vuosikerta, hinta 8,50 2/2014 TEEMA: TAIDE JA OSALLISUUS VAPAAEHTOISTYÖN OSAAMISTA JAPANIIN Uusi tukimuoto itsemurhaa yrittäneille Linda-Maria Roine: ”Sumeimpana aikoina aloin kirjoittaa riimejä” MIE1402_1.indd 1 4.4.2014 12:04:03. MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 53
vuosikerta. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh. Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Ellen Tuomaala (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Heli Kumpula Kirjapaino 2014 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi MIE1402_2-7.indd 2 18 Kuva: Ellen Tuomaala 22 Mikä on taiteen merkitys. Voimauttava valokuva auttoi selviytymään surun keskellä. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. 47 Hei haloo nukk Kuva: Heli Kumpula 8 Ajassa liikkuu TEEMA: TAIDE JA OSALLISUUS 24 Päivi Kanerva menetti tsunamissa läheisensä. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162 4.4.2014 12:05:46. 53. Pohtimassa ohjaaja-käsikirjoittaja Juha Jokela. 31 Suoraan seinään – Kuvataidetta Muu ry:n gallerian seinillä. MIELENTERVEYS S I S Ä LT Ö 2/2014 JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 10 Näkökulma 4 34 Minun työni 35 Kolumni 38 Poiminnot 42 Kentältä Elämän opissa Linda-Maria Roine a Salo 12 Lyhytinterventio auttaa itsemurhaa yrittänyttä. ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Taiteen Sulattamossa työstetään teatteriesitystä. va Ku : An 4 ”Olen ymmärtänyt, että minulle ei sovi kohtuukäyttö” l KANSI Räp-muusikko Linda-Maria Roine raitistui pohjakosketuksen jälkeen, musiikin voimalla. 36 Japanissa halutaan oppia suomalaisesta vapaaehtoistyöstä. 28 Rakas harrastus rakentaa arjen mieltä
Mukanani kulkee aina kamera. Valokuvan kautta voi saada kosketuksen omiin tunteisiin ja siihen, mikä on merkityksellistä. Käsittelemme omalla tavallamme myös haastavia, rankkojakin elämäntilanteita. Tällaiselle uutta luovalle työskentelylle tulee löytyä tukea ja tiloja yhteiskunnassamme. Metsän kautta kulkiessa vastaan tulee saaristomaisemalle tyypillisiä punamullattuja taloja: seinä, ovi – ”klik”. Kuntoutujien ja taiteilijoiden luovan yh- Iloitaan pienistä hetkistä. Päivärytmi, erilaiset harjoitukset, kehollisuus, uusien asioiden kokeileminen ja huumorikin herättävät tunteita ja pitävät ihmisen aktiivisena osallistujana omassa elämässään. Hetken taltioiminen on itselleni sopiva tapa kertoa pieniä runoja, ajatelmia. Esteettinen kokemus vapauttaa ja eheyttää, niin ilossa kuin surussa. PÄ ÄKIR JOIT US Valokuva tallentaa hetket muistoiksi Kuva: Eila Ruuskanen-Himma lee, toinen liikkuu, kolmas kokee luontevaksi puhua. Kuva: Sami Liukkonen L U K I J A LTA Suomalainen luonto ja Keskuspuiston kautta kulkeva työmatkareittini ovat minulle jatkuvan ilon lähteitä. Tässä numerossa kerrotaan, kuinka Päivi Kanerva menetti kerralla kolme lastaan tsunamin uhreina. Hän käytti selviytymisessä rankimmasta mahdollisesta menetyksestä samaa keinoa, joka tuo itselleni voimaa ja iloa arkeen – valokuvaa. Vastaan tulee kiinnostavia yksityiskohtia, jotka vangitsevat. Palkintona valmistuneesta esityksestä tekijät saavat voimaa muuhunkin elämään. Samat elementit ovat peruspilareita meidän kaikkien kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Moni tietää heti suosikkikeinonsa. KATJA LIUKSIALA toiminterapeutti Pro Lapinlahti, puheenjohtaja Tee myötätuntotesti: vahvistamo.fi/vahvistamo/kokeile_ ja_testaa/myotatunnon_testi MIE1402_2-7.indd 3 3 4.4.2014 12:05:53. Siihen mennessä on voitettu monet pelot ja epävarmuudet. Veteen kallistunut kantokin saattaa olla tallentamisen arvoinen näky. EILA RUUSKANEN-HIMMA Päätoimittaja eila.ruuskanen-himma@mielenterveysseura.fi teistyön lopputulos paljastuu tulevan syksyn ensi-illassa, jolloin valmistuu Häpeä-teatteriesitys. Mökillä merikajakki vie äänettömästi lähelle lintuja ja saarten reunoja. Yksi pohdiske- Artikkelissa Taiteen Sulattamosta lukija saa kurkistaa maailmaan, jossa soveltavan teatterinteon kautta harjoitellaan yhdessä tekemisen meininkiä. Arjessa voi mielihyvää lisätä monella muullakin tapaa: avaamalla kirjan, halaamalla läheistä, kuuntelemalla musiikkia, laulamalla, maalaamalla, käymällä näyttelyssä, elokuvissa, pöyhimällä kukkapenkkiä tai raivaamalla metsää. Yllätyksen ei tarvitse aina olla hevonen, orava tai valkovuokkoja
Näemme tuon tuosta ja juttelemme. Seuraavan kerran näin hänet kolmen vuoden kuluttua. Hänellä on viisi muuta lasta eri naisten kanssa. 4 MIE1402_2-7.indd 4 KUK A. Venäjän-matkaltaan hän toi minulle kultaisen ristin. Kun olin kolmevuotiaana leikkipuistossa isän kanssa, hän häipyi kavereiden kanssa, jätti minut keinumaan eikä palannut. Jos minulla on ongelma, voin soittaa hänelle. ELÄMÄN OPISSA Kun minulla ei ollut mitään, räp-musa kolahti TEKSTI: ELLEN TUOMAALA ”O KUVAT: HELI KUMPULA lemme olleet äidin kanssa aina läheisiä. PERHETUTUSTA TULI ISÄHAHMO Vanhasta perhetutusta on sen sijaan tullut minulle tärkeä mieshahmo. Vaikka isää ei paljon näkynyt elämässäni, äiti ei koskaan puhunut hänestä pahaa. Myös mummo on ollut läsnä. Kun tein ensimmäistä musiikkivideotani, hän hankki rekvisiittaa ja maksoi kampaajalaskuni. Hän kannustaa myös musajutuissa. Hän on nykyisin raitistunut kuten minäkin. Myöhemmin rakensimme ulkona isän kanssa lumilinnaa, ja hän sanoi käyvänsä R-kioskilla. Voin vielä ymmärtää isän rankan lapsuuden, mutta siitä olen tosi vihainen, että hän on ollut ihan eri tavalla läsnä toisille lapsilleen. Linda-Maria Roine alias Mercedes Bentso ikä: 20 asuinpaikka: Helsinki ammatti: rap-muusikko harrastus: karaoke perhe: äiti, mummo ja musta kani Liisa-Petteri 2 / 2014 4.4.2014 12:32:16. Kun minulla oli pienenä tyttönä kaikkein vaikeinta, halusin vain piileskellä pöydän alla, enkä halunnut syödä. Iskä oli mukana siihen asti, kun olin 2-vuotias. Olen tuntenut hänet pienestä, ja tapasin hänet uudestaan päihderyhmässä. Iskä sanoi puhelimessa, että tulee auttamaan. Sitten tapasimme hyvin harvoin. Mutta hän ei koskaan tullut, eikä soittanut
Ehdoton suosikkini oli Natasha Atlas. Lapsena pelkäsin, että ulkopuolelta tulee tyyppi ja joudun vaaraan. Meillä kuun- neltiin musiikkia maailman eri kolkilta, intialaisia lastenlauluja ja flamencoa. Tämä kasvattaa samalla raivoa isää kohtaan. Muuten meillä oli intiaanikoti, jossa oli lämmin ja pehmeä tunnelma. Niinpä kun näin hänet hiljattain kaupungilla lastenrattaita työntämässä, väistin häntä. Jos äiti ei masentuneena pystynyt huolehtimaan minusta, menin mummolle. 4-vuotiaana kirjoitin ensimmäiset biisini, joissa olin aina yksin ja minut jätettiin. 5 MIE1402_2-7.indd 5 4.4.2014 12:06:05. Musiikkia olen kuunnellut ihan pienestä. Hän vain selitti uusista lapsistaan eikä kysynyt elämästäni mitään. Juuri hänen pitäisi tehdä tuollaisia asioita tyttärensä kanssa. Hänelle ei ollut mitään sanottavaa. ELÄINKAVEREISTA TULI IHMISIÄ TÄRKEÄMPIÄ Opin varhain lukemaan. Kolme vuotta sitten törmäsin isään, ja kävimme pari kertaa kahvilla. Osasin hänen arabiankieliset biisinsä ulkoa siansaksaksi
Olin milloin missäkin yötä, en tehnyt enää koulujuttuja, aloin varastella. En pystynyt keskittymään. ELÄMÄN OPISSA Vaikka osasin lukea ja kirjoittaa, koulumeininkiä en osannut. Pääsin siihen mukaan. Täti tiesi tilanteestani. Yritin paniikissa ajatella, miten pääsisin pakoon, voisinko lukita itseni 6 MIE1402_2-7.indd 6 2 / 2014 4.4.2014 12:06:09. Kirjoitin aineen, kuinka onnellinen olin, kun pääsin kauas luokkaka- vereista. Jos minulla on paha mieli, se tulee lohduttamaan. Pelkäsin että ruoka oli myrkytetty ja luulin, että olin vakavasti sairas. Koulukeskusteluissa pohdittiin lähinnä sitä, ”etten tehnyt hyvää koulun maineelle”. VAIN YKSI SUUNTA Sitten poikaystäväni pääsi taas ulos linnasta. Miksi Linda ymmärtää väärin. Räppikoulu järjestettiin kerran kuussa. Luulimme aluksi sitä tytöksi, ja se sai nimen Liisa. En ollut koskaan aiemmin räpännyt toisille, ja aluksi minusta tuntui, etten voisi nytkään. Tilanne oli niin hirveä, että valmistauduin kuolemaan. Vasta ihan hiljattain olen saanut ADHD-diagnoosin. Lähellä oli lammastila. AINEET HELPOTTIVAT PAHAA OLOA 13-vuotiaana vaihdoin koulua, mutta kiusaaminen ei loppunut. Olin hirveän vihainen ja taistelin ajatusta vastaan, että minulla olisi oikeus tehdä kiusaajilleni mitä vain. 15-vuotiaana aloin käyttää päihteitä silloisen poikaystäväni mukana. Aineet helpottivat pahaa oloa, pääsin konkreettisesti pois. Kuuntelimme vuorotellen jokaisen biisejä. Kallon muodosta tämä päätteli, että se olikin puoliksi metsäjänis. Opin tuntemaan niiden kaikkien nimet ja luonteet. ”Sinisiä rappuja, punaisia hintalappuja” kertoi maailmasta, missä elin. Minun olisi pitänyt saada se aikoja sitten, mutta kukaan ei välittänyt. Vietin viisi kesää lampaiden seurassa. Etsin Youtubesta taustoja ja räppäsin itse päälle. Ruokin sitä tuttipullolla. Kävelimme yhdessä kallioilla, se seurasi perässä. Nyt Liisa-Petteri on ollut meillä kohta kymmenen vuotta. Minulla oli bakteerikammo. Kun vietimme yhdessä uutta vuotta yhdessä, sain elämäni pohjakosketuksen. Sain poikaystävältä tuntikausia turpiin. Hän oli selvittänyt, että Sörkan nuorisokeskus Hapessa oli alkamassa räppikoulu BassCamp. Yksi tyttö oli salaa kaverini, koska olisi muuten joutunut itse kiusatuksi. Kun hengailin poikaystävän kaveriporukassa, asiat lähtivät täysin käsistä. Pitää vain alkaa keskittymään.” Kerran alakouluaikoina opettaja pyysi minua menemään kirjoittamaan liitutaululle, jonka jälkeen hän ilmoitti luokalle, että ”vain häiriintynyt kirjoittaa takakenoon.” Olin 11-vuotiaana kiusaamisen takia anorektinen. Kun se paljastuikin pojaksi, nimeen lisättiin Petteri. Otin kiusaamisenkin välinpitämättömämmin. Menin sinne joka kerta ja pyrin olemaan selvin päin. Kun se ei oppinut syömään heinää, veimme sen eläinlääkärille. Silloin äiti päätti toukokuussa, että lähdemme kesämökille Korppooseen, Turun saaristoon. Maalta kaverikseni löytyi myös musta kani, Liisa-Petteri. Sain hoidettavaksi karitsan, jonka emo oli hylännyt. Ensimmäisestä luokasta lähtien jouduin luokanvalvojan silmätikuksi. Se oli sumeaa aikaa, mutta samaan aikaan aloin kirjoittaa riimejä. He lähtivät Viroon leirikouluun. ”Miksi Linda ei kuuntele. Kun sitten vihdoin räppäsin, ohjaajana toiminut Pyhimys sanoi, että olin kuin naispuolinen Steen1, paitsi että riimini olivat mietittyjä. Maalla eläimistä tuli kavereitani, tärkeämpiä kuin ihmiset. Kun minulla ei ollut mitään, räp-musa, ja etenkin Steen1 kolahti
Aiempi terapeutti mitätöi rankkoja lapsuuden kokemuksiani. HALUAN PUHUA MYÖS NARKKARIAJOISTA Elämääni on alkanut kasautua hyvää. Tein levytyssopimuksen 13. 7 MIE1402_2-7.indd 7 4.4.2014 12:06:11. En voinut kävellä kahteen viikkoon. Biiseissäni olen puhunut narkkiaikojen tapahtumista, myöhemmin myös pintaan nousseista tunteista. Päihteiden tien päässä ei ole mitään hyvää. Silloin pääsin ulos, jossa odotti poliisiauto. Siitä ei ollut kuin yksi suunta, päihteetön elämä. Kaikkien haaveet ovat erilaisia, mutta yhtä tärkeitä. päivä perjantaina. Olen ymmärtänyt, että minulle ei myöskään sovi kohtuukäyttö. Nyt olemme aloittaneet studiotyöskentelyn levyä varten. Olin shokissa. Kun taju oli lähdössä, muistin äidin ja mummon. Sain apua nuorisoasemalta ja etsivästä nuorisotyöstä. . Haluan puhua ja kirjoittaa avoimesti. On mahdollista, että ensin ei ole mitään elämässä ja sitten voit yhtäkkiä saada paljon. Otin käyttöön kaikki näyttelijänlahjani. kylpyhuoneeseen tai juosta ikkunan läpi. Viime vuonna sain kutsuja räppäämään Peijakas-lavaklubille, queer-feministien ja sateenkaaripiirien tilaisuuksiin, poliittisiin tapahtumiin. Nähtyään minut A-studiossa hän ei enää halunnut kuolla, koska koki, että jossain joku ajatteli vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria. Olen myös kirjoittanut 15-vuotiaalle itselleni siitä, ettei itsemurhan yrittäminen kannata. Jollekin sellainen on raitistuminen tai peruskoulun loppuun käyminen. En päässyt mihinkään, kun tyyppi oli koko ajan kimpussani. Ajattelin, että minun pitää pysyä hereillä hinnalla millä hyvänsä. Äiti oli hälyttänyt poliisit paikalle tekstarini vuoksi. Nyt elämääni on kasautunut hyvää. Sanoin, että olin ansainnut rangaistuksen ja pyysin poikaystävää rauhoittumaan. Aineiden lisäksi minulla oli riippuvuus kaveripiireihin. Esiinnyin Jakomäen graffittiseinän avajaisissa ja Baseline-festareilla. Kun olin keskustelemassa nuorten tilanteesta A-studiossa, minuun otti yhteyttä lastensuojelurikosten kohteeksi joutunut kehitysvammainen poika, joka oli suunnitellut itsemurhaa. Sain yhteiskunnallisen tietoisuuden herättäjän kunniakirjan 2013. Uuden terapeutin kanssa on löytynyt toimiva yhteys. Aika pian sen jälkeen sain Pyhimykseltä tekstarin, että hän haluaisi alkaa työstää levyä kanssani
