Mielenterveys 3/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta, hinta 8,50 3/2014 KOHTUUTTA VOI OPPIA TEEMA: HYVÄ UNI JA UNIEN MIELI Sodan murtamat mielet Päivi Mattila: ”Homekriisissä koti muuttui kaaokseksi” MIE1403_1.indd 1 16.5.2014 16:00:22. MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 53
Unikouluttaja Anne Lindholm-kärki kertoo unien tilaamisesta. Ku :S va hu 4 ”Mitätöinti moninkertaistaa homekriisin” l KANSI Pääsihteeri Päivi Mattila selvisi läheisten tuella, kun kodista tuli liikkuva kaaos. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 28 Kun unet katosivat viikoiksi ja kuukausiksi – ja palasivat viimein takaisin. vuosikerta. rsto ck 34 Väkivallasta voi päästä irti. Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Ellen Tuomaala (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Heli Kumpula Kirjapaino 2014 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi MIE1403_2-7.indd 2 27 Kuva: Elisa Nyström 22 Unien näkemisen taito. Psykoterapeutti Monica Halinen kannustaa tutustumaan uniin. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162 16.5.2014 16:01:19. Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh. Kännykän uniohjelma auttaa parempaan uneen. ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 34 Uniterapeutti auttaa, kun uni ei tule. MIELENTERVEYS 3/2014 S I S Ä LT Ö JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 14 Näkökulma 4 33 Kolumni 38 Poiminnot 44 Kentältä 47 Hei haloo Elämän opissa Päivi Mattila 12 Sodan murtamat mielet. tte Kuva: Heli Kumpula 8 Ajassa liikkuu TEEMA: HYVÄ UNI JA UNIEN MIELI 24 Ohjaa elämää unien avulla. 53
Mieluisin keino on kauraleipä kirsikkihillolla, mutta eihän nainen voi joka ilta hillopurkkia tuhota. Nuorten kilpailutöiden joukosta löytynyt viesti sai järjestäjät ja tuomariston hymyilemään: Tartuin innolla uniteeman, sillä kaukana ovat päivät, kun aamulla nukuin pitkään. Se estää myös mielen hyvinvoinnin taitojen opettelua osana arjen ja elämäntaitoja. Juha & Joona.” Kilpailutyöt löytyvät Mielenterveys-lehden aukeamalta 10–11. Mielenterveyden ongelmiin usein liittyvä häpeä estää avun pyytämistä. Nuoret käsittelivät mielenterveyttä mutkattomasti, myös huumorin kautta. Vaikka askarruttavaa elämäntilannetta ei voisi sillä hetkellä muuttaa, voi ainakin yrittää huolehtia jaksamisestaan ja voimavaroistaan. PÄ ÄKIR JOIT US Kuva: Young Lions Finland 2014 ”Onko lasi puoliksi tyhjä vai täysi?” L U K I J A LTA Tutun kysymyksen esitti nuori mainonnan ja markkinoinnin ammattilainen kilpailujulisteessaan Young Lions Finland -kilpailussa. Mielenterveys ja sen vaaliminen tulisi saada yhtä arkiseksi keskustelunaiheeksi kuin uusien kenkien ostaminen, tanssitunnilla käyminen tai maratonin juokseminen. Ihanaa Suomen kesää! EILA RUUSKANEN-HIMMA Päätoimittaja eila.ruuskanen-himma@mielenterveysseura.fi MAIJA INNANEN toimitusjohtaja Olympiastadion Testaa läsnäolosi: vahvistamo.fi/vahvistamo/kokeile_ ja_testaa/mindfulness-mittari MIE1403_2-7.indd 3 3 16.5.2014 16:01:22. Juttu Kun unet katosivat avaa vaikeasta unettomuudesta parantumista. Kun painovoima vetää alaspäin, on hyvä hyödyntää omia mielenterveystaitojaan ja soveltaa itselleen sopivia keinoja ojentautua eteenpäin. Onneksi pärjään melko pienellä unella, ja myönteiset ajatukset auttavat. Uniteema rohkaisee luomaan uutta suhdetta uneen, jopa niin, että unia voi tilata. Täysikuun aikana valvon öitä läpeensä. Voittajajulisteessa puretaan stressiä litistelemällä pakkausmuovin kuplia. Olen itsekin kokeillut lukuisia keinoja: ulkoilua, lukemista, rentoutusta ja melatoniinia. Vaikeudet kuuluvat elämään. Aamuyöllä saan Facebookissa kannustusta kohtalotovereilta. Työterveyslääkäri vahvisti monien herkkien ihmisten reagoivan kuun kiertoon. Siksikin oli ilahduttavaa, että kilpailussa lähes 80 taitavaa nuorta avasi keskustelua mielenterveydestä mainonnan ja markkinoinnin keinoin. Elämä tuo jokaiselle meistä joskus eteen haastavia tilanteita. Toi- sessa julisteessa kilpikonna etenee hitaasti ja vähitellen katsoja havaitsee, että kilpi onkin aivot. ”Kiitos, että saitte meidät ajattelemaan, että mielemme hyvinvointi on tärkeämpää kuin tämän mainoskilpailun voittaminen. Siinä nuorten suunnittelijoiden kohteena oli Suomen Mielenterveysseura. Jutut Unien näkemisen taito ja Ohjaa elämää unien avulla käsittelevät unien ohjaamista. Lasi voikin olla puoliksi täysi. Jutut tuovat uutta näkökulmaa uneen. Tiedän, että monet pitävät kuuhulluutta höpön höpönä
Koti meni silloin alta viikon sisällä monessakin mielessä. Siitä tulee liikkuva kaaos, hahmottumaton, mustekalamaisen lonkeroinen kriisipesäke. Kun altistus on paha, oireita ilmaantuu jo pienestäkin home- 4 MIE1403_2-7.indd 4 määrästä. Samaan aikaan kun terveys menee, romuttuu talous, ja kodin irtaimisto muis- KUK A. Ehdimme juuri asettautua kahteen tilapäisasuntoon, kun niistä tuli nopea lähtö oireista johtuen. Asiaa alettiin selvittää. Olimme oireilleet jo pitkään, useampia vuosia. Hälytyksestä huolimatta mitään ei tapahtunut. Home oli kuivunut rakenteisiin, ei haissut eikä herättänyt huomiotamme. Asuimme ensin kolmikerroksisen asunnon kellarikerroksessa, ja saastuneet yläosat oli suljettu. MUUTTOKIERRE MUISTUTTAA PAKOLAISUUTTA TAI ASUNNOTTOMUUTTA Homekriisissä koti ei olekaan enää turvasatama, päinvastoin. Kun menin paikan päälle katsomaan käynnistynyttä remonttia, tiesin heti, että kaikki oli tehty päin seiniä. Seiniä oli desinfioitu, mutta kylpyhuonetta ympäröiviin rakenteisiin ei oltu kajottu. ELÄMÄN OPISSA Matka homepainajaiseen ja takaisin TEKSTI: ELLEN TUOMAALA P KUVAT: HELI KUMPULA erheemme homekriisi pamahti päälle täydellä voimallaan syksyllä 2010. Uuden remontin alku siirtyi kerta toisensa jälkeen. Järjestin naapurin hakemaan mukaan tärkeimmät tavarat. Sitä oli korjailtu myöhemmin, mutta huonosti. Meidän oli pakko lähteä evakkoon pahojen homealtistusoireiden takia. Minulla ja lapsilla oli astmaattisia oireita, ja nuorempi lapsi oli sairastanut kymmeniä korvatulehduksia. Ääni meni aina samassa kohtaa yläkerrassa, vaikka kun luin lapsille iltasatua lähellä väliseinää, jonka takana sijaitsi kylpyhuone. Erona tulipaloon on, että sen kestoa ei voi tietää, eikä sitä päättyykö se koskaan. Irtaimisto oli saastunut, kun tavarat oli peitetty häthätää repeilleellä elmukelmun tapaisella. Ensin tuli paikalle kosteusvaurioihin erikoistunut remonttifirma. Päivi Mattila • asuu Helsingissä, kotoisin Espoosta • 41-vuotias • 6- ja 9-vuotiaiden lasten äiti • valtiotieteen tohtori, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri • harrastaa salsaa, sulkapalloa, joogaa ja kävelyä 3/ 2014 16.5.2014 16:21:25. Homevaurio oli syntynyt jo vuosia ennen kuin muutimme asuntoon, kelvottomasti tehdyn kylpyhuoneremontin yhteydessä. Käsiäni poltteli. Saman viikon aikana käynnistyi rankka eroprosessi. Odotimme kunnollista remonttia puolitoista vuotta. Kerran saimme lomamatkalle puhelun, että asunto pitäisi tulla heti tyhjentämään
5 MIE1403_2-7.indd 5 16.5.2014 16:21:47
Itselleni Helsinki on muuttunut homekriisin myötä eri kaupungiksi. Esimerkiksi kaikki tekstiilit oli pestävä 90 asteen lämpötilassa. Haistan homevaurion rakennuksista usein jo ulkopuolelta. Vuosi sitten, lähes kolmen vuoden jälkeen palasimme lasten kanssa takaisin vanhaan kotiin. Muuttokierre muistuttaa pakolaisuutta tai asunnottomuutta. ELÄMÄN OPISSA toineen voi tuhoutua osittain tai kokonaan. Kahdesta samanaikaisesta asunnosta on tuplakulut remontin aikana, ja päälle loputon määrä muutto- ja remonttilaskuja. Ylimmästä kerroksesta jouduimme hävittämään lähes kaiken. Halusimme palata, koska koti ja naapurusto ovat ihania. Koko omaisuus on välillä kirjaimellisesti auton takakontissa. YHDESSÄ OLEMISESTA TULI KOTI Homekriisin aikana on ollut pakko lokeroida asioita ja keskittyä kulloinkin vain välttämättömimpään. Voimat eivät ole riittäneet muuhun, esimerkiksi monen juoksevan asian hoitamiseen, altistuneiden vertaistukiryhmille tai oikeudenkäynneille. Pahasti altistunut oireilee kaikkialla, missä on vähänkin hometta. Kun sinua ei uskota eikä ryhdytä toimenpiteisiin, kriisi pitkittyy ja käy entistäkin kalliimmaksi. Pahasti altistunut oireilee kaikkialla, missä on vähänkin hometta. Kokoushuoneessa voivat ilmaantua tutut oireet, mennä ääni, ja ihoa polttaa. Monessa rakennuksessa sitä on jonkin verran, ja terveet ihmiset sietävät sitä pieniä määriä. Paitsi että homekriisi kuormittaa henkisesti äärimmilleen, se vie kaiken ajan ja energian. 6 MIE1403_2-7.indd 6 3/ 2014 16.5.2014 16:01:30. Toistaiseksi tietoa homealtistuksesta on ollut niin vähän, että altistunut itse on joutunut olemaan asiantuntijana niin terveys- ja sisäilmaongelmissa kuin homesaneerauksessa ja juridisissa asioissa. Onneksi taloyhtiö vastasi meillä isosta osasta remonttikustannuksia. Siinä sitten katsottiin, mikä vaatteista kestää käsittelyn, mikä hajoaa. Arjen on ollut pakko pyöriä. Vuosi on mennyt epätietoisuudessa, pystymmekö enää asumaan siellä. Kotivakuutuskaan ei korvaa, koska homevaurio ei ole syntynyt yhtäkkiä. Nyt olemme huomanneet, että voimme jäädä. Meidän tapauksessamme taloyhtiön hallitus teki parhaansa, mutta ammattilaisten piittaamattomuus oli järkyttävää. Käytössä on ilmaa puhdistava ionisaattori, enkä oleskele pitkiä aikoja yläkerrassa. MITÄTÖINTI MONINKERTAISTAA KRIISIN Homekriisin mitätöinti on paha juttu, myös siksi, että se saa koko kriisin kertautumaan. Kun ihminen on eloonjäämismoodissa, ei jää myöskään tilaa harrastuksille. Ensimmäisellä sijalla ovat olleet lapset, seuraavaksi on tullut työ. Päinvastoin kuin tulipalossa, tuho ei ole näkyvää ja vaurioiden selvittäminen kestää pitkään. Joka ikinen ilta riittää saastuneen irtaimiston hävitettävää ja pyykättävää, muutettavaa, pakattavaa tai purettavaa, selvittelyä, käytännön asioiden hoitamista. Vaikka rakenteet ovat nyt varmasti puhtaat, homeelle altistunut voi olla niin herkistynyt, ettei siitä huolimatta voi palata. Vihdoin taloyhtiö käynnisti perusteellisen remontin, jossa rakenteet purettiin auki ja kaikki jäljelle jääneet huonekalut puhdistettiin perusteellisesti
Rankat tapaukset, myös kuolemanvaarassa olevien ihmisten tukeminen on auttanut suhteuttamaan omiakin asioita. Ruoankin välityksellä on mahdollista auttaa ja tukea toisia, laittaa sitä yhdessä ja kutsua syömään. Maailman eriarvoisuus ja oikeudenmukaisuuden puute ovat puhutelleet minua pienestä asti. Tutkin väitöskirjassani köyhien ihmisten elämää Intiassa. 7 MIE1403_2-7.indd 7 16.5.2014 16:01:31. Mitä, jos olisin ollut jo valmiiksi huonommassa asemassa. Kuolemanvaarassa olevien ihmisten tukeminen on auttanut suhteuttamaan omiakin asioita. Kun työn kautta olen jo tiennyt elämän järjettömistä puolista, sain itse tuta aavistuksen samaa. Työ ihmisoikeuskysymysten parissa on minulle intohimo. On palkitsevaa onnistua sovittelemaan muiden välisiä solmuja. Olen oppinut, että jos tarjoaa apua toiselle, lupauksen pitäminen voi olla ratkaisevan tärkeää. He keksivät jokaisesta evakkokodista hyviä puolia ja kutsuivat tyytyväisinä kavereitaan kylään. Olen onneksi pystynyt tekemään töitä koko ajan. Kuormittuneessa tilanteessa on tarvittu paitsi kuuntelevia korvia, myös käytännön apua. Siellä arvaamaton kriisi voi suistaa raiteiltaan yhden ihmisen lisäksi koko lähiyhteisön, esimerkiksi kymmenen ihmisen elämän. Koen työssä edelleen joka päivä innostuksen hetkiä. He eivät osanneet kaivata tuhoutuneita lelujaan, ja uusiakin he saivat jatkuvasti. Hyvin laitettu ruoka on ollut minulle yksi arjen voimavara, jota arvostan edelleen joka päivä. Jokaisella on kuitenkin omat syynsä käyttäytyä kuten käyttäytyy. Kärsimys ei tosiaankaan jalosta, vaan mustista tunneleista menee pakon edestä läpi. . nen ihminen, vielä vähemmän otan pulttia, jos joku valittaa pikkuasioista, ja olen entistä tarkempi kuuntelemaan toisten huolia. On ollut välttämätöntä pyytää apua. Vaikka minulla on työn puolesta kokemusta ja tietoa asioihin vaikuttamisesta, olen ollut homekriisissä välillä ihan kädetön. Viime vuosina kaverien kutsut syömään ovat olleet kullanarvoisia. Ensimmäisellä rauhanmarssilla kävin 12-vuotiaana, ja yläasteikäisenä apartheidin vastaisissa mielenosoituksissa. Vaikka olen aina ollut suurpiirtei- Ymmärsin varhain, että olen etuoikeutetussa asemassa. Olen kiitollinen, että niin moni ystävä ja läheinen on kulkenut mukana, vaikka he ovatkin joutuneet antamaan enemmän kuin saaneet. Kriisi voi johtua esimerkiksi yllättävistä hautajaiskuluista, tulipalosta tai huonoista naimakaupoista. TAITO PYYTÄÄ APUA Lasten näkeminen iloisina on kuitenkin tuonut minulle valtavasti voimaa. Työt ja esimiesasema myös vaativat. Olen jo lapsena oppinut, että tukea ja apua saa, jos pyytää. Vanhemmat ovat olleet tärkeä tukipilari, ja he ovat auttaneet mahdollisuuksiensa mukaan. Siellä on ollut vain pakko keskittyä muihin asioihin. Kun kotia ei ollut, yhdessä olemisesta tuli meille koti
