vuosikerta hinta 8,50 € 2/2015 hinta 8,50 € Hyvästi, turhat huolet MIELENTERVEYS. Vanhempien arjen mallit siirtyvät lapsille Elämän opissa Saila Turkka: ”Olen mielen terveyskuntoilija” TEEMA: KOKEMUSTIEDOSTA ASIANTUNTEMUSTA Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 54
Mutta lähes valmis tuneena psykologina itsekin voi tarvita juuri samoja taitoja. Elisa Nyström tuleva psykologi 20 Kokemusasiantuntijana kärsimys sai merkityksen Heini Laukkanen olisi voinut laihtua ano reksiassa kuoliaaksi, mutta löysi toivon ja kertoo nyt parantumisestaan toisille. Huolten hyväksyminen auttaa siinä, että ne eivät ala hallita liikaa elä mää. Olen käyttänyt joitakin samoja menetelmiä työkuviois sani, ja ne ovat tulleet tutuiksi sitä kautta. Masennuksesta ulos auttoivat hoito, eheyttävä valokuvaus ja kirjoittaminen. 26 Ihmisenä kasvajaksi Kasvavan malli on auttanut Kotkan seudulla yli sataa ihmistä. Siitä löytyy monipuolisia vinkke jä, jotka voivat hyödyttää var maan lähes jokaista ihmistä. Esimerkiksi huolen haastaminen, se, että sanoo vastaan huolel leen, on hyvä muistaa. 34 KOLUMNI Sirpa Kähkönen 38 POIMINNOT 42 MIELI SEURASSA 47 HEI HALOO! Lukijalta Lehden juttu ”Hyvästi, turhat huolet” herätti kiinnostukseni. 24 Siltana kahden maailman välillä Kouluttaja ja tutkija puhuvat kokemusasiantuntemuksesta. 18 TEEMA KOKEMUSTIEDOSTA ASIANTUNTEMUSTA Aino V uok ola H eli K umpula 11 Lapinlahti ja kevät. 2 Mielenterveys 2/2015 Mielenterveys 2/2015 Sisältö Kansi 4 ELÄMÄN OPISSA ”Olen mielenterveyskuntoilija.” Saila Turkka joutui lastensa syn tymän myötä aikamoiseen elä mänkouluun. Juttu on ajankohtainen myös kiireisessä ja stressaavassa ajassamme. Huolet ja murheet kuuluvat ajoittain itse kunkin elämään, mutta kysymys kuu luu, milloin ja miten ihminen voi tunnistaa, jos taipumus menee liian pitkälle. Omia taipumuksiaan ja käyttäyty mismallejaan voi olla aika vaikea havaita ja tunnistaa, koska ne ovat niin lähellä ih mistä. 30 Vertaistukiryhmä auttaa selviytymään Nuoret lesket ovat toipuneet ryhmässä toistensa tuella. Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS 8 AJASSA LIIKKUU 12 NÄKÖKULMA Hyvästi, turhat huolet 14 ASIANTUNTIJALTA Vanhempien arjen mallit siirtyvät lapsille Ylisukupolvisuus nuoriso tutkimuksen näkökulmasta
Silloin henkinen kivi voi murentua hiekaksi heti alkuunsa. Kivi saattaa joskus kadota itsestään. n Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Pääkirjoitus KIVI KENGÄSSÄ Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimitussihteeri Ellen Tuomaala 0400 213 801 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • www.mielenterveysseura.fi • Taitto GS Oy Peippo • Kannen kuva Konsta Leppänen • Kirjapaino 2015 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. 53. Puhutaan. Pieni vaiva voi hiertää enemmän ja enemmän, ärsytyskohta saattaa tulehtua ja lopulta laajentua. Puhumalla luotettavalle ihmiselle tuntemukset ja pelot saavat nimet ja niitä on helpompi käsitellä ja hallita. Se on kuin puhumista itsensä kanssa. ”Kuuntele – vain silloin voi tulla kuulluksi.”. Sellaisiakin tarinoita on kuultu, etteivät työkaverit ole puhuneet kymmeneen vuoteen toisilleen, vaikka alkuperäistä syytä murjottamiseen ei enää muisteta. Joskus auttaa muutama keskustelukerta, toisinaan tarvitaan pitkä prosessi – mutta matka alkaa ensimmäisestä askeleesta. Tunteiden äärelle on hyvä pysähtyä. Tekstiään lukemalla voi lisätä itseymmärrystä ja tunnistaa omaan elämäntilanteeseen vaikuttavia asioita. On lohduttavaa tietää, että muutkin ihmiset kokevat samoja tunteita ja elämäntilanteita ja että ratkaisuja löytyy. Usein ei. Esiin voi nousta häpeän tunnetta, samoin vaatimuksia olla ”reipas” ja yksinpärjäävä. Nimettömänä voi myös soittaa vaikka kriisipuhelimeen, 010 195 202, tai hakea sopivaa tukijaa oppaaksi parempaan vointiin. Mielenterveys-lehdessä moni kertoo oman tarinansa ja haluaa arvokkaalla tavalla auttaa ja rohkaista muita samassa tilanteessa olevia. vuosikerta. Samalla edistämme yhteisössämme toimintamallia, että asioihin puututaan tuoreeltaan, eikä jätetä niitä paisumaan. Asioista kannattaa puhua niiden oikeilla nimillä, silloin muutkaan eivät arastele ottaa niitä esiin. Saatamme jatkaa pysähtymättä, vaikka toisen ihmisen teko kirveltäisi tai elämänmuutos jännittäisi. Henkisellä puolella ei ole näin suoraviivaista. Puhumalla toiselle ihmiselle selkeyttää samalla omia ajatuksia ja on helpompi miettiä ratkaisuja. Puhuminen auttaa. Joskus omat kokemukset ovat niin syvällä tai järkyttäviä, ettei tiedä mistä niiden käsittelyn aloittaa. Kuunnellaan. Toiselle ihmisille tärkeä vinkki: kuuntele – vain silloin voi tulla kuulluksi. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Omien ajatuksien selkiyttäminen ei riitä, kun haaste liittyy toisiin ihmisiin tai koko yhteisöön. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@ tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveysseura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Silloin on syytä nostaa pulma rakentavasti esiin läheisen, työkaverin tai ystävän kanssa, joskus jopa kolmannen osapuolen auttamana. 3 Kun tunnemme kiven kengässä, pysähdymme ja ravistelemme sen pois. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kirjoittamallakin voi jäsentää kokemuksia, ajatuksia ja tunteita
En voinut syödä: tunsin, että minulla oli pala kurkussa. Teini-iässä alkoivat syömishäiriöt ja viiltely. Kun hän oli yhdeksän kuukautta, aloimme rauhoittaa häntä tassuttelulla. Oireiluni oli alkanut jo varhain. Jo raskausaikana minulla oli ajatuksia, että syntyvä vauva olisi annettava adoptioon, etten jaksaisi enää toista samanlaista. Pari päivää saattoi mennä hyvin, jonka jälkeen minulle tuli taas hirveä olo. Yläasteikäisenä kirjoitin päiväkirjaan merkityksettömyydestäni ja halustani kuolla. Pidin itseäni rumana ja lihavana, olin dieetillä ja urheilin, saatoin vaikkapa juosta kolme tuntia päivässä. Saila Turkka Ikä: 32 vuotta Asuu: Helsingissä, kotoisin Rautalammilta Työ: Restonomi, taloussihteeri Perhe: Mies, kaksi poikaa ja koira Harrastukset: punttisali, jumpat, valokuvaus, kirjoittaminen Elämän opissa ”Minua auttoi sanoilla ja kuvilla työskentely” ”KUN LAPSENA KAVERINI HAAVEILIVAT lääkärin tai kampaajan ammateista, itselläni oli vain yksi haave – tulla äidiksi. Minun oli vaikea hengittää ahdistusoireiden vuoksi. TOINEN VAUVA SYNTYI marraskuussa 2007, ja nukkui onneksi paremmin. Mielenterveys 2/2015 4 TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: HELI KUMPULA KUKA. Ensimmäinen lapsista syntyi 2005, kun olin 23-vuotias. Puolivuotiaasta asti alkoi vaikein jakso: heräsin hänen takiaan parikymmentä kertaa yössä. Olin kuitenkin valmiiksi uupunut, ja mielialani aaltoilivat. Ajattelin kuitenkin, että imettämisen takia oli pakko saada jostain energiaa, ja saatoin syödä päivän aikana esimerkiksi jonkun suklaapatukan. Viikonloppuisin ahmin. Nyt se kuulostaa itsestänikin järjettömältä, mutta siirsin mielessäni itsemurhaa parilla vuodella eteenpäin, niin että lapset olisivat vähän isompia. Ensimmäistä kertaa kävin ulkona illalla, kun lapsi oli vuoden ja kolme kuukautta. Halusin kuolla, haihtua pois. Nyt olen 7ja 9-vuotiaiden poikien äiti. Mies ajatteli, että pienten lasten. Lopulta hän nukahti isän kanssa television ääreen. Elämässä oli siis ollut kausittaista ahdistusta, jo kun tapasin mieheni 20-vuotiaana. Hän oli vauvana maailman huonoin nukkuja, eikä suostunut nukahtamaan kuin minun viereeni. Olin nuoresta elänyt äidin kausittaisen masennuksen varjostamaa elämää. Hän ei kerta kaikkiaan ollut suostunut nukahtamaan, ja palasin kotiin puolenyön jälkeen. Kun tulin uudelleen raskaaksi, olin jo valmiiksi poikki valvomisesta ja katkonaisista unista. Unelmasta tuli kuitenkin aikamoinen elämänkoulu
5 >
Sain diagnoosin: vaikea synnytyksen jälkeinen masennus ja uupumus. Aloin käydä kaupungin leikkipuistossa Käpylässä. Mies teki pitkää päivää. Jo terapeutin etsiminenkin on kallista lystiä, eikä sitä varten saa taloudellista tukea. Kun toiset äidit kysyivät mitä kuuluu, saatoin vastasin joskus rehellisesti, että olin sikaväsynyt tai että tekisi mieli mennä pois. Minun lisäkseni perhetyöntekijä otti yhteyttä potilasasiamieheen. Sain puhuttua pahaa oloa pois. Jos olin yöllä ahdistunut enkä saanut nukuttua, juttelin yövalvojan kanssa. Kävin siellä vain kerran viikossa, vaikka terapeutin mielestä olisi tarvittu kaksi kertaa. Psykiatriselle osastolle en halunnut, koska olisin joutunut eroon lapsista. Muutimme syksyllä Kuopiosta Mikkeliin. Kokonaiset istunnot saattoivat kulua väitellessä siitä, kävisinkö. Siellä hoitooni tuli katkos, kun uusi hoitajani joutui sairaslomalle masennuksen takia. En jaksanut etsiä pidempään. Minulle sanottiin, että suuntauksella ei ole väliä, vaan tärkeintä on, että terapeutin kanssa synkkaa hyvin. KÄVIN TAPAAMASSA ENSIJA TURVAKOTIEN LIITON Baby blues -työntekijää, jolle kerroin halustani haihtua pois. Ne, jotka eivät kestäneet, lakkasivat kysymästä.” > äidillä väsymys kuului asiaan. Kaksi kertaa päivässä oli lämmin ruoka. Tapasin samassa jamassa olevia äitejä ja sain puhua heidän kanssaan, myös pahoista ajatuksista. Ensimmäisessä tapaamisessa mies oli mukana ja alkoi hahmottaa, että kyse oli jostain muustakin kuin väsymyksestä. Hänen seurassaan sain aina olla oma itseni. Saimme mennä ja tulla vapaasti, kunhan ilmoitin mihin menisin ja milloin tulisin takaisin. Hänen toimestaan sain hoitokontaktin psykiatriseen avohoitoon, jossa kävin kaksi kertaa viikossa, tapaamassa psykiatrista sairaanhoitajaa tai psykiatria. Työntekijät olivat valmiita puhumaan. Kun hän soitti minulle ja kertoi masennuksestaan, tunsin syyllisyyttä siitäkin, että olin osaltani kuormittanut häntä. En tuntenut Helsingissä ketään ja olin aivan yksin vauvan ja taaperoikäisen kanssa. Sain lääkityksen, mutta terveyskeskus ei nähnyt tarvetta keskusteluavulle. Neljän kuukauden kuluttua muutimme taas miehen työn perässä, joulukuussa Helsinkiin. HELSINGISSÄ OMALÄÄKÄRI TOTESI , ettei voinut auttaa ja lähetti minut psykiatriselle sairaanhoitajalle. Vaikka siihen saa tukea, omavastuuosuudesta huolehtiminenkin on pienituloiselle enemmän kuin tarpeeksi. Myöhemmin olen ajatellut, että ei se välttämättä ihan niinkään ole. Sijaistava psykiatri sattui kertomaan Kuopion kaupungin perhetukikeskuksesta, jossa oli mahdollista viettää jaksoja, niin että lapset olisivat mukana. Mielenterveys 2/2015 6 ”Toiset kestivät kuunnella. Joku huolehti meistä, koin olevani turvassa. Koska illat olivat minulle vaikeita, sisko ja serkku sopivat, että kävisivät luonani vuorotellen. Kaupungin perhetyössä taas oltiin sitä mieltä, että minun oli päästävä hoitoon. Lopulta helmi-maaliskuussa soitin neuvolaan, koska oloni oli hirveä. Puhelimessa terapeutti kuulosti mukavalta, ja pian tein päätöksen käydä hänellä. Muutama kuukausi meni mielialojen vaihdellessa. Samalla jouduin ulos nuorten kriisipisteestä. Neuvolasta tarjouduttiin soittamaan puolestani terveyskeskukseen, mutta soitin sinne itse. Sain hoitokontaktin kesäksi psykiatrian poliklinikalle, josta sain puoltavan lausunnon yksityisterapiaa varten. Asuimme onneksi siskon kanssa lähekkäin. Menimme perhetukikeskukseen pariksi kuukaudeksi. Aloitin terapian elokuussa. Puistossa ja muuallakin toiset kestivät kuunnella, ja ne, jotka eivät kestäneet, lakkasivat kysymästä. Mikään ei muuttunut paremmaksi. Tämä totesi, että olin liian hyvässä kunnossa psykiatriseen hoitoon ja lähetti minut Helsinki Mission nuorten kriisipisteeseen. Omalääkäri kehotti hankkimaan harrastuksia ja ystäviä
Teen vapaaehtoistyötä mielenterveyden parissa, niin kirjoittajana ja valokuvaajana kuin vertaistukijana, mutta myös vapaa-ajan projekteihini haluan kiireettömyyden tuntua.” n. Hän on myös avustanut minua kuvien ottamisessa. EN OLE ENÄÄ HENTO JA HAURAS fyysisesti enkä henkisesti, en poljettavissa tai ohjailtavissa. Olen opetellut tervettä itsekkyyttä, olemaan eri mieltä ja sanomaan ei. Lopulta terapiaan meneminenkin alkoi pelottaa. 7 ”Olen opetellut tervettä itsekkyyttä, olemaan eri mieltä ja sanomaan ei.” yhden vai kaksi kertaa viikossa. Parisuhde on kestänyt raskaiden vaiheiden läpi. Aiemmin olin kiltti tyttö ja tein myös paljon myös asioita, joita en oikeasti halunnut. Sanoilla ja kuvilla olen saanut ilmaistua ja käsiteltyä asioita, joita en olisi muuten saanut ulos itsestäni. Arki rullaa omalla painollaan. Minua on auttanut eheyttävä kirjoittaminen ja valokuvaaminen. Olen myös kuvannut yhdessä toisten kanssa Mielen avain -hankkeessa ja Valkonauhaliiton eheyttävän valokuvan kurssilla. Kehosta huolehtimisesta sekä kehon ja mielen yhteyden vaalimisesta on tullut tärkeää. Yritän yhä uudestaan asioita, joiden suhteen olisin luovuttanut aiemmin yhden kokeilukerran jälkeen. Hän määrittelee, kuinka haluaa tulla nähdyksi. Kirjoittaessa saan oivalluksia elämästä, ja myös oma kehitys piirtyy esiin teksteissä. Häneltä olen oppinut myös olemisen jaloa taitoa, kun olin itse kasvanut tekemisen ja suorittamisen keskellä. Mieheni on ollut läsnä eri tavoin. Eheyttävä valokuva otetaan kuvattavan ehdoilla. Ennen ajattelin, että minusta ei ollut mihinkään, mutta nyt olen löytänyt itsestäni sinnikkyyttä ja sitkeyttä. Käyn säännöllisesti salilla ja lenkillä, harrastan joogaa ja pilatesta, joiden myötä pahat migreenikohtauksetkin ovat hellittäneet. Lopetin terapian kahden vuoden jälkeen, ja terapeuttini alkoi soitella minulle perään. Valokuvien kautta olen alkanut nähdä itseni ja kehoni uudella tavalla. Runojen lisäksi kirjoitan blogia. En haluaisi enää ottaa uutta riskiä uusista synnytyksen jälkeisistä rankoista kokemuksista. Lapsilukumme on nyt luultavasti täynnä. Ajattelin, että jos ei osaa käydä edes terapiassa, menee kyllä aika huonosti. Teen osa-aikaista työtä, koska haluan aikatauluihini väljyyttä ja viettää aikaa mahdollisimman paljon poikien kanssa. TOIPUMINEN ON OLLUT VUOSIEN PROSESSI , mutta nyt kutsun itseäni mielenterveyskuntoilijaksi, en kuntoutujaksi. Retkeilemme usein luonnossa. On ilo oppia heiltä jatkuvasti uutta. Olisin tarvinnut tukea ja positiivisten asioiden vahvistamista, mutta me pengoimme vain lapsuuttani
