömäinen. Löysin sen kauan sitten, kun nääntyneenä tulin pimeästä aukiolle, jonka puissa tuikkivat ikivanhat lyhdyt. Ajatukseni ja mielikuvitukseni. Jos ei olisi ollut kirjoja, en olisi selvinnyt. Surumieli
Paineet ja epävarmuus, kuormittuminen, kilpailu ja palkitsemisjärjestelmät luovat työelämän kateudelle otolliset kasvuolosuhteet, samoin heikko johtaminen. Kirja voi auttaa kateuden lievittämisessä sekä sen suuntaamisessa positiiviseksi käyttövoimaksi. POIMINTOJA KATEUS KALVAA TYÖELÄMÄSSÄ Kateuden tunne ilmaantuu, kun toisella on jotain sellaista hyvää, mitä itseltä tuntuu puuttuvan. Kateus työelämässä kokoaa yhteen artikkeleita, jotka kuvaavat kateutta psykologisena ilmiönä, erityisesti työelämän näkökulmasta. Pete kaipaa äidillään asuvaa leikki-ikäistä tytärtään Pinjaa. elokuvateattereissa. Dokumenttielokuvan valossa alkaa näyttää siltä, että Nuorisosäätiön asumiskonsepti kaipaisi pelkkien seinien sijaan uudelleenjärjestämistä: jatkuvia tukipalveluita, terapeuttisia ryhmiä, läsnä olevaa asukasneuvojaa ja yhteisiä kokoontumistiloja. ELLEN TUOMAALA 33. Itse he kutsuvat itseään sopeutumattomiksi ja vierastavat käsitettä syrjäytyminen. Artikkelit toistavat osin samoja asioita, joten niiden tiukempi temaattinen fokusointi olisi terävöittänyt kirjan viestejä. ELLEN TUOMAALA Pirkko-Liisa Vesterinen (toim.) Kateus työelämässä, 208 sivua. Mira tulee raskaaksi lyhytaikaisessa suhteessa ja synnyttää esikoistyttärensä. Toni seurustelee tarmokkaan Saran kanssa ja yrittää saada työn ja opiskelun syrjästä kiinni. PS-kustannus 2013. HILTONIN SOPEUTUMATTOMAT Toni, Pete, Mira, Make ja Janne asuvat Hiltoniksi ristimässään Nuorisosäätiön vuokratalossa Helsingin Herttoniemessä. Kaikkia yhdistävät myös vaurioittaneet, viinanhuuruiset lapsuuden kotiolot. Jokaisella Hiltonin asukkaalla on oma elämäntarinansa, jonka Virpi Suutari kuvaustiimeineen piirtää hienosti esiin. Make on porukalle jonkinnäköinen isähahmo, joka sairastaa syöpää. He eivät käy säännöllisesti töissä tai opiskele. eli repimällä laskut ja heittelemällä palat ympäriinsä. Heitä yhdistää ajelehtiminen, vitutus ja erääntyvien laskujen hoitaminen ?lumisadetekniikalla. Janne on vihainen nuori mies, joka kanniskelee puukkoa mukanaan ja hakkaa päätään seinään. Virpi Suutari: Hilton! Dokumenttielokuva 75 min
Tämän ajan yleisimpiä sairauksia ovat sydänsairaudet ja syöpä. Gaudeamus 2012. Perinteisen käsityksen mukaan johtaja on johtaja jo äidin kohdussa. ja ?heiksi?, ja vahva ja karismaattinen johtaja takaa sen, etteivät muut ryhmät pääse niskan päälle. Omaan johtajaan luotetaankin enem- män kuin muiden johtajiin . Platow: Uusi johtamisen psykologia, 315 sivua. Hasla m, S.D . 395 sivua. pitäisi vain osata tulkita ruumiin kieltä, ja psykoanalyysi voi auttaa näkemään uusia näkökulmia. PEKKA WAHLDSTEDT. Prometheus 2012. 34 2 / 2013 Psykoanalyysi on yksi suosituimmista ja eniten käsitellyistä psykologian haaroista. Voiko psykoanalyysista enää sanoa mitään uutta ja erilaista? Pirkko Siltala, joka myös on julkaissut psykoanalyysista useammankin kirjan, koettaa onneaan uudessa Esseitä psykoanalyysista. Semminkin kun kirjassakin todetaan, että talouslaman ja muiden suurten kriisien luoma kaaos ja epävarmuus saavat ihmiset odottamaan suurta pelastajaa ja turvantuojaa. Mutta muutama kohta, joissa tätä syvyyspsykologian hedelmällisintä haaraa sovelletaan nykyaikaan, avaa uusia näkökulmia aikamme vitsauksiin. Niihin kuuluvat kova kilpailu ja häikäilemätön oman edun tavoittelu. Se on valheellisessa ajassa ainoa asia, joka ei valehtele eikä petä . vaikka tämä ei todellisuudessa olisikaan muita parempi. SUURTA PELASTAJAA ODOTELLESSA S.A. Kirjan ongelma on, että se ei paljonkaan arvostele tätä perusasetelmaa. Tämä on outoa sikälikin, että kirjassa tuodaan esiin Hitlerin ja Stalinin retoriset temput ja rituaalit, joilla he saivat ihmiset hypnotisoitua uskomaan, että juuri heissä ryhmien aatteet tulevat lihaksi ja vereksi. Kirjaa voi lukea vastakarvaan eli oppia olemaan varuillaan uusien hitlereiden ja stalinien varalta. Esseemuoto on jo virkistävä ja ennen kaikkea kansantajuinen tapa kirjoittaa aiheesta. Mitään