Mielenterveys 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 52. vuosikerta, hinta 8,50 3/2013 ARJEN LUOVUUS LÖYTYY OMISTA TAIDOISTA Kirjoita elämäkerta ja voimaannu TYÖ KUNTOUTTAA Laura Lepistö: ?Urheilu on edelleen mun juttu?
ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Kuva: Rodeo TEEMA: ARJEN KULTTUURIA Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162. vuosikerta. MIELENTERVEYS 3/2013 S I S Ä LT Ö JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa liikkuu 33 Kolumni Kuva: Matti Rajala 34 Poiminnot 3 6 Tutkitut jutut 4 41 Kentältä Kuulumisia I Yeesi, Turku, Rovaniemi, Iisalmi 47 Hei haloo Elämän opissa Laura Lepistö 4 ?Urheilu on edelleen mun juttu? I KANSI Laura Lepistön elämässä on nyt rennompi rytmi. 12 Anna-Liisa Karjalaisen mukaan omasta elämästä kirjoittaminen lisää itseymmärrystä. 30 Psykiatriassa ?huonon ädin diagnoosi? vaikutti vuosikymmeniä. Äidit kertovat kokemuksiaan. Kuva: Rodeo 18 Turkulaiset tutkijat kertovat, mitä arjen kulttuurisuus ja luovuus on. 2 0 Paavo Järvensivua ahdistaa jatkuva hamuaminen. 23 Bahtalo-ryhmä kannustaa lähimmäisen rakkauteen. 26 Taidekeskus Ars Auttoinen tarjoaa iloa ja energistä oloa. 28 Minun työni: ihmisistä innostunut puutarhuri Taina Laaksoharju. Päätoimittaja Tarja Heiskanen (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Jutta Kajander (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Matti Rajala Kirjapaino 2013 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi 10 Työelämä kuntouttaa Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 52
jäsentää Manuela kävi lähelsia, jakaa murheita ja iloja peukuttaville ystäville. lä kuolemaa, mutta päätti antaa elämälleen Facebook on nykyajan ihmisten tutti! Se on myös uuden mahdollisuuden. Karjalaisen peräänkuuluttamaa elämänhallintaa Manuelan kertomus uupumuksesta . ja omien jäsentelyä. kun onkokemusten kuin loppuun puristettu appelsiiJokaisella meistä on ilo monia. ja oikeusHän olla oman eläni ? koskettaa varmasti kertoo mänsä sankari! oppineensa omat rajansa, tunnistavansa, KARI J. KETTULA milloin kuormaa on liikaa. Silloin pitää Kirjoittaja on Turun ja kirjamessujen eläkkeellä päästää irti, luopua hiljentää tahtia. oleva ohjelmapäällikkö ja vapaa kirjoittaja. HELI KUMPULA SELMA ?verkossa: oma-apuohjelma traumaattisiin kriiseihin: www.e-mielenterveys.fi Vahvistu www.vahvistamo.fi 3 3. Panostus kannattaa, sillä hyvä mielentermyös todettu olevan tilastollisesveys moneen; elämänlaatu ti heijastuu pienempi riski kuolla ennenaikohentuu, kaisesti.työkyky lisääntyy, tuottavuus paranee ja mielenterveydellä on Kulttuuritoimintaan osallisvaikutuksensa myös fyysiseen terveytumisen hyvinvointivaikutukteen. sista tehtyjä tutkimuksia sitoo Tarve mielenterveyden edistäminäkemys yhteisöllisyyden ja soseen on suuri. Siis paSijoitus mielenterveyden edistämirantaa fyysistäja jayhteiskunpsyykkistä seen on koettua sijoitus ihmisen terveyttä ja viime kädessä myös pinan hyvinvointiin. dentää elinikää. tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi Ajattelen, että Facebook tarjoaa ta ja siitä selviytymisestä. Miten nykyihmisille luoda uusi nopean mahdollisuuden tiiviisti ajatukalku ja menestyä siinä. Manuela tuksia, joiden pääsanoma lähtökohtien Bosco on elänyt tämänkirjallisten ja selviytynyt. ohella oliTarja näyttää: minun vaikea elämäni ei ollut Luin Heiskasen jutun Manuela turhaa, vaikka elämänon ilot olivat usein pieniä. Boscosta. Manuela menettänyt siihenasFTelämänsä Anna-Liisa Karjalainen sanoo tisen tukipaalut isänsä ja hienosti, uransa. että oman elämäntarinan äärelle pysähtyminen Hän on jo melkein luovuttamassa, mutta on itsensä kohtaamista eletyn ymmärtämistä. sisko onnistuu viime ja hetkellä antamaan MaHän tiivistää oivallisesti väitöskirjansa tuloksia. nuelalle toivoa. Kirjoittaminen on ajattelun ja muistamisen väliManuelan tarina on koskettava nuoren ne, Karjalainen kirjoittaa. naisen kertomus vaikeasta elämäntilantees- mattomilla oli 57 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua kuin niillä, jotka osallistuivat. tarvitaan poikkisektorista työotetta Sosiaalisesti jaettuihin kulttuuja laajaa yhteistyötä myös järjestöjen, riharrastuksiin osallistuvilla on yritysten ja kuntalaisten kanssa. Pelkkä palosallistumista ja näin lisätä myös velujen lisääminen ja parantaminen hyvinvointia. Kulttuuriharrastukei kuitenkaan riitä, vaan painopistetset ovat osa terveitä elämäntapoja ja tä pitää siirtää myös mielenterveyden edistävät Hyypän mukaan terveyttä edistämiseen ja ongelmien ehkäisevähintään yhtä hyvin kuin liikunta. miseen. Mielenterveyden edistämisessä Kuinka paljon pidempään kulttuukeskeistä on terveyttä ja voimavaroja rinharrastaja sitten elää? Keski- Odotettavissa olevaan elinikään vaikuttuvat myönteisesti muun muassa musiikki-, kirjallisuus- ja elokuvaharrastukset. Mielenterveysseuran siaalisuuden hyvinvointia lisäävaltakunnalliseen kriisipuhelimeen västä vaikutuksesta. Myös osaltuli viime vuonna 175 000 soittoa. listumisaktiivisuus on tärkeää: Joka neljännen sairauslomapäivän ja enemmän osallistuvilla terveysvaijoka kolmannen eläkepäätöksen syynä kutukset ovat suuremmat kuin vain ovat mielenterveysongelmat. Nämä ongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle vähän osallistuvilla. jokaKulttuurin vuosi jopa viiden miljardin euron keinoin voidaan siis laskun. Kuitenkin kuntien sosiaalilisätä ihmisten onnellisuuden ja ja terveysmäärärahoista runsas 10 merkityksellisyydenvain tunteita, löytää prosenttia käytetään mielenterveysuusia kokemuksia ja pitää mieli virtyöhön, ja valtaosa rahoista menee keänä, tukea elämänhallintaa sekä ongelmien korjaamiseen. luoda uusia ihmissuhteita. PÄ ÄÄ ÄK K IIR RJ JO OII T TU US S P Kuntoa Fiksu satsaa kulttuurista mielenProfessori Antti Karisto kutsuu terveyteen kulttuurin ja taiteen sosiaalisia vai- Hätää voidaan Kulttuuriharrastukset lapioida edistävät terveyttä loputtomiin. vähintään yhtä Pelkkä mielenhyvin kuin liikunta ja terveyspalvelujen pidentävät elinikää. parantaminen ei riitä vaan määrin kahdesta kolmeen vuotpainopistettä ta kauemmin kuin muut, Hyyppä on siirrettävä vastaa kirjassaan Kulttuuri pidentää ikää. Se on melkein yhtä paljon mielenterveyden kuin tupakoimattomuuden antamatedistämiseen. lisävuodet. Kuva: Jyrki Vesa L LU UK KI IJ JA AL LT TA A kutuksiaratkaistaan näkymättömäksi sosiKunnissa tärkeimmät aalipolitiikaksi. Kulttuurin avulkuntalaisten arjen tukitekijät, kuten la voidaan kartuttaa voimavaroja sosiaalija terveys-, opetusja kulttuuripalvelut, yhdyskuntaja ympärisja löytää keinoja hyvinvoinnin töasiat alue- jatukee elinkeinopoliittitueksi.sekä Kulttuuri sekä yknen kehittäminen. Kuntavaaleissa silöiden että yhteisöjen hyvin- on jaossa syksyllä lähes 10 000 valtuustovointia. paikkaa. Markku T. Terveyden edistämisessä pitäitava toimimaan nykyistä paremmin. sikin keskityttyä etsimään keinoMoni mielenterveysongelmista kärsija, joilla voidaan edistää sosiaalista vä jää suorastaan heitteille. Ei perinteinen riski- ja sairasosiaalisiaTerveyden toimintoja ja elinvoimaiusajattelu. edistämisessä on suutta. fyysisen terveyden rinnalle nostettava Boinkumyhtenä Benson Konlaanin mielenterveys keskeisenä hyUumajantukevana yliopistoon tehdyssä väivinvointia tekijänä. töskirjatutkimuksessa havaittiin, Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista työotetta, sillä edistämistyöhön että kulttuuritoimintaan osallistu- Olin Turun ja Porin lääninelämästä kirjallisuuden lääninLuopua täysin vanhasta ja aloittaiteilijana 1984?1993. Luin tuhansia käsikirjoitaa alusta se on pelottava ajatus. Hyyppä on tarSuomen Mielenterveysseura hakastellut kulttuurin hyvinvointiluaa nostaa kuntavaalien keskiöön vaikutuksia sosiaalisen pääoman kansalaisten mielenterveydestä huokäsitteen kautta. Sosiaalinen lehtimisen teemalla Fiksu satsaa miepääoma näkyy muun muassa lenterveyteen. Mielenterveysasiat me-henkenä, luottamuksena, jäävät monesti niin päätöksenteossa, kansalaisosallistumisena ja kulttuurahanjaossa kuin arvostuksessakin siriharrastuksina. vuraiteelle. Kuitenkin tiedämme, että mielenterveys on on tärkeä voimavara Tutkimuksissa osoitettu kultniin ihmiselle itselleen kuin koko yhtuuriharrastusten ja kulttuuritoiteiskunnalle. minnan vaikuttavan niin koettuun Mielenterveyden ongelmia ja häiterveyteen kuin elinajanodotteeriöitä pitää hoitaa ja palvelut on saaseen. Kuvataide puovahvistava, salutogeeninen, lähestylestaan parantaa koettua terveyttä, mistapa
ELÄMÄN OPISSA ?Nyt elämä maistuu? KUK A? Laura Lepistö IKÄ: 25 vuotta ASUU: Helsingin Töölössä Taitoluistelu-uransa vuosi sitten lopettanut Laura Lepistö saapuu säteilevänä Kampin Johto-kahvilaan. Elämässä on nyt aiempaa rennompi rytmi, vaikka kalenterissa on opintoja, töitä ja vielä vähän luisteluakin. PERHE: seurustelee AMMATTI: entinen taitoluistelija, opiskelee markkinointia ja johtamista Helsingin Kauppakorkeakoulussa HARRASTUS: luistelu, TEKSTI: JUTTA KAJANDER KUVA: MATTI RAJALA 4 3/ 2013 lenkkeily ja kuntosaliliikunta
Niitä on osattava käsitellä ja sitä kautta opittava pääsemään niiden yli. Paitsi jännityksen hallintaa, Lepistö sanoo oppineensa myös kokonaisvaltaista elämänhallintaa ja kykyä luottaa itseensä. . Ei ollut tunnetta, että haluan lisää mitaleja ja lisää menestystä eikä itseään pakottamalla voi lähteä yrittämään. T ällä hetkellä minulle kuuluu hyvää. Urheilu-ura on kasvattanut minua ihmisenä, olen saanut sitä kautta paljon ystäviä. Elämässä oli paljon muutakin. . Lopputalvesta hän hankki murtomaasukset ja lähti ladulle ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden. Lepistö nauttii erityisesti liikuntaan nykyään liittyvästä valinnan vapaudesta. . Perheelle oli tärkeää, että me lapset saimme harrastaa. Tulin juuri Turusta, missä esiinnyimme jäällä Korven Kiiran kanssa. Lisäksi olen pitänyt lapsille suosittuja luisteluleirejä, Lepistö kertoo. Kolmatta vuotta Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Lepistö aikoo saada kanditutkinnon kasaan jo ensi vuonna. Samassa hallissa harjoitteli jääkiekkoa myös hänen veljensä. Perhe kannusti ja osasi olla oikealla tavalla tukena: riittävän lähellä ja sopivan kaukana. . Tärkeää on, että tahto harrastaa lähtee lapsesta itsestään ja vanhemmat kannustavat taka-alalla. Muutakin elämää ajatellen mentaalivalmentaja on tärkeä tuki, sillä urheilijan elämä on aaltoliikettä. Vancouverin jälkeisenä kesänä tulehtui akillesjänne. Yritin muutaman kerran liian nopeasti takaisin ja sain muitakin vammoja. Toisaalta olin juuri päässyt opiskelemaan ja löysin nopeasti erilaista perspektiiviä elämään. . Kyllä urheilu on edelleen se ?mun juttu?. Se on antanut eväitä ihmisten kanssa toimimiseen ja paljon hienoja kokemuksia: tärkeitä kisoja ja niihin liittyvää kovaa valmistautumista ja huumaa, jännitystä, onnistumisen tunteita, mutta myös arkista yhdessä harjoittelua, Lepistö luettelee. Vaikka luistelu olikin hänelle yksilölaji, niin yhdessä harjoittelua oli silti paljon. He tukivat kaikkia täysillä, mutta osasivat olla puuttumatta liikaa. Opiskelen pääaineenani markkinointia ja siinä on etua urheilussa tutuiksi tulleista yhteistyökuvioista ja sponsoroinnista. Vapaa-aikanakin Lepistö liikkuu edelleen paljon. Siinä mennään äärirajoilla ja epäonnistumisetkin kuuluvat asiaan. Ei se mihinkään ole kadonnut. TUNNEN ITSENI LÄPIKOTAISIN Henkinen valmennus on ollut Lepistölle tärkeää paitsi kilpailutilanteiden takia, myös päivittäisen harjoittelun tukena. Lisäksi urheilijana olen saanut nähdä maailmaa ja tavannut ihmisiä eri kulttuureista, Lepistö kiittää. VÄLILLÄ VIHASIN LUISTIMIA Luistelun lopettaminen oli Lepistölle järkipohdinnan tulos, vaikka siihen sisältyi paljon tunnettakin. . Toukokuussa hän aloittaa työt Olympiakomiteassa harjoittelijana. HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄÄN Vaikka huippu-urheilu on rankkaa ja urheilijan elämä tiukasti aikataulutettua, Lepistö sanoo sen silti antaneen paljon enemmän kuin ottaneen. . Olen tässä keväällä tehnyt joitakin näytöksiä. Tuntui, että suurin palo kilpailemista ja kunnianhimoa kohtaan oli tyydytetty. Lopettamispäätöksen jälkeen Lepistö huomasi nopeasti, että kaikki se murhe ja negatiivisuus, jota hän tunsi luistelua kohtaan, katosi nopeasti. Muista luistelijoista tuli hyviä ystäviä ja esimerkiksi Korven Kiiran kanssa olen voinut ennen kaikkea jakaa kaikkia hyviä kokemuksia, mutta purkaa myös paljon luisteluun liittyviä vastoinkäymisiä. . Lisäksi olen sellainen tyyppi, että haluan tehdä asiat täysillä enkä halunnut jatkaa luistelua puoliteholla. Kyllä sitä on oppinut tuntemaan itsensä läpikotaisin. On ihanaa, kun voi lähteä lenkille, muttei aina tarvitse. ? 5. Aion tehdä sen parissa tulevaisuudessakin töitä. Eihän siitä olisi tullut mitään, jos olisin mennyt EM-kisoihin täyden kotiyleisön eteen puntit tutisten, ilman huolellista mentaalista valmentautumista. Hänellä on ollut oma valmentaja. Lisäksi ajattelin, että olen niin saanut luistelulta kaiken: EM-kultaa Helsingissä kotikisoissa, EM-pronssia Zagrebista, EM-hopeaa Tallinnasta, EM-pronssia Tallinnasta ja MM-pronssia Torinosta. Tuli vaihe, jolloin vihasin luistelua ja jopa luistimia. Tiedän tasan tarkkaan, miten toimin ja reagoin missäkin tilanteissa. URHEILU, SYDÄMEN ASIA Nelivuotiaana Lepistö lähti jäälle siskonsa vanavedessä. Hyvä tyyppi, joka on osannut puhua ?järkeä päähän? oikealla hetkellä ja hyvällä tavalla. . Silti rakkaus taitoluistelua kohtaan urheilulajina säilyy varmaan aina
On helppo ymmärtää miksi Marimekon tuomat uudet vaatemallit ja kangaskuosit löivät lävitse. saakka. Terveydenhuolto näyttää jakautuvan yhä jyrkemmin kahteen kastiin. hkt.fi 2012 solmitut erot avioliitot 36214 4594 28878 13040 Lähde: Tilastokeskus 6 Kuvassa oikealta Ursula Salo, Elina Lähde, Sari Haapamäki, Vappu Nalbantoglu, Riitta Havukainen, Sara Welling. 3/ 2013 Yhä useampi luottaa yksityiseen KUVA: Rodeo 1965 solmitut erot avioliitot KUVA: Marko Mäkinen Mureneeko perinteinen yhteisöllisyys ja tulevatko tilalle elämyshakuisen Y-sukupolven edustamat nautinnonhaluiset ja yksilölliset arvot?? Kansallisen ikonin synty Lähes miljoonalla suomalaisella on yksityinen sairauskuluvakuutus. Perusterveydenhuolto näivettyy entisestään, eikä pysty vastamaan kansalaisten tarpeisiin. Näytelmässä Riitta Havukainen tekee upean roolityön Marimekon luojana Armi Ratiana. Näytelmä piirtää hienon ajankuvan vaate- ja kangasteollisuuden muutoksesta sotien jälkeisessä Suomessa. Silti näytelmä on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Armia esitetään Helsingin kaupunginteatterissa 25.9. Sen sijaan kuva ailahtelevasta, alaisilleen ja läheisilleen sietämättömästä Armi Ratiasta ei imartele. Liki kolmetuntinen näytelmä kärsii hieman siitä, että siinä on liiaksi epäselviksi jääviä tapahtumia ja pinnallisesti esiteltyjä henkilöitä. AJASSA LIIKKUU K ÄV I N K AT S O M A S S A Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen NUMERO Liitot ja erot Helsingin kaupunginteatterissa on esitetty jo viime marraskuusta lähtien Pirjo Toikan kirjoittamaa ja Milko Lehdon ohjaamaa Armi-näytelmää. (Mediuutiset 26.4.2013)