asti. Ääneen pääsee pohjalle pudonneiden joukko, jolla ei mene hyvin. Tarja Heiskanen > Esitykset 16.5. ”Tässä pelataan keisarin uudet vaatteet -peliä, jossa kukaan ei voi sanoa ääneen, ettei tämä ihminen enää pärjää kotona.” Vuoden geriatri Laura Viikari Mediuutiset 8/2015 Sydämeenkäypää, kirkasta ja lumoavaa. kansallisteatteri.fi/esitykset/pohjalla Numero Lasiperheet Suomessa NUMERO KOTITALOUKSIEN VELKAANTUNEISUUS 1986-2014 % KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA TULOISTA St ef an B remer 1986 67 % 1998 62 % 2005 95 % 2014 122 %. Maksim Gorkin 113 vuotta sitten kirjoitettu teksti elää vahvasti tässä päivässä. Mutta ei mene hyvin kerrosta ylempänä asuvilla ahneilla yömajan omistajillakaan. Kysymys kuuluu: Miten jaksaa elää, kun juuri mitään ei ole jäljellä. Keskiössä on ihminen paljaimmillaan. Yömajassa elävät varkaat, paperittomat, narkomaanit ja monet muut laidalle sysätyt. Tekijäkaarti ei jätä katsojaa kylmäksi, se osaa ja venyy, tanssii, näyttelee, laulaa, tekee akrobaattitemppuja ja soittaa niin rumpuja kuin leivinlautoja. Millaisin keinoin voi selviytyä kestämättömässä tilanteessa. . Hiljaisina hetkinä tuntuu, ettei katsomossa uskalla edes hengittää. Aivan lopussa, esiripun laskeutuessa, nousee kysymys: mikä ihminen on. Kansallisteatterin Pohjalla, Janne Reinikaisen ohjaama Pienen näyttämön 60-vuotisjuhlanäytelmä pitää tiukasti otteessaan. Jokainen päivä on taistelua hengissä pysymisestä. 8 Mielenterveys 2/2015 KÄVIN KATSOMASSA Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito AJASSA LIIKKUU KOONNUT ELLEN TUOMAALA MIKÄ ON IHMINEN. Mutta toivottomuuden keskelläkin näkyy valon pilkahduksia
Kahdella potilaalla sairaalapäivien määrä vähentyi huomattavasti. . STM 2014:34. > sairaanhoitajat.fi 12.3. Alan vaihtoa vaikeuttanut ehdotus vedetään pois eduskunnan käsittelystä. Skitsofreniasta kärsivät lopettavat usein lääkkeidenkäytön, kun olo tuntuu paremmalta. Mallin myötä skitsofreniapotilaiden osastojaksot ovat vähentyneet merkittävästi, toteaa palkinnon pokannut Feeniks-projektin koordinoija, osastonhoitaja Lars Liljeström. Sen tavoitteena on muun muassa parantaa vanhemmuuden yhdenvertaisuutta huomioimalla isyys paremmin, ehkäistä miesten yleisempää syrjäytymistä, poistaa sukupuolten väliset oppimistulosja koulutustasoerot sekä parantaa asepalveluksen yhdenvertaisuutta. Ihmisen parhaaksi -palkinnon vuosittain jakavat vuosittain hoitotyön ja hyvinvoinnin edistäjälle Suomen Messusäätiö ja Suomen sairaanhoitajaliiton koulutusja kustannusyhtiö Fioca Oy. 9 MIELIHYVÄT OPINTOTUEN RAJAAMINEN PERUUNTUI Eduskunnassa kaatui esitys opintotukilaista, jonka tavoitteena oli rajata opintotuki vain yhteen samantasoiseen tutkintoon. Ennen potilaat palasivat osastolle vain muutaman päivän päästä. Mallia on kehittänyt Feeniks-projektissaan Peijaksen sairaalan osasto P1 eli Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykoosilinja. . kela.fi 16.3. hs.fi 13.3. Feeniks-projektin 10 potilaasta kahdeksan kymmenestä oli pysynyt ilman sairaalahoitoa vuoden jälkeen. Muutokset hallituksen sote-esitykseen eivät valiokunnan mukaan ratkaisseet perustuslaillisia ongelmia. Miestyön tavoitteet ovat raportissa hyvin yleisellä tasolla. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat syrjintää eniten kohtaavat romanit, vammaiset sekä tietyt maahanmuuttajaryhmät. . – Toimintamalli sitouttaa skitsofreniaa sairastavia lääkehoitoon ja estää psykoosin pahenemisvaiheita. Työryhmän loppuraportti. Myös miesten alhaisempaa eliniänodotetta ja terveydenhuollon palveluiden vähempää käyttöä halutaan nostaa. Skitsofrenian uusiutumista ehkäisevä toimintamalli sai Ihmisen parhaaksi -palkinnon 2015 Sairaanhoitajapäivien avajaisissa. Mallissa myös tiedotetaan lääkehoidon tärkeydestä potilaiden lisäksi omaisille. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto Samok olivat vedonneet eduskuntaan, jotta se ei hyväksyisi hallituksen esitystä. Rahoitusmalli olisi johtanut kunnissa liian suuriin veroprosentin korotuksiin, eivätkä kuntalaiset olisi päässeet vaikuttamaan päätöksentekoon riittävästi. yle.fi 5.3. . thl.fi 11.3. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen edellyttäisi miesten parempaa huomioimista sosiaalija terveydenhuollossa sekä kaikissa elinvaiheissa. PSYKOTERAPIAAN PÄÄSI YHÄ USEAMPI Kuntoutuspsykoterapiasta tuli 2014 Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto harkinnanvaraisen kuntoutuksen jälkeen. Työ miesten aseman parantamiseksi vaatisi jatkoa ja uutta, yksityiskohtaista toimenpide ohjelmaa. . Mieskysymyksiä tasa-arvo po litiikassa. Potilailta ja omaisilta on tullut hyvää palautetta, ja psykoosipoliklinikat eri puolilta Suomea ovat käyneet perehtymässä malliin. SOTE-UUDISTUS KAATUI Sosiaalija terveyspalvelu-uudistus lykkääntyi jälleen, kun perustuslakivaliokunta ei puoltanut uutta sote-mallia. Viidesosalla työttömistä on hyvin vähän tai ei lainkaan työkokemusta. Mielenterveyden ongelmat ovat olleet 1990-luvun lopulta yleisin syy hakeutua kuntoutukseen. Aiemmin on uutisoitu lähinnä hoitoon pääsyn vaikeudesta suhteessa mielenterveyden hoidon tarpeeseen. Feeniks-projektissa lääkitys annetaan injektiona kahden viikon välein tai kerran kuukaudessa. Aikuisten psykoterapiaa sai 17 060 henkilöä. Raportin julkaissut Paavo Arhin mäen nimittämä työryhmä koostui miesjärjestöjen ja poikatoiminnan sekä SETA:n, TANE:n ja ministeriöiden edustajista. Lääkkeet eivät kuitenkaan paranna skitsofreniaa, vaan pitävät oireet poissa tai lieventävät niitä, joten on tärkeää käyttää niitä pysyvästi. stm.fi PALKINTO SKITSOFRENIAN UUSIUTUMISTA EHKÄISEVÄLLE MALLILLE TASA-ARVOA MIES KYSYMYKSISSÄ. MIELIPAHAT OSALLISUUDEN PUUTE JAKAA SUOMEN Ruoka-apuun turvautuu viikoittain 10 000–25 000 suomalaista, joista nälkää näkee viidennes. . Raportti Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa haluaa parantaa miesten asemaa Suomessa. Köyhyyden lisäksi suomalaisia jakaa muu osattomuus, jota vahvistaa heikko koettu elämänlaatu. Harkinnanvaraista kuntoutusta sai 44 860, kuntoutuspsykoterapiaa 25 050 henkilöä
Teos soveltuu yli 13-vuotiaille ja on kestoltaan 40 min. Raportin julkaissut Paavo Arhinmäen nimittämä työryhmä koostui miesjärjestöjen ja poikatoiminnan sekä SETA:n, TANE:n ja ministeriöiden edustajista. Näytämme erilaisilta, puhumme eri kieliä ja arvostamme erilaisia asioita, mutta meitä kaikkia yhdistävät tunteet. Sami Liukkonen Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa. Esitys on myös tilattavissa: petja@arjatiili.fi tai 050-305 18 12 breakthefight.com. Työpaja koostuu break dancesoolosta tai useamman b-boyn battle-esityksestä, tanssiopetuksesta sekä keskusteluista. . Breikkityöpajan vetävät tanssipedagogit, breakdancen Suomen mestarit Kimmo Korpela ja Roni Lehmus, keskustelut koulukiusaamisen kokemuksista Arja Tiili. 10 Mielenterveys 2/2015 SYRJÄYTYNEET NUORET SAIRASTAVAT ENEMMÄN Opiskelujen tai työelämän ulkopuolella olevat nuoret sairastavat ja käyttävät muita nuoria enemmän terveyspalveluita ja lääkkeitä, kertoo helmikuussa julkistettu Nuoret luukulla -tutkimusraportti. Myös syrjässä olemisen kesto vaikuttaa kustannuksiin. Pidemmillä Break The Fight! kursseilla breikkityöpajat pidetään kerran viikossa muutaman kuukauden ajan. Kouluille suunnatuissa Breakdance-työpajoissa 13–28-vuotiaat perusja ammattikoululaiset voivat käsitellä koulukiusaamista. > nuorisotutkimusseura.fi, thl.fi, twitter: #nuoretluukulla Esityksiä: Vantaan tanssiviikolla Tikkurilassa 21.4.; Malmitalolla Helsingissä 21.9. Miestyön tavoitteet ovat raportissa hyvin yleisellä tasolla. . Välineenä käytetään omaa kehoa, tunteita, liikettä, yhdessä tekemistä ja onnistumista. Sairauden ja syrjäytymisen välinen yhteys on mahdollinen molempiin suuntiin. Hurraa! Lasten ja nuorten teatterifestivaalilla. Voiko erilaisuudessa itää myös mahdollisuus. Sairastavat nuoret voivat olla syrjäytymisvaarassa tai syrjäytyneet nuoret sairastua huomattavasti useammin. Alun perin breakdance syntyi New Yorkin Bronxissa väkivallan vaihtoehdoksi, nyt suomalaisille kouluille viedään break dancetyöpajoissa väkivallattomuuden sanomaa: kiusaaminen on aina väkivaltaa ja siihen pitää puuttua. Samoin sosiaalija terveyspalveluissa vastuu nuoresta pitäisi olla yhdellä henkilöllä, erityisesti kun tarvitaan erityyppistä tukea. Sen aikana nuoret luovat opitun materiaalin pohjalta oman koreografian. Nyt yhtä kymmenestä oppilaasta kiusataan, kun yksikin tapaus on liikaa. Työpajan motto kuuluu: ”Löydä oma juttusi.” Arja Tiilin kehittämä Breakdance-työpaja on uudenlainen työkalu kiusaamista vastaan. Jopa 60 prosenttia pitkään syrjässä olleista käytti tutkimusaikana lääkitystä mielenterveysongelmiin. Jos syrjässä olevien nuorten tilannetta halutaan parantaa, työhön ohjaavien palveluiden rinnalle tarvitaan muita palveluita, kuten kuntouttavia työpaikkoja. Tutkimuksen toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusverkosto. Työpajoihin nivoutuva näyttämöteos Break The Fight! I was here -esitys sai ensi-iltansa sai 25.3. Se kertoo vallan käytöstä, uskalluksesta tulla omaksi itsekseen ja toisten hyväksymisestä. Esityksen tyylilajeina ovat b-boying eli breikkaus höystettynä nykytanssilla ja räppäyksellä sekä videoanimaatiolla. Työpajat soveltuvat kaikille, eikä tanssitaustaa tarvita. > stm.fi BREIKKAAMALLA KOULUKIUSAAMISTA VASTAAN Koulukiusaaminen on Suomessa liian yleistä. heissa. Heidän terveyspalveluidensa kustannukset olivat jopa seitsenkertaiset verrattuna muihin samanikäisiin. Työryhmän loppuraportti. Työ miesten aseman parantamiseksi vaatisi jatkoa ja uutta, yksityiskohtaista toimen pideohjelmaa. . Shutt er st ock Mielenterveyden ongelmat ovat erityisen yleisiä. STM 2014:34
Rakennus on ollut pitkään tyhjillään, mutta keväällä kulttuurihistoriallisesti rikas rakennus avaa ovensa ja toivottaa tervetulleeksi niin vanhat kuin uudetkin tuttavuudet. Näyttelijä Jussi Lehtonen ja muusikko Mikko Perkola tulkitsevat siinä Pablo Nerudan tekstejä puheen, musiikin ja laulun keinoin. Mental Health Art week -toimintaviikkolla Lapinlahdessa vietetään 20.5. ja 22.4., Mutsi on bestis -konsertti 7.5. Uusimaa-viikolla 4.–9.5. MHAW-viikolla. Lapinlahden Lähteen tavoitteena on pelastaa Lapin lahden arvokas miljöö ja antaa tuhansien tarinoiden sairaalalle uusi elämä kaikille avoimena, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävänä kohtaamispaikkana, jossa voi rauhoittua, vaalia hyvää mieltä, nauttia luonnosta, kulttuurista ja erilaisista tapahtumista. Esitys tutkii osallistumisen ja vetäytymisen ristiriitaa. Sirpa Väänänen Lisätietoa lapinlahdenlahde.fi facebook.com/lapinlahdenlahde Lapinlahden keväässä Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön esitys Oodi kellolle yössä 21. Äitienpäiväviikolla 7.5. Toimijaverkostoon kuuluu merkittävä joukko mielenterveysja kulttuurialan valtakunnallisia ja paikallisia toimijoita, eri alojen asiantuntijoita, oppilaitoksia, yrityksiä, yhdistyksiä ja vapaaehtoisia. Tilaisuuksia järjestää Lapinlahden Lähde yhteistyökumppaneineen. 11 KEVÄISIÄ ELONMERKKEJÄ LAPINLAHDESSA Päivien pidetessä ja valon lisääntyessä herää eloon eräs Helsingin hienoimmista helmistä, Lapinlahden entinen sairaala puistoineen. huhtikuuta. Ohjelma käynnistyy Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön Oodi kellolle yössä -esityksillä 21. kajahtaa Stadin slangi ry:n konsertti Mutsi on bestis. sekä Taidepäivä 20.5. Taidepäivää, jolloin voit tavata muuan muassa kirjailija Anja Snellmanin runojen merkeissä. . ja 22. pohditaan muun muassa ihmisen ja ympäristön suhdetta ja kulttuurin vaikutuksia hyvinvointiin. O kk o O inonen Big St ockPho to Laur a M almiv aar a