varsinaisesti uutta Siltala ei tuo esiin. Psykoanalyysi ei erota mieltä ja ruumista toisistaan, vaan sen mukaan mielensairaudet ilmenevät ruumiissa. Näin ajateltuna sydänsairaudet olisivat ruumiin tapa kertoa siitä, että ihminen on sydämetön, kova ja tunteeton. Se yhdistää ihmiset ja luo me-hengen. Eri ryhmät jakautuvat ?meiksi. Samoin syöpä kalvaisi narsistista ja yhteisöllisyyden puutteesta kärsivää ihmistä. Historiankirjoissa todetaankin, miten sotapäälliköt valloittavat maita ja yritysten menestystarinat ovat johtajien kirjoittamia. Uusi johtamisen psykologia pudottaa johtajat jalustoiltaan ja muistuttaa, että mahtavimmatkin johtajat ovat jalustoilleen nostaneet ahkerat työläiset ja pelottomat sotilaat. Kirjan peruskäsite on ryhmäidentiteetti. Ja nythän koko maailma seisoo sellaisen kynnyksellä. PEKKA WAHLDSTEDT RUUMIINKIELI PUHUU TOTTA Pir kko Siltala: Psykoanalyyttisia esseitä. J. Johtajalla on näin aivan omanlaisensa psykologia, joka on riippumaton ympäristöstä. Tosin Siltala ei tarkenna tätä; symboloiko ihmisen sisuksia ahmiva syöpä narsistisen ihmisen ahneutta, vai olisiko se eristyneelle ihmiselle jonkinlainen ystävän korvike? Summa summarum: kirjan kantava teema on elävä ja tunteva ruumis. R eicher & M
Tärkeää olisi auttaa vanhempia näkemään arjen työhön liittyvät vuorovaikutustilanteet enemmän lasten näkökulmasta, ja kysyä lapsilta heidän kokemuksistaan, Vasikkaniemi painottaa. Tuija Vasikkaniemi: Vanhempien työ, työn siirräntä kotiin ja lasten hyvinvointi . Tehdyt työtunnit eivät selittäneet kielteisiä kokemuksia. . Sen sijaan työn negatiiviset kokemukset selittivät suoraan lapsen ahdistuneisuutta ja ärtyneisyyttä niin lasten, isien kuin äitien arvioissa. Toisaalta taas, mitä enemmän lapsi koki myönteisiä vanhemman töihin liittyviä kokemuksia kotona, sitä myönteisempi itsearvostus hänellä on. Väitöskirja. TUTKITUT JUTUT | LAPSI AISTII TYÖELÄMÄN JO TUULIKAAPISSA PsL Tuula Vasikkaniemi tutki vanhempien työn kokemusten yhteyttä lasten hyvinvointiin. Tutkimus osoittaa yllättäen, ettei kasvatustyyli ollut välittävä tekijä vanhempien työn kokemusten ja lasten hyvinvoinnin välillä. Lasten ja perheiden palveluissa tulisi huolehtia pätevän henkilöstön riittävyydestä, vakiinnuttaa monialainen perhekeskusmalli, lisätä kotikäynteihin perustuvaa perhetyötä ja kotipalveluita varhaisen tuen muotona. Hoito kesti vain alle viidesosan suositellusta ajasta. Soterko. kohtaamisia tuulikaapissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa on löydetty yhteys liikunnan ja stressihormonivasteiden välillä lapsilla. Tutkimuksissa vähän liikkuvien lasten stressihormoni-kortisolin määrä kohosi huomattavasti sosiaalisesti stressaavan tilanteen seurauksena. Lisäksi masennuspotilaat jäävät aikaisemmin eläkkeelle ja tupakoivat enemmän kuin muut suomalaiset. Hieman yli puolet toistuvaa masennusta sairastavista sai tilan huononemista estävää lääkehoitoa. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2/2013. Artikkeli, Higher Levels of Physical Activity are Associated with Lower Hypothalamic-PituitaryAdrenocortical Axis Reactivity to Psychosocial Stress in Children, julkaistaan JCEM-lehden huhtikuun 2013 numerossa. MASENNUSTA SAIRASTAVIEN HOIDOSSA PUUTTEITA Useimmat vakavaa masennusta sairastavat eivät saa riittävän pitkään lääkehoitoa. Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja on Silja Martikainen, joka valmistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa kehityspsykologian tutkimusryhmässä. Jyväskylän yliopisto. KO O N N U T J U T TA K A J A N D E R POLITIIKKAA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN VÄHENTÄMISEKSI? LIIKUNTA SUOJAA LAPSIA STRESSILTÄ Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittivät valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta, mitä tiedetään politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen ja hyvinvointierojen vähentämisessä. Hankevetoisesta kehittämisestä tulisi siirtyä hyviksi havaittujen käytäntöjen pysyvään rahoitukseen ja valtakunnalliseen levitykseen?, sanoo tutkija Sampo Varjonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Liikunta saattaa