AJASSA LIIKKUU | KOONNUT JOEL K ANERVA K ÄV I N K AT S O M A S S A Johanna Kallio blogi.thl.fi 17.4.2014 NUMERO Nukkumaan jälkeen klo 23 2002 Peruskoulun Peruskoulun pojat tytöt 29 % 18 % 2012 Peruskoulun Peruskoulun pojat tytöt 30 % 24 % LÄHDE: THL, kouluterveyskysely 8 MIE1403_8-11_AJASSAliikkuu.indd 8 Tunteet hautautuvat kulissien taakse Kuva: Cinema Mondo On keskusteltu köyhiin lapsiin liitetystä sosiaalisesta stigmasta ja sen vahingollisuudesta. Jep katsoo haikeana taaksepäin, muistelee nuoruuden rakastettuaan ja pohtii hukkaan heitettyjä lahjojaan. Tällä hetkellä erot ovat kuitenkin kasvussa. Yksinelävän Jepin boheemi elämä on täynnä ylellisiä juhlia, joissa botoxista ja kokaiinista onttoon elämäänsä sisältöä ammentavat yli viisikymppiset irrottelevat jyskyttävän diskomusiikin pauhatessa. Se kertoo ikääntyvästä seurapiirikuninkaasta, Jep Gambardellasta (Toni Sorvillo). Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rissasen mukaan tulotaso ei romahda eläkkeellä, vaan köyhyys periytyy eläkettä edeltävältä ajalta. Melun, hälyn ja tyhjänpäiväisen elämän suojamuureiksi rakennettujen kulissien taakse hautautuvat tunteet, toteutumattomat toiveet ja kauneus. SIRPA VÄÄNÄNEN Eläkkeellä pienemmät tuloerot Tuloerot ovat eläkeläisten keskuudessa pienemmät kuin muilla. Kysehän on pahimmillaan siitä, että lapsi alkaa myös itse uskoa olevansa arvottomampi kuin muut.” Italialaisen Paolo Sorrentinon ohjaama elokuva, Suuri kauneus, on visuaalisesti runsas ja kiehtova, hedonistista elämäntapaa tutkiskeleva tarina. Eläkejärjestelmän ongelmakohta on pitää eläkkeet palkansaajien tulotason vauhdissa. Tämä johtuu siitä, että eläkeikäisten perusturva on korkeampi kuin esimerkiksi työttömillä. Muun muassa parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin ja Golden Globen saanut elokuva onkin lempeä muistutus nauttia elämästä tässä ja nyt. Yhteiskuntapolitiikka-lehti 3/ 2014 16.5.2014 16:02:21
Suurin osa näistä kuolemista aiheutuu tapaturmaisesti. Suomessa henkirikokseen kuolee vuosittain kymmenisen alle 20-vuotiasta. Väkivallan tunnistaminen on kuitenkin edelleen haaste. abo.fi LASTEN JA NUORTEN TAPATURMAISIA KUOLEMIA SEURATAAN PUUTTEELLISESTI Euroopan Unionin alueella kuolee vuosittain 35 000 alle 20-vuotiasta lasta ja nuorta. eduskunta.fi TE-toimistoissa ei riittävästi aikaa työttömille Työ- ja elinkeinotoimistojen uudistus on huonontanut työttömien asiointia, kertoo tuore Sosiaalibarometri. Uudistus paransi työvoimaa etsivien yritysten palveluita, mutta samalla henkilöasiakkaiden palvelu heikentyi. TE-toimiston uusista verkkopalveluista hyötyvät eniten ne, joiden työnhakuvalmiudet ovat jo valmiiksi hyvät. Heistä arvioilta joka neljäs kuolee tapaturmaisesti, itsemurhasta ja väkivallasta. He näkivät ongelmia etenkin pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten palveluissa, vaikka juuri nämä ihmiset tarvitsisivat eniten henkilökohtaista ohjausta. Lievempiä väkivallantekoja ei aina tunnisteta ruumiilliseksi kurittamiseksi. 2000-luvun aikana sen suosio on vähentynyt kokonaiset 19 prosenttiyksikköä. Myös korkeasti koulutettujen palveluissa nähtiin puutteita. Vuoden 2013 alusta työ- ja elinkeinotoimistoissa palvelut jaettiin kolmeen palvelulinjaan. Heidän neuvontansa vaatisi aikaa ja erityistä asiantuntemusta. M I E L I H Y VÄT SUOMALAISET KOKEVAT ITSENSÄ ONNELLISIKSI Joka toinen suomalainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, ja itsensä suurimman osan ajasta onnelliseksi. Espoolaiset kokivat elämänlaatunsa parhaimmaksi. Oppilaitoksille tulee velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Väitöstutkimuksen teki Ann-Charlotte Palmgren Åbo Akademissa. Lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, mutta sen ulkopuolelle jäävät muun muassa perhe-elämä ja uskonnonharjoittaminen. Valtuutetun toimivalta laajentuu koskemaan kaikkia lakiehdotuksen syrjinnän osa-alueita. Nykyinen vähemmistövaltuutetun virka korvataan yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Hallitus on jättänyt eduskunnalle lakiesityksen, joka astunee voimaan vuoden 2015 alusta. Aktiivisimmat järjestöihmiset tulevat Turusta. Nykyiset syrjintälautakunta ja tasaarvolautakunta yhdistetään. Lastensuojelun keskusliitto, lskl.fi M I E L I PA H AT Laajennettu yhdenvertaisuuslaki lisäisi viranomaisten velvollisuuksia TYTTÖBLOGGAAJIA VÄHEKSYTÄÄN Naistutkimuksen väitöskirja tutki sitä, miten tyttöbloggaajista kirjoitettiin ruotsalaisissa lehdissä vuosina 2001–2011. Sosiaalibarometri 2014 -kyselyyn vastasivat TE-toimistojen johtajat. Väitöstyö toi esiin, kuinka tyttöjen syömishäiriöt ja tyttöys olivat osa ryhmään kuulumista. Uudessa laissa soveltamisalue laajenee monella tapaa. Lehtiartikkelit esittivät tytöt usein uhreina, vaarallisina tai ongelmista kärsivinä, ja heitä väheksyttiin. Työpaikan tasaarvosuunnitelma ja siihen liittyvää palkkakartoitusvelvollisuus täsmentyy. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, THL KOIVUNIEMEN HERRAN SUOSIO VÄHENEE Enää 15 prosenttia suomalaisista hyväksyy ruumiillisen kurituksen kasvatuskeinona. Raportissa Suomi saa kritiikkiä seurannan ja valvonnan puutteista. Korkeakoulutus lisää onnellisuuden kokemista. Samoin viranomaisten velvoite laatia yhdenvertaisuussuunnitelma laajenee. European Child Safety Alliance 9 MIE1403_8-11_AJASSAliikkuu.indd 9 16.5.2014 16:02:21. Harvinaisinta on lapsen kuolema henkirikoksen uhrina
Suomen Mielenterveysseura sai kunnian olla tänä vuonna Young Lions Finland 2014 -kilpailun asiakkaana. Voittajat julkistettiin toukokuun 8. maaliskuuta. 10 MIE1403_8-11_AJASSAliikkuu.indd 10 Press-sarjan voittajatyön, Bubble wrap, suunnittelivat Jenni Juntunen ja Paula Salmikangas. Millaisena mielenterveys näyttäytyi nuorten töissä. päivä. Kilpailusarjat olivat: press, media, film, cyber ja client. Englanninkieliset työt piti jättää kahden päivän kuluttua. Tuomaristo, viisi mainos- ja markkinointialan kokenutta konkaria, kommentoi työtä: ”Huomiota herättävä printti, 3/ 2014 16.5.2014 16:02:24. Kuinka nuoret selvisivät tehtävästä, johon sai käyttää vain 48 tuntia. AJASSA LIIKKUU Mielenterveys nuorten suunnittelijoiden silmin TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN Millaisia luovia ratkaisuja syntyi, kun 78 mainos- ja markkinointialan nuorta tekijää sai tehtäväkseen kertoa mielenterveydestä positiivisella tavalla. Kilpailutehtävän teema ”Mielenterveys kuuluu kaikille” julkistettiin perjantaina 28
Suomen Mielenterveysseura kiittää Kärkimediaa ja kilpailuun osallistuneita nuoria. Suomessa kansallisen karsinnan järjestää Kärkimedia. jossa on hieno oivallus ja hyvä assosiaatio. Alle 30-vuotiaille suunnittelijoille on omat sarjansa. Tuomaristossa on maailman eturivin luovia suunnittelijoita. Työ on helposti lähestyttävä ja siinä on raikas, positiivinen idea mielenterveydestä puhumiseen.” Young Lions Finland on karsintakilpailu, jonka sarjojen voittajaparit pääsevät edustamaan Suomea kesäkuussa järjestettävässä nuorten suunnittelijoiden ”maailmanmestaruuskisoissa” Cannes Young Lions -festivaaleilla. Cannes Lions on maailman laajin vuosittainen mainonnan ja markkinoinnin ammattilaistapahtuma. Onnittelemme voittajatiimejä upeista töistä ja toivotamme menestystä Cannesiin lähtijöille! Lisää kilpailutöitä netissä karkimedia.fi > arkisto Press-sarjan voittajatyön suunnittelivat ja toteuttivat Jenni Juntunen ja Paula Salmikangas 11 MIE1403_8-11_AJASSAliikkuu.indd 11 16.5.2014 16:02:29. Tuomariston mielestä Press-sarjan voittajatiimillä on erinomaiset edellytykset pärjätä myös Cannesissa
Jos hoitoon pääsy on vielä vaikeaa, seinä tuntuu olevan vastassa kaikkialla. Hän on yksi noin kymmenestä tuhannesta suomalaisesta, jotka vuosittain yrittävät itsemurhaa. Nyt tuore kirja Kourallinen tabuja (Ateena Kustannus 2014) ja dokumenttielokuva Näin unta elämästä (Mouka Filmi 2014) nostavat asian päivänvaloon. Itsetuhoisen ihmisen kynnys hakeutua hoitoon on usein korkea. Tässä ajassa (neljän, viiden vuoden aikana) minulla on ollut yhteensä yhdeksän eri lääkäriä. Niissä puhuvat itsemurhaa yrittäneet ja itsemurhan tehneiden omaiset. Hoitajani ovat olleet todella mukavia ja ammattitaitoisia. On se niin vaikea puhua! Raavaan miehen tuskainen puuskahdus valkokankaalla vahvistaa, että asia ei ole helppo. Itsemurhaa jo 13-vuotiaana yrittänyt 20-vuotias nainen toteaa kirjassa: ”Suomalaiselle mielenterveyshoidolle voi antaa puoli miljoonaa miinuspistettä. I tsemurha on yksi suomalaisen kulttuurin tabuista. Erityisen alttiita ovat köyhyyden, päihteiden tai omaisten mielenterveysongelmien takia jo varhain syrjäytyneet, tai toisaalta hyvin lahjakkaat ja kunnianhi- VAARAVYÖHYKKEESSÄ SYRJÄYTYNEET JA SUORITTAJAT Itsemurhaa yrittävät varsin erilaiset, eri-ikäiset ja sosiaalisesti erilaisissa asemissa olevat ihmiset. Aina tulee joku uusi, joka ei vaivaudu lukemaan papereita, ja sitten määrätään vain kaikenmaailman lääkkeitä.” Keskivaikeasta masennuksesta, ahdistuneisuudesta kärsivä 21-vuotias nainen taas kokee saaneensa hyvää hoitoa: ”Minun kohdallani asiat on hoidettu todella mallikkaasti. Liian usein masentunut ja itsetuhoinen potilas lähetetään vatsahuuhtelun ja teho-osastolla vietetyn yön jälkeen kotiin, ainoana tukenaan lääkeresepti. Masentunut ei usko apua löytyvän, ja itsetuhoisuudesta puhuminen on piinallista. Tabu, josta on voitava puhua MERJA MINKKINEN Perkele. Hoidon taso vaihtelee paljon. Koen jo nyt, että erityisesti psykoterapia on auttanut minua.” rallinen tabuja -kirjan haastateltavista monella on kokemusta jostakin näistä, joillakin kaikista. Tero on kuitenkin päättänyt, että puhua pitää. Riskitekijöitä on kuitenkin löydetty, muun muassa koulukiusaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja varhain koettu henkinen tai fyysinen väkivalta. Osa itsemurhaa yrittäneistä kuvaa saamaansa hoitoa tylyksi tai suorastaan heitteillejätöksi. Kou- 12 MIE1403_12-13.indd 12 3/ 2014 16.5.2014 16:03:11
Aleksin äiti kertoo, kuinka yritti saada pojalleen apua, mutta koska mitään ei vielä ollut tapahtunut, hoitoon ei voitu pakottaa. Jo- • Joka päivä kahdesta kolmeen suomalaista tekee itsemurhan. Kaikki selvinneet eivät osaa sanoa, mikä saa heidät pysymään kiinni elämässä. Kuva: Mouka filmi Tero pohtii itsemurhaa elokuvassa Näin unta elämästä. Itsemurhan tehneistä noin kolme neljännestä on miehiä. sijalla. • Vaikka viime vuosina itsemurhat ovat vähentyneet, Suomen itsemurhalukemat ovat edelleen poikkeuksellisen suuret länsimaissa. Useimmat ovat kuitenkin onnellisia jäätyään henkiin, vaikka arki saattaa olla edelleen selviytymistaistelua. Vuosina 2009—2011 itsemurhan teki 51 alaikäistä, nuorimmat vasta 13-vuotiaina. Tervekin ihminen voi ajautua sellaiseen umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä.” . Pärjääviä nuoria edustavat elokuvassa omaisten kuvaamina 26-vuotiaana itsemurhan tehnyt Aleksi ja 25-vuotiaana oman käden kautta kuollut Panu. Kuten 48-vuotias, avioeron jälkeen itsemurhaa yrittänyt nainen kirjassa sanoo: ”Itsemurha on vähän niin kuin turha kuolema. Menestymisen paineisiin liittyi pessimistinen luonne ja taipumus eristäytyä. • Nuorten itsemurhissa ei näy samanlaista vähenemistä. TURHA KUOLEMA Itsemurhaa yrittäneet ovat erityisessä vaarassa uusia yrityksensä – ja onnistua. Maailmanlaajuisissa tilastoissa Suomi on 15.—20. Yrityksiä tilastoidaan yli 10 000 vuodessa. Panun isä, eläkkeellä oleva poliisi ja rikostutkija Antti Timonen kuvaa poikaansa lahjakkaaksi ja suorituskeskeiseksi nuorukaiseksi, jolla oli itsensä suhteen valtavat vaatimukset. Aleksi oli lahjakas viulisti, joka jätti soittamisen, eristäytyi ja menetti elämänhalunsa. • Apua itsemurhaa yrittäneelle Mielenterveysseurasta: mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/lyhytinterventio_itsemurhaa_yrittaneille kainen yritys on otettava vakavasti, ja tuki on ratkaisevan tärkeää. moiset lapset, jotka murtuvat omien tai ympäristön ylimitoitettujen vaatimusten paineissa. 13 MIE1403_12-13.indd 13 16.5.2014 16:03:13