Älä väheksy myöskään arkiliikuntaa, kuten siivoamista tai puutarhanhoitoa, kauppareissuja kävellen tai pyörällä, tai portaiden käyttämistä hissin sijaan. Hikiliikuntaa olisi hyvä harrastaa ainakin kaksi ja puoli tuntia viikossa. Etenkin jos murehtimiseen yhdistyy ahdistusta, levottomuutta, tuskaisuutta ja keskittymisvaikeuksia, kyse voi olla yleistyneestä ahdistuksesta. Jos uskoo, että huolehtiminen on haitallista, omia huolia voi yrittää huoNäkökulma. Se edellyttää kuitenkin säännöllistä harjoittelua toimiakseen. Monia muitakin hyviä rentoutumismenetelmiä on olemassa! LIIKU ITSESI VETREÄKSI Liikunta auttaa myös laukaisemaan jännityksiä, mutta siinäkin tarvitaan säännöllisyyttä. 12 Mielenterveys 2/2015 Hyvästi, turhat huolet! TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: SHUTTERSTOCK Joskus tulee huolehdittua turhaan asioista, joille ei kuitenkaan voi mitään. Esimerkiksi hengityksen rauhoittaminen ja tasaannuttaminen on hyvä tapa rauhoittaa itseä. Sovita liikunnan määrä omaan kuntoon. Tämä voi johtaa toisaalta varmisteluun ja varmuuden hakeminen, toisaalta asioiden hoitamisen välttelyyn tai lykkäämiseen. Jos tuttu ja tavallinen liikkeelle lähtö tympäännyttää, kokeile uusia liikkumisen tapoja, ja löydä uusi lempilaji. Kehon myötä tyyntyy mielikin. TARKASTELE USKOMUKSIASI Huolestuneisuuteen liittyy usein vaikeutta sietää epävarmuutta, vaikka epävarmuus onkin elämässä varsin yleinen tilanne. Murehtimistaipumukseenkin on mahdollista vaikuttaa itse, omalla toiminnalla. OPI RENTOUTUMISTA Ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat jatkuvassa yhteydessä kehoon. Pienikin liikkeellelähtö voi auttaa rentoutumaan. Turhista huolista voi oppia päästämään irti harjoittelemalla. Näin voi siis vähentää taipumustaan huolehtia liikaa. Valitse lajeja, jotka tuovat sinulle iloa ja mielihyvää. Taipumus huolestua ja murehtia voi olla myös hallitsevampi. Rentoutuminen keventää ahdistusta ja huolia. Vaikka huomaisi, että jokin huoli ei ole järkevä, se voi silti tuntua hyvin todelliselta. Jos kiinnittää omaan hengitykseen huomiota ja hengittää syvemmin pallean avulla, hengitys rauhoittuu. Kun kehoon vaikuttaa rentoutumisen tai liikunnan kautta, myös tunteet, ajatukset ja käyttäytyminen muuttuvat
VARAA HETKI HUOLILLE Varaa itsellesi päivittäin 15 minuutin aika huoliesi käsittelyyn. Yliyleistäminen tarkoittaa sitä, että tekee liiallisia yleistyksiä yksittäistapauksista. Kun mieleen nousee päivän tai yön aikana huolia, kirjaa ne saman tien paperille tai huolipäiväkirjaan, mutta siirrä niiden käsittely huolihetkeen. Tämän jälkeen eläydy herkästi huolestuvaan ihmiseen ja mieti, miten hän käyttäytyisi ongelmatilanteessa. Kustannus Oy Duodecim ja HUS Mielen terveystalo 2015. Merkitse aika kalenteriisi säännöllisesti ja pidä itsesi kanssa sopimastasi ajasta kiinni. Joku voi huomata voittopuolisesti kielteiset asiat ja unohtaa myönteiset. Hyväksyminen on eri asia kuin alistuminen. Omia uskomuksia huolien taustalla on siis hyödyllistä pohtia ja puntaroida. Tilanteet voivat olla kuinka arkisia tahansa, esimerkiksi kaupassa käymistä tai asioimista. HAASTA HUOLEHTIMINEN Huolten haastaminen on taito, jota voi harjoitella. Tämä tarkoittaa, että oppii tarkastelemaan huolia vain ajatuksina, ei todellisuutena. Yritä löytää huolelle mahdollisimman vastakkainen näkökulma. Jos taas pitää murehtimista hyödyllisenä, esimerkiksi yhdistää sen tunnollisuuteen tai kyvykkyyteen hallita epävarmuustekijöitä, taipumus huolestua pysyy varmasti yllä ja saattaa vahvistua. Omia ajatusvääristymiä on myös hyvä oppia havainnoimaan. Yritykset tukahduttaa huolia todennäköisesti voimistavat niitä.. Valitse ensin jokin huoli tai ongelmatilanne, joka on sinulle tavallinen. HYVÄKSY HUOLET Kyky hyväksyä omia huolia ja niihin liittyviä tunteita on hyödyllistä erityisesti, kun ongelma ei ole ratkaistavissa. & al.: Irti murehtimisesta. Niitä voi kyseenalaistaa esimerkiksi keksimällä hyviä vastaväitteitä, kun joku huoli sumentaa näkökenttää. Älä ala pohtia tai märehtiä niitä ennen huolihetkeä. n Lue lisää: Stenberg J-H. Tämä taas johtaa todennäköisesti niiden voimistumiseen. Mustavalkoinen ajattelija näkee asioita usein kategorisesti, ääripäiden kautta. Voit kirjata ylös, kuinka eri henkilöt kokisivat ja käyttäytyisivät, sekä pohtia, millaisissa arkitilanteissa voisit yrittää eläytyä paremminkin rennosti ottajan rooliin. Kuvittele sitten, kuinka rennosti ottava henkilö suhtautuisi tähän huoleen. 13 maamattaankin torjua tai tukahduttaa. Kun olet pitänyt huolihetkiä säännöllisesti jonkin aikaa, on aika pohtia, miltä ne ovat tuntuneet, ja ovatko ne kenties vaikuttaneet omaan taipumukseen murehtia. Eläytyminen niin tuttuihin kuin uusiin rooleihin on myös tapa haastaa omaa huolitaipumusta. Kun omia uskomuksia oppii havainnoimaan, niitä on myös mahdollista muuttaa. Hyväksymiseen kuuluu niin tuomitsematon havainnointi, irti päästäminen kuin huomion palauttaminen omien ajatusten sijaan nykyhetkeen. Kun huolihetki on käsillä, käy läpi ylös kirjaamiasi asioita. Huoliajatuksen voi hyväksyä, ja sallia sen olemassaolo
Ajatukset ylisukupolvises ta jatkuvuudesta tai siitä, että vanhem pien yhteiskunnallinen asema rajoit taisi tai loisi mahdollisuuksia nuoren valintoihin sopivat huonosti uuslibera listiseen eetokseen. Nuorisotutkijana tutkinut vanhem pien ja lasten suhteita sekä sitä, miten resurssit ja yhteiskunnalliset asemat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sanna Aaltonen Valtiotieteiden tohtori Asiantuntijalta UUSLIBERALISMI KOROSTAA YKSILÖN VAPAUTTA Lähtöoletukseni perheen suuresta merkityksestä nuorten tulevaisuuden näkymille on todennettu monessa tut kimuksessa. Millai sia mahdollisuuksia, malleja ja rajoi tuksia perhesiteet tuovat mukanaan. Haastateltavat nuoret osallistuivat tukea tarjoaviin hankkeisiin. Äärimmillään yksilön kyky valita nähdään merkittä vämpänä kuin yhteiskunnallisten ja taloudellisten rakenteiden asettamat rajoitukset. Vanhempien arjen mallit siirtyvät lapsille Mitä ylisukupolvisuus voi tarkoittaa tilanteissa, joissa nuoret tarvitsevat erityistukea. Toisaalta asiasta on kiis telty. Uusliberalismissa korostuvat yksilön vapaus, mahdollisuus tehdä valistuneita valintoja sekä vastuu va lintojen seurauksista. ”Väärin” valit sevat leimataan epäonnistujiksi. VANHEMPIEN TYÖURA TOIMI ESIMERKKINÄ Kun haastatteluissa kysyin yhdeksäs luokkalaisilta, ketkä vaikuttavat jatko koulutuspaikan valintaan, useimmat vastasivat tekevänsä valintansa itse, ja ilman muiden, varsinkaan vanhem pien ohjausta. 14 Mielenterveys 2/2015 Ylisukupolvisuuden tutkimus tarkaste lee sitä, mitä siirtyy ja siirretään seu raavalle sukupolvelle. Haastattelin kolmea kymmentä kahta helsinkiläistä yhdeksäsluokka laista sekä heidän vanhempiaan tutki muksessa ”Mahdollisia ja todennäköi siä tulevaisuuksia” 2008—09. Näihin puolestaan vaikuttavat vanhempien varallisuus ja muut voi mavarat. Tai miten lapset käyttävät, kaipaavat tai hylkäävät vanhemmilta saatuja esimerkkejä ja voimavaroja. Kuitenkin van hemmat vaikuttavat lastensa tulevai suuteen jossain määrin jo valitessaan asuinaluetta, koulua ja harrastuksia. Vuosituhannen vaihteesta yleistä asenneilmapiiriä on usein luonnehdit tu uusliberalistiseksi. Viime vuonna haastattelin kollegan kanssa ”Nuoret palvelujärjestelmässä” tutki mukseen 19 kouvolalaista ja espoolais ta TEkeskusten ja sosiaalipalvelujen nuorta aikuisasiakasta, jotka olivat koulun ja työn ulkopuolella. Vanhempien merkitys nousi kuitenkin esille nuorten kerto muksissa monin tavoin, kuten yksityis kohtaisina esimerkkeinä vanhempien urasta, työtaakasta ja työpäivän pituu desta tai näiden kommentteina eri alojen työllistymismahdollisuuksista.. Missä muodossa vanhemmat tukevat lapsiaan. Koulutukseen liittyen se on näkynyt oletuksina siitä, että kaikki olisivat rationaalisia ja si toutuneita elinikäiseen oppimiseen, ja että koulutusjärjestelmän yhä suurem pi valinnanvapaus avaisi mahdolli suuksia yksilöllisiin valintoihin ja itsensä toteuttamiseen
Myös haastattelemani vanhemmat tukivat lasten kasvua il man kunnianhimoisia ”kehittämis projekteja”. N ational Ar chiv es, Shutt er st ock. Vanhempien vaikutus ei välttämättä synny tietoisen ohjaamisen, vaan arki sen yhdessä elämisen ja jakamisen kautta. Kaikki vanhemmat arvostivat koulu tusta ja yrittivät parhaansa tukiessaan lastaan kohti toisen asteen koulutusta, joka nuorille tarkoitti ammatti tai oppisopimuskoulutusta. Vanhempien työura toimi esi merkkinä töissä etenemisestä, koulu tuksen hankkimisesta aikuisena tai kahden työn tekemisestä lapsen har rastuksen kustantamiseksi. Vaikka omaa ammatinvalintaa kuvattiin ko rostetun itsenäisenä, haastatteluissa saattoi tulla esiin, kuinka vanhempi sisarus, toinen vanhemmista tai van hemman uusi puoliso oli juuri sillä alalla, jolle nuorikin hakeutui. 15 > määrätietoisemmaksi kuin työväen luokkaisten. Myös tutkimukseen osallistuneet vanhemmat, joista suurin osa oli työ väenluokkaisista ammateista, olivat sitä mieltä, että nuorten on parasta tehdä ammatinvalinta oman kiinnos tuksen mukaan. Ammatti kouluun suuntaava nuori saattoi esi merkiksi arvostaa vanhempaansa kä sillä tekemisen esikuvana. Keskustelut vanhempien kanssa jäivät siis nuorten mieleen ja muokka sivat käsitystä työelämästä. Aiemmissa tutkimuksissa keskiluokkaisten van hempien kasvatusta on arvioitu pää Vanhempien vaikutus lastensa elämänvalintoihin ei välttämättä ole tietoista ohjaamista, vaan syntyy arkisen yhdessä elämisen ja jakamisen kautta. Kuv at: The U .S . Vaikka jotkut kertoi vat, että olivat aiemmin yrittäneet pa tistaa lastaan lukioon tai tietylle alalle, he olivat luovuttaneet, kun neuvot tuntuivat kaikuneen kuuroille korville
Vanhemman kuolema tai vakava sairastuminen varjosti nuoren elämää pitkään ja merkitsivät joillekin kään nekohtaa huonompaan. & Lappalainen, S.: Samalla viivalla. Aaltonen, S., Berg, P. Helsinki, Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura 2015. Nuoret saavat eväitä tulevai suuden näkymilleen perhe piirissä, mutta avoimuus ja liikkuvuus riippu vat siitä, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä yhteiskunta tarjoaa. 16 Mielenterveys 2/2015 > NUORTEN ONGELMAT HEIJASTIVAT LAPSUUDEN PERHEEN VAIKEUKSIA Vastaavasti vanhempien tuen puuttu minen, esimerkiksi alkoholiongelman takia heikensi nuorten kykyä suunni tella tulevaisuuttaan. Lapsi saattoi olla paremmin perillä vanhempansa vaikeuksista kuin tämä lapsensa ongelmista. & Teittinen, A. Vaikka vanhempi olisi päässyt yli ongelmistaan ja pystynyt osoitta maan myös huolenpitoa, suhde saattoi silti vaatia nuorelta kohtuuttoman paljon ymmärrystä. Osalla nuorista ongelmat heijastivat lapsuu den vaikeuksia, kuten perheen rikko naisuutta, puutteellista hoivaa, heit teillejättöä, kuritusväkivaltaa tai van hempien päihteiden käyttöä. Palveluissa ei paikattu nuorten aikuisten ja näiden vanhempien tuleh tuneita välejä, vaikka haastatteluissa nousi esiin tarpeita sillekin. & Ikäheimo, S.: Nuoret luukulla. Rekisteri aineistojen mukaan kuitenkin täälläkin yhteiskunnallinen asema periytyy. kuhan vaan rentoutuu. Näiden väliin mahtuu laaja kirjo ylisukupolvi sia suhteita ja vanhempien kasvatus pyrkimyksiä. Eräs haastateltu nuori ei halunnut suunnitella tulevaisuutta yhdeksännen luokan jälkeen lainkaan, vaan luotti ”improvisointiin”: SA: Keksit sä semmosta ihmistä, joka elää nyt sellasta elämää, ku sä haluisit elää sitte, semmonen niin ku vähä esikuvatyyppi. Teoksessa Pekkarinen, Elina, Vehkalahti, Kaisa & Myllyniemi, Sami (toim.) Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä. Vaikka nuoret saivat tärkeää tukea erityis luokaltaan tai lastensuojelusta, viralli set instituutiot eivät vaikuttaneet pys tyvän korvaamaan vaillinaisia perhe suhteita. Gaudeamus 2013. Suku polvien välisen siteen voimasta kertoo, että katkerista kokemuksista ja laiminlyön neistä huolimatta nuoret saattoivat edelleen haluta olla yhteyksissä van hempiensa kanssa ja surra huonoja välejä. n Aaltonen, S. PALVELUVIIDAKOSSA SUUNNISTAVAT NUORET TARVITSEVAT TUKEA Hyvinvointipalvelujen työntekijät oli vat sitä mieltä, että jotkut palveluviida kossa suunnistavat nuoret olisivat tarvinneet tuekseen äitejä ja isiä eli luottamuksellisia läheisiä suhteita. Hyvinvointipalveluissa peruskoulu nuoret saivat apua perheensä kanssa, mutta täysi-ikäiset nuoret olivat palveluiden asiakkaina yksin.. SA: Mites sun vanhemmat tai, tai äiti tai.... Suomea on pidetty suhteellisen avoimena yhteiskuntana. SA: Et kumpikaa ei oikein sitte... POIKA: Ei. Aaltonen, S.: Elämän umpisolmuja avaamassa. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. POIKA: Ei o kukaan. (toim.) Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Teoksessa Brunila, K., Hakala, K., Lahelma, E. Pääoman, kulttuurisen ja materiaa lisen hyväosaisuuden siirtymistä suku polvelta toiselle pyritään aktiivisesti turvaamaan, mutta niin siirtyvät köy hyys ja huonoosaisuuskin. Yksi nuorista totesi, ettei vanhempi halunnut kuulla hänen elämästään ja ”ottaa lisämur heita itselleen”. Kun peruskoulunuoria autettiin yhdes sä perheensä kanssa siten, että van hemmat olivat mukana yhteisissä ta paamisissa, täysiikäiset nuoret olivat palveluiden asiakkaina pääasiassa yksin. Jos lähipiiristä ei löytynyt ketään, kenen elämänvalintoja arvostaa, nuo ren oli vaikeaa kuvitella itselleen mie lekästä koulutus tai työuraa. Sosiaalitoimen nuorten asiakkaiden haastatteluissa näkyi, kuinka ylisuku polvisuus vaikutti myös täysikäisten nuorten elämään: toisilla vanhempien moninaisena tukena, toisilla huo noosaisuuden periytymisenä. POIKA: Äiti [tekee töitä, joista poika ei ole kiinnostunut] ja faija on... Eri koulutusurat näh dään usein hierarkkisina suhteessa toisiinsa, mutta ammattikouluun kan nustamista ei tulisi arvioida akatee mista uraa huonompana vaihto ehtona. Nuorisotutkimusseura 2012. Yhteiskunnan sosiaalisen liikkuvuuden vähäisyys on ongelma varsinkin, jos lapsen hyvä tulevaisuus edellyttää van hemmilta mittavia taloudellisia inves tointeja