Juha Siltalan uuden kirjan fokus on selviytymiskeinoissa, ei ongelmissa. Nuoriso ?mainettaan parempi? Nykynuorten selviytymiskeinot historiassa, 543 sivua. Kampanja starttaa täydellä teholla alkusyksystä ja sen tarkoitus on herättää lapset huomaamaan, mitä kaikkea kivaa he voivat tehdä, kun vapaa-aikaa ei vietetäkään pelikoneiden ja ruudun ääressä. Lue lisää vtkl.fi/fin/seniorsurf M I E L I PA H AT KUVA: Rodeo Pelastakaa Lapset ry, 7/5/2013 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS EI AINA TOTEUDU Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeus tehdä itseään ja hoitoaan koskevia päätöksiä ei aina toteudu ympärivuorokautisissa palveluissa. Raporttiin sisältyvä Äitien indeksi asettaa 176 maata järjestykseen sen mukaan, miten ne ovat onnistuneet ja epäonnistuneet äitien tukemisessa. Indeksissä arvioidaan äitien hyvinvointia käyttäen mittareina tytön tai naisen riskiä kuolla raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin, alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuutta, lasten koulutustasoa, maan tulotasoa ja naisten poliittista asemaa. Silti vain harvoissa yksiköissä on tehty itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden kehittämissuunnitelmia. Valvira, Selvitys 1/2013 7. Silloin tietokoneen, kännykän tai tabletin käyttöä tehdään ikäihmisille tutuksi erilaisissa tapahtumissa kautta maan. Muissa Pohjoismaissa jo tutuksi tullut päivä järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa ja mukaan haastetaan nyt kansalaisia, yhdistyksiä ja muita toimijoita. Samalla herätetään keskustelua, ja helpotetaan vanhempien puuttumista pelaamiseen tarjoamalla yhtäaikaisen pelipaussin mahdollisuus koulukavereiden kanssa, projektisuunnittelija Riikka Nurmi kertoo. M I E L I H Y VÄT Pelipaussille hop! NUORET LUULTUA KUNNOLLISEMPIA Valtaosa Suomen nuorista on kunnollisempia kuin koskaan. Lisäksi heidän vanhempansa keskustelevat ja viettävät heidän kanssaan aikaa enemmän kuin aikaisemmin. WSOY SUOMI ON ÄITIEN ONNELA Suomi on Pelastakaa Lapset -järjestön Maailman äitien tila -raportin mukaan maailman paras maa olla äiti. Rättyä on yksi pelipaussia kokeilKUVA: Taija Turkumäki leista alakouluikäisistä. . Mä pelasin yhes vaihees aika paljon tietokoneella, mut sit se vaan jäi, ku ei kukaan muukaan enää pelannu tai kattonu teeveetä nii paljon, kertoo järvenpääläinen 5.-luokkalainen Pihla Rättyä Kinnarin koulusta. Järvenpääläinen 5.-luokkalainen Pihla Rättyä Kinnarin koulusta kertoo pelipaussin vaikutuksista. Suomessa tilanne on erinomainen kaikilla näillä kriteereillä mitattuna. Surffia senioreille Vanhusten viikolla, tiistaina 8.10., järjestetään kansallinen SeniorSurf-päivä. He ovat aiempia sukupolvia sosiaalisempia, he käyttävät vähemmän päihteitä kuin aiemmin, ja jos he ovat töissä, he ovat työasenteiltaan jopa innokkaampia kuin vanhemmat työntekijät. . Heikossa asemassa olevilla asiakkailla ei aina ole edellytyksiä huolehtia itse itsemääräämisoikeutensa toteutumisesta
Siten myös mahdollisesti vältetään lastenpsykiatrian osastohoitojakso. ?Erikoissairaanhoidon tuella pyritään luomaan lapsen ja perheen kannalta yksilöllinen ja riittävän turvallinen jatkosuunnitelma, jolla saatetaan välttää myös lastenpsykiatrian osastohoitojakso?, Tammisto sanoo.. Tavoitteena on pyrkiä auttamaan lasta myös kriisitilanteissa hänen omassa kasvuympäristössään. Tällä motolla pieni punainen lasten mielenterveysambulanssi lähtee liikkeelle Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian pihasta. AJASSA LIIKKUU Mielenterveysambulanssi kiitää avuksi lasten luo TEKSTI JA KUVA TUULA AINASOJA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Lasten mielenterveysambulanssin ideana on, että työntekijät rientävät sinne missä lapset tarvitsevat apua. Akuuttityöryhmän psykoterapeutti Laura Tulensalon yhteydenottoja tulee useimmiten kouluista ja päiväkodeista sekä lastensuojelusta ja perheneuvoloista joko lähetteellä tai viranomaisilmoituksella. - Huoli lapsen turvallisuudesta tai psykoottistasoisesta oireilusta ovat tyypillisiä viranomaisten yhteydenottoihin tai lähetteisiin johtaneita syitä.? Alakouluikäinen lapsi saattaa oireilla käyttäytymällä aggressiivisesti muita lapsia tai aikuisia kohtaan tai aikuisilla on ehkä herännyt huoli lapsen mielialasta tai toimintakyvyn muutoksesta. psykoterapeutti, Riia Tammisto sanoo. Kaste-hankkeena aloittanut Lasten mielenterveysambulanssi on vakiintunut syksystä 2012 osaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian akuuttityöryhmän toimintaa. Akuuttitilanteessa Laura Tulensalo ja Riia Tammisto jalkautuvat lastenpsykiatrian työparina osaksi lapsen ja perheen kehitysympäristön verkostoa. Mielenterveysambulanssin työntekijöitten tehtävänä on tukea ja aktivoida lapsen ja perheen asioissa mukana olevaa moniammatillista lähiverkostoa. Mielenterveysambulanssi toimii nopeasti. ?Pyrimme järjestämään ensimmäisen tapaamisen lapsen ja perheen sekä lasta hoitavan verkoston kanssa viikon sisällä?, psykologi, vs. Rahoituksesta vastaavat sairaanhoitopiirin 27 kuntaa. Toiminnassa lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon työpari jalkautuu kriisitilanteissa osaksi lasten kehitysympäristöjen paikallista hoitoverkostoa koko sairaanhoitopiirin alueella. Ambulanssitiimiin kuuluu erikoislääkäri, psykologi, kaksi psykoterapeuttia ja yksi erikoistuva psykologi sekä tällä hetkellä yksi sairaanhoitaja. 8 3/ 2013 Hankalistakin asioista rohkeasti puhuen ja kunnioittavasti kuunnellen
Eikö vähempi riittäisi. Eikö kerta viikossa ole parempi kuin ei mitään, hyvässä porukassa, hymy huulilla, LKT Katriina Kukko- nen-Harjula, UKK-instituutti? . Erityisen tärkeää on valita niin mieluisa liikuntalaji, että sen harrastaminen johtaisi pysyviin elämäntapamuutoksiin. Mielen hyvinvoinnin ja liikunnan yhteyksiä käsitellään syksyllä Liiku mieli hyväksi -seminaarissa, joka järjestetään 26.?27.8. Suomeen palatessa oman paikan löytämistä helpottavat olennaisesti sosiaaliset suhteet perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin. Projektimme tarkoitus on luoda vertaistuen verkostoja myös niille, joilla niitä ei ole valmiina. Vuodesta 1956 jo lähes 37 000 suomalaista on ollut rauhanturvaajana. Piispanen toimii nyt projektipäällikkönä Rauhanturvaajat Vertaisina . Vertaistukea rauhanturvaajille . Lainatakseni tunnettua amerikkalaista professoria Steven Blairia, jokainen minuutti, joka liikuttaa ihmistä pois sohvalta on hyväksi. Vaikka suomalaiset rauhanturvaajat ovat henkisesti vahvoja, rauhanturvaajana toimimiseen sisältyy monesti eri syistä johtuvia stressaavia kokemuksia. Mitä, jos liikunta jää vähemmälle. 2013. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: liikumielihyvaksi.fi 9. Työhön sisältyy aikaisempaa enemmän uhkatilanteita ja se on vaativampaa. . Totta ihmeessä. Lisäksi suuri osa liikunnan hyvinvointivaikutuksista tulee muusta kuin energian polttamisesta. Myös läheisille kotona saattaa tulla stressaavia kokemuksia, jotka aiheutu- vat peloista, huolista, ikävästä ja murheista. Piispasen vetämässä projektissa koulutetaan tukihenkilöitä rauhanturvaajista ja rauhanturvaajien läheisistä sekä luodaan ja kehitetään vertaistukiverkostoja sekä eri vertaistuen muotoja Suomen Rauhanturvaajaliiton 31 jäsenyhdistyksen alueille sekä rauhanturvaajien että läheisten käyttöön. . Rauhanturvaajien henkiseen hyvinvointiin on alettu viime vuosina kiinnittää entistä enemmän huomiota. Palveluksen jälkeen ei ole olemassa lakisääteistä velvollisuutta rauhanturvaajan henkisen hyvinvoinnin huolehtimiseen. Puolustusvoimat ovat viime vuosina panostaneet myös tähän huomiota. Rauhanturvaajille järjestetään noin kaksi kuukautta kotiutumisen jälkeen tilaisuus, jossa kerrotaan stressistä, kotiutumisesta sekä työstetään palvelusajan kokemuksia ryhmissä. Hetki liikuntaa riittää Väestön yleisten liikuntasuositusten mukaan aikuisille suositellaan kestävyystyyppistä, kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä vähintään 2,5 tuntia viikossa ja lihaskuntoharjoittelua vähintään kahdesti viikossa. tukea kotona ja kaukana -projektissa. Piispanen kertoo, että rauhanturvaajien työ on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana perinteisestä rauhan turvaamisesta kriisinhallinnaksi. Liikuntaan käytettävän ajan voi myös pilkkoa lyhyiksi, vaikka 10 minuutin pätkiksi. . Hyvinvointia lisäävät esimerkiksi luontokokemukset, hyvä seura ja fiilis. Monet rauhanturvaajat hyötyisivät henkisestä tuesta erityisesti kotiin palattuaan, toteaa itse neljästi rauhanturvaajana ollut Hannu Piispanen. Käsittelemättöminä ne saattavat muistuttaa itsestään, kun elämään ilmaantuu muita vastoinkäymisiä, esimerkiksi avioero tai läheisen kuolema. Kestävyysliikunta voi olla vaihtoehtoisesti kuormittavampaa liikuntaa, kuten hölkkää, hieman yli tunti viikossa. Kuulostaa kovalta tavoitteelta
NÄKÖKULMA Kuntoutujille voimia työelämästä Porilainen Niina Laitinen sai osa-aikaisesta työstä tukea kuntoutumiselleen. Nyt oman alan töitä ei ole, vaikka intoa työelämään olisi. TEKSTI: JUTTA KAJANDER KUVA: MARTTI LARIKKA . Sieltä pääsin siirtymätyöhön Diakonia-ammattikorkeakoulun tekniseksi assistentiksi. Toiminnot siirtyivät sairaanhoitopiirin hoidettaviksi, mutta kuntoutusohjaajaa ei sinne palkattu. Sairaanhoitajaksi alkujaan itsensä opiskellut Laitinen sairastui vuonna 2004 sidekudossairauteen eikä voinut enää sen jälkeen jatkaa omalla alallaan. Valmistuin viime keväänä ja sain heti töitä kuntoutusja vertaisohjaajana. 10 3/ 2013. Kahden sairaalajakson jälkeen Laitinen alkoi vähitellen kuntoutua ja käydä paikallisella klubitalolla. . Yksityinen terveydenhoitoyritys, jossa hän työskenteli, lopetti toimintansa Porissa vuoden vaihteessa. Kolme vuotta myöhemmin hän aloitti kuntoutusohjaajan opinnot, mutta ihan opintojen alkuvaiheessa hän sairastui vaikea-asteiseen depressioon. Tuli avioero ja elämä näytti varjopuolensa. Se oli puolen vuoden jakso, jonka jälkeen, vuonna 2009, klubitalon ohjaajat ehdottivat minulle, että tekisin kuntoutusohjaajan opinnot loppuun. Laitinen on yksi Työmieli -hankkeen kautta työllistyneistä kuntoutujista. Nyt Laitinen on kuitenkin vailla koulutustaan vastaavaa työtä. Jotkut asiakkaistani itkivät, kun he kuulivat minun lopettavan työt kuntoutusohjaajana, kertoo Niina Laitinen
Hän pystyi työskentelemään osa-aikaisena ja työ tuki hänen kuntoutumistaan. . Kuntoutujat ovat usein todella motivoituneita, sitoutuvat hyvin työhönsä ja monet ovat myös hyvin kouluttautuneita. Työ ei vastaa koulutustani ja tunnen tällä hetkellä olevani väliinputoaja. Satakunnan ammattikorkeakoulun ESRrahoitteisessa Työmieli-hankkeessa kartoitettiin aluksi työnantajien kiinnostusta ja tilannetta kolmen työnantajatutkimuksen avulla. . UNELMIEN TYÖPAIKASSA NYT VÄLIINPUTOAJAN TILANTEESSA Kuntoutusohjaajan työ oli Laitiselle unelmien täyttymys. En pääse työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi, koska olen kuntoutustuella eikä Työeläkelaitos enää tue työllistymistäni. Olen samassa jamassa kuin monet entiset asiakkaani. Myönteisenä tyyppinä Laitinen kuitenkin ajattelee, että ehkä tästäkin elämäntilanteesta voi olla hyötyä tulevaisuudessa, jos pääsee vielä auttamaan muita kuntoutusohjaajana. . Siksi työnantajien kannattaa työllistää kuntoutujia. Silloin voin sanoa, että ymmärrän tilanteesi, koska olen elänyt tuonkin tilanteen joskus läpi. MOTIVOITUNEITA OSAAJIA Kuntoutujan palkkaaminen vaatii Laitisen mukaan työnantajalta ja koko työyhteisöltä ennakkoluulottomuutta. Koin itseni todella tarpeelliseksi ja pidin työstäni ihan valtavasti. Työpaikalla ei myöskään heti ymmärretty uuden kuntoutusohjaajan toimenkuvaa. Työyhteisöön mukaan pääseminen on tärkeää. Nautin työstäni niin paljon, etten oikein viikonloppuisinkaan olisi malttanut olla vapaalla, hän huokaa. Miehenikin huomasi, kuinka hyvää työ minulle teki. Entisessä työpaikassa ei Laitisen mukaan ollut muita epäkohtia kuin jatkuvasti meneillään olevat muutosprosessit. Alkuun oli vaikea päästä mukaan porukkaan, kun monet tuntuivat pelkäävän oman työpaikkansa puolesta. Hankkeen tuloksena ja toimivalla verkostotyöllä on kehitetty Satakunnan ammattikorkeakoulun, yrittäjien, työvoimahallinnon ja kuntoutusyksiköiden kanssa uusi erityisryhmien työllistämisen tuen ohjaus- ja koulutusmalli. Tällä hetkellä tätä mallia viedään Eurooppaan ja jatkojalostetaan Työmielen kansainvälisessä jatkohankkeessa Mood For Work. www.tyomieli.fi 11. Laitinen toivookin, että työpaikoilla panostettaisiin perehdyttämiseen ja otettaisiin uudet työntekijät mukaan työyhteisöön heidän taustastaan riippumatta. Tällä hetkellä Laitinen hakee oman alansa töitä, mutta työskentelee projektiluonteisesti tutkimushaastattelijana. . Vaikutti siltä, että toiminnalle olisi tilausta, koska yksittäisen yrittäjän on todella vaikea lähteä työllistämään osatyökykyistä ilman mitään tukea, palveluja, koulutusta tai tiedotusta, projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa kertoo. Työmieli-hankkeessa kehitettiin työnantajien valmiuksia työllistää mielenterveyskuntoutujia ja muita osatyökykyisiä. Itse hän on aina kertonut hyvin avoimesti taustastaan, mutta kuitenkin toivonut, että häntä kohdeltaisiin samalla tavalla kuin muitakin työntekijöitä. . Yhteiskunnan tulisi kuitenkin tehdä kuntoutujien työllistäminen työnantajille mahdollisimman helpoksi sekä tukea työn jatkuvuutta palkkatukien ja muiden kannustimien avulla, hän painottaa. ? TYÖMIELTÄ OSATYÖKYKYISILLE JA YRITTÄJILLE Satakunnassa on tehty runsaasti töitä osatyökykyisten työllistämiseksi. Sain lyhyessä ajassa solmittua hyvät verkostot muun muassa Kelaan ja työ- ja elinkeinotoimistoon. Kykenin auttamaan kuntoutujia työllistymisessä ja opintoihin hakeutumisessa.