TAITAVAKSI TUNTEILIJAKSI • Tunnesyömisestä voi päästä tutustumalla omiin tunteisiin. 14 MIE1403_14-15_NÄKÖkulma.indd 14 Nykyisin ravintoa on tarjolla yllin kyllin ja valikoimat loppumattomat, ja vastuu kohtuudesta jää ihmiselle itselleen. • Tarkastele tunteita omassa kehossa ja mielessä, älä torju tai väistä niitä. Kun ihminen yrittää tyynnyttää ahdistusta, surua tai pettymystä syömällä, ongelman selvittäminen ja oikeiden ratkaisukeinojen hakeminen jäävät taka-alalle. Fyysisesti raskas työ oli arkipäivää. Esimerkiksi vihalle, surulle, pettymykselle ja turhautumiselle voi löytää nimen ja suhtautua niihin myötätunnolla. Hankalat tunteet kuuluvat joskus elämään. Kohtuudessa pysyminen on monelle vaikeaa onnistuneenkin painonpudotuksen jälkeen. 3/ 2014 16.5.2014 16:03:53. Ensin on hyvä motivoitua ja sisäistää ajatus, että kohtuus tekee itselle hyvää. Ihmisen menettäessä hallinnan tunteen seuraa häpeää ja psyykkistä ahdinkoa. Kaikkea ei tarvitse saada tai syödä. – Tunnesyöminen on liiallista tai vääränlaista syömistä tunnetilan tai mielialan hallitsemiseksi tai vaimentamiseksi, määrittelee Eeva-Leena Kataja. Aiemmin elinolot sanelivat suoraan kohtuuden: ruokaa oli niukalti, perheet suuria eikä herkkuihin ollut varaa. – Kohtuus tarkoittaa valintoja, harkintaa, tyytymistä ja kieltäytymistäkin. Psyykkistä kuormituksen rinnalla fyysistä kuormitusta voi olla liiankin vähän. Syömisen säätely on suun nautintojen asettamista toiselle sijalle ja nautinnon löytäminen muista asioista kuin ruoasta. Katajan mukaan ihmiset ovat etääntyneet omista perustarpeistaan. • Opettele rentoutumista ja rauhoittumista. • Jos on tukahduttanut tai torjunut omia tunteita, niiden tunnistamiseen tarvitaan harjoittelua, aikaa ja kannustusta itselle. • Opi havainnoimaan, tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita. – Tietoisen itsesäätelyn lisäksi tarvitaan hallintaa lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden tyydyttämisessä, toteaa urheiluvalmennuksen ja painonhallinnan parissa työskentelevä psykoterapeutti Eeva-Leena Kataja. RUOAN YLITARJONTAA JA LOPUTTOMIA VALIKOIMIA Syöminen on yksi perustarpeista, mutta se myös tyydyttää aistinautintojen ja mielihyvän tarpeita. – Tunnesyöjälle ruoka on palkinto, jonka äärellä saatetaan käyttää paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. NÄKÖKULMA Kohtuutta voi oppia TEKSTI: TARJA KIVIMÄKI Mielihyvän hallintaan liittyvät ongelmat lisääntyvät, kun tarjontaa on ylenpalttisesti
• Lepää riittävästi. Lyhytjännitteinen on helposti mielihalujen vietävissä, ja syömisen antama välitön nautinto on tärkeää. . Lähde vaikka kävelylle tai soita ihmiselle, joka tukee uusia toimintatapojasi. • Tyhjennä kotisi herkuista. Anna uusille tottumuksille aikaa. Syöminen voi karata käsistä pienestäkin vihjeestä, ja muuttua nopeasti impulsiiviseksi ahmimiseksi. Mitä nälkäisempi, stressaantuneempi ja väsyneempi olet, sitä enemmän himoitset herkkuja. • Päätä, mitä pieniä asioita ja valintoja pystyt tekemään ja pitämään päivittäin. Normaalia arkiruokailua mukailevat muutokset toimivat useille parhaiten. Tärkeitä ovat päivittäiset, arkiset valinnat. Kiinnitä huomio toisaalle ja ala tehdä muuta. – Syömisen hallintaa voi kuitenkin harjoitella. Kirjoita ylös syitä sille, miksi kohtuus kannattaa. • Opi herkuttelemaan terveellisesti, kuten hedelmillä, porkkanoilla tai kirsikkatomaateilla. Pitkäjännitteisen ihmisen mielessä pysyvät pitkän aikavälin tavoitteet myös mielihalujen edessä. Tahdonvoima on ihmisillä erilainen. Toimivampaa on kohtuullistaa tapojaan, toteaa Kataja. Kuva: Shutterstock HELPPO JA VAIKEA KOHTUUS Kohtuudessa pysyminen ja tunteiden säätely oikeilla keinoilla, ei ruoalla, on teoriassa helppoa mutta käytännössä vaikeaa. • Pysähdy hetkeksi kun mielihalut yllättävä. 15 MIE1403_14-15_NÄKÖkulma.indd 15 16.5.2014 16:03:55. VASTUUTA JA TIETOISIA VALINTOJA • Ota vastuu omista valinnoistasi. • Keksi herkkujen sijaan itsellesi muita palkintoja ja nautiskele elämästä ilman syömistä. Se tarkoittaa, että omaa tavoitetta tarkastellaan päivittäin sekä laaditaan itselle uudenlaisia toimintaohjeita ja ajattelutapoja. Tee kauppalista etukäteen ja noudata sitä. Tarkkaile syömistapojasi ja pidä ruokapäiväkirjaa. • Mieti motiiveitasi, miksi ja milloin syöt helposti liikaa. – Usein jonkin ruoan täydellinen kieltäminen itseltään saa haluamaan sitä entistä enemmän. Kun ”syy” on tiedossa, on siihen vaikuttaminen helpompaa. • Keskity ruokailuhetkiin, ja syö rauhassa. Moni hyötyy merkittävästi säännöllisen syömisen opettelusta ja ruoka-annosten ravintosisällön koostamisesta tasapainoisesti ja omaa kulutusta vastaavasti
Olen historioitsijana tutkinut niitä suomalaissotilaita, joiden mieli murtui vuosina 1939–1945. Sota-ajan termistöllä niin sanotut ”kevyemmät neuroosit” eivät sairaalapassitukseen oikeuttaneet, vaikka ne nykypäivän näkökulmasta olisivat olleet vaikeita traumaperäisiä häiriöitä. Vaikka elämme Suomessa historiallisen pitkää rauhan aikaa, sota on jättänyt pysyvän jäljen kymmeniin tuhansiin täällä asuviin ihmisiin. Kuitenkin varsinaiseen psykiatriseen hoitoon pääsivät tai joutuivat vain kaikkein vakavimmat tapaukset; miehet, joiden psyykkinen ja fyysinenkin toimintakyky oli tyystin mennyttä. Heissä on väkivaltaisista oloista saapuneita maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, rauhanturvaaja- ja kriisinhallintaveteraaneja sekä toisen maailmansodan kokeneita suomalaisia. Vaikeat häiriöt olivat sodan akuutteja psyykkisiä ilmentymiä. Monilla oireet olivat voimakkaan fyysisiä, vaikka kehollisia vammoja ei ollut löydettävissä. Heistä suuri enemmistö oli sotilaita, joiden psyykkisten häiriöiden taustalla oli vaikeita, traumaattisia sotakokemuksia. Tiedossa ei ole, kuinka moni suomalaisveteraani joutui sotien jälkeen psykiatriseen hoitoon sotatraumojen vuoksi. Rintamamiehet puhuivat näistä tovereistaan ”tärähtäneinä”, mikä konkreettisesti viittasi psyykkisten häiriöiden tavallisimpaan syyhyn; ankaraan, niin mieltä kuin kehoakin tärisyttävään tykistötuleen. Onko 18 000 sotilasta suuri vai pieni luku. Kuten psykiatri, lääkintäeversti Matti Ponteva selvitti jo 1977, kaikkiaan noin 18 000 suomalaissotilasta joutui toisen maailmansodan aikana psykiatriseen hoitoon. A S I A N T U N T I J A LTA | Ville Kivimäki, filosofian tohtori Sodan murtamat mielet Sotien aiheuttamat psyykkiset kärsimykset ovat jo nykyään yleisesti tunnistettu ja edelleen tuskallisen ajankohtaisia konflikteissa ympäri maailmaa. Kun sota päättyi, ne eivät loppuneet. 16 3/2014. Suomessa ei 1940-luvulla tunnettu nykypsykiatrian diagnoosia traumaperäisestä stressihäiriöstä, joka tuli viralliseen tautiluokitukseen vasta 1987. Miehen koko ruumis saattoi täristä tai kouristella, kädet tai jalat eivät toimineet, äärimmillään koko keho oli halvaantunut luonnottomaan asentoon. Painajaiset eivät kadonneet sodan päättyessä. TYKISTÖTULESSA ”TÄRÄHTÄNEET” Sotasairaaloiden psykiatrisille osastoille saapui sotilaita, jotka olivat rintamaelämystensä johdosta muuttuneet mykiksi. Moni veteraanin lapsi muistaa, kuinka taisteluja käytiin öisin makuukammareissa vielä pitkään sodan jälkeen. Kun tiedetään äärimmäiset olosuhteet, joissa sotilaat joutuivat viettämään vuosikausia rintamalla, voi määrää pitää jopa alhaisena. Sota-ajan Sotilaiden pitkään jatkuneet sotapainajaiset uuvuttivat heidät loppuun. Sotilailla yleisimpänä yksittäisenä oireena oli kuitenkin pitkään jatkuneita sotapainajaisia, jotka uuvuttivat heidät loppuun. Toiset olivat henkisesti yhä keskellä kauhukokemuksiaan: itkuisia, vapisevia ja muistinsa menettäneitä
Komppanian psykiatrin sanoin ohjelman > 17. EPÄILYT SYNNYNNÄISESTÄ HEIKKOUDESTA JA SAIRASMIELISYYDESTÄ Sotavuosina asenteet psyykkisesti oireilevia kohtaan olivat yleisesti ankaria ja kohtelu paikoin raakaa. Niitä on esiintynyt eriasteisina näihin päiviin saakka etenkin sotapainajaisten muodossa. Mieleltään järkkyneitä epäiltiin pelkuruudesta, teeskentelystä, synnynnäisestä heikkou- desta, luonteen poikkeavuudesta, vähäälyisyydestä ja sairasmielisyydestä. Eniten ymmärrystä sotilaita kohtaan löytyi samat kokemukset jakavilta rintamatovereilta ja etulinjan nuorilta upseereilta. Kotiseudun sotasairaaloissa käytettiin aikansa psykiatrian shokkihoitomenetelmiä, ja erityisessä ”hermotarkkailukomppaniassa” Lahden Hennalan kasarmeilla sotilaat saattoivat joutua simputusohjelmaan ”jämerän aliupseerin johdolla”. Kun elämä ympärillä on hiljentynyt, painajaiset ovat saattaneet palata veteraanien viimeisinä elinvuosina. Kuva: SA-kuva psykiatrisista sairaskertomuksista käy silti selväksi, että posttraumaattisia oireita ilmeni hyvin suurella joukolla suomalaissotilaita
Psykiatrit ja virkamiehet olivat yksimielisiä siitä, etteivät psyykkiset häiriöt oikeuttaneet sotainvalidikorvauksiin. Entuudestaan täpötäydet siviilimielisairaalat joutuivat ottamaan vastaan Itä-Suomen sairaaloista sodan alta evakuoidut potilaat ja luovuttamaan huomattavan osan tiloistaan sotasairaaloiden käyttöön. Sodan tai taloudellisen lamakauden myötä asenteet ja toimenpiteet kovenevat ja ihmisarvoa mitataan välittömän hyödyn näkökulmasta. Paljon kummeksuttavampaa on, että vielä 1990-luvulla, kun traumaperäinen stressihäiriö oli diagnoosina tunnistettu ja kun maa oli monin verroin vauraampi kuin sodan jälkeen, vakuutuslääkäreillä oli vielä vahvoja, suomalaisveteraanien psyykkisten oireiden ja häiriöiden ”liian liberaalia” korvauspolitiikkaa vastustavia mielipiteitä. Pelättyä seurausta, ”korvausneuroosiepidemiaa”, oli kaikin tavoin vältettävä. SOTAINVALIDIKORVAUKSET OLISIVAT OLLEET ”HÄIRIÖIDEN PALKITSEMISTA” Sekä siviilimielisairaiden että mieleltään järkkyneiden sotilaiden kohtalot nostavat esiin mielenterveysongelmista kärsivien erityisen haavoittuvan aseman yhteiskunnallisten kriisien keskellä. Aivovammoista johtuvista psyykkisistä komplikaatioista kärsineillä sekä sotavankeudessa olleilla sotilailla korvauslinja oli ollut sallivampi. Nälkiintyneet potilaat söivät jopa ruohoa. Vuoden 1990 loppuun mennessä vain 146 veteraania oli saanut myönteisen sotainvalidikorvauspäätöksen voimakkaiden sodanaikaisten järkytysten ja niiden aiheuttamien pitkäaikaisten psyykkisten oireiden vuoksi. Ajatuksena oli, että säännöllinen rahallinen korvaus – pienikin sellainen – estäisi miesten parantumisen ja kiinnittäisi heidät oireisiinsa. > tavoitteena oli ”neuroosin vainoaminen” ja pakottaa toipilaat ”pakenemaan terveyteen”. Psyykkisistä ongelmista kärsivät maksavat silloin yleensä ensimmäisinä kriisin konkreettista, inhimillistä hintaa. Vielä 1990-luvun puheenvuoroissa psyykkisesti oirehtineita kuvailtiin tavallisista suomalaissotilaista poikkeavaksi ”primääristi herkemmäksi ainekseksi”, joiden ongelmien taustalla nähtiin erilaisia henkilökohtaisia puutteellisuuksia ja ominaispiirteitä, ei itse rintamakokemuksia. Niihin oli aivan liian kauan liitetty häpeällisyyden ja pelkuruuden leima.. Sotilaspotilaille armeija takasi sentään niukat, mutta riittävät ruoka-annokset, mutta mielisairaaloiden siviilipotilaat näkivät nälkää, etenkin keväällä 1942. Samalla ajateltiin, ettei yhteiskunnan tullut ”palkita” miehiä, joiden häiriöiden syynä nähtiin pohjimmiltaan oma heikkous, poikkeavuus tai muu häiriöalttius. Hoitohenkilökuntaa oli vähän, kun hoitajia ja lääkäreitä kutsuttiin armeijan palvelukseen. Paikoin katastrofaaliseksi muuttuneeseen tilanteeseen ei ollut tarjolla lisäresursseja. Sotapsykiatreja ei kuitenkaan kannata 70 vuoden kuluttua arvostella liikaa moralisoiden: he edustivat aikansa kansainvälisen psykiatrian valtavirta-ajatuksia, eikä 18 3/2014 suomalaisilla lääkäreillä voinut olla nykyistä käsitystä pitkäkestoisista psyykkisistä traumoista. Oma lukunsa ovat sota-ajan siviilimielisairaat. Sota-ajan suomalaiset psykiatrit ja virkamiehet olivat yksimielisiä siitä, etteivät sotilaiden psyykkiset häiriöt oikeuttaneet sotainvalidikorvauksiin. Sota-ajan mielisairaala-arki käy kouriintuntuvasti ilmi Karoliina Sysiharjun vuonna 2012 julkaisemasta kirjasta Pitkäniemi sodassa 1939–1947. Matti Ponteva, joka ajoi voimakkaasti traumaperäisen stressihäiriön parempaa huomioimista niin sotainvalidikorvauksissa kuin veteraanien kuntoutuksessakin, totesi osuvasti, ettei tällöin enää yleensä ollut tärkeintä mahdollinen rahallinen korvaus, vaan psyykkisten sotavammojen tunnustaminen aidoiksi sotavammoiksi. Kuolleisuusluvut nousivat tavattoman korkeiksi, kun riittämättömän ravinnon näännyttämät potilaat jäivät tautien armoille