olla yksi keskeinen tekijä, joka auttaa lapsia pärjäämään stressaavissa tilanteissa, todetaan The Endocrine Societyn Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism ( JCEM) -lehdessä huhtikuussa julkaistavassa artikkelissa. Samalla tutkittiin myös potilaille seurannan aikana myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen ennustetekijöitä sekä tupakoinnin ja vakavan masennustilan yhteyttä. Irina Holma: Long-Term Follow-Up Study Focusing on MDD Patients Maintenance Treatment,Adherence, Disability and Smoking (Masennuspotilaiden pitkän aikavälin tutkimus ylläpitohoidosta, hoitomyöntyvyydestä, työkyvyttömyydestä ja tupakoinnista). Väitöskirja, Helsingin yliopisto. 35. Katsauksessa keskitytään erityisesti lapsiperheiden tukimuotoihin, peruskouluun ja nuoren elämänkulun siirtymävaiheisiin. . Jos potilas suhtautui akuuttihoitovaiheessa myönteisesti lääkehoitoon, jatkohoito todennäköisesti toteutui. LL Irina Holma selvitti väitöskirjassaan Vantaan depressioprojektiin osallistuneiden psykiatristen avo- ja sairaalahoidon potilaiden toteutunutta hoitoa ja hoitoon liittyviä asenteita. Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus. Eniten liikkuvilla lapsilla kortisolitason nousua ei havaittu, tai se oli hyvin vähäistä. Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä
Silti hoito kohdistetaan mieluummin yksilöihin, vaikka sitä tarvitsisi elinympäristömme, joka on usein oireiden alkusyy. VANHAT IHMISET OVAT ERILAISIA Professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta muistutti, että liian usein vanhukset niputetaan yhdeksi massaksi, vaikka tosiasiassa vanhojen ihmisten ryhmässä yhtä paljon erilaisia ja eri elämäntilanteissa eläviä kuin muissakin ikäryhmissä. . Kansalaisuuden vuosi on järjestöille hyvä mahdollisuus nostattaa keskustelua yhteisöllisestä osallistumisesta ja osallisuudesta. MARKKINAPUHE HÄMMENTÄÄ Kuka meistä on syntynyt pitämään markkinat pystyssä, kyseenalaisti Pietikäinen. . Myös puhetapa vaikuttaa siihen, millaisena vanhuus nähdään. Myös kouluissa tehtävillä säästöillä on suuri kansanterveydellinen vaikutus. Eläkepommi ja vääristynyt huoltosuhde ovat erinomaisia esimerkkejä puhetavasta, jossa yhteiskunnan heikoimmat leimataan ongelmaksi. Pitkän uran politiikassa tehnyt Pietikäinen on nähnyt, että suhtautuminen mielenterveysasioihin on muuttunut parempaan suuntaan. Silti ihmisiin suhtaudutaan niin. Lapsilisät ja kotihoidontuki ovat matalammalla reaalitasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Säästöt lasten ja nuorten palveluissa rokottavat eniten niitä lapsia, jotka tukia eniten tarvitsisivat, muistutti Kalland. SÄKKI PÄÄSSÄ MEDIASSA Konkaritoimittaja Anne Flinkkilä kertoi, kuinka aiemmin ajankohtaisohjelmissa häpeällisiksi koetuissa asioissa, kuten mielenterveysongelmissa, haastateltavat olivat tunnistamattomia.. Ei ole yhdentekevää puhutaanko vanhuksista ryhmänä, 36 2 / 2013 joka uhkaa muiden hyvinvointia vai puhutaanko vanhuudesta luontevana osana ihmisen elämänkaarta. LAPSET PÄÄTÖKSENTEON MARGINAALISSA Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteerin Mirjam Kallandin mielestä yhteiskunnallinen ilmapiiri on ajanut lapset päätöksenteon marginaaliin. . Tampereella keskusteltiin myös lasten ja nuorten voimavaroista sekä pahuudesta ja median moraalista. TEKSTI: SAMI LIUKKONEN Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen muistutti päivien avauspuheenvuorossaan, että kansalaisuuteen liittyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia. MIELI 2013 -PÄIVILL Ä Puhetta elinympäristöstä ja asenneilmapiiristä Seitsemännet Suomen Mielenterveysseuran järjestämät Kansalliset mielenterveyspäivät pureutuivat EU:n kansalaisuuden teemavuoden hengessä kansalaisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin. Niitä, jotka eivät pärjää nyky-yhteiskunnan edellyttämien vaatimusten mukaisesti, pidetään taakkana ja kustannuksena. Pietikäinen peräänkuuluttikin kansalaisjärjestöjen ja -yhteiskunnan aloitteellisuutta osallisuuden lisäämisessä. . Tästä huolimatta lapsilisä oli kuitenkin ainoa sosiaaliturvaetuus, jonka korotusindeksi päätettiin jäädyttää. Kalland kertoi, että tiedämme tarkasti, kuinka lasten kasvuympäristöön kohdistuvat leikkaukset lisäävät terveyseroja