Sisäänkäynnin vartija rakastuu arkeologiin, joka haluaa pelastaa luolien ikivanhat kalliomaalaukset. 43,7 milj. Ihmisten ja taruolentojen kohtalot leikkaavat toisiaan tulevaisuutta ja menneisyyttä luotaavassa näytelmässä. Syvällä maan sisällä voi vielä elää, mutta kuinka kauan ja missä olosuhteissa. Elokuva kertoo paitsi itsemurhan syistä ja vaikutuksista läheisten elämään, myös selviämisestä. findikaattori.fi 8 MIE1402_8-9_AJASSAliikkuu.indd 8 Elokuva rikkoo hiljaisuuden muurin Itsemurha on edelleen vaiettu aihe Suomessa, vaikka vuosittain itsemurhaan päätyy vajaat yhdeksänsataa suomalaista. 52,8 milj. Insinöörijoukko retkeilee luolastossa loppusijoituspaikkaa ydinjätteelle etsien, mutta kuitenkin hilpeän riehakkaissa teekkaritunnelmissa. Jukka Kärkkäisen ja Sini Liimataisen ohjaama dokumenttielokuva Näin unta elämästä rikkoo hiljaisuuden muuria ja kannustaa keskustelemaan itsemurhasta. Kyy Punainen, Ior Bockin alter ego -hahmo kunnostautuu tarinoimalla luolista mytologisesti huikeita juttuja. Kuva: Stefan Berner Vaikka vanhempien toimeentulotukiasiakkuus kasvatti heidän lastensa ongelmien riskiä voimakkaimmin, hyvinvointiongelmien ylisukupolvisuus ei välttämättä selity varsinaisesti toimeentulon ongelmilla.” ELLEN TUOMAALA kansallisteatteri.fi/esitykset/luolasto NUMERO Kirjastokäynnit yleisissä kirjastoissa 2002 2012 Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Fyysiset käynnit Verkkokäynnit 66,0 milj. Siellä on liian kuumaa, liian säteilevää ja saasteista, liian vaarallista. > nainuntaelamasta.fi 2 / 2014 4.4.2014 12:09:05. Elokuva kertoo 26-vuotiaan Aleksin elämäntarinan lapsuudesta mielenterveyden järkkymiseen ja itsemurhaan. Lavastus ja hahmot sysäävät mielikuvituksen liikkeelle, vaikka tarinoiden kudelmasta löytyykin heikompia ja vahvempia säikeitä. Myös kuusi muuta ihmistä kertoo itsemurhasta lähipiirissään tai omasta itsemurhayrityksestään. AJASSA LIIKKUU | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A K ÄV I N K AT S O M A S S A Yhteiskuntapolitiikka 1/2014 Sukellus maan alle Laura Ruohosen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Luolasto-näytelmässä ihmiset ovat sukeltaneet maan alle, koska maan päällä elämä on uhattuna. Luolien verkostossa on liikkeellä kirjava joukko tutkimusmatkailijoita. Hämärissä asustaa myös muinaisia Entisiä, joiden huudot kaikuvat yllättyneiden retkeilijöiden korviin. 56,7 milj
Made in HDL-hankkeen työpajoissa viime vuoden lopulla naiset pohtivat elämää ja naisena olemista. Laki määrittelee opiskelijoiden oppimista, osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia edistävät opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Kaikenikäisistä suomalaisista miehet olivat eniten yksin. Suomen kansallisteatterin kanssa syntyi päihdeäitiydestä kertova näytelmä Helmi – Yksi äiti muiden joukossa. Psykologia 1/2014 Helmi-valokuvanäyttely Diakonissalaitoksen Aurora-talolla huhtikuun loppuun. Opiskeluhuollon painopistettä halutaan siirtää korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. stm.fi IHMISSUHTEET PARANTAVAT IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKYÄ ANNIINA SILLANPÄÄ Naisena olemisen pohdintaa LISÄÄ YHDENVERTAISUUTTA OMAISHOITAJILLE SUOMALAISET OVAT YHÄ ENEMMÄN YKSIN Yksin oleminen on yleistynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Koska päihdeasiakkailla on voimakas kokemus päihteidenkäyttäjäksi leimautumisesta, kuvissa huomio haluttiin suunnata päihdeongelma sijaan kohti elämän voimanlähteitä ja arjen merkityksiä. tilastokeskus.fi NAISIIN KOKEMA VÄKIVALTA LIIAN YLEISTÄ Suomi on naisille yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita. Suomalaiset viettävät valveilla seitsemän tuntia vuorokaudessa yksin. Näyttelyn valokuvaajana oli media-alan opiskelija Kirsikka Heiskari. Kuvissa naiset esiintyvät jonkin merkityksellisen asian äärellä. M I E L I H Y VÄT Uusi oppilashuoltolaki vahvistaa yhteisöllisyyttä Hollannissa tutkittiin ikäihmisten ihmissuhteita. Myös vanhempien, erityisesti äitien yhdessäoloaika 10-vuotiaiden lasten kanssa on vähentynyt kuudesta tunnista viiteen ja puoleen tuntiin kymmenessä vuodessa. Suomen Mielenterveysseura oli mukana koulutuksissa kertomassa mielenterveydestä elämän voimavarana sekä mahdollisuuksista vahvistaa mielenterveyden suojatekijöitä ja hyvinvointia koulujen arjessa. Tavoitteena on toteuttaa opiskeluhuolto ensisijaisesti yhteisöllisenä opiskeluhuoltona, joka tukee koko oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tutkimuksessa seurattiin kuusi vuotta 2255 55–85-vuotiasta. Tiivis sosiaalinen kanssakäyminen vähensi yksinäisyyttä ja paransi kognitiivista suoriutumista, samoin emotionaalinen tuki, jonka suojasi eniten yli 65-vuotiaita. Vajaa kolmannes naisista oli kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta, kun kaikkien EU:n jäsenvaltioiden keskiarvo oli 22 prosenttia. Myös päihdetyön ammattilaisia haluttiin mukaan kuviin. Muita tavoitteita vuosille 2014–2020 oli kunnan ja omaishoitajan välinen omaishoitosopimus, kriteerit täyttävän omaishoitajan subjektiivinen oikeus hoitopalkkioon ja vapaaseen, sekä edellytysten täyttyessä oikeus omaishoitoon. Kymmenesosa naisten kokemasta väkivallasta tuli Suomessa viranomaisten tietoon, muissa EU-maissa 20 prosenttia. Aluehallintovirastot, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät lain tiimoilta koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astuu voimaan elokuun alusta ja kokoaa yhteen lainsäädännössä nykyisin hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuollon säännökset. Myös Ruotsissa ja Tanskassa naisten kokema parisuhdeväkivalta oli lähes yhtä yleistä. fra.europa.eu/en/publication/2014/ vaw-survey-results-at-a-glance 9 MIE1402_8-9_AJASSAliikkuu.indd 9 4.4.2014 12:09:06. hdl.fi M I E L I PA H AT Helmi-valokuvanäyttely syntyi Helsingin Diakonissalaitoksen päihdeyksiköiden naisasiakkaiden taidetyöpajoissa. Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta on lisättävä, suositti omaishoidon työryhmä
Taidot lisäävät läsnäolon kykyä arjessa, mutta niistä voi saada tukea myös stressinhallintaan tai kriiseistä selviytymiseen. NÄKÖKULMA Läsnä nykyhetkessä Tietoinen läsnäolo on noussut viime vuosina yhä näkyvämmäksi mielen hyvinvoinnin menetelmäksi. Kuva: Shutterstock Jos olo on levoton, mieli voi rauhoittua paremmin liikkuen. Tietoisuustaidot tarkoittavat, että vaikeitakaan asioita tai tunteita ei vältetä, vaan harjoitellaan niiden kohtaamista ja hyväksymistä. Englannissa MBCT eli Mindfulness Based Cognitive Therapy on ykkös- hoitosuositus Käypä hoito -suosituksessa uusiutuvan masennuksen hoidossa. 10 MIE1402_10-11_NÄKÖkulma.indd 10 2 / 2014 4.4.2014 12:09:53. Tietoisuustaitojen ytimessä on hyväksyvän läsnäolon sekä omien ajatusten ja tunteiden kohtaamisen harjoittelu. VAIKEITAKIN TUNTEITA JA AJATUKSIA VOI KOHDATA Jokainen kohtaa joskus suurempia tai pienempiä ongelmia tai vaikeuksia elämässään. TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Näitä taitoja harjoittelevat varsin erilaisissa elämäntilanteissa elävät ihmiset. Tieteellistä näyttöä vaikutuksista on entistä enemmän. Tietoisuustaitoja hyödynnetään hyväksymis- ja omistautumisterapiassa, samoin Mind-Body Bridging -menetelmässä. Tietoisuustaidoista käytetään myös englanninkielistä nimeä mindfulness. Sen mukaan tietoisen läsnäolon kehittäminen lisää hyvinvointia ja tunnetaitoja, mielen joustavuutta ja aktiivisuutta sekä parantaa ajatusten ja toiminnan säätelyä
HYVÄKSYMISTÄ HALLINNAN SIJAAN Oman mielen havainnointi ei tarkoita kontrollia. Silloin voit kävellä rauhallisesti ja samalla havainnoida kehon tuntemuksia. Olivatpa ne millaisia tahansa, niitä ei tarvitse torjua, vaan vain tarkastella niitä. Esimerkiksi yritys vältellä hankalia ajatuksia voi nimenomaan lisätä niitä, eikä yritys tukahduttaa tunteita esimerkiksi ylenmääräisen liikunnan tai alkoholin avulla johda toivottuun lopputulokseen. • Hengityksen seuraamista voi harjoitella tunnustelemalla, missä kohtaa kehoa sisäänhengitys muuttuu uloshengitykseksi. . Itseään kohtaan voi olla ystävällinen, ja ajatella, että keskittyminen voi onnistua paremmin seuraavana päivänä. Samalla voi ajatella, että saa olla juuri se, mitä on. Ajatusten ja tunteiden havainnointi opettaa ihmistä erottamaan ajatuksensa itsestään. Tuntuuko kiristystä niskassa tai vannetta pään ympärillä. Uusinta tutkimustietoa > mindfulexperinece.org Asiantuntija kriisityöntekijä arja riipinen, sos-kriisikeskus, helsinki Lisää tietoisuustaidoista > vahvistamo.fi POHDITTAVAA HARJOITUKSEN AIKANA • Miltä oma keho tuntuu. Jos haluaa, havaintoja ja tuntemuksia voi kirjata ylös esimerkiksi päiväkirjaan. • Millaista on hengitys. Niistä voi opetella päästämään myös irti. Omia tunteita ja ajatuksia voi oppia havainnoimaan sellaisinaan, ilman tuomitsemista ja kritiikkiä. Keskittyminen siihen, mitä Rauhallisena hetkenä on helpointa kuulla mieltään, kehoaan ja sen tuntemuksia. Vai onko keho rauhallinen ja rentoutunut. on tekemässä, on toimiva nykyhetken harjoitus. Onko se pinnallista vai syvää, rauhallista vai levotonta. Jos olo on levoton, mieli voi rauhoittua paremmin liikkuen. Keskity omaan kehoon ja siihen, miltä siellä tuntuu. Esimerkiksi voi tuntea miltä askeleet tuntuvat jalkapohjissa, kuinka jalka koskettaa maata ja kuinka keho valmistautuu uuteen askeleeseen. KEHOTIETOISUUDEN HARJOITUS Jos ihminen elää liiaksi menneessä tai huolestuu tulevaisuudesta, tietoinen läsnäolo auttaa palaamaan nykyhetkeen ja tarttumaan kulloinkin huomiota vaativaan asiaan. Säätelyn kykyä tarvitaan, mutta omien ajatusten ja tunteiden kontrollointi, välttäminen tai tukahduttaminen ei ole toimivaa säätelyä. • Mitä tapahtuu, jos suuntaat huomion kehoon ja sen tuntemuksiin. Asetu mukavasti paikallesi. Millaisia tunteita ja tuntemuksia siellä esiintyy. Tietoisuustaitojen avulla harjoitellaan päästämään irti oman mielen kontrollista, eli pyrkimyksestä hallita tunteita ja ajatuksia. Läsnäoloa nykyhetkessä voi harjoitella muun muassa havainnoimalla eri aistien aistimuksia. Kyky ottaa etäisyyttä oman mielen liikkeisiin auttaa luovimaan taitavammin haastavissakin käänteissä. • Tuntuuko esimerkiksi puristusta rinnassa, möykkyä palleassa, kireitä hartioita. • Liittyykö kehon tuntemuksiin joku tunne, jonka voi tunnistaa. Harjoituksen voi aloittaa toivottamalla kehon kaikki tuntemukset tervetulleeksi. • Jos tunnet kehossa jännitystä tai kipua, hengitä rauhallisesti siihen kohtaan ja anna jännityksen poistua uloshengityksen mukana. Paikallaan voi pysyä niin kauan, että saa kiinni lämpimästä hyväksymisen tunteesta itseään kohtaan. Kehon tuntemukset voi vain havaita ja sallia niiden olla olemassa sellaisenaan. Jos ei jaksa havainnoida omaa olotilaa kuin pienen hetken, voi olla siitäkin kiitollinen. Esimerkiksi puutarhatöissä, siivotessa, ruokaa laittaessa tai tiskatessa voi keskittää koko huomionsa tekemiseen, käsien liikkeisiin ja ympäristön havainnointiin. Voit etsiä mukavan istumisasennon tai asettua makuulle. Muuttuvatko tuntemukset voimakkaammiksi vai lievenevätkö ne. 11 MIE1402_10-11_NÄKÖkulma.indd 11 4.4.2014 12:09:54
Ajanvaraus 0800 98 030, ma–pe klo 9–17 tai linity@mielenterveysseura.. LINITYN ASIAKKAAKSI. Lisätietoa mielenterveysseura.?/ sos-kriisikeskus/linity Kuvat: IStockPhoto, Shutterstock A S I A N T U N T I J A LTA |. Uusintariski on olemassa vielä vuosikymmeniä yrityksen jälkeen. Psykiatrista hoitoa tarvitsevat ohjataan hoitoon, mutta ulkopuolelle jää ryhmä, joka jää usein vaille tukea ja jälkihoitoa. • Intervention jälkeen hyödyllisiä ovat terapeutin säännölliset yhteydenotot ja muistutukset esimerkiksi puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla, että asiakas voi ottaa tarvittaessa uudelleen yhteyttä. Camilla Djupsund, yhteiskuntatieteiden maisteri Lyhytinterventio auttaa itsemurhaa yrittänyttä Moni itsemurhaa yrittänyt ei saa Suomessa riittävää tukea itsemurhayrityksen jälkeen. • Itsetuhoista tilaa työstettäessa itsetuhoisia käyttäytymismalleja 12 2/2014 rakennetaan kognitiivisesti ja emotionaalisesti uudelleen. Vuosittain arviolta noin 10 000 ihmistä yrittää Suomessa itsemurhaa. Lähetettä ei tarvita. Itsemurhiin ja itsemurhayrityksiin liittyy edelleen valtavasti häpeää, eikä asiasta keskustella avoimesti, riittävästi tai ymmärrystä lisäävästi. Moni hyötyisi tuesta oman itsemurhayrityksen ja -alttiuden käsittelemiseksi tilanteen ollessa ajankohtainen, eli mahdollisim- man pian itsemurhayrityksen jälkeen. Itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito on vaikutta- LYHYTINTERVENTIOSTA PÄHKINÄNKUORESSA • Hyvä terapeuttinen suhde on aina tärkeä – myös lyhytterapiassa. Käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia. Tutkimuksissa itsemurhaa yrittäneet on havaittu yhdeksi suurimmista itsemurhavaarassa olevista riskiryhmistä. • Kognitiiviselle käyttäytymisterapialle perustuva interventio on tehokas hoitomuoto. Silloin itsetuhoiset ajatukset jäävät käsittelemättä. Tässä yhteydessä voidaan käydä läpi, miten asiakas voi toimia itsensä hyväksi ja estää uuden itsemurhayrityksen. Tapaamiset järjestetään Helsingin SOS-kriisikeskuksessa, Maistraatinportti 4 A. • Itsetuhoinen ihminen tarvitsee aina kattavan diagnostisen arvioinnin. • Asiakkaat voivat oppia uusia toimintamalleja, joiden avulla he pystyvät pysäyttämään itsetuhoiset prosessit ja automaattisesti käynnistyvät käyttäytymismallit. Paitsi avoimen keskusteluilmapiirin lisääminen, itsemurhariskin arvioinnin ja tuen saamisen tehostaminen on ratkaisevaa, jotta uusia itsemurhayrityksiä voidaan ehkäistä paremmin. UUSI MENETELMÄ POHJAUTUU NÄYTTÖÖN Tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että lyhytkin interventio varhaisessa vaiheessa itsemurhayrityksen jälkeen voi auttaa ehkäisemään uuden itsemurhayrityksen. Jos itsemurha-alttius jää purkamatta itsemurhayritykseen johtaneen kriisin yhteydessä, riski itsemurhayrityksen uusimiseen kasvaa