Kirjoittaessaan elämästään kirjoittaja luo eletyn uuteen olomuotoon, tekstiksi, joka on yksi versio eletystä. Henkilö, joka ei osaa itse kertoa elämästään, voi tulla joka tapauk- 12 3/2013 sessa kerrotuksi. Enää ei lyödä arvottavia leimoja omista kokemuksista kirjoittamiseen vähäarvoisena ?terapiakirjoittamisena?, eikä rajata omaelämäkertoja vain merkkimiesten mahdollisuudeksi. Hän valitsee omat tapansa antaa eletylle merkitys. Elämästä kertomisen taito on lähes kansalaistaito. Vaikka kertomisen ja erityisesti kirjoittamalla kertomisen taustalla vaikuttavat aina opitut kulttuuriset mallit, kyseessä on kuitenkin kirjoittajan oma näkökulma. Elämä ei ole valmiina tarinana ennen kuin se kirjoitetaan tarinaksi. Yhä useammalle on tärkeää jättää elämästään näkyvä jälki. ELETYN MERKITYKSELLISTÄMISTÄ Elämäntarinan kirjoittaminen on tekona merkittävä. Silloin kertoja on yleensä viranomainen, tavallisimmin sosiaali- tai terveysalan ammattilainen, joka kertoo tarinan edustamastaan näkökulmasta. Jokaisen elämästä voisi kirjoittaa rajattoman määrän erilaisia versioita. Kirjoittamiskonteksti lukuisine ehtoineen vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä ja miten eletystä kirjoitetaan. Kirjoittamisajankohta ja -tilanne ja jopa kirjoittamispaikka ohjaavat valintoja samoin kuin tulkinta mahdollisesta lukijasta ja tämän odotuksista. Elämänsä kertoja ottaa silloin ohjat omiin käsiinsä. Kirjoittamisajankohdan elämäntilanne ja -tulkinta ovat monin tavoin läsnä siinä, miten mennyttä tulkitaan.. A S I A N T U N T I J A LTA | FILOSOFIAN TOHTORI ANNA-LIISA KARJALAINEN Kirjoittamalla lisää itseymmärrystä Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen on yleistynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Ehkä postmodernilla ihmisellä on tarve luoda kerronnalla jatkumoa ennakoimattomaan elämäänsä, ja pyrkiä ymmärtämään elämänsä muutoksia, käänteitä ja käsittämättömyyttä. Myös kirjallisessa kulttuurissa on tapahtunut muutos. Elämän ja ihmisen moniulotteisuus hämärtyy, jos alkaa pitää identiteettitarinanaan sellaista, jonka joku muu on kertonut vain sairauden, vamman tai ongelman näkökulmasta. Kirjoittaminen on merkityksen antamista eletylle, merkitykselliseksi merkitsemistä. Kaikesta mahdollisesta juuri se, minkä kirjoittaja ottaa esille, hän pitää merkityksellisenä kirjoittamisen hetkellä
Ro Ro occusam, o occusa occus cu m cusa m, , aliberunt a alibe libe ib berunt b nt t voloriscia vo oris vol ori i cia cia de de sequi sequi id do o ol lu upt up upti pti p pt ti ti ssequas s quas sse as dolupti rolov ,madne micsila son a subilih tser sibon siitpulod ä ä i t i t i s ä i doluptatqui sectess undistrunt lab ipsus su unt, nt t, sect sec ectess ectess ess undi es un und nd distr stru trunt tr tl ab i ab psus eo psu psus eo culpa sunt, s t i etu tu tnuuqila tu tiguf menet orebiuqillu diuq muc ea t iä s t ä ä t ä main äippyh div iuqila erolov mue xe tibon stia vel et dolores ill abore pa cuptatibus, que ue e aut aut acea au ace a cea ipsam, ip i psam, sa sam, sam am, aut ut t in n ea ea nonsequ nonse ons nse ns eq qu u oditatemque odit dita di d ita i it tatemq emq emq que ue tua aiguf i i ha m ut vo cum volorum restiae. aut t es liqu da ru Ita ac eq od m s e c a u e is e m n t i n , o c n up vit e ci n int c tat ate et si ons . m est n - ed m hi l olu pt atu r aa koh ai n e q t fu uo Si a git, s et unt. ut ctu expell e san d a tunte Peippo o ula lu ton u kot ja mu u en rpu ta r alictum sim a itai roR .subitp ullucco tua tnegila sa te tid siuqesnoc t ä cup upt up ptate at t n num um m fugiasp fug fugi ugi iasp sp p istrum ist istr t um tr m cuptate t s s i ienecte venducia cupt airoballe vnitcen etatua iuq om siitpullu tua subit i sä ä t ä t et ut aut hillabo. Qui tur? Qui ut ut fugi fug fugitatu ugi gitatu tat ta t tatus atu tus -pulov ae satpo iuq mi iuqesnon subila sumin gidupe ipici i abor ab abo bor r repudis repud dis s disit disit isit isi sit dolestibus do d dol dolesti ol le est esti sti st t bus bus bu man ikka ans kka et cudi oiroc murefrep tatat vie ä nonestrume nonseque none non no n one o on n ne nes e str stru st s tru t r ru u me m e n nonse onse nse n e q que ue e r n amicffio tua ,rute ednegidnudi metatpo etua sii ä ä ä n l as prentintur? pr pren pre p re ren entint tintur? in in int nt tu ur? ur r? r u ss s n in se muierefreve mucco tua te sutae te tnui ko ä l l hd se ls menoc ediv etcni eauq tivorrepxe eko v ie r u os e koht picffio tu tileperolod tua ami hil jai k -ure adnaici -nem im etur q u eu s ip aut a uo m sa te v dun rum q c u m uam m, n olu tion qua dolo p con et se e ce rer tio e dol oV ta so e p t of ores olumtes s qua stem f l o im m pu upta s co icium auda eum agn r t d u e a e lic epe r, ar dol nis iti l m um ore or , con eh agn reen am ih et - Li Parhaimmillaan elämästään kirjoittava voi löytää elämänsä ainutlaatuisuuden, muistojen rikkauden ja voimavarat, jotka elämässä ovat kantaneet. Niitä ovat esimerkiksi kysymykset ja kysyminen, arvioiva kommentointi ja arvottaminen, moninäkökulmainen esittämisen tapa sekä aikatasojen vaihtelu kerronnassa menneestä nykyiseen ja jopa tulevaisuuteen. Reflektiivisiä piirteitä on yleensä eniten teksteissä, joissa kirjoittaja tarkastelee elämäänsä teemasta, josta ei ole aiemmin kirjoitta- nut tai johon liittyy hänen kannaltaan jotain selvitettävää. A ce p ra ntu s. Eletystä elämästä kirjoittamisessa ei ole kyse vain menneen muistelusta, vaan samalla kirjoittaja eri tavoin ratkaisee kysymystä, kuka hän on, mistä hän tulee ja mihin on menossa. U Um ma au t vo v ol iuq dicr epasumin eT.aaruan maitcenoc no c orep ereicae dolorat am remporum pernatectam dis nistiis eos mp porum oru rum um con um cone co ep pe erna rnat nat atecta cta ctam tam d di s ni n stiis st stii se eo os u roreper icffio iuq te tU .oira serolod atpulod itae seatiled volo quo blaccupid e estium nullabo utate sti st stiu tiu ium um nullab nu llab ab a bo ribusa r busa ri busa us simaio sim sim maio ai omnis omni mn nis ut u tate ate p ienet san at pienet sanat offictibea qui as offi ctur? fugitatus ui ia s es e est, t, t ,o ffic ffi c tur. Ipsante Ip psa ps psan san sa san ante te nditenisqui ndite dit di dit i ite t ten te en nis ni nisq is isq i squ sq ui iq quae uae ua u ae ae stiam, comni rutatpeca sitaiuq mus mairolod til tu ,erper maspi sideps m un unt u unt. n con nem m m mm m m a lja ul n ke o u hi ja i Oluptium abor num aliae pt tium ium um m abo a ab bor r al a ia alia a et et ape ap pe placeprovit pl p placep lacep ace cep e rovi ro rov ovit harciae ovit ha arcia ci cia i en nu u um ma al li ia iae ae e nempeli ne nemp nem n e em emp mpe mp eli el li li auqili iuqes Rit,o mut ka a o a r i p k m mo lup lupt u up tas as a s e arch r rch ilit ili l i t al a ali li i qui quis ui s in int i nt t hi hill h ill l l les es s i iliq liqu liq li i iq qu q u at a tu ur rio io idus, i idu du dus, dus d us, us u s natur nat n at atu ur r resto rest esto sto st to o cillate moluptas earchilit aliquisint hilles iliquaturio e i o tan id iuq ,rutpulov oredna subitse te sibedneipi man e Er Qui o aik On Qui On fa f faciat a cia ciat ciate i at t e mp elib el lib b us i impor m mpor mpo mp po o ep e p e ercim r rcim c i por pori i a qu q u at a tem t te e em m a ab b bo o ria r riat ri iat ia i at a t is i ist st t rum ru r um u m consequam faciate mpelibus imporep ercimporia quatem aboriat istrum i us u s o i oi v v o omin enon aressed te sr u r s u u r r Oli ko se ki va a? um oe per s r or e Dol Soluptat S oluptat emquiande emquiande perum perum facc facc Ob it, t p . pt pta ptat ut et lab ipit o optat. mav ole oles le moluptaAgnis m lupta mo mol pt Agni p pta Agn gn s an gni a antus. tus tu tus. us Ibus, Ib Ibu Ib bu us s, ,n ia velit, ia ve ve el l lit, lit li it i si omniatus omn mniatu mn ia iat i at a atu tu tus Aris experum voles nia tem em que em qu ue pa pa sequiaspiet s sequi equ equi qui uiaspi aspi asp aspiet p et pi t quam qua uam m fugit fu fu ug ugi gi g it que qu q ue nobit nob no bit it odis od o dis d di i is s num nu n um u m dolorer chitem n nyt mitä iset Ag ni m an t es us s q i Ut ui d tem su end olup n a t et tLa ndi ius. u tu o ati llan sae mm u d c ul m r i b abo olor p e r um ve a n nu u s l e s qu ip nem am aut iv id e a en Pa io. Gi n u re m ui un sit si L qu apis nt es icit i custo dlo ti - m ti m, te it c d pr u sa itillihin euq desnoitnim licse tu suman sila s oon a iq u ear io m iu s at pa lu m vo o lu ta ide ignih eres t eat ilutaq tu istribea utexer v t s n t, lu r l taiguf te tua iuqatpulommo qcteatpu lomdo s m pe pta m Eeua ici us F olup m is te po oace v ute na ora , a xer dol tur a e i mu lov euq orroba s ubitirobal tnes ,mangam qu lupt o i l ev oitsuitis sauqesnoc aicudnallun itidned olov mid nel lo sap sineicipica tuallucco tnudna muierorroc iuq muitaiciffo Menis ea eatur atur ur adic u adiciant iciant iant an ant nt n t aut au u etur etu etu ur aut aut hari a ha hari ri aut aut ut volore vo ol olo olor lor lo e volorpo l volor vo lorp l or orp o rpo atpu lod atI .obal tua subilevnis ,erolod oidnes easpi om omn omni mni bla m bla quiae qui u ae e mos mo os et et lique li l qu qu que ue velendunt. vel v vele ele el le en ndu ndun nd d dun du un u nt. t. Ajattelua muistuttavalla ilmaisun tavalla kirjoittaja rakentaa kokemustensa ymmärrettävyyttä itselleen. Kirjoittaja hyötyy eniten, jos hän käyttää kirjoittamista pikemminkin ajattelunsa välineenä kuin lukijaa varten luodun lopputuloksen esittämiseen. Itseymmärryksen ja -tuntemuksen kannalta itselle kirjoittaminen on tehokkainta. Ymmärtämään pyrkimisen prosessi piirtyy tekstiin erilaisina reflektiivisinä ilmaisun ja kerronnan piirteinä. Omien tunteiden avulla kirjoittajat arvioivat suhdettaan menneen kokemuksiin. t s s u e e k u To cus. Erum expel mol pe e em tor upisimil este rro co re ex p liq utmpo s u ate e n dit Co re st lo eum e sum aut co n is t estistee ds a un p ratu vo le n d ce pu d a , u ntu m pa ru p a l e e u eon ut q re int t ta res magnat. Eletystä kirjoittaminen on myös orientoitumista tulevaan. YMMÄRTÄMINEN PYRKIMYKSENÄ Elämästään ja kokemuksistaan kirjoittava pyrkii toisaalta ymmärtämään, toisaalta esittämään eletyn elämänsä ymmärrettävänä. Muisto vetää perässään toisen muiston, ja on hyvin palkitsevaa, kun huomaa muistavansa enemmän kuin tiesi muistavansa. To te dus st, c it qu n di si au qu m o i n t h ae u llia s a si m et re u t t i e u e m n isse i ra ja a h on sed q i q Don neisa e rro nusdae qui dem reic totas eos susandam et sti ru ce at iu rat qu msip p q m p a uu i n u i rte u i t s. o p u lpa C m dip sa a a ol ax ue i, bo s n eiu ar D sa volores iunt kiinnostava. e u pu pte d m e ra d m isq s m pla utchici ilib pe itiin nlo pi our o u ta lo g n u teip dit, d aar est es u oim fu o u is sa s d o lu p s ve rib vo lu pn t ve uo lab po d ex or p do q sa et ssa ssitatium r ento lämmin et quis rerum, ullut q ic s u u n maiuQ tiis n ta l o l e u t m m ntu p di e lleia m n is s ex il id e ct u tq a eL m elnu ium um s smin s re onse xpe i a rfe eu s m e s latur, offi ci conestia veles aut aborrum e iq g ib ro a ip ru t i c a u c iu i is i u ataitidn er at um c i men a s fu nti a se vo lu ae atec te te tu t xim prat tae n rese pr mni alis am , x q n m u n cusciatem exceribus paritas modisAb p p e lp ia o o e a am liuq s l na a ss pu ss otcni ot co if fo edi rc av a o atu qu t o pta nd am nt lu it vo i luh ssu imus. d o m chici ssust utb occa il imin c ut ve n cu s ea ip is llia olu s re s qu su ptu ar da di s,uu llis ch Genet pehmeä nam rehenqu s de rer roc m r d u te e tibu as ue o r mu o a rae r,ucm qe omn ar st dec liqui eve ue d itiu qui quos sa m re et a d a n on ese su to o ca s p tir lp oa ati bo r dam simagnam, vit, aliqui ne murah m eue no n n u sm q de b t et tat ig n a tis se c i e ru mm n vo s il i,m ac di , n im ua m vi au . Muistot mahdollistavat elettyyn liittyvän oivaltamisen ja johtopäätösten tekemisen. 13. Nequi equi eq equi i cuptur cuptu cuptu ptu ptur ur mod mo mod ma m .tnu uq mer tisiuq airolov otse ticil tnu iuqmue dellese dipsae ipitatem er tu tetaicrap eaitseaduper metcero itpulov tE .obaC evelectur, te venimus idendae. aut vol da ae. e. porercid qui dolenis eo- d o lu ptu idig e n d . Oman itsensä näkeminen ?suoraan. Tietoisuus lukijasta ohjaa kirjoittamista esittävyyden suuntaan, jolloin kirjoittamisen tavoitekin on toisenlainen. Omaan elämänhistoriaan liittyvien asioiden muistaminen koetaan suurta mielihyvää tuottavana. on vaikeaa, mutta elettyyn liittyvien asioiden ja henkilöiden kautta se tapahtuu välillisesti ja käsitys itsestä silloin ja nyt rakentuu. I ec e.i, qu xpla pello liat conet quid ut aborrov s qn uin e sore u m s qu r da a m si d o lu i, con equ tqle rch e ex el te satatpulo sm eo tm ce a iu gu fo ur, dio at. d q m a m u r u n it s n u reu e d u sa e il p s v t r um id tat pu pr d u ta md inqu o ff is e trest t po m idendit volum c tii eaa i po ennses e i ute fiic e olo sa idnus siicie m nr mis rutcnitse re re p qu e m ru n te tus e it ha uasp sin c olore i cor uam emdiegno io ua ha tu ele ad quibusci ve pid e e rA m et mi,v so ec tat te ru nda on qod i a lup ii mqs est sumauqmu cerolov tua rol u tpulo cm q s r cit is qtad ru t, e uiq n d a bis si r
Ääneen sanottujen sanojen kanssa on hankalampaa. TEEMALLINEN KIRJOITTAMINEN JA EPISODIT ELÄMÄSSÄ Omaelämäkerrallisen kirjoittamisen tavoitteeksi mielletään usein koko elämän kattava, kronologinen ja koosteinen omaelämäkerta. Omien tunteiden avulla kirjoittajat myös arvioivat suhdettaan menneen kokemuksiin. Tunteiden heräämiseen liitetään usein vastuukysymykset. Mietitään, kuka vastaa, jos raskaat tunteet valtaavat kirjoittajan ja tekevät hänen elämästään hankalaa. Kenenkään elämää ei voi kirjoittaa kaikin puolin missään olosuhteissa, ja siksi voi olla hyvä valita teema tai useampi, joista elettyä elämäänsä tarkastelee. Se mahdollistaa elämänsä ja itsensä näkemisen moniulotteisena ja erilaisista näkökulmista. 14 3/2013 Ammattilaistenkin kerrottava tarinaansa Sosiaali- ja kasvatusalojen työssä, joissa työntekijän persoonalla on paljon merkitystä ihmisten kohtaamisessa, työntekijän on oltava tietoinen itsestään ja eletyn elämänsä kokemuksista. Sosiaalialan työssä odotetaan usein ihmisten kertovan elämästään avoimesti, vaikka asiat ovat hyvin henkilökohtaisia ja arkaluontoisia ja vaikka työntekijä olisi ventovieras. Kun on itse kertonut omaa tarinaansa, on ymmärrys siitä, mitä kertominen kertojalle tarkoittaa, millaisilla ehdoilla, miten ja kenelle sen voi tehdä. Oman elämäntarinansa äärelle pysähtyminen on itsensä kohtaamista. Toisten tarinoiden kuormittamalle työntekijälle oman eletyn elämän tarkastelu on itsensä kuuntelua, joka antaa voimia muiden kohtaamiseen.. Prosessi tuki ammatillista kasvua. Ammattilaiselle omaelämäkerrallinen kirjoittaminen on kokemus, josta voi olla apua ihmisten tarinoiden kuuntelijana. Tämän prosessin kirjoittaja kokee monella tavalla hyödyttävänä. TUNTEET OLENNAISIA Eletystä elämästä kirjoittaminen herättää tunteet. Tunteet voivat herätä samoina kuin eletyssä elämässä tai muuntuneita. Esimerkiksi menneessä koettu pettymys tai kiukku voidaan kokea nyt huvittavana. Toisinaan taas kuulostaa suorastaan siltä, ettei ihmisten omiin kykyihin asettaa rajojaan ja hallita sekä käsitellä tunteitaan luoteta. Laajojen, kaikkia elämänvaiheita kattavien tekstien sijaan voi keskittyä kirjoittamaan pieniä episodeja, ja tarkastella sitten, miten niitä voisi koostaa. Teemallinen kirjoittaminen voi auttaa näkemään elämästään sellaisia puolia, joita ei ole muistanut tai ymmärtänyt olevankaan. Teema voi johdattaa kirjoittamaan omasta elämästä tarinaa, joka poikkeaa siitä, mihin on tottunut. Sellaisen kirjoittaminen on iso urakka, eikä se välttämättä houkuttele kirjoittamaan. Omasta elämästään kertovien kyky hallita ja säädellä muisteluaan, kertomistaan ja tunteitaan jää usein huomiotta. Hämmentävätkö kirjoittajien mahdolliset tunneilmaisut sittenkin enemmän ohjaajaa? Kirjoittaminen on menetelmänä turvallinen, jos kirjoittaja saa toimia omilla ehdoillaan, kirjoittaa siten ja sen verran kuin haluaa ja jos hänellä on mahdollisuus itsesäätelyyn eikä kukaan tee asiattomia väliintuloja hänen prosessiinsa. Jokaisen kirjoituskerran jälkeen he kirjoittivat myös kirjoittamiskokemuksesta. Kirjoittamisen jälkeenkin voi vielä miettiä, hyväksyykö kaiken sellaisenaan, vai haluaako muokata tai poistaa jotain tai mahdollisesti tuhota koko tekstin. Eletystä kirjoittaminen on jo tiedetyn uudelleenoivaltamista ja uudella tavalla oivaltamista. Opintojen lopuksi he lukivat kaikki kirjoittamansa omaelämäkerralliset tekstit ja kirjoittivat analyysin niistä. Koulutukseen liitetty omaelämäkerrallisen kirjoittamisen prosessi on mahdollisuus eletyn kokemuksen tiedostamiseen ja itseymmärryksensä lisäämisen. Tutkimusasetelmassani sosionomiopiskelijat kirjoittivat jokaisen opintojakson alussa orientoivina tehtävinä omaa eletyn elämänsä kokemusta niistä ilmiöistä, joista opiskelivat. Emotionaalisuus kuuluu olennaisesti omaelämäkerrallisuuteen ja se on kirjoittajalle tärkeä osa omaelämäkerrallisuuden merkitystä. Koska kirjoittaminen on hidasta, kirjoittajalla on mahdollisuus harkita