Inhimillisenä ilmiönä traumaan sisältyy niin paljon sattumanvaraisia, tilannesidonnaisia ja edelleen selittämättömiä tekijöitä, että sen soisi tuovan nöyryyttä käsityksiin, joissa psyykkiset häiriöt on yritetty palauttaa kokijansa henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. 19. – Lukijoilta on tullut paljon palautetta, kun sotaveteraanien lapset ovat halunneet jakaa kokemuksiaan. Jo ala-asteen piirroksessa esitin itseni tutkijana. Historia tuli pojalle tutuksi, kun aikuiset tarinoivat menneistä. – Isäksi tuleminen tarkoitti palaamista elämän opiskelijaksi, kun luuli osaavansa jo kaiken. Äiti kannusti poikaa kirjojen pariin. Ei ole käytännössä mahdollista seuloa ihmistyyppiä, joka olisi immuuni sotaan liittyville psyykkisille häiriöille. Hän alkoi puhua sotakokemuksistaan jälkikasvulleen vasta ennen kuolemaansa. Syksyllä hän pokkasi arvostetun Tieto-Finlandian suomalaissotilaiden psyykkisiä kärsimyksiä käsittelevästä tutkimuksestaan. Kivimäki sai kipinän ryhtyä historian tutkijaksi jo lapsuudessa. Hän joutui vuosikausiksi eroon vaimosta ja kahdesta pienestä lapsestaan, ja palasi sodasta eri ihmisenä. Ammatillisia oivalluksia taas on antanut välillä kovakin kritiikki omasta työstä. KUKA: VILLE KIVIMÄKI • ikä: 37 • Asuu Tampereella, juuret Lappeenrannassa • Perhe: vaimo ja kaksi alle kouluikäistä lasta • Ammatti: historiantutkija Tutkija Ville Kivimäki elää keskellä ruuhkavuosia, mutta onneksi kiire on suurelta osin mukavaa. Seuraavaksi aion tutkia juuri sodanjälkeistä aikaa. Isoisä, talvi- ja jatkosodan sotaveteraani ei joutunut psykiatriseen hoitoon, mutta hänellekin sota oli pimeä ajanjakso. Samalla käsitys vastuusta muuttui. Aikuiselämän isoimpia oivalluksia on Kivimäelle tarjonnut lasten syntymä. ASIANTUNTIJANA Sodan kärsimysten tulkki TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: PERTTI NISONEN KENEN TAHANSA MIELI VOI MURTUA Niin oman tutkimukseni kuin laajan kansainvälisen sotatraumatutkimuksenkin keskeisiä havaintoja on, että lopulta kenen tahansa mieli saattaa murtua sodan väkivallan keskellä. – Olen kutsumusammatissani. Kivimäki toivoo, että välillä saisi olla omassa rauhassa, mutta yliopiston arki on jotakin muuta. Työn lisäksi arki pienten lasten kanssa lohkaisee päivistä leijonanosan. Aikaa ei jää lukemiselle tai pitkille kävelyille, kuten ennen. Väitöskirjan aihe on puhutellut suomalaisia laajalti, varsinkin kun tärkeästä aiheesta vallitsi pitkä hiljaisuus. On tärkeää, että heidän mahdollisesti traumaattiset kokemuksensa huomioitaisiin niin yleisessä suhtautumisessa kuin hoitomahdollisuuksienkin osalta. Vaikka se on vaatinut vähän nieleskelyä, se on ollut ainoa tapa edetä uusiin tuloksiin. – Vetäytyminen Valamon luostariin lukemaan ja kirjoittamaan on tosin tarjonnut tervetulleita hengähdystaukoja, kertoo Kivimäki. On toki traumakokemusta edeltäviä altistavia riskitekijöitä, mutta niiden selitysvoima on rajallinen. Suomalaisia toimii tälläkin hetkellä toimii henkisesti raskaissa tehtävissä kriisialueilla ja maahamme saapuu ihmisiä sodan keskeltä
TEEMA Hyvä uni &unien mieli 20 3/ 2014
Ohjausta ja hoitoa on toistaiseksi tarjolla liian vähän. Unia voi oppia myös ohjaamaan. U nettomuutta voidaan hoitaa muutenkin kuin lääkkeillä. Jos unien viestejä oppii ymmärtämään, ne auttavat kohti päivätajunnan ja alitajunnan yhteyttä, vahvempaa minuutta. Taustalta löytyy monenlaisia ilmiöitä stressaavista elämäntilanteista mielenterveyden ongelmiin ja somaattisiin sairauksiin. Kyse on omien voimavarojen vahvistamisesta. Tähän moni tarvitsee ohjausta ja hoitoa. Tässä teemanumerossa unien ymmärtämisen mahdollisuuksista ja niiden ohjaamisesta kertovat psykoterapeutit Monica Halinen ja Anne Lindholm-Kärki. Valmisteilla on uusi Käypä hoito -suositus, joka ohjaa entistä vahvemmin kohti lääkkeettömiä hoitoja. Unettomuusasiantuntija, psykologi Soili Kajasteen mukaan myös kehitysaskelia on otettu. Hyvä uni, vahvempi mieli TEKSTI: ELLEN TUOMAALA PIIRROSKUVITUKSET: ANNA SARKAMA-ANTILA Unettomuus on Suomessa yleistä ja viime aikoina edelleen yleistynyt. Tärkeää on, että unettomuudesta kärsivä ihminen oppii hahmottamaan uni-valverytmiään ja unettomuutensa riskitekijöitä, ja sitten muuttamaan toimintatapojaan. Hoitajia on koulutettu hoitamaan unetto- Soili Kajaste muutta. Monica Halinen Anne Lindholm-Kärki 21. Siihen nähden miten suurista vaikutuksista ja kustannuksista kansanterveydelle on kyse, kokonaissuunnitelma unettomuuden hoitamiseksi Suomessa on alkutekijöissään. Unilla on oma tehtävänsä, paitsi elinvoiman palauttajana, myös alitajunnan portinvartijana. Vaikeasta unettomuudesta kärsii 5 prosenttia suomalaisista, satunnaisesta unettomuudesta kolmannes. Nukkuminen on tärkeää myös siksi, että ihminen voisi nähdä unia
– Freud kuitenkin teki karhunpalveluksen unien hyödyntämiselle esittämällä, että unia ymmärsi parhaiten ulkopuolinen asiantuntija – psykoanalyytikko, eivätkä ihmiset voineet olla omien uniensa parhaita asiantuntijoita. Esimerkiksi Raamattu kertoo unista, jotka vaikuttivat kokonaisten kansojen elämään. Hän on perehtynyt siihen, kuinka unia on käytetty eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Kaikki muistot ja kokemukset, tai 22 3/ 2014 torjutut, traumaattiset kokemukset eivät mahdu tietoiseen mieleen, joten ne siirtyvät osaksi alitajuntaa. – Unien ohjaaminen on ollut vierasta psykoanalyysissa. Siinä ajatellaan, että traumaattisia kokemuksia voidaan käsitellä niihin uppoamalla. – Unia on käytetty kanavana tuonpuoleiseen tai tulevaisuuden näkemiseen. Eräs tapa avata alitajuntaa on unien tulkinta. Siten psykoanalyysi on jättänyt käyttämättä mahdollisuuden tukea traumatyöskentelyä unien avulla, Halinen muistuttaa.. Valistuksen aikakaudella länsimaisessa historiassa rationaalisen tiedon merkitys korostui, ja unien katsottiin edustavan vähempiarvoista irrationaalista maailmaa, kertoo Halinen. Freudin oppilas Carl Gustaf Jung taas puhui kollektiivisesta alitajunnasta, eli ihmisyyden yleisinhimillisestä perusolemuksesta yhtenevine symboleineen. TEEMA Hyvä uni &unien mieli Unien näkemisen t TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Ellen Tuomaala Unia on tulkittu ja käytetty elämän ohjaajina kautta aikojen. Kehittäessään psykoanalyysia Sigmund Freud otti käyttöön alitajunta-käsitteen, tiedostamattomien tunteiden ja merkitysten, myös unisymbolien varannon. Monica Halinen Psykoterapeutti Monica Halinen on käyttänyt unityöskentelyä yli 30 vuotta, niin terapiatyössä kuin uniryhmätyöskentelyssä. Paitsi yksittäisten ihmisten elämässä, niitä on käytetty yhteisöjen ja yhteiskuntien ohjaamisessa. UNISYMBOLI KUMPUAVAT ALITAJUNNASTA Paluu unien ja unisymbolien pariin tapahtui länsimaissa 1900-luvun alussa, kun psykoanalyysi nosti unet uudelleen esiin, ennen muuta minuuden ja yksilönkehityksen välineenä
Uni jää kehomuistiin, joten on tärkeää muistella untaan heräämisasennossa. – Senoi-heimon unityöskentely on vastakkainen psykoanalyysin näkemykselle. He haluavat hyödyntää unissa piilevän mahdollisuuden hallita uhkaavia kokemuksia ja selviytyä haavoittavista asioista. loppu uudella, myönteisellä tavalla. 23. Jos liikkuu, esimerkiksi nousee ylös, muisto unesta katoaa helposti. Siksi unet kannattaa kirjata ylös mahdollisimman n tarkkaan. Kun valveilla kuvittelee unelleen myönteisen ratkaisun, se siirtyy yleensä uniin ja sitä kautta alitajuntaan sekä tietoiseen olemiseen, Halinen valaisee. Myös traumatyössä on tärkeää nähdä unien SENOI-KANSAN UNIOPPIEN KOLME ASKELTA Kohtaa ja voita vaara unissa 1. 2. 3. PIDÄ UNIPÄIVÄKIRJAA • Säännöllinen unipäiväkirjan pitäminen auttaa kehittämään unien mieleen palauttamista. taito SENOI-HEIMO JA UNET KANSALAISTAITONA Malesian ja Filippiinien viidakoissa asuvalle senoi-heimolle unien pohtiminen ja ohjaaminen on opittavissa oleva kansalaistaito. Itselleen voi hankkia uniystävän, suojelevan, lahjoja antavan mielikuvitushahmon. Unista kysellään ja niistä keskustellaan aktiivisesti. Aamulla senoi-vanhemmat esittävät lapsilleen päivän tärkeimmän kysymyksen: ”Mitä unta näitte viime yönä.” He kehottavat kohtaamaan > Pyri unissa mielihyvään ja nautintoon Pyri löytämään myönteinen ratkaisu ongelmille tai uhkaaville asioille. Unia käytetään myös kyläyhteisön päätöksenteon perustana. Unen jokainen, aivan pienikin yksityiskohta voi olla lla merkittävä. • Jos hakee ratkaisua johonkin ongelmaan, tai ai myönteistä lopputulosta aiempaan painajaiseen,, ratkaisu-unen voi tilata kirjoittamalla sen illalla unipäiväkirjaan valmiiksi. • Ennen muistiin kirjaamista, palauta uni mieleen ja sanoita se. – Senoit vaativat unessa hyökkääjältä korvausta, eivätkä jää uhriksi. – Senoit opettavat lapsille pienestä pitäen taitoa ohjata unia
Usein unen- sesta katsoa itseään ja tilannettaan rehellisesti sa kertonut kiittää toisia keskustelun jälkeen, koska hän sekä kontrollintarpeesta. Unennäkijää pelotti niin, että hän heräsi. kokee saaneensa jotain arvokasta muilta. Hän päätteli 24 Uniryhmän jäsen kertoi toisille unestaan, jossa hän ajoi unesta, että seuraavaksi hänen olisi pientä autoa hullun lailla. 3/ 2014. Jos esimerkiksi kohtaa unessa tiikerin, sitä voi mennä vastaan, tappaa se, tai ystävystyä sen kanssa. Myös leijailemista ja pehmeää laskeutumista voi harjoitella. laput silmien edestä. Alitajunta saa kokemuksia mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin. – Unien hallinnan taidot auttavat senoi-lasta kasvamaan rohkeaksi ja aktiiviseksi. Unien hallinnan taidot auttavat kasvamaan rohkeaksi ja aktiiviseksi. Uniryhmä tapaa esimer- post-it lappujen väristä, unen tunnelmasta, ja siitä, kiksi muutaman kerran kuukaudessa vuoden, parin ajan. Sen jälkeen he voivat tehdä tarkentavia vista kuoleman- ja menettämisen peloista, uskalluk- kysymyksiä ja esittää omia ajatuksiaan siitä. > unessa vastaan tulevat vaarat, ja sama painajainen yleensä toistuu. Surullisia sotkuja oli jo ehtinyt tulla. Unennäköä voi opetella jatkamaan, vaikka kohdalle sattuisi kamalakin uni. Kun alitajunta tulee tutuksi unia ohjaamalla ja niissä toimimalla, voi valjastaa myös luovia voimavarojaan hyötykäyttöön, rohkaisee Halinen. He kyselivät tellyt unityöskentelyä ryhmässä. ulos. Unennäön ohjaaminen palvelee unennäkijän alitajunnan ja päiväminän yhdistymistä. Jos säpsähtää hereille kesken unen tipahtaessaan korkealta, voi ajatella, että alla odottava maa ottaa pehmeästi vastaan. Tämä siirtyy myös osaksi päivätajuntaa. KESKUSTELE RYHMÄSSÄ UNISTA Kanadalainen psykoanalyytikko Monte Ullman on kehi- Uni herätti paljon ajatuksia toisissa. miksi unennäkijä ei painanut jarruja. Hän oli POST IT -LAPPUJEN MERKITYS AVAUTUI RYHMÄSSÄ suuren muutoksen edessä ja pelkäsi, että kaikki loppuisi huonosti. Laput ikkunoissa estivät näkemästä mutta lopullinen ymmärrys jää unennäkijälle itselleen. Unennäkijän mielestä ryhmän kommentit kuvasivat hyvin hänen elämäänsä. – Kuka tahansa voi harjoitella senoiden taitoja. Kun yksi ryhmän jäsen kertoo unensa, toiset kuunte- Uni synnytti vilkkaan keskustelun kaikkia koske- levat tarkkaan. Tosielämässä tiikeriä on tietenkin väistettävä. Jarrujen puut- Ryhmässä jokainen on omien uniensa paras asiantuntija. tumisesta heille tuli tunne, että asiat olivat karkaa- Toisten unista voi esittää ajatuksia ja uusia näkökulmia, massa käsistä. Auton ikkunat oli peitetty post uskallettava jarruttaa ja poistaa it -lapuilla
Hänen mukaansa tilaamalla toivomiaan unia voi vahvistaa itseluottamustaan ja tuoda elämäänsä kaipaamaansa muutosta. Mutta se voi auttaa tutkimaan, mistä ristiriita johtuu. Joskus unet kertovat siitä, mitä ei päivällä ehdi tai pysty näkemään. – Ensin valveilla eläydytään lopputulokseen, jossa toivottu asia on tapahtunut. > 25. Unia voi käyttää muutoksen välineenä. Uni auttaa hahmottamaan omia tunteita ja ristiriitoja. Se vaatii kärsivällistä työskentelyä, sitoutumista ja aikaa. Uskallan Anne Lindholm-Kärki esimerkiksi ajaa autoa, olen vaihtanut ammattia, olen muuttanut tapaani tehdä työtä tai haluan sisäistä rauhaa kiireen keskellä. Se ei anna toimintaohjeita, eikä kerro, mitä tehdä esimerkiksi hankalalle pomolle. Sitten voin toivoa unen, joka on tulevan elämän ennakkonäytös. TEEMA Hyvä uni &unien mieli Ohjaa elämää unien avulla TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVA: BASAM BOOKS Jos unia oppii tilaamaan etukäteen, ne voivat toimia elämään ohjaavana kompassina. os oppii ymmärtämään uniensa viestejä, niistä voi saada oivalluksia. Unikouluttaja ja -ohjaaja, psykoterapeutti Anne Lindholm-Kärki on työskennellyt unien parissa 30 vuotta. Tilaaminen ei kuitenkaan onnistu kuin nettikaupasta klikkaamalla