Kuvat: IStockPhoto, Shutterstock vimpia keinoja itsemurhien ehkäisyssä. Intervention etu on, että se on varsin matalan kynnyksen hoitomuoto. Tästä näkökulmasta katsottuna itsemurhasta voi tulla toiminnan tavoite, mikäli tärkeät identiteettitekijät ja elämän osa-alueet ovat uhattuina, eikä käytettävissä ole vaihtoehtoisia toimintamalleja. Intervention taustalla ei vaikuta perinteinen lääketieteellinen, vaan yksilöllinen ja yhteistoiminnallinen lähestymistapa, jossa asiakas ja terapeutti pyrkivät yhdessä ymmärtämään asiakkaan tilannetta. Se ei estä eikä korvaa muuta meneillään olevaa tukea tai hoitoa. Tavoitteena on järjestää tapaaminen itsemurhaa yrittäneen kanssa mahdollisimman pian, viikon parin viikon sisällä itsemurhayrityksen jälkeen, tai siinä vaiheessa, kun akuutti sairaalahoito ei ole enää tarpeen. JOKAISELLA ISTUNNOLLA ON OMA TEHTÄVÄNSÄ Interventio ei edellytä itsetuhoisuuden taustalla olevien psyykkisten mekanismien perusteellista selvittämistä terapiassa. Lyhytinterventio täydentää olemassa olevia hoitokäytäntöjä ja tarjoaa yksilöllistä keskustelutukea mahdollisimman pian itsemurhayrityksen jälkeen. Itsetuhoista mallia voi muuttaa, jos oivaltaa vaihtoehtoisia tapoja toimia. Lähetettä ei tarvita ja osallistuminen on maksutonta. YHTEISTOIMINNALLINEN LÄHESTYMISTAPA Itsetuhoista mallia on mahdollista muuttaa, jos ihminen oppii näkemään sille vaihtoehtoisia tapoja toimia. Intervention taustalla toiminnan teoria ja kiintymyssuhdeteoria yhdistyvät kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Interventio perustuu Sveitsissä, Bernin yliopiston psykiatrisella poliklinikalla kehitettyyn ja tutkittuun Attempted Suicide Short Intervention Program eli ASSIP-malliin, jota nyt sovelletaan suomalaiseen ympäristöön. Lyhytinterventiossa itsemurha-ajatukset nähdään inhimillisenä, opittuna toimintamallina. Siinä tunnistetaan varsin rajatun ajanjakson aikana asiakkaan tärkeitä elämän osaalueita ja itsetuhoisia käyttäytymismalleja, opetetaan asiakkaita tunnistamaan > 13. Tuki on tarkoitettu itsemurhaa yrittäneille ja erityisesti niille, jotka jäävät vaille psykososiaalista tukea tai psykiatrista hoitoa. Suomessa uusi menetelmä, Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille eli LINITY-malli auttaa ja tukee itsemurhaa yrittänyttä konkreettisella tavalla
Tutkimuksissa on todettu, että intervention jälkeen pienimuotoisellakin yhteydenpidolla on pitkäaikainen vaikutus. Istuntojen aikana luodaan myös yhdessä turvasuunnitelma, joka auttaa välttämään ajautumista uuteen itsemurhayritykseen. Näin syntyy toimiva asiakasohjaus terveydenhuollon ammattilaisten kautta. > henkilökohtaisia itsetuhoisuuden varoitusmerkkejä ja muodostamaan uusia, hyödyllisiä toimintamalleja. Näin voidaan ylläpitää kestävää terapeuttista suhdetta asiakkaaseen ja muistuttaa häntä mahdollisuudesta ottaa tarvittaessa uudelleen yhteyttä ammattiauttajaan. Tavoitteena on luoda pysyvät toimintatavat itsemurhaa yrittäneiden jälkihoitoon sekä ohjata heidät tehokkaasti interventioon ja hoitoon. Videoidun istunnon avulla terapeutti ohjaa myöhemmässä istunnossa asiakasta tunnistamaan omien itsemurha-ajatusten varoitusmerkkejä. Istunnoissa myös opetellaan vaihtoehtoisia toimintatapoja ja selviytymiskeinoja. SOS-kriisikeskus aloitti toimintansa Itsemurhien ehkäisykeskuksena 1970. 14 2/2014 SOS-KRIISIKESKUS, ITSEMURHIEN EHKÄISYTYÖN PIONEERI Suomen Mielenterveysseuran SOSkriisikeskus käynnisti itsemurhaa yrittäneiden matalan kynnyksen tukipalvelun, eli LINITY-hankkeen 2013 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Tavoitteena on, että itsemurhaa yrittänyt saa lisää valmiuksia oman elämäntilanteen käsittelyyn. Niiden ansiosta itsetuhoinen toimintamalli ei pääse enää aktivoitumaan. ASIAKAS EI JÄÄ YKSIN INTERVENTION JÄLKEEN Istuntojen jälkeen asiakkaalle jää käyttöönsä turvakortti, josta löytyvät tarvittavat yhteystiedot. Niiden lisäksi tarjotaan yhtä istuntoa yhdessä läheisten tai hoitavan tahon kanssa. Itsemurhaa yrittänyt oppii tunnistamaan itsemurha-alttiuttaan ja itsemurhayrityksen laukaisevia tekijöitä. Interventio on kestoltaan varsin lyhyt, vain 4 istuntoa. Asiakasta ei jätetä yksin lyhytintervention jälkeenkään. Yhteydenpidon tarkoituksena on vähentää itsemurhariskiä pitkällä aikavälillä, ja sen kautta asiakas pääsee taas tarvittaessa nopeasti jatkohoitoon ja saa ammattiapua. Yhteistyötä tehdään muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin kaupungin psykiatrian yksikön ja sekä järjestöjen kanssa. Koska tavoitteena on, että itsemurhaa yrittänyt saa tukea niin pian kuin mahdollista itsemurhayrityksen jälkeen, tarvitaan yhteistyötä alueen sairaaloiden ja muiden asiakasta kohtaavien tahojen kanssa. Nykyisin keskus kehittää edelleen suomalaista itsemurhien ehkäisytyötä laajan kriisityön ohella.. Interventio halutaan juurruttaa osaksi pysyvää kriisitukea paikallisten kriisikeskusten kanssa. Terapiasuhdetta pidetään istuntojen jälkeen yllä kirjeitse kahden vuoden ajan. Jokaisella istunnolla on oma tehtävänsä. Hankken tuloksia tutkitaan. Hän oppii tunnistamaan oman itsemurha-alttiutensa sekä itsemurhayrityksen laukaisevia tekijöitä. Ensimmäisessä videoidaan asiakkaan kertoma elämäntarina sekä itsemurhakriisin tausta ja syyt. Tavoitteena on vähentää itsemurhayrityksiä ja ehkäistä itsemurhia Suomessa kehittämällä itsemurhaa yrittäneiden jälkihoitoa
Se on rinnalla kulkemista, keskusteluita selviytymisen ja toivon näkökulmasta sekä hankalien asioiden käsittelemistä. Djupsund opiskeli hoitotiedettä ja kehityspsykologiaa. Vapaa-aikana Djupsund viihtyy hiihtoladulla, lenkkipolulla, kuntosalilla ja golfaamassa. – Saan voimaa erilaisten, elämää kokeneiden ihmisten kohtaamisesta. LINITY:n vetäjänä on aloittanut Marena Kukkonen. Ihmisten vaikeat elämäntilanteet ovat tulleet Djupsundille tutuksi vuosien varrella. – Kriisissä on tärkeää, että ihminen saa jäsentää ajatuksiaan ja purkaa tunteitaan. Lehden mennessä painoon Camilla Djupsund on siirtynyt psykoterapeutiksi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. – Olen vetänyt ryhmiä itsemurhan tehneiden läheisille sekä nuorille, jotka hakevat omaa paikkaansa. Eteenpäin kantaa paitsi tuskan jakaminen, myös uudet tavoitteet. Hän on vetänyt LINITY-hanketta Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksessa viime vuodesta. – Akkuja lataan myös lukemalla ja viettämällä aikaa läheisten kanssa. Haasteellista on joskus ollut, että asiakkaille on liian vähän aikaa tuen tarpeeseen nähden. ASIANTUNTIJANA Rinnalla kulkija TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Elämä itsessään, psyykkinen jaksaminen ja ihmisen selviytyminen kiinnostaa Camilla Djupsundia. – Lähellä sydäntäni on terapeuttinen työ ihmisten parissa. Työssä jaksamista tukevat myös koulutus, työkokemus ja työnohjaus. LINITY-projektin lisäksi itsemurhien ehkäisytyössä Suomessa tarvittaisiin kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma, muistuttaa Djupsund. Psykoterapeutin tutkinto on antanut ymmärrystä ja välineitä työhön. Kriisityössä hän on ollut 2000-luvun alkupuolelta. Sittemmin hän on kouluttanut, ohjannut keskusteluryhmiä ja kehittänyt työhyvinvointia. KUKA: CAMILLA DJUPSUND • • • • • Ikä: 35 vuotta Asuu Helsingissä Kotoisin Kokkolasta Perhe: parisuhteessa Ammatti: psykoterapeutti, projektipäällikkö P.S. 15
TEEMA Kulttuuria aktiivisesti kuluttavien osuus eri yhteiskuntaluokissa 57% 41% 18% Työväenluokka Alempi keskiluokka Ylempi keskiluokka TAITEEN JA OSALLISUUDEN ÄÄRELLÄ Eveliina Lagfhani 16 2 / 2014 Juha Jokela Päivi Kanerva Veli-Pekka Ollikainen
TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Kulttuurilla ja taiteella on monenlaisia merkityksiä ihmisen mielelle. Tarjotessaan samaistumisen kokemuksia ja herätellessään tunteita ne luovat heijastuspintaa itsetuntemukselle. jossa kustantamoalaa tuetaan julkisesti; kirjastoilla on velvollisuus hankkia jokaista norjalaisromaania, ja kirjojen arvonlisävero on nolla. Kulttuuristen tuloerojen käsite avaa uutta.” SOSIAALINEN ASEMA VAIKUTTAA Sofi Oksanen lanseeraa huhtikuun Image-lehdessä uutta avaavan käsitteen kulttuuriset tuloerot. Tästä löytyy useita esimerkkejä käsillä olevasta Taide ja osallisuus -teemanumerosta. Tutkimusta varten haastateltiin yli 8 000 15–74-vuotiasta suomalaista. Taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja yleisön ärsyttäminen jäivät vastauksissa hännille. 17. K ulttuurirahaston viime vuoden lopulla julkaistussa tutkimuksessa Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013 suomalaiset ilmoittivat taiteen tärkeimmiksi tehtäviksi viihdytyksen tai lohdun tuomisen, esteettiset kokemukset, ihmisten yhdistämisen yhteisten kokemusten avulla, sekä tunteiden ja tunnelukkojen avaamisen. Ylemmässä keskiluokassa aktiivisia kulttuurin kuluttajia oli 56 prosenttia, työväenluokassa 18 prosenttia. Norjalaiset lukevat tuplasti suomalaisiin verrattuna. Oksanen vertaa Suomea Norjaan, KOKONAISIA UUSIA MAAILMOJA Paitsi koululla, myös muilla julkisilla laitoksilla on keskeinen rooli kulttuuriin perehdyttäjänä. Se tarkoittaa koulutuksen ja tulojen mukaan eriytynyttä kulttuurin harrastamista ja kuluttamista. Taito- ja taideaineet ovat olennaisen tärkeitä peruskoulun tuntikehyksessä. Kulttuuriset tuloerot nousivat esiin myös Kulttuurirahaston tutkimuksesta. Tärkeää on myös ilmainen tai edullinen pääsy museoihin, sekä vaivaton taiteiden harrastaminen esimerkiksi kansalaisopistoissa, puhumattakaan maanlaajuisesti kattavasta kirjastojen verkosta. Niin kirjojen, oopperataiteen kuin heavy metal -musiikin harrastamista helpottaa kulttuurinen lukutaito. Hän ounastelee nykyisen kulttuuripolitiikan kasvattavan eroja, pahimmassa tapauksessa kuiluksi asti. Ihmisiä, jotka eivät nähneet taiteella mitään tehtäviä, oli häviävän pieni osuus., 3 prosenttia He olivat niitä, jotka eivät käyneet missään kulttuuritapahtumassa. Henkilökohtaisten, niin pienten kuin suurten merkitysten äärellä voi avautua kokonaisia uusia maailmoja. Kuuluuko kulttuuri kaikille. Poliittiset päätökset vaikuttavat epäilemättä suuresti lukemisharrastukseen. Vaikka kulttuurin aktiivisia suurkuluttajia löytyikin kaikista väestöryhmistä, eniten heissä oli hyväosaisia. Mikäli lapsuudessa on tutustunut niihin, myöhemmälläkin iällä niistä nauttiminen on luontevaa. Saman asian liepeillä ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu on puhunut kulttuurisesta pääomasta. Jos perehtyminen puuttuu, mikä tahansa kulttuurin muoto voi tuntua vieraalta, jopa luotaantyöntävältä. Eri aistien välityksellä saapuvat impulssit ja virikkeet ovat mielen ravintoa. Oksanen puhuu edustamansa, kurimuksessa olevan kirja-alan näkökulmasta. Siinä kulttuuri ja taiteet käsitettiin laajasti rock-konserteista, sarjakuvista ja elokuvista oopperaan ja taidemuseoihin, eli populaarikulttuurista niin kutsuttuun korkeakulttuuriin. Myös osallistava, yhteisöllinen taide voi saatella taiteen pariin aivan uusia ihmisiä
TEEMA Sulattamossa mieli voi paremmin TEKSTI: KIRSI HEMÁNUS KUVAT: ELLEN TUOMAALA Q-teatterissa kokoontuva taidetyöpaja tuo mielenterveyskuntoutujille arjen hallintaa ja taiteen tekemisen iloa. Olemme Sulattamon taidetyöpajassa. Ensi syksynä ensi-iltansa saa Häpeä-näytelmä. M aanantaiaamuna kello kymmenen Q-teatterin näyttämöllä keskittyy sukkasillaan parikymmentä ihmistä. Yhdistyksen puheenjohtaja, ohjaaja Eveliina Lafghani kertoo, että tavoite on kerätä mahdollisimman heterogeeninen joukko ihmisiä yhteen.. 18 2 / 2014 HYVINVOINTIA TOISEEN SUUNTAAN Sulattamon mottona on kaikkien oikeus tehdä taidetta. Vuorollaan jokainen heistä keksii koko kehon liikkeen ja siihen sopivan lurituksen, ja muut tekevät perässä: ”Uuu-aaa! Tilulei! Huuuuh! Rakkaus…, eläköön vallankumous!” Ainoa sääntö on, että montussa ei olla kengät jalassa