Parin kuukauden harjoittelun jälkeen tulin lupautuneeksi esiintymään puolison 50-vuotisjuhlilla soittoparin kanssa. – Vaikka työn varjopuoli on aikaa vievä rahoituksen hakeminen, koen olevani etuoikeutettu. Lomatkin pidetään nyt koulunkäynnin mukaan. Sitten esikoinen aloitti koulunkäynnin ja arjen aikataulut muuttuivat paljon säädellymmiksi. Puoliso vaikutti kuitenkin niin pettyneeltä, että lupaus oli pidettävä. 17 Asiantuntijana KUKA. Poikien oli tyttöjäkin vaikeampaa puhua koetusta häirinnästä. Sanna Aaltonen 47-vuotias valtiotieteiden tohtori, Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Asuu Helsingissä, kotoisin Mäntsälästä Perhe: puoliso ja kaksi lasta Harrastukset: perhe, ukulelen soitto NUORISOTUTKIJA INNOSTUI UKULELESTA vuosi sitten. – Kehitysmaakysymykset kiinnostivat, samoin naisasia. Lukiossa hänen oli vaikea keksiä, mitä alkaisi opiskella. Vaikka he saattoivat sanoa, että eivät olleet kokeneet häirintää, seuraavassa hetkessä tutkija kuuli yksityiskohtaisen kuvauksen koetusta sukupuolisesta häirinnästä. Sosiologiksi valmistunut Aaltonen syventyi nuorten maailmaan väitöskirjassaan, jossa hän tutki nuorten kokemuksia sukupuolisesta häirinnästä. – Lapset harrastavat jalkapalloa, shakkia ja bändeissä soittamista. Kun Aaltonen tutki tukea tarvitsevia nuoria, mukaan tuli ylisukupolvisuus, nuorten lisäksi heidän vanhempansa. Selvisimme keikasta muutamalla soinnulla ja oikealla asenteella. Sanna Aaltonen on kotoisin maatilalta Mäntsälästä. Ilmeni, että nuorten oli vaikea pukea häirintäkokemuksia sanoiksi. Viimeksi valmistui helmikuussa Nuorisotutkimusverkoston ja THL:n yhteisraportti Nuoret luukulla sosiaalija terveyspalveluiden nuorista asiakkaista. Heidän musiikkiharrastuksensa innosti minutkin aloittamaan, ja menin ukulele-kurssille TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA. n n Sanna Aaltosen arki kulkee lasten koulupäivien ja harrastuksien ehdoilla. Juhlien lähestyessä aloin epäröidä. Kahden tutkijan perheessä päivärutiinit olivat aiemmin kohtalaisen vapaita. Ukulele on siitä hauska soitin, että sitä ei voi kerta kaikkiaan ottaa vakavasti. Puoliso on myös musikaalinen. Koko soitin on vitsi, mutta ihana sellainen! – Se on myös todella matalan kynnyksen soitin. Kun kerroin lukion opinto-ohjaajalle, että olin kiinnostunut naispapin urasta nimenomaan naisasian takia, hän totesi: ”Kyllä siinä tarvittaisiin vähän vakaumustakin.” Tämä sai minut järkiini ja suuntautumaan yhteiskuntatieteiden pariin. Saan tehdä antoisaa työtä innostavien kollegoiden kanssa, perehtyä asioihin ja saada uusia oivalluksia
Tämä vahvistaa opitun arvokkuutta ja parantumista entisestään. Tästä lähti liikkeelle vääjäämätön muutos. KOKEMUSASIANTUNTEMUS HAASTAA myös hoitoalan käytäntöjä. Ilman vertaisten tietämystä ja tukea tämäkin parantumistarina olisi jäänyt kertomatta. Toipuminen psyykkisistä ja emotionaalisista ongelmista tai raskaista elämäntilanteista on oppimisprosessi, jossa toipuja oppii jotain olennaista itsestään ja itsensä hoitamisesta. ESIMERKIKSI MASENNUS, UUPUMUS , päihteiden väärinkäyttö tai syömishäiriöt paitsi invalidisoivat pahimmillaan vakavasti, aiheuttavat kokijalleen ja tämän lähipiirille kärsimystä. Samoin kuormittavat elämäntilanteet voivat lamaannuttaa toimintakyvyn, jos kuormaa ei päästä purkamaan. Ruusunen ei tiennyt, että parantuminen olisi mahdollista, kunnes tapasi vertaisiaan, toisia masennuksesta toipuneita. Hän herättelee kanssaihmisiä tutkimaan omia voimavarojaan ja mahdollisuuksiaan. TEEMAN JUTUSSA Ihmisenä kasvajaksi syvästä masennuksesta kärsinyt Virpi Ruusunen kertoo, kuinka julkisen hoitojärjestelmän asenne häntä kohtaan oli vuosi kaudet, että hän ei voi parantua. n. Näin voi syntyä aito, tukea antava yhteys toipuneen ja vielä omia mahdollisuuksiaan hakevan välille. Syntyy hyvä kierre. Tässä numerossa Heini Laukkanen kertoo anoreksiansa laadukkaasta hoidosta. Parhaimmillaan ammatti apu on tehokasta, toimivaa ja oikeaaikaista. Kokemus hoidosta muistutti lähinnä säilömistä, ja kun masennuksen ja ahdistuksen oireita tasattiin lääkitsemällä, suuri osa aistimuksista ja tunteista leikkautui samalla pois. Hänen tarinansa puhuttelee ja kokemuksensa vakuuttaa. Kehnoimmillaan hoitojärjestelmän tavoitteena ei ole parantaa mielen terveyden ongelmia, vaan lähinnä tasata oireita, silloinkin, kun paraneminen olisi mahdollista. VERTAINEN TAI KOKEMUSASIANTUNTIJA , oppimisen ja toipumisen elävä esimerkki, voi vaikuttaa vahvasti samojen ongelmien kanssa painiviin. 18 Mielenterveys 2/2015 KOKEMUSTIETO VOI PARANTAA TEKSTI: ELLEN TUOMAALA TEEMA Kokemustiedosta asiantuntemusta TOISIA AUTTAVAKSI KOKEMUSASIANTUNTIJAKSI ei voi tulla, ellei ole ensin itse toipunut. HOIDON LAADUSTA RIIPPUMATTA hoitava taho on auktoriteetti, jota ongelmista kärsivä uskoo, koska ei muutakaan voi. ELETTY KÄRSIMYS VOI KUITENKIN SAADA MIELEN JA MERKITYKSEN toipumisen, oppimisen ja myöhemmin toisten auttamisen kautta. KOKEMUSASIANTUNTEMUKSEN JA VERTAISTUEN mahdollisuuksista kertovat myös Katja Lemberg, Mirka Aitonurmi ja Pirkko Virta sekä tutkija Outi Hietala ja kouluttaja Petri Karoskoski
19 ”Oma kasvu vaatii ensin tilaa ja työtä, vasta sitten voi auttaa toisia.” ”Olen saanut ihmisarvoni takaisin.” ”Koen olevani tärkeä, hyödyksi ja avuksi muille.” ”Kuntoutujat ovat saaneet uskoa siihen, että kaikesta voi selvitä.” ”Olen täällä kertomassa siitä, kuinka selvisin helvetistä.”
20 Mielenterveys 2/2015
Kerroin lähteväni kaverin luo, mutta lähdinkin pitkälle juoksulenkille. 21 > TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA TEEMA Kokemustiedosta asiantuntemusta Heini Laukkanen, 27, vähensi 13-vuotiaana syömistään lähes olemattomiin ja alkoi ankarasti kuntoilla. Myös satunnainen viiltely helpotti hetkeksi. Olin paljon yksin. – Se oli itsetuhoista käyttäytymistä, mutta tuntui silloin ihan normaalilta. Nyt hän kertoo kokemusasiantuntijana toisille, että unelma tavallisesta elämästä on mahdollista toteuttaa. Peitin sairauttani väittämällä syöneeni milloin missäkin. Olin ylikuormittunut ja koulu kiusattu, kärsin pelkotiloista. Koin, että minussa on jotakin pahasti vialla. Se antoi mahdollisuuden sairastaa ”rauhassa”. En osannut kertoa tunteistani ja kun yritin, koin tulevani mitätöidyksi ja vähä. – Kouluiässä kontrolloin tunteita syömättömyydellä ja liikunnalla. Kokemusasiantuntijana kärsimys saa merkityksen – Olin jo tarhaikäisenä itkuinen, pelokas ja arka. Vaikka kaikki näytti ulospäin hyvältä, lapsuudessani oli paljon traumaattisia kokemuksia. Söin kerran kaksi päivässä vähän salaattia ja ehkä leivän samalla, kun harrastin paljon kuntoilua. Hän olisi voinut laihduttaa itsensä kuoliaaksi, mutta löysi masennuksen kätköistä toivon elää
Toipumisaikana olen kuitenkin pystynyt esimerkiksi kouluttautumaan merkonomiksi. ”Kouluiässä kontrolloin tunteita syömättömyydellä ja liikunnalla.”. Kävin myös kuvataideterapiassa, ja kerran viikossa oli omahoitaja-aika. TOTUUDESSA ELÄMINEN ON KAIKEN A JA O Pari vuotta sitten Heini löysi tietoa kokemusasiantuntijakoulutuksesta Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen nettisivuilta. Seitsemän vuoden psykoterapian jälkeen Heini ajattelee, että oirekuva säilyy läpi elämän, mutta kun sen tiedostaa, se ei enää hallitse elämää. Vaikea tieni ei ole ollut turha, vaan muuttuu muiden auttamisena voimaksi. Minussa oli sairas ja terve puoli: toinen, toivon menettänyt puoleni halusi kuolemaa, toinen pelkäsi sydämen pysähtymistä. Tuntui, ettei kukaan kuunnellut tai suojellut. Myöhemmin, avohoidon jälkeen Heini joutui 14-vuotiaana vasten tahtoaan vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi psykiatriseen sairaalaan. Psykiatrisen sairaalan jälkeen laitosja avohoitojaksot seurasivat toisiaan. – Vieläkin joudun käsittelemään lapsuuden turvattomuuden tunteita. Se tuntui uudelta mahdollisuudelta auttaa toisia vaikeissa elämäntilanteissa. Läsnä on tieto omasta rikkinäisyydestä, menetyksen ja hylätyksi tulemisen pelosta. Se ei ollut pakolla hoitamista, vaan ymmärryksen lisäämistä siitä, ettei kukaan voi tehdä asioita puolestani. Läsnäoloni elävänä esimerkkinä antaa toivoa vaikeuksista selviämisestä ja siitä, että ahdistuksen kanssa voi oppia elämään. – Sain koulutusta esiintymiseen, mutta myös siihen, miten ja mitä kerron sairastamisestani, hoidoista ja kuntoutumisestani. Tilanteen helpottuessa pääsin kotiin, eikä minulla ollut enää välitöntä vaaraa. Nyt Heini työskentelee esimerkiksi mielenterveysja päihdekuntoutujien hoidon tukena, ja auttaa heitä hakemaan apua ja vertaistukea kolmannen sektorin palveluista. 22 Mielenterveys 2/2015 > tellyksi. Avaan sitä, että pahankin olon keskellä parempi suunta on mahdollinen, mutta että hoidon ammattilaiset eivät voi elää kenenkään puolesta. – Fysioterapia auttoi hahmottamaan kehonkuvaani. Kanavoin ahdistuksen itsekontrolliin, mikä toi turvaa. – Kun toimin kokemusasiantuntijana, koen olevani tärkeä, hyödyksi ja avuksi muille. OMAN VASTUUN HERÄTTELY AUTTOI – Pelasin edelleen omaa peliäni niin, ettei paino noussut. Toivoin, että ahdistustani olisi ymmärretty, mutta koin vain rasittavani muita. Kun tuen muita, käsittelen asioitani ja työstän elämänhistoriaani. Häpeää omasta sairastumisestani poistuu. – Osastohoidossa Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa auttoi se, että minua heräteltiin huomaamaan oma vastuuni. KUNTOUTUJAT KERTOVAT TULLEENSA KUULLUKSI – Kokemusasiantuntijana kerron näkemyksiäni ja mielipiteitäni, muun muassa siitä, miksi kannattaa toimia omaksi hyväkseen ja miksei kannata jäädä neljän seinän sisälle. Sillä on ollut tarkoitus. Moni kysyy myös läheisten auttamisesta ja tukemisesta samankaltaisissa pulmissa. Puhun kuntoutumisesta pitkäjännitteisyyttä vaativana ja rankkana, mutta kannattavana työnä. Painon laskiessa kriittisen alhaiseksi Heini otettiin päivystyksen kautta lastenosastolle. Oireilun myötä Heinin äiti otti yhteyttä kouluterveydenhoitajaan. Siellä muun muassa hoitaja seurasi tilannetta ympäri vuorokauden kaksi kuukautta ja valvoi syömistä
n Vesala on toiveikas tulevaisuutensa suhteen. – Kuntoutujat kertovat, että he ovat tulleet ymmärretyksi ja kuulluksi, ja saaneet uskoa siihen, että kaikesta voi selvitä. Haaveena on päästä opiskelemaan kuva-artesaaniksi.. Toivo tavallisesta elämästä eli vaikeinakin aikoina. 23 ”Minulle kaiken a ja o on totuudessa eläminen ja uskallus kohdata itseni rehellisesti.” – Minulle kaiken a ja o on totuudessa eläminen ja uskallus kohdata itseni rehellisesti. Halusin löytää oman juttuni, toteuttaa itseäni ja tehdä työtä. Taistelutahtoa minulle ovat antaneet unelmat, rohkea asenne sekä rakkaus omaa elämääni kohtaan, joka oli piilossa masennuksen alla
Jotkut voivat käydä viikonloppukurssin ja tuntea pätevöityneensä, mutta eihän lääkäriksikään valmistuta valkoisella takilla. Hän haluaa käyttää kokemustaan ja koulutustaan toisten hyväksi. Sen myötä perinne, että ammattilainen diagnooseineen ja valmiine ajattelumalleineen tietää aina paremmin, on osaltaan murtumassa. Pitää tulla sinuiksi sairautensa kanssa ja ymmärtää työn vaatimukset. 24 Mielenterveys 2/2015 TEEMA Kokemustiedosta asiantuntemusta SILTANA KAHDEN MAAILMAN VÄLILLÄ TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI Kokemusasiantuntija on henkilö, joka on sairastanut, kuntoutunut ja saanut kokemusasiantuntijan koulutuksen. – Virallinen hoitojärjestelmä kuntouttaa ja lääkitsee, jotta oireet tasapainottuvat, mutta tuottaa usein suhteellisen oireettomia, osattomia ja toimettomia pitkäaikaistyöttömiä tai eläkeläisiä. Ihminen tarvitsee kuitenkin apua tavalliseen arkeen, muuhun kuin potilaana elämiseen. – Koulutuksen tulisi olla prosessi, jossa asiantuntijuus muodostuu osaksi identiteettiä. Kokemusasiantuntija ei kilpaile ammattilaisen kanssa esimerkiksi neuvonnassa hoidon järjestämisestä, mutta voi tuoda esiin palveluiden epäkohtia. HÄPEÄ POISTUU, KUN ON HYÖDYKSI MUILLE – Sydänleikkauspotilaan ei tarvitse tietää kirurgin toimista, mutta mielen terveyspotilaan oma ymmärrys sairaudestaan ja sen kanssa elämisestä voi olla jopa parempi kuin ammattilaisen tulkinta. muksellaan kokemusasiantuntijakoulutuksen konkari ja pioneeri Suomessa. Aino V uok ola Ellen T uomaala. Petri Karoskoski Tampereen aikuiskoulutuskeskus Outi Hietala Kuntoutussäätiö Hoitotyössä kokemusasiantuntija on ammattilaisen yhteistyökumppani. Kokemusasiantuntija saattaa toimia mielenterveyskuntoutujalle olennaisena tukena, sanoo kouluttaja, sosiaalipsykologi Petri Karoskoski Tampereen aikuiskoulutuskeskuksesta. Meillä koulutuksen kesto vaihtelee, ja on useimmiten kaksi päivää viikossa muutaman kuukauden ajan. KOULUTUSTA TARVITAAN – Tällä hetkellä kokemusasiantuntijakoulutus on villi kenttä. Oleellista on, että toisiaan täydentävälle tiedolle ja kokemukselle on oma paikkansa, niin kokemusasiantuntemukselle kuin ammatilliselle tiedolle ja työkokemukselle. Karoskoski on 12 vuoden kokeMielenterveyspotilaan ymmärrys sairaudestaan ja sen kanssa elämisestä voi olla parempi kuin ammattilaisen tulkinta. Uusi ala elää läpimurtovaihetta