56-vuotias ?loso?an tohtori ja suomen kielen ja viestinnän opettaja Diakoniaammattikorkeakoulussa. . Kaikkien epäuskon hetkien jälkeen sain huomata, että osaan. Se karisti ujouttani ja vahvisti ammatillista identiteettiäni, Karjalainen kertoo. KUKA: ANNA LIISA KARJALAINEN . Oli merkillepantavaa, että kun kirjoitettiin haavoittuvuuteen liittyvistä asioista, kirjoittajat päätyivät usein siihen, että ne olivat tärkeitä omaksi itseksi kasvamiselle. Yhdeksän vuoden aikana syntyi lisensiaattityön lisäksi väitöskirja. Siinä kirjoittajat aloittavat luonnoksesta ja keskustelevat ohjaajan kanssa esimerkiksi siitä, mikä kirjoittamisessa tuntuu vaikealta. Aiheena olivat lapsuudenmuistot ja ohjeena kirjoittaa aluksi kuin kirjoittaisi vain itselleen. . Sosiaalialan ihmisen on oltava tietoinen elämänkokemuksistaan, niistä vaikeistakin ja siitä, mitä ne voivat tarkoittaa auttamistyössä, Anna Liisa Karjalainen perustelee opintoihin liitettyä omaelämäkerrallista kirjoittamista. . Kynnys voi kasvaa korkeaksi, jos aiemmista opinnoista on kauan, eikä pitkään aikaan ole tarvinnut kirjoittaa. Miten opinnoista ikinä selviää, kun kirjoittaa kuitenkin pitää, miettii moni opiskelija opintojensa alussa, Karjalainen kertoo. Jo ennen omaelämäkerrallista kirjoittamista käsittelevää väitöstyötään hän oli käyttänyt opetuksessa prosessikirjoittamisen menetelmää. En voinut kuin ihmetellä, miten kirjoittaminen tempasi opiskelijat mukaansa. He kertoivat siihen liittyneen voimakkaita tunteita ja aistikokemuksia. Olen aina miettinyt, miten saisi aikuisopiskelijat voittamaan kirjoittamispelkonsa. ASIANTUNTIJANA KIRJOITTAMISEN HURMAA . Työ palkitsi tekijänsä monin tavoin. . Väitöskirja valmistui viime vuonna. . Kotoisin Sonkajärveltä . Asuu omakotitalossa Järvenpäässä. . Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme poikaa, jotka ovat jo muuttaneet kotoa. . Mieleen nousi vaikkapa mummolan oven narahdus tai koulun käytävän tuoksu. Sitten Joensuun yliopisto tarjosi mahdollisuutta tehdä työn ohella lisensiaattitutkielman omaelämäkerrallisesta kirjoittamisesta. Aineistoksi tulivat nyt tekstit, jotka liittyivät opiskelijoiden omasta elämänkaaresta kirjoittamisen kokemuksiin. TYÖ MUUTTI TEKIJÄÄNSÄ Kirjoittamaan kannustaja TEKSTI: PIRJO HELASTI Anna Liisa Karjalaisen mielestä oli innostavaa tehdä väitöskirja aiheesta, joka liittyi omaan työhön opettajana. . Harrastaa puuhaamista ja innostumista, luonnossa liikkumista, puutarhan hoitoa mökillä. 15
Kuvat: IStockPhoto, Shutterstock, kuvankäsittely Peippo TEEMA ARJEN KULTTUURIA 16 3/ 2013
TEEMA Luovuutta ja kulttuuria arkeen. s. Jatkuva hamuaminen ahdistaa. Ei tee hyvää sulkea huolta maailman tulevaisuudesta itsensä ulkopuolelle. 23. s. 20. Se kertoo elämänlaadusta eikä liity niinkään elintasoon, s. Nyt voi kutsua muutkin ilonpitoon. Arjen estetisoiminen on sen arvon ja mielekkyyden löytymistä. Taide voi auttaa näkemään mahdollisuuksia siellä, missä niitä ei ole ennen nähnyt. 18. 26. 17. s. Unelman toteuttaminen antoi voimaa
Miksi tämä työ ei näy uuden sosiaalihuoltolain perusteluissa eikä KASTE-ohjelmassa, jossa linjataan terveys-ja sosiaalitoimen työtä tulevaisuuteen?, kysyy kulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin professori Marja-Liisa Honkasalo Turun yliopistosta. Marja-Liisa Honkasalo ja tutkija Anu Laukkanen ovat mukana Kulttuuri, terveys ja hyvinvointi -hankkeessa, jossa yhtenä pääteemana on ollut arjen luovuus ja kulttuurisuus. Taide tai taiteilijat voivat kuitenkin toimia kirvoittajina uusia näkökulmia kohden. Honkasalo ja Laukkanen kertovat, kuinka arjen luovuus voi löytyä ympäristöä havainnoimalla, kuvaamalla ja siitä kertomalla omasta näkökulmastaan, omalla äänellä. Se kertoo elämänlaadusta eikä liity niinkään elintasoon?, Rautio kirjoittaa. Hän toteaa, että vastoin varsin yleisiä kehotuksia paeta arkea, sen kohtaaminen voi olla yhtä lailla virkistävää ja levollista. Kun arjesta etsii ja tekee kaunista, tulee kartoittaneeksi sen, mikä omassa elämässä on jo riittävän hyvin. NÄPPÄILYÄ LASTEN SILMIN Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Päivi Setälä on tutkinut, millaisia erityispiirteitä on esikouluikäisten lasten näppäämissä valokuvissa. Hankkeissa ja projekteissa saadaan jatkuvasti hyviä tuloksia kulttuurin ja luovuuden hyvinvointivaikutuksista. . Hän on osoittanut, että vastoin yleistä ennakkoluuloa myös lapset suunnittelevat valokuviensa ilmaisua. Elinympäristön haastaessa kauniita eivät ole niinkään nuo haasteet, vaan taito vastata niihin. Kompostipussista löytyy ulkoavaruuden maisema, aamupuurohetkestä muodostuu täydelliseksi hiottu sinfonia ja poronkellon äänet pakkaslumen narskuessa kenkien alla kertovat kaiken olevan paikallaan. Kun on taitoa selviytyä, niin arjesta vastaa ja sitä ohjailee itse. 18 3/ 2013 Kyläläiset kertovat arjen kauneudesta, mutta myös tuottavat sitä. Hänen mukaansa käsitöiden tekeminen kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä sekä voi auttaa rentoutumaan ja purkamaan stressiä. Huotilainen sanoo, että luova toiminta aktivoi ja mahdollistaa haastavien koko-. Pohjoisen elinympäristö vaatii asukkailtaan sekä paljon tietoa ja taitoa että jatkuvaa tekemistä. Usein ymmärretään, että kulttuuri tai luovuus arjessa olisi vain taiteen vastaanottamista tai tekemistä, mutta niin ei tarvitse olla. Kun ajatellaan, että ihmisen merkitysmaailma on kulttuurista, niin arjen luovuus ja kulttuurisuus tarkoittaa oikeastaan asioiden näkemistä uudella tavalla. . ?Arjen estetisoiminen on sen arvon ja mielekkyyden löytymistä. Heillä on runsaasti esimerkkejä monitieteisestä tutkimuksesta, jossa arjen luovuus ja kulttuurisuus lisäävät hyvinvointia. POHJOISTA ARJEN ESTETIIKKAA Pauliina Rautio kysyi väitöstutkimuksessaan Lapin pienien kylien asukkailta, mikä heidän arjessaan on kaunista. TEEMA Luovuutta ja kulttuuria arkeen TEKSTI: JUTTA KAJANDER Kulttuurin ja hyvinvoinnin terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti. Aina suunnittelu ei ole onnistunut, mutta lasten ottamat kuvat, jotka ovat sekä tietoisesti suunniteltuja että sattumaa haastavat aikuisen kuvalukutavan. Kokonaisuudessaan Setälän väitöstutkimus vahvistaa lasten omia mahdollisuuksia esittää ajatuksiaan muuttuvassa kasvuympäristössä. KUTOMALLA KIELIPÄÄTÄ Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen on tutkinut muun muassa käsitöiden ja musiikin vaikutusta aivoille
Hän mainitsee TAIKA-hankkeen, jossa vuosina 2011? 2013 on viety taidetta työelämään, ensin työelämän laadun parantamiseksi ja sittemmin innovaatiokyvyn kehittämiseksi. Teatterin tekemisestä tulee mieleen esimerkiksi sosiaalityön tutkijan, Riitta Granfeltin työstämä projekti, jossa Hämeenlinnan naisvangit toteuttivat Märta Tikkasen Punahilkka-näytelmän. Samantapainen yhteisötaiteellinen projekti Keski-ikäisten hiukset (Hairmusikaalin innoittamana) toteutettiin Turussa kulttuuripääkaupunkihankkeen yhteydessä. Usein siihen liittyy taiteen ja luovan tekemisen yhteisöllisyys. Honkasalo ja Laukkanen mainitsevat muun muassa musiikin merkityksen arjessa ja yhteisötaiteen projektit. . Tekstiiliopettaja -lehti 3/2013. 19. TEEMA Esko Keskioja Arjen luovuus voi löytyä ympäristöä havainnoimalla, kuvaamalla ja kertomalla siitä omasta näkökulmasta omalla äänellä.? Marja-Liisa Honkasalo ja Anu Laukkanen naisuuksien oppimisen. Kuten teatterin tekemisessä myös työelämässä yhteisöllisyyden hyvinvointivaikutukset korostuvat. Yhteisöllisyyden vastakohta, yksilöllisyys, on kuitenkin myös tärkeää. . Arjen luovuus ja kulttuurisuus löytyy usein lähempää: omasta kiinnostuksesta ja uskalluksesta, Honkasalo painottaa. Lähteet: R autio Pauliina: K auniin kirjoitta mista pohjoisen pienkylän arjessa. Argumentti YHTEISÖLLISYYS LISÄÄ HYVINVOINTIA Arjen estetiikka, lasten valokuvaus ja kutomisen aivovaikutukset ovat pieni osa niistä esimerkeistä, jotka todistavat luovuuden ja kulttuurin merkitystä hyvinvoinnille. K asvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto 2010. Huotilainen, Minna: Musiikista hyötyä lasten ja nuorten aivoille. Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 2012. Setälä, Päivi: Lapsi kuvan tak ana. Er ityisiä piirteitä lasten valokuva ilmaisussa. Siinä haettiin avoimella ilmoitukselle ihmisiä mukaan musiikkiteatterituotantoon ja suuri, satapäinen joukko keski-ikäisiä sitoutui harjoittelemaan ja tuottamaan näytelmän yhdeksi juhlavuoden tapahtumaksi. elin ympär istöjen monimuotoisuuden puolesta. Ei kaikkien tarvitse mennä ryhtyä tekemään teatteria tai maalauksia. Oikean käden ja kielellisen järjestelmän alueet sijaitsevat nimittäin aivoissa ihan lähekkäin. Käsitöiden tekeminen nostaa myös itsetuntoa, rakentaa kokonaisempaa minäkuvaa ja aikaansaa positiivisen kuvan omasta pystyvyydestä. Laukkanen on perehtynyt viime aikoina työhyvinvointiin. Käsitöiden tekeminen auttaa myös keskittymään ja voi siten edistää uusien asioiden sisäistämistä. Esimerkiksi vieraskielistä ohjelmaa katsottaessa neulominen voi tehostaa vieraan kielen omaksumista. Taiteiden ja suunnittelun kor keakoulu, A alto-yliopisto 2012. w w w.taik ahanke.fi Lehti, Helk a: K äsityö tekee hy vä ä aivoille
Miksi? 20 3/ 2013. Jaksamista rasittaa, jos huoli maailman tulevaisuudesta on suljettava itsen ulkopuolelle ja siitä on vaiettava. On myös traagista, jos joutuu päivittäin menemään työhön edistämään kuluttamista, samalla vähintäänkin alitajuisesti tietäen, että tämä ei ole oikein, Paavo Järvensivu toteaa. Liika tavara ja impulssien tulva hämmentää ja ahdistaa TEKSTI JA KUVA: SAMI LIUKKONEN Mustarinda-lehden päätoimittaja, kauppatieteiden tohtori ja tutkija Paavo Järvensivun mielestä tuotantomme on jo ajat sitten ylittänyt perustarpeet tyydyttävän tason. Silti tavoittelemme kasvua ja lisää materiaa. TEEMA
Jaksamista rasittaa, jos huoli maailman tulevaisuudesta on suljettava itsen ulkopuolelle ja siitä on vaiettava. Ensin teemme hulluna töitä, että saamme rahaa, jota emme tarvitse. Usein kiittäjät ilmaisevat omankin huolensa, mutta kokevat samalla voimattomuutta uhkakuvien edessä. OMA ELÄMÄNTAPAMUUTOS AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN Rohkaisen usein ihmisiä puhumaan mielipiteistään rehellisesti, mutta esimerkiksi pelko oman työpaikan säilymisestä estää monia tuomasta omia kulutuskriittisiä ajatuksiaan julki, kertoo Järvensivu. . On myös traagista, jos joutuu päivittäin menemään työhön edistämään kuluttamista, samalla vähintäänkin alitajuisesti tietäen, että tämä ei ole oikein. Järvensivu ei halua lähteä luetteloimaan oikeita elämäntapavalintoja, siitä ei ole mitään hyötyä. Syön esimerkiksi lihaa nykyään paljon harvemmin kuin aikaisemmin. Jopa poliitikot pohjimmiltaan näkevät, että talouskasvua ei tavoitella hyvinvoinnin vaan nykyiseen talousjärjestelmään rakennetun pakon takia, se on traagista, kertoo Järvensivu. MATERIAN JA ENERGIAN KULUTUSTA VÄHENNETTÄVÄ Järvensivu on herättänyt keskustelua ikuisen kasvun ideologiasta ja sen tuhoisista vaikutuksista elinympäristöllemme muun muassa Degrowth.fi-blogissa, jota hän ylläpitää veljensä, kauppatieteiden tohtori, tutkija Timo Järvensivun kanssa. . On saatava vapaasti kritisoida talouspuhetta, vaikka se koskisi omaa työpaikkaa ja sen tuotantotapoja. . Vaikka ihmisellä olisikin halua muuttaa elintapojaan ja toimintaansa, niin usein juuri työtä ei nähdä sellaisena asiana, johon olisi mahdollista vaikuttaa. . Muuttuneiden elintapojen myötä olen oppinut arvostavampaa suhtautumista. Olen saanut paljon kiittävää palautetta siitä, että pidän kulutuskriittistä asiaa julkisuudessa. Itse asiassa omassa elämässä tehty elämäntapamuutos auttaa ymmärtämään, että kokonaisuudenkin kannalta muutos on mahdollinen. MUUTOSPROSESSI ON LUOPUMISTA Ihminen kulkee tottumuksen viitoittamaa tietä, joka on elämän kannalta varsin turvallista. . TEEMA Paavo Järvensivun mielestä kaiken taloudellistaminen on vallannut koko maapallon. Kaikki muuttuu massaksi, eikä mistään enää tule tyytyväiseksi. Kun jotakin odottaa vähän kauemmin, niin sitä osaa arvostaa enemmän. . Tästä näkökulmasta muutos on luopumista. Hän uskoo, että ihmiset yleisesti ottaen tietävät mitä tulisi tehdä. . Olisiko kuitenkin parempi, että tavaroiden ja impulssien valikoima olisi nykyistä rajatumpi. ON SAATAVA PUHUA VAPAASTI Järvensivu perää kriittisen puheen vapauttamista. Nykyihmisellä on pakonomainen tarve saada jotain uutta koko ajan. Vähintään alitajuisesti ihmiset tiedostavat, että kaikki ei ole reilassa. Eihän ympäristön kriisiviestiä voi välttää. Koko ihmisen toiminta palvelee taloutta. Siitä on tullut valtaapitävä ajattelutapa, jonka kyseenalaistaminen täytyy tehdä salassa. . Sitten 21. Ihmiset pitävät selvänä, että maailman menon on muututtava, mutta samalla kokevat, että eivät pysty itse tekemään muutoksen hyväksi mitään. Liika tavara ja impulssien tulva vain hämmentää ja ahdistaa. Tavallaan tämä on hassu ajatus, sillä jos yksilöt eivät tee muutosta, niin kuka sen tekee. Monen oma työ on sidoksissa tavalla tai toisella kuluttamisen lisäämiseen. Oikein eläminen tarkoittaa, että tekee niitä asioita, jotka tuntuvat oikeilta. Ei voi olla hyväksi mielenterveydellekään, jos aina toimii toisin, vaikka tietää mikä on oikein. KULUTUS ON LUMELÄÄKETTÄ TYÖAHDISTUKSEEN Materian ja viihteen kuluttamisesta on tullut kaikkien käyttämä lumelääke. . Tosiasia on, että materian ja energian kulutusta on vähennettävä. Kuluttamisen ympärille kiertyvä työelämämme on yksi suurimmista ongelman aiheuttajista. . Oikeastaan on vapauttavaa, kun ei tarvitse saada koko ajan jotain
TEEMA turrutamme mielemme ostamalla tuotteita ja palveluita, joita emme myöskään tarvitse. Kulttuuripalveluitakin käytetään vain latautumiseen ja virkistymiseen, jotta olisimme seuraavana päivänä taas tuottavina sorvin ääressä. Teosten myyminen ei ole ykkösasia, Johanna Vilén (vas.), Inka Ylihärsilä ja Anu Kirkinen sanovat.. Mustarindassa olen rakentamassa paikkaa ja yhteisöä, jonka kautta voin tehdä tutkimusta tieteellisten tiukkojen raja-aitojen ulkopuolella ja oppia avoimempaa kysymyksen asettelua. Ei taiteen perimmäinen tarkoitus ole viihdyttää tai miellyttää, minua ilahduttaa eniten taide, joka on talouden näkökulmasta tarpeetonta ja käsittämätöntä. Mustarinda-seuran tavoitteena onkin tarjota taiteen ja tieteen tekijöille uudenlaista tilaa yhteiskunnalliselle keskustelulle ja tutkimukselle. . Nyky-yhteiskuntaa vaivaa se, että kaikessa toiminnassa tähdätään ennalta määrätyn tuloksen tekemiseen. Yliopistoopinnoistakin on jäänyt pois kokonaan sija vapaalle ajattelulle. Taiteen tulisi sen sijaan tarkastella todellisuutta uusista näkökulmista, käsitellä asioita laajasti sekä kysyä ja kyseenalaistaa avoimesti. . Jos jollekulle jää hykerryttävän hyvä tunne näyttelyn jälkeen, se riittää. Olisi jo aika kysyä, että onko tästä ylettömästä kuluttamisesta mitään iloa ja hyötyä. TAITEILIJAT JÄRJEN ÄÄNENÄ Järvensivun mukaan nykyisellään suuri osa myös taiteesta nähdään kulutuskulttuurin osana. . Hakeutuminen taiteilijoiden pariin on ollut avartavaa. Päinvastoin kuin luulemme, ei nykyinen talousjärjestelmämme ole rationaalinen, vaan sitä ohjaavat mitä suurimmissa määrin tottumukset ja mieltymykset. . On juuri, kuten Mustarindan perustajajäsen, taiteilija Antti Majava on todennut, taiteilijat ovat tässä ajassa usein se järjen ääni. 22 3/ 2013 . Taiteella pyritään rakentamaan Suomi-kuvaa ja maabrändiä tai lisäämään kulttuurivientiä. Haluamme herätellä ihmisiä ja luoda iloa kuvien avulla
TEEMA Taide tekee hyvää TEKSTI JA KUVAT: ANU KYLVÉN Muotoilijoiden ja kuvataiteilijoiden ryhmä kannustaa lähimmäisenrakkauteen. 23
(Yläkuva) Inka Ylihärsilä maalaa mielellään norsuja. myös Inka Ylihärsilä eläinaiheisissa kuvissaan. Bahtalossa on tällä hetkellä kolme jäsentä. Akryylivärejä ja mehiläisvahaa käyttää 24 3/ 2013 Johanna Vilén ihastui Anu Kirkisen kaulakoruun. Ilo ja onni syntyvät usein luonnostaan. Auttamista ja lähimmäisenrakkautta maailma tarvitsee lisää. Kaikista ympärillä olevista olennoista välittämisen pitäisi olla automaattista, Johanna Vilén miettii. Bahtalon ensimmäinen yhteisnäyttely keväällä oli nimeltään Ilo ja onni. Osa sen myyntituotosta lahjoitettiin kriisikeskus Osviitan toiminnan tukemiseksi. Kriisikeskus Osviitta on matalan kynnyksen tukipaikka, jota ylläpitää Tampereen mielenterveysseura. . Arjen pienistä hyvistä hetkistä. . Niistä voi saada tartunnan monella tapaa: vaikkapa toimimalla yhteisöllisesti tai antamalla hyvän kiertää, Anu Kirkinen toteaa. Kirkinen kuuluu tamperelaiseen taiteilijaryhmä Bahtaloon. Bahtalon olemassaolon syy on halu tehdä paitsi taidetta myös hyvää. . Osviitta tekee tarpeellista ja laaja-alaista työtä muun muassa nuorten mielenterveysongelmien helpottamiseksi, Inka Ylihärsilä sanoo. EI KIIREEN IMUUN Anu Kirkinen käsissä syntyy muun muassa koruja ja kuvataidetta. Johanna Vilén yhdistelee teoksissaan hiitä, mustetta ja guassia tai akryylivärejä ja mehiläisvahaa. TEEMA Ilo ja onni kumpuavat luonnosta, eläimistä ja läheisistä ihmisistä. Ryhmä on vielä matkansa alussa, joten toiminta hakee muotoaan.