Lokakuussa ensi-iltansa saa Sulattamon esitys Häpeä. – Ihmisten sitouttaminen ryhmään on joskus haasteellista. – Haluamme tehdä taas jotakin aivan uutta, kuten Peilissäkin, mutta en paljasta vielä enempää. Putousohjelmasta tutut hokemat lentelevät, ja mielikuvaharjoituksessa ohjaaja itse tokaisee sairastavansa paranoidista skitsofreniaa pahvilavasteita kohtaan. Q-teatterin yleisötyövastaava Jaana Taskinen ohjaa harjoituksia. – Aloitin teatteriurani Peilistä ja selvisin hyvin haastavasta roolista siinä. Fyysinen liike edesauttaa mielikuvituksen lentoa. Lapuista kootaan sanapareja, joita sitten puretaan keskustelemalla. Teatterinteko tuo minulle mielihyvää. Käsikirjoittajana on ammattilainen, kirjailija Duha Elsayed. Tehtävänä on kirjoittaa pienille paperilappusille musiikin mieleen tuomia asioita, tapahtumia ja tilanteita. Peili oli mielenterveyskuntoutujien kokemuksiin perustuva esitys, mutta Häpeä on jotain muuta. Heidän ei tarvitse olla aina saavana osapuolena. – Tärkeintä on yhteishenki ja vuorovaikutus muiden kanssa. Rima on nytkin korkealla, sillä Peili sai innostuneen vastaanoton. Emme aio rypeä mielenterveysaiheessa, vaan häpeää käsitellään muulla tavoin. Se valittiin Tampereen Teatterikesän yhdeksi pääesitykseksi ja oli myös Thalia-palkintoehdokkaana. Kahvi- ja tupakkatauon jälkeen kuunnellaan musiikkia pimeässä. Tuntuu hyvältä, että aamulla herätessä on paikka minne tulla. Sitten Eveliina soitti ja pyysi mukaan Häpeään. SOITTELEMME PERÄÄN, JOS JOKU EI ILMESTY Tänään paikalla on vain noin puolet ryhmästä. Jos osa porukasta putoaakin pois, ydinryhmä jää. Lafghani oli toisena ohjaajana myös helsinkiläisen KokoTeatterin ja Lilinkotisäätiön yhteistuotantossa Peilissä syksyllä 2012. Huolehdimme siitä, että heillä on täällä hyvä olla, joten kysymme vointia ja syytä poissaoloon. Mies on harrastanut teatteria hieman jo opiskeluaikoina. Soittelemme osallistujien perään, jos he eivät ilmesty paikalle. Täällä saa olla vapaasti oma itsensä. – Mielenterveyskuntoutujat haluavat antaa mielen hyvinvointia tavallisille ihmisille. MAHTAVINTA ON TUTUSTUA UUSIIN IHMISIIN Riku Turpeinen tuli mukaan Sulattamon uuteen produktioon Peili-näytelmän kautta. > 19. Q-teatterin näyttämöllä viljellään paljon huumoria. Kun teatteriesityksen harjoitukset alkavat toden teolla syksyllä, on tärkeää olla teatterilla, Lafghani kertoo
– Inspiroiduin siitä, että lavalla oli ei-ammattilaisia: henkinen ulottuvuus on hyvin erilainen kuin ammattiteattereissa. – Mahtavinta on tutustua uusiin ihmisiin. ymmärrystä mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksista ja oikeuksista. Se kaikki on hyödyllistä. Monet heistä kokevat syrjintänä, että heidät mielletään aina vain yhden ihmisryhmän jäseniksi. Nyt odotan mielenkiinnolla syksyn esitystä ja uskon, että opin prosessista paljon. – Teatterin kautta olen saanut käsitystä siitä, mihin pystyn luovassa työssä. Turpeinen on muusikko ja tekee biisejä. Musiikkikytköksiä ja menoja on runsaasti, mutta teatterillekin jää aikaa. > Draamaan ja kehonkieleen liittyvät harjoitukset antavat Turpeisen mielestä paljon. Taipaleen mielestä Sulattamo on perinteistä sosiaalityötä ilman byrokratiaa. – Olen käyttänyt mielenterveystyössä teatteria ja draamaa, mutta tässä produktiossa mennään taide edellä. Sosiaalityön opiskelija Meimi Taipale innostui yhteisöteatterista. PSYKOLOGINEN JALANJÄLKI Eveliina Lafghani on ammatiltaan mielenterveyshoitaja ja teatteri-ilmaisun ohjaaja. Jokainen voi kokea vapautta ja oman kehon hallintaa. Sivuaineena hän suorittaa Teatterikorkeakoulussa teatteri ja kasvatus -kokonaisuutta. Tämä ryhmä on juuri sitä mitä olin halunnut. – Vaikka nykyisin ymmärretään laajasti, että taiteen tekeminen erityisryhmien kanssa on yhteiskunnallisesti tärkeää,. – Työskentely lisää 20 2 / 2014 Sulattamon puuhanainen Eveliina Lafghani. Peili-esitys teki suuren vaikutuksen. Olen oivaltanut uutta omista lahjoistani ja siitä, miten niillä voi pelata. Hän on yhdistänyt kaksi ammattia työssään aiemminkin. – On kiva, siisti tunne, kun vapautuu omista pienistä huolista ja unohtaa hetkeksi kaiken muun. Harjoituksissa kokee ahaa-elämyksiä ja onnen tunteita. Toivon, että Sulattamon porukka pysyy hyvin koossa, ja tulemme toimeen keskenämme. Halusin kandidaatin tutkielmassani käsitellä soveltavaa teatteria eli juuri tällaisia produktioita. Kun haastattelin Eveliinaa tutkielmaani varten, hän kutsui minut mukaan. Harjoituksissa kokee ahaa-elämyksiä ja onnen tunteita. Mitään niin ikävää ei ole sattunut, ettei siitä olisi selvinnyt puhumalla eteenpäin. SOSIAALITYÖTÄ ILMAN BYROKRATIAA Svenska social- och kommunalhögskolanin sosiaalityön opiskelija Meimi Taipale löysi ryhmän sattumalta. Teatteriharrastus on auttanut myös stressiin. – Harrastan teatteria, toimin Ilves-Teatterissa ohjaajana. – Ihmiset saavat täällä olla omana itsenään
Sulattamo etsii rahoitusta ja yhteistyötahoja toteuttaakseen visionsa helsinkiläisten kohtaamispaikasta, Taidetalosta. Sulattamossa kuntoutujat tanssivat, näyttelevät, kirjoittavat, musisoivat ja tekevät kuvataidetta ammattilaisten ohjauksessa. Kuntoutujille työpajat tuovat muun muassa sosiaalista vuorovaikutusta, vertaistukea, kehollisen ilmaisun harjoittelua, mielekkään tavoitteen ja päivärytmiä. Sosiaaliala kehottaa kääntymään kulttuurirahoituksen lähteille, ja päinvastoin. Siinä voittavat kaikki. tai terapiassa. Taidetalon fokus olisi taiteessa, ei kuntoutuksessa Harjoituksia vetää Jaana Taskinen. 21. Kuntoutujille työpajat tuovat päivärytmiä, taiteilijat pääsevät mukaan yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan. Yhdistyksen toiminta käynnistyi 2013, työryhmiä eri organisaatioissa on ollut vuodesta 2010. – Produktio oli jättänyt hänen mieleensä ja elämäänsä hyvän psykologisen jäljen. Siellä yhdistykset voisivat tuottaa taideproduktioita erityisryhmien kanssa. ongelmana on rahoitus. TAITEEN SULATTAMO on yhdistys, joka yhdistää taiteen ammattilaiset ja erityisryhmät, tässä tapauksessa mielenterveyskuntoutujat. He voivat myös saada uusia sytykkeitä omaan työhönsä. Työpajatoiminta on kaikille osapuolille mielekästä. Yhteistyössä toimii sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja taideorganisaatioita. – Produktion läpiviemiseen menee monta kertaa enemmän aikaa kuin tavallisessa ammattilaisteatterissa, eikä esityksiä olisi mahdollista tuottaa ilman paikkaa. Taiteilijat pääsevät mukaan yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan. Vaikka onkin upeaa, että KokoTeatteri ja nyt Q-teatteri ovat lähteneet mukaan, parasta olisi oma toimitila. Koskettavin Lafghanin työstään saama palaute on se, kun eräs Peili-produktioon osallistunut kirjoitti blogissaan häneen jääneestä psykologisesta jalanjäljestä. Riku Turpeinen on mukana jo toisessa teatteriproduktiossa. Ei-ammattilaisten kanssa työskennellessä riittää toki haasteitakin. Tavoitteena on lisätä osallistujien mielen hyvinvointia ja elämänhallintaa
Vaikka sisimpänsä paljastaminen onkin pelottavaa, jos voisi olla varma, että se kelpaa kaikille, taiteella ei olisi pointtia. Välineellistäminen pienentää: se on yritys kontrolloida jotain suurta ja ihmeteltävää. – Omaan gospel-taustaani liittyi kirjoittamisen käyttäminen jonkun toisen asian välineenä. – Jos näkemästään ei pitänyt, kannattaa pohtia, miksi. Taiteen kauneudesta on mahdollista pakahtua, kuten luonnonkin. Joskus, kun olen ollut nihkeä esityksen jälkeen, kollega on saattanut avata siitä jotain olennaista. Hän koettaa kuulostella vihlovaa kohtaa sisällään ja hahmottaa, mihin se liittyy. pyhään. – Tekijälle kyse on usein puhtaasti itseilmaisusta. – Taiteen hyvinvointivaikutuksilla voi. Kosketuksen voi saada johonkin taianomaiseen, hurjaan, jopa 22 2 / 2014 TAIDE VIERASTAA MITATTAVUUTTA – Kolmas merkitys liittyy estetiikkaan. Sama pätee ihmisiin. Jokela vierastaa taiteen käyttämistä välineenä. Taide on tällöin yritys käsitellä sitä, ettei joiltain osin tunne sopivansa maailmaan. KOSKETUS TAIANOMAISEEN, JOPA PYHÄÄN – Tunteesta käsin syntyy mielikuvitusta kiehtova, kuvitteellinen maailma, jonka synty on sinänsä ihmeellistä. – Kokijalle ja vastaanottajalle taiteen merkitys liittyy siihen, että ihminen on enemmän kuin rutiininsa ja suorituksensa. Jos arvostelu johtuu toiveesta, että teos olisi muuta kuin se on, se saattaakin aueta ”suostumalla” sille. Mikä taiteen tehtävä sitten on. TEEMA Myötäelämisen äärellä TEKSTI JA VALOKUVA: ELLEN TUOMAALA Taiteen herättämiä impulsseja ei voi hallita. Kun joku kertoo teoksen liikauttaneen tai olleen hänelle tärkeä, Jokela tuntee kiitollisuutta, vaikka ei voi tietää, mihin vastaanottajan kipuihin tai pohdintoihin se liittyy. Kokeminen liittyy myötätuntoon ja myötäelämiseen: sen kautta voi saada kosketuksen toisen syviin kokemuksiin. Tekijä haluaa näyttää sen toisille ja toivoo sille hyväksyntää. Taiteen tehtävä ei ole kontrolloida vastaanottoaan, tai näyttää miten asioiden pitäisi olla, sanoo teatteriohjaaja Juha Jokela
argumentoida poliittisesti. Mutta vaikka taiteella on seurauksia, niitä ei voi kontrolloida. – Erään Patriarkka-näytelmän henkilön sanoin: vastuu tarkoittaa myös "vastuuta paskasta", eli myös pakollisesta ja ei-hohdokkaasta, virheistä, itselle ja toiselle aiheutetusta kärsimyksestä, siitäkin, mitä ei voi ennakoida. Se on yritys kontrolloida jotain suurta ja ihmeteltävää. Se käsitteli, paitsi kristillistä, eritoten liberaalin ihmisen fundamentalismia, valmista arvomaailmaa, jonka täydennykseksi sopivat vain omia aiempia arvoja tukevat asiat. Kumpikaan ei ole oikeassa tai väärässä, asioita vain on vaikeaa sovittaa yhteen. Patriarkkaa (2012) esitettiin Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Jokela myöntää, että vallan ottaminen ei ole helppoa, kun sylttytehtaat ovat monimuotoisia ja kaukana, mutta kuuluttaa silti pyrkimystä vastuunottoon. Juha Jokela AMMATTI teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja • IKÄ 44 vuotta • ASUINPAIKKA Helsinki • KOTOISIN Tampereelta • PERHE vaimo ja kaksi lasta • HARRASTUKSET Sähly, shakki, jalkapallo ja luonnossa haahuilu 23. – Taiteen kautta voi vaikuttaa ja on vaikutettu, esimerkiksi viime aikoina suositun dokumenttiteatterin kautta. Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalla Jokela opiskeli kaksi vuotta, ennen kuin riitaantui opettajan kanssa, jätti opinnot, ja alkoi kirjoittaa ensin tv-käsikirjoituksia, sitten näytelmiä. Otaniemessä hän ehti TEATTERI VOI KUULUTTAA VASTUUTA Myös Jokela on osallistunut näytelmillään aikalaiskeskusteluun. Mobile horror -näytelmässä burn outin kokenut johtaja kaipasi arvopohdiskelua, markkinointipäällikön lietsoessa vauhtia tuotannon rattaisiin. Ilman Eduskunta I -näytelmää hallintorekisteriuudistus olisi todennäköisesti mennyt läpi ilman suurempaa keskustelua. Seuraava terapiasukupolvi ei taas ole halunnut ottaa valtaa, vaan enemmänkin kiinnostunut siitä, miltä minusta tuntuu. Mutta taiteilijana on oltava hereillä, ettei oikeuta omaa tekemistään sillä, että taidetta tuetaan vasta, kun sillä on mitattava hyöty. Kirjallisuustieteen kautta Jokela pääsi kiinni kiinnostuksen kohteisiinsa, mutta vähitellen kirjoittaminen alkoi viedä yhä enemmän aikaa. KUKA. Asiat vaativat aikaa, bisnes vauhtia. Silloin mitattavuus tunkee alueelle, jolle se ei kuulu. Fundamentalisti liittyi Jokelan omaan kristilliseen taustaan. Esitystalous I (2010) sai jatkoa Esitystalous II:sta, jota esitetään vielä kevään ajan Espoon kaupunginteatterissa. Esitystalous I ja II ovat pohtineet bisneksen ja politiikan yhteen kietoutumista, Patriarkka-näytelmä sukupolvien välistä kuilua. Näytelmä Mobile horror (2003) oli Jokelalle varsinainen from zero to hero -kokemus, valtava menestys, joka osui ajan hermoon. osallistua kahdelle luennolle, joilta molemmilta lähti kesken pois. Välineellistäminen pienentää. – Suuret ikäluokat, ja etenkin miehet eivät ole kyenneet myöntämään tehneensä virheitä. Vallan sijaan tuttua on ollut voimattomuus ja syyllisyys. Seuraava menestystä, Fundamentalistia (2006) on esitetty paitsi Suomessa, myös ulkomailla. Käsikirjoittaja-ohjaajan maailmat ovat ammentaneet kaikupohjansa ajankohtaisista ilmiöistä. – Näytelmä esittää kysymyksen, onko aikaa keskittyä siihen, mikä on tärkeää. Insinööriopiskelijasta kantaaottavaksi teatterintekijäksi Juha Jokela huomasi lukioikäisenä osaavansa kirjoittaa, mutta hakeutui rakennustekniikan opintojen pariin, koska halusi lähetys- tai kehitysyhteistyöhön. Ura näytelmäkäsikirjoittajana lähti lentoon
Voimauttavan valokuvan myötä alkoi terapeutin kanssa yhteinen matka, johon kuului merkityksellistä vuorovaikutusta, välittämistä ja elämää kannattelevan avun saamista. P 24 2 / 2014 Tsunami vyöryi Kaakkois-Aasian rannikolle joulukuun lopussa 2004. äivi Kanerva, 59, sai poliisilta vuonna 2005 kolme puhelua; huhtikuun alussa, lopussa sekä toukokuun lopulla. Epätietoisuutta kesti viisi kuukautta. TEEMA Valokuvan eheyttävä voima TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: MEMMU MIESVIRTA Kaikki kolme lastaan tsunamissa menettänyt Päivi Kanerva koki tavallisen terapian pelkäksi yksinpuheluksi. Lapset olivat isänsä, Päivin ex-miehen kanssa viettämässä yhteistä lomaa. Viesti oli aina sama: taas yksi hänen lapsestaan oli tunnistettu Thaimaan tsunamissa kuolleeksi – Elina, 19, Suvi, 16, ja Aleksi 14. Myös isä kuoli.