Vaikeuksiensa nujertamassa, omaa arvoaan ja kykyjään epäilevässä asiakkaassa kokijan tieto herättelee uteliaisuutta omia mahdollisuuksia ja vahvuuksia kohtaan. Voi olla aktiivinen kansalainen, saada elämään sisältöä ja merkitystä, Karoskoski sanoo. – Tarvitaan myös persoonaa, kykyä tuoda oma näkökulma ja tarina esiin niin, että hoidon ammattilainen ja asiakas pystyvät samaistumaan siihen myös emotionaalisesti. Silloin saattaa unohtaa, miksi ja ketä varten oma työ, virasto ja sairaala ovat viime kädessä olemassa, muistuttaa Hietala. Omaa arvoaan ja kykyjään epäilevässä asiakkaassa kokemustieto herättelee uteliaisuutta omia mahdollisuuksia ja vahvuuksia kohtaan.. 25 Kokemusasiantuntijan työ on usein luennointia kuntoutujille, sosiaalija terveysalan opiskelijoille tai ammattilaisille. Kokemusasiantuntija voi tarjota ammattilaiselle peilin, josta tutkia omaa rooliaan, tietämystään ja toimintaansa. En valinnut tätä sairautta. Muotialan asuinja toimintakeskus 2009. Ilman niitä ei voi tietää, miltä tuntuu vaikkapa psyykkinen sairastuminen, pakkohoito tai mikä tahansa muu hoito. Monen ammattilaisen on helpompi ottaa vastaan kokemustietoa kuin vaikkapa tilastoja asiakaspalautteesta. – Kokemustieto ongelmista tai sairastamisesta avaa syvempää ymmärrystä. Vertaistensa kanssa hän jakaa kokemuksen siitä, että jokainen on ongelmistaan huolimatta yhtä arvokas ja voi toimia omaksi hyväkseen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaikkitietävyys ja into tarjota asiakkaalle valmiita ratkaisuja vähentyy, samalla kun kiireettömyys ja kuunteluvalmius lisääntyvät. Asiakkaan näkökulmasta kokemusasiantuntija vahvistaa tämän pystyvyyttä ja kykyä nousta marginaalista. • Kokemusasiantuntija ohjaa kuntouttavia ryhmiä ja toimii tukihenkilöinä tai vertaisneuvojana. Parhaimmillaan ammattilaiselle avautuu työhön uusi lähestymistapa, vanhoja ennakkoasenteita sulaa ja hierarkkiset roolit purkautuvat. – Kokemusasiantuntija toimii siltana kahden maailman, kansalaisyhteiskunnan vertaistuen ja ammatillisen hoidon välillä. Muotialan asuinja toimintakeskus 2012. Esimerkiksi ryhmän ohjaajana tai tukihenkilönä oman kokemuksensa pohjalta toimivat kutsuvat useimmiten itseään vertaiseksi, eivät kokemusasiantuntijaksi. n Lisätietoa www.kokemusasiantuntija.fi/kokoa Hietala, O. ja Rissanen, P.: Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kuntoutussäätiön erikoistutkija Outi Hietala ei pidä kokemusasiantuntijan työn ainoana ehtona koulutusta. – Vertaisuus ja omaan kokemukseen perustuva asiantuntijuus kulkevat käsi kädessä. – Termi kokemusasiantuntija viittaa yhteistyöhön ammattilaisen kanssa ja kokemustiedon tuomiseen palveluiden kehittämiseen. – Kokemusasiantuntijoille itselleen työ muuttaa pahan hyväksi. Sairauden häpeä poistuu, kun on hyödyksi muille. Roolit yhdistyvät – perustaltaan kyse on samasta asiasta. • Kokemusarvioija arvioi hoitoja kuntoutuspalveluiden laatua ja toimivuutta. • Kokemustiedottaja tekee mediayhteistyötä. KOKEMUSASIAN TUNTEMUKSEN MUOTOJA • Kokemuskouluttaja kouluttaa esimerkiksi sote-alan opiskelijoita ja ammattilaisia. Epävakaudesta elämään. VERTAISUUTTA VAI KOKEMUS ASIANTUNTEMUSTA. Hänen ja Päivi Rissasen kokoama opas kokemusasian tuntijatoiminnasta on juuri ilmestynyt. • Kokemusasiantuntija voi toimia ammattilaisen työparina asiakastyössä tai pitää omaa asiakasvastaanottoaan osana palvelukokonaisuutta. Siitä maksetaan myös palkkio. On myös mielenterveyttä edistävien projektien suunnittelua ja kehittämistä ammattilaisten kanssa tai toimimista heidän työparinaan. – Moni, varsinkin pitkäaikainen asiakas näkee ammattilaiset jotenkin perustavasti eri lajin edustajina – itseä pystyvämpinä, helpompaa elämää elävinä. VANHAT ROOLIT PURKAUTUVAT Hietalan mukaan monen ammattilaisen on helpompi ottaa vastaan kokemustietoa kuin vaikkapa tilastoiksi koottua asiakaspalautetta. Samaistumisen mahdolliseksi tekevät tunteet toivotetaan tervetulleiksi. Kuntoutussäätiö ja MTKL 2015. – Ammattilainen saattaa olla koulutuksensa, asenteidensa, rajallisten resurssien tai minuuttiaikataulujen vanki. Usein hän on ensin vertaisryhmän jäsenenä saanut oivalluksen vertaistuen merkityksestä ja ryhtynyt ohjaamaan vertaisryhmiä joko itsenäisesti tai ammattilaisen kanssa. • Kokemusasiantuntijuudesta kuuluu maksaa palkkio, kun vertaistoiminta on vapaaehtoistyötä. • Kokemuskehittäjä osallistuu palveluja kehittäviin työryhmiin
Systemaattiseksi malli rakennettiin 2013 Raha-auto maattiyhdistyksen tuella. Kahdeksanvaiheinen malli ohjaa masentunutta määrittämään itse omaa tilannettaan, paikantamaan voimavarojaan ja hahmottamaan tarpeitaan. 26 Mielenterveys 2/2015 Ihmisenä kasvajaksi TEKSTI JA KUVAT: ELLEN TUOMAALA TEEMA Kokemustiedosta asiantuntemusta Vertaistukeen perustuvasta Kasvavan mallista on saanut tähän mennessä apua masennuksesta tai uupumuksesta toipumiseen yli sata ihmistä. Kussakin vaiheessa on tarjolla vertaisopastusta mallista apua saaneilta. Muiden kanssa kasvaja voi jakaa asioitaan sen verran kuin kokee tarpeelliseksi. Kokemukset saivat hänet kehittämään uudenlaisen kuntoutusmallin. Mikäli malli tuntuu tulijasta itselle sopivalta, työskentely voi alkaa.. Kasvavan malli eli Kasvu-putki rakentui vuosien työskentelyn tuloksena, yhdessä toisten vertaistoimijoiden kanssa. Malli kannustaa työskentelemään ensisijaisesti itseä varten ja ottamaan vastuuta omasta elämästä. Ensimmäisen kerran hän sairastui masennukseen 23-vuotiaana, ja toisen kerran tultuaan pienen pojan äidiksi 30-vuotiaana. Kotkalainen Katja Lemberg, 41, alkoi koota kokemustietoa masennuksesta toipumisesta 2006 Portaat-projektissa. Mallia välittävät eteenpäin masennuksesta tai uupumuksesta toipuneet ihmiset. Hän sai paljon erilaista apua, mutta huomasi, miten tärkeää toipumisessa oli vertaistuki: kokemusten jakaminen saman kokeneiden kanssa. Sana mallista on kiirinyt eteenpäin muun muassa työvoimahallinnon, yksityisten terapeuttien, toisen asteen koulun kuin puskaradion välityksellä. Kasvajan pelimerkit johdattelevat Kasvu-putkessa. MALLI OHJAA OTTAMAAN VASTUUTA OMASTA ELÄMÄSTÄ Masennuksesta toipumisen polulla eteenpäin johdattelee kokemustietoon perustuva Kasvu-putki. Katselmuksessa, ensimmäisessä vaiheessa vertaistukijat esittelevät itsensä, Kasvavan toimintamallin ja kertovat kokemuksistaan. Lemberg koki kaksi kertaa syvän masennuksen ja toipui
Niissä löytyy: on harrastusryhmiä, sisäisen rauhan ryhmä, jopa Innomarkkinat-ryhmä. Sitoutumista tukee viimeinen vaihe, ankkurointi eli suunnitelman jakaminen toisten kanssa. Kolmannessa vaiheessa hän rakentaa elämälleen keskeisistä tavoitteistaan ja avun lähteistä koostuvan suunnitelman, jota voi täydentää myöhemmin. Neljännessä vaiheessa kasvaja pohtii ajankäyttöään ja alkaa kehittää omaa hyvinvointiaan tukevaa ajanhallintaa. Kasvu-putken jälkeen voi liittyä. Tapaaminen toistuu myöhemmin viikoittain. Kuudes vaihe, elämänhistoriaan perehtyminen kehittää kasvajan itsetuntemusta, auttaa ymmärtämään syy-seuraussuhteita sekä oman kasvuympäristön vaikutuksia. Seitsemännessä vaiheessa kasvaja osallistuu Kasvavan toimintaan ja laatii itselleen viikko-ohjelman. n ”Kasvavan malli eli Kasvu-putki rakentui vuosien työskentelyn tuloksena, yhdessä toisten vertaistoimijoiden kanssa.” > Toisessa vaiheessa kasvaja kartoittaa elämäntilannettaan. Jos ryhmä ei sovi itselle, voi lähteä pois, ja harjoitella samalla tärkeää rajaamisen taitoa. Sitoutumista edellytetään vain ryhmien avainhenkilöiltä. 27 itselleen sopiviin kasvutai työryhmiin. Viidennessä vaiheessa suunnitelma viedään aikaan ja siihen kirjataan kasvamista tukevia ihmisiä ja verkostoja. Halutessaan voi perustaa uuden ryhmän, ja siihen voi tulla mukaan kuka tahansa
– Alkoi lääkkeiden, tähystysten ja sairaalajaksojen rumba. Asenne oli, että masennuksesta ei voi parantua. Milloin sain lääkettä ahdistukseen, milloin siihen, että saisin lisää virtaa. Hänellä diagnosoitiin haavainen paksusuolentulehdus 1996. 28 Mielenterveys 2/2015 Ruusunen heräsi eloon pitkästä unesta Virpi Ruusunen työskenteli pankkitoimihenkilönä ja oli pienten lasten äiti, kun hän sairastui vakavasti 1990-luvulla. Paksusuoli ja peräsuoli poistettiin 2003, ja ohutsuolesta tehtiin J-pussi, jonka avulla Ruusunen selvisi kolmisen vuotta. Sain sitä varten lääkityksen, jota lisättiin jatkuvasti. Ruususella oli koko ajan julkisessa terveydenhuollossa hoitosuhde psykiatriselle puolelle. Kun hoidossa kysyttiin kivun määrää asteikolla 1–10, oli sanottava, että se oli 15, vaikka minulla onkin korkea kipukynnys. Nyt hän on ollut työ kyvyt tömyyseläkkeellä kolme vuotta. Tila ja tunnelma tekivät häneen vaikutuksen. Mielessäni käynnistyi prosesseja, eikä todellakaan niitä helpoimpia. Jokainen on tasavertainen, eikä mikään tieto ole salattua: kaikesta saa >. Pahimmillaan kävin vessassa lähes 30 kertaa päivässä. Kun poistuin kotoa, tarvitsin vaippoja. – Ennen avannetta elin vuosikausia ankarien kipujen kanssa. Näin ei jouduta tekemään avannetta. – Kasvavan malli on tarjonnut turvan ja rakenteen, vertaisuutta. – Aloin käydä läpi Kasvu-putkea. Heräsi halu kokeilla, voisiko hän itsekin saada apua. Kun toiset kertoivat masennuksesta parantumisesta, hän huomasi, ettei ollutkaan yksin. OLEN SAANUT IHMISARVONI TAKAISIN Ruusunen saapui Kasvavan mallin ensimmäiseen vaiheeseen, katselmukseen, vuosi sitten maaliskuussa. – Nyt olen ollut ihmeissäni siitä, että masennuksesta voikin parantua! Päässä on alkanut liikkua muutakin kuin silmät. Olin tuskista aivan sekaisin, mutta minua ei uskottu. Paljon muuta apua ei tarjottu, sentään puoli vuotta kestänyt masennusoireiden hallintakurssi. Olen aina tottunut tekemään paljon työtä, ja varmasti hakenut hyväksyntää myös sitä kautta. Mutta koin olevani turvassa: tiesin saavani puhelimen tai netin kautta tukea, kun sitä tarvitsin. Samalla jouduin käymään töissä, hoidin kahta lasta, ja huolehdin kotitöiden ohella hevosista ja koirista. Lopulta päädyttiin J-pussin poistoon 2006, ja leikattiin ohutsuoliavanne. Se helpotti elämää: pystyin taas liikkumaan vapaasti, ilman vaippoja. Jossain vaiheessa en pystynyt lähtemään kotoa tai ottamaan ulkomaailmasta mitään vastaan. Sitä tekee asioita itselleen ja itsensä vuoksi. Käytännössä se tarkoitti 15 vuoden ajan toinen toistaan seuranneita lääkereseptejä. AIVAN SEKAISIN KIVUISTA – Kun J-pussi tulehtui melko pian leikkauksen jälkeen, alkoivat antibioottikuurit, joita söin yhtäjaksoisesti pari vuotta. J-pussi rakennetaan ohutsuolen loppuosasta ulostesäiliöksi, jos paksuja peräsuoli joudutaan poistamaan. – Kipujen ja sairastamisen myötä puhkesi masennus
– Nyt tulen kuulluksi. Tämä naputteli hetken koneel. – Vertaistuki ei välttämättä hyödytä, jos on samassa kohden menossa kuin toinen. – Vaikka vielä on paljon purettavaa, elämä on nyt helpompaa. NYT ON VUOROSSA ELÄMÄNI KEVÄT Vaikka perheellä ei ole ollut vuosien varrella helppoa, äidin ja vaimon nopea muutos on ollut myös hämmentävä. – Vähensin lääkkeiden käyttöä, ja pystyin itkemään. MITÄ ANNOINKAAN SYÖTTÄÄ ITSELLENI Kun Ruusunen alkoi ajaa alas viidentoista vuoden lääkityksiä, hän sai fyysisiä oireita, kuten voimakasta hikoilua. Ruususen huojennukseksi nyt 20ja 22-vuotiaat lapset ovat sanoneet, että sairauksien ja kivun keskelläkin äiti oli heille läsnä lapsuudessa. Oma kasvu vaatii ensin tilaa ja työtä, vasta sitten voi auttaa toisia. tietoa sen verran kuin pystyy vastaanottamaan. Kun kasvulla on merkitys, työvälineet ja tuki, asioita voi tapahtua nopeasti. Jos ei sano ääneen mitä haluaa, kuinka toinen voi tietää tarpeistasi. – Nyt tiedän, että mustaa ei tarvitse pelätä. Viime kesänä olin siellä pötköllään, huilasin ja perkasin itseäni. – Nyt en käytä enää lääkkeitä. – Kuinka helposti lääkkeitä määrätään! Olen nyt kuullut monta kertomusta siitä, kuinka maailma on avautunut lääkityksen lopettamisen jälkeen. Kukaan ei käske tai sanoita kasvuprosessia ulkoapäin, mutta kuitenkin saa tukea. Julkisen puolen hoitosuhteen lopetin marraskuussa. Vaikka mies on nyt ollut väliin mustasukkainen Ruususen uudesta, sosiaalisesti vilkkaasta elämästä, hän on sanonut, että saa kiittää Kasvavan mallia siitä, että on saanut vaimonsa takaisin. Löysin omia vahvuuksiani, jotka eivät olleetkaan kadonneet mihinkään. – Luonto ja eläimet ovat olleet minulle aina tärkeitä, ja ovat auttaneet jaksamaan. Olen täällä kertomassa siitä, kuinka selvisin helvetistä. Olen saanut ihmisarvoni takaisin, ja kelpaan tällaisena kuin olen. Heräsin henkiin, aloin laittaa ripsiväriä, halusin olla menossa mukana. Kasvavan mallissa käytetään prosessoitua tietoa. Hän mainitsi omahoitajan vastaanotolla kärsivänsä vieroitusoireista. Nyt on vuorossa elämäni kevät: olen perannut niin paljon, että voin alkaa taas nauttimaan. Huomasin, että minusta oli johonkin. 29 – Oman tarpeen ilmaiseminen on ollut minulle opin paikka. Kiukkuakin on noussut esiin siitä, kun nyt näen ja aistin sitä, mitä en lääkkeiden takia vuosikausiin huomannut: lähimetsän naavaa tai että linnut laulavat. n laan ja sanoi, ettei kyse voinut olla vieroitusoireista, koska niitä ei mainittu oireluettelossa, vaan vaihdevuosivaivoista. Taipaleellani on ollut tarkoituksensa. Olen myös oppinut ilmaisemaan tunteitani, ja löytänyt uusia sanoja asioista kertomiseksi ja niiden käsittelemiseksi. Mitä annoinkaan vuosikaudet syöttää itselleni. Viime päivinä on noussut omia juttuja lapsuudesta asti: siitä kuka olen, mihin kuulun. Ruususen ”vaihdevuosioireet” kuitenkin loppuivat kohtalaisen pian
>. 30 Mielenterveys 2/2015 Mirka Aitonurmi, kuvassa Leo-pojan kanssa, on saanut vertaistukiryhmän lisäksi tukea poikansa menettäneeltä anopiltaan ja ystäviltään