Pahuutta on olemassa. Paha ihminen on kyltymätön saalistaja, ja pahuus on tunnekylmyyttä, julmuutta, julmuuksista nauttimista ja häikäilemätöntä tapaa hyötyä muista. Näin media on pystynyt osaltaan vähentämään häpeän tunnetta. Erilaisten äärivaihtoehto -elämäntapojen ja elämysmatkojen kautta ikivanhat uskomukset, etten sanoisi höpsismit, ovat tulleet uudelleen muodikkaiksi ja paha silmä on tullut uudelleen muotiin. . Ihmisen mieli, aivot, on yhtä tuntematon alue kuin avaruus, ja ehkä on armeliasta sanoa, että jokaisessa meissä on pahuuden rahtuja, mahdollisuus myös pahaan, muistutti Snellman. 37. Monille on ollut tärkeää huomata, että ihmiset uskaltavat puhuvat avoimesti vaikeasta asiasta, joka koskettaa itseä tai läheisiä. OMAINEN AUTOMAATTINA Mielenterveyskuntoutujan omaisena puhuneen Minna Sirnön mielestä omaisen rooli nähdään liian automaattisena. Omaisen hoitajaksi pitäisi voida ryhtyä siksi, että rakastaa läheistään ja haluaa pitää hänestä huolen. Me puhumme hyvästä elämästä, joka on tavoiteltavaa, mutta mikä onkaan paha elämä. Myös työelämään tarvitaan sairaan lapsen kotihoitoon verrattavia vapaapäiviä, kun vakavasti sairas omainen tarvitsee huolenpitoa. JOKAISESSA PAHAN RAHTUSIA Yhtenä pohdittavana teemana oli yhteiskunnan pahuus. Lähdimme Inhimillisessä tekijässä nimenomaan tuomaan ihmisiä omilla kasvoilla ja vähintäänkin etunimellä. Ei siksi, ettei toista vaihtoehtoa ole olemassa. . Jotkut haluavat irti normeista ja elää tietoisesti paheellisesti. Kirjailija Anja Snellman käsitteli päivien runollisissa päätössanoissa pahuutta sinussa ja minussa. . Heidät tuotiin kameran eteen säkki päässä ja ääni muutettuna.
(015) 214 401, (015) 214 400 Oulun kriisikeskus, puh. 050 401 6259 KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. (019) 459 3910 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. Tilaa Mielenterveys 41 ? Mielenterveysseuran palvelut PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 VERKOSSA vahvistamo.? e-mielenterveys.? tukinet.net Mielenterveysseura mukana: apua.info kestotilaus KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto vuosikerta 50 ? opiskelijatilaus 25 ? ulkomaille 60 ? Tilaajapalvelu puh. (03) 877 660 KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. (09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715. (02) 8378 5600 Salon kriisikeskus Etappi, puh. (09) 615 516, klo 9-15 faksi (09) 6155 1770 tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Varhaiskuntoutus (09) 6155 1726 Hyvinkään kriisikeskus, puh. (03) 512 0500 Huittinen, puh. (02) 5606200 Vihdin Kriisikeskus, puh. (05) 453 0020 Mikkelin kriisikeskus, puh. (08) 3120611 Rauman kriisikeskus Ankkuri-paikka, puh. (013) 316 244 Kemin kriisikeskus Turva-poiju, puh. (015) 273 700 Seinäjoki, Mobile kriisikeskus, puh. (02) 2333 442 Vammalan ja Huittisten Tukitalot Sastamala, puh. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. 38 2 / 2013 Lappeenranta, Saimaan kriisikeskus, puh. (03) 3138 3200 Turun kriisikeskus, puh. (017) 262 7738 Lahden kriisikeskus, puh. 040 544 1750 Kuopion kriisikeskus, puh. (02) 7273 700 Savonlinnan kriisikeskus, puh. (014) 266 7150 Joensuun kriisikeskus, puh. (06) 416 2860 Tampereen kriisikeskus Osviitta, puh
Kuntoutusta depressioon sairastuneille Kunnonpaikassa 2013 Kelan kurssinumero: Kurssi alkaa: 49866 50347 49867 49865 2.9.2013 21.10.2013 18.11.2013 Ajankohta avoin Kurssit ovat Kelan järjestämiä. Lisätietoja Kuntoutuspäällikkö Anneli Leppänen 050 556 5012 anneli.leppanen@kunnonpaikka.com www.kunnonpaikka.com tai www.kela.fi Kuntoutumiskeskus Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela 39
40 2 / 2013