Kaikista ympärillä olevista olennoista välittämisen pitäisi olla automaattista.? . Herättävän kyvyn nähdä mahdollisuuksia siellä, missä niitä ei yleensä nähdä. Samalla Inka saa ajatuksen . Terapeuttinen vastuu kuuluu tietysti ammattilaisille, mutta voimme tarjota taiteeseen ja itse tekemiseen liittyviä elämyksiä, Inka tarkentaa. TAIDE KOSKETTAA JA PARANTAA Kaikki bahtalolaiset ovat pitäneet näyttelyitä aiemminkin . Taide eheyttää. Kenties juuri Osviitan kautta. . Moni pelkää, ettei koskaan onnistu tai löydä paikkaansa. Johanna Vilén uskoo, että tärkeintä on herättää ja vahvistaa nuorten unelmia. yksin tai osana ryhmää. Toimintamme perustuu pääsääntöisesti ryhmän jäsenten vapaaehtoisuuteen ja haluun auttaa, Inka ja Anu sanovat. VAHVISTUSTA UNELMILLE Taide panee paljon liikkeelle sekä tekijän että kokijan pääkopassa. Kuvalle on lupa luoda oma tarina. http://taiteilijaryhmabahtalo.blogspot.?/ 25. Taide on saanut katsojat nauramaan ja itkemään. . Kollaasit ja mehiläisvahamaalaus sopivat aloittelijalle. Kuvataiteen katsojallakin on lupa irrotella. Vanhin lapseni on lukiossa ja keskimmäinen yläasteella. Heidän kaveripiiristään huomaan, että nuorilla on paljon epätoivoa. Äiti oli vastannut: ?Hyvä! Elämän pitääkin välillä olla tylsää.? . Samoin muistan pariskunnan, joka tuli näyttelyyn suoraan ensimmäisestä ultrasta. Kuusi vuotta sitten hän muutti Tampereelle, ja vähitellen löytyi sopiva verkosto taiteilijapiireistä. . Jos sitä ei omassa elämässä olekaan, nuori voi masentua, Anu Kirkinen pohtii. Johanna kertoo tuttavastaan, jonka lapsi oli valittanut tylsistymistään. Se tuntuu tärkeältä omakohtaisestikin. . Pitää osoittaa, että tittelit eivät ole tärkeintä. Ennemmin se, että löytyy reviiri, jossa on hyvä olla. . Ei kannata aina miettiä, mitä taiteilija on tehdessä tuumaillut. Aina ei tarvitse olla toimelias ja tuottava. Inka Ylihärsilä toivoo Bahtalon taiteen auttavan ihmisiä innostumaan ja vapautumaan. ehkä seuraavan näyttelyn valmisteluun voisi osallistua joukko nuoria. Emme mene siihen kiireen imuun, joka maailmassa tuntuu olevan vallalla, naiset sanovat. Anu Kirkinen oli haaveillut hyväntekeväisyyteen osallistumisesta jo pitkään. Taide on voimauttavaa, olit sitten kokija tai tekijä. Tekeminen taas on parhaimmillaan jopa parantavaa, Inka lisää. Inka ja Johanna ovat vetäneet kuvataidepajoja muun muassa masentuneille ikäihmisille. Anu muistaa monta herkkää hetkeä teostensa ääreltä. kunhan tekniikka on tarpeeksi helppo. . Kun pystyy kohtaamaan tylsyyden, pystyy kohtaamaan aika lailla kaiken. Katsoja voi löytää tunteita, joihin samastuu. TEEMA Auttamista ja lähimmäisenrakkautta maailma tarvitsee lisää. He ostivat maalauksen, jossa oli raskaana oleva nainen. . Nuoret on totutettu ajatukseen jatkuvasta extremestä. Johanna Vilén kertoo, että Ilo ja onni -näyttelyn töitä tehdessä ajatukset pyörivät nuorten hyvinvoinnissa. Etenemme rauhallisesti. Muistan naisen, joka osti maalauksen, jonka hän koki muistuttavan kuolleesta äidistään. Toki epävarmuus on ikään sidoksissa, mutta en haluaisi elää nuoruutta tässä ajassa. Inka vakuuttaa, että onnistumisen kokemuksia voi saada kuva tahansa
Kesän 2013 näyttelyssä taidekeskuksen pyörittäjät vaatesuunnittelija Kati Joki ja käsityömuotoilija Teemu Salonen haluavat kyseenalaistaa kriittisyyttä ja vakavuutta korostavan suhtautumismallimme. Joki ja Salonen kävivät varmaan sadassa näytössä etsiessään omiin tarpeisiinsa sopivaa ?epätaloa?.. Kyllästyminen kaupungin tarjoamiin turhuuden markkinoihin ja sosiaaliset paineet olivat maalle muuttamisen tärkeimpiä syitä, kertaa Kati Joki. . Koin siitä hirvittävää kriisiä ja syyllisyyttä, kertoo esinesuunnitteluartesaaniksikin valmistunut Joki. . saada olemassaololleen uudet mittasuhteet. TÄHTITAIVAAN ALLA OSANA UNIVERSUMIA Joki kertoo, että unelma talosta maalla edusti vapautta. Kaupunki edusti minulle itsekkyyden kulttuuria ja näytti siltä, että elämä on vain ostamista. Halusimme muuttaa pois kaupungista ?ulottumattomiin?. Maalla voi elää yksinkertaisemmin, tuntea itsensä sopivan 26 3/ 2013 pieneksi . TEEMA Turhuuden markkinoilta maalle vapauteen TEKSTI: SAMI LIUKKONEN KUVA: TEEMU SALONEN Padasjoen Auttoisten vanhassa kyläkoulussa toimii nykyään vireä taidekeskus Ars Auttoinen. Saako iloa tuntea hyvällä omalla tunnolla? . Olin itsekin ammattia myöten mukana tekemässä lisää tavaraa jo valmiiksi tavarantäyteiseen maailmaan
Useiden taiteilijoiden teoksia kokoava näyttely kyseenalaistaa kriittisyyden ja vakavuuden suhtautumistapana. . Pikkuhiljaa myös osaaminen ja ammattitaito ovat kehittyneet. . Taide on ennen kaikkea kokemista ja omaksumista. Yritämme tehdä näyttelystä mielikuvitusmaailman, johon helposti antautuisi mukaan. On turha pelätä, ettei ymmärtäisi taidetta. Ars Auttoista he ovat pyörittäneet alusta saakka sydämen ja intuition ohjaamana. Tavoitteenamme on koota rohkeasti iloinen näyttely, koska haluamme luottaa positiivisuuden voimaan. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa tarkastella taidetta tai yksittäistä teosta. NÄYTTELYVIERAAT MUKAAN ILONPITOON Parhaillaan Ars Auttoisilla viimeistellään juhannuksena aukeavaa Ole oma itsesi, ole monsteri, ole optimisti -näyttelyä. Antautuminen hetkeen ja mukaan heittäytyminen antaa jokaiselle elvyttävää voimaa, uskoo Joki. UUDET LÄHESTYMISTAVAT LAAJENTAVAT YMMÄRRYSTÄ Pako ihmiskontakteja oli Joelle ja Saloselle yksi tärkeimmistä maallemuuton syistä. Aistimme asiakkaidemme tuntemuksia ja käymme heidän kanssaan mielenkiintoisia keskusteluja, kuulemme henkilökohtaisia tarinoita ja reaktioita. Jaamme mielellämme näyttelykokemuksen asiakkaan kanssa. . Näyttelyllä haluamme haastaa ajattelemaan ja tuntemaan hyvyyttä, näkemään väriä, iloa ja rohkeutta. . Omat ideat ja tunteet lähtevät liikkeelle, vaikkeivät suoranaisesti liittyisi näyttelyn sisältöön tai teoksiin. Halusimme nätin kodin, tilaa molempien töille, terveen talon, viljeltävän puutarhan ja mahdollisuuden pitää eläimiä. Monien mutkien jälkeen Joki ja Salonen päätyivät katsomaan Auttoisten kylän vanhaa koulua. . Kun kiertää jotain asiaa sen ulkopuolella yrittäen löytää mahdollisimman erilaisia lähestymistapoja, se samalla avaa omia sisäisiä rajoja, lukkiutuneita ajatus- tai tunneratoja, laajentaa omaa katsantokantaa ja näkee asioita eri valossa. NÄYTTELYSTÄ VOIMAA VUODEKSI Vuosien varrella Joki ja Salonen ovat nähneet asiakkaissaan lähes koko tunteiden kirjon: naurua, paheksuntaa, iloa, surua, oivaltamista, vihaa, hämmennystä, häpeää, myötätuntoa ja onnellisuutta. . Olisi hienoa, jos saisimme yleisön hetkeksi unohtamaan kiireet ja aikuisetkin nauttisivat lapsuuden ajantajuttomuudesta ja huolettomuudesta. Saatamme pyöritellä teemaa pitkälle talveen ja ottaa se osaksi elämäämme. TEEMA . Näiden kokemusten pohjalta lähdemme myös kehittämään seuraavan vuoden näyttelyä. Nenonen, Aava Nietu, Matti Rauhaniemi, Teemu Salonen, Maria Stereo, Lasse Ursin Taitelijalistaa täydennetään kevään aikana 27. Taidenäyttelyissä oma murjotus laantuu ja olo muuttuu hyväksi. Joki myöntää, että on varmasti paradoksaa- lista, että nyt kuitenkin toivomme, että kaikki tulisivat meille katsomaan näyttelyä. . Taidemaailman avautuminen oli uskomaton elämys kuin olisi avannut oven jonnekin taikamaahan. Monet kävijät ovat inspiroituneet ja saaneet energisen olon. Tunsimme molemmat välittömästi tulleemme kotiin. Järjettömän tähtitaivaan alla pystyi tuntemaan oman pienuutensa, silti osana universumia. Aluksi vain ihmettelimme, että on olemassa tällainen loputtoman upea maailma, jota ennen ei ollut edes huomannut, kertoo Joki. . Se oli siinä, muistelee Joki. TAITEEN LOPUTTOMAN UPEA MAAILMA Joki ja Salonen hyppäsivät mukaan taidemaailmaan täysin ummikkoina ja puolittain vahingossa. Toivottavasti pystymme taas tulevana kesänä kokoamaan näyttelyn, joka toimii piristysruiskeena koko seuraavalle vuodelle, Joki toivoo. Ars Auttoisten kesänäyttely 21.6.?3.8.2013 ti?pe 12?18 ja la?su 11?18 Keinuhongantie 17, 17610 Auttoinen auttoinen.? OLE OMA ITSESI, OLE MONSTERI, OLE OPTIMISTI Airbakers, Andy Best & Merja Puustinen, Elämästä pudonnut kuva: Minttu Häkkinen & Päivi Tuki, Petri Eskelinen, Guerrillamummot, Anni Henriksson, Jenni Hiltunen, Terhi Kaakinen, Raakel Kuukka, Timo O. Vuosien aikana olemme saaneet asiakkaistamme paljon uutta itsellemmekin. Etsimme viitisen vuotta taloa, jossa haluaisimme elää. Halusimme kodiksemme jonkun vanhan tehdasrakennuksen, meijerin, makasiinin, navetan tai koulun
MINUN T YÖNI . Kasvitarha on voimaannuttava ympäristö esimerkiksi lapsille, joita on kiusattu. Kaikki lapset otetaan mukaan ryhmään. Sitten vuorossa on kitkemistä. Työ edellyttää ohjaajalta kykyä ihmetellä yhdessä lasten kanssa. Keräysluvan numero 2020/2011/4104 (päätös 13.12.2011). Varautuneisuus ja ällötys kuitenkin katoavat jo lyhyen työskentelyn myötä. . Tutkimuksen kenttätyövaiheessa tarhalla kului aikaa myös tarkkailuun ja havaintojen tekemiseen. LUONTOKASVATUSTA LEIREILLÄ JA TYÖPAJOISSA Kasvitarhoilla on tilaa monenlaiselle lapsi- ja nuorisotyölle. . Lasten kanssa työskentely palkitsee. Lapsilla on läsnäolon ja ihmettelyn taito tallella. Kasvukausi opettaa kärsivällisyyttä. Vasta sadonkorjuuaikana lapset saavat viedä kotiinsa kassikaupalla vihanneksia. IHMETTELYN TAITO TALLELLA Laaksoharju on kutsumusammatissaan. Hän on nähnyt, kuinka luonnossa oleilu ja yhdessä tekeminen tekevät hyvää, parantavat. Niihin on tärkeää osata tarttua. lastenpuutarha.. Juhannukseen mennessä kylvöt on kylvetty. Penkkien välistä voi bongata puutarha-agronomi Taina Laaksoharjun ohjaamassa lapsia. Pienten puutarhurien urakka käynnistyy kesäkuun alussa. Lapsia odottavat valmiit kohopenkit, joille he pääsevät kylvämään siemeniä ja istuttamaan taimia. Levottomat lapset rauhoittuvat, moni heistä kiipeää puuhun ja hiljentyy siellä! . . Rakennamme majoja metsikköön tai käymme uimaretkellä. Ihmisistä innostunut puutarhuri viimeistelee puutarhatieteen poikkitieteellistä väitöskirjaansa. Kun lapset saavat ensimmäistä kertaa kosketuksen maahan, heitä usein ällöttää maa ötököineen ja matoineen. Alakouluikäisille on viljely- ja ympäristötaideleirejä. Peruskoululuokat voivat pitää omia palstoja. Sosiaaliviraston asiakasperheille on puutarhakerho, jossa koko perhe oppii yhdessä viljelyä. 28 3/ 2013 . Ja kastelua. . Helteellä lempipuuhaa on hyppely sadettimien alla. Kylvön jälkeen koittaa kausi, jolloin lapset näkevät ensimmäisten sirkkalehtien puhkeavan maanpintaan. Toiminnan tukeminen, lahjoitustili FI96 5721 4620 0638 58. Leiripäivinä on aikaa myös leikille ja oleilulle. Alle 30-vuotiaille on puutarhatyöpaja Vihreän oksan Werstas, jossa nuoret voivat tehdä puutarhatöitä samalla kun pohtivat tulevaisuuden uraansa. Ympäristö on niin rikas, että oppimistilanteita nousee esiin itsestään. Ja kitkemistä. Ilman kesätyöpaikkaa jääneet voivat työskennellä pari tuntia päivässä ohjaajien apuna. ALUKSI ÖTÖKÄT ÄLLÖTTÄVÄT Ihmisistä innostunut puutarhuri TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Lähestyvän kesän tunnistaa paitsi kärpästen surinasta, myös Kumpulan koulukasvitarhoilla käynnistyvästä kuhinasta. Lumikinosten kadottua savipellot käännetään ehdalla hevosvoimalla. Hän on työskennellyt kasvitarhoilla viitisen vuotta, tarhan johtajana ja ryhmänohjaajana. Luontokasvatus kiinnostaa Laaksoharjua myös tutkimusaiheena. Moni saa kipinän ja jatkaa viljelyä myöhemmin omalla palstalla.