On ollut ihanaa nähdä toisten olon helpottuvan. Ryhmässä itketään ja nauretaan – itkua ei tarvitse pidätellä tai pyytää anteeksi. Puolisoni siunannut pappi pelotteli minua tukiryhmistä: ikään kuin osallistumalla leimautuisin jotenkin loppuelämäkseni kielteisesti leskeksi. Eväät tehtävään antaa oma kokemus ja koulutus.. Tutustuin siellä pian toiseenkin nuoreen leskeen, jonka puoliso oli myös kuollut onnettomuudessa yllättäen. Ilman liikkeelle lähtemistä olisin jäänyt kotiin vellomaan surussa ja pahassa olossa. Ryhmän alussa jokainen pääsee kertomaan oman tarinansa ja missä on menossa. Olemme tulleet hyvin toimeen ja tavanneet muutenkin, käyneet vaikkapa teatterissa ja ulkona syömässä. Painopisteet vain muuttuvat ajan myötä. Esimerkiksi yksi nuori nainen vastikään otti yhteyttä ja > VERTAISTUKIRYHMÄ AUTTAA SELVIYTYMÄÄN TEKSTI: MIA HEMMING KUVAT: AINO VUOKOLA Nuorten leskien vertaistukiryhmän jäsenenä saa ja voi antaa tukea. Se oli mukavaa, vaikkakin keskustelu esimerkiksi viime kerralla lähti soljumaan ilman mitään materiaalia. Ryhmä on ollut ikään kuin hengittävä eikä kaavoihinsa kangistunut. Halusin päästä keskustelemaan ja kuuntelemaan muiden puolisonsa menettäneiden kokemuksia ja ajatuksia: on ollut tärkeää tavata samankaltaisen menetyksen kohdanneita. Ryhmän ohjaajaksi voi tulla ryhmän jäsenen paikalta. Muutama kuukausi meni ennen kuin uskaltauduin mukaan. Ymmärrystä on riittänyt, jos vaikka jollakulla on ollut valtava tarve puhua. Minullekin sanottiin, kuinka hyvältä tuntui nähdä, että aloin toipua. Olen ilmoittanut, että minuun voi ottaa yhteyttä, jos kaipaa kahdenkeskistä keskustelua samankaltaisen tilanteen kokeneen kanssa. Se olisi pidentänyt toipumista. Jännitin, olisinko ryhmässä ainoa alle kolmikymppinen leski, mutta oloani helpotti, että ohjaaja oli minua vielä nuorempi. Koska olen päässyt pahimman yli, nyt kuuntelen ja tuen enemmän muita ryhmäläisiä. Vaihdoimme puhelinnumeroita ja kävimme kahvilla. Edellinen ohjaaja toi usein esittelykierrokselle kuvia tai lauseita, joista kukin valitsi siinä hetkessä itseään parhaiten kuvaavan. 31 Mirka Aitonurmi, 31 vuotta, Tampere ”Pääsin pahimman yli” TEEMA Kokemustiedosta asiantuntemusta ”Olen käynyt nuorten leskien ryhmässä säännöllisen epäsäännöllisesti pari vuotta. Olen nauttinut uusiin ihmisiin tutustumisesta
– Olen saanut ideoita kokemusten ja pyysi puhelinnumeroni. Nykyään seurustelen. Siellä hän pääsi jakamaan leskeyteen ja suruun liittyviä kokemuksia ja ajatuksia. Kumppanikin on menettänyt läheisensä, joten hän ymmärtää minua. Uusille tulijoille selvitetään, että kaikki, mitä ryhmässä jutellaan, on tarkoitettu vain läsnäolijoille. Viime syksystä hän on ohjannut Tampereen Seudun Nuorissa leskien vertaistukiryhmää, joka on tarkoitettu työikäisille leskille. ajatusten purkamisesta ja jakamisesta, kuten aikajanalle kirjoittamisesta leskeksi jäämisen tuntemuksista, nykyhetkestä tai siitä, millaiseksi haluaisi tuntea olonsa vaikka vuoden päästä. Oman kokemuksensa perusteella Virta arvelee, että vertaistukiryhmässä käydään keskimäärin kaksi vuotta. – Yleensä ensimmäinen vuosi prosessissa menee niin, että kerrataan edeltävän vuoden tapahtumia, kun puoliso vielä eli. TAUSTAT VAIHTELEVAT, MUTTA KOKEMUKSISSA ON PALJON SAMAA Pirkko Virta muistelee, että koulutuksessa korostettiin, ettei ohjaaja saa kiirehtiä ketään menetyksen prosessissaan eteenpäin. Kokemuksensa lisäksi hän sai petrausta ohjaamiseen Suomen nuorten leskien järjestämässä ohjaajakoulutuksessa. – Kukin saa olla puhumattakin, jos ei halua tai pysty puhumaan. – Toiset menevät metsään, toiset kuuntelevat musiikkia. Virta kertoo, että ohjaajan roolia selkeytettiin koulutuksessa. On kyettävä vetämään raja esimerkiksi omien kokemustensa ja ajatustensa ryhmässä esittämisen välille. – Olemme pitäneet hyvänä, että ryhmässä on sekä äskettäin että pidemmän aikaa sitten leskeksi jääneitä henkilöitä. Lisäksi oloani ovat helpottaneet teatteriharrastus, metsässä kävely ja musiikki. Yritämme saada lapsenvahtia ryhmän kokoontumisten ajaksi. Kukin etenee omalla ajallaan. Monia auttaa työnteko. Minullekin musiikki oli keino helpottaa oloa. Oma lapseni on sanonut, että haluaisi tavata toisia samanlaisia lapsia. n > Pirkko Virta ohjaa nuorten leskien vertaistukiryhmää. Ryhmässä huomaa, että kaikki kokevat syyllisyyttä, on puoliso sitten menehtynyt sairauteen, onnettomuudessa, rikoksen uhrina tai itsemurhan kautta. Puolisonsa vasta menettäneet näkevät, että menetyksestä voi selvitä. Voi osallistua ihan vain kuuntelemalla. n nuoretlesket.fi mielenterveysseura.fi/vertaistukiryhmat Kukin etenee omalla ajallaan. Mitä tavallisesti tehtiin ja mitä nyt teen: perinteet menevät uusiksi. – Olin itse päässyt oman menetykseni työstämisessä jo sen verran pitkälle, Virta kertoo. Kun etsittiin ohjaajia, hän halusi jatkaa siinä roolissa hyväksi havaitsemaansa toimintaa. Esittelykierroksella usein nousee jokin teema, josta jatketaan keskustelua, esimerkiksi, minkälaiset asiat helpottavat, kun suru tuntuu musertavalta. Virta jäi leskeksi 53-vuotiaana kesällä 2013, kun hänen miehensä kuoli äkillisesti sydäninfarktiin. 32 Mielenterveys 2/2015 Pirkko Virta tapasi nuorten leskien vertaistukitoiminnassa toisia saman kokeneita. Lapsikin saisi vertaistukea tapaamalla muita vanhempansa menettäneitä lapsia. – Joskus syyllisyyden tunto viivästyttää ryhmään tuloa, jos puoliso on esimerkiksi tehnyt itsemurhan. Töihin meno ohjaa rutiineihin, jotka puolestaan kantavat päivien läpi. Suomen nuorten leskien vertaistukiryhmien kokoontumiseen voi kävellä suoraan sisään ilman ennakkoilmoittautumista. Osallistuja päättää itse, minkä ajan kuluttua puolisonsa kuolemasta lähtee ryhmään. – Ohjaajat puhuvat, jos keskustelussa tulee tauko. Usein ensimmäisen vuoden jälkeen suurin suru on ohi, mutta seuraavana vuonna konkretisoituu yksin oleminen. – Jotkut pidempään, jotkut lyhyempään – riippuu myös siitä, kuinka pian leskeksi jäätyään tulee ryhmään, Virta sanoo
Silti se voi auttaa ihmisen vaikean paikan yli ja vahvistaa uskoa yhteisyyteen. 33 Kirjailijan työhöni kuuluu kymmeniä lukijatapaamisia vuodessa. Kolumni Sirpa Kähkönen ”Ihmiset tarvitsevat leirinuotiokokemuksia, joissa aika katoaa.”. Runoutta on Suomessa esitetty lavoilta jo kauan; nyt myös proosan lukemista tuodaan maahamme. Ääneen lukeminen hoitaa myös siinä mielessä, että lukija antaa toiselle kiireettömästi aikaansa. Hyvä kysymys. Ääneen lukemisen kautta tulee mahdolliseksi samantapainen yhteinen unennäkö kuin elokuvissa, eräänlainen kollektiivinen sylittämisen tunne. Olisi tärkeää, että ääneen lukeminen rantautuisi myös syrjäseuduille, kyliin ja pikkukaupunkeihin, kebabravintoloihin ja matkakeskuksiin, paikkoihin, joissa ihmiset istuvat ja miettivät elämäänsä, jotteivät lukutilaisuudet jäisi vain eliitin harrastukseksi. ”Milloin viimeksi joku luki sinulle ääneen”, kuului joitakin vuosia sitten kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liiton iskulause. Palaute on ollut kiittävää ja lämmintä. Kirjallisuus lohduttaa, tar joaa samastumiskohteita, antaa tilaa surulle, katumukselle, ilolle ja elämänvimmalle. Lapsille lukemisessa olemme melko hyviä, mutta aikuisille luetaan todella harvoin. Luetun sanan kuunteleminen ei vaadi komeita puitteita, ei instituutiorakenteita. Euroopassa lukutuokiot, Lesungit ja readingit, ovat kirjailijoiden ja lukevan yleisön vakiintunut kohtaamistapa. Olen myös järjestänyt proosanlukutapahtumia, joissa olen lukenut Kuopio-sarjaani ääneen, yhdessä näyttelijän ja muusikon kanssa. Jotain aivan ainutlaatuista on näissä kohtaamisissa, joista ei peritä pääsymaksua ja joihin jokainen on tervetullut. Useat niistä tapahtuvat kirjastoissa. Ihmiset tarvitsevat seisahtumisen hetkiä, arkaaisia leirinuotiokokemuksia, joissa aika katoaa ja heittäydytään ajatuksen ja tunteen virtaan miettimättä, mille rannalle päädytään. n KOSKA SINULLE LUETTIIN VIIMEKSI. Olemme saaneet näihin tapahtumiin rahoitusta taidetoimikunnilta ja erilaisilta säätiöiltä ja voineet pitää ne yleisölle maksuttomina
Vastikään uutisoitiin myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean kannanotosta, jonka mukaan Ranska ei ole tehnyt riittävästi lopettaakseen lasten ruumiillista kuritusta. Kaikkialla ei olla niin tarkkoja; joissakin maissa on kielletty vain lapseen jälkiä jättävät teot, kertoo Paavilainen. Lasten kaltoinkohtelun taustalla näkyy samoja riskejä kuin perhesurmissa Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa 2009–2011: kasautuvia Lasten kaltoinkohtelusta kirjoitetaan lehtien palstoilla aiempaa enemmän, ja sitä vastustavat asenteet tiukkenevat. Näin raakoja tapauksia tapahtuu kuitenkin harvoin. – Suomalaisnuorilta kysyttäessä lievä väkivalta on vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Se ei välttämättä kohdistu suoraan lapseen, vaan myös lapsen näkemä vanhempien pari suhde väkivalta tai väkivaltainen riitely on kaltoinkohtelua. Nyt oikeudessa käsitellään 11 viranomaisen syytteitä. Noora Ellosen tutkimuksessa 2012 kysyttiin väkivallankäyttöä 0–12-vuotiaiden lasten vanhemmilta. Peräti 44 prosenttia äideistä ja 47 prosenttia isistä ilmoitti käyttävänsä lievää väkivaltaa lapsia kurittaessaan. – Luvut ovat todella isoja, mutta prosentteihin sisältyvät myös kerran tapahtuneet teot. SUOMESSA TIUKKA TULKINTA Lasten kaltoinkohtelu tarkoittaa lapsiin kohdistuvaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai hoidon ja huolenpidon laiminlyöntiä, myös kuritusväkivaltaa. Suomessa lasten kaltoinkohtelu on saanut paljon näkyvyyttä etenkin kahdeksan vuotiaan helsinkiläisen Erika-tytön 2012 tapahtuneen murhan oikeuskäsittelyn myötä. Peräti 80 prosenttia ranskalaisista ei hyväksy lasten ruumiillisen kurituksen kieltämistä (HS 4.3.2015). mielenterveysja päihdeongelmia, vuorovaikutus-, kasvatusja parisuhdeongelmia. 34 Mielenterveys 2/2015 Puheenvuoro LASTEN KALTOINKOHTELUA VOIDAAN VÄHENTÄÄ TEKSTI: SAMI LIUKKONEN KUVA: JONNE RENVALL, TAMPEREEN YLIOPISTO Vuoden alussa Paavi Franciscus kohahdutti toteamalla, että kuritonta lasta voi läimäyttää, jos tämän tekee halventamatta lasta. Asteeroja tietenkin on, muistuttaa Paavilainen. – Tilastoihin päätyy vain pieni osa. Lancet-lehden mukaan länsimaissa 4–16 prosenttia lapsista joutuu fyysisen pahoinpitelyn, joka kymmenes lapsi laiminlyönnin tai henkisen pahoinpitelyn kohteeksi, kertoo Tampereen yliopiston hoitotieteen professori Eija Paavilainen. – Suomen ja muiden Pohjoismaiden lainsäädäntö on tiukka: tukistaminen, luunapit ja muut vastaavat teot ovat kiellettyjä. Asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat tiukentuneet, mikä näkyi esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliiton kyselyissä 2012 ja 2014, kertoo Paavilainen. Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto Shutt er so tk
– Palvelujen on toimittava kokonaisuutena. Tukea on saatava yhdestä paikasta, ennen kriisiytymistä, ilman lastensuojeluilmoitusta eli matalan kynnyksen kautta. Näin voidaan ehkäistä tilanteen pahenemista ja etenemistä kaltoinkohteluksi, Paavilainen pohtii. – Toki vaikutukset riippuvat iästä, henkilökohtaisesta kestävyydestä ja kaltoinkohtelun tavasta. Ennen kaikkea tärkeää on kaltoinkohtelun loppuminen mahdollisimman pian. Lapsi voi turvautua myös kavereihin ja vaikkapa lemmikkieläimeen. Se tunnisti tukea tarvitsevat perheet hyvin. n Tekstiä on toimituksen käytössö. Silloin tunnistetaan riskit ja löydetään kunkin perheen voima varat. – Erityisesti on panostettava perheiden peruspalveluihin, moniammatillisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. – Testasimme neuvoloissa lasten kaltoinkohteluriskin mittaria. Perheitä hyödyttää vastavuoroinen tiedon vaihto ja avoimuus toimijoiden välillä. Perheiden kanssa on myös keskusteltava arjesta, siitä, mitä voi tehdä lapsen kiukutellessa nukkumaan mennessä, syödessä tai puettaessa, sekä positiivisista kasvatuskeinoista. PERHEIDEN PALVELUITA ON PARANNETTAVA Paavilainen asettaa toiveita seuraavalle hallituskaudelle siirtyvälle sote-uudistukselle. – On tutkimusnäyttöä, että kaltoinkohtelu aiheuttaa stressiä ja muutoksia lapsen kehittyvässä hermo-, immuunija metabolisessa systeemissä. Se haittaa normaalia fyysistä, henkistä ja sosiaalista kehitystä sekä heikentää oppimista. Toipumisessa auttavat keskusteluapu ja terapia. Lapsi ei osaa välttämättä hakea apua, joten aikuisten apu on tärkeää. Erityisesti lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten koulutuksen tulee sisältää perheen riskiolojen, kaltoinkohtelun merkkien ja oireiden tunnistamista sekä harjoituksia, kuinka keskustella avoimesti ja luontevasti perheen kanssa. Näin lapset ja perheet voivat paremmin ja rahaa säästyy, toteaa Paavilainen. Kunnollinen jatkumo lastensuojeluun ja muihin erityispalveluihin tarvitaan myös, listaa Paavilainen. 35 AINA RISKI LAPSEN HYVINVOINNILLE Kaltoinkohtelu on pitkäkestoinen riski lapsen terveydelle, hyvinvoinnille, jopa elämälle. Paavilaisen tutkimusryhmän tutkimuksista käy ilmi, että yksikin turvallinen aikuissuhde voi auttaa lasta paljon. Henkinen väkivalta on todettu jopa fyysistä vaarallisemmaksi, mutta yksikin kova fyysisen väkivallan teko voi viedä lapsen hengen, huomauttaa Paavilainen
Kursseille on vielä vapaana olevia paikkoja. Kuntoutus on sinulle maksuton ja lisäksi voit hakea Kelasta sairauspäivärahan suuruista kuntoutusrahaa. Aikuisten työuupumus -kuntoutuskurssi 1.6. ja 26.10. 03 451 2237 | anne.lemmetty@restel.fi IKAALISTEN KYLPYLÄ HYVINVOINTI JA KUNTOUTUS Wegeliuksenkatu 1, 39500 IKAALINEN www.ikaalistenkylpyla.fi IKAALISTEN KYLPYLÄN sijainti luonnonkauniilla paikalla Kyrösjärven rannalla tarjoaa varmasti jokaiselle upeita elämyksiä ja kokemuksia. 36 Mielenterveys 2/2015 Lisätietoja kursseista ja toteutusajankohdista www.kela.fi/kuntoutus/kuntoutuskurssihaku tai Ikaalisten Kylpylä, kuntoutus Anne Lemmetty, puh. ja 24.8. Lievää tai keskivaikeaa masennusta sairastavien työelämässä olevien kuntoutuskurssi 8.6. Hakemus tulee toimittaa Kelaan, joka tekee päätöksen kuntoutukseen pääsystä. TOTEUTAMME KELAN KUSTANTAMIA KUNTOUTUSKURSSEJA MM. Kyseessä on Kelan järjestämä kuntoutus. TÄSSÄ MUUTAMIA POIMINTOJA: Alkamispäivä Paniikkitai ahdistushäiriöitä sairastavien työelämässä olevien kuntoutuskurssi 4.5. KUNTOUTUSTARJONTA IKAALISISSA. TYÖUUPUNEILLE SEKÄ MIELENTERVEYSHÄIRIÖISTÄ KÄRSIVILLE. ja 10.8. Monipuolista tekemistä ja kaikki yhdestä paikasta