Muutoksia on ilmassa myös Anitan työpaikalla psykiatrisessa sairaalassa. . Vaikka koulutusohjelman sisältö painottuu aikuisten kuntoliikuntaan, koulutuksen tärkein anti on ollut erilaisten vertaisryhmien perustaminen. Koulutuksesta on jäljellä enää kaksi koulutuspäivää ja todistusten jako. . Päivätyökseen geropsykiatrisella osastolla mielenterveyshoitajana ja geronomina työskentelevä Anitta uskaltaa sanoa, ettei liikunnan aloittamiselle ole ikärajaa. Anitta tuli Kouvolan mielenterveysseuraan tiedottajaksi viime vuonna. Kun olen kolmekymmentä vuotta tehnyt töitä samassa työpaikassa, niin olen mietteliäs, miten oman työpaikan myllerryksessä käy. Neljän lapsen äidille ja jo kolminkertaiselle mummillekin elämä on lahja, jota pitää arvostaa. . Esimerkiksi yksi osallistujista koulutus on saanut oppia liikuntaryhmän vetämiseen työyhteisössä, ja toinen taas hengitysoireista kärsivän ryhmän ohjaamiseen. LIIKUTTAJAKOULUTUS Suomen Kuntoliikuntaliiton järjestämä Liikuttajakoulutus (50 tuntia) soveltuu kaikille aikuisten ryhmiä ohjaavalle, valmentavalle tai ohjaustyöstä kiinnostuneille. K E N TÄ LTÄ KOONNUT JUTTA KAJANDER HENKILÖ Liikettä lääkkeeksi Kouvolan mielenterveysseura ry:n tiedottaja Anitta Ollikainen korostaa arkiliikunnan merkitystä mielenterveydelle. Vapaaehtoistyö on vastapainoa varsinaiselle työlleni. Nuorimmat lapset joutuivat syksyllä vaihtamaan koulua 30 oppilaan koulusta 500 oppilaan kouluun, kun alueella lakkautettiin pieniä kouluja. Kurssien aikatauluista ja hinnoista saa lisätietoa SLU:n aluejärjestöistä sekä kunto.fi -sivustolta. Kuva: Annikki Arvila LIIKETTÄ SEURAN TOIMINTAAN Tiedottaja Anitta Ollikainen vapaaehtoistyön ääressä. PERHEESTÄ VOIMAA Kouvolassa tapahtuneet suurkuntamuutokset ovat heijastuneet Anittan perheeseen. Tarkoitus on lisätä seuran vapaaehtoistyöhön toiminnallisuutta. Tämä on ollut minulle myös tilaisuus oppia jotain ihan uutta. Tällä hetkellä Anitta osallistuu Kuntoliikuntaliiton Liikuttajakoulutukseen. Vaikka hän käynyt tukihenkilökoulutuksen, hän ei tee tukityötä seurassa. . Vaikka, kuinka olisi ollut murheita tai raskas päi- 41
Reitillä on 18 eri kohdetta, jotka sisältävät kaupungin historiaa. Kilvissä on 1910?1960 luvulla otettuja valokuvia Rovaniemestä. Jotta jaksaa huolehtia muista, täytyy pitää huolta . Kulttuuriväärtit helpottavat ihmisten kulttuuritapahtumiin osallistumista toimimalla saattajana ja vierellä kulkijana. Elvi Puotiniemi ja Aino Karjalainen nauttivat teatterielämyksestä. MIKÄ ON MUISTOJEN REITTI? Muistojen reitti on Rovaniemen kaupungin kulttuurilautakunnan rakentama teoskokonaisuus kulttuurikohteista. Reitillä on 18 ovaalinmuotoista me- tallikilpeä kiinnitettyinä lyhtypylväisiin tai rakennusten seiniin. Läheisistä pitää huolta. le ihmisten koteja ja elämänpiiriä. Samalla viestimme, kuinka liikunta olennaisesti vaikuttaa mielenterveyteen, parantaa unta ja auttaa sietämään stressitilanteita paremmin. Vanha kuva on otettu samasta paikasta, johon se on reitillä sijoitettu. Muistojen reitti on noin 2 kilometrin pituinen, ja sen voi kulkea pätkittäin. ?. Kulttuuritapahtuma voi olla käynti taidenäyttelyssä, konsertissa, elokuvissa, museossa tai vaikka kirjastossa, jopa kävely Muistojen reitillä luetaan kulttuuritapahtumaksi. Rovaniemeläiset kulttuuriväärtitoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä joko yksin tai ryhmänä Neuvokkaan toimistolle numeroon 016 3560 292. Kuva:Paavo Laine Helmikuun alussa Rovaniemen mielenterveysseuran ylläpitämä Neuvokas aloitti kulttuuriväärtitoiminnan. vä töissä, niin kotiin tullessa, kun näen lapset, se helpottaa. Jos liikutaan vielä jonkun kanssa tai ryhKÄVELE, PYÖRÄILE, KÄYTÄ PORTAITA mässä, sillä on myös sosiaalista vaikutusta Vaikka Anitalle itselleen mikään liikuntalaji ei ole selKouvolan mielenterveysseuran vapaaehtoiset lisäälainen, jota hän ei haluaisi kokeilla, hän korostaa envät omaakin jaksamistaan osallistumalla Kympin nainen kaikkea liikunnan merkitystä osana arkea, esimer- nen -tapahtumaan toukokuun lopulla. kiksi työmatka- tai porraskävelyä ja pyöräilyä. . Liikuttajakoulutuksen jälkeen mietimme seuras- myös itsestään, Anitta painottaa. sa, miten viedä liikuntaa sinne mahdollisimman lähel- ? KUULUMISIA | ROVANIEMI Lähemmäs kulttuuria Yksin kotonaan asuvan Elvi Puotiniemen kulttuuriväärtiksi teatteritapahtumaan lupautui Aino Karjalainen. Karjalainen on yksi Neuvokkaan 36 kulttuuriväärtistä. Kun vielä muistat -musiikillinen näytelmä toimi kulttuurikohteena. Myös yli viisi vuotta kotonaan omaishoitajana toiminut Tellervo Mikkola pääsi katsomaan Kun vielä muistan -musiikkinäytelmää, kun puolisolle saatiin Neuvokkaan asioimisrenkaan kautta tukihenkilö kotiin näytöksen ajaksi. 42 2 / 2013 Kulttuurikohteina voivat olla sekä kaupungin, muiden kulttuurilaitosten tai -toimijoiden järjestämät kulttuuritapahtumat