Tunsin, että ihminen kohtasi ihmisen. Hän oli sairauslomalla, sulki 6000 linnun kanalayrityksen ja jäi työttömäksi. Ensimmäisen vuoden Päivi oli shokissa. Yhteistyö kehittyi hiljalleen. – Saan ystäviltä vierailukutsuja, mutta olen vapaaehtoisesti vähän erakoitunut. Sain ehdottaa kuvauspaikkoja ja kuinka olisin kuvassa. – Sain päättää, minkälaisia kuvia otamme ja miten. YSTÄVÄT EIVÄT OSANNEET ELÄYTYÄ Päivin ystävät ja sukulaiset tukivat, mutta eivät osanneet eläytyä valtavaan suruun ja turtaan oloon. Teimme tavallistakin terapiaa, mutta ote oli syvempi ja keskustelevampi. Valokuva saatteli meidät yhteisille henkisille matkoille, toi kohtaamista ja antoi apua. En suunnittele elämää paljon eteenpäin. > 25. Vaihdoin kotikuntaani, koska tutulla paikkakunnalla minua pidettiin kummajaisena – en kuollut suruun enkä tullut hulluksi. Tsunamin vuosipäivänä 26.12.2013 päivän alkaessa sarastaa, Päivi Kanerva meren rannalla tsunamissa menehtyneiden lastensa Elinan, Suvin ja Aleksin valokuvien kanssa. Memmu osasi selventää ajatuksiani, jotka syöksyivät kaaoksena ulos. Vaikka emme välillä puhuneet mitään, pääsin syvemmälle. Niistä paikoista minulla oli lasteni kanssa paljon hyviä muistoja. – Vaikka emme välillä puhuneet mitään, pääsin tunteissani syvemmälle kuin tavallisessa vastaanottohuoneessa. – Parina viime vuonna on tullut fyysisiä sairauksia, kuten diabetes, mutta osaan suhtautua itseeni armollisesti. Valokuvissa heijastui uusi tapa katsoa tilannettani. Mutta sitten löytyi Memmu Miesvirta. – Sitten uskalsin ehdottaa kuvaamista Paimion luontopoluilla, Tallinnassa ja Kemiön rantakallioilla. LASTEN VALOKUVAT AALLOILLE Parin vuoden kuluttua Päivi kokeili taideterapiaa ja Kelan korvaamaa terapiaa. – En pystynyt käymään edes terapiassa. – En ollut aiemmin onnistunut valokuvissa enkä ymmärtänyt, mistä oli kyse. – Kriisiterapiassa en kokenut tulevani kohdatuksi. Luovuttaja en silti ole, eikä itsetuhoisia ajatuksia ole tullut mieleen. Toisenkin vuoden ajalta muistissa on paljon aukkoja. Muuton jälkeen palasin entiseen lastentarhanopettajan ammattiini. Riittää kun selviän ja jaksan käydä töissä. Tapaan harvempia ihmisiä kuin aikaisemmin, joulutkin vietän mielelläni yksin. Ehdotin kuvaamisen harjoittelua kotona käsityöharrastuksen parissa. Rauhallinen elämä sopii minulle. – Ottaa joka kerta tosi paljon voimille, kun ystävien lapset valmistuvat ammattiin, menevät naimisiin ja saavat omia lapsia, Välillä on tyhjä olo – mitä virkaa on kolmen lapsen äidillä, jolla ei ole lapsia. En tiedä, miten tyhjää elämäni olisi ilman tätä terapiaa. Myöhemmin hän kysyi, osallistuisinko hänen voimauttavan valokuvan lopputyöhönsä. Asun yksin. He halusivat kuulla myönteisiä uutisia voimien palautumisesta. Valokuvissa heijastui uusi tapa katsoa tilannettani. Itsestä olisi pitänyt antaa todellisuutta parempi kuva. Memmu johdatteli asioita eteenpäin niin, ettemme jääneet vellomaan suruun. Laskimme myös lasteni kuvia mereen aaltojen vietäväksi
Oli kuin olisin tuntenut heidät jollakin tavalla, sanoo. Minuakin he käyvät silloin tällöin ravistelemassa. Heistä tuli luonnollisesti tärkeitä myös minulle. On ajateltu,. Yle Teeman tv-sarja aiheesta on parhaillaan katsottavissa Yle Areenassa. – Riittämättömyydeltä en säästy mitenkään, en surultakaan, mutta pystyn sietämään niitä, kuten muitakin tunteitani. Kiinnostuneille järjestetään ympäri Suomen omaan identiteettityöhön keskittyviä työpajoja, joissa voi kokeilla, mistä on kyse. Mielestäni he ovat nyt paikassa, jossa ei ole surua eikä huolta. Toisen ihmisen tunteita varten ei voi olla aidosti läsnä, jos ei ensin opi sietämään omia tunteitaan. Menetelmän käyttämiseksi terapeuttisessa työssä edellytetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista taustaa ja täydennyskoulutusta. Ammattilaiset voivat hakeutua voimauttavan valokuvan peruskoulutukseen esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksiin. VOIMAUTTAVA VALOKUVA Taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen alkoi kehittää menetelmää lastensuojelussa 1998, kun hän huomasi, että sanat eivät olleet aina paras tapa tavoittaa keskeisiä tunnepitoisia asioita asiakkaan kanssa. Ammattilainen tarjoaa asiakkaalle korjaavia kokemuksia nähdyksi tulemisesta ja opettelee näkemään asiakkaan tämän omilla ehdoilla. Niitä retkiä Voimauttavaa valokuvaa on mahdollista käyttää erilaisissa ongelmatilanteissa, kuten työ- tai perhe-elämän ristiriidoissa. – Voimauttava valokuva olisi varmaan terapiamuotona monelle hyvä, se on niin laaja-alaista. Maailman ihanin tyttö -näyttely voimauttavista valokuvista on esillä Vantaan taidemuseossa 19.4. Menetelmän keskiössä ei ole diagnoosi tai ammattilaisen tietämys, vaan tasa-arvoinen vuorovaikutus. Päivi osaa olla kaikesta huolimatta iloinen ja laskea leikkiä. Lisätietoa voimauttavavalokuva.net yle.?/aihe/valokuvan-voimaa Lähde: Miina Savolaisen haastattelu 26 2 / 2014 P äivi Kanervan kanssa työskennellyt psykoterapeutti Memmu Miesvirta kertoo: – Päivin lapset tulivat tutuiksi perhealbumikuvista ja Päivin lukuisista tarinoista. Psykoterapeutin työssä on pidetty perinteisesti tärkeänä ammatillista suhtautumista asiakkaiden tunteisiin. – Elän elämääni eteenpäin. Sen kautta voidaan tehdä näkyviksi hyviä asioita, vaikka tilanne olisi kuinka vaikea. En ole katkera, mutta kaipaan lapsiani suunnattomasti. Menetelmä on saanut useita palkintoja, muun muassa Lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinnon vuonna 2006. asti. Jatkokoulutusta antaa Aalto-ylipisto. > LAPSET KÄYVÄT SILLOIN TÄLLÖIN RAVISTELEMASSA Päivi uskoo tarvitsevansa terapian tukea tavalla tai toisella koko loppuelämänsä. Välillä hän katselee valokuviaan ja laittaa niitä kotona esille. Valokuva on menetelmässä vain työväline, osa konkreettista katsomisen tapaa
– Minua palkitsee voimauttavan valokuvan menetelmä itsessään. Tuolla hetkellä otetusta valokuvasta tuli Päiville symbolisesti merkityksellinen. Voimauttavan valokuvan menetelmä pohjaa tapaan katsoa ja kykyyn nähdä asiakkaan ainutkertaisuus, arvokkuus ja se hyvä, joka hänessä on, vaikka se olisi vielä haurasta ja kulloistenkin pulmien peittämää. Mutta koen myös surua hänen pohjattomasta surustaan ja kaipauksestaan, joita ei milloinkaan mikään pysty pyyhkimään pois. Miesvirta sanoo, ettei ole tunnistanut Päivissä milloinkaan täydellistä toivottomuutta, ennemminkin elämän merkityksettömyyttä. Usein onkin niin, että muu symboliikka toimii sanoja paremmin. ä en unohda että liiallinen empaattisuus voi haitata hoidon onnistumista tai johtaa terapeutin uupumiseen. Kun asiakas voi nähdä itsensä toisin, esimerkiksi uusien valokuvien kautta, hänelle syntyy toisenlainen käsitys itsestään, korjaava kokemus. – Pieniä merkityksellisiä asioita on kuitenkin löytynyt yhteisillä kuvausmatkoilla, kuten kukan työntyminen pienestä kallionkolosta kohti aurinkoa tai merikotkan mahtipontisuus sen liitäessä aivan pään yläpuolella. Siksi pitäisi pysytellä asiakkaan kokemusten ja tunteiden ulkopuolella. MERIKOTKAN MAHTIPONTISUUS, KUKKA KALLIONKOLOSSA – Päivin kuvissa tavoitamme molemmat jotakin sellaista, jota ei voi sanoin selittää. Sen jakaminen antaa työlle mielekkyyden. ILMAN VÄLITTÄMISTÄ KÄYTETÄÄN VALTAA Miesvirta lainaa Aristoteleen periaatetta vilpittömän hyvän toivomisesta toiselle tämän itsensä takia. Eräällä retkellä Päivin kanssa luontopolun sysimusta lampi heijasti taivasta niin tarkkaan, että kun Päivi kurkottautui vettä kohti, tuli vaikutelma siitä kuin hän kurkottaisi taivaaseen. Kuva on otettu itselaukaisimella. Jokainen ihminen kaipaa nähdyksi tulemista. Päivin kanssa työskentelystä Miesvirralle on jäänyt mieleen lähtemätön tunne matkakumppanuudesta ja yhdessä jaetun merkityksellisen tarinan muisto. – Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla niin lähellä Päivin tarinaa. Jokainen ihminen kaipaa nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Yritys auttaa ilman hyväntahtoisuutta ja aitoa välittämistä on vain vallan käyttämistä suhteessa toiseen. – Oli sitten kyseessä terapeutti, lääkäri tai opettaja, jos ei näe toisessa mitään hyvää ja vilpittömästi välitettävää, ei tapahdu mitään korjaavaakaan. kuvaushetkellä. – Monesti pyydän asiakasta ottamaan kuvausretkille mukaan joitakin itselleen tärkeitä tavaroita, mutta joskus symboli syntyy Päivi Kanerva ja terapeutti Memmu Miesvirta tsunamin vuosipäivänä 26.12.2013. 27
Ennen eläkettä Lenko toimi lastenlääkärinä. Vaikka lopputuloskin palkitsee, moni nauttii tekemisestä sinänsä. Hän ei aina koe mitään erityistä maalatessaan eikä ole pyhän innoituksen vallassa. Harrastus voi tarjota niin yhdessäoloa kuin tervetullutta yksinoloa ja mielen tyhjentämistä. Lenko meni kansalaisopiston kurssille, teki kaksi ikonia ja jäi koukkuun. Sitä voidaan selittää, mutta oikeastaan se on sanojen tavoittamattomissa. Hän hoiti parantumattomattomasti sairaita lapsia niin, että he saattoivat elää mahdollisimman arvokasta elämää. – Joskus tuli voimakkaita intuitiivisia oivalluksia, miten pitää toimia tai milloin pitää lähteä tietyllä hetkellä katsomaan, niin että lapsi selviäisi. TEEMA Harrastus huuhtoo arjesta TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA Ajatuksia avaava ja taitoja kehittävä harrastus irrottaa työstä ja arjesta. Raamatun lukemisen olen aloittanut monta kertaa, mutta se on jäänyt kesken. Olen itsekin kärsinyt vakavasta sairaudesta ja kokenut samanlaisia tunteita.. – Tiedän, että niin on. Hän kuitenkin lainaa opettajaansa: ikoni muistuttaa siitä, että on olemassa muutakin kuin konkreettisesti havaittava todellisuus. – En ole erityisen uskonnollinen. Ikonimaalaus kun vaatii tietoa uskonnosta, sen sisällöstä ja merkityksistä. – En jaksa luoda koko ajan uutta. Joskus maalatessa tulee pyhä fiilis, yhtäkkiä ikoni alkaa katsoa minua enkä minä sitä. Keskittyminen huomion vaativaan asiaan vie mielen toiseen maailmaan. Luterilaisessa kirkossa käyn kuitenkin useammin kuin jouluna ja pääsiäisenä. Pyrin kuitenkin yhdistelemään elementtejä eri aikojen kuvista, jotta en olisi pelkkä kopioija. Ystävätär ehdotti ikonin maalaamista. H 28 2 / 2014 ON MUUTAKIN KUIN KONKREETTISESTI HAVAITTAVA Lenko ei osaa pitää ikonia pyhänä kuvana. Joskus ikoni katsoo minua anna-Liisa Lenko, 68, mietti 12 vuotta sitten syntymäpäivälahjaa 90 vuotta täyttävälle isälleen ja tämän kaksoissisarelle, joilla oli jo kaikkea. Ikonit perustuvat Raamatun kertomuksiin. Uusi testamentti on aika hyvin hallussa. Vaikka ikonit liittyvät ortodoksiseen kulttuuriin, ortodoksia minusta ei tule
Parempi kalassa kuin baarissa alastus on koko maailma, sanoo erikoisammattimies Mika Nummi, 49, harrastuksestaan. Kotonahan mikään ei maistu samalta. Välillä käydään nuotiotulilla paistamassa makkaraa ja keittämässä kahvia. pensseleitä suosikkikaupastani – Jos kaksi ukkoa lähtee kalaan, totta Prahasta. Illalla mikään ei huolletaan välineet, saunotaan, maistu samalta syödään itse tehtyä ruokaa ja HIFISTELYÄ PENSSELEIDEN kuin ulkona. Löytämiseen kehittyy silmää. kateelliseksi – pikemminkin iloiseksi. – Porukassa vaelletaan tai veneillään samanhenkisten kavereiden kanssa. suunnitellaan seuraavan päivän JOUHISSA retkeä. Retki saattaa kestää kymmenenkin tuntia, ja kävelykilometrejä Kotona tulee helposti kymmenen. Nyt Nummi kalastaa ympäri vuoden rannikkosaaristosta Inarille. taivaalla liikkuu niin hiljaa ja kuunnella luonnon ääniä. sitä on tarkoitus myös saada. Seinälle Puheet kalamiesten kateudesta ovat – Hifistelyäni on ostaa valitaan Nummen mukaan syvästi liioiteltuja. minua sanattomasti. Kultaukset apuvälineet, kaikuluotaimet ja digitaaliset tehdään oikealla lehtikullalla; yksi kartat, mutta silti tarvitaan kokemusta. Yhden ikonin maalaus saattaa kestää Rekat eivät vihellä ohi. Kesäyönä Pyhäjärvellä kuhastamassa 40 tuntia. Voi vain katsoa, miksi pilvi josta tulee valmis. Neljä vuotta hän virvelöi rannalta, kunnes sai jotakin ruuhta alleen päästäkseen vesille. lehti riittää hyvin sädekehään. Siinä kiehtoo hakemisen Maalaustarvikkeet ovat arkisia. Tärkeintä kuitenkin vuodenaikaan kai siinä tulee kilpailuhenki, kumpi on saada valmiiksi värikäs työ, sopivat isomman saa, mutta toisen kalasta ei tulla joka parhaimmillaan katsoo ikonit. Nummi sai ensimmäisen virvelin 6-vuotiaana isältään. – Pilkkireissuilla tulee myös piiloliikuntaa. Osan hän pitää käyvät kirkossa, toiset kalassa. Näkee vaikkapa kiven Väripigmenttejä yhdistetään munankeltupullistuvan tietyllä tavalla jäästä ja tietää, että siinä voi aisiin, seos laimennetaan valkoviinillä tai olla apaja. kotonaan, jossa seinälle laitetaan kulloi– Saalis ei ole välttämätön, mutta kun kalaan mennään, seenkin vuodenaikaan sopivat kuvat. – Kalastuksessa on kaksi puolta: yhtäältä sosiaalinen puoli, toisaalta meditatiivinen yksinolo. Toiset tai hyväntekeväisyyteen. haaste. Ehkä juontuu jostakin kivikaudelta, että miehet kulkevat laumoissa etsimässä saalista. Ikoneja Lenko antaa ystävilleen voi kellua veneessä ja katsella kaupungin valoja. – Ikonimaalaus on antanut vastapainoa Nummi haluaa kalastaa myös yksin. Puheetkin liittyvät paljolti kalastukseen. pitkäaikaissairaiden lasten hoitamiselle: – Silloin tulee mietiskeltyä tai nollattua voi tehdä käsillään jotain konkreettista, nuppinsa kaikista ajatuksista. K > 29. Kesällä on tietysti kaikki tekniset veden ja etikan seoksella