– Muutenkin kirjoittaessa päässä pyörivät ajatukset ja huolet muuntuvat kirjoittaessa luovaksi voimaksi. Monet taiteilijat, kirjailijat ja tutkijat ovat hyödyntäneet unia työssään, muun muassa Keith Richards Rolling Stones-biisissä I Can't Get No 26 3/ 2014 Satisfaction, Beatlesin Paul McCartney Yesterdayssa, F. Taiteilija katsoo toimivansa alitajunnan välikappaleena ja antaa syntyä sen, mikä on syntyäkseen, ilman että pohtii muiden reaktioita. Hyde. Tietoinen minä, järkeily ja totunnaiset kaavat väistyvät. Parhaana keinona Lindholm-Kärki pitää kirjoittamista. UNIEN TILAAMINEN – NÄIN PÄÄSET ALKUUN Hanki muistikirja, johon kirjoitat säännöllisesti unia, unelmia, mielikuvia, oivalluksia ja tarinoita. A. Unien tilaaminen auttaa löytämään luovia ratkaisuja arjessa ja rakentamaan elämäämme. Samalla voi kirjoittaa ylös toivomansa unen, jolloin se painuu alitajuntaan. Selkounen näkijä on tietoinen, että näkee unta ja kykenee ohjaamaan sitä. Kekulé bentseenin molekyylirakenteen ratkaisussa, Märtä Tikkanen Punahilkka-kirjassa ja Robert Louis Stevenson teoksessaan Tohtori Jekyll ja Mr. Älä kiinnitä huomiota tekstin. Rauha ja hiljaisuus ovat luonnollinen olotila, ei tunteiden sekamelska. Tilattu uni ei kuitenkaan välttämättä edellytä tietoista unennäköä. Kirjoita aamulla kirjaan tulkinto- jasi unesta, ja mitä ajatuksia se herätti. Unessa rakentuu aivojen neuroniverkostossa uusia, laajoja yhteyksiä. PIILEVÄ LUOVUUS KÄYTTÖÖN Unennäön ja luovan työn fysiologinen perusta on samankaltainen. – Painajaiset taas kertovat muutoksen tiellä olevista peloista ja esteistä. Tavoitteen puolesta työskentely edellyttää, että ruokkii päivällä mielikuvia, mitä unessa haluaa nähdä. Illalla voi varata aikaa hajanaisten tunteiden purkamiseen ja suunnata mielikuvat kohti tavoitteita kirjoittamalla. Voit hiljentää mielesi ennen kirjoittamista esimerkiksi hengittämällä rauhallisesti sisään ja ulos ja laskemalla hengityksiä yhdestä kymmeneen. Kirjoita muistikirjaan uni, jonka haluat nähdä, minkälaisena haluat nähdä itsesi siinä ja minkälaisen elämän haluaisit. Tilalla vaikuttaa alitajunta. – Jos aamullakin voi aloittaa päivän kirjoittamalla, saa yhteyden omaan ydinminuuteen ja tyyneyteensä, ja pysyy levollisena kiireen keskellä. Se mitä on takanamme tai edessämme, on pientä verrattuna siihen, mitä on sisällämme.” - Ralph Waldo Emerson. – Työskentely kasvattaa myös tietoisen unennäön, eli selkounien osuutta. Eläydy uuteen uneen aina kun mahdollista, mutta varsinkin ennen nukahtamista. Mitä levollisemmassa tunnetilassa menee nukkumaan, sitä parempi on unen fyysinen laatu. YÖ- JA PÄIVÄTAJUNTA KÄSI KÄDESSÄ – Uni- ja päivätajunta kulkevat aina yhdessä. Jos huomaat ajattelevasi jotakin muuta, aloita laskeminen uudelleen. – Jokainen meistä voi ottaa käyttöön piileviä luovia voimavarojamme. Varaa joka päivä aikaa työskentelylle. Myöhemmin voit miettiä unta suhteessa omiin tavoitteisiisi. Jos töissä sähköpostissa odottaa 150 viestiä ja aikaa on kymmenen minuuttia, tyyneys estää hätääntymisen. Menetelmä tepsii yhtä hyvin kaupan kassalle kuin presidentille. Tämä rentoutumistapa toimii muissakin tilanteissa
kätevästi kotioloissa. Iltarutiinien, kuten iltasyömisen, ennen nukkumaanmenoa nautitun alkoholin tai valoisan makuuhuoneen kirjaaminen ohjelmaan on hyödyllistä. Parisängyssä nukkuvien on syytä huomioida kännykän sijoittaminen patjan alle, koska nukkumisseura vaikuttaa helposti tuloksiin. kannata luovuttaa kesken matkaa, Mitä säännönmukaisemmin uni aaltoilee, sitä paremmin nukun. TEKSTI: JOEL KANERVA KUVA: ELISA NYSTRÖM 27. Tiedon avulla voi seurata, mitkä tekijät heikentävät, mitkä vahvistavat unenlaatua. Latauksessa oleva Käyttämäni iPhonen Sleep Cycle piirtää kännykkä sijoitetaan petauspatjan alle, ja tilastografiikkaa joka yöstä ja näyttää parhaimuniohjelma analysoi unen vaiheita. muun yön unirytmin. harjoittelun ja sitoutumisen ulos. Vaikka unen voi tilata, se on pitkän Uniohjelma on auttanut minua ymmärtämään, kuinka nukun. Ei Aiemmin en tiennyt univaiheiden voimakkaasta aaltoilusta läpi yön. lijasi. Ohjelma tarjoaa inhimillisen herätystavan: Muutama vuosi sitten unen seuraaminen hälytys ei tapahdu tietyllä kellon lyömällä, vaan kuului laboratorioiden maailmaan. Löydä oma sisäinen unitaiteikoko yöhön uudella tavalla. Mitä pidemmän ajanjakson tietoja kirjaa, sitä tarkempia tuloksia saa. Esimerkiksi edellaatuun, äläkä tee siitä suoritusta. TEEMA Hyvä uni &unien mieli Kännykän uniohjelmalla parempaan uneen Täysin täsmällisiä tuloksia ei saada, mutta tarkkuus riittää kotikäyttäjälle. sena. Ohjelma mittaa unenlaatua prosentteina. Nyt noin puolen tunnin aikajänteellä, kun nukkuja markkinoilla on ohjelmia unen tarkkailuun on mahdollisimman valveilla. anne.lindholm-karki.?/uniohjaus.html Vaikka asiantuntijat voivatkin kerätä tarkempaa tietoa, on kiehtovaa oppia kehittämään nukkumistaan keräämänsä tiedon pohjalta. Noin kuukauden ajan jatkuneet mittaukset ovat olleet yllättävän tarkkoja. Nyt jokainen pystyy tekemään päätelmiä unestaan ja parantaLISÄTIETOA maan untaan tietoon perustuen, ja kohentamaan elämänsä laatua. koska uudenlaisen näkemyksen ja Esimerkiksi erityisen pitkä syvän unen vaihe taas voi sekoittaa koko voiman saaminen on vaivan arvoista. lisen yön 70–80 prosentin unenlaatu on tuntunut seuraavana päiväHuomaat, että sanat alkavat kummuta nä väsymyksenä, ja yli 90 prosentin unenlaatu virkeytenä ja jaksamikuin itsestään. Basam Books 2014. man unenlaadun vuorokaudet. Anne Lindholm-Kärki: Unet tienä luoUniohjelma on saanut minut näkemään iltarutiinien vaikutuksen vuuteen
28 3/ 2014. TEEMA Hyvä uni &unien mieli TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Nuori nainen pyörii sängyssä. Levoton keho ei rauhoitu aloilleen, ja hän etsii parempaa asentoa tuon tuosta
Asiantuntijatehtävien ohella järjestettävänä oli parille sadalle osallistujalle korkean tason konferenssi, jossa esiintyi ministereitä, EU:n edustajia, yliopistoprofessoreita. Unien katoaminen on pahin painajainen, mitä hän on koskaan nähnyt. Aamun sarastaessa on noustava ja lähdettävä töihin heikosta olosta huolimatta. Työt tulivat hoidettua, mutta Kaisa toimi voimiensa äärirajoilla. Unettomuus on jatkunut pari kuukautta, joiden aikana nainen on nukkunut muutamia hajanaisia tunteja yössä. Vaikka hän on vain osin toimintakykyinen, hän ei hae sairaslomaa, koska hän häpeää kadonnutta taitoaan nukkua. Yleensä hän pystyy ja kykenee, paitsi silloin, kun on nukkunut huonosti. Vastavalmistuneen oli ansaittava kannuksensa. Elimistö alkaa olla jaksamisen äärirajoilla. Silloin pientenkin asioiden hoitaminen sujuu tahmeasti. Aamupalaverissa hän on niin uupunut, ettei jaksa sanoa mitään. Kaisalle perhe on ykkösasia, ja vapaa-aika menee perheen ehdoilla. Aamuyön lisäannos nukahtamislääkettä on saanut kehon rauhoittumaan jonkinlaiseen horrostilaan, mutta loppuyö kuluu lakanoissa pyörien. Kun mies osallistuu aktiivisesti perhe-elämään, aikaa on jonkun verran myös omille harrastuksille, kuten sulkapallolle ja ratsastukselle. Konferenssin lähestyessä hän alkoi herätä aikaisin aamuyöllä eikä nukahtanut enää uudestaan. Niin ei käynytkään: hän oli kadottanut taidon nukkua. än tietää, että muutama tunti unta ei riitä: kurkkua kuristaa kauhu. Nuori nainen pelkää, että alkaa nähdä hallusinaatioita. Hän on nukkunut vain pari tuntia iltayöstä. Kaisaa ei tarvinnut ylipäätään patistaa työntekoon, mutta hänellä oli näytön paikka. Hän ei puhu unettomuudesta töissä. Vaikka annosmäärät > 29. JATKUVASTI UUSIA VASTUITA Nykyisin 35-vuotias Kaisa asuu miehensä ja kahden leikki-ikäisen lapsensa kanssa Itä-Helsingissä. Hän iloitsi unelmatyöpaikasta, kun tuli valituksi yli 150 hakijan joukosta hoitamaan erään ministeriön yhteistyöhanketta. Kaisa oli silloin juuri valmistunut. ILMAN UNTA VIIKKOJA JA KUUKAUSIA Parin ensimmäisen kuukauden aikana paljastui, että hoidettavaa oli paljon, ja uusia vastuita ilmestyi jatkuvasti. Mutta häntä väsyttää niin, että työpäivän jälkeen hän jaksaa vain makoilla sängyllä, ja odottaa pelolla seuraavaa yötä. Nukahtamislääkekarusellissa lääkemääräys seurasi toistaan. Töiden järkevän ajoittamisen hallinta katosi: illat venyivät pitkiksi ja aamulla oli pakko aloittaa kukonlaulun aikaan. Pahimmasta unettomuusjaksosta on nyt kymmenisen vuotta. Niitä ei kuitenkaan tule, ja looginen ajattelu toimii. Kaisa nuotitti ja kirjoitti samaan aikaan ministereiden puheita ja hoiti sihteerinä järjestelyitä: vastaanotti ilmoittautumisia, valitsi lounaskattauksen ruokineen ja kukkineen sekä hankki tulkkauksen teknisen laitteiston. Joukkoon mahtuu myös useita täysin unettomia öitä. Hän on tunnollinen ja haluaa, että asiat tulevat hyvin hoidetuksi. Hän työskentelee asiantuntijatehtävissä valtiolla. Hän ajatteli, että nukkuisi kunnolla sitten, kun konferenssi olisi ohi. Konferenssin jälkeen Kaisa valvoi väliin yöt läpeensä, useimmiten nukkui katkonaisesti pari kolme tuntia yössä
Hän pelkäsi, välillä paniikinomaisesti, että sydän pettäisi, eikä tiennyt, selviäisikö. > kohosivat, seurauksena oli yhä lyhyempi pätkä unta kerrallaan. Se on erinomainen piirre, mutta jos ihminen misaika, öiset heräilyt ja ylösnousu aamulla, edellisen ei osaa vetää omia rajojaan, uhkana on paha kierre. Vaikka unet palautuivat pätkä kerrallaan, hän koki vieläkin syvää väsymystä ja pelkäsi unettomuuden palaavan. Pienikin teko vaati äärimmäistä ponnistusta. Hän yritti myös väsyttää itseään urheilemalla, mutta siitäkään ei ollut enää aiempaan tapaan apua. Mieleen tuli lämpimästi kehräävä leijona tai merta kyntävä valtamerilaiva. Kaisa kävi hoidossa pari kolme kertaa viikossa. muistuttaa Kajaste. kokonaistilanne. Kaisaa helpotti se, että kone ei osannut tuomita tai arvostella. Fyysisestä pahoinpitelystä joutuu edesvastuuseen, mutta nuoria ihmisiä saa surutta polttaa loppuun, ilman seuraamuksia. Hän löysi tietoa fysioakustisesta tuolista, jossa matalataajuista ääntä johdettiin virtana kehoon. Ylitunnol- päivän tapahtumia ja uuteen päivään kohdistuvia odotuksia. Nykyisen työelämän kova oma toiminta siihen vaikuttaa ja kuinka sitä voi muuttaa. Hoidon pituus riippuu ihmisen elämäntilanteesta, hänen kyvystään hahmottaa sisäistä maailmaansa ja käsitellä toimintamallejaan. – Moni unettomuudesta kärsivä ihminen on tunnollinen 30 kilpailu vahvistaa taipumusta, – Päiväkirjaan kirjataan nukkumaanmeno- ja nukahta- vastuunkantaja. Hän luki jutun kroonisesta unettomuudesta. Hän ei enää jatkanut työssä. linen ihminen ei ole välttämättä saanut kokemusta hyväksy- Näin syntyy ymmärrys, mistä unettomuus johtuu, miten tyksi tulemisesta ilman suoritusta. Kaisa hoiti ponnistuksin projektivuoden loppuun, mutta ajatuskin jatkamisesta pidempään teki hänet pahoinvoivaksi. LÄMPIMÄSTI KEHRÄÄVÄN LEIJONAN KYLJESSÄ Lääkäreillä ei ollut tarjota muuta kuin tilannetta pahentavia nukahtamislääkkeitä, joten Kaisa kahlasi epätoivoisesti netistä läpi unettomuuden hoitokeinoja. Sitä käytettiin muun muassa urheilijoiden fysioterapiassa, autististen lasten rentoutuksessa ja unettomuuden hoidossa. Jo parin viikon jälkeen nukkumisjaksot alkoivat pidentyä. Kuulokkeissa kohisivat valtameriaallot. Sen avulla hahmottuu myös hyvä näkökohta kysyä työnantajan vastuuta. Kokeilukerralla musiikkiterapeutin vastaanotolla tuoli surisi pehmeästi, ja hän vaipui syvään, rentoon, ajattomaan tilaan, lähes nukahti. On pitämään uni-valve -päiväkirjaa. Alkuhaastattelun jälkeen ihminen opettelee miettimään tilannettaan, ja alkoi korjata toimintaansa. – Hoidossa ihminen työstää toimintatapojaan ja opettelee – Fysioakustinen tuoli auttoi katkaisemaan kierteen, mutta ratkaisevinta oli, että Kaisa pysähtyi hellittämään. 3/ 2014. Edelleen hän ihmettelee sitä, että vaikka fyysisestä pa- Tapani Kajaste UNET TAKAISIN TERAPIASSA Psykologi, psykoterapeutti Soili Kajaste on hoitanut vuosien varrella lääkkeettömin keinoin lukuisia unettomia ihmisiä. Kun unettomuus oli jatkunut viikkoja ja kuukausia, Kaisa tunsi olevansa ohut ja heikko, elävänsä varjojen maailmassa, jollaista ei ollut aiemmin kohdannut. Mitä mieltä hän oli
Jos väsyttää, on levättävä, eikä saa vetää itseään jaksamisen äärirajoille. Aiemmin unet huolehtivat hänestä, nyt hänen on huolehdittava unista. Hän on ennen kaikkea oppinut kuuntelemaan väsymystään ja vetämään rajoja. Muistele, mikä on auttanut aiemmin: se tepsii todennäköisesti uudestaan. joka päivä. hoinpitelystä joutuu edesvastuuseen, nuoria ihmisiä saa surutta polttaa loppuun, ilman seuraamuksia. Kirjapaja 2011. Hän ei hätäänny satunnaisesti valvotusta yöstä, koska on aiemminkin löytänyt uudestaan nukkumisen taidon. Aiemmin unet huolehtivat hänestä, nyt hänen on huolehdittava unista. • Opettele itsellesi sopivia rauhoittumisen ja rentoutumisen keinoja. Mutta nyt Kaisa osaa hoitaa tilannetta, hellittää ajoissa ja käyttää apukeinoja. Tutkimusten Kaisan nimi on muutettu. • Keskeistä on tunnistaa itselleen sopivia keinoja. Moni saa apua läheisyydestä. Pohdi sen jälkeen, mitkä asiat huolestuttavat, ja kirjaa huolet ylös. Hän tietää, että kierre on parasta katkaista alkutekijöissään. Työntekijälle seuraukset voivat olla verrattavissa vakavan pahoinpitelyn vammoihin. Kaikkea ei tarvitse jaksaa, eikä olla täydellinen: kohtuullisen hyvä tuloskin riittää. Tarvittaessa käytössä on nukahtamislääkkeet. Töiden tauotus on tärkeää. Joku saa lohtua musiikin kuuntelusta, toinen luonnossa liikkumisesta, kolmas puutarhan hoidosta. Kaisa on löytänyt uusia rentoutumiskeinoja, kuten kraniosakraali-terapian. Lisälukemista Kajaste, S.; Markkula, J.: Hyvää yötä. ARMOLLISUUTTA JA LEMPEYTTÄ ITSEÄ KOHTAAN OMA-APUA HUOLIHETKESTÄ JA RENTOUTUMISESTA • Pidä 15–30 minuutin mittainen huolihetki Unettomuus on palannut myöhemminkin, muun muassa lasten syntymien tai muiden suurten elämänmuutosten myötä. Hän on harjoitellut irrottautumista päässä pyörivistä huolista, sekä armollisuutta itseään kohtaan. • Myös huolia, joille ei voi tehdä mitään, voi purkaa kirjoittamalla tai puhumalla luotettujen ihmisten kanssa. mukaan mindfulness-tekniikat toimivat. • Kirjoita intuitiivisesti ja arvostelematta. Jos tarjolla ei ole turvallista kainaloa tai olkapäätä, voi olla itsensä lähellä ja puhua itselleen kauniisti. 31. Teksti on vain itseäsi varten. Mieti mahdollisimman konkreettisia ratkaisukeinoja ja toimintaa: suunnittele ja kirjoita ylös tarvittavat toimenpiteet, esimerkiksi yhteydenotot ja puhelinnumerot. • Pohdi, mitä mikäkin huoli sinulle merkitsee ja mitä sille voisi tehdä. Rentouta ensin kehoa. Esimerkiksi hengitystä voi seurata rauhallisena hetkenä laskemalla sisään- ja uloshengityksiä. Aiempaan nähden on kuitenkin yksi perustava ero. Hienovireinen kehoterapia saa koko kehon syvärentoutuneeseen tilaan. Apua univaikeuksiin. Arki kulkee ja elämä kannattelee niinkin. Hän tietää, ettei voi tehdä töitä 24/7, vaan jokaisen päivän on rytmityttävä työn ja levon vaihtelulle