Konsertin yhteistyökumppanina oli Kouvolan Mielenterveysseura ry, jonka hyväksi konsertin tuotto myös osoitettiin. Heimo Enbuska lauloi muutaman laulun Betania -soittokunnan säestämänä ja soittokunnalla oli myös muutama oma esityskappale. Yhtye on julkaisemassa kevään aikana toisen levynsä, jonka tuotosta osa osoitetaan Myös Kouvolan Mielenterveysseura ry:lle. Kuva: Anu Nakari Konsertin teemana oli Vahvista ystävää, joka on nimeltään yksi Heimo Enbuskan konsertissa esittämä laulu. Oikealla vibratonisti Matti Volontinen Kouvolan Mielenterveysseura ry jatkaa musiikin ja kulttuurin seurassa myös 23.4.2013 hyväntekeväi- syysillallisella. Illallistilaisuuden tuotto osoitetaan KMSry mielen hyvinvointi työhön. K E N TÄ LTÄ KUULUMISIA | KOUVOLA Swingiä mielenterveystyön hyväksi Valkealan kirkossa, tämän vuoden Talvivalkeat -konserttisarjassa kuultiin 14.3.13 hengellistä musiikkia mielenterveystyön hyväksi. Esiintyjinä konsertissa olivat Heimo Enbuska, Heavenly Swing- yhtye sekä Kouvolan Betania -soittokunta. luista säesti osin kouvolalaispohjainen hengellisen musiikin yhtye, Heavenly Swing. Pääosan Heimo Enbuskan lau- HYVÄN MIELEN ILLALLINEN Heimo Enbuska laulaa Heavenly Swing -yhtyeen säestyksellä. Tilaisuuden tiedusteluihin vastaa Annikki Arvila puh.040 515 8607 Tarja Ulmanen puh 040 514 5640. ? toisiin ihmisiin ja maailmankaikkeuteen Musiikki antaa energiaa, voimaa, tunteita ja tuo mieleen muistoja. TEKSTI: ANITTA OLLIKAINEN 43. Heavenly Swingin yhtyeen toisen levyn, Lääke, julkaisemistilaisuudessa nautitaan MUSIIKKI ON ELÄMÄÄ Musiikin on todettu vaikuttavan keskushermoston toimintaan, molempiin aivopuoliskoihin ja tunnekeskukseen. Emotionaalisella tasolla musiikki saa aikaan yhteyden tukahdutettuihin tunteisiin ja muistoihin, joiden kohtaamisella on puhdistavaa vaikutusta. Nyky-yhteiskunnan rajut muutokset ja yhä kiihtyvä elämäntahti ovat varmaan aiheuttaneet sen, että ihmisillä on nykyisin lisääntynyt tarve syviin, puhdistaviin ja parantaviin musiikkielämyksiin. Musiikin avulla saamme yhteyden omaan itseen, makupaloja levyltä ja juhlitaan näyttävästi hyväntekeväisyysillallisella. Hyvänmielen illallinen järjestetään Kouvolan seurakunnan Mariasalissa ja illalliskutsuja on Kouvolan Mielenterveysseura ry varannut 120 kappaletta
Lopuksi lähdetään vielä maakuntakierrokselle, mikä tarkoittaa bussimatkaa naapurikuntiin ja muutamiin nähtävyyksiin. ? tamisessa ovat olleet mukana Mielenterveysseuran lisäksi Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen Irina Kujanpää (Tykkää Tyykikylästä -hanke) ja Katarina Haapanen (Forte-hanke), Wahren-opiston Kirsi Vikman (kielten opetus) ja Faktian aikuiskoulutuskeskuksessa maahanmuuttajaryhmiä opettanut Päivi Merikanto.. Kotina Forssan seutu -toiminnalla on tarkoitus tukea seudulle muuttaneita sosiaalisten verkostojen luomisessa, auttaa löytämään palveluja ja toimintaa sekä tutustuttaa heitä forssalaiseen kulttuuriin, Forssan mielenterveysseuran vapaaehtoistyöntekijä Kirsi Hipp kertoo. Toiminnan alussa oli infotilaisuus, jossa kerrottiin suunnitellusta ryhmätoiminnasta ja kartoitettiin osallistujien toiveita sisällöstä. Paikalla oli myös matkailusihteeri Mari Noromies antamassa pienen tietopaketin Forssan seudusta. . Tilaisuus ylitti odotuksemme. Paikalle saapui yli 60 henkeä, joista 44 2 / 2013 Kotina Forssan seutu -toiminnan suunnittelussa ja toteut- kaksi kolmasosaa oli maahanmuuttajia ja loput maassamuuttajia. Maksuttoman ryhmätoiminnan sisällöissä on keskitytty nykypäivään. Aiheina on ollut tutustumista keskustaan ja palveluihin, liikuntapalveluihin, kehräämöön ja kulttuuripalveluihin sekä vorssalaisuuteen ja vorssan murteeseen. KUULUMISIA | FORSSA Koti Vorssaan Forssan mielenterveysseura yhdessä muiden toimijoiden kanssa kotouttaa maahanmuuttajia ja muita seudulle hiljattain muuttaneita.