Voiko läsnäoloon keskittyminen tuottaa onnistumisen kokemuksia myös työntekijälle. Voimavaroja voi aina vahvistaa. Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hanke on saanut paljon koulutusja materiaalipyyntöjä, ja kirja käännettiin suomeksi RAY:n tuella vastaamaan tarpeeseen. Susanne Rolfner Suvannon koulutus 26.5. Tutkimusten mukaan yli 75-vuotiaat ovat nuorten jälkeen psyykkisesti kuormittunein ikäryhmä. Helsingissä: mielenterveysseura.fi/ koulutukset Kirjaa voi tilata ilmaiseksi osoitteesta: mielenterveysseura.fi/ mirakle Shutt er st ock Lisätietoja kursseista ja toteutusajankohdista www.kela.fi/kuntoutus/kuntoutuskurssihaku tai Ikaalisten Kylpylä, kuntoutus Anne Lemmetty, puh. Myös läheisten ja vapaaehtoistyön roolia kuntoutuksessa pohditaan. 37 KUINKA TUKEA MIELENTERVEYS KUNTOUTUJAA VANHUS PALVELUISSA. Miten voimme kohdata mielenterveysongelmista kärsiviä ikäihmisiä, jos mielikuvamme heistä ei oikein sovi arkeen. Ajatuksena on vahvistaa ikäihmisen voimavaroja ja mielenterveyttä kohti turvallisuutta, mielekkyyttä ja elämäniloa. Eräs vanhus palveluiden tulevaisuuden haaste ovat ikäihmisten mielenterveysongelmat. Aikuisten työuupumus -kuntoutuskurssi 1.6. Kyseessä on Kelan järjestämä kuntoutus. Mielenterveyden ongelmat ovat usein arkipäiväisiä. Rolfner Suvannolla on pitkä kokemus vanhustyöstä ja psykiatrisesta hoidosta. n Maria Viljanen Mirakle – Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hankkeen projektipäällikkö ja suomenkielisen kirjan toimittaja. Mielenterveysseura kehittää Tuntuuko hoitotilanne ikäihmistä kohtaamiselta. TOTEUTAMME KELAN KUSTANTAMIA KUNTOUTUSKURSSEJA MM. Kuinka kohdata heidät mielenterveyttä tukevalla tavalla. KUNTOUTUSTARJONTA IKAALISISSA. ja 10.8. Se esittelee apuvälineitä – arkisiakin – oireiden lievittämiseksi. Hän purkaa ennakkoluuloja molemmista, ja kysyy, millainen mielikuva meillä on ihmisestä, jolla on mielenterveyden ongelmia. Ikäihmisten palvelut, erityisesti hoitohenkilöstön ja ikäihmisten kohtaaminen ovat herättäneet keskustelua tiedotusvälineissä kevään aikana. Kirja käy läpi ikäihmisten yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä, hoitoa ja hyvää kohtaamista. ja 24.8. Entä ikäihmisestä. Monipuolista tekemistä ja kaikki yhdestä paikasta. Hakemus tulee toimittaa Kelaan, joka tekee päätöksen kuntoutukseen pääsystä. Hoitoa tarvitaan, mutta arjessa tukeminen voi olla yksinkertaista, kunhan ikäihminen tulee kuulluksi. Kursseille on vielä vapaana olevia paikkoja. Vaikka vanhustyössä tarvitaan ikäihmisten mielenterveyttä vahvistavaa tietoa ja työvälineitä, käytännönläheistä materiaalia on ollut vähän. TYÖUUPUNEILLE SEKÄ MIELENTERVEYSHÄIRIÖISTÄ KÄRSIVILLE. ja 26.10. Kuntoutus on sinulle maksuton ja lisäksi voit hakea Kelasta sairauspäivärahan suuruista kuntoutusrahaa. TÄSSÄ MUUTAMIA POIMINTOJA: Alkamispäivä Paniikkitai ahdistushäiriöitä sairastavien työelämässä olevien kuntoutuskurssi 4.5. Kirja käsittelee myös eettisiä kysymyksiä, tahdonvastaista hoitoa ja palvelujärjestelmää. Susanne Rolfner Suvanto kirjoittaa aiheesta kirjassaan ”Vanhuspalveluiden ja psykiatrian välimaastossa”. 03 451 2237 | anne.lemmetty@restel.fi IKAALISTEN KYLPYLÄ HYVINVOINTI JA KUNTOUTUS Wegeliuksenkatu 1, 39500 IKAALINEN www.ikaalistenkylpyla.fi IKAALISTEN KYLPYLÄN sijainti luonnonkauniilla paikalla Kyrösjärven rannalla tarjoaa varmasti jokaiselle upeita elämyksiä ja kokemuksia. Diagnoosien sijaan keskeisiä ovat oireet ja niiden lievittäminen. Usein kaksi mielikuvaa eivät sovi yhteen. Lievää tai keskivaikeaa masennusta sairastavien työelämässä olevien kuntoutuskurssi 8.6
Ennakkoluulot kannattaa siirtää hetkeksi syrjään ja heittäytyä ihmettelemään, mistä positiivisessa psykologiassa oikein on kyse. Lotta Uusitalo-Malmivaaran toimittama kirja, Positiivisen psykologian voima, tarjoaa tutkimusmatkoja vahvuuksien ja voimavarojen maailmaan, varhaiskasvatuksesta vanhuuteen ja oppimisesta työelämään. Sen olemassaolo on hyvä muistaa. Keskiössä ovat Balkan ja Jugoslavian veriset hajoamissodat: Sarajevon kolmivuotinen piiritys, Srebrenican verilöyly, etniset ja uskonnolliset puhdistukset, kansanmurha. Sen salaperäinen johtaja Flavius aikoo sytyttää maailman palamaan. Mutta onko voimavaroihin ja vahvuuksiin syventyminen todella silkkaa höttöä vai jotain, joka täydentää ihmisyyden kuvaa ja avaa mahdollisuuksia ja uusia todellisuuksia. Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima PS-kustannus 2014 381 s. n Tarja Heiskanen Jani Saxell Sotilasrajan unet WSOY 2014 590 s.. n Sirpa Väänänen Positiivinen psykologia — pinta ilmiö vai jotain pysyvämpää. Romaanin otsikon sotilasraja on maantieteellinen linja, joka erotti keskiajalla Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja ottomaanien valtakunnan. Kriittisyys, puutteisiin ja ongelmiin keskittyminen taas nähdään älyllisyyden ilmentyminä. Kirja herättää kysymyksen, mitä tapahtuisi, jos lakkaisimme tuijottamasta virheitä ja ravitsisimme sen sijaan vahvuuksia. Muuttaisiko perinteisestä poikkeava ajattelutapa meitä yksilöinä, yhteisöinä ja kansakuntana. Mukaan mahtuu myös kriittisiä kannanottoja. Kirja kysyy yhä uudelleen, miksi ihmiset ajautuvat silmittömään vihaan, miksi entisistä naapureista tulee verivihollisia. Kirjoittajina ovat muun muassa Frank Martela, Markku Ojanen, Vappu Taipale ja Jari Hakanen. 38 Mielenterveys 2/2015 POIMINTOJA Sana positiivisuus nostaa monen niskakarvat pystyyn, ja tuomio tulee nopeasti: kyse on pintailmiöstä. Voiko koston kierteen katkaista. Jani Saxellin Sotilasrajan unet on vaikuttava ja kunnianhimoinen kirja. Kirjan asiantuntijajoukosta jokainen tarkastelee teemaa hieman eri näkökulmasta ja omiin näkemyksiinsä peilaten. Pahan sotilasrajalla Siunauskirottujen ohella maailmaa ravistelee Osattomien armeija. Lukija joutuu pohtimaan, kuka nyt lietsoo vihaa Lähi-Idässä, Ukrainassa, Pohjois-Afrikassa, Pariisissa. Mutta meidän jokaisen sisällä kulkee myös oma sotilasrajamme. Kirjan keskushenkilö Florian Timor luotsaa Suomessa pientä siunauskirottujen ryhmää; maailmalta tulleita kaltoinkohdeltuja ihmispoloja, joilla kaikilla on yliluonnollisia kykyjä. Suomikaan ei kuitenkaan tarjoa rauhallista turvasatamaa, sillä äärikonservatiiviset arvot ovat nousussa. Tämä raja kulkee Balkanilla ja se on nähnyt monia aatteita, vallanpitäjiä, sotia, vihaa. Kirjan läpi kulkee peruskysymys: mikä herättää ihmisessä pahuuden. Saxell kuljettaa lukijaa menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa, Balkanilla, Suomessa, Venäjällä. Se ei solahda mihinkään genreen, mutta ehkä maaginen realismi kuvaa tekstiä parhaiten. Ajatus on kiehtova
09 4150 3600 mielenterveysseura.fi/koulutukset 26.5.2015 Helsinki Surukonferenssi Kuoleman ja surun kohtaaminen työssä Tampere 16.–17.4. Konferenssin puheenvuoroissa käsitellään kuoleman äkillistä ja yllättävää kohtaamista työyhteisössä. Konferenssin ohjelmaan sisältyy keynote-luentoja, kokemuspuheenvuoroja, toiminnallisia työpajoja ja tieteellisiä sessioita. Ilmoittautuminen päättyy 7.4.2015. Surukonferenssi järjestetään seitsemännen kerran. Luennoitsijoina mm. Konferenssin järjestävät Huoma Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPYLapsikuolemaperheet ry, Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura, Suomen Mielenterveysseura, Suomen nuoret lesket ry ja Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikkö.. Mukana ovat myös ihmiset, joille kuolema ja siitä selviytymistä edesauttavat palvelut, etenkin surevan tukeminen, ovat jo itsessään työ ja ammatti. hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius, VTT, sosiaalipsykologian dosentti Kaisa Kauppinen Helsingin yliopisto, KM, leadership coach Nenne Amnell ja TT Auli Vähäkangas. 39 VANHUSTEN PALVELUIHIN MIELTÄ ASIAA IkÄÄNTyNEIdEN MIELENTErVEydESTÄ Puhujat: Susanna Rolfner Suvanto (Ruotsi) ja Maria Viljanen Mirakle-hanke Aika ja paikka: 26.5.2015 klo 9.00 16.00, Helsingin Messukeskus, Kokoustamo Hinta: 120 € + alv 24 % (hintaan sisältyy Susanne Rolfner Suvannon kirja) Lisätiedot ja ilmoittautumiset: mielenterveysseura.fi/koulutukset/asiantuntijaseminaarit Suomen Mielenterveys seuran Koulutuskeskus Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki p. 2015 Konferenssiohjelma, esiintyjät, ilmoittautumislomake ja hintatiedot: www.surut.. Vuoden 2015 Surukonferenssissa pureudutaan kuoleman ja suremisen vaikutuksiin työelämässä
(09) 4150 3600. Jos tilaus jakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. 40 Mielenterveys 2/2015 TILAA MIELENTERVEYS vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Kestotilauksen säännöt ja irtisanominen Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat TIETOJA&TAITOJA Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. Koulutukset on suunnattu erityisesti sosiaalija terveys alan sekä kasvatusja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle. Koulutuskeskus järjestää myös kansainvälisiä ja kansallisia asiantuntijaseminaareja sekä toteuttaa tilauskoulutuksia. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty ti laus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. Tilaajapalvelu puh. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ mielenterveyslehti 41 € kestotilaus Myös digilehti TUKEA&APUA KRIISIKESKUSVERKOSTO Hyvinkään seudun mielenterveysseura 040 848 2042 • Jyväs kylän kriisikeskus Mobile, (014) 266 7150 • Joensuun kriisikeskus (013) 316 244 • Kainuun Kriisikeskus 044 7826030 • Kemin kriisikeskus Turvapoiju 040 544 1750 • Kuopion kriisikeskus (017) 262 7738 • Lahden Seudun kriisi keskus (03) 877 660 • Lapin ensija turvakoti ry Kriisi keskus 040 5537508 • Lappeenranta Saimaan kriisikeskus (05) 453 0020 • Mikkelin kriisikeskus (015) 214 401 • Oulun kriisikeskus (08) 312 0611 • Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ (02) 8378 5600 • Salon kriisikeskus Etappi (02) 7273 700 • Savonlinnan kriisikeskus (015) 273 700 • Seinäjoki Mobile kriisikeskus (06) 414 1256, (06) 414 1257 • Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 • Turun kriisikeskus (02) 2333 442 • Vammalan ja Huittisten Tukitalot (03) 512 0500 • Vihdin kriisikeskus 050 401 6259 SOS-KRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus kehittää ja toteuttaa laajan yhteistyöverkoston kanssa mielentervey den edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet
Perttula, R.: Syrjäytymispuhe hallinnan strategiana opiskelijahuollon sosiaalityössä. Evakuoidut pojat selvisivät ei-evakuoituja veljiään paremmin, tytöillä oli tilastollisesti korkeampi riski sairastua masennukseen kuin kotiin jääneillä siskoillaan. Väitöskirja, Lapin yliopisto 2014.. Sosiaalityön väitöskirjan, Jyväskylän yliopisto 2015. & Gilman, S. Sotalasten ja ei-evakuoitujen sisarusten myöhempää psyykkistä sairastuvuutta verrattiin nyt ensimmäistä kertaa keskenään. Siihen ohjasivat niin osallistava oppimisympäristö kuin opettajan tavat kohdata kasvatettaviaan. Acta Universitatis Lapponiensis 288. Se vaikuttaa myös vahvistavalla tavalla niin kuntoutuksen SYRJÄYTYMISPUHE SIIVITTI KESKITTYMISTÄ NUORTEN KOULUTUSKURIIN VASTUUNOTTOA OPITAAN KOULULUOKASSA SOTALAPSEKSI JOUTUMINEN EI LISÄNNYT PSYYKKISEN SAIRASTUMISEN RISKIÄ TERAPEUTTINEN YHTEISTOIMINTA PARANTAA ASIAKKAAN ASEMAA TERAPIASUHTEESSA kuin pitkäaikaissairauksien hoidon tuloksiin. Toisen maailmansodan aikaan Ruotsiin evakuoiduilla suomalaislapsilla ei aikuisiässä esiintynyt enempää vakavia psyykkisiä sairauksia kuin kotimaassa pysyneillä sisaruksillaan, osoitti Helsingin, Harvardin ja Tukholman yliopistojen yhteistutkimus. Harra, T.: Terapeuttinen yhteistoiminta. 2015: Long term mental health outcomes of Finnish children evacuated to Swedish families during the second world war and their non-evacuated siblings: cohort study. Koulutuksen politiikassa nuorten pakkoaktivointia ja kouluttautumiskuria ohjaa tehokkuuden ja tuloksellisuuden tavoittelu. 350, 7753 2015. Tähtääminen vain nuorten koulutusurien nopeuttamiseen johtaa näennäisiin tuloksiin ja pirstaloi kokonaisvaltaisen vastuun. Sosiaalija terveydenhuollon tavoitteena on asiakkaan ja ammattilaisen tasa-arvoisuus ja asiakaslähtöisyys. Eräs vastuun elementti oli oppilaiden kyky ilmaista itsenäisesti ja rohkeasti mielipiteitään. Terapiaprosessissa tarvitaan myös vastavuoroista vuorovaikutussuhdetta, ongelmanratkaisuun tähtäävää keskustelevaa harkintaa sekä muutosta tavoittelevaa mielekästä toimintaa. Oppilas, joka on oppinut vastuunottoa itsestä ja toisista valintojen ja pienten yhteisten päätösten avulla, ei ole todennäköisesti kiusaaja eikä kiusattu. Osallistuminen oman kuntoutuksen ja hoidon suunnitteluun ja toteutukseen vahvistaa niihin sitoutumista. 41 Tutkitut jutut Koonnut Ellen Tuomaala Väitöskirja analysoi syrjäytymispuhetta nuorisoasteen koulutusta ja opiskelijahuoltoa koskevassa julkisessa keskustelussa. Haataja, A.: ”Siinä pitäs pomottaa itteään…” Tapaustutkimus vastuuseen kasvamisesta alkuopetusluokassa Väitöskirja, Lapin yliopisto 2014. British Medical Journal. Nykypäivän lapsipakolaisten sijoittamispäätöksissä tulokset viittaisivat siihen, että hoitosuunnitelmissa lasten sukupuoli ja ikä olisi huomioitava tarkemmin. Nämä edellyttävät, paitsi asiakkaan kuuntelua ja kunnioittamista, myös tämän omaa toimintaa ja osallisuutta. Koulutuksen läpäisy ei sinänsä pelasta nuorta, jos tämän tulevaisuuden kannalta keskeisten ongelmien ratkaisemiseen ei ole riittävää aikaa ja resursseja. Vastuu ilmeni muun muassa rohkeutena ilmaista omia mielipiteitä ja aloitteellisuutena. Myös terapeutit kokivat yhteistoiminnan parantavan omaa hyvinvointiaan. Sukupuolten väliset erot olivat kuitenkin huomattavia. Nuoria ympäröivissä toimijaverkostoissa sekoittuvat pedagogiset, kuntoutukselliset, hoidolliset ja terapeuttiset puheen lajit. Santavirta, T., Santavirta, N., Betancourt, T. Rohkea mielipiteiden ilmaisu auttaa kasvamaan vastuuseen, ilmeni tutkimuksessa, jossa seurattiin 7–8-vuotiaita koululuokassa kahden kouluvuoden aikana. Tätä opittiin keskusteltaessa siitä, kuinka oppilaat huolehtivat luokan työtehtävistä tai johtivat vuorollaan ryhmän toimintaa. Opiskelijahuollon sosiaalityössä nuorten ongelmat ja auttamisen tarpeet eivät kuitenkaan tule välttämättä kuulluiksi, kun syrjäytymispuheen siivittämänä keskitytään koulutuskuriin. Yhteistoimintaa tarvittaisiin laajemminkin suomalaisessa terveydenhuollossa, erityisesti itsehoidon kehittämisessä. Sen oppiminen oli prosessimaista, ja tapahtui monella tasolla arkitoimintojen kautta. Tietoinen vastuuseen kasvattaminen voi ehkäistä myös koulukiusaamista. Asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen toimintaterapiassa. Osallistumismahdollisuuksien vahvistamisen avain on terapeuttisessa yhteistoiminnassa