Sanomisen vankina ?Puhujapönttö on kaksi metriä korkea betonikaivo, jonka reunalle voi kiivetä portaita pitkin. Luon tunteista esineitä, joita on mahdollista katsoa ja koskea.? Krister Gråhn Kluuvin galleriassa Rakkaus 31.5.?16.6.2013 29. Puhe luo oman maailman, joka ei ole kaikilta osin hallittavissa. Monessa teoksessani kielellä on tärkeä merkitys. Kuten usein elävässä elämässä, pöntössä puhujalle oman puheen vaikutukset ympäröivään maailmaan voivat jäädä hämärän peittoon. TA I D E T EO S | Tällä sivulla taiteilija kertoo omasta teoksestaan. Krister Gråhn: Puhujapöntöt, 2010 Puhujapöntöt . Omiin ajatuksiin voi helposti lukkiutua, ja alkaa nähdä asioita vain yhdeltä kannalta. TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Jos puhujapöntössä puhuu, puhe muuttuu puuroutuneeksi massaksi, josta ei saa kunnolla selvää. Pöntön suuta reunustavat teräskalterit voi laskea alas ja sulkea itsensä sisään. Itselleni puhujanpönttö liittyy siihen, kuinka oma ääni ja puheen tuottaminen ovat tärkeitä osallistumisen kannalta. Pönttö kaltereineen kuvaa myös sitä, kuinka itse voi lukita itsensä mielipiteidensä vangiksi. Sisäpuolella on toiset portaat, joita pitkin voi laskeutua sen sisään. Toteutan konkreettiseen muotoon aineettomia käsitteitä ja tunteita, kuten rakkaus, iänkaikkisuus tai usko. Olenkin kutsunut niitä henkilökohtaisiksi mielipidevankiloiksi
Alkoi pitkä äitien syyllistämisen aika. Hänen poikansa sairastui skitsofreniaan 70-luvun taitteessa. vaikutti vuosikymmenien ajan Yrjö Alasen väitöskirja Skitsofreenikkojen äidit. 30 3/ 2013 HYSTEERINEN, YLIHUOLEHTIVA HIRVIÖÄITI Sosiaalineuvos ja hoitoyhteisöjen perustaja Seija Järvinen muisteli erään hoitokodin avajaisissa kipeitä kokemuksiaan potilaan äitinä. Seijalla ja poikaa aluksi hoitaneella psykiatrilla ei oikein. Psykiatriassa ?huonon äidin diagnoosiin. Psykiatriassa innostuttiin varhaista kehitystä painottavista psykodynaamisista teorioista. Eristäytyneiden potilaiden suhteet kulminoituivat perheeseen, erityisesti äiteihin. PUHEENVUORO Huonon äidin diagnoosi TEKSTI: PIRKKO SEPPI KUVITUS: PEIPPO Äidit, joiden lapset sairastuivat skitsofreniaan 60-luvulla, voivat yhä valvoa unettomia öitä miettien, olisiko lapsi pysynyt terveenä, jos häntä olisi imettänyt kauemmin ja pitänyt enemmän sylissä. Skitsofrenian aiheuttajaa etsittiin 1960?70-luvuilla ympäristötekijöistä ja vuorovaikutussuhteista. Yhteiskunnallinen keskustelu kävi kuumana ja ihminen nähtiin yhteisönsä ja sosiaalisten suhteidensa tuotteena
Katse oli yhä äideissä, mutta enemmänkin haluttiin korjata perheen sisäistä vuorovaikutusta. Erilaiset terapiamallit kukoistivat. Sairaalaoloissa kokeiltiin perheterapiaa erilaissa kokoonpanoissa. Emotionaalisten nähnyt, he kuulivat sitaatteja siitä olivat verrokkeihin nähden peitellyn tarpeiden tyydyttämättömyys jätti sairaalassa lääkäreiltä ja hoitajilta. torjuvia, hallitsevia, itsekeskeisiä lapseen korjaamattomia psyykkisiä Sairastuneet oppivat itsekin siteeraa- lapsiaan kohtaan ja kyvyttömiä vaurioita. maan Alasta ja tiesivät kertoa, että ottamaan huomioon tämän tarpeita ja sairastuminen johtui äidin tunnekyl- tunteita. myydestä, egoistisuudesta, dominoi- Väitöskirja oletti, että puutteet Psykiatrit jopa kielsivät äitejä tapaamasta lapsiaan, etteivät he vahingoittaisi näitä enempää. vuudesta sekä kyvyttömyydestä vallitsivat äiti-lapsisuhteessa jo Väitöskirja varjosti pitkään Alasen empatiaan. imeväisiästä lähtien, ja imetyskin oli menestyksellistä uraa ainakin usein ollut lyhytkestoista. Tulokset näyttivät paremmilta kuin pelkkä lääkehoito. Psykiatri Klaus Lehtinen teki väitöskirjan 70-luvulla perheterapiasta ja skitsofreniasta julkisessa terveydenhoidos- YRJÖ ALASEN TEESIT SKITSOFREENIKKOJEN ÄITISUHTEESTA Yrjö Alanen julkaisi 1953 väitöskirjansa ryhminä 20 neuroottistasoisesti intensiivistä ja mekaanisen pikku- Skitsofreenikkojen äidit. Kirjaa häiriintyneen potilaan äitiä ja 20 tarkkaa, mutta he eivät kuitenkaan luettiin alan piireissä laajasti. Äitiä syytettiin sairauden aiheuttajaksi, ja samalla häntä vaadittiin ottamaan vastuu avohoidosta. Seija Järvinen kertoo, että hänelle oli suuri helpotus, kun hän myöhemmin keskusteli psykiatri Matti Huttusen kanssa syyllisyydestä ja sai eräänlaisen synninpäästön. Huttunen totesi, että todennäköisesti pojan sairastuminen ei johtunut mistään äidin tekemisistä. Omaisia pidettiin häiriötekijänä, ja psykiatri ilmoitti Seijalle tylysti, ettei halua olla missään tekemisissä potilaan äidin kanssa. Äiti olisi tuskin voinut mitenkään käytöksellään estää tai aiheuttaa vakavan endogeenisen skitsofrenian puhkeamista. KOHTI HOIDON KOKONAISUUTTA Äitien syyllistäminen hellitti hiukan, kun suuntaus 80-luvulla kääntyi yksilöterapiasta kohti perheterapiaa. Pojan hoitopaikka vaihtui, mutta Seijan diagnoosi äitinä säilyi: hän oli psykiatrien mielestä hysteerinen, ylihuolehtiva hirviöäiti.? synkannut. Siinä esitettiin kyenneet huomioimaan näiden moni sairastuneiden äideistä ei kirjaa väite, että skitsofreniapotilaiden äidit yksilöllisiä tarpeita. Vuosia myöhemmin psykiatri tosin pyysi anteeksi ja saikin. Pahimpina vuosina Seijan poika oli välillä avohoidossa, välillä suljetulla. Vaikka pojan hoitopaikka vaihtui, niin Seijan diagnoosi äitinä säilyi: hän oli psykiatrien mielestä hysteerinen, ylihuolehtiva hirviöäiti. silmissä. Väitöskirjassa seurattiin 100 skitsofreniapotilaan äitiä, verrokki- huomio lapsiaan kohtaan oli liiankin 31. Kun poika taas kerran kotiutettiin sairaalasta, lääkäri totesi kylmästi Seijalle, että tämän on huolehdittava, että poika ottaa lääkkeensä ja hoitaa asiansa. Vaikka normaaliperhettä. Äitien ?syytettyjen. Seija pohti psykiatrin kanssa keskustellessaan, olisiko vanhempien vaikea avioero laukaissut pojan sairauden
Mutta mikä on syy- ja seuraussuhde. Ja jos ympäristötekijöillä on niin suuri merkitys, niin kuinka sodan jaloista kasvoi ylipäätään terveitä ihmisiä. Vanhojen suppeiden tutkimusten prosenttiluvut näyttäisivät skitsofreniapotilaiden äitien käyttäytyvän poikkeavasti ja olevan ylisuojelevia. Tulosten mukaan enemmän kuin mikään yksittäinen terapia tai hoitomuoto, hyvään hoitotulokseen vaikutti kokonaisuus. Heillä on kaikilla psykoottistasoiseen häiriöön 2000-luvulla sairastunut lapsi. Televisiosta jäi mieleen dokumentti, jossa kerrottiin persoonallisuushäiriön johtuvan siitä, ettei lasta ole rakastettu tarpeeksi, ja siksi hän etsii mielihyvää huumeista. Avoimuus ja julkisuus ovat osaltaan muuttaneet asenteita, ja kiitos kuuluu myös tarinansa kertoneille julkisuuden henkilöille. Tampereella Pitkäniemen sairaalan ja avohoidon yhteistyö sujuu. Tosin vastuusta on vaikea luopua. Kotityöryhmä varmistaa asumisen sujumisen viikoittain. Tamperelaisäitien pojat ovat käyneet läpi koko palveluketjun, ja kaikkien tilanne on tällä hetkellä hyvä. Eikö lapsen erityisyys ja tarvitsevuus voi muovata äidinkin käytöstä? MISSÄ LOPPUU VASTUU? Eija kertoo, että persoonallisuushäiriöisten potilaiden omaisten ryhmässä valettiin uskoa siihen, että omainen voi pestä kätensä ympärivuorokautisesta vastuusta. Kyse on kuitenkin täysi-ikäisistä ihmisistä, joita äiti ei voi paimentaa kellon ympäri. Ei voida olettaa, että äiti päivystää vuodesta toiseen. . Jos lapsi rypee loassa katuojassa, niin kyllähän äiti rientää pelastamaan. Tärkeää oli kiinnittää huomiota kokonaisuudessaan niin perheen vuorovaikutussuhteisiin, lääkitykseen kuin sosiaaliseen ja taloudelliseen turvallisuuteen. ENTÄ 2000-LUVUN ÄIDIT? Eija, Tuula ja Anneli ovat Tampereen omaisyhdistyksen aktiivisia jäseniä. Pojilta löytyy rankkoja taustoja: ensimmäinen psykoosi parikymppisenä, rajua alkoholin ja huumeiden käyttöä, itsemurhayrityksiä. Äidit ovat uskaltaneet kertoa julkisesti lapsensa sairaudesta. Myös Tuulan poika oli television A-talkissa puhumassa skitsofreniastaan, ja äiti oli ylpeä pojan esiintymisestä. Naiset kertovat, ettei hoitohenkilökunta ole heitä koskaan suoraan syyllistänyt. Akuuttitilanteessa potilas pääsee sairaalaan, ja kunnon kohotessa löytyy paikka palvelu- tai ryhmäkodista. Kuka sitten pitää potilaan puolta, kun äiti on mennyt?. Kun potilas selviytyy itsenäisesti, hän voi siirtyä vuokra-asuntoon. Eija kertoo, että pojan sairauden kaaoksessa ei ollut voimia ja aikaa miettiä omaa syyllisyyttä. Vähiten sairaalapäiviä kertyi, jos potilas pääsi nopeasti hoitoon, hoito ja seuranta olivat riittävän pitkäkestoisia ja hoitosuhteet pysyviä. Eija huolestui . Äidit syyllistyvät jopa omasta kuolemastaan. Ellei riennä, niin viimeistään silloin syytellään, millainen äiti sekin oikein on. Eija sanoo, että häntä säälittävät ne yli 80-vuotiaat potilaiden äidit, jotka ovat ikänsä eläneet täydessä hälytysvalmiudessa, jolle ei näy loppua. kyllähän hän rakasti, mutta rakastiko liian vähän. Toisetkin kertovat, että itse on pahin syyttäjänsä. PUHEENVUORO Pojan sairauden kaaoksessa ei ollut aikaa miettiä omaa syyllisyyttä. Mutta nyt kun poika asuu hyväkuntoisena omassa kodissaan, tulee mieleen kaikenlaista. sa Yrjö Alasen ohjauksessa. Raskausajan 32 3/ 2013 pikkukolhut, synnytyksen kulku, imetyksen kesto ja mahdollinen tarpeeton ankaruus tai poissaolo potilaan lapsuudessa on tullut monena iltana kelattua läpi. Toisaalta saman lapsuuden kokeneet sisarukset ovat terveitä. Mutta nyt kun poika häätöjen ja häiriköintien jälkeen asuu raittiina ja hyväkuntoisena omassa kodissaan, tulee mieleen kaikenlaista
Jonkinlainen John Lee Hooker -henkinen I´m in the mood for love siitä lähti. Julkaisu Soundcloudissa tai Youtubessa tapahtuu ajatuksen nopeudella. Featuroiva laulaja-perkussionisti kiitti kaveria ja jatkoi matkaansa kohti perinteikästä kebab-ravintolaa, jossa äänimaisemaa hallitsi Turkin musiikkikanava. Kun siihen yhdistää soinnut E, A ja H7 ja tekee kokemuksesta vuorovaikutuksellisen, joko kadunkulmassa tai Soundcloudissa, paholaiset eivät mahda mitään. Lin, S.T. Harvard review of psychiatry, 19:1, 34-36. 33. He´s got the blue devils, sanottiin aikanaan suistomailla, kun joku kärsi pahasta masennuksesta tai ahdistuksesta. ym. muusikkosivuja (lottasongs. Alakulttuurin arvostajalla com). Hän, jonka kanssa on totuttu keskustelemaan siitä, paljonko syötiin pastaa ja leikittiinkö kivasti, onkin työon joka viikko juhlaviikot? ajan ulkopuolella levyttävä laulaja-lauluntekijä. Kulttuuria on joka puolella. Sama juttu visuaalisen taiteen puolella: Gimp ja vastaavat ilmaiset grafiikkaohjelmat lyövät tosissaan kampoihin Photoshopille ja muille kalliille ammattilaisten työkaluille. Matka intuition, assosiaation ja valmiin taidekokemuksen välillä on kuroutunut ilahduttavan lyhyeksi. Alakulttuurin arvostajalla on joka viikolla Juhlaviikot. Äänitystekniikka on tullut niin edulliseksi, että jokainen, jolla on varaa kannettavaan tietokoneeseen, edulliseen mikrofoniin ja pariin piuhaan, voi olla julkaiseva artisti. Hän yllätti lyömällä rytmimunan käteen. Terapiassa sanallistamisella on merkittävä vaikutus. Itse toteutettu musiikkiterapia auttaa monia, joiden mieltä vaivaavat siniset paholaiset. Koko kotimatkan hymyilytti. Lapseni päiväkodin vanhemmat linkkailevat somessa yhden päiväkodin ?open. ?Do you know any blues songs?. kysäisin. Yritys herätti hymyn huulille ja heitin artistille puoli euroa. Musiikin käyttö terapiavälineenä on saanut tieteellistä tukea. (2011). Soittelimme siinä hetken aikaa ja hän kehui rytmitajuani. Mental health implications of music: insight from neuroscientific and clinical studies. KOLUMNI | TEEMU OLLIK AINEN Kuva: Katri Ollikainen Bluesilla bluesia vastaan Helsingin yössä törmäsin katusoittajaan, joka soitteli auttavan kuuloisesti nailonkielistään elokuvistakin tunnetun biljardibaarin kulmilla. Siitä syntyi sana blues
Seppänen avaa tuntojaan oman poikansa sairastumisesta ja menehtymisestä parantumattomaan syöpään. Nuorille, joiden vanhemmilta on elämänhallinta hukassa, tulisi kutoa turvaverkko jo hyvissä ajoin. Työssä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vammoihin vaikuttavat fyysisten seikkojen - raskaat taakat, kehno ergonomia - ohella työn vaativuus, työn hallinta ja itsenäisyys. Ja tietysti suurimpaan ja tuoreimpaan ongelmaan ylensyöntiin vaikuttavat keh- non terveystietoisuuden lisäksi surut ja murheet, joita etenkin rasvaisella ja makealla ruualla yritetään lievittää. Ruuan maukkaaksi kokeminen on paljolti kiinni - jo kotona opituista - asenteista. POIMINTOJA KOKONAISVALTAISTA KANSANTERVEYTTÄ Jukk a R eivinen, Leena Vähäkylä (toim.) Kansan terveys, yksilön hyvinvointi, 179 sivua. Ja tätä jatkaakseni: vieraiden kulttuurien tuomat uudet ja usein terveelliset ruuat voivat olla opiksi ravintottumusten muuttamisessa. Monipuolinen liikunta piristää ja tuottaa mielihyvähormoneja, ja aktiivinen aivojumppa ehkäisee tai ainakin hidastaa dementiaa ja muita muistisairauksia. Kirjan mukaan terveyden vaaliminen on nykyään niin vaikeaa, koska tietoa tulvii joka puolelta ja tieto on useimmiten ristiriitaista ja vaikeasti tulkittavaa. Kansan terveys, yksilön hyvinvointi ainakin tarjoaa tutkittua tietoa pienessä, mutta tiiviissä ja selkeässä muodossa, niin päättäjille kuin tavallisille kansalaisille. PEKKA WAHLSTEDT TÄRKEÄ KIRJA EUTANASIASTA Esko Seppänen & Ilkk a Taipale (toim.): Eutanasia ? puolesta ja vastaan, 276 sivua. Into Kustannus 2013. 34 3/ 2013 Elämä on kuolemista, kirjoittaa Esko Seppänen yhdessä Ilkka Taipaleen kanssa toimittamassaan kirjassa Eutanasia - puolesta & vastaan. ?Eutanasia ei ole tappamista eikä murhaamista. Kirjan toimittaneiden hyväksyvä suhtautuminen eutanasian laillistamiseen tulee selväksi. Kirja on tärkeä ja ajankohtainen lisä yhteiskunnan eutanasiakeskusteluun. Yksi koskettavimmista kirjoituksista on Minna Pekolan teksti, jossa hän lainaa isänsä Tapio Pekolan päiväkirjamerkintöjä ajalta ennen isän matkustamista Sveitsiin saamaan kuolinapua. Sisäministeri Päivi Räsäsen kirjoituksessa hirvitti kylmyys ja haluttomuus ymmärtää toivottomissa tuskissa elävän ihmisen vilpitöntä toivetta kärsimysten loppumisesta. Minua valaisi Esko Seppäsen hieno tiivistys. Gaudeamus 2013. Mielenterveydellä ja muilla mielen asioilla, asenteilla ja elämäntavoilla on yllättävän suuri merkitys ja vaikutus myös fyysiseen terveyteen ja sairauteen. Se on inhimillistä ja armorikasta kanssaihmisen auttamista pois kipujen orjuudesta. Silti kirja antaa hyvin tilaa erilaisille kuoleman pohdinnoille ja äänen myös eutanasian laillistamista vastustaville kannoille. Se ei ole sairaan parantamista eikä elämän säilyttämistä. Tätä todistaa Suomen Akatemian nelivuotisen tutkimushankkeen tulos Kansan terveys, yksilön hyvinvointi. Se tarkastelee niin dementiaa ja diabetesta kuin ylipainoisuutta ja nuorten syrjäytymistä. Kirjan avainsana on ennaltaehkäisy. Nuorten syrjäytyminen periytyy myös sosiaalisesti, ja esimerkiksi stressi - alkoholista ja muista päihteistä puhumattakaan - siirtyy jo sikiöön. Laillistettuna se ei ole uhka vanhusten ja dementikkojen elämälle.? SAMI LIUKKONEN