Minua on motivoinut aina uuden opiskelu, nyt mukaan on tullut psykoterapiaa, Pihl sanoo. MINUN T YÖNI Uniterapeutti auttaa, kun uni ei tule TEKSTI: KIRSI HEMÁNUS KUVA: ELLEN TUOMAALA Susan Pihlin monipuolinen ura uniasioiden parissa alkoi 1987, kun neurologian dosentti, professori Markku Partinen pyysi hänet töihin Suomen ensimmäiselle yksityiselle uniklinikalle. Jokaisen yön pitäisi olla täydellinen, vaikka on ihan luonnollista, että unen laatu ja määrä vaihtelevat. Tyypillinen uneton on työelämässä mukana oleva, tunnollinen nainen. Viimeiset neljä vuotta Pihl on tehnyt uniterapiaa ja unitutkimusanalyysejä yksityisyrittäjänä. – Uniterapia on lyhytterapiaa, jossa käydään läpi unen rytmiä, nukkumiseen liittyviä rutiineja, tapoja, ajatuksia ja tunteita. Unettomat vaativat jopa nukkumiseltaan paljon. 32 3/ 2014 – Miehiä on vähemmän kuin naisia, mutta nykyään myös nuoret miehet kärsivät usein unettomuudesta. – Vuosien varrella olen kouluttanut alalle hoitajia ja lääkäreitä sekä pitänyt yleisöluentoja. Siten selvitetään, millaista unen laatu ja rakenne ovat. Nautin siitä, että voin viedä tietoa eteenpäin. Osa hyötyy näistä heti, mutta joskus pidempi psykoterapia olisi tarpeen unettomuuden syiden selvittämiseksi, Pihl kertoo. Työkaluina ovat kehon ja mielen rauhoittamiseen liittyvät harjoitukset. KUKA SUSAN PIHL • IKÄ 61 VUOTTA • ASUU JA KOTOISIN HELSINGISTÄ • AMMATTI ERIKOISLABORATORIOHOITAJA, UNITERAPEUTTI, UNIPOLYGRAFIATEKNOLOGI • HARRASTUKSET TENNIS, GOLF, KOIRAN KANSSA LENKKEILY. – Näitä ovat esimerkiksi hengityskatkokset, raajaliikehäiriöt, kuorsaus tai vaikkapa sydämen rytmihäiriöt. Uniterapeuttina Pihl hoitaa unettomuudesta kärsiviä tavallisia ihmisiä. Uniterapia on haasteellista, eikä kaikkia saada nukkumaan tuosta vain. Unettomuuden taustalla voi olla jokin muu unihäiriö, joka on hyvä tutkia ensin. Huonon unen tutkimuksiin kuuluu usein unirekisteröinti, jolloin henkilön unta mitataan joko unilaboratoriossa tai kotona
Aikuisiälläkin, kun on yksin, on sisäisten mielikuvien ja objektien varassa. Tutkiskelin keskustelufoorumeiden yksinäisyyskeskusteluja ja kohtasin liikuttavia avauksia. . Usein lapsi syyllistää itsensä ja toteaa: ”Tietenkään kukaan ei halua olla mun kanssa, kun mä olen niin ruma ja inhottava.” Yksinäisyys satuttaa ja repii pienen ihmisen mielen paikkoihin, joista ei ole välttämättä paluuta. Yksin eka, yksin vika. Ne ovat mieleen sisäistyneitä tosielämän ihmisten edustajia, tärkeimpinä omat vanhemmat. Toiset ovat hyvillään, kun pääsevät takaisin töihin tai opintojen pariin, ettei tarvitsisi olla yksin. Ne, joilla on aina ollut kavereita, eivät voi käsittää, mitä merkitsee, jos vaikkapa ainoa kaveri päättääkin ykskaks vaihtaa toiseen. Onneksi netistä on apua. Yksinäisyys estää sosiaalista oppimista, ja vaikutukset voivat tuntua vielä vanhainkodissa, kun ei uskalla lähestyä muita. Aiemmin keväällä Dalindèo-yhtyeen nokkamies katsoi kirkkaasti valaistulta lavalta Sellosalin pimeään katsomoon ja hymyili koko erinomaisen keikan ajan. Toiset ovat lomien jälkeen loppu sosiaalisesta kanssakäymisestä. Voi olla stressaavaa, jos toiset kyselevät, miten pyhät menivät, eikä tekisi mieli vastata: ”Olin neljä päivää netissä ja odotin, että edes joku laikkaisi Facebook-kuvaani pääsiäisateriasta.” Sydäntäraastavinta on ajatella lapsia, jotka ovat yksin välitunneilla. 33 MIE1403_33_KOLUMNI.indd 33 16.5.2014 16:04:33. Lapsen mieli hakee vimmatusti selitystä epäoikeudenmukaisuudelle. Jonkun ulkonäkö oli kärsinyt kolarissa, ja silti hän rohkeasti houkutteli ventovieraita kanssaan kävelylle. Mutta kuka keksisi, millä keinoilla voimme suojella ihmisiä – lapsia, nuoria, aikuisia, vanhuksia – yksinäisyydeltä, joka ei ole oma valinta. Psykoanalyytikoksi erikoistuva seuralaiseni totesi, että on oltava hyvät sisäiset objektit, jotta voi katsoa pimeyteen ja nähdä siellä pelkästään ystävyyttä. Lomailu ja juhlapyhät eivät ole kaikille herkkua. Jos objekteja ei ole, kuten useilla, yksinäisyydessä joutuu katsomaan tyhjyyteen, joka ei hymyile takaisin. KOLUMNI | TEEMU OLLIK AINEN Yksin eka, yksin vika Kuva: Katri Ollikainen Millä keinoilla voimme suojella ihmisiä yksinäisyydeltä, joka ei ole oma valinta. Avioeron kokenut oli pudonnut pois sosiaalisesta elämästä, joka muilla pyöri perheiden ja lasten harrastusten ympärillä
PUHEENVUORO Väkivallasta voi päästä irti TEKSTI: TUULA-MARIA AHONEN Lähes puolet suomalaisnaisista on tutkimuksen mukaan kohdannut väkivaltaa. S iistin näköisessä rakennuksessa rauhallisessa kulmauksessa Espoon Leppävaarassa sijaitsee Lyömätön Linja Espoossa ry:n toimitila. Väkivallan vastaisessa työssä ollaan siis Suomessa hyvässä vauhdissa. – Aloitimme väkivaltatyön kaksikymmentä vuotta sitten pastori Lasse Reijomaan kotoa käsin. Samaa työtä tekevät myös Helsingin Miessakit, Lyömätön Linja, Ensi- ja Turvakotien liiton Jussityö, Jyväseudun kriisikeskus sekä yliopiston psykoterapiaklinikka. Nyt meillä työskentelee kuusi asiantuntijaa, osa-aikainen toiminnanjohtaja sekä taloudenhoitaja, kertoo psykoterapeutti, Lyömätön Linja Espoossa ry:n toiminnanjohtaja Jari Hautamäki. Puoliso ohjataan eteenpäin palveluissa ja tarvittaessa hänelle tehdään turvasuunnitelma. Sukupuolesta riippumatta väkivallan tekijä häpeää tekojaan. Myös päihde- ja psykiatrinen hoito voi olla mukana, Hautamäki kertoo. – Väkivallan tekijä sitoutuu väkivallan katkaisuun ja allekirjoittaa sopimuksen. Myös naiset käyttävät väkivaltaa. Väkivaltaisia naisia auttaa Maria Akatemia Helsingissä. – Hyvin usein asiakkaidemme hoitoon hakeutumisen taustalla on oma toive tai puolison rajanveto, selkeä vaatimus väkivallan käytön lopettamisesta, Hautamäki kertoo. 34 MIE1403_34-37_PUHEENvuoro.indd 34 3/ 2014 16.5.2014 16:05:11. Jotkut hakeutuvat hoitoon jo pelätessään tekevänsä väkivaltaa. Muutosta vaativa uhri tekee palveluksen väkivallan Jari Hautamäki tekijälle. Työn vastavoimia ovat edelleen häpeä ja salailu
Heidän on vaikea sanoa puolisolleen, että tuntuu pahalta, kun teet tuolla tavalla. Esimerkiksi ulkolenkki voi purkaa paineita terveellä tavalla. – Usein nousee esiin miesten vaikeus puhua tunteista kotona. Yhteisiä, merkittäviä raha-asioita tulisi aina hoitaa keskustellen. Miehillä voi olla liian paljon töitä, ja he pitävät välillä huonosti huolta itsestään. Mies antaa tilanteen jatkua ilmaisematta itseään, kunnes ärsyyntyy väkivaltaan asti. – Työskennellessämme miehet saavat kotitehtäviä itsestään huolehtimisessa. Puhumisen rinnalla tärkeää on kuunteleminen, ja erityisesti kuuleminen. OMASTA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN EHKÄISEE VÄKIVALTAA – On työpaineita, ja talous- ja rahahuolia. > Kuvan lapsi ei liity artikkeliin. Mykkäkoulu on Lyömättömän Linjan tilastojen mukaan yleisin henkisen väkivallan muoto. Sen opettelu on tärkeä tehtävä; se osoittaa, että kunnioittaa toista. Omaa pahaa oloa puretaan helposti puolisoon tai muihin läheisiin, Hautamäki kertoo väkivallan taustoista. Se tarkoittaa, että ymmärtää oikein, mitä toinen ihminen tarkoittaa. Ryhmissä miehet opettelevat sanoittamaan tunteitaan ja tarpeitaan. Kuva: Shutterstock 35 MIE1403_34-37_PUHEENvuoro.indd 35 16.5.2014 16:05:14. Perheiltä voi puuttua tukiverkosto muuton jälkeen. Sitä ovat myös nimittely, raivoaminen, ja pelon aiheuttaminen. Jos mies kertoo ostaneensa vaimon tietämättä uuden talon, hän ei välttämättä ymmärrä käyttäneensä taloudellista väkivaltaa. Ryhmissä keskustellaan myös erilaisista väkivallan muodosta
Lähisuhdeväkivalta heikentää monin tavoin ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Jokainen sytyttää vuorollaan kynttilän. Tehokkainta on ottaa väkivalta puheeksi kaikkien kanssa. Vastuunotto voi alkaa jo aidosta pahoillaan olemisesta. Kodikkaassa piirissä on helpompaa puhua. Linjasta sen sijaan hyötyvät miehet, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään. Vain harva osaa tai haluaa hakea apua itse väkivaltaan. Sen avulla työntekijä kykenee 3/ 2014 16.5.2014 16:05:14. Tapaamisessa ryhmä istuu piirissä ja keskellä on kynttilä. Lähisuhteessaan hän on tunnetasolla vetäytyvä, mutta ylikorostuneen riippuvainen puolisostaan. Usein väkivalta juontaa juurensa lapsuuden kokemuksiin. Väkivaltaa käyttävä ihminen on pohjimmiltaan epävarma, hänellä on heikko itsetunto, eikä hän arvosta itseään riittävästi. Välineitä lähisuhdeväkivaltaan TEKSTI: REETTA SIUKOLA Lähisuhdeväkivallan uhri hakee apua usein terveydenhuollosta. – Kynttilä symboloi rauhaa ja nuotiota. 36 MIE1403_34-37_PUHEENvuoro.indd 36 TYÖKALU PUUTTUMISEEN Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen on tärkeää etenkin päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, on laatinut lähisuhdeväkivallan kartoittamiseksi työkalun, lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen. VASTUUNOTTO TOIPUMISEN YTIMESSÄ Jo tullessaan ryhmään, mies on ottanut tärkeän askeleen: ylittänyt häpeän tunteensa. Tutkimusten mukaan niiden asiakkaat sekä kokevat että käyttävät lähisuhdeväkivaltaa muita useammin. Sen tunnistamatta jääminen vaarantaa merkittävästi uhrin hoidon onnistumisen ja kuntoutumisen, erityisesti silloin, kun päihteiden käyttö, mielenterveyden oireilu, peliongelma tai muu riippuvuus suoranaisesti johtuvat koetusta väkivallasta. – Lapsuudesta löytyy tunne-elämän etäisyyttä ja välinpitämättömyyttä, joka miehillä liittyy vanhempiin, ja erityisesti isään, Hautamäki kertoo. Hautamäen mukaan rauhoittumisrituaali on miehille tärkeä. Vaikka väkivalta ei olisi palvelun pääasiallinen tehtävä tai käynnin varsinainen syy, asiakkaalta on kuitenkin tärkeää kysyä siitä. Hautamäki on kohdannut myös miehiä, jotka vain syyttävät puolisoaan, eivätkä ole valmiita tarkastelemaan mitenkään omaa toimintaansa. Apua haetaan niin fyysisiin vammoihin kuin väkivallasta johtuvaan masennukseen, ahdistukseen, unettomuuteen tai päihteiden käyttöön. Osa ei katso väkivallan käsittelyn kuuluvan omaan ammatilliseen rooliin tai uskoo siihen puuttumisesta olevan asiakkaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. MIEHET TULILLA Vertaistukiryhmässä on yleensä 5–7 miestä ja kaksi ohjaajaa, mies ja nainen. Miehet tykkäävät istua tulilla. Syitä on myös käytännön haasteissa, esimerkiksi tarjolla olevien palveluiden, hoitoketjun tai oman osaamisen puutteissa. Terveydenhuollon ammattilainen ei aina kysy väkivallasta. – Moni on nähnyt väkivaltaa vanhempien välillä tai kokenut sitä lapsuudessaan. Nämä miehet eivät yleensä kykene sitoutumaan työskentelyyn, eivätkä hyödy Lyömättömän Linjan kaltaisesta palvelusta. Joku näkee sen yksityisasiana ja pelkää sen esiin nostamisen loukkaavan asiakasta. Se toimii sekä asiasta ensi kertaa puhuttaessa että apuna jo aiemmin tietoon tulleen väkivallan käsittemiseen