040 727 2100 www.kpspy.? www.lilinkoti.fi 45. PALVELUKESKUS RIEKONLENTO Asumis- ja kuntoutuspalvelua mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Rovaniemi, puh. 016-775 508, 0400 383 761, www.riekonlento.com Työpaja Loisto Lokalahti, puh
Tunnekuunteleminen ? suunniteltu perheiden kanssa työskenteleville, jotka tekevät arvioita perhe-elämästä ja perhesuhteista (myös perheen kotona). ? koostuu menetelmistä ja työkaluista, jotka auttavat perheen toiminta- kyvyn, voimavarojen ja vaikeuksien arviointia. Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 5. Debriefing-istunnon ohjaajakoulutus . Kriisi-interventiokoulutus, 16 op . lap n isä ltuna a te Ilm kas . krs. tar 1 ? 1 Lehti julkaisee artikkeleita perheterapian ja muiden psykoterapiasuuntausten eri työmuodoista. Palstatilaa saavat myös kiinnostavat teoreettiset pohdinnat terapiatyön kehittämiseksi. Tilaa: www.mielenterveysseura.fi/perheterapia MIND-BODY BRIDGING MENETELMÄKOULUTUS Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley Block tulee johtamaan ensimmäistä Suomessa pidettävää Mind-Body Bridging koulutusta Helsinkiin 29-30.8.2013 Mind-Body Bridging (MBB) on näyttöön perustuva, nopea ja tehokas terapeuttinen menetelmä. Kriisiavun koulutus . krs. 00520 Helsinki www.koukes.fi 46 2 / 2013. Koulutus järjestetään Suomen Mielenterveysseuran ja MBB -työryhmän yhteistyönä. Lisätietoja menetelmästä ja koulutuksesta antavat MBB -työryhmän jäsenet FM Jussi Vapaasalo (jussi.vapaasalo@gmail.com, GSM 040 9665101), LL Heli Jussila-Martineau (heli.jm@me.com, GSM 040 9526372) ja psykologi Eeva-Liisa Salovaara (eeva-liisa.salovaara@iki.fi). . Perheen voimavarojen ja vahvuuksien arviointi, 3 op www.koukes.fi info@koukes.fi Tilaa PERHETERAPIA-lehti 1/ 29 .V uo 13 sik er ta in a ir s h a ah Jo riter ipuo rkity vinvo a ter om pa en k me n hy eiss rhe oit pe ja h n e ih st La rhee ykkin aisva inen ksia y pe ps varh svamikutu n a a Isä sen äk :v . Kuinka autan ihmistä kriisissä. Elämänkaarikirjoitus . Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona, 5 op . Kurssilla avustavat amerikkalaisen MBB sertifiointiryhmän sekä suomalaisen MBB työryhmän jäsenet. Ilmoittautuminen ja koulutuspäivien ohjelma Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskuksen www.koukes.fi/ammattinen täydennyskoulutus sivuilla viikolla 16. Tutkimusjulkaisuja menetelmästä on saatavissa englanniksi. Lisätietoja menetelmästä Stanley Blockin web-sivuilta www.bridgingforlife.com. Helmikuun 2013 Voi hyvin -lehdessä on myös artikkeli Uusi läsnäolo-tekniikka, ?takaisin kartalle?, jossa kuvataan MBB -kokemusta. Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 5. PSYKOTERAPIAKOULUTUKSET Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot, 30 op (seuraava koulutus alkaa syksyllä 2013) Opetuksen sisällön suunnittelussa on otettu huomioon yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion asettamat valmentavien lisäopintojen sisältöä koskevat vaatimukset. Opetus sisältää myös psykiatrian ja psykologian opintoja tarvittavan määrän. Koulutus sisältää kerran kuukaudessa toteutettavat kaksipäiväiset teoriaseminaarit. Opetukseen kuuluu myös kirjalliset välitehtävät, yksilö- ja ryhmätyöt, luettavaan kirjallisuuteen perehtymistä sekä esitettävä opinnäytetyö. AMMATILLISET TÄYDENNYSKOULUTUKSET . Depressiokoulu (myös työterveydenhuollolle) . Se antaa välineitä tulla tietoiseksi ajatuksista silloin kun niiden ylivalta vie meidät kielteisiin tunnekokemuksiin ja kehollisiin stressireaktioihin. Tieteellinen tutkimus ja vuosikymmenen kliininen kokemus on osoittanut, että MBB on vaikuttavaa