IRTI AHMINTATUNTEISTA Moni yrittää laihduttaa ja usein onnistuukin pudottamaan kilon tai pari, mutta sortuu taas ylensyöntiin ja kilot palaavat moninkertaisina. Irti ahminnasta -kirjan peruslähtökohta onkin paradoksi, että laihtuminen ei onnistu laihduttamalla. Sen lopussa on myös ruokapäiväkirja, johon voi merkitä syömiseen vaikuttavia tunteita ja tilanteita, joissa ne ovat nousseet esiin, ja näin seurata omaa edistymistä. Anna KeskiR ahkonen, K atariina Mesk anen, Minna Nalbantoglu ( toim.) Irti ahminnasta. Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan, 232 sivua. Duodecim 2013. PEKKA WAHLSTEDT RINNAKKAISIA TODELLISUUKSIA Talo on vahva metafora ihmismielelle. Eija-Liisa Ahtilan näyttelyssä talo ei erota sisä- ja ulkotilaa toisistaan: televisiokuvan lehmä käveleekin taloon sisään. Kaikkia ei tarvitse suorittaa. Eija-Liisa Ahtila Rinnakkaiset maailmat Kiasmassa 1.9.2013 asti. SANNA KANGASLUOMA 35. Teos vangitsee, liikuttaa ja vähän naurattaakin. Talossa asuva nainen yrittää suojella sisätilaa, kiinnittää ikkunoihin mustat verhot pitääkseen maailmat erillään. Naisiin on helppo samastua, ja yhtäkkiä tuntuu, että Marian ilmestyksessä ei pohditakaan ihmettä, vaan inhimillisyyttä. Ahtilan teoksissa on paljon eläimiä. Ne muistuttavat, että jokainen elävä olento, myös me ihmisyksilöt koemme maailman kukin omalla tavallamme . Ihminen ahmiikin usein tukahduttaakseen ahdistavat tunteet. Kannattaa keskittyä nykyhetkeen ja kuulostella tunteitaan: saiko tämä tunne minut syöksymään jääkaapille. Mitä tiukempi ja ankarampi dieetti, sitä varmemmin kilot palaavat takaisin. Tiukka nälkäkuuri vain kasvattaa ruuanhimoa sekä fyysisellä että tunteiden tasolla. ja se on aivan normaalia ja hyväksyttävää. Eija-Liisa Ahtilan teokset ovat kuin elokuvia, jotka esitetään tilassa, usealla valkokankaalla yhtä aikaa. Sen ei kannata antaa hämmentää, sillä Ahtilan taide on helposti lähestyttävää, syvän inhimillistä, hauskaa ja koskettavaa. Hänen kokemustodellisuutensa ei ankkuroidu ympäristöön, ja yhtäkkiä hän nousee ilmaan, lentää maailman luonnollisimman näköisenä isojen kuusten välissä. Marian ilmestys -teoksen näyttelijät ovat melkein kaikki amatöörejä, useat Diakonissalaitoksen tukipalvelujen asiakkaita. Kun tunteensa tiedostaa, pystyy jo ennalta ennustamaan, koska ahmintahimo iskee päälle - ja voi tehdä jotain muuta, vaikka lähteä mielihyvähormoneja tuottavalle kävelylenkille tai ottaa yhteyttä ystäviin. Tai lukea sujuvasti ja kannustavasti kirjoitettua Irti ahminnasta -kirjaa. Samoin täydellisyyteen pyrkiminen aikaansaa sen, että ihminen luovuttaa pienenkin lipsahduksen jälkeen ja alkaa ahmia entiseen tapaan. Mustavalkoinen asenne ei toimi syömisasioissakaan. Elämässä mikään ei ole täydellistä, ja myös syömisessä lipsahdukset kuuluvat asiaan - niihin vain ei pidä jäädä kiinni ja potea syyllisyyttä ja häpeää. Moottoritie tulee olohuoneeseen. Taiteilija itse toivoo katsojien valitsevan jotkut teokset ja katsovan ne kokonaan
Tulokset kertovat, että terapiamuotojen valinta vaatii huolellista arviointia. Syyllistävän kasvatustavan käyttö arjen vuorovaikutustilanteissa lapsen kanssa näkyy oireiluna, selviää Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen -tutkimuksen (VALO) tuloksista. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan vanhemmat käyttivät syyllistävää kasvatusta vaihtelevasti eri päivinä. & Nurmi J.-E. Journal of Family Psychology. Virpi Helinä Laakso: Relieved after doctor?s consultation. Väitöskirja. Tämä kävi ilmi viiden vuoden seurantatutkimuksesta, jossa seurattiin kolmea erilaista psykoterapiaa saanutta ryhmää. Tutkimuksessa 326 mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöistä kärsivää potilasta ohjattiin satunnaistamalla joko pitkään, kolmen vuoden pituiseen psykodynaamiseen psykoterapiaan, tai lyhyeen, noin puolen vuoden pituiseen psykodynaamiseen tai voimavarasuuntautuneeseen terapiaan. Kun syyllistävää kasvatusta käytettiin paljon jonain päivänä, tämä näkyi lapsessa poikkeavana ahdistuneisuutena ja kiukkuisuutena vielä seuraavanakin päivänä. Syyllistävää vanhemmuutta luonnehtii häpeän ja syyllisyyden tunteita ruokkiva kasvatusasenne, jossa rajojen asettamisen sijaan vanhempi yrittää vaikuttaa lapsensa käyttäytymiseen vetoamalla tämän tunteisiin. Nord J Psychiatry 2013; 67: 59-68. 36 3/ 2013 Aunola K., Tolvanen A., Viljaranta J. Terapiamuotojen tuloksellisuutta arvioitiin siitä, paraniko työkyky, ja kuinka masennus- ja ahdistuneisuusoireet hellittivät. Puolet potilaista oli toipunut seuranta-ajan loppuun mennessä, ja toipuneiden osuus oli suurempi pitkän terapian ryhmissä. Huolissaan pysyminen yhdistyi vaivaan liittyvään epävarmuuteen, vaivan kokemiseen vakavana, odotuksiin jatkotutkimuksiin ohjaamisesta ja potilaan kokemiin ahdistuneisuusoireisiin. Lääkäreiden tulisi ottaa potilaiden huoli puheeksi vastaanotolla voidakseen huomioida se asianmukaisesti. Primary health care patient?s complaint-related worries. Psychological control in daily parent-child interactions increases children?s negative emotions. Huoli ja vakavuusarviot ovat yhteydessä vaivan kestoon ja kulkuun, yleiseen terveyshuolestuneisuuteen ja vihamielisyyteen. Yleensä potilaat huojentuvat vastaanotolla. Turun yliopisto.. TUTKITUT JUTUT | KO O N N U T J U T TA K A J A N D E R PITKÄSTÄ PSYKOTERAPIASTA PYSYVÄMPIÄ HYÖTYJÄ VANHEMPI SYYLLISTÄÄ, LAPSI KIUKKUAA POTILAAT HUOJENTUVAT VASTAANOTOLLA Pitkäkestoisen psykoterapian vaikutukset ovat pysyvämpiä kuin lyhyen psykoterapian. Kasvatusasenteen taustalla on usein vanhemman oma pahoinvointi tai uupumus. Huomattava osa terveyskeskuslääkärille saapuvista potilaista on merkittävän huolestuneita ennen vastaanottoa. Erityisesti tulisi käsitellä vaikutuksista, jotka liittyvät toimintakykyyn, ruumiintoimintoihin tai psykologisiin seurauksiin. Knekt P., Lindfors O., SaresJäske L., Virtala E., Härkänen T. Randomized trial on the effectives of long- and short-term psychotherapy on psychiatric symptoms and working ability during 5-year follow-up
M I E L E N T E R V E Y S S E U R A A U T TA A ?Eihän tässä yksin ollakaan? -Jos oppisi ennakoimaan ja kuuntelemaan itseään, että jaksaisi, miettivät länsipohjalaiset yrittäjät Yrittäjäkillan hyvinvointikoulutuksen ensimmäisessä tapaamisessa. Suomen Mielenterveysseuran yrittäjille järjestämä koulutus ?Uutta energiaa arkeen ja työhön. Tähän tarvitaan itsen ja omien voimavarojen tuntemusta, tärkeitä taitoja, joihin kurssin aikana perehdytään. Ahaa elämys oli, että pelkästään osallistuminen kerran viikossa tapaamisiin toi etäisyyttä omaan työhön ja voimia eteenpäin. kokosi kymmenen Länsipohjan yrittäjäyhdistyksen jäsentä saman pöydän ääreen. . Kahdeksan naista ja kaksi miestä. Kiinnostus kurssille oli yllättävänkin suurta, mietti yrittäjäyhdistyksen toimitusjohtaja Martti Kankaanranta. Kurssille saapui sekalainen kirjo yrittäjiä: kauneus- ja hyvinvointialan yrittäjiä, kouluttaja, peltiseppä, siivouspalveluyrittäjä, vakuutusedustaja, aluepäällikkö. Hyvien tulosten innostamana yrittäjien työhyvinvointikoulutusta ?jalkautetaan? maakuntiin. Ensimmäinen koulutus järjestettiin Kemissä Länsipohjan yrittäjien järjestämänä. toteutetaan yhteistyössä Yrittäjien paikallisjärjestöjen ja Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Projektipäällikkönä toimii Suomen mielenterveysseuran Tiina Lumijärvi. Tausta hankkeelle löytyy Uudellamaalla 2008?2010 järjestetystä pilottiprojektista. Se, miten pitää kiinni oman elämänsä punaisesta langasta, on toki jokaisen löydettävä. Kuitenkin tieto, että apua voi saada ja että toiset yrittäjät painivat samojen kysymysten kanssa, sai jo ensimmäiseltä kurssikerralta kotiin suuntaavan askeleen hieman kevyemmäksi. ? 37. Monelle ryhmä toi ensimmäisen kosketuksen vertaisryhmän mahdollisuuksiin. Yksinyrittäjän ei ole helppoa jakaa kokemuksiaan. Ei minulla juurikaan ole muuta kuin tämä työ, yksi kurssilainen pohti. PUNAISTA LANKAA ETSIMÄSSÄ Kurssi aloitettiin laittamalla punainen lankakerä kiertämään. Jokainen kertoi itsestään ja heitti kerän taas seuraavalle. Keskustelu lähti käyntiin vilkkaasti. Pöydän yli risteilevä verkosto yhdisti yksintoimijat toisiinsa. TEKSTI JA KUVA: OUTI HANNUKSELA Yrittäjien hyvinvointikillan järjestämä koulutus ?Uutta energiaa arkeen ja työhön. Suurin osa teki työtään yksin. Oma jaksaminen oli monella ainakin joskus ollut riskirajoilla ja huoli siitä, että työ valtaa elämää liiaksi, oli yhteinen. . Seuraavia koulutuksia on tulossa muun muassa Lappeenrantaan ja Hämeenlinnaan. Lisätietoja: tiina.lumijarvi@mielenterveysseura.fi kanssa kaveraaminen sopii jollekin, mutta esimerkiksi moni hoiva- ja kauneusalan yrittäjä koki tarpeelliseksi oman suoja-alueen rajaamisen. Asiakkaan Punainen lankakerä kulki yrittäjältä toiselle. Se, mihin palvelun raja vedetään, on jokaisen tehtävä itse
Tilaa Mielenterveys 41 ? kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut vahvistamo.? e-mielenterveys.? tukinet.net Mielenterveysseura mukana: apua.info VALTAKUNNALLINEN KRIISIPUHELIN 010 195 202 vuosikerta 50 ? opiskelijatilaus 25 ? ulkomaille 60 ? TUKEA KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto Tilaajapalvelu puh. (06) 416 2860 Kuopion kriisikeskus, puh. (02) 2333 442 Vammalan ja Huittisten Tukitalot Sastamala, puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. (03) 512 0500 Huittinen, puh. (08) 312 0611 Turun kriisikeskus, puh. (03) 3138 3200 Lahden kriisikeskus, puh. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. (017) 262 7738 Tampereen kriisikeskus Osviitta, puh. (02) 7273 700 Savonlinnan kriisikeskus, puh. (02) 560 6200 Vihdin Kriisikeskus, puh. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. (013) 316 244 Rauman kriisikeskus Ankkuri-paikka, puh. 050 401 6259. (02) 8378 5600 Salon kriisikeskus Etappi, puh. (03) 877 660 Lappeenranta, Saimaan kriisikeskus, puh. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. 38 3/ 2013 Hyvinkään kriisikeskus, puh. (014) 266 7150 Joensuun kriisikeskus, Kotikartanoyhdistys ry, puh. 040 544 1750 Seinäjoki, Mobile kriisikeskus, puh. (015) 214 401 Oulun kriisikeskus, puh. (05) 453 0020 Mikkelin kriisikeskus, puh. (09) 615 516, klo 9-15 faksi (09) 6155 1770 tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turva-poiju, puh. (019) 459 3910 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh
39
40 3/ 2013
Seuraan isoimpia kisoja mielelläni, mutten ole fanaattinen jääkiekkofani, hän nauraa. LISÄÄ TUNNETTUUTTA YEESILLE Yeesi on Muukalle vielä uusi juttu. Tapahtumia ja tempauksia. Jos saisin muuttaa Suomessa yhden asian, niin sen, että suomalaiset oppisivat juomaan alkoholia kohtuudella. Elämästä Muukka haluaisi sanoa paitsi nuorille, mutta kaikille muillekin, että aina on toivoa. . Vaikka on paljon hyviä ammattiauttajia, niin haluaisin painottaa jokaisen vastuuta ensin itsestä ja omasta perheestä. Nykyään on niin paljon kaikenlaista toimintaa, että pitää löytää sellainen käynnistävä potku, joka nostaa Yeesin sieltä joukosta. . Lapsille pitää olla rajoja ja turvallisuutta, että he voivat hyvin. Vaikka elämässä olisi kuinka vaikeaa tahansa, niin kyllä siitä voi selvitä ja parempaan huomiseen on uskottava. ? 41. Hyvää fiilistä ja mukavaa tekemistä tarjotaan. Niin, että asuinpaikasta riippumatta nuoret löytävät saman katon alta oman alueensa palvelut, yhteystiedot ja kartat. Talon laajentuminen on Muukalle tällä hetkellä jatkuva ja iso, mutta ehdottoman myönteinen haaste omassa työssä. AINA ON TOIVOA . 13 vuotta nuorten ongelmien parissa työskennelleelle Muukalle Yeesi tuo tervetullutta vaihtelua. . Lisää jäseniä, tunnettavuutta ja yhteistyötä erilaisten tunnettujen toimijoiden kesken. Pitäisi olla kansalaiskursseja vanhemmuudesta ja lasten kehitysvaiheista. Julkkiksia mukaan ja vaikka nuoret tekemään ruokaa tunnettujen kokkien kanssa, Muukka visioi. ?RAKENNUSMIES. Hän on ollut mukana vasta kahdessa kokouksessa. VERKOSSA Päivätyökseen Muukka kehittää HUS-Tietohallinnossa Mielenterveystalo-nettipalveluja. Hallituksella on monipuolista osaamista ja siinä istuu sekä miehiä että naisia. Muukka toivoo syksyllä toimintansa aloittavan LUMIKA-hankkeen tuovan toimintaan lisää pitkäkestoista suunnittelua ja ?hyvää käynnistystä?. . K E N TÄ LTÄ KOONNUT: JUTTA KAJANDER HENKILÖ ?Pidä ensin huolta itsestäsi? Nuorten mielenterveysseura Yeesin uusi puheenjohtaja Marko Muukka odottelee jääkiekon MM-kisoja. Kuva: Juha Syrjäläinen . Tuntuu, että perhe perustetaan liian kylmiltään. Tavoitteena on, että palveluista tulee maanlaajuisia. Vähän kuin lentokoneessa, happinaamari ensin itselle ja sitten vasta voit auttaa muita. Vanhemmuutta tulisi Muukan mukaan myös tukea entistä enemmän. . Ollaan poikapuolen kanssa menossa tänään katsomaan Ranska-Slovakia -ottelua. Toiminnan vahvuus näyttää olevan perustajajäsenten älyttömässä innokkuudessa. Nuorisopsykiatriassa aiemmin työskennelleenä hänen erityinen lempilapsensa on Nuorten Mielenterveystalo.