– Ihmisen mielen hyvintai pahoinvointi ei näy ulospäin, kuten ei kuurouskaan. Mikäli näitä ei osata käsitellä oikein, voi löytää itsensä synkästä paikasta, hän perustelee. n mielenterveysseura.fi/mhaw MHAW-kummit vasemmalta: Signmark sekä Anja Snellman ja Ali Jahangiri.. – Lisäksi luovuuteen kuuluu tietynlainen itsekritiikki ja riittämättömyyden tunne. Hän harrastaa muun muassa sukeltamista, joogaa ja puutarhanhoitoa. Suomen tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluva Anja Snellman on käsitellyt yli 20 romaanissaan psykologisia ja yhteiskunnallisia aiheita. Hän on myös maailman ensimmäinen kuuro räp-artisti, joka on saanut levytyssopimuksen. Signmark tekee työtä sen puolesta, ettei kuuroja kohdeltaisi vammaisina, vaan kielivähemmistönä, jolla on oma kulttuurinsa ja historiansa. He uskovat vertaistukeen ja kulttuurin voimaannuttavaan vaikutukseen. Vapaa-ajalla Snellman kertoo tarvitsevansa metsän rauhaa ja meren syliä. – On ollut mukavaa huomata, miten monet lukijani ovat saaneet teoksista vertaistukea elämäänsä. Kantaaottavaa kevyttä bilemusiikkia tekevä Signmark on koulutukseltaan opettaja. Kummeiksi ovat lupautuneet kirjailija Anja Snellman, räppäri Signmark ja stand-up koomikko Ali Jahangiri. Hän tekee nyt alan töitä sekä psykoterapiakeskus Vastaamossa että Munkkisaaren nuorten huumeja mielenterveysyksikössä. Stand up -koomikko Ali Jahangiri haluaa olla mukana, koska mielenterveysongelmat ovat olleet läsnä hänen läheistensä ja koomikon omassa arjessa. Taiteilijat haluavat edistää ihmisten aitoja kohtaamisia. 42 Mielenterveys 2/2015 Pekk a K er änen M ax H en ttu M aija L äh teenmäki MIELI SEURASSA KOONNUT JUTTA KAJANDER KOKO SUOMI KIRJOISTA RÄPPIIN JA STAND-UPIIN Tämän vuoden Mental Health Art Weekia vietetään toukokuun loppupuolella. Snellman on viime vuosina opiskellut erityistason ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi. Entisessä työssään hän opetti viittomakieltä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, mutta on nyt yrittäjä. Monet tarvitsevat lisää tietoa ja kokemuksia erilaisuudesta, jotta osaisivat kohdata toisensa ja jeesata muita vaikka kuuntelemalla, pohtii Signmark
n UUSIKAUPUNKI ANIMAATIOPAJALLA MIELIKUVITUS ON VALTTIA Uudenkaupungin mielenterveysseuran tiloissa kokoontuu keskiviikkoisin innokas joukko animaation tekijöitä, vajaa kymmenhenkinen ryhmä kouluikäisiä ja nuoria aikuisia. – Nuorimmatkin oppivat sillä homman hetkessä, kertoo Pete Pethman, toinen ryhmän vetäjistä. Animaatiossa yhdistyy kuva, ääni ja liike, pajan vetäjä Auli Sormunen kertoo. Tänään söimme tortilloja, ne olivat hyviä! Kuvaamiseen en ole vielä itse osallistunut, mutta sekin kuulostaa kivalta. ”Animaatiopaja on hauska ja rento harrastus. Tänne saa ottaa myös oman lemmikin, mutta siitä on sovittava aikaisemmin. n. Ryhmä on ajatellut järjestää myös ensi-iltanäytöksen. PAIKALLISTEN MIELEN TERVEYSSEUROJEN MHAW-TAPAHTUMIA Vakka-Suomen mielenterveysseura järjestää Uudessakaupungissa kulttuurikävelyjä ja museopyöräilyn tutustumaan taidenäyttelyihin, kaupungin muistomerkkeihin ja museoon. Ne toteutetaan IPadillä, jossa on valmiina animaatio-ohjelma. Viikolla vahvistetaan mielen hyvinvointia kulttuurikokemusten kautta. – Viime vuosina tutkimustulokset taiteen ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin sekä terveyteen ovat lisääntyneet. Hyvinkäällä Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura haastaa paikallisia yrityksiä tekemään hyvän mielen tekoja laittamalla hyvän mielen viestikapulan kiertämään. Kapulan kulkua ja yritysten tekoja seuraa paikallislehden toimittaja. Skotlannista Suomeen rantautunut viikko järjestetään 18.–24.5. Kuusamossa nuorten ääni pääsee kuuluviin autioituneiden liiketilojen ikkunoihin ilmestyvissä taideteoksissa, joita Nuorten oma mielenterveysseura NoSe haastaa nuoret tekemään. Lohjan mielenterveysseura järjestää Hyvän mielen polun, jossa kuntopolun varrelle pystytetään taidekuvia, mietelauseita ja hyvän mielen voimasanoja. 43 Pe te Pe thman MIKÄ MHAW. – Emme ole pitäneet pajalla tiukkaa ohjelmaa. – Animaatio on uusi tekemisen tapa, mutta tavallaan yhdistelmä taannoisten Pyörteitä-projektin ja Myrsky-hankkeen työpajoja, joissa tehtiin muun muassa kuvataidetta, musiikkia ja tanssia. Lisäksi Hyvän mielen toritapahtumassa Lohjan torilla on musiikkija tanssiesityksiä sekä koirakahvila. On tärkeää, että pajassa myös jutellaan, piirrellään, laitetaan ruokaa ja oleillaan rennosti. Ääninäyttelemme itse puheet ja kuvaamme animaatiot kuva kerrallaan. Luovuus ja mielikuvitus ovat tällä valttia!” Animaation tekijä Iiris, 11 v. Kun animaatio valmistuu, se löytyy YouTubesta. Mental Health Art Week kutsuu yleisöä kautta Suomen nauttimaan hyvän mielen kulttuurija taidetapahtumista. ja tänä vuonna toista kertaa. Animaatiot ovat edenneet niin, että nuket ovat valmiita ja osallistujat näpertelevät innokkaasti uutta rekvisiittaa. Täällä askarellaan nuket itse, maalataan taustat ja tehdään paljon käsin. Kaksi ja puoli tuntia hurahtaa taiteen parissa nopeasti. Animaatiopajassa saamme myös piirtää ja maalata ilman mitään aihetta. Useat tutkimukset osoittavat taideja kulttuuritapahtumiin osallistumisen edistävän hyvinvointia, taustoittaa tapahtumaviikon Suomeen kotiuttanut Johannes Parkkonen Suomen Mielenterveysseurasta. Kevään kuluessa alkavat kuvaukset
Yrittäjä Esa Mäkelälle koitti keväällä 2007 rankka elämänvaihe, kun hänen vaimonsa sai haimasyövän diagnoosin. Hän tarvitsee verkostoja, joista ammentaa uusia ideoita ja tukea mahdollisiin ongelmiin. Lähijaksot järjestetään mm. n mielenterveysseura.fi/hyvinvointikilta – Yrittäjä tarvitsee verkostoja, Esa Mäkelä painottaa. Valinta koulutukseen tapahtuu kirjallisen hakemuksen ja haastattelun perusteella. Saat ammatillisen arvo-, tietoja taitoperustan työnohjaajana toimimiseen. Sairauden edetessä ja vaimon voimien heiketessä omaishoito muuttui vähitellen saattohoidoksi. jennusta mieltään pitkään painaneisiin asioihin. Hänen oma kiltaryhmänsä on jatkanut tapaamisia aina tähän päivään asti. Pieksämäellä, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Mikkelissä. Edelleen jaamme huolia ja murheitakin, mutta nyt useita vuosia kokoontuneina hieman kevyemmissä merkeissä. YKSIN EI KANNATA JÄÄDÄ – On tuhoisaa, jos yrittäjä jää yksin painamaan pitkää päivää. Erityisen hyvältä tuntui, kun parityöskentelyssä tunsi keskustelukumppaninsa saaneen huoHuvilakatu 31 76130 Pieksämäki seurakuntaopisto.fi Laita työkokemuksesi ja ammattitaitotosi peliin: Työnohjaajakoulutus 2015-2017 ”Sain koulutuksesta uutta motivaatiota ja erilaisia työkaluja omaan työhöni. Silloin selviytyy päivittäisistä rutiineista ja töistä huomattavasti vähemmässä ajassa ja kykenee antamaan apua myös toisille yrittäjille. Ryhmätoiminnan alkujakso oli jo virittänyt osallistujat siihen, että oli helppoa avautua toiselle yrittäjälle, ja kertoa syvimmistä mielentiloistaan ja kokemistaan ongelmista. /tyonohjaaja Lisätietoja: Heikki Puukko, vastaava kouluttaja, p. Vähitellen Mäkelästä tuli mentori muille yrittäjille. – Olin valmis lähtemään mukaan toimintaan, ja halusin nähdä, mitä se toisi tullessaan. ELÄMÄ YRITTÄJÄNÄ JATKUU – Oli sykähdyttävää huomata, kuinka molemminpuolinen syvällinen keskustelu ja asioiden pohdiskelu keskustelukumppanin kanssa tuotti voimaantumisen tunnetta. Oman yrityksen hoito jäi toissijaiseksi ja raskas elämäntilanne sai Mäkelän jo täyttämään eläkehakupaperit, kunnes hänen korviinsa kantoi tieto tulevasta Yrittäjien hyvinvointikillan tilaisuudesta. Lue lisää työnohjajakoulutuksesta ja hakeutumisesta: seurakuntaopisto.. Koulutus alkaa syyskuussa 2015 ja päättyy joulukuussa 2017. 44 Mielenterveys 2/2015 M atti Viit anen HENKILÖ YRITTÄJÄ YMMÄRTÄÄ YRITTÄJÄÄ Pariskunnalla oli molemmilla omat yritykset hoidettavinaan. – Enää meillä ei ole varsinaista ohjaaja eikä ohjattua toimintaa, mutta kun kerran olemme toisillemme jo uskoutuneet, niin jatkamme tapaamisia vapaamman keskustelun merkeissä. Kiltatoiminnan myötä Mäkelä on siis saanut myös aiempaa enemmän vapaa-aikaa. 040 741 3032 heikki.puukko@seurakuntaopisto.. Suosittelen” ”Koulutus kehitti minua myös esimiehenä ja johtajana” Koulutus antaa valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen työnohjaaja. MIELI SEURASSA. Mäkelä kertoo, että mielenkiintoisin vaihe toiminnassa oli parityöskentelyn aloittaminen. Osallistuin aluksi ryhmätoimintaan, jossa ammatti ohjaajan johdolla käsiteltiin mielen terveyden asioita
45 Huvilakatu 31 76130 Pieksämäki seurakuntaopisto.fi Laita työkokemuksesi ja ammattitaitotosi peliin: Työnohjaajakoulutus 2015-2017 ”Sain koulutuksesta uutta motivaatiota ja erilaisia työkaluja omaan työhöni. Suosittelen” ”Koulutus kehitti minua myös esimiehenä ja johtajana” Koulutus antaa valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen työnohjaaja. Koulutus alkaa syyskuussa 2015 ja päättyy joulukuussa 2017. Saat ammatillisen arvo-, tietoja taitoperustan työnohjaajana toimimiseen. Pieksämäellä, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Mikkelissä. /tyonohjaaja Lisätietoja: Heikki Puukko, vastaava kouluttaja, p. 040 741 3032 heikki.puukko@seurakuntaopisto.?. Lähijaksot järjestetään mm. Lue lisää työnohjajakoulutuksesta ja hakeutumisesta: seurakuntaopisto.. Valinta koulutukseen tapahtuu kirjallisen hakemuksen ja haastattelun perusteella
46 Mielenterveys 2/2015 www.lilinkoti.fi
Näyttää siltä, että suomalaisten useimmin pelkäämät asiat käyvät melko harvoin toteen. Luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta: suurin osa rikoksista jää ilmoittamatta poliisille. Tarja Heiskanen, terveystoimittaja ”Todellisia uhkia ovat viina, sepelvaltimotauti, vaikeat syövät ja hoitamaton diabetes.” P.S. Uutisista tuleekin usein tunne, että koko ajan tapahtuu pahaa, joka uhkaa omaa turvallisuutta. Enemmän meitä pelottavat mielikuvat kuin todelliset pelkojen aiheet. Seuraava Mielenterveys ilmestyy 18.5. Jatkuva ranskanperunoiden syönti tappaa huomattavasti todennäköisemmin kuin rattijuoppo liikenteessä. Mielessä vaikuttavat mallit istuvat tiukassa. . Mielikuvat syntyvät havaintojen pohjalta, mutta havaintoja tulkitaan ja niille annetaan todellisuuden vastaisiakin merkityksiä. Järki ei selitäkään pelkoa, koska se on tunteen asia. Mihin ihmiset todennäköisimmin kuolevat liian aikaisin. Uutiskriteereissä painottuvat tunnesisällöt, koska kilpailu ihmisten ajankäytöstä on kovaa. Pelkoa herättävät myös sodat, kansainväliset kriisit, terrorismi ja maailmanlaajuiset pandemiat, kuten Ebola, sikaja lintuinfluenssa. 47 Poliisibarometri 2014 kertoo, että suurimmat pelon aiheet ovat yksin pimeässä liikkuminen keskusta-alueilla, rikollisuus lähiympäristössä, rattijuopot, ampuma-aseet ja huumeet. Kun sikainfluenssaepidemiasta ennustettiin kesällä 2009 varsin vakavaa, jotkut eivät aikoneet päästää lapsiaan kouluun tai päivähoitoon. Viinaan, sepelvaltimotautiin, vaikeasti hoidettaviin syöpiin, hoitamattomaan diabetekseen: kansansairauksiin. HEI HALOO Tarja Heiskanen Terveystoimittaja www.lilinkoti.fi. Sen syntyyn ja voimakkuuteen vaikuttavat muun muassa käsitykset vaaran sattumanvaraisuudesta, todennäköisyydestä ja seurausten vakavuudesta, samoin sen vältettävyydestä tai riskien pienentämisestä. Tehokkaimpia mielikuvia luovat pelottavia sisältöjä painottavat mediat ja lööpit. Mitkä ovat suomalaisten todellisia uhkia. Kuka pelkää ranskanperunaa. Pelokkaimmat halusivat vetäytyä kokonaan, vaikka omalle mökille. Myöhemmissä tutkimuksissa selvisi, ettei etäisyyden otto ehkäise influenssatartuntoja. Kahdeksan prosenttia suomalaista joutui 2014 jonkun rikoksen uhriksi tai kohteeksi. Mutta kuka pelkäisi ranskanperunaa. Niissä on keskityttävä mieluummin ikäviin asioihin, kuten konflikteihin, koska tavalliset arjen tapahtumat vaikuttavat niiden rinnalla tylsiltä