niin masennuksen, ahdistuneisuuden, addiktioiden, PTSD:n, elämänkriisien aggressioiden, perheväkivallan kuin kivunhallinnan hoitamisessa. Tietoisuusharjoitusten, keho-mielikarttojen ja aisteihin palaamisen (tietoisen läsnäolon harjoittelun) myötä unen ja elämän laatu paranevat. Menetelmä sopii yksilö- pari, perhe- ja ryhmäkäyttöön ja sen on havaittu lisäävän työhyvinvointia ja innovatiivisuutta yrityksissä. MBB:tä voidaan turvallisesti käyttää myös itsehoito- ja stressinpurkumenetelmänä. Koulutuksen kieli on englanti ja se on suunnattu sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskenteleville sekä muille stressinhallinnan ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille. 00520 Helsinki sa s ulo T Perheterapiaa ja perhe- ja verkostokeskeistä työtä tekevien terveydenhuollon, sosiaalihuollon, opetus- ja kasvatusalan sekä sielunhoitotyön työntekijöiden ammattilehti. aer piP a het r e t era e h r pia Pe 4/ 12 ta er sik uo .V 28 ? Uu s str perh u e nä ktur en s kö ali is va Tah kulm stise arus ustu su r n a ? do pehte sta sta p pern Talv er see hete et ijät ja r iip su isota k en rap ukh e t om e , ja pu m uvoet ian att ala t outkim lat a alis isis inkt so yös de ta osia s n s h ma a per ykja os isu ä sti ksia h ott se Lap par ise uu .G so t: p issä tin utt llis i ja ta ee n M pia pe do ? ?
Kelan tuet valuvat enimmäkseen Etelä-Suomessa asuville kaupunkilaisille. En usko, että Kela-korvausten nosto toisi ratkaisua tähän ongelmaan. Kelan tukiin on vaadittu noin kymmenen miljoonaan lisärahoitusta. S . Seuraava numero ilmestyy 24.5.2013. Lääkehoito ei yksinään ole käypää hoitoa, vaan siihen pitäisi yhdistää keskusteluhoito. Julkisellakin puolella psykoterapiapalvelua voisi tuottaa myös yksityinen terapeutti, mutta järjestämisvastuu pitää säilyttää julkisilla palveluilla. ?Psykoterapia pitäisi saada hoitotakuun piiriin.? KRISTIAN WAHLBECK kehittämisjohtaja Suomen Mielenterveysseura P. Pikemminkin voisi käydä päinvastoin; korotukset voisivat osaltaan lisätä alueellista epätasa-arvoa. Kela-korvaukset rapauttavat julkista mielenterveyspalvelujärjestelmää ja pahentavat osaltaan julkisen puolen ammattihenkilöstöpulaa. Köyhälle Kelan tukema psykoterapia on usein ulottumattomissa omavastuuosuuden ja muiden kulujen takia. Sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten pitäisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta psykoterapiatarjonnasta. Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna noin 20 000 suomalaista. Ennen kaikkea pitäisi kuitenkin parantaa psykoterapian saatavuutta. Nyt yhdenvertaisuus psykoterapiapalvelujen saatavuudessa ei toteudu. Terapiapalvelut ovat keskittyneet viiden yliopistokaupungin ympärille, ja joillakin alueilla terapiaa ei saa lainkaan. Korotusta vaatineet liitot otaksuvat, että korvaustason nosto mahdollistaisi vähävaraisille paremman pääsyn psykoterapiaan. Julkiset palvelut jäävät resurssien jaossa kakkoseksi. Psykoterapiatuen korotus siirtyy terapian hintaan Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Psykologiliitto ja Suomen Psykiatriyhdistys ovat esittäneet sosiaali- ja terveysministeriölle, että aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvauksia nostettaisiin. Usein potilas saa pelkästään lääkkeitä, mikä ei riitä. Kuitenkin Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2011 tekemä tutkimus paljasti, että korvausten korotukset eivät suinkaan hyödyttäneet asiakasta, vaan siirtyivät suoraan lääkäripalvelujen hintoihin. Nyt pitäisi ennen kaikkea kehittää julkisen puolen psykoterapiapalveluja
vahvistamo.fi Voimaa elämään