Heidän on vaikeaa ymmärtää, miksi nainen haluaa vieläkin puhua väkivallasta, vaikka siitä on kulunut aikaa. thl.fi/kasvunkumppanit > Työn tueksi > Ehkäisevä työ > Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö 37 MIE1403_34-37_PUHEENvuoro.indd 37 16.5.2014 16:05:14. Kun hänen silmänsä avautuivat ja hän koki pystyvänsä muutokseen, hän sai jatkuvasti lisää itsearvostusta ja hänen käyttäytymisensä muuttui myönteisempään suuntaan. • Onko sillä vaikutusta elämääsi nyt. • Onko joku läheinen ollut joskus sinua kohtaan väkivaltainen. käymään läpi asiakkaan tilannetta ja suunnittelemaan tarvittavia toimenpiteitä. THL 34/2014. Kysyminen ei välttämättä saa asiakasta kertomaan kokemasta väkivallasta, mutta se on ammatillisen väliintulon ensimmäinen askel, ja tärkeää väkivaltakierteen katkaisemiseksi. Väkivallasta kysyminen ei sitä kokeneiden mielestä aiheuta heille haittaa. Tästä olemme puhuneet usein miesten kanssa. – Väkivallan haavat eivät yleensä parane kertakeskustelulla, vaikka miehet sitä toivovatkin. THL suosittelee lomakkeen käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, jokaisen asiakkaan tilanteen kartoittamisessa. Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö. – Eräs mies kertoi, ettei hän aikaisemmin arvostanut itseään millään tavalla, ja kosti pahaa oloaan puolisolleen väkivallalla. Reetta Siukola: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan. Luottamuksen palautuminen vie aikaa. Ja juuri vastuunotto tuo miehelle puuttuvaa itsearvostusta. Väkivallasta kertominen edellyttää yksityisyyttä sekä turvallista ja luottamuksel- . Miehet ovat myös kertoneet huomattavasti vähentyneestä alkoholinkäytöstä, Hau- tamäki kertoo. Paitsi, että Hautamäki kehottaa miehiä pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan, hän antaa pariskunnille rakentavia keskusteluharjoituksia. Tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta. Jos väkivalta on kohdistunut lapsiin, vastuun ottaminen on erityisen tärkeää. Lomaketta on testattu Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sekä Päijät-Hämeen päihde- ja mielenterveyspalveluissa. lista ilmapiiriä. Joka kolmas päihde- ja mielenterveysasiakkaista on vastannut kokevansa parhaillaan lähisuhdeväkivaltaa tai kantavansa aiemmin koetun väkivallan seurauksia. Työskentelyn myönteiset vaikutukset ulottuvat lapsiin asti. Kaikilta asiakkailta kysytään alkuun kolme kysymystä. Gummerus 2013. Jokaisen heistä kuuluu saada tarvitsemaansa apua. tarjoaa ammattilaisille lisää työkaluja ja neuvoja väkivallan uhrin auttamiseksi. – Väkivallasta irti päässeet ovat todenneet, että he puhuvat nykyisin puolisonsa kanssa paljon enemmän kuin aiemmin. • Onko läheisissä ihmissuhteissasi tällä hetkellä väkivaltaa. . Lyömätön Linja Espoossa ry lyomatonlinja.fi VÄLIINTULO KIERTEEN KATKAISEMISEKSI Lomake auttaa ammattilaista tunnistamaan väkivaltaa, vaikka sen merkkejä ei olisi selvästi näkyvissä eikä asiakas itse osaisi pyytää apua. Myös juuri ilmestynyt opas Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan. Jari Hautamäki: Mikä minuun meni. Sen myötä avataan ovi, paitsi väkivallasta puhumiselle, myös lisätiedon tarjoamiselle niin väkivallasta kuin tarjolla olevista palveluista. Jos vähintään kaksi vastausta niihin on kyllä, lomake ohjaa jatkamaan eteenpäin. Lyömättömään Linjaan on tullut myös naisia, ja siellä käyvät myös pariskuntien molemmat osapuolet
Myös kiinnostavat teemat, kuten maallinen armo, jää vaille syvempää käsittelyä. Paasilinna 2014. piiloon jäävästä arjesta, jossa epätoivo ja 120 s. Jos on taipumusta itsensä piiskaamiseen ja suorittamiseen, on kysyttävä miksi kohtelee itseään huonosti, sitten etsittävä omannäköinen tapa, hyvää tekevä tapa tehdä asioita. Perhesurmaa on vaikea ymmärtää. Mikä voima sai tapahtumat liikkeelle. Lavuaari on täynnä homeisia astioita, lattioita peittivät paperikasat, pesukone on rikki. Kuvaus on herkkä ja hauras kuin sudenkorennon siipi. SIRPA VÄ ÄNÄNEN 3/ 2014 16.5.2014 16:05:55. POIMINTOJA UUTTA ARMOA ETSIMÄSSÄ sirpa palokari: Armollinen itsekuri. Tiina Raevaaran kirja, Laukaisu, on hienovireinen kertomus Pauliina Häkkisen elämän yhdestä päivästä. Kirja tutkailee maallista armoa, jota ei voi rajata uskovien yksinoikeudeksi. Myös itsekuri-sanaa on tarpeen avata ja avartaa. Ulkoa tulevia, sisäistettyjä vaatimuksia on opittava erottamaan hyvinvointia raken- tavista asioista, jotka myös sinänsä voivat olla vaativia. 182 s. Syyllisten etsiminen ei auta, vaan itseltä on kysyttävä, millainen olen, mitä haluan ja miksi teen itseäni laiminlyöviä tai haittaavia valintoja tai annan muiden kävellä ylitseni. Mies on linnoittautunut makuuhuoneeseen, jossa haisee tunkkainen masennus. Pauliina Häkkinen asuu 70-luvun elementtitalossa kaksostyttöjen ja miehensä Kerkon kanssa. Armollinen itsekuri tarkoittaa elämäntapamuutosta, jossa armo tarkoittaa hellittämistä, tosiasioiden hyväksymistä ja itsensä rakastamista. Hankaluus on usein siinä, että ulkoa päin tulevia vaatimuksia on niin paljon. Talo oli ennen kaunis, mutta se on muuttunut sotkuiseksi kuten Pauliinan elämäkin. Armollinen itsekuri -kirja on kirjoittajan mukaan syntynyt vastareaktiona hyvinvointi- ja terveysteollisuuden epämiellyttävälle valistukselle ja markkinoinnille. Herää myös kysymys, onko uskonnon leimaamaa armo-sana paras mahdollinen, vai olisiko muita käyttökelpoisia sanoja, kuten lempeys itseä kohtaan. Samanaikaisesti siinä on kuitenkin väkevyyttä, joka vangitsee 38 MIE1403_38-39_POIMINTOJA.indd 38 lukijan otteeseensa. Hän kuvaa Pauliinan elämää yksityiskohtaisesti. Se kuuluu kaikille. ELLEN TUOMA AL A YHTEEN PÄIVÄÄN VOI MAHTUA KOKO ELÄMÄ Uutiset perhesurmista ovat aina pysäyttäviä. Laukaisu on rohkea kirja vaikeasta aiheesta, kertomus siitä, miten pienet asiat voivat johtaa ihmisen luhistumiseen. ankeus ovat liimautuneet jo ihoon kiinni. Raevaatiina raevaara: ra rakentaa todentuntuista kuvaa muille Laukaisu. Mitkä syyt johtivat äärimmäiseen tekoon. Parasta käytännön opastusta lukija voi kenties saada listoista, jotka kannustavat pohtimaan oman elämän näkökulmasta. Järkytyksen jälkeen ensimmäisenä mieleen nousee kysymys miksi. Kirjan esipuhe ja otsikot lupaavat paljon, mutta lopulta tarinoivaa sisältöä olisi voinut vielä tiivistää ja konkretisoida. PS-kustannus 2013
Myötätunto vahvistaa. Esimerkiksi maailman yksinkertaisimpaan meditaatiovinkkiin johdattelee leikkisästi zen-sanonta: ”Meditoi 20 minuuttia päivässä, ettet ole liian kiireinen, jolloin sinun pitää meditoida tunti.” Kirjaan voi suhtautua myös vakavammalla otteella ja kokeilla vaikkapa ohjetta, jossa kehotetaan keskustelemaan hankalien tunteiden kanssa. – Häpeä inhoaa sitä, että se puetaan sanoiksi. Basam Books, 2013. Kehitin kuusi vuotta teoriaa, joka selittää, mitä häpeä on, miten se toimii ja miten voimme kehittää sen sietokykyä, kertoo Brown. Vaikutuksiltaan vahvempi tapa taas rohkaisee pitämään hyvän päiväkirjaa, jonka sivuilla voi pohtia, mitä kaikkea on saanut ottaa vastaan ja millä tavoin on hienoa, että on olemassa. Häpeä- ja empatiatutkija Brené Brown on palkittu tieteentekijä, mutta kirjoittaa kirjaansa haavoittuvana ihmisenä. Lukuisille suomalaisille kasvatus on tuottanut häpeää laulaa tai tanssia, riistänyt elämäniloa. Kirjan kepeän otteen takana piilee tärkeä muistutus siitä, että pienillä asioilla voi olla suuria vaikutuksia. Brown on tutkinut myös sitä, mikä yhdistää ihmisiä, jotka uskovat olevansa arvokkaita. 250 s. Tämä voi tapahtua jakamalla häpeänsä ymmärtävän ystävän kanssa. Kirjan nimessä oleva resepti-sana on ollut tietoinen valinta. Haavoittuvaisuuteen suostuminen tekee elämää rikkaammaksi ja mielekkäämmäksi. Arvokkuuden kokemus voi syntyä muun muassa tyyneyden ja hiljaisuuden vaalimisesta, myötätunnosta itseä kohtaan, naurusta, laulusta ja tanssista. 180 s. Lukija voi joko ”määrätä” itselleen ohjeita lääkereseptin tapaan tai niitä voi pitää hyvän mielen keitosten kokkailuohjeina. Kirjaan voi tarttua kevyesti ja nauttia sen hyväntuulisuudesta. brené brown: Uskalla haavoittua – Elä rohkeasti täydellä sydämellä. Jos puhumme häpeästä, se alkaa näivettyä, kirjoittaa Brown. TUUL A-MARIA AHONEN HYVÄN MIELEN KEITTOKIRJA Hyvän mielen reseptejä on nyt koottu yksiin kansiin. Aina ajankohtaista kiitollisuuden harjoittamista ei ole unohdettu. EHEYDEN YTIMESSÄ HAAVOITTUVUUS Uskalla haavoittua -kirjaa lukee kuin ystävän viestiä. Sitä voi antaa myös itselle, esimerkiksi iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Paasilinna 2014. Kohti parempaa on mahdollista päästä oman häpeän ja haavoittuvaisuuden kohtaamisen kautta. SIRPA VÄ ÄNÄNEN 39 MIE1403_38-39_POIMINTOJA.indd 39 16.5.2014 16:05:57. Mutkattomin versio ehdottaa sanomaan ääneen tai kuiskaamaan joka päivä kolme asiaa, joista on kiitollinen. elina tanskanen: Hyvän mielen reseptejä. Reseptikirjaan kannattaa tarttua yhden ja toisenkin kerran. Omakohtaisesta kokemuksesta voin vakuuttaa, että nämäkin häpeät voi ylittää. Hän määrittelee häpeän voimakkaan kipeäksi tunteeksi tai kokemukseksi siitä, että uskomme olevamme viallisia ja siksi liian arvottomia saamaan osaksemme rakkautta ja kuulumaan joukkoon. – Olen koko elämäni yrittänyt juosta haavoittuvaisuuttani karkuun ja olla sitä fiksumpi
(06) 416 2860 Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 Turun kriisikeskus puh. e-mielenterveys.. (017) 262 7738 Lahden Seudun kriisikeskus puh. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. (02) 2333 442 Vammalan ja Huittisten Tukitalot puh. (08) 312 0611 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. 040 5537508 Lappeenranta Saimaan kriisikeskus puh. tukinet.net Myös digilehti vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Tilaajapalvelu puh. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. (03) 877 660 Lapin ensi- ja turvakoti ry Kriisikeskus, puh. 40 3/ 2014 PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Hyvinkään seudun mielenterveysseura puh. 040 848 2042 Oulun kriisikeskus puh. (015) 214 401 Seinäjoki Mobile kriisikeskus puh. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 050 401 6259 KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. (02) 7273 700 Kemin kriisikeskus Turvapoiju puh. (09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715. (014) 266 7150 Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ puh. (015) 273 700 Kuopion kriisikeskus puh. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. (03) 512 0500 Vihdin kriisikeskus puh. Tilaa Mielenterveys 41 € kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut VERKOSSA vahvistamo.. 040 544 1750 Savonlinnan kriisikeskus puh. (02) 8378 5600 Joensuun kriisikeskus puh. (013) 316 244 Salon kriisikeskus Etappi puh. (05) 453 0020 Mikkelin kriisikeskus puh. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta
Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli jopa terveyden heikentyessä. Palvelujen etääntyessä julkisen sektorin työntekijöitä on selvästi vähemmän sivutaajamissa ja hajaasutusalueilla. Sininauhaliitto, 2014. Kivelä, P.: Pelon sosiaalipolitiikka ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet. Läheisiä voidaan tukea ja ottaa heidät mukaan heti hoidon alussa. Tutkimuksessa havaittiin, että psykiatrista hoitojärjestelmää voidaan kehittää monella tapaa asiakas- ja perhekeskeisemmäksi. YTT Päivi Kivelä haastatteli tutkimukseensa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työntekijöitä, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita Savossa, Satakunnassa ja Hämeessä. Niiltä löytyy ihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Erityisesti asukaslähtöinen, syrjäytymistä ehkäisevä verkostoyhteistyö on jäänyt vaille resursseja. Hoidon integroimiseen ja läheisten mukaan ottamiseen on kiinnitettävä erityishuomiota. KOONNUT ELLEN TUOMA AL A MAASEUDULLA HEIKOIMMAT SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUT Kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu ei toteudu maaseudun reunaalueilla. Samaan aikaan aiheesta ilmestyi Helsingin Sanomien kuukausiliitteen juttu ”Maailman loppu”. Tämä kävi ilmi Uskontojen uhrien tuki ry:n selvityksestä. Plos One 2014;9(2):e88695. Tutkijan lisäksi hoitoa arvioivat asiakkaat ja heidän läheisensä. 41 MIE1403_41_TUTKITUT.indd 41 16.5.2014 16:06:38. PSYKIATRISTA HOITOA VOIDAAN KEHITTÄÄ Arja Heikkinen seurasi väitöskirjassaan psykiatrisen hoidon asiakkaiden hoidontarpeen arviointia, hoidon toteutumista sekä psyykkistä toimintakykyä. Palvelu- ja hoitosuunnitelma voidaan tehdä alkuselvittelyn yhteydessä, samoin selkeä työnjako. Tutkimuksessa verrattiin niitä, jotka työskentelivät juuri vanhuuseläkeikään asti niihin, jotka jatkoivat ainakin puoli vuotta vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen. Terveydestä nousi esiin hyvä psyykkinen terveys. Tiedote ja julkaisu verkossa uskontojenuhrientuki.fi/ lausunnot/220-jehovan-todistajienoikeuskomiteoiden-toiminta-jakarttamisrangaistukset Valkila, J. Joustavan työajan myötä työntekijät jatkoivat keskimäärin 9,5 kuukautta pidempään työssä kuin ne, joiden mahdollisuudet joustoon olivat vähäiset. Ihmisiltä puuttuu myös tietoa perusoikeuksistaan, kuten oikeudesta sosiaaliturvaan. & Peltoniemi, J-P.: Jehovantodistajien oikeuskomiteoiden toiminta ja karttamisrangaistukset: ”Rakkaudellinen järjestely” vai rikos ihmisyyttä vastaan. Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistui 4 677 kuntatyöntekijää. JEHOVAN TODISTAJAT RANKAISEVAT JÄSENIÄÄN Jehovan todistajat ahdistelevat, kiusaavat, häpäisevät julkisesti ja eristävät synnintekijöinä pidettyjä. Uskontojen uhrien tuki UUT, 2014. Kokemukset on julkaistu osoitteessa http://johanneksenpoika.fi/ oikeuskomitea/kokemuksia.html. Kyseessä on henkinen väkivalta, jonka johdosta ihmiset ovat menettäneet terveytensä, ja jopa päätyneet itsemurhiin. Hoidon tarvetta voidaan arvioida läheisten ja viranomaisten kanssa kattavammin, ja elämäntilannetta kartoittaa myös kotikäynneillä. Heikkinen A.: Vaikeiden mielenterveyshäiriöiden tarpeenmukainen hoito ja sen toteutuminen Kainuussa 2004–2005. Yksinäisten vanhusten sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien auttamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja. Pidempään jatkaneet olivat useammin miehiä, korkeammassa ammattiasemassa olevia ja niitä, jotka eivät olleet parisuhteessa. Tutkimus esittää myös ratkaisuehdotuksia. Entiset Jehovan todistajat kertoivat selvityksessä omakohtaisia kokemuksia oikeuskomiteoista ja karttamisrangaistuksista. Virtanen M., Oksanen T., Batty GD, Ala-Mursula L., Salo P., Elovainio M., Pentti J., Lybäck K., Vahtera J., Kivimäki M.: Extending employment beyond the pensionable age: a cohort study of the influence of chronic diseases, health risk factors, and working conditions. TUTKITUT JUTUT | TYÖAJAN JOUSTOILLA PIDEMPÄÄN TYÖURAAN Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin lisäsi työssä jatkamista eläkeiän kynnyksellä. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto 2014. Kuntien pitäisi verkostoitua ja rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden kuten seurakuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa
Todistuksen uusi ohjaaja sai käteensä 26. Hän osallistui tukihenkilökoulutukseen ja sai pian sen jälkeen oman tuettavan, jonka rinnalla hän on kulkenut nyt lähes vuoden. Teräveden mielenkiinto mielenterveyteen ei rajoitu pelkästään vapaa-aikaan. – Vapaaehtoistyöstä olen saanut hyvää tukea opintoihin ja opinnoista on vastaavasti ollut paljon iloa tukihenkilötyössä. Kurssi oli niin antoisa, että Terävesi päätti hakeutua MTEA® 1 -ohjaajaksi. – Halu kohdata ihmisiä oikeasti on ollut syy lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan ja se on saanut vaihtamaan myös ammattia. Sieltä hän sai hyviä, käytännönläheisiä keinoja huolehtia omasta henkisestä hyvinvoinnistaan ja vinkkejä toistenkin mielenterveyden edistämiseen. Intoa ja mielenkiintoa mielenterveysasioihin riittää. – Ohjaajakurssi antoi valtavasti ja kurssikaverit olivat tosi upeita, kertoo tyytyväinen Terävesi. . Tiedän, että olen nyt oikealla alalla, sanoo isosta elämänmuutoksestaan iloitseva Terävesi. Ohjaajakoulutusta Terävesi kehui erinomaiseksi. Kuva: Sirpa Väänänen – Se, että voi olla hyödyksi toiselle, tuo uudenlaista merkitystä myös omaan elämään, sanoo Terävesi. Olen vain heittäytynyt ihanaan flow-tilaan ja antatunut virran viedä. K E N TÄ LTÄ KOONNUT: SIRPA VÄÄNÄNEN HENKILÖ Vapaaehtoistoiminta vei mennessään TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN Jaana Terävesi innostui vapaaehtoistoiminnasta keväällä 2013. Tukihenkilökoulutuksen jälkeen Terävesi osallistui Mielenterveyden ensiapu® 1 -koulutukseen. Muutos on ollut helppoa. 42 MIE1403_42-43_Kentältä.indd 42 3/ 2014 16.5.2014 16:07:22. Yhdistelmä on loistava paketti, hehkuttaa Terävesi. huhtikuuta. Myös ammatillisella puolella puhaltavat uudet tuulet. Vanha kaupallinen työ on saanut jäädä ja tilalle ovat tulleet sosionomiopinnot ammattikorkeakoulussa. Ensimmäinen vuosi opintoja alkaa olla takana ja Terävesi on tyytyväinen valintaansa
Selviytymisen tueksi vaikeissa elämäntilanteissa oleville tarjotaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ehkäistään ongelmien kasautuminen. Toiminnanjohtajaksi on valittu Sari Huovinen. Toiminnan käynnistäminen Kajaanissa on täydessä vauhdissa. Videot vievät keväiseen, kesäiseen, syksyiseen tai talviseen metsään. Koulutuksen saaneet voivat suuntautua joko kriisityöhön tai nuorten tukemiseen. RAY:n rahoituksella toimiva kriisikeskus avaa ovensa asiakkaille kesäkuun alussa. Hänen lisäkseen keskuksessa työskentelee yksi palkattu kriisityöntekijä. Eri puolilta saatujen viestien perusteella uusi kriisikeskus tulee tarpeeseen. Videot on tuotettu Suomen Mielenterveysseuran ja Metsäkeskuksen yhteisessä hankkeessa, jonka tarkoituksena on ollut kannustaa erityisesti nuoria liikkumaan luonnossa. Jo viiden minuutin pyrähdys luontoon edistää hyvinvointia. . – Kainuun alueella ei ole ollut tarjolla tällaista matalan kynnyksen maksutonta kriisiapua. . Koulutuksen järjestää KaMi yhdessä Nuorimieli -toiminnan kanssa. Tilaisuudessa puhuivat muun muassa Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen sekä professori ja kirjailija Petteri Pietikäinen Oulun yliopistosta. Luonnossa liik- kumisen on todettu muun muassa laskevan stressitasoa ja ehkäisevän mielenterveysongelmia. 43 MIE1403_42-43_Kentältä.indd 43 16.5.2014 16:07:24. Hy- Metsäkävely -videot netissä: mielenterveysseura.fi/ metsakavelyt LÄMPIMÄT ONNITTELUT OULUN KRIISIKESKUKSELLE Oulun kriisikeskuksen 10-vuotissyntymäpäivää vietettiin 12.5.2014 Oulun seudun Mielenterveysseuran järjestämän juhlaseminaarin merkeissä. Hyvän mielen metsäkävely -videosarja on nyt valmis. Metsään vaikka virtuaalisesti Kuva: Ellen Tuomaala vä korvike ovat virtuaaliset metsäkävelyt, joille voi lähteä milloin vain. Kainuun kriisikeskuksen toiminta painottuu mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista päästä luonnonhelmaan. KUULUMISIA | KAINUU Kainuun kriisikeskus avautuu kesäkuussa Kainuun Mielenterveysseura Kami iloitsee uudesta, pian avautuvasta kriisikeskuksestaan. Vapaaehtoisten kouluttaminen tukihenkilöiksi käynnistyy syksyllä. Tuntuvampia vaikutuksia saadaan, kun aikaa venytetään 20 minuuttiin, vakuuttavat tutkijat. Kainuu on rajun rakennemuutoksen kourissa ja se näkyy monen ihmisen arjessa epävarmuutena ja erilaisina vaikeuksina, kertoo Susanna Määttä, Kainuun Mielenterveysseura - Kami ry:n puheenjohtaja
(30 op), Kansainvälinen asiantuntijaseminaari 29.– 30.9.14 ”Perheterapiakeskustelun dialektiikka” PhD, perheterapeutti, professori Peter Rober, Belgiasta KAIKKIA KOULUTUKSIA JÄRJESTETÄÄN MYÖS TILAUSKOULUTUKSINA www.koukes.fi • info@koukes.fi Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS •Ratamestarinkatu 9, 5. Koulutuksiin osallistui 2 600 ihmistä 300 oppilaitoksesta. Se kannustaa oppilaitoksia edistämään yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja osallisuutta. krs. Paripsykoterapian täydennyskoulutus Perheterapeuteille. Käynnistyy vuoden 2015 alussa. ja ryhmäkäyttöön ja sitä voidaan turvallisesti käyttää myös itA sehoito- ja stressinpurkumenetelmänä. Koulutus on suunnattu UUTT pääasiassa sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskenteleville, Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely nuorten ja aikuisten vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidossa (7 op) mutta sen ensimmäinen vaihe on avoin kaikille stressinhallinnan ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille. Koulutusprosessissa syvennytään uusimpaan tutkimustietoon sekä harjoitellaan vuorovaikutuksellisia toimintatapoja psykoosin ja muiden vaikeiden Huom! mielenterveyshäiriöiden perhe- ja verkostokeskeisessä hoidossa. Keskeinen vaikuttava tekijä potilaan toipumisen ja perheenjäsenten jaksamisen kannalta OMA MBB KOULUTUS OPETTAJILLE on potilaan, hänen läheistensä ja ammattiauttajien välinen vuorovaikutus. Mielen hyvinvointi -projekti 2009–2011 Mielen hyvinvointi -levittämishanke 2012–2014 Lisätietoja ja materiaaleja mielenterveystaidot.fi/hyvinvoivaoppilaitos (30 op), Helsinki, Pori Täydentää sosiaali- ja terveyden tai muun soveltuvan alan ammattihenkilöiden perustutkintoa ja lisää psykoterapeuttista osaamista asiakastyössä. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutuksen suorittaminen antaa mahdollisuuden hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen. Perhearviointi - perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä (3 op) Käytännössä hyväksi havaittu menetelmä ammattiauttajille, jotka tekevät arvioita perhe-elämästä ja perhesuhteista. Auttaa perheen jäseniä jäsentämään omaa elämäänsä ja työntekijää perheen kohtaamisessa niin vastaanotolla kuin perheen kotonakin. Sisältää myös harjoituksia, joiden kautta perhe saa heti käyttöönsä toimivampia vuorovaikutustapoja. Elämänpolku Oman elämänkulun työstämisen malli kuvien ja kerronnan avulla Ryhmätapaamisissa mietitään omaan taustahistoriaan sekä eri ikäkausiin liittyviä (valo)kuvia, nostetaan esiin tärkeitä kokemuksia ja käännekohtia ja kirjoitetaan lyhyitä tarinoita, ”kuvatekstejä”, joista ohjaaja antaa kirjallisen palautteen sekä ohjaa keskustelua näistä ryhmässä. Malli ja siihen liittyvä materiaali on mahdollista ottaa myös työkäyttöön välittömästi oman prosessin jälkeen esimerkiksi ihmissuhde-, hoiva-, hoito- ja opetusaloilla. Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona (7 op) Puoli vuotta kestävä koulutus on tarkoitettu terveys- ja sosiaalialan tai muun MIND-BODY BRIDGING (MBB) soveltuvan alan ammattilaisille, jotka työskentelevät kodeissa ja haluavat Näyttöön perustuva menetelmä, joka aktivoi jokaisessa ihmimonipuolistaa ”työkalupakkiaan”. Koulutus toteutuu teorian, video- sessä olevia sisäisiä parantumisen, vahvistumisen ja hyvän näytteiden, erilaisten harjoitusten sekä koulutettavan oman työskentelyn tekemisen voimavaroja. Menetelmä sopii yksilö- pari, perhe- reflektiivisenä tutkimisena ryhmässä. Opettajien Psykoterapian perusteet ja opiskelijahuollon välinen yhteistyö on lujittunut, kertoo hankkeessa projektisuunnittelijana ja kouluttajana toiminut Maaria Tuhkunen. Mielenterveysseura on ollut mukana hankekokonaisuudessa kehittämässä toisen asteen oppilaitoksille käytännöllisiä materiaaleja ja koulutuksia. M I E L E N T E R V E Y S S E U R A K E H I T TÄ Ä Mielen hyvinvointia oppilaitoksiin TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astuu voimaan elokuussa. – Hyvinvoiva oppilaitos -koulutuksilla on vahvistettu opettajien ja oppilashuollon mielenterveysosaamista ja tuettu yhteisöllisiä toimintatapoja. Se kannustaa oppilaitoksia edistämään yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja osallisuutta. 00520 Helsinki 44 MIE1403_44_MTS kehittää.indd 44 3/ 2014 16.5.2014 16:08:13. – Oppilaitokset ovat osallistuneet vahvasti kehittämiseen ja varmistaneet koulutusten, toimintamallin ja välineiden toimivuutta käytännössä. . Oppilaitosyhteisön hyvinvointia parantamalla vähennetään häiriöitä ja ongelmia. Ne ovat auttaneet suunnittelemaan ja toteuttamaan lain edellyttämää yhteisöllistä opiskelijahuoltoa. Koulutuksia järjestetään edelleen ruotsiksi. Uusi laki näyttää suunnan, muttei tarjoa konkreettisia keinoja. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astuu voimaan elokuussa. Oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia parantamalla vähennetään häiriöitä ja ongelmia
45 MIE1403_45-46.indd 45 16.5.2014 16:08:42
www.lilinkoti.fi 3/ 2014 16.5.2014 16:08:42. (03) 5124 300 kuusimaki.palvelukoti@kiikanpalvelukoti.fi www.kiikanpalvelukoti.fi 46 MIE1403_45-46.indd 46 Yksilöllistä elämää aktiivisessa yhteisössä. Palveluasumista ja toimintakyvyn ylläpitoa mielenterveyskuntoutujille. Kuusimäen palvelukoti Kiikan Palvelukoti Oy Hykköntie 8, 38300 Sastamala puh
Tyttöjä ja poikia syntyy yhtä paljon, mutta pojat tarvitsisivat tukea lapsina ja nuorina tyttöjä enemmän selviytyäkseen koulusta työelämään. Seuraava numero ilmestyy 15.9. Naispuhe ei vastaa miesten omia kokemuksia.” P. Aiheeseen on hankala vaikuttaa, kun kehittäminen ja koulutuskin on naistapaista. Uhanalainen mieskokemus ”Miehiä vaikea löytää mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Eniten järjestöllä tehtävää alle 30-vuotiaiden miesten tavoittamisessa.” Näin kertoo RAY:n selvitys. Ainut toimiva ratkaisu on, että miehiä ammattilaisina ja vapaaehtoisina täytyy olla enemmän. Sosiaali- ja terveysalan miesammattilaisia ahdistaa ”miesainokaisongelma”, vapaaehtoisten on vaikea löytää tukea tarvitsevia miehiä. Sosiaali- ja terveysalalla näin ei ajatella. Miksei miesten tasa-arvosta sosiaali- ja terveysalalla olla kiinnostuneita. Syykin on selvä: miehet ovat kuolleet tuen puutteeseen ennen vanhusikää. Haloo, kuullaanko miehiä. Miehet tarvitsevat vertaiskokemuksia, -tarinoita ja -asiantuntijoita voimaantuakseen. Kun on miehiä, niin on miesten tarinoita kerrottavaksi. Kehitys on huolestuttava. Mutta vielä suurempi ongelma on, että pojat ja miehet eivät hae, löydä, eivätkä saa tarvitsemaansa vertaistukea, koska ala hylkii miehiä. Keski-ikäisten miesten ongelmat on tunnettu vuosikymmenien ajan – päihteitä, syrjäytymistä, väkivaltaa, itsemurhia. Eikä ainoastaan vapaaehtoisina, vaan myös ammattilaisina. Julkisuus pursuaa naisten selviytymistarinoita – hyvinvoinnin vertaisasiantuntijoina esiintyvät jutat, raksut ja babat. Kyse on sekä keskustelujen aiheista, mutta myös tavoista puhua ja toimia. Naisia on yhä enemmän mukana urheiluelämässä, mutta miehiä on yhä vähemmän sosiaali- ja terveysalalla. Vain vanhusväestössä naisten osuus tuen tarvitsijoista on huomattavasti suurempi kuin miesten. Naisten tasa-arvoa liikunnassa ja urheilussa edistetään voimakkaasti. S . Kummankin ryhmän ongelmana on alan ”naispuhe”, joka ei vastaa miesten omia kokemuksia. Vähemmistönä olevat miesammattilaiset kokevat, että heitä kohdellaan stereotyyppisesti ”miehinä”. ARTO TIIHONEN MIE1403_47_HEI haloo.indd 47 16.5.2014 16:09:15
12.10.2013–21.9.2014 Joonas graafinen pääsuunnittelija, Heureka MIE1403_48.indd 48 16.5.2014 16:09:47