Harrastukseen ei voi pakottaa, siihen pitää syttyä sisäinen palo. Siellä ujo nuori mies sai sosiaalisia suhteita, tapasi tulevan vaimonsa, myöhemmin suurimman osan ystävistään ja lastensa kummit. aiheuttaa – Aiheuttaa tuskaa. H 2 / 2014. Harrastuksen pariin oli kerääntynyt samanmielistä porukkaa. Kun Ollikainen muutti Tampereelle opiskelemaan ja pääsi Harjun nuorten kuoroon. Noin 15-vuotiaana – murrosiän myrskyissä sello lakkasi kiinnostamasta, mutta rippileirin isoset houkuttelivat miehenalun Puijon nuorisokuoroon. Kuorolaulu toimi hyvin ahdistuksen poistajana ja oli balsamia levottoman sielun haavoille. Seinän läpi kuultuna se kuulosti hyvältä, ja Ollikainen aloitti saman harrastuksen. Mies on kuljettanut kolmea lastaan jääkiekko- ja jalkapalloharjoituksissa ja värjötellyt kentän laidalla tarjotakseen vaihtoehtoja, mutta kaikki lapset ovat kuitenkin valinneet musiikin. henkistä tuskaa olla ilman musiikkia. Lapsena Kuopiossa naapuriin oli muuttanut perhe, jonka poika soitti selloa. Parhaimmillaan Ollikainen lauloi viidessä kuorossa. Se on huomaamatonta terapiaa. arjun kamarikuoron tenori Veli-Jukka Ollikainen, 45, on diplomi-insinööri ja osaa vaivatta pilkkoa kuorolaulun kolmivaiheisen merkityksen elämälleen. Myös pienemmät konsertit ja esiintymiset antavat hienoja kokemuksia. – Konserteissa saavutettu kuntohuippu on oma elämyksensä. Kun nousee Tampere-talon lavalle smokki päällä ja yleisö vielä lopuksi taputtaa, se on palautetta, jota ei työelämässä saa. Opiskelut vähän kärsivät intohimosta kuoromusiikkiin. Se on kovaa työtä, mutta kun soinnut saa kuulumaan siten kuin on kuvitellut, vaiva palkitaan. Ollikaisesta on tullut riippuvainen niin, että kuoron kesätauolla hän käy Musiikin lainaamassa kirjastosta puute nuotteja ja pimputtelee kotona pianoa. Musiikki menee syvälle alitajuntaan ja tunteisiin. Insinöörin kolmivaiheinen nautinto > 30 Nyt tenori on tutkimuspäällikkönä ruuvikompressoreja valmistavassa yrityksessä, ja kuorolaulun merkityksessä on edetty kolmannelle asteelle – täydelliseen työn ja arjen unohtamiseen. – Isoa konserttia varten harjoitellaan monta kuukautta. Mitään muuta ei laulaessa voi ajatella kuin musiikkia
Graffiti ja kalligrafia, abstrakti ja esittävä taide kohtasivat. TEEMA Suoraan seinään TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN JA ELLEN TUOMAALA KUVAT: ELLEN TUOMAALA, PIRJETTA BRANDER > Yhdeksän taidemaalaria toteutti ajatuksiaan elävässä maalaustapahtumassa, jossa teokset maalattiin suoraan kymmenisen metriä korkeille seinille. 31
> Maalausprosessi oli seurattavissa koko näyttelyn ajan, kun taiteilijat työskentelivät galleriassa. Sen toteuttivat MUU ry ja Taidemaalariliitto.. Näyttelyn päätyttyä värikkäiden muraalimaalausten kohtaloksi koitui jääminen valkoisen maalikerroksen alle. Katsojalle prosessi avautui parhaiten, mikäli galleriaan oli mahdollisuus piipahtaa useamman kerran. Sen edetessä maalaukset elivät ja kehittyivät. Tilaa tehtiin seuraavalle näyttelyl- 32 2 / 2014 le. Taiteilijat pitivät näyttelyn ja maalausten hetkellisyyttä, rajattua elinkaarta tilassa ja ajassa vapauttavana asiana. Näyttely Suoraan seinään oli esillä MUU ry:n galleriassa Helsingin Kaapelitehtaalla maaliskuussa
Taiteilijat pitivät näyttelyn ja maalausten hetkellisyyttä vapauttavana. 33. Frank Blank Helena Mark Vasemmalla Tessa Androutsopoulos, oikealla alhaalla Sirkku Ala-Harja
Joskus hän laittaa ryhmän toistamaan luonnossa kuulemiaan ääniä ja johtaa kapellimestarina moniäänistä kuoroa. Joskus Nuuksiossa on piipahtanut YK:n biodiversiteettiasiantuntija ministeritapaamisten välillä, usein ympärillä pyörii koululuokkia. Etenkin keskuksessa viihtyvät lapset antavat suoraa palautetta. Uola tutustui luonnon ihmeisiin jo pienenä poikana, kun hän retkeili vanhempiensa kanssa luonnossa ja keräili perhosia. Vierailijoita käy laidasta laitaan. Haltia on 2013 avattu luontokeskus Espoon Nuuksiossa. Näyttelyssä kävijä tutustuu Suomen luontoon aisteja avaavan elämyksellisyyden kautta. MINUN T YÖNI Luonnon äänien kapellimestari TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Haltian asiakasneuvoja Tuomas Uola huolehtii, että vierailijat viihtyvät luonnon äärellä Espoon Nuuksiossa ja homma toimii. Ennen päätymistään Haltiaan Uola viihtyi ensin pohjoisessa, Syötteen luontokeskuksessa. – Kerran Haltiaan tuli teini-ikäinen tyttö vanhempiensa kanssa. Parasta Uolan työssä on asiakaspalaute. Hän oli pahoilla mielin, ja ilmoitti ettei ollut kiinnostunut mistään. Kävijämäärä on ylittänyt odotukset jo ensimmäisenä vuonna. – Luonnon parista löytyivät ainoat todella kiinnostavat asiat. > haltia.com KUKA TUOMAS UOLA • IKÄ 31-VUOTIAS • ASUU HELSINGISSÄ • KOTOISIN NURMOSTA • AMMATTI YMPÄRISTÖEKOLOGI, ASIAKASNEUVOJA • HARRASTUKSET LUONNOSSA LIIKKUMINEN, KORIPALLO. 34 2 / 2014 Kun Uola toimii oppaana, hän auttaa ryhmää havainnoimaan, mitä lähiluonnosta löytyy. Nuuksion metsissä voi törmätä huskyihin ja poroihin. Myöhemmin huomasin, että sama tyttö viiletti iloisena pitkin aulaa. Tytön äiti kertoi, että menossa oli arkinen kriisi. Uola huolehtii, että jokainen kävijä löytää tarvitsemansa. Jo ensimmäinen näyttelykohde, lumen alta paljastuva luonto eläimineen, oli saanut hänen mielentilansa muuttumaan. Perhe vietti aikaa mökillä pohjoisessa, Posiolla. Myöhemmin luontevin valinta oli lähteä opiskelemaan ympäristöalaa. Luontopalveluita löytyy muutenkin eräoppaista ja mobiilinavigoinnista metsäjoogaan ja mindfulness-harjoituksiin
Kaiken kieltävä saattaa tuntea ylemmyyttä seuratessaan toisten rämpimistä elämän rämeissä mutta voi myös joutua kokemaan autiutta, kivettymistä ja yksinäisyyttä. Miksi kieltäydyin. Kun nyt viittäkymmentä lähestyessäni katson taaksepäin kirjailijanuraani, pohdin väliin, onko kannattanut antautua sille. Lyhyet projektit ja nopeat ilot ovat vähissä useimpien taiteilijoiden uralla. Elämäntyön mittakaavassa kieltäytyminen – tai kieltäymys – nousee merkittävään rooliin: mistä rohkenen luopua, jotta pääsisin yhä syvemmälle siinä, mikä on aidosti tärkeää. Mutta senkin tietää, että eisanan käyttö täytyy rajoittaa yksittäistapauksiin – sitä täytyy harkita joka kerta uudelleen. 35 MIE1402_35_KOLUMNI.indd 35 4.4.2014 12:10:39. Kuinka löydän juuri minulle sopivat asiat; kuinka teen työtäni piittaamatta ulkoisista paineista. Raha ei korvaa taiteen oppimiseen ja tuottamiseen käytettyä aikaa. Kuva: Tommi Tuomi Viisissäkymmenissä on moni oppinut tietämään, kuinka tärkeä sana ”ei” on. Pitää uskaltaa rakastaa ja pettyä, uskoa viimeiseen saakka. Kaikenkattavaa kyllä-asennetta, iloa ja työtarmoa, voi suojata kohdennetuilla kielloilla. Koska aikataulu oli tiukka ja työ olisi pitänyt tehdä juuri kun uuden romaanin kirjoittaminen oli kuumimmillaan. Mainetta ja kunniaa ei voi varmistaa itselleen millään työmäärällä. Elämä ja kirjoittaminen ovat siinä suhteessa yhtä: molemmissa pitää loppuun asti säilyä riehakkaan toiveikkaana. Elämä kuluttaa, raastaa ja riepoo, mutta myös antaa, kun sille suostuu. Silti, epäröimättä, sanoin ei, vaikka olisin tekstin kirjoittamalla saanut näkyvyyttä tärkeälle asialle – ja itsellenikin. Yleisenä asenteena ja ohjenuorana täytyy olla ”kyllä”. . Viisissäkymmenissä on moni oppinut tietämään, kuinka tärkeä sana ”ei” on. Elämälle pitää vastata myöntävästi. Tuntui pahalta, mutta tutulta sanoa ei. KOLUMNI | SIRPA K ÄHKÖNEN Yksi suuri kyllä, monta pientä eitä Tarjottiin tilaisuutta kirjoittaa tärkeästä aiheesta, ja vieläpä suureen mediaan. Vaikka jo hyvin tiedän, että biologia lyö viimeisen pisteen tähän kokonaisteokseen nimeltä elämä, olen uskollinen itselleni viimeiseen hengenvetoon. Olen kieltäytynyt monesta mielenkiintoisesta, kunniakkaasta ja jännittävästä tehtävästä siksi, että romaanien kirjoittaminen on vaatinut tutkimista, keskittymistä ja pitkäaikaista ponnistusta. Se suojelee rauhaa ja ominta itseä, se estää kulumasta loppuun. Kirjailijana ja keski-ikäisenä olen käännepisteessä ja kysyn, kannattiko kieltäytyminen, kun romaanien ilmestyessä eivät torvet soineet eivätkä puhelimetkaan. Kaikkeen suostuva saattaa hukata itsensä ja kokea, että antoi kaikkensa saamatta kylliksi vastinetta. Ja vastaan yhä: kannatti. Mitä lopulta jäljelle jää: itsekunnioitus – tieto siitä että on tehnyt työnsä antaumuksella ja niin hyvin kuin on kussakin kehitysvaiheessa kyennyt
Ishinomakissa, väliaikaisasunnoissa asuvat ikäihmiset harrastavat käsitöitä vapaaehtoisten ohjaamissa ryhmissä. J ärjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi ja kehittämiskoordinaattori Suvi-Tuuli Porkka Mielenterveysseurasta kouluttivat maaliskuussa toistamiseen vapaaehtoisten tukikeskus TOMONY:n aktiiveja Japanissa. Mikäli katastrofi iskee, japanilaiset ovat avuliaita ja nopeassa toimintaval- miudessa. Japania maanjäristyksessä ja tsunamissa kolme vuotta sitten 11. maaliskuuta kuoli parikymmentä tuhatta ihmistä. PUHEENVUORO Tukea japanilaisten vapaaehtoistyöntekijöiden jaksamiselle Suomesta TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: SINIKKA KAAKKURINIEMI Tsunamista toipuvassa Japanissa hyödynnetään Suomen Mielenterveysseuran pitkää kokemusta vapaaehtoistyön saralla. Japanissa vapaaehtoistyöllä on pitkät perinteet. Kodeistaan joutui pakenemaan kolmesataa tuhatta. Kriisihän voi kohdata ihan ketä tahansa asemaan, ikään ja sukupuoleen katsomatta. HENKISEN KRIISIAVUN OHUET PERINTEET JAPANISSA Kolme vuotta sitten katastrofitilanteessa auttoivatkin kaikki kynnelle kykenevät. 36 MIE1402_36-37_PUHEENvuoro.indd 36 2 / 2014 4.4.2014 12:16:35