Vapaaehtoiset vertaistukijat tarjoavat ilmaista apuaan kohtaan, johon yhteis- 42 3/ 2013 kunta ei aina pysty apuaan antamaan. AMMATILLISESTI OHJATTU RYHMÄTOIMINTA* * VERTAISTUKITOIMINTA (YKSILÖ- JA RYHMÄMUOTOINEN): APUA JA TUKEA, JOSSA MENETYKSIÄ KOKENEET IHMISET PYRKIVÄT SELVIYTYMÄÄN YHDESSÄ TOISIAAN TUKIEN JA KOKEMUKSIAAN JAKAEN. Työ on jatkunut nyt yhtäjaksoisesti 14 vuotta, toteaa Vuorinen mielenterveysseuralle kiitollisena. VAIN VERTAINEN YMMÄRTÄÄ Sinikka Vuorinen sanoo, että suru voi olla hyvin traumatisoivaa. Halusimme perustaa vertaistukitoimintaa valmiin järjestön alle. YKSILÖVERTAISTUKI* 3. Sinikka Vuorinen soittaa miehensä työpaikalle järkyttyneenä ilmoittaen suruviestin: heidän keskimmäinen lapsensa, 12-vuotias Elias, on kuollut koulumatkalla liikenneonnettomuudessa. Perheessä alkaa surun aika. Perheen äiti, Sinikka Vuorinen hakee suruunsa tukea seurakunnan sururyhmästä. Vertaistuki on työssämme koettu avainasiaksi, sillä vain vertaisen on mahdollista tunnetasolla ymmärtää toista samassa tilanteessa olevaa, koska hän on itse kokenut jotain vastaavaa. Sururyhmiin hakeutuvat yleensä perheen äidit. . TAVOITTEENA TULEVAISUUTEEN SUUNTAUTUMINEN SITEN, ETTÄ MENETYS ON OSA ELÄMÄNTARINAA.. Neljä vuotta myöhemmin eli keväällä 1999, Sinikka ja neljä muuta äitiä tekevät Turun mielenterveysseuralle aloitteen vertaistukitoiminnan aloittamisesta lapsensa menettäneiden vanhempien tueksi. . Sureva voi sairastua ja tulla työkyvyttömäksi. . Samalla tulee kuitenkin autetuksi myös lähipiiriä tai ainakin koko perhettä, sillä apu säteilee myös toisiin perheenjäseniin. MIELENTERVEYSSEURAN SATEENVARJON ALLA Mielenterveysseura mahdollistaa sururyhmissä tehtävän työn: Ennen jokaisen ryhmän alkua käydään ohjaa- FEENIKS-HANKE Viisivuotisessa Feeniks-hankkeessa (2009?2013) on tuotettu uusia ja hyödynnetty jo olemassa olevia läheisensä ja erityisesti lapsensa menettäneille suunnattuja tukimuotoja Turun seudulla. FEENIKSIN ?HOITOPOLKU? 1. AMMATTIAPUA KRIISIIN Menetyskokemuksiin fokusoituva kriisityö (keskimäärin 5?10 keskustelukäyntiä) jonka tavoitteena traumaattisen kriisin käsittely, menetyksen läpikäyminen, voimavarojen vahvistaminen ja vakavien ongelmien ja niiden pitkittymisen ehkäiseminen. Neuvonta ja ohjaus esimerkiksi tarjolla olevien soveltuvien palvelujen piiriin 2. Tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. päivä ja maanantaiaamu. Mielenterveysseura otti meidät avosylin vastaan. KUULUMISIA | TURKU Tukea suruajasta selviytymiseen On vuosi 1995, syyskuun 11
Päivä, jona lukion ensimmäisen luokan oppilaat ovat tutustuneet hoiva- ja hoitoyksiköissä tehtävään vapaaehtoistyöhön. KUVA: Paavo Laine jan kanssa läpi alkavaan ryhmään liittyviä asioita, kuten eettisiä periaatteita ja säännöksiä. Samalla kurssi valmentaa heitä toimimaan tukijoina luokkatovereilleen Välittämisenpäivänä. AITO KOHTAAMISKOKEMUS LÄMMITTÄÄ Aarnenpihan Palvelukodin toimintaan osallistui kahdeksan lukiolaista. He lukivat palvelukodin asukkaiden kanssa lehtiä, pelasivat pelejä ja keskustelivat. Kun vuorovaikutustilanne on molemminpuolinen, niin antaessaan myös saa. En ole myöskään halunnut käpertyä omaan suruuni. K E N TÄ LTÄ KUULUMISIA | ROVANIEMI Lämminhenkinen koulupäivä Jo neljäntoista vuoden ajan Rovaniemen Lyseonpuiston lukiolaisten kalentereissa on ollut Välittämisenpäivä. Elias oli sosiaalinen ja reipas lapsi, jolla oli paljon kavereita. Uskon hänenkin haluavan minun selviytyvän. ? Kuvassa vasemmalta: Anna Tuuliainen, Aili Rautionaho, Juulia Petrelius (opiskelija), Jenni Saraniemi (opiskelija), Henna Holappa (opiskelija) ja Aino Kuntola laitimmaisena oikealla. Tutustumiseen ei lähdetä kylmiltään. On palkitsevaa, kun voi lievittää toisen tuskaa. Siihen auttaa oman kokemuksen ja selviytymisen lisäksi läsnäolo, kuunteleminen ja keskusteleminen eli vertaisena oleminen Vuorinen on jaksanut olla tässä työssä jo vuosia. Kuten monet muutkin tuettavat, joista on myöhemmin tullut tukijoita. . He hoitivat palvelutehtävää 41 eri palvelukohteessa laajan Rovaniemen kaupungin alueella. Päivän järjesti Rovaniemen seudun vapaaehtoistyön keskus Neuvokas yhteistyössä Lyseonpuiston lukion kanssa. ? 43. Aamupäivästä opiskelijat olivat hieman arastelleet uutta tilannetta. Välittämisenpäivä voi olla monelle ensimmäinen kerta, kun he kohtaavat esimerkiksi muistisairaita tai liikuntaesteisiä. Myös työnohjaus ryhmän alussa, kuluessa ja lopussa on ensiarvoisen tärkeää vertaistukiohjaajien mielenterveyden kannalta. . Osa lukiolaisista käy syksyisin vapaaehtoistyön peruskurssin ja tekee vapaaehtoistyötä eri palveluyksiköissä saadakseen siitä kurssin lukiotodistukseen. Päivän mittaan arkuus häviää ja palautteiden perusteella päivä on ollut tavallisesta koulupäivästä poikkeava ja lämminhenkinen, kertoo Anneli Laine Rovaniemen Neuvokkaasta. Tänä vuonna Välittämisenpäivään osallistui 188 lukiolaista. Ohjelmatuokion aikana he olivat asiakkaiden kanssa kuulijoina. . Joutuvathan ohjaajat sururyhmässä kohtaamaan useita, 6?8, surukokemusta yhdellä kertaa. Työnohjaus on jaksamisen kannalta välttämätöntä, ja samalla se luo toiminnalle turvalliset raamit. ANTAESSAAN SAA Sinikka Vuorinen sanoo, että vaikka vertaisena toimiminen sisältääkin hyvin raskaiden asioiden käsittelyä, se on myös palkitsevaa.
Iisalmen torilla. 44 3/ 2013. LÖYDÄ OMA TARINASI KUULUMISIA | IISALMI Elokuussa Iiden Stagella Paikalliset mielenterveysseurat ympäri Suomen järjestät nuorten vertaistukiryhmiä nuorille, jotka kokevat tarvitsevansa tukea arjen asioissa, ihmissuhteissa, tulevaisuuden valinnoissa, tunteiden käsittelyssä tai muuten elämässään. Tule mukaan ja löydä oma tarinasi! Yhteistyöpaikkakuntia, joilla ryhmätoimintaa vuonna 2012 alkaen käynnistetään, on tällä yhteensä 13: Helsinki, Turku, Kuopio, Oulu, Savonlinna, Mikkeli, Sastamala, Vihti, Rovaniemi, Kemi, Salo, Lahti, Tampere. Lisätietoa Löydä oma tarinasi® -toiminnasta: mielenterveysseura.fi Elokuussa räjähtää Iiden stagella. Mukana myös raskasta heviä Dead Carolina. Ajankohtaista lisätietoa tapahtumasta Ylä-Savon mielenterveysseuran facebook-sivuilta. TANSSIMAAN SAVON SYDÄMEEN Tämä ilmoitus tekstiin Ylä-Savon mielenterveysseura järjestää joka vuosi elokuussa Lauantaitanssit. Tänä vuonna vipattavaa tanssijalkaa pääsee keinuttelemaan 17.8. Iisalmen torilla. Iiden Stagella esiintyy Iisalmelainen Sorrow Blind My Eyes. Ylä-Savon mielenterveysseura järjestää jo seitsemännen kerran nuorten musiikki- ja bänditapahtuman 16.8
45
Mitkä elintavat parantavat mielen hyvinvointia? . . Depressiokoulu (myös työterveydenhuollolle) . Kuinka autan ihmistä kriisissä. Perheen voimavarojen ja vahvuuksien arviointi, 3 op ? suunniteltu perheiden kanssa työskenteleville, jotka tekevät arvioita perhe-elämästä ja perhesuhteista (myös perheen kotona) ? koostuu menetelmistä ja työkaluista, jotka auttavat perheen toimintakyvyn, voimavarojen ja vaikeuksien arviointia. www.koukes.fi info@koukes.fi Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 5. hyvinvointia mielelle 23. Tunnekuunteleminen . Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona, 5 op . Kriisi-interventiokoulutus, 16 op . Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 18.?19.9.2013 | UKK-instituutti | Tampere Seminaarissa uusinta tutkittua tietoa liikkumisen vaikutuksista mielen hyvinvointiin. . krs. Miten musiikki ja liike yhdessä vaikuttavat mielialaan? . Se antaa välineitä tulla tietoiseksi ajatuksista silloin kun niiden ylivalta vie meidät kielteisiin tunnekokemuksiin ja kehollisiin stressireaktioihin. Tieteellinen tutkimus ja vuosikymmenen kliininen kokemus on osoittanut, että MBB on vaikuttavaa niin masennuksen, ahdistuneisuuden, addiktioiden, PTSD:n, elämänkriisien aggressioiden, perheväkivallan kuin kivunhallinnan hoitamisessa. Tietoisuusharjoitusten, keho-mielikarttojen ja aisteihin palaamisen (tietoisen läsnäolon harjoittelun) myötä unen ja elämän laatu paranevat. Menetelmä sopii yksilö- pari, perhe- ja ryhmäkäyttöön ja sen on havaittu lisäävän työhyvinvointia ja innovatiivisuutta yrityksissä. MBB:tä voidaan turvallisesti käyttää myös itsehoito- ja stressinpurkumenetelmänä. Koulutuksen kieli on englanti ja se on suunnattu sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskenteleville sekä muille stressinhallinnan ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille. Kriisiavun koulutus . Lisää menetelmästä Stanley Blockin web-sivuilta www.bridgingforlife.com. Helmikuun 2013 Voi hyvin -lehdessä on myös artikkeli Uusi läsnäolo-tekniikka, ?takaisin kartalle?, jossa kuvataan MBB -kokemusta. Suosittu belgialainen perheterapiakouluttaja Peter Rober kouluttaa Helsingissä 21.. Koulutus järjestetään Suomen Mielenterveysseuran ja MBB -työryhmän yhteistyönä. Lisätietoja menetelmästä ja koulutuksesta antavat MBB -työryhmän jäsenet FM Jussi Vapaasalo (jussi.vapaasalo@gmail.com, GSM 040 9665101), LL Heli Jussila-Martineau (heli.jm@me.com) ja psykologi Eeva-Liisa Salovaara (eeva-liisa.salovaara@iki.fi). Kurssilla avustavat amerikkalaisen MBB sertifiointiryhmän sekä suomalaisen MBB työryhmän jäsenet. Ilmoittautuminen ja koulutuspäivien ohjelma: www.koukes.fi/ammattinen täydennyskoulutus sivuilla. Tutkimusjulkaisuja menetelmästä on saatavissa englanniksi. krs. 22.11.2013 puhumisen ja ei-puhumisen dialektiikaasta . 00520 Helsinki www.koukes.fi 46 3/ 2013. 00520 Helsinki sa s lo Tu . Tekeekö liikunta onnelliseksi? Huippuasiantuntijoiden esityksistä saat tukea ja ideoita terveyden edistämistyöhön. u Tutust n a a lm ohje sa! verkos Hinta 14.6. mennessä ilmoittautu neille 340 ¤, sen jälkeen 380 ¤ www.ukkinstituutti.fi/koulutus MIND-BODY BRIDGING MENETELMÄKOULUTUS Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley Block tulee johtamaan ensimmäistä Suomessa pidettävää Helsingissä 29.-30.8.2013 Mind-Body Bridging (MBB) on näyttöön perustuva, nopea ja tehokas terapeuttinen menetelmä. epäröinnistä, vaikenemisesta ja salaisuuksista perheterapiassa. Koulutus soveltuu perheterapeuteiksi opiskeleville, perheiden kanssa työskenteleville sekä kouluttajille ja työnohjaajille. Koulutus tulkataan suomeksi. Lisätietoja www.koukes.fi/ammattinen täydennyskoulutus sivuilla. Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 5. Debriefing-istunnon ohjaajakoulutus . PSYKOTERAPIAKOULUTUKSET Psykoterapian perusteet 30 op (seuraava koulutus alkaa syksyllä 2013) Suunniteltu täydentämään sosiaali- ja terveyden tai muun soveltuvan alan ammattihenkilöiden perustutkintoa ja lisäämään psykoterapeuttista osaamista asiakastyössä. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta ja se täyttää yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion vaatimukset Psykoterapeuttikoulutusten edellyttämistä lisäopinnoista (30 op). Koulutuksen suorittaminen antaa mahdollisuuden hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen. AMMATILLISET TÄYDENNYSKOULUTUKSET . Millainen ympäristö voimaannuttaa? . Elämänkaarikirjoitus
Vaikka ei haluaisi pelätä esimerkiksi pimeää, ahdistus kasvaa niin voimakkaaksi, ettei pimeään ei pysty menemään. Homoseksuaalisuuteen liittyvien asenteiden yhteydessä on alettu käyttää sanaa ?homofobia?. S . Seuraava numero ilmestyy 13.9.2013. Sellaista kaiketi nämä ?homofoobikkojen. johon sana fobia viittaa ?, on asiatonta esittää syytöksiä mielipiteiden ja tekojen moraalittomuudesta. Vaikka tuntuisi, että hyökkäyksessä ollaan hyvän puolella pahaa vastaan, tulokset ovat aika heikkoja. Kun myös psykiatrinen diagnostiikka ja psykoanalyysi (ei niinkään Freud itse) tulkitsivat homoseksuaalisuuden häiriöksi aina 1970-luvulle asti, ei ihme, jos asenteiden muutos on kestänyt joitakin vuosikymmeniä. Fobia-sanaa huolettomasti käyttävien olisi syytä olla varovaisempia ja pohtia, mitä he sanalla tarkoittavat. Sen käyttö ei ole reilua fobioista kärsiviä kohtaan. Homoseksuaaleja torjuvat ovat siis sekä häiriintyneitä että pahoja. Emme kai halua sanoa pimeää pelkääviä ihmisiä moraalittomiksi? Jos homouteen liittyvissä peloissa ja torjunnassa on oikeasti kyse fobioista, tarvitaan muita keinoja kuin nimittelyä ja paheksuntaa. Fobioissa auttaa usein hienovarainen ja vähittäinen totuttautuminen pelottavaan asiaan. Joskus fobioiden hoidossa on käytetty shokkiterapiaa (engl. flooding), jolloin vaikkapa verta pelkäävälle on näytetty tulvimalla verisiä kuvia. Tällainen ei enää ole yleistä, kuulostaahan menetelmä kirjoitettunakin kamalalta. Fobiat ovat usein ahdistavia ja pakonomaisia. Palveleeko moraalinen nujertaminen kenenkään etuja? Homoseksuaalisuus on monissa traditionaalisissa kulttuureissa uhka miehisyydelle. Silloin fobiasta kärsivään tulisi suhtautua pikemminkin ymmärtäväisesti. MARKKU OJANEN psykologian professori (emeritus) P. Sana kuvaa mielipiteiden paheksuttavuutta. Tällöin syntyy vaikutelma, että kyse on sekä psyykkisestä häiriöstä että moraalisesta vääristymästä. Moraalinen närkästys ei ole oikein, jos kyseessä on tahdon ulottumattomissa oleva asia. Tämä ei ole nykyajan sairauskäsityksen mukaista, sillä jos kyseessä on todellinen häiriö tai sairaus . Asenteet ovat kuitenkin vahvoja ja pysyviä. Älä käytä fobiaa haukkumasanana Mitä mahtavat ajatella vaikeista fobioista kärsivät, kun fobia-sanaa käytetään moraalisen tuomion välineenä, haukkumasananakin. ei ole fobia, vaan kielteiseksi tulkittu asenne, luovuttakoon fobia-sanan käytöstä. kimppuun käyvät haluavat soveltaa. Jos taas ?homofobia
vahvistamo.fi Voimaa elämään