TOMONY on organisoinut keskustelitilaisuuksia, Cafe’ita, joissa on keskusteltu vapaaehtoistyöstä ja siinä jaksamisesta. Nyt TOMONY:ssa on suunnitteilla kirja, jossa esitellään Mielenterveysseuran mallista räätälöity vapaaehtoistyön tukimalli. Valtavan avuntarpeen kes- Sinikka Kaakkuriniemi kellä auttajia on palanut loppuun, heidän voimansa eivät ole yksinkertaisesti riittäneet. Talojen ja infrastruktuurin jälleenrakennus jatkuu yhä. 37 MIE1402_36-37_PUHEENvuoro.indd 37 4.4.2014 12:16:39. Mallissa määritellään vapaa- ehtoistyön perusrakenteet: vapaaehtoisten koulutus, työnohjaus, ja psykologinen sopimus. – Tehokkuudessa on kuitenkin aukko. On järjestetty naisille kursseja työllistymisen tukemiseksi, jälleenrakennustyöntekijöille tulkkeja, pienten lasten äideille tapaamispaikka Cafe Butterfly ja tukea lasten kasvatukseen. Väliaikaisasunnoissa asuvat perheet ovat nauttineet perheleiristä, ja ikäihmiset harrastusryhmistä. Tervehdyksiä ja jaksamisen toivotuksia väliaikaisparakeissa eläville ihmisille. Kirja on tiivistelmä ja käännös japaniksi Suvi-Tuuli Porkan suomenkielisestä vapaaehtoistyön käsikirjasta, japanilaiseen kulttuuriin soveltuvia toimintamalleja unohtamatta. – Psykologinen sopimus takaa, että vapaaehtoinen joutuu määrittelemään omat rajansa. Lisäksi käydään läpi vapaaehtoistyön kuormittavia tekijöitä sekä sitä, millä keinoilla estää kuormitusta. Hänenkin kuuluu saada työstä jotain, ei vain antaa toisille. Vaarana on myös auttajan jälleentraumatisoituminen, eli samaistuminen autettavan ihmisen traumaattisiin kokemuksiin, niin, että oma hyvinvointi romahtaa, kuvaa Kaakkuriniemi. Myös vesihuollosta vastaava ruokakauppaketju COOP osallistuu vapaaehtoistyöhön. Psykologisessa sopimuksessa sekä vapaaehtoistyön järjestäjä että vapaaehtoistyön tekijä määrittelevät keskeiset odotukset vapaaehtoistyölle, ja mitä tarjoavat toisilleen. Kahviloihin kokoonnutaan juomaan teetä ja keskustelemaan. – Vapaaehtoiset väsyvät myös siksi, että he eivät ole tottuneet pyytämään apua, kuten eivät tsunamin uh- Suvi-Tuuli ritkaan. Suomessa kehitettyä vapaaehtoisten tukimallia esiteltiin Sendaissa ensimmäistä kertaa puolitoista vuotta sitten tukikeskus TOMONY:lle. UUSIA PUITTEITA VAPAAEHTOISTYÖLLE Puolentoista vuoden aikana Japanin vapaaehtoisjärjestöt ovat tehneet paljon. Japanilaiseen kult- Porkka tuuriin kuuluu piirre, että ei haluta olla vaivaksi toisille. – Vapaaehtoisen on jo pelkästään oman jaksamisenkin kannalta oltava tietyssä määrin itsekäs ja huolehtia itsestään. . – Tuki vapaaehtoisille on huolenpitoa heidän jaksamisestaan ja motivaatiostaan, mutta myös jatkuvaa työn ja sen laadun kehittämistä ja seurantaa, tiivistää Kaakkuriniemi. Perinteet henkiselle tuelle ja arjessa auttamiselle, rinnalla kulkemiselle ovat puuttuneet. Tsunamin jälkeen raivaustöiden ohella järjestettiin tehokkaasti väliaikaisasumuksia ja toimiva ruoka- ja vesihuolto. Se sisältää tukihenkilötyön peruskoulutuksen, työnohjauksen sekä vapaaehtoistyön tuen periaatteet. – Vaikka vapaaehtoisia auttajia ei tarvitse haeskella, vapaaehtoistyön organisoimiselle ei ole selkeitä rakenteita ja tukea. Keinoja on, kunhan ne vain otetaan käyttöön: keskustelut, purkutilaisuudet, työnohjaus. Vapaaehtoisten auttajien henkinen hätä ja psykologinen tuki ja apu ovat jääneet huomiotta, toteaa Kaakkuriniemi
Perheen elämä saa kolauksen ilman ennakkovaroitusta, kun kahden auton kolhiintuminen vyöryttää trilleriksi tiivistyvän tapahtumasarjan. Taustalla Irakin sota, ja sitä vastus- 38 MIE1402_38-39_POIMINTOJA.indd 38 tavat mielenosoitukset eivät juuri vaikuta päähenkilön elämään. Kansallisteatterin pienelle näyttämölle sovitettu esitys on uskollinen kirjan perusvireelle. Voiko taloutta korostavassa mallissa olla todellista mielenterveyspolitiikkaa. Kirja soveltuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan ja sosiaalipoliittiseen kehittämistyöhön, mutta myös mielenterveysalan asiakastyöhön näkökulmaksi, yhteiskunta- ja terveystieteen alojen opiskelijoille ja tutkijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Reformin pirstaleet on lähtökohdiltaan puheenvuoro yhteiskunnallisemman mielenterveystyön puolesta. Ilpo Helénin toimittama teos Reformin pirstaleet pureutuu suomalaisten mielenterveyspalveluiden kriisiin. Vastapaino 2011. 329 s. POIMINTOJA HYVINVOINTIVALTION MIELENTERVEYSPOLITIIKKAA ETSIMÄSSÄ Ilpo Helén (toim.): Reformin pirstaleet – mielenterveyspolitiikka hyvinvointivaltion jälkeen. Päähenkilön mielen liikkeet, muistot menneestä ja tulevan ennakointi limittyvät ensin squash-pelin palloralliin. Henryllä on kunnianhimoinen juristivaimo, lahjakkaat lapset, muistisairautta poteva äiti ja appiukko, jonka uran kukkein kausi on jo lakastunut. Katsoja pääsee kurkistamaan Henryn maailmaan ennen kuin tapahtumat alkavat vyöryä. Eri kirjoittajien näkökulmien ja tutkimuksen kautta avautuu ikkunoita suomalaiseen mielenterveystyöhön osana aikansa erilaisia käytännön trendejä. TARJA HEISK ANEN 2 / 2014 4.4.2014 12:11:09. SATU K ALEVA LAUANTAINA ELÄMÄ HAJOSI Kuva: Tuomo Manninen Brittiläisen kirjailijan Ian McEwanin romaani Lauantai on vahva kuvaus keskiluokkaisen lontoolaisen perheen soljuvasta elämästä. Mikä on esimerkiksi medikalisaation, hajautetun hallintomallin tai markkinaohjautuvuuden perintö nykyiselle mielenterveystyölle. Miksi sinne, missä nähdään epäkohtia, ei näytä syntyvän mahdollisuuksia vaikuttaa. Näytelmän suuria kysymyksiä ovat menestys, moraali, armo, oikeudenmukaisuus. Kirjassa ei tyydytä luettelemaan epäsuotuisia ilmiöitä, vaan avataan myös mahdollisia kehityssuuntia. Näkökulmat yhdistyvät systeemitason analyysiin keskeisissä kysymyksissä ”mielenterveyskuntoutujan” paikasta ja roolista yhteiskunnassa sekä mielenterveystyön kokonaistavoitteesta ja suunnasta. Lisäksi kur- kistetaan asiakastyön arkeen ja mielenterveyspalvelujen käyttäjän kokemuksiin. On lauantai, helmikuun viidestoista 2003, ja neurokirurgi Henry Perownella vapaapäivänään squash-ottelu anestesialääkäriä vastaan. Valmistautuminen perheillalliselle muuttuu kauhuksi, kun liikenneonnettomuuden toinen osapuoli tulee vaatimaan saataviaan. Uhkaavan tilanteen purkaa vasta perheen runoilijatyttären Daisyn runo; vaikuttava kohtaus näyttämöllä, joskin kaukana todellisuudesta
Käynnistyy vuoden 2015 alussa. GOOGLEN SISÄISESTI VIISAS HENKILÖKUNTA Mitä isot edellä, sitä pienten kannattaisi kokeilla perässä, ainakin tällä kertaa. Basam Books, 2013. Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona (7 op) Puoli vuotta kestävä koulutus on tarkoitettu terveys- ja sosiaalialan tai muun soveltuvan alan ammattilaisille, jotka työskentelevät kodeissa ja haluavat monipuolistaa ”työkalupakkiaan”. KAIKKIA KOULUTUKSIA JÄRJESTETÄÄN MYÖS TILAUSKOULUTUKSINA www.koukes.fi • info@koukes.fi Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS •Ratamestarinkatu 9, 5. Sutjakasti etenevä kirja kertoo lukijalle, millaisin keinoin saadaan aikaan työntekijöitä, joilla on rauhallinen, onnellinen ja myötätuntoinen mieli. ELINA MARJAMÄKI Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS vastaa Suomen Mielenterveysseuran koulutustoiminnasta. Sisäisen viisauden koulutusohjelmassa yritys saa luovempaa ja rauhallisempaa henkilökuntaa. Psykoterapian perusteet (30 op), Helsinki, tulossa Pori Täydentää sosiaali- ja terveyden tai muun soveltuvan alan ammattihenkilöiden perustutkintoa ja lisää psykoterapeuttista osaamista asiakastyössä. Mietiskellen menestykseen on käytännönläheinen opas, joka johdattaa lukijan tietoisen läsnäolon elementteihin ja harjoituksiin. MIND-BODY BRIDGING (MBB) MBB on näyttöön perustuva menetelmä, jonka avulla ihminen voi rauhoittaa yliaktiivisen mielen ja saada yhteyden omaan itseen ja ympäristöön. Google on todistanut, että rakentavan mielentilan kehittäminen on mahdollista jopa perusinsinöörille. Mietiskellen menestykseen -kirjassa maailmanlaajuinen jättiyritys Google kertoo omasta henkilöstön kehittämisohjelmastaan. Menetelmä auttaa työntekijää kohtaamaan perheen ja arvioimaan perheen elämää sekä sen jäsenten keskinäisiä suhteita eri näkökulmista yhdessä perheen kanssa. Kiintoisaa ja innostavaa tekstiä höystävät Googlen pääinsinöörin Mengin tekemät hupaisat sarjakuvat. 00520 Helsinki 39 MIE1402_38-39_POIMINTOJA.indd 39 4.4.2014 12:11:10. Perhearviointi - perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä (3 op) Suunniteltu ammattiauttajille, jotka tekevät arvioita perhe-elämästä ja perhesuhteista joko perheen kotona tai vastaanotoilla. Koulutuskeskuksen kautta seuran asiantuntijayhteisö tarjoaa mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseeen sekä psykososiaaliseen auttamistyöhön ja psykoterapiaan liittyviä koulutus-, konsultaatio- ja työnohjauspalveluita. Se aktivoi jokaisessa ihmisessä olevia sisäisiä parantumisen, vahvistumisen ja hyvän tekemisen voimavaroja. Tai entä jos työkavereiden kanssa voisi kokoontua säännöllisesti mietiskelyn kuntopiiriin. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta. krs. Enää ei tarvitse pukeutua munkinviittaan ja paeta vuorille, vaan voi nauttia kuukausipalkkaa ja opiskella töiden ohessa sisäisen viisauden koulutusohjelmassa. Entä työpaikka, jonka eräänä tavoitteena on hauskanpito leipätyönä. Koulutus on suunnattu pääasiassa sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskenteleville, mutta sen ensimmäinen vaihe on avoin kaikille stressinhallinnan ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille. Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus järjestää kansainvälinen asiantuntijaseminaari Helsingissä 29.– 30.9.2014 ”Perheterapiakeskustelun dialektiikka” Kouluttajana toimii PhD, psykologi, perheterapeutti, professori Peter Rober, Belgiasta Käytännönläheisessä työpajassa tarkastellaan terapeutin toimintaa puhumisen ja vaikenemisen, avoimuuden ja sulkeutuneisuuden, jakamisen ja ei-jakamisen, paljastamisen ja piilottamisen välisissä jännitteissä. Koulutuksen suorittaminen antaa mahdollisuuden hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen. Koulutuksessa on 3 lähiopetuspäivää ja niiden välissä arviointitehtäviä. Koulutus toteutuu teorian, videonäytteiden, erilaisten harjoitusten sekä koulutettavan oman työskentelyn reflektiivisenä tutkimisena ryhmässä. Menetelmä sopii yksilö- pari, perhe- ja ryhmäkäyttöön ja sitä voidaan turvallisesti käyttää myös itsehoito- ja stressinpurkumenetelmänä. 302 s. Miltä kuulostavat palaverit, joiden osanottajat harjoittavat aktiivisesti sekä tietoista kuuntelua että tietoista keskustelua. Chade-Meng Tan: Mietiskellen menestykseen – Sisäisen etsinnän hakutuloksia. Paripsykoterapian täydennyskoulutus (30 op), Helsinki perheterapeuteille
(017) 262 7738 Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 Lahden Seudun kriisikeskus puh. (02) 2333 442 Lapin ensi- ja turvakoti ry Kriisikeskus, puh. 040 5537508 Vammalan ja Huittisten Tukitalot Lappeenranta Sastamala Saimaan kriisikeskus puh. (03) 512 0500 puh. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Tilaa Mielenterveys 41 € kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut VERKOSSA vahvistamo.. (014) 266 7150 Salon kriisikeskus Etappi puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. (015) 214 401 Vihdin kriisikeskus Oulun kriisikeskus puh. tukinet.net Mielenterveysseura mukana: apua.info PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Tilaajapalvelu puh. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Hyvinkään seudun mielenterveysseura puh. 050 401 6259 puh. e-mielenterveys.. (08) 312 0611 KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. (02) 560 6200 puh. (03) 877 660 Turun kriisikeskus puh. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. 040 848 2042 Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ puh. (02) 7273 700 Joensuun kriisikeskus puh. (09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715 40 2 / 2014. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. (02) 8378 5600 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. (013) 316 244 Savonlinnan kriisikeskus puh. (06) 416 2860 Kuopion kriisikeskus puh. (05) 453 0020 Huittinen Mikkelin kriisikeskus puh. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turvapoiju puh. 040 544 1750 Seinäjoki Mobile kriisikeskus puh
Vaalavuo, M., Häkkinen, U., Fredriksson, S.: Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Seurannan aikana perusterveydenhuollon masennuspotilaat toipuivat hitaasti, vain osittain, ja masennusjaksot uusiutuivat usein. Siinä esitellään valtionosuusjärjestelmän uudistamistarpeita, oikeudenmukaisen ja tehokkaan valtionosuusjärjestelmän periaatteita sekä ehdotus uusiksi kriteereiksi. Terapeutin aktiivinen ja tilanteeseen tarttuva vuorovaikutustyyli toimi lyhyissä terapioissa. Terapeutin vähäisemmät ammatillisen taitavuuden ja mielihyvän kokemukset työssä heikensivät lyhyempiä terapioita. Tutkimus viherympäristön yhteydestä Helsingin keskustassa asuvien ikääntyneiden elämänlaatuun. Tärkeää on masennuksen hyvä tunnistaminen ja hoito; valtaosaa masennuspotilaista hoidetaan terveyskeskuksissa. Myös sairastavuus ja sosioekonomiset ominaisuudet tulisi huomioida. Harkitseva ja hienotunteinen vuorovaikutus toimi paremmin pitkissä terapioissa. Nyt esimerkiksi ikään perustuvat kriteerit kuvaavat heikosti kuntien kustannuksia. VIHERALUEET TUOVAT VOIMAA IKÄÄNTYNEILLE Viheralueilla oleskelu parantanee ikäihmisten koettua elämänlaatua. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2014. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2014. THL, Raportti 24/2013. Riihimäki, Kirsi: Long-term Outcome of Depressive Disorders in Primary Health Care. Raportti perustuu analyysille terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon käytön tarpeista ja kustannuksista. Tulokset pohjautuivat Helsingin Psykoterapiatutkimuksen viiden vuoden seuranta-aineistoon 367 masennus- ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivästä aikuisesta, jotka kävivät joko puolen vuoden ratkaisukeskeisessä tai psykodynaamisessa, tai noin kolmen vuoden psykodynaamisessa terapiassa. Terveyskeskusten masennuspotilailla pitkittynyt tai toistuva masennus ovat yleisiä. Tutkimuksessa kerättiin postikyselyllä hyvinvointitietoa 75 vuotta täyttäneistä Helsingin keskustan asukkaista. Heinonen E.: Therapists’ professional and personal characteristics as predictors of working alliance and outcome in psychotherapy. Ikäinstituutti, raportteja 1/2014. Pidemmissä terapioissa hyviä tuloksia saivat ammatillisesti pidättyvät, mutta vuorovaikutustyyliltään läsnäolevat terapeutit. Masentuneisuus ja yksinäisyyden kokeminen lievenivät sitä enemmän, mitä useammin ihmiset vierailivat viheralueilla. Kari Kuusiston tutkimus Viheralueista voimaa vanhuuteen on osa Ikäinstituutin Vanhuksen koti keskellä kaupunkia -tutkimus- ja kehittämishanketta 2008–2011. Näitä tekijöitä arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tutkimusraportti. Masennuksen syvyys ennusti huonoa toipumista sekä toimintakyvyn alenemista. Viiden vuoden aikana potilaista kolmannes pysyi masentuneena, vain 40 prosenttia toipui. Itsemurhayrityksiä oli tutkituista kymmenesosalla. TUTKITUT JUTUT | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A TERAPEUTIN VUOROVAIKUTUSTYYLI VAIKUTTAA TERAPIAN TULOKSIIN TERVEYSKESKUSTEN MASENNUSPOTILAISTA KOLMANNES EI TOIPUNUT VALTIONOSUUKSILLA YHTENÄISEMPIIN KUNTALAISTEN HYVINVOINTIPALVELUIHIN Lyhyet ja pitkät psykoterapiat edellyttävät terapeutilta erilaisia ominaisuuksia, osoitti Helsingin tuore Erkki Heinosen väitöstutkimus. Kuusisto K.: Viheralueista voimaa vanhuuteen. 41 MIE1402_41_TUTKITUT.indd 41 4.4.2014 12:11:44. Tutkimus täydentää tietämystä viheralueiden hyvinvointivaikutuksista ikäihmisten osalta, kun pääosa tähänastisista tutkimuksista on keskittynyt työikäisiin. Väitöstutkimuksessa terveyskeskuspotilaita tutkittiin viiden vuoden seurantatutkimuksessa, jossa selvitettiin masennuksen kulkua ja ennustetta, itsemurhayrityksiä, toiminta- ja työkykyä sekä samanaikaista epävakaata persoonallisuushäiriötä. Eri puolilla Suomea asuvien julkisia palveluita voidaan yhtenäistää, mikäli kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kriteereissä huomioidaan asukkaiden ikä, sairastavuus ja muut palveluiden tarpeeseen vaikuttavat tekijät. Se palvelee myös itsemurhien ehkäisytyötä
Hyväksymis- ja omistautumisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian uusia tuulia. Siinä hyödynnetään tietoisuus- eli mindfulness-taitoja, arvotyöskentelyä, ajatusmallien tutkimista ja mielen ja kehon yhteyksien havainnointia. Ohjelma perustuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan ja tieteelliseen tutkimukseen. 2 / 2014 4.4.2014 12:12:27. Yli 40 helppoa ja nopeaa harjoitusta voi lukea, kuunnella ja tehdä omasta älypuhelimesta tai tabletista esimerkiksi bussissa, kotona nukkumaan mennessä tai työpäivän lomassa. • Vahvistamon tieto on luotettava ja tutkimukseen perustuvaa ja esitetty helposti ymmärrettävässä muodossa. • Jokainen voi hyödyntää sivustoa oman hyvinvointinsa edistämiseen. M I E L E N T E R V E Y S S E U R A K E H I T TÄ Ä Kehon ja mielen ymmärrystä Oivasta TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN KUVA: ELLEN TUOMAALA Oiva-hyvinvointiohjelmassa voi kehittää tietoisuustaitoja ja hyvinvointia. Siitä on apua myös lievemmissä mielen ongelmissa kuten alakulossa, ahdistusoireissa tai uniongelmissa. 42 MIE1402_42_MTS kehittää.indd 42 omiin ajatuksiin ja tunteisiin sekä ymmärtämään kehoa ja mieltä paremmin. Harjoitukset auttavat olemaan läsnä tässä hetkessä, tekemään tietoisia valintoja, suhtautumaan hyväksyvästi UUTTA VAHVISTAMOSSA • Vahvistamo.fi-sivusto on saanut uutta sisältöä: eri-ikäisille ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia harjoituksia, testejä ja pohdintatehtäviä vahvistamaan itsetuntemusta, elämäniloa, rentoutumista ja läsnäoloa. Sen harjoituksilla voi lievittää stressiä, kohottaa mielialaa ja lisätä hyvinvointia ja itsetuntemusta. vahvistamo.fi oivamieli.fi . Myös ammattilaiset voivat käyttää sivustoa asiakkaiden ohjaamiseen tai hyvinvointitaitojen opetukseen. Oiva on alun perin VTT:n ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä kehitetty mobiilisovellus. Oiva-ohjelma lanseerattiin helmikuussa mielen hyvinvoinnin verkkopalvelussa Vahvistamo.fi-sivustolla. Suurin osa harjoituksista kestää 2–3 minuuttia
Taiteen ja kulttuurin merkitystä mielenterveystyössä ei voi liikaa korostaa, tähdentää muusikko Pave Maijanen. – Laulaja-lauluntekijänä ja muuPave Maijanen sikkona tiedän, että musiikki on Kuva: Martti Rosendahl Tämän vuoden MHAWkummeja ovat muusikko Pave Maijanen, ohjaaja Kari Väänänen ja näyttelijä Wanda Dubiel. K E N TÄ LTÄ KOONNUT: SIRPA VÄÄNÄNEN MENTAL HEALTH ART WEEK 2014 Suomen ensimmäinen Mental Health Art Week Mental Health Art Week – Hyvää mieltä kulttuurista -toimintaviikko järjestetään nyt ensimmäistä kertaa 19.–25. Mental Health Art Week -kummien tuntoja – Kun Suomen Mielenterveysseurasta esitettiin minulle kysymys, lähtisinkö Mental Health Art Week-tapahtuman kummiksi, en keksinyt ainuttakaan syytä kieltäytyä tehtävästä. MHAW-viikon järjestävät Suomen Mielenterveysseura paikallisten mielenterveysseurojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtumien laaja kirjo kattaa monipuolisia ja mielikuvituksellisia tulkintoja kulttuurista, taiteesta ja mielenterveydestä. Viikko perustuu Skotlannista Suomeen tuotuun ideaan. MHAW-viikon aikana toteutetaan yli 50 kaikille avointa kulttuuritapahtumaa 32 paikkakunnalla. 43 MIE1402_43-46_Kentältä.indd 43 4.4.2014 12:13:52. Siitä halutaan vahvasti yhteisöllinen, mielen hyvinvointia edistävä vuosittainen kulttuuritapahtuma. toukokuuta
– Taide on aina ollut ihmiselle tapa purkaa syvimpiä tuntojaan, jopa käyttää sitä terapiana. Makkaleena Kanapee ja mullistava keksintö iloisuuspilleri, joka ei poista sairautta, vaan aiheuttaa sairauden nimeltä iloisuus. Nimensä voi halutessaan julkistaa näyttelyn päätyttyä. MHAW-viikon merkeissä. – Minulle taide on inhimillisyyden arvostamista. Tänä keväänä 20-vuotisjuhlaa viettää myös Sastamalan seudun mielenterveysseura. Se ei välttämättä tapahdu tietoisella tasolla, vaan alitajunnan kautta. Näyttelyllä Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura Hymise juhlistaa luovuutta kaikessa monimuotoisuudessaan. K E N TÄ LTÄ erityisen vahva mielenterveyden edistäjä ja ylläpitäjä. Vaasassa lavalle nousevat 21.5. Sen tekeminen on vapauttavaa, koska se niin sydämellisesti tunnistaa epätäydellisyyden ja tarjoaa virheestä aina uutta mahdollisuutta. 44 MIE1402_43-46_Kentältä.indd 44 2 / 2014 4.4.2014 12:13:57. Taide ja sen tekeminen on sisäisesti voimaannuttava ja selkeyttävä tapah- tuma. Kuva: Ellen Tuomaala Taide ei välttämättä tapahdu tietoisella tasolla, vaan alitajunnan kautta. Osallistumisohjeet: anonyymitartistit.blogspot.fi tai Mental Health Art Weekin Facebook-sivut. Minkä tahansa taidemuodon kokeminen on poikkeuksetta kohottavaa. Suomen Mielenterveysseuran idea järjestää Mental Health Art Week toukokuussa on tässä ja kaikessa mielessä oivallinen, kehuu Maijanen. Anonyymit Artistit -näyttelyyn Hyvinkäälle houkutellaan pöytälaatikkotaiteilijoita ja muita luovasta itseilmaisusta innostuneita. Siksikin se on parantavaa.¨- Kari Väänänen Wanda Dubiel Anonyymejä artisteja ja keskiÄKÄISIÄ naisia Mental Health Art Week -viikon yli 50 kulttuuritapahtumasta löytyy niin tekemistä, kokemista ja kuin näkemistä joka lähtöön. Keskiäkäiset naiset ja 50-villitys miehet. Mukana on myös lääke-edustaja Tarkempia tietoja Facebookista: facebook.com/mentalhealthartweek LÄMPIMÄT ONNITTELUT TURKUUN JA SASTAMALAAN Turun kriisikeskus juhli 28.3. Siksikin se on parantavaa, kiteyttää ohjaaja Kari Väänänen. Mielenterveysseura osallistuu myös Maailma kylässä -festivaaleille Helsingissä 24.–25.5. viime vuonna täyteen tullutta 20-vuotistaivaltaan uusien tilojen avajaisten merkeissä. Taide purkaa, rakentaa ja valaisee – se tuo esiin sen kauneuden, joka meissä on, pohtii näyttelijä Wanda Dubiel. Tapahtuma on poikkitaiteellinen kulttuurifestivaali, järjestöjen messutapahtuma, eksoottinen ruokakarnevaali ja ajankohtaisten aiheiden keskusteluareena. Näyttely on kaikille avoin ja siihen voi osallistua vain anonyyminä
Kestävän työn kulttuuri ottaa huomioon ihmisen ja luonnon. Tarjous on voimassa 31.5.2014 asti. Ajatuksia herättävät uutuuskirjat MILLAINEN ON SUOMALAINEN KUOLEMA. Mainitse tilauksen yhteydessä tilaustunnus: MIELENTERVEYS. Uutuuskirja pohtii suomalaisen kuoleman erityispiirteitä, kuoleman kokemusta, kuolevan kohtaamista sekä kysymyksiä itsemurhasta ja kuoleman jouduttamisesta. 38 €) Addiktiot nakertavat yhteiskunnan perustuksia ja pyörittävät kansantaloutta. 45 ?·?www.gaudeamus.fi?·?Tiedon puolella.?. TARJOUS 25 € (ovh. Kuka päättää, mikä on liikaa. Mitä on olla isä nykySuomessa. Kirjoittajat edustavat laajasti eri tieteenaloja lääketieteestä ja mediatutkimuksesta teologiaan ja uskontotieteeseen. 34 €) TARJOUS 29 € (ovh. NYT TARJOUSHINTAAN MIELENTERVEYS-LEHDEN LUKIJOILLE: Tilaa uutuuskirjat ilman postikuluja suoraan kustantajalta: tilaukset@gaudeamus.fi. Työelämä käy monelle liian raskaaksi. 38 €) TARJOUS 27 € (ovh. 34 €) TARJOUS 29 € (ovh. MIE1402_43-46_Kentältä.indd 45 4.4.2014 12:13:57. Suhtautumisemme kuolemaan on vahvasti sidoksissa siihen, miten ymmärrämme elämän ja sen tarkoituksen. Esille tulevat myös koulusurmat, sodan uhrien tunnistaminen ja urheilusankarin kuolemalle annetut merkitykset. Kuinka isiä ja isyyttä pitäisi tukea. Myös käsitykset kuolemattomuudesta vaihtelevat eri uskontojen ja ihmisten välillä
Talous- ja velkaneuvoja auttaa raha-asioissaan pulaan joutunutta – kylläkin pitkän jonottamisen jälkeen. Talous- ja velkaneuvonnan jonojen ohi ei ole helppojen asiakkaiden ohituskaistaa. ELLEN TUOMAALA MIE1402_47_HEI haloo.indd 47 4.4.2014 12:12:53. Seuraava numero ilmestyy 26.5. Mitä enemmän omaisuutta, sitä huolellisemmin neuvonantaja paneutuu asiakkaansa asioihin. Tuskin on vaaraa, että salkunhoitaja tulisi puheeksi. Mitä enemmän kustannuksia on kannettavana, ja mitä enemmän taloudenpidossa taituroitavaa, sitä vähemmän neuvoa ja ohjausta on luvassa. Mitä enemmän taituroitavaa taloudenpidossa, sitä vähemmän ohjausta on luvassa.” P. Tämä pätee, jos ei satu huonossa jamassa sössimään raha-asioitaan perusteellisesti. Kiinteistövero kertautuu asumiskustannuksissa, lapsilisien pienetkin leikkaukset tuntuvat köyhissä lapsiperheissä. Keskituloista opastaa luotonhaun yhteydessä pankkineuvoja (HS 23.3.), pieni varakkaiden vähemmistö päätyy salkunhoitajan tai sijoitusneuvojan pakeille. Kuten suuremman mittaluokan talouskatastrofien seuraukset, tämänkin sortin talousneuvonta on jätetty julkisen sektorin – ja järjestöjen – hoidettavaksi. Varsin erilaiseen talousneuvontaan päätyy, jos on sössinyt raha-asiansa kunnolla. Ilman riittäviä tuloja, pankkineuvojalla voi lähinnä käydä toteamassa, että asuntolaina-asiakkaaksi ei ole asiaa. Pankkineuvoja taas selvittää asiakkaan tuloja ja menoja, koska hän valitsee pankille luotettavia, laina-asiansa säntillisesti hoitavia asiakkaita. S . Siitä, kuinka hutera talous kuormittaa mielenterveyttä, on jo riittävästi näyttöä. Velkaneuvonnassa kartoitetaan perusteellisesti menot ja tulot, suunnitellaan kestävää taloudenpitoa ja voi jopa tulla ohjatuksi velkojen uudelleenjärjestelyyn. Asiakkaan salkku vaikuttaa sijoitusneuvojankin tuloihin, joten paneutumisesta hyötyvät molemmat. Taloushuolien kuuntelijaa ei ole luvassa, jos sattuu kuulumaan suureen enemmistöön, eli raha-asiansa tunnollisesti hoitavaan pienituloisten väliinputoajien luokkaan. Ilman neuvoja ja ohjausta näinkin voi käydä, etenkin kun turvaverkkojen heikennys osuu yhä suurempaan määrään ihmisiä, joiden talouden puskuri on jo valmiiksi ohut. Luvassa talousneuvoja – tai sitten ei Jotkut suomalaisista nauttivat taloudenpidossaan henkilökohtaisen neuvonantajan palveluista. Kehysriihen kaavailemista leikkauksista moni osuu kipeästi pieni- ja keskituloisiin
12.10.2013–21.9.2014 PAULA tapahtumapäällikkö, Heureka MIE1402_48.indd 48 4.4.2014 12:13:23